<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

143 Käyttäjää paikalla! 0.0076830387115479

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1971_I | ASK_1971_II | ASK_1971_III | ASK_1971_IV | ASK_1971_V | HAK_1971 | Liite_1971_I_XIII_A | Liite_1971_I_XII_B | PTK_1971_I | PTK_1971_II | PTK_1971_III | 
1: VALTIOPÄIVÄT
2:          1971
3: 
4:  ASIAKIRJAT
5:      VIIDES OSA
6: 
7: 
8: 
9: 
10:        HELSINKI 1972
11:    VALTION PAINATUSKESKUS
12:                   j
13:                  j
14:                 j
15:                j
16:               j
17:              j
18:             j
19:            j
20:           j
21:          j
22:         j
23:        j
24:       j
25:      j
26:     j
27:    j
28:   j
29:  j
30: j
31:                                                 SISÄLLYS
32: 
33: 
34:                                                     Viides osa
35:                                                                1
36: 
37:                                                      Lak.al.                                                                       Lak.al.
38:                                                      miet.                                                                         miet.
39:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 3                     Suuren       valiokunnan        siitä   antama       mietintö
40: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                   n:o46.
41: laiksi maankäyttölainoista annetun lain muuttami-
42:                                                           1
43: sesS~ure~ · · ~ili~k'd~~ .. ~litä . ~t~·a· .. ri~ti~tÖ               Lakivaliokunnan mietintö n:o 5 lakialoitteen
44:                                                                    johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi rikoslain
45: n:o 18.                                                            28 luvun muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   8
46:                                                                      Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
47:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 5                   n:o47.
48: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
49: laiksi lypsylehmien määrän vähentämisestä makset-
50: tavista palkkioista annetun lain muuttamisesta ..         2           Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 18
51:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö                        lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
52: n:o26.                                                             laiksi maidon tuottajahinnan parantamisesta ja
53:                                                                    voin kotimaisesta alennusmyynnistä . . . . . . . . . . . .           9
54:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 6                      Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
55: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                   n:o50.
56: laiksi eräiden luottojen vakauttamisesta .. , .....       3
57:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
58: n:o 34.                                                               Lakivaliokunnan mietintö n:o 12 kahden laki-
59:                                                                    aloitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
60:   Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 3 lakialoittei-                 laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta . . . . . . . .               10
61: den johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi                      Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
62: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta                   n:o88.
63: ja eläkkeistä annetun · lain muuttamisesta ..... .        4           Eduskunnan toivomus.
64:   Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
65: n:o 37.
66:   Eduskunnan toivomus.                                                Lakivaliokunnan mietintö n:o 14 lakialoitteen
67:                                                                    johdosta, joka sisältää ehdotuksen laeiksi rikos-
68:   Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5 lakialoittei-                 lain muuttamisesta ja vaarallisten rikoksenuusijain
69: den johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi·                  eristämisestä annetun lain muuttamisesta . . . . . . 11
70: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muut-                      Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
71: tamisesta ................................. .             5        n:o 91.
72:   Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
73: n:o44.                                                               Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 33
74:   Eduskunnan toivomus.
75:                                                                    kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät eh-
76:                                                                    dotuksen laiksi maanhankinnan rajoittamisesta . .                    12
77:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 11 viiden                    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
78: lakialoitteen johdosta, joista kolme sisältää ehdo-                n:o 170.
79: tuksen laiksi taloudellisen kasvun turvaamisesta                     Eduskunnan toivomus.
80: vuonna 1971 ja kaksi ehdotuksen laiksi taloudelli-
81: sen kasvun turvaamisesta ................... .            6
82:    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö                         Sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 26 lakialoittei-
83: n:o45.                                                             den johdosta, jotka sisältävät ehdotukset laiksi sai-
84:                                                                    rausvakuutuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 13
85:   Lakivaliokunnan mietintö n:o 4 lakialoitteen                       Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
86: johdosta, joka sisältää ehdotuksen avioliittolain                  n:o 198.
87: muuttamisesta   .•••.......•..........•...•..             7          Eduskunnan hyväksymä laki.
88: 
89: 1 143/72
90: 4                                                                          Sisällysluettelo 1971
91: 
92:                                                                                           II
93:                                           A                                                                                                                              Toiv.al.
94:                                                                                Toiv.al.                                                                                   miet.
95:                                                                                 miet.            Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 13 toivo-
96:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 1 toi-                                               musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kankaan-
97: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä                                              pääo-Lavian maantien alikäytävän korjaamista
98: vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon . . . . . . . . . . . .                             1         Porin-Haapamäen rataosuudella . . . . . . . . . . . . . . 16
99:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2 toi-                                                 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 14 toivo-
100: vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Turun                                                 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kasittulan
101: seudun helikopteritarpeen huomioon ottamista . .                                     2         - Tervaniemen - Luhalahden - Viljakkalan -
102:                                                                                                Kyröskosken maantien perusparantamista . . . . . .                              17
103:   Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 1 toi-
104: vomusaloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehd~                                                Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 15 toivo-
105: tuksen asevelvollisten päivärahan korottamisesta . .                                 3         musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Sarvelan-
106:                                                                                                Hulkon maantien perusparantamista . . . . . . . . . . . 18
107:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 1 toiv~
108: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Satakunnan                                                 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 16 kahden
109: käsivälitteisten puhelinkeskusten automatisoimista                                   4         toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat La-
110:                                                                                                vian-Kankaanpään-Honkajoen maantien raken-
111:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 2 toiv~                                                  tamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
112: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puhelinlii-
113: kenteen automatisointia Kymen läänissä . . . . . . . .                               5            Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 17 toivo-
114:                                                                                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Alajärven
115:    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 3 toivo-                                                Kurejoen ja Kuortaneen Ruonan välisen maantien
116: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa radiopuhe-                                              öljysorastamista    . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 20
117: linverkon aikaansaamista Pohjois-Lapin erämaa-
118: alueille   . ..................................                                      6          Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 18 toivo-
119:                                                                                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa .Ähtärin-
120:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 4 toivo-                                                 Töysän-Alavuden maantien rakentamista . . . . . . 21
121: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa. erämaapu-
122: helinverkon rakentamista Lapin teiden varsille . .                                   7           Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 19 toivo-
123:                                                                                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
124:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 5 toivo-                                                 perusparantamista Peräseinäjoen Luomankylästä
125: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pohjois-                                                Juupakylän kautta Alavuden Sapsalammille . . . . 22
126: Karjalan liittämistä automaattiseen puhelinverkos~
127: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   8           Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 20 toivo-
128:                                                                                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Mannisen-
129:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 6 toiv~                                                  Virtalan maantien parantamista Alavuden kun-
130: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa linjojen li-                                            nassa .. . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 23
131: säämistä puhelinliikenteen kaukovalinta-alueilla . .                                 9
132:                                                                                                  Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 21 toivo-
133:    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 7 toiv~                                                 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Marttilan-
134: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa autojen pa-                                             Kyrön-Riihikosken-Niitynpään tien rakenta·
135: kokaasujen puhdistuslaitteiden säätämistä pakolli-                                             mista . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
136: siksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
137:                                                                                                  Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 22 toivo-
138:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 8 toivo-                                                 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa moottoriajo-
139: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tiemestarin                                             neuvojen katsastustoimintaorganisaation kehittä-
140: tukikohdan rakentamista Multian kuntaan . . . . 11                                             mistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 25
141: 
142:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 9 toivo-                                                    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 2
143: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa moottoritien                                            toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutki-
144: rakentamista Jyväskylän-Vaajakosken välille . . . . 12                                         muksen toimittamista kar;antarkkailuybdistysten
145:                                                                                                toiminnasta ja varainkäytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
146:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 10 kahden
147: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Keu-                                              Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 23 toivo-
148: ruun-Multian-Uuraisten tien rakentamista . . . . 13                                            musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa postiauton-
149:                                                                                                kuljettajien yksin ajon lopettamista . . . . . . . . . . . . 27
150:    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 11 toivo-
151: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien ra-                                              Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 24 toivo-
152: kentamista Vesannolta Pängätsalon, Patasalon ja                                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa autonajo-
153: litsalon saarten kautta Konginkankaalle . . . . . . . . 14                                     kortin saamisen ehtona olevan ikärajan alentamista 28
154: 
155:  Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 12 toivo-                                                   Talousvaliokunnan mietintö n:o 2 toivomus-
156: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Parkanon-                                               aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat lisäystä vuo-
157: Kurun-Ruoveden maantien parantamista . . . . . . 15                                            den 1970 tulo- ja menoarvioon . . . . . . . . . . . . . . . 29
158:                                                                    Sisällysluettdo 1971                                                               5
159: 
160:                                                                        Tolv.lll.                                                                Tolv.al.
161:                                                                         mlet.                                                                    miet.
162:    Pankkivaliokunnan mietintö n:o 2 toivomus-                                        Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 35 toivo-
163: aloitteen johdosta, joka koskee kuntien ja kun-                                    musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
164: tainliittojen tuotonsaannin varmistamista . . . . . . . . 30                       rakentamista Inarin kunnassa olevaan Angeliin . . 44
165:   Pankkivaliokunnan mietintö n:o 3 toivomus-                                         Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 36 toivo-
166: aloitteen johdosta, joka koskee kunnallispankin                                    musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Nuasjärven
167: perustamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31      -Mäntyjärven maantien rakentamista . . . . . . . . . .            45
168: 
169:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 25 toivo-                                       Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 37 toivo-
170: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa traktorilii-                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Aavasaksan
171: kenteen saattamista muun moottoriajoneuvoliiken-                                   itäpuolen yksityistien rakentamista . . . . . . . . . . . . 46
172: teen vdvollisuuksien piiriin . . . . . . . . • . . . . . . . . . 32
173:                                                                                     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 38 toivo-
174:    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 26 kahden                                   musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Karungin-
175: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat tieto-                              Aapajoen-Raumon paikallistien peruskorjaamista 47
176: liikenneyhteyksien      parantamista kehitysalueille
177: sekä puhelin- ja telexmaksujen etäisyyshaitan                                         Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 39 toivo-
178: poistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33     musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tiesuunnit-
179:                                                                                    telumrqräraho;en ~~s~ämistä TVH:n Keski-Pohjan-
180:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 4                                    maan Ja Oulun pmm alueella . .. .. .. . .. . . . . . . 48
181: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoit-
182: tavat maataloudellisten oppilaitosten perustamista 34                                Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 40 toivo-
183:                                                                                    musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Takalon-
184:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 27 toivo-                                    Leppärannan paikallistien ja siihen liittyvän Pyhä-
185: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien ra-                                joen yli johtavan sillan rakentamista ........... . 49
186: kenta!llista. Kuopi<?~-Jyväskylän valtatieltä Rauta-
187: lammm kukonkyläan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35                 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 41 toivo-
188:                                                                                    musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pyhäjoen-
189:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 28 toivo-                                    Viliannin maantien perusparannussuunnitelman
190: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Käärmelah-                                  aikaansaamista     ...........•...............• 50
191: den-Koivusaaren-Hamulan yksityistien muutta-
192: mista paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36          Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 42 kah-
193:                                                                                    den toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
194:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 29 toivo-                                    tie- ;a vesirakennuslaitoksen ja postilaitoksen vari-
195: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa huoltotie-                                  kon rakentamista Joensuuhun ...............• 51
196: luokkaa olevien yleisten teiden rakentamisen mah-                                     Eduskunnan toivomus.
197: dollistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 37
198:                                                                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 7
199:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 30 toivo-                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa ammat-
200: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kantamaan-                                  tikurssitoimintaa Etelä-Karjalan metsänhoitopii-
201: pään-Raanujärven tien perusparantamista . . . . . . 38                             rissä                                              52
202:                                                                                      Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 43 toivo-
203:    Lakivaliokunnan mietintö n:o 1 toivomusaloit-                                   musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Korpijärven
204: teen johdosta, joka koskee määrärahan ottamista                                    -Raanujärven....,.Ylipään tien rakentamista ..... . 53
205: vuo~en 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen Krimi-
206: naahhuolto r.y:lle nuorten rikoksentekijäin huol-                                   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 44 toivo-
207: toa ja ehdonalaisten valvontaa varten . . . . . . . . . . 39                       musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Muonion-
208:                                                                                    Kittilän maantien perusparantamista ......... . 54
209:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 31 toivo-
210: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Muuruveden                                    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 45 toivo-
211: -Juankosken maantien rakentamista . . . . . . . . . . 40                           musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Nuotioran-
212:                                                                                    nan-Portimojärven tien rakentamista Ylitornion
213:    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 32 toivo-                                   kunnassa                                          55
214: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
215: rakentamista Vanttauskoskdta Sierilään Kemijoen                                      Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 46 toivo-
216: eteläpuolella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41     musalo!tteen johdosta, joka tarkoittaa Pessalompo-
217:                                                                                    lon-Strkkakosken tiesuunnan tutkimista . . . . . . 56
218:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 33 toivo-                                      Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 47 toivo-
219: mus~loitte~~  johdosta! joka ~arkoittaa suljettujen                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa polkutien ra-
220: aluetden lzzkenteen ertvapauksten poistamista . . . . 42                           kentamista Näkkälän kylään Enontekiön kunnassa 57
221:     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 34 toivo-                                    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 48 toivo-
222: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puhelinvä-                                  musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lassiyhtey-
223: littäiäin työllisyyden turvaamista siirryttäessä auto-                             den aikaan~~~;ami~ta Ouna~jo~? yli Raattaman ja Ke-
224: maattisiin puhelinyhteyksiin . . . . . . . . . . . . . . • . . • 43                tomellan vältsella polkuttella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
225: 6                                                                            Sisällysluettelo 1971
226: 
227:                                                                                      Toivoaio                                                                                                 Toiv.al.
228:                                                                                       mieto                                                                                                    miet.
229:   Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 3 toi-                                                   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 15
230: vomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                               toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutki-
231: varusmtesten terveydenhuollon parantamisesta      59                             0    0         muksen suorittamista Tengeliönjoen vesistön tul-
232:                                                                                                 vatilanteen parantamiseksi ..... 00.. 0000. . • • . . . 72
233:   Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 4 toi-
234: vomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                                 Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 16
235: varusmiesten ensiapukoulutuksen lisäämisestä      60                             o o
236:                                                                                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Nilsiän
237:                                                                                                 ja Säyneisten kunnissa olevien Siikajärven ja Ala-
238:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 9                                                 Luostajärven säännöstelyn aloittamista .            73        o   •   •   •   •   •   •   •    •
239: 
240: 
241: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoit-
242: tavat voin ja margariinin hintasuhteen muutta-
243: mista • • • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 61                 Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 17
244:                                                                                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa viljava-
245:                                                                                                 raston rakentamista Itä-Uudellemaalle . . . . . . . . . . 74
246:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 10                                                  Eduskunnan toivomus.
247: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoit-
248: tavat turkiseläintarbausta koskevan neuvonta-, tut-
249: kimus- ja koetoiminnan tehostamista . • . . . • • . • . 62                                        Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 19
250:   Eduskunnan toivomus.                                                                          toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa metsä-
251:                                                                                                 lannoitteiden hintojen alentamista . . . . . . . . . . . . 75
252:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 11
253: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toi-                                                  Pankkivaliokunnan mietintö n:o 4 toivomus-
254: menpiteitä maankäyttölainsäädännön kokonais-                                                    aloitteen johdosta, joka koskee SOK:n ja OTK:n
255: uudistuksen aikaansaamiseksi . • . . . . . . . . . . . . . . 63                                 harjoittamaa pankkitoimintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
256: 
257:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 12                                                   Pankkivaliokunnan mietintö n:o 5 toivomus-
258: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa istu-                                               aloitteen johdosta, joka koskee pankkien palkka-
259: tustarkoitukseen ja kauppaan kasvatettavien kalo-                                               tilipalvelun tehostamista ..........             77
260:                                                                                                                                                   0   •••••               0   •   •   •   •    •
261: 
262: 
263: jen kansainväliset vaatimukset täyttävän tautitark-
264: kailun järjestämistä . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 64
265:    Eduskunnan toivomus.                                                                           Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 50 toivo-
266:                                                                                                 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Salon ohi-
267:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 13                                                kulkutien rakennustyön aloittamista ..... 0. 00. 78
268:                                                                                                   Eduskunnan toivomus.
269: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoit-
270: tavat kalataloushallinnon kehittämistä . . . . . . . . . . 65
271:                                                                                                   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 51 toivo-
272:    Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 5 toi-                                               musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa vanhojen
273: vomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat mää-                                              maanteiden ja paikallisteiden maitolaituri- sekä bus-
274: rärahan sisällyttämistä hallituksen esitykseen val-                                             sipysäkkilevennysten rakentamista valtion varoilla 79
275: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1971 . . . . . . 66
276:                                                                                                    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 52 toivo-
277:   Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 6 toi-                                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa talousteiden
278: vomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                               rakentamista kehitysalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 80
279: Utin kasarmirakennusten uusimisesta . . . . . . . . . . 67
280:                                                                                                   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 53 toivo-
281:    Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 7 toi-                                               musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kolmen ka-
282: vomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                               suuniloiston sijoittamista Perämeren alueelle .   81                                  0   •    0
283: 
284: 
285: 
286: 
287: Luonetjärvelle siirrettävien joukkojen siirtymis-
288: ajankohdista ...................•.....            68             0   •   •   •   •    •           Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 54 toivo-
289:                                                                                                 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Raahen
290:   Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 8 toi-                                                edustalla olevan Bachus-nimisen matalikon ruoppaa-
291: vomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                               mista ........ 0....•..•. 000................. 82
292: Seinäjoen sotilaspiirin henkilökunnan asuntotalon
293: rakentamisesta • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . 69                       Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 55 toivo-
294:                                                                                                 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hailuodon
295:   Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 9 toi-                                                huomioon ottamista Perämeren talvisataman sijoi-
296: vomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                               tuspaikkaa tutkittaessa . .. . . . . . . .. . . . . .. . . .. . 83
297: Dragsvikin varuskunta-alueen rakennustöiden no-
298: peammasta toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70                              Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 56 toivo-
299:                                                                                                 musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Ylikiimingin
300:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 14                                               -Korven maantien rakentamista .               0   • 84•   •   •   •   •   •   •   •   •   •    •
301: 
302: 
303: 
304: 
305: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maatila-
306: talouden rakennerationalisoinnin aikaansaamista                                                  Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 57 toivo-
307: kehitysalueen I vyöhykkeellä .............. ; . 71                                              musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Taavetin-
308:                                                                       Sisällysluettelo 1971                                                                             7
309: 
310:                                                                          Toiv.al.                                                                               Tolv.al.
311:                                                                           miet.                                                                                  miet.
312: Miehikkälän-Virojoen maantien uudelleenraken-                                          Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 15 toivo-
313: tamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85   musaloitteen johdos.ta mä~rärahasta eduskuntatyön
314:                                                                                      kehittämisen suunruttelemtseen . . . . . . . . . . . . . . . . 98
315:  Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 58 toivo-
316: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Elimäen-                                        Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 11 toi-
317: Ruotsinpyhtään runkotien rakentamista . . . . . . . . 86                             vomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat mää-
318:                                                                                      rärahan ottamista vuoden 1972 tulo- ja menoarvio-
319:                                                                                      ehdotukseen .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. . 99
320:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 20
321: toivomuslaitteen johdosta, joka tarkoittaa lisä·
322: maiden jakamista pienviljelijöille Karvian työlai-                                      Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 9 toivo-
323: toksen maista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • 87     musaloitteiden johdosta, joissa ehdotetaan toivo-
324:   Eduskunnan toivomus.                                                               !llusta määrqrakan ottamisesta vuoden 1972 tulo-
325:                                                                                      Ja menoarvtoesttykseen ...................... 100
326:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 21
327: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maito-                                      Lakivaliokunnan mietintö n:o 15 toivomusaloit·
328: pulverin myymistä minkteitarhaajille alennettuun                                     tee~ johdosta, joka koskee täysi-ikäisyysrajan alen-
329: hintaan ................................... 88                                       tamtsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
330:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 22
331: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa metsä-                                     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 62 toivo-
332:                                                                                      musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa itäisen si-
333: ojituksen aiheuttamien viljelysmaan ojitusten kus-                                   sääntulotien rakentamista Kuusankeskelle . . . . . . . 102
334: tannusten jakamista myös metsien osalle . . . . . . . . 89
335:   Eduskunnan toivomus.
336:                                                                                        Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 63 toivo-
337:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 23                                    musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kouvolan-
338: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa halla-                                   Heinolan maantien rakennustöiden aloittamista
339: alueiden rehuviljakaupan järjestämistä . . . . . . . . . .                    90     välillä Veikkaa-Jaala ........................ 103
340:    Eduskunnan toivomus.
341:                                                                                        Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 64 toivo-
342:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 24                                    musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Virojoen-
343: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sian-                                    Miehikkälän - Pyhällön- Haapalan- Kouvolan
344: rehujen I'Uokintakoeaseman aikaansaamista Poh·                                       maantien rakentamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
345: jois-Pohjanmaan sikatalouskoeasemalle . . . . . . . . . . 91
346:                                                                                         Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 65 kahden
347:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 59 toivo-                                      toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
348: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Oulun, Raa-                                   TVH:n tukikohdan rakentamista Pylkönmäelle .. 105
349: hen ja Tankarin luotsiasemien rakentamista . . . . 92
350:                                                                                         Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 66 kahden
351:    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 60 toivo-                                     toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Lie-
352: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa päätöksen-                                    vestuoreen-Toivakan maantien parantamista .... 106
353: teon samanaikaistamista yksityisteiden liittymä· ja
354: järjestelysuunnitelmien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
355:                                                                                        Lakivaliokunnan mietintö n:o 16 kolmen toivo-
356:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 61 toivo-                                      musaloitteen johdosta, jotka koskevat vapaudessa
357: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimusta                                    tapahtuvan kriminaalihuollon järjestämistä ...... 107
358: Tiurisen saaresta mantereelle johtavan tie- ja silta-
359: ybteyden rakentamisen kustannuksista . . . . . . . . . . 94                            Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 67 kahden
360:                                                                                      toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Saati-
361:    Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 10 toi-                                   järven-Myllymäen maantien peruskorjaamista . . . 108
362: vomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
363: rajajääkärien oikeudellisen aseman vakiinnuttami-                                      Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 68 toivo-
364: sesta ...................................... 95                                      musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pylkönmäen
365:   Eduskunnan toivomus.                                                               -Kolkanlahden paikallistien perusparantamista . . 109
366: 
367:    Talousvaliokunnan mietintö n:o 8 toivomus-                                          Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 69 toivo-
368: aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan                                  musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kalmarin-
369: ottamista vuoden 1972 tulo- ja menoarvioesityk-                                      Sapran paikallistien rakentamista . . . . . . . . . . . . . . 110
370: seen ...................................... 96
371:                                                                                        Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 70 toivo-
372:   Lakivaliokunnan mietintö n:o 13 toivomusaloit·                                     musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien
373: teen johdosta, joka koskee maistraattien lakkautta-                                  rakentamista Pudasjärven Kouvalta Taivalkosken
374: mista ..................................... 97                                       Kylmälän kautta Sampilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
375: 8                                                               Sisällysluettelo 1971
376: 
377:                                                                   Toiv.al.                                               B
378:                                                                    miet.                                                                                Toiv.al.
379:                                                                                                                                                          miet.
380:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 71 toivo-                                       Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 3 toi·
381: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallistien                                vomusaloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdo-
382: rakentamista Saviniemestä Tiittolaan . . . . . . . . . . . • 112                    tuksen varusmiesten ilmaisista lomamatkoista (A.
383:                                                                                     V: 2 1970 vp.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
384:                                                                                       Eduskunnan toivomus.
385: 
386: 
387:                                                                               111
388:                                                                   Kysymys                                                                              Kysymys
389:                                                                     n:o                                                                                 n:o
390: Vilponiemi ym.: Liikehuoneistojen vuokralaisten                                     Ehrnrooth: Om den verksamhet representanter för
391:   oikeusturvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .            1            Syd-Vietnams interimistiska revolutionsregering
392:                                                                                       bedriver i Finland .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 17
393: ]uvela ym.: Finnairin lentokonehankinnoista ....                         2
394:                                                                                 Ehrnrooth: Etelä-Vietnamin väliaikaisen vallanku-
395: Perheentupa ym.: Suomen pitämisestä ydinaseso-                                    moushallituksen edustajan toiminnasta Suo-
396:   dan uhan vaaravyöhykkeen ulkopuolella ..... .                          3        messa                                           17
397: Tarjanne ym.: Otaniemen ylioppilasravintolan ra-                                Sinisalo ym.: Kauppataseen vajauksen tasapainoit·
398:   kennuskustannusten loppuosan rahoittamisesta                           4         tamisesta ..........................••.... 18
399: ] unnila: Suomen asennetta Nordek-hankkeeseen                                   Järvenpää: Yhteislaitumien käytöstä ....•....••.                             19
400:    koskevasta tanskalaislehden väitteestä ....... .                      5
401:                                                                                     Pekkala ym.: Vuokra-alueiden lunastuskorvauksia..
402: Lindeman:        Om       justering      av     kommunreform·                         saaneiden asemasta maalaiskunnissa . . . . . . . . . . 20
403:   planerna                                                               6
404:                                                                                     Kohtala: Potilaiden tarpeettomasta pitämisestä mie-
405: Lindeman:        Kuntauudistussuunnitelmien               tarkista·                   lisairaaloissa . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
406:   misesta                                                                6
407:                                                                                     Koivunen ym.: Tulo- ja menoarvion momentilla
408: Korsbäck m. fl.: Om de svårigheter förhöjningama                                      ~2.87.8? o~ev~en varojen myöntämisestä pienteol·
409:   av priset på brännolja åsamkat växthusodlarna                          7           lisuuslatnoiksl .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. 22
410: Korsbäck ym.: Polttoöljyn hinnankorotusten kasvi-                               Sigfrids: Om det försvårade rehabiliteringsarbetet
411:   huoneviljelijöille aiheuttamista vaikeuksista ..                       7        vid de skyddade verkstäderna . . . . . . . . . . . . • • 23
412: Vilmi: Lapin läänin työllisyystilanteesta ....... .                      8      Sigfrids: Suojatyöpaikkojen kuntoutustoiminnan
413:                                                                                   vaikeutumisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 23
414: Sinisalo: Julkisista viroista eläkettä saavien siirty·
415:   misestä muihin toimiin ................... .                           9      ]uvela ym.: Entisten punakaartilaisten korvaus-
416:                                                                                   asian ratkaisemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
417: H. Linna ym.: Maatilalta kotikäyttöön otettujen
418:   tuotteiden verottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • 10              Tuominen: Hallituksen suhtautumisesta Suomen
419:                                                                                   Ylioppilaskuntien Liiton järjestämään konferens-
420: Kaipainen ym.: Ulkomailla toimivien suomalaisten                                  siin "Ylioppilaat ja Mrikan vapautusliike" . . . • 25
421:   yritysten valvonnan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . 11
422:                                                                                 H. Niskanen ym.: Valtateiden valaisemisesta Ou-
423: Tähkämaa: Arvionvaraisuuteen perustuvan vero-                                     lun kaupungin asuntoalueiden kohdalla . . . . . . 26
424:   tuksen yhdenmukaistamisesta • . . . . . • • . • . . • • 12
425:                                                                                 Seppä: Kasvihuoneviljelyn kannattavuuden tur·
426: Vikatmaa ym.: Tupakoinnin haittavaikutuksista • • 13                              vaamisesta (Ks. n:o 7) .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . 27
427:                                                                                 Suksi: Aivovauriolasten hoidon ja koulutuksen
428: Korsbäck m. fl.: Om avsättningen för senaste Ars                                  järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . .    28
429:  potatisskörd • • . . . . • . . . . . . . • . • . . • . . . • . . . . • 14
430:                                                                                 Mustonen ym.: Moottorisahavähennyksen toteut-
431: Korsbäck ym.: Viime vuoden perunasadon mark-                                     tamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
432:   kinoimisesta . . . . . . . . . . . • . • . . . • • . • . • • • . . • • 14
433:                                                                                 Voutilainen ym.: Maanostokeinottelun eltkäisemi-
434: Orrenmaa: Matemaattisten aineiden opettajien                                      sestä .................................... 30
435:   palkkauksellisten epäkohtien korjaamisesta · 15
436:                                                                                 Pursiainen ym.: Aseiden ja ammusten viennin lo-
437: Männistö ~m.: Sotilasavustuslain tulkinnasta                           16         pettamisesta kriisialueille . . . . . . . . . . . . . • • • . . 31
438:                                                                                                                                        Sisällysluettelo 1971                                                                                                                                                                                                                                                         9
439: 
440:                                                                                                                                            Kysymys                                                                                                                                                                                                                                                  Kysymys
441:                                                                                                                                              n:o                                                                                                                                                                                                                                                      n:o
442: Vilmi ymo: Lokan allasalueeseen maata menettänei-                                                                                                       Sinisalo ymo: Maakaasun käyttöä koskevien lisä-
443:   den lisämaakysymyksen ratkaisemisesta           32                                                                       o o o o o o                    selvitysten suorittamisesta                   50                                                     0           0       0       0       0       0       0       o o o                o o             0       0       0       0       0       0       0
444: 
445: 
446: 
447: 
448: Mäkelä ymo: Sairausvakuutuslain matkakustannus-                                                                                                         Unkola: Valtionrautateiden rahtitasoitusmäärävs-
449:  ten korvaamista koskevien säännösten soveltami-                                                                                                         ten vaikutuksesta Haminan ja Kotkan satamien
450:  sesta eräissä tapauksissa                       33        0   o o     0       o o   0   0   o   0       ° o   0.          o o o o..                     toimintaan        0       0       0       o     510       0       o       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0   0        0       0       0       0       0       0       0       0       0   0           0
451: 
452: 
453: 
454: 
455: Puhakka ymo: Kaukaa tarjotusta työstä kieltäyty-                                                                                                        Tähkämaa:     Kasvihuoneviljelyn                                                                                                                   kannattavuuden
456:   neen työttömyyskassa-avustuksen epäämisestä . • 34                                                                                                      turvaamisesta   ..                               00              00              00          00                  00              00          00              00               00              00              00          00              00              52
457: 
458: Ho Westerlund: Om pensionsförsäkringspremierna                                                                                                          Ruokola ymo: Ennakkoverotukseen liittyvien epä-
459:   för delägare i sterbhus och i andra sammanslut-                                                                                                         kohtien poistamisesta                         53                                     o           0       0       0       o o             0       o       0   0        0       0   0           0       o o o o o                           0           0
460: 
461: 
462: 
463:   ningar, vilka idkar lantbruk                    35                       o     00      o   00      00        o o         00      o o     00
464: 
465: 
466: 
467:                                                                                                                                                         Kaipainen ymo: Esityksen antamisesta Helsingin
468: Ho Westerlund: Maataloutta harjoittavien kuolin-                                                                                                          seudun kuntien yhteistoiminnasta             54                                                                                                              o o o o o o o o o o o                                                                    0
469: 
470: 
471: 
472:   pesien ja muiden yhteenliittymien eläkevakuu-
473:   tusmaksuista               0   o o   0.      035 o o     0   o   0   0   o o o o o             o o o o o o o                     0   0   o.           Härkönen ymo: Määrärahasta teiden tehostettuun
474:                                                                                                                                                           kunnossapitoon                               55  o       o o o                   0       ••          o o                 0       ••              0       0   •        o •         o •             •           •   •       •           •   •           •
475: 
476: Koskinen: Helsingistä pohjoiseen perjantai-iltaisin
477:   lähtevän lisäjunan saattamisesta liikenteeseen    36                                                                                     o o          Tähkämaa ymo: Maatalousväestön ansiotasosta . .                                                                                                                                                                                                             56
478: Hemmi: Valtion keskusammattikoulujen asunto-                                                                                                            lo Suominen ymo: Yksityisen yrittäjän toimintava-
479:   lanvalvojan ja -hoitajan ohjesäännön aikaansaa-                                                                                                          pauden turvaamisesta kaupan alalla             57                                                                                                                            0   ••              0           0   •       •       •       •       •
480: 
481: 
482: 
483:   misesta  0   o o o   0   o o o o     o o o      37
484:                                                    0   0   0   0   o o o o o             0   o   0   0     0   0   0       0   o o o       0   0
485: 
486: 
487: 
488:                                                                                                                                                         Mäkelä ymo: Tapaturma- ja liikennevakuutuslakei-
489: Lu;a ymo: Ylimääräisten valtion virastotyönteki-                                                                                                         hin perustuvien kalliinajaniisien korottamisesta 58
490:   jäin aseman parantamisesta                     38                o o o o o o o o o                       0   o   0       0   o o o o o
491: 
492:                                                                                                                                                         Pekkarinen ymo: Kotimaisten vaahtosammutuslait-
493: Weckman ymo: Vakuutusyhtiöiden veivoittami-                                                                                                               teiden hankkimisesta metsähallituksen käyttöön 59
494:  sesta maksamaan sairaaloille vakuutettujensa sai-
495:  raanhoidosta aiheutuvat kustannukset              39                                                          0   0   0       o o o       0   0        Sinisalo: Rikkihappo Oy:n Kotkan tehtaiden työn-
496:                                                                                                                                                            tekijäin työllisyyden turvaamisesta ...       60                                                                                                                                                 0       0       •••                     0       •
497: 
498: 
499: 
500: 
501: So Westerlund: Kauniaisten aseman määräämisestä
502:   pikajunien pysähdyspaikaksi ..                40                         0    0    0   0   0   •••
503:                                                                                                                0
504:                                                                                                                    •
505:                                                                                                                        0
506:                                                                                                                                •
507:                                                                                                                                    0
508:                                                                                                                                        •
509:                                                                                                                                            0   0
510:                                                                                                                                                         Laatia: Vesioikeusasiain käsittelyn hitaudesta .                                                                                                                                                                                        o o o               61
511:                                                                                                                                                         Orrenmaa: Kesäyliopistojen toimintamahdollisuuk-
512: Liedes ymo: Verovapaan tulon hankkimisesta ai-                                                                                                            sien parantamisesta                            62            o o o o                         0       0       0           0   0       0       0       0       o    0       0       0       0       o       0       0       ••              0       0
513: 
514:   heutuvien menojen vähennyskelpoisuudesta maati-
515:   latalouden verotuksessa                         41
516:                                                    0   0   0   o o o o o o o o o o o o o o o o o •                                             •
517:                                                                                                                                                         Orrenmaa ymo: Liikehuoneistojen vuokralaisten
518:                                                                                                                                                          toimintavapauden turvaamisesta               63                                                                                                               o o o o o o o o                                              0       0       0       •
519: 
520: 
521: Härkönen: Maatalousväestöön kuuluvien invali-
522:  dien autoveron palauttamatta jättämisestä    42                                                                                   o o o o
523:                                                                                                                                                         Laaksonen ymo: Ammattientarkastustoiminnan te-
524:                                                                                                                                                           hostamisesta ...                             64
525:                                                                                                                                                                                                        00              00              00              00              00              00              00              00           00              00              •       00              •       00
526: 
527: 
528: 
529: Salama: Asemaravintolain sulkemisesta                                                                0     0   0   0   0       •   o ••        0   43
530:                                                                                                                                                         Ensia Laine ymo: Sosiaalisin perustein tapahtuvan
531: Vilmi ymo: Rajavartiolaitoksen talonmiesten palk-                                                                                                         alennusvoin myynnin uudelleen aloittamisesta    65                                                                                                                                                                                        0       0
532: 
533: 
534: 
535: 
536:   kauksesta ............................          44                                                                               00      ..
537: 
538: 
539:                                                                                                                                                         Hemmi: Pohjois-Suomen rakennussuunnittelun
540: Kurppa: Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan tie-                                                                                                              laatimisesta pohjoissuomalaisin voimin    66                                                                                                                                               0       o       0       o       0       o o o
541: 
542: 
543: 
544:   yhteyksien parantamisesta .               45                         o   0    ••       o •••            o •••••                      o •     •
545:                                                                                                                                                         Suomi ymo: Harkintaan perustuvan mielivaltaisen
546:                                                                                                                                                           verotuksen estämisestä .                      67                                                     00              •       o       00              ..           0       •       o o •• o o o o o
547: 
548: Linkola: Kouvolan-Kotkan                                                        henkilöjunaliiken-
549:   teen supistamisesta                      o •••••••••••••••••••• o •                                                                          •   46   Ilaskivi ymo: Eräiden puolustusvoimissa palvellei-
550:                                                                                                                                                            den henkilöiden eläkkeiden tarkistamisesta      68                                                                                                                                                                       0       0       0       0
551: 
552: 
553: Asvik ymo: Rakennuslakon alkamisajankohdan siir-
554:   tämisestä .....                o •   •   •   • 47•   •   •   •   •   •   •    •    •   •   •   •   •    •    •   •   •       •   •   •   •   •
555:                                                                                                                                                         Linkola: Kansaneläkkeiden anomismenettelyn te-
556:                                                                                                                                                           hostamisesta ............                    69                                                                      00              ....                         00              00              00              ..              00              0
557: 
558: 
559: Stenbäck: Om preventiv bekämpning av olje-
560:   skador   .    o ..       00    ..        48
561:                                        o o ........                             00       o ......                      0       00      00      0
562:                                                                                                                                                         Kaipainen: Epäsiveellisten julkaisujen levittämi-
563:                                                                                                                                                           sen estämisestä annetun lain tarkoituksenmukai-
564: Stenbäck: öljyvahinkojen ennalta ehkäisemisestä 48                                                                                                        suudesta    ...      0       •       0       •  70   0       0       0       •       0       0       0       0       0       0       0       0       0       o    0       0       0       0       0       0       0       0       ••              0
565: 
566: 
567: 
568: 
569: Sinisalo: Rautateiden henkilöliikennesupistusten                                                                                                        Koppanen: Nuorten elämänuran valinnan helpotta-
570:   peruuttamisesta Kymenlaakson alueella          49                                                                    0       0   o o o o                misesta  .  0   •••          0.               71
571:                                                                                                                                                                                                        o o o. o o ••••                                                                 0       ••••••                                       0       0.              0.....
572: 
573: 
574: 
575: 
576: 2 143/72
577: 10                                                                Sisällysluettelo 1971
578: 
579:                                                                     Kysymys                                                                               Kysymys
580:                                                                       n:o                                                                                   n:o
581: H. Westerlund: Om utbetalningen av ersättningar                                  Linkola: Vastausjärjestyksestä kirjallisiin kysymyk-
582:   föranledda av vägbyggen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72                   siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 91
583: H. Westerlund: Teiden rakentamisesta johtuvien                                   Luja: Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskun-
584:   korvausten suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72                nan alueellisten kokonaisuuksien säilyttämisestä 92
585: Kainulainen ym.: Vanhan virkamieseläkelain pe-                                   Juvela ym.: Pienten työeläkkeiden verovapaudesta 93
586:   rusteella eläkettä saavien aseman korjaamisesta 73
587:                                                                                  Rekonen: Lääninhallituksen toiminnan aloittami-
588: Suomi ym.: Linja-autojen turvallisuudesta . . . . . .                     74       sesta Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
589: Melin m. fl.: Om utredning angående ökad an-                                     Koskinen ym.: Historian oppikirjoissa esiintyvien
590:  vändning av bränntorv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75                  virheiden poistamisesta . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . 95
591: Melin ym.: Selvityksen toimittamisesta polttotur-                                Lehmonen ym.: Elatusapujen ennakoiden takaisin-
592:  peen käytön lisäämisestä • . .. . . .. . .. .. . . . . . 75                       perinnästä .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. 96
593: Salo: Mehiläistalouden edistämiseen tarkoitetun                                  Honkonen ym.: Kodinperustamislainamäärärahan
594:   avustusmäärärahan jakamisesta . . . . . . . . . . . . . . 76                    ottamisesta ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
595:                                                                                   seen .................................... 97
596: Härkönen: Lammastalouden harjoittajien tuotanto-
597:  edellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77              Voutilainen ym.: Lieksan puhelinkeskuksen toi-
598:                                                                                    mintamahdollisuuksien parantamisesta . . . . . . . . 98
599: H. f:inna ym.: ~olar!Urskaan kohdistuvan liike-
600:   vaihtoveron potstamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78               Salama ym.: Talous- ja yhteiskuntatiedollisen kou-
601:                                                                                    lutuksen tehostamisesta . .. .. . . . .. . . . . . . .. . . 99
602: Myyryläinen ym.: Tartuntataudin leviämisen estä-
603:  miseksi eristetylle henkilölle suoritettavasta kor-                             Rekonen: Paloturvallisuuden tehostamisesta Ylisen
604:  vauksesta     . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 79     keskuslaitoksessa ......................... 100
605: Ensio Laine ym.: Rakennustyönantajien julistaman                                 Ensio Laine ym.: Opiskelijain ja heidän perheit-
606:   työsulun aiheuttamien kustannusten perimisestä                                   tensä toimeentuloturvan järjestämisestä . . . . . . 101
607:   rakennuttajilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
608:                                                                                  0. Kangas ym.: Uskonnollisille järjestöille myön-
609: Ensio Laine ym.: Maataloustraktorien verottoman                                     nettyjen nuorisokasvatustyöhön tarkoitettujen
610:   polttoöljyn käyttöä koskevien säännösten tar-                                     avustusten määrästä . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
611:   kistamisesta  • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 81
612:                                                                                  Kortesalmi: Potilaiden käsittelystä sairaaloissa . . 103
613: Loikkanen ym.: Väkivaltaisesta esiintymisestä työ-
614:   taistelujen yhteydessä . . . .. . . .. . . . . .. .. . . . . . 82              Tikkanen ym.: TVL:n Kainuun piirin piiri-insi-
615:                                                                                    nöörin viran täyttämisestä .................. 104
616: Kurppa: Invalidien auto- ja moottoripyöräveron
617:   palautusjärjestelmän yksinkertaistamisesta . . . . 83                          Luja: Ammatinvalinnanohjaustoimistojen perusta-
618:                                                                                    misesta Espoon kauppalaan ja Helsingin maalais-
619: Hemmi:     Vuokramiehen valintamahdollisuuden                                      kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
620:   turvaamisesta siirtotonttien osalta . . . . . . . . . . . . 84
621:                                                                                  Rekonen ym.: Antolainauskoron alentamisesta .. 106
622: A-K. Aalto ym.: Kuntoutustoiminnan kehittämi-
623:   sestä .................................... 85                                  Koskinen ym.: Napalmin käytön ehkäisemisestä
624:                                                                                    puolustusvoimissa ........................ 107
625: ]uvela ym.: Raaka-ainepuun saannin turvaamisesta
626:   korien valmistajille valtion metsistä . . . . . . . . . . 86                   Vilmi: Valtion Karungin kunnan Kukkolan jako-
627:                                                                                    kunnan osakkaille suorittaman korvausmäärän ko-
628: Friberg: Helsingin itäisten kaupunginosien posti-                                  rottamisesta  ...................•......... 108
629:   palveluolojen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 87
630:                                                                                  Hemmi: Terveyssisarten palkkaukseen myönnettä-
631: Koivunen:   Keinomunuaisen      käyttöönsaannista                                  vien valtionapujen lakkauttamisesta eräissä ta-
632:   Keski-Suomen keskussairaalassa . . . . . . . . . . . . . . 88                    pauksissa ................................ 109
633: 
634: L. Aalto: Vaarallisia eläimiä koskevan lainsäädän-                               Nevalainen: Kelirikon vuoksi maanteihin kohdis-
635:    nönaikaansaamisesta .•......................                           89       tuvien liikennerajoitusten supistamisesta . . . . . . 110
636: 
637: Sandelin ym.: Tampereen säilyttämisestä reittilen-                               Ahonen: Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain-
638:   toliikenteen piirissä . .. .. . . .. .. .. .. . .. . .. .. . 90                  säädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . 111
639:                                                                  Sisällyslu~ttelo 1971                                                                 11
640: 
641:                                                                    Kysymys                                                                        Kysymys
642:                                                                      n:o                                                                            n:o
643: Liedes ym.:  Palkkausehtojen huonontamisesta                                    Kurppa: Valtion viljavarastolle tarjottavan viljan
644:   TVL:n työttömyystyömailla ................ 112                                  vastaanoton nopeuttamisesta ................ 133
645: Rekonen ym.: Työntekijäin työturvallisuuden te-                                Kurppa: Maakaapelivaurioista viljelijöille aiheutu-
646:   hostamisesta ............................. 113                                 van riskin poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
647: Liedes ym.: Polttopuun saannin vaikeutumisesta                                  Kurppa: Tilastotietojen keruun pienyrityksille ai-
648:   metsähallituksen alueilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114           heuttamien kustannusten vähentämisestä . . . . . . 135
649: Korsbäck m. fl.: Om ersättande av översvämnings-                               Männistö ym.: Työmatkakuljetuksen järjestämi-
650:   skador .................................. 115                                 sestä puolustusministeriön Kuopiossa oleville
651:                                                                                 työmaille   ............................... 136
652: Korsbäck ym.: Tulvavahinkojen korvaamisesta . . 115
653:                                                                                Penttinen ym.: Terä- ja ampuma-aseen hallussapi-
654: Kortesalmi ym.: Verojäämien suorittamismenette-                                  dosta annettujen määräysten tiukentamisesta . . 137
655:   lyn tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
656:                                                                                Tuomioia ym.: Ajokortin peruuttamisessa omaksut-
657: Lehmonen ym.: Tapaturmakorvausten kalliinajanii-                                 tujen perusteiden yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . 138
658:   sien korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
659:                                                                                Lepistö ym.: Selvityksen suorittamisesta Merenkur-
660: Kauppi ym.: Parkinsonin taudin hoidossa käyte-                                   kun maayhteyden aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . 139
661:   tyn L-dopa-nimisen lääkkeen korvattavuudesta 118
662:                                                                                Laatio ym.: Kansaneläkelaitoksen hallinnon uudel-
663: Vilmi ym.: Valtion tienhoitokaluston käyttämisestä                               leen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
664:   yksityisteiden kunnossapitoon .............. · 119
665:                                                                                Heino: Kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuu-
666: Sillantaus: Peruskoululaisten lukiomenestystä kos-                               luvien naispuolisten viranhaltijain ja työnteki-
667:    kevan selvittelyn julkistamisesta . . . . . . . . . . . . 120                 jäin eläkeikärajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 141
668: Sillantaus: Tontinomistajan kadun rakentamis- ja                               Toivan en: Oppilaanhuollon kehittämisessä vallit-
669:    kunnossapitovelvollisuuden helpottamisesta . . 121                            sevien puutteiden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 142
670: Honkonen: Määrärahasta Pirkanmaan maakunta-                                    Hemmi: Oulujärven yli rakennettavaksi suunnitel-
671:  kirjaston tehtävien antamiseksi Tampereen kau-                                 lusta maantiestä aiheutuvista haitoista . . . . . . . . 143
672:  punginkirjastolle   ......................... 122
673:                                                                                Eskman ym.: Liikevaihtoon sidotun vuokraustoi-
674: Vilmi ym.: Asuntolainamäärärahojen jakoperustei-                                 minnan estämisestä vähittäiskaupan alalla . . . . 144
675:   den muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
676:                                                                                Rosnell:      Lastensuojelulainsäädännön uudistami-
677: Kurppa: Peltojen salaojitustoiminnan edistämisestä 124                           sesta       •................................     145
678: Junnila: Toimenpiteistä aseelliseen vallanku-                                  Mäkinen ym.: Soiden ojitustoiminnassa noudatet-
679:   moukseen tähtäävän kiihotustyön johdosta . . . . 125                          tujen perusteiden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . 146
680: Koppanen: Junayhteyksien huonontamisesta pää-                                  Koskinen ym.: Konkurssiin joutuneen Valubetoni
681:   kaupungin lähiliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1:!6           Oy:n työntekijäin toimeentulon turvaamisesta 147
682: Saarto ym.: Linja-autonkuljettajien toimeentulon                               Knuuttila ym.: Pistesiirtymäjärjestelmän sovelta-
683:   turvaamisesta  . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127     misesta peruskouluun siirryttäessä . . . . . . . . . . 148
684: Salama ym.: Ravintola-alan koulutuksen lisäämi-                                I. Suominen ym.: Toimenpiteistä vuokra-asuntoti-
685:   sestä  ................................... 128                                  lanteen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
686: 
687: Lehmonen ym.: Esityksen antamisesta laiksi ehkäi-                              Stenbäck: Om planläggning av ett internationellt
688:   syneuvonnasta ja perhesuunnittelusta . . . . . . . . . . 129                   system för rörledningstransporter . . . . . . . . . . 150
689:                                                                                Stenbäck: Kansainvälisen putkikuljetusjärjestel-
690: Järvenpää: Niinisalon koeampuma-asemalta myy-                                    män suunnittelun aloittamisesta ............ 150
691:   dyn ammusromun räjähtämisen aiheuttamien va-
692:   hinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130       Aas ym.: Vuokrattaviin kesä- ja lomamökkeihin
693:                                                                                   kohdistuvan verotuksen yhtenäistämisestä . . . . 151
694: Honkonen: Koulukirjastotoiminnan järjestämisestä                               Sinisalo ym.: Satamien käytöstä perittävien maksu-
695:  peruskoulu-uudistuksen yhteydessä .......... 131                                jen tarkistamisjärjestelmän parantamisesta . . . . 152
696: Mäkelä ym.: Sosiaalisista eduista työntekijäin siir-                           Sinisalo: Kotkan pohjoisen sisääntulotien suunnit-
697:  tyessä valtiojohtoisesta yhtiöstä toiseen . . . . . . . . 132                    telun aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... • 15_'J
698: 12                                                                                                                                   Sisällysluettelo 1971
699: 
700:                                                                                                                                          Kysymys                                                                                                                                                             Kysymys
701:                                                                                                                                                          n:o                                                                                                                                                         n:o
702: Sinisalo ymo: Tonttikeinottelun estämiseksi tarvit-                                                                                                            Hostila ynto: Helsingin yliopiston voimistelulaitok-
703:    tavien toimenpiteiden suorittamatta jättämisestä 154                                                                                                         sen lakkauttamisesta              o                 175 0   •••         0   0   •   0       0   0   0   ......                       0   •   0   0
704: 
705: 
706: 
707: 
708: Saarto ymo: Pakollisen liikennevakuutuksen bo-                                                                                                                 Voutilainen ymo: Valtakunnallisten raittiusjärjes-
709:   nusjärjestelmän tarkistamisesta     o o o o 155                                        0   0   0   0   0       0   0   0       0       0                       töjen toimintaedellytysten turvaamisesta         176                                                                    0       0   0   0   0   0
710: 
711: 
712: 
713: 
714: Härkönen ymo: Kasvattivanhempien oikeudesta so-                                                                                                                Rekonen ym.: Aseiden viennin estämisestä kriisi-
715:  tilasvammalain mukaisiin etuuksiin      o      156                                                      0   0   0   0   0       0   0   0       0               alueille . ..          0   0   0   •   •   •   177
716:                                                                                                                                                                                                                 •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •    •   •       •   •   •   •
717: 
718: 
719: 
720: 
721: Liedes ymo: Pohjois-Suomen tulvavahinkojen kor-                                                                                                                Kurppa: Kotimaisen kuorma-auton markkinointi-
722:   vaamisesta valtion varoilla o o o o oooooo 157                     0   0       0       0       0       0       0   0                                           mahdollisuuksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . 178
723: Reko~e'!: ~~omaisten yhtiöiden pääoman viennin                                                                                                                 Melin mo fl.: Om indragningen av Helsingfors uni-
724:   estam1sesta        0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0       0   o oooo oo ooo 158
725:                                                                                                  0                   0           0                              versitets gymnastikinrättning ..                 179                                    0   •   •   •   •   •   •   •    •   •       •   •   •   •
726: 
727: 
728: 
729: 
730: Laatia ymo: Metsätyömiesten suojatyövälineiden                                                                                                                 Melin ymo: Helsingin yliopiston voimistelulaitok-
731:   hankinta- ja kunnossapitokustannusten vähen-                                                                                                                  sen lakkauttamisesta (Kso n:o 175) ....          179                                                                     0   0       ••••
732: 
733: 
734: 
735: 
736:   nysoikeudesta verotuksessa ooooooooooo oooo 159                                                                            0
737: 
738: 
739: 
740: 
741:                                                                                                                                                                H. Westerlund: Om förbättrande av poliseos
742: Laine ymo: Kuntomarssin järjestämisestä oooooooo 160                                                                                                             beredskap   ....                       0 180
743:                                                                                                                                                                                                             •••         0   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •    •   •       •   •   •   •
744: 
745: 
746: 
747: 
748: Saarto ymo: Valtion laitosten hankintojen suun-                                                                                                                Ho Westerlund: Poliisin toimintavalmiuden paran-
749:   taamisesta kotimaahan       oo oooo oo oo. o. 161  0   0   0   0   0   0               0                   0           0                                       tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
750: Sinisalo: Karhulan ammattikoulun oppilaiden työ-                                                                                                               Oo Kangas ymo: Asuntomäärärahojen ohjaamisesta
751:   hön sopivaisuutta koskevan luokittelun lopetta-                                                                                                                haja-asutusalueelle ..                       181       0   •••••               0   •   •   •   •   •   •   •   •   •    •   •       •   •   •   •
752: 
753: 
754: 
755: 
756:   misesta    ...     0   ••••           o. . . . . . . 162
757:                                          0   •••••               0   ••••••••••
758: 
759: 
760: 
761:                                                                                                                                                                Silander ymo: Liikunnanopettajien koulutuksen
762: Honkonen ymo: Liike- ja toimistoalojen työnteki-                                                                                                                  jatkamisesta Helsingissä (Kso n:o 175) .... oo 182
763:   jäin aseman parantamisesta .......             163                                                 0   ••••••••••
764: 
765: 
766: 
767:                                                                                                                                                                Sinisalo ymo: Toimenpiteistä poliittisista syistä
768: Eo Niemelä: Säämingin saaristotien rakentamisesta 164                                                                                                            1930-luvulla tuomittujen arvostuksen palautta-
769:                                                                                                                                                                  misesta    .....               0   •••••        183    0   •   0   0   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •    •   •       •   •   •   •
770: 
771: 
772: 
773: 
774: E. Niemelä: Seikanlammen-Säimenen-Leppälah-
775:   den maantien parantamisesta .....         165                                                      0   ••••••                  0   •   •       •             H. Westerlund: Om den praxis bostadsstyrelsen
776:                                                                                                                                                                  iakttagit vid beviljandet av bostadslån     184                                                                         0   •       •   •   •   •
777: 
778: 
779: 
780: 
781: Kaipainen ym.: Sairausvakuutuspäivärahan epää-
782:   misestä sosiaalisten syiden perusteella suoritetun                                                                                                           H. Westerlund: Asuntohallituksen noudattamasta
783:   abortin takia      0   0   0   0   0   0   0   0   166
784:                                                      0   0   •••         0   0       0   0   0   0   ••      0   ••      0   0   0.          0       0           käytännöstä asuntolainoja myönnettäessä . . . . . . 184
785: Turunen: Elintarvikelainsäädäntöön liittyvän val-                                                                                                              Juvela ymo: Punakaartilaisten vankileirikärsimys-
786:   vonnan tehostamisesta    . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 167                                                                                           ten korvaamisesta .                            0185•••••               0.      0.      0   •••••••••                                0   •••
787: 
788: 
789: 
790: 
791: Luia ymo: Helsingin ja sen lähikuntien rajantar-                                                                                                               Sinisalo: Oppikirjoiksi sisällöltään sopimattomien
792:   kistuksista  ....        o     o.. 0   •••     168 0   0   ••          0   0   0.                      0   0   0   0.      0   0   0.          0                julkaisujen poistamisesta ..........            186                                                   0   0   0.       0   ••          0   ••
793: 
794: 
795: 
796: 
797: Koivisto ymo: Puhelinverkon automatisoinnin joh-                                                                                                               Kurp pa: Veronkantokustannusten                                                                      jakoperustei-
798:   dosta työttömiksi joutuvien puhelinapulaisten                                                                                                                  den tarkistamisesta                                    0   •   0   •••••               0   •••••               0       ••   0       •   •   •   •    187
799:   työllisyyden turvaamisesta oo o o      o       169                         0           0   •       0   0   0   0   0       0   •••             0
800: 
801: 
802: 
803:                                                                                                                                                                Ehrnrooth: Om villkoren i avtalet om jordgasim-
804: Laine ymo: Työttömien toimeentulon turvaamisesta 170                                                                                                             port ...............                          188          0   ••••••••                        0   0   ••••••••••
805: 
806: 
807: 
808: 
809: Koskinen ymo: Valtionrautateiden hoitaman linja-                                                                                                               Ehrnrooth: Maakaasun tuontia koskevan sopimuk-
810:   autoliikenteen lopettamisesta linjalla Toijala-                                                                                                                sen ehdoista           0   •   •   •   •   • 188
811:                                                                                                                                                                                                                 •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •    •   •       •   •   •   •
812: 
813: 
814: 
815: 
816:   Valkeakoski    .         ooo
817:                              0   0   0   0   0   01710   0               0   ••••••••••••••••
818: 
819:                                                                                                                                                                Juvela ym.: Honkilahden-Mestilän tien rakenta-
820:                                                                                                                                                                  misesta   ...          0   •••         0   0 189
821:                                                                                                                                                                                                                 ••      0   •••••••••••••••                                              0   •••••
822: 
823: 
824: Vilmi: Maantien rakentamisesta Simojoen pohjois-
825:   puolelle Alaniemen sillalta Tainijoen paikallis-                                                                                                             Mäkelä ymo: Poliisipiirien virastotyön rationalisoi-
826:   tiehen   .......               0   0   0   •••   172   0   0.      0   0   •••••••••                               0   ••••••
827:                                                                                                                                                                 misesta   .        0   •••      0   ••••••          190     0   ••      0   ••••            0   0.      0   ••      0    0   •••••
828: 
829: 
830: 
831: 
832: Ni~minen   ymo: ~ahden ja Lusin välisen moottori-                                                                                                              Korsbäck: Om möjlighetema att erhålla egna-
833:    tien rakentamiSesta ...      o...... o.....•. 173     0   •••••                                                                                               hemslån utom byggnadsplanerat område      191                                                                           0   •••••
834: 
835: 
836: 
837: 
838: Laine ymo: Sotaa vastustaneiden menetysten kor-                                                                                                                Korsbäck: Omakotilainan saantimahdollisuuksista
839:   vaamisesta •..             0                  174
840:                                  ••••••••••••••••                                                    0   ••••••••••                                              rakennuskaavoittamattomalla alueella . . . . . . . . 191
841:                                                                    Sisällyaluettelo 1971                                                                13
842: 
843:                                                                      Kysymys                                                                       Kysymys
844:                                                                         n:o                                                                          n:o
845: Kohtala: Työllisyyden turvaamisesta Hämeenlin-                                    Melin m.fl.: Om tryggande av de civilblindas ut-
846:   nan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192     komst     .................................. 209
847: 
848: Jaatinen: Työnantajille oppisopimuslain. mukai-                                   Melin ym.: Siviilisokeiden toimeentulon turvaami-
849:   sesti suoritettavien korvausten korottamisesta .. 193                            sesta   ................................... 209
850: Korsbäck: Om utvecklande av fårskötseln                                   194     Suomi ym.: Ammattikoululaisten koulupäivän tun·
851:                                                                                     timäärien tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
852: Korsbäck: Lammastalouden kehittämisestä                                   194
853:                                                                                   Taipale: Liikenneturvallisuustyön keskuselimen
854: Tiilikainen: Svetogorskin tehtaiden rakentamisesta                                  perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
855:   suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä . . . . 195
856:                                                                                   Pohionen ym.: Yksityistielain mukaisten avustus-
857: Suomi ym.: Laitilan ammattikurssikeskuksen oppi-                                    ten maksattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 212
858:   laiden asunto- ja vapaa-aikatilojen parantamisesta 196
859:                                                                                   Pohionen ym.: Vuokramiehen oikeudesta käyttää
860: Kohtala: Hämeenlinnan ja Urjalan välisen tieyh-                                     siirtokustannuskorvaus osakehuoneiston hankin-
861:   teyden parantamisesta ...................... 197                                  taan .................................... 213
862: Kohtala: Auto-, moottoripyörä- ja moottorivenekil-                                Laine ym.: Salon ohikulkutien rakentamisesta .. 214
863:   pailuihin kohdistuvan leimaverovelvollisuuden
864:   poistamisesta  ............................ 198                                 Kauppi ym.: Ilmajoen työlaitoksen henkilöstön
865:                                                                                     työllisyyden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
866: H. Westerlund m. fl.: Om igångsättande av ex-
867:    port av foderhavre ........................ 199                                Vilmi ym.: Metsäverotuksesta Enontekiön, Inarin
868:                                                                                     ja Utsjoen kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
869: H. Westerlund ym.: Rehukauran maastaviennin
870:   käynnistämisestä ......................... 199                                  Järvenpää ym.: Valtion lainoituksesta kaava-aluei-
871:                                                                                     den ulkopuolisessa rakennustoiminnassa . . . . . . . . 217
872: Aas: Mikkelin työvoimapiirin perustamisesta . . . . 200
873:                                                                                   Junnila: Erään maantieteen oppikirjan sensuroi-
874: Melin m. fl.: Om beaktande av den ekonomiska                                        misesta ~ ................................. 218
875:  ställningen för pensionär med små inkomster i
876:  avdragen från pensionsinkomst . . . . . . . . . . . . . . 201                    Vilmi ym.: Ylimääräistä sotaeläkettä koskevien ha-
877:                                                                                     kemusten käsittelyn jouduttamisesta . . . . . . . . . . 219
878: Melin ym.: Pienituloisten eläkkeensaajien taloudel-
879:  lisen aseman huomioon ottamisesta eläketuloista                                  Terästö ym.:    Valtion oppikoulun poikien käsi-
880:  tehtävissä vähennyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201                työn~pett!'jan. ~elpoisuudesta   peruskoulun vas-
881:                                                                                      taavun vttkoihin .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. 220
882: Tuominen ym.: Sibelius-Akatemian pakollisen
883:   kurssiohjelman sisällöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202           Rosnell ym.: Maitovalmisteiden vähittäismyynnin
884:                                                                                     valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
885: Häikiö ym.: Kuvaamataidon opetuksesta perus-
886:  koulussa   . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203   Lehmonen ym.: Asuntotaajamien pesulaliikkeiden
887:                                                                                     saattamisesta Kehitysaluerahaston myöntämän ra-
888: Pohionen ym.: Vaalean rahkaturpeen hyväksikäy-                                      hoitustuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
889:   tön tehostamisesta ........................ 204
890:                                                                                   Honkonen: Soittimiin kohdistuvan liikevaihtove-
891:  Stenbäck: Om justering av stadgandena om stats-                                    ron lisäveron poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
892:     understödet för folkskollärarnas avlöning . . . . 205
893:                                                                                   Suomi ym.: Korkeakoulujen hallinnonuudistusta
894:  Stenbäck: Kansakoulunopettajien palkkaukseen                                       koskevan lakiesityksen antamisesta . . . . . . . . . . 224
895:     annettavaa valtionapua koskevien säännösten
896:     tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205     V aittinen: Hammaslahden tieyhteyksien parantami·
897:                                                                                     sesta     ................................... 225
898:  Stenbäck: Justeringsförfarandet i fråga om statens                               Laine: Teollisuuden aiheuttaman pölyn ja savu-
899:    pensioner    . .. .. .. .. .. .. .. .. . • .. . . .. . .. .. . 206               kaasujen leviämisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . 226
900:  Stenbäck: Valtion eläkkeiden tarkistusmenettelystä 206                           Melin m. fl.: Om förfarandet vid utfärdande av
901:                                                                                    registerutdrag för adoptivbam . . . . . . . . . . . . . . 227
902:  Sinisalo: Gutzeitin laatikkotehtaalta irtisanottujen
903:     työläisten toimeentulomahdollisuuksien turvaa-                                Melin ym.: Menettelystä ottolapsien rekisteriotteita
904:    misesta .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . . . .. . .. .. . . . 207              annettaessa  .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . 227
905:  Vikatmaa ym.: Reumahoidon järjestämisestä .... 208                               Vaittinen ym.: Alkoholin mainonnasta .. .. . .. . 228
906:  14                                                                      Sisällysluettelo 1971
907: 
908:                                                                             Kysymys                                                                            Kysymys
909:                                                                                n:o                                                                                n:o
910: Pohionen ym.: Täydennysojitusalueiden verova-                                             Turunen: Kuntien järjestämän vajaatyökykyisten
911:   paudesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 229              työtoiminnan saattamisesta valtionavun piiriin 249
912:  Räsänen ym.: Yksityisten laboratorio- ja röntgen-                                        Hara ym.: Liikaa perittyjen verojen takaisin mak-
913:    laitosten piirissä tapahtuvan epäterveen liiketoi-                                       samisesta . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
914:    minnan lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
915:                                                                                           Kauppi ym.: Psykiatrista terveydenhuoltoa koske-
916: Koskinen: Rakennusliike Peruskiila Oy:n menet-                                              van lainsäädännön uudistamisesta ............ 251
917:   telystä asunnon ostajia kohtaan .............. 231
918:                                                                                           Härkönen ym.: Maankäyttötoimikuntien maanosto-
919: Sinisalo ym.: Arvonlisäverojärjestelmään liittyvien                                        valtuuksien lisäämisestä ..................•. 252
920:   selvitysten saattamisesta julkisuuteen . . . . . . . . . . 232
921:                                                                                           Kaarlonen ym.: Valtion koulukotitoiminnan tur·
922: Vaittinen ym.: Aborttitilanteesta . . . . . . . . . . . . . . 233                           vaamisesta  •......................•....... 253
923: Kaarna ym.: Virkapuhelimien järjestämisestä met-                                         H. Niskanen ym.: Sairaalain ja muiden laitosten
924:   sänparannustehtävissä toimiville metsäteknikoille 234                                     siivoustöiden luovuttamisesta yksityisten yritys-
925:                                                                                             ten tehtäväksi ..•..........•.........••..... 254
926: Vilmi ym.: Lapin ja Oulun läänissä sijaitsevien
927:   krui;ID~uon~isten       tilojen omistussuhteiden                                       Stenbäck: Om förbättrande av kommunikatio-
928:   selv1ttam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235                nerna i Borgåbygden . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . . . . . 255
929: Salama ym.: Veneliikennelain valvontaa koskevien                                         Stenbäck: Porvoon seudun liikenneyhteyksien pa-
930:   säännösten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236                        rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . . 255
931: Vilmi ym.: Maankäyttölain mukaisten sähköistä-                                            Kohtala: Rintamasotilaseläkelain soveltamisessa
932:   mislainojen lainakaton korottamisesta . . . . . . . . . . 237                            havaittujen epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . 256
933: Sinisalo ym.: Ammattikoulujen oppilasasuntolain                                          Tikkanen: Ylivieskan kaupungin määräämisestä
934:   järjestyssääntöjen tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . 238                           toiseen paikkakuntakalleusluokkaan .......... 257
935: Koskinen: Reset-viläisjärjestöjen vapaaehtoisten                                         Vilmi ym.: Sotilasvammalain mukaisten korvaus-
936:   jäsenten kouluttamisesta puolustuslaitoksen pii-                                         hakemusten käsittelyn kiirehtimisestä ........ 258
937:   rissä .........................•.......... 239
938:                                                                                          Kohtala: Someron-Forssan-Urjalan tieyhteyden
939: Järvenpää: Henkilöjunaliikenteen aloittamisesta                                            rakentamisesta • . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . • . . . • 259
940:   Porin ja Mäntyluodon välillä . . . . . . . • . . . . . . . . 240
941:                                                                                          Kohtala: Toijalasta valtatielle n:o 3 johtavan kan-
942: Räsänen ym.: -~ylä~?ul"':!jen oppilasminimistä pe-                                         tatien parantamisesta ....................... 260
943:   ruskouluun surryttaessa .................... 241
944:                                                                                          Männistö ym.: Omakoti- ja asuntotiloilla omaan
945: Unkola ym.: Ihmisen kuolinhetken määrittelystä 242                                        käyttöön tuotettujen maataloustuotteiden vero-
946:                                                                                           vapaudesta   . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
947: Kortesalmi: Huumausaineiden käytön ja markki-
948:  noinnin leviämisen estämisestä .............. 243                                       Saarto ym.: Korvauksen myöntämisestä kuulovam-
949:                                                                                            moja saaneille VR:n Pasilan ja Hyvinkään ko-
950: Eskman ym.: Terveydenhoitosäännösten vähittäis-                                            nepajojen työntekijöille . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . 262
951:   kaupalle aiheuttamien haittojen poistamisesta . . 244
952:                                                                                          Kaipainen: Kunnallisista luottamustoimista mak-
953: Kohtala: Lammin ja Padasjoen välisen tieyhteyden                                           settavien palkkioiden ottamisesta huomioon elä-
954:   parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245                 kettä määrättäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
955: 
956: Su~'!'i. Ym_:: Ammattikoulujen lukuvuoden lyhen-                                         I. Suominen: Energiantuotannon sijoittamisohjel-
957:   tällllsesta      . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246     masta ................................... 264
958:                                                                                          Karpola ym.: Vaivaisprosenttia koskevien säännös-
959: Undeman: Om anvisande av vissa skärgårdsom-                                                ten kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
960:  råden vid Finska viken för den obesutma ci-
961:  vilbefolkningens rekreationsbruk . . . . . . . . . . . . 247                            Procope m. fl.: Om omsätmingsbeskatmingen på
962:                                                                                            basen av prövning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266
963: Undeman: Eräiden Suomenlahden saaristoaluei-
964:  den osoittamisesta maataomistamattoman sivii-                                           Procope ym.: Arvioon perustuvasta liikevaihtove-
965:  liväestön virkistyskäyttöä varten . • . . . . . . • • . . 247                             rotuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 266
966: Turunen: Savonlinnassa sijaitsevan Inkilänniemen                                         Melin m. fl.: Om erhållande av privat kapital tili
967:   telakan toimintaedellytysten parantamisesta .. 248                                      produktionen av hyresbostäder . . . . . . . . . . . . . . 267
968:                                                                                                                                 Sisällysluettelo 1971                                                                                                                                                                                15
969: 
970:                                                                                                                                         Kysymys                                                                                                                                                                        Kysymys
971:                                                                                                                                           n:o                                                                                                                                                                                      n:o
972: Melin ymo: Yksityisen pääoman saamisesta vuok-                                                                                                         Rytkönen ym.: Esityksen antamisesta verotulojen
973:  ra-asuntotuotantoon                           267   0   0   o o o o o o o o o          o •••••                     0       •       •   •   •            menetyksen korvaamisesta kunnille valtion va-
974:                                                                                                                                                         roista .............•..............•....... 287
975: Toivan en: Valtion perhe-eläkettä saavien leskien
976:   saattamisesta keskenään tasavertaiseen asemaan 268                                                                                                   KurpJ?a:. Li~a maksettujen eläkkeiden takaisin-
977:                                                                                                                                                          pertm1Sesta •.........•....•............. 288                                                                                                                         0
978: 
979: 
980: 
981: Hemmi: Teollisuuspiiritoimistojen neuvojien                                                                                                 ja
982:   toimistoapulaisten aseman parantamisesta                                                                                  o •         •   •    269   Tz1ominen ym.: Virallisen ulkopolitiikan kanssa
983:                                                                                                                                                          ristiriidassa olevan opetusmateriaalin käyttämi-
984: Hemmi: Ammattikurssikeskusten opettajien ja                                                                                                              sestä ••......•...........•..••......•... 289
985:   terveyssisaren aseman parantamisesta ........ 270
986:                                                                                                                                                        Laatio: Kehitysalueiden kuljetustuesta . • . . . . . . . . 290
987: Nieminen: Heinolan alueella vallitsevan työttö-
988:   myyden torjumisesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 271                                                                                Aro ymo: Ensi tammikuussa toimitettavien valtiol-
989:                                                                                                                                                          listen vaalien laillisuuden selvittämisestä . . . . . . 291
990: Kurppa:    Salaojitustöiden aloituslupakäytännön
991:   lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272                                                                           L. Aalto: Varattomien lapsien sosiaaliturvan pa-
992:                                                                                                                                                          rantamisesta . .. .. . . .. .. .. . .. . . . . .. . .. . .. . 292
993: Ku~pP_a: ~aitilan kunnaneläinlääkärin viran täyt-
994:    tamtsesta          ......            0   ••      o •••••• o •••••••••••••                                                            0   •    273   ]uvela ymo: Pirttijärven maankäyttösuunnitelman
995:                                                                                                                                                          toteuttamisesta Parkanossa .                  293             0   •   •   •   •   •       •   •       •       •       •       •       •       •       •       •       •
996: 
997: 
998: 
999: Ahde: Teollisuudessa käytettävien vaarallisten
1000:   aineiden käytön valvonnan tehostamisesta . . . . 274                                                                                                 Puhakka ym.: Kaatuneiden neuvostoliittolaisten
1001:                                                                                                                                                          sotilaiden jäännösten häpäisemisen estämisestä
1002: S. Westerlund: Oppimismateriaalin hyväksymis-                                                                                                            Kuhmossa .................                     294                        0   ........                                                0   ..                  ..
1003: 
1004: 
1005: 
1006:   prosessin nopeuttamisesta .......•.......... 275
1007:                                                                                                                                                        Lillqvist m.fl.: Om förbättrande av ställningen
1008: Sinisalo: Yleisradion Lappeenrannan ja Kotkan                                                                                                            för dem, som blivit utanför arbetspensionslag-
1009:   aluetoimitusten toimittajain nimityksen tarkista-                                                                                                      stiftningen    ...      0   ••      0          295
1010:                                                                                                                                                                                                  •••••••••••••••••••••••
1011: 
1012: 
1013: 
1014:   misesta    ......                 0   ••••        276
1015:                                                      0   •••••••••••••••••••••
1016: 
1017: 
1018: 
1019: 
1020:                                                                                                                                                        Lillqvist ym.: Työeläkelainsäädännön ulkopuolelle
1021: Eskman ym.: Alennuksen myöntämisestä rauta-                                                                                                               jääneiden aseman parantamisesta ............ 295
1022:   teillä kaikille työkyvyttömyyseläkkeen saajille 277
1023:                                                                                                                                                        Sinisalo ymo: Yhteyksien solmimisesta Etelä-Viet-
1024: Lillqvist: Om olikhetema i folkskollärarnas pen-                                                                                                         namin Tasavallan Väliaikaiseen Vallankumous-
1025:   sionsförmåner .............                    278                    0   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •       •       •       •   •            hallitukseen  .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. 296
1026: Lillqvist: Kansakoulunopettajien eläke-etujen eri-                                                                                                     Sundqvist ym.:      Varuskunta-alueella tapahtuvan
1027:   laisuudesta   ••....                          o  278
1028:                                                     •••••••••••••••••••••••                                                                              poliittisen värväystoiminnan estämisestä . . . . . . 297
1029: Melin: Om utredning angående statens möjlighe-                                                                                                         Lankinen:    Taidehistorian opetuksen tehostami-
1030:  ter att delta i byggnadskostnaderna för Helsing-                                                                                                        sesta Helsingin yliopistossa .......           298                                                0       •       •       •       •       •       •       •       •
1031: 
1032: 
1033: 
1034:  fors metro .             0   0   ••••      0   ••2790   ••   o ••••••••                    0   •   •   •   •   •       •       •       •   •
1035: 
1036: 
1037: 
1038: 
1039:                                                                                                                                                        Suomi ymo: Erään aikakauslehden Neuvostoliiton
1040: Melin: Valtion osallistumismahdollisuuksista Hel-                                                                                                        vastaisesta kirjoittelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
1041:  singin metron rakentamiskustannuksiin •.         279                                                                   0       •       •   •
1042: 
1043: 
1044: 
1045:                                                                                                                                                        Järvenpää: Alle 20-vuotiaiden työllisyyskurssilais-
1046: Vilponiemi: Asuntoedun verotuksen poistamisesta 280                                                                                                      ten päivärahan korottamisesta (Jäänyt vastaa-
1047:                                                                                                                                                          matta)   ......................                   300                             o •••••••••••
1048: 
1049: Taipale: Suojelupoliisin toiminnasta ....                                                           0   0   ••••••                               281
1050:                                                                                                                                                        Laine ymo: Peruskoulujärjestelmään siirtymisestä
1051: Tähkämaa: Ulkolaisen vehnän tuonnin lopettami-                                                                                                           Turun ja Porin läänissä ...................... 301
1052:   sesta  .       0   ••   0   •••••         0  282
1053:                                                 ••••••••            0   •••••••                     0.      0   ••••                        0
1054: 
1055: 
1056:                                                                                                                                                        Honkonen ymo: Liike- ja toimistoapulaisten so-
1057: Breilin: Kouluhallituksen ja ammattikasvatushalli-                                                                                                      siaalisen aseman parantamisesta ..........•. 302
1058:   tuksen antamien ohjeiden ristiriitaisuudesta • . 283                                                                                                 Laine ym.: Sillan rakentamisesta Loimaan ratapi-
1059: Paasivuori ymo: Sairausvakuutuspäivärahan maksa-                                                                                                         halle      •............                 0   •••••••••••••••••••••                                                                                                         .303
1060:   misesta lasta huoltavalle lapsen sairausajalta . • 284                                                                                               Tiekso ymo: Polttoaineiden kuljetustaksoista .... .304
1061: Friberg ym.: Puolustuslaitoksen aluksissa meripal-                                                                                                     Härkönen: Saarijärven postitoimiston sijaintipai-
1062:   velusta suorittavien saattamisesta työaikasään-                                                                                                       kasta ................................... .305
1063:   nösten piiriin . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . . • • . • • 285
1064:                                                                                                                                                        Koskenniemi ymo: Maaseudun vähävaraisten ta-
1065: Rytkönen ymo: Sosiaalietujen myöntämisestä met-                                                                                                          louksien sähköistyksen tukemisesta (Jäänyt vas-
1066:   sätyöläisille kokonaisansian perusteella . . . . . . . . 286                                                                                           taamatta) ......            0   0   0   •••   0 .306
1067:                                                                                                                                                                                                            •   0   •       0   0   ••      0   0       0   0       •       •       •       •       •       •       •       •
1068: 16                                                              Sisällysluettelo 1971
1069: 
1070:                                                                   Kysymys
1071:                                                                     n:o                                                                                       n:o
1072: Laine ym.: Työturvallisuustoiminnan tehostami·                                   Saarto ym.:        Julkisen liikenteen palvelutason pa-
1073:   sesta työpaikoilla . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . • . 307       rantamisesta Helsingissä ja sen ympäristössä .. 312
1074: 
1075: Haapasalo ym.: Polttoainekuljetusten suorittajien                                Saarto: Leppävaaran Liikenne Oy:n työntekijäin
1076:   ansiotason alenemisen estämisestä . . . . . . . . . . . . 308                    toimeentulon turvaamisesta (Jäänyt vastaa·
1077:                                                                                    matta)    .......•.........................• 313
1078: 
1079: Kortesalmi: Säiliöautojen tahtimaksujen alentami·                                Nieminen: Työttömyyden torjumisesta Mikkelin
1080:   sesta     .................................... 309                               läänissä (Jäänyt vastaamatta) ........•.....•• 314
1081: 
1082: Mattila: Lisäalueiden liittämisestä Helsingin kau-                               Rekonen ym.: Työllisyyden turvaamisesta (Jäänyt
1083:   punkiin         ..............•................. 310                             vastaamatta)         • . • • . . • . . . . • . • . . • • . . • • • . . . . . . . 315
1084: 
1085:                                                                                  Laine: Postin palveluksessa olevien sanomalehden-
1086: Rekonen ym.: Vähimmäiskansaneläkkeen korotta·                                      kantajien palkkojen korottamisesta (Jäänyt vas·
1087:   misesta        ...................•...•......... 311                             taamatta)    . . . . • . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . . • • 316
1088: 
1089: 
1090: 
1091: 
1092:                               Vaitiopäivillä 1970 ja 1971 annetut, mietintöihin
1093:                                          liittämättä jääneet lausunnot
1094:    Viittauslehti.                                                                päiväjärjestyksen muuttamisesta sekä eräiksi siihen liit-
1095:   Lakivaliokunnan lausunto n:o 4 hallituksen esityk-                             tyviksi laeiksi.
1096: sestä n:o 69 Pariisissa vahingonkorvausvastuusta ydin-
1097: voiman alalla tehtyyn yleissopimukseen ja siihen liit-                              Laki- ja talousvaliokunnan lausunto n:o 1 ed. Silan-
1098: tyvään, Brysselissä tehtyyn lisäyleissopimukseen sisäl-                          derin ym. lakialoitteesta n:o 29, joka sisältää ehdotuk-
1099: tyvien eräiden määräysten hyväksymisestä sekä atomi-                             set laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kunnallislain, kunnal-
1100: vastuulaiksi. - Ks. A. I.                                                        lisvaalilain ja kansanedustajain vaaleista annetun lain
1101:                                                                                  muuttamisesta.
1102:   Laki- ja talousvaliokunnan lausunto n:o 4 hallituk-
1103: sen esityksestä n:o 41 laiksi kuntien ja kuntainliitto-
1104: jen valtionosuuksista ja -avustuksista. - Ks. A. I.                                 Sosiaalivaliokunnan lausunto n:o 2 ed. Aron ym.
1105:                                                                                  lakialoitteesta n:o 30, joka sisältää ehdotukset laiksi
1106:    Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 1 ed. Liedek-                             valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta sekä eräiksi sii-
1107: sen ym. lakialoitteesta n:o 72, joka sisältää ehdotukset                         hen liittyviksi laeiksi.
1108: laeiksi hallitusmuodon 65 §:n, valtiopäiväjärjestyksen
1109: 82 a §:n ja valtion virkaehtosopimuslain muuttami-
1110: sesta.                                                                             Puolustusasiainvaliokunnan lausunto n:o 1 (1970
1111:                                                                                  vp.) ed. Rekosen ym. lakialoitteesta n:o 10 (1970 vp.),
1112:    Lakivaliokunnan lausunto n:o 3 ed. Aron ym. laki·                             joka sisältää ehdotuksen laiksi asevelvollisuuslain
1113: aloitteesta n:o 30, joka sisältää ehdotukset laiksi valtio-                      muuttamisesta.
1114: 
1115: 
1116: 
1117:                                                            Suomen Eduskunnan päätös.
1118: 
1119: 
1120: 
1121:                                                    (Asialuettelo: -            Ks. Pöytäkirjat III.)
1122: {i
1123: 
1124: 
1125: 
1126: 
1127:      VIIDES OSA
1128: 1
1129:                         1971 Vp.- Lak.al.miet. n:o 1 (Aloite 1970 Vp.).
1130: 
1131: 
1132: 
1133: 
1134:                                      Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietin-
1135:                                   tö n:o 3 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1136:                                   maankäyttölainoista annetun lain muuttamisesta .
1137: 
1138:     .EdUJSkunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-    muuttaminen lakialoitteessa tarkoitetun mukai-
1139: vältä 'toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja met-       iseksi ei ole mahdollista muuttamalla vain maan-
1140: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-      käyttölainoista annetun lain 14 §:n 3 moment-
1141: väksi ed. Niinikosken ym. edellä tarkoitetun         tia, kuten lakialaitteessa ehdotetaan, vaan täl-
1142: lakiaioi'tteen n:o 249 ( 1970 vp.). Kuultuaan        löin olisi tru:peen useiden muidenkin lainkohtien
1143: asiantuntijoina vs. hallitusneuvos Heikki Liipo-     muuttaminen. Sitä paitsi järjestelmä ei lainlwm
1144: laa maa- ja metsätalousministeriöstä sekä :tnaa>-    soveltuisi Suomen Hypoteekkiyhdilstyksen väli-
1145: .talou;sneuvos Reino Jänttiä maatilahallituksesta     tyksellä jaettavien lainojen myöntämismenet:te-
1146: valiokunta esit·tää seuraavaa.                       lyyn. Sanotut seikat huomioon ottaen ja kun
1147:      Voimassa olevien säännösten mukaan myön-        valiokunta ei ole tutlut vakuuttuneeksi maoo-
1148: neitään maankäyttölainat Osuuspankkien Keskus        käyttölainojen myönJtämismenettelyn muuttami~
1149: Oy:n, Sää·stöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja         sen tJar>koituksenmukaisuudestakaan ainakaan
1150: Suomen Hypoteeklciyhdistyksen välityksellä lais-     ·tässä vaiheessa, jolloin maankäyttölainsäädännön
1151: sa tarkemmin säädettyä menettelyä noudattaen.        uudistaminen on valmistelun a:laiosena, valiokun-
1152:  Käsiteltävänä olevan lakialoitteen tarkoituksena    ta ei ole asettunut aloitetta puoltamaan.
1153:  on maankäyttölainoista annetun lain ( 354/58)           Edellä lausutun petUISteella valiokunta kun-
1154:  muuttaminen siten, että lainat myöntäisi: paikal-   nioittaen ehdottaa,
1155:  linen rahalaitos, jonka päätös olisi alistett.ava
1156:  asutuspiirin (nykyisin maatalouspiiri) vahv'is-              että lakialoitteeseen n:o 249 (1970
1157:  tettavak:si.                                               vp.) sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1158:      Ma'8111käy:ttölainojen myöntämismenettelyn
1159:       Hdsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1971.
1160: 
1161: 
1162: 
1163: 
1164:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      MUJStonen, Nikkilä, Puhakka, Raat.rkainen, Va:r-
1165: osaa puheenjohtaja Matilla, varapuheenjohtaja        ti~, H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen Hyk-
1166: Nevalainen, jäsenet A-K. Aruto, Antila, A·sun-       käälä.
1167: maa, Järvenpää, Lepistö, H. Linna, Lottanen,
1168: 
1169: 
1170: 
1171: 
1172: 238/71
1173:                1971 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 1 (Aloite 1970 Vp.).
1174: 
1175: 
1176: 
1177: 
1178:                                    S u u r en v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 18 laki-
1179:                                aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö-
1180:                                lainoista annetun lain muuttamisesta.
1181: 
1182:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Niini-            että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1183: :>sken ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen            aloitteeseen n:o 249 (1970 vp.) sisäl-
1184: :o 249 ( 1970 vp.), päättänyt yhtyä kannat-            tyvän lakiehdotuksen.
1185: ~maan maa- ja metsätalousvaliokunnan mie-
1186: nnössä n:o 3 tehtyä hylkäysehdotusta ja eh-
1187: ottaa siis kunnioittaen,
1188:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1971.
1189: 
1190: 
1191: 
1192: 
1193: )4/71
1194:                      1971 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 2 (Aloite 1970 Vp.).
1195: 
1196: 
1197: 
1198: 
1199:                                    M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö
1200:                                 n:o 5 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi lypsy-
1201:                                 lehmien määrän vähentämisestä maksettavista palkkioista anne-
1202:                                 tun lain muuttamisesta.
1203: 
1204:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-      voidaan sanotussa laissa tarkoitettuja sopimuk-
1205: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja met-       sia tehdä vuoden 1970 aikana. Kun näin ollen
1206: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-     sanottuun lakiin ei enää ole mahdollista tehdä
1207: väksi ed. Vennamon ym. edellä tarkoitetun           sellaisia muutoksia, joita lakialaitteessa tarkoi-
1208: lakialoitteen n:o 262 ( 1970 vp.). Kuultuaan        tetaan, valiokunta ei ole asettunut puoltamaan
1209: asiantuntijana vt. hallitusneuvos Heikki Liipo-     siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä.
1210: laa maa- ja metsätalousministeriöstä valiokunta        Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1211: esittää seuraavaa.                                  nioittaen ehdottaa,
1212:    Lypsylehmien määrän vähentämisestä mak-
1213: settavista palkkioista 6 päivänä maaliskuuta                  että lakialoitteeseen n:o 262 (1970
1214: 1970 annetun lain (189/70) 10 §:n mukaan                    vp.) sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1215:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
1216: 
1217: 
1218: 
1219: 
1220:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Mustonen, Nikkilä, Puhakka, Raatikainen, Var-
1221: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja       tia, H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen
1222: Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Asunmaa, Jär-       L. Linna.
1223: venpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lottanen,
1224: 
1225: 
1226: 
1227: 
1228: 278/71
1229:                1971 Vp.- S. V.M.- Lak.al.miet. n:o 2 (Aloite 1970 Vp.).
1230: 
1231: 
1232: 
1233: 
1234:                                    S u u r en v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 26 lakialoit-
1235:                                teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi lypsylehmien mää-
1236:                                rän vähentämisestä maksettavista palkkioista annetun lain muut-
1237:                                tamisesta.
1238: 
1239:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Ven-                 että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1240: namon ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o            aloitteeseen n:o 262 (1970 vp.) sisäl-
1241: 262 ( 1970 vp.), päättänyt yhtyä kannattamaan             tyvän lakiehdotuksen.
1242: maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä
1243: n:o 5 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis
1244: kunnioittaen,
1245:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1971.
1246: 
1247: 
1248: 
1249: 
1250: 339/71
1251: 1
1252: 1
1253:     1
1254:     1
1255:         1
1256:         1
1257:             1
1258:             1
1259:                      1971 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 3 (Aloite 1970 Vp.).
1260: 
1261: 
1262: 
1263: 
1264:                                    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1265:                                 n:o 6 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi eräi-
1266:                                 den luottojen vakauttamisesta.
1267: 
1268:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-         Valiokunnan saamien selvitysten mukaan
1269: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja met-      maatalousministeriö on asettanut 4 päivänä
1270: sätalousvaliokuntaan valmisnelevasti käsiteltä-    marraskuuta 1970 toimikunnan tutkimaan mah-
1271: väksi ed. Karpolan ym. edellä tarkoitetun laki-    dollisuuksia lähinnä ulosmittauksen kohteeksi
1272: aloitteen n:o 251 ( 1970 vp.). Kuultuaan asian-    joutuneiden maatilatalouden harjoittamiseen
1273: tuntijoina vt. hallitusneuvos Heikki Liipolaa      käytettyjen kiinteistöjen pakkohuutokauppojen
1274: maa- ja metsätalousministeriöstä sekä maata-       estämiseksi vakauttamislainoja maatilatalouden
1275: lousneuvos Reino Jänttiä maatilahallituksesta      kehittämisrahastosta myöntämällä sekä teke-
1276: valiokunta eshtää seuraavaa.                       mään ehdotuks,ensa tarpeellisiksi lainsäädännöl-
1277:    Käsiteltävänä olevaan lakialoitteeseen sisäl-   lisiksi ja muiksi toimenpiteiksi. Toimrkunnan
1278: tyvän lakiehdotuksen mukaan voitaisiin maa-        on suoritettava tehtävänsä toukokuun loppuun
1279: tilatalouden velkarasituksen helpottamiseksi       1971 mennessä. Kun asia näin ollen on erityi-
1280: myöntää vakauttamislainaa maatalouden perus-       sen toimikunnan valmisteltavana, valiokunta
1281: luotosta annetun lain (156/ 65) tai maankäyt-      ei ole asettunut puoltamaan lakialoitteeseen si-
1282: tölain (353/58) nojalla luotonsaantikelpoiselle    sältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä. Valio-
1283: henkilölle, joka on tilan, alueen tai määräosan    kunta edellyttää kuitenkin, että hallitus antaa,
1284: hankkimista tahi maatilan rakentamista varten      toimikunnan saatua työnsä valmiiksi, asiasta
1285: ottanut luottolaitoksesta tavanmukaisin ehdoin     kiireellisesti esityksen eduskunnalle.
1286: lainaa tammi!kuun 1 päivän 1960 jälkeisenä            Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1287: aikana. Lainoitustoiminnassa noudatettaisiin       nioittaen ehdottaa,
1288: muutoin soveltuvin osin maatalouden perusluo-
1289: tosta annettua lakia ja sen nojalla annettuja               että lakialoitteeseen n:o 251 (1970
1290: säännöksiä ja määräyksiä. Näin ollen vakaut-              vp.) sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1291: t·amislainat myönnettäisiin rahalaitosten omista
1292: varoista, ja niiden vuotuinen korko olisi viisi
1293: prosenttia.
1294:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1971.
1295: 
1296: 
1297: 
1298: 
1299:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       Linna, Lottanen, Mustonen, Nikkilä, Puhakka,
1300: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-       Raatikainen, Vartia ja Vilmi sekä varajäsen
1301: johtaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila,    Granvik.
1302: Asunmaa, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H.
1303: 
1304: 
1305: 
1306: 
1307: 331/71
1308:                1971 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 3 (Aloite 1970 Vp.).
1309: 
1310: 
1311: 
1312: 
1313:                                    Suuren v a 1 i o kun n a n mietintö n:o 34 laki-
1314:                                aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi eriiliden luotto-
1315:                                jen vakauttamisesta.
1316: 
1317:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Kar-                että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1318: talan ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o           aloitteeseen n:o 251 (1970 vp.) sisäl-
1319: ~51 ( 1970 vp.), päättänyt yhtyä kannatta-               tyvän lakiehdotuksen.
1320: aaan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietin-
1321: tössä n:o 6 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdot-
1322: aa siis kunnioittaen,
1323:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1971.
1324: 
1325: 
1326: 
1327: 
1328: 82/71
1329:                       1971 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 4 (Aloitteet 1970 Vp.).
1330: 
1331: 
1332: 
1333:                                        S i v i s t y s v a Ii o kunnan m i e t i n t ö n:o 3 laki-
1334:                                    aloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi kansa-
1335:                                    koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun
1336:                                    lain muuttamisesta.
1337: 
1338:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä            Aloitteiden perusteluihin yhtyen valiokunta
1339: toukokuuta 1970 lähettänyt sivistysvaliokun-         on todennut, että kansakoulunopettajien työlli-
1340: taan valmistelevaa käsittelyä varten ed. Toiva-      syystilanne on viime aikoina huomattavasti vai-
1341: sen ym. lakialoitteen n:o 228 ( 1970 vp.) ja         keutunut. Erityisesti tämä koskee varsinaisen
1342: ed. Salaman ym. lakialoitteen n:o 230 (1970          kansakoulun luokanopettajia. Opettajien sijoit-
1343: vp.), jotka molemmat sisältävät ehdotuksen           tuminen uuteen peruskouluun samoin kuin
1344: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-      muille työelämän aloille edellyttää useimmissa
1345: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami-       tapauksissa lisä- tai uudelleen koulutusta. Tämä
1346: sesta. V aliakunta on käsitellyt aloitteet yhdessä   on kuitenkin etenkin vanhimpien ikäluokkien
1347: läheisesti toisiinsa liittyvinä. Kuultuaan asian-    kohdalla vaikeasti toteutettavissa. Valiokunnan
1348: tuntijoina rehtori S. Apajalahtea Oppikoulun-        mielestä on sekä opettajien että uuden koulu-
1349: opettajain Keskusjärjestöstä, päätoimittaja A.       järjestelmän toteuttamisen kannalta tärkeää,
1350: Henttosta Suomen Opettajain Liitosta, opetus-        että tilannetta pyritään siirtymävaiheessa hel-
1351: ministeri J. Itälää, osastopäällikkö V. Kalliota     pottamaan tekemällä opettajien eläkkeelle siir-
1352: opetusministeriöstä ja hallitussihteeri L. Sini-     tyminen mahdolliseksi nykyistä aikaisemmin.
1353: virtaa valtiovarainministeriöstä valiokunta kun-     Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että
1354: nioittavasti esittää seuraavaa.                      peruskoulun opettajien palkkaus- ja eläkekysy-
1355:    Lakialaitteessa n:o 228 ( 1970 vp.) ehdote-       mys on parhaillaan selvitettävänä. Näin ollen
1356: taan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-        valiokunta ei pidä eläkekysymystä koskevan
1357: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain 17 § :ään,      erillisratkaisun aikaansaamista lakialoitteisiin
1358: sellaisena kuin se on 20 päivänä toukokuuta          sisältyvien lakiehdotusten pohjalta ainakaan
1359:  1966 annetussa laissa ( 290/66), lisättäväksi       tässä viheessa tarkoituksenmukaisena.
1360: uusi 3 momentti, jonka mukaan opettajanviran            Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
1361: haltija, jolle ehdotetun lainkohdan voimaan          valiokunta kunnioittavasti ehdottaa,
1362: tullessa tai 31 päivään heinäkuuta 1973 men-
1363: nessä kertyy 30 eläkkeeseen oikeuttavaa virka-                että lakialoitteisiin n:ot 228 ja 230
1364: vuotta, on oikeutettu täyteen eläkkeeseen,                  (1970 vp.) sisältyvät lakiehdotukset
1365: vaikka hän ei ole täyttänyt säädettyä 60 vuo-               hylättäisiin.
1366: den eläkeikää. Lakialaitteessa n:o 230 ( 1970          Samalla valiokunta ehdottaa eduskunnan hy-
1367:  vp.) ehdotetaan puheena olevan lain 17 §: ää        väksyttäväksi toivomuksen,                   ·
1368:  muutettavaksi siten, että eläkeikä alenee 60
1369: vuodesta 58 vuoteen ja että asetuksella voi-                   että hallitus, antaessaan eduskunnalle
1370:  daan säätää eräissä opettajan viroissa, joiden             peruskoulua koskevia esityksiä, ottaisi
1371: laatu sitä vaatii, eläkeikä alemmaksi kuin 58               tarkoituksenmukaisessa laajuudessa huo-
1372:  vuotta, mutta ei kuitenkaan alemmaksi kuin                 mioon peruskouluun siirtymisen ja opet-
1373:  55 vuotta. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan sää-             tajien työllisyyden asettamat vaatimukset
1374:  dettäväksi, että lakkaotettavan viran haltijalla           opettajien eläkeikää mahdollisuuksien
1375:  on oikeus eläkkeeseen 30 vuotta palveltuaan,               mukaan joko pysyvästi tai määräajaksi
1376:  vaikka hän ei täytä säädettyä eläkeikää.                   alentamalla.
1377:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1971.
1378: 
1379: 
1380:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Häggblom, Häkämies, 0. Kangas, Karhuvaara,
1381: neet osaa puheenjohtaja Honkonen, varapu-            Kortesalmi, Pursiainen, Salama, Suomi, Toiva-
1382: heenjohtaja Linkola, jäsenet Ahde, Hetemäki,         nen, Westerholm, Ääri sekä varajäsen Terästö.
1383: 
1384: 
1385: 349/71
1386:              1971 Vp. -    S. V. M. -    Lak.al.miet. n:o 4 (Aloitteet 1970 Vp.).
1387: 
1388: 
1389: 
1390: 
1391:                                     S u u r en v a Ii o kunnan mietin t ö n:o 37 lakialoit-
1392:                                 teiden johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi kansakoululai-
1393:                                 toksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkk.eistä annetun lain
1394:                                 muuttamisesta.
1395: 
1396:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä tar-   3 1tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kun-
1397: koitetut ed. Toivasen ym. lakialoitteen n:o       nioittaen,
1398: 228 ja ed. Salaman ym. lakialoitteen n:o 230
1399: (molemmat 1970 vp.), päättänyt yhtyä kan-                   että EduskunttJ päättäisi hyljjtä laki-
1400: nattamaan sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o            aloitteisiin n:ot 228 ;a 230 (molemmat
1401:                                                          1970 vp.) sis.ltyviit lakiehdotukset.
1402:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1971.
1403: 
1404: 
1405: 
1406: 
1407: 437/71
1408:            1971 Vp.- Edusk. toivomus. -         Lak.al.miet. n:o 4 (Aloitteet 197A Vp.).
1409: 
1410: 
1411: 
1412: 
1413:                                      E d u s k u n n a n t o i v o m u s opettajien eläkeiäb alenta-
1414:                                   misesta.
1415: 
1416:    Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä                 että Hallitus, antaessaan Eduskunnalle
1417: tehty kaksi JakiaJ.oitetta, jotka sisältävät ehdo-         peruskoulua koskevia esityksiä, ottaisi
1418: tuksen laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain           tarkoituksenmukaisessa laajuudessa huo-
1419: pa1kkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut-             mioon peruskouluun siirtymisen ja opet-
1420: ,tamisesta, ja nyt koolla oleva Eduskunta, jolle           tajien työllisyyden asettamat vaatimuk-
1421: Sivistysvaliokunta on asiasta antanut mietin-              set opettajien eläkeikää mahdollisuuk-
1422: tönsä n:o 3 selkä Suuri validkunta mietintönsä             sien mukaan joko pysyvästi tai määrä-
1423: n:o 37, on, hyläten lakiaJ.oitteet, päättänyt              ajaksi alentamalla.
1424: lausua toivomuksen,
1425: 
1426:      Helsingissä 20 päivänä huht.iikuuta 1971.
1427: 
1428: 
1429: 
1430: 
1431: 512/71
1432:                       1971 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 5 (Aloitteet 1970 Vp.).
1433: 
1434: 
1435: 
1436:                                        S i v i s t y s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 5 laki-
1437:                                    aloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi koulu-
1438:                                    järjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
1439: 
1440:    Eduskunta on pöytäkil'janottein 5 päivältä        täinkin, kun suurivelkaiset :koulut SIJrutsevat
1441: toukokuuta 1970 lähettänyt sivistysvalidkun-         huomattavalta osalta syrjäseuduilla ja laitakau-
1442: taan valmistelevaa käsittelyä varten ed. Maija-      punkialueilla, joille oppikouluja on saatu vasta
1443: lan ym. la!kialoitteen n:o 219 ( 1970 vp.) ja        vime aikoina. Tästä syystä aloitteissa ehdote-
1444: ed. Sillantauksen ym. lakialoitteen n:o 220          taan koulujärjestelmän perusteista annettua la-
1445: (1970 vp.), jotka molemmat sisältävät ehdo-          kia selvennettäväksi niin, ettei korvaavan kou-
1446: tuksen laiksi koulujärjestelmän perusteista an-      lun kiinteän ja irtaimen omaisuuden käytöstä
1447: netun lain muuttamisesta. Valiokunta on käsi-        aiheutuviin menoihin kunnalle tuleva valtion-
1448: tellyt aloitteet yhdessä samaa asiaa koskevina.      apu ole siitä riippuvainen, omistaako kou-
1449: Kuultuaan asiantuntijoina oikeustieteen kan-         lurakennuksen koulun ylläpitäjä vai muu omis-
1450: didaatti M. Höystiä ja maisteri N. Honkalaa          taja.
1451: Yksityisoppiikoulujen Liitosta, osastopäällikkö         Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon,
1452: S. Kalliota Suomen Kaupunkiliitosta, osasto-         että muutosehdotusten tekeminen peruskoulun
1453: päällikkö V. Kalliota opetusministeriöstä, va-       valtionapusäännöksiin on äskettäin annettu pe-
1454: ratuomari M. Kangasniemeä Suomen Kunnal-             ruskoulun valtionaputoimikunnan tehtäväksi.
1455: lisliitosta ja hudjettisihteeri H. Seppälää ~Val­    Kun myös aloitteissa tarkoitettu asia tulee täs-
1456: tiovarainministeriöstä valiokunta kunnioitta-        sä yhteydessä :käsiteltäväksi, ei valiokunnan
1457: vasti esittää seuraavaa.                             mielestä ole tarkoituksenmukaista säätää lakia
1458:    Aloitteiden perusteluissa on todettu, että        käsiteltävinä olevien aloitteiden pohjalta.
1459: kunnan ja valtion on korvattava koulujärjestel-         Viitaten siihen, mitä edellä on lausuttu, ~Va­
1460: män perusteista annetun lain ( 467/68) 21            liokunta kunnioittavasti ehdottaa,
1461: § :ssä tarkoitetun korvaavan :koulun ylläpitäjälle
1462: kaikki ne menot, jotka ~ohtuvat korvaavan                      että lakialoitteisiin n:ot 219 ja 220
1463: koulun käytössä olevan rakennuksen tai sen                   (1970 vp.) sisältyvät lakiehdotukset
1464: osan rakennusvelkojen kuoletoksista ja korois-               hylättäisim.
1465: ta, rakennuksen korjausmenoista ja irtaimiston
1466: käytöstä. Kunta ei kuitenkaan saisi näihin me-         Samalla valiokunta ehdottaa eduskunnan hy-
1467: noihinsa valtionapua muutoin kuin siinä ta-          väksyttäväksi toivomuksen,
1468: pauksessa, että koulurakennuiksen omistaa joku                   että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1469: muu kuin koulun ylläpitäjä, esim. erillinen                  koulujärjestelmän perusteista annetun
1470: osakeyhtiö, säätiö tms. Näin ollen kunnan                    lain valtionapusäännösten selventämi-
1471: oikeus valtionavun saamiseen riippuisi siitä,                seksi siten, että kunnalla on kouluvi-
1472: millä tavalla kunnan alueella sijaitsevan ja                 ranomiasten määräämissä tapauksissa
1473: korvaavana kouluna toimivan yksityisoppikou-                 oikeus saada valtionapu niihin tarpeel-
1474: lun omistussuhteet on järjestetty. Suuri osa                 lisiin menoihin, jotka sen on sopimuk-
1475: yksityisoppikouluista on omistussuhteiltaan sel-             sen mukatm maksettava yksityiselle op-
1476: laisia, ~oiden kohdalta kunta joutuisi edellä                pikoululle koulun kiinteän omaisuuden
1477: sanotun mukaisesti vastaamaan kysymyksessä                   käyttämisestä kunnan peruskoulua kor-
1478: olevista menoista ilman valtionapua. Sitä on                 vaavan koulun tarpeisiin.
1479: pidettävä kuntien kannalta kohtuuttomana erit-
1480:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1971.
1481: 
1482: 
1483:   Asian käsittelyyn ·valiokunnassa ovat otta-        Häggblom, Häkämies, Karhuvaara, Kortesalmi,
1484: neet osaa puheenjohtaja Honkonen, varapu-            Pursiainen, Salama, Suomi, Toivanen, Wester-
1485: heenjohtaja Linkola, jäsenet Ahde, Hetemäki,         holm ja Ääri.
1486: 
1487: 
1488: 356/71
1489: 1
1490: 1
1491:  1
1492:   1
1493:   1
1494:    1
1495:     1
1496:     1
1497:      1
1498:       1
1499:       1
1500:        1
1501:         1
1502:         1
1503:          1
1504:           1
1505:           1
1506:            1
1507:             1
1508:             1
1509:              1
1510:               1
1511:               1
1512:                1
1513:                 1
1514:                 1
1515:                  1
1516:                   1
1517:                   1
1518:                1971 Vp. -    S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 5 (Aloitteet 1970 Vp.).
1519: 
1520: 
1521: 
1522: 
1523:                                      S u u r e n v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 44 laki-
1524:                                  aloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi koulujär-
1525:                                  jestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
1526: 
1527:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä tar-   tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kun-
1528: koitetut ed. Maijalan ym. lakialoitteen n:o 219    nioittaen,
1529: ja ed. Sillantauksen lakialoitteen n:o 220 ( mo-
1530: lemmat 1970 vp.), päättänyt yhtyä kannatta-                  että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1531: maan sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 5                aloitteisiin n: ot 219 ja 2 20 ( molem-
1532:                                                           mat 1970 vp.) sisältyvät lakiehdotukset.
1533:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1971.
1534: 
1535: 
1536: 
1537: 
1538: 469/71
1539:            1971 Vp. -     Edusk. toivomus. -     Lak.al.miet. n:o 5 (Aloitteet 1970 Vp.).
1540: 
1541: 
1542: 
1543: 
1544:                                        E d u s k u n n a n t o i v o m u s koulujärjestelmän perus-
1545:                                    teista annetun lain valtionapusäännösten selventämisestä.
1546: 
1547:    Eduskunnassa on vuoden 1970 va:J:tiopäivillä             annetun lain valtionapusäännösten sel-
1548: tehty kaksi laikialoitetta, jotka molemmat :sisäJ.-         ventämiseksi siten, että kunnalla olisi
1549: tävät ehdotuksen lai!ksi koulujärjesteLmän pe-              kouluviranomaisten määräämissä tapauk-
1550: rusteista annetun [ain muuttamisesta, ja nyt                sissa mahdollisuus saada valtionapua
1551: koolla oleva Eduskunta, jolle Sivistysvalioikunta           niihin tarpeellisiin menoihin, jotka sen
1552: on asiasta antanut mietintönsä n:o 5 ja Suuri               on sopimuksen mukaan maksettava
1553: valiokunta mietintönsä n:o 44, on, hyläten                  yksityiselle oppikoululle koulun kiin-
1554: JakiaJoitteet, päättänyt [ausua toivomuksen,                teän omaisuuden käyttämisestä kunnan
1555:                                                             peruskoulua korvaavan koulun tarpei-
1556:            että Hallitus tutkisi onko mahdolli-             siin.
1557:          suuksia koulujärjestelmän perusteista
1558:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1971.
1559: 
1560: 
1561: 
1562: 
1563: 535/71
1564:                       1971 Vp. -     Lakial.miet. n:o 6 (Aloitteet 1970 Vp.).
1565: 
1566: 
1567: 
1568: 
1569:                                        P e r u s t u s 1 a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 11
1570:                                    viiden lakialoitteen johdosta, joista kolme sisältää ehdotuksen
1571:                                    laiksi taloudellisen kasvun turvaamisesta vuonna 1971 ja kaksi
1572:                                    ehdotuksen laiksi taloudellisen kasvun turvaamisesta.
1573: 
1574:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 1 päivältä         kuin nyt käsiteltävänä oleviin aloitteisiin sisäl-
1575: joulukuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-         tyvien lakiehdotustenkin tarkoituksena, vakaan
1576: kuntaan valmisteltavasti käsiteltäväksi ed. S.        taloudellisen kehityksen turvaamiseksi sekä
1577: Suomisen lakialoitteen n:o 405 ( 1970 vp.)            hinta- ja kustannustason vakaana pitämiseksi
1578: sekä 3 päivältä samaa joulukuuta ed. Rihtnie-         toisaalta rajoittaa indeksiehdon käyttömahdolli-
1579: men ym. lakialoitteen n:o 406 (1970 vp.) ja           suutta sekä toisaalta antaa hallitukselle valtuu-
1580: ed. 1. Suomisen ym. lakialoitteen n:o 407             det hintojen ja maksujen säännöstelemiseen.
1581: ( 1970 vp.), jotka jokainen sisältävät ehdotuk-       Laki ehdotettiin olemaan voimassa maaliskuun
1582: sen laiksi taloudellisen kasvun turvaamisesta         loppuun 1972. Perustuslakivaliokunnan annet-
1583: vuonna 1971. Samassa tarkoituksessa eduskunta         tua esityksen johdosta mietintönsä 17 päivänä
1584: on pöytäkirjanottein mainitun joulukuun 18            joulukuuta 1970 eduskunta hyväksyi saman
1585: päivältä lähettänyt perustuslakivaliokuntaan ed.      joulukuun 22 päivänä esitykseen sisältyneen
1586: 1. Suomisen ym. lakialoitteen n:o 411 ( 1970          lakiehdotuksen pohjalta lain taloudellisen kas-
1587: vp.) ja ed. Koppasen ym. lakialoitteen n:o 412        vun turvaamisesta. Sittemmin laki on vahvis-
1588: ( 1970 vp.), joihin kumpaankin sisältyy ehdo-         tettu ja se on tullut voimaan 1 päivänä tammi-
1589: tus laiksi taloudellisen kasvun turvaamisesta.        kuuta 1971.
1590: Perustuslakivaliokunta on käsitellyt aloitteet sa-       Käsiteltävinä oleviin aloitteisiin sisältyvät la-
1591: maa asiaa koskevina toistensa yhteydessä ja           kiehdotukset poikkeavat asialliselta sisällöltään
1592: esittää niiden johdosta seuraavaa.                    hallituksen esityksen perusteella hyväksytystä,
1593:     Jokaisen edellä mainitun aloitteen tarkoituk-     edellä mainitusta laista lähinnä vain hallituk-
1594: sena on vakaan taloudellisen kehityksen turvaa-       selle annettavia säännöstelyvaltuuksia koskevien
1595: miseksi ja hinta- ja kustannustason vakaana pi-       eräiden yksittäisten säännösten osalta. Kun
1596: tämiseksi antaa säännöksiä indeksiehdon käytön        eduskunta käsitellessään hallituksen esitykseen
1597: edelleen rajoittamisesta sekä hallitukselle val-      sisältynyttä lakiehdotusta ja hyväksyessään sen
1598: tuudet valvoa ja säännöstellä hintoja ja mak-         pohjalta puheena olevan lain, joutui määrittele-
1599: suja. Asiasisällöltään käsiteltävänä olevat laki-     mään kantansa myös niihin kysymyksiin, joiden
1600: ehdotukset poikkeavat toisistaan vain eräiden         kohdalta näihin aloitteisiin sisältyvät lakiehdo-
1601: yksityiskohtien osalta. Aloitteisiin n:o 405, 406     tukset poikkeavat hyväksytystä laista, voidaan
1602: ja 407 sisältyvät lakiehdotukset on tarkoitettu       aloitteisiin sisältyvät lakiehdotukset tällä ker-
1603: olemaan voimassa vuoden 1971 loppuun ja               ralla hylätä.
1604:  aloitteisiin n:o 411 ja 412 sisältyvät lakiehdo-        Edellä lausutun nojalla perustuslakivaliokunta
1605:  tukset maaliskuun loppuun 1972.                      kunnoittaen ehdottaa,
1606:     Hallitus antoi vuoden 1970 valtiopäivillä
1607: eduskunnalle esityksen n:o 183 laiksi taloudel-                  että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1608:  lisen kasvun turvaamisesta sekä laiksi eräiden               aloitteisiin n:ot 405, 406, 407, 411 ;a
1609:  sopimusten tarkistamisen järjestelystä. Ensiksi              412 (kaikki 1970 vp.) sisältyvät laki-
1610:  mainitun lakiehdotuksen tarkoituksena oli, niin              ehdotukset.
1611:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1971.
1612: 
1613: 
1614:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet       tala, Koskenniemi, Maijala, Salmenkivi, Seppä,
1615: osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheenjohtaja          Suksi ja Åsvik sekä varajäsen Paananen.
1616: Kantola, jäsenet Ehrnrooth, Hykkäälä, Koh-
1617: 
1618: 
1619: 
1620: 449/71
1621:                1971 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 6 (Aloitteet 1970 Vp.).
1622: 
1623: 
1624: 
1625: 
1626:                                     Suuren v a 1 i o kunnan mietintö n:o 45 viiden
1627:                                 lakialoitteen johdosta, joista kolme sisältää ehdotuksen laiksi
1628:                                 taloudellisen kasvun turvaamisesta vuonna 1971 ja kaksi ehdo-
1629:                                 tuksen laiksi taloudellisen kasvun turvaamisesta.
1630: 
1631:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä tar-   11 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis
1632: koitetut lakialoitteet, nimittäin ed. S. Suomi-    kunnioittaen,
1633: sen ym. n:o 405, ed. Rihtniemen ym. n:o 406,
1634: ed. I. Suomisen ym. n:o 407, ed. I. Suomisen               että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1635: ym. n:o 411 ja ed. Koppasen ym. n:o 412                  aloitteisiin n:ot 405, 406, 407, 411 ja
1636: (kaikki 1970 vp.), päättänyt yhtyä kannatta-             412 (kaikki 1970 vp.) sisältyvät laki-
1637: maan perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o             ehdotukset.
1638:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1971.
1639: 
1640: 
1641: 
1642: 
1643: 506/71
1644:                        1971 Vp.- Lak.al.miet. n:o 7 (Aloite 1970 Vp.).
1645: 
1646: 
1647: 
1648: 
1649:                                     L a k i v a li o k u n n a n m i et i n t ö n:o 4 lakialoitteen
1650:                                  johdosta, joka sisältää ehdotuksen avioliittolain muuttamisesta.
1651: 
1652:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 5 päi-     A 8) avioli1ttolain uudistamisesta esitetyt näkö-
1653: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt lakivalio-         kohdat. Komitean ehdotus voi käsittää avioli1t-
1654: kuntaan valmisteltavaksi ed. Koiviston ym.          tolainsäädännön kokonais- tai ositta1suudistuk-
1655: laikialoitteen n:o 21 ( 1970 vp.), joka sisältää    sen.
1656: ehdotuksen laiksi avioli1ttolain muuttamisesta.        Mainitun 'komitean asettamisen johdosta va-
1657:    Lakialo1tteen tarkoituksena on 'antaa naiselle   liolmnta pitää tarko1tuksenmukaisena, ettei
1658: oikeus avioli1ton soimiessaan valita, käyttääkö     avioliittolakia ja siihen lii,ttyviä säännöksiä
1659: hän yhä sitä sUrk:ucimeä, mikä hänellä oli nai-     muutettaisi ennen komitean työn valmistumista
1660: matltomana ollessaan, miehensä sukunimeä vai        erillisin lainsäädäntötoimenpitein, ellei siihen
1661: sitä nimeä, mikä hänellä oli naimattomana           ole 1e11ittäin painavia syitä. Va1kka lakialoitteen
1662: ollessaan, ja miehensä rumeä niin yh&stettynä,      perustelu1ssa on esitetty huomionarvoisia näkö-
1663: että hänen nimensä käy miehen llli.men edellä.      kohtia sen puolesta, että vaimolle annettaisiin
1664:    Valtioneuvosto on 19 päivänä marraskuuta         oikeus ehdotetuin tavoin valita, mitä suku-
1665: 1970 asettanut avioliittolaikikomitean, jonka       nimeä hän ~käyttää, ei valio1runta ole katsonut
1666: tehtävänä on tarvittavin osin yhteistyössä hol-     ehdotettua avioliittolain muuttamista niin kii-
1667: houslainsäädäoo.ön uudistamiskomi tean sekä         reellis~ksi toimenpiteeksi, että se olisi toteu-
1668: muiden perhooikeuden alalla toimivien komi-         tettava erikseen jo tässä vaiheessa. Näin ollen
1669: teoiden kanssa sekä seuraten Tanskassa ja           olisi lakialoitteeseen sisältyvän ehdotuksen koh-
1670: Ruotsissa tapahtuvaa avioliittolain uudistus-       dalta jäätävä odottamaan mainitun komitean
1671: työtä, valmistaa ehdotus sellaisrksi avioliitto-    selvitystä ja kannanottoa.
1672: lakiin sekä siihen liittyviin lakeihin tehtäviksi      Ede1lä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
1673: muutoksiksi, joita komitea pitää tarpeellisina.     nioittaen ehdottaa,
1674: Toimeksiannon mukaan komitean tulee ehdo-
1675: tustaan valmistaessaan ottaa huomioon naisten                  että puheena olevaan lakialoitteeseen
1676:  asemaa ruvkineen komitean mietinnössä (1970:               n:o 21 (1970 vp.) sisältyvä lakiehdo-
1677:                                                             tus hylättäisiivt.
1678:      Hels1ngissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
1679: 
1680: 
1681: 
1682: 
1683:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Kauppila, Koskinen, H. Niskanen, Poutanen,
1684: neet osaa puheenjohtaja Ehrnrooth, varapu-          Poutiainen, Raatvkainen, Siikaniemi, Särkkä,
1685: heenjohtaja Karkinen sekä jäsenet Hemmi,            Tuominen ja Vikatmaa.
1686: 
1687: 
1688: 
1689: 
1690: 463/71
1691:                 1971 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 7 (Aloite 1970 Vp.).
1692: 
1693: 
1694: 
1695: 
1696:                                     S u u r e n v a 1i o kun n a n m i et i n t ö n:o 46 lakialoit-
1697:                                 teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen avioliittolain muuttami-
1698:                                 sesta.
1699: 
1700:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Koi-               että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1701: viston ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o          aloitteeseen n:o 21 (1970 vp.) sisäl-
1702: 21 (1970 vp.), päättänyt yhtyä kannattamaan              tyvän lakiehdotuksen.
1703: lakivaliokunnan mietinnössä n:o 4 tehtyä hyl-
1704: käysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1705:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1971.
1706: 
1707: 
1708: 
1709: 
1710: 506/71
1711:                       1971 Vp. -    Lak.al.miet. n:o 8 (Aloite 1970 Vp.).
1712: 
1713: 
1714: 
1715: 
1716:                                     Laki v a 1 i o kunnan mietintö n:o 5 lakialoitteen
1717:                                  johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi rikoslain 28 luvun
1718:                                  muuttamisesta.
1719: 
1720:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 5         kevat säännökset, jotka nykyisessä muodossaan
1721: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt lakivalio-     saattavat johtaa yksityistapauksissa kohtuutto-
1722: kuntaan ed. Knuuttilan ym. lakialoitteen n:o 28    miin tai muuten yleistä oikeuskäsitystä loukkaa-
1723: ( 1970 vp.), joka sisältää ehdotuksen laiksi       viin rangaistuksiin taikka jotka muusta syystä
1724: rikoslain 28 luvun muuttamisesta.                  vaativat kiireellistä uudistamista. Siihen sisältyy
1725:    Edellä mainitun lakialoitteen tarkoituksena     mm. ehdotus rikoslain voimassa olevan 28
1726: on rikoslain 28 luvun 2 § :n törkeää varkautta     luvun uudistamisesta kokonaisuudessaan huo-
1727: koskevan säännöksen muuttaminen siten, että        mioon ottaen myös ne näkökohdat, jotka laki-
1728: luovuttaisiin säännöksen nykyisestä tuomioistui-   aloitteen perusteluissa on esitetty. Edellä tarkoi-
1729: men harkintavaltaa sitovasta yksityiskohtaisesta   tettu esitys annettaneen eduskunnalle vuoden
1730: kirjoitustavasta, sekä sanotun luvun murtoa ja     1971 valtiopäivien aikana. Tämän vuoksi
1731: kansalaisluottamuksen menettämistä koskevien       valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että
1732: säännösten kumoaminen.                             lakialoitteessa tarkoitetut säännökset uudiste-
1733:    Oikeusministeriössä on 22 päivänä joulu-        taan odotettavissa olevan hallituksen esityksen
1734: kuuta 1970 valmistunut ehdotus hallituksen         eikä aloitteen pohjalta.
1735: esitykseksi eduskunnalle eräitä varallisuus-          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kunni-
1736: rikoksia ja veropetosta koskevien säännösten       oittaen ehdottaa,
1737: muuttamisesta, josta valtioneuvosto on pyytä-
1738: nyt laintarkastuskunnan lausunnon 11 päivänä                 että puheena olevaan lakialoitteeseen
1739: helmikuuta 1971. Esitysehdotuksen tarkoituk-               n:o 28 (1970 vp.) sisältyvä lakiehdotus
1740: sena on tarkistaa eräät varallisuusrikoksia kos-           hylättäisiin.
1741:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
1742: 
1743: 
1744: 
1745: 
1746:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Koskinen, H. Niskanen, Poutanen, Poutiainen,
1747: osaa puheenjohtaja Ehrnrooth, varapuheenjoh-       Raatikainen, Siikaniemi, Särkkä, Tuominen ja
1748: taja Karkinen sekä jäsenet Hemmi, Kauppila,        Vikatmaa.
1749: 
1750: 
1751: 
1752: 
1753: 464/71
1754:                     j
1755: 
1756:                 j
1757: 
1758:                 j
1759: 
1760:             j
1761: 
1762:             j
1763: 
1764:         j
1765: 
1766:         j
1767: 
1768:     j
1769: 
1770:     j
1771: 
1772: j
1773: 
1774: j
1775:                 1971 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 8 (Aloite 1970 Vp.).
1776: 
1777: 
1778: 
1779: 
1780:                                      Suuren v a 1 i o kunnan mietintö n:o 47 lakialoit-
1781:                                  teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi rikoslain 28 luvun
1782:                                  muuttamisesta.
1783: 
1784:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Knuut-              että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1785: cllan ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o 28         aloitteeseen n:o 28 (1970 vp.) sisälty-
1786: ( 1970 vp.), päättänyt yhtyä kannattamaan                 vän lakiehdotuksen.
1787: lakivaliokunnan mietinnössä n:o 5 tehtyä hyl-
1788: k:äysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1789:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1971.
1790: 
1791: 
1792: 
1793: 
1794: 506/71
1795: 1
1796: 1
1797:  1
1798:   1
1799:   1
1800:    1
1801:     1
1802:     1
1803:      1
1804:       1
1805:       1
1806:        1
1807:         1
1808:         1
1809:          1
1810:           1
1811:           1
1812:            1
1813:             1
1814:             1
1815:              1
1816:               1
1817:               1
1818:                1
1819:                 1
1820:                 1
1821:                  1
1822:                   1
1823:                   1
1824:                    1
1825:                     1
1826:                        1971 Vp. -     Lak.al. miet. n:o 9 (Aloite 1970 Vp.).
1827: 
1828: 
1829: 
1830: 
1831:                                       M a a- j a m e t s ä ta 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö
1832:                                   n:o 18 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1833:                                   maidon tuottajahinnan parantamisesta ja voin kotimaisesta
1834:                                   alennysmyynnistä.
1835: 
1836:     Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-      nalla. Voita, josta ei saataisi ulkomailla vähin-
1837: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja             tään margariinia vastaavaa hintaa, myös kulje-
1838: metsätalousvaliokuntaan ~valmistelevasti !käsitel-   tuskustannukset huomioon ottaen, ei olisi lupa
1839: täväksi ed. Vennamon ym. edellä tarkoitetun          myydä ulkomaille, vaan se olisi myytävä alen-
1840: lakialoitteen n:o 263 ( 1970 vp.). Kuultuaan         nettuun hintaan kotimaassa.
1841: asiantuntijoina ylijohtaja Eino Lähdeojaa maa-          Lakialoitteen tarkoituksena on siten useiden
1842: ja metsätalousministeriöstä sekä ylijohtaja Han-     wimassa olevien lakien muuttaminen. Kun
1843: nes Tiaista maatilahallituksesta valiokunta esit-    tähän ei valiokunnan käsityksen muikaan ole
1844: tää seuraavaa.                                       lakialoitteen pohjalta mahdollisuuksia ja kun
1845:    Käsiteltävänä olevan lakialoitteen mukaan val-    lakialoitteen mukaan valtioneuvoston olisi
1846: tioneuvoston olisi ryhdyttävä kiireellisesti toi-    lisäksi ryhdyttävä useihin sellaisiin tiettyyn pää-
1847: menpiteisiin maatalouden tuotantokustannusten        määrään johtaviin toimenpiteisiin, joiden toteut-
1848: kaikissa mahdollisissa suhteissa alentamiseksi,      tamista varten lakialoitteeseen ei sisälly sään-
1849: jolloin olisi poistettava myös manttaalimaksu        nösehdotuksia, valiokunta ei ole asettunut puol-
1850: ja palkollinen metsänhoitomaksu. Lisäksi val-        tamaan siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväk-
1851: .tioneuvoston olisi huolehdittava siitä, että        symistä.
1852: karjatalouden harjoittamisesta maksetaan asian-         Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1853: mukaisen toimeentulon turvaava korvaus tuot-         nioittaen ehdottaa,
1854: teista. Valtioneuvoston olisi myös myytävä voi-
1855: vuoret ja mahdollisesti myöhemmin esiintyvä                       että lakialoitteeseen n:o 263 (1970
1856: voin ylituotanto kotimaassa margariinin hin-                    vp.) sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1857:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
1858: 
1859: 
1860: 
1861: 
1862:   Asian käsittelyyn ·valiokunnassa ovat otta-        Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lotta-
1863: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-         nen, Mustonen, Puhakka, Raatikainen ja H.
1864: johtaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila,      Westerlund sekä varajäsen L. Linna.
1865: 
1866: 
1867: 
1868: 
1869:                                           V a s t a 1a u s e.
1870: 
1871:    Maamme rviljelijäväestön ansiotaso on rviime      vren väestöryhmien ansiotasosta. Maidosta saa-
1872: ai!koina jäänyt pahasti jällceen muiden vastaa-      tava ansio muodostaa edelleenkin valtaosan
1873: 496/71
1874: 2
1875: 
1876: talonpoikien rahatuloista. Maidon tuotantoa on        Tällaisista tkustannuseri:stä mainittakoon useissa
1877: kuitenkin ylituotannon varjolla voimakkaasti          tapauksissa luvattoman suuret ,jalostus- ja väli-
1878: rajoitettu. Valtiovallan taholta on osoitettu         tyskustannukset.
1879: nurjamielistä suhtautumista maidontuottajiin              Edellä olevaan ja lakialoitteeseen n:o 263
1880: mm. maidon markkinoimismaksun ja lehmien               ( 1970 vp.) perustuen ja kun nykyisessä tilan-
1881: tapporahan muodossa. Näin on saatu maidon-            teessa ei näytä olevan mahdollisuutta saada
1882: tuotanto laskemaan, mutta samalla ovat maa-           hyväksytyksi edellä mainittua SMP:n karja-
1883: talou:wäestön toimeentulomahdollisuudet kaven-        väkeä puoltavaa lakialoitetta, ehdotamme edus-
1884: tuneet ja työnsaanti vähentynyt. Runsas ra-           kunnan päätettäväksi toivomuksen,
1885: rvintorawojen tuonti ulkomailta on aiheuttanut
1886: voivarastojen kasvun ja siten rajoittanut karja-                että hallitus toimenpiteillään turva-
1887: talousväestön yrittämisen vapautta.                          takseen karjataloutta harjoittavien vilje-
1888:    Lakialoitteessa n:o 263 vuodelta 1970 kiin-               lijöiden työllisyyden ja toimeentulomah-
1889: nitetään edelleen vakavaa huomiota maatalou-                 dollisuudet korottaa maidon tuottaja-
1890: den tuotantokustannusten rakenteeseen. Talon-                hintaa, alentaa maatalouden tuotant~
1891: poikia on tasitettu sellaisillakin kustannuserillä,          kustaoouksia, poistaa maidon markki-
1892: jotka eivät ole välttämättömiä, mutta jotka                  nointimaksun, rajoittaa ravintorasvojen
1893: alentavat maatalousväestön toimeentulomahdol-                maahantuontia ja markkinoi mahdollisen
1894: lisuuksia. Elämisen mahdollisuudet ovat var-                 voiylijäämän kotimaan markkinoille
1895: sinkin pientiloilla jo muutoinkin erittäin ankeat.           alennettuun hintaan.
1896:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1970.
1897: 
1898:                 Pentti Antila.                                    Lauri Linna.
1899:                1971 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 9 (Aloite 1970 Vp.).
1900: 
1901: 
1902: 
1903: 
1904:                                    S u u r e n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 50 laki-
1905:                                aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maidon tuot-
1906:                                tajahinnan parantamisesta ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä.
1907: 
1908:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Ven-               että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1909: namon ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o          aloitteeseen n:o 263 (1970 vp.) sisäl-
1910: 263 ( 1970 vp.), päättänyt yhtyä kannattamaan           tyvän lakiehdotuksen.
1911: maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o
1912: 18 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis
1913: kunnioittaen,
1914:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1971.
1915: 
1916: 
1917: 
1918: 
1919: 522/71
1920:                     1
1921: 
1922:                     1
1923: 
1924:                 1
1925: 
1926:                 1
1927: 
1928: 
1929: 
1930: 
1931:             1
1932: 
1933:             1
1934: 
1935:         1
1936: 
1937:         1
1938: 
1939: 
1940: 
1941: 
1942:     1
1943: 
1944:     1
1945: 
1946: 1
1947: 
1948: 1
1949:                   1971 Vp.- Lak.al.miet. n:o 10 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
1950: 
1951: 
1952: 
1953: 
1954:                                        Laki v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 12 kahden laki-
1955:                                    aloitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi huoneen-
1956:                                    vuokralain muuttamisesta.
1957: 
1958:     Eduskunta on lähettänyt lakivaliokuntaan           pan ja vähittäiskauppiaan välillä tehdyt sopi-
1959: päätöspöytäkirjan ottein 5 päivältä toukokuuta         mukset ovat, nimitettiinpä niitä vuokrasopi-
1960: 1970 ed. Vilponiemen lakialoitteen n:o 25              muksiksi tai yhteistyösopimuksiksi, erittäin
1961: ( 1970 vp.) ja päätöspöytäkirjan ottein 5 päi-         laaja-alaisia eivätkä siten vastaa tavanomaista
1962: vältä maaliskuuta 1971 ed. Juvelan ym. laki-           vuokrasopimusta taikka muutakaan yksittäistä
1963: aloitteen n:o 36, jotka molemmat sisältävät sa-        oikeussuhdetta sääntelevää sopimustyyppiä. Tä-
1964: masanaisen ehdotuksen laiksi huoneenvuokra-            män vuoksi sanottuja sopimuksia koskevat mo-
1965: lain muuttamisesta. Samassa yhteydessä valio-          neen eri oikeuden alaan kuuluvat säännökset,
1966: kunta on käsitellyt sen valmisteltavaksi 29 päi-       joista huoneenvuokralaki on ainoastaan yksi.
1967: vana toukokuuta 1970 lähetetyn ed. Venna-              Huoneenvuokralain kohdalta voidaan todeta,
1968: mon ym. toivomusaloitteen n:o 102 ( 1970               että vuokrasopimukseksi nimitetyn yhteistyö-
1969: vp.) liiketarkoituksiin vuokrattujen huonetilo-        sopimuksen ehtojen pätemättömiksi toteami-
1970: jen vuokramisten aseman turvaamisesta. Va-             seen on eräissä tapauksissa mahdollisuus huo-
1971: liokunnassa ovat asiantuntijoina olleet kuulta-        neenvuokralain 33 §:n mukaan sekä ehtojen
1972: vina hallitusneuvos Olof Ojala sosiaali- ja ter-       sovittelemiseen saman lain 48 § :n 1 momentin
1973: veysministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Pentti           nojalla. Näiden säännösten tarjoamat mahdolli-
1974: Kurkela oikeusministeriöstä, oikeustieteen li-         suudet ovat kuitenkin vähäiset kaikkien vuok-
1975: sensiaatti Pentti Kivinen Suomen Tukkukaup-            rasopimuksiksi nimitettyjen yhteistyösopimus-
1976: piaiden Liitosta, toimitusjohtaja, tohtori Heik-       ten ehtojen sovittelemiseksi ja, mikäli yhteis-
1977: ki Nuutinen Suomen Vähittäiskauppiasliitosta,          työsopimusta ei voida pitää vuokrasopimukse-
1978: ekonomi Alpo Neuvonen Kesko Oy:stä ja toi-             na, erittäin vähäiset.
1979: mitusjohtaja Moe Saastamoinen Valtakunnan                 Valiokunta on todennut eräiden epäkohtien
1980: Kauppiasliitos ta.                                     olemassaolon, mutta myös toisaalta havainnut,
1981:     Lakialoitteiden perusteluissa on lausuttu,         ettei mitään yhtenäistä selvitystä aloitteissa
1982: että liikehuoneistoja koskeviin vuokrasopimuk-         tarkoitettujen sopimusten kokonaisvaikutuk-
1983:  siin on nykyisin liitetty ehtoja, jotka kohtuut-      sesta ole olemassa. Voidaan kuitenkin lähteä
1984:  tomasti rajoittavat vuokralaisen liiketoimintaa,      siitä, että yhteistyösopimuksista on vähittäis-
1985:  sekä katsottu, etteivät nykyiset säännökset ole       kauppiaalle myös etuja, jotka lakiehdotusten
1986: riittäviä turvaamaan vuokralaisia tällaisia ehto-      mukaisen säännöksen toteutuessa ehkä mene-
1987:  ja vastaan. Sen vuoksi aloitteissa ehdotetaan         tettäisiin. Valiokunta katsoo myös, ettei ehdo-
1988: otettavaksi 10 päivänä helmikuuta 1961 anne-           tetulla säännöksellä voida turvata tyydyttä-
1989:  tun huoneenvuokralain vuokraoikeuden menet-           västi vuokralaisen asemaa niissäkään tapauk-
1990:  tämistä koskevaan lukuun säännös, minkä mu-           sissa, joissa kysymyksessä olevien sopimusehto-
1991:  kaan ehto, jolla rajoitetaan liikehuoneiston          jen soveltaminen on johtanut kohtuuttamaan
1992:  vuokralaisen vapautta tavaranhankkijansa, tava-       lopputulokseen. Tämän vuoksi valiokunta on
1993:  ravalikoimaosa tai menekinedistämistoimenpi-          päätynyt ehdottamaan mainittuihin lakialoittei-
1994:  teittensä valintaan, on mitätön. Toivomus-            siin sisältyvien lakiehdotusten hylkäämistä.
1995:  aloitteessa taas ehdotetaan eduskunnan hyväk-            Valiokunta pitää kuitenkin asianmukaisena,
1996:  syttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kii-      että voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkistettai-
1997:  reellisiin    toimenpiteisiin    liiketarkoituksiin   siin niin, että jos ns. yhteistyösopimuksiin si-
1998:  vuokrattujen huonetilojen vuokramiesten ase-          sältyy kohtuuttomia sopimusehtoja, niitä voi-
1999:  man turvaamiseksi mielivaltaa ja kohtuutto-           taisiin sovitella. Tämä edellyttäisi kuitenkin
2000:  muutta vastaan.                                       tällaisten sopimusten kokonaisvaikutusten sel-
2001:     Aloitteissa tarkoitetut, tavallisesti tukkukau-    vittämistä.
2002: 673/71
2003: 2                1971 Vp.- Lak.al.miet. n:o 10 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
2004: 
2005:   Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-                että hallitus selvityttäisi, esiintyykö
2006: nioittaen ehdottaa,                                      liikehuoneistoja koskeviin vuokrasopi-
2007:                                                          muksiin liittyvissä ns. yhteistyösopi-
2008:           että puheena olevat lakialoitteisiin           muksissa vuokralaisen kannalta, huo-
2009:        n:o 25 (1970 vp.) ja 36 sisältyvät la-            mioon ottaen sopimussuhteen kokonai-
2010:        kiehdotukset hylättäisiin.                        suudessaan, kohtuuttomia sopimusehto-
2011:                                                          ja, sekä tarvittaessa ryhtyisi toimenpi-
2012:    Lisäksi valiokunta ehdottaa mainittujen laki-         teisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
2013: aloitteiden ja toivomusaloitteen n:o 102 ( 1970          saamiseksi, että kohtuuttomia sopimus-
2014: vp.) pohjalta eduskunnan hyväksyttäväksi toi-            ehtoja voidaan sovitella tai katsoa ne
2015: vomuksen,                                                mitättömiksi.
2016:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1971.
2017: 
2018: 
2019: 
2020: 
2021:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       Poutiainen, Raatikainen, Salo, Siikaniemi,
2022: neet osaa puheenjohtaja Ehrnrooth, varapu-         Särkkä ja Tähkämaa sekä varajäsenet Sigfrids
2023: heenjohtaja Karkinen, jäsenet Friberg, Hemmi,      ja Asvik.
2024: Huotari, Kauppila, H. Niskanen, Poutanen,
2025:          1971 Vp. -   S. V. M. -     Lak.al. miet. n:o 10 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
2026: 
2027: 
2028: 
2029: 
2030:                                        Suuren v a Ii o kunnan mietintö n:o 88 kahden
2031:                                    lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi huo-
2032:                                    neenvuokralain muuttamisesta.
2033: 
2034:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä tar-               että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2035: koitetut lakialoitteet, nimittäin ed. Vilponie-            aloitteisiin n:ot 25 (1970 vp.) ja 36
2036: men n:o 25 ( 1970 vp.) ja ed. Juvelan ym.                  sisältyvät lakiehdotukset.
2037: n:o 36, päättänyt yhtyä kannattamaan laki-
2038: valiokunnan mietinnössä n:o 12 tehtyä hyl-
2039: käysehdotusta ja ehdottaa siis kunl1!ioittaen,
2040:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1971.
2041: 
2042: 
2043: 
2044: 
2045: 836/71
2046:       1971 Vp. -     Edusk. toivomus.- Lak.al.miet. n:o 10 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
2047: 
2048: 
2049: 
2050: 
2051:                                       E d u s k u n n a n t o i v o m u s vuokrasopimuksiin liitty-
2052:                                   vien kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelemisesta.
2053: 
2054:    Eduskunnassa on vuosien 1970 ja 1971 val-               muksiin liittyvissä ns. yhteistyösopi-
2055: tiopäivillä tehty lakialoitteita, jotka sisältävät         muksissa vuokralaisen kannalta, huo-
2056: ehdotuksen laiksi huoneenvuokralain muutta-                mioon ottaen sopimussuhteen kokonai-
2057: misesta, ja nyt koolla oleva Eduskunta, jolle              suudessaan, kohtuuttomia sopimusehto-
2058: Lakivaliokunta on asiasta antanut mietintönsä              ja, sekä tarvittaessa ryhtyisi toimenpi-
2059: n:o 12 ja Suuri valiokunta mietintönsä n:o 88,             teisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
2060: on, hyläten lakialoitteet, päättänyt lausua toivo-         saamiseksi, että kohtuuttomia sopimus-
2061: muksen,                                                    ehtoja voidaan sovitella tai katso{l ne
2062:            että Hallitus selvityttäisi, esiintyykö         mitättömiksi.
2063:         liikehuoneistoja koskeviin vuokrasopi-
2064:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
2065: 
2066: 
2067: 
2068: 
2069: 1050/71
2070:                      1971 Vp. -      Lak.al.miet. 11:0 11 (Aloite 1970 Vp.).
2071: 
2072: 
2073: 
2074: 
2075:                                       Laki v a Ii o k u 1111 a n mietintö n:o 14 lakialoitteen
2076:                                   johdosta, joka sisältää ehdotuksen laeiksi rikoslain muuttami-
2077:                                   sesta ja vaarallisten rikokse11uusijain eristämisestä annetun lain
2078:                                   muuttamisesta.
2079: 
2080:     Eduskunta on päätöspöytäki,rj,an ottein 5 päi-   tehtäväksi harkita rikoksen uustnusta koske-
2081: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt lakivalio-          vien rikoslain 6 luvun ja siihen liittyvien sään-
2082: kuntaan ed. Pursiaisen ym. ~akialoitteen n:o 26      nösten uudistamista ja yksinkertaistamista siten,
2083: ( 1970 vp.), joka sisältää ehdotukset laeiksi        että tuomioistuimelle jää nykyistä suurempi
2084: rikoslain ja vaarallisten rikoksenuusijain eristä-   harkintavalta rangaistusten mittaamisessa rikok-
2085: misestä annetun lain muuttamisesta. Samassa          sen uusijoiHe, sekä laatia asiassa tarpeellisiksi
2086: yhteydessä valiokunta on käsitellyt sen valmis-      havailttavat säädösehdotukset. Toimikunnan
2087: teltavaksi 29 päivänä toukokuuta 1970 lähe-          odotetaan antavan mietintönsä kuluvan vuoden
2088: tety11 ed. Ahteen ym. to~vomusaloitteen n:o 51       aikana.
2089: ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu eduskunnan              Rikoksen uusimista koskevan säännöstön
2090: hyväksyttäväksi toivomus rikoslain 6 luvun           muuttamista on valiokunnan mielestä pidet-
2091: säännösten kumoamisesta.                             tävä kiireellisenä tehtävänä. Asia on kuitenkin
2092:     Edellä maini,ttujen lakialoitteen ja toivomus-   laajakantoinen sekä liittyy muiden rangaistus-
2093: aloitteen tarkoituksena on rikoksen uusimiseen       ten mittaamista koskevien säännösten ja seu-
2094: perustuvia rangaistusten enent~sperusteita           r~amusjärjestelmän      uudis1tamiseen.   Tämän
2095: koskevien rikoslain 6 luvun säännösten kumoa-        vuoksi ei ole asianmukaista toteuttaa kysymyk-
2096: minen. Käsitellessään ed. Perheentuvan ym.           sessä olevan säännöstön uudistamista aloittei-
2097: lakialoitetta n:o 8 (1969 vp.) laiksi rikoslain      den pohjalta, vaan on jäätävä odottamaan
2098: ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä       rikoskonkurenssitoimikunnan työn valmistu-
2099: annetun lain muutt,amisesta valiokunta on mie-       mista ja sen perusteella 1aadittavia muutos-
2100: tinnössään n:o 29 (1969 vp.), jossa aloite on        ehdotuksia. Valiokunta kuitenkin pitää välttä-
2101: ehdotettu hylättäväksi, todennut, että nykyisen      mättömänä, että vireillä olevaa valmistelutyötä
2102: rikoksen uusimista !koskevan järjestelmän muut-      kiirehditään.
2103: tamista puoltavat erilaiset näkökohdat. Kaa-            Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
2104: vamainen järjestelmä johtaa helposti kohtuut-        nioittaen ehdottaa,
2105: tomiin lopputuloksiin. Muissa pohjoismaissa ei
2106: tunneta vastaavaa järjrestelmää, jonka lähtö-                  että lakialoitteeseen n:o 26 (1970
2107: kohdat eivät ole tyydyttäviä pohjoismaissa ny-              vp.) sisältyvät lakiehdotukset hylättäi-
2108: kyisin vallitsevien kriminaalipoliittisten käsi-            siin.
2109: tysten mukaan.
2110:     Valiokunnan käytettävänä olevien tietojen          Lisäksi validkunta ehdottaa,
2111: mukaan oikeusministeriö on 9 päivänä loka-
2112: kuuta 1969 antanut 17 päivänä toukokuuta                      että toivomusaloite n:o 51       (1970
2113: 1968 asetetun rikoskonkurenssitoimikunnan                   vp.) hylättäisim.
2114:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1971.
2115: 
2116: 
2117:   Asian käshtelyyn valiokunnassa ovat otta-          Poutanen, Poutiainen, Raatikain'en, Salo, Siika-
2118: neet osaa puheenjohtaja Ehrnrooth, varapuheen-       niemi, Särkkä, Tuominen, Tähkämaa ja Vikat-
2119: johtaja Karkinen sekä jäsenet Friberg, Hemmi,        maa.
2120: Huotari, Kauppila, Koskinen, H. Niskanen,
2121: 
2122: 
2123: 828/71
2124:                 1971 Vp.- S. V.M.-Lak.al.miet. n:o 11 (Aloite 1970 Vp.).
2125: 
2126: 
2127: 
2128: 
2129:                                     S u u r en v a Ii o kun n a n m i et i n t ö n:o 91 laki-
2130:                                 aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotukset laeiksi rikoslain
2131:                                 muuttamisesta ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä anne-
2132:                                 tun lain muuttamisesta.
2133: 
2134:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pursiai-            että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2135: en ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o 26           aloitteeseen n:o 26 (1970 vp.) sisälty-
2136:  1970 vp.), päättänyt yhtyä !kannattamaan                vät lakiehdotukset.
2137: akivaliokunnan mietinnössä n:o 14 tehtyä hyl-
2138: :äysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
2139:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1971.
2140: 
2141: 
2142: 
2143: 
2144:                                                                                                                          j
2145:                                                                                                                      j
2146:                                                                                                                      j
2147:                                                                                                                  j
2148:                                                                                                                  j
2149:                                                                                                              j
2150:                                                                                                              j
2151:                                                                                                          j
2152:                                                                                                          j
2153:                                                                                                      j
2154: '70/71
2155:                                                                                                      j
2156: 1
2157: 1
2158: 1
2159: 1
2160:     1
2161:     1
2162:     1
2163:     1
2164:         1
2165:         1
2166:         1
2167:         1
2168:             1
2169:             1
2170:             1
2171:             1
2172:                                 1971 Vp. -      Lak.al.miet. n:o 12.
2173: 
2174: 
2175: 
2176: 
2177:                                      M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö
2178:                                  n:o 33 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
2179:                                  laiksi maanhankinnan rajoittamisesta.
2180: 
2181:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-      kuin yhteisöjen, lähinnä tilakeinottelijoiden ja
2182: vältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja          heihin verrattavien, maanhankinnan rajoittami-
2183: metsätalousvalidkuntaan vaJ.mistelevasti käsitel-   sen tarpeellisuus. Valiokunta ei tämän vuoksi
2184: täväksi ed. Pekkarisen ym. lakialoitteen n:o        ole asettunut puoltamaan lakialoitteisiin sisäl-
2185: 115, joka sisältää ehdotUksen laiksi maanhank-      tyvien lakiehdotusten hyväksymistä, mutta kat-
2186: kimisen rajoittamisesta, ja ed. Volotisen ym.       soo tarpeelliseksi kiinnittää hallituksen huo-
2187: lakialoitteen n:o 116, joka sisältää ehdotuksen     miota asiaan.
2188: laiksi yhteisöjen maanhankinnan rajoittamisesta.       Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2189: Kuultuaan asiantuntijoina hallitusneuvos Heikki     nioittaen ehdottaa,
2190: Liipolaa maa- ja metsätalousministeriöstä sekä
2191: vt. osastopäällikkö Martti Siroa maatilahalli-                  että lakialoitteisiin n:ot 115 ja 116
2192: tuksesta valiokunta esittää seuraavaa.                       sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
2193:    Valiokunnan saamien tietojen mukaan oo
2194: maa- ja metsätalousministeriön toimesta valmis-        Samalla valiokunta ehdottaa eduskunnan pää-
2195: teltu ehdotus laiksi yhteisöjen maanhankinnan       tettäväksi toivomuksen,
2196: rajoittamisesta. Sen kysym~ksen selvittämistä
2197: varten, onko tarpeen rajoittaa muidenkin kuin                  että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
2198: yhteisöjen maanhankintaa, maatilahallitus on                kunnalle esityksen laiksi yhteisöjen
2199: tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle esityk-             maanhankinnan rajoittamisesta sekä sel-
2200: sen komitean asettamiseksi. Valiokunnan käsi-               vityttäisi) onko tarpeen rajoittaa mui-
2201: tyksen mukaan tulisi hallituksen antaa edus-                denkin kuin yhteisöjen maanhankin·taa)
2202: kunnalle esitys yhteisöjen maanhankinnan ra-                ja ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin) joi-
2203: joittamisesta sekä lisäksi selvityttää muiden               hin saatu selvitys antaa aihetta.
2204:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1971.
2205: 
2206: 
2207: 
2208: 
2209:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        H. Linna, Lottanen, Mustonen, Vartia ja Vilmi
2210: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet A-K.       sekä varajäsen L. Linna.
2211: Aalto, Antila, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist,
2212: 
2213: 
2214: 
2215: 
2216: 1157/71
2217:                        1971 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 12.
2218: 
2219: 
2220: 
2221: 
2222:                                    S u u r en v a Ii o kunnan mietin t ö n:o 170 kahden
2223:                                lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi maan-
2224:                                hankinnan rajoittamisesta.
2225: 
2226:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pek-              että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2227: ui:sen ym. ja ed. Volotisen ym. edellä tarkoi-         aloitteisiin n:ot 115 ja 116 sisältyvät
2228: 'tut Ja.kialoiuteet n:ot 115 ja 116, päättänyt         lakiehdotukset.
2229: :rtyä !kannattamaan maa- ja metsätalousvalio-
2230: :ltlman mietinnössä n:o 33 tehtyjä hy1käyseh-
2231: :>tuksia ja ehdottaa siis !kunnioittaen,
2232:    Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1971.
2233: 
2234: 
2235: 
2236: 
2237: Z42/71
2238:                      1971 Vp. -     Edusk. toivomus -     Lak.al.miet. n:o 12.
2239: 
2240: 
2241: 
2242: 
2243:                                      E d u s k u n n a n t o i v o m u s maanhankintalain rajoitta-
2244:                                   misesta.
2245: 
2246:    Eduskunnassa on tehty kaksi lakialoitetta,                 että Hallitus kiireellisesti antaisi
2247: jotka sisältävät ehdotuksen laiksi maanhankin-             Eduskunnalle esityksen laiksi yhteisöjen
2248: nan rajoittamisesta, ja Eduskunta, jolle Maa- ja           maanhankinnan rajoittamisesta sekä sel-
2249: metsätalousvaliokunta on asiasta antanut mie-              vityttäisi, onko tarpeen rajoittaa mui-
2250: tintönsä n:o 33 ja Suuri valiokunta mietintönsä            denkin kuin yhteisöjen maanhankintaa,
2251: n:o 170, on hyläten lakialoitteet, päättänyt               ja ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joi-
2252: lausua toivomuksen,                                        hin saatu selvitys antaa aihetta.
2253:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1971.
2254: 
2255: 
2256: 
2257: 
2258: 1264/71
2259:               1971 Vp.- V.M.-Lak.al:miet. n:ol3 (Aloitteet 197(}jal9g1 Vp;).
2260: 
2261: 
2262: 
2263: 
2264:                                       S o s i a a 1i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö mo 26 lakialoit-
2265:                                   teiden johdosta, jotka sisältävät ehdotukset laiksi sairausvakuums·
2266:                                   lain muuttamisesta.
2267: 
2268:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 5 päi-      misesta, joka koskee sairausvakuutuslain mukai-
2269: vänä toukokuuta 1970 lähettänyt sosiaalivalio-       sen päivärahan suuruuden määräytymistä;
2270: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Paana-        Ed. Paanasen ym. lakialaitteessa n:o 3.32
2271: sen ym. lakialoitteen n:o 332 ( 1970 vp;) laiksi      (1970 vp.) ehdotetaan muun ohella sairausva-
2272: sairausvakuutuslain muuttamisesta, ed. Saimon        kuutuslain 16 §:n muuttamista siten, että mil-
2273: ym. ja ed. Weckmanin ym. samannimiset laki-          loin vakuutetun verotuksessa todetut työtulot
2274: aloitteet .n:o 338 ja 339 (molemmat 1970 vp.),       asetuksella säädettävänä kalenterivuotena ovat
2275: 5 päivänä maaliskuuta 1971 ed. Aron ym. laki-        olleet vähintään 5 000 · markkaa; päivärahan
2276: aloitteen n:o 130 laiksi sairausvakuutuslain         määrä olisi päivää kohti kaksi promillea vakuu-
2277: muuttamisesta ja ed. H. Linnan ym. ja ed. Silan-     tetun työtuloista kuitenkin· siten, että päivära-
2278: derin ym. samannimiset lakialoitteet n:o 132 ja      han määrää laskettaessa ei otettaisi huomioon
2279: 137, 23 päivänä marraskuuta 1971 ed. Silan-          sitä tulojen· osaa, joka ylittää 20 OOG markkaa.
2280: derin ym. lakialoitteen n:o 222 laiksi sairaus-      Jos vakuutetulla ei ole ollut edellä tarkoitettuna
2281: vakuutuslain 16 ja 76 §:n muuttamisesta ja ed.       aikana työtuloa tai sen määrä ei ole noussut
2282: Aition ym. ja ed. Ilaskiven ym. samannimiset         5 000 markkaan, olisi päivärahan määrä päivää
2283: lakialoitteet n:o 223 ja 224, 25 päivänä marras-     kohti kymmenen markkaa.
2284: kuuta 1971 ed. Eskmanin ym. lakialoitteen n:o           Ed. H. Linnan ym. lakialaitteessa n:o 132
2285: 225 laiksi sairausvakuutuslain 16 ja 76 §:n          ehdotetaan sairausvakuutuslain 16 §:ää muutet-
2286: muuttamisesta ja 26 päivänä marraskuuta 1971         tavaksi siten, että päiväraha olisi kaikille saman
2287: ed. Granvikin ym. lakialoitteen n:o 226 laiksi       suuruinen eli 15 markkaa päivässä. Sama ehdo-
2288: sairausvakuutuslain 16 ja 76 §:n muuttamisesta.      tus sisältyy ed. Silanderin ym. lakialoitteeseen
2289: Valiokunta, joka on käsitellyt edellä mainitut la-   n:o 137 kuitenkin sillä lisäyksellä, että mainit-
2290: kialoitteet yhdessä, on lisäksi niiden yhteydessä    tua päivärahan määrää voitaisiin nostaa 15 mar-
2291: käsitellyt samaa asiaa koskevana ed. Kainulaisen     kasta ylöspäin kunkin vakuutetun suorittamien
2292: ym. toivomusaloitteen n:o 618 alimman sairaus-       maksujen mukaan.
2293: päivärahan korottamisesta ja ylimmän alentami-          Ed. Aron lakialaitteessa n:o 1.30 samoin kuin
2294: sesta.                                               ed. Ilaskiven ym. laki-alaitteessa n:o 224, ed.
2295:    Käsiteltyään asian ja kuultuaan asiantunti-       Eskmanin ym. lakialaitteessa n:o 22' · ja· ed.
2296: joina hallitusneuvos Erkki Mäkelää sosiaali- ja      Granvikin ym. lakialaitteessa n:o 226 ehdote-
2297: terveysministeriöstä, budjettisihteeri Pekka Pit-    taan sairausvakuutuslain 16 §:ää muutettavaksi
2298: sinkiä valtiovarainministeriöstä, osastopäällikkö    siten, että vähimmäispäivärahan määrä olisi 10
2299: Olavi Suihkoa kansaneläkelaitoksesta, maata-         markkaa, ed. Saimon ym. lakialaitteessa n:o 338
2300: lous- ja metsätieteen kandidaatti Heimo Tuo-         ( 1970 vp:.) siten, että se olisi 12 markkaa sekä
2301: mariaa Maataloustuottajain Keskusliitosta, tutki-    ed. Weckmanin ym. lakialaitteessa n:o 339
2302: mussihteeri Pekka Morria Suomen Ammattiliit-         ( 1970 vp.), ed. Silanderin ym. lakialaitteessa
2303: tojen Keskusjärjestöstä, varatuomari Tapani          n:o 222 ja ed. Aition ym. lakialaitteessa n:o
2304: Kahtia Suomen Työnantajain Keskusliitosta ja         223 siten, että vähimmäispäivärahan suuruus
2305: pääsihteeri Lauri Hyppöstä Toimihenkilö- ja          olisi 15 markkaa.
2306: virkamiesjärjestöjen Keskusliitosta valiokunta          Kuten eräiden aloitteiden perusteluissa
2307: esittää kunnioittaen seuraavaa ..                    todetaan, hallitus on 16 päivänä marraskuuta
2308:    Kaikki puheena olevat lakialoitteet sisältävät    1971 peruuttanut 22 päivänä lokakuuta 1971
2309: ehdotuksen sairausvakuutuslain 16 § :n muutta-       antamansa esityksen· n:o 176 laiksi sair~USVH-
2310: 1261/71
2311: 2             1971 Vp.- V. M.- Lak.al.miet. n:o 13 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
2312: 
2313: kuutuslain 16 ja 76 §:n muuttamisesta. Maini-         turvaamisessa sairauden tai ras:..~auden aikana.
2314: tussa esityksessä ehdotettiin sairausvakuutus-           Harkittessaan sairausvakuutuslain mukaisen
2315: lain 16 §:ää muutettavaksi siten, että vähim-         vähimmäispäivärahan suuruutta valiokunta on
2316: mäispäivärahaa nostettaisiin nykyisestä 7,50          kiinnittänyt huomiota siihen, että vähimmäispäi-
2317: markasta 10 markkaan.                                 värahan pitäisi vastata etujärjestöjen sopimuk-
2318:    Säännökset sairausvakuutuslain mukaisen            sessa eräistä vuotta 1971 ja osaa vuodesta 1972
2319: päivä- ja äitiysrahan määrästä sisältyvät lain        koskevasta ityöehtosopimusratkaisusta edellytet-
2320: 16 §:n 1 momenttiin. Näitä määriä valtioneu-          tyä vähimmäispalkkaa. Tämän mukaan vähim-
2321: vostolla on valta lain 7 6 § :n nojalla korottaa      mäispäivärahan suuruus olisi noin 10 markkaa.
2322: enintään huhtikuusta 1963 alkaen laskettua            Se :myös vastaisi sairaalamaksuja halvimmissa
2323: palkkatason nousua vastaavaksi, työtulon ylära-       hoitoma:J.~suluokissa. Valiokunta onkin päättänyt
2324: jaa ei kuitenkaan 31 päivän joulukuuta 1970           ottaa vähimmäispäivärahan korottamista tarkoit-
2325: jälkeen. Mainitun säännöksen nojalla päivä- ja        tavan sairausvakuutuslain muutosta käsitelles-
2326: äitiysrahan vähimmäismäärää ja siihen oikeutta-       sään käsitettelyn pohjaksi ed. Ilaskiven ym. laki-
2327: van työtulon alarajaa on korotettu viimeksi 1         aloitteen n:o 224 ja ed. Eskmanin ym. la!kialoit-
2328: päivästä maaliskuuta 1971 alkaen.                     teen n:o 225, joihin sisältyvät ilakiehdotukset
2329:    Sairausvakuutuspäivärahan ,tulisi turvata vä-      ovat 'samanlaiset ja joiden mu!kaan sairausvakuu-
2330: himmäistoimeentulo sairauden ai:kana. Tältä           tusiain 16 §:ää muutettaisiin siten, että vähim-
2331: kannalta katsoen päivärahan väh1mmäismäärä            mäispäivärahan suuruus olisi 10 markkaa. Tästä
2332: on liian pieni. Alimman sairauspäivärahan riittä-     aiheutuvat lisäkustannukset olisivat vaillakunnan
2333: mättömyys sairausturvan antajana tlmenee esim.        saaman selvityksen mukaan vuonna 1972 35
2334: siitä, että sairaus edelleen on yleisin huolto-       milj. maJJkkaa. Hyväksyessään edellä mainitut
2335: avun 1tarpeen aiheuttaja. Vuonna 1970 suoritet-       aloitteet valiokunta ehdottaa muihin lakialoittei-
2336: ;tujen sairaalamaksujen korotusten jälkeen ei sai-    siin sisäLtyvät ehdotukset hylättäväksi.
2337: rausvakuutuksen alin päiväraha riitä sairaalamak-        Ed. Kainulaisen ym. 1toivomusaloitteessa n:o
2338: sujen suorittamiseen halvimmissakaan hoitomak-        618 ehdotetaan, että hallitus kiireellisesti val-
2339: suluokissa. Tämän vuoksi valiokunta pitää sai-        mistelisi esityiksen, jolla aHn sairauspäiväraha ko-
2340: rausvakuutu!ksen vähi:mmäispäivärahan nosta-          rotetaan 15 matikkaan samalla kun sairauspäi-
2341: mista välttämättömänä.                                värahan ylintä määrää huomattavasti alenne-
2342:    Pienimpään päivä- ja äitiysrahaan o~keutettuja     taan. Ehdottaessaan edellä 1todetun mu!kaisesrti
2343: ovat henkilöt, joilla ei ole ;tyotuloja tai joiden    sairausvakuutuslain mukaisen vähimmäispäivä-
2344: työtulot jäävät alle laissa mainitun alarajan.        rahan korouamista valiokunta ehdottaa !toivo-
2345: Vuonna 1970 maksetuista sairaus- ja äitiyspäi-        musaloit:teen hylkäämistä.
2346: värahoista oli noin 50 % vähimmäismääräisiä.             Edellä olevan perusteella sosiaalivaliokunta
2347: Tämä merkitsee sitä, että huomattava osa myös         kunnioittaen ehdottaa,
2348: työssä käyvästä väestöstä 'sai korvau!kse!ksi alim-
2349: man päivärahan sairauden aiheuttaman työan-                      että Eduskunta hyväksyisi lakialoittei-
2350: sion menetyksestä. Tälle väestönosalle alimman                siin n:o 224 ja 225 sisältyvän näin kuu-
2351: päivä- ja ä~tiysrahan korotuksella on edttäin                 luvan lakiehdotuksen:
2352: huomattava merkitys vähimmäistoimeentu!lon
2353: 
2354: 
2355: 
2356:                                                Laki
2357:                            sairausvakuutuslain 16 ja 76 §:n muuttamisesta.
2358:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
2359:     kuutuslain (364/63) 16 ja 76 §,sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1970 annetussa
2360:     laissa (842/70), näin kuuluviksi:
2361: 
2362:                       16 §.                           määrä on päivää kohti puolitoista promillea va-
2363:    Milloin vakuutetun verotuksessa todetut työ-       kuutetun tässä pykälässä taJ:ikoitetuista työtu-
2364: ,tulot asetuksella säädertävänä kalenterivuotena      loista, kuitenkin siten, että päivärahan määrää
2365: ovat olleet vähintään 6 700 markkaa, päivärahan       laskettaessa ei oteta huomioon sitä tuloj'en osaa,
2366:                                              Vastalauseita.                                                 3
2367: 
2368: joka ylittää 25 500 markkaa. Jos vakuutetulla              tiys-rahan vähimmäismäärää ja siihen oikeuttavan
2369: ei ole ollut edellä 'tarkoitettuna aikana työtuloa         työtulon alarajaa koskevia, tämän lain 16 §:ssä
2370: tai sen määrä ei ole noussut 6 700 markkaan,               säädettyjä markkamääriä enintään tammikuusta
2371: on päivärahan määrä päivää kohti 10 markkaa.               1972 alkaen laskettua palkkatason nousua
2372:    Mitä :työtulolla tal'koitetaan tätä lakia sovel-        vastaavaksi.
2373: lettaessa, säädetään asetuksella.
2374: 
2375:                      76 §.                                   Tämä ~laki tulee voimaan 1 päivänä ,tammi-
2376:    Jos maan yleinen palkkataso on noussut, val-            kuuta 1972.
2377: tioneuvostolla on oikeus korottaa päivä- ja äi-
2378: 
2379: 
2380:   Samalla valiokunta ehdottaa,                               Lopuiksi valiokunta ehdottaa,
2381:           että Eduskunta hylkäisi lakialoitteisiin                    että Eduskunta hylkäisi toivomusaloit-
2382:        n:o 332, 338 ja 339 (kaikki 1970 vp.)                       teen n:o 618.
2383:        ja n:o 130, 132, 137, 222, 223 ja 226
2384:        sisältyvät lakiehdotukset.
2385:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1971.
2386: 
2387: 
2388: 
2389: 
2390:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-              Laine, Lankinen, H. Linna, Luja-Vepsä, Mäkelä,
2391: neet osaa puheenjohtaja Hostila, varapuheenjoh-            Saimo, Terästä, Tupamäki sekä varajäsenet
2392: taja Salolainen, jäsenet Aro, Granvik, Juvela,             Pursiainen ja Syrjä.
2393: 
2394: 
2395: 
2396: 
2397:                                          V a s t a 1 a u s e i t a.
2398:                                                       I.
2399: 
2400:    Sosialivaliokunnassa ainoastaan keskustapuo-            himmäispäivärahan korottaminen 2,50 markalla
2401: lueen edustajat kannattivat ed. H. Linnan :laki-           mevkitsee lisämenoja valtiolle 35 miljoonaa
2402: aloitetta n:o 132 vuoden 1971 valtiopäiviltä,              markkaa vuodessa, kun päivärahan eneimmäis-
2403: jossa esitettiin :sellaista muutosta sairausvakuu-         raja säilytetään ennallaan.
2404: tuslakiin, että sairaus- ja äitiyspäiväraha mää-              Keskustapuolueen 15 matikan samansuuruinen
2405: rättäisiin kaikille 15 markan suuruiseksi.                 sairaus- ja äidyspäivärahaesitys olisi merkinnyt
2406:    Scsialivaliokunnan enemmistön kielteistä suh-           vuositasolla 'lisämenoja valtiolle 41 miljoonaa
2407: tautumista 15 matikan tasasuuruiseen sairauspäi-           markkaa eli vain 6 miljoonaa markkaa enemmän
2408: värahaesitykseen on pidettävä sosiaalisessa mie-           kuin valiokunnan enemmistön hyväksymä esitys.
2409: lessä varsin yllättävänä. Keskustapuolue ei voi            Sosialisessa mielessä ei voida hyväksyä sellaista
2410: hyväksyä sen eriarvoisuuden säilyttämistä, johon           eriarvoisuutta, että sairaus- ja äitiyspäiväraha on
2411: sosialivaHokunnan enemmistö on mietinnössään               paremmassa taloudellisessa asemassa oleville ih-
2412: päätynyt. Valiokunnan enemmistö on hyväksy-                misille ma11kkamääräisesti ~suurempi kuin hei-
2413: nyt korkeimman sairaus- ja äitiyspäivärahan säi-           kossa taloudellisessa asemassa eläville. Sairaus-
2414: lyttämisen edelleen 38,25 mk ja vähimmäispäivä-            ja ä1tiyspäiväraha pitäisi olla karkille nii11e ih-
2415: rahan korottamisen 7,50 mk:sta 10 mk:n. Vä-                misille samansuuruinen, jotka ovat sitä oikeute-
2416: 4              1971 Vp.- V. M.- Lak.al.miet. n:Q 13 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
2417: 
2418: tut saamaan, sillä eivät köy:häUe ihmiselle sai-              Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2419: raudestta eikä iiitiyd:esrtä aiheutuvat väktämättö-
2420: mät menot ole sen pienemmät rkuin rikkaaHa-                           edus.kunnan hyt,äksyttäväksi lain serr·
2421: kaan.                                                              raemassa muodossa:
2422: 
2423: 
2424:                                                 Laki
2425:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta.
2426:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
2427:     vakuutuslain (364/63) 17 §ja muutetaan (poist.) 16 ja 76 §, sellaisena kuin se on 30 päi-
2428:     vänä joulukuuta 1970 annetussa laissa ( 842/70, näin kuuluviksi:
2429: 
2430:                    16 §.                                    tiysrahaa koskevaa tämän lain 16 §:ssä säädet-
2431:   Päivärahan määrä on päivää kohti viisitoista              tyä marl~kamäärää enintään tammikuusta 1972
2432: markkaa.                                                    ~likaen •laskettua palkkatason nousua vastaa-
2433:   (2 mom. poist.)                                           vasti.
2434: 
2435:                      76 §.
2436:    Jos maan yleinen palkkataso on noussut, val-                        Voimaantulosäännös.
2437: tioneuvosrtolla on oikeus korottaa päivä- ja äi-              (Kuten valiokunnan mietinnössä.)
2438: 
2439: 
2440:        He1singissä 2 päivänä joulukuuta 1971.
2441: 
2442:                 Heimo Linna.                                            Sylvi Saimo.
2443: 
2444: 
2445: 
2446:                                                       II.
2447:     Koska valiokunnan enemmisltö päätti äänin               korottaminen 15 marl~kaan olisi välttämätöntä.
2448: 8-7 jättää sairausva'kuutus1ain peru'steella mak-               Päivärahan !korottamisen vastustamiseen on
2449: settavan päivärahan ja äitiysrahan vähimmäis-               si:saltynyt mitä häi:käilemättömimpiä toimenpi-
2450: määrän kohtuuttoman nlhaisreksi dkä laki näin               tdtä, joita emme voi hyväksyä. Eräs niistä oli
2451: o'Uen täytä tarkoitust<Jan turvata sairaille ihmi-          Auran virkamieshalli tulksen valtiovarainministe-
2452: siNe 'jokapäiväiseen toimeentuloon !tarvittava 'ta-         rin Päiviö Hetemäen uhkaus päivärahan koro-
2453: loudeHinen tuki, emme voi tyytyä va1iokunmm                 tu'sesityiksen peruuttamisesta ja 'tämän uhkauk-
2454: päätökseen. Sairauspäivärahan saajis'ta noin toi-           sen 'toteuttaminen. Samaan luokkaan on luetta-
2455: rren puoli ja äitiysrahan saaji&ta vidäikin useam-          vissa se jarrutus, jota sosiaalivaliokunnan eräi-
2456: pi joutuu tyytymään vähimmäispäivärahaan eli                den ryhmien ja jäsenten ehdotukset päivära:ha-
2457: runsaan 200 markan ikutt!kausitul010n. Näin pie-            asian :käsi'ttelyn kesrkeyttämisestä tarkoiHivat.
2458: nirl1ä tuloiUa ei selvitä sairauskustannuksista,            Edelleen on käsittelyä ·haluttu jarruttaa viittaa-
2459: lääfkärinpa1!k'kioista, 'markakulujen omalkustan-           matHa rahoituksen epäselvyyteen.
2460: nusosuuiksrsta, ravinnon ~ja vaatetuksen hankin-                Vähimmäispäivärahan korotus ehdottamaam-
2461: nasta, ~sumislku[uista ym. Nyt esitetty vähäinen            ille summaan voidaan rahoittaa valtion tulo- ja
2462: vähimmäis- ja äi'tiyspäivänihan korotus ei riitä            menoarvioon otettavien varojen avulla, kuten
2463: edes pää:niinisteri Auran ensimmäisen halHtuk-              kansandemokraattisen eduskuntaryhmän raha-
2464: sen 1a 1uikuisten kunnallisva1tuustojen 'toimeen-           asia-alaitteessa on ehdotettu. Käsiteltäessä halli-
2465: panemiin sairaalama:ksujen selkä ikuluvan vuoden            tuksen esitystä sairausvakuutusmaksun korotta-
2466: arkana suoritettujen hintojen, verojen ja maksu-            misesta me edellytimme työnantajien vakuutus-
2467: jen .korotusten aiheuttaman e1inlkus'tanmrsten              maksuosuuden lisäämistä lukuun ottamatta pie-
2468: nousun korvaamiseen. Näin ollen päivärahan                  niä ja työvoimavaltaisia yrittäjiä, mutta vastus-
2469:                                               VitstMauseita.                                               5
2470: 
2471: timme palkansaajien ja muiden vakuutettujen            varoilla. Valtion rähoituSöSUudesta : plätetälin
2472: maksurasituksen lisäämistä, koska se olisi ·koh-       ensi vuoden tulo- ja meooarviokäSittelyn.yhtcy.
2473: tuuttomasti rasittanut hinnankorotusvyörystä           dessä. ·Me··emme voi hyväksyä·vaition toimen-
2474: ja lisäveroista raskaimman taakan kantam.ttta          piteitä · sen vetäytyessä ·pois velvollism:idesta
2475: vähävaraista väestöä. Myös SAK:n taholta oli           osallistua sairasvakuutuksen kustannuksiin, joi-
2476: lausuttu jyrkän torjuva kanta sairausvalnnnus-         hin vahion,..piti alkuperäisten suunni-telmien mu-
2477: maksun korottamiseen nähden. Näin ollen puo-           kaan. :osallistua kolmanneksella.
2478: lustimme vähävaraisten ja pienituloisten palkan-         . Mainituilla perusteilla esitämme,
2479: saajien sekä pienyrittäjien asiaa jaSAK:n kan-
2480: taa vastustaessamme sairasvakuutusmaksun ko-                     ' että ' valiokunttlln ~mietintöön. miiltyvä
2481: rottamista. Oikeampi tapa on· rahoittaa· sairasva-             lakiehdotus hyväksyttäisiin .#äin .kuulu-
2482: kuutuskustannukset valtion ja suurtyönantajien                 . vana:
2483: 
2484: 
2485: 
2486: 
2487:                                                 .,L-aki
2488:                            sairausvakuutuslain 16 ja 76§:n.muutuuniseua.
2489:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun. sairausva-
2490:  kuutuslain (364/65) 16 ja 76 §,sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1970 annetussa
2491:  laissa ( 842/70), näin kuuluviksi:
2492: 
2493:                         16 §.                          tuloa tai sen määrä ei ole noussut 10 000 maJk-
2494:    Milloin vakuutetun verotuksessa todetut työ-        kaan, on päivärahan määrä päivää kohti 15
2495: tulot asetuksella säädettävänä -kalenterivuotena       markkaa.
2496: ovat olleet vähintään 10 000 markkaa, päivära-            (2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä.)
2497: han määrä on päivää kohti· puolitoista' promlllea
2498: vakuutetun tässä pykälässä t:wkoitemista tYÖ-                              76 §.
2499: tuloista, kuitenkin siten, että päivärahan •mää-          (Kuten valiokunrum miet1ifllnössä.)
2500: rää ·laskettaessa ·ei oteta huomioon sitä · tuloj~
2501: osaa, joka ylittää 25 500 markkaa. jos vakuute-           !Tämä· laki rulee ·>Mmaan 1 päivllnä 'tammi-
2502: tulla ei ole ollut edellä tarkoitettuna aikana. työ-   kuuta 1972.
2503: 
2504: 
2505:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1'971.
2506: 
2507:          Ensio Laine.                     Aulis Juvela.                   .T.erho Pursirunen.
2508: 
2509: 
2510: 
2511: 
2512:                                                    111.
2513: 
2514:    Sairausvakuutuslain mukaan on ·päivä- ·ja äi-       sairauspäivliitli ·saatu korvaus nam · ollen · peräti
2515: tiysraha maksettu prosentuaalisesti saajan tulo-       rajoissa 7,50_:_57;37 markkaa. ·Kun · otatnme
2516: jen mukaan. Ylärajaa ei kuitenkaan ole 1:nää           huomioon, että •vuonna ·1'970 suoritetUista päi-
2517: voitu nostaa 31 päivän joulukuuta 1'970 jälkeen.       värahoista peräti· 47,7 % ja ·äitiysrahoista 55,2
2518: Tästä huolimatta on l päivänä maaliskuuta 1971         %·oli· juuri ·t!h:ä vähimmäispäiVärahaa, ymmär-
2519: korotettu alin päiväraha ollut vain kolmas osa         rämme kuinka suuresta kohtuuttoman huonoon
2520: suurimmasta päivärahasta. Kun liSäksi lapsista         ja epä•tasa.arwriseen asemaan . j~utuneiden gai.
2521: aiheutuva korotuskin on prosenttilinjan mukai·         raiden määrästä on kysymys. SaMaan aikaan,sai·
2522: nen vaihdellen 3, 75-19,12 markkaan; vaihtelee         rausvakuutuspäivärahclja ' maksettiin yhteetlsä
2523: 6             1971 Vp.- V. M.- Lak.al.miet. n:o 13 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
2524: 
2525: 183,5 miljoonaa markkaa, mistä seuraa, että jos       alaraja 10 markkaa .......... . 35 milj.mk
2526: maksetut päivärahat olisi maksettu jokaiselle sai-    alaraja 12 markkaa .......... . 65    "
2527: rastavalle saman suuruisena jokaiselta päivältä,      alaraja 15 markkaa .......... . 120
2528: olisi jokainen saanut noin 11 markkaa jokaiselta      tasapäivärahaa 15 markkaa ..... . 41  "
2529: päivältä.                                                                                            "
2530:    Kun päivärahan suuruus on 1,5 promillea ve-           Voidaan siis todeta, että 15 markan tasapäivä-
2531: rotetusta vuositulosta, seuraa tästä se, että päi-    raha jokaiselle tuloista riippumatta jokaiselta sai-
2532: väraha itse asiassa on suurituloisilla prosentu-      rauspäivältä aiheuttaa vain 6 miljoonan markan
2533: aalisestikin suurempi kuin pienituloisella kun        lisäkustannuksen verrattuna hallituksen esityk-
2534: sitä verrataan todella käteen saatavaan tuloon,       seen päivärahan korottamisesta vähintään 10
2535: johon sitä luonnollisesti tulee verrata, koska päi-   markkaan. T asapäivärahan, jonka suuruus on
2536: värahastakaan ei veroa pidätetä. Näin nurinkuri-      riittävä, toteuttaminen ei siis ole kiinni ainakaan
2537: nen on tilanne Pohjoismaista vain Suomessa,           valtion rahoituksesta.
2538: muualla on tämä täysin kohtuuton epäkohta                Yleisesti kustannuksista voidaan todeta seu-
2539: poistettu jo vuosia sitten.                           raavaa: Sairausvakuutuslain mukaan myös valtio
2540:                                                       osallistuu toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.
2541:    Maatalousyrittäjän kohdalla tilanne on myös-       Tämän osuuden piti olla 33 %. Kun sairausva-
2542: kin epäoikeudenmukainen. Maanviljelijä joutuu         kuutuksen kokonaiskulut vuonna 1970 olivat
2543: maksamaan sairausvakuutusmaksun ns. puhtaan           501,6 miljooaa markkaa, olisi valtion osuuden
2544: tulon mukaisesti, mutta saa päivärahan laskel-        tästä pitänyt olla 167 miljoonaa markkaa. Tästä
2545: mallisen työtulonsa mukaan. Tästä on se seu-          huolimatta ei valtio todellisuudessa ole osallistu-
2546: raus, että tilallinen saa huomattavasti pienem-       nut vuoden 1966 jälkeen kustannuksiin pennin-
2547: män päivärahan kuin hänen maksamiensa vakuu-          kään vertaa.
2548: tusmaksujen mukaan kuuluisi saada, sillä päivä-
2549: rahan perusteena oleva työtulo on aina ratkaise-         Asian käsittelyn aikana on valtion osuudesta
2550: vasti pienempi kuin puhdas tulo. Niinpä maan-         ensi vuonna esitetty valtion omien asiantuntijoit-
2551: viljelijät ja erityisesti heidän emäntänsä saavat-    ten taholta peräti erilaisia lukuja. Aluksi ilmoi-
2552: kin melkein poikkeuksetta vain alimman päi-           tettiin, että ilman päivärahan alarajan korotusta
2553: värahan.                                              on lisärahoituksen tarve 79 milj. mk, muutamaa
2554:                                                       viikkoa myöhemmin vastaava summa olikin
2555:    Hallituksen esityksessä no 176 esitettiin vä-      noussut jo 120 milj. markkaan, ja lopulta bud-
2556: himmäispäivärahan korottamista 10 markkaan            jettisihteeri ilmoitti, että vastaava rahoitustarve
2557: sekä tämän osittaista sitomista palkkaindeksiin.      onkin vain 50 milj. markkaa. Eräät muut asian-
2558: Tätä myöhemmin peruutettua esitystä voidaan           tuntijat mm. SAK:n ja STK:n asiantuntijat olivat
2559: pitää edistysaskeleena kohti tasa-arvoisempaa         päätyneet laskelmissaan sellaisiin tuloksiin, että
2560: järjestelmää. Kuitenkin on niin, että sairastami;     valtion rahoitusosuutta ei tarvittaisi ollenkaan
2561: nen aiheuttaa kuluja jokaiselle sairastavalle tu-     ensi vuonnakaan, vaikka maksujen korotusta ei
2562: loista riippumatta saman verran. Sairaalamaksu        suoritettukaan.
2563: on kaikille saman suuruinen. Tämän lisäksi on            Loppujen lopuksi näyttää siltä, että valtion
2564: itsestään selvää, että pienituloisten perheelle on    rahoitusosuus ei nouse suinkaan kohtuuttomaksi
2565: sairaus taloudellisesti monin verroin raskaampi       vaikka päivärahan korotusesityksistä hyväksyttäi-
2566: koettelemus kuin sille, joka on työssä ollessaan      siin mikä tahansa. Erityisen edullinen on systee-
2567: ansainnut hyvin ja pystynyt keräämään myös            min muuttaminen tasapäivärahaan pohjautu-
2568: säästöjä. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi sai-       vaksi.
2569: raus- ja äitiyspäivärahan kohdalla, tulisi ehdotto-       Hallituksen esityksessä on päivärahan sitomi-
2570: masti päästä siihen, että päiväraha samoin kuin       nen palkkatasoon jätetty valtioneuvoston harkin-
2571: myös äitiysraha olisivat jokaiselle saman suurui-     nan ja hyvän tahdon varaan. On jo riittävästi
2572: set tuloista riippumatta. Itse asiassa sosiaaliset    esimerkkejä siitä, että mikäli korotukset indek-
2573: syvt vaatisivat päivärahan muuttamista niin, että     sin nousua vastaten jäävät hallituksen päätettä-
2574: päiväraha olisi kääntäen verrannollinen tuloihin;     väksi, ei hallitus ole tätä velvollisuuttaan täyttä-
2575: siis pienituloisetle suurempi päiväraha kuin suu-     nyt, vaan korotukset ovat lähes poikkeuksetta
2576: rituloiselle.                                         olleet pienempiä kuin indeksin nousu olisi edel-
2577:    Seuraavassa asetelmassa on esitetty erilaisten     lyttänyt tai korotusta ei ole tullut ollenkaan.
2578: ehdotettujen järjestelmien aiheuttamat kustan-        Jotta ei tämän lain kohdalla päivärahojen koro-
2579: nukset ensi vuonna asiantuntijoiden mukaan:           tusta jätettäisi harkinnan varaan, tulisi lakiin ot-
2580:                                             Vastalauseita.                                          7
2581: 
2582: taa selvä säännös siitä, että korotukset on suori-     Mainituilla perusteilla sekä viitaten ed. Tupa-
2583: tettava aina palkkatason nousua vastaavasti.         mäen lakialoitteeseen no 221/71 sekä ed. Silan-
2584:    Koska valiokunta ei mietinnössään ole hyväk-      derin lakialoitteeseen no 13 7/71 ehdotamme,
2585: synyt edellä esitettyjä korjauksia, vaan on entis-
2586: ten hallituspuolueiden ja Kokoomuksen voimin                   että laki hyväksyttäisiin näin kuulu-
2587: ajanut läpi vain hallituksen esityksen mukaisen              vana:
2588: esityksen, emme voi yhtyä valiokunnan mietin-
2589: töön.
2590: 
2591:                                               Laki
2592:                           sairausvakuutuslain 16 ja 76 §:n muuttamisesta.
2593:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
2594:  kuutuslain (364/63) 16 ja 76 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1970 annetussa
2595:  laissa ( 842/70), näin kuuluviksi:
2596: 
2597:                     16 §.                            rahan määrää korotetaan tammikuusta 1972 al-
2598:    Päivärahan määrä on päivää kohti 15 mark-         kaen laskettua palkkatason nousua vastaavasti.
2599: kaa.
2600:    (2 mom. poist.)
2601:                     76 §.                                         Voimaantulosäännös.
2602:   Tämän lain 16 §:ssä säädettyä päivä- ja äitiys-      (Kuten valiokunnan mietinnössä.)
2603: 
2604: 
2605:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1971.
2606: 
2607:                Olavi Tupamäki.                                   Eino Syrjä.
2608: 1
2609: 1
2610:  1
2611:  1
2612:   1
2613:   1
2614:    1
2615:    1
2616:     1
2617:     1
2618:      1
2619:      1
2620:       1
2621:       1
2622:        1
2623:        1
2624:         1
2625:         1
2626:          1
2627:          1
2628:           1
2629:           1
2630:            1
2631:            1
2632:             1
2633:           1971 Vp. -   S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 13 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
2634: 
2635: 
2636: 
2637: 
2638:                                     Suuren v a Ii o kunnan mietintö n:o 198 eral·
2639:                                 den lakialoitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdotukset laiksi
2640:                                 sairausvakuutuslain muuttamisesta.
2641: 
2642:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään seuraavat              että Eduskunta päättäisi lakialoittei-
2643: edellä tarkoitetut lakialoitteet: ed. Paanasen          den 224 ja 225 pohjalta hyväksyä eh-
2644: ym. n:o 332, ed. Saimon ym. n:o 338 ja ed.              dotuksen laiksi sairausvakuutuslain 16
2645: Weckmanin ym. n:o 339 (kaikki 1970 vp.)                 ja 76 §:n muuttanzisesta sosiaalivalio-
2646: sekä ed. Aron ym. n:o 130, ed. H. Linnan ym.            kunnan ehdotuksen mukaisena.
2647: n:o 132, ed. Silanderin ym. n:ot 137 ja 222,
2648: ed. Aition ym. n:o 223, ed. Ilaskiven ym. n:o      Samalla suuri valiokuntakin puolestaan eh-
2649: 224, ed. Eskmanin ym. n:o 225 ja ed. Gran-       dottaa,
2650: vikin ym. n:o 226, päättänyt yhtyä kannatta-               että lakialoitteisiin n:ot 332, 338 ja
2651: maan sosiaalivaliokunnan mietinnössä n:o 26              339 (kaikki 1970 vp.) sekä 130, 132,
2652: tehtyjä ehdotuksia ja ehdottaa siis kunnioit-            137, 222, 223 ja 226 sisältyvät laki-
2653: taen,                                                    ehdotukset hylättäisiin.
2654:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1971.
2655: 
2656: 
2657: 
2658: 
2659: 1296/71
2660:       1971 Vp.- Edusk. lakiehd.- Lak.al.miet. n:o 13 (Aloitteet 1970 ja 1971 Vp.).
2661: 
2662: 
2663: 
2664: 
2665:                                      E d u s k u n n a n kahden lakialoitteen johdosta h y v ä k-
2666:                                  s y m ä 1 a k i sairausvakuutuslain muuttamisesta.
2667: 
2668:    Eduskunnassa on näillä valtiopäivillä tehty      sitä, että sairaus edelleen on yleisin huolto-
2669: kaksi lakialoitetta jotka sisältävät ehdotukset     avun tarpeen aiheuttaja. Vuonna 1970 suoritet-
2670: laiksi sairausvakuutuslainm uuttamisesta ja So-     tujen sairaalamaksujen korotusten jälkeen ei sai-
2671: siaalivaliokunta on asiasta antanut mietintönsä     rausvakuutuksen alin päiväraha riitä sairaala-
2672: n:o 26 sekä Suuri valiokunta mietintönsä n:o        maksujen suorittamiseen halvimmissakaan hoi-
2673: 198.                                                tomaksuluokissa. Tämän vuoksi Eduskunta pi-
2674:    Sairausvakuutuspäivärahan tulisi turvata vä-     tää sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan
2675: himmäistoimeentulo sairauden aikana. Tältä          nostamista välttämättömänä.
2676: kannalta katsoen päivärahan vähimmäismäärä             Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on hy-
2677: on liian pieni. Alimman sairauspäivärahan riittä-   väksynyt seuraavan lain:
2678: mättömyys sairausturvan antajana ilmenee esim.
2679: 
2680: 
2681:                                               Laki
2682:                          sairausvakuutuslain 16 ja 76 §:n muuttamisesta.
2683:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
2684:  kuutuslain (364/63) 16 ja 76 §,sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1970 annetussa
2685:  laissa (842/70), näin kuuluviksi:
2686: 
2687:                       16 §.                            Mitä työtulolla tarkoitetaan tätä lakia sovel-
2688:   Milloin vakuutetun verotuksessa todetut työ-      lettaessa, säädetään asetuksella.
2689: tulot asetuksella säädettävänä kalenterivuotena                           76 §.
2690: ovat olleet vähintään 6 700 markkaa, päivära-          Jos maan yleinen palkkataso on noussut, val-
2691: han määrä on päivää kohti puolitoista pro-          tioneuvostolla on oikeus korottaa päivä- ja äi-
2692: millea vakuutetun tässä pykälässä tarkoiteutista    tiysrahan vähimmäismäärää ja siihen oikeutta-
2693: työtuloista, kuitenkin siten, että päivärahan       van työtulon alarajaa koskevia, tämän lain 16
2694: määrää laskettaessa ei oteta huomioon sitä tulo-    § :ssä säädettyjä markkamääriä enintään tammi-
2695: jen osaa, joka ylittää 25 500 markkaa. Jos va-      kuusta 1972 alkaen laskettua palkkatason nou-
2696: kuutetulla ei ole ollut edellä tarkoitettuna ai-    sua vastaavaksi.
2697: kana työtuloa tai sen määrä ei ole noussut
2698: 6 700 markkaan, on päivärahan määrä päivää            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2699: kohti 10 markkaa.                                   kuuta 1972.
2700: 
2701:       Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1971.
2702: 
2703: 
2704: 
2705: 
2706: 1326/71
2707: II
2708: A.
2709:                        1971 Vp.-Toiv.al.miet. n:o 1 (Aloite 1970 Vp.).
2710: 
2711: 
2712: 
2713: 
2714:                                      L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 1
2715:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä vuoden 1970
2716:                                  tulo- ja menoarvioon.
2717: 
2718:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29            Kun valiokunta ei ole ehtinyt käsitellä aloi-
2719: päivänä toukokuuta 1970 lähettänyt laki- ja         tetta vuonna 1970, valiokunta ehdottaa kun-
2720: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi    nioittavasti,
2721: ed. Koskenniemen ym. toivomusaloitteen n:o
2722: 818 ( 1970 vp.) lisäyksestä vuoden 1970 tulo-                 että toivomusaloite n:o 818 (1970
2723: ja menoarvioon kuntien taloudellisen aseman                 vp.) katsottaisiin rauenneeksi.
2724: parantamiseksi.
2725:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1971.
2726: 
2727: 
2728: 
2729: 
2730:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       gas, Liedes, Loikkanen, Salmivuori, Stenbäck,
2731: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheenjoh-      Syrjä, Tikkanen ja Volotinen.
2732: taja Mäkinen, jäsenet Breilin, Jokinen, R. Kan-
2733: 
2734: 
2735: 
2736: 
2737: 95/71
2738: 1
2739: 1
2740: 1
2741: 1
2742:     1
2743:     1
2744:     1
2745:     1
2746:         1
2747:         1
2748:         1
2749:         1
2750:             1
2751:             1
2752:             1
2753:             1
2754:                          1971 Vp.-Toiv.al.miet. n:o 2 (Aloite 1970 Vp.).
2755: 
2756: 
2757: 
2758: 
2759:                                       L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o kunnan m i et i n t ö n:o 2
2760:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Turun seudun heli-
2761:                                   kopteritarpeen huomioon ottamista.
2762: 
2763:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29            Kun valiokunta ei ole ehtinyt käsitellä aloi-
2764: >äivänä toukokuuta 1970 lähettänyt laki- ja         tetta ja kun vuoden 1971 tulo- ja menoarvio-
2765:  alousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi    esitys on jo annettu eduskunnalle, valiokunta
2766: :d. Häggblomin ym. toivomusaloitteen n:o 787        ehdottaa kunnioittavasti,
2767:  ) 970 vp.), jossa ehdotetaan toivomusta, että
2768: 1allitus vuoden 1971 tulo- ja menoarviota laa-               että toivomusaloite n:o 787 (1970
2769: littaessa ottaisi huomioon Turun seudulle sijoi-           vp.) katsottaisiin rauenneeksi.
2770: .ettavan raskaan tai keskiraskaan helikopterin
2771:  arpeen.
2772:         Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1971.
2773: 
2774: 
2775: 
2776: 
2777:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       gas, Liedes, Loikkanen, Salmivuori, Stenbäck,
2778: leet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheenjoh-     Syrjä, Tikkanen ja Volotinen.
2779: aja Mäkinen, jäsenet Breilin, Jokinen, R. Kan-
2780: 
2781: 
2782: 
2783: 
2784: ~6/71
2785:                        1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 3 (Aloite 1970 Vp.).
2786: 
2787: 
2788: 
2789: 
2790:                                      P u o 1u s t u s asiain v a 1 i o kun n a n m i e t i n t ö n:o
2791:                                  1 toivomusaloitteiden johdosta, jotka sisältavät ehdotuksen ase-
2792:                                  velvollisten päivärahan korottamisesta.
2793: 
2794: 
2795:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       rahan korottamiseksi. Puolustusasiainvaliokunta
2796: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiainva-       edellyttää yhtyen Eduskunnan kannanottoon,
2797: liokunnalle käsiteltäväksi ed. Breilinin ym. toi-   että asevelvollisten päivärahan korottaminen
2798: vomusaloitteen n:o 2216 ( 1970 Vp.) asevel-         toteutettaisiin mahdollisimman nopeasti.
2799: vollisten päivärahan korottamisesta sekä ed.           Edellä olevan nojalla puolustusasiainvalio-
2800: Kurpan ym. toivomusaloitteen n:o 2225 ( 1970        kunta kunnioittaen ehdottaa,
2801: Vp.) asevelvollisten päivärahan !korottamisesta.
2802: Puolustusasiainvaliokunta esittää seuraavaa.                  että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
2803:    Eduskunta on vastauksessaan Hallituksen esi-            Breilinin ym. toivomusaloitteen n:o
2804: tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle             2216 (1970 Vp.) ja ed. Kurpan ym.
2805: 1971 edellyttänyt, että Hallitus selvittää kii-            toivomusaloitteen n:o 2225 (1970
2806: reellisesti mahdollisuudet asevelvollisten päivä-          Vp.).
2807:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1971.
2808: 
2809: 
2810: 
2811: 
2812:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa ottaneet     kas, I. Suominen ja H. Westerlund sekä vara-
2813: osaa puheenjohtaja S. Westerlund, jäsenet Aas,      jäsenet Häkämies ja Tiilikainen.
2814: Breilin, Friberg, Heino, Lepistö, Puhakka, Suo-
2815: 
2816: 
2817: 
2818: 
2819: 110/71
2820:                       1971 Vp. -     Toiv.al. miet. n:o 4 (Aloite 1970 Vp.).
2821: 
2822: 
2823: 
2824: 
2825:                                       K u 1 k u I a i t o s v a Ii o kunnan mieti n t ö n:o 1
2826:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Satakunnan käsivälit-
2827:                                   teisten puhelinkeskusten automatisoimista.
2828: 
2829:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        automaattikeskuksiin ja että loput näistä kes-
2830: ammikuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-          kuksista on tehtyjen suunnitelmien mukaan
2831: ~unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Anti-      tarkoitus automatisoida niin nopeasti kuin se
2832: an ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o           laitetoimitusten ja teknisten vaikeuksien ra-
2833: .773 ( 1970 vp.).                                    joissa on mahdollista. Porin verkkoryhmän au-
2834:    Valiakunta on aloitetta käsitellessään kuul-      tomaattilaitteiden hankinta on näin ollen jo
2835: ut asiantuntijoina pääjohtaja Oiva Saloilaa,         valmisteilla. Automatisoinnin viivästyminen on
2836: ohtaja Veikko Johanssonia ja apulaisjohtaja          johtunut aikaisemmin myönnettyjen määräraho-
2837: ~artti Tuhkasta posti- ja lennätinhallituksesta.     jen niukkuudesta. Hallinnollisella aluejaolla ei
2838:    Aloitteentekijät toivovat kiireellisiä toimen-    ole ollut osuutta tähän epäkohtaan. Kun Sata-
2839: >iteitä, että Satakunnan puhelinpiiri perustet-      kunnan alueella on posti- ja lennätinlaitoksen
2840: aisiin, että kaikki Satakunnan käsivälitteiset       tilaajia vain n. 8 000 ja kun sen kaukoliikenne
2841: .uhelinkeskukset automatisoitaisiin vuoden           jää vähäiseksi muihin piireihin verrattuna, ei
2842: ',972 loppuun mennessä ja että posti- ja lennä-      sen muodostamista omaksi piiriksi voida riittä-
2843: inhallitus saisi oikeuden tilata heti tarvittavat    västi perustella.
2844: 1utomaattikeskukset. Tämän johdosta on posti-           Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2845: a lennätinhallituksen taholta ilmoitettu, että       nioittaen ehdottaa,
2846: ähes puolet Porin verkkoryhmässä olevista
2847: >Osti- ja lennätinlaitoksen tilaajista on liitetty            että toivomusaloite n:o 1773 (1970
2848:                                                             vp.) hylättäisiin.
2849:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1971.
2850: 
2851: 
2852: 
2853: 
2854:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         tari, Härkönen, Loikkanen, Rekonen, Roden,
2855: leet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-        Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsenet Joki-
2856: ohtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-         nen ja Myyryläinen.
2857: 
2858: 
2859: 
2860: 
2861: 40/71
2862:                     1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 5 (Aloite 1970 Vp.).
2863: 
2864: 
2865: 
2866: 
2867:                                    K u 1k u 1a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 2
2868:                                toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puhelinliikenteen
2869:                                automatisointia Kymen läänissä.
2870: 
2871: Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        matisoitu ja liitetty kaukoverkkoon. Vuonna
2872: ukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        1971 tapahtuu eräitten päätekeskusalueiden
2873: mnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed.           automatisointi ja kaukoverkkoon liittäminen
2874: uotarin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen       Haminan ja Lappeenrannan ympäristöissä.
2875: o 1837 ( 1970 vp.).                               Muilta osin Kymen läänin automatisoimattomat
2876:  Valiakunta on aloitetta käsitellessään kuul-     paikkakunnat on posti- ja lennätinlaitoksen
2877: t asiantuntijoina pääjohtaja Oiva Saloilaa,       ohjelmassa vuosina 1973-1976. Automarisoin-
2878: btaja Veikko Johanssonia ja apulaisjohtaja        nin toteuttaminen jää riippumaan investointi-
2879: artti Tuhkasta posti- ja lennätinhallituksesta.   varojen saannista, viestiasemarakennusten ra-
2880:  Aloitteentekijät pyytävät kiireellisiä toimen-   kentamismahdollisuuksista sekä suunnitteluhen-
2881: teitä puhelinliikenteen automatisoimiseksi        kilökunnan paikkaamisesta ja palveluksessa
2882: Jatran ja muiden sellaisten paikkakuntien         pitämisestä.
2883: thdalla Kymen läänissä, joissa puhelinliikenne       Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2884: L nykyisin ylikuormitettu. Posti- ja lennätin-    nioitaen ehdottaa,
2885: illituksen taholta on tämän johdosta ilmoi-
2886: ttu, että Imatra lähiympäristöineen on auto-               että toivomusaloite n:o 1837 (1970
2887:                                                          vp.) hylättäisiin.
2888:    Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1971.
2889: 
2890: 
2891: 
2892: 
2893:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Härkönen, Loikkanen, Rekonen, Roden, Salmi-
2894: aa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-         vuori ja Tikkanen sekä varajäsenet Jokinen ja
2895: ja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,      Myyryläinen.
2896: 
2897: 
2898: 
2899: 
2900: 1/71
2901:                       1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 6 (Aloite 1970 Vp.).
2902: 
2903: 
2904: 
2905: 
2906:                                      K u 1k u 1a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 3
2907:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa radiopuhelinverkon
2908:                                  aikaansaamista Pohjois-Lapin erämaa-alueille.
2909: 
2910:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       alueilla asuville puhelimen tarvitsijoille ja useita
2911: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        kymmeniä järjestelmiä on parhaillaan hankit-
2912: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Myk-      tavina. Vuoden 1968 marraskuussa on tehty
2913: käsen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       päätös koko maan peittävän autoradioverkon
2914: 1965 ( 1970 vp.).                                   rakentamisesta ja tällä hetkellä on jo Pohjois-
2915:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-     Suomen alueella valmiina Muonion tukiasema.
2916: lut asiantuntijoina pääjohtaja Oiva Saloilaa,       Rovaniemen ja Pyhätunturin sekä Kaamasen
2917: johtaja Veikko Johanssonia ja apulaisjohtaja        tukiasemat ovat parhaillaan rakenteilla. Tämän
2918: Martti Tuhkasta posti- ja lennätinhallituksesta.    verkon tilaajiksi voidaan ottaa myös kiinteisiin
2919:    Aloitteentekijät toivovat kiireellisiä toimen-   paikkoihin sijoitettuja radiopuhelimia. Sen
2920: piteitä radiopuhelinverkon aikaansaamiseksi         avulla voidaan hoitaa suurin osa aloitteessa
2921: Pohjois-Lapin erämaa-alueille. Tämän johdosta       mainitusta puhelintarpeesta. Aloitteen tarkoit-
2922: on posti- ja lennätinhallituksen taholta ilmoi-     tamiin toimenpiteisiin on näin ollen jo ryh-
2923: tettu, että sen suunnitelmiin kuuluu parantaa       dytty.
2924: syrjäseutujen puhelinoloja myös sekä radiolink-        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2925: kien että autoradiopuhelinverkon avulla. Eri-       nioittaen ehdottaa,
2926: tyisesti Pohjois-Suomeen on asennettu kym-
2927: menittäin yksikanavaisia radiolinkkejä erämaa-                että toivomusaloite n:o 1965 (1970
2928:                                                             vp.) hylättäisiin.
2929:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1971.
2930: 
2931: 
2932: 
2933: 
2934:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Härkönen, Loikkanen, Rekonen, Roden, Salmi-
2935: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-         vuori ja Tikkanen sekä varajäsenet Jokinen ja
2936: taja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,      Myyryläinen.
2937: 
2938: 
2939: 
2940: 
2941: 142/71
2942:                       1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 7 (Aloite 1970 Vp.).
2943: 
2944: 
2945: 
2946: 
2947:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 4
2948:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa erämaapuhelinverkon
2949:                                  rakentamista Lapin teiden varsille.
2950: 
2951:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       tyy uusien puhelintoimipaikkojen perustamis-
2952: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        määrärahaan 100 000 markan suuruinen summa
2953: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Myk-      aloitteen tarkoittamaa erämaa- ja hätäpuhelin-
2954: käsen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       verkon rakentamista varten. Tällä määrärahalla
2955: 1966 (1970 vp.).                                    voidaan kysymyksessä oleva verkko toteuttaa
2956:    Valiakunta on aloitetta käsitellessään kuullut   siinä laajuudessa kuin nykyisin muut toteutta-
2957: asiantuntijoina pääjohtaja Oiva Saloilaa, johtaja   misedellytykset sallivat. Erämaa- ja hätäpuhelin-
2958: Veikko Johanssonia ja apulaisjohtaja Martti         verkon laajempi toteuttaminen vaatii eri viran-
2959: Tuhkasta posti- ja lennätinhallituksesta.           omaisten keskeistä yhteisselvittelyä, joka sekin
2960:    Aloitteentekijät toivovat kiireellisiä toimen-   on parhaillaan vireillä.
2961: piteitä erämaapuhelinverkon luomiseksi Lapin           Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2962: teiden varsille. Posti- ja lennätinhallituksen      nioittaen ehdottaa,
2963: taholta on tämän johdosta ilmoitettu, että val-
2964: tion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1971 sisäl-               että toivomusaloite n:o 1966 (1970
2965:                                                            vp.) hylättäisiin.
2966:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1971.
2967: 
2968: 
2969: 
2970: 
2971:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Härkönen, Loikkanen, Rekonen, Roden, Salmi-
2972: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-         vuori ja Tikkanen sekä varajäsenet Jokinen ja
2973: taja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,      Myyryläinen.
2974: 
2975: 
2976: 
2977: 
2978: 143/71
2979:                       1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 8 (Aloite 1970 Vp.).
2980: 
2981: 
2982: 
2983: 
2984:                                      K u 1k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 5
2985:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pohjois-Karjalan liit-
2986:                                  tämistä automaattiseen puhelinverkostoon.
2987: 
2988:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       alkavat kohdakkoin ja Joensuun kaukoauto-
2989: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        maattikeskuksen hankintatarjoukset ovat tu-
2990: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Pou-      lossa. Niin ikään ovat vireillä Nurmeksen pai-
2991: tiaisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o     kallis- ja kaukoautomaattisen keskuksen asen-
2992: 2060 ( 1970 vp.).                                   taminen sekä Valtimon ja Lieksan teletalojen
2993:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-     suunnittelu. Lieksan verkkoryhmän paikallis-
2994: lut asiantuntijoina pääjohtaja Oiva Saloilaa,       ja kaukokeskuksen hankinta on tilausvaiheessa.
2995: johtaja Veikko Johanssonia ja apulaisjohtaja        Näistä odotetaan Nurmeksen ja Valtimon kes-
2996: Martti Tuhkasta posti- ja lennätinhallituksesta.    kusten solmuryhmien valmistuvan vuoden 1972
2997:    Aloitteentekijät toivovat kiireellisiä toimen-   alussa, Lieksan verkkoryhmän vuoden 197.3
2998: piteitä Pohjois-Karjalan liittämiseksi valtakun-    aikana ja Joensuun kaukokeskuksen vuoden
2999: nalliseen ja automaattiseen puhelinverkkoon.        1974 aikana. Aloitteen tarkoittamiin toimen-
3000: Posti- ja lennätinhallituksen taholta on tämän      piteisiin on siis jo ryhdytty.
3001: johdosta ilmoitettu, että radiolinkkireittien ra-      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3002: kentaminen kaukoautomaattijohtojen saamiseksi       nioittaen ehdottaa,
3003: väleille Kuopio--Joensuu ja Lieksa-Nurmes
3004: ovat vireillä. Joensuun laitesuojan rakennustyöt             että toivomusaloite n:o 2060 (1970
3005:                                                            vp.) hylättäisiin.
3006:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1971.
3007: 
3008: 
3009: 
3010: 
3011:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Härkönen, Loikkanen, Rekonen, Roden, Salmi-
3012: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-         vuori ja Tikkanen sekä varajäsenet Jokinen ja
3013: taja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,      Myyryläinen.
3014: 
3015: 
3016: 
3017: 
3018: 144/71
3019:                      1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 9 (Aloite 1970 Vp.).
3020: 
3021: 
3022: 
3023: 
3024:                                       K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 6
3025:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkottaa linjojen lisäämistä
3026:                                   puhelinliikenteen kaukovalinta-alueilla.
3027: 
3028:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        helinlaitteet vaativat omat huonetilansa ja nii-
3029: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         den rakentaminen on sidottu valtion muuhun
3030: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Tupa-      rakennustoimintaan, ei tarvittavia laajennuksia
3031: mäen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         päästä aina toteuttamaan toivotulla joutuisuu-
3032: 2145 (1970 vp.).                                     delle. Puhelinlaitteiden toimitusaikojen piten-
3033:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-      tymiset ovat osaltaan vaikuttaneet ja vaikutta-
3034: lut asiantuntijoina pääjohtaja Oiva Saloilaa,        vat edelleen suunnitelmien toteutusta viivyt-
3035: johtaja Veikko Johanssonia ja apulaisjohtaja         tävästi. Kun aloitteen perusteluissa mainitaan,
3036: Martti Tuhkasta posti- ja lennätinhallituksesta.     ettei yhteyksien lisääminen aiheuttaisi lisäku-
3037:    Aloitteentekijät toivovat toimenpiteitä linjo-    luja, koska lisätulot korvaisivat syntyneet kus-
3038: jen lisäämiseksi puhelinliikenteen kaukovalinta-     tannukset, on todettava, että posti- ja lennätin-
3039: alueilla, missä esiintyy merkittävää ylikuormi-      hallitus toimii bruttobudjettiperiaatteella, joten
3040: tusta. Tämän johdosta on posti- ja lennätinhal-      lisääntyneet tulot eivät välittömästi helpota
3041: lituksen taholta ilmoitettu, että vaikka pääteh-     investointivarojen niukkuutta.
3042: tävänä onkin koko maan saattaminen tilaaja-             Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3043: valintaisen kaukopuhelinliikenteen piiriin, on jo    nioittaen ehdottaa,
3044: olevan verkon yhteystarpeen tyydyttäminen ase-
3045: tettu etusijalle. Tässä mielessä yhteyksien lisää-            että toivomusaloite n:o 2145 (1970
3046: miseksi tehdään kaikki mahdollinen. Kun pu-                 vp.) hylättäisiin.
3047:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1971.
3048: 
3049: 
3050: 
3051: 
3052:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Härkönen, Loikkanen, Rekonen, Roden, Salmi-
3053: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-          vuori ja Tikkanen sekä varajäsenet Jokinen ja
3054: taja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,       Myyryläinen.
3055: 
3056: 
3057: 
3058: 
3059: 145/71
3060:                       1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 10 (Aloite 1970 Vp.).
3061: 
3062: 
3063: 
3064: 
3065:                                       K u 1k u 1a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 7
3066:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa autojen pakokaasu-
3067:                                   jen puhdistuslaitteiden säätämistä pakollisiksi.
3068: 
3069:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        385 ( 1970 vp.) johdosta antamassaan mietin-
3070: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         nössä muun muassa lausunut, että valiokunnan
3071: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Tar-       saaman selvityksen mukaan mitään teknillisesti
3072: janteen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen          tyydyttävä jälkipoltinta tai muuta laitetta ei ole
3073: n:o 2140 (1970 vp.).                                 olemassa auton pakokaasujen puhdistamiseksi.
3074:    Aloitteentekijät ovat sitä mieltä, että eräiden   Tämän vuoksi ja viitaten sanotussa mietinnössä
3075: teknillisten laitteiden avulla on mahdollista        pakokaasujen saastevaikutusten vähentämisestä
3076: huomattavasti vähentää autojen pakokaasujen          muuten lausuttuun valiokunta ei voi puoltaa
3077: haittavaikutuksia, ja ehdottavat sen vuoksi, että    aloitteen hyväksymistä.
3078: hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin autojen pako-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3079: kaasujen puhdistuslaitteiden säätämiseksi pakol-     nioittaen ehdottaa,
3080: lisiksi autoihin sekä toimenpiteisiin näiden puh-
3081: distuslaitteiden säätämiseksi verovapaiksi.                   että toivomusaloite n:o 2140 (1970
3082:    Kulkulaitosvaliokunta on lakialoitteen n:o               vp,) hylättäisiin.
3083:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1971.
3084: 
3085: 
3086: 
3087: 
3088:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Härkönen, Loikkanen, Rekonen, Roden, Salmi-
3089: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-          vuori ja Tikkanen sekä varajäsenet Jokinen ja
3090: taja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,       Myyryläinen.
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095: 146/71
3096:                       1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 11 (Aloite 1970 Vp.).
3097: 
3098: 
3099: 
3100: 
3101:                                       K u 1k u 1aito s v a Ii o k u n n a n m i et i n t ö n:o 8
3102:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tiemestarin tukikoh-
3103:                                   dan rakentamista Multian kuntaan.
3104: 
3105:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        rärahoja. Nyt kysymyksessä olevaUa alueella on
3106: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         parhaillaan vireillä tontin hankkiminen Keuruun
3107: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Aho-       tiemestaripiirin päätukikohtaa varten. Aloitteen
3108: sen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o          tarkoittaman Multian sivutukikohdan rakenta-
3109: 1766 (1970 vp.).                                     minen ei sisäUy ensisijaisten rakennuskohteiden
3110:    Valiakunta on aloitetta käsitellessään kuul-      joukkoon. Nykyvaiheessa ei aloitetta voida puol-
3111: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa tie-   taa.
3112: ja vesirakennushallituksesta.                           Ede1lä esitetyn perusteella valiokunta !kun-
3113:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen       nioittaen ehdottaa,
3114: mukaan tiemestarin tukikohtien rakentamisessa
3115: noudatetaan kiireellisyysjärjestystä, koska tar-              että toivomusaloite n:o 1766 (1970
3116: koitukseen ei ole 'käytettävissä riittävästi mää-           vp.) hylättäisiin.
3117:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
3118: 
3119: 
3120: 
3121: 
3122:   Asian käsittelyyn validkunnassa ovat ottaneet      Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski, Or-
3123: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja       renmaa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi-
3124: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,            vuori sekä varajäsenet Jokinen ja Myyryläinen.
3125: 
3126: 
3127: 
3128: 
3129: 154/71
3130:                       1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 12 (Aloite 1970 Vp.).
3131: 
3132: 
3133: 
3134: 
3135:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 9
3136:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa moottoritien raken-
3137:                                   tamista Jyväskylän-Vaajakosken välille.
3138: 
3139:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        valmistunut ja sen käsittely on parhaillaan vi-
3140: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         reillä. Tarkoituksena on esittää töiden aloitta-
3141: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Ahosen     miseen tarvittava määräraha sisällytettäväksi jo-
3142: ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o 1767         honkin lähivuosien tulo. ja menoarvioon. Toi-
3143: ( 1970 vp.).                                         vomusaloite ei valiokunnan mielestä anna
3144:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-      aihetta enempiin toimenpiteisiin.
3145: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa           Edellä esitetyn perusteella valioikunta kun-
3146: tie- ja vesirakennushallituksesta.                   nioittaen ehdottaa,
3147:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
3148: mukaan aloitteen tarkoittaman, Jyväskylän kau-                että toivomusaloite n:o 1767 (1970
3149: pungin ja Jyväskylän maalaiskunnan alueille tu-             vp.) hylättäisiin.
3150: levan moottoritien rakentamissuunnitelma on
3151:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
3152: 
3153: 
3154: 
3155: 
3156:    Asian 'käsitte'lyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
3157: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja       Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi-
3158: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,            vuori sekä varajäsenet Jokinen ja Myyryläinen.
3159: 
3160: 
3161: 
3162: 
3163: 155/71
3164:                     1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 13 (Aloitteet 1970 Vp.).
3165: 
3166: 
3167: 
3168: 
3169:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a li o kun n a n m i e t i n t ö n:o 10
3170:                                  kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Keuruun-
3171:                                  Multian-Uuraisten tien rakentamista.
3172: 
3173:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      miseen tarkoitettuun määrärahaan lisättiin
3174: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin alamo-
3175: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Aho-     mentille 100 000 markkaa käytettäväksi Keu-
3176: sen ym. toivomusaloitteen n:o 1769 ( 1970 vp.)     ruun-Multian maantien kuntoonsaattamiseksi
3177: Multian-Uuraisten tien öljysorastamisesta ja       Toljaanmäen kohdalla. Tämä noin 1,5 km pi-
3178: ed. Ahosen ym. toivomusaloitteen n:o 1770          tuinen parannustyö on tarkoitus aloittaa kulu-
3179: (1970 vp.) Keuruun-Multian tien rakenta-           van vuoden syksyllä. Muilta osin kysymyksessä
3180: misesta.                                           olevan tiejakson parantaminen on tarkoitus
3181:    Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul-   hoitaa mahdollisuuksien mukaan tehostetun
3182: [ut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa      kunnossapidon ryhmään kuuluvana työnä. Näin
3183: tie- ja vesirakennushallituksesta.                 dllen aloitteet eivät anna aihetta enempiin toi-
3184:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen     menpiteisiin.
3185: mukaan Mäntän ja Keuruun välinen maantie-             Edellä esitetyn perusteella valliakunta kun-
3186: osuus on parannettu niin, ettei tiellä enää ole    nioittaen ehdottaa,
3187: painorajoituksia eikä sanottavaa kelirikkoa.
3188: Vuoden 1971 valtion tulo- ja menoarvioesitystä              että toivomusaloitteet n:ot 1769 ja
3189: eduskunnassa käsiteltäessä yleisten teiden teke-          1770 (1970 vp.) hylättäisiin.
3190:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
3191: 
3192: 
3193: 
3194: 
3195:   Asian käsitt~lyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
3196: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi-
3197: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,          vuori sekä varajäsenet Jokinen ja Myyryläinen.
3198: 
3199: 
3200: 
3201: 
3202: 156/71
3203:                     1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 14 (Aloite 1970 Vp.).
3204: 
3205: 
3206: 
3207: 
3208:                                     K u 1k u 1a i t o s v a Ii o kun n a n m i e t i n t ö n:o 11
3209:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakenta-
3210:                                 mista Vesannolta Pängätsalon, Patasalon ja litsalon saarten
3211:                                 kautta Konginkankaalle.
3212: 
3213:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       ainakin viidestä eri kohtaa. Tiehankkeen to-
3214: okokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvaliokun-      teuttaminen tu'lisi muodostumaan varsin kal-
3215: tan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Ahosen      liiksi. Kun ennen näin laajan tiehankkeen to-
3216: •m. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o 1772       teuttamista on välttämätöntä suorittaa laajoja
3217:  1970 vp.).                                        taloudellisia tutkimuksia tieyhteyden kannatta-
3218:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-     vuudesta ja kun yleissuunnitelmaakaan ei ole
3219: ut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa       vielä laadittu, ei tien rakentamishanketta voida
3220: ie- ja vesirakennushallituksesta.                  puoltaa." Huomioon ottaen, ettei olosuhteissa
3221:   Kulkulaitosvaliokunta on mietinnössään n:o       ole tapahtunut muutosta, aloite ei anna aihetta
3222: 12 ( 1969 vp.) lausunut kysymyksessä olevasta      enempiin toimenpiteisiin.
3223: iehankkeesta seuraavaa: "Tie- ja vesiraken-            Edellä esitetyn perustetila va'liokunta kun-
3224: mshallituksen ilmoituksen mukaan toivomus-         nioittaen ehdottaa,
3225: iloitteen tarkoittama uusi tieyhteys tulisi ole-
3226: naan kokonaispituudeltaan n. 35 km. Tie jou-                 että toivomusaloite n:o 1772 (1970
3227: luttaisiin suuntaamaan Keiteleen vesistön yli             vp.) hylättäisiin.
3228:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
3229: 
3230: 
3231: 
3232: 
3233:   Asian käsittdlyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
3234: •saa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi-
3235: iinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,          vuori sekä varajäsenet Jokinen ja Myyr}"läinen.
3236: 
3237: 
3238: 
3239: 
3240: Yl/71
3241:                     1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 15 (Aloite 1970 Vp.).
3242: 
3243: 
3244: 
3245: 
3246:                                     K u 1k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 12
3247:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Parkanon-Kurun-
3248:                                 Ruoveden maantien parantamista.
3249: 
3250:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä [aadittu suunnitelmaa. Käytettävissä o1evien
3251: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio- suunnittelu- ja investointimäärärahojen niuk-
3252: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Anti- kuudesta johtuen tietä ei myöskään aivan lähi-
3253: Jan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o tulevaisuudessa voitane sijoittaa parannusohjel-
3254: 1775 (1970 vp.).                                  maan. Sen sijaan, mikäli tien !Hkenteellinen
3255:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut merkitys tulisi kasvamaan, tiellä saattaisi olla
3256: asiantuntijana pääjohtaja Martti NiskaJaa ,tie- perusteltua suorittaa tehostettua kunnossapitoa
3257: ja vesirakennushallituksesta.                     ja mahdollisesti öljysorastusta. Nykyvaiheessa
3258:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen    ei aloitetta voida puoltaa.
3259: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman maan-          Edellä esitetyn perusteella valiokunta !kun-
3260: tien liikenne on noin 250-350 moottoriajo- nioittaen ehdottaa,
3261: neuvoa vuorokaudessa, joten tie on liikenteelli-
3262: sen merkityksensä puolesta katsottava varsin                  että toivomusaloite n:o 1775 (1970
3263: vähäliikenteiseksi. Tien parantamiseksi ei ole             vp.) hylättäisiin.
3264:      Hdsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
3265: 
3266: 
3267: 
3268: 
3269:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
3270: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja    Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi-
3271: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,         vuori sekä varajäsenet Jokinen ja Myyryläinen.
3272: 
3273: 
3274: 
3275: 
3276: 158/71
3277:                     1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 16 (Aloite 1970 Vp.).
3278: 
3279: 
3280: 
3281: 
3282:                                      K u 1k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 13
3283:                                  toivomusaloitteeen johdosta, joka tarkoittaa Kankaanpään-La-
3284:                                  vian maantien alikäytävän korjaamista Porin-Haapamäen rata-
3285:                                  osuudella.
3286: 
3287:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        alikulkukorkeus 3,7 m ei tyydytä liikenteen
3288: oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         vaatimuksia. Suunnitelma valmistunee noin
3289: :unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Anti-     vuoden kuluessa. Sen jälkeen hankkeen toteut-
3290: m ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o           ·taminen jää riippumaan käytettävissä olevan
3291: 776 ( 1970 vp.).                                    määrärahan riittävyydestä. Näin ollen ja kun
3292:   Valiokunta on aloitetta ·käsitellessään kuullut   aloitteen tarkoittamiin toimenpiteisiin on jo
3293: siantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa tie-       ryhdytty, enemmät toimenpiteet ovat tarpeet-
3294: l vesirakennushallituksesta.                        tomia.
3295:   Tie- ja vesirakennushallituksessa on parhail-        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3296: lan laadittavana Kankaanpään rakennuskaavan         nioittaen ehdottaa,
3297: 1aanteiden parantamissuunnitelma. Siihen tu·
3298: ~ sisä:ltymään myös toivomusaloitteen tarkoit-               että toivomusaloite n:o 1776 (1970
3299: aman alikäytävän parantaminen, sillä nykyinen              vp.) hylätttäisiin.
3300:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
3301: 
3302: 
3303: 
3304: 
3305:   Asian 'käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
3306: saa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja       Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi-
3307: ·inkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,           vuori sekä varajäsenet Jokinen ja Myyryläinen.
3308: 
3309: 
3310: 
3311: 
3312:  i9/71
3313:                    1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 17 (Aloite 1970 Vp.).
3314: 
3315: 
3316: 
3317: 
3318:                                     K u 1 k u 1aito s v a 1i o k u n n a n mietin t ö n:o 14
3319:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kasittulan-Terva-
3320:                                 niemen-Luhalahden-Viljakkalan-Kyröskosken maantien pe-
3321:                                 rusparantamista.
3322: 
3323:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      tarkoitetun Ikaalisten-Vähäröyhiön paikallis-
3324: oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       tien aikaansaamista. Tämäkin suunnittelutyö on
3325: :unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. An-     kiireellisemmiksi katsottavien tiehankkeiden ta-
3326: ilan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o      kia jouduttu keskeyttämään ja siirtämään myö-
3327:  777 ( 1970 vp.).                                 hempään ajankohtaan. Vallitsevat olosuhteet
3328:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuuUut   huomioon ottaen ja kun paikkakunnan liikenne-
3329: siantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa tie-     olojen parantamiseksi on vireillä edellä mai·
3330: l vesirakennushallituksesta.                      nittu paikallistiehanke, valiokunta ei katso voi-
3331:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen     vansa puoltaa aloitetta.
3332: 11ukaan toivomusaloitteen tarkoittaman maan-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3333: ien petosparantamiseksi ei ole laadittu suunni-   nioittaen ehdottaa,
3334: elmaa. Sen sijaan tie- ja vesirakennushallitus
3335: •n alustavasti tutkinut Kyrösjärven ylittämään             että toivomusaloite n:o 1777 (1970
3336:                                                          vp.) hylättäisiin.
3337:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
3338: 
3339: 
3340: 
3341: 
3342:  Asian käsitt~yyn valiokunnassa ovat ottaneet     Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niiniko~ki.
3343: ~aa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     Orrenmaa, Procope, Rekonen, Rod~n ja Salmi-
3344: :inkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,         vuori sekä varajäsenet Jokinen ja Myyryläinen.
3345: 
3346: 
3347: 
3348: 
3349: 60/71
3350:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 18 (Aloite 1970 Vp.).
3351: 
3352: 
3353: 
3354: 
3355:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kunnan m i et i n t ö n:o 1.5
3356:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Sarvelan-Hulkon
3357:                                  maantien perusparantamista.
3358: 
3359:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     tava kuuluvan vähäliikenteisten maanteiden
3360: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      ryhmään. Maantien perusparantamissuunnitel-
3361: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Anti-   maa ei ole laadittu. Mikäli tien liikennemäärät
3362: lan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       tulisivat nousemaan, tiellä olisi mahdollista suo-
3363: 1779 (1970 vp.).                                  rittaa tehostettua kunnossapitoa ja mahdolli-
3364:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   sesti öljysorastusta. Nykyvaiheessa ei aloitetta
3365: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa     voida puoltaa.
3366: tie- ja vesirakennushallituksesta.                   Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3367:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen    nioittaen ehdottaa,
3368: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman maan-
3369: tien liikenne on nykyisin noin .300 moottori-              että toivomusaloite n:o 1779 (1970
3370: ajoneuvoa vuorokaudessa, joten tien on katsot-           vp.) hylättäisiin.
3371:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
3372: 
3373: 
3374: 
3375: 
3376:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
3377: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja    Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi-
3378: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,         vuori sekä varajäsenet Jokinen ja Myyryläinen.
3379: 
3380: 
3381: 
3382: 
3383: 161/71
3384:                     1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 19 (Aloitteet 1970 Vp.)
3385: 
3386: 
3387: 
3388: 
3389:                                     K u 1 k u 1 aito s valiokunnan mietintö n:o 16
3390:                                  kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Lavian-
3391:                                  Kankaanpään-Honkajoen maantien rakentamista.
3392: 
3393:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      sittely on vielä kesken. Kankaanpään-Honka-
3394: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       joen tieosan alkuosan eli Kankaanpään-Ala-
3395: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Anti-    honkajoen välisen maantien parantamiseksi on
3396: lan ym. toivomusaloitteen n:o 1780 ( 1970          kuluvan vuoden menoarviossa varattu 280 000
3397: vp.) Lavian-Kankaanpään-Honkajoen maan-            markan suuruinen määräraha, jolla työt voidaan
3398: tien rakentamisesta ja ed. Juvelan ym. toivo-      aloittaa. Tämän työn kokonaiskustannusarvio
3399: musaloitteen n:o 1864 ( 1970 vp.) Kankaan-         on noin 3 500 000 markkaa. Valiokunnan mie-
3400: pään-Honkajoen maantien parantamisesta.            lestä toivomusaloitteet eivät enää anna aihetta
3401:    Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul-   enempiin toimenpiteisiin.
3402: lut asiantuntijana yli-insinööri Eino Riihimäkeä      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3403: tie- ja vesirakennushallituksesta.                 nioittaen ehdottaa,
3404:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
3405: mukaan toivomusaloitteiden tarkoittaman tie-                että toivomusaloitteet n:ot 1780 ;a
3406: jakson Lavian-Kankaanpään tieosan parannus-               1864 (1970 vp.) hylättäisiin.
3407: suunnitelma on valmistunut, mutta asian kä-
3408:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
3409: 
3410: 
3411: 
3412: 
3413:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       tila, Loikkanen, Niinikoski, Rekonen, Roden,
3414: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,     Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsen R. Kan-
3415: Asunmaa, Huotari, Härkönen, Jaatinen, Knuut-       gas.
3416: 
3417: 
3418: 
3419: 
3420: 189/71
3421:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 20 (Aloite 1970 Vp.).
3422: 
3423: 
3424: 
3425: 
3426:                                      K u 1 k u 1 aito s v a 1 i o kunnan mietintö n:o 17
3427:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Alajärven Kurejoen
3428:                                  ja Kuortaneen Ruonan välisen maantien öljysorastamista.
3429: 
3430:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      jolloin noin 19.5 km pituinen tieosa Kurejoki
3431: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       -Lappakangas saataisiin varustetuksi öljysora-
3432: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Asun-    kulutuskerroksella. Lappakankaan-Ruonan vä-
3433: maan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       linen tieosa on jo aikaisemmin kuntoonpantu
3434: 1782 ( 1970 vp.).                                  ja varustettu öljysorakulutuskerroksella. Kun
3435:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    tien liikenne on vain 150-250 moottoriajo-
3436: lut asiantuntijana yli-insinööri Eino Riihimäkeä   neuvoa vuorokaudessa, ei suurempiin parannus-
3437: tie- ja vesirakennushallituksesta.                 töihin ole riittäviä perusteita.
3438:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3439: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamalla tie-       nioittaen ehdottaa,
3440: osalla on vuoden 1970 kesällä suoritettu tehos-
3441: tettuun kunnossapitoon kuuluvaa öljysorastusta.             että toivomusaloite n:o 1782 (1970
3442: Tätä työtä on tarkoitus jatkaa tulevana kesänä,           vp.) hylättäisiin.
3443:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
3444: 
3445: 
3446: 
3447: 
3448:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Loikkanen, Niinikoski, Rekonen, Roden, Salmi-
3449: osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas, Asun-    vuori ja Tikkanen sekä varajäsen R. Kangas.
3450: maa, Huotari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila,
3451: 
3452: 
3453: 
3454: 
3455: 190/71
3456:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 21 (Aloite 1970 Vp.).
3457: 
3458: 
3459: 
3460: 
3461:                                       K u 1 k u 1 a i t o s valio k u n n a n m i et i n t ö n:o 18
3462:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Ähtärin-Töysän-
3463:                                   Alavuden maantien rakentamista.
3464: 
3465:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      van vuoden menoarvioon sisältyy 576 000
3466: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       markan suuruinen määräraha maantien paranta-
3467: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Asun-    miseksi Töysän kirkonkylän kohdalla. Määrä-
3468: maan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       rahalla päästään aloittamaan työt, joiden koko-
3469: 1783 (1970 vp.).                                   naiskustannusarvio on noin 2 300 000 mark-
3470:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    kaa. Näin ollen, kun toimenpiteisiin on jo ryh-
3471: lut asiantuntijana yli-insinööri Eino Riihimä-     dytty, enemmät toimenpiteet ovat tarpeetto-
3472: keä tie- ja vesirakennushallituksesta.             mat.
3473:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3474: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman maan-        nioittaen ehdottaa,
3475: tien parannussuunnitelmat ovat olleet valmistel-
3476: tavina ja Alavuden-Töysän tieosaa koskeva                    että toivomusaloite n:o 1783 (1970
3477: parannussuunnitelma on jo vahvistettu. Kulu-               vp.) hylättäisiin.
3478:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
3479: 
3480: 
3481: 
3482: 
3483:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Loikkanen, Niinikoski, Rekonen, Roden, Salmi-
3484: osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas, Asun-    vuori ja Tikkanen sekä varajäsen R. Kangas.
3485: maa, Huotari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila,
3486: 
3487: 
3488: 
3489: 
3490: 191/71
3491:                      1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 22 (Aloite 1970 Vp.).
3492: 
3493: 
3494: 
3495: 
3496:                                     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 19
3497:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien peruspa-
3498:                                 rantamista Peräseinäjoen Luomankylästä Juupakylän kautta Ala-
3499:                                 vuden Sapsalammille.
3500: 
3501:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      sittelyssä on todettu, että tieyhteys saattaa tulla
3502: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       kysymykseen paikallistieyhteytenä. Kun asia
3503: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Asun-    näin ollen on jo vireillä, mutta tielain mukai-
3504: maan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       nen käsittely on vielä kesken, valiokunnan mie-
3505: 1784 (1970 vp.).                                   lestä aloite ei tässä vaiheessa anna aihetta
3506:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    enempiin toimenpiteisiin.
3507: lut asiantuntijana yli-insinööri Eino Riihimäkeä      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3508: tie- ja vesirakennushallituksesta.                 nioittaen ehdottaa,
3509:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
3510: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman tieyh-                 että toivomusaloite n:o 1784 (1970
3511: teyden rakentamisesta on tehty tielain mukai-              vp.) hylättäisiin.
3512: nen aloite. Aloitteen johdosta suoritetussa kä-
3513:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
3514: 
3515: 
3516: 
3517: 
3518:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Loikkkanen, Niinikoski, Rekonen, Roden, Sal-
3519: osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas, Asun-    mivuori ja Tikkanen sekä varajäsen R. Kangas.
3520: maa, Huotari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila,
3521: 
3522: 
3523: 
3524: 
3525: 192/71
3526:                      1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 23 (Aloite 1970 Vp.).
3527: 
3528: 
3529: 
3530: 
3531:                                     K u 1 k u 1 aito s v a 1 i o kunnan mietintö n:o 20
3532:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Mannisen-Virtalan
3533:                                 maantien parantamista Alavuden kunnassa.
3534: 
3535:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      ten. Siltojen uudelleen rakentamisen ja snna
3536: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       yhteydessä tehtävän noin kahden kilometrin pi-
3537: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Asun-    tuisen tien parantamisen kokonaiskustannusar-
3538: maan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       vio on noin 1 170 000 markkaa. Näin ollen ja
3539: 1785 (1970 vp.).                                   kun töiden aloittamista varten osalla aloitteen
3540:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    tarkoittamaa tietä on jo määräraha varattu, ei
3541: lut asiantuntijana yli-insinööri Eino Riihimäkeä   aloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
3542: tie- ja vesirakennushallituksesta.                    Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3543:    Toivomusaloitteen tarkoittaman maantien pa-     nioittaen ehdottaa,
3544: rantamiseksi on Koskisillan ja Karsinakosken
3545: sillan uudelleen rakentamisen johdosta kuluvan              että toivomusaloite n:o 1785 (1970
3546: vuoden menoarviossa varattu 380 000 markan                vp.) hylättäisiin.
3547: suuruinen määräraha töiden aloittamista var-
3548:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
3549: 
3550: 
3551: 
3552: 
3553:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Loikkanen, Niinikoski, Rekonen, Roden, Salmi-
3554: osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas, Asun-    vuori ja Tikkanen 1sekä varajäsen R. Kangas.
3555: maa, Huotari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila,
3556: 
3557: 
3558: 
3559: 
3560: 193/71
3561:                       1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 24 (Aloite 1970 Vp.).
3562: 
3563: 
3564: 
3565: 
3566:                                      K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 21
3567:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Marttilan-Kyrön-
3568:                                  Riihikosken-Niitynpään tien rakentamista.
3569: 
3570:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       kaudessa. Kiireellisemmiksi katso'ttujen tiehank-
3571: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        keiden takia ei ole ollut mahdollista sisällyttää
3572: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Breili-   tätä tiejaksoa parantamisohjelmiin. Tiejaksoon
3573: nin yllä mainitun toivomusaJoiteen n:o 1792         sisältyvällä noin 10 km pituisella tieosalla
3574: (1970 vp.).                                         Kyrö-Tilkanen tultaneen suorittamaan tehos-
3575:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-     tetun kunnossapidon töitä lähivuosina tarkoi-
3576: lut asiantuntijana yli-insinööri Eino Riihimäkeä    tukseen myönnettävien määrärahojen rajoissa.
3577: tie- ja vesirakennushallituksesta.                  Toivomusaloitetta ei näin ollen voida puoltaa.
3578:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3579: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamalla tie-        nioittaen ehdottaa,
3580: jaksolla on viimeksi suoritetun liikennelasken-
3581: nan mukaan ollut varsin vähäinen liikenne,                   että toivomusaloite n:o 1792 (1970
3582: vain noin 100-200 moottoriajoneuvoa vuoro-                 vp.) hylättäisiin.
3583:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
3584: 
3585: 
3586: 
3587: 
3588:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Loikkanen, Niinikoski, Rekonen, Roden, Salmi-
3589: osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas, Asun-     vuori ja Tikkanen sekä väräjäsen R. Kangas.
3590: maa, Huotari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila,
3591: 
3592: 
3593: 
3594: 
3595: 194/71
3596:                        1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 25 (Aloite 1970 Vp.).
3597: 
3598: 
3599: 
3600: 
3601:                                      K u 1k u 1a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e ti n t ö n:o 22
3602:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa moottoriajoneuvojen
3603:                                  katsastustoimintaorganisaation kehittämistä.
3604: 
3605:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       muunkin kehittämisen hyväksi. Suunnitellut kat-
3606: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        sastusasemat perustuvat pääosiltaan juuri Ruot-
3607: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Berne-    sista saatuihin kokemuksiin. Katsastustoiminnan
3608: rin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         siirtymisen katsastusasemille on laskettu tapah-
3609: 1786 ( 1970 •Vp.).                                  tuvan [ähimmän viiden vuoden aikana. Ruotsa-
3610:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   laisen järjestelmän mukaisesti työmäärän tasai-
3611: asiantuntijana hallitusneuvos Mauno Satulia lii-    suus pyritään takaamaan siten, että katsastus-
3612: kenneministeriöstä .                                kuukausi määrätään riippuvaksi auton rekisteri-
3613:    .&loitteen tekijät kiinnittävät huomiota moot-   tunnuksesta.
3614: toriajoneuvojen katsastustoimintaorganisaation         Nykyisessä muodossaan katsastusorganisaatio
3615: kehittämisen tarpeellisuuteen ja viittaavat kat-    on toiminut maaliskuusta 1968 alkaen. Järjes-
3616: sastustoiminnan jävjestelyyn Ruotsissa. Heidän      telmää •johdetaan keskitetysti autorekisterikes-
3617: mielestään ennen nykyisen järfjestelmän muut-       kuksesta. Tähän 1ärjestelmään siirtymistä edelsi
3618: tamista olisi suoritettava perusteellinen tutki-    myös toisen vaihtoehdon, valtiOjohtoisen osake-
3619: mus. He suosittelevat katsastustoimintaorgani-      yhtiön perustamisen selvittely. Yhtiömuotoises-
3620: saation kehlttämistä valtionenernmistöisen osa-     ta organisaatiosta ei kuitenkaan silloin katsOttu
3621: keyhtiön pohjalta.                                  saatavan sellaisia etuja, joita ei saavutettaisi kes-
3622:    Liikenneministeriön taholta on ilmoitettu,       kittetyn valtion organisaation puitteissa. Sidon-
3623: ebtä katsastustyövoiman käytön ·rationalisointi     naisuudesta valtion vuotuiseen .talousarvioon ei
3624: ja yleisön palvelun joustavuuden lisääminen         ole ollut aloitteessa esitettyjä haittoja. Lisähen-
3625: edellyttävät jatkuvia toimenpiteitä katsastus-      kilökunnan palkkaukseen on saatu riittävästi
3626: määrien tasoittamiseksi eri kuukausina. Sen jäl-    määrärahoja ja kuluvan vuoden talousarviossa
3627: keen kun vuonna 1968 oli siirrytty yleensä pu-      on määräraha katsastusasemaverkoston toteutta-
3628: helimitse tapahtuvaan katsastusten ennakkoti-       misen aloittamiseen. Asemien rakentamiseen tar-
3629: Iaukseen, työmäärät ovat oleellisesti tasoittu-     vittavat määrärahat tullaan kattamaan katsas-
3630: neet. Tähän on vaikuttanut myös marraskuun          tusmaksuihin sisältyvällä asemamaksuosuudella,
3631: loppuun pidennetty katsastusaika. Kun katsas-       jota koskeva asetus on voimassa viime helmi-
3632: tusten painopiste varemmin on ollut puolivuotis-    kuun alusta Jukien. Mikäli vuosittain kertyvät
3633: jaksolla touko--lokakuu, oli vuonna 1970 tällä      maksut saadaan suunnitelmien mukaan katsas-
3634: jaksoHa noin 7 % vähemmän katsastuksia kuin         tustoiminnan käyttöön, ei nykyinen organisaatio
3635: sitä edeltäneellä puolivuotiskaudella marras-       estä katsastustoiminnan kehittämistä nykyajan
3636: kuusta huhtikuun loppuun. Ministeriön käsityk-      vaatimuksia ~vastaavaksi.
3637: sen mukaan kuormitusta voidaan pitää varsin            Ede1Iä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3638: tasaisena.                                          nioittaen ehdottaa,
3639:    Liikenneministeriössä on tarkoin seurattu
3640: Ruotsin katsastusyhtiön ratkaisuja katsastusase-              että toivomusaloite n:o 1786 (1970
3641: maverkoston toteuttamiseksi ja katsastustoimen              vp.) hylättäisiin.
3642:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1971.
3643: 
3644:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     könen, Jaatinen, Knuuttila, Niinikoski, Orren-
3645: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja      maa, Procope, Roden ja Tikkanen.
3646: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari, Här-
3647: 
3648: 
3649: 212/71
3650:                        1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 26 (Aloite 1970 Vp.).
3651: 
3652: 
3653: 
3654: 
3655:                                       M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n-
3656:                                   t ö  n:o 2 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimuk-
3657:                                   sen toimittamista karjantarkkailuyhdistysten toiminnasta ja va-
3658:                                   rainkäytöstä.
3659: 
3660:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi-      jälkeen on pienviljelijäin karjantarkkailuyhdis-
3661: {ältä toukokuuta ,1970 1ähettänyt maa- ja metsä-     tysten 1a sonninpitoyhtymien valtionavustuksis-
3662: :alousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväk-     ta 27 päivänä heinäkuuta 1962 annettua lakia
3663: ;i ed. L. Aallon ym. toivomusaloitteen n:o 1165      kuitenkin muutettu 28 päivänä marraskuuta
3664: ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu eduskunnan pää-      1969 annetulla lailla (733/69). Tämän huo-
3665: tettäväksi toivomus, että hallitus suorituttaisi     mioon ottaen ia kun karjantarkkailuyhdistyksil-
3666: direeHisesti tutkimuksen karjantarkkailuyhdis-       Je suoritettu avustus on valiokunnan saamien
3667: tysten toiminnasta ja varainkäytöstä ja ottaisi      selvitysten mukaan viimeisten neljän vuoden
3668: 1arkittavaksi, missä määrin on 'lainkaan tarkoi-     a1kana pienentynyt sekä markkamääräisesti että
3669: tuksenmukaista, että tällaista toimintaa tuetaan     prosentuaalisesti ja kun valiokunnan käsityksen
3670: v-altion varoista maksettavin avustuksin. Kuu[-      mukaan karjantarkkailuyhdistysten toimintaa
3671: tuaan asiantuntijoina maatalousneuvos Eino           on ,tarpeen edelleenkin tukea valtion avustuk-
3672: Lähdeojaa maatalousministeriöstä ja maatalous-       sin, valiokunta katsoo, ettei toivomusaloitteessa
3673: tleuvos Ossian Palvaa maataloushalli.tuksesta        ehdotetun toivomuksen lausumiseen hallituk-
3674: v-aliokunta esittää seuraavaa.                       selle ole perusteltua aihetta.
3675:    Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe-           Edellä !lausutun perusteella vaHokunta kun-
3676: rusteluissa on viitattu niihin huomautuksiin, joi-   nioittaen ehdottaa,
3677: ta valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
3678: v-uodelta 1966 tehneet karjantarkkailuyhdistyk-                että toivomusaloite n:o 1165 (1970
3679: sil1e maksetuista valtion avustuksista. Tämän                vp.) hylättäisiin.
3680:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1971.
3681: 
3682: 
3683: 
3684: 
3685:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      maa, Lepistö, H. Linna, Lottanen, Mustonen,
3686: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja        Nikkilä, Puhakka, Raatikainen, H. Westerlund
3687: Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila, Asun-        ja Vilmi sekä varajäsen L. Linna.
3688: 
3689: 
3690: 
3691: 
3692: 213/71
3693:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 27 (Aloite 1970 Vp.).
3694: 
3695: 
3696: 
3697: 
3698:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 23
3699:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa postiautonkuljettajien
3700:                                   yksin ajon lopettamista.
3701: 
3702:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       töksen soveltamisesta ja yksinajopalkkioiden
3703: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         maksattamisesta. Samalla ministeriö on vahvis-
3704: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Tupa-      tanut yksinajopalkkioiden suuruudet eri ajoteh-
3705: mäen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         tävien mukaan.
3706: 2146 ( 1970 vp.).                                       Posti- ja lennätinhallituksen taholta on ilmoi-
3707:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-      tettu, että kysymyksessä oleva järjestelmä pe-
3708: lut asiantuntijoina johtaja Mauri Kajoa ja apu-      rustuu sen taloudellisuuteen ja tarkoituksenmu-
3709: laisjohtaja Martti Marttista posti- ja lennätin-     kaisuuteen. Pohjoismaissa eikä tiettävästi
3710: hallituksesta.                                       muuallakaan maailmassa käytetä apumiestä
3711:    Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön     vastaavanlaisissa ajotehtävissä eikä yleensä niis-
3712: 20 päivänä kesäkuuta 1967 asettama ja 4 päi-         säkään tehtävissä, missä Suomessa vieläkin on
3713: vänä heinäkuuta 1969 mietintönsä jättänyt, toi-      autopostimies. Vaativammatkin ajotehtävät suo-
3714: vomusaloitteen tarkoittamaa asiaa selvitellyt        ritetaan yksinajona. Turvallisuuskysymyksiin on
3715: toimikunta, jossa myös työntekijöiden ja heidän      jatkuvasti kiinnitetty huomiota. Niinpä parhail-
3716: ammattijärjestönsä edustus oli mukana, hyväk-        laan on hankkeilla radiopuhelimien asentami-
3717: syi yksimielisenä mainitun yksinajon. Valtiova-      nen ajoneuvoihin nimenomaan turvallisuuden
3718: rainministeriö on liikenneministeriölle osoite-      varmistamiseksi.
3719: tussa, 11 päivälle maaliskuuta 1970 päivätyssä          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3720: :kirjelmässään määrännyt, että posti- ja lennätin-   nioittaen ehdottaa,
3721: haHituksen asiana on edellä mainitun toimi-
3722: kunnan mietinnössään esittämiä periaatteita                    että toivomusaloite n:o 2146 (1970
3723: noudattaen antaa tarkempia ohjeita tämän pää-                vp.) hylättäisiin.
3724:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1971.
3725: 
3726: 
3727: 
3728: 
3729:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Knuuttila, Niinikoski, Roden, Salmivuori ja
3730: neet osaa varapuheenjohtaja Sinkkonen, jäse-         Tikkanen sekä varajäsenet Jokinen ja Myyry-
3731: net Asunmaa, Huotari, Härkönen, Jaatinen,            läinen.
3732: 
3733: 
3734: 
3735: 
3736: 228/71
3737:                       1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 28 (Aloite 1970 Vp.).
3738: 
3739: 
3740: 
3741: 
3742:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 24
3743:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa autonajokortin saa-
3744:                                  misen ehtona olevan ikärajan alentamista.
3745: 
3746:  Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä            tarve on kuitenkin suuri kysymyksessä olevassa
3747: l.lkdkuuta 1970 lähevtäny,t ku!Jkulaitosvalio-        iässä olevien keskuudessa. Tämän vuoksi kysy-
3748: lnnan vaLmistelevasti käsiteltävälksi ed. Haran       mys peruskoulutuksessa annettavalle liikenne-
3749: 1. yllä maini<tun .toivomusaloi<tteen n:o 1821        kasvatukselle rakentuvan liikenneopetuksen ja
3750:  970 vp.).                                            -kasvatuksen asemasta ja tavoitteista toisen as-
3751:  Valiokun ta on aloitetta käsi te1lessään !kuullut    teen koulutuksessa on annettu työryhmän selvi-
3752: lantuntijoina hailllitusneuvos Mauno Sllltulia        tettäväksi ensi toukokuun loppuun mennessä.
3753: kenneministeriöstä ~a johtaja Taisto Hon-             Tässä työryhmässä ovat edustettuina liikenne-,
3754: sta Suomen Kuomna-autoliitto cy:&tä.                  opetus- ja vadtiovarainmin1steriö, koulu- ja am-
3755:  Aloitteen <tekijät toivovat 1toimenpitei<tä voi-     ma<ttikasvatushalli<tus, Talja ry, Suomen Auto-
3756: :tSsa olevien määräysten muuttamiseksi siten,         koululiitto ja Autokoulunopettajain Jiitto. Käyn-
3757: tä yksit·yisajokortin <saamisen ede1lytylksenä        nistetty selvitystyö antaa pohjan myös aloitteen
3758: :wa ikäraja alennetJtaisiin 18 :vuodesta 17 vuo-      <tarkoittamaan kys)ntnyksen käsitttelyi!Je.
3759: ~n ja vastaavasti ammatJtilmaisen ajokortin               Liiikenn~e~ministeriön taholta on esi<tetty selkä
3760: alta 20 vuodesta 19 vuoteen. Ehdotuk-                 Tal1an että tilastdlisen päätoimiston laatimien
3761: n perusteluissa he viittaavat siihen, että            ti;lastojen yhdis<telmät pääsyylHsten moott:tori-
3762: torison tekniLlinen <taitaitninen ja vastuun-         ajoneuvon kul1et>tajien ikäjakautullnasta kuole-
3763: nto ovat kehintyneet, :kun lkouJuissa on an-          maan johtaneissa onnettomuuksissa vuosina
3764:  ttu systemaavtitsta liilkentlleopetusta, johon       1968 ja 1969. Tilastolukemat nuorten ikruuolk-
3765: ml'millä astei1la on Hittynylt myös autonaion        kien kohdalla ovat suuremmat kuin yJemmissä
3766: ceiden hallitseminen. Niin ilkään heidän mu-          i:käiluokissa. Liikenneministeriön tt:aholta on
3767: ansa nuoret autonlkuiljettajat eivät ole syyil-      niin ikään i1moitentu, että Wienin tieliikenne-
3768: tyneet huolimatt:tomuuteen tai taitatmllltto-         sopimuksen mukaan jokainen sopilmu~SvaLtio voi
3769: Liuteen yleisemmin kuin varttuneempaan ikään         kieltäytyä hyviiJksymästä alueellaan ajokorttia,
3770: tineet.                                              jonka haltija ei o1e täyttänyt 18 vuott:ta, sekä
3771:  Sekä liikenne- ja että opetusministeriön ta-        C-, D- tai E-aiokorttia, jonka ha!Ldja ei ole <täyt-
3772: Ma on iJJmoitettu, ettei kouluissa annetta-          'tänyt 21 .vuotta. Uudessa ajolkorttiasetulksessa
3773: an Jii!kenneopetulkseen toistaiseksi Jiity au-       tullaan ammattiajokortin käsite poistamaan ja
3774: najon ailkeita muuta kuin eräissä poiklkeusta-       kuortma-autoa kuljettamaan oiikeuttavan C-ajo-
3775: uk<sissa. Edellytykset teholkikaan ja yhtenäi-       kortin saaimisen ikärllljalksi on suunniteltu 18
3776: !1 liikeooekasvatuksen ant~miselle lkansaikou-       ikävuotta.
3777: ;sa ja tulevassa peruskoulussa ovat ole'Illassa.          Edellä esitetyn perusteella v~iokunta kun-
3778: n si1aan oppikouiluun siirtyvien osalta sään-        nioittaen ehdottaa,
3779: llinen liikenneopetus lkatJkeaa 1a peruskoulun
3780: keisessä kouJutulksessa se on vähäistä ja ha-                  että toivomusaloite n:o 1821 (1970
3781: taista. Ajoturkinteon valmenttavan opetuksen                 vp.) hylättäisiin.
3782:    Helsingissä 9 päivänä maali&kuuta 1971.
3783: 
3784:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          Niinikoslki, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Ro-
3785: et osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-          den, Saiimivuori ja Ti:kJkanen sekä varajäsen
3786: ltaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-          Jokinen.
3787: ·i, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loi:kikanen,
3788: 
3789: 
3790: 1/71
3791:                    1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 29 (Aloitteet 1970 Vp.).
3792: 
3793: 
3794: 
3795: 
3796:                                      Ta 1 o usva 1 i o kunnan mietintö n:o 2 toivomus-
3797:                                  aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat lisäystä vuoden 1970 tulo-
3798:                                  ja menoarvioon.
3799: 
3800:  Eduskunta on päätöspöytäik1rjan <Jttein 29          seen johtamaan, organisoimaan j•a järjestämään
3801: iivältä toukokuuta 1970 :lähettänyt talousva-        sotaveteraanien vuosittaista ilmaista terveystar-
3802: 1kunnan valmistelevasti !käsiteltäväksi ed. Jäm-     •kastusta ja ed. H. Linnan y:m. toivomusaloitteen
3803: nin y.m. toivdmusaloitteen n:o 612 (1970             n:o 643 ( 1970 vp.), ~ossa on ehdotettu edus-
3804: >.), jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyt-         kunnan hyväksyttäväksi .toivomus, että haLlitus
3805: väksi toivomus, että hallitus kiireellisesti esit-   antaisi edu&ökunnalle esityksen 5 miLjoonan mar-
3806: isi riittävät määrärahat vuoden 1970 Jisäme-         kan määrärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
3807: >arvioon tuber.kuloosi- ja mielisairaslakien mu-     1970 tulo- äa menoarvioon valtionavustuks[lksi
3808: lisia lisä.ttyjä valtionapuja varten sekä riittä-    :kunnille ter·veyskeskusten perustamista ja yllä-
3809: tn lisäyksen kunnallisista yleissair-..aloista an-   pitoa varten.
3810: :tun lain tavkoittamaa lisättyä valtionapua var-         Kun aloitteiden taclwituksena on määrärahan
3811: n :ja vahvistaisi niiden perusteet, ed. R. Kan-      ottaminen lisäyksenä vuoden 1970 tulo- ja hle-
3812: lan ym. toivomusaloitteen n:o 626 ( 1970             noanvioon, eikä ni1tä oJe ehditty käsitellä sano-
3813: >.), jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksy.t-        tun tulo- ja menoarvion voimassaoloailkana, :va-
3814:  väksi toivomus, että hallitus antaisi Eduskun-      -liokunta kunnioittaen ehdottaa,
3815:  Jle esityksen riittävän määrärahan ottami-
3816: sta lisäyksenä vuoden 1970 tuJo.. ja menoar-                   että toivomusaloitteet 'n:ot 612, 626
3817:  aon ylimääräisten toimiheniki:löiden palik!kaami-          ja 643 (kaikki 1970 vp.) katsottaisiin
3818:                                                             rauenneiksi.
3819:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
3820: 
3821: 
3822: 
3823: 
3824:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet       Penttinen, Räsänen, Sigfrids, Sutinen ja Vait-
3825: aa puheenjohtaja Paananen, varapuheenjoh-            tinen sekä varajäsenet Lankinen, Luja ja Pou-
3826: ia Ruokola, jäsenet Aitio, Heino, Kaipainen,         tanen.
3827: ~hmonen, L. Linna, Myyryläinen, Paasivuori,
3828: 
3829: 
3830: 
3831: 
3832: 1/71
3833:                      1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 30 (Aloite 1970 Vp.).
3834: 
3835: 
3836: 
3837: 
3838:                                       P a n k k i v a Ii o k u n n a n m i e ti n t ö n:o 2 toivomus-
3839:                                   aloitteen johdosta, joka koskee kuntien ja kuntainliittojen tuo-
3840:                                   tonsaannin varmistamista.
3841: 
3842:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        daan edelleen helpottaa myös tällaisin toimen-
3843: toukokuuta 1970 lähettänyt pankkivaliokuntaan        pitein.
3844: valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Jämsenin ym.         Valiokunta on myös todennut, että valtioval-
3845: edellä mainitun toivomusaloitteen n:o 567            lan toimesta on jo ryhdytty eräisiin toivomus-
3846: (1970 vp.), jossa esitetään eduskunnan hyväk-        aloitteessa tarkoitettua kuntien ja kuntainliit-
3847: syttäväksi toivomus, että hallitus kiireellisesti    tojen rahoitushuoltoa edistäviin toimenpiteisiin.
3848: ryhtyisi toimenpiteisiin kuntien ja kuntainliit-     Näihin kuuluu valiokunnan käsityksen mukaan
3849: tojen tarkoituksenmukaisen Iuotousaannin var-        kuntien taloussuunnittelukomitean ja pysyvän
3850: mistamiseksi. Kuultuaan asiantuntijoina johtaja      kuntien luottoasiain neuvottelukunnan asetta-
3851: L. 0. Johansonia Suomen Kaupunkiliitosta,            minen valtioneuvoston päätöksillä. Edellinen
3852: osastopäällikkö Mauno Kangasniemeä Suomen            on jo antanut mietintönsä (Komiteanmietintö
3853: Kunnallisliiton ja Finlands Svenska Landskom-        1970: B 84). Viimeksi mainitun nimenomai-
3854: munernas Förbundin edustajana, pääjohtaja            seksi tehtäväksi annettiin kunnallishallinnon
3855: Heikki Tuomista Postipankista, ylijohtaja Jussi      luottorahoitukseen kohdistuva selvitys- ja tut-
3856: Linnamoa pankkitarkastusvirastosta, kauppalan-       kimustyö, luoton saannin edistäminen sekä koti-
3857: johtaja Teppo Tiihosta, pääjohtaja Seppo Kont-       maisista että ulkomaisista lähteistä, aloitteiden
3858: tista Osuuspankkien Keskuspankista, pääjoh-          tekeminen luottokysymyksissä sekä lausuntojen
3859: taja Onni Särökaria Säästöpankkien Keskus-           antaminen luotonkäytöstä kunnallistaloudessa.
3860: Osake-Pankista, kunnanjohtaja Raimo Aueria,             Kuntien ja kuntainliittojen rahoitustarpeiden
3861: pankinjohtaja Heikki Valvannetta Suomen              tyydyttämiseen ei ole valiokunnan käsityksen
3862: Pankista ja johtaja A. M. Miettistä Kunnalli-        mukaan vielä kuitenkaan kiinnitetty riittävää
3863: sesta eläkelaitoksesta valiokunta esittää kun-       huomiota. Kunnallishallinto joutuu nimittäin
3864: nioittaen seuraavaa.                                 kilpailemaan luotonotossa valtiovallan ja elin-
3865:    Valiokunta on jo antaessaan vuoden 1970           keinoelämän kanssa. Luotankäyttö ei toisaalta
3866: varsinaisilla valtiopäivillä mietintönsä n:o 1       ratkaise kunnallistalouden perusvaikeuksia,
3867: Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1969         vaan tärkeämpää on tarkoituksenmukaisen teh-
3868: koskeneen tarkastuksen johdosta pitänyt perus-       tävä- ja kustannusjaon aikaansaaminen valtion
3869: teltuina ja tarpeellisina vuonna 1969 yleisölle      ja kuntien välille.
3870: myydyillä ja ulkomailla liikkeeseen lasketuilla         Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta kun-
3871: obligaatiolainoilla toteutettuja erityisluottojär-   nioittaen ehdottaa,
3872: jestelyitä kuntien investointien rahoittamiseksi
3873: ja tärkeänä, että kuntien ja kuntainliittojen eri-            että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
3874: tyisen vaikeaksi käynyttä rahoitustilannetta voi-           heena olevan toivomusaloitteen.
3875:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
3876: 
3877: 
3878:    Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa ottaneet     bäck, Maijala, E. Niskanen, Roden ja Vilpo-
3879: osaa puheenjohtaja Rytkönen, varapuheenjoh-          niemi sekä varajäsenet Isomursu ja Pekkala.
3880: taja Penttinen, jäsenet Alenius, Ilaskivi, Kors-
3881: 
3882: 
3883: 
3884: 264/71
3885: 1
3886: 1
3887:  1
3888:   1
3889:   1
3890:    1
3891:     1
3892:     1
3893:      1
3894:      1
3895:       1
3896:        1
3897:        1
3898:         1
3899:          1
3900:          1
3901:           1
3902:            1
3903:            1
3904:             1
3905:              1
3906:              1
3907:               1
3908:                       1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 31 (Aloite 1970 Vp.).
3909: 
3910: 
3911: 
3912: 
3913:                                      Pankki v a Ii o kun n a n m i e ti n t ö n:o 3 toivomus-
3914:                                  aloitteen johdosta, joka koskee kunnallispankin perustamista.
3915: 
3916:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä           Valiokunta on antaessaan vuoden 1970 var-
3917: toukokuuta 1970 lähettänyt pankkivaliokun-          sinaisilla valtiopäivillä mietintönsä n:o 1 Suo-
3918: taan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Rytkö-      men Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1969
3919: sen ym. edellä mainitun toivomusaloitteen n:o       koskeneen tarkastuksen johdosta kiinnittänyt
3920: 571 ( 1970 vp.). Aloitteessa esitetään edus-        huomiota niihin erityisluottojärjestelyihin, jotka
3921: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus      on kuntien investointien rahoittamiseksi toteu-
3922: viipymättä ryhtyisi toimenpiteisiin kuntia, kun-    tettu vuonna 1969 yleisölle myydyillä ja ulko-
3923: tainliittoja, kunnallisia keskusjärjestöjä sekä     mailla liikkeeseen lasketuilla obligaatiolainoilla,
3924: näiden määräysvallassa olevia yhteisöjä palve-      ja pitänyt tärkeänä, että kuntien ja kuntain-
3925: levan osakeyhtiömuotoisen luottolaitoksen pe-       liittojen erityisen vaikeaksi käynyttä rahoitus-
3926: rustamiseksi sekä antaisi sen toiminnan kan-        tilannetta voidaan edelleen helpottaa myös täl-
3927: nalta tarpeelliset lakiesitykset eduskunnalle.      laisin toimenpitein. Valiokunta toteaa käsityk-
3928: Kuultuaan asiantuntijoina johtaja L. 0. Johan-      senään, että tällaiset erityisluottojärjestelyt voi-
3929: sonia Suomen Kaupunkiliitosta, osastopäällikkö      daan jatkossakin tarkoituksenmukaisesti toteut-
3930: Mauno Kangasniemeä Suomen Kunnallisliiton           taa Suomen Pankin ja eri rahalaitosryhmiä
3931: ja Finlands Svenska Landskommunernas För-           edustavien kiinnitysluottopankkien yhteisin toi-
3932: bundin edustajana, pääjohtaja Heikki Tuomista       menpitein.
3933: Postipankista, ylijohtaja Jussi Linnamaa pank-          Valiakunnan käsityksen mukaan ei toivomus-
3934: kitarkastusvirastosta, kauppalanjohtaja Teppo       aloitteessa perustettavaksi ehdotettu kunnailis-
3935: Tiihosta, pääjohtaja Seppo Konttista Osuus-         pankki loisi uusia rahoitusmahdollisuuksia, si-
3936: pankkien Keskuspankista, pääjohtaja Onni Sä-        käli kuin se hankkisi varoja kotimaisilta pää-
3937: rökaria Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankista,       omamarkkinoilta. Perustellusti ei voida myös-
3938: kunnanjohtaja Raimo Aueria, pankinjohtaja           kään odottaa, että toimintaansa aloittava
3939: Heikki Valvannetta Suomen Pankista ja joh-          pankki saisi hankituksi kuntien ja kuntainliit-
3940:  taja A. M. Miettistä Kunnallisesta eläkelaitok-    tojen tarpeisiin ulkomaista pääomaa paremmin
3941:  sesta valiokunta esittää kunnioittaen seuraavaa.   ehdoin kuin edellä mainitut kiinnitysluotto-
3942:     Valiakunta on todennut, että kuntien ja         pankit. Kunnallispankin perustamisen voitaisiin
3943: kuntainliittojen rahoitushuollossa on esiintynyt    niin ikään odottaa häiritsevän kuntien ja kun-
3944:  toivomusaloitteen perusteluissa tarkoitettuja      tainliittojen nykyisiä pankkisuhteita ja siten
3945:  vaikeuksia. Ne eivät kuitenkaan ilmeisesti aina-   vaikeuttavan paitsi suurten myös kehitysalueen
3946:  kaan ensisijaisesti johdu luotansaannin vaikeu-    kuntien luotonsaantia.
3947:  tumisesta, sillä valiokunnan kuulemien asian-          Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta kun-
3948:  tuntijoiden lausuntojen mukaan on kuntien ja       nioittaen ehdottaa,
3949:  kuntainliittojen osuus maan koko luottokan-
3950:  nasta vähäisessä määrin ja niiden osuus luotto-              että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
3951:  kannan lisäyksestä tuntuvastikin kasvanut.                 heena olevan toivomusaloitteen.
3952:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
3953: 
3954: 
3955:    Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa ottaneet    bäck, Maijala, E. Niskanen, Roden ja Vilpo-
3956: osaa puheenjohtaja Rytkönen, varapuheenjoh-         niemi sekä varajäsenet Isomursu ja Pekkala.
3957: taja Penttinen, jäsenet Alenius, Ilaskivi, Kors-
3958: 
3959: 
3960: 
3961: 265/71
3962:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 32 (Aloite 1970 Vp.).
3963: 
3964: 
3965: 
3966: 
3967:                                        K u 1 k u 1 aito s v a 1 i o kunnan mietintö n:o 25
3968:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa traktoriliikenteen
3969:                                    saattamista muun moottoriajoneuvoliikenteen velvollisuuksien
3970:                                    piiriin.
3971: 
3972:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        Moottoriajoneuvoverolainsäädännön         mukaan
3973: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         tällaiset traktorit joutuvat maksamaan ajo-
3974: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Haran      neuvokohtaisen veron lisäksi myös dieselöljyn
3975: ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o 1822         hintaan sisältyvän osan moottoriajoneuvo-
3976: ( 1970 vp.).                                         verosta ja ovat tässä suhteessa rinnastettavissa
3977:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-      kuorma-autoihin. Mainitut kuljetukset .eivät
3978: lut asiantuntijana hallitusneuvos Mauno Satulia      vaadi liikennelupaa, mutta mikäli traktoria
3979: liikenneministeriöstä ja johtaja Taisto Honkasta     käytetään kuljetuksiin, jotka edellyttävät
3980: Suomen Kuorma-autoliitto ry:stä.                     liikenneluvan olemassaoloa, tulee kuljettajalla
3981:    Vuonna 1966 muutettiin moottoriajoneuvo-          olla kuorma-auton ammattiajokortti.
3982: asetuksen 59 § :n 1 momentin f-kohtaa siten,            Traktoreiden varustemääräykset täyttavat
3983: että traktorin perävaunussa tulee olla taka- ja      voimassa olevat kansainväliset vaatimukset.
3984: suuntavalot, milloin perävaunua käytetään olo-       Kuorma-autoihin ja niiden perävaunuihin rin-
3985: suhteissa, joissa tieliikenneasetuk~n mukaan         nastettaessa on eräitä poikkeuksia olemassa.
3986: on käytettävä valoja. Kun nimenomaan perä-           Traktoreissa ja niiden perävaunuissa ei vaadita
3987: vaunujen puutteellisia valovarusteita pidettiin      jarruvaloja eikä roiskesuojia, perävaunukytken-
3988: muuta liikennettä vaarantavana traktoreilla          tää vetotraktoriin ei tarvitse erikseen hyväksyt-
3989: kuljetuksia suoritettaessa, katsottiin muutetun      tää eikä ajoneuvoja vuosittain uusintakatsastaa.
3990: määräyksen poistavan tämän epäkohdan aiheut-         Mainitut vähäiset varustepuutteet selittyvät
3991: tamatta kohtuuttomia kustannuksia sellaisten,        traktorin alhaiseksi määrätyn nopeuden perus-
3992: maatilatalouden sisäisiin kuljetuksiin käytetty-     teella ja katsastuksen puuttumisesta mah-
3993: jen perävaunujen osalta, joita vain valoisana        dollisesti aiheutuvat epäkohdat ovat torjutta-
3994: aikana joudutaan kuljettamaan yleisellä tiellä ja    vissa näihin ajoneuvoihin kohdistetulla tehok-
3995: tällöinkin usein vain perävaunun siirtämiseksi       kaammalla valvonnalla, josta Liikkuva Poliisi
3996: tilan osalta toiselle.                               on huolehtinut. Traktorit käyttävät tieliikenne-
3997:    Kun pientiloilla traktoreiden käyttö on pe-       lain tarkoittamaa tietä suhteellisen vähän ver-
3998: rusteltavissa vain silloin, kun oman maatila-        rattuna muihin moottoriajoneuvoihin.
3999: talouden edellyttämien kuljetusten ja työko-            Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4000: neena käytön ohessa suoritetaan myös metsä-          nioittaen ehdottaa,
4001: töitä ja niihin liittyviä kuljetuksia, esiintyy
4002: eräissä maamme osissa varsin runsaasti traktori-              että toivomusaloite n:o 1822 (1970
4003: perävaunuyhdistelmien       käyttöä    maanteillä.          vp.) hylättäisiin.
4004:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1971.
4005: 
4006: 
4007:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden ja
4008: osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Asunmaa,        Salmivuori sekä varajäsenet Jokinen, R. Kangas
4009: Huotari, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,            ja Myyryläinen.
4010: 
4011: 
4012: 
4013: 270/71
4014:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 33 (Aloitteet 1970 Vp.).
4015: 
4016: 
4017: 
4018: 
4019:                                        K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 26
4020:                                   kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat tieto-
4021:                                   liikenneyhteyksien parantamista kehitysalueille sekä puhelin- ja
4022:                                   telexmaksujen etäisyyshaitan poistamista.
4023: 
4024:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä           Nykyisessä kaukopuhelutaksassa on pitkien
4025: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         etäisyyksien haittavaikutuksia lievennetty varsin
4026: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Korte-     pitkälle. Puhelumaksujen yhtenäistäminen koko
4027: salmen ym. toivomusaloitteen n:o 1906 ( 1970         maassa kotimaisten kaukopuhelujen ja verkko-
4028: vp.) puhelin- ja telexmaksujen etäisyyshaitan        ryhmän sisäisten puhelujen osalta etäisyydestä
4029: poistamisesta ja ed. Laation ym. toivomus-           riippumattomaksi postimaksujen tapaan ei ole
4030: aloitteen n:o 1925 (1970 vp.) tietoliikenne-         käytännössä toistaiseksi toteutettavissa. Maam-
4031: yhteyksien parantamisesta kehitysalueille ja         me puhelintoimi on 74 puhelinlaitoksen hoi-
4032: maksujen saattamisesta samanlaisiksi koko            dossa. Yhden ainoan maksun soveltaminen
4033: maassa.                                              yksinomaan kaikkiin kaukopuheluihin aiheut-
4034:    Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuullut   taisi liian suuren maksueron kaukopuhelujen ja
4035: asiantuntijoina pääjohtaja Oiva Saloilaa, joh-       verkkoryhmän sisäisten puhelujen välillä.
4036: taja Veikko Johanssonia ja apulaisjohtaja            Yhtenäismaksun toteuttamista koko maassa
4037: Martti Tuhkasta posti- ja lennätinhallituksesta      helpottaisi maan puhelintoimen saattaminen
4038: sekä varatuomari Risto Piepposta keskus-             yhden yrittäjän hoitoon. Maksun yhtenäistämi-
4039: kauppakamarista.                                     nen etäisyydestä riippumattomaksi kotimaisessa
4040:    Molemmat aloitteet pyrkivät kohentamaan           telexliikenteessä, joka on yhden yrittäjän hoi-
4041: kehitysalueiden yritystoiminnan toimintaedelly-      dossa, on mahdollista toteuttaa. Se vaatii kui-
4042: tyksiä. Niin posti- ja lennätinhallitus kuin         tenkin yksityiskohtaista selvittelyä.
4043: yksityisetkin puhelinlaitokset ponnistelevat            Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4044: kaukoautomatisoitujen yhteyksien toteuttami-         nioittaen ehdottaa,
4045: seksi alkaneen vuosikymmenen aikana. Telex-
4046: liikenne on jo automatisoitu koko maassa ja                    että toivomusaloitteet n:ot 1906 ja
4047: uusia telexkeskuksia perustetaan tarpeen mu-                 1925 (1970 vp.) hylättäisiin.
4048: kaan määrärahojen sallimissa rajoissa.
4049:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1971.
4050: 
4051: 
4052: 
4053: 
4054:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         koski, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden
4055: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet            ja Salmivuori sekä varajäsenet Jokinen, R.
4056: Asunmaa, Huotari, Jaatinen, Loikkanen, Niini-        Kangas ja Myyryläinen.
4057: 
4058: 
4059: 
4060: 
4061: 277/71
4062: 1
4063: 1
4064:  1
4065:   1
4066:   1
4067:    1
4068:     1
4069:     1
4070:      1
4071:      1
4072:       1
4073:        1
4074:        1
4075:         1
4076:          1
4077:          1
4078:           1
4079:           1
4080:            1
4081:             1
4082:             1
4083:              1
4084:               1
4085:               1
4086:                1
4087:                1
4088:                 1
4089:                  1
4090:                  1
4091:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 34 (Aloitteet 1970 Vp.).
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096:                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
4097:                                   n:o 4 kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maa-
4098:                                   taloudellisten oppilaitosten perustamista.
4099: 
4100:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29           vaa koulutilaa hoidetaan nykyisin sivutilana
4101: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja          Haapajärvellä sijaitsevasta Kalajokilaakson maa-
4102: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-     mieskoulusta käsin.
4103: täväksi ed. Kaarlosen ym. toivomusaloitteen             Maamme ainoa karjatalousopisto sijaitsee
4104: n:o 1213 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-       Kuopion kaupungissa. Opiston tilat ovat riit-
4105: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus         tävät nykyistä koulutustarvetta varten. Opis-
4106: ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin Ylivieskan   tosta valmistuu vuosittain 22-24 karjatalous-
4107: maamiesopiston rakennusvaiheen toteuttamisek-        teknikkoa. Käytännön harjoituksia varten on
4108: s, ed. Karpolan ym. toivomusaloitteen n:o            opistolla käytettävänä Kuopion kaupungin
4109: 1222 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu eduskun-        alueella sijaitseva havaintonavetta. Kiteellä si-
4110: nan päätettäväksi toivomus, että hallitus ryh-       jaitsevalle Koivikon koulutilalle on rakennettu
4111: tyisi toimenpiteisiin karjatalousopiston perusta-    talousrakennukset ja koulutilan henkilökuntaa
4112: miseksi Koivikon tilalle Kiteelle, ja ed. Korte-     varten asunnot. Varsinaista koulurakennusta ei
4113: salmen ym. toivomusaloitteen n:o 1230 ( 1970         ole vielä rakennettu. Koulutoiminta on tarkoi-
4114: vp.), jossa on ehdotettu eduskunnan päätettä-        tus aloittaa tilan vanhassa päärakennuksessa
4115: väksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireesti     suorittamalla siinä välttämätön peruskorjaus.
4116: toimiin Muhoksen Koivikon koulutilan muo-            Pyhäselän kunnassa sijaitseva yksityisluontoinen
4117: dostamiseksi opistoasteiseksi maatalousoppilai-      Pohjois-Karjalan karjatalouskoulu tulisi tällöin
4118: tokseksi. Kuultuaan asiantuntijana tarkastaja        lakkautettavaksi ja sen sijasta aloitettaisiin käy-
4119: Paavo Veitonmäkeä ammattikasvatushallituk-           tännöllistietopuolisen karjanhoitokoulun toi-
4120: sesta valiokunta esittää seuraavaa.                  minta Kiteellä. Suunnitelmien mukaan ei muuta
4121:    Kuten toivomusaloitteen n:o 1213 peruste-         koulutustoimintaa ole tarkoitus Kiteellä tois-
4122: luissa todetaan, osti valtio vuonna 1962 Yli-        taiseksi aloittaa. Laajempi opetustoiminta, esi-
4123: vieskan kunnalta maatilan Pohjois-Suomeen            merkiksi karjatalousopiston siirtäminen Kiteel-
4124: perustettavaa maamiesopistoa varten. Maata-          le, vaatisi uuden koulurakennuksen ja oppilas-
4125: loushallituksen ehdotukset määrärahan saami-         asuntolan rakentamista. Kun karjatalousopisto
4126: seksi valtion tulo- ja menoarvioon opiston kou-      voi varsin tyydyttävästi ja koulutettavien mää-
4127: lutilan rakennusten rakentamiseksi ja opisto-        rää vastaavasti toimia Kuopiossa ja karjanhoito-
4128: rakennusten suunnittelua varten eivät kuiten-        koulun toiminta tarpeellisissa puitteissa voi-
4129: kaan johtaneet tulokseen, mikä osaltaan johtui       daan aloittaa varsin pienin lisäkustannuksin Ki-
4130: siitä, että esiintyi erimielisyyttä opiston sijoi-   teellä, ei toivomusaloitteessa n:o 1222 ehdote-
4131: tuspaikasta. Sijoituspaikoiksi esitettiin Ylivies-   tun toivomuksen lausumiseen hallitukselle näy-
4132: kan lisäksi Muhosta ja Ilmajokea. Tilanne maa-       tä olevan aihetta.
4133: talousopistojen (entisten maamiesopistojen)             Koivikon maatalousoppilaitoksessa Muhok-
4134: tarpeen kohdalla on nyttemmin muuttunut.             sella toimii nykyisin karjatalouskoulu ja maan-
4135: Opistoista valmistuvia agrologeja ei ole tarpeen     viljelyskoulu, joilla molemmilla Pohjois-Suomen
4136: kouluttaa enää siinä määrin kuin noin 10 vuot-       maataloutta silmällä pitäen on tärkeä merki-
4137: ta takaperin. Nykyisin toiminnassa olevat kaksi      tyksensä. Tämän lisäksi on pidetty vuosittain
4138: suomenkielistä maatalousopistoa (Mustialan ja        erilaisia kursseja, joista puutarha-alan kurssit
4139: Hyvinkään) sekä yksi ruotsinkielinen maata-          ovat olleet huomattavimmat. Agrologeja val-
4140: lousopisto ( Högre svenska lantbruksläroverket)      mistavia maatalousopistoja on, kuten edellä on
4141: kouluttavat nykyistä ja ainakin lähitulevaisuutta    mainittu, katsottava koulutustarpeeseen nähden
4142: varten riittävästi agrologeja. Ylivieskassa ole-     maassamme olevan riittävästi samoin kuin mui-
4143: 267/71
4144: 2                    1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 34 (Aloitteet 1970 Vp.).
4145: 
4146: takin sellaisia maatalouden opistoja, jotka val-     tarve ja sijoituspaikat ensin tarpeen selvittää
4147: mistavat koulutettuja henkilöitä pääasiallisesti     ennen kuin asiassa ryhdytään enempiin toi-
4148: vieraan palvelukseen. Ainoana opistona vastai-       menpiteisiin.
4149: suudessa saattaisi tulla kysymykseen maatalous-         Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
4150: yrittäjiä varten perustettava maanviljelijäopisto,   nioittaen ehdottaa,
4151: joita maassmme on nykyisin toiminnassa kaksi.
4152: Kun on tehty ehdotuksia tällaisen opiston pe-                  että toivomusaloitteet n:ot 1213,
4153: rustamisesta muun muassa Itä-Suomeen ja                     1222 ja 1230 (kaikki 1970 vp.) hylät-
4154: Etelä-Pohjamnaalle, on maanviljelijäopistojen               täisiin.
4155:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1970.
4156: 
4157: 
4158: 
4159: 
4160:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         H. Linna, Lottanen, Mustonen, Nikkilä, Vartia,
4161: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet A-K.        H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen Roden.
4162: Aalto, Antila, Asunmaa, Järvenpää, Lillqvist,
4163:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 35 (Aloite 1970 Vp.).
4164: 
4165: 
4166: 
4167: 
4168:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kunnan m i e t i n t ö n:o 27
4169:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakenta-
4170:                                   mista Kuopion-Jyväskylän valtatieltä Rautalammin kirkonky-
4171:                                   lään.
4172: 
4173:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       selvitystä edullisimman ja tarkoituksenmukai-
4174: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        simman tieyhteyden aikaansaamiseksi Rautalam-
4175: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Eske-     min kirkonkylästä uudelle valtatielle. Kun aloit-
4176: lisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       teen tarkoittamiin toimenpiteisiin näin ollen on
4177: 1795 (1970 vp.).                                    jo ryhdytty, ei aloite anna aihetta enempiin
4178:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   toimenpiteisiin.
4179: asiantuntijana rakennusneuvos Väino Skogströ-          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4180: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.              nioittaen ehdottaa,
4181:    Tie- ja vesirakennushallituksen antaman sel-
4182: vityksen mukaan toivomusaloitteessa mainittu                 että toivomusaloite n:o 1795 (1970
4183: Suonenjoen-Hankasalmen valtatieosuus on jo                 vp.) hylättäisiin.
4184: valmistunut. Parhaillaan suoritetaan tieverkko-
4185:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
4186: 
4187: 
4188: 
4189: 
4190:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
4191: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja      Procope, Rekonen ja Salmivuori sekä varajäse-
4192: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,           net Jokinen ja Nevalainen.
4193: 
4194: 
4195: 
4196: 
4197: 279/71
4198:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 36 (Aloite 1970 Vp.).
4199: 
4200: 
4201: 
4202: 
4203:                                      K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 28
4204:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Käärmelahden-Koi-
4205:                                  vusaaren-Hamulan yksityistien muuttamista paikallistieksi.
4206: 
4207:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      dessä on todettu, ettei tie täytä liikenteelliseltä
4208: oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       merkitykseltään paikallistielle asetettavia vaati-
4209: :unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Eske-   muksia. Näin ollen mainittu tielain mukaisessa
4210: isen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o      järjestyksessä tehty aloite on tie- ja vesiraken-
4211:  796 ( 1970 vp.).                                 nushallituksen 21 päivänä tammikuuta 1970
4212:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    antamalla päätöksellä rauetettu.
4213: ut asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4214: trömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.         nioittaen ehdottaa,
4215:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
4216: nukaan toivomusaloitteen tarkoittaman yksityi-              että toivomusaloite n:o 1796 (1970
4217: en tien paikallistieksi muuttamisesta on tehty            vp.) hylättäisiin.
4218: ielain mukainen aloite. Sen käsittelyn yhtey-
4219:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
4220: 
4221: 
4222: 
4223: 
4224:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
4225: 1saa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja    Procope, Rekonen ja Salmivuori sekä varajäse-
4226: )inkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,         net Jokinen ja Nevalainen.
4227: 
4228: 
4229: 
4230: 
4231: 80/71
4232:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 37 (Aloite 1970 Vp.).
4233: 
4234: 
4235: 
4236: 
4237:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 29
4238:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa huoltotieluokkaa ole-
4239:                                   vien yleisten teiden rakentamisen mahdollistamista.
4240: 
4241:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        suuremmassa määrin yleisen liikenteen käyt-
4242: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         töön. Tie- ja vesirakennushallituksen taholta
4243: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Han-       on nyt ilmoitettu, että siellä on herätetty kysy-
4244: hirovan yllä mainitun toivomusaloitteen n:o          mys erityisen erämaatieluokan aikaansaamisesta.
4245: 1802 ( 1070 vp.).                                    Tällöin erämaatien teknilliset vaatimukset ja
4246:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-      mahdolliset vastuukysymykset liikennöimisen
4247: lut asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-        kannalta jouduttaisiin yksityiskohtaisesti selvit-
4248: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.           tämään ja tekemään tarpeelliset muutosesityk-
4249:    Lapin läänin alueella tie- ja vesirakennushal-    set voimassaolevaan lainsäädäntöön. Kun asia
4250: lituksen hoidossa olevien polkuteiden määrä          näin ollen on keskusvirastotasolla harkittavana,
4251: ylittää 1 200 km. Ratsain ja poroilla tapah-         aloite ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
4252: tuva liikenne näillä teillä on menettänyt mer-       toimenpiteisiin.
4253: kityksensä. Polkuteitä on jatkuvasti pyritty pa-        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4254: rantamaan ja useat niistä ovat edullisena vuo-       nioittaen ehdottaa,
4255: denaikana liikennöitävissä jopa keveillä autoil-
4256: lakin. Kulkulaitosvaliokunta on varemmin kiin-                 että toivomusaloite n:o 1802 (1970
4257: nittänyt huomiota tarpeeseen saattaa näitä teitä             vp.) hylättäisiin.
4258:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
4259: 
4260: 
4261: 
4262: 
4263:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
4264: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja       Procope, Rekonen ja Salmivuori sekä varajäse-
4265: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,            net Jokinen ja Nevalainen.
4266: 
4267: 
4268: 
4269: 
4270: 281/71
4271:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 38 (Aloite 1970 Vp.).
4272: 
4273: 
4274: 
4275: 
4276:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 30
4277:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kantomaanpään-
4278:                                  Raanujärven tien perusparantamista.
4279: 
4280:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      odottavat kiireelliset tiehankkeet, aloitteen tar-
4281: :oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       koittaman tieosan parannussuunnitelman laati-
4282: mnnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Han-      miseen ei ole ollut riittäviä perusteita. Mikäli
4283: lirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen        tien liikenteellinen merkitys tulee kasvamaan,
4284: 1:0 1803 ( 1970 vp.).                              ensi sijassa olisikin harkittava parannustöitä
4285:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    suoritettavaksi tehostetun kunnossapidon mää-
4286: ut asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-       rärahoin. Nykyvaiheessa ei aloitetta voida puol-
4287: ;trömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.         taa.
4288:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4289: nukaan toivomusaloitteen tarkoittaman tieosan      nioittaen ehdottaa,
4290: iikenne on varsin vähäistä, noin 200 moottori-
4291: tjoneuvoa vuorokaudessa. Tämän vuoksi sekä                   että toivomusaloite n:o 1803 (1970
4292: momioon ottaen tarkoitukseen käytettävissä                 vp.) hylättäisiin.
4293: )}evien määrärahojen niukkuuden ja monet
4294:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
4295: 
4296: 
4297: 
4298: 
4299:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
4300: )Saa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     Procope, Rekonen ja Salmivuori sekä varajäse-
4301: )inkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,          net Jokinen ja Nevalainen.
4302: 
4303: 
4304: 
4305: 
4306: !82/71
4307:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 39 (Aloite 1970 Vp.).
4308: 
4309: 
4310: 
4311: 
4312:                                        L a kiva 1 i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 1 toivomus-
4313:                                    aloitteen johdosta, joka koskee määrärahan ottamista vuoden
4314:                                    1971 tulo. ja menoarvioesitykseen Kriminaalihuolto r.y:lle nuor-
4315:                                    ten rikoksentekijäin huoltoa ja ehdonalaisten valvontaa varten.
4316: 
4317:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29          taansa toimintapaikkakunnillaan myös kaikki
4318: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt lakivalio-       vankilasta ehdonalaisesti vapautuneet rikoksen-
4319: kuntaan ed. Mäkelän ym. toivomusaloitteen            tekijät.
4320: n:o 80 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-            Koska vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesitys
4321: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus       jo on annettu Eduskunnalle, lakivaliokunta
4322: ottaisi valtion vuoden 1971 tulo- ja menoarvio-      kunnioittaen ehdottaa,
4323: esitykseen Kriminaalihuolto r .y:lle riittävästi
4324: varoja, jotta se voisi harjoittaa todella tehokas-            että puheena oleva toivomusaloite
4325: ta nuorten rikoksentekijäin vapaata kriminaali-             n:o 80 (1970 vp.) katsottaisiin rauen-
4326: huoltoa ja lisäksi kykenisi ottamaan valvon-                neeksi.
4327:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
4328: 
4329: 
4330: 
4331: 
4332:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     tikainen, Salo, Siikaniemi, Särkkä, Tuominen
4333: osaa puheenjohtaja Ehrnrooth, varapuheenjoh-         ja Tähkämaa sekä varajäsenet Aas, A. Niemelä
4334: taja Karkinen, jäsenet Hemmi, Huotari, Kaup-         ja Salmivuori.
4335: pila, Koskinen, H. Niskanen, Poutanen, Raa-
4336: 
4337: 
4338: 
4339: 
4340: 284/71
4341:                   1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 40 (Aloite 1970 Vp.).
4342: 
4343: 
4344: 
4345: 
4346:                                    K u 1k u 1aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 31
4347:                                toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Muuruveden-Juan-
4348:                                kosken maantien rakentamista.
4349: 
4350:  Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      dolla parannettu ja tämän tien voidaan katsoa
4351: mkokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       riittävän tyydyttämään kuntien välisen liiken-
4352: Jnnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Eske-   netarpeen, aloitteessa esitetty uusi tieyhteys ei
4353: >en ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o      täytä maanteille asetettavia liikenteellisiä vaati-
4354: 797 (1970 vp.).                                  muksia. Näin ollen mainittu tielain mukaisessa
4355:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   järjestyksessä tehty aloite on tie- ja vesiraken-
4356: It asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-     nushallituksen 17 päivänä syyskuuta 1970 an-
4357: römiä tie- ja vesirakennushallituksesta.         tamalla päätöksellä rauetettu.
4358:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen       Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4359: 1ukaan toivomusaloitteen tarkoittaman maan-      nioittaen ehdottaa,
4360: en rakentamisesta on tehty tielain mukainen
4361: oite. Sen käsittelyn yhteydessä on todettu,                että toivomusaloite n:o 1797 (1970
4362: :tä, kun Muutuveden - Juankosken tieyh-                  vp.) hylättäisiin.
4363: :ys on vuonna 196 7 tehostetulla kunnossapi-
4364:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
4365: 
4366: 
4367: 
4368: 
4369:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
4370: >aa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohta-     Procope, Rekonen ja Salmivuori sekä varajä-
4371:   Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,      senet Jokinen ja Nevalainen.
4372: 
4373: 
4374: 
4375: 
4376: )0/71
4377:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 41 (Aloite 1970 Vp.).
4378: 
4379: 
4380: 
4381: 
4382:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kun n a n m i e t i n t ö n:o 32
4383:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakenta-
4384:                                  mista Vanttauskoskelta Sierilään Kemijoen eteläpuolella.
4385: 
4386:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      ki. Tämä suunnitelma valmistuu kuluvan vuo-
4387: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       den aikana ja se on tarkoitus toteuttaa paikal-
4388: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Hanhi-     listeiden rakentamiseen varattavilla määrära-
4389: rovan yllä mainitun toivomusaloitteen n:o          hoilla. Kun toivomusaloitteen tarkoittama tie-
4390: 1805 (1970 vp.).                                   hanke näin ollen on jo suunnitteilla, aloite ei
4391:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
4392: lut asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4393: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.         nioittaen ehdottaa,
4394:    Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta laa-
4395: ditaan parhaillaan suunnitelmaa noin 25 km                   että toivomusaloite n:o 1805 (1970
4396: pituisen paikallistien rakentamiseksi Kemijoen             vp.) hylättäisiin.
4397: eteläpuolelle välille Ylikörkkö - Vanttauskos-
4398:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
4399: 
4400: 
4401: 
4402: 
4403:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Härkönen, Jaatinen, Loikkanen, Niinikoski,
4404: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohta-      Procope, Rekonen ja Salmivuori sekä varajä-
4405: ja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huotari,       senet Jokinen ja Nevalainen.
4406: 
4407: 
4408: 
4409: 
4410: 291/71
4411: 
4412: 
4413: 
4414: 
4415: --
4416:                        1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 42 (Aloite 1970 Vp.).
4417: 
4418: 
4419: 
4420: 
4421:                                          K u 1k u 1aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 33
4422:                                     toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa suljettujen alueiden
4423:                                     liikenteen erivapauksien poistamista.
4424: 
4425:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä         alueilla esiintyvän epäterveen kuljetustoiminnan
4426: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-          valvonnan tehostamiseksi ja siinä ilmenevien
4427: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Ber-        epäkohtien poistamiseksi. Kulkulaitosvaliokun-
4428: nerin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         ta, joka edellyttää toivomuksen mukaisten toi-
4429: 1788 (1970 vp.).                                      menpiteiden olevan jo vireillä, ei katso tarpeel-
4430:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut     liseksi puoltaa aloitetta.
4431: asiantuntijana hallitusneuvos Mauno Satulia lii-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4432: kenneministeriöstä ja johtaja Taisto Honkasta         nioittaen ehdottaa,
4433: Suomen Kuorma-autoliitto ry:stä.
4434:    Eduskunta on vuoden 1969 valtiopäivillä                     että toivomusaloite n:o 1788 (1970
4435: lausunut hallitukselle toivomuksen, että se ryh-             vp.) hylättäisiin.
4436: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin ns. suljetuilla
4437:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1971.
4438: 
4439: 
4440: 
4441: 
4442:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet       nen, Knuuttila, Loirokanen, Niinikoski, Orren-
4443: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja        maa, Salmi, Salmivuori ja Tikkanen sekä vara-
4444: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Huotari, Härkö-           jäsenet Jokinen, Myyryläinen ja Nevalainen.
4445: 
4446: 
4447: 
4448: 
4449: 310/71
4450:                      1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 43 (Aloite 1970 Vp.).
4451: 
4452: 
4453: 
4454: 
4455:                                     K u 1k u 1aito s v a 1i o kunnan mietintö n:o 34
4456:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puhelinvälittäjäin
4457:                                 työllisyyden turvaamista siirryttäessä automaattisiin puhelin-
4458:                                 yhteyksiin.
4459: 
4460:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      400 puhelinvirkailijaa siirretty posti- ja lennä-
4461: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       tinlaitoksen muihin tehtäviin.
4462: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Anti-       Puolustusministeriön taholta on valiokun-
4463: lan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o        nalle ilmoitettu, että puolustuslaitos, joka jou-
4464: 1774 (1970 vp.).                                   tuu käyttämään runsaasti varusmiehiä ja vär-
4465:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    vättyjä henkilöitä puhelinvälittäjän tehtävissä,
4466: lut asiantuntijoina pääjohtaja Oiva Saloilaa,      voisi ottaa mm. näihin tehtäviin posti- ja len-
4467: johtaja Veikko Johanssonia ja apulaisjohtaja       nätinlaitoksen palveluksesta vapautuvia edellyt-
4468: Martti Tuhkasta posti- ja lennätinhallituksesta    täen, että heidän vähäistä lisäkouluttamistaan
4469: sekä osastopäällikkö Jorma Korvenheimoa puo-       ja palkkaustaan varten osoitetaan tarvittavat
4470: lustusministeriöstä ja toimistopäällikkö Holger    määrärahat.
4471: Quickiä työvoimaministeriöstä.                        Työvoimaministeriön taholta on niin ikään
4472:                                                    ilmoitettu, että vapautuvia puhelunvälittäjiä
4473:    Posti- ja lennätinhallituksen ilmoituksen       voidaan pienellä koulutuksella sijoittaa erilai-
4474: mukaan puhelinverkon automatisoinnin joh-          siin valtion hallinnon tehtäviin työllisyystilan-
4475: dosta päätoimisten, virkasuhteessa olevien pu-     teesta riippuen. Tarvittavaa lisäkoulutusta var-
4476: helinvirkailijoiden lukumäärä, joka nykyisin on    ten on ammattikasvatushallituksella tarpeelli-
4477: n. 4 500, tulee 15 vuoden aikana asteettain        set määrärahat. Ministeriö tutkii parhaillaan
4478: pienenemään n. 3 500 virkailijalla, joista vaki-   ammattikasvatushallituksen kanssa puheena
4479: naisia ja ylimääräisiä on n. 1 550~1 700.          olevaa kysymystä koko laajuudessaan.
4480: Tämä vähennys tapahtuu osittain luonnollisen          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4481: vaihtumisen, eroamisten, eläkkeelle siirtymisten   nioittaen ehdottaa,
4482: ja kuolemantapausten kautta. Huomattavaa
4483: muihin tehtäviin kouluttamista ja siirtämistä               että toivomusaloite n:o 1774 (1970
4484: myös tarvitaan. Vuodesta 1959 alkaen on yli               vp.) hylättäisiin.
4485:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
4486: 
4487: 
4488: 
4489: 
4490:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-      nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4491: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-      Salmi, Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsen
4492: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-      Jokinen.
4493: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4494: 
4495: 
4496: 
4497: 
4498: 321/71
4499:                       1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 44 (Aloite 1970 Vp.).
4500: 
4501: 
4502: 
4503: 
4504:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 3.5
4505:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakenta-
4506:                                  mista Inarin kunnassa olevaan Angeliin.
4507: 
4508:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       Hankittujen selvitysten perusteella hanketta ei
4509: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        ole pidetty ajankohtaisena. Tie- ja vesiraken-
4510: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Han-      nushallitus tulee sen sijaan polkutievaroilla
4511: hirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen         parantamaan tätä tieyhteyttä siihen kuntoon,
4512: n:o 1806 (1970 vp.).                                että se tyydyttää välttämättömän liikennetar-
4513:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   peen.
4514: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4515: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.              nioittaen ehdottaa,
4516:    Nykyisin johtaa Inarin kunnan Riutulasta n.
4517: 52 km pituinen polkutie Angeliin. Tämän                        että toivomusaloite n:o 1806 (1970
4518: tieyhteyden rakentamisesta maantieksi on myös               vp.) hylättäisiin.
4519: Inarin kunta tehnyt aloitteen vuonna 1964.
4520:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
4521: 
4522: 
4523: 
4524: 
4525:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4526: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       Salmi, Salmivuori ja Tikkanen ·sekä varajäsen
4527: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-       Jokinen.
4528: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4529: 
4530: 
4531: 
4532: 
4533: 322/71
4534:                       1971 Vp . .,.._ Toiv.al.miet. n:o 45 (Aloite 1970 Vp.).
4535: 
4536: 
4537: 
4538: 
4539:                                       K u 1k u 1a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o .36
4540:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Nuasjärven-Mänty-
4541:                                   järven maantien rakentamista.
4542: 
4543:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        aloitteen tarkoittama tieyhteys olisi ,toteutetta·
4544: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         vissa paikallistiehankkeena. Kun paikallistei-
4545: kunnan valmistdevasti käsiteltäväksi ed. Han-        den tekemiseen käytettävissä olevat määrärahat
4546: hirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen          ovat riittämättömät, hankkeen toteuttamisajan-
4547: n:o 1807 ( 1970 vp.).                                kohtaa ei tässä yhteydessä ole mahdollista mää-
4548:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut    ritellä. Näin ollen ja kun hankkeen toteutta-
4549: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-        minen on jo vireillä tielain mukaisessa järjes-
4550: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.               tyksessä, ei aloite anna aihetta enempiin toi·
4551:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen       menpiteisiin.
4552: mukaan Pellon kunta on aikanaan tehnyt esi-             Edellä esitetyn perusteella va:liokunta kun-
4553: tyksen, että suoritettaisiin tutkimus maantien       nioittaen ehdottaa
4554: rakentamiseksi Nuasjärveltä Rattosjärvelle.
4555: Hankittujen selvitysten perusteella ,tie- ja vesi-             että toivomusaloite n:o 1807 (1970
4556: rakennushallitus pitää todennäköisenä, että                 vp.) hylättäisiin.
4557:      Helsingissä 2.3 päivänä maaliskuuta 1971.
4558: 
4559: 
4560: 
4561: 
4562:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta·        nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4563: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-        Salmi, Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsen
4564: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-        Jokinen.
4565: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4566: 
4567: 
4568: 
4569: 
4570: 323/71
4571:                       1911 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 46 (Aloite 1970 Vp.).
4572: 
4573: 
4574: 
4575: 
4576:                                        Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 37
4577:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Aavasaksan itäpuolen
4578:                                    yksityistien rakentamista.
4579: 
4580:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        kentaminen ei ole tieviranomaisten hoidettava
4581: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        asia, vaan tapahtuu se perustettavan tiekunnan
4582: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Han-      toimesta. Yksityisen tien tekemiseen voidaan
4583: hirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen         lain mukaan saada valtionavustusta, jota on
4584: n:o 1808 (1970 vp.).                                anottava lääninhallitukselta.
4585:    Valiakunta on aloitetta käsitellessään kuullut      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4586: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-       nioittaen ehdottaa,
4587: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.
4588:    Toivomusaloitteen johdosta on todettava,                  että toivomusaloite n:o 1808 (1970
4589: että yksityistielain mukaan yksityisen tien ra-            vp.) hylättäisiin.
4590:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
4591: 
4592: 
4593: 
4594: 
4595:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4596: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       Salmi, Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsen
4597: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-       Jokinen.
4598: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4599: 
4600: 
4601: 
4602: 
4603: 324/71
4604:                       1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 47 (Aloite 1970 Vp.).
4605: 
4606: 
4607: 
4608: 
4609:                                        K u 1k u 1aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o .38
4610:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Karungin-Aapajoen
4611:                                    -Raumon paikallistien peruskorjaamista.
4612: 
4613:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä         kallisteiden rakentamista ja parantamista var-
4614: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-          ten on valtion menoarviossa vuosittain yhteis-
4615: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Han-        määräraha. Edellyttäen, että vuoden 1972 me-
4616: hirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen           noarviossa tämä määräraha on riittävä, tie- ja
4617: n:o 1809 ( 1970vp .).                                 vesirakennushallitus tulee suunnitelmansa mu-
4618:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut     kaisesti uudelleen rakentamaan toivomusaloit-
4619: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-         teen tarkoittamalla paikallistiellä olevan Mus-
4620: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.                tajoen sillan. Samassa yhteydessä on tarkoitus
4621:    Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on         suorittaa vähäisiä tien parantamistöitä. Laa-
4622: kiinnitetty huomiota siihen, että nykyisen tie-       jempaa tien parantamista ei toistaiseksi ole
4623: lain voimaantulon jälkeen n. 29 000 km kun-           mahdollista toteuttaa. Näin ollen ja kun asia
4624: nan-, kylä- ja asutusteitä siirtyi paikallisteiksi.   on jo vireillä tie- ja vesirakennushallituksessa,
4625: Pääosa niistä on ollut valtion hoidossa lähes         aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
4626: kymmenen vuotta. Yhä enenevässä määrässä                 Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4627: näillä teillä esiintyy parantamistarpeita. Ni-        nioittaen ehdottaa,
4628: menomaan teillä olevat sillat ovat heikentyneet
4629: ja vaativat pikaisia toimenpiteitä siltojen kor-               että toivomusaloite n:o 1809 (1970
4630: jaamiseksi tai uudelleen rakentamiseksi. Pai-                vp.) hylättäisiin.
4631:       Helsingissä 2.3 päivänä maaliskuuta 1971.
4632: 
4633: 
4634: 
4635: 
4636:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4637: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-         Salmi, Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsen
4638: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-         Jokinen.
4639: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4640: 
4641: 
4642: 
4643: 
4644: 325/71
4645:                       1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 48 (Aloite 1970 Vp.).
4646: 
4647: 
4648: 
4649: 
4650:                                      K u 1k u 1 a i t o s v a 1i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 39
4651:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tiesuunnittelumäärä-
4652:                                  rahojen lisäämistä TVH:n Keski-Pohjanmaan ja Oulun piirin
4653:                                  alueella.
4654: 
4655:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       pitotoimenpiteiden laajuudesta. Eri asteisia ,tie-
4656: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        suunnitelmia on tarkoitus tuottaa siinä laajuu-
4657: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hau-      dessa kuin käytettävissä olevat mahdollisuudet
4658: kipuron ym. yllä mainitun toivomusaloitteen         sallivat ne myös toteuttaa. Suunnittelumäärä-
4659: n:o 1823 ( 1970 vp.).                               rahat jakautuvat eri tie- ja vesirakennuspiirien
4660:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   alueille liikennesuoritteen mukaisesti. Tie- ja
4661: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-       vesirakennushallituksen mielestä ei ole asial-
4662: miä tie- ja veslrakennushallituksesta.              lista varata erillistä korotettua tiesuunnittelu-
4663:    Valtion vuosittaisessa tulo- ja menoarviossa     määrärahaa määrätyn tai määrättyjen tie- ja
4664: on teiden tutkimus- ja suunnittelutoimintaa         vesirakennuspiirien alueilla suoritettavia tutki-
4665: varten yhteismääräraha. Tämän toiminnan             muksia var.ten.
4666: päämäärinä ovat yleisten teiden liikenneolosuh-        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4667: teiden ja tieliikenteen kehityksen selvittäminen    nioittaen ehdottaa,
4668: sekä tieverkon kehittämisen ja tienpitotoimen-
4669: piteiden suunnittelu. Tutkimus- ja suunnitte-                että toivomusaloite n:o 1823 (1970
4670: lutehtävien kysyntä riippuu ensi sijassa tien-             vp.) hylättäisiin.
4671:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
4672: 
4673: 
4674: 
4675: 
4676:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4677: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       Salmi, Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsen
4678: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-       Jokinen.
4679: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4680: 
4681: 
4682: 
4683: 
4684: 326/71
4685:                       1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 49 (Aloite 1970 Vp.).
4686: 
4687: 
4688: 
4689: 
4690:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 40
4691:                                  toivomusaloitteen _johdosta, joka tarkoittaa Takalon-Leppäran-
4692:                                  nan paikallistien ja siihen liittyvän Pyhäjoen yli johtavan sillan
4693:                                  rakentamista.
4694: 
4695:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       n. 50 m - aukkoisen, osittain puurakenteisen
4696: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        sillan tekemisestä. Kun tämä tielain mukainen
4697: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hau-      aloite on edelleen käsittelyn alaisena ja kun
4698: kipuron ym. yllä mainitun toivomusaloitteen         siltasuunnitelmat joudutaan laatimaan uudes-
4699: n:o 1824 (1970 vp.).                                taan nykyisiä kuormituksia vastaaviksi, ei aloite
4700:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimen-
4701: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-       piteisiin.
4702: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.                 Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4703:    Tie ja vesirakennushallituksen ilmoituksen       nioittaen ehdottaa,
4704: mukaan Oulaisten kunta on aikanaan tehnyt
4705: tielain mukaisen aloitteen kysymyksessä olevan               että toivomusaloite n:o 1824 (1970
4706: n. 500 metrin pituisen paikallistien rakenta-              vp.) hylättäisiin.
4707: miseksi. Tällöin on myös laadittu suunnitelma
4708:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
4709: 
4710: 
4711: 
4712: 
4713:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4714: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       Salmi, Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsen
4715: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-       Jokinen.
4716: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4717: 
4718: 
4719: 
4720: 
4721: 327/71
4722:                     1971 Vp. ,- Toiv.al.miet. n:o 50 (Aloite 1970 Vp.).
4723: 
4724: 
4725: 
4726: 
4727:                                      K u 1k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 41
4728:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pyhäjoen-Vihannin
4729:                                  maantien perusparannussuunnitelman aikaansaamista.
4730: 
4731:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       tun liikennelaskennan mukaan liikennemäärä
4732: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        oli n. 140 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa.
4733: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hau-      Tien hoitaminen normaalein kunnossapitotoi-
4734: kipuron ym. yllä mainitun toivomusaloitteen         min ei ole vielä osoittautunut ylivoimaiseksi.
4735: tl:o 1825 ( 1970 vp.).                              Sen vuoksi ja mikäli tien liikenteellinen merki-
4736:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   tys kasvaa, ensi sijaisesti tulevat kysymykseen
4737: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-       tehostettuun kunnossapitoon kuuluvat toimen-
4738: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.              piteet. Muun laatuiset parannukset eivät nyky-
4739:    Tie- ja vesirakennushallituksen käsityksen       vaiheessa ole perusteltuja.
4740: mukaan Vihannln liikenneyhteyksiä sekä Ou-             Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4741: laisten suuntaan että Raaheen on pidetätvä           nioittaen ehdottaa,
4742: varsin hyvinä. Nykyinen maantie Pyhäjoen ja
4743: Viliannin välillä on liikenteelliseltä merkityk-             että toivomusaloite n:o 1825 (1970
4744: seltään varsin vähäinen. Vuonna 1970 suorite-              vp.) hylättäisiin.
4745:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
4746: 
4747: 
4748: 
4749: 
4750:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4751: tleet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-      Salmi, Salmivuori ja Tikkanen sekä varajäsen
4752: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-       Jokinen.
4753: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4754: 
4755: 
4756: 
4757: 
4758: 328/71
4759:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 51 (Aloite 1970 Vp.).
4760: 
4761: 
4762: 
4763: 
4764:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 42
4765:                                   kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat tie- ja
4766:                                   vesirakennuslaitoksen ja postilaitoksen varikon rakentamista
4767:                                   Joensuuhun.
4768: 
4769:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        tama Joensuun aluevaihtokomitea, jonka tehtä-
4770: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        vänä oli selvittää valtion ja Joensuun kaupun-
4771: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Neva-     gin väliset maa-aluetarpeet sekä laatia esitys
4772: laisen ym. toivomusaloitteen n:o 1984 ( 1970        tarvittavasta aluevaihdosta ja sopimusluonnok-
4773: vp.) Joensuun postiautovarikon rakentamisesta       sesta, on 29. 5. 1969 antamassaan mietinnössä
4774: ja ed. Puhakan ym. toivomusaloitteen n:o            tehnyt ehdotuksensa, jonka toteuttaminen mah-
4775: 2078 ( 1970 vp.) TVL:n ja postilaitoksen yh-        dollistaisi myös kysymyksessä olevan yhteis-
4776: teisvarikon rakentamisesta Joensuuhun.              korjaamon perustamisen.
4777:    Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul-       Valtion korjaamotilanteen ,selvittelykomitean
4778: lut asiantuntijoina pääjohtaja Martti Niskalaa      suosittelemista valtion yhteiskorjaamoista Vaa-
4779: tie- ja vesirakennushallituksesta, toimistopääl-    san valtion konekorjaamohanke on edistynyt
4780: likkö Maunu Ilpoista posti- ja lennätinhalli-       niin pitkälle, että kuluvan vuoden menoarvion
4781: tuksesta, rakennusneuvos Erik Wilhelm Silve-        mukaan sitä ryhdytään tänä vuonna rakenta-
4782: niusta liikenneministeriöstä sekä hallitusneuvos    maan. Turun vastaavanlainen korjaamo on
4783: Uuno Havua ja esittelijä Matti Tanneria val-        suunnitteilla. Joensuun yhteiskorjaamohanke
4784: tiovarainministeriöstä.                             sensijaan on juuttunut kiinni kysymyksessä
4785:                                                     olevien virastojen vastustukseen ja valmista-
4786:    Valtioneuvoston vuonna 1962 asettama val-        vien toimenpiteiden hitauteen. Kymmenen
4787: tion korjaamotilanteen selvittelykomitea on         viime vuoden aikana tie- ja vesirakennushal-
4788: 28. 10. 1967 antamassaan mietinnössä suositel-      linnon Joensuun korjaamokysymyksessä ei ole
4789: lut valtion työvirastojen ja liikelaitosten moot-   tapahtunut edistystä ja posti- ja lennätinlaitok-
4790: toriajoneuvo- ja työkonekaluston korjaustoi-        sen kohdalla tilapäisratkaisuna on vuokrasuhde,
4791: minnan paikkakunnallista keskittämistä virasto-     joka on varsin kallis valtiolle. Näin jatkuu
4792: jen yhteiseen ja kaikkien virastojen ulkopuoli-     tilanne siitä huolimatta, että yhteiskorjaamo-
4793: seen puolueettomaan valtion liikelaitoksena toi-    hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset alue-
4794: mivaan korjaamoon, jonka johtoelimen muo-           järjestelyt eivät tiettävästi enää ole asiallisesti
4795: dostaisivat korjaamoa pääasiallisesti käyttävien    esteenä.
4796: virastojen edustajat. Tällaisen yhteiskorjaamon        Kulkulaitosvaliokunnan käsityksen mukaan
4797: perustamista komitea on esittänyt muun muassa       omaksuttu valtion virastojen ja laitosten yh-
4798: Joensuuhun. Nykyinen liikenneministeriö on          teiskorjaamolinja, josta tosin ei ole käytännön
4799: yhtynyt posti- ja lennätinlaitoksen ja tie- ja      kokemuksia, tarjoaa siinä määrin mahdollisuuk-
4800: vesirakennuslaitoksen mielipiteistä poiketen        sia korjaamotoiminnan tehostamiseen sekä si-
4801: komitean yhteiskorjaamoa suosittavaan kan-          joitus- ja käyttömenojen säästöön, että nyt
4802: taan.                                               kysymyksessä olevan Joensuun yhteiskorjaamo-
4803:    Kun sekä posti- ja lennätinlaitoksen että tie-   hankkeen kohdalla ei pitäisi jäädä enää odotta-
4804: ja vesirakennuslaitoksen hallinnassa olevat kor-    maan, vaan käynnissä olevia valmistavia toi-
4805: jaamotilat eivät mahdollista yhteiskorjaamon        menpiteitä olisi joudutettava, koska yhteisva-
4806: aikaansaamista, valtion virastojen ja Joensuun      rikkohankkeen toteuttaminen joka tapauksessa
4807: kaupungin kesken on käyty neuvotteluja alue-        tuo nykytilanteeseen korjausta vasta vuosien
4808:  vaihdosta. Valtioneuvoston vuonna 1967 aset-       kuluttua.
4809: 
4810: 329/71
4811: 2                  1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 51 (Aloite 1970 Vp.).
4812: 
4813:   Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,             posti- ja lennätinlai/!oksen ja tie- ja
4814: valiokunta kunnioittaen ehdottaa eduskunnan             vesirakennuslaitoksen moottoriajoneuvo-
4815: päätettäväksi toivomuksen,                              ja työkonekalusto.n korjaustoiminnan
4816:                                                         keskittämiseksi Joensuussa.
4817:          että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
4818:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
4819: 
4820: 
4821: 
4822: 
4823:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-     nen, Orrenmaa, Procope, Rekonen, Roden,
4824: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-     Salmi, Salmivuoti ja Tikkanen sekä varajäsen
4825: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Huo-     Jokinen.
4826: tari, Härkönen, Jaatinen, Knuuttila, Loikka-
4827:            1971 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. n:o .51 (Aloite 1970 Vp.).
4828: 
4829: 
4830: 
4831: 
4832:                                      E d u s k u n n a n t o i v o m u s posti- ja lennätinlaitoksen ja
4833:                                  vesirakennuslaitoksen korjaustoiminnan keskittämisestä Joen-
4834:                                  suussa.
4835: 
4836:   Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä                  että Hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
4837: :ehty kaksi toivomusaloitetta, jotka tarkoitta-             posti- ja lennätinlaitoksen ja tie- ja
4838: rat tie- ja vesirakennuslaitoksen ja postilaitok-           vesirakennuslaitoksen moottoriajoneuvo-
4839: ;en varikon rakentamista Joensuuhun, ja nyt                 ja työkonekalus~on korjaustoiminnan
4840: wolla oleva Eduskunta, jolle Kulkulaitosvalio-              keskittämiseksi Joensuussa.
4841: mnta on asias,ta antanut mietintönsä n:o 42,
4842: >n päättänyt lausua toivomuksen,
4843:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
4844: 
4845: 
4846: 
4847: 
4848: ·19/71
4849:                    1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 52 (Aloite 1970 Vp.).
4850: 
4851: 
4852: 
4853: 
4854:                                     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
4855:                                 n:o 7 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa ammattikurssi-
4856:                                 toimintaa Etelä-Karjalan metsänhoitopiirissä.
4857: 
4858:   Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi-     tenkin henkilökuntaa puutalousopiston jo ny-
4859: ältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja            kyisin alimitoitetun opettajavoiman tueksi.
4860: tetsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-   Kurssitoiminnan järjestäminen ei ole sidottu
4861: iväksi ed. Huotarin ym. toivomusaloitteen          Patvaanjärven kurssikeskukseen, vaan sitä on
4862: :o 1199 (1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-       mahdollista järjestää puutalousopiston toimes-
4863: unnan päätettäväksi toivomus, että hallitus        ta myös koko maakunnan alueella. Etelä-Karja-
4864: vhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin metsäalan    lan välittömässä läheisyydessä sijaitsee nimit-
4865: mmatdkurssitoiminnan aloittamiseksi Etelä-         täin kolme piirimetsälautakunnan omistamaa
4866: :arjalan metsänhoitopiirin alueella. Kuultuaan     metsäkoulua ( Iitissä, Mäntyharjulla ja Säämin-
4867: siantuntijoina metsäneuvos Tapio Korpelaa          gissä), joiden toimesta järjestettyihin kurssei-
4868: taa- ja metsätalousministeriöstä, tarkastaja       hin myös Etelä-Karjalan metsänomistajia osal-
4869: 'ekka Rönkköä metsähallituksesta ja osasto-        listuu säännöllisesti. Kun näiden koulujen ka-
4870: äällikkö Aarre Aroa Keskusmetsälautakunta          pasiteettia voitaisiin koulumuotoisen opetuksen
4871: 'apiosta valiokunta esittää seuraavaa.             osalta käyttää vielä nykyi,stä paremmin hyväk-
4872:   Metsäoppilaitoksista annetun lain ( 141/64)      si, metsäkoulun rakentamisesta Etelä-Karjalan
4873: mkaan metsäoppilaitoksissa voidaan antaa           piirimetsälautakunnan alueelle on pidättäydyt-
4874: oulumuotoista ja kurssimuotoista opetusta.         ty. Metsänomistajien koulutusta Etelä-Karjalan
4875: :urssimuotoista opetusta voidaan järjestää joko    alueella kehitettäessä on huomio kohdistettava
4876: tetsäoppilaitoksessa tai ~sen toimesta muualla.    Kotkan puutalousopiston Patvaanjärven kurssi-
4877: elkkää kurssitoimintaa varten metsäoppilai-        keskuksen toimintaedellytysten parantamiseen.
4878: >ksia ei nykyist,en säännösten mukaan voida        Kurssitoiminnan järjestämiseen esim. tyhjäksi
4879: erustaa.                                           jääneissä kansakouluissa on vain rajoitetut
4880:   Kun Etelä-Karjalan piirimetsälautakunnan         mahdoHisuudet. Tällaisen järjestelyn onnistu-
4881: Iueella toimii metsäoppilaitoksista Kotkan         miseksi tarvitaan kiinteä kurssikeskus, jonka
4882: uutalousopisto, voidaan sen toimesta järjes-       hallussa on tarpeellinen kalusto sekä käytän-
4883: iä myös metsänomistajille tarkoitettua kurssi-     nön sovellutuksiin välttämättömästi tarvittavaa
4884: >imintaa. Opiston oma kurssikeskus, P·alvaan-      harjoitusmetsää.
4885: irvi, sijaitsee Miehikkälän kunnassa ja siten         Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
4886: eskeisellä paikalla Etelä-Karjalaa. Kurssikes-     nioittaen ehdottaa,
4887: uksen rakennukset ovat vast'ikään valmistu-
4888: eita, joten ulkonaiset puitteet kurssimuotoi-               että toivomusaloite n:o 1199 (1970
4889: len opetukseen ovat hyvät. Tämän opetuksen                vp.) hylättäisiin.
4890: ,htamista ja valvomista varten tarvitaan kui-
4891:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1971 .
4892: 
4893: 
4894:  .Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       Linna, Lottanen, Mustonen, Nikkilä, Puhakka,
4895: eet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-        Raatikainen, Vartia ja Vilmi sekä varajäsen
4896: fhtaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila,     Granvik .
4897: .sunmaa, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H.
4898: 
4899: 
4900: 
4901: ~2/71
4902:                       1971 Vp.-Toiv.al.miet. n:o 53 (Aloite 1970 Vp.).
4903: 
4904: 
4905: 
4906: 
4907:                                      K u 1 k u 1 aito s valiokunnan mietintö n:o 43
4908:                                  toivomusaloitteen josdosta, joka tarkoittaa Korpijärven-Raanu-
4909:                                  järven-Ylipään tien rakentamista.
4910: 
4911:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       paikallistietä. Koska uudesta tieyhteydestä ei
4912: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        koko väliltä ole olemassa tielain mukaista aloi-
4913: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Hanhi-      tetta, ei tie- ja vesirakennushallitus ole voinut
4914: rovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o       turkia yksityiskohtaisesti tien liikenteellistä
4915: 1810 (1970 vp.).                                    merkitystä. Mikäli tiehanke aikanaan tulee ajan-
4916:    V aliakunta on aloitetta käsitellessään kuul-    kohtaiseksi, tulisi se paikallistienä rakennet-
4917: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa     tavaksi ja rahoitettavaksi paikallisteiden teke-
4918: tie- ja vesirakennushallituksesta.                  miseen varattavilla yhteismäärärahoilla.
4919:    Tie- ja vesirakennushallitukselle on tehty          Edelä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4920: aloite noin 2 km:n pituisen Metsälän yksityis-      nioittaen ehdottaa,
4921: tien muuttamisesta yleiseksi tieksi. Tämän aloit-
4922: teen käsittely on vielä kesken. Metsälän tie                 että toivomusaloite n:o 1810 (1970
4923: ,tulisi olemaan osa aloitteen tarkoittamasta               vp.) hylättäisiin.
4924: uudesta tiestä, joka puolestaan yhdistäisi kaksi
4925:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1971.
4926: 
4927: 
4928: 
4929: 
4930:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Huotari, Härkönen, Knuuttila, Loikkanen, Or-
4931: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       renmaa, Rekonen, Roden ja Salmivuori sekä
4932: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa,            varajäsenet Jokinen ja Tarvajärvi.
4933: 
4934: 
4935: 
4936: 
4937: 392/71
4938:                      1971 Vp.- Toiv.aLmiet. n:o 54 (Aloite 1970 Vp.).
4939: 
4940: 
4941: 
4942: 
4943:                                     K u 1 k u 1 aito s valiokunnan mietintö n:o 44
4944:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Muonion-Kittilän
4945:                                 maantien perusparantamista.
4946: 
4947:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     taen huomioon käytettävissä olevat määrärahat
4948: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      ja tiehankkeen kiireellisyysjärjestyksen tie- ja
4949: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Han-      vesirakennushallitus ei vielä ole voinut sisällyt-
4950: hirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen       tää po. tien laajempaa parannusta ohjelmaansa.
4951: n:o 1811 (1970 vp.).                              Tien liikenteellisen merkityksen kasvaessa jou-
4952:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   dutaan harkitsemaan tulevia parannustöitä ja
4953: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa   mm. tehostetun kunnossapidon ulottamista
4954: tie- ja vesirakennushallituksesta.                myös .tälle aloitteen tarkoittamalle tielle.
4955:    Muoniosta Kittilän kautta Rovaniemelle joh-       Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4956: tavasta maantiestä on jo parannettu tieosa Kau-   nioittaen ehdottaa,
4957: konen-Kittilä ja Kitilän kirkonkylän kohta.
4958: Parhaillaan ovat työt käynnissä Alakylän-                  että toivomusaloite n:o 1811 (1970
4959: Kaukosen välillä ja Sirkankylän kohdalla. Ot-            vp.) hylättäisiin.
4960:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1971.
4961: 
4962: 
4963: 
4964: 
4965:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-      Huotari, Härkönen, Knuuttila, Loikkanen, Or-
4966: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-     renmaa, Rekonen, Roden ja Salmivuori sekä
4967: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa,          varajäsenet Jokinen ja Tarvajärvi.
4968: 
4969: 
4970: 
4971: 
4972: 393/71
4973:         1
4974: 
4975: 
4976:         1
4977: 
4978: 
4979: 
4980: 
4981:     1
4982: 
4983: 
4984:     1
4985: 
4986: 
4987: 
4988: 
4989: 1
4990: 
4991: 
4992: 1
4993:                      1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 55 (Aloite 1970 Vp.).
4994: 
4995: 
4996: 
4997: 
4998:                                      K u 1 k u 1 aito s v a 1 i o kunnan mietintö n:o 45
4999:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Nuotiorannan-Por-
5000:                                  timojärven tien rakentamista Ylitornion kunnassa.
5001: 
5002:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      raueta. Kuitenkin on katsottu, että tie saat-
5003: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       taisi ehkä tulla kysymykseen paikallistiehank-
5004: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Hanhi-     keena. Tässä ,tarkoituksessa aloitteesta on han-
5005: rovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o      kittu paikallistielausunnot. Asian alustavassa
5006: 1812 ( 1970 vp.).                                  käsittelyssä tie- ja vesirakennushallituksessa on
5007:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    todettu, ettei hanke toistaiseksi ole ajankoh-
5008: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa    tainen, minkä vuoksi rakennussuunnitelman
5009: tie- ja vesirakennushallituksesta.                 laatimiselle ei vielä ole riittäviä perusteita.
5010:    Tie- ja vesirakennushallitukselle on aikanaan      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5011: tehty aloite aloitteessa tarkoitetun maantien      nioittaen ehdottaa,
5012: rakentamisesta. Kun tie ei tie- ja vesiraken-
5013: nushallituksen mielestä täytä yleisistä teistä              että toivomusaloite n:o 1812 (1970
5014: annetun lain 7 § :n maantielle asettamia liiken-          vp.) hylättäisiin.
5015: teellisiä vaatimuksia, on aloitteen annettu
5016:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1971.
5017: 
5018: 
5019: 
5020: 
5021:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       Huotari, Härkönen, Knuuttila, Loikkanen, Or-
5022: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-      renmaa, Rekonen, Roden ja Salmivuori sekä
5023: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa,           varajäsenet Jokinen ja Tarvajärvi.
5024: 
5025: 
5026: 
5027: 
5028: 394/71
5029:                        1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o .56 (Aloite 1970 Vp.).
5030: 
5031: 
5032: 
5033: 
5034:                                        K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 46
5035:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pessalompolon-Sirk-
5036:                                    kakosken tiesuunnan tutkimista.
5037: 
5038:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päiväl-           via vaatimuksia, minkä vuoksi aloitteen on an-
5039: tä todkokuuta 1970 lähettänyt ku:&ulaitosv:a-          nettu raueta.
5040: lidkunnan v:a~mistavasti käsiteltäväksi ed.                On todennäiköi1stä, että aloitteen tarkoittama
5041: Hanhirovan ym. yllä mainitun toivomusaloit-            uusi 1tieyhteys ei tulisi täyttämään yleiselle
5042: rteenn:o1814 (1970vp.).                                tielle asetettavia vaatimuksia. Kun tie!Llä kui-
5043:    Valliakunta on aloitetta käsitellessään kuul-       'tenJ.dn saattaisi olla merkitystä puutavarakul-
5044: [ut asiantuntijana yli-insinööri Risto Ranka-          j,etuksiHe, olisi tie- ja vesira!kennusha1lituksen
5045: moa tie- ja vesirakennushallitdksesta.                 mielestä harikittava mahdollisudksia rakentaa
5046:    Tie- ja vesirakennushallitukselle on tehty          po. vä1ille metsäautotie.
5047: aloite toivomusaloitteessa tarkoitettuun tiejak-           EdeLlä esitetyn perusteeH:a Vla'1dokunta kunr
5048: soon kmrluvan noin 5,6 km:n pituisen Sirkan            nioit,taen ehdottaa,
5049: -Kaatannes'kosken ylksi,tyrsen tien muuttami-
5050: sesta pailkallistieksi. A!loit1Jeen johdosta suori-             että toivomusaloite n:o 1814 (1970
5051: ~tetussa tielain mukaisessa käs:ittJellyssä on to-            vp.) hylättäisiin.
5052: dettu, että tie ei ~täytä yleiselle tielle asetetta-
5053:       Hels.ingissä 1 päivänä huhti!kuuta 1971.
5054: 
5055: 
5056: 
5057: 
5058:   Asian käsittelyyn validkunnassa ovat otta-           Huotari, Härkönen, Knuuttil:a, Lohl.&anen, Or-
5059: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, va11apuheen-         renmaa, Rekonen, Roden ja SaJmivuori sekä
5060: johtaja Sinikkonen, jäsenet Aas, Asunmaa,              ~rajäsenet Jokrnen ja Tarvajärvr.
5061: 
5062: 
5063: 
5064: 
5065: 395/71
5066:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 57 (Aloite 1970 Vp.).
5067: 
5068: 
5069: 
5070: 
5071:                                        K u 1 k u 1aito s v a 1 i o kunnan mietintö n:o 47
5072:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa polkutien rakenta-
5073:                                    mista Näkkä1än kylään Enontekiön kunnassa.
5074: 
5075:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päi'V~tä        taan vielä jossain määrin tarkistamaan, minkä
5076: toukdkuuta 1970 lähettänyt !kuJtku,laitosvallio-     !jä:Jikeen tie- ja: vesirakennushallitus pyrkii si-
5077: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Han-         joittamaan po. tien ralkentamisen lähivuosien
5078: hivavan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen          ao. määrärahan käyttösuunnitelmaan.
5079: n:o 1815 (1970 vp.).                                     Koska toivomusaloitteessa tarkoitettu pol-
5080:    Valiokunta on aloitetta 1käsiteHessään kuul-      kutiehanlre on edistynyt varsin p1t!kä~le, valio-
5081: lut as1antuntijana yli"ins.iJnööri Risto Rankamoa    kunta kunnioittaen ehdottaa,
5082: tie- ja vesirakennushi]lituksesta.
5083:    Tie- ja vesira!kennusha!llituksen ,toi,mesca on             että toivomusaloite n:o 1815 (1970
5084: laadittu suunnitelma pd1kutien raikentamiseksi               vp.) hylättäisiin.
5085: Pruojärvdtä Näkkälään. Suunnitelmaa joudu-
5086:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1971.
5087: 
5088: 
5089: 
5090: 
5091:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Huotari, Härkönen, Knuuttila, Loikkanen, Or-
5092: neet osaa puheenijohtaja Virtanen, :varapu-          renrrnaa, Relkonen, Roden ja Sa:lmivuori sekä
5093: heenjohtaja Sinlkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa,        varajäsenet Jokinen ja Tarvajärvi.
5094: 
5095: 
5096: 
5097: 
5098: 396/71
5099:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 58 (Aloite 1970 Vp.).
5100: 
5101: 
5102: 
5103: 
5104:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 48
5105:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lassiyhteyden aikaan-
5106:                                  saamista Ounasjoen yli Raattaman ja Ketomellan välisellä polku-
5107:                                  tiellä.
5108: 
5109:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       daan nyikyoloissa !katsoa :tyydyttävän llikenteen
5110: toukokuuta 1970 lähettänyt !kulku!taitosvalio-      asettamat vaatimukset. Mikäli aloitteen •tar-
5111: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Han-        koittamalla pol!kutiellä tulee esiintymään riit-
5112: hirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen         tävästi iiiikennetarvetta, tulee tie- ja vesiraken-
5113: n:o 1820 (1970 vp.).                                nushalHtus tutikimaan mahdo~lismiksia kevyt-
5114:    Va!lioiknnta on a[ohetta käsrteHessään kuul-     rakenteisen lossin sijoittamiseksi Ounas.joen yli
5115: lut asiantunti:jana yli-insinööri Risto Rankamoa    po. polkutie1le.
5116: tie- ja vesiraikennushallituksesta.                    Eddlä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5117:    Raattaman ja Ketomel1an välillä oleva maan-      nioittaen ehdottaa',
5118: tien luonteinen pol!kutie on :tyydyttävässä lii-
5119: kenndkunnossa. Vuoden 1970 työoh~elmaan                        että toivomusaloite n:o 1820 ( 1970
5120: sisältyi Raattaman-Peltovuoman v,ä[isen p&                  vp.) hylättäisiin.
5121: kutien paranta:minen. Tämän to~menpiteen Voi-
5122:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1971.
5123: 
5124: 
5125: 
5126: 
5127:   Asian !käsittelyyn va!lidkunnassa ovat otta-      Huotari, Härlkönen, l<Jluutdla, Loikkanen, Or-
5128: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       renmaa, Rekonen, Roden ja Salm:Wuori sekä
5129: johtaja Sinkkonen, )äsenet Aas, Asunmaa,            varajäs,enet Jdikinen ~ja Tarvajärvi.
5130: 
5131: 
5132: 
5133: 
5134: 397/71
5135:                       1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 59 (Aloite 1970 Vp.)
5136: 
5137: 
5138: 
5139: 
5140:                                    P u o 1 u s t u s asiain v a 1 i o kunnan m i et i n t ö n:o
5141:                                 3 toivomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen varus-
5142:                                 miesten terveydenhuollon parantamisesta.
5143: 
5144:    Eduskunta on pöytäkinjanottein 29 päivältä      ritetaan viivytyksettä ja kokonaisvaltaisesti
5145: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiain-        siten, että puolustuslaitoksen sisäisen lääkintä-
5146: valiokunnalle käsiteltäväksi ed. Hemmin ym.        järjestelmän kehittämisen ohella kiinnitetään
5147: toivomusaloitteen n:o 2220 (1970 vp.) varus-       huomiota sen merkitykseen ja osuuteen valta-
5148: miesten terveydenhuollon parantamisesta. Valio-    kunnallisessa hoitojärjestelmässä. Ed. Hemmin
5149: kunta on kuullut asiantuntijoina lääkintäkontra-   aloitteen mukainen varusmiesten terveyden-
5150: amiraali E. Helskettä pääesikunnasta ja halli-     huollon parantamisesitys olisi tutkittava lää-
5151: tussihteeri T. Siivosta puolustusministeriöstä.    kintähuollon kokonaisjärjestelyn puitteissa.
5152:    Puolustusasiainvaliokunta on mietinnössään         Edellä olevan perusteella puolustusasiain-
5153: n:o 2, mikä käsittelee hallituksen esitystä        valiokunta ehdottaa,
5154: n:o 198 asevelvollisuuslain muutokseksi, toden-
5155: nut asiantuntijalausuntoihin nojautuen, että                että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
5156: puolustuslaitoksen lääkintähuoltoa on kehitet-            Remmin toivomusaloitteen n:o 2220
5157: tävä tehokkuuden lisäämiseksi. Valiokunta edel-           (1970 vp.).
5158: lyttää, että lääkintähuollon parantaminen suo-
5159:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1971.
5160: 
5161: 
5162: 
5163: 
5164:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-       Breilin, Friberg, Heino, Kantola, Knuuttila,
5165: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-       Lepistö, Puhakka, Rönkkö, Suokas, I. Suomi-
5166: puheenjohtaja Koskenniemi ja jäsenet Aas,          nen, H. Westerlund sekä varajäsen Häkämies.
5167: 
5168: 
5169: 
5170: 
5171: 399/71
5172:                        1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 60 (Aloite 1970 Vp.)
5173: 
5174: 
5175: 
5176: 
5177:                                      P u o 1 u s t u s a s i a i n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o
5178:                                  4 toivomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen varus-
5179:                                  miesten ensiapukoulutuksen lisäämisestä.
5180: 
5181:    Eduskunta on pöytäkirjaottein 29 päivältä         tuksia. Eräät liikenneonnettomuustapaukset
5182: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiain-          osoittavat, että varusmiehet ovat pystyneet toi-
5183: valiokunnalle käsiteltäväksi ed. Honkosen ym.        mimaan tilanteen mukaisesti. Suoritettaessa ver-
5184: toivomusaloitteen n:o 2222 ( 1970 vp.) varus-        tailua muiden maiden vastaavaan koulutukseen
5185: miesten ensiapukoulutuksen lisäämisestä. Valio-      voitiin todeta koulutuksemme olevan tarkoituk-
5186: kunta on kuullut asiantuntijana lääkintäkontra-      senmukaisesti järjestetyn Puolustusasiainvalio-
5187: amiraali E. Helskettä pääesikunnasta.                kunta edellyttää kuitenkin, että lääkintähuollon
5188:    Puolustusasiainvaliokunta on mietinnössään        kehittämisen yhteydessä myös parannetaan kou-
5189: n:o 2 käsitellessään Hallituksen esitystä n:o        lutusta ja samalla tehostetaan varusmiesten
5190: 198 asevelvollisuuslain muutokseksi todennut,        ensiapukoulutusta.
5191: että puolustuslaitoksen lääkintähuoltoa on kehi-        Edellä olevan oerusteella puolustusasiain-
5192: tettävä tehokkuuden lisäämiseksi. Mainitun           valiokunta kunnioittaen esittää,
5193: käsittelyn yhteydessä saatujen asiantuntijalau-
5194: suntojen perusteella on valiokunta tullut siihen               että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
5195: tulokseen, että varusmiesten ensiapukoulutus                 Honkosen toivomusaloitteen n:o 2222
5196: on puolustuslaitoksessa hoidettu asiallisesti kä-            (1970 vp.).
5197: sittäen sekä teoreettista koulutusta että harjoi-
5198:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1971.
5199: 
5200: 
5201: 
5202: 
5203:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-         Breilin, Friberg, Heino, Kantola, Knuuttila,
5204: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-         Lepistö, Puhakka, Rönkkö, Suokas, I. Suomi-
5205: puheenjohtaja Koskenniemi ja jäsenet Aas,            nen, H. Westerlund sekä varajäsen Häkämies.
5206: 
5207: 
5208: 
5209: 
5210: 400/71
5211: 1
5212: 1
5213:  1
5214:  1
5215:   1
5216:   1
5217:    1
5218:    1
5219:     1
5220:     1
5221:      1
5222:      1
5223:       1
5224:       1
5225:        1
5226:        1
5227:         1
5228:         1
5229:          1
5230:          1
5231:           1
5232:           1
5233:            1
5234:            1
5235:                      1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 61 (Aloitteet 1970 Vp.).
5236: 
5237: 
5238: 
5239: 
5240:                                      Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
5241:                                   n:o 9 kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat voin
5242:                                   ja margariinin hintasuhteen muuttamista.
5243: 
5244:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29               Valiokunnan saamien selvitysten mukaan oli
5245: 1äivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja           margariinin ja voin hintasuhde vuonna 1958
5246: !letsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-     0.67, vuonna 1967 0.59 ja vuonna 1970 0.49.
5247: äväksi ed. Härkösen ym. .toivomusaloitteen            Hintasuhteiden muutosten on todettu merkin-
5248: t:o 1201 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-        neen huomattaviakin kulutussuhteiden muutok-
5249: :unnan päätettäväksi toivomus, että hallitus          sia, joskin muutkin tekijät ovat olleet asiaan
5250: yhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin voin ku-        vaikuttamassa. Toisaalta on voitu todeta, ettei
5251: uttajahinnan alentamiseksi sekä vastaavasti           tulotason kasvu ole viime aikoina lisännyt voin
5252: !largariinin hinnan korottamiseksi, jotta syys-       kulutusta samassa suhteessa kuin aikaisemmin
5253: :uussa 1967 vallinnut hintasuhde voin ja mar-         ja ettei myöskään voin hinnan ja sen sekä mar-
5254: :ariinin välillä saavutettaisiin, ed. Pekkarisen      gariinin hinnan välisen suhteen muutoksilla ole
5255: m. toivomusaloitteen n:o 1285 (1970 vp.),             enää ollut yhtä suurta vaikutusta voin kulutuk-
5256: :>ssa on ehdotettu eduskunnan päätettäväksi           seen kuin aikaisempina vuosina. Kun lisäksi
5257: oivomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-   otetaan huomioon, että kuluvan vuoden alusta
5258: llenpiteisiin, jotka johtaisivat voin ja marga-       lukien margariinin ja voin hintasuhde on 0.53
5259: iinin hintasuhteen muuttumiseen sellaiseksi,          sekä pehmeän margariinin ja voin hintasuhde
5260: ,ttä voille varmistettaisiin vapaat markkinat         0.86, valiokunta katsoo, ettei ole perusteltua
5261: :otimaassa, ja ed. Uusitalon ym. toivomusaloit-       aihetta toivomusaloitteissa tarkoitettujen toivo-
5262: een n:o 1324 (1970 vp.), jossa on ehdotettu           musten lausumiseen hallitukselle.
5263: duskunnan päätettäväksi toivomus, että halli-            Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5264:  us ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin marga-    nioittaen ehdottaa,
5265:  iinin ja voin hintasuhteen muuttamiseksi voille
5266:  dullisemmaksi. Kuultuaan asiantuntijoina eri-                  että toivomusaloitteet n:ot 1201,
5267:  :oistutkija Lauri Pölkkiä maa- ja metsätalous-              1285 ;a 1324 (kaikki 1970 vp.) hylät-
5268:  llinisteriöstä sekä ylijohtaja Hannes Tiaista               täisiin.
5269:  1aatilahallituksesta valiokunta esittää seuraa-
5270:  aa.
5271:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
5272: 
5273: 
5274: 
5275: 
5276:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-           tila, Asunmaa, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist,
5277: eet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-           H. Linna, Lottanen, Nikkilä, Puhakka, Raati-
5278: lhtaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, An-            kainen ja Vilmi sekä varajäsen Granvik.
5279: 
5280: 
5281: 
5282: 
5283: 29/71
5284:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 62 (Aloitteet 1970 Vp.).
5285: 
5286: 
5287: 
5288: 
5289:                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
5290:                                   n:o 10 kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
5291:                                   turkiseläintarhausta koskevan neuvonta-, tutkimus- ja koetoimin-
5292:                                   nan tehostamista.
5293: 
5294:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29            eläinten Kasvattajain Liitosta valiokunta esittää
5295: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja           seuraavaa.
5296: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-         Käsiteltävinä olevien toivomusaloitteiden pe-
5297: täväksi ed. Korsbäckin ym. toivomusaloitteen          rusteluissa on korostettu toisaalta turkiseläin-
5298: n:o 1226 (1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-         ten tuottamisen, lähinnä minkkitarhauksen,
5299: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus          huomattavaa met!kitystä työllistäjänä, rehunku-
5300: ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin turkiseläin-   luttajana ja vientitulojen tuojana, sekä .toisaalta
5301: tarhausta koskevan neuvonta-, tutkimus- ja koe-       sitä vähäistä tukea, mitä valtion toimesta on
5302: toiminnan tehostamiseksi, ja ed. L. Linnan            annettu turkiseläintarhauksen neuvonta-, tut-
5303: ym. toivomusaloitteen n:o 1246 ( 1970 vp.),           kimus- ja koetoimintaan. Toivomusaloitteiden
5304: jossa on ehdotettu eduskunnan päätettäväksi           perusteluissa esitettyihin tietoihin, jotka valio-
5305: toivomus, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi       kunnan saamien selvitysten mukaan ovat tosi-
5306: toimenpiteisiin Suomen Turkiseläinten Kasvat-         asioita vastaavia, nojautuen valiokunta onkin
5307: tajain Liiton saaman, neuvontatyöhön käytet-          sitä mieltä, että hallituksen toimesta olisi sel-
5308: tävän määrärahan lisäämiseksi kuuden neuvon-          vitettävä, onko ja missä määrin :tarpeen tehos-
5309: tatyötä tekevän konsulentin palkkaamiseksi ja         taa turkiseläintarhausta koskevaa neuvonta-,
5310: että konsulenttien toimialueita määrättäessä eri-     tutkimus- ja koetoimintaa.
5311: tyisesti otettaisiin huomioon kehitysalueilla ole-       Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5312: vien turkistarhojen neuvontatarpeet. Kuultuaan        nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
5313: asiantuntijoina ylijohtaja Tauno Mäkeä maa- ja        toivomuksen,
5314: metsätalousministeriöstä, ylijohtaja Hannes Ti-
5315: aista maatilahallitukses.ta, maatalous- ja metsä-               että hallitus selvityttäisi, onko ja
5316: tieteiden .tohtori Esko Poutiaista maatalouden               missä määrin tarpeen tehostaa turkis-
5317: tutkimuskeskuksesta, toimistopäällikkö Lauri                 eläintarhausta koskevaa neuvonta-, tut-
5318: Lehtosta ammattikasvatushallituksesta ja toi-                kimus- ja koetoimintaa, ja ryhtyisi sel-
5319: minnanjohtaja Åke Qvistiä Suomen Turkis-                     laisiin toimenpiteisiin, joihin selvitys
5320:                                                              ehkä antaa aihetta.
5321:       Helsingissä 2 päivänä huhtilkuuta 1971.
5322: 
5323: 
5324: 
5325: 
5326:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          Asunmaa, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H.
5327: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-          Linna, Lottanen, Nikkilä, Puhakka, Raatikai-
5328: johtaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, AntiJa,       nen ja Vilmi sekä varajäsen Granvik.
5329: 
5330: 
5331: 
5332: 
5333: 4.30/71
5334:         1971 Vp. -      Edusk. toivomus. -      Toiv.al.miet. n:o 62 (Aloitteet 1970 Vp.).
5335: 
5336: 
5337: 
5338: 
5339:                                      E d u s k u n n a n t o i v o m u s turkiseläintarhausta koske-
5340:                                   van neuvonta-, tutkimus- ja koetoiminnan tehostamisesta.
5341: 
5342:   Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä                  että Hallitus selvityttäisi, onko ja
5343: :ehty kaiksi toivomusaloitetta, jotka .tarkoittavat        missä määrin tarpeen tehostaa turkis-
5344: Ul.1kiseläintarhausta koskevan neuvonta-, tutki-           eläintarhausta koskevaa neuvonta-, tut-
5345: nus- ja koetoiminnan tehostamista, ja nyt                  kimus- ja koetoimintaa, ja ryhtyisi sel-
5346: coolla oleva Eduskunta, jolle Maa- ja metsä-               laisiin toimenpiteisiin, joihin selvitys
5347: :alousvaliokunta on asiasta antanut mietintönsä            ehkä antaa aihetta.
5348: 1:0 10, on päättänyt lausua toivomuksen,
5349: 
5350:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
5351: 
5352: 
5353: 
5354: 
5355: H0/71
5356:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 63 (Aloite 1970 Vp.).
5357: 
5358: 
5359: 
5360: 
5361:                                      Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
5362:                                   n:o 11 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä
5363:                                   maankäyttölainsäädännön kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi.
5364: 
5365:   Eduskunta on päätöspöy,täkirjanottein 29         komitean mietintöön kuuluvan maatilalain ja
5366: räivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja        siihen liittyvän lainsäädännön. Maatilalainsää-
5367: 1etsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-   däntötoimikunta jätti nlietintönsä maatalous-
5368: äväksi ed. Bernerin ym. toivomusaloitteen n:o      ministeriölle 25 päivänä tammikuuta 1971. Sa-
5369: 174 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu eduskun-       man kuun 18 päivänä jätti Lapin maatalous-
5370: ,an päätettäväksi toivomus, että hallitus kii-     konlitea I mietintönsä, joka sisältää selvityksen
5371: eellisesti ryhtyisi toimenpiteisiin maankäy,ttö-   Lapin läänin maatalouden nykyisestä tilasta.
5372: tinsäädännön kokonaisuudistuksen aikaansaa-        Kun näin ollen maankäyttölainsäädännön ko-
5373: liseksi ja tähän liittyvän hallinnollisen lain-    konaisuudistus on parhaillaan vireillä ja kun
5374: iiädännön uudelleen järjestämiseksi. Kuultuaan     maataloushallitus ja asutushallitus on vastikään
5375: siantuntijoina ylijohtaja Eino Lähdeojaa maa-      yhdistetty yhdeksi keskusvirastoksi, maatilahal-
5376: t metsätalousministeriöstä sekä toimistopääl-      Iitukseksi, valiokunta ei katso olevan perus-
5377: kkö Martti Siroa maatilahallituksesta valiokun-    teltua aihe,tta käsiteltävänä olevassa toivomus-
5378: a esittää seuraavaa.                               aioitteessa ehdotetun toivomuksen lausumiseen
5379:   1fuatHakomitean jätettyä 27 päivänä maalis-      hallitukselle.
5380:  uuta 1969 maankäy,ttölainsäädännön uudista-          Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5381:  usta tarkoittavan mietintönsä, maatalousminis-    nioittaen ehdottaa,
5382:  ~riö asetti 4 päivänä kesäkuuta 1969 työryh-
5383:  tän, joka otti nimekseen Maatilalainsäädäntö-               että toivomusaloite n:o 1174 (1970
5384:  )imikunta, kiireellisesti tarkistamaan maatila-           vp.) hylättäisiin.
5385:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
5386: 
5387: 
5388: 
5389: 
5390:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        tila, Asunmaa, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist,
5391: eet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-        H. Linna, Lottanen, Nikkilä, Puhakka, Raati-
5392: >htaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, An-         kainen ja Vilmi sekä varajäsen Granvik.
5393: 
5394: 
5395: 
5396: 
5397:  n/71
5398:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 64 (Aloite 1970 Vp.).
5399: 
5400: 
5401: 
5402: 
5403:                                        Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
5404:                                    n:o 12 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa istutustarkoi-
5405:                                    tukseen ja kauppaan kasvatettavien kalojen kansainväliset vaati-
5406:                                    mukset täyttävän tautitarkkailun järjestämistä .
5407: 
5408:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29          .tulevaisuutta ajatellen, olisi maahan aloitteen
5409: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja         mukaan saatava kiireellisesti aikaan asianmuikai-
5410: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-     sesti järjestetty viljeltävien kalojen terveystark-
5411: täväksi ed. Haapasalon ym. toivomusaloitteen        kailu, mitä myös kalojen vienti ulkomaille edel-
5412: n:o 1181 (1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-       lyttää.
5413: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus            Valiokunnan saamien selvitysten mukaan on
5414: ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin istutustarkoi-    maassamme kahden viime vuoden aikana suori-
5415: tukseen ja kauppaan kasvatettavien kalojen kan-     tettu sivutoimisesti parin herrkilön voimin ka-
5416: sainväliset vaatimukset täyttävän tautitarkkai-     lojen tautitarkkailua. Toiminta on siten ollut pe-
5417: lun järjestämiseksi maaham-me. Kuultuaan asian-      rin vaatimatonta, mistä johtuen muun muassa
5418: tuntijoina eläinlääkintöneuvos Klaus Tapania ja      Ruotsin viranomaiset ovat alkaneet suhtautua
5419: ylitarkastaja Heikki Pitkästä maa- ja metsä-         epäillen Suomessa harjoitettavaan kalojen .tauti-
5420: :talousministeriöstä sekä kalastusbiologi Gösta      tarlkkailuun. Toivomusaloitteen perusteluihin
5421: Bergmania Suomen Kalastusyhdistyksestä valio-        yhtyen valiokunta onkin sitä mieltä, että halli-
5422: kunta esittää seuraavaa.                             tuksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin kansainväli-
5423:    Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen pe-        set vaatimukset täyttävän tautitarkkailun tehos-
5424: rustelujen mukaan ei maassamme ole toistai-          tamiseksi.
5425: seksi todettu vaarallisia tarttuvia kalatauteja,        Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5426: jotka ovat aiheuttaneet Ruotsissa, Norjassa ja      nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
5427: ennen kailkkea Tanskassa suuria taloudellisia        vomuksen,
5428: .tappioita kalanviljelyssä. Tähän on ehkä osal-
5429: taan vaikuttanut se tiukka tuontisäännöstely,                  että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5430: jota maassamme on harjoitettu vuodesta 1965                 istutustarkoitukseen ja kauppaan kasva-
5431: lähtien. Kun pelkkää tuontisäännöstelyä ei kui-             teftavien kalojen kansainväliset vaati-
5432: tenkaan voida katsoa riittäväksi toimenpiteeksi             mukset käsittävän tautitarkkailun tehos-
5433: maamme kalakantojen terveyden .turvaamiseksi                tamiseksi.
5434:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
5435: 
5436: 
5437: 
5438: 
5439:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      maa, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna,
5440: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja        Lottanen, Nikkilä, Puhakka, Raatikainen ja
5441: Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila, Asun-        Vilmi sekä varajäsen Granvik.
5442: 
5443: 
5444: 
5445: 
5446: 432/71
5447:            1971 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. n:o 64 (Aloite 1970 Vp.).
5448: 
5449: 
5450: 
5451: 
5452:                                     E d u s k u n n a n t o i v o m u s istutustarkoitukseen ja kaup-
5453:                                 paan kasvatettavien kalojen kansainväliset vaatimukset täyttävän
5454:                                 tautitarkkailun järjestämisestä.
5455: 
5456:    Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä                että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5457: tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa istutus-            istutustarkoitukseen ja kauppaan kasva-
5458: tankoitukseen ja kauppaan kasvatettavien tkalo-           tettavien kalojen kansamväliset vaati-
5459: jen kansainväliset .vaatimukset täyttävän tauti-          mukset käsittävän tautitarkkailun tehos-
5460: tarkkailun järjestämistä, ja nyt koolla oleva             tamiseksi.
5461: Eduskunta, jolle Maa- ja metsätalousvaliokunta
5462: on asiasta antanut mietintönsä n:o 12, on päät-
5463: tänyt lausua toivomuksen,
5464:      Helsingissä 23 päivänä huht1kuuta 1971.
5465: 
5466: 
5467: 
5468: 
5469: 533/71
5470:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 65 (Aloitteet 1970 Vp.).
5471: 
5472: 
5473: 
5474: 
5475:                                       M a a- j a m e t s ä t a 1o u s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö
5476:                                   n:o 13 kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
5477:                                   kalataloushallinnon kehittämistä.
5478: 
5479:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi-         Kalataloushallinnossa on 1 päivänä maalis-
5480: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja met-        kuuta 1971 suoritettu uudelleenjärjestely, jol-
5481: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-      loin aikaisemmin maataloushallituksen kala-
5482: väksi ed. Landströmin ym. toivomusaloitteen          talousosastolle kuuluneet .tehtävät on siirretty
5483: n:o 1238 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-       välittömästi maa- ja metsätalousministeriön toi-
5484: kunnan päätettäväiksi toivomus, että hallitus        mesta suoritettaviksi. Kun lisäksi otetaan huo-
5485: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin kalatalous-   mioon, että valtioneuvosto on 22 päivänä heinä-
5486: hallinnon tehokkaan piiriorganisaation luomi-        kuuta 1970 asettanut komitean, jonka tehtä-
5487: seksi, ja ed. Sinisalon ym. toivomusaloitteen        vänä on 1 päivään syyskuuta 1971 mennessä
5488: n:o 1309 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-       tarkistaa Kalastusneuvontatoimikunnan mie-
5489: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus         tintö kalatalousneuvonnan keskittämisestä, va-
5490: ryhtyisi valmistelemaan sellaisia uudistuksia,       liokunta katsoo, ettei ole perusteltua aihetta
5491: että kalataloutta kehitetään itsenäisenä kokonai-    käsiteltävinä olevissa 1toivomusaloitteissa ehdo-
5492: suutena ja sen 1taloudellinen ja hallinnollinen      tettujen toivomusten lausumiseen hallitukselle.
5493: johto keskitetään. Kuultuaan asiantuntijoina yli-       Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5494: tarkastaja Heikki Pitkästä maa- ja metsätalous-      nioittaen ehdottaa,
5495: ministeriöstä ja kalastusbiologi Gösta Bergmania
5496: Suomen Kalastusyhdistyksestä valiokunta esit-                   että toivomusaloitteet n:o 1238 ja
5497: tää seuraavaa.                                                1309 (kumpikin 1970 vp.) hylättäisiin.
5498:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
5499: 
5500: 
5501:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      maa, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna,
5502: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja        Lottanen, Nikkilä, Puhakka, Raatikainen ja
5503: Nevalainen, jäsenet A-K. AaLto, Antila, Asun-        Vilmi sekä varajäsen Granvik.
5504: 
5505: 
5506: 
5507: 
5508: 433/71
5509:                    j
5510:                   j
5511:                  j
5512:                 j
5513:                j
5514:               j
5515:              j
5516:             j
5517:            j
5518:           j
5519:          j
5520:         j
5521:        j
5522:       j
5523:      j
5524:     j
5525:    j
5526:   j
5527:  j
5528: j
5529:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 66 (Aloite 1970 Vp.).
5530: 
5531: 
5532: 
5533: 
5534:                                      P u o 1 u s t u s asiain v a Ii o kunnan mietintö n:o
5535:                                  5 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
5536:                                  sisällyttämistä hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno-
5537:                                  arvioksi vuodelle 1971.
5538: 
5539:    Eduskunta on pöytäkirjaottein 29 päivältä          Sen johdosta ettei valiokunta ole ehtinyt kä-
5540: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiainva-      sitellä edellä mainittuja aloitteita ennen kuin
5541: liokunnalle käsiteltäväksi ed. Hanhirovan          hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi
5542: toiv.al. n:o 2219 ( 1970 vp.) korotetusta mää-     vuodelle 1971 annettiin eduskunnalle, valiokun-
5543: rärahasta puolustus- ja rajavartiolaitoksen vir-   ta ·kunnioittaen ehdottaa,
5544: kamiehille maksettavaa siirtorahaa varten ja
5545: ed. Mäki-Hakolan ym . .toiv.al. n:o 2228 ( 1970             että toivomusaloitteet n:o 2219
5546: vp.) määrärahasta Ilmajoen lääkintävarikon ra-            (1970 vp.) ja 2228 (1970 vp.) kat-
5547: kennustöiden aloittamiseen.                               sottaisiin rauenneiksi.
5548:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1971.
5549: 
5550: 
5551: 
5552: 
5553:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-       Breilin, Heino, Kantola, Knuuttila, Lepistö,
5554: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-       MattHa, Puhakka, Suokas ja Tarvajärvi sekä
5555: puheenjohtaja Koskenniemi ja jäsenet Aas,          varajäsen Pekonen.
5556: 
5557: 
5558: 
5559: 
5560: 450/71
5561:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 67 (Aloite 1970 Vp.).
5562: 
5563: 
5564: 
5565: 
5566:                                       Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
5567:                                   n:o 6 toivomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen Utin
5568:                                   kasarmirakennusten uusimisesta.
5569: 
5570:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       työllisyystiJ.anteen   määrittämissä   puitteissa,
5571: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiain-        minkä lisäksi joukko-osastojen silrrot paikka-
5572: valio.kumalle käsiteltäväksi ed. Häkämiehen        kunnalta toiselle vaikuttavat ratkaisuihin.
5573: ym. toivomusaloitteen n:o 2223 ( 1970 vp.)            Puolustusasiainvaliokoota on todennut, että
5574: Utin lka.sarmirakennusten uusimisesta. Valio-      puolustuslaitoksen talonrakennustoimintaa hoi-
5575: kunta on ~uullut asiantuntijoina osastopäällik-    detaan asiallisin perustcin. Puolustusministeriö
5576: kö V. Nokoa ja sosiaalitarkastaja Aattttur Paa-    huolehtii siitä, että Utin varuskunnassa varus-
5577: sosta puolustusministeriöstä.                      miesten majoitusolosuhteet kalronaisjärjestelyn
5578:    Utin varuskuntaan on sijoitettu Laskuvarjo-     puitteissa saatetaan asialliselle tasolle. Valio-
5579: jääkärikoulu ia Kuljetuslentolaivue, joiden va-    kunta katsoo, että si:llä ei tässä vaiheessa ole
5580: rusmiesvahvuus :tällä hetkellä on 232 miestä.      aihetta esirttää muutoksia puolustuslaitoksen
5581: Näistä on 100 miestä majoitettuna vuonna           val.takunnalliseen rakentamisjärjestykseen.
5582: 1967 rakennettuun kasarmiin ja loput on sijoi·        Edellä olevan perusteella puolustusasiain-
5583: tettuna parakkeihin. Suunnitellut joukko-osas-     valiokunta kunnioittaen esittää,
5584: tojen siirrot vähentävät muutaman vuoden ku-
5585: luttua tilantarvetta.                                        että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
5586:    Puolustuslaitoksen rakennustoiminta perus-              Häkämiehen ym. toivomusaloitteen n:o
5587: tuu pitkän tähtäyksen ,suunnitteluun. Tarki:s-             2223 (1970 vp.).
5588: tuksia suoritetaan säännöllisesti määräraha- ja
5589:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1971.
5590: 
5591: 
5592: 
5593: 
5594:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-       Heino, Knuuttila, Lepistö, Suokas, 1. Suomi-
5595: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-       nen ja H. Westerlund sekä varajäsenet Korte-
5596: puheenjohtaja Koskenniemi ja jäsenet Breilin,      salmi, Ensio Laine ja Pekonen.
5597: 
5598: 
5599: 
5600: 
5601: 478/71
5602:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 68 (Aloite 1970 Vp.).
5603: 
5604: 
5605: 
5606: 
5607:                                       Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
5608:                                   n:o 7 toivomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen Luo-
5609:                                   Detjärvelle siirrettävien joukkojen siirtymisajankohdista.
5610: 
5611:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        aikaansaatava mainittuun ajankohtaan mennes-
5612: touikokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiain-         sä lähinnä kantahenkilökunnan amtlltoja n. 40
5613: valiokunnalle käsiteltäväksi ed. Jaatisen ym.        kappaletta.
5614: toivQlllusaloitteen n:o 2224 ( 1970 vp.) Luo-           Puolus,tusasiainvaliokunta on todennut, että
5615: netjärvelle siirrettävien joukikojen siirtymäajan-   puolustuslaitoksen rakennustoimintaa hoide-
5616: kohdista. Valioknnta on kuullut asiantuntijoina      taan suunnitdmallisesti pitkällä tähtäyksellä.
5617: osastopääilli;kkö V. Nokoa ja sosiaalitarkastaja     Suunni«!lmat tarkistetaan tarvittaessa myönne-
5618: Ar:ttur Paasosta puolustusministeriöstä.             tyt määrärahat ja myös työllisyystilanne huo-
5619:    Luonetjärven vruskunnan rakennustoiminta          mioon ottaen. Puolustusasiainvaliokunta ei ,täs-
5620: liittyy osana puolustuslaitoksen valt!akunnalli-     sä vaiheessa katso olevan aihetta puuttua puo-
5621: seen ralrennussuunnitelmaan. Tämä varuskunta         lustusla1toksen rakennustoiminnan kokonaisval-
5622: kuu~uu myös niihin alueisiin, joiden kehlttä-        taiseen järjestelmään. Luonetjärven uudisraken-
5623: miseen vaikuttavat joukko-osastojen siittosuun-      nustarve sisältyy puolustuslaitoksen rakennus-
5624: nitelmat. Luonetjärveltä muuttaa ,vuosien            suunni«!lmiin.
5625: 1973-74 aikana joukkoja Rovaniemelle, jol-              Edellä olevan perusteella puolust:llsUiainva-
5626: loin on edellytykset siirtää laitoksia Helsin-       liokunta kunnioittaen esittää,
5627: gistä Luonetjärvelle. Tässä vaiheessa on siis
5628: rakennustoiminnan loppuun saaJttaminen Rova-                  että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
5629: niemellä tärkeätä. Siirtosuunnitelman toteutta-             Jaatisen ym. toivomusaloitteen n:o 2224
5630: minen aiheuttaa sen, että Luonetjärvelle oHsi               (1970 vp.).
5631:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1971.
5632: 
5633: 
5634: 
5635: 
5636:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-         Heino, Knuutttila, Lepistö, Suokas, 1. Suomi-
5637: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-         nen ja H. Westerlund sekä varajäsenet Korte-
5638: puheenjohtaja Koskenniemi ja jäsenet Breilin,        salmi, Ensio Laine ja Pelkonen.
5639: 
5640: 
5641: 
5642: 
5643: 479/71
5644:                        1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 69 (Aloite 1970 Vp.).
5645: 
5646: 
5647: 
5648: 
5649:                                       P u o 1 u s t u s asiain v a Ii o kunnan m i e t i n t ö n:o
5650:                                   8 toivomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen Seinäjoen
5651:                                   sotilaspiirin henkilökunnan asuntotalon rakentamisesta.
5652: 
5653:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä         heuttaisi uusien työkohteiden aloittaminen työ-
5654: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiain-           voiman hajoittamisen ja hidastaisi ,täten raken-
5655: valiokunnalle käsiteltäväksi ed. Mäki-Hakolan         nustoiminnan sunniteltua toteuttamista. Lä-
5656: ym. toivomusaloitteen n:o 2227 (1970 vp.).            hinnä työllisyyspoliittiset kysymykset ovat ai-
5657: Seinäjoen sotilaspiirin henkilökunnan asunto-         heuttaneet sen, että Seinäjoella ei ole saatu
5658: talon rakentamisesta. Valiokunta on kuullut           avatuksi työmaata sotila~piirin henkilöstön
5659: asiantuntijoina osastopäällikkö V. Nokoa ja           asuntojen rakentamiseksi.
5660: sosiaalitarkastaja Arttur Paasosta puolustus-            Puolustusasiainvaliokunta on todennut, että
5661: ministeriöstä.                                        puolustuslaitoksen rakennustoiminta perustuu
5662:    Seinäjoen sotilaspiirin henkilökunta asuu          pitkän 1tähtäyksen suunnitteluun, mitä tarvit-
5663: pääasiassa vanhoissa puurakennuksissa, jotka          taessa tarkistetaan myös työllisyystilanne huo-
5664: eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. Valtion            mioon ottaen. Seinäjoen sotilaspiirin asuintalo
5665: ra:kennuswimikunta asetti ensimmäiselle sijalle       sisältyy puolustusministeriön rakennussunnitel-
5666: Sdnäjoen virastotalon rakentamisen, johon oli         miin ja toteutetaan mahdollisuuksien avau-
5667: varattu toimistotilat sotilaspiirin esikuntaa var-    tuessa.
5668: ten. Taloon sijoitettiin myös sotilaspiirin päälli-      Edellä olevan perusteena puolustusasiain-
5669: kön vitka-asunto. Virastotalo on ollut käy-           valiokunta kunnioittaen esittää,
5670: tössä vuodesta 1968 lähtien.
5671:    Puolustuslaitoksella on tällä hetkellä toimin-              että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
5672: nassa 25 työmaata. Kokonaisuuden kannalta on                 Mäki-Hakolan ym. toivomusaloitteen n:o
5673: tarkoituksenmukaista, että työt näissä koh-                  2227 (1970 vp.).
5674: teissa suoritetaan loppuun. Nykytilanteessa ai-
5675:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1971.
5676: 
5677: 
5678: 
5679: 
5680:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa ottaneet       Knuuttila, Lepistö, Suokas, I. Suominen ja
5681: osaa puheenjohtaja S. Westerlund, varapuheen-         H. Westerlund sekä varajäsenet Kortesalmi,
5682: johtaja Koskenniemi ja jäsenet Breilin, Heino,        Ensio Laine ja Pekonen.
5683: 
5684: 
5685: 
5686: 
5687: 480/71
5688:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 70 (Aloite 1970 Vp.).
5689: 
5690: 
5691: 
5692: 
5693:                                       Puolustusasiainvaliokunnan mietintö
5694:                                   n:o 9 toivomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
5695:                                   Dragsvikin varuskunta-alueen rakennustöiden nopeammasta to-
5696:                                   teuttamisesta.
5697: 
5698:    Eduskunta on pöytälkil.janotJtein 29 päivältä   miswnee vuoden 1972 alkupuoliskolla. Huo-
5699: toulkokuuta 1970 lähe~yt puolustusasiainva-        mattava on, että työllisyyskysymysten asialli-
5700: liokunnalle käsiteltäväksi ed. Procopen ym.        nen hoito aiheuttaa töiden lopettamisen määrä-
5701: toivomusaloitteen n:o 2230 ( 1970 vp.) Drags-      ajaksi tietyissä kohteissa valtakunnan alueella.
5702: vikin varuskunta-alueen rakennustöiden no-         Tämä ,tapahtuu usein kesäisin.
5703: peuttamisesta. Valiokunta on kuullut asiantnn-        Puolustusasiainvaliokunta on todennut, että
5704: cijoina osastopäällikkö V. Nokoa ja sosiaalitar-   puolustuslaitoksen rakennustoiminta tapahtuu
5705: kastaja Anttur Paasosta puolustusministeriöstä.    suunnitelmallisesti ja valtakunnan puitteissa
5706:    Dragsvikin varusikunnassa on helmikuussa        myös kokonaisvaltaisesti. ValiOkunta katsoo,
5707: 1971 saatu valmiiksi aloitteessa mainitut 12       että Dragsvikin varuskunnan rakennustilanteen
5708: ka:ntahenki:lökunnan asuntoa. Seuraavana raken-    parantamiseksi annettu puolustusministeriön
5709: nuskohteena on keittiö- ja ruokailurakennus,       selvitys on asåallinen ja sosiaalisten olojen !ke-
5710: minkä puolustustn.1nisteriö on valinnut ensim-     hittämisen kannalta tarkoituksenmukainen.
5711: mäiseksi kohteeksi nykyisen vastaavan raken-          Edellä olevan perusteella puolustusasiainva-
5712: nuksen huonon kunnon takia. Tähän työhön           liokunta kunnioittaen esittää,
5713: llittyen on tarkoitus kunnostaa Jisää 12 asun-
5714: toa ja rakentaa uusi lastentarha. Aloitooessa               että Eduskunta pääNäisi hylätä ed.
5715: mainittu päävartio-, pa!loasema- ja soittokunta-          Procopen ym. toivomusaloitteen n:o
5716: rakennus, minkä rakentaminen oli <tilapäisesti            2230 (1970 vp.).
5717: keskeytettävä, on nyt sisustusvaiheessa ja val-
5718:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1971.
5719: 
5720: 
5721: 
5722: 
5723:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-       Heino, Knuuttila, Lepistö, Sudkias, I. Suomi-
5724: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-       nen ja H. Westerlund sekä varajäsenet Korte-
5725: puheenjohtaja Koskenniemi ja jäsenet Breilin,      salmi, Ensio Laine ja Pekonen.
5726: 
5727: 
5728: 
5729: 
5730: 481/71
5731:                       1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 71 (Aloite 1970 Vp.).
5732: 
5733: 
5734: 
5735: 
5736:                                       M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö
5737:                                    n:o 14 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maatilatalou-
5738:                                    den rakennerationalisoinnin aikaansaamista kehitysalueen 1 vyö-
5739:                                    hykkeellä.
5740: 
5741:    Eduskunta on päätöspöytäilcirjanotteå.n 29            Maankäyttölainsäädännön kokona1suudistus
5742: Jäivältä toukokuuta 1970 Jähettänyt maa- ja           on parhaillaan valmistelun alaisena. Kun lisäksi
5743: netsätalousvaliokuntaan valmistelervasti käsitel-     Lapin maatalouskomitea, joka 18 päivänä tam-
5744: :äväksi ed. Han.hirovan ym. toivomusaloitteen         mikuuta 1971 on antanut I mietintönsä, par-
5745: :1:0 1182 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-       haihlaan jatkaa työtään laatiakseen maatilata-
5746: runnan päätettäväksi toivomus, että hallitus          louden kehittämisohjelmn Lapin Jääniä varten,
5747: :yhtyisi kiir:eellisesti toimenpiteisiin kehitys-     valiokunta ei katso olevan aihetta aloitteessa
5748: llueen I vyöhykkeellä maatilatalouden rakenne-        tarkoitetun toivomuksen lausumiseen hallituk-
5749: rationalisoinnin aikaansaamiseksi ja tilojen elin-    selle.
5750: {elpoistamiseksi. Kuultuaan asiantuntijoina yli-         Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5751: iohtaja Eino Lähdeojaa maa- ja metsätalous-           nioittaen ehdottaa,
5752: ninisteriöstä ,sekä toimistopäällikkö Martti Si-
5753: roa maatilahallituksesta valiokunta esittää seu-                  että toivomusaloite n:o 1182 (1970
5754: raavaa.                                                        vp.) hylättäisiin.
5755: 
5756:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
5757: 
5758: 
5759: 
5760: 
5761:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lotta-
5762: :leet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-          nen, Mustonen, Puhakka, Raatikainen, H. Wes-
5763: iohtaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila,        terlund ja Vilmi sekä varajäsen L. Linna.
5764: 
5765: 
5766: 
5767: 
5768: 184/71
5769:                       1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 72 (Aloite 1970 Vp.).
5770: 
5771: 
5772: 
5773: 
5774:                                     M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a Ii o k u nn a n m i e t i n t ö
5775:                                  n:o 15 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimuksen
5776:                                  suorittamista Tengeliönjoen vesistön tulvatilanteen parantami-
5777:                                  seksi.
5778: 
5779:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29          mutta Luonionkoskessa suuresta nopeudesta
5780: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja         johtuen jäähtyy alle Oo C ja aiheuttaa jäätymi-
5781: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-    sen heti, kun veden nopeus kosken alapäässä
5782: täväksi ed. Hanhirovan ym. toivomusaloitteen        alenee. Niin kauan kuin kosket olivat perkaa-
5783: n:o 1186 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-      matta, väyläkivet kohottivat jään katokseksi,
5784: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus        joten alijäähtymistä ei tapahtunut tai jäähty-
5785: ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin tutkimuk-   minen oli harvinaista, paitsi aivan jokisuulla.
5786: sen suorittamiseksi Tengeliönjoen vesistön tul-     Jäähtymisalttiutta lisää se, että väylä on sekä
5787: vatilanteen parantamiseksi. Kuultuaan asian-        Luonionkoskessa että Tiskinivassa leveä ja ve-
5788: tuntijoina hallitusneuvos Paavo Väisästä maa-       den syvyys hyvin pieni.
5789: ja metsätalousministeriöstä sekä vesihallinto-         Lapin vesipiirin vesitoimisto on esittänyt
5790: neuvos Runo Savisaarta vesihallituksesta va-        vesihallitukselle, että asian edelleen selvittä-
5791: liokunta esittää seuraavaa.                         mistä varten myönnettäisiin tutkimusmääräraha.
5792:     Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen perus-   Vesihallitus on kuitenkin pyytänyt vesipiiriltä
5793:  teluissa on mainittu tuhatilanteen Tengeliön-      vielä lisäselvityksiä. Kun asia joka tapauksessa
5794: joen vesistössä viime vuosina huonontuneen.         on parhaillaan vireillä, valiokunta ei katso ole-
5795: Syynä tähän saattaa perustelujen mukaan olla        van aihetta aloitteessa ehdotetun toivomuksen
5796: muun muassa laajat ojitustyöt ja paljaaksihak-      lausumiseen hallitukselle.
5797: kuut joen vesistöalueella.                             Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5798:     V aliakunnan saaminen selvitysten mukaan        nioittaen ehdottaa,
5799: Lapin vesipiirin vesitoimiston käsitys asiasta on
5800: seuraava. Kun Tengeliönjoen järvialtaitten ver-                  että toivomusaloite       n:o    1186
5801: rattain kylmä pintavesi purkautuu jokeen, se                 (1970 vp.) hylättäisiin.
5802: välillä Miekojärvi-Luonionkoski pysyy sulana,
5803:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
5804: 
5805: 
5806: 
5807: 
5808:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Järvenpää, Lepis.tö, Lillqvist, H. Linna, Lotta-
5809: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-        nen, Mustonen, Puhakka, Raatikainen, H.
5810: johtaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila,     Westerlund ja Vilmi sekä varajäsenen L. Linna.
5811: 
5812: 
5813: 
5814: 
5815: 485/71
5816:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 73 (Aloite 1970 Vp.).
5817: 
5818: 
5819: 
5820: 
5821:                                       M a a- j a m e t s ä t a 1o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö
5822:                                    n:o 16 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Nilsiän ja
5823:                                    Säyneisten kunnissa olevien Siikajärven ja Ala-Luostajärven
5824:                                    säännöstelyn aloittamista.
5825: 
5826:   Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29             kitystä uitolle eikä voimataloudelle. Pisanvir-
5827: )äivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja           ran perkaus aiheuttaisi haitto~a 12 km2 suu-
5828: netsätalausvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-      ruisen Ala-Siikajärven kalataloudelle ja alentaisi
5829: :äväksi ed. Pekkarisen ym. toivomusaloitteen          maisemallisesti varsin kauniin .&Ia-Siikajärven
5830: 1:0 1289 (1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-         arvoa. Vähäisillä väylän siivousluontoisilla per-
5831: mnnan päätettäväksi toivomus, että hallitus           kauksilla ei Pisanvirran yläpuolisia tulvaveden-
5832: :yhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin NiLsiän ja     pintoja voida merkittävästi alentaa. Onkin kat-
5833: 5äyneisten kunnissa olevien Siikajärven ja            sottu, ettei Pisanvirran perkauksen toimeen-
5834: 1\.la-Luostajärven vedenpinnan alenta:mis- ja         panoa voida pitää tarkoituksenmukaisena.
5835: curvavesisäännöstelytöiden aloittamiseksi. Kuul-         Ala-Siikajärven yläpuolella Luostanjoessa ja
5836: tuaan asiantuntijana toimistopäällikkö Simo           Ylä-Siikajärven alueella voidaan toteuttaa erilli-
5837: \1uotialaa vesihallituksesta valiokunta esittää       siä perkauksia, joiden toimeenpano ei edellytä
5838: >euraavaa.                                            Pisanvirran perkausta. Eräitä näistä toimen-
5839:    Pisanvirta sijaitsee Säyneisten kunnassa Vuot-     piteistä voidaan pitää tarpeellisina ja niitä
5840: iärven ja Ala-Siikajärven välillä. Valiakunnan        koskevat yksityiskohtaiset selvitykset ovat Kuo-
5841: ;aamien tietojen mukaan on Kuopion maan-              pion vesipiirissä tutkittavina.
5842: viljelysinsinööripiirin toimesta S'elvitetty Pisan-      Edellä lausutun perusteella valiokunta ei ole
5843: virran perkauksen ja siihen liittyvän Ala- ja         asettunut toivomusaloitetta puoltamaan, vaan
5844: Ylä-Siikajärven järjestelyä. Ala- ja Ylä-Siikajärvi   kunnioittaen ehdottaa,
5845: )Vat tulvan aikana samassa tasossa, mutta muu-
5846: boin erillisiä järviä. Selvityksen perusteella on                että toivomusaloite n:o 1289 (1970
5847: todettu, ettei Pisanvirran perkauksella ole mer-               vp.) hylättäisiin.
5848:      Helsingissä 23 päivänä huhtvkuuta 1971.
5849: 
5850: 
5851: 
5852: 
5853:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet       paa, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lottanen,
5854: )Saa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja         Mustonen, Puhakka, Raatikainen, H. Wester-
5855: Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila, Järven-       lund ja Vilmi selkä varajäsen L. Linna.
5856: 
5857: 
5858: 
5859: 
5860: ~86/71
5861:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 74 (Aloite 1970 Vp.).
5862: 
5863: 
5864: 
5865: 
5866:                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
5867:                                    n:o 17 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa viljavaraston
5868:                                    rakentamista 1tä-Uudellemaalle.
5869: 
5870:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29               Kun päätuotantoalueitten varastopisteet ovat
5871: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja           saavuttaneet tai saavuttamassa kapasiteetin,
5872: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-      josta niitä ei ole ,tarkoituksenmukaista lisätä,
5873: täväksi ed. H. Westerlundin ym. 'toivomus-            näyttää ilmeiseltä, että on tarpeen perustaa
5874: aloitteen n:o 1345 (1970 vp.), jossa on ehdo-         myös uusi varastopiste lähinnä Etelä-Suomeen.
5875: tettu eduskunnan päätettäväksi toivomus, että         Valiokunnan saamien selvitysten mukaan tulisi
5876: hallitus kiireellisesti ryhtyisi tarpeellisiin toi-   tällöin ehkä varteenotettavimpana sijoituspaik-
5877: menpiteisiin mahdollisuuksien luomiseksi Val-         kana kysymykseen Itä-Uusimaa. Tämän vuoksi
5878: tion Viljavarastolie viljavaraston rakentamiseen      ja kun käyttökelpoisten tonttien saaminen on
5879: ltä-Uudellemaalle. Kuultuaan asiantuntijoina          vaikeutumassa vuosi vuodelta sekä huomioon
5880: ylijohtaja Eino Lähdeojaa maa- ja metsätalous-        ottaen ne asiatiedot, jotka toivomusaloitteen
5881: ministeriöstä, toimitusjohtaja Risto Vasaraa          perusteluissa on es1tetty ja jotka, kuten valio-
5882: Valtion Viljavarastosta, agrologi Arvo Handoli-       kunnalle on ilmoitettu, ovat tosiasioita vastaa-
5883: nia Maataloustuottajain Keskusliitosta ja agro-       via, valiokunta on sitä mieltä, että hallituksen
5884: rlOmi Tor Nymalmia Svenska Lantbruksprodu-            olisi jo •tässä vaiheessa selvitettävä, olisiko Itä-
5885: :enternas Centralförhundista valiokunta esittää       Uudellemaalle perustettava Valtion Viljavaras-
5886:  >euraavaa.                                           ton alainen viljavarasto.
5887:    Valtion Viljavaraston rakennusohjelman to-            Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5888:  teuttaminen on viime vuosina tapahtunut yksin-       nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
5889:  )maan varastolaajennuksen linjaa noudattaen.         toivomuksen,
5890:  fämä rakennustapa on osoittautunut myös ta-
5891:  :oudellisesti edulliseksi. Laajennukset ovat kes-               että hallitus selvityttäisi, olisiko Itä-
5892:  dttyneet päätuotanto- ja kulutusalueille, joissa             Uudellemaalle perustettava Valtion Vil-
5893:  "arastotilojen tarve on ollut ja on edelleenkin              javaraston alainen viljavarasto, ja ryh-
5894:  murin.                                                       tyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joihin
5895:                                                               selvitys ehkä antaa aihetta.
5896:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
5897: 
5898: 
5899: 
5900: 
5901:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lotta-
5902:  leet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-         nen, Mustonen, Puhakka, Raatikainen, H. Wes-
5903:  ohtaja Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila,       terlund ja Vilmi sekä varajäsen L. Linna.
5904: 
5905: 
5906: 
5907: 
5908:  87/71
5909:           1971 Vp.- Edusk. toivomus. -        Toiv.al.miet. n:o 74 (Aloite 1970 Vp.).
5910: 
5911: 
5912: 
5913: 
5914:                                     E d u s k u n n a n t o i v o m u s viljavaraston rakentamisesta
5915:                                 Itä-Uudellemaalle.
5916: 
5917:    Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä                että Hallitus selvityttäisi, olisiko Itä-
5918: tehty toivomusarloite, ~oka tarkoittaa vilja-             Uudellemaalle perustettava Valtion Vil-
5919: varaston rakentamista Itä-UudeHemaalle, ja nyt            javaraston alainen viljavarasto, ja ryh-
5920: koolla oleva Eduskunta, joLle Maa- ja metsä-              tyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joihin
5921: talousvalidkunta on asiasta antanut mietintönsä           selvitys ehkä antaa aihetta.
5922: n:o 17, on päättänyt lausua toivomuksen,
5923:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1971.
5924: 
5925: 
5926: 
5927: 
5928: 534/71
5929:                        1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 75 (Aloite 1970 Vp.).
5930: 
5931: 
5932: 
5933: 
5934:                                        M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö
5935:                                    n:o 19 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa metsälannoit-
5936:                                    teiden hintojen alentamista.
5937: 
5938:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29            kia muuttamalla vuonna 1968 uutena työlajina
5939: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja           metsänparannuslainsäädäntöön.       Lannoitustoi-
5940: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-      minta muulta kuin sellaisen peruslannoituksen
5941: täväksi ed. Haukipuron ym. toivomusaloitteen          osalta, jota on tuettu samoilla ehdoilla kuin
5942: n:o 1187 (1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-         metsäojitusta, on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.
5943: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus          Metsänparannuslainsäädännön tarkistamistaimi-
5944: ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin lain säätä-   kunta onkin 29 päivänä maaliskuuta 1971 jät-
5945: miseksi metsänlannoitukseen käytettävien lan-         tänyt maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuk-
5946: noitteiden hintojen alentamisesta, jonka mu-          sensa metsänparannuslain muuttamisesta muun
5947: kaan valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin         muassa metsänlannoitusta koskevien säännösten
5948: vuosina 1971-75 tarpeellinen määräraha käy-           osalta. Toimikunta ei ole ehdottanut lannoittei-
5949: tettäväksi metsänlannoitukseen käytettävien lan-      den hintojen alentamista, vaan on katsonut,
5950: noitteiden hintojen alentamiseen. Kuultuaan           että asia olisi hoidettava metsänparannuslaissa
5951: asiantuntijoina metsäneuvos Tapio Korpelaa            tarkoitettuja avustuksia ja lainoja myöntämällä.
5952: maa- ja metsätalousministeriöstä, ylimetsänhoi-       Kun asia siten on parhaillaan maa- ja metsäta-
5953: taja Reino Luukkosta metsähallituksesta, met-         lousministeriössä käsiteltävänä, valiokunta ei
5954: sänhoitaja Allan Antolaa Keskusmetsälauta-            katso olevan aihetta toivomusaloitteessa ehdo-
5955: kunta Tapiosta ja agronomi Lauri Iisakkilaa           tetun toivomuksen lausumiseen hallitukselle.
5956: Rikkihappo Oy:stä valiokunta esittää seuraa-             Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
5957: vaa.                                                  nioittaen ehdottaa,
5958:    Metsänlannoitus, joka on todettu tehokkaim-
5959: maksi toimenpiteeksi pyrittäessä nopeasti lisää-                 että toivomusaloite n:o 1187 (1970
5960: mään puuntuottoa, otettiin metsänparannusla-                   vp.) hylättäisiin.
5961:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1971.
5962: 
5963: 
5964: 
5965: 
5966:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          Lillqvist, H. Linna, Puhakka, Vartia, H. Wes-
5967: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet A-K.         terlund ja Vilmi.
5968: Aalto, Antila, Asunmaa, Järvenpää, Lepistö,
5969: 
5970: 
5971: 
5972: 
5973: 505/71
5974:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 76 (Aloite 1970 Vp.).
5975: 
5976: 
5977: 
5978: 
5979:                                       Pan k k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 4 toivomus-
5980:                                   aloitteen johdosta, joka koskee SOK:n ja OTK:n harjoittamaa
5981:                                   pankkitoimintaa.
5982: 
5983:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä          Valiokunta on todennut, että kysymys kaup-
5984: toukokuuta 1970 lähettänyt pankkivaliokun-          paliikettä harjoittavien osuuskuntien oikeu-
5985: taan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Syrjän      desta säästökassatalletusten vastaanottamiseen
5986: ym. edellä mainitun toivomusaloitteen n:o 574       osuuskunnan jäseniltä on vuonna 1969 toteu-
5987: ( 1970 vp.). Aloitteessa esitetään eduskunnan       tetun pankkilainsäädäntömme kokonaisuudis-
5988: hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi    ,tuksen yhteydessä selvitetty. Osuuskuntalain
5989: toimenpiteisiin, joilla selvitettäisiin, onko oi-   muuttamisesta 29 päivänä elokuuta 1969 anne-
5990: keudenmukaista, että SOK:lla ja OTK:lla on          tun lain ( 549/69) mukaan valtiovarainminis-
5991: oikeus harjoittaa pankkitoimintaa, joka saattaa     teriö antaa tarpeellisia määräyksiä tämän sääs-
5992: yksityisyrittäjät niitä huonompaan asemaan.         tökassatoiminnan valvonnasta ja tarkastuksesta.
5993: Kuultuaan asiantuntijoina ylijohtaja Jussi Lin-     Aloitteessa mainituilla SOK:lla ja OTK:lla ei
5994: namoa pankkitarkastusvirastosta, osastopääl-        sen sijaan ole oikeutta tällaisen rajoitetun
5995: likkö Kalevi Viinikaista Suomen Osuuskauppo-        pankkitoiminnan harjoittamiseen.
5996: jen Keskuskunnasta, osastopäällikkö Sakari             Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta kun-
5997: Honkasta Osuustukkukaupasta sekä Suomen             nioittaen ehdottaa,
5998: Yksityisten Vähittäiskauppiaiden Keskusliitto
5999: r. y:n edustajina kauppias Ilmari Sänttiä ja                 että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
6000: kauppias Aarne Tyynelää valiokunta esittää                 heena olevan toivomusaloitteen.
6001: kunnioittaen seuraavaa.
6002:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1971.
6003: 
6004: 
6005: 
6006: 
6007:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-        Suominen, S. sekä varajäsenet Isomursu, Linde-
6008: neet osaa puheenjohtaja Rytkönen, varapuheen·       man, Pekkala ja Tarjanne.
6009: johtaja Penttinen, jäsenet Jaatinen, Maijala ja
6010: 
6011: 
6012: 
6013: 
6014: 551/71
6015:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 77 (Aloite 1970 Vp.).
6016: 
6017: 
6018: 
6019: 
6020:                                       Pan k k i v a Ii o k u n n a n mietin t ö n:o 5 toivomus-
6021:                                   aloitteen johdosta, joka koskee pankkien palkkatilipalvelun
6022:                                   tehostamista.
6023: 
6024:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä          Valiokunnan saamien tietojen mukaan saattaa
6025: toukokuuta 1970 lähettänyt pankkivaliokuntaan       pankkien välittämien palkkojen ja tuotetilitys-
6026: valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Vennamon         ten kulussa yksittäistapauksissa ilmetä viivy-
6027: ym. edellä mainitun toivomusaloitteen n:o 577       tystä. Tällaiset tapaukset voidaan kuitenkin
6028: ( 1970 vp.). Aloitteessa esitetään eduskunnan       selvittää pankkien tarkastuselinten toimesta.
6029: hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus selvi-      Valiokunnan kuuleman asiantuntijalausunnon
6030: tyttäisi, millä tavalla pankkitoimintaa on maas-    mukaan ei pankkien toimipaikkaverkosto liioin
6031: samme kehitettävä ja se järjestettävä, jotta pal-   ole viime aikoina harventunut aloitteen perus-
6032: kan ja korvauksen saaja ei joudu millään tavalla    teluissa edellytetyin tavoin.
6033: kärsimään, kun hänen saatavansa maksetaan              Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta kun-
6034: työnantajan toimesta pankin tilille. Kuultuaan      nioittaen ehdottaa,
6035:  asiantuntijana ylijohtaja Jussi Linnamaa pank-
6036: kitarkastusvirastosta valiokunta esittää kun-                että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
6037: nioittaen seuraavaa.                                       heena olevan toivomusaloitteen.
6038:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1971.
6039: 
6040: 
6041: 
6042: 
6043:    Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa ottaneet    Suominen sekä varajäsenet Isomursu, Linde-
6044: osaa puheenjohtaja Rytkönen, varapuheenjoh-         man, Pekkala ja Tarjanne.
6045: taja Penttinen, jäsenet Jaatinen, Maijala ja S.
6046: 
6047: 
6048: 
6049: 
6050:  552/71
6051:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 78 (Aloite 1970 Vp.).
6052: 
6053: 
6054: 
6055: 
6056:                                       K u 1 k ~ 1 aito s v a 1 i o kunnan mietin t ö n:o 50
6057:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Salon ohikulkutien
6058:                                   rakennustyön aloittamista.
6059: 
6060:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      yhteydessä kulkulaitosvaliokunnalla on ollut
6061: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       tilaisuus tutustua asiaan myös paikan päällä.
6062: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Brei-    Tällöin on käynyt selville, että Salon kaupun-
6063: linin yllä mainitun toivomusaloitteen n:o 1791     gin halki kul!keva Helsingin-Turun valtatien
6064: (1970 11p.).                                       liikenne on mittavuudessaan suurta rasitusta ja
6065:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    haittaa kaupungille aiheuttava. Kysymys valta-
6066: lut asiantuntijana yli-insinööri Eino Riihimäkeä   tien liikenteen siirtämisestä ohikulkutielle on
6067: tie- ja vesirakennushallituksesta.                 sen vuoksi kiireellistä ratkaisua vaativa asia.
6068:    Toivomusaloite tarkoittaa Salon kaupungin       Yksinpä valtatien kaupungille aiheuttama kun-
6069: katuverkon kautta !kulkevan Helsingin-Turun        nossapitorasitus on kohtuuton. Sen vuoksi ja
6070: valtatien siirtämistä pohjoisemmaksi Salon kau-    kun vireillä olevat selvittelyt tieliikenteen
6071: pungin asemakaavassa varatulle liikennealueel-     uudelleen järjestämiseksi eivät ,vieläkään ole
6072: le, ~olloin valtatietä olisi rakennettava noin     edistyneet niin pitkälle, että suunnitelma tilan-
6073: 4 km pituudelta. Kun kulkulaitosvaliokunta         teen korjaamiseksi olisi hahmottunut ja ohitus-
6074: vuoden 1969 valtiopäivillä käsitteli samaa         tien rakennustöiden alkaminen olisi näköpiiris-
6075: asiaa, tie- ja vesirakennushallituksen taholta     sä ja kun asian pitkittyminen lähitulevaisuu-
6076: ilmoitettiin parhaillaan laadittavan tieverkko-    dessa tekee tilanteen Salon kaupungissa kestä-
6077: selvitystä ja yleissuunnitelmaa Helsingin-         mättömäksi, valiokunnan mielestä keskeneräisiä
6078: Turun valtatien rakentamiseksi moottoritieksi      selvittelytöitä olisi joudutettava.
6079: välillä Lohjanharju-Piik!ki.ö noin 150 km pi-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6080: tuudelta. Tähän yleissuunnitteluun ilmoitettiin    nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
6081: liittyvän useita moottoritievaihtoehtoja Salon     toivomuksen,
6082: kaupungin kohdalla. Suunnittelutyön kesken-
6083: eräisyyden ja vaiheratkaisumahdollisuudet ra-                että hallitus kiirehtisi Salon kaupun-
6084: kentamistyössä huomioon ottaen valiokunta ei              gin ohitustien rakentamiseen liittyvää
6085: silloin katsonut olleen riittäviä edellytyksiä            selvitystyötä niin, että ohitustien raken-
6086: puoltaa tehtyä toivomusaloitetta.                         tamiseen voitaisiin ryhtyä.
6087:     Esillä olevan toivomusaloitteen käsittelyn
6088:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1971.
6089: 
6090: 
6091: 
6092: 
6093:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       könen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Reko-
6094: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-      nen, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen
6095: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Huotari, Här-      Jokinen.
6096: 
6097: 
6098: 
6099: 
6100: 572/71
6101:           1971 Vp.- Edusk. toivomus.- Toiv.al.miet. n:o 78 (Aloite 1970 Vp.).
6102: 
6103: 
6104: 
6105: 
6106:                                     E d u s k u n n a n t o i v o m u s Salon ohikulkutien raken-
6107:                                  tamisesta.
6108: 
6109:    Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä               että Hallitus kiirehtisi Salon kaupun-
6110: tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa Salon ohi-         gin ohitustien rakentamiseen liittyvää
6111: kulkutien rakennustyön aloittamista, ja nyt              selvitystyötä niin, että ohitustien r_aken-
6112: koolla oleva Eduskunta, jolle Kulkulaitosvalio-          tamiseen voitaisiin ryhtyä.
6113: kunta on asiasta antanut mietintönsä n:o 50,
6114: on päättänyt lausua toivomuksen,
6115:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
6116: 
6117: 
6118: 
6119: 
6120: 690/71
6121:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 79 (Aloite 1970 Vp.).
6122: 
6123: 
6124: 
6125: 
6126:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i et i n t ö n:o 51
6127:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa vanhojen maanteiden
6128:                                  ja paikallisteiden maitolaituri- sekä bussipysäkkilevennysten ra-
6129:                                  kentamista valtion varoilla.
6130: 
6131:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      seen kuuluvia töitä, kuten ajoradan varusta-
6132: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       mista joko öljysora- ·tai bitumiliuossorakerrok-
6133: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hau-     sella, tie- ja vesirakennushallitus on yleensä sa-
6134: kipuron ym. yllä mainitun toivomusaloitteen        massa yhteydessä pyrkinyt rakentamaan myös
6135: n:o 1826 ( 1970 vp.).                              linja-autojen pysähtymistasanteita, jos vain
6136:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    maanomistajan kanssa on päästy sopimukseen
6137: lut asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-      tarvittavasta lisätiealueesta. Samassa yhteydessä
6138: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.         se on pyrkinyt rakentamaan riittävässä määrin
6139:    Tie- ja vesirakennushallituksen antaman sel-    maitolaituritasanteita, mikäli tiealueesta ja mai-
6140: vityksen mukaan valtion vuotuisessa tulo- ja       tolaituritasanteen rakennuskustannuksista on
6141: menoarviossa yleisten teiden liikennekelpoisuu-    voitu sopia maanomistajan kanssa. Tie- ja vesi-
6142: den ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi va-   rakennushallitus pitääkin nykyistä järjestelmää
6143: ratulla määrärahalla, jonka suuruus tänä vuonna    tarkoituksenmukaisena ja sen tarkoituksena on
6144: on 4 500 000 mk, on tehty mm. vanhoille teille     vielä tehostaa tätä toimintaa, jos vain tarkoi-
6145: linja-autojen pysähtymistasanteita ja näin py-     tukseen osoitettavat määrärahat sen sallivat.
6146: ritty parantamaan niiden liikenneturvallisuutta.      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6147: Maitolaituritasanteiden rakentaminen kuuluu        nioittaen ehdottaa,
6148: maitolaiturin omistajalle. Sen sijaan näiden ta-
6149: santeiden kunnossapito ja talvisin myös auraus               että toivomusaloite n:o 1826 (1970
6150: kuuluvat tienpitäjälle. Kun vanhoilla maanteillä           vp.) hylättäisiin.
6151: on suoritettu liikennekelpoisuuden parantami-
6152:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6153: 
6154: 
6155: 
6156: 
6157:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Orrenmaa,
6158: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsenet Jo-
6159: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Härkönen,         kinen ja S. Suominen.
6160: 
6161: 
6162: 
6163: 
6164: 574/71
6165:             '.i   .
6166: 
6167: ·''
6168: 
6169: 
6170: 
6171: 
6172:       :}·
6173:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 80 (Aloite 1970 Vp.).
6174: 
6175: 
6176: 
6177: 
6178:                                        K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kunnan m i e t i n t ö n:o 52
6179:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa talousteiden rakenta-
6180:                                    mista kehitysalueille.
6181: 
6182:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        autoteitä. Valtion varoin tuetaan näiden teiden
6183: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvali().        aikaansaamista myöntämällä metsänparannuslain
6184: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hau-       mukaisia halpakorkoisia lainoja teiden rakenta-
6185: kipuron ym. yllä mainitun toivomusaloitteen          miseen. Näin ollen eri asteisten teiden suunnit-
6186: n:o 1827 ( 1970 vp.).                                telu ja rakentaminen on järjestetty varsin tar-
6187:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut    koituksenmukaisella tavalla. Yksityistielaki an-
6188: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-        taa erittäin hyvät mahdollisuudet toivomusaloit-
6189: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.               teen tarkoittamien alempiasteisten teiden raken-
6190:    Valtakunnan yleinen tieverkko, joka koko-         tamiseen. Nykyoloissa ei tarvittane muita toi-
6191: naispituudeltaan on noin 72 400 km, palvelee         menpiteitä kuin että eri tieryhmien rakenta-
6192: merkittävällä tavalla nimenoman maa- ja metsä-       miseen pyritään irrottamaan riittävästi määrä-
6193: talouden kuljetuksia. Varsinkin paikallistiet        rahoja.
6194: useassa tapauksessa palvelevat ensi sijassa maa-        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6195: ja metsätaloutta. Samaa voidaan sanoa niistä         nioittaen ehdottaa,
6196: noin 24 500 km käsittävistä yksityisteistä, joille
6197: valtion varoista myönnetään kunnossapitoavus-                 että toivomusaloite n:o 1827 (1970
6198: tusta. Metsätalouden kuljetustarpeen tyydyttä-              vp.) hylättäisiin.
6199: miseksi on rakennettu myös suuri määrä metsä-
6200:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6201: 
6202: 
6203: 
6204: 
6205:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Orrenmaa,
6206: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja       Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsenet Jo-
6207: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Härkönen,           kinen ja S. Suominen.
6208: 
6209: 
6210: 
6211: 
6212: 575/71
6213:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 81 (Aloite 1970 Vp.).
6214: 
6215: 
6216: 
6217: 
6218:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 53
6219:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kolmen kasuunilois-
6220:                                   ton sijoittamista Perämeren alueelle.
6221: 
6222:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        kentaminen ei ole vielä ajankohtainen. Maini-
6223: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         tut kaksi loistoa sisältyvät myös merenkulku-
6224: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Rem-       hallituksen rakentamisohjelmaan. Merenkulku-
6225: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o          hallitus on ottanut niiden rakentamisen vuoden
6226: 1829 (1970 vp.).                                     1972 tulo- ja menoarvioesitykseensä. Tarkoituk-
6227:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-      seen olisi saatava yhteensä 4 miljoonaa mark-
6228: lut asiantuntijana pääjohtaja Helge Jääsalaa me-     kaa.
6229: renkulkuhallituksesta.                                  Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6230:    Merenkulkuhallituksen ilmoituksen mukaan          nioittaen ehdottaa,
6231: toivomusaloitteen tarkoittamista kasuunilois-
6232: toista kahden, Kemin ja Nukkujan loistojen ra-                 että toivomusaloite n:o 1829 (1970
6233: kentaminen on tarpeen. Isomatalan loiston ra-                vp.) hylättäisiin.
6234:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6235: 
6236: 
6237: 
6238: 
6239:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Orrenmaa,
6240: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja       Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsenet Jo-
6241: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Härkönen,           kinen ja S. Suominen.
6242: 
6243: 
6244: 
6245: 
6246:  i76/71
6247:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 82 (Aloite 1970 Vp.).
6248: 
6249: 
6250: 
6251: 
6252:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kun n a n mietin t ö n:o 54
6253:                                   toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Raahen edustalla ole-
6254:                                   van Bachus-nimisen matalikon ruoppaamista.
6255: 
6256:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       matalikko on osittain ruopattu 1960-luvun al-
6257: toukokuuta 1979 lähettänyt kulkulaitosvalio-        kupuolella. Väylä on tosin ,vaivalloinen kiertää,
6258: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Rem-      mutta se ei ole aiheuttanut vaurioita meren-
6259: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         kululle. Merenkulkuhallitus ei pidä ruoppausta
6260: 1830 (1970 vp.).                                    tällä hetkellä ajankohtaisena.
6261:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6262: asiantuntijana pääjohtaja Helge Jääsaloa meren-     nioittaen ehdottaa,
6263: kulkuhallituksesta.
6264:    Merenkulkuhallituksen ilmoituksen mukaan                  että toivomusaloite n:o 1830 (1970
6265: toivomusaloitteen tarkoittama Bachus-niminen               vp.) hylättäisiin.
6266:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6267: 
6268: 
6269: 
6270: 
6271:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Orrenmaa,
6272: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja      Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsenet Jo-
6273: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Härkönen,          kinen ja S. Suominen.
6274: 
6275: 
6276: 
6277: 
6278: 577/71
6279:                    1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 8.3 (Aloite 1970 Vp.).
6280: 
6281: 
6282: 
6283: 
6284:                                     K u 1 k u 1 aito s valiokunnan mietintö n:o 55
6285:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Hailuodon huomioon
6286:                                 ottamista Perämeren talvisataman sijoituspaikkaa tutkittaessa.
6287: 
6288:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä    Hailuodon ympärillä olevat vedet ovat matalat
6289: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-     ja jäiden ahtautuminen on tavallista, Hailuotoa
6290: ~unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hem-   ei pidetä sopivana talvisataman sijoituspaikaksi.
6291: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o      Kun sitä paitsi Hailuodon liikenneyhteydet
6292: 18.31 (1970 vp.).                                ovat huonot, rautatie- ja maantieyhteydet puut-
6293:    VaHokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   tuvat, merenkulkuhallitus ei puolla Hailuotoa
6294: lut asiantuntijana pääjohtaja Helge Jääsaloa     talvisatamaksi.
6295: merenkulkuhallituksesta.                            Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6296:    Merenkulkuhallituksen ilmoituksen mukaan      nioittaen ehdottaa,
6297: ~ysymystä Hailuodon sopivuudesta Perämeren
6298: talvisatamaksi on käsitelty Pohjois-Suomen sa-            että toivomusaloite n:o 1831 (1970
6299: tamatoimikunnassa. Huomioon ottaen, että                vp.) hylättäisiin.
6300:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6301: 
6302: 
6303: 
6304: 
6305:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-     Härkönen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski,
6306: leet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-    Orrenmaa, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä
6307: ohtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa,          varajäsenet Jokinen ja S. Suominen.
6308: 
6309: 
6310: 
6311: 
6312: 78/71
6313:                    1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 84 (Aloite 1970 Vp.).
6314: 
6315: 
6316: 
6317: 
6318:                                     K u 1k u 1aito s v a li o k u n n a n mietin t ö n:o 56
6319:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa YlikUmingin-Kor-
6320:                                 ven maantien rakentamista.
6321: 
6322:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     Vepsänjoen silta, parannussuunnitelman laati-
6323: oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      minen on sijoitettu kuluvan vuoden suunnit-
6324: ;unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed.        teluohjelmaan. Suunnitelma tulisi käsittämään
6325: Ijerpen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen      tien rakenteen parantamista noin 28 km pituu-
6326: L:O 1834 (1970 Vp.).                             delta ja noin 0,8 km pituudelta uuden tien
6327:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   tekemistä. Alustavien laskelmien mukaan ko-
6328: Jt asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-     konaiskustannusarvio tulee olemaan noin 3,4
6329: trömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.        milj. markkaa. Työ on tarkoitus saada ensi ti-
6330:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen    lassa käyntiin.
6331: mkaan toivomusaloitteen tarkoittaman maan-          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6332: ien, jota ei normaalein kunnossapitotoimenpi-    nioittaen ehdottaa,
6333: ein voida enää pitää liikennettä tyydyttävässä
6334: :unnossa ja jolla on erittäin heikkokuntoinen             että toivomusaloite n:o 1834 (1970
6335:                                                         vp.) hylättäisiin.
6336:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6337: 
6338: 
6339: 
6340: 
6341:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-      könen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Or-
6342: eet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-     renmaa, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä vara-
6343: >htaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Här-     jäsenet Jokinen ja S. Suominen.
6344: 
6345: 
6346: 
6347: 
6348: 9/71
6349:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 85 (Aloite 1970 Vp.).
6350: 
6351: 
6352: 
6353: 
6354:                                       K u 1k u 1a i t o s v a 1i o kunnan m i e t i n t ö n:o 57
6355:                                   toivomusaloitteen johdosta ,joka tarkoittaa Taavetin-Miehikkä-
6356:                                   län-Virojoen maantien uudelleenrakentamista.
6357: 
6358:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        Tien liikenteellisen merkityksen vähäisyyden ja
6359: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         tarkoitukseen käytettävissä olevien määräraho-
6360: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Huo-       jen niukkuuden vuoksi tämän maantiejakson
6361: tarin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o        parantamistoimenpiteisiin ei ole voitu ryhtyä.
6362: 1839 ( 1970 vp.).                                    Tie- ja vesirakennushallitus pitää todennäköi-
6363:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut    senä, että tiejakson parannustyöt joudutaan
6364: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-            ensi sijassa suunnittelemaan ns. tehostetun kun-
6365: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.           nossapidon muodossa.
6366:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6367: mukaan Virojoen-Taavetin maantiejakso ei             nioittaen ehdottaa,
6368: kaikilta osiltaan tyydytä nykyisen liikenteen tar-
6369: peita. Vuoden 1970 yleisen liikennelaskennan                  että toivomusaloite n:o 1839 (1970
6370: mukaan tiejakson liikennemäärät vaihtelivat                 vp.) hylättäisiin.
6371: 150-540 moottoriajoneuvoon vuorokaudessa.
6372:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6373: 
6374: 
6375: 
6376: 
6377:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         könen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Or-
6378: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-        renmaa, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsenet
6379: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Här-        Jokinen ja S. Suominen.
6380: 
6381: 
6382: 
6383: 
6384: 580/71
6385:                       1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 86 (Aloite 1970 Vp.).
6386: 
6387: 
6388: 
6389: 
6390:                                        K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 58
6391:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Elimäen-Ruotsin-
6392:                                    pyhtään runkotien rakentamista.
6393: 
6394:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä         Tähän mennessä ei ole ollut mahdollisuutta
6395: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-          ryhtyä laatimaan parannussuunnitelmaa, vaan
6396: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Huo-        tulee se ennakkotutkimusten mukaan ajan-
6397: tarin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         kohtaiseksi vuonna 1975 tai sen jälkeen.
6398: 1840 (1970 vp.).                                      Ensi sijassa jouduttaneen suorittamaan tien
6399:    Valiakunta on aloitetta käsitellessään kuullut     kantavuuteen ja liikenneturvallisuuteen tähtää-
6400: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-             viä toimenpiteitä, jotka kuuluvat lähinnä te-
6401: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.            hostetun kunnossapidon piiriin.
6402:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen           Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6403: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamalla tiejak-       nioittaen ehdottaa,
6404: solla vuonna 1970 suoritetun yleisen liikenne-
6405: laskennan mukaan liikennemäärät vaihtelivat                     että toivomusaloite n:o 1840 (1970
6406: 260-430 moottoriajoneuvoon vuorokaudessa.                     vp.) hylättäisiin.
6407:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6408: 
6409: 
6410: 
6411: 
6412:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Orrenmaa,
6413: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja       Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsenet Jo-
6414: Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Härkönen,           kinen ja S. Suominen.
6415: 
6416: 
6417: 
6418: 
6419: 581/71
6420:                        1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 87 (Aloite 1970 Vp.).
6421: 
6422: 
6423: 
6424: 
6425:                                         M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö
6426:                                     n:o 20 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisämaiden
6427:                                     jakamista pienviljelijöille Karvian työlaitoksen maista.
6428: 
6429:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi-        peellisia alueita, ettei ole olemassa edellytyk-
6430: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja met-          siä ryhtyä metsäntutkimuslaitoksen hallintaan
6431: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-        siirrettyihin Karvian erityistyölaitoksen maihin
6432: väksi ed. Antilan ym. toivomusaloitteen n:o            kohdistuviin maan hankkimista tarkoittaviin
6433: 1168 (1970 vp.), jossa on ehdotettu eduskun-           toimenpiteisiin. Vaikka edellytyksiä maan hank-
6434: nan päätettäväksi toivomus, että hallitus ryh-         kimiseen maanhankkimislain mukaan ei olekaan
6435: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin, että niistä en-   katsottu olevan olemassa, valiokunta saamansa
6436: tisen Karvian erityistyölaitoksen maista, jotka        selvityksen perusteella ja huomioon ottaen, että
6437: eivät ole välttämättömiä metsäntutkimuslaitok-         ne Karvian erityistyölaitoksen pellot, jotka
6438: sen toiminnalle, jaettaisiin lisämaita lähiseudun      eivät ole välttämättömiä metsäntutkimuslaitok-
6439: pienviljelijöille. Kuultuaan asiantuntijoina yli-      sen toiminnalle, voidaan lailla siirtää maatila-
6440: johtaja Eino Lähdeojaa maa- ja metsätalousmi-          hallituksen hallintaan maankäyttölain tarkoituk-
6441: nisteriöstä, maatalousneuvos Leo Norkamoa              siin käytettäväksi, katsoo, että asia olisi joka
6442: maatilahallituksesta sekä maatalous- ja metsä-         tapauksessa hallituksen toimesta selvitettävä.
6443: tieteen tohtori Eero Paavilaista metsäntutkimus-          Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
6444: laitoksesta valiokunta esittää seuraavaa.              nioittaen ehdottaa eduskunnan pääteHtäväksi
6445:    VaHokunnan saamien selvitysten mukaan on            toivomuksen,
6446: asutushallitus vuonna 1970 katsonut, huomioon
6447: ottaen valtion maan käyttämisestä ja maan                          että hallitus selvityttäisi, onko tar-
6448: pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituk-                   peen ryhtyä toimenpiteisiin lisäalueiden
6449: siin annetun lain (maanhankkimislain) 16 §: n                   antamiseksi sellaisista entisen Km·vian
6450:  1 momentin 1 kohdan, jonka mukaan ei saa                       erityistyölaitoksen maista, jotka eivät ole
6451: ottaa eikä pakkolunastaa yleishyödyllisten lai-                 välttämättömiä metsäntutkimuslaitoksen
6452: tosten ja säätiöiden, koulujen sekä tieteellisten               toiminnalle.
6453: laitosten tarkoitusten toteuttamista varten tar-
6454:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6455: 
6456: 
6457: 
6458: 
6459:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-            Lillqvist, Mustonen, Nikkilä, Puhakka, Raati-
6460: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet A-K.           kainen, Vartia ja H. Westerlund sekä varajä-
6461: Aalto, Antila, Asunmaa, Järvenpää, Lepistö,             sen Tähkämaa.
6462: 
6463: 
6464: 
6465: 
6466: 582/71
6467:            1971 Vp. -    Edusk. toivomus. -    Toiv.al.miet. n:o 87 (Aloite 1970 Vp.).
6468: 
6469: 
6470: 
6471: 
6472:                                      E d u s k u n n a n t o i v o m u s lisäalueiden antamisesta en-
6473:                                  tisen Karvian erityistyölaitoksen maista.
6474: 
6475:    Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä                 että Hallitus selvityttäisi, onko tar-
6476: tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa lisämaiden           peen ryhtyä toimenpiteisiin lisäalueiden
6477: jakamista pienviljelijöille Karvian työlaitoksen           antamiseksi sellaisista entisen Karvian
6478: maista, ja nyt koolla oleva Eduskunta, jolle               erityistyölaitoksen maista, iotka eivät ole
6479: Maa- ja metsätalousvaliokunta on asiasta anta-             välttämättömiä metsäntutkimuslaitoksen
6480: nut mietintönsä n:o 20, on päättänyt lausua.               toiminnalle.
6481: toivomuksen,
6482:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
6483: 
6484: 
6485: 
6486: 
6487: 687/71
6488:                      1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 88 (Aloite 1970 Vp.).
6489: 
6490: 
6491: 
6492: 
6493:                                      M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a li o k u n n a n m i e t i n t ö
6494:                                   n:o 21 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maitopulverin
6495:                                   myymistä minkkitarhaajille alennettuun hintaan.
6496: 
6497:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi-      dalla on olemassa ylituotantoa. Valiokunnan
6498: vältä toukokuuta1970 lähettänyt maa- ja metsä-       saamien selvitysten mukaan ei maitopulverin
6499: talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi    osalta kuitenkaan enää ole ylituotantoa, mikä
6500: ed. Granvikin ym. toivomusaloitteen n:o 1179         johtuu lähinnä valkuaisrehujen tuonnin supis-
6501: (1970 vp.), jossa on ehdotettu eduskunnan            tamisesta. Kun näin ollen ei ole tarvetta myydä
6502: päätettäväksi toivomus, että hallitus kiireelli-     maitopulveria alennettuun hintaan, valiokunta ei
6503: sesti ryhtyisi toimenpiteisiin maitopulverin myy-    katso olevan aihetta aloitteessa ehdotetun toi-
6504: miseksi minkkitarhaajille alennettuun hintaan.       vomuksen lausumiseen hallitukselle.
6505: Kuultuaan asiantuntijoina ylijohtaja Eino Lähde-       Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
6506: ojaa maa- ja metsätalousministeriöstä sekä yli-      nioittaen ehdottaa,
6507: johtaja Hannes Tiaista maatilahallituksesta va-
6508: liokunta esittää seuraavaa.                                    että toivomusaloite n:o 1179 (1970
6509:    Käsiteltävänä olevaa toivomusaloitetta on                 vp.) hylättäisiin.
6510: perusteltu sillä, että maitotaloustuotteiden koh-
6511:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6512: 
6513: 
6514: 
6515: 
6516:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Lillqvist, Mustonen, Nikkilä, Puhakka, Raati-
6517: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet A-K.        kainen, Vartia ja H. Westerlund sekä varajä-
6518: Aalto, Antila, Asunmaa, Järvenpää, Lepistö,          sen Tähkämaa.
6519: 
6520: 
6521: 
6522: 
6523: 583/71
6524:                      1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 89 (Aloite 1970 Vp.).
6525: 
6526: 
6527: 
6528: 
6529:                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
6530:                                   n:o 22 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa metsä-
6531:                                   ojituksen aiheuttamien viljelysmaan ojitusten kustannusten
6532:                                   jakamista myös metsien osalle.
6533: 
6534:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi-      aikana monina erillisinä pieninä hankkeina ja
6535: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja met-        yleensä ilman virallisia ojitustoimituksia. Kun-
6536: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-      kin pienen suoalueen ojittaminen erillisenä il-
6537: väksi ed. Kaarlosen ym. toivomusaloitteen n:o        man, että alapuolen maanomistajat olisivat vaa-
6538: 1210 (1970 vp.), jossa on ehdotettu eduskun-         tineet ojitustoimitusta ja alapuolen valtaojien
6539: nan päätettäväksi toivomus, että hallitus kiireel-   ja muiden vesiväylien syventämistä, on ollut
6540: lisesti tutkituttaisi metsäojituksen viljelysmaa-    mahdollista, koska kunkin erillisen metsäojitus-
6541: ojitukselle aiheuttamat lisäkaivuuvaatimukset        hankkeen aiheuttamia tulvanlisäyksiä ja vetty-
6542: sekä haitat ja jakaisi ojituskustannukset            misvahinkoja on erittäin vaikea selvittää, ja
6543: myös metsiä koskeviksi. Kuultuaan asian-             kun nämä selvitykset tarvittavine ojitustoimi-
6544: tuntijoina metsäneuvos Tapio Korpelaa maa-           tuksineen ja oikeudenkäynteineen tulisivat ai-
6545: ja metsätalousministeriöstä, ylimetsänhoitaja        heuttamaan maanomistajille huomattavia kus-
6546: Reino Luukkosta metsähallituksesta, toimisto-        tannuksia.
6547: päällikkö Simo Muotialaa vesihallituksesta              Edellä sanotun perusteella ja yhtyen toivo-
6548: ja varatuomari Bruuno Mattilaa Maatalous-            musaloitteen perusteluissa lausuttuun valiokunta
6549: tuottajain Keskusliitosta valiokunta esittää         kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
6550: seuraavaa.                                           väksi toivomuksen,
6551:    Vesilain mukaan on metsäojitukset suunni-
6552: teltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu             että hallitus selvityttäisi> mzssa maa-
6553: alapuolella oleville maille vahingollista vetty-            rin metsäojitukset ovat aiheuttaneet va-
6554: mistä tai muuta vahinkoa. Valiakunnan saa-                  hingollista vettymistä tai muuta va-
6555: mien selvitysten mukaan tämä ei kuitenkaan                  hinkoa toisten omistamille maille} ja
6556: ole ollut käytännössä aina mahdollista. Laajo-              ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin} joihin
6557: jen valuma-alueiden metsäojitukset on nimit-                selvitys antaa aihetta.
6558: täin yleensä tehty vähitellen useiden vuosien
6559:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6560: 
6561: 
6562: 
6563:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Lillqvist, Mustonen, Nikkilä, Puhakka, Raati-
6564: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet A-K.        kainen, Vartia ja H. Westerlund sekä varajä-
6565: Aalto, Antila, Asunmaa, Järvenpää, Lepistö,          sen Tähkämaa.
6566: 
6567: 
6568: 
6569: 
6570: 584/71
6571:           1971 Vp. -    Edusk. toivomus. -    Toiv.al.miet. n:o 89 (Aloite 1970 Vp.).
6572: 
6573: 
6574: 
6575: 
6576:                                     E d u s k u n n a n t o i v o m u s metsäojitusten aiheuttamien
6577:                                 vahinkojen selvittämisestä.
6578: 
6579:    Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä               että Hallitus selvityttäisi, missä mää-
6580: tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa metsäoji-          rin metsäo;itukset ovat aiheuttaneet va-
6581: tuksen aiheuttamien viljelysmaan ojitusten kus-          hingollista vettymistä tai muuta vahin-
6582: tannusten jakamista myös metsien osalle, ja nyt          koa toisten omistamille maille, ;a ryh-
6583: koolla oleva Eduskunta, jolle Maa- ja metsä-             tyisi sellaisiin toimenpiteisiin, ioihin
6584: talousvaliokunta on asiasta antanut mietintönsä          selvitys antaa aihetta.
6585: n:o 22, on päättänyt lausua toivomuksen,
6586:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
6587: 
6588: 
6589: 
6590: 
6591: 688/71
6592:                        1971 Vp.- Toiv.al. miet. n:o 90 (Aloite 1970 Vp.).
6593: 
6594: 
6595: 
6596: 
6597:                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
6598:                                    n:o 23 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa halla-alueiden
6599:                                    rehnviljakaupan järjestämistä.
6600: 
6601:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29             tönsä jättänyt rehnkomitea puolestaan katsoi,
6602: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja            että rehujen hintaeroa maan eri osien välillä
6603: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-       olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tasoit-
6604: täväksi ed. H. Linnan ym. toivomusaloitteen            tamaan. Asian hoitamiseksi komitea ehdotti
6605: n:o 1242 (1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-          tahtialennuksen myöntämistä, jonka toteutta-
6606: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus           mista varten olisi valtion tulo- ja menoar-
6607: ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin halla-aluei-   viossa valtionrautateille tariffien alentamisesta
6608: den rehnviljakaupan uudelleen järjestämiseksi          aiheutuvasta tappiosta suoritettavia korvauksia
6609: siten, että näillä alueilla turvataan pysyvästi re-    varten varattuun määrärahaan myönnettävä
6610: huviljan saanti sellaisella hinnnalla, joka Etelä-     komitean ehdotuksen mukaan noin 500 000
6611: Suomen tuotantoalueilla rehuviljan tuottajalle         markan lisäys vuotta kohti. Komitean ehdotus
6612: maksetaan. Kuultuaan asiantuntijoina ylijohtaja        ei ole johtanut tulokseen.
6613: Eino Lähdeojaa maa- ja metsätalousministe-                Yhtyen toivomusaloitteen perusteluissa lau-
6614: riöstä, toimitusjohtaja Risto Vasaraa Valtion          suttuun sekä edellä mainitut seikat ja lisäksi
6615: Viljavarastosta, agronomi Reino Urosta Maata-          sen huomioon ottaen, että muillakin aloilla py-
6616: loustuottajain Keskusliitosta ja agronomi Tor          ritään kehitysalueiden väestön toimeentulomah-
6617: Nymalmia Svenska Lantbruksproducenternas               dollisuuksia parantamaan, valiokunta on sitä
6618: Centralförbundista valiokunta esittää seuraavaa.       mieltä, että asiassa olisi hallituksen toimesta
6619:    Valiokunnan saamien selvitysten mukaan re-          ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tällöin
6620: hujen vähittäishinnat vaihtelevat eri osissa           tulisi ilmeisesti kysymykseen lähinnä tahtiavus-
6621: maata huomattavasti. Maataloustuotteiden hin-          tusten myöntäminen ja tariffien alentaminen.
6622: nanmuodostuskomitean suorittamien selvitysten             Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
6623: mukaan olivat vähittäishintojen erot Pohjois- ja       nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
6624: Etelä-Suomen välillä Pohjois-Suomessa makset-          toivomuksen,
6625: tavista maantietahtiavustuksista huolimatta
6626: kaura- ja ohrarehujauhoissa 8-9 penniä, mu-                      että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6627: nitusrehuseoksissa 5-6 penniä, sikojen täys-                  menpiteisiin rehuviljakaupan uudelleen
6628: rehuseoksissa 7-8 penniä ja lypsykarjanrehu-                  järjestämiseksi siten, että lähinnä Poh-
6629: seoksissa 4-5 penniä kilolta. Viime vuoden                    jois-Suomessa turvataan pysyvästi rehu-
6630: maaliskuun 4 päivänä valtioneuvostolle mietin-                viljan saanti Etelä-Suomen hintatasoon.
6631:                                                               verrattavalla hinnalla.
6632:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6633: 
6634: 
6635: 
6636: 
6637:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-           Lillqvist, Mustonen, Nikkilä, Puhakka, Raati-
6638: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet A-K.          kainen, Vartia ja H. Westerlund sekä varajä-
6639: Aalto, Antila, Asunmaa, Järvenpää, Lepistö,            sen Tähkämaa.
6640: 
6641: 
6642: 
6643: 585/71
6644:           1971 Vp. -    Edusk. toivomus. -   Toiv.al.miet. n:o 90 (Aloite 1970 Vp.).
6645: 
6646: 
6647: 
6648: 
6649:                                     E du sk un nan    t o i v o m u s rehuviljakaupan uudelleen
6650:                                 järjestämisestä.
6651: 
6652:    Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä              että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6653: tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa halla-            menpiteisiin rehuviljakaupan uudelleen
6654: uueiden rehuviljakaupan järjestämistä, ja nyt           järjestämiseksi siten, että lähinnä Poh-
6655: koolla oleva Eduskunta, jolle Maa- ja metsä-            jois-Suomessa turvataan pysyvästi rehu-
6656: talousvaliokunta on asiasta antanut mietintönsä         viljan saanti Etelä-Suomen hintatasoon
6657: n :o 23, on päättänyt lausua toivomuksen,               verrattava/ta hinnalla.
6658:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
6659: 
6660: 
6661: 
6662: 
6663: 689/71
6664:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 91 (Aloite 1970 Vp.).
6665: 
6666: 
6667: 
6668: 
6669:                                        Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
6670:                                    n:o 24 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sianrehujen
6671:                                    ruokintakoeaseman aikaansaamista Pohjois-Pohjanmaan sika-
6672:                                    talouskoeasemalle.
6673: 
6674:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29           Vaasan Höyrymylly Oy:stä valiokunta esittää
6675: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt maa- ja          seuraavaa.
6676: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-        Valiokunta yhtyy periaatteessa siihen toivo-
6677: täväksi ed. L. Linnan ym. toivomusaloitteen          musaloitteen perusteluissa lausuttuun, että val-
6678: n :o 1244 (1970 vp.), jossa on ehdotettu edus-       takunnallinen sianrehujen ruokintakoeasema
6679: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus         olisi saatava ailkaan. Kun kuitenkin ilmeaseman
6680: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin sianrehujen   sijaintipa.ikika olisi hallitukren toimesta selvitet-
6681: ruokintakoeaseman aikaansaamiseksi Pohjois-          tävä, valioiknntia ei katso mahdolliseksi asettua
6682: Pohjanmaan sikatalouskoeasemalle. Kuultuaan          puoltamaan ,tQivomusalo1tteen hyväksymistä.
6683: asiantnntijoina agronomi Juhani Karjalaista maa-        Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
6684: ja metsätalousministeriöstä, ylijohtaja Hannes       nioittaen ehdottaa,
6685: Tiaista maatilahallituksesta, professori Kalle
6686: Maijalaa Maatalouden tutkimuskeskuksesta, ag-                  että toivomusaloite n:o 1244 (1970
6687: ronomi Tapio Mattilaa Maataloustuottajain                    vp.) hylättäisiin.
6688: Keskusliitosta ja johtaja Kalervo Hyppölää
6689:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
6690: 
6691: 
6692: 
6693: 
6694:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      pää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lottanen,
6695: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja        Mustonen, Raatikainen, Vartia, H. Westerlund
6696: Nevalainen, jäsenet A-K. Aalto, Antila, Järven-      ja Vilmi sekä varajäsen L. Linna.
6697: 
6698: 
6699: 
6700: 
6701: 599/71
6702:                       1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 92 (Aloite 1970 Vp.).
6703: 
6704: 
6705: 
6706: 
6707:                                      K u 1 k u 1 a i t ·o s v a Ii o kunnan m i e t i n t ö n:o 59
6708:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Oulun, Raahen ja
6709:                                  Tankarin luotsiasemien rakentamista.
6710: 
6711:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       tamisen kokonaiskustannukset on arvtottu
6712: :oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        900 000 markaksi. Merenkulkuhallitus on si-
6713: mnnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hem-       sällyttänyt vuoden 1972 tulo- ja menoarvio-
6714: nin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         esitykseensä 500 000 markkaa töiden aloitta-
6715: L832 (1970 vp.).                                    mista varten.
6716:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6717: 1siantuntijana pääjohtaja Helge Jääsalaa meren-     nioittaen ehdottaa,
6718: culkuhallituksesta.
6719:    Merenkulkuhallituksen ilmoituksen mukaan                  että toivomusaloite tz:o 1832 (1970
6720: :oivomusaloitteen tarkoittamista luotsiasemista            vp,) hylättäisiin.
6721:  ärkein ja kiireeliisin on Tankari. Sen raken-
6722:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6723: 
6724: 
6725: 
6726: 
6727:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        könen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Or-
6728: leet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       renmaa, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä vara-
6729: ohtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Här-        jäsenet Jokinen ja S. Suominen.
6730: 
6731: 
6732: 
6733: 
6734: 29/71
6735:                      1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 93 (Aloite 1970 Vp.).
6736: 
6737: 
6738: 
6739: 
6740:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 60
6741:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa päätöksenteon saman-
6742:                                  aikaistamista yksityisteiden liittymä- ja järjestelysuunnitelmien
6743:                                  osalta.
6744: 
6745:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       den liittymä- ja järjestelysuunnitelmaa koske-
6746: oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         vista päätöksistä on asianomaisilla valitusoikeus
6747: mnnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hem-       korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja että tätä oi-
6748: nin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         keutta käytetään huomattavasti runsaammin
6749: l833 (1970 vp.).                                    kuin yleisiä teitä koskevien suunnitelmien ol-
6750:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   lessa kysymyksessä. Tämä seikka osaltaan vii-
6751: tsiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-           västyttää suunnitelmien toteuttamista. Käytän-
6752:  trömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.          nössä on pyritty siihen, että yksityisteiden
6753:    Yksityisteiden liittymä- ja järjestelysuunni-    liittymä- ja järjestelysuunnitelma olisi lain-
6754: elmia koskevien päätösten tekemisen samanai-        voimainen jo siinä vaiheessa, kun päätien ra-
6755: :aistaminen edellyttäisi lainsäädäntöä muutetta-    kentamis- tai parantamistyöt aloitetaan. Lisäksi
6756: raksi siten, että vahvistaruistoimenpiteet suo-     on hukkakustannusten välttämiseksi pyritty
6757: ittaisi yksi ja sama viranomainen. Nykyisin tie-    työnaikaiset tilapäisyhteydet rakentamaan liit-
6758: a vesirakennushallitus vahvistaa päätöksellään      tymä- ja järjestelysuunnitelman edellyttämille
6759: iittymien paikat suunnitelmassa ja lääninhal-       paikoille. Lainsäädännön muuttamista ei tie- ja
6760: itus antaa rakennussuunnitelmapäätöksensä.          vesirakennushallituksessa pidetä tarpeellisena.
6761:  Cesäkuun 30 päivänä 1967 annetussa tielain             Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6762:  nuutoksessa ei tie- ja vesirakennushallitukselle   nioittaen ehdottaa,
6763: :atsottu voitavan antaa päätösvaltaa sekä liit-
6764:  ymä- että yksityistiejärjestelyjen osalta.                  että toivomusaloite n:o 1833 (1970
6765:    Tie- ja vesirakennushallituksen taholta on              vp.) hylättäisiin.
6766:  :iinnitetty huomiota siihen, että yksityistei-
6767:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
6768: 
6769: 
6770: 
6771: 
6772:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        könen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Or-
6773: teet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       renmaa, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä vara-
6774: Jhtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Här-        jäsenet Jokinen ja S. Suominen.
6775: 
6776: 
6777: 
6778: 
6779:  30/71
6780:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 94 (Aloite 1970 Vp.).
6781: 
6782: 
6783: 
6784: 
6785:                                        K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kun n a n m i e t i n t ö n:o 61
6786:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimusta Tiurisen
6787:                                    saaresta mantereelle johtavan tie- ja siltayhteyden rakentamisen
6788:                                    kustannuksista.
6789: 
6790:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        on tiheään rakennettu ja, koska saarella sijait-
6791: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         see Kymi Oy:n sahalaitos lautatarhoineen ja
6792: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hos-       satama, on kulkuyhteyden johtaminen Hallan
6793: tilan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o        saaren kautta jo kaavoituksellisista syistä han-
6794: 1836 (1970 vp.).                                     kala. Niin ikään on todettu, että liikenneyh-
6795:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut    teys olisi toteutettava ensi sijaisesti kadunra-
6796: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skogströ-        ken:tamisena, sillä kysymyksessä on Kotkan
6797: miä tie- ja vesirakennushallituksesta.               kaupunkiin kuuluvan lähinnä kaupunginosaksi
6798:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen       katsottavan rajoitetun asutusalueen kulkuyhteys
6799: mukaan kuluvan vuoden helmikuun 1 päivänä            kaupungin keskustaan. Näin ollen ja kun asia
6800: on tehty tielain mukainen aloite paikallistien       on tielain mukaisessa järjestyksessä vireillä, ei
6801: aikaansaamiseksi Tiutisen saareen ja Kotkan          aloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
6802: kaupunki on varannut määrärahan tietyön aloit-          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
6803: tamista va11ten. Tielain mukaisessa ·alustavassa     nioitltaen ehdottaa,
6804: käsittelyssä on todettu, että Hallan saari, jonka
6805: kautta tieyhteys Tiutiseen olisi rakennettava,                 että toivomusaloite n:o 1836 (1970
6806:                                                              vp.) hylättäisiin.
6807:      Helsingissä 27 päivänä ,toukokuuta 1971.
6808: 
6809: 
6810: 
6811: 
6812:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Knuuntila, Loikkanen, Niinikoski, Orrenmaa,
6813: neet osaa varapuheenjohtaja Sinkkonen, jäsenet       Roden ja Tikkanen sekä varajäsen Myyryläinen.
6814: Aas, Asunmaa, Huotari, Härkönen, Jaatinen,
6815: 
6816: 
6817: 
6818: 
6819: 660/71
6820:                        1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 95 (Aloite 1970 Vp.)
6821: 
6822: 
6823: 
6824: 
6825:                                      Puolustusasiainvaliokunnan                       mietintö
6826:                                  n:o 10 toivomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen ra-
6827:                                  jajääkärien oikeudellisen aseman vakiinnuttamisesta.
6828: 
6829:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      setaan kantamiehille samojen perusteiden mu-
6830: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiain-         kaan kuin virkamiehille syrjäseutulisää, sun-
6831: valiokunnalle käsiteltäväksi ed. Vaittisen ym.      nuntaityökorvausta sekä ilta- ja ylityölisää. Kan-
6832: toivomusaloitteen n:o 2233 ( 1970 vp.) raja-        tamiesten oikeus matkakustannusten korvauk-
6833: jääkärien oikeudellisen aseman vakiinnuttami-       seen ja päivärahaan eroaa virkamiesten oikeu-
6834: sesta. Valiokunta on kuullut asiantuntijoina        desta siinä, että kantamiehille ei makseta päi-
6835: kenraalimajuri 0. A. Kaakista ja osastopäällik-     värahaa komppanian toimintapiirin alueella,
6836: kö A. Sariolaa rajavartiostojen esikunnasta sekä    leireistä eikä koulutustilaisuuksista.
6837: rajaylijääkäri R. Waseniusta Rajajääkäriliitto          Kantamiehiltä peritään luontaiseduista kuten
6838: ry:stä.                                             vaatetuksesta, puhtaanapidosta, sairaanhoidos-
6839:     Toivomusaloitteessa ehdotetaan, että hallitus   ta, yhteismajoituksesta, perheasunnosta jne
6840: ryhtyisi viipymättä toimenpiteisiin rajajääkä-      määräsumma kuukaudess.a Muonituksesta hän
6841: rien oikeudellisen aseman vakiinnuttamiseksi        myös joutuu maksamaan samojen perusteiden
6842: sekä valtion virkamiehille kuuluvien taloudel-      mukaan kuin virkamies. Puolustusasiainvalio-
6843: listen ja sosiaalisten oikeuksien ulottamiseksi     kunta on todennut, että kantamiesten taloudel-
6844: koskemaan myös rajajääkäreitä.                      lisissa ja sosiaalisissa oikeuksissa on viime ai-
6845:     Rajavartiolaitoksen kantamiesvahvuus on täl-    koina tapahtunut kehitystä. Kuitenkin on mer-
6846: lä hetkellä 1 299 rajajääkäriä ja 188 yliraja-      kittäviä epäkohtia olemassa, kun heidän ase-
6847: jääkäriä. Kantamiesten palvelussuhde, jota on       maansa verrataan virkasuhteisten oikeuksiin.
6848: pidettävä julkisoikeudellisena, perustuu kanta-     Erityisen selvä on ero tarkasteltaessa palvelus-
6849: miehen ja asianomaisen rajavartioston komen-        suhteen pysyvyyttä, minkä lisäksi edellä mai-
6850: tajan keskenään tekemään kirjalliseen palvelus·     nituissa taloudellisissa eduissa, eläkevuosien
6851: sopimukseen. Palvelussopimus, missä määrite-        karttumisen kohdalla kuin myös vuosilomien
6852: tään kantamiehen oikeudet ja velvollisuudet,        suhteen on poikkeavuutta.
6853: on voimassa yhden vuoden ja jatkuu sen jäl-             Kantamiesten nykyinen palvelussuhde on
6854: keen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta jom-        syntynyt rajavartiolaitokselle määrättyjä tehtä-
6855: malta kummalta puolen sanota irti vähintään         viä silmällä pitäen. Henkilöjärjestelyissä on
6856: kaksi viikkoa ennen sopimuskauden päätty·           otettava huomioon tehtävien sotilaallinen luon-
6857: mistä. Sopimus voidaan irtisanoa yksipuolises-      ne ja hyvää fyysistä kuntoa vaativat näkökoh-
6858: tikin. Kantamiehen eroamisikä on 50 vuotta          dat. Aikaisemmin vallinneen käsityksen mu-
6859: ja eläkeoikeus määrätyy virkamiesten eläkelain      kaan on kantamiehen palvelu katsottu nuorelle
6860:  säännösten mukaisesti. Kantamies ei kuiten-        miehelle sopivaksi tilapäiseksi työksi, jona ai-
6861: kaan nykyisen alhaisen eroamisiän takia voi         kana hän harkitsee ja valitsee varsinaisen elä-
6862:  saada täyttä eläkettä.                             mäntehtävänsä. Yhteiskunnan kehityksen mu-
6863:     Kantamiesten palkkauksessa noudatetaan          kanaan tuoma sosiaalisen turvallisuuden kas-
6864: bruttopalkkaperiaatetta ja se vaihtelee palkka-     vaminen on myös vaikuttanut kantamiesten
6865:  luokkien A 6 ja A 10 välillä riippuen asian-       asemaan. Täten palvelu rajavartiostoissa on
6866:  omaisen koulutuksesta. Peruspalkan lisäksi         muuttamassa luonnettaa nsiten, että se näh-
6867:  maksetaan ns ammattimiespalkkiota tehtävästä       dään varsinaisena ammattina. Kantamiesten
6868:  riippuen 22,50 markasta 37,50 markkaan kuu-        palvelussuhteen järjestely vaikuttaa oleellisesti
6869:  kaudessa. Tähän palkkioon oikeutettuja on täl-     rajavartiolaitoksen luonteeseen ja toimintaedel-
6870:  lä hetkellä kaikkiaan 213 miestä. Lisäksi mak-     lytyksiin eikä ole puhtaasti sosiaalinen vaan
6871: 664/71
6872: 2                      1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 95 (Aloite 1970 Vp.)
6873: 
6874: myös organisatoorinen kysymys. Puolustus·               Edellä olevan perusteella puolustusasiainva·
6875: asiainvaliokunnalta on puuttunut edellytykset        liokunta kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan
6876: tässä vaiheessa selvittää yksityiskohtaisesti        hyväksyttäväksi toivomuksen
6877: kaikki ne tekijät ja näkökohdat seuraamuksi·
6878: neen, mitkä vaikuttavat kantamiesten oikeu-                    että Hallitus selvittäisi kiireellisesti
6879: dellisen aseman vakiinnuttamiseen. Kysymyk-                 mahdollisuudet rajavartiolaitoksen kan·
6880: sen laajuus edellyttää tarkkaa tutkimusta. Ra·              tamiesten oikeudellisen aseman vakiin-
6881: javartiolaitokselle on ilmeisesti etua siitä, että          nuttamiseksi sekä taloudellisten ja so-
6882: kantamiesten asemaa parannetaan, jolloin pal-               siaalisten oikeuksien tarkistamiseksi.
6883: velukseen saadaan hyvää ainesta.
6884:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1971.
6885: 
6886: 
6887: 
6888: 
6889:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-         Breilin, Friberg, Heino, Kantola, Knuuttila,
6890: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-         Lepistö, Tarvajärvi ja H. Westerlund sekä va·
6891: puheenjohtaja Koskenniemi ja jäsenet Aas,            rajäsenet Häkämies ja Kortesalmi.
6892:           1971 Vp. -    Edusk. toivomus. -     Toiv.al.miet. n:o 95 (Aloite 1970 Vp.)
6893: 
6894: 
6895: 
6896: 
6897:                                     E d u s k u n n a n t o i v o m u s rajajääkärien oikeudellisen
6898:                                  aseman vakiinnuttamisesta.
6899: 
6900:    Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä                että Hallitus selvittäisi kiireellisesti
6901: tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa rajajääkä-          mahdollisuudet rajavartiolaitoksen kan-
6902: rien oikeudellisen aseman vakiinnuttamista, ja            tamiesten oikeudellisen aseman vakiin-
6903: nyt koolla oleva Eduskunta, jolle Puolustus-              nuttamiseksi sekä taloudellisten ja so-
6904: asiainvaliokunta on asiasta antanut mietintönsä           siaalisten oikeuksien tarkistamiseksi.
6905: n:o 10, on päättänyt lausua toivomuksen,
6906:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1971.
6907: 
6908: 
6909: 
6910: 
6911: 737/71
6912:                                 1971 Vp. -     Toiv~.miet. n:o 96.
6913: 
6914: 
6915: 
6916: 
6917:                                      T a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i et i n t ö n:o 8 toivomus-
6918:                                  aloitteiden johdosta, · jotka tarkoittavat määrärahan ottamista
6919:                                  vuoden 1972 tulo- ja menoarvioesitykseen.
6920: 
6921:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein viime      ja menoarvioesitykseen riittävän suuren määrä-
6922: maaliskuun 16 päivältä lähettänyt talousvalio-      rahan myönnettäväksi lainoina tasapuolisesti
6923: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi seuraavat     eri vesistöalueiden ja eri alustyyppien kesken
6924: toivomusaloitteet:                                  matkailua palvdevan laivaliikenteen harjoitta-
6925:    ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 249, jossa on        jille,
6926: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-            ed. Orrenmaan ym. toiv.al. n:o 274, jossa
6927: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja     on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6928: menoarvioesitykseen riittävän suuruisen määrä-      vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo-
6929: rahan päihtyneiden selviämisaseman perustami-       ja menoarvioesitykseen 50 000 markan määrä-
6930: seksi Helsinkiin,                                   rahan Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksen kou-
6931:                                                     lurakennuksen suunnittelutöiden rahoittami-
6932:    ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 250, jossa on        seksi,
6933: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-            ed. Räsäsen ym. toiv.al. n:o 283, jossa on
6934: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja     ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6935: menoarvioesitykseen tarvittavan suuruisen mää-      mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja
6936: rärahan Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksen        menoarvioesitykseen 50 000 markan suuruisen
6937: koulutalon suunnittelua ja rakennustöiden aloit-    määrärahan psoriasis-ihottumaa sairastavien ter-
6938: tamista varten,                                     veysmatkoja varten,
6939:    ed. Koskenniemen ym. toiv.al. n:o 256, jossa        ed. Turusen toiv.al. n:o 300, jossa on ehdo-
6940: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-        tettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
6941: vomus, että hallitus ottaisi valtion vuoden 1972    että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja meno-
6942: tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan Aava-       arvioesitykseen 500 000 markan määrärahan
6943: saksan matkailuhotellin rakentamiseen,              avustuksiksi matkailua palveleville laivaliiken-
6944:    ed. Koskenniemen ym. toiv.al. n:o 257, jossa     teen harjoittajille,
6945: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-           ed. Vaittisen ym. toiv.al. n:o 308, jossa on
6946: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 val-       ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6947: tion tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000         mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja
6948: markan määrärahan ylimääräisenä avustuksena         menoarvioesitykseen määrärahan kodinhoitajain
6949: myönnettäväksi vaikeuksiin joutuneille kunnille     matkakustannusten saattamiseksi valtionavun
6950: mielisairaslain aiheuttamien kustannusten peit-     piiriin,
6951: tämiseen,                                              ed. Vaittisen ym. toiv.al. n:o 309, jossa on
6952:    ed. Koskenniemen ym. toiv.a,l, n:o 258, jossa    ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6953: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-        mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja
6954: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 valtion    menoarvioesitykseen määrärahan käytettäväksi
6955: tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000 markan       Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen suorittaman
6956: määrärahan ylimääräisenä avustuksena myönnet-       tutkimustoiminnan tukemiseen,
6957: täväksi vaikeuksiin joutuneille kunnille tuberku-      ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 321, jossa on
6958: loosilain aiheuttamien kustannusten peittämi-       ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6959: seen,                                               mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja
6960:    ed. Myyryläisen ym. toiv.al. n:o 269, jossa      menoarvioesitykseen 3 000 000 markan määrä-
6961: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-        rahan mielisairaslain mukaista lisättyä valtion-
6962: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo-      apua varten, ja
6963: 789/71
6964: 2                               1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 96.
6965: 
6966:   ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 322, jossa on         hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi
6967: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-         vuodelle 1972 annettiin eduskunnalle, valio-
6968: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja     kunta kunnioittaen ehdottaa,
6969: menoarvioesitykseen 1 000 000 marka.n määrä-
6970: rahan tuberkuloosilain mukaista lisättyä valtion-            että toivomusaloitteet n:o 249, 250,
6971: apua varten.                                               256-258, 269, 274, 283, 300, 308,
6972:   Sen johdosta, ettei valiokunta ole ehtinyt               309, 321 ja 322 katsottaisiin rauen-
6973: käsitellä edellä mainittuja aloitteita ennen kuin          neiksi.
6974:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1971.
6975: 
6976: 
6977: 
6978: 
6979:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        painen, Kauppi, Lehmonen, L. Linna, Myyry-
6980: neet osaa puheenjohtaja Pa,ananen, varapuheen-      läinen, Paasivuori, Penttinen, Salo, Sigfrids,
6981: johtaja Ruokola, jäsenet Heino, Hemmi, Kai-         Sutinen, Tiekso ja Vaittinen.
6982:                       1971 Vp. -     Toiv.al. miet. n:o 97 (Aloite 1970 Vp.).
6983: 
6984: 
6985: 
6986: 
6987:                                        L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 13 toivomus-
6988:                                    aloitteen johdosta, joka koskee maistraattien lakkauttamista.
6989: 
6990:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29           don uudelleen järjestämisestä ottaen huomioon
6991: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt lakivalio-        pyrkimyksen eri kuntamuotoihin kuuluvien
6992: kuntaan ed. Ensio Laineen ym. toivomusaloit-          kuntien asemassa vallitsevien lainsäädäntöön
6993: teen n:o 71 (1970 vp.), jossa on ehdotettu            perustuvien erojen poistamiseen samoin kuin
6994: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että             ehdotuksen tuulaakimaksun kantamisoikeuden
6995: hallitus antaisi eduskunnalle sellaisen lakiesi-      poistamisesta. Komitea on antanut mietintönsä
6996: tyksen, että kaupunkeja taloudellisesti rasitta-      valtioneuvostolle 17 päivänä joulukuuta 1970
6997: matta maistraatin tehtävät siirrettäisiin kun-         ( 1970: A 20). Mietintöön sisältyy mm. ehdo-
6998: nallisille elimille ja valtion hallintoviranomai-     tus laiksi maistraattien ja järjestysoikeuksien
6999: sille sekä yleisille tuomioistuimille ja että         lakkauttamisesta, jonka mukaan niiden tehtävät
7000: maistraatti lakkautettaisiin.                         siirrettäisiin muille viranomaisille. Mietinnöstä
7001:    Valiokunnan käytettävänä olevien tietojen          on pyydetty lausunnot eri etupiireiltä. Selos-
7002: mukaan valtioneuvosto on 2 päivänä joulu-             tetun lainvalmistelutyön päätyttyä ratkeaa, voi-
7003: kuuta 1965 asettanut kaupunkien erityisrasitus-       daanko eduskunnalle antaa komitean mietinnön
7004: komitean, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus          mukainen ehdotus laiksi maistraattien ja jär-
7005: ns. vanhojen kaupunkien muita kuin tuomio-            jestysoikeuksien lakkauttamisesta.
7006: istuin- ja syyttäjälaitoksen ylläpitämiseen liitty-       Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
7007: viä erityisrasituksia sekä ns. uusien kaupun-         nioittaen ehdottaa,
7008: kien ja kauppaJoiden järjestysoikeuksia koske-
7009: vien säännösten tarkistamisesta asianomaisilta                  että toivomusaloite n:o 71      (1970
7010: kohdilta ja kysymyksessä olevien tehtävien hoi-              vtJ.) hylättäisiin.
7011:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1971.
7012: 
7013: 
7014: 
7015: 
7016:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          Hemmi, Huotari, Kauppila, Koskinen, Pouta-
7017: neet osaa puheenjohtaja Ehrnrooth, vara-              nen, Poutiainen, Raatikainen, Salo, Siikaniemi,
7018: puheenjohtaja Karkinen sekä jäsenet Friberg,          Särkkä, Tähkämaa ja Vikatmaa.
7019: 
7020: 
7021: 
7022: 
7023: 811/71
7024:                                  1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 98.
7025: 
7026: 
7027: 
7028: 
7029:                                      P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 15
7030:                                  toivomusaloitteen johdosta määrärahasta eduskuntatyön kehittä-
7031:                                  misen suunnitte1emiseen.
7032: 
7033:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 16 päivältä          Sen johdosta, että perustuslakivaliokunta ei
7034: maaliskuuta 1971 lähet:tänyt perustuslakivalio-     ole ehtinyt käsitellä edellä mainit:tua aloitetta
7035: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Kur-     ennen kuin hallituksen esitys valtion tulo- ja
7036: pan ym. toivomusaloitteen n:o 5, jossa on eh-       menoarvioksi vuodelle 1972 annettiin eduskun-
7037: dotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,        nalle, valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
7038: että hallitus ot:taisi vuoden 1972 tulo- ja meno-
7039: arvioesitykseen määrärahan eduskuntatyön ke-                   että ed. Kurpan toivomusaloite n:o 5
7040: hittämisen suunnitteluun.                                   katsottaisiin rauenneeksi.
7041:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1971.
7042: 
7043: 
7044: 
7045: 
7046:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     la, Koskenniemi, Maijala, Orrenmaa, Pekkala,
7047: osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheenjohtaja        SaLmenkivi, Seppä, Silander, Suksi, Vilponiemi
7048: Kantola, jäsenet Ehrnrooth, Hykkäälä, Kohta-        ja Åsvik sekä varajäsen Niinikoski.
7049: 
7050: 
7051: 
7052: 
7053: 826/71
7054:                                 1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 99.
7055: 
7056: 
7057: 
7058: 
7059:                                      P u o 1 u s t u s a s i a i n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o
7060:                                  11 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
7061:                                  ottamista vuoden 1972 tulo- ja menoarvioehdotukseen.
7062: 
7063:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein maalis-      ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7064: kuun 16 päivältä 1971 lähettänyt puolustus-          mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja
7065: asia.inva1iokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi    menoarvioesitykseen riittävän määrärahan Rau-
7066: seuraavat :toivomusaloitteet:                        malle rakennettavan Kuuskajaskarin linnakkeen
7067:    Ed.Breilinin ym. toiv.al. n:o 986, jossa on       etappi- ja asuinrakennuksen töiden aloittamista
7068: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-          varten.
7069: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja         Ed. Saimon ym. toiv.al. n:o 1006, jossa on
7070: menoarvioesitykseen 10 000 markan määrära-           ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7071: han Varusmiesliiton toiminnan tukemiseen.            mus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ase-
7072:    Ed. Koppa.sen ym. toiv.al. n:o 995, jossa on      varikko 4:n varastotilojen laajennustöiden aloit-
7073: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-          tamiseksi Laukaan Lievestuoreella ja ottaisi
7074: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1972 tulo- ja      tähän tarkoitukseen riittävän määrärahan vuo-
7075: menoarvioesitykseen riittävän suuren määrära-        den 1972 tulo- ja menoarvioesitykseen.
7076: han puolustusvoimain perushankintaohjelman              Ed. S. Westerlundin ym. toiv.al. n:o 1011,
7077: eli ns. PV-ohjelman toteuttamiseksi.                 jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi
7078:    Ed. Koppasen ym. toiv.al. n:o 996, jossa on       toivomus, että hallitus ottaisi vuoden 1972
7079: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-          tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan seit-
7080: mus, että hallitus otta.isi vuoden 1972 tulo- ja     semän sosiaalisihteerin viran perustamiseksi
7081: menoarvioesitykseen momentille 27.14.02 riit-        sotilasläänien esikuntiin.
7082: tävän suuren määrärahan varusmiesten ja kadet-          Sen johdosta, ettei puolustusasiainvaliokunta,
7083: tien päivärahan korottamiseksi 1 markalla.           ole ehuinyt käsitellä edellä mainittuja aloitteita
7084:    Ed. Lankisen ym. toiv.al. n:o 1000, jossa on      ennen kuin hallituksen esitys valtion tulo- ja
7085: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväks.i toivo-         menoarvioksi vuodelle 1972 annettiin eduskun-
7086: mus, että hallitus otta.isi vuoden 1972 tulo- ja     nalle, valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
7087: menoarvioesitykseen riittävän suuren määrära-
7088: han varusmiesten päivärahan korottamiseksi                       että toivomusaloitteet n:o 986, 995,
7089: kaksinkertaiseksi nykyisestään.                               996, 1000, 1004, 1006 ja 1011 kat-
7090:    Ed. Mäkelän ym. toiv.al. n:o 1004, jossa on                sottaisiin rauettneiksi.
7091:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1971.
7092: 
7093: 
7094: 
7095: 
7096:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa ottaneet      Puhakka, Rönkkö, I. Suominen, Tarvajärvi,
7097: osaa puheenjohtaja S. Westerlund ja jäsenet          H. Westerlund sekä varajäsen Häkämies.
7098: Breilin, FDiberg, Heino, Knuuttila, Lepistö,
7099: 
7100: 
7101: 
7102: 
7103: 840/71
7104:                                1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 100.
7105: 
7106: 
7107: 
7108: 
7109:                                      L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 9
7110:                                  toivomusaloitteiden johdosta, joissa ehdotetaan toivomusta määrä-
7111:                                  rahan ottamisesta vuoden 1972 tulo- ja menoarvioesitykseen.
7112: 
7113:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 16         määrärahan ottamisesta vuoden 1972 tulo- ja
7114: päivänä maaliskuuta 1971 lähettänyt laki- ja        menoarvioesitykseen.
7115: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi       Kun valiokunta ei ole ennättänyt käsitellä
7116: ed. Häggblomin ym. toivomusaloitteen n:o            puheena olevia toivomusaloitteita ja vuoden
7117: 336, ed. Linkolan ym. toivomusaloitteen n:o         1972 tulo- ja menoarvioesitys jo on annettu
7118: 352, ed. E. Niemelän ym. toivomusaloitteen n:o      Eduskunnalle, valiokunta ehdottaa kunnioitta-
7119: 356 ja ed. Salolaisen ym. toivomusaloitteen         vasti,
7120: n:o 372, joissa kaikissa ehdotetaan toivomusta               että toivomusaloitteet n:o 336, 352,
7121:                                                            356 ja 372 katsottaisiin rauenneiksi.
7122:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1971.
7123: 
7124: 
7125: 
7126: 
7127:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    kanen, Mäki, Pekonen, Saarto, Stenbäck, Syrjä,
7128: osaa varapuheenjohtaja Mäkinen, jäsenet Brei-       S. Westerlund ja Volotinen sekä varajäsenet
7129: lin, Forsman, Jokinen, R. Kangas, Liedes, Loik-     Järvenpää ja Salmenkivi.
7130: 
7131: 
7132: 
7133: 
7134: 844/71
7135:                       1971 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 101 (Aloite 1970 Vp.).
7136: 
7137: 
7138: 
7139: 
7140:                                         L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 15 toivomusaloit-
7141:                                     teen johdosta, joka koskee täysi-ikäisyysrajan alentamista.
7142: 
7143:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29             Muissa pohjoismaissa ei tällä hetkellä ole pi-
7144: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt lakivalio-          detty ajankohtaisena tämän rajan alentamista,
7145: kuntaan valmisteltavaksi ed. Tupamäen ym.               vaan asiaa tutkitaan edelleen yhteispohjoismai-
7146: toivomusaloitteen n:o 97 (1970 vp.), jossa on           sen lakiyhteistyön puitJteissa sekä laajemmassa-
7147: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-             km yhteydessä Euroopan neuvoston toimesta
7148: mus, että hallitus kiireellisesti antaisi eduskun-      asetetussa täysi-ikäisyysrajaa käsittelevässä ko-
7149: nalle esityksen täysi-ikäisy~sikärajan alentami-        miteassa, johon Suomikin tarkkailijana osallis-
7150: sesta kahdeksaantoista vuoteen.                         tuu.
7151:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen n:o 23            Toimeksiantoosa mukaan holhouslainsäädän-
7152: (1969 vp.) valtiopäiväjärjestyksessä olevaa vaa-        nön uudistamiskomitean tulee valmistaa yhteis-
7153: lioikeusikärajaa, ja holhouslain täysi-ikäisyysra-      ltoiminnassa muissa pohjoismaissa vastaavaan
7154: jaa koskevien sekä eräiden niihin liittyvien            tehtävään määrättyjen asiantuntijoiden kanssa
7155: säännösten muuttamisesta 13 päivältä touko-             ehdotus holhouslainsäädännön uudistamiseksi.
7156: kuuta 1969 eduskunta on, hyväksyessään esi-             Yksityisoikeudellista täysivaltaisuusikärajaa kos-
7157: tykseen sisältyvät lakiehdotukset, edellyttänyt,        kevat tärkeimmät säännökset sisältyvät juuri
7158: että hallitus kiireellisesti tutkituttaa täysivaltai-   holhouslakiin. Koska valiokunta pitää tärkeänä,
7159: suus- sekä erityisesti valtiollisen äänioikeusikä-      että mahdollinen täysi-ikäisyysrajan alentaminen
7160: rajan alentamisen mahdollisuuden sekä antaa             tapahtuu yhteisymmärryksessä muiden pohjois-
7161: sitä koskevan esityksen eduskunnalle. Täysi-            maiden kanssa, ei sen mielestä a:siassa olisi ryh-
7162: ikäisyysrajan osalta asia on 8 päivänä huhtikuuta       dyttävä toimenpiteisiin ennen mainitun komi-
7163: 1965 asetetun holhouslainsäädännön uudistamis-          tean työn valmistumista, joka tapahtunee vuo-
7164: komitean käsiteltävänä.                                 den 1971 aikana. Tämän vuoksi valiokunta ei
7165:    Täysi-ikäisyysraja on nykyään kaikissa viidessä      myöskään ole katsonut olevan syytä toivomus-
7166: pohjoismaassa sama eli kaksikymmentä vuotlta.           aloitJteessa ehdotetun toivomuksen esittämiseen.
7167: Kun sanotun rajan erilaisuudesta eri valtioissa            Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
7168: saattaa, varsinkin milloin valtioiden välillä on        nioittaen ehdottaa,
7169: vilkas vuorovaikutus, aiheutua vaikeita ristirii-
7170: tatilanteita ja oikeuden menetyksiä, on pidetty                   että toivomusaloite n:o 97 (1970 vp.)
7171: tärkeänä, ettei saavutettua yhdenmukaisuutta                   hylättäisiin.
7172: täysi-ikäisyysrajan     suhteen      vaarannettaisi.
7173:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1971.
7174: 
7175: 
7176: 
7177: 
7178:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet        pila, H. Niskanen, Poutanen, Poutiainen, Raa-
7179: osaa puheenjohtaja Ehrnrooth, varapuheenjoh-            tikainen, Siikaniemi, Särkkä ja Tähkämaa sekä
7180: taja Karkinen, jäsenet Hemmi, Huotari, Kaup-            varajäsen Aas.
7181: 
7182: 
7183: 
7184: 
7185: 859/71
7186: 2                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 101 (Aloite 1970 Vp.).
7187: 
7188: 
7189:                                             V a s t a 1a u s e.
7190: 
7191:    Toivomusaloitteen perusteluissa mam1tmsta           tun lainsäädännön toteuduttua muissa pohjois-
7192: syistä on yleisesti katsottu, että täysi-ikäisyys-     maissa noudatetusta, ei ole uskottavaa, että
7193: rajaa olisi alennettava. VaHokunnan mietin-            tästä voisi aiheutua mietinnössä mainittuja ris-
7194: nössä aloitteen hylkäämistä onkin perusteltu           tiriitatilanteita tai oikeuden menetyksiä.
7195: sillä, että täysi-ikäisyysrajan tulisi olla kaikissa      Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
7196: pohjoismaissa sama. A'siallisesti ei kuitenkaan        tamme,
7197: ole olemassa estettä toteuttaa täysi-ikäisyysra-
7198: jan alentamista Suomessa aikaisemmin kuin                           että toivomusaloite n:o 97 (1970 vp.)
7199: muissa pohjoismaissa. Vaikka täysi-ikä~syysraja                   hyväksyttäisiin.
7200: Suomessa eroaisi toivomusaloitteessa tarkoite-
7201:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1971.
7202: 
7203:                 Eino Poutiainen.                                      Kalevi Huotari.
7204:                     1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 102 (Aloite 1970 Vp.).
7205: 
7206: 
7207: 
7208: 
7209:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kunnan m i et i n t ö n:o 62
7210:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa itäisen sisääntulotien
7211:                                  rakentamista Kuusankoskelle.
7212: 
7213:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      tenkaan ole liikenteellisistä syistä mahdollista
7214: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       toteuttaa erillisenä, vaan se on kytkettävä Kou-
7215: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hyk-     volan-Kuusankosken alueen ,tieverkon uudel-
7216: käälän ym. yllä mrunitun toivomusaloitteen n:o     leenjärjestelyihin, jolloin uudesta tiestä tulee
7217: 1842 ( 1970 vp.).                                  myös kannattava. Näin ollen ja kun toivomus-
7218:    Varliokunta on aloitetta käs1tellessään kuul-   aloitteen ,tarkoittaman tien suunnittelutyöt ja
7219: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa    muut selvitykset ovat jo käynnissä, ei aloite
7220: tie- ja vesirakennushallituksesta.                 anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
7221:    Tie- ja vesirakennushallituksen toimes-ta on       Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7222: laadittu Kouvolan-Kuusankosken tieverkon           nioittaen .ehdottaa,
7223: kehittämisselvitys. Sen mukaisesti on tarkoi-
7224: tus rakentaa 'tiejaksoon Kymenlaakso-Heinola                että toivomusaloite n:o 1842 (1970
7225: kuuluvana kysymyksessä oleva Kuusankosken                 vp.) hylättäisiin.
7226: itäinen sisääntulotie. Tätä tiehanketta ei kui-
7227:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
7228: 
7229: 
7230: 
7231: 
7232:   Asian käsittelyyn vaLiokunnassa ovat otta-       ·tila, Loikkanen, Niinikoski, Procope, Rekonen,
7233: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,     Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen R.
7234: Asunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Knuut-        Kangas.
7235: 
7236: 
7237: 
7238: 
7239: 861/71
7240:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 103 (Aloite 1970 Vp.).
7241: 
7242: 
7243: 
7244: 
7245:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n mietintö n:o 63
7246:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kouvolan-Heinolan
7247:                                  maantien rakennustöiden aloittamista välillä Voikkaa-Jaala.
7248: 
7249:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     tärkeimmiltä osiltaan rakentamaan. Kun raken-
7250: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       nustöiden edistyminen on riippuvainen tarkoi-
7251: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Hyk-     tukseen käytettävissä olevista määrärahoista ja
7252: käälän ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o     kun nämä vuotuiset määrärahat suuresti rajoit-
7253: 1843 (1970 vp.).                                   tavat jopa kiireellisiksi katsottujen hankkeiden
7254:     Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   toteuttamista, valiokunta. ei katso voivansa
7255: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa    puoltaa toivomusaloitteen hyväksymistä.
7256: tie- ja vesirakennushallituksesta.                    Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7257:     Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on        nioittaen ehdotta•a,
7258: 2 172 000 markan suuruinen määräraha Kou-
7259: volan-Heinolan maantien rakentamiseksi vä-                  että toivomusaloite n:o 1843 (1970
7260: lillä valtatie 6 - Kouvolan-Mikke1in maantie.             vp.) hylättäisiin.
7261: Tiejaksoa Kouvola-Heinola on jo ryhdytty
7262:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
7263: 
7264: 
7265: 
7266: 
7267:   Asian käsittelyyn vaLiokunnassa ovat otta-       tila, Loikkanen, Niinikoski, Procope, Rekonen,
7268: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,     Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen R.
7269: Asunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Knuut-        Kangas.
7270: 
7271: 
7272: 
7273: 
7274: 862/71
7275:                   1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 104 (Aloite 1970 Vp.).
7276: 
7277: 
7278: 
7279: 
7280:                                    K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kun n a n m i e t i n t ö n:o 64
7281:                                toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Virojoen-Miehikkä-
7282:                                län-Pyhällön-Haapalan-Kouvolan maantien rakentamista.
7283: 
7284:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     hallituksen toimesta ryhdytty vuoden 1971
7285: :mkokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      suunnitteluohjelmaan kuuluvana työnä laati-
7286: unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Häkä-   maan tieverkkoselvitystä Kymenlaakson ja
7287: Iiehen yllä mainitun toivomusaJoiteen n:o        Etelä-Karjalan seutukaava-alueen pääteistä, tul-
7288: 846 ( 1970 vp.).                                 laan ,tässä selvityksessä ottamaan huomioon
7289:   Valiokunta on aloitetta käs1tellessään kuul-   myös kysymyksessä olevan ·tiehankkeen toteut-
7290: It asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamaa   tamismahdollisuudet. Näin ollen ja kun asiaa
7291: :e- ja vesirakennushallituksesta.                on siis ryhdytty selvittämään, aloite ei anna
7292:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen    aihetta enempiin toimenpiteisiin.
7293: 1ukaan Sippolan, VehkaJahden ja Miehikkä-           Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7294: in kunnat tekivät vuonna 1964 aloitteen, joka    nioittaen ehdottaa,
7295: lsältää osan toivomusaloitteen ,tarkoittaman
7296: :eyhteyden rakentamisesta. Aloitteen tekovai-              että toivomusaloite n:o 1846 (1970
7297: eessa tiehanketta ei ku1tenkaan pidetty ajan-            vp.) hylättäisiin.
7298: ohtaisena. Kun nyt on tie- ja vesirakennus-
7299:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
7300: 
7301: 
7302: 
7303: 
7304:   Asian käsittelyyn vaLiokunnassa ovat otta-     tila, Loikkanen, Niinikoski, Procope, Rekonen,
7305: eet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,    Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen R.
7306: ,sunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Knuut-      Kangas.
7307: 
7308: 
7309: 
7310: 
7311: 63/71
7312: 1
7313: 
7314: 1
7315: 
7316: 1
7317: 
7318:     1
7319: 
7320:     1
7321: 
7322:     1
7323: 
7324:         1
7325: 
7326:         1
7327: 
7328:         1
7329: 
7330:             1
7331: 
7332:             1
7333: 
7334:             1
7335: 
7336:                 1
7337: 
7338:                 1
7339: 
7340:                 1
7341:                    1971 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 105 (Aloitteet 1970 Vp.).
7342: 
7343: 
7344: 
7345: 
7346:                                     K u 1k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i et i n t ö n:o 65
7347:                                 kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat TVH:n
7348:                                 tukikohdan rakentamista Pylkönmäelle.
7349: 
7350:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     taa varten. Kun tämä päätukikohta olisi raken-
7351: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      nettava ensin, ei toivomusaloitteiden tarkoitta-
7352: kunnan valmistelevasti käsiteLtäväksi ed. Här-    man sivutukikohdan rakentaminen sisälly tie-
7353: kösen ym. toivomusaloitteen n:o 1849 ( 1970       ja vesirakennushallituksen tukikohtien raken-
7354: vp.) ja ed. Lehmosen ym. toivomusaJoitteen        nusohjelmaan. Tämän vuoksi ja kun erillisen
7355: n:o 1938 ( 1970 vp.), jotka molemmat tar-         määrärahan osoittamista sivutukikohtien raken-
7356: koittavat yllä mainitun tukikohdan rakenta-       tamista varten ei olisi pidettävä asianmukai-
7357: mista.                                            sena, valiokunta ei ole katsonut voivansa puol-
7358:    VaJiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   taa aJoitteiden hyväksymistä.
7359: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7360: tie- ja vesirakennushallituksesta.                nioittaen ehdottaa,
7361:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
7362: mukaan parhaillaan on vireillä tontin hankki-               että toivomusaloitteet n:ot 1849 ja
7363: minen Saarijärven tiemestaripiirin päätukikoh-            1938 (1970 vp.) hylättäisiin.
7364:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
7365: 
7366: 
7367: 
7368: 
7369:   Asian käsittelyyn vaLiokunnassa ovat otta-      tila, Loikkanen, Niinikoski, Procope, Rekonen,
7370: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,    Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen R.
7371: Asunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Knuut-       Kangas.
7372: 
7373: 
7374: 
7375: 
7376: 864/71
7377:                     j
7378:                     j
7379:                 j
7380:                 j
7381:             j
7382:             j
7383:         j
7384:         j
7385:     j
7386:     j
7387: j
7388: j
7389:                    1971 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 106 (Aloitteet 1970 Vp.).
7390: 
7391: 
7392: 
7393: 
7394:                                    K u 1 k u 1 a i t o s v a li o kunnan m i et i n t ö n:o 66
7395:                                 kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Lieves-
7396:                                 tuoreen-Toivakan maantien parantamista.
7397: 
7398:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     tä n. 11.5 km pituinen osa kuuluu vuoden
7399: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      1971 suunnitteluohjelmaan nimellä valtatie n:o
7400: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Här-    13-Mikkelin piirin raja. Tien parannussuun-
7401: kösen ym. toivomusalo1tteen n:o 1850 ( 1970       nitelman laatiminen on jo käynnistetty. Näin
7402: vp.) ja ed. Knuuttilan ym. toivomusaloitteen      ollen aloitteet eivät anna aihetta enempiin toi-
7403: n:o 1896 ( 1970 vp.), jotka molemmat tar-         menpiteisiin.
7404: koittavat yllä mainitun maantien parantamista..      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7405:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   nioittaen ehdottaa,
7406: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa
7407: tie- ja vesirakennushallituksesta.                         että toivomusaloitteet n:ot 1850 ja
7408:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen           1896 (1970 vp.) hylättäisiin.
7409: mukaan toivomusaloitteiden tarkoittamasta ties-
7410:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
7411: 
7412: 
7413: 
7414: 
7415:   Asian käsittelyyn vaLiokunnassa ovat otta-      tila, Loikkanen, Niinikoski, Procope, Rekonen,
7416: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,    Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen R.
7417: Asunmaa, Forsman, Huota.ri, Härkönen, Knuut-      Kangas.
7418: 
7419: 
7420: 
7421: 
7422: 865/71
7423:                     j
7424:                     j
7425:                 j
7426:                 j
7427:             j
7428:             j
7429:         j
7430:         j
7431:     j
7432:     j
7433: j
7434: j
7435:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 107 (Aloitteet 1970 Vp.).
7436: 
7437: 
7438: 
7439: 
7440:                                       Laki v ali ok u nna n mietintö n:o 16 kolmen toi-
7441:                                   vomusaloitteen johdosta, jotka koskevat vapaudessa tapahtuvan
7442:                                   kriminaalihuollon järjestämistä.
7443: 
7444:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29          kuuta 1970 asettanut kriminaalihuoltokomitean,
7445: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt lakivalio-       jonka tehtävänä on selvittää, a) millaisia toi-
7446: kuntaan valmisteltavaksi ed. Remmin ym. toi-         mintoja on vapaudessa tapahtuvaan kriminaali-
7447: vomusaloitteen n:o 58 ( 1970 vp.), jossa on          huoltoon sisällytettävä, b) miten vapaudessa ta-
7448: ehdotettu eduskunna.n hyväksyttäväksi toivo-         pahtuva kriminaalihuolto on organisoitava ja
7449: mus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin van-     c) miten vapaudessa tapahtuva kriminaalihuolto
7450: kiloistamme vapautuvien vankien tehokkaan            on rahoitettava. Komitea jätti keväällä 1971
7451: uudelleen- ja jälleenkouluttamisen aikaansaami-      ehdotuksensa niistä toimenpiteistä, joiden tote-
7452: seksi, ed. Kortesalmen ym. toivomusaloitteen         uttamiseksi sen mielestä oli otettava määräraha
7453: n:o 66 ( 1970 vp.), jossa on ehdotettu eduskun-      vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon. Lopullinen
7454: nan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryh-     mietintönsä komitean on jätettävä 31 päivään
7455: tyisi kiireesti toimiin vankilasta vapautuneiden     joulukuuta 1971 mennessä.
7456: jälkihuollon kehittämiseksi siten, että käytettäi-      Mainitun komitean toimeksianto vastaa toivo-
7457: siin nykyistä enemmän hyväksi jo olemassa ole-       musaloitteessa n:o 108 ( 1970 vp.) ehdotettua
7458: vaa sosiaalilautakunnan organisaatiota ja lauta-     toivomusta. Koska toivomusaloitteessa n:o 58
7459: kunnan valitsemia yksityishenkilöitä vankilasta      (1970 vp.) tarkoitettu vapautuvien vankien
7460: vapautuneiden jälkihuollon hoitamiseksi ja hei-      uudelleen- ja jälleenkouluttaminen sekä toivo-
7461: dän työhön sijoittamisekseen, sekä ed. Vikat-        musaloitteessa n:o 66 ( 1970 vp.) edellytetty
7462: maan ym. toivomusaloitteen n:o 108 ( 1970            sosiaalilautakuntien ja sen määräämien yksityis-
7463: vp.), jossa on ehdotettu eduskunnan hyväk-           henkilöiden käyttö kriminaalihuollon organisaa-
7464: syttäväksi toivomus, että hallitus asettaisi ko-     tiossa tulee toimeksiannon mukaan komitean
7465: mitean, jonka tehtävänä olisi laatia suunnitelma     harkittavaksi, valiokunta ei katso olevan syytä
7466: vapaudessa tapahtuvan kriminaalihuollon koko-        viimeksi mainitussa aloitteissakaan ehdotettujen
7467: naisorganisaatiosta, sen rahoitustarpeista ja sen    toivomusten esittämiseen.
7468: toimintatehon kehittämisestä kriminaalipoliitti-        Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
7469: sesti tarkoituksenmukaiselle tasolle.                nioittaen ehdottaa,
7470:    Valiokunnan käytettävänä olevien tietojen
7471: mukaan valtioneuvosto on 12 päivänä marras-                   että toivomusaloitteet n:ot 58, 66 ja
7472:                                                             108 (1970 vp.) hylättäisiin.
7473:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
7474: 
7475: 
7476: 
7477: 
7478:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Poutanen, Poutiainen, Raatikainen, Salo, Siika-
7479: neet osaa puheenjohtaja Ehrnrooth, varapuheen-       nemi, Särkkä, Tuominen, Tähkämaa ja Vikat-
7480: johtaja Karkinen sekä jäsenet Friberg, Hemmi,        maa.
7481: Huotari, Kauppila, Koskinen, H. Niskanen,
7482: 
7483: 
7484: 
7485: 
7486: 687/71
7487:                    1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 108 (Aloitteet 1970 Vp.).
7488: 
7489: 
7490: 
7491: 
7492:                                     K u 1 k u 1 aito s v a 1 i o kunnan mietintö n:o 67
7493:                                  kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Saatijär-
7494:                                  ven-Myllymäen maantien peruskorjaamista.
7495: 
7496:    Eduskunta on pöytirkirjanottein 29 päivältä     vilkkainta tiejakson Myllymäen ja Saarijärven
7497: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       puoleisissa päissä. Kun tie on tyypiltään vanha
7498: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Här-     savisoratie, sen liikennekelpoisuuden paranta-
7499: kösen ym. toivomusaloitteen n:o 1851 ( 1970        miseksi olisi suoritettava ns. tehostettuun kun-
7500: vp.) Saatijärven-Myllymäen maantien petos-         nossapitoon kuuluvat työt, jolloin tie voitaisiin
7501: korjaamisesta ja ed. Koivusen ym. toivomus-        varustaa öljysorakulutuskerroksella. Mikäli tar-
7502: aloitteen n:o 1899 (1970 vp.) Saatijärven-         koitukseen käytettävissä olevat määrärahat sal-
7503: Myllymäen maantien perusparantamissuunnitel-       livat, tie- ja vesirakennushallitus tulee sisällyt-
7504: mien toteuttamisesta.                              tämään tien peruskorjauksen lähivuosien ohjel-
7505:    Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul-   maan.
7506: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankrunoa      Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7507: tie- ja vesirakennushallituksesta.                 nioittaen ehdottaa,
7508:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
7509: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman maan-                  että toivomusaloitteet n:o 1851 ja
7510: tien liikenne vaihtelee 70:stä 500:aan henkilö-            1899 (1970 vp.) hylättäisiin.
7511: autoyksikköön vuorokaudessa. Liikenne on
7512:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1971.
7513: 
7514: 
7515: 
7516: 
7517:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       nen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Pro-
7518: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,     cope, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen
7519: Asunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Jaati-        Jokinen.
7520: 
7521: 
7522: 
7523: 
7524: 883/71
7525:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 109 (Aloite 1970 Vp.).
7526: 
7527: 
7528: 
7529: 
7530:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 68
7531:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pylkönmäen-Kol-
7532:                                  kanlahden paikallistien perusparantamista.
7533: 
7534:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      Tie- ja vesirakennushallitus on ryhtynyt toi-
7535: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       menpiteisiin tiejaksoon sisältyvän Kelkanpuron
7536: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Här-     heikon sillan uudelleen rakentamiseksi, jolloin
7537: kösen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o      paikallistien liikennekelpoisuus paranee. Silta-
7538: 1852 (1970 vp.).                                   työn yhteydessä korjataan myös tietä. Tässä
7539:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    vaiheessa aloite ei anna aihetta enempiin toi-
7540: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa    menpiteisiin.
7541: tie- ja vesirakennushallituksesta.                   Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7542:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen     nioittaen ehdottaa,
7543: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman, noin
7544: 25 km pituisen paikallistiejakson Pylkönmäeltä               että toivomusaloite n:o 1852 (1970
7545: Saarijärvelle liikennemäärä vaihtelee 70:stä               vp.) hylättäisiin.
7546: 150:een moottoriajoneuvoen vuorokaudessa.
7547:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1971.
7548: 
7549: 
7550: 
7551: 
7552:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       nen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Pro-
7553: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,     cope, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen
7554: Asunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Jaati-        Jokinen.
7555: 
7556: 
7557: 
7558: 
7559: 884/71
7560:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 110 (Aloite 1970 Vp.).
7561: 
7562: 
7563: 
7564: 
7565:                                      K u 1 k u 1 aito s v a 1 i o kunnan mietintö n:o 69
7566:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Kalmarin-Sapran
7567:                                  paikallistien rakentamista.
7568: 
7569:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     koituksena on vielä selvittää, voitaisiinko tämä
7570: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      tie rakentaa paikallisteiden rakentamisessa so-
7571: kunnan valmisteleva,sti käsiteltäväksi ed. Här-   vellettuja normeja alentaen, mikä alentaisi myös
7572: kösen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o     rakentamiskustannuksia. Tämän jälkeen tie- ja
7573: 1853 (1970 vp.).                                  vesirakennushallitus tulee käytettävissä olevien
7574:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   määrärahojen sen salliessa sisällyttämään tien
7575: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa   rakentamisen rahoitusohjelmaansa. Näin ollen
7576: tie- ja vesirakennushallituksesta.                ja kun tiehankkeen toteuttaminen on jo edis-
7577:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen    tynyt varsin pitkälle, ei aloite anna aihetta
7578: mukaan toivomusaloitteen tarkoittaman paikal-     enempiin toimenpiteisiin.
7579: listien tutkiminen ja suunnitelman laatiminen        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7580: on sisältynyt vuoden 1969 suunnitteluohjel-       nioittaen ehdottaa,
7581: maan. Varsinainen tiesuunnitelma on jo val-
7582: mistunut ja sen tarkistaminen on parhaillaan               että toivomusaloite n:o 1853 (1970
7583: käynnissä. Tie- ja vesirakennushallituksen tar-          vp.) hylättäisiin.
7584:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1971.
7585: 
7586: 
7587: 
7588: 
7589:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-      nen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Pro-
7590: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,    cope, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä värajäsen
7591: Asunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Jaati-       Jokinen.
7592: 
7593: 
7594: 
7595: 
7596: 885/71
7597:                       1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 111 (Aloite 1970 Vp.).
7598: 
7599: 
7600: 
7601: 
7602:                                        K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i et i n t ö n:o 70
7603:                                    toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maantien rakenta-
7604:                                    mista Pudasjärven Kouvalta Taivalkosken Kylmälän kautta
7605:                                    Sampilaan.
7606: 
7607:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        listienä. Tien merkitystä tulee lisäämään Rauta-
7608: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         ruukki Oy:n Mustavaaran kaivos, jonka tarvit-
7609: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Iso-       seman työvoiman kuljetuksessa tie Kouvalta
7610: mursun ym. yllä mainitun toivomusaloitteen           Loukusaan on tarpeellinen. Tie- ja vesiraken-
7611: n:o 1855 ( 1970 vp.).                                nushallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin tie-
7612:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-      tutkimuksen ja suunnitelman laatimiseksi Kou-
7613: lut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa      valta Loukusaan johtavan paikallistien raken-
7614: tie- ja vesirakennushallituksesta.                   tamiseksi.
7615:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7616: mukaan       toivomusaloitteen     tarkoittamasta    nioittaen ehdottaa,
7617: uudesta tieyhteydestä on vireillä tieasetuksen
7618: mukainen aloite. Hankittujen lausuntojen ja                    että toivomusaloite n:o 1855 (1970
7619: muun selvityksen perusteella näyttää todennä-                vp.) hylättäisiin.
7620: köiseltä, että hanke voidaan toteuttaa paikal-
7621:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1971.
7622: 
7623: 
7624: 
7625: 
7626:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         nen, Knuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Pro-
7627: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,       cope, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen
7628: Asunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Jaati-          Jokinen.
7629: 
7630: 
7631: 
7632: 
7633: 1334/71
7634:                     1971 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 112 (Aloite 1970 Vp.).
7635: 
7636: 
7637: 
7638: 
7639:                                      K u 1k u 1aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 71
7640:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa paikallistien rakenta-
7641:                                  mista Saviniemestä Tiittolaan.
7642: 
7643:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       suunnitteluohjelmaan. Tie- ja vesirakennushal-
7644: oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        litus tulee käytettävissään olevien määräraho-
7645: mnnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Iso-      jen rajoissa selvittämään, milloin tiehanke voi-
7646: nursun ym. yllä mainitun toivomusaloitteen         daan ottaa työohjelmaan. Aloite ei anna ai-
7647: t:o 1856 ( 1970 vp.).                              hetta enempiin toimenpiteisiin.
7648:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
7649: ut asiantuntijana yli-insinööri Risto Rankamoa     nioittaen ehdottaa,
7650: ie- ja vesirakennushallituksesta.
7651:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen               että toivomusaloite n:o 1856 (1970
7652: nukaan toivomusaloitteen tarkoittaman paikal-             vp.) hylättäisiin.
7653: istien rakentaminen sisältyy vuoden 1971
7654:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1971.
7655: 
7656: 
7657: 
7658: 
7659:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-      nen, K!nuuttila, Loikkanen, Niinikoski, Pro-
7660: teet osaa puheenjohtaja Virtanen, jäsenet Aas,    cope, Roden, Salmi ja Tikkanen sekä varajäsen
7661: ~sunmaa, Forsman, Huotari, Härkönen, Jaati-       Jokinen.
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 
7666: 335/71
7667: B.
7668:                1971 Vp.-Edusk.toivomus.-Toiv.al.miet. n:o .53 (1970 Vp.).
7669: 
7670: 
7671: 
7672: 
7673:                                      Ed uskunnan     t oivomus        varusmiesten ilmaisista
7674:                                   lomamatkoista.
7675: 
7676:  Eduskunnassa on vuoden 1970 valtiopäivillä          laiden sekä siviilipalvelumiesten varus-
7677: hty neljä toivomusaloitetta, jotka tarkoittavat      kunta-alueen ulkopuolelle tapahtuvien
7678: trusmiesten ilmaisia lomamatkoja, ja Puolus-         kotilomamatkojen järjestämiseksi siten,
7679: tstusasiainvaliokunta on asiasta antanut mie-        että ne olisivat ilmaisia valtion omista-
7680: ntönsä n:o 3.                                        missa kulkuneuvoissa ja että Hallitus
7681:  Nyt koorla oleva Eduskunta on päättänyt             tutkisi mahdollisuudet siirtyä maksuuo-
7682: usua toivomuksen,                                    miin matkoihin myös yksityisten omis-
7683:                                                      tamissa kulkuneuvoissa.
7684:           että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7685:         varusmiesten, soittaja- ja ratsuttajaoppi-
7686:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1971.
7687: 
7688: 
7689: 
7690: 
7691:  1/71
7692: 111
7693: Kirj. ksm. n:o 1.
7694: 
7695: 
7696: 
7697: 
7698:                                   Vilponiemi ym.: Liikehuoneistojen vuokralaisten oikeusturvan
7699:                                       parantamisesta.
7700: 
7701: 
7702:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
7703: 
7704:    Sen johdosta, että vastausta kirjalliseen kysy-   poistaminen ei liioin ole mahdollista. Huoneen-
7705: mykseen n:o 215 ( 1970 vp.) ei ole annettu           vuokralain, vuokraajan turvaksi tarkoitettujen
7706: ennen valtiopäivien päättymistä, ja kun kysy-        nykyisten ja kenties tulevienkin määräysten
7707: mys näin ollen on rauennut, uudistamme ky-           kiertämiseksi, on sopimus laadittu yhteistyö-
7708: symyksen seuraavan sisältöisenä.                     eikä vuokrasopimuksen muotoon.
7709:    Voimassa olevan huoneenvuokralain 33 §:n             Edellä selostetun tapaisilla sopimuksilla on
7710: mukaan on ostojen keskittäminen vuokraoikeu-         vuokranantajana esiin tyvällä tukkuliikkeellä
7711: den säilyttämisen ehtona mitätön. Edellä mai-        mahdollisuus kokonaan estää vuokralaistaan
7712: nitusta lain nimenomaisesta säädöksestä huoli-       käyttämästä hyväkseen ensi vuoden aikana
7713: matta ovat eräät öljytuotteiden ja etenkin elin-     muuttuvia, teollisuuden tarjoamia markkinointi-
7714: tarvikealan tukkukauppaa harjoittavat vuokran-       ehtoja. Tämän lisäksi on perusteltua aihetta
7715: antajat ryhtyneet yhä lisääntyvässä määrin vaa-      epäillä, että mainitut sopimukset ovat varalli-
7716: timaan, heistä jo muutenkin monella tavalla          suusoikeudellisista oikeustoimista ( 13. 6. 1929/
7717: riippuvaisuussuhteessa olevilta, vuokralaisiltaan,   228) annetun lain 3. luvun 31 §:n ja 38 §:n
7718: erittäin tiukkoja ja yrittäjien toimintavapautta     vastaisia. Velvoite vain määrättyyn, vuokran-
7719: jyrkästi rajoittavia yhteistyö- ja/tai vuokrasopi-   antajan osoittamaan, järjestöön kuulumisesta ei
7720: muksia. Viimeksi julkisuuteenkin tulleen tiedon      liioin voi olla Suomen perustuslain II luvun
7721: mukaan on erään keskustukkuliikkeen yhteis-          10 §:n säädösten henkeen ja tatkoitukseen hy-
7722: työsopimuksessa mm. seuraavia yrittäjän toi-         väksyttävästi sovellettavissa.
7723: mintavapautta ja oikeusturvaakio loukkaavia,            Yhteistyösopimuksiin ovat eräät vuokranan-
7724: jyrkkiä ehtoja:                                      tajina esiintyneet tukkuliikkeet onnistuneet
7725:    Sopimus velvoittaa kuulumaan vain määrät-         hankkimaan allekirjoituksia painostusta ja pa-
7726: tyyn kaupalliseen järjestöön, samalla kun se         kotteita hyväkseen käyttäen, onpa muutamien
7727: rajoittaa kauppiaan oikeutta järjestää kirjanpi-     vuokranantajien kohdalta suorastaan aihetta
7728: toosa hänen haluamallaan, edullisimmalla ta-         epäillä, että he ovat saattaneet syyllistyä rikos-
7729: valla. TEL-maksuista kauppiaalle työnantajana        lain 38. luvun 10 §:ssä mainittuun menette-
7730: kertyvän lainaosuuden hänen on siirrettävä tuk-      lyyn.
7731: kuliikkeen käytettäväksi. Vakuutukset on teh-
7732: tävä tukkuliikkeen osoittamasta vakuutuslaitok-         Kuluttajille tämän tapaisten sopimusten mu-
7733:                                                      kanaan tuoma kehitys aiheuttaa entistä rajoi-
7734: sesta, minkä lisäksi kauppiaan on otettava hen··
7735:                                                      tetumman tavatavalikoiman ja kauppiaan osto-
7736: kivakuutus, joka pantataan tukkuliikkeen mah-
7737: dollisten saatavien ja sopimuksen rikkomisesta       paikan valinnan vapauden loppuessa myöskin
7738: aiheutuneen sopimussakon maksamisen vakuu-           kohoavan hintatason.
7739: deksi. Mahdollisuutta pitää kaupan useampia             Kaikkeen edellä olevaan ja valtiopäiväjärjes-
7740: rinnakkaisia kahvituotteita on hyvin jyrkästi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7741: rajoitettu. Tavarahankintojaan ei kauppias voi       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7742: suorittaa kuin yhdeltä ainoalta tukkuliikkeeltä.     vaksi seuraavan kysymyksen:
7743: Sopimuksen mukaan on tukkuliikkeell:i oikeus
7744: koska tahansa tarkastaa kauppiaan kirjanpito                    Onko Hallitus tietoinen eräiden öl-
7745: ja hänen tavaravarastonsa. Sopimuksen rikko-                 jytuotteiden ja elintarvikealan tukku-
7746: misesta hän on velvollinen maksamaan sovitun                 kauppaa harjoittavien vuokranantajien
7747: suuruisen sopimussakon, jonka alentaminen tai                vuokralaisiltaan vaatimista, heidän toi-
7748: 113/71
7749: 2
7750: 
7751:      mintavapauttaan rajoittavista, vuokra-         ten oikeusturvan parantamiseksi ja ku-
7752:      ja/tai yhteistyösopimuksista,                  luttajien etuja Ioukkaavan kehityksen
7753:         ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-       lopettamiseksi?
7754:      koo ryhtyä liikehuoneistojen vuokralais-
7755:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1971.
7756: 
7757:        Väinö Vilponiemi.            Uljas Mäkelä.            Margit Eskman.
7758:                                                                                                       3
7759: 
7760: 
7761: 
7762: 
7763:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7764: 
7765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tavan vastaisena. Taloudellisissa yhdistyksissä
7766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       niiden jäsenille tai elinkeinoelämän yhteistyö-
7767: olette 3 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn           sopimuksissa sopijapuolille asetettujen erilaisten
7768: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        velvoitusten pätevyyttä ja vaikutuksia on kui-
7769: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tenkin tarkasteltava lukuisiin eri lakeihin si-
7770: edustaja Väinö Vilponiemen ym. näin kuulu-          sältyvien säännösten valossa. Tällaisia määräyk-
7771: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 1.             siä sisältyy mm. oikeustoimilakiin, ns. vakaut-
7772:                                                     tamislakeihin, hinta- ja vuokrasäännöstelyä kos-
7773:            "Onko Hallitus tietoinen eräiden öl- keviin erikoissäännöksiin, huoneenvuokralakiin
7774:         jytuotteiden ja elintarvikealan tukku- sekä valoudellisen kilpailun edistämisestä vuon-
7775:         kauppaa harjoittavien vuokranantajien ·na 1964 annettuun lakiin.
7776:         vuokralaisiltaan vaatimista, heidän toi-        öljyalan osalta kauppa- ja teollisuusministe-
7777:         mintavapauttaan rajoittavista, vuokra- riön alaisessa elinkeinovapausvirastossa on kil-
7778:         ja/tai yhteistyösopimuksista,               pailunrajoitusrekisteriin merkitty kahdeksan kes-
7779:            ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- kusliikkeen toimeenpanemaa järjestelyä. Lisäksi
7780:         koo ryhtyä liikehuoneistojen vuokra- elinkeinovapausvirasto suorittaa parhaillaan öl-
7781:         laisten oikeusturvan parantamiseksi ja jyalan markkinointijärjestelyjä koskevaa tutki-
7782:         kuluttajien etuja loukkaavan kehityksen musta. Elintarvikealan tukkuporrasta koskevien
7783:          lopettamiseksi?"                           ryhmittymien osalta on neljä järjestelyä jo re-
7784:                                                     ,kisteröity ja lisäksi kaksi rekisteröintivaiheessa,
7785:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mutta eduskuntakyselyR tarkoittamaa järjestelyä
7786: vasti seuraavaa:                                     ei ole vielä rekisteröity.
7787:    Nyt puheena olevat sopimukset, nimitettiin-          Kysymys edellä mainittujen öljyalan sopi-
7788: pä niitä vuokrasopimuksiksi tai yhteistyösopi- musten laillisuudesta on oikeuskanslerinviras-
7789: muksiksi, ovat erittäin laaja-alaisia, eivätkä si- tossa tutkittavana sen johdosta, että Suomen
7790: ten vastaa tavanomaista vuokrasopimusta yhtä Bensiinikauppiaitten Liitto r.y:n taholta on 16
7791: vähän !kuin muutakaan yksittäistä oikeussuh- päivänä lokakuuta 1970 jätetty apulaisoikeus-
7792: detta sääntelevää sopimustyyppiä. Tästä johtuu, kanslerille kantelu. Kantelun tekijä on katsonut,
7793: että kirjallisessa kysymyksessä kosketelluista että näiden sopimusten kohdalta on rikottu
7794: asioista vain osa kuuluu oikeusministeriön toi- hintasäännöstelyä ja vakauttamisen turvaami-
7795: mialaan. Vastaukseni perustuu tämän vuoksi seksi annettuja määräyksiä. Asiassa on oikeus-
7796: olennaisilta osilta niihin tietoihin, jotka olen kanslerinvirasto pyytänyt sosiaali- ja terveys-
7797: saanut kauppa- ja teollisuusministeriöitä sekä ministeriön hintaosaston sekä hinta- ja palkka-
7798: sosiaali- ja terveysministeriöltä.                  neuvoston vuokrajaoston lausunnot.
7799:    Yhdistymisvapauden kannalta katsottuna jä-           Hallitus seuraa edelleen kehitystä kysymyk-
7800: senvelvoitetta, jonka mukaan aatteellisen yhdis- sessä tarkoitetulla alalla ja tulee edellä mai-
7801: tyksen jäsen ei saa kuulua kilpaileviin tai mui- nittujen selvitysten valmistuttua ryhtymään sel-
7802: hin tietyllä alalla toimiviin järjestöihin, ei sel- laisiin toimenpiteisiin, joihin selvitykset saat-
7803: laisenaan voida pitää yhdistyslain tai hyvän tavat antaa aihetta.
7804:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1971.
7805: 
7806:                                                                 Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
7807: 4
7808: 
7809: 
7810: 
7811: 
7812:                              T i 11 R i k s d a g ,e n s H e t t T a 1 m a n.
7813: 
7814:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen          pliktelset som åläggs medlemmarna i ekono-
7815: anget har Ni, Hert Talman, med Eder skri-             miska föteningar ellet partema i samarbetsavtal
7816: velse av den 3 febtuari 1971 tili vedetbötande        inom nätingslivet bör likväl granskas i ljuset
7817: medlem av statstådet föt avgivande av svat            av bestämmelserna i en mångfald olika lagar.
7818: övetsänt en avsktift av följande av tiksdagsman       Sådana bestämmelser ingåt bl.a. i lagen om
7819: Väinö Vilponiemi m.fl. ställda spötsmål nt 1:         rättshandlingar på förmögenhetstättens omtåde,
7820:                                                       i de s.k stabiliseringslagarna, i specialstadgan-
7821:           "Ät Regeringen medveten om att              dena rörande pris- och hytesreglering, i hyres-
7822:        vissa hyresvärdat, som idkat pattihandel       lagen och i 1964 åts lag om främjande av eko-
7823:        med oljeptoduktet och livsmedel, av            nomisk konkurrens.
7824:        sina hyresgäster avkrävt hyres- och/              I fråga om oljebtanschen hat det undet han-
7825:        eller samatbetsavtal, vilka inskränket de      dels- och industriministeriet lydande nätings-
7826:        sistnämndas verksamhetsfrihet,                 frihetsverket i konkurrensbegränsningsregistret
7827:           och vilka åtgärder ämnat Regeringen         infört åtta av centtalaffärerna genomförda reg-
7828:        vidtaga för att förbättra rättsskyddet         leringar. Näringsftihetsvevket göt därtili som
7829:        för dem som hyr affärslägenhetet och           bäst en undersökning av oljebranschens mark-
7830:        föt att stoppa en utveckling som               nadsfötingssystem. Med avseende å gruppering-
7831:        ktänket konsumentetnas inttessen?"             ama inom livsmedelsbranschens grossistled har
7832:                                                       redan fyta regleringar registtetats vatjämte
7833:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vötd-        tvenne befinner sig i registreringsstadiet. Någon
7834: samt anföra följande.                                 regleting av det slag som avses i riksdagsspörs-
7835:     Nu ifrågavarande avtal spänner över ett           målet har emellertid ännu ej registterats.
7836: mycket brett område helt obetoende av om de              Frågan om lagligheten av förenämnda avtal
7837: kallas hyresavtal ellet samarbetsavtal, och kan       inom oljebranschen utreds inom justitiekanslers-
7838: därför ej jämföras med vare sig sedvanliga            ämbetet på den grund att Suomen Bensiini-
7839: hyresa.vtal ellet andra slag av avtal, vilka regle-   kauppiaitten Liitto r.y. benämnda förening den
7840: r.ar ett enskilt rättsförhållande. Härav följer       16 oktober 1970 inlämnat ett klagomål tili
7841: att blott en del av de i spörsmålet berörda           justitiekanslems adjoint. Klaganden anser att
7842: frågorna faller under ju5titieministeriets verk-      man i ftåga om dessa avtal brutit mot pristeg-
7843: samhetsområde. Mitt svar bygger därför i vä-          leringen och de för stabiliseringens tryggande
7844: sentliga delar på uppgifter, som jag erhållit         givna bestämmelserna. Justitiekanslersämbetet
7845: från handels- och industriministeriet och från        hat i denna fråga inbegärt utlåtanden av social-
7846: social- och hälsovårdsministeriet.                    och hälsovårdsministeriets prisavdelning och av
7847:     Med tanke på föreningsfriheten kan icke en        pris- och lönerådets hytessektion.
7848: medlemsförpliktelse av det slag att medlem av            Regeringen följer fottfarande med utveck-
7849: ideell förening ej får vara ansluten tili kon-        lingen på iftågavatande område och kommer
7850: kurre::ande ellet andra inom en viss bransch          när förenämnda uttedningar blivit färdiga att
7851: verkande organisationer, som sådan betraktas          vidtaga sådana åtgärder, som utredningatna kan
7852: såsom stridande mot föreningslagen eller mot          ge anledning till.
7853: god sed. Giltigheten och verkan :av olika för-
7854:      Helsingfors den 10 februari 1971.
7855: 
7856:                                                                   Justitieminister E. 0. Tuominffi.
7857: Kirj. ksm. n:o 2.
7858: 
7859: 
7860: 
7861: 
7862:                                  Juvela ym.: Finnairin lentokonehankinnoista.
7863: 
7864: 
7865:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e II e.
7866: 
7867:    Finnairin johtavissa elimissä tehtiin. äsket-   voit:oliiton tarjoamat mahdollisuudet ottaa huo-
7868: täin päätös kahden DC-1 0-,tyyppisen suihku-       mioon. Näiden mahdollisuuksien .tutkiminen ja
7869: koneen ostamisesta Yhdysvalloista. Konehan-        hyväksikäyttö olisi välttämätöntä senkin vuoksi,
7870: kinitojen yhteishinta ikohoaa 200 milj. mark-      että pyrittäisiin jatkuvasti etsimään uusia
7871: kaan. Kyseisten suihkukoneiden hankinta liit-      tuontikohteita vastapainoksi lisääntyneille Neu-
7872: tyy Finnairin pyrkimykseen jatkuvasti tehostaa     vostoliiton ostoille Suomesta.
7873: ja parantaa matkustajien palvelua.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7874:    F.innai.rin konehankinnat ovat näihin saakka    tyksen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7875: suUntautuneet pääasi~sa Yhdysvaltoihin ja          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7876: RanSkaan. Tiettävästi valtiojohtoinen Finnair      vaksi seuraavan kysymyksen:
7877: ei ole riittävässä määrin selvityttiinyt minkä-
7878: laisia mahdollisuuksia esim. naapurimaamme                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä,
7879: Neuvostoliitto voisi tässä suhteessa ,tarjota.            että Finnairin konehankintoja vastai-
7880: Kuten tunnettua on Neuvostoliitto eräs lento-             suudessa suoritettaessa myös Neuvosto-
7881: konerakennuksen johtavia maita maailmassa.                liiton lentokoneteollisuuden tarjoamat
7882: Kun Finnair joutuu vastaisuudessakin täydentä-            mahdollisuudet tarkoin tutkitaan?
7883: mään lentokalustoaan ,tulisi ,tällöin myös Neu-
7884:      Helsingissä 3 päivänä l1elmikuuta 1971.
7885: 
7886:                Aulis Juvela.                                Helvi Niskanen.
7887:                Kaisu Weckman.                               Anna-Liisa Jokinen.
7888: 
7889: 
7890: 
7891: 
7892: 229/71
7893: 2
7894: 
7895: 
7896: 
7897: 
7898:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
7899: 
7900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ollut runsaasti mahdollisuuksia tutUSitua Aero-
7901: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         flotin käytössä olevaan lentokalustoon. Tämän
7902: olette 3 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn             lisäksi on pyritty selvittämään tarvittavia lisä-
7903: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ,tietoj,a lentokonetyypeitltäin. Erityisesti on mai-
7904: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan·         nittava vuosina 1964, 1967 ja 1969 Mosko-
7905: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta             vassa ja Helsingissä suoritetut Neuvostolii-
7906: kirjallisesta kysymyksestä n:o 2:                     tossa valmistettujen liikennelentokoneiden tut-
7907:                                                       kimukset. Suoritettujen kosketusten yhteydessä
7908:            "Aikooko Hallitus huolehtia siitä          saatuja ;tietoja on täydennetity kansainvälisissä
7909:        että Finnairin ·konehankillltoja vastai-       ilmailunäyttelyissä ja alan ammattijulkaisujen
7910:        suudessa suoritettaessa myös Neuvosto-         avulla, kuten tapahtuu muidenkin maiden koh-
7911:        liiton lentokoneteollisuuden tarjoamat         daYa. Toisaalta ei Finnair Oy:Ue aina ole tar-
7912:        mahdollisuudet tarkoin ,tutkitaan?"             joutunut tilaisuUJtta sen haluamassa määrin
7913:                                                       saada neuvostolii~tolaisten liikennelentokoneita
7914:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koskevia ,tavanmukaisia yksityiskohtaisia !tekni-
7915: vasti seuraavaa:                                      siä !tietoja, suorittaa niillä omin ohjaajin iko-
7916:     Finnair Oy:n lentoliikenne jakaantuu koti-        keilulentoja sekä päästä tutustumaan valmis-
7917: maan ja ulkomaan liikenteen harjoittamiseen.          .tajatehtaisiin. Nämä vähäisemmät vaikeudet ei-
7918: Siitä ulkomaan lentoliikenne muodostaa nykyi-         vät kuitenkaan ole olleet olennaisia yhtiön pyr-
7919: sin yli kolme neljättäosaa ja siinä vallitsee -       kiessä 'ratkaisemaan konehankintojaan mukaan-
7920: kuten jo vuosikymmeniä - ankara lentoyhtiöi-          lukien Neuvostoliiton lentokoneteollisuuden !tar-
7921: den välinen kilpailu. Sama koskee, joskaan ei         joamat mahdollisuudet.
7922: yhtä näkyvästi, kotimaan liikennettä muun                 Hankintapäätöksiä tehdessään Finnair Oy:n
7923: muassa siksi, että osittain samoja lentokoneita       on yhtäältä otettava huomioon ankara kilpailu
7924: ja henkilöstöä käytetään molemmissa. Menes-           kansainvälisillä markkinoilla nimenomaan ulko-
7925: ,tyvän lentotoiminnan perusedellyty:ksenä on,         laisista matkus1:ajista. Toisaalta ahtaart: kannatta-
7926: että lentoyhtiön lentokaJ.usta on, olosuhteet          vuusmarginaalirt: johtavat sellaisten konetyyp·
7927: huomioon ottaen, oikein valittua.                     pien valintaan, joilla voidaan saavuttaa tehokas
7928:     Finnair Oy:n piirissä on jatkuvasti seurattu      käyttö ja reittirakenne huomioonottaen mah-
7929: alan kehitystä eri puolilla maailmaa. Yhitiön         dollisimman alhainen kustannustaso. Vaikka
7930: käytössä on sen ,toiminnan aikana ollut amerik-       näiden valintatekijöiden rajoissa ei tähän men-
7931: kalaista, englantilaista, ranskalaista ja saksa-      nessä ole ollut mahdollista sijoittaa tilauksia
7932: laista lentokalustoa. Hankintojen yhteydessä on       Neuvostoliittoon, tulee Finnair Oy muiden
7933: tutkittu myös hollantilaisia, itäsaksalaisia, japa-   hankintalähteiden rinnalla kiinnittämään huo-
7934: nilaisia, kanadalaisia, länsisaksalaisia, neuvosto-   miota Neuvostoliiton laajan ja nopeasti kehit-
7935: liittolaisia ja ruotsalaisia liikennelentokoneita.    tyvän lentokoneteollisuuden tuotteisiin ja tutki-
7936:     Mitä erikseen tulee neuvostoliittolaisiin ko-     maan, mitä mahdollisuuksia ne ,tarjoavat tule-
7937:  neisiin, on Finnair Oy:llä v. 1956 aloitetun,        vaisuuden liikennetarpeita ;tyydytettäessä.
7938: molemminpuolisen lentoliikenteen puitteissa
7939:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1971.
7940: 
7941:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto.
7942:                                                                                                    3
7943: 
7944: 
7945: 
7946: 
7947:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
7948: 
7949:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        materiel som Aeroflot förfogar över. Dessutom
7950: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          har man försökt fä nödiga tilläggsuppgifter om
7951: veise av den 3 februari 1971 tili vederbörande     de skilda flygplanstyperna. Särskilt bör nämnas
7952: medlem av statsrådet för avgivande av svar         de under åren 1964, 1967 och 1969 i Moskva
7953: översänt följande av riksdagsman Aulis Juvela      och Helsingfors utförda undersökningarna an-
7954: m. fl. ställda skrifcliga spörsmål nr 2:           gående trafikflygplan som ,tillverkats i Sovjet-
7955:                                                    unionen. De uppgifter som erhållits vid di-
7956:           "Har Regeringen för avsi.kt att          rekta kontakter har kompletterats vid inter-
7957:        draga försorg om att då maskinanskaff-      nationella luftfartsutställningar och med hjälp
7958:        ningar för Finnair i framtiden göres,       av fackpublikationer på området, på samma
7959:        också de möjligheter Sovjetunionens         sätt som i fråga om andra Iänder. Å andra si-
7960:        flygpiansindustri erbjuder noggrant un-     dan har Finnair Oy icke alltid ha:6t tillfälle att
7961:        dersökes?"                                  i den omfattning bolaget önskat erhålla sedvan-
7962:                                                    liga detaljerade ,tekniska uppgifter angående
7963:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       sovjetisika trafikflygplan, att utföra provflyg-
7964: anföra följande:                                   ningar med dem med egna piloter och att få
7965:    Den flygtra.fik som Finnair Oy bedriver för-    bekanta sig med de tillverkande fabri.kerna.
7966: delar sig på inhemsk och utländsk trafi.k. Den     Dessa smärre svårigheter har dock icke varit
7967: utländska flygtrafikens andel utgör för när-       väsenitliga då bolaget har avgjort frågor om
7968: varande över tre fjärdedelar, och inom den         anskaffningar av pian, med beaktande även av
7969: råder - såsom fallet varit redan i årtionden       de möjligheter Sovjetunionens flygmaskinsin-
7970: - stark konkurrens flygbolagen emellan. Det-       dustri erbjuder.
7971: samma gäller, fastän icke lika åskådligt, den          Finnair Oy måste, när bolaget fattar beslut
7972: inhemska trafiken bl.a. på grund av att delvis     om anskaffningar, å ena sidan taga i beaktande
7973: samma flygplan och personai kommer tili an-        den starka konkurrens som råder på den inter-
7974: vändning i båda fallen. En grundförutsättning      nationella marknaden särskilt om utländska pas-
7975: för framgångsri.k flygverksamhet är, att flyg-     sagerare. Å andra sidan leder de knappa lön-
7976: bolagets flygmateriel, med beaktande av om-        samhetsmarginalema tili vai av sådana maskin-
7977: s·tändigheterna, är rätt vaJd.                     typer, med vilka man kan uppnå effektiv driEt
7978:    Inom Finnair Oy har man fortgående följ.t       och med beaktande av ruttstrukturen en så låg
7979: med utvecklingen på detta område i olika delar     kostnadsnivå som möjligt. Fastän det icke hit-
7980: av världen. Under sin verksamhet har holaget       tills har varit möjligt att inom ramen för dessa
7981: haft i bruk amerikansk, engelsk, fransk och        vid valet av p:lan bestämmande faktorer placera
7982: tysk flygmateriel. I samband med anskaff-          beSitällningar i Sovjetunionen, kommer Finnair
7983: ningar har också holländska, östtyska, ja-         Oy att vid sidan av andra anskaffningskällor
7984: panska, kanadensiska, västtyska, sovjetiska och    fästa uppmärksamhet vid produkterna av Sov-
7985: svenska trafikflygplan undersökts.                 j.etunionens omfattande och i snabb utveckling
7986:    Vad särskilt de sovjetiska maskiner:na be-      stadda flygmaskinsindustri och att undersöka
7987: träffar har Finnair Oy inom ramen för den år       vilka möjligheter de erbjuder då det gäller att
7988:  1956 inledda ömsesidiga flygtrafiken haft rik-    tillfredsställa fram tida trafikbehov.
7989: liga möjligheter att bekanta sig med den flyg-
7990:      Helsingfors den 26 februari 1971.
7991: 
7992:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
7993: Kirj. ksm. n:o .3.
7994: 
7995: 
7996: 
7997: 
7998:                                  Perheentupa ym.: Suomen pitämisestä ydinasesodan uhan vaara-
7999:                                     vyöhykkeen ulkopuolella.
8000: 
8001: 
8002:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8003: 
8004:    Maamme ulkopoliittinen johto on johdonmu-        saakka. Ottawasta informoi asiaa 30. 10. myös
8005: kaisesti parin vuosikymmenen ajan asettunut         Assodated Pressin ja UPI:n lehtimies.
8006: tukemaan ehdotuksia ja toimenpiteitä jännityk-         Mainittua sopimusta on tulkittu siten, että
8007: sen lieventämiseksi maailmassa ja erityisesti       siihen sisältyvät uudet määräykset antavat
8008: Euroopassa. Maamme on suhtautunut myöntei-          NATO-joukkojen komentajille oikeuden suun-
8009: sesti kaikkiin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena    nitella ydinmiinojen mahdollista siirtämistä va-
8010: on ydinaseiden leviämisen ehkäiseminen ja ydin-     rikkopaikoista NATO:n jäsenmaiden raja-
8011: aseettomien vyöhykkeiden aikaansaaminen.            alueille ts. alueille, missä niitä tultaisiin käyt-
8012:    Erityisesti on tässä yhteydessä todettava Ta-    tämään kriisitilanteen syntyessä. On itsestään
8013: savallan Presidentin Urho Kekkosen 28. 5.           selvää, että jo tällainen suunnitelma saati sen
8014: 1963 tekemä ehdotus ydinaseettomasta Pohjo-         toteuttaminen on täysin ristiriidassa kaikkien
8015: lasta eräänä askeleena kansainvälisen turvalli-     em. Suomen hallituksen taholta tehtyjen aloit-
8016: suuden rakentamisen ja ydinasesodan vaaran          teiden kanssa. Lisäksi mainittu toimenpide mer-
8017: vähentämisen tiellä sekä Tasavallan Presidentin     kitsisi maallemme ja sen väestölle puolueetto-
8018: 29. 11. 1965 tekemä ilmoitus siitä, että Suomi      muuspyrkimyksistämme huolimatta joutumista
8019: on valmis harkitsemaan sellaisia sopimusjärjes-     suoranaisen ydinasesodan uhan piiriin.
8020: telyjä, jotka rauhoittaisivat Suomen ja Norjan         Mielestämme edellä esitetynlaiset suunnitel-
8021: välisen raja-alueen mahdollisilta sotatoimilta      mat tekevät kysymyksen ydinaseettomasta Poh-
8022: myös suurvaltojen välisen selkkauksen varalta.      jolasta ja Suomen ja Norjan välisen raja-alueen
8023: Samoin kuin Suomen hallituksen 5. 5. 1969           rauhoittamisesta entistä polttavammaksi.
8024: kaikille Euroopan valtioiden hallituksille sekä        Edellä mainitun ja valtiopäiväjärjestyksen
8025: Itä- ja Länsi-Saksan, samoin kuin Yhdysvalto-       37 §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
8026: jen ja Kanadan hallituksille jättämä muistio        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8027: Euroopan turvallisuuskysymyksiä käsittelevän        seuraavan kysymyksen:
8028: konferenssin järjestämisestä sekä siihen liitty-
8029: neet ja vireillä olevat jatkotoimenpiteet.                     Onko Hallitus tietoinen suunnitel-
8030:     Ottawassa pidettiin 29-30. 10. 1970 NA-                 mista ydinmiinojen siirtämiseksi NA-
8031: TO:n ydinaseiden suunnitteluryhmän kokous.                  TO:n jäsenmaiden raja-alueille, ja jos on,
8032:  "Washington Post"-lehden tarkkailija Mikel                    tuleeko Hallitus uudistamaan aloit-
8033: Getler kirjoitti 31. 10. 1970, että NATO:n                  teen ydinaseettomasta Pohjolasta ja
8034:  jäsenmaiden puolustusministerit ilmoittivat ei-            Suomen ja Norjan välisen raja-alueen
8035: len illalla Ottawassa saaneensa aikaan sopimuk-             rauhoittamisesta suurvaltojen välisen
8036: sen poliittisista kannanotoista ydinmiinojen                selkkauksen varalta tai ryhtymään mui-
8037:  mahdollisesta käyttämisestä Euroopassa. Artik-             hin toimenpiteisiin Suomen pitämiseksi
8038:  kelissa todetaan edelleen, että em. ryhmä sopi             ydinasesodan uhan vaaravyöhykkeen ul-
8039:  mainituista kannanotoista sen jälkeen kun ydin-            kopuolella?
8040:  miinojen osuus (rooli) oli tutkittu loppuun
8041:    Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1971.
8042: 
8043:          A-V. Perheentupa.             Matti Ahde.                     Erkki Tuomioja.
8044:          Osmo Kaipainen.               Kaisa Raatikainen.              Tellervo Koivisto.
8045: 227/71
8046: 2
8047: 
8048: 
8049: 
8050: 
8051:                                E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
8052: 
8053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koituvasta ydinaseuhkasta voidaan pitää ulko-
8054: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja           poliittisten etujemme vastaisina. Ne sisältävät
8055: A-V. Perheentupa ym. esittänyt Hallituksen            epäsuoran perusteettoman viittauksen siihen,
8056: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan          että Norja olisi luopunut vakiintuneesta ydin-
8057: kysymyksen:                                           asepolitiikastaan, jonka mukaan sillä ei nor-
8058:                                                       maalioloissa ole ydinaseita alueellaan. Ydinmii-
8059:            "Onko Hallitus tietoinen suunnitel-        nat luonnollisesti räjähtävät ainoastaan silloin,
8060:         mista ydinmiinojen siirtämiseksi NA-          kun niiden yli tapahtuu maavoimien hyökkäys.
8061:         TO:n jäsenmaiden raja-alueille, ja jos on,    Tämän takia tällaisten väitteiden saatetaan tul-
8062:            tuleeko Hallitus uudistamaan aloit-        kita sisältävän myös perättömän ja loukkaavan
8063:         teen ydinaseettomasta Pohjolasta ja Suo-      väitteen toisen osapuolen hyökkäystarkoituk-
8064:         men ja Norjan välisen raja-alueen rau-        sista. Kysymyksessä mainitun lehden levittämät
8065:         hoittamisesta suurvaltojen välisen selk-      huhut ovat siten valitettavia puolueettomuus-
8066:         kauksen varalta tai ryhtymään muihin          politiikkamme uskottavuuden ja hyvien naapu-
8067:         toimenpiteisiin Suomen pitämiseksi ydin-      ruussuhteittemme kannalta.
8068:         asesodan uhan vaaravyöhykkeen ulko-
8069:         puolella?"                                       Tasavallan presidentin vuosina 1963 ja 196.5
8070:                                                       esittämät ajatukset Pohjolan ydinaseettomuu-
8071:    Vastauksena arv. kysymyksen ensimmäiseen           desta sekä Suomen ja Norjan välisen raja-alueen
8072: osaan totean, että Suomen hallituksella ei ole        sulkemisesta mahdollisen suurvaltaselkkauksen
8073: mitään tietoja kyseessä olevista suunnitelmista.      ulkopuolelle ovat edelleen voimassa. On myös
8074:    Kysymyksessä esitetyt tiedot ydinmiinojen          huomattava, että Suomi ja Ruotsi maaliskuun
8075: siirtämisestä Pohjois-Atlantin Liiton jäsenmai-       1970 jälkeen, ydinsulkusopimuksen tultua voi-
8076: den raja-alueille ovat lehdistöspekulointia. ·Ydin-   maan, itse asiassa muodostavat ydinaseettoman
8077: aseongelmaan liittyy monitahoinen tekninen, so-       vyöhykkeen, koska ne sopimuksessa ovat sitou-
8078: tilaallinen ja poliittinen problematiikka. Maini-     tuneet olemaan itse hankkimatta ydinaseita ja
8079: tut miinat edustavat vain erästä tyyppiä laa-         koska ne puolueettomina valtioina luonnollises-
8080: jassa ydinasevalikoimassa, jonka eri tyypeillä on     tikaan eivät ota alueelleen minkään muun val-
8081: hyvin erilaatuisia ja erisuuruisia tuhovaikutuk-      tion omistamia ydinaseita.
8082: sia sekä vaihtelevia sotilaallisia käyttömahdolli-       Kansainvälistä tunnustusta saavuttanut toi-
8083: suuksia. Johtavilla ydinasevaltioilla on tekni-       mintamme Yhdistyneissä Kansakunnissa tähän-
8084: nen mahdollisuus suorittaa hyökkäys koska ta-         astisista tärkeimmän asevalvontasopimuksen,
8085: hansa ja missä tahansa haluamansa kokoisilla          ydinsulkusopimuksen, aikaan saamiseksi, maam-
8086: ydinräjähteillä. Miinojen sijoittaminen on siten      me valitseminen SALT-neuvottelujen tapahtu-
8087: melko epätodennäköistä. Julkisen huomion kiin-        mapaikaksi sekä toimintamme Euroopan tur-
8088: nittäminen pelkästään tällaiseen osakysymyk-          vallisuuskysymysten ratkaisemisen hyväksi riit-
8089: seen saattaisi johtaa pois kokonaisproblematil-       tävät osoituksiksi Suomen hallituksen jatku-
8090: kasta eikä olisi omiaan edistämään yrityksiä          vasta työskentelystä turvallisuuspolitiikkamme
8091: ydinaseuhkan torjumiseksi kansainvälisin toi-         edellytysten parantamiseksi ja Suomen pitämi-
8092: menpitein.                                            seksi sodan ja selkkausten vaaran ulkopuolella.
8093:    Väitteitä ydinmiinoituksen SlJOlttamisesta         Varmimman takeen tässäkin suhteessa tarjoaa
8094: valtioalueemme lähellä sijaitsevalle NATO:n           puolueettomuuspolitiikkamme johdonmukainen
8095: omalle raja-alueelle sekä tästä Suomen väestölle      ja tinkimätön noudattaminen.
8096:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1971.
8097: 
8098:                                                               Ulkoasiainministeri Väinö Leskinen.
8099:                                                                                                     3
8100: 
8101: 
8102: 
8103: 
8104:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8105: 
8106:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        TO:s eget gränsområde, och om det kärnva-
8107: anger har riksdagsman A-V. Perheentupa m. fl.        penhot som härav skulle förorsakas Finlands
8108: tili vederbörande medlem av Statsrådet för av-       befolkning, kan anses strida emot våra utrikes-
8109: givande av svar ställt följande spörsmål:            politiska intressen. De innehåller en indirekt,
8110:                                                      ogrundad hänvisning tili att Norge skulle ha
8111:           "Är Regeringen medveten om pla-            avvikit från sin tidigare kärnvapenpolitik, en-
8112:        nerna på att förflytta atomminor tili         ligt viiken detta land inte under normala för-
8113:        NATO:s medlemsländers gränsområden,           hållanden har kärnvapen på sitt territorium.
8114:        och om den är,                                Atomminorna detonerar självfallet endast i fall
8115:           kommer Regeringen att förnya för-          ett anfall med landstridskrafter sker över dem.
8116:        slagen om ett kärnvapenfritt Norden           Därför kan dylika påståenden också toikas så
8117:        och om att gränsområdet mellan Fin-           att de innebär ett ogrundat och sårande på-
8118:        land och Norge skulle hållas utanför en       stående om den andra partens anfallsavsikter.
8119:        eventuell stormaktskonflikt, eller att        De av den i spörsmålet nämnda tidningen ut-
8120:        företa några andra åtgärder för att hålla     spridda ryktena är därför beklagliga med tanke
8121:        Finland utanför riskzonen för kärnva-         på trovärdigheten av vår neutralitetspolitik och
8122:        penkrig?"                                     med tanke på våra goda grannförhindelser.
8123:                                                          De av Republikens president åren 1963 och
8124:    Såsom svar på första delen av detta spörs-        1965 framförda tankarna om ett kärnvapen-
8125: mål får jag anföra att Finlands regering inte        fritt Norden samt om att gränsområdet mellan
8126: har några uppgifter om ifrågavarande planer.         Finland och Norge skulle hållas utanför en
8127:    De i spörsmålet framlagda uppgifterna om          eventuell stormaktsflikt, är fortfarande i kraft.
8128: förflyttandet av atomminor tili NATO-länder-         Man bör även märka att Finland och Sverige
8129: nas gränstrakter, är tidningsspekulationer. Tili     sedan mars 1970, efter det ickespridningsavta-
8130: kärnvapenprohlemet hör en mångfacetterad tek-        let trätt i kraft, i själva verket utgör en kärn-
8131: nisk, militär och politisk problematik. De           vapenfri zon, eftersom de enligt avtalet för-
8132: nämnda minorna representerar en enda typ av          bundit sig att inte själva skaffa sig kärnvapen,
8133: vapen i den stora kärnvapenkollektionen. De          och eftersom de såsom neutrala stater själv-
8134: olika typernas förstörelseverkningar är mycket       fallet inte tillåter någon annan stats kärnvapen
8135: olika tili karaktär och omfattning och deras         på sitt område.
8136: militära användningsmöjligheter är mycket skif-          Vår internationellt erkända verksamhet i
8137: tande. Det är tekniskt möjligt för de ledande        Förenta Nationerna för att få tili stånd det hit-
8138: kärnvapenmakterna att företa ett anfall när          tills viktigaste vapenkontrollavtalet, ickesprid-
8139: som helst och var som helst med så stora kärn-       ningsavtalet, valet av vårt land tili säte för
8140: laddningar de själva önskar. Utplacering av mi-      SALT-förhandlingarna samt vår verksamhet för
8141: nor är sålunda tämligen osannolikt. Fästandet        lösandet av Europas säkerhetsfrågor räcker som
8142: av offentlig uppmärksamhet endast vid en dylik       hevis för Finlands regerings fortgående arbete
8143: detaljfråga, skulle kunna leda hort från helhets-    för förbättrandet av förutsättningarna för vår
8144: problematiken och skulle inte vara ägnat att         säkerhetspolitik och för att hålla Finland utan-
8145: främja försöken att med internationella åtgär-       för riskerna för krig och konflikter. Den säk-
8146: der motverka kärnvapenhotet.                         raste garantin också i detta avseende ger ett
8147:    Påståendena om placerandet av en atommi-          konsekvent och osvikligt iakttagande av vår
8148: nering i närheten av vårt territorium på NA-         neutralitetspolitik.
8149:   Helsingfors den 3 mars 1971.
8150: 
8151:                                                      Ministern för utrikesärendena Väinö Leskinen.
8152: .irj. ksm. n:o 4.
8153: 
8154: 
8155: 
8156:                                 Tarjanne ym.: Otaniemen ylioppilasravintolan rakennuskustan-
8157:                                    nusten loppuosan rahoittamisesta.
8158: 
8159: 
8160:                        E d u s k u n n a n H e r r a, P u h e m i e h e II e.
8161: 
8162:   Otaniemessä on opiskelijoiden ruokailu jär- taten ylioppilasruokalan osalta ainakin 2 milj.
8163: stetty tavalla, joka poikkeaa Suomen muissa markkaa, myönnettiin lisämomentti ylioppilas-
8164: :>rkeakouluissa ja yliopistoissa noudatettavasta ravintolan osalta kulujen peittämiseen.
8165: iytännöstä: opiskelijoiden ruokailutiloista ja        Vuosina 1967-71 ei valtion menoarviossa
8166: rokailun järjestämisestä vastaa ylioppilaskunta. anomuksista huolimatta kuitenkaan loppurahoi-
8167: [ainitusta järjestelystä sovittiin valtion ja yli- tusta ole myönnetty. Erityisesti huomattavaa on,
8168: Jpilas·kunnan välillä Otaniemi-suunnitelmasta että vuonna 1968 eduskunta edellytti "hallituk-
8169: iätettäessä.                                        sen huolehtivan siitä, että loppuosa siitä rahoi-
8170:   Järjestelmän hyöty on kaksipuolinen: toisaalta tuksesta, mikä on luvattu ylioppilasravintolan
8171: eknillisen korkeakoulun päärakennukseen ei rakennuskustannuksiin, viivyttelemättä saadaan
8172: ~e tarvinnut varata tiloja oppilaiden eikä virkai-  käyttöön tätä rakennustyötä varten."
8173: joiden ruokailua varten ja toisaalta on ylioppi-      Otaniemeen rakennetun ylioppilasravintolan
8174: skunnan pääasiallisesti iltaisin käyttämiin ko- rakennuskustannuksiin on, huomioiden v. 1970
8175: Justiloihin saatu tehokasta päivätoimintaa. On viimeisessä lisäbudjetissa 250 000 markan lai-
8176: aomattava erityisesti, että opiskelijaruokala nan osalta myönnetty maksuvapautus, myön-
8177: ti.polissa ruokailee lisäksi päivittäin suuri jouk- netty 1 milj. markkaa avustusta ja 500 000
8178: J Teknillisen korkeakoulun virkailijoita.           markkaa lainaa, yhteensä 1,5 milj. mar·kkaa.
8179:   Useissa yliopistoissa toimii yliopiston tiloissa Puuttuvilta osin on ylioppilaskunta joutunut
8180:  man vuokraa tai nimellisellä vuokralla jonkin- . järjestämään rahoituksen lyhytaikaisilla tila-
8181:  isen tukijärjestön ( esim. Ylioppilastuki r.y.) päisluotoilla, jotka edelleen ovat maksamatta.
8182:  läpitämä ruokala. Valtio on tällöin yliopiston       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8183:  ikentamisen yhteydessä osoittanut tilat ruoka- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
8184:  a varten ja hankkinut sinne kaluston. Näin on kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
8185:  lianlaita Helsingin, Jyväs.kylän ja Tampereen senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8186:  iopistoissa.
8187:   Vuonna 1962 asiaa Teknillisen Korkeakoulun                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8188:  Happilaskunnan osalta käsiteltäessä sisältyi val-         Otaniemeen rakennetun ylioppilasravin-
8189:  on menoarvioon periaatepäätös, että valtio vas-           tolan osalta on loppuosa 500 000 mark-
8190:  a ylioppilaiden ruokailutilojen rakentamisen              kaa luvatusta kokonaisrahoituksesta vielä
8191:  heuttamista kustannuksista 1 250 000 mark-                myöntämättä Teknillisen Korkeakoulun
8192:  la. T'åmä periaatepäätös on menoarvion 13 Pl.             Ylioppilaskunnalle, ja jos on,
8193:  vulla 435 kohta 42.                                          mitkä ovat perustelut sille, ettei ky-
8194:   Koska rakentamiskustannukset sitten huomat-              seistä määrärahaa ole myönnetty, ja mitä
8195:  lvasti nousivat, mikä budjettikäsittelyssä v.             Hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaa-
8196:  ~68 todettiin ( 13 Pl. sivu 323, kohta 50) vas-           miseksi?
8197:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1971.
8198: 
8199:         Pekka Tarjanne.                Antero Salmenkivi.              Pekka Haarla.
8200:         Sakari Knuuttila.              Anna-Liisa Linkola.             Pentti Mäki-Hakola.
8201:         Kuuno Honkonen.                Seppo Westerlund.               Ingvar S. Melin.
8202:         G. Laatia.                     Raino Westerholm.               Mikko Kaarna.
8203:         Aslak Aas.                     V. 0. Mäkinen.
8204: H/71
8205: 2
8206: 
8207: 
8208: 
8209: 
8210:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8211: 
8212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      esitetty kyseisen määrärahan sisällyttämis
8213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tulo- ja menoarvioesityksiin.
8214: olette 3 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn kir-         Siltä osin kuin asia koskee valtiovarainmin
8215: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      teriön toimialaa on asianomainen ministeriö a
8216: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tamassaan lausunnossa todennut "eduskuntak
8217: Tarjanteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    selyn perustuvan edellä mainituilta kohdin v
8218: symyksestä n:o 4:                                   heelliseen lähtökohtaan. Vuoden 1962 meno!
8219:                                                     vio ei sisällä mitään periaatepäätöstä siitä, et
8220:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      valtio olisi ottanut vastatakseen ylioppilastavi
8221:        Otaniemeen rakennetun ylioppilasravin-       tolan rakentamiskustannukset kokonaan. Ky!
8222:        tolan osalta on loppuosa 500 000 mark-       lyssä mainittu vuoden 1962 menoarvion m
8223:        kaa luvatusta kokonaisrahoituksesta vielä    mentin 13 PL XVIII: 42 perustelu sisältää e
8224:        myöntämättä Teknillisen Korkeakoulun         dotuksen opiskelijain ruokailun järjestämisestä
8225:        Ylioppilaskunnalle, ja jos on,               valtion osallistumisesta osakuntatalon rakenm
8226:           mitkä ovat perustelut sille, ettei ky-    kustannuksiin tämän päämäärän toteuttamisel
8227:        seistä määrärahaa ole myönnetty, ja mitä     ylioppilasravintolan osalta siten, että no
8228:        Hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaa-        1 250 000 markan suuruisiksi arvioiduista 1
8229:        miseksi?"                                    kentamiskustannuksista rahoitetaan saman II
8230:                                                     noarvion toisessa kohdassa ehdotetun 250 01
8231:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       markan avustuslainan lisäksi kertamenoksi me
8232: vasti seuraavaa:                                    kityllä valtion avustuksella 250 000 markk~
8233:    Puheena olevassa kyselyssä mainitaan valtion     Vuoden 1963 menoarvion vastaavissa kohdis
8234: vuoden 1962 menoarvioon sisältyneen peri-           ehdotetaan puolestaan, että valtio osallistu
8235: aatepäätöksen siitä, että valtio vastaa ylioppi-    edellä mainittujen rahoituserien lisäksi oppill
8236: laiden ruokailutilojen rakentamisen aiheutta-       ruokalan rakentamiskustannuksiin, ottaen hu
8237: mista kustannuksista 1 250 000 markkaa. Edel-       mioon osakuntatalon tontin vuokraaminen v:
8238: leen mainitaan, että vuoden 1968 (pitäisi olla      tiolta muodollista vuokraa vastaan, 150 01
8239: 1966) budjettikäsittelyssä todettiin ylioppilas-    markan kertamenoluonteisella avustuksella
8240: ruokalan rakennuskustannuksiksi, mukaan lu-         samansuuruisella avustuslainalla. Vuoden 19c
8241: kien keittiökoneet ja kalustot, ainakin 2 milj.     menoarvion vastaavan momentin perusteluis
8242: markkaa ja että vuonna 1968 eduskunta edel-         todetaan oppilasruokalan rakennuskustannuksi
8243: lytti "hallituksen huolehtivan siitä, että loppu-   si noin 1 360 000 markkaa sekä kokonaiskusta
8244: osa siitä rahoituksesta, mikä on luvattu yli-       nuksiksi, mukaan lukien keittiökoneet ja irt:
8245: oppilasravintolan rakennuskustannuksiin, viivyt-    misto, noin 1 750 000 markkaa. Ylioppilas!
8246: telemättä saadaan käyttöön tätä rakennustyötä       vintolan rakennuskustannuksiin on tässä meno1
8247: varten." Kysymyksessä todetaan tämän jälkeen        viossa myönnetty 100 000 markan kertamen
8248: rakennuskustannuksia varten yhteensä myönne-        luonteinen avustus ja saman suuruinen avustl
8249: tyn valtion avustuksia 1 000 000 markkaa sekä       laina. Vuoden 1966 menoarviossa todetaan y
8250: lainoja 500 000 markkaa ja edellytetään että        oppilasravintolan rakennuskustannuksiksi, m
8251: näiden erien, yhteensä 1 500 000 markkaa lisäk-     kaan lukien keittiökoneet ja kalusto, no
8252: si on luvattu valtion taholta suorittaa vielä        2 000 000 markkaa ja ehdotetaan aikaisemm
8253: 500 000 markkaa Teknillisen Korkeakoulun Yli-       ylioppilasravintolan rakentamista varten myö
8254: oppilaskunnalle. Tämän vuoksi kauppa- ja teol-      nettyjen yhteensä 1 000 000 markkaan nom
8255: lisuusministeriön taholta on useaan otteeseen       vien avustusten ja lainojen lisäksi 250 000 m1
8256:                                                                                                        3
8257: 
8258: kan kertamenoluonteinen avustus sekä vastaa-          on esitetty selvästi vastattavien kustannusten
8259: vansuuruinen avustuslaina.                            kokonaismarkkamäärä tai sen laskuperuste. Me-
8260:     Vuoden 1970 viidennen lisämenoarvion yh-          noarvioon samalla ehdotetun markkamäärän yh-
8261: teydessä päätti eduskunta antaa suostumuksensa        teydessä on tällöin maininta "tällä kertaa",
8262: valtion varoista vuonna 1966 Teknillisen Kor-         "ensimmäisenä eränä" tai muuta vastaavaa.
8263: keakoulun Ylioppilaskunnalle ylioppilasravinto-       Avustettavan kohteen kustannusarvio ei meno-
8264: lan rakentamista varten myönnetyn 250 000             arvioesityksen perusteluissa osoita yksin sellai-
8265: markan lainan takaisin maksamisesta vapautta-         senaan avustuksen määrää.
8266: miseen. Perusteluna tätä ratkaisua koskevalle            Lisäksi voidaan todeta, että jo osakuntatalo
8267: hallituksen ehdotukselle oli ylioppilaskunnan         Dipolin rakennushankkeen alkuvaiheissa on ollut
8268: vaikea taloudellinen asema, mihin puolestaan oli      tiedossa, että osakuntataloa on ollut tarkoitus
8269: johtanut osakuntatalo Dipolin rakennuskustan-         käyttää varsinaisen ylioppilastoiminnan ohella
8270: nusten nousu 11,9 milj. markkaan alkuperäi-           erilaiseen ulkopuoliselle yleisölle markkinoita-
8271: sestä 3,7 milj. markan kustannusarviosta sekä         vaan kongressi-, kokous-, näyttely- sekä yleisö-
8272: näin syntyneen rakennuskustannusten lisäyksen         ravintolakäyttöön. Ylioppilasravintolan ja ylei-
8273: osittain tapahtunut hoitaminen lyhytaikaiselle        söravintolan toimiessa pääosiltaan yhteisin ti-
8274: rahoitukselle osan jäädessä rahoitusvajaukseksi.      loin, laittein ja kalustein varastojen, keittiön
8275:     Edellä mainittujen menoarvion kohtien osalta      sekä ruokasalien osalta, ei ole ollut perusteita
8276:  voidaan todeta, ettei vuoden 1962 menoarvio-         vastaavaan rahoitusjärjestelyyn kuin korkeakou-
8277: esitykseen eikä vuosien 1963, 1964 ja 1966            lujen yhteyteen rakennetuissa ylioppilasravinto-
8278:  menoarvioesityksiinkään sisälly sitoumusta yli-      loissa.
8279: oppilasravintolan rakentamiskustannusten ra-             Eduskunnan vastauksessa vuoden 1968 tulo-
8280:  hoittamiseksi kokonaan valtion varoista. Se, että    ja menoarvioesitykseen oleva lausuma perustu-
8281:  määrärahat on myönnetty kertamenoina, osoit-         nee eduskunnalle annettuihin erheellisiin tietoi-
8282:  taa vielä korostetusti sitä, että menoarvioesi-      hin. Kun vuoden 1970 lisämenoarviossa on yli-
8283:  tyksissä on kulloinkin edellytetty valtion osal-     oppilaskunta vapautettu vuonna 1966 myönne-
8284:  listumisen kyseiseen hankkeeseen tulleen lopul-      tyn 250 000 markan lainan takaisin maksusta,
8285:  lisesti järjestetyksi. Niissä poikkeustapauksissa,   on näin ollen valtion osuus opiskelijaruokalan
8286:  jolloin on tehty periaatepäätöksen muodossa          osalta ravintolan rahoituksesta tullut lopullisesti
8287:  menoarvioperusteluissa hallitusta ja eduskuntaa      hoidetuksi".
8288:  seuraavina vuosina sitovaksi tarkoitettu päätös,
8289:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1971.
8290: 
8291:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
8292: 4
8293: 
8294: 
8295: 
8296: 
8297:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8298: 
8299:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ifrågavarande anslag skulle upptas i statsförs-
8300: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         lagspropositioner.
8301: av den 3 februari 1971 till vederbörande med-             Till den del ärendet berör finansministeriets
8302: lem av statsrådet för avgivande av svar över-         verksamhetsområde har sagda ministerium i sitt
8303: sänt avskrift av följande av riksdagsman Tar-         utlåtande konstaterat, att riksdagsspörsmålet i
8304: janne m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 4:        de ovannämnda punkterna har en felaktig ut-
8305:                                                       gångspunkt. Statsförslaget för år 1962 inne-
8306:           "Är Regeringen medveten om att              håller ej något principbeslut om att staten skulle
8307:        Tekniska högskolans studentkår ännu            ha påtagit sig byggnadskostnaderna för student-
8308:        icke för den i Otnäs uppförda student-         restaurangen helt och hållet. Motiveringen för
8309:        restaurangen beviljats det av den utlo-        det i spörsmålet nämnda momentet 13 Ht.
8310:        vade totalfinansieringen återstående be-       XVIII: 42 i statsförslaget för år 1962 inne-
8311:        loppet av 500 000 mk, och om så är             håller förslag om anordnande av matsalat för
8312:        fallet,                                        studenterna och om statens deltagande i bygg-
8313:           viiken är motiveringen till att det ifrå-   nadskostnaderna för nationshuset så att detta
8314:        gavarande anslaget icke blivit beviljat        ändamål skulle uppnås i fråga om studentres-
8315:        och vad har Regeringen för avsikt att          taurangen sålunda, att för finansieringen av de
8316:        göra för att rätta till förhållandet?"         till 1 250 000 mk beräknade kostnaderna, ut-
8317:                                                       över det under en annan punkt i samma ut-
8318:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          giftsstat beviljade understödslånet på 250 000
8319: anföra följande:                                      mk, skulle som engångsutgift i statsunderstöd
8320:    I spörsmålet nämnes att i 1962 års utgiftsstat     observeras 250 000 mk. Under motsvarande
8321: intagits ett principbeslut om att staten svarar       moment i utgiftsstaten för år 1963 föreslås
8322: för de kostnader på 1 250 000 mk, vilka för-          åter, att staten förutom med de ovannämnda
8323: anleds av byggandet av studenternas matsalar.         finansieringsposterna skulle deltaga i byggnads-
8324: Vidare nämnes, att det vid budgetbehandlingen         kostnaderna för studentrestaurangen, - med
8325: år 1968 (borde vara 1966) konstaterats, att           beaktande av arrenderingen av nationshusets
8326: byggnadskostnaderna för studentrestaurangen,          tomt av staten mot ett formellt arrende - med
8327: inklusive köksmaskiner och andra inventarier,         ett understöd på 150 000 mk som engångsan-
8328: skulle komma att uppgå till minst 2 milj. mk          slag och med ett lika stort understödslån. I mo-
8329: och att riksdagen år 1968 förutsatte, "att rege-       tiveringen för motsvarande moment i 1964
8330: ringen skulle dra försorg om att återstoden av        års statsförslag konstateras, att kostnaderna för
8331: den finansiering, som utlovats för Otnäs stu-         uppförandet av studentrestaurangen uppgår till
8332: dentrestaurangs byggnadskostnader, ofördröjli-         1 360 000 mk samt totalkostnaderna jämte
8333: gen skulle kunna disponeras för detta byggnads-        köksmaskiner och inventarier ti111 750 000 mk.
8334: arbete". I spörsmålet konstateras därefter att        För bestridande av byggnadskostnaderna för
8335: för bestridande av byggnadskostnaderna be-             studentrestaurangen har i detta statsförslag be-
8336: viljats sammanlagt 1 000 000 mk i statsunder-          viljats ett understöd av engångskaraktär på
8337: stöd samt 500 000 mk i lån och förutsättes att         100 000 mk och ett lika stort understödslån. I
8338: utöver dessa poster på sammanlagt 1 500 000            statsförslaget för år 1966 konstateras, att kost-
8339: mk från statens sida utlovats ytterligare 500 000      naderna för byggandet av studentrestaurangen,
8340: mk till Tekniska högskolans studentkår. På             köksmaskiner och andra inventarier inberäknade,
8341: grund härav har man på handels- och industri-         uppgår till omkring 2 000 000 mk, och föreslås
8342: ministeriets sida upprepade gånger föreslagit att      utöver de tidigare för byggandet av student-
8343:                                                                                                        5
8344: 
8345: restaurangen beviljade understöden och lånen           för regeringen och riksdagen under följande år,
8346: till ett sammanlagt belopp av 1 000 000 mark,          har tydligt angivits totalbeloppet av de kostna-
8347: ett understöd av engångskaraktär på 250 000            der, vilka ansvarigheten gäller eller de grunder
8348: mk och ett understödslån till motsvarande be-          enligt vilka detta skall uträknas. I samband med
8349: lopp.                                                  det i utgiftsstaten föreslagna beloppet har i dy-
8350:     I samband med 1970 års femte tiliäggsbudget        likt fall sagts "denna gång", "såsom första rat"
8351: beslöt riksdagen att medgiva befrielse från be-        eller något liknande. Kostnadsförslaget för de
8352: talningen av det lån på 250 000 mk som av              projekt understödet gäller anger icke i motive-
8353: statens medel år 1966 beviljats Tekniska Hög-          ringen för utgiftsstaten såsom sådant under-
8354: skolans Studentkår för uppförande av en stu-           stödets belopp.
8355: dentrestaurang. Som motivering för regeringens            Ytterligare må konstateras, att det redan i
8356: förslag angående detta avgörande angavs stu-           byggnadsprojektets begynnelseskede i fråga om
8357: dentkårens svåra ekonomiska situation, viiken          nationshuset Dipoli har varit känt, att avsikten
8358: åter hade förorsakats av att byggnadskostnader-        varit att utnyttja nationshuset icke blott för
8359: na för nationshuset Dipoli hade stigit tili 11,9       egentlig studentverksamhet utan även för mark-
8360: milj. mk, medan det ursprungliga kostnadsför-          nadsföring tili allmänheten för kongress-, mö-
8361: slaget slutade på 3,7 milj. mk, samt av att            tes-, utställnings- samt restaurangbruk. Då
8362: denna ökning av byggnadskostnaderna delvis             studentrestaurangen och restaurangen för all-
8363: hade skötts genom kortfristig finansiering och         mänheten huvudsakligen bedrivs i gemensamma
8364: delvis kvarstod som finansieringsunderskott.           utrymmen och med gemensamma anordningar
8365:     I fråga om de ovannämnda punkterna i ut-           och inventarier i fråga om förråd, kök samt mat-
8366: giftsstaterna kan konstateras, att varken i bud-       salar, har anledning icke funnits tili likadana
8367: getpropositionen för år 1962 eller i budgetpro-        finansieringsarrangemang som i fråga om de
8368: positionerna för åren 1963, 1964 och 1966 in-          studentrestauranger som byggts i anslutning tili
8369: går någon förbindelse om att finansieringen av         högskolor.
8370: studentrestaurangens byggnadskostnader skulle             Riksdagens uttalande i dess svar på stats-
8371:  ske helt med statens medel. Det faktum, att           verkspropositionen för år 1968 torde basera sig
8372: anslagen beviljats som engångsutgifter, under-         på felaktiga uppgifter som riksdagen erhållit.
8373:  stryker alldeles speciellt, att det i resp. budget-   Då studentkåren i en tilläggsbudget för år 1970
8374: propositioner har förutsatts, att statens delta-       har medgivits befrielse från återbetalningen av
8375: gande i projektet i fråga blivit slutgiltigt ordnat.   det år 1966 beviljade lånet på 250 000 mk, har
8376:  I de undantagsfall då i motiveringen för en ut-       frågan om statens andel i · finansieringen av res-
8377:  giftsstat har fattats ett beslut som har form av      taurangen sålunda, för så vitt det gäller stu-
8378:  principbeslut, vilket är avsett att vara bindande     dentmatsalarna blivit slutgiltigt ordnad."
8379:       Helsingfors den 3 mars 1971.
8380: 
8381:                                                          Handels- och industriminister Arne Berner.
8382: 
8383: 
8384: 
8385: 
8386: 241/71
8387: Kirj. ksm. n:o 5.
8388: 
8389: 
8390: 
8391: 
8392:                                   Junnila: Suomen asennetta Nordek-hankkeeseen koskevasta tans-
8393:                                      kalaislehden väitteestä.
8394: 
8395: 
8396:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8397: 
8398:    Sen johdosta, että vastausta kirjalliseen ky-     sellaisen käsityksen, että myös Suomen hallituk-
8399: symykseen n:o 224 ( 1970 vp.) ei ole annettu         sen pääosalta ja ehkä jopa silloiselta pääminis-
8400: ennen valtiopäivien päättymistä ja kun kysymys       teriitä olisi salattu tuo Brysselissä tehty suoma-
8401: näin ollen on rauennut, uudistan sanotun ky-         lainen ilmoitus.
8402: symyksen seuraavan sisältöisenä:                        Asia on sen laatuinen, että se on välttämättä
8403:    Eräässä tämän päivän helsinkiläisessä aamu-       perusteellisesti selvitettävä. Jos näet tanskalais-
8404: lehdessä selostetaan tanskalaisen Berlingske         lehden väitteitä ei suomalaiselta taholta todella
8405: Aftenavis-nimisen lehden artikkelia taannoisista     vakuuttavasti kumota, se johtaa mm. sellaisen
8406: Nordek-hankkeista. Mainitussa tanskalaisessa ar-     maallemme varsin haitallisen käsityksen leviä-
8407: tikkelissa esitetään sellainen väite, että Suomen    miseen, että Suomen ulkopolitiikka olisi, kuten
8408: taholta olisi ilmoitettu jo kesällä 1969 EEC-        mainittu lehti suoraan viittaakin, menettely-
8409: viranomaisille Brysselissä, että Suomi ei tule       tavoiltaan laskematoota ja epäluotettavaa.
8410: osallistumaan Nordekiin. Tämän väitteen mu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8411: kaan tällainen ilmoitus olisi siis tehty - muita     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8412: Pohjoismaita asianmukaisesti informoimatta -         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8413: jo suunnilleen puoli vuotta ennen kuin Suomen        vaksi seuraavan kysymyksen:
8414: hallitus joulukuun alussa 1969 peruutti Tur-
8415: kuun suunnitellun Pohjoismaiden pääministe-                    Miten Hallituksen käsityksen mukaan
8416: rien kokouksen, missä kokouksessa juuri Nor-                on voinut syntyä eräässä tanskalaisessa
8417: dek-hankkeen oli tarkoitus olla pääministerien              sanomalehdessä esitetty väite siitä, että
8418: neuvottelujen keskeisenä aiheena.                           Suomen taholta olisi jo kesällä 1969 -
8419:     Tämä tanskalaisen lehden väite on todella               siis Nordek-neuvottelujen Pohjoismaiden
8420: hämmästyttävä. Sillä jos se olisi totta, se mer-            kesken ollessa täydessä käynnissä ja
8421: kitsisi sitä, että korkeat suomalaiset viranomai-           ilman, että mainittujen neuvottelujen
8422: set olisivat kuukausimääriä johtaneet harhaan               muita pohjoismaisia osapuolia olisi Suo-
8423: sekä pohjoismaisia pääministereitä ja Nordek-               men taholta asianomaisesti informoitu
8424: hanketta valmistellutta korkeantason pohjois-               - ilmoitettu Brysselin EEC-viranomai-
8425:  maista asiantuntijatoimikuntaa, että myös esim.            sille, että Suomi ei tule osallistumaan
8426: Suomen eduskuntaa, jonka piirissä vielä vuo-                Nordekiin,
8427: den 1969 syysistuntokauden aikana joulukuun                     ja miten Hallitus aikoo huolehtia
8428:  alkupäiviin asti yleisesti uskottiin, että Suo-            siitä, että tällaiset väitteet eivät pääse
8429:  men hallitus osallistui tosissaan silloin monilla          leviämään ja luomaan kuvaa Suomen
8430: eri tasoilla käytyihin Nordek-neuvotteluihin.               ulkopolitiikan menettelytapojen laske-
8431: Tanskalaislehden artikkelista saattaa myös saada            mattomuudesta ja epäluotettavuudesta?
8432:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1971.
8433: 
8434:                                            T. Junnila.
8435: 
8436: 
8437: 
8438: 
8439: 198/71
8440: 2
8441: 
8442: 
8443: 
8444: 
8445:                        E d u s kun n a n    H erra      P u h e m i e he 11 e.
8446: 
8447:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       holta korostettiin useissa julkisissa lausunnois-
8448: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja T.      sa, että Suomi ei halua käyttää Nordekia pääsy-
8449: Junnila 3 päivänä helmikuuta 1971 esittänyt         tienä EEC:hen vaan näemme Nordekin itseis-
8450: Hallituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi      arvona. Sama näkökohta tuli esille Suomen
8451: seuraavan kysymyksen:                               hallituksen tiedonannossa maaliskuussa 1970,
8452:                                                     kun hallitus katsoi, että silloisessa tilanteessa
8453:           "Miten Hallituksen käsityksen mu-         Nordek-sopimus ei näytä täyttävän sopimuksen
8454:        kaan on voinut syntyä eräässä tanska-        vakavuudelle ja pysyvyydelle asetettavia vaati-
8455:        laisessa sanomalehdessä esitetty väite       muksia. Hallituksen käsitys Nordekin asemasta
8456:        siitä, että Suomen taholta olisi jo ke-      laajemmassa eurooppalaisessa integraatiokehi-
8457:        sällä 1969 - siis Nordek-neuvottelujen       tyksessä ilmoitettiin siten täysin selvästi julki-
8458:        Pohjoismaiden kesken ollessa täydessä        suudessa jo varhaisessa vaiheessa.
8459:        käynnissä ja ilman, että mainittujen            Suomen ensimmäinen virallinen yhteys EEC:
8460:        neuvottelujen muita pohjoismaisia osa-       hen syntyi tammikuussa 1970 (eikä tammi-
8461:        puolia olisi Suomen taholta asianomai-       kuussa 1969, kuten puheena olevassa lehdessä
8462:        sesti informoitu - ilmoitettu Brysselin      väitettiin), kun Suomen ulkoasiainministerillä
8463:        BBC-viranomaisille, että Suomi ei tule       oli virallisen Belgian vierailunsa yhteydessä ti-
8464:        osallistumaan Nordekiin,                     laisuus tavata EEC:n komission silloinen pu-
8465:           ja miten Hallitus aikoo huolehtia         heenjohtaja Jean Rey. Tämä tapaaminen oli
8466:        siitä, että tällaiset väitteet eivät pääse   kuitenkin kohteliaisuuskäynnin luonteinen. Suo-
8467:        leviämään ja luomaan kuvaa Suomen            men toivomus ryhtyä kilpailuedellytystemme
8468:        ulkopolitiikan menettelytapojen laske-       turvaamiseksi keskusteluihin EEC:n kanssa esi-
8469:        mattomuudesta ja epäluotettavuudesta?"       tettiin EEC:lle vasta 6. 4. 1970.
8470:                                                        Hallituksella ei ole tietoa siitä millä tavalla
8471:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kysymyksessä mainittu tanskalaisen lehden vää-
8472: vasti seuraavaa:                                    rinkäsitys on voinut syntyä. Lehdessä esitetyt
8473:   Kun Nordek-neuvottelut olivat käynnissä ja        väitteet on hallituksen taholta julkisuudessa
8474: kun toisaalta Euroopan integraatiokysymyksissä      dementoitu.
8475: tapahtui liikehtimistä, Suomen hallituksen ta-
8476:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
8477: 
8478:                                                                       Ministeri Olavi J. Mattila.
8479:                                                                                                  3
8480: 
8481: 
8482: 
8483: 
8484:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8485: 
8486:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordnin~en      uttalanden, att Finland inte avser göra bruk av
8487: anger, har riksdagsman T. Junnila den 13 teb-     Nordek som en infartsväg tili EEC, utan att
8488: ruari 1971 tili vederbörande medlem av stats-     vi uppfattar Nordek som ett egenvärde. Sam-
8489: rådet ställt följande spörsmål:                   ma synpunkt framkom i finska regeringens
8490:                                                   meddelande i mars 1970, då regeringen ansåg,
8491:           "Hur har enligt Regeringens uppfatt-    att Nordek-traktaten i den då rådande situatio-
8492:        ning det i en dansk tidning förekom-       nen inte syntes uppfylla de krav som bör
8493:        mande påståendet uppkommit, att från       ställas på traktatens stabilitet och varaktighet.
8494:        finsk sida skulle meddelats EEC-myn-       Regeringens uppfattning om Nordeks position
8495:        digheterna i Bryssel redan under som-      i en vidare europeisk integrationsutveckling
8496:        maren 1969 - dvs. medan Nordek-            fördes sålunda fullt klart fram i offentligheten
8497:        förhandlingarna mellan de nordiska län-    redan i ett tidigt skede.
8498:        derna var i full gång och utan att de         Finlands första officiella kontakt med EEC
8499:        övriga nordiska förhandlingsparterna       uppstod i januari 1970 ( alltså inte i januari
8500:        skulle vederbörligen ha blivit informe-    1969, som ifrågavarande tidning påstod), då
8501:        rade därom från finsk sida - , att Fin-    Finlands utrikesminister i samband med sitt
8502:        land inte kommer att deltaga i Nordek,     officiella besök i Belgien hade tilifälle att
8503:           och hur avser Regeringen se tili att    sammanträffa med EEC-kommissionens dåva-
8504:        dylika påståenden inte får tilifälle att   rande ordförande Jean Rey. Detta samman-
8505:        breda ut sig och skapa en uppfattning      träffande var dock tili sin natur en artighets-
8506:        av oberäknelighet och opålitlighet be-     visit. Finlands önskan att för tryggandet av
8507:        träffande Finlands utrikespolitiks tili-   våra konkurrensförutsättningar inleda diskussio-
8508:        vägagångssätt?"                            ner med EEC framfördes åt EEC först den
8509:                                                   6. 4. 1970.
8510:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Regeringen äger ej kännedom om på vilket
8511: anföra följande:                                  sätt den i spörsmålet nämnda danska tidningens
8512:    Medan Nordek-förhandlingarna pågick och å      missuppfattning kan ha uppkommit. De av tid-
8513: andra sidan en aktivitet utvecklades beträffan-   ningen framförda påståendena har i offentlig-
8514: de den europeiska integrationsfrågan, betonades   heten dementerats av regeringen.
8515: från Finlands regerings sida i flere offentliga
8516:      Helsingfors den 19 februari 1971.
8517: 
8518:                                                                     Minister Olavi ]. Mattila.
8519: Skriftl. spm. nr 6.
8520: 
8521: 
8522: 
8523: 
8524:                                  Lindeman: Om justering av kommunreformplanerna.
8525: 
8526: 
8527:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8528: 
8529:    Kommunreformplaneringen har nu pågått i           reformkommissionens förslag, utan att detta
8530: över fyra år. Det senaste skedet var, att kom-       förutsätts i planeringslagstiftningen.
8531: munreformkommissionen vid inrikesministeriet            Man börjar få det intrycket att inrikesminis-
8532: den 26. 6. 1970 till ministeriet överlämnade         teriet medvetet fördröjer justeringen av pla-
8533: sitt förslag till justeringar av planerna, vilket   nerna och inte aktivt arbetar för att fullgöra
8534: förslag därefter utkom i tryck 1senare på hös-       det planeringsuppdrag som riksdagen givit mi-
8535: ten.                                                 nisteriet i planeringslagen för kommunrefor-
8536:    Planeringsprocessen har skett i ytterst demo-     men ( 13/1967). Om detta är fallet medför
8537: kratisk ordning och varit sällsynt grundlig.         dylika försummelser stor skada för samhälls-
8538: Bl. a. har kommunerna varit i tillfälle att avge    utvecklingen i landet. Det finns också en be-
8539: sin åsikt upprepade gånger under planeringens        tydande risk att de nu föreliggande planerna,
8540: gång. Kommunerna har också till följd härav         om justeringen av dem dröjer eller ändringar
8541: i mycket börjat anpassa sig till planeringen        i dem vidtas i större utsträckning, blir för-
8542: och kommunreformkommissionens slutliga för-         åldrade ellet orealistiska och att en ny uppsli-
8543: slag har i stor utsträckning accepterats ute på     tande planeringsprocess till följd härav igång-
8544: fältet.                                             sätts.
8545:    Ur den finlandssvenska befolkningens syn-           En ansvarsmedveten inställning till samhälls-
8546: punkt är kommunreformkommissionens förslag           utvecklingens och kommunalförvaltningens be-
8547: också tillfredsställande. För den finlandssvenska   hov samt till medborgarnas behov av en för-
8548: befolkningen är det av stor betydelse att de        bättrad samhällsservice förutsätter, att kom-
8549: nu föreliggande planerna i brådskande ordning       munreformen inte behandlas lättvindigt eller
8550: justeras av inrikesministeriet och att juste-       såsom slagträ av någon medlem eller grupp
8551: ringen sker utan större ingrepp ellet änd-          i regeringen. Kommunreformen är en ound-
8552: ringar i kommunreformkommissionens förslag.         gänglig fas i utvecklingen vilket utvecklingen
8553:    I många fall har kommunreformplaneringen         i Sverige och Danmark senaste år utvisar. Att
8554: inverkat hämmande på kommunernas aktivitet.         fördröja kommunreformen genom att eventuellt
8555: Mången gång har den dessutom lockat kom-            använda den som köpslagan för frampressan-
8556: muner att företa oändamålsenliga investeringar.     det av otillräckligt förberedda reformer med
8557: Det osäkerhetstillstånd som nu råder borde          långt mindre angelägenhetsgrad, vittnar icke
8558: inte i onödan upprätthållas länge till. Kommu-      heller om vilja att fullgöra det av riksdagen
8559: nerna behöver nu slutligt besked om sin ställ-      givna uppdraget.
8560: ning i planeringen. Kommunreformplaneringen            Med hänvisning till det ovan sagda och till
8561: borde nu rimligen vara klar samt fastställas        riksdagsordningens 37 § 1 moment framställer
8562: såsom planema nu utformats.                         undertecknad vördsamt följande spörsmål till
8563:    Det är därför man med stigande förvåning         vederbörande medlem av statsrådet:
8564: och oro kunnat konstatera, att den slutliga
8565: justeringen av kommunreformplanerna dröjer.                   När ämnar inrikesministeriet slutligt
8566: Justeringen borde vara lätt med hänsyn till                justera de nu föreliggande kommun-
8567: det grundliga arbete ~som nedsatts på plane-               reformplanerna,
8568: ringen. Av någon orsak som inte kunnat över-                  ämnar ministeriet vid justeringen av
8569:  tygande motiveras har inrikesministeriet den              planerna följa kommunreformkommis-
8570:  15. 10. 1970 inbegärt yttranden över kommun-              sionens justeringsförslag som tillkom-
8571: 134/71
8572: 2
8573: 
8574:      mit i demokratisk ordning och med                    hur ämnar Regeringen ttygga den
8575:      [akttagande av gällande lagstiftning och           svenskspråkiga befolkningens intresse av
8576:      inrikesministeriet:JS med stöd av denna            en snar fastställelse av de nuvarande
8577:      utfärdade cirkulär och                             kommunreformplanerna?
8578:     Helsingfots den 3 februari 1971.
8579: 
8580:                                        Lars Lindeman.
8581:                                                                                                         3
8582: 
8583: Kirj. ksm. n:o 6.                                                                            Suomennos.
8584: 
8585: 
8586: 
8587: 
8588:                                    Lindeman: Kuntauudistussuunnitelmien tarkistamisesta.
8589: 
8590: 
8591: 
8592:                          E du sk u n n an      H erra     P u h e m i e h e 11 e.
8593: 
8594:    Kuntauudistuksen suunnittelu on nyt ollut           voitu vakuuttavaosti perusteiia, sisäasiainministe-
8595: käynnissä yli neljän vuoden a.jan. Viimeisin           riö 15. 10. 1970 pyysi lausuntoja kuntauudistus-
8596: vaihe oli, että sisäasiainministeriön kuntauudis-      toimikunnan ehdotuksista ilman, että tätä olisi
8597: tusneuvottelukunta 26. 6. 1970 jätti ministe-          edeilytetty suunnittelulainsäädännössä.
8598: riölle ehdotuksensa suoonitelmien tarkistami-             Vähiteiien valtaa alaa vaikutelma, että sisä-
8599: seksi, mikä ehdotus sen jälkeen ilmestyi myö-          asiainministeriö tietoisesti viivyttelee suunnitel-
8600: hemmin syksyllä painettuna.                            mien tarkistamista työskentelemättä aktiivisesti
8601:    Suunnitteluprosessi on tapahtunut erittäin          sen suunnittelutehtävän täyttämiseksi, jonka
8602: demokraattisessa järjestyksessä ja se on oHut          eduskunta on ministeriöiie kuntauudistuksen
8603: harvinaisen perusteeiiinen. Mm. kunniiia on            suunnittelulaissa ( 13/1967) antanut. Jos näin
8604: oHut toistuvasti tilaisuus mielipiteenilmaisuoo        on, aiheuttavat tämänkaltaiset laiminlyönnit
8605: suunnittelun kestäessä. Kunnat ovat myös tä-           suurta vahinkoa yhteiskuntakehitykseiie maassa..
8606: män seurauksena ryhtyneet sopeutumaan suun-            On olemassa myös merkittävä vaara, että nyt
8607: nitteluun ja kuntauudistusneuvottelukunnan             olemassa olevat suunnitelmat, jos niiden tarkis-
8608: lopuiliset ehdotukset on suurelta osin hyväk-          taminen viipyy tai niihin tehdään muutoksia
8609: sytty ulkona kentällä.                                 suuremmassa laajuudessa, vanhentuvat tai käy-
8610:    Suomenruotsalaisen väestönosan kannalta kat-        vät epärealistisiksi ja että tämän seurauksena
8611: soen kuntauudistustoimikunnan ehdotukset ovat          käynnistetään uusi repivä suunnitteluprosessi.
8612: myös tyydyttäviä. Suomenruotsalaiseiie väestöl-           Vastuuntuntoinen asennoituminen yhteiskun-
8613: le on erittäin tärkeätä, että nyt olemassaolevat       takehityksen ja kunnallishallinnon tarpeita sekä
8614: suunnitelmat kiireellisesti sisäasiainministeriön      kansalaisten parempien yhteiskunnallisten pal-
8615: toimesta tarkistetaan ja että tarkistaminen ta-        velusten tarvetta kohtaan edellyttää, ettei kun-
8616: pahtuu puuttumatta suurestikaan kuntauudis-            tauudistusta käsiteiiä kevytmielisesti ja ettei
8617: tusneuvottelukunnan ehdotuksiin tai niitä              kukaan tai mikään ryhmä haiiituksessa käytä
8618: muuttamatta.                                           sitä lyömäaseena. Kuntauudistus on välttämä-
8619:    Monissa tapauksissa kuntauudistuksen suun-          tön kehitysvaihe, minkä Ruotsissa ja Tanskassa
8620: nittelu on vaikuttanut ehkäisevästi kuntien toi-       viime vuosina tapahtunut kehitys osoittaa.
8621: mintaan. Monia kertoja se sitä paitsi on hou-          Kuntauudistuksen viivästyminen käyttämäiiä
8622: kuteiiut kunnat ryhtymään epätarkoituksenmu-           sitä mahdoliisesti kaupanhieronnassa riittämät-
8623: kaisiin investointeihin. Sitä epävarmuuden ti-         tömästi valmisteltujen, paljon vähäisemmän
8624: laa, joka nyt vallitsee, ei turhaan tulisi enää pit-   kiireeiiisyysasteen omaavien uudistusten aikaan-
8625: kittää. Kunnille on välttämätöntä nyt lopulta          saamiseksi ei myöskään todista tahdosta täyttää
8626: saada tieto asemastaan suoonittelussa. Kunta-          eduskunnan antama tehtävä.
8627: uudistussuunnittelun tulisi nyt kohtuuden ni-
8628: messä oiia selvä ja se olisi lyötävä lukkoon              Yllä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8629: suunnitelmien nykymuodon mukaisesti.                   tyksen 37 §:n 1 momentin nojaiia aiiekirjoitta-
8630:    Siksi on kasvavalia ihmetykseiiä ja levotto-        nut kunnioittaen esittää valtioneuvoston asian-
8631: muudeiia voitu todeta, että kuntauudistussuun-         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
8632: nitelmien lopullinen tarkistaminen viipyy. Tar-        myksen:
8633: kistamisen tulisi oiia helppoa ottaen huomioon                  Milloin sisäasiainministeriö aikoo lo-
8634: sen perusteellisen työn, joka suunnittelun yh-                pullisesti tarkistaa nykyiset kuntauudis-
8635: teydessä on tehty. Jostakin syystä, jota ei ole               tussuunnitelmat,
8636: 4
8637: 
8638:         aikooko ministeriö suunnitelmia tar-            nojalla ,laatima kiertokirje huomioiden
8639:      kistaessaan seurata kuntauudistuksen               ja
8640:      neuvottelukunnan     tarkistusehdotusta,              miten Hallitus aikoo turvata ruotsin-
8641:      joka on syntynyt demokraattisessa jär-             kielisen väestön etujen mukaisen nykyis-
8642:      jestyksessä ja voimassa oleva lainsää-             ten kuntauudistussuunnitelmien pikaisen
8643:      däntö sekä sisäasiainministeriön sen               vahvistamisen?
8644:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1971.
8645: 
8646:                                        Lars Lindeman.
8647:                                                                                                         5
8648: 
8649: 
8650: 
8651: 
8652:                            Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
8653: 
8654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             huomautusten esittämiseen. -Tätä koskeva mää-
8655: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-          räaika on päättynyt tammikuun lopussa 1971.
8656: hemies, olette 3 päivänä helmikuuta 1971 päi-          Kuntauudistuksen neuvottelukunnan toimesta
8657: vätyn kirjeenne n:o 14 ohella lähettänyt val-          käydään lausunnot ja huomautukset kiireelli-
8658: tioneuvoston asianomaisen jäsenen tietoon toi-         sesti läpi ja tehdään ministeriölle esitys siitä,
8659: mitettavaksi jäljennöksen kansanedustaja Lars          onko niiden johdosta syytä muuttaa neuvottelu-
8660: Lindemanin kirjallisesta kysymyksestä n:o 6,           kunnan ehdotusta. Tämä esitys saataneen lä-
8661: jossa tiedustellaan:                                   himpien viikkojen aikana.
8662:                                                           Sisäasiainministeriö ei näin ollen vielä ole
8663:              "Milloin sisäasiainministeriö aikoo lo-   voinut ottaa kantaa siihen, mitä tarkistuksia
8664:           pullisesti ·tarkistaa nykyiset kuntauudis-   lääninhallitusten ehdotuksiin kuntauudistusta
8665:           tussuunnitelmat,                             koskeviksi suunnitelmiksi olisi tehtävä ja voi-
8666:              aikooko ministeriö suunnitelmia tar-      vatko tarkistukset tapahtua kuntauudistuksen
8667:           kistaessaan seurata kuntauudistuksen         neuvottdukunnan ehdotuksen mukaisesti.
8668:           neuvottelukunnan tarkistusehdotusta, jo-        Kuntauudistusta koskevien suunnitelmien
8669:           ka on syntynyt demokraattisessa jär-         vahvistaminen sellaisin tarkistuksin, mitkä sisä-
8670:           jestyksessä ja voimassa oleva lainsää-       asiainministeriö ehkä katsoo aiheellisiksi, ei ole
8671:           däntö sekä sisäasiainministeriön sen no-     ollut vielä paikallaan siitäkään syystä, että
8672:          .jalla laatima kiertokirje huomioiden ja      asia kiinteästi liittyy siihen, minkä sisältöinen
8673:              miten Iiallitus aikoo turvata ruotsin-    kuntauudistuksen toteuttamista tarkoittavan
8674:           kielisen väestön etujen mukaisen nykyis-     lainsäädännön tulisi eräiden keskeisten kysy-
8675:           ten kuntauudistussuunnitelmien pikai-        mysten osalta olla. Lausunnot kuntauudistuksen
8676:           sen vahvistamisen?"                          neuvottelukunnan siitä mietinnöstä, mihin eh-
8677:                                                        dotukset sanotuksi lainsäädännöksi sisältyvät,
8678:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            on kylläkin saatu, mutta asian käsitteleminen
8679: taen seuraavaa:                                        valtioneuvostossa on siirretty siksi, kunnes
8680:    Sisäasiainministeriön apuna toimiva kunta-          edellä mainitut lausunnot ja huomautukset on
8681: Uildistuksen neuvottelukunta päätyi kesäkuussa         tammikuun loppuun 1971 mennessä saatu ja
8682: 1970 valmistuneessa mietinnössään ehdotta-             ennätetty sisäasiainministeriössä käsitellä.
8683: maan lukuisten kuntien osalta sellaisia tar-              Milloin ja minkä sisältöisinä suunnitelmat
8684: kistuksia lääninhallitusten ehdotuksiin kunta-         kuntien yhdistämisestä ja kuntien yhteistoimin-
8685: uudistusta koskeviksi suunnitelmiksi, etteivät         ta-alueiden muodostamisesta voidaan vahvistaa,
8686: asianomaisten kuntien valtuustot olleet aikai-         ei näin ollen vielä ole mahdollista ilmoittaa.
8687: semmin saaneet tilaisuutta lausua mielipidettään       Sisäasiainministeriö on tietoinen siitä, että
8688: ehdotetusta ratkaisusta. Näiden ehdotusten             kuntauudistusta koskevat ratkaisut on pyrit-
8689: osalta on ollut tarpeen varata kuntien val-            tävä saamaan selviksi niin pian kuin on mah-
8690: tuustoille ja asianomaisille lääninhallituksille       dollista vaarantamatta mahdollisuuksia asian
8691: vielä mahdollisuus lausunnon antamiseen tai            huolelliseen ja kaikinpuoliseen harkintaan.
8692:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1971.
8693: 
8694:                                                                  Sisäasiainministeri Artturi- Jämsen,
8695: 
8696: 
8697: 
8698: 134/71
8699: 6
8700: 
8701: 
8702: 
8703: 
8704:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8705: 
8706:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och anmärkningarna och framlägger för mi-
8707: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise       nisteriet sitt förslag, varav framgår, huruvida
8708: av den 3 februari 1971 nr 14 tili vederbörande      det är skäl att på grund av dessa utlåtanden
8709: mediem av statsrådet för avgivande av svar          och anmärkningar ändra kommissionens för-
8710: översänt avskrift av föijande av riksdagsman        slag. Detta försiag torde bli färdigt inom när-
8711: Lars Lindeman ställda skriftliga spörsmåi nr 6:     maste veckorna.
8712:                                                        Ministeriet för inrikesärendena har sålunda
8713:           "När ämnar inrikesministeriet siut-       icke ännu kunnat taga ställning tili frågan,
8714:        ligt justera de nu föreliggande kom-         vilka justeringar som borde göras i länssty-
8715:        munreformpianerna,                           relsernas förslag · rörande kommunreformpla-
8716:           ämnar ministeriet vid justeringen av      nerna och huruvida justeringarna kan ske i
8717:        pianerna föija kommunreformkommis-           enlighet med det av kommissionen för plane-
8718:        sionens justeringsförslag, som tillkom-      ring av komniunreformen uppgjorda förslaget.
8719:        mit i demokratisk ordning och med
8720:        iakttagande av gällande lagstiftning och        En fastställelse av kommunreformplanerna
8721:        inrikesministeriets med stöd av denna        med sådana justeringar som ministeriet för
8722:        utfärdade cirkuiär och                       inrikesärendena kanske anser motiverade, har
8723:           hur ämnar Regeringen trygga den           icke ännu varit aktuell även av den orsaken,
8724:        svenskspråkiga befolkningens intresse        att frågan intimt ansluter sig tili frågan om
8725:        av en snar fastställeise av de nuvarande     av . vilket innehåll den lagstiftning, genom
8726:        kommunreformplanerna? ''                     vilken kommunreformen . förverkligas, borde
8727:                                                     vara beträffande vissa centrala frågor. Utlå-
8728:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       tanden angående det av kommunreformkom-
8729: samt anföra följande:                               missionen utarbetade betänkande, i vilket för-
8730:    Rådgivande kommissionen för planering av         slagen tili sagda lagstiftning ingår, har visser-
8731: kommunreformen, som bistår ministeriet för          ligen erhållits, men ärendets handläggning i
8732: inrikesärendena, föreslog i sitt betänkande, som    statsrådet har uppskjutits tills ovan nämnda
8733: biev färdigt i juni 1970, i fråga om talrika        utlåtanden och anmärkningar skulle erhållas vid
8734: kommuner sådana justeringar i länsstyrelsernas      utgången av januari månad 1971 och tills
8735: försiag till pianer rörande kommunreformen,         ärendet har hunnit handläggas i ministeriet
8736: att vederbörande kommuners fullmäktige icke         för inrikesärendena. ·
8737: tidigare hade varit i tillfälle . att uttaia sin       Det är sålunda icke ännu möjligt att säga
8738: åsikt om den föresiagna lösningen. I fråga          när planerna . rörande kommunsammanslagning
8739: om dessa förslag har det varit nödvändigt           och bildande av samarbetsområden för kom-
8740: att ytterligare reservera möjlighet för kom-        muner kan fastställas och av vilket innehåll
8741: munernas fullmäktige och vederbörande läns-         de blir. Ministeriet . för inrikesärendena är
8742: styrelser att avge utlåtande eller framställa       medvetet om, att man bör sträva tili att få
8743: anmärkningar. Tiden härför utgick vid ut-           lösningarna av kommunreformfrågan klara så
8744: gången av januari 1971. Den rådgivande kom-         snart som möjligt utan att möjligheterna till
8745: missionen för planering av kommunreformen           en omsorgsfull och allsidig prövning av saken
8746: går i brådskande ordning igenom utlåtandena         äventyras.
8747:      Helsingfors den 16 februari 1971.
8748: 
8749:                                                     Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
8750: Skrifd. spm. nr 7.
8751: 
8752: 
8753: 
8754: 
8755:                                   Korsbäck m. fl.: Om de svårigheter förhöjningarna av priset på
8756:                                      brännolja åsamkat växthusodlarna.
8757: 
8758: 
8759:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8760: 
8761:     De prisförhöjningar på brännolja, som senast     september i fjol. Då plantbeställningarna jämte
8762: skett och tidigare i olika repciser under ett        tiden för plantering slogs fast, var den nu rå-
8763: års tid, har särskilt hårt drabbat trädgårdsod-      dande oljeprissituationen inte känd. I detta läge
8764: larna, vilka för uppvärmning av växthusen an-        är det omöjligt att lägga om odlingsplanen. De
8765: vänder åenna olja. Läget är nu sådant, att de        odlare, som icke orkar bära de ekonomiska för-
8766: kostnadsökningar, som nämnda prisförhöjnin-          lusterna, blir tvungna att upphöra meå växthus-
8767: gar meåfört, tvingar i stor utsträckning växt-       odlingen. Växthusodlama berörs av oljeprisför-
8768: husodlarna att upphöra meå sin näring, som hit-      höjningarna på samma sätt som andra medbor-
8769: tilis gett åem och deras familjer en nödtorf.tig     gare då det gäller boendekostnader och frakter
8770: försörjning och således bl. a. gett dem möjlig-      men dessutom drabbas de härigenom av en
8771: het att icke betunga statens ekonomi i form av       mycket allvarlig produktionskostnadsstegring
8772: arbetslösa.                                          som äventyrar näringens fortbestånd. Brännolje-
8773:     För närvarande är priset på hrännolja 50 %       priset bör därför med samhällets stöd hållas på
8774: högre än för ett år seåan. Då brännoljan utgör       en sådan nivå att näringen kan fortbestå.
8775: växthusodlingens största utgiftspost, är näringens      Med stöd av ået ovan anförda och med hän-
8776: lönsamhet i högsta grad beroende av bränn-           visning tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen får
8777: oljepriset. Under senare år har de näringspoli-      undertecknade tili besvarande av vederbörande
8778: tiska problemen och även trädgårdsskötseln           minister framställa följande spörsmål:
8779: särskilt inom u-områåena varit en förgrunds-
8780: fråga i landets beslutsfattande organ. Ett exem-               Är Regeringen medveten om att de
8781: pel härför är bl. a. att den u-områdeslag, som              förhöjningar av priset på brännolja, som
8782: antogs av riksdagen under fjolåret omfattar                 vidtagits i olika repriser under ett års tid
8783: även trädgåråsnäringen. Som en följd av denna               utan kompensation åt växthusodlare, nu
8784: lag har flera nya växthusanläggningar anlagts               medfört så stora kostnadsÖ'kningar att
8785: särskilt i Österbotten. De kraftiga prisförhöj-             dessa odlare saknar ellet har ytterst
8786: ningarna på brännolja innebär ett allvarligt hot            ringa möjligheter att fortsätta med sin
8787: mot växthusodlingens lönsamhet, för såväl ti-               näring, och om så är,
8788: digare odlare som för åe nya, vilka nu med                     vilka åtgärder kommer Regeringen att
8789: u-områdesstöå etablerat sig inom trädgårds-                 vidtaga för att prisförhöjningarna på
8790: branschen.                                                  brännolja icke skall omintetgöra möjlig-
8791:     I allmänhet inleds numera bl. a. tomatodlings-          heterna att även nu och framdeles eko-
8792: säsongen på hösten året innan den egentliga                 nomiskt upprätthålla trädgårds- och
8793: odlingen påbörjas allmänt. Odlarna beställde                främst tomatodling i växthus, som upp-
8794: plantor för 1971 års behov reåan i augusti-                 värmes meå brännolja?
8795:       Helsingfors den 3 februari 1971.
8796: 
8797:                Verner Korsbäck.                                  Ragnar Granvik.
8798: 
8799: 
8800: 
8801: 
8802: 235/71
8803: 2
8804: 
8805: Kirj. ksm. n:o 7.                                                                          Suomennos.
8806: 
8807: 
8808: 
8809: 
8810:                                   Korsbäck ym.: Polttoöljyn hinnankorotusten kasvihuoneviljeli-
8811:                                       jöille aiheuttamista vaikeuksista.
8812: 
8813: 
8814:                          E d u s k u n n a n H e r r a, Puh e m i e h e 11 e.
8815: 
8816:    Viimeksi ja aikaisemmin vuoden kuluessa           syyskuussa. Kun taimitilaukset ja istutusajan-
8817: toistuvasti tapahtuneet lämmitysöljyn hinnan-        kohta määrättiin, ei nyt vallitseva öljynhinta-
8818: korotukset ovat erityisen vaikeasti kohdistuneet     tilanne ollut tiedossa. Tässä vaiheessa on mahdo-
8819: puutarhaviljelijöihin, jotka käyttävät tätä öl-      tonta kokonaan muuttaa viljelysuunnitelmaa.
8820: jyä kasvihuoneiden lämmittämiseen. Tilanne on        Niiden viljelijöiden, jotka eivät jaksa kantaa ta-
8821: nyt sellainen, että kustannusten lisäykset, jotka    loudellisia tappioita, on pakko lopettaa kasvi-
8822: mainituista hinnankorotuksista ovat aiheutu-         huoneviljely. öljynhintojen nousu koskee kasvi-
8823: neet, pakottavat kasvihuoneviljelijät laajalti lo-   huoneviljelijöitä samalla tavoin kuin muita kan-
8824: pettamaan elinkeinonsa harjoittamisen, mikä tä-      salaisia mitä asumiskustannuksiin ja kuljetuksiin
8825: hän asti on antanut heille ja heidän perheilleen     tulee, mutta lisäksi heitä näin kohtaa hyvin va-
8826: väittävän toimeentulon ja siten mm. mahdollis-       kava tuotantokustannusten nousu, joka vaaran-
8827: tanut, etteivät he työttöminä ole rasittaneet val-   taa elinkeinon jatkuvuuden. Polttoöljyn hinta
8828: tiontaloutta.                                        tulee tämän vuoksi yhteiskunnan tuella pitää
8829:    Tätä nykyä polttoöljyn hinta on 50 % kor-         sellaisella tasolla, että elinkeinonharjoitus voi
8830: keampi kuin vuosi sitten. Koska polttoöljy muo-      jatkua.
8831: dostaa kasvihuoneviljelyssä suurimman meno-             Yllä olevan perusteella ja viitaten valtiopäivä-
8832: erän, on elinkeinon kannattavuus mitä suurim-        järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin allekirjoitta-
8833: massa määrin polttoöljyn hinnasta riippuvai-         neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen jä-
8834: nen. Viime vuosina elinkeinopoliittiset ongel-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8835: mat ja myös puutarhaviljely erityisesti kehitys-
8836: alueilla ovat olleet etualalla maan päätöksen-                 Onko Hallitus tietoinen, että ne polt-
8837: tekoelimissä. Yhtenä esimerkkinä tästä on mm.,              toöljyn hinnankorotukset, joita yhden
8838: että se kehitysaluelaki, jonka eduskunta viime              vuoden aikana on toistuvasti suoritettu
8839: vuonna hyväksyi, käsittää myös puutarhaviljely-             ilman kasvihuoneviljelijöille tulevaa
8840: elinkeinon. Tämän lain johdosta on useita uusia             kompensaatiota, ovat nyt aiheuttaneet
8841: kasvihuoneita perustettu etenkin Pohjanmaalle.              niin suuren kustannuslisän, että näiltä
8842: Polttoöljyn suuret hinnankorotukset merkitsevät             viljelijöiltä puuttuu tai heillä on vain
8843: vakavaa uhkaa kasvihuoneviljelyn kannattavuu-               erittäin pienet mahdollisuudet elinkei-
8844: delle, niin hyvin aikaisemmille viljelijöille kuin          nonharjoituksensa jatkamiseen, ja jos on,
8845: uusillekin, jotka nyt kehitysaluetuen turvin ovat              mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee
8846: ryhtyneet puutatha-alalle.                                  ryhtymään, jotteivät polttoöljyn hinnan-
8847:    Yleisesti aloitetaan nyttemmin mm. tomaa-                korotukset mitätöi mahdollisuuksia nyt
8848: tinvHjelykausi syksyllä vuotta ennen varsinaisen            ja vastaisuudessa harjoittaa puutarha- ja
8849: viljelyn aloittamista. Viljelijät tilasivat taimia          lähinnä tomaatinviljelyä polttoöljyllä
8850: vuoden 1971 tarpeeseen jo viime vuoden elo-                 lämmitettävissä kasvihuoneissa?
8851:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1971.
8852: 
8853:                Verner Korsbäck.                                  Ragnar Granvik.
8854:                                                                                                      3
8855: 
8856: Kirj. ksm. n:o 27.
8857: 
8858: 
8859: 
8860: 
8861:                                   Seppä: Kasvihuoneviljelyn kannattavuuden turvaamisesta.
8862: 
8863: 
8864:                          E d u s k u n n a n H e r r a. P u h e m i e h e ll e.
8865: 
8866:    Kasvihuoneviljely on maassamme joutunut           arvoa. Polttoöljyn kulutus paikkakunnalla on
8867: erittäin suuriin vaikeuksiin tapahtuneiden polt-     ollut noin 1 750 000 litraa. Kun hintataso on
8868: toöljyjen suurien hinnankorotuksien johdosta.        runsaan vuoden kuluessa kohonnut lähes kaksin-
8869: Tapahtuneet tuotantokustannusten nousut uh-          kertaiseksi, on selvää, että kasvihuoneviljely on
8870: kaavat vakavasti varsinkin pienten kasvihuone-       muodostunut täysin tappiolliseksi ja satoja kas-
8871: viljelmien, perheyritysten toimeentulomahdolli-      vihuoneviljelijöitä on uhkaamassa tuotannon lo-
8872: suuksia. Maamme kasvihuoneviljelmät, joita on        pettaminen ja työttömyys.
8873: kaikkiaan noin .3 000 kpl, käyttivät 1969 maa-          Uhkaavan tilanteen korjaamiseksi odotetaan
8874: talouslaskennan mukaan kevyttä polttoöljyä           valtiovallan taholta nopeita toimenpiteitä. Syn-
8875: 94,.3 milj. litraa ja raskasta polttoöljyä 32 .355   tyneessä tilanteessa näyttäisi ainoalta mahdolli-
8876: tonnia. Kiinteiden polttoaineiden käyttö on su-      selta ratkaisulta hintasubvention myöntäminen
8877: pistunut melko vähäiseksi.                           kasvihuoneviljelmien käyttämästä pohtoöljystä
8878:    Eräänä kasvihuonepitäjänä mainittakoon Teu-       siten, että sen hintataso palaisi viime vuoden
8879: van kunta, jossa on yli 200 alan yritystä ja la-     alun tasolle.
8880: sinalainen viljelysala on noin 12 ha. Lasinalais-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8881: viljelyn merkitys Teuvan kunnassa on jo työlli-      päiväjärjestyksen 37 S:n 1 momenttiin esitän
8882: syyden kannalta varsin merkittävä, sillä kasvi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8883: huoneet ovat varustukseltaan vaatimattomia ja        senen vastattavaksi kysymyksen:
8884: siten työvaltaisia ja työvoimaa sitovia. Voidaan
8885: sanoa, että kasvihuoneviljely on vaikuttanut hy-                Onko Hallitus tietoinen kasvihuone-
8886: vin ratkaisevasti Teuvan kunnan vaikean työl-                viljelyn kannattavuuden täydellisestä ro-
8887: lisyystilanteen paranemiseen. Myös kunnan ve-                mahtamisesta, joka on seurauksena polt-
8888: rotulojen muodostuksessa tämä tuotantoala on                 toöljyn suuresta hinnannoususta, ja jos
8889: varsin merkittävä.                                           on,
8890:    Teuvan kasvihuoneista on suurin osa vielä                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8891: teknilliseltä varustukseltaan niin vaatimattomia,            ryhtyä kasvihuonevrljelyn kannattavuu-
8892: että polttoainekustannuksien osuus menoista on               den turvaamiseksi sekä työllisyyden tur-
8893: 60-70 %, kun ei oteta huomioon oman työn                     vaamiseksi tällä alalla?
8894:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1971.
8895: 
8896:                                            Mauri Seppä.
8897: 
8898: 
8899: 
8900: 
8901: 242/71
8902: 4
8903: 
8904: 
8905: 
8906: 
8907:                         E d u s k u n n a n He r r a. P u h e m i e he 11 e.
8908: 
8909:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voston suostumus, jos kysymyksessä on ollut
8910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hinnankorotus. Vuoden 1970 aikana on koko
8911: olette 3 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn kir-      maailmassa ollut nouseva suunta nestemäisten
8912: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    polttoaineiden hinnoissa Lähi-Idän kriisin, nes-
8913: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     temäisten polttoaineiden nopeasti kohonneen
8914: Korsbäckin ym. näin kuufuvasta kirjallisesta ky-    kysynnän, öljyä tuottavien maiden odotettavissa
8915: symyksestä n:o 7:                                   olevien veronkorotusten ja fossiilisten polttoai-
8916:                                                     neiden niukkuuden johdosta. Meilläkin nousi-
8917:           "Onko Hallitus tietoinen, että ne palt-   vat polttoöljyn hinnat maailmanmarkkinanotee-
8918:        toöljyn hinnankorotukset, joita yhden        rausten ja rahtien nousun johdosta. Tätä ennen
8919:        vuoden aikana on toistuvasti suoritettu      alenivat polttoöljyn hinnat jatkuvasti vuoden
8920:        ilman kasvihuoneviljelijöille tulevaa        1968 maaliskuusta tammikuun puoliväliin 1970
8921:        kompensaatiota, ovat nyt aiheuttaneet        asti. Siten ei polttoöljyn hintojen vahvistaminen
8922:        niin suuren kustannuslisän, että näiltä      ole ollut ainoastaan hintojen korottamista vaan
8923:        viljelijöiltä puuttuu tai heillä on vain     hintoja on myös alennettu silloin kun kustan-
8924:        erittäin pienet mahdollisuudet elinkei-      nukset ovat laskeneet. Lisäksi on laivarahdit ta-
8925:        nonharjoituksensa jatkamiseen, ja jos on,    soitettu 3 kuukauden jaksojen osalle suurien
8926:           mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee      heilahdusten välttämiseksi.
8927:        ryhtymään, jotteivät polttoöljyn hinnan-        Tietäen polttoöljyn hinnan suuren merkityk-
8928:        ·korotukset mitätöi mahdollisuuksia nyt      sen kasvihuoneviljelylle, on hinnanvahvistus-
8929:        ja vastaisuudessa harjoittaa puutarha- ja    päätöksissä pyritty erikoisesti huolehtimaan
8930:        lähinnä tomaatinviljelyä polttoöljyllä       tästä määräämällä, että kauppapuutarhoille sa-
8931:        län1mitettävissä kasvihuoneissa?"            moin kuin asunto- ja kiinteistöyhtiöille on
8932:                                                     myönnettävä alennusta penniä 0,50 litralta.
8933: sekä 12 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn kir-          Polttoöljylie ei toistaiseksi ole tarjolla talou-
8934: jeenne ohella jäljennöksen kansanedustaja Sepän     dellisempaa vaihtoehtoa kasvihuoneiden lämmi-
8935: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      tykseen käytettäväksi. Puu on kallista poltet-
8936: 27:                                                 tavaksi ja turpeen polton tekniikkaa kasvihuo-
8937:                                                     neissa ei ole vielä riittävästi kehitetty. Huo-
8938:           "Onko Hallitus tietoinen kasvihuone-      mattavaa lämmityskustannuksien säästöä voitai-
8939:        viljelyn kannattavuuden täydellisestä ro-    siin kuitenkin aikaansaada rationalisoinnilla,
8940:        mahtamisesta, joka on seurauksena polt-      uusimalla vanhentuneita lämmityslaitteita, suu-
8941:        toöljyn suuresta hinnannoususta, ja jos      rentamalla yksiköitä ja siirtymällä raskaaseen
8942:        on,                                          polttoöljyyn.
8943:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kun kasvihuoneviljelyn tuotteet eivät ole hin-
8944:        ryhtyä kasvihuoneviljelyn kannattavuu-       tasäännöstelyn alaisia, voivat hinnat vaihdella
8945:        den turvaamiseksi sekä työllisyyden tur-     mm. vuodenaikojen mukaan. Hinnat voidaan
8946:        vaamiseksi tällä alalla?"                    siis tarkistaa kulloisienkin tuotantokustannuk-
8947:                                                     sien mukaisiksi. Hintatason tarkistaminen olisi
8948:    Vastauksena edellämainittuihin kysymyksiin       kohtuullista, koska kasvihuonetuotteiden hin-
8949: esitän kunnioittavasti seuraavaa:                   nat ovat kaikesta kustannuksien noususta huoli-
8950:    Nestemäiset polttoaineet ovat hinnanvahvis-      matta edelleen suunnilleen samalla tasolla kuin
8951: tuksen alaisia. Ennen uusien hintojen vahvista-     kymmenkunta vuotta sitten. Oikean hinnanmuo-
8952: mista on laskelmat tarkastettu huolellisesti ja     dostuksen edellytyksenä on kuitenkin viljelijäin
8953: hankittu hinta- ja palkkaneuvoston tai hintaneu-    nykyistä kiinteämpi yhteistoiminta, jotta he voi-
8954:                                                                                                    5
8955: 
8956: sivat tasavertaisina neuvotella järjestyneen kau-   alentamiseksi. Alennukseen tarvittavia rahoja
8957: pan kanssa hinnoista sekä paikallisesti että val-   ei nyt ole käytettävissä. Toisaalta polttoöljyn
8958: takunnallisesti.                                    hinnanalennusten antaminen vain jollekin elin-
8959:    Mahdollisen uuden polttoöljyn hinnanalen-        keinoryhmälle on vaikea toteuttaa eikä siihen
8960: nusjärjestelmän toteuttaminen kauppapuutar-         ole havaittu olevan mahdollisuuksia.
8961: hoille edellyttäisi varojen saamista hintojen
8962:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1971.
8963: 
8964:                                              Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaast~lainett.
8965: 6
8966: 
8967: 
8968: 
8969: 
8970:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8971: 
8972:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            av krisen i Främre Orienten, den i snabb takt
8973: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ökade efterfrågan på flytande bränsle, skatteför-
8974: av den 3 februari 1971 till vederbörande med-           höjningarna som emotses i de Iänder som pro-
8975: lem av statsrådet för avgivande av svar över-           ducerar olja och den knappa tillgången på fossilt
8976: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kors-          bränsle. Också hos oss steg priserna på bränn-
8977: bäck m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 7:           olja tili följd av de stegrade världsmarknads-
8978:                                                         noteringarna och frakterna. Därförinnan sjönk
8979:             "Är Regeringen medveten om att de           priserna på brännolja fortgående från mars 1968
8980:          förhöjningar av pviset på brännolja, som       till medlet av januari 1970. Sålunda har fast-
8981:          vidtagits i olika repriser under ett års tid   ställelsen av priserna på brännolja icke enbart
8982:          utan kompensation åt växthusodlare, nu         inneburit höjning av priserna utan dessa har
8983:          medfört så stora kostnadsökningar att          även sänkts då kostnaderna sjunkit. Dessutom
8984:          dessa odlare saknar eller har ytterst          har fartygsfrakterna utjämnats för perioder om
8985:          ringa möjligheter att fortsätta med sin        3 månader för att stora fluktuationer skall und-
8986:          näring, och om så är,                          vikas.
8987:             vilka åtgärder kommer Regeringen att            Med kännedom om brännoljeprisets stora be-
8988:          vidtaga för att prisförhöjningarna på          tydelse för växhusodlingen har man i prisfast-
8989:          brännolja icke skall omintetgöra möjlig-       ställelsebesluten vinnlagt sig om att taga hänsyn
8990:          heterna att även nu och framdeles eko-         till detta genom att bestämma, att handelsträd-
8991:          nomiskt upprätthåUa trädgårds- och             gårdar Hksom bostads- och fastighetsbolag skall
8992:          främst tomatodling i växthus, som upp-         beviljas en rabatt av 0,50 penni per liter.
8993:          värmes med brännolja?"                             Något mer ekonomiskt alternativ för bränn-
8994:                                                         olja som skulle kunna användas för uppvärm-
8995: samt med Eder skrivelse av den 12 februari              ning av växthus står än så länge icke till buds.
8996: 1971 avskrift av följande av riksdagsman Seppä          Det är dyrt att använda trä som bränsle och
8997: ställda skriftliga spörsmål nr 27:                      tekniken i fråga om torv som bränsie i växt-
8998:                                                         hus har ännu ej utvecklats tillräckligt. En avse-
8999:             "Är Regeringen medveten om lönsam-          värd inbesparing av uppvärmningskostnaderna
9000:          hetens katastrofala nedgång i fråga om         skulle man dock kunna åstadkomma genom ra-
9001:          växthusodling, viiken är en följd av den       tionalisering, genom förnyande av föråldrade
9002:          stora förhöjningen av brännoljepriset,         uppvärmningsanordningar, genom förstoring av
9003:          och om så är fallet, vilka åtgärder har        enheterna och genom att övergå till använd-
9004:          Regeringen för avsikt att vidtaga i syfte      ning av tung hrännolja.
9005:          att trygga växthusodlingens lönsamhet             Då produkterna av växthusodling icke är un-
9006:          samt sysselsättningen på detta område?"        derkastade prisreglementering, kan priserna
9007:                                                         variera bl. a. enligt årstiderna. Priserna kan
9008:    Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd-           alltså justeras i enlighet med de vid oiika tid-
9009: samt anföra följande:                                   punkter gällande produktionskostnaderna. En
9010:    Flytande bränsle är underkastat prisfast-            justering av prisnivån skulle vara skälig, ty pri-
9011: ställelse. Innan nya priser fastställts har kalky-      serna på växthusprodukter är trots kostnads-
9012: lerna omsorgsfullt granskats samt pris- och             stegringen alltjämt ungefär på samma nivå som
9013: lönerådets eller prisrådets samtycke införskaffats      för ett tiotal år sedan. En förutsättning för en
9014: om fråga varit om en prisförhöjning. Under år           riktig prisbildning är dock ett fastare samarbete
9015: 1970 var i hela världen tendensen stigande i            odlarna emellan än vad som nu är fallet för att
9016: fråga om priserna på flytande bränsle på grund          de på jämställd bas skuile kunna förhandla med
9017: 235/71
9018:                                                                                               7
9019: 
9020: den organiserade handeln om priserna såväl       prissänkningen nödiga penningmedel står icke
9021: lokalt som på riksomfattande bas.                nu tili förfogande. A andra sidan är det svårt
9022:    Genomförandet av ett eventuellt nytt pris-    att genomföra nedsättningar av priset på bränn-
9023: sänkningssystem i fråga om hrännolja för han-    olja endast i fråga om en viss näringsgrupp och
9024: delsträdgårdar skulle förutsätta att medel för   några möjligheter härtill har man icke kommit
9025: prissärrkningarna skulle kunna erhållas. För     på.
9026:      Helsingforsden 4 mars 1971.
9027: 
9028:                                          Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
9029:                     j
9030:                     j
9031:                 j
9032:                 j
9033:             j
9034:             j
9035:         j
9036:         j
9037:     j
9038:     j
9039: j
9040: j
9041: Kirj. ksm. n:o 8.
9042: 
9043: 
9044: 
9045: 
9046:                                  Vilmi: Lapin läänin työllisyystilanteesta..
9047: 
9048: 
9049:                         Ed u s k u n n a n    H erra   P u h e m i e h e 11 e.
9050: 
9051:    Lapin läänin alueen työllisyystilanne on uh-     dellä vanhalla miljoonalla markalla, mikä käy-
9052: kaavasti vaikeutumassa. Kortistot on jouduttu       tännössä merkitsee noin 500 maataloudesta
9053: avaamaan lähes kaikissa kunnissa ja tällä het-      ·toimeentulon saaneen viljelijän siirtymistä työt-
9054: kellä on työttömien työnhakijoiden määrä lähes      tömyyskortistoihin. Maitoa joudutaan nyt tuo-
9055: 4 500 työntekijää, eli 5 prosenttia koko läänin     maan Lapin läänin meijereihin kaukaa Oulun
9056: työvoimasta. Rovaniemen työvoimapiirin käsi-        läänin eteläosasta saakka, vaikka kannattavat
9057: tyksen mukaan tilanne pahenee päivä päivältä,       maitomarkkinat olisivat Pohjois-Ruotsissa.
9058: ja jo kuluvan helmikuun kuluessa ollaan tilan-         Jotta Lapin työllisyystilanne ei pääsisi muo-
9059: teessa, jolloin työttömien määrä kohoaa pahim-      dostumaan täysin katastrofaaliseksi, on valtion
9060: pien työttömyysvuosien huippulukemiin.              työkohteita avattava kiireesti lisää. Nopeimmin
9061:    Lapin työllisyystilanteen jyrkkä huononemi-      tämä tapahtuu TVH:n ja vesipiirin uusien
9062: nen ei ole tullut mitenkään yllätyksenä. TVH:n      työkohteitten käynnistämisellä. Molempien kes-
9063: työohjelmia on supistettu ja työntekijöiden         kusvirastojen alaisia ja suunnittelemia sopivia
9064: määrää vähennetty. Samoin on menetelty mo-          työkohteita on eri puolilla Lapin lääniä riittä-
9065: nien Lapin Vesipiirin työkohteitten osalta.         västi. Myös uusien pysyvien työpaikkojen luo-
9066: Myös valtion muut rakennustyökohteet ovat           miseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huo-
9067: Lapin läänin alueella kovin vähäiset. Edullisesta   miota.
9068: talvesta ja lumiolosuhteista johtuen myös met-         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
9069: sätöiden huippu on jo sivuutettu, joten työ-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9070: paikat tulevat tältäkin osaa kevätkaudella tun-     taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9071: -tuvasti vähenemään. Yhtenä perussyynä Lapin        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9072: työllisyystilanteen vaikeutumiseen ovat maa-
9073: taloustuotannon rajoittamista koskevat toimen-                 Tietääkö Hallitus, että Lapin läänin
9074: piteet, joiden vaikutus Lapissa tunnetaan erit-             työllisyystilanne on uhkaavasti huonon-
9075: täin raskaana. Peltojen paketointi ja lehmien               tumassa, ja jos tietää,
9076: teurastukset ovat vieneet siihen, että Lapin                   milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
9077: maidontuotanto on kääntynyt jyrkkään laskuun.               siin uusien työkohteitten avaamiseksi ja
9078: Maidosta saatavat myyntitulot ovat päivää koh-              työttömyyttä lisäävien tekijöiden poista-
9079: den vähentyneet vuoden 1970 aikana noin yh-                 miseksi?
9080:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1971.
9081: 
9082:                                              Pekka Vilmi.
9083: 
9084: 
9085: 
9086: 
9087: 211/71
9088: 2
9089: 
9090: 
9091: 
9092: 
9093:                        E du sku nn an      H erra     P u h e m i e h e 11 e.
9094: 
9095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9096: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       vasti seuraavaa:
9097: mies, olette 4 päivänä helmikuuta 1971 päi-
9098: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         Rovaniemen työvoimapiirissä oli vi1me vuon-
9099: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       na työllisyystilanne suhdannenousun ansiosta
9100: kansanedustaja Pekka Vilmin ym. näin kuu-          parempi kuin vuosiin. Tosin työttömyysaste ei
9101: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 8:          täällä päässyt samoihin lukemiin muun Suo-
9102:                                                    men kanssa. Se on kuitenkin pudonnut vuo-
9103:           "Tietääkö Hallitus, että Lapin läänin    den 1968 tasosta viime vuoteen lähes 3 % :lla
9104:        työllisyystilanne on uhkaavasti huonon-     eli 7.1 %:sta 4.2 %:iin. Työllisyystilanteen ke-
9105:        tumassa, ja jos tietää,                     hitystä Rovaniemen työvoimapiirissä kolmen
9106:           milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-     viimeksi kuluneen vuoden aikana kuvaa seu-
9107:        siin uusien työkohteitten avaamiseksi ja    raava asetelma:
9108:        työttömyyttä lisäävien tekijöiden poista-
9109:        miseksi?"
9110:                                                                 1968              1969         1970
9111:                                                              keskim.fv.         keskim./v.   keskim./v.
9112: Työttömät työnhakijat työnvälityksessä ja työttömyysaste
9113:   (koko valtakunta) ............................. .             6 000            4 900          3 400
9114:                                                                 7.1%             6.0%           4.2%
9115:                                                               ( 4.0%)           (2.8%)        ( 1.9%)
9116: Työvoimatoimrkuntien kortistoissa . . ................ .        1650             1150             450
9117: Työttömyyskorvausta saaneet . . .................... .           1400            1000             400
9118: 
9119: 
9120:    Lukusarja osoittaa, että työnvälityksen työt-   sama määrä kuin viime vuonna vastaavaan
9121: tömien työnhakijoiden määrä oli viime vuonna       aikaan. Työvoimatoimikuntien kortistoissa on
9122: supistunut vuodesta 1968 lähes puoleen ja työ-     783 henkilöä ja korvausta maksetaan 693 hen-
9123: voimatoimikuntien kortistoihin hyväksyttyjen       kilölle. Vastaa.vat luvut viime vuonna olivat
9124: määrä neljänteen osaan. Kehitys on siten ollut     754 ja 595. Edellä kuvattu myönteinen kehi-
9125: varsin myönteinen.                                 tys on siten pysähtymässä.
9126:    Tähän myönteiseen kehitykseen on ollut             On totta, että tämän melko myönteisen ke-
9127: ehkä suurimpana vaikuttajana metsäkauppatoi-       hityksen vastapainona on ollut samanaikaisesti
9128: minnan vilkastuminen ja siihen liittyen kanto-     valtion työohjelmien supistuminen viime vuo-
9129: raha- ja hakkuutulojen voimakas lisääntyminen      sina. Myös kuluvan vuoden työohjelma on sup-
9130: maatilatalouden piirissä. Myös rakennustoimin-     peampi kuin viime vuonna. Näin siitä huoli-
9131: ta on ollut varsinkin suuremmissa asutuskes-       matta, että työvoimaministeriö on sijoittanut
9132: kuksissa vilkasta ja erityisesti Kemi-Tornion      käytettävissään olevalta työllisyyden turvaami-
9133: talousalueella, jossa teollisuudella on meneil-    seen tarkoitetulta momentilta kuluvalle kevät-
9134: lään huomattavat investointiohjelmat.              kaudelle Rovaniemen työvoimapiirin alueelle
9135:    Rovaniemen työvoimapiirin työttömyysaste        lähes 30% momentin koko määrärahasta. Työ-
9136: on tällä hetkellä 5 % (koko valtakunta 2.1 % )     virastojen lähes kaikki valmiit käyttökelpoiset
9137: ja työttömien työnhakijoiden määrä 4 220 eli       suunnitelmat onkin voitu rahoittaa. Valitetta-
9138:                                                                                                    3
9139: 
9140: vasti on todettava, että työtä ei sittenkään ole   kaivosten perustamistyöt. Samaan tähtää Outo-
9141: riittävästi I työjaksolla tarjolla. Kesäkaudella   kumpu Oy:n terästehtaan sijoittamispäätös Tor-
9142: tilanne kuitenkin paranee ja työvoiman kysyntä     nion hyväksi. Myös kehitysaluerahaston perus-
9143: ja tarjonta tasapainottuvat, työohjelman tarjo-    taminen toivottavasti tulee lisäämään tekijöitä,
9144: tessa työpaikkoja enemmänkin kuin vuosi sit-       jotka poistavat työttömyyttä vastaisuudessa.
9145: ten vastaavana ajanjaksona.                           Hallitus on tietoinen Lapin läänin työllisyys-
9146:    Pysyvämpää parannusta työllisyyteen on sen-     tilanteen heikkenemisestä. Työvoimaministeriös-
9147: sijaan pyritty aikaansaamaan tehostamalla am-      sä tutkitaankin parhamaan, mitä mahdollisuuk-
9148: mattikoulutusta. Kapasiteettia on lisätty viime    sia on vielä tämän talvi- ja kevätkauden aikana
9149: vuosina sekä varsinaisissa ammattikouluissa        lisätä työvirastojen töitä tilanteen helpottami-
9150: että ammattikurssitoiminnan piirissä. Uudet        seksi. Tilannekuvaa arvioitaessa ja vastaavia
9151: ammattikoulut ovat alkaneet toimintansa So-        työvoimapoliittisia toimenpiteitä ·suunniteltaessa
9152: dankylässä ja Rovaniemellä ja ammattikurssien      olisi kuitenkin ensi sijassa pyrittävä löytämään
9153: oppilasmäärät ovat kaksinkertaistuneet vuodes-     keinot pysyvien työpaikkojen lisäämiseksi ja vä-
9154: ta 1968 lähtien. Pysyvien työpaikkojen lisää-      hentämään siten läänin alttiutta niin työvoiman
9155: miseksi on käynnissä Leveäselän ja Kolarin         kausi- kuin suhdannevaihteluillekin.
9156:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
9157: 
9158:                                                               Työvoimaministeri Veikko Helle.
9159: 4
9160: 
9161: 
9162: 
9163: 
9164:                                  T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9165: 
9166:    I syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. riks-                        Som svar på detta spörsmål önskar jag vörd-
9167: dagsordningen, har Ni, Herr Talman, med Eder                    samt framhålla:
9168: skrivelse den 4 februari 1971 tillställt veder-
9169: börande medlem av statsrådet för besvarande                        Sysselsättningsläget var i Rovaniemi arbets-
9170: avskrift av följande av riksdagsmännen Pekka                    kraftsdistrikt senaste år på grund av konjunk-
9171: Vilmi m. fl. ställda spörsmål nr 8:                             turstegringen bättre än på många år. Arbets-
9172:                                                                 löshetsgraden nådde visserligen inte samma
9173:             "Är Regeringen medveten om, a.tt                    siffror som i det övriga Finland, men sjönk
9174:          sysselsättningsläget i Lapplands Iän hål-              dock från 1968 års nivå med närmare 3 %,
9175:          ler på att hotfullt förändras; och om                  dvs. från 7.1 till 4.2 %. Sysselsättningslägets
9176:          så är fallet,                                          utveckling i Rovaniemi arbetskraftsdistrikt un-
9177:             när ämnar Regeringen vidtaga åtgär-                 der de tre senaste åren framgår av följande
9178:          der för öppnandet av nya arbetsobjekt                  uppställning:
9179:          och avlägsnandet av de faktorer, som
9180:          ökar arbetslösheten? "
9181:                                                                                  1968           1969           1970
9182:                                                                                medeltal/ år   medeltal/ år   medeltal/ år
9183: Arbetslösa arbetssökande i arbetsförmedlingen samt arbets·
9184:   löshetsgrad (hela riket) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      6 000         4 900            3 400
9185:                                                                                   7.1%          6.0%             4.2%
9186:                                                                                 ( 4.0%)        (2.8%)          ( 1.9%)
9187: I arbetskraftskommissionernas register ............... .                          1 650         1150               450
9188: Erhållit a,rbetslöshetsersättning ..................... .                         1400           1 000             400
9189: 
9190: 
9191:    Dessa siffror visar, att antalet arbetslösa                  riket 2.1 %) och antaJ.et arbetslösa arbets-
9192: arbetssökande i arbetsförmedlingen från år                      sökande 4 220, eller detsamma som vid denna
9193: 1968 har minskat med nästan hälften och                         tidpunkt senaste år. I arbetskraftskommissio-
9194: anta,let i arbetskraftskommissionernas register                 nernas register har intagits 783 personer, och
9195: intagna till en fjärdedel. Utvecklingen har så-                 arbetslöshetsersättning utbetalas åt 693. Mot-
9196: lunda varit rätt gynnsam.                                       svarande siffror senaste år var 754 resp. 595.
9197:    Den faktor, som kanske mest har föranlett                    Den ovan skildrade gynnsa,mma utvecklingen
9198: denna gynnsamma utveckling, var den livligare                   håller alltså på att stagnera.
9199: skogskommersen och i anslutning därtill en                         Det är sant, att som motvikt tili denna rätt
9200: kraftig stegring av stubbhyra och avverknings-                  gynnsamma utveckling statens arbetsprogram
9201: priser inom gårdsbrukshushållningen. Också                      samtidigt de senaste åren har reducerats. Också
9202: byggnadsverksamheten lhar varit livlig, isyn-                   i år är arbetsprogrammet mindre än förm året,
9203: nerhet i större bosättningscentra och särskilt                  trots att arbetskraftsministeriet denna vårsäsong
9204: inom Kemi-Torneå ekonomiska region, där                         har placerat nästan 30 % av det anslag det har
9205: industrin har betydande investeringsprogram i                   till sin disposition på momentet för sysselsätt-
9206: gång.                                                           ningens tryggande inom Rovaniemi arbetskra:fts-
9207:    Arbetslöshetsgraden i Rovaniemi arbets-                      distrikt. Största delen av a,rbetsverkens färdiga
9208: kraftsdistrikt är för närvarande 5 % (i hela                    och användbara projekt har kunnat finansieras.
9209:                                                                                                   5
9210: 
9211: Dessvärre måste man konstatera, att arbete          att förlägga Outokumpu Oy:s stålverk i Tor-
9212: ändå inte finns tillräckligt under första arbets-   neå. Man hoppas också att grudandet av ut-
9213: perioden. Under sommaren förbättras läget           vecklingsområdesfonden skall öka de faktorer,
9214: dock och jämvikten mellan arbetskratftsutbud        som i framtiden eliminerar arbetslösheten.
9215: och -efterfrågan återställs, i det att arbets-         Regeringen är medveten om det försämrade
9216: programmet då erbjuder fler arbetsplatser än        sysselsättningsläget i La;pplands Iän. I arbets-
9217: under motsvarande tid för ett år sedan.             kraftsministeriet undersöks som bäst möjlig-
9218:    En mera bestående förbättring av sysselsätt-     heterna att ännu denna vinter och vår öka
9219: ningen har man däremot försökt skapa genom          arbetsverkens arbeten i avsikt att förbättra
9220: att effektivera yrkesutbildningen. Kapadteten       läget. Vid en bedömning av det aktuella läget
9221: har de senaste åren utökats såväl i egentliga       och vid planering av motsvarande arbetskrafts-
9222: yrkesskolor som genom yrkeskursverksamhet.          politiska åtgärder borde man likväl i främsta
9223: Nya yrkesskolor har inlett sin verksamhet i         rummet försöka finna utvägar att öka antalet
9224: Sodankylä och Rovaniemi, och elevantalet vid        permanenta arbetsplatser och sålunda minska
9225: yrkeskurserna har fördubblats sedan år 1968.        länets disposition för såväl säsong- som kon-
9226: I syfte att öka antalet permanenta arbetsplat-      junkturmässiga fluktuationer i användningen av
9227: ser pågår grundläggningsarbeten vid Leveäselkä      arbetskraft.
9228: och Kolari gruvor. Samma syfte har beslutet
9229:       Helsingfors den 25 februari 1971.
9230: 
9231:                                                              Arbetskraftsminister Veikko Helle.
9232: 
9233: 
9234: 
9235: 
9236: 211/71
9237: Kirj. ksm. n:o 9.
9238: 
9239: 
9240: 
9241: 
9242:                                   Sinisalo: Julkisista viroista eläkettä saavien siirtymisestä muihin
9243:                                       toimiin.
9244: 
9245: 
9246:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9247: 
9248:   ~Vuoden 1970 v~tiopäiville jättämäni kirjalli·        Kiinnittäessäni tähän asiaan huomiota loka-
9249: sen eduskuntakyselyn rauettua valtiopäivien          kuussa 1969 jättämälläni eduskuntakyselyllä
9250: päättämisen woksi ennen vastauksen antamista         valtiovarainministeriön taholta ilmoitettiin, että
9251: eduskunnalle jätän kunnioittaen valtioneuvoston      asia on otettu esille valtion henkilökunta-
9252: asianomaisen jäsenen vastattavaksi uudelleen         asioiden yhteydessä. Edelleen rtodettiin, että
9253: seuraavan eduskuntakyselyn.                          yksityisen sektorin osalta järjestely kaivannee
9254:    Julkisessa keskustelussa ja myös mm. edus-        erikoislainsäädäntötoimenpiteitä.
9255: kunnassa on useaan kertaan kiincitetty huo-             Koska tämän jälkeen ei näiden toimenpitei-
9256: miota siihen kansalaisten yleisesti epäkohtana       den edistymisestä ole saatu selvitystä esitän
9257: toteamaan seikkaan, että eräistä viroista ja toi-    kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjes-
9258: mistta suhteellisen alhaisessa iässä eläkkeelle      tyksen 37 §:n 1 momenttii:n viitaten valtio-
9259: siirtyneet hakeutuvat eläkkeen saatuaan uusiin       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9260: virkoihin ja töihin. Kun samaan aikaan esiintyy      seuraavan kysymyksen:
9261: työttömyyttä ja kun eläke on tarkoitettu tur-
9262: vaamaan toimeentulon ilman uutta virka- tai                      Millaisin toimenpitein Hallitus on
9263: työsuhdetta, voidaankin vallitseva tilanne to-                aikonut estää julkisista viroista eläkettä
9264: deta kiireellistä korjausta kaipaavaksi. Asia kos-            saavien siirtymisen täysipalkkaisiin toi-
9265: kee valtiovaltaa mm. siksi, että esim. puolus-                miin ja sen, ettei ainakaan valtion ja
9266: tuslaitoksen palveluksesta eläkkeelle siirtyvät               kuntien virkoihin ja toimiin valittai.si
9267: usein esiintyvät edelleen työmarkkinoilla ja                  kohtuullisen ,toimeentulon turvaavaa
9268: tietenkin siksi, että paitsi valtion myös muut                eläkettä saavia henkilöitä?
9269: eläkesäännökset annetaan laeilla.
9270:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1971.
9271: 
9272:                                            Taisto Sinisalo.
9273: 
9274: 
9275: 
9276: 
9277: 216/71
9278: 2
9279: 
9280: 
9281: 
9282: 
9283:                         Eduskunnan            H e rr a   P u h e m i e h e 11 e.
9284: 
9285:    Viime helmikuun 4 päivänä päivätyssä ja sa-       monisäikeinen. Toisaalta kysymys on sHtä, pitäi-
9286: man kuukauden 5 päivänä valtioneuvoston asian-       ISikö lainsäädännöllä rajoittaa työkykyisten ja
9287: omaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä olette     -haJuisten henkilöiden hakeutumista työhön sil-
9288: Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyksen          loin, kun heillä jo on palkka jostakin työstä tai
9289: 37 § :n 1 momentissa mainitus·sa tarkoituksess·a     eläke aikai'Semmasta työstä, ja minkälaisin pe-
9290: lähettänyt jäljennöksen edustaja Sinisalon Teille    rustein tällaisia rajoituksia sovellettaisiin ja mi-
9291: antamasta kirjeestä, jossa valtioneuvoston ~ian­     ·ten suhtaudutaan yksityisten oikeuteen valita
9292: omaisen jäsenen vast~ttav.aksi on tehty seuraava     työntekijänsä. Toisaalta kysymys on tarkoituk-
9293: kysymys:                                             !Senmukaisuusongelmasta ja siitä, että työnanta-
9294:                                                       jan harkinnasta riippuu, missä määrin työpaik-
9295:             "Millaisin toimenpitein Hallitus on koja täytetään eläkkeellä olevilla henkilöillä.
9296:          aikonut estää julkisist•a viroista eläkettä     Lainsäädännön osalta avautuu tässä yhteydes-
9297:          saavien siirtymisen täysipalkkaisiin toi- sä laaja periaatteellinen ongelmakenttä jo siinä
9298:          miin ja sen, ettei ain~kaan valtion ja kun- mielessä, minkälaisiin tulonsaantimahdollisuuk-
9299:          den virkoihin ja toimiin valittaisi koh- siin työhaJuinen ihminen on oikeutettu. Näin
9300:          tuullisen toimeentulon turvaaV!aa eläkettä laajojen periaatteellisten 'asioiden ratkaisemista
9301:          saavia henkilöitä?"                         on lisäksi erittäin vaikea kytkeä muuttuviin olo-
9302:                                                      suhteisiin. Sitä paitsi tärkeä tekijä on myös se,
9303:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- katsotaanko, niinkuin nyt tehdään, eläke osaksi
9304: vasti seuraavaa:                                     .prukkaa, jonka asianomainen on aikanaan ansain-
9305:                                                       nut, mutta joka hänelle maksetaan jälkikäteen,
9306:    Esillä oleva asia on ollut useissa yhteyksissä vai pidetäänkö eläkettä kohtuullisen toimeentu-
9307: esillä. Valtion nykyisessä eläkejärjestelmässä sa.- lon turvaava·na elatuksena, jonb työnantaja on
9308: moin kuin muissa uusissa eläkejärjestelmissä to- velvollinen työntekijöilleen .turvaama~m. Nykyi-
9309: :teutetun ansaintaperiaatteen mukaan katsotaan 'Sen eläkeperiaatteen mukaan ei vaJ:tiokaan voine
9310: eläke vanhuuden tai työkyvyttömyyden varalle ottaa keneltään poiiS hänen jo ansaitsemaMl!Sa
9311: ISäästyneeksi palkan osaksi siten, että palkansaa- palkkaa siinäkään tapauksessa, että asianomai-
9312: jan bruttoansiosta vain osa maksetaan palvelus- nen valtiolta poisjäätyään hakeutuu uuteen .työ-
9313: suhteen kestäessä käteisenä palkkana ja muu osa hön. Koko tämä kysymys ei lainsäädännön osal-
9314: siitä siirtyy maksettavaksi myöhemmin eläkkee- ta olekaan vain valtion ja sen palveluksessa
9315: nä eläkeoikeuden edellytysten täytyttyä. Tällais- olleiden välisiä palkkaussuhteita koskeva, vaan
9316: ta ansioeläkettä ei voi pidättää, vaikka asian- paljon laajempi ja koko yhteii'Skuntaa koskeva
9317: omainen eläkkeellä ollessaan vielä olisi työssä.      kysymys.
9318:    Kunnallisten ja muiden julkisten yhdyskun-            Sellaisia henkilöitä, jotka saavat valtion elä-
9319: tien kuin myös yksityisten työnantajien palve- kettä ja samalla ovat valtion palveluksessa vir-
9320: ·luksessa ilmeisesti myös on julkisista varoista ka- tai työsuhteessa, on viimeksi suoritetun tie-
9321: eläkettä saavia henkilöitä. Heidän lukumääräs- dustelun mukaan yhteensä 106. Heille makse-
9322: tään ei käytettävissänd ole tietoja.                  tut palkkiot eivät yleensä ole merkittäviä lu-
9323:    Saattaa herättää ymmärrettävää arvostelua, kuunottamatta puolustuslaitoksen palveluksessa
9324: että aikaisemman palveluksensa perusteella elä- olevia.
9325: kettä saava henkilö hakeutuu uudelleen työhön            Valtion virastot ja laitokset ovat tässä suh-
9326: j~ siten vaikeuttaa työtä ja ansioita vailla ole-     teessa olleet varsin pidättyväisiä, kun otetaan
9327: vien henkilöiden :sijoittumista koulutustaan ja huomioon, että valtion palveluksessa kaikkiaan
9328: kykyjään va-staavi~n tehtäviin työelämässä. on n. 100 000 virkamiestä ja n. 70 000-80 000
9329: Asiantilan muuttaminen on kuitenkin varsin työntekijää. Mahdolli-suus paranevien eläke-etu-
9330:                                                                                                    3
9331: 
9332: jen avulla säilyttää dintasonsa eläkkeellä olles-   Kyselyssä on puututtu kansalaisia ja varsinkin
9333: sa samanlaisena kuin se on ollut asianomaisen ltyÖ.IlS8lllltivaikeuksissa olevia erittäin paljon as-
9334: työssä ollessa johtanee myös kehitystä siihen karruttaneeseen tärkeään asiaan. Voidaan kui-
9335: suuntaan, että eläkkeellä olevat henkilöt tule- tenkin tietyissä tilanteissa pitää yhtei:skunn6lle
9336: vaisuudessa eivät hakeudukun uudelleen .työhön edullisena sitä, että eläkkeellä oleva käyttää työ-
9337: samassa määrin kuin nykyi·sin on asianlaita.      voimansa ja kokemuksensa sen hyväksi. Tämän
9338:    Kysymyksessä kosketeltu asia työssä olevien vuoksi joudutaan raJtkaiJsua haettaessa ottamaan
9339: eläkeläisten osalta liittyy läheisesti ministeri huomioon toisill~ vastakkaisia näkökohtia eikä
9340: Jussi Linnamon puheenjohdollå toimivan eläke- · hyvän ratkai:sun löytäminen ole yksinkertaista.
9341: järjesteLmäkomitean tehtäväpiiriin ja tullee nHn Asi-aan tullaan hallituksen taholta kiinnittämään
9342: ollen käisiteltäväksi mainitussa komiteassa.      huomiota.
9343:   Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1971.
9344: 
9345:                                                                         Ministeri V alto Käkelä.
9346: 4
9347: 
9348: 
9349: 
9350: 
9351:                              TiU Riksdagen Herr Ta1man.
9352: 
9353:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ena sidan är det fråga om huruvida man genom
9354: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          legisiativa åtgärder borde begränsa arbetsföra
9355: av den 4 senaste februari, som kom veder-              och arbetsvilliga personers möjligheter att söka
9356: börande medlem av statsrådet tillhanda den 5           sig arbete i det fall att de redan åtnjuter lön
9357: samma månad, för avgivande av svar översänt            i någon ·tjänst eller pension från tidigare arbete,
9358: avskrift av följande av riksdagsman Sinisalo           och på vNka grunder dylika begränsningar
9359: ställda spörsmål:                                      skulle tillämpas och om hur man skall förhå'lla
9360:                                                        sig tili den enskildes rätt att välja arbetstagare.
9361:           "Genom hurud1Ula åtgärder har Rege-          A andra sidan är det fråga om ett ändamålsen-
9362:        ringen ämnat hindra, att de som åtnjuter        lighetsproblem och om att arbetsgivaren sjltlv
9363:        pension av offentliga 1tjänster får anställ.-   bar att pröva i viiken utsträckning arbetsplatser
9364:        ning i befattningar med full lön och att        besättes med pensionerade.
9365:        åtminstone inte personer med skälig                I lagstiftningen öppnar sig i detta samman-
9366:        pension utses att bekläda statliga och          hang ett vidsträckt problemfält redan i frågan
9367:        kommunala tjänster eller befattningar?"         vilka inkomstmöjligheter en arbetsvillig män-
9368:                                                        niska har rätt att räkna med. Det är dessutom
9369:    Såsom svar på detta spörsmå!l får jag vördsan;tt    mycket svårt att sammankoppla avgörandet av
9370: anföra följande:                                       så omfattande principiella saker med de förän-
9371:    Föreliggande sak har kommit fram i många            derliga förhållandena. En viktig faktor är även,
9372: sammanhang. Enligt den intjäningsprincip som           huruvida pensionen såsom nu betraktas som en
9373: omfattats i statens nuvarande pensionssystem           del av den lön vederbörande på sin tid tjänat
9374: liksom i andra nyare pensionssystem anses pen-         in men som beta1ats tili honom i efterskott
9375: sionen såsom en inbesparad del av [önen, som           e11er om pensionen skall anses vara ett under-
9376: utgår på ålderdomen och vid arbetsoförmåga,            hållsbidrag som tillförsäkrar vederbörande en
9377: så att endast en del av lönetagarens brutto-           skälig utkomst och som arbetsgivaren är skyldig
9378: förtjänst, medan anställningsförhållandet varar,       att tillhandahålla sina arbetstagare. Enli~ nu-
9379: utbetalas i form av kontant lön. Aterstoden            gällande pensionsprincip torde inte ens staten
9380: betalas senare i form av pension, så snart för-        kunna beröva någon hans redan intjänade iön
9381: utsättningarna för erhållande av pension upp ·         ens i det fall att vederbörande efter att ha
9382: fylles. En sådan intjänad pension kan icke in-         'lämnat statsanställningen söker sig annat arbete.
9383: nehållas i det fall att vederbörande ännu är i         Hela denna fråga är inte heller från lagstiftnings-
9384: arbete såsom pensionerad.                              synpunkt någon fråga om avlöningsförhållan-
9385:    I kommuners och andra offentliga samfunds           dena mellan staten och de i statens tjänst an-
9386: ävensom i privata arbetsgivares tjänst finns           stäUda utan en mycket vidlyftigare fråga som
9387: uppenbarligen också personer som uppbär pen-           rör hela samhället.
9388: sion av aNmänn.a medel. Om deras antal finns              Antalet personer med statspension vilka inne-
9389: inga tillgängliga uppgifter.                           har statsanstäHning i tjänste- eHer arbetsför-
9390:    Det kan väcka kritik, att en person som             hållande är enligt senaste förfrågan samman-
9391: åtnjuter pension från tidigare anställning ånyo        lagt 106. De arvoden dessa personer uppbär
9392: söker arbete och sålunda försvårar placeringen         är i allmänhet inte av någon större betydelse,
9393: av personer utan arbete och förtJjänst i arbets-       med undantag av de i försvarsväsendets tjänst
9394: livet i enlighet med deras utbi1dning och kapa-        anställdas arvoden.
9395: citet. Frågan om en ändring av detta sa<kför-             Statens ämbetsverk och inrättningar har i
9396: hållande är emellentid mycket komplicerad. A           detta avseende varit synneflligen återhållsamma,
9397:                                                                                                  5
9398: 
9399: när man tager i betraktande, att staten i sin     sionssystemskommitten och torde sålunda kom-
9400: tjänst har inalles omkring 100 000 .tjänstemän    ma att behandlas av nämnda kommitte.
9401: och ca 70 000-80 000 arbetstagare. Möjlig-           Spörsmålet ingriper i en viktig sak, som i
9402: heten att med hjälp av förbättrade pensionsför-   hög grad har sysselsatt medborgarna och i syn-
9403: måner håHa samma 1evnadsstandard som under        nerhet dem som har svårt att få arbete. Man kan
9404: tiden i aktivt arbete torde även leda utveck-     1ikväl i vissa förhållanden anse det fördelaktigt
9405: ningen i den riktningen, att pensionerade icke    för samhället, att de pensionerade använder sin
9406: framdeles söker sig in i förvärvslivet i samma    arbetskraft och sina erfarenheter till statens
9407: utsträckning som för närvarande.                  bästa. Därför gäller det att beakta många kontro-
9408:    Den i spörsmålet berörda &ågan hör till den    versiella llynpunkter, när man söker lösningen,
9409: del den gäller pensionerade i arbete tili det     och att finna en bra ~ösning är inte lätt. Saken
9410: område som behandlas av den under minister        kommer att ägnas uppmärksamhet från rege-
9411: Jussi Linnamos ordförandeskap arbetande pen-      ringens sida.
9412:      Helsingfors den 2 mars 1971.
9413: 
9414:                                                                        Minister V aito Käkelä.
9415: 
9416: 
9417: 
9418: 
9419: 216/71
9420: Kirj. ksm. n:o 10.
9421: 
9422: 
9423: 
9424: 
9425:                                   H. Linna ym.: Maatilalta kotikäyttöön otettujen tuotteiden
9426:                                      verottamisesta.
9427: 
9428: 
9429: 
9430:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
9431: 
9432:    Eduskunta on joulukuussa 1970 hyväksynyt          tus vaatii lisäselvityksinä tietoja verovapaiden
9433: pienin muutaksin hallituksen lakiesityksen n:o       kotikäyttöön tilalta otettujen tuotteiden tuo-
9434: 133 vuoden 1970 valtiopäiviltä maatilatalou-         tantokustannusten selvittelyä varten. Verohalli-
9435: den tuloverolain muuttamisesta.                      tuksella on tietenkin oikeus tällaisten selvitys-
9436:    Tämän lainmuutoksen eräs keskeisin kohta          ten pyytämiseen, mutta on todettava, että nä-
9437: oli maatilatalouden tuloverolain (54 3/6 7) 5 §      mäkin tiedot lisäävät veroilmoituksen täyttämi-
9438: 1 momentin 12 kohdan poistaminen, joka tar-          sestä maanviljelijöille aiheutuvaa työtä, joka jo
9439: koitti, että verovelvollisen ja hänen perheensä      ennestään on moninkertainen monia muita am-
9440: yksityistaloudessa käytettyjen tilalta saatujen      matteja harjoittaviin veronmaksajiin verrattuna.
9441: maatalous- ja puutarhatuotteiden luovutushin-           Lisäksi on todettava, että verohallituksen
9442: taa ei katsota maatalouden veronalaiseksi tu-        pyytämien selvitysten takana näyttää selvästi
9443: loksi.                                               kuvastuvan sellainen pyrkimys, että siltä taholta
9444:    Maatilalta kotikäyttöön otettujen tuotteiden      yritetään lain tulkinnalla pienentää sitä etua
9445: vapauttamisella veronalaisuudesta pyrittiin eri-     mikä erikoisesti suuriperheisille pienviljelijöille
9446: koisesti keventämään pienten viljelmien vero-        saatiin tilalta kotikäyttöön otettujen tuotteiden
9447: tusta, joilla se oli kohonnut kohtuuttomasti         verovapaudella.
9448: vuonna 1968 voimaan tulleen maatilatalouden             Kun eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesi-
9449: tuloverolain (543/67) johdosta.                      tyksen muutoksista maatilatalouden tulovero-
9450:    Eduskuntakäsittelyssä poistettiin hallituksen     lakiin tilalta kotikäyttöön otettujen tuotteiden
9451: esityksestä n:o 133 vuoden 1970 valtiopäiviltä       verovapauden osalta hallituksen lakiesityksen
9452: muutoksiksi maatilatalouden tuloverolakiin           tarkoitusta selventäen jää hallituksen velvolli-
9453: 7 § :n 6 kohta, joka olisi edellyttänyt, että        suudeksi valvoa, että käytännön verotuksessa
9454: verovapaan tulon hankkimisesta aiheutuneita          toteutetaan eduskunnan tahtoa.
9455: kustannuksia ei hyväksytä muuta kuin vero-              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
9456: vapaan tulon ylittävältä osalta maatalouden          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
9457: menoiksi.                                            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9458:    Tällä muutoksella Eduskunta halusi selven-        vaksi seuraavan kysymyksen:
9459: tää hallituksen lakiesityksen tarkoitusta, että
9460: kysymys on verohelpotuksen antamisesta pien-                   Onko Hallitus tietoinen, että vero-
9461: viljelijäväestölle vapauttamaila tilalta kotikäyt-          hallituksen ohjeet maatilatalouden vero-
9462:  töön otettavat tuotteet verosta niin, että vero-           ilmoituksen täyttämiseksi ovat aiheutta-
9463: vapaus ei aiheuta mitään vähennyksiä maata-                 neet pienviljelijöiden keskuudessa huo-
9464: louden menoissa.                                            lestumista sen johdosta, että niissä vei-
9465:     Verohallituksen antamat ohjeet maatilatalou-            voitetaan selvittämään tilalta ns. koti-
9466: den veroilmoituksen täyttämiseksi ovat paljas-              käyttöön otettujen tuotteiden osalta nii-
9467:  taneet vastuunalaisten veroviranomaisten pii-              hin kohdistuvien menojen selvittämistä
9468: rissä ainakin osittain vallitsevan käsityksen oi-           varten tuotteiden vuotuiset käyttömää-
9469:  keaksi, joka on se, että eduskunnan tarkoitusta            rät, yksikköhinnat ja kunkin tuotteen
9470:  yritetään "vesittää" tilalta kotikäyttöön otettu-          koko määrän todennäköinen luovutus-
9471:  jen tuotteiden verovapauden osalta. Verohalli-             hinta vuodessa sekä lisäksi kuinka
9472: 133/71
9473: 2
9474: 
9475:      monta 16 vuotta täyttänyttä ja sitä                tilalta kotikäyttöön otettujen tuotteiden
9476:      nuorempaa henkilöä on kuulunut vero-               verovapauden osalta käytännön verotuk-
9477:      velvollisen perheeseen, ja jos on,                 sessa toteutetaan niin ettei näiden tuot-
9478:        mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-           teiden tuottamisesta aiheutuneita kus-
9479:      tynyt, että eduskunnan hyväksymää                  tannuksia vähennetä maatalouden me-
9480:      maatilatalouden tuloverolain muutosta              noista?
9481:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1971.
9482: 
9483:             Heimo Linna.                                    Tahvo Rönkkö.
9484:             Yrjö Sinkkonen.                                 Pentti Pekkarinen.
9485:             Esko Pekonen.                                   J. E. Partanen.
9486:             Mikko Kaarna.                                   Erkki Haukipuro.
9487:             Taisto Tähkämaa.                                Orvokki Kangas.
9488:                                     Paavo Niinikoski.
9489:                                                                                                    3
9490: 
9491: 
9492: 
9493: 
9494:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9495: 
9496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja puutarhatuotteiden luovutushintaa, ja tulon
9497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiden
9498: olette 5 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn kir-      menojen erotus". Sanaa tulo on lakia tul-
9499: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kittaessa katsottava käytetyn kummassakin alle-
9500: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     viivatussa kohdassa samassa merkityksessä. Sen
9501: Heimo Linnan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      vuoksi ovat siinä tarkoitettuihin verovapaisiin
9502: kysymyksestä n:o 10:                                luontoisetuihin kohdistuvat menot vähennyskel-
9503:                                                     vottomia lainkohdan sanamuodon mukaan.
9504:           "Onko Hallitus tietoinen, että vero-      Tulo- ja omaisuusverolain 27 § :n 1 kohdassa
9505:        hallituksen ohjeet maatilatalouden vero-     on verovelvollisen ja hänen perheensä elanto-
9506:        ilmoituksen täyttämiseksi ovat aiheutta-     kustannukset säädetty vähennyskelvottomiksi
9507:        neet pienviljelijöiden keskuudessa huo-      valtionverotuksessa. Kunnallisverotuksen osalta
9508:        lestumista sen johdosta, että niissä vei-    on sama sääntö julkilausuttu KKunA:n 55 §:n
9509:        voitetaan selvittämään tilalta ns. koti-     1 kohdassa ja MKunA:n 82 §:n 7 kohdassa.
9510:        käyttöön otettujen tuotteiden osalta nii-    Tämä elantokustannusten vähentämiskielto o.n
9511:        hin kohdistuvien menojen selvittämistä       yleinen. Se koskee myös kaikkia niitä vero-
9512:        varten tuotteiden vuotuiset käyttömää-       velvollisia, joiden verotettavan tulon määrityk-
9513:        rät, yksikköhinnat ja kunkin tuotteen        sessä sovelletaan maatilatalouden tuloverolakia.
9514:        koko määrän todennäköinen luovutus-          Suomessa - samoinkuin muuallakin - on
9515:        hinta vuodessa sekä lisäksi kuinka           sekä oikeuskäytännössä että -teoriassa pidetty
9516:        monta 16 vuotta täyttänyttä ja sitä nuo-     ehdottomana sääntönä, että verovapaan tulon
9517:        rempaa henkilöä on kuulunut verovel-         hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet me-
9518:        vollisen perheeseen, ja jos on,              not eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoi-
9519:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    sia, ellei nimenomaan ole toisin säädetty. Tä-
9520:        tynyt, että eduskunnan hyväksymää            män säännön pätevyys on todettu mm. halli-
9521:        maatilatalouden tuloverolain muutosta        tuksen esityksissä eduskunnalle laiksi elinkeino-
9522:        tilalta kotikäyttöön otettujen tuotteiden    tulon verottamisesta ( 172/67) ja laiksi maa-
9523:        verovapauden osalta käytännön vero-          tilatalouden tuloverolain muuttamisesta ( 13 3/
9524:         tuksessa toteutetaan niin ettei näiden      70). Sen varaan on rakennettu myös korkeim-
9525:         tuotteiden tuottamisesta aiheutuneita       man hallinto-oikeuden ratkaisu 1962 II 249.
9526:        kustannuksia vähennetä maatalouden           Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi maa-
9527:        menoista?"                                   tilatalouden tuloverolain muuttamisesta todet-
9528:                                                     tiin mm. seuraavaa: "Maatilatalouden tulovero-
9529:                                                     lain 7 §: ään ehdotetaan lisättäväksi elinkeino-
9530:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 2
9531: vasti seuraavaa:                                    kohdan mukainen säännös siitä, että tulon
9532:    Valtiovarainministeriö on pyytänyt puheena       hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita me-
9533: olevasta eduskuntakysymyksestä verohallituksen      noja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta
9534: lausunnon. Lausunnossa todetaan mm. seuraa-         tai säilyttämisestä johtuneet menot, kuitenkin
9535: vaa: "Maatilatalouden tuloverolain 4 §:ssä sää-     niin, että verovapaan tulon ylittävä osa me-
9536: detään mm., että maatalouden puhdas tulo on         noista katsotaan vähennyskelpoiseksi. Tämä
9537:  "saatujen tulojen, joihin ei kuitenkaan lueta      sääntö on verolainsäädännössä yleisesti hyväk-
9538: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista-      sytty ja se vastaa myös meillä oikeuskäytän-
9539: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous-    nössä omaksuttua kantaa." Tämä hallituksen
9540: 4
9541: 
9542: maatilatalouden tuloverolain 7 §: ään esmama         kevaan ennakkotietohakemukseen 28. 1. 1971
9543: lisäys poistettiin eduskuntakäsittelyn aikana        antamassaan päätöksessä ollut toisella kannalla
9544: lakitekstistä, kuten valiokunnat mietinnöissään      kuin verohallitus. "Keskusverolautakunta on
9545: toteavat, "tarpeettomana" eli siis ilmeisestikin     maatilatalouden tuloverolain 4 §:ään viitaten
9546: sen vuoksi, että säännön katsottiin olevan voi-      ja koska po. tarkoitukseen otettujen tuottei-
9547: massa ilman asiaa koskevaa nimenomaista nor-         den luovutushinta ei ole veronalaista tuloa ja
9548: miakin. Jos yleisesti hyväksytystä ja hallituk-      kun maatilatalouden tuloverolain (543/67)
9549: senkin esityksessään toteamasta säännöstä olisi      7 §:ssä eikä muuallakaan laissa ole säännöstä,
9550: maatilatalouden tuloverotuksen osalta tahdottu       joka estäisi hakemuksessa tarkoitettujen meno-
9551: poiketa, olisi siihen tarvittu asiaa koskeva ni-     jen vähentämisen maatilatalouden veronalai-
9552: menomainen saannös. Edellä esitetyn perus-           sista tuloista, asiasta äänestettyään katsonut,
9553: teella verohallitus maatilatalouden veroilmoi-       että maatilatalouden harjoittaja saa maatalou-
9554: tuksen täyttäruisohjeita laatiessaan katsoi, ettei   tensa tulosta vähentää tulon hankkimisesta ja
9555: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista-       säilyttämisestä johtuneet menot myös siltä
9556: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous-     osalta kuin ne ehkä kohdistuvat edellä tar-
9557: ja puutarhatuotteiden hankkiruismenoja voitane       koitettuun verovapaaseen tuloon. Verohallituk-
9558: pitää tuloverotuksessa vähennyskelpoisina. Tä-       sen valituksen perusteella on asia korkeimman
9559: män vuoksi ohjeiden kohdassa 65 ( s. 24) lau-        hallinto-oikeuden tutkittavana."
9560: suttiin, että kohdassa ilmoitetaan verovelvolli-        Kysymyksessä tarkoitettu asia on, kuten
9561: sen ruokataloudessa käytetyt, omalta tilalta saa-    verohallituksen antamassa lausunnossa todetaan,
9562: dut maatalous- ja puutarhatuotteet lomakkeen         saatettu keskusverolautakunnan antaman pää-
9563: mukaisesti eriteltyinä. Ilman näitä tietoja ei       töksen osalta korkeimman hallinto-oikeuden
9564: niihin kohdistuvien menojen mahdollisesti tar-       tutkittavaksi.   Valtiovarainministeriö seuraa
9565: peellinen arvioiminen olisi mahdollista. Keskus-     asian kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa sen
9566: verolautakunta on edellä tarkoitettua asiaa kos-     vaatimiin toimenpiteisiin.
9567:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1971.
9568: 
9569:                                                                          Ministeri V alto Käkelä.
9570:                                                                                                        5
9571: 
9572: 
9573: 
9574: 
9575:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9576: 
9577:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           och trädgårdsprodukter, vilka använts i den
9578: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               skattskyldiges och hans familjs privata hus-
9579: velse av den 5 februari 1971 tili vederbörande          håll, och utgifterna för inkomstens förvärvande
9580: medlem av statsrådet översänt avsrkrift av föl-         och bibehållande". Ordet "inkomst" bör vid
9581: jande av riksdagsman Heimo Linna m. fl.                 tolk.ningen av lagen anses vara använt i samma
9582: ställda spörsmål:                                       bemärkelse i vartdera av de understreckade
9583:                                                         fallen. Därför är de utgifter som hänför sig
9584:             "Är Regeringen medveten om att              tili där avsedda skattefria naturaförmåner en-
9585:          s'kattestyrelsens direktiv för å.fyllande av   ligt lagrummets ordalydelse icke avdragsgilla.
9586:          blanketten för deklaration av inkomst          Enligt 27 § 1 punkten lagen om inkomst- och
9587:          av gårdsbruk har väckt oro bland små-          förmögenhetsskatt är den skattekyldiges och
9588:          bru!karna, på grund av att direktiven          hans familjs levnadskostnader inte avdragbara
9589:          ålägger dem att för utredningen av             i statsbeskattninge.n. För kommunalbeskatt-
9590:          utgifterna för sk. husbehovsprodukter          ningens vidkommande är samma regel uttalad
9591:          från Jägenheten uppge de mängder som           i 55 § 1 punkten förordningen angående kom-
9592:          använts under året, prisen per enhet           munalförvaltning i stad och 82 § 7 punkten
9593:          och det sanno1ika överlåtelsepriset per        förordningen angående kommunalförvaltning på
9594:          år för hela mängden av varje slag av           landet. Detta förbud mot avdrag av levnads-
9595:          produkter samt dessutom hur många              kostnader är allmänt. Det gäller också alla de
9596:          personer som fyllt 16 år och hur många         skattskyldiga, i fråga om vilka inkomstskatte-
9597:          som är yngre, och om så är fallet,             lagen för gårdsbruk tiliämpas vid bestämningen
9598:             vilka åtgärder har Regeringen vid-          av den beskattningsbara inkomsten. I Finland
9599:          tagit, för att icke den av riksdagen an-       - liksom annorstädes - har det såväl i rätts-
9600:          tagna ändringen av inkomstskattelagen          praxis som i doktrin ansetts såsom en absolut
9601:          för gårdsbruk beträffande srkattefrihet        regel, att utgifterna för förvärvande och bibe-
9602:          för de produkter från lägenheten, som          hållande av skattefri inkomst icke är avdrag-
9603:          används för husbehov, vid beskatt-             bara i inkomstbeskattningen, såframt ej annat
9604:          ningen i pra'ktiken skall bli tillämpad        är uttryckligen stadgat. Denna regels giltighet
9605:          så, att ej kostnaderna för produktionen        har konstaterats bl. a. i regeringens proposition
9606:          av dessa alster avdras från utgifterna         tili riksdagen med förslag tili lag om beskatt-
9607:          för Iantbruket?"                               ning av inkomst av näringsverksamhet ( 172/
9608:                                                         67) och i propositionen med förslag tili lag
9609:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt            angående ändring av inkomstskattelagen för
9610: anföra följande:                                        gårdsbruk (133/70). Därpå bygger även
9611:                                                         högsta förvaltningsdomstolens avgörande 1962
9612:    Finansministeriet har begärt skattestyrelsens        II 249. I regeringens proposition tili riksdagen
9613: yttrande om föreliggande ri:ksdagsspörsmål. I           med förslag tili lag angående ändring av in-
9614: yttrandet konstateras bl. a. följande:                  komstskattelagen för gårdsbruk konstaterades
9615:    " I 4 § inkomstskattelagen för gårdsbruk             bl. a. följande: "! 7 § inkomstskattelagen för
9616: stadgas bl. a., att nettoinkomsten av lantbruk          gårdsbruk föreslås tillägg av ett stadgande, som
9617: utgörs av "skillnaden mellan den uppburna in··          matsvarat stadgandet i 16 § 2 punkten lagen
9618: komsten, vari dock icke inräknas överlåtelse··          om beskattning av inkomst av näringsverk-
9619: priset för från lägenheten erhållna lantbruks-          samhet, enligt vilket utgifter för förvärvade
9620: 133/71
9621: 6
9622: 
9623: och bibehållande av skattefri inkomst 1nte är       ligt blanketten. Utan dessa uppgifter vore det
9624: utgifter för inkomstens förvärvande och bibe-       inte möjligt att företa en eventuellt nödvändig
9625: hållande likväl så, att den del av utgifterna       uppskattning av de utgifter som hänför sig till
9626: som överskjuter den skattefria inkomsten anses      dem. Centralskattenämnden har i ett beslut
9627: avdragbar. Denna regel är vedertagen i skatte-      28. 1. 1971 på en anhållan om förhandsbesked
9628: lagstiftningen, och den överensstämmer också        i ovan avsedda sak intagit en annan ståndpunkt
9629: med den ståndpunkt vår rättspraxis intar."          än skattestyrelsen. "Centralskattenämnden har
9630: Detta tillägg till 7 § inkomstskattelagen för       med hänvisning till 4 § inkomstskattelagen för
9631: gårdsbruk, som hade föreslagits av regeringen,      gårdsbruk och emedan överlåtelsepriset på de
9632: avlägsnades under riksdagsbehandlingen ur lag-      produkter, som använts för ifrågavarande ända-
9633: texten, såsom utskotten i sina betänkanden har      mål, icke är skattepliktig inkomst och då det
9634: konstaterat "såsom onödigt", dvs. uppenbar-         varken i 7 § inkomstskattelagen för gårdsbruk
9635: ligen fördenskull att regeln ansågs vara i kraft     ( 54 3/6 7) eller annorstädes i lag finns något
9636: också utan någon uttrycklig norm. Om man i          stadgande som skulle hindra avdrag av de i
9637: fråga om gårdsbrukets inkomstbeskattning            ansökan avsedda utgifterna från den skatte-
9638: hade velat avvika från en allmänt vedertagen        pliktiga inkomsten av gårdsbruk, efter omröst-
9639: och även i regeringens proposition ko.nstaterad     ning ansett, att den som idkar gårdsbruk från
9640: regel, skulle ett uttryckligt stadgande därom       sin inkomst av lantbruk får avdra utgifter.na
9641: ha behövts. På grundval av det ovan anförda         för inkomstens förvärvande och bibehållande
9642: ansåg skattestyrelsen, när den uppgjorde anvis-      även tili den del de hänför sig tili förenämnda
9643: ningarna för ifyllande av gårdsbrukets skatte-      skattefria inkomst. Skattestyrelsen har i saken
9644: deklarationsblankett, att ej från lägenhet er-       anfört besvär, vilka som bäst prövas av högsta
9645: hållna lantbruks- och trädgårdsprodukter, som       förvaltningsdomstolen."
9646: använts i den skattskyldiges och hans familjs           Den i spörsmålet avsedda frågan har såsom
9647: hushåll, torde kunna anses avdragbara vid in-        av skattestyrelsens yttrande framgår, för så vitt
9648: komstbeskattningen. Därför sades i punkt 65         det gäller centralskattenämndens beslut dragits
9649:  av anvisningarna ( s. 26), att under punkten        under högsta förvaltningsdomstolens prövning.
9650: skulle uppges de lantbruks- och trädgårdspro-        Finansministeriet kommer att följa med sakens
9651: dukter från lägenheten som använts i den             utveckling och vid behov vidta därav påkallade
9652: skattskyldiges privata hushåll, specificerade en-    åtgärder.
9653:      Helsingfors den 16 februari 1971.
9654: 
9655:                                                                           Minister V alto Käkelä.
9656: Kirj. ksm. n:o 11.
9657: 
9658: 
9659: 
9660: 
9661:                                            Kaipainen ym.: Ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten
9662:                                               valvonnan lisäämisestä.
9663: 
9664: 
9665:                               E duskunnan                H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9666: 
9667:    Sen johdosta, että Hallitus ei woden 1970                      käytettävissä olevien tietojen valossa ole niiden
9668: valtiopäivien aikana ehtinyt vastata kirjalliseen                 yritysten osalta, jotka ovat sijoittaneet tekstiili-
9669: kysymykseemme n:o 222, mikä kysymys ulko-                         tuotantoaan Portugaliin. On käynyt ilmi, että
9670: mailla toimivien suomalaisten yritysten valvon-                   yritysten palveluksessa on huomattavia määriä
9671: nan lisäämisestä näin ollen raukesi, esitämme                     lapsityövoimaa, jopa niin, että alle 14 vuotiaat-
9672: kunnioittavasti tämän kysymyksen uudestaan.                       kin suorittavat Portugalin lakien vastaisesti
9673:    Julkisuudessa on viime aikoina kerrottu, että                  10-tuntisia työpäiviä räikeästi alipalkattuina,
9674: Portugalissa toimisi neljä suomalaista vaatetus-                  jopa vain 15 escudon eli noin 2 markan päivä-
9675: alan yritystä, joista eräät ovat siirtäneet koko                  palkalla. Seuraavassa on esitetty luettelo kesällä
9676: massatuotantonsa sinne. Suomalaisten yritysten                    1970 Nordica-mimisen yhtiön palveluksessa
9677: aktiviteetti on sinänsä hyvä asia, samaten kan-                   Portugalissa olleista henkilöistä. Nordica on
9678: sainvälisen kilpailuasemamme turvaaminen,                         tiettävästi Helsingin Kutomo ja Kravatti
9679: kunhan se tapahtuu tavalla, joka vastaa meillä                    Osakeyhtiön sisaryhtiö.
9680: hyväksyttyjä periaatteita. Näin ei asia ainakaan
9681: 
9682: Nimi                                                                Ikä            Työhönotto pvm           Palkka
9683:                                                                                                            päiv., esc.
9684: Abilia Reis ........................... .                           17               25. 1. 68                33
9685: Adalia Marques ....................... .                            14                 7. 1. 69               17
9686: Adelaide Reis ......................... .                           17                4. 1. 68                .36
9687: Adelaide Reis Lima ..................... .                          16               22. 9.69                 17
9688: Adriano Marques ....................... .                           17               13. 3. 70                40
9689: Alberto Barbosa ....................... .                           26               26. 8.69                 35
9690: Albina Macieira ....................... .                           17                9. 1. 68                28
9691: Alice Ferreira ......................... .                          15               16. 3. 70                24
9692: Alice Silva Duque ..................... .                           15               18. 2. 70                16
9693: Almerinda Maia ....................... .                            17               11. 11.69                17
9694: Alexandrina Castro ..................... .                          14               25. 11.68                20
9695: Alzira Fernandes ....................... .                          25               24. 8.68                 .36
9696: Amelia Figueiredo ..................... .                           16               18.10.69                 20
9697: Ant6nio Braga Fern. . .................. .                          17                5. 5. 70               100
9698: Ana Araujo Faria ..................... .                            34               29. 4.68                  34
9699: Ana Maria Monteiro ................... .                            18               26.12.67                  36
9700: Ana Maria Abrunhosa ................... .                           14               22. 9.69                  16
9701: Ana Ma Silva Pontes ................... .                           14               22. 1. 70                 17
9702: Ana Marques Andre ................... .                             13                8. 1. 70                 18
9703: Angela Ma Gongalves ................... .                           13                9. 9.69                  16
9704: Angela da Silva Lopes ................. .                           19                8. 4.68                  30
9705: Beatriz Maravalhas ..................... .                          20                8. 1. 70                 24
9706: Bernardina Pires . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..     66               22. 9.69                  42
9707: Bertilina Craveiro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      14                6. 1. 70                 15
9708: 234/71
9709: 2
9710: 
9711: Brazelina F. Costa ..................... .                          18    27. 1. 70    25
9712: Candina ~a Cr~ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        14    13. 11. 69   17
9713: Carlos Rocha ......................... .                            24    10. 2. 70    50
9714: Carminda ~artins ..................... .                            18     9.12.69     20
9715: Carolina Irene . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..   13     5. 1. 70    15
9716: Clarisse da Silva ....................... .                         17    22. 1. 70    18
9717: Daria Silva ........................... .                           16      2. 8.68    17
9718: Diamantina ~arques ................... .                            17    26. 5.69     20
9719: Diamantino Romero ................... .                             19     2. 4.70     48
9720: Esperanga Capelao ..................... .                           20    15. 9.69     24
9721: Esperanca Pontes ..................... .                            21    24. 3.69     28
9722: Evaristo da Costa ..................... .                           14    28.10.69     25
9723: Eva ~aravalhas . . ...................... .                         22     8. 1. 70    24
9724: Felismina Leituga . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     18    10.12.67     36
9725: Fernanda Neiva ....................... .                            16    11. 12. 67   28
9726: Fernanda Barres ....................... .                           15    11. 6. 69    20
9727: Fernando Leite . . ...................... .                         25     1. 9. 69    50
9728: Florincia Silva ......................... .                         17     5. 2.70     26
9729: Ilda ~a Figueiredo ..................... .                          18    26.12.67     28
9730: Ilidia ~a ~- Silva ..................... .                          18    30. 9.68     36
9731: Isabel ~arques Vent ................... .                           15    18. 8.69     16
9732: Ilda Nova Braga ....................... .                           21   22.12.67      34
9733: J oaqu~na F~rrei~a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    33     2. 3. 70    30
9734: Joaquma G1este1ta ..................... .                           18   24. 7.68      32
9735: Joaguina Vilaga ....................... .                           15    15. 9.69     16
9736: Joaquim Saavedra ..................... .                            25    10.12.69     50
9737: Joaquim Fern. Santos ................... .                          18     1. 5. 69    50
9738: Joaqu~m C. O!h:eira ................... .                           27     8. 1. 68    65
9739: J oaqmm Hermm1o ..................... .                             26   17. 7.69      57
9740: Jose Alf. V. Costa ..................... .                          24   25. 8.69      65
9741: Jose· Ant. S. Pereira .................... .                        13   23. 4. 70     15
9742: Jose Eduardo Sa ~- ................... .                            15   24. 11. 69    25
9743: Jose ~anuel ~onteiro .................. .                           20     2. 4.69     50
9744: Julieta Baptista ........................ .                         15   11. 3. 69     17
9745: Laurinda A. Silva ..................... .                           17   27. 1. 70     22
9746: Laurincia Serra L. . .................... .                         12   17. 4. 70     14
9747: Luis Antonio ~onteiro ................. .                           16   23. 1. 69     30
9748: Lusia Sousa Julio ...................... .                          23     5. 1. 68    34
9749: ~anuel Arm ~ont. . .................... .                           36     6. 11.67    90
9750: ~anuel Correia C. . .................... .                          36     6.12.69     110
9751: ~anuel Cruz Almeida ................... .                           18   25. 11.69     50
9752: ~argarida Domingues ................... .                           17   22.12.67      28
9753: ~argarida S. Rosas ..................... .                          18     2. 2.70     22
9754: ~argarida Casal . . ...................... .                        13     5. 1. 70    15
9755: Ma Albina M. Pereira ................... .                          25   27.12.67      36
9756: ~a Adelia F. Teix ...................... .                          18     6. 1. 70    16
9757: Ma Adelia Morgado . . .................. .                          17   12. 1. 70     22
9758: Ma Alice Alves V. . .................... .                          16   29. 7.69      26
9759: Ma Alice C. Castro ..................... .                          16   23. 7.68      32
9760: Ma Alice Gomes V. . ................... .                           18   24. 11. 69    24
9761: ~a Alice Pinto ....................... .                            17   26. 1. 70     15
9762: ~a Alice Vidal N. . .................... .                          18   11. 7. 68     28
9763: ~a Alivio F. Bicho ..................... .                          15   19.12.67      30
9764: ~a Alivio ~arafona ................... .                            14   18. 2. 70     16
9765:                                                                     3
9766: 
9767: Ma Angelina V. Cast .................... .    16   12. 8.68    30
9768: Ma Candida S. Carv.................... .      22   29. 1. 70   25
9769: Ma Carmo A. Morim ................... .       19   18.12.67    36
9770: Ma Carmo C. Novo ..................... .      17    4.12.67    36
9771: Ma Carmo C. Castro ................... .      18   18. 3.68    27
9772: Ma Carmo S. Sencadas ................. .      19   21. 1. 70   25
9773: Ma. Conceigao C. F. er.................. .    17    9. 1. 68   30
9774: Ma Conceigao Cast. . ................... .    14   30. 9.68    17
9775: Ma Conceigao Dourado . . ................ .   13    8. 1. 70   18
9776: Ma Conceigao F. Teixe ................. .     15   14. 8.69    18
9777: Ma Conceigao Teixeira ................. .     18   13.12.67    34
9778: Ma Conceigao Comes ................... .      19   13.12.67    39
9779: Ma Conceigao Marafona ................. .     28   14. 5.68    36
9780: Ma Conceigao Antunes ................. .      16   13. 4. 70   18
9781: Ma de Desterro ....................... .      18    1. 7. 68   36
9782: Ma Domingues Fernandes ............... .      21   22.12.67    36
9783: Ma Dores Baptista ..................... .     15   13.12.68    17
9784: Ma Dores Fernandes ................... .      19   25. 4.68    34
9785: Ma Dores Graga Ramos ................. .      17   18. 3.68    32
9786: Ma Dores Sencadas ..................... .     22   13. 4. 70   20
9787: Ma Emilia Moura. . . .................... .   17    4. 1. 68   34
9788: Ma Ermelinda Nunes ................... .      14   16.12.68    20
9789: Ma Fangueiro da Silva .................. .    21   13.12.67    34
9790: Ma Fatima Macedo .................... .       14    9. 9.69    16
9791: Ma Fatima Figueiredo .................. .     17   21. 1. 70   20
9792: Ma Fatima Lopes ...................... .      17   15.12.67    34
9793: Ma Fatima Pontes Rosa ................. .     21   22. 4.69    26
9794: Ma Fatima Cepa ....................... .      17   26.12.67    32
9795: Ma Fatima Santos Martins ............... .    18    6. 1. 70   15
9796: Ma Fatima Santos Neves . . .............. .   16   18. 2. 70   32
9797: Ma Fernanda Graga Cruz ............... .      18   18. 2. 70   32
9798: Ma Femanda Pereira ................... .      18   12. 1. 70   25
9799: Ma Fernanda Azevedo . . ................ .    16   17. 2.69    20
9800: Ma Femanda Maio Ramos ............... .       18    6. 9.68    34
9801: Ma Femanda Marques .................. .       14   12.12.68    17
9802: Ma Fernanda. Martins ................... .    15   14. 1. 70   16
9803: Ma Piiomena Reis ..................... .      15   25. 7.68    24
9804: Ma GOrete Cruz ....................... .      16   27. 2.68    30
9805: Ma Graga Matos Castro ................. .     17    4.12.67    36
9806: Ma Graga Torres Santos ............... .      17   12. 8.68    26
9807: Ma Graga Torres Pereira ............... .     13   27. 9.69    16
9808: Ma Graziela Martins ................... .     17   22.12.67    25
9809: Ma Guillermina Fonseca . . .............. .   21    2. 9.68    36
9810: Ma. Hele:na Rocha ..................... .     15   13.10.69    20
9811: Ma Helena Castro ..................... .      14   21. 2. 69   23
9812: Ma Hora Clara ....................... .       18    1.12. 69   22
9813: Ma Ines Marques . . .................... .    15   27. 11.68   26
9814: Ma Isabel Figueiredo ................... .    23    6. 1. 69   34
9815: Ma Ivone Pontes ........... : .......... .    20    8. 9.69    26
9816: Ma Izilda Marques ......... , ........... .   16   18. 4. 70   20
9817: Ma Izilda Rodrigues ................... .     22   13.12.68    34
9818: Ma Jose Teixeira . . .................... .   34   11. 8. 70   34
9819: Ma Jose· Gra.nja ....................... .    14    9. 2. 70   20
9820: Ma Jose Lopes ................ ; ....... .    13   29. 9.69    16
9821: 4
9822: 
9823: Ma Jose Lopes Santos . . ................ .                           24             20.12.67                36
9824: Ma Jose Gomes Vinha ................. .                               17              2. 1. 68               32
9825: Ma Leopolelina Castro ................. .                             16              5. 9.68                36
9826: Ma Lourdes Agonia . . .................. .                            14             13.12.69                24
9827: Ma Lourdes Morais . . .................. .                            22             24. 11.69               28
9828: Ma Lourdes Gomes .................... .                               14             15. 4. 70               18
9829: Ma Manuela Coeiho .................... .                              17             26.12.67                30
9830: Ma Manuela Bioho ..................... .                              14             21. 4. 69               16
9831: Ma Marcelina Lopes . . .................. .                           19              6.12.67                30
9832: Ma Marcolina Moita ................... .                              22             12. 1. 70               22
9833: Ma Manuela Maravalhas ................. .                             15              8. 1. 70               20
9834: Ma Natalia Costa . . .................... .                           19             24. 11.69               22
9835: Ma Natalia Ferreira .................... .                            15             13. 5. 69               17
9836: Ma Odete Pinto ....................... .                              17              8. 8.68                28
9837: Ma Odete do Vale ..................... .                              18             21. 4. 70               20
9838: Ma Olivia Fernandes ................... .                             22             29. 11.67               42
9839: Ma Piedade Barbosa ................... .                              22             11. 12. 67              34
9840: Ma Regina. Marques ................... .                              20             18.12.67                }4
9841: Ma Rosa Ferreira ...................... .                             15             25. 2.70                16
9842: Ma Rosa Viana Coentrae ............... .                              15             10. 7.68                22
9843: Ma Sameiro Marques ................... .                              13             26. 1. 70               15
9844: Ma Silva Barbosa . . .................... .                           18             18.12.67                34
9845: Olivia Marques ....................... .                              14              9. 9.69                16
9846: Olinda Sampa.io ....................... .                             12             16. 3. 70               15
9847: Palmita Pinheiro ....................... .                            19              5.12.67                34
9848: Rita Gomes ........................... .                              22             23. 9.68                30
9849: Rosa Gomes Flores ..................... .                             18              4. 7.68                24
9850: Rosa Ma Lopes ........................ .                              15             29. 2.68                28
9851: Rosa Maio Pereira ..................... .                             19             18.12.67                34
9852: Secundio Sitnoes ....................... .                            36              2. 6.69               110
9853: Siria Baptista ......................... .                            22             18.12.67                34
9854: Rosa Corete Oliveira ................... .                            18             12. 1. 70               22
9855: Rosa Isabel Frasco ..................... .                            15              3. 2. 70               18
9856: Rosa Pires Costa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     16             27. 1. 69               26
9857: Telme Silvano ......................... .                             16              4. 5. 70               25
9858: Zulmira Morgado . . .................... .                            37             15. 4. 70               34
9859: Artur Flores . . ........................ .                           37             14. 5.70               60
9860: Jose Delfim Correia . . .................. .                          14             16. 6. 70              20
9861: Brizida Figueirede . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        16             10. 7. 70               17
9862: Joaquitn Reis Lapa ..................... .                            15              8. 7.70                25
9863: Ma Conceigao Lopes ................... .                              33             14. 7. 70               25
9864: 
9865:    Luettelo osoittaa, että työntekijöistä 86 %                      riistolla, mitättömiä palkkoja maksamalla, voi-
9866: on naisia, sekä edelleen, että 174:stä työn-                        daan saada tuotantokustannukset alhaisemmiksi
9867: tekijästä 12 eli noin 7 % on alle 14-vuotiaita,                     kuin kotimaassa. Maamme vientimahdollisuuk~
9868: joiden pitäminen työssä lienee Portugalinkin                        sien ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaami-
9869: lakien vastaista. Työntekijöistä on 38 eli noin                     nen ei voine missään tapauksessa olla kiinni
9870: 22 % iältään 14-15-vuotiaita. ja kaikkiaan 67                       moraalisesti näin tuomittavista seikoista.
9871: eli noin 39 % alle 17-vuotiaita.                                       Portugali ei voine olla tässä suhteessa. mis-
9872:    Edellä esitetty osoittaa selvästi, että syyt                     sään poikkeusasemassa, vaan kansainvälisen
9873: siihen, että kyseinen suomalainen yritys on                         kaupan yhdentyminen aiheottanee sen, että
9874: sijoittanut suurimman osan tuotantoaan Por-                         suomalaiset yritykset yhä suuremmassa mää-
9875: tugaliin, ovat moraalisesti varsin hämäri.ä: on                     rässä sijoittuvat sellaisiin maihin, joissa ne
9876: pyritty löytämään maa., jossa lapsityövoiman                        kapitalismin periaatteiden muka&n. voivat to-
9877:                                                                                                    5
9878: 
9879: teuttaa voiton maksimointipyrkimyksiään taval-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9880: la, jota kotimaassa ei hyväksytä. Päinvastoin                ulkomailla toimivissa suomalaisissa yri-
9881: on tietysti todennäköistä, että meille suuntau-              tyksissä esiintyy epäterveitä piirteitä,
9882: tuu samoista syistä ulkomaista yritystoimintaa.              mm. lapsityövoiman väärinkäyttöä, ja
9883:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           jos on,
9884: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9885: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-             ryhtyä ulkomaille sijoitettavaan suoma-
9886: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    laiseen yritystoimintaan kohdistuvan
9887:                                                              valvonnan lisäämiseksi?
9888:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1971.
9889: 
9890:          Osmo Kaipainen.                Matti Ahde.                    Ralf Friberg.
9891:          Erkki Tuomioja.                Leo KohtaJa.                   Kalevi Sorsa.
9892:          Ulf Sundqvist.                 Tellervo Koivisto.             A-V. Perheentupa. ·
9893:          U. H. Voutilainen.             Kaarle Salmivuori.
9894: 6
9895: 
9896: 
9897: 
9898: 
9899:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9900: 
9901:    ValtiopäiväjärjeSII:yksen 37 § :n 1 momentissa    eivät enää ole ajankohtaisia, sillä niiden perus-
9902: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja          teella laskettu keskipäiväansio olisi Esc. 29,-,
9903: Osmo Kaipainen ym. esittänyt hallituksen             kun se kuitenkin yhtiön ilmoituksen mukaan
9904: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan         v. 1970 kesä--elokuussa nousi jo arvoon Esc.
9905: kysymyksen:                                          55,- päivässä. Portugalin sosialiministeriön
9906:                                                      an;taman ilmoituksen mukaan ;täyttävät palkat
9907:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       ko. maan trikooteol:lisuuden työehtosopimusten
9908:        ulkomailla ·toimivissa suomalaisissa yri-     asettamat vaatimukset. Kuitenkin ilmoittaa mi-
9909:        tyksissä esiintyy epäterveitä piirteitä,      nisteriö, että uudessa työehtosopimuksessa on
9910:        mm. lapsityövoiman väärinkäy:ttöä, ja         odotettavissa kohtalaisia korotuksia palkkoihin.
9911:        jos on,                                          Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy:n ilmoi-
9912:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ailkoo      tuksen mukaan on jokainen työhönotto Portu-
9913:        ryhtyä ulkomaille sijoitettavaan suoma-       galissa alistettava paikallisten työvoimaviran-
9914:        laiseen yritystoimintaan kohdistuvan          omaisten hyväksyttäväksi ennen työn aloitta-
9915:        valvonnan lisäämiseksi?"                      mista. Kysymykseen liittyvässä palkkaluette-
9916:                                                      lossa on yhtiön ilmoituksen mukaan mukana
9917:    Vastauksena :tehtyyn kysymykseen esitän           varsinaisen .työvoiman joukkoon sijoitettuna
9918: kunnioittaen seuraavaa:                              myös viranomaisten toimesta yhtiölle osoitetut
9919:    Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy omistaa           ammattioppilaat.
9920: Pontugalissa Empresa de Confeccoes Nordica              Yleisesti ei millään maalla ole mahdollisuuk-
9921: das Caxinas S.A.R.L.-nimisen osakeyhtiön koko        sia suoranaisesti vaikuttaa toisessa maassa
9922: osakepääoman. Tämä yhtiö perustettiin 6. 4.          kotipaikan omaavan osakeyhtiön toimintaan.
9923: 1967. Perustamisen syyksi ao. teollisuuslaitos       Tällä ·tavoinhan ruotsalaistenkin Suomeen pe-
9924: ilmoittaa sen, että Suomeen tuodaan eräistä          rustamat valmisvaate- ym. tehtaat toimivat
9925: alhaisen palkkatason maista niin halvall~t eräitä    täysin Suomen lakien alaisina, suomalaisten
9926: alan massa-artikkeleita, ettei kilpaileva tuotanto   viranomaisten valvonnassa ja noudattaen si-
9927: meidän .palkkatasollamme yleensä ole kannatta-       jaintimaansa työehtosopimuksia. Tämä vaiku-
9928: vaa. Tämän vuoksi Helsingin Kutomo ja Kra-           tusmahdollisuuksien puute on todettu myöskin
9929: vatti Oy päätti siirtää tällaisten tuotteiden val-   Ruotsissa, kun siellä on ollut esillä kysymys
9930: mistuksen Portugaliin ja keskittyä kehittämään       ruotsalaisten yhtiöiden Pottugalissa harjoitta-
9931: kotimaista ,tuotantoaan sellaisten laa:tu- ja muo-   masta palkkapolitiikasta. Suomen Pankilla on
9932: tituotteiden varassa, joiden kohdalla vastaavaa      tosin valuutan säännöstelylain mukaan mahdol-
9933: tuontipainetta ei ole olemassa.                      lisuus valvoa pääomasiirtoja ulkornaiUe, mutta
9934:    Portugalissa sijaitsevan ,tehtaan liikevaihto     tämä laki edellyttää säännöstelytoimenpiteisiin
9935: oli v. 1970 n. 2.7 milj. mk, kun taas Suo-           ryhdyttävän vain oman maamme maksukyvyn
9936: messa emoyhtiön valmistuksen arvo oli noin           turvaamiseksi. Täten ,tätä lakia ei voida käyt-
9937: 9.5 .milj. mk. Siirtyminen korkeampilaatuisiin       tää hyväksi esimerkiksi nyt kysymyksessä ole-
9938: tuotteisiin omassa maassa on onnistunut niin         vassa tapauksessa.
9939: hyvin, että valmistus Suomessa on vuosien               Yleensä voi vielä .todeta, että kehittyneem-
9940: 1967 ja 1970 välisenä aikana kasvanut nopeam-        mistä maista tapahtuvat :teollisuuslaitosten pe-
9941: min kuin valmistus Por.tugalissa.                    rustamiset vähemmän kehittyneisiin maihin
9942:    Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy:n ilmoi-          yleensä johtavat palkkatason nousuun ko. teol-
9943: tuksen mukaan kysymyksessä mainitut palkat           lisuuden alalla. Näinhän väitetään Suomessakin
9944:                                                                                                7
9945: 
9946: tapahtuvan valmistevaateteollisuuden alalla ja   ettei valtiolla kysymyksessä esitetyssä tapauk-
9947: sama ilmenee siitäkin Portugalin sosialiminis-   sessa ole oHut eikä ole mahdollisuuksia puut-
9948: teriön lausumasta, että on odotettavissa uusi    tua toisen maan sisäisiin, sen viranomaisten
9949: työehtosopimus, jossa palkkoja koroitetaan.      valvontaan kuuluviin asioihin.
9950:    Kaiken edellä esitetyn perusteella katson,
9951:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1971.
9952: 
9953:                                                                   Ministeri K. F. Haapasalo.
9954: 8
9955: 
9956: 
9957: 
9958: 
9959:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9960: 
9961:     I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen       skulle vara Esc. 29,- medan dagsförtjänsten
9962: anger har riksdagsman Osmo Kaipainen m. fl.          enligt meddelande från bolaget redan i juni-
9963: tili vederbörande medlem av statsrådet för           augusti år 1970 steg tili Esc. 55,-. Enligt
9964: avgivande av svar ställt följande spörsmål:          uppgift från Portugals socialministerium upp-
9965:                                                      fyller lönerna de fordringar som ställs i kollek-
9966:           "Är Regeringen medveten om, 'a.tt          tivavtalen för trikåindustrin i sagda land. Mi-
9967:        hos finska företag utomlands förekom-         nisterie:t meddelar dock, att avsevärda löneför-
9968:        mer osunda drag, bl.a. missbruk av            höjningar kan emotses i det nya lrollektivavta-
9969:        barnarbetskraft, och om så är fallet,         let.
9970:           till vilka åtgärder ärnar Regeringen          Enligt meddelande från Helsingin Kutomo
9971:        skrida för ökande av kontrollen över          ja Kravatti Oy sika11 varje anställande i arbete
9972:        finsik företagsverksamhet i utlandet?"        i Portugal underställas de lokaia arbetskrafts-
9973:                                                      myndigheternas godkännande innan arbetet in-
9974:    Såsom svar på detta spörmål får jag vörd-         leds. I den tili spörsmålet fogade lönelistan
9975: sa:mt anföra följande:                               ingår enligt meddelande från bolaget bland
9976:    Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy äger i            den egentliga arbetskraf.ten även yrkeslärlingar,
9977: Por.tugal hela. aktiekapitalet i Empresa de          som på åtgärd av myndigheterna anvisats bo-
9978: Confeccoes Nordica das Caxinas S.A.R.L. be-          laget.
9979: nämnda aktiebolag. Detta bolag grundades                Allmänt sett har inget ·Iand möjlighet att
9980: 6. 4. 1967. Såsom orsak för grundandet med-          direkt inverka på verksamheten i ett aktiebo-
9981: delar ifrågavarande industriföretag, att ti11 Fin-   lag, som har hemort i annat land. På detta
9982: land från vissa Iänder med låg lönenivå införs       sätt fungerar ·ju även konfektions- m. fl. fab-
9983: särskilda mass-artiklar så billigt, att konkurre-    riker som svenskar grundat i Finland, helt
9984: rande produktion i allmänhet icke lönar sig          underställda Finlands lagar, under kontroll av
9985: med vår lönenivå. Fördenskull beslöt Helsingin       finska myndigheter och med iakttagande av
9986: Kutomo ja Kravatti Oy fly.tta ti:llverkningen av     lrollektiva~talen i förläggningslandet. Denna
9987: sådana produkter till Portugal och koncentrera       brist på möjligheter att inverka på förhållan-
9988: sig på att utveckla sin inhemska produktion          dena har konstaterats även i Sverige, ilå frågan
9989: av sådana kvalitets- och modeprodukter, be-          om svenska bolags lönepoliti:k i Por:tugal varit
9990: träffande vilka motsvarande importtryck idke         före. Finlands Bank har visserligen enligt lagen
9991: finns.                                               om valutareglementering möjlighet att kon-
9992:    Den i Portugal belägna fabri:kens omsättning      trollera kapitalöverföringar tili udandet, men
9993: var år 1970 ca 2.7 milj. mk, medan värdet av         denna lag förutsätter reglementeringsåtgärder
9994: moderbolagets tillverkning i Finland var om-         endast för 1tryggande av vårt eget lands betal-
9995: kring 9.5 milj. mk. Övergången till produk-          ningsförmåga. Denna lag kan sålunda icke till.-
9996: ter av högre kvalitet i det egna landet har          lämpas exempelvis på det nu ifrågavarande
9997: lyckats så bra, att thllverkningen i Finland un-     fallet.
9998: der tiden mellan 1967 och 1970 ökats snabbare           I allmänhet må vidare konstateras, att grun-
9999: än tillverkningen i Por.tugal.                       dande av industriföretag från mer utvecklade
10000:    Enligt meddelande från Helsingin Kutomo           länders sida i mindre utvecklade Iänder ofta
10001: ja Kravatti Oy är de i spörsmålet nämnda iö-         leder tili stegring av iönenivån inom ifråga-
10002: nerna icke mera aktuella, ty den på basen av         varande industribransch. Detta påstås ju vara
10003: dessa löner beräknade medeldagsför.tjänsten          fallet även i Finland inom konfektionsindustrin
10004:                                                                                                9
10005: 
10006: 
10007: och samma sak framgår även av Portugals         att staten i det i spörsmålet anförda fallet icke
10008: socialministeriums uttalande om att ett ny;tt   har haf:t och icke har möjlighet att ingripa i
10009: kollektivav.tal med löneförhöjningar är atit    annat lands interna ärenden som står under
10010: vän:ta.                                         kontroll av myndigheterna i detta land.
10011:   På grund av allt det ovan sagda anser jag,
10012:      Helsingfors den 4 mars 1971.
10013: 
10014:                                                                   Minister K. F. Haapasalo.
10015: 
10016: 
10017: 
10018: 
10019:  234/71
10020: Kirj. ksm. n:o 12.
10021: 
10022: 
10023: 
10024: 
10025:                                    Tähkämaa: Arvionvaraisuuteen perustuvan verotuksen yhden-
10026:                                       mukaistamisesta.
10027: 
10028: 
10029:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10030: 
10031:     Nyt eduskunnassa hyväksytyksi tulleen maa-        synny. Siksi verottajankin tulisi pyrkiä siihen,
10032: tilatalouden tuloverolain muuttamisen jälkeen-        että koko puhdastulo katsottaisiin työtuloksi.
10033: kin jää siihen eräitä epäkohtia, jotka perustu-          Työn arvon arvioimisessa usein on hyväk-
10034: vat verotuksen arviovaraisuuteen, kuten emän-         sytty vain maataloustyöstä maksettava ohje-
10035: nän ja isännän työtulon määrittely, asunto-           palkka perustaksi. Tämäkään ei ole todellisia
10036: etuuden, oman auton ja puhelimen käytön koh-          olosuhteita vastaava, sillä vierasta työvoimaa
10037: dalla.                                                maataloustöihin harvoin saadaan ohjepalkalla.
10038:     Vuodelta 1968 toimitettu verotus osoitti, että    Lisäksi ei ole otettu huomioon johtotyön, yli-
10039: käytetyt arvioperusteet olivat varsin yleisesti       pitkän työpäivän ja -viikon korottavaa vaiku-
10040: tulopuolella liian korkeat ja menopuolella taas       tusta tuntipalkkaan.
10041: liian alhaiset. Lisäksi oli todettavissa huomat-         Asuntoetuuden arvioinnissa ei ole myöskään
10042: tavaa erilaisuutta eri verolautakuntien arvioissa.    otettu huomioon syrjäisestä sijainnista johtuvan
10043: Emännän ja isännän työnarvon arviolla on              käyvän vuokra-arvon alenemista. Oman auton
10044: hyvin merkittävä vaikutus valtion verotuksessa.       ja puhelimen käytön tarvetta ei voida yksin
10045: Kun suoritetussa verotuksessa nämä ovat               kytkeä tilan pinta-alaan vaan tilan tuotanto-
10046: useimmiten arvioitu todellista alhaisemmaksi,         suunta on myös huomioitava.
10047: niin ei työtulo- samoin kuin vähemmän ansain-            Edellä mainitut epäkohdat eivät ole niinkään
10048: ne:en aviopuolisovähennykselläkään ole ollut          laista johtuvia vaan v,erottajan tulkinnasta ja
10049: lain tarkoittamaa merkitystä maatalouden vero-        niistä ohjeista, jotka valtiovarainministeriö
10050:  tuksessa. Työtulon arvio on usein sidottu tilan      V"etolautakunnille antaa.
10051: peltopinta-alaan, joka on väärä arvion peruste.          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
10052:  Työmäärä tilalla ei ole riippuvainen pinta-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10053:  alasta, vaan tuotantosuunnasta, esim. karja-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10054:  illalla työmäärä on· suuri pienestä pinta-alasta-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10055:  kin huolimatta. Verottaja on ymmärtänyt vää-
10056: rin koko maatalouden puhtaantuoton hankki-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10057:  mistavan, koska ainoastaan osa tulosta katso-               ryhtyä, jotta eri verolautakuntien arvion-
10058:  taan muodostuvan työstä. Perheviljelmillä tila              varaisuuteen perustuva verotus saatai-
10059:  ei ole sijoirt:us, vaan se on työpaikka eli ansio-          siin yhdenmukaiseksi ja todella tilakoh-
10060:  väline. Koko tulo muodostuu yksinomaan per-                 taiseksi todellisia olosuhteita vastaa-
10061:  heenjäsenten työstä, mitään pääomatuloja ei                 vaksi?
10062:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1971.
10063: 
10064:                                             Taisto Tähkämaa.
10065: 
10066: 
10067: 
10068: 
10069: 207/71
10070: 2
10071: 
10072: 
10073: 
10074: 
10075:                        Edu skunnan           H erra     P u h e m i e h e 11 e.
10076: 
10077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muun muassa siitä, että lain mukaisena perus-
10078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teena kysymyksessä olevan työn arvolle oli
10079: olette 5 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn            aikaisemmin samoin kuin on nytkin pidettävä
10080: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sitä, mitä vastaavasta ,työstä olisi ollut vieraalle
10081: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maksettava. Kun sanottuja työn arvoja ei aikai-
10082: edustaja T. Tähkämaan näin kuuluvasta kir-           semmin pidetty maatalouden harjoittajien .ta-
10083: jallises,ta kysymyksestä n:o 12:                     holla liian alhaisina vaan useimmiten liian kor-
10084:                                                      keina, on vaikea ymmärtää, että ne nyt olisi-
10085:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vat, niin kuin kysyjä väittää, liian alhaiset.
10086:        ryhtyä, jotta eri verolautakuntien ar-        Verovelvollisen ja hänen puolisonsa työn arvo
10087:        vionvaraisuuteen perustuva verotus saa-       voi tietyissä tapauksissa olla yhtä suuri kuin
10088:        rt:aisiin yhdenmukaiseksi ja todella ,tila-   maatalouden puhdas tulo. Näin ei kuitenkaan
10089:        kohtaiseksi todellisia olosuhteita vastaa-    voi olla silloin, kun puhdas tulo on suurempi
10090:        vaksi?"                                       kuin m1tä omasta työstä olisi vieraalle jou-
10091:                                                      duttu maksamaan. Maatalous on silloin tuotta-
10092:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nut myös korkoa siihen sijoitetulle pääomalle
10093: vasti seuraavaa:                                     ja ehkä myös yrittäjän voittoa. Edellä mainittu
10094:    Kansanedustaja Tähkämaa on kirjallisessa          periaate käy ilmi myös oman työn arvon mää-
10095: kyselyssään kiinnittänyt huomiota maatalous-         räämistä varten annetuista yleisohjeista. Vero-
10096: verotuksessa arvioitaviin emännän ja isännän         lautakunnat ovat joissain tapauksissa antaneet
10097: 1työtulon ja asuntoedun määriin sekä oman            pailkallisten olosuhteiden perusteella verovalmis-
10098: auton ja puhelimen käytöstä aiheutuneiden            telua varten edellä tarkoitettuja yleisohjeita
10099: kulujen suuruuteen. Käytettyjä arvioperusteita       .täydentäviä omia ohjeita työn arvon määrää-
10100: hän on pitänyt tulopuolella liian korkeina ja        misestä.
10101: menopuolella liian alhaisina sekä lausunut li-          Asuntoedun määräämistä varten on viime
10102: säksi, että verolau:takuntien arvioissa on todet-    vuosina lähetetty verotoiroistoille vain tilastol-
10103: tavissa huomattavaa erilaisuutta.                    lisen päätoimiston keräämät tiedot käyvistä
10104:    Edellä tarkoitentuja oman työn arvon ja           vuokrista. Verolautakunnat ovat niitä hyväksi
10105: asuntoedun määrien arvioimista varten ovat           käyttäen sekä tiettyä vyöhykejakoa ja asunto-
10106: valtiovarainministeriö ja verohallitus antaneet      jen Iuokitusta soveltaen vahvistaneet verotuk-
10107: ohjeet niistä perusteista, joiden mukaan kysy-       sessa käytettävät asuntoedun arvot. Huomioon
10108: myksessä olevat arviot verotuksessa voidaan          ottaen sen, että maatilatalouden tuloverolain
10109: suorittaa. Sitovia määräyksiä tätä varten ei lain    mukaan myös omana asuntona olevasta raken-
10110: mukaan ole ollut mahdollista antaa.                  nuksesta aiheutuneet inenot hankintamenon
10111:    Maatilatalouden tuloverolain voimaan tulon        poistoa lukuun ottamatta voidaan vähentää
10112: jälkeen ovat tulo- ja omaisuusverolain 28 §          maatalouden menona, ei verolautakuntien vah-
10113: 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetun prosentti-        vistama asuntoedun arvo maataloudessa ehkä
10114: vähennyksen perusteeksi pantavan oman työn           harvoja syrjäseutuja lukuun ottamatta valtio-
10115: arvon määräämiseksi annetut ohjeet olleet pe-        varainministeriön käsityksen mukaan ole voi-
10116: rusteiltaan samanlaiset kuin ennen maatalous-        nut olla liian korkea eikä korkeampi kuin mui-
10117: verotuksen uudistusta, jolloin sanotun työn arvo     den samalla paikkakunnalla oman asunnon
10118: luettiin aviopuolison työn arvoa lukuun otta·        omistavien kohdalla. Sitä vastoin nykyaikaisten
10119: matta veronalaiseksi tuloksi. Tämä on johtunut       ja erikoisesti sähköllä tai öljyllä toimivilla läm-
10120:                                                                                                         3
10121: 
10122: mitysjärjestelmillä varustettujen asw1tojen ol-           Asuntoedun määräämisen osalta esiintyy ve..
10123: lessa kysymyksessä ova:t maatalOUitJta harjoitta-     rotuksessa epätasaisuutta pääasiassa sellaisista
10124: vat verovelvolliset saattaneet päästä asunto-          syis,tä, joita ei nykyisen lain puitteissa ole mah-
10125: edun osalta edellä mainitusta syystä verotuk-         dollistakaan saada poistettua. Sen vuoksi perhe-
10126: sessa edullisempaan asemaan kuin muut oman            verotuksen tarkistamistaimikunta onkin ehdot-
10127: asunnon omistajat.                                    tanut asuntoedun verotu.l{sen järjestettäväksi
10128:    Kun verolautakuntien antamissa valmistelu-         kokonaan uudella perusteella. Sanottua uudis-
10129: ohjeissa niin edellä !tarkoitetuissa tapauksissa      ;tusta ei kuitenkaan ehdoteta maatalouteen
10130: kuin eräiltä muiltakin osin on ollut havaitta-        kuuluvia asuntoja koskevaksi. Niiden osalta
10131: vissa sellaisia eroavuuksia, joita ei voida paikal-   ehdotetaan nykyisen järjestelmän mukainen
10132: lisetkaan näkökohdat huomioon ottaen pitää            asunnon l·askettu vuokra sekä asunnon lämmi-
10133: perusteltuina, on viime vuosina lääninverotoi-        tyksen ja valaistuksen todennäköinen korvaus
10134: mistojen •toimesta laadittu .suosituksia vero-        määrättäväksi niin, että lasketun vuokran vai-
10135: lautakunnille valmisteluohjeiden yhtänäistämi-        kutus maataloutta harjoittavien verovelvollisten
10136: seksi. Sitä ennen ovat suositusten laatimiseen        veroihin mahdollisuuksien mukaan vastaa mui-
10137: eri lääneissä osallistuneet henkilöt neuvotelleet     den oman asunnon omistajien asunrtoedun vero-
10138: ja sopineet keskenään suosituksissa huomioon          tusta.
10139: otettavista periaatteista ja perusteista, jotta           Mitä kysymyksessä esitettyihin vähennyskel-
10140: tarpeettomia eroja eri läänien välillä voitaisiin     poisiin auto- ja puhelinmenoihin tulee, ei nii-
10141: välttää.                                              den arvioimiseksi asian laadusta johtuen ole
10142:    Edellä tarkoit~tuista yhtenäistämispyrkimyk-       mahdollista antaa oikeudenmukaiseen verotuk-
10143: sistä huolimatta ei verovalmisteluohjeissa ole        seen johtavia ohjeita. Sen vuoksi ko. menot
10144: päästy riittävään yhdenmukaisuuteen eikä oi-          on yksittäistapauks~ttain ilmoitettava vero-
10145: keudenmukaisuuteen kaikissa yksittäistapauk-          loma:kkeessa 2 ilmeneväliä !tavalla eli esitettävä
10146: sissa. Oman työn arvon määräämisessä, kun             selvitys auto- ja puhelinmenoista kokonaisuu-
10147: sanotun työn määrä saman kokoisillakin ,tiloilla      dessaan sekä toisaalta selvitys siitä osasta ko.
10148: voi olla eri suuruinen, on täysin oikeaan tulok-      menoja, joka vastaa auton ja puhelimen käyttöä
10149: seen pääseminen yksi:ttäistapauksissa mahdol-         maatalouden ,tarkohuksiin.
10150: lista vain sen kautta, että verovelvolliset esit-         Kuten edellä esitetystä käy ilmi, on ed.
10151: tävät entistä luotettavammat selvitykset suori-       Tähkämaan tekemässä kysymyksessä •tarkoitet-
10152: tetuista oman .työn määristä. Sitä vastoin yksi-      :tuja epäkohtia pyritty poistamaan. Valtio-
10153: tyiskohtaistenkin ohjeiden perusteella tapahtu-       varainministeriö tulee edelleen seuraamaan ve-
10154: vassa oman :työn arvon määräämisessä joudu-           rotuksen toimittamista ja tällöin kiinnittämään
10155: taan vain entistä kaavamaisempaan tulokseen,          huomiota siihen, että verotus mahdollisuuksien
10156: joka voi yksittäistapauksissa merkitä huomatta-       mukaan muodostuu entistä yhdenmukaisem-
10157: vaa epäoikeudenmukaisuutta.                           maksi.
10158:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1971.
10159: 
10160:                                                           Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
10161: 4
10162: 
10163: 
10164: 
10165: 
10166:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10167: 
10168:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           berott på att såsom lagenlig grund för värdet
10169: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         av ifrågavarande arbete tidigare, liksom för
10170: av den 5 februari 1971 tili vederbörande med-         närvarande, ansågs det belopp man skulle ha
10171: lem av statsrådet för avgivande av svar över-         varit tvungen att erlägga tili främmande person
10172: sänt avskrift av följande av riksdagsman T.           för motsvarande arbete. Då sagda värden av
10173: Tähkämaa ställda spörsmål nr 12:                      arbete ioke tidigare av lantbruksidkarna ansetts
10174:                                                       alltför låga utan oftast alltför höga, är det
10175:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen            svårt att förstå, att de nu, enligt spörsmåls-
10176:        vidtaga för a.tt få den på uppskattning        stäHaren, skulle vara alltför låga. Värdet av
10177:        grundade beskattningen i de skilda             skattskyldigs och makens arbete kan i vissa f.all
10178:        skavtenämnderna enhetlig och faktiskt          vara lika stort som nettoinkomsten av lant-
10179:        lägenhetsbestämd, så att den motsvarar         bruket. Detta kan dook icke vara fallet, när
10180:        de verkliga förhållandena?"                    nettoinkomsten är större än vad man för eget
10181:                                                       arbete skulle ha varit tvungen att betala åt
10182:     Såsom svar på de1Jta spörsmål får jag vörd-       främmande person. Lantbruket har då även av-
10183: samt anföra följande:                                 kastat ränta på det däri investerade kapitalet
10184:     Riksdagsman Tähkämaa har i sitt skriftliga        och kanske även företagarvinst. Ovan nämnda
10185: spörsmål fäst uppmärksamhet vid frågan tili           princip framgår även av de allmänna föreskif-
10186: vilka belopp husmors och husbondes arbets-            ter som utfärdats för bestämmande av värdet
10187: inkomst och bostadsförmån skaJl värderas vid          av det egoa arbetelt. På grund av de lokala
10188: lantbruksbeskattningen samt vid storleken av          förhållandena har skattenämnderna i vissa fall
10189: utgifterna för användningen av egen bil och           för skatteberedningen meddelat egoa anvis-
10190: telefon. Han har anse:bt de tillämpade upp-           ningar för fastställande av värdet av det egoa
10191: skattningsgrunderna för höga på inkomstsidan          arbetet, vilka kompletterat ovan avsedda a:ll-
10192: och för låga på utgiftssidan och dessutom an-         männa föreskrifter.
10193: fört, att anmärkningsvärda olikheter i skatte-           För fastställandet av bostadsförmån har tili
10194: nämndernas värderingar kan konstateras.               s:ka1Jtebyråerna de senaste åren endast översänts
10195:     För beräkningen av värdet av eget arbete          av Statistiska centralbyrån insamlade uppgifter
10196: och bostadsförmån har finansministerie:t och          om gängse hyror. Skattenämnderna har genom
10197: skattestyrelsen meddelat anvisningar angående         att använda sig av dessa samt genom tillämp-
10198: de grunder, enligt vilka ifrågavarande beräk-         ning av en viss regionindelning och klassifice-
10199: ningar kan utföras vid beskattningen. Några           ring av bostdäderna faststäl1t de värden för
10200: bindande föreskrifter härför har det enligt           bostadsförmånen som skall användas vid be-
10201: lagen icke varit möjligt att utfärda.                 kattningen. Med beaktande av att utgifter för
10202:     Sedan inkomstskattelagen för gårdsbruk            byggoad som utgör egen bostad, med undantag
10203: trädde i kraft, har de anvisningar för fastställan-   av avskrivning på anskaffningsutgiften, enligt
10204: de av värdet av det egoa arbete som skallläggas       inkoms:tskattelagen för gårdsbruk kan avdras
10205: ,tili grund för det i 28 § 1 mom. 11 punkten          som lantbruksutgift, har det av skattenämn-
10206: lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt av-           derna fastställda värdet av bostadsförmån inom
10207: sedda procentavdraget tili sina grunder varit         lantbruket enligt finansministeriets uppfattning
10208: likadana som före lantbruksbeskattningsrefor-         icke kunnat vara alltför högt och icke högre
10209: men, då värdet av sagda arbete, med undantag          än beträffande andra innehavare av egen bostad
10210: för värdet av makens arbete, räknades som             på samma ort, måhända med undantag av ett
10211: skattepliktig inkomst. Detta har bland annat          fåtal avsides belägna trakter. Däremot har
10212:                                                                                                       5
10213: 
10214: skattskyldiga som bedriver lantbruk, om de                I fråga om fastställandet av bostadsförmån
10215: har haft moderna bostäder, i synnerhet sådana         förekommer det ojämheter i beskattningen hu-
10216: som har med elektricitet eller olja fungerande        vudsakligen av sådana orsaker som det icke
10217: uppvärmningssystem, av ovan nämnd orsak               ens är möjligt att avlägsna inom ramen för gäl-
10218: beträffande bostadsförmånen kunnat komma i            lande lag. Därför har ·kommissionen för revide-
10219: ett fördelaktigare läge vid beska:ttningen än         ring av fa.mil.jebeskattningen föreslagit, att be-
10220: andra innehavare av egen bostad.                      kattningen av bostadsförmån ordnas på alldeles
10221:     Då det i ska:ttenämndernas anvisningar för        nya grunder. Enligt förslaget skulle sagda revi-
10222: skatteberedningen såväl i ovan avsedda fall som       dering likväl icke beröra tili }antbruket hörande
10223: i vissa andra avseenden har kunnat förekomma          bostäder. I fråga om dessa föreslås, att den
10224: sådana olikheter som icke ens med beaktande           beräknade bostadshyran enligt det nuvarande
10225: av lokala synpunkter kan anses motiverade, har        systemet samt den sannalika ersä:t:tningen för
10226: länsskauebyråerna under de senaste åren upp-          värme och lyse för bostaden fas:tställes så, a:tt
10227: gjort reikommendationer för skat:tenämnderna          den beräknade hyrans inverkan på skattema
10228: för förenhetligande av anvismngarna för skatte-       för skattepliktiga som idkar jordbruk så vint
10229: beredningen. Därförinnan har de personer som          möjligt mosvarar beskattningen av andra ägare
10230: i länen har deltagit i uppgörandet av dessa           tili egen bostad.
10231: rekommendationer rådgjort med varandra och                Vad de i spörsmålet nämnda avdragsgilla bil-
10232:  sinsemellan kommit överens om de principer           och telefonutgifterna angår, är det på grund
10233:  och grunder som bör beaktas i rekommendatio-         av frågans beskaffenhet omöjligt att meddela
10234:  nerna, för att onödiga olikheter i de olika lä-      sådana anvisningar om upskantningen av dem
10235: nens pra..xis skall kunna undvikas.                   som skull.e leda .tili en rättvis beskattning. På
10236:     Trots ovan avsedda strävanden tili fören-         grund härav bör ifrågavarande utgifter i varje
10237:  hetligande har man icke i anvisningarna för          enskilt fall uppges på 'sätt som framgår av
10238:  skatteberedningen uppnå.tt tillräclclig enhetlig-    skatteblankett 2, dv:s. så att utredning företes
10239:  he:t och rättvisa i alla enskilda fall. Vid fast-    dels om bil- och telefonutgifterna i sin helhet,
10240:  stä1landet av värdet av det egna arbetet, är         dels om den del av ifrågavarande utgifter, som
10241:  det möjligt att i de enskilda fallen komma rt:ill    motsvarar användningen av bilen och tele-
10242:  rätt reslutat endast genom att de skattskyldiga      fonen för lantbruksändamål.
10243:  företer tillförlitligare utredningar än förut om         Såsom av det ovan anförda framgår, har man
10244:  de utförda arbetsmängderna, då dessa kan vara        strävat till att avlägsna de missförhållanden
10245:  olika stora även .på lägenheter av samma stor-       som avses i riksdagsman Tähkämaas spörsmM.
10246:  lek. Om värdet av det egna arbetet skulle fast-      Finansministeriet kommer även i fottsättningen
10247:  ställas enligt mer detaljerade anvisningar, skulle   a1lt följa med verkställandet av beska:ttningen
10248:  man däremot komma till ett ännu mera sche-           och aut därvid försöka se tili, att beskattningen
10249:  matiskt resultat än tidigare, vilket i de enskilda   så långt de,t är möjligt blir enhetligare än
10250:  faHen kan !eda tili avsevärd orättvisa.              tidigare.
10251:       Helsingfors den 22 februati 1971.
10252: 
10253:                                                                 Finansminister Car Olof Tallgren.
10254: 
10255: 
10256: 
10257: 
10258: 2 207/71
10259: Kirj. ksm. n:o 1.3.
10260: 
10261: 
10262: 
10263: 
10264:                                    Vikatmaa ym.: Tupakoinnin haittavaikutuksista.
10265: 
10266: 
10267:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10268: 
10269:    Suomessa kiinnitettiin tupakoinnin haittavai-         Neuvottelukuntaa nimitettäessä ei sille osoi-
10270: kutuksiin yleistä huomiota 1960-luvun alussa.         tettu erityisiä toimintamäärärahoja. Näin siitä-
10271: Tällöin eduskunta lausui toivomuksen, jossa se        kin huolimatta, että toimeksianto edellyttää
10272: kehotti hallitusta selvittämään kysymystä.            paitsi selvityksiä ja tutkimuksia myös käytän-
10273: Vuonna 1966 valmistui valtioneuvoston asetta-         nöllistä tiedotustoimintaa, koulutustilaisuuksien
10274: man tupakkakomitean mietintö, jossa esitettiin        järjestämistä jne. Kun neuvottelukunta anoi val-
10275: selvä toimenpideohjelma tupakoinnin haitta-           tion kolmanteen lisätalousarvioon perustellulla
10276: vaikutusten rajoittamiseksi. Lukuunottamatta          anomuksella 80 000 markan määrärahaa, supis-
10277: tupakkavalmisteveron korotusta olivat komitean        tettiin se neljänteen osaan. On huomattava,
10278: esitykset yksimielisiä. Myöhemmin annetuissa          että tupakkakomitean esitykset ja useissa teol-
10279: lausunnoissa ovat tiettävästi kaikki ne elimet,       listuneissa maissa tehdyt suunnitelmat, tutki-
10280: joilta lausuntoa on pyydetty, kannattaneet teh-       mukset ja toimenpiteet antavat erittäin selkeän
10281: tyjä toimenpide-esityksiä. Poikkeuksena on ollut      pohjan tupakoinnin rajoittamistyössä. Näin ol-
10282: Tupakkatehtaiden Yhdistys ry, joka kannatti           len tupakkaneuvottelukunnan tehtävän toteut-
10283: muita paitsi tupakkavalmisteveron korotta-            taminen ei edellytä pitkäaikaista valmistelevaa
10284: mista.                                                suunnittelutyötä. Käytännön toiminta voitai-
10285:     Kun valtioneuvosto ei toimeenpannut tupak-        siin aloittaa välittömästi, jos taloudelliset edel-
10286: kakomitean toimenpide-esityksiä, jättivät useat       lytykset siihen olisivat olemassa.
10287: kansanterveysjärjestöt vuosina 1966-1969 tois-           Tupakkaneuvottelukunnan käytössä on erit-
10288: tuvasti kirjelmiään sosiaali- ja terveysministe-      täin niukat määrärahat. Kun tätä verrataan toi-
10289: rille tiedustellen viivyttelyn syytä ja vaatien       saalta tupakointiin liittyvien sairauksien ylei-
10290: valtiovaltaa ryhtymään kiireellisesti toimenpi-       syyteen ja niiden aiheuttamiin kansantaloudel-
10291: teisiin tupakoinnin rajoittamiseksi. Tiettävästi      lisiin menetyksiin ja toisaalta tupakkateollisuu-
10292: myöskin Lääkintöhallitus on toistuvasti tehnyt        den laajaan mainontaan, johon käytetään yli
10293: vastaavia esityksiä sosiaali- ja terveysministe-      12 milj. markkaa vuodessa, ei voi olla epäsel-
10294: riölle. Tupakkakomitean yksimielisistä esityk-        vää, että tupakoinnin rajoittamiseen varatut
10295: sistä ja niitä kannattavista lausunnoista sekä        määrärahat eivät läheskään vastaa ongelman va-
10296: kansanterveysjärjestöjen kiirehtimisestä huoli-       kavuutta ja kansanterveydellistä merkitystä.
10297: matta ei valtioneuvosto toteuttanut mainittuna        Valtio saa tuloja tupakkateollisuudelta ja tu-
10298: ajanjaksona muita toimenpide-esityksiä kuin val-      pakkavalmisteiden verotuksesta yhteensä 500
10299: misteveron korottamisen. Tämäkin toimenpide           milj. markkaa vuodessa ja valmisteiden vähit-
10300:  tapahtui mitä suurimmalla todennäköisyydellä         täismyyntihinnasta noin 75% muodostuu val-
10301: pelkästään taloudellisista syistä valmistevero-       misteverosta ja liikevaihtoverosta. N'åin ollen
10302:  tuoton lisäämiseksi.                                 valtio hyötyy taloudellisesti eniten ,tupakoin-
10303:     Vuoden 1969 syksyllä asetti sosiaali- ja ter-     nista ja säätelee myös valmisteiden hinnan-
10304:  veysministeriö tupakkakomitean esittämän tu-         muodostusta, joten vastuu tupakoinnin haitta-
10305: pakkaneuvottelukunnan, jonka jäseniksi nimi-          vaikutuksista kuuluu ensisijaisesti valtiolle ja
10306:  tettiin lähinnä eri ministeriöiden edustajia. Eri-   vasta toissijaisesti tupakkateollisuudelle.
10307:  tyisesti on huomattava, ettei neuvottelukun-            Valtion ja tupakkateollisuuden välillä on tiet-
10308:  taan kutsuttu kansanterveysjärjestöjen, tupak-       tävästi käyty neuvotteluja tupakkavalmisteiden
10309:  kateollisuuden ja käyttäytymistieteellisen tutki-    hinnan korottamisesta. Tupakkakomitea esitti
10310:  muksen edustajia.                                    hinnan korotusta yhtenä tupakoinnin rajoitus-
10311: 225/71
10312: 2
10313: 
10314: muotona. Käytännössä on kuitenkin todettu,         Jos taas korotus toteutetaan ilman muuta toi-
10315: että hinnan korotus yksinään ilman muita toi-      mintaa, voidaan sitä pitää tupakoinnin rajoit-
10316: menpiteitä johtaa ainoastaan lyhytaikaiseen ku-    tamisen kannalta lähes merkityksettömänä ja
10317: lutuksen laskuun. Toistaiseksi toimeenpannut       kysymyksessä on siten ainoastaan valtion talou-
10318: hinnankorotukset ovat poikkeuksetta lisänneet      dellisin perustein tehty päätös.
10319: valmisteveron kokonaistuottoa. Useat kansain-        Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
10320: väliset asiantuntijat ovat korostaneet, että tu-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, esi-
10321: pakkavalmisteiden hinnan korotus on tehokas        tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
10322: kulutuksen rajoittaja ainoastaan silloin kun se    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10323: toteutetaan osana laajempaa tupakointia koske-     sen:
10324: vaa ehkäisevän terveydenhuollon ohjelmaa.
10325: Tällöin hinnan korotus yhdistyy tehokkaaseen                 Onko .tupakointi Hallituksen mielestä
10326: terveyskasvatukseen ja muihin kulutusta ohjaa-            merkittävä kansanterveyshaitta ja vas-
10327: viin toimenpiteisiin muodostaen käytännöllisen            taavatko tämärihetkiset toimenpiteet
10328: käyttäytymisen muutosta vahvistavan tekijän.              asiassa ongelman vakavuutta?
10329:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1971.
10330: 
10331:               Juha Vikatmaa.                                Pär Stenbäck.
10332:               Jouni Mykkänen.                               Ilkka Suominen.
10333:               Pertti Salolainen.                            Salme Katajavuori.
10334:               Erkki Häkämies.                               Aslak Aas:
10335:                                                                                                         3
10336: 
10337: 
10338: 
10339: 
10340:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10341: 
10342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vasti. Tupakointi on tapa, jonka polsJuurrut-
10343: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taminen varsinkin kauemmin tähän tottuneiden
10344: olette 5 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn kir-       osalta on vaikea tehtävä, mutta tupakoinnin
10345: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     haittavaikutuksia on siinä määrin eri puolilla
10346: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      maailmaa tutkittu, että mikäli nämä tutkimus-
10347: Juha Vikatmaan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         tulokset oikealla tavalla saatetaan yleiseen tie-
10348: sesta kysymyksestä n:o 13:                           touteen, ovat ne omiaan muuttamaan asenteita
10349:                                                      tuohon tapaan nähden. Tämä nähdäkseni on
10350:           "Onko tupakointi Hallituksen mie-          neuvottelukunnan keskeisin tehtävä.
10351:        lestä merkittävä kansanterveyshaitta ja           Lasten ja nuorison keskuudessa tehtävälle
10352:        vastaavatko tämänhetkiset toimenpiteet        valistustyölle on useimmissa maissa annettu
10353:        asiassa ongelman vakavuutta?"                 etusija tupakoinnin vastustamista tarkoittavassa
10354:                                                      toiminnassa. Tätä on painotettu myös lääkintö-
10355:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hallituksen kaikille lääkäreille, hammaslääkä-
10356: vasti seuraavaa:                                     reille, terveyssisarille, kunnankätilöille ja sai-
10357:    Tupakkaneuvottelukuntaa koskevan asetta-          raalalaitoksille lähettämässä tupakoinnin vaa-
10358: miskirjelmän mukaan neuvottelukunnan tehtä-          roja ja vähentämistä koskevassa selostuksessa.
10359: vänä on pyrkiä rajoittamaan tupakan käyttöä          Opetusministeriö, jonka toimialaan nuorisotyö
10360: toimimalla yhteistyössä vapaaehtoisten järjestö-     kuuluu, on saamani tiedon mukaan kansalais-
10361: jen kanssa tupakan käyttöön liittyvien tervey-       taito-nimiseen uuteen oppiaineeseen sisällyttä-
10362: dellisten vaarojen tiedottamiseksi yleisölle, har-   nyt tupakan käyttöön liittyvien vaarojen sel-
10363: joittamalla oma-aloitteista tiedoitustoimintaa       vittämisen. Oppikoulujen osalta vastaavaa ope-
10364: tupakan käytön vähentämiseksi, suorittamalla         tusta annetaan terveysopin yhteydessä.
10365: selvityksiä tupakan käyttötavan yleisyydestä,            Valistustyö, joka tupakkakomitean ehdotuk-
10366: käyttöön johtavista asenteista ja mahdollisuuk-      sista kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toi-
10367: sista vaikuttaa niihin, ja suorittamalla selvityk-   mialaan, tulee tehostumaan merkittävästi nykyi-
10368: siä tupakan käytön rajoittamiseksi tehtyjen toi-     sestään, kun kansanterveystyötä koskevan lain-
10369: menpiteiden vaikutuksesta sekä antaa viran-          säädännön uusiminen on saatu toteutetuksi.
10370: omaisille lausuntoja tupakan käyttöön liitty-        Sen mukaanhan kunnat tulevat saamaan val-
10371: vistä terveydellisistä kysymyksistä.                 tionapua terveysneuvontaan, joten se on
10372:    Kuten edellä olevasta selviää, ei neuvottelu-     omiaan tehostamaan kuntien toimintaa tälläkin
10373: kunnan tehtävänä ole suorittaa asiassa tutki-        alalla. Käsitykseni mukaan vain tehokkaalla va-
10374: mustyötä, vaan saattaa sopivalla tavalla se tieto,   listustyöllä, ei kielloilla ja rajoituksilla, asiassa
10375: mikä tällä hetkellä asiasta on, yleiseen tietou-     päästään myönteisiin tuloksiin, joskin se tapah-
10376: teen siten, että se vaikuttaisi asenteita muutta-    tuu valitettavan hitaasti.
10377:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1971.
10378: 
10379:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
10380: 4
10381: 
10382: 
10383: 
10384: 
10385:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10386: 
10387:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        svårutrotad vana, i synnerhet då det är fråga
10388: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           om människor som en längre tid varit vana att
10389: velse av den 5 februari 1971 tillställt vederbö-    röka, men tobaksrökningens menliga verk-
10390: rande medlem av statsrådet en avskrift av föl-      ningar har utforskats på olika håll i världen
10391: jande av riksdagsman Juha Vikatmaa m. fl.           i sådan grad, att forskningsresultaten, om de
10392: ställda skriftliga spörsmål nr 13:                  på rätt sätt bringas tili allmänhetens kännedom,
10393:                                                     är ägnade att ändra inställningen till denna
10394:           "Är tobaksrökningen enligt Rege-          vana. Detta är enligt min uppfattning delega-
10395:        ringens åsikt till avsevärt men för folk-    tionens viktigaste uppgift.
10396:        hälsan och motsvarar de åtgärder som            Upplysningsarbetet bland bam och ungdom
10397:        hittills vidtagits i saken problemets        har i de flesta Iänder ställts i främsta rummet
10398:        allvar?"                                     i verksamheten för bekämpande av tobaksrök-
10399:                                                     ningen. Dettta har betonats även i den redogö-
10400:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       relse för tobaksrökningens faror och möjlighe-
10401: samt anföra följande:                               terna att minska rökandet som medicinalstyrel-
10402:    Enligt skrivelsen rörande tobaksdelegatio-       sen utsänt tili alla läkare, tandläkare, hälso-
10403: nens tillsättande har delegationen tili uppgift     systrar, kommunala barnmorskor och sjukhus.
10404: att sträva till att begränsa användningen av to-    Undervisningsministeriet tili vars verksamhets-
10405: bak genom att samarbeta med frivilliga orga-        område ungdomsarbetet hör har, enligt vad jag
10406: nisationer i syfte att informera allmänheten om     inhämtat, i det nya läroämne som kallas med-
10407: de faror för hälsan användningen av tobak in-       borgarfärdighet inrymt klargörande av de fa-
10408: nebär, genom att på eget initiativ utöva infor-     ror som är förenade med användningen av to-
10409: mationsverksamhet för att minska använd-            bak. 1 läroverken ges motsvarande undervis-
10410: ningen. av tobak, genom att göra utredningar        ning i samband med undervisningen i hälso-
10411: angående utbredningen av bruket att använda         lära.
10412: tobak, de attityder, som leder till användning         Upplysningsarbetet, som enligt vad tobaks-
10413: av tobak, och möjligheterna att påverka dem         kommitten föreslagit hör till social- och hälso-
10414: och genom att utreda verkan av de åtgärder,         vårdsministeriets verksamhetsområde, kommer
10415: som vidtagits för att begränsa tobaksrökningen.     att effektiveras avsevärt, när revisionen av lag-
10416: Delegationen har vidare att avge utlåtanden till    stiftningen om folkhälsoarbetet blivit genom-
10417: myndigheter. i hälsofrågor, förknippade med         förd. Enligt den kommer ju kommunerna att
10418: användningen av tobak.                              erhålla statsunderstöd för hälsorådgivning, vil-
10419:    Som av ovanstående framgår, har delegatio-       ket är ägnat att effektivera kommunernas
10420: nen inte till uppgift att utföra forskningsarbete   verksamhet även på detta område. Enligt min
10421: i saken utan att på lämpligt sätt bringa det        uppfattning kan man endast genom effektivt
10422: man för närvarande vet om saken till allmän-        upplysningsarbete, inte genom förbud och
10423: hetens kännedom så, att det genom sin verkan        restriktioner, uppnå positiva resultat, även om
10424: ändrar attityderna. Tobaksrökningen är en           det sker beklagligt långsamt.
10425:      Helsingfors den 26 februari 1971.
10426: 
10427:                                                     Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
10428: Skriftl. spm. nr 14.
10429: 
10430: 
10431: 
10432: 
10433:                                   Korsbäck m. fl.: Om avsättningen för senaste års potatisskörd.
10434: 
10435: 
10436:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10437: 
10438:   Under senaste år var potatisskörden re-           kontrakt. Då stärkelsefabrikerna inställt sina
10439: kordartat stor, vilket bl. a. framgår av nedan-     inköp av andra odlare, kommer dessa att icke
10440: anförda, lantbruksministeriets statistik:           få avsättning för senaste års potatisskörd, om
10441:                                                     statens spannmålsförråd icke ges rätt och eko-
10442:                   Hela landet                       nomiska möjligheter att inköpa potatismjöl så-
10443:                   1000 ha     ton/ha     milj. kg
10444:                                                     som säkerhetslager. En annan utväg att öka åt-
10445:                                                     gången av potatismjöl vore, åtminstone i viss
10446: 1965 .......... 72.7            17.3      1257      utsträckning, att ersätta den stärkelsemängd
10447: 1966 ........ 67.7              15.8      1066      som pappersindustrin använder och som im-
10448: 1967 ........ 64.5              13.7       880      porteras. lmporten av sådan stärkelse är ca
10449: 1968 . . . . . . . . 64.5       14.1       908      30 milj. kg per år .
10450: 1969 ........ . 58.2            13.4       779         På grund av vad som ovan anförts och med
10451: 1970 ........ 60.1              18.9      1136      hänvisning tili § 37 mom. 1 i RO får under-
10452:                                                     tecknade vördsamt tili besvarande av veder-
10453:        Finskspråkiga Syd-Osterbotten                börande minister framställa följande spörsmål:
10454: 1970 ........      9.5     20.8             197.5
10455:                                                                Är Regeringen medveten om att i
10456:            Svenska Osterbotten                              landet finnes överskott på potatis, som
10457: 1970 ........    3.7      17.8               65.7           icke kommer att, under nuvarande för-
10458:                                                             hållanden, kunna marknadsföras före
10459:   Enbart inom Lappfjärd, Sideby, Tjöck, Bötom               innevarande års skörd, och om så är,
10460: och Storå kommuner var potatisarealen ca                       ämnar Regeringen vidtaga åtgärder
10461: 2 000 ha.                                                   och vilka för att ordna avsättning för
10462:   För närvarande finnes mycket stora lager                  senaste års hela potatisskörd?
10463: potatis hos odlare, vilka icke uppgjort odlings-
10464:       Helsingfors den 5 februari 1971.
10465: 
10466:                Verner Korsbäck.                                 Ragnar Granvik.
10467:                Elly Sigfrids.                                   Evald Häggblom.
10468: 
10469: 
10470: 
10471: 
10472: 226/71
10473: 2
10474: 
10475: Kirj. ksm. n:o 14.                                                                               Suomennos.
10476: 
10477: 
10478: 
10479: 
10480:                                          Korsbäck ym.: Viime vuoden perunasadon markkinoimisesta.
10481: 
10482: 
10483:                                 E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10484: 
10485:    Viime vuonna perunasato oli ennätysmäisen                perunaa. Koska tärkkelystehtaat ovat lopettaneet
10486: suuri, mikä mm. käy ilmi allaesitetystä maa-                ostonsa muilta viljelijöiltä, eivät nämä tule saa-
10487: talousministeriön tilastosta:                               maan viime vuoden perunasatoa kaupaksi, jollei
10488:                                                             valtion viljavarastolle anneta oikeutta ja talou-
10489:                        Koko maa                             dellisia mahdollisuuksia perunajauhon ostami-
10490:                        1000 ha       tn/ha      milj. kg    seen varmuusvarastoksi. Toisena keinona peru-
10491:                                                             najauhon menekin lisäämiseksi olisi, ainakin
10492: 1965 ........           72.7         17 ..3      1257       tietyssä määrin, paperiteollisuuden käyttämän
10493: 1966 . . . . . . . .    67.7         15.8        1066       ja maahantuotetun tärkkelyksen korvaaminen .
10494:                .
10495: 1967 . . . . . . .      64.5         1.3.7        880       Sellaisen tärkkelyksen tuonti on n . .30 milj .
10496: 1968 . . . . . . . .    64.5         14.1          908      kg vuodessa .
10497: 1969 ........           58.2         1.3.4         779         Yllä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10498: 1970 ........           60.1         18.9        11.36      tyksen .37 §:n 1 momenttiin viitaten allekir-
10499:                                                             joittaneet esittävät valtioneuvoston asianomai-
10500:         Suomenkielinen Etelä-Poh;anmaa                      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10501: 1970 ........            9.5          20.8         197.5    sen:
10502:             Ruotsinkielinen Pohianmaa                                  Onko Hallitus tietoinen, että maassa
10503: 1970 . . .. .. ..        .3.7         17.8          65.7            on perunaylijäämä, jota ei nykyolosuh-
10504:                                                                     teissa voida markkinoida ennen kuluvan
10505:   Yksistään Lapväärtin, Siipyyn, Tiukan, Kari-                      vuoden sadonkorjuuta ja jos on,
10506: joen ja Isojoen kunnissa oli perunanviljelyala                         aikooko Hallitus ryhtyä ja millaisiin
10507: n. 2 000 ha.                                                        toimenpiteisiin viime vuoden koko
10508:    Tällä haavaa on viljelijöillä, jotka eivät ole                   perunasadon markkinoinnin järjestämi-
10509: tehneet viljelysopimusta hyvin suuret varastot                      seksi?
10510:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1971.
10511: 
10512:                    Verner Korsbäck.                                      Ragnar Granvik.
10513:                    Elly Sigfrids.                                        Evald Häggblom.
10514:                                                                                                     3
10515: 
10516: 
10517: 
10518: 
10519:                          E d u s k u .n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
10520: 
10521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ronajauhon menekin lisäämiseksi. Vuoden 1971
10522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        aikana tullaankin perunajauhoja käyttämään
10523: olette 8 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn kir-       glukoositeollisuuden raaka-aineeksi noin 2 milj.
10524: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kiloa ja liima- ja sidosaineteollisuuden raaka-
10525: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      aineeksi noin 2 milj. kiloa. Perunajauhon ko-
10526: Verner Korsbäckin ym. näin kuuluvasta kirjal-        konaismenekki vuonna 1971 tulee nousemaan
10527: lisesta kysymyksestä n:o 14:                         noin 16 milj. kiloon. Näistä toimenpiteistä
10528:                                                      huolimatta tulee valtion viljavaraston peruna-
10529:           "Onko Hallitus tietoinen, että maassa      jauhovarastojen lisäksi jäämään ylivuotiseksi
10530:        on perunaylijäämä, jota ei nykyolosuh-        noin 4 milj. kiloa perunajauhoja.
10531:        teissa voida markkinoida ennen kuluvan           Vuodesta 1967 lähtien on ollut voimassa jär-
10532:        vuoden sadonkorjuuta ja jos on,               jestelmä, jonka mukaan perunjauhojen hinnan
10533:           aikooko Hallitus ryhtyä ja millaisiin      alentamiseen silloin kun se myydään kotimaisen
10534:        toimenpiteisiin viime vuoden koko             Hima- ja sidosaineteollisuuden raaka-aineeksi tai
10535:        perunasadon markkinoinnin järjestämi-         käytetään tärkkelyssiirapin valmistukseen, voi-
10536:        seksi?"                                       daan myöntää valtion varoja siihen määrään
10537:                                                      saakka, että mainitut teollisuudet saavat raaka-
10538:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ainetta maailmanmarkkinahintaan. Tämä järjes-
10539: vasti seuraavaa:                                     telmä on antanut mahdollisuuden tietyssä mää-
10540:    Vuoden 1970 hyvästä perunasadosta johtuen         rin perunajauhon edelleen jalostamiseen. Kulu-
10541: on perunan tarjonta teollisuudelle ollut run-        van vuoden valtion tulo- ja menoarviossa on
10542: sasta. Tästä johtuen perunajauhoja valmistet-        perunajauhon hinnan alentamiseen osoitettu
10543: tiin 20.3 milj. kiloa eli kaksi kertaa vuotuista     1 000 000 markan määräraha.
10544: kulutusta vastaava määrä. Kun valtion vilja-            Maassamme on ollut suunnitteilla varsinaisen
10545: varaston perunajauhovarastot edellisen vuoden        modifiointiteollisuuden aikaansaaminen, joka
10546: suhteellisen vähäisestä valmistuksesta johtuen       merkitsisi sitä, että tällä hetkellä maahan tuo-
10547: olivat alhaiset eli noin 4 milj. kiloa, oli val-     tavat tärkkelyspohjaiset Hima-aineet ja glukoo-
10548: tion viljavarastolla edellytyksiä perunajauho-       sin valmistukseen käytettävä maissi voitaisiin
10549: varastojen lisäämiseen. Päämääränä on pidetty,       korvata kotimaisella perunajauholla. Tällaisen
10550: että perunajauhojen varmuusvarastot olisivat         teollisuuden perustamisesta on vastikään tehty
10551: noin vuoden tarvetta vastaavat. Valtion vilja-       periaatepäätös. Lopullinen päätös modifioimis-
10552: varaston ostot ovat olleet yhteensä 5.5 milj.        tehtaan perustamisesta tultaneen tekemään ku-
10553: kiloa ja varastot ovat tällä hetkellä 9.5 milj.      luvan maaliskuun aikana. Kysymyksen selvitte-
10554: kiloa. Näin runsaan oston edellytykseksi kui-        lyä varten on myös kauppa- ja teollisuusminis-
10555: tenkin asetettiin, että tärkkelysteollisuus omalla   teriöstä asetettu 23 päivänä helmikuuta 1971
10556: tahollaan tulisi ryhtymään toimenpiteisiin pe-       erityinen asiantuntijatoimikunta.
10557:   Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1971.
10558: 
10559:                                              Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
10560: 4
10561: 
10562: 
10563: 
10564: 
10565:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10566: 
10567:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vidtaga åtgärder för att öka avsättningen av
10568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          potatismjöl. Under år 1971 kommer också att
10569: velse av den 8 februari 1971 tili vederböra.nde    såsom råämne för glykosindustrin användas ca
10570: medlem av statsrådet för avgivande av svar         2 milj. kilogram och såsom råämne för lim-
10571: översänt avskrift av följande av riksdagsman       och bindemedels·1ndustrin ca 2 milj. kilogram
10572: Verner Korsbäck m. fl. ställda spörsmål nr 14:     potatismjöl. Den totala avsättningen av pota-
10573:                                                    tismjöl torde år 1971 uppgå tili ca 16 milj.
10574:            "Är Regeringen medveten om att i        kilogram. Trots dessa åtgärder kommer ca 4
10575:         landet finnes överskott på potatis, som    milj. kilogram potatismjöl utöver statens spann-
10576:         icke kommer att, under nuvarande för-      målsförråds potatismjölslager att hli överårigt.
10577:         hållanden, kunna marknadsföras före            Sedan år 1967 har ett sådant system varit
10578:         innevarande års skörd, och om så är,       i kraft, att för sänkning av priset på potatis-
10579:            ämnar Regeringen vidtaga åtgärder       mjöl som säljs tili råämne i den inhemska lim-
10580:         och vilka för att ordna avsättning för     och bindemedelsindustrin eller användes för
10581:         senaste års hela potatisskörd?"            tillverkning av stärkelsesirap kan beviljas stats-
10582:                                                    medel tili ett sådant belopp, att nämnda in-
10583:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       dustrier erhåller råvaran till världsmarknads-
10584: anföra följande:                                   pris. Detta system har i viss mån möjliggjort
10585:    Tili följd av 1970 års goda potatisskörd har    vidare förädling av potatismjölet. I innevarande
10586: utbudet av potatis tili industrin varit rikligt.   års statsförslag har för sänkni.ng av priset på
10587: Av denna orsak tillverkades 20.3 milj. kilo-       potatismjöl anvisats ett anslag av 1 000 000
10588: gram potatismjöl, viiken kvantitet är dubbelt      mark.
10589: så stor som den årliga konsumtionen. Då sta-           Man har i vårt land haft planer på att åstad-
10590: tens spa.nnmålsförråds lager av potatismjöl på     komma en egentlig modifieringsindustri, vilket
10591: grund av den relativt ringa tillverkningen un-     skulle innebära att de limämnen på stärkelsebas
10592: der föregående år var små eller ca 4 milj.         och den majs som användes för tillverkning av
10593: kilogram, hade statens spannmålsförråd möjlig-     glykos, vilka för närvarande importeras tilllan-
10594: heter att öka lagren av potatismjöl. Man har       det, skulle kunna ersättas med inhemskt pota-
10595: ställt som mål, att säkerhetsupplagringen av       tismjöl. Helt nyligen har ett principbeslut fat-
10596: potatismjöl skulle motsvara ungefär ett års be-    tats om grundande av en dylik industri. Slut-
10597: hov. Statens spannmålsförråds köp har omfat-       ligt beslut om inrättande av en modifierings-
10598: tat samma.nlagt 5.5 milj. kilogram och i lager     fabrik torde komma att fattas under mars må-
10599: finnes för närvarande 9..5 milj. kilogram. Så-     nad detta år. För frågans utredning tillsatte
10600: som en förutsättning för så stora köp gällde       också handels- och industriministeriet den 23
10601: dock, att stärkelseindustrin på sitt håll skulle   februari 1971 en särskild expertkommission.
10602:     Helsingfors den 1 mars 1971.
10603: 
10604:                                            Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
10605: Grj. ksm. n:o 15.
10606: 
10607: 
10608: 
10609: 
10610:                                    Orrenmaa: Matemaattisten aineiden opettajien palkkauksellisten
10611:                                       epäkohtien korjaamisesta.
10612: 
10613: 
10614:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10615: 
10616:     Kouluviranomaisia ja muita oppikoulutoi-           min myös Tampereen yliopistossa. Lopputut-
10617: nintaa läheltä seuranneita on huolestuttanut           kinnon suorittaneiden määrä onkin jossain mää-
10618: e, että maamme oppikouluissa on jatkuvasti             rin lisääntynyt. Samanaikaisesti on kuitenkin
10619: tuomattavan suuri osa matemaattisten aineiden          matemaattis-luonnontieteellisen       koulutuksen
10620: tpetuksesta epäpätevien opettajien käsissä.            saaneiden henkilöiden tarve myös opetustehtä-
10621: .J'iinpä keväällä 1970 avoimiksi julistetuista         vien ulkopuolella kasvanut samassa suhteessa .
10622: •altion oppikoulujen kyseisistä viroista voitiin       Kun opetustoimi ei voi palkkauksessa kilpailla
10623: äyttää vain 20 %. Avoimia virkoja ja toimia            talouselämän kanssa, on odotettavissa mate-
10624: •Ii yhteensä 178 ja niistä täytettiin 36.              maattisten aineiden opettajapulan jatkuminen
10625:     Asiantilaan on syytä kiinnittää vakavaa huo-       lähes nykyisen suuruisena, ellei myös muihin
10626: niota juuri tällä hetkellä kahdestakin syystä.         toimenpiteisiin ryhdytä. Entinen opetusminis-
10627: ~nsinnäkin voidaan todeta matemaattisten ai-           teri Johannes Virolainen onkin edustaja Lin-
10628:  teiden menkityksen nykyisessä teknillistyvässä        kolan suulliseen kysymykseen antamassaan vas-
10629:  naailmassa jatkuvasti lisääntyvän. Erityisesti        tauksessa eduskunnassa 28. 4. 1970 todennut,
10630:  natematiikan perustietoja tarvitaan yhä useam-        että seuraavat hallitukset joutuvat paneutu-
10631:  aalla alalla. Toisaalta meneillään oleva mate-        maan -tähän asiaan uudelleen.
10632:  natiikan opetuksen uudistus asettaa kasvavia             Suoranaiseen palkkakilpailuun talouselämän
10633:  •aatimuksia opettajien pätevyydelle. Ei voida         kanssa ei tietenkään voida matemaattisen kou-
10634:  llottaa siihen, että vuoden kerrallaan epäpäte-       lutuksen saaneista henkilöistä lähteä. Muiden
10635:  ·änä virkaansa hoitava opettaja on halukas            aineiden opettajiin verrattuna esiintyy kuiten-
10636:  ISallistumaan yhä tärkeämmäksi tulevaan jatko-        kin matemaattisten aineiden opettajien palk-
10637:  :oulutukseen, eikä häneltä voida tätä vaatia.         kauksessa epäkohtia, joiden poistaminen tekisi
10638:     Matemaattisten aineiden opettajien pulaan          alan kilpailukykyisemmäksi. Samoin olisi mah-
10639:  •n puuttunut mm. ylioppilastutkintoa uudista-         dollista tatkistaa kelpoisuusvaatimuksia ilman
10640:  •a komitea, joka katsoo sen olevan muuten             että se vaikuttaisi merkittävästi opettajien asial-
10641:  ·älttämättömän uudistuksen esteenä. Mietin-           liseen pätevyyteen. Nämä toimenpiteet rinnan
10642:   tössään ( 1968: A 7/6. 63) komitea esittää           loppututkinnon suorittaneiden lisäämisen kans-
10643:   nm. seuraavaa: "Ylioppilastutkintokomitea on         sa tekisivät mahdolliseksi pätevien opettajien
10644:   ajoittaessaan pakollisten eli runkoaineitten lu-     käsissä olevien tuntien suhteellisen lukumäärän
10645:   un kahdeksi ollut täysin tietoinen matematii-        nousemisen nykyisestä n. 50 % :sta muutaman
10646:   :an merkityksestä nykyisessä teknillistyneessä       vuoden sisällä.
10647:   11aailmassa. Komitea on kuitenkin halunnut              Suurin epäkohta palkkauksessa on se, että
10648:   äilyttää matematiikassa valinnan vapauden            kaikille opettajille ei korvata sitä työtä, minkä
10649:   11m. siitä syystä, että pätevistä opettajavoimista   he joutuvat tekemään fysiikan ja kemian oppi-
10650:   inakin toistaiseksi on tuntuvaa pulaa."              tuntien normaalin valmistamisen lisäksi tun-
10651:     Viime vuosikymmenellä ovat toimenpiteet            nilla suoritettavien demonstraatioiden valmiste-
10652:    allitsevan opettajapulan poistamiseksi kohdis-      luun. Se vaatii yli 1/2 tunnin työn oppituntia
10653:   llneet lähinnä näiden aineiden korkeakoulu-          kohden, joten palkattoman työn osuus nousee
10654:    piskelupaikkojen lisäämiseen. Niinpä luonnon-       huomattavaksi varsinkin niiden opettajien koh-
10655:   ieteiden ja filosofian kandidaatteja valmiste-       dalla, joilla pääosa opetustunneista koostuu ky-
10656:    aan nykyisin myös Jyväskylän ja Oulun yli-          seisistä aineista. Nykyinen käytäntö on se, että
10657:    pistoissa ja eräin matemaattisin aineyhdistel-      normaalilyseoissa ja seminaareissa sekä noin 60
10658:  48/71
10659: 2
10660: 
10661: % :ssa yksityisiä oppikouluja maksetaan tästä        kustannuksia eikä vapaa- ja loma-ajan menetyk
10662: työstä, mutta valtion muissa oppikouluissa ei        siä, on niin ikään tärkeätä.
10663: makseta. Koska pätevillä opettajilla on mah-            Erityisesti yleisimpiin, so. matematiikan, ke
10664: dollisuus valita pelkkä matematiikka opetusai-       mian ja fysiikan lehtorien virkoihin on kelpoi
10665: neekseen ja saada täten koko suorittamansa työ       suusvaatimuksia pidettävä liian korkeina. Al
10666: p:1lkkaperusteiden alaiseksi, kohdistuu opettaja-    saataisiin opiskelijoita kiinnostavammaksi, jo
10667: pula raskaimmin juuri fysiikkaan ja kemiaan.         lisättäisiin yhden ja kahden aineen virkoja, jo]
10668: Näiden aineiden opetukseen kuuluvat nämä ns.         loin l6ppntutkinnon muut aineet ja niissä suc
10669: demonstraatiotunnit yleisesti tunnustettuina.        ritetut arvosanat jäisivät opiskelijan oman kiin
10670: Asian on todennut mm. ns. Laurilan komitea           nostuksen ja harrastuksen varaan.
10671: mietinnössään v. 1965 samoinkuin kouluhalli"            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtic
10672: tus kirjeessään 2161/12. 1. 66.                      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitä1
10673:    Oppikoulunopettajien siirtyessä viime syksy-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaise1
10674: nä kokonaispalkkajärjestelmään, jossa eri suu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10675: ruisen opetusvelvollisuuden avulla korvataan
10676: eri aineissa toisistaan määrällisesti poikkeava                 Onko Hallitus tietoinen matemaa1
10677: kotityö, on useissa tapauksissa matemaattisten               tisten aineiden opettajista vallitsevaa!
10678: aineiden opettajien ansiotaso entisestään alen-              pulaan vaikuttavista palkkauksellisist
10679: tunut. Tässä suhteessa olisi syytä tutkia mah-               epäkohdista erityisesti ns. demonstra~
10680: dollisuuksia tarkistuksiin, samoinkuin ns. ko-               tiolisän osalta, ja jos on,
10681: koelmienhoitokorvauksen osalta.                                 onko Hallitus ryhtynyt tai aikook'
10682:    Matematiikan opetuksen uudistus tulee ai-                 ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien poiE
10683: heuttamaan jatkokoulutuksen tarvetta. Tämän                  tamiseksi?
10684: järjestäminen niin, että se ei aiheuta opettajille
10685:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1971.
10686: 
10687:                                           Juhani Orrenmaa.
10688:                                                                                                     3
10689: 
10690: 
10691: 
10692: 
10693:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10694: 
10695:    Helmikuun 9 päivänä 1971 päivätyssä ja sa-       suuden tarkistamisesta. Sanotun periaatepäätök-
10696: man kuukauden 10 päivänä valtioneuvoston            sen nojalla siirryttiin oppikoulujen opettajien
10697: asianomaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä      palkkauksessa 1.9. 1970 lukien kokonaispalk-'
10698: olette Te, Herra Puhemies valtiopäiväjärjestyk-     kausjärjestelmään siten, että luokan ulkopuoli-
10699: sen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituk-       sen työn erilliskorvauksista mahdollisuuksien
10700: sessa lähettäneet jäljennöksen edustaja Juhani      mukaan luovuttiin. Oppikoulujen eri opettaja-
10701: Orrenmaan Teille antamasta kirjeestä, jossa val-    ryhmien opetuksen valmistelu-, kokeiden ja
10702: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-         harjoitusten tal.1kastus- ja muussa luokan ulko-
10703: vaksi on tehty seuraava kysymys:                    puolisessa työmäärässä esiintyvät vaihtelut otet-
10704:                                                     tiin huomioon porrastamaila opettajien opetus-
10705:           "Onko Hallitus tietoinen matemaat-        velvollisuuksia.
10706:        tisten aineiden opettajista vallitsevaan        Demonstraatio-ohjelman valmistelusta nor-
10707:        pulaan vaikuttavista palkkauksellisista      maalilyseoissa, joissa annetaan myös uusille
10708:        epäkohdista erityisesti ns. demonstraa-      opettajille opettajaharjoittelua, katsottiin kui-
10709:        tiolisän osalta, ja jos on,                  tenkin aiheutuvan siinä määrin lisätyötä, että
10710:           onko Hallitus ryhtynyt tai aikooko        erityisen lisän suorittaminen fysiikan ja kemian
10711:        ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien pois-      opettajille on edelleen aiheellista. He saavat ny-
10712:        tamiseksi?"                                  kyisin lukea tästä työstä hyväkseen opetusvel-
10713:                                                     vollisuuteensa kummastakin aineesta yhden
10714:       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-      viikkotunnin kutakin opettamaansa luokkaa
10715: tavasti seuraavaa:                                  kohden.
10716:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota oppi-          Valtion oppikouluissa hoidetaan nykyisin
10717: koulujen matemaattisten aineiden opettajien oi-     noin 50 prosenttia fysiikan ja kemian tunneista
10718: keuteen saada varsinaisen palkkauksen lisäksi       muodollisesti epäpätevien opettajien toimesta.
10719: ns. demonstraatiolisää. Valtion oppikouluista       Yksityisoppikouluissa pätevien opettajien va-
10720: on vain normaalilyseoiden fysiikan ja kemian        jaus on jonkin verran pienempi. Pätevien opet-
10721: opettajille suoritettu erillinen palkkio luokka-    tajavoimien huomattava vajaus nimenomaan
10722: tuntien ulkopuolella suoritettavasta demonstraa-    fysiikan ja kemian opetuksen kohdalla johtuu
10723: tio-opetuksen valmistelusta. Fysiikan ja kemian     monista tekijöistä. Yhtenä syynä vajauksen
10724: opettaja on ennen vuoden 1970 opetusalan            muodostumiseen on ollut puute opettajaharjoit-
10725: palkkaratkaisua saanut erillisen palkkion puo-      telupaikoista. Vajauksen syntymiseen on myös
10726: lesta luokkatuntiensa määrästä. Joissakin yksi-     merkittävästi vaikuttanut fyysikkojen ja kemis-
10727: tyisoppikouluissa on maksettu fysiikan ja ke-       tien hyvät sijoittumismahdollisuudet teollisuu-
10728: mian opettajille vastaavaa demonstraatiolisää.      teen ja muille elinkeinoelämän aloille sekä sai-
10729: Lisän suuruus vaihtelee 10-50 prosenttiin näi-      raaloihin.
10730: den aineiden luokkatuntien yhteisestä tuntimää-        Hallituksen mielestä valtion ja yksityisten
10731: rästä. Tätä ei ole katsottu valtionapuun oikeut-    oppilaitosten ei tulisi ryhtyä kilpailemaan ta-
10732: tavaksi palkkaukseksi, mutta sitä ei myöskään       louselämän kanssa matemaattisen koulutuksen
10733: ole katsottu sellaiseksi ylipalkaksi, mikä vähen-   saaneesta henkilökunnasta. Fysiikan ja kemian
10734: täisi yksityisoppikoululle myönnettävää valtion-    opetuksessa ilmenevää vajausta pätevistä opet·
10735: apua.                                               tajista tulisi pyrkiä poistamaan muilla keinoilla.
10736:    Valtion vuoden 1970 virkamiespalkkaratkai-       Opettajaharjoittelupaikkojen osalta on jo saatu
10737: suun liittyen valtioneuvosto teki 7 päivänä hei-    aikaan lisäystä. Tällä hetkellä auskultantteja on
10738: näkuuta 1970 periaatepäätöksen valtion oppi-        noin 190, kun heitä oli edellisenä lukuvuonna
10739: laitosten opettajien palkkauksen ja työvdvolli-     noin 150. Matemaattisten aineiden opettajan
10740: virkojen ja toimien kelpoisuusehtojen tarkista-    taisuudessakin kehittää edellä matmtun valtio-
10741: minen tulee esille koulunuudistuksen toteutta-     neuvoston periaatepäätöksen tarkoittaman koko-
10742: misen yhteydessä. Korkeakoululaitosta kehitet-     naispalkkausjärjestelmän periaatteiden mukai-
10743: täessä on myös kiinnitetty huomiota opiskelija-    sesti, jolloin virasta maksettava varsinainen
10744: paikkojen lisäämiseen luonnontieteissä.            palkkaus muodostaa muiden virkamiesten
10745:    Matemaattisten aineiden opettajien palkkauk-    tapaan pääasiallisen osan opettajan ansiosta.
10746: sen osalta hallituksen tavoitteena on, että säi-   Samalla olisi palkkausperusteita kehitettävä
10747: lytetään oikeat palkkaussuhtectt oppikoulujen      siten, että myös opettajien kohdalla palkkauk-
10748: eri opettajaryhmien välillä. Aikaisemmin käy-      sessa noudatetaan valtion ja vastaavissa valtion-
10749: tös&ii oll~ista ~tityökorvau1ijärjestelmistä on    apua saavissa laitoksissa samoja perusteita.
10750: todettu aiheutuneen siinä määrin epäkohtia,        Opettajia edustavat jltrjestöt ovat tiettävästi
10751: että ~tt!ljien palkkausjärjestelmää tulisi vas-     myös hyväksyneet edellä mainitut periaatteet.
10752:      Helllingissä 8 päivänä !llaali•kuuta 1971.
10753: 
10754:                                                                   Opetusminineri Jaakko Itälä.
10755:                                                                                                    5
10756: 
10757: 
10758: 
10759: 
10760:                       T i 11 R i k s d a g en s He r r. Ta 1n1 a n.
10761: 
10762:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gång tili totallönesystem räknat frln 1. 9. 1970
10763: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       vid avlöningen av läroverkslärarna så, att
10764: av den 9 februari 1971, vi1ken kom veder-           särskild ersättnlng för arbete utom klass såvitt
10765: börande medlem av statsrådet tillhanda den 10       möjligt frångioks. Växlingarna inom lärover-
10766: samma minåd, för avgivande av svat översänt         kens olika lärargruppers undervisning i fråga
10767: avskrift av följande av riksdagsman Juhani          om förberedelse för undervisningen, granskning
10768: Orrenmaa ställda spörsmål:                          av prov och övningar och i annan arbetsgrupp
10769:                                                     utom klass beaktades genom gradering av lä-
10770:             "Är Regeringen medveten om de           rarnas undervisningsskyldighet.           ·
10771:          missförhållanden med avseende på              Förberedelser för demonstrationsprogram i
10772:          lönen, som medverkar tili bristen på       normallyceer, där även nya lärare får auskul-
10773:          lärare i matematiska ämnen, särskilt be-   tera, ansågs dock medföra så mycket extra ar-
10774:          träffande det s.k. demonstrationstiliäg-   bete, att det alltjämt var skäl att erlägga
10775:          get, och om så är fallet,                  särskilt tillägg tili lärare i fysik och kemi. De
10776:             har Regeringen vidtagit eller ärnar     får numera för sådant arbete för vartdera äm-
10777:          den vidtaga åtgärder för avhjälpande       net som hör tili deras undervisningsskyldighet
10778:          av dessa missförhållanden?"                räkna sig tili godo en veckotimme per klass där
10779:                                                     de undervisar.
10780:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I statens läroverk handhas för närvarande
10781: samt anföra följande:                               omkring 50 procent av timmarna i fysik och
10782:     I spörsmålet har fästs uppmärksamhet vid        kemi av lärare som icke är formellt kompe-
10783: läroverkens matematiklärares rätt att utöver        tenta. I de privata läroverken är underskottet
10784: den ordinarie avlöningen erhålla s.k. demon-        på kompetenta lärare något mindre. Den av-
10785: strationstiliägg. I statens Iäroverk har endast     sevärda bristen på kompetenta lärarkrafter,
10786: tili lärarna i fysik och kemi vid normallyceerna    .särskilt i fråga om undervisningen i fysik och
10787: erlagts särskilt arvode för förberedelser utom      kemi, beror på många faktorer. En orsak till
10788: klasstimmarna för demonstrationsundervisning.       att underskott uppkommit har varit bristen på
10789: Lärare i fysik och kemi erhöll före 1970 års        auskultantplatser. Tili uppkomsten av brist har
10790: lönebeslut      angående    undervisningsområdet    också avsevärt inverkat fysikernas och kernis-
10791: särskilt arvode för hälften av antalet av sina      ternas goda möjligheter att bli placerade i in-
10792: klasstimmar. I en del privata läroverk har tili     dustrin och andra områden av näringslivet samt
10793: Iärare i fysik och kemi erlagts motsvarande         sjukhusen.
10794: demonstrationstiliägg. Tiliäggets storlek växlar       Enligt regeringens åsikt borde staten och
10795: från 10-50 procent av det sammanlagda anta-         privata Iäroanstalter icke börja konkurrera med
10796: let klasstimmar i dessa ämnen. Detta har ioke       näringslivet om personai med matematisk ut-
10797: betraktats såsom tili statsunderstöd berättigan-    bildning. Underskottet på kompetenta lärare i
10798: de avlöning, men icke heller såsom sådan över-      fysik och kemi borde avhjälpas genom andra
10799: betalning, som skulle minska statsunderstödet       medel. I fråga om auskultantplatser har ök-
10800: åt privatskolan.                                    ning redan åstadkommits. I detta nu är anta-
10801:     Statsrådet fattade i anslutning tili 1970 års   let auskultanter omkring 190 mot 150 senaste
10802: tjänstemannalönebeslut den 7 juli 1970 prin-        läsår. Justering av kompetensvillkoren för lä-
10803: cipbeslut om justering av lärarnas vid statens      rartjänster och -befattniligar i de matematiska
10804: läroanstalter avlöning och arbetsskyldighet.        ämnena tas upp i samband med skolreformens
10805: Med stöd av sagcla principbeslut skedde över-       förverkligande. Vid utvecklandet av högskole-
10806: 248/71
10807: 6
10808: 
10809: väsendet har även fästs uppmärksamhet på          perna för det i statsrådets nämnda prmclp-
10810: ökande av antalet platser för studerande i na-    beslut avsedda totallönesystemet, varvid den
10811: turvetenskaperna.                                 egentliga avlöningen i tjänst utgör den huvud-
10812:    I fråga om avlöningen av lärare i de mate-     sakliga delen av lärarens inkomst, liksom för
10813: matiska ämnena har regeringen såsom mål, att      andra tjänstemän. Samtidigt borde avlönings-
10814: riktiga avlöningsförhållanden mellan läro-        grunderna utvecklas så, att även i fråga om
10815: verkens olika lärargrupper bibehålles. De tidi-   lärare samma grunder tillämpas som i statens
10816: gare tillämpade systemen med ersättning för       läroanstalter och läroanstalter som erhåller
10817: hemarbete har konstaterats leda tili . så stora   siatsunderstöd. De organisationer som företrä-
10818: missförhållanden, att lärarnas avlöningssystem    der lärarna har veterligen också godkänt ovan-
10819: även framdeles borde utvecklas enligt princi-.    nämnda principer.
10820:      Helsingfors den 8mars 1971.
10821: 
10822:                                                           Undervisningsminister Jaakko Itälä.
10823: Kirj. ksm. n:o 16.
10824: 
10825: 
10826: 
10827: 
10828:                                   Männistö ym.: Sotilasavustuslain tulkinnasta.
10829: 
10830: 
10831: 
10832:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10833: 
10834:    Maaliskuun 8 päivänä 1968 antoi hallitus          kauttamaan sotilasavustuksen toistaiseksi, kos-
10835: esityksen eduskunnalle laiksi sotilasavustuslain     ka, asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan
10836: muuttamisesta. Esityksen perusteluissa sanot-        hakijoilla on talletuksia 2 554 markkaa. Ennen
10837: tiin mm. seuraavaa:                                  lautakunnan päätöstä on sotilasavustuksen saa-
10838:     "Käytännössä saadut kokemukset ovat osoit-       jalle varattava tilaisuus husunnon antamiseen.
10839: taneet, että 22 päivänä heinäkuuta 1948 an-             Asevelvollisen A. P:n ja hänen vaimonsa lau-
10840: nettu sotilasavustuslaki ( 566/48), jota on osit-    sunnossa sanotaan näin: "Ilmoitamme täten
10841: tain muutettu 25 päivänä huhtikuuta 1958             teille, että ne säästöt, jotka olemme saaneet
10842: annetulla lailla (17 5/5 8 ) , ei anna jokaisessa    säästettyä tilillemme ovat pohjarahana oman
10843: tapauksessa riittäviä mahdollisuuksia vakinai-       kodin hankkimista varten".
10844: sessa palveluksessa olevien asevelvollisten             7 päivänä tammikuuta 1971 sosiaalilauta-
10845: omaisten huollon järjestämiseen tyydyttävällä        kunta päätti sosiaalitarkkaaja R:n esityksestä
10846: tavalla. Lisäksi on tämän lain eräiden sään-         maksaa edelleen 1. 1. 1971 lukien hakijoille
10847: nösten soveltamisessa ilmennyt tulkinta,erimie-      tarkistetun määräisen sotilasavustuksen kuu-
10848: lisyyksiä, mistä on aiheutunut ristiriitaa lakia     kausittain suoritettavaksi, vaikka lautakunta oli
10849: soveltavien viranomaisten välille. Hallitus on       tietoinen siitä, että sotilasavustuslain 11 § :n
10850: tämän vuoksi katsonut tarpeelliseksi antaa kä-       perusteella lääninhallitus voi kieltäytyä sitä vaJ-
10851: sillä olevan esityksen sotilasavustuslain muuttar-   tion varoista korvaamasta.
10852: miseksi siten, että mainitut epäkohdat voitai-          Nykyisin oman asunnon saaminen edellyttää
10853: siin vastaisuudessa välttää".                        sitä, että asianomaiset asunnon tarvitsijat sääs-
10854:    Hallituksen esityksen perusteella uusittu so-     tävät etukäteen pankkiin rahaa, koska ne muu-
10855: tilasavustuslaki tuli voimaan 1 päivänä tammi-       toin eivät anna asunnon ja kodin hankinnoissa
10856: kuuta 1969. ( 658/68).                               tarvittavia luottoja. Lääninhallituksen ahtaan
10857:     Käytännön toiminnassa ei kuitenkaan ole          tulkinnan mukaan nuorten parien on käytet-
10858: vieläkään päästy sellaiseen lain soveltamiseen,      tävä kodin perustamiseen varatut pienet sääs-
10859: että asevelvollisten omaisten huolto olisi voitu     töt perheen elämiseen sinä aikana kun pää-
10860: järjestää tyydyttävällä tavalla. Kun jonkun kun-     mies on asevelvollisuuttansa suorittamassa. Jos
10861: nan sosiaalilautakunta on pyrkinyt huollon ase-      tämän jälkeen vielä sisua riittää, niin asevel-
10862: velvollisen omaisille tyydyttävästi järjestämään     vollinen joutuu vapaaksi päästyään aloittamaan
10863: on lääninhallituksen portaassa se estetty liian      säästämisensä uudelleen ja haaveet oman kodin
10864: ahtaalla sotilasavustuslain tulkinnalla. Ristirii-   aikaansaamisesta siirtyvät pitkälle tulevaisuu-
10865: toja syntyy lakia soveltavien valtion ja kun-        teen. Näin ahtaasti tulkitaan lakia, vaikka hal-
10866: nan viranomaisten välille. Eräänä esimerkkinä        litus perusteluissaan on luvannut lain muutok-
10867: lain tulkinnasta tapaus:                             sella antaa täytäntöönpanoviranomaisille mah-
10868:     N. kunnan sosiaalilautakunta on kokoukses-       dollisuuden asevelvollisten omaisten huollon
10869: saan 4/11 1970 myöntänyt asevelvollisuuttansa        järjestämiseen tyydyttävällä tavalla.
10870: suorittamassa olevan A. P:n vaimolle ja ala-            Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10871: ikäiselle lapselle sotilasavustuksen. H. läänin-     §: n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
10872: hallitus on päätöksellä n:o 380/V 21 päivänä         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10873: joulukuuta 1970 kehoittanut lautakuntaa lak-         seuraavan kysymyksen:
10874: 273/71
10875: 2
10876: 
10877:          Onko Hallitus tietoinen sotilasavus-          mitä Hallitus aikoo tehdä asevelvol-
10878:      tuslain toimeenpanon tarkastusviran-           listen omaisten huollon saattamiseksi
10879:      omaisten liian ahtaasta lain tulkinnas-        tyydyttävälle kannalle?
10880:      ta., ja
10881:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1971.
10882: 
10883:        Lauha Männistö.              Aulis Juvela.             Ensio Laine.
10884:                                                                                                     3
10885: 
10886: 
10887: 
10888: 
10889:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
10890: 
10891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       avustusta ja vuonna 1969 niitä oli 7 070. Avus-
10892: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herr111 Puhe-      tusten keskimääräinen suuruus oli vuonna 1968
10893: mies, olette 9 päivänä helmikuuta 1971 päi-         noin 820 markkoo ja vuonna 1969 noin 1 012
10894: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       markkaa. Avustusten lukumäärä ja keskimää-
10895: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        räinen suuruus vuonna 1970 ei ole vielä tie-
10896: kansanedustaja Männistön ym. näin kuuluvasta        dossa.
10897: kirjallisesta kysymyksestä n:o 16:                      Mainitut luvut osoittavat, että käytäntö soti-
10898:                                                     lasavustuksista päätettäessä on ollut avustuksen
10899:           "Onko H111llitus tietoinen sotilasavus-   saajille lain muutoksen jälkeen edullisempi kuin
10900:        tuslain toimeenpanon tarkastusviran-         ennen sitä. Luvuista ilmenee myös, että vahvis-
10901:        omaisten liian ahtaasta lain tulkinnas-      tettuja perusteita yleensä on noudatettu. Jos-
10902:        ta, ja                                       sain määrin saattaa epätasaisuutta kuitenkin
10903:           mitä Hallitus aikoo tehdä asevelvol-      ilmetä eri läänien kesken.
10904:        listen omaisten huollon saattamiseksi            Annettujen ohjeiden mukaan sotilasavustus-
10905:        tyydyttävälle kannalle?"                     asiaa ratkaistaessa ei tulisi ottoo huomioon
10906:                                                     kohtuullisen suuruista säästöä, jos säästöllä on
10907:                                                     pyritty johonkin sellaiseen tarkoin määrättyyn
10908:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja lain kannalta hyväksyttävään tavoitteeseen
10909: vasti seuraavaa:                                    kuten oman asunnon hankkimiseen tai opinto-
10910:    Sosiaali- ja terveysministeriö on aikanaan       llllinan korkojen maksamiseen. Ehtona on että
10911: vahvistanut sotil111savustuslain muuttamisesta 5    tavoite voidaan osoittaa uskottavaksi.
10912: päivänä joulukuuta 1968 annetun lain ( 658/             Lääninhallituksen päätökseen, jolla kunnalta
10913: 68) edellyttämät yleiset perusteet sotilasavus-     on evätty korvaus suoritetusta sotilasavustuk-
10914: tuksen suuruuden määrittelemistä varten. Sen        sesta, sillä on oikeus hakea muutosta sosialllli-
10915: jälkeen kun sanottu laki tuli voimaan 1 päi-        hallitukselta. Valituksen johdosta voidaan mah-
10916: vänä tammikuuta 1969 on myönnettyjen soti-          dollinen liian ahdas tulkinta oikaista. Sosiaali-
10917: lasavustusten lukumäärä ja keskimääräinen suu-      hl!lllituksen tarkastaja on myös kunnissa suori-
10918: ruus selvästi noussut. Kun sotilasavustuksiin       tetuissa tarkastuksissa sekä neuvotteluissa lää-
10919: käytettiin vuonna 1968 noin 6.7 miljoonoo           ninhallituksen esittelijöiden kanssa ohjannut
10920: markkaa, tarvittiin niihin vuonna 1969 noin         käytäntöä sotilasavustusasioissa mahdollisim-
10921: 8.5 ja vuonna 1970 noin 10.5 miljoonaa mark-        man yhdenmukaiseksi ja lain tarkoitusta VlliS-
10922: kaa. Vuonna 1968 myönnettiin yhteensä 6 413         taavaksi.
10923:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1971.
10924: 
10925:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
10926: 4
10927: 
10928: 
10929: 
10930: 
10931:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a lm a n.
10932: 
10933:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sammanlagt 6 413 understöd och år 1969 var
10934: a,nger har Ni, Herr Talman, med Eder                deras antal 7 070. Understödens storlek var
10935: skrivelse av den 9 februari 1971 till veder-        år 1968 i medeltal omkring 820 mark och
10936: börande medlem av statsrådet för avgivande          år 1969 omkring 1 012 mark. Understödens
10937: av svar översänt avskrift av följande av riks-      antal och storlek år 1970 är icke ännu känt.
10938: dagsman Männistö m.fl. ställda spörsmål nr 16:         Nämnda, siffror visar, att praxis vid be-
10939:                                                     viljande av militärunderstöd varit fördelaktigare
10940:           "Är Regeringen medveten om att            för understödstagarna efter lagändringen än
10941:        militärunderstödslagens    verkställighet    tidigare. Av siffrorna framgår också, att de
10942:        toikas alltför snävt a,v kontrollmyndig-     fastställda grunderna i allmänhet följts.
10943:        heterna, och                                 Ojämnhet kan dock i viss mån förekomma
10944:           vad ämnar Regeringen göra för att         mellan de olika, länen.
10945:        försörjningen av värnpliktigas anhöriga         Enligt meddelade föreskrifter borde vid
10946:        skall ordnas på ett mer tillfredställande    avgörande av militärunderstödsärende icke
10947:        sätt?"                                       beaktas besparingar till skäligt belopp, om man
10948:                                                     genom sparandet eftersträvat något sådant
10949:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       noggl'ant angiv,et, från lagens synpunkt god-
10950: samt anföra följa,nde:                              tagbart mål, som anska,Hning av egen bostad
10951:    Social- och hälsovårdsministeriet fastställde    eller betalning av räntor på studielån. Villkor
10952: på sin tid de i lagen den 5 december 1968           är, att målet kan göras troligt.
10953: om ändring av militärunderstödslagen ( 658/            Länsstyrelses beslut, varigenom kommun
10954: 68) förutsatta allmänna grunderna för               förvägrats ersättning för erlagt militärunder-
10955: bestämmande av militärunderstödets storlek.         stöd, kan öve11klagas hos socialstyrelsen.
10956: Efter det att sagda lag trädde i kraft den 1        Eventuell alltför snäv tolkning kan rätuas på
10957: ja,nuari 1969 har antalet beviljade militärunder-   grund av besvär. Socialstyrelsens inspektör
10958: stöd och deras medelbelopp stigit betydligt.        ha,r även vid inspektioner i kommunerna och
10959: Medan till militärunderstöd år 1968 användes        vid överläggningar med länsstyrelsens föredra-
10960: omkring 6,7 miljoner mark, erfordrades för          gande dirigerat praxis i socialhjälpsärenden
10961: dem år 1969 omkring 8,5 och år 1970 omkring         mot så stor enhetlighet ooh överensstämmelse
10962: 10,5 miljoner mark. Ar 1968 beviljades              med lagens syfte som möjligt.
10963:      Helsingfors den 8 mars 1971.
10964: 
10965:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen.
10966: Skrift. spm. nr 17.
10967: 
10968: 
10969: 
10970: 
10971:                                   Ehrnrooth: Om den verksamhet representanter för Syd-Vietnams
10972:                                      interimistiska revolutionsregering bedriver i Finland.
10973: 
10974: 
10975:                            1' i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
10976: 
10977:    Senaste vår öppnade "Syd-Vietnams in-             i likhet med det föregående här nämnda an-
10978: teumistiska revolutionsregering" i Helsingfors       förandet, utgjorde ett grovt och naturligtvis
10979: en informationsbyrå. I dess ledning ställdes         ensidigt angrepp mot Amerikas Förenta Stater
10980: herr Tran Van Hue, som enligt vad utrikes-           och dess åtgärder för att förhindra kommunis-
10981: niinister Leskinen den 9 juni 1970 ineddelade i      terna att störta den lagliga regeringen i Syd-
10982: svaret ·på en muntlig riksdagsfråga, hade be-        Vietnam.                               · · ·
10983: viljats tre månaders uppehållstillstånd i vårt          Ingen finländsk journalist med tillstånd att i
10984: land. av. ambassaden i Moskva..              ..      den egenskapen vistas i främmande land ·har,
10985:    Utrikesministern har i riksdagen också an-        såsom regeringen vet, rätt att bedriva politisk
10986: fört, ati: herr Van Hue under uppehållet i           propaganda vid möten i uppehållslandet. Den
10987: Finland betraktas såsom utländsk tidningsman         politiska aktivitet .berr Van Hue målmedvetet
10988: utan Officidl ställning. Det förutsattes, sade       utövat i vårt land står i bjärt strid med vår
10989: utrikesministem, att herr Van Hue i vårt land        neutralitetspolitik. Regeringen kari blunda för
10990: observerar samma rättigheter och skyldigheter,       detta faktum, med det kari in'te ul}dgå att
10991: vilka gäller varje finländsk journalist utomlands.   inverka på trovärdigheten av ·den officiellit ut-
10992: Något undantag· hade inte gjorts i herr Van          rikespolitiken. Med utrikesministems spörsmåls-
10993: Hues fall, tillade minister Leskinen.                svar i minnet förundrar man sig· över den
10994:    Utrike8ministems försäkran beträffande den        passivitet han och regeringen visat inför den
10995: stattls herr Van Hue åtnjuter under sitt uppe-       roll en med turistvisum försedd person foft-
10996: håll i Fiiilimd, vilket för övrigt ser ut att ut~    gående tillåts spela i landet. ·
10997: sträcka sig mycket långt över de tre månader            Hänvisande tili det ovan anförda framställer
10998: honom ursprungligen hade beviljats, kommer           jag med stöd av riksdagsordningens 37 § 1
10999: i märklig dager inför den aktivitet herr Van         mom. följande spörsmål för besvarande ·av
11000: Hue här energiskt bedriver. Bland annat har          vederbörande medlem av statsrådet:
11001: han den 5 december senaste år uppträtt vid
11002: det kampmöte, som den s.k. fredsmarschens                      Är Regeringen medveten om den
11003: arrangörer, en grupp vänsterradikaler, hade                 verksamhet representanten för Syd-Viet-
11004: anordnat i Mässhallen i Helsingfors. Detta                  nams s.k. interimistiska revolutionsrege-
11005: framträdande har varken varit hans första ellet             ring bedriver i vårt land i strid med
11006: sista politiska propagandainsats här i landet.              villkoren för det uppehållstillstånd
11007: Sålunda har han senast i går, den 7 februari,               honom beviljats, och om så är fallet, .
11008: enligt tidningsreferat från ett .möte, som de                  har Regeringen för avsikt att i. bråd-
11009: s.k. fredskämparna hade anordnat i Gamla                    skande ordning tillse, att denna med
11010: Studenthuset i Helsingfors, hållit ett tai, som             den officiella utrikespolitiska linjen
11011:                                                             oförenliga verksamhet upphör?"
11012:      Helsingfors den 8 februari 1971.
11013: 
11014:                                         Georg C. Ehrnrooth.
11015: 
11016: 
11017: 
11018: 
11019: 245/71
11020: 2
11021: 
11022: Kirj. ksm. n:o 17.                                                                        ···· Sutimtiz'nbs.
11023: 
11024: 
11025: 
11026: 
11027:                                   Ehrnrooth: Etelä-Vietnamin väliaikaisen vallankumoushallituksen
11028:                                      edustajan toiminnasta Suomessa.
11029: 
11030: 
11031:                         EduskuiniaR· Herra                Puhemiehelle.··                  ~· 't'      .·,;. :: •• • -·   <
11032: 
11033: 
11034:                                                                                                     :·:: · .. :;· ;;_: ··-
11035: 
11036:   ':Viime· ~eväSinä ·"EteläNietnamih väliaikainen     heen; joka samoin kuin edellinen tii5Sif 'inainlt::
11037: vallan.kumoushallitus" avasi · tiedonantotoimis-      tu ·esitys, oli· karkea ja tietenkiit ykSipuollnen
11038: tOn. Helsingissä. Sen johtoon asetettiin herra        hyökkäys Amerikan Yhdysvaltoja · 'vaståan · ja
11039: Tran V.an Hue, jolle ulkoministeri ·Leskisen          tämän · valtion toimenpiteitä ·· kohtaan; joiden
11040: suulliseen eduskuntakyselyyn 9 päivänä kesä-          tarkoituksena on est~a kommuriisteja kaata:.
11041: kuuta 1970 antaman vastauksen mukaan Mos-             masta Etelä-Vietnamin laillista hallitusta. .
11042: köVan suurlähetystö oli myöntänyt kolmen ·kuu-          · Kenelläkään suomalaisena .sanatriålclrtlmie-
11043: kauden oleskeluluvan maassamme.                 .     hellä, jolla siinä ominåisuudessa: on' hipa oles~
11044:      Ulkoministeri on eduskunnassa· sanonut           kellä ·vieraasSa maassa,·· ei 'ole;· bten. 'hallittis
11045: myös, että herra Van Hue'ta ·pidetään hiine11         tietää, oikel.ttta haijOittaa poliittista:· piopagan:.
11046: Suomessa · oleskellessaan ulkomaiseha sanoma-         daa ·oleskelumaassa pidettävi5Sä ·kokotiksisså;' Se
11047: lehtimiehenä, jolla ei ole virallista asemaa.         poliittihen ·toiminta, jota herra Van ·uu:e niåä-
11048: Edellytettiin, . ulkomini,steri sanoi, että . herra   rätietoise.sti maassamme harjoittaa,' on· räikeästi
11049: Va:n· Hue'lla on samltt;i:>ikeudet ja velvollis\ro-   Pt1olueettomuuspolitiikkamme vamim.. ·Halli-
11050: det kuin jokaisella suomalaisella· sanomalehti-       tus voi ummistaa · silmänsä tältä i tOshtsiatta,
11051: miehellä ulkomailla. Mitään poikkeusta ·d herra       mutta se ei voi olla vaikuttamattil 'virallisen
11052: Van Hue'n tapauksessa ollut ·tehty, ministeri         ulkopolitiikan uskottawuteen. · Uikoinihist~in
11053: Leskinen lisäsL        ·          ·        · ·        kyselyyn antama vastaus .m:idessä·'on· ihm~tel­
11054:    · Ulkoministerin herra Van Hue'n Suomessa          tävä sitä passiivisuutta, jota häri ja lmilitus Oti
11055: oloaikanaan, mikä muuten näyttää jatkuvan             osoittanut sitä osaa kohtaan, jota turistiviisu-
11056: paljon yli hiiden kolmen· kuukauden, jotka hti-       milla varustetun henkilön jatkuVasti anp.etaan
11057: nelle alunperin· oli myönnetty, nauttimaa · ase-      maassa esittää;        ·                  ·.
11058: maa koskevt}_ vakuutus joutu\1 .outoon valoon             Yllä- esitett1)'n viitaten esitän·'valtiapäiväjär-
11059: ~kasteltaessa sitä toimintaa, jota herra Van          jestykseri 37 §:n 1 momentin ncijrula· "\faltio~
11060: Ij,re täällä tarmokkaasti harjoittaa. Muun muas·      neuvoston ·asianomaisen ··jäsenen vastattavaksi
11061: &a hän on ~ päivänä joulukuuta viime vuonna           seuraavan ,kysymyksen:               ..      .
11062: ~tynyt siinä taistelukokouksessa, jonka nk.
11063: rauhanmarssin järjestäjät, ryhmä vasemmisto-                     Onko Hallitus tietoinen siitä toimin-
11064: radikaaleja, oli järjestänyt Helsingin Messuhal-              nasta; jota. Etelä-Vietnamin 't)k. väli~­
11065: liil1. Tämä .esiintyminen ei Qle ollut sen parem-             kaisen vallankumoushal1ituks~ .edUstaja
11066: min · hänen ensinunäinen kuin viimeinenkään                   harjoittaa maassamme vastoin häpell~
11067: poliittinen propagandapanoksensa tässä maassa.                myönnetyn oleskeluluvan ehtOja, ·ta· jos
11068: Niinpä hän viimeksi eilen, 7. helmikuuta, eräs-               on,                       ..
11069:  tä nk. rauhanpuolustajien Vanhassa Ylioppilas-                  aikooko Hallitus kiireellise-sti' huoleh-
11070:  talossa Helsingissä pitämää kokousta koskevan                tia siitä, että tämä virallisen ulkopoliit-
11071: sanomalehtiselostuksen mukaan oli pitänyt pu-                 tisen linjan vastainen toiminta lakkaa?
11072:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1971.
11073: 
11074:                                          Georg C. Ehrnrooth.
11075:                                        Eduskunnan ·Herra                         Puhemiehelle.
11076: 
11077:  .· Valtiopäiväjärjestyksert J7 s~n 1 -~ntissa                               net · on ·muiden .ulkomaisten . kirjeenvaihtajien
11078: mainitussa: tHkoirukse&sa . on •kansanedustaja                               tapaan · merkitty .. ulkoasiainministeriöä ~anotna­
11079: Georg: C. ~Ehrnrooth e_sittiinyt Hal~tiJksen· asi~                           lehtiasiaintoimiston · -pitämään ulkomåankirjeel\-
11080: attOinirisen 'iisenen va-stattavaksi seuraavan 'ky-                          vaihtajien luetteloon. Herra Van Huelle on
11081: symyk$enr• ·                                                ··               ulkoasiainministeriön taholta . kerrottu, että
11082:   .   :    ·' •.   ::. ..                                        .   .       Suomessa noudatetun käytännön. mukaisesti
11083:           . ·. , . ,·!'Onko Hallitus tietoinen siitä toimin~                 ulkomaalaisten ·lehtimiesten_ tulee pidättyä po-
11084:            · ·nam, iota Etelä-Vietnamin nk. :väliai.-                        liittisesta    toiminnasta;    Sisäasiainministeriö,
11085:                     kaise.n v.allankumoushitllituksen edustaja               jonka· tohnipiirlhi kttt11uu ulkotmirui kansalais-
11086:               .. ruirjo#Ua •· maasmnme · vastoin hänelle                     ten ole5kelUlupien myöntäminen, on myöntä-
11087:                ::m.yö:nnetyil oleskeluluvan ehtoja, ja jos                   nyt herra Van Huelle oleskeluluvai:r L 8. 1970
11088:  ..           .·..on; .        .   .   · .    ·   •·    -                .   alkaen ·yhdekSi·. vuodeksi.,. Ulkoasiainministe-
11089:                    . : . aikooko ·Hallitus. kiireellisesti ·huoleh·          riölle ei ole tullut ilmoitusta mistään sellaisesta,
11090:       . :. m siitä, että tiimä virallisen ulkopollit-                        joka aiheuttaisi toitrienpiteitä herra Van Huen
11091:            .. · · .tisea.linjan ·vastainen toiminta lakkaa?'.'               kirjeenvaihtaja-aseman tarkistamiseen. ·Ministe-
11092:                                                                              riö seuraa edell~n tilannetta ja lähtee siitä,
11093:  · .V~s~~e~S. .ky~ytiJ.yk~en esi~ ~unr1i9ii:t~en                             että herra Van Hue antamansa vakuutuksen
11094: M:u,~avap: .•                 .                                              mukaan toimii ulkolaisille kirjeenvaihtajille ase-
11095:    Herra:··Van Hue toimii Suomessa lehtimie-                                 tettujen toimintaedellytysten puitteissa. Herra
11096: henä ·edU!itaen Etelä-Vietn:an1in ·väliaikaisen vai;.                        Van Huen kanssa on myös viime aikoina kes-
11097: lankumoushaltituksen · tiedotustoimistoa 'ja •· hi~                          kusteltu ··tässä mielessä.      ·
11098: 
11099:               Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1971.
11100: 
11101:                                                                                       Ulkoasiainministeri Väinö Leskinen.
11102: 4
11103: 
11104: 
11105: 
11106: 
11107:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11108: 
11109:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        byrå. Han är i likhet med andra utländska. kor-
11110: anger har riksdagsman Georg C. Ehrnrooth            respondenter införd i den förteckning. över ut-
11111: tili vederbörande medlem av Statsrådet för. av-     ländska korrespondenter, som. utrik~ministe­
11112: givande av svar ställt följande spörsmål:           riets pressbyrå håller. Från utrikesministeriets
11113:                                                     sida har man framfört tili herr Van ·Hue .att
11114:           "Är Regeringen medveten om den            enligt den i Finland följda praktiken utländska
11115:        verksamhet representanten för Syd-Viet-      korrespondenter bör avhålla sig från politisk
11116:        nams s.k. interimistiska revolutionsrege·    verksamhet. Inrikesministeriet, tili : vilkens
11117:        ring bedriver i vårt land i strid med        verksamhetsområde hör beviljande av ·vistelse-
11118:        villkoren för det uppehållstillstånd         tilistånd åt utlänningar, har beviljat herrr Van
11119:        honom beviljllts~ och om så är fallet,       Hue vistelsetillstånd från och med 1.:8. 1970
11120:           har Regeringen · för avsikt att i bråd-   för ett år framåt. Utrikesminlsteriet har inte
11121:        skande ordning tillse, att denna med         fått något meddelande om något sådant, som
11122:        den officiella utrikespolitiska linjen       skulle förorsaka åtgärder angående. precisering
11123:        oförenliga verksamhet upphör?                av herr Van Hues ställning som.karrespondent.
11124:                                                     Ministeriet följer fortsättningsvis med situatio-
11125:    Som svar på spörsmålet får jag anföra föl-       nen och utgår från; att herr Van Hue enligt
11126: jande:                                              den av honom avgivna försäkran agerar inom
11127:    Herr Van Hue är verksam i Fhlland som            ramen av de verksa,mhetsförutsättningar . som
11128: journalist .och representerar Syd-Vietnams in-      gäller udändska korrespondenter. Saken har
11129: terimistiska revolutionsregerings informations-     nyligen diskuterats 01ed herr Van Hue.
11130:      Helsingfors den 5 mars 1971.
11131: 
11132:                                                   Ministern för utrikesärendena Väilzö Leskinen.
11133: Kirj. ksm. n:o 18.
11134: 
11135: 
11136:                                    Sinisalo ym.: Kauppataseen vajauksen tasapainoittamisesta.
11137: 
11138: 
11139:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11140: 
11141:   Maamme kauppataseen vajaus viime vuo-              tasapainoiseen ulkomaankauppaan ei voida
11142: delta muodostui 1 389.1 milj. markaksi.              päästä työtätekevän väestön tulojen kasvua ra-
11143:   Erikoisen suureksi muodostui jo perinteisesti      joittamalla, mitä ns. kulutuskasvun rajoittami-
11144: voimakkaasti alijäämäisen maamme ja Länsi-           sen politiikka merkitsi ennen vuoden 1967 de-
11145: Saksan kaupan vajauksen vaikutus kauppatasee-        valvaatiota ja tulopolitiikka on merkinnyt sen
11146: seen. Länsi-Saksan tuonnin ja viennin luvut          jälkeen. Osoituksena siitä, mistä aiheutuu kaup-
11147: ovat viime vuosilta olleet Suomen ulkomaan-          pataseemme vajauksen kasvu, on se, että viime
11148: kauppatilaston mukaan seuraavat:                     vuoden tuonnin lisäyksestä raaka-aineiden ja
11149:                     milj. mk
11150:                                                      investointitavaroiden osuus oli 74 %.
11151:                 Vienti      Tuonti                      Emme voi pitää oikeana jälleen voimistu-
11152:                 Länsi-      Länsi-       Alijäämä    nutta pyrkimystä käyttää kauppatasetta perus-
11153:                Saksaan     Saksasta        (-)       teena monopolikapitalistien pyrkiessä voitto-
11154: 1962            422          795         -373        jensa lisäämiseen työtätekevän väestön kustan-
11155: 1963            442          695         -253        nuksella. Siksi pidämme välttämättömänä, että
11156: 1964            477          831         -354        hallitus ryhtyy toisensuuntaisiin toimenpitei-
11157: 1965            512          996         -484        siin. Nykytilanne pakottaa turvautumaan kan-
11158: 1966             535         942         -407        sainvälisten sopimusten poikkeussääntöihin, jot-
11159: 1967             448         927         -479        ka tekevät tilapäisesti mahdolliseksi tuonnin
11160: 1968             722       1 034         -312        määrällisen rajoittamisen. Rajoitustoimenpiteet
11161: 1969             836       1 410         -574        on kohdistettava sellaisiin artikkeleihin, jotka
11162: 1970           1 029.1     1 880.7       -851.6      ovat helposti korvattavissa kotimaisella tuotan-
11163:                                                      nolla tahi tuonnilla bilateraalisen kaupan maista
11164:    Saksan Liittotasavallan kanssa tapahtuva          ja vallitsevan tilanteen valossa erikoisesti tuottei-
11165: kauppa on aiheuttanut viime vuonna 61.2 pro-         siin joita tuodaan Länsi-Saksasta. Samaan ai-
11166: senHia kauppataseemme kokonaisvajauksesta.           kaan olisi lisättävä kauppaa ja taloudellista yh-
11167:    Näyttää ilmeiselle, että maamme ulkomaan-         teistyötä yleensä erikoisesti sosialististen mai-
11168: kaupassa toistuu se, mikä siinä tapahtui jo          den kanssa, jotka tarjoavat vakaat ja tasapai-
11169: vuoden 1957 devalvoinnin jälkeen. Silloinkin         noisen taloudellisen yhteistyön markkinat.
11170: kauppatase pysyi aktiivisena vain aivan lyhyen          Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
11171: aikaa. Kun vuoden 196 7 devalvaatio pantiin          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11172: toimeen ja sen jälkeen alettiin harjoittaa ns.       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11173: vakauttamispolitiikkaa, väitettiin sen tuovan        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11174: vakavuutta myös kauppataseeseen. Nyt voidaan
11175: nähdä, että ns. vakauttamisen nimissä työtä-                   Aikooko Hallitus ryhtyä hyväksi-
11176: tekeviltä vaaditut uhraukset ovat myös tältä                 käyttämään kansainvälisten sopimusten
11177: kohdin olleet koko kansantalouden kannalta                   poikkeussäännöksiä ja toteuttamaan
11178: hyödyttömiä.                                                 tuonnin rajoittamistoimenpiteitä mm.
11179:    Kauppataseen vajaus ei ole huonosti kasva-                Länsi-Saksan osalta ennätyksellisen suu-
11180: neen viennin, vaan valtavasti paisuvan tuonnin               ren kauppataseen vajauksen tasapainoit-
11181: aiheuttama. Viime vuodet ovat osoittaneet, että              tamiseksi?
11182:        Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1971.
11183: 
11184:                Taisto Sinisalo.                                   Ensio Laine.
11185:                Rainer Virtanen.                                   Heimo Rekonen.
11186: 253/71
11187: 2
11188: 
11189: 
11190: 
11191: 
11192:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11193: 
11194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          maan taloudelliseen kasvuun. Suoranaisen kulu.
11195: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedus-    tuskysynni:Ln osuus tuounistamme on verrattain
11196: tajat Taisto Sinisalo ym. 9 päivänä helmikuuta      pieni. Valmiita kulutustavaroita oli viime vuo-
11197: 1971 esittäneet Hallituksen asianomaisen jäse-      den tuounistamme käytössä olevan tavararyh-
11198: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             mäjaottelun mukaan 18.1 prosenttia edellisen
11199:                                                     vuoden prosenttiosuuden ollessa 19.2.
11200:           "Aikooko hallitus ryhtyä hyväksi-            Tuonnissamme yleensä, ja erityisesti tuon-
11201:        käyttämään kansainvälisten sopimusten        nissa Saksan Liittotasavallasta, olivat suurim-
11202:        poikkeussäännöksiä ja toteuttamaan           mat tavararyhmät mekaaniset koneet ja laitteet,
11203:        tuonnin rajoittamistoimenpiteitä mm.         rauta ja teräs sekä sähkökoneet ja -laitteet.
11204:        Länsi-Saksan osalta ennätyksellisen suu-     Nämä ovat tuotteita, jotka ovat välttämättömiä
11205:        ren kauppataseen vajauksen tasapainoit-      taloudelliselle kasvulle ja tuotantokoneiston
11206:        tamiseksi?"                                  laajentamiselle. Viime vuoden tilanteessa näi-
11207:                                                     den tavaroiden tuonti olisi joka tapauksessa
11208:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lisännyt kauppataseen alijäämää lyhyellä täh-
11209: vasti seuraavaa:                                    täyksellä olisipa ne tuotu mistä lähteestä ta-
11210:    Viime vuoden kauppataseen alijäämä muo-          hansa, sillä viBntiteollisuus toimi jo täydellä te-
11211: dostui tullihallituksen tilastojen mukaan 1 389     hollaan eikä siten olisi voinut tasapainottaa
11212: milj. markaksi, mikä jakaantui siten, että EEC-     kauppaa.
11213: maiden kanssa käyty kauppa osoitti 726 mil-            Noususuhdanteeseen liittyvien negatnv1sten
11214: joonan, idänkauppa 238 miljoonan, EFTA-mai-         ilmiöiden vaimentamiseksi ja tuontikysynnän
11215: den 135 miljoonan ja muiden maiden kanssa           rajoittamiseksi ryhdyttiin viime vuonna luoton-
11216: käyty kauppa 290 miljoonan markan alijää-           antoa rajoittaviin toimenpiteisiin ja lyhytaikai-
11217: mää. Ulkomaankauppamme oli siten vajauksel-         sen tuontiluotan käyttöön on ryhdytty sovelta-
11218: lista laajalla rintamalla, joskin on todettava,     maan määräyksiä, joiden tarkoituksena on tuon-
11219: että sosialististen maiden kanssa syntynyt va-      nin kasvun hillitseminen. Näiden toimenpitei-
11220: jaus on vai.n tilapäinen ilmiö kauppavaihdon        den odotetaan vaikuttavan täydellä tehollaan
11221: tasapainottuessa ajan mittaan bilateraalikaupan     vasta kuluvana vuonna.
11222: luonteen mukaisesti.                                   Kauppataseen vajauksellisuus ei sinänsä tul-
11223:    Kauppataseen suuri vajauksellisuus johtui        lut yllätyksenä, sillä Suomen olosuhteissa täl-
11224: tullihallituksen mukaan lähinnä siitä, että vien-   lainen ilmiö liittyy voimakkaaseen taloudelli-
11225: titeollisuus toimi lähellä kapasiteettiosa ylä-     seen kehitykseen. Vajaus oli tosi.n odottamatto-
11226: rajaa kun taas tuontikysyntä kasvoi entistä voi-    man suuri. Kauppataseen luvut eivät kuiten-
11227: makkaammin. Tuonnin lisäyksestä tuli teolli-        kaan ole ainoa perusta, jolta syntynyttä vajaus-
11228: suuden raaka-aineiden ja investointitavaroiden      tilannetta on arvosteltava. Maan ulkomaiseen
11229: osalle 74 %, eli suunnilleen sama kuin edelli-      maksuvalmiuteen vaikuttavat muut erät tasa-
11230: senäkin vuonna, mikä osoittaa, että tuootimme       painottivat vaihtotasetta merkittävästi. Kauppa-
11231: menee pääasiallisesti kotimaista ja vientikysyn-    taseen alijäämästä huolimatta maksutaseessa ja
11232: tää tyydyttävän teollisuustuotannon ylläpitämi-     valuuttavarannossa ei ainakaan tällä hetkellä il-
11233: seen. Tuotantommehan perustuu suurelta osalta       mene heikkoutta; valuuttavaranto lisääntyi
11234: ulkomaisille raaka-aineille, tuotantotarvikkeille   viime vuonna yli 500 milj. markalla.
11235: ja investointitavaroille, mikä liittyy kiinteästi      Tällä hetkellä on ennenaikaista ryhtyä en-
11236: pienen ja omilta resursseiltaan yksipuolisen        nustamaan minkälaiseksi kauppatase tulee muo-
11237:                                                                                                      3
11238: 
11239: dostomaan kuluvana vuonna. Joskaan hallituk-         Näissä selvityksissä otetaan huomioon kaikki
11240: sella ei ole tällä hetkellä aikomusta ryhtyä tuon-   mahdollisuudet, jotka Suomen noudattaman ei-
11241: tia rajoittaviin kauppapoliittisiin toimenpitei-     syrjivän kauppapolitiikan, kansainvälisten sitou-
11242: siin, se seuraa tarkoin tilanteen kehittymistä ja    mustemme tai kansainvälisen käytännön nojalla
11243: selvittää parhaillaan yhdessä Suomen Pankin          ovat käytettävissä maksutaseen turvaamiseksi.
11244: kanssa, millä tavoin tämän suuruusluokan ali-        Näin ollen tuontirajoituksia ei voida kohdistaa
11245: jäämän toistuminen voidaan tarvittaessa estää,       yksityiseen maahan.
11246:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1971.
11247: 
11248:                                                                        Ministeri Olavi J. Mattila.
11249: 4
11250: 
11251: 
11252: 
11253: 
11254:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11255: 
11256:   I det syfte 37 §, 1 mom. riksdagsordningen        vilket sammanhänger mtlmt med den ekono-
11257: anger, har riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl.       miska tillväxten i ett litet och beträffande sina
11258: den 9 februari 1971 till vederbörande medlem        egna resurser ensidigt utrustat land. Andelen
11259: av statsrådet ställt fö1jande spörsmål:             av den direkta konsumtionsefterfrågan i vår
11260:                                                     import är relativt liten. De färdiga konsum-
11261:           "Avser Regeringen skrida tili att ut-     tionsvarorna i vår import under senaste år
11262:        nyttja undantagsbestämmelserna i de in-      utgjorde enligt tillgängliga varugrupperingsupp-
11263:        ternationella avtalen och verkställa im-     gifter 18.1 procent, medan den procentuella
11264:        portbegränsande åtgärder för att balan-      andelen under det föregående året var 19 .2.
11265:        sera det bl. a. beträffande Väst-Tysk-       I vår import i allmänhet, och speciellt i vår
11266:        land rekordstora underskottet i handels-     import från Förbundsrepubliken Tyskland, ut-
11267:        balansen? ''                                 gjordes de största varugrupperna av mekaniska
11268:                                                     maskiner och apparater, järn och stål samt
11269:    Som svar på detta spörsmå1 anför jag vörd-       elektriska maskiner och apparater. Dessa är
11270: sammast fö1jande:                                   produkter, vilka är nödvändiga för den eko-
11271:                                                     nomiska tillväxten och utvidgningen av pro-
11272:    Senaste års underskott i handelsbalansen         duktionsmaskineriet. I den situation, som rådde
11273: uppgick enligt tullstyrelsens statistik tili 1389   senaste år skulle importen av dessa varor i
11274: milj. mark, som fördelade sig sålunda, att han-     varje fall ha ökat underskottet i handelsbalan-
11275: deln med EEC-länderna uppvisade ett under-          sen på kort sikt, om sedan importen av dem
11276: skott på 726 milj. mark, östhandeln 238 milj.,      skulle ha skett från viiken källa som helst,
11277: handeln med EFTA-länderna 135 milj. och             emedan exportindustrin då redan fungerade
11278: handeln med övriga Iänder 290 milj. mark.           med sin fulla effekt och kunde sålunda ej upp-
11279: Vår utrikeshandel uppvisade sålunda ett under-      balansera handeln.
11280: skott på bred front, om också man bör konsta-          För att dämpa de negativa fenomen, vilka hör
11281: tera, att underskottet, som uppkommit med           samman med högkonjunkturen och för att be-
11282: de socialistiska länderna endast är ett över-       gränsa importefterfrågan tillgreps senaste år
11283: gående fenomen, i det att handelsutbytet med        åtgärder för att begränsa kreditgivningen och
11284: tiden balanseras enligt den bilaterala handelns     beträffande användningen av kortfristig im-
11285: natur.                                              portkredit har man börjat tillämpa bestäm-
11286:     Det stora underskottet i handelsbalansen be-    melser, vilka syftar till att hejda importöknin-
11287: rodde enligt tullstyrelsen närmast på att ex-       gen. Dessa åtgärder väntas verka med full kraft
11288: portindustrin arbetade nära den övre gränsen        först under innevarande år.
11289: för sin kapasitet medan åter importefterfrågan         Underskottet i handelsbalansen kom inte i och
11290: ökade kraftigare än tidigare. Av exportöknin-       för sig som någon överraskning, emedan ett
11291: gen utgjorde industrins råvaror och investe-        dylikt fenomen i Finlands förhållanden 1'-am-
11292: ringsvarorna 7 4 %, eller i det närmaste samma      manhänger med kraftig ekonomisk utveckling.
11293: andel som under det föregående året, vilket         Underskottet var visserligen oväntat stort.
11294: utvisar, att vår import förbrukas i huvudsak        Siffrorna i handelsbalansen utgör dock inte
11295: till upprätthållandet av den industriproduktion,    den enda bas, utgående från viiken den upp-
11296: som tillfredsställer vår inhemska och vår ex-       komna underskottssituationen bör betraktas.
11297: ports efterfrågan. Vår produktion baserar ju        De övriga posterna, som inverkar på landets
11298: sig till en stor del på utländska råvaror, pro-     utländska likviditet hade en betydande utjäm-
11299: duktionsförnödenheter och investeringsvaror,        nande effekt på bytesbalansen. Trots under-
11300:                                                                                                       5
11301: 
11302: skottet i handelsbalansen existerar det inte åt-       situationens utveckling och utreder för närva-
11303: minstone för tillfället någon svaghet i betal-         rande i samarbete med Finlands Bank, hur en
11304: ningsbalansen och valutareserven; valutareser-         upprepning av uppkomsten av ett underskott
11305: ven ökade senaste år med mer än 500 milj.              av denna storleksordning vid behov kan för-
11306: mark.                                                  hindras. Vid dessa utredningar tas alla möjlig-
11307:    Det är för tillfället för tidigt att börja förut-   heter i beaktande, vilka på basen av Finlands
11308: spå på vilket sätt handelsbalansen kommer att          icke-diskriminatoriska handelspolitik, våra in-
11309: gestalta sig under innevarande år. Fastän rege-        ternationella förpliktelser ellet internationell
11310: ringen för ögonblicket inte har för avsikt att         praxis står tili förfogande. Sålunda kan im-
11311: skrida tili handelspolitiska åtgärder avsedda att      portrestriktionerna inte riktas mot ett enskilt
11312: begränsa importen, följer den uppmärksamt              land.
11313:       Helsingfors den 5 mars 1971.
11314: 
11315:                                                                           Minister Olavi ]. Mattila
11316: 
11317: 
11318: 
11319: 
11320: 253/71
11321: Kirj. ksm. n:o 19.
11322: 
11323: 
11324: 
11325: 
11326:                                    Järvenpää: Yhteislaitumien käytöstä.
11327: 
11328: 
11329:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11330: 
11331:    Sotien jälkeisinä vuosina muodostettiin               Toinen epäkohta on se, että maankäyttö-
11332: maanhankintalain perusteella huomattavan pal-         toimikuntien taholta ei ole riittävän ripeästi
11333: jon eri puolille maatamme yhteislaitumia. Näin        jaettu käyttämättömiä laitumia lisämaiksi pien-
11334: annettiin tuhansille laitumen puutteessa oleville     viljelijöille. Myös tähän mennessä suoritetuissa
11335: pienviljelijöille mahdollisuus laiduntaa karjaansa    myynneissä on liiaksi unohdettu myydä yhteis-
11336: valtiolta vuokratuilla yhteislaitumilla. Vuosien      laitumet nimenomaan lähellä oleville pienviljeli-
11337: kuluessa ovat yhä useammat pienviljelijät luo-        jöille lisämaiksi.
11338: puneet lehmistä ja monilla laitumilla on lai-            Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
11339: duntaminen loppunut. Mutta vielä on kuitenkin         järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vedoten
11340: paljon sellaisia yhteislaitumia, joilla olisi käyt-   esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11341: töä. Nyt vain käytännössä on epävarmuutta             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11342: laiduntamisen mahdollisuuksista, kun sopimuk-
11343: set tehdään vuodeksi kerrallaan ja usein liian                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11344: myöhään kevättalvella. Se synnyttää epävar-                  ryhtyä maankäyttötoimikuntien toimin-
11345: muutta laitumien tarvitsijain keskuudessa siitä,             nan tehostamiseksi käyttämättömien
11346: saako vielä seuraavaksi kesäksi lehmänsä yhteis-             yhteislaitumien jakamisen nopeuttami-
11347: laitumelle. Tämä on monelle yhden ja kahden                  seksi lisämaiksi pienviljelijöille sekä
11348: lehmän omistajalle tärkeä elinkysymys.                       laiduntaoikeuksien turvaamiseksi vielä
11349:                                                              yhteislaitumia tarvitseville?
11350:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1971.
11351: 
11352:                                             Matti Järvenpää.
11353: 
11354: 
11355: 
11356: 
11357: 262/71
11358: 2
11359: 
11360: 
11361: 
11362: 
11363:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11364: 
11365:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    on tehty asutushallituksen määräyksestä. Vallin-
11366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      neen maatalouden ylituotantotilanteen johdosta
11367: olette 9 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn          annettuihin yleismääräyksiin ja -ohjeisiin liit-
11368: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tyen asutushallitus määräsi 18. 4. 1969 keskey-
11369: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tettäväksi sellaisten käyttösuunnitelmien laati-
11370: edustaja Järvenpään näin kuuluvasta kirjalli-      misen, joissa tulisi perustettavaksi yhteislaidun.
11371: sesta kysymyksestä n:o 19:                         Sittemmin onkin käyttösuunnitelmissa päätetty
11372:                                                    edellä tarkoitettujen alueiden käyttämisestä
11373:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    ensi sijassa lisäalueiksi. Mikäli yhteislaiduntar-
11374:        ryhtyä maankäyttötoimikuntien toimin-       vetta esiintyy ja lailliset edellytykset yhteis-
11375:        nan tehostamiseksi käyttämättömien          laitumen perustamiseen ovat olemassa, tullaan
11376:        yhteislaitumien jakamisen nopeuttami-       kuitenkin välttämättömissä ta}'auksissa maatila-
11377:        seksi lisämaiksi pienviljelijöille sekä     hallituksen toimesta vastedes harkitsemaan
11378:        laiduntaoikeuksien turvaamiseksi vielä      myös niiden perustamista. Todettakoon, että
11379:        yhteislaitumia tarvitseville?"              osa laidunalueista sijaitsee asutuskeskuksissa
11380:                                                    tai niiden lähettyvillä ja ne kuuluvat usein
11381:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vahvistetun tai laadittavana olevan rakennus-
11382: vasti seuraavaa:                                   kaavan alueeseen. Tämän vuoksi ei tällaisten
11383:    Maanhankintalain mukaisesta käytöstä vapau-     laidunalueiden maankäyttölain mukaiseen käyt-
11384: tuneesta yhteislaitumesta laaditaan maankäyttö-    tämiseen ole yleensä ollut edellytyksiä.
11385: lain mukainen käyttösuunnitelma. Ennen käyt-          Jos maankäyttötoimikuntien työskentelyssä
11386: tösuunnitelman vahvistamista on tällaisia lai-     todetaan kysymyksessä viitattua aiheetonta
11387: dunalueita vuokrattu väliaikaisesti yhdeksi        viivyttelyä, tullaan asiassa ryhtymään tarpeelli-
11388: kasvukaudeksi kerrallaan. Käyttösuunnitelmat       siin toimenpiteisiin.
11389:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1971.
11390: 
11391:                                             Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
11392:                                                                                                     3
11393: 
11394: 
11395: 
11396: 
11397:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11398: 
11399:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         ning tili de allmänna bestämmelser och före-
11400: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         skrifter som utfärdats på grund av den över-
11401: av den 9 februari 1971 tili vederbörande med-         produktion som rått inom jordbruket, för-
11402: lem av statsrådet för avgivande av svar över-         ordnade kolonisationsstyrelsen 18. 4. 1969, att
11403: sänt avskrift av fö1jande av riksdagsman              uppgörande av sådana dispositionsplaner, ge-
11404: Järvenpää ställda spörsmål nr 19:                     nom vilka samfällt bete skulle inrättas, skulle
11405:                                                       avbrytas. Sedermera har också i dispositions-
11406:           "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen       planerna beslutits, att ovan avsedda områden
11407:        skrida för effektivering av jorddispo-         i främsta rummet skulle användas såsom till-
11408:        sitionsnämndernas verksamhet så att            skottsområden. Om behov av samfällt bete
11409:        fördelningen av oanvända, samfällda            förekommer och lagliga förutsättningar för in-
11410:        beten såsom tillskottsjord åt småbrukare       rättande av sådant finns, kommer dock även
11411:        och för tryggande av betesrätten för           inrättande av sådana beten i trängande fall
11412:        dem som ännu behöver samfällda betes-          framdeles att övervägas på åtgärd av jord-
11413:        marker, skulle påskyndas?"                     bruksstyrelsen. Konstateras må, att en del av
11414:                                                       betesområdena är belägna i bostadscentra
11415:                                                       eller i närheten av sådana och ofta hör tili
11416:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         fastställt byggnadsp1aneområde eller sådant
11417: samt anföra följande:                                 som håller på att planeras. Fördenskull har för-
11418:   Över samfälld betesmark som frigjorts från          utsättningar för användning av sådana betes-
11419: användning enligt jordanskaffningslagen upp-          områden enligt jorddispositionslagen i allmän-
11420: görs en dispositionsplan enligt sagda lag. Innan      het icke funnits.
11421: plan fastställts har sådana betesområden ut-             Om i jorddispositionskommissionernas verk-
11422: arrenderats tillfälligt för en växtperiod i sänder.   samhet konstateras i spörsmålet antytt obefogat
11423: Dispositionsplanerna har uppgjorts på för-            dröjsmål, kommer nödiga åtgärder att vid-
11424: ordnande från kolonisationsstyrelsen. I anslut-       tagas i saken.
11425:      Helsingfors den 9 mars 1971.
11426: 
11427:                                               Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
11428: Kirj. ksm. n:o 20.
11429: 
11430: 
11431: 
11432: 
11433:                                 Pekkala ym.: Vuokra-alueiden lunastuskorvauksia saaneiden ase-
11434:                                    masta maalaiskunnissa.
11435: 
11436: 
11437:                       E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
11438: 
11439:    Vuokra-alueiden järjestdyjä on toteutettu      tapahtuvissa vuokra-alueiden järjestelytoimituk-
11440: maaseudulla eräiden vuokra-alueiden lunastami-    sissa. Siirtymään joutuneet on saatettu suuriin
11441: sesta maalaiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958    taloudellisiin vaikeuksiin, koska inflaatio on
11442: annetun lain (361/58) perusteella, sekä kau-      syönyt heidän korvauksensa. Voimassaolevan
11443: pungeissa ja kauppalaissa vuokra-alueiden jär-    lain mukaan maalaiskunnissa ei kuitenkaan
11444: jestelystä kaupungeissa ja kauppalaissa 9 päi-    voida hakea erityistä toimitusta tämän epäkoh-
11445: vänä maaliskuuta 1962 annetun lain (218/62)       dan korjaamiseksi, kuten kaupunki- ja kauppata-
11446: perusteella.                                      kunnissa on laita. Jotta tällainen asuinpaikasta
11447:    Kauplllllkeja ja kauppalaita koskevaa lakia    johtuva etiarvoisuus voitaisiin poistaa, olisi
11448: annettaessa oli käytännössä todettu, että vuok-   asiaa koskevaa lakia siten muutettava, että
11449: ra-alueiden järjestelytoimitukset valituksineen   myös maalaiskunnissa asuvat korvauksensaajat
11450: vaativat huomattavan pitkän ajan. Niinpä in-      voivat anoa erityistä toimitusta kyseisen epä-
11451: flaation vaikutus vuokra-alueiden järjestelyssä   kohdan korjaamiseksi.
11452: määrätyissä korvauksissa näytteli huomattavan        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestY'ksen 37
11453: suurta osaa, ja toimituksissa määrätyt korvauk-   § :n 1 momenttiin viitaten esitämme ·kunnioit-
11454: set eivät hinta- ja palkkatason kohoamisen        taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11455: vuoksi enää vastanneet siirron toteutumishet-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11456: kellä todellisia kustannuksia. Tämän johdosta
11457: myöhemmin säädetyssä laissa kaupunkien ja                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11458: kauppaloiden alueella tapahtuvista vuokra-alu-            ryhtyä saattaakseen maalaiskunnissa asu-
11459: eiden järjestelytoimituksista annetun lain 13             vat vuokra-alueiden lunastamisesta anne-
11460: §:ssä tehtiin mahdolliseksi asianosaisten hakea           tun lain perusteella korvauksia saaneet
11461: erityistä toimitusta maanmittauskonttorilta tä-           samaan asemaan kaupungeissa ja kaup-
11462: män epäkohdan korjaamiseksi.                              palaissa asuvien vastaavia korvauksia
11463:    Vastaavaa epäoikeudenmukaisuutta on ilmen-             saaneiden kanssa?
11464: nyt luonnollisesti myös maataiskuntien puolella
11465:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1971.
11466: 
11467:               Ahti Pekkala.                                    Paavo Nlinikoski.
11468: 
11469: 
11470: 
11471: 
11472: 271/71
11473: 2
11474: 
11475: 
11476: 
11477: 
11478:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11479: 
11480:    Vatltiopäiväjärjestyiksen 37 § :n 1 momentissa   katsoen suoritettu loppuun. Näissä toimituk-
11481: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sissa on vuokramiesten siirtoja ja niistä aiheu-
11482: olette 10 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn          tuvia siirtokustannusten korvauksia jouduttu
11483: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        määräämään suhteellisen harvoissa tapauksissa.
11484: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Sanottujen siirtotapauksen osalta on selvittelyn
11485: edustaja Pekkalan ym. näin kuuluvasta kysy-         alaisena, onko ja mistä syystä siirron toteutta-
11486: myksestä n:o 20:                                    minen siinä määrin viivästynyt, että toimi-
11487:                                                     tuksessa määrättyjen siirtokustannusten korva-
11488:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     usten voidaan katsoa hinta- ja palkkatason
11489:        ryhtyä saattaakseen maalaisikunnissa asu-    nousun vuoksi jääneen siirron toteuttamisajan-
11490:        vat vuokra-alueiden lunastamisesta anne-     kohdan mukaisia kustannuksia olennaisesti pie-
11491:        tun lain perusteella korvauksia saaneet      nemmiksi. Selvityksen valmistuttua maa- ja
11492:        samaan asemaan kaupungeissa ja kaup-         metsätalousministeriö tulee harkitsemaan, onko
11493:        palaissa asuvien vastaavia korvauksia        esityksen antamista lain muuttamiseksi siten,
11494:        saaneiden kanssa?"                           että siirtymään joutuneet vuokramiehet voisivat
11495:                                                     hakea erityistä toimitusta siirtokustannuskorva-
11496:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        usten korottamiseksi kohonneita kustannuksia
11497: vasti seuraavaa:                                    vastaaviksi, pidettävä tarkoituksenmukaisena.
11498:   Maalaiskunnissa olevia vuokra-alueita koske-
11499: vat lunastamistoiniitukset on käytännöllisesti
11500:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
11501: 
11502: 
11503:                                              Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
11504:                                                                                                   3
11505: 
11506: 
11507: 
11508: 
11509:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11510: 
11511:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rättningar har man i relativt få fall blivit
11512: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse      tvungen att bestämma om förflyttning av
11513: av den 10 .februari 1971 tili vederbörande med-    legotagare och om ersättningar för härav föran-
11514: 1em av statsrådet för avgivande av svar översänt   ledda förflyttningskostnader. 1 fråga om de
11515: avskrift av fö1jande av riksdagsman Pekkala        nämnda förflyttningsfallen håller man på att ut-
11516: m.fl. ställda spörsmå1 nr 20:                      reda, huruvida och av viiken orsak förverkli-
11517:                                                    gandet av förflyttningen har fördröjts i så
11518:           "Vi1ka åtgärder har Regeringen för       hög grad, att de vid förättningen bestämda
11519:        avsikt att vidtaga för att bringa i         ersättningarna för förflyttningskostnaderna, tili
11520:        landskommunerna bosatta personer som        följd av den stegrade pris- och lönenivån, kan
11521:        evhållit ersättning enligt lagen om in-     anses ha blivit väsentligen mindre än kostna-
11522:        lösen av vissa lagoområden i samma          derna vid tidpunkten för förflyttningen. Så
11523:        ställning som i städer och köpingar         snart utredningen har blivit färdig kommer
11524:        bosatta personer som erhållit motsva-       jord- och skogsbruksministeriet att överväga,
11525:        rande ersättningar?"                        huruvida det bör anses vara motiverat att av-
11526:                                                    låta en proposition med förslag tili lag om
11527:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        ändring av 1agen sålunda, att de legotagare
11528: anföra filöjande:                                  som blivit förflyttade skulle kunna ansöka om
11529:   lnlösningsförrättningarna i fråga om de i        särskild förrättning i syfte att höja ersätt-
11530: 1andskommunerna belägna legoområdena har           ningarna för förflyttningskostnaderna så, att
11531: praktiskt taget blivit s1utförda. Vid dessa för-   dessa skulle motsvara de stegrade kostnaderna.
11532:      Helsingfors den 10 mars 1971.
11533: 
11534: 
11535:                                             Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
11536: rj. ksm. n:o 21.
11537: 
11538: 
11539: 
11540: 
11541:                                  Kohtala: Potilaiden tarpeettomasta pitämisestä mielisairaaloissa.
11542: 
11543: 
11544:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11545: 
11546: Maassamme on mielisairaalapaikkoja noin 4            sa on myös pitkälti toistasataa potilasta, jotka
11547: mtillelle väestöstä, mikä on suhteellisesti kol-     asuntojen turvin voitaisiin kotiuttaa.
11548: mneksi eniten koko maailmassa. Kaikista                 Maassamme on arvioitu, että aikuisia varten
11549: raalapaikoista mielisairauksien hoitoon maas-        tarvitaan noin 30 varsinaista psykiatrista
11550: nme on varattu noin 40 %. Vielä vuoden               asuntolapaikkaa 100 000 asukasta kohti. Siir-
11551: 63 lopussa tehdyn selvityksen mukaan yli             tymävaiheessa tämän lisäksi tarvittaisiin huo-
11552: t>let sairaalassa olleista potilaista oli ollut      mattava määrä normaaliasuntoja, ··joihin poti-
11553: Uä jo yli kaksi vuotta. Mielisairaalat ovat          laat voisivat siirtyä ilman asuntomarkkinoiden
11554: n ollen toimineet suuressa määrin eräänlai-          vaikeita mutkia.
11555: a säilytyspaikkoina.                                    Edeltävät seikat on tuotu esiin jo riittävän
11556: fo viime vuosikymmenellä ryhdyttiin kiin-            usein ja selkeästi psykiatriaa edustavien asian-
11557: tämään huomiota avohoitoon ja sairaaloiden           tuntijoiden taholta, jotta niitä voitaisiin enää
11558: ~tannuskriisiin. Psykiatrisessa hoidossa alet-       ylimalkaisesti sivuuttaa. Paitsi kansantaloudel-
11559: l korostaa lyhyempien hoitoaikojen, lomien,          lisista syistä myös ennen kaikkea potilaiden it-
11560:    ja päiväsairaaloiden, prykiatristen huoltotoi-    sensä kannalta asia tulisi saattaa pikaiseen rat-
11561:  stojen ja suojatyön merkitystä potilaiden           kaisuun. Monet kuntainliitotkin olisivat val-
11562:  tltoutumiselle. Ennen kaikkea alettiin pitää        miita jo toimimaan, inutta asuntolakysymys
11563:  imielekkäänä edellä mainitun kaltaista mieli-       muodostuu vaikeaksi, kun .tarkoitukseen ei ole
11564:  raaloiden runsasta käyttöä.                         saatavissa valtionapua. Sen sijaan pOtilaiden
11565:  Äskettäin tehdyn selvityksen mukaan yli             .tarpeettomaan mielisairaaloissa pitämiseen val-
11566:   % mielisairaaloissa olevista pitkäaikaisista       tionapua tuntuu saavan kohtalaisen helpostikin.
11567:  rkiatrisista potilaista voitaisiin siirtää avo-        Edellä esitetyn johdosta esitän kunnioitta-
11568:  toon, jos tarjolla olisi heille riittävästi asun-   vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
11569:  t>ita :tai asuntoja. Monilla tahoilla .tätä ar-     tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11570:   ta on pidetty jopa liian alhaisena. Yksistään      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11571:   lsingissä on lähes 200 potilasta mielisairaa-
11572:  ;sa erilaisten sosiaalisten syiden vuoksi ja                   Mihin toimiin hallitus on aikonut
11573:   dät voitaisiin kotiuttaa, mikäli tavanronkai-              ryhtyä mielisairaaloissa ·tarpeettomasti
11574:    asuntoja tai erityisasuntoloita olisi vain tar-           olevien psykiatristen potilakien asunto-
11575:   a. Vastaavasti Kanta-Hämeen mielisairaalois-               kysymyksen ratkaisemiseksi?
11576:        Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1971.
11577: 
11578:                                               Leo Kohtala.
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 
11583:  171
11584: 2
11585: 
11586: 
11587: 
11588: 
11589:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
11590: 
11591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laitoskeskeinen hoitojärjestelmä, jonka rinn~
11592: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ei avohoitoa ole samanaikaisesti kyetty riit
11593: olette 10 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn            västi kehittämään. Avohoitopalvelujen ni1
11594: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kuus, työllisyys- ja etenkin yleinen asuntoma
11595: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kinoiden kireys on pakottanut monet jo sait
11596: edustaja Leo Kohtalan näin kuuluvasta kirjalli-       destaan riittävästi .toipuneet, mutta asuntoa
11597: sesta kysymyksestä n:o 21:                            työtä vailla olevat viipymään liian pitkään :
11598:                                                       toshoidossa. Eräät kaupunkikunnat ovatkin 1
11599:           "Mihin toimiin hallitus on aikonut          sä vaiheessa ryhtyneet tukemaan asuntolat
11600:        ryhtyä mielisairaaloissa tarpeettomasti        minnan kehittämistä. Psykiatriseen avohoitc
11601:        olevien psykiatristen potilaiden asunto-       liitetystä asuntolatoiminnasta saadut kokem1
11602:        kysymyksen ratkaisemiseksi?"                   set meillä ja muissa maissa, mm. Rollanni
11603:                                                       ja Englannissa viittaavat siihen, että sen tu
11604:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         miseen olisi meilläkin tehokkaammin ryhd
11605: vasti seuraavaa:                                      tävä. Eri mielisairaanhuoltopiireissä suoritet
11606:    On todettava, ettei nykyisin voimassaoleva         jen selvitysten perusteella n. 10-15% mi
11607: ja vuonna 1952 säädetty mielisairaslaki tunne         sairaaloissa olevista potilaista olisi välittöml
11608: sellaista psykiatrista avohoitomuotoa kuin            siirrettävissä ( valvottuihin tai osittain vai,.
11609: asuntolatoiminta, joten se ei ole toistaiseksi voi-   tuihin) asuntoloihin. Tämä merkitsisi n. 1 :
11610: nut kuulua valtionavun piiriin. Tämän lain voi-       -2 500 asuntolapaikan tarvetta. Asuntolap1
11611: maantulon jälkeen on psykiatristen sairauksien        katarpeen arviointiin vaikuttaa kuitenkin h
11612: hoidossa tapahtunut nopeaa kehitystä. Sielulli-       mattavasti yleisen asuntopolitiikan kautta
11613: siin sairauksiin ja niiden oireisiin vaikuttavien     pahtuva kehitys, koska osa potilaista voisi s
11614: lääkeaineiden kehittäminen on muuttanut psy-          raan siirtyä takaisin yhteiskuntaan ilman as
11615: kiatristen sairaaloiden luonnetta huomattavasti.      tolavälivaihettakin.
11616: Hoitoajat ovat lyhentyneet. Aktiivisen kuntou-            Lääkintöhallituksessa on parhaillaan vahl
11617: tustoiminnan tehostaminen nopeuttaa ja helpot-        tumisvaiheessa v. 1964 mielisairaslain tarki:
11618: taa palaamista sairaalasta yhteiskuntaan.             miskomitean mietinnön pohjalta mielisairasl
11619:    Yleinen asennoituminen psyykkisesti poik-          muutosehdotus, johon sisältyy myös asunt~
11620: keavia kohtaan on samanaikaisesti hitaasti muut-      toiminnan ottaminen avohoitomuotojen jo
11621: tumassa vähemmän vieroksuvaksi. Maassa aika-          koon ja valtionavun piiriin. Tämän lainm
11622: naan vallinneen mielisairaalapaikkojen suuren         toksen kautta on tarkoitus tehostaa jo liikke
11623: puutteen vuoksi kehitettiin 1950-luvulla psyyk-       lähtenyttä asuntolatoiminnan kehitystä ja tu
11624: kisesti pitkäaikaissairaiden hoitoa varten ns.        psykiatrisen avohoidon laajentamista ja tarp'
11625: B-sairaalajärjestelmä. Näin syntyi melko vahva        toman laitoshoidon vähentämistä.
11626:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
11627: 
11628:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso
11629:                                                                                                     3
11630: 
11631: 
11632: 
11633: 
11634:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11635: 
11636:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utsträckning. Den knappa tiligången på tjänster
11637: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inom den öppna vården, sysselsättningsläget
11638: r den 10 februari 1971 tili vederbörande med-       och i synnerhet den allmänna stramheten på
11639: m av statsrådet för avgivande av svar över-         bostadsmarknaden har tvingat många sådana
11640: lnt avskrift av följande av riksdagsman Leo         personer, som tillfrisknat tillräckligt men som
11641: ohtala ställda skriftliga spörsmål nr 21:           saknat bostad och arhete, att stanna kvar allt-
11642:                                                     för länge i anstaltsvård. Vissa stadskommuner
11643:          "Vilka åtgärder har Regeringen för         har därför i detta skede börjat stöda utveck-
11644:       avsikt att vidtaga i syfte att lösa bo-       landet av intematverksamheten. De erfarenhe-
11645:       stadsfrågan för psykiatriska patienter,       ter som man har fått av intematverksamhet i
11646:       vilka onödigt vistas i sinnessjukhus?"        anslutning tili psykiatrisk öppen vård hos oss
11647:                                                     och i andra länder, hl.a. i Holland och England,
11648:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         ger anledning att tro, att man också hos oss
11649: tföra följande:                                     horde vinnlägga sig om att ge denna ett
11650:   Det kan konstateras, att gällande sinnessjuk-     effektivare stöd. På hasen av utredningar som
11651: g, som stiftades år 1952, icke känner en            verkställts inom olika sinnessjukvårdskretsar
11652: dan form av psykiatrisk öppen vård som              skulle ungefär 10--15% av patienterna i
11653: tematverksamhet, varför denna icke hittilis         sinnessjukhusen omedelhart kunna överföras
11654: tr kunnat hli föremål för statsunderstöd. Efter     tili (övervakade eller delvis övervakade) inter-
11655: raftträdandet av sagda lag har vården av            nat. Detta skulle innehära ett hehov av ca
11656: :ykiatriska sjukdomar undergått en snahh ut-        1 500--2 500 intematplatser. På heräkningama
11657: ~kling. Utvecklandet av läkemedel, som ver-         angående behovet av internatplatser inverkar
11658: tr på själsliga sjukdomar och dessa sjukdo-         emellertid i avsevärd grad den utveckling som
11659: ars symptom, har i avsevärd grad förändrat          sker genom den allmänna bostadspolitiken,
11660: : psykiatriska sjukhusens karaktär. Vårdtider-      emedan en del av patientema skulle kunna
11661:  . har hlivit kortare. Effektiveringen av a:ktiv    överföras direkt tili samhällsiivet utan internat-
11662:  bahiliteringsverksamhet påskyndar och under-       mellanskedet.
11663:  :tar återvändandet från sjukhuset tili sam-           I medicinalstyrelsen håller man som häst på
11664:  llet.                                              att få färdigt ett förslag tili ändring av sinnes-
11665:   Den a:llmänna inställningen .tili dem som i       sjuklagen som haserar sig på kommittens för
11666:  ykiskt hänseende är avvikande håller sam-          revision av sinnessjuklagen hetänkande, och i
11667:  ligt på att långsamt hli mindre avog. På           detta ingår även införlivandet av intematverk-
11668:  und av den stora hrist som på sin tid rådde        samheten med formema för den öppna vården
11669:   fråga om vårdplatser på sinnessjukhus ut-         och statsunderstödssystemet. Genom denna
11670:   cklades på 1950-talet det s.k. B-sjukhussyste-    lagändrig har man för avsikt att effektivera det
11671:   ~ för vården av dem som långvarigt var            redan påbörjade utvecklandet av internatverk-
11672:   ykiskt sjuka. På detta sätt uppstod ett tili      samheten, att stöda utvidgandet av den psy-
11673:   stalter rätt kraftigt centraliserat vårdsystem.   kiatriska öppna vården och minska onödig
11674:   an har icke vid sidan av detta och samtidigt      anstaltsvård.
11675:   nnat utveckla den öppna vården i .tiliräcklig
11676:     Helsingfors den 10 mars 1971.
11677: 
11678:                                                      Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
11679: Kirj. ksm. n:o 22.
11680: 
11681: 
11682: 
11683: 
11684:                                    Koivunen ym.: Tulo-ja menoarvion momentilla 32.87.88 olevien
11685:                                       varojen myöntämisestä pienteollisuuslainoiksi.
11686: 
11687: 
11688:                          E d u sk u n n an    H erra     P u h e m i e h e 11 e.
11689: 
11690:    Valtion kuluvan vuoden talousarvioesityksen           Jos pienyrittäjät joutuva,t näin pitkään odot-
11691: momentin 32.87.88 (Valtion osuus kehitysalue-         tamaan kehitysalueiden halpakorkoisten laino-
11692: rahasto Oy:n osakepääomasta ja kehitysaluei-          jen anomista, niin silloin tapahtuu monia vai-
11693: den pienteollisuuslainat) perusteluissa sanottiin     keita asioita. Pienyritysten sijoitusten liikkeelle
11694: mm.: "Kun on mahdollista, että osakeyhtiötä           lähtö siirtyy kohtuuttomasti, joka sellaisenaan
11695: ei saada perustetuksi heti vuoden alusta ja kun       vaikuttaa jopa ulkomaista tuontia lisäävästi ja
11696: on tarpeen myöntää välittömästi kehitysaluei-         ulosvientiä supistavasti, pahentaen ennestään-
11697: den pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle ja       kin vaikeaa kauppa,taseen passiivisuutta. Sa-
11698: muita niihin verrattavia elinkeinoja harjoitta-       malla asiantila muodostuu kehitysalueiden
11699: ville yrityksille halpakorkoisia pienteollisuus-      työllisyyden kannalta erittäin valitettavaksi.
11700: lainoja, ehdotetaan, että momentin määrära-           Käsityksemme mukaan hallituksen tulisi kii-
11701: hasta saadaan vuoden 1971 alusta lukien tar-          reesti toimia niin, että kehitysa,lueen pienteol-
11702: vittaessa käyttää enintään 15 000 000 mk              lisuus saisi anottavakseen ja käyttöönsä talous-
11703: valtioneuvoston määräämin ehdoin pienteolli-          arviossa edellytetyt lainavarat mahdollisimman
11704: suuslainoihin".                                       vähin lisäviivytyksin.
11705:     Tiedustelin talousarvion yksityiskohtaisessa         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11706: käsittelyssä hallituksen asianomaiselta ministe-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
11707: riltä, että tuleeko valtioneuvosto heti talous-       neuvoston a,sianomaisen jäsenen vastattavaksi
11708: arvion vahvistamisen jälkeen irroittamaan em.         seuraavan kysymyksen:
11709: määrärahan ja ilmoittamaan lainojen saanti-
11710: edellytyksen lainojen tarvitsijoille. Ministerin                 Tuleeko Hallitus viivytyksittä irroit-
11711: vastaus oli myönteinen, että näin tullaan teke-               tamaan     talousarvion     momentilta
11712: mään. Nyt varoja kuitenkaan ei ole ilmoitettu                 32.87.88 (Valtion osuus kehitysalue-
11713: haettaviksi, vaikka talousarvio on vahvistettu                rahasto Oy:n osakepääomasta ja kehi-
11714:  ja vuosi meneillään jo toista kuukautta. Kaiken              tysalueiden pienteollisuuslainat) mo-
11715: lisäksi on kuulunut arvailuja, ettei lainoja ta-              mentin perusteluissa edellytetyn laina-
11716:  lousarvion perusteluissa esitetyllä tavalla irroi-           varauksen kehitysalueen pienteollisuus-
11717:  tettaisikaan haettavaksi, vaan odotettaisiin                 lainoiksi valtioneuvoston määräämin
11718:  kehitysaluerahaston toiminnan alkamista. Kehi-               ehdoin?
11719:  tysaluerahaston toimintaan saamisen on arveltu
11720:  tapahtuvan aikaisintaan toukokuussa.
11721:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1971.
11722: 
11723:                 Matti Koivunen.                                   Toivo Åsvik.
11724:                 Helvi Niskanen.                                   Paavo Aitio.
11725: 
11726: 
11727: 
11728: 
11729: 255/71
11730: 2
11731: 
11732: 
11733: 
11734: 
11735:                        Ed u s k u n n a n   H erra     Puhe m i e h e 11 e.
11736: 
11737:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      mään kyllin suuri osakepääoma, jolloin myös-
11738: mainitussa. tarkoituksessa on kansanedustaja        kin sen mahdollisuudet saada lainarahoitusta
11739: Matti Koivunen ym. esittänyt hallituksen asian-     ovat paremmat. Tämän johdosta valtioneuvosto
11740: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-       päätti istunnossaan 11. 2. 1971, että koko tä-
11741: myksen:                                             män momentin määrärahalla 30 milj. markalla
11742:                                                     merkitään Kehitysaluerahasto Oy:n osakkeita.
11743:           "Tuleeko Hallitus viivytyksittä irroit-      Tehdessään tämän päätöksen hallitus siis
11744:        tamaan      talousarvion     momentilta      samalla ratkaisi sen, ettei tästä määrärahasta
11745:        32.87.88 (Valtion osuus kehitysalue-         voida myöntää pienteollisuuslainoja ennen kuin
11746:        rahasto Oy:n osakepääomasta ja kehi-         Kehitysaluerahasto Oy on aloittanut toimin-
11747:        tysalueiden pienteollisuuslainat) mo-        tansa. Kun Kehitysaluerahasto Oy:n toiminta
11748:        mentin perusteluissa edellytetyn laina-      kuitenkin saadaan alkuun jo tämän kevään
11749:        varauksen kehitysalueen pienteollisuus-      kuluessa, ei tämä muutamien kuukausien viivy-
11750:        lainoiksi valtioneuvoston määräämin          tys voi vaikuttaa ratkaisevasti kehitysalueiden
11751:        ehdoin?"                                     pienteollisuuden kehitysmahdollisuuksiin. On
11752:                                                     näet huomattava, että kehitysalueiden pien-
11753:                                                     teollisuudella on mahdollisuuksia saada valtion
11754:    Tehdyn kysymyksen johdosta esitän vastauk-       tukea myöskin muiden luottojen osalta ns.
11755: sena kunnioittaen seuraava.a:                       korkotukiluottojen muodossa. Näiden luottojen,
11756:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion mo-           joiden kohdalla valtio maksaa osan pienyrittä-
11757: mentin 32.87.88 perustelujen mukaan voidaan         jien ottamien luottojen koroista, merkitys on
11758: ennen Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnan al-         ollut huomattava. Sitä kuvaa se seikka, että
11759: kua momentin määrärahasta myöntää kehitys-          vuoden 1970 kuluessa valtio sitoutui korko-
11760: a.lueiden teollisuudelle pienteollisuuslainoja      tuen myöntämiseen kehitysalueiden pienteolli-
11761: enintään 15 milj. markkaa. Momentille sisäl-        suuden ottamille, yhteensä kaikkiaan 18 259 350
11762: tyy siten kahdenlaista määrärahaa, määrärahaa       mk lainoille. Tämänkin vuoden alkupuolella
11763: osakepääoman merkitsemistä varten ja määrä-         on näitä korkotukiluottoja jo haettu ja käsi-
11764: rahaa pienteollisuuslainojen myöntämistä var-       telty, niin että niitä on 10. 3. 1971 mennessä
11765: ten. Tämä merkitsee sitä, että mikäli momen-        hyväksytty kauppa- ja teollisuusministeriön toi-
11766: tilta myönnetään pienteollisuuslainoja, niin vas-   mesta kehitysalueiden pienteollisuudelle kaik-
11767: taavasti vähenee se määrä, millä valtio voi         kiaan 2 783 000 mk.
11768: merkitä ja maksaa Kehitysaluerahasto Oy:n              Edellä esitetyn perusteella katson, että Ke-
11769: osakkeita. Tämä johtuu siitä, että pienteolli-      hitysaluerahasto Oy:n mahdollisimman nopea
11770: suuslainoja myönnettäessä ei niiden korkoja         ja tehokas liikkeelle saaminen on tällä hetkellä
11771: ja kuoletuksia voida osoittaa maksettavaksi         tärkein kehitysaluepoliittinen pienteollisuuden
11772: Kehitysaluerahasto Oy:lle, vaan suoraan val-        edistämistoimenpide. Tämän vuoksi ja kun
11773: tiolle, joka on lainan antaja.                      pienteollisuuslainojen myöntämistarvetta osit-
11774:    Hallitus on katsonut, että kehitysalueiden       tain korvaa korkotukiluottojen hyväksyminen,
11775: pienteollisuuden edistämisasiassa Kehitysalue-      on ha.llituksen päätös merkitä koko momentilla
11776: rahasto Oy:n toiminta on ensiarvoisen tärkeätä.     olevalla 30 000 000 markan määrärahalla
11777: Tämän rahalaitoksen toiminta saadaan vakaalle       Kehitysaluerahasto Oy:n osakkeita ilmeisen
11778: pohjalle vain, jos sille alussa kyetään myöntä-     asiallinen.
11779:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
11780: 
11781:                                                                      Ministeri K. F. Haapasalo.
11782:                                                                                                      3
11783: 
11784: 
11785: 
11786: 
11787:                             T i II R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
11788: 
11789:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         bättre. Fördenskull beslöt statsrådet vid sitt
11790: a.nger har riksdagsman Koivunen m.fl. tili            sammanträde 11. 2. 1971 att hela ansiaget
11791: vederbörande medlem av statsrådet för av-             under detta moment, 30 milj. mark, användes
11792: givande av svar ställt följande spörsmåi:             för teckning av aktier i Utvecklingsområdes-
11793:                                                       fonden Ab.
11794:           "Kommer Regeringen att utan                    Då regeringen fattade sitt beslut innebar
11795:        dröjsmåi från momentet 32.87.88 i              detta samtidigt, att småindustrilån icke kan
11796:        statsförslaget ( Statens andel av Ut-          beviljas från anslaget i fråga innan Utvecklings-
11797:        vecklingsområdesfonden Ab:s aktie-             områdesfonden Ab har inlett sin verksamhet.
11798:        kapitai     samt    utvecklingsområdena5       Då Utvecklingsområdesfonden Ab:s verksam-
11799:        småindustriiån) frigöra den i motive-          het dock kommer att kunna iniedas redan
11800:        ringen för momentet förutsatta Iånereser-      under loppet av innevarande vår, kan detta
11801:        veringen tili småindustrilån på av staten      dröjsmål om några månader icke ha någon
11802:        fastställda villkor?"                          avgörande verkan på utvecklingsmöjligheterna
11803:                                                       för småindustrin inom utvecklingsområdena.
11804:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          Det bör nämligen observeras, att småindustrin
11805: anföra följande:                                      inom utvecklingsområdena har möjligheter att
11806:                                                       erhålla stöd av staten också i fråga om andra.
11807:    Enligt motiveringen för mom. 32.87.88 i            krediter i form av s.k. räntestödskrediter.
11808: innevarande års statsförsia.g kan innan Utveck-       Dessa krediter, för viika staten erlägger en
11809: lingsområdesfonden Ab:s verksamhet inleds             del av räntan på de krediter som upptagits
11810: av anslaget under momentet beviljas små-              av småföretagare, har varit av stor betydelse.
11811: industrilån åt industrin inom utvecklings-            Detta belyses av att staten under år 1970
11812: områdena högst 15 milj. mark. I ansiaget under        förband sig att bevilja räntestöd för lån tili
11813: momentet ingår alltså anslag av två olika             ett sammanlagt belopp av 18 259 350 mk,
11814: slag, nämligen ansla.g för tecknande av aktie-        vilka upptagits av småindustrin inom utveck-
11815: kapital och anslag för beviljande av småindustri-     lingsområdena. Också under början av detta
11816: lån. Detta innebär, att om från momenet               år har dylika räntestödskrediter redan sökts
11817: beviijas småindustrilån, så minskas i mot-            och behandla.ts, och före 10. 3. 1971 har genom
11818: svarande grad det beiopp, med vilket staten           handels- och industriministeriets försorg god-
11819: kan teckna och betala. aktier i Utvecklings-          känts sådana för småindustrin inom utveck-
11820: områdesfonden Ab. Detta beror på att räntan           lingsområdena tili ett sammaniagt belopp av
11821: och amorteringen på småindustrilån då lånet           2 783 000 mk.
11822: beviljas icke kan anvisas att betalas tili Ut-           På grund av det ovan anförda anser jag,
11823: vecklingsområdesfonden Ab utan direkt tili            att den viktigaste utvecklingsområdespolitiska
11824:  staten, som är Iångivaren.                           åtgärden för närvarande i syfte a.tt främja
11825:     Regeringen har ansett att i fråga om              småindustrin är att så snabbt och effektivt
11826: främjandet av småindustrin inom utvecklings-          som möjligt få Utvecklingsområdesfonden Ab:s
11827:  områdena är Utvecklingsområdesfonden Ab:s            verksamhet i gång. Fördenskull, och då behovet
11828:  verksamhet av synnerligen stor betydelse.            att bevilja småindustrilån i viss mån kompen-
11829: Denna penninginrättnings verksamhet kan ut-           seras av godkännandet av räntestödskrediter,
11830:  övas på stabil grund endast om man i                 är regeringens beslut att med hela det under
11831:  begynnelseskedet kan beviija den ett tillräck-       momentet reserverade anslaget om 30 000 000
11832: ligt stort aktiekapital va.rvid också inrättningens   mark teckna aktier i Utvecklingsområdes-
11833:  möjligheter att erhålla lånefinansiering är          fonden Ab, uppenbarligen sa.kligt.
11834:       Helsingfors den 10 mars 1971.
11835:                                                                          Minister K. F. Haapasalo.
11836: Skriftl. spm. nr 23.
11837: 
11838: 
11839: 
11840: 
11841:                                    Sigfrids: Om det försvårade rehabiliteringsarhetet vid de skyd-
11842:                                        dade verkstäderna.
11843: 
11844: 
11845:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11846: 
11847:    Under de senaste åren har man i vårt land          folkpensionens stöddel. Han ställs då i:nför ett
11848: strävat tili att med samhällets stöd upprätta         mycket svårt vai. Han måste antingen avstå
11849: skyddade vel'kstäder, där invalider, som inte         från den trygghet den fulla pensionen innebär
11850: har möjlighet att få arbete på den fria arbets-       och 1tro att hans krafter också i framtiden för-
11851: marknaden, bereds tillfälle att göra en arhets-       slår ,tili att skaffa honom en nödtorftig utkomst
11852: insats efter sin förmåga. Detta initiativ har         eller också måste han avstå från det stimule-
11853: hälsats med stor ,tillfredsställelse av invaliderna   rande arhetet i verkstaden för llitt få behMla
11854: själva. Den skyddade verkstaden har hjälp             pensionen. En sådan konflikt försvårar avse-
11855: dem ut ur den isolering, som deras hand.ikap          värt invalidens situation.
11856: försatt dem i. De har i arbetet känt sig göra          · Hänvisande tili det anförda ber jag att i den
11857: en positiv samhällsinsats. De har naturligtvis        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
11858: fått hetalt för sitt arbete och detta har de          skriver få ställa följande spörsmål att hesvaras
11859: upplevat som en sporre tili nya ansträngningar.       av vederbörande medlem i statsrådet:
11860:    Nu har en olägenhet yppat sig i detta ar-
11861: bete. De flesta av invaliderna åtnjuter pen-                     Är Regeringen medveten om att de
11862: sion. Enligt folkpensionslagen. mins.kar de be-              skyddade verkstädernas rehabiliterings-
11863: hovsprövade stöddelarna, om pensionstagaren                  arhete försvåras av att de i folkpen-
11864: uppnår en viss bsinkomst. I vissa fall bort-                 sionslagen stadgade inkomstgränserna
11865: faller stöddelarna helt. Dessa inkomsttrösklar               för erhållande av folkpensionens stöd-
11866: är så låga, att också den blygsamma inkomst                  del är så snäva och
11867: en invalid kan få av sitt arbete i .en skyddad                 . vilka åtgärder ämnar Regeringep
11868: verkstad är tillräcklig för att beröva honom                 vidtaga med anledning av detta?
11869:      Helsingfors den 11 februari 1971.
11870: 
11871:                                             Elly Sigfrids.
11872: 
11873: 
11874: 
11875: 
11876: 283/71
11877: 2
11878: 
11879: Kirj. ksm. n:o 23.                                                                       Suomennos.
11880: 
11881: 
11882: 
11883: 
11884:                                   Sigfrids: Suojatyöpaikkojen kuntoutustoiminnan vaikeutumisesta.
11885: 
11886: 
11887:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11888: 
11889:    Viime vuosina on maassamme pyritty yh-            tukiosan. Hän joutuu silloin hyvin vaikean va-
11890: teiskunnan tuella järjestämään suojatyöpajoja,       linnan eteen. Hänen täytyy joko luopua siitä
11891: joissa invaliideille, joilla ei ole mahdollisuutta   turvallisuudesta, jota täysi eläke mel'lkitsee ja
11892: työn saantiin vapailla työmarkkinoilla, suo-         uskoa, että hänen voimansa myös vastaisuu-
11893: daan tilaisuus kykyjensä mukaisen työpanoksen        dessa riittävät väittävän tulon hankkimiseen
11894: antamiseen. Invalidit ovat itse tervehtineet         tai täytyy hänen luopua mieltävirikistävästä
11895: tätä aloitetta suurella tyydytyksellä. Suojatyö-     työskentelystä työpajassa saadakseen pitää eläk-
11896: paja on auttanut heidät ulos heidän vammansa         keen. Sellainen ristiriita vaikeuttaa huomatta-
11897: aiheuttamasta eristyksestä. Työssä he ovat tun-      vasti invalidin asemaa.
11898: teneet antavansa myönteisen panoksen yhteis-            Esitettyyn viitaten esitän valtiopäiväjärjes-
11899: kunnalle. Heille on tietenkin maksettu työstä        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu-
11900: ja tämän he ovat kokeneet kannustimena               voston asianomaisen jäsooen vastattavaksi seu-
11901: uusiin ponnistuksiin.                                raavan kysymyksen:
11902:    Nyt on tässä työssä ilmaantunut muuan epä-
11903: kohta. Useimmat invalideista nauttivat eläkettä.               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11904: Kansaneläkelain mukaan tarveharkintaiset tuki-              suojatyöpajojen kuntoutustaimiota vai-
11905: osat vähenevät, mikäli eläkkeensaaja saa tietyn             keutuu sen johdosta, että kansaneläke-
11906: vuositulon. Tietyissä tapauksissa tukiosat jää-             laissa tukiosan saamisen ehdoksi sää-
11907: vät kokonaan pois. Nämä tulokynnykset ovat                  detyt tulorajat ovat ahtaat, ja jos on,
11908: niin matalia, että myös se vaatimaton tulo,                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11909: jonka invalidi voi saada työstään suojatyöpa-               tämän johdosta ryhtyä?
11910: jassa riittää riistämään häneltä kansaneläkkeen
11911:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1971.
11912: 
11913:                                            Elly Sigfrids.
11914:                                                                                                  3
11915: 
11916: 
11917: 
11918: 
11919:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
11920: 
11921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     että työ ei ole tilapäistä, asianomaisen vuosi-
11922: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      tulona. Käytännössä tämä me!lkitsee sitä, että
11923: mies, olette 11 päivänä helmikuuta 1971 päi-      sanotun tulon ylittäessä I kuntaryhmässä yksi-
11924: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     näisen kohdalla 4 910 markkaa vuodessa, ei
11925: voston asianomaiselle 1äsenelle jäljennöksen      tukiosaa enää suodteta.
11926: kansanedustaja Elly Sigfridsin näin kuuluvasta       Invaliidihuoltolakia muutettiin kuluvan vuo-
11927: kirjallisesta kysymyksestä n:o 23:                den alussa niin, että yhdistysten ja säätiöiden
11928:                                                   mahdollisuuksia sellaisen työtoiminnan järjestä-
11929:           "Onko Hallitus tietoinen sii:tä, että   mistä varten, joka pääasiassa perustuu inva-
11930:        suojatyöpajojen kuntoutustoiminta vai-     liidityövoiman käyttöön, tuntuvasti parannet-
11931:        ~keutuu sen johdosta, että kansaneläke-    tiin. Tämä lisää huomattavasti mahdollisuuk-
11932:        laissa tukiosan saamisen ehdoksi sää-      sia uusien suojatyöpaikkojen perustamiseen ja
11933:        detyt tulorajat ovat ahtaat, ja jos on,    niiden toiminnan tehostamiseen. Sanottu lain-
11934:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    muutos on ikokeilumuotoisena voimassa vuo-
11935:        tämän johdosta ryhtyä?"                    den 1975 loppuun. Paitsi mainittua toimenpi-
11936:                                                   dettä tullaan vajaakykyisten työntekijäin ase-
11937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      maan kiinnittämään erityistä huomiota ja tässä
11938: vasti seuraavaa:                                  yhteydessä tutkimaan myös kysymystä siitä,
11939:   Suojatyöpajoissa ja muissakin suojatyöpai-      olisiko suojatyöpaikassa saatu työtulo joko ko-
11940: koissa saatua .tuloa pidetään kansaneläkelain     konaan tai tietyltä osalta säädettävä etuoikeu-
11941: mukaista tukiosaa määrättäessä, edellyttäen       tetuksi tuloksi tukiosaa määrättäessä.
11942:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
11943: 
11944: 
11945:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
11946: 4
11947: 
11948: 
11949: 
11950: 
11951:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11952: 
11953:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      årsinlkomst under förutsättning att arbetet icke
11954: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-       är av tillfällig natur. I praktiken innebär detta,
11955: velse av den 11 februari 1971 till vederböran-    att understödsdel kke utgår om inkomst av
11956: de medlem av statsrädet översänt en avskrift      skyddat arbete i I kommungruppen för ensam-
11957: av ett av riksdagsleda.moten Elly Sigfrids        stående person överstiger 4 910 mark om året.
11958: undertecknat skriftligt spörsmål nr 23 av föl-       Lagen om invalidvård ändrades. vid ln.gången
11959: jande lydelse:                                    av detta år så, att möjligheterna för föreningar
11960:                                                   och stiftelser att anordna sådan arbetsverksam-
11961:           "Är Regeringen medveten om att de       het, som huvudsakligen baserar sig på använd-
11962:        skyddade verkstädernas rehahiliterings-    ning av invalidarbetskraft, blev !kännbart
11963:        arbete försvåras av att de i folkpen-      bättre. Härmed har möjligheterna att inrätta
11964:        sionslagen stadgade inkomstgränserna       nya .skyddade arbetsställen och göra de skyd-
11965:        för erhållande av folkpensionens stöd-     dade arbetsställenas ·verksamhet effektivare be-
11966:        del är så snäva och                        tydligt ökat. Sagda lagändring är i försöks-
11967:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         syfte i ikraft tili utgången av år 1975. Också
11968:        vidtaga med anledning av detta?"           i övrigt kommer särskild uppmänksamhet att
11969:                                                   ägnas de handikappade arbetstagarnas ställ-
11970:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ning och i samband härmed kommer man även
11971: samt anföra följande:                             att utreda frågan, huruvida inkomst av arbete
11972:   Inkomst av arbete i skyddad verkstad eller      på skyddad arbetsplats antingen i sin helhet
11973: på annan skyddad arbetsplats betraktas vid        eller tili viss del borde betraktas såsom privi-
11974: bestämmande av enligt fo1lq>ensionslagen ut-      legierad inkomst vid understödsdelens bestäm-
11975: gående understödsdel såsom vederbörandes          mande.
11976:      Helsingfors den 12 mars 1971.
11977: 
11978: 
11979:                                                    Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
11980: Kirj. ksm. n:o 24~
11981: 
11982: 
11983: 
11984: 
11985:                                   Juvela ym.: Entisten punakaartilaisten korvausasian ratkaisemi-
11986:                                      sesta.
11987: 
11988: 
11989:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
11990: 
11991:    Vuoden 1918 kansalaissotaan osallistuneita        mahdollisimman pian. Tämä entisiin punakaarti-
11992: entisiä punakaartilaisia on arvioitu olevan elossa   laisiin kohdistunut vääryys olisi joka tapauk-
11993: noin 7000-8 000 henkeä. Melkein kaikki he            sessa oikaistava nyt kun se vielä on mahdollista.
11994: joutuivat läpikäymään vankileirien kärsimysten       Asia voitaisiin ratkaista joko ylimääräisen eläk"
11995: tien, jonka seurauksena yleensä jokaiselle jäi       keen tai kertakaikkisen korvauksen muodossa.
11996: pysyvä vamma elimistöön. Monet lisäksi heistä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11997: menettivät vangiksi joutuessaan henkilökohtais-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11998: ta omaisuuttaan. Kaikki nämä menetykset ovat         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11999: yhä yhteiskunnan taholta korvaamatta. Kun vv.        vaksi seuraavan kysymyksen:
12000: 1939-1944 sotiin osallistuneiden entisten rin-
12001: tamamiesten eläkekysymys on nyttemmin saa-                     Aikooko Hallitus toimia niin, että
12002: massa ainakin osittaisen myönteisen ratkaisun,              ,entisten punakaartilaisten vankileirikär-
12003: olisi oikeudenmukaista, että myös entisten pu-              simyksiä ja -menetyksiä koskeva kor-
12004: nakaartilaisten korvausasia saataisiin päätökseen           vausasia saatetaan myönteiseen ratkai-
12005:                                                             suun mahdollisimman pian?
12006:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1971.
12007: 
12008:                Aulis Juvela.                                     Heimo Rekonen.
12009:                Anna-Uisa Jokinen.                                Matti Järvenpää.
12010:                Kaisu Weckman.                                    Aarne Koskinen.
12011:                Veikko Salmi.                                     Kuuno Honkonen.
12012:                Niilo Koskenniemi.                                Helvi Niskanen.
12013:                                         Terho Pursiainen.
12014: 
12015: 
12016: 
12017: 
12018: 243/71
12019:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
12020: 
12021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
12022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen seuraavaa:
12023: o~e~te 1l päivänä helmikuuta 1971 päivätyn
12024: kirJeenne n:o 87 ohella toimittanut valtioneu-         Vuoden 1918 sotaan osallistuneiden vanki-
12025: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lassa tai vankileirillä olleiden punakaartilaisten
12026: kansanedustaja Juvelan ym. näin kuuluvasta          korvauskysymyksen ratkaisemiseksi on valtio-
12027: kirjallisesta kysymyksestä n:o 24:                  varainministeriö asettanut 21 päivänä heinä-
12028:                                                     kuuta 1970 .toimikunnan. Sen tehtävänä on
12029:            "Aikooko Hallitus toimia niin, että      mm. tutkia mahdollisuuksia kertakaikkisen
12030:         entisten punakaartilaisten vankileirikär-   korvauksen suorittamiseksi entisille punakaarti-
12031:       . simyksiä ja -menetyksiä koskeva kor-        laisille. Toimikunnan saatua työnsä valmiiksi
12032:         vausasia saatetaan myönteiseen ratkai-      mikä tapahtunee lähiaikoina, asia otettanee~
12033:         suun mahdollisimman pian?"                  välittömästi. valtioneuvostossa käsiteltäväksi.
12034: 
12035:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1971.
12036: 
12037:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
12038:                                                                                                     3
12039: 
12040: 
12041: 
12042: 
12043:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12044: 
12045:   I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
12046: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        anföra följande:
12047: av den 11 februari 1971 nr 87 till vederbö-             För avgörande av ersättningsfrågan rörande
12048: rande medlem av statsrådet för avgivande av          de rödgardister som deltagit i 1918 års krig och
12049: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      som varit i fängelse ellet fångläger tillsatte
12050: man Juvela m. fl. ställda skriftliga spörsmål        finansministeriet den 21 februari 1970 en kom-
12051: nr 24                                                mitte. Denna har bl. a. tili uppgift att under-
12052:           "Har Regeringen för avsikt att hand-       söka möjlighetema att tili f.d. rödgardister er-
12053:        la så, att erstättningsfrågan angående        lägga en engångsersättning. Så snart kommitten
12054:        före detta rödgardisters lidanden i fång-     har fått sitt arbete färdigt, vi1ket torde ske
12055:        lägren och förluster bringas tili ett posi-   inom en snar framtid, torde ärendet omedelbart
12056:        tivt avgörande så snart som möjligt?"         upptagas tili behandling i statsrådet.
12057:       Helsingfors den 26 februari 1971.
12058: 
12059:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen.
12060: Kirj. km,; n:o 25.
12061: 
12062: 
12063: 
12064: 
12065:                                     Tuominen: Hallituksen suhtautumisesta Suomen Ylioppilaskun-
12066:                                         tien. Liiton järjestämään konferenssiin "Ylioppilaat ja Afri-
12067:                                         kan vapautusliike".
12068: 
12069: 
12070:                           E d u s k u n n a .n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12071: 
12072:     Suomen Ylioppilaskuntien Liitto järjestää           YK:n hyväksymän toimintaohjelman vetoo-
12073: yhteistyössä IUS:n (lnternational Union of              musta.
12074: Students) kanssa 14. ja 15. 2. 71 Helsingissä              Myös Suomi on toiminnallaan YK:ssa anta-
12075: konferenssin 'Ylioppilaat ja Afrikan vapautus-          nut yleisluontoisen tukensa Afrikan kansojen
12076: liike". SYL:n kannalta vapautusliiketeeman so-          pyrkimyksille saavuttaa poliittiset perusoikeu-
12077: pivuutta osoittaa paitsi voimakkaasti kasvanut          tensa. Suomi ei tunnusta eikä hyväksy Etelä-
12078: Afrikkaa koskeva tiedontarve, myös Suomen               Rhodesiassa toimivaa laitonta vähemmistöhalli-
12079: toiminta YK:ssa sekä YK:n yleiskokouksen ju-            tusta eikä sen harjoittamaa rotuerottelua.
12080: listama yleismaailmallinen rotusorron ja rotu-          Suomi ei myöskään tunnusta Etelä-Afrikan Ta-
12081: erottelun vastustuksen vuosi. Konferenssi saa           savallan minkäänlaisia oikeuksia Namibian tai
12082: Suomen oloille harvinaisen laajat puitteet. Sii-        sen kansan suhteen tai Portugalin afrikkalai-
12083: hen osallistuu arviolta 150 ulkomaista osanotta-        silla siirtomaillaan harjoittamaa siirtomaapoli-
12084: jaa noin 70 maasta. Edustettuina ovat tiettä-           tiikkaa. Näi.n ollen on luonnollista, että Suomi
12085: västi Afrikan vapautusliikkeet, Euroopan kan-           tukee näiden Afrikan kansojen pyrkimyksiä va-
12086: salliset ylioppilasliitot sekä IUS:n afrikkalai-        pautua rotuerottelusta ja kolonialismista. Tä-
12087: set, aasialaiset ja etelä-amerikkalaiset jäsenliitot.   män päämäärän puolesta toimivat Afrikan va-
12088:  SYL:n lisäksi osallistuvat Suomesta konferens-         pautusliikkeet, joiden edustajien osallistuminen
12089: siin tarkkailijoina SYL:n jäsenliitot, poliittiset      tekee SYL:n järjestämästä konferenssista erityi-
12090:  nuoriso- ja opiskelijajärjestöt sekä muita kan-        sen mielenkiintoisen.
12091:  sainväliseen toimintaan perehtyneitä järjestöjä.           On kuitenkin hämmästyttävää, että Ulko-
12092:     Suomen Ylioppilaskuntien Liitto on käänty-          asiainministeriö vastauksessaan Suomen Yliop-
12093: nyt Ulkoasiainministeriön puoleen pyytäen val-          pilaskuntien Liiton konferenssia koskevaan
12094:  tiovallan tukea konferenssin järjestelyille. Tar-      muistioon tulkitsee asian niin, että "Suomen
12095:  joaahan konferenssi ainutlaatuisen edullisen ti-       hallitus ei katso voivansa kansainvälisen oikeu-
12096:  laisuuden suomalaisille perehtyä Afrikan nyky-         den ja YK:n peruskirjan periaatteiden sitomana
12097:  tilanteeseen ja erityisesti vapautusliikkeen näkö-     tukea väkivaltaisin keinoin toimivia ryhmitty-
12098:  kulmaan. Afrikan vaikeudet liittyvät olennai-          miä." Konferenssi on tarkoitettu antamaan
12099:  selta osaltaan kolonialismin jatkumiseen, jonka        enemmän informatiota Afrikan tilanteesta ja
12100:  YK on tuominnut rikokseksi, joka on ristirii-          erityisesti tilanteesta niissä Afrikan osissa,
12101:  dassa YK:n peruskirjan, siirtomaakansojen itse-        joissa kolonialismi ja rotusyrjintä kaikkine ri-
12102:  näisyyttä koskevan julistuksen sekä kansainväli-       koksineen vielä toimii ja vaikuttaa. Tällaista
12103:  sen oikeuden kanssa. YK:n 25:ssa yleiskokouk-          informatiota YK:n yleiskokouksen viime loka-
12104:  sessa 24. 10. 1970 yksimielisesti hyväksytyssä         kuussa hyväksymissä juhla-asiakirjoissa kehoi-
12105:  toimintaohjelmassa itsenäisyyden myöntämisestä         tettiin myös valtioitten toimesta tehostamaan.
12106:  siirtomaille ja niiden kansoille sanotaankin:          Edellämainitussa toimintaohjelmassa, joka sisäl-
12107:  "Erityistä painoa tulee panna ohjelmiin, jotka          tyy juhla-asiakirjoihin, sanotaan mm.: "Jäsen-
12108:  käsittelevät YK:n toimintaa siirtomaavallan lo-        valtioiden on annettava kaikki tarvittava mo-
12109:  pettamiseksi, tilannetta siirtomaavallan alaisilla     raalinen ja aineellinen tuki siirtomaissa asuville
12110:  alueilla ja siirtomaissa asuvien kansojen ja kan-      kansoille niiden taistelussa vapauden ja itsenäi-
12111:  sallisten vapautusrintamien käymää vapautustais-       syyden puolesta. Jäsenvaltioiden on aloitettava
12112:  telua." Konferenssi noudattaa näin ollen tätä           voimakas ja pitkäaikainen kamppailu niitä ui-
12113: 246/71
12114: 2
12115: 
12116: komaisia taloudellisia, finanssi- tai muita etu-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12117: pyrkimyksiä vastaan, jotka siirtomaissa toimi-      § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
12118: vat siirtomaavaltojen ja niiden liittolaisten hy-   ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
12119: väksi, koska nämä ovat suurin este päätöslau-       myksen:
12120: selmassa 15 ja 14 mainittujen päämäärien saa-
12121: vuttamiselle. Kaikkien valtioiden on ryhdyt-                  Miten hallitus katsoo YK:.n yleis-
12122: tävä toimiin saattaakseen yleisen mielipiteen              kokouksen 24. 10. 1970 juhla-asiakir-
12123: tietoiseksi aktiivisen avun tarpeesta siirtomaa-           joissa hyväksymää toimintaohjelmaa siir-
12124: vallan täydellisen lopettamisen toteuttamiseksi.           tomaakansojen itsenäisyyden toteuttami-
12125: Ja erityisesti on luotava tyydyttävät edellytyk-           seksi vastaavan sekä YK:n julistaman
12126: set kansallisten ja kansainvälisten kansalaisjär-          yleismaailmallisen rotusorron ja rotu-
12127: jestöjen toiminnalle kolonialismin alaisten kan-           erottelun vastustuksen vuoden kanssa
12128: sojen tukemiseksi. YK:n ja kaikkien valtioiden             sopusoinnussa olevan kielteisen suhtau-
12129: tulee tehostaa julkista tiedoitustoimintaansa              tumisen Suomen Ylioppilaskuntien Lii-
12130: siirtomaiden vapautumisesta kaikkien tiedoitus-            ton järjestämään konferenssiin "Ylioppi-
12131: välineiden, julkaisujen, radion ja television              laat ja Afrikan vapautusliike"?
12132: avulla."
12133:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1971.
12134: 
12135:                                         Mirjam Tuominen.
12136:                                                                                                     3
12137: 
12138: 
12139: 
12140: 
12141:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12142: 
12143:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    suhteen. Ei siten voine olla mitään epätietoi-
12144: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja        suutta Suomen hallituksen asenteesta itse-
12145: Mirjam Tuominen esittänyt Hallituksen asian-       määräämisoikeutta vailla olevien Afrikan kan-
12146: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-      sojen pyrkimyksiin nähden.
12147: myksen:                                               YK:n viime yleiskokous ei päässyt asialli-
12148:                                                    sesti yksimielisyyteen siirtomaakansojen vapaut-
12149:           "Miten hallitus katsoo YK:n yleis-       tamisohjelmaa koskevasta päätöslauselmasta.
12150:        kokouksen 24. 10. 1970 juhla-asiakir-       Päätöslauselma tosin hyväksyttiin 12. 10. 1970,
12151:        joissa hyväksymää toimintaohjelmaa siir-    mutta sen väkivallan käyttöä koskevat suosituk-
12152:        tomaakansojen itsenäisyyden toteuttami-     set olivat tärkeinä syinä siihen, että 15 jäsen-
12153:        seksi vastaavan sekä YK:n julistaman        valtiota, joiden joukossa Suomi ja muut Poh-
12154:        yleismaailmallisen rotusorron ja rotu-      joismaat pidättäytyivät siitä äänestettäessä. Li-
12155:        erottelun vastustuksen vuoden kanssa        säksi 20 valtiota, niiden joukossa myös seitse-
12156:        sopusoinnussa olevan kielteisen suhtau-     män afrikkalaista maata, jätti osallistumatta
12157:        tumisen Suomen Ylioppilaskuntien Lii-       äänestykseen.
12158:        ton järjestämään konferenssiin 'Ylioppi-       Todettakoon, että 24. 10. 1970 hyväksytty
12159:        laat ja Afrikan vapautusliike'?"            juhlaistunnon yleisjulistus voitiin, toisin kuin
12160:                                                    vapauttamisohjelma, hyväksyä yksimielisesti.
12161:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        Siirtomaiden vapauttamiskysymyksen kohdalla
12162: taen seuraavan.                                    tähän tulokseen pääsemistä helpotti ratkaise-
12163:    Suomen hallitus on YK:ssa johdonmukai-          vasti se, että ko. julistuksessa vahvistettiin toi-
12164: sesti noudattanut politiikkaa, joka tukee itse-    minnan nimenomaiseksi ohjeeksi YK:n perus-
12165: näisyyttä vailla olevien Afrikan kansojen pyr-     kirjan tavoitteet ja periaatteet.
12166: kimyksiä perusoikeuksiensa toteuttamiseen.            Mehän olemme jo aikaisemmin ulkoministe-
12167: Tämä hallituksen linja tuli erityisen selvästi     riön toimesta todenneet, että Suomi ei tue väki-
12168: esille jäsenyytemme aikana YK:n turvallisuus-      valtaista toimintaa riippumatta siitä, esiintyykö
12169: neuvostossa, joka hyväksyi useita joko yksin-      sitä Afrikassa tai muualla. Tämä ilmoitus vas-
12170: omaan Suomen tai Suomen ja eräitten afro-          taa hallituksen kantaa. Väkivaltaisen toiminnan
12171: aasialaisten maitten yhteistyön tuloksena esi-     hyväksyminen ja sen tukeminen olisi ristirii-
12172: tettyjä päätöslauselmia itsemääräämisoikeutta      dassa, ei ainoastaan kansainvälisten sitoumuk-
12173: vailla olevien Afrikan kansojen asemaan liitty-    siemme kanssa, vaan myöskin sen puolueetto-
12174: vissä kysymyksissä. Näistä ehkä merkittävin oli    muuspolitiikkamme peruskäsityksen kanssa,
12175: Suomen aloitteesta asetettu ns. Namibian ala-      että ristiriitoja ja selkkauksia on pyrittävä sel-
12176: komitean suosituksiin perustuva turvallisuus-      vittämään rauhanomaista tietä ja muilla kei-
12177: neuvoston päätöslauselma n:o 283, joka sisäl-      noilla ilman väkivallan teitä.
12178: tää laajan ohjelman toimenpiteeksi Etelä-Afri-        Näistä periaatteista johtuu, että ulkoasiain-
12179: kan tasavaltaa vastaan tarkoituksella tukea Na-    ministeriö ei antamassaan lausunnossa katsonut
12180: mibian kansan itsenäisyyspyrkimyksiä. Hallitus     voivansa suositella julkisista varoista annetta-
12181: on myös useissa tilaisuuksissa, mm. Pohjois-       vaa tukea väkivaltaista toimintaa harjoittavien
12182:  maiden ulkoministerikokouksien yhteydessä,        ryhmittymien konferenssitoiminnalle. Mutta ul-
12183:  tuonut esille johdonmukaisen kielteisen kan-      koministeriön taholta ei otettu kielteistä kan-
12184:  tansa Etelä-Afrikan tasavallan ja Portugalin      taa konferenssin järjestämiseen sinänsä, mikä
12185:  Afrikassa sijaitsevilla itsemääräämisoikeutta     kannanotto ei kuulukaan ulkoasiainministeriön
12186:  vailla olevilla alueilla noudattaman politiikan   toimialaan. Ministeriön lausunnossa nimen-
12187: 4
12188: 
12189: omaan tähdennettiin Suomen kansalaisten            avustamisrahastoa varten varattu 105 000 mk
12190: yleistä oikeutta kokoontumis- ja ilmaisuvapau-     ja eteläisen Afrikan yhdistettyä harjoitteluoh-
12191: den puitteissa harrastaa vapaata kansalaistoi-     jelmaa varten 126 000 mk sekä YK:n pako-
12192: mintaa.                                            laisasiain pääkomissaarin ohjelmaa varten
12193:    Palautettakoon samalla mieleen, että hallitus   314 000 mk. Tämän lisäksi on tämän vuoden
12194: on valtionvarainhoidon sallimissa puitteissa       tulo- ja menoarviossa varattu 63 000 mk ns.
12195: osoittanut jatkuvasti määrärahoja useille YK:n     Namibia-rahastoa varten, jonka perustamisesta
12196: rahastoille humanitääriseen apuun, jonka tarve     periaatteessa YK:n viime yleiskokous teki pää-
12197: on syntynyt Etelä-Afrikan Tasavallan ja Por-       töksen Suomen ehdotuksesta. Rahaston tarkoi-
12198: tugalin afrikkalaisilla alueillaan harjoittaman    tuksena on laajan avustus- ja koulutusohjelman
12199: politiikan takia.                                  puitteissa valmistaa Namibian kansaa tulevaa
12200:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on         itsenäisyyttä varten.
12201: YK:n Etelä-Afrikan apartheid-politiikan uhrien
12202:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1971.
12203: 
12204:                                                            Ulkoasiainministeri Väinö Leskinen.
12205:                                                                                                      5
12206: 
12207: 
12208: 
12209: 
12210:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12211: 
12212:   I det syfte 3 7 § 1. mom. riksdagsordningen       afrikanska folk som icke har självbestämmande-
12213: anger · har · riksdagsman Mirjam Tuominen tili      rätt. ·
12214: vederbörande medlem av Statsrådet för avgi-            FNs senaste generalförsamling kom inte tili
12215: vande av svar ställt följande spörsmål:             något sakligt samförstånd beträffande ett beslut
12216:                                                     om ett befrielseprogram för koloniländernas
12217:             "Hur anser Regeringen att den nega-     folk. Visserligen godkändes beslutet den 12. 10.
12218:          tiva inställningen tili den av Student-    1970, men dess rekommendationer om använ-
12219:          kårernas Förbund anordnade konferen-       dande av våld var en viktig orsak, tili att 15
12220:          sen 'Studenterna och den afrikanska        medlemsstater, däribland Finland och de övriga
12221:          befrielserörelsen' harmonierar med det     nordiska länderna, avstod vid omröstningen.
12222:          av FNs generalförsamling den 24. 10.       Dessutom deltog 20 stater, därav 7 afrikanska,
12223:          1970 antagna verksamhetsprogrammet         inte i omröstningen.
12224:          för förverkligande av kolonifolkens be-       Det kan konstateras att den allmänna dekla-
12225:          frielse samt det av FN proklamerade        ration som godkändes vid jubileumssessionen
12226:          universella året för motstånd mot ras-     den 24. 10. 1970, i motsats tili befrielsepro-
12227:          förtryck och rassegregation?"              grammet, kunde godkännas enhälligt. Upp-
12228:                                                     nåendet av detta resultat i fråga om koloni-
12229:    Som svar på spörsmålet får jag anföra föl-       ländernas befrielseproblem underlättades på ett
12230: jande:                                              avgörande sätt av att i ifrågavarande deklara-
12231:    Finlands regering har i FN konsekvent följt      tion syftemålen och principerna i FNs grund-
12232: en politik som stöder de icke-självständiga af-     stadga bekräftades såsom uttrycligt direktiv för
12233: rikanska folkens strävanden att förverkliga sina    denna verksamhet.
12234: grundrättigheter. Denna regeringens linje kom          Vi har ju redan tidigare på utrikesministe-
12235: speciellt klart fram under vår tid som medlem       riets försorg konstaterat, att Finland inte stöder
12236: av FNs säkerhetsråd, då flera resolutioner god-     våldsåtgärder oberoe.nde av om de framträder
12237: kändes som ett resultat av antingen enbart          i Afrika eller annorstädes. Detta meddelande
12238: Finlands arbete eller Finlands och vissa afro-      motsvarar regeringens ståndpunkt. Ett god-
12239: asiatiska läders samarbete i frågor rörande de      kännande och understödande av våld skulle
12240: afrikanska folks situation som inte har själv-      stå i ett motsatsförhållande icke endast tili
12241: bestämmanderätt. Det kanske mest betydelse-         våra internationella förbindelser, utan även tili
12242: fulla av dessa var säkerhetsrådets resolution nr    det grundbegrepp i vår neutralitetspolitik som
12243: 283, som grundar sig på en rekommendation           säger att konflikter och tvister bör försöka
12244: av den på finskt initiativ tillsatta sk. Namibia-   lösas på fredlig väg och med andra medel än
12245: underkommitten och som innehåller ett omfat-        våld.
12246: tande program för åtgärder riktade mot repub-          På grund av dessa principer ansåg sig ut-
12247: liken Syd-Afrika som stöd för det namibiska         rikesministeriet i sitt uttalande icke kunna re-
12248: folkets självständighetssträvanden. Regeringen      kommendera att ur offentliga medel skulle ges
12249: har också vid flera tillfällen, bl. a. vid nor-     stöd för sådana grupperingars konferensverk-
12250: diska utrikesministermötena, framfört sin kon-      samhet som utövar våld. Men utrikesministeriet
12251: sekvent negativa inställning till den politik som   har inte intagit en negativ hållning tili anord-
12252:  Syd-Afrikanska republiken och Portugal bedri-      nandet av konferensen som sådan, ett sådant
12253:  ver på de områden i Afrika som är utan själv-      ställningsstagande hör ju inte heller till utrikes-
12254:  bestämmanderätt. Det torde således inte före-      ministeriets verksamhetsområde. I ministeriets
12255:  komma någon ovisshet i fråga om den Hnska          uttalande hänvisades uttryckligen tili finska
12256:  regeringens inställning tili strävandena hos de    medborgares allmänna rätt att utöva fri med-
12257: 246/71
12258: 6
12259: 
12260: borgarverksamhet inom ramen för församlings-           reserverats 105 000 mark och för det förenade
12261: och uttrycksfriheten.                                  träningsprogrammet för sydliga Afrika 126 000
12262:    Låt oss samtidigt erinra om att regeringen          mk, samt för FNs program som utarbetats av
12263: inom de gränser som skötseln av statsfi.nanserna       huvudkommissarien för flyktingfrågor 314 000
12264: tillåter, fortgående har anslagit medel till flera     mark. Dessutom har i detta års budget reser-
12265: av FNs fonder för humanitär hjälp, vilket be-          verats 63 000 mark för den sk. Namibiafon-
12266: hov har uppstått som en följd av den politik           den, som FNs senaste generalförsamling på
12267: som Syd-Afrika och Portugal bedriver på sina           Finlands initiativ i princip beslöt stifta. Syftet
12268: afrikanska områden.                                    med fonden är att medelst ett omfattande bi-
12269:     För FNs biståndsfond för offren för Syd-           stånds- och skolningsprogram förbereda Nami-
12270: Afrikas apartheidpolitik har i detta års budget        bias folk för sin framtida självständighet.
12271:      Helsingfors den 5 mars 1971.
12272: 
12273: 
12274:                                                      Ministern för utrikesärendena Väinö Leskinen.
12275: Kirj. ksm. n:o 26.
12276: 
12277: 
12278: 
12279: 
12280:                                    H. Niskanen ym.: Valtateiden valaisemisesta Oulun kaupungin
12281:                                        asuntoalueiden kohdalla.
12282: 
12283: 
12284:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12285: 
12286:    Oulun kaupungin läpi kulkevat valtatiet n:o            Alueiden asukkaiden ja pienkiinteistöyhdis-
12287: 4 ja 20 sekä Kainuun tie ovat valaisematto-            tysten taholta on useiden vuosien aikana vaa-
12288: mina muodostuneet pimeänä vuodenaikana lii-            dittu teiden valaisemista vedoten näiden vaa-
12289: kenteellisesti erittäin vaarallisiksi. Jalankulkijat   rallisuuteen. Myös Oulun kaupunki on neuvot-
12290: ja pyöräilijät ovat useasti joutuneet yliajetuksi      teluilla TVH:n edustajien kanssa pyrkinyt ai-
12291: ja eräät tapaukset ovat vaatineet ihmishenkiä.         kaansaamaan myönteisen ratkaisun, mutta tois-
12292: Useat onnettomuudet olisi ilmeisesti voitu             taiseksi tuloksetta.
12293: välttää mikäli kyseiset tiet olisivat olleet valais-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12294: tuja.                                                  tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
12295:    Nämä valtatiet kulkevat monien asuntoaluei-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12296: den kuten valtatie 4 Pateniemen ja Kivi-               vaksi seuraavan kysymyksen:
12297: niemen läpi ja valtatie n:o 20 Hintan, Korven-
12298: suoran ja Korvenkylän läpi, tällöin nämä valta-                  Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
12299: tiet ovat alueiden sisäisen liikenteen pääväyliä.             ryhtyä Oulun kaupungin asuntoalueiden
12300: Alueiden asukkaat ovat jalka- ja pyöräteiden                  lävitse kulkevien valtateiden valaisemi-
12301: puuttuessa pakotettuja käyttämään vilkaasti Jii-              seksi?
12302: kennöityjä valtateitä. Myös monen pienen lap--
12303: sen koulutienä on valaisematon valtatie.
12304:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1971.
12305: 
12306:                  Helvi Niskanen.                                       Kauko Hjerppe.
12307: 
12308: 
12309: 
12310: 
12311: 285/71
12312: 2
12313: 
12314: 
12315: 
12316: 
12317:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
12318: 
12319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           välille Hintantie-Hintan risteys. Edelleen on
12320: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      valaistussuunnitelma valmistunut valtatielle n:o
12321: mies, olette 12 päivänä helmikuuta 1971 päivä-       4 välille Koskelan paikallistien liittymä-Kali-
12322: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     menkylän paikallistien liittymä. Laaditut valais-
12323: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tussuunnitelmat edellyttävät arviolta n. 300 000
12324: edustaja H. Niskasen ym. näin kuuluvasta kir-        -600 000 markan investointia. Laadittaessa
12325: jallisesta kysymyksestä n:o 26:                      pitemmän ajan määrärahojen käyttösuunnitel-
12326:                                                      maa on ohjelmaan otettu kiinteän valaistuksen
12327:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rakentaminen myös seuraaville tieosille: valta-
12328:        ryhtyä Oulun kaupungin asuntoalueiden         tien n:o 4 väli Kempeleen kunnan raja-Kivi-
12329:        -lävitse kulkevien valtateiden valaisemi-     niemi ja Oulun Pohjoinen tulotie sekä valta-
12330:        seksi?"                                       tie n:o 20 väli Hintta-Korpi. Edelleen on
12331:                                                      tarkoitus seuraavana viisivuotiskautena ryhtyä
12332:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toimenpiteisiin valtatien n:o 4 valaisemiseksi
12333: vasti seuraavaa:                                     välillä Kalimenkylän paikallistien liittymä-
12334:    Kuluvan vuoden valtion .tulo- ja menoarviossa     K!ello sekä Oulun-Muhoksen maantien valaise-
12335: on momentin 31.24.14 kohdalla varattu yleis-         miseksi välillä Raksila-Joutsentie. Suunnitel-
12336: ten teiden liikennekelpoisuuden ja liikennetur-      mien toteuttaminen ja kaupungin osallistumi-
12337: vallisuuden parantamiseksi 4 500 000 markan          nen kustannuksiin on parhaillaan lausunnolla
12338: määräraha. Momentin perusteluissa mainitaan          Oulun kaupungilla.
12339: mm., että yleisten teiden valaiseminen on kat-          Edellä esitetystä käy selville, että tieviran-
12340: sottava erittäin tärkeäksi liikenneturvallisuutta    omaisten toimesta on kiinnitetty vakavaa huo-
12341: parantavaksi toimenpiteeksi ja että vilkkaasti       miota kysymyksessä mainittujen maanteiden
12342: liikennöidyillä, lähinnä moottoriteillä olisi kas-   valaisemiseen. Kysymyksessä tarkoitettujen toi-
12343: vavan liikenteen vuoksi valaistussuunnitelmien       menpiteiden osalta voidaan viitata edellä mai-
12344: toteuttamis-ta jatkettava.                           nittuihin jo laadittuihin suunnitelmiin. Käytet-
12345:     Ko. määrärahan käyttösuunnitelmaan on ku-        tävissä olevien määrärahojen puitteissa tullaan
12346: luvalle vuodelle sisällytetty kiinteän tievalais-    laaditut valaistussuunnitelmat niiden käsittelyn
12347: tuksen osalta töitä yhteensä 1 472 000 markan        ja tarkistamisen jälkeen ja kun kustannusten
12348: arvosta. Po. Oulun kaupungin alueella olevien        jaosta kunnan kanssa on päästy sopimukseen,
12349: .teiden valaisemiseksi on tienpitäjän toimesta       toteuttamaan yhteistoiminnassa kuntien kanssa
12350: laadittu kiinteän liikennevalaistuksen rakenta-      siinä kiireellisyysjärjestyksessä kuin teiden lli-
12351: missuunnitelmat valtatielle n:o 8 välille Kivi-      kenteellinen merkitys edellyttää.
12352: niemen risteys-Nokela sekä valtatielle n:o 29
12353:      Helsingissä, maaliskuun 12 päivänä 1971.
12354: 
12355:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto.
12356:                                                                                                   3
12357: 
12358: 
12359: 
12360: 
12361:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12362: 
12363:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Kiviniemi korsning-Nokela och på huvudväg
12364: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nr 29 på sträckan Hintantie-Hintta korsning.
12365: velse av den 12 februari 1971 tili vederbörande    Vidare har en belysningsplan för huvudväg
12366: medlem av statsrådet för avgivande av svar         nr 4 på sträckan Koskela bygdevägsanslutning
12367: översänt avskrift av följande av riksdagsman       -Kalimenkylä blivit färdig. Ds uppgjorda be-
12368: H. Niskanen m. fl. ställda spörsmål nr 26:         lysningsplanerna förutsätter enligt uppskattning
12369:                                                    en investering på ca 300 000-500 000 mk.
12370:           "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen    Vid uppgörande av dispositionsplan för anslag
12371:        skrida för åstadkommande av belysning       på längre sikt har i programmet intagits an-
12372:        på huvudvägarna genom Uleåborgs             läggande av fast belysning även på följande
12373:        stads bostadsområden?"                      vägdelar: på huvudväg nr 4 sträckan Kempele
12374:                                                    kommuns gräns-Kiviniemi och norra infarts-
12375:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vägen tili Uleåborg ·samt huvudväg nr 20 på
12376: samt anföra följande:                              sträckan Hintta-Korpi. Vidare har man för
12377:    I statsförslaget för innevarande år har under   avsikt att under den följande femårsperioden
12378: momentet 31.24.14 observerats ett anslag om        skrida till åtgärder för belysning på huvudväg
12379: 4 500 000 mk :tili förbättrande av de all-         nr 4, sträckan Kalimenkylä byggdeväganslutning
12380: männa vägarnas trafikduglighet och trafiksäker-    -Kello samt för belysning på landsvägen Uleå-
12381: heten på dem. I motiveringen för momentet          borg-Muhos på sträckan Raksila-Joutsentie.
12382: nämns bl.a., att underhållet av vägbelysningen     Planernas förverkligande och stadens deltagande
12383: på de allmänna vägarna måste anses vara en         i kostnaderna har tiliställts Uleåborgs stad för
12384: synnerligen viktig åtgärd tili förbättrande av     utlåtande.
12385: trafiksäkerheten och att förverkligandet av be-       Av ovanstående framgåt, att på åtgärd av
12386: lysningsplanerna rörande livligt trafikerade vä-   vägmyndigheterna allvarlig uppmärksamhet fästs
12387: gar, närmast motorvägar, på grund av den           vid åstadkommande av belysning på nämnda
12388: växande trafiken borde fortsättas.                 landsvägar. Beträffande de i spörsmålet avsedda
12389:     I dispositionsplanen rörande ifrågavarande     åtgärderna hänvisas tili ovan nämnda redan
12390: anslag har för innevarande år intagits arbeten     uppgjorda planer. Inom ramen för disponibla
12391: tili ett värde av sammanlagt 1 474 000 mk för      anslag kommer belysningsplanerna att efter be-
12392: åstadkommande av fast vägbelysning. Vad be-        handling och justering och sedan överenskom-
12393: :träffar belysningen på ifrågavarande vägar inom   melse om fördelningen av kostnaderna träffats
12394: Uleåborgs stads område har genom väghållarens      med kommunen, förverkligas i samråd med
12395: försorg uppgjorts planer för anläggande av         kommunerna, i den skyndsamhetsordning som
12396: fast vägbelysning på huvudväg nr 8 på sträckan     vägarnas betydelse för trafiken förutsätter.
12397:      Helsingfors, den 12 mars 1971.
12398: 
12399:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
12400:                              j
12401:                             j
12402:                            j
12403:                           j
12404:                          j
12405:                         j
12406:                        j
12407:                       j
12408:                      j
12409:                     j
12410:                    j
12411:                   j
12412:                  j
12413:                 j
12414:                j
12415:               j
12416:              j
12417:             j
12418:            j
12419:           j
12420:          j
12421:         j
12422:        j
12423:       j
12424:      j
12425:     j
12426:    j
12427:   j
12428:  j
12429: j
12430: Kirj. ksm. n:o 27.
12431: 
12432: 
12433: 
12434: 
12435:                      Seppä: Kasvihuoneviljelyn kannattavuuden turvaamisesta.
12436: 
12437: 
12438: 
12439: 
12440:                      (Kysymyksen n:o 7 yhteydessä)
12441: 
12442: 
12443: 
12444: 
12445: 176/72
12446: Kirj. ksm. n:o 28.
12447: 
12448: 
12449: 
12450: 
12451:                                  Suksi: Aivovauriolasten hoidon ja koulutuksen järjestämisestä.
12452: 
12453: 
12454:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12455: 
12456:    Hyväksyessään lain koulujärjestelmän perus-      petosmatkat muodostuvat helposti liian rasit-
12457: teista vuonna 1968 liitti eduskunta lakiin pon-     taviksi.
12458: nen, jossa edellytetään, "että uuteen koulujär-        Kuopiossa on toiminut ainoana Suomessa
12459: jestelmään siirryttäessä erityiskouluja ja -luok-   CP-lasten asuntola jo yhdeksän vuotta. Asun-
12460: kia kehittämällä huolehditaan tehokkaasti nii-      tola on havaittu hyväksi ratkaisuksi, mutta
12461: den lasten opetuksen järjestämisestä, jotka fyy-    sen ylläpitäminen on osoittautunut asuntolaa
12462: sisen tai psyykkisen sairauden, vian tai vam-       hoitavalle yhdistykselle ylivoimaiseksi. Nykyi-
12463: man vuoksi eivät voi seurata opetusta normaali-     sin on lievästi vajaaliikkeiset aivovauriolapset
12464: luokilla."                                          hoidettu osaksi kotikunnan kouluissa ja osaksi
12465:    Lainsäädännön puuttuessa ei ponnen edellyt-      erityisluokilla läänien keskuksissa. Näitä lapsia
12466: tämää opetusta ole voitu täydellisesti järjestää,   varten tarvittaisiin erikoisvälineitä kouluihin ja
12467: vaan suuressa osassa maata ovat vajaaliikkeiset     lääkärien antamia ohjeita olisi mahdollisuuk-
12468: aivovauriolapset vailla tarvittavaa opetusta ja     sien mukaan pystyttävä noudattamaan.
12469: hoitoa.                                                Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
12470:    Vaikeasti vajaaliikkeiset aivovauriolapset on    tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
12471: hoidettu tähän saakka Helsingin ja Oulun lai-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12472: toksissa, joiden paikat ovat riittämättömät.        seuraavan kysymyksen:
12473: Tästä johtuu, että useimmat tähän ryhmään
12474: kuuluvat lapset ovat jääneet ilman riittävää                  Katsooko Hallitus, etteivät kaikki
12475: opetusta ja tähän liittyvää hoitoa. Näitä lapsia           aivovauriolapset saa tarpeellista hoitoa
12476: hoidetaan kotona, lastensairaaloissa yms. Jär-             ja koulutusta sekä pitäisikö Hallituksen
12477: jestelmällinen ja kokonaisvaltainen hoito puut-            mielestä läänien pääkaupunkeihin tai
12478: tuu suurimmassa osassa maatamme. Keskivai-                 vastaaviin keskuksiin järjestää erityis-
12479: keat vajaaliikkeiset aivovauriolapset ovat usein           opetusta ja tarvittavat asuntotilat CP-
12480: älyllisesti hyvin kehittyneitä. Näitä lapsia var-          lapsille valtion tai kuntien kustannuk-
12481: ten on olemassa joissakin lääneissä CP-luokat.             sella, ja jos katsoo,
12482: Keskivaikean CP-lapsen joutuessa käymään kou-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12483: lunsa vieraalla paikkakunnalla olisi tapausten             ryhtyä tilanteen korjaamiseksi eduskun-
12484: vähyyden vuoksi myös CP-lasten asuntola tai                nan vuonna 1968 hyväksymän ponnen
12485: majoitus järjestettävä ko. keskuskuntaan. Täl-             edellytysten toteuttamiseksi?
12486: löin olisi otettava huomioon, että ylipitkät kul-
12487:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1971.
12488: 
12489:                                             Keijo Suksi.
12490: 
12491: 
12492: 
12493: 
12494: 274/71
12495: 2
12496: 
12497: 
12498: 
12499: 
12500:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
12501: 
12502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lähinnä sosiaali- ja kouluhallituksen toimesta.
12503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Invaliidihuoltolain ( 682/62) nojalla on sano-
12504: olette 17 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn          tussa laissa tarkoitettujen aivovauriolasten poh-
12505: kirjeenne n:o 130 ohella toimittanut valtioneu-     jakoulutusta varten olemassa Raajarikkojen
12506: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        koulusäätiön Ruskeasuon koulu ja Oulun raaja-
12507: kansanedustaja Keijo Suksen kirjallisesta kysy-     rikkoisten lastenkoti r.y:n Lohipadon koulu
12508: myksestä n:o 28, jossa tiedustellaan:               sekä Samfundet Folkhälsan'in cp-osasto. Niissä
12509:                                                     on vahvistettuja paikkoja yhteensä 218. Lisäksi
12510:           "Katsooko Hallitus, etteivät kaikki       on sosiaalihallitus invaliidihuoltolain nojalla
12511:        aivovauriolapset saa tarpeellista hoitoa     myöntänyt pohjakoulutusta yksityisopetuksena
12512:        ja koulutusta sekä pitäisikö Hallituksen     asianomaisen invalidin kotona. Tämän ohella
12513:        mielestä läänien pääkaupunkeihin tai         on kouluhallitus järjestänyt muille aivovaurio-
12514:        vastaaviin keskuksiin järjestää erityis-     lapsille erityisopetusta eräillä paikkakunnilla.
12515:        opetusta ja tarvittavat asuntotilat CP-         Kun puheena olevan erityisopetuksen tarkoi-
12516:        lapsille valtion tai kuntien kustannuk-      tuksenmukaisen järjestämisen suunnittelu on
12517:        sella, ja jos katsoo,                        annettu valtion komitean selvitettäväksi ja kun
12518:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sosiaalihallitus on taloussuunnitelmassaan esit-
12519:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi eduskun-      tänyt aivovauriolasten erityisopetuksen siirtä-
12520:        nan vuonna 1968 hyväksymän ponnen            mistä kokonaan kouluhallitukselle, ei tässä vai-
12521:        edellytysten toteuttamiseksi?"               heessa ennen sanotun komitean työn valmistu-
12522:                                                     mista ole katsottu aiheelliseksi puheena ole-
12523:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vassa suhteessa ryhtyä lisätoimenpiteisiin. Ko-
12524: taen seuraavaa:                                     mitean mietinnön valmistuttua tullaan asia ko-
12525:    Aivovauriolasten erityisopetus ja siihen liit-   konaisuudessaan ottamaan harkittavaksi ja pää-
12526: tyvä hoito tapahtuu nykyisin kahdella linjalla      tettäväksi.
12527:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1971.
12528: 
12529: 
12530:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
12531:                                                                                                    3
12532: 
12533: 
12534: 
12535: 
12536:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12537: 
12538:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och skolstyrelsens försorg. Med stöd av lagen
12539: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       om invalidvård ( 682/62) finns för elementar-
12540: av den 17 februari 1971 nr 130 tili veder-          utbildning av i sagda lag avsedda hjärnskadade
12541: börande medlem av statsrådet för avgivande          barn Skolstiftelsens för vanföra skola i Bruna-
12542: av svar översänt avskrift av följande av riks-      kärr och Oulun raajarikkoisten lastenkoti r.y.
12543: dagsman Keijo Suksi ställda skriftliga spörsmål     benämnda förenings skola Lohipato samt Sam-
12544: nr 28:                                              fundet Folkhälsans cp-avdelning. I dessa finns
12545:                                                     sammanlagt 218 fastställda platser. Dessutom
12546:           "Anser Regeringen, att alla hjärnska-     har socialstyrelsen med stöd av lagen om inva-
12547:        dade barn icke erhåller tiliräcklig vård     lidvård beviljat elementarutbildning i form av
12548:        och utbildning samt borde enligt Re-         privatundervisning i vederbörande invalids
12549:        geringens åsikt i länens huvudstäder         hem. Därutöver har skolstyrelsen för andra
12550:        eller i motsvarande centra anordnas          hjärnskadade barn anordnat specialundervis-
12551:        specialundervisning och nödiga bostads-      ning på vissa orter.
12552:        utrymmen för CP-barn på statens eller           Då planeringen av ett ändamälsenligt an-
12553:        kommunernas bekostnad, och om så             ordnande av ifrågavarande specialundervisning
12554:        är fallet,                                   har uppdragits åt en statslig kommitte och då
12555:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      socialstyrelsen i sin ekonomiska plan har före-
12556:        taga för att rätta tili situationen och      slagit, att hjärnskadade barns psecialundervis-
12557:        fullfölja förutsättningarna för riksdagens   ning helt skulle överföras på skolstyrelsen, har
12558:        år 1968 godkända kläm?"                      man icke i detta skede, innan den nämnda
12559:                                                     kommittens arbete blir färdigt, ansett ända-
12560:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        målsenligt att vidta tiliäggsåtgärder i ifråga-
12561: anföra följande:                                    varande hänseende. Så snart kommittens be-
12562:    Specialundervisningen och den tili denna an-     tänkande har blivit färdigt, kommer saken i
12563: slutna vården av hjärnskadade barn sker nu-         sin helhet att upptagas tili prövning och av-
12564: förtiden på två linjer närmast genom social-        görande.
12565:      Helsingfors den 9 mars 1971.
12566: 
12567: 
12568:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen.
12569: Kirj. ksm. n:o 29.
12570: 
12571: 
12572: 
12573: 
12574:                                  Mustonen ym.: Moottorisahavähennyksen toteuttamisesta vero-
12575:                                    tuksessa.
12576: 
12577: 
12578:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12579: 
12580:    Metsätyöläisille annettava moottorisahavä-       vapaotettavaa osuutta. Verojohtajat ovatkin
12581: hennys on viime vuosina ollut 30 %, kun se          aivan oikein ehtineet vuoden alussa antaa jo
12582: sitä ennen oli 40 %. Vuoden 1971 talousarvion       metsätyömiehille, jotka sitä ovat pyytäneet ve-
12583: käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi lain,      rokirjaan sen merkinnän, joka edellyttää 40 % :n
12584: jolla sanottu moottorisahavähennys on edelleen      verovapautta ennakkoveron osalta.
12585: 30 %, ellei verovelvollinen pyydä verojohta-           Tämä verohallituksen mukainen menettely
12586: jalta 40 % vähennysoikeutta. Tällä vaihtoehto-      ei ole sopusoinnussa eduskunnan tarkoittaman
12587: päätöksellään eduskunta tahtoi hälventää sitä       lain kanssa jo siitäkään syystä, että sellaiselle
12588: tyytymättömyyttä, joka metsätyöläisten keskuu-      metsätyömiehelle, joka haluaisi moottorisaha-
12589: dessa syntyi silloin, kun moottorisahavähennys      vähennyksen 40 % ei sitä annettaisi ennen
12590: muutettiin 40 % :sta 30 % :iin.                     kuin vasta lopullisessa verotuksessa, jolloin
12591:    Valitettavasti verohallitus on tulkinnut edus-   yhdestä kahteen vuoteen otettaisiin tietoisesti
12592: kunnan tahdon vastaisesti edellä mainittua lain     pienituloisilta metsätyömiehiltä 10 % isommas-
12593: muutosta, lähettämällä lääninhallituksille ja       ta tulosta vero sisään ilman korkohyvitystä ja
12594: kuntien verojohtajille kirjelmän, jossa ei annet-   tämä ei voi olla oikeudenmukainen menettely.
12595: taisi ennakkoveron osalta metsätyöläisen va-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
12596: lita 30 ja 40 % vaihtoehtoa, vaan ennakko           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
12597: tulisi olla jokaiselle sama eli 30 %. Sitten        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12598: vasta lopullista verotusta suoritettaessa pyyn-     seuraavan kysymyksen:
12599: nöstä annettaisiin 40 % :n vähennysoikeus.
12600:    Tällainen menttely on täysin ristiriidassa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12601: eduskunnan tarkoittaman lain muutoksen kans-               ryhtyä, että verohallitus toteuttaisi
12602: sa. Käytäntö on ollut aina se, että kun puhu-              eduskunnan tahdon mukaista menette-
12603: taan moottorisahavähennyksestä, niin sillä tar-            lyä moottorisahavähennyksen osalta käy-
12604: koitetaan nimenomaan ennakon pidätyksestä                  tännössä?
12605:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1971.
12606: 
12607:                Heikki Mustonen.                                 Matti Järvenpää.
12608: 
12609: 
12610: 
12611: 
12612: 338/71
12613: 2
12614: 
12615: 
12616: 
12617: 
12618:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12619: 
12620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     käytöstä aiheutuneina kustannuksina 30 pro-
12621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sentin sijasta 40 prosenttia.
12622: olette 22 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn            Kun edellä mainitussa valtiovarainministeriön
12623: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       päätöksessä ei ole lainmuutosta vastaavaa en-
12624: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nakonpidätystä toimitettaessa noudatettavaa
12625: edustaja Heikki Mustosen kirjallisesta kysy~       säännöstä, verohallitus on lääninverotoimistoille
12626: myksestä n:o 29:                                   ja verotoimistoille lähettämässään kirjeessä n:o
12627:                                                    80/26. 01. 1971 käsityksenään ilmoittanut, että
12628:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    lainmuutosta ei voida ottaa huomioon ennakon-
12629:        ryhtyä, että verohallitus toteuttaisi       pidätystä toimitettaessa.
12630:        eduskunnan tahdon mukaista menette-            Kun ennakkoperinnän tarkoituksena on, että
12631:        lyä moottorisahavähennyksen osalta käy-     ennakkona pidätettyjen tai maksettujen määrien
12632:        tännössä?"                                  tulee vastata verovuoden lopullisia veroja ja
12633:                                                    maksuja, valtiovarainministeriö on 19 päivänä
12634:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        maaliskuuta 1971 antamallaan päätöksellä
12635: taen seuraavaa:                                    muuttanut työn suorittamisesta aiheutuneiden
12636:    Työn suorittamisesta aiheutuneiden kustan-      kustannusten arvioimisesta ennakonpidätystä
12637: nusten arvioimisesta ennakonpidätystä toimi-       toimitettaessa antamaansa edellä tarkoitettua
12638: tettaessa annetun valtiovarainministeriön pää-     päätöstään siten, että ennakonpidätystä toimi-
12639: töksen (833/69) 3 §:n mukaan saadaan työn          tettaessa on moottorisahaa puun kaadossa tai
12640: suorittamisesta palkan tai palkkion saajalle ai-   puutavaran valmistamisessa käyttävän yksinään
12641: heutuneiden kustannusten osuudeksi kokonais-       työskentelevän palkan tai palkkion saajan kus-
12642: ansiosta laskea moottorisahaa yksin käytettäes-    tannusten osuudeksi laskettava 40 prosenttia
12643: sä 30 prosenttia. Jatkettaessa eräistä palkka-     kokonaisansiosta, mikäli palkan tai palkkion
12644: tuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä     saaja esittää asianomaisen verojohtajan todis-
12645: annetun lain voimassaoloaikaa vuodeksi 1971        tuksen siitä, että hänen palkkatulostaan on
12646: lain 1 § :ään lisättiin eduskuntakäsittelyn yh-    määrätty tehtäväksi moottorisahan käytöstä ai-
12647: teydessä uusi 2 momentti, jonka mukaan vero-       heutuneina kustannuksina 40 prosentin suurui-
12648: johtajalla on oikeus määrätä yksinään työsken-     nen vähennys. Tätä päätöstä sovelletaan vuon-
12649: televän verovelvollisen pyynnöstä, että hänen      na 1971 toimitettavassa ennakonpidätyksessä.
12650: palkkatulostaan vähennetään moottorisahan
12651:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1971.
12652: 
12653:                                                                          Ministeri V alto Käkelä.
12654:                                                                                                      3
12655: 
12656: 
12657: 
12658: 
12659:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12660: 
12661:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ensam, förordna, att från den skattskyldiges
12662: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      löneinkomst såsom kostnader för användning
12663: av den 22 februari 1971 tili vederhörande          av motorsåg i stället för 30 procent skall av-
12664: medlem av statsrådet för avgivande av svar         dragas 40 procent.
12665: översänt avskrift av följande av riksdagsman          Då finansministeriets ovannämnda beslut
12666: Heikki Mustonen ställda skriftliga sprösmål        inte innehåller något mot lagändringen svaran-
12667: nr 29:                                             de stadgande, som skulle äga tiliämpning vid
12668:                                                    förskottsinnehållning, har skattestyrelsen i sin
12669:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen        skrivelse nr 80/26. 1. 1971 tili länsskatteby-
12670:        vidtaga för att uppnå att skattestyrelsen   råerna och skattebyråerna meddelat, att dess
12671:        i praktiken skulle förverkliga ett för-     uppfattning är att lagändringen ej kan beaktas
12672:        farande som överensstämmer med riks-        när förskottsinnehållning sker.
12673:        dagens vilja i fråga om avdraget vid           Emedan syftet med förskottsuppbörd är att
12674:        användning av motorsåg?"                    de belopp som har uppburits eller betalats i
12675:                                                    förskott skall motsvara de slutgiltiga skatterna
12676:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och avgifterna för skatteåret, har finansminis-
12677: samt anföra följande:                              teriet genom beslut den 19 mars 1971 ändrat
12678:    Enligt 3 § i finansministeriets beslut om       sitt ovan avsedda beslut om beräkning vid
12679: beräkning vid förskottsinnehållning av kost-       förskottsinnehållning av kostnader för arbetets
12680: nader för arbetets utförande ( 83 3/69) må         utförande, så att då lön- eller arvodestagare
12681: såsom lön- eller arvodestagaren av arbetets ut-    använder motorsåg vid fällning av träd eller
12682: förande tiliskyndade kostnaders andel av hans      framställning av virke och arbetar ensam, skall
12683: totala förtjänst beräknas 30 procent vid an-       såsom hans kostnadsandel beräknas 40 procent
12684: vändning av motorsåg, om han använder den          av hans totala förtjänst, om lön- eller arvodes-
12685: ensam. När giltighetstiden för lagen om vissa      tagaren företer av vederbörande skattedirektör
12686: avdrag vid beskattning av löneinkomst för-         utfärdat intyg över att från hans löneinkomst
12687: längdes tili att omfatta år 1971 fogades under     har bestämts att vid beskattningen avdragas
12688: riksdagsbehandlingen tili lagens 1 § ett nytt      40 procent såsom kostnader för användning av
12689: 2 mom., enligt vilket skattedirektör har rätt      motorsåg. Detta beslut skall tillämpas vid för-
12690: att på begäran av skatteskyldig, som arbetar       skottinnehållning år 1971.
12691:      Helsingfors den 24 mars 1971.
12692: 
12693:                                                                            Minister V alto Käkelä.
12694: Kirj. ksm. n:o 30.
12695: 
12696: 
12697: 
12698: 
12699:                                    Voutilainen ym.: Maanostokeinottelun ehkäisemisestä.
12700: 
12701:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12702:    Hallituksen ohjelmassa on, sen ohella että            Lisäksi maan runsas tarjonta ja asutusillallis-
12703: pyritään tehostamaan maatalouden rationali-           ten uskomattoman vähäinen tietämys omista-
12704: sointia ja pientilojen elinkelpoisuutta, pyrkimys     mansa kiinteistön todellisesta hinnasta on joh-
12705: estää erilainen tilakeinottelu ja maan joutu-         tanut myös polkuhintoihin. Maatalouden neu-
12706: minen sellaisille, jotka eivät ole varsinaista vil-   vontajärjestöt ja toisaalta asutusviranomaiset
12707: jelijäväestöä.                                        eivät ole olleet kiinnostuneita valvomaan asu-
12708:    Maatalousministeriö määräsi ilmeisesti halli-      tustilallisten etuja tarpeellisilla neuvoilla ja
12709: tusohjelmasta johtuen 16. 9. 70 toimikunnan           ohjauksella, joka olisi ollut tarpeen. Onpa esiin-
12710: valmistamaan esitystä, jolla rajoitetaan yhteisö-     tynyt tapauksia, että valtion palkkaa joko suo-
12711: jen maanhankintaa. Tätä tarkoittava mietintö          raan tai välillisesti saava viranomainen on
12712: valmistui 20. 11. 70. Tutkimus ja selvitys maa-       esiintynyt tilojen ostajana tai välittäjänä.
12713: talousministeriön toimesta on jäänyt kuitenkin        Nimenomaan keinottelutarkoituksessa olevat
12714: puolinaiseksi, sillä varsinaiset tilakeinottelijat    maanhankkijat, useinkin pelkästään hyötymis-
12715: ovat jääneet vaille huomiota.                         tarkoituksessa, ovat olleet laajasti asutustilal-
12716:                                                       listen maiden ostajina ja päässeet suuriin voit-
12717:    Mainittakoon, että asutustilojen myyntirajoi-      toihin jopa hädänalaisessa asemassa olleiden ja
12718: tusten poistaminen noin kaksi vuotta sitten           tietämättömien asutustilallisten kustannuksella.
12719: pelasti monet asutustilalliset kasaantuneista            Valtion eli metsähallituksen maanostotoimin-
12720: taloudellisista vaikeuksista kun oli saatu mah-       taa on pikemminkin jarrutettu ja tekemään
12721: dollisuus vaihtaa tila rahaksi. Seurauksena tästä     ostotapahtumat monimutkaisiksi ja aikaa vie-
12722: oli räjähdysmäinen tilojen myynnin lisääntymi-        väksi jopa niin, että kauppatapahtuma ei ole
12723: nen ja asukkaiden muutto Ruotsiin, Etelä-             enää ajankohtainen silloin kun valtio voisi olla
12724: Suomeen tai yleensä asutuskeskuksiin. Myös            ostajana. Myös varojen puute jarruttaa valtion
12725: tässä on eräs tekijä maaseudun tyhjentymisen          maanhankintaa riittävän tehokkaasti.
12726: selitykseksi.                                            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
12727:    Edellä mainitusta on hyvänä esimerkkinä            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
12728: Pohjois-Karjalasta mm. Pielisjärven pitäjä, joka      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12729: on maakunnan muuttotappiollisin pitäjä. Saa-          seuraavan kysymyksen:
12730: tujen selvitysten mukaan on kahden viimeisen
12731: vuoden aikana pitäjässä viljelijäväestö menet-                   Onko Hallitus tietoinen, että asutus-
12732: tänyt maa-alueita noin 8 000-8 500 hehtaaria.                 tilallisten maa-alueiden ostajina suuressa
12733: Mietinnön tarkoittamat puutavarayhtiöt ovat                   määrin esiintyy tilakeinottelijoina pidet-
12734:  ostaneet näitä alueita arviolta noin 4 000-                  täviä yksityisiä henkilöitä ja jos on,
12735:  4 500 hehtaaria, metsähallitus noin 1 000-                      onko Hallitus ryhtynyt tai aikooko
12736:  1 500 hehtaaria sekä yksityiset liike- ja pankki-            ryhtyä toimenpiteisiin tutkimuksen suo-
12737:  miehet ym. vastaavat noin 2 500 hehtaaria.                   rittamiseksi edellä mainitunlaisen maan-
12738:  Nimenomaan viimeksimainittu ryhmä ostelee                    ostokeinottelun laajuuden selvittämi-
12739:  maita lähinnä hyötymistarkoituksessa.                        seksi ja ehkäisemiseksi?
12740:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
12741: 
12742:          U. H. Voutilainen.              Valdemar Sandelin.              Lyyli Aalto.
12743:          Margit Eskman.                  Sylvi Siltanen.                 Väinö Turunen.
12744:                                          Urho E. Knuuti.
12745: 318/71
12746: 2
12747: 
12748: 
12749: 
12750: 
12751:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
12752: 
12753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
12754: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen seuraavaa:
12755: olette 19 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn             Haliltuksen tiedossa on, että kysymyksessä
12756: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tarkoitettua keinotteluluol'l:teista maanostotoi-
12757: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mintaa on viime aikoina esiintynyt tavallista
12758: edustaja Voutilaisen ym. näin kuuluvasta kysy-      runsaammin. Tämän johdosta on parhaillaan
12759: myksestä n:o 30:                                    harkittavana kysymys komitean asettamisesta
12760:                                                     selvittämään, missä määrin sanotunlaista toi-
12761:            "Onko Hallitus tietoinen, että asutus-   mintaa on esiintynyt sekä olisiko tarpeen lain-
12762:        tilallisten maa-alueiden ostajina suuressa   säädännöllisesti rajoittaa yksityisten henkilöi-
12763:        määrin esiintyy tilakeinottelijoina pidet-   den maanhankintaa. Todettakoon, että maa-
12764:        täviä yksityisiä henkilöitä ja jos on,       talousministeriölle on viime vuoden lopulla
12765:           onko Hallitus ryhtynyt tai aikooko        jätetty komiteanmietintö yhtiöiden, osuuskun-
12766:        ryhtyä toimenpiteisiin tutkimuksen suo-      tien, yhdistyksien ja säätiöiden maanhankinnan
12767:        rittamiseksi edellä mainitunlaisen maan-     rajoittamista koskevaksi lainsäädännöksi.
12768:        ostokeinottelun laajuuden selvittämi-
12769:        seksi ja ehkäisemiseksi?"
12770:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1971.
12771: 
12772:                                             Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
12773:                                                                                                  3
12774: 
12775: 
12776: 
12777: 
12778:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12779: 
12780:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
12781: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         samt anföra följande:
12782: velse av den 19 februari 1971 tili veder-            Regeringen har sig bekant, att i spörsmålet
12783: börande medlem av statsrådet för avgivande        avsedda jobberiartade jorduppköpsvel'ksamhet
12784: av svar översänt avskrift av följande av riks-    under den senaste tiden har förekommit rikli-
12785: dagsman Voutilainen m. fl. ställda spörsmål       gare än vanligt. På grund härav övervägs som
12786: nr 30:                                            bäst tilisättandet av en kommitte för utred-
12787:           "Är Regeringen medveten om, att         ning av, i viiken mån dyHk verksamhet har
12788:        såsom uppköpare av innehavares av          förekommit samt huruvida det vore av behovet
12789:        kolonisationslägenheter jordområden i      påkallat att i lagstiftningsväg begränsa privat-
12790:        stor utsträckning uppträder privatper-     personers jordanskaffning. Det kan konstateras,
12791:        soner, vilka måste betraktas som lägen-    att tili lantbruksministeriet i slutet av senaste
12792:        hetsjobbare, och om så är fallet,          år överlämnades ett kommitt6betänkande an-
12793:           har Regeringen vidtagit eller ämnar     gående lagstiftning om begränsande av bolags,
12794:        Regeringen vidtaga åtgärder för verk-      andelslags, föreningars och stiftelsers jord-
12795:        ställande av undersökningar för utre-      anskaffning.
12796:        dande av, hur omfattande dylikt jord-
12797:        köpsjobberi är och för hindrande av
12798:        sådant?"
12799:      Helsingfors den 19 mars 1971.
12800: 
12801:                                            Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
12802: J.rj. ksm. n:o 31.
12803: 
12804: 
12805: 
12806: 
12807:                                  Pursiainen ym.: Aseiden ja ammusten viennin lopettamisesta
12808:                                     kriisialueille.
12809: 
12810: 
12811:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
12812: 
12813:    Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneu-          Näillä mailla on Etelä-Afrikan kanssa -
12814: oston vuoden 1963 1suosituksessa kehote-            josta myös niiden ulkomaankauppa on täysin
12815: lan kaikkia YK:n jäsenmaita lopettamaan kai-        riippuvainen - niin kiinteä tulliyhteistyö, että
12816: entyyppisten aseiden ja ammusten vienti Etelä-      esim. Lesothon tullilaitos on Etelä-Mrikan tul-
12817: eirikan tasavaltaan. Pohjoismaiden ulkominis-       lilaitoksen alainen. Vientimme arvo oli vuonna
12818: ~ri:t ilmaisivat saman vuoden syyskuussa yhtei-     1969 poikkeustilassa olevaan Lesothoon 51 537
12819: ~ssä kommunikeassa tyytyväisyytensä YK:n            markkaa (koko määrä aseita ja ammuksia),
12820: äätöslauselmaan ja totesivat, että pohjoismaat      Botswanaan 123 171 markkaa ( 98 % aseita) ja
12821: ivät ole sallineet eivätkä tule sallimaan täl-      Swazimaahan 116 943 markkaa (aseita ja am-
12822: usta vientiä. Suomen hallitus on esittänyt          muksia 83% ). Suomeen tuotiin vuonna 1969
12823: työs oman kantansa. Sen esitti vuonna 1963          Botswanasta tuotteita 646 markan edestä. Le-
12824: llloinen ulkoministeri Veli Merikoski, joka         sothon ja Swazimaan kohdalla ei ole tuonnista
12825: >tesi eduskunnalle: "Koska pienenkin määrän         tullimerkintää.
12826: tetsästys- ja urheiluaseiden vieminen voi herät-        Näistä maista ei siis käytännöllisesti katsoen
12827:  iä perustelematoota epäilystä Suomen asen-         tuoda mitään, sen sijaan sinne vietiin s. 1969
12828:  :esta Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslau-        aseita yli kymmenen kertaa enemmän kuin
12829:  :lmaan, on hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin       koko muuhun Afrikkaan yhteensä.
12830:  trkoituksenaan estää kokonaan sanotunlainen            Tansaniaa hallitsevan TANU-puolueen nuo-
12831:  ienti." Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan pää-       risojärjestö kiinnitti vuonna 1969 vakavaa huo-
12832:  )s samalta vuodelta kieltää niinikään aseiden      miota siihen, että pohjoismaat yhdessä impe-
12833:  : ammustarvikkeiden viennin Etelä-Afrikkaan        rialististen maiden kanssa huolehtivat Etelä-
12834:  . ulkoasianministeriö on ilmoittanut noudatta-     Afrikan tasavallan asetarpeesta.
12835:   msa käytäntöä, jonka mukaan sotaa käyviin            Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
12836:  1aihin ja kriisialueille ei viedä aseita.          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
12837:    Vientikiellon jälkeen alkoi aseiden ja ammus-    ten asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vas-
12838:   :n vienti Etelä-Mrikan tasavallan poliittisesti   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12839:     taloudellisesti alistarniin Lesothoon, Swazi-
12840:   taahan ja Botswanaan niin että vuonna 1970                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12841:   oeviennin arvo näihin kolmeen maahan oli                 ryhtyä lopettaakseen aseiden ja ammus-
12842:   H 397 markkaa ja 1969 269 635 markkaa.                   ten viennin kriisialueille?
12843:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
12844: 
12845:         Terho Pursiainen.              Heimo Rekonen.                 V. J. Rytkönen.
12846: 
12847: 
12848: 
12849: 
12850:  6/71
12851: 2
12852: 
12853: 
12854: 
12855: 
12856:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
12857: 
12858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    ten aseiden ja ammusten viennin lopettamisest~
12859: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Ensiksi mainitun mukaan ei viennin tule tapal
12860: olette 19 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn        tua Etelä-Afrikkaan, vuoden 1965 suositukse
12861: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      mukaan Rhodesiaan eikä vuoden 1966 suos.
12862: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tuksen mukaan myöskään Portugaliin ja se
12863: edustaja Terho Pursiaisen ym. näin kuuluvasta     alusmaihin. Myöntäessään lupia ampuma-ase
12864: kirjallisesta kysymyksestä n:o 31:                den ja ampumatarvikkeiden maastavientiin vu<
12865:                                                   den 1971 aikana on valtioneuvosto päätöksi:
12866:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   sään ulottanut rajoituksen edellämainittuje
12867:        ryhtyä lopettaakseen aseiden ja ammus-     maiden lisäksi käsittämään myös kriisialueet j
12868:        ten viennin kriisialueille?"               määrännyt, että luvan saaneen yhtiön tulee er
12869:                                                   nen kunkin vientierän toimittamista sisäasiair
12870:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi:tta-    ministeriön kautta ulkoasiainministeriöitä ta1
12871: vasti seuraavaa:                                  kistaa, että aiottu vientimaa ei ole kriisialuett:
12872:    Hallitus on myöntäessään lupia ampuma-asei-       Sisäasiainministeriö pyytää ennen vientilup:
12873: den ja ampumatarvikkeiden maastavientiin tar-     hakemuksen esittelemistä hakemuksesta ulkc
12874: koin noudattanut Yhdistyneiden Kansakuntien       asiainministeriön lausunnon. Nämä lausunt(
12875: Turvallisuusneuvoston vuosien 1963, 1965 ja       pyynnöt on käsitelty valtioneuvoston ulkoasiat
12876: 1966 suosituksissa Yhdistyneiden Kansakuntien     valiokunnassa.
12877: jäsenmaille antamia kehotuksia kaikentyyppis-
12878:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1971.
12879: 
12880:                                                              Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
12881:                                                                                                  3
12882: 
12883: 
12884: 
12885: 
12886:                         T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T .a 1 m a n.
12887: 
12888:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     nition. Enligt den förstnämnda rekommenda-
12889: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     tionen skall export icke ske tili Sydafrika, en-
12890: 'l den 19 februari 1971 tili vederbörande med-   ligt 1965 års rekommendation icke tili Rhode-
12891: :m av statsrådet för avgivande av svar över-     sia och enligt 1966 års rekommendation icke
12892: int avskrift av följande av riksdagsman Terho    heller tili Portugal och dess kolonier. Vid be-
12893: ursiainen m. fl. ställda spörsmål nr 31:         viljande av tilistånd tili export av vapen och
12894:                                                  skjutförnödenheter under år 1971 har stats-
12895:         "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen    rådet i sina beslut utsträckt begränsningen tili
12896:       skrida för att göra slut på exporten av    att utöver ovan nämnda Iänder även omfatta
12897:       vapen och ammunition tili krisområ-        krisområden och förordat, att bolag, som er-
12898:       den?"                                      hållit tilistånd, före leverans av J;espektive ex-
12899:                                                  portkontingent genom ministeriet för inrikes-
12900:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ärendena hos ministeriet för utrikesärendena
12901: tmt anföra följande:                             bör kontrollera, att det avsedda exportlandet
12902:   Regeringen har vid beviljande av koncession    icke är krisområde.
12903: ir utförsel av skjutvapen och skjutförnöden-        Ministeriet för inrikesärdena inbegär, innan
12904: ;!ter noggrant iakttagh Förenta Nationernas      ansökan om exporttillstånd, föredrages, utlåtan-
12905: ikerhetsråds uppmaningar i rekommendatio-        de från ministeriet för utrikesärendena om an-
12906: ;!t åren 1963, 1965 och 1966 tili Förenta        sökan. Dessa anhållanden om utlåtande har
12907: ·ationernas medlemsstater om upphörande          behandlats i statsrådets utskott för utrikes-
12908: 1ed export av alla typer av vapen och ammu-      ärenden.
12909:     Helsingfors den 9 mars 1971.
12910: 
12911:                                                  Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
12912: Kirj. ksm. n:o 32.
12913: 
12914: 
12915: 
12916: 
12917:                                   Vilmi ym.: Lokan allasalueeseen maata menettäneiden lisämaa-
12918:                                      kysymyksen ratkaisemisesta.
12919: 
12920: 
12921:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12922: 
12923:    Sodankylän kunnassa olevan Lokan allas-           vuoden puolella ilmoitettu, että hankittujen
12924: aluetta koskevat käyttösuunnitelmat ovat olleet      lisäselvitysten perusteella tullaan esittämään
12925: ratkaisematta vuodesta 1966 lähtien. Ratkaisua       lainsäädännöllisten   rajoitusten   poistamista.
12926: on viivästyttänyt vuonna 196 7 tapahtunut            Lokakuun 20 päivänä 1970 eduskunnan kysely-
12927: maankäyttölain muutos.                               tunnilla annettiin myös valtioneuvoston jäsenen
12928:    Kuitenkaan maankäyttölain poikkeussäännök-        toimesta vastaus, että rajoittavat säännökset
12929: set eivät saisi olla esteenä tämän asian hoita-      tullaan poistamaan, ja että lainmuutos on tar-
12930: miselle. Ovathan monet lisämaata hakeneista          koituksena saada eduskuntakäsittelyyn jo vuo-
12931: menettäneet allasalueeseen maata ja useissa          den 1970 aikana. Luvattua ja kauan odotet-
12932: tapauksissa rakennuksensakin, joten hakijoiden       tua esitystä ei ole vieläkään annettu, mikä
12933: tilat ovat käyneet dinkelvottomiksi. Yhteis-         aiheuttaa ymmärrettävää tyytymättömyyttä ja
12934: kunnan taholta tapahtuisi suoranainen vääryys,       levottomuutta maata menettäneiden keskuu-
12935: ellei pakollisia menetyksiä hyvitettäisi. Tulisi-    dessa.
12936: han Kemijoen vesistön säännöstelyn johdosta             Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
12937: maansa luovuttaneiden asuttamisesta vuonna           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
12938: 1963 annetun lain mukaan antaa maata maan-           nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12939: käyttölain nojalla kaikille niille, jotka ovat       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12940: maata ns. allasaluelain mukaan luovuttaneet.
12941:    Rovaniemen maankäyttötoimikunta on kii-                      Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
12942: rehtinyt asian ratkaisemista useaan otteeseen.               siin Sodankylän kunnassa olevaan Lokan
12943: Asutushallituksen toimesta onkin jo viime                    allasalueeseen maata menettäneiden lisä-
12944:                                                              maakysymyksen ratkaisemiseksi?
12945:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
12946: 
12947:                Pekka Vilmi.                                      Paavo Niinikoski.
12948:                Reino Kangas.                                     Esko Härkönen.
12949:                                         Matti Ruokola.
12950: 
12951: 
12952: 
12953: 
12954: 319/71
12955: 2
12956: 
12957: 
12958: 
12959: 
12960:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12961: 
12962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             kan allasalueeseen maata menettäneiden
12963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              lisämaakysymyksen ratkaisemiseksi?"
12964: olette 19 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn
12965: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12966: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vasti seuraavaa:
12967: edustaja Vilmin ym. näin kuuluvasta kysymyk-          Kysymyksessä mainitun asian hoitamiseksi
12968: sestä n:o 32:                                      on valmisteltu lainmuutosesitys. Valmistelu-
12969:                                                    työtä on viivästyttänyt eräiden lisäselvitysten
12970:           "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-    hankkiminen. Maa- ja metsätalousministeriön
12971:        siin Sodankylän kunnassa olevaan Lo-        toimesta pyritään esitys saamaan eduskunta-
12972:                                                    käsittelyyn ensi tilassa.
12973:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1971.
12974: 
12975:                                             Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
12976:                                                                                                 3
12977: 
12978: 
12979: 
12980: 
12981:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12982: 
12983:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
12984: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          anföra följande:
12985: velse av den 19 februari 1971 tili vederbörande       För skötseln av i spörsmålet nämnda ärende
12986: medlem av statsrådet för avgivande av svar         har en p11oposition tili lagändring utarbetats.
12987: översänt avskrift av följande av riksdagsman       Införskaffandet av tilläggsutredningar har dock
12988: Vilmi m. fl. ställda spörsmål nr 32:               fördröjt beredningsarbetena. På åtgärd av jord-
12989:            "När ämnar Regeringen vidtaga åtgär-    och skogsbruksministeriet försöker man få pro-
12990:        der för avgörande av frågan om tili-        positionen tili riksdagsbehandling så snart som
12991:        skottsjord för dem som förlorat jord        möjligt.
12992:        till Lokka dammområde i Sodankylä
12993:        kommun?"
12994:      Helsingfors den 19 mars 1971.
12995: 
12996:                                             Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
12997: Kirj. ksm. n:o 33.
12998: 
12999: 
13000: 
13001: 
13002:                                  Mäkelä ym.: Sairausvakuutuslain matkakustannusten korvaa-
13003:                                    mista koskevien säännösten soveltamisesta eräissä tapauk-
13004:                                     sissa.
13005: 
13006: 
13007:                        Ed uskunnan          Herra       P u h e m i e h e 11 e.
13008: 
13009:    Sairausvakuutuslain mukaan korvataan va-         mat, jotka itse voivat välittömästi kustantaa
13010: kuutetulle muun muassa korvattavan sairauden        matkansa. Annettu huoltoapu joudutaan näet
13011: vuoksi tehdyt välttämättömät matkat sairaalaan      usein perimään takaisin vakuutetulta, joka siten
13012: ja takaisin sairaalasta. Näin on lain nimenomai-    joutuu lopullisesti kokonaisuudessaan kustanta-
13013: sen säännöksen mukaan laita myös silloin, kun       maan matkansa, joiden kulut nimenomaan mie-
13014: vakuutettu on matkan tekemiseksi joutunut           lisairaalaan kuljetustapauksissa yleensä ovat
13015: turvautumaan huoltoapuun. Sairausvakuutus-          poikkeuksellisen suuret.
13016: viranomaiset ovat kuitenkin tulkinneet lakia           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13017: siten, että sairausvakuutuslaki ei peittäisi täl-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13018: laisia matkoja silloin, kun kysymyksessä on         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13019: matka hoitolaitokseen, jossa annettavasta hoi-      vaksi seuraavan kysymyksen:
13020: dosta sosiaalilautakunta on antanut maksusitou-
13021: muksen. Käytännössä tämä koskee lähinnä mie-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13022: lisairaalassa annettavaa hoitoa.                            sairausvakuutusviranomaiset tarkastus-
13023:    Sairausvakuutusviranomaiset perustavat kan-              lautakunnan enemmistöä myöten sovel-
13024: nanottonsa siihen sairausvakuutusasetuksen                  tavat sairausvakuutuslain matkakustan-
13025: määräykseen, jonka mukaan sairausvakuutus-                  nusten korvaamista koskevia säännöksiä
13026: lain mukaista etuutta ei makseta sellaisen va-              siten, että ne vähävaraiset kansalaiset,
13027: kuutetun osalta, joka laitoshoitooon kuuluvana              joiden kuljetus esim. mieliraisaalaan jou-
13028: saa puheena olevan etuuden. Nyt kysymyk-                    dutaan ensi vaiheessa suorittamaan so-
13029: sessä olevia laitoksia koskevista säännöksistä              siaalilautakunnan kustannuksella, tässä
13030: käy kuitenkin selvästi ilmi, että matkat kotoa              suhteessa jäävät vaille sairausvakuutus-
13031: sairaalaan ja takaisin kotiin eivät kuulu laitok-           lain suojaa, ja jos on,
13032: sessa annettavaan hoitoon. Tämän kannan on                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13033: myös sosiaaliministeriö asian johdosta antamas-             ryhtyä jotta vähävaraiset kansalaiset sai-
13034: saan lausunnossa omaksunut. Sosiaaliviran-                  rausvakuutuslain mukaisten, sairaanhoi-
13035: omaisten keskuudessa sairausvakuutusviran-                  tolaitokseen tehtyjen matkojen suhteen
13036:  omaisten kannanotto on herättänyt ihmetystä.               kaikissa tapauksissa tulisivat samaan
13037:    Puheena oleva laintulkinta aiheuttaa sen,                asemaan niiden kanssa, jotka huolto-
13038: että nimenomaan vähävaraiset vakuutetut jou-                apuun turvaamatta voivat matkansa kus-
13039:  tuvat huonompaan asemaan kuin varakkaam-                   tantaa?
13040:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
13041: 
13042:                Uljas Mäkelä.                                     Väinö Vilponiemi.
13043:                Sinikka Luja.                                     Sylvi Saimo.
13044:                A-V. Perheentupa.                                 Ensio Laine.
13045:                Margit Eskman.                                    Viljo Suokas.
13046:                Aune Salama.                                      Kaarle Salmivuori.
13047:                Eero Salo.                                        Aulis Juvela.
13048: 
13049: 337/71
13050: 2
13051: 
13052: 
13053: 
13054: 
13055:                        E dusku n nan        H erra      P u h e m i e h e 11 e.
13056: 
13057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nöksen mukaan sosiaalilautakunnalla on, jos
13058: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        se on antanut vakuutetulle huoltoapua lääkärin
13059: olette 19 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn           tai lääketieteellisen laboratorion palkkion suo-
13060: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rittamista, lääkkeiden hankkimista ,tai matka-
13061: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kustannuksia varten, oikeus saada sairausvakuu-
13062: edustaja Uljas Mäkelän ym. näin kuuluvasta           tustoimikunnalta sille annettavaa tilitystä vas-
13063: kirjallisesta kysymyksestä n:o 33:                   taan se osa suorittamastaan huoltoavusta, jon-
13064:                                                      ka sairausvakuutustoimikunta olisi velvollinen
13065:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       vastaavana korvauksena v,akuutetulle suoritta-
13066:        sairausvakuutusviranomaiset tarkastus-        maan.
13067:        lautakunnan enemmistöä myöten sovel-             Säännös merkitsee sitä, että sosiaalilautakun-
13068:        tavat sairausvakuutuslain matkakustan-        nalla on oikeus saada korvaus avohuoltona sai-
13069:        nusten korvaamista koskevia säännöksiä        raanhoitokustannuksiin antamansa huoltoavun
13070:        siten, että ne vähävaraiset kansalaiset,      kustannuksista. Sen sijaan säännös ei koske
13071:        joiden kuljetus esim. mielisairaalaan jou-    tapauksia, jolloin sairaanhoitokustannukset si-
13072:        dutaan ensi vaiheessa suorittamaan so-        sältyvät vakuutetulle huoltoapuna annetun lai-
13073:        siaalilautakunnan kustannuksella, tässä       toshoidon kustannuksiin. Sairausvakuutuslakia
13074:        suhteessa jäävät vaille sairausvakuutus-      säädettäessä on lähdetty siitä, ettei sairausva-
13075:        lain suojaa, ja jos on,                       kuutus korvaa kustannuksia, joista joku toinen
13076:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jo on lain nojalla vastuussa. Sairausvakuutus-
13077:        ryhtyä jotta vähävaraiset kansalaiset sai-   lain 24 § :ssä onkin säädetty, ettei korvausta
13078:        rausvakuutuslain mukaisten, sairaanhoi-      sairaanhoidosta johtuvista kustannuksista ja päi-
13079:        tolaitokseen tehtyjen matkojen suhteen       värahaa suoriteta siltä ajalta, minkä vakuutettu
13080:        kaikissa tapauksissa tulisivat samaan        on asetuksella säädettävissä tapauksissa julki-
13081:        asemaan niiden kanssa, jotka huolto-         sessa laitoshoidossa. Sairausvakuutusasetuksen
13082:        apuun turvaamatta voivat matkansa kus-       19 §:n 1 momentin viimeinen lause sisältää tätä
13083:        tantaa?"                                     koskevan oikeusohjeen. Sen mukaan sairaus-
13084:                                                     vakuutuslain mukaista etuutta ei makseta jul-
13085:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kisessa huoltolaitoksessa hoidettavan vakuute-
13086: vasti seuraavaa:                                    tun osalta, jos hän tuossa laitoshoidossa olles-
13087:    Mielisairaslain ja -asetuksen säännösten no-     saan saa laitoshoitoon sisältyvänä sen etuuden,
13088: jalla sosiaalilautakunnat huolehtivat nykyisin      joka muutoin sairausvakuutuksesta korvattai-
13089: huomattavan monissa tapauksissa hoidon hank-        siin. Tarkastuslautakunta, joka on ylin muutok-
13090: kimisesta mielisairaille. Tämä tapahtuu tavalli-    senhakuaste sairausvakuutuslain mukaisissa kor-
13091: sesti siten, että sosiaalilautakunta kustantaa      vausasioissa, on omaksunut lukuisissa vuosina
13092: huoltoapuna lääkärintarkastuksesta aiheutuvat       1966-1971 kuntien valitusten johdosta anta-
13093: menot ja potilaan matkan mielisairaalaan sekä       misaan päätöksissä sen kannan, ettei sosiaali-
13094: antaa sairaalalle maksusitoumuksen, jossa se        lautakunnalla ole oikeutta saada korvausta lai-
13095: sitoutuu maksamaan sairaalalle potilaan puo-        toshoitona huoltoapua saavan sairaanhoidon
13096: lesta huoltoapuna hoidosta aiheutuneet kustan-      kustannuksista.
13097: nukset. Sairausvakuutuslainsäädäntö ei ole tätä         Edellä selostetut periaatteet koskevat vallit-
13098: käytäntöä muuttanut.                                sevan käytännön mukaan myös niitä tapauksia,
13099:    Sosiaalilautakunnan oikeudesta sairausvakuu-     joissa sosiaalilautakunta on ryhtynyt toimenpi-
13100: tuslain mukaisiin korvauksiin on säännös sai-       teisiin laitoshoidon antamiseksi huoltoapuna
13101: rausvakuutuslain 29 §: n 2 momentissa. Sään-        mielisairaaksi epäiliylle henkilölle. Tällaiselle
13102:                                                                                                        3
13103: 
13104: henlkilölle ei yleensä voida hänen huoltoapuna        mattoman kokonaisuuden, josta seuraa, että
13105: tarvitsemaansa laitoshoitoa antaa kunnallisko-        matkaa laitokseen on jo pidettävä laitoshoitoon
13106: dissa taikka muussa tämän tyyppisessä laitok-         kuuluvana etuutena eikä siitäkään siten voida
13107: sessa, vaan mainittu laitoshoito on annettava         maksaa sosiaalilautakunnalle korvausta sairaus-
13108: mielisairaalassa. Näin ollen mielisairaala tulee      vakuutuslain mukaan.
13109: laitoksena samaan asemaan kuin esimerkiksi               Jos huollettava itse rahoittaa matkan mieli-
13110: kunnalliskoti. Mielisairaalassa sosiaalilautakun-     sairaalaan ja sosiaalilautakunta ottaa huolto-
13111: nan kustantamassa hoidossa olevalla on siten          apuna vastatakseen vasta niistä kustannuksista,
13112: myös oikeus saada laitoshoitoon kuuluvana             jotka itse laitolksessa annettavasta hoidosta ai-
13113: kaikki, mitä hän tarvitsee, jolloin sairaanhoi-       heutuv:at, laitoshoidon on katsottu alkavan
13114: dollisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannuk-       vasta vasta laitokseen saapumisesta. Jos taas
13115: set jäävät tässäkin tapauksessa sairausvakuutus-      sosiaalilautakunta on huolehtinut vakuutetun
13116: asetuksen 19 §:n 1 momentin viimeisen lauseen         toimittamisesta mielisairaalaan, mutta vakuu-
13117: ilmaiseman periaatteen mukaan sairausvakuu-           tettu on itse kustantanut laitoksessa annettavan
13118: tuksen ulkopuolelle.                                  hoidon, sosiaalilautakunnalla on katsottu ole-
13119:    Kun huoltoapuna annettuun laitoshoitoon            van oikeus korvaukseen matkakustannuksista
13120: käsitteellisesti kuuluu, että se sisältää !kaiken,    sairausvakuutuslain 29 § :n 2 momentin nojalla.
13121: mitä potilas tarvitsee, on sairausvakuutuslain           Edellä selostettu matkakustannusten korvaa-
13122: mukaisen korvauksen suorittamisen kannalta            mistJa koskeva asia on sosiaalilautakuntien ta-
13123: ratkaisevaa, milloin laitoshoidon on katsottava       holta aiheuttanut tyytymättömyyttä. Vaikkakin
13124: alkavan, toisin sanoeq, mistä lähtien syntyvät        vakuutetuille asialla on vähäisempi merkitys,
13125: kustannukset jo sisältyvät laitoshoitoon. Tar-        koska mielisairauden johdosta annettu huolto-
13126: kastuslautakunta on johdonmukaisesti noudat-          apu on voitu periä takaisin vain poikkeusta-
13127: tanut sitä linjaa, että laitoshoito mielisairaalaan   pauksissa ennen 1 päivää tammikuuta 1971
13128: otettaessa alkaa käsitteellisesti sinä hetkenä,       voimaan tullutta huoltoapulain muutosta, jossa
13129: jolloin sosiaalilautakunta ryhtyy toimenpiteisiin     kunnan oikeutta huoltoavun takaisin perintään
13130: huollettavan toimittamiseksi laitoshoitoon. Täl-      on entisestäänkin supistettu, tullaan siihen
13131: löin matka kotoa laitokseen ja itse laitoksessa       muutoksia sairausvakuutuslakiin harkittaessa
13132: annettava hoito muodostawt käsitteenä jaka-           kiinnittämään huomiota.
13133:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
13134: 
13135:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
13136: 4
13137: 
13138: 
13139: 
13140: 
13141:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13142: 
13143:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lagen, ingår i 29 § 2 mom. sjukförsäkrings-
13144: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-         lagen. Enligt detta stadgande äger socialnämn-
13145: velse av den 19 februari 1971 tti11 vederbörande    den, om den beviljat försäkrad socialhjälp för
13146: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        erläggande av arvode tililäkare ellet ttledicinskt
13147: ett av rikdagsman Uljas Mäkelä m. fl. under-        laboratorium, för anskaffning av läkemedel eller
13148: tecknat skriftligt spörsmål nr 33 av följande       för resekostnader, rätt att av sjukförsäkrings-
13149: lydelse:                                            bestyrelsen mot redovisning uppbära dctl del
13150:                                                     av den erlagda socialhjälpen som bestyrelsen
13151:            "Är Regeringen medveten om att           vore pliktig att i. motsvarande ersättning ut-
13152:        sjukförsäkringsmyndigheterna ända til1       giva tili den försä:krade.
13153:        majoriteten av prövningsnämnden tili-           Stadgandet innebär, att socialnämnden äger
13154:        lämpar sjukförsäkringslagens stadganden      rätt att erhålla ersättning för kostnaderna för
13155:        om ersättning för resekostnader så, att      socialhjälp, som den lämnat för sjukvårdskost-
13156:        de mindre bemedlade medborgare, vil-         nader i form av öppen vård. Stadgandet gäller
13157:        Ikas resor tili exempelvis sinnessjukhus     däremot ej sådana fall, där sjukvårdskostna-
13158:        i första hand måste bekostas av social-      derna ingår i kostnaderna för anstaltsvård, som
13159:        nämnden, i detta avseende blir utan          lämnats den försäkrade i form av socialhjälp.
13160:        det skydd sjukförsäkringslagen erbju-        Vid sjukförsäkringslagens stiftande har man
13161:        der, och om så är fallet,                    utgått från att sjukförsäkringen ej bör län'lna
13162:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     ersättning för kostnader, som någon annan
13163:        för att mindre bemedlade medborgare          redan enligt lag är ansvarig för. I 24 § sjuk.-
13164:        när det gäller i sjukförsäkringslagen av-    försäkringslagen stadgas, att ersättning för sjuk-
13165:        sedda resor tili sjukvårdsanstalt i samt-    vårdskostnader och dagpenning inte utgår för
13166:        liga fall skall komma i samma ställning      den tid försäkrad i fall, varom stadgas i för-
13167:        som de medborgare vilka har möjlighet        ordning, åtnjuter offentlig anstaltsvård. Den
13168:        a1:t bekosta sina resor utan att behöva      sista satsen i 19 § 1 mom. sjukförsäkrings-
13169:        ty sig tili socialhjälp?"                    förordning·en innehåller en rättsnorm angående
13170:                                                     detta. Enligt denna utses i siukförsäkringslagen
13171:     Såsom svar på detta spörsmål får jag anföra     avsedd förmån inte för försäkrad, som erhåller
13172: följande:                                           vård i offentlig vårdanstalt och som medan
13173:     Med stöd av stadgandena i sinnessjuklagen       han erhåller denna anstaltsvård i anslutning
13174: och sinnessjukförordningen ombesörjer social-       tili anstaltsvården erhåller den förmån, viiken
13175: nämnderna nuförtiden i anmä1'1kningsvärt stor       sjukförsäkringen eljest skulle ersätta. Pröv-
13176: utsträckning att sinnessjuka personer kommer        nigsnämnden, som är den högsta rättsmedels-
13177: .under vård. Detta sker vanligen så, att social-    instansen i ersättningsärenden enligt sjukför-
13178: nämnden i form av socialhjälp erlägger kost-        säkringslagen, har i talrika utslag från åren
13179: naderna för läkarundersökning och patientens         1966-1971, som den utfärdat tili följd av
13180: resa tili sinnessiukhuset samt lämnar sjukhuset     besvär anförda av kommuner, fattat den stånd-
13181: en betalningsförbindelse, där den förbinder sig     punkten, ·att socialnämnden inte äger rätt tili
13182: .att tili siukhuset på patientens vägnar i form     ersättning för kostnaderna för sådan persons
13183: ·av socialhjälp erlägga de av vården förorsakrule   sjukvård. som uppbär socialhjälp i form av
13184: kostnaderna. Sjukförsäkringslagstiftningen har      anstaltsvård.
13185: ej medfört någon förändring i denna praxis.             Ovan angivna principer gäller enligt rådande
13186:     Ett stadgande om socialnämndens rätt tili       praxis även i det fall, där socialnämnd har
13187: ersättningar, som utgår enligt sjukförsäkrings-     s:kridit tili åtgärder för att lämna anstaltsvård
13188:                                                                                                    5
13189: 
13190: i form av socialhjälp åt person som misstänks      följer, attt resan tili anstalten redan bör be-
13191: lida av sinnessjukdom. Åt dylik person kan den     traktas såsom en i anstaltsvården ingående för-
13192: anstaltsvård han behöver i form socialhjälp i      mån varför enligt sjukförsäkringslagen inte
13193: allmänhet inte lämnas på kommunalhem eller         heller för denna kan utgivas ersättning till
13194: annan liknande anstalt, utan sagda anstalts-       socialnämnden.
13195: vård måste meddelas på sinnessjukhus. Under           Om den vårdbehövande själv finansierar
13196: sådana förhållanden kommer sinnessjukhusen         resan tili sinnessjukhuset och socialnämnden
13197: såsom anstalter att stå i samma ställning som      åtar sig att i form av socialhjälp svara endast
13198: t. ex. kommunalhemmen. Sinnessjuk!huspatient,      för de kostnader, som härrör från själva vården
13199: vars vård bekostas av socialnämnden, äger så-      vid anstalten, bör anstaltsvården anses begynna
13200: lunda även rätt at såsom hörande till anstalts-    först då den vårdbehövande anländer tili anstal-
13201: vården få allt han behöver, varvid kostnaderna     ten. Har åter socialnämnden ombesörjt beford-
13202: för sjukvårdsåtgärderna också i detta fall i       ringen av den försäkrade tili sinnessjukhus
13203: enlighet med den i sista satsen i 19 § 1 mom.      medan den försäkrade själv stått för kostna-
13204: sjukförsäkringsförordningen uttryckta principen    derna för den vid anstalten meddelade vården,
13205: stannar utanför sjukförsäkringen.                  bör socialnämnden med stöd av 29 S 2 mom.
13206:    Då anstaltsvård, som lämnas i form av social-   sjukförsäkringslagen anses vara berättigad tili
13207: hjälp, överenstämmande med begreppet om-           ersättning för resekostnaderna.
13208: fattar allt vad patienten behöver, har det av-        De ovan anförda principerna angående ut-
13209: görande betydelse för utgivandet av ersättning     givande av ersättning för resekostnader har
13210: enligt sjukförsäkringslagen vid viiken tidpunkt    på många håll bland socialnämnderna väckt
13211:  an&taltsvården bör anses begynna, dvs. från       missnöje. Även om frågan är av mindre bety-
13212: viiken tidpunkt räknat de uppkomna kostna-         delse för de försäkrade, emedan socialhjälp som
13213: derna hänför sig tili anstaltsvården. Prövnings-   givits tili följd ov sinnessjukdom endast i
13214:  nämnden har konsekvent följt den linjen, att      undantagsfall har kunnat återindrivas före den
13215:  anstaltsvården vid intagning på sinnessjukhus     ändring av lagen om socialhjälp, som trädde
13216: begreppsenligt begynner vid den tidpunkt, då       i kraft den 1 januari 1971 och som ytterligare
13217:  socialnämnden skrider till åtgärder för beford-   begränsade kommunens rätt att återindriva
13218:  rande av den vårdbehövande ti11 an&talt för       lämnad socialhjälp, kommer den att ägnas upp-
13219:  vård. Härvkl bildar resan från hemmet tili        märksamhet vid övervägande av nya ändringar
13220:  anstalten och den vid anstalten meddelade vår-    i ,sjukförsäkringslagen.
13221:  den såsom begrepp en odelbar helhet, varav
13222:      Helsingfors den 23 mars 1971.
13223: 
13224:                                                      Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
13225: 
13226: 
13227: 
13228: 
13229: 337/71
13230: Kirj. ksm. n:o 34.
13231: 
13232: 
13233: 
13234: 
13235:                                   Puhakka ym.: Kaukaa tarjotusta työstä kieltäytyneen työttömyys-
13236:                                       kassa-avustuksen epäämisestä.
13237: 
13238: 
13239:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13240: 
13241:     Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyys-      daan evätä kassa-avustus vain, jos kieltäytyy
13242: avustusasian tehtäviä hoitavat virkamiehet ovat      ottamasta vastaan ilman päteviä perusteita tar-
13243: antaneet useita lausuntoja, joissa on asetuttu       jotun työn. Edellä kerrotoissa tapauksissa on
13244: kielteiselle kannalla työttömyysavustuksen mak-      ollut pätevä peruste tarjotusta työstä kieltäyty-
13245: samiseen vaikka asiallisin perustein olisi voitu     miseen. Ei voida edellyttää, että jokainen met-
13246: puoltaa avustuksen maksamista. Edellä sanotun        sätyömies omistaa moottoriajoneuvon. Sitä ei-
13247: perusteeksi esitämme muutaman esimerkin:             vät kykene läheskään kaikki metsätyömiehet
13248: Viitasaaren työasiamies oli 9. 10. 1970 osoit-       itselleen hankkimaan, sillä metsätöissä palkkaus
13249: tanut erään työnhakijan Enso Gutzeit Oy:n            on edelleen alhainen ja sen lisäksi töiden kau-
13250: työmaalle, joka sijaitsi 18 kilometrin päässä        siluontoisuus pienentää vuosiansioiden määrää.
13251: omasta asunnosta. Työmaalle ei oltu järjes-          On kohtuutonta asettaa varattomalle metsätyö-
13252: tetty majoitusta eikä kuljetusta. Jos linja-autos-   miehelle sellainen vaatimus, että hänen tulisi
13253: sa matkustaen olisi käynyt työssä olisi työaika      ostaa moottoriajoneuvo. Vielä kohtuuttomam-
13254: jäänyt n. 3 tuntiin päivässä. Kun työntekijä         paa on vaatia, että metsätyömies kävellen kä-
13255: moottoriajoneuvon puuttuessa ei voinut ottaa         visi päivittäin 30 kilometrin päässä työssä.
13256: työtä vastaan epäsi sosiaali- ja terveysministe-        Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13257: riön toimihenkilö 8. 7. 1971 autamaliaan lau-        §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
13258: sunnolla hänelle työttömyyskassa-avustuksen          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13259: maksamisen.                                          raavan kysymyksen:
13260:     Vielä epäoikeudenmukaisempaa on ollut evä-
13261: tä avustus eräältä kuhmolaiselta työntekijältä.                 Onko Hallitus tietoinen snta, että
13262: Kuhmon työasiamies oli osoittanut 19. 10.                    kauaksi asunnostaan sellaisille työmail-
13263:  1970 työntekijän 30 kilometrin päässä kotoaan               le, joissa ei ole majoitusta eikä työ-
13264: olevalle työmaalle. Työmaalle ei oltu järjestetty            maalle kuljetusta, osoitetuilta henkilöil-
13265: majoitusta eikä kuljetusta. Työmaalle ei ollut               tä jotka eivät moottoriajoneuvon puut-
13266: edes päivittäistä linja-autoyhteyttä. Kun työn-              tuessa ole voineet ottaa tarjottua työtä
13267:  tekijä oman ajoneuvon puuttuessa kieltäytyi                 vastaan, ovat sosiaali- ja terveysminis-
13268:  työmaalle menosta, epäsi sosiaali- ja terveys-              teriön     työttömyyskassa-avustusasioita
13269:  ministeriön virkamies 13. 1. 1971 antamas-                  hoitavat     virkamiehet   lausunnollaan
13270:  saan lausunnossa hänelle kassa-avustuksen mak-              evänneet      työttömyyskassa-avustuksen
13271:  samisen.                                                    maksamisen, ja jos on
13272:     Kerrotunlaisia tapauksia on useita. Hylkää-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
13273:  vät lausunnot niihin ovat annettu valtakunnal-              tynyt tai aikoo ryhtyä tämän epäoikeu-
13274:  lisista työttömyyskassoista annetun lain 20 §: n            denmukaisen ja työntekijöiden kohdalla
13275:  1 mom. 4 kohdan perusteella. Sen mukaan voi-                kohtuuttomuuksiin johtavan käytännön
13276:                                                              muuttamiseksi?
13277:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
13278: 
13279:           Pauli Puhakka.                 Siiri Lehmonen.                Oili Suomi.
13280:           Rainer Virtanen.               Irma Rosnell.                  Lauha Männistö.
13281:           Taisto Sinisalo.               Matti Koivunen.                Heikki Mustonen.
13282:           Ensio Laine.                   Helvi Niskanen.                Toivo Åsvik.
13283: 309/71
13284: 2
13285: 
13286: 
13287: 
13288: 
13289:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
13290: 
13291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Valtakunnallisista työttömyyskassoista 23
13292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain 25 a
13293: olette 19 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn           §:n mukaan niissä tapauksissa, joissa työttö-
13294: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         myyskassa on suorittanut avustusta jäsenelleen,
13295: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        joka on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä,
13296: edustaja Pauli Puhakan ym. nam kuuluvasta            sosiaali- ja terveysministeriön tulee ennen kas-
13297: kirjallisesta kysymyksestä n:o 34:                   san apurahahakemuksen ratkaisua hankkia
13298:                                                      asiasta työttömyysvakuutusasiain neuvottelu-
13299:           "Onko Hallitus tietoinen suta, että        kunnan lausunto. Ministeriö on tehnyt kas·
13300:        kauaksi asunnostaan sellaisille työmaille,    soille mahdolliseksi pyytää etukäteen ministe-
13301:        joissa ei ole majoitusta eikä työmaalle       riöitä lausunto jäsenten työstä kieltäytymista-
13302:        kuljetusta, osoitetuilta henkilöiltä, jotka   pauksista. Ministeriö on hankkinut näistä neu-
13303:        eivät moottoriajoneuvon puuttuessa ole        vottelukunnan lausunnon, joka on ollut yksi-
13304:        voineet ottaa tarjottua työtä vastaan,        mielinen, ja kaikissa tapauksissa ministeriön
13305:        ovat sosiaali- ja terveysministeriön työt-    lausunto on ollut neuvottelukunnan lausunnon
13306:        tömyyskassa-avustusasioita hoitavat vir-      mukainen. Ministeriön lausunto ei kuitenkaan
13307:        kamiehet lausunnollaan evänneet työt-         ole kassaa sitova. Mikäli kassa suorittaa avus-
13308:        tömyyskassa-avustuksen maksamisen, ja         tuksen jäsenelleen, ja ministeriö epää valtion
13309:        jos on                                        apurahan tältä osin, kassa voi hakea muutosta
13310:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          ministeriön päätökseen korkeimmalta hallinto-
13311:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä-          oikeudelta. Ministeriö tulee kuitenkin kiinnit-
13312:        oikeudenmukaisen ja työntekijöiden            tämään huomiota metsätyömiesten oikeuteen
13313:        kohdalla kohtuuttomuuksiin johtavan           saada työttömyysavustusta silloin, kun tarjo-
13314:        käytännön muuttamiseksi?"                     tusta metsätyöstä on kieltäydytty matkaperus-
13315:                                                      teella, ja antamaan asiasta tarpeelliset sovelta-
13316:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misohjeet.
13317: vasti seuraavaa:
13318:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1971.
13319: 
13320:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
13321:                                                                                                  3
13322: 
13323: 
13324: 
13325: 
13326:                          T i II   Riksd agen s      H err    T a I m a n.
13327: 
13328:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Enligt 25 a § lagen den 23 mars 1934 om
13329: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-       riksomfattande arbetslöshetskassor skall social-
13330: veise av den 19 februari 1971 tili vederböran-    och hälsovårdsministeriet i de fall där arbets-
13331: de mediem av statsrådet översänt en avskrift      löshetskassa erlagt understöd tili medlem, som
13332: av ett av riksdagsman Pauli Puhakka m. fl. un-    vägrat mottaga erbjudet arbete, innan ärendet
13333: dertecknat spörsmål nr 34 av följande lydelse:    rörande kassans bidragsansökan avgöres, i sa-
13334:                                                    ken inhämta utlåtande av delegationen för ar-
13335:           "Är Regeringen medveten om att          betslöshetsförsäkringsärenden. Ministeriet har
13336:        tjänstemän, som vid social- och hälso-     givit kassoma möjlighet att på förhand begära
13337:        vårdsministeriet handhar understöds-       utlåtande av ministeriet i ärenden, som berör
13338:        ärenden avseende arbetslöshetskassorna,    fall där medlem vägrat mottaga erbjudet arbete.
13339:        med sitt utlåtande förvägrat personer,      I dylika fall har ministeriet av delegationen
13340:        som anvisats arbete på avlägset från       inbegärt utlåtande, vilket varit enhälligt, och
13341:        bostaden belägna arbetsplatser utan att    har ministeriets utlåtande i samtliga fall över-
13342:        inkvartering ellet transport kunnat an-    ensstämt med delegationens. Ministeriets utlå-
13343:        ordnas och som, då de ej haft motor-        tande är likväl ej bindande för kassorna. Om
13344:        fordon tili sitt förfogande, icke kunnat   kassa erlägger understöd tili medlem och mi-
13345:        mottaga det erbjudna arbetet, rätt tili    nisteriet förvägrar kassan statsbidrag tili denna
13346:        arbetslöshetskasseunderstöd, och om så     del, kan kassan söka ändring i ministeriets be-
13347:        är fallet,                                  slut hos högsta förvaltningsdomstolen. Minis-
13348:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-    teriet kommer likväl att ägna särskild uppmärk-
13349:        git eller ämnar den vidta för att ändra    samhet åt frågan om skogsarbetares rätt tili
13350:        denna orättvisa praxis, som för arbets-    arbetslöshetsunderstöd, då de vägrat att mot-
13351:        tagarnas vidkommande leder tili orim-      taga erbjudet skogsarbete på grund av kom-
13352:        ligheter?"                                 munikationssvårigheter, och utfärdar senare nö-
13353:                                                   diga tillämpningsföreskrifter i denna angelä-
13354:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      genhet.
13355: samt anföra följande:
13356:      Helsingfors den 17 mars 1971.
13357: 
13358:                                                    Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
13359: Skriftl. spm. nr 35.
13360: 
13361: 
13362: 
13363: 
13364:                                  H. Westerlund: Om pensionsförsäkringspremierna för delägare
13365:                                     i sterbhus och i andra sammanslutningar, vilka idkar lant-
13366:                                     bruk.
13367: 
13368:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13369:    Enligt gällande lag om pension för lant-        grad inverka sänkande på den enskilda deläga-
13370: bruksföretagare ( 46 7/69) bestämmes den pen-      rens slutliga premie. Skulle däremot samman-
13371: sionsgrundande arbetsinkomsten för sterbhus-       slutningens husbönder envar som självständig
13372: och lantbrukssammanslutningar, där flera per-      lägenhet bebruka sin andel av sammanslut-
13373: soner utför arbete för gemensam räkning, av-       ningen kunde de påräkna en betydligt lägre
13374: vikande från vad som gäller för en normal          premie eller m.a.o. normalpremie.
13375: lantbruksföretagare. I dylika fall skall arealen      Den nu rådande omständigheten har i många
13376: av brukningsenhetens jordbruksjord först divi-     fall lett tili att en husbonde i en sammanslut-
13377: deras med antalet personer, som utför husbon-      ning betalar 50 o/o högre premie än den nor-
13378: dearbete. För de sålunda uppkomna delarea-         mala premien utan att kunna påräkna för-
13379: lerna bestämmes arbetsinkomsten särskilt för       bättrade förmåner. Detta att man endast på
13380: var och en enligt samma regel som då det är        grund av det sätt på vilket husbonden bedriver
13381: fråga om brukningsenhet med endast en hus-         sin ägda ellet besuttna jordbruksjord - som
13382: bonde, d.v.s. 500 mk per ha för 12 ha och          självständig lägenhet ellet som sammanslut-
13383: 120 mk per ha för återstoden upp tili 30 ha.       ning - ställs ,j helt olika situation i fråga om
13384: Arbetsinkomsten för de olika delarealerna sam-     premien kan inte ha varit lags.tiftarens avsikt.
13385: manräknas och den erhållna arbetsinkomsten         Varje husbonde ( familj ) inom en lantbruks-
13386: fördelas mellan antalet husbönder och hus-         sammanslutning bör betraktas som en skild
13387: mödrar.                                            enhet för viiken premien beräknas på normalt
13388:    Detta system för uträkning av delägarnas        sätt utgående från den fastställda arbetsin-
13389: arbetsinkomst måste anses som skäligt och rik-     komsten.
13390: tigt emedan varje husbonde och husmor i sam-          Med hänvisning tili det ovan sagda och hän-
13391: manslutningen på detta sätt får ungefär samma      visande tili 3 7 § 1 mom. RO framställer un-
13392: arbetsinkomst som den arbetsinkomst viiken         dertecknad vördsamt följande spörsmål 1lill ve-
13393: skulle ha erhållits om motsvarande andel av        derbörande medlem av statsrådet:
13394: arealen bebrukats som självständig lägenhet.
13395: När det däremot gäller uträknandet av försäk-                Är Regeringen medveten om att
13396: ringspremien har man gått in för ett system,              systemet för beräknandet av pensions-
13397: som ger delägarna i sammanslutningen betyd-               premien för lantbruksföretagare inom
13398: ligt högre premier än normalt för samma för-              sterbhus och annan lantbrukssamman-
13399: mån. Orsaken härtill är att då det gäller sam-            slutning leder tili betydligt högre pre-
13400: manslutningar sammanräknas arbets.inkomsterna             mie än om ifrågavarande person skulle
13401: för alla inom sammanslutningen verkande per-              bedriva sin andel av sammanslutningen
13402: soner på viiken pensionspremien fastställes               som självständig lägenhet, och om så
13403: (under 1970 för 5 000 mk 2 o/o, därefter                  är fallet,
13404: 5 o/o ) , varefter envars andel erhålles genom               vilka åtgärder har Regeringen vid-
13405: att totalpremien fördelas i förhållande till den          tagit eller ämnar den vJdta för att eli-
13406: fastställda arbetsinkomsten. Sålunda kommer               minera ovan påtalade missförhållan-
13407: den lägre premieprocenten att i mycket ringa              den?
13408:      Helsingfors den 19 februari 1971.
13409: 
13410:                                       Henrik Westerlund.
13411: 299/71
13412: 2
13413: 
13414: Kirj. ksm. n:o 35.                                                                         Suomennos.
13415: 
13416: 
13417: 
13418: 
13419:                                    H. Westerlund: Maataloutta harjoittavien kuolinpesien ja mui-
13420:                                       den yhteenliittymien eläkevakuutusmaksuista.
13421: 
13422: 
13423:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 1l e.
13424: 
13425:     Voimassa olevan maatalousyrittäjien eläke-        määrin vaikuttaa alentavasti yksittäisen osak-
13426:  lain ( 46 7/69) mukaan määrätään eläkkeen pe-        kaan lopulliseen vakuutusmaksuun. Jos sitä
13427:  rustana oleva työtulo kuolinpesien ja maata-         vastoin yhteisön isännät kukin viljelisivät
13428:  lousyhteisöjen osalta, joissa useat henkilöt työs-   osaansa yhteenliJttymästä itsenäisenä tilana, sai-
13429:  kentelevät yhteiseen lukuun, eri tavoin kuin         sivat he laskea maksavansa huomattavasti ma-
13430: mitä normaalin maatalousyrittäjän osalta on           talamman vakuutusmaksun eli toisin sanoen
13431: voimassa. Tämän kaltaisissa tapauksissa on            normaalimaksun.
13432: viljely-yksikön maatalousmaan pinta-ala ensin             Nyt vallitseva asiaintila on monissa tapauk-
13433: jaettava isännäntyötä suorittavien henkilöiden        sissa johtanut siihen, että isäntä yhteenliitty-
13434: lukumäärällä. Siten syntyneiden osapinta-alo-         mässä maksaa 50 % normaalla korkeampaa
13435:  jen suhteen työtulo määritellään erikseen kun-       vakuutusmaksua ilman, että voisi laskea hy-
13436: kin osalta samojen sääntöjen mukaan kuin              väkseen parempia etuuksia. Se seikka, että
13437: kyseen ollessa ainoastaan yhden isännän hoi-          vain se tapa, jolla isäntä viljelee omistamaansa
13438: tamasta viljelmästä, ts. 500 mk hehtaarilta           tai hallinnassaan olevaa maanviljelysmaata -
13439: 12 hehtaarista ja 120 mk hehtaarilta jäljellä-        itsenäisenä tilana tai yhteenliJttymänä - asete-
13440: olevasta aina 30 hehtaariin saakka. Eri osa-          taan hänet täysin eri asemaan vakuutusmaksun
13441: alojen työtulo lasketaan yhteen ja saatu työtulo      suhteen, ei ole voinut olla lainsäätäjän tarkoi-
13442: jaetaan isäntien ja emäntien lukumäärällä.            tus. Kutakin isäntää (perhettä) maanviljelys-
13443:     Tätä järjestelmää osakkaiden työtulon laske-      yhteenliittymässä on pidettävä erillJsenä yksik-
13444: miseksi on pidettävä kohtuullisena ja oikeana,        könä, jolle vakuutusmaksu lasketaan normaa-
13445: koska yhteisöjen jokainen isäntä ja emäntä            lilla tavalla lähtien määritellystä työtulosta.
13446: saa täten suunnilleen saman työtulon, kuin se             Yllä sanottuun viitaten allekirjoittanut val-
13447: työtulo, joka olisi saatu, jos vastaavaa pinta-       tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
13448: alan osaa olisi viljelty itsenäisenä tilana. Sitä     jalla esittää kunnioittaen valtioneuvoston asian-
13449: vastoin on vakuutusmaksua laskettaessa omak-          omaiselle jäsenelle seuraavan kysymyksen:
13450: suttu järjestelmä, jonka johdosta yhteenliitty-
13451: män osakkaiden vakuutusmaksut ovat huomat-                      Onko Hallitus tietoinen, että järjes-
13452: tavasti korkeammat kuin normaalisti samasta                  telmä eläkevakuutusmaksun laskemi-
13453: etuudesta. Syynä tähän on, että yhteisöjen                   seksi kuolinpesissä ja muissa maanvilje-
13454: ollessa kyseessä kaikkien yhteisön piirissä vai-             lystä harjoittavassa yhteenliittymissä
13455: kuttavien henkilöiden .työtulo lasketaan yhteen,             johtaa huomattavasti korkeampaan va-
13456: mistä vakuutusmaksu sitten määrätään ( vuo-                  kuutusmaksuun, kuin jos kyseinen hen-
13457: den 1970 aikana 2% 5 000 markasta ja sen                     kilö viljelisi osuuttaan yhteenliittymästä
13458: jälkeen 5 %) , minkä jälkeen kunkin osuus                    itsenäisenä tilana, ja jos on,
13459: saadaan jaottamalla kokonaisvakuutusmaksu                       mihin toimenpiteisiin Hallitus on
13460: suhteessa määriteltyyn työtuloon. Siten mata-                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä-
13461: lampi vakuutusmaksuprosentti hyvin vähäisessä                kohdan poistamiseksi?
13462:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1971.
13463: 
13464:                                          Henrik Westerlund.
13465:                                                                                                    3
13466: 
13467: 
13468: 
13469: 
13470:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13471: 
13472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
13474: olette 19 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn             Maatalousyrittäjien samoin kuin muidenkin
13475: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        yrittäjien eläkevakuutusmaksut on lainsäätäjä
13476: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       periaatteessa tarkoittanut yhtä suuriksi kuin
13477: edustaja Henrik Westerlundin näin kuuluvasta        mitä työsuhteessa olevistakin joudutaan mak-
13478: kirjalLisesta kysymyksestä n:o 35:                  samaan. Lähinnä maatalouspoliittisista syistä
13479:                                                     on tästä pääsäännöstä poiketen pientiloille ha-
13480:           "Onko Hallitus tietoinen, että järjes-    luttu antaa tukea siten, että tilalle vakuutus-
13481:        telmä eläkevakuutusmaksun laskemi-           maksua määrättäessä vuositulon ensimmäisestä
13482:        seksi kuolinpesissä ja muissa maanvilje-     5 000 markasta otetaan huomioon vain 2/5.
13483:        lystä harjoittav.issa yhteenliittymissä      Tuki on tilakohtainen eikä henkilökohtainen
13484:        johtaa huomattavasti korkeampaan va-         samaan tapaan kuin viljelmäkoon mukaan pin-
13485:        kuutusmaksuun, kuin jos kyseinen hen-        ta-alalisäkin. Tämän periaatteen mukaista ei
13486:        kilö viljelisi osuuttaan yhteenliittymästä   olisi, jos suuremmalla tilalla sanotun alennuk-
13487:        itsenäisenä tilana, ja jos on,               sen voisi saada useampaan kertaan silloin, kun
13488:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on         isännän työtä suorittaa yhtä useampi henkilö.
13489:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä-
13490:        kohdan poistamiseksi?"
13491:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1971.
13492: 
13493:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
13494: 4
13495: 
13496: 
13497: 
13498: 
13499:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13500: 
13501:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13502: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-        samt anföra följande:
13503: velse av den 19 februari 1971 tili vederbö-           I prinaip har lagstiftaren avsett att lant-
13504: rande medlem av statsrådet översänt en av-         bruksföretagarnas ävensom de övriga företa·
13505: skrift av ett av riksdagsman Henrik Wester-        garnas pensionspremier bör vara av samma
13506: lund undertecknat skriftligt spörsmål nr 35 av     storlek som de avgifter, vilka betalas för dem
13507: följande lydelse:                                  som står i arbetsförhållande. Närmast av jord-
13508:                                                    brukspolitiska skäl har man med avvikelse från
13509:           "Är Regeringen medveten om att           denna huvudregel velat ge småbruken stöd så,
13510:        systemet för beräknandet av pensions-       att vid bestämmande av premie för lägenheten
13511:        premien för lantbruksföretagare inom        av årsinkomstens första 5 000 mark beaktas
13512:        sterbhus och annan lantbrukssamman·         endast 2/5. Stödet är ej personligt utan hän-
13513:        slutning leder tili betydligt högre pre-    för sig tili lägenheten på samma sätt som
13514:        mie än om ifrågavarande person skulle       arealtillägget, vilket bestäms på basen av od-
13515:        bedriva sin andel av sammanslutningen       lingens storlek. Det vore ej förenligt med
13516:        som självständig lägenhet, och om så        denna princip, att sagda nedsättning för en
13517:        är fallet,                                  större lägenhet kunde utgå flera gånger i det
13518:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       fall att husbondens arbete utfördes av flera
13519:        tagit ellet ämnar den vidta för att eli-    än en person.
13520:        minera ovan påtalade missförhållan-
13521:        den?"
13522:      Helsingfors den 17 mars 1971.
13523: 
13524:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen.
13525: Kirj. ksm. n:o 36.
13526: 
13527: 
13528: 
13529: 
13530:                                  Koskinen: Helsingistä pohjoiseen perjantai-iltaisin lähtevän lisä-
13531:                                     junan saattamisesta liikenteeseen.
13532: 
13533: 
13534:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1l e.
13535: 
13536:    Rautateiden matkustajaliikenne Helsingistä       pitemmän ajan ja lisääntyvän matkustajaliiken-
13537: kohti pohjoista ei suju matkustajia täysin. tyy-    teen vuoksi edelleen vaikeutuu, ellei lisäjunaa
13538: dyttävällä tavalla. Huomauttamista riittää          saada.
13539: monista eri syistä, mutta tällä hetkellä ylei-         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
13540: nen tyytymättömyys kohdistuu perjantai-illan        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13541: ruuhka-aikaan. Lähtevät junat kello 17.05 ja        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13542: kello 18.00 ovat tällöin ylikansoitettuja koska     vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
13543: silloin työviikon päätyttyä mm. työläiset ja
13544: opiskelijat matkustavat kotiseudulleen.                        Onko Hallitus tietoinen matkustaja-
13545:    Tilanteen helpottamiseksi olisi lisäjuna vii-            liikenteen ruuhkatilanteesta Helsingin
13546: pymättä asetettava liikenteeseen ja tiettävästi             asemalla perjantai-iltaisin pohjoiseen
13547: sopivin aika olisi joko kello 16.30 tai noin                suuntautuvalla rataosuudella, ja jos on,
13548: tuntia myöhemmin. Aikataulun mukainen muu                      ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-
13549: liikenne samalla radalla ei tietenkään saa häi-             piteisiin lisäjunan saattamiseksi liiken-
13550: riintyä. Tämä ahdinkotilanne on jatkunut jo                 teeseen?
13551:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1971.
13552: 
13553:                                           Aarne Koskinen.
13554: 
13555: 
13556: 
13557: 
13558: 334/71
13559: 2
13560: 
13561: 
13562: 
13563: 
13564:                        E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
13565: 
13566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Syi,nä kyselyssä tarkoitettuihin liikenteelli-
13567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      siin vaikeuksiin Helsingin asemalla viikonlop-
13568: olette 23 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn         puina ovat suurimmaksi osaksi olleet rataosalla
13569: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Helsinki-Riihimäki suoritetut perusparannus-
13570: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ja sähköistystyöt. Näiden· töiden tultua nyt lä-
13571: edustaja Aarne Koskisen näin kuuluvasta kir-       hes loppuunsuoritetuiksi on tulevan toukokuun
13572: jallisesta kysymyksestä n:o 36.                    23 päivänä voimaan tulevaan aikatauluun suun-
13573:                                                    niteltu asetettavaksi pikajuna, joka perjantaisin
13574:            "Onko Hallitus tietoinen matkustaja-    lähtisi Helsingistä klo 16.00 ja jonka tuloajat
13575:        liikenteen ruuhkatilanteesta Helsingin      olisivat Tampereella klo 18.40, Haapamäellä
13576:        asemalla perjantai-iltaisin pohjoiseen      klo 20.50 ja Seinäjoella klo 22.56. Tämän pika-
13577:        suuntautuvalla rataosuudella, ja jos on,    junan muut pysähdysasemat ovat Riihimäki,
13578:           ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-     Hämeenlinna, Toijala, Orivesi, Vilppula, Myl-
13579:        piteisiin lisäjunan saattamiseksi liiken-   lymäki,. Ähtäri ja Alavus.
13580:        teeseen?''                                     Hallitus uskoo uuden junan kulkuun asetta-
13581:                                                    misen huomattavasti vähentävän sitä ruuhkaa,
13582:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        joka nykyisin kohdistuu Helsingin asemalla
13583: taen seuraavaa:                                    perjantai-iltaisin muihin Pohjanmaan juniin.
13584:      Helsingissä, maaliskuun 22 päivänä 1971.
13585: 
13586: 
13587:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto.
13588:                                                                                                   3
13589: 
13590: 
13591: 
13592: 
13593:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
13594: 
13595:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        på Helsingfors station under veckosluten har
13596: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tili största delen berott på de grundförbätt-
13597: av den 23 februari 1971 tili vederhörande med-     rings- och elektrifieringsarbeten som har ut-
13598: Iem av statsrådet för avgivande av svar över-      rörts på bandelen Helsingfors-Riihimäki. Då
13599: sänt avskrift av föijande av riksdagsman           dessa arbeten nu är i det närmaste slutförda,
13600: Aarne Koskinen ställda spörsmål nr 36.             har man planerat att i den tidtabell som träder
13601:                                                    i kraft den 23 instundande maj i.nsätta ett
13602:            "Är Regeringen medveten om rus-         snälltåg, som på fredagarna skulle avgå från
13603:        ningen tili de från på Helsingfors sta-     Helsingfors kl 16.00 och ankomma tili Tam-
13604:        tion norrut gående persontågen om           merfors kl 18.40, tili Haapamälci. kl 20.50 och
13605:        fredagskvällarna, och om så är fallet       tili Seinäjoki kl 22.56. Tåget skulle desutom
13606:        ämnar Regeringen ofördröjligen skrida       stanna i Riihimäki, Tavastehus, Toijala, Ori-
13607:        tili åtgärder för insättande av extratåg    vesi, Vilppula, Myllymäki, Ähtäri och Alavo.
13608:        i trafiken?"
13609:                                                        Regeringen utgår ifrån att insättandet av
13610:   Såsqm svar på detta spörsmål får jag vörd-       det nya tåget i trafik avsevärt skall minska
13611: samt anföra följande:                              rusni.ngen tili de övriga tågen tili Österbotten
13612:   De i spörsmålet avsedda trafiksvårigheterna      från Helsingfors station på fredagskvällarna.
13613:      Helsingfors den 22 mars 1971.
13614: 
13615: 
13616:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
13617: Kirj. ksm. n:o 37.
13618: 
13619: 
13620: 
13621: 
13622:                                   Hemmi: Valtion keskusammattikoulujen asuntolanvalvojan ja
13623:                                     -hoitajan ohjesäännön aikaansaamisesta.
13624: 
13625: 
13626:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11e.
13627: 
13628:     Laki valtion keskusammattikouluista astui            Päivittäin määrätunteina aamu- ja iltapäivi-
13629: voimaan v. 1946. Koulujen perustamisen yh-           sin sekä iltaisin päivystysvastaanotto tarkoituk-
13630: teydessä tuli ajankohtaiseksi myös oppilasasun-      seen varatussa vastaanottohuoneessa. Vastaan-
13631: toloiden rakentaminen näiden koulujen yhtey-         otoilla annetaan ensiapua tapatutmissa, otetaan
13632: teen, oppilaathan valitaan maakunnista varsin        vastaan uusia sairaustapauksia, huolehditaan
13633: laajoilta alueilta ja näin ollen oli välttämätöntä   potilaiden toimittamisesta lääkärin vastaanotol-
13634: vieraspaikkakuntalaisia varten saada asuntolat       le (ei omaa lääkäriä) ja tarvittaessa sairaalaan,
13635: koulun yhteyteen.                                    hoidetaan sairaskortista ja muut kirjalliset teh-
13636:     Keskusammattikouluja on maassamme tällä          tävät, valmistetaan siteitä, tarkistetaan ja täy-
13637: hetkellä 8. Asuntoloita varten joissa keskimää-      dennetään ajoittain työpajoihin sijoitettujen
13638: rin on 250-300 oppilasta, tarvittiin luonnolli-      lääkekaappien lääkevarastot jne. Tehtäviin kuu-
13639: sesti henkilökuntaa; aluksi perustettiin niihin      luu lisäksi avunanto äkillisissä sairaustapauk-
13640: asuntolanhoitajan toimet. Kuitenkin huomattiin       sissa ja tapaturmissa muinakin kuin päivystys-
13641: varsin pian, että oppilaiden sairaan- ja tervey-     aikoina. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä sairas-
13642: denhuollosta oppilaskodeissa oli ryhdyttävä          kierrot ja sairashoito asuntolassa.
13643: huolehtimaan. Tätä varten keskusammattikou-              Esim. Oulun Keskusammattikoulu ei ole
13644: luihin perustettiin v. 1956 alussa uusi virka,       edellä mainittua ohjesääntöluonnosta vahvista-
13645: asuntolanvalvojan virka, jonka tehtäviin sisälly-    nut, koska asuntolanvalvojan kohdalla nimen-
13646:  tettiin e.m. sairaan- ja terveydenhoidollisten      omaan alusta lähtien on puuttunut toimenhalti-
13647:  tehtävien lisäksi myös suuri määrä oppilasko-       jain pätevyysvaatimus. Oulun Keskusammatti-
13648: din piiriin kuuluvia tehtäviä, jotka todettiin jo    koulun johtokunta käsitteli ohjesääntöluonnok-
13649: alkuunsa menevän asuntolanhoitajan tehtävien         sen kokouksessaan 28. 5. 1963, mutta halusi
13650: kanssa osittain päällekkäin.                         siihen sen vahvistaakseen lisätietoja Kauppa-
13651:     Keskusammattikoulut kuuluivat v:een 1968         ja teollisuusministeriöitä 29. 6. 1963 KD/1443.
13652:  saakka Kauppa- ja teollisuusministeriön ammat-      Kirjelmään ei ole tullut vieläkään vastausta!
13653:  tikasvatusosaston hallintaan, e.m. vuodesta läh-    Ohjesääntö on edelleen hyväksymättä! Kuten
13654:  tien Opetusministeriön ammattikasvatushalli-        asuntolanvalvojan tehtävät osoittavat, on se
13655:  tukselle. V. 1956 tuli keskusammattikouluille       ehdottomasti vähintään sairaanhoitajan ammat-
13656: Kauppa- ja teollisuusministeriöstä ylitarkastaja     tipätevyyden vaatimaa työtä. Tehtävissä onkin
13657:  Tyyne Alangon laatima luonnos k.o. koulujen         sekä sairaanhoitajia että terveyssisaria, mutta
13658:  asuntolanvalvojien ja asuntolanhoitajien ohje-      kahdessa keskusammattikoulussa on asuntolan-
13659:  säännöksi.                                          valvojina henkilö, jolla ei ole lainkaan sairaan-
13660:     Sen mukaan asuntolanvalvojan tehtäviin kuu-      hoitajakoulutusta!
13661:  luu: 1) kaikkien oppilaiden sairashuolto, 2)            Toistuvista esityksistä ja pyynnöistä huoli-
13662:  tyttöjen asuntolan valvonta, 3) asuntolan yli-      matta keskusammattikoulujen asuntolanvalvo-
13663:  valvonta.                                           jien asema on edelleen sama kuin v. 1956.
13664:     Yksilöitynä e.m. tehtävät käytännössä koh-       Palkkaluokka A 12 ei mitenkään vastaa kou-
13665:  dassa 1: Sairashuoltoon sisältyvät tehtävät:        lutusta ja työn määrää eikä laatua. Sunnuntai-,
13666:     Sairaskierron suorittaminen aamuisin ja ilta-    ilta- ja yötyö on täysin korvauksetonta. Asun-
13667:  päivisin oppilasasuntoloissa ja tarvittavan sai-    tolanhoitaja ei myöskään ole oikeutettu sun-
13668:  rashoidon antaminen vuodepotilaina oleville         nuntai- ja ylityökorvauksiin. Palkkauksen osalta
13669:  oppilaille.                                         kyseessä olevien koulujen asuntolanhoitajan
13670: 340/71
13671: 2
13672: 
13673: edut ovat huonommat kuin vastaavasti kansa-                   Mihin toimenp1te1sun hallitus aikoo
13674: koulujen.                                                  ryhtyä valtion keskusammattikoulujen
13675:    Kansanterveyslain piiriin tulevaisuudessa esi-          asuntolanvalvojan ja asuntolanhoitajan
13676: tyksen mukaan tulee kuulumaan myös valtion                 sellaisen ohjesäännön aikaansaamiseksi,
13677: keskusammattikoulujen oppilaiden terveyden-                jossa määritellään näiden toimihenkilöi-
13678: huolto. Sen ratkaistavaksi ei kuitenkaan jääne             den koulutus- ja ammattipätevyysvaati-
13679: oppilasasuntoloiden asuntolanvalvöjien ja -hoi-            mukset, sekä koulutusta ja tehtäviä
13680: tajien koulutus- ja pätevyystason määrittely.              vastaavat palkka ym. etuudet ja myös
13681:    Edellä mainitun johdosta ja viitaten valtio-            ammattinimikkeen tarkistus asuntolan-
13682: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän               valvojan osalta?
13683: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13684: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13685:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1971.
13686: 
13687:                                            Kerttu Hemmi.
13688:                                                                                                    3
13689: 
13690: 
13691: 
13692: 
13693:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13694: 
13695:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     senmukaisella tavalla järjestää ammattikoulujen
13696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oppilaiden terveydenhuoltoa. Opetusministeriö
13697: olette 23 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn          on 13. 3. 1969 asettanut komitean, jonka teh-
13698: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tävänä on selvittää; millä tavalla opiskelevan
13699: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nuorison terveydenhuolto olisi järjestettävä.
13700: edustaja Kerttu Hemmin näin kuuluvasta kir-         Komitea, joka on ottanut nimekseen Opiskeli-
13701: jallisesta kysymyksestä n:o 37:                     joiden terveydenhuoltokomitea, ei ole vielä jät-
13702:                                                     tänyt mietintöään.
13703:           "Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo        Tehtäväksi annon mukaan komitean työ tu-
13704:        ryhtyä valtion keskusammattikoulujen         lee käsittämään maamme ·kaikkien opiskelijoi-
13705:        asuntolanvalvojan ja asuntolanhoitajan       den terveydenhuollon, siis valtion keskusam-
13706:        sellaisen ohjesäännön aikaansaamiseksi,      mattikoulujenkin, tekemättä eroa oppilasko-
13707:        jossa määritellään näiden toimihenkilöi-     deissa tai muualla asuvien välillä. Näin ollen
13708:        den koulutus- ja ammattipätevyysvaati-       ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä kouluissa
13709:        mukset, sekä koulutusta ja tehtäviä          suoritettavieh tehtävien järjestelytoimenpitei-
13710:        vastaavat palkka ym. etuudet ja myös         siin, ennenkuin ollaan selvillä, millaiseksi ko-
13711:        ammattinimikkeen tarkistus asuntolan-        konaisratkaisu tulee muodostumaan.
13712:        valvoi an osalta?"                              Kun opiskelevan nuorison terveydenhuoltoa
13713:                                                     koskeva suunnitelma on valmistunut ja vahvis-
13714:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tettu käytännössä toteutettavaksi, ammattikas-
13715: vasti seuraavaa:                                    vatushallitus tulee kartoittamaan valtion kes-
13716:    Opetusministeriö on tietoinen epäkohdista,       kusammattikoulujen oppilaskotien hoitohenki-
13717: joita nykyisellään aiheutuu siitä, että ei ole      löstölle kuuluvat työt ja tehtävät, selvittämään
13718: olemassa valtion keskusammattikoulujen asun-        toimiin ja virkoihin edellytettävät kelpoisuudet
13719: tolanvalvojia eikä asuntolanhoitajia varten vah-    sekä ammattinimikkeet ja laatimaan malliohje-
13720: vistettuja ohjesääntöjä. Opetusministeriö ja am-    säännön keskusammattikoulujen käyttöön. Vi-
13721: mattikasvatushallitus eivät myöskään ole nykyi-     ran ja toimenhaltijoiden palkkaus määräytyy
13722: sen lainsäädännön puitteissa voineet tarkoituk-     valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti.
13723:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
13724: 
13725:                                                                      Ministeri Meeri Kalavainen.
13726:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13727: 
13728:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       visningsministeriet tilisatte 13. 3. 1969 en kom-
13729: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se      mitte, som har tili uppgift att utreda på vilket
13730: av den 23 februari 1971 tili vederbörande          sätt den studerande ungdomens hälsovård
13731: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-     borde ordnas. Kommitten, som har antagit
13732: jande av riksdagsman Kerttu Hemmi stälida          namnet "Kommitten för hälsovården i läro-
13733: skriftliga spörsmål nr 37:                         anstalter", har ännu icke avlåtit sitt betän-
13734:                                                    kande.
13735:           "Vilka åtgärder har regeringen för          Enligt uppdraget kommer kommittens arbete
13736:        avsikt att vidtaga i syfte att för elev-    att omfatta hälsovården i fråga om alla som
13737:        hems föreståndare och -vårdarinnor vid      bedriver studier i vårt 1and, a11tså även e1ever-
13738:        statens centralyrkessko1or åstadkomma       na vid statens centra1yrkessko1or, utan att
13739:        ett reglemente som anger fordringarna       någon skillnad göres melian dem som bor i
13740:        på dessa funktionärers utbildning och       elevhem och dem som bor annorstädes. Det är
13741:        yrkeskompetens samt lönen och andra         sålunda icke ändamålsenligt att vidta åtgärder
13742:        förmåner i förhåliande tili utbildningen    för anordnandet av uppgifterna i sko1orna,
13743:        och uppgifterna och för att få tili stånd   innan man är på det klara med hurudan total-
13744:        en revidering av yrkesbenämningen           lösningen kommer att bli.
13745:        "asunto1anva1voja"?                            Så snart p1anen angående den studerande
13746:                                                    ungdomens hä1sovård har blivit uppgjord och
13747:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       faststälid att tas i bruk, kommer yrkesutbild-
13748: anföra fö1jande:                                   ningsstyrelsen att kartlägga arbete och uppgif-
13749:    Undervisningsministeriet är medvetet om de      terna för vårdpersonalen vid statens centra1-
13750: missförhållanden som för närvarande föranleds      yrkessko1ors elevhem, att utreda kompetens-
13751: av att det inte finns några fastställda reg1e-     fordringarna för tjänster och befattningar samt
13752: menten för e1evhemsföreståndare och -vårdarin-     yrkesbenämningarna och att utarbeta ett mo-
13753: nor vid statens centralyrkessko1or. Undervis-      dellreg1emente för centralyrkessko1orna. Av-
13754: ningsministeriet och yrkesutbildningsstyre1sen     1öningen för innehavarna av tjänst elier befatt-
13755: har icke helier inom ramen för den nuvarande       ning bestäms i enlighet med statens tjänste-
13756: lagstiftningen kunnat på ett ändamå1senligt        koliektivavtal.
13757: sätt ordna yrkessko1e1evernas hä1sovård. Under-
13758:      He1singfors den 23 mars 1971.
13759: 
13760:                                                                      Minister Meeri Kalavainen.
13761: :irj. ksm. n:o .38.
13762: 
13763: 
13764:                                   Luja ym.: Ylimääräisten valtion virastotyöntekijäin aseman
13765:                                      parantamisesta.
13766: 
13767: 
13768:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13769: 
13770:    Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön      luokituksessa on myös selvästi havaittavissa
13771: loitteesta luotiin 1930-luvulla väliaikaiseksi        naistyöntekijäin syrjiminen. Heille maksettavat
13772: trkoitettu järjestelmä lievittämään henkisen          palkkiot ovat säännöllisesti 2-3 palkkioluok-
13773: lan työttömyyttä.                                     kaa alemmat kuin miesten, vaikka koulutus
13774:    Ylimääräisten virastovaratöiden järjestelystä      ja sosiaalinen asema olisivat molemmilla samat.
13775: 9 päivänä heinäkuuta 1949 annetulla asetuk-           Naistyöntekijäin syrjimistä osoittaa myös se,
13776: illa (547 /49) ryhdyttiin työttömiksi jääneitä        että jos naispuolinen ylimääräinen virastotyön-
13777: enkisen alan työntekijöitä sijoittamaan valtion       tekijä menee naimisiin, hän joutuu jättämään
13778: lrastoihin ja laitoksiin ylimääräisiksi vixasto-      työnsä.
13779:  lratyöntek:ijöiksi. Asetuksen mukaan virasto-           Virastotyöntekijöiden syrjimistä osoittaa myös
13780:  röntekijän tuli hoitaa sellaisia tehtäviä, joihin    se, että mikäli virastoissa on vapautunut vir-
13781:  irastojen oma työvoima ei riittänyt. Valtion         koja tai uusia virkoja on perustettu, ei niihin
13782:  rlo- ja menoarviossa on vuosittain varattu           ole nimitetty vuosikausia tehtävää hoitanutta
13783:  imääräisten virastovaratyöntekijäin palkkauk-        ylimääräistä virastotyöntekijää, vaan toimeen
13784:  ~n tankoitettu määräraha.                            on palkattu muu ulkopuolinen henkilö.
13785:     Virastotyöntekijöiden määrä on vuosien mit-           Valtion virastot ovat nähneet ylimääräisten
13786:  lan vähitellen kasvanut niin, että nykyisin          virastotyöntekijöiden sijoittamisesta oivallisen
13787:  i virastoissa työskentelee lähes 1 500 ylimää-       kiertotien lisähenkilökunnan hankkimiseen edul-
13788:   iistä virastotyönte:kijää.                          lisesti, koska työvoiman palkkaus ei rasita lain-
13789:     Virastotyöntekijät työskentelevät valtion vi-     kaan viraston omaa budjettia. On näin ollen
13790:   :stoissa vakinaisten viran- ja toimenhaltijain      ymmärrettävää, että valtion virastot ja laitokset
13791:   mssa samoissa tehtävissä. Valtion virastoissa       eivät omasta puolestaan ole tehneet mitään
13792:   1 virastotyöntekijöitä, jotka ovat olleet näissä    ylimääräisten virastotyöntekijöiden aseman pa-
13793:   'Öttömyystöissä samassa virastossa jopa 10-         rantamise:ksi. Tästä syystä hallituksen tulisi
13794:   ) vuoden ajan. Monissa virastoissa on toi-          ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin ylimääräis-
13795:    inta rakentunut niin kiinteästi tämän työ-          ten virastotyöntekijäin nimikkeellä tapahtuvan
13796:    >iman varaan, etteivät ne voi toimia ilman         työvoiman väärinkäytön estämiseksi.
13797:    tä. Palkkauksen, ikälisien, eläkejärjestelyjen         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
13798:      irtisanomissuojan suhteen virastotyöntekijöitä   jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
13799:       kuitenkaan rinnasteta samaa työtä tekeviin      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13800:    iltion viran- ja toimenhaltijoihin.                vaksi seuraavan kysymyksen:
13801:     Virastoihin on näin muodostunut vakinai-
13802:    ~n pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden
13803:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13804:    ipalkattu sosiaalisiin etuihin nähden syrjityssä          ryhtyä ylimääräisten valtion virastotyön-
13805:    emassa oleva työntekijäryhmä.                             tekijäin nimikkeellä tapahtuvan työvoi-
13806:     Suurimmalle osalle virastotyöntekijöitä mak-             man väärinkäytön estämiseksi ja valtion
13807:     taan Y 5-6 palkkioluokan mukaista palkkaa,               ·virastotyöntekijäin saattamiseksi palk-
13808:     ikka heidän koulutustasonsa ja ammattipäte-              kauksen, i:kälisien, sosiaalisten etujen ja
13809:     ytensä edellyttäisivät, että heille maksettai-           virassa etenemismahdollisuuksien suh-
13810:     n ainakin valtion A-palkkaustaulukon 8-12                teen nykyistä tasaveroisempaan ase-
13811:     lkkausluokkien mu:kaista palkkaa. Palkkion               maan muiden valtion virkamies- ja
13812:                                                              toimihenkilöryhmien kanssa?
13813:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1971.
13814: 
13815:                Sinikka Luja.                                      Edit Terästö.
13816:   J/71
13817: 2
13818: 
13819: 
13820: 
13821: 
13822:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13823: 
13824:   Helmikuun 24. ·päivänä 1971 päivätyssä ja             Joulukuun 16 päivänä 1970 tehdyn valtio
13825: s~man    kuukauden 25 päivänä palkkausasioita        virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskeva
13826: käsittelevälle ministerille saapuneessa kirjeessä    valtion yleisen virkaehtosopimuksen 11 §:n
13827: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjes-        momentin mukaan ylimääräisten virastotyö1
13828: tyksen 37 §:n l momentissa mainitussa tarkoi-        tekijäin osalta suoritetaan sopimuskaude
13829: tuksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Lujan      aikana uudelleenjärjestelyjä asiaa tutkivan kom
13830: ym. ·Teille antamasta. kirjelmästä, jossa valtio-    tean työn valmistuttua pyrkien asian nopeaa
13831: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi         käsittelyyn. Kyseisen toimikunnan - henkise
13832: on tehty seuraava kysymys:                           alan työllisyysturvatoimikunnan - työ on j
13833:                                                      valmistunut ja se on jättänyt mietintönsä (~
13834:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     miteanmietintö 1971: B 5) kuluvan vuode
13835:         ryhtyä ylimääräisten valtion virastotyön-    tammikuun lopussa työvoimaministeriölle. Mi·
13836:         tekijäin nimikkeellä tapahtuvan työvoi-      tinnössään toimikunta on kes'kittynyt tutk
13837:         man väärinkäytön estärolseksi ja valtion     maan nimenomaan sitä, missä määrin työllisyy
13838:         virastotyöntekijäin saattamiseksi palk-      turvajärjestelmämme tasapuolisen peittävyyde
13839:         kauksen, ikälisien, sosiaalisten etujen ja   aikaansaamiseksi on aiheellista tehostaa työU
13840:         virassa etenemismahdollisuuksien suh-        syysturvaa henkisen alan työttömien osalta.
13841:         teen nykyistä tasaveroisempaan ase-             Henkisen alan työllisyysturvatoimikunta c
13842:         maan. muiden valtion virkamies- ja           todennut, että ylimääräisistä virastotöistä ann
13843:         toimihenkilöryhmien kanssa?"                 tussa asetuksessa edellytetty töiden ylimääräi
13844:                                                      luonteisuus on käytännössä jätetty vaille riitt
13845:    Kun kysymys . kuuluu toimialaan valtio-           vää huomiota. Toimikunta toteaa tämän jo:
13846: varainministeriössä, esitän vastauksena kysy-        dosta, että kuten muultakin osin työllisyy
13847: mykseen kunnioittavasti seuraavaa:                   turvajäriestelmässämroe on yleensä edellytett
13848:    Ylimääräisistä virastotöistä annetun ja edel-     tulee myös uudistettavan henkisen alan työl
13849: ken-voimassa olevanasetuksen (547/49) 1 §:n          syysturvan tukitoimenpiteiden olla työttömi
13850: mukaan työttömäksi jääneen henkisen työn-            yhtämittaisesti käytettävissä vain määrät)
13851: tekijän, jonka toimeentulo on riippuvainen           enimmäisajan. Tämän mukaisesti toimikun
13852: ansiotoiminnasta, voi työvoimaministeriö osoit-      ehdottaa ylimääräisistä virastotöistä annetu
13853: taa ylimääräisiin virastotöihin, . jolloin asian-    asetusta uudistettavaksi siten, että yhtäjaks<
13854: omaisen palkkaus suoritetaan tarkoitukseen val-      nen työssäoloaika on määrättävä enintään kai;
13855: tion tulo- ja menoarviossa varatusta määrä-          vuotta kestävälksi sekä asetettava nykyistä s<
13856: rahasta~ Ylimääräisen virastotyöntekijän asema       vemroät vaatimukset virastotöiden yliroääräi
13857: nykyisellään on lähellä valtion tilapäisten toi-     luonteisuudelle ja että ylimääräisten virast
13858: mihenkilöiden aseinaa.. Ylimääräisissä virasto-      työntekiiäin kortistoon pääsemisen edellytyks
13859: töissä toimivalla on raska"Qden ja synnytyksen       täsmennetään vastaamaan työllisyyslakiin pen
13860: sekä· sairauden nojalla tapahtuneen työsuhteen       tuvan työllisyysturvan saamisen edellytyksi
13861: keskeytyksen ajalta oikeus palkkaukseen siten        Uudistettuun työllisyysturvaan siirryttäessä ol
13862: kuin valtion tilapäisen toim\henkilön oikeu-         kohtuullista ja tarkoituksenmukaista palka
13863: desta näihin etuihin on säädetty: Myös oikeus        sellaiset virastotyöntekijät, jotka ovat useru
13864: vuosilomaan määräytyY yleensä samojen perus-         man vuoden olleet saman viraston tai laitoks'
13865: teiden mukaan kuin kysymykSen ollessa val-           palveluksessa, viraston omilla varsinaisilla pal
13866: tion tilapäisestä toimihenkilöstä. Niin ikään        kausmäärärahoilla. Mikäli viraston omat pal
13867: ylimääräisillä virastotyöntekijöillä on eläketurva   kausmäärärahat eivät tähän riitä, olisi si1
13868: valtion eläkelain perusteella.                       toimikunnan näkemyksen . mukaan voita
13869:                                                                                                     3
13870: 
13871: myöntää :riittävä lisämääräraha. Tämän järjes-         Mikäli edellä selostetut toimikunnassa hah-
13872: telyn yhteydessä lisämääräraha tulisi kysymyk-      motellut uudistukset toteutetaan, tulee ylimää-
13873: seen vain tapauksissa, joissa virasto pitää         räisten virastotyöntekijöiden asemaan merkit-
13874: virastotyöntekijöitä niin sopivina puheena ole-     täviä parannuksia. Asiaa valmistellaan parhail-
13875: viin pysyväisluonteisiin tehtäviin, että se kat-    laan työvoimaministeriössä. Ylimääräisten vi-
13876: soisi voivansa palkata heidät omatlakin määrä-      rastotyöntekijöiden oikeusaseman järjestely edel-
13877: tahallaan, mikäli se olisi riittävä. Edellä mai-    lyttää kuitenkin myös samanaikaisesti tapahtu-
13878: nituissa järjestelytapauksissa tulisi toimikunnan   vaa mainittujen henkilöiden työllisyysturvan
13879: mielestä kysymykseen ensi sijassa yksityisoikeu-    uudistamista. Myös tältä osin on nyt uudis-
13880: dellinen työsuhde, milloin viraston palveluk-       tuksia valmisteilla.
13881: sessa vastaavissa tehtävissä on työsuhteista hen-
13882: kilökuntaa. Muulloin soveltuvin palvelussuhde
13883: olisi tilapäinen virkasuhde.
13884:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1971.
13885: 
13886:                                                                          Ministeri V alto Käkelä.
13887: 4
13888: 
13889: 
13890: 
13891: 
13892:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13893: 
13894:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningsförhållande genomförs i fråga om extra
13895: anger har Ni, Herra Talman, med Eder skri-            arbetstagare vid ämbetsverk under avtalsperio-
13896: velse av den 24 februari 1971, viiken kom             den omorganisation efter det att den !kommitte
13897: ministem för handläggning av avlöningsärenden         som undersöker saken har fått sitt arbete fär-
13898: tillhanda den 25 samma månad, till veder-             digt, varvid en snabb behandling av ärendet
13899: börande medlem av statsrådet för avgivande            eftersträvas. Ifrägavarande kommission - kom-
13900: av svar översänt avskrift av följande av riks-        missionen för sysselsättningsskydd åt intellek-
13901: dagsman Luja m. fl. ställda spörsmål:                 tuella - har redan fått sitt arbete färdigt och
13902:                                                       inlämnat sitt hetän:kande (Kommittebetänkande
13903:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen            1971: B 5) till arbetskraftsministeriet i slutet
13904:        vidta för att förhindra missbruk av den        av 'ianuari innevarande år. I hetänkandet har
13905:        arbetskraft som går under namnet extra         kommissionen koncentrerat sig på att under-
13906:        arbetstagare vid ämbetsverk och för att        söka just i viiken mån det skulle vara skäl
13907:        dessa statens arbetstagare med avseende        att för åstadkommande av en rättvis täckning
13908:        på avlöning, ålderstillägg, sociala förmå-     hos vårt sysselsättningsskyddssystem effektivera
13909:        ner och möjligheter till avancemang i          sysselsättningsskyddet för intellektuella arbet-
13910:        tjänsten skall bli mera jämställda med         lösa.
13911:        statens övriga tjänstemanna- och funk-             Kommissionen för sysselsättningsskydd åt
13912:        tionärsgrupper än vad nu är fallet?"           intellektuella har konstaterat, att man inte i
13913:                                                       pra:ktiken i tillräckligt hög grad har beaktat,
13914:     Då saken gäller mitt verksamhetsområde i          att förordningen om extra arbeten vid ämbets-
13915: finansministeriet, får jag såsom svar på spörs-       verken betonar arbetenas karaktär av extra
13916: målet vördsamt anföra följande:                       arbeten. Kommissionen konstaterar på grund
13917:     Enligt 1 § förordningen om extra arbeten          härav, att stödåtgärderna inom ett förnyat sys-
13918: vid ämbetsverken (54 7/49) , som fortfarande          selsättningsskydd för intellektuella skall stå
13919: är i kraft, kan arbetskraftsministeriet för           tili arbetslösa intellektuellas förfogande endast
13920: arbetslösa intellektuella arbetstagare, vilka för     en viss maximitid i följd, såsom det i övrigt
13921: sin utkomst är beroende av förvärvsarbete, an-        förutsätts 'i vårt sysselsättningsskyddssystem i
13922: ordna extra arbete vid ämbetsverk, varvid lönen       allmänhet. I enlighet härmed föreslår kommis-
13923: erlägges ur anslag i statsförslaget. Dessa extra      sionen en sådan revision av förordningen om
13924: arbetstagare vid ämbetsverk intar numera en           extra a11beten vid ämbetsverken, att den tid
13925: ställning som är rätt lik statens tillfälliga funk-   sådant ar;bete får innehas i en följd fastslås
13926: tionärers. Person i extra arbete vid ämbetsverk       tili högst två år samt att klarare fordringar än
13927: har rätt till lön under tiden för avbrott i           för närvarande bör ställas på ämbetsverks-
13928: arbetsförhlllandet på grund av !havandeskap och       arbetets karaktär av extra arbete och att fotd-
13929: barnsbörd samt sjukdom på sätt om statens             ringarna för intagning av extra arbetstagare vid
13930: tillfälliga funktionärers rätt tili dessa förmåner    ämbetsverken i kortregistret preciseras så, att
13931: är stadgat. Även rätten till semester bestämmes       de motsvarar förutsättningarna för erhållande
13932: i allmänhet enligt samma grunder som för              av sysselsättningsskydd enligt lagen om syssel-
13933: statens tillfälliga funktionärer. Likaså åtnjuter     sättning. Vid övergång tili det förnyade syssel-
13934: extra arbetstagare vid ämbetsverk: pensions-          sättningsskyddet vore det skäligt och ändamål-
13935: skydd med stöd av statens pensionslag.                senligt att anställa sådana ämbetsverksarbetare,
13936:     Enligt 11 § 2 mom. av statens allmänna            som har varit i tjänst vid samma ämbetsverk
13937: tjänstekollektivavtal av den 16 december 1970         ellex inrättning i flera år, med statens egna
13938: om villkoren för statstjänstemännens anställ-         ordinarie avlöningsanslag. Om ämbetsver:kets
13939:                                                                                                      5
13940: 
13941: egna avlöningsanslag iske förslår härtill, borde     tJanst har personai i arbetsförhållande i mot-
13942: ämbetsverket enligt kommissionens åsikt kunna        svarande uppgifter. Eljest skulle det lämpligaste
13943: beviljas tillräokligt stort tilläggsanslag. I sam-   tjänsteförhållandet vara tillfälligt tjänsteför-
13944: band med detta arrangemang skulle extra              hållande.
13945: anslag komma i fråga endast i de fall då                Om ovan beskrivna, av kommissionen upp-
13946: ämbetsverket anser ämbetsverksarbetare så            skisserade reformer genomförs, kommer ifråga-
13947: lämpliga för ifrågavarande uppgifter av be-          varande extra arbetstagares ställning att för-
13948: stående natur, att det skulle anse sig kunna         bättras avsevärt. Saken bereds som bäst i
13949: anställa dem även med sitt eget anslag, om           arbetskraftsministeriet. Organiseringen av ifrå-
13950: detta skulle vara tillräckligt. I ovan nämnda        gavarande extra arbetstagares rättsliga ställning
13951: regleringsfall skulle enligt kommissionens åsikt     förutsätter dock även en samtidigt genomförd
13952: privaträttsligt avbetsförhållande i främsta rum-     förnyelse av nämnda personers sysselsättnings-
13953: met komma i fråga, om ämbetsverket i sin             skydd. Även tili denna del pågår revisioner.
13954:      Helsingfors den 24 mars 1971.
13955: 
13956:                                                                            Minister V alto Käkelä.
13957: 
13958: 
13959: 
13960: 
13961: 354/71
13962: Kirj. ksm. n:o 39.
13963: 
13964: 
13965: 
13966: 
13967:                                  Weckman ym.: Vakuutusyhtiöiden veivoittamisesta maksamaan
13968:                                    sairaaloille vakuutettujensa sairaanhoidosta aiheutuvat kus-
13969:                                    tannukset.
13970: 
13971: 
13972:                         E d u s k u n ~ a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13973: 
13974:    Maamme sairaaloissa on päivittäin hoidetta-      120-150 markan päivämenot. Kun vakuutus-
13975: vana noin 24 000 erilaisissa työtapaturmissa        yhtiöt maksavat näistä menoista vain murto-
13976: ja liikennevahingoissa loukkautunutta. Tapa-        osan, on helppo laskea, miten jättiläismäisen
13977: turmavakuutuslain 8 § :n ja liikennevakuutus-       lahjan ne saavat vuosittain veronmaksajilta.
13978: lain 4 § :n nojalla vakuutusyhtiöt ovat vas-        Vakuutusyhtiöiden saaman tuen poistaminen
13979: tuussa kaikista näiden tapaturmien aiheutta-        keventäisi huomattavasti julkista taloutta ve"
13980: mista sairaalakuluista. Siitä huolimatta sai-       ronmaksajien eduksi.
13981: raalalaitos ei peri vakuutusyhtiöiltä todellisia       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
13982: sairaanhoidon aiheuttamia kuluja, .vaan vain        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme asian-
13983: vahvistetut ,hoitopäivämaksut, vaikka niiden        omaisen valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi
13984: määrät on vahvistettu nimenomaan yksityisten        seutaavan kysymyksen:
13985: kansalaisten tukemista eikä suinkaan vakuutus-
13986: yhtiöiden rikastuttamista varten. Varsinkin lii-               Tietääkö Hallitus, että vakuutus-
13987: kenneonnettomuudet aiheuttavat usein kallo-                 yhtiöt eivät maJksa niille lain mukaan
13988: vammoja ja selkärangan vioittumia, joiden joh-              kuuluvaa osuutta lakisääteisten vakuu-
13989: dosta potilaat saattavat olla sairaalahoidossa              tusten perusteella korvattavan sairaan-
13990: vuosikaupalla, jotkut koko loppuikänsä. Tämä                hoidon kuluista, vaan väärin perustein
13991: rasittaa valtion ja .kuntien taloutta, jonka kus-           saavat yhteiskunnalta erittäin huomatta-
13992:  tannukset viime kädessä peritään työllä eläviltä           vaa tukea, ja aikooko Hallitus ryhtyä
13993: kansalaisilta. Näin joutuvat varattomat ja vä-              toimiin tämän vakuutusyhtiöille kuulu-
13994: hävaraiset ihmiset tahtomattaan keräämään                   van rasituksen poistamiseksi veronmak-
13995: omaisuuksia upporikkaille vakuutusyhtiöille.                sajilta ja siirtämiseksi vakuutusyh-
13996:    Yhteiskunnalle aiheuttaa yksi potilaspaikka              tiöille?
13997:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1971.
13998: 
13999:          Kaisu Weckman.                Pekka Salla.                    Aulis Juvela.
14000: 
14001: 
14002: 
14003: 
14004: 335/71
14005: 2
14006: 
14007: 
14008: 
14009: 
14010:                       Edu skunnan         Herra      P u h e m i e h e 11 e.
14011: 
14012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sajilta ja    siirtämiseksi   vakuutusyh-
14013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tiöille?"
14014: olette 24 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn
14015: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
14016: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tavasti seuraavaa:
14017: edustaja Kaisu W eckmanin ym. näin kuulu-            Sekä pakollisessa tapaturmavakuutuksessa
14018: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 39:          että liikennevakuutuksessa vakuutusyhtiöiden
14019:                                                   vastuu rajoittuu sairaalassa hoidettavana ole-
14020:           "Tietääkö Hallitus, että vakuutus-      valta potilaalta perittävän hoitopäivämaksun
14021:        yhtiöt eivät maksa niille lain mukaan      suorittamiseen. Tätä vastuuta vastaavasti ovat
14022:        kuuluvaa osuutta lakisääteisten vakuu-     myös vakuutusmaksut kummassakin vakuutus-
14023:        tusten perusteella korvattavan sairaan-    lajissa mitoitettu. Sairaalalle yhdestä potilas-
14024:        hoidon kuluista, vaan väärin perustein     paikasta aiheutuvien todellisten kustannusten
14025:        saavat yhteiskunnalta erittäin huomatta-   korvaaminen edellyttäisi lain muutosta. Mah-
14026:        vaa tukea, ja aikooko Hallitus ryhtyä      dollisuuksia sanotunlaiseen muutokseen tullaan
14027:        toimiin tämän vakuutusyhtiöille kuulu-     kuitenkin harkitsemaan.
14028:        van rasituksen poistamiseksi veronmak-
14029:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
14030: 
14031: 
14032:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
14033:                                                                                                 3
14034: 
14035: 
14036: 
14037: 
14038:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14039: 
14040:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              som skattebetalarna nu är belastade
14041: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-              med, på försäkringsbolagen?"
14042: velse av den 24 februari 1971 tili veder-
14043: börande medlem av statsrådet översänt en             Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
14044: avskrift av ett av riksdagsledamoten Kaisu        samt anföra följande:
14045: Weckman m. fl. undertec'knat skriftligt spörs-       Inom håde den obligatoriska olycksfalls-
14046: mål nr 39 av följande lydelse:                    försä.kringen och traHkförsäkringen begränsas
14047:                                                   försäkringsbolagens ansvar tili erläggandet av
14048:           "Är Regeringen medveten om att          den vårddagsavgift, som uppbärs av en patient
14049:        försäkringsbolagen inte betalar sin        som vårdas på sjukhus. I överensstämmelse
14050:        lagenliga andel av .utgifterna för sådan   med detta ansvar är också försäkringspremiema
14051:        sjukvård, vars kostnader skall ersättas    inom vardera försäkringsgrenen bestämda. Ett
14052:        på grundvalen av lagstadgade försäk-       ersättande av de fåtiska kostnader, som åsam-
14053:        ringar, utan på orätta grunder av sam-     kas sjukhusen av en patientplats, skulle för-
14054:        hället uppbär ett synnerligen betydande    utsätta en lagändring. Möjlighetema tili änd-
14055:        stöd, och ämnar Regeringen vidta åt-       ring av nämnda slag kommer likväl att över-
14056:        gärder för att överföra dessa utgifter,    vägas.
14057:      Helsingfors den 23 mars 1971.
14058: 
14059: 
14060:                                                   Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
14061: Kirj. ksm. n:o 40.
14062: 
14063: 
14064: 
14065: 
14066:                                  S. Westerlund: Kauniaisten aseman määräämisestä pikajunien
14067:                                     pysähdyspaikaksi.
14068: 
14069: 
14070:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
14071: 
14072:    Espoon kauppalan asukkaiden matkustaessa         mahdollisuutta päivittäisillä matkoillaa.n Helsin-
14073: rautateitse länteen tulee heidän ensin matkata.     kiin ja myös päinvastoin. Kauniainen on myös
14074: Helsinkiin, jonne matkaa eräissä tapauksissa on     tarpeeksi kaukana Helsingistä pikajunan pysäh-
14075: kymmeniä kilometrejä. Kun Espoossa ja Kau-          dyspaikkana. Se, että Kauniaista ei ole mää-
14076: niaisten kauppa.lassa on yhteensä yJi 100 000       rätty pikajunien pysähdyspaikaksi vaikuttaakin
14077: asukasta., niin voidaan pitää todennäköisenä,       perusteettomalta.
14078: että Turun pikajunan käyttäjiä on näiltä paik-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14079: kakunnilta joka päivä.                              päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
14080:    Kauniaisten rautatieasema sijaitsee keskellä     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14081: Espoota, ja asemalle ovat hyvät yhteydet joka.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14082: puoleita Espoota sekä linja-autoilla että paikal-
14083: lisjunilla. Kuitenkaan pikajunat eivät nykyisel-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14084: lään pysähdy Kauniaisissa. Mikäli ne pysähtyi-             Kauniaisten rautatieasemaa ei ole mää-
14085: sivät, helpottuisi matkustaminen oleellisesti.             rätty pikajunien pysähdyspaikaksi, ja
14086: Sitäpaitsi nyt usein vajaat pikajunat Kauniai-             jos on,
14087: sista Helsinkiin tulisivat käytetyksi tehokkaam-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenp1tei-
14088: min, koska moni saattaisi käyttää hyväksi tätä             siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
14089:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
14090: 
14091:                                         Seppo Westerlund.
14092: 
14093: 
14094: 
14095: 
14096: 336/71
14097: 2
14098: 
14099: 
14100: 
14101: 
14102:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14103: 
14104:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-    Kirkkonummen asemalla pikajunat P 29 (lähtö
14105: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       Helsingistä klo 7.20) ja P 35 (lähtö Helsin-
14106: mies, olette 25 päivänä helmikuuta 1971 päi-       gistä klo 12.40) sekä paluusuunnassa P 30,
14107: vätyn kirjeenne ohella toimittanut vaJtioneu-      joka saapuu Helsinkiin klo 20.30. Näiden
14108: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       junien keräilyjunina toimivat nopeat sähkö-
14109: kansanedustaja Seppo Westerlundin näin kuu-        junat. Niitä käyttäen voidaan matkat Kau-
14110: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 40:         niaisista suorittaa joustavasti Kirkkonummen
14111:                                                    kautta tärkeimpien junayhteyksien osalta.
14112:           "Onko HalJ.itus tietoinen siitä, että       Kauniaisten-Helsingin liikenteessä on ny-
14113:        Kauniaisten rautatieasemaa ei ole mää-      kyisin sähköpaikallisjunatiheys neljä junaparia
14114:        rätty pikajunien pysähdyspaikaksi, ja       tunnissa ruuhka-aikoina ja kaksi junaparia tun-
14115:        jos on,                                     nissa muuna aikana päivästä. Hallitus on tie-
14116:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     toinen, että tämä järjestely ei vielä täysin vas-
14117:        siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?"        taa nykyistä joustavaa liikennetarvetta. Halli-
14118:                                                    tus onkin kiinnittänyt erityistä huomiota lii-
14119:                                                    kennemäärien suureen lisäykseen Helsingin
14120:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        lähiympäristössä ja uhrannut ja edelleen uhraa
14121: taen seuraavaa:                                    huomattavasti varoja paikallisliikenteen kaikin-
14122:    Pyrittäessä kehittämään suurten asutuskes-      puoliseksi kehittämiseksi tällä alueella. Kun
14123: kusten välistä kaukoliikennettä on tavoitteena     pikajunien käyttäminen matkustajien kuJ.jetta-
14124: mm. pidetty junanopeuksien lisäämistä. Tavoit-     miseen Helsingin läheisistä asutuskeskuksista ei
14125: teen saavuttaminen edellyttää kuitenkin mah-       ole tarkoituksenmukaista, on asia hallituksen
14126: dollisimman pitkiä matkaosuuksia, joilla junat     mielestä pyrittävä ratkaisemaan muilla tarkoi-
14127: eivät pysähdy. Rataosan Helsinki-Kirkkonum-        tustaa.n vastaavilla liikennejärjestelyillä, joita
14128: mi väliasemilta Turun suuntaan pysähtyvät          liikenneministeriössä parhaillaan selvitetään.
14129:      Helsingissä maaliskuun 22 päivänä 1971.
14130: 
14131:                                                                Liikenneministeri Veikko S!Ulrto.
14132:                                                                                                 3
14133: 
14134: 
14135: 
14136: 
14137:                          T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a l m a n.
14138: 
14139:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      singfors kl. 7.20) och P 35 (avgång från Hel-
14140: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse    singfors kl. 12.40) och i returriktningen P 30,
14141: av den 25 februari 1971 till vederbörande med-   som ankommer till Helsingfors kl. 20.30. Så-
14142: lem av statsrådet för avgivande av sva.r över-   som uppsa.mlingståg för dem fungerar de
14143: sänt avskrift av följande av riksdagsman Seppo   snabba elelctriska tågen. Med anlitande av
14144: Westerlund ställda spörsmål nr 40:               dem kan resor från GrankulJa ske smidigt
14145:                                                  över Kyrkslätt vad de viktigaste tågförbindel-
14146:           "Är Regeringen medveten om att         serna beträffar.
14147:        Grankulla järnvägsstation icke är be-        I trafiken Grankulla-Helsingfors är den
14148:        stämd att vara en plats där snälltåg      lokala eltågstätheten för närvarande fyra tåg-
14149:        sta.nnar, och om så är fallet,            par i timmen under rusningstid och två par
14150:           ämnar Regeringen skrida till åtgär-    i timmen andra tider av dagen. Regeringen
14151:        der för att detta missförhållande skall   är medveten om att detta arrangemang ännu
14152:        bli avhjälpt?"                            icke fullt motsvarar det nuvarande behovet av
14153:                                                  smidig tra.fik. Regeringen har fäst särskild upp-
14154:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt     märksamhet vid den stora ökningen av .trafi-
14155: anföra följande:                                 ken inom Helsingfors närmaste omgivning och
14156:    I strävan att utveckla fjärrtrafiken mellan   har offrat och offrar fortfarande betydande
14157: större bostadscentrum ingår bl. a. även be-      summor på ett allsidigt utvecklande av lokal-
14158: mödanden att öka tågens hastighet. För att       trafiken inom detta område. Då det inte är
14159: detta mål skall nås, måste emellertid de av-     på sin plats att använda snälltåg för beford-
14160: snitt inom vilka tågen inte stannar, vara så     ran av passagerare från bostadscentrum i Hel-
14161: långa som möjligt. · Av mellanstationerna- på    singfors närhet, måste frågan enligt regeringens
14162: bandelen Helsingfors-Kyrkslätt i riktningen      åsikt lösas genom andra ändamålsen!liga trafi.k-
14163: Aho är Kyrkslätts station en plats där snäll-    arrangemang, vilka som bäst utreds i trafik-
14164: tåg stannar, nämligen P 29 ( avgång från Hei-    ministeriet.
14165:      Helsingfors den 22 mars 1971.
14166: 
14167:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto.
14168: Kirj. ksm. n:o 41.
14169: 
14170: 
14171: 
14172: 
14173:                                    Liedes ym.: Verovapaan tulon hankkimisesta aiheutuvien meno--
14174:                                        jen vähennyskelpoisuudesta maatilatalouden verotuksessa.
14175: 
14176: 
14177:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
14178: 
14179:    Viime joulukuussa hyväksyttiin eduskunnassa       mat ohjeet eivät ole samansisältöiset eduskun-
14180: maatilatalouden tuloverolain muutos, jonka seu-      nan päätöksien kanssa olisi valtioneuvoston
14181: rauksena viljelijäin omassa perheessä käyttämät      ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin, ettei ve-
14182: maataloustuotteet vapautettiin veronalaisuudes-      rotuksessa tule aiheutumaan haittoja verovei-
14183: ta. Muutosta koskeneen hallituksen esityksen         vallisille verohallituksen virheellisen kannan-
14184: n:o 133 mukaan vähennyskelpoiseksi menoksi           oton johdosta.
14185: ei olisi hyväksytty 7 § :n 6 kohdassa mainittua         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14186: omassa perheessä käytetyn verovapaan tulon           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
14187: hankkimiseen tarvittua menoa, kuten lannoite-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14188: tms. kustannuksia. Eduskunta kuitenkin poisti        vaksi seuraavan kysymY"ksen:
14189: mainitun 6 kohdan ja teki siten verovapaan
14190: tulon hankkimiseenkin tarvittavat menot vä-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14191: hennyskelpoisiksi.                                           maatilatalouden tuloverolain edellyttä-
14192:    Lain voimaantulon jälkeen on kuitenkin vero--             män tulon hankkimiseksi tarvitun me-
14193: hallitus tulkinnut lainmuutoksen sellaiseksi, että           non vähennyskelpoisuudesta ovat vero-
14194: se ei edellyttäisi verovapaan tulon hankkimiseen             viranomaiset antaneet virheellisiä vero--
14195: tarvittavia menoja vähennyskelpoiseksi. Keskus-              tusohjeita, ja jos on,
14196: verolautakunta on puolestaan 28. 1. 1971 an-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14197: tamassaan päätöksessä ollut toisella kannalla ja             ryhtyä, että maatilatalouden harjoittaja
14198: edellyttää, että maatilatalouden harjoittaja saa             saa maataloutensa tulosta vähentää tu-
14199: maataloutensa tulosta vähentää tulon hankki-                 lon hankkimisesta ja säilyttämisestä joh-
14200: misesta ja säilyttämisestä johtuneet menot myös              tuneet menot myös ·niiltä osin kuin ne
14201: siltä osin kuin ne kohdistuvat edellä tarkoitet-             kohdistuvat oman perheen kulutusta
14202: tuun verovapaaseen tuloon.                                   koskevaan verovapaaseen tuloon?
14203:    Kun verohallituksen kannanotto ja sen anta-
14204:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
14205: 
14206:          Pentti Liedes.                  Matti Järvenpää.              Matti Koivunen.
14207:          Toivo Asvik.                    Irma Rosnell.                 Helvi Niskanen.
14208:                                          Kauko Hjerppe.
14209: 
14210: 
14211: 
14212: 
14213: 333/71
14214: 2
14215: 
14216: 
14217: 
14218: 
14219:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14220: 
14221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Viime helmikuun 16 päivänä päivätyssä vas-
14222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tauksessani kansanedustaja Heimo Linnan ym.
14223: olette 25 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn          tekemään, samaa asiaa koskevaan kysymykseen
14224: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ilmoitin, että lain tulkinnassa on ilmennyt eri-
14225: asianomaiselle jäsenelle jäljennoksen kansan-       laisia kannanottoja verovelvollisen ja hänen
14226: edustaja Pentti Liedeksen ym. näin kuuluvasta       perheensä yksityistaloudessa käytettyjen tilalta
14227: kirjallisesta kysymyksestä n:o 41:                  saatujen maatalous- ja puutarhatuotteiden hank-
14228:                                                     kimismenojen vähennyskelpoisuudesta tulovero-
14229:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      tuksessa. Verohallituksen toimesta on asia tästä
14230:        maatilatalouden tuloverolain edellyttä-      syystä saatettu keskusverolautakunnan 28 päi-
14231:        män tulon h!)nkkimiseksi tarvitun me-        vänä tammikuuta 1971 antaman ennakkotieto-
14232:        non vähennyskelpoisuudesta ovat vero-        päätöksen osalta korkeimman hallinto-oikeuden
14233:        viranomaiset antan\;et virheellisiä vero-    tutkittavaksi. Mainitussa vastauksessa ilmoitin
14234:        tusohjeita, ja jos on,                       vielä, että valtiovarainministeriö seuraa tämän
14235:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      asian kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa sen
14236:        ryhtyä, että J;Daatilatalouden harjoittaja   vaatimiin toimenpiteisiin. Puheena olevaa vali-
14237:        saa maataloutensa tulosta vähentää tu-       tusta ei vielä ole korkeimmassa hallinto-oikeu-
14238:        lon hankkimisesta ja säilyttämisestä joh-    dessa .ratkaistu. Verotuslain 99 § :n 2 momen-
14239:        tuneet menot myös niiltä osin kuin ne        tin mukaan valitukset keskusverolautakunnan
14240:        kohdistuvat oman perheen kulutusta           ennakkotietopäätöksestä käsitellään kuitenkin
14241:        koskevaan verovapaaseen tuloon?"             kiireellisinä asioina korkeimmassa hallinto-
14242:                                                     oikeudessa.
14243:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14244: vasti seuraavaa:
14245:      HelSingissä 22 päiväna maaliskuuta 1971.
14246: 
14247:                                                                          Ministeri V alto Käkelä.
14248:                                                                                                      3
14249: 
14250: 
14251: 
14252: 
14253:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14254: 
14255:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I mitt svar den 16 senaste februari på riks-
14256: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse    dagsman Heimo Linnas m. fl. spörsmål i samma
14257: av den 25 februari 1971 tili vederbörande med-    sak meddelade jag, att lagen har tolkats olika
14258: lem av statsrådet för avgivande av svar över-     vad beträffar rätten att vid inkomstbeskattnin-
14259: sänt avskrift av följande av riksdagsman Pentti   gen avdra utgifterna för förvärvande av de
14260: Liedes m. fl. ställda spörsmål nr 41:             jordbruks- och trädgårdsprodukter från lägen-
14261:                                                   heten som den skattskyldige och hans familj
14262:            "Är Regeringen medveten om att         använder i sitt privata hushåll. Saken har på
14263:        skattemyndigheterna givit oriktiga be-     grund härav genom skattestyrelsens försorg
14264:        skattningsanvisningar om avdragbarhe-      underställts högsta förvaltningsdomstolens pröv-
14265:        ten hos utgift för förvärvande av in-      ning tili den del den berör ett av centralskatte-
14266:        komst enligt inkomstskattelagen för        nämnden den 28 januari 1971 utfärdat beslut
14267:        gårdsbruk, och om så är fallet, vilka      rörande förhandsbesked. I nämnda svar med-
14268:        åtgärder ämnar Regeringen vidta för att    delade jag vidare, att finansministeriet följer
14269:        idkare av gårdsbruk från inkomsten av      med sakens utveckling och vid behov skrider
14270:        sitt lantbruk skall få avdra utgifterna    tili därav påkallade åtgärder. Ifrågavarande
14271:        för inkomstens förvärvande och beva-       besvär har ännu icke avgjorts i högsta förvalt-
14272:        rande även tili den del de hänför sig      ningdomstolen. Enligt 99 § 2 mom. beskatt-
14273:        tili den skattefria inkomst som den egna   ningslagen behandlas dock besvär över beslut
14274:        familjens konsumtion utgör?"               av centralskattenämnden, vari förhandsbesked
14275:                                                   meddelats, i brådskande ordning i högsta för-
14276:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      valtningsdomstolen.
14277: samt anföra följande.
14278:      Helsingfors den 22 mars 1971.
14279: 
14280:                                                                            Minister V alto Käkelä.
14281: Kirj. ksm. n:o 42.
14282: 
14283: 
14284: 
14285: 
14286:                                    Härkönen: Maatalousväestöön kuuluvien invalidien autoveron
14287:                                       palaottamatta jättämisestä.
14288: 
14289: 
14290:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14291: 
14292:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain          se, että se ei enää pyydä hakemuksista lausun-
14293: nojalla on invalideilla mahdollisuus määrätyin         toja invalidijärjestöiltä. Invalidien omilla jär-
14294: edellytyksin saada takaisin moottoriajoneuvon          jestöillä olisi mahdollisuudet puolueettomaan
14295: hintaan sisältyvä autovero joko kokonaan tai           ja asiantuotevaan lausuntoon, mutta tällaista
14296: osaksi.                                                tullihallitus ei siis halua.
14297:    Autoveron palaotuksen myöntäminen riippuu              Tullihallitus on myös noudattanut käytän-
14298: hakijan invaliditeetin laadusta ja vaikeudesta         töä, jonka mukaan pienviljelijän tai maanvil-
14299: sekä siitä, onko ajoneuvo hakijalle toimen tai         jelijän ei juuri katsota tarvitsevan autoa työnsä
14300: työn hoitamiseksi oleellisen tarpeellinen.             hoitamisessa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on
14301:    Autoveron palautushakemukset käsittelee ja          kuitenkin varsinkin syrjäseuduilla asuville in-
14302: ratkaisee rt:ullihallitus. Arkaisemmin tullihallitus   validiviljelijöille auto suorastaan välttämätön
14303: on pyytänyt hakemuksista invalidijärjestöjen           tilan hoitoon kuuluvien asioiden hoitamiseksi.
14304: lausunnot, mutta tästä käytännöstä on ikävä            Etäisyydet palvelupisteisiin saattavat olla tavat-
14305: kyllä luovuttu. Hakemusten käsittelyssä on             toman pitkät ja yleisissä kulkuneovoissa on
14306: tullihallitus myös alkanut noudattaa entistä           invalidien joskus aivan mahdoton kulkea, mi-
14307: tiukempaa tulkintaa. Tätä osoittaa mm. se,             käli yleensä joukkokuljetusvälineitä on tarjol-
14308: että kielteisiä päätöksiä annettiin vuoden 1970        lakaan. Siksi tullihallituksen pitäisi ratkaisuis-
14309: aikana yli neljä prosenttia enemmän kuin edel-         saan ottaa huomioon viljelijä-invalidin erikois-
14310: lisen vuoden aikana. Hylkäämisprosentti oli            laatuiset tarpeet.
14311: vuonna 1970 23.7.                                         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14312:    Auto on monelle invalidille välttämättömyys.        tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitän val-
14313: Vaikka sitä ei suoranaisesti tarvittaisikaan työ-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14314: matkoihin, voi ammatin harjoittaminen olla             vaksi seuraavan kysymyksen:
14315: suuresti riippuvainen omasta kulkuneuvosta.
14316: Tullihallituksen tiukasta tulkintalinjasta johtuen               Onko hallitus tietoinen siitä, että
14317: on monessa tapauksessa annettu kielteinen pää-                tullihallitus on, ratkaistessaan moottori-
14318: tös, vaikka yleisen oikeustajun mukaan haki-                  ajoneuvon autoveron palauttamisia in-
14319: jalle aivan ilmeisesti pitäisi palauttaa autovero             valideille, jättänyt huomioimatta oman
14320: joko kokonaan tai ainakin osittain.                           auton tarpeellisuuden maanviljelijäväes-
14321:    Tullihallituksen toiminnassa on outoa myös                 tölle?
14322:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
14323: 
14324:                                             Esko Härkönen.
14325: 
14326: 
14327: 
14328: 
14329: 377/71
14330: 2
14331: 
14332: 
14333: 
14334: 
14335:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
14336: 
14337:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       toja ja selvityiksiä eri lähteistä. Tässä tarkoi-
14338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuksessa voidaan lausuntoja pyytää myös inva-
14339: olette 25 päivänä heLmikuuta 1971 päivätyn            lidijärjestöHtä. Kun hakemusasiakirjat kuitenkin
14340: kirjeenne ohella to1mittanut valtioneuvoston          sisältävät yksityistä henkilöä koskevia salassa
14341: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         pidettäviä tietoja, ei tullihallituksella ole
14342: edustaja Esko Härkösen näin kuuluvasta kir-           oikeutta luovuttaa sen haltuun uskottuja asia-
14343: jallisesta kysymyksestä:                              kirjoja ilman hakijan nimenomaista lupaa
14344:                                                       muille kuin hakijalle itselleen tai hänen val-
14345:           "Onko hallitus tietoinen siitä, että        tuu ttamalleen asiamiehelle.
14346:        tullihallitus on, ratkaistessaan moottori-        Hylättyjen hakemusten pääosa on muodos-
14347:        ajoneuvon autoveron palauttamisia in-          tunut tapauksista, joissa perhe, jonka yksi jä-
14348:        valideille, jättänyt huomioimatta oman         sen on invalidi, on hankkinut käyttöönsä auton,
14349:        auton tarpeellisuuden maanviljelijäväes-       rekisteröinyt sen invalidin nimiin ja hakenut
14350:        tölle?"                                        tämän nimissä ajoneuvosta veronpalautusta,
14351:                                                       vaikka invalidin henkilökohtainen auton käyt-
14352:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tötarve on muodostanut vain vähäisen osan
14353: taen seuraavaa:                                       auton kokonaiskäytöstä. Tämä menettely joh-
14354:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain         tunee varsi.n laajalle levinneestä käsityksestä,
14355: 17 § :n nojalla tullihallituksen tulee palauttaa      jonka mukaan vaikeavammainen invalidi on
14356: hakemuksesta invalidille, joka hakemukseen            oikeutettu saamaan omistamastaan autosta ve-
14357: Hittämiensä todisteiden ja selvitysten avulla         ronpalautuksen yksinomaan invaliditeettinsa
14358: on osoittanut täyttävänsä laissa hakijan inva-        perusteella. Sanotunlaatuisten tapausten j-atku-
14359: liditeetin ja auton tarpeellisuuden suhteen sää-      vasti lisääntynyt osuus hakemuksen kokonais-
14360: detyt edellytykset, tämän omistaman ajoneuvon         määrästä on tullihallituksen ilmoituksen mu-
14361: hintaan sisältyvän autoveron joko kokonaan            kaan pääasiallisena syynä hylättyjen hakemus-
14362: tai osittain, mikäli autoa invalidin henkilökoh-      ten prosentuaalisen osuuden kasvuun.
14363: taisen käyttötarpeen huomioon ottaen voidaan             Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
14364: pitää kohtuuhintaisena ja hakijan tarvetta vas-       varsinaista maanviljelystä ei sinänsä voida pi-
14365: taavana.                                              tää sellaisena työnä, jonka hoitamiselksi nimen-
14366:    Hakemukseen liitettävien todistusten ja sel-       omaan henkilöauto olisi olennaisen tarpeelli-
14367: vitysten antajien piiriä ei ole rajoitettu. Haki-     nen, koska saatavissa on jatkuvasti ollut maa-
14368: jalla on näi.n ollen mahdollisuus pyytää lau-         tilataloudessa esiintyviin erilaisiin käyttötarkoi-
14369: suntoja myös invalidijärjestöiltä, mikäli hän         tuksiin paremmin soveltuvia kohtuuhintaisia
14370: pitää lausunnon hankkimista tarpeellisena. Jos        autoverotta maahan tuotuja pakettiautoja, joita
14371: hakemukseen liitetyt selvitykset ovat olleet          maanviljelystä harjoittavat invalidit voivat tar-
14372: puutteellisia, on hakijalle varattu tilaisuus täy-    vittaessa käyttää myös kulkuvälineenään toi-
14373: dentää hakemustaan näiltä osin, ennen kuin             mittaessaan tilan hoitoon liittyviä asioita.
14374: asia on tullihallituksessa otettu lopullisesti rat-       Edellä sanotun perusteella katson, että tulli-
14375: kaistavaksi.                                           hallitus on invalidien autoveron palautushake-
14376:    Hakemusasiakirjoissa annettujen tietojen luo-       muksia käsitellessään toiminut maanviljelijä-
14377: tettavuuden varmistamiseksi ja todellisten olo-        väestönkin osalta autoverolain säännösten mu-
14378: suhteiden selville saamiseksi on myös tulli:halli-     kaisesti.
14379: tuksella viran puolesta oikeus pyytää Iausun-
14380:       Helsingissä 24 päivänä maalislkuuta 1971.
14381: 
14382:                                                                   Ministeri V alto Käkelä.
14383:                                                                                                    3
14384: 
14385: 
14386: 
14387: 
14388:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14389: 
14390:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        sationerna. Då ansökningshandlingarna emeller-
14391: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tid innehåller sådana uppgifter om enskild per-
14392: velse av den 25 februari 1971 tili vederbörande      son som bör hållas hemliga, är tullstyrelsen
14393: medlem av statsrådet för avgivande av svar           icke berättigad att utan uttryckligt tilistånd
14394: översänt en avskrift av följande, av riksdags-       av sökanden överlämna handlingar, som har
14395: man Esko Härkönen ställda skriftliga spörsmål:       anförtrotts tullstyrelsen, tili andra än sökan-
14396:                                                      den själv ellet hans befullmäktigade ombud.
14397:           "Är Regeringen medveten om att                Största delen av de ansökningar som har
14398:        tullstyrelsen, när den har avgjort frågor     avvisats har gällt fall då familjer, där en med-
14399:        om återbäring av bilskatt tili invalider,     lem är invalid, har skaffat sig bil, registrerat
14400:        har underlåtit att beakta jordbrukarbe-       denna i invalidens namn och i dennes namn
14401:        folkningens behov av egna bilar?"             ansökt om skatteåterbäring för fordonet, ehuru
14402:                                                      vederbörande invalids personliga behov av bil
14403:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        har matsvarat endast en liten del av bilens
14404: samt anföra följande:                                hela användning. Detta tilivägagångssätt torde
14405:    Tullstyrelsen skall med stöd av 17 § lagen        bero på den mycket allmänna uppfattningen
14406: om bil- och motorcykelskatt på ansökan av in-        att en person med höggradig invaliditet vore
14407: valid, viiken med hjälp av intyg och utred-          berättigad att få skatteåterbäring för sin bil
14408: ningar, som har fogats tili ansökningen, har         enbart på grund av sin invaliditet. Fall av
14409: ådagalagt att han uppfyller de förutsättningar       detta slag utgör en ständigt växande del av
14410: i fråga om sökandens invaliditet och behovet         det sammanlagda antalet ansökningar, och
14411: av bil som är stadgade i lagen, tili honom helt      denna omständighet är enligt tullstyrelsens upp-
14412: ellet delvis återbetala den bilskatt som ingår       fattning den främsta otsaken tili att den pro-
14413: i priset för sådant fordon som denne äger, om        centuella andelen avvisade ansökningar har
14414: bilen med beaktande av vederbörande invalids         ökats.
14415: personliga behov kan anses betinga ett skäligt          Enligt finansministeriets uppfattning kan
14416: pris och motsvara sökandens behov.                   egentligt jordbruk icke i och för sig anses ut-
14417:    Några begränsningar har icke angivits för         göra ett sådant arbete, att en personbil ut-
14418: vem som kan avgiva sådana intyg och utred-           tryckligen skulle vara av väsentlig betydelse
14419: ningar som kan fogas tili ansökan. Sökande           för dess utförande, emedan paketbilar, vilka
14420: kan därför också begära utlåtande av invalid-        bättre lämpar sig för olika ändamål inom
14421: organisationer, om han finner erforderligt att       gårdsbruket och betingar skäliga priser samt
14422: inhämta utlåtande i saken. Om de tili ansök-         importeras fria från bilskatt, hela tiden har
14423: ningen fogade utredningarna har varit ofull-         stått tili buds och då invalider, vilka idkar
14424: ständiga har sökanden beretts tilifälle att komp-    jordbruk, vid behov också kan använda vagnar
14425: lettera sin ansökan på dessa punkter, innan          av detta slag som transportmedel vid skötseln
14426: saken slutgiltigt har avgjorts inom tullstyrelsen.   av gårdarnas angelägenheter.
14427:    För att tillförlitligheten hos de uppgifter          På grundval av vad ovan anförts anser jag
14428: som har lämnats i ansökningshandlingarna skall       att tullstyrelsen, när den har behandlat ansök-
14429: kunna bekräftas och de verkliga förhållandena        ningar från invalider om återbäring av bilskatt,
14430: klarläggas är också tullstyrelsen berättigad att     har förfarit i överensstämmelse med stadgan-
14431: på tjänstens vägnar inbegära utlåtanden och          dena i lagen om bilskatt, också när det gäller
14432: utredningar från olika källor. I detta syfte kan     jordbrukarbefolkningen.
14433: utlåtanden inbegäras också hos invalidorgani-
14434:      Helsingfors den 24 mars 1971.
14435: 
14436:                                                                  Minister V alto Käkelä.
14437: Kirj. ksm. n:o 43.
14438: 
14439: 
14440: 
14441: 
14442:                                   Salama: Asemarll!vintolain sulkemisesta.
14443: 
14444: 
14445:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
14446: 
14447:    Vastuu matkustajien viihtyvyydestä rauta-        tajien palvelun heikentymistä. Asemaravintoloi-
14448: teillä kuuluu ensisijassa ja viime kädessä Val-     den sulkeminen merkitsee myös kymmenille
14449: tionrautateille. Viihtyvyys ei käsitä ainoastaan    ihmisille etupäässä naisille ansiotyön menetystä.
14450: olosuhteita ja palvelua junissa, vaan siihen on     Esimerkiksi Haapamäellä joutuisi asemaravinto-
14451: katsottava kuuluvan myös matkustajista huo-         lan sulkemisen vuoksi työttömäksi 10 henkilöä.
14452: lehtiminen rautatieasemilla. Olennaisena osana         Yhtä laiHa kuin on parannettu matkustusta
14453: rautatieasemien palveluun kuuluu asemaravin-        junissa on parannettava matkustajien palvelua
14454: tola.                                               ja viihtyvyyttä myös asemilla. Tätä vastuuta ei
14455:    Vaikka ravintoloi1la ei olekaan enaa samaa       Valtionrautatiet voi sysätä muiden kannetta-
14456: merkitystä kuin aikaisemmin mm. junien sei-         vaksi.
14457: sonta-aikojen lyhennettyä, on junaa odottavien         EdeLlä mainitun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
14458: ja vaihtavien matkustajien kannalta tärkeätä,       §: n 1 momentin nojalla esitän valtioneuvoston
14459: että kahvila tai ravintola on aseman yhtey-         asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
14460: dessä. Matkustajien lisäksi ravintolalla tai kah-   kysymyksen: '
14461: vilalla on merkitystä myös monille rautateiden
14462: palveluksessa oleville.                                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14463:    Rautateillä matkustavia huolestuttaa tieto              Haapamäen ja eräiden muiden asema-
14464: useiden asemaravintoloiden sulkemisesta näinä              ravintoloiden suunniteltu sulkeminen
14465: aikoina. Jyväskylän asemaravintola on jo sul-              merkitsisi rautateillä matkustavien ja
14466: jettu ja pian tapahtuu sama Haapamäen, Hy-                 rautateiden palveluksessa olevan hen-
14467: vinkään ja Keravan asemilla. Syyksi ravinto-               kilökunnll!n palvelun olennaista heikke-
14468: loiden sulkemiseen on Matkaravinto Oy:n ta.-               nemistä ja kymmenille ihmisille ansio-
14469: holta ilmoitettu mainittujen ravintoloiden kan-            työn menetystä, ja jos on,
14470: nattamattomuus.                                               mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai-
14471:    Olivatpa syyt asemaravintoloiden sulkemi-               nittujen rautateillä matkustavien viihty-
14472: seen mitkä tahansa, niin kieltämätön tosiasia              vyyt:tä heikentävien toimenpiteiden estä-
14473: on, että niiden sulkeminen merkitsee ma.tkus-              miseksi?
14474:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1971.
14475: 
14476:                                            Aune Salama.
14477: 
14478: 
14479: 
14480: 
14481: 341/71
14482: 2
14483: 
14484: 
14485: 
14486: 
14487:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e He.
14488: 
14489:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      on nopeutettu, eikä matkustavan yleisön enaa
14490: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       tarvitse monestikaan jäädä odottelemaan asema-
14491: mies, olette 26 päivänä helmikuuta 1971 päi-       ravintoloissa junien lähtöjä ja saapurnisia, koska
14492: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      asemiLle saavutaan ja niiltä poistutaan nykyisin
14493: voston asianomaiselle jäseneLle jäljennöksen       yleensä hyvin ajoitetuilla linja-autoilla taikka
14494: kansanedustaja Aune Salaman näin kuuluvasta        yksityis- tai vuokra-autoiLla. Näissä muuttuneis-
14495: kirjallisesta kysymyksestä n:o 43:                 sa oloissa asemaravintoloiden pito on monessa
14496:                                                    tapauksessa käynyt kannattamattomaksi. Sen
14497:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     vuoksi ovat useat alan yrittäjät irtisanoneet
14498:        Haapamäen ja eräiden muiden asema-          sopimuksensa eikä uusia yrittäjiä ole helposti
14499:        ravintoloiden suunniteltu sulkeminen        ilmaantunut. On huomattava, ettei VR:n var-
14500:        merkitsisi rautateillä matkustavien ja      sinaiseen toimintaan kuuJu asemaravintoloiden
14501:        rautateiden palveluksessa olevan hen-       pito.
14502:        kilökunnan palvelun olennaista hdkke-          Rautatiehallitus onkin ryhtynyt kiinnittä-
14503:        nemistä ja kymmenille ihmisille ansio-      mään erityistä huomiota matkustavan yleisön
14504:        työn menetystä, ja jos on,                  hyvinvointiin ja viihtyisyyteen itse junissa. Nii-
14505:           mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai-    den palvelutehoa on viime aikoina parannettu
14506:        nittujen rautateillä matkustavien viihty-   ja monipuolistettu sitä mukaa kuin uusi ka-
14507:        vyyttä heikentävien toimenpiteiden estä-    lusto on tehnyt tämän mahdolliseksi.
14508:        miseksi?"                                      Tässä yhteydessä mainittakoon esimerkin-
14509:                                                    omaisesti, että Hyvinkään ja Haapamäen ase-
14510:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       milla on tarkoitus jatkaa ravintolanpitoa ilm:;tn
14511: taen seuraavaa:                                    p1tempiä katkoja. Jyväskylän asemalla tuliaan
14512:     Menneeseen aikaan verrattuna asemaravinto-     kunnostamaan entisen asemaravintolarakennuk-
14513: 'lat ovat nykyisin huomattavasti menettäneet       sen .tiloihin asemakahvilan tyyppinen yleisön-
14514: merkitystään monestakin syystä. Junien kulkua      palvelupiste.
14515:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1971.
14516: 
14517:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto.
14518:                                                                                                  3
14519: 
14520: 
14521: 
14522: 
14523:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14524: 
14525:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      numera sällan invänta tågens avgång och an-
14526: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     komst i stationsrestaurangerna, då man i a11-
14527: av den 26 februari 1971 till vederbörande med-    mänhet far tili och från järnvägsstationerna
14528: lem av statsrådet för avgivande av svar över-     med väl tidsordnade bussar ellet privat- ellet
14529: sänt avskrift av följande av riksdagsledamoten    taxibilar. Under dessa förändrade förhålJanden
14530: Aune Salama ställda spörsmål nr 4 3:              har det i många fall blivit olönsamt att hålla
14531:                                                   stationsrestauranger. Flera företagare i bransch-
14532:           "Är Regeringen medveten om att          en har därför sagt upp ·s1n kontrakt, och det
14533:        den planerade stängningen av Haapa-        har varit svårt att finna nya. Att märka är,
14534:        mäki och en del andra järnvägsstatio-      att det inte hör till statsjärnvägarnas egent-
14535:        ners restauranger skulle innebära en       liga verksamhet att upprätthålla stationsres-
14536:        väsentlig försämring av servicen för       tauranger.
14537:        tågresenärerna och personalen vid stats-      Järnvägs·styrelsen har gått in för att öka
14538:        järnvägarna och at-t ett tiotal personer   den resande allmänhetens välbefinnande och
14539:        därigenom skulle förlora .sitt förvärs-    trivsel på själva tågen. Servicen har förbätt-
14540:        arbete, och om så är fallet,               rats under den senaste tiden och gjorts mång-
14541:           vad ämnar Regeringen göra t~ll för-     sidigare i den mån ny materiel möjliggjort
14542:        hindrande av ovan nämnda åtgärder          sådant.
14543:        som vore ägnade att minska tågrese-           I detta sammanhang må nämnas .som exem-
14544:        närerna,s trivsel?"                        pel, att man har för avsikt att fortsätta res-
14545:                                                   taurationerna på Hyvmge och Haapamäki sta-
14546:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tioner utan längre avbrott. På Jyväskylä sta-
14547: samt anföra följande:                             tion kommer ett serviceställe av station~kafe­
14548:   Stationsrestaur.angerna har av många skäl i     typ att iståndsättas i den forna stations res-
14549: hög grad förlorat sin betydelse. Tågen går        taurangbyggningens lokaliteter.
14550: snabbare, och den resande allmänheten behöver
14551:      Helsingfors den 22 mars 1971.
14552: 
14553:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto.
14554:                                                                                                     j
14555:                                                                                                 j
14556:                                                                                             j
14557:                                                                                         j
14558:                                                                                     j
14559:                                                                                 j
14560:                                                                             j
14561:                                                                         j
14562:                                                                     j
14563:                                                                 j
14564:                                                             j
14565:                                                         j
14566:                                                     j
14567:                                                 j
14568:                                             j
14569:                                         j
14570:                                     j
14571:                                 j
14572:                             j
14573:                         j
14574:                     j
14575:                 j
14576:             j
14577:         j
14578:     j
14579: j
14580: Kirj. ksm. n:o 44.
14581: 
14582: 
14583: 
14584: 
14585:                                   Vilmi ym.: Rajavartiolaitoksen talonmiesten palkkauksesta.
14586: 
14587: 
14588:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14589: 
14590:    Puolustuslaitoksessa olevat talonmiesten toi-     olisi palkkauksessa rinnastettava puolustuslai-
14591: met ovat vakinaisia toimia, joissa palkkausta        toksessa oleviin virkasuhteisiin toimiin. Ky-
14592: koskevat edut on järjestetty sen mukaan. Sa-         seessä oleva talonmiesten ryhmä on vuosikym-
14593: moin Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevien       menen aikana jäänyt erittäin suureen palkka-
14594: rajajääkäreiden, pääemäntien, keittäjien ym.         kuoppaan, joten tällä kohtaa olisi korjaus suo-
14595: palkkaus on järjestetty aivan oikein siten, että     ritettava ensitilassa.
14596: he saavat ikälisät ja syrjäseutulisät, vaikka           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14597: eivät olekaan vakinaisissa virkasuhteisissa toi-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
14598: missa.                                               nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14599:    Vastaavasti Rajavartiolaitoksen palveluksessa     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14600: olevat yksityissuhteissa olevat talonmiehet ovat
14601: näitä etuja vailla, vaikka toimi muutoin on                     Tietääkö Hallitus, että rajavartio-
14602: vakinaisen toimen rluonteinen. Työsuhteesta                  laitoksen yksityissuhteissa olevat talon-
14603: johtuen Rajavartioston talonmiehet ovatkin jää-              miehet ovat jääneet huomattavasti jäl-
14604: neet ,vuodesta 1958 lähtien monia palkkaluok-                keen yleisestä ansiotasosta, ja jos tietää,
14605: kia jälkeen vastaavista puolustuslaitoksen talon-               milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
14606: miesten palkkauksesta. Kuitenkin myös Raja-                  siin talonmiesten palkkauksessa olevien
14607: vartioston palveluksessa olevien ns. siviilitalon-           puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi?
14608: miesten työ on erittäin vastuullista, joten se
14609:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1971.
14610: 
14611:          Pekka Vilmi.                   Paavo Niinikoski.               Pentti Poutanen.
14612:          Orvokki Kangas.                Aaro Lintilä.                   Esko Härkönen.
14613: 
14614: 
14615: 
14616: 
14617: 406/71
14618: 2
14619: 
14620: 
14621: 
14622: 
14623:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14624: 
14625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tekijäin liitto Vaty r.y:n ja Puolustusministe-
14626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        riön välisen työehtosopimuksen, johon sopi-
14627: olette 26 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn           mukseen rajavartiostojen esikunta on osapuol-
14628: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ten suostumuksella liittynyt, palkkasopimuk-
14629: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        seen. Niiden väitetty jälkeenjääneisyys johtu-
14630: edustaja Pekka Vilmin ym. näin kuuluvasta            nee siitä, että palkkoja verrataan virkasuhteessa
14631: kirjallisesta kysymyksestä n:o 44:                   palvelevien palkkoihin.
14632:                                                         Puolustuslaitoksessa, johon kysymyksen pe-
14633:           "Tietääkö Hallitus, että rajavartio-       rusteluissa viitataan, on jokin määrä kiinteis-
14634:        laitoksen yksityissuhteissa olevat talon-     tönhoitotehtävistä sodan jälkeen muodostettu
14635:        miehet ovat jääneet huomattavasti jäl-        ylimääräisiksi toimiksi, mutta saadun tiedon
14636:        keen yleisestä ansiotasosta, ja jos tietää,   mukaan kehitys puolustuslaitoksessa on kulke-
14637:           milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-       massa siihen suuntaan, että sanotunlaisiin teh-
14638:        siin talonmiesten palkkauksessa olevien       täviin palkataan yksityisoikeudellisessa työsopi-
14639:        puutteiden .ja epäkohtien korjaami-           mussuhteessa olevia.
14640:        seksi?"                                          Kun rajavartiolaitoksen kiinteistöt ovat kool-
14641:                                                      taan ja käyttötarkoitukseltaan hyvin erilaisia
14642:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja kiinteistön hoitotehtävien tekijälleen asetta-
14643: vasti seuraavaa:                                     mat vaatimukset pätevyyteen ja työmäärään
14644:    Rajavartiostojen esikunnan ilmoituksen mu-        nähden toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia,
14645: kaan kysymyksessä tarkoitettuja kiinteistön-         rajavartiostojen esikunta pitää nykyistä, yksi-
14646: hoitohenkilöstöön kuuluvia on rajavartiolaitok-      tyisoikeudelliseen työsopimussuhteeseen perus-
14647: sessa 25 henkilöä, joiden kuukausipalkat vaih-       tuvaa palkkaustapaa edelleen tarkoituksenmu-
14648: televat 711 markasta 1 079 markkaan. Voi-            kaisimpana.
14649: massa olevat palkat perustuvat Valtion Työn-
14650:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1971.
14651: 
14652:                                                                 Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
14653:                                                                                                   3
14654: 
14655: 
14656: 
14657: 
14658:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14659: 
14660:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avtal som ingår i ett mellan Valtion Työn-
14661: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tekijäin liitto Vaty r.y. benämnda förening och
14662: av den 26 februari 1971 tili vederbörande          försvarsministeriet ingånget kollektivavtal, som
14663: medlem av statsrådet för avgivande av svar         staben för gränsbevakningsavdelningarna med
14664: översänt en avskrift av följande av riksdagsman    parternas samtycke hiträtt. Deras påstådda
14665: Pekka Vilmi m. fl. ställda skriftliga spörsmål     eftersläpning torde bero på att de jämförs med
14666: nr 44:                                             i tjänsteförhållande anställdas löner.
14667:                                                       Inom försvarsväsendet, som det hänvisas tili
14668:           "Är Regeringen medveten om att           i motiveringen för spörsmålet, har för de med
14669:        gränsbevakningsväsendets i privat arbets-   skötseln av fastigheterna förenade uppgifterna
14670:        förhållande anställda gårdskarlars löner    i någon mån inrättats extraordinarie befatt-
14671:        har blivit avsevärt efter den allmänna      ningar efter kriget, men enligt uppgift går
14672:        förtjänstnivån, och om så är fallet,        utvecklingen inom försvarsväsendet i den rikt-
14673:           när ämnar Regeringen vidtaga åtgär-      ningen, att för sådana uppgifter avlönas perso-
14674:        der för avhjälpande av bristerna och        nai i privaträttsligt arbetsavtalsförhållande.
14675:        missförhållandena i sagda gårdskarlars         Då gränsbevakningsväsendets fastigheter är
14676:        avlöning?"                                  mycket olika tili storleken och avsedda för
14677:                                                    mycket olika ändamål och då de med skötseln
14678:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av fastigheterna förenade uppgifterna i hög
14679: samt anföra följande:                              grad skiljer sig från varandra med avseende
14680:   Enligt uppgift från staben för gränsbevak-       på den kompetens de kräver och den arbets-
14681: ningsavdelningarna finns det vid gränsbevak-       mängd de medför anser staben för gränsbevak-
14682: ningsväsendet 25 sådana tili den för skötseln      ningsavdelningarna att det nuvarande, på pri-
14683: av fastigheterna anställda personalen hörande      vaträttsligt arbetsavtalsförhållande baserade av-
14684: personer som avses i spörsmålet, och deras         löningssättet fortfarande är det mest ändamål-
14685: månadslöner varierar mellan 711 och 1 079          senliga.
14686: mark. Gällande löner baserar sig på ett löne-
14687:      Helsingfors den 30 mars 1971.
14688: 
14689:                                                    Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
14690: :irj. ksm. n:o 45.
14691: 
14692: 
14693: 
14694: 
14695:                                   Kurppa: Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan tieyhteyksien pa-
14696:                                      rantamisesta.
14697: 
14698: 
14699:                         Eduskunnan Herra Puh emi eh eli e.
14700: 
14701:   Kulkulaitosvaliokunnan mietinnön 10 3/1965          puuttuminen itä-länsi-suunnassa. Tiehanketta
14702: erusteella eduskunta jo vuonna 1965 totesi,           Uudenkaupungin, Loimaan ja Forssan kaupun-
14703: ttä Uudenkaupungin-Loimaan-Forssan vä-                kien ja tien vaikutuspiirissä olevien kuntien
14704: sten tieyhteyksien parantamiseen olisi kiinni-        taholta on ajettu viime vuosikymmenen alusta
14705: ~ttävä pikaista huomiota ja lausui hall1tusta         alkaen. Tieyhteyksien parantamisen kiireellisyyt-
14706: elvoittavan toivomuksen, että hallitus ryhtyisi       tä korostaa mm. Uudenkaupungin autotehtaan
14707: iireellisiin toimenpiteisiin Uuudenkaupungin-         liikennetarve Sisä-Suomeen.
14708: ,oimaan-Forssan tieyhteyksien parantamiseksi.            Todettakoon tässä yhteydessä myös, että
14709:   Tähän mennessä, jolloin em. eduskunnan              Varsinais-Suomen maaseutu on jäänyt toisarvoi-
14710: msumasta toivomuksesta on kulunut jo yli              seen asemaan valtakunnan 'tieverkostoa kehitet-
14711:   vuotta, ei tarvittaviin toimiin k.o. tieyhtey-      täessä, sillä vaikka Varsinais-Suomen liikenne-
14712: en parantamiseksi ole vielä ryhdytty. Nykyi-          suorite ja väkiluku ovat 8.3% valtakunnan
14713: ~n tiestön huono kunto muodostaa kuitenkin            vastaavista luvuista, 1tulee koko maan tiemää-
14714: 'ka vuosi yhä pahemman pullonkaulan lisään-           rärahoista Varsinais-Suomen osalle alle 4.5 % .
14715: rvien !teollisuustuotteiden, kuten lannoitteiden,        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
14716: estekaasujen sekä puutavaran ja sokerijuurik-         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
14717: aan kuljetukselle. Eritoten Laitilan ja Ylä-          kunnioittaen seuraavan kysymyksen valtioneu-
14718: een välinen tieosa, joka on hyvin mutkaista ja        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi:
14719: eikkoa ja osin paikallistietä, olisi rakennettava
14720: rrsitilassa, sillä nykyisin raskas liikenne on kun-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14721: ollisen tieyhteyden puuttuessa pakoitettu pit-               Uudenkaupungin - Loimaan - Forssan
14722: iin kiertoteihin.                                            väliSiten tieyhteyksien parantamiseksi
14723:   Vakka-Suomessa on koettu jo pitkän ajan                    eduskunnan tästä lausuman ~toivomuk­
14724: tpeana puutteena kunnollisen tieyhteyden                     sen toteuttamiseksi?
14725:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1971.
14726: 
14727:                                            Mauno Kurppa.
14728: 
14729: 
14730: 
14731: 
14732: l4/71
14733: 2
14734: 
14735: 
14736: 
14737: 
14738:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14739: 
14740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuista uusista vaihtoehdoista ole niukat ti1
14741: mainitussa tarko1tuksessa Te, Herra Puhemies,        määrärahat huomioonottaen tarkoituksenm1
14742: olette 26 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn           kais.ta ja mahdollista toteuttaa, vaan .tieyhteytt
14743: kirjeenne ohella .toimibtanut valtioneuvoston        on edullisinta ja taloudellisinta kehittää parat
14744: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tamalla olemassa olevaa maantietä Yläneen j
14745: edustaja Mauno Kurpan näin kuuluvasta kir-           Loimaan välillä. Todettakoon, että Loimaa
14746: jallisesta kysymyksestä n:o 45:                      seutukaavaliiton seutukaavatyön yhteydessä o
14747:                                                      välillä Yläne-Loimaa tutkittu toisaalta Or
14748:           "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       pään ja toisaalta Virttaan ja Alastaron kaut1
14749:        Uudenkaupungin - Loimaan- Forssan             kulkevaa tiesuuntavaihtoehtoa. Näissäkin tu
14750:        välisten .tieyhteyksien parantamiseksi        kimuksissa on päädytty siihen, että Yläneen-
14751:        Eduskunnan tästä lausuman toivomuk-           Loimaan .tieyhteyttä voidaan tarkoituksenm1
14752:        sen toteuttamiseksi? ''                       kaisiromin parantaa nykyistä maantietä kunno
14753:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tamalla. Main~ttakoon, että Oripään-Loimaa
14754: vasti seuraavaa:                                     välillä on tieosa Oripää-Haaroinen päälly
14755:    Kysymyksessä tarkoitetusta tieyhteydestä on       tetty öljysoralla v. 1967 ja tieosa Haaroinen-
14756: äskettäin parannettu väli Uusikaupunki-La~tila.      Hirvikoski v. 1970.
14757: Lisäksi tiehankkeeseen liittyviä selvityksiä ja         Välillä Loimaa-Forssa suoritetussa tieverl
14758: suunnitelmia on laadktu väleiltä La1tila-Ylä-        koselvityksessä on todettu, että tieyhteys c
14759: ne, Yläne-Loimaa ja Loimaa-Forssa.                   tarkoituksenmukaisimmin parannetltavissa r
14760:    Välillä Laitila-Yläne on tutkittu toisaalta       kentamalla uudelleen väli Loimaa-Palikkal
14761: suoraa yhteyttä ja toisaalta Hinnerjoen ja Han-      Palikkalan risteys sijaitsee Turun-Forssan-
14762: kilahden kautta kulkevaa tieyhtey:ttä. Selvityk-     Hämeenlinnan valtatiellä. Lopullisen tiesuu
14763: sissä on ilmennyt, että jälkimmäinen vaihto-         nitelman laatiminen .tälle välille sisältyy tie~;
14764: ehto on sekä taloudellisessa että toiminnalli-       ranomaisten kuluvan vuoden tiesuunnitteluo:
14765: sessa mielessä edellistä oleellisesti edullisempi.   jelmaan.
14766: Selvitysten perusteella voitaneenkin katsoa, että       Nykyaikaisessa tienpidossa ei voida ajateli
14767: Laitilan-Yläneen .tieyhteyden parantaminen           että teiden parantamiseen ryhdyttäisiin ilm~
14768: on tarkoituksenmukaisimmin suoritettavissa pa-       huolellisia tutkimuksia ja suunnittelua varsi
14769: rantamalla olemassa olevia teitä välillä Laitila     kin kun on kysymys niin huomattavasta ja pi
14770: -Hinnerjoki ja Hinnerjoki-Yläne. Todetta-            kästä tiehankkeesta kuin Uusikaupunki-L<
14771: koon tässä yhteydessä, että enempää Lounais-         maa-Forssa. Suunnitteluvaihe kestää ta,pau
14772: Suomen kuin Satakunnankaan runkokaavassa             sesta riippuen 3-6 vuoteen, jonka jälkeen V<
14773: ei ole esitetty suoraa tieyhteyttä välillä.          daan vasta päättää rahoituksesta ja työhön ry
14774: Laitila-Yläne.     Lopullisen tiesuunnitelman        tymisestä. Kuten edellä esitetystä selviää, <
14775: laatiminen Laitilan-Hinnerjoen välille tieosalla     tässä tapauksessa suunnittelun eriasteisia t<
14776: Laitila-Suontaka sisältyy kuluvan vuoden tie-        menpiteitä jo suoritettu koko ko. <tieyhteydc
14777: suunnitteluohjelmaan.                                pituudelta ja eräiltä osin päästy jo lopullisec
14778:    Yläneen-Loimaan maantien uudelleen ra-            suunnitteluun, jonka perusteella voidaan sittc
14779: kentamiseksi välillä Oripää-Loimaa on jo laa-        aikanaan ryhtyä parantamistyötä suorittamaa
14780: dittu yleissuunnitelma. Siinä yhteydessä on          Tämän vuoksi voidaankin 1todeta, päinvasta
14781: suoritettu tieverkkoselvitys, jossa on tutkittu      kuin kysymyksessä, että toimiin Uudenkaupu
14782: kolmea vaihtoehtoista yleissuuntaa ko. välillä.      gin-Loimaan-Forssan tieyhteyden parantan
14783: Selvityksessä on todettu, ettei mitään maini-        seksi on jo ryhdytty.
14784:      Helsingissä maaliskuun 25 päivänä 1971.
14785: 
14786:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto.
14787:                                                                                                   3
14788: 
14789: 
14790: 
14791:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14792:  1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         k:nappa väganslagen inte är ändamålsenligt eller
14793: ar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av           möjligt att förverkliga något av sagda nya
14794: en 26 februari 1971 tili vederbörande med-          alternativ utan är fördelaktigast och mes.t
14795: :m av statsrådet för avgivande av svar över-        ekonomiskt att utveckla vägförbindelsen genom
14796: int en avskrift av följande av riksdagsman          att förbättra den redan existerande landsvägen
14797: 1auno Kurppa ställda skriftliga spörsmål nr         mellan Yläne och Loimaa. Det må konstateras,
14798: 5:                                                  att två a1ternativa sträckningar för vägen
14799:          "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           Yläne-Loimaa, den ena över Oripää och den
14800:       vidtaga för förbättring av vägförbin-         andra över Virttaa och Alastaro, har under-
14801:       delserna Nystad - Loimaa - Forssa i           sökts i samband med Loimaa regionplansför-
14802:       enlighet med Riksdagens hemställan            bunds regionalplanearbete. Också vid dessa
14803:       härom?"                                       undersökningar har man kommit tili att väg-
14804:                                                     förbindelsen mellan Yläne och Loimaa mest
14805:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ändamålsenligt kan förbättras genom att den
14806: lrnt anföra följande:                               nuvarande landsvägen iståndsättas. Det må
14807:    Av den i spörsmålet avsedda vägförbindel-        nämnas, att mellan Oripää och Loimaa väg-
14808: ~n har sträckan Nystad-Laitila nyligen för-         sträckan Oripää-Haaroinen har belagts med
14809: ättrats. Dessutom har utredningar och planer        oljegrus år 1967 och vägsträckan Haaroinen-
14810:     anslutning tili vägprojektet uppgjorts för      Hirvikoski år 1970.
14811: :räckorna Laitila-Yläne, Yläne-Loimaa och              Vad beträffar sträckan Loimaa-Forssa har
14812: oimaa-Forssa.                                       vid vägnätsutredning konstaterats, att vägför-
14813:    På sträckan Laitila-Yläne har undersökts å       bindelsen mest ändamålsenligt kan förbättras
14814: tla sidan en direkt vägförbindelse och å andra      genom omyggande av sträckan Loimaa-
14815:  dan en förbindelse över Hinnerjoki och Hon-        Palikkala. Palikkala korsning ligger på huvud-
14816: ilahti. Vid utredningarna har det framgå:tt,        vägen Abo--Forssa-Tavastehus. Upprättande
14817: tt det senare alternativet från såväl ekonomisk     av slutlig vägplan för förenämnda sträcka ingår
14818: )ffi funktionell synpunkt sett är väsentligt för-   i vägmyndigheternas vägplaneringsprogram för
14819: elaktigare än det förra. På basen av utred-         innevarande år.
14820: ingarna torde det alltså kunna anses, att för-         Vid modern väghållning kan det inte tän-
14821: ättringen av vägförbindelsen mellan Laitila         kas, att vägförbättringar skulle företas utan
14822: :h Yläne mest ändamålsenligt kan ske genom          omsorgsfull undersökning och planering, i syn-
14823: :t de redan existerande vägarna mellan Laitila      nerhet då det är fråga om ett så betydande
14824: :h Hinnerjoki samt HinnerjoJd och Yläne             vägprojekt och en så lång sträcka som vägen
14825:  >rbättras. Det må i detta sammanhang konsta-       Nystad- Loimaa- Forssa. Planeringsskedet
14826:  :ras, att ingen direkt vägförbindelse mellan       räcker, beroende på omständigheterna 3-6 år,
14827:  aitila och Yläne är angiven vare sig i stom-       och först därefter kan beslut fattas om finan-
14828:  lanen för sydvästra Finland eller i stomplanen     sieringen och påbörjandet av arbetet. Som av
14829:  )r Satakunta. Upprättande av sludig vägplan        det ovan anförda framgår, har i detta fall
14830:  )r sträckan Laitila-Suontaka på vägen mel-         planeringsåtgärder på olika stadier redan vid-
14831:  l:n Laitila och Hinnerjoki ingår i innevarande     tagits för ifrågavarande vägförbindelse i hela
14832:  :s vägplaneringsprogram.                           dess längd, och tili vissa delar har man redan
14833:     För ombyggnaden av landsvägen Yläne-            hunni.t tili den slutliga planeringen, på basen
14834:  oimaa mellan Oripää och Loimaa har redan           av vilken man sedan i sinom tid kan börja
14835:   ppgjorts en allmän pian. 1 det sammanhanget       utföra förbättringsarbetet. Därför kan det
14836:  ar en vägnätsutredning gjorts, varvid tre alter-   konstateras, att tvärtemot vad spörsmålet låter
14837:   ativa allmänna sträckningar har undersökts        påskina åtgärder redan har vidtagits för för-
14838:   )r ifrågavarande sträcka. Härvid har det          bättring av vägförbindelsen Nystad-Loimaa
14839:   onstaterats, att det med beaktande av de          --Forssa.
14840:      Helsingfors den 25 mars 1971.
14841: 
14842:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
14843: Kirj. ksm. n:o 46.
14844: 
14845: 
14846: 
14847: 
14848:                                   Linkola: Kouvolan-Kotkan          henkilöjunaliikenteen    supistami-
14849:                                      sesta.
14850: 
14851: 
14852:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14853: 
14854:    Matkustajajunien lii:keooöintiä Kouvolan-            Karhulaan ;a Kotkaan on mahdotonta päästä
14855: Kotkan välisellä radalla on viime vuonna vä-         junalla Kouvolasta klo 15.30 jälkeen, minkä
14856: hennetty. Paikallisjunia käyttävä yleisö ja eräät    vuoksi vuorotyössä käyvieri on turvauduttava
14857: Kymenlaakson kauppakamarin jäsenet ovat pyy-         joko yksityisiin tai satunnaisiin kuljetusneuvoi-
14858: täneet kauppakamarin hallitusta käsittelemään        hin taikka vuokrattava asunto työpaikkakuu-
14859: syntynyttä liikenneongelmaa ja ryhtymään ylei-       naltaan yötyövuorojen ajaksi.
14860: sen edun mukaisiin toimiin.                              Savosta ja VUOiksenlaaksosta tai Riihimäen
14861:    Kauppakamarin hallitus on tutkinut Kouvo-         suunnasta iltapäivällä Kouvolaan saapuvilla ja
14862: lan-Kovkan radan paikallisliikenteeseen liit-        edelleen Kotkan radan varrella oleville paikka-
14863: tyviä asioita ja todennut seuraavaa.                 kunnille aikovilla ei ole mitään mahdollisuutta
14864:    Kouvolasta Kotkaan lähtevät iltapäivisin          samana päivänä jatkaa matkaansa Kouvolasta
14865: matkustajajunat vain klo 12.15 ja 15.30 ja           junalla.
14866: Kotkasta Kouvolaan vain klo 16.20 ja 21.45.             Edellä selostetut tutkimusten tulokset osoit-
14867:    Kymin aseman-Inketoisten aseman välisellä         tavat selvästi, ettei ole olemassa perusteltuja
14868: alueella rautatien lähituntumassa on melkoisesti     syitä matkustajajunien lukumäärän vähentämi-
14869: sellaista omaikotiasutusta, joka on syntynyt rau-    seen rataosalla Kouvola-Kotka. Päinvastoin
14870: tatien varteen siinä vakaassa uskossa, että          sanotulla rataosalla olisi otettava likenteeseen
14871: VR:n hoitamat liikenneyhteydet takaavat jat-         lisää uusi matkustajajunapari, jotka liikennöisi
14872: kuvasti säännöllisen matkustuksen työ- j'a kou-      iltaisin. Se olisi tarpeen jatkuvasti lisääntyviä
14873: lupaikkakunnille joko Inkeroisiin, Karhulaan         työ-, koulu-, turisti-, teatteri-, musiilk:kikoulu-
14874: taikka Kotkaan.                                      tus- jne matkoja varten.
14875:    Eräille tällaisille asutusalueille ei ole aina-      Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
14876: kaan toistaiseksi sellaisia maanteitä, että esim.    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14877: yksityinen linja-autoliikenne voitaisUn ohjata       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
14878: näiden kylien ( Inkeroisten-Juur1korven-Ta-          senen vastattavalksi seuraavan kysymyksen:
14879: vastilan välillä), kautta. Tämän vuoksi Tavas-
14880: tilan-Kouvolan runkotietä ajaviin linja-autoi-                 Onko Hallitus tietoinen niistä hai-
14881: hin aikavien sanottujen kylien asukkaitten on               toista, jotka henkilöjunalii'kenteen su-
14882: kuljettava jdko jalan, suksilla, potkukelkoilla             pistaminen rataosalla Kouvola-Kotka
14883: tai polkupyörillä useitten kilometrien matka ja             on aiheuttanut alueen väestölle,
14884: käytettävä kohtuuttoman pitkä aika työ- ja                     ja mitä Hallitus aikoo tehdä maini-
14885: koulumatkaansa verrattuna sihen, mikä kului                 tun liikenteen lisäämiseksi yleisen edun
14886: VR:n pailkallisjunien li.ikennöidessä ennen                 ja alueen väestön tarpeen edellyttä-
14887: vuonna 1970 tapahtunutta supistusta nouda-                  mään määrään?
14888: tettujen aikataulujen mukaisesti.
14889:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1971.
14890: 
14891:                                         Anna-Liisa Linkola.
14892: 
14893: 
14894: 
14895: 342/71
14896: 2
14897: 
14898: 
14899: 
14900: 
14901:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14902: 
14903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     levan kysymyksen johdosta. Mainitusta vas-
14904: mainitussa talikoituksessa Te, Herra Puhemies,     tauksesta ilmenevät ne syyt, jotika ovat vaikut-
14905: olette 26 päivänä helmikuuta 1971 päivätyn         taneet henkilöliikenteen supistuksiin sekä ne
14906: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       haitat, jotka näistä supistuksista ovat aiheutu-
14907: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      neet paikalliselle väestölle ja muille matkusta-
14908: edustaja Anna-Liisa Linkolan näin kuuluvasta       vaisille. Siinä on myös viitattu Eduskunnan
14909: ktttjallisesta kysymyksestä n:o 46:                lausumaan, joka sisältyy sen vastaukseen hal-
14910:                                                    lituksen tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle
14911:           "Onko Hallitus tietoinen niistä hai-     1971, ja jossa Eduskunta edellyttää hallituksen
14912:        toista, jotka henkilöjunaliikenteen su-     selvittävän mahdollisuudet paikallisluontoisen
14913:        pistaminen rataosalla Kouvola-Kotka         henkilöliikenteen säilyttämiseksi ja kehittämi-
14914:        on aiheuttanut alueen väestölle,            seksi muuallakin kuin pääkaupungissa ja sen
14915:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä maini-      välittömässä läheisyydessä. Liikennemffiisteriö
14916:        tun liikenteen lisäämiseksi yleisen edun    onkin, niinkuin mainitusta vastauksesta ilme-
14917:        ja alueen väestön tarpeen edellyttä-        nee, toistaiseksi keskeyttänyt suunnitellut lisä-
14918:        mään määrään?"                              supistukset ja asettanut 18 päivänä maaliskuu-
14919:                                                    ta 1971 toimilkunnan, jonka tehtävänä on sel-
14920:   Vastauksena edustaja Linkolan yllämainit-        vittää, missä laajuudessa on tarkoituksenmu-
14921: tuun kysymykseen viittaan kunnioittaen siihen      kal!sta hoitaa valtionrautateiden paikallisluon-
14922: vastaukseen, jonka tänään olen antanut kan-        toista henkilöliikennettä ottaen mm. huomioon
14923: sanedustaja Sinisalon samoja asioita koskette-     Eduskunnan lausuman.
14924:      Helsingissä maaliskuun 23 päivänä 1971.
14925: 
14926:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto.
14927:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
14928: 
14929:   I det syfte 3 7 § 1 mom. r.iiksdagsordnin.gen    tili det svar som jag i dag avgivit på r.iiksdags-
14930: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          man Sinisalos spörsmål, vilket berör samma
14931: velse av den 26 februari 1971 tili vederböran-     saker. Av nämnda svar framgår orsakema tili
14932: de medlem av statsrådet för avgiva.nde av svar     inskränkningen av persontrafiken och de
14933: översänt avskrift av följande av r.iiksdagsleda-   olägenheter dessa inskränkningar medför för
14934: moten Anna-Liisa Linkola ställda spörsmål nr       ortsbefolkningen och andra resande. Där hän-
14935: 46:                                                visas även tili Riksdagens uttalande i svaret
14936:                                                    på regeringens statsve~ksproposition för år
14937:           "Är Regeringen medveten om de            1971, vari Riksdagen förutsätter att Rege-
14938:        olägenheter som insk:ränkningen av per-     ringen utreder möjligheterna att bibehålla och
14939:        sontågstrafilken på bandelen Kouvola-       utvedkla statsjämvägamas persontrafik av loka!
14940:        Kotka medfört för områdets befolk-          kavaktär också annorstädes än i huvudstaden
14941:        ning,                                       och dess omedelbara närhet. Trafikministeriet
14942:          och vad ämnar Regeringen göra i           har såsom av nämnda svar framgår, <tilis vidare
14943:        syfte att öka nämnda tra.fik på det sätt    inställt planerade nya begränsningar och den
14944:        det allmännas intresse och områdets         18 mars 1971 tillsatt en kommission med
14945:        befolknings behov förutsätter?"             uppgift att utreda i viiken omfattning det är
14946:                                                    ändamålsenligt att sköta statsjärnvägarnas per-
14947:   Såsom svar på riksdagsledamoten Linkolas         sontrafik av lokal natur med beaktande bl. a.
14948: ovannämnda spörsmål hänvisar jag vördsamt          av Riksdagens uttalande.
14949:      Helsingfors den 23 mars 1971.
14950: 
14951:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
14952: Kirj. ksm. n:o 47.
14953: 
14954: 
14955: 
14956: 
14957:                                   Åsvik ym.: Rakennuslakon alkamisajankohdan siirtämisestä.
14958: 
14959: 
14960:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
14961: 
14962:    Talonrakennusalalla aloitettiin neuvottelut       siirto olisi tämän vuoksi perusteltavissa. Toi-
14963: viime vuoden marraskuussa, mutta vieläkään           saalta lakon alkamisajan siirtoa ei ole laajem-
14964: ei rakennustyöläisten esityksiin työnantajien        missakaan ja vakavammissakaa.n tapauksissa
14965: taholla ole suostuttu. Lukuun ottamatta UKK-         tehty. Tässä tapauksessa ei voida välttyä siltä
14966: linjan mukaisia palkankorotuksia on tilanne          käsitykseltä, että lakon alkamisajan siirtämi-
14967: likimain lähtöasemissa. Suomen Rakennusteol-         nen palvelee yksinomaan työnantajien asiaa.
14968: lisuusliitolla olisi ollut mahdollisuus marras-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14969: kuusta lähtien käsitellä asiallisesti Rakennus-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
14970: työläisten liiton esityksiä ja näin pyl'kiä kehit-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14971: tämään rakennusalaa palveleva työehtosopimus.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14972: Kun työnantajapuoli pitää jääräpäisesti kiinni
14973: omasta linjastaan ja mielipiteiden lähentymistä                Mitkä ovat Hallituksen käsityksen
14974: ei ole juuri tapahtunut, ei ole myöskään pe-                mukaan ne perusteet, joilla Suomen
14975: rusteita lakon siirtämiselle. Ei voida olettaa,             Rakennustyöläisten liiton ilmoittamaa
14976: että lähimmän kahden viikon aikana työnanta-                Jakon alkamisaikaa siirrettiin kahdella
14977: jat ilman työtaistelua suostuisivat sopimaan                viikolla, ja aikooko Hallitus peruuttaa
14978: uusista työehtosopimuksista.                                asianomaisen ministeri.n antaman siir-
14979:    Talonrakennusala ei ole työriitojen sovittelu-           toa koskevan päätöksen?
14980: lain edellyttämä ns. elintärkeä ala, jonka osalta
14981:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1971.
14982: 
14983:                Toivo Åsvik.                                     Lauri Kantola.
14984:                Siiri Lehmonen.                                  Aarne Koskinen.
14985:                Heikki Mustonen.                                 Heimo Rekonen.
14986:                Matti Koivunen.                                  Ensio Laine.
14987:                Taisto Sinisalo.                                 Mirjam Tuominen.
14988:                Pauli Puhakka.                                   Oili Suomi.
14989:                Rainer Virtanen.                                 Irma Rosnell.
14990: 
14991: 
14992: 
14993: 
14994: 388/71
14995: 2
14996: 
14997: 
14998: 
14999: 
15000:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15001: 
15002:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lun ilmoitetusta alkamishetkestä lukien." Aloit-
15003: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          teen kieltopäätöksen antamiseen tekee lain täy-
15004: olette kirjeellänne 26 päivältä helmikuuta 1971        täntöönpanoasetuksen mukaan työriitojen valta-
15005: n:o 212 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          kunnansovittelija.
15006: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toivo            Työalojen luettelon poisjättämistä perustel-
15007: Asvikin ym. tekemän, seuraavan sisältöisen             tiin asiaa !koskevassa hallituksen esityksessä
15008: kysymyksen:                                            ( 1961 vp. n:o 52) seuraavasti: "Muutosta on
15009:                                                       pidettävä välttämättömänä, koska esimerkiksi
15010:            "Mitkä ovat Hallituksen käsityksen         sellaisilla aloilla kuin metalli-, puu- tai paperi-
15011:         mukaan ne perusteet, joilla Suomen             teollisuus, syntynyt työnseisaus saattaa olla
15012:         Rakennustyöläisten liiton ilmoittamaa         paljon enemmän yleistä etua vahingoittava kuin
15013:         lakon alkamisaikaa siirrettiin kahdella        jonkin kaupungin kaasulaitoksessa syntynyt
15014:         viikolla, ja aikooko Hallitus peruuttaa       selkkaus. Toisaalta ehdotetaan kielto-oikeutta
15015:         asianomaisen ministerin antaman siir-         kuitenkin rajoitettavaksi siten, että sen käyttä-
15016:         toa koskevan päätöksen?"                      minen voisi tulla kysymykseen vain riittävän
15017:                                                       ajan varaamiseksi sovittelua varten. Jos sovit-
15018:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        telu siis olisi loppuun saatettu, ei väliaikaista
15019: seuraavaa:                                            kieltoa enää voitaisi käyttää."
15020:    Kun laki työriitojen sovittelusta vuonna 1962          Vaikka Rakennustyöläisten Liitto ry esittäes-
15021: uudistettiin, muutettiin myös niiden säännös-         sään uhkavaatimuksen työnantajapuolelle työ-
15022: ten sisällystä, jotka koskivat viranomaisen mah-      taistelusta, joka aloitettaisiin 25. 2. 1971 klo
15023: dollisuutta määräajaksi 'kieltää aiotun työnsei-      6.00, oli rajoittanut työtaistelutoimenpiteensä
15024: sauksen toimeenpano. Aikaisemmassa, vuodelta          vain eräiden työnantajien työmaita koskeviksi
15025: 1946 peräisin olevassa laissa lueteltiin ne alat,     ja jättänyt myös eräät työt lakon alaisillakin
15026: joiden osalta työnseisauksen väliaikainen kielto      rakennus- ja voimalaitostyömailla lakosta va-
15027: oli mahdollista. Tällaisina mainittiin rautatie-,     paiksi töiksi, katsoi valtakunnansovittelija
15028: laiva-, lento- tai lennätinliikenne, posti-, puhe-    Paavo J. Paavola kuitenkin, huomioon ottaen
15029: lin-, voima-, sähkö-, kaasu-, vesijohto-, puo-        lakon laajuuden ja sen, ettei hänellä jo mui-
15030: lustus-, poliisi-, vankeinhoito-, lääkintö- tai pa-   denkin käynnissä olevien sovittelutehtävien ta-
15031: lolaitos sekä välttämätön elintarvikekuljetus         kia ollut mahdollisuutta suorittaa sovittelua
15032: taikka muu edellä mainittuihin verrattava lai-        loppuun ilmoitettuun määräpäivään mennessä,
15033: tos, yritys tai työ. Rakennusalaa ei siis luette-     että oli aiheellista tehdä esitys lakon alkamisen
15034: lossa mainittu.                                       siirtämisestä. Ministeriö antoikin 19. 2. 1971
15035:    Lainsäädäntöä uudistettaessa sai tämä lain-        siirtopäätöksen.
15036: kohta ( 8 §) seuraavan muodon: "Sosiaalimi-               Esimerkkinä siitä, minkälaisissa tapauksissa
15037: nisteriö voi työriidassa, jon:ka johdosta aiotun      edellä selostettua työriitojen sovittelulain
15038: työnseisauksen tai sen laajentamisen katsotaan        8 §:ää on sovellettu, mainittakoon, että siirto-
15039: sen laajuuden tai työalan laadun puolesta koh-        päätöksiä annettiin vuonna 1966 mm. paperi-
15040: distuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoi-       ja puumassateollisuudessa, kemiallisen puunja-
15041: hin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä          lostusteollisuuden sähkötöiden osalta, elintar-
15042: etua, riittävän ajan varaamiseksi sovittelua var-     vikealalla, ahtausalalla, kemian perusteollisuu-
15043: ten kieltää aiottuun työnseisaukseen tai sen          dessa, kalkki- ja sementtiteollisuudessa sekä
15044: laajentamiseen ryhtymisen tai sen toimeenpa-          yleisradion teknillisten toimihenkilöiden koh-
15045: non enintään 14 vuorokauden ajaksi työtaiste-         dalla. Vuonna 1968 tehtiin kieltopäätös liike-
15046:                                                                                                  3
15047: 
15048: ja säästöpankkien sekä osuuskassojen osalta ja     on jo kulunut umpeen. Sitä pa1ts1 näyttaa
15049: vuonna 1969 paperi- ja puumassateollisuuden        asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen
15050: korjaamojen ja voimalaitosten metallityönteki-     ministeriöissä 30. 3. 1922 annetun lain (79/
15051: jöiden osalta.                                     22) 2 §:n 2 momentin sanamuodosta, sellai-
15052:    Kun kysymyksen loppuosassa tiedustellaan,       sena kuin se on 6. 2. 1931 annetussa laissa
15053: aikooko Hallitus peruuttaa asianomaisen mi-        ( 49/31), johtuvan, että valtioneuvosto ei voi-
15054: nisterin antaman siirtoa koskevan päätöksen,       sikaan, kun asian ratkaisu on lailla jätetty so-
15055: totean, että kysymyksellä tältä osin ei enää ole   siaali- ja terveysministeriön harkintaan, ottaa
15056: ajankohtaista merkitystä, koska ministeriön        asiaa käsiteltäväkseen ja päättää siinä toisin
15057: päätöksen mukainen kahden viikon siirtoaika        kuin mitä ministeriö on tehnyt.
15058:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1971.
15059: 
15060: 
15061:                                                          Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
15062: 4
15063: 
15064: 
15065: 
15066: 
15067:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15068: 
15069:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          de arbetsinställelsen ellet utvidgningen av den-
15070: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              na." 1nitiativ till beslut om förbud tages enligt
15071: velse nr 212 av den 26 februari 1971 till              förordningen om lagens verkställighet av riks-
15072: vederbörande medlem av statsrådet för av-              förlikningsmannen.
15073: givande av svar översänt följande, av riks-               Utelämnandet av förteckningen över arbets-
15074: dagsman Toivo Asvik m. fl. ställda spörsmål:           områdena motiverades i regeringens proposi-
15075:                                                        tion i ärendet (1961 rd. n:o 52) på följande
15076:            "Vilka är enligt Regeringens uppfatt-       sätt: "Ändringen bör anses vara nödvändig,
15077:         ning de grunder på vilka den tidpunkt          emedan en arbetsinställelse på t. ex. sådana
15078:         för inledande av strejk som hade               områden som metall-, trä- ellet pappersindu-
15079:         meddelats av Finlands Byggnadsarbetar-         strin kan vara i mycket högre grad skadlig
15080:         förbund uppsköts med två veckor, och           för det allmänna intresset än en konflikt vid
15081:         ämnar Regeringen återkalla vederbö-            någon stads gasverk. A andra sidan föreslås
15082:         rande ministers beslut om uppskovet?"          likväl en sådan begränsning av förbudsrätten,
15083:                                                        att förbud endast kunde komma i fråga för
15084:    Såsom svar på detta spörsmål får jag här-           att bereda tillräcklig tid för medling. Om med-
15085: med vördsamt anföra följande:                          lingen sålunda slutförts, skulle ett temporärt
15086:    När lagstiftningen om medling i arbetstvister       förbud icke längre kunna tillgripas."
15087: förnyades år 1962 ändrades också innehållet               Ehuru Byggnadsarbetarförbundet, när det till
15088: i de stadganden som gällde myndigheternas              arbetsgivarparten framförde ultimatum om en
15089: möjlighet att för viss tid förbjuda tillämnad          arbetsstrid, som skulle börja 25. 2. 1971 kl.
15090: arbetsinställelse. 1 den tidigare lagen av år          6.00, hade begränsat sina stridsåtgärder, så att
15091: 1946 uppräknades de branscher inom vilka               de skulle beröra endast vissa arbetsgivares ar-
15092: temporärt förbud mot arbetsnedläggelse var             betsplatser, och dessutom ställt en del arbeten
15093: möjligt. Såsom sådana branscher nämndes järn-          vid strejkbelagda kraftverks- och andra byggen
15094: vägs-, fartygs-, flyg- ellet telegraftrafiken, post-   utanför strejken, ansåg riksförlikningsmannen
15095: ellet telefonväsendet, kraft-, elektricitets-, gas-    Paavo J. Paavola ändå, med hänsyn till
15096: eller vattenledningsverk, försvars-, polis-, fång-     strejkens omfattning och till att han redan
15097: vårds-, medicinal- eller brandväsendet samt            på grund av andra pågående medlingsuppdrag
15098: nödvändig transport av livsmedel eller annat           inte hade möjlighet att slutföra medlingen före
15099: med ovannämnda jämförligt verk, företag ellet          den utsatta dagen, det motiverat att göra fram-
15100: arbete. Byggnadsbranschen nämndes således              ställning om att strejkens början skulle upp-
15101: inte i denna uppräkning.                               skjutas. Ministeriet utfärdade därför 19. 2.
15102:    Vid reformen av lagstiftningen fick detta           1971 ett beslut om uppskov.
15103: lagrum ( 8 §) följande lydelse: "Vid arbets-              Såsom exempel på sådana fall i vilka ovan
15104: tvist, på grund varav tillämnad arbetsinställelse      nämnda 8 § i lagen om medling i arbets-
15105: ellet utvidgande av sådan med hänsyn till dess         tvister har tillämpats må nämnas, att beslut
15106: omfattning ellet arbetsområdets beskaffenhet           om uppskov gavs år 1966 bl. a. vid tvister
15107: anses beröra samhällets livsviktiga funktioner         inom pappers- och trämassaindustrin, den ke-
15108: ellet avsevärt skada allmänt intresse, må so-          miska träförädlingsindustrins elarbeten, livs-
15109: cialministeriet, i syfte att reservera tillräcklig     medelsbranschen, stuveribranschen, den ke-
15110: tid för medling, för en tid av högst 14 dygn,          miska basindustrin, kalk- och cementindustrin
15111: räknat från den meddelade tidpunkten för ar-           samt i fråga om rundradions tekniska funk-
15112: betsstridens begynnande, förbjuda den tillämna-        tionärer. Ar 1968 fattades beslut om förbud
15113:                                                                                               5
15114: 
15115: i fråga om affärs- och sparbankerna samt an-    redan har gått tili ända. Dessutom synes av
15116: delskassorna och år 1969 i fråga om metall-     ordalydelsen i 2 § 2 mom. lagen 30. 3. 1922
15117: arbetarna vid pappers- och trämassaindustrins   om ärendenas handläggning i statsrådet och
15118: reparationsverkstäder och kraftverk.            dess ministerier ( 79/22), sådant detta lagrum
15119:    När det i slutet av spörsmålet frågas om     lyder i lagen 6. 2.1931 (49/31), följa, att
15120: Regeringen ämnar återkalla vederbörande mi-     statsrådet icke heller, när avgörandet i saken
15121: nisters beslut om uppskovet, konstaterar jag    genom lagen har gjorts beroende av social- och
15122: att spörsmålet tili denna del inte längre har   hälsovårdsministeriets prövning, skulle kunna
15123: någon aktuell betydelse, emedan den tid av      upptaga ärendet tili behandling och däri be-
15124:  två veckor som avses i ministeriets beslut     sluta annorlunda än vad ministeriet har gjort.
15125:      Helsingfors den 22 mars 1971.
15126: 
15127: 
15128:                                                            Minister Katri-Helena Eskelinen.
15129: Skriftl. spm. nr 48.
15130: 
15131: 
15132: 
15133: 
15134:                                  Stenbäck: Om preventiv bekämpning av oljeskador.
15135: 
15136: 
15137:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15138: 
15139:    I väntan på det förslag tili oljeskyddslag,      råolja. Pumpningshastigheten är avsevärd, ca
15140: som redan en längre tid förberetts, kan man         3 785 liter per minut. ASPS-systemet torde
15141: konstatera, att för oljeskyddet i 1971 års stats-   kunna utnyttjas också i full storm och har
15142: budget endast reserverats 600 000 mark. 1 den       utprovats i dylik vindstyrka (74 km/h och
15143: tredje tilläggsbudgeten för 1970 beviljades för     våghöjd 3.6 m). Systemet kan användas upp-
15144: detta ändamål 1 355 000 mark. Som ett posi-         repade gånger och då det förpackat på lämpligt
15145: tivt drag i innevarande års budget kan konsta-      sätt är lätt att transportera, kan ett system
15146: teras, att medel reserverats för avlöningen av      med lätthet täcka stora kustområden. Priset
15147: en överinspektör och en inspektör för oljes-        för ett ASPS-system torde röra sig kring ca
15148: kyddsfrågor vid sjöfartsstyrelsen.                  320 000 mark.
15149:    Ansvaret för oljebekämpningen vid våra kus-         Det förefaller synnerligen angeläget att ett
15150: ter ooh i insjövattnen åligger i sista hand sjö-    eller flera dylika system med det snaraste in-
15151: fartsstyrelsen. 1 praktiken har dock sjöfartssty-   köps tili Finland. Vid ett tankerhaveri, då en
15152: relsen fått ge bekämpningsuppdragen på entrep-      större mängd olja hotar att förstöra kusterna,
15153: renad vid en stfure olycka. Det statliga olje-      kan ett ASPS-system komma tili användning.
15154: bolaget Neste Oy har därför införskaffat varie-     Om ASPS-metoden kan förhindra en enda
15155: rande bekämpningsmateriel för användning vid        större katasrof, har investeringen lönat sig.
15156: oljeolyckor i anknyttning tili bolagets anlägg-     Dessvärre måste man räkna med många tanker-
15157: ningar. Också endel kommuner har skaffat sig        olyckor under de kommande åren också i fin-
15158: bekämpningsmateriel i mindre skala.                 ländska farvatten. Under den senaste tioårspe-
15159:     Under de senaste åren har det främst utom-      rioden har det förekommit ca 550 fartygskol-
15160:  lands konstruerats nya bekämpningsmetoder för      lisioner i världen, i vilka tankers har varit in-
15161:  användning vid oljekatastrofer. En sådan me-       blandade.
15162:  tod är det amerikanska ASPS-systemet, som             Med hänvisning tili ovanstående och med
15163:  tagits i bruk längs USA:s kuster. 1 detta nu       stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
15164:  torde 8 dylika system ha köpts av amerikanska      ställes följande spörsmål att besvaras av veder-
15165: kustbevakningen och 20-40 finns på önskelis-        börande medlem av statsrådet:
15166:  tan. Systemets stora fördel är att det kan för-
15167: hindra oljeskador preventivt då en oljetanker                 Vilka åtgärder har Regeringen vid-
15168:  havererar. Systemet transporteras tili olycks-            tagit för att förbättra den tekniska
15169: platsen med helikopter, flyg ellet båt och dess            beredskapen vid oljekatastrofer, samt,
15170:  tekniska egenskaper garanterar att oljan i den               har Regeringen för avsikt att tili Fin-
15171:  havererade tankern mycket snabbt kan pumpas               land anskaffa det amerikanska ASPS-
15172:  över i den gummibeklädda nylonbehållal'e, som             systemet för preventiv bekämpning av
15173:  rymmer ca 500 ton eller ca 530 000 liter                  oljeskador vid tankerolyckor?
15174:       Helsingfors den 2 mars 1971.
15175: 
15176:                                              Pär Stenbäck.
15177: 
15178: 
15179: 
15180: 
15181: 404/71
15182: 2
15183: 
15184: Kirj. ksm. n:o 48.                                                                       Suomennos.
15185: 
15186: 
15187: 
15188: 
15189:                                  Stenbäck: öljyvahinkojen ennalta ehkäisemisestä.
15190: 
15191: 
15192:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15193: 
15194:    Odoteltaessa esitystä öljysuojalaiksi, jota jo   530 000 litraa raakaöljyä. Pumppausnopeus on
15195: pitkähkön ajan on valmisteltu, voidaan todeta,      huomattava, n. 3 785 litraa minuutissa. ASPS-
15196: että vuoden 1971 valtion tulo- ja menoarviossa      järjestelmää voitaneen käyttää myös kovalla
15197: öljyntorjuntaan on varattu ainoastaan 600 000       myrskyllä ja sitä on kokeiltu sellaisen tuulen-
15198: markkaa. Vuoden 1970 kolmannessa lisä-              voimakkuuden vallitessa (74 km/t aallonkor-
15199: budjetissa tähän tarkoitukseen myönnettiin          keuden ollessa 3.6 m). Järjestelmää voidaan
15200: 1 355 000 markkaa. Kuluvan vuoden budjetin          käyttää yhä uudestaan ja koska se pakattuna
15201: myönteisenä piirteenä voidaan todeta, että          sopivalla tavalla on helppo kuljettaa, voi yksi
15202: varoja on osoitettu öljysuojakysymyksiä käsit-      ainoa järjestelmä belposti kattaa suuret ran-
15203: televän ylitarkastajan ja tarkastajan palkkaami-    nikkoalueet. ASPS-järjestelmän hinta lienee n.
15204: seksi merenkulkuhallitukseen.                       320 000 markan tienoilla.
15205:    Vastuu öljyntorjunnasta rannikoillamme ja           Tuntuu erityisen tärkeältä, että yksi tai
15206: sisävesillämme kuuluu viime kädessä meren-          useampia tämänkaltaisia järjestelmiä mitä pi-
15207: kulkuhallitukselle. Käytännössä merenkulku-         kimmin ostettaisiin Suomeen. Säiliöalushaaksi-
15208: hallitus kuitenkin on joutunut antamaan tor-        rikossa, jolloin suurehko määrä öljyä uhkaa
15209: juntatehtäviä urakalla suoritettavaksi suurehkon    tuhota rannikot, voidaan ASPS ,järjestelmää
15210: onnettomuuden tapahduttua. Valtion öljy-yhtiö       käyttää. Jos ASPS menetelmä voi estää yhden-
15211: Neste Oy on sen vuoksi hankkinut erilaista          kin suurehkon katastrofin, investointi on osoit-
15212: torjuntavälineistöä yhtiön laitosten yhteydessä     tautunut kannattavaksi. Valitettavasti on tule-
15213: tapahtuvissa öljyonnettomuuksissa käytettäväksi.    vina vuosina odotettavissa useita säiliöalus-
15214: Myös joukko kuntia on hankkinut torjunta-           onnettomuuksia Suomenkin vesillä. Viimeksi
15215: materiaalia vähemmässä määrin.                      kuluneen kymmenvuotiskauden aikana on
15216:    Viime vuosina on lähinnä ulkomailla konst-       maailmassa tapahtunut n. 550 alusten yhteen-
15217: ruoitu uusia torjuntamenetelmiä öljykatastro-       ajoa, joissa säiliöalukset ovat olleet osapuolena.
15218: fien yhteydessä käytettäviksi. Sellainen mene-         Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
15219: telmä on amerikkalainen ASPS-järjestelmä, joka      sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
15220: on otettu käyttöön USA:n rannikoilla. Tällä         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15221: hetkellä lienee Yhdysvaltojen rannikkovartiosto     seuraavan kysymyksen:
15222: ostanut 8 sellaista järjestelmää ja 20-40 on
15223: toivomuslistalla. Järjestelmän suurena etuna on,              Misin toimenpiteisiin Hallitus on
15224: että se voi ennakolta ehkäistä öljyvahingot säi-           ryhtynyt parantaakseen teknistä val-
15225: liöaluksen haaksirikkoutuessa. Järjestelmä kul-            miutta öljykatastrofien varalta sekä,
15226: jetetaan onnettomuuspaikalle helikopterilla,                  onko Hallituksen aikomuksena hank-
15227: lentokoneella tai veneellä ja sen tekniset omi-            kia Suomeen amerikkalaista ASPS-järjes-
15228: naisuudet takaavat, että haaksirikkoutuneessa              telmää öljyvahinkojen ennaltaehkäisemi-
15229: säiliöaluksessa oleva öljy hyvin nopeasti voi-             seksi säiliöalusonnettomuuksien sattues-
15230: daan puropata kumipäällysteiseen nailonsäi-                sa?
15231: liöön, johon mahtuu n. 500 tonnia eli n.
15232:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1971.
15233: 
15234:                                              Pär Stenbäck.
15235:                                                                                                      3
15236: 
15237: 
15238: 
15239: 
15240:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15241: 
15242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töön erillinen määräys viranomaisten mahdolli-
15243: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suudesta antaa aluksia koskevia turvallisuus-
15244: olette 2 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn           määräyksiä, varataan viranomaisille mahdolli-
15245: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suus antaa myös sellaisia aluksia koskevia tur-
15246: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vallisuusmääräyksiä, joiden ainoana tarkoituk-
15247: edustaja Stenbäckin näin kuuluvasta kirjalli-        sena on veteen päässeen öljyn aiheuttaman va-
15248: sesta kysymyksestä n:o 48:                           hingon ennalta ehkäiseminen.
15249:                                                          Öljysuojatoiminnan kehittäminen ja järjestä-
15250:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         minen on tarkoitus uskoa merenkulkuhallituk-
15251:        ryhtynyt parantaakseen teknistä val-          sen tehtäväksi, kun taas varsinainen öljy-
15252:        miutta öljykatastrofien varalta sekä,         vahinkojen torjunta tulisi jäämään kuntien vel-
15253:           onko Hallituksen aikomuksena hank-         vollisuudeksi. Tämän toiminnan aiheuttamista
15254:        kia Suomeen amerikkalaista ASPS-järjes-       lisäkustannuksista tulisi kunnilla olemaan
15255:        telmää öljyvahinkojen ennaltaehkäisemi-       oikeus saada korvausta perustettavaksi kaavail-
15256:        seksi säiliöalusonnettomuuksien sattues-      lun öljyvahinkojen korvausrahaston varoista.
15257:        sa?"                                              Öljysuojatoiminnassa tarvittavien ns. perus-
15258:                                                      valmiuteen tarvittavien laitteiden hankkimisen
15259:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toimikunta on esittänyt säädettäväksi kuntien
15260: vasti seuraavaa:                                     velvollisuudeksi, niin että kunnat pystyisivät
15261:     Öljysuojalainsäädännön uudistamistoimikunta      omatoimisesti ainakin aloittamaan alueellaan
15262: jätti viime maaliskuun 3 päivänä kauppa- ja          tapahtuneen öljyvahingon torjumisen. Valtion
15263: teollisuusministeriölle ehdotuksensa laiksi ja       velvollisuutena olisi kuntien kantokyvylle liian
15264: asetukseksi aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen     raskaaksi käyvien laitteiden hankkiminen sekä
15265: torjumisesta. Ministeriö on pyytänyt toimi-          öljysuojatoiminnan kannalta keskeisimpiin koh-
15266: kunnan ehdotuksesta lausunnot kuluvan huhti-         teisiin perustettavien öljyntorjunta-asemien va-
15267: kuun 16 päivään mennessä ja välittömästi lau-        rustaminen.
15268: suntojen saavuttua tullaan ministeriössä valmis-         Vuoden 1970 lisämenoarvioon otetulla mää-
15269: telemaan ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi      rärahalla hankittiin välttävä perusvalmius öljy-
15270: aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjumi-        vahinkojen torjunnassa. Vuoden 1971 meno-
15271: sesta.                                               arvioon ei esitetty hankintamäärärahaa, koska
15272:     Mietinnössään toimikunta on todennut sää-        ennen laajempiin hankintoihin ryhtymistä halut-
15273: döksiä tarvittavan mm. seuraavista asioista:         tiin saada tietoja tutkimuksista, joita eri puo-
15274:                                                      lilla maailmaa tehdään öljyvahinkojen torjunta-
15275:     - aluksia koskevista öljyvahinkojen ehkäi-       välineiden kehittämiseksi. Alalla tapahtuva
15276: semistä tarkoittavista turvallisuusmääräyksistä,     tutkimushan on varsin nuorta ja sen mukaisesti
15277:     - öljysuojatoiminnan hallinnollisesta järjes-    kehitys hyvin nopeaa.
15278: telystä ja                                               Saamansa tehtävän mukaisesti merenkulku-
15279:     - öljyvahinkojen torjunnassa tarvittavien        hallitus kerää ja kortistoi tietoja kaikista mark-
15280: laitteiden ja tarvikkeiden hankkimisesta.            kinoille tulevista öljyvahinkojen torjuntalait-
15281:     Edellä mainituista teknillisen valmiuden pa-     teista ja "menetelmistä ja sillä onkin tiedot
15282: rantamiseen liittyvistä seikoista voidaan lyhyesti   jokseenkin kaikista laitteista ja menetelmistä,
15283: todeta seuraavaa:                                    jotka tähän mennessä on markkinoitu.
15284:     Normaalien merilain nojalla annettujen aluk-         Kansanedustaja Stenbäckin tiedustelema Ame-
15285: sia koskevien turvallisuusmääräysten avulla py-      rikassa kehitetty i;lmateitse siirrettävä säiliö-
15286:  ritään parantamaan nimenomaan aluksen omaa          alusten tyhjennysjärjestelmä on merenkulku-
15287:  turvallisuutta. Ottamalla öljysuojalainsäädän-      hallituksessa tunnettu. Laitteistoon kuuluu
15288: 4
15289: 
15290: polttomoottorikäyttöinen pumppu ja kokoon-         koituksenmukaista. Toisaalta laitteisto suuren
15291: taitettavat säiliöt joihin öljy pumputaan. Eri-    tehonsa vuoksi on niin painava, ettei sen kul-
15292: koisuuksina laitteistossa on, että voimansiirto    jetuksiin ole käytettävissä soveliasta helikop-
15293: moottorista pumppuun tapahtuu hydraulisesti        terikalustoa. Merenkulkuhallitus seuraa tarkoin
15294: ja että laitteisto on tehty soveliaaksi helikop-   tämän amerikkalaisen laitteiston edelleenkehit-
15295: terikuljetukseen. Tämä laitteisto on pääasiassa    tymistä.
15296: suunniteltu käytettäväksi vuoroveden ja valta-        Hallitus tulee esittämään tarkoitukseen
15297: meren mainingin vaikutuksen alaisille meri-        määrärahoja heti kun on saatavissa samaan
15298: alueille, joissa merenkäynti uhkaa alusta täy-     ideaan perustuvia tai vastaavia pumppuamis-
15299: dellisellä tuholla. Tästä johtuen laitteisto on    laitteistoja, jotka soveltuvat rannikkomme olo-
15300: suunniteltu niin suuritehoiseksi, että sen käyt-   suhteisiin sekä hankittavaksi suunnitelluilla
15301: täminen Suomen rannikkoalueelia ei liene tar-      keskiraskailla helikoptereilla siirrettäväksi.
15302:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
15303: 
15304:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
15305:                                                                                                    5
15306: 
15307: 
15308: 
15309: 
15310:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15311: 
15312:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en särskild bestämmelse om myndigheternas
15313: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             möjligheter att utfärda säkerhetsbestämmelser
15314: velse av den 2 mars 1971 tili vederbörande            om fartyg, ges myndigheterna möjlighet att
15315: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        utfärda även sådana säkerhetsföreskrifter om
15316: jande av riksdagsman Pär Stenbäck ställda             fartyg som har såsom enda syfte att förehygga
15317: spörsmål nr 48:                                       skada genom oljeutsläpp i vattnet.
15318:                                                           Avsikten är att uppdra åt sjöfartsstyrelsen
15319:             "Vilka åtgärder har Regeringen vid-       att utveckla och organisera oljeskyddsverksan1-
15320:          tagit för att förbättra den tekniska         heten, medan den egentliga bekämpningen av
15321:          beredskapen vid oljekatastrofer, samt        oljeskador skul1e komma att åligga kommu-
15322:             har Regeringen för avsikt att tili Fin-   nerna. Dessa skulle ha rätt att erhålla ersätt-
15323:          land anskaffa det amerikanska ASPS-          ning för de merkostnader denna verksamhet
15324:          systemet för preventiv bekämpning av         medför ur en tilitänkt fond för ersättande av
15325:          oljeskador vid tankerolyckor?"               oljeskador.
15326:                                                           Kommissionen har föreslagit, att skyldighet
15327:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         att anskaffa de anordningar som behövs för en
15328: anföra följande:                                      första beredskap i oljeskyddsverksamheten
15329:    Kommissionen för revidering av oljeskydds-         skulle påföras kommunerna, så att dessa åtmin-
15330: lagstiftningen inlämnade den 3 senaste mars           stone skulle kunna igångsätta bekämpningen
15331: tili handels- och industriministeriet sitt för-       av oljeskador som inträffat på deras område.
15332: slag tili lag och förordning om bekämpande            Det skulle åligga staten att anskaffa anord-
15333: av oljeskador som förorsakas av fartyg. Minis-        ningar som blir för betungande för kommu-
15334: teriet har inbegärt utlåtanden om kommissio-          nerna och att utrusta oljebekämpningsstationer,
15335: nens förslag före den 16 innevarande april,           som skulle inrättas på platser av central hety-
15336: och ministeriet kommer så snart utlåtandena           delse för oljeskyddsverksamheten.
15337: ingått att uppgöra förslag tili regeringens pro-          Med ett anslag i en tiliäggshudget för år
15338: position med förslag tili lag om bekämpande           1970 anskaffades den utrustning som fordras
15339: av oljeskador som förorsakas av fartyg.               för primär beredskap vid bekämpning av olje-
15340:     I sitt betänkande har kommissionen konsta-        skador. I statsförslaget för år 1971 föreslogs
15341: terat, att stadganden hehövs bl.a. angående           inga anskaffningsanslag, då man innan större
15342: följande omständigheter:                              anskaffningar inleds, önskade få uppgifter om
15343:                                                       de undersökningar som utförs på olika håll i
15344:     - säkerhetsåtgärder rörande fartyg i syfte        världen för utvecklande av oljehekämpnings-
15345: att förebygga oljeskador,                             materielen. Forskningen på området är ju rätt
15346:     - administrativ organisering av oljeskydds-       ung och utvecklingen därför mycket snahh.
15347: verksamheten och                                          I enlighet med sin uppgift insamlar och
15348:     - anskaffning av anordningar och förnöden-        registrerar sjöfartsstyrelsen uppgifter om alla
15349: heter för bekämpning av oljeskador.                   de anordningar och förfaringssätt för hekämp-
15350:     Angående ovan nämnda omständigheter i             ning av oljeskador som kommer ut i markna-
15351:  syfte att öka den tekniska heredskapen må            den, och den har förnärvarande uppgifter om
15352:  konstateras följande:                                nästan alla anordningar och metoder som hit-
15353:     Man försöker genom normala med stöd av            tills har marknadsförts.
15354:  sjölagen utfärdade säkerhetsföreskrifter rörande         Det i riksdagsman Stenhäcks spörsmål
15355: fartyg förhättra speciellt fartygets egen säker-      nämnda amerikanska systemet med en luftledes
15356:  het. Genom att i oljeskyddslagstiftningen inta       transpartahei anordning för tömning av tank-
15357: 404/71
15358: 6
15359: 
15360: fartyg känner sjöfartsstyrelsen till. Till anord-   den. Å andra sidan är anordningen på grund
15361: ningen hör en med förbränningsmotor driven          av sin stora effekt så tung, att någon lämplig
15362: pump och hopvikbara behållare i vilka oljan         helikoptermateriel för transporten icke står
15363: pumpas in. Utmärkande för systemet är, att          till förfogande. Sjöfartsstyrelsen följer noggrant
15364: kraftöverföringen från motorn till pumpen sker      med vidareutvecklandet av denna amerikanska
15365: hydrauliskt och att anordningen är lämplig för      anordning.
15366: transport med helikopter. Denna anordning är            Regeringen kommer att föreslå anslag för
15367: huvudsakligen planerad att användas på havs-        ändamålet så snart sådana på samma ide base-
15368: områden med tidvatten och oceandyningar,            rade eller motsvarande pumpanordningar står
15369: där sjögången hotar fartyget med totalförlis-       att få som lämpar sig ·för förhållandena vid
15370: ning. På grund härav har man gjort anord-           våra kuster och som kan transporteras med
15371: ningen så, att det icke torde vara ändamålsen-      de medeltunga helikoptrar, som man har pla-
15372: ligt att använda den inom Finlands kustområ-        ner på att anskaffa.
15373:      Helsingfors den 2 april 1971.
15374: 
15375:                                                      Handels- och industriminister Arne Berner.
15376: Kirj. ksm. n:o 49.
15377: 
15378: 
15379: 
15380: 
15381:                                  Sinisalo: Rautateiden henkilöllikennesupistusten peruuttamisesta
15382:                                      Kymenlaakson alueella.
15383: 
15384: 
15385:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15386: 
15387:    Henkilöliikenteen supistukset rataosalla Kot-    dyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin henkilölii-
15388: ka-Kouvola, ja sen kokonaan lopettaminen            kenteen lisäämiseksi Kymenlaaksossa. Tätä
15389: rataosalla Inkeroinen-Hamina, ovat herättä-         koskevia esityksiä on tehtykin mm. eduskun-
15390: neet laajaa tyytymättömyyttä Kymenlaaksossa.        nassa useampaan kertaan ja viime aikoina on
15391: Toimenpiteellä on vaikeutettu mm. kotipaik-         eräiden yhteisöjen toimesta kiirehditty tällaisia
15392: kakunnan ulkopuolella työssä käyvien, varus-        ratikaisuja.
15393: miesten ja yleensä junaa käyttävien matkustus-         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
15394: mahdollisuuksia. Eihän esim. Kouvolasta Kot-        37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
15395: kaan ole nykyisellään henkilöjunayhteyttä lain-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15396: kaan iltaisin, koska päivittäin viimeinen juna      raavan kysymyksen:
15397: lähtee jo klo 15.30.
15398:    Hiljattain julkistetut tiedot liikenneministe-               Aikooko Hallitus cyhtyä sellaisiin
15399: riön toimenpiteistä uusien supistusten peruut-               toimenpiteisiin, että rautateiden henki-
15400: tamiseksi, joita mm. Kymenlaakson osalta oli                 löliikennesupistukset      Kymenlaakson
15401: jo valmisteltu, on otettu vastaan tyydytyksellä.             alueella peruutettaisiin lisäämällä hen-
15402: Tilanne ei kuitenkaan nykyi-sellään ole jo suo-              lålöllikennettä Kotka-Kouvola rata-
15403: ritettujen supistusten vuo\lksi edes tyydyttävä.             osalla ja saattamalla Haminan kaupunki
15404:    Kaiken edellä sanotun perusteella olisi ryh-              jälleen henkilöliikenteen piiriin?
15405:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1971.
15406: 
15407:                                           Taisto Sinisalo.
15408: 
15409: 
15410: 
15411: 
15412: 343/71
15413: 2
15414: 
15415: 
15416: 
15417: 
15418:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15419: 
15420:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kun paikallisliikenteen supistaminen maas-
15421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       samme monilla rataosilla on herättänyt tyyty-
15422: olette 2 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn          mättömyyttä laajoissa kansalaispiireissä, on
15423: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        asiaan kiinnittänyt huomiota myös Eduskunta.
15424: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Se onkin vastauksessaan hallituksen tulo- ja
15425: edustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvasta kir-      menoarvioesitykseen vuodelle 1971 edellyttä-
15426: jallisesta kysymyksestä n:o 49:                     nyt hallituksen selvittävän mahdollisuudet val-
15427:                                                     tionrautateiden paikallisluontoisen henkilölii-
15428:           "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin       kenteen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi muual-
15429:        toimenpiteisiin, että rautateiden henki-     lakin kuin pääkaupungissa ja sen välittömässä
15430:        löliikennesupistukset      Kymenlaakson      läheisyydessä, ottaen huomioon mm. yhteistoi-
15431:        alueella peruutettaisiin lisäämällä hen-     minnan kuntien kanssa. Edelleen Eduskunta on
15432:        kilöliikennettä Kotka-Kouvola rata-          samassa yhteydessä lausunut, että paikallisen
15433:        osalla ja saattamalla Haminan kaupunki       henkilöliikenteen kannattavuuden lisäämiseksi
15434:        jälleen .henkilöllikenteen piiriin?"         olisi myös aikatauluja pyrittävä tarkistamaan
15435:                                                     niin, että ne sopisivat entistä paremmin työn-
15436:    Vastauksena kysymyksee1;1 esitän kunnioit-       tekijöiden ja koululaisten matka-aikoihin ja sa-
15437: taen seuraavaa:                                     malla olisivat yhteensovitetut kaukoliiken.teen
15438:    Kysymyksessä mainituilla rataosilla on hen-      kulkuaikojen kanssa.
15439: kilölikennettä aikataulujen mukaan viime aikoi-        Edellä olevan johdosta liikenneministeriö on
15440: na huomattavasti supistettu tai kokonaan lak-       katsonut tarpeelliseksi toistaiseksi keskeyttää
15441: kautettu. Nämä toimenpiteet ovat tuntuvasti         suunnitellut lisäsupistukset. Asian kaikinpuoli-
15442: muuttaneet Kymenlaakson liikenneoloja ja il-        seksi valaisemiseksi liikenneministeriö on lisäk-
15443: meisesti aiheuttaneet ainakin osittaisia vaikeuk-   si 18 päivänä maaliskuuta 1971 asettanut hal-
15444: sia joillekin asutustaajamille ja harvaan asut-     litusneuvos Martti Mäenpään puheenjohdolla
15445: tujen alueiden väestölle. Näitä paikallisliiken-    toim~kunnan, jonka tehtävänä on selvittää,
15446: teen supistuksia on perusteltu, paitsi kannat-      missä laajuudessa on tarkoituksenmukaista hoi-
15447: tamattomuustekijöillä, myös sillä seikalla, että    taa valtionrautateiden paikallisluontoista hen-
15448: Kouvolan ja Kotkan sekä Haminan välillä suo-        kilöliikennettä ottaen mm. huomioon edellä
15449: ritetaan raskaita ja usein toistuvia rautatiekul-   mainitut Eduskunnan lausumat. On toivotta-
15450: jetuksia viimeksi mainittujen kaupunkien sata-      vaa, että näin asetettu toimikunta saa työnsä
15451: miin. Näiden kuljetusten vuoksi rautatiehalli-      päätökseen niin ajoissa, etteivät kyselyssä tar-
15452: tus on katsonut, että mikäli henkilöliikenne        koitetut haitat ja vaikeudet pääse pitemmän
15453: palautetaan näillä rataosilla entiselleen, radan    aikaa vaikuttamaan.
15454: läpäisykyky joutuu liian kovalle koetukselle.
15455:      Helsingissä maaliskuun 23 päivänä 1971.
15456: 
15457:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto.
15458:                                                                                                   3
15459: 
15460: 
15461: 
15462: 
15463:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
15464: 
15465:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     stor påfrestning för banans förmåga att svälja
15466: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      trafiken.
15467: se av den 2 mars 1971 tili vederbörande med-         Då inskränkningen av lokaltrafiiken på flere
15468: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   bandelar i landet har väckt missnöje inom
15469: av riksdagsman Taisto Sinisalo ställda skrift-    vida medborgarkretsar, har också riksdagen
15470: liga spörsmål nr 49:                              fäst uppmärksamhet vid saken. Den har också
15471:                                                   i sitt svar på regeringens proposition angående
15472:           "Har Regeringen för avsikt att          statsförslaget för år 1971 förutsatt, att rege-
15473:        vidtaga sådana åtgärder, att inskränk-     ringen utreder möjligheterna att bibehålla och
15474:        ningarna i järnvägarnas persontrafik       utveckla statsjämvägamas persontrafik av lokal
15475:        1nom Kymmenedalen upphävs genom            karaktär också annorstädes än i huvudstaden
15476:        ökning av persontrafiken på ban-           och dess omedelbara närhet, med beaktande
15477:        sträckan Kotka-Kouvola och sålunda         bl. a. av samarbetet med kommunerna. Vidare
15478:        att persontrafiken återkommer att om-      har riksdagen i detta sammanhang yttrat, att
15479:        fatta även Fredrikshamns stad?"            man för att öka den lokala persontrafikens
15480:                                                   lönsamhet också borde försöka justera tid-
15481:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      tabellerna så, att dessa bättre än tidigare skulle
15482: anföra följande:                                  rätta sig efter arbetstagamas och skolelevernas
15483:    På de i spörsmålet nämnda bandelama har        resetider och att de tillika vore samordnade
15484: persontrafiken enligt tidtabellerna under se-     med fjärrtrafikens tidtabeller.
15485: naste tid inskränkts i avsevärd grad ellet helt      På grund av det ovan sagda har trafikmi-
15486: inställts. Genom dessa åtgärder har trafikför-    nisteriet ansett nödigt att tilis vidare avbryta
15487: hållandena i Kymmenedalen på ett kännbart         de ytterligare inskränkningar som planerats.
15488: sätt ändrats och åtminstone partiella svårig-     För allsidigt belysande av saken har trafik-
15489: heter uppenbarligen förorsakats vissa tätorter    ministeriet den 18 mars 1971 tillsatt en kom-
15490: och befolkningen inom glest bebygga områden.      mitte med regeringsrådet Martti Mäenpää som
15491: Såsom motivering för dessa inskränkningar av      ordförande. Kommitten har i uppdrag att ut-
15492: lokaltrafiken har anförts dels olönsamhetsfak-    reda i viiken omfattning det är ändamålsenligt
15493: torer dels även den omständigheten, att           att upprätthålla statsjärnvägamas persontrafik
15494: mellan Kouvola och Kotka samt Fredrikshamn        av lokal karaktär med beaktande bl. a. av
15495: utförs tunga och ofta återkommande järn-          riksdagens ovan nämnda uttalanden. Det är
15496: vägstransporter tili de sistnämnda städemas       önskvärt, att den sålunda tillsatta kommitten
15497: hamnar. På grund av dessa transporter har         får sitt arbete slutfört i så god tid, att verk-
15498: härnvägsstyrelsen ansett, att om persontrafiken   ningarna av de i spörsmålet avsedda missför-
15499: på dessa bendelar återupptas i sin tidigare om-   hållandena och svårigheterna icke blir lång-
15500: fattning, så kommer detta att utgöra en alltför   variga.
15501:      Helsingfors den 23 mars 1971.
15502: 
15503:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto.
15504: Kirj. ksm. n:o 50.
15505: 
15506: 
15507: 
15508: 
15509:                                   Sinisalo ym.: Maakaasun käyttöä koskevien lisäselvitysten suo-
15510:                                       rittamisesta.
15511: 
15512: 
15513:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15514: 
15515:     Maakaasutoimitusten aloittamista Neuvosto-       russelvityksiä ja periaateratkaisu maakaasun
15516: litosta maahamme koskeneet neuvottelut ovat          hankinnan aloittamisesta pantaisiin vireille
15517: edistyneet niin pitkälle, että päiväjärjestykseen    myös sellaiset yksityiskohtaiset selvitykset joi-
15518: on astunut tämän maallemme uuden energia-            hin nojautuen maakaasun käyttö alun perin
15519: ja raaka-ainelähteen käytön yksityiskohtainen        voitaisiin suunnitella sen tarjoamia monipuo-
15520: suunnittelu.                                         lisia ja edullisia mahdollisuuksia vastaavasti
15521:     Viime vuonna valmistunut suomalais-neuvos-       energia- ja myös raaka-ainelähteenä. Niinpä on
15522: toliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission      tehty ehdotuksia tähän raaka-aineeseen perus-
15523: luonnonkaasutyöryhmän mietintö lienee katsot-        tuvasti mm. kemiallisen teollisuuden kehittä-
15524: tava niin alustavaa laatua olevaksi selvityksek-     mismahdollisuuksien yksityiskohtaisesta selvit-
15525:  si, että se ei voi antaa perustaa maakaasun         tämisestä.
15526: käytön tarkoituksenmukaiselle järjestetylle.             Kaikki edellä mainitut seikat osoittavat, että
15527: Luonnonkaasutyöryhmä on todennut mietinnös-          maakaasun käytöstä olisi nopeasti suoritettava
15528:  sään itsekin, että "se ei ole sopiva elin pitem-    täydennys- ja lisäselvityksiä, joihin nojautuen
15529: mälle suoritettavaan selvitystyöhön ... ".           tulisi suunnitella nyt kaavaillun runkoverkon
15530:     Lisäksi on otettava huomioon, että komitean      ohella myös mahdollisimman tarkoituksenmu-
15531:  eräät perustavaa laatua olevat näkökannat ovat      kainen lähialuejakeluverkko Etelä-Suomeen.
15532:  joutuneet vakavan arvostelun kohteeksi. Tätä        Tällaisen laaja-alueisen verkon suunnittelun
15533:  arvostelua tukee mm. vertailu Ruotsissa teh-        perustaksi todettakoon, että vaikka maakaasun
15534:  tyihin maakaasun käyttösuunnitelmiin.               lähijakeluverkko onkin kallis investointi niin
15535:     Suomalaisessa selvityksessä katsotaan, ettei     eräiden keski-eurooppalaisten arvioiden mukaan
15536:  maakaasun toimituksen aloittamisella saa "ai-       maksaa nykyaikainen maakaasun jakeluverkko
15537:  heuttaa haittaa muiden energiamuotojen tai          kuitenkin vain 15-20 % vastaavan lämpö-
15538:  öljyteollisuuden luonnolliselle kehitykselle".      energiamäärän siirtävän kaukolämpöverkon ra-
15539:  Ruotsalainen tutkimus taas, mm. kannatta-           kennuskustannuksista.
15540:  vuusperusteisiin nojautuen, pitää maakaasun             Maakaasun alueellisen ja paikalliskäytön yk-
15541:  käyttöä niin edullisena vaihtoehtona, että se       sityiskohtainen suunnittelu on kiireellinen myös
15542:  mahdollistaa ns. vanhojen energialähteiden          siksi, että näin voitaisiin välttää ne virheet ja
15543:  käyttöön perustuvien suunnitelmien supistuk-        hukkainvestoinnit, joita saattaa tapahtua jos
15544:  sia. Mm. näistä erilaisista lähtökohdista lähtien   esim. kunnallisen kaukolämmitystoiminnan
15545:  suomalaiset tutkimukset ovat päätyneet ehdot-       suunnittelussa ei ole tiedossa eikä käytettävissä
15546:  tamaan maakaasun käyttöä lähinnä vain kauko-        maakaasun tarjoamia mahdolrisuuksia.
15547:  siirtoverkon ja sen harvojen haarojen avulla            Edelleen todettakoon, että taloudellisten ja
15548:  vain suurteollisuuden tarpeisiin kun taas Ruot-     teknillisten etuisuuksien ohella maakaasun
15549:  sissa on pidetty tarkoituksenmukaisena ja vält-     mahdollisimman laaja käyttö mm. energialäh-
15550:  tämättömänäkin alueellisten lähijakeluverkosto-     teenä on erittäin tarkoituksenmukaista myös ym-
15551:  jen suunnittelua ja rakentamista yhtä aikaa         päristösuojelun näkökannoilta. Maakaasun käyt-
15552:  maakaasun runkoverkon kanssa.                       töhän on vapaa asiallisesti kaikilta saastevai-
15553:     Kommunistit ja kansandemokraatit ovat edel-      kutuksilta.
15554:  lisen ja tämän eduskunnan aikana mm. edus-              Koska maakaasun käyttö mm. edellä maini-
15555:  kunnassa sekä muissa yhteyksissä pitäneet vält-     tulla perusteella yhdistyy Etelä-Suomen kau-
15556:   tämättömänä, että samalla kun suoritetaan pe-      punkien ja ensi vaiheessa nimenomaan Kaak-
15557: 405/71
15558: 2
15559: 
15560: kois-Suomen alueen intresseihin olisi tarvitta-            Onko Hallitus aikonut suorituttaa
15561: vat lisätutkimukset pyrittävä suorittamaan yh-          maakaasun käyttöä koskevia lisäselvi-
15562: teistoiminnassa Etelä-Suomen kaupunkien sekä            tyksiä turvatakseen, että jo kaasun kul-
15563: muiden alueellisten suunnittelutyötä suoritta-          jetuksessa tarvittavan perusverkon suun-
15564: vien elinten kanssa.                                    nittelun ja rakentamisen yhteydessä voi-
15565:    Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen          taisiin suunnitella ja rakentaa maakaa-
15566: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-           sun lähijakeluverkko Etelä-Suomeen
15567: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi            mm. kaupunkien kaukolämmitystoimin-
15568: seuraavan kysymyksen:                                   taa palvelemaan?
15569:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1971.
15570: 
15571:         Taisto Sinisalo.              Ensio Laine.                Heimo Rekonen.
15572:         Oili Suomi.                   Aarne Koskinen.             Toivo Asvik.
15573:                                                                                                   3
15574: 
15575: 
15576: 
15577: 
15578:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
15579: 
15580:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-       Kaikissa niissä maissa, JOissa maakaasua on
15581: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       otettu käyttöön, on käyttö aluksi keskittynyt
15582: mies, olette 2 päivänä maaliskuuta 1971 päi-       juuri teollisuuteen ja voimatalouteen ja vasta
15583: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      vuosien kuluessa paikalliskulutus on ehtinyt
15584: voston asianosaiselle jäsenelle jäljennöksen       kasvaa. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita,
15585: kansanedustaja Taisto Sinisalon ym. näin kuu-      että kun Neuvostoliitossa suurimittakaavaiseen
15586: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 50:         maakaasun käyttöön ryhdyttiin 1950-luvun
15587:                                                    alussa, on siellä vuosien kuluessa paikalliskulu-
15588:           "Onko Hallitus aikonut suorituttaa       tus v. 1968 mennessä ehtinyt nousta 12.4 pro-
15589:        maakaasun käyttöä koskevia lisäselvi-       senttiin. Länsi-Saksassa ryhdyttiin maakaasun
15590:        tyksiä turvatakseen, että jo kaasun kul-    käyttöön taas 1960-luvun alkupuolella ja oli
15591:        jetuksessa tarvittavan perusverkon suun-    siellä vuosikymmenen vaihteessa kotitalous- ja
15592:        nittelun ja rakentamisen yhteydessä voi-    lämmityskaasun kulutus vasta noin 5 prosent-
15593:        taisiin suunnitella ja rakentaa maakaa-     tia kokonaiskulutuksesta.
15594:        sun lähijakeluverkko Etelä-Suomeen             Edellä oleviin lukuihin verrattuna voidaan
15595:        mm. kaupunkien kaukolämmitystoimin-         arvioita, jonka mukaan meillä jo varsin pian
15596:        taa palvelemaan?"                           kotitalous- ja huoneenlämmitystarkoituksiin
15597:                                                    voitaisiin käyttää 10 prosenttia koko kaasu-
15598:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      määrästä, pitää varsin korkeana. Meillähän ti-
15599: vasti seuraavaa:                                   lannetta vaikeuttavat sekä muihin maihin ver-
15600:    Maakaasukysymystä käsiteltäessä on ensim-       rattuna hajanainen asutus että maakaasulle
15601: mäisenä tavoitteena ollut määritellä ne määrät,    muutettavaksi sopivien kaupunkikaasuverkosto-
15602: joita maassamme voitaisiin käyttää, pääverkos-     jen lähes täydellinen puuttuminen. Niinpä Hel-
15603: ton vaatimat investoinnit sekä näiden tietojen     singin kaupungin v. 1969 kaasun kulutus edus-
15604: ja kilpailevien polttoaineiden hintojen perus-     taa vain 0.6 prosenttia suunnitellusta 3 miljar-
15605: teella se hinta, millä maakaasun osto meille voi   din m3 vuosituonnista.
15606: olla mahdollista.                                     Maakaasun tuontikysymys alkaa nyt olla rat-
15607:    Näitä kysymyksiä käsiteltäessä ovat teolli-     kaisuvaiheessa. Sen jälkeen kun ratkaisu on ta-
15608: suus- ja voimalaitoskäyttö määräävässä asemas-     pahtunut, tunnetaan mahdollinen tuontihinta
15609: sa, koska maiden välisen taloudellisen yhteis-     ja vasta se antaa mahdollisuudet tarkempien
15610: työkomission asettama työryhmä katsoi muun         käyttölaskelmien ja -suunnitelmien teolle. Täl-
15611: kulutuksen alkuvaiheessa voivan nousta kor-        löin tulee esiin myös kysymys, rakennetaanko
15612: keintaan 10 prosenttiin. Vaikka paikallisjake-     paikallisvevkostot eri yrittäjien kuten esimer-
15613: lussa kaasusta saadaankin huomattavasti kor-       keksi kuntien toimesta, niin kuin tapahtuu hy-
15614: keampi hinta, vaatii paikallisverkostojen raken-   vin paljon verrattavissa olevassa sähkönjake-
15615: taminen niin suuria investointeja ja sitä kautta   lussa. Koska paikallisverkostojen rakentaminen
15616: korko- ja kuoletuskustannuksia, ettei näin pie-    vaatii myös varsin suuria pääomia, lienee ko-
15617: ni käyttöosuus voi ratkaisevasti vaikuttaa osto-   kemuksen aikaansaamiseksi syytä rakentaa en-
15618: hintatasoon. Kun pääverkoston putkille on          sin sopivalle paikkakunnalle yksi paikallisver-
15619: heti alusta alkaen kannattavuuden vuoksi saa-      kosto, jonka rakentamistyöstä saatavia koke-
15620: tava täysi kuormitus, on myöskin tämä aikaan-      muksia voitaisiin käyttää hyväksi muiden pai-
15621: saatavissa vain suurkuluttajien avulla. Paikal-    kallisverkostojen suunnittelussa ja toteuttami-
15622: liskulutuksen kasvaessa voidaan sitten tarpeen     sessa.
15623: vaatiessa vähentää, kuten muissakin maissa,           Edelläesitettyyn perustuen katson, että maa-
15624: kaasun käyttöä voimalaitoksissa, joissa se tar-    kaasukysymyksessä on ensin saatava ratkaisu
15625: joaa ehkä pienimmät edut.                          sen mahdollisen tuonnin aloittamisesta ja vasta
15626: 4
15627: 
15628: sen jälkeen voidaan ryhtyä neuvottelemaan         vissa sekä aloittamaan paikallisverkostojen ra-
15629: mahdollisia   paikallisverkostoja  ajattelevien   kentamiseen liittyvä selvittely- ja suunnittelu-
15630: paikkakuntien edustajien kanssa siitä, miten      työ.
15631: asia näiden kohdalla olisi parhaiten ratkaista-
15632:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1971.
15633: 
15634:                                                                       Ministeri Olavi Salonen.
15635:                                                                                                      5
15636: 
15637: 
15638: 
15639: 
15640:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15641: 
15642:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen          användingen av gas i kraftverk, där den må-
15643: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             hända erbjuder de minsta fördelarna.
15644: velse av den 2 mars 1971 tili vederbörande               I alla de länder, i vilka jordgas har tagits i
15645: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        bruk, har användningen tili en början kon-
15646: jande av riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl.           centrerats just tili industrin och krafthushåll-
15647: ställda skriftliga spörsmål nr 50:                    ningen, och först under årens lopp har den
15648:                                                       lokala förbrukningen hunnit växa fram. Som
15649:             "Ämnar Regeringen låta utföra ytter-      exempel härpå må nämnas, att den lokala för-
15650:          ligare utredningar angående använd-          brukningen i Sovjetunionen, där man i början
15651:          ningen av jordgas för att försäkra sig       av 1950-talet började använda jordgas i stor
15652:          om, att ett närdistributionsnät för jord-    skala, under årens lopp fram tili år 1968 hade
15653:          gas redan i samband med planeringen          hunnit stiga tili 12.4 _procent. I Västtyskland
15654:          och byggandet av det för transporten         åter började man använda jordgas i början av
15655:          av gasen erforderliga grundnätet skall       1960-talet, och där utgjorde förbrukningen av
15656:          kunna planeras och byggas i södra Fin-       gas för hushålls- och uppvärmningsändamål
15657:          land för att tjäna bl. a. städernas fjärr-   vid övergången tili följande decennium först
15658:          uppvärmningsverksamhet?"                     omkring 5 procent av totalfövbrukningen.
15659:                                                          Jämfört med ovanstående siffror kan den
15660:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           beräkning, enligt viiken man hos oss rätt snart
15661: anföra följande:                                      skulle kunna använda 10 procent av hela gas-
15662:                                                       mängden för hushålls- och rumsuppvärmnings-
15663:    Vid behandlingen av jordgasfrågan har det          ändamål, anses vara i högsta laget. Hos oss
15664: första målet varit att bestämma de mängder,           försvåras ju situationen både genom den i jäm-
15665: som skulle kunna användas i vårt land, de             förelse med andra Iänder spridda bebyggelsen
15666: investeringar huvudnätet fordrar och på basen         och genom att stadsgasledningsnät som skulle
15667: av dessa uppgifter och prisen på de konkurre-         vara lämpliga att ändras så att de skulle kunna
15668: rande bränslena det pris tili vilket det kan          användas för jordgas så gott som helt saknas.
15669: vara möjligt för oss att köpa jordgas.                Tili exempel Helsingfors stads gasförhrukning
15670:    Vid behandlingen av dessa frågor är använd-        år 1969 representerar bara 0.6 procent av den
15671: ningen i industrier och kraftverk i en av-            planerade årsimporten på 3 miljarder m3 •
15672: görande ställning, enär den arbetsgrupp den              Frågan om import av jordgas står snart in-
15673: finsk-sovjetiska ekonomiska samarbetskom-             fört sitt avgörande. Efter det avgörandet skett
15674: missionen tillsatt har ansett att den övriga för-     känner man det eventuella importpriset, och
15675: brukningen i första skedet kan uppgå tili högst       först det ger möjligheter att göra upp noggran-
15676: 10 procent. Även om man vid loka! distribu-           nare beräkningar och planer beträffande an-
15677: tion får ett betydligt högre pris för gasen,          vändningen av gasen. Härvid aktualiseras också
15678: fordrar byggandet av lokala nät så stora in-          frågan om huruvida de lokala näten skall
15679: vesteringar och därigenom så höga ränte- och          byggas av olika företagare, t. ex. kommunerna,
15680: amorteringskostnader, att en så liten andel av        såsom fallet är i fråga om den i mycket likar-
15681: användningen inte i avgörande grad kan in-            tade eldistrihutionen. Då byggandet av lokala
15682: verka på inköpsnivån. Då huvudnätets rör              nät dessutom fordrar rätt stora kapital, torde
15683: genast från början för lönsamhetens skull             det vara skäl att för att få erfarenhet av saken
15684: måste få full belastning, kan även denna åstad-       först på en lämplig ort bygga bara ett lokalt
15685: kommas endast med hjälp av storkonsumenter.           nät, varefter de erfarenheter detta byggnads-
15686: När den lokala förbrukningen ökar, kan man            arbete ger skulle kunna utnyttjas vid plane-
15687: sedan vid behov liksom i andra Iänder minska          ringen och förverkligandet av andra lokala nät.
15688: 405/71
15689: 6
15690: 
15691:    Med stöd av det ovan anförda anser jag,          de orter, som planerar eventuella lokala nät,
15692: att man i jordgasfrågan först måste få tili stånd   om hur frågan bäst kan lösas för deras vid-
15693: ett avgörande beträffande den eventuella im-        kommande samt påbörja det utrednings- och
15694: porten av jordgas, och att man först därefter       planeringsarbete som byggandet av de lokala
15695: kan börja underhandla med representanter för        näten förutsätter.
15696:      Helsingfors den 31 mars 1971.
15697: 
15698:                                                                        Minister Olavi Salonen.
15699: ~irj. ksm.   n:o 51.
15700: 
15701: 
15702: 
15703: 
15704:                                  Linkola: Valtionrautateiden rahtitasoitusmääräysten ~aikutuksesta
15705:                                     Haminan ja Kotkan satamien toimintaan.
15706: 
15707: 
15708:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15709: 
15710:   Valtaosa maamme viennistä ja tuonnista             set korvataan rautateille erikoismäärärahasta,
15711: tpahtuu satamien ,kautta; Kun ulkomaankaup-          jollainen on ollut valtion budjetissa vuodesta
15712: amme lyhimmät kuljetustiet länteen käyvät.           1951 alkaen. Tässä tarkoitettuja muita syitä
15713: terien yli, hoitaa valtionrautatiet kuljetuksen      voivat olla yleiset kansantaloudelliset, sivistyk-
15714: ttamaan ja satamasta. Tällöin täytyy rautatie-       selliset, sosiaaliset, työllisyys- ja aluepoliittiset
15715: ikenteen vienti- ja tuontikuljetusten osalta         yms. näkökohdat. Kauppamerenkulkuun liit-
15716: tpahtua kiinteässä yhteistyössä laivaliikenteen      tyvä huomattavin tariffipoliittinen toimenpide,
15717: anssa. Rautatie- ja laivaliikenteen yhteen-          vientitavaran rahtitasoitukset, suoritettiin val-
15718: >vittamisessa esiintyy monia vaikeuksia, jotka       tioneuvostossa vuoden 1969 loppupuolella.
15719: teillä johtuvat pääasiassa ilmastollisista teki-     Näitä rahtitasoitusmääräyksiä on osittain muu-
15720: iistä. Osa satamista on talvella jääesteiden         tettu marraskuussa 1970.
15721:  tkia suljettuina, jonka takia ·vienti- ja tuonti-      Aikaisemmin oli rahtitasoitusten päätarkoi-
15722:  uljetukset joudutaan hoitamaan kauempana            tuksena alentaa lähinnä Pohjois- ja Itä-
15723:  [evien satamien kautta. Pidentyneet kuljetus-       Suomessa sijaitsevien teollisuuslaitosten vienti·
15724:  tatkat lisäävät jo sellaisenaan kustannuksia        tavarakuljetusten aiheuttamia kustannuksia tal-
15725:  :>rkeampien rahtien muodossa. Rautatielaitok-       visaikaisissa vaikeissa olosuhteissa ja edistää
15726:  :rt ja valtiovallan toimenpitein on näitä           jääesteiden takia sulkeutuvien satamien liiken-
15727:  tikeuksia pyritty helpottamaan rahtitasoituksin     teen jakautumista mahdollisimman tasaisesti
15728:  :kä muilla tariffitoimenpiteillä.                   avoinna olevien satamien kesken. Nämä tekijät
15729:    Rautateiden tariffipolitiikan perusteet on        yhdessä työllisyys- ja aluepoliittisten :J.äkö-
15730:   ääritelty valtionrautateiden talouden hoidon       kohtien kanssa ovat ratkaisevia nykyisin voi-
15731:   eisistä perusteista annetussa laissa, joka         massa olevista rahtitasoituksista päätettäessä.
15732:   rkyisessä muodossaan on ollut voimassa vuo-        Rahtitasoitukset on määrätty olemaan voimassa
15733:   !n 1951 alusta lukien. Maksuperusteiden            määrätyt kuukaudet talvella.
15734:   •sityiskohdat ja kuljetusmaksujen yleinen taso        Rahdit on porrastettu. Tällaisella porrastuk-
15735:   thvistetaan lain mukaan asetuksella. Nykyisin      sella on haluttu estää vientitavaran kuljetus
15736:   1 tariffisääntöasetus siinä muodossa kuin se       tarpeettoman kaukana olevaan satamaan, mikä
15737:   uutettiin vuoden 1971 alusta. Lain mukaan          ilmeisesti olisi seurauksena, jos rahti kaikkiin
15738:   t'leisten perusteiden mukaan kannettavista         satamiin olisi saman suuruinen. Tässä mielessä
15739:   aksuista voidaan myöntää alennuksia, mikäli        satamat on myöskin ryhmii<::lty.               .
15740:       on liiketaloudellisesti perusteltavissa. Jos      JoulukPun alusta 1969 voimaan tulleiden
15741:   1ljetusmaksut muista kuin liiketaloudellisista     ja marraskuussa 1970 muutettujen rahtitasoitus-
15742:    istä määrätään yleistä tasoa alemmiksi, korva-    määräysten mukaan tuetaan vientikuljetuksia
15743:    an valtionrautateille näin aiheutuva tulojen      Itä-Suomen osalta myös avoveden aikana.
15744:    enetys tulo- ja menoarvioon otetun määrä-         Rautatiehallitus on oikeutettu myöntämään
15745:    han puitteissa". Tämä lain kohta säätelee         kuljetusmaksuista alennuksia rahtitasoituksia
15746:    uressa määrin, miten ja missä portaassa           koskevien määräysten 6. kohdan mukaan
15747:    dffipolitiikkaa hoidetaan.                        "Kajaanin, Kontiomäen, Iisalmen, Kuopion,
15748:     Muilla kuin liiketaloudellisilla syillä myön-    Savonlinnan, Joensuun, Lieksan, Jyväskylän,
15749:     ttävistä alennuksista päättää valtioneuvosto     Äänekosken, Pieksämäen, Varkauden ja Mikke-
15750:     kenneministeriön esityksestä. Nämä alennuk-      lin liikennealueilta olevilta liikennepaikoilta
15751:   4/71
15752: 2
15753: 
15754: kautta vuoden vanerituotteiden sekä lastu-,          Kotkan satamien. Tällä tavalla pyritään vaara:
15755: rima- ja kuitulevyjen osalta Valkon, Helsingin,      tamaan ko. satamien toimintaa sekä siirtämä~
15756: Hangon, Turun ja Naantalin satamiin sekä             työpaikkoja ja taloudellista aktiviteettia It
15757: pahvin ja kartongin osalta V alkon satamaan          Suomesta Länsi-Suomeen. Asiaintilan korjaarr
15758: yhtä suuri kuin samasta lähetyksestä perittäisiin    seksi olisi rahtitasoitusten 6. kohta poistettav
15759: lähetysliikennepaikalta Hillon satamaan lähetet-     Ellei se ole mahdollista, olisi rahtitasoitu
15760: täessä kuitenkih siten, eita rahti kannetaan         määräyksiin otettava uusi säännös, jonka sisi
15761: vähintään 100 kilometriä. - Tämän kohdan             lön tulisi olla: "Lähetettäessä tuontitavar:
15762: määräyksiä sovelletaan myös lähetettäessä            Haminan ja Kotkan satamista Lahden, H<
15763: paperia, kartonkia tai pahvia Hangon valtion         singin, Riihimäen, Tampereen, Turun
15764: satamaan. Edut myönnetään paperille, karton-         Karjaan liikennealueille, peritään lähetykses
15765: gille ja pahville kautta vuoden myös Kouvolan,       rahtia siten kuin tavara olisi saapun
15766: Lappeenrannan ja Imatran liikennealueilta            Helsingin, Hangon, Turun tai Naantalin sa1
15767: Hangon valtion satamaan lähetettäessä."              maan kuitenkin siten., että rahti kanneta:
15768:    Ko.     rahtitasoitusmääräysten     kohta    on   vähintään 100 kilometriltä."
15769: Haminan ja Kotkan kaupungeille epäoikeuden-             Kun aikoinaan muutettiin rahtitasoitt
15770: mukainen ja on niiden vaikutuksesta selvästi         määräyksiä, ei: varmaankaan ollut tarkoitukse;
15771: ollut todettavissa näiden kaupunkien satamien        aiheuttaa suurempia siirtymiä satamien liike
15772: liikenteen vähentymistä. Vuoden 1970 aikana          teessä. Kokemukset uusista rahtitasoitusmää1
15773: on näin siirretty 123 000 tn tavaraa Haminan         yksistä jo ensimmäi~enä voimassaolovuote:
15774: ja :(<otkan satamien. vaikutusa,lueelta. Valtio on   osoittavat vinosuuntausta. On välttämätön
15775: suorittanpt tahtialennuksia 684 000 mk valtion-      korjata epäkohdat mahdollisimman pian
15776: rautatielle ts. valtio on siirtänyt rahaa toisesta   jo vuoden 1972 tulo- ja menoarvion yhteydes~
15777: taskusta toiseen. Tämä tuntuu sen sijaan                Edellä sanotun perusteella ja viitaten vlllti
15778: Haminan ja Kotkan satamien ylläpitäjien, kun-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 rnomenttiin esit
15779: tie~, taloudessa ja viime kädessä yksityiseen        kunnioittaen      valtioneuvoston    asianomais
15780: veronmaksajaan kohdistuvana. Molemmat sata-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15781: makaupungit ovat rakentaneet satamansa omin
15782: varoin sekä laajentaneet niitä voidakseen pal-                 Onko Hallitus kiinnittänyt huomi<
15783: vella maamme vientiteollisuutta. Parhaillaan on             siihen, että valtioneuvoston vahvis
15784: Kotkassa käynnissä uuden ns. Hietasen sata-                 mien rautateiden rahtitasoituksia kc
15785: man rakennustyöt kokonaiskustannuksiltaan 26                kevien määräysten vuoksi tullaan hl
15786: milj. mk sekä Haminan Hiirenkarille suunni-                 mattava osa Haminan ja .Kotkan sa
15787: tellaan 4.5 milj. mk maksavaa peräporttilaiva-              mien vaikutusalueilta rahtialennuk~
15788: paikkaa. Nämä laajennukset perustuvat Etelä-                oikeutetuista rautatiekuljetuksista ohj:
15789: Suomen satamatoimikunnan mietinnön tulok-                   maan ohi Haminan ja Kotkan satami
15790: siin sekä Itä-Suomen puunjalostusteollisuuden               ja aiheutetaan siten mainittujen k:
15791: tuotantokapasiteetin kasvuun.                               punkien kunnallistaloudelle tuntu·
15792:    Nyt on olemassa suunnitelmia siirtää                     tappioita,
15793: Haminan ja Kotkan satamien vaikutusalueella                    ja mitä Hallitus aikoo tehdä ral
15794: olevan teollisuuden kasvu, eritoten lastu-, rima-           tasoitusten saattamiseksi oikeudenn
15795: ja kuitulevyjen huomattava tuotannon kasvu,                 kaiseksi Haminan ja Kotkan kohdal1
15796: rahtitasoitusmääräysten turvin ohi Haminan ja
15797:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1971
15798: 
15799:                                         Anna-Liisa Linkola.
15800:                                                                                                    3
15801: 
15802: 
15803: 
15804: 
15805:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
15806: 
15807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tässä suhteessa näyttelee satamien ja meri-
15808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       väylien jäätyminen talvisaikaan, eroavat Etelä-
15809: olette 3 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn          Suomen vientisatamista pääasiallisesti siinä suh-
15810: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teessa, että viimeksimainittujen satamien koh-
15811: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       dalla ovat etualalla kehitysaluepoliittiset näkö-
15812: edustaja Anna-Liisa Linkolan näin kuuluvasta        kohdat, Hangon valtionsataman turvaaminen
15813: kirjallisesta kysymyksestä n:o 51:                  ympärivuotiseksi satamaksi sekä eräiden vienti-
15814:                                                     erien kerääminen siihen satamaan, johon linja-
15815:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota      laiva tai muu tilattu laiva on saapunut. Tyypil-
15816:        siihen, että valtioneuvoston vahvista-       lisiä ympärivuotisia rahtitasoitusten alaisia
15817:        mien rautateiden rahtitasoituksia kos-       tuotteita ovat vanhastaan olleet kyselyssä tar-
15818:        kevien määräysten vuoksi tullaan huo-        koitetut vanerituotteet sekä kuitu-, lastu- ja
15819:        mattava osa Haminan ja Kotkan sata-          rimalevyt, koska ne yleensä toimitetaan hajal-
15820:        mien vaikutusalueilta rahtialennuksiin       laan olevilta tehtailta pienissä lähetyserissä
15821:        oikeutetuista rautatiekuljetuksista ohjaa-   vientisatamaan. Sisällyttämällä Hangon sataman
15822:        maan ohi Haminan ja Kotkan satamien          ohella muutkin Etelä-Suomen satamat po.
15823:        ja aiheutetaan siten mainittujen kau-        pienlähetysten osalta rahtitasoitusten piiriin,
15824:        punkien kunnallistaloudelle tuntuvia         on näiden lähetysten kuljettamisessa rautateitse
15825:        tappioita,                                   aikaansaatu vientiteollisuuden edellyttämää kul-
15826:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä rahti-       jetusolojen joustavuutta ja tarkoituksenmukai-
15827:        tasoitusten saattamiseksi oikeudenmu-        suutta.
15828:        kaiseksi Haminan ja Kotkan kohdalla?"            Kyselyssä nimenomaan korostetaan, että mai-
15829:                                                     nitut rahtitasoitukset aiheuttavat Kotkan ja
15830:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      Haminan kaupunkien kunnallistaloudelle tun-
15831: seuraavaa:                                          tuvia tappioita. Kun asia nyt on tullut näille
15832:    Niinkuin kyselyn perusteluista käy ilmi,         kaupungeille ajankohtaiseksi, johtunee se en-
15833: valtionrautateiden rahtitasoitusmääräykset ovat     nenkaikkea siitä, että Puhoksella pian valmistuu
15834: tarpeelliset monistakin syistä. Näistä mainitta-    Pellos Oy:n kuitulevytehdas, jonka tuotteita
15835: koon maamme vientiteollisuuden tukeminen ja         rahtitasoitusten avulla todennäköisesti tullaan
15836: sen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen,     ainakin osittain laivaamaan muissakin kuin
15837: kehitysalue- ja työllisyyspolitiikan tavoitteiden   Kotkan ja Haminan satamissa. On myönnettävä,
15838: saavuttaminen, satamien sulkeutuminen ja laiva-     että Kotkan kaupunki nykyisin laajentaa sata-
15839: liikenteen vaikeutuminen jääesteiden takia ja       maansa huomattavasti ja että sen kapasiteetti
15840: näihin liittyvä jäänmurtajatoiminta ja kalliiksi    sen johdosta suurenee lähitulevaisuudessa. Vien-
15841: tuleva laivojen jäävahvistaminen, täysi-, osa- ja   titeollisuutemme ja laivanvarustajat tuskin
15842: täytelasteina eri puolilta maatamme kerättävän      kuitenkaan ovat halukkaita sitomaan kuljetuk-
15843: vientitavaran kuljettaminen määrättyyn linja- tai   sensa kaikissa jää- ym. oloissa yhteen tai kah-
15844: muuhun laivaan sekä monet muut näihin ver-          teen satamaan. Se osa Pellos Oy:n vanerituot-
15845: rattavat yleisluontoiset seikat. Tuontiteollisuu-   teista sekä kuitu-, rima- ja lastulevyistä, jotka
15846: della ei ole vastaavia rahtitasoitushelpotuksia     laivataan jonkin muun Etelä-Suomen sataman
15847: maamme rautateillä.                                 kautta, eivät ilmeisesti paljoakaan vähennä
15848:    Kullakin edellämainitulla rahtitasoitusmäärä-    Kotkan ja Haminan satamaliikennetuloja. Sitä-
15849: yksellä on eriarvoinen merkitys maamme vienti-      paitsi on huomattava, että rahtitasoitusten joh-
15850: satamista yleensä puhuttaessa. Niinpä Pohjan-       dosta Kotkan ja Haminan satamat hyötyvät
15851: lahden vientisatamat, joissa tärkeintä osaa         niistä kuljetuksista, joita suoritetaan huomatta-
15852: 4
15853: 
15854: valla alennuksella Pohjois-Suomesta näihin ete-   enty1sen tuotantolaitoksen kohdalla, kun itse
15855: läisiin satamiin. Joka tapauksessa olisi rahti-   järjestelmä on puhtaasti lähetysalueellinen ja
15856: tasoitusten päämääristä ja niiden tuottamasta     lähinnä kehitysaluepoliittisten näkökohtien sane-
15857: joustavuudesta vaikeata poiketa lähinnä jonkin    lema.
15858:      Helsingissä, maaliskuun 22 päivänä 1971.
15859: 
15860:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto.
15861:                                                                                                     5
15862: 
15863: 
15864: 
15865: 
15866:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
15867: 
15868:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        värde, då man talar om landets exporthamnar
15869: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        i allmänhet. Sålunda skiljer sig hamnarna vid
15870: av den 3 mars 1971 tili vederbörande medlem          Bottniska viken, för vilkas del den viktigaste
15871: av statsrådet översänt avskrift av följande av       faktorn i detta avseende utgörs av hamnarnas
15872: riksdagsman Anna-Liisa Linkola ställda skrift-       och farledernas tillfrysning vintertid, från
15873: liga spörsmål nr 51 :                                exporthamnarna i södra Finland huvudsakligen
15874:                                                      i det hänseendet, att förgrundsfaktorerna i
15875:             "Har Regeringen fäst uppmärksamhet       fråga om de sistnämnda hamnarna är ut-
15876:          vid att de av statsrådet fastställda        vecklingsområdespolitiska synpunkter, säker-
15877:          bestämmelserna     angående    statsjärn-   ställandet av Hangö statshamn såsom hamn
15878:          vägarnas fraktutjämningar leder tili att    året runt samt den omständigheten att vissa
15879:          en avsevärd del av de tili fraktned-        exportpartier måste uppsamlas i den hamn som
15880:          sättningar berättigade järnvägstranspor-    anlöpts av linjefartyg eller annat rekvirerat
15881:          terna inom Fredrikshamns och Kotka          fartyg. Typiska produkter, vilka året runt
15882:          hamnars verkningsområde kommer att          åtjnutit fraktutjämningar, har sedan gammalt
15883:          dirigeras förbi dessa städers hamnar,       varit i spörsmålet avsedda fanerprodukter,
15884:          varigenom städernas kommunalhushåll-        spånplattor samt wall- och blockboard, emedan
15885:          ning förorsakas kännbara förluster,         dessa produkter i allmänhet i små leverans-
15886:             och vad har Regeringen för avsikt        partier levereras tili exporthamnen från fah-
15887:          att göra för att fraktutjämningarna i       riker, som är spridda på olika håll. Genom att
15888:          fråga om Fredrikshamn och Kotka             fraktutjämningarna i fråga om dessa små Ieve-
15889:          skall bli rättvisa?"                        ranser utom Hangö hamn gäller även de övriga
15890:                                                      sydfinska hamnarna, har beträffande trans-
15891:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         porten av dessa små leveranser per järnväg
15892: anföra följande:                                     åstadkommits av exportindustrin förutsatt
15893:    Såsom av motiveringen för spörsmålet fram-        smidighet och ändamålsenlighet i transportför-
15894: går är statsjärnvägarnas fraktutjämningsbestäm-      hållandena.
15895: melser nödiga av flere skäl. De behövs tili              I spörsmålet understryks speciellt, att de
15896: stöd för landets exportindustri och för beva-        nämnda fraktutjämningarna för Fredrikshamns
15897: rande av dennas internationella konkurrens-          och Kotka stad förorsakar kännbara förluster
15898: kraft, för att utvecklingsområdes- och syssel-        för kommunalhushållningen. Då frågan nu har
15899: sättningspolitikens mål skall kunna uppnås,          .blivit aktuell för dessa städer, torde detta
15900: för att hamnar stängs och fartygstrafiken till        framför allt bero på att Pellos Oy:s wallboard-
15901: följd av ishinder försvåras och för den med          fabrik i Puhos snart blir färdig och att dess
15902: dessa omständigheter sammanhängande isbrytar-         produkter med hjälp av fraktutjämningar tro-
15903: verksamheten och isförstärkningen av fartyg,          ligtvis kommer att åtminstone delvis skeppas
15904: viiken ställer sig dyr, för transporten av export-    från andra hamnar än Kotka och Fredrikshamn.
15905: gods, som såsom hei-, del- och fyllnadslast upp-      Det måste medges, att Kotka stad för närva-
15906: samlas i olika delar av landet, tili visst linje-     rande utvidgar sin hamn i avsevärd grad, och
15907: eller annat fartyg samt för flere andra med           att hamnens kapacitet på grund härav inom
15908: dessa jämförliga ändamål av allmän natur.             den närm:1ste framtiden kommer att ökas.
15909: Importindustrin åtnjuter icke motsvarande             Vår exportindustri och skeppsrederierna är
15910: fraktutjämningslättnader på landets järnvägar.       dock knappast villiga att binda sina trans-
15911:    Betydelsen av envar av de ovan nämnda              porter under alla is- m.fl. förhållanden tili en
15912: fraktutjämningsbestämmelserna är av olika             eller två hestämda hamnar. Den del av Pellos
15913: 344/71
15914: 6
15915: 
15916: Oy:s fanerprodukter, spånplattor samt wall-       sydliga hamnar. 1 varje fall skulle det vara
15917: och blockboard som skeppas genom någon            svårt att i fråga om någon viss produktions-
15918: annan sydfinsk hamn kommer uppenbarligen          inrättning göra avvikelser från målen för
15919: icke att i nämnvärd grad minska hamntrafik-       fraktutjämningarna och avstå från den smidig-
15920: inkomsterna i Kotka och Fredrikshamn. Dess-       het dessa medför, då själva systemet är ut-
15921: utom är att märka, att Kotka och Fredriks-        arbetat helt med tanke på leveransområden
15922: hamns hamnar på grund av fraktutjämningarna       och närmast dikteras av utvecklingsområdespo-
15923: har nyt ta av dessa transporter, som med känn-    litiska synpunkter.
15924: bar rabatt utförs från norra Finland till dessa
15925:      Helsingfors den 22 mars 1971.
15926: 
15927:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto.
15928: Kirj. ksm. n:o 52.
15929: 
15930: 
15931: 
15932: 
15933:                                   Tähkämaa:     Kasvihuoneviljelyn kannattavuuden turvaamisesta.
15934: 
15935: 
15936:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
15937: 
15938:    Polttoöljyjen hintojen suuret korotukset          sellään on kasvihuoneviljelmiemme kannatta-
15939: viime kuukausien aikana ovat merkinneet              vuus ollut huolestuttavan heikko johtuen siitä;
15940: maamme kasvihuoneviljelmille erittäin suurta         että tuotteiden hintataso on pysynyt toista-
15941: kustannusten nousua. Eri toimenpitein aiheu-         kymmentä vuotta ennallaan tai jopa laskenut.
15942: tetut hintojen korotukset ovat nostaneet polt-       Puutarhatuotteiden kohdalla ei näytä olevan
15943: toöljyn hintaa yli 50 %.                             mahdollisuuksia korottaa tuotteiden hintoja
15944:    Polttoainekustannusten osuus kaikista kasvi-      tuotantokustannusten nousua vastaavassa mää-
15945: huoneviljelmien tuotantokustannuksista on ny-        rin, mikä johtuu markkinoiden rakenteesta.
15946: kyään noin 40 % ja varsinaisista viljelykustan-      Hinnanmuodostusmekanismi on puutarhatuote-
15947: nuksista noin 55 %. Erikoisesti tomaatin ja          markkinoilla aivan toisenlainen kuin esim. teol-
15948: kurkun viljelyssä ovat polttoaineiden hinnan         lisuustuotteilla. Tästä syystä viljelijät joutuvat
15949: korotukset aiheuttaneet rajun nousun tuotanto-       yksin maksamaan tuotantokustannuksissa ta-
15950: kustannuksissa. Kasvihuoneviljelmät ovat eri-        pahtuneet nousut.
15951: koinen ammattiala, jossa polttoainekustannuk-           Kasvihuoneviljelmien lopettaminen tietäisi
15952: set muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan        maaseudun muutenkin liian vähäisen yritys-
15953: tuotantokustannuksista. Tämän kustannusteki-         toiminnan supistumista ja työtilaisuuksien vä-
15954: jän osuutta Suomessa vielä lisää pohjoinen           henemistä. Erittäin valitettavaa on se, että
15955: kylmä ilmanalamme, joka merkittävällä tavalla        kotimaisen tuotannon supistuttua se johtaa
15956: heikentää meidän kilpailukykyä ulkolaista tuon-      tuonnin kasvuun ja valuuttamenojen lisäyk-
15957: tia vastaan. Edellä kerrotuista syistä pitäisi       seen, koska vihanneksista on tullut jokapäiväi-
15958: meillä luonnollisesti pyrkiä alhaisiin polttoaine-   nen käyttöartikkeli ja kotimaisia tuotteita ar-
15959: hintoihin kasvihuoneviljelymme kilpailukyvyn         vostetaan ulkolaisia paremmiksi tuoreutensa ja
15960: parantamiseksi. Vuonna 1969 suoritettu tutki-        raikkautensa vuoksi.
15961: mus on osoittanut, että Suomessa polttoöljyjen          Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
15962: hinnat jo ennen edellä mainittuja hinnankoro-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
15963: tuksiakin olivat päinvastoin korkeammat kuin         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15964: esim. Tanskassa ja Ruotsissa.                        vaksi seuraavan kysymyksen:
15965:    Tapahtuneet tuotantokustannusten nousut
15966: uhkaavat varsinkin pienten kasvihuoneviljel-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että polt-
15967: mien, perheyritysten toimeentulomahdollisuuk-                toöljyjen hinnankorotusten aiheuttama
15968: sia. Valtaosa, lukumäärältään yli 90 %,                      kustannusten nousu kompensoidaan kas-
15969: maamme kasvihuoneviljelmistä on perheyrityk-                 vihuoneviljelmille, jotta kannattavan
15970: siä. Eräissä tapauksissa ollaan pakotettuja toi-             tuotannon edellytykset turvattaisiin ja
15971: minnan täydelliseen lopettamiseen. Jo nykyi-                 estettäisiin tuonnin lisääntyminen?
15972:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1971.
15973: 
15974:                                           Taisto Tähkämaa.
15975: 
15976: 
15977: 
15978: 
15979: 385/71
15980: 2
15981: 
15982: 
15983: 
15984: 
15985:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15986: 
15987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tietäen polttoöljyn hinnan suuren merkityk-
15988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sen kasvihuoneviljelylle, on hinnanvahvistus-
15989: olette 3 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn         päätöksissä pyritty erikoisesti huolehtimaan
15990: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tästä määräämällä, että kauppapuutarhoille sa-
15991: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      moin kuin asunto- ja kiinteistöyhtiöille on
15992: edustaja Tähkämaan näin kuuluvasta kirjalli-       myönnettävä alennusta penniä 0,50 litralta.
15993: sesta kysymyksestä n:o 52:                            Polttoöljylie ei toistaiseksi ole tarjolla ta-
15994:                                                    loudellisempaa vaihtoehtoa kasvihuoneiden
15995:           "Mitä Hallitus aikoo tehdä, että polt-   lämmitykseen käytettäväksi. Puu on kallista
15996:        toöljyjen hinnankorotusten aiheuttama       poltettavaksi ja turpeen polton tekniikkaa kas-
15997:        kustannusten nousu kompensoidaan kas-       vihuoneissa ei ole vielä riittävästi kehitetty.
15998:        vihooneviljelmille, jotta kannattavan       Huomattavaa lämmityskustannuksien säästöä
15999:        tuotannon edellytykset turvattaisiin ja     voitaisiin kuitenkin aikaansaada rationalisoin-
16000:        estettäisiin tuonnin lisääntyminen?"        nilla, uusimalla vanhentuneita lämmityslait-
16001:                                                    teita, suureotamaila yksiköitä ja siirtymällä
16002:    Vastauk~na edellämainittuun kysymykseen         raskaaseen polttoöljyyn.
16003: esitän kunnioittavasti seuraavaa:                     Kun kasvihuone~iljelyn tuotteet eivät ole
16004:    Nestemäiset polttoaineet ovat hinnanvahvis-     hintasäännöstelyn alaisia, voivat hinnat vaih-
16005: tuksen alaisia. Ennen uusien hintojen vahvis-      della mm. vuodenaikojen mukaan. Hillfiat voi-
16006: tamista on laskelmat tarkastettu huolellisesti     daan siis tarkistaa kulloisienkin tuotantpkus-
16007: ja hankittu hinta- ja palkkaneuvoston tai hinta-   tannuksien mukaisiksi. Hintatason tarkistami-
16008: neuvoston suostumus, jos kysymyksessä on           nen olisi kohtuullista, koska kasvihuonetuottei-
16009: ollut hinnankorotus. Vuoden 1970 aikana on         den hinnat ovat kaikesta kustannuksien nou-
16010: koko maailmassa ollut nouseva suunta neste-        susta huolimatta edelleen suunnilleen samalla
16011: mäisten polttoaineiden hinnoissa Lähi-Idän krii-   tasolla kuin kymmenkunta vuotta sitten. Oi-
16012: sin, nestemäisten polttoaineiden nopeasti ko-      kean hinnanmuodostuksen edellytyksenä on
16013: honneen kysynnän, öljyä tuottavien maiden          kuitenkin viljelijäin nykyistä kiinteämpi yhteis-
16014: odotettavissa olevien veronkorotusten ja fossii-   toiminta, jotta he voisivat tasavertaisina neu-
16015: listen polttoaineiden niukkuuden johdosta.         votella järjestyneen kaupan kanssa hinnoista
16016: Meilläkin nousivat polttoöljyn hinnat maail-       sekä paikallisesti että valtakunnallisesti_
16017: manmarkkinanoteerausten ja rahtien nousun             Mahdollisen uuden polttoöljyn hinnanalen-
16018: johdosta. Tätä ennen alenivat polttoöljyn hin-     nusjärjestelmän toteuttaminen kauppapuutar-
16019: nat jatkuvasti vuoden 1968 maaliskuusta tam-       hoille edellyttäisi varojen saamista hintojen
16020: mikuun puoliväliin 1970 asti. Siten ei poltto-     alentamiseksi. Alennukseen tarvittavia rahoja
16021: öljyn hintojen vahvistaminen ole ollut ainoas-     ei nyt ole käytettävissä. Toisaalta polttoöljyn
16022: taan hintojen korottamista vaan hintoja on         hinnanalennusten antaminen vain jollekin elin-
16023: myös alennettu silloin kun kustannukset ovat       keinoryhmälle on vaikea toteuttaa eikä siihen
16024: laskeneet. Lisäksi on laivarahdit tasoitettu 3     ole havaittu olevan mahdollisuuksia.
16025: kuukauden jaksojen osalle suurien heilahdusten
16026: välittämiseksi.
16027:      Helsingissä JO päivänä maaliskuuta 1971.
16028: 
16029: 
16030:                                              Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
16031:                                                                                                  3
16032: 
16033: 
16034: 
16035: 
16036:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16037: 
16038:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       fastställelsebesluten vinnlagt sig om att taga
16039: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          hänsyn tili detta genom att bestämma, att han-
16040: velse av den 3 mars 1971 tili vederbörande         delsträdgårdar liksom bostads- och fastighets-
16041: medlem av statsrådet för avgivande av svar         bolag skall beviljas en rabatt av 0,50 penni
16042: översänt avskrift av följande av riksdagsman       per liter.
16043: Tähkämaa ställda skriftliga spörsmål nr 52:           Något mer ekonomiskt alternativ för bränn-
16044:                                                    olja som skulle kunna användas för uppvärm-
16045:           "Vad har Regeringen för avsikt att       ning av växthus står än så länge icke till buds.
16046:        göra, för att växthusodlingarna ska!l       Det är dyrt att använda trä som bränsle och
16047:        bli kompenserade för den av prisförhöj-     tekniken i fråga om torv som bränsle i växthus
16048:        ningarna i fråga om brännoljor föran-       har ännu ej utvecklats tillräckligt. En avse-
16049:        ledda kostnadsstegringen, så att förut-     värd inbesparing av uppvärmningskostnaderna
16050:        sättningar för en lönsam produktion         skulle man dock kunna åstadkomma genom
16051:        säkras och ökning av importen för-          rationalisering, genom fornyande av föråldrade
16052:        hindras?"                                   uppvärmningsanordningar, genom förstoring av
16053:                                                    enheterna och genom att övergå tili använd-
16054:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ning av tung brännolja.
16055: samt anföra följande:                                 Då produkterna av växthusodling icke är
16056:     Flytande bränsle är underkastat prisfast-      underkastade prisreglementering, kan priserna
16057: ställelse. Innan nya priser fastställts har kal-   variera bl. a. enligt årstiderna. Priserna kan
16058: kylerna omsorgsfullt granskats samt pris- och      alltså justeras i enlighet med de vid olika tid-
16059: lönerådets eller prisrådets samtycke införskaf-    punkter gällande produktionskostnaderna. En
16060: fats om fråga varit om en prisförhöjning. Un-      justering av prisnivån skulle vara skälig, ty
16061: der år 1970 var i hela världen tendensen sti-      priserna på växthusprodukter är trots kost-
16062: gande i fråga om priserna på flytande bränsle      nadsstegringen alltjämt ungefär på samma nivå
16063: på grund av krisen i Främre Orienten, den i        som för ett .tiotal år sedan. En förutsättning
16064: snabb takt ökade efterfrågan på flytande           för en riktig prisbildning är dock ett fastare
16065: bränsle, skatteförhöjningarna som emotses i de     samarbete odlarna emellan än vad som nu
16066: Iänder som producerar olja och den knappa          är fallet för att de på jämställd bas skull~
16067: tillgången på fossilt bränsle. Också hos oss       kunna förhandla med den organiserade handeln
16068: steg priserna på brännolja tili följd av de        om priserna såväl lokalt som på riksomfattande
16069: stegrade världsmarknadsnoteringarna och frak-      bas.
16070: terna. Därförinnan sjönk priserna på bränn-           Genomförandet av ett eventuellt nytt pris-
16071: olja fortgående från mars 1968 tili medlet av      sänkningssystem i fråga om brännolja för han-
16072: januari 1970. Sålunda har fastställelsen av        delsträdgårdar skulle förutsätta att medel för
16073: priserna på brännolja icke enbart inneburit        prissänkningarna skulle kunna erhållas. För
16074: höjning av priserna på brännolja utan dessa har    prissänkningen nödiga penningmedel står icke
16075: även sänkts då kostnaderna sjunkit. Dessutom       nu tili förfogande. Å andra sidan är det svårt
16076: har fartygsfrakterna utjämnats för perioder om     att genomföra nedsättningar av priset på bränn-
16077: 3 månader för att stora fluktuationer skall        olja endast i fråga om en viss näringsgrupp
16078: undvikas.                                          och några möjligbeter bärtill har man icke
16079:     Med kännedom om brännoljeprisets stora         kommit på.
16080: betydelse för växthusodlingen har man i pris-
16081:      Helsingfors den 30 mars 1971.
16082: 
16083: 
16084:                                              Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
16085: Kirj. ksm. n:o 53.
16086: 
16087: 
16088: 
16089: 
16090:                                   Ruokola ym.: Ennakkoverotukseen liittyvien epäkohtien poista-
16091:                                      misesta.
16092: 
16093: 
16094:                         Eduskunnan Herra Puhe m i eh eJl e.
16095: 
16096:    Toisena perättäisenä vuotena verotoimistot       eri asemaan, joka ei ole perustuslain tasa-
16097: ovat soveltaneet ennakkoverojen määräämisessä       arvoisuussäännöksien mukaista. Kysymyksessä
16098: uutta menettelyä, joka perustuu, näin ovat          ei ole yksinomaan yhdenvertaisuusperiaatteen
16099: veroviranomaiset ilmoittaneet, asiaa koskevien      rikkominen, vaan tilanne, jossa kansaJaisten
16100: ennakkoperintälain säännöksien uuteen tulkin-       hyvinkin raskaat taloudelliset velvoitteet on
16101: taan. Tämä uuden tulkinnan mukainen verotus-        jaettu eri perusteilla, jota on vaikea käsittää
16102: käytäntö on johtanut lukuisissa tapauksissa me-     lainmukaiseksi sekä on raskasta suorittaa.
16103: nettelyyn, jossa maksuunpantu ennakkovero on           Kun veroviranomaiset selvittävät, että me-
16104: aikaisemman verotuskäytännön mukaan mak-            nettely on ,lainmukainen, tulisi lainsäädäntöä
16105: suunpantuun ennakkovetoon verrattuna huo-           pyrkiä kehittämään siten, että mainittu selvä
16106: mattavasti suurempi, usein jopa moninkertai-        epäkohta voitaisiin poistaa ja että ennakko-
16107: nen. Näin asianlaita on niissä tapauksissa, jois-   veroa perittäisiin yllä mainitunMsissa tapauk-
16108: sa veronmaksajalla on ollut palkkatuloa, josta      sissa ainoastaan ennakkoverotuksen ala1seen
16109: toimitetaan veron ennakkopidätys, sekä tuloa,       tuloon kohdistuva vero.
16110: josta mainittua pidätystä ei toimiteta, kuten          Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
16111: esim. tuloa kiinteistöstä, omakotitalosta tai       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perus-
16112: asunto-osakkeesta. Näissä tapauksissa ennakko-      teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16113: vero maksuunpannaan siten, että sillä peritään      tattavaksi 'seuraavan kysymyksen:
16114: esim. asuntoedusta menevän veron lisäksi myös-
16115: kin se osa lopullisesta verosta, joka ei ole tul-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16116: lut perityksi palkasta toimitetulla ennakon pi-            nykyinen ennakkoverotus on kohtuu-
16117: dätyksellä. Ennakkoveron perinnällä toisin sa-             tonta ja asettaa kansalaiset verotuk-
16118: noen korjataan ennakkoperintälain mukaisesti               sessa eri asemaan ennakkopidätyksen
16119: toimitetun ennakkopidätyksen kohdalla tapah-               suuruuden suhteen, ja jos on,
16120: tunut liian pieni veronpidätys.                               mihin toimenpiteisiin Hallitus on
16121:    Tämä johtaa verotuksessa tilanteeseen, jossa            ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan
16122: kansalaiset joutuvat ennakonpidätyksen osalta              poistamiseksi?
16123:      Helsingissä 3 päivänä maarliskuuta 1971.
16124: 
16125:                Matti Ruokola.                                  Esko Härkönen.
16126:                Eino Uusitalo.                                  Taisto Tähkämaa.
16127:                                        Esu Niemelä.
16128: 
16129: 
16130: 
16131: 
16132: 362/71
16133: 2
16134: 
16135: 
16136: 
16137: 
16138:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16139: 
16140:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         määrästä vähennettävä sen va,ltionveron määrä,
16141: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         jonka voidaan arvioida tulevan suoritetuksi
16142: mies, olette 3 päivänä maaliskuuta 1971 päi-         ennakonpidätyksellä. Jäännös peritään enoakan-
16143: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        kantona ennakkoverolipulla. Ennakkoperintä-
16144: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lain 38 §:n 2 momentin mukaan on siis vero-
16145: kansanedustaja Matti Ruokolan näin kuulu-            velvolliselta, jolla on sekä palkkatuloa että
16146: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:             ennakon alaista tu~oa, perittävä ennakkona
16147:                                                      määrä, joka saadaan, kun hänen viimeksi toi-
16148:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      mitetussa verotuksessa, vahvistetusta tulostaan
16149:         nykyinen ennakkoverotus on kohtuu-           voimassaolevan verokannan mukaan menevästä
16150:         tonta ja. asettaa kansalaiset verotuk-       verosta vähennetään palkasta suoritettavien
16151:         sessa en asemaan ennakkopidätyksen           enoakanpidätysten määrä. Ennakon alaisen tu-
16152:         suuruuden suhteen, ja jos on,                lon määrän ja ,perittävän ennakon suuruuden
16153:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          suhteella, ei tällöin ole merkitystä.
16154:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan             Ennakko pyritään edellä mainittujen lain-
16155:         poistamiseksi?"                              kohtien mukaan määräämään sellaiseksi, että
16156:                                                      se mahdollisimman tarkoin vastaa verovelvol-
16157:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lisen maksettavaksi verotuksessa pantavien ve-
16158: taen seuraavaa:                                      rojen ja ma,ksujen määrää. Jos ennakon mää-
16159:                                                      rässä otettaisiin huomioon vain ennakon alai-
16160:     Ennakkoperintälain 36 §:n mukaan enoakan-        nen tulo ja verovelvollisella on lisäksi tuloa,
16161: kanto toimitetaan verovelvolliselta, jolla on        josta toimitetaan ennakonpidätys, pitäisi veron
16162: tuloa kiinteistöstä, liikkeestä tai ammatista tahi   olla suhteellinen, jotta ennakko vastaisi lopul-
16163: muuta sellaista veronaJ.aista tuloa, josta enoa-     lisia veroja, ja maksuja. Kun vaJ.tionverotuk-
16164: kanpidätystä ei ole toimitettava, taikka vero-       sessa verokanta on progressiivinen, on ennak-
16165: tettavaa omaisuutta. Lain 37 §:n mukaan vero-        koperintälakiin otettu edellä selostettu 38 § :n
16166: velvollisen on suoritettava ennakonkannossa,         2 momentin säännös, joka yhdessä lain 37 §:n
16167: mm. määrä, joka vastaa sitä valtionveroa, mikä       säännöksen kanssa osoittaa verovelvollisen en~
16168: verovelvollisen olisi voimassa olevan verokan-       nakonkannossa suoritettavan määrän.
16169: nan mukaan suoritettava hänelle viimeksi toi-           Korkein hallinto-oikeus on 16 päivänä mar-
16170: mitetussa verotuksessa, vahvistetusta tu1osta ja     raskuuta 1970 ennakon määräämistä koskevan
16171: omaisuudesta sekä mm. määrä, joka vastaa sitä        valituksen johdosta antamassaan päätöksessä
16172: kunnahl.isveroa, joka saadaan, kun viimeksi toi-     n:o 5253 päätynyt samanlaiseen ratkaisuun
16173: mitetussa verotuksessa ennakon alaisista tu1ois-     kuin edellä on selostettu. Päätöksessään kor-
16174: ta, vahvistettu veroäyrimäärä kerrotaan sovellet-    kein hallinto-oikeus on mm. todennut, että
16175: tavalla ennakkoveroäyrin hinnalla. Valtionveron      ennakkoa valtionveroa vastaavalta osalta ei ole
16176: ja kunnallisveron ennakkoa koskevat säännök-         suoritettava yksinomaan ennakon alaisen tulon
16177: set poikkeavat kerratuin tavoin toisistaan sen       perusteella, eikä suodtettava määrä ole rajoi-
16178: vuoksi, että valtion tulovero on progressiivi-       tettava ennakon perusteena olevasta tulosta tai
16179: nen, mutta kunnallisvero suhteellinen.               omaisuudesta suoritettava,n veron maataan.
16180:     Ennakkoperintälain 38 §:n 2 momentin mu-         Mainitun päätöksen mukaan on myös puoli-
16181: kaan on, milloin verovelvollisen vaJ.tionvero-       soiden yhteisverotuksen vaikutus verokantaan
16182: tuksessa verotettavaan tuloon on sisältynyt          otettava huomioon ennakkoa määrättäessä.
16183: enemmän kuin 10 prosenttia sellaista tuloa,             On myönnettävä, että verovelvolliset saatta-
16184: josta on toimitettava ennakonpidätys, lain 37        vat ennakkoperinnässä joutua erHaiseen ase-
16185: §:ssä tarkoitetusta valtionveroa va,staavasta        maan riippuen siitä, onko heillä palkkatulon
16186:                                                                                                     3
16187: 
16188: tai muun ennakonpidätyksen alaisen tulon lisäk-      tenkin mahdollista vain ennakkoperintälain
16189: si ennakonkannon alaista tuloa vai ei. Varsin-       muutoksella.
16190: kin jos puolisoilla, joita va,Ltionverotuksessa on      Harkittaessa viime vuoden lokakuussa val-
16191: verotettava heidän yhteenlasketun tulonsa ja         mistuneen ennakonpidätystoimikunnan mietin-
16192: omaisuutensa perusteelJ.a, on vain ennakon-          nös>Sä (Komiteanmietintö 1970: B 62) ehdotet-
16193: pidätyksen alaista tuloa, heidän pidätyksensä        tujen ennakkoperintäla,in muutosten toteutta-
16194: eivät aina rHtä lopuJlisten verojen ja maksu-        mismahdollisuuksia tarkoituksena on tutkia,
16195: jen suoritta,miseen. Verovelvollisten erilaisen      voidaanko kysymyksessä tarkoitet>tu epäkohta
16196: aseman poistaminen ennakkoperinnässä on kui-         sanotun lain muutaksin poistaa.
16197:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1971.
16198: 
16199:                                                         Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
16200: 4
16201: 
16202: 
16203: 
16204: 
16205:                            Till Riksdagens Herr Talman.
16206: 
16207:    I det syf,te 37 § 1 mom. riksdagsordningen       10 procent utgjorts av sådan inkomst, på vii-
16208: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ken förskottsinnehållning bör verkställas, från
16209: velse av den 3 mars 1971 tili vederbörande          det i Jagens 37 § avsedda belopp, som mot-
16210: medlem av statsrådet för avgivande av svar          svarar statsskatten, avdras belop.pet av den
16211: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman        statsskatt, som kan beräknas bli erlagd genom
16212: Matti Ruokola m ..fl. stälJda spörsmål nr 53:       förskottsinnehållning. Resten uppbärs genom
16213:                                                     förskottsuppbörd med förskottsdebetsedel. En-
16214:           "Är Regeringen medveten om att            ligt 38 § 2 mom. lagen om fönkottsuppbörd
16215:        den nuvarande förskottsbeskattningen         skall således av skattskyldig, som har både
16216:        är oskälig och att den försätter med-        löneinkomst och förskott underkastad inkomst,
16217:        borgarna i olika ställning vid beskatt-      i förskott uppbäras det belopp, som erhåJ.ls,
16218:        ningen vad beträffar förskottsinnehåll-      när från den enligt gällande skattefot utgående
16219:        ningens storlek och om så är fa1let,         skatten på hans vid senast verkställda beskatt-
16220:           viLka åtgärder har Regeringen vid-        ning fastställda inkomst avdras beloppet av
16221:        tagit eller ämnar den vidta för att          förskottsinnehållningarna på lön. Förhållandet
16222:        detta missförhållande skall bli av-          mellan bcloppet förskott underkastad inkomst
16223:        hjälpt?"                                     och det förskott som uppbärs saknar härvid
16224:                                                     betydelse.
16225:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Man försöker enligt ovannämnda lagrum be-
16226: samt anföra följande:                               stämma förskottet så, att det så noggrant som
16227:    Enligt 36 § 1agen om förskottsuppbörd verk-      möjligt motsvarar de skatter och avgifter som
16228: stä1ls förskottsbetalning med avseende på skatt-    den skattskyldige kommer att påföras vid be-
16229: skyldig, som åtnjuter inkomst av fastighet,         skattningen. Om i förskottet endast skulle
16230: rörelse eller yrke eller annan sådan skatte-        beakta5 den förskottsuppbörd underkastade in-
16231: pliktig inkomst, på viiken förskottsinnehåll-       komsten och den skattskyldige dessutom har
16232: ning icke skaill verkställas, eller som har be-     inkomst på vilken förskottsinnehållning verk-
16233: skattningsbar förmögenhet. Enli~ lagens 37 §        ställs, borde skatten vara proportionell, för att
16234: skall den skattskyldige vid förskottsbetalning      förskottet skulle motsvara de slutliga skatterna
16235: erlägga bland annat ett belopp, motsvarande         och avgifterna. Då skattefoten i statsbeskatt-
16236: den statsskatt, viiken han enligt gäHande skatte-   ningen är progressiv, har i Jagen om förskotts-
16237: fot borde erlägga för inkomst och förmögen-         uppbörd intagits ovan nämnda stadgande i 38
16238: het, som vid den senast förrättade beskatt-         § 2 mom., som tillsammans med stadgandet i
16239: ningen fastställts för honom samt bland annat       lagens 37 § anger det belopp som skattskyldig
16240: ett belopp, som motsvarar den kommunalskatt,        skall erlägga vid förskottsuppbörden.
16241: som erhålles, när det vid senast verkställda           Högsta förvaltningsdomstolen har med an-
16242: beskattning för förskott underkastade inkoms-       ledning av besvär rörande förskottsdebitering
16243: ter fastställda antalet skattören multipliceras     i utslag av den 16 november 1970 nr 5253,
16244: med uttaxeringen per skattöre. Stadgandena          kommit till ett likadant avgörande som ovan
16245: om förskott på statsskatt och på kommunal-          beskrivits. I sitt utslag har högsta förvaltnings-
16246: skatt avviker på nämnda sätt från varandra          domstolen konstaterat bland annat, att förskot-
16247: därför, att statens inkomstskatt är progressiv,     tet i fråga om den del som motsvarar stats-
16248: medan kommunalskatten är proportionell.             skatten icke skaH erlägga5 enbar;t på grund av
16249:    Enligt 38 § 2 mom. iagen om förskottsupp-        den förskottsuppbörd underkastade inkomsten
16250: börd skall, om skattskyldigs vid statsbeskatt-      och att det utgående beloppet icke skall be-
16251: ningen beskattningsbara inkomst till mer än         gränsas till beloppet av skat,ten på den inkomst
16252:                                                                                                   5
16253: 
16254: eller förmögenhet som ligger tili grund för för-   inkomst, täcker innehållningarna icke ailltid de-
16255: skottet. Enligt nämnda beslut skall även inver-    ras slutliga skatter och avgifter. För att denna
16256: kan av makars sambeskattning på skattefoten        olikhet i de skattskyldigas ställning vid för-
16257: beaktas vid bestämmandet av förskott.              skottsuppbörden skall kunna avskaffas, måste
16258:    Medges bör, att de skattskyldiga vid för-       emellertid lagen om förskottsuppbörd ändras.
16259: skottsuppbörd kan bli försatta i olika ställning      När möjligheterna prövas att genomföra de
16260: beroende på om de utöver Jöneinkomst eller         ändringar i lagen om föt'skottsuppbörd, som
16261: annan förskottsinnehå11ning underkastad in-        föreslagits i förskottsinnehållningskommissio-
16262: komst har förskottsuppbörd underkastad in-         nens i oktober senaste år avgivna betänk.ande
16263: komst eller icke. I synnerhet om makar, som        (Kommittebetänkande 1970: B 62). har man
16264: vid statsheskattningen beskattas på grund av       för avsikt att undel1SÖka, huruvida det i spörs-
16265: deras sammanslagna inkomst och fötmögenhet,        målet avsedda missförhållandet kan avhjälpas
16266: endast har förskottsinnehållning underkastad       genom ändring av sagda lag.
16267:      Helsingfors den 24 mars 1971.
16268: 
16269:                                                             Finansminister Carl Olof Tallgren.
16270: 
16271: 
16272: 
16273: 
16274: 362/71
16275: Kirj. ksm. n:o 54.
16276: 
16277: 
16278: 
16279: 
16280:                                   Kaipainen ym.: Esityksen antamisesta Helsingin seudun kuntien
16281:                                      yhteistoiminnasta.
16282: 
16283: 
16284:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16285: 
16286:    Valtioneuvosto on jo 3 päivänä syyskuuta          raamana ja tiettävästi esittänyt lähes mielikuvi-
16287: 1964 asettanut komitean, jonka tehtävänä on          tukselliselta tuntuvia suunnitelmia Helsingin
16288: mm. ollut Helsingin kaupungin ja sen lähi-           kaupungin alueen laajentamiseksi Finnon joelta
16289: kuntien erinäisten yhteisten tehtävien hoidon        Sipoon joelle saakka. Epävirallisesti on ilmoi-
16290: järjestäminen. Tätä kysymystä valmistellut           tettu tämän selvityksen valmistuvan kesään
16291: jaosto sai alustavan ehdotuksen valmiiksi            1971 mennessä eli hyvissä ajoin ennen aikai-
16292: vuonna 1967, jolloin tämä lähetettiin lausunto-      semmin mainitun lausuntokierroksen päätty-
16293: kierrokselle.                                        mistä.
16294:    Mainitun komitean lopullinen mietintö, joka          Helsingin kaupungin ja sen lähikuntien
16295: sisältää lakiehdotuksen Helsingin seudun kun-        yhteistoiminnan järjestäminen on seudun kehi-
16296: tien yhteistoiminnasta nykyisen kunnallisen          tyksen kannalta erittäin tärkeä ja kiireellinen
16297: jaotuksen pohjalta, valmistui 18 päivänä maa-        tehtävä, jonka takia asian jarrutus olisi nyt
16298: liskuuta 1969. Tämäkin mietintö lähetettiin          jo lopetettava ja jo olemassa oleva käyttökel-
16299: sisäministeriön toimesta lausuntokierrokselle.       poinen lakiesitys annettava eduskunnan käsi-
16300:    Komitean lopullisen mietinnön johdosta saa-       teltäväksi. Pyrkimys ratkaista pääkaupungin
16301: dut lausunnot on koottu yhteiseksi tammikuun         seudun yhteistoimintaongelmat Helsingin kau-
16302: 21 päivänä 1971 valmistuneeksi muistioksi,           pungin aluetta laajentamalla muistuttaa jossa-
16303: joka sekin vielä on lähetetty uudelle lausunto-      kin määrin kunnallista imperialismia ja yri-
16304: kierrokselle, jonka määräaika kaiken lisäksi         tystä ratkaista 1970-luvun ongelmia 1930-luvun
16305: on asetettu poikkeuksellisen pitkäksi. Lausun-       keinoin. Tämän vuoksi tuntuisi aiheelliselta
16306: tojen on näet valmistuttava lokakuun 1 päi-          lopettaa Helsingin kaupungin laajentamiseen
16307: vään 1971 mennessä. Uusi lausuntokierros on          tähtäävät selvitysmiehen tutkimukset, koska
16308: senkin vuoksi varsin hämmästyttävä, koska jo         ne vain herättävät huhuja ja epäluuloja kau-
16309: nyt on saavutettu huomattava yksimielisyys           pungin naapurikunnissa. Näiden tutkimusten
16310: itse asian ratkaisun suhteen. Ainoastaan Hel-        rahoittaminen sisäministeriön toimesta ei myös-
16311: singin kaupunki ja sitä lähellä olevat järjestöt     kään ole omiaan lisäämään Helsingin naapuri-
16312: vastustavat komitean esittämää ratkaisua             kuntien luottamusta ministeriön :tasapuolisuu-
16313: lähinnä kaupungin yksipuolisten aluevaatimus-        teen.
16314: ten takia.                                              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
16315:                                                      tyksen 37 § :n nojalla esitämme valtioneuvos-
16316:    Epäluuloa Helsingin kaupnnkia ympäröivissä        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
16317: kunnissa herättää myös se, että epäparlamen-         van kysymyksen:
16318: taarisen virkamieshallituksen asettama, monien
16319: käsit,Y'ksen mukaan jopa esteelliseksi katsottava               Koska Hallituksella on tarkoitus
16320: selvitysmies on käynyt Helsingin kaupungin                   antaa lakiesitys Helsingin seudun kun-
16321: lähikunnissa Helsingin kaupunginjohtajien seu-               tien yhteistoiminnasta?
16322:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1971.
16323: 
16324:                Osmo Kaipainen.                                   Sinikka Luja.
16325:                Kaisa Raatikainen.                                Ulf Sundqvist.
16326:                                          Kaarle Salmivuori.
16327: 302/71
16328: 2
16329: 
16330: 
16331: 
16332: 
16333:                         E d u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
16334: 
16335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Asiasta ei suinkaan vallitse huomattavaa
16336: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Hevra Puhe-     yksimielisyyttä, niin kuin kysymyksen perus-
16337: mies, olette 4 päivänä maaliskuuta 1971 päi-        teluissa esitetään, koska Helsingin kaupungin
16338: vätyn kirjeenne n:o 251 ohella lähettänyt val-      taholla ei ehdotettuun seutukuntahallintoon ole
16339: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-     ainakaan vielä asennoiduttu myönteisesti.
16340: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Osmo Kai-          Siinä selvityksessä, minkä sisäasiainministe-
16341: paisen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 54,       riö edellisen hallituksen aikana määräsi toi-
16342: jossa tiedustellaan:                                mitettavaksi mahdollisesta kunnallisen jaotuk-
16343:                                                     sen tarkistamisen tarpeesta Helsingin kaupun-
16344:           "Koska Hallituksella on tarkoitus         gin ja sen naapurikuntien kohdalta, on kysy-
16345:        antaa lakiesitys Helsingin seudun kun-       mys pelkästään sellaisista rajoitetuista aluejär-
16346:        tien yhteistoiminnasta?"                     jestelyistä, jotka saattavat olla perusteltuja ja
16347:                                                     joita on tarkoitettu edellä mainitussa komitean
16348:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        mietinnössä. Ennen selvitysmiehen nimeämistä
16349:    Helsingin kaupungin ja sen lähikuntien eri-      oltiin yhteydessä asianomaisten kuntien johtoa
16350: näisten yhteisten tehtävien hoidon järjestämistä    edustaviin henkilöihin.
16351: koskevan asian tähänastisesta käsittelystä on          Kysymyksen perusteluihin sisältyvä väite,
16352: voitu saada se kokemus, että aikaa lausunto-        että selvitysmies olisi esittänyt lähes mielikuvi-
16353: vaiheisiin tarvitaan runsaasti. Neuvoteltaessa      tuksellisilta tuntuvia suunnitelmia Helsingin
16354: määräajasta, mihin mennessä tämän vuoden            kaupungin alueen laajentamiseksi Finnon joelta
16355: tammikuussa valmistuneesta tarkistusehdotuk-        Sipoon joelle saakka, ei pidä paikkaansa. Sel-
16356: sesta annettavat lausunnot voitaisiin saada,        vitysmies ei ole esittänyt minkäänlaista alusta-
16357: osoittautui erään muunkin tärkeän lausunnon-        vaakaan ehdotusta dkä ottanut kantaa niihin
16358: antajan kuin Helsingin kaupungin toivovan           esityksiin, mitkä Helsingin kaupungin taholla
16359: aikaa ensi syksyyn saakka. Jos määräajaksi olisi    on hänelle tehty. Selvhysmies pyrkii siihen,
16360: asetettu esimerkiksi toukokuun tai kesäkuun         että hän voisi saada alustavan ehdotuksensa
16361: alku, olisi ilmeisesti jouduttu myöntämään lisä-    valmiiksi kuluvan kevään aikana.
16362: aikaa.                                                 Kysymykseen, milloin eduskunnalle voidaan
16363:    Mainittu tammikuussa valmistunut asiakirja       antaa hallituksen esitys Helsingin kaupungin
16364: ei ollut vain kysymyksessä olevasta komitea-        ja sen lähikunnat käsittävän seutukuntahallin-
16365: mietinnöstä annetuista lausunnoista laadittu        non voimaan saattamista koskevista tai muista
16366: muistio vaan ehdotus perustelumeen eräiksi          asianomaisten kuntien yhteistoimintajärjeste-
16367: muutoksiksi komiteamietintöön sisältyviin ehdo-     lyistä, ei voida vastata ainakaan ennen kuin
16368: tuksiin. Tällaisen tarkistusehdotuksen laatimista   on selvinnyt, minkä vastaanoton edellä mai-
16369: komitean toimesta oli toivottu mm. Espoon           nittu ns. tehostettua seutukuntahallintoa kos-
16370: kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan taholta.       keva komitean tarkistettu ehdotus saa.
16371:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1971.
16372: 
16373:                                                                Sisäasiainministeri Artturi ]ämsen.
16374:                                                                                                     3
16375: 
16376: 
16377: 
16378: 
16379:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a I m a n.
16380: 
16381:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Angående ärendet råder icke någon avsevärd
16382: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          enighet, såsom i motiveringen för spörsmålet
16383: velse av den 4 mars 1971 nr 251 till veder-        framställs, då Helsingfors stad åtminstone
16384: börande medlem av statsrådet för avgivande         hittills icke har ställt sig positiv tili den före-
16385: av svar översänt avskrift av följande av riks-     slagna regionkommunförvaltningen.
16386: dagsman Osmo Kaipainen m. fl. ställda skrift-         I den utredning, som ministeriet för inrikes-
16387: liga spörsmål nr 54:                               ärendena under den föregående regeringens
16388:                                                    tid beordrade angående eventuellt behov av
16389:           "När har Regeringen för avsikt att       justering av den kommunala indelningen i fråga
16390:        avlåta en proposition med förslag till      om Helsingfors stad och dess grannkommuner,
16391:        lag angående samarbete mellan kommu-        är fråga endast om sådana begränsade områdes-
16392:        nerna i Helsingfors regionen?"              regleringar, vilka kan vara motiverade och
16393:                                                    vilka avses i ovan nämnda kommittes betän-
16394:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       kande. Innan utredningsmannen utnämndes,
16395: anföra följande:                                   togs kontakt med personer som företräder led-
16396:    Vid behandlingen hittills av frågan om orga-    ningen i vederbörande kommuner.
16397: niseringen av skötseln av vissa för Helsingfors          Påståendet i motiveringen tili spörsmålet,
16398: stad och dess närkommuner gemensamma upp-          att utredningsmannen skulle ha föreslagit pla-
16399: gifter har man kunnat göra den erfarenheten        ner, som närmast verkar fantastiska beträffande
16400: att för utlåtandeskedena kräves riklig tid. Vid    en utvidgning av Helsingfors stads område
16401: förhandlingarna om den termin, inom viiken         från Finnå å tili Sibbo å, är icke med san-
16402: utlåtandena om revisionsförslaget som blev fär-    ningen överensstämmande. Utredningsmannen
16403: digt i januari detta år skulle kunna fås, visade   har icke framlagt ens något preliminärt förslag
16404: det sig, att förutom Helsingfors stad även en      och har icke heller tagit ställning tili de fram-
16405: annan viktig avgivare av utlåtande önskade         ställningar som från Helsingfors stads sida har
16406: tid härför tili nästa höst. Om termineo skulle     gjorts tili honom. Utredningsmannen försöker
16407: ha bestämts att utgå t. ex. i början av maj        få sitt preliminära förslag färdigt under inne-
16408: ellet juni, skulle man uppenbarligen ha blivit     varande vår.
16409: tvungen att bevilja förlängning av tiden.             Frågan angående tidpunkten när regeringens
16410:    Nämnda i januari färdigblivna handling var      proposition angående införande av regionkom-
16411: icke endast en promemoria om de utlåtanden         munförvaltning i fråga om Helsingfors stad
16412: som givits angående kommittebetänkandet i          och dess närkommuner eller andra regleringar
16413: fråga, utan ett förslag jämte motivering till      som avser samarbete vederbörande kommuner
16414: vissa ändringar i de förslag som kommitte-         emellan, kan icke besvaras innan det blivit
16415: betänkandet innehåller. Utarbetande av ett         klarlagt vilket mottagande ovan nämnda juste-
16416: dylikt revisionsförslag genom kommittens           rade kommitteförslag beträffande s.k. effektive-
16417: försorg hade önskats bl. a. av Esbo köping och     rad regionkommunförvaltning får.
16418: Helsinge kommun.
16419:      Helsingfors den 16 mars 1971.
16420: 
16421:                                                    Minister för inrikesärendena Artturi ]ämsen.
16422: lrj. ksm. n:o 55.
16423: 
16424: 
16425: 
16426: 
16427:                                  Härkönen ym.: Määrärahasta teiden tehostettuun kunnossapitoon.
16428: 
16429: 
16430:                        E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
16431: 
16432:   Ottaen huomioon tapahtuneen palkkatason           ohjelman vuodelle 1971. Laadittua tehostetun
16433: ousun yleisten teiden kunnossapitotöissä, mikä      kunnossapidon ohjelmaa ei voida ollenkaan to-
16434: 1m. vuoden 1970 alussa oli työnjohtajien            teuttaa vuodelle 1971 myönnetyn kunnossapito-
16435: 5alta 10 % ja työntekijöiden osalta 21 % ja         määrärahan puitteissa. Tämän vuoksi pitäisimme
16436: modostuivat yleisten teiden varsinaiset kustan-     välttämättömänä huomattavaa määrärahojen li-
16437: ukset kunnossapidon osalta sisältäen myös           säämistä yleisten teiden tehostetun kunnossa-
16438: :hostetun kunnossapidon ja kestopäällysteiden       pitotöiden suorittamista varten.
16439: usimisen oli vain 217 037 000 markkaa.                 Toisaalta myös kunnossapitovarojen niukkuu-
16440:   Vuosina 1965-1968 on tehostettuna kun-            den vuoksi jo olemassa olevakio öljysoratie-
16441: ossapitotyönä vuosittain päällystetty bitumi-       verkko yli-ikäisenä liikenteen kasvaessa tuhou-
16442: uos- ja öljysoralla keskimäärin 1 000 km sora-      tuu ja sen uusiminen sitoo runsaasti kunnossa-
16443: :itä, jolloin sorateillä tapahtuva liikenteen li-   pitovaroja, mikä seikka edellyttäisi jo huomat-
16444: iys huomioonottaen kylmäpäällysteiden vajaus        tavassa määrin kunnossapitovarojen korotta-
16445: l1 hiukan vähentynyt. Tästä syystä on aiheu-        mista.
16446: mut huomattavaa säästöä sekä tien pitäjälle            Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
16447: :tä tien käyttäjälle. Erityisesti vuosina 1969      § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
16448: 1 1970 myönnettyjen määrärahojen niukkuu-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16449: en vuoksi on bitumiliuos- ja öljysorapäällystei-    seuraavan kysymyksen:
16450: en osalta päällystevajaus jälleen alkanut lisään-
16451:  rä.                                                          Onko Hallitus tietoinen teiden tehos-
16452:   Todettakoon edelleen, että bitumiliuos- ja               tetun kunnossapidon määrärahojen niuk-
16453: ljysorapäällysteitä tulisi vähintään tehdä noin            kuudesta, ja jos on,
16454: 74 km vuodessa, ettei nykyinen vrjaus kasvaisi.               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16455:  lttaen huomioon tämän ja vuosina 1969-1970                ryhtyä tehostetun kunnossapidon määrä-
16456:  tadun liian niukan määrärahan kunnossapitoon              rahojen nostamiseksi sille tasolle, mitä
16457:  1 tie- ja vesirakennushallitus tehnyt yhteensä            kansallisomaisuutemme, tiestön, jatkuva
16458:  43 km sisältävän tehostetun kunnossapito-                 kunnossapito edellyttää?
16459:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1971.
16460: 
16461:          Esko Härkönen.             Orvokki Kangas.             Matti Maijala.
16462:          Taisto Tähkämaa.           Tahvo Rönkkö.               Mikko Kaarna.
16463:          Jouko Siikaniemi.          Pentti Poutanen.            ]. E. Partanen.
16464:          Ahti Pekkala.              Sylvi Saimo.                Saimi Ääri.
16465:          Erkki Haukipuro.           Heimo Linna.                Esu Niemelä.
16466:          Yrjö Sinkkonen.            Lea Sutinen.                Pentti Pekkarinen.
16467:          Matti Ruokola.             Paavo Niinikoski.           Eino Uusitalo.
16468:          Reino Kangas.              Veikko Hanhirova.           Aaro Lintilä.
16469:                        Pekka Vilmi.               Reino Karpola.
16470: 
16471: 
16472: 
16473: 
16474:  ~5/71
16475: 2
16476: 
16477: 
16478: 
16479: 
16480:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16481: 
16482:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päällystää öljy- tai bitumiliuossoralla. Vuodf
16483: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1968 lopussa suoritetun inventaarion muka~
16484: olette 4 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn           oli em. liikennemääräryhmässä sorapintais
16485: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teitä maassamme noin 5930 km. Liikenn
16486: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ennusteen mukaan kasvaa ko. ryhmään kuul
16487: edustaja Härkösen ym. näin kuuluvasta kirjal-        vien soramaanteiden määrä lähivuosina kes~
16488: lisesta kysymyksestä n:o 55:                         määrin 57 4 km vuodessa. Ottaen huomioc
16489:                                                      em. öljy- ja bitumiliuossorapäällysteitä koskev~
16490:           "Onko Hallitus tietoinen teiden tehos-     vajauksen, niiden vuosittaisen päällystämiSf
16491:        tetun kunnossapidon määrärahojen niuk-        lisä- ja uusimistarpeen ym. kyseistä päällysty
16492:        kuudesta, ja jos on,                          toimintaa puoltavat näkökohdat, tulisi tehost
16493:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tun kunnossapidon vuotuisten päällystysohjf
16494:        ryhtyä tehostetun kunnossapidon määrä-        mien olla huomattavasti laajempia kuin 5i
16495:        rahojen nostamiseksi sille tasolle, mitä      km. Viime aikoina ei tähän tavoitteeseen o
16496:        kansallisomaisuutemme, tiestön, jatkuva       päästy, koska loppuunkuluneiden kestopäälly
16497:        kunnossapito edellyttää?"                     teiden uusiminen on muodostunut erittäin tä
16498:                                                      keäksi ja alati kasvavaksi osatoiminnaksi ku
16499:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nossapidon tehtäväkentässä.
16500: vasti seuraavaa:                                        Kestopäällystettyjen teiden kulutuskerros jo
16501:                                                      dutaan uusimaan toistuvasti tien rakenteen
16502:    Viime aikoina tapahtuneella liikenteen no-        liikenteen palvelutason säilyttämiseksi. Kest
16503: pealla kasvulla sekä nastarenkaiden lisäänty-        päällysteiden suhteellisen nuoresta iästä johtm
16504: neellä käytöllä on ollut huomattava vaikutus         on uusimisten määrä ollut aikaisemmin vähäist
16505: kunnossapitotoimintaan. Käytännössä kunnossa-        minkä lisäksi näiden rahoitus tapahtui pä
16506: pitotehtävät on jaettu erikoisluonteensa vuoksi      asiassa investointivaroin. Kun kuluneiden kest
16507:    1} varsinaiseen kunnossapitoon, mikä käsit-       päällysteiden uusimistöiden rahoitus vuodes
16508: tää tavanomaiset kunnossapitotehtävät,               1970 alkaen on suoritettu yleisten teiden ku
16509:    2) tehostettuun kunnossapitoon, millä tar-        nossapitovaroilla (mom. 31.24.14) ja kun k
16510: koitetaan vanhojen sorateiden päällystämistä bi-     seiset uusimistyöt mm. nastarenkaiden lisäänt
16511: tumiliuos- tai öljysoralla sekä tarvittaessa ennen   neen käytön johdosta ovat huomattavasti k~
16512: päällystystyön suorittamista routivien ja huo-       vaneet, on tämä aiheuttanut muutoksia edel
16513: nosti kantavien tienkohtien vahvistamista, sekä      mainittujen kunnossapitotehtävien välisiin p~
16514:    3) kuluneiden kestopäällysteiden uusimiseen.      nosuhteisiin. Kuluvana vuonna on tarkoit1
16515:    Tehostettu kunnossapitotoiminta perustuu lii-     käyttää eräiltä tierakennuskohteilta säästynei
16516: kennetaloudellisiin laskelmiin, joissa taloudelli-   varoja ( n. 2 000 000 mk) muutamien erikoisc
16517: suutta arvioitaessa otetaan huomioon toisaalta       tärkeiden tehostetun kunnossapidon työkohtf
16518: tienpitäjälle päällystämisestä aiheutuvat kustan-    den rahoittamiseen. Lisäksi käytetään hyväk
16519: nukset ja toisaalta sekä tienpitäjälle että tien-    kaikki mahdollisuudet työllisyysvarojen saarr
16520: käyttäjille paremmasta päällysteestä koituvat ra-    seksi ja käyttämiseksi tehostetun kunnossapidc
16521: hassa mitattavat hyödyt. Tehostetun kunnossa-        piiriin kuuluviin töihin.
16522: pidon kustannukset ovat viime vuosina vaihdel-          Eduskunnan vastauksessa hallituksen esity
16523: leet 20 000-70 000 mk/km. Tieviranomaisten           seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 19i
16524: käsityksen mukaan tulisi tiet, joilla kesän keski-   kiinnitetään huomiota mm. siihen, että yleistc
16525: määräinen vuorokausiliikenne ( KKVL) on 500          teiden kunnossapitotaso säilytetään riittävät
16526: -1500 henkilöautoyksikköä ( hay), yleensä            ja ettei kunnossapitotöiden vajaus aiheuta te
16527:                                                                                                   3
16528: 
16529: den peruskunnon alenemista. Lisäksi Eduskunta     varten. Tällä toiminnalla voidaan suhteellisen
16530: on katsonut, että tehostettua kunnossapitoa tu-   alhaisin kustannuksin kohottaa vanhojen teiden
16531: lisi lisätä. Näiden tavoitteiden toteuttaminen    liikennöitävyyttä ja alentaa varsinaisen kunnos-
16532: ei kuitenkaan ole mahdollista ilman kunnossa-     sapidon kustannuksia. Tieviranomaiset ja lii-
16533: pitomäärärahojen huomattavaa lisäystä, nimen-     kenneministeriö tulevatkin tekemään kaikkensa,
16534: omaan tehostetun kunnossapidon rahoittamista      jotta tehostettua kunnossapitoa voitaisiin lisätä.
16535:      Helsingissä maaliskuun 22 päivänä 1971.
16536: 
16537:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto.
16538:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16539: 
16540:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ring i slutet av år 1968 fanns i vårt land om-
16541: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       kring 5930 km grusvägar i ovannämnda trafik-
16542: av den 4 mars 1971 tili vederbörande medlem         frekvensgrupp. Enligt trafikprognoserna ökas
16543: av statsrådet för avgivande av svar översänt        gruslandsvägarna inom ifrågavarande grupp un-
16544: avskrift av följande av riksdagsman Härkönen        der de närmaste åren med i medeltal 57 4 km
16545: m. fl. ställda spörsmål nr 55:                      om året. Med beaktande av underskottet i ovan-
16546:                                                     nämnda olje- och bitumengrusvägar, det årligen
16547:           "Är Regeringen medveten om att            ökade behovet av beläggning och förnyande
16548:        anslagen för effektiverad väghållning är     m. fl. synpunkter som talar för sådan belägg-
16549:        knappa, och om så är fallet,                 ning, borde de årliga programmen för underhål-
16550:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     let omfatta betydligt mera än 574 km vägbe-
16551:        för att anslagen för effektiverad väg-       läggning. Detta mål har icke nåtts under den
16552:        hållning skall bli höjda ti11 den nivå som   senaste tiden, då den del av underhållet som
16553:        det fortgående underhållet av vår na-        omfattar förnyande av slitna permanentbelägg-
16554:        tionalegendom, vägnätet, förutsätter?"       ningar blivit en synnerligen viktig och en stän-
16555:                                                     digt växande gren av vägunderhållet.
16556:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Slitskiktet på permanentbelagda vägar måste
16557: samt anföra följande:                               förnyas upprepade gånger för att vägens struk-
16558:                                                     tur och trafikbetjäningsnivå skall kunna bevaras.
16559:    Trafikens snabba tiliväxt senaste tid och det    Emedan permanentbeläggningama är relativt
16560: ökade bruket av dubbade däck har haft en be-        nya, har sådana tidigare fömyats i rätt ringa
16561: tydande inverkan på vägunderhållet. 1 prakti-       grad, varutöver finansieringen av dem huvud-
16562: ken har underhållsuppgifterna enligt sin spe-       sakligen har skett med investeringsmedel. Då
16563: ciella karaktär indelats i                          finansieringen av försliten permanentbeläggning
16564:    1) egentligt underhåll, som omfattar det sed-    från och med år 1970 skett med medel för un-
16565: vanliga underhållsarbetet,                          derhåll av allmänna vägar (mom. 31.24.14) och
16566:    2) effektiverat underhåll, varmed avses be-      då ifrågavarande förnyelsearbeten bl. a. på grund
16567: läggande av gamla grusvägar med bitumen eller       av den ökade användningen av dubbdäck ökats
16568: oljegrus och vid behov deras förstärkande dess-     betydligt, har detta föranlett förändringar i vikt-
16569: förinnan på ställen som är utsatta för tjälskador   förhållandena mellan nämnda underhållsuppgif-
16570: och på ställen med dålig bärkraft, samt             ter.
16571:    3) förnyande av sliten permanentbeläggning.         Man har för avsikt att innevarande år an-
16572:    Det effektiverade underhållet grundar sig på     vända medel som inbesparats på vissa vägbygg-
16573: trafikekonomiska kalkyler, i vilka beaktas å ena    nadsplatser ( ca 2 000 000 mk) för finansiering
16574: sidan väghållarens kostnader för beläggningen       av särskilt viktiga objekt för effektiverat under-
16575: och å andra sidan den nytta i penningar som         hållsarbete. Dessutom utnyttjas alla möjligheter
16576: både väghållare och nyttjare av vägen har av        att erhålla sysselsättningsmedel och att använda
16577: den bättre vägytan. Kostnaderna för effektiverat    dem för arbeten som hör tili det effektiverade
16578: underhåll har under de senaste åren växlat från     underhållet.
16579: 20 000 tili 70 000 mk/km. Enligt vägmyndig-            I riksdagens svar på regeringens proposition
16580: hetemas uppfattning borde vägar, på vilka som-      angående statsförslaget för år 1971 fästes upp-
16581: marens medeldygnstrafik ( SMDT) är 500-             märksamhet bl. a. vid att underhållsnivån ifråga
16582: 1500 personbilenheter ( pe) , i allmänhet beläg-    om de allmänna vägama borde bibehållas tili-
16583: gas med olje- eller bitumengrus. Enligt invente-    räckligt hög och att underskottet i underhålls-
16584:                                                                                                   5
16585: 
16586: arbetena inte skulle få leda tili, att vägarnas    derhållet. Genom denna verksamhet kan gamla
16587: grundskick försämras. Riksdagen ansåg dess-        vägars trafikduglighet höjas med relativt låga
16588: utom att det effektiverade underhållet borde       kostnader och kostnaderna för det egentliga un-
16589: utökas. Dessa mål kan dock icke nås utan en        derhållet minskas. Vägmyndighetema och trafik-
16590: avsevärd ökning av underhållsanslagen i syn-       ministeriet kommer att göra sitt yttersta för att
16591: nerhet för finansiering av det effektiverade un-   det effektiverade underhållet kunde ökas.
16592:      Helsingfors den 22 mars 1971.
16593: 
16594:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
16595: Kirj. ksm. n:o 56.
16596: 
16597: 
16598: 
16599: 
16600:                                   Tähkämaa ym.: Maatalousväestön ansiotasosta.
16601: 
16602: 
16603:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11e.
16604: 
16605:    Maanviljelijäväki on huolestuneena todennut       ole saavutettu edes UKK-sopimuksen edellyttä-
16606: ansiotasonsa jälkeenjääneisyyden muiden am-          mää tavoitehinnan minimitasoakaan. Tilastot
16607: mattiryhmien tasoon verrattuna.                      osoittavat, että maidon kohdalla jälkeenjäänei-
16608:    Vaikka taloudellinen kehitys maassamme on         syys oli kausitavoitehintatasosta tammikuussa
16609: ollut myönteinen, joka ilmenee kansantulon           0,46 p. Sianlihan keskitilityshinnat olivat 11 p
16610: nousuna (v. 1970 11.2% ), niin maatalouden           alle tavoitehinnan minimitason ja vastaava luku
16611: tulo laski vuonna 1970 4% ja vuonna 1969             kananmunien kohdalla oli - 4 p. Lisäksi on
16612: lisäys oli vain 2 %. Kun maatalousväestön            todettava, että eräät tuotannonalat kuten ka-
16613: määrä ei ole sanottavastikaan vähentynyt, niin       nanmunien ja vehnän tuotanto jäivät kokeaaan
16614: tulot viljelijäperhettä kohti ovat laskeneet tai     vaille korotuksia UKK-sopimuksen sovellutuk-
16615: pysyneet samassa tasossa. Kun kustannukset           sessa maataloudelle. Hallituksen ratkaistavissa
16616: kuitenkin samanaikaisesti ovat lisääntyneet niin     ovat ne toimenpiteet, joilla UKK-sopimuksen
16617: on ansiotason lasku ollut väistämätön tosiasia.      edellyttämät tavoitehinnat voidaan saavuttaa.
16618:    Ansiotason myönteistä kehitystä yhteiskun-           Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
16619: nan muilla aloilla kuvaa selvästi se, että palkan-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
16620: saajien reaaliansiotason nousu oli vuonna 1969       teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16621: 6% ja vuonna 1970 arvion mukaan noin 6 %.            tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16622: Palkansaajien yleinen ansiotasoindeksin nousu
16623: oli viime vuonna noin 7.9 %.                                   Onko Hallitus ·tietoinen maatalous-
16624:    Maatalousväestön ansiotason jälkeenjäänei-               väestön ansiotason jälkeenjääneisyydestä
16625: syy,s on pahentunut vielä kuluvan vuoden en-                yhteiskunnassa keskimäärin tapahtunee-
16626: simmäisen kuukauden aikana. UKK-sopimusta                   seen ansiotason nousuun verrattuna, ja
16627: ei ole noudatettu, vaikka sen eräs ehto oli,                jos on,
16628: että sopimus kaikilta osin toteutetaan. Useissa                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16629: alakohtaisissa työehtosopimuksissa on tuntu-                ryhtyä, että UKK-sopimuksen edellyttä-
16630: vasti ylitetty UKK-sopimuksen edellyttämä taso.             mät tavoitehinnat maataloustuotteille
16631: UKK-sopimus edellytti palkka-ansiotasossa kes-              viipymättä saavutetaan sekä UKK-sopi-
16632: kimäärin noin 6.3 %:n nousua tämän vuoden                   muksen ylittämisestä aiheutunut ansio-
16633: kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, kui-                tason nousu muille ryhmille myös vas-
16634: tenkin tammikuun nousu oli 9.4 %.                           taavasti korvataan maanviljelijäväestöl-
16635:    Useimpien maataloustuotteiden kohdalla ei                le?
16636:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1971.
16637: 
16638:          Taisto Tähkämaa.               Jouko Siikaniemi.             Tahvo Rönkkö.
16639:          Esko Härkönen.                 Pentti Poutanen.              Heimo Linna.
16640:          Pekka Vilmi.                   Orvokki Kangas.               Reino Kangas.
16641:          Matti Ruokola.                 Sylvi Saimo.                  Katri Kaarlonen.
16642:          Lea Sutinen.                   Erkki Haukipuro.              Matti Maijala.
16643:          Yrjö Sinkkonen.                Ahti Pekkala.                 Saimi Ääri.
16644:          Eino Lottanen.                                               Paavo Niinikoski.
16645: 
16646: 
16647: 416/71
16648: 2
16649: 
16650: 
16651: 
16652: 
16653:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16654: 
16655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      edellämainitut tekijät hintojen korotukseksi tuli
16656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       3.2 %.
16657: olette 4 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn kir-        Seuratessaan maataloustuotteiden tavoitehin-
16658: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tojen kehitystä on maatalouden hintatoimikunta
16659: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        todennut, että kalenterivuoden 1970 osalta on
16660: taja Taisto Tähkämaan ym. kirjallisesta kysy-       tavoitehintatuotteiden keskimääräinen hintataso
16661: myksestä n:o 56:                                    jäänyt 0.3 % tavoitehintatason alapuolelle.
16662:                                                        UKK-sopimuksen toteuttamista varten annet-
16663:           "Onko Hallitus tietoinen maatalous-       tiin laki eräistä poikkeuksista maataloustulon va-
16664:        väestön ansiotason jälkeenjääneisyydestä     kaannuttamisesta annettuun lakiin. Tämän lain
16665:        yhteiskunnassa keskimäärin .tapahtunee-      mukaisesti maatalouden hintatasoa korotettiin
16666:        seen ansiotason nousuun verrattuna, ja       1. 1. 1971 alkaen 3.5 %. Tavoitehintatuotteiden
16667:        jos on,                                      keskimääräinen hint111taso on 1. 9. 1970 ja 28. 2.
16668:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      1971 välisenä aikana jäänyt 1.02 % tavoite-
16669:        ryhtyä, että UKK-sopimuksen edellyttä-       hintatason alapuolelle. Tammi-helmikuun vas-
16670:        mät tavoitehinnat maataloustuotteille        taava prosentti on ollut -1.3 %, helmikuussa
16671:        viipymättä saavutetaan sekä UKK-sopi-        1971 poikkeama oli enää -0.88 %, joten ke-
16672:        muksen ylittämisestä aiheutunut ansio-       hitys näyttää olevan kulkemassa edulliseen
16673:        tason nousu muille ryhmille myös vas-        suuntaan. Erityisesti on merkille pantavaa, että
16674:        taavasti korvataan maanviljelijäväestöl-     maidon osalta, jossa muutama kuukausi sitten
16675:        le?"                                         jälkeenjääneisyys oli runsaasti yli pennin, poik-
16676:                                                     keama oli 1. 9. 1970 ja 28. 2. 1971 välisenä
16677:     Vastauksena edellämainittuun kysymykseen        aikana enää -0.39 penniä. Naudanlihan hinta-
16678: esitän kunnioittavasti seuraavaa:                   taso on ollut koko viime vuoden vakaa ja ke-
16679:     Maataloustuotteiden hintaratkaisu hinnoitte-    hitys näyttää jatkuvan samanlaisena. Sen sijaan
16680: luvuotta 1970/1971 varten suoritettiin maata-       runsaasta sianlihan tuotannosta on johtunut,
16681: loustulon vakauttamisesta vuonna 1969 anne-         että sianlihan hintataso on jäänyt viime kuu-
16682: ,tun lain nojalla. Hintojen korotukset perustui-    kausina tavoitehinta -5 % alapuolelle. Vai-
16683: vat toisaalta maatalouden hintatoimikunnan laa-     kein tilanne tuntuu olevan kananmunien osalta,
16684: timiin laskelmiin maatalouden tuotantopanosten      jossa tuotanto jatkuu erittäin voimakkaana ja
16685: hintojen kehityksestä ja toisaalta siihen, että     ylijäämien markkinointi tuntuu vaikeutuvan.
16686:  maataloustuloa olisi pyrittävä kehittämään maa-       Kun tuotteiden hintataso naudanlihaa lu-
16687: talouden tuottavuus huomioonottaen samalla ta-      kuunottamatta on tavoitehintatason alapuolella
16688: valla kuin muidenkin vastaavien väestöryhmien       tulee hallitus välittömästi tehostamaan toimen-
16689:  tulotaso kehittyy. Huomioonottaen molemmat         piteitä tavoitehintatason saavuttamiseksi.
16690:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1971.
16691: 
16692:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
16693:                                                                                                     3
16694: 
16695: 
16696: 
16697: 
16698:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16699: 
16700:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Då lantbrukets priskommission följt med ut-
16701: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          vecklingen av riktpriserna för lantbruksproduk-
16702: velse av den 4 mars 1971 tili vederhörande         ter har den konstaterat, att riktprisprodukter-
16703: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl-     nas genomsnittliga prisnivå kalenderåret 1970
16704: jande av riksdagsman Taisto Tähkämaa m. fl.        har varit 0.3 % lägre än riktprisnivån.
16705: ställda skriftliga spörsmål nr 56:                    För att UKK-avtalet skulle kunna genom-
16706:                                                    föras, gavs en lag om vissa undantag i lagen
16707:            "Är Regeringen medveten om att          om stabilisering av lantbruksinkomsten. I en-
16708:        lantbruksbefolkningens förtjänstnivå slä-   lighet med denna lag höjdes lantbrukets pris-
16709:        par efter förtjänstnivån i samhället i      nivå, räknat från 1. 1. 1971, med 3.5 %. Rikt-
16710:        genomsnitt, och om så är fallet,            prisprodukternas genomsnittliga prisnivå har
16711:           vilka åtgärder har Regeringen för av-    under tiden mellan 1. 9. 1970 och 28. 2. 1971
16712:        sikt att vidtaga för att de i UKK-avtalet   varit 1.02 o/o lägre än riktprisnivån. För ja-
16713:        förutsatta riktpriserna på lantbrukspro-    nuari-februari var motsvarande procenttal
16714:        dukter ofördröjligen skall uppnås samt      -1.3 o/o, medan avvikelsen i februari 1971
16715:        för att den förtjänstnivåstegring som       icke var större än -0.88 %, varför utvecklin-
16716:        tili följd av överskridning av UKK-av-      gen ser ut att ha en gynnsam riktning. Särskilt
16717:        talet har kommit övriga grupper tili        bör man lägga märke tili, att avvikelsen i fråga
16718:        godo i motsvarande mån skall bli ersatt     om mjölk, för viiken priset ännu för några
16719:        lantbruksbefolkningen?"                     månader sedan låg över en penni efter, under
16720:                                                    tiden mellan 1. 9. 1970 och 28. 2. 1971 var
16721:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       endast -0.39 penni. Prisnivån för nötkött var
16722: anföra följande:                                   stabil under hela senaste år, och utvecklingen
16723:    Avgörandet om priserna på lantbruksproduk-      ser ut att gå i samma riktning. Däremot har
16724: ter för prissättningsåret 1970/1971 fattades       den rikliga produktionen av svinkött haft tili
16725: med stöd av 1969 års lag om stabilisering av       följd, att prisnivån i fråga om svinkött under
16726: lantbruksinkomsten. Prisförhöjningarna base-       de senaste månaderna har varit 5 % lägre än
16727: rade sig å ena sidan på de av lantbrukets pris-    riktpriset. Svårast förefaller situationen att vara
16728: kommission utarbetade heräkningarna angående       i fråga om hönsägg, enär produktionen fort-
16729: utvecklingen av priserna för lantbrukets pro-      sättningsvis är synnerligen kraftig, och mark-
16730: duktionsinput och å andra sidan på att man
16731: borde försöka utveckla lantbruksinkomsten med
16732:                                                      .
16733:                                                    nadsföringen av överskottet ser ut att bli
16734:                                                    svarare.
16735: beaktande samtidigt av Iantbrukets produktivi-        Då prisnivån för produkterna med undantag
16736: tet på samma sätt som andra motsvarande be-        av nötköttet är lägre än riktprisnivån, kommer
16737: fo1kningsgruppers inkomstnivå utvecklas. Med       regeringen omedelbart att effektivera sina åt-
16738: beaktande av de båda nämnda faktorerna blev        gärder för att riktprisnivån skall nås.
16739: förhöjningen av priserna 3.2 %.
16740:      Helsingfors den 5 april 1971.
16741: 
16742:                                               Jord- och skogsruksminister Nestori Kaasalainen.
16743:                        j
16744:                       j
16745:                      j
16746:                     j
16747:                    j
16748:                   j
16749:                  j
16750:                 j
16751:                j
16752:               j
16753:              j
16754:             j
16755:            j
16756:           j
16757:          j
16758:         j
16759:        j
16760:       j
16761:      j
16762:     j
16763:    j
16764:   j
16765:  j
16766: j
16767: Kirj. ksm. n:o 57.
16768: 
16769: 
16770: 
16771: 
16772:                                  I. Suominen ym.: Yksityisen yrittäjän toimintavapauden turvaa-
16773:                                      misesta kaupan alalla.
16774: 
16775: 
16776:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
16777: 
16778:    Viimevuosien aikana Suomessa kaupan alalla      sen näkyvillä oloon vedoten, asiakassuhteen
16779: tapahtunut erittäin voimakas kehitys on myön-      jatkamisesta. Nykyisen tapaisen kytkykaup-
16780: teisyydestään huolimatta aiheuttanut perin-        paan viittaavan kehityksen saadessa puutteel-
16781: teellistä kilpailun vapautta loukkaavia piir-      lisen lainsäädäntömme turvin jatkua häiriöt-
16782: teitä. Eräät elinkeinonharjoittajat ovat saatta-   tömänä, aiheuttaa se lisääntyessään itsenäisen
16783: neet vaatia seuraavalta myyntipartaalta tava-      omavastuisen yrittäjän toimintavapauden jyrk-
16784: rantoimitusten ehtona määrätyn tyyppisen           kää rajoittamista, sekä kuluttajille, tavarantoi-
16785: myymälän ja erikoisen myyjän hyväksymän            mittajien yksipuolisista kauppaehdoista joh-
16786: koulutuksen saaneen henkilökunnan hankki-          tuen, :tavaravaliikoiman supistumista ja killpai-
16787: mista. Samoin ovat eräät, etenkin elintarvike-     Iun heikentyessä kohoavan hintatason.
16788: alan ryhmätoimintaa harjoittavat tavarantoi-          Kaikkeen edellä esittämäämme ja valtiopäi-
16789: mittajat alkaneet yhä enenevässä määrin vaatia     väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
16790: asiakassuhteen ehtona määrätyn ryhmätunnuk-        esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16791: sen ripustamista myymälän ulkopuolelle. Vä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16792: hittäiskauppias, joka on oman ja asiakkait-
16793: tensa edun vuoksi pyrkinyt tietoisesti välttä-               Onko Hallitus tietoinen eräiden
16794: mään mihinkään ryhmittymään liittymistä, on               elinkeinonharjoittajien       seuraavalta
16795: joutunut suoranaisen painostuksen kohteeksi.              myyntipartaalta vaatimista kilpailun
16796: Häneltä on täysin maksukykyisenä ja taloudel-             vapautta loukkaavista myyntiehdoista,
16797: lisesti kannattavanakio asiakkaana evätty tun-               ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
16798: nuksettomuuteen vedoten eräiden tavaroiden                koo ryhtyä yksityisten elinkeinonhar-
16799: ja tavararyhmien osto-oikeus. Mikäli liikkeen-            joittajien ostopaikan vapaan valinnan
16800: harjoittaja taas on taipunut taloudellisten pa-           turvaamiseksi ja kuluttajillekin tavara-
16801: kotteiden edessä ja liittynyt johonkin yhteis-            valikoiman rajoittamisesta aiheutuvan
16802: työryhmään, ovat muut hänen tavarantoimitta-              haitan poistamiseksi?
16803: jaosa kieltäytyneet, kilpailevan ryhmätunnuk-
16804:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1971.
16805: 
16806:               Ilkka Suominen.                                  E. J. Koppanen.
16807:               Juha Vikatmaa.                                   Olavi Nikkilä.
16808:                                        Anna-Liisa Linkola.
16809: 
16810: 
16811: 
16812: 
16813: 415/71
16814: 2
16815: 
16816: 
16817: 
16818: 
16819:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16820: 
16821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          rajoittaa toimintamahdollisuuksia elinkeinoelä-
16822: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       män piirissä tai vaikeuttaa elinkeinon harjoit-
16823: hemies, olette 5 päivänä maaliskuuta 1971           tamista. Jos jokin näistä edellytyksistä on ole-
16824: päivätyn kirjeenne n:o 261 ohella toimittanut       massa, kilpailuviranomaisten asiana on tehdä
16825: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäl-       elinkeinovapausneuvostolle esitys neuvotteluun
16826: jennöksen kansanedustaja 1. Suomisen ym.            ryhtymisestä kilpailunrajoituksen vahingollis-
16827: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      ten vaikutusten poistamiseksi. Elinkeinova-
16828: 57:                                                 pausviraston lausunnon mukaan ei puheena-
16829:            "Onko Hallitus tietoinen eräiden         olevanlainen yhteistyö yksityisen elinkeinotoi-
16830:         elinkeinonharjoittajien      seuraavalta    minnan rajoituksina ole johtanut elinkeinon-
16831:         myyntipartaalta vaatimista kilpailun        harjoittajien ilmoituksiin kilpailuviranomaisille
16832:         vapautta loukkaavista myyntiehdoista,       siitä, että heitä olisi toisten toimesta syrjitty
16833:            ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-    elinkeinotoiminnassa.
16834:         koo ryhtyä yksityisten elinkeinonhar-          Ryhmittymiin liittyminen, niistä eroaminen
16835:         joittajien ostopaikan vapaan valinnan       tai niiden ulkopuolelle jääminen on vähittäis-
16836:         turvaamiseksi ja kuluttajillekin tavara-    kaupassa vapaaehtoista. Kaupan eri aloja edus-
16837:         valikoiman rajoittamisesta aiheutuvan       tavat järjestöt sen enempää vähittäis- kuin tuk-
16838:         haitan poistamiseksi?"                      kukaupankaan taholta eivät ole pyytäneet vi-
16839:                                                     ranomaisilta toimenpiteitä puheena olevan yh-
16840:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         teistoiminnan kehityksen johdosta.
16841: taen seuraavaa:                                        Koska kotimaankauppamme rakenteessa ta-
16842:    Kilpailunrajoituksella katsotaan taloudelli-     pahtuu voimakasta ja nopeaa kehitystä, suori-
16843: sen kilpailun edistämisestä 3 päivänä tammi-        tetaan tällä hetkellä eri selvityksiä, joissa ke-
16844: kuuta 1964 annetun lain ( kilpailunedistämis-       hityksen suuntaviivat ja mahdolliset vaikutuk-
16845: lain) 11 § mukaan olevan vahingollisia vai-         set nimenomaan nopeasti kehittyvillä aloilla
16846: kutuksia vain, milloin se yleiseltä kannalta        pyritään mahdollisimman pitkälle selvittämään.
16847: merkittävällä tavalla aiheuttaa tai ilmeisesti      Selvitysten pohjalla tullaan harkitsemaan vi-
16848: saattaa aiheuttaa kohtuuttomia hintoja tai toi-     ranomaisten taholta tarvittavia toimenpiteitä.
16849: mitusehtoja, taikka ilman hyväksyttävää syytä
16850:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1971.
16851: 
16852:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
16853:                                                                                                 3
16854: 
16855: 
16856: 
16857: 
16858:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
16859: 
16860:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      svårar näringsutövning. Föreligger någon av
16861: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         dessa förutsättningar, åligger det konkurrens-
16862: velse nr 261 av den 5 mars 1971 till veder-       myndigheterna att göra framställning till nä-
16863: börande medlem av statsrådet översänt av-         ringsfrihetsrådet om förhandlingar i syfte att
16864: skrift av följande av riksdagsman I. Suomi-       avhjälpa de skadliga verkningarna av kon-
16865: nen m. fl. ställda skriftliga spösmål nr 57:      kurrensbegränsningen. Enligt näringsfrihets-
16866:                                                   verkets yttrande har samarbete av det ifråga-
16867:           "Är Regeringen medveten om de           varande slaget i form av begränsningar av den
16868:        försäljningsvillkor, ägnade att kränka     privata näringsverksamheten icke lett till an-
16869:        konkurrensfriheten, som vissa närings-     mälningar från näringsidkarna till konkurrens-
16870:        idkare kräver av följande försäljnings-    myndigheterna om att de på åtgärd av andra
16871:        instans,                                   skulle ha blivit diskriminerade i sin närings-
16872:           och vilka åtgärder har Regeringen       verksamhet.
16873:        för avsikt att vidtaga i syfte att för        Att ansluta sig till grupperingar, utträda ur
16874:        näringsidkare trygga fritt val av in-      sådana eller att stanna utanför dem är inom
16875:        köpsställe och för aH eiiminera den        minuthandeln frivilligt. De organisationer som
16876:        olägenhet som begränsning av varuur-       företräder handelns oHka områden har .vare
16877:        valet medför även för konsumenten?"        sig från minuthandels- eller från partihan-
16878:                                                   delshåll anhållit om myndigheternas åtgärder
16879:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      med anledning av ifrågavarande utveckling.
16880: anföra följande:                                  , Då vår inrikeshandels struktur håller på att
16881:    Konkurrensbegränsning anses enligt 11 §        undergå en stark och snabb utveckling, verk-
16882: lagen den 3 januari 1964 om främjande av          ställes för närvarande olika utredningar, med
16883: ekonomisk konkurrens ha skadlig verkan en-        vilkas hjälp man försöker så långt det är möj-
16884: dast då den på ett ur allmän synpunkt an-         ligt klarlägga riktlinjerna för utvecklingen och
16885: märkningsvärt sätt medför eller uppenbarligen     dess .\nerkningar nänmast inOiffi de områden som
16886: kan medföra oskäliga pris eller leveransvillkor   utvecklas snabht. På basen av dessa utred-
16887: eller utan godtagbart skäl begränsar verksam-     ningar kommer man att pröva vilka åtgärder
16888: hetsmöjligheterna inom näringslivet eller för-    från myndigheternas sida som är nödiga.
16889:      Helsingfors den 5 april 1971.
16890: 
16891:                                                   Handels- och industriminister Arne Berner.
16892:                         1
16893: 
16894: 
16895: 
16896: 
16897:                     1
16898:                     1
16899: 
16900: 
16901:                 1
16902:                 1
16903: 
16904: 
16905: 
16906: 
16907:             1
16908:             1
16909: 
16910: 
16911:         1
16912:         1
16913: 
16914: 
16915: 
16916: 
16917:     1
16918:     1
16919: 
16920: 
16921: 1
16922: 1
16923: Kirj. ksm. n:o 58.
16924: 
16925: 
16926: 
16927: 
16928:                                   Mäkelä ym.: Tapaturma- ja liikennevakuutuslakeihin perustuvien
16929:                                      kalliinajaniisien korottamisesta.
16930: 
16931: 
16932:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16933: 
16934:    Kalliinajaniisien maksamisesta tapaturmakor-      vomus tapaturmavakuutuslaissa säädettyjen
16935: vauksiin 9. 3. 1962 ja liikennevahingonkor-          markkamäärien pysyttämisestä aikaa vastaavina.
16936: vauksiin 17. 4. 1964 annettujen lakien mukaan        Nämä kun ovat tahtoneet jäädä yleisestä kehi-
16937: valtioneuvostolla on valta palkkatason nousun        tyksestä jälkeen. Sama pitää paikkansa myös
16938: perusteella määrätä maksettavaksi kalliinajan-       korvausten kalliinajaniisien korottamiseen näh-
16939: lisää sanottuihin korvauksiin. Lakien antami-        den, sillä molempiin tehdyt muutokset ovat
16940: sen jälkeen on annettuja valtuuksia kuitenkin        tapahtuneet samanaikaisesti. Korvausta saavat
16941: jatkuvasti käytetty kovin säästeliäästi. Kalliin-    vammaiset ovat huolestuneita siitä, ettei hei-
16942: ajanlisiä on korotettu ainoastaan kahden vuo-        dän useinkin hyvin vaatimattomia korvauksiaan
16943: den väliajoin, vaikka palkkatasossa on tapahtu-      pysytetä ajan tasolla.
16944: nut nousua vuosittain ja jopa useampiakin ker-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16945: toja saman kalenterivuoden aikana. Viimeksi on       päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esi-
16946: kalliinajaniisien korottamista koskevat valtio-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16947: neuvoston päätökset annettu 19. 2. 1970 ja           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16948: kaJ1i.inajaniisien korotus on toteutettu näillä
16949: 1. 1. 1970 lukien. Eduskunta on hyväksynyt                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että eri
16950: sotilasvammakorvauksiin suoritettavaksi tämän                tapaturma- ja liikennevakuutuslakien
16951: vuoden aikana noi.n 15 % :n korotuksen. Työ-                 nojalla henkilövahinkoon perustuvaa
16952: eläkelakeihin perustuvia eläkkeitä on korotettu              korvausta saavien korvausten kalliin-
16953: vuoden vaihteessa lähes 10 % :lla. Palkkauk-                 ajaniisien korotus ei ole seurannut palk-
16954: sessa on myös tapahtunut 1. 1. 1970 jälkeen                  kauksessa tapahtuvaa kehitystä ja että
16955: niin huomattavia muutoksia, että ne edellyt-                 viimeinen korotus on tapahtunut 1. 1.
16956: täisivät kiireisiä toimenpiteitä kalliinajaniisien           1970, ja jos on,
16957: korottamiseksi.                                                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16958:    Eduskunta hyväksyi viime vuoden loppupuo-                 ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
16959: lella ponnen, jossa esitettiin hallitukselle toi-
16960:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1971.
16961: 
16962:          Uljas Mäkelä.                  Paavo Tiilikainen.             A-V. Perheentupa.
16963:          Sinikka Luja.                  Margit Eskman.                 Väinö Vilponiemi.
16964:          Edit Terästö.                  Lyyli Aalto.                   Aulis Juvela.
16965: 
16966: 
16967: 
16968: 
16969: 417/71
16970: 2
16971: 
16972: 
16973: 
16974: 
16975:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16976: 
16977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tussa valtioneuvoston päätöksessä oli korotusta
16978: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrättäessä otettu huomioon myös palkkata-
16979: olette 9 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn           sossa vuoden 1970 alussa tapahtunut nousu.
16980: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Kysymyksen perusteluissa mainitun viime vuo-
16981: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        den lopulla Eduskunnan hyväksymän ponnen
16982: edustaja Uljas Mäkelän ym. näin kuuluvasta           mukaan tulisi hallituksen ryhtyä kiireellisesti
16983: kirjallisesta kysymyksestä n:o 58:                   toimenpiteisiin tapaturmavakuutuslaissa säädet-
16984:                                                      tyjen markkamäärien korottamiseksi heti sen
16985:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että eri   jälkeen, kun palkkatasossa on todettu olennai-
16986:        tapaturma- ja liikennevakuutuslakien          sen nousun tapahtuneen. Hallitus tulee seuraa-
16987:        nojalla henkilövahinkoon perustuvaa           maan palkkatasossa tapahtuvaa kehitystä ja
16988:        korvausta saavien korvausten kalliin-         ottamaan asian esille viimeistään ensi syksynä.
16989:        ajaniisien korotus ei ole seurannut palk-     Liikennevakuutuslain nojalla henkilövahinkoon
16990:        kauksessa tapahtuvaa kehitystä ja että        perustuvat korvaukset tullaan korottamaan sa-
16991:        viimeinen korotus on tapahtunut 1. 1.         manaikaisesti kuin tapaturmakorvauksetkin.
16992:        1970, ja jos on,                              Vielä voidaan todeta, että kuluvan vuoden
16993:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alusta työeläkkeisiin tullut korotus perustuu
16994:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?"              palkkatasossa tapahtuneeseen nousuun vuoden
16995:                                                      1969 syyskuusta vuoden 1970 syyskuuhun.
16996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin ensi
16997: vasti seuraavaa:                                     lokakuun alussa tuleva korotus taas on luon-
16998:   Kalliinajaniisien maksamisesta tapaturmakor-       teeltaan tasokorotus.
16999: vauksiin 19 päivänä helmikuuta 1970 anne-
17000:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1971.
17001: 
17002:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
17003:                                                                                                         3
17004: 
17005: 
17006: 
17007: 
17008:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17009: 
17010:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             hade vid bestämmandet av förhöjningen beak-
17011: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-              tats även den stegring i lönenivån, som inträf-
17012: velse av den 9 mars 1971 tili vederbörande               fade i början av år 1970. Enligt en i spörs-
17013: medlem av statsrådet översänt en avskrift av             målets motivering nämnd, av Riksdagen i slu-
17014: ett av riksdagsman Uljas Mäkelä m. fl. under-            tet av senaste år godkänd kläm bör regeringen
17015: tecknat skriftligt spörsmål nr 58 av följande            i brådskande ordning skrida tili åtgärder för
17016: lydelse:                                                 höjning av de i lagen om olycksfallsförsäkring
17017:             "Är Regeringen medveten om att för-          stadgade markbeloppen så snart i lönenivån
17018:          höjningen av dyl.'ltidstiliäggen tili ersätt-   konstaterats en väsentlig förändring. Rege-
17019:          ningarna åt dem som med stöd ov olika           ringen kommer att följa med utvecklingen i
17020:          olycksfalls- och trafikförsäkringslagar         lönenivån och tar upp frågan senast nästa höst.
17021:          erhåller ersättning tili följd av person-       De med stöd av trafikförsäkringslagen på grund
17022:          skada ej har följt utvecklingen i löne-         av personskada utgående ersättningarna kom-
17023:          nivån och att den senaste förhöjningen          mer att höjas samtidigt som skadestånden för
17024:          skett 1. 1. 1970, och som så är fallet,         olycksfall. Ytterligare kan konstateras, att för-
17025:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        höjningen av arbetspensionerna vid ingången
17026:          för avhjälpande av detta missförhål-            av detta år grundar sig på den stegring i löne-
17027:          lande?"                                         nivån som inträffat från september 1969 tili
17028:                                                          september 1970. Den förhöjning av ersätt-
17029:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             ningarna enligt lagen om skada, ådragen i mili-
17030: samt anföra följande:                                    tärtjänst, som träder i kraft vid ingången av
17031:   1 statsrådets beslut den 19 februari 1970              inkommande oktober åter är tili sin natur en
17032: om dyrtidstiliägg tili skadestånd för olycksfall         nivåförhöjning.
17033:       Helsingfors den 7 april 1971.
17034: 
17035:                                                                      Minister Katri-Helena Eskelinen.
17036: Kirj. ksm. n:o .59.
17037: 
17038: 
17039: 
17040: 
17041:                                    Pekkarinen ym.: Kotimaisten vaahtosammutuslaitteiden hankki-
17042:                                        misesta metsähallituksen käyttöön.
17043: 
17044: 
17045:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17046: 
17047:    Maassamme ei ole suoritettu mitään suurem-          hän Metsähallitukselle sopivaksi katsomansa
17048: pia keksintöjä. Ny,t on kuhenkin vaahtoalalla          konetyypin, joka oli 1 050 m3/min. Koska
17049: suomalaisen nuoren keksijän, Bernt-Johan               muut u1kolaiset koneen rakentajat eivät voineet
17050: Färling'n taholta tapahtunut huomattavia kek-          tarjota näin suurta tuotantoa omaavaa konetta,
17051: sintöjä ja sovellutuksia, jotka ovat saaneet huo-      alensi metsähallitus tarjouspyyntöään heiltä
17052: miota osakseen jopa Hong Kongissa, Intiassa,           400 m3/min. tuottavaan koneeseen.
17053: Etelä-Afrikassa, Antilleilla, Natoa ja USA:ta             Färling'n harkittua asiaa, tuli hän siihen tu-
17054: myöten. Eräät suurvallat ovat lähettänet kor-          lokseen, että näin pieni kone ei ole käyttökel-
17055: keita henkilöitä tutustumaan hänen kehittä-            poinen metsäpalossa. Hän ilmoitti kuitenkin,
17056: miinsä ja valmistamiinsa vaahtolaitteisiin sekä        että jos metsähallitus päättää tilata pienemmän
17057: vaahdotusaineisiin. Eräät suurvallat ovat osta-        koneen, on hän valmis alentamaan hintaansa
17058: neet hänen laitteitaan, reseptejään ja piirus-         vastaavasti ja rakentamaan pienemmän koneen.
17059: .tuksiaan.                                             Uutta tarjouspyyntöä ei metsähallituksesta kui-
17060:    Ennen suurta Kalajoen metsäpaloa suunnit-           tenkaan tullut. Färling'n hinta on ollut ver-
17061: teli Färling vaahdon käyttämistä metsäpaloissa.        rattuna toisiin koneisiin noin 40 % huokeampi
17062: Tällöin aj·etaan maastoautolla tai traktorilla,        ja laatu vähintään yhtä hyvä. Samalla Färling
17063: jossa on vaahtolaite. Vaahtolaite levittää maas-      ilmoitti, että konetta ei tarvitse maksaa ennen
17064: toon noin 12-15 metriä leveän ja 7-10 m                kuin metsähallitus on koeajanut ja hyväksynyt
17065: korkean vaahtomuurin, jota 'tulen on vaikea            sen. Färling suoritti myös pääjohtaja Pihan
17066: ylittää tai alittaa, koska vaahto tunkeutuu maan      läsnäollessa maastoajon metsässä, jolloin käy-
17067: sisään.                                                tettiin maastoautoa. Vaahtolaitteen kapasi-
17068:    Tästä menetelmästä haettiin patentti, joka          teetti oli noin 400 m3/ min. Tällöin ilmoitti
17069: on vielä käsittelyn alaisena. Samassa yhteydessä      pääjohtaja, keskustellessaan Färling'n kanssa
17070: kävi Bernt-Johan Färling metsähallituksessa           asiasta, että vaahdon tuotanto saisi olla suu-
17071: pääjohtaja Pihan ja ylijohtaja Arnkilin luona         rempi.
17072: esittämässä ·tätä uutta tapaa rajoittaa metsä-            Asian ruvettua pitkistymään, kääntyi Färling
17073: paloja. Kumpikaan herroista ei ollut kuullut          ministeri Kaasalaisen puoleen, joka kuultuaan
17074: eikä tullut ajatelleksikaan tällaista tapaa ,tais-    asiasta otti yhteyden pääjohtaja Pihaan, jopa
17075: tella metsäpaloja vastaan. Pääjohtaja Piha eh-        kolme eri kertaa ja jäi tällöin sellaiseen käsityk-
17076: dotti, että suoritettaisiin metsähallituksen kus-     seen, että metsähallitus tulisi tilaamaan hal-
17077: tannuksella Evon metsäkoulussa heidän kulo-           vemman ja suurempi kapasiteettisen koneen,
17078: tusalueellaan koe, joka näyttäisi vaahdon käyt-       siis Färling'n koneen.
17079: tökelpoisuuden metsäpaloissa.                             Suureksi hämmästyksekseen Färling sai kuul-
17080:    Tämän kokeen jälkeen tehtiin metsähallituk-        la, että vuoden vaihteessa metsähallitus oli ti-
17081: sessa periaatepäätös, että tällainen vaahdotus-       lannut amerikkalaisen koneen, jota valmistetaan
17082: laite hankitaan. Suureksi yllätykseksi ryhtyi         lisenssillä Suomessa ja jolla ei ole minkäänlaista
17083: metsähallitus pyytämään tarjouksia kaikenlai-         kokemusta erikoisesti metsäpalojen sammutuk-
17084: sista ulkolaisista vaahdotuslaitteista, jotka eivät   sessa, koska muut eivät ole tulleet ajatelleek-
17085: olleet rakennetut käytettäväksi metsäpaloissa.        sikaan vaahdon käyttämistä metsäpaloissa.
17086:    Färling pystyy rakentamaan laitteita, joiden          Koska maassamme on viime aikoina tuotu
17087: kapasiteetti on 20-2 500 m3/ min. ja tarjosi          erittäin voimakkaasti esille sitä, että pitäisi
17088: 420/71
17089: 2
17090: 
17091: ostaa kotimaassa valmistettuja ja kehitettyjä        kolme everstiä käynyt .tutkimassa konetta, ja
17092: laitteita sekä tuettava kaikin tavoin suomalaisia    ilmoituksensa mukaan oli matka Pentagonista
17093: keksintöjä, haluamme nyt kysyä, miksi metsä-         Helsinkiin suoritettu yksinomaan Färling'n ko-
17094: hallitus on tilannut paljon kalliimman ulkomaa-      neiden tutkimista varten. Koneet saivat silloin
17095: laisen koneen, kun taas muut valtiot ostavat         mitä parhaat kiitokset.
17096: suomalaisia koneita. Eräs tilaus on mm. me-             Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
17097: nossa Färling'iltä Intiaan, Intian valtion, jopa     37 §:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
17098: presidentin allekirjoittama tilaus. Samalla tut-     nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17099: kitaan mahdollista Intian armeijan tarvetta ja       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17100: mahdollista .tilausta suurelle määrälle näitä ko-
17101: neita.                                                         Tietääkö Hallitus, että metsähallitus
17102:    Kuten sanottu, ovat eräät suurvallat lähettä-            vaahtosammu:tuslaitteita hankkiessaan on
17103: neet korkea-arvoisia herrojaan tutkimaan ko.                aiheettomasti suosinut ulkomaalaisia val-
17104: laitteita, ja ovat he kaikki ne hyväksyneet suu-            mistajia kotimaisen kustannuksella, ja
17105: rella kiitoksella. Mutta Suomen valtio pitää                jos tietää,
17106: jääräpäisesti kiinni siitä periaatteesta, että sen             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17107: pitää olla ulkolaista, jotta se heille kelpaisi,            ryhtyä halvempien kotimaisten koneiden
17108: vaikka koko muu maailma tulee Suomeen osta-                 hankkimiseksi metsähallituksen käyt-
17109: maan suomalaisia koneita. Jopa USA:stakin on                töön?
17110:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1971.
17111: 
17112:          Pentti Pekkarinen.             Eino Lottanen.                Esko Pekonen.
17113:          Mikko Kaarna.                  Heimo Linna.                  Taisto Tähkämaa.
17114:          Yrjö Sinkkonen.                Erkki Haukipuro.              Eino Uusitalo.
17115:          Esu Niemelä.                   Veikko Hanhirova.             J. E. Partanen.
17116:          Pekka Vilmi.                   Matti Maijala.                Matti Mattila.
17117:          Aaro Lintilä.                  Jouko Siikaniemi.             Grels Teir.
17118:          Reino Karpola.                 Ahti Pekkala.                 Mauri Seppä.
17119:          Paavo Niinikoski.              Lea Sutinen.                  P. Mäki-Hakola.
17120:          G. Laatio.                     Orvokki Kangas.               Juuso Häikiö.
17121:          Katri Kaarlonen.               Pentti Poutanen.              Olavi Nikkilä.
17122:          Sylvi Saimo.                   Esko Härkönen.                T. I. Vartia.
17123:                                                                                                    3
17124: 
17125: 
17126: 
17127: 
17128:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17129: 
17130:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kun metsähallitus kesällä 1970 ryhtyi tutki-
17131: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maan     kevytvaahdon      käyttömahdollisuuksia
17132: olette kirjeellänne 9 päivältä maaliskuuta 1971      metsäpalojen torjunnassa oli eräillä tahoilla
17133: n:o 292 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        maassamme jo aikaisemmin kiinnitetty huo-
17134: sen Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Pek-        miota tähän asiaan.
17135: karisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-           Esimerkiksi Palontorjuntaliiton järjestämillä
17136: symyksen:                                            paloturjuntapäivillä vuonna 1970 Kuopion palo-
17137:                                                      kunta esitti metsäpalotorjuntanäytöksen levittä-
17138:           Tietääkö Hallitus, että metsähallitus      mällä kevytvaahtovyön torjuntalinjalle.
17139:        vaahtosammutuslaitteita hankkiessaan on          Päriingin kevytvaahtolaitteen esittely metsä-
17140:        aiheettomasti suosinut ulkomaalaisia val-     hallitukselle tapahtui Malmilla metsämaastossa
17141:        mistajia kotimaisen kustannuksella, ja        heinäkuun 1970 alussa. Esitystä varten oli
17142:        jos tietää,                                   maastoauton perävaunulle asennettu sekä Pär-
17143:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lingin vaahtolaite että amerikkalainen National
17144:        ryhtyä halvempien kotimaisten koneiden        GP-70 vaahtokehitin, jonka Pärling oli lainan-
17145:        hankkimiseksi metsähallituksen käyt-          nut Mäntsälän palokunna1ta. Mitään mittauksia
17146:        ,töön?"                                       ei näytöksessä suoritettu.
17147:                                                         Samaa Päriingin vaahtolaitetta kokeiltiin
17148:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         27. 7. 1970 Evon metsäopistolla kulotuksen
17149: taen seuraavaa:                                      yhteydessä. Vaahtola1tteen siirto maastossa ta-
17150:     Kysymyksen perusteluissa lausutaan muun          pahtui kantamalla ja tarvittava vesi saatiin lä-
17151: muassa, että Bernt-Johan Färling on neuvotel-        heisestä lammesta. Laitteen tehoksi arvioitiin
17152: lut keksimänsä, metsäpalon sammutuksessa käy-        nin 50 m3/min., joten laitteen ilmoitettu ni-
17153: tettävän kevysvaahdon valmistuslaitteen myy-         mellisteho, 200 m 3/min., jäi saavuttamatta.
17154: misestä metsähallitukselle. Metsähallitus oli        Koska poikkeama nimellistehosta oli suuri,
17155: kuitenkin tilannut Suomessa lisenssillä valmis-      pyysi metsähallitus Pärlingiltä kokeiden jatka-
17156: tettavan ulkomaalaisen laitteen, jolla ei ole min-   mista muun muassa laitteen tehon sevittämi-
17157: käänlaista kokemusta erikoises,ti metsäpalojen       seksi, mutta lupauksistaan huolimatta ei Pärling
17158: sammutuksessa, koska muut eivät ole tulleet          järjestänyt jatkokokeita.
17159: ajatelleeksikaan vaahdon käyttämistä metsä-             Kommandiittiyhtiö Laatuvaunu, joka myy
17160: paloissa.                                            Kotkan Putkityön valmistamia Jet-X-15 kevyt-
17161:     Rinnan kevytvaahtolaitteiden kehittämisen        vaahtokehittimiä, järjesti metsäpalotorjuntanäy-
17162: kanssa, joka tapahtui 1960-luvulla amerikka-         töksen 16-17.7. 1970 Kalajoen paloalueella.
17163: laisten patenttien pohjalta, 1tutkittiin eri puo-    Kuorma-auton lavalle oli sijoitettu vesisäiliö,
17164: lilla maailmaa myös vaahdon käyttösovellutuk-        pumppu ja kaksi Jet-X-15 vaahtokehitintä, joi-
17165: sia eri tarkoituksiin. Vuonna 1963 esitti ame-       den yhteisteho oli 800 m3/ min. vaahtoa.
17166: rikkalainen Poam-lehti n:o 20 ajatuksen vaah-        Kuorma-auto ajoi metsäautotietä levittäen sen
17167: don käyttämisestä metsäpalojen torjunnassa.          varteen vaahtovyön. Kokeita jatkettiin metsä-
17168: Vuonna 1968 esitettiin Helsingissä paloasian-        hallituksen toimesta 19. 8. 1970 kulotuksen yh-
17169: tuntijoille amerikkalainen filmi, jossa kuorma-      teydessä Koitereen hoitoalueen Piilon työmaal-
17170: auton lavalle sijoitettu kevytvaahtolaite kehitti    la. Kokeessa Teli-Lokkeri-metsätraktorin kuor-
17171: vaahdosta rajoituslinjan pensaikkopaloa vas-         matilaan oli asennettu vesisäiliö, pumppu ja
17172: taan. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, että         Jet-X-15 kevytvaahtokehitin. Kokeen aikana
17173: menetelmä vaahdon käytöstä metsäpalojen tor-         mitattiin muun muassa traktorin kulkunopeus
17174: junnassa on ollut tunnettu jo useita vuosia.         maastossa ja vaahtoteho sekä tehtiin havaintoja
17175: 4
17176: 
17177: vaahtovyön kestoajasta ja tulentorjuntaominai-          2) Kummankin tat)OaJan laitteet, pohto-
17178: suuksista. Tällöin todettiin, että kulkunopeu-       moottoria lukuunottamatta, valmistetaan koti-
17179: den ja vaahtotehon tulee olla oikeassa suhteessa     maassa. Jet-X-15 kevytvaahtolaitteen royalty-
17180: keskenään. Kun traktorin kulkunopeus maas-           maksun suuruudesta metsähallituksella ei ole
17181: tossa oli vain 3 km/ tunti, osoittautui 400          tietoa, mutta yleensä nämä maksut vaihtelevat
17182: m 3/min. vaahtoteho riittäväksi. Mikäli vaahdon      0.5-10% välillä. Kun varsinaisen kevyt-
17183: määrää lisätään, kasvaa vastaavasti veden kulu-      vaahtolaitteen osuus koko hankinnasta on ;,s,
17184: tus, jolloin kevytvaahdon käytön ongelmana on        on royaltymaksu ainoastaan 0.2-3.4% ban-
17185: vesihuolto, kysymys, jonka kanssa metsäpalon         kintahinnasta. Royalty-maksu ei tee näin ollen
17186: sammuttaja on aina kamppaillut.                      hankinnasta ulkolaista.
17187:    Jet-X-15 kevy.tvaahtokehittimen kapasiteetti          3) Metsähallituksen pyrkimyksenä oli löy-
17188: tarkistettiin vielä suorittamalla mittauksia val-    tää ratkaisu, jossa tilattavan yksikön eri kom-
17189: mistajan luona. Mittaukset tehtiin sekä ulkona       ponentit olisivat jo ennestään kokeiltuja ja
17190: että sisätilassa ja tällöin vaahtoteho ylitti 400    yleisesti käytössä. Kun kevytvaahtolaitteet oli-
17191: m3/min.                                              vat tilaajalle tuntemattomia, jouduttiin suorit-
17192:    Koska valtion tavarahankinnoista annettu          ;tamaan hankinnan arvoon nähden suhteellisen
17193: asetus (714/65) ja valtioneuvoston päätös            paljon tutkimuksia ja kokeiluja, kuten edellä on
17194: (715/65) määräävät hankkimaan useampia tar-          kerrottu. Näiden lisäksi neuvotteli metsähallitus
17195: jouksia, pyydettiin tarjoukset kummaltakin ko-       usean paloviranomaisen ja puolus.tuslaitoksen
17196: keilutoimintaan osallistuneelta yrittäjältä. Met-    asiantuntijan kanssa. Kaikkien näiden tutkimus-
17197: sähallitus edellytti, että toimitus käsittää ·toi-   ten, kokeilujen ja neuvottelujen jälkeen metsä-
17198: mintavalmiin kokonaisuuden, jossa samalle alus-      hallitus päätyi Jet-X-15 kevytvaahtokeMtti-
17199: talle on sijoitettu vesisäiliö, vaahtonestesäiliö,   meen, jota on Suomessa yleisesti käytössä, esi-
17200: pumppu moottoreineen varsinainen vaahtokei-          merkiksi puolustuslaitoksella 80 kappaletta
17201: tin sekä tarvittavat venttiilit, väliputket, suo-    asennettuina lentokonehalleihin tai vastaaviin
17202: dattimet ym. varusteet. Kirjallisessa tarjous-       tiloihin. Sensijaan Päriingin metsähallitukselle
17203: pyynnössä oli ilmoitettu minimivaahtotehoksi         tarjomaa laitetta ei tiettävästi ole yhtään kap-
17204: 350 m3/min.                                          paletta käytössä koko maassa.
17205:    Tarjoushinnat, joissa on otettu huomioon             On syytä vielä mainita, että Färlingillä ei
17206: erilaisista varusteista johtuvat erot, olivat seu-   ollut valmiina tarjoamaansa kevytvaahtolaitetta,
17207: raavat:                                              joten sitä ei päästy ollenkaan kokeilemaan. Kiel-
17208:    Kommandiittiyhtiö Laatuvaunu mk 29 400            teiseen päätökseen vaikutti myös se, että ko-
17209:    Bernt-Johan Färling . . . . . . . . . mk 32 300   keillun pienen vaahtolaitteen niroellistehon ja
17210:                                                      todellisen tehon ero oli suuri, mikä oli omiaan
17211:    Metsähallitus, tilaten tässä vaiheessa lähinnä    antamaan kuvan laitteen keskeneräisyydestä.
17212: käytännön kokeiluja va11ten yhden laitteen, hy-      Varaosahuoltoa ei myöskään metsähallituksen
17213: väksyi Laatuvaunun tarjouksen seuraavista            tieten oltu järjestetty. Tällaisten olosuhteiden
17214: syistä:                                              vallitessa metsähallitus ei katsonut mahdolli-
17215:    1) Färlingin tarjoama laite oli 9.9 % kal-        seksi sitoa valtion varoja kyseessäolevaan lait-
17216: liimpi. Metsähallituksella ei ollut asiallisia pe-   teeseen.
17217: rusteluita hylätä halvinta ·tarjousta.
17218:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1971.
17219: 
17220: 
17221:                                                Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
17222:                                                                                                      5
17223: 
17224: 
17225: 
17226: 
17227:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17228: 
17229:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          exempel visar, att förfarandet att använda
17230: anger har Ni, Hen Talman, med Eder skri-              skum för avvärjande av skogsbränder varit känt
17231: velse nr 292 av den 9 mars 1971 tili veder-           redan flera år.
17232: börande medlem av statsrådet översänt avskrift           Då forststyrelsen sommaren 1970 började
17233: av följande av riksdagsman Pekkarinen m. fl.          undersöka möjligheterna att använda lättskum
17234: ställda skriftliga spörsmål:                          vid avvärjandet av skogsbränder hade man på
17235:                                                       en del håll i landet redan tidigare fäst upp-
17236:           "Är Regeringen medveten om, att             märksamhet vid denna fråga. T.ex. vid de av
17237:        forststyrelsen vid anskaffning av skum-        Brandvärnsförbundet anordnade brandvärns-
17238:        släckningsaggregat utan anledning har          dagarna år 1970 hade Kuopio brandkår en
17239:        gynnat utländska tillverkare på bekost-        uppvisning i skogsbrandvärn, vid · viiken ett
17240:        nad av en inhemsk tillverkare, och om          bälte av lättskum spreds ut över en skyddszon.
17241:        så är fallet,                                     Färlings lättskumsaggregat demonsterades för
17242:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        forststyrelsen i Malm i en skogsterräng i bör-
17243:        taga för anskaffning av billigare in-          jan av juli 1970. För demonstrationen hade man
17244:        hemska apparater för forstSityrelsens          på släpvagnen tili en terrängbil placerat såväl
17245:        bruk?"                                         Färlings skumaggregat som en amerikansk
17246:                                                       National GP-70 skumalstrare, som Färling hade
17247:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         lånat av Mäntsälä brandkår. Några mätningar
17248: anföra följande:                                      utfördes inte vid demonstrationen.
17249:                                                          Färlings samma skumaggregat prövades
17250:     I motiveringen till spörsmålet säges bland        27. 7. 1970 på Evo forstinstitut i samband med
17251: annat, att Bernt-Johan Färling har underhand-         löpbränning. Skumaggregatet förflyttades i
17252: lat angående försäljning tili forststyrelsen av ett   terrängen genom att bäras, och det erforderliga
17253: av honom uppfunnet aggregat för alstring av           vattnet erhölls från ett närbeläget träsk. Aggre-
17254: lättskum, vilket användes vid släckning av            gatets effekt uppskattades tili ungefär 50
17255: skogsbrand. Forststyrelsen hade likväl beställt       m3/min., varför aggregatets uppgivna nomi-
17256: ett utländskt aggregat, som tiliverkas i Finland      nella effekt, 200 m3/min. inte uppnåddes.
17257: på licens och beträffande vilket man inte har         Emedan avvikelsen från nominella effekten var
17258: någon som helst erfarenhet, särski1t inte vid         stor, begärde forststyrelsen att Färling skulle
17259: släckning av skogsbränder, emedan andra inte          fortsätta med proven bland annat för utredande
17260: ens har kommit att tänka på att skum kunde            av aggregatets effekt, men .trots sina löften an-
17261: användas vid skogsbränder.                            ordnade Färling inte några fler prov.
17262:     Parallellt med utvecklandet av lättskums-            Kommanditbolaget Laatuvaunu, som säljer
17263: aggregaten, vilket skedde på 1960-talet på ba-        av Kotkan Putkityö tillverkade lättskumsalstra-
17264: sen av amerilkanska patent, undersökte man i          re Jet-X-15, anordnade en demostration i
17265: olika delar av världen även skummets använd-          SJkogsbrandvärn 16-17.7. 1970 på Kalajoki
17266: ningstillämplighet för olika ändamål. År 1963         brandområde. På ett lastbilsflak hade placerats
17267: kom den amerikanska Foam-tidningen nr 20 på           en va,ttenbehållare, en pump och två Jet-X-15
17268: tanken, att skum kunde användas vid avvärjan-         skumalstrare, vilkas gemensamma effekt var
17269:  det av skogsbränder. År 1968 förevisades i           800 m3 skum per minut. Lastbilen körde längs
17270: Helsingfors för sakkunniga på brandområdet en         en skogsbilväg och spred ut ett skumbälte
17271:  amerikansk film, i viiken ett på ett lastbilsflak    invid denna. Proven fortsattes på åtgärd av
17272: placerat lättskumsaggregat alstrade en gräns-         forststyrelsen 19. 8. 1970 i samband löpbrän-
17273:  linje av skum mot buskbrand. Dessa tvenne            ning på Piilo arbetspla:ts inom Koitere skogs-
17274: 6
17275: 
17276: vårdsområde. Vid provet hade i lasturymmet          1 ) Det av Färling utbjudna aggregatet var
17277: på en Teli-Lokkeri skogstraktor placerats en   9.9 % dyrare. Forststyrelsen hade inga sakliga
17278: vattenbehållare, en pump och en }et-X-15       motiv för att avslå det billigaste anbudet.
17279: lättskumsalstrare. Medan provet pågick upp-         2) Bådas aggregat, med undantag av för-
17280: mättes bland annat rt:raktorns farhastighet i  bränningsmotorn, tillverkas i hemlandet. Fors.t-
17281: terrängen och skumeffekten samt gjordes iakt-  styrelsen känner inte .till royalty-avgiftens stor-
17282: tagelser om hur länge skumbältet varade och    lek för lättskumsaggregatet Jet-X-15, men i all-
17283: om dess brandvärnsegenskaper. Härvid konsta-   mänhet varierar dessa avgifiter mellan 0.5-
17284: terades, att farhastigheten och skumeffekten   10 %. Då det egentliga lättskumsaggregatets
17285: bör ~tå i rätt förhållande .till varandra. Då  andel av hela leveransen utgör ;-), är royalty-
17286: traktorns farhastighet i terrängen var endast  avgif.ten endast 0.2-3.4% av anskaffnings-
17287: ungefär 3 km/,tim., visade det sig att en skum-priset. Royalty-avgiften gör sålunda inte an-
17288: effekt på 400 m3/ min. var tillräoklig. Om     skaffningen utländsk.
17289: skummängden ökas, ökar vattenåtgången i mot-        3) Forststyrelsen srt:rävade tili att finna en
17290: svarighet här,till. Problemet med användningen lösning, där de olika komponenterna i den en-
17291: av lättskum är då av vattenförsäljningen, en   het, som skulle beställas, tedan ltidigare skulle
17292: fråga, med viiken skogsbrandsläckaren alltid   ha varit prövade och allmänt använda. Då lätt-
17293: har kämpat.                                    skumsaggregaten var okända för beställaren,
17294:     Kapaciteten hos lättskumsalstraren Jet-X-15var man tvungen att utföra - i förhållande
17295: kontrollerades ytterligare genom mätningar som tili anskaffningens värde - relativt omfattande
17296: urt:fördes hos tillverkaren. Mätningarna utfördes
17297:                                                undersokningar och prov, såsom ovan har an-
17298:  såväl utomhus som inomhus och härvid över-    för.ts. Dessutom konfererade forststyrelsen med
17299:  steg skumeffekten 400 m3/min.                 flera brandmyndigheter och med försvarsväsen-
17300:     Emedan förordningen om statens varuan-      dets sakkunniga. Efter alla dessa undersök-
17301:  skaffningar ( 714/65) och statsrådets beslut   ningar, prov och underhandlingar stannade
17302:  (715/65) föreskriver, att flera anbud bör     forststyrelsen för lättskumsaggregatet Jet-X-15,
17303:  införskaffas, anhöll man om anbud av vardera   som är allmänt använt i Finland. T.ex. försvars-
17304:  av de i proven deltagande företagarna. Font-   väsendet har 80 stycken installerade i flyg-
17305:  styrelsen förutsaute, att leveransen skulle om-maskinshallar eller på motsvarande ställen. Av
17306:  fatta en aktionsfärdig enhet, i viiken på sammadet aggregat, som Färling bjöd ut åt forststy-
17307:  underlag placerats en vattenbehållare, en skum-relsen, är däremot enligt vad man vet inte
17308:  vätskebehållare, en pump jämte motor, den      ert:t enda exemplar i användning i hela landet.
17309:  egentliga skumalstraren samt erforderliga venti-    Det är ännu skäl att nämna, att Färling inte
17310:                                                 hade något färdigt exemplar av det lättskums-
17311:  ler, mellanrör, filter o.a. tillbehör. I den skrift-
17312:  liga anbudsbegäran hade som minimiskum-        aggregat han bjöd ut, varför man inte alls
17313:  effekt uppgivits 350 m3/min.                   kunde prova det. På det negativa beslwtet in-
17314:     Anbudsprisen, vid vilka beaktats de skillna-verkade även den omständigheten, att skillna-
17315:  der som härledde sig av olika slags tillbehör, den mellan det prövade Iilla skumaggregatets
17316:  var följande:                                  nominella effekt och faktiska effekt var s.tor,
17317:     Kommanditbolaget Laatuvaunu mk 29 400       vilket bidrog till a1lt man fick den uppfatt-
17318:                                                 ningen, att aggregatet var halvfärdigt. Enligt
17319:     Bernt-Johan Färling . . . . . . . . . mk 32 300
17320:                                                 vad forststyrelsen vet är någon reservdelsservice
17321:    Forststyrelsen, som i detta skede beställde inte ordnad. Under dylika omständigheter an-
17322: ett aggregat närmas,t för praktiska prov, god- såg forststyrelsen det inte vara möjligt att
17323: kände Laatuvaunus anbud av följande orsaker: binda statsmedel vid ifrågavarande aggregat.
17324:       Helsingfors den 7 april 1971.
17325: 
17326: 
17327:                                                   Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
17328: Kirj. ksm. n:o 60.
17329: 
17330: 
17331: 
17332: 
17333:                                  Sinisalo: Rikkihappo Oy:n Kotkan tehtaiden työntekijäin työlli-
17334:                                      ,syyden turvaamisesta.
17335: 
17336: 
17337:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17338: 
17339:     Julkisuudessa on kerrottu Rikkihappo Oy:n       tiedotteessa mainitaan, että yhtiön kehitys- ja
17340: hallintoneuvoston tehneen päätöksen Rikki-          tutkimusosasto on saanut määräyksen selvit-
17341: happo Oy:n Kotkan tehtaiden nykyisen tuo-           tää "mitä mahdollisuuksia olisi uuden, sopivan
17342: tannon lopettamisesta. Kotkan tehtaassa on          tuotantoalan löytämiseksi Kotkan tehtaille".
17343: valmistettu superfosfaattia, kotkafosfaattia ja     Huomioon ottaen mm. kemian teollisuuden
17344: seoslannoitteita. Perusteeksi Kotkan tehtaiden      laajat kehitysnäköalat ja esim. maakaasun
17345: tuotannon lopettamiselle on mainittu mm.,           Kaakkois-Suomelle tarjoamat mahdollisuudet,
17346: että Siilinjärvelle rakennettava ja vuoden 1972     kaasun tuonnin todennäköisesti lähivuosina al-
17347: lopulla toimintansa aloittava seoslannoitetehdas    kaessa Neuvostoliitosta maahamme, on kaikki
17348: on havaittu kustannusvertailussa edullisem-         edellytykset suorittaa sellaisia ratkaisuja, joilla
17349: maksi kuin tuotannon jatkaminen Kotkan              turvataan uuden tuotantoalan käynnistäminen
17350: seoslannoitetehtaan loppuun kuluneiksi ilmoi-       Kotkan tehtailla.
17351: tetuilla koneilla.                                     Suomen Kommunistisen Puolueen Kymin-
17352:     Rikkihappo Oy:n Kotkan tehtaitten palve-        laakson piirikomitea, tukien Rikkihappo Oy:n
17353: luksessa on noin 150 työntekijää ja yli 30 toi-     Kotkan tehtaitten työntekijäin esityksiä ja il-
17354: mihenkilöä. Tehtaalla on valmistettu superfos-      mentäen Kotkan seudun asukkaiden yleisiä
17355: faattia vuodesta 1922 alkaen. Työntekijät ovat      näköaloja, on jättänyt valtioneuvostolle esityk-
17356: aiheellisesti ilmaisseet vakavan huolestuneisuu-    sensä, jossa ehdotetaan hallituksen turvaavan,
17357: den tehtaan tuotannon lopettamisesta aiheutu-       että ko. tehtaan toiminnan lopettamista koske-
17358: van työnsaantiongelman vuoksi. Kotkan Rikki-        van päätöksen toteuttaminen siirretään siksi
17359: happotehtaan ammattiosasto on pitänyt asian         kunnes tehtaan nykyiselle henkilökunnalle voi-
17360: johdosta kokouksen. Kokouksen ja sen asetta-        daan osoittaa uudet työpaikat po. yhtiön toi-
17361: man työntekijäin etuja ajamaan asetetun 10          mesta tai muussa valtion laitoksessa.
17362: henkisen toimikunnan taholta on todettu, että          Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
17363: eräissä yhteyksissä mainittu suunnitelma Kot-       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
17364: kan tehtaiden nykyisten työntekijäin siirtämi-      tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17365: sestä esim. Siilinjärvelle on lähes mahdoton        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17366: edes teoriassa. Kotkan tehtaan korkeaikäisessä
17367: työntekijäkunnassa on monia jo aikaisemmin                      Aikooko Hallitus huolehtia snta,
17368: lakkautetun Lappeenrannan tehtaan työnteki-                  että Rikkihappo Oy:n Kotkan tehtait-
17369:  jöitä. He, sekä pitkäaikaisessa työsuhteessa                ten toimintaa jatketaan siksi kunnes
17370:  tehtaaseen olleet muut työntekijät ovat järjes-             po. laitoksen nykyisille työntekijöille
17371:  täneet mm. asunto-olosuhteensa Kotkassa si-                 voidaan turvata nykyisiä palvelussuh-
17372:  ten, että esitetty paikkakunnan muutto tuot-                teita vastaavaa työtä uudella tuotanto-
17373:  taisi ylipääsemättömiä vaikeuksia.                          alalla po. tehtaassa tai muussa valtion
17374:     Rikkihappo Oy:n hallintoneuvoston Kotkan                 laitoksessa Kotkassa?
17375:  tehtaiden toiminnan lopettamisesta antamassa
17376:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1971.
17377: 
17378:                                           Taisto Sinisalo.
17379: 
17380: 422/71
17381: 2
17382: 
17383: 
17384: 
17385: 
17386:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
17387: 
17388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          tuotantonsa Kotkassa, niin ettei sitä jatketa
17389: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       enää kevään 1973 jälkeen. Yhtiö tutkii, mitä
17390: hemies, olette 9 päivänä maaliskuuta 1971           uutta tuotantoa Kotkan tehtaiden puitteissa
17391: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       voitaisiin tämän jälkeen tarkoituksenmukaisim-
17392: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     min suorittaa. Alueella sijaitsevat rakenteet
17393: kansanedustaja Taisto Sinisalon näin kuulu-         kuten konttori, korjauspaja, laboratoriot, rau-
17394: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 60:            tatie, satama jne. tulevat tekemään uuden tuo-
17395:                                                     tannon aloittamisen tällä alueella halvemmaksi
17396:           "Aikooko Hallitus huolehtia siitä,        kuin muualla. Tässä mielessä yhtiöllä itsellään-
17397:        että Rikkihappo Oy:n Kotkan tehtait-         kin on voimakas kiinnostus näiden säilyttämi-
17398:        ten toimintaa jatketaan siksi kunnes         seksi tuotannollisen toiminnan käytössä.
17399:        po. laitoksen nykyisille työntekijöille         Työvoimaministeriöitä saadun lausunnon
17400:        voidaan turvata nykyisiä palvelussuh-        mukaan on työllisyystilanne Kotkan alueella
17401:        teita vastaavaa työtä uudella tuotanto-      kuluneen talven aikana ollut edellisiin vuosiin
17402:        alalla po. tehtaassa tai muussa valtion      verrattuna poikkeuksellisen hyvä. Tähän on
17403:        laitoksessa Kotkassa?"                       vaikuttanut uusien teollisten työpaikkojen voi-
17404:                                                     makas lisääntyminen, jonka johdosta viimeksi-
17405:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kuluneiden 1-2 vuoden aikana ei alueen teol-
17406: vasti seuraavaa:                                    lisuuteen ole onnistuttu saamaan riittävästi
17407:    Tekniikan kehittyessä jäävät aikaisemmat         työntekijöitä. On kuitenkin luonnollista, että
17408: tuotantoyksiköt monasti niin vanhanaikaisiksi       mikäli työvoimaa vapautuu, sen joukossa tulee
17409: ja tuotantokyvyltään pieniksi, ettei niiden käyt-   olemaan ikänsä tms. seikkojen johdosta henki-
17410: töä enää sen paremmin liiketaloudellisesti kuin     löitä, joiden on vaikeata saada uutta työpaik-
17411: kansantaloudellisestikaan voida puolustaa. Tä-      kaa. Vastaavissa tapauksissa, joita on aikaisem-
17412: män välttämiseksi on usein ratkaisuna teolli-       min tapahtunut Rikkihappo Oy:n Lappeenran-
17413: suuslaitosten modernisointi ja koneistojen vaih-    nan ja Kuopion tehtaiden toiminnan lopettami-
17414: taminen tuotantokyvyltään huomattavan pal-          sen yhteydessä, on yhtiö tämän takia turvau-
17415: jon suuremmiksi. Rikkihappo Oy:n Kotkan             tunut mm. erikoiseläkejärjestelyihin. Yhtiö on
17416: tehtaiden osalla niiden sijainti liian lähellä      tässäkin tapauksessa tarpeen vaatiessa ilmoit-
17417: kaupungin keskustaa ei kuitenkaan puolla lan-       tanut ryhtyvänsä vastaavanlaatuisiin toimenpi-
17418: noiteteollisuuden jatkuvaa laajentamista. Jo        teisiin.
17419: erilaisten ympäristö- ja jätekysymysten hoita-         On tyydytyksellä todettava, että yhtiö jo
17420: minen tällaisella sijoituspaikalla tulisi kohtaa-   yli 2 vuotta ennen tuotannon lopettamista on
17421: maan varsin suuria vaikeuksia ja olemaan kal-       ilmoittanut asiasta, jotta siinä voitaisiin ryhtyä
17422: lista.                                              kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Hallitus
17423:    Kun Kotkan lannoitetehtaan tuotanto voi-         tulee seuraamaan tilannetta ja tarpeen vaatiessa
17424: daan tarkoituksenmukaisemmin hoitaa kehitys-        puuttumaan siihen tarkoituksenmukaisin kei-
17425: alueella sijaitsevan Siilinjärven tehtaan yhtey-    noin.
17426: dessä, on yhtiö päättänyt lopettaa lannoite-
17427:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1971.
17428: 
17429:                                                                          Ministeri Olavi Salonen.
17430:                                                                                                   3
17431: 
17432: 
17433: 
17434: 
17435:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
17436: 
17437:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med gödselmedelsproduktionen i Kotka, så att
17438: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          den icke fortgår efter våren 1973. Bolaget
17439: velse nr 60 av den 9 mars 1971 tili veder-         undersöker, viiken ny produktion som mest
17440: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     ändamålsenligt därefter skulle kunna upptagas
17441: av följande av riksdagsman Taisto Sinisalo         inom ramen för fabrikerna i Kotka. De på
17442: ställda spörsmål:                                  området belägna anläggningarna, kontor, re-
17443:                                                    parationsverkstad, laboratorier, järnväg, hamn
17444:           "Ärnar Regeringen tillse, att Rikki-     mm. kommer att göra det billigare att inleda
17445:        happo Oy:s fabriker i Kotka fortsätter      en ny produktion inom detta område än an-
17446:        med sin verksamhet tili dess för de         norstädes. Bolaget har också ,själv ett stort
17447:        nuvarande arbetstagarna kan tryggas         intresse av att bibehålla anläggningarna för
17448:        arbete som motsvarar deras nuvarande        produktiv verksamhet.
17449:        tjänsteförhållande inom ett nytt pro-          Enligt utlåtande från arbetskraftsministeriet
17450:        duktionsområde för ifrågavarande fabrik     har sysselsättningsläget inom Kotka område
17451:        eller någon annan statlig inrättning i      under den förflutna vintern varit exceptionellt
17452:        Kotka?"                                     gott, jämfört med de föregående åren. Härtili
17453:                                                    har inve1.1kat den kraftiga ölmingen av nya in-
17454:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dustriella arhetsplatser, på grund varav man
17455: samt anföra följande:                              under de sistförflutna 1-2 åren icke kunnat
17456:    Genom att tekniken utvecklas hlir tidigare      få tiliräokligt med arbetare tili områdets indus-
17457: produktionsenheter ofta så gammalmodiga och        trier. Det är dock givet, att i den mån arbets-
17458: deras produktionskapacitet så låg, att driften     kraft frigörs, bland den kommer att finnas så-
17459: icke mera kan försvaras, vare sig företagseko-     dana personer, som på grund av ålder eller
17460: nomiskt eller nationalekonomiskt. För undvi-       andra omständigheter har svårt att få en ny
17461: kande av detta är modernisering av industri-       arbetsplats. I motsvarande fall, som förut in-
17462: företag och utbyte av maskinerna tili sådana       träffat i samband med att Rikkihappo Oy:s
17463: med betydligt större kapacitet, ofta en lösning.   fabriker i Vilimanstrand och Kuopio upphörde
17464: I fråga om Rikkihappo Oy:s fabriker i Kotka,       med sin verksamhet, har bolaget även på grund
17465: vilka ligger alltför nära stadens centrum, talar   härav tryggat sig tili bl.a. specialpensionsar-
17466: dock deras läge emot en fortgående utvidgning      rangemang. Bolaget har även i detta fall med-
17467: av gödselmedelsindustrin. Redan att sköta olika    delat, att det vid behov skrider tili mot-
17468: miljö- och avfallsfrågor på en sådan förlägg-      svarande åtgärder.
17469: ningsplats skulle komma att möta mycket stora         Med tillfredsställelse kan konstateras, att
17470: svårigheter och ställa sig dyrt.                   bolaget redan över 2 år före produktionens
17471:    Då produktionen vid gödselmedelsfabriken        upphörande meddelat härom, för att alla nödiga
17472: i Kotka mera ändamålsenligt kan skötas i sam-      åtgärder skulle kunna vidtagas. Regeringen
17473: band med Siilinjärvi inom utvecklingsområdet       kommer att följa med läget och vid behov
17474: helägna fabrik, har bolaget beslutat upphöra       ingripa med ändamålsenligt medel.
17475:      Helsingfors den 8 april 1971.
17476: 
17477:                                                                        Minister Olavi Salonen.
17478: Kirj. ksm. n:o 61.
17479: 
17480: 
17481: 
17482: 
17483:                                       Laatio: Vesioikeusasiain käsittelyn hitaudesta.
17484: 
17485: 
17486:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17487: 
17488:    Kymmenen vuotta sitten voimaan tullutta           lenkaan harjoittaa. Varsinkin pienten malmin-
17489: uutta vesilakia oli kauan odotettu poistamaan        esiintymien hyväksikäytön kohdalla tämä on
17490: niitä puutteita, joita taloudellisen ja teknisen     työllisyyden kannalta valitettavaa.
17491: kehityksen vuoksi vanhentuneet vesioikeuslain           Edellisiäkin ihmeellisemmältä tuntuvat ta-
17492: säännökset asettivat yhteiskunnan kehittämi-         paukset, että sellaisten monia satoja työpaik-
17493: selle. Voimassaolon aikana vesilaissa on tkuiten-    ikoja antavien yritysten johtajat, jotka jo ennen
17494: kin voitu havaita runsaasti virheellisyyksiä.        nykyisen vesilain voimaantuloa ovat anoneet
17495: Seuraukset niistä tulevat pahiten esille vesi-       lupaa jätevesien johtamiseksi vesistöön lopul-
17496: asiain käsittelyn hitaudessa ja joustamattomuu-      lista päätöstä vieläkään saamatta, joutuvat vuo-
17497: dessa ja ne voivat eräissä tapauksissa saattaa       ron perään syytetyiksi rikoksesta ja lainvastai-
17498: kansalaisten oikeusturvan vaaranalaiseksi.           sesta toiminnasta, vaikka heidän tullessaan teh-
17499:    Vesilain muutoksenhakujärjestelmä sai jo al-      tävään anomukset ovat jo vuosia olleet vesi-
17500: kuvaiheessa osakseen runsaasti arvostelua ja         oikeudessa.
17501: niitä on pyritty useaan kertaan tarkistamaan.           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
17502: Vuonna 1963 eduskunta hyväksyessään halli-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17503: tuksen vesilain muutosesityksen lausui edellyt-      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
17504: tävänsä, että hallitus ikiireellisesti antaa edus-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17505: kunnalle esityksen vesilain muutoksenhakua
17506: koskevan 17 luvun muuttamisesta. Tätä edus-                    Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
17507: kunnan . toivomusta ei ole tähän mennessä to-               nykyisen vesilain muutoksenhakusään-
17508: teutettu.                                                   nösten puutteellisuutksiin ja muutoksen-
17509:    Erityisesti vaikeina työttömyysaikoina, jolloin          haun oikeudellisen käsittelyn hitauteen
17510: uusia työpaikkoja on kiireellisesti luotava, vesi-          sekä niistä aiheutuviin yksityisten kan-
17511: oikeusasiain käsittelyn hitaus on suorastaan rat-           salaisten oikeusturvaa loukkaaviin ja yh-
17512: kaiseva este, jos lakia kirjaimellisesti noudate-           teiskunnan kehitystä jarruttaviin seuraa-
17513: taan. Useissa tapauksissa uutta valmista tuotan-            muksiin,
17514: toyksi.Mroä ei ole voitu ottaa käyttöön ao. lu-                ja mitä Hallitus aikoo tehdä vesilain
17515: pien puuttuessa, vaikka lupia oli anottu ja suun-           piiriin kuuluvien asioiden mutitoksen-
17516: nitteluvaiheessa. On my'os tapauksia, jolloin               hakujen käsittelyn ja päätöksenteon no-
17517: suhteellisen lyhy;taikaisen korkea:konjunktuurin            peuttamiseksi?
17518: ajaksi suunniteltua toimintaa ei ole ehditty oi-
17519:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
17520: 
17521:                                               G. Laatio.
17522: 
17523: 
17524: 
17525: 
17526: 383/71
17527: 2
17528: 
17529: 
17530: 
17531: 
17532:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
17533: 
17534:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sekä muutoksenhakujärjestelmän yksinkertaista-
17535: mainitussa tartkoituksessa Te, Herra Puhemies,     miseen;
17536: olette kirjeellänne 10 päivältä maaliskuuta           2) tutkia, mitkä lainsäädännölliset ja hallin-
17537: 1971 n:o 316 lähettänyt valtioneuvoston asian-     nolliset toimenpiteet ovat tarpeen vesistöjen
17538: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       moninaiskäyttöä koskevien ja muiden aluekoh-
17539: Laation tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-     taisten vesitalousuunnitelmien vahvistuttami-
17540: sen:                                               seksi sekä selvittää tällaisten suunnitelmien oi-
17541:                                                    keudellinen luonne, oikeusvaikutukset ja suhde
17542:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota     toisaalta muuhun vesilainsäädäntöön ja .toisaalta
17543:        nykyisen vesilain muutoksenhakusään-        rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen;
17544:        nösten puutteellisuuksiin ja muutoksen-        3) tarkistaa ja täydentää jätevesien ja mui-
17545:        haun oikeudellisen käsittelyn hitauteen     den vesiä pilaavien aineiden johtamista ja kä-
17546:        sekä niistä aiheutuviin yksityisten kan-    sittelyä koskevat säännökset tehokkaan vesien-
17547:        salaisten oikeusturvaa loukkaaviin ja yh-   suojelun vaatimuksia vastaaviksi ja tässä yhtey-
17548:        teiskunnan kehitystä jarruttaviin seuraa-   dessä selvittää, miltä osin hallintoviranomaisten
17549:        muksiin,                                    tehtäviä ja ratkaisuvaltaa näissä asioissa olisi
17550:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä vesilain    syytä laajentaa;
17551:        piiriin kuuluvien asioiden muutoksen-
17552:        hakujen käsittelyn ja päätöksenteon no-        4) harkita, edellyttävätkö ulkoilu ja vesis-
17553:        peuttamiseksi?''                            töjen virkistyskäyttö vesilain säännösten täyden-
17554:                                                    tämistä; sekä
17555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         5) valmistaa ne säännösehdotukset, joihin
17556:                                                    edellä mainitut selvitykset antavat aihetta.
17557: seuraavaa:
17558:                                                       Komitean, jonka nimenä on vesilain tarkis-
17559:    Valtioneuvosto on kuluvan vuoden helmi-         tuskomitea ja jonka puheenjohtajana toimii ve-
17560: kuun 11 päivänä asettanut komitean, jonka          sihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen, tulee
17561: tehtäväksi on määrätty vesilain ( 264/61 ) so-     saada työnsä valmiiksi 1. 7. 1972 mennessä.
17562: veltamisesta saadut kokemukset ja havaitut            Kuten komitean toimeksiannosta voidaan to-
17563: epäkohdat huomioon ottaen                          deta, kuuluvat muun muassa kysymyksessä tar-
17564:    1 ) tarkistaa vesiasiain käsittelyä koskevat    koitetut asiat komitean tehtäväpiiriin, minkä
17565: säännökset erityisesti kiinnittäen huomiota me-    vuoksi hallitus katsoo, ettei tehty kysymys tässä
17566: nettelyn jouduttamiseen ja tehostamiseen, vesi-    vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin
17567: tuomioistuinten asiantuntemuksen lisäämiseen       sen taholta.
17568:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1971.
17569: 
17570: 
17571:                                             Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
17572:                                                                                                    3
17573: 
17574: 
17575: 
17576: 
17577:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T· a I m a n.
17578: 
17579:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          2) undersöka vilka lagstiftnings- och admi-
17580: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse      nistrativa åtgärder som behövs för fastställelse
17581: av den 10 mars 1971 nr 316 till vederhörande       av planer angående vattendragens användning
17582: medlem av statsrådet för avgivande av svar         för olika ändamål och andra regionala vatten-
17583: översänt föijande av riksdagsman Laatio ställda    hushåilningspianer samt utreda dylika planers
17584: spörsmål:                                          rättsliga karaktär, rättsverkningar och förhållan-
17585:                                                    det å ena sidan till den övriga vattenlagstift-
17586:           "Har Regeringen fäst uppmärksamhet       ningen och å andra sidan tili planläggningen
17587:        vid bristerna i den nuvarande vatten-       enligt byggnadsiagen;
17588:        lagens stadganden om ändringssökande           3 ) revidera och kompiettera stadgandena an-
17589:        och vid långsamheten i den rättsliga        gående avledande och behandling av avlopps-
17590:        behandlingen av ändringsansökningarna       vatten och andra ämnen som förorenar vattnen
17591:        samt vid den kränkning av enskilda          så att de motsvarar fordringarna på ett effek-
17592:        medborgares rättsskydd och den upp-         tivt vattenskydd och att i detta sammanl1ang
17593:        bromsning av samhällets utveckiing som      utreda tili vilka delar förvaitningsmyndighe-
17594:        dessa stadganden förorsakar,                ternas uppgifter och bestämmanderätt i dessa
17595:           och vad har Regeringen för avsikt        ärenden borde utvidgas;
17596:        att göra i syfte att påsynda behandlingen      4) pröva, huruvida friluftsliv och använd-
17597:        och besiutsfattningen ifråga om ären-       ning av vattendragen för rekreationsändamåi
17598:        den som hör ,tili vattenlagens område?"     kräver komplettering av vatteniagens stadgan-
17599:                                                    den; samt
17600:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
17601: anföra följande:                                      5) utarbeta de försiag till stadganden som
17602:                                                    ovan nämnda utredningar ger anledning tili.
17603:    Statsrådet tillsatte den 11 februari inneva-       Kommitten, kallad kommitten för revision
17604: rande år en kommitte, som fick i uppdrag att       av vattenlagen, vars ordförande är generaldirek-
17605: med beaktande av de erfarenheter som vunnits       tören för vattenstyrelsen Simo Jaatinen, bör
17606: av tillämpningen av vattenlagen ( 264/61 ) och     få sitt arbete färdigt före 1. 7. 1972.
17607: de missförhållanden som observerats                   Såsom av kommittens uppdrag framgår, hör
17608:    1 ) revidera stadgandena angående behand-       bl.a. de i spörsmålet avsedda ärendena till dem
17609: lingen av vattenärenden och därvid särskilt        som ålagts kommitten. Fördenskull anser rege-
17610: fästa uppmärksamhet vid att förfarandet för-       ringen, att spörsmålet icke i detta skede ger
17611: snabbas och effektiveras, vattendomstoiarnas       anledning tili vidare åtgärder från dess sida.
17612: sakkännedom ökas samt systemet för ändrings-
17613: sökande förenklas;
17614:      Helsingfors den 26 mars 1971.
17615: 
17616: 
17617:                                              Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
17618: Grj. ksm. n:o 62.
17619: 
17620: 
17621: 
17622: 
17623:                                   Orrenmaa: Kesäyliopistojen toimintamahdollisuuksien paranta-
17624:                                       misesta.
17625: 
17626: 
17627:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17628: 
17629:     1960-luvun aikana maamme kesäyliopistojen           Vuoden 1971 alusta lukien on yliopistoille
17630: ukumäärä kolminkertaistui ja kesäyliopistoissa       ja korkeakouluille vahvistettu uudet opetus-
17631: 'Uosittain opiskelevien määrä viisinkertaistui.      tuntipalkkiot, jotka merkitsevät huomattavaa
17632: iekä kesäyliopistojen lukumäärän kasvaminen          korotusta edellisen vuoden tasoon verrattuna.
17633: ttä opiskelijamäärän kohoaminen ovat osoituk-        Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa
17634: ena voimakkaasta koulutustarpeesta, jota muu         on korotus otettu huomioon yliopistojen ja
17635: :oulutusjärjestelmä ei ole pystynyt tyydyttä-        korkeakoulujen kohdalla. Sen sijaan kesäyliopis-
17636: nään. Korkeakouluopiskelijoiden pyrkimys ko-         tojen valtionapu - 292 000 markkaa - on
17637: :ovuotiseen opiskeluun on aiheuttanut - kor-         säilynyt ennallaan vuodesta 1968 lähtien. Mai-
17638: :eakoulujen lukukausiuudistuksen viipyessä -         nitun vuoden jälkeen on valtionapuun oikeutet-
17639: :orkeakouluopetuksen laajenemisen kesäyliopis-       tujen kesäyliopistojen lukumäärä noussut, kesä-
17640: oissa. Korkeakouluun pääsemisen kynnyksen            yliopistojen opiskelijamäärä kasvanut sekä ope-
17641: :ohotessa uudet ylioppilaat ovat yhä useammin        tuspalkkioiden lisäksi myös muut kustannukset
17642:  •yrkineet aloittamaan opintonsa jo kesäaikana.      kohonneet. Useiden kesäyliopistojen kohdalla
17643:  ~voimen yliopiston puuttuessa kesäyliopistot        onkin odotettavissa tulevana kesänä taloudelli-
17644:  •vat tarjonneet ainoan mahdollisuuden kor-          sia vaikeuksia. Kesäyliopistojen ohjelmien pää-
17645:  :eampaan opetukseen vaadittavaa perustutkin-        linjat lyödään lukkoon hyvin varhaisessa vai-
17646:  oa vailla oleville henkilöille. Myös eri ammatti-   heessa ja kaikissa tapauksissa ei ole ollut mah-
17647:  yhmien jatko- ja peruskoulutus lisääntyi kesä-      dollista mennä huomattaviin supistuksiin.
17648:  liopistoissa erittäin voimakkaasti koko 1960-          Tällä hetkellä ei yliopistojen ja korkeakoulu-
17649:  llvun ajan. Erityisen suurta koulutustehtävää       jen lukukausien aikainen opetuskapasiteetti vas-
17650:  ilerkitsi peruskoulunopettajien täydennyskoulu-     taa koulutustarvetta. Aikuiskasvatuksen merki-
17651:  us, joka pääosiltaan on tapahtunut kesäyli-         tys ja tarve on jatkuvasti lisääntynyt ja kansa-
17652:  •pistoissa.                                         laisten oikeus korkeampaan opetukseen perus-
17653:     Vuonna 1970 oli toiminnassa kaikkiaan 18         koulutuksesta riippumatta on tunnustettu. Myös
17654:  :esäyliopistoa ja kaksi kesäyliopiston tapaan       peruskoulun toteuttamiseen liittyvä opettajien
17655:  oimivaa korkeakoulun kesälukukautta. Yhtei-         täydennyskoulutuksen tarve on edelleen voima-
17656:  ten opiskelijamäärä oli yli 30 000.                 kas, painopisteen ollessa siirtymässä nykyisen
17657:     Vuonna 1969 suoritetun tutkimuksen mu-           keskikoulun opettajiin. Samanaikaisesti tapah-
17658:  :aan valtion tulo- ja menoarviossa myönnetty        tuva kesäyliopistojen toimintamahdollisuuksien
17659:  ,altionapu kattoi ainoastaan 10 % kesäyli-          ratkaiseva supistuminen vaikeuttaa edellämai-
17660:  opisto-opetuksen aiheuttamista menoista. Mai-       nittujen koulutustehtävien suorittamista.
17661:   titun valtionavun lisäksi kouluhallitus myönsi        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
17662:  •pettajien täydennyskoulutusta varten kurssi-       3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17663:  :ohtaista valtionapGa, joka edusti noin 7 %: a      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17664:   :aikista menoista. Kuntien rahoitusosuus oli       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17665:   Ii kaksinkertainen valtion osuuteen nähden.
17666:   ,ähes puolet opetusmenoista perittiin maksuina               Onko Hallitus tietoinen opettajakus-
17667:   •petukseen osallistuvilta.                                tannusten noususta aiheutuvasta kesäyli-
17668: 25/71
17669: 2
17670: 
17671:      opistojen toimintamahdollisuuksien ka-         aikana valtionapua lisäämällä taa1
17672:      ventumisesta, ja jos on,                       kesäopetuksen jatkumiselle taloudellisc
17673:        aikooko Hallitus jo kuluvan vuoden           mahdollisuudet?
17674:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
17675: 
17676:                                       Juhani Orrenmaa.
17677:                                                                                                       3
17678: 
17679: 
17680: 
17681: 
17682:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17683: 
17684:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kesäyliopistoilla on ollut myös merkitystä
17685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          aikaisemmin yksinomaan lomailuun varatun
17686: olette kirjeellänne n:o 317 maaliskuun 10 päi-         kesäkauden aktivoimisessa eräillä paikkakun-
17687: vältä 1971 lähettänyt Valtioneuvoston asian-           nilla jopa ·talvikautta monipuolisempaan kult-
17688: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           tuuritoimintaan. Taloudellisessa mielessä on
17689: Juhani Orrenmaan tekemän seuraavan sisältöi-           merkitystä myös sillä, että useiden oppilaitos-
17690: sen kysymyksen:                                        ten tilat ja välineet ovat kesäyliopistotoiminnan
17691:                                                        ansiosta käytössä myös kesäaikana. Erityistä
17692:            "Onko Hallitus tietoinen opettajakus-       merkitystä on kesäyliopistoilla lisäksi ollut
17693:         tannusten noususta aiheutuvasta kesäyli-       opettajien ja muiden ammattiryhmien jatko-
17694:         opistojen toimintamahdollisuuksien ka-         koulutuksen järjestämisessä. Ammatissa olevien
17695:         ventumisesta, ja jos on,                       henkilöiden koulutusta tuskin olisi voitu hoi-
17696:            aikooko Hallitus ·jo kuluvan vuoden         taa nykyisessä laajuudessa muulla tavoin kuin
17697:         aikana valtionapua lisäämällä taata            kesälomien aikana tapahtuvalla kesäyliopisto-
17698:         kesäopetuksen jatkumiselle taloudelliset       opetuksella.
17699:         mahdollisuudet?''                                 Valtio on tähän saakka osallistunut kesä-
17700:                                                        yliopistojen menojen kattamiseen kolmella eri
17701:    Vastauksena kysymykseen saan kunnioitta-            tavalla. Ensinnäkin opetusministeriö on myön-
17702: vasti esittää seuraavaa:                               tänyt kesäyliopistojen valtionapuun varatulta
17703:    Kesäyliopistojen tarpeellisuuden osana maam-        momentilta avustuksia, toiseksi kouluhallitus
17704: me koulutusjärjestelmää on osoittanut niiden           on myöntänyt opettajien jatkokoulutukseen
17705: määrän jatkuva kasvu. Kesäyliopistojen toi-            varoja kesäyliopistoissa pidettäviä kursseja ja
17706: minta on laajentunut huomattavasti nopeam-             seminaareja varten ja kolmanneksi yliopistojen
17707: min kuin muu yliopisto-opetus. Kesäyliopisto-          ja korkeakoulujen määrärahoissa on otettu kesä-
17708: jen määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa              opetus jossain määrin huomioon. Opetusminis-
17709: vuodesta 1960 vuoteen 1970 kuudesta 19:ään             teriön tarkoituksena on kehittää erityisesti yli-
17710: ja opiskelijamäärä on samaan aikaan noussut            opistotasoista kesäopetusta siten, että se liit-
17711: miltei viisinkertaiseksi. Ilman koulutusjärjestel-     tyisi enemmän vakinaisten korkeakoulujen toi-
17712: mässämme todella ilmenevää tarvetta ei näin            minnan osaksi tai tulisi niiden valvonnan
17713: suuri kasvu olisi ollut mahdollinen.                   osaksi. Niissä kirjelmissä, joissa opetusminis-
17714:    Kesäyliopistotoiminnalla on monia etuja puo-        teriö on antanut ohjeita valtioneuvoston kesä-
17715: lellaan. Eräänä tällaisena voidaan pitää sitä,         yliopistojen valtionavusta antaman päätöksen
17716: että ne ovat paistaneet raja-aitoja ylioppilaiden      noudattamisesta, on kehotettu kesäyliopistoja
17717: ja ei-ylioppilaiden, loppututkinnon suorittanei-       keskittymään akateemisessa opetuksessa mah-
17718: den ja muiden opiskelijoiden sekä eri yliopis-         dollisuuksien mukaan vain yhteen korkeakou-
17719: tojen opiskelijoiden väliltä. Kesäyliopistot ovat      luun. Olisikin suotavaa, että yliopistotasoisia
17720: omalta osaltaan jo useita vuosia toteuttaneet          opintoja voitaisiin harjoittaa tähänastista enem-
17721: nykyisin niin voimakkaasti esille tullutta avoi-       män vakinaisissa korkeakouluissa kesäaikana.
17722: men yliopiston periaatetta. Joustavuutensa             Tämän vuoksi opetusministeriön tarkoituksena
17723: ansiosta ne ovat myös voineet ottaa opetus-            on ohjata lisävaroja kesäopetusta varten ensi-
17724: ohjelmaansa runsaasti sellaista opetusta, jota         sijaisesti korkeakoulujen menoarvioiden puit-
17725: muualla ei ole voitu järjestää. Näin ne ovat           teissa. Viime vuosina kehitys onkin edennyt
17726: vieneet uutta tietoa sellaisille kansalaispiireille,   tähän suuntaan ja näyttää siltä, että vuoden
17727: jotka eivät olisi voineet tavanomaiseen yli-           1972 kesän aikana tullaan miltei kaikilla kor-
17728: opisto-opetukseen osallistua.                          keakoulupaikkakunnilla järjestämään tällaista
17729: 4
17730: 
17731: kesäopetusta. Viimeksi tähän on laajemmin            ja menoarviota varten. Näyttää kuitenkin siltä,
17732: menty Joensuussa, jossa kesäyliopisto tähän-         että tämä kiinnostus on nyt herännyt.
17733: astisessa muodossaan on lopettanut toimintansa          Edellä oleva koskee lähinnä kesäopetuksen
17734: ja kesäajan opetus on siirtynyt Joensuun kor-        kehittämisen periaatesuunnitelmia. Näitä suun-
17735: keakoululle. Korkeakoulujen ryhtyessä laajem-        n1telmia päästään kuitenkin laajemmalti toteut-
17736: min antamaan kesäopetusta voidaan valtion-           tamaan vasta vuoden 1972 tulo- ja menoarvio-
17737: apuun varatut määrärahat jakaa lähinnä kor-          esityksen yhteydessä. Opettajakustannusten nou-
17738: keakoulupaikkakuntien ulkopuolella toimiville        susta aiheutuvan kesäyliopistojen toimintamah-
17739: kesäyliopistoille ja täten taata niille suotuisam-   dollisuuksien uhkan tuntien opetusministeriö
17740: mat toimintaedellytykset.                            on tehnyt esityksen lisämäärärahan varaami-
17741:    Kuten edellä olevasta käy ilmi opetusminis-       seksi kesäyliopistojen valtionapuun kuluvan
17742: teriön tarkoituksena on kehittää kesäopetusta        vuoden toisessa lisämenoarviossa. Mikäli tämä
17743: ja myös hankkia siihen <tarvittavat määrärahat.      määräraha voidaan menoarvioon sisällyttää kor-
17744: Esteenä ministeriön kehityssuunnitelmien toteu-      vataan sillä opettajakustannusten noususta
17745: tumiselle on kuitenkin ollut yliopistojen ja         aiheutuva menojen lisäys ja turvataan kesäyli··
17746: korkeakoulujen osoittama vähäinen kiinnostus         opistojen suunnitelmien mukainen toiminta ensi
17747: kesäopetusta koskevien, yksityiskohtaiset suun-      kesän aikana.
17748: nitelmat sisältävien esitysten tekemiseen tulo-
17749:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1971.
17750: 
17751:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä.
17752:                                                                                                   5
17753: 
17754: 
17755: 
17756: 
17757:                          T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
17758: 
17759:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      sådana medborgarkretsar ny kunskap, vilka
17760: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         icke skulle ha kuooat delta i den sedvanliga
17761: velse nr 317 av den 10 mars 1971 tili veder-      universitetundervisningen.
17762: börande medlem av statsrådet översänt följande        Sommaruniversiteten har också haft bety-
17763: av riksdagsman Juhani Orrenmaa ställda spörs-     delse för aktiveringen av sommarsäsongen, som
17764: mål:                                              förut reserverats för enbart semesterfirande.
17765:            "Är Regeringen medveten om den         På vissa orter har den kulturella verksamheten
17766:        minskning av sommaruniversitetens verk-    till och med blivit mångsidigare än under vin-
17767:         samhetsmöjligheter, som .stegringen av    tersäsongen. I ekonomiskt avseende är det
17768:         lärarkostnaderna medfört, och om så       också betydelsefullt, att flera läroanstalters
17769:         är fallet,                                lokaliteter och materiel tack vare sommaruni-
17770:            ärnar Regeringen genom att redan       versiteten varit i bruk även sommartid. Dessu-
17771:         innevarande år öka statsbidraget till-    tom har sommaruniversiteten hatt en speciell
17772:         försäkra sommaruniversiteten ekono·       betydelse vid föranstaltandet av fortbildning av
17773:         miska möjligheter att fortsätta med       lärare och andra yrkesgrupper. Utbildningen av
17774:         sommarundervisningen? ''                  yrkesarbetande personer skulle knappast ha
17775:                                                   kunnat skötas i sin nuvarande omfattning på
17776:                                                   annat sätt än genom undervisning vid sommar-
17777:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    universitet under sommarsemestrarna.
17778: samt anföra följande:                                 Staten har hittills deltagit i täckandet av
17779:    Att ·sommaruniversiteten behövs såsom en       utgifterna för sommaruniversiteten på tre olika
17780: del av vårt lands utbildningssystem framgår       sätt. För det .första har undervisningsministe~
17781: av att deras antal fortgående ökar. Sommar-       riet beviljat understöd under moment för stats-
17782: universitetens vevksamhet har utvidgats betyd-    bidrag åt sommaruniversitet, för det andra har
17783: li~ .snabbare än den övriga universitetsunder-    skolstyrelsen beviljat medel tili kurser och
17784: visningen. Deras antal har på tio år, från år     seminarier ·för fortbildning av lärare vid dem
17785: 1960 till år 1970, ökats från sex :till nitton,   och för det tredje har sommarundervisning i
17786: och antalet studerande har på samma tid stigit    någon mån beaktats i universitetens och de
17787: till närmare det femfaldiga. En så stor ökning    övriga hökskolornas anslag. Undervisnings-
17788: skulle icke ha varit möjlig om icke ett verk-     ministeriet har för avsikt att utveckla speciellt
17789: ligt behov hade yppat sig inom vårt utbild-       sommarundervisningen på universitetsnivå så,
17790: ningssystem.                                      att den mera än förut skulle ansluta sig tili
17791:     Sommaruniversitetsverksamheten har många      de ordinarie högskolornas versamhet såsom en
17792: fördelar. Såsom en av dem kan anses, att de       del av denna ellet att den skulle underställas
17793: röjt undan skrankorna mellan !Studenter och       deras kontroll. I de skrivelser, i vilka undervis-
17794: icke-studenter, mellan sådana som avlagt slut-    ningsministeriet meddelat anvisningar rörande
17795: examen och andra studerande och mellan stu-       iakttagandet av statsrådets ibeslut om statsbid-
17796: derande från olika universitet. Sommaruniver-     raget åt sommaruniversitet, har dessa upp-
17797: siteten har för sin del redan under flera år      manats att såvitt möjligt koncentrera den aka-
17798: förverkligat principen om öppna universitet,      demiska undervisningen till endast en hög-
17799: som så starkt har framträtt på senare tid. De     skola. Det skulle också vara önskvärt, att stu-
17800: har också taok vare sin smidighet på sitt         dier på universitetsnivå skulle kunna bedrivas
17801: undervisningsprogram kunnat uppta mycket          sommartid mera än hittills i de ordinarie hög-
17802: sådan undervisning, som icke kunnat anordnas      skolorna. Fördenskull har undervisningsminis-
17803:  annorstädes. De har på detta sätt bibringat      teriet för avsikt att dirigera tilläggsmedel för
17804: 425/71
17805: 6
17806: 
17807: sommarundervisning i främsta rummet inom           och högskolorna visat när det gällt att göra
17808: ramen för högskolornas utgiftsstat. Utveck-        framställningar ti11 statsförslaget med. detal-
17809: lingen har också under de senaste åren gått i      jerade planer rörande sommarundervisning. Det
17810: denna riktning, och det synes som om sådan         synes dock som om detta intresse nu skulle
17811: sommarundervisning under sommaren 1972             ha vaknat.
17812: skulle komma att föranstaltas på nästan samt-         Ovanstående berör närmast principiella pla-
17813: liga högskoleorter. Senast skedde detta i större   ner för utvecklande av sommarundervisningen.
17814: utsträckning i Joensuu, där sommaruniversi-        Dessa planer kan dock genomföras i större
17815: tetet i sin nuvarande form slutat med sin verk-    grad först i sam:band med statsverkspropositio-
17816: samhet och sommarundervisningen flyttat till       nen för år 1972. Undervisningsminlsteriet har,
17817: Joensuu högskola. När högskolorna börjar med-      medvetet om hotet mot sommaruniversitetens
17818: dela sommarundervisning i större utsträckning,     verksamhetsmöjligheter till följd av de stegrade
17819: kan anslagen för statsbidrag fördelas närmast      lärarkostnaderna, gjort frams.tällning om reser-
17820: åt de sommaruniversitet vilka verkar utanför       verande av tilläggsanslag till sommaruniversi-
17821: högskoleorterna, och för dessa sålunda garan-      tetens statsbidrag i andra tilläggsbudgeten för
17822: teras gynnsammare verksamhetsförutsättningar.      innevarande år. Om detta anslag kan obser-
17823:    Såsom av ovanstående framgår har under-         veras i statsförslaget, kommer utgiftsökningen
17824: visningsministeriet för avsikt att utveckla som-   på grund av de stlegrade lärarkostnaderna att
17825: marundervisningen och att även ordna för           därigenom bli evsatta och sommaruniversitetens
17826: ändamålet nödiga anslag. Ett hinder för för-       planenliga verksamhet under instundande som-
17827: verklingandet av ministeriets utvecklingsplaner    mar att tryggas.
17828: har dock varit det ringa intresse universiteten
17829:      Helsingfors den 13 april 1971.
17830: 
17831:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
17832: Kirj. ksm. n:o 63.
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                                   Orrenmaa ym.: Liikehuoneistojen vuokralaisten toimintavapau-
17838:                                      den turvaamisesta.
17839: 
17840: 
17841:                          E d u s k u n n .a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17842: 
17843:     Taloudellisen kasvun turvaamisesta annetun          Vuokralaisena toimivan yrittäjän saattaminen
17844: lain ( n:o 868) 7 § :n säännösten kiertämiseksi      täysin riippuvaiseksi vuokranantajansa mielival-
17845: ovat eräät tavarantoimittajina esiintyvät keskus-    lasta, ei voine olla asiakkaittenkaan edun mu-
17846: tai tukkuliikkeet ryhtyneet yhä enenevässä           kaista. Tavaravalikoiman rajoittaminen ja mono-
17847: määrin vuokraamaan rakennuttajilta tai asunto-       polioikeuteen perustuva vuokranantajan hin-
17848: yhtiöiltä liikehuoneistoja nimiinsä kiin'teällä      noittelu, rajoittavat jyrkästi yrittäjän mahdolli-
17849: vuokralla, tarkoituksenaan markkinointiosuu-         suuksia kuluttajien palvelijana. Tiukka ja koh-
17850: tensa lisäämilnen. Yrittäjille huoneistoja edel-     tuuttomuuteen johtava, liikevaihdon perusteella
17851: leen vuokratessaan, ovat ne kuitenkin asetta-        maksettava vuokra, heikentää myöskin yrittäjän
17852: neet vuokrasopimuksen solmimisen ehdoksi             mahdollisuuksia kilpailla tasapäisesti muiden
17853: sen, että vuokran suuruus määritellään 3-            saman alan liikkeiden kanssa. Samalla estetään
17854: 6 % :n suuruisena asianomaisen liikkeen vähit-       vuokralaisen mahdollisuus hintavertailujen suo-
17855:  täismyynnistä. Vuokrasopimusta solmittaessa on      rittamiseen ja riittävän monipuolisen asiakkai-
17856:  samalla erittäin jyrkästi rajoitettu vuokralaisen   denkin kannalta edukkaimman tavaravalikoi-
17857:  toimintavapautta, hänen menekinedistämistoi-        man hankkimiseen.
17858:  menpiteitään ja tavaravalikoimaansa. Niinpä            Kaikkeen edellä esittämäämme ja valtiopäivä-
17859: liikevaihdon suuruuden perusteella maksettavat       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
17860:  vuokrat ovat useassa tapauksessa ylittäneet         .tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17861:  vuoden 1968 helmikuun tason, jolloin vuokrien       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17862:  säännöstelystä, valtalain perusteella annettujen
17863:  määräysten henkeä on vuokranantajien taholta                   Onko Hallitus tietoinen eräiden kes-
17864:  rikottu. Elinkeinotoimintansa menettämisen pe-              kus- ja tukkuliikkeiden vuokraustoimin-
17865:  lossa eivät läheskään kaikki vuokralaisina tava-            nasta, joka kohtuuttomasti rajoittaa
17866:  rantoumttajiensa liikehuoneistoissa t01m1vat                yrittäjän toimintavapautta ja heikentää
17867:  yrittäjät ole kuitenkaan uskaltaneet tehdä                  hänen kilpailumahdollisuuksiaan ja asia-
17868:  ilmiantoa. Liikevaihdon suuruuden perusteella               kaspalveluaan,
17869:  määräytyvään vuokrausehtoon vedoten ovat                       ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
17870:  yrittäjät myöskin velvoitettu jättämään kirjan-             aikoo ryhtyä, jotta vuokralaisten oikeu-
17871:  pitonsa hoidettavaksi vuokranantajan ylläpitä-              dellista asemaa voitaisiin nykyisestään
17872:  mään tai hänen muuten hyväksymäänsä tilitoi-                parantaa ja hintasäännöstelyn vastainen
17873:   mistoon.                                                   vuokraustoiminta estää?
17874:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1971.
17875: 
17876:           Juhani Orrenmaa.               Irma Toivanen.                  Pirkko Aro.
17877: 
17878: 
17879: 
17880: 
17881:  426/71
17882: 2
17883: 
17884: 
17885: 
17886: 
17887:                         Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
17888: 
17889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      miita myymälöitä, jotka vuokrasopimuksin
17890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       annetaan vähittäiskaupan hallintaan.
17891: olette 10 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn            Kauppa on näin sisäisellä yhteistoiminnalla
17892: kirjeenne n:o 318 ohella toimittanut Valtio-        pyrkinyt takaamaan kuluttajalle toisaalta mah-
17893: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     dollisuuden valita eri ryhmittymiä edustavien
17894: kansanedustaja Orrenmaan ym. näin kuuluvasta        ostopaikkojen välillä sekä toisaalta keskittä-
17895: kirjallisesta kysymyksestä n:o 63:                  mällä on ollut mahdollista saavuttaa tarpeeksi
17896:                                                     laajat puitteet toiminnan rationalisoimiseksi
17897:           "Onko Hallitus tietoinen eräiden kes-     niin että kustannukset pysyvät jakelussa mah-
17898:        kus- ja tukkuliikkeiden vuokraustoimin-      dollisimman alhaisina.
17899:        nasta, joka kohtuuttomasti rajoittaa            Puheenaolevia vuokrasopimuksia ei ole elin-
17900:        yrittäjän toimintavapautta ja heikentää      keinovapausviraston lausunnon mukaan kirjattu
17901:        hänen kilpailumahdollisuuksiaan ja asia-     sinne kilpailunrajoitusrekisteriin. Vuokrasopi-
17902:        kaspalveluaan,                               musta sellaisenaanhan ei voida pitää ·kilpailun-
17903:           ja mihin toimenp1te1sun Hallitus          rajoituksena. Kuitenkin kyselyn tarkoittamat
17904:        aikoo ryhtyä, jotta vuokralaisten oikeu-     sopimukset, jotka samalla kun niissä vuokran
17905:        dellista asemaa voitaisiin nykyisestään      määrä on riippuvainen liikevaihdon suuruu-
17906:        parantaa ja hintasäännöstelyn vastainen      desta, on solmittu vaihdannan eri portaiden
17907:        vuokraustoiminta estää?"                     kesken, ovat ilmeisesti sellaisia, jotka kilpailu-
17908:                                                     viranomaisten on useimmissa tapauksissa otet-
17909:    Kuten on jo useasti todettu täällä eduskun-      tava rajoitusjärjestelyinä huomioon.
17910: nassakin on meillä samoin kuin muissakin län-          Prosenttivuokraa on käytetty kokeilumielessä
17911: tisissä maissa kaupan rakenne nopeasti muuttu-      jo 1950-luvulta alkaen ja 1960 luvun alku-
17912: massa. Muutosprosessille on ollut tunnus-           puolelta on se asetettu johdonmukaisesti käyt-
17913: omaista elintason mahdollistama kulutustava-        töön. Näinollen ei voida sanoa, kuten kyse-
17914: roiden lajitelman laajentuminen sekä myös toi-      lyssä annetaan ymmärtää, että tällainen toi-
17915: mialojen välisten rajojen muuttuminen. Var-         minta olisi tarkoitettu kiertämään hintasäännös-
17916: sinkin elintarvikekaupassa käytävä kova kil-        telyn säännöksiä. Vuokra- ja yhteistyösopimuk-
17917: pailu on pakottanut kaupan etsimään yhä uusia       set ovat yleensä yksivuotisia ja jatkuvat auto-
17918: rationalisointikohteita pystyäkseen palvelemaan     maattisesti vuoden kerrallaan ja niiden perus-
17919: kuluttajaa mahdollisimman alhaisin kustannuk-       teella maksettava korvaus on enimmäkseen
17920: sin. Tämä on johtanut mm. myymäläkoon kas-          määräprosentti liikevaihtoverollisesta myyn-
17921: vuun. Kun nykyaikaisen myymälän perustamis-         nistä. Tällaisen menettelyn tarkoitukseha on
17922: kustannukset kohoavat saatujen tietojen mu-         markkinointijärjestelmän kehittäminen mm. ta-
17923: kaan 500 000-600 000 markkaan on ymmär-             saamalla ajallisesti uuden toimintansa aloittavan
17924: rettävää, ettei useallakaan yrittäjällä ole käy-    liikkeen vuokrakustannuksia, tasata liikepaikal-
17925: tettävissään tällaista alkupääomaa, lisäksi on      taan erilaisessa asemassa olevien kauppojen
17926: ollut vaikeaa saada vierasta pääomaa. Kun kau-      tulosta ja siten tehdä mahdolliseksi myymälä-
17927: pan on kuitenkin kokonaisuutena huolehdittava       palvelu myös sellaisilla alueilla, joilla se ei
17928: siitä, että myyntipisteitä luodaan kuluttajien      esim. alueen pienuuden tai keskeneräisyyden
17929: sijoittumista ja tarvetta vastaavasti, on varsin-   vuoksi olisi muuten mahdollista. Liikevaihtoon
17930: kin elintarvikealalla tukkukauppa ja keskusliik-    perustuvaa vuokran määräytymistapaa on siis
17931: keet mahdollisuuksiensa mukaan ryhtyneet va-        sinänsä pidettävä kuluttajan palvelumahdolli-
17932: raamaan kauppapaikkoja ja rakentamaan val-          suuksia lisäävänä.
17933:                                                                                                     3
17934: 
17935:    Hintaneuvoston vuokrajaosto toteaa tämän        käytännössä johtaa siihen, että liikevaihdon
17936: kyselyn johdosta antamassaan lausunnossa mm.,      kohoaminen mainittua vuokranmaksukautta
17937: että huoneenvuokrien valvonnasta ja säännöste-     myöhempänä ajankohtana ei oikeuta vuokran-
17938: lystä 30 päivänä joulukuuta 1970 annetun val-      autajaa korottamaan vuokraa ilman hinta-
17939: tioneuvoston päätöksen {878/70) 3 §:n 1 mo-        neuvoston vuokrajaoston suostumusta. Näin-
17940: mentin mukaan ylin sallittu vuokra on 29 päi-      ollen, mikäli kauppiaat katsovat sen aiheel-
17941: vänä helmikuuta 1968 voimassaolleen sopimuk-       liseksi on heillä oikeus kääntyä hintaviran-
17942: sen mukainen vuokra siltä vuokranmaksukau-         omaisten puoleen.
17943: delta, johon mainittu päivä sisältyy. Tätä on         Kuten useasti on jo hallituksen taholta
17944: sovellettava myös sellaisiin sopimuksiin, joissa   todettu, seurataan sen taholta kiinteästi koti-
17945: on sovittu vuokran korottamisesta tai joissa on    maankaupan kehitystä ja parhaillaankin suori-
17946: ennakoitu vuokran kohoaminen esimerkiksi           tetaan kaupan 1"akenteesta selvityksiä. Mikäli
17947: liikevaihdon kasvun perusteella, mikäli näin       alalla tulee ilmi piirteitä, jotka johtaisivat hai-
17948: määräytyvä vuokrankorotusperuste tulee voi-        tallisiin ilmiöihin taikka epäterveeseen kehityk-
17949: maan mainittua vuokranmaksukautta myöhäi-          seen, tullaan toimenpiteitä harkitsemaan.
17950: sempänä ajankohtana. Säännöksen soveltaminen
17951:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1971.
17952: 
17953:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
17954: 4
17955: 
17956: 
17957: 
17958: 
17959:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
17960: 
17961:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har partihandeln och centralaffärerna särskilt
17962: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           inom livsmedelsbranschen i mån av möjlighet
17963: velse nr 318 av den 10 mars 1971 tili veder-        vinnlagt sig om att reservera affärsplatser och
17964: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      bygga färdiga butiker, vilka på ibasen av
17965: av följande av riksdagsman Orrenmaan m. fl.         hyresavtal överlåtes i minuthandelns besittning.
17966: ställda skriftliga spörsmäl nr 63:                     Handeln har sålunda genom internt sam-
17967:                                                     arbete strävat tili att å ena sidan för konsu-
17968:           "Är Regeringen medveten om vissa          menten trygga möjligheten att välja mellan
17969:        central- och partiaffärers uthyrninsverk-    köpsställen som företräder olika grupperingar
17970:        samhet, som på ett oskäligt sätt begrän-     samt att å andra sidan genom centralisering
17971:        sar företagarens verksamhetsfrihet och       uppnå tiliräckliga möjligheter för verksam-
17972:        försvagar hans konkurrensmöjligheter         hetens rationalisering så att kostnaderna i fråga
17973:        och kundservice,                             om distributionen blir så låga som möjligt.
17974:           och vilka åtgärder har Regeringen för        Ifrågavarande hyresavtal har ej enligt nä-
17975:        avsikt att vidtaga för att hyresgästernas    ringsfrihetsverkets utsago där införts i kon-
17976:        rättsliga ställning skall kunna förbättras   kurrensbegränsningsregistret. Ett hyresavtal kan
17977:        och den mot prisreglementeringen stri-       ju icke som sådant betraktas såsom konkur-
17978:        dande uthyrningsverksamheten förhind-        rensbegränsning. Likväl är de i spörsmålet av-
17979:        ras?"                                        sedda avtalen, vilka samtidigt .som den hyra
17980:                                                     som bestämts enligt dem är beroende av om-
17981:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        sättningens storlek har ingåtts mellan de olika
17982: anföra följande:                                    trappstegen inom varuutbytet, uppenbarligen
17983:    Såsom det redan flere gånger har konstate-       sådana, att konkurrensmyndigheterna i de
17984: rats även i riksdagen, håller handelns struktur     flesta fall måste taga dem i beaktande såsom
17985: på att snabbt förändras hos oss liksom i de         begränsande regleringar.
17986: andra västländerna. Kännetecknande för föränd-         Procenthyra har i experimentsyfte tillämpats
17987: ringsproceduren har varit ett av levnadsstan-       redan från början av 1950-talet och från och
17988: darden möjliggjort utvidgat urval av komsump-       med början av 1960-talet har den konsekvent
17989: tionsvaror samt gränsförändringar olika bransc-     tagits i bruk. Det kan alltså icke sägas, -
17990: her emellan. I synnerhet har den inom livs-         såsom man i spörsmålet låter förstå, - att en
17991: medelshandeln rådande hårda konkurrensen            dylik verksamhet skulle ha tili syfte att kringgå
17992: tvingat handeln att söka nya rationaliserings-      prisreglementeringens hestämmelser. Hyres- och
17993: objekt för att kunna tjäna konsumenten tili         samarbetsavtalen är i allmänhet ettåriga och
17994: så låga kostnader som möjligt. Detta har bl. a.     fortsätter automatiskt med ett år i sänder, och
17995: lett tili att butikernas storlek ökat. Då grund-    den ersättning som skall betalas på basen av
17996: läggningskostnaderna för en modern butik            dem är för det mesta en bestämd procent av
17997: enligt erhållna uppgifter uppgår tili 500 000-      den omsättningsskattepliktiga försäljningen. Ett
17998: 600 000 mark, är det förståeligt, att många         dylikt förfarande avser att utveckla marknads-
17999: företagare icke förfogar över ett sådant start-     föringssystemet bl. a. genom att för en ny affär
18000: kapital. Dessutom har det varit svårt att upp-      som inleder sin verksamhet utjämna hyreskost-
18001: bringa främmande kapital. Då handeln dock           naderna på längre sikt, utjämna resultatet för
18002: såsom helhet måste draga försorg om att för-        butiker med olika affärsläge och sålunda göra
18003: säljningspunkter skapas på ett sätt som mot-        butiksservice möjlig också inom sådana om-
18004: svarar konsumenternas placering och behov,          råden där · denna t. ex. på grund av områdets
18005:                                                                                                     5
18006: 
18007: ringa omfattning eller medan detta ännu icke          såframt hyresförhöjningsrund, som bestämmes
18008: är utbyggt annars icke skulle vara möjlig.            sålunda, träder i kraft vid en senare •tidpunkt
18009: Sättet att bestämma hyran på basen av omsätt-         än under nämnda hyresbetalningsperiod. Tili-
18010: ningen :bör alltså som sådant anses såsom en          lämpningen av stadgandet leder i praktiken tili
18011: faktor som ökar möjligheterna tili kundservice.       att omsättningens ökning vid en senare tidpunkt
18012:    Prisrådets hyressektion konstaterar i sitt utlå-   än under nämnda hyresbetalningsperiod icke
18013: tande med anledning av detta sjörsmål bl. a.,         berättigar hyresvärden att höja hyran utan sam-
18014: att enligt 3 § 1 mom. i statsrådets beslut den        tycke av prisrådets hyressektion. Köpmännen
18015: 30 december 1970 om övervakning och regle-            har sålunda, om de anser skäl därtili föreligga
18016: mentering av hyror (878/70) är den högsta             rätt att vända sig ,tili prismyndigheten.
18017: tillåtna hyran den hyra som enligt det den 29            Såsom från regeringens sida redan ofta har
18018: februari 1968 ikraftvarande avtalet skulle beta-      konstaterats, följex man på regeringshåll noga
18019: las för den hyxesbetalningsperiod, i viiken sagda     med inrikeshandelns utveckling, och även som
18020: dag ingick. Detta skall tillämpas också på            bäst utredes handelns struktur. Om det inom
18021: sådana avtal, i vilka överenskommits om hyres-        brranschen skulle framkomma sådana drag, vilka
18022: förhöjning eller i vilka på förhand intagits          skulle leda tili skadliga företeelser eller en
18023: bestämmelse om förhöjning av hyran till               osund utveckling, kommer nödiga åtgärder att
18024: exempel på basen av ökad omsättning,                  övervägas.
18025:       Helsingfors den 7 april 1971.
18026: 
18027:                                                        Handels- och industriminister Arne Berner.
18028: 1
18029: 1
18030: 1
18031:     1
18032:     1
18033:     1
18034:         1
18035:         1
18036:         1
18037:             1
18038:             1
18039:             1
18040:                 1
18041:                 1
18042:                 1
18043:                     1
18044:                     1
18045:                     1
18046:                         1
18047:                         1
18048:                         1
18049:                             1
18050:                             1
18051:                             1
18052: Kirj. ksm. n:o 64.
18053: 
18054: 
18055: 
18056: 
18057:                                   Laaksonen ym.: Ammattientarkastustoiminnan tehostamisesta.
18058: 
18059: 
18060:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e II e.
18061: 
18062:    Työaikalain 12 §:n mukaisesti voi työn-           mattientarkastajan asiana on, joko hyväksyä
18063: antaja lainkohdassa mainituin edellytyksin teet-     työ hätätyöksi tai ryhtyä toimenpiteisiin sen
18064: tää työntekijöillä ns. hätätyötä pidentämällä        keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi.
18065: työaikalaissa säänneltyjä työaikoja. Hätätyötä ei       Hätätyön käsite ja sen teettämisen edelly-
18066: lueta työaikalaissa tarkoitetuksi ylityöksi, joten   tykset on mielestämme laissa erittäin selvästi
18067: sitä voidaan teettää senkin jälkeen, kun työn-       määritelty. Tämän lisäksi on työneuvosto anta-
18068: tekijät ovat tehneet työaikalain sailiman mää-       massaan lausunnossa n:o 74/52 nimenomaan
18069: rän ylityötä.                                        todennut mm. seuraavaa:
18070:    Hätätyön teettämisen edellytyksistä sanotaan         "Hätätyönä ei sitä vastoin voida pitää sel-
18071: lainkohdassa seuraavaa:                              laisia korjaus- ja huoltotöitä, jotka eivät johdu
18072:    "Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai muu          edeltä arvaamattomista syistä, vaan joiden tie-
18073: seikka, jota ei ole voitu ennakolta tietää, on       detään aika-ajoin toistuvan".
18074: aiheuttanut keskeytyksen liikkeen, laitoksen tai        Myllykosken Paperitehtaan vuodelta 1970
18075: yrityksen säännöllisessä toiminnassa tahi vaka-      antamissa hätätyöilmoituksissa esiintyy edellä
18076: vasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen          sanotusta huolimatta m.. seuraavia nimikkeitä,
18077: taikka hengen, terveyden tai omaisuuden jou-         joita on hoidettu hätätyönä:
18078: tumiseen vaaranalaiseksi, saa, siinä määrin kuin        "Kivitelan hionta, kiertovoitelusysteemin
18079: mainitut syyt vaativat, pitentää 5, 6 ja 7 §:n       vuotavan venttiilin vaihto, uudelleen päällys-
18080: mukaan määräytyviä säännöllisiä työaikoja, ei        tetyn imutelan hionta, katkenneiden kuljetin-
18081: kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon ai-           lenkkien uusinta, helluntairemonttia, imuvals-
18082: kana".                                               sin kasaus, laakereiden, kytkimien ja tiivistei-
18083:    Lain sanamuodon mukaisesti vaaditaan hätä-        den vaihtoa, juhannusremonttia" ja kaiken
18084: työn teettämiselle kaksi edellytystä. Luonnon-       huippuna jopa "hiomon uusien hiomakoneiden
18085: tapahtuman, tapaturman tai muun seikan tulee         asennusta".
18086: olla sellainen, jota ei ole voitu ennalta tietää        Käytyämme Myllykosken Paperitehtaan hätä-
18087: eikä ottaa lukuun. Ennalta aavistamattomia           työluettelon vuodelta 1970 lävitse, voimme
18088: tapahtumia eivät siis ole vuodenaikojen vaih-        todeta, että suurin osa siihen merkityistä hätä-
18089: telut, koneen tai sen jonkun osan kuluminen,         työtapauksista kuuluu mielestämme tehtaan
18090: likaantuminen tai muu senkaltainen syy. Toi-         normaaliin arkipäivään ja olisi ollut hoidettava,
18091: sena hätätyön teettämisen edellytyksenä, jonka       joko varsinaisena työaikana tai sallitun ylityön
18092: tulee olla samanaikaisesti olemassa, on liikkeen,    puitteissa. Käsityksemme mukaisesti ei Mylly-
18093: laitoksen tai yrityksen säännönmukaisen toi-         kosken Paperitehdas voi muodostaa mitään
18094: minnan keskeytyminen, vakava keskeytymisen           yksittäistä poikkeustapausta, vaan kierretään
18095: uhka taikka hengen, terveyden tai omaisuuden         työaikalain säännöksiä myös muissa paperiteh-
18096: joutuminen vaaranalaiseksi.                          taissa ja todennäköisesti koko teollisuudessam-
18097:    Työaikalain säännösten valvonta on ammat-         me. Erityisesti allekirjoittaneita ihmetyttää, että
18098: tientarkastajien asiana. Jotta oikeutta hätätyön     ammattientarkastusviranomaiset eivät ole kiin-
18099: teettämiseen ei käytettäisi väärin ja sallittuja     nittäneet asiaan huomiota. Tämä on mieles-
18100: ylituntimääriä ylitettäisi, on työnantajan viivy-    tämme selvä osoitus siitä, että ammattientar-
18101: tyksettä tehtävä asianomaiselle valtion ammat-       kastusviranomaisia todella on aivan riittämät-
18102: tientarkastajalle kirjallinen ilmoitus hätätyön      tömästi ottaen huomioon heidän valvontatehtä-
18103: syistä, laajuudesta ja sen todennäköisestä kes-      viensä suuren määrän, sillä se seikka, että Myl-
18104: tämisajasta. Saatuaan tällaisen ilmoituksen am-      lykosken Paperitehtaan hätätyöilmoitukset ei-
18105: 421/71
18106: 2
18107: 
18108: vät ole antaneet aihetta huomautuksiin ei voi      eivät liian suureksi paisuneen työtaak-
18109: johtua mistään muusta kuin siitä, että niitä ei    kaosa vuoksi ennätä suorittaa kaikkia
18110: yksinkertaisesti kukaan ole ehtinyt lukea, vaan    tarpeellisia valvontatehtäviä, ja että
18111: on ne suoraan siirretty arkistoon ajan hoidet-     tästä johtuen mm. teettämällä hätätyönä
18112: tavaksi.                                           yrityksen normaaliin toimintaan kuulu-
18113:    Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-   via töitä pystytään kiertämään työaika-
18114: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme          lain ylityön teettämistä rajoittavia sään-
18115: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-     nöksiä, ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
18116: vaksi seuraavan kysymyksen:                        aikoo ryhtyä ammattientarkastuksen ja
18117:                                                    työväen suojelulainsäädännön noudatta-
18118:          Onko Hallitus tietoinen snta, että        misen tehostamiseksi?
18119:        valtion ammattientarkastusviranomaiset
18120:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1971.
18121: 
18122:                Mikko Laaksonen.                        Paavo Tiilikainen.
18123:                Uljas Mäkelä.                           Lyyli Aalto.
18124:                A-V. Perheentupa.                       Salme Myyryläinen.
18125:                Edit Terästä.                           Aune Salama.
18126:                Sylvi Siltanen.                         Sinikka Luja.
18127:                Heikki Hykkäälä.                        Ralf Friberg.
18128:                                                                                                      3
18129: 
18130: 
18131: 
18132: 
18133:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18134: 
18135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kin vuotta. Tapausten lukuisuudesta johtuen
18136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eivät ammattientarkastajat ole voineet perehtyä
18137: olette kirjeellänne 11 päivältä maaliskuuta         eri tapauksiin heti paikan päällä, vaan he ovat
18138: 1971 n:o 329 lähettänyt valtioneuvoston asian-      yleensä joutuneet saapuneen asiakirja-aineiston
18139: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        perusteella päättelemään onko kysymys hätä-
18140: Mikko Laaksonen ym. tekemän seuraavan sisäl-        työstä ja ryhtymään tarvittaessa lain edellyttä-
18141: töisen kysymyksen n:o 64:                           miin toimenpiteisiin. Työpaikkoihin tehdyillä
18142:                                                     tarkastuskäynneillä on jälkeenpäin voitu työn-
18143:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      antajan lain mukaan pidettäväksi määrätystä
18144:        valtion ammattientarkastusviranomaiset       luettelosta todeta tehdyt hätä- ja ylityöt sekä
18145:        eivät liian suureksi paisuneen työtaak-      niistä maksetut korotetut palkat. Työaikaa kos-
18146:        kansa vuoksi ennätä suorittaa kaikkia        kevien säännösten rikkominen on aiheuttanut
18147:        tarpeellisia valvontatehtäviä, ja että       vuosittain syyteilmoituksia viralliselle syyttä-
18148:        tästä johtuen mm. teettämällä hätätyönä      jälle.
18149:        yrityksen normaaliin toimintaan kuulu-          Työntekijäjärjestöjen taholta on ammattien-
18150:        via töitä pystytään kiertämään työaika-      tarkastajille saapunut valituksia, että hätätyötä
18151:        lain ylityön teettämistä rajoittavia sään-   teetetään perusteettomasti ja myös työntekijäin
18152:        nöksiä, ja mihin toimenpiteisiin Hallitus    lepoaikoina, mikä varsinkin on herättänyt tyy-
18153:        aikoo ryhtyä ammattientarkastuksen ja        tymättömyyttä. Valitukset ovat antaneet aiheita
18154:        työväen suojelulainsäädännön noudatta-       jatkotutkimuksiin.
18155:        misen tehostamiseksi?"                           Hätätöitä koskeva valvontatehtävä on eräs
18156:                                                     osa ammattientarkastusviranomaisten saamasta
18157:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tehtävästä valvoa työaika- ja muiden työsuo-
18158: taen seuraavaa:                                     jelulakien noudattamista. Valvottavien lakien
18159:    Kysymyksessä käsitellään ammattientarkas-        lukumäärä on jatkuvasti kasvanut ja niiden
18160: tusviranomaisten valvottavana olevan eraan          sovellutusala laajentunut. Samana aikana am-
18161: työsuojelulain, työaikalain hätätyösäännöksen       mattientarkastuksen henkilökuntaa on voitu
18162: noudattamista. Tämän säännöksen sisältö ei          lisätä vain muutamalla henkilöllä.
18163: käytännössä ole yksiselitteinen, ja niinpä so-          Hallitus on tietoinen siitä, että valtion am-
18164: siaali- ja terveysministeriö on usein joutunut      mattientarkastusviranomaiset eivät liian suu-
18165: ammattientarkastusviranomaisten       aloitteesta   reksi paisuneen työtaakkansa vuoksi ennätä
18166: pyytämään työneuvoston lausuntoja erimieli-         suorittaa kaikkia tarpeellisia valvontatehtäviä.
18167: sy)'lttä aiheuttaneista ,tapauksista.               Sen vuoksi harkittavana on tulo- ja menoarvion
18168:    Ilmoituksia hätätyöstä ovat työnantajat teh-     laatimisen yhteydessä henkilökunnan lisäämi-
18169: neet valtion ammattientarkastajille kertomus-       nen. Voimassa oleva ammattientarkastuslaki on
18170: vuosina 1966, 1967, 1968 ja 1969 vastaavasti        peräisin vuodelta 1927, ja on sen uudistaminen
18171: 193,175,173 ja 219 työpaikasta, joissa näihin       ollut jo kauan vireillä. Sosiaali- ja terveysminis-
18172: töihin osallistui 10 000, 6 263, 6 921 ja 8 395      teriön asettama työryhmä valmistelee kiireelli-
18173: työntekijää tehden yhteensä 288 240, 170 067,       sesti hallituksen esityksen muotoon laadittavaa
18174: 198 409 ja 267 230 hätätyötuntia.                   esitystä ammattientarkastuslaiksi tarpeellisine
18175:    Kirjallisia ilmoituksia hätätyön syistä, laa-     täytäntöönpanosäännöksineen käyttäen hyväksi
18176: juudesta ja todennäköisestä kestämisajasta voi       asiasta aikaisemmin valmistuneita komitean
18177: saapua samaltakin työnantajalta useampia pit-        mietintöjä ja muita selvityksiä.
18178:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1971.
18179: 
18180:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
18181: 4
18182: 
18183: 
18184: 
18185: 
18186:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18187: 
18188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lopp från samma arbetsgivare. På grund av det
18189: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       stora antalet fall har yrkesinspektörerna icke
18190: nr 329 av den 11 mars 1971 till vederbörande         omedelbart kunnat sätta sig in i de olika fallen
18191: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      på ort och ställe, utan de har i allmänhet varit
18192: dagsman Mikko Laaksonen m. fl. ställda skrift-       tvungna att på grund av det inkomna urkunds-
18193: liga spörsmål nr 64:                                 materialet sluta sig tili huruvida fråga är om
18194:                                                      nödarbete och att vid behov vidtaga av lagen
18195:           "Är Regeringens medveten om att            förutsatta åtgärder. Under inspektionsbesök på
18196:        statens yrkesinspektionsmyndigheter till      arbetsplatserna har man efteråt med ledning
18197:        följd av att deras arbetsbörda blivit         av den förteckning, som arbetsgivaren enligt
18198:        alltför stor icke längre hinner utföra        lag skall föra, kunnat konstatera utförda nöd-
18199:        alla nödiga övervakningsuppgifter, var-       och övertidsarbeten samt de för dessa utbetala-
18200:        för det bl.a. är möjligt att genom att        de förhöjda lönerna. Brott mot stadgandena
18201:        såsom nödarbete låta utföra arbeten           angående arbetstiden har årligen föranlett an-
18202:        som hör till företagens normala verk-         mälningar om åtal till allmänna åklagaren.
18203:        samhet kringgå de stadganden i arbets-            Från arbetstagarorganisationernas håll har
18204:        tidslagen, vilka begränsar möjligheterna      till yrkesinspektionerna inkommit klagomål
18205:        att låta utföra övertidsarbete, och vilka     över att nödarbete tillgrips utan grund och
18206:        åtgärder har Regeringen för avsikt att        även under arbetstagarnas vilotider, vilket i
18207:        vidtaga för effektivering av yrkesinspek-     synnerhet har väckt missnöje. Klagomålen har
18208:        tionen och arbetarskyddslagstiftningen? ''    föranlett fortsatta undersökningar.
18209:                                                          Uppgiften att utöva tillsyn över nödarbeten
18210:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          är en del av den uppgift att övervaka efter-
18211: anföra följande:                                     levnaden av arbetstids- och andra arbetar-
18212:    1 spörsmålet behandlas efterlevnaden av           skyddslagar som har ålagts yrkesinspektions-
18213: stadgandet om nödarbete i arbetstidslagen, som       myndigheterna. Antalet lagar, vilkas efterlev-
18214: är en av de lagar angående skydd i arbete            nad skall övervakas, har fortgående ökat och
18215: vilkas efterlevnad det ankommer på yrkes-             tillämpningsområdet för dem utvidgats. Sam-
18216: inspektionsmyndigheterna att övervaka. lnne-          tidigt har yrkesinspektionspersonalen kunnat
18217: hållet i detta stadgande är i praktiken icke         utökas endast med några få personer.
18218: entydigt, och social- och hälsovårdsministeriet          Regeringen är medveten om att de statliga
18219: har ofta på initiativ av yrkesinspektionsmyn-         yrkesinspektionsmyndigheterna på grund av att
18220: digheterna fått lov att inbegära arbetsrådets         deras arbetsbörda har blivit alltför stor icke
18221: utlåtande i fall som har föranlett menings-          hinner utföra alla nödiga övervakningsupp-
18222: skiljaktigheter.                                      gifter. Fördenskull är en ökning av personalen
18223:    Anmälningar om nödarbete har av arbets-            under prövning i samband med utarbetandet
18224: givare gjorts till statliga yrkesinspektörer under    av budgeten. Gällande lag om yrkesinspektio-
18225: berättelseåren 1966, 1967, 1968 och 1969              nen härstammar från år 1927, och en revision
18226: angående respektive 193, 175, 173 och 219             av den har redan länge varit anhängig. En av
18227: arbetsplatser, på vilka i dylika arbeten deltog       social- och hälsovårdsministeriet tillsatt arbets-
18228: 10 000, 6 263, 6 921 och 8 395 arbestagare,           grupp förbereder i brådskande ordning en
18229: varvid det sammanlagda antalet nödarbetstim-          framställning som utarbetas i form av en
18230: mar utgjorde 288 240, 170 067, 198 409 och            regeringsproposition med förslag till en lag om
18231: 267 230.                                              yrkesinspektionen jämte nödiga verkställighets-
18232:    Skriftliga anmälningar om orsakerna till nöd-      stadganden, och utnyttjar härvid i saken
18233: arbete, arbetsomfattning och sannolika var-           tidigare färdigställda kommittebetänkanden och
18234: aktighet kan inkomma flere gånger under årets         andra utredningar.
18235:      Helsingfors den 6 april 1971.
18236: 
18237:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen.
18238: Kirj. ksm. n:o 65.
18239: 
18240: 
18241: 
18242: 
18243:                                  Ens.io Laine ym.: Sosiaalisin perustein tapahtuvan alennusvoin
18244:                                      myynnin uudelleen aloittamisesta.
18245: 
18246: 
18247:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18248: 
18249:    Voivarastojen jossain määrin pienentyessä        toimeentuloon olisi ollut kohtuullista suunnata
18250: on valtioneuvosto lopettanut sosiaalisin perus-     alennusvoin myynti mainituille väestöryhmille.
18251: tein tapahtuvan alennusvoin · myynnin eläkeläi-     Eräiden asiantuntijoiden käsitysten mukaan
18252: sille ym. Sen sijaan on valtioneuvosto aivan        voivuori tulee uudelleen ainakin jossain määrin
18253: äskettäin uusinut päätöksen teollisuusalennus-      kasvamaan. Tämäkin puoltaisi alennusvoin
18254: voin myynnin jatkamisesta maalis--joulukuun         myynnin jatkamista sosiaalisin perustein.
18255: ajan hinnanalennuskorvauksen ollessa 3,70              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
18256: markkaa kilolta. Samalla on päätetty laajentaa      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
18257: alennusvoin saajien piiriä siten, että myös         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18258: einesteollisuus, oppilaitokset ja sotilaskotiyh-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18259: distykset ovat oikeutettuja alennusvoin ostoon
18260: ero. perustein.                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
18261:     Ottaen huomioon eläkkeensaajien suuren                  teisiin alennusvoin myynnin uudelleen
18262: enemmistön tulojen vähäisyyden ja mm. viime                 aloittamiseksi sosiaalisin perustein eläk-
18263: aikoina tapahtuneen hintavyöryn kielteisen vai-             keensaajille ja muille vastaavassa ase-
18264:  kutuksen eläkeläisten ja muiden pienituloisten             massa oleville pienituloisille?
18265:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
18266: 
18267:          Ensio Laine.                  Aulis Juvela.                  Heikki Mustonen.
18268:          Oili Suomi.                   Toivo Asvik.                   Irma Rosnell.
18269:          Aarne Koskinen.               Mirjam Tuominen.               Pentti Liedes.
18270:          Helvi Niskanen.               Siiri Lehmonen.                Anna-Liisa· Jokinen.
18271:                                        Heimo Rekonen.
18272: 
18273: 
18274: 
18275: 
18276: 418/71
18277: 2
18278: 
18279: 
18280: 
18281: 
18282:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18283: 
18284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voin alennusmyyntiä on valtioneuvoston paa-
18285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         töksellä päätetty jatkaa kuluvan vuoden lop-
18286: olette 12 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn           puun saakka, jota varten on valtion tulo- ja
18287: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          menoarviossa osoitettu määräraha. Sensijaan
18288: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         määrärahaa ei ole osoitettu sosiaalisesti hei-
18289: edustaja Ensio Laineen ym. kirjallisesta kysy-        kossa asemassa olevien henkilöiden voin hin-
18290: myksestä n:o 6.5:                                     nan alentamiseksi.
18291:                                                          Sosiaalisesti heikossa asemassa oleville hen-
18292:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-          kilöille voin alennusmyynti tapahtui erityisillä
18293:        teisiin alennusvoin myynnin uudelleen          alennuskorteilla, joiden jakelu ja tilittäminen
18294:        aloittamiseksi sosiaalisin perustein eläk-     aiheutti kunnille huomattavan paljon työtä.
18295:        keensaajille ja muille vastaavassa ase-        Kun voin todellinen lisäkulutus sosiaalivoijär-
18296:        massa oleville pienituloisille?"               jestelmän puitteissa jäi vähäiseksi, ei ole kat-
18297:                                                       sottu enää aiheelliseksi jatkaa sosiaalivoin
18298:    Vastauksena edellämainittuun kysymykseen           markkinoimisjärjestelmää. Sen sijaan voin
18299: esitän kunnioittavasti seuraavaa:                     myynti teollisuudelle on osoittautunut valtion
18300:    Henkilöille, jotka saivat kansaneläkkeen tu-       talouden kannalta erittäin tarkoituksenmukai-
18301: kilisää, perhelisää, erityislapsilisää, työttömyys-   seksi.
18302: korvausta tai avustusta työttömyyskassoista,             Viime vuonna tapahtunut voivaraston runsas
18303: myytiin 3 markalla alennettuun hintaan voita          vienti, maidon tuotannon aleneminen, juuston
18304: syys-joulukuussa 1969 ja tammi-huhtikuussa            ja maitopulverin valmistuksen lisääntyminen
18305: 1970. Tämän jälkeen sosiaalisin perustein ta-         ovat aiheuttaneet sen, että voivarastot tulevat
18306: pahtuvaa voin alennusmyyntiä ei ole suori-            kuluvana vuonna jäämään edellistä vuotta huo-
18307: tettu. Voita myytiin alennettuun hintaan myös         mattavasti aiemmalle tasolle.
18308: teollisuustarkoituksiin. Tätä viimeksi mainittua
18309:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1971.
18310: 
18311:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
18312:                                                                                                 3
18313: 
18314: 
18315: 
18316: 
18317:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
18318: 
18319:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ändamål. Beslut att fortsätta sistnämnda ra-
18320: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         battförsäljning av smör tili utgången av inne-
18321: velse av den 12 mars 1971 tili vederbörande       varande år har fattats genom statsrådets beslut,
18322: medlem av statsrådet översänt avskrift av         och i statsförslaget har observerats ett anslag
18323: följande av riksdagsman Ensio Laine m. fl.        för ändamålet. Däremot har icke observerats
18324: ställda skriftliga spörsmål nr 65:                något anslag för sänkning av smörpriset för
18325:                                                   personer i socialt svag ställning.
18326:           "Har Regeringen för avsikt att vid-        Rabattförsäljningen av smör tili personer
18327:        taga åtgärder för att ånyo inleda för-     i socialt svag ställning skedde med särskilda
18328:        säljning av smör på sociala grunder tili   prisrabattkort, och distributionen och redovis-
18329:        pensionstagare och andra i motsvarande     ningen av dessa förorsakade kommunerna ett
18330:        ställning varande personer med små         betydande arbete. Då den verkliga tiliäggs-
18331:        inkomster?"                                konsumtionen av smör inom ramen för social-
18332:                                                   rabattsmörsystemet förblev ringa, har man
18333:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      icke längre ansett det ändamålsenligt att fort-
18334: anföra följande:                                  sätta marknadsföringssystemet i fråga om so-
18335:   Tili personer, vilka åtnjöt folkpensionens      cialrabattsmör. Däremot har försäljningen av
18336: understödstiliägg, familjebidrag, specialbarn-    smör tili industrin med tanke på statens hus-
18337: bidrag, arbetslöshetsersättning eller understöd   hållning visat sig synnerligen ändamålsenlig.
18338: ur arbetslöshetskassa, såldes under tiden sep-       Den rikliga exporten av smörlagret senaste
18339: tember-december 1969 och januari-april            år, den minskade mjöJ.kproduktionen samt den
18340: 1970 smör tili ett med 3 mark per kilogram        ökade tiliverkningen av ost och mjölkpulver
18341: sänkt pris. Efter detta har rabattförsäljning     har lett tili, att smörlagren under innevarande
18342: av smör på sociala grunder icke anordnats.        år kommer att bli avsevärt mindre än vad de
18343: Smör såldes tili sänkt pris också för industri-   var föregående år.
18344:      HeJ.singfors den 6 april 1971.
18345: 
18346:                                            Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
18347: Kirj. ksm. n:o 66.
18348: 
18349: 
18350: 
18351: 
18352:                                  Hemmi: Pohjois-Suomen rakennussuunnittelun               laatimisesta
18353:                                    pohjoissuomalaisin voimin.
18354: 
18355: 
18356:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18357: 
18358:    Oulun Yliopistossa koulutetaan muun muassa       mässä valtiojohtoista teollisuutta, sekä myös
18359: arkkitehtejä ja rakennusinsinöörejä, joista suu-    muita valtion rakennuskohteita on tiedossa
18360: rin osa on Pohjois-suomalaisia.                     näille alueille, tulisi nyt ja tulevaisuudessa
18361:    Työtilaisuuksien puuttuessa joutuu näiden        kaikki rakennussuunnittelut ohjata alueiden
18362: alojen korkeasti koulutetut ammatti-ihmiset         omille suunnittelutoimistoille. Sama näkemys
18363: muuttamaan etelä-Suomeen, vaikka he pohjois-        on oikeudenmukainen kaikkialla siellä, missä
18364: suomalaisina jäisivät erittäin mielellään hyödyt-   omaa, lähintä suunnittelutyövoimaa on tarjolla.
18365: tämään Pohjois-Suomen talouselämää.                 Tällainen menettely nimenomaan kehitysalueella
18366:    Suomen Arkkitehtiliiton Pohjois-Suomen           on ratkaisevasti vaikuttamassa korkeakoulu-
18367: ~aoston ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton        tasoisen työvoiman merkitykseen talouselämän
18368: Oulun osaston toimesta v. 1970 suoritettu           elvyttäjänä. Korkeakoulun sijainnilla kehitys-
18369: tutkimus osoittaa, että lähes kaikki valtion        alueella olisi annettava entistä suurempi arvo
18370: rakennuskohteet ja suuri määrä kuntien, seura-      ja tähdennettävä sen merkitystä ennen muuta
18371: kuntien, liike- ja teollisuuslaitosten rakennus-    monipuolisen kulttuurin levittäjänä lähimpään
18372: kohteista suunnitellaan Etelä-Suomessa, pää-        ympäristöönsä.
18373: asiassa Helsingissä. Tutkimuksen mukaan Poh-           Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäivä-
18374: jois-Suomen kaikista rakennuksista Etelä-Suo-       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kun-
18375: messa suunnitellaan n. 40 %, kunnallisista ra-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18376: kennuksista n. 37 % ja valtion ja valtiojohtois-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18377: ten yhtiöiden rakennuksista peräti n. 76%
18378: kuutiomäärän mukaan laskettuna. Tutkimus                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18379: osoittaa myös sen, että mitä suurempia raken-               Pohjois-Suomen osalta yli 70 % valtion
18380: nukset ovat, sitä huomattavampi osa niistä                  rakennussuunnittelusta teetetään kehi-
18381: suunnitellaan etelä-Suomessa.                               .tysalueiden ulkopuolella huolimatta siitä,
18382:    Tämä suuntaus ja käytäntö ei voi olla oikeu-             että suunnittelulle tarvittavat edellytyk-
18383: denmukaista pohjoissuomalaisia suunnittelijoita             set ja työvoima olisi saatavissa Pohjois-
18384: kohtaan eikä se noudata kehitysaluepolitiikan                Suomen alueelta, ja jos on,
18385: henkeä. Tällainen käytäntö jatkaa ja ylläpitää                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18386: osaltaan kielteistä kehitysalueasennetta ja muut-           ryhtyä valtion Pohjois-Suomen raken-
18387: tohysteriaa.                                                nussuunnittelun laatimiseksi pohjois-
18388:    Kun nyt Pohjois-Suomen alueille muun                      suomalaisin voimin?
18389: muassa Tornioon ja Taivalkoskelie on synty-
18390:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
18391: 
18392:                                         Kerttu Hemmi.
18393: 
18394: 
18395: 
18396: 
18397: 435/71
18398: 2
18399: 
18400: 
18401: 
18402: 
18403:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18404: 
18405:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         esiintyviin erikoiskysymyksiin. Näin ollen ei
18406: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suunnittelijakunnan yleinen työllisyystilanne voi
18407: olette 12 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn            vaikuttaa asiassa ratkaisevasti.
18408: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Nykyaikaisessa suunnittelussa on varsin tär-
18409: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         keää eri suunnittelijoiden muodostaman työryh-
18410: edustaja Kerttu Hemmin näin kuuluvasta kir-            män työskentely. Tämä edellyttää yleensä sitä,
18411: jallisesta kysymyksestä n:o 66:                       että koko suunnitteluryhmä saadaan kootuksi
18412:                                                        samalta paikkakunnalta tai suhteellisen läheltä
18413:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       toisiaan, mihin Pohjois-Suomen olosuhteissa on
18414:         Pohjois-Suomen osalta yli 70 % valtion        harvemmin mahdollisuuksia.
18415:         rakennussuunnittelusta teetetään kehi-            Kunkin työn vaatimat useat suunnittelu-
18416:         tysalueiden ulkopuolella huolimatta siitä,    kokoukset edellyttävät sekä rakennushallituksen
18417:         että suunnittelulle tarvittavat edellytyk-    että rakennuksen tulevan käyttäjän taholta
18418:         set ja työvoima olisi saatavissa Pohjois-     useiden henkilöiden osanottoa. Riippumatta
18419:         Suomen alueelta, ja jos on,                   siitä pidetäänkö po. kokoukset Helsingissä tai
18420:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Pohjois-Suomessa, aiheutuu matkoista melkoi-
18421:         ryhtyä valtion Pohjois-Suomen raken-          sia, jopa 15-20 000 markan suuruisia lisä-
18422:         nussuunnittelun laatimiseksi pohjois-         kustannuksia suunnitteluaikana.
18423:         suomalaisin voimin?"                             Tällä hetkellä on Oulun ja Lapin lääneissä
18424:                                                       rakennushallituksen toimesta suunniteltavana
18425:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        21 ja rakenteilla 5 kohdetta. Näistä suoritetaan
18426: vasti seuraavaa:                                      virastotyönä rakennushallituksessa arkkitehdin-
18427:     Vastauksessa rajoitutaan käsittelemään sel-       työn osalta 9 kpl (34.5 %) , rakennuskonstruk-
18428: laisten talonrakennushankkeiden suunnittelua,         tioiden osalta 8 kpl (30% ), LVI-suunnittelun
18429: jotka on annettu rakennushallituksen tehtäväksi       osalta 3 kpl ( 11.5 %) ja sähkösuunnitelmien
18430: ,tai kuuluvat puolustusministeriön hallinnon-         osalta 6 kpl (23% ).
18431:  alaan, koska muiden valtion talonrakennuksia            Kuten ylläolevasta käy ilmi, tehdään ko.
18432:  rakennuttavien valtion virastojen ja laitosten       suunnitelmista varsin huomattava osa virasto-
18433: talonrakennustoiminta Pohjois-Suomessa on erit-       työnä. Tällaisissa tapauksissa on useimmiten
18434: täin vähäistä. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät        kysymys muutos- ,tai korjaustyöstä, kouluista ja
18435: lisäksi esim. valtiojohtoisten yhtiöiden, kun-        muista oppilaitoksista ja niiden asuinrakennuk-
18436: ,tien ja kuntainliittojen rakennushankkeet, koska     sista, tullilaitoksen rakennuksista ja pieneh-
18437: näissä tapauksissa valtion hallinnolla ei ole         köistä virastotaloista ym. jotka tyyppiluontoi-
18438: mahdollisuuksia vaikuttaa eri suunnittelijoiden       suutensa vuoksi hyvin soveltuvat virastotyöksi.
18439: valintaan.                                               Kolmen kohteen osalta ei insinöörisuunnit-
18440:     Valitessaan suunnittelijat suunnitteluttava vi-   telijoita ole vielä määrätty. Yhden kohteen
18441: rasto, jolle vastuu suunnittelu- ja rakennus-         osalta puuttuvat kaikki suunnittelijat.
18442: töistä kuuluu, joutuu kiinnittämään päähuo-              Tarkasteltaessa jäljellä olevia 16 kohdetta,
18443: mion suunnittelutyön laatuun, suunnittelijan          joiden osalta arkkitehdinsuunnittelua ei suori-
18444: ammattitaitoon, kokemukseen ja toimitus-              teta virastotyönä, voidaan todeta, että kaksi
18445: kykyyn. Varsinkin puolustusministeriö joutuu          niistä (Oulun yliopiston I ja II vaihe) perus-
18446: käyttämään suunnittelijoita, jotka ovat erityi-       tuvat arkkitehtuurikilpailun tuloksiin. Lopuista
18447: sesti perehtyneet puolustuslaitoksen hankkeissa       (14) on arkkitehdintyön osalta 2 kpl (n.
18448:                                                                                                     3
18449: 
18450: 14%), rakennesuunnittelun osalta 4 kpl            todeta, että Oulun ja Lapin läänin suunnitteli-
18451: (n. 28% ), LVI-suunnittelun osalta 1 kpl          joille annettujen suunnittelutehtävien määrä
18452: ( n. 7 % ) ja sähkösuunnittelun osalta 3 kpl      ylittää heidän suhteellisen lukumääränsä. Kun
18453: (n. 21 %) annettu Oulun ja Lapin lääneissä        lisäksi virastotyöt, kilpailut ym. vielä rajoittavat
18454: toimiville suunnittelijoille. Kolmen kohteen      suunnittelutehtävien jakoa, nousee Pohjois-
18455: osalta ei insinöörisuunnittelijoita ole vielä     Suomen suunnittelijoiden osuus todellisuudessa
18456: määrätty.                                         vieläkin suuremmaksi.
18457:    Verrattaessa Oulun ja Lapin lääneistä mää-        Edellä olevan perusteella voidaan :todeta,
18458: rättyjen kaikkien suunnittelijoiden määrää,       että Pohjois-Suomessa toteutettavia talonraken-
18459: kohteiden kokonaismäärään ,( 26) saadaan seu-     nushankkeita koskevia suunnittelutehtäviä jaet-
18460: raavat %-luvut:                                   taessa on pyritty käyttämään paikallista suun-
18461:                                                   nitelijakuntaa. Vaikka aikaisemmin esitetyt sei-
18462:   - arkkitehdintyön osalta ..... .         7.7%   kat rajoittavat mahdollisuuksia suunnittelutöi-
18463:   '---- rakennesuunnittelun osalta .. .   23.7%   den jakamisessa, tullaan edelleen pyrkimään
18464:         LVI-suunnittelun osalta .... .    15.4%   siihen, että Pohjois-Suomessa sijaitsevien raken-
18465:   - sähkösuunnittelun osalta ... .        19.2%   nuskohteiden suunnittelussa mahdollisuuksien
18466:                                                   mukaan käytetään Pohjois-Suomen suunnittelija-
18467:  Koska maan maan suunnittelijakunnasta valta-     kuntaa. Samaa periaatetta on noudatettu myös
18468: osa, eräiden arvioiden mukaan yli 90 %, toimii    muualla maassa tapahtuvaan suunnitteluun näh-
18469: Helsingissä tai muualla Etelä-Suomessa, voidaan   den.
18470:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1971.
18471: 
18472: 
18473:                                                      Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
18474: 4
18475: 
18476: 
18477: 
18478: 
18479:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18480: 
18481:    I det syfte 37 § 1 mom. .riksdagsordningen         i samband med försvarsväsendets projekt. Un-
18482: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         der sådana förhållanden kan planerarkårens all-
18483: av den 12 mars 1971 tili vederbörande med-            männa sysselsättningsläge icke vara av avgö-
18484: lem av statsrådet översänt avskrif.t av följande      rande betydelse i saken.
18485: av riksdagsman Kerttu Hemmi ställda skrift-              I nutida planering är det arbete, som en av
18486: liga spörsmål nr 66:                                  olika planerare sammansatt arbetsgrupp utför,
18487:                                                       av synnerligen stor betydelse. Detta förutsätter
18488:           "Är Regeringen medveten om att              i allmänhet, att hela arbetsgruppen kan sam-
18489:        man i fråga om norra Finland låter ut-         manställas på samma ort eller från relativt nära
18490:        föra över 70 % av statens byggnads-            varandra belägna platser. I de förhållanden
18491:        planering utanför utvecklingsområdena          som råder i norra Finland föreligger mera
18492:        trots att för planeringen nödiga för-          sällan möjligheter härtill.
18493:        utsättningar och arbetskraft skulle fin-          De många planeringsmöten, som varje ar-
18494:        nas att ,tillgå inom norra Finlands om-        bete kräver, förutsä.tter deltagande av flera
18495:        råde, och om så är fallet,                     personer såväl från byggnadsstyrelsens som
18496:           vilka åtgärder ämnar Regeringen             från byggnadens blivande användares sida. Obe-
18497:        vidtaga för att statens byggnadsplane-         roende av huruvida dessa möten hålles i Hel-
18498:        ring för norra Finland skall utföras           singfors eller i norra Finland, föranleder re-
18499:        med nordfinska krafter? "                      sorna avsevärda tiliäggskostnader, vilka kan
18500:                                                       stiga ända tili 15 000-20 000 mk, under
18501:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          planeringstiden.
18502: anföra följande:                                         På åtgärd av byggnadsstyrelsen planeras för
18503:    I svaret har jag inskränkt mig tili att be-        närvarande i Uleåborgs och Lapplands Iän 21
18504: handla endast planeringen av sådana husbygg-          objekt och 5 är under byggnad. Av dessa ut-
18505: nadsprojekt, vilka har uppdragits åt byggnads-        föres såsom ämbetsverksarbete i byggnadssty-
18506: styrelsen eller vilka hör tili försvarsministeriets   relsen 9 arkitektarbeten ( 34.5 %) , 8 byggnads-
18507: förvaltningsområde, emedan andra statliga äm-         konstruktionsarbeten ( 30 % ) , 3 VVS-plane-
18508: betsverk eller inrättningar som lå.ter utföra         ringsarbeten ( 11.5 % ) och 6 elplaneringsarbe-
18509: statliga husbyggen har en synnerligen liten hus-      ten (23% ).
18510: byggnadsverksamhet i norra Finland. Utanför               Såsom av det ovanstående framgår, utföres
18511: redogörelsen lämnas dessutom bl.a. bolagens           en avsevärd del av ifrågavarande planer såsom
18512: med statlig majoritet, kommunernas och kom-           ämbetsverksarbete. I dessa fall är det oftast
18513: munalförbundens byggnadsprojekt, enär stats-          fråga om ändrings- eller reparationsarbete, sko-
18514: förvaltningen i dessa fall icke har möjlighet att     lor och andra läroanstalter samt bostadsbygg-
18515: inverka på valet av olika planerare.                  naderna vid dessa, tullverkets byggnader och
18516:    Vid vai av planerare måste det planerande          smärre ämbetsverkshus m.m., vilka på grund
18517: ämbetsverket, som bär ansvaret för planerings-        av sin typkaraktär lämpar sig bra att utföras
18518: och byggnadsarbetena, fästa huvudvikten vid           såsom ämbetsverksarbete.
18519: planeringsarbetets kvalitet, samt vid planera-            I fråga om tre objekt har ingenjörplanerarna
18520: rens yrkeskunskap, erfarenhet och leveransför-        ännu icke utsetts. I fråga om ett objekt saknas
18521: måga. I synnerhet försvarsministeriet måste an-       samtliga planerare.
18522: vända sig av planerare, vilka är särs:kilt för-           När man granskar de återstående 16 objek-
18523: trogna med de specialfrågor som förekommer             ten, i fråga om vilka arkitetktplaneringen icke
18524:                                                                                                   5
18525: 
18526: utföres såsom ämbetsverksarbete, kan man           singfors eller annorstädes i södra Finland, kan
18527: konstatera, atit två av dem (Uleåborgs uni-        man konstatera, att antalet planeringsuppgifter
18528: versitet, I och II skedet) baserar sig på resul-   som anförtrotts planerare i Uleåborgs och
18529: taten av en arkitekturtävling. Av de återstående   Lapplands Iän överstiger dessa planerares pro-
18530: ( 14) har i fråga om arkitektarbetet 2 st ( ca     portionella antaL Då dessutom ämbetsvevks-
18531: 14 % ) , i fråga om byggnadskonstruktionspla-      arbeten, tävlingar m.m. ytterligare begränsar
18532: neringen 4 st ( ca 28 % ) , i fråga om VVS-        fördelningen av planeringsuppgifter, blir plane-
18533: planeringen 1 st ( ca 7 % ) och för elplane-       rarnas i norra Finland andel i verkligheten ännu
18534: ringens del 3 st ( ca 21 %) anförtrotts plane-     större.
18535: rare som arbetar i Uleåborgs och Lapplands            Med stöd av vad ovan anförts kan konstate-
18536: Iän. I fråga om tre objekt har ingenjörplane-      ras, att man vid fördelningen av planerings-
18537: rarna ännu icke utsetts.                           uppgifter rörande husbyggnadsprojeik.t i norra
18538:    Om man jämför antalet av samtliga från          Finland har vinnlagt sig om att utnyttja den
18539: Uleåborgs och Lapplands Iän utsedda planerare      lokala planerarkåren. Ä ven om tidigare anförda
18540: med ,totalantalet objekt ( 26) får man följande    omständigheter begränsar möjligheterna i fråga
18541: %-tai:                                             om fördelningen av planeringsuppgifter, kom-
18542:                                                    mer man alltjämt att sträva ~till, att vid plane-
18543:   -      i fråga om arktitektarbete ...   7.7%     ringen av i norra Finland belägna byggnads-
18544:   -   i fråga om byggnadskonstruk-                 objekt i mån av möjlighet använda sig av
18545:       rt:ionsplanering ............ .     23.7%    norra Finlands planerarkår. Samma princip har
18546:   -   i fråga om VVS-planering ..         15.4%    tillämpats också i fråga om planeringen på
18547:   -   i fråga om elplanering ..... .      19.2%    annat håll i landet.
18548:    Då huvuddelen av landets planerarkår, enligt
18549: vissa beräkningar över 90 %, arbetar i Hei-
18550:       Helsingfors den 13 april 1971.
18551: 
18552: 
18553:                                                              Finansminister Carl Olof Tallgren.
18554: 
18555: 
18556: 
18557: 
18558: 435/71
18559: Grj. ksm. n:o 67.
18560: 
18561: 
18562: 
18563: 
18564:                                    Suomi ym.: Harkintaan perustuvan mielivaltaisen verotuksen
18565:                                       estämisestä.
18566: 
18567: 
18568:                          E d u s k u n n a n H e r r a, P u h e m i e h e 11 e.
18569: 
18570:    Suuryritysten saarnat helpotukset yhtiövero-       kioista ja ko. järjestöjen myöntämistä avustuk-
18571: LJksessa ja yrityskohtaisen omaisuusveron koko-       sista. Näiden järjestöjen mm. Turun Tapa,tur-
18572: .aan poistaminen ovat koituneet yhteiskunnalle        mainvalidit r.y. tilinpidot ovat joutuneet vero-
18573: rittäin :taskaina taloudellisina menetyksinä.         viranomaisten taholta epäilyksenalaisiksi erilais-
18574: :unnilla on vaikeuksia selvitä niistä maksu-          ten todistajien ja ilmiantajien perustalta ja
18575: elvollisuuksista, joita kansalaisten jokapäiväi-      tämän jälkeen on lisäveroja asetettu useille
18576: een elämään liittyy koulutus-, työllisyys-, te:t-     vanhuksille ja vammaisille.
18577:  eydenhoito-, sosiaali- yms. kustannuksina.              Väärän ja perusteettoman verotuksen koh-
18578: uury:titysten verohelpotuksista johtuvia varo-        teeksi joutuneille vähävaraisille mahdollisuudet
18579: !n menetyksiä yritetään useissa kunnissa kor-         puolustaa perustuslaillista oikeuttaan rahaansa
18580:  ata epäoikeudenmukaisin perustein tapahtu-           ja, omaisuuteensa nähden ovat lähes olemat-
18581:  illa laajoilla verotustoimenpiteillä, jotka har-     tomat, sillä virheellisestä menettelystä on vir-
18582: .inta- tai jälkiverotuksen muodossa kohdistu-         kamiehiä melko mahdotonta saada vastuuseen
18583:  at pääasiassa pienyrittäjiin ja -viljelijöihin,      lakien selvästä sanonnasta huolimatta, johtuen
18584:  mtta myös sairaisiin ja vammaisiin, ts. hen-         se paljolti siitä, että yhteistyö vallitsee hallinto-,
18585:  ilöihin, joilla ei ole varaa lähteä oikeusteitse     oikeus- ja poliisiviranomaisten kesken.
18586:  erotuspäätöksen muutoksenhakuun. Käytän-                Edellä oleva,n perusteella ja valtiopäiväjär-
18587:  ässä oleva harkintaan perustuva verotus on           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
18588:  :>imenpide, jossa veronmaksajaksi voidaan aset-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18589:  aa melkein kuka tahansa yksipuolisten lau-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18590:  Lintojen, ilmiautojen jne. perustalta.
18591:     Perusteettoman veronasettamisen voimassa                     Onko Hallitus tietoinen, että vero-
18592:  'ysyttämiseksi veroviranomaiset laativat asia-               tusta hoitavat viranomaiset eivät anna
18593:  irjoja käytettäväksi 'valitus- ja kanteluviran-              veroa asettaessaan tasapuolista mahdol-
18594:  maisissa ja viranomaisten tekeminä näiden                    lisuutta kaikille asianasaisille näYJttöjen
18595:  siakirjojen merkitys päätöksiin vaikuttavina                 ja todistusten esille tuomiseksi, ja jos
18596:  vat suuremma,t kuin väärän verotuksen koh-                   on,
18597:  !eksi joutuneiden todistukset. Tältä osin lain-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18598:   äyttö on syvässä ristiriidassa paitsi verotus-              siin estääkseen mielivaltaisen veroviran-
18599:  tkien ja rikoslain säännösten, mutta myös                    omaisten suorittaman veronasettamisen
18600:  ikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n mukaan.                   vähävaraisten kansalaisten sellaisista
18601:     Erikoisesti veroviranomaiset ovat olleet kiin-            palkkioista ja avustuksista, joita on
18602:   ostuneita niistä pienistä tuloista, joita sairaat           saatu sosiaali- ja hyväntekeväisyysjärjes-
18603:   t vammaiset saavat sosiaali- ja hyväntekeväi-               töjen arpojenmyynnistä, keräyspalk-
18604:   rysjärjestöjen arpojenmyynnistä, keräyspalk-                kioista, invaliidiavustuksista jne.?
18605:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta, 1971.
18606: 
18607:                      Oili Suomi.                                          Ensio Laine.
18608: 
18609: 
18610: 
18611: 36/71
18612: 2
18613: 
18614: 
18615: 
18616: 
18617:                         E d u s k u n n a n H e r r a. P u h e m i e h e 11 e.
18618: 
18619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lisäksi luonnollisesti hallinto- ja muiden kan
18620: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       telujen avulla saatettavissa yksityistapauksiss
18621: olette 12 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn         tarkistuksen alaiseksi. Todistustaakan osa.lt
18622: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        verovelvollisen suojana on näytrtövelvollisuutt
18623: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       koskeva perussääntö, jonka mukaan verovelvol
18624: edustaja Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kir-       lisen ilmoituksesta voidaan poiketa vain, kUJ
18625: jallisesta kysymyksestä n:o 67:                     se osoitetaan vääräksi tai puutteelliseksi, ja täl
18626:                                                     löinkin veroviranomaisten on saatavissa oleva;
18627:            "Onko Hallitus tietoinen, että vero-     selvityksen perusteella pyrittävä lain mukaa
18628:        tusta hoitavat viranomaiset eivät anna       oikeaksi katsottavaan lopputulokseen. Eräiss
18629:        veroa asettaessaan tasapuolista mahdol-      tapauksissa. ilmoituksesta poikkeamiseen saa1
18630:        lisuutta kaikille asianasaisille näyttöjen   taa olla muukin lakiin perustuva syy, kute1
18631:        ja. todistusten esille tuomiseksi, ja jos    verotuslain 72 § :n 1 momentin 4 kohdass
18632:        on,                                          tarkoitetun kunnallisen harkintaverotuksen t~
18633:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     pauksissa. Kyselyssä ei kuitenkaan ilmeisest
18634:         siin estääkseen mielivaltaisen veroviran-   kään ole tarkoitettu näitä tapauksia. Edell
18635:        omaisten suorittaman veronasettamisen        mainittu todiSitustaakkaa koskeva perussäänt;
18636:        vähävaraisten kansalaisten sellaisista       palvelee tehokkaasti verovelvollisten oikeusuc
18637:         palkkioista ja avustuksista, joita on       jaa. Näin asianlaita on varsinkin kun otetaa
18638:        saatu sosiaali- ja hyväntekeväisyysjärjes-   huomioon, että näyttövelvollisuus koskee asiat
18639:        .töjen arpojenmyynnistä, keräyspalk-         omaisen verovelvollisen verotukseen liittyvi
18640:        kioista, invaliidiavustuksista jne.?"        usein häntä itseään koskevia seikkoja, joide
18641:                                                     selvittämiseen verovelvollisella käytännöss
18642:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       yleensä on paremmat mahdollisuudet kuin vt
18643: vasti seuraavaa:                                    roviranomaisilla. Valtiovarainministeriön tiedo:
18644:    Verotus vaikuttaa merkitsevästi hyvin mo-        sa ei ole tapauksia, joissa verovelvollisen v~
18645: nien kansalaisten oikeusasemaan asettaen heille     hingoksi olisi kieltäydytty hyväksikäyttämäst
18646: taloudellisia velvoitteita sekä näihin liittyvän    tarjottua tarpeellista selvitystä. Laki ja rverc
18647: ilmoitusvelvollisuuden. Tämän vuoksi verotus        viranomaisille annetut ohjeet päin vastoi
18648: sekä aineellisen sisältönsä että menettelynsä       edellyttävät, että verovelvolliselta pyydetää
18649: puolesta on tiukasti lakiin sidottua. Harkinta-     lisäselvitystä tai hänelle varataan tilaisuus se
18650: valtaa jättäviä säännöksiä on ,suhteellisesti vä-   laisen esittämiseen tapauksissa, .jossa veroi
18651: hän ja näissäkin harkintavalta on pidätetty         moituksen mukaisten seikkojen todenmuka
18652: pääasiallisesti luottamusmiespohjalle rakentu-      suudesta esiintyy epäselvyyttä. Näiden lisäse
18653: valle lautakunnalle. Verovelvollisten oikeussuo-    vitysrten esittäminen on mahdollista. vielä mm
18654: jan asettamat vaatimukset on pyritty muuten-        toksenhakuviranomaisillekin. Valtiovarainmini:
18655: kin tehokkaasti ottamaan huomioon. Verohal-         teriö katsookin, että kysymykseen sisältyv
18656: linnon organisatiossa keskus- ja piirihallinnon     väite veroviranomaisten yleisestä virheellisest
18657: keskeisenä tehtävänä on varsinaisen verotus-        menettelysrtä on epäoikeutettu. Samoin voidaa
18658: työn suorittavan paikallishallinnon ohjaus ja       kysymyksessä olevaa v·iittausta siihen, että v
18659: valvonta. Verotusta koskevan päätöksen lailli-      ranomaisten kesken vallitsisi yhteistyö niir
18660: suus on yleensä saatettavissa kahden tai kol-       että virheellisesti menetelleitä virkamiehiä <
18661: men valitusasteen tutkittavaksi. Veroviran-         saataisi vastuuseen, pitää maan virkamieskut
18662: omaisten menettelyn lainmukaisuus on tämän          ta.a j·a oikeusjärjestystä loukkaavana.
18663:                                                                                                        3
18664: 
18665:     Kysymyksessä viitatun yksityistapauksen           ten menettelystä. Tämä kantelu on vielä vero-
18666: osalta voidaan todeta, että sekä sanottuun yh-        hallituksen tutkittavana. Tässä yhteydessä voi-
18667:  teisöön kohdistunut maksuunpano että ·siltä          daan todeta, että tästä samasta !llsiasta on la·a-
18668: palkkioita s!llaneiden henkilöiden jälkiverotuk-      d1ttu useita kirjoituksia eri viranomaisille. Li-
18669: set on saatettu valitusteitse ylempien viran-         säksi on asiasta suoritettu poliisitutkinta. Ai-
18670: omaisten tutkittavaksi ja että valitusviranomais-     nakaan ·tähän mennessä ei valtiovarainministe-
18671: ·ten päätöksien mukaan ei veroviranomaisten           riön tietoon tämän asi!lln johdosta suoritetuissa
18672: päätöksiin ole tullut periaatteellisia muutoksi!ll.   tutkimuksissa ole tullut kysymyksessä väitettyä
18673: Yhteisön ennakontarlmstukseen liittyneistä toi-       virheellistä menettelyä.
18674: menpitdstä on myös kanneltu veroviranomais-
18675:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1971.
18676: 
18677:                                                                             Ministeri V alto Käkelä.
18678: 4
18679: 
18680: 
18681: 
18682: 
18683:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18684: 
18685:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skattemyndighevets förfllltande kan dessutom
18686: anger har Ni, Herr Talman, med Eder                  givetvis i enskilda fall fås granskad med hjälp
18687: skrivelse av den 12 mars 1971 till veder-            av fötvaltnings- ellet annan klagan. I fråga om
18688: börande medlem av statstådet övetsänt av-            bevisbötdan skyddas skattskyldig av grund-
18689: skrift ·av följande av riksdagsman Oili Suomi        regeln angående bevisskyldigheten, enligt vilken
18690: m.fl. ställda sktift1iglll spötsmål nr 67:           avvikelse från den skattskyldiges dekllllration
18691:                                                      får göras endast om denna bevisas vara felaktig
18692:           "Ät Regeringen medveten om att             eller bristfällig, och även i sådana fall skall
18693:        beskattningsmyndigheterna vid påfö-           skattemyndigheterna vinnlägga sig om att på
18694:        mnde av skatt icke ger alla patter            basen av tillgänglig uttedning uppnå ett slut-
18695:        opattisk möjlighet att framlägga bevis        resultat vilket enligt lagen bör anses riktigt.
18696:        och utredning, och om så är fallet,           I vissa fall kan även annat på lag baserat skäl
18697:           har Regeringen för avsikt ant vidta        till awikelse från deklarationen föreligga,
18698:        åtgätdet i syfte att föthindta, att skatte-   såsom i de fall, i vilka enligt 72 § 1 mom.
18699:        myndighetetna påför mindte bemedlade          4 punkten beskattningslagen beskattning enligt
18700:        medbotgate godtycklig skatt på sådana         prövning sker. I spörsmålet avses dock uppen-
18701:        arvoden och bidtag, vilka erhållits           barligen icke desslll .fall. De skattskyldigas
18702:        genom sooial- och välgörenhetsorgani-         rättsskydd betjänas på ett effektivt sätt av den
18703:        sationers lottfötsäljning, insamlingsat·      ovan nämnda grundregeln angående bevisskyl-
18704:        voden, invalidbidtag o.s.v.?"                 digheten. Så är fallet i synnerhet då man
18705:                                                      beaktar, att bevisskyldigheten gäller tili veder-
18706:     Såsom svat på spötsmålet fåt jag vötdsamt        börande skattskyldigs beskattning anslutna
18707: lllnföm föl jande:                                   omständigheter, vilka ofta berör honom själv
18708:     Beskattningen har en betydande invetkan          och vilka i praktiken oftast bättre kan uredas
18709: på många medbotgares rättsställning genom            av den skattskyldige än av skattemyndig-
18710: att den ålägger dem enonomiska fötpliktelset         heterna. Finansministeriet känner icke till fall
18711: och hättill ansluten deklarationsskyldighet.         i vilka man tili skada för den skattskyldige
18712: Fördenskull är beskattningen såväl i fråga om        skulle ha vägrat att använda sig av erbjuden,
18713: det materidla innehållet som förfarandet             nödig utredning. Lagen och de anvisningar
18714: sttamt bunden vid lagen. Det finns relativt få       som meddelats skattemyndigheterna förutsätter
18715: stadganden som lämnar rum föt ptövningsrätt,         tvärtom, att av den skattskyldige inbegäres
18716: och även i dessa hat ptövningsrätten huvud-          tilläggsutredning eller honom beredes tillfälle
18717: sakligen förbehållits en nämnd som bygget på         att förete sådan i de fall där oklarhet råder
18718: förtroendemannabasis. Man hat även eljest            om 'sanningsenligheten i de i deklarationen
18719: vinnlagt sig om att på ett effektivt sätt beakta     uppgivna omständigheterna. Möjlighet före-
18720: de krav som de skattskyldigas tättsskydd             ligger att framlägga dessa tilläggsutredningar
18721: ställer. Inom skatteförvaltningens otganisation      också inför rättsmedelsmyndigheten. Finans-
18722: ät central- och distriktsförvlllltningens centrala   ministeriet anser även, att påståendet i spörs-
18723: uppgift att leda och övetvaka ilokalfötvalrt-        målet, att skattemyndigheterna i allmänhet
18724: ningen, som utföt det egentliga beskattnings-        skulle förfar.a felaktigt, är oberättigat. Också
18725: arbetet. Lagligheten av beskattningsbeslut kan       insinuationen i ~spörsmålet om att det mellan
18726: i allmänhet btingas tili prövning i två ellet        myndigheterna skulle rådlll ett sådant samar-
18727: tre besvätsinstanser. Lagenligheten i ftåga om       bete, att tjänstemän som förfarit på ett felaktigt
18728:                                                                                                   5
18729: 
18730: sätt icke skulle ställas till ansvar, kan          band med föreningens förskottsgranskning har
18731: betraktas som en kränkning av landets tjänste-     klagan anförts över skattemyndigheternas för-
18732: mannakår och rättsordning.                         farande. Denna klagan prövas fortfarande av
18733:    Vad beträffar det fall som antyds i spörs-      skattestyrelsen. I detta sammanhang kan
18734: målet kan det konstateras, att såväl den           konstateras, att i nu föreliggande sak har
18735: debitering som påförts föreningen som efter-       uppgjorts flera skrivelser till olika myndig-
18736: beskattningarna av de personer, vilka uppburit     heter. Des'sutom har i ärendet verkställts
18737: arvoden av den, har bringats till högre myndig-    polisundersökning. Åtminstone hittills har till
18738: heters prövning i besvärsväg och att det enligt    finansministeriets kännedom med anledning av
18739: besvärsmyndigheternas utslag icke har gjorrt:s     undersökningarna J detta ärende icke kommit
18740: några prindpiella ändringar i ,skattemyndig-       något sådant felaktigt förfarande som i spörs-
18741: heternas beslut. Vad beträffar åtgärderna i sam-   målet påstås ha ägt rum.
18742:      He1singfors den 13 ,april 1971.
18743: 
18744:                                                                         Minister V alta Käkelä.
18745: 
18746: 
18747: 
18748: 
18749: 436/71
18750: Kirj. ksm. n:o 68.
18751: 
18752: 
18753: 
18754:                                   Ilaskivi ym.: Eräiden puolustusvoimissa palvelleiden henkilöiden
18755:                                       eläkkeiden tarkistamisesta.
18756: 
18757: 
18758:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18759: 
18760:     Eduskunta on hyväksyessään eräiden valtion       nasta eläkkeellä olevien upseerien ja aliupsee-
18761: varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä     rien, joiden eläketapahtuma on sattunut ennen
18762: annetun lain ( 457/69), jolla valtion virka-          1 päivää heinäkuuta 1962, eläkkeiden taso on
18763: miesten ja työntekijäin ennen 1 päivää heinä-        näin jäänyt huomattavasti alhaisemmaksi kuin
18764: kuuta 1962 sattuneen eläketapahtuman joh-            se olisi uuden eläkejärjestelmän mukaisesti
18765: dosta myönnetyt vakinaiset eläkkeet järjestet-       laskettuna. Esimerkiksi Ilmavoimien sotilas-
18766: itlln oikeudenmukaiseen suhteeseen valtion           mestari I l:n vakanssilta, joka on edellyttänyt
18767: uuden eläkelainsäädännön mukaisesti määräy-          lentäjän tutkintoa, saa kuukausieläke-eränä 945
18768: tyvien eläkkeiden kanssa, samalla todennut,          markkaa kun se uuden eläkelainsäädännön mu-
18769: että eräiden virkanimikeryhmien eläketurvassa        kaan laskettuna olisi 1 370 markkaa. Ero on
18770: olevat puutteellisuudet eivät tulleet korjatuiksi    siis 425 markkaa. Näitä henkilöitä on noin
18771: sanotulla lailla. Eduskunta lausui edellyttä-         100.
18772: vänsä Hallituksen huolehtivan siitä, että mui-           Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen val-
18773: denkin vastaavassa asemassa olevien nimike-          'tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
18774: ryhmien eläketurva varsinaisen palkkauksen li-       tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18775: säksi maksettujen lisäpalkkioiden osalta saa-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18776:  tettaisiin eläketarkistuksen yhteydessä myön-
18777: nettävien ylimääräisten eläkkeiden avulla mai-                 Onko Hallitus tietoinen, että erat-
18778: nitun lain edellyttämälle tasolle.                          den Puolustusvoimien palveluksessa ol-
18779:     Valtion vuoden 1971 tulo- ja menoarviossa               leiden eläkkeellä olevien henkilöiden,
18780: onkin eräitä nimikeryhmiä tämän mukaisesti                  joiden eläketapahtuma on sattunut en-
18781: lisätty ylimääräistä lisäeläkettä saavien piiriin.          nen 1 päivää heinäkuuta 1962, eläkkeet
18782: Tässä yhteydessä on kuitenkin jäänyt huo-                   ovat epäoikeudenmukaisessa suhteessa
18783: mioon ottamatta eräät Puolustuslaitoksen nimi-              uuden eläkelainsäädännön perusteella
18784: keryhmät. Esimerkiksi Ilmavoimien Ientävälie                määrä)'ltyviin eläkkeisiin verrattuina, ja
18785: henkilökunnalle on varsinaisen peruspalkan ja               jos on,
18786: ikälisien lisäksi maksettu säännöllistä lisäpalk-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18787: kiota, ns. lentolisää, jonka suuruus on ylittä-             ryhtyä, jotta näiden vanhojen eläke-
18788: nyt eläkkeiden tarkistusta valmistelleen komi-              läisten eläkkeet saatettaisiin oikeuden-
18789: tean mietinnössä (1967: B 26) mainitun                      mukaiseen suhteeseen valtion uuden
18790: 10 %:n rajan, ollen eräissä tapauksissa jopa                eläkelainsäädännön perusteella määräy-
18791: 20 %. ILmavoimien lentävästä henkilökun-                    ty\"ien eläkkeiden kanssa?
18792:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1971.
18793: 
18794:          Raimo Ilaskivi.                Elsi Hetemäki.             Juhani Orrenmaa.
18795:          Eeva Särkkä.                   Sinikka Karhuvaara.        Matti Maijala.
18796:          Harri Holkeri.                 Orvokki Kauppila.          Eeles Landström.
18797:          Ingvar S. Melin.               Ilkka Suominen.            Juuso Häikiö.
18798:          Esko J. Koppanen.              Timo Mäki.                 Aslak Aas.
18799:          Anna-Liisa Linkola.            Juha Vikatmaa.             P. R. Haarla.
18800:          Salme Katajavuori.             Jouni Mykkänen.            P. Mäki-Hakola.
18801:          Maija Heino.                   Anna-Kaarina Aalto.        Olavi Nikkilä.
18802:                         T. I. Vartia.                 Georg C. Ehrnrooth.
18803: 462/71
18804: 2
18805: 
18806: 
18807: 
18808: 
18809:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18810: 
18811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         laiksi eräiden valtion varoista suoritettavien
18812: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      eläkkeiden järjestelystä ja laiksi virkamieseläke-
18813: hemies, olette 12 päivänä maaliskuuta 1971         lain muuttatffisesta (esitys n:o 145/1968 vp.)
18814: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-      perusteluista käy ilmi, tarkistus perustui lisä-
18815: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    palkkioiden osalta, joista nyt on kysymys, ti-
18816: kansanedustaja Ilaskiven ym. näin kuuluvasta       lastollisessa päätoimistossa suoritetrt:uun valtion
18817: kirjallisesta kysymyksestä n:o 68:                 virkamiesten ansiotasotutkimukseen. Tämän
18818:                                                    tutkimuksen ja siihen liittyvän aineiston perus-
18819:           "Onko Hallitus tietoinen, että erru.-    teella voitiin selvittää virkamiesten keskimää-
18820:        den Puolustusvoimien palveluksessa ol-      räinen ansio ja sen rakenne virkanimikkeittäin.
18821:        leiden eläkkeellä olevien henkilöiden,      Mainitun lain 4 §:ssä olevaan luetteloon ehdo-
18822:        joiden eläketapahtuma on sattunut en-       tettiin otettavaksi ne virkanimikkeet, joissa
18823:        nen 1 päivää heinäkuuta 1962, eläkkeet      täten selvitettyjen lisäpalkkioiden huomioon
18824:        ovat epäoikeudenmukaisessa suhteessa        ottatmnen eläkkeen suuruutta laskettaessa ko-
18825:        uuden eläkelainsäädännön perusteella        rotti eläkettä vanhan eläketurvajärjestelmän
18826:        määräy>tyviin eläkkeisiin verrattuina, ja   mukaisiin laskuperusteisiin verrattuna vähin-
18827:        jos on,                                     tään yhtä palkkausluokkaa vastaavasti.
18828:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Tarkistusmenettely on siis ollut summaari-
18829:        ryhtyä, jotta näiden vanhojen eläke-        nen. Jotta jokaisen eläkkeensaajan kohdalla
18830:        läisten eläkkeet saatettaisiin oikeuden-    olisi päästy mahdollisimman tarkkaan uutrt:a elä-
18831:        mukaiseen suhteeseen valtion uuden          keturvajärjestelmää vastaavaan tulokseen, se
18832:        eläkelainsäädännön perusteella määräy-      olisi edellyttänyt, että jokaisen eläkkeensaajan
18833:        tyvien eläkkeiden kanssa?"                  kohdalla erikseen olisi selvitetty, miten suuri
18834:                                                    hänen eläkkeensä olisi ollut uuden eläketurva-
18835:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitrt:a-    järjestelmän mukaan. Tällainen menettely olisi
18836: vasti seuraavaa:                                   kuitenkin edelly>ttänyt laajoja selvittelyjä, muun
18837:    Eräiden valtion varoista suoritettavien eläk-   muassa palkkatietojen hankkimista useiden
18838: keiden järjestelystä annetulla lailla ( 457/69),   vuosien takaa ja siten kohtuuttomasti viiväs-
18839: johon kysymyksen perusteluissa on viita~tu,        tyttänyt asian toimeenpanoa. Kun ehdotetulla
18840: tarkistettiin ennen 1. 7. 1962 sattuneen eläke-    menettelyllä kuitenkin voitiin poistaa olennai-
18841: tapahtuman perusteella myönnetyt eläkkeet,         set epäkohdat, ennen kaikkea työkyvyttömyys-
18842: jotka on myönnetty työkyvyttömyyden perus-         eläkkeistä, on sitä pidettävä asianmukaisena.
18843: teella, joita myönnettäessä ei oltu voitu ottaa       Puolustuslai~ksen upseerien ja aliupseerien
18844: huomioon asianomaiselle varsinaisen palkkauk-      osalta edellä tarkoitettu ansiotasotutkimus ei
18845: sen lisäksi maksettuja lisäpalkkioita ja joiden    osoittanut sellaista lisäpalkkioiden määrää, että
18846: määrää rajoitti niin sanottu eläkekatto.           se olisi edellyttänyt eläkkeiden :tarkistusta tällä
18847:    Kuten hallituksen esityksen Eduskunnalle        perusteella.
18848:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1971.
18849: 
18850:                                                                          Ministeri V alto Käkelä.
18851:                                                                                                       3
18852: 
18853: 
18854: 
18855: 
18856:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18857: 
18858:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den del den gällde tiliäggsarvodena, vilka det
18859: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           här är fråga om, på en undersökning av stats-
18860: velse av den 12 mars 1971 tili vederhörande         tjänstemännens förtjänstnivå, som hade mförts
18861: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        vid statistiska centralbvrån. På grundval av
18862: följande av riksdagsman Ilaskivi m. fl. ställda     denna undersökning och det därtill anslutna
18863: skriftliga spörsmål nr 68:                          materialet har man kunnat utreda tjänstemän-
18864:                                                     nens medelförtjänst och dess struktur i fråga
18865:            "Är Regeringen medveten om att           om de olika tjänstebeteckningarna. Det före-
18866:        pensionerna för vissa pensionerade           slogs att i en förteckning i 4 § av nämnda
18867:        personer, som har varit anställda inom       lag skulle upptagas de tjänstebeteckningar i
18868:        försvarsmakten och för vilkas del pen-       fråga om vilka ett beaktande av de på ovan-
18869:        sionsfallen har inträffa:t före den 1 juli   nämnt sätt beräknade tiliäggsarvodena skulle,
18870:        1962, står i ett orättvist förhållande       när pensionsbeloppet räknas ut, höja pensio-
18871:        tili de pensioner som bestämmes på           nen på ett sätt som motsvarar minst en av-
18872:        grundval av den nya pensionslagstift-        löningsklass, i jämförelse med vad som vore
18873:        ningen, och om så är fallet,                 fallet vid tillämpning av beräkningsgrunderna
18874:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     enligt det gamla pensionsskyddssystemet.
18875:        taga för att dessa gamla pensionstaga-          Justeringsförfarandet har således varit sum-
18876:        res pensioner skall bringas i ett rätt-      mariskt. En förutsättning för att man i fråga
18877:        vist förhållande tili de pensioner som       om varje pensionstagare skulle ha kunnat uppnå
18878:        bestämmes på grundval av den nya             ett resultat, som så noggrant som möjligt
18879:        1agstiftningen om start:ens pensioner?"      skulle ha motsvarat det nya pensionssystemet,
18880:                                                     skulle ha varit att det i fråga om varje pen-
18881:    Såsom svar på spörsmålet får j,ag vördsamt       sionstagare särskilt skulle ha utretts hur stor
18882: anföra följande:                                    hans pension skulle ha blivit enligt det nya
18883:    Genom lagen om reglering av vissa av stats-      pensionsskyddssystemet. Ett dylikt förfara.nde
18884: medel utgående pensioner ( 457/69), tili vii-       skulle dock ha förutsatt omfattande utred-
18885: ken det hänvisas i spörsmålets motivering, jus-     ningar, bland annat inhämtande av uppgifter
18886: terades pensioner, vilka på grund av före 1. 7.     om löner för flera år bakåt i tiden, och däri-
18887: 1962 inträffat pensionsfall har beviljats tili      genom skulle sakens genomförande ha för-
18888: följd av invaliditet, eller vid vilkas beviljande   dröjts oskäligt. Då de väsentligaste olägen-
18889: tili vederbörande utöver den egentliga avlö-        heterna dock kunde elimineras genom det före-
18890: ningen erlagda tiliäggsarvoden inte hade kun-       slagna förfarandet, framför allt i fråga om
18891: nat beaktas, eller vilkas belopp begränsades 1liV   invaliditetspensionerna, måste förfarandet anses
18892: ett så kallat pensionstak.                          motiverat.
18893:     Såsom framgår av motiveringen för rege-            I fråga om officerare och underofficerare
18894: ringens proposition tili Riksdagen med förslag      vid försvarsmakten visade inte den ovan av-
18895: tili lag om reglering av vissa av statsmedel        sedda undersökningen av förtjänstnivån att så
18896: utgående pensioner och lag angående ändring         mycket tilläggsarvoden skulle ha förekommit
18897: av lagen om tjänstemannapensioner (prop. nr         att de skulle ha gett anledning tili justering
18898: 145/1968 rd.) grundade sig justeringen tili         av pensionerna på denna grund.
18899:      Helsingfors den 16 mars 1971.
18900: 
18901:                                                                             Minister V alto Käkelä.
18902: Kirj. ksm. n:o 69.
18903: 
18904: 
18905: 
18906: 
18907:                                    Linkola: Kansaneläkkeiden anomismenettelyn tehostamisesta.
18908: 
18909: 
18910:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18911: 
18912:     Nykyisten lainsäännösten mukaan jokaisen          nittuun kuuluvat mm. sellaiset tapaukset, jois-
18913: eläkkeeseen oikeutetun on tehtävä eläkeano-           sa on annettu jollekin pankille valtakirja eläk-
18914: mus eläkkeen myöntävälle laitokselle. Ainoana         keen nostoa varten ja oletettu, että kansaneläk-
18915: poikkeuksena ovat ne kansaneläkelain 35 §:n           keen saaminen on sillä selvä. Joka tapauksessa
18916: 3 momentissa mainitut työkyvyttömyyseläkettä          tällöin eläkkeen saajaa rangaistaan melko ai-
18917: ja vanhuuden tukea saavat, joille ryhdytään           heettomasti tai täysinkin aiheettomasti pidät-
18918: maksamaan hakemuksetta vanhuuseläkettä sen            tämällä myöhästymisajalta hänelle lain mukaan
18919: kuukauden alusta, joka seuraa lähinnä hänen           kuuluva eläke. Oikeudenmukaisempaa ,tällai-
18920: täytettyään 65 vuotta.                                sessa tapauksessa olisi, että laillinen eläke mak-
18921:    Kansaneläkkeen haikemusmenettelyssä on he-         settaisiin taannehtivasti siitä hetkestä alkaen,
18922: rättänyt tyytymättömyyttä ja arvostelua kan-          jolloin hakija on saavuttanut vaadittavan iän.
18923: saneläkkeen perusosan hakeminen. Onhan pe-            Ilmoituksen lähettäminen uhkaavasta anomuk-
18924: rusosan maksamisen aloittaminen ja sitä edel-         sen viivästymisestä olisi sitä positiivista yleisö-
18925: lyttävä ikä laissa tarkalleen säädetty. Kun kan-      palvelua, mitä julkisilta laitoksilta odotetaan
18926: saneläkelaitoksen käy.tettävissä ovat tarkat vä-      ja mihinkä tarkat rekisteritiedot väestöstä an-
18927: estörekisterit, niin tuntuu siltä, että jäykkä        tavat hyvät edellytykset.
18928: hakemusmenetelmä voitaisiin tehdä joustavam-             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
18929: maksi.                                                päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
18930:    Edellistä suurempana haittana pidetään s1tä        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
18931: tapaa, millä suhtaudutaan myöhästyneisiin elä-        senen vastattavaksi seuraavan :kysymyksen:
18932: keanomuksiin. Anomuksen myöhästymisen syis-
18933: tä kokonaan riippumatta nykyisten säännösten                    Katsooko Hallitus aiheelliseksi ryh-
18934: mukaan kansaneläkettä ei makseta takautuvas-                 tyä toimenpiteisiin, joiden avulla voitai-
18935: ti, vaikka hakijan ikä sitä edellyttäisikin. Useis-          siin tehostaa kansaneläkkeiden anomus-
18936: sa tapauksissa syy myöhästymiseen ei ole suo-                menettelyä siten, että kaikki kansaneläk-
18937: rastaan hakijassa. Myöhästyminen saattaa joh-                keeseen oikeutetut henkilöt saisivat
18938: tua joko tietämättömyydestä tai kuten usein                  heille kuuluvan eläkkeen lain edellyt-
18939: on sattunut väärinkäsityksestä. Viimeksi mai-                tämäitä ajalta?
18940:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1971.
18941: 
18942:                                          Anna-Liisa Linkola.
18943: 
18944: 
18945: 
18946: 
18947: 438/71
18948: 2
18949: 
18950: 
18951: 
18952: 
18953:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18954: 
18955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
18957: olette 16 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn            Kansaneläkelain mukaan eläke maksetaan
18958: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        eläkkeen hakemista seuraavan kuukauden alusta
18959: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lukien. Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta on
18960: edustaja Anna-Liisa Linkolan näin kuuluvasta        kuitenkin useissa tapauksissa kuuden kuukau-
18961: kirjallisesta kysymyksestä n:o 69:                  den takautuva hakuaika. Hallituksessa on par-
18962:                                                     haillaan harkittavana kysymys kansaneläkelain
18963:           "Katsooko Hallitus aiheelliseksi ryh-     muuttamisesta niin, että eläkkeeseen ja sen
18964:        tyä toimenpiteisiin, joiden avulla voitai-   korotuksiin nähden olisi aina kuuden kuukau-
18965:        siin tehostaa kansaneläkkeiden anomus-       den hakuaika. Erityisen hakuajan säätäminen
18966:        menettelyä siten, 'että kaikki kansaneläk-   estäisi tietämättömyydestä aiheutuvat eläkkeen
18967:        keeseen oikeutetut henkilöt saisivat         menetykset.
18968:        heille kuuluvan eläkkeen lain edellyt-
18969:        tämäitä ajalta?"
18970:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1971.
18971: 
18972:                                                       Sosiaali- ja :terveysministeri Pekka Kuusi.
18973:                                                                                                 3
18974: 
18975: 
18976: 
18977: 
18978:                          T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
18979: 
18980:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
18981: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-       samt anföra följande:
18982: velse av den 16 mars 1971 till vederbörande          Enligt folkpensionslagen utbetalas pension
18983: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      från ingången av månaden ·efter den under vii-
18984: ett av riksdagsledamoten Anna-Liisa Linkola       ken pensionen sökts. För invalid1tetspensionerna
18985: undertecknat skriftligt spörsmål nr 69 av föl-    gäller emellertid i flera fall en retroaktiv an-
18986: jande lydelse:                                    sökningstid om sex månader. Frågan om en
18987:                                                   ändring av fo1kpensions1agen så, att ansöknings-
18988:           "Pinner Regeringen det nödig;t att      tiden för pension och dess förhöjningar alltid
18989:        vidta åtgärder för effektiverande av det   vore sex månader är som bäs1t under ompröv-
18990:        förfarande som iakttas vid ansökan om      ning i regeringen. lnförandet av en särskild
18991:        folkpension så, att alla som är berät-     ansökningstid skulle förhindra att någon går
18992:        tigade till folkpension skulle få sin      miste om pension på grund av okunnighet.
18993:        pension för den tid lagen förutsätter?"
18994:      Helsingfors den 14 april 1971.
18995: 
18996:                                                   Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
18997: Kirj. ksm. n:o 70.
18998: 
18999: 
19000: 
19001: 
19002:                                   Kaipainen: Epäsiveellisten julkaisujen levittämisen estäruisestä
19003:                                      annetun lain tarkoituksenmukaisuudesta.
19004: 
19005: 
19006:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19007: 
19008:    Helsingin kaupungissa ovat poliisit julki-        siihen, että yleisön mielenkiinto tämänlaatuista
19009: suudessa esitettyjen tietojen perusteella käyttä-    kirjallisuutta kohtaan on ollut laantumassa.
19010: neet virka-aikaansa ns. pornograafisen kirjalli-        On luonnollista, että poliisi toimii maan
19011: suuden etsimiseen. Tämänlaatuista kirjallisuutta     voimassa olevien lakien mukaan. Mutta polii-
19012: onkin samojen tietolähteiden mukaan löydetty         sin toiminta tulee naurettavaksi, jos kallista
19013: 9 tupakkakaupasta ja sitä on otettu viran-           virka-aikaa kuluu eriasteisen pornograafisen
19014: omaisten huostaan ja tutkittavaksi.                  kirjallisuuden lukemiseen muiden tehtävien jou-
19015:    Poliisin .toiminta on tapahtunut vanhentu-        tuessa odottamaan. Myös oikeusministeriössä
19016: neen, epäsiveellisten julkaisujen levittämisen       toimiva ns. pornografialautakunta lähenee jär-
19017: estäruisestä vuonna 1927 annetun lain nojalla,       jestelmänä huvittavuutta. Tämä elin tuskin voi
19018: joka perustuu seksuaalikielteiseen ja puritaani-     olla oikea päättämään siitä, mitä kansalaiset
19019: seen maailmankatsomul<:seen. Sanottu laki on         saavat lukea ja mitä eivät. Kyseinen kansain-
19020: säädetty Genevessä vuonna 1923 tehdyn epä-           välinen sopimus on siis vanhentuneena ja epä-
19021: siveellisten julkaisujen levittämiseksi ja kau-      tarkoituksenmukaiseen toimintaan johtavana ir-
19022: paksipitämisen ehkäisemiseksi tarkoitetun kan-       tisanottava.
19023: sainvälisen yleissopimuksen nojalla. Tätä sopi-         Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
19024: musta ei tiettävästi ole muissa pohjoismaissa        sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
19025: hyväksytty. Sen ajatusmaailmaa on nykymaa-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19026: ilmassa pidettävä täysin vanhentuneena.              seuraavan kysymyksen:
19027:    Ns. pornograafisen kirjallisuuden haitailisuut-
19028: ta ei ole pystytty sitovasti näyttämään. Sen                    Onko Hallitus tietoinen suta, että
19029: sijaan on voitu todeta sen positiivinen merki-               vuodelta 1927 oleva laki epäsiveellis-
19030: tys sellaisten henkilöiden mielenterveydelle,               .ten julkaisujen levittämisestä on van-
19031: joilla on esiintynyt vaikeuksia sukupuolivietin             hentunut ja arvomaailmaltaan elämän-
19032: tyydyttämiseen. Eräiden Tanskasta tulleiden                 kielteinen, ja jos on,
19033: tietojen mukaan on siellä pornograafisen kir-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19034: jallisuuden vapauttaminen vaikuttanut ns. sek-              asiassa ryhtyä?
19035: suaalirikosten vähentymiseen ja myöhemmin
19036:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1971.
19037: 
19038:                                           Osmo Kaipainen.
19039: 
19040: 
19041: 
19042: 
19043: 452/71
19044: 2
19045: 
19046: 
19047: 
19048: 
19049:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19050: 
19051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            monipuolisemman tarkastelun kohteeksi kuin
19052: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         pelkästään ministeriön puitteissa; ministeriö ei
19053: hemies, olette kirjeellänne 16 päivänä maalis-        kuitenkaan ole sidottu lautakunnan kannan-
19054: kuuta 1971 n:o 358 lähettänyt valtioneuvos-           ottoon.
19055: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-           Keskustelu sukupuoliasioiden kohdalla on
19056: edustaja Osmo Kaipaisen tekemän, seuraavan-           viime aikoina tullut avomielisemmäksi ja osal-
19057: sisältöisen kysymyksen:                               taan tähän liittyen on julkisuudessa esiintynyt
19058:                                                       sellaisia mielipiteitä, että epäsiveellisten julkai-
19059:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että        sujen levittämisen ehkäisemisestä annettu laki
19060:        vuodelta 1927 oleva laki epäsiveellis-         olisi vanhentuneena kumottava. Vallitsevasta
19061:        ten julkaisujen levittämisestä on van-         käsityksestä tuskin kuitenkaan voidaan saada
19062:        hentunut ja arvomaailmaltaan elämän-           tälle näkökohdalle riittävästi tukea. Muun
19063:        kielteinen, ja jos on,                         muassa sen jälkeen kun tämä kirjallinen kysy-
19064:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mys oli jätetty asianomaisen valtioneuvoston
19065:        asiassa ryhtyä?"                               jäsenen vastattavaksi, on 60 kansanedustajaa
19066:                                                       lähettänyt oikeusministeriölle kirjelmän, jota
19067:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seurasi eräitä maassamme julkaistavia aikakaus-
19068: vasti seuraavaa:                                      lehtiä esimerkkinä kirjelmän allekirjoittajien
19069:    Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen      käsityksen mukaan epäsiveellisinä pidettävistä
19070: ehkäisemisestä (28.1.1927/23) annettiin nii-          painotuotteis ta.
19071: den velvoitusten täyttämiseksi, joihin Suomi
19072: oli sitoutunut yhtymällä Genevessä vuonna                Epäsiveellinen painokirjoitus tai muu tuote
19073: 1923 tehtyyn epäsiveellisten julkaisujen levit-       on laissa määritelty niin joustavasti, että lakia
19074: tämisen ja kaupaksipitämisen ehkäisemistä tat-        on voitu oikeusministeriön käsityksen mukaan
19075: koittavaan kansainväliseen yleissopimukseen.          soveltaa tarkoitustaan vastaavasti olosuhteiden
19076: Mainittuun lakiin on 1 päivänä helmikuuta             muuttuessa. Tällaisen joustavan normin, joka
19077:  1957 annetulla lailla lisätty uusi 4 §, jonka        pelkällä olemass,aolollaan vaikuttaa sukupuoli-
19078: mukaan lain noudattamisen valvontaa varten on         kuria tai säädyllisyyttä loukkaavien tuotteiden
19079: asetettava valvontalautakunta. Lautakunnan teh-       levittämistä ehkäisevänä tekijänä, poistamista
19080: tävänä on antaa oikeusministeriölle lausuntoja        tarkoittava esitys tuskin tulisi saamaan yleistä
19081: lain soveltamista koskevissa asioissa ja yksi-        mielipidettä puolelleen.
19082: tyistapauksissa tehdä ehdotuksia laissa tarkoi-          Kysymyksen tekijä on viitannut maahamme
19083: tettuihin toimenpiteisiin ryhtymisestä.               kantautuneisiin tietoihin Tanskassa ;tapahtu-
19084:    Epäsiveellis,ten julkaisujen levittämisen ehkäi-   neen pornografisen kirjallisuuden vapauttamisen
19085: semisestä annetussa laissa on säädetty rangais-       myönteisistä vaikutuksista. Kuitenkaan ei ole
19086: tus sukupuolikuria tai säädyllisyyttä Ioukkaa-        riittävää selvitystä siitä, miten mainitunlaisten
19087: van painotuotteen, kirjoituksen, kuvallisen esi-      julkaisujen salliminen on vaikuttanut asentei-
19088: tyksen tai muun tuotteen levittämisestä ja eräis-     siin Tanskassa ja miten sellainen vaikuttaisi
19089: tä muista teoista, joiden kohteena ovat sano-         meillä. Johtopäätösten tekeminen tästä lienee
19090: ,tunlaiset tuotteet. Laissa ei kuitenkaan määri-      ennenaikaista.
19091: tellä sitä, millainen on sukupuolikuria tai sää-         Vaikuttaakin siltä, ettei meillä ole aihetta
19092: dyllisyyttä loukkaava painokirjoitus tai muu          ryhtyä toimenp1teisiin epäsiveeiHsten julkaisujen
19093: lainkohdassa tarkoitettu tuote. Ratkaiseva mer-       levittämisen ehkäisemisestä annetun lain ku-
19094: kitys onkin siten annettava maassamme yleensä         moamiseksi. Sen sijaan oikeusministeriö toteaa
19095: vaHitsevalle käsitykselle. Yksittäistapauksissa       pyrkivänsä omalta osaLtaan vaikuttamaan edellä
19096: oikeusministeriöllä on mahdollisuus hankkia           mainitun joustavan normin soveltamiseen siten,
19097: asiasta epäsiveellisten julkaisujen valvontalau-      etä pornografiaksi ei katsota luonnollista alasto-
19098: takunnan lausunto, jolloin se voidaan saattaa         muutta.
19099:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1971.
19100: 
19101:                                                                Oikeusministeri Mikko Laaksonen.
19102:                                                                                                         3
19103: 
19104: 
19105: 
19106: 
19107:                             T i 11   Riksd agen s H err           T a I m a n.
19108: 
19109:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             tande av övervakningsnä111nden angående osed-
19110: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-               liga publikationer, varvid saken kan göras till
19111: velse nr 358 av den 16 mars 1971 tili veder-            föremål för en mångsidigare granskning än
19112: börande mediem av s1tatsrådet översänt föijande         vad som är möjligt enbart inom ramen för
19113: av riksdagsman Osmo Kaipainen ställda spörs-            ministeriet. Ministeriet är likväl icke bundet av
19114: måi:                                                    den ståndpunkt nämnden intar.
19115:                                                             Diskussionen i sexualfrågor har på sistone
19116:            "Är Regeringen medveten om att               blivit öppenhjättigare, och delvis i anslutning
19117:         19 27 års Iag angående undertryokande           tili detta har i offenligheten framförts sådana
19118:         av osedliga publikationers spridning är         åsikter, att Iagen angående undertryckande av
19119:         föråidrad och Iivsfientlig i sina värde-        osedliga publikationers spridning såsom för-
19120:         ringar, och om så är fallet,                    åldrad borde slopas. Denna synpunkt får dock
19121:            vilka åtgärder har Regeringen för            knappast tillräckligt stöd av rådande uppfatt-
19122:         avsikt att vidtaga i saken?"                    ning. Bland annat har, sedan detta skriftliga
19123:                                                         spörsmåi blivit inlämnat för att besvaras av
19124:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           vederbörande medlem av statsrådet, 60 riks-
19125: anföra föijande:                                        dagsmän tili justitieministeriet insänt en skri-
19126:     Lagen angående undertryckande av osedliga           velse, tili viiken fogats vissa tidskrifter som
19127: publikationers spridning (28. 1. 1927/23) gavs         publiceras i vårt land såsom exempel på ,tryok-
19128: i syfte att uppfylla de förpiikteiser Finland           alster, vilka enligt den uppfattning underteck-
19129: hade förbundigt sig tili genom att ansluta sig         narna av skrivelsen hyser, bör anses såsom
19130: tili den år 1923 i Geneve avsiutade internatio-        osedliga.
19131: nella konventionen, som avser undertryckande               Osedligt tryckalster eller annat alster har i
19132: av spridningen av och handeln med osedliga             lagen definierats på ett så smidigt sätt, att
19133: publikationer. Till ovan nämnda lag har genom          lagen enligt justitieministeriets uppfattning har
19134: lagen den 1 februari 1957 fogats en ny 4 §,            kunnat tillämpas på ett sätt som motsvarar
19135: enligt viiken för övervakning av efterföljden          dess syfte också då förhållandena förändrats.
19136: av lagen skall tillsättas en övervakningsnämnd.        En framställning i syfte att avskaffa en dylik
19137: Nämnden har tili uppgift att tili justitieminis-       smidig norm, viiken genom sin biotta existens
19138: teriet avgiva utlåtanden i ärenden rörande             utgör en faktor som har en förhindrande ver-
19139: tillämpningen av lagen samt att i enskilda fall        kan på spridningen av alster som sårar tu~t
19140: inkom111a med förslag 0111 vidtagande av å,tgär-       eller anständighet, torde kna.ppast stödas av
19141: der som avses i lagen.                                 den allmänna opinionen.
19142:    1 lagen angående undertryckande av osedliga             Spörsmålsställaren har hänvisat tili de upp-
19143: publikationers spridning har stadgats straff för       gifter som nått vårt Iand om de positiva verk-
19144: spridning av tryckalster, skrift, bildlig framställ-   ningarna av frigivningen av pornografisk Iitte-
19145: ning eller annat alster, so111 sårar tukt eller an-    ratur i Danmark. Det föreligger dock inte till-
19146: ständighet och för vissa andra handlingar i            räcklig utredning om på vilket sätt tillåtandet
19147: fråga om sagda alster. 1 lagen definieras likväi       av publikationer av sagda siag har inverkat på
19148: ej hurdant ett tryckaister ellet annan i Iag-          attityderna i Danmark, och vilka verkningar
19149: rummet avsedd produkt som sårar tukt eller             det skulle medföra hos oss. Det torde därför
19150: anständighet är. Avgörande hetydelse bör så-           vara alltför tidigt, att draga några siutsatser
19151: lunda ges den uppfattning so111 allmänt råder          av detta.
19152: i vårt Iand. 1 enskilda fall har justitieministe-          Det förefaller därför som om det hos oss
19153: riet möjlighet att i ärende införskaffa utlå-          icke skulle föreligga skäl att vidtaga åtgärder i
19154: 4
19155: 
19156: syfte att upphäva lagen angående undertryck-       nämnda smidiga normen på sådant sätt, att
19157: ande av osedliga pubHkationers spridning. Där-     naturlig nakenhet icke betraktas såsom porno-
19158: emot konstaterar justitieministeriet att det       grafi.
19159: för sin del strävar till tillämpning av den ovan
19160:      Helsingfors den 14 april 1971.
19161: 
19162:                                                           Justitieminister   Mikko Laaksonen.
19163: Kirj. ksm. n:o 71.
19164: 
19165: 
19166: 
19167: 
19168:                                  Koppanen: Nuorten elämänuran valinnan helpottamisesta.
19169: 
19170: 
19171:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
19172: 
19173:    Tuhansia tänä keväänä valmistuvia ylioppi-       otteeseen korostettu ja esitetty siitä hallituk-
19174: laita painaa huoli tulevaisuudesta. Elämän-         selle toivomuksia ja tehty aloitteita. Ne eivät
19175: uran, opintosuunnan ja ammatin valinta ovat         ole kuitenkaan tähän mennessä johtaneet konk-
19176: kysymyksiä, joihin he pyrkivät saamaan ratkai-      reettisiin tuloksiin.
19177: sun. Ratkaisun tekemistä vaikeuttavat monet            Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
19178: tekijät. Heidän käytettävissään ei ole minkään-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19179: laisia laskelmia eikä yleisen talouselämän kehi-    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
19180: tykseen perustuvia ennusteita siitä, mille alalle   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19181: heidän kannattaisi suunnata jatko-opiskelunsa
19182: tai antautua käytännön harjoitteluun.                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19183:    Näin jälleen kerran elämänuraansa valitsevat             ryhtyä nuorten elämänuran valintaa hel-
19184: nuoret saavat kokea raskaana sen suunnittele-               pottavien suunnitelmien ja ennusteiden
19185: mattomuuden, mikä meillä vallitsee koulutuk-                laatimisen ja niiden koulunuorisolle tie-
19186: sen ja ammatin valinnan ohjauksessa. Näiden                 dottamisen tehostamiseksi?
19187: tarpeeJ.lisuutta on eduskunnan taholta moneen
19188:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1971.
19189: 
19190:                                         Esko J. Koppanen.
19191: 
19192: 
19193: 
19194: 
19195: 439/71
19196: 2
19197: 
19198: 
19199: 
19200: 
19201:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19202: 
19203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pikoulunuorisolle täsmälliset ja ajan tasalla ole-
19204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vat tiedot korkeakoulujen tarjoamista opiske-
19205: olette 17 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn          lumahdollisuuksista. Työmarkkinatietojen välit-
19206: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tämiseksi on suunniteltu tähän s~aakka käytössä
19207: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        olleen oppaan "Nuoret ja työmarkkinat" ke-
19208: edustaja Esko J. Koppasen näin kuuluvasta            hittämistä siten, että se vastaisi myös lukion
19209: kirjallisesta kysymyksestä n:o 71:                   oppilaiden tarpeita. Mainitun oppaan laadin-
19210:                                                      nassa voidaankin v>astaisuudessa käyttää hy-
19211:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      väksi opetus- ja työvoimaviranomaisten tutki-
19212:        ryhtyä nuorten elämänuran valintaa hel-       mus- ja suunnittelutyön tuloksia. On kuitenkin
19213:        pottavien suunnitelmien ja ennusteiden        todettava, ettei tiettävästi missään maassa ole
19214:        laatimisen ja niiden koulunuorisolle          vielä onnistuttu kehittämään sellaisia menetel-
19215:        tiedottamisen tehostamiseksi?"                miä, joilla pystyttäisiin tuottamaan tyydyttäviä
19216:                                                      ammattiarve-ennusteita pitkällä aikaväliHä.
19217:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Koska osa peruskoulu- ja lukioasteen kou-
19218: vasti seuraavaa:                                     luista on vielä ammatinvalinnanohjauksen tie-
19219:    Ammatinvalinnassa auttavien, koulutus- ja         dotus- ja opetust'oiminnan ulkopuolella, työvoi-
19220: työhönsijoittumismahdollisuuksia koskevien tie-      maministeriön ammatinvalinnanohjaustoimisto
19221: tojen levittämistä koulunuorison keskuuteen ol-      on laatinut suunnitelmia epäkohdan poistami-
19222: laan parhaillaan tehostamassa tiedotusaineiston      seksi. Jyväskylän ja Vaasan työvoimapiireissä
19223: jakelua lisäämällä sekä laajentamalla ammatin-       kokeillaan jo iukuvuonna 1971-72 tiedotustoi-
19224: valinnanohjauksen tiedotus- ja opetustoiminnan       minnan ulottamista alueen kaikkiin kouluihin.
19225: aluetta. Työvoimaministeriön ammatinvalinnan-        Alustaviin toimiin opettajien valm,entamiseksi
19226: ohjaustoimiston suunnitelmien mukaan tullaan         laajentamisen edellyttämiin tehtäviin on niin-
19227: mm. lukioluokkalaisille tarkoitettujen julkaisu-     ikään ryhdytty. Jos kokemukset ovat myöntei-
19228: jen painosmääriä lisäämään. Toisena tavoitteena      set, järjestely pyritään yleistämään koko maata
19229: on, että kaikki peruskouluasteen koulut ja lu-       koskevaksi seuraavan lukuvuoden alusta.
19230: kiot saataisiin ammatinvalinnan opetuksen ja            Ammatinvalinnanohjauksen tiedotustoimin-
19231: tiedotustoiminnan piiriin lukuvuoden 1972-           taa on tehostettu myös siten, että osa ammatin-
19232: 73 alusta.                                           valinnanohjaajista on erikoistunut tiedotusteh-
19233:    Ammatinvalinnanohjauksen julkaisujen pai-         täviin. Tätä var,ten on asianomaisille annettu
19234: nosmäärien korottamiseksi on työvoimaminis-          koulutusta, mitä tullaan jatkamaan. Nämä jär-
19235: teriö kuluvan vuoden valtion tulo- ja meno-          jestelyt ovat kuitenkin riittämättömät niin
19236: arvioon saanut noin 100 000 markan lisäyksen         kauan kuin ammatinvalinnanohjauksena on
19237:  (v. 1970 määräraha 141 921 mk ja v. 1971            henkilökunnasta tuntuvaa vajausta. Tarkoituk-
19238: 240 000 mk). Tarkoituksena on saada mainittu         sena on saada ammatinvalinnanohjauksen pal-
19239: määräraha vielä jossakin määrin suuremmaksi,         velukseen nimenomaan tiedotustyöhön erikois-
19240: jotta julkaisujen jakelu voidaan ulottaa koko        tunutta henkilökuntaa. Hallituksen tarkoituk-
19241: maan alueelle. Myös julkaisujen laatua ja si-        sena onkin vuosittain tulo- ja menoarvioesi-
19242: sältöä tarkistetaan nuorison tarpeita entistä pa-    tyksessään ehdottaa ammatinvalinnaohjauksen
19243: remmin vastaavaksi.                                  työvoiman lisäämistä ja uusien ,toimipisteiden
19244:    Lukion tiedotustoiminnan tehostamiseksi työ-      perustamista niin, että em. hetikilökunnan va-
19245: voimaministeriön      ammatinvalinnanohjaustoi-      jaus voitaisiin poistaa lähimmän viiden vuo-
19246: misto on kehittänyt yhteistoimintaansa korkea-       den aikana.
19247: koululaitoksen kanssa voidakseen välittää op-
19248:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1971.
19249: 
19250:                                                                   Työvoimaministeri Veikko Helle.
19251:                                                                                                     3
19252: 
19253: 
19254: 
19255: 
19256:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19257: 
19258:   1 syfte som nämnes ~ 37 § 1 mom. riks-                För att effektivera informationsverksam-
19259: dagsordniugen har Ni, Herr Talman, med Eder          heten i gymnasiet har arbetskraftsministeriets
19260: skrivelse den 17 mars 1971 tillställt veder-         yrkesvägledningsbyrå utvecklat sitt samarbete
19261: börande medlem av statsrådet för besvarande          med högskolväsendet i syfte att till lärdoms-
19262: avskrift av följande, av riksdagsman Esko J.         skolungdomen förmedla exakt och tidsenlig
19263: Koppanen ställda skriftliga spörsmål n:o 71:         information om de s.tudiemöjligheter högsko-
19264:                                                      lorna erbjuder. Med tanke på förmedlingen
19265:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           av arbetsmarknadsinformation har man plane-
19266:        vidtaga i syfte att planera och uppgöra       rat att utveckla den broschyr som hittills an-
19267:        prognoser, som underlättar ungdomens          vänts, nämligen "Ungdomen och arbetsmark:
19268:        vai av levnadsbana, och för effektivare       naden", så att broschyren också skulle svara
19269:        information därom bland skolung-              mot gymnasisternas behov. Då nämnda broschyr
19270:        domen?"                                       framgent utarbetas, kommer man att kunna
19271:                                                      utnyttja resultaten av undervisnings- och ar-
19272:    Som svar på detta spörsmål önskar jag vörd-       betskraftsmyndigheternas forsknings- och pla-
19273: samt framhålla:                                      neringsarbete. Det bör dock konstateras, att
19274:    För närvarande effektiveras spridningen           man veterligen hittills ännu icke i något land
19275: bland 'skolungdomen av sådan information, som        kunnat utveckla metoder, med hjälp av vilka
19276: är ägnad att underlätta yrkesvalet och soni:         det skulle vara möjligt att uppgöra tillfreds-
19277: rör utbildnings- och arbetsp:Iaceringsmöjlighe-      ställande yrkesbehovsprognoser på lång sikt.
19278: terna. Detta sker genom ökad distribution av1           Eftersom en del av skolorna på grundskol-
19279: informationsmaterial samt genom att man ut-          och gymnasialstadiet fortfarande står utanför
19280: vidgar området för yrkesvägledningens infor-         yrkesvägledningens informations- och undervis-
19281: mations- och undervisningsverksamhet. Enligt         ningsverksamhet, har arbetskraftsministeriets
19282: de av arhetskraftsministeriets yrkesvägJednings-     yrkesvägledningsbyrå utarbetat planer för av-
19283: byrå uppgjorda planerna skall bl.a. de för elev-     skaffandet av detta missförhållande. 1 Jyväs-
19284: erna i gymnasialklasserna avsedda publikatio-        kylä och Vasa arbetskraftsdistrikt experi-
19285: nernas upplagor ökas. Ett annat mål är att den       menterar man redan under läsåret 1971-72'
19286: yrkesorienterande undervisningen och den yr-         med en till alla skolor inom detta område ut-
19287: kesvägledande informationen från och med in-         sträckt informationsverksamhet. Likaså har
19288: gången av läsåret 1972-73 skulle utsträckas          man skridit tili åtgärder för att utbilda lärare
19289: tili att omfatta alla skolor på grundskolstadiet     för de uppgifter den utvidgade verksamheten
19290: liksom också samtliga gymnasier.                     förutsätter. Om erfarenheterna visar sig posi-
19291:     För att kunna öka yrkesvägledningspublika-       tiva, ämnar man försöka utsträoka detta arran-
19292: tionernas upplagor har atbetskraftsministeriet       gemang till att omfatta hela landet från och
19293: fått ett ca 100 000 mk stort tillskott i stats-      med följande läsår.
19294: förslaget för innevarande år ( år 1970 var an-          Yrkesvägledningens informationsverksamhet
19295: slaget 141 921 mk och 1971 240 000 mk).              har effektiverats också såtillvida, att en del av
19296: Avsikten är att åstadkomma en viss förhöjning        yrkesvägledarna specialiserat sig på informa-
19297: också av detta anslag för att möjliggöra en          tionsuppgifter. För detta ändamål har veder-
19298: distribution av rpublikationerna över rikets hela'   börande erhållit utbildning och så kommer att
19299: territorium. Publikationernas kvalitet och inne-     ske även i fortsättningen. Dessa arrangemang
19300: håll skall också justeras tiN bättre överens-        är likväl otillräckliga så länge yrkesvägled-
19301: stämmelse med ungdomens behov.                       ningen lider av kännbar brist på arbetskraft.
19302: 4
19303: 
19304: Yrkesvägledningen har för avsikt att anställa      betskraft och att nya verksamhetspunkter skall
19305: personai som uttryckligen är speciali,serad på     grundas så att ovannämnda brist på arbetskraft
19306: informationsarbete. Därför kommer regeringen:      skall kunna avlägsnas inom de närmaste fem
19307: att årligen i samband med statsförslaget föreslå   åren.
19308: att yrkesvägledningen skall erhålla ökad arc
19309:      Helsingfors den 14 april 1971.
19310: 
19311:                                                            Ar<betskraftsminister Veikko Helle.
19312: Skriftl. spm. nr 72.
19313: 
19314: 
19315: 
19316: 
19317:                                   H. Westerlund: Om utbetalningen av ersättningar föranledda av
19318:                                      vägbyggen.
19319: 
19320: 
19321:                            T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
19322: 
19323:    Den utgående ersättning för markområden,          skedet, regleras medelst överenskommelse mel-
19324: som överlåtits för byggandet av allmänna vägar,      lan väg- och vattenbyggnadsdistriktet och mark-
19325: ävensom därav förorsakad skada och men, är           ägaren. I många fa11 går åsikterna om skadans
19326: fottfarande inte skött på ett tillfredsställande     art och storlek starkt i sär och stundom hän-
19327: sätt. Behovet av nya stora motorvägar, ävensom       visar väg- och vattenbyggnadsdistriktet ev.
19328: övriga vägbyggnadsarbeten, kommer inom de            ersättningskrav till tillfälliga underentrepre-
19329: närmaste åren att alltmera göra sig gällande,        nörer. Markägaren ellet den, som åsamkats
19330: varför bristerna i skötseln av ersättningsfrågor-     skada, blir sålunda försatt i en oklar och
19331: na kommer alldeles särskilt i blickpunkten. Att      komplicerad situation med hänseende till vii-
19332: markägare, som inte sällan under många år, ja,       ken part ett ev. skadeståndskrav slutligen skall
19333: t.o.m. ttiotals år får vänta på utgående ersätt-     riktas. Bl.a. borde klara bestämmelser i form
19334: ning för överlåten vägmark, känner ett starkt        av ändring av väglagen, som förutsätter, att
19335: missnöje och olust på grund av dessa förhållan-      80-90 % i form av förskottsersättning för
19336: den, är helt naturligt. I de fall, där länsstyrel-   överlåten vägmark bör utgå före vägbyggnads-
19337: sens expropriationsförfarande fortfarande till.-     arbete påbörjas eller omedelbart då markområ-
19338: lämpas, har såväl e~propriationsförfarandet          den disponerats för allmänt ändamål med det
19339: som ersättningsfrågans ordnande ofrta dröjt          snaraste vidtagas.
19340: olidligt länge. Ersättningsfrågan borde kunna           Med hänvisning tili ovanstående och med
19341: ordnas dels smidigare och framför allt i en          stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
19342: betydligt skyndsammare takt. Därutöver är en         ställes följande spörsmål att besvaras av veder-
19343: del av olägenheterna av sådant slag som kräver       börande medlem av statsrådet:
19344: lagstiftningsåtgärder. Väglagens bestämmelser
19345: betr. förskottsersättning synes inte vara rtill-               Är Regeringen medveten om de olä-
19346: räckligt entydiga och klarläggande. Tidpunkten              genheter och missförhållanden, främst
19347: för ersättningens utbetalning är praktiskt taget            i form av långvarigt dröjsmål med
19348: helt beroende av bedömning och prövning, som                utgående ersättning för markområden,
19349: ger rum för vida variationer. De åtgärder som               vilka disponerats bl.a. för vägbyggnads-
19350: vidtagits i form av förändringar i lagstHitningen           ändamål, oavsett om expropriationsför-
19351:  under senaste år för att påskynda vägförrätt-              farande ägt rum eller ej, och om så är,
19352:  ningarna, har inte rent praktiskt medfört                     vi1ka åtgärder ämnar regeringen vidta
19353:  nämnvärd förbättring. Vidare bör framhållas                för att förbä~tra detta förhållande och
19354:  nödvändigheten av en bättte bevakning och en               möjliggöra att förskottsersättning om
19355:  smidigare reglering av de skador, som under                80-90 % erlägges omedelbart då mark-
19356:  vägbyggnadsskedet inträffar i förhållandet tili            områden tagits i disposition för allmänt
19357:  angränsande områden. Endast en del av de                   bruk?
19358:  olägenheter, som inträffar under vägbyggnads-
19359:       Helsingfors den 17 mars 1971.
19360: 
19361:                                         Henrik Westerlund.
19362: 
19363: 
19364: 454/71
19365: 2
19366: 
19367: Kirj. ksm. n:o 72.                                                                      Suomennos.
19368: 
19369: 
19370: 
19371: 
19372:                                  H. Westerlund: Teiden rakentamisesta johtuvien korvausten
19373:                                     suorittamisesta.
19374: 
19375: 
19376:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19377: 
19378:    Yieisten teiden rakentamiseen luovutetuista      järjestetään sopimuksin tie- ja vesirakennuspii-
19379: maa-alueista sekä siitä aiheutuvasta vahingosta     rin ja maanomistajan kesken. Monessa .tapauk-
19380: ja haitasta rnaksettavaa korvausta ei vieläkään     sessa ovat näkökannat vahingon laadun ja suu-
19381: ole hoidettu tyydyttävällä .tavalla. Suurten        ruuden suhteen voimakkaasti toisistaan poikkea-
19382: moottoriteiden samoin kuin muiden tienraken-        via ja välistä tie- ja vesir~kennuspiiri siirtää
19383: nustöiden tarve tulee lähivuosina yhä voimak-       mahdollisen korvausvaatimuksen tilapäisille ala-
19384: kaammaksi, minkä vuoksi puutteet korvaus-           urakoitsijoille. Maanomistaja joutuu ,tai se,
19385: kysymysten hoidossa tulevat aivan erityisen         jota vahinko on kohdannut, siten epäselvään ja
19386: huomion kohteeksi. On ,täysin luonnollista, että    monimutkaiseen ,tilanteeseen sen suhteen, mille
19387: maanomistaja, joka useinkin monia vuosia, jopa      osapuolelle mahdollinen vahingonkorvausvaati-
19388: vuosikymmeniä joutuu odottamaan luovute-            mus loppujen lopuksi on kohdistettava. Mm.
19389: tusta ,tiemaasta maksettavaa korvausta, on hy-      olisi mitä pikimmin muutettava tielain säännök-
19390: vin tyytymätön ja tympääntynyt näiden seik-         siä siten, että luovutetusta tiemaasta on en-
19391: kojen johdosta. Niissä tapauksissa, joissa jatku-   nakkokorvauksen muodossa suoritettava 80-
19392: vasti sovelletaan lääninhallituksen pakkolunas-     90 % ennen tienrakennustyön aloittamista tai
19393: tusmeoottelyä, on sekä pakkolunastusmenettely       välittömästi silloin, kun maa-alue otetaan ylei-
19394: että korvauskysymyksen järjestäminen usein          seen tarkoitukseen.
19395: kestänyt sietämättömän kauan. Korvauskysymys           Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
19396: tulisi voida järjestää joustavammin ja ennen        sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitetään val-
19397: kaikkea huomattavasti oopeammin. Osa epä-           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19398: kohdista on lisäksi sellaisia, että ne vaativat     seuraava kysymys:
19399: lainsäädäntötoimenpiteitä. Korvauksen ennak-
19400: lroa koskevat tielain säännökset eivät näytä                   Onko Hallitus tietoinen niistä han.
19401: olevan riittävän yksiselitteisiä ja selviä. Kor-           kaluuksista ja epäkohdista, jotka aiheu-
19402: vauksen suorittamisen ajankohta on käytännöl-              tuvat lähinnä mm. ttienrakennustarkoi-
19403: lisesti katsoen täysin riippuvainen arviosta ja            tuksiin otetuista maa-alueista maksetta-
19404: harkinnasta, jotka laajalti antavat tilaa vaihto-          vien korvausten pitkään viipymisestä,
19405: ehdoille. Ne toimenpiteet, joiliin viime vuoden            riippumatta siitä onko käytetty pakko-
19406: aikana ryhdyttiin lainsäädäntöä muuttaen tie-              'lunastusmenettelyä vai ei, ja jos on,
19407: toimitusten kiirehtimiseksi, eivät käytännössä                 mihin ;toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19408: ole tuottaneet sanottavaa parannusta. Edelleen             ryhtyä tämän asiantilan parantamiseksi
19409: on tähdenneocävä paremman valvonnan ja jous-               ja 80-90 % :n ennakkokorvauksen suo-
19410: \tavamman järjestelyn välttämättömyyttä niiden             rittamisen mahdollistamiseksi välittö-
19411: vahinkojen suhteen, joita tienrakennusvaiheessa            mästi, kun maa-alueita on otettu ylei-
19412: ympäröiville alueille sattuu. Vain osa niistä              seen kiiyttöön?
19413: haitoista, joita tienrakennusvaiheessa sattuu,
19414:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1971.
19415: 
19416:                                         Henrik Westerlund.
19417:                                                                                                       3
19418: 
19419: 
19420: 
19421: 
19422:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
19423: 
19424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            määrääminen kuuluu toisen ministeriön eli
19425: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       maa- ja metsätalousministeriön alaiselle maan-
19426: mies, olette 17 päivänä maaliskuuta 1971 päi-         mittauslaitokselle. Tienpitäjä ei siis määrää kor-
19427: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         vauksia tiealueesta itse. Tie- ja vesirakennus-
19428: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          laitos maksaa kaikki tietoimituksissa määrätyt,
19429: kansanedustaja Henrik Westerlund'in näin              lainvoiman saaneet korvaukset mahdollisimman
19430: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 72:         nopeasti, eikä siinä suhteessa yleensä viivästy-
19431:                                                       mistä :tapahdu. Sen sijaan viivästymistä tapah-
19432:            "Onko Hallitus tietoinen niistä han-       tuu juuri korvausten lainvoimaiseksi tulemi-
19433:        kaluuksista ja epäkohdista, jotka aiheu-       sessa. Tienpitäjä eli tie- ja vesirakennushallitus
19434:        tuvat lähinnä mm. 1tienrakennustarkoi-         anoo tietoimitukset vireille välittömästi .tie-
19435:        .tuksiin otetuista maa-alueista ma:ksetta-     alueen haltuunottamisen jälkeen ja usein ennen-
19436:        vien korvausten pitkään viipymisestä,          kuin tien rakentaminen on sanottavasti alkanut.
19437:        riippumatta siitä onko käytetty pakko-         Maanmittausviranomaiset eivät kuitenkaan kat-
19438:        lunastusmenettelyä vai ei, ja jos on,          so voivansa aloittaa tietoimitusta tielainsäädän-
19439:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nön mukaisesti ennenkuin tiealueen rajat voi-
19440:         ryhtyä tämän asiantilan parantamiseksi        daan tarkemmin määrätä. Tästä johtuu, että
19441:        ja 80-90 % :n ennakkokorvauksen suo-           .tietoimituksen alkukokous pidetään yleensä
19442:         rittamisen mahdollistamiseksi välittö-        vasta .tien rakentamisen jälkeen. Kun esim.
19443:         mästi, kun maa-alueita on otettu ylei-        suuren moottoritiehankkeen rakentaminen kes-
19444:         seen käyttöön?"                               tää 2 1/2 vuotta, niin merkitsee se sitä, että
19445:                                                       tietoimituksen alkukokous pidetään vasta noin
19446:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         3 vuotta haltuunoton jälkeen. Myös itse ,tie-
19447: v;asti seuraavaa:                                     toimitus vie oman aikansa. Kun tie kulkee nau-
19448:    Nykyään voimassa oleva yleisiä teitä kos-          hamaisena maastossa, niin se koskee monia
19449: keva laki on annettu vuonna 1954 ja se tuli           kiinteistöjä. Suuressa tiehankkeessa asutuilla
19450: voimaan vuoden 1958 alusta lukien. Tämä               seuduilla yhdessä tietoimituksessa asianosaisina
19451: laki on mahdollistanut sen valtavan yleisten          olevien kiinteis,töjen lukumäärä voi olla pitkälti
19452: teiden rakentamisen, mitä maassamme on jo             yli sadan (tällä hetkellä tietoimituksia on maas-
19453: suoritettu ja edelleen suoritetaan. Seurauksena       samme vireillä arviolta 1 600 kpl vastaten noin
19454: tästä on ollut myös tiekorvausasioiden kasvu.          10 000 km .tienpituutena, joten asianosaisina
19455: Ennen vuotta 1958 :tiekorvausten suorittami-          olevien kiinteistöjen lukumäärä liikkuu kymme-
19456: nen kuului kunnille, mutta nykyisen lain mu-          nissä tuhansissa). Jo yksistään kiinteistöjen ra-
19457: kaan korvauksista vastaa valtio. Nykyisen lain        jojen selvittäminen ja pinta-alojen mittaaminen
19458: mukaan korvaukset käsitellään ja määrätään            on melkoinen työ. Kun tähän vielä lisätään
19459: tiehankkeen johdosta pidettävässä tietoimituk-        luoastettavien alojen kuviokohtainen selvittä-
19460: sessa. Tietoimituksen suorit.taa maanmittaus-         minen, niin yksityiskohtien lukumäärä kussakin
19461: insinööri kahden uskotun miehen avustamana.           tietoimituksessa on valtava. Luonnon olosuh-
19462: Korostettakoon, että vaikka yleisten teiden           teista johtuen ei kenttätöitä myöskään pystytä
19463: tienpito ja tiekorvausten maksaminen kuuluu-          suorittamaan kuin lumettomaan aikaan, jotten
19464: kin liikennemisteriän alaiselle :tie- ja vesiraken-    sekin osaltaan pitkittää asioiden hoitoa, ei
19465: nusha!Htukselle, niin tiealueen mittaaminen,          ainoastaan tietoimituksissa, vaan yleensä kai-
19466: kartoittaminen sekä korvausten käsittely ja           kissa kiinteistöihin liittyvissä toimituksissa.
19467: 4
19468: 
19469: Kokeneita maanmittausinsinöörejä ei ole myös-          Lain muutoksen eräänä tärkeänä tarkoituksena
19470: kään saatu lisättyä niin paljon kuin niitä olisi       on juuri tiekorvausten selvittely ja maksaminen
19471: tarvittu.                                              mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tiehan-
19472:     Jos taas tienpitäjän eli tie- ja vesirakennus-     ketta.
19473: laitoksen olisi ennen tien rakentamista tai sen            Lain muutoksen mukaan (37 § 1 mom.)
19474: aikana selvitettävä kaikki ,tiekorvaukset, niin        tietoimitus voidaan aloittaa aikaisessa vaiheessa
19475: silloin olisi tie- ja vesirakennuslaitoksen palve-     ei kuitenkaan ennen tien rakentamista tapah-
19476: lukseen palkattava samanlaista henkilökuntaa           tuvaa alueiden haltuunottoa. Toimituksessa on
19477: kuin mhä maanmittausviranomaiset edustavat.            asianosaisten vaatimuksesta määrättävä (37 §
19478: Tämä olisi kuitenkin valtion hallinnon kaksin-         2 mom. 4 kohta) välipäätöksellä ennakkokor-
19479: kertaista organisointia, koska tiehankkeen joh-        vausta maasta ja rakennuksista, mikäli tällä
19480: dosta on joka tapauksessa pidettävä virallinen         on siihen oikeus. Ennakkokorvauksen suuruus
19481: toimitus eli em. tietoimitus, jonka hin mukaan         on tosin enintään kaksi kolmasosaa korvatta-
19482: saavat pitää vain maanmittauslaitokseen kuu-           van omaisuuden arvosta, mutta se saadaan nos-
19483: luvat maanmittausviranomaiset.                         taa ilman vakuutta. Lopullisesti tiekorvaukset
19484:     Koko yleisistä teistä annetun lain voimassa        vahvistetaan sitten kun tie on rakennettu ·sekä
19485: olon ajan ja ennen sitäkin on ollut itsestään          tiealueen rajat ja pinta-alat voidaan määrätä.
19486:  selvää, että tielinjalla olevat rakennukset, ra-      Voidaan tietysti arvostella sitä, etteikö enna-
19487:  kenteet, Jaitteet, puutarhakasvillisuus tms.          kolta maksettavan korvauksen suuruus tulisi
19488: omaisuus on korvattu ennenkuin ihmisten on             olla suurempi kuin mainittu kaksi kolmasosaa.
19489:  tarvinnut muuttaa pois rakennuksista ( esim.          Koska kuitenkin ennakkokorvausten määrää-
19490:  ensi kesänä rakenteille tulevan Helsingin-            minen ,tietoimitusmiesten toimesta 1tulee tapah-
19491:  Lahden moottoritien tielinjalla olevat yli 80         tumaan hyvin summittaisesti, niin virhemah-
19492:  asuttua omakotitonttia pyritään korvaamaan            dollisuus on olemassa, ja kun ennakkokorvauk-
19493:  kaikki vapaaehtoisin sopimuksin ennen pois-           set on maksettava ilman vakuutta, niin, jotta
19494:  muuttoa, tähän mennessä on jo mdkoinen osa            vältyttäisiin hankalilta liikamaksatusten takai-
19495:  ostettu valtiolle ja rahat jo maksettu korvauk-       sinperinnöiltä, on aina:kin toistaiseksi päädytty
19496:  sensaajille. Ns. ,työaikaiset vahingot korvataan      enintään sanotun suuruiseen ennakkokorvauk-
19497:  tien rakentamisen aikana ennen työmaan lo-            seen. Mikään ei tietenkään tulevaisuudessa estä
19498:  pettamista e1kä niitä jätetä tie!ltoimituksessa       korottamasta ennakkokorvauksen määrää lähel-
19499:  ratkaistaviksi. Luonnollisestikin esiintyy tapa-      le 100 %: a, kun on saatu käytännössä koke-
19500:  uksia, joissa tienpitäjä antaa kielteisiä ratkai-      musta po. säännöksen sovellutuksesta. Lain-
19501:  suja työvahinkoina väitettyihin vaatimuksiin,         muutoksella pyritään myös parantamaan niiden
19502:  mutta tällainen tienpitäjän kielteinen ratkaisu        asemaa, jotka tien tekemisen vuoksi menettä-
19503:  ei suinkaan riistä vaatijalta o~keutta saattaa        vät asuntonsa, elinkeinonsa tai ammatin har-
19504:  asiansa oikeudessa tai tietoimLtuksessa ratkais-       joittamisen jatkamismahdollisuuden ( 80 § 6
19505:  tavaksi.                                              mom.) . Näille voidaan kohtuussyistä myöntää
19506:     Sen sijaan pelkästä maasta ei ennakkokor-           valtion tulo- ja menoarviossa osoitetuista va-
19507:  vausta ole voitu suorittaa kuin yksittäistapa-         roista halpakorkeista lainaa tai korkotukea.
19508:  uksittain, koska kuten edellä on käynyt ilmi           T a11kemmat määräykset tässä suhteessa ovat
19509:  kiinteistörajojen, tiluskuvioiden ja pinta-alojen      valmisteilla liikenneministeriössä ja ne pydtään
19510:  selvittämiseen ei tienpitäjällä ole ollut resursse-    saattamaan voimaan myös tämän vuoden heinä-
19511:  ja eikä mahdollisuuksia ja jos niitä olisi läh-        kuun alusta lukien.
19512:  detty lisäämään, niin se olisi johtanut epätar-           Edellä mainitun lainmuutoksen vaatimaa tie-
19513:  koituksenmukaiseen kaksinkertaiseen valtion            korvausasioita käsittelevän henkilöstön lisää-
19514:  hallinnon organisatioon.                               mistä sekä maanmittauslaitokseen että tie- ja
19515:     Mitä sitlten on tehty tiekorvausten selvitte-       vesirakennuslaitokseen on esitetty tämän vuo-
19516:  lyn nopeuttamiseksi myös sellaisissa tapauk-           den lisämenoarviossa ja ensi vuoden tulo- ja
19517:  sissa, joissa on kysymys vain pelkästä maasta.         menoarviossa. On toivottavaa, että esitykset
19518:  Tammikuun 22 päivänä 1971 on annettu laki              tässä suhteessa saataisiin läpiviedyiksi, jotta
19519:   (As.kok. n:o 44/71), joka koskee eräiden              ne parannukset, joihin lainmuutokseHa pyritään,
19520:   alussa mainitun yleisistä teistä annetun lain         eivät jäisi toteutumatta korvausasioita käsitte-
19521:  säännösten muuttamista. Lain muutos tulee voi-         levän henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi.
19522:  maan heinäkuun alusta lukien tänä vuonna.                 Kuten edellä esitetystä selviää, tällä kulu-
19523:                                                                                                  5
19524: 
19525: van vuoden heinäkuun alusta voimaan tule-          vista parantamistoimenpiteistä voidaan päättää
19526: valla tielain muutoksella on pyritty saamaan       vasta sen jälkeen, kun uusia lainsäännöksiä
19527: korjaus juuri niihin epäkohtiin, joihin kysymyk-   on käytännössä sovellettu ja mahdollisesti vielä
19528: sessä on viitattu. Mahdollisesti vielä tarvitta-   jäljelle jääneet epäkohdat ovat tulleet esille.
19529:   Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1971.
19530: 
19531:                                                             Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
19532: 6
19533: 
19534: 
19535: 
19536: 
19537:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19538: 
19539:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ministeriet, att mäta vägområdet, kartlägga det
19540: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt behandla och bestämma ersättningarna.
19541: velse av den 17 mars 1971 tili vederbörande        Väghållaren bestämmer alltså icke själv ersätt-
19542: medlem av Sitatsrådet översänt avskrift av föl-    ningarna för vägområde. Väg- och vattenbygg-
19543: jande av riksdagsman Henrik Westerlund ställ-      nadsverket betalar alla vid vägförrättningar
19544: da spörsmål nr 72:                                 bestämda ersättningar som vunnit laga kraft så
19545:                                                    fort som möjligt, och dröjsmål äger därvid-
19546:           "Är Regeringen medveten om de olä-       lag i allmänhet icke rum. Däremot sker dröjs-
19547:        genheter och missförhMlanden, främst        mål just i fråga om ersäuningarnas vinnande
19548:        i form av långvarigt dröjsmål med           av laga kraft. Väghållaren, dvs. väg- och vat-
19549:        utgående ,ersättning för markområden,       tenbyggnadsstyrelsen, anhåller, att vägförrätt-
19550:        vilka disponerats bl.a. för vägbyggnads-    ningarna skall anhängiggöras omedelbart efter
19551:        ändamål, oavsett om expropriationsför-      det att vägområde övertagits, och ofta innan
19552:        farande ägt rum ellet ej, och om så är,     byggandet .tagit nämnvärd fart. Lantmäteri-
19553:           vilka åtgärder ämnar regeringen vidta    myndigheterna anser sig dock icke ,kunna in-
19554:        för att förbäutra detta förhållande och     leda vägförrättning enligt väglagstiftningen,
19555:        möjliggöra att förskottsersättning om       innan vägområdets gränser kan bestämmas exak-
19556:        80-90 % erlägges omedelbart då mark-        tare. Härav följer, att vägförrättnings första
19557:        områden tagits i disposition för allmänt    sammanträde i allmänhet hålles först efter väg-
19558:        bruk?"                                      bygget. Då t. ex. byggandet av en stor motor-
19559:                                                    väg pågår 2 1/2 år, innebär detta, att vägför-
19560:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rättningens första sammanträde hålles först
19561: samt anföra följande:                              omkring 3 år efter övertagandet. Även själva
19562:    Nu gäHande lag om allmänna vägar gavs år        vägförrättningen tar sin dd. Då vägen löper
19563: 1954 och trädde i kraft vid ingången av år         fram som ett band i terrängen, berör den många
19564: 1958. Denna lag har möjliggjort det enorma         fastigheter. I ett stort vägföretag som berör
19565: byggande av allmänna vägar, som redan utförts      bebyggda trakter kan antalet fastigheter som är
19566: i vårt land och alltjämt pågår. En följd härav     parter i en vägförrättning vara betydligt över
19567: har också varit ökning av vägersättningsären-      hundra ( i detta nu är antalet anhängiga väg-
19568: dena. Före år 1958 ankom det på kommuner-           förräittningar i vårt land enligt beräkning
19569: na att betala vägersättningarna, men enligt nu-     1 600 st, vilket motsvarar ca 10 000 vägkilo-
19570: varande lag svarar staten för ersättningarna.       meter, varför antalet fastigheter som är sak-
19571: Enligt gällande lag behandlas och bestämmes         ägare rör sig om tiotals tusen) . Redan utre-
19572: ersättningarna vid vägförrättning som hålles       dandet av enbart fastigheternas gränser och
19573: på grund av vägföretaget. Vägförrättning verk-      mätning av arealerna är et,t försvarligt arbete.
19574: stäHes av lantmäteriingenjör med biträde av 1två   Då därtill ännu kommer klarläggandet av area-
19575: gode män. Framhållas må, att även om väg-          ler som skall inlösas kartfigursvis, är antalet
19576: hållningen och erläggandet av vägersättningar      detaljer i varje vägförrättnlng enormt. Beroen-
19577: beträffande allmänna vägar ank.ommer på väg-       de på naturförhållandena kan fältarbeten icke
19578: och vattenbyggnadsverket, som är underställt       heller utföras annat än under den snöfria ti-
19579: trafikministeriet, ankommer det dock på lant-       den, viLket också för sin del förlänger skötseln
19580: mäteriväsendet, som är underställt ett annat       av ärendena, icke endast vid vägförrättningar-
19581: ministerium, nämligen jord- och skogsbruks-         na, utan i allmänhet i fråga om samtliga tili
19582:                                                                                                     7
19583: 
19584: fastigheterna anslutna förrättningar. Erfarna        ersättningarna och få dem betalade i ett så
19585: lantmäteriingenjörer har icke heller kunnat fås      tidigt skede av vägföretaget som möjligt.
19586: till i den mån sådana skulle ha behövts.                Enligt lagändringen (37 § 1 mom.) kan
19587:      Om åter väghållaren eller väg- och vatten-      vägförrättning inledas i ett ,tidigt skede, dock
19588: byggnadsverket före vägs byggande eller under        icke innan besittningstagande av vägområdena
19589: pågående bygge borde utreda alla vägersätt-          före byggandet ägt rum. Vid förrättning skall
19590: ningar, borde i verkets tjänst anställas likadan     på yrkande av sakägare genom resolution be-
19591: personai som lantmäterimyndigheterna repre-          stämmas (37 § 2 mom. 4 punkten) förskotts-
19592: senterar. Detta skulle dock vara dubbelorgani-       ersättning för mark och byggnader, om råitt
19593: sering av statsförvaltningen, enär på grund av       därtili föreligger. Förskottsersättningens stor-
19594: vägföretag i varje fall måste hålias en officiell    lek är visserligen högst två tredjedelar av den
19595: förrättning, eller ovan nämnda vägförrättning,       egendoms värde, som skall ersättas, med den
19596: som enligt lag kan hållas endast av de tilllant-     får lyftas utan säkerhet. De slutliga vägersätt-
19597: mäteriväsendet hörande lantmäterimyndighe-           ningarna fastställs när vägen är byggd och väg-
19598: terna.                                               områdets gränser och areaier kan bestämmas.
19599:      Under hela den ;tid lagen om allmänna vägar     Man kan naturligtvis ställa sig kritisk till, att
19600: varit i kraft och även tidigare har det varit        förskottsersättningen inte är större än nämnda
19601: självklart, att byggnader, konstruktioner, an-       två tredjedelar. Då bestämmandet av förskotts-
19602: läggningar, trädgårdsväxtlighet eller annan så-      ersättningarna på åtgärd av vägförrättnings-
19603: dan egendom på vägsträckan bliv1t ersatt innan       männen kommer att ske mycket summariskt,
19604: folk mås,te flytta bort från hyggnader (T. ex.       är det möjligt att fel kan förekomma, och då
19605:  de över 80 hebodda egnahemstomterna på              förskottsersättningarna betalas utan säkerhet
19606:  vägsträckningen för motorvägen Helsingfors-         har man, för undvikande av återuppbärning
19607:  Lahti, som skall börja byggas inkommande            av överbetalade belopp, åtminstone hittilis
19608:  sommar, söker man ersätta genom frivilliga          stannat för en förskottsersåittning av högst
19609:  överenskommelser före bortflyttningen. Hittills     nämnda storiek. lngenting hindrar naturligt-
19610:  har redan en avsevärd del av dem inköpts ,tili      vis att förskottsersättningens belopp i framti-
19611:  staten och penningarna utbetalats tili ersätt-      den höjes tili närmare 100 %, sedan erfaren-
19612:  ningstagarna). S .k. skador under arhetstiden       heter i praktiken vunnits om tiliämpningen av
19613:  ersätts under tiden för byggande, innan arbe-       ifrågavarande stadgande. Genom lagändringen
19614:  tet avsiutas, och Iämnas icke tili vägförrätt-      strävar man också till att förbättra ställningen,
19615:  ningen. Givetvis förekommer fall, då väghålla-      för dem vilka genom vägbygge förlorar sin
19616:  ren ger negativa avgöranden på krav som på-         bostad, näring elier möjlighet att fortsätta med
19617:  ståtts vara arbetsskador, men en sådan väg-         yrke ( 80 § 6 mom.). Dessa kan av billighets-
19618:  hållares negativa avgörande berövar ingalunda       skäi beviijas Iån med Iåg ränta eller räntestöd
19619:  den ersättningsyrkande rätt att bringa sin sak      av i statsförsiaget observerade medel. Närmare
19620:  :tili avgörande vid domstoi eller vägförrätt-       bestämmelser härom är under beredning i tra-
19621:  ning.                                               fikministeriet och man försöker bringa även
19622:       Enbart för mark däremot har förskottser-       dem i kraft den 1 juli detta år.
19623:   sättning icke kunnat betaias annat än i en-           Av ovan nämnda Iagändring påkallade ök-
19624:   skilda fali, emedan väghållaren såsom ovan         ning av den personai som behandlar väger-
19625:  framgått, icke har resurser eller möjligheter att   sättningsärenden både vid Iantmäteriväsendet
19626:  utreda fastighetsgränser, ägofigurer och arealer.   och vid väg- och vattenbyggnadsverket före-
19627:   Om åter dessa möligheter skulle ha ökats,          slås i tiUäggsbudget för detta år och i stats-
19628:   skulie det ha Iett tili oändamåisenlig dubbei-     försiaget för nästa år. Det är att hoppas, att
19629:  organisation av statsförvaltningen.                 propositionerna i detta avseende skall kunna
19630:       Var har sedan gjorts tili påskyndande av       fås igenom, ty i annat fall skulie de förbätit-
19631:   utredningen av vägersättningarna även i så-        ringar, tili vilka man strävar genom Iagänd-
19632:   dana fall, då fråga är om enbart mark? Den         ringen, bli ogenomförda på grund av att den
19633:   22 januari 1971 gavs en Iag (Förf.saml. nr         personai som behandlar ersättningsärenden är
19634:   44/71) som avsåg ändring av stadganden i           otillräcklig.
19635:   Iagen om allmänna vägar. Lagändringen träder          Såsom av det ovan anförda framgår, vill
19636:   i kraft den 1 juli innevarande år. Ett viktigt     man genom denna ändring av vägiagen, som
19637:   syfte med lagändringen är just att utreda väg-     träder i kraft vid ingången av juli innevarande
19638: 8
19639: 
19640: år, åstadkomma en rättelse av just de missför-       der ikan beslutas först när de nya lagstadgan-
19641: hållanden, till vilka hänvisas i spörsmålet. Om      dena tillämpats i praktiken och möjligen åter-
19642: )litterligare eventuellt nödiga förbättringsåtgär-   stående missförhållanden kommit i dagen.
19643:      Helsingfors den 16 april 1971.
19644: 
19645:                                                                  Trafikminister K. F. Haapasalo.
19646: Kirj. ksm. n:o 73.
19647: 
19648: 
19649: 
19650: 
19651:                                   Kainulainen ym.: Vanhan virkamieseläkelain perusteella eläkettä
19652:                                      saavien aseman korjaamisesta.
19653: 
19654: 
19655: 
19656:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19657: 
19658:    Heinäkuun 1 päivänä 1962 voimaan astu-               ( I kr:n 4. syrjäseutupisteen paikkakunta)
19659: neen uuden valtion eläkelain piiriin otettiin
19660: taanne:htivasti valtion palveluksessa olevat, jot-   I Virkamieseläke (vanha laki)
19661: ka olivat siirtyneet tämän lain voimaanastumi-                                             Eläke
19662: sen jälkeen eläkkeelle. Heille alettiin maksaa                        Eläkkeen           kuukaudessa
19663:                                                       Pl                 n:o                 mk
19664: eläkkeitä 1. 7. 1967 lähtien uuden eläkelain
19665: perusteella. Ennen lain voimaantuloa eläkkeelle      A 15           01-19280                767,-
19666: siirtyneet valtion viran- ja .toimenhaltijat jäi-    A 17           01-18264                850,-
19667: vät vanhan eli virkamieseläkelain alaisiksi.
19668: Koska näiden kahden lain perusteella saadut          II Valtioneläke (uusi laki)
19669: eläkkeet ovat suuresti poikenneet <toisistaan        A 15           01-30920              1040,-
19670: niin, että vanhan virkamieseläkelain perusteella     A 15           01-27736               977,-
19671: eläkettä saavat ovat oleellisesti heikommassa        A 17           01-31370              1170,-
19672: asemassa, valtiovarainministeriö asetti vuonna       A 17           01-27835              1087,-
19673: 1966 toimikunnan, jonka tehtäväksi tuli selvit-
19674: tää ne toimenpiteet, joilla vanhan eläkelain            Esimerkissä esitettyihin uuden lain mukai-
19675: mukaan eläkettä saavien epäoikeutettu asema          siin eläkkeisiin on sisältynyt tammikuusta läh-
19676: korjataan. Toimikunnan •työn tuloksena on syn-       tien 1971 9,6 prosentin mukainen indeksiko-
19677: tyn}'it mietintö, joka ei tee oikeutta vääryyttä     rotus.
19678: kärsineille eläkeläisille eikä pohjaudu tosiasioi-      Muina epäkohtina mainittakoon seuraavaa:
19679: hin.
19680:                                                         1. Jos vanhan eläkelain mukaan eläkettä
19681:    Kun virkamieseläkelaissa (vanha laki) huo-        saava henkilö osallistuu ansiotöihin valtion
19682: mioidaan eläkkeen suuruuden perustaksi tule-         palveluksessa, hän menettää eläkkeestään osan
19683: vaksi tuloksi vain peruspalkka ja ikälisät, val-     tai eläkkeen kokonaan. Sitävastoin uuden elä-
19684: tion eläkelaissa eläkkeen perustaksi katsotta-       kelain perusteella eläkettä nauttiva henkilö
19685: vaksi tuloksi hyväksytään em. •tulojen lisäksi       voi ottaa valtion peruspalkkaisen toimen menet-
19686: mm. syrjäseutulisä, kalliinpaikanlisä, sunnuntai-    tämättä silti hänelle aikaisemmin myönnettyä
19687: työ- ja ylityökorvaukset, ym. lisät sekä kan-        eläkettä.
19688: saneläkkeen perusosa, t.s. kaik!ki verokirjaan          2. Perhe-eläkkeet määräytyvät edesmenneen
19689: merkityt •tulot, on vanhan eläkelain perusteella     viran- tai toimenhaltijan eläkkeen suuruuden
19690: saatava eläke jäänyt vastaavaa valtion eläke-        mukaan. Näin ollen vanhan lain mukaan perhe-
19691: lain mukaista eläkettä oleellisesti heikommaksi.     eläkettä saava perhe joutuu myös kärsimään
19692: Lisäksi viime mainittu eläke on sidottu palk-        vääryyttä.
19693: kaindeksiin. Näin on vuosi vuodelta eri eläk-           Edellä sanotun perustteella ja viitaten valtio-
19694: keiden välinen ero kasvanut uuden eläkelain          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin es1täm-
19695: mukaan myönnettyjen eläkkeiden hyväksi.              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19696:    Esimerkkinä eroista mainittakoon seuraava         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19697: taulukko:                                            sen:
19698: 
19699: 461/71
19700: 2
19701: 
19702:        Mihin toimenp1te1s11n Hallitus on           haltijoiden eläkkeet saatetaan samojen
19703:      ryhtyny,t 'tai aikoo ryhtyä, että n.s. van-   perusteiden mukaan maksettaviksi kuin
19704:      han virkamieseläkelain perusteella elä-       valtion eläkelain perusteella eläkettä
19705:      kettä saavien valtion viran- ja toimen-       saavien henkilöiden eläkkeet?
19706:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1971.
19707: 
19708:              Heikki Kainulainen.                       :tvr:;kko Vainio.
19709:              J. Juhani Kortesalmi.                     Hannes Volotinen.
19710:              Aarne Penttinen.                          Raino Westerholm.
19711:              Viljo Suok.as.                            Lauri Linna.
19712:              Matti Silander.                           Antti lsomursu.
19713:              Eino Syrjä.                               Matti Asunmaa.
19714:                                                                                                       3
19715: 
19716: 
19717: 
19718: 
19719:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
19720: 
19721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyttää asian ja ryhtyy sellaisiin toimenpltetsnn,
19722: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joiden avulla näiden vanhojen eläkeläisten eläk-
19723: olette 17 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn          keet saatetaan oikeudenmukaiseen suhteeseen
19724: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         valtion uuden eläkelainsäädännön perusteella
19725: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        määräytyvien eläkkeiden kanssa.
19726: edustaja Kainulaisen ym. näin kuuluvasta kir-            Tähän liittyen hallitus antoi esityksen Edus-
19727: jallisesta kysymyksestä n:o 73:                      kunnalle laiksi eräiden valtion varoista suori-
19728:                                                      tettavien eläkkeiden järjestelystä ja laiksi virka-
19729:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          mieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta ( esi-
19730:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että n.s. van-     tys n:o 145/1968 vp.). Sanotun esityksen pe-
19731:        han virkamieseläkelain perusteella elä-       rusteluissa on lausuttu muun muassa seuraavaa:
19732:        kettä saavien valtion viran- ja toimen-           "Valtion uudessa eläketurvajärjestelmässä
19733:        haltijoiden eläkkeet saatetaan samojen        ovat edut vanhaan järjestelmään verrattuna
19734:        perusteiden mukaan maksettaviksi kuin         osittain paremmat, osittain huonommat. Jotta
19735:        valtion eläkelain perusteella eläkettä        jokaisen eläkkeensaajan kohdalla päästäisiin
19736:        saavien henkilöiden eläkkeet?''               mahdollisimman tarkkaan uutta eläketurvajär-
19737:                                                      jestelmää vastaavaan :tulokseen, se edellyttäisi,
19738:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että jokaisen eläkkeensaajan kohdalla erikseen
19739: va!>ti seuraavaa:                                    selvitettäisiin, miten suuri hänen eläkkeensä
19740:    Valtion eläkelaki on tullut voimaan 1. 1.         olisi uuden eläketurvajärjestelmän mukaan.
19741: 1967. Sitä on kuitenkin sovellebtu taannehti-        Tällainen menettely edellyttäisi laajoja selvit-
19742: vasti samasta ajankohdasta lukien ja samoin          :telyjä, muun muassa palkkatietojen hankkimista
19743: edellytyksin kuin ,työntekijäin eläkelakia. Tä-      useiden vuosien takaa, ja siten viivästyttäisi
19744: män johdosta kai!klki ne, jotka ovat siir:tyneet     asian toimeenpanoa. Ne tapaukset, joissa van-
19745: eläkkeelle 1. 7. 1962 'tai sen jälkeen ovat saa-     han eläketurvajärjestelmän mukaisten eläkkei-
19746: neet valita eläkkeensä joko ns. vanhan virka-        den ttaso jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin
19747: mieseläkelain tai valtion eläkelain mukaisena.       uudessa eläketurvajärjestelmässä, rajoitJtuvat
19748: Näin oLlen 1. 7. 1962 tai sen jälkeen eläk!kee1le    vain määrättyihin tapausryhmiin. Kun näiden
19749: siirtyneet ovat saaneet valita sen lain mukaisen     osalta eläkkeiden tarkistaminen on järjestettä-
19750: eläkJkeen, jota ovat pitäneet itselleen parem-       vissä käytännöllisemmällä tavalla, edellä tarkoi-
19751: pana.                                                tettua menettelyä ei voida pitää tarkoituksen-
19752:      Hall1tuksen esityksen Eduskunnalle valtion      mukaisena eikä tarpeen vaatimana. Hallituksen
19753: eläkelainsäädännön uudistamisesta ja eräiden         mielestä niin sanottujen vanhojen eläkkeiden
19754: siihen liittyvien lakien säätämisestä ja muutta-     tarkistaminen olisi rajoitettava vain sellaisiin
19755: misesta (esitys n:o 200/1965 vp.) peruste-           tapauksiin, joissa eläke, jos se olisi myönnetty
19756: luissa on lausuttu, että valtion eläkelain taan-     uuden eläketurvajärjestelmän mukaan muodos-
19757: nehtivaa soveLtamista koskevista säännoksistä        tuisi mevkilttäväs,ti ~suul'emmaksi kuin se nyt on.
19758: huolimatta saattaa käytännössä esiintyä tapaus-      Tarkistusmenettely voidaan tällöin muodostaa
19759: ryhmiä, joissa jo eläklkeellä olevat henkilöt        sellaiseksi, että sillä voidaan poistaa olennaiset
19760: jäävät eläketurvansa osalta niin paljon heikom-      epäkohdat ja eläkkeiden tatikistus voidaan :to-
19761: paan asemaan, että tätä ei voida pitää kohtuul-      :teuttaa viran puoleSta. Edellä sanotun perus-
19762: lisena eikä oikeudenmukaisena. Hallituksen esi-      teella ehdotetaan, että ne ennen 1 päivää heinä-
19763: tystä käsitellessään myös Eduskunta kiinniitti       kuuta 1962 sattuneen eläketapahtuman perus-
19764: asiaan huomiota ja edellytti, että Ha1litus selvi-   teella myönnetyt eläkkeet, jotka on myönnetty
19765: 4
19766: 
19767: työkyvy,ttömyyden perusteella, joita myönnet-        menettely, johon kysymykseen perusteluissakin
19768: täessä ei ole voitu ottaa huomioon asianomai-        on kiinnitetty huomiota. Valtion uuden eläke-
19769: selle varsinaisen palkkauksen lisäksi maksettuja     turvajärjestelmän mukaiset eläkkeet on sidottu
19770: lisäpalkkioita ja joiden määrää rajoittaa niin       maan yleiseen pa1~katasoon siten, että palkka-
19771: sanottu eläkekatto, tar:kistettaisiin jäljempänä     tasossa tapahtuneet muutokset otetaan huo-
19772: selostettavalla tavalla".                            mioon tarkistamalJa kalenterivuosittain eläkkeen
19773:    Laiki eräiden valtion varoista suoritettavien     määrä niin sanotulla palkkaindeksi:luvulla. Val-
19774: eläkkeiden järjestely&tä ja laki virkamieseläk-      tion vanhan eläketurvajärjestelmän mukaiset
19775: keistä annetun lain muuttamisesta on sittemmin       eläkkeet taasen tarkistetaan kulloinkin sen viran
19776: annettu 4 päivänä heinäkuuta 1969 ja sanottu         tai toimen palkkausta vastaavaksi, jonka perus-
19777: järjestely on toimeenpantu 1 päivästä tammi-         teella eläke on myönnet:ty. Tämä eläkkeiden
19778: kuuta 1970.                                          el1ilainen tarkistusmenettely on aiheuttanut tyy-
19779:    Kuten edellä olevasta käy ilmi, kysymyksessä      tymättömyyttä eläkkeensaajissa. Valtiovarain-
19780: tarkoitettu järjestely on suoritettu niiden eläk-    ministeriö on asettanut toimiikunnan, jonka teh-
19781: keensaajien osalta, jotka eivät ole voineet valita   tävänä on tutkia valtion vanhan ja uuden eläke-
19782: eläkettään uuden valtion eläkelain mukaisena.        turvajärjestelmän mukaisten eläikkeiden tarkis-
19783:    VaLtion uudessa eläketurvajärjestelmässä on       tusmenettelyn yhdenmukaistamista ja tehdä
19784: eroavuutena vanhaan järjestelmään verrattuna         asiasta ehdotus. Toimikunnan ,tulee saada 'tehtä-
19785: edelleen muun muassa eläkkeiden tavkistus-           vänsä suoritetuksi 30. 9. 1971 mennessä.
19786:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1971.
19787: 
19788:                                                             Valtiovarainministeri C. 0. Tallgren.
19789:                                                                                                         5
19790: 
19791: 
19792: 
19793: 
19794:                            T i 11   Rik sd agen s H err         T a 1 m a n.
19795: 
19796:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Vid behandlingen av regeringens propos1t1on
19797: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            fäste oekså Riksdagen uppmärksamhet vid sa-
19798: velse av den 17 mars 1971 till vederbörande          ken och förutsatte, att regeringen låter utreda
19799: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       denna fråga och skrider tili åtgärder genom
19800: jande av riksdagsman Kainulainen m. fl. ställda      vilka dessa gamla pensionstagares pensioner
19801: skri6tliga spörsmål nr 73:                           bringas i rättvist förhållande tili de pensioner
19802:                                                      som utgår enligt statens nya pensionslagstift-
19803:              "Vilka åtgärder har Regeringen vid-     ning.
19804:          'tagi't eller ämnar den vidtaga för att         I anslutning här.till avlät regeringen tili Riks-
19805:          pensionerna föt sådana innehavate av        dagen en proposition med förslag tili lag om
19806:          statens tjänstet ellet befattningar som     reglering av vissa av statsmedel utgående pen-
19807:          ethållet pensioner på grund av den s.k.     sioner och lag angående ändring av lagen om
19808:          gamla lagen om tjänstemannapensioner        tjänstemannapensioner (prop. nr 145/1968
19809:          skall betalas enligt samma grundet som      rd.). I motiveringen tili denna proposhion an-
19810:          pensionerna för dem som uppbär pen-         föres bl.a. följande:
19811:           sionet enligt lagen om sta.tens pensio-        "l det nya systemet för de statliga pensions-
19812:          net?"                                       skyddet är förmånerna delvis bättre ooh delvis
19813:                                                      sämte än vad de var enligt det gamla sys:temet.
19814:    Såsom svar på spötsmålet får jag vötdsamt         En förutsättning för att man i fråga om varje
19815: anföra följande:                                     pensionstagare skall kunna uppnå ett resu1tat,
19816:    Lagen om statens pensionet ttädde i kraft         som så noggrant som möjligt motsvarar det
19817: 1. 1. 1967. Den hat emellertid tillämpats retto-     nya pensionssystemet, vore a•tt det i fråga om
19818: aktivt, räknat ftån samma ,tidpunkt och under        pensionstagare särsiki:lt skulle utredas hur stor
19819: samma betingelser som lagen om pension för           hans pension vore enligt det nya pensions-
19820: atbetstagare. På gtund härav har alla de som         skyddssystemet. Ett dylikt förfarande skulle
19821: pensionerats 1. 7. 1962 ellet senate fått välja      f<:imtsätta omfattande utredningar, bland annat
19822: pension antingen enligt den gamla lagen om           inhämtande av uppgifter om löner för flera år
19823: tjänstemannapensionet ellet en1igt lagen om          bakåt i tiden, och därigenom skulle salkens
19824: statens pensionet. De som hat pensionetats           genomförande fördröjas. De fall, i vilka nivån
19825: 1. 7. 1962 eller däreftet har sålunda fått välja     hos pensionerna enligt det gamla pensions-
19826: pension enligt den lag de hat ansett vara föt-       skyddssystemet hlir avsevärt lägre än enligt det
19827: månligare för dem själva.                            nya systemet, inskränker sig 1till endast vissa
19828:     I motiveringen för regeringens ptoposidon        grupper av fall. Emedan pensionerna i fråga
19829: tili Riksdagen med förslag tili revision av sta-     c,m dem kan justeras på ett mera prakttiskt
19830: tens pensionslags,tiftning samt tili stiftande och   sätt, ·kan ovan avsedda förfarande inte anses
19831: ändting av vissa dättill anslutna lagar ( nr 200/    ändamålsenligt ellet påkallat. Enligt regering-
19832: 1965 rd.) har anförts, att trots stadgandena         ens uppfattning borde justeringen av så ikallade
19833: angående retroaktiv tillämpning av lagen om          gamla pensioner hegränsas tili sådan fall i vilka
19834: statens pensioner kan det i praktiken före!kom-      pensionen, om den s:kulle ha beviljats enligt
19835: ma grupper av fall, i vilka redan pensionerade       det nya pensionsskyddssystemet, sikulle ha bli-
19836: petsonet i fråga om s1tt pensionsskydd intar          vi-t betydligt större än vad den nu är. Juste-
19837: en så mycket sämre ställning i jämförelse med         ringsförfarandet kan härvid utformas så att
19838: de personer, i fråga om vilka lagen tillämpas,        väsentliga missförhållanden därigenom kan
19839: a<tt detta ioke kan anses billigt eller rättvist.    elimineras och justeringen av pensionerna kan
19840: 461/71
19841: 6
19842: 
19843: ske på tjänstens vägnar. Med stöd av det ovan          detta sakförhållande har även ägnats uppmärk-
19844: sagda föreslås, att de pensioner, vilka på grund       samhet i spörsmålets motivering. De pensioner
19845: av före den 1 juli 1962 inträffat pensionsfall         som utgår ecligt det nya systemet för det stat-
19846: beviljats tHl följd av invaliditet, eller vid vilkas   liga pensionsskyddet är bundna vid den all-
19847: beviljande tili vederbörande utöver den egent-         männa lönenivån i landet, så att förändringar
19848: liga avlöningen erlagda tilläggsarvoden inte har       i lönenivån beaktas genom att pensionsbeloppet
19849: kunnat beaktas, eller vilkas belopp begränsas          varje kalenderår justeras med hjälp av ett s.k.
19850: av etlt så kallat pensionstak, skulle justeras på      löneinde:x~tal. De pensioner som erlägges enligt
19851: nedan angivit sätt".                                   det gamla systemet för statens pensionsskydd
19852:    Sedermera gavs den 4 juli 1969 en ~ag om            justeras däremot så att de vid varje tidpunkt
19853: regleringen av vissa av statsmedel utgående            motsvarar avlöningen i den tjänst eller befatt-
19854: pensioner och en lag angående ändring av lagen         ning som utgör grund för beviljandet av pen-
19855: om tjänstemannapensioner. Nämnda reglering             sionen. Denna olilmet i justeringsförfarandet
19856: verkställdes räknat från den 1 januari 1970.           har väckt missnöje 'bland pensionstagarna. Fi-
19857:    Såsom av det ovanstående framgår har den            nansministeriet har tillsatt en kommission med
19858: reglering som avses i spörsmål skett för de            uppgift att utreda möjligheterna att förenhet-
19859: pensionstagares del som inte har kunnat välja          liga justeringsförfarandet i fråga om pensioner
19860: pension enligt den nya lagen om statens pen-           som utgår enligt statens gamla, respektive nya,
19861: doner.                                                 pensionsskyddsystem och att framlägga förslag
19862:    Det nya systemet för statens pensioner av-          i saken. Kommissionen skall slutföra sin upp-
19863: viker från det gamla systemet bl.a. i fråga om         gift före 30. 9. 1971.
19864: förfarandet vid justering av pensionerna, och
19865:       Helsingfors den 19 april 1971.
19866: 
19867:                                                                     Finansminister C. 0. Tallgren.
19868: Kirj. ksm. n:o 74.
19869: 
19870: 
19871: 
19872: 
19873:                                      Suomi ym.: Linja-autojen turvallisuudesta.
19874: 
19875: 
19876:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19877: 
19878:     Linja-autojen korikdkoa suurennettaessa ja           sillä varauloskäytävää voivat käyttää vain erit-
19879: istumapaikkoja lisättäessä ei ole hen!kilöliiken-        täin pitkälle voimistelu:lli:sta kuntoa ja notkeut-
19880: nekuljetukse~sa vä:lttämättömään tmvallisuu-             ta omaavat ihmiset.
19881: 'teen tarpeeksi kiinnitetty huomiota. Liikenteen            Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
19882: jatkuvasti lisääntyessä myös erilaiset vaarate:ki-       jestyks,en 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19883: jät ovat todennäköisimpiä ja siksi autoja raken-         me kunnioittavasti valtionemroston asianomai-
19884:  nettaes,sa pitäisi tehdä kaikki voitava ihmisen         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19885: turvallisuuden takaamiseksi. Päinvasl)aiseksi ta-        sen:
19886: vo1tteeksi voisi kuitenkin nimittää sitä suun-                       Onko Hallitus tiel)Oinen sitä, että
19887:  tausta, joka viimeaikoina on yleistyillyt linja-                 henkilöliikenteessä käyl)etään Hnja-auto-
19888:  autoj:en rakentamisessa. Erikoisesti pitkiä kul-                 ja, .joissa ei ole ta:kao'V'ea ja joihin ei ole
19889:  jetuksia varten hankitaan linja-autoja, joissa ei                rakennettu muutakaan varauloskäytävää
19890:  esim. ole :takaovea. Varauloskäytävä tällaisissa                 sellaiseen paikkaan, jota kaikki matkus-
19891:  tavallisesti yli 40-paihl:aisi:ssa autoissa on sijoi-            tajat voisivat käyttää mahdollisen ka-
19892:  tettu kattoon, tuuletusikkunaan. Jos tällaisen                   tastrofin sattuessa, ja jos on,
19893:  auton kohdalle sattuu katastrofi ja esim. tuli-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19894:  palo syttyy todennaköisimmästä paikasta moot-                    ryhtyä taatakseen sen, että linja-autoja
19895:  toriosasta, jäävät etenkin pienet Japset ja van-                 r:akennettaessa ol)etaan huomioon ihmis-
19896:  hemmat ihmiset Joukkoon auton takaosassa,                        ten turvallisuus?
19897:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1971.
19898: 
19899:                  Oili Suomi.                                           Toivo .Asvik.
19900:                  Ensio Laine.                                          Aarne Koskinen.
19901:                                                Heimo Rekonen.
19902: 
19903: 
19904: 
19905: 
19906:  465/71
19907: 2
19908: 
19909: 
19910: 
19911:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19912: 
19913:    Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aktiivinen turvallisuus ja passnvmen turvalli-
19914: mainitussa taJ:jko1tuksessa Te Herra Puhemies,       suus. Edellinen pyrkii sisältämään ne toimen-
19915: olette ikirjeellänne 17 päivältä maaliskuuta         piteet, jotka estävät ajoneuvoa joutumasta on-
19916: 1971 n:o 382 lähettänyt valtioneuvoston              nettomuuteen ja joista edustavana esimerkkinä
19917: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       on edellä mainittu tehokas :jarrujärjestelmä.
19918: taja Suomen ym. tekemän seuraavan sisältöisen        Passiivinen turvallisuus taas edellyttää, että
19919: ikysymyks~en n:o 74:                                 onnettomuuden sattuessa henkilövauriot joko
19920:                                                      vältetään !kokonaan tai ne jäävät mahdollisim-
19921:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       man vähäisiksi. Pass1iv:ista turvallisuutta kuvai-
19922:        henkilöliikenteessä käytetään linja-auto-     si ehkä parha1mmin onnettomuushetkellä käy-
19923:        ja, joissa ei ole takaovea ja joihin ei ole   tössä oleva turvavyö.
19924:        rakennettu muutakaan varauloskäytävää             Sekä passiivista että aktiivista ajoneuvotur-
19925:        sellaiseen paikkaan, jota kaikki matkus-      vallisuutta arvostelun pohjana käyttäen, voi-
19926:        tajat voisivat käyttää mahdollisen ka-        daan ny;t meillä voimassa olevat määräykset
19927:        tastrofin sattuessa, ja jos on,               täyttävää linja-autoa pitää erittäin turvallisena
19928:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       joukkokuljetusajoneuvona.
19929:        ryhtyä taatakseen sen, että linja-autoja          Yhtyneiden kansakuntien Euroopan talous-
19930:        r:akennettaessa ovetaan huomioon ihmis-       neuvoston ( ECE) ,tiukimmat vaatimukset on
19931:        ~en turvallisuus?"
19932:                                                      otettu huomioon laadittaessa linja-autoja kos-
19933:                                                      kevia määräyksiä, jotka astuivat voimaan 1. 7.
19934:    Vastauksena kysymykseen kunnioittaen esi-          1969.
19935: tän seuraavaa:                                           Nimenomaan paloturvallisuus on otettu mää-
19936:     Liikenneturvallisuustyöhön oleellisena osana     räyksissä huomioon kieltämällä helposti sytty-
19937: liittyvä vaatimus moottoriajoneuvojen raken-         vien materiaa lien käyttö korin rak:ennusainee-
19938:                                                                    1
19939: 
19940: 
19941: teen ja varusteiden turvallisuuden Hsäämiseksi       na. Hätäuloskäytävien lukumäärä on vaatimuk-
19942: on erityisesti tiedostettu 1960-luvulla ja näin      sissa lis.ätty kansainväliseen enimmäismäärään.
19943: nimenomaan eräissä voimakkaasti autoistuneis-        Taka-ovea ei kuitenkaan ole voitu ehdotto-
19944: sa maissa, joissa aikaisemmin ei laajasta auto-      masti vaatia, koska uusimmissa linja-autoissa
19945: teollisuudesta huolimatta ole ollut asiaa koske-     moottori sijaitsee :takana, ja niissäkin raken-
19946: vaa lainsäädäntöä pakotteena.                        te1ssa, joissa takaovi rakenteellisesti olisi mah-
19947:    Meillä Suomes.sa, omaan kansalliseen tapaam-      dollinen, voidaan olettaa, että tavanomaisuu-
19948: me pitäytyen, on jo lähes viiden vuosikymme-         desta poikkeava muutoin käyttämätön, taka-
19949: nen ajan lainsäädännöllisesti yritetty korottaa      istuinten rta:kana oleva ovi jäisi käyttämättä
19950: yleisillä teillä liikkuvien ajoneuvojen turvalli-    myös hätätilanteessa.
19951: suutta jopa sivutuotteena kiinnitetty huomiota           Nykyisin liikenteessä olevien linja-autojemme
19952: nykyi:sin paljon puhuttuihin melu- ja saaste-        :turvallisuutta arvosteltaes,sa tulisi objektiivi-
19953: ongelmiinkin, joiden rajoittamisessa maamme          sesti nähdä tämän joukkokuljetukseen tarkoi-
19954: !kuuluu edelläkävijöihin Euroopassa.                 il:etun ajoneuvon edut ja 'samalla tiedostaa Hal-
19955:    Parin, 1950-luvun lopulla Keski-Suomessa          Htuksen kiinnostus tämän kuljetusmuodon tur-
19956: tapahtuneen lassionnettomuuden jälkeen mää-          vallisuudesta unohtaen eräät viime aikoi:na esi-
19957: rättiin meillä linja-autoihin, :toisena maana Eu-    tetyt linja-autojen turvallisuuden kyseenalai-
19958: roopassa, pakollisiksi ns. kaksipiirijarrut sa-      seksi asettaneet, puhtaasti :kaupallisten sei,kko-
19959: malla ikoo seisontajarrulle asetettiin vaatimus      jen sanelemat kannanotot. Liikenneministeriö
19960: toimia hätäj~a.rnma.                                 seuraa jatkuvasti ko. turvallisuuskysymyksiä ja
19961:    Moottoriajoneuvojen turvallisuudesta puhut-       ryhtyy tar:peen vaatimiin toimenpiteisiin.
19962: taessa on nykyisin tapana eroittaa toisistaan
19963:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1971.
19964: 
19965:                                                               Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
19966:                                                                                                      3
19967: 
19968: 
19969:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
19970: 
19971:   I det syfte 37 § 1 mom. anger har Ni, Herr           brukar man nuförtiden skilja mellan aktiv sä-
19972: Talman, med Eder skrivelse nr 382 av den 17            kerhet och passiv säkerhet. Tili den först-
19973: mar·s 1971 tili vederbörande med1em av stats-          nämnda hänföres i allmänhet de åtgärder, vilka
19974: rådet översänt fö1jande av riksdagsman Suomi           hindrar fordonet att råka ut för en olycka och
19975: m. fl. ·ställda spörsmål nr 74:                       på vi1ka det ovan nämnda effektiva bromssys-
19976:                                                        temet utgör ett lämpligt e~empel. Passiv säker-
19977:           "Är Regeringen medveten om att det          het åter förutsätter, att persons.kador, om en
19978:        i persontrafik användes bussar, vilka          olycka inträffar, helt nndviks ellet blir så
19979:        ,saknar bakdörr och vilka icke heller          obetydliga som möj,ligt. Den passiva säkerheten
19980:        har annan reservutgång på sådant ställe        illustreras kanske bäst av ett säkerhetsbälte
19981:        abt samtliga passagerare skulle kunna           som är i bruk då en o1ycka inträffar.
19982:        använda utgången vid en eventuell                 Med såväl passiv som ahiv fordonssäkerhet
19983:        katastrof, och om så är fal1et,                såsom bas för bedömningen kan man anse, att
19984:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        en huss som uppfyller de bestämmelser som
19985:        taga för att garantera att människors          nu är i kraft i vårt Iand tkan anses vara ett
19986:        1säkerhet beaktas när bussar byggs?"           synnerligen tryggt masstransportmedd.
19987:                                                          Förenta Nationernas ekonomisika .kommis-
19988:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt          sions för Europa ( ECE) strängaste fordringar
19989: anföra följande.                                      har beaktats vid utarbetandet av de bestäm-
19990:    Ett väsentligt 1ed i trafiksäkerhetsarbetet är     melser angående bussar vilka trädde i kraft
19991: kravet på en sådan konstruktion och utrust-           1. 7. 1969.
19992: ning hos motorfordonen som är ägnad att öka              I ,bestämmelserna har brandsäkerheten sär-
19993: säkerheten. Dessa krav har i synnerhet gjort          skilt beaktats genom att användning av lättan-
19994: sig gällande under 1960•.talet och speciellt i        tändliga materia! såsom byggnadsmateriaJ i
19995: vissa Iänder där biltrafiken har ökat kraftigt        karosseri har förbjudits. Antalet nödutgångar
19996: och i vilka det, trots en omfattande bilindustri,     har i fordringarna ökats tili det internationella
19997: icke tidigare har funnits någon tvingande lag-        maximiantalet. Ett uttryokligt b-av på en bak-
19998: stiftning i saken.                                    dörr har man icke kunnat uppställa, emedan
19999:    Hos oss i Finland - om vi håller oss tili          motorn i de nyaste hussarna är p1acerad baktiJI
20000: hur vi har haft det ordnat - , har man redan          och då man kan utgå ifrån att bakdörren också
20001: nnder en tid av närmare f·em årtionden i lag-         i de fall då konstruktionen skulle möjliggöra
20002: stiftningsväg ·strävat tili att öka såkerheten för    en sådan, om den vore placerad på en. ovanJig
20003: fordon som rör sig på de al1männa vägarna             plats bakom baksätena och annars icke an-
20004: och vid sidan därav t. o. m. fäst uppmärksam-         vänds, ej heller s:kuHe komma tili användning
20005: het vid de för närvarande livligt diskuterade         i nödläge.
20006: buller- och föroreningsprob1emen; ifråga om              Vid bedömning av säkerheten hos de bussar
20007: begränsningen av dem hör vårt land tili före-         som nu är i trafik hos oss borde man objektivt
20008: gångarna i Europa.                                    inregistrera de fördelar detta för masstransport
20009:    Sedan ett par färjo1yokor i slutet av 1950-        avsedda fordon har och samtidigt notera re-
20010: talet hade inträffat ,i mellersta Finland, utfärda-   geringens intresse för säkerheten ifråga om
20011: des hos oss, sås0111 andra land i Eu:ropa, be-        denna .transportform och glömma vissa under
20012: stämmelser om att bussama såsom obligatorisk          senaste tid framförda åsikter om bristande sä-
20013: utrustning skall ha 1s. k. tvåkretsbromssystem,       kerhet hos bussar, vilka dikterats enbart av
20014: och samtidigt ,stäHdes på parkeringsbromsen           kommersiella synpunkter. Trafiikministeriet
20015: kravet, att denna även skulle fungera som             kommer att i fortsättningen följa med säker-
20016: nödbroms.                                             hetsfrågornas utveckling och vid behov kom-
20017:    Då man talar om motorfordonens säkerhet,           mer nödiga åtgärder att vidtagas.
20018:      Helsingfors den 17 apriJ 1971.
20019: 
20020:                                                                    Trafikminister K. F. Haapasalo.
20021: kriftl. spm. nr 75.
20022: 
20023: 
20024: 
20025: 
20026:                                Melin m. fl.: Om utredning angående ökad användning av
20027:                                   bränntorv.
20028: 
20029: 
20030:                          Tili Riksdagens Herr Talman.
20031: 
20032:   Mot haikgrunden av de redan nu inträffade      få ställa följande s:kriftliga spörsmål . att be-
20033: ch ytterligare bebådade förhöjningarna av        svaras av vederbörande medlem av statsrådet:
20034: ljepriserna på världsmarknaden och det fa:k-
20035: Lim, att vår oljeimpo11t redan nu stiger tili              Är Regeringen medveten om, att de
20036: 1-12% av :totalimporten·s värde, frågar man             stigande oljepriserna utgör en allt större
20037: :g om det inte vore ~ktuellt och motiverat att          belastning för vår intemationella betal-
20038: å försorg av regeringen låta utreda möjlig-             ningsförmåga, och är Regeringen med
20039: eterna att ersätta en del av oljdmporten, som           beak!tande av de allt högre priserna på
20040:   al1t högre grad belastar vår internationella          impo11terade bränslen beredd att för-
20041: etalningsförmåga, med ökad användning av                utsättningslöst låta utreda möjligheterna
20042: 1hemsk bränntorv.                                       att ersätta en del av bränsleimporten
20043:   Med hänvisning till det ovansagda ber vi att          med inhemsk bränntorv?
20044: 1ed stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen
20045:     Helsingfors den 16 mars 1971.
20046: 
20047:               Ingvar S. Melin.                               Elly Sigfrids.
20048:               Henrik Westerlund.                             Grels Teir.
20049:               Evald Häggblom.                                Ragnar Granvik.
20050: 
20051: 
20052: 
20053: 
20054: ·0/71
20055: 2
20056: 
20057: Kirj. ksm. n:o 75.                                                                     Suomenno.
20058: 
20059: 
20060: 
20061: 
20062:                                  Melin ym.: Selvityksen toimittamisesta polttoturpeen käytö
20063:                                     lisäämisestä.
20064: 
20065: 
20066:                         E d u .s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
20067: 
20068:    Jo nyt tapahtuneiden ja edelleen odotetta-       neuvoston asianomaisen Jasenen vastattavak
20069: vissa olevien öljyn maailmanmarkkinahintojen        seuraavan ik~rjallisen kysymyksen:
20070: korotusten taustaa vasten ja öljyntuontimme jo
20071: nyt kohotessa 11-12 %:iin kokonaistuonnin                      Onko Hallitus tietoinen, että koho:
20072: arvOSita on syytä kysyä, eikö olisi ajankohtaista           vat öljynhinnat yhä suuremmassa mäi
20073: ja peruSiteltua halla.tuksen toimesta selvityttää           rin rasittavat kansainvälistä maksuk·
20074: mahdollisuudet korvata osa kansainvälistä                   kyämme, ja onko Hallitus ottaen hu;
20075: maksukykyämme yhä suuremmassa määrin ra-                    mioon maahantuotujen polttoaineide
20076: sittavasta öljyntuonnista kotimaisen poLttotur-             yhä korkeammat hinnat valmis ennakk~
20077: peen käytön lisäämisellä.                                   ehdoitta selvity,ttämään mahdollisuud~
20078:    Yllä sanottuun viitaten esitämme valtiopäivä-            polttoaineentuonnin osittaiseksi korva
20079: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-              miseksi kotimaisella polttoturpeella?
20080:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1971.
20081: 
20082:                Ingvar S. Melin.                                 Elly Sigfrids.
20083:                Henrik Westerlund.                               Grels Teir.
20084:                Evald Häggblom.                                  Ragnar Granvik.
20085:                                                                                                      3
20086: 
20087: 
20088: 
20089: 
20090:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
20091: 
20092:    Valtiopäiväjärjesty~n 37 §:n 1 momentissa             Edellä mainitut toteamukset ja tapahtumien
20093: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kehitys ovat johtaneet siihen, että meillä vähän
20094: olette 18 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn           tunnettu kotimainen polttoaine - polttoturve
20095: kirjeenne n:o 385 ohella 1toimittanut Valtio-         - on tullut huomattavan mielenkiinnon koh-
20096: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennoksen       teeksi. Kehityksen kulku on myös todettu val-
20097: kansanedustaja Melinin ym. kirjallisesta kysy-        tiovallan taholta. Kauppa- ja lteollisuusminis-
20098: myksestä n:o 75, jossa tiedustellaan:                 teriö antoi viime vuoden puolella Valtion Polt-
20099:                                                       toainekeskuksen tehtäväksi laatia kiireellisesti
20100:           "Onko Hallitus .tietoinen, että kohoa-      tutkimuksen pohtoturvetuotannon lisäämis- ja
20101:        vat öljynhinnat yhä suuremmassa mää-           kehittämisohjelmaksi. Mainittu ohjelma valmis-
20102:        rin rasittavat kansainvälistä maksuky-         tui vuoden vaihteessa, jonka jälkeen se on
20103:        kyämme, ja onko Hallitus ottaen huo-           ollut ministeriön esille ottamana käsittelyssä
20104:        mioon maahantuotujen polttoaineiden            myös vaLtioneuvoston piirissä. Vaitioneuvosto
20105:        yhä korkeammat hinnat valmis ennakko-          on 15. 4. 1971 pitämässään istunnossa tehnyt
20106:        ehdoitta selvityttämään mahdollisuudet         periaatepäätöksen siitä
20107:        polttoaineentuonnin osittaiseksi korvaa-
20108:        miseksi kotimaisella polttoturpeella?"                   että vuoden toiseen lisämenoarvioesi-
20109:                                                              tykseen sisäHytetään 5 000 000 mankan
20110:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 suuruinen määräraha ,turvesoiden han-
20111: taen seuraavaa:                                              kintaa, soiden tkunnostamis- ja ·tuotanto-
20112:     Maamme tarvitsemasta energiasta tuotetaan                kalusrt:on hankkimista sekä turpeen
20113: yhä suurempi osa tuontipolttoaineilla, öljyllä               polttamistekniikan tutkimista varten ja
20114: ja kivihlilellä. Vuonna 1960 oli kotimaisten                    että Valtion Polttoainekeskus oikeu-
20115: energialähteiden osuus n. 65% ja vuonna 1970                 tetaan ryhtymään valmistaviin ·toimen-
20116: enää n. 38% sanottuina vuosina tuotetusta                    piteisim po. määrärahan puitteissa tehtä-
20117: energiasta. Maahamme tuotiin v. 1970 12.9                    vien kalustohankintojen toteuttamiseksi
20118: mi·ljoonaa tonnia raakaöljyä ja öljytuotteita,               Neuvostoliitosta jo ennen määrärahaesi-
20119: sekä yli 4.1 milj. ,tonnia kiinteitä polttoaineita,          tyksen hyväksymistä.
20120: kivihiiltä ja koksia. Viime vuoden puolella rt:a-
20121: pahtuneet kaikkien tuontipolttoaineiden hinto-           On syytä •toivoa, että kun kuluv:an vuoden
20122: jen nousut sekä lisääntyneet tuontimäärät ai-         toinen lisämenoarvio tulee eduskuntakäsitte-
20123: heuttivat sen, eutä tämän tuonnin arvo sanot"         lyyn, edellä mainittu pohtoturvetuotannon li-
20124: tuna vuonna nousi 1 233 000 000 mankkaan sen          säämis- ja kehittämisohjelman ensimmäisen vai-
20125: oltua edellisenä vuonna 930 000 000 markkaa.          heen toteuttamiseksi tarkoitettu määrärahaesi-
20126: Viime vuonna tuotujen polttoaineiden arvo on          tys saa eduskunnan hyväksymisen. Valtion Polt-
20127:  11 % saman vuoden kokonaistuontimme ar-              toainekeskuksen laatima ohjelma on laadittu
20128: vosta. Ottaen huomioon varsinkin öljyn rt:uonti-      vuosiksi 1971-1977 ja sen ,tarvoitteena on
20129: tarpeen vuosittaisen kasvun sekä kuluvana             10 000 000 m3 :n suuruisen polttoturpeen vuo-
20130: vuonna jo tapahtuneet ja odotettavissa olevat         sikäytön ja tuotannon saavuttaminen, joka vas-
20131: merkittävät hintojen nousut, näyttää selvältä,        taisi pohtoarvoltaan n. 1 miljoonaa •tonnia ras-
20132:  e1:ttä polttoaineiden tuonnin arvo kasvaa jälleen    kasta polttoöljyä, jonka fob-arvo nykyisin on
20133:  tuntuvasti. Tämä vaikeuttaa osaltaan pyrkimyk-       yli 14.0 milj. dollaria. Tätä suuruusluokkaa
20134:  siä kauppavaihtomme .tasapainottamiseksi.            oleva tuotanto varmistaisi myös tuntuvasti mm.
20135: 4
20136: 
20137: sisämaan kaukolämpölaitosten polttoainehuoltoa           aineisiin nähden perustuu mm. siihen, että ns.
20138: mahdollisten kriisien sattuessa.                         jyrsinpohtoturvetuotanto on pitkälle koneis-
20139:     Ohjelman ·toteuttamisessa on mm. seuraaviin          tettu.
20140: kohtiin kiinnitetty erityistä huomiota:                     - Tutkimustoiminta, jonka avulla polttotur-
20141:     - Tarvittavien tuotantoalueiden tutkinta ja          peen valmistusprosessin ja käytön mekanisoin-
20142: hankinta kysymykseen tulevien käyttöpailkkojen           uin ohessa on koetettava kehittää eri tarkoituk-
20143: läheisyydessä.                                           siin sopivat kart:tila- ja polttolaiterakenteet, löy-
20144:     - Suoalueiden kunnostaminen ,tuotantoa               tää turpeelle soveltuva oikea ja tehokas pohto-
20145: varten, johon toimenpiteeseen ryhdytään viipy-           tapa jne.
20146: mättä, koska suon kunnostaminen polttoturpeen               Totean 'lopuksi, että 10.0 miljoonan m 3 :n
20147: nostoa varten vie aikaa 2-4 vuotta.                      pohtoturpeen vuosituotanto, joka pääasiassa si-
20148:    .:...,..,.. ,Kaluston hankinta polttoturvetuotantoa   joittuu kehitysalueille, antaa jatkuvasti työtä
20149: varten. Polttoturpeen kilpailukyky tuontipo1tto-         noin 2000 henkilölle.
20150:     ·.': HeWngissä 16 päivänä huhtikuuta 1971.
20151: 
20152:                                                          Kauppa- ja 'teollisuusministeri Arne Berner.
20153:                                                                                                     5
20154: 
20155: 
20156: 
20157: 
20158:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r 1' a 1m a n.
20159: 
20160:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            De nyss anförda iakttagelserna har tilisam-
20161: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            mans med händesernas utveokling lett tili att
20162: velse nr 385 av den 18 mars 1971 tili veder-         ett hos oss föga känt inhemskt bränsle - bränn-
20163: börande medlem av statsrådet översänt en av-         torven - har blivit föremål för ett betydande
20164: s:krift av följande av riksdagsman Ingvar S.         intresse. Utveoklingens gång härvid har noterats
20165: Melin m. fl. stäJ.lda skriftliga spörsmål nr 75:     oc:kså från statsmaktens sida. Handels- och
20166:                                                      industriministeriet gav senast år Statens bräns-
20167:           "Är Regeringen medveten om, att de         Iecentral i uppdrag ant skyndsamt utreda frå-
20168:        stigande oljepriserna utgör en allt större    gan om ett program för en ökning och för-
20169:        belastning för vår internationella betal-     bättring av produktioneo av bränntorv. Pro-
20170:        ningsförmåga, och är Regeringen med           grammet förelåg färdi~t vid årsskiftet, och där-
20171:        beaktande av de allt högre priserna på        efter har det på ministeriets initiativ också
20172:        imponterade bränslen beredd att för-          behandlats inom statsrådet. Statsrådet fattade
20173:        utsättningslöst låta utreda möjligheterna     vid plenum 15. 4. 1971 ett principbeslut om
20174:        att ersätta en del av bränsleimporten
20175:        med inhemsk bränntorv?"                                  att i förslaget tili detta års andra
20176:                                                             ttilläggsbudget upptaga ett anslag av
20177:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt                5 000 000 m'ark för förvärv av torv-
20178: anföra följande:                                            mossar, anskaffning av utrustning för
20179:                                                             iståndsättning av torvmarksområden
20180:     En allt större del av den energi vårt                    och för produktion av torv samt för
20181: land behöver framställes med hjälp av impor-                undersökning av tekniken för torV"brän-
20182:  terade bränslen, dvs. olja och 'Sttenkol. Ar 1960          ning och
20183: svarade mhemska energikällor för ca 65 % och                    a'tt bemyndiga Statens bränslecentral
20184: år 1970 för endast ca 38 % av den energi                    att vidtaga förberedande åtgärder för
20185: som alstrades under respektive år. Tili landet              förvärv av utrustning i Sovijetunionen
20186: infördes år 1970 12.9 miljoner ton råolja och               inom ramen för det berörda anslaget,
20187: oljeprodukter samt över 4.1 miljoner ton fast               redan innan anslagsäskandet har god-
20188: bränsle, dvs. stenkoi och :koks. Höjningarna                känts.
20189: av prisen på alla importerade hränslen senaste
20190: år samt ölmingarna av de importerade mäng-              Det är skäl att hoppas, att ovannämnda
20191: derna ledde tili att värdet av denna import          anslagsbegäran, vars syfte är art det första
20192: sagda år steg tili 1 233 000 000 mark mot            skedet i programmet för ökning och förbättring
20193: 930 000 000 mark föregående år. Värdet av de         av produktioneo av bränntorv skall kunna för-
20194: bränslen oom importerades i fjol utgör 11 %          verkligas, blir godkänt av riksdagen, när för-
20195: av värdet av hela vår impo11t under samma år.        slaget 1till en andra tilläggsbudget för inneva-
20196: Med hänsyn särskilt 1till den årliga ökningen        rande år behandlas i riksdagen. Det program som
20197: av importbehovet av olja samt tili redan i år        Statens bränslecent!'al har utarbetat avser åren
20198: inträffade och y<tterligare hebådade avsevärda       1971-1977, och det uppställda målet är att
20199: prisstegringar synes det klart, att värdet av        åstadkomma en årlig produktion och ikonsum-
20200: bränsleimporten ånyo kommer att stiga känn-          tion av 10 000 000 m3 bränntorv. Denna mängd
20201: hart. Detta bidrar tili att försvåra strävandena     skulle tili siJtt förhränningsvärde motsvara om-
20202: att åstadkomma balans i vårt handelsutbyte           kring 1 miljon ton tung brännolja, vars fob-
20203: med utlandet.                                        värde i de'tta nu överskrider 14 milj. dollar.
20204: 6
20205: 
20206: En produktion av denna storlek skulle bl.a.      gentemot importerade bränslen bygger bl.a. på
20207: också göra bränsleförsörjningen vid fjärrvär-    att produktionen av s.k. fräsbränntorv i hög
20208: meanläggningar i inlandet avsevärt tryggare än   grad är mekaniserad.
20209: annars vid eventuella kriser.                       - Forskningsverksamhet, som icke blott
20210:    När det gäller att förverkliga ,programmet,   leder tili atlt tillverkningen och förbrukningen
20211: har bl. a. följande omständigheter ägnats sär-   av bränntorv kan mekaniseras utan med vars
20212: skild uppmärksamhet:                             hjälp man bör försöka åstadkomma sådana
20213:    - Undersökning och förvärv av nödiga pro-     konstruk.tioner av pannor och förbränningsan-
20214: duktionsområden nära de aktuella konsum-         läggningar som kan användas för olika ändamål,
20215: tionsoDterna.                                    finna en riktig och effektiv torvbränningsme-
20216:    - Iståndsätltning av torvmarksområden för     tod osv.
20217: produktion. Denna åtgärd vidtas omedelbart,         Slutligen konstaterar jag, att en årsproduk-
20218: emedan det tar 2-4 år att iståndsätta ett        tion av 10 miljoner m3 bränntorv, som huvud-
20219: torvmarksområde för upptagning av torv.          sakligen förlägges tili utvecklingsområden, fort-
20220:    - Anskaffning av utrustning för produktion    löpande ger omkring 2 000 personer arbete.
20221: av bränntorv. Bränntorvens konkurrenskraft
20222:      Helsingfors den 16 april 1971.
20223: 
20224:                                                  Handels- och indusrt:riminister Arne Berner.
20225: Kirj. ksm. n:o 76.
20226: 
20227: 
20228: 
20229: 
20230:                                    Salo: Mehiläistalouden edistämiseen tarkoitetun avustusmäärä-
20231:                                        rahan jakamisesta.
20232: 
20233: 
20234:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20235: 
20236:    Maatalousministeri Nils Westermarck vastasi        veroisia niiden kansainväliset suhteet huomioon-
20237: 10 päivänä kesäkuuta 1970 kirjalliseen kysy~          ottaen. Sensijaan merkittävää on, että Suomen
20238: mykseen, jossa tiedusteltiin, millaisiin toimen-      Mehiläishoitajien Keskusjärjestö SuMe ry:hyn
20239: piteisiin hallitus aikoo ryhtyä Suomen Mehiläis-      kuuluvat mehiläishoitajat tuottavat 60 % koko
20240: hoitajien Keskusjärjestö SuMe ry:n tunnusta-          maan hunajasadosta. Tämän järjestön toimesta
20241: miseksi tasa-arvoisena saamaan apurahaa jaet-         on myös perustettu maahamme nykyaikaisin
20242: taessa mehiläishoidon ,tukemiseen myönnettäviä        konein varustettu pakkaamotehdas Toijalaan.
20243: maatalouden neuvontatyön avustamiseen tar-               Edellä mainittua ministeri W estermarokin
20244: koitettuja määrärahoja.                               eduskunnan perustelulausuman tulkintaa ei
20245:    Kielteistä vastaustaan ministeri Westermarck       voida pitää asiallisena. On kokonaan kaksi eri
20246: perusteli mm. sillä, että eduskunta on hyväk-         asiaa pyrkimys neuvontajärjestöjen keskittämi-
20247: syessään hallituksen esityksen valtion tulo- ja       seen ja tasapuolisuuden noudattaminen esimer-
20248: menoarvioksi vuodelle 1970 ilmoittanut vas-           kiksi mehiläistalouden edistämiseen tarkoitetun
20249: tauksessaan 30 pääluokan 30 luvun yleisperus-         määrärahan jakamisessa siitä huolehtiville jär-
20250: telujen kohdalla edellyttävänsä maatalouden           jestöille.
20251: neuvontajärjestöjen nykyistä suurempaa keskit-           Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
20252: tymistä ja nimenomaan todennut, että keskit-          37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
20253: tymisen tulisi tapahtua alakohtaisesti.               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20254:    Ministeri Westermarck on tulkinnut tämän           seuraavan kysymyksen:
20255: yleisperustelulausuman siten, että valtionavus-
20256: tuksen myöntäminen myös toiselle mehiläis-                      Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena
20257: talouden alalla toimivalle järjestölle edellyttäisi          sitä, että maa- ja metsätalousministeriö
20258: eduskunnan kannanoton muuttamista.                           neuvontajärjestöjen keskittämistarpee-
20259:    Mehiläistalouden alalla toimivat kaksi järjes-            seen vedoten jättää Suomen Mehiläis-
20260:  töä, Mehiläishoitajien Keskusliitto ry ja Suo-              hoitajien Keskusjärjestö SuMe ry:n
20261: men Mehiläishoitajien Keskusjärjestö SuMe ry                 osattomaksi mehiläistalouden edistämi-
20262:  ovat molemmat valtakunnallisia järjestöjä. Mai-             seen tarkoitetusta valtion avustusmäärä-
20263:  nitut keskusjärjestöt ovat myös täysin tasa-                rahasta?
20264:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1971.
20265: 
20266:                                                Eero Salo.
20267: 
20268: 
20269: 
20270: 
20271: 475/71
20272: 2
20273: 
20274: 
20275: 
20276: 
20277:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20278: 
20279:    Valtiopäiväjarjestyksen 37 §.:n 1 momentissa           Vuodm 1971 tulo- ja menoarvion 30.30
20280: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          luvun (Maatalouden neuvontatyön avustami-
20281: olet-t;e kirjcellänne 18 päivältä maaliskuuta 1971     nen) perusteluissa on edellytetty, että myös
20282: n;o 389 lähettänyt ~ltioneuvoston asianomai-           erikoi.sDeavontajärj estöjen osalta on tatpeen
20283: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero          pyrkiä nykyistä suuremman keskityksen aikaan-
20284: Salon tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-           saamiseen. V astau:ksessaan hallituksen tub ja
20285: sen:.                                                  menoarvioesitykseen Eduskunta on meb.iläis-
20286:               "Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena      hoidon organisaation osalta nimenomaan lausu-
20287:            sitä, että ,maa- ja metsätalousministeriö   nut, että organisaation hajanaisuuden takia val-
20288:            neuvOntaj irjes:töj.en keskittämistarpee-   tiDnapu kohdistuu vain osaan alalla toimivista
20289:            s«:n. vedoten jättää Suomen Mehiläis-       järjestöistä. Mehiläistalouden edistämiseen osoi-
20290:            hoitajien Keskusjärjestö SuMe ry:n          tettu määräraha onkin siten osoitettu vain
20291:          · osattomaksi mehiläistalouden edistämi-      maassamme toimivalle suurimmalle mehiläis-
20292:            seen tarkoitetusta valtion avustusmäärä-    hoitoalan keslrusjärjestölle. Kun neuvonnan
20293:            rahasta?"                                   keskittämisen voidaan katsoa olevan tarpeen
20294:                                                        myös mehiläistuotannon kehittämisen kannalta,
20295:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            on määrärahan käyttäminen kuluvan vuoden
20296: taen seuraavaa:                                        tulo- ja menoarvion perustelujen edellyttämällä
20297:                                                        tavalla tal'lkoituksenmukaista.
20298:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
20299: 
20300:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
20301:                                                                                                  3
20302: 
20303: 
20304: 
20305: 
20306:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20307: 
20308:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tel (Understödjande av lantbruksrådgivningen}
20309: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          i statsförslaget för år 1971 har det förutsatts,
20310: velse av den 18 mars 1971 nr 389 till veder-       att också specialrådgivningsorganisationerna
20311: börande medlem av statsrådet för avgivande av      skall sträva tili större koncentration. 1 sitt
20312: svar översänt följande av riksdagsman Eero         svar på regeringens proposition angående stats-
20313: Salo ställda spörsmål:                             förslaget har Riksdagen beträffande organise-
20314:                                                    ringen av biodlingen uttryckligen konstaterat,
20315:           "Anser Regeringen det vara rättvist,     att statsunderstödet, på grund av att organi-
20316:        att jord- och skogsbruksministeriet, hän-   sationen är splittrad, endast berör en del av
20317:        visande tili behovet av centralisering      de på området verksamma organisationerna.
20318:        av rådgivningsorganisationema, lämnar       Det för biodlingens främjande anvisade anslaget
20319:        Finlands Biodlares Centralorganisation      har sålunda anvisats endast åt den största i
20320:        SuMe r.f. utan statsunderstöd av det        vårt land verksamma centralorganisationen inom
20321:        anslag som är avsett för biodlingens        biodlingsbranschen. Då centralisering av råd-
20322:        främjande?"                                 givningen kan anses behövas också med tanke
20323:                                                    på utvecklandet av biodlingen, är det ändamåls-
20324:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        enligt att använda anslaget på det sätt moti-
20325: anföra följande:                                   veringen för innevarande års statsförslag för-
20326:   1 motiveringen för 30 huvudtitelns 30 kapi-      utsätter.
20327:      Helsingfors den 20 april 1971.
20328: 
20329:                                             Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
20330: Kirj. ksm. n:o 77.
20331: 
20332: 
20333: 
20334: 
20335:                                               Härkönen: Lammastalouden harjoittajien tuotantoedellytysten
20336:                                                  parantamisesta.
20337: 
20338: 
20339:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20340: 
20341:    Ylituotanto aiheuttaa valtiontaloudelle huo-                    Lihan muodostaessa vähintäin 75 % alan .tu-
20342: mattavan rasituksen. Näinollen on ryhdytty laki-                loista, ratkaisee sen hinta sinänsä sekä tasaisuus
20343: sääteisiin toimenpiteisiin ylituotannan vähentä-                tuotantoedellytykset. Huhtikuussa 1970 koro-
20344: miseksi ja jatkuvasti korostetaan tuotantosuun-                 •tettiin naudanlihan tavoitehintaa 65 p/kg sekä
20345: nan muutoksen tärkeyttä. Lammastalousalalla                     edelleen tammikuussa 1971 22 p/kg. Kun lam-
20346: ei ole ylituotantoa vaan päinvastoin kulutus-                   paanliha ei ole tavoitehintajärjestelmässä, on
20347: tilaa, sillä villaa ja lampaanlihaa on tuotettu                 sen hintasuhde naudanlihaan verrattuna huo-
20348: maahan.                                                         nontunut ratkaisevasti, mikä ilmenee seuraa-
20349:     Voin ylituotanto maksaa hehtaaria kohti val-                vasti:
20350: tiolle n. 1 000 mk ja vehnän n. 700-800 mk,                       naudanlihan keskihinta    lampaanlihan keskihinta
20351: mutta lammastalous sensijaan maksaa vain n.
20352:  100 mk/ha villan .tuotantopalkkioina. Vaihdet-                    1967 3,94 mk/kg                  4,68 mk/kg
20353: :taessa yllltuotantopinta-aloja lammastalouteen,                   1969 4,90   "                    5,44   "
20354: on siis valtiontalouden säästö huomattava.                         1970 5,57   "                    5,66   "
20355:     Maataloudessa tapahtuneen rakennemuutok-
20356:  sen vuoksi on kiinnostus lammastalouteen li-                     Vuonna 1971 tulee naudanUhan keskihinta
20357:  sääntynyt ja perustettu sekä suunn~tteilla suu-                yli~tämään  lampaanlihan keskihinnan.
20358: rempia katraita. Näiden käyttämä pinta-ala on                     Lampaan- ja naudanlihan hinta sekä hinta-
20359:  poissa ylituotannosta. Valtiovallan edun mu-                   vaihtelu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan
20360:  kaista on näinollen edistää alkanutta kehitystä.               kuukauteen ilmenee seuraavasta:
20361:                                                                   Lampaanliha                  Naudanliha
20362:                                                                        vaihtelu                     vaihtelu
20363:                                                                          +-                            +-
20364:                                                                 mk/dtg penniä/kg           mk/•kg     penniä/kg
20365:      .toukokuu 1970     •••      0.   0   ••••••••••            5,16    -  5               5,69       + 79
20366:      kesäkuu   1970     ••••••            0   •••••••••         5,24    -10                5,76       +91
20367:      heinäkuu 1970 ................                             6,19    + 20               6,03       + 96
20368:      elokuu    1970 .................                           6,20    + 45               6,17       + 1,24
20369:      syyskuu   1970     0   •••••••••••••••                     6,00    + 38               6,00       + 1,13
20370:      lokakuu   1970 .................                           5,45    ± 00               5,82       + 1,08
20371:      marraskuu 1970     0   0   ••••••••         0   •••••      5,22    + 15               5,81       + 1,01
20372:      joulukuu 1970      •••••••••••••                  0   ••   4,92    + 04               5,94       + 1,00
20373:       tammikuu 1971 ................                            4,86    + 01               5,97       + 1,04
20374:    Hintalkehitys on siksi masentava, että se                       Lampaanlihan heikkoon keskihintaan vaikut-
20375: johtaa nykyisten katraiden lopettamiseen eikä                   taa ratkaisevasti tuotannon kausimaisuus py-
20376: uusia jo suunnitteilla olevia tulla perustamaan                 rittäessä alan luonteesta johtuen teurastamaan
20377: kannattavuusedellytysten puuttuessa. Eduskun-                   viimeistään sisäruokintakauden alkaessa keväistä
20378: nan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto ja                  lisäystä vastaava määrä. Tällöin syntyy hetikel-
20379: valtion tilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan              linen ylitarjonta hintaseuraamuksineen, vaikka
20380: huomiota ja edell:~~ttäneet asiassa valtioneuvos-               .tuotanto on kulutukseen nähden alijäämäinen
20381: ton toimenpiteitä.                                              ja edellyttää keskimäärin vain noin 250 g hen-
20382: 427/71
20383: 2
20384: 
20385: keä kohti vuodessa. Nelinkertainenkaan tuotan-        paanlihan hintatason alentuminen on johtunut
20386: to eli 1 kg henkeä kohti ei vielä tiedä nk. "lam-     osaltaan valtioneuvoston noin vuosi sitten te-
20387: maslihavuorta". Jos nimittäin tuotanto- tai va-       kemästä sopimuksesta tuottaa vuosittain maa-
20388: rastoimispalkkioilla voitaisiin .taata nykyistä ta-   han 100 000 kg lampaanlihaa Islannista tämän
20389: saisempi hinta kautta vuoden, eli I 1Jk lampaan-      liittyessä EFTAan. Lisenssivirasto salli islan-
20390: lihanhinta sidottaisiin yli 150 kiloisen sonnin I     tilaisen lampaanlihan tuonnin syksyllä 1970,
20391: laatuluokan vientitakuuhintaan, joka on vii-          mikä alensi kotimaista hintaa nk. ruuhkatar-
20392: meisimmän hintaratkaisun jälkeen 6,44 mk/kg           jonnan aikana.
20393: siirrettäisiin osa nykyisestä syksyisestä ruuhka-         Esitettyyn viitaten esitän valtiopäiväjärjestyk-
20394: tarjonnasta myöhäisempään ja tasaisemmin              sen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneuvoston
20395: kautta vuoden tapahtuvaksi.                           asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
20396:    M,TK:n suorittamien laskelmien mukaan tar-         kysymyksen:
20397: vittaisiin tähän varoja vain noin 420 000 mk.
20398: Näinollen voisi valtiovalta mitättömän pienellä                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20399: summalla verrattuna muiden alojen vaatimiin                   lampaanlihan hinnan epäedullinen kehi-
20400: menoihin edistää lammastaloutta tuotantopoliit-               tys naudanlihan hintaan verrattuna sekä
20401: tisena toimenpiteenä valtiontalouden varoja                   sen suuri kausivaihtelu uhkaa lamauttaa
20402: säästäen.                                                     maamme lammastalouden vapauttamalla
20403:    Voimakkaalla kuluttajavalistuksella voidaan                pinta-aloja muihin ja .todennäköisesti
20404: myös edistää lampaanlihan :käyttöä silloin kun                ylituotantotuotteisiin valtiovallan meno-
20405: tuotanto jakaantuisi nykyistä tasaisemmin kaut-               ja lisäten, ja jos on,
20406: ta vuoden. Maakunnalliset lammaskerhot ovat                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20407: jo aloittaneet kuluttajavalistuksen, mutta myös               ryhtyä taatakseen lammastalouden har-
20408: valtiovalta voisi osallistua tähän kuten tapah-               johtajille tuotantoedellytykset samoin-
20409: tuu muilla aloilla.                                           kuin muidenkin kotieläinalojen harjoit-
20410:    Velvoituksen valtiovallalle lammastalouden                 tajille?
20411: harjoittajia kohtaan asettaa myös se, että lam-
20412:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1971.
20413: 
20414:                                            Esko Härkönen.
20415:                                                                                                    3
20416: 
20417: 
20418: 
20419: 
20420:                        E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
20421: 
20422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtioneuvosto antoi 25. 3. 1971 päätOksen
20423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhtmies,      aludttaisena hintapoliittisena tukena jaettavista
20424: olette 19 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn        lihan tuotantoavustuksista. Tällä päätöksellä
20425: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       nostettiin lampaanlihan tuotantoavustusta 1
20426: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan·      alueella 76 pennistä alueen pohjoisosassa 1,50
20427: edustaja Esko Härkösen näin kuuluvasta kir-        markkaan ja eteläosassa 1,35 markkaan, U
20428: jallisesta kysymyksesta n:o 77:                    alueella 51 pennistä 87 penniin ja III alueella
20429:                                                    26 penniSitä 45 penniin tuhopainokiloa kohti.
20430:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     Kun myös ilmeni, että villan hinnan tukemiseen
20431:        lampaanlihan hinnan epäedullinen kehi-      kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa varattu
20432:        tys naudanlihan hintaan verrattuna sekä     1 000 000 markan määräraha ei riitä tarkoituk-
20433:        sen suuri kausivaihtelu uhkaa lamauttaa     seen, päätti valtioneuvosto periaatteessa, että
20434:        maamme lammastalouden vapauttamaila         seuraavaan lisämenoarvioon otetaan lisää tar-
20435:        pinta-aloja muihin ja todennäköisesti       koitukseen 400 000 markkaa. Lammastalouden
20436:        ylituotantotuotteisiin valtiovallan meno-   tuotantoedellytysten on näiden toimenpiteiden
20437:        ja lisäten, ja jos on,                      johdosta katsottava huomattavasti parantuneen.
20438:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Eduskunnan vastauksessa hallituksen esi-
20439:        ryhtyä taatakseen lammastalouden har-       tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
20440:        joi<ttajille tuotantoedellytykset samoin-   1971 on edellytetty, että hallituksen toimesta
20441:        kuin muidenkin kotieläinalojen harjoit-     oli:si selvitettävä lampaanlihan kausivaihtelujen
20442:        tajille?"                                   tasoilltamismahdollisuudet. Asia tullaan selvit-
20443:                                                    tämään, jolloin hintapoliittisten seikkojen ohella
20444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tullaan kiinnittämään huomiota myös muihin
20445: vasti seuraavaa:                                   lampaanlihan tuotantoa edistäviin kysymyksiin.
20446:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1971.
20447: 
20448:                                              Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
20449: 4
20450: 
20451: 
20452: 
20453: 
20454:                          Tili Riksdagens Herr Talman.
20455: 
20456:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      om understöd för produktion av kött, vilka
20457: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         skall utdelas såsom regionalt prispolitiskt stöd.
20458: velse av den 19 mars 1971 till vederbörande       Genom detta beslut höjdes produ&tionsunder-
20459: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    stödet · för fårkött inom I området från 76
20460: jande av riksdagsman Esko Härkönen ställda        penni ,tili 1,,0 mar.k inom områdets norra del
20461: skriftliga sprösmål nr 77:                        ooh ,till 1,35 mark inom områdets södra del,
20462:                                                   inom II området från 51 penni till 87 penni
20463:           "Är Regeringen medveten om att          och inom III området från 26 penni till 45
20464:        den ogynnsamma utvecldingen av pri-        penni per slaktvik,tskilogram. Då det även fram-
20465:        set på flrkött i jämförelse med pri~       gick, att det för stödjande av ullpriset i inne-
20466:        på nötJkött och den stora säsongfluk-      varande års statsförslag observerade anslaget
20467:        ;tuationen i fråga om detta hotar att      1 000 000 mark icke föreslår för ändamålet,
20468:        lamslå vårt ~ands fårskötsel genom att     fattade statsrådet ett principbeslut om att i
20469:        arealer befrias för annan produktion       följande tilläggsbudget för ändamålet observera
20470:        och sannolikt för sådan där överproduk-    ytterligare 400 000 mark. Fårskötselns produk-
20471:        tion råder, varigenom statsmaktens ut-     tionsförutsättningar måste anses ha avsevär.t
20472:        gifter ökas, och om så är fallet,          förbättrats genom dessa åtgärder.
20473:           vil:ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      I riksdagens svar på regeringens proposition
20474:        taga i syfte att för idkarna av fårsköt-   angående statsförslaget för år 1971 har förut-
20475:        sel garantera produktionsförutsättning-    satts, att genom regeringens försorg utredes
20476:        ar såsom för idkama av annan hus-          möjligheterna att utjämna säsongfluktuationerna
20477:        djurskötsel?"                              i priset på fårkött. Ärendet kommer att utre-
20478:                                                   das, varvid man förutom vid de prispolitiska
20479:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       omständigheterna även kommer att fästa upp-
20480: anföra följande:                                  märksamhet vid andra frågor i anslutning ,till
20481:   Statsrådet utfärdade 25. 3. 1971 ett beslut     främjandei: av produktionen av fårkött.
20482:      Helsingfors den 13 april 1971.
20483: 
20484:                                             Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
20485: Kirj.ksm. n:o 78.
20486: 
20487: 
20488: 
20489: 
20490:                                   H. Linna ym.: Polarturskaan kohdistuvan liikevaihtoveron pois-
20491:                                      tamisesta.
20492: 
20493: 
20494:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20495: 
20496:    Vuodesta 1965 lähtien on minkkitarhauksel-        muodostua niin vaikeaksi, että kuluvan vuo-
20497: la ollut maassamme merkittävä asema erikoi-          den tammikuun loppuun mennessä oli 350 tar-
20498: sesti vientielinkeinona.                             haa lopettanut toimintansa. Toimintansa lopet-
20499:    Kansainvälistäkin mittapuuta käyttäen on          taneet minkkitarhat sijaitsevat pääosaltaan
20500: maamme minkkitarhaus laajuudeltaan merkittä-         Pohjois-Suomessa. Tämän lisäksi on toimintan-
20501: vää, sillä kun esim. vuonna 1969 maailman            sa lopettanut 5 minkinrehusekoittamoa, jotka
20502: minkinnahkatuotos oli yhteensä 21,1 miljoonaa        kaikki sijaitsevat kehitysalueilla.
20503: kappaletta laskettiin Suomessa nahkatuotoksi            Minkkitarhauksessa rehukustannus muodos-
20504: 2,5 milj. kpl. eli 12% koko maailman minkin-         taa pitkällä tähtäyksellä merkittävimmän meno-
20505: nahkojen vuosituotannosta.                           erän, jota olisi saatava alenemaan.
20506:    Erikoisesti     kehitysalueiden   työllistäjänä      Eräs helposti toteutettavissa oleva toimen-
20507: minkkitarhauksella on suuri merkitys. Näin           pide tässä asiassa olisi se, että Neuvostoliitosta
20508: siksi, että minkkitarhauksesta on valtaosa si-       saatavissa oleva ja minkinrehuksi kelpaava po-
20509: joittunut kehitysalueille. Yksistään Vaasan lää-     larturska eli mintaj vapautettaisiin liikevaihto-
20510: nissä oli minkkitarhoja vuonna 1969 2 700            verosta. Jos polarturskalta liikevaihtovero pois-
20511: kpl, joka edusti 79 % koko maan tarhojen             tettaisiin, olisi sitä mahdollisuus tuoda Neu-
20512: lukumäärästä. Vuonna 1970 laskettiin minkki-         vostoliitosta vuosittain ainakin 15-20 milj.
20513: tarhauksen antaneen maassamme täystyöllisyy-         kg ja käyttää minkkien rehuksi kannattavasti.
20514: den 5 500 henkilölle. Näistä työpaikoista si-        Tämä tuonti olisi osaltaan tasapainoittamassa
20515: joittui Vaasan lääniin 4 300. Lisäksi tulevat        idänkauppamme kauppatasetta.
20516: vielä välilliset työpaikat kuljetuksen, kalastuk-       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
20517: sen ja rakennusalan piirissä.                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
20518:     Minkkitarhaus on joutunut viime aikoina          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20519: suuriin vaikeuksiin tarhauksen kannattavaisuu-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20520: den heikentyessä ratkaisevasti. Tähän on vai-
20521: kuttanut minkinnahkojen menekin heikentymi-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20522: nen ja ainakin toistaiseksi alentunut hintataso              polarturskalla eli mintaj'lla oleva liike-
20523: maailman markkinoilla.                                       vaihtovero tekee tämän kalan tuonnin
20524:     Kun minkinnahkojen maailmanmarkkinahin-                  kannattamattomaksi Neuvostoliitosta ja
20525:  toihin ei voida vaikuttaa, on kaikki huomio                 estää sen käyttämisen minkkien rehuk-
20526: kohdistettava minkinkasvatuksen kustannusten                 si, ja jos on,
20527: alentamiseen, jos halutaan minkkitarhaus ke-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on
20528: hitysalueilla säilyttää.                                     ryhtynyt tai aikoo ryhtyä likevaihtove-
20529:     Jo nyt on minkkitarhaajien asema ehtinyt                 ron poistamiseksi polarturskalta?
20530:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1971.
20531: 
20532:                Heimo Linna.                                      Matti Maijala.
20533:                Pekka Vilmi.                                      Saimi Ääri.
20534:                                           Ahti Pekkala.
20535: 
20536: 
20537: 473/71
20538: 2
20539: 
20540: 
20541: 
20542: 
20543:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20544: 
20545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      säädetty verottomaksi. Näidenkin tavaroiden
20546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jälleenmyynti on verollista ja ne tulevat vero-
20547: olette 19 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn         tetuksi välityspalkkion osalta.
20548: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Käytettävissä olevien tietojen mukaan mink-
20549: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kien ruokintaan käytetään yleisesti rehuseosta,
20550: edustaja H. Linnan ym. näin kuuluvasta kir-         joka sisältää teurastusjätteitä, "kalarehua" eli
20551: jallisesta kysymyksestä n:o 78:                     jäähdytettyä rehukalaa ja kalanfileerausjätettä
20552:                                                     sekä muita aineosia, kuten rehujauhoa, vehnän
20553:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      alkioita, kuorittua maitoa, perunaa, rasvaa, hii-
20554:        polarturskalla eli mintaj'lla oleva liike-   vaa, vettä ja vitamiinirehuja.
20555:        vaihtovero tekee tämän kalan tuonnin            Rehuksi tarkoitettua kalaa hankitaan joko
20556:        kannattamattomaksi Neuvostoliitosta ja       kotimaisilta kalastajilta tai tuodaan ulkomailta.
20557:        estää sen käyttämisen minkkien re-           Kalanperkausjätteitä tuodaan pääasiassa Nor-
20558:        huksi, ja jos on,                            jasta ja Tanskasta. Sanotunlainen kalarehu ja
20559:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on         kotimaisilta teurastamoilta hankitut teurastus-
20560:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä liikevaihtove-     jätteet jäähdytetään rehusekoittamoiden jääh-
20561:        ron poistamiseksi polarturskalta?"           dyttämöissä määrättyyn pakkastilaan. Jäähdy-
20562:                                                     tysaste ei ole niin alhainen eikä tavaran käsit-
20563:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tely niin hygieenistä, että esim. jäähdytetty
20564: vasti seuraavaa:                                    kala soveltuisi ihmisravinnoksi. Rehuperuna
20565:    Nykyisen liikevaihtoverojärjestelmämme pää-      hankitaan suoraan alkutuottajilta ja muut aine-
20566: periaatteita on, että liikevaihtoverotuksen tu-     osat niiden valmistajilta, kuten rehujauho myl-
20567: lee olla luonteeltaan yleinen ja taloudellisilta    lyiltä, kuorittu maito meijereiltä jne. Rehu-
20568: vaikutuksiltaan neutraali. Näiden tavoitteiden      seoksen valmistus tapahtuu siten, että jäähdy-
20569: saavuttamiseksi on verojärjestelmämme lähtö-        tetyt kala- ja liharehuainekset jauhetaan myl-
20570: kohdaksi otettu se, että verotuksen tulee koh-      lyillä, perunat keitetään ja nämä ainekset se-
20571: distua koko siihen hintaan, minkä tavaran           koitetaan sekoittimella muiden ainesten kanssa
20572: käyttäjä joutuu siitä maksamaan, ja että vero-      eräänlaiseksi tahnaksi, joka on sellaisenaan val-
20573: tus on periaatteessa ulotettava kaikkiin tava-      mista käytettäväksi minkkien ruokintaan.
20574: roihin. Tästä periaatteesta on katsottu voita-         Rehuseoksen raaka-aineiden ostohintaan ei
20575: van tehdä poikkeuksia vain painavista sosiaali-     käytännöllisesti katsoen sisälly liikevaihtove-
20576: sista ja verotusteknisistä syistä. Sosiaalisista    roa, joskin liikevaihtoverolain 18 §:n 2 mo-
20577: syistä on pidetty aiheellisena, että mm. erinäis-   mentin sovellutus tulee kysymykseen tietyin
20578: ten ihmisravinnoksi kelpaavien kalojen myynti       edellytyksin. Teurastusjätteet, kalanperkausjät-
20579: alkutuottajan ( kalastajan) toimesta ja maahan-     teet, kuorittu maito ja rehujauho on tulkittu
20580: tuonti on verotonta ja että niiden myynnistä,       liikevaihtoverolain 4 § :n 2 momentissa tarkoi-
20581: milloin tämä tapahtuu jälleenmyyjän toimesta,       tetuiksi kotieläinten ruokinnassa käytettäviksi
20582: verotetaan ainoastaan välityspalkkion osuus.        teollisuuden jäteaineiksi, jotka alkuperäisen
20583: Samoista syistä, ts. elintarvikkeiden verorasi-     valmistajan myyminä tai ulkomailta tuotuina
20584: tuksen pienentämiseksi, on tärkeimpien maa-         ovat verottomia. Perunan myynti alkutuotta-
20585: ja karjataloudessa käytettävien raaka-aineiden,     jan myymänä on taasen liikevaihtoverolain
20586: kuten väkirehujen, maanparannusaineiden ja          4 §:n 1 momentin nojalla verotonta. Siinä ta-
20587: kotieläinten ruokintaan käytettävien teollisuu-     pauksessa, että edellä mainitut tavarat oste-
20588: den jäteaineiden myynti, kun myyjänä on nii-        taan jälleenmyyjiltä, esim. tukkuliikkeestä, si-
20589: den alkuperäinen valmistaja, ja maahantuonti        sältyy niihinkin liikevaihtovero, mutta vain
20590:                                                                                                         3
20591: 
20592: myyntipalkkion ( marginaalin) osalta. Ulko-                Edustaja H. Linnan ym. kysymyksen perus-
20593: mailta tuodusta kalarehusta on maahantuotaes-          teluissa on todettu, että polarturskaa voitaisiin
20594: sa peritty liikevaihtovero, koska kysymys ei           tuoda Neuvostoliitosta vuosittain noin 20 milj.
20595: ole liikevaihtoverolain 4 § :n 1 momentissa            kg. Kun sanotun kalan cif-hinta saatujen tieto-
20596: tarkoitetusta kalasta, sellaisenaan jalostamatto-      jen mukaan on noin 30 penniä/kg, kannettai-
20597: mana alkutuotteena, eikä kalarehu toisaalta ole        siin kyselyssä mainitun kalamäärän maahan-
20598: sisällytettävissä liikevaihtoverolain 4 § :n 2         tuonnin yhteydessä liikevaihtoveroa ( 12.4 pro-
20599: momentin tavaranimikkeisiin. Myöskään vita-            sentin mukaan) yhteensä 744 000 markkaa.
20600: miinirehut ja rehuvitamiinit eivät ole luetta-         Tämän vuoksi ja kun tiedetään, että maamme
20601: vissa viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoi-         vuosittainen minkinnahkatuotos on noin 3.2
20602: tettuihin väkirehuihin.                                milj. kappaletta, vientihinnaltaan keskimäärin
20603:     Edellä lausutusta seuraa, että turkiseläinkas-     40 mk/kpl, olisi maahantuonnissa kannettavan
20604: vatuksen harjoittaja, jota liikevaihtoverolain 4       liikevaihtoveron maata yhden minkinnahan
20605: §:n 4 momentin mukaan pidetään liikevaihto-            osalta noin 23 penniä eli keskimäärin 0.6 pro-
20606: verotuksessa ei-verovelvollisena alkutuottajana,       senttia nahan vientihinnasta. Kysymyksessä
20607: voi ostaa suurimman osan rehuseoksiin tarvit-          tarkoitettua liikevaihtoverollisuutta ei kui-
20608: tavista raaka-aineista käytännöllisesti katsoen        tenkaan voida poistaa säätämättä samalla myös
20609: liikevaihtoverotta. Asianlaita on näin olipa ky-       muiden rehuseoksen valmistuksessa käytettä-
20610: symyksessä pien- tai suurtarhaajat. Mikäli tar-        vien verollisten raaka-aineiden, kuten rehusila-
20611: haaja valmistaa itse rehuseoksensa - kuten             kan ja valaanlihan maahantuontia verottomaksi.
20612: suurissa tarhoissa tapahtuu - ei hän kulut-            Viimeksi mainittujen raaka-aineiden tuonti on
20613: tajan asemassa olevana joudu maksamaan liike-          saatujen tietojen mukaan väihäistä ja tulisi, jos
20614: vaihtoveroa itselleen valmistetusta rehuseok-          polarturskan tuontia lisätään, ilmeisesti enti-
20615: sesta. Mikäli hän ryhtyy myymään rehuseosta            sestään vähenemään. Polarturskan lisääntyvä
20616: liiketoiminnan muodossa, on hän tällaisesta            tuonti vähentäisi ilmeisesti myös kotimaasta
20617: toiminnasta verovelvollinen. T arhaturkiseläin-        hankittavien verottomien tai marginaaliverollis-
20618:  ten ruokintaan käytettävät rehuseokset eivät          ten raaka-aineiden käyttöä.
20619: näet ole luettavissa väkirehuihin eivätkä mui-             Polarturskan maahantuonnin liikevaihtove-
20620: hinkaan sellaisiin tavaranimikkeisiin, joiden          rollisuuden ei ole katsottava aiheuttaneen sel-
20621:  myynti liikevaihtoverolain 4 §:n 2 momentin           laisia neutraliteetti- tai muita häiriöitä, jotka
20622:  mukaan on verotonta.                                  vaatisivat poikkeussäännösten ottamista nykyi-
20623:     Turkiseläinkasvattajien taholta kiinnitettiin      seen liikevaihtoverolakiin. Ei myöskään voida
20624:  minkin ruoan verotukseen huomiota heti ny-            pitää tarkoituksenmukaisena, että yksi alkutuo-
20625:  kyisen liikevaihtoverolain tultua voimaan ja esi-     tannon haaroista, turkiseläinkasvatus, asetettai-
20626:  tettiin, että sellaiset pienemmät tarhaajat, jot-     siin liikevaihtoverotuksellisesti raaka-ainehan-
20627:  ka ovat yhteen liittäytymällä hankkineet kala-        kintojensa suhteen muita alkutuotannon aloja,
20628:  jäähdyttämöjä ja rehusekoittamoja, joilta ne          jotka joutuvat hankkimaan tuotantoaan varten
20629:  sitten ostavat rehuseoksen, olisi saatettava lii-     raaka-aineet marginaaliverollisina, edullisem-
20630:  kevaihtoverotuksellisesti     rehuhankinnoissaan      paan asemaan. Tällaista vaatimusta ei voida
20631:  samaan asemaan kuin suurtarhaajat, jotka eivät        perustella myöskään sillä, että kysymyksessä
20632:  osta seosta liikkeistä. Esitys johtikin liikevaih-    olevan alan tuotteet ovat vientituotteita, koska
20633:  toveroasetuksen 4 §:n 2 momentin säännöksen           muidenkin alkutuotteiden, esim. maatalouden
20634:  antamiseen. Puheena olevan säännöksen mu-             vientituotteiden hintaa rasittaa niiden tuotta-
20635:  kaan liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna liiketoi-    miseen käytettyjen rehujen ja lannoitteiden
20636:  mintana ei ole pidettävä turkiseläinkasvattajien      marginaaliverollisuus. Mikäli taas katsotaan, et-
20637:  yksinomaan keskenään muodostamien sellais-            tä turkiseläinkasvatuksen kansainvälistä kilpai-
20638:  ten kalajäähdyttämöiden ja rehusekoittamoiden         lukykyä olisi tuettava valtiovallan toimesta, tu-
20639:  toimintaa, jotka myyvät tuotteitaan vain osak-        lisi sen tapahtua muilla sallituilla toimenpiteillä
20640:  kailleen tai jäsenilleen. Säännöksen ottamista        kuin liikevaihtoverolainsäädäntöön tehtävillä
20641:  asetukseen pidettiin tarkoituksenmukaisena yk-        poikkeussäännöksillä.
20642:  sinomaan neutraliteettisyistä eli vain sen vuok-         Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
20643:  si, että kaikki edellä tarkoitetut tarhaajat olisi-   verollisena maahantuotavan polarturskan hin-
20644:  vat liikevaihtoverotuksellisesti samassa ase-         taan sisältyvällä liikevaihtoverorasituksella, 23
20645:  massa.                                                penniä tuotettua minkinnahkaa kohden, ei ole
20646: 4
20647: 
20648: turkiseläintarhauselink.einon kilpailuedellytysten   taan. Kun tavaran myynti ulkomaille olisi ve-
20649: kannalta ratkaisevaa merkitystä. Turkiseläinkas-     rotonta ja kun verovelvollisilla olisi oikeus vä-
20650: vatuksen kansainvälistä kilpailukykyä voitaisiin     hentää periaatteessa kaikkien liiketoimintaansa
20651: sitä vastoin oleellisesti parantaa, jos liikevaih-   varten hankkimiensa tavaroiden (myös käyttö-
20652: toverotuksessa siirryttäisiin liikevaihtoveroko-     omaisuuden) ja palvelusuoritusten ostohinnat,
20653: mitean mietinnössä ( 1969: B 35) ehdotettuun         olisi minkinnahkojen vienti lisäarvonverojärjes-
20654: ns. täydelliseen lisäarvonverojärjestelmään. Sa-     telmää sovellettaessa kokonaan verosta va-
20655: notun järjestelmän mukaan turkistarhauksen           paata.
20656: harjoittajat olisivat verovelvollisia toiminnas-
20657:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
20658: 
20659:                                                                           Ministeri V aito Käkelä.
20660:                                                                                                    5
20661: 
20662: 
20663: 
20664: 
20665:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
20666: 
20667:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        medel samt industriavfall föt utfodring av hus-
20668: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        djur skall, då den som säljet dem är deras ur-
20669: se av den 19 mars 1971 tili vederbörande med-       sprungliga tiliverkare, vara skattefri, liksom
20670: len av statsrådet översänt avskrift av följande     även importen av dem. Atetförsäljning även av
20671: av riksdagsman H. Linna m. fl. ställda spörs-       dessa vator är beskattningsbat och de blir be-
20672: mål nr 78:                                          skattade i fråga om förmedlingsprovisionen.
20673:                                                        Enligt tili buds stående uppgiftet användes
20674:           "Är Regeringen medveten om att            för utfodring av minkar allmänt en foder-
20675:        omsättningsskatten på polartorsk eller       blandning, som innehållet slaktavfall, "fiskfo-
20676:        mintaj gör att det inte lönar sig att        det" ellet frusen foderfisk och fiskfileringsav-
20677:        importera denna fisk från Sovjetunionen      fall samt andta ingredienser såsom fodermjöl,
20678:        och att detta utgör hindet för dess an-      vetegroddar, skummad mjölk, potatis, fett,
20679:        vändning som minkfoder, och om så            jäst, vatten och vitaminfoder.
20680:        ät fallet,                                      Tili fodet avsedd fisk anskaffas antingen av
20681:         · vilka åtgätdet har Regeringen vid-        inhemska fiskate eller importeras ftån utlan-
20682:        tagit ellet ämnar den vidtaga föt slo-       det. Fiskrensningsavfall importeras huvudsak-
20683:        pande av omsättningsskatten på polar-        ligen från Notge och Danmatk. Fiskfoder av
20684:        torsken?"                                    nämnda slag och ftån inhemska slaktetiet an-
20685:                                                     skaffat slaktavfall fryses i fodetblandningsin-
20686:    Såsom svat på spötsmålet får jag vötdsamt        tättningarnas fryseriet tili en bestämd köld-
20687: anföta följande:                                    nivå. Frysningsgraden är inte så låg och be-
20688:    Huvudprinciperna i vårt nuvarande omsätt-        handlingen av varan inte så hygienisk, att t. ex.
20689: ningsskattesystem är, att omsättningsbeskatt-       den frusna fisken skulle vara lämplig som
20690: ningen tili sin natut skall vara allmän och tili    människoföda. Foderpotatis anskaffas direkt
20691: sina ekonotniska vetkningat neuttal. Föt upp-       av ptimärptoducentetna och övriga ingtedien-
20692: nående av dessa mål har man tagit såsom ut-         set av dem som ftamställer dem, såsom fodet-
20693: gångspunkt för vått skattesystem, att beskatt-      mjöl från kvarnatna, skummad mjölk från me-
20694: ningen bör hänföra sig tili hela det pris som       jerietna o.s.v. Tilltedningen av foderbland-
20695: den som använder varan ät tvungen att betala        ningen sket så, att de frusna fisk- och kött-
20696: för den, och att beskattningen i princip böt        foderingredienserna malas i kvarnar, potatisen
20697: utsträckas till alla varot. Ftån denna princip      kokas och med en blandate blandas dessa in-
20698: hat man ansett sig kunna göta undantag endast       gtedienset tillsammans med de övriga ingtedi-
20699: av vägande sociala och skattetekniska skäl. Av      enserna tili en slags pasta, viiken som sådan
20700: sociala skäl har det ansetts motiverat, att föt-    ät färdig att användas föt utfodting av minkat.
20701: säljning som sker på åtgärd av primätprodu-            I inköpspriset på tåämnen tili fodetbland-
20702: centen ( fiskaten) bl. a. av vissa fiskar som       ning ingåt ptaktiskt taget ingen omsättnings-
20703: duger tili människoföda, och impotten av dem        skatt, även om tillämpning av 18 § 2 mom.
20704: ät skattefti och att av detas fötsäljning, då den   lagen angående omsättningsskatt kommer i
20705: sket på åtgätd av återfötsäljate, endast för-       ftåga undet vissa fötutsättningar. Slaktavfall,
20706: medlingsptovisionens andel beskattas. Av sam-       fisktensningsavfall, skummad mjölk och fodet-
20707: ma otsaket, m.a.o. föt minskande av den             mjöl hat tolkats såsom i 4 § 2 mom. lagen an-
20708: skattebelastning som åligget livsmedel, hat det     gående omsättningsskatt avsett industriavfall
20709: stadgats, att fötsäljningen av de viktigaste        föt utfodring av husdjut, vilket då de säljs av
20710: inom jotdbtuket och boskapsskötseln använda         den ursptungliga tillverkaten ellet impotteras
20711: tåämnena, såsom ktaftfodet, jordfötbättrings-       ftån utlandet ät skattefritt. Fötsäljning av po-
20712: 6
20713: 
20714: tatis åter är då potatisen säljs av primärprodu-   na fiskfryseriers och foderblandningsinrätt-
20715: centen skattefri med stöd av 4 § 1 mom. lagen      ningars verksamhet, vilka pälsdjursuppfödarna
20716: angående omsättningsskatt. I ciet fall, att man    enbart har bildat sinsemellan och vilka säljer
20717: köper ovan nämnda varor av återförsäljare,         sina produkter endast åt sina aktieägare eller
20718: t. ex. från en partiaffär, ingår även i dem om-    medlemmar. Intagandet av stadgandet i för-
20719: sättningsskatt, men endast för förmedlingspro-     ordningen ansågs ändamålsenligt enbart av
20720: visionens ( marginalens) del. För fiskfoder som    neutralitetsskäl eller endast för att alla ovan
20721: importerats från utlandet har vid införseln tili   avsedda farmare i fråga om omsättningsbeskatt-
20722: landet uppburits omsättningsskatt, emedan det      ningen skulle vara i samma läge.
20723: inte är fråga om i 4 § 1 mom. lagen angående          I motiveringen tili riksdagsman H. Linnas
20724: omsättningsskatt avsedd fisk, en som sådan         m. fl. spörsmål har det konstaterats, att unge-
20725: oförädlad primärprodukt, och fiskfoder kan å       fär 20 milj. kg polartorsk årligen skulle kunna
20726: andra sidan inte inrymmas i varubenämningar-       importeras från Sovjetunionen. Då cif-priset
20727: na i 4 § 2 mom. lagen angående omsättnings-        för sagda fisk enligt erhållna uppgifter utgör
20728: skatt. Vitaminfoder och fodervitaminer kan         ungefär 30 penni/kg, skulle i samband med
20729: inte heller hänföras till de kraftfoder, som av-   importen av den i spörsmålet nämnda fisk-
20730: ses i sistnämnda lagrum.                           mängden i omsättningsskatt ( enligt 12.4 pro-
20731:     Av det ovan anförda följer, att den som        cent) uppbäras sammanlagt 7 44 000 mark. På
20732: idkar pälsdjursuppfödning och enligt 4 § 4         grund härav och då man vet, att vårt lands
20733: mom. lagen angående omsättningsskatt vid om-       årliga minkskinnsproduktion utgör ungefär 3.2
20734: sättningsbeskattningen anses såsom icke skatte-    milj. stycken, tili sitt exportpris i medeltal 40
20735: pliktig primärproducent, kan köpa största          mk/st., skulle det omsättningsskattebelopp som
20736: delen av de råämnen som behövs för foder-          skulle uppbäras vid importen utgöra ungefär
20737: blandningarna praktiskt taget omsättningsskat-     23 penni per minkskinn eller i medeltal 0.6
20738: tefritt. Så förhåller det sig oberoende av om      procent av skinnets exportpris. I spörsmålet
20739: det är fråga om små- eller storfarmare. Om         avsedd omsättningsbeskattning kan likväl inte
20740: uppfödaren själv tiliverkar sin foderblandning     elimineras utan att det samtidigt stadgas, att
20741: - såsom sker på stora farmer - behöver han         importen av andra skattebelagda råämnen, som
20742: i sin egenskap av konsument inte betala om-        användes vid foderblandningsframställning, så-
20743: sättningsskatt för foderblandning som han tili-    som foderströmming och valkött, skall vara
20744: verkat åt sig själv. Om han börjar sälja foder-    skattefria. Importen av sistnämnda råämnen
20745: blandningen i form av affärsverksamhet, är han     är enligt erhållna uppgifter ringa och borde
20746: skattepliktig för sådan verksamhet. Foderbland-    uppenbarligen, om importen av polartorsk
20747: ningar som användes för utfodring av farm-         ökas, minskas från det den varit. En ökad im-
20748: pälsdjur kan nämligen inte räknas som kraft-       port av polartorsk skulle tydligen även minska
20749: foder, ej heller hänföras tili sådana grupper av   användningen av i hemlandet anskaffade skat-
20750: varor, vilkas försäljning enligt 4 § 2 mom.        tefria eller marginalskattepliktiga råämnen.
20751: lagen angående omsättningsskatt är skattefri.         Omsättningsbeskattningen i samband med
20752:     Omedelbart efter det den nuvarande lagen       import av polarfisk bör inte anses föranleda
20753: angående omsättningsskatt hade trätt i kraft       sådana neutralitets-, eller andra störningar, som
20754: fäste man från pälsdjursuppfödarnas sida upp-      skulle kräva intagande av undantagsstadganden
20755: märksamhet vid beskattningen av minkföda           i nuvarande lag angående omsättningsskatt.
20756: och föreslog, att sådana mindre farmare, som       Det kan inte heller anses ändamålsenligt, att
20757: genom att sammansluta sig har anskaffat fisk-      en gren av primärproduktionen, pälsdjursupp-
20758: fryserier och foderblandningsinrättningar, från    födningen, i fråga om sina råämnesanskaff-
20759: vilka de sedan köper foderblandning, i fråga       ningar i omsättningsbeskattningshänseende
20760: om omsättningsbeskattningen borde beträffan-       skulle försättas i ett fördelaktigare läge än
20761: de sina foderanskaffningar försättas i samma       andra grenar av primärproduktionen, som är
20762: ställning som storfarmare, vilka inte köper        tvungna att för sin produktion anskaffa rå-
20763: blandningen från affärer. Förslaget ledde också    ämnena marginalbeskattade. Ett dylikt krav
20764: tili stadgandet i 4 § 2 mom. lagen angående        kan inte heller motiveras med att produkterna
20765: omsättningsskatt. Enligt ifrågavarande stad-       inom ifrågavarande område är exportprodukter,
20766: gande bör såsom i lagen angående omsättnings-      emedan priset även på andra primärprodukter,
20767: skatt avsedd affärsverksamhet inte anses såda-     t. ex. jordbrukets exportprodukter belastas av
20768:                                                                                                   7
20769: 
20770: marginalbeskattningen av foder och gödsel-         djursuppfödningen skulle däremot väsentligt
20771: ämnen, som användes för produktioneo av            kunna förbättras, om man vid omsättningsbe-
20772: dem. Såframt det åter anses, att pälsdjursupp-     skattningen skulle övergå till det i omsätt-
20773: födningens internationella konkurrensförmåga       ningsskattekommiw!ns betänkande         ( 1969:
20774: borde understödas på åtgärd av statsmakten,        B 35) föreslagna s.k. fullständiga mervärde-
20775: borde detta ske genom andra tillåtna åtgärder      skattesystemet. Enligt sagda system skulle päls-
20776: än genom undantagsstadganden i omsättnings-        farmsidkarna vara skattepliktiga för sin verk-
20777: skattelagstiftningen.                              samhet. Då varans försäljning till utlandet
20778:    Enligt finansministeriets uppfattning har den   skulle vara skattefri och då de skattskyldiga
20779: omsättningsskattebelastning, 23 penni per pro-     skulle ha rätt att i princip avdra inköpsprisen
20780: ducerat minkskinn, som ingår i priset på polar-    på alla varor ( även anläggningstillgångarna) ,
20781: torsk som importeras beskattad, inte i fråga       som de anskaffar för sin affärsverksamhet och
20782: om pälsdjursfarmsnäringens konkurrensförut-        på servicen, skulle exporten av minkskinn vid
20783: sättningar någon avgörande betydelse. Den in-      tillämpningen av mervärdeskattesystemet vara
20784: ternationella konkurrensförmågan hos päls-         helt och hållet skattefri.
20785:      Helsingfors den 20 april 1971.
20786: 
20787:                                                                         Minister V alto Käkelä.
20788: Kirj. ksm. n:o 79.
20789: 
20790: 
20791: 
20792: 
20793:                                   Myyryläinen ym.: Tartuntataudin leviämisen estämiseksi eriste-
20794:                                     tylle henkilölle suoritettavasta korvauksesta.
20795: 
20796: 
20797:                          E d u s k u n n a n H e r r a · P u h e m i e h e 11 e.
20798: 
20799:     Voimassa olevan terveydenhoitolain 39 §::0           Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20800: mukaan henkilö, jonka epäillään saaneen erit-         § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
20801: täin vaarallisen, yleisvaarallisen tai valvottavan    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20802: tartuntataudin voidaan määrätä olemaan poissa         seuraavan kysymyksen:
20803: työpaikastaan, vaikka hän ei olisikaan mainit-
20804: tuun tautiin sairastunut. Eristetyllä henkilöllä                 Tietääkö Hallitus, että voimassa ole-
20805: on oikeus terveydenhoitolain 43 §:n mukaan                    van terveydenhoitolain 39 §:n mukai-
20806: saada kohtuullinen korvaus eristämisen johdosta               sesti tartuiltataudin leviämisen estämi-
20807: hänelle aiheutuneesta ansion menetyksestä tai                 seksi eristetty henkilö ei saa hänelle
20808: muusta taloudellisesta vahingosta. Korvausta on               eristämisen johdosta aiheutuneesta an-
20809: jokaisen henkilökohtaisesti haettava lääninhalli-             sion menetyksestä täyttä korvausta,
20810: ;turoselta 3 kwkauden kuluessa karanteenin                    vaikka hän ei olisikaan itse sairastunut
20811: päättymisestä.                                                mainittuun tautiin ja että korvauksen
20812:     Kun laissa ei ole määräystä päivärahan suu-               hakeminen on tehty työtekijälle erittäin
20813:  ruudesta ja kun korvausta ei suoriteta, mikäli               hankalaksi, ja jos tietää,
20814:  eristäminen tai työstä poissaolo on kestänyt                    tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-
20815:  enintään 3 päivää, aiheutuu työntekijälle tästä              piteisiin terveydenhoitolain 43 § :n
20816:  hänen omatta syyttään tapahtuneesta eristämi-                muuttamiseksi siten, että työnantajan
20817:  sestä taloudellisia menetyksiä. Tämän lisäksi                tulisi suorittaa työntekijälle täysi palkka
20818:  korvauksen hakeminen on tehty niin hankalaksi,               ensimmäisestä eristämispäivästä lukien
20819: että yksinomaan epätietoisuudesta on työnteki-                ja työnantajalla puolestaan olisi oikeus
20820:  jäitä jäänyt saamatta lain edellyttämä kohtuulli-            saada hakemuksesta eristämisajalta mak-
20821:  nen korvaus.                                                 samansa pa.lkka taikaisin valtion va-
20822:                                                               roista?
20823:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1971.
20824: 
20825:                Salme Myyryläinen.                                  Lars Lindeman.
20826:                Sinikka Luja.                                       Seija Karkinen.
20827: 
20828: 
20829: 
20830: 
20831: 456/71
20832: 2
20833: 
20834: 
20835: 
20836: 
20837:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20838: 
20839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       korvausta sairautensa koko ajalta siten kuin
20840: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sairauslomasta on säädetty tai sovittu. Sanottu
20841: olette 19 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn          kolmen päivän tutkimusaika on tarpeen myös
20842: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         henkilön osalta., joka ei ole sairastunut, mutta
20843: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jonka otaksutaan saaneen mainituntaisen taudin
20844: edustaja Salme Myyryläisen ym. näin kuulu-           tartunnan tai häntä epäillään sellaisen tartun-
20845: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 79:             nankantajaksi. Kuten muidenkin sairauksien
20846:                                                      toteamiseksi tarpeellisten tutkimusten aiheutta-
20847:           "Tietääkö Hallitus, että voimassa ole-     ma työstä poissaolon korvaus määräytyy tältä-
20848:        van terveydenhoitolain 39 § :n mukai-         kin osin sairaslomaa koskevien määräysten tai
20849:        sesti tartuntataudin leviämisen estämi-       sopimusten mukaan.
20850:        seksi eristetty henkilö ei saa hänelle            Mikäli terveydenhoitolain 43 §:ää muutettai-
20851:        eristämisen johdosta aiheutuneesta an-        siin kysymyksessä esitetyllä tavalla, joutuisivat
20852:        sion menetyksestä täyttä korvausta,           käsitykseni mukaan itsenäiset elinkeinon- ja
20853:        vaikka hän ei olisikaan itse sairastunut      ammatinharjoittajat erilaiseen asemaan toisen
20854:        mainittuun tautiin ja että korvauksen         työssä oleviin nähden, sillä mielestäni ei ole
20855:        hakeminen on tehty työtekijälle erittäin      ajateltavissa muuta kuin että ensiksi mainituille
20856:        hankalaksi, ja jos tietää,                    korvauksen määrääminen jäisi edelleen läänin-
20857:           tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-         hallituksen tehtäväksi. Ei myöskään sanottujen
20858:        piteisiin terveydenhoitolain 43 §:n           osalta täyden korvauksen soveltaminen, kun
20859:        muuttamiseksi siten, että työnantajan         ottaa huomioon siihen vaikuttavat erilaiset
20860:        tulisi suorittaa työntekijälle täysi palkka   tekijät, johda tasapuoliseen tulokseen toisen
20861:        ensimmäisestä eristämispäivästä lukien        työssä olevien kanssa. Lääninhallituksilla tulee
20862:        ja työnantajalla puolestaan olisi oikeus      korvausta määrätessään olla sen laajuinen har-
20863:        saada hakemuksesta eristämisajalta mak-       kintavalta kuin lain nykyinen sanamuoto
20864:        samaosa pa]Jkka taikaisin valtion va-         edellyttää.
20865:        roista?"                                          Kunnan velvollisuutena on huolehtia alueel-
20866:                                                      laan ennakkoestävästä terveydenhoidosta, johon
20867:                                                      tartuntatautien leviämisen estäminen olennai-
20868:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sena osana kuuluu. Ei näin ollen ole mielekästä,
20869: vasti seuraavaa:                                     että sanotunlainen korvaus määrättäisiin valtion
20870:    Monella kuumetaudilla on samat alkuoireet         suoritettavaksi, sillä se, että tällaisiin korvauk-
20871: kuin erittäin tai yleisvaarallisella tartuntatau-    siin joudutaan, on ainakin osaltaan osoitus
20872: &lla, joka viimeksi mainittu voidaan laissa          siitä, ettei kunnan ennakkoehkäisevä terveyden-
20873: määrätyn kolmen päivän aikana todeta. Toisen         hoito ole toiminut siten kuin sen olisi pitänyt.
20874: työssä olevan sairastuneen asemaan ei vaikuta        Tältäkään kannalta katsoen ei mielestäni ole
20875: millään tavoin minkä laatuiseksi hänen sairau-       asianmukaista muuttaa terveydenhoitolain 43
20876: tensa todetaan, sillä hän saa työnantajaltaan        § :ää kysymyksessä esitetyllä tavalla.
20877:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1971.
20878: 
20879:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
20880:                                                                                                  3
20881: 
20882: 
20883: 
20884: 
20885:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20886: 
20887:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       angående sjukledighet är stadgat eller överens-
20888: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      kommet. Nämnda tredagars undersökningstid
20889: av den 19 mars 1971 tili vederbörande medlem       är nödig även i fråga om person, som ej in-
20890: av statsrådet översänt avskrift av följande av     sjuknat, men som kan antas ha ådragit sig
20891: riksdagsman Salme Myyryläinen m. fl. ställda       smitta av nämnd sjukdom eller som misstänks
20892: skriftliga spörsmål nr 79:                         vara sådan sjukdoms smittobärare. På samma
20893:                                                    sätt som ersättningen för uteblivande från
20894:           "Är Regeringen medveten om att           arbete på grund av nödiga undersökningar i
20895:        person, som i enlighet med 39 § gäl-        syfte att konstatera annan sjukdom, bestämmes
20896:        lande hälsovårdslag isolerats i syfte att   ersättningen även i detta fall enligt de bestäm-
20897:        förhindra spridning av smittosam            melser eller överenskommelser vilka gäller sjuk-
20898:        sjukdom, icke erhåller full ersättning      ledighet.
20899:        för den förlust av förvärvsinkomst som         Skulle 4 3 § hälsovårdslagen ändras på det i
20900:        han åsamkas på grund av isoleringen         spörsmålet föreslagna sättet, skulle enligt min
20901:        även om han icke själv har insjuknat        uppfattning självständiga näringsidkare och
20902:        i sjukdomen i fråga, samt att ansökan       yrkesutövare komma att stå i en annan ställ-
20903:        om ersättning har gjorts synnerligen        ning än de som är i annans tjänst, ty enligt
20904:        besvärlig för arbetstagaren, och om så      min åsikt kan man icke tänka sig annat än att
20905:        är fallet,                                  bestämmandet av ersättningen för de först-
20906:           kommer Regeringen att vidtaga åt-        nämnda alltjämt skulle ankomma på länssty-
20907:        gärder för en ändring av 4 3 § hälso-       relsen. Tillämpning av full ersättning i fråga
20908:        vårdslagen så, att det skulle åligga        om nämnda grupper skulle icke heller, när man
20909:        arbetsgivaren att tili arbetstagaren er-    beaktar de på saken verkande olika faktorerna,
20910:        lägga full lön räknat från första isole-    leda tili ett opartiskt resultat med tanke på
20911:        ringsdagen, och att arbetsgivaren å sin     dem som är anställda hos andra. Länsstyrelserna
20912:        sida skulle ha rätt att på ansökan av       bör vid bestämmandet av ersättningarna ha en
20913:        statsmedel återfå den lön han erlagt för    så omfattande prövningsrätt som lagens nuva-
20914:        isoleringstiden ?"                          rande ordalydelse förutsätter.
20915:                                                       Det är kommuns skyldighet att inom sitt om-
20916:                                                    råde draga försorg om preventiv hälsovård, av
20917:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       vilken förebyggandet av spridning av smitto-
20918: anföra följande:                                   samma sjukdomar utgör en väsentlig del. Det
20919:    Flera febersjukdomar uppvisar i början          är sålunda inte på sin plats, att staten skulle
20920: samma symptom som sådana synnerligen farliga       åläggas att betala ersättning av sagda slag, ty
20921: eller allmänfarliga smittosamma sjukdomar,         den omständigheten att dylika ersättningar blir
20922: vilka kan konstateras inom den i lagen stipu-      nödvändiga, utgör åtminstone delvis ett bevis
20923: lerade tiden tre dagar. I annans tjänst varande    på, att kommunens preventiva hälsovård icke
20924: insjuknad persons ställning påverkas ej på         har fungerat så som den borde ha gjort. Också
20925: något sätt avarten av den sjukdom han konsta-      från denna synpunkt sett är det ej enligt min
20926: teras ha ådragit sig, ty han erhåller av arbets-   åsikt sakenligt att ändra 43 § hälsovårdslagen
20927: givaren ersättning för hela sjukdomstiden såsom    på sådant sätt som i spörsmålet föreslås.
20928:      Helsingfors den 17 april 1971.
20929: 
20930:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
20931: Kirj. ksm. n:o 80.
20932: 
20933: 
20934: 
20935: 
20936:                                   Ensio Laine ym.: Rakennustyönantajien julistaman työsulun
20937:                                      aiheuttamien kustannusten perimisestä rakennuttajilta.
20938: 
20939: 
20940:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
20941: 
20942:     Useat rakennusalan urakoitsijat ovat viime           Mikäli ko. kustannusten perintään ryhdytään
20943: päivinä esittäneet asuntolainoitetuille osake-        esim. asuntolainoitetuissa yhtiöissä, syntyy
20944: yhtiöille vaatimuksia rakennustyönantajien julis-     varsin sekava ja epämääräinen tilanne. Asunto-
20945: tamasta työsulusta aiheutuvien kustannusten           hallitus on lainaehdoissaan vahvistanut ilmstan-
20946: korvaamisesta rakennuttajien varoista. Mikäli         nusten enimmäismäärän. Niitä ei ole lupa ylit-
20947: näin tapahtuisi, joutuisivat monet varsin vähä-       tää eikä sellainen menettely vastaisi osakkeen-
20948: va:raisetkin osakkeenmerkitsiiät maksamaan            merkitsijäin etuja. Eräät osakeyhtiöt ovat :kiis-
20949: rakennustyönantajien .toimenpiteistä aiheutuvat       täneet urakoitsijoiden vaatimukset ja vaatineet
20950: lisäkustannukset.                                     työsulun lopettamista.
20951:     Rakennusurakoitsijoitten esittämiin kirjalli-        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20952: siin ja suullisiin vaatimuksiin liitetyissä laskel-   tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
20953: missa on edellytetty ra:kennuttajien maksetta-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20954: viksi mm. työsulun aikaiset työnjohdon, työ-          vaksi seuraavan kysymyksen:
20955: maakonttoreiden, varastojen ja vartiointiliikkei-
20956:  den palkkakulut sosiaalikuluineen. Samoin on                   Onko Hallitus tietoinen eräiden ra-
20957: tavkoitus maksattaa sulun aikaiset lämmitys-                  kennusalan urakoitsijoiden toimenpiteis-
20958: kustannukset, palovakuutusmaksut, päivärahat                  tä rakennustyönantajien julistaman työ-
20959:  ja matkakustannukset sekä ilmeisesti myös                    sulun aiheuttamien kustannusten peri-
20960:  korkotappiot osakkeenmerkitsijäin varoista. Ko.              miseksi rakennuttajilta eli mm. vähä-
20961:  kustannusten suuruus vaihtelee eri rakennuk-                 varaisilta osakkeenmerkitsijöiltä, ja
20962:  sissa, mutta ainakin eräissä rtapauksissa on kyse              mihin toimenpiteisiin Hallitus. aikoo
20963:  useista sadoista markoista osakkeenmerkitsijää               ryhtyä sanottujen toimenpiteiden estä-
20964:  kohti.                                                       miseksi?                 ·
20965:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
20966: 
20967:           Ensio Laine.                   Pekka Salla.                    Pauli Räsänen.
20968:           Paavo Aitio.                   Niilo Koskenniemi.              Lauri Kantola.
20969:           Kauko Hjerppe.                 V. J. Rytkönen.                 Mirjam Tuominen.
20970:           Siiri Lehmonen.                Heimo Rekonen.                  Anna-Liisa Jokinen.
20971:           Heikki Mustonen.               Pentti Liedes.                  Aulis Juvela.
20972:           Irma Rosnell.                  Aarne Koskinen.                 Pauli Puhakka.
20973:           Matti Koivunen.                Toivo Asvik.                    Kaisu Weckman.
20974:           Terho Pursiainen.              Helvi Niskanen.                 Hertta Kuusinen.
20975:           Kuuno Honkonen.                Niilo Nieminen.                 Taisto Sinisalo.
20976:           Matti Järvenpää.               Veikko Salmi.                   Kauko Tamminen.
20977:           Rainer Virtanen.               Oili Suomi.
20978: 
20979: 
20980: 
20981: 
20982:  498/71
20983: 2
20984: 
20985: 
20986: 
20987: 
20988:                          E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
20989: 
20990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muksia rakennuttajille rakennuslakon tai työ-
20991: mairutussa tarkoLtuksessa Te, Herra Puhemies,        solun johdosta, on heillä siihen sopimusperus-
20992: olette 23 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn          teinen oikeus.
20993: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Miten rakennuttajan lisämaksuvelvollisuuden
20994: asianomaiselle ,jäsenelle jäljennoksen kansan-       määrä lasketaan sekin käy ilmi jo mainitusta
20995: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta           "Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen"
20996: kirjallisesta kysymyksestä n:o 80:                   29 §: stä. Lisäkustannuksiksi lasketaan mm.:
20997:                                                          a) urakoitsijan työnjohdon ja työmaakontto-
20998:           "Onko Hallitus tietoinen eräiden ra-       rin palkkamenot seisausaikana siinä laajuudessa,
20999:        kennusalan urakoitsijoiden toimenpiteis-      kuin näitä palkkamenoja yhteisen sopimuksen
21000:        tä rakennustyönantajien julistaman työ-       mukaan joudutaan maksamaan;
21001:        solun aiheuttamien kustannusten peri-
21002:        miseksi rakennuttajilta eli mm. vähä-            b) varastonhoitokus,tannukset sdsausaikana;
21003:        varaisilta osakkeenmerkitsijöiltä, ja            d) lämmityskustannukset (lämmittäjien pal-
21004:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kat sekä polttoaine- ja lämmityslaitekulut) sei-
21005:        ryhtyä sanottujen ,toimenpiteiden estä-       sausaikana;
21006:        miseksi?"                                         e) vakuutusmaksut seisausaikana;
21007:                                                         f) urakoitsijan työehtosopimuksen mukai-
21008:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sesti välttämättöminä maksamien ns. odotus-
21009: tavasti seuraavaa:                                   tuntien palkat ja odotuspäivien mahdolliset
21010:    Mitä ensinnäkin tulee kysymykseen siitä,          päivärahat;
21011: onko urakoitsija oikeutettu saamaan korvausta            g) edellä mainittuihin sisältyvistä palkka-
21012: työsulun johdosta, voidaan todeta, että asunto-      menoista aiheutuvat sosiaalikustannukset.
21013: tuotantolainoitetun rakennustuotannon osalta             Sen sijaan kyselyssä mainittu urakoitsijan
21014: tätä koskevat säännökset, "Rakennusurakan            korkotappio ei saata olla lisämaksuvelvollisuu-
21015: yleiset sopimusehdot", on liitetty jokaiseen         den suuruuteen vaikuttavana tekijänä, vaikka
21016: urakkasopimukseen. Mainittujen sopimusehto-          sillä on merkitystä eräänä rakennuttajan lisä-
21017: jen 17 ja 29 § määrittelevät rakennuttajan ja        maksuvelvollisuuden syntymisperusteena.
21018: rakentajan vastuusuhteet mm. lakon, Si!arton            Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen
21019: tai työsulun varalta. Viimemainitun pykälän          30 §:n mukaan on edellä olevan mukaisesti
21020: alkuosa kuuluu:                                      lasketusta lisäkorvauksesta vähennettävä se kus-
21021:    "Jos rakennussuorituksen valmistuminen py-        tannusten säästö, joka urakoitsijalle saattaa
21022: sähtyy tai viiväs.tyy sopimuskumppaneista riip-      aiheutua siinä tapauksessa, että rakennussuori-
21023: pumattomasta 17 §: ssä mainituista syistä ja         tuksen tekeminen lakon tai sulun seurauksena
21024: tästä aiheutuu urakaitsijoille vahinkoa, on ra-      siirtyy alkuperäisistä suunnitelmista poiketen
21025: kennuttajan vastattava tästä vahingosta alla         tehtäväksi edullisempana vuodenaikana.
21026: mainitulla tavalla ... "                                Kyselyssä on myös mainittu, että asunto-
21027:    17 §:n 1 momentin b"kohdassa katsotaan            hallitus on jo lainaehdoissaan määritellyt enim-
21028: sellaiseksi rakennuttajan vastuuvelvollisuuden       mäiskustannukset, joita ei ole lupa ylittää.
21029: synnyttäväksi syyksi mm. urakoitsijan suoritusta     Asuntohallitus on kuitenkin kustannuksia mää-
21030: estävän lakon tai saarron tai työnantajajärjestön    ritellessään edellyttänyt, ettei työtaistelutoimen-
21031: hyväksymän tai päättämän työsulun.                   piteitä rakennusaikana esiinny.
21032:    Edellä olevan perusteella voidaan siis havaita,      Vielä esitetään kyselyssä huolestuminen siitä
21033: että mikäli urakoitsijat esittävät korvausvaati-     sekavasta ja epämääräisestä tilanteesta, jonka
21034:                                                                                                   3
21035: 
21036: epäillään syntyvän ryhdyttäessä perimään lakon       Asuntohallitus tulee sopimusosapuolia sitovan
21037: ja sulun aiheuttamia lisäkustannuksia asunto-     urakkasopimusten sallimissa rajoissa mahdolli-
21038: lainoitettujen rakennuskohteiden rakennutta-      suuksiensa mukaan huolehtimaan siitä, ettei tar-
21039: jilta. Tähän on todettava, että vaikkakin kor-    peettomia lisäkustannuksia aseteta asukkaan
21040: vausten laskeminen aiheuttaa huomattavaakin       maksettavaksi ja että myös edellä mainittujen
21041: lisätyötä, tapahtuu korvausten suuruuden mää-     sopimusehtojen 30 § :n edellyttämä urakoitsijan
21042: ritteleminen samassa yhteydessä, jolloin raken-   kustannusten säästö täysimääräisenä vähenne-
21043: nuttaja on muutoinkin velvollinen ,toimitta-      tään sopimusehtojen 28 §:n perusteella laske-
21044: maan lopulliset kustannusselvitykset asuntohal-   tun lisämaksuvelvollisuuden määrästä.
21045: litukselle ns. lopullisten hankintakustannusten
21046: vahvistamista varten.
21047:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
21048: 
21049:                                                                   Ministeri l1,fikko Laaksonen.
21050: 4
21051: 
21052: 
21053: 
21054: 
21055:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t r T a 1 m a n.
21056: 
21057:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen         notetas, att om entteptenöterna fötelägget
21058: anget hat Ni, Herr Ta1man, med Edet skrive1se        bygghettarna etsättningsytkanden med anled-
21059: av den 23 mats 1971 tili vederbötande med1em         ning av byggnadssttejk ellet lockout, äget de
21060: av statstådet övetsänt avskrift av fö1jande av       avtalsgtundad tätt hättill.
21061: tiksdagsman Ensio Laine m. fl. ställda skriftliga       Hut bygghettes skyldighet att betala till-
21062: spötsmål nr 80:                                      skott betäknas ftamgåt också av den tedan
21063:                                                      nämnda 29 § i "Allmänna avtalsvillkot föt
21064:           "Ät Regetingen medveten om de              byggnadsentteptenadet". Såsom metkostnadet
21065:        åtgätdet som en del entreptenötet i           räknas bl.a.:
21066:        byggnadsbtanschen hat vidtagit i syfte           a) entteptenörens löneutgifter för arbets-
21067:        att hos bygghettatna, dvs. bl.a. hos          ledning och arbetsplatskontor under stagna-
21068:        mindte bemedlade aktietecknate, upp-          tionen, i den utsträckning som dessa löneutgif-
21069:        bäta de kostnadet som vållas av den           ter enlig,t gemensam överenskommelse måste
21070:        1ockout som utlystes av atbetsgivarna         betalas;
21071:        i byggnadsbtanschen, och
21072:           vad ämnat Regeringen göta i syfte             b) lagetförvaltningskostnaderna under stag-
21073:        att fötebygga nämnda åtgärdet?"               nationstiden;
21074:                                                         d) uppvärmningskostnaderna ( eldarnas lö-
21075:   Såsom svat på spötsmå1et fåt jag vötdsamt          ner samt kostnaderna för bräns1e och värme-
21076: anföta följande:                                     apparater) under stagnationstiden;
21077:                                                         e) försäkringspremierna under stagnations-
21078:   V ad fötst gettäffat ftågan, huruvida en           tiden;
21079: entteptenör ät betättigad att få etsättning med          f) 1öner för s.k. väntetimmar och eventuella
21080: anledning av en lockout konstatetas, att nät         dagtraktamenten för väntedagar, som entre-
21081: det gället uppfötande av byggnadet med hjälp         prenör i enlighet med ko11ektivavtal har varit
21082: av 1ån .föt bostadsptoduktion hat tegletna hät-      tvungen att betala;
21083: om, dvs. "Allmänna avtalsvillkot föt byggnads-           g) socia1a utgif.ter, som föranledes av i före-
21084: entteptenadet" fogats tili vatje entteptenad-        nämnda ingående löneutgifter.
21085: avtal. I 17 och 29 § § i dessa avtalsvillkot             Däremot kan entreprenötens i spörsmålet
21086: definietas bygghettens och entteptenötens an-         nämnda ränteför1ust inte utgöra en faktor som
21087: svat bl.a. vid sttejk, blockad ellet lockout.        påverkar tillskottsskylidghetens omfattning,
21088: Bötjan av sistnämnda patagtaf lydet:                 ehuru den har betydelse av den anledningen,
21089:    "Om byggnadsptestationens fätdigställande          att den är en grund för uppkomsten av bygg-
21090: avstannat dlet försenas av i 17 § nämnda              herrens tillskottsskyldighet.
21091: otsaket, som icke betot av konttahenterna, och           Enligt 30 § i de allmänna avtalsvillkoren för
21092: entteptenöten hätav åsamkas skada, ät bygg-          byggnadsentreprenadet skall från den merkost-
21093: hetten skyldig att ansvata för denna skada på         nad, som enligt förenämnda principer skall ut-
21094: nedannämnt sätt."                                    betalas tili entreprenören, avdragas den inbe-
21095:    Enligt 17 § 1 mom. b-punkten anses såsom           sparning i kostnader som han måhända gör
21096: dylik otsak, viiken get upphov tili ansvat hos       genom att byggnadsprestationens utförande, tili
21097: bygghetven, bl.a. sttejk och blockad, som föt-        följd av strejk dler lockout, med avvikelse från
21098: hindtat entteptenötens ptes.tation, ellet lockout,    den ursprungliga planen farmskjutes tili en
21099: som hat godkänts ellet beslutats av atbetsgivat-      fördelaktigare årstid.
21100: otganisation.                                            I spörsmålet har också anförts att bostads-
21101:    På grund av det ovanstående kan m.a.o.             styrelsen redan i sina lånevillkor har angivit de
21102:                                                                                                    5
21103: 
21104: maximikostn.ader som inte får överskridas. Bo-     varvid varje byggherre även annars är skyldig
21105: stadsstyrelsen. har eme11ertid, när den har be-    att tillställa bostadsstyrelsen slutgiltiga utred-
21106: stämt kos.tnaderna, förutsatt att stridsåtgärder   ningar om kostnaderna för fastställelse av de
21107: för drivande av arbetstvist inte skall före-       s.k. definitiva anskaffningskostnaderna.
21108: komma under byggnadstiden.                            Bostadss.tyrelsen kommer, i den mån den
21109:    Y tterligare uttryckes i spörsmålet oro över    får möjligheter härtill, inom ramen för de
21110: det oöverskåclliga och obestämda läge som          entreprenadavtal som binder avtalskontrahenter-
21111: befaras uppkomma när åtgärder vidtages för att     na, att sörja för att invånare i hus inte ålägges
21112: hos byggherrar vid byggnadsföretag med bo-         betala onödiga merkostnader och att även den
21113: stadslån uppbära merkostnader, som har för-        inbesparing för entereprenören, som förutsättes
21114: osakats av strejk och lockout. Härvidlag bör       i 30 § i de ovannämnda avtalsvillkoren, tili
21115: konstateras, att ehuru beräkningen av ersätt-      dess fulla belopp avdrages från beloppet för
21116: ningarna medför ett betydande extra arbete,        den enligt 28 § i avtalsvillkoren beräknade
21117: bestämmes ersättningarnas storlek samtidigt,       tillskottssky ldighe ten.
21118:      Helsingfors den 23 april 1971.
21119: 
21120:                                                                      Minister Mikko Laaksonen.
21121: 
21122: 
21123: 
21124: 
21125: 498/71
21126:                          j
21127:                         j
21128:                        j
21129:                       j
21130:                      j
21131:                     j
21132:                    j
21133:                   j
21134:                  j
21135:                 j
21136:                j
21137:               j
21138:              j
21139:             j
21140:            j
21141:           j
21142:          j
21143:         j
21144:        j
21145:       j
21146:      j
21147:     j
21148:    j
21149:   j
21150:  j
21151: j
21152: Kirj. ksm. n:o 81.
21153: 
21154: 
21155: 
21156: 
21157:                                 Ensio Laine ym.: Maataloustraktorien verottoman polttoöljyn
21158:                                    käyttöä koskevien säännösten tarkistamisesta.
21159: 
21160: 
21161:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
21162: 
21163:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain mu-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
21164: kaan verottoman polttoöljyn käyttö maatila-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
21165: talouden omissa ajoissa on kokonaan kielletty      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21166: silloin, kun rperävaunulla tai rperäredlä varus-   vaksi seuraavan kysymyksen:
21167: tettua traktoria käytetään esim. maa- ja huo-
21168: neenrakennustoiminnassa käytettävän maa- ja                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
21169: kiviaineen kuljettamiseen. Verottoman poltto-             verottoman polttoöljyn käyttöä rajoit-
21170: öljyn käyttö on kielletty myös yleisellä tiellä           tavien säädösten ankaruuteen, ja jos on,
21171: esim. puutavaran kuljetuksissa. Lain säännökset              aikooko Hallitus suorittaa selvityk-
21172: ovat tiukat ja niiden tulkinta niin ankaraa,              sen mahdollisuuksista muuttaa moottori-
21173: että maataloutta varten hankitun traktorin                ajoneuvolakia niin, että maataloutta var-
21174: käyttö moniin maatalonsajoihin ei ole mahdol-             ten hankitun traktorin omistaja saa ajaa
21175: lista. Kohtuuttoman ankarien rajoitusten pois-            kaikki maatalousajonsa verottomalla
21176: taminen edellyttäisi muutoksia moottoriajo-               polttoöljyllä?
21177: neuvoverosta annettuun lakiin.
21178:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
21179: 
21180:                Ensio Laine.                                    Oili Suomi.
21181: 
21182: 
21183: 
21184: 
21185: 494/71
21186: 2
21187: 
21188: 
21189: 
21190: 
21191:                         E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
21192: 
21193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     tatkoituksessa saadaan käyttää verottomalla
21194: mainitussa tal'koituksessa 'J}e, Herra Puhemies,    polttoaineelia ilman, että laissa tarkoitettu lisä-
21195: olette 23 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn         vero maksuunpannaan, ovat vaikeas,elkoisia.
21196: kirjeenne ohella toimittanut valdeneuvoston         Varsinkin maa- ja metsätaloutta harjoittaville
21197: asianomaiselle :jäsenelle jäljennöksen kansan-      trahorin omistajille voi tuottaa pulmia sen
21198: edustaja Ensio Laineen ym. kirjallisesta kysy-      ymmärtäminen, milloin on luvallista käyttää
21199: m~ksestä:                                           verotonta polttoainetta. Lisäksi aiheutuu trak-
21200:           "Oniko Hallitus kii.tlnittänyt huomiota   torin käyttäjälle hankaluUik:sia polttoainesäi-
21201:        verouoman poluoöljyn käyttöä rajoit-         liössä olevan verottoman polttoaineen vaihtami-
21202:        tavien säädösten ankaruuteen, ja jos on,     s,esta verolliseen. Valtiovarainministeriössä on-
21203:           a~kooko Hallitus suorittaa selvityk-
21204:                                                     kin parhaillaan tutkittavana, miten maa- ja
21205:        sen mahdollisuuksista muuttaa moottori-      metsätalousajossa käytettävää verotonta poltto-
21206:        ajoneuvolakia niin, että maataloutta var-    ainetta koskevia moottoriajoneuvoverolain sään-
21207:        ten hankitun traktorin omistaja saa ajaa     nöksiä voidaan selventää ja onko aiheellista
21208:        kaikki maatalousajonsa verottomalla          lisätä ,lakiin veronhuojennussäännös, jonka
21209:        polttoöljyllä?"                              avulla lisäverosta aiheutuvia kohtuuttomuuksia
21210:                                                     voitaisiin säälittävissä tapauksissa lieventää.
21211:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi t-           Edellä tarkoitetun tutkimuksen jälkeen halli-
21212: taen seuraa,vaa.                                    tus harkitsee, onko aiheellista antaa Eduskun-
21213:    Moottotiajoneuvoverosta annetun lain sään-       nalle asiaa koskeva lainmuutosesitys.
21214: nökset siitä, minkä laatuista ajoneuvoa ~a missä
21215:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
21216: 
21217:                                                         Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
21218:                                                                                                   3
21219: 
21220: 
21221: 
21222: 
21223:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
21224: 
21225:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       att den i lagen avsedda tiliäggsskatten upp-
21226: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          bäres, svårtolkade. Särskilt för traktorägare,
21227: velse av den 23 mars 1971 tili vederbörande        som idkar jord- och skogsbruk, kan det vara
21228: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       svårt att förstå, när det är tiliåtet att använda
21229: följande av riksdagsman Ensia Laine m. fl.         skattefritt bränsle. Dessutom är det besvärligt
21230: ställda skriftliga spörsmål:                       för den som använder traktor att byta det
21231:                                                    skattefria bärnslet i bränsletanken tili beskatt-
21232:           "Har Regeringen fäst uppmärksam-         ning underkastat bränsle. 1 finansministeriet
21233:        het vid strängheten i de stadganden,        undersöks även för närvarande hur stadgandena
21234:        som begränsar användningen av skat-         i lagen om skatt på motorfordon i fråga om
21235:        tefri brännolja, och om så är,              bränsle som är skattefritt då det användes för
21236:           ämnar Regeringen utreda möjlig-          jord- och skogsbrukskörslor, skall kunna för-
21237:        heterna att ändra motorfordonslagen         tydligas, samt huruvida det är motiverat att
21238:        så att ägare av traktor, anskaffad för      tili lagen foga ett skattelättnadsstadgande
21239:        lantbruk, får utföra alla sina lantbruks-   genom vilket de oskäligheter som förorsakas
21240:        körslor med skattefri brännolja?"           av tilläggsskatten skulle kunna avlägsnas i
21241:                                                    ömnande fall.
21242:   Såsom svar på spörsmålet får jag vörd-               Sedan ovan avsedda undersökning gjorts
21243: samt anföra följande:                              kommer regeringen att överväga huruvida det
21244:   1 lagen om skatt på motorfordon är stad-         är motiverat att tili Riksdagen avlåta propo-
21245: gandena om, i vilket slags fordon och i vilket     sition med förslag tili ändring av lagen.
21246: syfte skattefritt bränsle får användas, utan
21247:      Helsingfors den 23 april 1971.
21248: 
21249:                                                             Finansminister Carl Olof Tallgren.
21250: Kirj. ksm. n:o 82.
21251: 
21252: 
21253: 
21254: 
21255:                                  Loikkanen ym.: Väkivaltaisesta esiintymisestä työtaistelujen yh-
21256:                                     teydessä.
21257: 
21258: 
21259:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e ..
21260: 
21261:    Pitkään venynyt metallialan työtaistelu sekä                Onko Hallitus ·tietoinen, että viime
21262: myöhemmin alkanut rakennusalan työtaistelu                  päivinä on työtaistelujen yhteydessä
21263: ovat yleensä sujuneet hyvän järjestyksen mer-               tullut esiin sellaisia ilmiöitä, joissa kan-
21264: keissä .. Viime päivinä on kuitenkin tässä suh-             salaisten perustuslaillisia oikeuksia on
21265: teessa tapahtunut ikäviä muutoksia. Tampe-                  rajoitettu sekä että näissä tilaisuuksissa
21266: reella ja osin muuallakin on mielenosoitusten               on tapahtunut myös väkivaltaista esiin-
21267: yhteydessä tapahtunut väkivaltaisuuksia sekä                tymistä, ja jos on,
21268: perustuslain kansalaisille takaamien oikeuksien                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21269: loukkauksia.                                                ryhtyä asiantilan pikaiseksi korjaami-
21270:    Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-            seksi?
21271: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
21272: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21273: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21274:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
21275: 
21276:               Eino Loikkanen.                                    Anni Flinck.
21277: 
21278: 
21279: 
21280: 
21281: 459/71
21282: 2
21283: 
21284: 
21285: 
21286: 
21287:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21288: 
21289:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toisen 18. 3. 1971. Ensiksi mru.rutussa ei ta-
21290: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pahtunut poliisin tietoon tulleita häiriöitä, jo-
21291: olette 23 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn           ten kysymys tarkoittanee jälkimmäistä ko-
21292: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kousta.
21293: asianomaiselle jäsenelle · jäljennöksen kansan-          Kentällä toimineiden poliisimiesten selvityk-
21294: edustaja Eino Loikkasen ym. näin kuuluvasta           sistä käy ilmi, että mielenosoituspaikalla oli
21295: kirjallisesta kysymyksestä n:o 82:                    syntynyt vähäistä tönimistä sekä vastalause-
21296:                                                       huutoja lakossa olleiden mielenosoittajien olles-
21297:           "Onko Hallitus tietoinen, että viime        sa käsiteltävistä asioista eri mieltä. Sivullisia
21298:        päivinä on työtaistelujen yhteydessä           ei sekaantunut näihin kiistoihin. Tilaisuuden
21299:        tullut esiin sellaisia ilmiöitä, joissa kan-   toimeenpanija oli ilmoituksensa mukaisesti aset-
21300:        salaisten perustuslaillisia oikeuksia on       tanut järjestysmiehet, jotka kiitettävällä tavalla
21301:        rajoitettu sekä että näissä tilaisuuksissa     ja oma-aloitteisesti palauttivat järjestyksen il-
21302:        on tapahtunut myös väkivaltaista esiin-        man, että poliisin olisi tarvinnut mitenkään
21303:        tymistä, ja jos on,                            puuttua asioiden kulkuun. Muuan mieshenkilö,
21304:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jota oman ilmoituksensa mukaan oli polvella
21305:        ryhtyä asiantilan pikaiseksi korjaami-         tönitty takamuksiin, oli käynyt keskustele-
21306:        seksi?"                                        massa asiasta erään komisarion kanssa, joka oli
21307:                                                       kehottanut häntä tekemään rikosilmoituksen,
21308:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ~os katsoi pahoinpitelyn sitä vaativan. Mies oli
21309: vasti seuraavaa:                                      tullut kuitenkin siihen tulokseen, ettei hän
21310:                                                       sillä kertaa ilmoitusta tee eikä hän ole sitä
21311:    Hallituksen tietoon on tullut vain yksi sel-       tehnyt myöhemminkään.
21312: lainen tapaus, jota kysymyksessä mahdollisesti           Poliisi oli varautunut ylläpitämään järjestystä
21313: tarkoitetaan. Tapauksen kulku oli suunnilleen         kyseessä olevassa tilaisuudessa, johon osallistui
21314: seuraava:                                             arviolta noin 1500 henkilöä. Tilaisuudessa ei
21315:    Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry          kuitenkaan tapahtunut mitään sellaista, jota
21316: järjesti Tampereen keskustorilla kaksi mielen-        sen järjestäjät eivät olisi hallinneet ja joka olisi
21317: osoituskokousta, ensimmäisen 11. 3. 1971 ja           vaatinut poliisin puuttumista asioiden kulkuun.
21318:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1971.
21319: 
21320:                                                                 Sisäasiainministeri Artturi ]ämsen.
21321:                                                                                                      3
21322: 
21323: 
21324: 
21325: 
21326:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21327: 
21328:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          18. 3. 1971. Vid det förstnämnda inträffade
21329: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         inga störningar som skulle ha kommit tili
21330: av den 23 mars 1971 tili vederbörande medlem          polisens kännedom, varför spörsmälet torde
21331: av statsrädet översänt följande av riksdagsman        avse det sistnämnda mötet.
21332: Eino Loikkanen m. fl. ställda skriftliga spörs-          Av redogörelser som lämnats av polismännen
21333: mäl nr 82:                                            pä platsen framgär, att det pä demonstrations-
21334:                                                       platsen förekommit knuffningar i mindre skala
21335:           "Är Regeringen medveten om att det          samt protestrop dä de strej:kande demonstranter-
21336:        under de senaste dagarna i samband             na var av olika äsikt i de saker som behandla-
21337:        med arbetstvisterna har framträtt säda-        des. Utomstäende blandade sig ej i dessa dispy-
21338:        na företeelser, i vilka medborgarnas           ter. Mötesarrangören hade i enlighet med sin
21339:        grundlagsenliga rättigheter har in-            tidigare anmälan tilisatt ordningsmän, vilka pä
21340:        skrä:nkts samt atlt det vid dessa tillfällen   ett berömvärt sätt och på eget initiativ åter-
21341:        även har förekommit väldsamt upp-              ställde ordningen utan att polisen på något
21342:        trädande, och om sä är fallet,                 sätt skulle ha behövt blanda sig i sakernas
21343:           vilka ätgärder har Regeringen för           gång. En mansperson, som enligt egen utsago
21344:        avsikt att vidtaga i syfte att snabbt          hade blivit knuffad med ett knä i baken, hade
21345:        avhjälpa situationen?"                         uppsökt en kommissarie och diskuterat saken.
21346:                                                       Denne hade uppmanat honom att göra anmälan
21347:    Säsom svar pä spörsmälet fär jag vördsamt          om brott, om han ansåg att misshandeln gav
21348: anföra följande:                                      orsak tili detta. Mannen hade dock kommit
21349:                                                       tili det resultatet, att han icke då ville göra
21350:    Tili Regeringens kännedom har kommit               anmälan, och han har icke heller senare gjort
21351: endast ett sädant fall, som möjligen avses i          sådan.
21352: spörsmälet. Händelseförloppet var i stort sett           Polisen hade berett sig på att upprätthålla
21353: följande:                                             ordningen vid mötet i fräga, i vilket enligt
21354:    Metallarbetarnas fackavdelning i Tammer-           uppskattning deltog ungefär 1500 personer.
21355: fors, Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto          Där förekom dock ingenting sådant, som arran-
21356: ty benämnda förening, anordnade pä torget             görerna icke skulle ha kunnat behärska och
21357: i centrum av Tammerfors tvä demonstrations-           som skulle ha krävt ett ingripande från polisens
21358: möten, det första 11. 3. 1971 och det andra           sida.
21359:      Helsingfors den 16 april 1971.
21360: 
21361:                                                       Minister för inrikesärendena Artturi ]ämsen.
21362: ~irj.   ksm. n:o 83.
21363: 
21364: 
21365: 
21366: 
21367:                                   Kurppa: Invalidien auto- ja moottoripyöräveron palautusjärjes-
21368:                                      telmän yksinkertaistamisesta.
21369: 
21370: 
21371:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
21372: 
21373:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain         ymmärrettävästi ylitsepääsemättömiä vaikeuk-
21374: tojalla on invalideilla mahdollisuus määrätyin        sia. Mikäli invalidi ostaa auton osamaksulla,
21375: dellytyksin saada moottoriajoneuvon hintaan           voi hän anoa palautusta vasta kun kauppa-
21376: isähyvä auto- .ja moottoripyörävero takaisin.         summa on loppuun suoritettu. Vammainen jou-
21377: >alautusta suoritetaan hinnaltaan kohtuullisesta      tuu näinollen maksamaan verosta korkean osa-
21378: 1 asianomaisen invalidin tarvetta vastaavasta         maksukoron.
21379: joneuvosta.                                              Suurin vaikeus on siinä, että monitulkin-
21380:    Auto- ja mottoripyöräveron palautusta on           nallisista myöntämisperusteista johtuen ei inva-
21381: thalla, että oikeus sen saamiseen on mene-            Iidi voi ennakkoon tietää, saako hän palautuk-
21382: etty, invalidin haettava kuuden kuukauden             sen vai ei. Jos päätös hakemukseen on kiel-
21383: :uluessa siitä kun hakija on merkitty auto-           teinen, joutuu invalidi monasti myymään jo
21384: ekisteriin auton omistajaksi. Lisäksi edelly-         hankkimansa auton ja kärsii raskaita taloudelli-
21385: etään, että palautusta haetaan takautuvasti           sia menetyksiä. Olisi aivan välttämätöntä, että
21386: ullihallitukselta, josta saatu mahdollisesti          invalidi voi jo ennen auton hankintaa anoa
21387: nyönteinen päätös sekä rekisteriote tulee edel-       veronpalautusta ja saada asiasta päätöksen.
21388: een toimittaa auton kotipaikan poliisiviran-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21389: ~maiselle, joka tekee otteeseen merkinnän pa-         jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
21390:  autuksesta ja sen määrästä sekä kirjoittaa           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21391:  ,alautuspäätöksen todistuksen otteeseen teh-         vaksi seuraavan kysymyksen:
21392:  lystä merkinnästä. Tämän jälkeen päätös on
21393:  ielä toimitettava tullihallitukselle, joka suorit-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
21394:  aa palautuksen postisiirron välityksellä.                   että invalidit voisivat hakea auto- ja
21395:    Palautukse.n hakemismenettely on ka~kkiaan                moottoripyöräveron palautusta ja saada
21396:  aonimutkainen ja pitkäaikainen. Invalidi saa                asiasta päätöksen ennen mottoriajoneu-
21397:   seita kuukausia odottaa veronpalautusta. Kun               von hankintaa ja mitä Hallitus aikoo
21398:  ~alautettavan   veron määrä saattaa nousta                  tehdä ko. veronpalautuksen saannin
21399:  · 000 markkaan saakka, tuottaa sen väliaikai-               nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi inva-
21400:  enkin rahoituksen järjestäminen invalidille                 lideille?
21401:         Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1971.
21402: 
21403:                                          Mauno Kurppa.
21404: 
21405: 
21406: 
21407: 
21408:  95/71
21409: 2
21410: 
21411: 
21412: 
21413: 
21414:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
21415: 
21416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        otteeseen on tehty. Todistuksella varustettl
21417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päätös on sen jälkeen toimitettava tullihalli
21418: olette 23 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn           tukselle, joka hakemuksetta suorittaa palautm
21419: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          summan hakijalle tai tämän asiamiehelle post:
21420: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         siirron välityksellä. Puheena olevien toimer
21421: edustaja Mauno Kurpan näin kuuluvasta kir-            piteiden suorittamiseen tarvittavan ajan pituu
21422: jallisesta kysymyksestä:                              riippuu pääasiassa hakijasta itsestään.
21423:                                                          Useimmat autoliikkeet ovat myöntänec
21424:            "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      invalideille, joiden on otaksuttu saavan han~
21425:         että invalidit voisivat hakea auto- ja        kimastaan autosta veronpalautuksen, palautm
21426:         moottoripyöräveron palautusta ja saada        summaa vastaavan ,kJorottoman lainan 2-
21427:         asiasta päätöksen ennen roottoriajoneu-       kuukauden ajaksi. Myyjäyhtiöt ovat tällöi
21428:         von hankintaa ja mitä Hallitus aikoo          hoitaneet myös palautuksen hakemiseen lii1
21429:         tehdä ko. veronpalautuksen saannin            tyvät toimenpiteet hakijoiden puolesta näide
21430:         nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi inva-      asiamiehinä. Kun veronpalautusasia on no1
21431:         lideille?"                                    maalitapauksissa ehditty sanotun ajan kuluess
21432:                                                       jo ratkaista ja, mikäli ratkaisu on ollut myör
21433:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           teinen, veronpalautus suorittaa asiamiehell
21434: taen seuraavaa.                                       tämän hakijalta olevan saatavan maksuksi, t
21435:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain         veronpalautukseen oikeutettu invalidi yleens
21436: 17 §:n nojalla autovero voidaan palauttaa             ole joutunut kärsimään korkotappioita hankk
21437: ainoastaan sellaiselle invalidille, joka autoa ensi   mansa ajoneuvon hintaan sisältyvän autovero.
21438: kertaa rekisteröitäessä merkitään rekisteriin sen     osalta. Selostettu menettely on kattanut noi
21439: omistajaksi tai haltijaksi, haltijalle kuitenkin      80 prosenttia tullihallitukselle tehdyistä inval
21440: vasta tämän tultua merkityksi rekisteriin auton       dien veronpalautushakemuksista.
21441: omistajaksi. Osoittaakseen nämä ja eräät muut            Osamaksusopimus ei sinänsä ole ollu
21442: auton rekisteröintiä koskevat veronpalautus-          esteenä autoveron palauttamiselle. Jos kuiter
21443: edellytykset tulee hakijan liittää hakemukseensa      kin osamaksulla ostettu invalidiauto on my)
21444: autorekisterikeskuksen antama jäljennös auton         jän vaatimuksesta rekisteröity siten, että myyji
21445: rekisteriotteesta, jonka mainittu virasto on toi-     yhtiö on merkitty rekisteriin auton omist!
21446: mittanut hakijalle tämän pyynnöstä suhteelli-         jaksi, ja ostajana oleva invalidi haltijaksi t!
21447: sen lyhyen ajan kuluttua sen jälkeen kun auto         toiseksi omistajaksi, ei veroa ole voitu palaw
21448: on rekisteröity.                                      taa ennen kuin invalidi on osoittanut, ett
21449:    Autoveronpalautushakemusten käsittelyaika          hänet on merkitty rekisteriin auton yksir
21450: tullihallituksessa on nykyisin ollut noin 1-3         omistajaksi. Osamaksulla hankittujen invalid
21451: viikkoa, lukuun ottamatta niitä hakemuksia,           autojen osuus invalidien hankkimien autoje
21452: joissa veronpalautusedellytysten osoittamiseksi       kokonaismäärästä on ollut suhteellisen vähä
21453: esitetyt selvitykset ovat olleet puutteellisia.       nen.
21454: Saatuaan tullihallituksen veronpalautuspäätöik-          Invalidi, joka liikuntavammaisuutensa vuok~
21455: sen on hakijan esitettävä tämä päätös, siinä          ehdottomasti tarvitsee auton henkilökohtaisee
21456: annettujen ohjeiden mukaisesti, auton kotipai-        käyttöönsä, tai invalidi, jolle auto on häne
21457: kan poliisiviranomaiselle, jonka tulee tehdä          työnsä hoitamiseksi olennaisen tarpeelliner
21458: auton rekisteriotteeseen merkintä palautuksesta       hankkii, mikäli hänellä on siihen riittäv~
21459: ja sen määrästä sekä kirjoittaa päätökseen            taloudelliset mahdollisuudet, auton kulkuväl
21460: todistus siitä, että sanottu merkintä rekisteri-      neekseen, vaikka hän ei saisikaan siitä veror
21461:                                                                                                      3
21462: 
21463: palautusta. Invalidijärjestöjen harjoittaman te-      rattomuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi
21464: hokkaan informointitoiminnan ansiosta invali-         voisi henkilökohtaisesti käyttää hyväkseen hä-
21465: dit ovat yleensä olleet varsin hyvin tietoisia        nelle myönnettyä etua, saattaisi tästä edusta
21466: veron palauttamiseen liittyvistä edellytyksistä.      päästä hyötymään muu kuin siihen oikeutettu
21467: Myös tullihallitus, kun siltä on puhelimitse          henkilö.
21468: tai kirjeitse tiedusteltu veronpalautusmahdolli-         Ennakkopäätöksen antamista autoveron pa-
21469: suuksia yksittäistapauksissa, on pyrkinyt enna-       lauttamista koskevissa asioissa ei edellä maini-
21470: kolta lausumaan käsityksensä siitä, onko kysy-        tuista syistä voida pitää tarkoituksenmukaisena.
21471: jillä mahdollisuus saada hankkimastaan autosta        Veronpalautusmenettelyn yksinkertaistaminen
21472: veronpalautus. Tämä invalidin antamien tieto-         ja hakemusten käsittelyajan nopeuttaminen joh-
21473: jen perusteella annettu ennakkoarvio hänen            taisivat todennäköisesti vain väärinkäytösten
21474: veronpalautusmahdollisuuksistaan ei kuitenkaan        mahdollisuuden lisääntymiseen tuottamatta
21475: ole ollut tullihallitusta sitova asiaa lopullisesti   kuitenkaan veronpalautukseen oikeutetuille
21476: rat<kaistaessa. Jos invalidille sitovalla ennakko-    invalideille merkittävää parannusta nykyiseen
21477: päätöksellä myönnettäisiin oikeus verovapaan          käytäntöön verrattuna.
21478: auton hankkimiseen, eikä hän kuitenkaan va-
21479:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
21480: 
21481:                                                          Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
21482: 4
21483: 
21484: 
21485: 
21486: 
21487:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
21488: 
21489:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        med påtecknat intyg, skall däteftet tillställas
21490: anger har Ni, Herra Talman, med Eder skri-          tullstytelsen, som utan sätskild ansökan erläg-
21491: velse av den 23 mars 1971 tili vederbörande         get återbärningssumman till sökanden ellet
21492: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        dennas ombud genom postgiro. Den tid som
21493: följande av riksdagsman Mauno Kurppa m. fl.         åtgåt för ovannämnda åtgätdet betot i huvud-
21494: ställda skriftliga spörsmål:                        sak på sökanden själv. De flesta bilaffäret hat
21495:                                                     beviljat invalider, som antas få skatteåtetbät-
21496:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          ning för den anskaffade bilen, ett täntefritt lån,
21497:        vidtaga för att invalider skall kunna        motsvatande återbärningssumman, för en tid
21498:        ansöka om återbärning av bil- och            av 2-3 månadet. Fötsäljningsfötetagen hat
21499:        motorcykelskatt och få beslut i saken,       hätvid även, såsom ombud föt sökandena,
21500:        innan motorfordonet anskaffas, och vad       skött de åtgätder som ansökan om åtetbät-
21501:        ämnar Regeringen göra för att påskynda       ning påkallar. Då ftågan om skatteåtetbärning
21502:        och underlätta ifrågavarande skatteåter-     i notmala fall redan hunnit behandlas inom
21503:        bärning till invalider?"                     nämnda tid och, såvida beslutet varit positivt,
21504:                                                     skatteåtetbäringen erlagts till ombudet såsom
21505:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        betalning föt den fotdtan ombudet haft hos
21506: anföra följande:                                    sökanden, hat en invalid, som ät betättigad
21507:    Enligt 17 § lagen om bil- och motorcykels-       till skatteåtetbätning, i allmänhet icke kommit
21508: katt kan bilskatt återbäras endast till sådana      att lida tänteförlust vad bettäffat bilskatten
21509: invalider som, då bilen första gången registre-     på priset av det anskaffade fotdonet. Det föt-
21510: ras, i registret antecknas såsom dess ägare ellet   fatande, föt vilket tedogjotts i det fötegående,
21511: innehavare, i fråga om innehavare dock först        hat täckt ungefär 80 % av invaliders ansök-
21512: när denna i registret blivit införd såsom bilens    ningar om skatteåtetbärning hos tullstyrelsen.
21513: ägare. För att ådagalägga detta och vissa andra         Avbetalningskonttakt hat icke såsom sådant
21514: förutsättningar för skatteåterbärning, vilka        utgjott hinder föt åtetbärning av bilskatt. Om
21515: gäller bilens registrering skall sökande till sin   emellettid en invalidbil, som köpts på av:betal-
21516: ansökan foga en av bilregistercenttalen ut-         ning, på säljatens yrkande har registtetats så,
21517: färdad avskrift av tegisterutdraget för bilen,      att det säljande fötetaget i tegisttet antecknats
21518: vilket registercentralen tillställt sökanden på     såsom bilens ägate och den invalid som köpt
21519: dennas begäran inom jämförelsevis kott tid          bilen såsom dess innehavate ellet såsom andta
21520: eftet det bilen blivit tegistterad.                 ägatc, har skatten icke kunnat åtetbäras innan
21521:    Tidcn föt handläggning av ansökningat om         invaliden har kunnat påvisa, att han infötts
21522: skatteåterbärning av bilskatt har i tullstytelsen   i registret såsom bilens enda ägate. De på av-
21523: för närvatande varit omkring 1-3 veckot,            betalning köpta invalidbilarnas andel av total-
21524: med undantag av sådana ansökningat i vilka          antalet av invalider anskaffade bilat hat vrit
21525: uttedningen angående fötutsättningarna föt          jämfötelsevis liten.
21526: skatteåtetbärningen hat varit ofullständig.             En rörelsehindrad invalid som absolut be-
21527: Efter att ha mottagit tullstytelsens beslut om      höver en bil föt personligt bruk eller en inva-
21528: skatteåterbäning skall sökanden fötete beslutet,    lid, föt vilken en bil ät nödvändig för att han
21529: enligt däti givna anvisningar, föt hemottens        skall kunna sköta sitt atbete, anskaffat en
21530: polismyndighet, som i tegistetutdraget föt bilen    bil, om han äget tilltäckliga ekonomiska föt-
21531: skall göta anteckning om åtetbärning och dess       utsättningat, även om han icke ethållet skatte-
21532: belopp samt på beslutet intyga, att sagda           åtetbärning föt den. Tack vare invalidotgani-
21533: anteckning gjotts i tegistetutdtaget. Beslutet,     sationernas effektiva infotmationsverksamhet
21534:                                                                                                      5
21535: 
21536: har invaliderna i allmänhet varit mycket väl         sjukdom eller annan orsak icke personligen
21537: medvetna om förutsättningarna för skatteåter-        kunna utnyttja den förmån som beviljats
21538: bärning. Även i tullstyrelsen, där förfrågningar     honom, skulle annan person än den därtill
21539: om möjligheterna tili skatteåterbärning i en-        berättigade, kunna komma att draga nytta av
21540: skilda fall har gjorts per telefon ellet brev, har   denna förmån.
21541: man strävat tili att i förväg uttala sin uppfatt-       Av ovan anförda orsaker kan det icke anses
21542: ning om, huruvida den frågande har möjlighet         ändamålsenligt att lämna förhandsbesked i ären-
21543: att erhålla skatteåterbärning för den bil han        den som angår återbärning av bilskatt. En
21544: anskaffat. Denna förhandsupplysning, som läm-        förenkling av återbärningsförfarandet och en
21545: nats invalid på grundval av de uppgifter han         förkortning av tiden för behandlingen av ansök-
21546: lämnat om sina möjligheter att erhålla skat-         ningar, skulle sannolikt endast resultera i
21547: teåterbärning, har dock icke varit bindande          ökade möjligheter tili missbruk, utan att likväl
21548: för tullstyrelsen då den fattat sitt slutgiltiga     för invalider, som är berättigade tili skatteåter-
21549: beslut. Skulle invalid genom bindande för-           bärning, medföra någon betydande förbättring
21550: handsbesked beviljas tillstånd att anskaffa bil      i jämförelse med nuvarande förfarande.
21551: skattefritt och sedan på grund av medellöshet,
21552:      Helsingfors den 23 april 1971.
21553: 
21554:                                                                Finansminister Carl Olof Tallgren.
21555: Kirj. ksm. n:o 84.
21556: 
21557: 
21558: 
21559:                                     Hemmi:      Vuokramiehen valintamahdollisuuden turvaamisesta
21560:                                        siirtotonttien osalta.
21561: 
21562: 
21563:                           E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
21564: 
21565:     Vuokra:-alueiden järjestelylain soveltamisessa      seksi. Ehdotus on perusre1tavissa myös sHlä,
21566: on esiintynyt epäyhtenäistä käytäntöä. Lisäksi          että lain soveitamisalalla ei ole syytä tehdä eroa
21567: laki on eräiltä osin johtanut ilmeisiin kohtuut-        siirtotonttina omistusoikeuden tai vakaan hal-
21568: tomuuksiin ja saattanut vuokramiehet erilaiseen         dintaoikeuden peruSiteella halli1ltujen tonttien
21569: asemaan lain soveltamisesSJa.                           välillä.
21570:     On katsottu, että vuokr:amies on lakia sovel-          Kaupunkien ja kauppaloiden vuokra-alueiden
21571: lettaessa velvollinen aina siirtymään kaupungin         järj.estelylain mukaisten toimitustlen piirissä on
21572: oso1ttamalle siirtotollltille. Nhlnpä esim. sellai-     huomauava joukko sellaisia henkilöitä, jotka
21573: sessa:kin tapauksessa, jossa vuokramies on jo           heikon taloudellisen asemansa, ikänsä tai ter-
21574: ennen kyseisen lain voimaan tuloa vuokrannut            veytensä puolesta eivät halua, j,a joilta ei myös-
21575: itselleen itoisen tontin tarkoituksenaan myöhem-        kään kohtuudella voida vaatia sijoittumista
21576: mässä vaiheessa siirtyä sille, eii ole katsottu         siirtotontille. Näiden henkilöiden :asema on
21577: olevan mahdollista osoittaa häntä tälle oma-            laissa heikosti ~turvattu. Heille on tosin varattu
21578: aloitteisesti vuokraamalleen tontille. Kun              .etuoikeus saada tarveiltaan vastaava asunto-
21579: vuokra-alueiden järjestelylain perimmäisenä tar-        osake tai vuokra-:asulllto sellaisesta rakennuk-
21580: koiltuksena on ollut antaa kaupungille mah-             sesta, jonka rahoittamiseen on käytetty kun-
21581: dollisuus saada haltuunsa kaavasuunnitelm:iensa         nan varoja tai välitystä. Tällaisissa tapauksissa
21582: totleuttJamiseen tarpeelliset vuokram1esten ton-        ei hdllä kuitenkaan ole oikeutta saada kor-
21583:  tit ja samalla turvata vuokramiesten asema ei          vausta siirtämisestä aiheutuvista kuSitannuksista
21584: ole tarpeen dkä myöskään kohtuuden mukaista             eikä myöskään oman osakkeen ostamiseen tar-
21585:  saattaa vuokramiehet sikäli erilaiseen asemaan,        vittavaa [ainaosuutlta. Näin ollen heidän valin-
21586: etJtä sellainen vudkramies, joka on omatloimi-          nanvapautensa jää huomattiivasti heikommaksi
21587:  seSiti hankkinut itselleen vuoikratontin, ei olisi-    kuin muiden vuokramiesten. On perusteltua,
21588:  kaan oikeutetJtu saamaan siirtokorvrauksia täysi-      että näille vuokramiehille varataan samat oikeu-
21589:  määräisinä. Tämä tuskin on ollut lain tavkoi-          det siirtokorvauksen ja lainan saantiin kuin
21590:  tuskaan, vaan lain henki edellytltänee tällaises-      muillekin vuokramiehille.
21591:  sakin tapauksessa, että vuokramiehelle annetaan           Edellä sanotun perusteella ja vi~tJaten valcio-
21592:  rakennuksen ja tarpeiston luovutushinnan li-           päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
21593:  säksi korvaus siintokustannuksista sekä vara-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21594:  taan hänelle mahdollisuus saada myös uudel-            jäsenen vastlllttavaksi seuraavan kysymyksen:
21595:  leenrakentamista varten ,tavkoiteutu lainaosuus.
21596:  Tiettävästi lukuisat kaupungit ovat olleet tä-                    Onko Hall1tus tietoinen siitä, että
21597:  hän halu:kkaitaikin nimenomaan sellaisissa ta-                 vuok!Ja ..alueiden järjestelystä annettu
21598:  pauksissa, joissa kaupungeilla itsellään on vai-               laki ei nykyisellään turvaa vuokramie-
21599:  keuksia siintotonttien jäl'jestämisessä.                       hen oikeudenmukaista va>lillltamahdolli-
21600:     Edellä mainituilla perusteilla Jain tulisi sallia           suunta ·siirtotonttien osalta, ;.a jos on,
21601:                                                                    ~ikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21602:  myös vuokramiehen omassa omistuksessa ole-
21603:  van tontin käyttämisen siirtota11koitukshln. Täl-              sHn kyseisen bin muuttamiseksi niin,
21604:  lainen lainmuutos on katsottava myös lain jous-                että valintamahdollisuuksia voitaisiin eri
21605:  tavan soveltamisen kanna1ta rtarkoilt:uksenmukai-              muodoissa nykyisestään !tarkoituksenmu-
21606:                                                                 kaisesti lisätä?
21607:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1971.
21608: 
21609:                                               Ker!ltu Hemmi.
21610: 507/71
21611: 2
21612: 
21613: 
21614: 
21615: 
21616:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
21617: 
21618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alueen lunastamisesta vuokramiehen omaksi
21619: mainitussa tatkoituksess,a Te, Herra Puhemies,        (33 §).
21620: olette 26 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn              Vuokra~ueiden       järjestelylain säännöksiä
21621: kirjeenne ohella toimiJttanut valtioneuvoston         siirtokustannusten maksamisesta voidaan sovel~
21622: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         taa vain niissä tapauksissa, joissa vuokra-!alueen
21623: edustaja Hemmin Jci.rjallisesta ikysymyksesrt:ä n:o   siit to tai lunastaminen suodtetaan edellä mai-
21624: 84:                                                   nittujen säännösten mukaisesti.
21625:                                                          Muun kuin vuokranantajan maasta vuokralle
21626:             "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      tai omaksi hankitul1e alueehl.e siintyjä, mikäli
21627:         vuokra•alueiden järjestelystä annettu         alue ei ole valtion tai kunnan maata, ei ole
21628:         laki ei nykyisellään turvaa vuokramie-        oikeutettu saamaan Iain ta11koilttamia siirtokus-
21629:         hen oikeudenmukaista valintamahdolli-         tannukstia koskevia etuja.
21630:         suutta ·siirtotonttien osalta, ja jos on,
21631:            ·aikooko Hadlitus ryhtyä toimenpitei-         Vuokramies, joka menettämänsä vuokra-
21632:         sHn kyseisen lain muuttamiseksi niin,         alueen sijasta eräissä tapauksissa on oikeutettu
21633:         että valintamahdollisuuksia voitaisiin eri    asunto-osakkeen tai vuokrahuoneiston saami-
21634:         muodoissa nykyisestään ltavkoituksenmu-       seen, ei myöskään voi lain mukaan saada siir-
21635:         kaisesti lisätä?"                             tokustannuksia vastaavia korvauksia. Hän voi
21636:                                                       saada ,ainoasltaan lunastushinnan rakennuksista
21637:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ja korvauksen tontilla tehdyistä tasoitus- ja
21638: tavasti s.euraavaa:                                   parannustöistä ( 719/70).
21639:                                                           Kysymyksessä ja sen perus.teluissa esitetyt
21640:    Vuokra,aJueiden järjestelystä kaupungeissa ja      epäkohdat ovat siis olemassa, koska vuokra-
21641: kauppalaissa annetun lain (218/62) 5 ja 6:ään         miehet .joutuvat eri !asemaan riippuen siitä,
21642: sisältyvien säännösten mukaan voidaan vuokra-         onko kysymys siirtymisestä omalle tontJille, toi-
21643: mies tietyin edellytyksin velvoittaa smntymään        sen tontille, vuokrahuoneistoon ;tai asunto-
21644: muualle, mikäli hänelle saman omistajan maasta        osak.keeseen. Tämän vuoksi maa- ja metsä-
21645: osoitetaan uusi alue, joka kohtuuden muka:>.n         talousministeriö on antanut maanmittaushalli-
21646: täyttää vuokramiehen asuntoalueen tarpeen.            tukseHe tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan Wn-
21647: Jollei ole mahdollisuutta siirtää vuokramiestä        säädännöllisiä toimenp.iJteitä ko. epäkohtien kor-
21648: saman omistajan maaUe, voidaan uusi vuokra-           jaamiseksi. Samalla miniSiteriö on antanut
21649: alue osoittaa säädetyin edellytyksin kunnan           maanmittaushallituksen tehtäväksi ;tutkia oli-
21650: alueel1a olevasta valtion •tai kunnan omista-         siko nykyinen vuokra.alueiden järjestelylain
21651: masta maasta.                                         mukainen 11ahoitusmenettely, joka ainakin
21652:    Vuokra-alueiden järjestelyssä on eräin edelly-     eräissä tapauksissa muodostuu siintyjän osalta
21653: tyksin noudatettava vuoikranantaj;an ja vuokra-       kohtuuttoman raskaaksi, tässä yhteydessä uusit-
21654: miehen tekemää kirjallista sopimusta laissa tar-      tava.
21655: koitetun vuokra-alueen tai sen sijasta muun
21656:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1971.
21657: 
21658: 
21659:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
21660:                                                                                                         3
21661: 
21662: 
21663: 
21664: 
21665:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21666: 
21667:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              De i lagen om reg1ering ~v legoområden in-
21668: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              gående s1:adgandena om erläggande av utflytt-
21669: velse av den 26 mars 1971 tili vederbörande            ningskostnaderna kan .tillämpa:s endast i de fal1,
21670: medlem av sta:tsrådet översänt en avskrift av          då flyttning eller inlösning av legoområde sker
21671: följande av riksdagsman Hemmi ställda skrift-          i enlighet med ovan nämnda stadganden.
21672: liga spörsmåJ. nr 84:                                      Den ·som flyttJar tili område, vilket arren-
21673:                                                        denats eller inköpts från annans än legogiva-
21674:           "Är Regeringen medveten om atJt la-          rens mark är lidke berättigad att komma i åt-
21675:        gen om reglering av [egoområden i sin           njutande av de i lagen avsedda förmånerna i
21676:        nuvarande form icke tryggar legotagares         fråga om utflyrttningskostnader, såvida områ-
21677:        rättmätJiga möjlighet att välja tomt för        det icke arrendemts eller iköpts från statens
21678:        utflyttning, och om så är,                      eller kommtmens mark.
21679:           har Regeringen för avsi<kt att vidtaga
21680:        åtgärder för att ändra ifrågavarande lag            Legotagare, som i stället för sitt förlonade
21681:        så, att valmöjligheterna i olika former         legoområde i vissa faJ1 är berättigad att er-
21682:        skulle kunna äkas på ett ändamMsen-             hålla bostadsaktie eller hyreslägenhet, kan
21683:         ligt sätt i jämförelse med nuvarande           icke heller enligt lagen utfå ersättning, som
21684:        system?"                                        motsvarar utflyrt:tningskostnaderna. Han kan
21685:                                                        endast erhålla Jöseskilling för bygg111aderna och
21686:                                                        ersättning för utjämnings- ooh förbättringsar-
21687:    Såsom svar på spörsmålet får jag vörd-              beten, som utförts rpå tomten (719/70).
21688: sa:mt anföra följande:
21689:                                                            De i spörsmålet och dess motivering an-
21690:    Enligt stadgrandena i 5 och 6 §§ lagen om           förda missförhållandena förekommer sålunda,
21691: reglering av legoområden i stad och köping             på grund av att legotagare r~at i olika läge
21692: ( 218/62 ) kan legotagare under vissa förut-           beroende på, huruvida utflyttningen sker tili
21693: sättningar åläggas atlt flytta annanstans, så-         egen <tomt, tili annans tomt, tili hyreslägenhet
21694: vida åt honom av samma ägares jord anv:isas            eller tili bostadsa:ktie. Av denna OtSiak har
21695: nytt område, som skäligen tillgodoser legota-          jord- och skogsbruksminis:teriert: givlit lant-
21696: garens behov av bostadsområde. Om det icke             mäteristyl'elsen i uppdrag att inleda beredandet
21697: finnes möjlighet att fly•tta [egoitagare tili samma    av lagstiftningsåtgärder i syfte artt avlägsna
21698: ägares mavk, kan under stadgade förutsätt-             ifrågavarande missförhållanden. Samtidi~ har
21699: ningar ny.tt legoområde anvisas av mark, som            minis,teriet giwt lantmiilterisrtyrelsen i uppdrag
21700: befinner sig på kommunens område och äges               att undersöka, huruvida finansieringssystemet
21701: av staten eller kommunen.                              i enlighet med den nuv,arande lagen om regle-
21702:    Vid reglering av legoområde skall under              ring av legoområden, vi1ket åtminstone för
21703: vissa förutsättningar iaktnagas skriftligrt avtal       somliga utflyttande legotagares vidkommande
21704: mellan legogiv·are och Jegotagare om inlösning         blir oskäligt tungt, i detta sammanhang borde
21705: i legotagares ägo av i lagen ·avsett legoom-           förnyas.
21706: råde ellet i dess ställe av annat område ( 3 3 § ) .
21707:       Helsingfors den 27 april 1971.
21708: 
21709: 
21710:                                                  Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen
21711: Kirj. ksm. n:o 8.5.
21712: 
21713: 
21714: 
21715: 
21716:                                   A-K. Aalto ym.: Kuntoutustoiminnan kehittämisestä.
21717: 
21718: 
21719:                          E d u s k u n n a n H e r ra P u h e m i e h e 11 e.
21720: 
21721:    Vuonna 1967 voimrum tulleen terveydenhoi-         lusta vastaavilla elimillä ei ole ollut riittävästi
21722: to1aiD (469/65) .3 lu'V'I.lll 7 §:n mukaan "Ter-     tietoa kuntoutustoiminnalle asetettavista vaati-
21723: veydenhoitolawtakunnan tehtäviin kuuJuu myös         muksista, eikä niin ollen myöskään henkilökun-
21724: hwolehtia tkunnan JtOimesta järjestettävästä sai-    nasta, sen määrästä ja tasovaatimuksista, tilois-
21725: raanhoidosta ja lääkinnällisestä kuntouttami-        ta, välineistä ja tarvittavan konsultaatioavun
21726: sesta, jollei näitä ole annettu muun viranomai-      järjestelystä.
21727: sen itehtäväk~i, ja valvoa kunnan alueella yksi-        Asian edistämiseksi hallituksen olisi ryhdyt-
21728: tyisten järjestämää edellä mainittua toimintaa."     tävä kiireellisesti toimenpiteisiin lähempien
21729:    Edellä mainitun lain kohdan edellyttämiä sel-     selvhysten antamiselksi siitä, miten kuntoutus-
21730: vityksiä käytäooön toimenp1teistä ei ole annettu     toiminta tulisi järjestää maamme kunnissa.
21731: enempää kuin tietoja siitä, miten tällainen kun-        Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
21732: toutustoiminta olisi asianmuk:aisimmin järjes-       päiväjärjestyksen .37 S:n 1 momenttiin esitäm-
21733: tettävä. Näin ollen muun muassa valmisteilla         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
21734: olevan kansanterveyslain kuntoutusta kOSikevaan      jäsenen vastattavaksi seuraavan k.ysymy:ksen:
21735: osaan on suorastaan mahdotonta ottaa kantaa.
21736:    Käs1tyksemme mukaan tämänkaltaista toi-                     Mihin •toimenpiteisiin Hallitus on
21737: mintaa varten tal'Vittaisin kokeilutoimintaa                cyhtyny:t tai aikoo ryhtyä kuntoutustni-
21738: erityyppisillä ja -suuruisilla alueilla. Asia on            minnan ja siihen liittyvän terveyspalve-
21739: erittäin kiireellinen siksi, että maassamme on              lun kehittämiseksi maamme kunnissa
21740: jo lähes pari sataa rterveyskeskusta suunnitteilla          Sliten, että jokaiselle kansalaiselle taat-
21741: ja muutama on jo aloittanut toimintansa. Viime              taisiin yhtäläiset mahdollisuudet edes
21742: mainituista saatujen 'tietojen mUkaan suunnitte-            peruspalveluiden saantiin kotipaikka-
21743:                                                             kunnallaan?
21744:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1971.
21745: 
21746:                Anna-Kaarina Aalto.                                Niilo Tarvajärvi.
21747:                Pentti Sillantaus.                                 Eeva Kauppi.
21748:                T. I. V artia.                                     Mauri Seppä.
21749:                                      Salme Katajavuori.
21750: 
21751: 
21752: 
21753: 
21754: 457/71
21755: 2
21756: 
21757: 
21758: 
21759: 
21760:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
21761: 
21762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rätty lääkintöhalli.tukselle velvollisuus ~aatia
21763: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ylcissuunnitelma, jossa myös otetaan huo-
21764: olette 26 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn           mioon esitetyssä kysymyksessä tarkoitetut pai-
21765: kirjeenne ohella 'toimittanut valtioneuvoston         kallisen kuntouttamistoiminnan terveyspalve-
21766: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         luihin. sisältyvät tarpeen. Kun · taas kunnan
21767: edustaja. Anna-Kaarina Aallon ym. näin kuulu-         on laadittava tähän yleissuunnitelmaan nojau-
21768: vasta ldrjallisesta kysymyksestä n:o 8.5:             tuva paikalliset tarpeet huomioon ottava suun-
21769:                                                       ni·telma, johon on sisällytettävä myös kun-
21770:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          toutusta koskeva selvitys, ja kun, lakiesityksen
21771:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kuntoutustoi-        mukaan on lääkintöhallituksen asiana vahvis-
21772:        minnan ja siihen liittyvän terveyspalve-       taa kunnan suunni~elma> on sillä mahdollisuus
21773:        lun kehittämiseksi maamme kunnissa             valvoa, ettii kaikissa kunnissa k:unltoutustoimin-
21774:        siten, että. jokaiselle kansalaiselle :taat-   'taa kehitetään ja että vaLtakunnalliset voimavarat
21775:        ~siin yhtäläiset mahdollisuudet edes           jakautuv.at mahdollisimman t~saisesti. Tämän
21776:        peruspalveluiden saantiin kotipaikka-          huomioiden lääkintöhallitus on asettanut työ-
21777:        kunnallaan?''              ·                   ryhmän, jonka tehtävänä on lääkinnällisen kun-
21778:                                                        toutuksen yleisohjelman .'tekeminen ja sen
21779:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osana paikalliS!!Il kuntoutustehtäviin selvittä-
21780: vasti seuraavaa:                                      minen. On lisäksi syy~ todeta, että kuntoutus-
21781:    Kysymyksessä mainittuun lakiesitykseen kan-        toiminta on sairaanhoitoon llittyVänä osana j.lllt-
21782: santerveystyöstä tuUaan sisällyt>tämään säännös       kuvasti kehittynyt. Sairaanhoidon toiminnan
21783: lrunnan sairaanhoitoon liittyvistä velvollisuuk-      monipuoli:s.tuminen ja kapasiteetin lisäys ovat
21784: sista. Kun kuntoutus on sairaanhoidon elimel-         tehneet mahdoll,iseksi .sairaanhoidon ulottami-
21785: linen osa, ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmu-        sen akuuttivaiheen jälkclseenkin hoitoon, jota
21786: kaista antaa siitä erillisiä säännöksiä. Suunni-      nimitetään lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.
21787: telmallisen terveydenhuollon palvelutoiminnan         Tästä syystä on lääkinnälliseen kuntoutukseen
21788: kannalta on kylläkin tarpeen, että eri toimin-        tarvittavaa erikoishenkilökuntaa ja sen koulu-
21789: noista ja niiden kehittämistarpe:is.ta laaditaan      tusmäärää jatkuvasti lisätty. Tämä koskee lää-
21790: määrätyn aikavälin käsittävä suunnitelma. Tä-         kintävoimistelijoita ja toimintaterapeutteja, joi-
21791: män vuökisi on sanotussa lakiesityksessä mää-         den viimeksimainittujen koulutus on aloitetltu.
21792:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1971.
21793: 
21794:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
21795:                                                                                                         1
21796: 
21797: 
21798:                                                                                                         1
21799: 
21800:                                                                                                    3
21801:                                                                                                         1
21802: 
21803: 
21804:                                                                                                             1
21805: 
21806: 
21807:                                                                                                             1
21808: 
21809: 
21810:                                                                                                             1
21811:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
21812:                                                                                                                 1
21813:    I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen       som avses i det framförda spörsmålet och som
21814: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       även ingår i den hälsovårdsservice som den
21815: av den 26 mars 1971 'till vederbörande medlem       lokala rehabiliteringsverksamheten tillhanda-               1
21816: av statsrådet översänt avskrift av följande av      håller. När åter en kommun med stöd av
21817: riksdagsledamoten Anna-Kaarina Aalto m. fl.         denna allmänna plan skall utarbeta en plan,
21818: stälkla ,skriftliga spörsmål nr 85:                 som beaktar de lokala behoven och som ookså                 1
21819:                                                     bör innefatta en utredning om rehabiliteringen,
21820:           "V:ilka åtgärder har Regeringen vid-      och då det enligt lagförslaget skulle ankomma
21821:                                                                                                                     1
21822:        tagit eller ämnar den vidtaga för ett        på medicinalstyrelsen att stadfästa den kommu-
21823:        utvecklande av rehabiliteringsverksam-       nala planen, skulle medicinalstyrelsen härige-
21824:        heten och den därtill anslutna hälso-        nom ha möjlighet att tillse, att rehabiliterings-               1
21825:        vårdsservicen inom kommunerna i vårt         verksamheten utvecklas i alla kommuner och
21826:        land därhän, att alla medborgare skulle      att rikets kraftresurser fördelar sig så jämnt
21827:        garanteras enahanda möjligheter att er-      som möjligt. Med hänsyn härtill har medicinal-                  1
21828:        hålla åtminstone elementär service på        styrelsen tillsatt en arbetsgrupp med uppgi~t
21829:        sina hemorter?"                              att utforma ett generalprogram för medicinsk
21830:                                                     rehabilitering och att såsom en del av detta                        1
21831:    Såsom svar på spörsmålet får j'ag vördsamt       arbete utreda frågan om rehabilittering på det
21832: anföra följande:                                    lokala planet.
21833:    I det förslag tili lag om folkhälsoarbetet som       Det är ytlterligare skäl att konstatera, att
21834: nämnes i spörsmålet kommer att upptagas ett         rehabiliteringsverksamheten såsom en del av
21835: stadgande om kommuns skyldigheter i samband         sjukvården oavbrutet har utvecklllits. Den allt
21836: med sjukvården. Reha:biliteringen är en integre-    mångsidigare sjukvården och den ökade kapa-
21837: rande del av sjukvården, och det är därför var-     citeten på detta område har gjo11t det möjligt
21838: ken påkallat eller ändamålsenligt att utfärda       atlt utsträcka vården också tili tiden efter det
21839: särskilda stadganden om den. Med tanke på en        akuta skedet, och denna senare form av vård
21840: planmässig hälsovårdsservice är det däremot         betecknas såsom medicinsk rehabilitering. For-
21841: erforderligt, att en pian för en viss tidrymd       denskull har den ~pecialpersonal som behövs
21842: uppgöres över olika verksamhetsformer och be-       för den medicinska rehabiliteringen och omfatt-
21843: hovet att utveckla dem. Fördenskull har i           ningen av den utbildning som ges denna perso-
21844: nämnda lagförslag upptagits en bestämmelse,         nai hela tiden ökats. Detta gäller medikal-
21845: som förpliktar medicinalstyrelsen att utarbeta      gymnaster och sysselsättningsterapeUiter. Ut--
21846: en allmän plan, vari även beakitas de behov         bildningen av den sistnämnda persona1kategorin
21847:                                                     har inletts.
21848:      Helsingfors den 17 april 1971.
21849: 
21850:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
21851:                     j
21852: 
21853:                 j
21854: 
21855:                 j
21856: 
21857:             j
21858: 
21859:             j
21860: 
21861:         j
21862: 
21863:         j
21864: 
21865:     j
21866: 
21867:     j
21868: 
21869: j
21870: 
21871: j
21872: Kirj. ksm. n:o 86.
21873: 
21874: 
21875: 
21876: 
21877:                                   Juvela ym.: Raaka-ainepuun saannin turvaamisesta korien val-
21878:                                      mistajille valtion metsistä.
21879: 
21880: 
21881:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21882: 
21883:     Eräissä Satakunnan kunnis,ga mm. Kankaan-       taa mm. siten, että valtion metsistä varattai-
21884: päässä ja PomaJJkussa han:kkiv,at useat kym-        siin jokin määrätty talue ko. pärepuiden han-
21885: menet perheet .toimeentulonsa korej,a valmista-     kintaa varten. Lisäksi ikorien valmistajat toi-
21886: malla. Tämän käsityöammatin harjoittaminen          vovat, että puiden luovutus tapahtuisi aina-
21887: on perinteellistä näille seuduille. Raaka-aine-     kin kaksi kentaa vuodess,a, myös kesäatilkaan.
21888: puunsa ovat pohjoissatakuntalaiset ikorien val-     Näihin satakka on nimitrt:äin luovutus tapahtu-
21889: mistaj,a.t ostaneet vaLtion metsistä Parkanon       nut t•alvisin, jolloin puut on jouduttu osta-
21890: sekä Kurun Metsäkoulun hoitoalueilta. Tul-          maan varastoon. Tällaisen varastoimisen seu-
21891: koon todetuksi, että raJaka-aineena käytetään       rau!ksena on ollut usein puun osittainen pilaan-
21892: usein sisältä jo osaksi lahonndta puita, joten      tuminen.
21893: nristään arvopuista ei ole kysymys.                    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
21894:     Kuluneen talven aikana on raaka-aineen saan-    § :n 1 momenttiin vHua:ten es.iJtämme valtioneu-
21895: nissa iLmennyt !kuitenkin suuria vaikeuksia.        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21896: Näin siksi, ·että pärepuiden luovutus ero. val-     raavan kysymyksen:
21897: tion metsäalueilla on jostain syystä kes-
21898: keytetty. Kun kysymys on kuitenkin amma-                       Aikooko hallitus huolehtia s111.ta,
21899: tvin harjoittamiseen välttämättömän raaikla-ai-             että korien valmistamista ammattinaan
21900: neen hankkimisesta, edellyttää se sitä, että                harjoittaville turvataan välttämättömän
21901: pärepuiden jatkuva säännöllinen saanti il:urva-             raaka-ainepuun jatku~a saanti valtion
21902: taan. Käy.tännössä se voitaisiin paremmin hoi-              metsistä?
21903:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1971.
21904: 
21905:                Aulis Juvela.                                        Uljas Mäkelä.
21906:                Matti Järvenpää.                                     Irma Rosnell.
21907: 
21908: 
21909: 
21910: 
21911: 508/71
21912: 2
21913: 
21914: 
21915: 
21916: 
21917:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21918: 
21919:    Valtiopäiväjärj,estyksen 37 §:n 1 momentissa      ja suoria, minkä vuoksi pärepuiksi kelpaavat
21920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vain kooltaan pienehköä sahatukkia wstaavat,
21921: olette kirjeellänne 26 päiväLtä maaliskuuta          hitaasti kasvaneet, oksattomat ja suorat tyvi-
21922: 1971 n:o 440 lähettänyt valtioneuvoston asian-       kappaleet. Kun pärettä voidaan tehdä vain
21923: omaisen jäsenen vast~attavaksi kansaneduSitaja       pin1lapuusta, ei puun keskiosan mahdolliselLa
21924: Juvelan ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-        lahoisuudella ole merkitystä. Pärepu1ksi ero-
21925: symyksen:                                            ltellaan s.ahatukkien hakkuussa kooLtaan ja laa-
21926:                                                      dultaan pärepuiksi kelpaavat, mutta Jahoisuu-
21927:           "Aikooko hallitus huoleht1a siitä,         den vuoksi sahatukeiksi kelpaamattomat puut.
21928:        että kotien valmistamista ammattinaan         -      Edellä esitetystä selviää, ettei nykyisen
21929:        harjohtaville turvataan väLttämättömän        hankkimistavan vallitessa ole tarkoituksenmu-
21930:        raaka-ainepuun jatkuv'a saanti valtion        kaista varata jotakin määrättyä aluetta päre-
21931:        metsistä?"                                    puiden hankkimista v'a11ten. -           Selostetulla
21932:                                                      tavalla hankitut pärepuut on myyty korien val-
21933:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mistajille sahatukkien hin,taa alemmalla hin-
21934: taen seuraavaa:                                      nalLa.
21935:     Kysymyksen perusteluissa lausutaan muun              Pärepuiden luovutus ostajille on tapahtu-
21936: moossa, että pohjois-sataikuntalaiset pärek.orkn     nut haiklkuu- ja ajokauden päältyttyä kevitttal-
21937: valmistajat ovat ostaneet raaika.-aineensa valtion   vella. Puiden luovutuksen järjestäminen tapah-
21938: metsisrtä Pal1kanon ja Kurun hoitoalueissa.          tuvaksi ikaiksi kertaa vuodessa lisäisi vain sekä
21939: Raaka-aineena käytetään usein sisältä jo osaksi      ostaj1an että myyjän kustannuksia, koska pui·
21940: lahonne1ta :pu1ta. Kuluneen !talven aikana on        den hakkuu ja ajo tapahtuu säännönnmkai-
21941: raaka-aineen saannissa ilmennyt suur~ vaikeuk-        sesti vain ,talvikaudella. Ehootetulla jätjeste-
21942: sia. Kun kysymyksessä on 1ammatin harjoittami-       lyllä ei ku1tenk.aan estettärl:si puiden mahdollista
21943: seen välttämättömän raaka-aineen hankkiminen,         pilaantumista.
21944: edellyttää se, että pärepuiden jatkuva s1aanti           Edellä selostetun 1aat,uisia, pärepu1ksi ke1paa-
21945: turvataan. Perusteluissa lausutaan edelleen, että    via puita on vain vanhoissa, lähes luonnonti-
21946: käytännössä voitaisiin raaka-aineen saanti par-      laisissa metsissä, joiden määrä on sekä Parka-
21947: haiten ho1taa siten, että valtion metsistä varat-     non että Kurun ho1toalueissa vähenemässä. Kun
21948: ltaisiin jokin määräuy alue pärepuiden hankin-       tällaisia puita sisältäviä leimilkoita ei ole ha-
21949: taa varten. Lisäksi kotien valmistajat toivovat,     kattt.avana joka vuosi yhtä suurta määrää, on
21950: että puiden :luovutus tapahtuisi ainakin kaksi        luonnollista, että pärepuiksi kelpaavien pui-
21951: kertaa vuodessa, myös kesäisin, sensijaan että       den määrä vaihtelee vuodesta toiseen. Kulu-
21952: luovutus on ;tähän saakka tapahtunut vain            neena talvena on pärepUiiksi kelpaavia puita
21953: talvisin, jolloin puut on jouduttu ostamaan           kertynyt tavallista vähemmän, joten tästä sei-
21954: varas.toon, mistä on usein ollut seurauksena         kasta johtuu raaka-aineen saannissa ilmenneet
21955: puiden ositJtainen pilaantuminen.                     vaikeudet. Pärepuiden myyllltiä korien valmis-
21956:     Pärekorien Maka-ainee!ksi kelpaavalla päre-       tajille on 'tarko1tus joka tapauksessa jatkaa eikä
21957: puulla on varsin ankarat Laatuvaatimukset, pui-       niiden myynnin mahdollista lopettamista ole
21958: den tulisi nim1ttäin olla oksattomia, hienosyisiä     edes suunnJiJteltu.
21959:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1971.
21960: 
21961:                                                Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
21962:                                                                                                          3
21963: 
21964: 
21965: 
21966: 
21967:                              T i 11 R i k .s d a g en s H e r r T a 1m a n.
21968: 
21969:    I det ~syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           motsvarande mindre sågstock, som växt lång-
21970: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               samt samt är kvistfritlt och vakt. Då pärtor
21971: velse nr 440 av den 26 mars 1971 ltill veder-           kan tillverkas endast av ytveden, är eventuell
21972: börande medlem av statsrådet översänt föl-              röta i kärnveden utan betydelse. Vå.d avvevk-
21973: jande av riksdagsman Juve}a m. fl. ställda              ningen av sågstock sortera:s .tili pärtvirke så-
21974: spörsmål:                                               dana träd, som ~tili fotunat och lkvalitet är dug-
21975:            "Ämnar Regeringen sköta om att de            liga tili pärtvirke, men vilka på grund av
21976:        personer, som yrkesmässigt tillverkar            röta är odugliga 'tili sågstoclk. - Av det ovan
21977:         pärtkorgar, fortgående ur statsskogarna         anförda framgår, att det under nu rådande
21978:         garanteras den nödika tillgången på trä         anskaffningssystem icke är ändamålsenligt att
21979:         som råvara?"                                    reservena något särs:kilrt: område för anskaff-
21980:                                                         ning av pärtvirke. - Det på ov~an anförda sätt
21981:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          anskaftade pärtvli.tket har sål:ts tili korgtill-
21982: samt anföm följande:                                    venkare tili etlt rpris som är lägre än priset
21983:                                                         på sågstock.
21984:     1 spörsmålets macivering säges bl;a. att till-          Pärtvirket har levererats tili köparna i slutet
21985: verikarna av päntkorgar i norra Satakunda               av avverknings- och drivningstiden på vårvin-
21986: har köpt sitt råmaterial från statsskogarna i           tern. Att ordna trädleveransen så att den skulle
21987: Parkano ooh Kuru revir. Såsom råmateri>al an-            äga. rum två gånger om året sikulle enda.st
21988: vändes ofta ,träd, som redan delvis har inre            öka såval köparens som sä}}arens kostnader, då
21989: röta. Under den gångna vintern har det upp-             ,trädens avverkning ooh drivning regelmässigt
21990: trrutt stora svårigheter i ltillgången på råmaterial.    sker endast under vintersäsongen. De före-
21991: Då det är fråga om det nödiga anskaffandet              slagna. arrangemangen skulle dock icke hindra,
21992: av råmaterial för utövande av yrke, förutsätter         atlt träden eventuellt fördärvas.
21993: detta, att den fortgående tillgången på pä11t-              Träd av den art som ovan beskri.vits, som
21994: vil1ke säkerställes. 1 motiveringen säges ytrt:er-      duger tili pärtvirke, finnes endast i gamla sko-
21995: ligare, att tillgången på råmaterial i praktiken        gar, ,som nästan hefinner sig i naturtillstånd.
21996: enJ.clast skulle kunna ·skötas så, att av staJts-       Dessa skogar håller på ratt minska i anta.l så-
21997: skogarna ett bestämt område sikulle reserveras          viil i Parkano som Kuru revir. Då sitämplade
21998: för ansk,affningen av pärtvilike. Dessutom öns-         skogar innehållande såda.na träd icke varje år
21999: kar korgtiliverkarna, att träden skulle levereras       avvenkas lika mydket, är det naturligt art:t
22000: åtminstone två gånger om året, även sommar-             mängden ~a.v ,träd, användbara. tili pärtvirke,
22001: ltid, i stället för a:tt leveransen såsom hittilis,     väx1ar från år rtJil1 år. Under den gångna vin-
22002: ·skett endast om vintern. Härvid har man nöd-           tern har man fått mindre än va:nligt a.v träd,
22003: gats köpa träd i lager, vilket ofta lett tili att       som är användbara !tili pärtvinke. Svårigheten
22004: träden delvis fördärva:ts.                              i 1tiligången på pärtvirke beror på detta för-
22005:     KvaHtetskmven på rpärtvirke, dugligt rtill rå-      hållande. Under alla omständigheter har ma.n
22006: materia'l för pärtkorgar, ar myoket stränga.            för avsikt at fortsätta fötsäljningen a.v pärt-
22007: Trädet borde nämligen vara lkviSitfritt, finfibrigrt:   virke tili korgtillverkarna ooh ett eventuellt
22008: och rakt. Tili pärtvilike duger sålunda endast          upphöna.nde med denna försäljning har icke
22009:  nedre delen av stammar av träd, tili formatet          ens pla.nerats.
22010:       Helsingfors den 21 april 1971.
22011: 
22012:                                                  Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalaine.n
22013: Kirj. ksm. n:o 87.
22014: 
22015: 
22016: 
22017: 
22018:                                  Friberg: Helsingin itäisten kaupunginosien postipalveluolojen
22019:                                      parantamisesta.
22020: 
22021: 
22022:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22023: 
22024:    Helsingin kaupungin asumalähiöiden luku-            Koska Kontulan postitoimipaikkaa pidetään
22025: määrä sekä niiden asukasluku on viimeisen           avoinna myös lauantaisin on lauantaisin ja maa-
22026: kymmenen vuoden aikana voimakkaasti kasva-          nantaisin toimessa kolme tilapäistä osaviikko-
22027: nut. Yhteiskunnallisten palvelusten luominen        apulaista. Näiden asiakasrutiini ja ammattitaito
22028: ja ylläpito näissä kaupunginosissa on useassa       on luonnollisesti vakituisten postivirkailijoiden
22029: suhteessa osoittautunut vaikeaksi ja aikaavie-      tasoa alhaisempi ja apulaisten käyttö johtaa
22030: väksi tehtäväksi. Esimerkkinä palvelusten han-      ruuhkiin sekä siihen, että vakinaiselta henkilö-
22031: kalasta järjestelystä voidaan mainita itäisten      kunnalta menee kohtuuttomasti aikaa puhtaisiin
22032: pääkaupunkilähiöiden postipalvelu.                  tarkistus- ym. toimenpiteisiin.
22033:    Kontulan kaupunginosassa asuu yli 20 000            Myös Myllypuron postitoimipaikka on ahdas
22034: asukasta. Näitä palvelee maan suurimmaksi           ja kärsii näin ollen varsinkin ruuhka-aikoina
22035: mainostetussa ostoskeskuksessa vain 245 m2          pienistä tiloista.
22036: suuruinen postikonttori, josta vajaa ~ on              Tiettävästi Kontulan ostoskeskuksessa olisi
22037: yleisöpalvelutiloja. Tilat ovat nykyisellään niin   lähiaikoina mahdollisuus ostaa uusia tiloja mm.
22038: rasitettuja että esimerkiksi ruuhka-aikoja var-     Kontulan Huollon muuttaessa uusiin tiloihin.
22039: ten on mahdoton avata yleisönpalvelupisteitä.          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22040: Posti- ja lennätinlaitos teki ilmeisesti virhe-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22041: investoinnin ostamalla alun alkaen liian pienen     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22042: osakkeen postin tiloja varten.                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22043:    Kontulassa yksistään postisiirtoliikenne kä-
22044: sittää kuukaudessa tilillepanoina 15 000 siir-                 Aikooko Hallitus kehottaa posti- ja
22045: toa. Kontulasta kannetaan myös Mellunmäen                   lennätinlaitosta ryhtymään kiireellisiin
22046: posti. Tämä uusin itäinen kaupunginosa saa                  toimenpiteisiin Helsingin itäisten kau-
22047: tulla toimeen vain postiasemalla, josta ei voi              punginosien postipalveluolojen paranta-
22048: lähettää ulkomaanlähetyksiä eikä vakuutettuja               miseksi hankkimalla väljempiä toimi-
22049: lähetyksiä. Postiasema on vain osan päivää                  tiloja sekä palkkaamalla lisää vakituista
22050: auki.                                                       henkilökuntaa?
22051:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1971.
22052: 
22053:                                            Ralf Friberg.
22054: 
22055: 
22056: 
22057: 
22058: 472/71
22059: 2
22060: 
22061: 
22062: 
22063: 
22064:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22065: 
22066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sessä on kuitenkin otettava huomioon muun
22067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ohella kustannukset, jotka ovat tuntuvasti li-
22068: olette 30 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn        sääntyneet muun muassa 40-tuntiseen ja 5-päi-
22069: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       väiseen työviikkoon siirtymisen vuoksi. Kus-
22070: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tannusten lisääntymisen estämiseksi on ollut
22071: edustaja Ralf Fribergin näin kuuluvasta kirjal-    ryhdyttävä muun muassa osaviikkoapulaisten
22072: lisesta kysymyksestä n:o 87:                       käyttöön ja eräiden toimipaikkojen sulkemiseen
22073:                                                    lauantaisin. Osaviikkoapulaisille annetaan teh-
22074:           "Aikooko Hallitus kehottaa posti- ja     tävän edellyttämää koulutusta.
22075:        lennätinlaitosta ryhtymään kiireellisiin       Helsingin itäisten kaupunginosien postipal-
22076:        toimenpiteisiin Helsingin itäisten kau-     veluolojen parantamistoimenpiteiden osalta mai-
22077:        punginosien postipalveluolojen paranta-     nittakoon, että posti- ja lennätinlaitos on pyr-
22078:        miseksi hankkimalla väljempiä toimi-        kinyt ja edelleen pyrkii saamaan sopivan huo-
22079:        tiloja sekä palkkaamalla lisää vakituista   neiston Mellunmäeltä sinne perostettavaa posti-
22080:        henkilökuntaa?"                             toimipaikkaa varten. Tämän toimipaikan, jossa
22081:                                                    käsiteltäisiin myös vakuutettuja ja ulkomaille
22082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       meneviä lähetyksiä, perustaminen parantaa
22083: vasti seuraavaa:                                   myös Kontulan palveluoloja. Myös eräissä
22084:   Postipalvelun järjestämisessä on pyrittävä       muissa kaupunginosissa pyritään saamaan uusia
22085: mahdollisimman hyvään ja tasapuoliseen palve-      postitiloja lisääntyvän liikenteen tarvetta vas-
22086: luun kaikkialla maassa. Palvelun järjestämi-       taavasti.
22087:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1971.
22088: 
22089:                                                              Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
22090:                                                                                                  3
22091: 
22092: 
22093: 
22094: 
22095:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22096: 
22097:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       måste dock utom annat beaktas också kost-
22098: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse    naderna, vilka ökat kännbart bland annat på
22099: av den 30 mars 1971 tili vederbörande med-        grund av övergången tili 40-timmars och 5-
22100: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   dagars arbetsvecka. Tili förhindrande av kost-
22101: av riksdagsman Ralf Friberg ställda spörsmål      nadsökning har även deltidsbiträden fått lov
22102: nr 87:                                            att användas och vissa postanstalter hållas
22103:                                                   stängda om lördagarna. Deltidsbiträdena ges
22104:           "Ämnar Regeringen uppmana post-         sådan utbildning som uppgiften förutsätter.
22105:        och telegrafverket att vidtaga skynd-          1 fråga om åtgärderna tili förbättrande av
22106:        samma åtgärder tili förbättrande av        posttjänstförhållandena i Helsingfors Östra
22107:        posttjänstförhållandena i Helsingfors      stadsdelar må nämnas, att post- och telegraf-
22108:        Östra stadsdelar genom anskaffning av      verket strävat och alltjämt strävar tili att få
22109:        större lokaliteter och anställande av      en lämplig lokal i Mellungsbacka för en post-
22110:        mera ordinarie personal?"                  anstalt som skall inrättas där. Denna post-
22111:                                                   anstalt, där även rekommenderade försändelser
22112:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      och försändelser tili utlandet skulle expedieras,
22113: anföra följande:                                  förbättrar tjänsteförhållandena även i Gårds-
22114:    Vid organiseringen av posttjänsten bör man     backa. Också i vissa andra stadsdelar söker
22115: sträva tili att åstadkomma en så god och rätt-    man erhålla nya postlokaliteter i motsvarighet
22116: vis service som möjligt i hela landet. Därvid     tili den ökande trafiken.
22117:      Helsingfors den 15 april 1971.
22118: 
22119:                                                                Trafikminister K. F. Haapasalo.
22120: Kirj. ksm. n:o 88.
22121: 
22122: 
22123: 
22124: 
22125:                                   Koivunen: Keinomunuaisen käyttöönsaannista Keski-Suomen kes-
22126:                                      kussairaalassa.
22127: 
22128: 
22129:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22130: 
22131:     Keski-Suomen keskussairaalalla ei ole ollut      meisesti yksi kahdeskymmenesviides osa eli
22132: taloudellisia mahdollisuuksia ottaa käyttöön         yksi miljoona markkaa riittäisi keinomunuaisen
22133: sairaalalle lahjoitettua keinomunuaista, vaikka      pakkauksista käyttöön ottamisen turvaamiseen
22134: sairaalan vaikutuspiirissä olevia potilaita joudu-   Keski-Suomen keskussairaalassa, niin olisi ai-
22135: taan jatkuvasti hoitamaan Helsingissä, jonne         heellista kuulla, mitkä syyt ovat esteenä edellä
22136: hoitomatkat vievät aikaa ja tulevat monella ta-      mainitun rahamäärän itroittamiseen, jos sitä to-
22137: voin kalliiksi ja vaikeiksi.                         della ei voida irroittaa.
22138:     Kuluvan vuoden ohjelmassaan kuntainliitto          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22139: on edellyttänyt tehostetun hoidon osaston avaa-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
22140: misen yhteydessä myös keinomunuaisen saa-            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22141: mista käyttöön auttamaan sitä tarvitsevien po-       raavan kysymyksen:
22142: tilaiden hoitoa. Julkisuudessa esiintyneiden tie-
22143:  tojen mukaan keskussairaalan osuus talousar-                   Tietääkö Hallitus, että Keski-Suomen
22144: vion 33.76.35 momentilta {Valtion apu kes-                   keskussairaalassa käyttämättömänä ole-
22145: kussairaaloiden laajentamiseen, peruskorjauk-                vaa keinomunuaista ei saada vieläkään
22146: siin ja perushankintoihin) olisi jäänyt niin pie-            käyttöön niillä vähäisillä apurahoilla,
22147:  neksi, ettei keinomunuaisen käyttöön saami-                 joita sairaalalle valtion talousarvion mo-
22148:  selle vieläkään olisi taloudellisia mahdollisuuk-           mentilta 33.76.35 on suunniteltu an-
22149:  sia. Edellä mainitulla momentilla on kuluvalle              nettavaksi, ja jos tietää,
22150:  vuodelle osoitettuja varoja yhteensä 25 083 200                tuleeko Hallitus huolehtimaan että
22151:  markkaa. Tästä summasta pitäisi irroittaa va-               avustusmäärää lisätään niin, että keino-
22152:  roja maan kaikille keskussairaaloille. Kun il-              munuaisen käyttöönsaanti turvataan
22153:                                                              enemmiltä viivytyksiltä?
22154:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1971.
22155: 
22156:                                           Matti Koivunen.
22157: 
22158: 
22159: 
22160: 
22161:  474/71
22162: 2
22163: 
22164: 
22165: 
22166: 
22167:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22168: 
22169:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        hankkeisiin valtionapuna yhteensä 8 801 998
22170: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         markkaa. Näin ollen vuoden 1971 aikana val-
22171: mies, -olette 3{}. päivänä lllaaliskuuta 1971 päi-   tion~vu~ suoritt:amista . koskevaan yleise~n.
22172: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu~        suunnit~lmaan ottamista varten on käytettä-
22173: voston asianomaiselle jäsenelle .jäljennöksen        vissä 5 198 002 markkaa. On todettava, että
22174: kansanedustaja Matti Koivusen näin . kp:p:luvas-     Kemin ja Vaasan keskussairaaloissa on käyn-
22175: ta_ k,irjallisesta kysymyksestä n:o 88:              nissä laajennus-. ja pt::ruskorjaustyöt, joiden jat-
22176:                                                      kaminen alkuperäisen suunnitelman mukaan
22177:           "Tietääkö Hallitus, että Keski-Suomen      edellyttää huomattavaa · osuutta käytettävissä
22178:        keskussairaalassa: käyttämättömänä . ole-     olevasta .määrärahasta. Näistä hankkeista on li-
22179:        vaa keinomunuaista ei saada vieläkään         säksi huomattava, että niiden kohdalla tul~
22180:        käyttöön niillä vähäisillä apurahoilla,       tapahtumaan jälkeenjäämistä valtionavun mak~
22181:        joita sairaalalle valtion talousarvion mo-    samisessa kustannuksiin verrattuna. Tämän
22182:        mentilta 33.76.35 on suunniteltu an-          woksi. muiden keskussairaalain pei:ustamiskus-
22183:        nettavaksi, ja jos tietää,                    tannuksia varten on mahdollista käyttää mää~
22184:           tuleeko ·.Hallitus huolehtimaan että       rärahasta yhteensä. 998 000 markkaa.
22185:        avustusmäärää lisätään niin, että keino-          Keski-Suomen keskussairaalasta saadun il-
22186:        munuaisen käyttöönsaanti turvataan            moituksen mukaan lahjoituksena saadun keino-
22187:        enemmiltä viivytyksiltä?"                     munuaisen käyttöönotto edellyttää keskussai-
22188:                                                      raalassa huonetilojen järjestelyä, joka on osa
22189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuremmasta peruskorjauksesta .. Kun _kuntain-
22190: vasti seuraavaa:·                                    liiton tätä koskeva esitys on viime maaliskuun
22191:                                                      alkupuolella saapunut lääkintöhallitukseen, ei
22192:    Ki'Ilu~an vuoden menoarvion 33.76.35.2 a          sitä siellä ole viela ehditty käsitellä ja tehdä
22193: kohdalla on muiden kuin yliopistollisten             siitä ehdotUsta ministeriölle. Esityksen saatuaan
22194: keskussairaalain     perustamiskustannuksiin         ministeriö tulee käytettävissään olevan määrä-
22195: 14 000 000 markkaa, josta on maksettava _vuo-        rahan_ puitteissa harkitsemaan mahdollisuuksia
22196: sina 1969 ja 1970 valtionavun suorittamista          määrärahan varaamisesta edellämainittuun tar-
22197: koskevaan yleiseen suunnitelmaan otettuihin          koitukseen.
22198:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1971.
22199: 
22200:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
22201:                                                                                                   3
22202: 
22203: 
22204: 
22205: 
22206:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22207: 
22208:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      för företag som under år 1971 kan upptagas
22209: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      i den allmänna planen för betalning av stats-
22210: se av den 30 mars 1971 till vederbörande          understöd. Det bör konstateras att utvidnings-
22211: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      och grundreparationsarbeten pågår vid central-
22212: följande av riksdagsman Matti Koivunen ställ-     sjukhusen i Kemi och Vasa och för att dessa
22213: da skriftliga spörsmål nr 88:                     arbeten skall kunna fortsättas enligt den ur-
22214:                                                   sprungliga planen måste en avsevärd del av
22215:            "Är Regeringen medveten om att         det disponibla anslaget utnyttjas för dem. Vad
22216:        den outnyttjade konstgjorda njuren vid     dessa företag beträffar bör dessutom beaktas,
22217:        Keski-Suomen keskussairaala benämnda       att betalningen av statsunderstödet kommer
22218:        centralsjukhus icke ännu kan tagas i       att släpa efter i förhållande till kostnadsutveck-
22219:        bruk med de obetydliga anslag som          lingen. Fördenskull kan sammanlagt 998 000
22220:        det har planerats att sjukhuset skulle     mark av anslaget användas för grundläggnings-
22221:        tilldelas under momentet 33.76.35 i        kostnader för andra centralsjukhus.
22222:        statsförslaget, och om så är fallet,          Enligt vad som uppges vid Keski-Suomen
22223:            kommer Regeringen att sörja för att    keskussairaala benämnda centralsjukhus är det
22224:        understödsbeloppet ökas, så att den        en förutsättning för att den konstgjorda nju-
22225:        konstgjorda njuren kan tagas i bruk        ren, som har erhållits genom en donation,
22226:        utan ytterligare dröjsmål?"                skall kunna tagas i bruk, att lokaliteterna vid
22227:                                                   centralsjukhuset omregleras, och denna åtgärd
22228:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      är i sin tur en del av en större grundrepara-
22229: anföra följande:                                  tion. Kommunförbundets framställning i saken
22230:    I utgiftsstaten för innevarande år har un-     har kommit medicinalstyrelsen tillhanda i bör-
22231: der undermomentet 33.76.35.2 a upptagits          jan av mars detta år. Medicinalstyrelsen har
22232: 14 000 000 mark för grundläggningskostnader       därför ännu inte hunnit behandla framställ-
22233: för andra sjukhus än universitetscentralsjuk-     ningen och inkomma med förslag i saken till
22234: hus. Av detta belopp skall sammanlagt             ministeriet. Efter att ha erhållit framställ-
22235: 8 801 998 mark erläggas i statsunderstöd för      ningen kommer ministeriet att inom ramen
22236: företag som åsen 1969 och 1970 har upptagits      för det anslag, som ställts till dess förfogande,
22237: i den allmänna planen för erläggande av stats-    överväga möjligheterna att reservera anslag
22238: understöd. Sålunda återstår 5 198 002 mark        för ovan nämnda ändamål.
22239:      Helsingfors den 19 april 1971.
22240: 
22241:                                                   Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
22242: Kirj. ksm. n:o 89.
22243: 
22244: 
22245: 
22246: 
22247:                                  L. Aalto: Vaarallisia eläimiä koskevan lainsäädännön aikaansaa-
22248:                                     misesta.
22249: 
22250: 
22251:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
22252: 
22253:    Hattulan Pikku-Merven kylässä oli viime          kyllisetkin käärmeet vain lasiastioissa) kulje-
22254: syksynä päästetty kokeilumielessä ulkolaisia        tusta tutkiessaan joutuneet toteamaan, että
22255: käärmeitä suomalaiseen maastoon. Nämä mus-          lainsäädännöstämme ei löydy tällaisten tapaus-
22256: tankeltaiset kuristajakäärmeet, jotka lehtitieto-   ten varalta mitään ilmoitus- eikä varotoimen-
22257: jen mukaan voivat kasvaa jopa 1.5 metrin pi-        pidesäännöksiä.
22258: tuisiksi, ovat ymmärrettävästi herättäneet kau-        Edellä mainitun ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
22259: hua sanotun kylän asukkaissa, joille ei oltu mi-    § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
22260: tenkään ilmoitettu tällaisten käärmeiden maas-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22261: toon laskemisesta. Kun eräs mainitunlainen ma-      raavan kysymyksen:
22262: telija oli ~öytänyt tiensä erääseen asuntoon, ai-
22263: heuttaen asukkaalle vakavan shokin, ovat sano-                Tuleeko Hallitus ryhtymään kiireel-
22264: tun talon asukkaat joutuneet jättämään asun-               lisesti toimenpiteisiin sellaisen lainsää-
22265: tonsa. Kylässä käärmeitään pitävä ja niitä näyt-           dännön aikaansaamiseksi, jolla ehkäis-
22266: telyissä eri puolilla Suomea kuljettava käärmei-           täisiin vaarallisten eläinten aiheuttamat
22267: den kasvattaja on jälleen ensi keväänä luvan-              vaarat ja asetettaisiin säädökset vaaral-
22268: nut laskea kokeilumielessä maastoon toisenlai-             listen eläinten kuten esim. käärmeiden
22269: sia käärmeitä.                                             hallussapidosta, kasvatuksesta, hoidosta,
22270:    Hattulan poliisiviranomaiset ovat käärmei-              myynnistä sekä kuljetuksesta yleisillä
22271: den kasvatusta ja yleisillä teillä (erittäin myr-          teillä?
22272:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1971.
22273: 
22274:                                             Lyyli Aalto.
22275: 
22276: 
22277: 
22278: 
22279: 428/71
22280: 2
22281: 
22282: 
22283: 
22284: 
22285:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
22286: 
22287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maassa, ilman maa~ ja metsätalousministeriön
22288: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lupaa. Ehdotuksessa uudeksi luonnonsuojelu-
22289: olette 30 päivänä maaliskuuta 1971 päivätyn          laiksi on vastaava määräys laajennettu koske-
22290: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         maan muitakin eläimiä kuin riistaa. Vie kuiten-
22291: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kin oman aikansa ennen kuin ehdotus luonnon-
22292: edustaja L. Aallon näin kuuluvasta kirjallisesta     suojelulaiksi tulee Eduskunnan käsiteltäväksi,
22293: kysymyksestä n:o 89:                                 mutta lienee myös tarpeetonta ryhtyä erikseen
22294:                                                      säätämään lakia joidenkin eläinten vapauteen
22295:           "Tuleeko Hallitus ryhtymään kiireel-       päästämisestä.
22296:        lisesti toimenpiteisiin sellaisen lainsää-       Rikoslain 44 luvun 7 §: n mukaan on ran-
22297:        dännön aikaansaamiseksi, jolla ehkäis-        gaistava teko jos ei pidetä suljetussa paikassa
22298:        täisiin vaarallisten eläinten aiheuttamat     tai tarkasti kytkettynä eläintä, joka omistajan
22299:        vaarat ja asetettaisiin säädökset vaaral-     tieten on ihmiselle vaarallinen.
22300:        listen eläinten kuten esim. käärmeiden
22301:        hallussapidosta, kasvatuksesta, hoidosta,        Eläinsuojelulain ( 91/71) 3 §:n mukaan hoi-
22302:        myynnistä sekä kuljetuksesta yleisillä        dossa olevaa eläintä ei saa jättää heitteille eikä
22303:        teillä?"                                      hylätä. Hallituksen käsityksen mukaan heit-
22304:                                                      teille jättämisenä on pidettävä kysymyksen pe-
22305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rusteluissa selostettua tapausta, jolloin vieraissa
22306: vasti seuraavaa:                                     lämpimissä maissa elävä, ihmiselle sinänsä vaa-
22307:                                                      raton, käärme päästetään vapaaksi olosuhtei-
22308:    Lainsäädännössämme on määräyksiä, joiden          siin, jossa sillä ei ole elämisen mahdollisuuksia.
22309: mukaan eräitten eläinten, myös vaarallisten, va-     Uuden eläinsuojelulain tultua nyt voimaan ovat
22310: paaksi laskeminen on rangaistava teko tai eläi-      tällaiset teot rangaistavia.
22311: men päästämiseen vapauteen vaaditaan erikseen
22312: maa- ja metsätalousministeriön lupa taikka              Hallitus tulee harkitsemaan vieläkin yksityis-
22313: kielletään eläimen jättäminen heitteille.            kohtaisempien määräysten antamista valmistel-
22314:    Metsästyslain (290/62) 19 §:n mukaan on           taessa muutoksia joihinkin eläinten hoitoon,
22315: kielletty päästämästä vapauteen sellaista riistaa,   kuljetukseen tai kauppaan liittyviin lakeihin.
22316: joka mihinkään aikaan vuodesta ei ole rauhoi-           Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Pu-
22317: tettu tai jolla ennestään ei ole pysyvää kantaa      hemiehelle tiedoksi.
22318:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1971.
22319: 
22320: 
22321:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
22322:                                                                                                     3
22323: 
22324: 
22325: 
22326: 
22327:                             T i 11 R i k s d a g en s He t t Ta 1m a n.
22328: 
22329:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen          icke är fridlyst under någon tid av året ellet
22330: anger har Ni, Hett Talman, med Edet skrivel-          varav bestående stam förut icke funnits i lan-
22331: se nr 452 av den 30 mats 1971 tili vederbö-           det. I förslaget tili ny naturskyddslag har
22332: tande medlem av statsrådet övetsänt avskrift          motsvarande bestämmelse utvidgats att beröta
22333: av följande av tiksdagsman L. Aalto ställda           även andta djur än viliebråd. Det tar dock
22334: spötsmål nr 89:                                       sin tid innan förslaget tili natutskyddslag be-
22335:                                                       handlas i Riksdagen, men det torde ändå vara
22336:           "Kommet Regetingen att sktida tili          onödigt att särskilt skrida tili stadgande av en
22337:        btådskande åtgätdet föt åstadkomman-           lag om utsättande av enstaka djur i frihet.
22338:        de av en sådan lagstiftning, vatigenom            Enligt 3 § djurskyddslagen ( 91/71) får
22339:        fator fötotsakade av fatliga djur skulle       djur som våtdats inte utsättas eller överges.
22340:        föthindras och stadganden ges om in-           Enligt regetingens uppfattning måste såsom
22341:        nehav, fötsäljning och transpott av fat-       sådant utsättande anses det fall som nämns
22342:        liga djut, såsom t. ex. otmat, på all-         i motivetingen för spörsmålet, då en i främ-
22343:        männa vägat?"                                  mande, varma Iänder levande, för människor
22344:                                                       i och för sig ofarlig otm utsläppts i frihet un-
22345:    Såsom svat på spötsmålet fåt jag hövligast         der förhållanden, i vilka den icke har möjlig-
22346: anföta följande:                                      het att leva. Sedan den nya djurskyddslagen
22347:    I vår lagstiftning ingåt stadganden, enligt        nu trätt i kraft, är sådana handlingar straff-
22348: vilka det är en sttaffbat handling att släppa         bara.
22349: ut vissa djut, även fatliga, i ftihet, eller enligt      Regeringen kommer att pröva utfärdande av
22350: vilka föt djuts fötsättande i frihet fotdtas          ännu mera detaljetade bestämmelser när änd-
22351: sätskilt tillstånd av jotd- och skogsbtuksmi-         ringar av vissa lagar som ansluter sig tili
22352: nistetiet, ellet vilka fötbjudet utsättande av        djurs skötsel, transport eller harrdel med så-
22353: djut.                                                 dana bereds.
22354:    Enligt 19 § jaktlagen ( 290/62) är det föt-           Detta får jag vötdsamt meddela Eder, Hert
22355: bjudet att utan tillstånd av jord- och skogs-         Talman, tili kännedom.
22356: bruksministeriet i ftihet utsätta villebråd, som
22357:      Helsingfors den 13 april 1971.
22358: 
22359: 
22360:                                                Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
22361: Kirj. ksm. n:o 90.
22362: 
22363: 
22364: 
22365: 
22366:                                    Sandelin ym.: Tampereen säilyttämisestä reittilentoliikenteen
22367:                                       piirissä.
22368: 
22369: 
22370:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22371: 
22372:     Finnair Oy on tehnyt päätöksen, jonka mu-         kunnes Pirkkalan uusi kenttä valmistuu on
22373: kaisesti se siirtyy kokonaisuudessaan suihku-         Tampereelle ensiarvoisen tärkeätä.
22374: konekalustoon. Käytöstä tullaan poistamaan               Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Tam-
22375: nykyisin kotimaan reittilentoliikennettä jossain      pereen seudun uuden lentokentän rakennustyöt
22376: määrin hoitavat Convair-tyyppiset potkuriko-          aloitetaan Pirkkalassa vuonna 1975 ja lento-
22377: neet. Tämä on aiheuttanut Tampereella ja sen          kentän lasketaan olevan valmis 1970-luvun lo-
22378: talousalueella ja erityisesti elinkeinoelämän         pulla. Kuluvan vuoden menoarvioon on jo
22379: edustajien piirissä huolestumista, koska Tam-         myönnetty 250 000 markan määräraha lento-
22380: pereen jääminen kokonaan valtakunnan lento-           kenttien suunnittelutyöhön. Maanlunastukset
22381: liikenteen ulkopuolelle näyttää todennäköisel-        lentokenttäalueella ovat hyvässä vauhdissa.
22382: tä, sen johdosta, että Finnairin käytössä nyt         Vuoden 1971 menoarviossa on niinikään mää-
22383: olevat ja sen käyttöön tulevat suihkukonetyy-         räraha Pyhäjärven ylitystietä varten, joka tie
22384: pit eivät voi toimia Tampereen nykyiseltä len-        kulkee Pitkästäniemestä Nokialta Lempäälän
22385: tokentältä kentän vaikean sijainnin, heikon           Kuljuun. Pyhäjärven ylitystie rakennetaan val-
22386: kunnon ja kiitotien lyhyyden vuoksi. Tampere          miiksi 1973. Sen avulla lentokenttätyössä tar-
22387: talousalueineen on maamme voimakkaimpia               vittavan, Ylöjärveltä hankittavan soran kulje-
22388: vientiteollisuusalueita. Kansainvälinen kauppa        tukset tulevat mahdollisiksi, koska tällöin Tam-
22389: vaatii nykyään entistä joustavampia yhteyksiä         pereen kaupungin läpiajo voidaan välttää. Tä-
22390: ja tehostettua ajankäyttöä ja tällöin mahdolli-       mä tie ja muutamat muut Tampereen alueen
22391: suudella käyttää lentokonetta matkustusvälinee-       tiet valmistuvat yhtäaikaisesti vuonna 1973 ja
22392: nä on ratkaiseva osuus.                               samalla vapautuu suuri määrä raskasta maan-
22393:     Tampereen lentokentän käyttö on vuosittain        raivauskalustoa. Olisi johdonmukaista ja kus-
22394: voimakkaasti kasvanut sekä rahti- että matkus-        tannuksia säästävää, jos tämä kalusto siirret-
22395:  tajaliikenteen osalta. Huolimatta siitä, että        täisiin suoraan välittömässä läheisyydessä ole-
22396:  Tampere sijaitsee varsin lähellä Helsinkiä ja        van Pirkkalan uuden lentokentän raivauskalus-
22397:  että Tampereen lentoyhteydet ovat vähäiset,          toksi ja että Pirkkalan kentän rakennustyöt
22398:  ovat matkustajamäärät Tampereen lentokentäl-         aloitettaisiin suunniteltua aikaisemmin eli jo
22399:  lä suuremmat kuin esimerkiksi Lappeenrannan,         vuonna 1973. Tällöin Finnair Oy:n siirtymä-
22400:  Kokkolan, Porin ja Joensuun kentillä. Nykyi-         vaihe vanhasta kalustosta uuteen kenties vielä
22401:  set yhteydet Tampereen ja Helsingin välillä ja       sallii potkurikoneiden säilyttämisen hoitamaan
22402:  Helsingistä edelleen Keski-Eurooppaan ovat           Tampereen liikenteen uuden kentän valmistu-
22403: Tampereen talousalueen vientiteollisuuden edus-       miseen asti.
22404:  tajille elintärkeitä. Tampere on valtakunnan            Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
22405:  toiseksi suurimman ja teollisesti voimakkaim-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
22406:  man talousalueen keskus. Sen jääminen lento-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22407:  liikenteen ulkopuolelle on vakavasti huomioon-       seuraavan kysymyksen:
22408:  otettava tekijä alueen teollisuuden kehitystä
22409:  silmälläpitäen. Nykyisetkin yhteydet aiheutta-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22410:  vat jo työpäivien hukkaantumista matkustami-                ryhtyä sen varmistamiseksi, että Tam-
22411:   seen ja kalliita yöpymisiä Helsingin hotelleissa.          pere ja sen talousalue tulevat jatku-
22412:  Kuitenkin edes niiden säilyminen siihen asti                vasti säilymään valtakunnan reittilento-
22413: 482/71
22414: 2
22415: 
22416:      liikenteen piirissä ja katsooko Hallitus,        muututtua aloitettava jo vuonna 1973
22417:      että Pirkkalaan rakennettavan T ampe-            eikä, kuten valtioneuvosto vuonna
22418:      reen seudun uuden lentokentän raken-             1969 tekemässään periaatepäätöksessä
22419:      tamistyöt olisi tilanteen nyt oleellisesti       edellytti, aikaisintaan vuonna 1975?
22420:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1971.
22421: 
22422:             Valdemar Sandelin.                           Matti Koivunen.
22423:             Ilkka Suominen.                              Eino Uusitalo.
22424:                                         Grels Teir.
22425:                                                                                                     3
22426: 
22427: 
22428: 
22429: 
22430:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22431: 
22432:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       dyttiin lentokenttien varustelun ja päällystei-
22433: a mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        den parannusohjelmaan, joka suunniteltiin to-
22434: lies, olette 30 päivänä maaliskuuta 1971 päi-      teutettavaksi v. 1971-73 ja jonka kokonais-
22435: ätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       menot 14 lentoasemalla ovat yhteensä noin
22436: oston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        11 milj. mk. Tämän tutkimuksen yhteydessä
22437: ansanedustaja Valdemar Sandelin'in ym. näin        kävi selväksi, että Tampereen nykyinen kenttä
22438: uuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 90:       ei ole DC-9-kelpoinen eikä siitä kohtuullisin
22439:                                                    kustannuksin sellaista ,saalkaan. On aivan il-
22440:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-       meistä, että Tampereen nykyisen lentokentän
22441:       koo ryhtyä sen varmistamiseksi, että         parannusinvestointien asemasta on keskityttä-
22442:       Tampere ja sen talousalue tulevat jat-       vä uuden Tampereen seudun lentoaseman ra-
22443:       kuvasti säilymään valtakunnan reitti-        kentamiseen.
22444:       lentoliikenteen piirissä ja katsooko Hal-       Tampereen seudun uuden lentokentän ra-
22445:       litus, että Pirkkalaan rakennettavan         kentamisesta Pirkkalan kunnan alueelle teki
22446:       Tampereen seudun uuden lentokentän           valtioneuvosto syksyllä 1969 periaatepäätök-
22447:       rakentamistyöt olisi tilanteen nyt oleel-    sen, jonka mukaan varsinaiseen rakennustyö-
22448:       lisesti muututtua aloitettava jo vuonna      hön ryhdytään aikaisintaan v. 1975. Uuden
22449:        1973 eikä, kuten valtioneuvosto vuon-       lentoaseman, joka on ainoa uusi lentoasema
22450:       na 1969 tekemässään periaatepäätök-          joka on ohjelmassa tällä vuosikymmenellä, pe-
22451:       ses·sä edellytti, aikaisintaan vuonna        rusteena oli Tampereen talousalueen reittilii-
22452:       1975?"                                       kenneintressi ja puolustuslaitoksen intressi yh-
22453:                                                    distyneinä. DC-9-hankinta on vain vahvistanut
22454:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       oikeaksi aikaisemmat arviot uuden lentoaseman
22455: asti seuraavaa:                                    välttämättömyydestä.
22456:   Finnair Oy on hankkinut kotimaan lentolii-          Tampereen alueen uuden lentoaseman suun-
22457: .enteessä käytettäväksi "DC-9"-koneita, jotka      nittelutyöt ovat niukkojen määrärahojen salli-
22458: vat kaksimoottorisia suihkukoneita ja pysty-       missa puitteissa käynnissä liikenneministeriön
22459: ät kuljettamaan noin 80 matkustajaa matka-         ja puolustusministeriön johtamana yhteistyönä.
22460: opeuden ollessa noin 850 kilometriä tunnis-        Tarvittavan maa-alueen lunastustoimenpiteet
22461: a. Tämä konetyyppi korvaa lähinnä "Convair         ovat meneillään ja tämä sisältää myös alueen
22462: :V-440"-koneet, jotka ovat palvelleet jo 18        kunnille velvoitteen siviililentoasema-alueen
22463: uotta kotimaan lentoliikennettä ja jotka on        maa-alueen lunastamisesta. Ottaen huomioon
22464: ukoitus poistaa Finnair Oy:n käytöstä nyt-         valtion siviili-ilmailuhallintoa koskevan budje-
22465: ~mmin epätaloudellisina.                           tin ankarat rajoitukset sellaisina kuin ne ilme-
22466:   DC-9-suihkukoneiden lentokenttävaatimuk-         nevät taloussuunnitelmissa vuosille 1972-76,
22467: et ovat kuitenkin erityisesti kiitoratojen pääl-   ei näytä mahdolliselta muuttaa valtioneuvoston
22468: rsteisiin, liukukulmavaloihin ja eräisiin huo-     periaatepäätöksen sisältämää ajoitusta ja tar-
22469:  on sään radioapulaitteisiin nähden suuremmat      vittavaa rahoitusta aikaisemmaksi. Alueen
22470: uin Convair-kaluston. Tämän johdosta suori-        vientiteollisuuden ja yleensä lentotahtitarpeen
22471: ~ttiin DC-9-hankinnan tultua tiedoksi elo-         nopean kasvun johdosta sekä toisaalta seudun
22472: yyskuussa viime vuonna liikenneministeriön,        työllisyystilanteen ja valtion työkohteiden vä-
22473: le- ja vesirakennushallituksen ja Finnair Oy:n     henemisen johdosta v. 197 3 alkaen, saattaa
22474: hteistyönä lentokenttien kuntoa ja varustusta      olla tarpeellista tarkistaa töiden aloitusta aikai-
22475:  oskeva erityistutkimus DC-9-liikennettä ja sen    semmaksi, mutta se edellyttää vastaavia määrä-
22476: !ntoturvallisuutta silmällä pitäen. Tällöin pää-   rahoja ilmailubudjettiin.
22477: 4
22478: 
22479:    Vaikka Tampereen talousalue ei paas1s1        että käyttämällä Convair-kalustoa tai muita k)
22480: DC-9-liikenteen eikä muunkaan raskaamman         symykseentulevia ratkaisuja reittilentoliikenn
22481: lentoliikenteen piiriin lähivuosina, ei tämä     tulee jatkumaan nykyiselle Tampereen lentc
22482: merkitse alueen jäämistä valtakunnan lentolii-   kentälle siksi kunnes uusi lentoasema Pirkk~
22483: kenteen ulkopuolelle. On pidettävä selvänä,      laan valmistuu.
22484:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1971.
22485: 
22486:                                                           Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
22487:                                                                                                   5
22488: 
22489: 
22490: 
22491: 
22492:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
22493: 
22494:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rades bli genomfört under åren 1971-73 och
22495: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             för vilket totalutgifterna på 14 flygstationer
22496: velse av den 30 mars 1971 tili vederbörande          uppgår till sammanlagt omkring 11 milj. mk.
22497: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       1 samband med denna undersökning framgick
22498: !ande av diksdagsman Valdemar Sandelin m.fl.         det, att Tammerfors nuvarande flygfält icke
22499: ;tällda spörsmål nr 90:                              duger för DC-9 och att det icke ens kan göras
22500:                                                      dugligt med skäliga kostnader. Det är aHdeies
22501:             "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         uppenbart, att man i stället för investeringar
22502:          vidtaga för att Tammerfors och dess         i syfte att förbättra Tammerfors nuvarande
22503:          ekonomiska region också framdeles           flygfält bör koncentrera sig på att bygga en
22504:          skall omfattas av rikets rutt-flygtrafik,   ny flygstation för Tammerforstrakten.
22505:          och anser Regeringen, att byggnadsar-          Statsrådet fattade på hösten 1969 ett prin-
22506:          betena på det nya flygfält för Tammer-      cipbeslut om att ett nytt flygfärt för Tammer-
22507:          fors trakten som skall byggas i Pirkka-     forstrakten skulle byggas inom Pirkkala kom-
22508:          la, sedan situationen nu väsentligt för-    muns område. Enligt detta beslut skulle det
22509:          ändrats, borde inledas redan år 1973        egentliga byggnadsarbetet inledas tidigast år
22510:          och icke, såsom statsrådet förutsatt i      1975. Motiveringen för den nya flygstationen,
22511:          ett principbeslut av år 1969, tidigast      som är den enda nya på programmet under
22512:          år 1975?"                                   detta årtionde, var Tammerfors ekonomiska
22513:                                                      regions rutt-trafikintresse och försvarsmaktens
22514:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         intressen i förening. Anskaffningen av DC-9:or
22515:                                                      har endast bekräftat riktigheten av tidigare
22516: anföra följande:
22517:                                                      uppskattningar av behovet av en ny flygsta-
22518:    Finnair Oy har för flygtrafiken inom hem-         tion.
22519: [andet anskaffat "DC-9"-maskiner, vilka är              Planeringsarbetena på T ammerforsregionens
22520: tvåmotoriga reaplan och kan transportera om-         nya flygstation pågår i den omfattning de
22521: kring 80 passagerare med en marschfart av            knappa anslagen medger under trafikministe-
22522: Jmkring 850 kilometer i timmen. Denna                riets och försvarsministeriets gemensamma
22523: maskintyp ersätter närmast "Convair CV 440"          ledning. Atgärderna för inlösen av nödig marlc
22524: -planen, vilka har tjänat redan i 18 år i flyg-      pågår, och detta innefattar även förpliktelser
22525: trafiken inom landet och vilka Finnair Oy har        för kommunerna vad beträffar inlösen av mark
22526: för avsikt att utmöntsra för att de numera är        för en civilflygstation. Med beaktande av de
22527: Jekonomiska.                                         strägan begränsningarna i budgeten i fråga om
22528:    DC-9-reaplanens fordringar på flygfälten är       statens civilflygförvaltning, sådana de framgår
22529: emellertid större än Convair-materielens,            av de ekonomiska planerna för åren 1972-76,
22530: särskilt vad beträffar rullbanornas beläggning,      förefaller det icke möjligt att ändra tidsord-
22531: glidbaneindikeringsljusen och viss radioappara-      ningen i statsrådets principbeslut och den nö-
22532: tur för dålig väderlek. När anskaffningen av         diga finansieringen tili en tidigare tidpunkt.
22533: DC-9:or blev känd, företog trafikministeriet,        Med tanke på å ena sidan exportindustrin
22534: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och Finnair         inom området och det snabbt växande behovet
22535: Oy i augusti-september senaste år gemensamt          av flygtransporter i allmänhet och å andra
22536: en specialundersökning med tanke på DC-9-            sidan sysselsättningsläget i trakten och minsk-
22537: trafiken och flygsäkerheten. Därvid stannade         ningen av statens arbetspunkter från och med
22538: man för ett förbättringsprogram rörande flyg-        år 1973 kan det bli nödvändigt att flytta tid-
22539: fältens utrustning och beläggning, som plane-        punkten för arbetenas inledande närmare, men
22540: 482/71
22541: 6
22542: 
22543: detta förutsätter, att motsvarande anslag för        rådet stannar utanför rikets flygtrafik. Det bö1
22544: luftfartsbudgeten ställs till förfogande tidigare.   anses klart, att ruttflygtrafiken med Convair
22545:    Ä ven om Tammerfors ekonomiska region             materiel eller andra lösningar, som kan komm~
22546: icke under de närmaste åren skulle komma             i fråga, kommer att fortgå med utnyttjand(
22547: med i DC-9-trafiken och icke heller i annan          av Tammerfors nuvarande flygfält, tills der
22548: tyngre flygtrafik, innebär detta icke att om-        nya flygstationen i Pirkkala blir färdig.
22549:      Helsingfors den 22 april 1971.
22550: 
22551:                                                                 Trafikminister K. F. Haapasalo.
22552: Kirj. ksm. n:o 91.
22553: 
22554: 
22555: 
22556: 
22557:                                   Linkola:   Vastausjärjestyksestä kirjallisiin kysymyksiin.
22558: 
22559: 
22560:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
22561: 
22562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           n:o 46, hän on tyytynyt vain viittaamaan edel-
22563: tissa on selvät säännökset kirjallisten kysymys-     liseen, siis myöhemmin jätettyyn kysymykseen
22564: ten laatimisesta ja käsittelystä. Valtioneuvos-      antamaansa vastaukseen. Muodollisesti vas-
22565: ton jäsenen vastaamisjärjestykseen ja muihin         taukset on merkitty samalle päivälle.
22566: yksityiskohtiin näissä säännöksissä ei ole puu-         Noudattamaansa menettelyyn liikenneminis-
22567: tuttu. Kysymyksellä vastaamisjärjestyksestä ei       teri ei vastauksen yhteydessä ole antanut mi-
22568: olekaan merkitystä muuten kuin silloin, jos          tään selvitystä. Ennakkotapauksenakin tällaista
22569: valtioneuvoston jäsen joutuu vastaamaan kah-         menetelmää voidaan pitää arveluttavana. Laa-
22570: teen tai useampaan kysymykseen, jotka käsit-         jemmin käytettynä se aiheuttaisi häiriöitä ny-
22571: televät samaa aihetta ja jotka on ~ehty kysy-        kyiseen kyselyjärjestelmään, jota muutenkin on
22572: myksen vastaamiseen varattuna aikana. Täl-           arvosteltu. Onhan nimittäin aina mahdollista,
22573: laisissa tapauksissa tuntuisi täysin loogiselta      että kansanedustaja, jolla on tällainen etuoikeu-
22574: ja myöskin lain säännösten hengen mukaiselta,        tettu asema valtioneuvostossa, voi onkia kysy-
22575: että kysym)"ksiin vastattaisiin siinä järjestyk-     myksiä muilta kansanedustajilta, tehdä samasta
22576: sessä kuin ne on tehty.                              asiasta oma kysymyksensä ja saada siten koko
22577:     Vastatessaan näillä valtiopäivillä kansanedus-   asia omiin nimiinsä.
22578: tajien tekemiin kysymyksiin n:o 46 ja 49 asian-         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
22579: omainen valtioneuvoston jäsen, liikenneminis-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
22580: teri, on poikennut omalaatuisella tavalla edellä     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
22581: mainitsemastani vastaamisjärjestyksestä. Kysy-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22582: mys n:o 46 on tehty 26 päivänä helmikuuta
22583:  1971 j'a kysymys n:o 49 2 päivänä maalis-                     Mitä perusteita hallituksell~ on val-
22584: kuuta 1971. Tästä huolimatta liikenneminis-                 tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
22585:  teri on vastannut ensin viimeksi jätettyyn ky-             tissa mainittujen säännösten lisäksi an-
22586:  symykseen n:o 49. Vastauksessaan, jonka hän                nettaessa vastauksia kansanedustajien
22587:  on antanut aikaisemmin tehtyyn kysymykseen                 tekemiin kirjallisiin kysymyksiin?
22588:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1971.
22589: 
22590:                                          Anna-Liisa Linkola.
22591: 
22592: 
22593: 
22594: 
22595: 514/71
22596: 2
22597: 
22598: 
22599: 
22600: 
22601:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22602: 
22603:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-             Edellä selostettujen säännösten mukaan ei
22604: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        ole välttämätöntä, että valtioneuvoston jäsenen
22605: hemies, olette 30 päivänä maaliskuuta 1971           olisi vastattava kysymyksiin siinä järjestyksessä
22606: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        kuin ne on tehty. Silloin kun on samanaikai-
22607: neuvoston asianomais·elle jäsenelle jäljennöksen     sesti vireillä kaksi tai useampia samaa: asiaa
22608: kansanedustaja Anna-Liisa Linkolan näin kuu-         tarkoittavia kysymyksiä, on käytännössä usein
22609: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 91:           menetelty siten, että vastauksessa on viitattu
22610:                                                      toiseen vastaukseen, joka on täydellisempi.
22611:           "Mitä perusteita hallituksella on val-     Voimassa olevien säännösten mukaan siihen ei
22612:        tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-         ole estettä.
22613:        tissa mainittujen säännösten lisäksi an-         Kysymyksen perusteluissa mainitussa yksi-
22614:        nettaessa vastauksia kansanedustajien         tyistapauksessa silloinen liikenneministeri on
22615:        tekemiin kirjallisiin kysymyksiin?"           23 päivänä maaliskuuta 1971 vastannut kah-
22616:                                                      teen Kymenlaakson henkilöjunaliikenteen su-
22617:                                                      pistamista koskevaan kysymykseen siten, että
22618:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          myöhemmin eli 2 päivänä maaliskuuta 1971
22619: tavasti seuraavaa:                                   tehtyyn kysymykseen n:o 49 hän on vastan-
22620:    Kirjallista kysymystä koskevat säännökset         nut täydellisemmin, ja aikaisemmin eli 26 päi-
22621: lisättiin vuoden 1906 valtiopäiväjärjestykseen       vänä helmikuuta 1971 tehtyyn kysymykseen
22622: 31 päivänä joulukuuta 1917 annetulla lailla.         n:o 46 osaksi viittaamalla kysymykseen n:o 49
22623: Säännökset siirrettiin asiallisesti samansisältöi-   annettuun vastaukseen. Mainitut kysymykset
22624: sinä voimassa olevan, 13 päivänä tammikuuta          :ta:rkoittivat ilmeisesti samaa asiaa, mutta var-
22625: 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n          sinainen kysymysponsi oli kysymyksessä n:o 49
22626: 1 ja 4 momenttiin, mutta 1 momenttiin lisät-         laajempi, koska siinä Kotka-Kouvola rata-
22627: tiin kuitenkin säännös, jonka mukaan edus-           osan liikenteen ohessa kiinnitettiin huomiota
22628: kunnalle on ilmoitettava syyt siihen, jos valtio-    myös Haminan liikenteeseen.
22629: neuvoston jäsen katsoo, ettei vastausta asian            Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
22630: laadun vuoksi ole annettava. Erään lakialoit-        säännösten lisäksi on valtioneuvoston kanslia
22631: teen pohjalta on 1 momenttiin 5 päivänä mar-         yleiskirjeellään 29 päivältä lokakuuta 1968 an-
22632: raskuuta 1948 lisätty säännös, jonka mukaan           tanut erinäisiä ohjeita menettelystä, jota nou-
22633: vastaus tai ilmoitus siitä, ettei vastausta asian     datetaan kirjallisiin kysymyksiin vastattaessa.
22634: laadun vuoksi anneta, on annettava kolmen-            Kysymysten vastaamisjärjestykseen ei näissä
22635: kymmenen päivän kuluessa ;tiedon sarunisesta.        ohjeissakaan ole puututtu.
22636:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1971.
22637: 
22638:                                                                Oikeusministeri Mikko Laaksonen.
22639:                                                                                                     3
22640: 
22641: 
22642: 
22643: 
22644:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22645: 
22646:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      nödvändigt för medlem av statsrådet att be-
22647: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         svara spörsmålen i den ordning de har ställts.
22648: velse av den 30 mars 1971 tili vederbörande       Då två eller flera spörsmål angående samma
22649: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    ärende har varit anhängiga, har man i prakti-
22650: jande av riksdagsledamoten Anna-Liisa Linkola     ken ofta förfarit så, att i ett svar hänvJsats ,tili
22651: ställda ·skrittliga spörsmål nr 91 :              ett annat svar som är fullständigare. Enligt
22652:                                                   gällande stadganden föreligger intet hinder
22653:           "Vilka grunder har regeringen utöver    härför.
22654:        stadgandena i 37 § 1 mom. riksdags-           I det fall som nämnes i motiveringen för
22655:        ordningen då den besvarar rJksdags-        spörsmålet har den dåvarande trafikministern
22656:        männens skriftliga spörsmål? ''            den 23 mars 1971 besvarat rtvå spörsmål an-
22657:                                                   gående inskränkningen av persontågtrafiken i
22658:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      Kymmenedalen sålunda, att han besvarat det
22659: anföra följande:                                  senare spörsmålet nr 49 av den 2 mars 1971
22660:    Stadgandena angående skriftliga spörsmål       fullständigare, och det tidJgare spörsmålet nr
22661: fogades tili 1906 års riksdagsordning genom en    46 av den 26 februari 1971 delvis genom att
22662: lag av den 31 december 1917. S.tadgandena         hänvisa tili det svar som gavs på spörsmålet
22663: överfördes i sak oförändrade tili 3 7 § 1 och     nr 49. Nämnda spörsmål avsåg uppenbarligen
22664: 4 mom. i gällande riksdagsordning av den 13       samma sak, men den egentliga spörsmålskläm-
22665: januari 1928, men tili 1 mom. fogades dock        men var i spörsmålet nr 49 mera omfattande,
22666: ett stadgande av innehåll, att om medlem av       genom att i den fästes uppmärksamhet förutom
22667: statsrådet anser sig på grund '<!V sakens be-     vid trafiken på bandelen Kotka-Kouvola
22668: skaffenhet böra avböja frågans besvarande,        också vid trafiken på Fredrikshamn.
22669: skall skälen därtill givas niksdagen tillkänna.      Förutom stadgandena i 37 § 1 mom. riks-
22670: På basen av en lagmotion har 'tili 1 momen-       dagsordningen har statsrådets kansli i cirkulär
22671: tet den 5 november 1948 fogats ett stad-          av den 29 oktober 1968 givit vissa anvisningar
22672: gande, enligt vilket svar eller meddelande om     om det förfarande som :skall följas då skrift-
22673: att frågans besvarande på grund av sakens         liga spörsmål besvaras. Några bestämmelser
22674: beskaffenhet avböjes, skall ges inom trettio      beträffande den ordning i viiken spörsmålen
22675: dagar ettet erhållen kännedom.                    skall hesvaras har icke heller meddelats i dessa
22676:    Enligt ovan nämnda stadganden är det icke      anvisningar.
22677:      Helsingfors den 26 april 1971.
22678: 
22679:                                                              Justitieminister Mikko Laaksonen.
22680:                                                                                                                     j
22681:                                                                                                                 j
22682:                                                                                                             j
22683:                                                                                                         j
22684:                                                                                                     j
22685:                                                                                                 j
22686:                                                                                             j
22687:                                                                                         j
22688:                                                                                     j
22689:                                                                                 j
22690:                                                                             j
22691:                                                                         j
22692:                                                                     j
22693:                                                                 j
22694:                                                             j
22695:                                                         j
22696:                                                     j
22697:                                                 j
22698:                                             j
22699:                                         j
22700:                                     j
22701:                                 j
22702:                             j
22703:                         j
22704:                     j
22705:                 j
22706:             j
22707:         j
22708:     j
22709: j
22710: Kirj. ksm. n:o 92.
22711: 
22712: 
22713: 
22714: 
22715:                                   Luja: Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan alueellisten
22716:                                      kokonaisuuksien säilyttämisestä.
22717: 
22718: 
22719:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
22720: 
22721:    Espoon kunnasta muodostettiin vuonna 1963         Yhteistyöstä on jo nyt ollut eri osapuolille
22722: kauppala. Kuntamuutoksella haluttiin korostaa        myönteisiä tuloksia.
22723: Espoon kokonaisuutta ja espoolaisten halua ke-           Espoon kauppala ja Helsingin maalaiskunta
22724: hittää kauppalaansa kokonaisena yksikkönä.           ovat johdonmukaisesti korostaneet yhteistyön
22725: Kauppalan kehityssuunnitelmiin, joiden toivoisi      ensiarvoista merkitystä ennen radikaaleja kunta-
22726: voivan edetä, on uhrattu paljon aikaa ja varoja.     liitosratkaisuja. Sen vuoksi näissä kunnissa pan-
22727: -    Samat ongelmat, jotka koskevat Espoon           tiin positiivisena merkille, että kuntauudistusta
22728: kauppalaa, ovat ominaisia myös Helsingin maa-        tutkinut neuvottelukunta oli ottanut lähtökoh-
22729: laiskunnalle. Kumpikin -        sekä Espoo että      daksi Helsingin seudun kuntien itsenäisyyden
22730: Helsingin maalaiskunta - ovat tehneet valtio-        säilyttämisen. Molemmissa kunnissa on tämä
22731: neuvostolle anomuksen niiden muuttamisesta           nähty ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi tilanteessa,
22732: kaupungeiksi.                                        jolloin näissä kunnissa on voimakkaan muutto-
22733:    Valtioneuvosto asetti 9. 2. 67 neuvottelukun-     paineen alaisena pystytty hoitamaan tehokkaasti
22734: nan, jonka tehtävänä oli toimia slsaaslammi-         sekä uuden että vanhan asutuksen tarpeet. Olisi
22735: nisteriön apuna kuntauudistuksen suunnittelun        perusteltua ja tarkoituksenmukaista antaa tä-
22736: järjestämisessä, ohjaamisessa ja valvonnassa.        män kehityksen jatkua.
22737: Neuvottelukunnan puheenjohtaja oli sisäasiain-           Edellä mainittu neuvottelukunta edusti maan
22738: ministeriön kansliapäällikkö A. Hannus ja            korkeinta asiantuntemusta kunnallishallinnon
22739: muina jäseniä kunnallishallinnon asiantuntijoita.    alalla ja sen esitys oli yksimielinen. Espoo ja
22740: Neuvottelukunta jätti 26. 6. 70 esityksensä "tar-    Helsingin maalaiskunta ovat kehittyviä ja
22741: kistuksiksi lääninhallitusten kuntauudistusta        asiansa hyvin hoitavia kuntia, joiden muutta-
22742: koskeviin suunnitelmiin." Toimikunnan alus-          minen kaupungeiksikin - jota ne ovat anoneet
22743: tava ehdotus, lääninhallituksen tekemä ehdotus       - olisi täysin perusteltua.
22744: ja lopullinen esitys lähtivät periaatteessa siitä,       Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22745: että sekä Helsingin kaupunki, Helsingin maa-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
22746: laiskunta että Espoon kauppala jäävät ennal-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22747: leen.                                                raavan kysymyksen:
22748:    Helsingin seudun olosuhteet ovat monella ta-
22749: valla poikkeukselliset verrattuna maamme mui-                   Mihin toimenplte1Sltn Hallitus on
22750: den asutuskeskusten oloihin. Näin ollen täällä               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Espoon kaup-
22751: on etsittävä ratkaisuja, jotka eivät muualla ole             palan ja Helsingin maalaiskunnan alueel-
22752: tarpeellisia. - Erityisesti on syytä korostaa,               listen kokonaisuuksien säilyttämiseksi ja
22753: että Helsingin seudun kuntien välillä on kehi-               niiden omien laajojen kehityssuunnitel-
22754: tetty runsaasti monenlaisia yhteistyömuotoja.                mien toteutumisen turvaamiseksi?
22755:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1971.
22756: 
22757:                                              Sinikka Luja.
22758: 
22759: 
22760: 
22761: 
22762: 499/71
22763: 2
22764: 
22765: 
22766: 
22767: 
22768:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
22769: 
22770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dostamisesta yhteistoiminta-alueiksi        toisten
22771: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kanssa, ei koske näitä kuntia.
22772: olette 1 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn kir-          Sen sijaan on kunnallisen yhteistoiminnan jär-
22773: jeenne n:o 484 ohella lähettänyt valtioneuvos-      jestysmuotokomitean 1 mietinnössä, joka koskee
22774: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-   Helsingin kaupungin ja sen lähikuntien eri-
22775: jennöksen kansanedustaja Sinikka Lujan kirjal-      näisten yhteisten tehtävien hoidon järjestämistä,
22776: lisesta kysymyksestä n:o 92, jossa tiedustel-       asetuttu sille kannalle, että parempi ratkaisu
22777: laan:                                               kuin suurkunnan muodostaminen tai laajat alue-
22778:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on       liitokset Helsingin kaupunkiin on erityisen
22779:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Espoon kaup-      seutukuntahallinnon perustaminen näiden tehtä-
22780:         palan ja Helsingin maalaiskunnan alueel-    vien hoidon järjestämistä varten.
22781:         listen kokonaisuuksien säilyttämiseksi ja       Mainitussa mietinnössä on kuitenkin kat-
22782:         niiden omien laajojen kehityssuunnitel-     sottu, että jotkin rajoitetut aluejärjestelyt Hel-
22783:         mien toteutumisen turvaamiseksi?"           singin kaupungin ja sen naapurikuntien välillä
22784:                                                     saattavat silti olla tarpeen ja että niistä olisi
22785:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        erikseen toimitettava selvitys. Tällainen selvi-
22786:    Kuntauudistuksen valmistelun yhteydessä ei       tys on kesällä 1970 määrätty toimitettavaksi.
22787: ole varsinaisesti otettu eikä ollut syytäkään ot-   Selvitysmiehen alustava ehdotus ehkä valmistuu
22788: taa kantaa kysymyksiin, jotka koskevat Helsin-      kuluvan kevään aikana. Tässä vaiheessa ei
22789: gin kaupungin ja sen naapurikuntien välisen         asiaan siten voida vielä ottaa kantaa.
22790: kunnallisen jaotuksen muuttamista. On vain             Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskun-
22791: todettu, että kuntauudistus, jossa on kysymys       nan kuntamuodon muuttamista koskevat asiat
22792: pienten kuntien yhdistämisestä toisiin tai muo-     voidaan aivan lähiaikana ottaa ratkaistavaksi.
22793:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
22794: 
22795:                                                               Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
22796:                                                                                                  3
22797: 
22798: 
22799: 
22800: 
22801:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22802: 
22803:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Dämemot har i kommittens för organisering
22804: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        av samarbetet mellan kommunerna I betän-
22805: velse nr 484 av den 1 april 1971 till veder-      kande, som berör organisering av handhavan-
22806: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    det av vissa för Helsingfors stad och dess
22807: av följande av riksdagsledamoten Sinikka Luja     grannkommuner gemensamma uppgifter, den
22808: ställda spörsmål nr 92:                           ståndpunkten intagits, att det är en bättre lös-
22809:                                                   ning att inrätta en särskild regionkommunför-
22810:           "Vilka åtgärder har Regeringen vid-     valtning för ordnande av skötseln av dessa
22811:        tagit eller ämnar den vidtaga för be-      uppgifter än att ibi1da en storkommun eller
22812:        varande av Esbo köping och Helsinge        skrida till omfattande inkorporeringar med
22813:        kommun såsom regionala helheter och        Helsingfors stad.
22814:        för tryggande av deras egna omfattande        I nämnda betänkande ansågs dock, att vissa
22815:        utvecklingsplaner?"                        begränsade områdesregleringar mellan Helsing-
22816:                                                   fors och dess grannkommuner trots allt kan
22817:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       vara av behovet påkallade och att en särskild
22818: anföra följande:                                  utredning om dem borde verkställas. Förord-
22819:    I samband med kommunreformen har ställ-        nande om en sådan utredning har utfärdats
22820: ning egentligen icke tagits till frågor som be-   sommaren 1970. Utredningsmannens prelimi-
22821: rör ändring av kommunindelningen mellan           nära förslag blir måhända färdigt under denna
22822: Helsingfors och dess grannkommuner, och det       vår. I detta skede kan ställning till saken
22823: har icke heller varit skäl därtill. Det har en-   sålunda icke ännu tagas.
22824: dast konstaterats, att kommunreformen, i vii-        Ärendena angående ändring av Esbo köpings
22825: ken det är fråga om sammanslagning av små         och Hdsinge kommuns kommunform kan
22826: kommuner med andra eller bildande av sam-         upptagas till avgörande inom den närmaste
22827: arbetsområden av sådana, icke berör dessa         tiden.
22828: kommuner.
22829:      Helsingfors den 20 april 1971.
22830: 
22831:                                                   Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
22832: Kirj. ksm. n:o 93.
22833: 
22834: 
22835: 
22836: 
22837:                                  Juvela ym.: Pienten työeläkkeiden verovapaudesta.
22838: 
22839: 
22840:                         Ed u s k u .n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
22841: 
22842:     Eläkkeensaajien keskuudessa on herättänyt       on eläkkeensaajien yleinen ja oikeutettu toivo-
22843: .tyytymättömyyttä pieniin työeläkkeisiin kohdis-    mus.
22844: tunut verotus. Kun useissa tapauksissa eläk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22845: keestä peritään ennakkoon jopa neljäsosa ve-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
22846:  roa merkitsee se sitä, että eläkkeensaajan kä-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22847: teen jäävä osuus on en~istä pienempi. Tämän         vastattavaksi seuraavan kysym)"ksen:
22848:  vuoksi ja kun pienet työeläketulot tarvittaisiin
22849: kaikki välttämätltömänä lisätulona kansaneläk-                Mitä Hallitus aikoo tehdä verolain-
22850:  keeseen olisi verolainsäädäntöämme korjattava             säädännön uudistamiseksi niin, että pie-
22851:  niin, että pienet työeläkkeet tiettyyn rajaan             net työeläkkeet määrättyyn rajaan saakka
22852:  saakka vapautettaisiin kokonaan verosta. Tämä             tulevat kokonaan verovapaiksi?
22853:      Helsingissä 1 päivänä huhcikuuta 1971.
22854: 
22855:                Aulis Juvela.                                   Uljas Mäkelä.
22856: 
22857: 
22858: 
22859: 
22860: 521/71
22861: 2
22862: 
22863: 
22864: 
22865: 
22866:                         Ed u s k u .n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e .
22867: 
22868:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:.n 1 momentissa      .kyky. Suuremman tulon katsotaan yleensä
22869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        edustavan suhteellisestikin suurempaa veron-
22870: olette kirjeellänne 1 päivältä huhtikuuta 1971       maksukykyä kuin pienemmän tulon, eikä kaik-
22871: n:o 485 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        kein pienimmistä tuloista katsota voitavan pe-
22872: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis       riä lainkaan veroa. Tulon laadulla ei kuiten-
22873: Juvelan ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen:        kaan ole katsottu eräin poikkeuksin olevan
22874:                                                      merkitystä määriteltäessä sen tulon suuruutta,
22875:            "Mitä Hallitus aikoo tehdä verolain-      jonka ei ole :katsottava edustavan veronmaksu-
22876:        säädännön uudistamiseksi niin, että pie-      kykyä ollenkaan. Toisaalta erilaatuisten tulo-
22877:        net työeläkkeet määrättyyn rajaan saakka      jen erilainen veronmaksukyky on pyritty otta-
22878:        ·tulevat kokonaan verovapaiksi?"              maan muulla tavoin huomioon. Siten esim.
22879:                                                      palkka- ja eläketulosta saadaan valtionverotuk-
22880:    Kun ky;symyksessä oleva asia kuuluu toimi-        sessa tehdä ns. prosenttivähennys, jota ei myön-
22881: alaani valtiovarainministerinä, esitän vastauk-      netä esim. pääomatuloista.
22882: senani kunnioittavasti seuraavaa:                       Mitä erityisesti tulee työeläkkeisiin, ei edes
22883:    Voimassa olevan verolainsäädäntömme mu-           pienten työeläkkeiden kohdalta voida sanoa,
22884: kaan on veronalaista tuloa verovelvollisen ra-       että ne laatunsa vuoksi edustaisivat niin pientä
22885: hassa saarnat ja rahanarvoiset vuositulot. Ve-       veronmaksukykyä, ettei niitä ole verotettava.
22886: ronalaista on periaatteessa kaikki rahanarvoinen     Pienenkin työeläkkeen saajalla voi olla muita
22887: tulo sen laadusta riippumatta. Yleisin veron-        veronalaisia tuloja, jolloin on asianmukaista,
22888: alaisen tulon laji on luonnollisesti palkkatulo.     että tulojen yhteismäärä ratkaisee sen seikan,
22889: Työeläke taas on säännönmukaisen palkan si-          paljonko tällainen verovelvollinen joutuu mak-
22890: jasta maksettavaa vastiketta palkansaajan aikai-     samaan veroa. Ilmeistä on, että pienten eläk-
22891: semmin tekemästä työstä, joten on johdon-            keiden saajat, jos heillä ei ole muuta tuloa,
22892: mukaista, että myös .työeläke on säädetty ve-        jäävät jo nykyisin valtionverotuksessa yleensä
22893: ronalaiseksi tuloksi. Toisaalta eräät eläkkeet on    verottamatta. Perusvähennysmäärien korottami-
22894: niiden erikoisluonteen vuoksi säädetty vero-         sen jälkeen tilanne lienee sama myös kunnallis-
22895: vapaiksi. Tällaisia eläkkdtä ovat mm. kansan-        verotuksen osalta.
22896: eläke, jolla pyritään turvaamaan eläkkeensaa-           Elinkustannusten nousun johdosta saattaa
22897: jalle vain tietty minimitoimeentulo, sekä tapa-      olla paikallaan tarkistaa sitä alarajaa, jota pie-
22898: turma- ja liikennevakuutuslakeihin perustuvat        nemmistä tuloista ei veroa ole perittävä. Tätä
22899: eläkkeet.                                            tarkistusta ei kuitenkaan ole tehtävä jonkin
22900:    Arvioitaessa, miten paljon verovelvolliselta      tulolajin osalta erikseen, vaan sen on kosket-
22901: voidaan periä veroa hänen saamastaan tulosta,        tava kaikkia veronalaisia tuloja.
22902: on lähtökohtana tulon edustama veronmaksu-
22903:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1971.
22904: 
22905: 
22906:                                                         Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
22907:                                                                                                    3
22908: 
22909: 
22910: 
22911: 
22912:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22913: 
22914:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        företräda en också proportionsvis större skatte-
22915: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       betalningsförmåga än en mindre inkomst, och
22916: nr 485 av den 1 april 1971 tili vederbörande        på de allra mi.nsta inkomsterna anser man det
22917: medlem av statsrådet översänt följande av           icke vara möjligt att uppbära någon skatt alls.
22918: riksdagsman Aulis Juvela m. fl. ställda spörs-      lnkomstens art har dock ej, med vissa undan-
22919: mål:                                                tag, ansetts vara av betydelse då det gäller
22920:                                                     att bestämma storleken av den inkomst, som
22921:           "Vad ämnar Regeringen göra för att        icke anses representera någon som helst skatte-
22922:        reformera skattelagstiftningen så, att       betalningsförmåga. A andra sidan har man strä-
22923:        små arbetspensioner upp tili en bestämd      vat tili att på annat sätt bea:kta den olikhet
22924:        gräns blir helt skattefria?"                 i skattebetalningsförmågan som inkomster av
22925:                                                     olika slag företräder. Sålunda får man t. ex.
22926:     Då ,spörsmålet hör tili mitt verksamhetsom-     från löne- och pensionsinkomst vid statsbe-
22927: råde i min egenskap av finansminister, får jag      skattningen göra ett s. k. procentavdrag, vilket
22928: såsom svar vördsamt anföra följande:                icke beviljas t. ex. i fråga om kapitalinkomst.
22929:     Enligt vår gällande skattelagsciftning anses       Vad särskil t arbetspensionerna beträffar, kan
22930: såsom inkomst, på grund varav skatt skall er-       man icke ens i fråga om små arbetspensioner
22931: läggas, skauskyldigs årsintäkter i penningar        säga, att de på grund av sin art skulle före-
22932: eller penningars värde. Skattepliktiga är i prin-   träda en så liten skattebetalningsförmåga, att
22933: cip alla intäkter av penningars värde, oberoende    de icke borde beskattas. Också den som åtnju-
22934: av intäkter.nas art. Det vanligaste slaget av       ter en liten arbetspension kan ha andra skatte-
22935: skattepliktig inkomst är givetvis löneinkomsten.    pliktiga inkomster, varvid det är motiverat, att
22936: Arbetspension åter är vederlag för arbete som       inkomsternas sammanlagda belopp bestämmer
22937: löntagaren utfört tidigare, varför det är följ-     hur mycket en sådan skattekyldig skall betala
22938: driktigt att man stadgat, att också arbetspen-      i skatt. Det är uppenbart, att de som åtnjuter
22939: sion är skattepliktig inkomst. A andra sidan        små pensioner och ej har andra inkomster,
22940: har för vissa pensioner på grund av deras           redan nu i allmänhet blir obeskattade vid
22941: särart stadgats skattefrihet. Dylika pensioner      statsbeskattningen. Efter höjningen av grund-
22942: är bl. a. folkpensionen, genom viiken man           avdragsbeloppen torde situationen vara den-
22943: strävar tili att för pensionstagaren trygga en      samma också i fråga om kommunalbeskatt-
22944: viss minimiutkomst, samt de pensioner som           ningen.
22945: grundar sig på olycksfalls- och trafikförsäk-          På grund av de stegrade levnadskostnaderna
22946: ringslagarna.                                       kan det vara på sin plats att justera gränsen
22947:     Vid bedömning av frågan hur mycket man          för den lägsta inkomst på viiken skatt upp-
22948: kan uppbära i skatt av skattskyldig för den         bäres. Denna justering bör dock ioke göras
22949: inkomst han erhållit, är utgångspunkten den         endast i fråga om en särskild inkomstkategori,
22950:  skattebetalningsförmåga som inkomsten före-        utan den måste gälla stmtliga skattepliktiga
22951:  träder. 1 allmänhet anses en större inkomst        inkomster.
22952:      Helsingfors den 3 maj 1971.
22953: 
22954: 
22955:                                                               Finansminister Carl Olof Tallgren.
22956: Kirj. ksm. n:o 94.
22957: 
22958: 
22959: 
22960: 
22961:                                  Rekonen: LääninhaUituksen toiminnan aloittamisesta Tampe-
22962:                                     reella.
22963: 
22964: 
22965:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22966: 
22967:    Meillä on viime aikoina puhuttu varsin pal-     tehokkaammin Tampereen talousaiueen väes-
22968: jon maakunta1tsehalHnnon ja kuntauudistuksen       tön, elinkeinoelämän ja alueen kehittämisen
22969: tarpeellisuudesta. Sinänsä väheksymättä ja ali-    hyväksi tapahtuvassa työssä mukana. Yhteyden-
22970: arvioimatta ko. uudistusten ajankohtaisuutta       pito erilaisten asioiden hoitamiseksi Hämeen-
22971: ja merkitystä asianlaita on kuitenkin niin, että   linnaan muodostuu jo hankalaksi, aikaa ja kus-
22972: Pirkanmawlla ennen näitä nousee esille kysy-       tannuksia lisääväksi Tampereen talousalueen
22973: mys Tampereen läänin perustamisesta. Edus-         väestölle.
22974: kuntabao on hyväksynyt Tampereen läänin               Kiistattomasti on selvää, että nykyinen vuo-
22975: perustamista koskevan lain 18. 12. 1961 ja         delta 1831 voimassa oleva lääninjako erikoi-
22976: jonka lain Tasavallan Presidentti on vahvista-     sesti Tampereen talousalueen osalta on täysin
22977: nut, mutta sen jälkeen ei ole laitettu tikkua      vanhentunut eikä vastaa nykyisen tilanteen ja
22978: ristiin eduskunnan päätöksen toteuttamiseksi.      ajankohdan vaatimuksia.
22979:    Mahdollista maakuntaitsehallintoa silmällä-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
22980: pitäen jota parhaiUaan hyvin voimakkaasti esi-     tyksen 37 §: n 1 momentin perusteella esitän
22981: tetään toteutettavaksi on Tampereen läänin         asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
22982: perustamisella kiire. Jo tähän mennessä on         vaksi seuraavan kysymyksen:
22983: Tampereen talousalueen kannalta kärsitty huo-
22984: mattavia menetyksiä sen vuoksi, ettei läänin                 Onko Hallitus tietoinen suta, mlta
22985: perustaminen ole edennyt käytännön asteelle.              vahinkoja ja vaikeuksia aikansa elänyt
22986: Niinpä voidaan todeta monia hallintoviran-                lääninjako on aiheuttanut ja aibeuttaa
22987: omaisia siirretyn Tampereelta Hämeenlinnaan               Tampereen talousalueen kehittymiselle
22988: ja että lääninhallinnon uudistamisen seurauk-             ja väestölle, ja jos on,
22989: sena on lääneihin ·siioitettu viime vuosina mo-              mihin toimenpiteisiin Hahlitus aikoo
22990: nia sellaisia kaavoitus, koulutoimen, sosiaali-           ryhtyä Tampereen läänin alueen rajojen
22991: toimen, ammattientarkastuksen ym. alojen                  määräämiseksi ja lääninhallituksen käy-
22992: viranomaisia, jotka lääninhallituksen sijaitessa          tännöllisen toiminnan aloittamiseksi
22993: Tampereella olisivat nykyistä paremmin ja                 Tampereella?
22994:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
22995: 
22996:                                          Heimo Rekonen.
22997: 
22998: 
22999: 
23000: 
23001: 500/71
23002: 2
23003: 
23004: 
23005: 
23006: 
23007:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
23008: 
23009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     olisi näin ollen enää sittenkään perustettava
23010: mainitussa tal"koituksessa Te, Herra, Puhemies,    uusia. Myös vireillä oleva ky,symys maakunta-
23011: olette 2 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn          itsehallinnon saattamisesta voimaan ja ns. väli-
23012: kirjeenne n:o 486 ohella lähettänyt valtioneu-     portaan h3Jllinnon yleisen järjestelmän muusta
23013: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    uudistamisesta on viime aikoina aiheuttanut
23014: jäljennöksen kansanedustaja Heimo Rekosen          sen, ettei ole katsottu olevan edellytyksiä ryh-
23015: kirjallisesta kysymyksestä n:o 94, jossa tiedus-   tyä Satakunnan ja Pirkanmaan läänien perusta-
23016: tellaan:                                           mistoimenpitdsiin.
23017:                                                       Kysymystä SatakunMn ja Pirkanmaan ra-
23018:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, m1ta     joista on kuitenkin pyritty selvittämään useassa
23019:        vahinkoja ja vaikeuksia aikansa elänyt      yhteydessä. Sisäasiainministeriön päätökset,
23020:        lääninjako on aiheuttanut ja aiheuttaa      jotka ovat koskeneet seutukaavan laatimista
23021:        Tampereen .talousalueen kehittymiselle      näille alueille, ovat sisältäneet kannanoton sii-
23022:        ja väestölle, ja jos on,                    hen, minkä kuntien on ollut k3Jtsottava kuulu-
23023:           mihin toimenpiteisiin HaLlitus a.ikoo    van Satakuntaan ja minkä Pirkanma3Jhan. Si-
23024:        ryhtyä Tampereen läänin alueen rajojen      säasiainministeriössä on myös vuodesta 1966
23025:        määräämiseksi ja lääninhallituksen käy-     lähtien ollut valmisteltavana Hämeen läänin
23026:        tännöllisen toiminnan aloittamiseksi        ja eräiden sen naapuriläänien välisten rajojen
23027:        Tampereella?''                              tarkistaminen, jota on pidettävä tarpeellisena
23028:                                                    siinäkin tapauksessa, ettei Satakunnan tai Pir-
23029:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:       kanmaan lääniä taikka kump3!akaan nHstä vielä
23030:    Voimassa oleva lääninjako kaipaa Tampereen      perustettaisi. Viimeksi on vuonna 1970 han-
23031: talousalueen ja Pirkanma.an maakunnan osalta       kittu lausunnot tällaista läänirajojen tarkista-
23032: niin kuin eräiltä muiltakin osin tarkistamista.    mista koskevasta muistiosta.
23033:    Läänien 'luvusta 2 päivänä maaliskuuta 1962        Tässä vaiheess3J ei vielä ole mahdollista sa-
23034: annetun lain ( 201/62) mukaan on perustettava      noa, voidaanko ja milloin ryhtyä toimenpiteisiin
23035: uudet Satakunn3Jn ja Tampereen läänit. Tästä       Pirkanmaan läänin perustamiseksi. Läänijaon
23036: aiheutuviin valmistelutoimenpiteisiin ryhtymi-     kehittämiseen joudutaan kuitenkin ottamaan
23037: nen on useampanakin vuotena ollut esillä val-      lähiaikana kanta3J ryhdyttäessä valtioneuvoston
23038: tion tulo- ja menoarvioesitystä laadittaessa tai   piirissä käsittelemään maakuntaitsehallinnon
23039: eduskunnassa käsiteltäessä. Toimenpiteisiin ei     voimaan saattamista ja väliportaan hallinnon
23040: kuitenkaan vielä ole oltu kypsiä mm. niiden        yleisen järjestelmän muuta uudist3Jmista kos-
23041: mielipiteiden johdosta,, joiden mukaan läänien     kevia kysymyksiä.
23042: olisi oltava riittävän suuria e~kä niitä ehkä
23043:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
23044: 
23045:                                                              Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
23046:                                                                                                    3
23047: 
23048: 
23049: 
23050: 
23051:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
23052: 
23053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Iigt stora och nya Iän såiunda måhända ändå
23054: anger har Ni, Herr Twiman, med Eder                 inte borde grundas. Även den anhängiga frågan
23055: skrivelse nr 486 av den 2 april 1971 tili veder-    om införande av Iandskapssjäivstyrelse och om
23056: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      annan förnyeise av det allmänna systemet för
23057: av fö1jande av riksdagsman Heimo Rekonen            förvaltningen i mellaninstans har under senaste
23058: :;tällda spörsmåi nr 94:                            tid varit orsak till att man icke har ansett
23059:                                                     förutsättningar finnas för grundande av Sata-
23060:           "Är Regeringen medveten om, vilka,        kunta och Pirkanmaa Iän.
23061:        skador och svårigheter den föråidrade           Frågan om gränserna för Satakunta och
23062:        Iänsindelningen har orsakat och orsakar      Pirkanmaa har Hkväl i flera sammanhang varit
23063:        Tammerfors ekonomiska regions utveck-        föremåi för utredning. Ministeriets för inrikes-
23064:        ling och dess befolkning, och om så          ärendena bes'Iut angående uppgömnde ,av
23065:        är fallet,                                   r~egionpian för dessa områden har innefattat
23066:           viika åtgärder ämnar Regeringen           ställningstagande tili frågan vilka kommuner
23067:        vidtaga för att gränserna för Tammer-        som har bort anses höra tili Satakunta och
23068:        fors läns område skall bli bestämda          viika tili Pirkanmaa. I ministeriet för inrikes-
23069:        och verksamheten vid Iänsstyrelsen i         ärendena har man även sedan år 1966 förberett
23070:        Tammerfors inledd?"                          en justering av gränserna mellan T avastehus
23071:                                                     Iän och vissa av dess grannrlän, vilket bör
23072:    Såsom ,svar på detta spörsmåi får jag anföra     anses behö~ligt även i det fall att varken
23073: föijande:                                           Satakunta eller Pirkanmaa Iän grundas eller
23074:    Den gällande Iänsindeiningen kräver justering    att någotdera Iänet inte kommer tili i detta
23075: i fråga om Tammerfors ekonomiska region             skede. Senast år 1970 inhämtades utlåtanden
23076: och Pirkanmaan maakunta benämnda område,            om en promemoria rörande en sådan justering
23077: liksom t1ll vissa andra dela,r.                     av länsgränserna.
23078:    Enligt Iagen den 2 mars 1962 om Iänens              Det är ännu inte i detta skede möjligt att
23079: antal ( 201/62 ) skall nya Satakunta och            säga, huruvida och när åtgärder för grundande
23080: Tammerfors Iän grundas. Frågan om vidtagan-         av Pirkanmaa Iän kan vidtagas. Man kommer
23081: det av härav föranledda, förberedelser har          dock att den närmaste tiden nödgas taga
23082: flera år varit före vid uppgörandet av stats-       ställning tili länsindelningen, när man inom
23083: verkspropositionen eller vid behandlingen av        statsrådet börjar behandia frågan om iruförande
23084: den i riksdagen. Tiden har dock icke ännu           av Iandskapssjäivstyrelse och om annan
23085: varit mog,en för åtgärder, bl.a. på grund av de     omorga,nisering av det allmänna systemet för
23086: åsikter, eniigt vi.Ika länen borde vara tillräck-   förvaltningen i mellaninstans.
23087:       Helsingfors den 20 april 1971.
23088: 
23089:                                                     Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
23090:                     j
23091: 
23092:                     j
23093:                 j
23094: 
23095:                 j
23096:             j
23097:             j
23098:         j
23099: 
23100:         j
23101:     j
23102:     j
23103: 
23104: j
23105: j
23106: Kirj. ksm. n:o 95.
23107: 
23108: 
23109: 
23110: 
23111:                                  Koskinen ym.: Historian oppikirjoissa esiintyvien virheiden
23112:                                     poistamisesta.
23113: 
23114: 
23115:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
23116: 
23117:    Koulujemme eräissä oppikirjoissa ei selosteta   luissa ja kun tiedetään opetuksen merkitys op-
23118: puolueettomasti, eikä totuudenmukaisella ta-       pilaan mielipiteen muodostuksessa, niin olisi
23119: valla maamme osallistumista viimeksi käytylliin    vihdoinkin virheiden poistamisen aika koitta-
23120: sotiin, joten kansalais,ten lisääntyvä huolestu-   nut oppikirjallisuuden kohdalla. Yksityiskoh-
23121: neisuus tässä suhteessa on oikeutettua.            taisiin kokemuksiin vedoten maamme rintama-
23122:    Hätkähdyttävä esimerkki historian mielival-     miehet ovat eri mieltä kirjan tekijän kanssa.
23123: taisesta tulkinnasta löytyy kirjasta Vuosisadat    Käsittämättömältä tuntuukin kuinka edellä esi·
23124: Vierivät (Kai R. Lehtonen WSOY 1970) si-           tetyn lainauksen :tapaiset sodan alkamista ja
23125: vulta 206. Siinä sanotaan sanatatkasti mm.         syytä käsittelevät selostukset hyväksytään oppi-
23126: näin: "Suomen osuus. Kun Hitler oli aloitta-       kirjaan.
23127: nut hyökkäyksensä Neuvostoliittoon, oli Suo-          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
23128: men alueella ollut saksalaisia läpikulkujouk-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
23129: koja. Tämän vuoksi Neuvostoliitto aloitti sota-    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23130: toimet Suomea vastaan. Hitler oli idän sota-       seuraavan kysymyksen:
23131: retken alkaessa p1tänyt radiossa puheen, jossa
23132: hän sanoi saksalaisten seisovan Jäämeren ran-                Onko Hallitus tietoinen siLtä, ettei
23133: nalla "liitossa" suomalaisten kanssa. Tämä tul-           eräiden kouluissamme nyt käytettävien
23134: kittiin muualla maailmassa siten, että Suomikin           oppikirjojen sisältö historian alalla vas-
23135: oli ehdoin tahdoin ryhtynyt Saksan liittolai-             taa totuutta ja puolueettomuutta, ja
23136: seksi. Suomi oli näin vastoin tahtoaan jälleen            jos on,
23137: joutunut sotaan".                                            .ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-
23138:    Kun näin opetetaan sotapolitiikkaa maamme              piteisiin näissä kirjoissa esiintyvien vir-
23139: oppikouluissa, kansanopistoissa ja korkeakou-             heiden poistamiseksi?
23140:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
23141: 
23142:                Aarne Koskinen.                                 Oili Suomi.
23143:                Toivo Åsvik.                                    Heimo Rekonen.
23144:                Lauri Kantola.                                  Ensio Laine.
23145: 
23146: 
23147: 
23148: 
23149: 520/71
23150: 2
23151: 
23152: 
23153: 
23154: 
23155:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
23156: 
23157:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dosta hankitussa lausunnossa kouluhallitus il-
23158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         moittaa, että kysymyksen perusteluissa maini-
23159: olette kirjeellänne 2 päivältä huhtikuuta 1971        tun historian oppikirjan painolupa päättyy 31.
23160: n:o 490 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         12. 1971 ja että oppikirjassa nyt havaittujen
23161: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aarne        virheellisyyksien johdosta se ottaa yhteyden
23162: Koskisen ym. tekemän seuraavan kirjallisen            kirjan kustantaj<aan. Kirjan käyrtön jatkamisen
23163: kysymyksen:                                           edellytyksenä on siinä todettujen virheiden
23164:                                                       poistaminen.
23165:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei         Sen lisäksi, että oppikirjasta jo käsikirjoitus-
23166:        eräiden kouluissamme nyt käytettävien          vaiheessa hankitaan asiantuntijalausuntoja, on
23167:        oppikirjojen sisältö historian alalla vas-     jo käy>ttöön hyväksyttyjen oppikirjojen tarkoi-
23168:        rtaa totuutta ja puolueettomuutta, ja          tuksenmukaisuutta ryhdytty kouluhallituksen
23169:        jos on,                                        toimesta seuraamaan hankkimalla lausuntoja
23170:            ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-       niiden käyttökelpoisuudesta. Näin pyritään
23171:        piteisiin näissä .kirjoissa esiintyvien vir-   varmistamaan se, että kirjat pysyvät ajan ta-
23172:        heiden poistamiseksi?"                         salla ja että niihin mahdollisesti jääneet epä-
23173:                                                       tarkkuudet ja virheet voitaisiin uutta painosta
23174:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           otettaessa korjata.
23175: taen seuraavaa:                                          Oppikirjojen ja koko opetusmateriaalin tar-
23176:    Hyväksyessään kouluissa käytettävän oppi-          kastusmenettelyn tehostamistoimet ovat parail-
23177: kirjan kouluhallitus samalla määrää, milloin          laan kehittelynalaisina.
23178: teoksen painolupa päättyy. Kysymyksen joh-
23179:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1971.
23180: 
23181:                                                                       Opetusministeri Jaakko Itälä.
23182:                                                                                                   3
23183: 
23184: 
23185: 
23186: 
23187:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23188: 
23189:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tryckningstillståndet för den i motiveringen tili
23190: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          spörsmålet nämnda läroboken i historia upphör
23191: velse nr 490 av den 2 april 1971 tili veder-       31. 12. 1971 och att skolstyrelsen med anled-
23192: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     ning av de i . läroboken nu observerade felak-
23193: av följande av riksdagsman Aarne Koskinen          tigheterna kommer att ;taga förbindelse med
23194: m. fl. ställda skriftliga spörsmål:                förläggaren. En förutsättning för en fortsatt
23195:                                                    användning av boken är att de däri konstate-
23196:           "Är Regeringen medveten om, att          rade felen korrigeras.
23197:        innehållet i en del i våra skolor nu           Förutom att angående läroböcker redan i
23198:        använda läroböcker i historia inte mot-     manuskriptskedet anskaffas sakkunnigutlåtan-
23199:        svarar verkligheten och inte är opar-       den, har man på åtgärd av skolstyrelsen börjat
23200:        tiskt, och om så är fallet,                 kontrollera ändamålsenligheten hos böcker som
23201:           kommer Regeringen ofördröjligen att      redan godkänts för användning genom att an-
23202:        v.idtaga åtgärder för avskaffande av de     skaffa utlåtanden om deras användbarhet. På
23203:        fel som förekommer i dessa böcker?"         detta sätt strävar man •tili att försäkra sig om,
23204:                                                    att böckerna motsvarar tidens krav och att
23205:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       otillförlitligheter och fel som eventuellt kvar-
23206: samt anföra följande:                              bliv.it i dem blir korrigerade innan ny upplaga
23207:   Då skolstyrelsen godkänner en 1ärobok för        tages av boken.
23208: användning i skolorna bestämmer skolstyrelsen         Man håller som bäst på med att utveckla
23209: samtidigt, när <tryckningstillståndet för verket   effektiveringen av kontroUförfarandet rörande
23210: skall utgå. I ett på grund av spörsmålet an-       läroböcker och hela undervisningsmaterialet.
23211: skaffat utlåtande meddelar skolstyrelsen, att
23212:      Helsingfors den 29 april 1971.
23213: 
23214:                                                             Undervisningsminrster Jaakko Itälä.
23215: Kirj. ksm. n:o 96.
23216: 
23217: 
23218: 
23219:                                    Lehmonen ym.: Elatusapujen ennakoiden takaisinperinnästä.
23220: 
23221: 
23222:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
23223: 
23224:    Maassamme on erään vuoden 1969 tutki-              vuoksi jo v. 1969. Vuoden 1970-71 välisessä
23225: muksen mukaan 32 000 yksinhuoltajaperhettä,           vaiheessa lastenhuoltajana toimineeiie äidille
23226: mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että nämä           tuli mainitun kunnan sosiaalilautakunnan pää-
23227: perhettään yksin huoltavat henkilöt ovat ensi-        töksellä takaisinmaksuvelvoitus perusteluin,
23228: sijaisesti naisia. Tällä hetkellä näiden yksin per-   että ennakko oli maksettu väärin, vaikka per-
23229: hettään huoltavien lukumäärä on varmasti pal-         heen huoltaja ei ollut tietänyt nostaneensa ela-
23230: jon suurempi ja heidän huollettavanaan on yksi        tusavun ennakkoa laittomasti. Siitä huolimatta
23231: tai useampia lapsia, riippuen siitä, onko kysy-       että kunnan sosiaalilautakunta ei ollut yrittä-
23232: myksessä au-lastaan huoltava henkilö vaiko            nytkään suorittaa elatusapujen perintää sitä
23233: avioeropäätöksellä huoltovelvollisuutensa täyt-       maksamaan tuomitulta, mainittu lautakunta kui-
23234: tävä. Joka tapauksessa näiden henkilöiden,            tenkin velvoitti päätökseilään, että nyt tämän
23235: sekä huoltajien että huollettavien kohdalla on        huoltajan hänelle aikoinaan oikeudenkäynnin
23236: tapahtunut viime aikoina erittäin epäsosiaalisia      yhteydessä myönnetty elatusapulain mukainen
23237: toimenpiteitä, joilla vastoin yleistä sosiaalitur-    ennakko on takaisin suoritettava. Lastenvalvoja
23238: vamme edistyksellistä kehityspyrkimystä, että         ei missään .vaiheessa ole huolehtinut lasten so-
23239: tätä tarkoittavien kansainvälisten sopimusten         siaaliturvan juridisesta valvomisesta eikä avio-
23240: ja suositusten täytäntöönpanoa on lähdetty mm.        eropuolisot ole lain mukaan tiedusteluvelvolli-
23241: kuntien ja lääninhallitusten toimesta heikentä-       sia toisilleen.
23242: mään näiden yksin perhettään huoltavien hen-             Kun tämä esimerkkitapaus ei ole ainoa,
23243: kilöiden sosiaalista ja taloudellista asemaa. Lä-     vaikkakin ainutlaatuinen, ja kun sillä vastai-
23244: hinnä virantoimituksessaan vain vähän tai ei          suudessa mm. avioerojen ja yksinhuoltajaperhei-
23245: ollenkaan nykyaikaista sosiaaliturvalainsäädän-       den lisääntyessä saattaa olla hyvinkin ennakoiva
23246: nön toteutuksen opetusta saaneiden tai muu-           vaikutus yleiseen sosiaaliturvan kehitykseen
23247: toin jo ammatissaan vanhentuneiden sosiaali-          kielteisessä merkityksessä, olisi tarkoituksenmu-
23248: työntekijäin toimenpitein on ryhdytty peri-           kaista, että nämä elatusapujen takaisinperintä-
23249: mään takaisin mm. elatusapuennakkolain mu-            tapausten lukumäärät tulisivat yleisesti tiedoksi
23250: kaisia ennakoita edunsaajalta jopa 2 vuoden-          ja mikä niiden juridinen toimeenpanotausta on.
23251: kin ajalta elatusapuennakkolaissa olevien vir-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
23252: heellisyyksien vuoksi. Mainituilta virkamiehiltä      §: n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
23253: ei ole vaadittu minkäänlaista näyttöä, että edun-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
23254: saajalle olisi toimitettu tieto malisuvelvollisuu-    raavan kysymyksen:
23255: den poistamisesta siihen velvoitetulta. Tällainen
23256: käytännön tapaus on tullut hyvin valaisevana                    Tietääkö Hallitus, että lääninhalli-
23257:  esille mm. Viitasaaren kunnassa, jossa avioero-             tukset kuntien esityksestä ovat yhä laa-
23258:  äidille ei hänen asiamiehenään toimineen asian-             jenevassa mitassa alkaneet periä elatus-
23259:  ajajan, lastenvalvojan eikä muiden lastenhuol-              apujen ennakoita takaisin hyvinkin epä-
23260:  losta vastaavien viranomaisten toimesta ole esi-            tarkoin perustein, ja jos tietää,
23261:  tetty tiedoksiantoa, että entinen elatusavun                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23262:  maksaja oli Hovioikeuden päätökseilä vapau-                 ryhtyä mainitun sosiaalisesti erittäin
23263:  tettu elatusavun suorittamisesta varattomuuden              epäoikeudenmukaisen epäkohdan korjaa-
23264:                                                              miseksi?
23265:       Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
23266: 
23267:                 Siiri Lehmonen.                                   Matti Koivunen.
23268: 518/71
23269: 2
23270: 
23271: 
23272: 
23273: 
23274:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
23275: 
23276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      Elatusavun ennakosta annetun lain ( 281/
23277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     63) 23 ja 24 §:iin sisältyvät säännökset ela-
23278: olette 2 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn         tusavun ennakon takaisinperimisestä ennakon
23279: kirjeenne n:o 491 ohella toimittanut valtio-      nostajilta. Näissä säännöksissä mainituissa ta-
23280: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   pauksissa, johon myös kysymyksessä mainittu
23281: kansanedustaja Siiri Lehmosen ym. kirjallisesta   tapaus kuuluu, ovat sekä sosiaalilautakunta että
23282: kysymyksestä n:o 96, jossa tiedustellaan:         lääninhallitus velvolliset perimään virheellisesti
23283:                                                   myönnetyn ennakon takaisin eikä mainituilla
23284:           "Tietääkö Hallitus, että lääninhalli-   viranomaisilla ole lain mukaan tällöin harkin-
23285:        tukset kuntien esityksestä ovat yhä laa-   tavaltaa jättää takaisinperiminen suorittamatta.
23286:        jenevassa mitassa alkaneet periä elatus-      Vaikka niiden tapausten kokonaismäärissä,
23287:        apujen ennakoita takaisin hyvinkin epä-    joissa elatusapuennakkoja on takaisin peritty
23288:        tarkoin perustein, ja jos tietää,          ennakon nostajilta, ei sosiaalihallituksen ilmoi-
23289:                                                   tuksen mukaan vuosina 1967-69 ole tapahtu-
23290:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    nut lisääntymistä, on eräissä tapauksissa kui-
23291:        ryhtyä mainitun sosiaalisesti erittäin     tenkin pidettävä kohtuuttomana sanottua ta-
23292:        epäoikeudenmukaisen epäkohdan korjaa-      kaisinperimistä. Tämän vuoksi onkin tarkoitus
23293:        miseksi?"                                  ottaa selvitettäväksi ja harkittavaksi elatusavun
23294:                                                   ennakkolain muuttaminen niin, että mainitulta
23295:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       kohtuuttomalta ennakon takaisinperimiseltä
23296: taen seuraavaa:                                   vältyttäisiin.
23297:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1971.
23298: 
23299:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
23300:                                                                                                   3
23301: 
23302: 
23303: 
23304: 
23305:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
23306: 
23307:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 23 och 24 §§ lagen om förskott på under-
23308: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-         hållsbidrag ( 281/63 ) ingår stadganden om
23309: velse nr 491 av den 2 april 1971 till veder-      återindrivning av förskott på underhållsbidrag
23310: börande med1em av statsrådet översänt av-         av förskottstagare. 1 de fall som nämnes i
23311: skrift av fö1jande av riksdagsman Siiri Leh-      dessa stadganden, till vilka även det i spörsmå-
23312: monen m. fl. ställda skriftliga spörsmå1 nr 96:   let nämnda fallet hör, är såväl socialnämnden
23313:                                                   som länsstyrelsen sky1dig att återindriva felak-
23314:           "Är Regeringen medveten om, att         tigt beviljat förskott och nämnda myndigheter
23315:        1änsstyrelserna på framställning av kom-   har härvid enligt lagen inte rätt att efter pröv-
23316:        munerna i allt större utsträckning har     ning låta bli att indriva förskottet.
23317:        börjat återindriva förskott på under-         Ä ven om totalantalet sådana fall, då förskott
23318:        hållsbidrag på till och med mycket         på underhållsbidrag återindrivits av dem som
23319:        otillförlitliga grunder, och om så är      1yft förskottet, enligt uppgift från socialstyrel-
23320:        fallet,                                    sen inte har ökat under åren 1967-1969, bör
23321:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    sagda återindrivning i vissa fall likväl anses
23322:        taga för korrigering av nämnda i socialt   oskälig. På grund härav har man för avsikt
23323:        hänseende synnerligen orättvisa sakför-    att utreda och överväga en ändring av lagen
23324:        hållande?"                                 om förskott på underhållsbidrag så, att man
23325:                                                   skulle undgå nämnda oskäliga återindrivning av
23326:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       förskott.
23327: anföra följande:
23328:      Helsingfors den 3 maj 1971.
23329: 
23330:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen.
23331: Kirj. ksm. n:o 97.
23332: 
23333: 
23334: 
23335: 
23336:                                   Honkonen ym.: Kodinperustamislainamäärärahan            ottamisesta
23337:                                     ensi vuoden tulo-- ja menoarvioesitykseen.
23338: 
23339: 
23340:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23341: 
23342:    Oman kodin perustaminen ei ole tällä het-         määrältään kovin korkeiksi, ovat .ne kuitenkin
23343: kellä kaikkein helpoimpia tehtäviä. Päinvas-         olleet monien kohdalla erittäin tarpeellisia ja
23344: toin, sillä välittömästi avioliiton solmimisen       toivottuja.
23345: jälkeen alkaa nuorille pareille kertyä menoja           Vielä kovakouraisemmin kuin inflaatio ovat
23346: menojen päälle. Vaikka emme ottaisikaan huo--        monet hallitukset kohdelleet näitä lainoja.
23347: mioon omakotitalon rakentamista tai osakkeen         Eräät hallitukset eivät ole esittäneet kodinpe-
23348: hankkimista, jotka antaisivat velkaautuville         rustamislainamäärärahoja lainkaan valtion tulo--
23349: nuorille muutakin kuin päänvaivaa moniksi            ja menoarvioon, ja eräät eivät ole vahvistaneet
23350: vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, muo-       näitä määrärahoja eduskunnan nimenomaisesta
23351: dostuu rahantarpeesta silti jatkuva. Lasten sy.n-    kehotuksesta huolimatta. Olisi kuitenkin käsi-
23352: tyminen vaikuttaa vielä omasta puolestaan            tettävä, että kodinperustamislainajärjestelmä
23353: kai!kkea muuta kuin taloutta lieventävästi.          on ·sellainen sosiaalinen etu, jonka tarve on
23354:    Vuoden 1945 alussa tuli voimaan kodinpe-          pysyvä ja jota tulisi yhä kehittää.
23355: rustam.islainalaki, jonka perusteella ko. lainoja       Edellä olevan sekä valtiopäiväjärjestyksen
23356: on myönnetty vuosina 1945-57 71 863. Niitä           37 §:n 1 momentin nojalla esitämme valtio--
23357: ovat saaneet sellaiset nuoret perheet, joissa        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23358: puolisot eivät ole avioliittoa soimiessaan täyttä-   seuraavan kysymyksen:
23359: neet 30 vuotta. Lain tarkoituksena on siis
23360: auttaa vähävaraisia avioliiton solmineita. Valit-              Aikooko Hallitus ottaa tulevan vuo--
23361: taen on kuitenkin todettava inflaation naker-                den tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
23362: taneen viime vuosina näistä lainoista suuren                 vän määrärahan kodinperustamislainoja
23363: osan. Mutta vaikka ne eivät ole nousseet keski-              varrten?
23364:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1971.
23365: 
23366:                Kuuno Honkonen.                                   Niilo Koskenniemi.
23367:                Aulis Juvela.                                     Matti Järvenpää.
23368: 
23369: 
23370: 
23371: 
23372: 523/71
23373: 2
23374: 
23375: 
23376: 
23377: 
23378:                        E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
23379: 
23380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jestelmä helpottamassa heidän taloudellista ase-
23381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maansa. Kun meillä sitä paitsi on kodinperus-
23382: olette 2 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn kir-     tami:slainalakien säätämisen jälkeen annetuilla
23383: jeenne n:o 501 ohella toimittanut valtioneu-       muilla laeilla, kuten lapsilisälailla, voitu to-
23384: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       teuttaa niitä väestöpoliittisia ja perhekustannus-
23385: kansanedustaja Kuuno Honkosen ym. kirjalli-        ten tasaukseen tähtääviä tarkoitusperiä, joita
23386: sesta kysymyksestä n:o 97, jossa tiedustellaan:    kod1nperustamislainajärjestelmä myös oli tarkoi-
23387:                                                    tettu palvelemaan, ei järjestelmä ole toimikun-
23388:          "Aikooko Hallitus ottaa tulevan vuo-      nan mielestä enää tarpeellinen.
23389:        den tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-        Kodinperustamislainala:kien mukaisten asun-
23390:        vän määrärahan kodinperustamislainoja       toirtaimiston hankintaan tarkoitettujen pienten
23391:        varten?"                                    lai.nojen myöntämisen sijasta on harkittava
23392:                                                    tuntuvampien avustuksien ja lainojen myöntä-
23393:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        mistä perheen perustamisen kannalta tärkeim-
23394: taen seuraavaa:                                    piin kohteisiin, kuten esimerkiksi oman asunnon
23395:    Perheavustusten tarkistamistaimikunta on 24     hankkimiseen. Niin ikään on tutkittava mah-
23396: päivänä helmikuuta 1970 antamassaan 1 osa-         dollisuudet lapsiperheiden asumistuesta anne-
23397: mietinnössä (Komiteanmietintö 1970: B 2)           tun lain ulottamisesta koskemaan myös yksi-
23398: katsonut, että kodinperustamislainajärjestelmä     lapsisia perheitä. Tätä silmällä pitäen on selvi-
23399: on käytännöllisesti katsoen menettänyt merki-      tettävä nuorten perheiden tarpeet sekä suun-
23400: tyksensä sen johdosta, että olosuhteet ovat jär-   niteltava toimenpiteet heidän tukemisekseen
23401: jestelmän voimassa ollessa suuresti muuttuneet     kokonaisvaltaisesti, jotta keskitetyn järjestel-
23402: ja järjestelmää on nyttemmin pidettävä tekni-      män puitteissa voidaan tuki ohjata entistä te-
23403: sestikin vanhentuneena.                            hokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.
23404:    Perusteluinaan kannanotolleen toimrkunta on         Edellä esitetyn perusteella tulevan vuoden
23405: lisäksi huomauttanut, että nuorten kodinperus-      tulo- ja menoarvioesitykseen ei voitane ottaa
23406: tajien käytettävissä on nykyisin erilaisia osa-    määrärahaa kodinperustamislainoja varten.
23407: maksu- ja lainajärjestelmiä sekä opintotukijär-
23408:      Helsingh;sä 3 päivänä toukokuuta 1971.
23409: 
23410:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
23411:                                                                                                   3
23412: 
23413: 
23414: 
23415: 
23416:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
23417: 
23418:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      systemet. Då man hos oss därjämte genom
23419: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise      andra Iagar, t. ex. Iagen om barnbidrag, har
23420: av den 2 april 1971 nr 501 tili vederbörande       kunnat förverkliga de syften i fråga om befoik-
23421: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       ningspolitik och utjämning av famiijekostna-
23422: föijande av riksdagsman Kuuno Honkonen             derna som även bosättningsiånesystemet avsåg
23423: m. fl. ställda spörsmåi nr 97:                     att tjäna, anser kommissionen, att systemet ej
23424:                                                    Iängre är behövligt.
23425:           "Ämnar Regeringen i föijande års            1 stället för att i eniighet med bosättnings-
23426:        statsverksproposition upptaga ett till-     Iåneiagarna bevilja mindre lån, avsedda för
23427:        räckligt ansiag för bosä ttningsiån?"       anskaffning av bostadsinventarier, bör man
23428:                                                    överväga möjligheterna att beviija kännbarare
23429:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      understöd och lån för objekt, som med tanke
23430: samt anföra föijande:                              på famiijebiidandet är de mest viktiga, såsom
23431:    Kommissionen för revision av famiijeunder-      t. ex. för anskaffande av egen bostad. Likaså
23432: stödssystemet anser i sitt den 24 februari         bör man undersöka möjligheterna att utsträcka
23433: 1970 avgivna första delbetänkande (Kommitte-       lagen angående bostadsbidrag för familjer med
23434: betänkande 1970: B 2), att bosättningsiåne-        barn att omfatta även enbarnsfamiljer. Med
23435: systemet praktiskt taget förlorat sin betydelse    detta för ögonen bör de unga familjernas be-
23436: på grund av att förhållandena under den tid        hov utredas samt åtgärder planeras för att ge
23437: systemet varit i kraft i hög grad förändrats.      dem ett heltomfattande stöd, så att stödet inom
23438: Dessutom måste systemet numera anses vara          ramen för ett centraliserat system kan dirigeras
23439: även tekniskt föråidrat.                           på ett effektivare och ändamålsenligare sätt
23440:    Såsom motivering för sitt ställningstagande     än förut.
23441: har kommissionen ytterligare anfört, att tili         Med stöd av vad ovan anförts torde man
23442: unga bosättares förfogande för underlättande       inte i föijande års statsverksproposition kunna
23443: av deras ekonomiska ställning nu står olika        intaga ett anslag för bosättningslån.
23444: avbetainings- och Iånesystem samt studiestöds-
23445:      Heisingfors den 3 maj 1971.
23446: 
23447:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
23448: Kirj. ksm. n:o 98.
23449: 
23450: 
23451: 
23452: 
23453:                                  Voutilainen ym.: Lieksan puhelinkeskuksen toimintamahdolli-
23454:                                     suuksien parantamisesta.
23455: 
23456: 
23457:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23458: 
23459:    Kehitysalueiden elinkeino- ja talouselämän       tontti ja 330 000 markan määräraha vuoden
23460: kaikin puoliselle kehittymiselle on välttämätön     1971 valtion tulo- ja menoarvioon. Ottaen
23461: edellytys puhelinpalvelujen joustava ja riittävä    kuitenkin huomioon teletalon rakentamisen
23462: saanti- ja käyttömahdollisuus. Pohjois-Karjalassa   viivästymisen ja laitteiston puuttumisen, on
23463: Lieksan talousalue on Joensuun jälkeen mer-         väliaikainen ratkaisu nykyiseen vaikeaan puhe-
23464: kittävimpiä keskuksia. Nyt kuitenkin sanottu        lintilanteeseen Lieksassa välttämätöntä.
23465: alue esim. puhelinpalvelujen osalta on heikoim-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
23466: massa asemassa koko maassa. Puhelinliikenteen       §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
23467: automatisointi on vasta alulla. Käytössä oleva      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
23468: käsivälitteinen keskus, joka on tiettävästi maan    raavan kysymyksen:
23469: suurin (Tornion keskus automatisoituu tämän
23470: vuoden puolella), on nyt tukossa, sillä uusien                 Onko Hallitus tietoinen s11ta, että
23471: tilaajien ottaminen on rajoitettu ainoastaan                Lieksan puhelinkeskukseen otetaan uusia
23472: yleisen edun mukaisiin tilaajiin. Tällä hetkellä            tilaajia vain rajoituksin, ja jos on,
23473: on keskuksessa vapaana 49 numeroa. Vuosit-                     aikooko hallitus ryhtyä kiireellisiin
23474: tainen tarve on kuitenkin 60-70 numeroa.                    toimenpiteisiin automatisoinnin nopeut-
23475: Kun talousalueella on vireillä useita yritys-               tamiseksi sekä samalla väliaikaisratkai-
23476: toimintaa laajentavia hankkeita uhkaavat nämä               sun aikaansaamiseksi niin, että puheli-
23477: tyrehtyä puhelinpalvelujen puuttumisen vuoksi.              men saantiin liittyvät rajoitukset voi-
23478:    Tosin Lieksan teletaloa varten on nyt varattu            daan poistaa?
23479:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1971.
23480: 
23481:                U. H. Voutilainen.                               Hannes Volotinen.
23482:                Reino Karpola.                                   Pauli Puhakka.
23483:                Alli Vaittinen.                                  Valde Nevalainen.
23484:                Eino Poutiainen.                                 Lea Sutinen.
23485: 
23486: 
23487: 
23488: 
23489: 545/71
23490: 2
23491: 
23492: 
23493: 
23494: 
23495:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23496: 
23497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rit) tai firmoille, joille puhelin ammatin har-
23498: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joittamisen takia on välttämätön. Tämän vuoksi
23499: olette 14 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn          Lieksassa on viime aikoina jonkin verran rajoi-
23500: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tettu uusien tilaajien ottamista, minkä seurauk-
23501: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sena kolme yksityishenkilöä on odottamassa
23502: edustaja Voutilaisen ym. näin kuuluvasta kir-       kotipuhelinta. Tämäkin vähäinen rajoitus voi-
23503: jallisesta kysymyksestä n:o 98:                     daan kuitenkin poistaa aivan lähiviikkoina, sillä
23504:                                                     Lieksan paikalliskeskuksessa aloitetaan vielä
23505:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     tämän kevään kuluessa ns. satelliittikeskuksen
23506:        Lieksan puhelinkeskukseen otetaan uusia      asennus, jonka valmistuttua välittömästi kaikki
23507:        tilaajia vain rajoituksin, ja jos on,        tilaajat voidaan liittää Lieksan paikalliskeskuk-
23508:            aikooko hallitus ryhtyä kiireellisiin    seen. Tämän laajennuksen avulla tilaajanumero-
23509:        toimenpiteisiin automarisoinnin nopeut-      kapasiteettia saadaan käyttöön niin paljon, että
23510:        tamiseksi sekä samalla väliaikaisratkai-     se laskelmien mukaan tulee riittämään siihen
23511:        sun aikaansaamiseksi niin, että puheli-      asti, kunnes Lieksan jo hankintavaiheessa oleva
23512:        men saantiin liittyvät rajoitukset voi-      uusi automaattikeskus valmistuu.
23513:        daan poistaa?"                                  Lieksan uuden puhelintalon rakennustöiden
23514:                                                     arvioidaan alkavan ensi lokakuussa, jolloin
23515:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       talo valmistuisi suunnilleen juhannukseksi
23516: vasti seuraavaa:                                    1972. Asennus- ja kokeilutyö huomioon ottaen
23517:    Koska Lieksan käsivälitteisessä paikalliskes-    Lieksan paikallis-, verkkoryhmä- ja kaukokeskus
23518: kuksessa on tällä hetkellä vapaana vain vähän       valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 1973
23519: yli 40 numeroa, on näitä numeroita pyritty          kesällä, johon mennessä valmistuvat myös
23520: säästämään sellaisille henkilöille ( esim. lääkä-   tarvittavat kaukoyhteydet.
23521:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1971.
23522: 
23523:                                                                Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
23524:                                                                                                     3
23525: 
23526: 
23527: 
23528: 
23529:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23530: 
23531:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        firmor, för vilka telefon är nödvändig för
23532: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       yrkets bedrivande. Av denna orsak har man i
23533: av den 14 april 1971 tili vederbörande medlem       Lieksa under den senaste tiden i viss mån be-
23534: av statsrådet översänt avskrift av följande av      gränsat antagandet av nya abonnenter, och så-
23535: riksdagsman Voutilainen m. fl. ställda skriftliga   som en följd av detta väntar för närvarande
23536: spörsmål nr 98:                                     tre privatpersoner på hemtelefon. Också denna
23537:                                                     Iilla begränsning kan avlägsnas under de när-
23538:            "Är Regeringen medveten om att           maste veckorna, ty vid lokalcentralen i Lieksa
23539:        tili telefoncentralen i Lieksa antages       inleds redan innevarande vår installationen av
23540:        abonnenter endast i begränsad omfatt-        en s.k. satellitcentral. Så snart denna är färdig
23541:        ning, och om så är fallet,                   kan samtliga abonnenter anslutas tili den lokala
23542:            har regeringen för avsikt att vidtaga    centralen i Lieksa. Med hjälp av denna utvidg-
23543:        brådskande åtgärder för att påskynda         ning fås en så stor abonnentnummerkapacitet
23544:        automatiseringen och samtidigt åstad-        i bruk, att denna beräknas vara tiUräcklig tills
23545:        komma en temporär lösning så att de          den nya automatcentralen i Lieksa, som redan
23546:        inskränkningar som är förenade med an-       befinner sig i anskaffningsskedet, blir färdig.
23547:        skaffning av telefon kan avskaffas?"             Byggnadsa11betena på det nya telefonhuset i
23548:                                                     Lieksa beräknas bli inledda i oktober, varvid
23549:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         huset skulle bli färdigt ungefär tili mid-
23550: anföra följande:                                    sommaren 1972. Med beaktande av installa-
23551:   På grund av att vid den manuelia lokala           tions- och provningsarbetet beräknas loka!-, nät-
23552: centralen i Lieksa för närvarande finnes endast     grupps- och fjärrcentralen i Lieksa bli färdig
23553: drygt 40 lediga nummer, har man försökt spara       sommaren 1973, före viiken tidpunkt också
23554: dessa för sådana personer ( t.ex. läkare) ellet     nödiga fjärrförbindelser bör vara färdiga.
23555:      Helsingfors den 29 april 1971.
23556: 
23557:                                                                   Trafikminister K. F. Haapasalo.
23558: Kirj. ksm. n:o 99.
23559: 
23560: 
23561: 
23562: 
23563:                                      Salama ym.: Talous- ja yhteiskuntatiedollisen koulutuksen tehos-
23564:                                          tamisesta.
23565: 
23566: 
23567:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23568: 
23569:      Maassamme ei ole huolehdittu siitä, että          siin vaatimuksiin. Tämä ei ole tarkoituksen-
23570:  kansalaisilla olisi riittävä valmius yhteiskun-       mukaista, koska voidaan aivan kiistattomasti
23571:   nallisten ja taloudellisten kysymysten ja ongel-     osoittaa, että esim. valtiollinen elämä ja osallis-
23572:   mien omakohtaiseen rationaJiseen käsittelyyn         tuminen siihen vaikka. vain äänestäjänä asettaa
23573:   ja siihen perustuvaan itsenäiseen kannanmää-         kansalaiselle suuria tiedollisia ja aseoteeilisia
23574:   rittdyyn. On ymmärrettävää, että näin on ollut       vaatimuksia. Suurisuuntaiset ;ja kokonaisvaltai-
23575:   asianlaita aikaisemmin. Sen sijaan ei voida          set talous- ja tulopoliittiset suunnitelmat ja.
23576:   hyväksyä sitä, että asiaan ei vielä nytkään          ratkaisut edellyttävät kaikkien kansalaisten
23577:   poliittisten päätöksentekijäin ja koulutusviran-     mukanaoloa sekä tehtäessä että toteutettaessa
23578:   omaisten toimesta paneuduta.                         päätöksiä. Suurisuuntaisen talous- ja yhteis-
23579:      Kuten tunnettua historian, yhteiskuntaopin        kuntatiedollisen koulutuksen avulla on luotava
23580:   ja taloustiedon tuntimäärä vähenee peruskou-         heille realistiset mahdollisuudet tähän mukana-
23581:   lussa nykyisen keskikoulun tuntimäärään ver-         oloon.
23582:   ra.ttuna. Ammatillisissa oppilaitoksissa yhteis-        Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
23583:   kuntaopin ja taloustiedon oppiaineet ovat hyvin      37 §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
23584:   alistetussa asemassa. Sama koskee aikuiskoulu-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23585:  .tusta palvelevaa ammattikurssi toimintaa.. Kan-      seuraavan kysymyksen:
23586: - salais- ja työväenopistoissa yhteiskuntaopin ja
23587:   taloustiedon osuus on käytännöllisesti katsoen                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23588:   olematon. Suurten kansalaisjärjestöjen koulu-               kansalaisten talous- ja yhteiskuntatie-
23589:   tustoiminnassa. yhteiskunnallisilla ja taloudelli-          dollinen ·koulutus ei nykyisellään ole
23590:   silla kysymyksillä on luonnollisesti tärkeä sija,           oikeassa suhteessa kansalaisten yhteis-
23591:   mutta yhteiskunnan järjestömuotoiselle sivistys-            kuntatiedon tarpeeseen, ja jos on,
23592:    työlle myöntämän taloudellisen tuen pienuus                   mitä Hallitus a.ikoo tehdä luodakseen
23593:    asettaa koulutukselle kovin ahtaat rajat.                  kansalaisille riittävät tiedolliset edelly-
23594:       Asetettaessa tavoitteita koulutukselle kiin-            tykset osallistua yhteiskunnalliseen pää-
23595:   nitetään huomio lähes yksinomaan a.mmatilli-                töksentekoon?
23596:        Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1971.
23597: 
23598:                     Aune Salama.                                      Ulf Sundqvist.
23599:                     Reino Breilin.                                    Erkki Tuomioja.
23600: 
23601: 
23602: 
23603: 
23604:  588/71
23605: 2
23606: 
23607: 
23608: 
23609: 
23610:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23611: 
23612:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Peruskoulussa historian ja yhteiskuntaopin
23613: mainitussa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies,       tuntimäärä on pienempi kuin nykyisessä keski-
23614: olette kirjeellänne 14 päivältä huhtikuuta 1971      koulussa. Koska opetussuunnitelmassa on py-
23615: n:o 517 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        ritty lisäämään valinnan mahdollisuuksia, on
23616: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aune        kaikkien oppiaineiden osalta jouduttu vähentä-
23617: Salaman ym. tekemän seuraavan kirjallisen            mään kaikille oppila,ille yhteisten tuntien mää-
23618: kysymyksen:                                          rää. Peruskoulussa on oppiaineena kuitenkin
23619:                                                      myös kansalaistaito, jonka tunneilla käsitellään
23620:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       erityisesti yläasteella yhteiskunnallisia kysymyk-
23621:        kansalaisten talous- ja yhteiskuntatie-       siä.               ,
23622:        dollinen koulutus ei nykyisellään ole             Kansalais- ja työväenopistojen tehtävänä on
23623:        oikeassa suhteessa kansalaisten yhteis-       aikaisemmin pidetty opetuksen antamista etu-
23624:        kuntatiedon tarpeeseen, ja jos on,            päässä yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa
23625:           mitä Hallitus aikoo tehdä luodakseen       aineissa yleisen sivistyksen kohottamiseksi.
23626:        kansalaisille riittävät tiedolliset edelly-   Nykyisen lainsäädännön mukaan opistojen teh-
23627:        tykset osallistua yhteiskunnalliseen pää-     tävänä on antaa kansalaiselämässä tarpeellisten
23628:        töksentekoon?"                                tietojen ja taitojen opetusta. Vaikka opiskeli-
23629:                                                      jain koulutuspohjan muuttuminen on merkittä-
23630:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          västi vaikuttanut opetusohjelmiin, yhteiskun-
23631: taen seuraavaa:                                      nallinen opetus on niissä edelleen keskeisenä
23632:    Yhteiskunta- ja taloustiedon merkitys on          osana.
23633: jatkuvasti kasvamassa.. Kuten kysymyksen pe-             Yhteiskunnallis-taloudellisen kasvatuksen te-
23634: rusteluissa todetaan, jo valtiollinen elämä ja       hokkuus ja merkitys eivät ole riippuvaisia
23635: osallistuminen siihen, vaikka vain äänestäjänä,      yksinomaan siihen käytettävästä tuntimäärästä.
23636: asettaa kansalaiselle suuria tiedollisia ja aseo-    Sen vuoksi päähuomio on edelleen kiinnitettävä
23637: teeilisia vaatimuksia. Välttämätöntä onkin, että     tavoitteiden selvittelyyn sekä opetussuunnitel-
23638: kaikille kansalaisille annettava yhteiskunnallis-    man sisällön, opetusmenetelmien ja •välineiden
23639: taloudellinen kasvatus on mahdollisimman te-         kehittämiseen. Kouluhallitus ottaa nämä näkö-
23640: hokasta ja nykyajan yhteiskunnallista kehitystä      kohdat huomioon opettajien jatkokoulutusta
23641: vastaavaa.                                           järjestäessään ja tukiessaan.
23642:    Kouluhallituksen ilmoituksen mukaan oppi-           · Kuluvan vuoden menoarvioon Eduskunta
23643: koulujen historian, yhteiskuntaopin ja taJ.ous-      on ottanut määrärahan historian, yhteiskunta-
23644: tiedon oppiennätyksissä painopiste on siirretty      opin ja taloustiedon opetuksen ylitarkastajan
23645: viimeksi kuluneen sadan vuoden ajanjaksoon.          viran perustamista varten. Tämä antaa koulu-
23646: Opetuksessa pidetään silmällä tiedollisen tavoit-    hallitukselle uusia mahdollisuuksia alan opetuk-
23647: teen ohella kansalaiskasvatuksellisia tavoitteita.   sen kehittämiseen ja tehostamiseen.
23648: Lukiossa. korostetaan mielenkiinnon herättä-             Ammatillisen opetuksen osalta ammattikas-
23649: mistä yhteiskunnallista toimintaa kohtaan. Kan-      vatushallitus on ilmoittanut pitävänsä luon-
23650: salaiskouluissa yhteiskuntaopin opetuksen si-        nollisena tuntimäärien korostumista niissä am-
23651: sältö on olennaisilta osiltaan sama kuin keski-      matillisissa oppiaineissa, jotka muodostavat
23652: koulussa. Mm. kouluhallituksen tukemilla opet-       pääasiallisen opetuksen tiettyyn ammattiin tai
23653: tajien täydennyskoulutuskursseilla on päähuo-        tiettyihin ammatteihin. Mutta koska yhteis-
23654: mio kiinnitetty yhteiskuntaopin ja taloustiedon      kunta- ja taloustietouden merkitys on jatku-
23655: opetussuunnitelmien kehittämiseen.                   vasti kasvamassa, ammattikasvatushallitus on
23656:                                                                                                    3
23657: 
23658: enty1sesti viime aikoina kiinnittänyt huomiota       terveydenhuoltopolitiikka. Ammattikasvatushal-
23659: näiden kysymysten opetuksen tehostamiseen            lituksen hyväksymien ja valvomien työllisyyttä
23660: sekä eri oppilaitoksissa, että ammatillisessa        edistävien ammattikurssien opetusohjelmaan
23661: kurssi toiminnassa.                                  esim. sisältyy keskimäärin 20 % teoriatuntien
23662:    Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatti-        määrästä talous- ja yhteiskunnallisia aineita,
23663: kursseilla annettava yhteiskuntaopin ja talous-      kuten ammatti- ja yritystaloutta, työlainsää-
23664: tiedon opetus ei rajoitu yksinomaan näillä           däntöä sekä tietoutta työmarkkinajärjestöistä.
23665: nimikkeillä olevien oppia,ineiden piirissä ta-          Ammattibsvatushallitus on lisäksi ilmoitta-
23666: pahtuvaksi, vaan sitä annetaan oppilaitoksesta       nut kiinnittävänsä yhä kasvavaa huomiota yh-
23667: riippuen usean muun eri nimikkeisen oppi-            teiskunnallisten ja taloudellisten alojen kysy-
23668: aineen yhteydessä. Tällaisia ovat mm. kansalais-     mysten käsittelyn lisäämiseen ja tehostamiseen
23669: tieto, yhteiskuntatalous, amma,ttitalous, työ-       ammatillisessa opetuksessa, kuitenkin niin, että
23670: paikkaoppi, kokoustekniikka, liiketalousoppi,        tämän opetuksen tuntijakoa ja opetusaika,a kos-
23671: talousmaantieto, markkinointioppi, teollisuus-       kevissa suunnitelmissa on luonnollisesti otet-
23672: oppi, teollisuustalous, johtamisoppi, työnjohto-     tava ensisijaisesti huomioon se opetus, joka on
23673: oppi, kodintalousoppi, työoppi, perhekasvatus-       välttämätöntä työllistävään ammattiin johtavan
23674: oppi, sosiaa'lipolitiikka, kunnallispolitiikka, ja   ammattitaidon saavuttamiseksi.
23675:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta, 1971.
23676: 
23677:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä.
23678: 4
23679: 
23680: 
23681: 
23682: 
23683:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23684: 
23685:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utvecklandet av undervisningsplanema i fråga
23686: anger ihar Ni, Herr Talman, med Eder               om samhällslära och ekonomilära.
23687: skrivelse nr 517 av den 14 april 1971 tili            I grundskolan är antalet undervisningstimmar
23688: vederbörande medlem av statsrådet översänt         i historia och samhällslära mindre än i den
23689: följande av riksdagsman Aune Salama m.fl.          nuvarande mellanskolan. Då man i undervis-
23690: ställda skriftliga spörsmål:                       ningsplanen har strävat till att öka valmöjlig-
23691:                                                    heterna, har man varit tvungen att i fråga om
23692:            "Är Regeringen medveten om att          alla läroämnen minska antalet för samtliga
23693:        medborgarnas utbi:ldning i fråga om         elever gemensamma timmar. I grundskolan
23694:        ekonomiska ocih samihällskunskaper för      ingår dock även medborgarfärdighet i
23695:        närvarande icke står i rätt proportion      läroämnena, och särskilt på högstadiet behand-
23696:        till medborgarnas beihov av samihälls-      las under timmarna samhallsfrågor.
23697:        kunskap, ocih om så är fallet,                 Medborgar- och arbetarinstitut har tidiga,re
23698:           vad ihar Regeringen för avsikt att       ansetts ha till uppgift att meddela undervis-
23699:        göra i syfte att för medborgama i fråga     ning närmast i sociala och ekonomiska ämnen
23700:        om kunskaper skapa tillräckliga förut-      i syfte att höja allmän:bildningen. Enligt den
23701:        sättningar, att deltaga i fattandet av      nuvarande lagstiftningen har instituten tili
23702:        beslut i samihällsfrågor?"                  uppgift att meddela undervisning i sådana
23703:                                                    kunskaper och färdigheter, vilka behövs i det
23704:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       medborgerliga livet. Fästän elevernas ändrade
23705: anföra följande:                                   uthildningsbas avsevärt har inverkat på under-
23706:    Betydelsen av samihälls- ocih ekonomisk         visningsplanerna, utgör dock den sociala under-
23707: kunskap ökas fortgående. Såsom i motiveringen      visningen den. centrala delen i dem.
23708: för spörsmålet konstateras ställer det politiska      Den     samhälls-ekonomiska     utbildningens
23709: Hvet ocih deltagande i det, fastän enbart som      effektivitet och betydelse är icke enbart
23710: röstare, stora krav på medborgaren i fråga om      beroende av a,ntalet timmar som används för
23711: kunskaper och inställning. Det är även nöd-        denna utbildning. Fördenskull måste huvud-
23712: vändigt, att den samihälls- ocih ekonomiska        vikten alltjämt fästas vid utredandet av målen
23713: fostran som kommer alla medborgare till del,       samt utvecklandet av undervisningsplanens
23714: är så effektiv som möjligt ocih motsvarar          innehåll, undervisningsmetodema och -mate-
23715: utvecklingen i det moderna samihället.             rielen. Skolstyrelsen tar dessa synpunkter i
23716:    Enligt skolstyrelsens uppgift har tyngd-        beaktande då den anordnar ooh stöder vidareut-
23717: punkten i läroverkens lärokurser i historia,       bildning av lämre.
23718: samhällslära ocih ekonomilära överflyttats till       I innevarande års statsförslag har riksdagen
23719: en tidsperiod som omfattar de senaste hundra       observerat ett anslag för inrättande av en
23720: åren. Undervisningen tar sikte icke endast på      överinspektörstjänst för undervisningen i his-
23721: inhämtandet av kunskaper utan även på med-         toria, sarnhällslära och ekonomilära. Detta ger
23722: borgarfostran. I gymnasiet understryks upp-        skolstyrelsen nya möjligheter att utveckla och
23723: väckandet av intrsese för social verksamhet.       effektivera, undervisningen på detta område.
23724: I medborgarskolan är innehållet i undervis-           För y11kesutbildningens del har yrkesutbild-
23725: ningen i samhällslära till väsentliga delar        ningsstyrelsen meddelat, att den anser det
23726: densamma som i mellanskolan. Bl.a. har vid         naturligt att större vikt lägges vid timantalet
23727: de av skolstyrelsen understödda komplette-         i de yrkesläroämnen, vilka bildar den huvud-
23728: ringskursema för lärare huvudvikten ,fästs vid     sakliga undervisningen för visst yrke eller vissa
23729:                                                                                                  5
23730: 
23731: yrken. Men då betydelsen av kunskaper på det        munalpolitik och hälsovårdspolitik. I under-
23732: sociala och ekonomiska området fortgående           visningsprogrammet vid de av yrkesutbildnings-
23733: ökas, så har yrkesutbildningsstyrelsen särskilt     styrelsen godkända och övervakade sysselsätt-
23734: på den senaste tiden fäst uppmärksamhet vid         ningsfrämjande yrkeskursema utgörs t.ex. i
23735: effektivering av undervisningen i dessa frågor      medeltal 20 % av antalet timmar av teoretisk
23736: såväl i olika undervisningsanstalter som i yrkes-   undervisning i ekonomiska och sociala ämnen,
23737: kursverksamheten.                                   såsom yrkes- och företagsekonomi, arbetslags-
23738:    Undervisningen i samhällslära och ekonomi-       tiftning samt kunskap om atbetsmarknads-
23739: lära i yrkesläroanstalterna och vid yrkeskurser     organisationerna.
23740: inskränker sig icke enbart tili undervisning           Yrkesutbildningsstyrelsen har dessutom med-
23741: under dessa läroämnens rubrik, utan sådan           delat, att den fäster allt större uppmärksamhet
23742: undervisning meddelas, beroende på läroans-         vid ökande och effektivering av behandlingen
23743: talten, i samband med många andra läro-             av frågor på det sociala och ekonomiska om-
23744: ämnen under olika rubriker. Dylika läroämnen        rådet vid yrkesundervisningen, likväl så, att i
23745: är bl.a. medborgarkunskap, samhällsekonomi,         planerna angående timindelningen och under-
23746: yrkesekonomi, företagslära, mötesteknik, före-      visningstiderna för denna undervisning givetvis
23747: tagsekonomi, ekonomisk geografi, marknads-          i första hand skall fästas uppmärksamhet vid
23748: föringslära, industrilära, industriekonomi, le-     den undervisning, som är nödvändig för er-
23749: darskap, arbetsledning, hemmets ekonomi,            hållandet av nödig yrkeskunskap för det yrke
23750: atbetslära, familjekunskap, socialpolitik, kom-     inom vilket sysselsättning eftersträvas.
23751:      Helsingfors den 13 maj 1971.
23752: 
23753:                                                            Undervisningsminister Jaakko 1tälä.
23754: 
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 588/71
23759: rj. ksm. n:o 100.
23760: 
23761: 
23762: 
23763: 
23764:                                  Rekonen: Paloturvallisuuden tehostamisesta Ylisen keskuslaitok-
23765:                                     sessa.
23766: 
23767: 
23768:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23769: 
23770: Tuli tuhosi äskettäin Ylisen keskuslaitoksen         virheellinen kannanotto Ylisen keskuslaitoksen
23771: staanotto- ja hoitorakennuksen Ylöjärvellä.          rakentamista koskevissa päätöksissä. Seuraukset
23772: tikka tulen irtipääsyn syytä ei vielä tässä          tästä saattaisivat olla pahimmassa tapauksessa
23773: iheessa ole voitu varmuudella todeta, niin jo        hyvinkin kohtalokkaat mikäli tuli syystä tai
23774: t on tullut kiistattomasti selväksi, että ko.        toisesta pääsisi laitoksen jossakin haitolaraken-
23775: toksen rakentamisessa ei ole otettu riittä-          nuksessa valloilleen.
23776: ssä määrin huomioon paloturvallisuutta kos-             Näin ollen on välttämätöntä suorittaa tutki-
23777: via näkökohtia.                                      mus mitä mahdollisuuksia ja keinoja on palo-
23778:  Palon leviäminen niin nopeasti ja tuhoisin          turvallisuuden lisäämiseksi Ylisen keskuslaitok-
23779: Jrauksin kuin tapahtui, johtui siitä syystä,         sella, jotta voitaisiin välttyä niiltä ilmeisiltä
23780: :ä tuli pääsi leviämään esteettömästi raken-         vaarailta joita tulen irtipääsy saattaa hoidetta-
23781: .ksen puurakenteisessa välipohjassa ja täyt-         ville ·aiheuttaa. Niitä virheitä, joita Ylisen kes-
23782: .ssä. Tulen leviämisen estämiseksi ei ollut          kuslaitoksella on tehty paloturvallisuuden hei-
23783: ~massa minkäänlaisia esteitä nyt palaneessa          kentämiseksi, ei ainakaan tulisi tehdä uusia
23784: '{ennuksessa sen paremmin kuin on laitoksen          vastaavanlaisia tai muita hoitolaitoksia raken-
23785: Jissakaan hoitolarakennuksissa. Tulen irti-          nettaessa.
23786: äsyn mahdolliset seuraukset saattaisivat riäin          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
23787: .en muodostua esim. öiseen aikaan hyvinkin           tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
23788:  htalokkaiksi laitoksessa, jossa hoidettavat         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23789:  at paljolta myös liikuntakyvyttömiä.                vaksi seuraavan kysymyksen:
23790:  Ylisen keskuslaitoksen rakennusvaiheessa esi-
23791:  :tiin suunnittelijan taholta haitolarakennusten               Onko Hallitus tietoinen, että sosiaali-
23792:  lipohjien rakentamista betonista, paloturval-              ja rakennushallituksen määräyksestä on
23793:  uuden lisäämiseksi. Sosiaali- ja rakennushal-              kielletty betonisten välipohjien käyttö
23794:  us eivät kuitenkaan esitystä hyväksyneet pi-               haitolarakennuksissa Ylisen keskuslai-
23795:  ~n sitä tarpeettomasti kustannuksia lisäävänä.             toksessa Ylöjärvellä ja joka ilmeisesti
23796:  trha nuukuus kostautui jo nyt ensimmäisessä                on vaikuttanut ko. laitoksen vastaan-
23797:  J.palossa vahinkojen noustessa monikymmen-                 otto- ja hoitorakennuksessa 23. 3. 1971
23798:  ttaiseksi siihen verraten, jos palo olisi rajoit-          sattuneeseen ja seurauksiltaan tuhoisaksi
23799:  mt vain yhteen huoneeseen. Näin olisi aivan                muodostuneeseen tulipaloon, ja jos on,
23800:  teisesti käynyt siitä tapauksessa, että väli-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23801:  bjat olisivat olleet rakennetut puun asemasta              ryhtyä paloturvallisuuden tehostamiseksi
23802:  tonista, kuten rakennuttajan taholta esitet-               Ylisen keskuslaitoksessa ja ettei mainit-
23803:  1, mutta jota ei sosiaali- ja rakennushallituk-            tuja virheitä enää tehtäisi vastaavan-
23804:  1 taholta hyväksytty. Tulipalon yhteydessä                 laisia tai muita hoitolaitoksia rakennet-
23805:    siis paljastunut sosiaali- ja rakennushallituk-          taessa?
23806:  1 paloturvallisuusnäkökohtia väheksyvä ja
23807: 
23808:    Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1971.
23809: 
23810:                                           Heimo Rekonen.
23811: 
23812: i/71
23813:  2
23814: 
23815: 
23816: 
23817: 
23818:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
23819: 
23820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pohja saa olla puurakenteinen asianmukaisi
23821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suojaverhouksin. Voimassa olleiden säännöste
23822: olette 14 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn            mukaisesti sosiaalihallituksen ja rakennushall
23823: kirjeenne n:o 518 ohella toimittanut valtioneu-       tuksen toimesta aikanaan suoritetuissa tarka:
23824: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          tuksissa on voitu todeta tulipalossa vaurioin
23825: kansanedustaja Heimo Rekosen näin kuuluvasta          neen rakennuksen suunnitelmien täyttänee
23826: kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:                   mainitun sisäasiainministeriön päätöksen ase
23827:                                                       tamat vaatimukset. Ennen suunnitelmien h'
23828:            "Onko Hallitus tietoinen, että sosi-       väksymistä niistä on saatu myös Suomen Paloi
23829:         aali- ja rakennushallituksen määräyk-         torjuntaliiton puoltava lausunto.
23830:         sestä on kielletty betonisten välipohjien        Ylisen keskuslaitos käsittää useita erillisii
23831:         käyttö hoitolarakennuksissa Ylisen kes-       pieniä ja matalia osastorakennuksia, joissa va
23832:         kuslaitoksessa Yläjärvellä ja joka ilmei-     sinaiset huollettavien tilat ovat yhdessä ke
23833:         sesti on vaikuttanut ko. laitoksen vas-       roksessa samassa tasossa maanpinnan kanss:
23834:         taanotto- ja hoitorakennuksessa 23. 3.        Tällainen on myös tulipalossa vaurioitunut r:
23835:         1971 sattuneeseen ja seurauksiltaan tu-       kennus. Rakennukset ovat verrattain kevytr:
23836:         hoisaksi muodostuneeseen tulipaloon, ja       kenteisia ja ·niissä on suhteellisen vähän kant:
23837:         jos on,                                       via väliseiniä, jotta niihin voitaisiin heipommi
23838:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tehdä vastaisen kehityksen mahdollisesti va:
23839:         ryhtyä paloturvallisuuden tehostamiseksi      timia muutoksia.
23840:         Ylisen keskuslaitoksessa ja ettei mainit-        Valtion rakennushallinnosta annettujen sääJ
23841:         tuja virheitä enää tehtäisi vastaavanlai-     nösten mukaan on suunnitelmia tarkastettaes!
23842:         sia tai muita hoitolaitoksia rakennet-       kiinnitettävä huomiota myös hankkeen kustru
23843:         taessa?"                                     nuksiin ja taloudelliseen puoleen. Valitusta r:
23844:                                                      kennustyypistä ja kustannustekijöistä johtue
23845:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on katsottu mahdolliseksi hyväksyä puurake1
23846: vasti seuraavaa:                                     teinen yläpohja keskuslaitoksen eräisiin rake1
23847:     Sosiaali- ja terveysministeriö on hankkinut      nuksiin. Tulipalossa vaurioituneen rakennukse
23848: asiasta selityksen sosiaalihallitukselta ja raken-   suunnitelmat oli alunpitäenkin laadittu sitel
23849: nushallitukselta sekä lisäksi muutakin selvi-        että yläpohja on puurakenteinen. Sosiaalihall
23850: tystä. Saaduista selvityksistä ilmenee, että ky-     tus tai rakennushallitus ei siis ole suunnite
23851: symyksessä tarkoitetussa Ylisen keskuslaitoksen      mien käsittelyn yhteydessä esittänyt vaatimus1
23852: rakennuksessa sattunut tulipalo vaurioitti ra-       betonirakenteen vaihtamisesta puurakenteiseks
23853: kennuksen yläpohjaa, ikkunoita ja ovia sekä              Vajaamielislaitosten osastojen toiminnan ka1
23854: pintamateriaaleja ja· irtaimistoa. Palon syytä ei    nalta yleensä on tärkeää, että niistä on välitti
23855: ole ·suoritetuissa tutkimuksissa voitu varmuu-       mät, hyvät kulkuyhteydet ulos. Lisäksi suu1
23856: della todeta. Keskuslaitoksen rakennusten väli-      nittelussa on pidetty silmällä sitä, että mahda
23857: pohjista vain yläpohjat ovat puurakenteisia          Iisissa vaaratilanteissa rakennukset voidaan n<
23858: muiden välipohjien ollessa teräsbetonia.             peasti tyhjentää. Paloturvallisuuteen vajaami
23859:    Rakennusten palonkestävyydestä 22 päivänä         lislaitoksissa on kiinnitetty huomiota muillaki
23860: toukokuuta 1961 annetun sisäasiainministeriön        tavoin, muun muassa tietyin väliajoin lähete
23861: päätöksen ( 327/62) mukaan sellaisessa huolto-       tyjen palontorjuntaa koskevien kiertokirjeidt
23862: laitosrakennuksessa, josta nyt on kysymys, ylä-      avulla. Kaikissa laitoksissa on myös laitospal~
23863:                                                                                                    3
23864: 
23865: kunta tai katastrofiryhmä, jonka tounmta on         tamia vaatimuksia katsota riittäviksi, on joko
23866: suunniteltu yhdessä paikallisten paloviranomais-    tarkistettava näitä säännöksiä tai niiden asetta-
23867: ten kanssa.                                         mat ehdot ylittävät vaatimukset määrättävä
23868:    Sosiaalihallitus tulee yhteistoiminnassa ra-     perustamissuunnitelmien yhteydessä. Rakennus-
23869: kennushallituksen ja Suomen Palontorjuntalii-       hallitus on kuitenkin tuonut esiin, että Suo-
23870: ton kanssa selvittämään, onko rakenteellista        messa voimassa olevia määräyksiä jo nykyisel-
23871: paloturvallisuutta lisättävä tulipalossa vaurioi-   lään pidetään vastaaviin ulkolaisiin määräyksiin
23872: tuneessa rakennuksessa tai vastaisuudessa ra-       verrattuna erittäin ankarina, mikä osaltaan ko-
23873: kennettavissa uusissa laitoksissa ja rakennuk-      rottaa rakennuskustannuksia.
23874: sissa. Jollei voimassa olevien säännöksien aset-
23875:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1971.
23876: 
23877:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
23878: 4
23879: 
23880: 
23881: 
23882: 
23883:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
23884: 
23885:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        de inspektioner, som · enligt gällande stadganden
23886: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       i tiden. företogs på åtgärd. av. socialstyrelsen
23887: av den 14 april 1971 nr 518 tili vederbörande       och byggnadsstyrelsen, har · det kunnat konsta-
23888: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        teras, att byggnadsplanerna för den i branden
23889: följande av riksdagsman Heimo Rekonen ställ-        skadade byggnaden uppfyllt de fordringar, som
23890: da skriftliga spörsmål nr 100:                      ställts i nämnda av ministeriet för inrikesären-
23891:                                                     den givna beslut. lnnan planerna godkändes
23892:           "Är Regeringen medveten om, att           hade även Finlands Brandvärnsförbuds tillstyr-
23893:        enligt socialstyrelsens och byggnadssty-     kande utlåtande om dem erhållits.
23894:        relsens föreskrift är användningen av           Ylinen centralanstalt består av flera skilda,
23895:        mellanbjälklag av betong förbjuden i         små och låga avdelningsbyggnader, i vilka de
23896:        vårdanstaltens byggnader vid Ylinen          egentliga utrymmena för de vårdbehövande
23897:        centralanstalt i Ylöjärvi, vilket uppen-     finns i en våning i nivå med marken. Också
23898:        barligen har inverkat på den i ovan          den vid eldsvådan skadade byggnaden är så-
23899:        nämnda anstalts mottagnings- och vård-       dan. By_ggnaderna är jämförelsevis lätta tili sin
23900:        byggnad 23. 3. 1971 inträffade och tili      konstruktion och i dem förekommer förhållan-
23901:        sina följder förödande eldsvådan, och        devis litet bärande mellanväggar för att det
23902:        om så är fallet,                             skulle vara lättare att göra sådana ändringar i
23903:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      dem som en kommande utveckling möjligen
23904:        taga för att göra brandsäkerheten effek-     skulle fordra.
23905:        tivare i Ylinen centralanstalt och för att      Enligt stadgandena om statens byggnadsför-
23906:        nämnda fel inte mera skulle göras vid        valtning, bör vid granskning av planer upp-
23907:        uppförandet av motsvarande eller andra       märksamhet fästas även vid kostnaderna för
23908:        vårdanstalter?"                              projektet och vid den ekonomiska sidan. På
23909:                                                     grund av typvalet för byggnaderna och kost-
23910:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        nadsfaktorerna har man ansett det möjligt att
23911: anföra följande:                                    godkänna ett av trä konstuerat vindsbjälklag i
23912:    Social- och hälsovårdsministeriet har inför-     några av centralanstaltens byggnader. Planerna
23913: skaffat en förklaring av socialstyrelsen och        för den i branden skadade byggnaden var redan
23914: byggnadsstyrelsen samt dessutom annan utred-        från början uppgjorda så, att vindsbjälklaget
23915: ning. Av utredningarna framgår, att den brand       var byggt av trä. Socialstyrelsen och byggnads-
23916: som inträffade i den i spörsmålet åsyftade          styrelsen har således icke i samband med be-
23917: byggnad vid Ylinen centralanstalt, skadade          handlingen av planerna yrkat på att betong-
23918: byggnadens vindsbjälklag, fönster och dörrar        konstruktion skulle bytas tili träkonstruktion.
23919: samt ytmaterial och inventarier. Vid företagna         Med tanke på verksamheten vid anstalter
23920: undersökningar har brandorsaken icke med            för psykiskt efterblivna är det i allmänhet
23921: bestämdhet kunnat konstateras. 1 centralanstal-     viktigt, att vid dem finns direkta, goda ut-
23922: tens byggnader är av bjälklagen endast vinds-       gångar. Dessutom har vid planeringen beaktats
23923: bjälklagen gjorda av trä medan de övriga            att byggnaderna snabbt kan tömmas när even-
23924: bjälklagen är av armerad betong.                    tuella farliga situationer uppstår. Även på
23925:    Enligt ministeriets för inrikesärenden beslut    andra sätt har uppmärksamhet fästs vid brand-
23926: (327 /62) den 22 maj 1962 om byggnaders             säkerheten i anstalter för psykiskt eftetblivna
23927: brandsäkerhet får i sådan vårdanstaltsbyggnad,      bl.a. genom cirkulär rörande brandvärn, som
23928: varom nu är fråga vindsbjälklaget vara gjort        sänts ut med vissa intervaller. Vid alla anstal-
23929: av trä med vederbörlig skyddsbeklädnad. Vid         ter finns dessutom en anstaltsbrandkår eller
23930:                                                                                               5
23931: 
23932: katastrofgrupp, vars uppgifter är planerade i    man antingen revidera dessa stadgande eller i
23933: samråd med de lokala brandmyndigheterna.         samband med grundläggningsplanerna bestäm-
23934:    Socialstyrelsen kommer i samverkan med        ma fordringarna så att de överskrider i dem
23935: byggnadsstyrelsen och Finlands Brandvärnsför-    föreskrivna villkor.
23936: bund att utreda, huruvida brandsäkerheten i         Byggnadsstyrelsen har dock framhållit, att
23937: fråga om konstruktionerna borde ökas i den       de bestämmelser som gäller i Finland i sin
23938: byggnad, som skadats vid eldsvådan, eller i      nuvarande form, måste anses vara mycket
23939: anstalter och byggnader, vilka uppförs i fram-   stränga jämförda med motsvarande utländska
23940: tiden. Om icke de fordringar som ställs i gäl-   bestämmelser, vilket för sin del höjer bygg-
23941: lande stadganden anses vara tillräckliga, bör    nadskostnaderna.
23942:      Helsingfors den 12 maj 1971.
23943: 
23944:                                                            Minister Katri-Helena Eskelinen.
23945: 
23946: 
23947: 
23948: 
23949: 595/71
23950: Kirj. ksm. n:o 101.
23951: 
23952: 
23953: 
23954: 
23955:                                    Ensio Laine ym.: Opiskelijain ja heidän perheittensä toimeen-
23956:                                       tuloturvan järjestämisestä.
23957: 
23958: 
23959:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23960: 
23961:    Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkelakeja säädet-          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
23962: täessä ja kehitettäessä on jäänyt vähemmälle           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
23963: huomiolle toimeentuloturvan järjestäminen opis-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23964: kelijoille ja heidän perheilleen opiskelijoita         seuraavan kysymyksen:
23965: mahdollisesti kohtaavan opiskelu- tai työkyvyt-
23966: tömyyden tapahtuessa. Opiskelijain kohtuutto-                   Aikooko Hallitus ryhtyä nopeasti toi-
23967: man ankaraa riskiä em. tilanteessa huojentaisi                menpiteisiin opiskelijain ja heidän per-
23968: sellaisen opiskelijaeläkkeitä koskevan lain sää-              heittensä eläke- tai muun toimeentulo-
23969: täminen, joka korvaisi työ- tai opiskelukyvyt-                turvan järjestämiseksi lakisääteisesti
23970: tömyydestä aiheutuvan tulomenetyksen opiske-                  opiskelu- tai työkyvyttömyyden sat-
23971: lijoille. Opiskelijaeläkelain piiriin tulisi saattaa          tuessa?
23972: kaikkien korkeakoulujen oppilaat, mutta myös
23973: kaikkien muiden peruskoulua seuraavien oppi-
23974: laitosten oppilaat.
23975:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1971.
23976: 
23977:           Ensio Laine.                    Anna-Liisa Jokinen.           Toivo Åsvik.
23978:           Oili Suomi.                     Aarne Koskinen.               Heimo Rekonen.
23979:           Pauli Räsänen.                  Taisto Sinisalo.              Pentti Liedes.
23980:           Siiri Lehmonen.                                               Helvi Niskanen.
23981: 
23982: 
23983: 
23984: 
23985: 562/71
23986: 2
23987: 
23988: 
23989: 
23990: 
23991:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23992: 
23993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             tuloturvan järjestämiseksi lakisääteisesti
23994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              opiskelu- tai työkyvyttömyyden sat-
23995: olette 14 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn                 tuessa?"
23996: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
23997: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·
23998: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta         vasti seuraavaa:
23999: kirjallisesta kysymyksestä n:o 101:                   Eläkejärjestelmäkomiteassa on valmistunut
24000:                                                    ehdotus opiskelijain eläkelaiksi. Komitean mie-
24001:           "Aikooko Hallitus ryhtyä nopeasti        tintö jätettäneen valtioneuvostolle vielä kulu-
24002:        toimenpiteisiin opiskelijain ja heidän      van kuun aikana. Hallitus tulee sen jälkeen vii-
24003:        perheittensä eläke- tai muun toimeen-       pymättä ottamaan asian käsiteltäväkseen.
24004:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1971.
24005: 
24006:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
24007:                                                                                                   3
24008: 
24009: 
24010: 
24011: 
24012:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24013: 
24014:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               skydd för studerande och deras familjer
24015: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-                i fall av studie- eller arbetsoförmåga?"
24016: veise av den 14 april 1971 tili vederbörande
24017: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
24018: ett av riksdagsman Ensio Laine m. fl. under-       samt anföra föijande:
24019: tecknat skriftligt spörsmåi nr 101 av föijande        Pensionssystemkommitten har utarbetat ett
24020: Iydeise:                                           försiag tili pensionsiag för studerande. Kom-
24021:                                                    mittens betänkande torde överlämnas tili stats-
24022:           "Ämnar Regeringen i brådskande           rådet ännu inom Ioppet av innevarande månad.
24023:        ordning vidtaga åtgärder för att i Iag      Regeringen kommer därefter omedeibart att ta
24024:        fastställda pension- eller annat utkomst-   upp ärendet tili behandling.
24025:      Helsingfors den 10 maj 1971.
24026: 
24027:                                                    Social- och hälsovårdsminister Peleka Kuusi.
24028: Kirj. ksm. n:o 102.
24029: 
24030: 
24031: 
24032: 
24033:                                       0. Kangas ym.: Uskoonollisille järjestöille myönnettyjen nuoriso-
24034:                                          kasvatustyöhön ta,rkoitettujen avustusten määrästä.
24035: 
24036: 
24037:                               Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
24038: 
24039:    Opetusministeriö jaba vuosittain toiminta-              Emme voi olla kiinnittämättä huomiota avus-
24040: avustuksia nuorisokas,vatustyötä tekeville järjes·       tusten jaossa ilmenneeseen ~päkohtaan. Uskon-
24041: töille. Nuorisojärjestöjen taloudellisia toiminta-       nollisten järjestöjen saama osuus on jatkuvasti
24042: edellytyksiä parantamalla pyritään valtiovallan          pienentynyt opetusministeriön myöntämissä
24043: toimenpitein edistämään nuorison harrastustoi-           avustuksissa. Tapahtunutta kehitystä kuvaa
24044: mintaa. Nuorisokasvatustyö tarvitsee yhteiskun-          hyvin seuraava taulukko:
24045: nan taholta jatkuvasti tukea ja valtion nuoriso-
24046: työlautakunta avustuksia jakaessaan on erittäin
24047: vaike~sa ja vastuunalaisessa tehtävässä.
24048:                                                                              V.    -65   v. -70   V.   -71
24049:                                                                                   %        %           %
24050:   I Puoluepoliittiset nuorisojärjestöt . . .................. .             55.6         55.4     54.1
24051:  II Koululais-. ja ~!?i~ke~!iajärjestöt ..................... .              8.7         20.8     22.1
24052: III Uskonnolliset JarJestot ............................ .                   6.2          3.1      2.0
24053: IV Muut nuorisokasvatustyötä tekevät järjestöt ........... .                29.5         20.7     21.8
24054: 
24055:   Markkamääräisesti ovat eri ryhmien suhteet                Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
24056: tänä ja viime vuonna seuraavat:                           sen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24057:                    V,   -7Q               v. ·71          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24058:   I          1109 000 mk               1271000 mk         vaksi seuraavan kysymyksen:
24059:  II           416 200 mk                520 000 mk
24060: III            61 800 mk                 45 ;oo mk                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24061:  IV           413 000 mk                513 500 mk               uskonnollisten järjestöjen osuus opetus·
24062:                                                                  ministeriön nuorisokasvatustyötä teke·
24063:    Uskonnolliset järjestöt tekevät arvokasta kas-                ville järjestöille myöntämistä toiminta·
24064: vatustyötä nuorison keskuudessa ia tätä työtä                    avustuksista on jatkuvasti pienentynyt,
24065: olisi va.ltiovallan taholta arvostettava.                        ja jos on,
24066:    Uskonnollisilla järjestöillä on erittäin suuret                  aikooko Hallitus korjata tämän epä·
24067: mahdollisuudet tavoittaa laajoja nuorisojouk-                    kohdan ja toiminta-avustuksia jakaes-
24068: koja. Siitä syystä ne ovat avainasemassa kansa.                  saan huomioida nykyistä oikeudenmu-
24069: kunnan terveen elämän ,perusteita lujittava.ssa                  kaisemmin myös uskonnollisten järjes-
24070: kasvatustyössä.                                                  töjen suorittaman kasvatustyön?
24071:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1971.
24072: 
24073:                Orvokki Kangas.                                       Ahti Pekkala.
24074:                Erkki Haukipuro.                                      Mikko Kaarna.
24075:                Reino Kangas.                                         Sylvi Saimo.
24076:                                                    Saimi Ääri.
24077: 
24078: 
24079: 
24080: 589/71
24081: 2
24082: 
24083: 
24084: 
24085: 
24086:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24087: 
24088:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        sosiaali- ja terveysministeriön kautta ns. raha-
24089: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        automaattivaroista, mainitut järjestöt on vähi-
24090: mies, olette 15 päivänä huhtikuuta 1971 päi-        tellen siirretty pois opetusministeriön määrä-
24091: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       rahoista. Koska mainittujen järjestöjen joukossa.
24092: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        on ollut myös uskonnollisia varhaisnuorisojär-
24093: kansanedustaja 0. Kankaan ym. näin kuulu-           jestöjä, on uskonnollisten järjestöjen suhteelli-
24094: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 102:           nen osuus opetusministeriön kautta jaetta.vissa
24095:                                                     avustuksissa laskenut.
24096:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että         Nuorisotyötä tekevät uskonnolliset järjestöt
24097:        uskonnollisten järjestöjen osuus opetus-     saivat vuonna 1969 opetusministeriön sekä
24098:        ministeriön nuorisokasvatustyötä teke-       sosiaali- ja. terveysministeriön kautta toiminta-
24099:        ville järjestöi'lle myöntämistä toiminta-    avustuksia yhteensä n. 649 000 mk eli 18.2%
24100:        avustuksista on jatkuvasti pienentynyt,      avustusten yhteismäärästä. Vuonna 1970 vas-
24101:        ja jos on,                                   taavat järjestöt saivat avustuksia n. 741 000
24102:           aikooko Hallitus korjata tämän epä-       mk eli 17.5 % avustusten yhteismäärästä, joten
24103:        kohdan ja toiminta-avustuksia jakaes-        uskonnollisten järjestöjen suhteellinen osuus on
24104:        saan huomioida nykyistä oikeudenmu-          jonkin verran pienentynyt. Tämä johtuu osaksi
24105:        ka.isemmin myös uskonnollisten järjes-       siitä, että eräät uskonnolliset järjestöt saavat
24106:        töjen suorittaman kasvatustyön?"             avustuksia myös kirkon keskusrahastosta. Li-
24107:                                                     säksi joillakin järjestöillä on myös ns. kolehti-
24108:                                                     tuloja.
24109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Vaidonavustuksia koskevien yleismääräysten
24110: vasti seuraavaa:                                    ( 490/1965) mukaan on avustuksia jaettaessa
24111:    Valtakunnallisille nuorisotyötä tekeville jär-   otettava huomioon mm. hakijan taloudellinen
24112: jestöille on myönnetty valtionavustuksia ope-       asema ja muualta saatavat avustukset. Avus-
24113: tusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön     tusten pienentyminen saattaa johtua myös jär-
24114: sekä maa- ja metsätalousministeriön kautta eri-     jestöjen toiminnassa tapahtuneista muutoksista.
24115: laisin perustein. Vuonna 1970 opetusministe-           Valtioneuvoston 9. 9. 1970 asettama nuoriso-
24116: riön kautta jaettiin näitä avustuksia 51 järjes-    järjestöjen valtionapukomitea on mietinnössään
24117: tölle yhteensä 2 000 000 markkaa, sosiaali- ja      ehdottanut mm., että nuorisojärjestöjen avus-
24118: terveysministeriön kautta. 33 järjestölle yhteen-   tusjärjestelmä on uudistettava ja asioiden käsit-
24119: sä 2 739 500 markkaa sekä maa- ja metsä-            tely keskitettävä opetusministeriöön. Mietintö
24120: talousministeriön kautta kahdelle järjestölle       on parhaillaan lausuntokierroksella. Opetus-
24121: yhteensä 3 108 500 markkaa.                         ministeriössä pyritään siihen, että vuoden 1972
24122:    Sen johdosta, että varhaisnuorisotyötä teke-     valtionavustukset voidaan jakaa. uusien iako-
24123: vien järjestöjen avustaminen tapahtuu nykyisin      perusteiden mukaisesti.
24124:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
24125: 
24126:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä.
24127:                                                                                                    3
24128: 
24129: 
24130: 
24131: 
24132:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24133: 
24134:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ministeriets ans'lag för ändamålet. Emedan
24135: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           också religiösa sammanslutningar för växande
24136: veise av den 15 april 1971 tili vederbörande        ungdom har förekommit bland nämnda orga-
24137: mediem av statsrådet översänt en avskrift av        nisationer, har de religiösa sammanslutningar-
24138: följande av riksdagsman 0. Kangas m. fl. ställda    nas relativa andel av de understöd som ut-
24139: skriftliga spörsmål nr 102:                         delas genom förmedling aJV undervisningsminis-
24140:                                                     teriet minskats.
24141:           "Är Regeringen medveten om att de             Religiösa sammanslutningar, som utför ung-
24142:        religiösa sammanslutningarnas andel av       domsarbete, erhöll år 1969 genom förmedling
24143:        de understöd som undervisningsministe-       av undervisningsministeriet samt av social-
24144:        riet beviljar organisationer, vilka utför    och hälsovårdsministeriet sammanlagt omkring
24145:        uppfostringsarbete bland ungdom, stän-       649 000 mark i understöd, vilket utgör 18.2
24146:        digt har minskats, och om så är fallet,      % av understödens sammanlagda belopp. Ar
24147:           ämnar Regeringen rätta tili denna         1970 fick motsvarande organisationer ca
24148:        olägenhet och vid utdelningen av un-         741 000 mark i understöd, vilket är 17.5%
24149:        derstöd mera rättvist än hittills även       av understödens sammanlagda belopp. De re-
24150:        beakta det uppfostrande arbete som ut-       ligiösa sammanslutningarnas relativa andel av
24151:        föres av religiösa organisationer?"          understöden har sålunda minskats något. Detta
24152:                                                     beror delvis på att en del religiösa samman-
24153:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        slutningar får undersöd också från kyrkans
24154: anföra följande:                                    centralfond. Några sammanslutningar har dess-
24155:    Riksomfattande organisationer, vilka utför       uton s.k. kollektinkomster.
24156: ungdomsarbete, har på varierande grunder be-            Enligt de allmänna föreskrifterna angående
24157: viljats statsunderstöd genom förmedling av          statsbidrag ( 490/1965) skall vid utdelningen
24158: undervisningsministeriet, social- och häisovårds-   av bidrag beaktas bl. a. sökandens ekonomiska
24159: ministeriet samt jord- och skogsbruksministe-       ställning och stöd, som sökanden kan få på
24160: riet. Ar 1970 utdelades genom undervisnings-        annat håll. Minskning av understöd kan också
24161: ministeriet sammanlagt 2 000 000 mark i så-         föranledas av ändringar, som har inträffat i
24162: dana understöd tili 51 organisationer, genom        sammanslutningarnas verksamhet.
24163: social- och hälsovårdsministeriet sammanlagt            Den kommission för ungdomsorganisationer-
24164: 2 739 500 mark tili 33 organisationer samt          nas statsbidrag som 9. 9. 1970 tillsattes av
24165: genom jord- och skogsbruksministeriet sam-          statsrådet har i ett betänkande bl. a. före-
24166: manlagt 3 108 500 mark tili två organisationer.      slagit, att systemet för understöd till ung-
24167:     På grund av att understödjandet av organi-       domsorganisationer skall förnyas och att hand-
24168:  sationer, som utför arbete tili fromma för         läggningen av hithörande ärenden skall kon-
24169: växande ungdom, numera sker genom förmed-           centreras tili undervisningsministeriet. Betän-
24170: ling av social- och hälsovårdsministeriet med       kandet är för närvarande på remiss för ut-
24171:  hjälp av penningautomatmedel, har dessa orga-       låtanden. Undervisningsministeriet strävar till
24172:  nisationer efter hand undantagits från dem          att statsunderstöden för år 1972 skall kunna
24173:  som kommer i åtnjutande av undervisnings-           utdelas i enlighet med nya fördelningsgrunder.
24174:       Helsingfors den 14 maj 1971.
24175: 
24176:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä.
24177: Kirj. ksm. n:o 103.
24178: 
24179: 
24180: 
24181: 
24182:                                    Kortesalmi: Potilaiden käsittelystä sairaa•loissa.
24183: 
24184: 
24185:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
24186: 
24187:    SiJJ.oin tällöin on julkisuudessa kiinnitetty      tehty 14. 4. 1971 kantelu lääkintöhallitukseen.
24188: huomiota. sairaalöissamme tapahtuneisiin poti-           Vaikka meidän sairaalaolomme ovatkin mo-
24189: laiden huolimattomaan hoitoon ja käsittelyyn.         nelta osin kiitosta ansaitsevia kansainvälisen
24190: Luonnollisesti läheskään kaikki tapaukset eivät       mitt:apuun mukaan, eivät edellä kerrotun kal-
24191: tule julkisuuteen, vaan potilaat hiljaa tyytyvät      taiset tapaukset ole lääkintähuolloNemme kun-
24192: kohtaloonsa.                                          niaksi eivätkä turvaa ja hoitoa etsivien poti-
24193:    Tuorein julkisuuteen tullut esimerkki on           laiden kal1!11aJta missään tapauksessa hyväksyt-
24194: IJta-sanomissa 15. 4. 1971 keskiaukeamalla ker-       täviä.
24195: rottu 5-vuotiaan Arto Koivuniemen kuoleman-              Edellä esittämäni perusteella ja viitaten val-
24196: tapaus, jonka hänen vanhempansa otaksuvat             tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
24197: aiheutuneen huolimattomuudesta Auroran sai-           tän lkunnioi.tmvasti valtioneuvoston asianomai-
24198: raalassa ja ·jonka johdosta he ovat tehneet           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24199: lääki:ntöhallitukselle kantelun 1. 3. 1971 ja 1isä-   sen:
24200: kantelun 15. 3. 1971.                                            Tietääkö Hallitus, että sairaalois-
24201:    Toisena. esimerkkinä mainittakoon Oulun                    samme puutteellisen ja huolimattoman
24202: lääninsairaalassa 14. 11. 1970 sattunut tapaus,               potil'aiden käsittelyn ja hoidon vuoksi
24203: jolloin :leikkauksesta h~in selviytynyt potilas               sattuu potilaille vakavia onnettomuuk-
24204: asetettiin istumaan sellaiselle tuolille, joka ha-            sia, jopa kuolemaan johtavia, ja aikooko
24205: josi potilaan alila, mistä oli seurauksena, että              Hallitus ensi tilassa ja millä tavoin
24206: potilas joutui kitumaan täysvartalokipsissä 45                ryhtyä poistamaan täHaisia huolestutta-
24207: vuorokautta ja hänen toipumisensa hidastui                    via epäkohtia sekä asettamaan syylliset
24208: pari'Ha kuukaudella. Tästäkin t:spauksesta on                 edesvastuuseen?
24209:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1971.
24210: 
24211:                                         ]. Juhani Kortesalmi.
24212: 
24213: 
24214: 
24215: 
24216: 563/71
24217: 2
24218: 
24219: 
24220: 
24221: 
24222:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24223: 
24224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     potilasturvallisuus vaatii, ja mikäli jotain kiel-
24225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teistä tässä suhteessa ilmaantuu, ylilääkärin
24226: olette 16 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn         velvoUisuus on puuttua asiaan. Valvonnallaan
24227: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ja yleiskirj'ei1lään lääkintöhallitus on osaltaan
24228: asianomaisdle jäsenelle jäljennöksen kansan-       pyrkinyt huolehtimaan, että sairaalalaitokses-
24229: edustaja ]. Juhani Kortesalmen näin kuulu-         samme saimaohoidon taso tältäkin osin vas-
24230: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 103:          taisi sille asetettuja vaatimuksia. Tästä kaikesta
24231:                                                    huolimatta ei sellaisessa laitoksessa, joka on
24232:           "Tietääkö Hallitus, että sairaalois-     näin suuri kuin maamme sairaalalaitos koko-
24233:        samme puutteellisen ja huolimattoman        naisuudessaan on, suureliaikaan huolellisuudella
24234:        potilaiden käsittelyn ja hoidon vuoksi      täysin voida estää tapaturmia ,ja onnettomuuk-
24235:        sattuu potilaille vakavia onnettomuuk-      sia, joita ei voida lukea kenenkään syyksi.
24236:        sia, jopa kuolemaan johtavia, ja aikooko    Näiden est.ämiseksi pyritään suorittamaan tut-
24237:        Hallitus ensi tilassa ja millä tavoin       kimustyötä ja selvittämään tämänlaatuisten ta-
24238:        ryhtyä poistamaan tällaisia huolestutta-    paturmien mekanismi. On kuitenkin todettava,
24239:        via epiVkohtia sekä asettamaan syylliset    että sairaalalaitoksessamme siellä noudatetusta
24240:        edesvastuuseen?"                            huOliellisuudesta johtuen sattuu mainitunlaisia
24241:                                                    tapaturmia varsin harvoin.
24242:    Voastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Mikäli huolimattomuutta potilaiden käsitte-
24243: vasti seuraavaa:                                   lyssä ja hoidossa ilmenee, ryhdytään asian-
24244:    Potilasturvallisuutta silmällä pitäen on sai-   omais·een nähden asian vaatimiin toimenpitei-
24245: raalalaitoksessamme henkilökunnalle asetettu       siin.
24246: verrattain korkeat pätevyysvaatimukset. Sair·aa-       Mitä kysymyksessä mainittuihin tapauksiin
24247: loiden yHlääkärien velvollisuutena on valvoa,      tulee, on liilikintöhallitus ensiksi mainitussa
24248: että koko sairaalan henkilökunta kaikessa toi-     tapauksessa !Viime maaliskuussa ja jälkimmäi-
24249: minnassaan noudattaa sitä huolellisuutta, mitä     sessä viime huhtilkuussa ryhtynyt suorittamaan
24250:                                                     tutkimuksia, jotka vielä ovat kesken.
24251:      Helsingissä 11 päivänä toukokuu ta 1971.
24252: 
24253:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
24254:                                                                                                      3
24255: 
24256: 
24257: 
24258: 
24259:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24260: 
24261:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        härvidlag uppdagas är det överläkarens skyldig-
24262: anger har Ni, Herr Talman, med Eder                  het att ingripa. Medicina1styrelsen har för sin
24263: skrivelse av den 16 april 1971 tilli vedevbörande    del genom sin kontroll och sina cirkuJär
24264: medlem av statsrådet översänt en avskriit av         strävat att sörja för att sjukvårdens standard
24265: följande av riksdagsman J. Juhani KortesaLmi         inom vårt sjukhusväsende också i detta
24266: ställda skriftliga spörsmål nr 103:                  avseende skulle motsvara de krav som ställes
24267:                                                      på den. Trots aHt detta är det inte möjligt
24268:            "Är Regeri.ngen medveten om att           att inom en så stor institution, ,som vårt 1ands
24269:        patienterna i våra sjukhus på grund av        hela sjukhusväsende representerar, ens med
24270:        bristfällig och ov·arsam behandling och       stor omsorg helt förebygga olycksfall, som inte
24271:        vård utsättes för al1varliga olycksfall,      kan .läggas någon tili last. För att sådana
24272:        t.o.m. sådana med dödlig utgång, och          olyckor skall kunna förhindras försöker man
24273:        ämnar Regeringen så snart som möjligt         i mån av möjlighet utföra forskningar och
24274:        och i så fall på vilket sätt börja rät.ta     utreda mekanismen för missöden ·av detta slag.
24275:        tihl dylika orovädkande olägenheter           Det bör dock konstateras, att på grund av
24276:        samt hefordra de skyldiga till ansvar?"       den omsorg som iakttas inom vårt sjukhus-
24277:                                                      väsende, inträffar där mycket sällan olyckor
24278:    Såsom ;svar på spörsmålet får jag vördsamt        av nämnda art.
24279: anföra följande:                                        Skulle vårdslöshet vid patienternas behand-
24280:    Med tanke på patienternas säkerhet har inom       ling och vård uppdagas, kommer de åtgärder
24281: vårt sjuikhusväsende relativt höga krav ställts      som saken påkallar att vidtagas mot veder-
24282: på personalen i fråga om dess kompetens. Det         börande person.
24283: åligger sjukhusens överläkare att se till att           I fråga om de fall som anföres i spörsmålet
24284: hela personalen vid vart och ett sjukhus i aUt       har medidnalstyrelsen, beträffande det först-
24285: sitt arbete ia:kttar den omsorg som patienternas     nämnda faHet i mars och angående det senare
24286: säkerhet kräver, och om någonting negativt           i april i år, inlet.t undersökningar, som ahltjämt
24287:                                                      pågår.
24288:       Helsingfors den 11 maj 1971.
24289: 
24290:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
24291: 1
24292: 1
24293:  1
24294:  1
24295:   1
24296:   1
24297:    1
24298:    1
24299:     1
24300:     1
24301:      1
24302:      1
24303:       1
24304:       1
24305:        1
24306:        1
24307:         1
24308:         1
24309:          1
24310:          1
24311:           1
24312:           1
24313:            1
24314:            1
24315:             1
24316:             1
24317:              1
24318:              1
24319:               1
24320:               1
24321: Kirj. k.sm. n:o 104.
24322: 
24323: 
24324: 
24325: 
24326:                                    Tikkanen ym.: TVL:n Kainuun piirin piiri-insinöörin viran
24327:                                       täyttämisestä.
24328: 
24329: 
24330:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24331: 
24332:    TVL:n Kainuun piiri on toiminut itsenäi-            insinöörin siirtyessä eläkkeelle, on Vlirka edel-
24333: senä piirinä n. 20 'VUoden ajan. Tänä aikana           leenkin :täyttämättä. Virkaa on hoidettu vt:nä
24334: on maakunnassa tode1ltu monissa yhteyksissä            joka antaa aihetta olettaa, että piiri-insinöörin
24335: ja monella tavalla piirin myön:teinen menki.tys.       viran täyttämisestä on ta:tikoitus kokonaan luo-
24336: Piirin toiminta on luonut edellytyik.set maakun-       pua. VWk:a olisi mielestämme täytettävä kii-
24337: nan tieverkon ta11koitulksenmukaiselle rak.em:a-       reellisesti, että luottamus piirin toiminnan säi-
24338: miselle ja kehittämiselle. Piirin ,toimesta on         lymiseen aikaansaataisiin ja erttä edellytykset
24339: niinikään suunnittelutyössä tulevaisuuden kehi-        TVL:n Kainuun piirin ttulevalle .toinMnnalle luo-
24340: tystä silmälläpitäen työn alla monia suuria ky-        taisiin. Tämä kannustaisi niitä pyrkimyksiä ja
24341: symyksiä ratlkaistavina ja .tutldttavina, joiden       toimenpiteitä, jotka alueellisen 1lieverkon suun-
24342: edelleen !kehittäminen on vältJtä:mätöntä. Eräissä     nittelun ja kunnossapidon kannalta ovat vält-
24343: yhteyksissä on ollUJt 1iilclteellä tietoja, joiden     tämättömiä.
24344: mulkaan suunnitteilla olisi piirin lakkauttami-           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
24345: nen. Nämä !tiedot on sekä TVL:n että ao.               37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
24346: ministeriön taholla kiistetlty perättömiksi ja         nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24347: ilmoitettu, että wl.llDcitelmia piirin lakka:u'tlta-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24348: misesta ei ole olemassa.
24349:    Uskoen ja luottaen niihin tietoihin, joita                    Onko Hallitus tietoinen niistä sei-
24350: piirin lakkauttamista koskeviin kysymyksiin on                koista, joiden johdosta TVL:n Kainuun
24351: annettu TVL:n ja ministeriön rtahoha on syytä                 piirin piiri-insinöörin·· virka on ollut
24352: kuitenkin kiinniittää huomiota siihen, miksi                  täyttämätttä ja mihin toimenpiteisiin
24353: TVL:n Kainuun piirin piiri-insinöörin vitkaa ei               Hal:litus aikoo ryhtyä sanotun viran
24354: ole täytetty.                                                 täyttämiseksi?
24355:    Kun v. 1969 sanottu virka vapautui piiri-
24356:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1971.
24357: 
24358:                 Ville Tildtanen.                                   Heikki Mustonen.
24359: 
24360: 
24361: 
24362: 
24363: 566/71
24364: 2
24365: 
24366: 
24367: 
24368: 
24369:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
24370: 
24371:    Va1tiopäiväjärjestylksen 37 §:n 1 momentissa      järjestelmät on tarkoitus saada kokonaisuudes-
24372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saan käyttöön vuoden 197 3 alusta lukien. Erää-
24373: olette 16 päivänä huhtikuUta 1971 päivätyn           nä kehitystoiminnan osana on laitoksen organi-
24374: kirjeenne ohella !toimittanut valtioneuvoston        sation tutikiminen sekä keskus- että piirihallin-
24375: asinomaiselle jäseneHe jäljennöksen kansan-          non osalta. Tästä johtuen ja kun viimeksimai-
24376: edustaja Ville Tikikasen ym. näin kuuluvasta         niittu ,tutkimus on vasta käynnistetty, on pi-
24377: khjallisesta kysymyksestä n:o 104:                   detty tarkoituksenmukaisena jättää Kainuun
24378:                                                      avoimeksi tu11ut tie- ja vesirakennuspiirin piiri-
24379:           "Oniko Hallitus tietoinen niistä sei-      insinöörin virka odottamaan tämän tutkimuksen
24380:        koista, joiden iohdosta TVL:n Kainuun         tuloksia.
24381:        piirin piiri-insinöörin virka on oillut          Edellä olevaan vii:taten totean, ettei liikenne-
24382:        täyttämättä ja mihin toimenpiteisiin          ministeriössä ole edes käsitelty kysymystä Kai-
24383:        Ha11i:tus aikoo ryhtyä saoorun viran          nuun tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinöörin
24384:        täyttämiSdksi?"                               viran mahdollisesta lakkauttamisesta. Tie- ja
24385:                                                      vesirakennushallituksen taholta on niin ikään
24386:    Vastauksena kysymylkseen esitän kunnioitta-       vakuutettu, ettei sanotun piirin tieliikenteen
24387: vasti seuraavaa:                                     hoito tule laitoksen kehitystoim~nnan johdosta
24388:    Tie- ja vesirakennushallituksessa on käynnis-     huononemaan. Tämän vuoksi ja huomioon ot-
24389: tetty laitoksen kaikki toiminnat kattava hal-        taen, että epävarmuus jonkin hallinnollisen ko-
24390: linnollis-taloudellinen sisäinen kehltystoimin:ta.   konaisuuden vastaisista järjestelyistä on omiaan
24391: Lähtökohtana ovat ol!leet valtioneuvoston an-        synnyttämään levottomuutta ja häiriöitä toimin-
24392: tamat kustannuslaskennan yleisohjeet täyden-         nassa, liikenneministeriö on ikehoittanut tie-
24393: nysohjeineen. Tavoitejohtamiseen perustuvat          ja vesirakennushallitusta jouduttamaan käyn-
24394: toimitinan ohjaus-, ohjelmointi- ja informatio-      nistettyä selvitystyötä.
24395:      Helsingissä 5 päivänä toll'kokuuta 1971.
24396: 
24397:                                                                   Liilkenneministeri K. F. Haapasalo.
24398:                                                                                                       3
24399: 
24400: 
24401: 
24402: 
24403:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24404: 
24405:    I det s~te 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        fomnationssystemen i bruik i sin helhet från
24406: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           och med ingången av år 1973. En del av ut-
24407: velse av den 16 apriJ 1971 till vederbörande        vecldingsverksamheten utgörs av undersökning
24408: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      av verkets organisation Ii fråga om såväl cen-
24409: jande av ri:ksdagsman Ville Tikkanen m. fl.         tral- som distriktsförvaltningen. På grund här-
24410: ställda skriftliga spörsmål nr 104:                 av, och då den sistnämnda undersökningen
24411:                                                     först påbörjats, har man ansett ändamålsenli~
24412:           "Är Regeringen medveten om de om-         att låta den vakanta distriktsingeniörstjänsten
24413:        ständ~eter,     på grund av vilka dis-       vid Kainuu väg- och vattenbyggnadsdistrikt
24414:        triktsingenjörSitjänsten vid väg- ooh vat-   vänta tills resultaten av denna undersökning
24415:        tenbyggnadsvettkets Kainuu distriklt har     är klara.
24416:        varit obesatt, och vilika åtgärder har          Med hänviscing till det ovan anförda kons:t:a-
24417:        Regeringen för avsikt att vidtaga i          terar jag, att i trafrkministeriet icke ens be-
24418:        och för besättande av sagda tjänst?"         handlats frågan om en eventuell indragning
24419:                                                     av distriktsingenjörstjänsten vid Kainuu väg-
24420:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        och vattenbyggnadsdistrikt. Från väg- ooh vat-
24421: anföra följ,ande:                                   tenbyggnadsstyrelsens sida har man även för-
24422:    Inom väg- och vattenbyggnadsSityrelsen har       säikra:t, at!t skötse1n av vägtraBken inom sagda
24423: igångsatlts en förvalitningsekonomisk inre ut-      distrikt icke kommer att bli sämre till följd av
24424: vecldingsverksamhet som täoker vettkets samt-       verkets utveaklingsverksamhet. Fordenskull,
24425: liga funktioner. Såsom utgångspunkt har ta-         och med beaiktande av att osäkerhet i fråga
24426: gits de av statsrådet givna allmänna anvis-         om framtida regleringar inom någon förvalt-
24427: ningama om kostnadsberäkning jämte komplet-         ningshelhet är ägnad att föranleda oro och
24428: terande anvisningar. Avsikten är a1t1t för verk-    störningar i vel.'lksamheten, har itrafikministeriet
24429: samhetens del få de på programbudgetering           uppm.anat väg- och vattenbygnadsstyrelsen attt
24430: baserade lednings-, programmerings- och in-         påskynda det Wedda undersökningsarbetet.
24431:      Helsingfors den 5 maj 1971.
24432: 
24433:                                                                     TrafikminiSiter K. F. Haapasalo.
24434: Kirj. ksm. n:o 105.
24435: 
24436: 
24437: 
24438: 
24439:                                     Luja: Ammatinvalinnanohjaustoimistojen perustamisesta Espoon
24440:                                        kauppalaan ja Helsingin maalaiskuntaan.
24441: 
24442: 
24443:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e ll e.
24444: 
24445:    Ammatinva!li!nnanohijaubes>ta 22. 1. 1960 an-        gin lähvkunnissa, vaikka monet erittäin painavat
24446: netun lain 1 § :n mukaan ammatinvalinnan oh-           syyt puhuvat sen tarpeellisuudesta juuri näissä
24447: gauksesta huolehtiminen kuuluu valtioJile. Aikai-      kunnissa, joissa väestönkasvu lähinnä muutto-
24448: setmmat kunnalliset ammatinvlilinna.nohjauSitoi-       liikkeestä johtuen on ollut suorastaan räjähdys-
24449: mistot on edeUä mainitulla lai'lla muutettu val-       mäinen. Mainittakoon, että esim. Espoon viiki-
24450: tion ammatinva!linnanohjauselimiksi. Ammatin-          JU'ku on vuodesta 1948 [äihtien nelinkertaistu-
24451: valinnanohjauksen alueellisesta suoritta:mises,ta       nut. Helsingin ympäristöön muuuaneet ~miset
24452: huoLehtivat työvoimapiireittäin ammatinvalin-          ovat suure1ta osaltaan nuoria iihmiJSiä ja tästä
24453: nanohjauksen piirhoi:milstot. Piiritoimiston joh-      syystä näissä kunnissa on myös erittäin paljon
24454: don ja valvonnan aW.sena voi piirin aiueella toi-      !kou[uiJkäisiä !Japsffi. Ylksistään Espoon kauppa-
24455: mia ,tarpeellinen määrä pa~kaiJi,sia amlmatinva-       lan alueella toimii 45 eriasteista kalliSa!kou[ua,
24456: linnanohjauselimiä.                                    fioissa oppilaita on yli 7 000. Lisälksi Espoon
24457:    !Vuoden 1969 [opussa maassamme toimi 11             kauppalassa toimii useita oppi'kou[uj.a ~a am-
24458: ammatinvali.ooanohljauksen piiritoimistoa ja 23        mattiin valmistavia kouluja.
24459: paikallistoi:mistoa. Suunnitelmien mukaan tulisi           Mielestämme nimenotmaan juuri Espoon
24460: piiritoimistojen alaisia paikalllistoi:mistoja olla    kauppaiassa ~a Helsingin m.aa!laisku.nnassa nuo-
24461: yhteensä 65, mutta vaGttiontaloude1:lisista syistä     ret ihmiset tarvitsevat ammatinvaU.innanol]jausta
24462: nHtä on voitu perustaa vain 23.                         voidabeen ratkaista ammatinvaU.intaansa ja am-
24463:    N'&idea piiritoilmilston te!htävii.n kuuluu jär-    matilliseen •kehity'kseensä liittyviä 'kysym~iä.
24464: jestää ammatinvaiHnnandhijausta pailkalliset tar-          Edellä esitetyn ja !V'altiopäiväjärjestyben
24465: peet ja olosuhteet huomioon ottaen, ei Helsin-         37 §:n 1 momentin nojallla esitän valtioneuvos-
24466: gin ympäristokunnissa ole pairkallistoimistoja.        •ton asianomaisen jäsenen vastattavalksi seuraa-
24467: Kai!kiki paika1!listoimistot si1aitsevat kaupungeis-   van !kysymyksen:
24468: sa ja ikauppaloissa, do1sta suur1n osa on asukas-
24469: [uvultaan pienempiä kuin esim. Espoon !kaup-                     Ai.lkooko Hallitus ryhtyä kii.ree!Llisiin
24470: pala ja iHell:singin maa!la1skunta. Kos~a työvoi-             ;toimenpiteisiin almmatinvallnnoodhjaus-
24471: man vähyyden vuoksi Helsingin piiritoimisto                   toimiJStojen perustamiseJksi Espoon kaup-
24472: voi antaa ammatinvalinnanohjausta vain Hel-                   rpalloo ja Helsingin maalaisk1l1Iltllan alueel-
24473: singin !kaupungista, iäävät Helsingin lähiympä-               le lain ja tarpeen edellyttämän ammati:n-
24474: ristön yihtdseltä virkiluvuhaan lähes 200 000                 valillll1Ja00hljau'ksen antamiseksi em. !kun-
24475: asulkikaoo kunnat ilman valtion harjoittamaa am-              tien !kou[ula1s.Hle •ja muista !kll!1lllis.ta Es-
24476: matinvalinnanohijausta. On vai!kea ymmärtää,                  poon kauppalaan ja Helsingin maalais-
24477: että tästä ohjauksesta ei ole huolehdittu Helsin-             kuntaan muutt<aville nuoriarl.e?
24478:      :He1s1ngissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
24479: 
24480:                                               Sinikka Luja.
24481: 
24482: 
24483: 
24484: 
24485: 553/71
24486: 2
24487: 
24488: 
24489: 
24490: 
24491:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24492: 
24493: . Va1tiopäiväjä•rjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sa kuin Suomessa koulutusta, ammrutteja ja työ-
24494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hönsijoittumista koskevan tiedl:ln .sa·anti kuuluu
24495: olette 20 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn ikir-       kansalaisten perusoikeuksiin. Nykyistä tilannet-
24496: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ta, jossa yhteiskuntamme jäsenten mahdollisuu-
24497: omaiselle ~ä:seneille jäljennöksen !kansanedustaja     det em. tiedon saantiin ovat sidolk:sissa heidän
24498: Sililiklka Lujan näin kuuluvaSita kirjallisesta ky-    asuinpai kJkaansa, ei voida enää kauan pitkit-
24499:                                                                 1
24500: 
24501: 
24502: symyksestä n:o 105:                                    tää.
24503:                                                            Epäkohdan poistaminen ei ole mahdoHista
24504:            ''Aikooko Hallitus cyhtyä kiireellisiin     ammatinvaiJ.innanohjaukisen käytös,sä olevan työ-
24505:         toimenpiteisiin ammatinvalinnanolhjaus-        ·voiman avulla. Tilannetta voidaan kuitenkin
24506:         toimistojen perustamiseksi Espoon !kaup-       erinäisin jäl1jestelyin jossakin 11näärin helpottaa.
24507:         palan ja Helsingin maalaiskunnan alueel-       Työvoimaministeriön ja sen alaisen ammatin-
24508:         le lain ja tarpeen edellyttämän ammatin-       valinnam.dhj•ausorganisaation toimesta on 'laadit-
24509:         vallinnanohjauiksen antamiseksi em. !kun-      tu suunn1te[mia ammatinvalinnanohj·auksen ·tie-
24510:         tien koululaisille .ja muista kunnista Es-     dotustoiminnrun tehostamisesta niin, että ikdko
24511:         poon kauppaban ja Helsingin maalais-           maa ·saataisiin :sen vaikutuspiiriin. Tässä tarkoi-
24512:         kuntaan muuttavitie nuorille?"                  tuksessa on IJ.isätty ·tiedotusmateriaaHn tuottami-
24513:                                                        seen varattulja määrärahoja 1jo kuluvll!ll vuoden
24514:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valtion tulo- ja menoarviossa sekä ryhdytty ikou-
24515: vasti seuraavaa:                                       [uttamaan ammatinvalinnanohjau'ks.en henikilö-
24516:    TyövoimaJministeriö on tietoinen ammatin-           kuntaa sekä 1lroulujen opettajia tiedotustoimin-
24517: vailinnandhjau'ksen tarpeen HsääntymiseSitä selkä       nan tehostll!mista silmällä pitäen. Tavoitteena on
24518: opiskelevan nuorison että aikuisväestön keskuu-         ryhtyä ievittämään ammatinvalinnassa tarvitta-
24519: dessa. Kou[utusvaiheeslsa o1evien olhijaulrosen tar-   vaa :tietoa myös ohjaustoimistojen nykyisten toi-
24520: vetta on lisännyt koulutusmahdoHisuuksien mo-          minta-alueiden         uJkopudlelle.    Toimistoista
24521: nipuolistuminen selkä monilla aloilla i1menneet        etäämpänä asuvan väestön asemaa on pyritty
24522: vaikeudet 1wu1lutusta vll!staavan työn Jöytämi-        parantamaan myös siten, että on varattu mää-
24523: sessä. Aikuisten kohdda eiJ.inkei:nora'kenteen         räraha asiakkaiden matkakustannusten korvaus-
24524: muutos sekä siitä aiheutuva yksilöiden siirty-         ta varten.
24525: minen työtehtävästä 1ja ammatista toiseen lisää-           Edellä mainitut toimenpiteet eivät !kuiten-
24526: vät ohjauiksen t·arvetta. Tämän ohella työvoiman       kaan poista sitä perusvajausta, mikä vallitsee
24527: alueellinen liikkuvuus vaatii ammatinvalinnan-          ammatin:vallinnanohjauksen palveluiksien ,tar.jon-
24528: ohjaulksen järjestämistä sekä sinne, !mistä väestö      nossa. V:ajau'ksen poistamiseksi työvoimaministe-
24529: on l~htemässä muualle, että sinne, mihin väestö         riö pyrkii mruhdo1lisimman nopeasti perustll!maan
24530: asettuu uusille asuinsijoille. Edustaja Lujan          vielä puuttuv:at toimistot selkä tekemään tätä
24531: esittämässä kysymyksessä esille tulevat Espoon          tarkoittavat esitykset vaLtion tulo- ja menoar-
24532: kauppala ja Helsingin maalaiskunta kuuluvat            vioon. Työvoimaministeriö on työvoi!mahalNin-
24533: viimeksimainittuihin, muuttavaa väestöä vas-           non kenttäorganisaatiön uudistussuunnite1man
24534: taanottaviin alueisiin.                                 yhteydes,sä larut:inut tavkistetun suunnitelman
24535:    Ammatinvalinnanohjauksen puuttuminen Es-             ammatinvalinnanohjauksen palvelupisteiden si-
24536: poon kauppa1,asta ja Helsingin maalai,sikunnasta        joittamiseksi. Sen muikaa:n ammatinvalin:noooh-
24537: ja näiden lisäksi moni'lta mui[ta maa!mme alueil-       jaus tul1aan kesikittlimään suhteellisen suuriin ja
24538: ta on tuntuva yhteiskunnallinen epäkohta. Elin-         monipuoHsiin paJ.velupisteisiin, joJ!l,aiset tulisivat
24539: keinorakenteeltaan niinkin :kehittyneessä maas-         mm. Espoon !kauppalaan .ja. HeLsingin pi:täjään.
24540:       Helsingissä 7 päivänä toukdkuuta 1971.
24541: 
24542:                                                                     Työvoimaministeri Veikko Helle.
24543:                                                                                                       3
24544: 
24545: 
24546: 
24547: 
24548:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24549: 
24550:    I syfte som nättnnes i 37 § 1 mom. riksdags-       heter att få information om utbitldn1ng, yrken
24551: ordningen har Ni, Herr Ta'lman, med Eder skri-        och arbetsplacedng. Den nuvarande situationen,
24552: velse den 20 april 1971 tillstä.Ht vederbörande       där samhällsmedlemmarnas möjligheter att få
24553: med1em av sta-tsrådet för besvarande avskrift         nämnda information beror på boningsorten, kan
24554: av fö11ande, .av riksdagsman Sinikka Luja stäillda    inte länge prolongeras.
24555: skriftliga spörsmål nr 105:                              Det är inte möjligt att avlägsna missförhål-
24556:           "Ämnar Regeringen vidtaga skynd-            Jandet med .tillhjälp av den arbetskraft som står
24557:        samma å:tgärder för inrättandet av yrkes-      tiN yrkesvägledningens disposition. Genom vissa
24558:        vägledningsbyråer i Esbo köping och            arrangemang kan situa:tionen dock i någon må:n
24559:        Helsinge kommun, i syfte att ge dessa          underlättas. Genom arbets!kraftsministeriets och
24560:        kommuners ~olungdom och från andra             den ministeriet underlydande yrkesväglednings-
24561:        kommuner tili Esbo köping och Hel-             organisationens förorg har utarbetats I:Jlaner för
24562:        singe kommun flyttande unga i lag för-         en sådan effektivering av yrkesvägledningens
24563:        utsatt och erforderlig yrkesvägledning?"       informationsverlksamhet att verlmingarna därav
24564:                                                       sku11e sträcka sig ut över hela landet. I detta
24565:    Som svar på detta önskar jag vördsamt fram-        syfte har redan i statsförslaget för innevarande
24566: hålla:                                                år de för produktion av informationsmaterial
24567:    Arbeskraftsministeriet är medvetet om det          reserverade anslagen utökats och man har börjwt
24568: ökade beh<JIVet av yrkesvägledning såval bland        utbilda yrkesvägledningspersonaJ samt skollärare
24569: den studerande ungdomen som den vuxna be-             med tanke på en effektiverad informationsverk-
24570: folkningen. Behovet av vägledning bland dem           samhet. Målet är att börja sprida för valet av
24571: som befinner sig i utbildningsskedet har ökats        yrke nödig information också utom yrkesväg-
24572: på grund av de må:ngsidigare utbildningsmöjlig-       ledningsbyråernas nuvarande verksamhetsom-
24573: heterna samt därigenom, att ·svårigheter på           råden. Man har också eftersträvat en förbättring
24574: många områden yppat sig då det gallt att finna        av den i förhåhlande tili byråerna mera avlägset
24575: arbete som motsvarar den erhallna utbNdningen.        bosatta befolkningens ställning genom att anslag
24576: Bland de vuxna har den förändrade närings-            reserverats för ersättande a~ :klienternas rese-
24577: strukturen samt den därav förorsakade över-           kostnader.
24578: gången från ett arbete och yrke :tili ett annat          Ovannämnda åtgärder är dock inte ägnade
24579: ökat behovet av vägledning. Vid sidan härav           att avhjälpa det grunddeficit som råder i ut-
24580: kräver arbetskraftens regiona-la rödighet att         budet av yrkesvägledningsservice. För att elimi-
24581: yrkesvägledning ~all anordnas såväl på de             nera unders!kottet försoker arbetskraftsministe-
24582: orter, därifrån befolkningen håller på att flytta     riet i så snabb takt som möjligt grunda de byråer
24583: bort, som i de regioner, där den finner nya bo-       som ännu saknas och kommer i detta syfte att
24584: platser. Esbo köping och Helsinge bmmun,              föreslå att medel härför skahl anslås i statsfövs-
24585: som nämns i riksdagsman Lujas spörsmål, hör           laget. Arbetskraftsministeriet har i samband
24586: tiJl de si:stnåimnda regionerna som mottar be-        med planen för en omvandling av arbetskrafts-
24587: folkning.                                             förvaltningens fä!ltorganisation utarbetat en
24588:     Att yrkesväg1edning saknas i Esbo köping          justerad pian för placering av yrkesvägled-
24589: odh Helsinge kommun samt därutöver på många           ningens servicepunkter. I enlighet därmed
24590: andra områden i vårt 1land är ett kännbart sam-       kommer yrkesvägledningen att koncentreras på
24591: häJ.leligt missförhållande. I ett tili sin närings-   relativt stora och mångsidiga servicepunkter,
24592: struktur så pass utveckla.t land som Fin1and          som bl. a. skuHe förläggas tiN Esbo köping och
24593:  hör det ti'll medborgarnas grundläggande rättig-     Helsinge lkommun.
24594:       Helsingfors den 7 maj 1971.
24595: 
24596:                                                                Arbetskraftsminister Veikko Helle.
24597: Kirj. ksm. n:o 106.
24598: 
24599: 
24600: 
24601: 
24602:                                  Rekonen ym.: Antolainauskoron alentamisesta.
24603: 
24604: 
24605:                         E d u s ku n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24606: 
24607:    Antolainauskorko on maassamme erittäin           ko alenee, alenevat asumiskustannukset ja jos
24608: korkea. J;>ankkien ja vakuutusyhtiöiden myön-       se nou,see, nousevat myös asumiskustanriukset.
24609: tämien lainojen korko vaihtelee 8 14 %-9 lA            Pienyrittäjät kamppailevat tunnetusti suu-
24610: %. Korkea antolainauskorko vaikuttaa kaikilla       rissa vaikeuksissa. Suuresta velkamäärästä joh-
24611: elämänaloilla ja kaikkein raskaimpana joutuvat      tuen saattavat korkomenot muodostua erittäin
24612: sen seuraukset kokemaan mm. ne, jotka ovat          huomattavaksi osaksi tuotantokustannuksia mo-
24613: velkapääomalla hankkineet itselleen osakkeen        nen pienyrittäjän kohdalla. Niitä vaikeuksia
24614: tai omakotitalon tai asuvat vuokralaisina, sekä     joiden kanssa pienyrittäjät kamppailevat voitai-
24615: ne kymmenet tuhannet pienyrittäjät, jotka           siin tuntuvasti helpottaa alentamalla ·antolai-
24616: kamppailevat useinkin suuren velkataakan            nauskorkoa. Antolainauskorkoa tulisi alentaa
24617: kanssa vaikeuksissa. Korkea korkokanta vai-         supistamalla pankkien voitto-osuutta, piensääs-
24618: kuttaa myös kustannustasoon mm. kotimark-           täjien etuihin kajoamatta.
24619: kinateollisuudessa synnyttäen hintapainetta ja         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24620: aiheuttaen hintojen korotuksia alentaen tulon-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
24621: saajien ja erikoisesti palkansaajien reaalipalk-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24622: kaa.                                                tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24623:    Tarkasteltaessa koron ja korkokannan vaiku-
24624: tusta asumiskustannuksiin niin se osoittautuu                 Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
24625: erittäin suureksi. Niinpä voidaan todeta, että             suuresti korkea antolainauskorko vai-
24626: esim. asunto-osakkeessa tai omakotitalossa,                kuttaa asumiskustannuksia kohottavasti
24627:  joka maksaa esim. 45 000 markkaa ja missä on              omissa ja vuokra-asunnoissa sekä saat-
24628:  valtion halpakorkoista asuntolainaa 30 % ja               taa pienyrittäjät suuriin vaikeuksiin ja
24629: normaalia pankkilainaa 70 %, niin pankkilai-               vaikuttaa tuotantokustannuksia ja hin-
24630:  nan korko 8 14 prosentin mukaan tekee 2 600               toja korottavasti kotimarkkinateollisuu-
24631:  markkaa vuodessa eli peräti 216 markkaa kuu-              dessa, ja jos on,
24632:  kaudessa. Lisäksi tulee valtion asuntolainan                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24633:  korko 405 markkaa vuodessa. On sanomatta-                 ryhtyä antolainauskoron alentamiseksi
24634:  kin selvää, että korkean korkokannan vaikutus             erikoisesti asuntorakentamiseen käytet•
24635:  heijastuu myös vuokratasoon ja vuokralaiset               tävien pankkilainojen osalta samoin
24636:  maksavat näin korkea koron vuokranmaksus-                 kuin pienyrittäjien tarvitsemien luotto-
24637:  saan. Kuten edellä olevasta havaitaan on kor-             jen korkojen alentamiseksi nykyises-
24638:  koprosentin suuruudella ratkaisevaa laatua ole-           tään?
24639:  va vaikutus asumiskustannuksiin. Jos tuo kor-
24640:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
24641: 
24642:             Heimo Rekonen;             Kaisu Weckman.                 Kauko Hjerppe.
24643:             Mirjam Tuominen.           Toivo Åsvik.                   Matti Järvenpää.
24644:             Aarne Koskinen.            Oili Suomi.                    Veikko Salmi.
24645:           · Helvi Niskanen.            Ensia Laine.                   Niilo Koskenniemi.
24646:             Matti Koivunen.                                           Aulis Juvela.
24647: 
24648: 
24649:  616/71
24650: 2
24651: 
24652: 
24653: 
24654: 
24655:                         E d u s ku n n a n   H e r r a p u h e m i e h e 11 e.
24656:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisää ylimääräisen koron muodossa, on esimer-
24657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, · kiksi liikepankkien keskimääräinen antolainaus-
24658: 9lette 20 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn korko 7 lh %. Säästö- ja osuuspankeissa vas-
24659: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston taava korko on hieman korkeampi, yleensä 8-
24660: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 8 lh %. Vakuutusyhtiöiden antolainauksessa
24661: edustaja Rekosen ym. näin kuuluvasta kirjalli- korkotaso ei keskimäärin ole tätä korkeampi.
24662: sesta. kysymyksestä:                                 Kyselijöiden normaalina esittämä lainakorko
24663:                                                      8 l/.!-9%% on näin ollen keskimääräisenä
24664:               "Onko Hallitus tietoinen siitä, miten liioiteltu ja ainakin yli 8 lh prosentin korot
24665:            suuresti korkea antolainauskorko vai- ovat varsin harvinaisia etenkin asuntotuotan-
24666:            kuttaa asumiskustannuksia kohottavasti toon myönnetyissä luotoissa.
24667:            omissa ja vuokra-asunnoissa sekä saat-       Todellista korkorasitusta arvioitaessa on
24668:          .taa , pienyrittäjät suuriin vaikeuksiin ja myös muistettava, että korkomenot ovat vä-
24669:            vaikuttaa tuotantokustannuksia ja hin- hennyskelpoisia verotuksessa, joten lainanotta-
24670:            toja korottavasti kotimarkkinateollisuu- jan maksettavaksi jäävä korko yleensä on 4-
24671:         . qessa, ja jos on,                          5 %. Tätä tuskin voidaan pitää korkeana, var-
24672:           . mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sinkin jos lisäksi otetaan huomioon, että hinta-
24673:            ryhtyä antolainauskoron alentamiseksi ja palkkatason nousu reaalisesti aleiltaa sekä
24674:            erikoisesti asuntorakentamiseen käytet- korkoa että velan määrää. Kaikkien näiden te-
24675:            tävien pankkilainojen osalta samoin kijöiden vaikutuksesta reaalinen korko saattaa
24676:           kuin pienyrittäjien tarvitsemien luotto- eräissä tapauksissa olla jopa negatiivinen.
24677:            jen korkojen alentamiseksi nykyises-         Korkotason yleinen alentaminen olisi omiaan
24678:            tään?"                                    lisäämään luottojen kysyntää, joka jatkuvasti ja
24679:                                                      erityisesti tällä hetkellä tuntuu huomattavana
24680:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- paineena pankeissa ja muissa luottolaitoksissa.
24681: vasti seuraavaa:                                     Liikakysynnän hillitseminen edellyttäisi ·peri-
24682:     Kysymyksen esittäjät kiinnittävät huomiota aatteessa päinvastoin antolainauskorkojen ko-
24683: maamme antolainauskorkoihin ja niiden mah- rottamista. Toisena mahdollisuutena olisi otto-
24684: dolliseen alentamiseen. Tosin yleinen korkopo- lainauskorkojen korottaminen säästämisen edis-
24685: litiikka .kuuluu lähinnä Suomen Pankin ja tämiseksi, jotta luottojen tarjonta näin saatai-
24686: Eduskunnan pankkivaltuusmiesten tehtäväpii- siin lähemmäksi niiden kysyntää. Ottolainaus•
24687: riin, · mutta koska kysymys on kohdistettu hal- korkojen korottamiseen ei kuitenkaan pankki-
24688: lituksen. vastattavaksi ja koska hallituksella järjestelmän vakavaraisuutta silmällä pitäen ole
24689: epäilemättä on mahdollisuus vaikuttaa korko- mahdollisuuksia ilman antolainauskorkojen vas-
24690: tasoon ainakin omassa luotonannossaan, esitän taavaa nostamista.
24691: hallituksen puolesta eräitä näkökohtia korko-           Kysymyksen. allekirjoittajien mielestä anto-
24692: kysymyksestä. Korkoasia sinänsä on varsin tär- lainauskorkoa tulisi alentaa nimenomaan supis-
24693: keä ja jatkuvasti huomion arvoinen, mutta po. tamalla pankkien voitto-osuutta. Tosiasia kui-
24694: kysymyksen perusteluihin on hyvin vaikea yh- · tenkin on, että voittojen suhde pankkien koko-
24695: tyä ilman olennaisia varauksia.                      naisvaihtoon tai kokonaistuloihin on selvästi
24696:     Antolainauskorkojen tasoa maassamme ei supistunut kymmenen viime vuoden aikana.
24697: voida pitää korkeana. Viime vuosia tarkastel• ·Pankkien tulos riippuu ennen kaikkea juuri ns.
24698: taessa korkotasomme on kansainväliseltä kan- korkomarginaalista eli keskimääräisten antolai-
24699: nalta katsottuna ollut verrattain alhainen. Sen naus- ja ottolainauskorkojen välisestä erosta.
24700: jälkeen, kun pankit eivät enää peri ns. indeksi- Ilman tuntuvia haittavaikutuksia ei nykyistä
24701:                                                                                                       3
24702: 
24703: korkomarginaalia voida supistaa, sillä jo nykyi-      0.5 milj. mk) 1.8 % nettoliikevaihdosta ja
24704: sellään korkomarginaali on osoittautunut var-         keskisuurissa yrityksissä (liikevaihto 0.5-5
24705: sin kapeaksi erityisesti pienille säästö- ja osuus-   milj. mk) vastaava osuus oli 2.0 %. Tehok-
24706: pankeille, joiden kannattavuus on suhteellisen        kaalle ja kilpailukykyiselle pienyritykselle ny-
24707: heikko.                                               kyisen korkotason mukaiset korkomenot eivät
24708:    Kysymyksessä viitataan erityisesti koron vai-      voi tuottaa vaikeuksia. Jos taas halutaan tukea
24709: kutuksiin asumiskustannuksiin ja pienyrittäjien       pienyrittäjyyttä työllisyys- tai muiden sosiaalis-
24710: kustannuksiin.                                        ten näkökohtien perusteella, on siihen käytet-
24711:    Korkokustannukset muodostavat epäilemättä          tävä muita keinoja kuin korkotason alenta-
24712: huomattavan erän asumiskustannuksista. Jos            mista.
24713: kuitenkin otetaan huomioon korkomenojen vä-              Eri asia on, että pienyrittäjillä esim. vakuuk-
24714: hennyskelpoisuus verotuksessa, valtion asunto-        sien puuttuessa voi olla vaikeuksia saada luot-
24715: lainojen alhainen 3 prosentin korko ja pitkä          toja siinä määrin kuin he tarvitsevat tai itse
24716: maksuaika sekä myös se, että asuntohallitus on        olisivat valmiit ottamaan. Tältä osin valtiovalta
24717: rajoittanut lainoittamiensa asuntojen ensisijais-     on kuitenkin luonut lukuisia eri järjestelmiä
24718: lainojen koron enintään 8 prosentiksi, asunto-        pienyritysten rahoituksen turvaamiseksi, jolloin
24719: lainojen korkotasoa ei voida pitää ainakaan           sitä paitsi lainoista maksettava korko on nor-
24720: kohtuuttoman korkeana. Lisäksi olemassa oleva         maalia alhaisempi. Esimerkiksi valtion myöntä-
24721: asumistukijärjestelmä on tarkoitettu korjaa-          mien pienteollisuuslainojen keskikorko oli vii-
24722: maan korkeista asumiskustannuksista aiheutu-          me vuonna 3.3 %. Pienteollisuuden rahalaitok-
24723: via sosiaalisia epäkohtia. Valtio on ylipäänsä        sista saaduista investointiluotoista yritykset
24724: viime vuosina pyrkinyt tehokkaasti tukemaan           itse maksoivat 3 4/s% korkoa valtion maksa-
24725: asuntotuotantoa. Siitä on osoituksena asunto-         man korkotuen ollessa 4 1;5 %. Kehitysaluei-
24726: lainoihin käytettyjen määrärahojen jyrkkä nou-        den investointiluotoista yritykset maksoivat
24727: su: v. 1968 265 milj mk, v. 1969 343 milj.            vastaavasti 5 % % ja valtio 2 2/s %. Myös
24728: mk ja v. 1970 427 milj. mk. Kuluvana vuonna           vasta perustettu Kehitysaluerahasto tulee anta-
24729: tähän tarkoitukseen on arvioitu käytettävän           maan tuntuvaa tukea pienyrittäjien rahoitus-
24730: 560 milj. mk ja viime maaliskuun hallituspo-          aseman parantamiseksi.
24731: liittisen julkilausuman mukaan on vuoden                 Näin ollen vastattavaksi esitetty kysymys ei
24732: 1972 aikana tarkoitus käyttää 700 milj. mk.           mielestäni anna aihetta erityistoimenpiteisiin
24733:     Pienyrittäjien toimintaedellytysten turvaami-     hallituksen taholta, varsinkin kun valtiovalta
24734: nen on hallituksenkin mielestä ensisijaisen tär-      jatkuvasti kiinnittää huomiota kysymyksessä
24735: keä tehtävä. Korkorasitus ei kuitenkaan liene         esiin tuotuihin asioihin ja pyrkii monin eri ta-
24736: pienyrittäjien suurimpia ongelmia. Teollisuuden       voin edesauttamaan sekä asunnon hankkijoiden
24737: tasetilaston mukaan korkomenöt olivat v. 1969         ja vuokralaisten että pienyrittäjien asemaa.
24738: pienissä teollisuusyrityksissä (liikevaihto alle
24739:       Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1971.
24740: 
24741:                                                          Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
24742: 4
24743: 
24744: 
24745: 
24746: 
24747:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24748: 
24749:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       i form av en extra ränta, är t. ex. affärs-
24750: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       bankernas utlåningsränta i medeltal 7 1;2 %.
24751: se av den 20 april 1971 tili vederbörande med-     Spar- och andelsbankemas motsvarande ränta
24752: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    är något högre, i allmänhet 8-8 1;2 %. Vid
24753: av riksdagsman Rekonen m. fl. ställda skrift-      försäkringsbolagens utlåning är räntenivån i
24754: liga spörsmål:                                     medeltal icke högre än denna. Den av spörs-
24755:                                                    målsställarna såsom normal anförda låneräntan
24756:           "Är Regeringen medveten om i hur         8 V<l-9 % % är således överdriven såsom
24757:        hög grad den höga utlåningsräntan har       ränta i medeltal, och åtminstone räntor vilka
24758:        en höjande effekt på boendekostnader-       överstiger 8 1;2 % är rätt ovanliga i synnerhet
24759:        na i egna och hyresbostäder samt för-       i fråga om krediter för bostadsproduktion.
24760:        sätter småföretagama i stora svårig-           När det gäller att bedöma den verkliga
24761:        heter och inverkar förhöjande på pro-       räntetungan måste man också komma ihåg, att
24762:        duktionskostnaderna och prisen i hem-       ränteutgifter är avdragbara vid beskattningen.
24763:        mamarknadsindustrin, och om så är           Den ränta som låntagaren har att betala är
24764:        fallet,                                     därför i allmänhet 4-5 %. Denna ränta kan
24765:           vilka åtgärder har Regeringen för av-    knappast anses vara hög, i synnerhet om man
24766:        sikt att vidtaga i syfte att sänka den      dessutom beaktar, att stegringen av pris- och
24767:        nuvarande utlåningsräntan, särskilt i       lönenivån i realiteten sänker såväl räntan som
24768:        fråga om banklån för bostadsbyggande,       skuldbeloppet. På grund av inverkningarna av
24769:        ävensom räntorna på de krediter små-        alla dessa faktorer kan realräntan i vissa fall
24770:        företagarna behöver?"                       t.o.m. vara negativ.
24771:                                                       En allmän sänkning av räntenivån skulle
24772:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      öka efterfrågan på krediter, viiken fortgående
24773: samt anföra följande:                              och särskilt i detta nu känns som ett betydan-
24774:    Spörsmålsställarna fäster uppmärksamhet vid     de tryck i bankema och de övriga penning-
24775: de i landet gällande utlåningsräntorna och en      inrättningarna. Stävjandet av den alltför stora
24776: eventuell sänkning av dem. Den allmänna            efterfrågan skulle i princip tvärtom förutsätta
24777: räntepolitiken hör visserligen närmast tili de     en höjning av utlåningsräntoma. En annan
24778: uppgifter, vilka ankommer på Finlands Bank         möjlighet skulle vara att höja inlåningsräntorna
24779: och Riksdagens bankfullmäktige, men då             i syfte att främja sparandet, så att man häri-
24780: spörsmålet ställts tili regeringen och regerin-    genom skulle få utbudet av krediter att bättre
24781: gen otvivelaktigt har möjligheter att inverka      motsvara efterfrågan. En höjning av inlånings-
24782: på räntenivån åtminstone i sin egen kreditgiv-     räntorna är likväl med tanke på banksystemets
24783: ning, framför jag på regeringens vägnar vissa      soliditet icke möjlig utan att utlåningsräntoma
24784: synpunkter på räntefrågan. I och för sig är        höjes i motsvarande grad.
24785: räntefrågan en synnerligen viktig sak, som för-       Enligt spörsmålsställarnas åsikt borde utlå-
24786: tjänar fortsatt beaktande, men det är mycket       ningsräntan sänkas genom att bankernas
24787: svårt att utan väsentliga reservationer förena     vinstandel minskas. Faktum är emellertid, att
24788: sig om motiveringen för sagda spörsmål.            vinstema i proportion till bankernas totalom-
24789:    Utlåningsräntenivån i vårt land kan icke        sättning eller totalinkomster tydligt har min-
24790: anses vara hög. Om man tänker på de senaste        skat under de senaste tio åren. Bankemas re-
24791: åren, har räntenivån hos oss från internatio-      sultat beror framför allt just på räntemargi-
24792: nell synpunkt sett varit relativt låg. Sedan       nalen eller på skillnaden mellan de utlånings-
24793: bankerna icke längre uppbär s.k. indextiliägg      och inlåningsräntor som i medeltal uppbärs.
24794:                                                                                                      5
24795: 
24796: Utan kännbara menliga inverkningar kan den             ( omsättningen under 0.5 milj. mk) 1.8 % av
24797: nuvarande räntemarginalen icke minskas, ty            nettoomsättningen. 1 medelstora företag ( om-
24798: redan nu har räntemarginalen visat sig vara           sättningen 0.5-5 milj. mk) var motsvarande
24799: rätt smal särskilt för små spar- och andels-          andel 2.0 %. För ett effektivt och konkur-
24800: banker, vilkas lönsamhet är relativt svag.            renskraftigt småföretag kan ränteutgifterna
24801:    1 spörsmålet hänvisas speciellt till räntas in-    enligt den nuvarande räntenivån icke bereda
24802: verkningar på boendekostnaderna och små-              svårigheter. Vill man åter stödja småföretag-
24803: företagarnas kostnader.                               samheten på grund av sysselsättnings- eller
24804:    Räntekostnaderna utgör otvivelaktigt en be-        andra sociala synpunkter, måste man använda
24805: tydande del av boenkostnadema. Om man                 sig av andra medel än sänkning av räntenivån.
24806: emellertid beaktar ränteutgifternas avdragbar-            En annan sak är, att det kan vara svårt för
24807: het vid beskattningen, den låga 3 procents rän-       småföretagare att t. ex. i avsaknad av säker-
24808: tan och den långa betalningstiden för statens         heter erhålla krediter i den utsträckning de be-
24809: bostadslån samt att bostadsstyrelsen har be-          höver eller själva skulle vara beredda att upp-
24810: gränsat räntan på primärlån för bostadshus för        taga. Tili denna del har statsmakten emellertid
24811: vilkas uppförande bostadsstyrelsen beviljat           skapat många olika system i syfte att trygga
24812: lån, tihl högst 8 procent, kan räntenivån i fråga     småföretagens finansiering. Dessutom är den
24813: om bostadslån i varje fall icke anses oskäligt        ränta som skall erläggas för Iinen lägre än den
24814: hög. Dessutom är det gällande bostadsbidrags-         normala räntan. Medelräntan på av staten be-
24815: systemet avsett att avhjälpa de sociala miss-         viljade småindustrilån var t. ex. senaste år
24816: förhållanden som föranleds av höga boende-            3.3 %. För de investeringskrediter som små-
24817: kostnader. Staten har överhuvudtaget under de         industrin erhöll av penninginrättningama be-
24818: senaste åren strävat tili att effektivt stödja        talade företagen själva 3 4/s% i ränta medan
24819: bostadsproduktionen. Detta belyses av den             det av staten betalade räntestödet var 4 ~ %.
24820: skarpa stegringen av de anslag som använts            För investeringskrediter inom utvecklingsom-
24821: för bostadsl!n: år 1968 265 milj. mk, år 1969         rådena betalade på motsvarande sätt företagen
24822: 343 milj. mk och år 1970 427 milj. mk. Un-            5 .34 % och staten 2 2fs %. Också den nyligen
24823: der innevarande år beräknas 560 milj. mk bli          grundade Utvecklingsområdesfonden kommer
24824: använda för ändamålet och enligt den rege-            att ge ett kännbart stöd för förbättrande av
24825: ringspolitiska deklarationen fr!n senaste mars        småföretagarnas finansieringsläge.
24826: månad är avsikten att under år 1972 använda               Under sådana förhållanden ger spörsmålet
24827: 700 milj. mk.                                         enligt min åsikt icke anledning tili några spe-
24828:    Tryggandet av småföretagamas verksamhets-          cialåtgärder från regeringens sida, framför allt
24829: möjligheter är enligt regeringens åsikt en syn-      'då statsmakten fortlöpande fäster uppmärk-
24830:  nerligen viktig uppgift. Räntetungan torde           samhet vid de i spörsmålet framförda om-
24831: dock icke höra till småföretagarnas största           ständigheterna och på många olika sätt strävar
24832: problem. Enligt industrins balansstatistik var        tili att förbättra ställningen för såväl bostads-
24833:  ränteutgifterna år 1969 i små industriföretag        förvärvare och hyresgäster som småföretagare.
24834:       Helsingfors den 17 maj 1971.
24835: 
24836:                                                                Finansminister Carl Olof Tallgren.
24837: 
24838: 
24839: 
24840: 
24841: 616/71
24842: Kirj. ksm. n:o 107.
24843: 
24844: 
24845: 
24846: 
24847:                                  Koskinen ym.: Napalmin käytön ehkäisemisestä puolustusvoi-
24848:                                     missa.
24849: 
24850: 
24851:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24852: 
24853:    Neljäs Haagin konferenssi, joka vahvisti         dokiinan kansoja, erityisesti kohdistaen napal-
24854: maasodankäynnin kansainväliset lait, kieltää        min ja muut raakuudet turvattomaan siviili-
24855: sellaiset sodankäyntitavat, jotka tuottavat tar-    väestöön. Nyt on tyrmistyneinä saatu tietää, että
24856: peetonta kärsimystä (artikla 22). Tämä sopi-        myös Suomen armeija käyttää tätä epäinhimil-
24857: mus, joka kaikilta osiltaan velvoittaa Suomea,      listä ja kansainvälisten sopimusten kieltämää
24858: määrää, millaisia aseita sodankäynnissä saa         asetta sotaharjoituksissaan. Lopen Räyskälän
24859: käyttää. Ottaen huomioon Geneven pöytäkir-          lentokentällä talvella pidetyissä sotaharjoituk-
24860: jan vuodelta 1925 on varmaa, että kaikki epä-       sissa maastoon levitetty napalm palaa siellä
24861: inhimillisten aseiden ja sodankäyntitapojen         edelleen. Napalmia ei tietenkään olisi levitetty,
24862: käyttöä koskevat kiellot sitovat yleismaailmalli-   ellei armeijan koulutussuunnitelmiin sisältyisi
24863: sesti jokaista maata. Niinpä tunnettu kansain-      sotilaiden opettaminen tämän joukkotuhoaseen
24864: välisen oikeuden asiantuntija englantilainen        käytössä päteviksi.
24865: Georg Schwartzenberger tähdentää erityisesti           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
24866: sitä, että kemiallisen sodankäynnin kielto kos-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
24867: kee erotuksetta kaikkia valtioita, olipa asian-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24868: omainen valtio ratifioinut Geneven pöytäkirjan      seuraavan kysymyksen:
24869: vai ei. Niirnbergin tuomioistuin ja muut toisen
24870: maailmansodan jälkeen perustetut kansainväli-                 Tietääkö Hallitus, että puolustus-
24871: set sotarikostuomioistuimet ovat olleet samalla            voimat ovat harjoituksissa käyttäneet
24872: kannalla.                                                  ja edelleen käyttävät Suomea sitovien
24873:    Kansainvälisen lain kieltämien aseiden varas-           kansainvälisten sopimusten ja kansain-
24874: tointi ja niiden käyttö rauhanajan sotaharjoi-             välisten sodankäyntisääntöjen kieltämää
24875: tuksissa on samoin kiellettyä.                             epäinhimillistä joukkotuhoasetta napal-
24876:    Kaikki valtiot, kahta poikkeusta lukuun-                mia, ja
24877: ottamatta, ovat nykyään ehdottomasti pidätty-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24878: neet sellaisen hirvittävän joukkotuhoaseen kuin            napalmin maahantuonnin, valmistami-
24879: napalmin ( polttohyytelön) käytöstä, koska tä-             sen, varastossapidon ja käytön ehkäise-
24880: mä aine polttaa erotuksetta kaiken tielleen                miseksi vastaisuudessa sekä Suomea vel-
24881: osuvan elollisen luonnon, ja se on tarkoitettu             voittavien kansainvälisten sopimusten
24882: erikoisesti siviiliväestöä vastaan. Nämä kaksi             rikkomiseen syyllistyneiden virkamies-
24883: poikkeusta ovat Portugalin hallitus, joka pom-             ten asettamiseksi syytteeseen rikoksis-
24884: mittaa napalmilla siirtomaidensa väestöä ja                taan?
24885: Yhdysvallat, joka vielä julmemmin tuhoaa In-
24886:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1971
24887: 
24888:                Aarne Koskinen.                                  Toivo Asvik.
24889:                Oili Suomi.                                      Mirjam Tuominen.
24890:                Lauri Kantola.                                   Heimo Rekonen.
24891:                Pentti Liedes.                                   Rainer Virtanen.
24892:                Ensio Laine.                                     Taisto Sinisalo.
24893:                Irma Rosnell.                                    Pauli Puhakka.
24894: 609/71
24895: 2
24896: 
24897: 
24898: 
24899: 
24900:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
24901: 
24902:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     neissäkään ole katsottu kielletyiksi sodan-
24903: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      käyntivälineiksi. Lähes kaikissa aseellisissa
24904: olette 20 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn         konflikteissa toisen maailmansodan jälkeen
24905: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       napalmia on käytetty. On tehty ehdotuksia
24906: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      pohtotaisteluaineiden kieltämiseksi, mutta tois-
24907: edustaja A. Koskisen ym. näin kuuluvasta kir-      taiseksi useimmat valtiot katsovat ne luvalli-
24908: jallisesta kysymyksestä n:o 107:                   seksi.
24909:                                                       Suomen puolustusvoimissa opetetaan koulu-
24910:           "Tietääkö Hallitus, että puolustus-      tettavat suojautumaan pohtotaisteluaineiden
24911:        voimat .ovat harjoituksissa käyttäneet      kuten myös esim. ydinaseiden varalta. Tässä
24912:        ja edelleen käyttävät Suomea sitovien       mielessä varusmiesten suojelukoulutukseen on
24913:        kansainvälisten sopimusten ja kansain-      sisällytetty 30 minuutin esitys suojautumisesta
24914:        välisten sodankäyntisääntöjen kieltämää     napa1m-hyökkäystä vastaan. Tällöin käytetään
24915:        epäinhimillistä joukkotuhoasetta napal-     napalmin tapaista ainetta oikean kuvan antami-
24916:        mia, ja                                     seksi aseen vaikutuksista ja mahdollisuuksista
24917:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      suojautua sitä vastaan. Aine on tällöin pää-
24918:        napalmin maahantuonnin, valmistami-         osaltaan - n. 96 % - petroolia tai bensiiniä.
24919:        sen, varastossapidon ja käytön ehkäise-     Hyytelöittämisaineena käytetään ns. napalm-
24920:        miseksi vastaisuudessa sekä Suomea vel-     jauhetta, jota voidaan valmistaa kotimaassa.
24921:        voittavien kansainvälisten sopimusten          Eduskuntakysymyksessä mainittujen Lopen
24922:        rikkomiseen syyllistyneiden virkamiesten    Räyskälässä havaittujen palojen aiheuttajana on
24923:        asettamiseksi syytteeseen rikoksistaan?"    todennäköisesti ollut Ilmatorjuntakoulun leiri-
24924:                                                    harjoituksessa 6.-7. 11. 1970 ydinräjähteen
24925:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     - ei siis napa1m-aseen - kuvaamiseksi val-
24926: seuraavaa:                                         mistettu kaasuöljy-bensiiniseos, jonka sytyttä-
24927:    Kysymyksen tarkoittama napalm kuuluu            miseen on käytetty varsisavukäsikranaatteja.
24928: polttotaisteluaineisiin, joiden asema sodan-       Sytyttämisen osittain epäonnistuessa räiskyi osa
24929: käyntiaseina. kansainvälisten sopimusten mu-       seosta samoin kuin käsikranaattien sisältämää
24930: kaan on riidanalainen. Ns. Pietarin selitys-       fosforia lähiympäristöön. Fosforin ominaisuuk-
24931: kirja vuodelta 1868 kieltää tulen käyttämisen      siin kuuluu, että se kevätauringon sulattaessa
24932: eräissä tapauksissa. Niinikään Haagin vuoden       lumen saattaa syttyä palamaan. Aine ei ole
24933: 1907:n maasodan lakeja ja tapoja koskeva ohje-     voinut olla napalmia, koska sen ominaisuuksiin
24934: sääntö kieltää sellaiset sodankäyntitavat, jotka   ei kuulu jälkisyttyminen.
24935: tuottavat tarpeetonta kärsimystä. Sopimuksen          Edellä olevan perusteella on todettavissa,
24936: määräyksistä riippumatta käytettiin molemmis-      että ao. sotilasviranomaiset eivät ole rikkoneet
24937: sa maailmansodissa liekinheittimiä sekä sittem-    Suomea veivoittavia kansainvälisten sopimusten
24938: min napalmia, joita ei sotien aikana enempää       määräyksiä pohtotaisteluaineiden käytössä.
24939: kuin niiden jälkeisissä sotarikosoikeudenkäyn-
24940:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1971.
24941: 
24942:                                                              Puolustusministeri Kristian Gestrin.
24943:                                                                                                   3
24944: 
24945: 
24946: 
24947: 
24948:                           T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24949: 
24950:    I det syfte, varom i .3 7 § 1 mom. riksdags-        I nästan varje väpnad konflikt efter andra
24951: ordningen förmäles, har Ni, Herr Talman,           världskriget har napalm använts. Det har gjorts
24952: jämte Ert brev av den 20 april 1971 tili           förslag i avsikt att förbjuda brandstridsmedlen,
24953: statsrådets vederbörande ledamot översänt en       men tillsvidare anser de flesta stater dem tili-
24954: avskrift av riksdagsman A. Koskinens m.fl. så      låtna.
24955: lydande skriftliga spörsmål nr. 107:                   I Finlands förvarsmakt lär man i utbild-
24956:                                                    ningen beväringarna att skydda sig mot brand-
24957:           "Är Regeringen medveten om, att          stridsmedel såsom t. ex. även kärnvapen. I
24958:        försvarsmakten vid sina övningar an-        denna avsikt innefattar beväringarnas skydds-
24959:        vänt och fortfarande använder det           skolning en .30 minuters övning i skydd mot na-
24960:        omänskliga massförintelsevapnet na-         palmanfall. Härvid används ett napalmliknande
24961:        palm, som förbjudes i internationella       ämne för att ge en riktig bild av vapnets verk-
24962:        avtal och internationella krigförings-      ningar och möjligheterna att skydda sig mot
24963:        normer, vilka även binder Finland och       det. Detta ämne är då - tili c:a 96 % - pet-
24964:           vilka åtgärder ärnar Regeringen vid-     roleum eller bensin. Såsom gelerande ämne an-
24965:        taga för att förebygga import, tiliverk-    vänds ett s.k. napalmpulver, som kan tiliverkas
24966:        ning, lagring och bruk av napalm i          i hemlandet.
24967:        fortsättningen samt för att ställa såda-       De i riksdagsspörsmålet nämnda bränderna
24968:        na tjänstemän under åtal för sina brott,    som observerats i Räyskälä i Loppis har troli-
24969:        vilka gjort sig skyldiga tili brott mot     gen förorsakats vid Luftvärnsskolans lägeröv-
24970:        avtal som binder Finland?"                  ning den 6.-7. 11. 1970 av en gasolje-bensin-
24971:                                                    blandning som framställts för att föreställa en
24972:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       kärnladdning - alltså ej napalmvapen - och
24973: anföra följande:                                   tili vars antändning använts rökhandgranater
24974:    Napalm, som spörsmålet avser, hör tili          med skaft. Då antändningen delvis misslyckades
24975: brandstridsmedlen, vilkas ställning som krig-      spreds en del av blandningen samt fosfor, som
24976: föringsvapen enligt internationella avtal är       handgranaterna innehåller, omkring i den när-
24977: omtvistad. Den s.k. Peterburgsdeklarationen av     maste omgivningen. Tili fosforns egenskaper
24978: år 1868 förbjuder användning av eld i vissa        hör att den kan antändas då vårsolen smälter
24979: fall. Även Haag-konventionen av år 1907 an-        snön. Ämnet har ej kunnat vara napalm, då
24980: gående lagar och bruk i lantkrig förbjuder så-     eftertändning inte hör tili dess egenskaper.
24981: dana krigföringsbruk som förorsakar onödiga li-       På grund av ovanstående kan man konstatera
24982: danden.                                            att ifrågavarande militärpersonal inte har bru-
24983:    Oaktat konventionen användes i båda världs-     tit mot för Finland förpliktande bestämmelser i
24984: krigen eldkastare och sedermera napalm, vilka      internationella avtal vid bruk av brandstrids-
24985: inte under krigen, lika litet som i krigsförbry-   medel.
24986: telserättegångarna efter dem, ansetts vara för-
24987: bjudna krigföringsmedel.
24988:      Helsingfors den 19 maj 1971.
24989: 
24990:                                                              Försvarsminister Kristian Gestrin.
24991: Kirj. ksm. n:o 108.
24992: 
24993: 
24994: 
24995: 
24996:                                 Vilmi: Valtion Karungin kunnan Kukkolan jakokunnan osak-
24997:                                    kaille suorittaman korvausmäärän korottamisesta.
24998: 
24999: 
25000:                       Eduskunnan          Herra      P u h e m i e h e II e.
25001: 
25002:    Karungin kunnan Kukkolan jakokunnan            tivasti vuoden 1967 alusta lähtien 3.500 mark-
25003: osakkaat myivät vuonna 1917 Tornionjoen           kaan vuodessa. Viimeksi on asiaa koskeva kir-
25004: Kukkolan koskessa omistamansa vesioikeudet        jelmä lähetetty 3. 7. 1970. Vaikka korvausmää-
25005: liikemies Einari Aströmille, mitkä oikeudet ja    rän korottamiseen pitäisi valtioneuvostolla olla
25006: velvollisuudet ovat myöhemmin siirtyneet Suo-     juridinen velvollisuus, ei sitä kuitenkaan ole
25007: men valtiolle. Kauppaehdot mm. sisältävät,        toistuvista pyynnöistä huolimatta suoritettu.
25008: että ostajan on annettava myyjille sovittu mää-      Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
25009: rä sähkövirtaa, joka korvataan rahalla siksi      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
25010: kunnes Kukkolan koskeen rakennetaan voima-        tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
25011: laitos. Rahakorvaus on v. 1925 valtioneuvos-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25012: ton päätöksellä määrätty 86.811 markaksi vuo-
25013: dessa. Tätä korvausmäärää on sen jälkeen kol-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25014: masti korotettu, viimeksi v. 1962 alusta, jol-           Suomen valtiolta tulevaa korvausta Ka-
25015: loin se korotettiin 200.000 markaksi vuodessa.           rungin kunnan Kukkolan jakokunnan
25016:     Kun korvaus on eläkemaksun luontoinen ja             osakkaille on tarkistettu viimeksi v.
25017: koska rahanarvo on vuoden 1962 alusta läh-               1962, mistä syystä korvausmäärä ei ole
25018: tien muuttunut ja ostoarvoltaan laskenut huo-            enää kauppaehtojen mukainen, ja jos
25019: mattavasti, olisi korvausmäärää viipymättä ko~           tietää,
25020: rotettava. Kukkolan jakokunnan osakkaat ovat-               milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
25021: kin tehneet valtioneuvostolle toistuvia vaati-           siin korvausmäärän korottamiseksi ra-
25022: muksia korvausmäärän korottamisesta taanneh-             han arvon muutosta vastaavalla mää-
25023:                                                          rällä?                   .
25024:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1971.
25025: 
25026:                                           Pekka Vilmi.
25027: 
25028: 
25029: 
25030: 
25031: 597/71
25032: 2
25033: 
25034: 
25035: 
25036: 
25037:                       E du sku nnan       H erra    Puhe m i e he 11 e.
25038: 
25039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa         Kysymyksessä tarkoitettu korvaus on vuo-
25040: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    sittain liikenneministeriön ( ent. kulkulaitosten
25041: olette 20 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn       ja yleisten töiden ministeriö) toimesta Lapin
25042: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     lääninhallituksen välityksellä maksettu Kukko-
25043: ao. jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja P.     lankosken jakokunnalle ministeriön pääluokassa
25044: Vilmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    olevan mom:n 31.99.61. kohdalla eräisiin val-
25045: sestä n:o 108:                                   tionapuihin osoitetusta määrärahasta. Korvauk-
25046:                                                  sen suuruus on ollut valtioneuvoston ja edus-
25047:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että   kunnan vuosittaisen tulo- ja menoarvion käsit-
25048:        Suomen valtiolta tulevaa korvausta Ka-    telyn yhteydessä tekemien päätöksien mukai-
25049:        rungin kunnan Kukkolan jakokt:mnan        nen. Vuodesta 1962 lähtien korvaus on ollut,
25050:        osakkaille on tarkistettu viimeksi v.     kuten kysymyksessäkin todetaan, 2.000 mk.
25051:        1962, mistä syystä korvausmäärä ei ole
25052:        enää kauppaehtojen mukainen, ja jos          Liikenneministeriö on tietoinen rahan arvon
25053:        tietää,                                   muuttumisesta ja sen vaikutuksesta korvauksen
25054:           milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-   rcaaliarvoon ja se tuleekin ·kuluvana vuonna
25055:        siin korvausmäärän korottamiseksi ra-     tekemään esityksen korvauksen korottamisesta
25056:        han arvon muutosta vastaavalla mää-       50 %:lla eli 3.000 mk:aan vuoden 1972 alus-
25057:        rällä?"                                   ta lukien. Päätöksen korottamisesta tekee edus-
25058:                                                  kunta vuoden 1972 tulo- ja menoarvion käsit-
25059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     telyn yhteydessä.
25060: vasti seuraavaa:
25061:      Helsingissä, toukokuun 10 päivänä 1971.
25062: 
25063:                                                            Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
25064:                                                                                                  3
25065: 
25066: 
25067: 
25068: 
25069:                          T i 11   Ri ksd agens      He r r   T a 1 m a n.
25070: 
25071:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Den i spörsmålet avsedda ersättningen har
25072: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          årligen på åtgärd av trafikministeriet ( f.d.
25073: velse av den 20 april 1971 till vederbörande       kommunikations-) genom förmedling av läns-
25074: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     styrelsen i Lapplands Iän erlagts tili Kukko-
25075: jande av riksdagsman P. Vilmi ställda skrift-      lankoski skifteslag av anslaget under ministe-
25076: liga spörsmål nr 108:                              riets huvudtitel 31, kap. 99 mom. 61 för
25077:                                                    särskilda statsunderstöd. Ersättningens storlek
25078:           "Är Regeringen medveten om, att          har berott på statsrådets och riksdagens beslut
25079:        ersättningen från staten tili delägarna i   i samband med den årliga behandlingen av
25080:        Kukkolankoski skifteslag i Karunki          budgetförslaget. Sedan år 1962 har ersätt-
25081:        kommun justerats senast år 1962, var-       ningen, såsom även i spörsmålet konstaterats,
25082:        för ersättningsbeloppet icke mera mot-      varit 2 000 mk.
25083:        svarar köpevilikoren, och om så är             Trafikministeriet är medvetet om penning-
25084:        fallet,                                     värdets förändring och dettas inverkan på er-
25085:           när ämnar regeringen vidtaga åtgär-      sättningens realvärde och kommer också att
25086:        der för höjande av ersättningen med         innevarande år föreslå höjning av ersättningen
25087:        ett belopp som motsvarar penningvär-        med 50 %, eller till 3 000 mark om året, räk-
25088:        dets förändring?"                           nat från början av år 1972. Riksdagen torde
25089:                                                    i samband med behandlingen av statsförslaget
25090:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        år 1972 fatta beslut om höjning.
25091: anföra följande:
25092:      Helsingfors den 10 maj 1971.
25093: 
25094:                                                                Trafikminister K. F. Haapasalo.
25095: Kirj. ksm. n:o 109.
25096: 
25097: 
25098: 
25099: 
25100:                                    Hemmi: Terveyssisarten palkkaukseen myönnettävien valtion-
25101:                                      apujen lakkauttamisesta eräissä tapauksissa.
25102: 
25103: 
25104:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25105: 
25106:    Voimassa olevan terveyssisavlain 1944/220          huoltoon, jotka pakostakin ovat jääneet taka-
25107: 2 §:n mukaan kunnassa on oltava kunnan                ,alalle työn painopisteen ollessa kotisairaanhoi-
25108: asukaslukuun perustuva määrä terveyssisaria,          don puolella. Tähän jo nyt työn ammatillinen
25109: joiden palkkaukseen kunta saa määrätynsuurui-         ~a hallinnollinen johto kentällä pyrkii!kin en-
25110: sen valtionavun. Nyt on lääkintöhallitus poista-      nakoiden näin kansanterveysla:in tuomia uudis-
25111: nut eräiltä kunnilta eri puoLilla maata kun-          tuksia.
25112: tien 1terveyssisarten valtionavun sellaisissa kun-        Ottaen myöskin huomioon sen, että terveys-
25113: nissa, joiden asukasmäärä vuoden vaihteessa           sisaret eivät ole ,työaikalain alaisia, mutta ohje-
25114: henkikirjoituksen mukaan jää vain hieman alle         säännön mukaan työviikko on 40-tuntinen ja
25115: lakimääräisen rajan. Tämä on erityisen valitetta-     5-päiväinen, ei voitane vaatia, että terveyssisar,
25116: vaa nimenomaan kehitysalueilla, missä kunnat          kuten nyt esim. Limingan kunnassa joutuu te-
25117: eivät ilman valtionapua kykene selviy~tymään          kemään 12-13 'tuntisia työpäiviä. Viikon vaih-
25118: terveyssisaren p~auksesta.                            teen päivystyksestä selviäminen käy yhteistyössä
25119:    Oulun läänin alueella tällaisia ilman jätet-       kunnallisen kätilön kanssa ja oman ohjesään-
25120: tyjä valtionapukuntia tällä hetkellä on Muhos         tönsä puitteissa kätilö auttaa määrätyissä teh-
25121: ja Liminka, Joiden asukasluvut ovat hieman            tävissä terveyssisarta, mutta on vältttämätöntä,
25122: vähentyneet. Esim. Limingan kunnan väkiluku           että muutaman kymmenen asukkaan vähennys
25123: on nyt 3 913 asukasta, joiden terveyden- ja           kunnan väkiluvussa ei olennaisesti vaaranna
25124: sairaanhoidosta nyt joutuu huolehtimaan 1 ter-        kuntalaisten terveydellistä turvallisuutta ottaen
25125: veyssisar, kun sitävastoin viime vuoden lo-           huomioon, että lääkärityövoimasta kunnissa,
25126: pulla ennen henkikirjoituSita, jolloin välciluku      mm. juuri Limingassa, on yhä puutetta.
25127: oli vain 87 henkilöä enemmän, huolehti sii:tä             Edellä olevan johdosta ja viitaten valtio-
25128: 2 terveyssisa11ta. Epäjohdonmukaisuutta lääkin-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25129: töhaJilituksen taholla osoittaa se, että esim. Ou-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25130: lun läänin Pyhäjoen kunta saa valtionavun 3           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25131: terveyssisaresta, vaikka lakimääräinen asukas-
25132: luku on jo laskenut 2 terveyssisarta edellyttä-                 Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
25133: väksi. Olosuhteet siellä eiviit ole mitenkään eri-           toimenpiteisiin, että valtionapua ei lak-
25134: laiset kuin Limingassa ja Muhoksella. Tuntuisi-              kauteta kunnallisten terveyssisarten vi-
25135: kin järkevä:ltä ja oikeudenmukaiselta ratlkaisulta,          roista niissä kunnissa, joissa väkiluku
25136: että lääkintöhallitus ei poistaisi minkään kun-              alittaa vain vähäisessä määrin lakimää-
25137: tien 1terveyssisarten valtionapua ottaen huo-                räisen rajan, vaan että kansanterveyslain
25138: mioon 1tulevan kansanterveyslain 1tuomien                    voimaantuloon saakka edelleen nouda-
25139: uusien näkymien. Onhan nimenomaan kysymys                    tetaan kunnallisista terveyssisarista an-
25140: väestön terveydenhuoltopalvelujen saamisesta ja              netun lain 2 §:n 2 ja 3 momentin mu-
25141: ennenkaikkea nyt olisi mahdollisuus kiinnittää               kaisia valtionapuja, joHoin pienissä kun-
25142: entistä enemmän huomiota aikuisten preven-                   nissa terveydenhuoltotyöntekijöillä on
25143: tiiviseen terveydenhoitotyöhön ja vanhusten                  myös paremmat edelly:tykset toteuttaa
25144:                                                              40-tuntista työviikkoa?
25145:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1971.
25146: 
25147:                                             Kerttu Hemmi.
25148: 568/71
25149: 2
25150: 
25151: 
25152: 
25153: 
25154:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25155: 
25156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tumiseen, mikäli virkaan, joka olisi voitu lak-
25157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kauttaa, on valtionavustusta pyydetty. Yhtään
25158: olette 20 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn            tällaista tapausta ainakaan vuoden aikana
25159: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          taaksepäin lukien ei ole ollut. Muutamassa ta-
25160: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         pauksessa on valtionavus11:uksen maksaminen
25161: edustaja Kerttu Hemmin näin kuuluvasta kir-           ylimääräistä terveyssisaren virkaa varten lak-
25162: jallisesta kysymykseSitä n:o 109:                     kautettu, kun on osoittautunut, että virkaa
25163:                                                       on käytetty tehottomaSiti ja se on ollut ilmei-
25164:           "Aikooko Halliitus ryhtyä sellaisiin        sesti turha.
25165:        toimenpiteisiin, että valtionapua ei lak-         Limingan ja Muhöksen kuntien kohdalla val-
25166:        kaoteta kunnallisten .terveyssisarten vi-      tionavustuksen myöntäminen ylimääräistä ter-
25167:        roista niissä kunnissa, joissa väkiluku        veyssisaren vitikaa varten on parhaillaan vi-
25168:        alittaa vain vähäisessä määrin la~kimää­       reillä. Limingan kunta, jonka asukasluku vuo-
25169:        räisen rajan, vaan että kansanterveyslain      den 1970 hen:kikirjoi:tuksen mukaan laski
25170:        voimaantuloon saakka edelleen nouda-           3 913:een on saanut lain mukaan valtionavun
25171:        tetaan kunnallisista terveyssisarista an-      vielä sanotulta vuodelta. Kunnanhallituksen il-
25172:        netun lain 2 §:n 2 ja 3 momentin mu-           moituksen mukaan liitettiin kuntaan 1 päivästä
25173:        kaisia valtionapuja, jolloin pienissä kun-     tammikuuta 1971 Jukien ns. Tupoksen alue,
25174:        nissa terveydenhuoltotyöntekijöillä on         jonka mukaan kuntaan siirtyi noin 170 hen-
25175:        myös paremmat edellytykset toteuttaa           kilöä. Mikäli kunnan asukasluku kuluvan vuo-
25176:        40-tuntista työviikkoa?"                       den henkikirjoituksen mukaan ei ikuittenkaan
25177:                                                       yHtä 4 000 henkeä, otetaan valtionavustuksen
25178:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myöntäminen toista terveyssisaren virkaa var-
25179: vasti seuraavaa:                                      ten harkittavaksi.
25180:    Kunnan asukasluvun alentuminen alle kun-              Mumoksen kuntaa, jonka asukasluku vuo-
25181: nallisista terveyssisarista annetussa laissa ( 220/   den 1970 henkikirjoituksen mukaan on 7 596
25182: 1944) säädetyn rajan on vain erittäin harvoissa       henkeä, on saanut valtionavustusta ylimää-
25183: tapauksissa johtanut terveyssisarten palkkaami-       räistä terveyssisaren vinkaa varten 1.1. 1966-
25184: seen kunnalle maksetun valtionavustuksen alen-        31. 12. 1970. Luvan jatkamista varten kun-
25185:                                                       nalta on pyydetty lisäselVJitystä asiaan.
25186:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1971.
25187: 
25188:                                                          Sosiaali- ja !terveysministeri Pekka Kuusi.
25189:                                                                                                    3
25190: 
25191: 
25192: 
25193: 
25194:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25195: 
25196:   1 det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen        minskats, om för sådan tjänst som skulle ha
25197: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           kunnat indras, har anhållits om sta1sunderstöd.
25198: velse av den 20 april 1971 tili vederbörande        lrute ett enda dylikt fall har förekomm1t åt-
25199: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      minstone under ett års tid baikåt räknat. 1
25200: jande av riksdagsman Kerttu Hemmi ställda           några fall har statsunderstödet för eruaordi-
25201: skriftliga spömmål nr 109:                          narie hälsosysterstjänst indragits, då det visat
25202:                                                     sig, att tjänsten icke effektivt utnyttjats och
25203:           "Har Regecingen för avsikt att vidta      att den uppenbarligen varit onödig.
25204:        sådana åtgärder, att statsunderstödet           1 fråga om Liminka och Muhos kommuner
25205:        för kommunala hälsosystrars tjänster         är beviljandet av statsunderstöd för en extra-
25206:        icke indrages i de kommuner, i vilka         ordinarie hälsosysterstjänst som bäst anhängigt.
25207:        invånarantalet endast obetydligt under-      Liminka kommun, vars invånarantal enligt man-
25208:        stiger den lagstadgade gränsen, utan         talsskrivningen år 1970 minskade tili 3 913,
25209:        att i fråga om statsunderstöden alit-        har erhållit lagenligt statsunderstöd ännu för
25210:        jämt iakttages bestämmelsema i 2 §           sagda år. Enligt kommunalstyrelsens med-
25211:        2 och 3 mom. lagen om kommunala              delande anslöts 'tili kommunen, räknat från den
25212:        hälsosystrar tillls folkhälsolagen träder    1 januari 1971, det s.ik. Tupos området, och
25213:        i kraft, varvid arbetstagarna inom hälso-    härigenom blev ungefär 170 personer överflyt-
25214:        vården i små kommuner även har bättre        tade :tili kommunen. Överstiger kommunens
25215:        förutsättn:ingar att 1tiliämpa 40 timmars    invånarantal enligt innevarande års mantals-
25216:        arbetsveoka?"                                skrivning Jikväl ej 4 000 personer, upptas
25217:                                                     frågan om beviljande av statsunderstöd för en
25218:   Såsom svar på spörsmåJet får jag vördsamt         andra hälsosysterstljänst tili prövning.
25219: anföra följande:                                       Muhos kommun, vars invånarantal enligt
25220:   En nedgång i kommuns invånarantal så, att         1970 års mantalssknivning är 7 596 personer,
25221: detta understiger den i lagen om kommunala          har erhållit statsunderstöd för en extraordinarie
25222: hälsosystrar (220/1944) stadgade gränsen, har       hälsosystertjänst under tiden 1. 1. 1966-
25223: i ytterst få fall lett ,tili att statsunderstödet   3. 12. 1970. För fortsättande av .tillståndet har
25224: åt kommunen för avlönande av hälsosystrar           av kommunen iDJbegärts tiliäggsutredning i
25225:                                                     ärendet.
25226:      Helsingfors den 12 maj 1971.
25227: 
25228:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
25229: Kirj. ksm. n:o 110.
25230: 
25231: 
25232: 
25233: 
25234:                                  Nevalainen: Kelirikon vuoksi maanteihin kohdistuvien liikenne-
25235:                                     rajoitusten supistamisesta.
25236: 
25237: 
25238:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25239: 
25240:    Kelirikkatilanne näyttää tänä keväänä muo-       tukset ovat vaarassa. Tämä tietää kuorma-
25241: dostuvan poikkeuksellisen vaikeaksi. Yli 20 %       autoilijoille työttömyyttä samalla kun autokul-
25242: maantieverkostostamme on joutumassa kelirik-        jetuspuun varassa toimivat puunjalostustehtaat
25243: karajoitusten alaiseksi. Tilannetta pahentaa rat-   joutuvat vaikeuksiin raaka-ainepulan vuoksi.
25244: kaisevasti se, että kunnossapitoon varatut             Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
25245: määrärahat eivät ole lisääntyneet tarvetta vas-     järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
25246: taavasti. Liikennerajoitukset ovat vuosi vuo-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25247: delta kasvaneet. Kun vuonna 1968 oli rajoitus-      vaksi seuraavan .kysymyksen:
25248: ten alaisena n. 5 % koko maantieverkos-
25249: tomme pituudesta, oli luku viime vuonna nous-                  Mitä Hallitus on aikonut tehdä uh-
25250: sut jo 15 % :iin. Nyt liikkuvat ennusteet eräi-             kaavan kelirikon torjumiseksi niin, että
25251: den läänien osalta 25 % :n paikkeilla.                      liikennerajoitukset maanteillämme ~eli­
25252:    Mikäli teiden kunnossapitoon ei nopeasti                 rikan vuoksi supistuisivat mahdollisim-
25253: lisätä varoja, saattaa tilanne paikotellen muo-             man vähäiseksi?
25254: dostua vaikeaksi. Erityisesti puutavarankulje-
25255:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1971.
25256: 
25257:                                          Valde Nevalainen.
25258: 
25259: 
25260: 
25261: 
25262: 590/71
25263: 2
25264: 
25265: 
25266: 
25267: 
25268:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25269: 
25270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voimakkaasti lisääntyneen käytön vaatima kulu-
25271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neiden tiepäällysteiden uusiminen, joka viime
25272: olette 21 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn            vuosina myös on rahoitettu kunnossa.pitomäärä-
25273: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          rahalla. Kuluvana vuonna määrärahan riittä-
25274: ao. jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Neva-       mättömyys on ~ohtanut siihen, ettei tehostettua
25275: laisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         kunnossapitoa voida lainkaan suorittaa, mikäli
25276: sestä n:o 110.                                        ~i oteta huomioon tähän tarkoitukseen työ-
25277:                                                       voimaviranomaisten toimesta mahdollisesti an-
25278:           "Mitä Hallitus on aikonut tehdä uh-         nettavia työllisyysvaroja.
25279:        kaavan kelirikon torjumiseksi niin, että          Kun ainoa tapa. kelirikon vähentämiseksi ja
25280:        liikennerajoitukset maanteillämme keli-        siitä johtuvien rajoitusten poistamiseksi on tien
25281:        rikon vuoksi supistuisivat mahdollisim-        ennalta vahvistaminen kelirikkoa kestäväksi
25282:        man vähäiseksi?"                               mm. juuri tehostetun .kunnossapidon avulla,
25283:                                                       tullilankin liikenneministeriön ja tieviranomais-
25284:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten toimesta esittämään, että vuoden 1972
25285: vasti seuraavaa:                                      yleisten teiden kunnossapidon määrärahasta
25286:    Kysymyksessä todetaan aivan oikein, että           käytettäisiin 26 milj. mk tehostettuun kun-
25287: liikennerajoitukset ovat maassamme viime vuo-         nossapitoon. Tällä määrärahalla voitaisiin pa-
25288: sina kasvaneet. Vuonna 1968 oli kelirikka-            rantaa n. 400 km sorateitä. Tämän seuraavina
25289: rajoitusten alaisia maanteitä 2 509 km eli            vuosina jatkettavan ohjelman toteuttaminen
25290: 6,4% maantieverkosta.. Vastaavat luvut v.             edellyttää kunnossapitomäärärahan nostamista.
25291: 1970 olivat 6 108 km ja 15,3 %. Syynä tähän           nykyiseltä tasoltaan, jota samalla myös tullaan
25292: kehitykseen on ollut yleisten teiden kunnossa-        esittämään. Näiden esityksien hyväksymisestä
25293: pitoon ·viime vuosina osoitettujen määrärahojen       tulee ratkaisevasti riippumaan mm. kelirikko-
25294: riittämättömyys. Kunnossapitomäärärahan reaa-         tilanteen tuleva. kehitys maassamme. Omalta
25295: liarvo on vuosittain jopa pienentynyt, kun            osaltaan liikenneministeriö tulee tekemään
25296: liikenne puolestaan on jatkuvasti voimakkaasti        kaikki voitavansa tämän hetkisen tilanteen
25297: kasvanut. Tästä on ollut seurauksena mm.              parantamiseksi.
25298: kelirikkarajoitusten selvä lisääntyminen. Varsi-         Todettakoon lopuksi, että kuluvan kevään
25299: naisen kunnossapidon öhella on jouduttu eri-          kelirikon suhteen ei enää ole mitään tehtävissä,
25300: tyisesti supistamaan ns. tehostettua kunnossa-        vaan tilanne tulee paranemaan ainoastaan
25301: pitoa, jolla. nimenomaan pyritään parantamaan         edellä mainitun tehostetun kunnossapidon oh-
25302: heikkokuntoisia, kelirikolle alttiita teitä niin,     jelman puitteissa, mikäli siihen tarvittavat
25303: että kelirikkarajoituksista niillä rvoitaisiin luo-   määrärahaesitykset tullaan aikanaan hyväksy-
25304: pua. Osaltaan tehostetun kunnossapidon supis-         mään.
25305: tamiseen on myös vaikuttanut nastarenkaiden
25306:      Helsingissä toukokuun 10 päivänä 1971.
25307: 
25308:                                                                Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
25309:                                                                                                       3
25310: 
25311: 
25312: 
25313: 
25314:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
25315: 
25316:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen        ökade användningen av dubbade däck blivit
25317: anget har Ni, Hett Talman, med Edet skrivelse       tvungen att fötnya slitna vägbeläggningat, vilka
25318: av den 21 aptil1971 tili vedetbötande medlem        atbeten under de senaste åren även finansierats
25319: av statstådet övetsänt avskrift av följande av      med underhållsanslaget. Undet innevatande år
25320: tiksdagsman Nevalainen ställda skriftliga spöts-    hat anslagets otillräoklighet lett till att effekti-
25321: mål nr 110:                                         vetat underhåll icke alls kan utfötas, om man
25322:                                                     icke tat i beaktande de sysselsättningsmedel
25323:          "Vad hat Regeringen föt avsikt att         som möjligen genom atbetskraftsmyndig-
25324:        göta i syfte att fötebygga det hotande       hetetnas fötsotg beviljas för detta ändamål.
25325:        menfötet så, att ttafikbegtänsningarna          Då det enda sättet att minska menfötet och
25326:        på gtund av menföte på våta landsvägat       slopa begränsningarna på grund av det är, att
25327:        skulle bli så få som möjligt?"               bl.a. med hjälp av effektivetat undethåll
25328:                                                     fötstärka vägen på föthand så att den icke
25329:    Såsom svat .på spötsmålet fåt jag vötdsamt       blir utsatt för tjälskador, kommet man genom
25330: anföta fö1jande:                                    ttafikministeriets och vägmyndigheternas föt-
25331:    I spötsmålet konstatetas helt riktigt, att       sotg att föteslå, att av anslaget för undethåll
25332: ttafikbegränsningatna undet de senaste åren         av allmänna vägat år 1972 skulle användas
25333: hat ökat i vårt land. At 1968 vat 2 509 km          26 milj. mk föt effektivetat underhåll. Med
25334: landsväg ellet 6,4 % av landsvägsnätet undet-       detta anslag skulle ungefät 400 km grusvägar
25335: kastade menfötesbegtänsningat. Motsvatande          kunna förbätttas. Genomfötandet av detta
25336: s1fftot åt 1970 vat 6 108 km ellet 15,3 %.          ptogram, som skulle fortsättas undet de
25337: Otsaken tili denna utveckling hat vatit otili-      följande åten, förutsätter, att undethållsanslaget
25338: täckligheten i de anslag som undet de senaste       höjes från dess nuvarande nivå, vilket även
25339: åren hat anvisats föt underhåll av al1männa         samtidigt kommer att föreslås. Av godkännan-
25340: vägat. Realvätdet av underhållsanslaget har         det av dessa förslag beror i avgörande mån
25341: årligen t.o.m. minskat, medan trafiken dätemot      bl.a. den framtida utvecklingen av menföres-
25342: fortgående har kraftigt ökat. Detta hat bl.a.       läget i vårt land. Trafikministeriet kommer
25343: medfört, att menfötesbegtänsningatna tydligt        för sin del att göra allt som står i dess makt
25344: ökat. Förutom egentligt underhåll har man           för att förbättra den nuvarande situationen.
25345: varit tvungen att särskilt insktänka det s.k.          Det må till slut konstateras, att ingenting
25346: effektiverade undethållet, genom vilket man         langre kan göras i fråga om menfötet inne-
25347: uttryckligen sttävar till att förbättta vägat som   varande vår, utan läget kommer att förbättras
25348: är i svagt skick och utsatta för .tjälskadot så,    endast inom ramen för det ovan nämnda
25349: att man skulle kunna avstå från menfötesbe-         effektiverade underhållet, försåvitt förslagen
25350: gtänsningar på dem. Inskränkningen av det ef-       angående de för ändamålet nödiga anslagen i
25351: fektiverade vägunderhållet har delvis även föt-     sinom tid blir godkända.
25352: anletts av att man tili följd av den ktaftigt
25353:      Helsingfors den 10 maj 1971.
25354: 
25355:                                                                  Trafikminister K. F. Haapasalo.
25356:                         j
25357: 
25358:                         j
25359: 
25360:                     j
25361: 
25362:                     j
25363: 
25364:                 j
25365: 
25366:                 j
25367: 
25368:             j
25369: 
25370:             j
25371: 
25372:         j
25373: 
25374:         j
25375: 
25376:     j
25377: 
25378:     j
25379: 
25380: j
25381: 
25382: j
25383: Kirj. ksm. n:o 111.
25384: 
25385: 
25386: 
25387: 
25388:                                   Ahonen: Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudis-
25389:                                      Mhilsesfa.
25390: 
25391: 
25392:                          E d u s k U fi fi å fi 1I e r r å P u h e m ie h td 1e.
25393:    Edus~unnatn toimesta on useita kertoja kiiri-      asiaa, hylkäsi tehdyt alöittee.t mh.tht ~aftiassä
25394: nl~etty huomiota siihen rasitukseen, joka epä-        yhteydessä marraskuun 24 p~iväna 191ö låt.t"
25395: oikeuden~ukaisesti k<:>hdistuu pienvlljelijäväes-     sui toivöfiiiiksefi, jöiikå mtikäah hillltukst:!rl
25396: töön heille määrättyjen metsänhoitomaksujen           tulisi kiireellisesti valmistuttaa ja arttllå etltis"
25397: maksamisessa.                                         kunnalle metsänhoitqyhdistyksiä koskevan lain-
25398:    Nykyinen metsänhoitoyhdistyslaki rasittaa          sääqännÖJ.1 uudistamista tarkoittava esitys.
25399: sellaisiakin pienmetsäiiofu~stajia 1 joti.kä eivät        Kun eduskunnan viimeisestäkin asiaa koske-
25400: juuri saa metsäl6istään puun . inyyritituottöa.       vasta toivomuksesta on kulunut jo useita kuu-
25401:    Vuosien aikana ori jatkuvasti puhuttu siitä,       kausia, olisi hallituksen nyt toimittava kiireel-
25402: ~ttä nykymeri fuetsäiilioitömaksujärjesteimä olisi    lisesti tässä laajaa pienviljelijäväestöä koske-
25403: kumoi:tava ja måhdöllisesl:i mUutettava sd1ai-        vassa asiassa .
25404: seksi, jolloin metsäriomistajaq niaksäfuät maksUt        .Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
25405: tulisiv)it ttlakohtaisiksi ja käytettäisiin omiin     pitiviijärjestyksen 3'1 §:n 1 irtöbteiittiift; esitän
25406: tilan hyväksi.                   .             . .    va1H6rtl'!tNosroi1 ltslanoihaisen jäsenet\ :YMtaHä-
25407:    Viimeksi eduskunta puuttui nirii. tekefiiäiii      v~tksi !lt!ubiavårt kysyftiykst!n:
25408: aloitteen pohjalta metsänhoitoyhdistyksiä kos-
25409: kevan lainsäädännön uudistamiseen. Tällöin                       MHloin HaiHtus antaa Eduskunnalle
25410: kävi ilmi, että tehtävää varten on asetettu ko-               metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain-
25411: mitea 27 päivän~ joulukuut~ 19~8. Edus~unta,                  säädännön uudistamista tarkoittavan
25412: saatuaan ilmoituksen, että k.ömifeä väifmstelee               esityksen?
25413:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1971.
25414: 
25415:                                             Arvo Ahonen.
25416: 
25417: 
25418: 
25419: 
25420: 610/71
25421: 2
25422: 
25423: 
25424: 
25425: 
25426:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25427: 
25428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         sänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön
25429: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      uudistamiseksi nykyisiä olosuhteita vastaavaksi
25430: hemies, olette kirjeellänne 21 päivältä huhti-     ottaen huomioon, ettei uudelleenjärjestelystä
25431: kuuta 1971 n:o 607 lähettänyt valtioneuvoston      aiheudu valtiolle lisämenoj a. V aitioneuvosto an-
25432: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-     toi 25 päivänä maaliskuuta 1971 kysymyksessä
25433: taja Ahosen tekemän seuraavan sisältöisen ky-      olevalle komitealle lisätehtäväksi valmistaa eh-
25434: symyksen:                                          dotuksen tarpeellisista muutoksista myös yksi-
25435:                                                    tyismetsälakiin siten, että maanomistajan panos
25436:           "Milloin Hallitus antaa Eduskunnalle     puun tuotannossa tehostuisi.
25437:        metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain-          Komiteassa valmistellaan parhaillaan rinnak-
25438:        säädännön uudistamista tarkoittavan         kain ehdotuksia metsänhoitoyhdistyksiä koske-
25439:        esityksen?"                                 vaksi lainsäädännöksi ja yksityismetsälaiksi.
25440:                                                    Komitea saanee työnsä valmiiksi kuluvan vuo-
25441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      den loppuun mennessä. Huomioon ottaen ko-
25442: seuraavaa:                                         mitean mietinnön jättämisen jälkeen esityksen
25443:   Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,         valmistamiseen tarvittavan ajan, voitaneen ky-
25444: valtioneuvosto asetti 27 päivänä joulukuuta        symyksessä tarkoitettu esitys antaa Eduskun-
25445: 1968 komitean valmistamaan ehdotuksen met-         nalle vuoden 1972 aikana.
25446:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1971.
25447: 
25448: 
25449:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nesf!Ori Kaasalainen.
25450:                                                                                                  3
25451: 
25452: 
25453: 
25454: 
25455:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
25456: 
25457:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     föreningar, så att den skulle komma att mat-
25458: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sbivelse      svara nutida förhållanden, med beaktande av
25459: nr 607 av den 21 april 1971 tili vederbörande     att omorganisationen inte skulle få åsamka
25460: medlem av statsrådet för avgivande av svar        staten merutgifter. Statsrådet gav ytterligare
25461: översänt följande, av riksdagsman Ahonen          den 25 mars 1971 nämnda kommitte i upp-
25462: ställda spörsmål:                                 drag att utarbeta förslag tili erforderliga änd-
25463:                                                   ringar även av lagen om enskilda skogar, så
25464:           "När kommer Regeringen att tili         att jordägarnas insats vid produktionen av
25465:        Riksdagen avlåta proposition i syfte att   trävaror skulle bli effektivare.
25466:        förnya lagstiftningen om skogsvårds-          Inom kommitten utarbetas för närvarande
25467:        föreningar?"                               parallellt förslag tili lagstiftning om skogs-
25468:                                                   vårdsföreningar och tili lag om enskilda skogar.
25469:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt     Kommitten torde få sitt arbete färdigt inom
25470: anföra följande:                                  detta år. Med beaktande av den tid som
25471:    Såsom i spörsmålets motivering konstateras     behövs för utarbetande av en proposition sedan
25472: tilisatte statsrådet den 27 december 1968 en      kommitten har avgivit sitt betänkande, torde
25473: kommitte med uppdrag att utarbeta förslag         den proposition som avses i spörsmålet kunna
25474: tili en reform av lagstiftningen om skogsvårds-   avlåtas tili Riksdagen under år 1972.
25475:      Helsingfors den 19 maj 1971.
25476: 
25477: 
25478:                                              Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
25479: Kirj. ksm. n:o 112.
25480: 
25481: 
25482: 
25483: 
25484:                                  Liedes ym.: Palkkausehtojen huonontamisesta TVL:n työttömyys-
25485:                                      työmailla.
25486: 
25487: 
25488:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he II e.
25489: 
25490:    TVH:n alaisilla valtion työttömyystyömailla      huonontaminen kohdistuu niihin kaikkein vai-
25491: on aikaisemmin maksettu palkkaukseen sisäl·         keimmassa taloudellisessa asemassa oleviin val-
25492: tyvä hyvänmiehen lisä niin, että työpisteestä       tion työntekijöihin, joitten osalla pitäisi päin-
25493: toiseen siirtymiset ja muut työjärjestelyt eivät    vastoin palkkausta tuntuvasti parantaa. Hyvän-
25494: ole katkaisseet hyvänmiehen lisän saamista. Val-    miehen lisää koskeva huononnus olisi pikaisesti
25495: tiovarainministeriö on aikaisemmin antanut työ-     korjattava siten, että valtiovarainministeri an-
25496: viranomaiselle ohjeet, joiden mukaan työnteki-      taisi uudelleen ohjeet, jonka mukaan hyvänmie-
25497: jää ei käsitellä uutena silloin, kun hän siirtyy    hen lisää maksetaan aikaisemmin vallinneen
25498: työmaasta toiseen tai on sattunut työssä kes-       käytännön mukaisesti työjärjestelyistä riippu-
25499: keytyminen. Sen mukaan kaikki aikaisemmat           matta.
25500: työssäolot on rekisteröity, työntekijää on käsi-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
25501: telty entisenä työntekijänä ja hänen hyvänmie-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio
25502: hen lisänsä on säilynyt aikaisemman suuruisena.     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25503:    Valtiovarainministeri on nyt kuitenkin muut-     kysymyksen:
25504: tanut aikaisemman käytännön ja työntekijä me-
25505: nettää oikeutensa hyvänmiehen !isään aina sil-                Miksi Hallitus on huonontanut hy-
25506: loin, kun hän joutuu vaihtamaan työkohdetta                vänmiehen lisän maksamista koskevia
25507: tai keskeyttämään työsuhteen vähäiseksikin                 perusteita TVL:n työttömyystyömailla
25508: ajaksi.                                                    ja aikooko Hallitus palauttaa työläisille
25509:    Tällaista valtiovarainministerin menettelyä ei          entiset edut hyvänmiehen lisän maksa-
25510: voi hyväksyä sen johdosta, että palkkaehtojen              misessa?
25511:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1971.
25512: 
25513:                Pentti Liedes.                                   Toivo Asvik.
25514: 
25515: 
25516: 
25517: 
25518: 622/71
25519: 2
25520: 
25521: 
25522: 
25523: 
25524:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25525: 
25526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alan ja siten myös työllisyystöissä olevien työn-
25527: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       tekijäin palkkausongelmat olivat ratkaistavissa
25528: hemies, kirjeellänne 21 päivältä huhtikuuta          aikanaan käytävissä työehtosopimusneuvotte-
25529: 1971 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen         luissa.
25530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Lie-        Komitean ehdotusten pohjalta valtiovarain-
25531: deksen ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-         ministeriö antoi 10. 1. 1967 valtion tärkeim-
25532: symyksen:                                            mille työvirastoille ohjeet, paitsi urakkatyön
25533:                                                      lisäämisestä maa- ja vesirakennustöissä, myös-
25534:           .,Miksi Hallitus on huonontanut hy-        kin hyvänmiehenlisän maksuperusteiden sovel-
25535:        vänmiehen lisän maksamista koskevia           tamisesta näissä töissä siten, ettei työntekijä
25536:        perusteita TVL:n työttömyystyömailla          menettänyt oikeuttaosa saavuttamaansa hyvän-
25537:        ja aikooko Hallitus palauttaa työläisille     mieheniisään joutuessaan saman työllisyyskau-
25538:        entiset edut hyvänmiehen lisän maksa-         den aikana siirtymään saman viraston tai lai-
25539:        misessa?"                                     toksen piirissä samankaltaiseen työhön työ-
25540:                                                      maalta toiselle. Jälkimmäinen ohje on sittem-
25541:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          min uudistettu, viimeksi työllisyyskautta 1969
25542: taen seuraavaa:                                      -70 silmällä pitäen.
25543:    Kysymyksessä tarkoitettu hyvänmiehenlisän            Suoritettujen järjestelyjen avulla voitiin työl-
25544: maksuperusteita koskeva järjestely sai alkunsa       lisyystyöntekijäin ansiotasoa parantaa. Kun kui-
25545: työllisyyskautena 1966-67, jolloin kysymys ns.       tenkin maa- ja vesirakennustöiden suorittami-
25546: työllisyystöissä olevien työntekijäin ansiotasosta   nen urakkatyönä on eräissä tapauksissa vaikeaa
25547: oli hallituksessa esillä. Kysymystä selvittämään     ja kun toisaalta hyvänmiehenlisän maksuperus-
25548: asetettu valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen      teiden käytäntöön soveltaminen ei useista syistä
25549: edustajista kokoonpantu komitea totesi ansio-        johtuen saata tapahtua täysin yhdenmukaisesti
25550: tason näissä töissä, jotka pääasiassa olivat maa-    lukuisilla eri työmallla, järjestelyjen tulokset ei-
25551: ja vesirakennustöitä, jääneen jälkeen erityisesti    vät olleet täysin tyydyttävät ja ne aiheuttivat
25552: talonrakennustoiminnan ja teollisuuden piirissä      jonkin verran arvostelua työpaikoilla.
25553: saavutetusta ansiotasosta. Työalakohtaisten ero-        Toimenpiteisiin työllisyystöissä olevien työn-
25554: jen ohella komitea katsoi tämän johtuvan urak-       tekijäin ansiotason parantamiseksi työehtosopi-
25555: katyön suhteellisen vähäisestä osuudesta maa-        musteitse ryhdyttiin vuoden 1969 työehtosopi-
25556: ja vesirakennustöissä sekä siitä, että työntekijä,   musneuvotteluissa. Alimpiin palkkaryhmiin
25557: joutuessaan usein vaihtamaan työpaikkaansa,          kuuluvien maa- ja vesirakennustyöntekijäin
25558: joutui uudella työmaalla yleensä aloittamaan         palkkausperusteita tarkistettiin vakauttamissopi-
25559: työnsä ilman hänelle aikaisemmalla työmaalla         muksen rajoissa jonkin verran enemmän, mitä
25560: maksettua hyvänmiehenlisää.                          yleistarkistukset olisivat edellyttäneet. Samalla
25561:    Koska ns. työllisyystöissä noudatetut palkka-     sovittiin maa- ja vesirakennusalan (lähinnä tie-
25562: ja työehdot perustuivat asianomaisten alojen         ja vesirakennusalan) töiden uudelleen luokitta-
25563: vuosiksi 1966-68 tehtyihin työehtosopimuk-           misesta sopimuskauden aikana. Uusi luokitus
25564: siin, eikä niiden muuttaminen jonkin työnte-         toteutettiin vuoden 1970 työehtosopimusneu-
25565: kijäjäryhmän osalta kesken sopimuskauden olisi       vottelujen yhteydessä. Kun samalla oli todettu,
25566: ollut vakiintuneen työehtosopimustoiminnan pe-       että maa- ja vesirakennustyöt suurelta osalta
25567: riaatteiden mukaista, komitea esitti toimenpi-       joudutaan töiden luonteen vuoksi suorittamaan
25568: teitä edellä mainittujen epäkohtien poistami-        aikapalkalla, otettiin käyttöön erityinen aika-
25569: seksi. Samalla komitea kuitenkin totesi, että        työlisää vastaava menetelmälisä. Näiden toimen-
25570: tarkoituksenmukaisimmin maa- ja vesirakennus-        piteiden tuloksena on ansiotaso maa- ja vesi-
25571:                                                                                                    3
25572: 
25573: rakennustöissä ja siten myös työllisyystöissä      perusteiden soveltamisesta kysymyksessä tarkoi-
25574: merkittävästi parantunut.                          tetulla tavalla on käytännössä saatu ja toisaalta
25575:    Osoituksena tästä voidaan todeta, että keski-   se merkittävä parannus, mikä myös ns. työlli-
25576: tuntiansiot maa- ja vesirakennustöissä tie- ja     syystöissä olevien työntekijäin ansiotasossa on
25577: vesirakennuslaitoksessa kohosivat marraskuusta     viime vuosien työehtosopimusratkaisuihin pe-
25578: 1968 maaliskuuhun 1970 noin 40 %. Vastaa-          rustuen tapahtunut, kysymyksessä tarkoitetun
25579: vana ajanjaksona kohosivat alimmalla paikka-       menettelyn jatkamista ei enää kuluvana työlli-
25580: kuntaluokalla aikapalkalla raskaissa sekatöissä    syyskautena ole katsottu tarkoituksenmukaisek-
25581: työskentelevien työntekijäin keskituntiansiot      si. Valtiovarainministeriö on kuitenkin koros-
25582: runsaat 43 %.                                      tanut hyvänmiehenlisän maksuperusteiden mah-
25583:    Huomioonottaen toisaalta ne osaksi kieltei-     dollisimman yhdenmukaista soveltamista eri
25584: set kokemukset, jotka hyvänmiehenlisän maksu-      työmailla.
25585:      Helsingissä, valtiovarainministeriössä, 21 päivänä toukokuuta 1971.
25586: 
25587: 
25588:                                                                         Ministeri V aito Käkelä.
25589:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25590: 
25591:   I det syfte '37 S 1 mom. riksdagsordningen        mitten åtgärder för avhjälpande .av ovan
25592: a:nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      nämnda missförhållanden. Samtidigt konstate-
25593: av den 21 april 1971 tili vederbörande medlem       rade kommitten dock, att arhetstagarnas inom
25594: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      jord- och vattenbyggnadsbranschen och sålunda
25595: Pentti Liedes m. fl. ställda skriftliga spörsmål:   även de arhetstagares avlöningsprohlem, vilka
25596:                                                     är antagna tili sysselsättningsarbete, mest ända-
25597:            "Varför har Regeringen försämrat         målsenligt kunde lösas vid kollektivavtalsunder-
25598:        grunderna för erläggande av godmans-         handlingar i sinom tid.
25599:        tiliägg på Väg- och vattenverkets syssel-       Finansministeriet gav på basen av kommit-
25600:        sättningsarbetsplatser, och ärnar Rege-      tens förslag 10. 1. 1967 anvisningar åt statens
25601:        ringen återställa arbetarnas tidigare för-   viktigaste arhetsverk, förutom angående ökning
25602:        måner vid erläggandet av godmanstili·        av ackordsarbetena i fråga om jord- och vatten-
25603:        lägg?"                                       byggnadsarbeten, även om tillämpning av grun-
25604:                                                     derna för erläggande av godmanstillägg i dessa
25605:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        arbeten så, att arbetare icke skulle gå förlustig
25606: anföra följande:                                    sin rätt tili förvärvat godmanstillägg, om han
25607:    Det i spörsmålet avsedda systemet i fråga        under samma sysselsättningsperiod måste flytta
25608: om grunderna för erläggande av godmanstillägg       från en arbetsplats till annan med liknande
25609: infördes under sysselsättningsperioden 1966-        arhete, under samma ämbetsverk eller inrätt-
25610: 67, då frågan om de i sk. sysselsättningsarbete     ning. Sistnämnda anvisning har senare förnyats,
25611: antagna arbetarnas förtjänstnivå var före i re-     senast med t!lfike på sysselsättningsperioden
25612: geringen. En av representanter för statsmakten      1969-1970.
25613: och arbetsmarknadsorganisationerna tillsatt            Genom dessa arrangemang kunde sysselsätt-
25614: kommitte som tillsatts för att utreda frågan        ningsarbetarnas förtjänstnivå förbättras. Då det
25615: konstaterade, att förtjänstnivån i dessa arbeten,   emellertid i vissa fall är svårt att utföra jord-
25616: som huvudsakligen var jord- och vattenbygg-         och vattenhyggnadsarheten såsom ackorsarhete
25617: nadsarbeten, släpat efter särskilt den förtjänst-   och då tillämpning i praktiken av grunderna
25618: nivå, som uppnåtts inom hushyggnadsverksam-         för uthetalning av godmanstillägg av många
25619: heten och industrin. Utom på skillnaderna mel-      skäl icke kan ske fullt enhetligt på de många
25620: lan de olika arhetshranscherna ansåg kommit-        olika arhetsplatserna, har resultaten av arran-
25621: ten detta bero på ackordsarhetets relativt ringa    gemangen icke varit fullt tillfredsställande, och
25622: andel i jord- och vattenbyggnadsarhetena och        föranlett kritik på arhetsplatserna.
25623: på att arhetstagare, som ofta nödgas byta ar-          Åtgärder tili förhättrande av förtjänstnivån
25624: betsplats, på den nya arbetsplatsen i allmänhet     för arbetare i sysselsättningsarbeten genom kol-
25625: får börja sitt arhete utan det godmanstiliägg,      lektivavtal vidtogs vid kollektivavtalsunder-
25626: som uthetalats tili honom på den tidigare           handlingarna år 1969. Avlöningsgrunderna för
25627: arbetsplatsen.                                      jord- och vattenhyggnadsarbetare i de lägsta
25628:    Då de i sysselsättningsarbeten iakttagna löne-   lönegrupperna justerades inom gränserna för
25629: och arbetsvillkoren baserar sig på ifrågavarande    stabiliseringsavtalet i en något högre grad än
25630: hanschers kollektivavtal för åren 1966-68,          vad de allmänna justeringarna skulle ha för-
25631: och ändring av dem i fråga om någon arbets-         utsatt. Samtidigt ingicks överrenskommelse om
25632: tagargrupp mitt under en avtalsperiod icke          klassificering på nytt av arbetena inom jord-
25633: skulle ha varit överensstämmande med det ve-        och vattenbyggnadsbranschen ( närmast väg- och
25634: dertagna kollektivavtalssystemet, föreslog kom-     vattenbyggnadshranschen) under avtalsperio-
25635:                                                                                                  5
25636: 
25637: den. Den nya klassificeringen genomfördes i       för arbetare i tungt diversearbete på tidslön
25638: samband med kollektivavtalsunderhandlingarna      med drygt 43 %.
25639: ir 1970. Då det tillika hade konstaterats, att        Med beaktande å ena sidan av de delvis
25640: jord- och vattenbyggnadsarbetena tili en stor     negativa erfarenheter som gjorts i praktiken av
25641: del på grund av arbetets natur måste utföras      tillämpningen av principerna för erläggande av
25642: på tidslön, tog man i bruk ett särskilt för-      godmanstillägg på det sätt som i spörsmålet
25643: faringstillägg som motsvarar tidsarbetstillägg.   avses, och å andra sidan den avsevärda för-
25644: Förtjänstnivån i jord- och vattenbyggnadsarbe-    bättring som ägt rum även i fråga om arbe-
25645: ten och sålunda även i sysselsättningsarbeten     tares i sysselsättningsarbeten förtjänstnivå på
25646: har förbättrats betydligt såsom resultat av       basen av kollektivavtalslösningarna under de
25647: dessa åtgärder.                                   senaste åren, har det icke ansetts ändamålsen-
25648:    Som bevis härpå kan konstateras, att medel-    ligt att fortsätta med det i spörsmålet avsedda
25649: timförtjänsten i jord- och vattenbyggnadsarbe-    förfarandet under innevarande sysselsättnings-
25650: tena inom väg- och vattenbyggnadsverket steg      period. Finansministeriet har dock understrukit,
25651: från november 1968 tili mars 1970 med             att grunderna för utbetalning av godmanstillägg
25652: omkring 40 %. Under motsvarande period steg       bör tillämpas så enhetligt som möjligt på de
25653: medeltimförtjänsten på den lägsta ortsklassen     olika arbetsplatserna.
25654:      Helsingfors, i finansministeriet, den 21 maj1971.
25655: 
25656: 
25657:                                                                        Minister V alto Käkelä.
25658: 
25659: 
25660: 
25661: 
25662: 622/71
25663: Kirj. ksm. n:o 113.
25664: 
25665: 
25666: 
25667: 
25668:                                       Rekonen ym.: Työntekijäin työturvallisuuden tehostamisesta.
25669: 
25670: 
25671:                          E d u s k u n n a n H e r r a ·P u h e m i e h e 11 e.
25672: 
25673:    Maassamme on mm. työturvallisuus-, ammat-         lei ko. lakien valvonta ole riittävän tehokasta.
25674: titauti-, myrkky- ja ammattientarkastuslaki,         Ammattientarkastajien ja ammattiosastojen val-
25675: jotka ovat tarkoitetut työntekijäin suojelemi-       tuuksia olisi ratkaisevasti lisättävä nykyises-
25676: seksi työpaikoilla erilaisilta vaaroilta. Käytäntö   tään. Tämäkään ei vielä riitä, vaan työnantaja
25677: on jo kuitenkin pitkään osoittanut etteivät mai-     esim. yhtiön toimitusjohtaja olisi saatettava
25678: nitut lait tuo työntekijöille sitä turvaa mitä       henkilökohtaiseen, mahdollisesti rikosoikeudel-
25679: nyky-yhteiskunnalta voidaan edellyttää työnte-       liseen vastuuseen, että annettuja määräyksiä
25680: kijäin työturvallisuutta ja työoloja koskevissa      todella käytännössä noudatetaan. Johtuen la-
25681: kysymyksissä. Niinpä mm. työprosessissa käy-         kien puutteellisuudesta ja niiden riittämättö-
25682: tettävien myrkyllisten aineiden käyttöä koske-       mästä valvonnasta joudutaan miltei päivittäin
25683: via määräyksiä olisi täsmennettävä. Tätä koske-      tässä maassa toteamaan työnantajan aiheutta-
25684: vat nykyistä yksityiskohtaisemmat ohjeet ja          neen työntekijöille joko pysyvän ruumiinvam-
25685: määräykset olisi saatava työturvallisuutta kos-      man tai kuoleman.
25686: kevaan lainsäädäntöön. Asianmukaisten ruokai-           Erittäin suuria puutteellisuuksia ja epäkoh-
25687: lutilojen puuttuminenkin saattaa merkitä vaa-        tia on myös siinä, .koska jokin sairaus on kat-
25688: raa työläisille. Eräänä esimerkkinä todettakoon      sottava ammattitaudiksi ja koska ei. Tunnettua
25689: Nokian konsernin omistaman Helsingin Kaa-            on, että suurten yhtiöiden tehdaslääkärit .har-
25690: pelitehtaan Pursimiehenkadulla, tehtaan yövuo-       voin toteavat sairauden johtuneen työolosuh-
25691: rolla työskentelevien työläisten mahdollisuus        teista. Kuvaavana esimerkkinä Nokia Oy:n
25692: saada ruokailla vain tiloissa, jossa myös työs-      erään teollisuuslaitoksen tehtaanlääkärin antama
25693: kentelevät. Mainitulla tehtaalla käsitellään mm.     lausunto työntekijän sairaudesta, joka hänen
25694: lyijyä ja sen yhdisteitä, joten ruokaileminen        mukaansa oli niskanikamissa tapahtuneet supis-
25695: tällaisissa tiloissa saattaa muodostua hyvinkin      tukset. Työterveyslaitos puolestaan totesi ko.
25696: vaaralliseksi. Ammattientarkastajat ovat esittä-     työntekijällä olevan myrkytyksen jälkitilan ja
25697: neet omaa siistiä ruokailutilaa ko. yövuoron         siitä johtuvan hermotulehduksen. Tällaista ta-
25698: työläisille jo 1. 7. 1969 mennessä, mutta jota       pahtuu hyvin suuressa määrin ja näin yhtiöt
25699: ei ole vielä tähän mennessä hoidettu, joten          pyrkivät vapautumaan vastuustaan ja tapatur-
25700: työnantajan menettely ja työläisten myrkytys-        mayhtiöt korvausvelvollisuuksistaan työnteki-
25701: vaaralle alttiiksi saattaminen on täysin tahal-      jöille.
25702: lista. Myös ilman koostumista koskeviin kysy-           Työntekijät kautta maan ovat todenneet mai-
25703: myksiin olisi lainsäädäntöteitse puututtuva,         nitut epäkohdat ja ovat huolestuneina seu-
25704: koska maassamme on valtava joukko tehtaita,          ranneet tilanteen kehitystä työturvallisuuden
25705: joissa ilma on noen, pölyn ja kaasujen pilaa-        ja myrkytystapausten suhteen työpaikoillaan.
25706: maa, saattaen muodostua työntekijäin tervey-         Työnantajat syyllistyvät jopa voimassa olevien
25707: delle hyvinkin vaaralliseksi.                        lakien ja työturvallisuutta koskevien määräys-
25708:    Kyseisessä työturvallisuutta koskevassa lain-     ten rikkomuksiin ja laiminlyönteihin. Ammat-
25709: säädännössä olevat puutteet eivät kuitenkaan         tientarkastajistakaan. ei ole ollut apua vaikka
25710: rajoitu edellämainittuihin. Vaikka itse laissa       he ovatkin vaatineet korjauksia havaitsemiinsa
25711: olisi kuinka täsmälleen määrätty miten tulee         epäkohtiin. Seuraavassa eräitä esimerkkejä Oy
25712: työpaikalla työläisten työolosuhteet järjestää,      Nokia Ab:n tehtailla sattuneista myrkytys- ja
25713: niin sillä ei ole vielä sanottavaa merkitystä ei~    tapaturma tapauksista:
25714: 623/71
25715: 2
25716: 
25717:    Nokian Paperitehdas:                             telyolosuhteista, joissa hän joutui työskentele-
25718:    Kulonen, Esko Mikael, syntynyt 29. 5. 1938       mään. Nokia Oy:n vaikutusvalta lienee aiheut-
25719: ja kuoli 19. 12. 1969. Ruumiinavauksessa to-        tanut sen etteivät työterveyslaitoksen asiantun-
25720: dettiin maksan, munuaisten, luuytimen ja aivo-      tijat uskaltaneet todeta silikooniöljyn aiheutta-
25721: jen olleen myrkkyjen vaikutuksesta tuhoutu-         neen kyseistä tautia. Työterveyslaitoksen lausun-
25722: neen. Hän oli joutunut työssään käsittelemään       nossa sanotaan mm.: "Tämän tapauksen joh-
25723: mm. difenylillä käsiteltyjä hedelmäpapereita.       dosta tri S. Bernberg kävi 28. 10. 1969 työ-
25724:                                                     paikkakäynnillä. Tämän käynnin perusteella
25725:    Lintunen, Mikko Antero, syntynyt 18. 8.          työn osuus tautiin näyttää mahdolliselta joskin
25726: 1914. Joutunut pois työstä 5. 4. 1970 ja on         ei todistettavissa. Kyseessä on voinut olla äkil-
25727: edelleenkin työkyvytön. Lintuneo on toiminut        lisessä vaiheessa oleva aspiratiopneumonia,
25728: koneenhoitajana hedelmäpaperia valmistavalla        koska työpaikalla silikoonia ym. sisältävä sakea
25729: koneella ja hänessä on todettu teollisuusmyrky-     sumu vallan hyvin voi aiheuttaa tällaisen tilan.
25730: tys.                                                Selvää on, että teknillis-hygieenisiin toimenpi-
25731:    Moisia, Reijo Olavi, syntynyt 21. 5. 1943.       teisiin olisi ryhdyttävä mahdollisimman nopeas-
25732: Joutunut pois työstä teollisuusmyrkytyksen          ti". Ruumiinavausta ei ole suoritettu kuoleman
25733: vuoksi 22. 2. 1970 ja on edelleenkin työkyvy-       syyn tarkaksi selvittämiseksi, eikä myöskään
25734: tön. Moisia on toiminut öljymiehenä ja joutu-       poliisikuulusteluja.
25735: nut ajottain käyttämään työssään difenyliä.            Huhtikuun 4 päivänä 1970 loukkaantui
25736:    Saarinen, Tauno Mikael, syntynyt 28. 12.         Seppo Leppänen hänen oikean kätensä jäädessä
25737: 1914. Joutunut pois työstä teollisuusmyrkytyk-      tuplausvalssin väliin. Tapaturmassa kaikki oi-
25738: sen vuoksi 7. 4.1970 ja on edelleen työhön ky-      kean käden sormet vioittuivat ja kolme sormea
25739: kenemätön. Saarinen on toiminut rullausmie-         jouduttiin amputoimaan. Työturvallisuuslain
25740: henä hedelmäkäärepaperia valmistavalla ko-          29 § :n 2 momentin määräämää koneen käyt-
25741: neella.                                             töönottotarkastusta ei oltu suoritettu.
25742:    Saarinen, Aarre Johannes, syntynyt 29. 10.          Syyskuun 1 päivänä 1970 loukkaantui kumi-
25743: 1926. Joutunut pois työstä 9. 2. 1970 ja on         päällystysosastolla kankaankäärintäkoneella Elli
25744: edelleen työhön kykenemätön. Saarinen on toi-       Savela. Tapaturmassa hänen molemmat kätensä
25745: minut öljymiehenä ja joutunut jatkuvasti käyt-      katkesivat ja tämän lisäksi häneltä katkesi kyl-
25746: tämään difenyyliä.                                  kiluu. Tässä kuten edellisessäkin tapauksessa
25747:                                                     ei oltu suoritettu käyttöönottotarkastusta, eikä
25748:    Siltanen, Viljo Alfred, syntynyt 16. 1. 1926.
25749:                                                     työntekijäin vaatimuksia turvallisuuslaitteiden
25750: Tod~ttu teollisuusmyrkytys ja ollut poissa
25751:                                                     asentamiseksi oltu otettu huomioon. Vaatimus
25752: työstä 15. 3.-1. 6. 1970. Siltanen on laitos-
25753:                                                     oli esitetty maaliskuussa 1970 ja samaan aikaan
25754: miestyössään joutunut käsittelemään öljydife-
25755:                                                     oli myös vakuutusyhtiö Teollisuustapaturman
25756: nyliseoksella käsiteltyä telaa.                     asiamies D. I. Lindberg huomauttanut turval-
25757:    Koivikkoaho, Paavo Juhani, syntynyt 21. 3.       lisuuslaitteiden puuttumisesta.
25758: 1943. Todettu teollisuusmyrkytys ja ollut              Toukokuun 6 päivänä 1970 loukkaantui tela-
25759: poissa työstä 14. 4.-2. 8. 1970. Koivikkoaho        osastolla imukelojen korkeapainepesulaitteessa
25760: on toiminut työssä hedelmäkäärepaperia val-         Antero Haapakoski. Loukkaantuminen sattui
25761: mistavalla rullauskoneella.                         konetta käynnistettäessä. Merkittävää on, että
25762:    Lahtinen, Toivo Aatto, syntynyt 22. 12.          henkilö oli ollut vain vähän aikaa palveluksessa
25763: 1917. Epäilty teollisuusmyrkytystä ja ollut pois-   ja hänellä ei ollut ilmeisesti tarvittavaa työ-
25764: sa työstä 5. 6.-1. 8. 1970. Lahtinen joka on        kokemusta mitä ko. työ olisi vaatinut. Louk-
25765: toiminut lastaajana on joutunut mm. käsittele-      kaantuminen aiheutti toisen silmän näkökyvyn
25766: mään paperisia difenyylisäkkejä.                    menettämisen.
25767: 
25768:    Savion tehdas:                                      Kymarnon tehdas:
25769:    Uitto, Kalle, syntynyt 5. 7. 1933. Uitto työs-      Långvik, Osmo Johannes joutui tapaturman
25770: kenteli tehtaalla vulkanoijana ja kuoli 21. 3.      uhriksi 27. 7. 1969, jolloin häneltä katkesi va-
25771: 1971 keuhkoanfyreemaan, joka HYKS:n keuh-           sen käsi kahdestakin kohdasta ja syntyi lihas-
25772: kosairauksien klinikan mukaan oli ammattitauti      vammoja. Tapaturman mahdollisena aiheutta-
25773: ja joka johtui niistä epäinhimillisistä työsken-    jana riittämättömät turvallisuuslaitteet.
25774:                                                                                                     3
25775: 
25776:    Forssberg, Leila Kyllikki joutui tapaturman                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25777: uhriksi 27. 9. 1969, jolloin häneltä meni oikea             maassamme olevat työturvallisuus, am-
25778: käsi kolmesta kohti poikki ja lisäksi aiheutui              mattitauti-, myrkky- ja ammattientar-
25779: polvi- ja ruhjevammoja. Koneesta millä Forss-               kastuslaki ovat erittäin puutteellisia
25780: berg työskenteli puuttui hätäkatkaisija ja lisäksi          eivätkä turvaa työntekijöiden turvalli-
25781: koneessa oli suoritettu virheellinen kytkentä.              suutta ja etuja työnantajien mielivaltaa
25782:    Edellä eräitä esimerkkejä vain yhden ainoan              vastaan, ja jos on,
25783: yhtiön osalta, jotka osoittavat miten suuria                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25784: puutteellisuuksia työturvallisuutta koskevassa              ryhtyä kyseisten lakien ja niiden sovel-
25785: lainsäädännössämme vielä on olemassa. Ei ole                lutussäädösten muuttamiseksi sellaisiksi,
25786: epäilystäkään siitä, etteikö tehokkaalla lainsää-           että ne suojaisivat työläisiä nykyistä
25787: dännöllä ja lain valvonnalla olisi paljon tehtä-            paremmin työtapaturmilta ja myrkytyk-
25788: vissä työntekijäin myrkytysten, tapaturmien ja              siltä ja että yhtiöiden vastuu ko. lakien,
25789: muiden sairauksien estämiseksi.                             asetusten ja määräysten noudattamisesta
25790:    Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen              tulisi esim. yhtiöiden toimitusjohtajille
25791: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-               siten kuin rikosoikeudellinen vastuu
25792: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi                yleisesti tapahtuu?
25793: kysymyksen:
25794:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1971.
25795: 
25796:          Heimo Rekönen.                 Reino Breilin.                Viljo Suokas.
25797:          Taisto Sinisalo.               Eino Loikkanen.               Hannes Volotinen.
25798:          A-L. Tiekso.                   Väinö Turunen.                Raino Westerholm.
25799:          Kaarle Salmivuori.             Urho E. Knuuti.               Salme Myyryläinen.
25800:          Keijo Suksi.                   Sakari Knuuttila.             Pentti Liedes.
25801:          Kaisa Raatikainen.             Ulf Sundqvist.                Terho Pursiainen.
25802:          V. 0. Mäkinen.                 Sinikka Luja.                 Aulis Juvela.
25803:          Mirjam Tuominen.               Lyyli Aalto.                  Kauko Hjerppe.
25804:          Rainer Virtanen.               Leo Kohtala.                  Veikko Salmi.
25805:          Lauri Kantola.                 Aarne Koskinen.               V. J. Rytkönen.
25806:          Kaisu Weckman.                 Irma Rosnell.                 Pekka Salla.
25807:          Helvi Niskanen.                Osmo Kaipainen.               Heikki Mustonen.
25808:          Toivo Åsvik.                   Niilo Nieminen.               A-V. Perheentupa.
25809:          Oili Suomi.                    Pauli Puhakka.                Niilo Koskenniemi.
25810:          Ensio Laine.                   Pauli Räsänen.                Matti Koivunen.
25811:          Ville Tikkanen.                Eino Syrjä.                   Siiri Lehmonen.
25812: 4
25813: 
25814: 
25815: 
25816: 
25817:                          E d u s k u il n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
25818: 
25819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaan näitä sairauksia esiintyy. Lainsäädäntöä
25820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valmisteltaessa pyrittiin poistamaan aikaisem-
25821: olette kirjeellänne 23 päivältä huhtikuuta 1971      massa ammattitautilaissa olleet epäkohdat sekä
25822: n:o 613 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        laajentamaan sairauksien korvattavuutta ammat-
25823: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heimo       titaotina ja korvaukseen oikeutettujen henki-
25824: Rekosen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ky-       löiden piiriä. Ministeriössä harkitaan mainitun
25825: symyksen n:o 113:                                    asetuksen säännösten tarkistamista.
25826:                                                         Työpaikkojen ruokailutiloista säädetään työ-
25827:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       turvallisuuslain 10 § :ssä. Työmaaruokaloihin
25828:        maassamme olevat työturvallisuus, am-         taasen sovelletaan terveydenhoitolain 47 § :n
25829:        mattitauti-, myrkky- ja ammattientar-         säännöksiä elintarvikehuoneistoista. Työsken-
25830:        kastuslaki ovat erittäin puutteellisia        telytilojen käyttämistä tuokailuun ei voida kat-
25831:        eivätkä turvaa työntekijöiden turvalli-       soa asialliseksi niissäkään tapauksissa, joihin
25832:        suutta ja etuja työnantajien mielivaltaa      työturvallisuuslain 10 §:n säännöksiä ei sovel-
25833:        vastaan, ja jos on,                           leta. Teollisuuslaitosten ilman laadusta on jo
25834:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       olemassa sosiaaliministeriön työturvallisuuslain
25835:        ryhtyä kyseisten lakien ja niiden sovel-      nojalla vahvistamat enimmäispitoisuusohjeet
25836:        lutussäädösten muuttamiseksi sellaisiksi,     työpaikan ilmassa esiintyville aineille. Näiden
25837:        että ne suojaisivat työläisiä nykyistä        ohjeiden tarkistamisen viivästyessä on toistai-
25838:        paremmin työtapaturmilta ja myrkytyk-         seksi hyväksytty noudatettavaksi "American
25839:        siltä ja että yhtiöiden vastuu ko. lakien,    Conference of Governmental Industrial Hygie-
25840:        asetusten ja määräysten noudattamisesta       nists'n" vuonna 1970 hyväksymät, ajan tasalle
25841:        tulisi esim. yhtiöiden toimitusjohtajille     saatetut ja monissa maissa noudatetut enim-
25842:        siten kuin rikosoikeudellinen vastuu          mäispitoisuusohjeet.
25843:        yleisesti tapahtuu?"                             Työturvallisuuslainsäädännön osalta on todet-
25844:                                                      tava, että sosiaali- ja terveysministeriössä on
25845:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          valmistumassa ehdotus valtioneuvoston päätök-
25846: taen seuraavaa:                                      seksi terveydellisessä suhteessa vaarallisten ja
25847:    Edellä olevassa kyselyssä kosketeliaan monia      haitallisten työpaikkojen työhygienisistä tarkas-
25848: työsuojeluun liittyviä aloja ja näiden alojen        tuksista ja näillä työpaikoilla työskentelevien
25849: lainsäädännössä esiintyviä puutteita ja epäkoh-      lääkärintarkastuksesta, joista lääkäreille ja työ-
25850: tia. Lisäksi kyselyssä on lueteltu eräitä esimerk-   hygienikoille on lähiaikoina valmistumassa
25851: kejä erään yhtiön tapaturmista.                      uudet ohjeet.
25852:    Uusittu ammattitautilainsäädäntö tuli voimaan        Myrkkylain (309/69) ja myrkkyasetuksen
25853: vuoden 1968 alusta. Ammattitautilain ( 638/          (612/69) 14 §:n säännökset myrkyn käsitte-
25854: 67) mukaan ammattitaotina korvataan sairaus,         lystä työssä vastaavat työturvallisuuslain 17 §: n
25855: joka työssä on aiheutunut fysikaalisista, kemial-    säännöstä, jonka noudattamista valvoo ammat-
25856: lisista tai biologisista tekijöistä. Ammattitauti-   tientarkastus. Valvontaviranomaisella on oikeus
25857: asetuksessa (639/67) on mainitut tekijät sekä        myrkkylain 11 §:n nojalla kieltää myrkyn käyt-
25858: niiden ja sairauden välinen syy-yhteys määri-        tö. Mainitun asetuksen liitteenä on myrkyistä
25859: telty. Sosiaaliministeriön päätös ( 640/67 ) oh-     luettelo, jonka lääkintöhallitus tarkistaa määrä-
25860: jeista ammattitaudin toteamiseksi sisältää esi-      ajoin.
25861: merkkiluettelon ammattitaotina korvattavia sai-         Ammattientarkastuslain ja -organisaation
25862: rauksia aiheuttavista tekijöistä, sairauden muo-     uudistamista on valmisteltu ministeriön asetta-
25863: doista sekä niistä töistä, joissa kokemuksen         massa työryhmässä vuoden 1970 lokakuusta
25864:                                                                                                       5
25865: 
25866: lähtien. Työryhmän saatua valmiiksi alustavan          saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen työtur-
25867: pykälämuotoon laaditun ehdotuksensa ministe-           vallisuusmääräysten rikkomisesta. Niin on käy-
25868: riö asetti toukokuun 12 päivänä 1971 kaksi             tännössä tapahtunutkin, rangaistusten pysyessä
25869: toimikuntaa, joissa myös asianomaiset työmark-         suhteellisen pieninä.
25870: kinajärjestöt ja viranomaiset ovat edustettuina,          Kyselyssä mainittujen esimerkkitapausten
25871: valmistelemaan lopulliset ehdotukset laiksi työ-       johdosta on ministeriö hankkinut asianomaisten
25872: suojelun valvonnasta sekä työsuojelun organi-          ammattientarkastajien lausunnot, jotka ovat pe-
25873: saatioksi. Toimikuntien määräaika on asetettu          rustuneet asiasta kertyneisiin asiakirjoihin sekä
25874: syyskuun 1 päivään 1971, minkä jälkeen tar-            tarkastuskäynteihin. Yleisenä havaintona on
25875: vittavat esitykset on tarkoitus saattaa Eduskun-       mainittava, että kyselyssä annettu kuvaus tapa-
25876: nan käsiteltäväksi.                                    turmista on ollut yksipuolinen ja joskus jopa
25877:     Kysymys tehtaan johdon rikosoikeudellisen          selvästi virheellinen.
25878: vastuun tehostamisesta on sen laatuinen krimi-            Ministeriön taholta on aikaisemmin todettu,
25879: naalipoliittinen ongelma, että se ilmeisesti tulee     että ammattientarkastusta ei tällä hetkellä voida
25880: pohdittavaksi uuden rikoslain säätämisen yh-           hoitaa täysipainoisesti, koska monet sen toimin-
25881: teydessä. Sen sijaan ministeriö on havainnut,          taa koskevat määräykset ovat vanhentuneet ja
25882: että syyttäjäviranomaiset ovat joissakin ta-           puutteelliset sekä koska ammattientarkastuslai-
25883: pauksissa suhtautuneet ylimielisesti rikkomuk-         tosta vaivaa vakava henkilökunnan ja välineis-
25884:  siin työturvallisuusmääräyksiä vastaan. Tämän         tön puute. Asianomaisten ·kiireellisten selvitys-
25885: vuoksi ministeriö on kirjelmällään toukokuun           ten tultua valmiiksi ministeriön tarkoitus on
25886:  14 päivänä 1971 kääntynyt oikeuskanslerin             saattaa tarpeelliset parannusehdotukset Edus-
25887: puoleen pyynnöllä, että virallisille syyttäjille an-   kunnan käsiteltäviksi, jolloin toivottavasti voi-
25888:  nettaisiin uudet ohjeet muun muassa työturval-        daan työsuojelutoiminta saattaa nykyisen työ-
25889: lisuusasiain käsittelyn nopeuttamisesta. Nykyis-       elämän vaatimuksia vastaavaksi.
25890:  tenkin .työsuojelulakien mukaan voidaan myös             Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
25891: kirjelmässä mainitut yhtiöiden toimitusjohtajat        Herra Puhemies, tietoonne.
25892:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1971.
25893: 
25894:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
25895: 6
25896: 
25897: 
25898: 
25899: 
25900:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25901: 
25902:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        konstaterande av yrkessjukdom ( 64016 7) inne-
25903: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      håller en förteckning med exempel på faktorer
25904: av den 23 april 1971 nr 613 tili vederbörande      som förorsakar sjukdomar, för vilka ersättning
25905: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    utgår, på formerna av sjukdom och på arbeten,
25906: dagsman Heimo Rekonen m. fl. ställda spörs-        vid vilka sådana sjukdomar enligt erfarenhet
25907: mål nr 113:                                        yppar sig. Vid beredningen av lagstiftningen
25908:                                                    sökte man avhjälpa missförhållanden i den
25909:            ".{\.r Regeringen medveten om, att      tidigare lagen om yrkessjukdomar och utvidga
25910:        lagarna om säkerhet i arbetet, om yrkes-    sjukdomars ersättningsbarhet såsom yrkessjuk-
25911:        sjukdomar, gifter och yrkesinspektion är    dom och kretsen av ersättningsberättigade per-
25912:        synnerligen bristfälliga i vårt land och    soner. Justering av stadgandena i nämnda för-
25913:        icke tryggar arbetarnas säkerhet och        ordning är under prövning i ministeriet.
25914:        intressen mot arbetsgivarnas godtycke,         Om utrymmen, reserverade för intagande av
25915:        och om så är fallet,                        måltider, stadgas i 10 § lagen om skydd i ar-
25916:            vilka åtgärder har Regeringen för       bete. På arbetsplatskosthåll tillämpas åter stad-
25917:        avsikt att vidtaga för ändring av           gandena om livsmedelslokaler i 47 § hälso-
25918:        de ifrågavarande lagarna och deras          vårdslagen. Det kan icke anses sakenligt att
25919:        tillämpningsstadganden så, att de           arbetsutrymmen användes för intagande av mål-
25920:        skulle skydda arbeterna bättre än nu är     tider ens i de fall, på vilka stadgandena i 10 §
25921:        fallet mot olycksfall i arbetet och för-    lagen om skydd i arbete icke tillämpas. Om
25922:        giftningar och för att bolagens ansvar      beskaffenheten av luften i industriföretag finns
25923:        vid iakttagandet av ifrågavarande lagar,    redan av socialministeriet med stöd av lagen
25924:        förordningar och bestämmelser skulle        om skydd i arbete fastställda anvisningar rö-
25925:        åläggas t.ex. bolagens verkställande di-    rande maximihait av de ämnen som förekom-
25926:        rektörer, så som allmänt är fallet med      mer i luften på arbetsplatsen. Då justeringen
25927:        kriminalrättsligt ansvar?"                  av dessa anvisningar dröjt, har tillsvidare av
25928:                                                    "American Conferense of Governmental In-
25929:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       dustrial Hygienists" år 1970 antagna anvisnin-
25930: anföra följande:                                   gar om maximihalt, som hållits a jour och
25931:    I ovanstående spörsmål berörs många till        följts i många länder, godkänts tili efterrät-
25932: arbetsskyddet hörande områden och i lagstift-      telse.
25933: ningen på dessa områden förekommande brister          I fr~ga om lagstiftningen rörande skydd i
25934: och missförhållanden. Dessutom har i spörsmå-      arbete kan konstateras, att i social- och hälso-
25935: let uppräknats vissa exempel på olycksfall inom    vårdsministeriet ett förslag håller på att bli
25936: ett visst bolag.                                   färdigt, vilket berör statsrådsbeslut angående
25937:    En reviderad lagstiftning om yrkessjukdomar     arbetshygieniska inspektioner av i sanitärt av-
25938: trädde i kraft från början av år 1968. Enligt      seende farliga och hälsovådliga arbetsplatser,
25939: lagen om yrkessjukdomar (638/67) betalas           och läkarundersökning av dem som arbetar på
25940: ersättning för yrkessjukdom, varmed avses          sådana, varom nya anvisningar för läkare och
25941: sjukdom som förorsakats av fysikaliska, ke-        arbetshygieniker den närmaste tiden blir fär-
25942: miska eller biologiska faktorer i arbete. I för-   diga.
25943: ordningen om yrkessjukdomar ( 639/67) de-             Stadgandena i 14 § lagen om gifter (309/
25944: finieras nämnda faktorer samt orsakssamman-        69) och förordningen om gifter (612/69) om
25945: hanget mellan dem och sjukdomen. Socialminis-      hantering av gift i arbetet motsvarar stadgan-
25946: teriets beslut innefattande anvisningar för        det i 17 § lagen om skydd i arbete, vars efter-
25947:                                                                                                        7
25948: 
25949: levnad övervakas av yrkesinspektionen. Kont-         utfärdas nya instruktioner om bland annat på-
25950: rollmyndigheten har rätt att med stöd av 11 §        skyndande av behandlingen av ärenden rörande
25951: lagen om gifter förhjuda användningen av gift.       skydd i arhetet. Ä ven enligt de nuvarande la-
25952: Tili nämnda förordning har fogats en förteck-        garna om arhetsskydd kan också de i skrivelsen
25953: ning över gifter, viiken regelbundet justeras        nämnda verkställande direktörerna för holagen
25954: av medicinalstyrelsen.                               ställas tili straffrättsligt ansvar för överträdelse
25955:     En revision av lagen om yrkesinspektion          av bestämmelserna om skydd i arbetet. Så har
25956: och av yrkesinspektionsorganisationen har he-        också skett i praktiken, men straffen har varit
25957: retts i en av ministeriet tilisatt arhetsgrupp       relativt små.
25958: sedan oktober år 1970. När arbetsgruppen hade           Med anledning av de i spörsmålet nämnda
25959: fått sitt förberedande, i paragrafform utarhe-       exemplen har ministeriet av vederhörande yr-
25960: tade förslag färdigt, tillsatte ministeriet den 12   kesinspektörer införskaffat utlåtanden, vilka
25961: maj 1971 två kommissioner, i vilka även ve-          grundat sig på i saken tilikomna handlingar
25962: derbörande arbetsmarknadsorganisationer och          och inspektioner. Såsom en allmän observation
25963: myndigheter är representerade, för att bereda        kan nämnas, att den i spörsmålet framställda
25964:  sina slutliga förslag tili lag om övervakning       heskrivningen av olycksfallen har varit ensidig
25965:  av arbetsskyddet och tili arbetsgyddsorganisa-      och i vissa fall tili och med klart oriktig.
25966:  tion. Terminen för kommissionerna utgår den            Från ministeriets sida har tidigare konstate-
25967:  1 septemher 1971, varefter avsikten är, att         rats, att yrkesinspektionen i detta nu icke
25968: nödiga propositioner skall bringas till behand-      kan handhas med full effekt, på grund av att
25969: ling i Riksdagen.                                    många bestämmelser om dess verksamhet är
25970:     Frågan om effektivering av fahriks lednings      föråldrade och bristfälliga och emedan yrkes-
25971:  straffrättsliga ansvar är ett kriminalpolitiskt     inspektionen lider av en allvarlig brist på per-
25972:  problem av det slaget, att det uppenbarligen        sonai och materiel. När vederhörande bråd-
25973:  kommer att övervägas i samband med stiftande        skande utredningar hlivit färdiga har minis-
25974:  av en ny strafflag. Men ministeriet har obser-      teriet för avsikt att bringa nödiga förbättrings-
25975:  verat, att åklagarmyndigheterna i vissa fall för-   förslag tili behandling i Riksdagen och det är
25976:  hållit sig överlägset tili överträdelser av be-     att hoppas, att arbetsskyddsverksamheten sedan
25977:  stämmelserna om säkerhet i arhetet. Förden-         kan hringas i överensstämmelse med de fordrin-
25978:  skull har ministeriet med en skrivelse av den       gar som arhetslivet nuförtiden ställer.
25979:  14 maj 1971 hänvänt sig tili justitiekanslern          Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
25980:  med begäran, att för allmänna åklagarna skulle      Herr Talman, tili kännedom.
25981:       Helsingfors den 21 maj 1971.
25982: 
25983:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen.
25984: Kirj. ksm. n:o 114.
25985: 
25986: 
25987: 
25988: 
25989:                                   Liedes ym.: Polttopuun saannin vaikeutumisesta metslihallituk-
25990:                                      sen alueilta.
25991: 
25992: 
25993:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25994: 
25995:    Eräissä Pohjois-Suomen kunnissa on kiinni-        saatavissa, niin metsähallituksen olisi tällaisilla
25996: tetty huomio valtion metsistä saadun poltto-         alueilla metsänhakkuusuunnitelmiaan laatiessa
25997: puun hankinnan vaikeutumiseen. Sellaisissa           huomioon otettava paikallisen väestön poltto-
25998: kunnissa, missä valtio omistaa metsäalueista         puun tarve ja varattava koivikoita siihen tarc
25999: suurimman osan, on paikallinen väestö saanut         koitukseen.
26000: aina näihin saakka talondessaan tarvitsemansa           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
26001: polttopuun valtion metsistä. Metsänparannus-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26002: töiden johdosta hakkuuseen tulleet koivikot          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26003: käytettiin aikaisemmin yksinomaan paikallisen        seuraavan kysymyksen: ,
26004: väestön tarpeisiin sekä turvattiin lupakirjakau-
26005: palla muun tarvepuun hankkiminen.                              Onko Hallitus tietoinen metsähalli-
26006:    Nyt on metsien käyttö sikäli muuttunut, että             tuksen alueilta aikaisemmin saatujen
26007: koivupuutkin käytetään teollisuuden tarkoituk-              pohtopuuhankintojen      vaikeutumisesta
26008: siin ja useilla alueilla on jo paikallisen väestön          ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26009: polttopuunsaanti tämän johdosta vaikeutunut.                ryhtyä koivuvaltaisten metsäalueiden
26010: Kun syrjäisillä metsäalueillakin asustaa sellaista          varaamiseksi paikallisen väestön poltto-
26011: väestöä, joilla ei ole polttopuuta omasta takaa             puun tarpeen tyydyttämistä varten?
26012:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
26013: 
26014:          Pentti Liedes.                 Heikki Mustonen.                Helvi Niskanen.
26015: 
26016: 
26017: 
26018: 
26019: 617/71
26020: 2
26021: 
26022: 
26023: 
26024: 
26025:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he He.
26026: 
26027:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vauduttu paperipuukelpoisen koivun halclma-
26028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra. Puhemies,      rniseen haloksi. Paitsi koivua käytetään pohto-
26029: olette kirjeellänne 23 päivältä huhtikuuta 1971     puuna myöskin hakkuutähteitä, maapuuta ja
26030: n:o 624 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       raiv.1uspuuta.
26031: sen jä-senen vastattavaksi kansanedustaja Lie-         Vuosittaisissa hakkuusuunnitelmissaan varaa-
26032: dekseri ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-       vat metsähallinnon hoitoalueet myyntiä varten
26033: symyksen:                                           paikalliselle, metsää omistam~;tttomalle väestölle,
26034:                                                     paikalliset olosuhteet huomioonottaen, 500-
26035:           "Onko Hallitus tietoinen metsähalli-      10 000 pm3 suuruiset peittopuukiintiöt eli
26036:        tuksen alueilta aikaisemmin saatujen         Perä-Pohjolan ja Pohjanmaan pitikuntien alueil-
26037:        pohtopuuhankintojen      vaikeutumisesta     la yhteensä noin 50 000 pm3• Tämän lisäksi
26038:        ja niihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     myytiin esimerkiksi vuonna 1970 samoissa
26039:        ryhtyä koivuvaltaisten metsäalueiden         piirikunnissa     vähittäiskaupalla    paikalliselle
26040:        varaamiseksi paikallisen väestön poltto-     väestölle hakkuutähteitä ja maapuuta 101 400
26041:        puun tarpeen tyydyttämistä varten?"          pm3 sekä raivauspuuta 31 870 pm3 •
26042:                                                        Vaikkakin osa aikaisemmin polttopuuna käy-
26043:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tetystä koivusta on hakattu viime vuosina pa-
26044: taen seuraavaa:                                     peripuuksi, metsähallituksen käsityksen mu-
26045:    Paperipuun mitat ja laatuvaatimukset täyt-       kaan paikallisen metsää omistamauoman väes-
26046: tävä koivu on yleensä hakattu paperipuuksi          tön välttämätön polttopuun tarve on voitu tyy-
26047: siitä lähtien kun koivulla on ollut menekkiä        dyttää niillä alueilla, joilla valtion metsiä si-
26048: selluloosateollisuuden raaka-aineena. Seurauk-      jaitsee. Kun muitten polttoaineitten käyfön li-
26049: sena tästä on ollut, että koivuhalkoo on hak-       sääntyessä polttopuun osuus tulee jatkuvasti
26050: kuissa kertynyt aikaisempaa vähemmän. Teolli-       pienenemään, on syytä olettaa, että vähenty-
26051: suuden raaka-aineeksi turvattavan puun käyttö       nytkin halkojen hankintamäärä sekä hakkuu-
26052: polttopuuna ei olekaan suotavaa jo yksin kan.-      ja metsänhoitotöissä kertyvä raivaus- ja jäte-
26053: santaloudellisistakin syistä. Vain niissä tapauk-   puu riittävät vastaisuudessa tyydyttämään pai-
26054: sissa, jolloin heikompilaatuista puuta ei ole       kallisen polttopuun kysynnän.
26055: ollut riittävästi pohtopuuksi saatavissa, on tur-
26056:      Helsingissä 19 päivänä rtoukokuuta 1971.
26057: 
26058:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
26059:                                                                                                     3
26060: 
26061: 
26062: 
26063: 
26064:                            T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26065: 
26066:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       tili pappersved duglig björk tili brännved.
26067: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       Utom björk används som bränsle även avverk-
26068: av den 23 apri1 1971 nr 624 tili vederhörande       n:ingsavfall, kuJlfaNna stammar och röjnings-
26069: medlem av srtatsrådet översänt följande av          virke.
26070: ri!ksdagsman Liedes m. fl. ställda skmtliga             ForstförvaltJningens revir reserverar i sioa
26071: spörsmål:                                           årliga avverkningsplaner med beaktande av de
26072:                                                     lokala förhållandena bränslekontingenter om
26073:           "Är Regeringen medveten om att            500-10 000 1m3 tili försäljning åt den lokala
26074:        leveranserna av brännved från forststy-      befol.kning som inte ~ger skog, eller inom Nor-
26075:        relsens områden försvårats och vilka åt-     diska distriktet och Osterbottens distrikt sam-
26076:        gärder ämnar Regeringen vidtaga för          manlagt omkring 50 000 1m3• Härutöver såldes
26077:        reservering av björkdominerade skogs-        tili exempe1 år 1970 i samma distrikt 101 400
26078:        områden för tiligodoseende av den            1m3 avverkningsavfall och kullfallna stammar
26079:        lokala befu.lkningens vedbehov? ''           samt 31 870 1m3 röjningsvinke i minuthandeln
26080:                                                     tili den 1okala befolkningen.
26081:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           Ä ven om en del av den björk som tidigare
26082: anföra fö1jande:                                    använts såsom brännved ooder de senaste åren
26083:    Bjötik som fyller måtten för och kvalitets-      avverkats ·tili pappersved, har den 1okala, icke
26084: fordringarna på pappersved har i aJ.lmänhet         skogägande befolkningens behov av brännrved
26085: avverkats ·tili pappersved under den tid björken    enligt forststyrelsens uppfattning lrunnat tili-
26086: haft åtgång som råmaterial för cellulosain-         fredsställas inom de områden där det flnns
26087: dustrin. En fö1jd härav har varit, att vid hyg-     statsskogar. Då brännvedens ande1 fortgående
26088: gena producerats mindre björkklabbar än tidi-       lrommer att minskas med den ökade använd-
26089: gare. Det är redan av nationalekonomiska skäl       ni!Ilgen av annat bräns1e, är det skäl att antaga,
26090: ioke heller önskvärt, att virke som erfordras       att även den minskade leveransen av ved, och
26091: som råmaterial för industrin användes som           den röjnings- och avfallsved som uppkommer
26092: brännved. Endast i de fall, då tillräckligt med     vid avverknings- och skogsvårdsarbete, fram-
26093: trä av sämre kvalitet icke funnits att tiligå som   de1es kan tillfredsställa den lokala efterfrågan
26094: brättmved, har man tytt sig tili avverkning av      på brännved.
26095:      Helsingfors den 19 maj 1971.
26096: 
26097:                                              Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
26098: Skriftl. spm. n:o 115.
26099: 
26100: 
26101: 
26102: 
26103:                                  Korsbäck m. fl.: Om ersättande av översvämningsskador.
26104: 
26105: 
26106:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
26107: 
26108:    Översvämningar under vårflödena är en ofta          En allmänt omfattad uppfattning är, att sam-
26109: återkommande företee1se i södra Österbotten.        hället skall träda tili hjälp när naturkatastrofer
26110: De översvämningar som nyligen inträffade i          drabbar enskilda medborgare eller grupper av
26111: denna 1andsdel avviker i hög grad från det          dem. När lantbruket lidit av översvämnings-
26112: normala däri, att vattnet i älvar och åar steg      skador har tidigare anslagits statsmedel för
26113: mycket hastigt, t.ex. i Närpes å, i Övermark        lindring av skadeverkningarna. Detta gäller inte
26114: och Pörtom med 1-2 m inom 1/2-1 timme.              enbart skördeskador utan även skador som
26115: Ingen var förberedd på denna händelse, var-         förorsakats av vårflödena. Även nu är det en
26116: för preventiva åtgärder icke vidtagits för att      samhällsuppgift att ekonomiskt bistå dem -
26117: motverka vattnets och isens skadeverkningar.        även andra än lantbrukare -          som hårdast
26118:    Över 10000 ha åker och ca 80 km väg              drabbats av de oförutsedda översvämningarna.
26119: dränktes av vattenmassorna. De härav följande          Med hänvisnnig till vad som ovan anförts
26120: skadorna är avsevärda, men icke så katastrofala     och till 37 § 1 mom. riksdagsordningen får
26121: som skador, vilka drabbade enskildas bostads-       undertecknade till besvarande av v'ederbörande
26122: och andra byggnader, växthusodlingar och            med1em av Statsrådet framställa följande spörs-
26123: industriföretag. Som exempel härpå må nämnas        mål:
26124: att skadorna i Övermarks läderfabrik upp-
26125: skattats tili 35 000 mk. Tomatp1antorna, som                  Är Regeringen medveten om att in-
26126: snart skulle ge skörd, förstördes i många                  träffade översvämningar förorsakat ka-
26127: växthus tili ett värde om tiotusentals mark.               tastrofala skador för enskilda medbor-
26128:    I dylika fall innebär vatten- och isskadorna            gare, och om så är,
26129: så stora förluster för enskilda företagare att de             kommer Regeringen skyndsamt att
26130: inte nu har ekonomiska möjligheter att fortsätta           vidtaga åtgärder för lindring av dessa
26131: sin näring.                                                skadeverkningar?
26132:      Helsingfors den 23 april 1971.
26133: 
26134:                   Verner Korsbäck.                                 Evald Häggblom.
26135:                   Ragnar Granvik.                                  Elly Sigfrids.
26136: 
26137: 
26138: 
26139: 
26140: 638/71
26141: 2
26142: 
26143: Kirj. ksm. n:o 115.                                                                    Suomennos.
26144: 
26145: 
26146: 
26147: 
26148:                                 Korsbäck ym.: Tulvavahinkojen korvaamisesta.
26149: 
26150: 
26151:                         Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
26152: 
26153:    Kevättulvat ovat usein toistuva ilmiö Poh-         On yleisesti hyväksytty käsitys, että yhteis-
26154: janmaalla. Maan tässä osassa äskettäin sattu-      kunnan on ojennettava auttava kätensä luon-
26155: neet tulvat poikkeavat suuressa määrin tavan-      nononnettomuuksien kohdistuessa yksityisiin
26156: omaisista sen vuoksi, että jokien ja virtojen      kansalaisiin tai kansalaisryhmiin. Kun maanvil-
26157: vesi nousi hyvin nopeasti, esim. Närpiönjo-        jelys on kärsinyt tulvavahinkoja, on aikaisem-
26158: essa, Ylimarkussa ja Pirttikylässä 1-2 metriä      min osoitettu valtion varoja vahinkovaikutus-
26159: 1/2-1 tunnissa. Kukaan ei ollut varautunut         ten lieventämiseen. Tämä ei koske ainoastaan
26160: tähän, minkä vuoksi ennaltaehkäiseviin toimen-     satovahinkoja, vaan myös kevättulvien aiheut-
26161: piteisiin ei ollut ryhdytty veden ja jään ai-      tamia vahinkoja. Myös nyt yhteiskunnan tehtä-
26162: heuttamien vahinkojen torjumiseksi.                vänä on auttaa taloudellisesti niitä - muitakin
26163:    Vesimassat peittivät alleen yli 10 000 ha       kuin maanviljelijöitä - joita odottamattomat
26164: peltoa ja n. 80 km tietä. Tästä aiheutuvat         tulvat ovat kovimmin koetelleet.
26165: vahingot ovat huomattavia, mutta eivät niin           Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
26166: tuhoisia kuin ne vahingot, jotka kohdistuivat      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
26167: yksityisten henkilöiden asuin- ja muihin ra-       neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen jä-
26168: kennuksiin, kasvihuoneviljelmiin ja teollisuus-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26169: laitoksiin. Esimerkkinä tästä mainittakoon, että
26170: Ylimarkun nahkatehtaan vahingot on arvioitu                  Onko Hallitus tietoinen sattuneiden
26171: 35 000 markaksi. Tomaatintaimia, jotka pian               tulvien yksityisille kansalaisille aiheut-
26172: kantaisivat sadon, tuhoutui monissa kasvihuo-             tamista tuhoisista vahingoista, ja jos on,
26173: neissa kymmenien tuhansien markkojen arvosta.                tuleeko Hallitus kiireellisesti ryhty-
26174:    Tällaisissa tapauksissa vesi- ja jäävahingot           mään toimenpiteisiin näiden vahinko-
26175: merkitsevät niin suuria menetyksiä yksityisille           jen vaikutuksen lievittämiseksi?
26176: yrittäjille, ettei heillä nyt ole taloudellisia
26177: mahdollisuuksia jatkaa elinkeinoaan.
26178:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1971.
26179: 
26180:                  Verner Korsbäck.                                 Ragnar Granvik.
26181:                  Evald Häggblom.                                  Elly Sigfrids.
26182:                                                                                                     3
26183: 
26184: 
26185: 
26186: 
26187:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
26188: 
26189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          maalia suurempien jääpatojen syntyminen, joka
26190: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     taas osaltaan vaikutti veden nopeaan nousuun.
26191: mies, olette kirjeellänne 24 päivältä huhtikuuta       Tulvien ennalta estämiseksi on Pohjanmaalla
26192: 1971 n:o 625 lähettänyt valtioneuvoston asian-      toteutettu runsaasti perkauksia ja vesistöjen
26193: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        säännöstelyä. Työt ovat kuitenkin muun muas-
26194: Korsbäckin ym. tekemän seuraavan sisältöisen        sa Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistössä mer-
26195: kysymyksen:                                         kittävästi kesken.
26196:                                                        Pohjanmaalla toimivien vesipiirien vesitoi-
26197:           "Onko Hallitus tietoinen sattuneiden      mistojen toimesta oli tulvien aikana asetettu
26198:        tulvien yksityisille kansalaisille aiheut-   useita työryhmiä seuraamaan tilanteen kehit-
26199:        tamista tuhoisista vahingoista, ja jos on,   tymistä ja suorittamaan jääpatojen räjäytystöitä.
26200:           tuleeko Hallitus kiireellisesti ryhty-    Muun muassa Närpiönjoen alueella räjähdys-
26201:        mään toimenpiteisiin näiden vahinko-         aineita käytettiin noin 100 kg jääpatojen pur-
26202:        jen vaikutuksen lievittämiseksi?"            kamiseen. Myös padottujen järvien veden juok-
26203:                                                     sutusta säännöstelemällä pyrittiin veden nousua
26204:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      hillitsemään. Näistä toimenpiteistä huolimatta
26205: seuraavaa:                                          ei suurtulvalta voitu välttyä.
26206:    Kevättulva kuluvana vuonna koko Etelä-Poh-          Normaalisten kevättulvien aiheuttamia va-
26207: janmaalla oli tavanomaista suurempi, jota tosin     hinkoja ja haittoja ei aikaisemmin yleensä ole
26208: osattiin odottaa lumen vesiarvomittausten pe-       korvattu. Eräissä tapauksissa on kuitenkin poik-
26209: rusteella. Tulvat alkoivat kuitenkin noin viik-     keuksellisten tulvien aiheuttamat vahingot kor-
26210: koa odotettua aikaisemmin, jonka aiheutti muu-      vattu. Hallitus katsoo, että kevään 1971 jää-
26211: taman päivän lämmin sää sekä noin vuorokau-         padot ja jääpatotulvat ovat eräissä jokivesis-
26212: den kestänyt vesisade. Kun taas säät ennen          töissä saattaneet olla niin poikkeuksellisia, että
26213: tulvakauden alkamista olivat kylmiä, ei joki-       olisi tutkittava yksityisille kansalaisille tästä
26214: uomissa oleva jääkerros ollut ehtinyt heiken-       aiheutuneiden vahinkojen laatu ja laajuus sekä
26215: tyä lainkaan. Jäät olivat myös normaalia pak-       sen jälkeen harkittava, olisiko vahingot kor-
26216: sumpia ja kovempia. Tästä oli seurauksena nor-      vattava, ja missä määrin, valtion varoista.
26217:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1971.
26218: 
26219:                                                Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
26220: 4
26221: 
26222: 
26223: 
26224: 
26225:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
26226: 
26227:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 Österbotten har utförts talrika upprens-
26228: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         ningar och vattenregleringar i syfte att för-
26229: velse av den 24 april 1971 nr 625 tili veder-     hindra översvämningar. Arbetena har dock
26230: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    bland annat i Kyro älvs och i Lappo ås vatten-
26231: av följande av riksdagsman Korsbäck m. fl.        drag blivit ofullbordade i en avsevärd grad.
26232: ställda skriftliga spörsmål:                          På åtgärd av de inom Österbotten verksamma
26233:                                                   vattendistriktens vattenbyråer tillsattes under
26234:           "Är Regeringen medveten om att          översvämningarna flera arbetsgrupper för att
26235:        inträffade översvämningar förorsakat       följa med lägets utveckling och för att spränga
26236:        katastrofala skador för enskilda med-      isbarriärer. Bland annat användes omkring 100
26237:        borgare, och om så är,                     kg sprängämnen för rasering av isbarriärer
26238:           kommer Regeringen skyndsamt att         inom Närpes ås område. Även genom reglering
26239:        vidtaga åtgärder för lindring av dessa     av vattenavrinningen från uppdämda sjöar för-
26240:        skadeverkningar? ''                        sökte man stävja vattnets stigande. Trots dessa
26241:                                                   åtgärder kunde storöversvämningen icke und-
26242:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       vikas.
26243: anföra följande:                                      Skador och olägenheter av normala vårflöden
26244:    Vårflödet var innevarande år osedvanligt       har tidigare i allmänhet icke ersatts. 1 vissa
26245: stort i hela södra Österbotten, vilket visser-    fall har dock ersättning betalats för skador
26246: ligen var att emotse på basen av mätningar        genom exceptionella översvämningar. Rege-
26247: av snöns vattenvärde. Översvämningarna bör-       ringen anser, att isbarriärerna och av dessa för-
26248: jade dock omkring en vecka tidigare än väntat,    orsakade översvämningarna våren 1971 i vissa
26249: vilket berodde på några dagar varmt väder         älvars vattendragssystem kunnat vara så ex-
26250: och ett regn som varade omkring ett dygn.         ceptionella, att arten och omfattningen av
26251: På grund av att väderleken hade varit kall        de skador som enskilda medborgare därigenom
26252: innan översvämningsperioden började, hann         tillskyndats borde undersökas, och att därefter
26253: islagret i älvfårorna icke alls försvagas. lsen   borde övervägas, huruvida skadorna borde er-
26254: var tjockare och hårdare än normalt. Följden      sättas av statsmedel, och i viiken mån detta
26255: härav var att isbarriärerna blev större än        skulle ske.
26256: normalt, vilket åter för sin del ledde tili att
26257: vattnet steg snabbt.
26258:      Helsingfors den 24 maj 1971.
26259: 
26260:                                             Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
26261: Kirj. ksm. n:o 116.
26262: 
26263: 
26264: 
26265: 
26266:                                    Kortesalmi ym.: Verojäämien suorittamismenettelyn tarkistami-
26267:                                       sesta.
26268: 
26269: 
26270:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26271: 
26272:     Kun vero jää varsinaisena kantoaikana mak-         että edellä mainitut kiertotien käyttäjät mene-
26273: sama.tta, sen saa vielä kuukauden kuluessa mak-        vät maksamaan veronsa lääninkonttoreihin vält-
26274: saa postitoimistoihin ja postipankkeihin. Sen          tääkseen perimismaksun samanaikaisesti kuin
26275: jälkeen verotoimistot lähettävät verojäämät            valtaosalla kansalaisista ei ole minkäänlaisia
26276: ulosottoteitse perittäviksi.                           mahdollisuuksia tällaiseen menettelyyn. Läänin-
26277:     Ulosottoviranomaiset ryhtyvät tämän jälkeen        hallituskaupungeissa voi sattua niinkin merkil-
26278: toimiin verosaatavan perimiseksi ottamalla yh-         linen tilanne, että henkilö maksaa ulosottovi-
26279: teyden verovelvolliseen ja tekemällä sopimuk-          ranomaiselle moottorla)oneuvoveron, mutta
26280:  sen maksamisesta sekä toimittamalla tarvit·           kieltäytyy maksamasta muita veroja viranomai-
26281: taessa ulosmittauksen palkasta tai omaisuudes-         selle ja menee lääninkonttoriin maksamaan ne
26282: ta. Ulosottoviranomaiset perivät veron ja ve-          ilman perimismaksua.
26283: ronlisän lisäksi asetuksenmukaisen perimismak·            Tuntuu erittäin ristiriitaiselta, että val-
26284:  sun verovelvolliselta.                                tiolle lailla säädetty rahasuoritus (vero), ote-
26285:      Ulosottokoneisto ulottuu kaikkialle maahan        taan toisessa virastossa vastaan samanaikaisesti
26286:  ja kaikki kansalaiset tavoittavat ulosottoviran-      lisämaksulla ( perimismaksulla) korotettuna ja
26287:  omaisen joko menemällä hänen luokseen tai             toisessa virastossa ilman sitä.
26288:  siten, että viranomainen tulee hänen luokseen            Tällainen ei voi olla lain tarkoitus. Tilanne
26289:  taikka postin välityksellä.                           aiheuttaa jatkuvasti kitkaa yleisön ja ulosotto-
26290:      Kuitenkin niillä paikkakunnilla, joilla sijait-   viranomaisten kesken sekä lisäksi selviä sekaan-
26291:  sevat lääninhallitukset, on syntynyt epäkohtia        nuksia, koska ulosottoviranomainen on voinut
26292:  ja ikäviä ristiriitoja sen vuoksi, että lääninkont-   jo ryhtyä pitkälle meneviin toimiin verosaata-
26293:  toreilla on melkein rajaton valta ottaa vastaan       van perimiseksi.
26294:  verosuorituksia, jotka ovat ulosotossa ja siten          Asiaa on vuosien kuluessa yritetty valtion-
26295:  jo toisen virkakunnan hoidossa. Näillä paikka-        varainministeriön kanssa käydyin neuvotteluin
26296:  kunnilla siis kansalaisilla, jotka tietävät tämän     ratkaista ja ministeriö on jopa myöntänytkin
26297:  kiertotien, on mahdollisuus maksaa verot lää-         epäkohdan olevan olemassa, mutta jostain
26298:  ninkonttoriin ja välttyä siten perimismaksulta,       syystä ei parannusta asiaan ole saatu aikaan.
26299:  koska lääninkonttori ei sitä peri. Mutta kuten           Ei näyttäisi olevan mitään perusteltua syytä
26300:  sanottu, lääninkonttoreiden oikeus ottaa vas-         siihen, että joillekin lääninhallituskaupunkien
26301:  taan verosuorituksia on vain melkein rajaton,         asukkaille, jotka ovat jo muutenkin asioiden
26302:  sillä moottoriajoneuvoveroa ei voi maksaa kan-        hoitomahdollisuuksiltaan paremmassa asemassa
26303:  toajan jälkeen muualle kuin ulosottoviranomai-        syrjäseutujen asukkaisiin nähden, annetaan täl-
26304:  selle (asetus moottoriajoneuvoverosta annetun         lainen selvä rahallinen etu tämän kiertomahdol-
26305:  lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta 30. 12.      lisuuden vuoksi. Ulosottolaitosta pidetään yllä
26306:   1966, 5 § 4 mom.).                                   kaikkialla maassa julkisin varoin, sen tulisi toi-
26307:         On mahdotonta nähdä syitä siihen, miksi        mia oikeudenmukaisesti ja sen suhteen pitäisi
26308:   ainoastaan tässä laissa on katsottu voitavan sää-    kaikkien kansalaisten olla tasa-arvoisia asuin.
26309:   tää tällainen poikkeus eikä sitä ole ulotettu        paikasta riippumatta.
26310:  koskemaan kaikkia veroja, kuten olisi pitänyt,           Yleensäkin kansalaisten oikeusturvaa tulisi
26311:   sillä nykyisen olotilan vallitessa syntyy jatku-     lisätä ulosottotoimen suhteen mm. verovalitus-
26312:   vasti juuri lääninhallituskaupungeissa tilanteita,   ten huomattavasti nykyistä nopeammalla käsit-
26313: 637/71
26314: 2
26315: 
26316: telyllä ja päätösten antamisella, jotka nykyisin          Valtiovarainministeriö (Verohallitus) vo1s1
26317: viipyvät aivan kohtuuttoman kauan eri viras-          ehkä toimivaltansa puitteissa määrätä asiasta,
26318: toissa ja oikeusasteissa. Lain mukaanhan vero         kuten se on tehnyt nykyisen käytännön vallit-
26319: on valituksesta huolimatta maksettava.                sevaksi antamalla kesäkuun 27 päivänä 1960
26320:     Juuri vähävaraiset ja syrjäseutujen ihmiset       päivätyssä kiertokirjeessään lääninhallituksille
26321: joutuvat maksamaan näitä usein kohtuuttomilta         .ja verotoiroistoille työohjeet veronkantoasetuk-
26322: tuntuvia pakkoperinnästä aiheutuvia perimis-           sen 33 §:n nojalla. Mainitut työohjeet ovat
26323: maksuja, joita lääninhallituskaupungeissa asu-        muuten nykyisin ristiriidassa aiemmin mainitun
26324: vat voivat kiertää.                                   moottoriajoneuvoveroasetuksen täytäntöönpa-
26325:     Asia olisi ilmeisesti yksinkertaisimmin rat-      noasetuksen kanssa, jonka mukaan siis valtio-
26326: kaistavissa lisäämällä veronkantoasetuksen 5          ja lääninkonttoreilla ei ole oikeutta ottaa vas-
26327: §: ään uusi 5 momentti, joka olisi samansisäl-        taan varsinaisen ajoneuvoveron suorituksia.
26328: töinen kuin aiemmin mainitussa moottoriajo-               On todella vakavaa aihetta kiirehtiä näiden
26329: neuvoveroasetuksen täytäntöönpanoasetuksessa,         yli kymmenen vuotta käytössä olleiden väärä-
26330: esim.: Valtiokonttorilla ja lääninkonttoreilla ei     mielisten asetusten saattamista kansanvaltaista
26331: ole oikeutta ottaa vastaan verosuorituksia kan-       tasa-arvoisuutta vastaaviksi.
26332: toajan päätyttyä.                                         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
26333:     Jos valtio- ja lääninkonttorit edelleen perisi-   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
26334: vät verosuorituksia kantoajan päätyttyä, suori-       tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
26335: tettaisiin niissä tapauksissa ulosottoviranomai-      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
26336: sille kuuluvat perimismaksut ja palkkiot heille       myksen:
26337: valtion varoista.
26338:    Voisi ajatella myös sitä mahdollisuutta, että                 Tietääkö Hallitus, että veronkannon
26339: valtio- ja lääninkonttorit perisivät perimismak-              järjestelyssä ilmenee jatkuvasti epäsel-
26340: sun, joka menisi valtiolle, vaikkakin tällöin                 vyyksiä ja sekaannuksia ja että kansa-
26341: jäisi usein ulosottoviranomaisten perittäviksi                laiset joutuvat eriarvoiseen asemaan ve-
26342: selviä kuluja, kuten esim. matkakulut. Tämä                   rojäämiensä maksamisen suhteen pel-
26343: ratkaisu poistaisi kuitenkin valtaosan nykyisen               kästään sen johdosta, että jotkut heistä
26344: järjestelmän epäkohdista.                                     asuvat niissä muutamissa kaupungeissa,
26345:    Perimismaksut voitaisiin ulosottotoimesta                  joissa sijaitsevat valtiokonttori ja lää-
26346: myös poistaa kokonaan ja siirryttäisiin siten                 ninhallitukset, ja jos tietää,
26347: kokonaispalkkaukseen, jolloin vähennettäisiin                    aikooko Hallitus ensi tilassa poistaa
26348: kohtuutonta veronmaksajien rasitusta.                         tämän lakia ja oikeutta sekä kansalais-
26349:    Suunniteltu ulosottotoimen uudelleenjärjes-                ten tasa-arvoisuutta Ioukkaavan epäkoh-
26350: tely ei poista millään tavalla tämän epäkohdan                dan ja aikaansaada nykyistä tasapuoli-
26351: haitallisia vaikutuksia eikä asiantilan korjaa-               semman järjestelmän kansalaisten vero-
26352: mista pitäisi siihen vedoten viivyttää.                       jäämien suorittamiselle?
26353:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1971.
26354: 
26355:                J. Juhani Kortesalmi.                              Antti Isomursu.
26356:                                                                                                      3
26357: 
26358: 
26359: 
26360: 
26361:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26362: 
26363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rot voidaan yleensä kantoaikana tai määrättyyn
26364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eräpäivään mennessä maksaa postipankkiin,
26365: olette 27 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn            postitoimipaikkaan tai muuhun rahalaitokseen.
26366: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Verojen kantaminen kuuluu eräiden valtion
26367: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tilivirastojen yleiseen toimintoon valtion tulo-
26368: edustaja J. Juhani Kortesalmen ym. kirjallisesta      jen perijänä. Valtiokanttotista annetun lain 1
26369: kysymyksestä n:o 116:                                 § :n 1 momentin 3 kohdan säännöksen mukaan
26370:                                                       valtiokonttorin tehtävänä on muun muassa pe-
26371:           "Tietääkö Hallitus, että veronkannon        riä valtion tuloja. Lääninhallitusasetuksen 7
26372:        järjestelyssä ilmenee jatkuvasti epäsel-       § :n 1 momentin 6 kohdassa säädetään, että
26373:        vyyksiä ja sekaannuksia ja että kansa-         lääninhallituksen tulee valtion etua ja oikeutta
26374:        laiset joutuvat eriarvoiseen asemaan ve-       silmällä pitäen huolehtia verojen ja lääninhal-
26375:        rojäämiensä maksamisen suhteen pel-            linnon alalla valtiolle tulevien maksujen, vahin-
26376:        kästään sen johdosta, että jotkut heistä       gonkorvausten ja muiden tulojen asianmukai-
26377:        asuvat niissä muutamissa kaupungeissa,         sesta perimisestä. Tämän vuoksi valtion tilivi-
26378:        joissa sijaitsevat valtiokonttori ja lää-      rastoista valtiokonttori ja lääninhallitukset ot-
26379:        ninhallitukset, ja jos tietää,                 tavat vastaan aina verosuorituksia, vaikka vero
26380:           aikooko Hallitus ensi tilassa poistaa       olisikin lähetetty ulosottotoimin perittäväksi.
26381:        tämän lakia ja oikeutta sekä kansalais-        Sitä vastoin valtiokonttori ja lääninhallitus
26382:        ten tasa-arvoisuutta Ioukkaavan epäkoh-        eivät voi periä ulosottoviranomaiselle tulevaa
26383:        dan ja aikaansaada nykyistä tasapuoli-         perimismaksua.
26384:        semman järjestdmän kansalaisten vero-             Jos maksuvelvolliselta vero peritään ulosot-
26385:        jäämien suorittamiselle?"                      totoimin, maksuvelvollisen on suoritettava pe-
26386:                                                       rimismaksu ulosottoviranomaiselle. Perimis-
26387:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           maksu on kokonaisuudessaan ulosottomiehen
26388: taen seuraavaa:                                       ja ulosottoapulaisen palkkiota. Silloin kun ulos-
26389:    Verotuslaissa tarkoitetut verot, kansaneläke-,     ottoviranomaisella on oikeus perimismaksuun,
26390: sairausvakuutus- ja metsänhoitomaksut, ennak-         se voitaisiin periä ulosottotoimin maksuvelvol-
26391: koperintälain mukaan kannettavat määrät sekä          liselta erikseen, vaikka verosuoritus on tapah-
26392: perintö- ja lahjavero on voimassa olevan veron-       tunut valtiokonttoriin tai lääninkassaan. Kun
26393: kantojärjestelmän mukaan suoritettava kanto-          kertyminen ei tällöin ole johtunut veron peri-
26394: aikana postipankkiin tai postisiirtoliikettä välit-   misestä ulosottotoimin, voidaan perustella sitä-
26395: tävään postitoimipaikkaan. Valtiovarainministe-       kin, ettei näissä tapauksissa ulosottoviranomai-
26396: riöllä on kuitenkin oikeus määrätä verojen            sella ole lainkaan oikeutta perimismaksuun.
26397: maksamisesta myös muuhun rahalaitokseen.                 Valtion ja muiden veronsaajien kannalta on
26398: Ministeriö on päättänyt, että edellä mainitut         tärkeää, että maksuunpannut verot saadaan
26399: verot ja maksut saadaan niiden kantoaikana            joutuisasti ja vähin kustannuksin perityiksi.
26400: suorittaa myös liike-, säästö- tai osuuspankkiin,     Maksuvelvollisia palvelemaan on järjestetty
26401: sekä oikeuttanut postipankin ja postitoimipai-        monia verosuorituksia vastaanottavia maksutoi-
26402: kat ottamaan vastaan verosuorituksia kuukau-          mipaikkoja. Verojen kantoaikoja, maksutapaa
26403: den ajan kannon päätyttyä, jolloin kantoajan          ja ennakonpidätysjärjestelmää koskevilla mää-
26404: jälkeiseltä ajalta on perittävä veronlisäys.          räyksillä ja ohjeilla on pyritty samaan päämää-
26405:    Muiden verojen kuin välittömien verojen            rään. Veronsaajien ja maksuvelvollisen kan-
26406: suorittamisesta ja kannasta säännökset ovat           nalta ei siten ole asianmukaista ryhtyä toimen-
26407: asianomaisissa laeissa ja asetuksissa. Nämä ve-       piteisiin veronkantaa koskevien säännösten
26408: 4
26409: 
26410: muuttamiseksi niin, että valtiokonttoria ja lää-        Veronkannon rationalisointitoimikunta, joka
26411: ninkonttoria kiellettäisiin yleensä kantamasta       saanee työnsä valmiiksi kuluvan vuoden kesä-
26412: verovaroja tai että näiden tilivirastojen            kuun loppuun mennessä, tutkii mm. missä
26413: oikeutta kantaa veroja rajoitettaisiin siten, että   määrin verosuoritusten kertymistä voitaisiin
26414: ne saisivat vastaanottaa verosuorituksia vain        parantaa muun muassa siten, että verosuoritus
26415: kantoaikana. Todettakoon vielä, että esimer-         kantoajan jälkeen tietyin rajoituksin ohjattaisiin
26416: kiksi Uudenmaan lääninkassaan maksettiin vuo-        postisiirron välityksin suoraan veronkantoviran-
26417: den 1970 aikana noin 58 000 erässä verosuori-        omaiselle. Mainittu suunnitelma edellyttää kui-
26418: tuksia yli 28.5 milj. markkaa. Jos verojen mak-      tenkin muutoksia myös perimismaksua koske-
26419: samista valtiokonttoriin ja lääninhallituksiin ra-   vaan säännöstöön.
26420: joitettaisiin ja näiden tilivirastojen asiakaspal-      Vireillä olevat ulosottotoimen uudelleenjär-
26421: velua heikennettäisiin, sillä ei parannettaisi ja    jestelyä koskevat suunnitelmat ja ulosottoviran-
26422: lisättäisi syrjäseuduilla tapahtuvaa maksuliiket-    omaisten kokonaispalkkaukseen siirtymistä kos-
26423: tä. Sitä vastoin saattaisi kokonaisverotulojen       kevat tutkimukset voivat aiheuttaa muutoksia
26424: kertyminen olennaisesti hidastua. Moottoriajo-       myös veronkannassa ja -perimisessä sekä siten
26425: neuvoveroasetuksen 5 § :n 4 momentissa ole-          myös maksuvelvollisen asemassa.
26426: vaa säännöstä siitä, että valtiokonttori ja lää-        Edellä selostettujen uudistussuunnitelmien
26427: ninkonttorit eivät saa kantaa mainitussa ase-        valmistuttua hallitus tulee harkitsemaan, millä
26428: tuksessa tarkoitettuja veroja, on pidettävä          tavoin verovelvollisten tasa-arvoisuutta voitai-
26429: poikkeuksena, jota ei ole aiheellista ulottaa        siin parantaa kysymyksessäkin tarkoitetulta
26430: koskemaan muita veroja.                              osin.
26431:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
26432: 
26433:                                                                            Ministeri V alto Käkelä.
26434:                                                                                                       5
26435: 
26436: 
26437: 
26438: 
26439:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26440: 
26441:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Angående betalningen och uppbörden av
26442: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            andra än direkta skatter ingår stadganden i
26443: velse av den 27 april 1971 tili vederbörande         vederbörande lagar och förordningar. Dessa
26444: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       skatter kan i allmänhet under uppbördstiden
26445: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi            eller före bestämd förfallodag betalas i post-
26446: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 116:            banken, postanstalt eller annan penninginrätt-
26447:                                                      ning.
26448:             "Är Regeringen medveten om, att              Uppbörden av skatter hör tili vissa statens
26449:          vid organiseringen av skatteuppbörden       redovisningsverks allmänna uppgifter i deras
26450:          fortgående förekommer oklarheter och        egenskap av uppbärare av statens inkomster.
26451:          försvirring och att medborgarna i fråga     Enligt 1 § 1 mom. 3 punkten lagen om stats-
26452:          om betalningen av sina skatterester         kontoret har statskontoret bl. a. tili uppgift
26453:          kommer att stå i olikartad ställning en-    att uppbära statsinkomster. I 7 § 1 mom. 6
26454:          bart på grund av att några av dem bor       punkten förordningen om länsstyrelse stadgas,
26455:          i de få städer i vilka statskontoret och    att på länsstyrelsen ankommer att med be-
26456:          länsstyrelserna är belägna, och om så       aktande av statens fördel och rätt draga för-
26457:          är fallet,                                  sorg om behörig indrivning av skatter och på
26458:             har Regeringen för avsikt att med        länsförvaltningens område tili staten utgående
26459:          det snaraste avhjälpa detta missförhål-     avgifter, skadestånd och övriga inkomster. För-
26460:          lande som kränker lag och rätt samt         denskull tar av statens redovisningsverk stats-
26461:          medborgarnas jämlikhet, och åstad-          kontoret och länsstyrelsema alltid emot skatte-
26462:          komma ett mera opartiskt system än det      betalningar, fastän skatten redan skulle ha
26463:          nuvarande i fråga om betalningen av         sänts för att indrivas i utmätningsväg. Däremot
26464:          medborgarnas skatterester?"                 kan statskontoret och länsstyrelsen icke upp-
26465:                                                      bära utmätningsmyndighet tillkommande in-
26466:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         drivningsavgift.
26467: anföra följande:                                         Indrives skatt av betalningsskyldig i utmät-
26468:    De i beskattningslagen avsedda skatterna,         ningsväg, skall den betalningsskyldige till ut-
26469: folkpensions- och sjukförsäkringspremiema,           mätningsmyndigheten erlägga indrivningsav-
26470: skogsvårdsavgiften, de belopp som skall upp-         gift. Indrivningsavgiften utgör i sin helhet ar-
26471: bäras enligt lagen om förskottsuppbörd samt          vode åt utmätningsmannen och exekutions-
26472: arvs- och gåvoskatten skall enligt gällande          betjänten. Då utmätningsmyndighet har rätt
26473: skatteuppbördssystem betalas under uppbörds-         tili indrivningsavgift, så skulle denna kunna i
26474: tiden i postbaoken eller postanstalt som för-        utmätningsväg indrivas av den betalningsskyl-
26475: medlar postgirorörelse. Finansministeriet har        dige skilt för sig, även om betalning av skatten
26476: dock rätt att bestämma om betalning av skatt         har verkställts tili statskontoret eller tili läns-
26477: även i annan penninginrättning. Ministeriet har      kassan. Då betalningen härvid icke har influtit
26478: beslutat, att ovan nämnda skatter under upp-         genom indrivning av skatten i utmätningsväg,
26479: bördstiden får erläggas även tili affärs-, spar-     kan man även anse motiverat, att utmätnings-
26480: eller andelsbank, samt berättigat postbaoken         myndighet i dessa fall icke har någon rätt till
26481: och postanstalterna att emottaga skattebetal-        indrivningsavgift.
26482: ningar under en månads tid efter utgången av             Från statens och andra skattetagares syn-
26483: uppbördstiden, varvid för tiden efter upp-           punkt är det av vikt, att påförda skatter kan
26484: bördstiden bör uppbäras skattetillägg.               indrivas snabbt och med små kostnader. För
26485: 637/71
26486: 6
26487: 
26488: att betjäna de betalningsskyldiga har anord-        icke är berättigade att emottaga betalning av i
26489: nats flere betalningsrörelseställen som tar emot    sagda förordning avsedda skatter bör anses
26490: skattebetalningar. Genom bestämmelser och an-       som ett undantag, som det icke är skäl att
26491: visningar om skatteuppbördstiderna, betal-          utsträcka att gälla andra skatter.
26492: ningssättet och förskottsinnehållningssystemet         Kommissionen för rationalisering av skatte-
26493: har man strävat tili samma mål. Från skatte-        uppbörden, som torde få sitt arbete färdigt
26494: tagarnas och de betalningsskyldigas synpunkt        före utgången av juni månad innevarande år,
26495: är det sålunda ej motiverat att man skrider tili    undersöker bl. a. i viiken mån inflytandet av
26496: åtgärder i syfte att ändra stadgandena om           skattebetalningarna skulle kunna förbättras
26497: skatteuppbörd så, att statskontoret och lands-      genom att skattebetalningen efter uppbördsti-
26498: kontoren skulle förbjudas att överhuvudtaget        dens slut med vissa begränsningar skulle gen-
26499: uppbära skattemedel eller att dessa räkenskaps-     om förmedling av postgiro dirigeras direkt
26500: verks rätt att uppbära skatter skulle inskränkas    tili skatteuppbördsmyndigheten. Denna plan
26501: så, att de skulle få emotta skatter endast under    förutsätter likväl ändring även av stadgandena
26502: uppbördstiden. Det må ännu konstateras, att         om indrivningsavgiften.
26503: t. ex. tili Nylands länskassa under år 1970 be-         De anhängiga planerna angående nyorgani-
26504: talades i 58 000 rater skattebetalningar tili ett   sering av exekutionsväsendet och undersök-
26505: belopp av mer än 28.5 milj. mk. Om betalnin-        ningarna angående överföring av utmätnings-
26506: gen av skatter tili statskontoret och tili läns-    myndigheterna tili ett totalavlöningssystem kan
26507: styrelserna skulle begränsas och dessa redovis-     föranleda ändringar även i fråga om skatteupp-
26508: ningsverks kundtjänst skulle försvagas, skulle      börden och -indrivningen samt sålunda även
26509: betalningsrörelsen på avlägset belägna trakter      i fråga om den betalningsskyldiges ställning.
26510: icke förbättras eller ökas genom detta. Däremot         Så snart de ovan nämnda reformplanerna
26511: skulle inflytandet av de totala skatteinkomsterna   blivit färdiga kommer regeringen att överväga
26512: kunna bli väsentligt långsammare. Stadgandet i      på vilket sätt jämlikheten de skattskyldiga
26513: 5 § 4 mom. förordningen om skatt på motor-          emellan skulle kunna förbättras också till den
26514: fordon om att statskontoret och landskontor         del som avses i spörsmålet.
26515:      Helsingfors den 25 maj 1971.
26516: 
26517:                                                                          Minister V alto Käkelä.
26518: Kirj. ksm. n:o 117.
26519: 
26520: 
26521: 
26522: 
26523:                                   Lehmonen ym.: Tapaturmakorvausten kalliinajaniisien korotta-
26524:                                      misesta.
26525: 
26526: 
26527:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26528: 
26529:    Valtion tulo- ja menoarvion 33 luvun 16           jotka ovat laissa selvästi maaratyt mm. koro-
26530: momentille sisältyy arviomääräraha eräiden ta-       tusperusteiden suhteen, toteutettaisiin viivytyk-
26531: paturmakorvausten suorittamista varten. 1962         settä. On kohtuutonta, että kohonneista elin-
26532: annettu laki kalliinajaniisien maksamisesta tapa-    kustannuksista huolimatta vammautuneille suo-
26533: turmavakuutuksiin edellyttää, että valtioneu-        ritetaan kalliinajanlisäkorotukset kahden vuo-
26534: vosto palkkatason nousun perusteella määrää          den väliajoin. Tällä menettelyllä ei turvata lain
26535: maksettavaksi kalliinajanlisää eri työntekijäin      tarkoitusta eikä suoda vammaiselle mahdolli-
26536: tapaturmavakuutuslakien nojalla ja niissä ole-       suutta tasa-arvoiseen sosiaaliturvan saantiin
26537: vien perusteiden mukaisesti maksettaviin kaik-       vaan hänet pakotetaan elämään sosiaalisaanto-
26538: kiin korvauksiin. Kun laissa annetaan valtio-        jen painumassa, vaikka he osatyökykynsä me-
26539: neuvostolle valta tehdä nämä tarkistukset, mut-      nettäneinä vielä tekevät usein työtäkin, jolloin
26540: ta ei ehdottomasti velvoiteta sitä suoritettavaksi   tapaturmakorvaus tulee heille puuttuvan työ-
26541: heti palkkatasossa tapahtuneiden muutosten           kyvyn korvauksena. Yleensäkin tulisi hyväksyä
26542: jälkeen, on se käytännössä johtanut siihen, että     periaate, että vammautuneiden korvaukset mää-
26543: nämä kalliinajan lisäkorotukset on suoritettu        riteltäisiin hoitavan lääkärin antamana invalidi-
26544: kahden vuoden väliajoin. Näin siviilivammaiset       määrityksen mukaisesti, eikä sen mukaan missä
26545: ovat joutuneet käytännöllisesti katsoen lakisää-     vamma on saatu. Ensisijaisesti tulisi nyt kuiten-
26546:  teisen syrjinnän ja siitä johtuvan elintason        kin huolehtia jo lakisääteisten etujen viivytyk-
26547:  alentamisen kohteeksi, koska ministeriö on tul-     setön turvaaminen edunsaajavammaisille.
26548:  kinnut lakia käytännössä näin mielivaltaisesti          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
26549:  ja vastoin kaikkia muita seurannaistapahtumia,       järjestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti
26550:  jotka tapaturmakorvausten tavoin on sidottu          asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
26551:  palkkatason nousuihin.                              vaksi seuraavan kysymyksen:
26552:     Kun työelämässä vammautuneiden sekä lii-
26553:  kenne- ja sairausinvalidien sosiaalisaannot muu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26554:  toinkin ovat yleensä pieniä, toteutukseltaan                ryhtyä tapaturmakorvausten kalliinajan-
26555:  hyvin epäyhtenäiset, tulkinnanvaraiset ja salli-            lisien pikaiseksi korottamiseksi ja huo-
26556:  vat jopa kuntien sosiaalilautakuntien tulkita               lehtimiseksi siitä, että kalliinajanlisä-
26557:  niitä toisistaan hyvinkin poikkeavalla tavalla,             korotukset vastaisuudessa seuraisivat
26558:  olisi välttämätöntä, että ne sosiaalisaannot,               välittömästi palkkatason nousuja?
26559:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1971.
26560: 
26561:           Siiri Lehmonen.                Helvi Niskanen.                Aulis Juvela.
26562: 
26563: 
26564: 
26565: 
26566:  658/71
26567: 2
26568: 
26569: 
26570: 
26571: 
26572:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26573: 
26574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             korotukset vastaisuudessa seuralSlvat
26575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              välittömästi palkkatason nousuja?"
26576: olette 27 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyri
26577: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Vastauksena kysymykse(!n esitän kunnioitta-
26578: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vasti seuraavaa:
26579: edustaja Siiri Lehmosen ym. näin kuuluvasta           Tapaturmakorvauksiin tulevia kalliinajanlisiä
26580: kirjallisesta kysymyksestä n:o 117:                korotettiin viimeksi 19 päivänä helmikuuta
26581:                                                    1970 annetulla valtioneuvoston päätöksellä.
26582:                                                    Korotusta määrättäessä otettiin huomioon palk-
26583:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    katasossa vuoden 1970 alussa tapahtuQut nou-
26584:        ryhtyä tapaturmakorvausten kalliinajan-     su. Hallitus tulee seuraamaan palkkatasossa
26585:        lisien pikaiseksi korottamiseksi ja huo-    tapaht1.1vaa kehitystä ja ottamaan ~si;m esille
26586:        lehtimiseksi siitä, että kalliinajanlisä-   viimeistään ensi syksynä.
26587:      Helsingissä 26 päivänä toukok1:1uta 1971.
26588: 
26589:                                                        Sosiaali- ia terveysministeri Pekka J<t~e~si.
26590:                                                                                                     3
26591: 
26592: 
26593: 
26594: 
26595:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26596: 
26597:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               av dyrtidstillägg framdeles omedelbart
26598: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-                följer stegringarna i lönenivån?"
26599: vels av den 27 april 1971 tili vederhörande
26600: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26601: ett av riksdagsledamoten Siiri Lehmonen m. fl.      samt anföra följande:
26602: undertecknat skriftligt spörsmål nr 117 av             Dyrtidstiliäggen tili skadestånd för olycksfall
26603: följande lydelse:                                   höjdes senast genom statsrådets beslut den 19
26604:                                                     februari 1970. Vid hestämmandet av förhöj-
26605:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         ningen beaktades den stegring i lönenivån, som
26606:        vidta för en snar förhöjning av dyrtids-     inträffade i början av år 1970. Regeringen
26607:        tiliägg tili skadestånd för olycksfall och   kommer att följa med utvecklingen i lönenivån
26608:        för ombesörjande av att förhöjningarna       och tar upp frågan senast nästa höst.
26609:      Helsingfors den 26 maj 1971.
26610: 
26611:                                                      Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
26612: Kirj. ksm. n:o 118.
26613: 
26614: 
26615: 
26616: 
26617:                                   Kauppi ym.: Parkinsonin taudin hoidossa käytetyn L-dopa-nimi-
26618:                                      sen lääkkeen korvattavuudesta.
26619: 
26620: 
26621:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26622: 
26623:     Sairausvakuutuslakiin (364 /63) liittyvän sai-   vyttömät potilaat ovat usein saaneet liikunta-
26624: rausvakuutusasetuksen (4 7 3/63) 3 §: ssä on         kykynsä takaisin, ja näiden potilaiden hoito
26625: luettelo niistä vaikeista ja pitkäaikaisista sai-    on aivan ratkaisevasti helpottunut.
26626: rauksista, joiden hoitoon käytettävät lääk-             L-dopa aiheuttaa sivuotretta kokemusten
26627: keet korvataan kokonaan siinä laajuudessa kuin       mukaan n. 10 % :ssa potilaita niin ettei hoitoa
26628: valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Täris-        voida jatkaa. Sivuoireista tavallisimmat ovat
26629: tyshalvaus eli Parkinsonin tauti (paralysis          pahoinvointi, oksentelu ja pakkoliikkeet.
26630: agitans, parkinsonimus) sisältyy tämän luet-            L-dopa on kovin kallis valmiste. Kuukausi-
26631: telon mukaan edellä mainittuihin sairauksiin.        annos maksaa keskimäärin 200 mk, mistä sai-
26632: Valtioneuvoston antamissa päätöksissä on sitten      rausvakuutus korvaa säädetyn osan. Potilaan
26633: lueteltu lääkeaineet tai valmisteet, joita käyte-    korvattavaksi jää vielä n. 100 mk/kk. Tähän
26634: tään Parkinsonin taudin hoitoon ja jotka kor-        pystyvät kuitenkin vain harvat potilaat. Vähä-
26635: vataan kokonaan.                                     varaiset potilaat ja vanhukset, joita potilaiden
26636:     Valtioneuvoston päätöksissä ei ole mainittu      enemmistö edustaa, eivät tavallisesti pysty os-
26637: noin vuosi sitten Suomessa rekisteröityä L-          tamaan tätä lääkettä, ja niin muodoin heidän
26638: dopa-nimistä uutta lääkeainetta, joka on to-         sairautensa pahenee, vaikka lääke parantaisi
26639: dettu ylivoimaisesti tehokkaimmaksi lääkkeeksi       sitä.
26640: Parkinsonin taudissa.                                   Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
26641:     L-dopa on ollut kliinisessä käytössä kautta      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttun est-
26642: maailman jo 3-4 vuoden ajan. Kokemukset              tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
26643: tämän aineen tehokkaasta vaikutuksesta Par-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26644: kinsonin taudin eri oireisiin ovat täysin va-        sen:
26645: kiintuneet. Noin 2/3 potilaista hyötyy L-do-                    Mitä mahdollisuuksia on sisällyttää
26646:  pasta enemmän tai vähemmän, näistä lähes                    sairausvakuutuslain 9 § :n mukaisesti
26647:  puolet hyvin dramaattisesti: sairauden oireet               kokonaan korvattaviin lääkkeisiin Par-
26648:  saattavat hävitä kokonaan ja työkyky säilyä                 kinsonin taudin hoidossa menestykselli-
26649:  normaalina etenkin, jos hoito saadaan käyn-                 seksi osoittautunut L-dopa-niminen lää-
26650:  tiin taudin varhaisessa vaiheessa. Liikuntaky-              keaine?
26651:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1971.
26652: 
26653:           Eeva Kauppi.                  Elly Sigfrids.                  Lea Sutinen.
26654:           Erkki Hara.                   Kerttu Hemmi.                   Matti Ruokola.
26655:           T. I. Vartia.                 Olavi Nikkilä.                  Paavo Väyrynen.
26656:           P. R. Haarla.                 Orvokki Kangas.                 T. Junnila.
26657:           Niilo Tarvajärvi.             Saimi Ääri.                     Hannes Volotinen.
26658:           Ragnar Granvik.               Aili Vaittinen.                 Eino Loikkanen.
26659:           Evald Häggblom.               Anna-Kaarina Aalto.             A-V. Perheentupa.
26660:           Ingvar S. Melin.              Sirkka Lankinen.                Leo Kohtala.
26661:           Eeva Särkkä.                  Veikko Hanhirova.               Salme Myyryläinen.
26662:           Henrik Westerlund.            Erkki Haukipuro.                Sinikka Luja.
26663:  )59/71
26664: 2
26665: 
26666:     Kalevi Huotari.    Lauri Kantola.        Esko J. Koppanen.
26667:     Lyyli Aalto.       Siiri Lehmonen.       Pertti Salolainen.
26668:     Edit Terästö.      Mikko Kaarna.         Eeles Landström.
26669:     Sulo Hostila.      Yrjö Sinkkonen.       Lauri Linna.
26670:     Uljas Mäkelä.      Juuso Häikiö.         Pekka Vilmi.
26671:     P. Liedes.         Anna-Liisa Linkola.   Aaro Lintilä.
26672:     A-L. Tiekso.       Erkki Huurtamo.       Mauri Seppä.
26673:     Heikki Hykkäälä.   Raimo Ilaskivi.       Victor Procope.
26674:     Kuuno Honkonen.    Georg C. Ehrnrooth.   Matti Mattila.
26675:     Pentti Antila.                           G. Laatio.
26676:                                                                                                      3
26677: 
26678: 
26679: 
26680: 
26681:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26682: 
26683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      että valmisteet on toistaiseksi tarkoitettu käy-
26684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettäviksi yksinomaan neurologian, neurokirur-
26685: olette 27 päivältä huhtikuuta 1971 päivätyn         gian, hermo- ja mielitautien sekä sisätautien
26686: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        erikoislääkäreiden tai alan sairaalassa työsken-
26687: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       televien lääkäreiden valvonnassa.
26688: edustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta               Kysymys levodopaa sisältävien valmisteiden
26689: kirjallisesta kysymyksestä n:o 118:                 saattamisesta kokonaan korvattaviksi täristys-
26690:                                                     halvauksen hoidossa on saadun tiedon mukaan
26691:           "Mitä mahdollisuuksia on sisällyttää      ollut kansaneläkelaitoksessa valmisteltavana jo
26692:        sairausvakuutuslain 9 § :n mukaisesti        yli vuoden ajan.
26693:        kokonaan korvattaviin lääkkeisiin Par-          Lääkkeen merkitys jatkuvasti käytettävänä
26694:        kinsonin taudin hoidossa menestykselli-      lääkkeenä ei ole vielä täysin vakiintunut.
26695:        seksi osoittautunut L-dopa-niminen lää-      Eräiden tutkimusten mukaan sitä ei voida
26696:        keaine?"                                     pitää patantavana eikä varmuudella taudin ete-
26697:                                                     nemistäkään estävänä lääkkeenä. Edelleen
26698:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         levodopan käyttöön on todettu liittyvän sivu-
26699: taen seuraavaa:                                     vaikutuksia. Toisaalta sen on eräissä yksit-
26700:    Täristyshalvaus (parkinsonimus) on sairaus-      täistapauksissa todettu olevan jopa työkykyä
26701: vakuutusasetuksen mukaan sairausvakuutuslain        ylläpitävä lääke. Kansaneläkelaitoksessa on edel-
26702: 9 §:ssä tarkoitettu vaikea ja pitkäaikainen         leen kiinnitetty huomiota tämän lääkeaineen
26703: sairaus, jota varten tarvittavat välttämättömät     korkeaan hintaan verrattuna muiden puheena
26704: lääkkeet korvataan kokonaan siinä laajuudessa       olevan sairauden hoitoon käytettävien lääk-
26705: kuin valtioneuvoston päätöksellä määrätään.         keiden hintaan. Vaikka levodopan hinta onkin
26706: Voimassa olevaan, kokonaan korvattavista lääk-      äskettäin huomattavasti alentunut, aiheuttaisi
26707: keistä annettuun valtioneuvoston päätökseen         tätä lääkeainetta sisältävien valmisteiden koko-
26708: sisältyy yksitoista eri lääkeainetta, jotka kor-    naan korvaaminen sairausvakuutuksen lääke-
26709: vataan kokonaan täristyshalvauksen hoidossa.        korvausten kohoamisen arvion mukaan 3-7
26710: Oikeus saada lääkkeet kokonaan korvatuiksi          miljoonalla markalla vuodessa. Edellä esite-
26711: mainitun sairauden perusteella on tähän men-        tyistä syistä tulee levodopaa sisältävien valmis-
26712: nessä myönnetty noin 5 OOO:lle vakuutetulle.        teiden sisällyttäminen kokonaan korvattaviin
26713:    Lääkintöhallitus on vuodesta 1969 alkaen         lääkkeisiin sosiaali- ja terveysministeriössä kä-
26714: myöntänyt yhteensä kuudelle levodopaa sisäl-        siteltäväksi kansaneläkelaitoksen valmistelutyön
26715: tävälle valmisteelle myyntiluvan ja todennut,       päätyttyä.
26716:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
26717: 
26718:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
26719: 4
26720: 
26721: 
26722: 
26723: 
26724:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
26725: 
26726:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att brukas enbart under uppsikt av special-
26727: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-         läkare i neurologi, neurokirurgi, nerv- och
26728: velse av den 27 april 1971 till vederbörande        sinnessjukdomar samt i inre medicin ellet under
26729: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        uppsikt av läkare, som arbetar på sjukhus
26730: ett av riksdagsledamoten Eeva Kauppi m. fl.         inom detta område.
26731: undertecknat skriftligt spörsmål nr 118 av              Frågan om att få preparat innehållande
26732: följande lydelse:                                   levodopa ersatta i sin helhet vid behandling av
26733:                                                     Parkinsonism har enligt uppgift varit för be-
26734:           "Vilka möjligheter finns det i enlig-     redning vid folkpensionsanstalten redan i över
26735:        het med 9 § sjukförsäkringslagen att         ett års tid. Betydelsen av medicinen i fortsatt
26736:        i de mediciner som ersättes i sin helhet     användning har ännu inte befästs. Enligt vissa
26737:        inrymma läkemedlet L-dopa, vilket            undersökningar kan man inte anse den vara
26738:        visat sig framgångsrikt vid behandling       en botande medicin och inte med säkerhet en
26739:        av Parkinsonism?"                            medicin, som hindrar framskridandet av sjuk-
26740:                                                     domen. Vidare har man konstaterat biverk-
26741:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningar vid användning av levodopa. Å andra
26742: samt anföra följande:                               sidan har detta läkemedel i vissa enskilda fall
26743:    Parkinsonism (parkinsonismus) är enligt          befunnits vara en medicin, som uppehåller
26744: sjukförsäkringsförordningen en i 9 § sjuk-          arbetsförmågan. Vid folkpensionsanstalten har
26745: försäkringslagen avsedd svår och långvarig          man vidare fäst uppmärksamhet vid det höga
26746: sjukdom, varvid de nödvändiga mediciner som         priset på denna medicin i jämförelse med
26747: erfordras för den ersättes i sin helhet i den       priset på övriga mediciner, som användes vid
26748: omfattning i beslut av statsrådet bestämmes.        behandling av ifrågavarande sjukdom. Fastän
26749: I ett i kraft varande av statsrådet givet beslut    levodopa nyligen märkbart sjunkit i pris, skulle
26750: rörande mediciner, som ersättes i sin helhet,       ersättandet i sin helhet av preparat inne-
26751: ingår elva olika läkemedel, vilka ersättes i sin    hållande detta läkemedel förorsaka en stegring
26752: helhet vid behandling av Parkinsonism. Rätt         av sjukförsäkringens ersättning av mediciner
26753: att få full ersättning för mediciner på grund       enligt beräkning med 3-7 miljoner mark
26754: av nämnda sjukdom har hittills beviljats ca         per år. Av ovan anförda skäl kommer frågan
26755: 5 000 försäkrade.                                   om att inrymma preparat innehållande levodopa
26756:    Medicinalstyrelsen har från och med år           i de mediciner, som ersättes i sin helhet, upp
26757: 1969 beviljat försäljningstillstånd för samman-     till behandling vid social- och hälsovårdsminis-
26758: lagt sex preparat innehållande levodopa och         teriet så snart folkpensionsanstalten avslutat
26759: fastslagit, ett preparaten tillsvidare är avsedda   det förberedande arbetet.
26760:      Helsingfors den 26 maj 1971.
26761: 
26762:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
26763: Kirj. ksm. n:o 119.
26764: 
26765: 
26766: 
26767: 
26768:                                  Vilml ym.: Valtion tienhoitokaluston käyttämisestä yksityi~Stei­
26769:                                    den kunnossapitoon.
26770: 
26771: 
26772:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26773: 
26774:    Viime vuosien aikana on maamme päätie-           kalustoa ei luovuteta edes tilapäisesti yksityis-
26775: verkosto kehittynyt erittäin nopeasti. Tämä on-     tiekuntien käyttöön. Esitettyihin pyyntöihin ja
26776: kin ollut välttämätöntä moottoriajoneuvokan-        tiedusteluihin vastataan TVL:n viranomaisten
26777: nan suuren lisääntymisen ja kuljetusten ratio-      taholta kielteisesti, vaikka koneet ovat usein
26778: nalisoinnin vuoksi. Kuitenkin on todettava,         pitkiäkin aikoja käyttämättä. Kuitenkin koko
26779: että ns. pientieverkoston kehittäminen on suu-      yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi suorittaa
26780: relta osaa unohdettu, mistä syystä pientiever-      myös pientieverkoston kunnossapito ja talviau-
26781: kosto on jäänyt kehityksestä pahasti jälkeen.       raus valtion kalustolla, missä se olosuhteet
26782: Moottoriajoneuvokannan kasvaminen ja kulje-         huomioon ottaen on mahdollista.
26783: tusvälineiden painon kohoaminen vaativat kui-          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
26784: tenkin myös yksityisteiden kunnon pikaista          § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
26785: nostamista.                                         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26786:    Eräänä pientieverkoston parantamisen estee-      seuraavan kysymyksen:
26787: nä on kunnollisen tierakennus- ja hoitokaluston
26788: puute. Kun yksityistiekunnilla ei ole taloudel-                Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
26789: lisia mahdollisuuksia kalliiden tiekoneiden os-             siin tie- ja vesirakennushallituksen ka-
26790: tamiseen, jäävät niiden yritykset teiden kun-               luston käyttöä koskevien määräysten
26791: non nostamiseksi yleensä kovin vähäisiksi. Sa-              muuttamiseksi siten, että tiekoneita ja
26792: ma koskee monin paikoin myös teiden talviau-                aurauskalustoa voidaan kohtuullista kor-
26793: rausta, mistä yleisen joustamattomuuden vuok-               vausta vastaan luovuttaa myös yksityis-
26794: si aiheutuu tiekunnille kohtuuttomia kustan-                tiekuntien käyttöön?
26795: nuksia, koska tie- ja vesirakennushallituksen
26796:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1971.
26797: 
26798:          Pekka Vilmi.                  Reino Karpola.                  Heimo Linna.
26799: 
26800: 
26801: 
26802: 
26803: 649/71
26804: 2
26805: 
26806: 
26807: 
26808: 
26809:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26810: 
26811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       200 000 km, jotka ovat useinkin kapeita ja
26812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mutkaisia. Tämän vuoksi niiden kunnossapito
26813: olette 28 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn           ( esim. auraaminen) raskaalla yleisten teiden
26814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kunnossapitokalustolla ei olisi kaluston kuntoa
26815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vaarantamatta mahdollista. Mikäli yleisten tei-
26816: edustaja P. Vilmin ym. näin kuuluvasta kirjalli-     den kunnossapitokalusto vaurioituisi yksityis-
26817: sesta kysymyksestä no 119:                           ten teiden kunnon puutteellisuudesta johtuen,
26818:                                                      jouduttaisiin vaikeisiin korvausoikeudellisiin
26819:           "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-      selvityksiin siitä, kuka tällöin olisi vastuussa
26820:        siin tie- ja vesirakennushallituksen ka-      ehkä korkeistakin korjauskustannuksista.
26821:        luston käyttöä koskevien määräysten              Mikäli yksityisteiden hoitoa suoritettaisiin
26822:        muuttamiseksi siten, että tiekoneita ja       tie- ja vesirakennuslaitoksen kunnossapitokalus-
26823:        aurauskalustoa voidaan kohtuullista kor-      tolla, merkitsisi se kaluston lisääntyvää kulu-
26824:        vausta vastaan luovuttaa myös yksityis-       tusta ja vastaavasti tämän kaluston romutta-
26825:        tiekuntien käyttöön?"                         mista aikaisemmin kuin kaluston jo muutenkin
26826:                                                      varsin niukat uudelleen hankintamäärärahat
26827:    Vastauksena kysymykseen esitän tie- ja vesi-      edellyttävät. Lisäksi on huomattava, että tie-
26828: rakennuslaitoksen taholta tehdyn selvityksen         ja vesirakennuslaitoksen käytössä oleva yleisten
26829: pohjalta kunnioittavasti seuraavaa:                  teiden kunnossapitokalusto on julkisilla va-
26830:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen hoidossa on n.      roilla ostettu yleisten teiden kunnossapitoa var-
26831: 72 000 km yleisiä teitä, jotka yleisistä teistä      ten, joten sen kuluttaminen yksityisteiden hoi-
26832: annetun lain mukaan on pidettävä liikennettä        .dossa olisi tässäkin mielessä ristiriitaista.
26833: tyydyttävässä kunnossa. Tie- ja vesirakennus-           Edellä esitetyn perusteella on todettava, et-
26834: laitoksella on yleisten teiden kunnossapitoa         tei tällä hetkellä näytä olevan mahdollisuuksia
26835: varten hankittua kalustoa siinä määrin riittä-       nykyisen yleisten teiden kunnossapitoon tarkoi-
26836: mättömästi, että esim. yleisten teiden talvikun-     tetun tienhoitokaluston sekä erityisesti yleisten
26837: nossapitoon joudutaan talvisin vuokraamaan           teiden kunnossapitoon ja kaluston uusimiseen
26838: useita satoja yksityisiä aura-autoja, jotta edes     myönnettyjen riittämättömien määrärahojen
26839: yleiset tiet voitaisiin talvella aurata tyydyttä-    puitteissa vuokrata valtion kalustoa yksityistei-
26840: västi.                                               den kunnossapitoon.
26841:    Maassamme on yksityisteitä arviolta n.
26842:      Helsingissä, toukokuun 24 päivänä 1971.
26843: 
26844:                                                               Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
26845:                                                                                                     3
26846: 
26847: 
26848: 
26849: 
26850:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26851: 
26852:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och kurviga. Fördenskull skulle underhållet av
26853: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      dem ( t.ex. plogning) med den tunga mate-
26854: av den 28 april 1971 tili vederbörande med-        rielen för underhåll av de allmänna vägarna
26855: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    icke vara möjligt utan risk för materielen. Om
26856: av riksdagsman P. Vilmi m.fl. ställda skriftliga   materielen för underhåll av allmänna vägar
26857: spörsmål nr 119:                                   skulle skadas på grund av enskilda vägars brist-
26858:                                                    fälliga skick, skulle detta leda tili svåra ersätt-
26859:           "När ämnar Regeringen skrida tili        ningsrättsliga utredningar om, vem som skulle
26860:        åtgärder för ändring av bestämmelserna      vara ansvarig för de måhända t.o.m. höga re-
26861:        om användningen av väg- och vatten-         parationskostnaderna.
26862:        byggnadsstyrelsens materiel så, att väg-        Om enskilda vägar skulle underhållas med
26863:        maskiner och plogningsmateriel kan          väg- och vattenbyggnadsverkets materiel, skulle
26864:        överlåtas även tili enskilda väglags        detta innebära ökad förslitning och motsva-
26865:        bruk mot skälig ersättning?"                rande tidigare nedskrotning av denna materiel
26866:                                                    än vad de även eljest rätt knappa anslagen för
26867:    Såsom svar på spörsmålet får jag på basen       nyanskaffningar förutsätter. Vidare är att
26868: av utredning från väg- och vattenbyggnads-         märka, att den materiel för underhåll av all-
26869: verket vördsamt anföra följande:                   männa vägar, som väg- och vattenbyggnads-
26870:    Väg- och vattenbyggnadsverket sköter om-        verket förfogar över, är inköpt med allmänna
26871: kring 72 000 km allmänna vägar, vilka enligt       medel för underhåll av de allmänna vägarna,
26872: lagen om allmänna vägar bör hållas i ett för       varför det också av denna anledning skulle
26873: trafiken tilifredsställande skick. Väg- och vat-   vara oriktigt att slita den i underhållet av
26874: tenbyggnadsverket har tili den grad otillräck-     enskilda vägar.
26875: ligt med materiel för underhållet av de all-            På grund av vad ovan anförts kan konsta-
26876: männa vägarna, att t.ex. för underhållet av        teras, att det icke i detta nu synes finnas möj-
26877: dessa vintertid måste hyras flera hundra pri-      ligheter att hyra ut statens för underhåll av
26878: vata plogbilar, för att ens de allmänna vägama     allmänna vägar avsedda väghållningsmateriel
26879: skulle kunna plogas i en tillfredsställande grad    tili underhåll av enskilda vägar, särskilt inom
26880: under vintern.                                      ramen för de otillräckliga anslag som beviljats
26881:    I vårt land finns uppskattningsvis ca            för underhållet av allmänna vägar och för
26882: 200 000 km enskilda vägar, vilka ofta är smala     förnyande av materielen.
26883:       Helsingfors den 24 maj 1971.
26884: 
26885:                                                                 Trafikminister K. F. Haapasalo.
26886: Kirj. ksm. n:o 120.
26887: 
26888: 
26889: 
26890: 
26891:                                   Sillantaus: Peruskoululaisten lukiomenestystä koskevan selvitte-
26892:                                       lyn julkistamisesta.
26893: 
26894: 
26895:                          E d u s k u n .n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26896: 
26897:   Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26898: kouluhallituksen kokeilu- ja tutkimustoimisto        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26899: on teettänyt selvittelyn peruskoulun pohjalta        jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
26900: lukiossa opiskeluaan jatkaneiden oppilaiden
26901: opiskelumenestyksestä. Selvittely on valmistu-                  Milloin peruskoululaisten lukiomenes-
26902: nut jo tammikuussa ja siinä on tiettävästi to-               tystä koskeva selvittely aiotaan julkistaa
26903: dettu peruskoulun oppilaiden huomattavaa jäl-                ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26904: keenjääneisyyttä verrattuna keskikoulun käy-                 ryhtyä selvittelyssä ihnenndden seikko-
26905: neisiin.                                                     jen vuoksi?
26906:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26907:      Helsingissä 28, päivänä ·huhtikuuta 1971.
26908: 
26909:                                             Pentti Sillantaus.
26910: 
26911: 
26912: 
26913: 
26914: 626/71
26915: 2
26916: 
26917: 
26918: 
26919: 
26920:                           Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
26921: 
26922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          menestyksestä, varsinkin kun otetaan huo-
26923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mioon, että kaikki kokeiluperuskoulusta lu-
26924: olette kirjeellänne 28 päivänä huhtikuuta 1971          kioon siirtyneet oppilaat ovat joutuneet vaih-
26925: N:o 655 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-           tamaan koulua ja aloittamaan opiskelunsa täy-
26926: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti         sin uusissa oloissa. Ilmeisesti kysymyksessä tar-
26927: Sillantauksen tekemän kirjallisen kysymyksen:           koitetaan kouluhallituksen laatimaa muistiota
26928:                                                         neuvottelutilaisuutta varten, jonka kouluhalli-
26929:           "Milloin peruskoululaisten lukiomenes-        tus viime tammikuussa järjesti kokeiluperus-
26930:         tystä koskeva selvittely aiotaan julkistaa      koulun johtajille ja niiden lukioiden rehtoreille,
26931:         ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jotka ottavat tai tulevat lähivuosina ottamaan
26932:         ryhtyä selvittelyssä ilmenneiden seikko-        vastaan oppilaita kokeiluperuskoulun yläas-
26933:         jen vuoksi?"                                    teelta. Tilaisuutta varten koulunjohtajia ja reh-
26934:                                                         toreita kehotettiin laatimaan luettelo kokeilu-
26935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           peruskoulun yläasteelta lukioon siirtymiseen
26936: vasti seuraavaa:                                        liittyvistä vaikeuksista. Koska kyseiseen muis-
26937:    Kysymyksessä esitetty maininta kouluhalli-           tioon oli tarkoituksellisesti kerätty vain esille
26938: tuksen kokeilu- ja tutkimustoimiston suoritta-          tulleita vaikeuksia eikä missään tapauksessa
26939: masta kokeiluperuskoulun yläasteelta lukioon            yleisarviointia oppilaiden opiskelusta lukiossa,
26940: siirtyneiden oppilaiden koulumenestystä koske-          sen sisältö värittyi luonnollisesti tämän mukai-
26941: vasta selvityksestä perustuu ilmeiseen väärin-          sesti.
26942: käsitykseen, sillä tällaista selvitystä ei ole tehty.       Mitä tulee edellä mainitun muistion julkis-
26943: Tämä johtuu siitä, että ensimmäiset kokeilu-            tamiseen, niin tältä osin on syytä todeta, että
26944: peruskoulun yläasteelta lukioon siirtyneet oppi-        kyseessä olevaan neuvottelutilaisuuteen oli kou-
26945: laat aloittivat opiskelunsa lukiossa vasta syk-         luhallituksen toimesta kutsuttu lehdistö, radio
26946: syllä 1970 ja olivat näin ollen tammikuussa             ja televisio. Neuvottelutilaisuuden pöytäkirja on
26947: opiskelleet yhden lukukauden. Näin lyhyen               toimitettu lääninhallitusten kouluosastoille sekä
26948: opiskelujakson jälkeen ei voida vielä tehdä mi-         neuvottelutilaisuuteen osallistuneiden rehtorei-
26949: tään luotettavaa arviointia oppilaiden koulu-           den ja koulunjohtajien edustamille kouluille.
26950:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1971.
26951: 
26952:                                                                  Opetusministeri Jaakko Itälä.
26953:                                                                                                     3
26954: 
26955: 
26956: 
26957: 
26958:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26959: 
26960:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beaktar, att alla elever som flyttat från experi-
26961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           mentgrundskolan tili gymnasium har nödgats
26962: velse av den 28 april 1971 nr 655 tili veder-       byta skola och inleda sina studier i helt nya
26963: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      förhållanden. Tydligen avses i spörsmålet en av
26964: av följande av riksdagsman Pentti Sillantaus        skolstyrelsen uppgjord promemoria för en kon-
26965: ställda skriftliga spörsmål:                        ferens, som skolstyrelsen föranstaltade senaste
26966:                                                     januari för experimentgrundskolans förestån-
26967:           "När skall utredningen angående           dare och rektorerna i de gymnasier, vilka tar
26968:        grundskolelevernas framgång i gymna-         emot eller under de närmaste åren kommer
26969:        siet bringas tili offentligheten och vilka   att ta emot elever från experimentgrundskolans
26970:        åtgärder ämnar Regeringen vidtaga på         högstadium. Skolornas föreståndare och rek-
26971:        grund av de omständigheter som fram-         torer uppmanades att för konferensen uppgöra
26972:        gått vid utredningen?"                       förteckning över de svårigheter som är före-
26973:                                                     nade med övergången från experimentgrundsko-
26974:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lans högstadium tili gymnasiet. I promemorian
26975: samt anföra följande:                               hade med avsikt intagits endast de svårigheter
26976:    Det i spörsmålet gjorda omnämnandet av en        som yppat sig och i ingen händelse någon all-
26977: utredning som skolstyrelsens försöks- och forsk-    män uppskattning av elevernas studier vid
26978: ningsbyrå verkställt rörande sådana elevers         gymnasiet. Därför färgades också helt natur-
26979: skolframgång, som överflyttat från experiment-      ligt dess innehåll av detta.
26980: grundskolans högstadium tili gymnasium, grun-          Vad beträffar offentliggörande av ovan-
26981: dar sig uppenbart på ett missförstånd, ty någon     nämnda promemoria, är det skäl att konstatera,
26982: sådan utredning har icke företagits. Detta be-      att press, radio och television hade kallats tili
26983: ror på, att de första elever som överflyttat från   ifrågavarande konferens på åtgärd av skolsty-
26984: experimentgrundskolans högstadium tili gym-         relsen. Det protokoll som fördes vid konfe-
26985: nasiet började sina studier där först på hösten     rensen har tillställts länsstyrelsernas skolavdel-
26986: 1970 och sålunda i januari hade studerat en-        ningar och de skolor vilka vid konferensen
26987: dast en termin. Efter en så kort studietid kan      representerades av sina rektorer och skolföre-
26988: ännu inte någon tiliförlitlig uppskattning av       ståndare.
26989: elevernas skolframgång göras, särskilt om man
26990:      Helsingfors den 24 maj 1971.
26991: 
26992:                                                          Undervisningsminister Jaakko Itälä.
26993: Kirj. ksm. n:o 121.
26994: 
26995: 
26996: 
26997: 
26998:                                 Sillantaus: Tontinomistajan kadun rakentamis- ja kunnossapito-
26999:                                     velvollisuuden helpottamisesta.
27000: 
27001: 
27002:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27003: 
27004:    Eri tahoilla myönnetään, että rakennuslain         Yllä olevan nojalla ja valtiopäiväjärjestyksen
27005: vanhat säännökset tontinomistajien velvolli-       37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27006: suuksista osallistua kadun rakentamiskustan-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27007: nuksiin ja kunnossapitoon ovat vanhentuneita       vastattavaksi kysymyksen:
27008: ja nykytilanteen vallitessa peräti epäoikeuden-
27009: mukaisia. Monesti velvollisuus on yhtä kohtuu-                 Milloin Hallitus aikoo uudistaa ra-
27010: ton kuin jos rautatien varrella asuvat velvoi-               kennuslain säännökset tontinomistajain
27011: tettaisiin osallistumaan radan rakentamiseen ja              velvollisuudesta kadun rakentamista ja
27012: ylläpitoon.                                                  kunnossapitoa koskevalta osin?
27013:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1971.
27014: 
27015:                                         Pentti Sillantaus.
27016: 
27017: 
27018: 
27019: 
27020: 674/71
27021: 2
27022: 
27023: 
27024: 
27025: 
27026:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27027: 
27028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joka on annettu kaavoitus- ja rakennusasiain
27029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        neuvottelukunnan valmisteltavaksi. Kun neu-
27030: olette 28 päivänä huhtikuuta 1971 päivätyn           vottelukunta viime vuoden lopulla kokoonpa-
27031: kirjeenne n:o 656 ohella toimittanut Valtio-         naltaan uusittiin, asetettiin sen yhteyteen mm.
27032: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      yhdyskuntatekninen jaosto, jonka valmistelta-
27033: kansanedustaja Pentti Sillantauksen kirjallisesta    vaksi myös kysymys kadun rakentamisen kor-
27034: kysymyksestä n:o 121, jossa tiedustellaan:           vaamisesta nyt kuuluu. Milloin asiassa voidaan
27035:                                                      ryhtyä lainsäädäntötoimiin, riippuu olennaisesti
27036:           "Milloin Hallitus aikoo uudistaa ra-       rakennuslainsäädännön        kokonaisuudistuksen
27037:        kennuslain säännökset tontinomistajain        edistymisestä.
27038:        velvollisuudesta kadun rakentamista ja           Kysymys kadun kunnossa- ja puhtaanapidon
27039:        kunnossapitoa koskevalta osin?"               lainsäädännöllisestä järjestämisestä on ollut
27040:                                                      pitkään vireillä ja asian ratkaisemiseksi on laa-
27041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          dittu lakiehdotuksiakin, jotka niistä aiheutunei-
27042: taen seuraavaa:                                      den erimielisyyksien vuoksi eivät kuitenkaan
27043:    Sen jälkeen, kun Eduskunta vuonna 1964            ole johtaneet lainsäädäntötoimiin. Viimeksi on
27044: oli lausunut toivomuksen, että Hallitus selvi-       asiasta laadittu kaavoitus- ja rakennusasiain
27045: tyttäisi, miten kadun ja viemärin rakentamis-        neuvottelukunnan jaoston toimesta vuonna
27046: korvauksia omakotitalojen osalta vahvistet-           1969 mietintö, joka sisältää uuden ehdotuksen
27047: taessa voitaisiin nykyistä oikeudenmukaisem-         kysymyksen järjestämiseksi. Ehdotuksen mu-
27048: min ottaa huomioon tontin pinta-alan ohella          kaan katujen ajoratojen kunnossapito siirtyisi
27049: tontin rakennusoikeus, sisäasiainministeriö on       kokonaisuudessaan kaupungin tehtäväksi. Kun-
27050: jatkuvasti selvittänyt kysymystä. Ministeriön        nossa- ja puhtaanapidon kustannukset olisi jaet-
27051: 13 päivänä toukokuuta 1965 asettama kunnal-          tava kaupunkien, tontinomistajien ja valtion
27052: listekniikkatoimikunta jätti asiasta mietintönsä     kesken. Tontinomistajilta ehdotetaan perittä-
27053: saman vuoden lopussa. Sittemmin oli kysymys          väksi erityinen vuotuinen katumaksu. Sen
27054: kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnan        ohessa saisivat kaupungit vuotuista valtionapua
27055: jaoston valmisteltavana. Sen Hallituksen esityk-     katujen kunnossapitoa varten.
27056: sen muotoon laatima ehdotus kadun ja viemä-             Lähinnä sen johdosta, että eräissä lausun-
27057: rin rakentamisen korvaamista koskevien raken-        noissa ehdotukseen on asennoiduttu kielteisesti
27058: nuslain säännösten muuttamisesta ei kuiten-          ei sen pohjalta ole toistaiseksi katsottu voita-
27059: kaan johtanut sanotussa vaiheessa lainsäädän-        van ryhtyä lainsäädäntötoimiin. Kysymystä val-
27060: tötoimiin johtuen lähinnä siitä, että asia liittyi   mistellaan kuitenkin jatkuvasti kaavoitus- ja
27061: eräisiin muihin selviteltävinä oleviin kysymyk-      rakennusasiain neuvottelukunnassa, jossa asian
27062: siin kuten vastaavien korvausten sääntelemi-         kiireellisyyden huomioon ottaen on harkittava-
27063: seen rakennuskaava-alueella. Sen jälkeen on          na esityksen tekeminen asiaa koskevan erityi-
27064: Eduskunnan toivomuksen johdosta tullut vi-           sen lain säätämisestä jo ennen rakennuslain ko-
27065: reille rakennuslainsäädännön kokonaisuudistus,       konaisuudistuksen toteuttamista.
27066:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1971.
27067: 
27068:                                                                       Ministeri Mikko Laaksonen.
27069:                                                                                                      3
27070: 
27071: 
27072: 
27073: 
27074:                            T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
27075: 
27076:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        dering av byggnadslagstiftningen blivit aktuell.
27077: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Beredningen av denna har givits i uppdrag åt
27078: nr 656 av den 28 april 1971 tili vederbörande        delegationen för planläggnings- och byggnads-
27079: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ärenden. Då delegationen förnyades tili sin
27080: jande av riksdagsman Pentti Sillantaus ställda       sammansättning i slutet av senaste år, anslöts
27081: skriftliga spörsmål nr 121:                          tili densamma bl. a. en samhällsteknisk sek-
27082:                                                      tion, viiken även ålagts beredningen av frågan
27083:          "När ämnar Regeringen revidera              om ersättning för byggande av gata. När man
27084:        byggnadslagens stadganden angående            i saken kan skrida tili lagstiftningsåtgärder be-
27085:        tomtägarnas skyldighet att bygga och          ror väsentligt av hur totalrevideringen av
27086:        underhålla gata?"                             byggnadslagstiftningen framskrider.
27087:                                                         Frågan om hur gatuunderhållet och -renhåll-
27088:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         ningen skall ordnas i lagstiftningsväg har länge
27089: anföra följande:                                     varit aktuell, och för frågans lösning har även
27090:    Sedan Riksdagen år 1964 hade hemställt, att       uppgjorts lagförslag, vilka på grund av de me-
27091: regeringen måtte låta utreda, huru man vid           ningsskiljaktigheter de föranlett likväl icke har
27092: fastställandet av anläggningsersättningar för        lett tilllagstiftningsåtgärder. Senast har en sek-
27093: gata och avlopp för egnahemshusens vidkom-           tion av delegationen för planläggnings- och
27094: mande på ett rättvisare sätt än för närvarande       byggnadsärenden år 1969 uppgjort ett betän-
27095: vid sidan av tomtarealen kunde beakta bygg-          kande, som innehåller ett nytt förslag tili lös-
27096: nadsrätten på tomten, har ministeret för inri-       ning av frågan. Enligt förslaget skulle under-
27097: kesärendena fortgående utrett frågan. Den av         hållet av gatornas körbanor i sin helhet över-
27098: ministeriet den 13 maj 1965 tillsatta kom-           föras på staden. Kostnaderna för underhåll och
27099: munaltekniska kommissionen avgav sitt betän-         renhållning borde fördelas mellan städerna,
27100: kande i saken i slutet av samma år. Sedermera        tomtägarna och staten. I förslaget föreslås att
27101: var frågan under beredning i en sektion av de-       tomtägarna skulle påföras en särskild årlig gatu-
27102: legationen för planläggnings- och byggnads-          avgift. Därjämte skulle städerna erhålla ett år-
27103: ärenden. Dennas förslag, uppgjort i form av en       ligt statsunderstöd för underhåll av gatorna.
27104: regeringsproposition, angående ändring av                Närmast på grund av att man i en del ut-
27105: byggnadslagens stadganden rörande ersättning         låtanden ställt sig avvisande tili förslaget har
27106: för byggande av gata och avlopp ledde likväl         man hittills icke ansett sig kunna på basen
27107: icke i sagda skede tilllagstiftningsåtgärder, när-   därav skrida tili lagstiftningsåtgärder. Ärendet
27108: mast beroende på att saken hängde samman             beredes likväl alltjämt av delegationen för plan-
27109: med vissa andra frågor som var under utred-          läggnings- och byggnadsärenden, där man med
27110: ning, såsom regleringen av motsvarande ersätt-       beaktande av sakens brådskande natur över-
27111: ningar inom byggnadsplaneområde. Därefter            väger att utarbeta en proposition om stiftande
27112: har på hemställan av Riksdagen en totalrevi-         av en särskild lag redan innan totalrevisionen
27113:                                                      av byggnadslagen förverkligas.
27114:       Helsingfors den 27 maj 1971.
27115: 
27116:                                                                       Minister Mikko Laaksonen.
27117: Kirj. ksm. n:o 122.
27118: 
27119: 
27120: 
27121: 
27122:                                  Honkonen: Määrärahasta Pirkanmaan maakuntakirjaston tehtä-
27123:                                     vien antamiseksi Tampereen kaupunginkirjastolle.
27124: 
27125: 
27126:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27127: 
27128:    Kirjastolain 4 § :n mukaan valtioneuvosto        Pirkanmaa on erittäin yhtenäinen. Yhteydet
27129: antaa maakuntakirjaston tehtävät kirjastotoi-       alueen osista sen keskustaan ovat poikkeuk-
27130: mintaansa varten valtion apua saavan kunnan         sellisen tiheät.
27131: kirjastolle asianomaisen kunnan suostumuksella.        Kun Tampereen kaupunginkirjasto täyttää
27132: Vaitioneuvostolle lähettämällään kirjelmällä        kaikki maakuntakirjastolle asetetut ehdot ja
27133: Tampereen kaupunginhallitus on ehdottanut           kun Pirkanmaa toiminnallisesti eheänä talous-
27134: maakuntakirjaston tehtävien antamista Tam-          alueena on samalla saamassa yhä selvemmän
27135: pereen kaupunginkirjastolle.                        yhtenäisen kulttuurialueen leiman, olisi maa-
27136:    Tampereen kaupunginkirjasto täyttää joka         kuntakirjastotoiminta saatava kiireellisesti alulle
27137: suhteessa kirjastoasetuksen 5 §:n ehdot. En-        maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen tueksi.
27138: simmäisen edellytyksen mukaan on kirjaston             Edellä olevan perusteella esitän valtiopäi-
27139: pystyttävä palvelemaan tarpeeksi laajaa aluetta,    väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti
27140: jonka eri osista kirjaston sijoituspaikkaan on      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27141: hyvät yhteydet. Tampere on maamme selvä-            vaksi seuraavan kysymyksen:
27142: piirteisimmän ja toiminnallisesti yhtenäisim-
27143: män talousalueen keskus. Alue, johon kuulu-                    Onko Hallituksella tarkoitus ottaa
27144: vat Tampereen, Valkeakosken ja Vammalan                     tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon
27145: kaupungit, Nokian ja Toijalan kauppalat sekä                määräraha Pirkanmaan maakuntakirjas-
27146: 39 maalaiskuntaa, muodostanee perustettavaksi               ton tehtävien antamiseksi Tampereen
27147: päätetyn Tampereen läänin. Liikenteellisesti                kaupunginkirjastolle?
27148:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1971.
27149: 
27150:                                           Kuuno Honkonen.
27151: 
27152: 
27153: 
27154: 
27155: 653/71
27156: 2
27157: 
27158: 
27159: 
27160: 
27161:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27162: 
27163:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sin toimiville maakuntakirjastoille on siten an-
27164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nettu maakuntakirjaston tehtävät seuraavassa
27165: olette kirjeellänne 28 päivältä huhtikuuta 1971       järjestyksessä: Pohjois-Karjalan maakuntakir-
27166: n:o 657 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         jasto vuonna 1962, Lapin maakuntakirjasto
27167: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kuuno        vuonna 1965, Pohjois-Savon maakuntakirjasto
27168: Honkosen tekemän seuraavan sisältöisen kysy-          vuonna 1966, Vaasan maakuntakirjasto vuonna
27169: myksen:                                               1967, Seinäjoen maakuntakirjasto vuonna 1968,
27170:            "Onko Hallituksella tarkoitus ottaa        Turun maakuntakirjasto vuonna 1969 ja Kou-
27171:         tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon           volan maakuntakirjasto vuonna 1970. Kirjasto-
27172:         määräraha Pirkanmaan maakuntakirjas-          lain voimassa ollessa vuodesta 1962 on siten
27173:         ton tehtävien antamiseksi Tampereen           vuosittain, vuosia 1963-64 lukuunottamatta,
27174:         kaupunginkirjastolle?"                        valtion tulo- ja menoarvioon varattu määräraha
27175:                                                       yhden uuden maakuntakirjaston perustamista
27176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           varten. Opetusministeriön tarkoituksena on
27177: taen seuraavaa:                                       edelleen jatkaa tätä käytäntöä ja ehdottaa mää-
27178:                                                       rärahan varaamista vuosittain ainakin yhtä
27179:    Kirjastolainsäädännön uudistamista varten
27180:                                                       maakuntakirjastoa varten.
27181: asetettu komitea katsoi aikanaan ( komiteanmie-
27182: tintö n:o 1-1950), että maakuntakirjastoja               Valtioneuvosto antaa maakuntakirjaston teh-
27183: perustettaessa tulisi maan pohjoisosa tärkeys-         tävät kunnan pääkirjastolle tämän kunnan ha-
27184: järjestyksessä asettaa ensimmäiselle tilalle. Niin-   kemuksesta. Tampereen kaupunki on hakenut
27185: ikään on kirjastoasiain neuvottelukunta vuonna        maakuntakirjaston tehtäviä vuonna 1962. Kulu-
27186: 1963 hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan             van vuoden tulo- ja menoarviossa on varattu
27187: maakuntakirjastoja tulisi ensin perustaa syrjä-       50 000 markkaa yhden maakuntakirjaston pe-
27188: seudulle, joiden kirjasto-olot eniten ovat tuen       rustamista varten. Yhtään hakemusta maakunta-
27189: tarpeessa. Kirjastolain (235/61) 4 §:n 2 mo-          kirjaston tehtävien saamisesta kuluvana vuonna
27190: mentin mukaan valtioneuvosto antaa maakunta-          ei ole saapunut toistaiseksi valtioneuvostolle.
27191: kirjaston tehtävät kirjastotoimintaansa varten           Maakuntakirjaston tehtäviä annettaessa tulee
27192: valtionapua saavan kunnan kirjastolle tämän           ottaa huomioon, että kirjasto toiminta-alueen
27193: kunnan suostumuksella. Tähänastisia maakunta-         laajuuden ja kulkuyhteyksien, kirjakokoelmansa
27194: kirjastoja perustettaessa on valtioneuvosto maa-      määrän ja laadun, kirjastotilojen, kaluston sekä
27195: kuntakirjaston sijaintia ja toiminta-aluetta har-     henkilökunnan määrän ja kelpoisuuden suhteen
27196: kitessaan ottanut mahdollisuuksien mukaan              täyttää kirjastoasetuksen (268/62) 5 §:ssä
27197: huomioon edellä esitetyt näkökohdat. Nykyi-           maakuntakirjastolle asetetut vaatimukset.
27198:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1971.
27199: 
27200:                                                                        Ministeri Meeri Kalavainen.
27201:                                                                                                      3
27202: 
27203: 
27204: 
27205: 
27206:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27207: 
27208:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         nu arbetar har därför fått denna funktion i
27209: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            följande ordning: Norra Karelens landskaps-
27210: velse nr 657 av den 28 april 1971 tili veder-        bibliotek år 1962, Lapplands landskapsbibliotek
27211: börande medlem av statsrådet översänt en             år 1965, Norra Savolax landskapsbibliotek år
27212: avskrift av följande, av riksdagsman Kuuno           1966, Vasa landskapsbibliotek år 1967, Seinä-
27213: Honkonen ställda spörsmål:                           joki landskapsbibliotek år 1968, Åbo landskaps-
27214:                                                      bibliotek år 1969 och Kouvola landskapsbiblio-
27215:           "Ämnar Regeringen i statsförslaget         tek år 1970. Under den tid bibliotekslagen
27216:        för nästa år upptaga anslag för över-         har varit i kraft har sålunda årligen, med
27217:        lämnande av landskapsbiblioteks upp-          undantag av åren 1963-1964, i statsförslaget
27218:        gifter för Pirkanmaa-området tili stads-      upptagits anslag för inrättande av ett nytt
27219:        biblioteket i Tammerfors?"                    landskapsbibliotek. Undervisningsministeriet av-
27220:                                                      ser att alltjämt fortsätta denna praxis och att
27221:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         sålunda föreslå att anslag årligen reserveras för
27222: anföra följande:                                     åtminstone ett landskapsbibliotek.
27223:    Den kommitte som tilisattes för att förnya           Landskapsbiblioteks uppgifter uppdrages av
27224: lagstiftningen om biblioteken ansåg (Kommitte-       statsrådet åt kommuns huvudbibliotek på an-
27225: betänkande nr 1-1950), att när landskapsbib-         sökan av kommunen. Tammerfors stad an-
27226: liotek inrättas borde norra delen av landet          sökte år 1962 om att få landskapsbiblioteks
27227: ställas på första plats i preferensordningen.        uppgifter. 1 statsförslaget för innevarande år
27228: Delegationen för biblioteksärenden godkände          har 50 000 mark reserverats för inrättande av
27229: likaså år 1963 en princip om att landskaps-          ett landskapsbibliotek. Än så länge har stats-
27230: bibliotek först borde inrättas i avlägsna trakter,   rådet inte från någon kommun mottagit an-
27231: där biblioteksförhållandena mest behöver stöd.       sökan om att detta år få landskapsbiblioteks
27232: Enligt 4 § 2 mom. bibliotekslagen (235/61)           uppgifter.
27233: ges landskapsbiblioteks uppgifter av statsrådet         När landskapsbiblioteks uppgifter ges, bör
27234: tili kommun, som erhåller statsbidrag för sin        det tillses, att bibliotek i fråga om verksamhets-
27235: biblioteksverksamhet, med sagda kommuns              områdets utsräckning och kommunikationer,
27236: samtycke. När hittilis existerande landskaps-        boksamlingens omfattning om sammansättning,
27237: bibliotek har inrättats, har statsrådet vid be-      biblioteksutrymmen och inventarier samt per-
27238: dömningen av landskapsbiblioteks läge och            sonalens numerär och kompetens uppfyller de
27239: verksamhetsområde såvitt möjligt beaktat ovan        krav som 5 § biblioteksförordningen (268/62)
27240: anförda synpunkter. De landskapsbibliotek som        ställer på landskapsbiblioteket.
27241:      Helsingfors den 24 maj 1971.
27242: 
27243:                                                                        Minister Meeri Kalavainen.
27244: Kirj. ksm. n:o 123.
27245: 
27246: 
27247: 
27248: 
27249:                                   Vilmi ym.: Asuntolainamäärärahojen jakoperusteiden muutta-
27250:                                      misesta.
27251: 
27252: 
27253:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27254: 
27255:    Asuntolainamäärärahojen jako on kuluvan           tään siellä jo ennestään vilkasta rakennustoimin-
27256: vuoden osalta lähes lopullisesti suoritettu. Maan    taa, mistä on seurauksena rakennustyövoiman
27257: eri osiin myönnetyt asuntolainakiintiöt osoitta-     entistä suurempi hakeutuminen näihin keskuk-
27258: vat pääosan lainavarauksista menneen jälleen         siin ja taajamiin lisäämään asuntopulaa ja sitä
27259: suuriin keskuksiin ja Etelä-Suomeen. Lainavaro-      kautta vaatimuksia entistä suuremmista asunto-
27260: jen jaossa on jälleen noudatettu edellisten vuo-     määrärahoista. Näin tämä asuntotuotantomäärä-
27261: sien jakojärjestelmää, joka asettaa suuret kes-      rahojen jako-ohjeiden synnyttämä noidan
27262: kukset, kaupungit ja kauppalat maalaiskuntia         ympyrä jatkuu. Ihmiset suorastaan pakotetaan
27263: ja kehitysalueita huomattavasti edullisempaan        muuttamaan keskuksiin lainkaan ajattelematta
27264: asemaan. Näin on tapahtunut jo kolmena vuo-          tuotantoelämän tulevaisuudessa vaatimia palve-
27265: tena peräkkäin. Esim. v. 1969 myönnettiin            luksia. Käytännössä tämä on vienyt siihen,
27266: asuntolainamäärärahoista kaupunkeihin ja kaup-       että esimerkiksi ammattimaiselle metsätyömie-
27267: paJoihin 74.1 % ja maalaiskuntien alueelle           helle, metsätraktorin kuljettajalle, kaivinkoneen
27268: 25.9 %, vastaavasti v. 1970 saivat kaupungit         kuljettajalle tai puutavaran ajaja suorittavalle
27269: ja kauppalat 70.4% ja maalaiskunnat 29.6 %.          kuorma-autonkuljettajalle ei myönnetä lainaa
27270: Näin siitä huolimatta, vaikka maamme väes-           asunnon rakentamiseen työpaikan viereen, koska
27271: töstä asuu vielä noin puolet maaseudulla ja          se sijaitsee haja-alueella, vaan saadakseen lai-
27272: tapahtuneesta muuttoliikkeestäkin on lähes puo-      naa hänen on muutettava kaavoitusalueelle kun-
27273: let tapahtunut maalaiskuntien rajojen sisällä        nan keskukseen, josta on pitkä matka työpai-
27274: muuttoliikkeenä oman kunnan keskukseen.              kalle. Sama koskee myös syrjäkylän kansakou-
27275:     Erityisesti Pohjois-Suomen osuus valtion         lun opettajaa. Oman koulunsa ja työpaikkansa
27276: asuntolainoituksessa on viimevuosien aikana          viereen rakennettavaa omakotitaloa ei yleensä
27277:  tuntuvasti heikentynyt. Asuntolainojen määrät       ole katsottu lainoituskelpoiseksi, koska tontti
27278: vuosina 1970 ja 1971 osoittavat selvästi, että       ei sijaitse kaavoitusalueella.
27279:  lainavarojen lisäämisestä huolimatta Lapin ja           Nykyisin voimassa olevaa asuntolainavarojen
27280:  Oulun läänien kiintiöt ovat pienentyneet. Eri-      jakojärjestelmää olisikin kiireesti korjattava.
27281: koisesti Lapin asuntotuotantomäärärahojen lasku      Alueellisia kiintiöitä määrättäessä tulisi valta-
27282:  on suorastaan hälyyttävä. Kun valtiovalta on        kunnan eri alueiden väliset tulotaso- ja asumis-
27283:  muutoin pyrkinyt tehostamaan alueellista kehit-      tasoerot ottaa nykyistä suuremmassa määrin
27284:  tämis.politiikkaa, uhkaavat nyt sovellettavat pe-   huomioon. Kehitysalueille ja eritoten Pohjois-
27285:  riaatteet ja menetelmät asuntolainoituksen           Suomeen tulisi sosiaalisin perustein myöntää
27286:  osalta tehdä tyhjäksi valtiovallan muut toimen-     keskimääräistä enemmän aravamäärärahoja kuin
27287:  piteet.                                             maan vauraimmille alueille. Asuntolainan ja
27288:     Nyt tapahtunut asuntolainojen jako on epä-       lisälainan takaisinmaksuehdot pitäisi ainakin
27289:  oikeudenmukainen pääomaköyhiä kehitysalueita         Lapin läänin osalta aina määrätä ryhmään 3
27290:  kohtaan ja sen avulla ohjataan raskaalla kädellä     kuuluvaksi. Kaavamaisesta yhteensullomislin-
27291:  Pohjois-Suomen ja koko maaseudun autioitta-          jasta on kiireimmiten luovuttava ja saatettava
27292:  mista. Väestön on pakko muuttaa, koska lai-          maaseudun haja-alueella asuvat ja siellä pää-
27293:  noja ei tarpeesta huolimatta anneta juuri lain-      asiallisen toimeentulon saavat asuntolainan haki-
27294:  kaan ns. haja-alueille, vaikka pysyvä työpaikka      jat muiden hakijoiden kanssa tasaveroiseen ase-
27295:  olisi tarjolla. Kun varat annetaan pääasiassa        maan.
27296:  etelän suurimmille väestökeskuksille, kiihdyte-         Edellä lausutun ja valtiopäiväjärjestyksen
27297:  719/71
27298: 2
27299: 
27300: 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-           mukaiset, ja että kehitysalueiden sekä
27301: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi             erityisesti Pohjois-Suomen osuus valtion
27302: seuraavan kysymyksen:                                    asuntotuotantolainoituksessa on jatku-
27303:                                                          vasti vähentynyt, ja jos tietää,
27304:          Tietääkö Hallitus, että voimassa ole-              milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
27305:        vat asuntolainamäärärahojen jakoperus-            siin edellä mainittujen epäkohtien pois-
27306:        teet ovat monilta osin epäoikeuden-               tamiseksi ja korjaamiseksi?
27307:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1971.
27308: 
27309:               Pekka Vilmi.                                   Ville Tikkanen.
27310:               Erkki Haukipuro.                               Antti Isomursu.
27311:               Heimo Linna.                                   Paavo Niinikoski.
27312:                                          Reino Kangas.
27313:                                                                                                      3
27314: 
27315: 
27316: 
27317: 
27318:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27319: 
27320:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           3) Asuntojen poistuma. Asuntoja poistuu
27321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        purkamisen, hylkäämisen, käyttötarkoituksen
27322: olette kirjeellänne 29 päivänä huhtikuuta 1971       muutoksen ja asuntojen yhdistämisen seurauk-
27323: n:o 662 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        sena. Koska maalaiskunnissa tapahtuva kunnan
27324: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka       sisäinen muuttoliike taajamaan aiheuttaa asun-
27325: Vilmin ym. tekemän seuraavansisältöisen kysy-        tojen hylkäämistä, tulee tämä tekijä otetuksi
27326: myksen:                                              huomioon asuntojen poistumassa.
27327:            "Tietääkö Hallitus, että voimassa ole-       Edellä selostettuja kiintiölaskentaperiaatteita
27328:         vat asuntolainamäärärahojen jakoperus-       noudattaen saadaan tulokseksi kunnittainen
27329:         teet ovat monilta osin epäoikeuden-          asuntojen keskimääräistä tuotantotarvetta osoit-
27330:         mukaiset, ja että kehitysalueiden sekä       tava ennuste. Kuntakohtaiset kiintiöt, jotka tar-
27331:         erityisesti Pohjois-Suomen osuus valtion     kistetaan vuosittain, saadaan jakamalla kiintiö-
27332:         asuntotuotantolainoituksessa on jatku-       jaon perustana oleva summa kunnittaisten asun-
27333:         vasti vähentynyt, ja jos tietää,             nontarvelukujen suhteessa. Kiintiöksi jaettava
27334:            milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-      summa vuodelle 1971 saatiin siten, että valtion
27335:         siin edellä mainittujen epäkohtien pois-     tulo- ja menoarvioesityksen edellyttämästä 520
27336:         tamiseksi ja korjaamiseksi?"                 miljoonan markan suuruisesta asuntolainojen
27337:                                                      myöntämisvaltuudesta vähennettiin 20 miljoo-
27338:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         naa markkaa opiskelija-asuntoloiden rakenta-
27339:                                                      mista sekä 80 miljoonaa markkaa niin kutsuttua
27340:   Asuntohallituksen kiinteistölaskentajärjestelmä    erityistarvetta varten. Erityistarvemäärärahaa
27341: perustuu asuntotuotantolain 3 §: ään, jonka mu-      joudutaan käyttämään mm. niissä tapauksissa,
27342: kaan "päätettäessä lainojen myöntämisestä ja         jolloin jollakin paikkakunnalla esiintyy äkillistä
27343: muista tukitoimenpiteistä on otettava huomioon       esim. teollisuuden työvoimanlisäyksen aiheutta-
27344: eri kunnissa ja eri alueilla esiintyvä asunnon-      maa asuntojen tarvetta, jota ei laskennallisessa
27345: tarve, jonka arvioimisen perustana on pidet-         kiintiössä ole voitu riittävästi ottaa huomioon.
27346: tävä a.suntovajausta, asumistiheyttä, väestön        Samoin joudutaan vanhusten ja rintamamiesten
27347: määrää ja sen muutoksia asuntojen uusimis-           asuntojen ,rakentaminen useimmissa tapauksissa
27348: tarvetta sekä muita asunnontarpeeseen vaikut-        lainaittamaan erityistarvemäärärahan avulla.
27349: tavia tekijöitä". Tämän perusteella kiintiölas-         Koska vuosittaisista kuntakohtaisista kiin-
27350: kennassa otetaan huomioon seuraavat tekijät:         tiöistä monessa tapauksessa joudutaan jossakin
27351:    1) Väestön määrän ja sen rakenteen kehi-          määrin poikkeamaan, läänikohtaisia markkamää-
27352: tys. Tässä yhteydessä otetaan huomioon mm.           räisiä kiintiöitä pidetään kiintiölaskelmia sovel-
27353: kuntien välinen muuttoliike sekä suurten ikä-        lettaessa peruslukuina. Erityistarpeeseen vara-
27354: luokkien aiheuttama avioliittoisuuden kehitys.       tun määrän avulla voidaan läänikohtaisia perus-
27355:    2) Taloudellisen kehityksen seurauksena           kiintiöitä kuitenkin ylittää, mikäli kuntakohtai-
27356: tapahtuva asuntokuntien hajoaminen, jolloin          sesti arvioitu asuntojen tarve antaa siihen
27357: otetaan huomioon se, että alivuokralaiset, täysi-    aihetta. Läänikohtaisten peruskiintiöiden alitta-
27358: kasvuiset nuoret sekä vanhukset siirtyvät yhä        minen on mahdollista siinä tapauksessa, että
27359: enemmän asunnonhaltijan asemaan. Ennuste-            läänin alueelta ei ole riittävästi asuntohallituk-
27360: menetelmä tasoittaa lisäksi eri kuntien asumis-      sen asettamien edellytysten mukaisia lainahake-
27361: tasoeroja siten, että niissä kunnissa, joissa asu-   muksia.
27362: mistaso on keskimääräistä alhaisempi, asumis-           Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota siihen,
27363: tason kehityksen on oletettu olevan keskimää-        että lainavarojen lisäämisestä huolimatta Lapin
27364: räistä nopeamman.                                    ja Oulun läänien kiintiöt olisivat pienentyneet.
27365: 4
27366: 
27367: Erityisesti kiinnitettiin huomiota Lapin asunto-                  tetty riittävästi huomiota siihen, miten uudet
27368: määrärahojen laskuun. Seuraavassa Oulun ja                        työpaikat alueellisesti sijoittuvat. Maamme tasa-
27369: Lapin läänien alueille myönnettyjen asuntolai-                    painoisen kehittymisen kannalta on pidettävä
27370: nojen määrä kolmen viimeisen vuoden aikana:                       välttämättömänä, että luodaan riittävästi uusia
27371:                                                                   työpaikkoja myös kehitysalueille, jolloin maa-
27372:                                           Oulun        Lapin      taloudesta vapautuvalle väestölle voidaan mah-
27373:                                           lääni        lääni      dollisimman suuressa määrässä turvata työpai-
27374:                                            mk           mk        kat oman talousalueen puitteissa. Useimmassa
27375: 1968 ........... .                      20 263 700    9 856 600   tapauksessa kuitenkin teollisuuden ja muun
27376: 1969 I ......... .                      12 070 000    7 770 000   elinkeinoelämän jatkuvan toimintakyvyn edel-
27377: 1969 kunnan väli-                                                 lytyksenä on, että uusi sijaintipaikka pystyy
27378:   tyksellä ....... .                    12 592 660    6 380 400   tarjoamaan niin yritykselle itselleen kuin sen
27379: 1969 II ........ .                      13 373 000    9 235 000   työntekijöillekin niiden edellyttämät välttämät-
27380: 1970 ...  0.   0   ••   0   0   0   0   25 612 000   14 926 500   tömät palvelukset. Koska tyydyttävän palvelu-
27381: 1971 ( ennakkotieto)                    34 536 000   18 511 000   tason ylläpitäminen puolestaan edellyttää paik-
27382:                                                                   kakunnalta suhteellisen suurta väestömäärää,
27383:    Vuonna 1969 tapahtuneen asuntotuotantolain                     on tietynasteinen keskittäminen teollisuuden
27384: muutoksen vuoksi talokohtaisia lainoja varten                     ja näin ollen myös asuntotuotannon kannalta
27385: varattiin vuonna 1969 kaksi määrärahaa, joista                    välttämätöntä. Elinkeinoelämän ja asuntotuo-
27386: I-määrärahalla lainoitettiin vuoden 1968 syk-                     tannon alueellisesti tarkoituksenmukaista edis-
27387: syllä aloitetut ja II-määrärahalla vastaavasti                    tämistä silmällä pitäen olisikin kehitysalueen
27388: vuoden 1969 syksyllä aloitetut rakennuskoh-                       kasvukeskukset hyvä saada määritellyiksi.
27389: teet.                                                                Asuntohallitus on kunnallishallituksille 20. 5.
27390:    Vuonna 1970 myönnettiin Lapin lääniin                          1970 lähettämässään yleiskirjeessä ilmoittanut
27391: yhteensä 54.4 % anotuista lainoista, kun koko                     antavansa hyv:äksymisensä omakotilainan myön-
27392: maassa keskimäärin myönnettiin 49.5 % ano-                        tämiselle haja-asutusalueelle vain välttämättä-
27393: tuista. Laskennallista kiintiötä ylitettiin Lapin                 mistä syistä. Tätä päätöstä onkin vuoden 1971
27394: läänissä 46.4 %, kun erityistarvemääräraha salli                  omakotilainahakemuksia käsiteltäessä pyritty
27395: keskimäärin 20 %:n ylityksen. Vuonna 1971                         noudattamaan. Tällöin ei kuitenkaan ole ehdot-
27396: on laskennallisen kiintiön ylitys ennakkotieto-                   tomasti edellytetty lainoitettavan rakennushank-
27397: jen mukaan Lapin läänissä n. 36 % ja Oulun                        keen sijaitsevan kaavoitetulla tai kaavoitetta-
27398: läänissä 23 %, kun koko maan keskiarvo on                         vaksi päätetyllä alueella. Ensisijaiseksi tavoit-
27399: 14%.                                                              teeksi on asetettu se, että rakennushanke sijait-
27400:    Asuntotuotantotarpeen alueellisia eroja aiheut-                see taajamassa, jossa on tarjolla välttämättö-
27401: tavista tekijöistä tärkein on maan sisäinen                       mimmät palvelukset, ts. vähintään ala-asteen
27402: muuttoliike. Tämä puolestaan johtuu uusien                        koulu ja elintarvikemyymälä. Viimeksi mamlt-
27403: työpaikkojen syntymisestä teollistuvilla alueilla.                tujen seikkojen läheisyyttä on jopa pidettävä
27404: Koska uusien työpaikkojen täyttäminen kuiten-                     tärkeämpänä kuin huoltajan työpaikkaa, joka
27405: kin on mahdollista vain, mikäli näillä alueilla                   saattaa rakennuksen käyttöiän aikana useaankin
27406: on tarjolla riittävästi asuntoja, on asuntotuo-                   otteeseen vaihtua.
27407: tannon lisääminen ollut välttämätöntä. Koska                         Rakennushankkeen sijainnin tulee lisäksi olla
27408: teollistuville alueille muuttavan työvoiman siir-                 sopusoinnussa kunnan vastaisen kehitysohjel-
27409: tyminen usein on tapahtunut nimenomaan                            man kanssa. Kunnan kokonaistalouden kan-
27410: alueilta, joilla työtä ei ole ollut tarjolla, ei                  nalta on tarkoituksenmukaista pyrkiä ohjaamaan
27411: voitane pitää oikeudenmukaisena sitä, että asun-                  sen alueella tapahtuva rakennustoiminta siten,
27412: tojen puute muodostuu näiden henkilöiden                          että kunnan tarjoamat palvelukset, esim. kun-
27413: työpaikan saannin esteeksi. Myöskään jo teh-                      nallistekniikka, voidaan taloudellisesti mahdol-
27414: tyjen teollisuusinvestointien tehokkaan käytön                    lisimman edullisesti ulottaa koskemaan niin mo-
27415: kannalta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena                     nia kunnan asukkaita kuin suinkin.
27416: jättää uudet työpaikat asuntojen puutteen                            Käsiteltäessä asuntolainoituksen jakaantu-
27417: vuoksi täyttämättä.                                               mista eri alueiden välisten tulotasoerojen kan-
27418:    Asuntolainoituksen suuntaaminen alueille,                      nalta on otettava huomioon, että maatalous-
27419: joilla syntyy uusia työpaikkoja, on siis välttä·                  väestö, jolla usein on alhaiset verotettavat tulot,
27420: mätöntä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole kiinni-                   ei asuntotuotantolain mukaan kuulu asuntohal"
27421:                                                                                                    5
27422: 
27423: lituksen lainoitustoiminnan piiriin. Asuntohalli-      Edellä oleva osoittanee, että asuntotuotanto-
27424: tuksessa laadittujen tilastojen mukaan ei sitä      määrärahojen jakoperusteita, joita luonnollisesti
27425: paitsi asuntolainaa tai lainoitettavaa asuntoa      aina voidaan arvostella, ei kuitenkaan voida
27426: hakevien henkilöiden tuloissa maan eri osissa       pitää epäoikeudenmukaisina ja että kehitys-
27427: ole voitu havaita olennaisia eroja. Sen sijaan      alueille sekä erityisesti Pohjois-Suomelle myön-
27428: asumistasossa ilmenevien kuntakohtaisten ero-       netyt asuntolainamäärärahat eivät ole viime
27429: jen tasaaminen on otettu huomioon jo asunnon-       vuosina vähentyneet.
27430: tarve-ennusteessa.
27431:   Helsingissä, sisäasiainministeriössä 1 päivänä kesäkuuta 1971.
27432: 
27433:                                                              Ministeri Mikko Laaksonen.
27434: 6
27435: 
27436: 
27437: 
27438: 
27439:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
27440: 
27441:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bostäder. Prognosmetoden utjämnar dessutom
27442: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          skillnaderna mellan olika kommuner i fråga
27443: velse nr 662 av den 29 april 1971 tili veder-      om bostadsstandard, vilket medför att utveck-
27444: börande medlem av statsrådet översänt en av-       lingen, när det gäller bostadsstandarden, har
27445: skrift av följande av riksdagsman Pekka Vilmi      antagits vara snabbare i kommuner med en
27446: m. fl. ställda spörsmål:                           bostadsstandard som ligger under medelnivån
27447:                                                    än vad den är i genomsnitt.
27448:           "Är Regeringen medveten om att               3) Avgången på bostäder. Bostäder för-
27449:        gällande grunder för fördelningen av        svinner genom att de rivs, överges, tas i bruk
27450:        anslagen för bostadslån i många avseen-     för andra ändamål eller sammanslås med andra
27451:        den är orättvisa och att utvecklingsom-     bostäder. På grund av att migrationen inom
27452:        rådenas, särskilt norra Finlands, andel i   landskommunerna tili tätorter inom dessa med-
27453:        statens utlåning för bostadsproduktionen    för att bostäder överges, blir denna faktor
27454:        oavbrutet har minskats, och om så är        beaktad i samband med avgången på bostäder.
27455:        fallet,                                        Med tillämpning av ovan relaterade principer
27456:                                                    för beräkning av kvoter erhålles en prognos,
27457:           när ämnar Regeringen vidtaga åtgär-      som anger det genomsnittliga behovet av
27458:        der för att avhjält>a och rätta till ovan   bostadsproduktion i varje kommun. Kvoterna
27459:        nämnda olägenheter?''                       för varje kommun, vilka årligen justeras, erhål-
27460:                                                    les genom att den summa som är grunden för
27461:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       kvotberäkningen delas i proportion tili de
27462: anföra följande:                                   siffror som anger bostadsbehovet i kommu-
27463:    Bostadsstyrelsens system för beräkning av       nerna. Den summa som skulle delas i kvoter
27464: kvoter grundar sig på 3 § lagen om bostads-        för år 1971 erhölls genom att från den be-
27465: produktion, enligt viiken "då beslut fattas om     fogenhet att bevilja 520 miljoner mark i bostads-
27466: beviljande av lån och andra stödåtgärder, skall    lån som förutsattes i statsförslaget avdrogs 20
27467: det i olika kommuner och inom olika områden        miljoner, som avsågs för byggande av student-
27468: förekommande bostadsbehov beaktas, vilket          bostäder, och 80 miljoner för s.k. speciella
27469: uppskattas med ledning av bostadsunderskottet,     behov. Anslaget för speciella behov kommer
27470: boendetätheten, folkmängden och förändring-        tili användning bl. a. i de fall då på någon
27471: arna i denna, behovet av bostäders förnyande       ort yppas ett plötsligt behov av bostäder, för-
27472: samt andra på bostadsbehovet inverkande fak-       anlett t.ex. av ökning av arbetskraften vid
27473: torer". På grund härav beaktas följande fak-       någon industri, och detta behov inte har kun-
27474: torer när kvoterna beräknas:                       nat beaktas i tillräcklig omfattning när kvoten
27475:                                                    beräknades. Likaså blir det i de flesta fall
27476:    1 ) Folkmängden och utvecklingen av dess        nödvändigt att bevilja lån för byggande av
27477: struktur. I detta sammanhang .beaktas bl. a.       bostäder för åldringar och frontmän med hjälp
27478: flyttningsrörelsen mellan kommunerna samt          av anslaget för speciella behov.
27479: den utveckling av äktenskapsfrekvensen som            Emedan det i många fall blir nödvändigt att
27480: de stora årsklasserna ger upphov tili.             i någon mån avvika från de årliga kvoterna
27481:    2) Den upplösning av förekommande for-          för varje kommun, anses kvoter, som fastställes
27482: mer av boendegemenskap som utgör en följd          i markbelopp för varje Iän, utgöra bastal när
27483: av den ekonomiska utvecklingen, varvid beak-       kvotberäkningarna tillämpas. Grundkvoterna
27484: tas att underhyresgäster, vuxna ungdomar och       per Iän kan dock överskridas med hjälp av det
27485: åldringar i allt flere fall blir innehavare av     beiopp som reserverats för speciella behov, om
27486:                                                                                                    7
27487: 
27488: det för varje kommun beräknade bostadsbeho-         arbetskraft ofta har flyttat tili områden med
27489: vet ger anledning härtili. De för varje Iän         ny industri just från områden där arbete inte
27490: fastställda baskvoterna kan underskridas, om        har stått att få, kan det knappast anses rätt-
27491: ett tiliräckligt antallåneansökningar, som skulle   vist att brist på bostäder skall hindra dessa
27492: uppfylla de förutsättningar bostadsstyrelsen har    personer att finna arbetspiatser. Med tanke på
27493: uppställt, inte har inlämnats inom något Iän.       ett effektivt utnyttjande av de investeringar i
27494:    I spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid         industrier som redan har gjorts kan det inte
27495: att kvoterna för Lapplands och Uleåborgs Iän        heller anses ändamålsenligt att lämna nya
27496: skulle ha minskats trots ökade lånemedel.           arbetsplatser obesatta på grund av brist på
27497: Särskilt understrykes nedgången i fråga om          bostäder.
27498: bostadsanslag för Lappland. Uppställningen ne-          Det är sålunda ofrånkomligt att Iångivingen
27499: dan visar beloppen av de bostadslån som har         för bostadsproduktion inriktas på områden där
27500: beviljats inom Uleåborgs och Lapplands Iän          nya arbetsplatser uppstår. Hittilis har tillräck-
27501: under de tre senaste åren.                          lig uppmärksamhet dock inte fästs vid hur de
27502:                          Uleåborgs    Lappiands
27503:                                                     nya arbetspiatserna är förlagda regionalt. Med
27504:                             Iän          Iän        tanke på en baianserad utveckling i vårt Iand
27505:                             mk           mk         måste det anses nödvänligt att tillräckligt
27506: 1968 ............      20 263 700     9 856 600     många nya arbetspiatser skapas också inom
27507: 1969 I ..........      12 070 000     7 770 000     utvecklingsområdena, så att den befolkning
27508: 1969 genom kom-                                     som frigöres från jordbruket i så stor utsträck-
27509:   munerna .......      12 592 660     6 380 400     ning som möjligt kan tiliförsäkras arbetspiatser
27510: 1969 II .........      13 373 000     9 235 000     inom sin egen ekonomiska region. I de flesta
27511: 1970 ............      25 612 000    14 926 500     fall är dock förutsättningen för att industrin
27512: 1971 (förhands-                                     och näringsliV'et i övrigt skall kunna arbeta
27513:   uppgift) .......     34 536 000    18 511 000     utan avbrott att den nya förläggningsorten för-
27514:                                                     mår erbjuda både företaget och dess anstälida
27515:     På grund av en ändring år 1969 i lagen om       den service som de inte kan undvara. En tili-
27516: bostadsproduktion reserverades nämnda år två        fredsställande servicestandard förutsätter i sin
27517: anslag för lån tili enskilda hus. Av det första     tur 'ett relativt stort befoikningsunderlag på
27518: av dessa anslag gavs lån tili byggen, som hade      orten. Fördenskuli är en viss grad av centrali-
27519: påbörjats hösten 1968, och av det andra bevii-      sering ofrånkomlig när det gäller industrin och
27520: jades Iån tili byggen, som hade inletts hösten      därmed också i fråga om bostadsproduktionen.
27521: 1969.                                               Med tanke på ett i regionalt avseende ändamåls-
27522:     Ar 1970 beviljades i Lappiands Iän sam-         enligt främjande av näringslivet och bostads-
27523: manlagt 54.4% av de lån som hade ansökts,           produktionen borde därför varje utvecklings-
27524: medan i hela landet i genomsnitt beviljades         områdes tiliväxtcentra definieras.
27525: 49.5% av de begärda Iånen. Den beräknade               Bostadsstyreisen har i ett brev av 20. 5. 1970
27526: kvoten överskreds i Lappiands Iän med 46.4 %,       tili kommunernas styrelser meddelat, att den
27527: ehuru anslaget för speciella behov tiliät en        godkänner beviljande av egnahemsiån för om-
27528: genomsnittlig överskridning med 20 %. Ar            råden med giesbebyggelse endast av tvingande
27529: 1971 kommer den beräknade kvoten enligt             skäl. Detta beslut har även såvitt möjligt beak-
27530: förhandsuppgifterna att överskridas med ca          tats vid behandlingen av ansökningar om egna-
27531: 36 % i Lappiands Iän och med 23 % i Uleå-           hemsiån för år 1971. Härvid har dock inte
27532: borgs Iän, medan överskridningen i medeltal i       ovilikorligen förutsatts, att bygge, för vilket
27533: hela Iandet kommer att uppgå tili 14 %.             Iån beviljas, befinner sig på planerat område
27534:     Den viktigaste av de faktorer som föranieder    eller på område, för vilket beslut om planering
27535: regionaia olikheter i behovet av bostadsproduk-     har fattats. Framför allt har uppställts det
27536: tion är migrationen inom Iandet. Denna åter         målet, att bygget bör befinna sig inom en
27537: föranieds av att nya arbetspiatser tillkommer       tätort, som förmår erbjuda de nödvändigaste
27538: i de områden där industri uppstår. Då det           formerna av service, dvs. minst en skola på
27539: emellertid är möjiigt att besätta nya arbetspiat-   elementärstadiet och en livsmedelsaffär. Att de
27540: ser endast om tillräckligt med bostäder står        sistnämnda finnes nära intill måste rentav anses
27541: tili buds i de berörda områdena har de blivit       mera angeläget än att familjeförsörjarens arbets-
27542: nödvändigt att öka bostadsproduktionen. Då          plats är det, emedan den kan komma att växla,
27543: 8
27544: 
27545: kanske t.o.m. flera gånger under den tid bygg-      bostadsproduktion inte beröres av den utlå-
27546: naden existerar.                                    ningsverksamhet som bostadsstyrelsen handhar.
27547:    Ett bygge bör dessutom förläggas så, att dess    Enligt den statistik som har förts vid bosta.ds-
27548: läge stämmer överens med programmet för             styrelsen har för övrigt inga väsentliga skillna-
27549: kommunens framtida utveckling. Med tanke            der kunnat observeras mellan olika delar av
27550: på kommunens hela ekonomi är det ändamåls-          landet i fråga om inkomsterna bland dem
27551: enligt att försöka styra byggna.dsverksamheten      som ansöker om bostadslån eller om bostäder,
27552: inom dess område så, att de tjänster kom-           för vilka lån beviljas. En utjämni.ng av de
27553: munen tillhandahåller, t. ex. i fråga om kom-       skillnader i bostadsstandard som förekommer
27554: munalteknik, på ett i ekonomiskt avseende så        mellan olika kommuner har däremot beaktats
27555: förmånligt sätt som möjligt kan ställas tili        redan i prognosen över bostadsbehovet.
27556: förfogande för så många invånare i kommunen            Det ovan anförda torde visa, att grunderna
27557: som möjligt.                                        för fördelningen av anslagen för bostadsproduk-
27558:    När det gäller bostadslånens fördelning mot      tion, vilka naturligtvis alltid kan kritiseras,
27559: bakgrunden av skillnaderna mellan olika om-         dock inte kan anses orättvisa och att de anslag
27560: råden i fråga om inkomstnivå bör beaktas, att       för bostadslån som har beviljats utvecklings-
27561: jordbrukarbefolkningen, som ofta har låga           områdena, speciellt norra Finland, inte har
27562: beskattningsbara inkomster, enligt lagen om         minskat·s under de senaste åren.
27563:     Helsimgfors, i ministeriet för inrikesärendena den 1 juni 1971.
27564: 
27565:                                                               Minister Mikko Laaksonen.
27566: Kirj. ksm. n:o 124.
27567: 
27568: 
27569: 
27570: 
27571:                                     Kurppa: Peltojen salaojitustoiminnan edistämisestä.
27572: 
27573: 
27574:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27575: 
27576:     Nykyaikaisen tehokkaan peltoviljelyn har-           voima on siirtymässä muille aloille, vaikka
27577: joittaminen edellyttää pellon vesitalouden tar-         pelloistamme on salaojitettu vasta murto-osa.
27578: koituksenmukaista tasapainoittamista, pelloilla         Nämä tapahtumassa olevat menetykset tulevat
27579: olevien torhien esteiden poistamista ja pellon          suuresti vaikeuttamaan salaojitusurakkamme
27580: koko pinnan hyväksikäyttöä. Tämän johdosta              loppuunsuorittamista.
27581: salaojitus on maatalouden tärkein perusparan-              Syynä siihen, että vähennystä salaojituksessa
27582: nustyö. Salaojitus helpottaa viljelijän työtä,          laajasta tarpeesta huolimatta on tapahtunut,
27583: mahdollistaa erikoisviljelyn ja on maisemahoi-          voidaan osaltaan pitää viljelijöiden tuntemaa
27584: don vaikuttavampia tekijöitä.                           epävarmuutta elinkeinonsa tulevaisuuden suh-
27585:     Suhteellisen pienestä haihtumisesta ja mei-         teen. Samoin luopuminen valtion varoista
27586: dän maaperämme heikosta vedenläpäisykyvystä             myönnetyistä salaojituspalkkioista ja -lainoista
27587: johtuen maamme pelloista n. 90 % tarvitsee              on vaikeuttanut tilannetta. Nykyinen korko-
27588: ojituksen. Ruotsissa vastaava luku on vain              tukijärjestelmä ei kireiden rahamarkkinoiden
27589: 67 %, Tanskassa ja Baltian maissa 50 % ja               vallitessa ole riittävä. Todettakoon myös, että
27590: Pohjois-Saksassa ainoastaan 40 %. Vuoden                maatalous investoi vuonna 1969 noin 10 %
27591:  1970 lopussa oli maamme salaojitettu peltoala          bruttotuloistaan koneisiin, mutta salaojitukseen
27592: n. 530 000 ha. Sellaisia peltoja, joiden sala-          vain 0.8 %. Tähän on vaikuttanut suurelta
27593: ojitus olisi tarkoituksenmukaista, on meillä            osalta verotuksessa sallittava poistoprosentti,
27594: noin 1 400 000 ha. Vuodesta 1964 lähtien on             joka koneista on 30, mutta salaojituksesta
27595: maamme peltoja salaojitettu vuosittain 30 000           vain 10. Nostamalla salaojien poistoprosentti sa-
27596: -36 000 hehtaaria. Tällä vauhdilla peltojen             maksi kuin se on koneilla eli 30 % :iin voi-
27597: salaojitus kestäisi lähes 50 vuotta. Kuitenkin          taisiin maatilatalouden investointimahdollisuuk-
27598: nopeasti kehittyvän viljelytekniikan, koneellis-        sia ohjata koneyli-investointeja järkevämpään
27599:  tamisen ja rationalisoinnin, työvoiman käytön,         salaojitukseen, joka tehdään kotimaisella työl-
27600: kustannustason sekä viihtyisyyden kannalta              lä, koneilla ja materiaaleilla.
27601:  maamme peltojen salaojitus pitäisi loppuun-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27602:  saattaa n. 15 vuoden aikana, mikä edellyttäisi         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27603:  n. 90 000 hehtaarin vuosittaista salaojitusmää-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
27604:  rää.                                                   tavaksi seuraavan kysymyksen:
27605:     Kehityksen suunta on kuitenkin ollut päin-
27606:  vastainen. Viime salaojituskaudella tapahtui sa-                 Onko Hallitus tietoinen maamme
27607:  laojituksessa jyrkkä lasku. Vähennys edellis-                 peltojen salaojituksen edistymisen hi-
27608:  vuoteen oli peräti 20 %, ja viime vuoden                      taudesta ja salaojituksessa tapahtuneesta
27609:  salaojitusmäärä oli pienempi kuin kuutena edel-               huolestuttavasta vähentymisestä, ja jos
27610:  lisvuotena. Tämä kehitys on maamme maata-                     on,
27611:  louden kannalta varsin vahingollinen. Ammat-                     kuinka suuriin tavoitteisiin ja millä
27612:  titaitoiset salaojitusurakoitsijat ja salaojitustyö-          toimenpiteillä Hallitus aikoo salaojitusta
27613:                                                                edistää?
27614:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1971.
27615: 
27616:                                               Mauno Kurppa.
27617: 
27618: 
27619: 675/71
27620: 2
27621: 
27622: 
27623: 
27624: 
27625:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27626: 
27627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          nykyisen salaojituslain mukaista salaojituslai-
27628: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       nojen hehtaariko4taista ylärajaa on korotettu
27629: hemies, olette 29 päivänä huhtikuuta 1971           tämän vuoden alussa 500 markasta 600 mark-
27630: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       kaan. Niin ikään on korotettu maankäyttölai-
27631: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     nan saannin edellytyksenä olevan verotettavan
27632: kansanedustaja Mauno Kurpan näin kuuluvasta         omaisuuden enimmäismäärä 15 000 markasta
27633: kirjallisesta kysymyksestä n:o 124:                 30 000 markkaan. Maatilatalouden kehittämis-
27634:                                                     rahaston käyttösuunnitelmassa on tänä vuonna
27635:             "Onko Hallitus tietoinen maamme osoitettu salaojitusta varten myönnettäviin
27636:          peltojen salaojituksen edistymisen hi- maankäyttölainoihin 1 500 000 markkaa eli
27637:          taudesta ja salaojituksessa tapahtuneesta 50 % enemmän kuin vuonna 1970.
27638:          huolestuttavasta vähentymisestä, ja jos       Pohjois- ja Itä-Suomessa salaojitustoimintaa
27639:          on,                                        ei ole käytännöllisesti katsoen saatu lainkaan
27640:             kuinka suuriin tavoitteisiin ja millä käyntiin. Kysymys ei ole pelkästään valtion
27641:          toimenpiteillä Hallitus aikoo salaojitusta taholta järjestettyjen rahoitusmahdollisuuksien
27642:          edistää?"                                  puutteesta, jota lisäksi on edellä osoitetulla
27643:                                                     tavalla pyritty lievittämään, vaan osaksi myös
27644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tilojen omasta heikosta kantokyvystä näillä
27645: vasti seuraavaa:                                    alueilla sekä mahdollisesti myös salaojituksen
27646:    Maamme peltoalasta on nykyisellään sala- kannattavuutta ja merkitystä koskevan infor-
27647: ojitettua noin 530 000 hehtaaria. Tarkoituksen- maation puutteesta.
27648: mukaiseksi salaojitustarpeeksi on katsottava           Ottaen huomioon salaojituksen keskeisen
27649: vähintään 1 000 000 hehtaaria. Kun salaojitusta aseman maatalouden tuottavuuden kehittämi-
27650: on pidettävä eräänä tärkeimmistä maatalouden sessä sekä maamme huomattavan suuren sala-
27651: sisäisistä rationalisointitöistä ja kun nykyinen ojitustarpeen, olisi vuosittaisia salaojitusaloja
27652: salaojitusvauhti on katsottava riittämättömäksi, asteettain nostettava viime vuosien 30 000-
27653: on salaojitusten tehostamiseksi pyritty helpot- 36 000 hehtaarin tasosta. Lähivuosina olisikin
27654: tamaan salaojituksen rahoitusjärjestelyjä. Niinpä pyrittävä salaojittamaan vuosittain vähintään
27655:                                                     50 000 hehtaaria.
27656:        Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
27657: 
27658:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
27659:                                                                                                     3
27660: 
27661: 
27662: 
27663: 
27664:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27665: 
27666:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        om täckdikning i början av innevarande år
27667: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            höjts från 500 mark tili 600 mark. Likaså
27668: velse av den 29 april 1971 tili vederbörande         har maximibeloppet av den beskattningsbara
27669: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       förmögenhet, som är en förutsättning för att
27670: jande av riksdagsman Mauno Kurppa ställda            jorddispositionslån skall ges, höjts från 15 000
27671: skriftliga spörsmål nr 124:                          tili 30 000 mark. I dispositionsplanen för
27672:                                                      gårdsbrukets utvecklingsfond har i år i jord-
27673:           "Är Regeringen medveten om att             dispositionslån    för    täckdikning    anvisats
27674:        täckdikningen av åkrar går långsamt           1 500 000 mark, vilket är 50 % mera än år
27675:        framåt i vårt land och uppvisar en            1970.
27676:        oroväckande minskning, och om så är               I norra och Östra Finland har täckdiknings-
27677:        fallet,                                       verksamheten praktiskt taget icke alls kommit
27678:           viiken är målsättningen för täck-          i gång. Det är icke endast fråga om brist på
27679:        dikningen och genom vilka åtgärder            från statens sida ordnade finansieringsmöjlig-
27680:        ämnar Regeringen främja den?"                 heter, vilka man dessutom försökt lätta på
27681:                                                      ovannämnda sätt, utan delvis även om lägen-
27682:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         heternas egen svaga bärförmåga inom dessa
27683: anföra följande:                                     områden och möjligen även om brist på in-
27684:    Av vårt lands åkerareal är omkring 530 000        formation angående täckdikningens lönsamhet
27685: hektar i detta nu täckdikade. Såsom ett lämp-        och betydelse.
27686: ligt mål för täckdikningen bör anses minst              Med beaktande av täckdikningens centrala
27687: 1 000 hektar. Då täckdikningen måste anses           ställning vid utvecklandet av lantbrukets lön-
27688: vara ett av lantbrukets viktigaste inre rationali-   samhet och det stora behovet av täckdikning
27689: seringsarbeten och då den nuvarande täck-            i vårt land, borde de årliga täckdiknings-
27690: dikningstakten måste anses alltför långsam, har      arealerna successivt ökas från 30 000-36 000
27691: man för effektivering av täckdikningen försökt       hektarsnivån under de senaste åren. Under de
27692: bringa lättnad i finansieringen av täckdik-          närmaste åren borde man sträva tili att årligen
27693: ningsföretag. Sålunda har övre gränsen för           få minst 50 000 hektar täckdikade.
27694: täckdikningslån per hektar enligt gällande lag
27695:      Helsingfors den 21 maj 1971.
27696: 
27697:                                                Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
27698: Kirj. ksm. n:o 12.5.
27699: 
27700: 
27701: 
27702: 
27703:                                  Junnila: Toimenpiteistä aseelliseen vallankumoukseen tähtäävän
27704:                                      kiihotustyön johdosta.
27705: 
27706: 
27707:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e II e.
27708: 
27709:    Maassamme esiintyy aseelliseen vallankumo-          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
27710: ukseen avoimesti tähtäävää kiihotusta, jota har-    jestyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella kun-
27711: joitetaan eräiden kommunistipiirien toimesta ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27712: jonka eräänä tuoreena näytteenä on Hämeen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27713: Yhteistyö-nimisessä sanomalehdessä 28. 4. 1971
27714: julkaistu kirjoitus, missä mm. sanotaan: "Mutta               Aikooko Hallitus ryhtyä aseelliseen
27715: vielä tärkeämpää . . . on oppia sotimistaitoa              vallankumoukseen tähtäävän kiihotus-
27716: vallankumouksen varmistamiseksi . . . J oliemme            työn johdosta joihinkin toimenpiteisiin
27717: osaa taistella siinä tilanteessa ja vallankumouk-          vai aikooko se katsella sitä kädet ris-
27718: sen jälkeen myös aseellisesti ... taantumukselli-          tissä mitään tekemättä?
27719: sia voimia vastaan, vallankumouksen käy var-
27720: masti huonosti."
27721:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1971.
27722: 
27723:                                          Tuure Junnila.
27724: 
27725: 
27726: 
27727: 
27728: 738/71
27729: 2
27730: 
27731: 
27732: 
27733: 
27734:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27735: 
27736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          pussa olleen tiivistelmän mukaan oli kehottaa
27737: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       jokaista vasemmistolaista aseistakieltäytymisen
27738: hemies, olette 29 päivänä huhtikuuta 1971 päi-      sijasta menemään armeijaan opiskelemaan soti-
27739: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       mistaitoa asuma-alueemme puolustamiseksi ja
27740: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   vallankumouksen varmistamiseksi tarvittavan
27741: sanedustaja Junnilan näin kuuluvasta kirjalli-      sotimistaidon hankkimiseksi sekä agitaatiotyön
27742: sesta kysymyksestä n:o 125:                         suorittamiseksi asevelvollisten keskuudessa.
27743:                                                     Mainitusta kirjoituksesta keskusteltiin sanotun
27744:           "Aikooko Hallitus ryhtyä aseelliseen      lehden palstoilla useassa myöhemmässä nu-
27745:        vallankumoukseen tähtäävän kiihotus-         merossa, jolloin osa keskustelijoista arvosteli
27746:        työn johdosta joihinkin toimenpiteisiin      jyrkästikin kirjoittajan ajatuksia osan puoles-
27747:        vai aikooko se katsella sitä kädet ris-      taan yhtyessä kirjoituksessa esitettyihin käsityk-
27748:        tissä mitään tekemättä?"                     siin. Edustaja Junnilan kysymyksessä tarkoitet-
27749:                                                     tua kirjoitusta on siten pidettävä osana laajem-
27750:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       paa yhteiskuntakeskustelua, jonka sisältöä ei
27751: vasti seuraavaa:                                    voida katsoa aseelliseen vallankumoukseen täh-
27752:    Kysymyksen perusteluiksi on valittu kaksi        tääväksi kiihoitustyöksi vaan ilmaisuvapauden
27753: sitaattia Hämeen Yhteistyö-nimisessä sanoma-        rajoissa tapahtuneeksi erilaisia näkemyksiä il-
27754: lehdessä 28. 4. 1971 julkaistusta kirjoituksesta,   mentäväksi mielipiteiden vaihdoksi.
27755: jonka pääasiallisena sisältönä kirjoituksen lo-
27756:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1971.
27757: 
27758:                                                               Oikeusministeri Mikko Laaksonen.
27759:                                                                                                  3
27760: 
27761: 
27762: 
27763: 
27764:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27765: 
27766:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       vudsak ut på att uppmana varje vänstersinnad
27767: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         att i stället för att vägra att göra vapentjänst
27768: velse av den 29 april 1971 tili vederbörande      gå in i armen och lära sig kansten att kriga
27769: medlem av statsrådet för avgivande av svar        för kunna försvara vårt bosättningsområde och
27770: översänt avskrift av följande av riksdagsman      förvärva den stridskonst som behövs för att
27771: Junnila ställda spörsmål:                         säkerställa en revolution samt för att bedriva
27772:                                                   agitation bland de värnpliktiga. Nämnda artikel
27773:           "Ämnar Regeringen skrida tili åt-       diskuterades i sagda tidnings spalter i flera se-
27774:        gärder med anledning av den uppvig-        nare utkomma nummer, varvid en del av dem
27775:        ling tili väpnad revolution som bedrivs    som uttalade sig kritiserade skribentens tankar
27776:        eller ämnar den sitta overksam och titta   t.o.m. mycket skarpt medan andra omfattade
27777:        på med händerna i kors?"                   åsikterna i artikeln. Den artikel som riksdags-
27778:                                                   man Junnila avser i sitt spörsmål måste så-
27779:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      lunda ses såsom ett led i en mera omfattande
27780: anföra följande:                                  samhällsdiskussion, som inte kan anses innebära
27781:    Som motivering för spörsmålet har valts två    uppvigling tili väpnad revolution utan bör be-
27782: citat ur en artikel som 28. 4. 1971 ingick i      traktas såsom ett meningsutbyte inom yttrande-
27783: tidningen Hämeen Yhteityö. Enligt samman-         frihetens gränser, i vilket olika synsätt kommer
27784: draget i slutet av artikeln gick denna i hu-      tili uttryck.
27785:      Helsingfors den 4 juni 1971.
27786: 
27787: 
27788:                                                              Justitieminister Mikko Laaksonen.
27789: Kirj. ksm. n:o 126.
27790: 
27791: 
27792: 
27793: 
27794:                                   Koppanen: Junayhteyksien huonontamisesta pääkaupungin lähi-
27795:                                      liikenteessä.
27796: 
27797: 
27798:                          E d u s k u n .n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27799: 
27800:    Hyvinkääitä aamuisin Helsinkiin samoin kuin       moin on nähty nyt suunnitteilla olevat ratkai-
27801: pääkaupungista työajan jälkeen Hyvinkäälie           sut välivaiheena siirryttäessä sähköjuniin. Kun
27802: suuntautuva rautateiden henkilöliikenne on           radan sähköistäminen käyttövalmiiksi siirtyy
27803: viime vuosien aikana jatkuvasti huonontunut.         joka tapauksessa ensi vuoden puolelle, olisi tun-
27804: Tämän seurauksena mm. yhä useammat aiemmin           tunut luonnolliselta suorittaa aikataulumuutok-
27805: Hyvinkäällä pysähtyneet pikajunat ohittavat ny-      set vasta siinä vaiheessa, jolloin sähköjunat saa-
27806: kyisin tämän pohjois-Uudenmaan sekä väestön          daan liikenteeseen.
27807: lukumäärän että talouselämän virkeyden osalta           Samanaikaisesti kun valtakunnan ns. kehitys-
27808: voimakkaimman keskuksen. Junien myöhästy-            alueita eri muodoin pyritään kehittämään, on
27809: miset eivät myöskään ole olleet mitenkään har-       täällä kehittyneemmässä osassa maata havaitta-
27810: vinaisia. VR:n palveluksissa on siten ollut sekä     vissa täysin päinvastainen ilmiö. Pääkaupun-
27811: määrällisesti että laadullisesti runsaasti toivo-    gissa työssä käyvät kansalaiset odottavat halli-
27812: misen varaa. Tuhannet Helsingissä työssä käy-        tukselta valittömiä toimenpiteitä rautatiehalli-
27813: vät hyvinkääläiset eivät ole voineet tulla va-       tuksen suunnittelemien, junayhteyksien huonon-
27814: kuuttuneiksi VR:n kyvystä huolehtia pääkau-          tamiseen johtavien toimenpiteiden estämiseksi.
27815: pungin lähialueen yhä paisuvasta henkilöliiken-         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
27816: teestä.                                              päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
27817:     Uusin rautatiehallituksessa suunniteltu toi-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27818: menpide, mikä jälleen merkitsee huononnusta          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27819:  junayhteyksissä, tullaan ennakkotietojen mu-
27820: kaan toimeenpanemaan ensi kuussa, jolloin hy-
27821:  vinkääläisiltä otetaan jälleen pois puolenkym-                 Onko Hallitus tietoinen rautatiehal-
27822:  mentä pikajunaa. Rautatiehallituksen puolesta               lituksen suunnitelmista poistaa jälleen
27823:  julkisuuteen saatetuissa selvityksissä on toimen·           pääkaupungin lähiliikenteestä eräitä no-
27824:  pidettä perusteltu esim. sillä, että vastaavasti            peakulkuisia pikajunayhteyksiä sekä kor-
27825: eräitten paikallisjunien aikatauluja nopeutetaan.            vata ne huonommilla paikallisjuna-
27826:  Viisaasti on vaiettu siitä, että ratkaisu merkit-           yhteyksillä, ja jos on,
27827:  see kaluston huononemista siirryttäessä pika-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27828:  junista paikallisjunien vanhaan vaunustoon ja               ryhtyä tämän takaperoisen kehityssuun-
27829:  täten matkustusmukavuuden vähenemiseen. Sa-                 nan muuttamiseksi?
27830:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1971.
27831: 
27832:                                            Esko J. Koppanen.
27833: 
27834: 
27835: 
27836: 
27837: 695/71
27838: 2
27839: 
27840: 
27841: 
27842: 
27843:                         E d u s k u n .n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
27844: 
27845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          yleisölle hankaluutta varsinkin niissä tapauk-
27846: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       sissa, joissa pitäisi voida nousta Hyvinkään
27847: hemies, olette 29 päivänä huhtikuuta 1971           asemalla kaukojunaan tai siellä astua sellaisesta
27848: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       junasta. Lähiliikenteessä sen sijaan tiheillä
27849: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     paikallisjunayhteyksillä pyritään korvaamaan
27850: kansanedustaja Esko J. Koppasen näin kuulu-         mainitunlaiset hankaluudet.
27851: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 126:              Jos Helsingin lähiliikenteessä ryhdyttäisii.n
27852:                                                     tavallista suuremmassa määrin käyttämään Hy-
27853:           "Onko Hallitus tietoinen rautatiehal-     vinkäällä pysähtyviä pikajunia, kärsisivät siitä
27854:        lituksen suunnitelmista poistaa jälleen      ennen kaikkea pitkän matkan matkustajat eli
27855:        pääkaupungin lähiliikenteestä eräitä no-     juuri se yleisö, jota varten pikajunat on tar-
27856:        peakulkuisia pikajunayhteyksiä sekä kor-     koitettu. Samalla jouduttaisiin Hyvinkäällä tyh-
27857:        vata ne huonommilla paikallisjuna-           jenevää vaunustoa kuljettamaan Tampereelle ja
27858:        yhteyksillä, ja jos on,                      Kouvolaan saakka, kenties turhan suuren vetu-
27859:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rin vetämänä. Tällainen järjestely olisi maini-
27860:        ryhtyä tämän takaperoisen kehityssuun-       tuilla perusteilla katsottava epätaloudelliseksi
27861:        nan muuttamiseksi?"                          ja epätarkoituksenmukaiseksi.
27862:                                                        Rautatiehallitus on ilmoittanut, että touko-
27863:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kuun 23 päivänä 1971 voimaan tulleessa aika-
27864: vasti seuraavaa.                                    taulussa lopetetaan eräiden pikajunien pysähty-
27865:    Rautateiden kaukoliikennettä kehitettäessä       minen Hyvinkään asemalla. Eräät muut pika-
27866: joudutaan nostamaan pikajunien nopeuksia ja         junat pysähtyvät samoihin aikoihin Hyvinkäällä
27867: rajoittamaan pysähdykset suhteellisen harvoilla     tai korvataan lopetetut pysähdykset nopeakul-
27868: liikennepaikoilla tapahtuvaksi. Tällöin on tar-     kuisilla paikallisjunilla. Uusi aikataulu sisältää-
27869: peen harkita supistamistoimenpiteitä sellaisilla-   kin neljä uutta nopeata paikallisjunayhteyttä
27870: kin liikennepaikoilla, joilla useimmat pikajunat    välillä Hyvinkää-Helsinki. Nopeiden vuoto-
27871: muussa tapauksessa pysähtyisivät, niin kuin on      jen määrää on tarkoitus vielä lisätä sähköis-
27872: asianlaita esim. Hyvinkään aseman suhteen.          tyksen valmistuttua Riihimäelle saakka vuoden
27873: Näistä toimenpiteistä aiheutuu matkustavalle        vaihteessa.
27874:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1971.
27875: 
27876:                                                               Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
27877:                                                                                                    3
27878: 
27879: 
27880: 
27881: 
27882:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27883: 
27884:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mänheten, särskilt i de fall då det borde vara
27885: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       möjligt att i Hyvinge stiga av eller på fjärr-
27886: av den 29 april 1971 tili vederbörande medlem       tåg. I närtrafiken försöker man däremot av-
27887: av statsrådet översänt en avskrift av följande      hjälpa olägenheter av nämnda slag genom täta
27888: av riksdagsman Esko J. Koppanen ställda             lokaltågsförbindelser.
27889: skrifdiga spörsmål nr 126:                              Skulle snälltåg, som stannar i Hyvinge, börja
27890:                                                     utnyttjas i större omfattning än normalt i
27891:           "Är Regeringen medveten om Jarn-          närtrafiken tili eller från Helsingfors, skulle
27892:        vägsstyrelsens planer på att ånyo inom       framför allt de långväga resenärerna, dvs. just
27893:        närtrafiken tili och från huvudstaden        den allmänhet som snälltågen är avsedda för,
27894:        indraga en del snabba s.nälltågsförbin-      bli lidande. Dessutom skulle det bli nödvändigt
27895:        delser och ersätta dem med sämre lokal-      att transportera vagnar, som blir tamma i Hy-
27896:        tågsförbindelser, och om så är fallet,       vinge, ända tili Tammerfors och Kouvola, må-
27897:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      hända med utnyttjande av onödigt stora lok.
27898:        taga för att ändra på denna kräftgång        Ett dylikt arrangemang måste på anförda grun-
27899:        i utvecklingen?"                             der anses oekonomiskt och oändamålsenligt.
27900:                                                         Järnvägsstyrelsen har meddelat, att den tid-
27901:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        tabell som trädde i kraft den 23 maj 1971
27902: anföra följande:                                    medför, att en del snälltåg inte längre stannar
27903:    Vid utvecklandet av fjärrtrafiken på järn-       i Hyvinge. Vissa andra snälltåg stannar i Hy-
27904: vägarna blir det nödvändigt att öka snälltågens     vinge på samma tider eller också ersättes de
27905: hastigheter och inskränka tågstoppen tili ett       indragna kontakterna med snabba lokaltåg. Den
27906: relativt litet antal trafikplatser. Härvid är det   nya tidtabellen innehåller fyra nya, snabba
27907: påkallat att överväga inskränkande åtgärder         lokaltågsförbindelser mellan Hyvinge och Hel-
27908: också vid sådana trafikplatser där de flesta        singfors. Meningen är att antalet snabba turer
27909: snälltåg annars skulle stanna, såsom fallet är      ytterligare skall ökas när elektrifieringen vid
27910: t. ex. i fråga om stationen i Hyvinge. Dessa        nästa årsskifte har hunnit fullföljas ända fram
27911: åtgärder medför besvär för den resande all-         tili Riihimäki.
27912:      Helsingfors den 27 maj 1971.
27913: 
27914:                                                                 Trafikminister K. F. Haapasalo.
27915: 1
27916: 1
27917: 1
27918: 1
27919:     1
27920:     1
27921:     1
27922:     1
27923:         1
27924:         1
27925:         1
27926:         1
27927:             1
27928:             1
27929:             1
27930:             1
27931:                 1
27932: Kirj. ksm. n:o 127.
27933: 
27934: 
27935: 
27936: 
27937:                                   Saarto ym.: Linja-autonkuljettajien toimeentulon turvaamisesta.
27938: 
27939: 
27940:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27941: 
27942:    Lauantaina 1. 5. 1971 puhkesi Helsingin kau-      autonkuljettajien työaikaa lyhennetty edellä
27943: pungin alueella liikennöivien eräiden linja-auto-    mainituista tuntimääristä sekä järjestetty heille
27944: liikennöitsijöiden linja-autonkuljettajien lakko.    tarkoituksenmukaiset lepo- ja virkistysmahdol-
27945: Tiistaina 4. 5. 1971 lakko laajeni myös Helsin-      lisuudet ja kun tämä on tehty nimenomaan lii-
27946: gin kaupungin alueen ulkopuolelle liikennöitä-       kenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja autonkul-
27947: ville reiteille.                                     jettajien terveydentilan varjelemiseksi, edustavat
27948:     Lakossa on välittömästi kysymys siitä, että      edellä kuvatut ilmiöt maassamme täysin päin-
27949: Helsingin kaupungin alueella liikennöivät sa-        vastaista kehityksen suuntaa. Ne ovat myös
27950: notut linja-autoliikennöitsijät maksavat kuljet-     ristiriidassa eduskunnan hyväksymien Kansain-
27951: tajilleen huomattavasti pienempiä palkkoja kuin      välisen Työjärjestön työsuhteita koskevien suo-
27952: Helsingin kaupungin liikennelaitos. Välillisesti     situsten kanssa.
27953: saattaa lakon puhkeamiseen kuitenkin olla vai-          Olettaen, että hallitus katsoo velvollisuudek-
27954: kuttanut se, että sanotut yksityiset linja-auto-     seen autonkuljettajien riittävän toimeentulon
27955: liikennöitsijät lienevät pyrkineet parantamaan       turvaamisen tyydyttävillä työehdoilla ja liiken-
27956: kuljettajiensa pienestä palkasta johtuvaa alhaista   neturvallisuudesta huolehtimisen, esitämme val-
27957: ansiotasoa kehottamalla heitä ajamaan ylipitkiä      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
27958:  työpäiviä eli enemmän kuin säädetyt enintään        taten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27959:  12 tuntia vuorokaudessa, josta yhtäjaksoista        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27960: ajoa saa olla enintään 6 tuntia.
27961:     Yksityisten linja-autoliikennöitsijöiden mak-               Tietääkö Hallitus, että yksityisten
27962:  samien pienien palkkojen ja työaikavalvonnan               linja-autoliikennöitsijäin piirissä esiintyy
27963: puutteellisuuden johdosta ovat linja-autonkul-              pyrkimyksiä teettää linja-autonkuljetta··
27964:  jettajat työnantajiensa kehotuksesta saattaneet-           jillaan säädettyä pitempiä työpäiviä sen
27965:  kin eräissä tapauksissa ajaa ylipitkiä työpäiviä.          sijaan että kuljettajien toimeentulo tur-
27966:  Tämän seurauksena on luonnollisesti ollut lii-             vattaisiin korottamalla heidän alhaisia
27967:  kenneturvallisuuden vaarantuminen ja linja-au-             paikkojaan, ja
27968:  tonkuljettajien terveydentilan kärsiminen.                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27969:     Kun Keski-Euroopassa on jo varsin yleisesti             ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
27970:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1971.
27971: 
27972:          Veikko Saarto.                 Terho Pursiainen.              Lauri Kantola.
27973: 
27974: 
27975: 
27976: 
27977: 624/71
27978: 2
27979: 
27980: 
27981: 
27982: 
27983:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27984: 
27985:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen perusteella vastaavasti pitkiä vapaa-aikoja.
27986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Esimerkkinä näistä pyrkimyksistä mainittakoon
27987: olette kirjeellänne 4 päivältä toukokuuta 1971        Helsingin kaupungin liikennelaitoksen työnteki-
27988: n:o 681 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         jöittensä toivomuksesta työneuvostolle jättämä
27989: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veikko       anomus saada tehdä eräissä tapauksissa 15 tun-
27990: Saarron ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-         nin työpäiviä.
27991: symyksen n:o 127:                                        Myöntää kuitenkin täytyy, että linja-auton-
27992:                                                       kuljettajien työoloissa on useita epäkohtia, joi-
27993:            "Tietääkö Hallitus, että yksityisten       den korjaaminen on tarpeellista. Tämä on val-
27994:        linja-autoliikennöitsijäin piirissä esiintyy   tiovallan taholta todettu asettamalla vuoden
27995:        pyrkimyksiä teettää linja-autonkuljetta-       1969 alusta toimintansa aloittanut komitea tut-
27996:        jillaan säädettyä pitempiä työpäiviä sen       kimaan muun muassa näitä asioita. Komitean,
27997:        sijaan että kuljettajien toimeentulo tur-      nimeltään tieliikenteen työolokomitea, tehtä-
27998:        vattaisiin korottamalla heidän alhaisia        vänä on tutkia, mitä puutteellisuuksia ja epä-
27999:        paikkojaan, ja                                 kohtia on ammattimaisen autoliikenteen palve-
28000:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       luksessa olevien työ- ja lepoaikoja koskevissa
28001:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?"              säännöksissä ja säännösten noudattamisen val-
28002:                                                       vonnassa sekä laatia ehdotuksensa tarvittaviksi
28003:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           toimenpiteiksi työoloissa havaittujen puutteel-
28004: taen seuraavaa:                                       lisuuksien poistamiseksi. Komitean työ saadaan
28005:    Nykyisen ammattientarkastuslain mukaan lin-        päätökseen lähiaikoina. Voitaneen tässä yhtey-
28006: ja-autonkuljettajien työajan valvonta kuuluu          dessä jo mainita komitean ehdotusten .tulevan
28007: ammattientarkastusviranomaisille. Sosiaali- ja        koskettelemaan muun muassa tässä eduskunta-
28008: terveysministeriön kuljetusalan tarkastajien ja       kysymyksessä tiedusteluja parannuksia kuljetta-
28009: Helsingin kaupungin ammattientarkastustoimis-         jien työoloihin.
28010: ton suorittamissa tarkastuksissa on todettu Hel-         Mitä kuljettajien toimeentulon turvaamiseen
28011: singin ja sen lähiympäristössä linja-autoliiken-      tulee, on huomattava, että palkkakysymykset
28012: nöitsijäin rikkoneen työaikalakia eräissä tapauk-     meillä on jo vanhastaan hoidettu työmarkkina-
28013: sissa, joista rikkomuksista heitä on tuomittu         järjestöjen välisin työehtosopimuksin. Kuluvan
28014: rangaistuksiin. Näiden juttujen oikeuskäsitte-        vuoden alusta on tullut voimaan työsopimus-
28015: lyssä liikennöitsijät ovat puolustelleet itseään      laki, jonka mukaan myös järjestäytymättömillä
28016: sillä, että heidän on ollut pakko rikkoa lakia,       työaloilla työnantajien on noudatettava asian-
28017: koska kuljettajista on jatkuvasti ollut pula ja       omaisten alojen yleiseksi katsottavien valtakun-
28018: koska aikatauluja ei muuten pystytä noudatta-         nallisin työehtosopimuksin määriteltyjä palkka-
28019: maan.                                                 ja muita ehtoja.
28020:    Toisaalta on valvonnan yhteydessä todettu,            Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
28021: että kuljettajat itse vaativat pitkiä työpäiviä ja    Herra Puhemies, tietoonne.
28022:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1971.
28023: 
28024:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
28025:                                                                                                    3
28026: 
28027: 
28028: 
28029: 
28030:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28031: 
28032:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inställning kan nämnas, att Helsingfors stads
28033: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se       trafikverk på sina anställdas önskan tili arbets-
28034: av den 4 maj 1971 nr 681 tili vederbörande          rådet inlämnat en ansökan om att i vissa fall
28035: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-     få hålla 15 timmars arbetsdagar.
28036: dagsman Veikko Saarto m. fl. ställda skriftliga        Det måste dock medges, att många miss-
28037: spörsmål nr 127:                                    förhållanden råder i fråga om busschaufförernas
28038:                                                     arbetsförhållanden, och att det är av behovet
28039:           "Är Regeringen medveten om att            påkallat att rätta tili dem. Detta har konstate-
28040:        privata busstrafikidkare strävar tili att    rats från statsmaktens sida och en kommitte
28041:        hålla sina chaufförer i arbete under         tillsatts, vars verksamhet begynte i början av
28042:        1ängre arbetsdagar än stadgat är i stä1-     år 1969. Kommitten har tili uppgift att under-
28043:        let för att chaufförernas utkomst skulle     söka bland annat dessa frågor. Kommitten, som
28044:        tryggas genom höjning av deras 1öner,        kallas kommitten för undersökning av arbets-
28045:        och                                          förhållandena inom vägtrafiken, har tili uppgift
28046:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      att undersöka, vilka brister och missförhållan-
28047:        taga för rättande av sakläget?"              den som råder beträffande stadgandena om de
28048:                                                     i yrkesmässig biltrafik anställdas arbets- och
28049:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt        vilotider och inom övervakningen av stadgan-
28050: anföra följande:                                    denas efterlevnad, samt att utarbeta förslag tili
28051:    Enligt den nuvarande lagen angående yrkes-       nödiga åtgärder för avhjälpande av i arbetsför-
28052: inspektionen åligger tilisynen över busschauffö-    hållandena iakttagna brister. Kommittens arbete
28053: rernas arbetstid yrkesinspektionsmyndigheterna.     blir s1utfört den närmaste tiden. I detta sam-
28054: Vid inspektioner som verkställts av social- och     manhang torde redan kunna nämnas att, kom-
28055: hälsovårdsministeriets inspektörer för transport-   mittens förs1ag kommer att beröra bland annat
28056: branschen och av Helsingfors stads yrkesinspek-     i detta riksdagsspörsmål efterlysta förbättringar
28057: tionsbyrå har konstaterats, att busstrafikidkarna   av chaufförernas arbetsförhållanden.
28058: i Helsingfors och dess närmaste omgivning              Vad beträffar tryggandet av chaufförernas
28059: överträtt arbetstidslagen i vissa fall, för vi1ka   utkomst är att märka, att lönefrågorna hos oss
28060: överträdelser de ådömts straff. Vid behandlin-      av gammalt handhafts genom kollektivavtal
28061: gen av dessa må1 i rätten har trafikidkarna         arbetsmarknadsorganisationerna emellan. Från
28062: försvarat sig med att de nödgats överträda          början av innevarande år har en arbetsavtals1ag
28063: lagen, då det rått fortgående brist på chaufförer   trätt i kraft, enligt viiken arbetsgivarna även
28064: och att tidtabellerna i annat fall inte kan fö1-    inom icke organiserade arbetsområden bör fö1ja
28065: jas.                                                1öne- och andra vilikor, som angivits i sådana
28066:    Å andra sidan har i samband bed övervak-         riksomfattande kollektivavtal för ifrågavarande
28067: ningen konstaterats, att chaufförerna själv         branscher, som måste anses allmänna.
28068: fordrar 1ånga arbetsdagar och på grund därav           Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
28069: i stället långa fritider. Såsom exempel på denna    Herr Ta1man, tili kännedom.
28070:      Helsingfors den 22 maj 1971.
28071: 
28072:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
28073: Kirj. ksm. n:o 128.
28074: 
28075: 
28076: 
28077: 
28078:                                  Salama ym.: Ravintola-alan koulutuksen lisäämisestä.
28079: 
28080: 
28081:                         E d u s k u n .n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
28082: 
28083:    Elinkeinoaloistamme on ravintola-ala no-            Matkailun ja siihen läheisesti liittyvän ravin-
28084: peasti kehittyvä. Mainitulla alalla työskentelee    tolaelinkeinon kehittäminen on myös ensiar-
28085: lähes 50 000 henkilöä. Suoritettujen tutkimus-      voista ulkomaisen valuuttatilanteen myönteisen
28086: ten mukaisesti v. 1971 aikana tulee mainitulla      kehityksen kannalta. Vähäinen ei myöskään ole
28087: alalla uusia työpaikkoja niin paljon, että nii-     merkitykseltään information luonteinen tieto
28088: hin tarvitaan koulutettua työvoimaa .n. 6 000       Suomesta. Edellä olevalla on välillisesti vaiku-
28089: henkilöä. Työvoiman tarve on lisääntynyt erit-      tusta myös kauppaan ja vientiteollisuuteemme.
28090: täin nopeasti ja on suurempi kuin mitä muu-            Varsinainen ravintola-alan koulutus ei mää-
28091: tama vuosi aikaisemmin on voitu arvioida.           rällisesti vastaa lisääntynyttä tarvetta. Sitä
28092:    Työvoimalisäykseen vaikuttavia syitä ovat        olisi näin ollen määrällisesti .nopeasti lisättävä
28093: ennenkaikkea matkailun lisääntyminen sekä ul-       ja riittävän koulutuskapasiteetin aikaansaami-
28094: komaisten että kotimaan matkailijoiden koh-         seksi koulutuspaikkoina tarvittaessa käytettävä
28095: dalta. Lisääntyvä vapaa-aika ja jo useammilla       mahdollisesti myös kotitalousoppilaitoksia.
28096: elinkeinoaloilla vapaat viikonloput, antavat yhä       Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28097: enenevässä määrin ihmisille mahdollisuuksia         §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
28098: matkailuun eri muodoissa, jota edistävät vielä      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28099: parantuneet liikenneolot ja yleensä elintasossa     seuraavan kysymyksen:
28100: tapahtuneet muutokset.
28101:    Kun maassamme on rakenteellista työttö-                     Onko Hallitus tietoinen ravintola-
28102: myyttä olisi näinollen tavallista tehokkaammin              alan koulutuksen riittämättömyydestä,
28103: pyrittävä ohjaamaan työvoimaa niihin ammat-                 ja jos on,
28104: teihin, jotka voivat tarjota parhaiten työtilai-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28105: suuksia. Palveluelinkeinot yleensä tulevat il-              ryhtyä ravintola-alan koulutuksen lisää-
28106: meisesti lähiaikoina olemaan niitä elinkeinoja,             miseksi?
28107: joissa työvoiman tarve lisääntyy.
28108:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1971.
28109: 
28110:          Aune Salama.                Salme Myyryläinen.          Leo Kohtala.
28111:          Seija Karkinen.             Margit Eskman.              Lyyli Aalto.
28112:          Sinikka Luja.               Tellervo Koivisto.          Väinö Vilponiemi.
28113:                        Edit Terästö.                   Tyyne Paasivuori.
28114: 
28115: 
28116: 
28117: 
28118: 698/71
28119: 2
28120: 
28121: 
28122: 
28123: 
28124:                           E d u s k u n .n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
28125: 
28126:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            vasti seuraavaa:
28128: olette 4 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn kir-              Hotelli- ja ravintola-ala on elinkeinon maas-
28129: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         samme tapahtuneen räjähdysmäisen kasvun ta-
28130: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          kia ankarassa työvoimapulassa. Työvoima- ja
28131: Aune Salaman näin kuuluvasta .kirjallisesta ky-          koulutustarpeen määrää osoittaa Liiketyönanta-
28132: symyksestä n:o 128:                                      jain Keskusliiton marras-joulukuussa 1970
28133:                                                          yhteistoiminnassa työvoimaviranomaisten kanssa
28134:            "Onko Hallitus tietoinen ravintola-           suorittama työvoima- ja koulutustarvetutkimus.
28135:         alan koulutuksen riittämättömyydestä,            Sen mukaan alalla työskentelee n. 45 000 hen-
28136:         ja jos on,                                       kilöä, ja uutta työvoimaa arvioidaan tarvitta-
28137:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          van v. 1971 loppuun mennessä seuraavasti:
28138:         ryhtyä ravintola-alan koulutuksen lisää-
28139:         miseksi?"
28140: 
28141:          vv. 1970-71 vaihteessa                1 200 työntekijää   täyttämättä jääneet paikat
28142:          v. 1971 . . . . . . . . . . . . . . . 3 000 työntekijää   uusia työpaikkoja
28143:          v. 1971 . . . . . . . . . . . . . . . 1 500 työntekijää   vuotuinen työntekijäin poistuma
28144:                               -----------~~-~--
28145:                                 Yhteensä 5 700 työntekijää
28146: 
28147: 
28148:    Tutkimuksen mukaan lisätarve v. 1972 on              Yleisten ammattikoulujen oppilaspaikkojen li-
28149: 13 %, v. 1973 8 %, v. 1974 6% ja v. 1975                säys lukuvuonna 1970-71 on n. 10 % ver-
28150: 5 % alan työvoimasta. Mainitut luvut eivät              rattuna edellisen vuoden oppilasmäärään. Meri-
28151: sisällä vuosittaista poistumaa, joka arvioidaan         miesammattikoulujen toimintaa on aikaisem-
28152: n. 3-5 %: ksi alan työvoimasta.                         masta laajennettu. Rauman merimiesammatti-
28153:    Ravintola-alalle kouluttavia erikoisammatti-         koulun uudisrakennuksessa on voitu jo osit-
28154: oppilaitoksia ovat Hotelli- ja ravintolaopisto ja       tain panna talousosaston koulutus käyntiin ja
28155: Hotelli- ja ravintolakoulu, jotka sijaitsevat Hel-      samanaikaisesti on Helsingin Merimiesammatti-
28156: singissä. Syyslukukaudella 1971 on tarkoitus            koulun oppilaspaikkoja lisätty. Hotelli- ja ra-
28157: aloittaa hotelli- ja ravintolakoulu Rovaniemellä        vintolaopiston koulurakennus valmistui syys-
28158: ja vuosikymmenen puolessa välissä Kuopiossa.            lukukaudella 1969, joten ravintolaelinkeinon
28159: Ravintola-alan tehtäviin annetaan koulutusta            johtoportaan koulutusta on voitu lähteä tehok-
28160: myös yleisten ammattikoulujen ravintotalous-            kaasti järjestämään lukuvuoden 1970--71 ai-
28161: osastoilla, merimiesammattikoulujen talousosas-         kana.
28162: toilla ja ammattikursseilla. Oppilaita valmis-             Lisäkoulutuspaikkojen saamiseksi pyritään,
28163: tuu v. 1971 ravintola-alan erikoisoppilaitok-           kuten edellä mainittiin, Rovaniemeen rakennet-
28164: sista ja yleisten ammattikoulujen suurtalousalan        tavan Hotelli- ja ravintolakoulun, jonka koulu-
28165: opintoiinjoilta n. 2 500, merimiesammattikou-           rakennusten tulisi olla valmiina v. 1974, toi-
28166: lujen talousosastoilta n. 320 ja ammattikurs-           minta aloittamaan vuokratiloissa v. 1971 syk-
28167: seilta n. 900, yhteensä siis n. 3 700. Pidettäessä      syllä. Eduskunnalle on tehty kuluvan vuoden
28168: tavoitteena aikaisemmin mainittua työvoima-             II lisämenoarvioon esitys tarpeellisesta määrä-
28169: tarvelaskelmaa jää koulutusvajausta, vaikka ra-         rahasta. Koulu voisi ottaa kerrallaan 80 ja
28170: vintola-alan koulutusta on tuntuvasti lisätty.          lukukauden aikana kaikkiaan 110 oppilasta, mi-
28171:                                                                                                     3
28172: 
28173: käli pyrkijäillä on jo hyväksyttävää harjoittelua    naismaaran selvittämiseksi ei tällä hetkellä ole
28174: alalla. Oman koulutalon valmistuttua oppilai-        käytettävissä tietoja. Ne saadaan vuoden vaih-
28175: toksen kapasiteetti tulee olemaan 225 oppilas-       teessa ammattioppilaslautakunnilta eri puolilta
28176: paikkaa ja vuotuinen kokonaismäärä 325 paik-         maata. Koulutukseen kuuluvaan tietopuoliseen
28177: kaa. Lisäksi voidaan järjestää kurssimuotoista       kurssiin osallistuu kesä-heinäkuussa 1971 noin
28178: täydennys- ja jatkokoulutusta.                       60 henkilöä.
28179:    Toisen uuden ravintola-alan oppilaitoksen,           Ammattikasvatushallituksen       suunnitelmien
28180: Kuopioon suunnitellun hotelli- ja ravintolakou-      mukaan myös emäntäkouluissa ja talouskou-
28181: lun tontista käydään parhaillaan neuvotteluja        luissa ryhdytään antamaan ravintola-alalle joh-
28182: Kuopion kaupungin kanssa. Oppilaitoksen              tavaa koulutusta. Talouskouluihin järjestetään
28183: huonetilaohjelma on valmisteilla ammattikasva-       jo syyskautena 1971 talouskoulun tai emäntä-
28184: tushallituksessa. Rakennushallituksen laatiman       koulun suorittaneille jatkokursseja, joiden kes-
28185: rakennusohjelman mukaan tämän ravintolakou-          toaika on sama kuin talouskoulun. Ohjelmana
28186: lun rakennustyö tulee valmistumaan v. 1975.          on kouluttaminen joko ravintolan ruoanvalmis-
28187: Koulutuspaikkoja tulee olemaan 375, joista osa       tukseen tai tarjoiluun. Samanaikaisesti emäntä-
28188: voitaneen täyttää kahdesti lukuvuodessa. Li-         kouluissa kokeillaan linjajakoista opetusta, jol-
28189: säksi koulun toimintaan tulee kuulumaan kurs-        loin talouslinjaan sisältyy runsaasti ruoan, myös
28190: simuotoista opetusta.                                ravintolaruoan, valmistuksen opetusta. Hotelli-
28191:    Koulutusviranomaisten syksyllä 1970 teke-         ja ravintolaopisto järjestää talouskoulujen ja
28192: män 5-vuotissuunnitelman mukaan yleisten am-         emäntäkoulujen opettajille Helsingissä täyden-
28193: mattikoulujen ravintotalousosastoille tulee n.       nyskurssin 1-24. 6. 1971 ravintolaruoanval-
28194:  1 000 uutta paikkaa lisäyksen jakautuessa ta-       mistuksessa ja tarjoilussa. Arvion mukaan ta-
28195: saisesti näille viidelle vuodelle. Koulutustar-      louskoulujen ja emäntäkoulujen opiskelijoista
28196: peesta johtuen pyritään nyt kuitenkin nopeut-        voidaan v. 1971 aikana n. 700 ohjata ravintola-
28197: tamaan uusien opintolinjojen perustamista si-        alalle. Koulutusta lisätään tarpeen mukaan seu-
28198: ten, että syksyllä 1971 todennäköinen lisäys on      raavina vuosina.
28199: n. 300 oppilaspaikkaa. Suurin osa uusista               Mikäli uusien oppilaitosten rakennushank-
28200: opintolinjoista on kehitysalueilla.                  keet samoin kuin muutkin esitetyt koulutuk-
28201:    Oppisopimuskoulutus on vastikään tullut tie-      sen laajennussuunnitelmat saadaan toteutetuiksi,
28202: dostetuksi ravintola-alalla sille sopivaksi koulu-   pystytään lähivuosina täyttämään ravintola-alan
28203: tusmuodoksi. Tarkoituksena on laajentaa tätä         koulutetun työvoiman vajaus ja kouluttamaan
28204: koulutusta. Oppisopimuksen tehneiden koko-           alalle tarvetta vastaavasti työntekijöitä.
28205:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
28206: 
28207:                                                                      Ministeri Meeri Kalavainen.
28208: 4
28209: 
28210: 
28211: 
28212: 
28213:                            T i ll R i k s d a g e n H e r r T a 1 m a n.
28214: 
28215:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på spörsmålet f.år jag vördsamt
28216: a.nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     anföra följande:
28217: av den 4 maj 1971 tili vederbörande medlem            Hotell- och restaurangbranschen lider av en
28218: av statsrådet översänt avskrift av följande av     svår brist på arbetskraft tili följd av den
28219: riksdagsledamoten Aune &:.lama ställda skrift-     explosionsartade utvecklingen av denna närings~
28220: liga spörsmål nr 128:                              gren i vårt land. Storleken av behovet av
28221:                                                    arbetskraft och av utbildni.ng framgår av den
28222:           "Är Regeringen medveten om den           undersökning rörande arbetskraft och utbild-
28223:        otillräckliga utbildningen inom restau-     ning, som Affärsarbetsgivarnas Centralförburu:l
28224:        rangbranschen, och om så ät fallet,         r. f. företog i november-december 1970 under
28225:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          samarbete med arbetskraftsmyndigheterna. En-
28226:        vidtaga för att få tili stånd en ökning     ligt denna undersökni.ng är omkring 4 5 000
28227:        av utbildningen inom restaurangbran-        personer sysselsätta inom branschen, och ny
28228:        schen?"                                     arbetskraft beräknas bli erforderlig före ut-
28229:                                                    gången av år 1971 enligt följande:
28230: 
28231:            vid årsskiftet 1970-71 ... . 1 200 arbetare         obesatta platser
28232:            år 1971 ................ . 3 000 arbetare           nya arbetsplatser
28233:            år 1971 ......... , ...... , 1 500 arbetare         årlig avgång av arbetare
28234:                             ---------------------
28235:                              Sammanlagt 5 700 arbetare
28236: 
28237: 
28238:    Enligt undersökningen är tilläggsbehovet år     nas ekonomiavdelni.ngar omkring 320 och från
28239: 1972 13 %, år 1973 8 %, år 1974 6 % och            yrkeskurser omkring 900, sammanlagt således
28240: år 1975 5% av arbetskraften inom bran-             cirka 3 700. Om man som mål uppställer den
28241: schen. Dessa siffror innefattar icke den årliga    tidigare nämnda kalkylen över behovet av ar-
28242: avgången, som beräknas till cirka 3-5 % av         betskraft, återstår ett utbildningsunderskott,
28243: arbetskraften inom denna bransch.                  även om utbildningen för restaurangbranschen
28244:    Specialyrkesläroanstalter som utbildar perso-   ökats kännbart. ökning av antalet elevplatser
28245: nai för restaurangbranschen är Hotell- och res-    vid de allmänna yrkesskolorna under läsåret
28246: tauranginstitutet samt Hotelli- ja ravintola-      1970-71 är cirka 10 %, jämfört med elev-
28247: koulu, vilka är belägna i Helsingfors. Avsikten    antalet under det föregående året. Sjömansyr-
28248: är att under höstterminen 1971 starta en ho-       kesskolornas verksamhet har utvidgats. I en
28249: tell- och restaurangskola i Rovaniemi och i        nybyggnad vid sjömansyrkesskolan i Raumo har
28250: mitten av decenniet i Kuopio. Undervisni.ng        utbildningen vid ekonomiavdelningen redan
28251: i göromål inom restaurangbranschen meddelas        delvis kommit i gång, och samtidigt har anta-
28252: också på de allmänna yrkesskolornas matlag-        let elevplatser i Helsingfors sjömansskola
28253: ningsavdelningar, sjömansyrkesskolornas eko-       ökats. Hotell- och restaurangsinstitutets skolhus
28254: nomiavdelningar och på yrkeskurser. Från spe-      blev färdigt under höstterminen 1969, varför
28255: cialläroanstalter inom restaurangbranschen och     organiseringen av utbildningen för den ledande
28256: de allmänna yrkesskolornas studielinjer för        personalen inom restaurangnäringen har kun-
28257: storhushållsbranschen utexamineras år 1971         nat igångsättas effektivt under läsåret 1970-
28258: omkring 2 500 elever, från sjömansyrkesskolor-     71.
28259:                                                                                                  5
28260: 
28261:    För att få mera utbildningsplatser försöker        Utbildningen enligt läroavtal har först nyli-
28262: man sätta i gång verksamheten vid den             gen inom restaurangbranschen uppfattats såsom
28263: nämnda hotell- och restaurangskolan i Rova-       en för den lämplig utbildningsform. Avsikten
28264: niemi, vars byggnad blir färdig år 1974, redan    är att utvidga denna utbildning. För utredning
28265: hösten 1971 i hyrda lokaliteter. Tili riksdagen   av totalantalet personer som ingått läroavtal
28266: har gjorts framställning om erforderligt anslag   finns i detta nu icke tiligängliga uppgifter. Så-
28267: i innevarande års II tilläggsbudget. Skolan       dana erhålles vid årsskiftet av lärlingsnämn-
28268: skulle kunna på en gång anta 80 och under         dema på olika håll i landet. I den teoretiska
28269: en termin sammanlagt 110 elever, om inträ-        kurs som hör tili utbildningen deltar i juni-
28270: dessökandena redan har godtagbar praktik på       juli 1971 omkring 60 personer.
28271: området. När det e~na skolhuset blivit färdigt,       Enligt yrkesutbildningsstyrelsens planer kom-
28272: kommer läroanstaltens kapacitet att vara 225      mer även vid husmodersskolor och hushålls-
28273: elevplatser och totalantalet om året 325 plat-    skolor att inledas utbildning som leder över
28274: ser. Dessutom kan föranstaltas fortbildning och   tili restaurangbranschen. Vid hushållsskolorna
28275: vidare bildning i kursform.                       anordnas redan under höstterminen 1971 fort-
28276:    Frågan om tomt för den andra nya läroan-       bildningskurser för dem som genomgått hus-
28277: stalten för restaurangbranschen, den i iKuopio    hållsskola eller husmodersskola. Dessa fortbild-
28278: planerade hotell- och restaurangskolan, dryftas   ningskurser kommer att pågå lika länge som
28279: som bäst med Kuopio stad. Läroanstaltens          hushållsskolans kurs. Programmet omfattar ut-
28280: rumsprogram är under beredning i yrkesutbild-     bildning för restaurangmatla~ing ellet restau-
28281: ningsstyrelsen. Enligt ett av byggnadsstyrelsen   rangservering. Samtidigt experimenterar man
28282: uppgjort byggnadsprogram kommer byggnads-         vid husmodersskolorna med undervisning på
28283: arbetena på denna restaurangskola att bli fär-    olika linjer, varvid hushållslinjen upptar om-
28284: diga år 1975. Antalet utbildn1ngsplatser kom-     fattande undervisning i matlagni.ng, även i till-
28285: mer att vara 375, av vilka en del torde kunna     redning av restaurangmat. Hotell- och restau-
28286: fyllas två gånger varje läsår. Dessutom kommer    ranginstitutet föranstaltar 1.-24. 6. 1971 i
28287: skolans verksamhet att omfatta undervisning       Helsingfors för lärare vid hushållsskolor och
28288: i kursform.                                       husmodersskolor en fortbildningskurs i restau-
28289:    Enligt en av utbildningsmyndigheterna på       rangmatlagning och -servering. Enligt beräk-
28290: hösten 1970 uppgjord 5-årsplan kommer anta-       ning kan under år 1971 omkring 700 elever
28291: let nya platser på de allmänna yrkesskolornas     vid hushållsskolor och husmodersskolor dirige-
28292: matlagningsavdelningar att vara 1 000, förde-     ras in på restaurangbranschen. Utbildningen
28293: lade jämnt på de fem åren. På grund av ut-        ökas enligt behov under de följande åren.
28294: bildningsbehovet försöker man nu ändå på-            Om de nya läroanstalternas byggnadsprojekt
28295: skynda inrättandet av nya studielinjer så, att    och övriga här framlagda planer på utvidgning
28296: den sannolika ökningen på hösten 1971 blir        av utbildningen kan genomföras, kommer un-
28297: ca 300 elevplatser. Största delen av de nya       derskottet på utbildad arbetskraft inom restau-
28298: studielinjerna är förlagda tili utvecklingsom-    rangbranschen att kunna fyllas under de när-
28299: rådena.                                           maste åren och arbetare att kunna utbildas för
28300:                                                   branschen i motsvarighet tili behovet.
28301:      Helsingfors den 26 maj 1971.
28302: 
28303:                                                                    Minister Meeri Kalavainen.
28304: 
28305: 
28306: 
28307: 
28308: 698/71
28309: Kirj. ksm. n:o 129.
28310: 
28311: 
28312: 
28313:                                    Lehmonen ym.: Esityksen antamisesta laiksi ehkäisyneuvonnasta
28314:                                       ja perhesuunnittelusta.
28315: 
28316: 
28317:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28318: 
28319:    Hyväksyessään aborttilain eduskunta edellyt-       otsikoin on jo julkistettu "tietoa", että uudesta
28320: ti, että hallitus mahdollisimman pikaisesti an-       aborttilaista on tullut lähes ainoa ehkäisykeino.
28321: taisi eduskunnalle esityksen ehkäisyneuvonta-         Mitään näyttöä ei ole olemassa siitä, että uuden
28322: ja perhesuunnittelulaiksi. Lääkintöhallituksen        lain voimaan tultua olisi alettu suhtautua ras-
28323: toimenpitein asetettiin työryhmä laatimaan val-       kauden ehkäisyyn huolimattomammin kuin
28324: takunnallista suunnitelmaa syntyvyyden sään-          aikaisemmin, mutta todistamattomien "eettis-
28325: nöstelystä ja perhesuunnittelusta, joka päätyi        ten ja moraalisten syiden nojalla" on julkisuu-
28326: toteamukseen, että "valtakunnallisen ehkäisy-         dessakin näin uskoteltu, jopa eräiden "asianttm-
28327: neuvonnan järjestämiseen on viipymättä ryh-           tijoina" pidettyjen henkilöiden pelkästään hen-
28328: dyttävä" ja muutoinkin toimikunta yhtyy               kilökohtaisten kannanottojen vuoksi.
28329: aborttilakikomitean ehdotukseen ehkäisyneu-              Ellei asiassa saada aikaan eduskunnan edel-
28330: vontalain aikaansaam1seksi pikaisesti. Lisäksi        lyttämää ehkäisyneuvontalakia, niin on todella
28331: työryhmä ehdottaa, että lääkintöhallitus:             olemassa vaara, että tämä varsin arveluttava ja
28332:     1 ) esittäisi sosiaali- ja terveysministeriölle   täysin väärä käsitys nykyisestä aborttilaista,
28333: toimikunnan asettamista, jonka tehtävänä on           sen vaikutuksesta sairaalapaikkojen käyttöön ja
28334: antaa ehdotuksensa ehkäisyneuvonnan organi-           sen mukaisista kustannuksista tulee yleiseksi
28335: soimiseksi työryhmän laatimien näkökohtien ja         mielipiteeksi ja näin ne piirit, jotka itse asiassa
28336: kustannusarvioiden mukaisesti, sekä saattaa eh-       vastustavat kaikkea tietoa ihmisen toimintojen
28337: käisyneuvonta lainsäädännölliselle po}ljalle,         tieteellisestä ja hyväksyttävästä ohjauksesta,
28338:                                                       saavat estoitta vaikuttaa mm. koulunuorison
28339:    2) saattaa työryhmän näkökohdat paitsi lää-        kasvatukseen, opettajaopetuksen vanhanaikaise-
28340: kintöhallituksen myös yliopistojen ja korkea-         na pitämiseen ja koko se suurimittainen lain
28341: koulujen, opetusministeriön, yleisradion, pää-        uudistus, jolla poistettiin laittomat abortit lä-
28342: esikunnan ja piispainkokouksen tietoon lähinnä        hes olemattomiin tästä maasta, tulee toteutuk-
28343: kannanottoa varten. (Holger Hultinin toimi-           sessa vaikeutumaan. Lisäksi yleinen mielipide
28344: kunta, sivu 15.)                                      myrkyttyy e. m. valhekuvista. Lisäksi on pelät-
28345:    Ehkäisyneuvonnan työryhmän laatima suun-           tävissä, että laittomien aborttien lukumäärä
28346: nitelma jätettiin lääkintöhallitukselle 14. 12.       vastaisuudessa lisääntyy, kun laillisesta, lääkä-
28347:  1970, mutta sitä ei ole millään tavoin saatettu      rin suorittamasta abortista, pyritään tekemään
28348: julkisuuteen, eikä ryhdytty esitettyihin toimen-      melkein rikollinen menettely.
28349: piteisiin julkisesti. Ehkäisyneuvonnan tarpeelli-        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
28350: suudesta ollaan suhteellisen yksimielisiä lähes       järjestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti val-
28351: kaikissa poliittisissa ryhmissä. Kun kuitenkin        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28352: esityksen antaminen viivästyy, . niin lisääntyy       seuraavan kysymyksen:
28353: uhkaavasti niiden ihmisten määrä, jotka tosi-
28354: asioista tietämättöminä tai niitä tahallisesti vää-            Milloin Hallitus aikoo antaa Edus-
28355: ristellen tekevät voimassa olevasta aborttilaista            kunnalle esityksen laiksi ehkäisyneuvon-
28356: eettisesti ja inhimillisesti arveluttavan. Isoin             nasta ja perhesuunnittelusta?
28357:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1971.
28358: 
28359:          Siiri Lehmonen.                 Lauha Männistö.                Mirjam Tuominen.
28360:          Kaisu Weckman.                  Pauli Räsänen.                 Oili Suomi.
28361:          Helvi Niskanen.                 Anna-Liisa Jokinen.            Hertta Kuusinen.
28362: 720/71
28363: 2
28364: 
28365: 
28366: 
28367: 
28368:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
28369: 
28370:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          johon luetaan kansanterveydellinen valistustyö.
28371: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     Kun jokaisen kunnan en kunakin vuonna seu-
28372: mies, olette 4 päivänä toukokuuta 1971 päi-         raavaa viittä kalenterivuotta varten tehtävä
28373: vätyn kirjeenne n:o 704 ohella toimittanut val-     suunnitelma sen velvollisuutena olevasta kan-
28374: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    santerveystyöstä, tulee siihen edelläviitatun
28375: sen kansanedustaja Siiri Lehmosen ym. kirjal-       säännöksen mukaan sisältymään myös ehkäisy-
28376: lisesta kysymyksestä n:o 129, jossa tiedustel-      neuvontaa koskeva toiminta. Mainittu viisivuo-
28377: Iaan:                                               tissuunnitelma on alistettava lääkintöhallituk-
28378:                                                     sen hyväksyttäväksi, joten lääkintöhallituksella
28379:          "Milloin Hallitus aikoo antaa Edus-        on mahdollisuus entistä paremmin ohjata ja
28380:        kunnalle esityksen laiksi ehkäisyneuvon-     valvoa tätä toimintaa. Kun kunnat saavat tä-
28381:        nasta ja perhesuunnittelusta?"               hänkin toimintaan valtionapua, on se omiaan
28382:                                                     sitä tehostamaan. Mikäli taas ehkäisyneuvon-
28383:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      nan toteuttamiseksi muiden kuin kansanterveys-
28384: seuraavaa:                                          viranomaisten toimesta tarvitaan veivoittavia
28385:    Mitä ensinnä tulee ehkäisyneuvontaan on pi-      säännöksiä, otetaan tämä kysymys selvitettä-
28386: dettävä selvänä, että se pääasiallisesti on osa     väksi siinä yhteydessä kun valtakunnallista ter-
28387: kansanterveystyötä, joten siitä ei ole tarkoituk-   veyssuunnitelmaa valmistellaan.
28388: senmukaista säätää erillisellä lailla, vaan tämä       Mitä sitten tulee perhesuunnitteluun, tulee
28389: toiminta on tarkoituksenmukaista sisällyttää        sekin ehkäisyneuvontaa liittyviltä osin tapahtu-
28390: kansanterveystyöstä annettaviin säännöksiin.        maan sen yhteydessä. Muilta osin on tarkoitus
28391: Ei myöskään ole asianmukaista luoda sitä var-       kiinnittää jatkuvaa huomiota sen kehittämiseen
28392: ten omaa muusta kansanterveystyöstä erillään        sekä tutkimaan mahdollisuuksia erityisesti sen
28393: olevaa organisaatiota, vaan sisällytettävä se sa-   suunnitelmalliseen ja erilaiset sosiaalipoliittiset
28394: maan järjestysmuotoon kuin muukin kansan-           näkökohdat huomioonottavaan toteuttamiseen.
28395: terveystyö. Eduskunnalle lähitulevaisuudessa        Tämän tähtäävä valmistelutyö on juuri ollut
28396: annettavassa hallituksen esityksessä kansanter-     pohdittavana Yhdistyneiden kansakuntain sekä
28397: veystyöstä annettavaksi laiksi on kunnan kan-       sosiaali- ,ja terveysministeriömme yhteisesti
28398: santerveystyöhön kuuluvana velvollisuutena          Suomessa järjestämässä perhesuunnittelun semi-
28399: muun muassa ylläpidettävä terveysneuvontaa,         naarissa.
28400:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1971.
28401: 
28402: 
28403:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
28404:                                                                                                  3
28405: 
28406: 
28407: 
28408: 
28409:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28410: 
28411:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      upplysningsarbete rörande folkhälsans område.
28412: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Då varje kommun varje år hör utarbeta en
28413: nr 704 av den 4 maj 1971 tili vederbörande         pian för de följande fem kalenderåren för det
28414: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     folkhälsoarbete som åligger den, kommer häri
28415: jande av riksdagsledamoten Siiri Lehmonen          enligt det ovan antydda stadgandet även att
28416: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 129:         innefattas verksamhet som avser rådgivning
28417:                                                    om preventivmedel. Nämnda femårsplan skall
28418:            "När ämnar Regeringen tili Riks-        underställas medicinalstyrelsen för godkännan-
28419:        dagen avlåta proposition med förslag        de. Medicinalstyrelsen har därför möjlighet att
28420:        tili lag om rådgivning rörande preven-      bättre än tidigare leda och övervaka denna
28421:        tivmedel och familjeplanering?"             verksamhet. Då kommunerna erhåller stats-
28422:                                                    understöd också för denna verksamhet, är detta
28423:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       ägnat att göra denna effektivare. Om åter för-
28424: anföra följande:                                   pliktande stadganden erfordras för ett förverk-
28425:    Tili en ibörjan bör det i fråga om rådgiv-      ligande av rådgivningen om preventivmedel
28426: ningen rörande preventivmedel anses klart, att     genom andra än folkhälsomyndigheterna, kom-
28427: denna rådgivning främst utgör en del av folk-      mer denna fråga att utredas samtidigt som en
28428: hälsoarbetet. Det är därför inte ändamålsenligt    hälsovårdsplan för hela landet utarbetas.
28429: att stifta en särskild lag om denna verksamhet,       Vad åter familjeplaneringen angår, bör också
28430: utan den kan lämpligen inordnas under de           den, tili den del den hör samman med råd-
28431: stadganden som utfärdas om folkhälsoarbetet.       givningen om preventivmedel, ske i samband
28432: Det är inte heller påkallat att för detta ända-    därmed. Meningen är för övrigt att lägga av
28433: mål skapa en separat organisation, utan den        på att utveckla familjeplaneringen samt företa
28434: avsedda verksamheten bör inbegripas i samma        undersökningar speciellt av möjligheterna att
28435: organisatoriska form som det övriga folkhälso-     planmässigt förverklig den på ett sätt som
28436: arbetet. I den regeringsproposition med förslag    beaktar olika socialpoHtiska synpunkter. Ett
28437: tili lag om folkhälsoarbetet som i en nära fram-   beredningsarbete med detta syfte har nyligen
28438: tid kommer att avlåtas tili Riksdagen upptages     dryftats vid ett seminarium i familjeplanerings-
28439: bland de plikter som på folkhälsoarbetets om-      frågor, vilket hade anordnats i Finland av
28440: råde åvilar kommun hl. a. skyldigheten att upp-    Förenta Nationerna samt vårt social- och hälso-
28441: rätthålla hälsorådgivning, tili viiken hänföres    vårdsministerium gemensamt.
28442:      Helsingfors den 2 juni 1971.
28443: 
28444: 
28445:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
28446: Kirj. ksm. n:o 130.
28447: 
28448: 
28449: 
28450: 
28451:                                  Järvenpää: Niinisalon koeampuma-asemalta myydyn ammus-
28452:                                      ramun räjähtämisen aiheuttamien vahinkojen korvaiUllisesta .
28453: 
28454: 
28455:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
28456: 
28457:    Niinisalon varuskunnassa on sattunut useita      entinen poliisi ja pioneerikoulutuksen saanut
28458: romuammusten räjähdyksiä, joissa on saanut          mies, joten hänellä oli asiantuntemusta ammus-
28459: surmansa varusmiehiä ja upseereita. Yksi tällai-    ten käsittelyssä. Räjähdyksen tapahduttua aloi-
28460: sen romuammuksen räjähtäminen tapahtui Po-          tettiin poliisikuulustelut ja tutkimukset. Pää-
28461: rissa vuonna 1967. Mainittuna vuonna valtion        esikunnasta lähetettiin paikalle maan parhaana
28462: toimesta tarjottiin Suomen romukauppiaille          pidetty asiantuntija Kainulainen, joka viikon
28463: myytäväksi Niinisalon koeampuma-asemalla 700        ajan yhdessä neljän liikkeen palveluksessa ole-
28464: -1 000 tonnia panssarikranaatteja ja muuta          van miehen kanssa tutki koko paikalle ajetun
28465: ammusromua. Porilaisen Sataromu Oy:n joh-           noin 170 tonnin romuerän ja totesi, että jou-
28466: taja Lauri Tuominen kävi tällöin keskustelun        kossa oli 414 erittäin vaarallista ammusta.
28467: aseman johtajan, majuri Kärjen kanssa, joka         Mukana oli mm. erittäin vaarallisia räjähtä-
28468: kertoi, että ammusromu on täysin vaaratonta         mättömiä singon ammuksia. Erästä vain 2-3
28469: eikä sisällä muuta lisäainetta kuin jonkin ver-      % oli vaaratonta tavaraa ja n. 150 tonnia
28470: ran pikeä, rikkiä ja santaa. Samalla vakuutet-      kuljetettiin takaisin Niinisalon koeampuma-
28471: tiin, että romut voidaan vaaratta polttaa poikki    aseman lampeen ja romun myynti yksityisille
28472: romun sulattamista varten. Tällä perusteella        kiellettiin.
28473: Tuominen teki kaupan ja romun kuljettaminen            Raastuvanoikeudessa Tuominen määrättiin
28474: Niinisalosta Poriin aloitettiin. Koeampuma-ase-     maksamaan Silvennoiselle korvauksia kivusta,
28475: malta luvattiin vielä varmuuden vuoksi antaa        särystä ja menetyksistä yli 20 000 markkaa,
28476: asiantuntija käyttöön, kun kuormauksia ryhdy-       mutta hovioikeudessa korvaussumma nousi
28477: tään tekemään. Ensimmäistä erää haettaessa ei       noin 67 000 markkaan sekä lisäksi määrät-
28478:  asiantuntijaa kuitenkaan ollut paikalla, mutta     tiin Tuominen maksamaan Silvennoiselle elä-
28479: aseman päällystö kehotti aloittamaan kuljetuk-      kettä 40-50 markkaa kuukaudessa. Johtaja
28480:  sen, koska tavara ei sisältänyt heidän mukaansa    Tuominen on sitä mieltä, että korvaus kuuluu
28481: mitään vaarallista. Parin päivän kuluttua asian-    vammautuneelle, mutta korvausvelvollisen pi-
28482:  tuntija saatiin valvomaan kuormausta ja hän        täisi olla sen, joka harhaanjohtavia tietoja
28483:  tutki kuorman ja totesi, että mukana on mah-       antaen on myynyt romun. Kauppakirjassa on
28484: dollisesti kaksi vaarallista ammusta, ja käski      kyllä muodollinen pykälä, että myyjä ei vastaa
28485:  heittää ne matkan varrella jokeen. Autonkul-       mahdollisesti sattuvista vahingoista, mutta ne
28486:  jettaja ja apumies toteuttivat ohjeen ja heitti-   ovat normaaleja kaikissa kaupoissa. Sen sijaan
28487:  vät vaarallisiksi epäillyt ammukset Kankaan-       kaupantekotilaisuudessa majuri Kärki ja muut
28488:  päässä Veneskosken sillalta Karvianjokeen, josta   upseerit vakuuttivat tavaran olevan täysin
28489:  niitä nyt vasta on ryhdytty etsimään.              vaaratonta, jonka vakuutuksen oli kuullut
28490:     Kuljetusten päätyttyä ryhdyttiin ammus-         neljä todistajaa, mikä ilmeni oikeudenkäynnissä.
28491:  romua puhdistamaan ja polttamaan poikki.           Asiantuntijoina olleet upseerit sen sijaan
28492:  Työssä oli myös itse johtaja Tuominen. Täl-        menettivät henkensä noin vuosi sitten
28493:  löin yksi kranaatti räjähti sillä seurauksella,    Niinisalossa samanlaisissa olosuhteissa sattu-
28494:  että Siivennoinen-niminen mies menetti kätensä     neessa räjähdyksessä kuin Silvennoinen louk-
28495:  ja jalkansa sekä sai vammoja päähänsä. Hänestä     kaantui Porissa.
28496:  tuli 100-prosenttinen invalidi. Toinen työn-          Saamiensa vaanen tietojen perusteella
28497:  tekijä loukkaantui lievemmin. Siivennainen oli     Sataromu Oy teki tämän kaupan, jonka joh-
28498: 627/71
28499: 2
28500: 
28501: dosta se on kärsinyt suuria taloudellisia mene-   esitän valtioneuvoston asianomaisen ·: jäsenen
28502: tyksiä ja liike on joutunut epäsuosioon täysin    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28503: perusteettomasti. Noin 150 tonnin romun
28504: kuljetus takaisin Niinisaloon, romun uudelleen              Onko Hallitus tietoinen, että valtion
28505: tutkiminen, korvaukset ja eläkkeet merkitsevät           toimesta on Niinisalon koeampuma-
28506: liikkeelle ainakin 100 000 markan taloudellista          asemalta myyty vaarallista ammusromua,
28507: menetystä .. sekä samalla yleisen mielipiteen            joka on räjähtänyt ja aiheuttanut vam-
28508: paine: pytkii tekemään syrlliseksi pienyrittäjä          moja Sataromu Oy:n työntekijöille sekä
28509: johtaja Tuomisen ja oikeudenkäynnin johdosta             taloudellisia menetyksiä liikkeen omis-
28510: liikkeen toiminta on vaikeutunut, vaikka kaiken          tajalle, ja jos on,
28511: oikeudenmukaisuuden nimessä syyllisiä lähinnä               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28512: ovat toisena osapuolena ja myyjänä valtio ja             ryhtyä Sataromu Oy:n maineen puhdis-
28513: väärien tietojen antajat.         .                      tamiseksi ja taloudellisten menetysten
28514:    Kaikkeen ·edellä sanottuun ja valtiopäivä-            korvaamiseksi?
28515: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vedoten
28516:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1971.
28517: 
28518:                                          Matti Järvenpää.
28519:                                                                                                     3
28520: 
28521: 
28522: 
28523: 
28524:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
28525: 
28526:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       esitetään Koeampuma-aseman tarkastushenkilö-
28527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kunnalle kyseisten ammusten vaarattomuuden
28528: olette kirjeellänne n:o 705 toukokuun 4 päi-        toteamiseksi. Tämän lisäksi oli ostajalle kiistat-
28529: vältä 1971 lähettänyt valtioneuvoston asian-        tomasti tehty myös selväksi, että vain tyhjät
28530: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        kranaattikuoret ovat vaarattomia.
28531: Matti Järvenpään tekemän seuraavan sisältöisen         Koeampuma-aseman johtajan vaihduttua 27.
28532: kysymyksen:                                         5. 1967 oli myös uuden johtajan toimesta
28533:                                                     nimenomaan tähdennetty, että vain tyhjät kuo-
28534:           "Onko Hallitus tietoinen, että valtion    ret ovat vaarattomia, ja samalla tarjottu
28535:        toimesta on Niinisalon koeampuma-            Sataromu Oy:lle asiantuntija-apua kranaattien
28536:        asemalta myyty vaarallista ammusromua,       tunnistamiseksi ja niiden vaarattomuuden totea-
28537:        joka on räjähtänyt ja aiheuttanut vam-       miseksi. Yhtiön toimesta ei kuitenkaan tämän
28538:        moja Sataromu Oy:n työntekijöille sekä       jälkeen otettu yhteyttä Koeampuma-aseman
28539:        taloudellisia menetyksiä liikkeen omis-      henkilökuntaan muutoin kuin kuormien punnit-
28540:        tajalle, ja jos on,                          semisessa.
28541:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Räjähdysonnettomuuden tapahduttua palau-
28542:        ryhtyä Sataromu Oy:n maineen puhdis-         tettiin kyseisestä romusta takaisin Koeampuma-
28543:        tamiseksi ja taloudellisten menetysten       asemalle n. 170 tonnia.
28544:        korvaamiseksi?''                                Tässä yhteydessä on ehkä syytä mainita, että
28545:                                                     ulkomailla purettaneen ja romutettaneen aika
28546:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       paljon räjähdysainetäytteisiä romuammuksia,
28547: vasti seuraavaa:                                    mutta niitä ei hitsata, vaan ne sahataan halki-
28548:    Asiasta saadun selvityksen mukaan Sataromu       ja hakataan metallityökaluilla.
28549: Oy on ostanut Pääesikunnan aseosaston kanssa           On myös todettava, että Sataromu Oy itse-
28550: 9. 6. 1967 päivätyn myyntisopimuksen perus-         kään ei ole katsonut myyjää syypääksi tapahtu-
28551: teella 173 tonnia kranaatti-, panssarivaunu- ja     neeseen onnettomuuteen, koska se on 7 päi-
28552: muuta rautaromua hintaan mk 0,04/kg                 vänä syyskuuta 1967 pääesikunnan aseosastolle
28553: Niinisalossa olevalta puolustuslaitoksen Koe-       lähettämällään kirjelmällä ilmoittanut, että sillä
28554: ampuma-aseman alueelta.                             ei ole mitään korvausvaatimusta räjähdyksen
28555:    Mainitun myyntisopimuksen mukaan ostaja          johdosta.
28556: on ollut velvollinen varmistautumaan vastaan-          Puolustusministeriö on edellä sanotunlaatuis-
28557: ottamiensa romujen vaarattomuudesta. Sopi-          ten onnettomuuksien välttämiseksi vastaisuu-
28558: muksessa on myös nimenomaan maininta siitä,         dessa 23. 12. 1967 antanut uudet ja tarkistetut
28559: että puolustuslaitos ei vastaa mahdollisesta        määräykset puolustuslaitoksen irtaimen omai-
28560: vahingosta, joka tämän sopimuksen mukaan            suuden hylkäämisestä ja poistamisesta ja huo-
28561: ostajalle luovutettujen romujen jatkokäsittelyssä   mauttanut tässä nimenomaan ( 12 § .3 mom.),
28562: voi tapahtua.                                       että jos hyljättyä omaisuutta ei voida sen vaa-
28563:    Edellisen lisäksi on Koeampuma-aseman sil-       rallisuuden vuoksi luovuttaa puolustuslaitoksen
28564: loinen johtaja jo neuvottelujen alkuvaiheessa       ulkopuolelle, on se hävitettävä erikseen annet-
28565: Sataromu Oy:n toimitusjohtajalle korostanut,        tujen ohjeiden mukaan.
28566: että · kyseiseen kauppaan kuulunut kranaatti-          Edellä sanotun nojalla Hallitus katsoo, että
28567: romu saattaa olla hiekka-, rikki-, sementti- tai    sen ei ole tarvinnut ryhtyä toimenpiteisiin
28568: trotyylitäytteistä, minkä vuoksi oli välttämä-      asian johdosta, mutta ilmoittaa kuitenkin, että
28569: töntä, että ne ennen kranaattien poisviemistä       puolustusministeriön antamien puolustuslaitok-
28570: sen irtaimen omaisuuden hylkäämistä ja poista-      Mitä lopuksi kyselyn toiseen osaan tulee,
28571: mista koskevien määräysten mukaan vaaralli-      ei edellä esitetyn perusteella siinä mainittui-
28572: seksi epäillyn romun myynti ei enää ole mah-     hin toimenpiteisiin ryhtymistä voitane Hallituk-
28573: dollista, vaan on se hävitettävä.                selta edellyttää.
28574:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1971.
28575: 
28576: 
28577:                                                          Puolustusministeri Kristian Gestrin.
28578:                                                                                                    5
28579: 
28580: 
28581: 
28582: 
28583:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
28584: 
28585:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Dessutom hade för köparen obestridligen klar-
28586: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       gjorts, att endast tomma granathylsor är ofar-
28587: nr 705 av den 4 maj 1971 tili vederbörande          liga.
28588: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Sedan provskjutningsstationen 27. 5. 1967
28589: dagsman Matti Järvenpää ställda spörsmål:           fått en ny chef, underströks även på åtgärd av
28590:                                                     denne, att endast tomma hylsor är ofarliga.
28591:             "Är Regeringen medveten om, att på      Samtidigt erbjöds Sataromu Oy sakkunnig hjälp
28592:          åtgärd av staten från Niinisalo prov-      för att identifiera granaterna och för att kon-
28593:          skjutningsstation har sålts farligt am-    statera, att de var ofarliga. Efter detta togs
28594:          munitionsskrot, som har exploderat och     dock icke från bolagets sida någon kontakt
28595:          skadat arbetare vid Sataromu Oy be-        med provskjutningsstationens personai annat
28596:          nämnda företag samt orsakat ekono-         än för vägning av lasterna.
28597:          miska förluster för företagets ägare,         Efter det att ex.plosionsolyckan inträffat
28598:          och om så är,                              returnerades tili provskjutningsstationen ca 170
28599:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    ton av skrotet i fråga.
28600:          taga för att rentvå företagets rykte och      1 detta sammanhang är det måhända skäl att
28601:          ersätta de ekonomiska förlusterna?"        nämna, att man utomlands öppnar och skrotar
28602:                                                     ned en hei del skrotprojektiler, fyllda med
28603:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        sprängämnen, men detta sker ej genom svets-
28604: anföra följande:                                    ning utan genom att de sågas och hugges i
28605:    Av en utredning i saken har framgått, att        stycken.
28606: Sataromu Oy på basen av ett försäljnings-              Det måste även konstateras, att Sataromu Oy
28607: kontrakt av 9. 6. 1967 med huvudstabens då-         benämnda bolag icke självt anser säljaren vara
28608: varande vapenavdelning köpt 173 ton granat-         skyldig tili olyckshändelsen. 1 en skrivelse, som
28609: och pansarvagnsskrot samt annat järnskrot tili      företaget den 7 september 1967 sänt tili
28610: ett pris av 0,04 mk/kg från det område, som         huvudstabens vapenavdelning har företaget
28611: tillhör f'örsvarsmaktens provskjutningsstation      nämligen meddelat, att det icke har några
28612: i Niinisalo.                                        ersättningsanspråk med anledning av explo-
28613:    Enligt försäljningskontraktet var köparen        sionen.
28614: skyldig att försäkra sig om, att det mottagna          Försvarsministeriet har, för att i framtiden
28615: skrotet var ofarligt. 1 kontraktet nämnes även      undvika olyckshändelser av ovan nämnd art,
28616: uttryckligen, att försvarsmakten icke ansvarar      23. 12. 1967 utfärdat nya och justerade före-
28617: för eventuell skada som kan drabba köparen          skrifter angående kasserandet och avlägsnandet
28618: vid efterbehandling av det skrot, som enligt        av försvarsmakten tillhörigt lösöre och i detta
28619: kontraktet överlämnats tili köparen.                sammanhang uttryckligen understrukit ( 12 §
28620:     Utöver det ovansagda hade dåvarande chefen      3 mom.), att om det kasserade lösöret på
28621: för provskjutningsstationen redan i början av       grund av sin farlighet icke kan överlåtas tili
28622: förhandlingarna för verkställande direktören för    utom törsvarsväsendet stående, skall det för-
28623: Sataromu Oy understrukit, att det granatskrot,      störas i enlighet med särskilda, därom ut-
28624: som ingick i köpet kunde vara fyllt med sand,       färdade direktiv.
28625: svavel, cement eller trotyl. Av denna orsak var        Med stöd av vad ovan anförts anser Rege-
28626: det nödvändigt att granaterna, innan de bort-       ringen, att den icke har behövt vidtaga åtgärder
28627: fördes, skulle visas för provskjutningsstationens   med anledning av saken, men meddelar likväl,
28628: kontrollpersonal, för att denna skulle kunna        att enligt de föreskrifter, som försvarsminis-
28629: förvissa sig om, att projektilerna var ofarliga.    teriet utfärdat angående kasserande och av-
28630: 627/71
28631: 6
28632: 
28633: lägsnande av försvarsväsendet tillhörigt lösöre,      Vad slutligen spörsmålets andra del beträffar,
28634: det icke längre är möjligt att sälja skrot, som    torde på grund av det ovan anförda icke kunna
28635: kan misstänkas vara farligt, utan skall det        förutsättas, att Regeringen skrider till de åt-
28636: förstöras.                                         gärder, som där nämns.
28637:      Helsingfors den 24 maj 1971.
28638: 
28639: 
28640:                                                               Försvarsminister Kristian Gestrin.
28641: Kirj. ksm. n:o 131.
28642: 
28643: 
28644: 
28645: 
28646:                                   Honkonen: Koulukirjastotoiminnan järjestämisestä peruskoulu-
28647:                                      uudistuksen yhteydessä.
28648: 
28649: 
28650:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u b e m i e h e ll e.
28651: 
28652:    Maamme koulukirjastot ovat vuosikymmeniä          ovat yleensä mitättömän pieniä. Koulukirjasto-
28653: toimineet olosuhteissa, jotka ovat kaiken ar-        tiloihin on vain poikkeustapauksissa kiinni-
28654: vostelun alapuolella. Ne eivät ole alkuunkaan        tetty riittävää huomiota eikä ole olemassa
28655: pystyneet täyttämään niitä vaatimuksia, joita        minkäänlaisia normeja kirjastohuoneistoille eikä
28656: nykyaikaiselle oppilaskirjastolle asetetaan, jotta   -kalusteille. Kirjakokoelmat ovat suurimmalta
28657: se voisi tehokkaasti tukea koulun opetustyötä.       osalta vanhentuneita. Koulukirjastojen asian-
28658:    Kirjasto- ja koulualan järjestöjen valtioval-     mukaisessa hoidossa on niinikään runsaasti toi-
28659: lalle toistuvasti tekemistä esityksistä huolimatta   vomisen varaa. Yhteistyötä koulukirjastojen ja
28660: ei koulujen eikä oppilaitosten kirjastojen tilaa     yleisten kirjastojen kesken on järjestetty vain
28661: ole ryhdytty kokonaisuudessaan kartoittamaan         satunnaisesti.
28662: ja tutkimaan. Opetusministeriön asettama Pe-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28663: ruskoulun oppilaskäsikirjastojen työryhmä pyrki      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28664: tosin muistiossaan ( 1970 Moniste, 35 s.) tuo-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28665: maan esille koulujen käsikirjastojen suurimpia       vaksi seuraavan kysymyksen:
28666: puutteita sekä esittämään niihin parannuksia.
28667: Kouluhallitus on kuluvana vuonna perustanut                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28668: erityisen koulukirjastovaliokunnan sekä suun-                koulukirjastot on peruskoulu-uudistuk-
28669: nitellut lyhyitä kursseja koulukirjastojen hoi-              sen yhteydessä lähes kokonaan unoh-
28670: dosta vastaaville opettajille.                               dettu, ja jos on,
28671:     Koulu- ja oppilaitosten kirjastojen kohdalla               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28672: on kuitenkin jatkuvasti monia suuria ongelmia,               ryhtyä mainitun epäkohdan poistami-
28673:  jotka vaativat pikaista tutkimusta ja ratkaisuja.           seksi?
28674:  Kirjastojen     kirjallisuudenhankintamäärärahat
28675:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1971.
28676: 
28677:                                            Kuuno Honkonen.
28678: 
28679: 
28680: 
28681: 
28682: 727/71
28683: 2
28684: 
28685: 
28686: 
28687: 
28688:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28689: 
28690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ohessa valvoa, että peruskoululla on tarpeelli-
28691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        set opetusvälineet ja kirjasto sekä peruskoulun
28692: olette kirjeellänne 4 päivältä toukokuuta 1971       johtajan johtaa, ohjata ja valvoa koulun kir-
28693: n:o 706 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        jaston hoitoa ja käyttöä.
28694: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kuuno           Koulukirjastojen kasvava merkitys koulun-
28695: Honkosen tekemän seuraavan sisältöisen kysy-         uudistuksen yhteydessä on otettu huomioon
28696: myksen:                                              myös koulukirjastotilojen suunnittelussa. Kulu-
28697:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      vaa vuotta koskevan kansakoulurakennusten
28698:         koulukirjastot on peruskoulu-uudistuk-       ja peruskoulurakennusten piirustusten, työ-
28699:         sen yhteydessä lähes kokonaan unoh-          selitysten ja normaalihintojen perusteista an-
28700:         dettu, ja jos on,                            netun valtioneuvoston päätöksen mukaan voi-
28701:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      daan kansakoulu- tai peruskoulurakennukseen
28702:         ryhtyä mainitun epäkohdan poistami-          valtionapuun oikeuttavina sijoittaa kirjasto-
28703:         seksi?"                                      tilat, joiden suuruus on 90-110 m2• Aikai-
28704:                                                      semman vastaavan päätöksen mukaan voitiin
28705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kaksi- ja useampiopettajaiseen kouluun hyväk-
28706: taen seuraavaa:                                      syä kirjasto- ja kerhohuone, jonka suuruus oli
28707:    Uudistuvassa koulussa tulee koulukirjaston        25-45 m2•
28708: merkitys nykyisestään kasvamaan. Peruskoulun             Koulukirjaston hyväksikäyttö oppimistapah-
28709: tavoitteiden mukainen opetuksen yksilöllistä-        tuman edistäjänä edellyttää, että opettaja on
28710: minen ei ole mahdollista ilman tarkoituksen-         tottunut käyttämään kirjastoa opetuksen apu-
28711: ruukaisiksi kehitettyjä koulukirjastoja. Perus-      välineenä ja saanut siihen tarpeellista ohjausta.
28712: koulua koskevissa säännöksissä onkin koulu-          Tässä tarkoituksessa on uudenmuotoisen opet-
28713: kirjastot otettu huomioon. Peruskouluasetuksen       tajanvalmistuksen opetussuunnitelmaan otettu
28714: 48 §:n mukaan koulun kalustoa, kirjastoa ja          kirjasto-opin ja opiskelutekniikan kurssi, jonka
28715: muuta opetusvälineistöä on siten täydennettävä,      tavoitteena on muun ohessa tutustuminen op-
28716: että ne pysyvät koulutoimen vaatimusten mu-          pilaskirjaston käyttöön ja viitteiden antaminen
28717: kaisina. Sanotun säännöksen mukaan koulun            oppilaiden opiskelutekniikan kehittämiseen.
28718: kirjastoon kuuluu käsikirjasto ja lainauskirjasto,   Kouluhallituksen asettaman koulukirjastovalio-
28719: joiden tulee olla sekä oppilaiden että opettajien    kunnan ehdotuksesta järjestetään niinikään ku-
28720: käytettävissä. Osa käsikirjastosta voidaan joko      luvana kesänä ensi kertaa maamme neljässä
28721: tilapäisesti tai pysyvästi sijoittaa luokkiin ja     kesäyliopistossa kursseja koulukirjastonhoita-
28722: ensisijassa opettajien käyttöön tarkoitettu kas-     jille. Sanotut kurssit ovat viisipäiväisiä ja niillä
28723: vatusopillinen sekä koulun hallintoa ja eri          perehdytään koulukirjaston käytön pedagogisiin
28724: aineiden opetusta käsittelevä kirjallisuus opet-     kysymyksiin sekä kirjastoteknisiin ja hallinnol-
28725: tajainhuoneeseen. Yleisen kirjaston sijaitessa       lisiin kysymyksiin.
28726: peruskoulun rakennuksessa tai sen välittömässä           Opetusministeriön asettaman peruskoulun
28727: läheisyydessä, ei koulun kirjastoon järjestetä       oppilaskäsikirjaston työryhmä on pohtinut pe-
28728: lainauskirjastoa. Edelleen tulee kouluhallituk-      ruskoulun oppilaskäsikirjastojen kysymyksiä,
28729: sen peruskouluasetuksen mukaan valtionapujen         erityisesti kirjavalinnan ja -hankinnan osalta
28730: maksatusta valvovana viranomaisena antaa kun-        ja päätynyt 30. 5. 1970 jättämässään muistiossa
28731: nille ja muille alaistensa koulujen ylläpitäjille    ehdottamaan kirjastoylitarkastajan viran perus-
28732: asianmukaiset ohjeet mm. koulukirjastojen hank-      tamista kouluhallitukseen, yhteistyön lisäämistä
28733: kimisesta, hoitamisesta ja käyttämisestä. Pai-       koulu- ja kirjastoviranomaisten kesken sekä
28734: kallisella tasolla tulee koululautakunnan muun       alueellisella että paikallisella tasolla, koulu-
28735:                                                                                                  3
28736: 
28737: kirjastokeskusten perustamista era1sun kuntiin    tusvälineisiin. Kun peruskoulua ryhdytään ylei-
28738: sekä yleisten kirjastojen ja koulukirjastojen     sesti toimeenpanemaan tullaan kunnissa yhä
28739: yhteistyötä kirjahankinnoissa eräiltä osin. Li-   selvemmin tiedostamaan kunnollisten koulu-
28740: säksi työryhmä on tehnyt ehdotuksensa oppilas-    kirjastojen merkitys, jolloin myös varojen saanti
28741: käsikirjaston kirjatyyppien perusvalikoimaksi.    niiden tarpeisiin tulee helpottumaan. Valtion
28742:    Koulukirjastojen suunnitelmallisen kehittä-    koulu- ja kirjastoviranomaisten taholla tutki-
28743: misen esteenä on tähän saakka ollut tarkoituk-    taan mahdollisuuksia jo tehtyjen ja peruskou-
28744: seen myönnettyjen varojen niukkuus. Pelkäs-       lun toiminnasta saatavien kokemusten pohjalta
28745: tään kirjahankinnoissa kansakoulujen koulukir-    edelleen kehiteltävien suunnitelmien mukaan
28746: jastoihin on varojen puute estänyt hankintojen    parantaa peruskoulun kirjastojen toiminta-
28747: suorittamista, vaikka koulukirjastojen hankin-    edellytyksiä.
28748: toihin myönnetään sama valtionapu kuin ope-
28749:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1971.
28750: 
28751:                                                                    Ministeri Meeri Kalavainen.
28752: 4
28753: 
28754: 
28755: 
28756: 
28757:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28758: 
28759:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anskaffning, skötsel och användning av skol-
28760: anger har Ni, Herr Talman, med Eder                 bibliotek. På lokal nivå skall skolnämnd bland
28761: skrivelse nr 706 av den 4 maj 1971 tili veder-      annat tillse, att grundskolan förfogar över
28762: börande medlem av statsrådet för avgivande          erforderlig undervisningsmateriel och bibliotek
28763: av svar översänt följande av riksdagsman            samt föreståndare för grundskola leda och
28764: Kuuno Honkonen ställda spörsmål:                    övervaka vården och anlitandet av biblioteket.
28765:                                                        Skolbibliotekens ökade betydelse i sam-
28766:            "Är Regeringen medveten om att band med skolreformen har beaktats också i
28767:          skolbibilioteken så gott som helt har planeringen av skolbiblioteksutrymmen. Enligt
28768:         blivit glömda i samband med grund- statsrådets under innevarande år gällande beslut
28769:         skolreformen, och om så är fallet,          angående grunderna för ritningar, arbetsbe-
28770:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- skrivningar och normalpris för folkskolbygg-
28771:         taga för avhjälpande av sagda missför- nader och grundskolbyggnader kan i folkskol-
28772:         hållande ?"                                 eller grundskolbyggnad så som tili stats-
28773:                                                     understöd berättigande inrymmas biblioteks-
28774:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt utrymmen med en yta av 90-110 m2 • Enligt
28775: anföra följande:                                    motsvarande tidigare beslut kunde i skola med
28776:    1 den nya skolan kommer skolbibilioteket två eller flera lärare godkännas ett biblioteks- 2
28777: att få ökad betydelse. Den i grundskolans och klubbrum med en yta av 25-45 m •
28778: målsättning förutsatta individualiseringen av          För att skolbiblioteket skall kunna utnyttjas
28779: undervisningen är inte möjlig utan ändamålsen- för främjande av inhämtandet av kunskaper
28780: ligt utvecklade skolbibliotek. Därför har skol- förutsätts, att läraren är van vid att använda
28781: biblioteken också beaktats i stadgandena an- biblioteket som hjälpmedel vid undervisningen
28782: gående grundskolan. Enligt 48 § grundskol- och har fått nödig handledning härvidlag.
28783: förordningen skall skolans inventarier, bibliotek · Därför har i den nya lärarutbildningens under-
28784: och övriga undervisningsmateriel kompletteras visningsplan upptagits en kurs i bibliotekslära
28785: så, att de städse motsvarar de krav som skol- och studieteknik, som bland annat syftar tili
28786: väsendet ställer. Enligt sagda stadgande om- orientering i användningen av elevbiblioteket
28787: fattar skolans bibliotek, handbibliotek och och tili att ge anvisningar för utvecklandet av
28788: lånebibliotek, vilka skall stå till både elevernas elevernas studieteknik. På förslag av det av
28789: och lärarnas förfogande. En del av handbiblio- skolstyrelsen tillsatta skolbiblioteksutskottet
28790: teket kan antingen tillfälligt eller varaktigt anordnas likaså under innevarande sommar för
28791: placeras i klasserna och den främst för lärarna första gången i vårt land vid fyra sommar-
28792: avsedda litteraturen i pedagogik samt den universitet kurser för skolbibliotekarier. Sagda
28793: litteratur, som berör skolförvaltning och under- kurser varar fem dagar och under dem sätter
28794: visning i olika ämnen, i lärarrummet. Om man sig in i pedagogiska frågor i anslutning
28795: allmänt bibliotek är inrymt i grundskolans till användningen av skolbibliotek samt i
28796: byggnad eller finnes i dess omedelbara närhet, bibliotekstekniska och administrativa frågor.
28797: ordnas icke något lånebibliotek i skolans              Den av undervisningsministeriet tillsatta
28798: bibliotek. Vidare skall skolstyrelsen enligt arbetsgruppen för grundskolans elevhandbiblio-
28799: grundskolförordningen i sin egenskap av myn- tek har dryftat frågor förknippade med grund-
28800: dighet som övervakar utbetalningen av stats- skolans elevhandbibliotek, i synnerhet frågan
28801: understöden meddela kommunerna och andra om valet och anskaffningen av böcker, och
28802: som upprätthåller skolor, vilka underlyder har stannat för att i sitt 30. 5. 1970 avgivna
28803: skolstyrelsen, erforderliga anvisningar bl.a. om betänkande föreslå inrättande av en biblioteks-
28804:                                                                                                  5
28805: 
28806: överinspektörstjänst vid skolstyrelsen, ökat       bristen på medel hindrat anskaffningama,
28807: samarbete mellan skol- och biblioteksmyndig-       fastän för anskaffningar tili skplbiblioteken
28808: hetema på såväl regional som lokal nivå, in-       beviljas samma statsunderstöd som för under-
28809: rättande av skolbibliotekscentraler i vissa        visningsmateriel. När grundskolan allmänt
28810: kommuner samt samarbete mellan de allmänna         börjar införas kommer man i kommunerna att
28811: biblioteken och skolbiblioteken tili vissa delar   allt klarare inse betydelsen av fullgoda skol-
28812: vid anskaffningen av böcker. Dessutom har          bibliotek, varvid det också kommer att bli
28813: arbetsgruppen framställt förslag tili grundurval   lättare att få medel för deras behov. Statens
28814: av boktyper för elevhandbiblioteken.               skol- och biblioteksmyndigheter undersöker
28815:    Ett planmässigt utvecklande av skolbiblio-      som bäst möjligheterna att enligt redan upp-
28816: teken har hittilis hindrats av att de medel        gjorda planer, som kommer att vidareutvecklas
28817: som beviljats för ändamålet har varit otili-       på basen av de erfarenheter man får av grund-
28818: räckliga. Redan när det har gällt anskaffning      skolans verksamhet, förbättra förutsättningarna
28819: av böcker tili folkskolornas skolbibliotek har     för grundskolans biblioteks verksamhet.
28820:       Helsingfors den 2 juni 1971.
28821: 
28822:                                                                     Minister Meeri Kalavainen.
28823: 
28824: 
28825: 
28826: 
28827:  727/71
28828: Kirj. ksm. n:o 132.
28829: 
28830: 
28831: 
28832: 
28833:                                  Mäkelä ym.: Sosiaalisista eduista työntekijäin siirtyessä valtio-
28834:                                    johtoisesta yhtiöstä toiseen.
28835: 
28836: 
28837:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
28838: 
28839:    Valtiojohtoisilla yrityksillä on maamme teol-    koko valtiojohtoisen teollisuuden piirissä. Tämä
28840: lisuudessa jo varsin merkittävä asema ja yh-        järjestelmä ei luonnollisestikaan koskisi hen-
28841: tiöiden palveluksissa olevien henkilöiden määrä     kilöitä, jotka jo ovat m. m. saavuttaneet täydet
28842: on suuri. Kun lisäksi valtion harjoittama           eläke-etuudet valtion muissa tehtävissä toi-
28843: teollinen toiminta on jo nyt varsin monipuo-        miessaan.
28844: linen ja tulevaisuudessa se entisestään moni-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28845: puolistuu, antaa se :työntekijöille mahdollisuu-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
28846: det vaihtaa työalaa tai työpaikkakuntaa en-         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28847: tistä paremmin. Nykyisellään ilmenee kuiten-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28848: kin rajoittavana tekijänä se, että vaikka työn-
28849: tekijät siirtyvätkin toisesta valtion yrityksestä             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28850: toiseen valtiojohtoiseen yritykseen he menettä-            valtiojohtoisten yhtiöiden työntekijät
28851: vät tämän siirron yhteydessä sosiaalisia etu-              siirtyessään toisiin valtionjobtoisiin yri-
28852: jaan m. m. lisäeläketurvan suhteen, joka on                tyksiin menettävät tällä siirrollaan so-
28853: varsin merkittävä tekijä eläketurvajärjestel-              siaalisia etujaan ja m. m. lisäeläketur-
28854: mässä. Tätä on pidettävä epäkohtana, joka                  van, ja jos on,
28855: olisi kiireesti korjattava, luomalla järjestelmä,             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28856: joka turvaisi työntekijöille saavutetut edut               ryhtyä asiantilan korjaamiseksi työn-
28857:                                                            tekijöille edullisemmaksi?
28858:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1971.
28859: 
28860:                Uljas Mäkelä.                                   Aune Salama.
28861:                Urho E. Knuuti.                                 Margit Eskman.
28862: 
28863: 
28864: 
28865: 
28866: 740/71
28867: 2
28868: 
28869: 
28870: 
28871: 
28872:                          E d u 's k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28873: 
28874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jällä, konepajatyöntekijällä, lentävällä henkilö-
28875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kunnalla ja yleisradiotoiminnassa poikkeavat
28876: olette 6 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn            niin huomattavasti toisistaan, että sosiaalisten
28877: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         etujenkin erilaisuutta voidaan pitää asiallisena.
28878: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Myös on todettava, että uusissa ja kireissä
28879: edustaja Uljas Mäkelän ym. näin kuuluvasta           kilpailuolosuhteissa toimivissa yhtiöissä ei aina
28880: kirjallisesta kysymyksesä n:o 132:                   ole samoja taloudellisia mahdollisuuksia vapaa-
28881:                                                      ehtoisten sosiaalikustannusten lisäämiseen kuin
28882:           ''Onko Hallitus tietoinen siitä, että      vanhemmissa yhtiöissä. Näiden molempien ja
28883:        valtiojohtoisten yhtiöiden työntekijät        eräiden muidenkin seikkojen johdosta ei val-
28884:        siirtyessään toisiin valtionjobtoisiin yri-   tionenemmistöisissä yhtiöissä ole toistaiseksi
28885:        tyksiin menettävät tällä siirrollaan so-      päästy yhtenäisiin sosiaalisiin etuuksiin.
28886:        siaalisia etujaan ja m. m. lisäeläketur-         Kuten alussa perusteltiin, ei ehkä aina olisi
28887:        van, ja jos on,                               täysin asiallista, että työntekijän siirtyessä val-
28888:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tionenemmistöisestä yhtiöstä toiseen hän heti
28889:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi työn-         alusta alkaen saisi yhteenlaskettuja palvelus-
28890:        tekijöille edullisemmaksi?"                   vuosiaan vastaavat sosiaaliset etuisuudet. Tästä
28891:                                                      syystä eräissä valtionenemmistöisissä osakeyh-
28892:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tiöissä onkin voimassa mm. sellainen eläke-
28893: vasti seuraavaa:                                     järjestelmä, jonka mukaan vasta sen jälkeen,
28894:                                                      kun työntekijä tässä yhtiössä on palvellut
28895:    Niin teollisuudessa kuin muissakin elinkei-       määrävuodet, hän saa laskea hyväkseen muissa
28896: noissa työntekijän tutustuminen ja oppiminen         valtionenemmistöisissä yhtiöissä tai valtion teh-
28897: suorittamaan hänelle kuuluvia tehtäviä vaatii        tävissä ansaitsemansa palvelusvuodet. Toisaalta
28898: usein huomattavan pitkän ajan, jopa vuosia-          on kuitenkin olemassa myös sellaisia yhtiöitä,
28899: kin. Työvoiman pysyvyys on siten yrityksen           joissa tämä etu saavutetaan heti tai · varsin
28900: toiminnan tehokkuuden kannalta tärkeä tekijä         pian. On myös valtionenemmistöisiä yhtiöitä,
28901: ja tätä pysyvyyttä työnantajat ovat pyrkineet        jotka eivät laske muissa valtionyhtiöissä tai
28902: lisäämään tekemällä eräät sosiaaliset edut riip-     valtiolla aikaisemmin palveltuja vuosia ko.
28903: puviksi työntekijän palvelusajan pituudesta          työntekijän hyväksi.
28904: asianomaisessa yrityksessä. Myös työehtosopi-           Käytäntö sosiaalietujen soveltami_sessa on
28905: muksissa on samansuuntaisia ohjeita. Eräiden         siis valtionenemmistöisissä yhtiöissä varsin
28906: etujen myöntämistä pitkäaikaisille työnteki-         vaihteleva. Näiden etujen täydellinen yhte-
28907: jöille voidaan pitää oikeudenmukaisena myös          näistäminen on käytännössä vaikeasti toteutet-
28908: sen takia, että he ovat yrityksessä työskente-       tavissa valtionyhtiöiden toimialojen erilaisuu-
28909: lynsä aikana myötävaikuttaneet sen menesty-          desta johtuen eikä kovin helposti voida aja-
28910: miseen. Toisaalta on pidettävä luonnollisena,        tella etujen vähentämistä kenenkään kohdalla.
28911: että työnantajien on tunnettava erityistä vas-       Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee yhteistoi-
28912: tuuta juuri pitkäaikaisten työntekijöittensä toi-    minnassa valtionyhtiöiden neuvottelukunnan
28913: meentulosta ja elintasosta.                          kanssa ottamaan esitetyn kysymyksen perus-
28914:    Mitä tulee valtionenemmistöisiin osakeyh-         teellisemman käsittelyn kohteeksi ja selvittä-
28915: tiöihin, vaihtelevat sosiaaliset etuisuudet niissä   mään, onko valtionenemmistöisissä yhtiöissä
28916: varsin huomattavasti. Tämä perustuu osaltaan         mahdollisuuksia päästä yhtenäisempään käy-
28917: erilaisiin työolosuhteisiin, jotka esimerkiksi       täntöön sovellettaessa työntekijän palvelusvuo-
28918: kaivostyöntekijällä, voimalaitoksen päivystä-        sia sosiaalietujen määräytymiseen.
28919:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1971.
28920: 
28921:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
28922:                                                                                                 3
28923: 
28924: 
28925: 
28926: 
28927:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28928: 
28929:    I det syfte .3 7 S 1 mom. riksdagsordningen    rundradioverksamheten avviker så mycket
28930: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         från varandra, att även olikhet i fråga om
28931: velse av den 6 maj 1971 tili vederbörande         de sociala förmånerna kan anses sakenligt.
28932: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    Det kan också konstateras, att det inom nya
28933: jande av riksdagsman Uljas Mäkelä m. fl.          bolag som arbetar under skarp konkurrens
28934: ställda skriftliga spörsmål nr 1.32:              icke alltid finns samma ekonomiska möjlighe-
28935:                                                   ter att öka de frivilliga socialkostnaderna,
28936:           "Är Regeringen medveten om att          som i äldre bolag. På grund av båda dessa
28937:        arbetstagare hos de statsledda bolagen     och även vissa andra omständigheter har man
28938:        vid överflyttning tili andra statsledda    tillsvidare icke nått enhetlighet beträffande
28939:        företag går förlustiga sociala förmåner    de sociala förmånerna inom de statsdomine-
28940:        och bl. a. tiliäggspensionsskydd, och om   rade bolagen.
28941:        så är fallet,                                  Såsom i början motiverades, skulle det må-
28942:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    hända icke alltid vara fullt sakligt, att arbe-
28943:        taga för rättande av sakförhållandet, så   tare vid flyttning från ett bolag med statlig
28944:        att det blir förmånligare för arbetsta-    majoritet till ett annat genast från början
28945:        garna?"                                    kulle få sådana sociala förmåner, som motsva-
28946:                                                   rar hans sammanlagda tjänsteår. På grund
28947:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      härav gäller också inom vissa statsdominerade
28948: anföra följande:                                  aktiebolag bl. a. ett sådant pensionssystem,
28949:    Både inom industrin och övriga näringar        enligt vilket arbetstagare först när han tjänst-
28950: kräver det ofta en avsevärd tid, tili och med     gjort vissa år inom bolaget får räkna sig tili
28951: år, innan en arbetstagare blir förtrogen med      godo de tjänsteår, som han har förvärvat
28952: sina uppgifter och lär sig sköta dem. Arbets-     inom andra statsdominerade aktiebolag eller i
28953: kraftens stabilitet är sålunda en viktig faktor   statens uppgifter. A andra sidan finns dock
28954: för verksamhetens effektivitet. Arbetsgivarna     även bolag, inom vilka denna förmån beviljas
28955: har sökt öka denna stabilitet i arbetet genom     genast eller rätt snart. Det finns också så-
28956: att göra vissa sociala förmåner beroende av       dana statsdominerade bolag, vilka icke räknar
28957: tjänstgöringstidens längd i vederbörande före-    tidigare tjänsteår i andra statsbolag eller hos
28958: tag. Även kollektivavtalen innehåller direktiv    staten ifrågavarande arbetstagare tili godo.
28959: i samma riktning. Beviljande av vissa förmå-          Praxis vid tillämpningen av de sociala för-
28960: ner åt arbetsägare som varit länge anställda      månerna varierar således rätt mycket inom de
28961: kan anses rättvist även därför, att de under      statsdominerade bolagen. På grund av stats-
28962: den tid de har arbetat inom företaget har         bolagens olikhet i fråga om verksamhetsområ-
28963: medverkat tili dess framgång. A andra sidan       den är det svårt att i praktiken totalt fören-
28964: måste det anses naturligt, att arbetsgivarna      hetliga dessa förmåner, och man kan icke
28965: bör känna särskilt ansvar just i fråga om sina    gärna tänka sig en minskning av förmåner i
28966: länge anställda arhetstagares utkomst och lev-    fråga om någon. Handels- och industriministe-
28967: nadsstandard.                                     riet kommer att i samråd med statsbolagsdele-
28968:    Vad beträffar de statsdominerade aktiebola-    gationen upptaga den framställda frågan tili
28969: gen växlar de sociala förmånerna inom dem         grundligare behandling och utreda, huruvida
28970: betydligt. Detta grundar sig delvis på olika      det inom de statsdominerade bolagen finns
28971: arbetsförhållanden, vilka tili exempel i fråga    möjligheter att uppnå enhetligare praxis be-
28972: om gruvarbetare, jour vid kraftverk, verk-        träffande arbetstagares tjänstgöringsår då det
28973: stadsarbetare, flygande personai och inom         gäller att bestämma de sociala förmånerna.
28974:      Helsingfors den 9 juni 1971.
28975: 
28976:                                                    Handels- och industriminister Arne Berner.
28977: Kirj. ksm. n:o 133.
28978: 
28979: 
28980: 
28981: 
28982:                                  Kurppa: Valtion viljavarastolle tarjottavan viljan vastaanoton
28983:                                     nopeuttamisesta.
28984: 
28985: 
28986:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28987: 
28988:    Viljakaupan hoitaminen maassamme on viime        joutuu hän vielä 2-6 kk odottamaan tilitystä
28989: vuosina ollut vaikeaa ja pääasiassa Valtion vil-    ja saa vasta tällöin palkan työstään ja kor-
28990: javaraston varassa. Viljelijöiden kannalta suu-     vauksen kiinnittämistään rahoista. Maatalous-
28991: rena vaikeutena on lisäksi ollut Valtion vilja-     väestö on tässä suhteessa huomattavasti muita
28992: varaston tilitysten jatkuva viivästyminen. Ny-      huonommassa asemassa.
28993: kyisin maksun saanti viljasta vie 2-6 kuu-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28994: kautta. Tilannetta on pidettävä maatalousväes-      §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
28995: tölle erittäin epäoikeudenmukaisena.                ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
28996:    Maanviljelijä joutuu vähintään 4-12 kuu-         van kysymyksen:
28997: kautta tekemään työtä ja maksamaan kustan-
28998: nuksia ennenkuin viljasato on myyntikelpoista.                Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
28999: Lisäksi sadon markkinointi on varsin epävar-                nopeuttaa Valtion viljavarastolle tarjot-
29000: maa. Sikäli kuin viljelijä saa viljan myydyksi              tavan viljan vastaanottoa ja tilitysten
29001:                                                             maksamista?
29002:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1971.
29003: 
29004:                                           Mauno Kurppa.
29005: 
29006: 
29007: 
29008: 
29009: 728/71
29010: 2
29011: 
29012: 
29013: 
29014: 
29015:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
29016: 
29017:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa         Kulumassa olevana satovuonna Valtion vilja-
29018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         varasto on suorittanut tähän mennessä vehnän
29019: olette 6 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn kir-        ja rukiin ostoja kotimaahan tapahtuvien sijoitus-
29020: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             mahdollisuuksiensa puitteissa. Viljavaraston ta-
29021: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vallista runsaammat kauran ostot ovat olleet
29022: edustaja Mauno Kurpan näin kuuluvasta kir-            tänä satovuonna mahdollisia, sillä kauraa on
29023: jallisesta kysymyksestä n:o 133:                      viety huomattavia määriä maasta.
29024:                                                          Valtion viljavarasto on suorittanut viljan os-
29025:           "Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo        tonsa lähinnä keskusliikkeiden välityksellä.
29026:        nopeuttaa Valtion viljavarastolle tarjot-      Maksun viljasta keräilyliikkeille viljavarasto on
29027:        tavan viljan vastaanottoa ja tilitysten        suorittanut sen jälkeen kun se on saanut viljan
29028:        maksamista?"                                   kotimaisesta kaupasta tai viennistä kertyvät va-
29029:                                                       rat käyttöönsä.
29030:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Maksusuoritus viljelijöille tapahtuu viljan os-
29031: vasti seuraavaa:                                      taneen liikkeen toimesta ja sen suorittamin
29032:    Pääosa kauppaantulleesta viljasta kulkee vil-      maksujärjestelyin.
29033: jelijältä viljankeräilyliikkeiden välityksellä myl-      Nykyinen vehnän ja kauran kohdalla vallit-
29034: lyille ja rehusekoittamoille. Valtion viljavaras-     seva ylitarjontatilanne edellyttää valtion tuella
29035: ton osuus kauppaantulleesta leipäviljasta on          tapahtuvaa maastavientiä. Rehuviljan vientiin
29036: aikaisemmin ollut vain noin runsas neljännes.         on valtion 1971 tulo- ja menoarvioon ollut
29037: Vehnän ylituotannosta johtuen Valtion vilja-          määräraha. Eduskunnalle annetussa valtion
29038: varasto osti poikkeuksellisesti kauppaantulevan       toisessa lisämenoarviossa on esitetty käytettä-
29039: vehnän sijoittamiseksi satovuonna 1969-70             väksi varoja myös vehnän viennin tukemiseen
29040: vehnää lähes puolet koko vehnämäärästä. Oh-           enintään 30 miljoonan kilon viennin osalta.
29041: ran ja kauran ostoista viljavarasto suoritti sa-      Lisäksi lainoitusmahdollisuuksien turvin on tar-
29042: tovuonna 1969-70 noin 10% koko kauppaan-              koitus ostaa viime vuoden erittäin hyvänlaa-
29043: tulleesta määrästä.                                   tuista vehnää valtion viljavarastoon varastoi-
29044:                                                       tavaksi.
29045:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1971.
29046: 
29047: 
29048:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
29049:                                                                                                    3
29050: 
29051: 
29052: 
29053: 
29054:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29055: 
29056:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Under innevarande skördeår har Statens
29057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        spannmålsförråd hittilis köpt vete och råg inom
29058: av den 6 maj 1971 tili vederbörande medlem           ramen för de placeringsmöjligheter spannmåls-
29059: av statsrådet översänt avskrift av följande, av      förrådet har inom landet. Det har under detta
29060: riksdagsman Mauno Kurppa ställda skriftliga          skördeår varit möjligt för spannmålsförrådet
29061: spörsmål nr 133:                                     att köpa mera havre än vanligt, emedan stora
29062:                                                      mängder havre har exporterats.
29063:           "Genom vilka åtgärder ämnar Rege-             Statens spannmålsförråd har främst gjort
29064:        ringen påskynda mottagningen av den           sina inköp av spannmål genom centralaffärerna.
29065:        spannmål som erbjudes Statens spann-          Betalningen för spannmålen har spannmålsför-
29066:        målsförråd och betalningen av avräk-          rådet erlagt för uppsamlingsaffärerna sedan
29067:        ningarna?"                                    det har fått tili sitt förfogande de medel som
29068:                                                      inflyter genom spannmålshandel inom landet
29069:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         eller genom spannmålsexport.
29070: anföra följande:                                        Betalningen tili odlarna sker på åtgärd av
29071:    Största delen av den saluförda spannmålen         den affär som har köpt spannmålen och genom
29072: går från odlarna genom uppsamlingsaffärerna          de betalningsarrangemang den vidtar.
29073: tili kvarnar och foderfabriker. Statens spann-          Det överutbud på vete och havre som nu
29074: målsförråds andel av den saluförda brödsäden         råder förutsätter export med statsstöd. I stats-
29075: har tidigare utgjort endast omkring en dryg          förslaget för år 1971 har upptagits ett anslag
29076: fjärdedel. På grund av överproduktionen på           för export av foderspannmål. I den propo-
29077: vete köpte Statens spannmålsförråd undantags-        sition med förslag tili en andra tiliäggsbudget
29078: vis i syfte att placera det saluförda vetet under    som har avlåtits tili Riksdagen har föreslagits,
29079: skördeåret 1969-1970 nästan hälften av hela          att medel skulle få användas också för export
29080: vetemängden. I fråga om korn och havre köpte         av högst 30 miljoner kilogram vete. Dessutom
29081: spannmålsförrådet under skördeåret 1969-             är det meningen att vete av senaste års mycket
29082: 1970 omkring 10 % av hela den saluförda              goda kvalitet med utnyttjande av möjligheter
29083: mängden.                                             tili upplåning skall inköpas för att lagras hos
29084:                                                      Statens spannmålsförråd.
29085:      Helsingfors den 2 juni 1971.
29086: 
29087: 
29088:                                             Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
29089: Kirj. ksm. n:o 134.
29090: 
29091: 
29092: 
29093: 
29094:                                   Kurppa: Maakaapelivaurioista viljelijöille aiheutuvan riskin pois"
29095:                                      tamisesta.
29096: 
29097: 
29098:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29099: 
29100:    Posti- ja lennätinlaitoksen toimesta on maa-       riosta yhteensä 9 941,47 markkaa, josta kor-
29101: hamme rakennettu kaukokaapeliverkostoa puhe-          jauskustannusten osuus on 3 027,70 mk ja lii-
29102: lin- ja lennätinliikennettä varten. Vuosittain        kennetappiokorvausten 6 913,77 mk. Posti- ja
29103: sattuu maassamme useita kaapelivaurioita, jotka       lennätinlaitoksen käyttämä periaate sijoittaa
29104: aiheuttavat häiriöitä puhelin- ja lennätinliiken-     kaapelit pelloilla vain n. 80 cm syvyyteen, jossa
29105: teessä ja voivat herättää kansainvälisestikin kiu-    ne ovat erittäin alttiita vaurioitumiselle, ja
29106: sallista huomiota. Vaurion aiheuttajalle koituu       periä vauriokustannukset viljelijöiltä, on koh-
29107: vauriosta raskaita taloudellisia menetyksiä.          tuuton. Posti- ja lennätinlaitoksella olisi ollut
29108:    Pääasiallinen syy kaapelien varsin suureen         mahdollisuus nykyaikaista kaivuutekniikka käyt-
29109: vaurioalttiuteen on se, että kaapelit on kaivettu     täen sijoittaa kaapelit yli 1,5 metrin syvyyteen,
29110: liian matalaan. Vaurioita sattuu jo erilaisia         jolloin ne olisivat alle salaojasyvyyden. Näin
29111: maantasoitus-, leikkaus-, ojitus- ja rakennustöitä    olisi voitu välttää suuri osa kaapelivaurioista
29112: tehtäessä. Erityisenä haittana kaapelilinjat ovat     ja olisi saatu muutoinkin merkittäviä kustan-
29113: maataloudessa mm. peltoja salaojitettaessa.           nussäästöjä aikaan.
29114: Vaikka puhelin- ja lennätinpiirin taholta suori-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29115: tettaisiinkin salaojien avaaminen niissä kohdin,      § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
29116: joissa se ylittää kaapelin, aiheutuu tästä run-       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
29117: saasti vaivaa ja kustannuksia niin viljelijälle       van kysymyksen:
29118: kuin posti- ja lennätinlaitoksellekin.
29119:    Valitettavimpia ovat tapaukset, joissa viljelijä             Millä tavalla Hallitus aikoo poistaa
29120: vahingossa aiheuttaa kaukokaapelivaurion ja jou-             tai vähentää viljelysten läpi vedetyille
29121: tuu maksamaan erittäin raskaita korvauksia,                  maakaapeleille mahdollisesti sattuvista
29122: jotka voivat ylittää itse maatilan arvon. Esi-               vaurioista viljelijöille aiheutuvaa talou-
29123: merkkinä todettakoon, että eräältä viljelijältä              dellista riskiä?
29124: laskutettiin 23. 3. 1971 melko vähäisestä vau-
29125:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1971.
29126: 
29127:                                            Mauno Kurppa.
29128: 
29129: 
29130: 
29131: 
29132: 733/71
29133: 2
29134: 
29135: 
29136: 
29137: 
29138:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29139: 
29140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Posti- ja lennätinlaitoksen maakaapelit on
29141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemi~,         merkitty maastoon teräspaaluilla ja kaapeleiden
29142: olette 6 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn kir-       sijaintia osoittavat kartat on jaettu kuittausta
29143: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vastaan maanomistajille, joko henkilökohtaisesti
29144: omaiselle jäSenelle jäljennöksen kansanedustaja       tai postitse. Niille maanomistajille, jotka on
29145: Mauno Kurpan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       tavoitettu tilaltaan, on heidän sitä halutessaan
29146: symyksestä n:o 134:                                  näytetty kaapelin kulku maastossa. Kaikille
29147:                                                      maanomistajille on jaettu kaapelin suojelemista
29148:            "Millä tavalla Hallitus aikoo poistaa     koskevia kirjallisia ohjeita. Lisäksi tehdään
29149:         tai vähentää viljelysten läpi vedetyille     asiasta annetun asetuksen ( 112/66) mukaan
29150:         maakaapeleille mahdollisesti sattuvista      posti- ja lennätinlaitoksen hallinnassa olevista
29151:         vaurioista viljelijöille aiheutuvaa talou-   valtion puhelin- ja lennätinmaakaapeleista mer-
29152:         dellista riskiä?"                            kintä asianomaisten tilojen kohdalle maarekis-
29153:                                                      teriin.
29154:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Puhelinjohtovaurioiden torjumiseksi suorite-
29155: vasti seuraavaa:                                     taan jatkuvasti ennaltaehkäisevää valistustoi-
29156:    Posti- ja lennätinlaitoksen ja toimiluvanalais-   mintaa. Maanomistajille, rakennustöitä suoritta-
29157: ten puhelinlaitosten maakaapelit rakennetaan         ville ja suunnitteleville virastoille ja laitoksille
29158: noudattaen voimassaolevia puhelinverkkojen ra-       sekä kaivinkoneurakaitsijoille on jaettu määrä-
29159: kennemääräyksiä. Kulkulaitosten ja yleisten töi-     ajoin valistusaineistoa, kirjelmiä, lehtisiä, puhe.
29160: den ministeriön 11 päivänä kesäkuuta 1969            Iinluetteloita ja taskualmanakkoja. Vaitioneu-
29161: vahvistamissa ja 12 päivänä helmikuuta 1970          voston 29 päivänä huhtikuuta 1969 antama
29162: voimaan tulleissa · uusitoissa puhelinverkkojen      päätös ( 27 4/69), joka sisältää rakennustöissä
29163: rakennemääräyksissä suositellaan maakaapelei-        noudatettavat järjestysohjeet, edellyttää, että en-
29164: den asennussyvyydeksi pelloilla ja viljelysmailla    nen maankaivotyön aloittamista on tiedusteltava
29165: 0,7 metriä. Asennussyvyyttä määrättäessä on          paikallisilta jakelulaitoksilta, onko alueella
29166: mahdollinen sajaojitus otettava huomioon. Tätä       maanalaisia johtoja. Suojelemista koskevien
29167: viimeksi mainittua ehtoa ei sisältynyt edellisiin    ohjeiden mukaan neuvonta .ja kaapelin paikan
29168: vuonna 1954 annettuihin rakennemääräyksiin.          näyttäminen suoritetaan asianomaisen laitoksen
29169:    Posti- ja lennätinlaitos on puhelinmaakaapeli-    toimesta maksutta.
29170: reittejä lennätinlaitteista annetun lain (150/19)       Edellä selostetuilla ennakkoehkäisevillä toi-
29171: mukaisesti kuuluttaessaan ilmoittanut kaapelien      menpiteillä on aiheotettujen vikojen määrä
29172: asennussyvyydeksi pelloilla 0,7 metriä. Kauko-       saatu huomattavasti vähenemään. Niinpä vika-
29173: kaapelit, joita kyselyssä mainittu esimerkki kos-    tilaston mukaan on viime vuosina ollut aiheo-
29174: kee, on kuitenkin asennettu viime vuosina pel-       tettuja kaukokaapelivikoja keskimäärin 5 vikaa
29175: loilla vähintäin 1 metrin syvyyteen. Myöskin         1 000 kaapelikilometriä kohti. Vikoja koske-
29176: maanomistajien ennen kaapelien laskemista esit-      vista kuulustelu- ja vikapöytäkirjoista voidaan
29177: tämät kaapelin paikkaa tai syvyyttä koskeneet        todeta, että lasketut viat olisi poikkeuksetta
29178: perustellut esitykset on poikkeuksetta otettu        voitu välttää, mikäli olisi otettu yhteys jaettujen
29179: huomioon. Sen sijaan kaapeleiden asentaminen         ohjeiden mukaisesti. Niistä voidaan myös to-
29180: pelloilla kaikkialla yli 1,5 metrin syvyyteen,       deta, ettei asennussyvyyden sellainen suurenta-
29181: kuten kyselyssä lausutaan, olisi mahdollista ny-     minen, joka ei lisää oleellisesti asennuskustan-
29182: kyisilläkin koneellisilla kaivomenetelmillä vain     nuksia, vähennä aiheotettujen vikojen määrää.
29183: eräillä alueilla ilman huomattavan suuria lisä-         Kaapeliviasta, etenkin kaukokaapelin kyseessä
29184: kustannuksia.                                        ollessa, aiheutuvat korjauskustannukset ja lii-
29185:                                                                                                     3
29186: 
29187: kennetappiot ovat aina huomattavan suuret.           korvausten suorittamisesta ( 411/29) mukai-
29188: Kaapeleissa välitettävien puhelujen määrän tule-     sesti.
29189: V"aisuudessa yhä kasvaessa suurenee myös lii-           Todettakoon vielä lopuksi, että posti- ja len-
29190: kennetappioiden osuus aiheutetun vian kustan-        nätinlaitoksen puhelinrakennustoimintaan liitty-
29191: rruksissa. Voimassa olevan lainsäädännön mu-         vässä lainsäädännössä mahdollisesti olevien
29192: kaan posti- ja lennätinlaitos on velvollinen las-    puutteiden selvittämiseksi ja poistamiseksi sekä
29193: kuttamaan viasta johtuvat kustannukset vian          tarpeellisiksi katsottavien yleisohjeiden aikaan-
29194: aiheuttajalta. Kuitenkin niissä tapauksissa, jois-   saamiseksi on asetettu toimikunta. Toimikun-
29195: >a viasta sen aiheuttajatie koituvat kustannuk-      nan eräänä tehtävänä on laatia ehdotus ohjeiksi
29196: >et ovat kohtuuttoman suuret, on vian aiheutta-      puhelinjohdoille ja -laitteille aiheutettujen va-
29197: ialla mahdollisuus esittää valtioneuvostolle, että   hinkojen sattuessa noudatettavasta menettelys-
29198: kustannukset osittain tai kokonaan korvattai-        tä. Toimikunnan saatua työnsä tältä osin val-
29199: >iin valtion varoista 21. 12. 1929 annetun lain      miiksi tullaan sen perusteella ryhtymään tar-
29200: V"altioneuvoston oikeudesta myöntää helpotuksia      vittaviin toimenpiteisiin.
29201: ia vapautuksia valtiolle tulevien maksujen ja
29202:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
29203: 
29204:                                                               Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
29205: 4
29206: 
29207: 
29208: 
29209: 
29210:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
29211: 
29212:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen           Post- och telegrafvetkets jordkablar ät ut·
29213: anget hat Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse       mätkta i tertängen med stålpålat, och kartor
29214: av den 6 maj 1971 till vedetbötande medlem          som utvisar kablarnas läge har mot kvittering
29215: av statstådet övetsänt avsktift av följande av      utdelats tili markägarna antingen personligen
29216: tiksdagsman Mauno Kurppa ställda sktiftliga         ellet per post. De markägare, som hat anttäf.
29217: spötsmål nt 134:                                    fats på sin lägenhet, hat när de så önskat visats
29218:                                                     var kabeln går i terrängen. Tili alla markägare
29219:           "På vilket sätt ämnat Regeringen av-      har utdelats skriftliga anvisningar om skydd
29220:        lägsna ellet minska den ekonomiska tisk      föt kabel. Dessutom görs i jordregistret vid i·
29221:        eventuella skadot på jotdkablat, som         frågavarande lägenheter anteckningar om sta·
29222:        dragits genom odlingat, medföt föt od-       tens telefon- och telegrafjordkablar i post- ocb
29223:        larna?"                                      telegrafverkets besittning i enlighet med den
29224:                                                     därom utfärdade förotdningen (112/ 66).
29225:   Såsom svat på spötsmålet fåt jag vötdsamt            I syfte att förebygga skadot på telefonled-
29226: anföra följande:                                    ningar bedrivs fortsatt preventiv upplysnings-
29227:    Jordkablat som tillhöt post- och telegraf-       verksamhet. Till markägarna, till de ämbets-
29228: vetket och sådana telefoninrättningar, föt vilka    verk och inrättningar som utföt och planerat
29229: koncession fotdras, byggs i enlighet med gäl-       byggnadsarbeten samt tili grävmaskinsentrepre-
29230: lande konsttuktionsfötesktifter föt telefonnät.     nörerna hat periodiskt utdelats upplysningsma-
29231: I de av ministeriet föt kommunikationsväsendet      terial, skrivelser, broschyter, telefonkataloget
29232: och allmänna atbetena den 11 juni 1969 fast-        och fickalmanackor. Statstådets den 29 april
29233: ställda nya konstruktionsföresktifterna föt tele-   1969 utfärdade beslut innefattande ordnings-
29234: fonnät, vilka ttädde i kraft den 12 febtuari        regler föt byggnadsarbete ( 27 4/69) förutsät-
29235:  1970, rekommenderas, att jordkablat på åktat       ter, att man innan schaktningsarbete påbötja~
29236: och odlingat skall läggas på ett djup av 0,7        genom förftågningar hos lokala distributionsin-
29237: metet. Vid bestämmandet av djupet bör even-         rättningar tar reda på om på området finm
29238: tuell täckdikning beaktas. Detta sistnämnda         underjordiska ledningat. Enligt anvisningatn2
29239: villkot ingick inte i de föregående, åt 1954 ut-    om skydd för kabel ger vedetbötande inrätt·
29240: fätdade konstruktionsföteskriftetna.                ning råd och visar kabelns plats avgiftsfritt.
29241:    Post- och telegtafvetket hat vid kungörandet        Genom ovan telatetade pteventiva åtgärdet
29242: av riktningarna föt telefonjordkabellinjet i en-    har man i betydande mån minskat antalet av
29243: lighet med lagen om telegtafanläggningat ( 150      de fel som åstadkommits. Enligt felstatistiken
29244: /19) meddelat, att kablarna på åkrat läggs på       har sålunda undet de senaste åren antalet
29245: ett djup av 0,7 metet. Fjärrkablar, som det i       åstadkomna fel på fjätrkablar i medeltal varit
29246: spötsmålet nämnda exemplet gället, hat likväl       5 per 1 000 kabelkilometer. På basen av de
29247: under de senaste åten på åktat lagts på ett         förhörs- och felprotokoll som förs över felen
29248: djup av minst en meter. Utan undantag hat           kan man konstatera, att de fel som täknats utan
29249: man även beaktat matkägarnas föte nedlägg-          undantag hade kunnat undvikas, om man hade
29250: ningen av kablarna gjorda motiverade ftam-          tagit kontakt i enlighet med de utdelade an-
29251: ställningat rörande platsen föt kabeln ellet dess   visningarna. Likaså kan man konstatera, att
29252: djup. Att överallt på åkrat lägga kablarna dju-     en sådan ökning av det djup på vilket kablarna
29253: pare än 1,5 meter, såsom i spörsmålet anföts,       nedläggs, och som inte väsentligt höjer kost-
29254: skulle dätemot, även med de nuvatande maski-        naderna för nedläggningen, inte minskar anta-
29255: nella grävmetoderna, bara på vissa områden          let fel som åstadkommes.
29256: vara möjligt utan anmätkningsvätt stora met-           Reparationskostnaderna för och ttafikför-
29257: kostnadet.                                          lusterna till följd av kabelfel, i synnethet i frå-
29258:                                                                                                      5
29259: 
29260: ga om fjärrkabel, är alltid avsevärt stora. Då        befrielse från erläggande av statsverket tili-
29261: mtalet samtai som förmedlas genom kablarna            kommande avgifter och ersättningar ( 411/29).
29262: l framtiden blir allt större, blir också trafikför-     Det må slutligen konstateras, att en kom-
29263: lusternas andel av kostnaderna för åstadkomna         mission har tilisatts för att utreda och avhjälpa
29264: fel större. Enligt gällande lagstiftning är post-     eventuella brister i lagstiftningen rörande post-
29265: xh telegrafverket skyldigt att för kostnader          och telegrafverkets telefonbyggnadsverksamhet
29266: :öranledda av fel debitera upphovsmannen tili         samt för att åstadkomma de allmänna anvis-
29267: =elet. I de fall, i vilka de kostnader felet          ningar som befinnes nödiga. En av kommissio-
29268: isamkar upphovsmannen är oskäligt stora, har          nens uppgifter är att uppgöra förslag tili anvis-
29269: 1pphovsmannen tili felet likväl en möjlighet att      ningar om förfarandet då skador åsamkats tele-
29270: 1os statsrådet anl1ålla, att kostnaderna helt eller   fonledningar och -anläggningar. När kommissio-
29271: :lelvis skall ersättas av statens medel i enlighet    nen fått sitt arbete färdigt tili denna del kom-
29272: ned lagen den 21 december 1929 angående               mer erforderliga åtgärder att vidtagas på basen
29273: ~ätt för statsrådet att bevilja lättnader i och       därav.
29274:      Helsingfors den 26 maj 1971.
29275: 
29276:                                                                   Trafikminister K. F. Haapasalo.
29277: 
29278: 
29279: 
29280: 
29281:  13/71
29282: Kirj. ksm. n:o 13.5.
29283: 
29284: 
29285: 
29286: 
29287:                                      Kurppa: Tilastotietojen keruun pienyrityksille aiheuttamien kus-
29288:                                         tannusten vähentämisestä.
29289: 
29290: 
29291:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29292: 
29293:     Maamme yritykset ovat 5. 3. 1954 annetulla           busta. Vkailliset ·tHastolomakkeet saattavat li-
29294: lai11a velvoitettuja antamaan tietoja viraHisia ti-      säksi siis aiheuttaa epäilyksiä Suomen aHekir-
29295: lastoja varten. Ti~astotietojen keruu tapahtuu           doittaman rauhansopimuksen noudattamisen
29296: Tilastokeslkuksen !tOimesta, joka [ähettää tilasto-      suhteen.
29297: tiedusteluja lkaikiNe yrityksi1lle, joissa on vähin-        Ti!lasrotiedustelut ovat myös ikieleitään ja ter-
29298: tään viisi henkHöä työssä tai jovka käyttävät vä-        meiltään niin laadittuja, että niihin vastaaminen
29299: hintään 51kW s~hlköä kuukaudessa.                        on vaiikeaa ja väärinkäsityksiä aiheuttavaa. Kai~
29300:     Kun Tilastokeskus •lälhettää 1arujoja ja monia       ken kaikkiaan lukuisi•en tilas:tolomatkikeiden tu-
29301: tuhansia kysymyksiä 'sisältäviä tiilastdlomakkeita       hansiin vaikeasel:koisiin kysymyksiin vastaami-
29302: aivan pienillekin yrityiksiHe ja kun niihin vastaa..     nen tuottaa yrittäjiHe runsaasti työtä ja vaatii
29303: minen on patkotlista, aiheuttaa niihin vastaami-         kaNiita erikoisväHneitä ja häi'titsee yritysten
29304: nen kohtuuttoman suuria kustannuksia ja ne               varsinaista toilminta·a.
29305: ovat muutenkin byrokraattisuudessaan hankalia               Edellä olevan perusteelia ja vahiopäiväjärjes-
29306: varsinkin pienyrityksille. Tilastokyselyt ovat           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän Val-
29307: yJ.eensä asiaa tuntemMtomasti faadittuja, hyvin          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattava1ksi
29308: laajoja ja sisäiltäivät lukuisia "älyttömiä" ja epä-     seuraavan kysymyiksen:
29309: tarlkoituksenmukaisia !kysymyksiä. Esimerkkinä
29310:  todetta'koon, että erääs.sä tuotantoa ja •siihen käy-               Oniko Ha:llitus tietoinen, kuinka suu-
29311: tettyjä raalka-aineita ym. aineita koskevassa tie-               ria kustannuksia Tilastokeskuksen tHas-
29312: dusrelussa, jossa <lienee kai:klkiaan noin 6 000 eri             tokysdyt aiheuttavat etenkin pienH~e ja
29313: täyttämiskohtaa tiedusteliaan mm., kuinka                        lkeslkisuuriJile yrityksiille, ja jos on,
29314:  monta lhyok!käy,svaunua ja muuta pans:saroitua                      mihin toimiin Ha:llitus aikoo ryhtyä
29315:  ajoneuvoa, .sota-a[uksia ja niiden runkoja yritys               ti'Iastotietojen keruun aiheuttamien !kus-
29316: on .vailmistanut. Samoin tiedusteHaan, !kuinka                   tannusten ja hankaluuksien poistami-
29317: monta uutta lentdkonetta ja Hma-alusta yritys                    seksii tai vähentämiseksi?
29318: on edellisenä vuonna luovuttanut ilman pak-
29319:       iHelsingissä 7 päivänä touikokuuta 1971.
29320: 
29321:                                                Mauno Kurppa.
29322: 
29323: 
29324: 
29325: 
29326: 730/71
29327: 2
29328: 
29329: 
29330: 
29331: 
29332:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29333: 
29334:    Naltiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti~sa           u'llkomaanlkauppatilaston välille rvoidaan [uoda
29335: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           yhteyiksiä ~a siten tehdään ma:hldolliseiksi niiden
29336: olette 7 päivänä ttoukoikuuta 1971 päivätyn lkir-       rinnakkainen käyttö, teollisuusMtokset, ~oi!lla
29337: ~,eenne ohe.Ua toimittanut va[tioneuvoston asian-       on yhteyksiä 'V1ienti1n tai tuotiin voitvat käyttää
29338: omaiselle ijäsenetle jrujennöksen kansanedustaja         teollisuustilastonikin os~ta jo niiHe tuttua ni-
29339: Km-pan nä;in kuuluvasta kirjalHse.sta kysymyk-          mil&eistöä sekä se, että kansainväli-set vertaHut
29340: sestä n:o 135.                                          tulevat mahdollisiksi.
29341:                                                             Teollisuusti[astossa !käytetty nimi1klkeistö on
29342:             "Onko Hallitus tietoinen, kuin!ka suu-      ikokonaisnimikkeistö, joka peittää koko twara-
29343:         :ria kustannuksia Tilastokeslkuksen tilas-      virtojen ailueen ja jdhon siten sisältyvät !kaikki
29344:          tokyselyt aiheuttavat etenkm pienil[e ja       1tavarat. Kun tuotanto maassamme ei o[e tiu-
29345:         :kesildsuudNe yrityiksiJ.le, ja jos on,         1kasti erikoistunut, ·vaan teo1Hisuus1aitoksien tuo-
29346:             mihin toimiin Ha1litus aikoo ryhtyä         tevalilkoima voi ol'la hyvinlkin mnsas ja !kun
29347:         'til:astotietojen keruun aiheuttamien kus-      edeltäkäsin d tiedetä, mitä 'kaikkia nimikkeitä
29348:         tannusten ja hankaluuksien po~sta:mi­           \kunkin laitoksen tuotevalilkoimaan kuu1uu, seu-
29349:         'selksi tai vähentämiseksi?"                     raa 'tästä, että vastaajHle 'joudutaan lälhettämään
29350:                                                         varsin Iukuisia nimiikikeitä käsittäviä lomalk-
29351:    'Vastauksena kysylmylkseen esitän !kunnioitta-       keita. Vastauksissa ei Juonnol11isesti:kaan tarvitse
29352: vasti seuraavaa:                                        ottaa huolmioon sellaisia nim.i:kkeitä, joiden koh-
29353:    Kysymys tarkoittaa ilmeisesti tilastdkeskuk-         dalla ei esimetiki!ksi ole tuotantoa eikä kysymyk-
29354: sen teollisuu.sti'laston laatimista varten suori:tta-    sen tekijän •tat'ko1ttamia "älyttömiä" nimiik-
29355: maa perustietojen keruuta.                              lkeitä, ~otka ovat mukaoo v&in nimikkeistön täy-
29356:    TeoHisuustHastoa on laadittu :maassamme              de11i·syyden :vuoksi.
29357: vuodesta 1884 1ähtien ja on se tänä aikana saa-             Käytössä olevien nimikkeistöjen kielen suh-
29358: vuttanut niin vaJkiintuneen aseman, että ilman           teen voidaan todeta, että niis,sä saattaa dlla •epä-
29359: sitä tuskin .voitaisiin suorittaa luotettavia teol-     'täsmäil:lisyyksiä. Kun term1ndlogian perustan
29360: Hsuutta tai lkdko kansaJntaloutta lkoslkervia [as-      muodostavat kansa1nväHset nimilkkeistöt ei o1e
29361: lke1mia. Tällaiset [askelmat ovat kuitenkin saa-        varmaa, että suomenlkidiset vastineet olisivat
29362: neet yhä korostetumman aseman talouspoliitti-            parhaat malhdolliset. MahdoHisia epätäsmälli-
29363: sen päätöksenteon perustana. Nimen01tnaoo ta-           .syyiksiä tullaan lkui:tenkin tilastokeskuksen ihnoi-
29364: varakohtaisten tietojen merkitys on viime vuo-           tulksen lmukaan jatkuvasti korjaamaan mm. vas-
29365: sina kasvanut voimalkkaasti ja tästä syystä on          tootji'lta saatujen vHtteiden mukaan.
29366: jouduttu !kiinnittämään erityistä huomiota näi-             Ha:Hitus on tietoinen sHtä, että teo11isuustillas-
29367: den !keräämiseen teoHisuustilas'toa laooittaes.sa.      ton 'laatimista varten tarvittavien tietojen an:-
29368:    Kysymyksessä kiinnitetään !huomiota tavara-          'taminen d o1e vaivatonta. Tavarakohtaisia tie-
29369: kohtaisten tiedustelll'jen, jotka koskevat selkä        toja ei kuitenlkaan voida saada muuHa tavoin
29370: raaka-aineita että tuotteita, laajuuteen ja [aatuun.    kudn kysymällä niitä tuotta!jilta. Ainoa vaihto-
29371: Näiden suhteen voidaan esittää seuraavaa.               ehto näin dllen olisi lakata 1laatimasta tavara-
29372:    TeollisuustHastossa käytettyjen nimikkeistö-         lko/htai,sia tt:Hastoja. Koska tedlJisuustuotantoon
29373: jen perustana on varsin [aaja kansainvä:linen yh-       osallistuu suuri joukko vall'sin pieniäikin yrityk-
29374: teistyö, jonJka tuloksena on syntynyt erilaisia ta-     siä, eivät tavaralkohtaiset ti•Iastot o1isi tarkkoja
29375: varanimilk!kei.sröjä. Tunnetuin näistä lienee ·lltS.     ja 1uotettavia, ellei tiedustelua kohdistettaisi
29376: Brysselin nimikkeistö, jonlka sovellutus on mm.         myös näihin.
29377: maassamme käytössä oleva tuHitariffinim~k­                  Tilastokeslkuksen tietoon ei o[e tullut, että
29378: keistö. Teollisuustilaston nimi~keistöt rakentu-        1Sen lähettämiin tiedusteluihin vastaa:minen olisi
29379: vaJt tälle n:ilmH~keistONe. Näin saavutetaan esi-       eddlyttänyt lka111iden erikoisväiineiden hankki-
29380: me11kiksi seuraavat edut. TeolHsuustJilaston ja         mista.
29381:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1971.
29382:                                                                                Ministeri V alto Käkelä.
29383:                                                                                                               3
29384: 
29385: 
29386: 
29387:                              T ill R i lk .s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29388:    J det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen              oomeniklatur. På så sätt uppnås fö.Ljande fört:le-
29389: anger har Ni, Herr Tal:man, med Eder skrivelse           lar: Industristatist~ken oeh utrikeslhandelsstatis-
29390: av den 7 maij 1971 för avghrande lliV svar över-         tiken kan 1kombineras med varoodra, vhlket har
29391: sänt avskrift lliV föLjande av riksdagsman Kurppa        till foljd att de kan anvrundas parrulellt; de in~
29392: stäillda .spörsltnåJ. nr 135.                            dustriföretag, ~i!l:ka har: såväl expoct- •som im-
29393:                                                          portlkontakter, kan i fråga om industristatisti-
29394:             "Är iR.egerin:gen medveten O!lll ihur        !ken använda en oomenklatur som är dem be-
29395:         s·tora !kostnader Statistikcentrailens sta-      kant; internationdla jä:mförelser blir möjliga.
29396:         tistiska förfrågningar tillskyndar främst            Nomenkaturen ~ industristads<tiken är total,
29397:         små och medelstora företag, och om så            dlvs. den täcker !hela ottnrådet för varuström-
29398:         ätr :fa:Jilet,                                   marna oclh däri ingår illa varor. Då produiktio-
29399:             tvi±ka åtgifuxler ämnar Regeringen vid-      nen i vå!1.1t 1and inte är strängt specialiserad utan
29400:         .taga, för att de med insamlingen av sta-        produktsortimentet i i:ndustriföretagen 'kan vara
29401:         ·tistisb Uippgifter förenade kostnaderna         t. o. m. mycket stort och då man inte på för-
29402:         odh oläigenlheterna sika!l'l mins!kas ehler      hand vet, 'VIlka :alla positioner som hör till1 pro-
29403:         \helt bortfahla?"                                dulktsortimentet i varje företag, följ·er hrurav, att
29404:                                                          de blanketter sottn säinds ut upptar ett mycket
29405:    Såsom sv!lll' på spörsmiHet får jag vördsamt anr      stort antall pos,hioner. I svaren behöver man
29406: föra fö1jande:                                           s~ä1vfaHet inte bea:kta positionerna beträffande
29407:    Spör:smålet avser uppenbarligen de primär-            sådana va:ror som man t. ex. inte producerar,
29408: uppg1fter .som ialsattnlas av statistikcentra!len för    inte hell.er av spörsmåJsstäUarna avsedda "idio-
29409: industtilstatistitken.                                   tiska" positioner, som är med enda.st för att
29410:     Industristatistik !har förts ~ vårt land sedan        nomenlklaturen .skaU ·vara fullständig.
29411: år 1884, ooh den !har under denna tid fått en                Va1d beträffar språket i de n01tnentk'laturer sottn
29412: sådan ;ställning, att man 1knappast utan den             är i bruk kan det ikoasta:teras, att inexaktheter
29413: sikuile lkunna uppgöra t1~1för'li>t'liga !ka1kyier an-   dcan finnas. Då terminologin bygger på interna-
29414: gående industrin och hela folhushåJ:lningen.              uioneNa nomenk1aturer är det inte sä!kert, att
29415: Dessa blkyler har emellertid fått en al!Jt be-           de finslka mots:varigheterna äir de bästa möjliga.
29416:  tydelsefuNa,re stältlning såsom grund för den elko-      Eventuella inexa:kt'heter kommer [iJkväl enligt
29417: nomisk-poHtiska bes<lutsfattningen. Speciellt har        uppgift från statistilkcentralen fortgående att
29418: betydelsen av uppgiftern~ enligt varus[ag under          'korrigeras, bl. a. enJigt påpelkanden i de indmmna
29419: de senaste åren vuxit kraftigt, och av detta skäl        svaren.
29420: har sär.sikild uppmä:rksamhet ägnats insamlingen
29421: av dessa uppgifter, nrur industristatistiken har            IRegeringen är medveten 01tn att det våflar en
29422: uppgjorts.                                               viss möda att lämna de nödvändiga uppgifterna
29423:     I .s:pörsttnålet fästes såirskHt avseende vid om-    för industcistatistiken. Uppgifter errligt varusiag
29424: fattningen och arten av förfrågningarna en[igt           kan emeJilertid inte fås på annat sätt än genom
29425: varusllag. Dessa förfrågningar gäHer såväJ råva-         förfrågningar hos producenterna. Det enda
29426:  ror som produkter. Beträffande dem kan föl-             andra altemativet vore att upphöra med statis-
29427: ~ande anföras.                                           dkgrenar •enligt va.rus,lag. Emedan ett stort antal
29428:     Till grund för den nomenklatur ·som användes         t. o. m. 1mycket små företag deiltager i industri-
29429: i industristatistilken 'ligger ett synnerligen om-       produktionen, vore des·sa statistikgrenar ~nte
29430:  fattande internationellt samarbete, som har gi-         ooggranna och tHHörlitHga, om småföretagen
29431: vit upphov till olilka varunolmenklaturer. Den           lämnas utanför förfrågningarna.
29432:  mest kända av dessa är den s. k. BrytSselnOitnenr          Statistilkcentra1en har sig idke bekant, ·att be-
29433:  lclaturen, som Hgger dll grund bl. a. för den tuH-      svarandet av förfrågningar som centra1en har
29434:  tari.ffnomenklatur som är i bruk i vårt 1and. In-       sänt ut skulle ha lkrruvt anskaffning av dytbar
29435:  dustristatistikens positioner bygger på denna           spec1a1materieil.
29436:       !Helsingfors den 2 juni 1971.
29437:                                                                                  Minister V alto Käkelä.
29438: Kirj. ksm. n:o 136.
29439: 
29440: 
29441: 
29442: 
29443:                                  Männistö ym.: Työmatkakuljetuksen järjestämisestä puolustus-
29444:                                    ministeriön Kuopiossa oleville työmaille.
29445: 
29446: 
29447:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he II e.
29448: 
29449:    Puolustusministeriön alaiset työntekijät koke-   valtion työllisyystyömaihin, jotka ovat TVL:n
29450: vat oikeudettomuutta sen vuoksi, että PLM:n         ja VR:n alaisia on työmatkakuljetus Kuopiosta
29451: alaisille työmaille ei ole järjestetty työmatka-    järjestetty.
29452: kuljetusta. Työmatkakuljetuksen puuttuminen            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
29453: tuottaa hankaluuksia ko. työmaille osoitemille      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
29454: työläisille, joille esim. Kuopiosta muodostuu       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29455: työmatkaa 5-15 kilometriä.                          vaksi seuraavan kysymyksen:
29456:    PLM:n alaisille työmaille Kuopion Keltussa,
29457: Neulamäellä ja Rissalassa osoitetut työntekijät               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29458: ihmettelevät myös sitä, että mainittuihin työ-             ryhtyä työmatkakuljetuksen järjestämi-
29459: kohteisiin annetaan kuljetus Kuopiosta sotilas-            seksi puolustusministeriön Kuopiossa
29460: pukuisille työntekijöille, mutta ei tavallisille           oleville Keltun, Neulamäen ja Rissalan
29461: rakennustyöläisille. Lisäksi vastaaviin muihin             työmaille?
29462:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1971.
29463: 
29464:          Lauha Männistö.               V. J. Rytkönen.               P. Puhakka.
29465: 
29466: 
29467: 
29468: 
29469: 743/71
29470: 2
29471: 
29472: 
29473: 
29474: 
29475:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29476: 
29477:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työpaikkaan, johon hän on työsopimuksensa
29478: mainitussa tarkoituksessa on Herra Puhemies         tehnyt.
29479: minulle lähettänyt jäljennöksen edustaja Lauha         Kun kyselyssä mainituilla Keltun, Neulamäen
29480: Männistön ym. jättämästä kysymyksestä, jossa        ja Rissalan työmailla työskentelevien työnteki-
29481: vastattavakseni esitetään:                          jöiden työsopimukset on tehty mainittuihin työ-
29482:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     paikkoihin, ei heidän matkakulujaan asunnosta
29483:        ryhtyä työmatkakuljetuksen järjestämi-       työpaikalle ole voitu edellä mainittujen sään-
29484:        seksi puolustusministeriön Kuopiossa         nösten mukaan suorittaa valtion varoista.
29485:        oleville Kehun, Neulamäen ja Rissalan           Eräillä puolustusministeriön syrjäisillä työ-
29486:        työmaille? ''                                mailla, nimittäin työllisyystyönä suoritettavilla
29487:                                                     niin sanotuilla majoitustyömailla, on majoitus
29488:    Tämän johdosta minulla on kunnia esittää         järjestetty valtion puolesta.
29489: seuraavaa:                                             Eräissä erikoisalasuhteissa on työnantajan
29490:    Puolustusministeriön ja eräiden työntekijä-      toimesta järjestetty työmatkakuijetuksia puolus-
29491: järjestöjen välisissä työehtosopimuksissa, kuten    tuslaitoksen ajoneuvoilla, mutta ottaen huo-
29492: yleensä valtion tekemissä työehtosopimuksissa,      mioon puolustuslaitoksessa vallitseva linja-auto-
29493: on sovittu, että työntekijöiden matkakustan-        jen sekä muiden moottoriajoneuvojen ja poltto-
29494: nusten korvauksen ja päivärahan maksuperus-         aineen puute, on tällaisten kuljetusten järjestä-
29495: teiden suhteen noudatetaan työ- tai oppisopi-       minen ollut pakko rajoittaa erittäin pieneksi.
29496: mussuhteessa valtioon olevien toimihenkilöiden         Mitä sitten tulee työmatkakuljetusten järjestä-
29497: ja työntekijöiden matkakustannusten korvauk-        miseen seuraavan työehtosopimuskauden aikana,
29498: sen ja päivärahan maksuperusteista 25. 1. 1961      tultaneen tämä kysymys ratkaisemaan yhden-
29499: annetun kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-    mukaisesti kaikkien valtion laitosten osalta val-
29500: teriön päätöstä siihen mahdollisesti tehtävine      tion virkamiesten ja työntekijäin matkakustan-
29501: muutoksineen. Sanotun päätöksen 8 § :n mu-          nusten korvausta koskevien säännösten uusimi-
29502: kaan matka-ajan ja matkakulujen korvausta ei        sen yhteydessä, mitä tarkoittaviin toimenpitei-
29503: makseta matkoista, jotka toimihenkilö tai työn-     siin on jo ryhdytty valtiovarainministeriön toi-
29504: tekijä suorittaa asunnostaan siihen toimi- tai      mesta.
29505:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1971.
29506: 
29507:                                                           Puolustusministeri Kristian Gestrin.
29508:                                                                                                      3
29509: 
29510: 
29511: 
29512: 
29513:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29514: 
29515:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         arbetstagare gör från sin bostad tili den arbets-
29516: anger, har Ni, Herr Ta1man, tili mig för avgi-       plats hans arbetsavtal gäller.
29517: vande av svar översänt avskrift av följande av          Då arbetsavtalen för de arbetstagare som
29518: riksdagsman Lauha Männistö m. fl. ställda            arbetar på de i spörsmålet nämnda arbetsplat-
29519: spörsmål:                                            serna Kelttu, Neulamäki och Rissala gäller
29520:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          arbete på sagda arbetsplatser, har ifrågavarande
29521:         vidtaga för ordnande av transporten av       arbetstagares resekostnader från bostaden tili
29522:         arbetstagare tili och från försvarsminis-    arbetsplatsen enligt ovan nämnda stadganden
29523:         teriets i Kuopio belägna arbetsplatser       inte kunnat erläggas av statens medel.
29524:         Kelttu, Neulamäki och Rissala?"                  På vissa av försvarsministeriets avsides be-
29525:                                                      lägna arbetsplatser, nämlige:n de s.k. inkvarte-
29526:                                                      ringsarbetsplatserna, där arbetet utförs som
29527:    Med anledning härav får jag vördsamt anföra       sysselsättningsarbete, har inkvartering ordnats
29528: följande:                                            från state:ns sida.
29529:   I kollektivavtalen mellan försvarsministeriet         Under vissa speciella fövhållanden har genom
29530: och vissa avbetstagarorganisationer har, såsom       arbetsgivarens försorg ordnats transport av
29531: överhuvudtaget i kollektivavtal ingångna av          arbetstagare tili och från arbetsplatse:n med
29532: staten överenskommits, att man beträffande           försvarsväsendets fordon, men med beaktande
29533: betalningsgrunderna för arbetstagarnas resekost-     av den brist på bussar och andra motorfordon
29534: nadsersättningar och dagtraktamenten iakttar         samt bränsle som råder vid försvarsväsendet
29535: ministeriets för kommunikationsväsendet och          har det varit nödvändigt att inskränka ordnan-
29536: allmänna arbetena 25. 1. 1961 utfärdade beslut       det av sådana transporter tili ett minimum.
29537: angående ,betalningsgrunderna för resekostnad-           Vad sedan beträffar ordnandet av transport
29538: sersättningar och dagtraktamenten åt funktio-        tili och från arbetsplatserna under nästa kollek-
29539: närer och arbetstagare i arbets- eller läroavtals-   tivavtalsperiod torde denna fråga komma att
29540: förhållande tili staten, jämte däri eventuellt       lösas enhetligt för alla statens inrättningar i
29541: gjorda ändringar. Enligt 8 § i sagda beslut          samband med revideringen av stadgandena an-
29542: betalas icke ersättning för restid och resekostna-   gåe:nde resekostnadsersättning åt statens tjänste-
29543: der när det gäller resor som funktionär eller        män och arbetstagare. Åtgärder i detta syfte
29544:                                                      har redan vidtagits av finansminis:teriet.
29545:       Helsingfors den 3 juni 1971.
29546: 
29547:                                                            Försvarsminister Kristian Gestrin.
29548: Kirj. ksm. n:o 137.
29549: 
29550: 
29551: 
29552: 
29553:                                   Penttinen ym.: Terä- ja ampuma-aseen hallussapidosta annettu-
29554:                                      jen määräysten tiukentamisesta.
29555: 
29556: 
29557:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
29558: 
29559:    Viime aikoina on huolestuttavassa määrin           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
29560: tapahtunut väkivaltarikoksia. Nämä ovat koh-        tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
29561: distuneet sekä mies- että naissukupuolta edus-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29562: taviin kansalaisiin, jopa lapsiin. Mm. Kuopiossa    vaksi seuraavan kysymyksen:
29563: on hiljattain sattunut useita pahoinpitelytapauk-
29564: sia. Melkein kaikissa tapauksissa on käytetty                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29565: terä- ja ampuma-aseita. Tämän asiantilan kor-              väkivallan käytön lisääntyessä ia sen
29566: jaamiseksi ei valtiovalta ole tehnyt juuri mi-             kohdistuessa poliisiinkin on hyvin mo-
29567: tään. Yleiselle :paikalle terä- ja ampuma-aseen            nissa tapauksissa käytetty erilaisia terä-
29568: hallussapidosta annettuja määräyksiä olisi tiu-            :ja ampuma-aseitakin, ja jos on,
29569: kennettava, samoin kuin rangaistuksia, silloin                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29570: kun apuna käytetään edellä mainittuja aseita               siin yleisellä paikalla terä- ja ampuma-
29571: pahoinpitelytapauksissa. Kansalaisten turvalli-            aseen hallussapidosta annettujen mää-
29572: suutta kokonaisuudessaan olisi näin muodoin                räysten tiukentamiseksi ja rangaistusten
29573: lisättävä.                                                 koventamiseksi pahoinpitelytapauksissa?
29574:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1971.
29575: 
29576:                Aarne Penttinen.                                 Hannes Volotinen.
29577:                Kalevi Huotari.                                  Eino Syrjä.
29578:                Lauri Linna.                                     Eino Poutiainen.
29579:                Arttur Niemelä.                                  Veikko Vennamo.
29580:                Pentti Antila.                                   Matti Silander.
29581: 
29582: 
29583: 
29584: 
29585: 676/71
29586: 2
29587: 
29588: 
29589: 
29590: 
29591:                         Ed us kun n a n He r r a . Puhe m i e he 11 e.
29592: 
29593:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den uusien säännösten mukaan on asetta käyt-
29594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       täen tehtyjen pahoinpitelyiden rangaistusta
29595: olette 7 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn kir-      huomattavasti korotettu, koska seurausvastuun
29596: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           poistuessa aseen käyttäminen sinänsä yhdessä
29597: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       muiden olosuhteiden kanssa voidaan katsoa tör-
29598: edustaja Aarne Penttisen ym. näin kuuluvasta        keäksi pahoinpitelyksi, kun se aikaisemmin
29599: kirjallisesta kysymyksestä n:o 137:                 muodosti vain erittäin raskauttavan asianhaa-
29600:                                                     ran. Aseella suoritetusta pahoinpitelystä, josta
29601:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      seurasi vain lievä vamma, saattoi aikaisemman
29602:        väkivallan käytön lisääntyessä ja sen        lain mukaan saada enintään yhden vuoden van-
29603:        kohdistuessa poliisiinkin on hyvin mo-       keusrangaistuksen. Mainitunlainen teko voi-
29604:        nissa tapauksissa käytetty erilaisia terä-   daan 1. 1. 1970 lähtien tuomita törkeänä pa-
29605:        ja ampuma-aseitakin, ja jos on,              hoinpitelynä rangaistuksen ylärajan ollessa kym-
29606:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      menen vuotta kuritushuonetta.
29607:        siin yleisellä paikalla terä- ja ampuma-         Aikaisemman lain mukaan oli myös aseella
29608:        aseen hallussapidosta annettujen mää-        tehty pahoinpitely, jollei sitä oltu tehty erityi-
29609:        räysten tiukentamiseksi ja rangaistusten     sissä olosuhteissa tai jollei siitä ollut aiheutu-
29610:        koventamiseksi      pahoinpitelytapauksis-   nut vakavaa ruumiinvammaa, asianomistaja-
29611:        sa?"                                         rikos. Nykyisen lain mukaan aseella suoritettu
29612:                                                     pahoinpitely katsotaan virallisen syytteen alai-
29613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       seksi teoksi.
29614: vasti seuraavaa:                                        Laissa ei ole säännöksiä, jotka kieltäisivät
29615:                                                     terä- ja ampuma-aseen hallussa pitämisen ylei-
29616:    Pahoinpitelyrikokset ovat vuodesta 1969          sellä paikalla. Vain julkisista huvitilaisuuksista
29617: vuoteen 1970 nousseet noin 12 %. Vuoden             annetussa laissa ( 492/68) on säännös, jossa
29618: 1970 tilastoluvut eivät tässä suhteessa kuiten-     kielletään pitämästä julkisessa huvitilaisuudessa
29619: kaan ole vuoteen 1969 nähden täysin vertailu-        tai sen toimeenpanopaikan välittömässä lähei-
29620: kelpoisia, koska uusittu pahoinpitelyjä koskeva      syydessä hallussaan mm. ampuma-asetta sekä
29621: rikoslain osa astui voimaan 1. 1. 1970. Väki-        terä- ja lyömäasetta. Samoin on yleisistä ko-
29622: valta ja haitanteko viranomaista vastaan, mitkä     kouksista annetussa laissa ( 6/07) saannös,
29623: rikokset lähinnä koostunevat juuri poliisimie-       että yleiseen kokoukseen ei saa tulla aseistet-
29624: hiä vastaan tehdyistä rikoksista, ovat lisäänty-     tuna.
29625: neet jokseenkin samassa suhteessa. Pahoinpi-            Edellä mainitun laatuisten säännösten antami-
29626: telyrikosten lukumäärän kasvaessa kasvaa luon-       nen kaikkia yleisiä paikkoja koskevaksi olisi jo
29627: nollisesti myös aseella tehtyjen pahoinpitelyiden    valvonnan mahdottomuuden kannaltakin tar-
29628: määrä.                                               koituksetonta. Näin ollen asia on hoidettavissa
29629:    Kuitenkin on todettava, ettei pahoinpitely-       lähinnä vain pahoinpitelyrikosten rangaistusta
29630: rikosten nousu vuosien 1969 ja 1970 välillä          koventamalla. Niin kuin edellä esitetystä käy
29631: suurestikaan poikkea muiden merkittävien ri-         ilmi, näin on tapahtunut 1. 1. 1970 voimaan
29632: kosryhmien noususta, vaan esim. petos- ja ka-        tulleen rikoslain muutoksen johdosta.
29633: vallusrikosten osalta nousu on ollut suurempi-          Hallitus tulee kuitenkin edelleen seuraamaan
29634: kin.                                                 tilanteen kehitystä ja, mikäli tilanne vaatii, ryh-
29635:    Tammikuun 1 päivänä 1970 voimaan tullei-          tymään tarvittaviin toimenpiteisiin.
29636:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
29637: 
29638:                                                                Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
29639:                                                                                                   3
29640: 
29641: 
29642: 
29643: 
29644:                           T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29645: 
29646:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med vapen skärpts betydligt, emedan använd-
29647: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ningen av vapen, då ansvaret för det objektiva
29648: av den 7 maj 1971 tili vedethörande medlem         överskallet av följder har bortfallit, i och för
29649: av statsrådet översänt avskrift av följande av     sig tillsammans med övriga omständigheter kan
29650: riksdagsman Aarne Penttinen m. fl. ställda         betraktas såsom grov misshandel, medan den
29651: skriftliga spörsmål nr 13 7:                       förut var endast en synnerligen försvårande
29652:                                                    omständighet. För misshandel med vapen,
29653:          "Är Regeringen medveten om att i          varav följt endast lindrig kroppsskada, kunde
29654:        och med att bruket av våld ökar och         enligt tidigare lag endast ett års fängelsestraff
29655:        även riktar sig mot polisen i många fall    ådömas. Brott av nämnda slag kan, räknat från
29656:        använts också olika egg- och skjut-         1. 1. 1970, dömas såsom grov misshandel, var-
29657:        vapen, och om så är fallet,                 vid straffets övre gräns är tio års tukthus.
29658:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder           Enligt den tidigare lagen var också miss-
29659:        för skärpning av bestämmelserna an-         handel med vapen, om den icke förövats under
29660:        gående innehav av egg- och skjutvapen       särskilda omständigheter eller medfört allvarlig
29661:        på allmän plats och av straffen för         kroppsskada, ett målsägarbrott. Enligt den
29662:        misshandel?"                                nuvarande lagen anses misshandel med vapen
29663:                                                    vara en handling som står under allmänt åtal.
29664:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          I lag finns inga stadganden, som skulle för-
29665: anföra följande:                                   bjuda innehav av egg- och skjutvapen på all-
29666:                                                    män plats. Endast lagen om offentliga nöjestill-
29667:    Misshandelsbrotten har från år 1969 tili år     ställningar ( 492/68) upptager ett stadgande,
29668: 1970 ökat med omkring 12 %. De statistiska         enligt vilket ingen vid offentlig nöjestiliställ-
29669: siffrorna för år 1970 kan dock inte fullt jäm-     ning eller i omedelbar närhet av platsen för
29670: föras med siffrorna för år 1969, då den revide-    sådan får inneha bl.a. skjutvapen eller egg-
29671: rade delen av strafflagen, som berör misshan-      och huggvapen. Likaså ingår i lagen angående
29672: del, trädde i kraft 1. 1. 1970. De brott vilka     allmänna sammankomster (6/07) ett stadgande
29673: innebär våld mot myndighet eller hinder i          om att ingen får infinna sig beväpnad tili all-
29674: tjänstemans utövning av tjänsten och vilka när-    män sammankomst.
29675: mast torde utgöras av brott mot polismän, har         Att utfärda sådana stadganden av ovan
29676: ökat i ungefär samma proportion. När antalet       nämnda slag som skulle beröra samtliga all-
29677: misshandelsbrott ökar, ökar givetvis även an-      männa platser vore ändamålslöst redan därför,
29678: talet fall av misshandel med vapen.                att kontrollen vore omöilig att upprätthålla.
29679:    Konstateras kan dock, att stegringen av         Saken kan sålunda närmast skötas endast
29680: misshandelsbrotten mellan åren 1969 och 1970       genom skärpning av straffet för misshandels-
29681: icke i högre grad avviker från ökningen inom       brott. Såsom av ovanstående framgår har så
29682: andra betydande grupper av brott. I fråga om       skett genom den ändring av strafflagen, som
29683: t. ex. bedrägeri- och försniliningsbrotten har     trädde i kraft 1. 1. 1970.
29684: ökningen varit t.o.m. större.                         Regeringen kommer dock fortgående att följa
29685:    Enligt de nya stadganden som . trädde i kraft   med lägets utveckling och om situationen det
29686: den 1 januari 1970 har straffet för misshandel     ktäver skrida tili nödiga åtgärder.
29687:      Helsingfors den 26 maj 1971.
29688: 
29689:                                                    Minister för inrikesärendena Artturi ]ämsen.
29690: Kirj. ksm. n:o 138.
29691: 
29692: 
29693: 
29694: 
29695:                                   Tuomioja ym.: Ajokortin peruuttamisessa omaksuttujen perus-
29696:                                      teiden yhtenäistämisestä.
29697: 
29698: 
29699:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
29700: 
29701:    Moottoriajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavan      peruutuskäytäntö on hyvin epäyhtenäinen. Teo-
29702: ajoluvan julistamisesta menetetyksi päättää tör-     reettinen mahdollisuus valittaa poliisiviranomai-
29703: keän varomattomuuden liikenteessä ja ratti-          sen peruutuspäätöksestä ei todellisuudessa estä
29704: juoppouden yhteydessä tuomioistuin. Moottori-        mielivallan käyttöä. Ajokortti otetaan heti pois
29705: ajoneuvoasetuksessa (lähinnä sen 86 §: ssä)          odottamatta peruutuspäätöksen lainvoimaiseksi
29706: määritellään ne perusteet, joiden nojalla po-        tuloa. Asiantuntemattomuus ja taloudelliset sei-
29707: liisiviranomaisella on oikeus .peruuttaa kansa-      kat estävät valituksen tekoa, varsinkin kun ajo-
29708: laiselle myönnetty ajokortti. Nämä säännökset        kortin peruutukset kohdistuvat yleisimmin alim-
29709: suovat poliisiviranomaiselle laajan harkintaval-     piin sosiaaliryhmiin.
29710: lan sen suhteen, millaisissa yksityistapauksissa        Kun monissa poliisipiireissä katsotaan liiken-
29711: ajokortti peruutetaan. Peruutuskäytäntö on eri       teeseen liittymättömien rikosten tekemisen
29712: poliisipiireissä hyvin vaihteleva. On vähintään-     osoittavan sopimattomuutta moottoriajoneuvon
29713: kin arveluttavaa kansalaisen oikeusturvan kan-       kuljettajaksi, syntyy täten poliisiviranomaisille
29714: nalta, jos hänen toimeentuloonsa ehkä ratkai-        tilaisuus selvän lisärangaistuksen langettamiseen
29715: sevasti vaikuttava ajokortin hallussapysyminen       ajokortin peruuttamisen muodossa. Olisi lain-
29716: riippuu siitä, missä nimismiespiirissä tai minkä     säädäntöteitse kiireellisesti estettävä näin ilmei-
29717: poliisilaitoksen alueella hän asuu.                  nen tosiasiallinen kahdesti rankaiseminen. Kun
29718:     Ajokortin peruuttaminen määritellään juridi-     ajokortti peruutetaan esimerkiksi sen vuoksi~
29719: sesti ns. turvaamistoimenpiteeksi. Siksi ei kat-     että henkilö on tuomittu törkeästä varkaudesta,
29720: sota tapahtuvan kahdesti rankaisemista, vaikka       osoittaa melkoista yksisilmäisyyttä ja poltinmer-
29721: samasta teosta, mistä oikeus on antanut tuo-         killä leimaamisen halua, kun hänet tällä perus-
29722: mionsa, poliisiviranomainen lisäksi peruuttaa        teella katsotaan sopimattomaksi moottoriajo..
29723: ajokortin. Liikennerikosten tai sairauden takia      neuvon kuljettamiseen vielä kauan varsinaisen
29724:  tehty peruutus voidaan kyllä nähdä keinona          rangaistuksen kärsittyään. Poliisiviranomaisen
29725: liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kuiten-       lisätuomiota sanotaan kauniisti turvaamistoi-
29726: kin esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen lii-      menpiteeksi. Monien eri alojen lisäsanktioiden
29727: kennetoimiston suorittamista peruutuksista vain      kerääminen yhteisön normeja kerran rikkoneen
29728: osa tapahtuu siksi, että henkilön on todettu         päälle ei ole nykyaikaista, oikeudenmukaista
29729:  rikkoneen liikenteestä annettuja määräyksiä.        eikä järkevää yhteiskunnan kontrollipolitiikkaa.
29730:  Muissa tapauksissa henkilön toiminnoista muu-          On kiinnitettävä huomiota yleensäkin eri hal-
29731:  toin, esimerkiksi juopumuspidätyksistä ja liiken-   lintoviranomaisten langettamiin sanktioihin, jot-
29732:  teen ulkopuolisista rikoksista, pääteltiin hänet    ka ketjureaktionomaisesti kohdistuvat samoihin
29733:  kelvottomaksi liikenteeseen. Noin puolet Hel-       yksilöihin. Alkuperäinen rike on usein hyvin-
29734:  singin ajokorttiperuutuksista motivoidaan siten,    kin pieni, mutta eri viranomaisten toistensa
29735:  ettei ajokortin haltijaa "elintapojensa ja hen-     toimia seuraamatta määräämät sanktiot yhteen-
29736:  kilökohtaisten ominaisuuksiensa takia voida kat-    sä ovat yliankarat. Pahimmassa tapauksessa toi-
29737:  soa sopivaksi toimimaan kuljettajana" (Moot-        sen viranomaisen langettama sanktio todistaa
29738:  toriajoneuvoasetuksen 31 § 2 mom. d-kohta).         toiselle, että senkin on syytä ryhtyä toimen-
29739:     Siteeratun säännöksen tulkinnasta ei sisä-       piteisiin. Ajokortin peruuttaminen poliisiviran-
29740:  asiain- eikä liikenneministeriö antanut tiettä-     omaisen toimesta on usein vain yksi rengas täl-
29741:  västi minkäänlaisia suosituksia. Siksi ajokortin    laisessa ketjussa. Tarvittaisiin hallintoviran-
29742: 744/71
29743: 2
29744: 
29745: omaisten sanktioita tarkkaileva koordinointi-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29746: elin, jotta sanktiokokonaisuus voitaisiin pitää            siin eri poliisiviranomaisten ajokortin
29747: tietyissä rajoissa.                                        peruuttamisessa omaksumien toisistaan
29748:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-            poikkeavien perusteiden yhtenäistämi-
29749: jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-               seksi siten, että menettelyyn nykyisin
29750: tämme seuraavan kysymyksen valtioneuvoston                 liittyvät epäkohdat korjataan?
29751: asianomaisen jäsenen vastattavaksi:
29752:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1971.
29753: 
29754:         Erkki Tuomioja.               Tellervo Koivisto.             Matti Ahde.
29755:         Ulf Sundqvist.                Osmo Kaipainen.                U. H. Voutilainen.
29756:                                       A-V. Perheentupa.
29757:                                                                                                       3
29758: 
29759: 
29760: 
29761: 
29762:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29763: 
29764:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          on ollut suunnittelematonta ja kriminaalipoliit-
29765: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          tisesti arveluttavaa seuroomusten kasautumista.
29766: mies, olette kirjeellänne 11 päivältä touko-             Hallituksen valmisteltavana on parhaillaan
29767: kuuta 1971 n:o 738 lähettänyt valtioneuvos-           ajokorttisäännösten kokonaisuudistus, joka aio-
29768: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        taan toteuttaa, ensi vuoden alusta. Uudistuk-
29769: edustaja Erkki Tuomiojan ym. tekemän seu-             sessa tullaan kiinnittämään huomiota mm. ajo-
29770: raanvansisältöisen kysymyksen:                        kortin peruutuskäytännössä ilmenneisiin epä-
29771:                                                       kohtiin.
29772:            "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Ajokorttiuudistuksessa tullaan lähtemään sii-
29773:        siin eri poliisiviranomaisten ajokortin        tä periaatteesta, että ajokortin peruuttamiselle
29774:        peruuttamisessa omaksumien toisistaan          täytyy olla selvästi liikenneturvallisuuteen liit-
29775:        poikkeavien perusteiden yhtenäistämi-          tyvät syyt: ajotaidon t!!Jhi ajoneuvon kuljetta-
29776:        seksi siten, että menettelyyn nykyisin         miseen tarvittavien fyysisten tai psyykkisten
29777:        liittyvät epäkohdat korjataan?"                edellytysten puuttuminen taikka piittaamatto-
29778:                                                       muus liikennesäännöistä. Nykyinen epämääräi-
29779:    Poliisin ajokortin peruuttamisessa omaksu-         nen sopivuusvaatimus tullaan määrittelemään
29780: masta käytännöstä on vain puutteellisia,, sisä-       uusissa säännöksissä ja niiden soveltamisesta
29781: asiainministeriön vuosittain poliisitoiminnasta       annettavissa, ohjeissa mahdollisimman tarkasti.
29782: kokoamaan tilastoon pohjautuvia tietoja, joista       Tässä määrittelyssä tulee olemaan lähtökohtana
29783: ei ilmene peruutusperusteita. Näistä tiedoista ja     mm. se, ettei rikos tai muu käyttäytyminen,
29784: äskettäin tehdyistä tutkimuksista voida,an kui-       joka ei osoita piittaamattomuutta liikennesään-
29785: tenkin päätellä, että käytäntö on epäyhtenäistä.      nöistä tai -turvallisuudesta, saa olla ajokortin
29786: Epäyhtenäisyys johtunee pääasiassa moottoriajo-       peruutta,misen perusteena.
29787: neuvoasetuksen 31 §:n 2 momentin d kohdan                Poliisin ajokorttiasioissa noudattaman käy-
29788: erilaisesta soveltamisesta eri poliisipiireissä.      tännön yhtenäistäminen ja ohjaaminen edellyt-
29789: Mainitun säännöksen mukaan ajokortin saami-           tää tietoja tästä käytännöstä. Edellä jo mainit-
29790: sen ehtona on, ettei henkilöä elintapojensa tai       tiin, että nykyisin tiedot suurelta osin puuttu-
29791: henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia voida        vat. Suunnitelmien mukaan tilanne korjautuu
29792: katsoa sopimattomaksi toimimaan kuljettajana.         ajokorttiuudistuksen yhteydessä: uudistukseen
29793: Jos ajokortin haltija, ei täytä tätä ajokortin saa-   kuuluu valtakunna,llisen ajokorttirekisterin pe-
29794: misen ehtoa, ajokortti voidaan peruuttaa. On          rustaminen. Hallitus tulee antamaan lähitule-
29795: ilmeistä, että sanottua peruutusperustetta on         vaisuudessa Eduskunnalle esityksen lainmuutok-
29796: joissakin poliisipiireissä tulhlttu liian laajasti.   sesta, jolla sanotunlaisen rekisterin pitäminen
29797: Esimerkiksi liikenneturvallisuuden näkökulmas-        lisättäisiin autorekisterikeskuksen tehtäviin.
29798: ta täysin merkityksettömät rikokset ovat soot-        Eräänä perusteluna rekisterin tarpeellisuudelle
29799: taneet johtaa ajokortin peruuttamiseen. Sinänsä       on juuri pyrkimys luoda, keinoja ajokorttiasiois-
29800: haitallisen epäyhtenäisyyden lisäksi seurauksena      sa noudatetun käytännön yhtenäistämiselle.
29801:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1971.
29802: 
29803:                                                                 Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
29804: 4
29805: 
29806: 
29807: 
29808: 
29809:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29810: 
29811:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I regeringen är en totalrevision av stadgan-
29812: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            dena angående körkort som häst under bered-
29813: velse nr 7 38 av den 11 maj 1971 tili veder-         ning, och avsikten är att den skall förverkligas
29814: hörande medlem av statsrådet för avgivande av        från nästa års början. I samband med revisio-
29815: svar översänt följande av riksdagsman Erkki          nen kommer uppmärksamhet att fästas bland
29816: Tuomioja m. fl. ställda spörsmål:                    annat vid de missförhållanden som har yppat
29817:                                                      sig i praxis när det gäller återkallande av kör-
29818:           "Ämnar Regeringen vidta åtgärder           kort.
29819:        för förenhetligande av de från varandra          Vid körkortsreformen kommer man att utgå
29820:        avvikande grunder för återkallande av         från den principen, att det för återkallande av
29821:        körkort, som olika polismyndigheter har       körkort måste finnas orsaker som klart sam-
29822:        antagit, så, att de missförhållanden som      manhänger med trafiksäkerheten: bristande kör-
29823:        nu vidlåder förfarandet blir avhjälpta?"      skicklighet eller avsaknad av fysiska ellet psy-
29824:                                                      kiska förutsättningar för framförande av fordon
29825:    Om den praxis polisen antagit ifråga om           ellet likgiltighet för trafikreglerna. Det nuva-
29826: återkallande av körkort föreligger endast brist-     rande obestämda kravet på lämplighet kommer
29827: fälliga uppgifter, baserade på den statistik mi-     i de nya stadgandena och i de föreskrifter som
29828: nisteriet för inrikesärendena årligen uppgör         utfärdas om deras tillämpning att definieras så
29829: över polisverksamheten, och av dem framgår           noggrant som möjligt. Vid denna definiering
29830: inte grunderna för återkallandet. Av dessa upp-      kommer utgångspunkten bl. a. att vara den, att
29831: gifter och nyligen gjorda undersökningar kan         brott eller annat beteende som inte röjer lik-
29832: man likväl dra den slutsatsen, att praxis är         giltighet för trafikreglerna ellet trafiksäkerhe-
29833: oenhetlig. Oenhetligheten torde huvudsakligen        ten inte får vara grund för återkallande av
29834: bero på olika tillämpning av 31 § 2 mom.             körkort.
29835: punkt d i motorfordonsförordningen. Villkor             För förenhetligande och dirigering av poli-
29836: för erhållande av körkort är enligt sagda stad-      sens praxis i körkortsärenden förutsätts upp-
29837: gande, att vederbörande icke på grund av sina        gifter om denna praxis. Ovan har redan nämnts,
29838: levnadsvanor eller personliga egenskaper kan         att sådana uppgifter nu till stor del saknas.
29839: anses olämplig att föra bil. Om körkortsinne-        Enligt planerna blir situationen bättre i sam-
29840: havare inte uppfyller detta villkor för erhål-       band med körkortsreformen: till reformen hör
29841: lande av körkort, kan körkortet återkallas. Det      inrättande av ett hela landet omfattande kör-
29842: är uppenbart, att sagda grund för återkallande       kortsregister. Regeringen kommer inom den
29843: av körkort i vissa polisdistrikt har fått en allt-   närmaste framtiden att till Riksdagen avlåta
29844: för vid tolkning. Så har t. ex. från trafiksäker-    en proposition med förslag till en lagändring
29845: hetssynpunkt helt betydelselösa förseelser kun-      genom vilken bilregistercentralens åligganden
29846: nat leda tili återkallande av körkort. Förutom       skulle utökas med förande av ett sådant regis-
29847: oenhetligheten, som i och för sig är menlig,         ter. Ett motiv för registrets behövlighet är just
29848: har följden varit en planlös och kriminalpoli-       strävan att skapa medel att förenhetliga. praxis
29849: tiskt betänklig anhopning av påföljder.              i körkortsärenden.
29850:      Helsingfors den 9 juni 1971.
29851: 
29852:                                                                   Trafikminister K. F. Haapasalo.
29853: Kirj. ksm. n:o 1.39.
29854: 
29855: 
29856: 
29857:                                   Lepistö ym.: Selvityksen suorittamisesta       Merenkurkun      maa-
29858:                                      yhteyden aikaansaamisesta.
29859: 
29860: 
29861:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29862: 
29863:    Hyväksyessään tulo- ja menoarvion vuodelle        rien kasvun ja toisaalta laivaväylien laajentamis-
29864: 1971 eduskunta edellytti hallituksen suoritta-       ja kunnostamisvaatimusten kesken tulee jatku-
29865: van alustavan selvityksen Merenkurkun maa-           vasti kiristymään. Vastaavasti Etelä-Suomen
29866: yhteyden kansantaloudellisesta kannattavuudes-       satamiin suuntautuvat moottoritiet vaativat yhä
29867: ta ja teknillisistä toteuttamismahdollisuuksista     suuremman osan tiemäärärahoista. Jo käsitte-
29868: sekä vaihtoehtoisten ratkaisumahdollisuuksien        lyn alaisena olevat eteläisen Suomen pelkät
29869: vaikutuksesta Perämeren vesistöolosuhteisiin.        minimiinsä mitoitetut moottoritiehankkeet vaa-
29870:     Suomesta ulkomaille ja vastaavasti ulkomailta    tisivat vuosina 1971-75 kokonaista 150 mil-
29871: Suomeen ja Suomen kautta Neuvostoliittoon            joonaa markkaa vuodessa. Moottoriteiden li-
29872: suuntautuva tavara- ja henkilömoottoriajoneuvo-      säksi on huomioon otettava epälukuisat muut
29873: liikenne on voimakkaasti kasvamassa. Yhä suu-        kalliit maan etelärannikon liikennettä palvele-
29874: rempi määrä matkailijoista käyttää jo omaa           vien teitten rakentamis- ja kunnostamishank-
29875: autoaan ja samoin aletaan jopa sellaisiakin          keet.
29876: massatuotteita kuin sahatavaraa kuljettaa paket-        Asian tilan ollessa tällainen, on ilman muuta
29877: teina Suomesta suurilla kuorma-autoilla suo-         selvää, että Etelä-Suomen kapealle rannikko-
29878: raan mannermaalle. Pitemmälle jalostettujen          kaistalle suuntautuvien maa- ja merikuljetus-
29879: tuotteiden kuljetuksissa käytetään jo nyt miltei     väylien rinnalle on välttämättä haettava muita-
29880: yksinomaan autokuljetusta.                           kin vaihtoehtoisia ulkomaan liikennettä palve-
29881:     Koko tämä jo nyt erittäin suuri ja suoras-       levia yhteyksiä, joille lisäksi on asetettava se
29882: taan räjähdysmäisesti kasvava moottoriajoneu-        erityinen vaatimus, että ne ovat nopeita ja tur-
29883: voliikenne joutuu kansainvälisessä kauttakulku-      vallisia sekä että ne eivät tukkeudu pahimpina-
29884: liikenteessä turvautumaan lähes yksinomaan           kaan jäätalvina, niinkuin kävi Ahvenanmeren
29885: Etelä-Suomen satamien kautta tapahtuviin laut-       laivaväylille jälleen viime talvena. Yhden täl-
29886: takuljetuksiin. Tästä puolestaan on seurannut        laisen realistisen vaihtoehdon tarjoaa Meren-
29887: suoranainen tungos Suomen ja Ruotsin välisillä       kurkun kapeikon hyväksikäyttäminen ja kiin-
29888: laivareiteillä ja etelärannikon satamissa sekä       teän maayhteyden rakentaminen tämän kapei-
29889: Etelä-Suomen satamiin johtavilla teillä. Selvän      kon yli.
29890: kuvan tilanteesta, johon olemme joutumassa,             Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29891: antavat seuraavat luvut. Pelkästään Helsingin        §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneuvos-
29892:  sataman kunnostaminen maksaa 141 miljoonaa          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
29893:  markkaa. Eteläisten laivaväylien laajentamiseen     van kysymyksen:
29894:  ja kunnostamiseen on arvioitu tarvittavan seu-
29895:  raavan kymmenen vuoden aikana noin 400                         Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
29896:  miljoonaa markkaa laskettuna nykyisten laiva-               siin eduskunnan edellyttämän alustavan
29897:  kokojen ja liikennemäärien mukaan. Arvio ei                 selvityksen suorittamiseksi Merenkur-
29898:  ole kuitenkaan realistinen, sillä laivojen koko             kun maayhteyden kansantaloudellisesta
29899:  ja liikennemäärät tulevat kasvamaan arvioita                kannattavuudesta ja teknillisistä toteut-
29900:  nopeammin, joten jatkuva kilpajuoksu toisaalta              tamismahdollisuuksista sekä vaihtoeh-
29901:  laivayksikköjen suurentumisen ja liikennemää-               toisten ratkaisumahdollisuuksien vaiku-
29902:                                                              tuksesta Perämeren vesistöolosuhteisiin?
29903:       Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1971.
29904: 
29905:          Eeli Lepistö.                  Veikko Salmi.                   Juhani Orrenmaa.
29906: 741/71
29907: 2
29908: 
29909: 
29910: 
29911: 
29912:                         Ed u s kunnan H e r r a Puh e m i e he 11 e.
29913: 
29914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Selvityksien suorittaminen edellyttää, että
29915: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Merenkurkun maayhteyttä tutkitaan selvittä-
29916: olette 11 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn          mällä ensin riittävän laajasti Suomen keski- ja
29917: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        eteläosan ja Ruotsin välistä liikennettä, eri
29918: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kulkumuotojen muodostamia liikenneyhteyksiä
29919: edustaja E. Lepistön ym. näin kuuluvasta kir-       ja niiden kehittämistarvetta. Selvitettävien ky-
29920: jallisesta kysymyksestä no 139:                     symysten määrittelyä sekä jatkoselvitysten oh-
29921:                                                     jelmointia varten tie- ja vesirakennushallitus on
29922:           "Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-      jo pyytänytkin asiasta kuusi eri viranomaisten ja
29923:        siin eduskunnan edellyttämän alustavan       laitosten lausuntoa. Niiaen avulla pyritään aluk-
29924:        selvityksen suorittamiseksi Merenkurkun      si selvittämään Merenkurkun liikenteen ja lii-
29925:        maayhteyden kansantaloudellisesta kan-       kenneolosuhteiden kehitysnäkymiä sekä han-
29926:        nattavuudesta ja teknillisistä toteutta-     ketta koskevia taloudellisia ja vesistöolosuhtei-
29927:        mismahdollisuuksista sekä vaihtoehtois-      siin liittyviä näkökohtia.
29928:        ten ratkaisumahdollisuuksien vaikutuk-          Saatavien lausuntojen perusteella määritel-
29929:        sesta Perämeren vesistöolosuhteisiin?"       lään sitten alustavasti jatkoselvitysten sisältö
29930:                                                     sekä valmistellaan asian vaatimaa yhteistoimin-
29931:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taa Suomen ja Ruotsin viranomaisten kesken.
29932: vasti seuraavaa:                                       Kuten edellä esitetystä selviää, kysymyksessä
29933:    Liikenneministeriö on kirjeellään 5. 2. 1971     tarkoitettuun selvitystyöhön on jo ryhdytty.
29934: kehottanut tie- ja vesirakennushallitusta suorit-   Selvityksien valmistuttua ne tullaan toimitta-
29935: tamaan Merenkurkun maayhteyttä koskevat             maan liikenneministeriölle tarvittavia päätöksiä
29936: kansantaloudellista kannattavuutta, teknillisiä     ja jatkotoimenpiteitä varten. Todettakoon kui-
29937: toteuttamismahdollisuuksia sekä vaihtoehtois-       tenkin lopuksi, että selvitystyö tulee varmasti
29938: ten ratkaisumahdollisuuksien vaikutuksia Perä-      olemaan varsin aikaaviepä huomioonottaen, että
29939: meren vesistöolosuhteisiin koskevat selvitykset,    näin huomattava ja laajavaikutteinen hanke
29940: jotka, samoinkuin mahdolliset toimenpide-ehdo-      vaatii varsin perusteelliset tutkimukset varsin-
29941: tuksetkin, on aikanaan toimitettava liikenne-       kin, kun kysymys on kahta valtakuntaa koske-
29942: ministeriölle.                                      vasta asiasta.
29943:      Helsingissä kesäkuun 3 päivänä 1971.
29944: 
29945:                                                               Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
29946:                                                                                                       3
29947: 
29948: 
29949: 
29950: 
29951:                             Tili Riksdagens Herr Talman.
29952: 
29953:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             Utredningarnas utförande förutsätter, att
29954: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              landförbindelsen över Kvarken undersökes ge-
29955: velse av den 11 maj 1971 tili vederhörande             nom att först i tillräcklig omfattning klarlägges
29956: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         trafiken mellan Finlands mellersta och södra
29957: jande av riksdagsman E. Lepistö m.fl. ställda          delar samt Sverige, de av olika trafikformer
29958: skriftliga spörsmål nr 139:                            bildade trafikförbindelserna samt behovet att
29959:                                                        utveckla dem. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
29960:                                                        har också redan för definering av de frågor som
29961:           "Har Regeringen skridit tili åtgärder        skall utredas och för programmering av fort-
29962:        för verkställande av den av Riksdagen           satta undersökningar inbegärt utlåtande om
29963:        förutsatta förberedande utredningen rö-         saken av sex olika myndigheter och inrättningar.
29964:        rande den nationalekonomiska lönsam-            Genom dem vili man först utreda utvecklings-
29965:        heten av en landförbindelse över Kvar-          aspekterna i fråga om trafiken och trafikför-
29966:        ken och de tekniska möjligheterna att           hållanderna i Kvarken samt ekonomiska och
29967:        förverkliga den, samt alternativa lös-          tili vattenförhållandena anslutna synpunkter på
29968:        ningars inverkan på Bottenvikens vatten-        projektet.
29969:        förhållanden?"                                      På basen av de utlåtanden som erhålles anges
29970:                                                        sedan förberedelsevis innehållet av de fortsatta
29971:                                                        utredningarna och förbereds av saken påkallat
29972:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           samarbete mellan de finska och svenska myn-
29973: anföra följande:                                       digheterna
29974:    Trafikministeriet har med en skrivelse 5. 2.            Såsom av ovanstående framgår, har det i
29975: 1971 uppmanat väg- och vattenbyggnadssty-              spörsmålet avsedda utredningsarbetet redan in-
29976: relsen att verkställa utredning rörande den na-        letts. När utredningarna blivit färdiga kommer
29977: tionalekonomiska lönsamheten av en landför-            de att tiliställas trafikministeriet för nödiga
29978: bindelse över Kvarken, de tekniska möjligheter-        beslut och för vidare åtgärder. Konstateras må
29979: na att förverkliga den samt alternativa lösnin-        dock tili slut, att utredningsarbetet säkert kom-
29980: gars inverkan på Bottenvikens vattenförhållan-         mer att kräva rätt mycket tid, med beaktande
29981: den, vilka utredningar, liksom även eventuella         av att ett så betydande, vittbärande projekt
29982: förslag tili åtgärder, i sinom tid skall tiliställas   kräver ganska grundliga undersökningar, sär-
29983: trafikministeriet.                                     skilt då fråga är om en sak som rör två riken.
29984:       Helsingfors den 3 juni 1971.
29985: 
29986:                                                                    Trafikminister K. F. Haapasalo.
29987: Kirj. ksm. n:o 140.
29988: 
29989: 
29990: 
29991: 
29992:                                    Laatio ym.: Kansaneläkelaitoksen hallinnon uudelleen järjestä-
29993:                                       misestä.
29994: 
29995: 
29996: 
29997:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29998: 
29999:     Yhteiskunnassamme on menneinä vuosikym-            heuttaa tarpeettomia kustannuksia, mutta en-
30000: meninä kiinnitetty paljon huomiota kansaneläke-        nenkaikkea tämä kaksijakoisuus lisää laitoksen
30001: laitoksen toimintaan, mistä on esitetty paljon         byrokraattisuutta, mistä olisi päästävä, kun teh-
30002: arvostelua, eikä suinkaan aina syyttä. Kun kan-        tävänä on nimenomaan ihmisen palveleminen.
30003: saneläkelaitoksen tehtäväksi annettiin vuonna             Käytäntö on osoittanut, ettei nykyinen kan-
30004: 1963 säädetyn sairausvakuutuslain mukaisen             saneläkelaitoksen eläkeorganisaatio täytä niitä
30005: toiminnan hoitaminen, laajeni mainitun laitok-         vaatimuksia, mitä joustavalta sosiaalivakuutus-
30006: sen .toiminta huomattavasti. Samalla laitoksen         hallinnoita vaaditaan. Eläkehakemusten käsit-
30007: henkilökunnan pätevyys lisääntyi huomattavasti         telyn viivästyminen 5-9 kuukautta, tavallisesti
30008: aikaisempaan verrattuna. Kansalaisten keskuu-          noin puoli vuotta, on liian hidasta, joten siihen
30009: dessa esiintyy kuitenkin edelleen voimakasta           kaivataan kiireesti korjausta. Kun kansaneläke-
30010: paheksuntaa kansaneläkelaitoksen hoitamaa elä-         laitos joutuu aivan lähiaikoina ottamaan vas-
30011: kevakuutusta sekä eläkeorganisaatiota kohtaan,         taan hakemusruuhkan, mikä aiheutuu rintama-
30012: mistä eräänä osoituksena ovat lehtien yleisön-         sotilaseläkkeiden hakemisesta, olisi mieles-
30013: osaston kirjoitukset. Varsinainen arvostelun           tämme kiireesti ryhdyttävä .toimenpiteisiin kan-
30014: aiheuttaja on viime vuosina ollut se ääretön           saneläkelaitoksen kenttäorganisaation uusimi-
30015: hitaus, millä eläkehakemusten käsittely kansan-        seksi. Sairausvakuutuslakia on sovellettu käy-
30016: eläkelaitoksessa on tapahtunut. Vastaavasti kan-       tännössä kohta seitsemän vuotta ja siinä yhtey-
30017: saneläkelaitoksen hoitama sairausvakuutushal-          dessä sairausvakuutustoimistot ja -toimikunnat
30018: linto on saanut kiitosta osakseen organisaatios-       ovat tottuneet itsenäiseen päätöksen tekoon,
30019: .taan sekä siitä nopeudesta, millä sairausvakuu-       mikä seikka on otettava huomioon uudistus-
30020:  tuslain mukaisia hakemuksia on ratkaistu. Käy-        suunnitelmassa.
30021:  tännössä kansaneläkelaitokseen on keskittynyt            Jo vuonna 1966 hallitusneuvos Alangon joh-
30022: kaksi täysin erillistä hallinto-organisaatiota,        dolla toiminut kansaneläkelaitoksen hallinnon
30023:  sairausvakuutus- ja eläkeorganisaatio. Kun tiet-      tarkistustoimikunta esitti mietinnössään, että
30024:  tävästi nykyinen kaksijakoisuus ei mitenkään          kansaneläke- ja sairausvakuutusjärjestelmät olisi
30025:  ole puolustettavissa, vaan päinvastoin se on          yhdistettävä yhdeksi sosiaalivakuutusjärjestel-
30026:  todettu erittäin haitalliseksi, olisi toivottavaa,    mäksi. Tämän mietinnön mukaan päätökset niin
30027:  että kansaneläkelaitoksen hallintoa kehitettäi-       sairausvakuutus- kuin kansaneläkevakuutus-
30028:  siin järkevään suuntaan.                              asioissa tekisi paikallinen päättävä elin. Tämän-
30029:     Kansaneläkelaitoksen piiritoimistoilla ja sai-     kin jälkeen tästä asiasta on puhuttu ja kirjoi-
30030:  rausvakuutustoimistoilla olisi tiettävästi yhteis-    tettu, mutta mitään esityksiä epäkohdan pois-
30031:  työmahdollisuuksia, mutta esimerkiksi toimis-         tamiseksi hallituksen taholta ei ole tehty.
30032:  tojen henkilökuntaa ei .tilapäisestikään käytetä         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
30033:  toisen toimiston tehtävien hoitamiseen. Tar-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
30034:  kastus- ja valvontatehtävät ovat täysin erillään      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
30035:  toisistaan, joten samoilla alueilla liikkuvat erik-   omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
30036:  seen niin eläke- kuin sairausvakuutuspuolen tar-      myksen:
30037:  kastajat. Kansaneläkelaitoksella on kaksi paikal-                Onko Hallitus tietoinen niistä mo-
30038:  lista toimikuntaa, sairausvakuutus- ja eläketoi-               nista epäkohdista, jotka aiheutuvat kan-
30039:  mikunta. On luonnollista, että tämä kaikki ai-                 saneläkelaitoksen hoidettavana olevien
30040: 784/71
30041: 2
30042: 
30043:      ka,nsaneläkevakuutus- ja sairausvakuu-               mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
30044:      tushallinnon erillään olevista organisaa-         ryhtyä kansa,neläkelaitoksen paikallishal-
30045:      tioista, sekä kansaneläkevakuutuksen              linnon uudelleen järjestämiseksi ja yh-
30046:      erittäin hitaasta asiain käsittelystä, ja         tenäisen hallinto-organisaation luomi-
30047:      jos on,                                           seksi?
30048:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1971.
30049: 
30050:        G. Laatio.                   Sinikka Karhuvaara,.         Maija Heino.
30051:        Eeva Kauppi.                 Matti Jaatinen.              Erkki Häkämies.
30052:        Harri Holkeri.               Elsi Hetemäki.               Jouni Mykkänen.
30053:        Esko J. Koppanen.            Eeva Särkkä.                 Pekka Vilmi.
30054:        Orvokki Kauppila.            Niilo Tarvajärvi.            Katri Kaarlonen.
30055:                        Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
30056: 
30057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa.           ryhtyä kahsa.neläkelaitoksen paikallishal-
30058: mainitussa .tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            linnon uudelleen järjestämiseksi ja yh-
30059: olette 11 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn                tenäisen hallinto-organisaation luomi-
30060: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              seksi?"
30061: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
30062: edustaja G. Laa.tion ym. näin kuuluvasta kir-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
30063: jallisesta kysymyksestä n:o 140:                   taen seuraavaa:
30064:                                                       Kansaneläkelaitoksen kansaneläke- ja. sairaus·
30065:           "Onko Hallitus tietoinen niistä mo-      vakuutusorganisaation yhdistäminen monessakin
30066:        nista epäkohdista, jotka aiheutuvat kan-    suhteessa olisi omiaan parantamaan a.sioiden
30067:        saneläkelaitoksen hoidettavana olevien      hoitoa. Kansaneläkelaitoksen asettama toimi·
30068:        bnsaneläkevakuutus- ja sairausvakuu-        kunta valmistelee parha.illaan ehdotusta sano-
30069:        tushallinnon erillään olevista organisaa-   tuksi organisaatiouudistukseksi sekä myös eh-
30070:        tioista, sekä kansaneläkevakuutuksen        dotusta kansaneläkelain ja sairausvakuutuslain
30071:        erittäin hitaasta asiain käsittelystä, ja   yhdistämiseksi yhteiseksi sosiaaliturvala.iksi.
30072:        jos on,                                     Kansaneläkelaitoksen tehtyä esityksensä hallitus
30073:           mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tulee ottamaan asian harkittavakseen.
30074:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1971.
30075: 
30076:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
30077: 4
30078: 
30079: 
30080: 
30081: 
30082:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30083: 
30084:    I det syf.te 37 § 1 mom. riksdagsordningen             anstaltens lokalförvaltning och skapa en
30085: anger ha.r Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            enhetlig förvaltningsorganisation?"
30086: av den 11 maj 1971 tili vederbörande medlem
30087: av statsrådet översänt en avskrift av ett av          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
30088: riksdagsman G. Laatio m.fl. undertecknat           samt anföra följande:
30089: skriftligt spörsmål nr 140 av följande lydelse:       En sammanslagning av folkpensionsanstal-
30090:                                                    tens folkpensions- och sjukförsäkringsorganisa-
30091:           "Är Regeringen medveten om alla de       tion skulle i många avseenden vara ägnad att
30092:        missförhållanden, vilka är en följd av      förbättra behandlingen av ärenden. En av folk-
30093:        de avskilt från varandra varande organi-    pensionsanstalten tillsatt kommitte förbereder
30094:        sationema inom folkpensionsförsäkrings-     för närvarande ett förslag tili sagda organisa-
30095:        och sjukförsäkringsförvaltningen, viiken    tionsreform samt även ett förslag till samman-
30096:        handhas av folkpensionsanstalten, samt      slagning av folkpensionslagen och sjukförsäk-
30097:        den ytterst långsamma behandlingen av       ringslagen tili en enhetlig socialskyddslag. När
30098:        folkpensionsärenden, och om så är fallet,   folkpensionsanstalten framlagt sitt förslag kom-
30099:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     mer regeringen att upptaga ärendet .tili pröv-
30100:        taga för att omorganisera folkpensions-     ning.
30101:      Helsingfors den 15 september 1971.
30102: 
30103:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
30104: Kirj. ksm. n:o 141.
30105: 
30106: 
30107: 
30108: 
30109:                                  Heino: Kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien naispuo-
30110:                                     listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkeikärajan alentami-
30111:                                     sesta.
30112: 
30113: 
30114:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30115: 
30116:    Kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuulu-         Eläkeikärajan alentamista puoltaa myös se,
30117: vien naispuolisten viranhaltijain ja työntekijäin    että naisten työmarkkinoilla ilmenee jatkuvasti
30118: eläkeikäraja on nyt 65 vuotta. Poikkeuksen          'työttömyyttä, minkä vuoksi ammattiin valmis-
30119: tekevät vain muutamat erikseen määrätyt vi-          tuneiden on vaikeaa saada koulutustaan vastaa-
30120: rat ja toimet.                                      vaa työtä. Myös keski-ikäisten ja sitä vanhem-
30121:    Tämä 65 vuoden eläkeikäraja on nykyolois-        pien työntekijöiden työnsaantimahdollisuudet
30122: sa osoittautunut liian korkeaksi. Näilläkin          ovat nykyisin erittäin heikot.
30123: aloilla jatkuvasti kiihtyvä elämäntahti ja ku-          Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
30124: luttava työ vähentävät ikääntyvän naisen             tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
30125: psyykkistä ja fyysistä suorituskykyä ja vaike"       tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
30126: uttavat jatkokoulutuksen mahdollisuuksia. Kui-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30127: tenkin työnjohto- ja palveluammateissa työn
30128: rasittavuus ja vastuu muuttuvan ja kehittyvän                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
30129: yhteiskuntarakenteen, rationoinnin ja ATK-jär-              ta niihin haittatekijöihin, jotka aiheu-
30130: jestelmien yleistyttyä asettavat yksityisen vi-             tuvat kunnallisen eläkejärjestelmän pii-
30131: ranhaltijan ja työntekijän entistä suurempaan               riin kuuluvien naispuolisten viranhalti-
30132: vastuuseen. Häneltä edellytetään jatkuvaa ke-               jain ja työntekijäin korkeasta, 65 vuo-
30133: hitys- ja aloitekykyä. Naisia rasittavat lisäksi            den, eläkeikärajasta ja mitä mahdolli-
30134: usein viranhoidon ohella lasten- ja kodinhoi-               suuksia Hallitus katsoo olevan mai-
30135: don asettamat tehtävät. Tästä huolimatta heil-              nitun ikärajan alentamiseksi 60 vuo-
30136: tä vaaditaan samaa suorituskykyä kuin mie-                  teen?
30137: hiltä.
30138:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1971.
30139: 
30140:                                            Maija Heino.
30141: 
30142: 
30143: 
30144: 
30145: 745/71
30146: 2
30147: 
30148: 
30149: 
30150: 
30151:                           E d u 8 k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30152: 
30153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          heikomman eläkeikävaihtoehdon valinneet kun-
30154: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           nat ovat valtaosaltaan pieniä saaristo- ja ran-
30155: mies, olette 11 päivänä toukokuuta 1971 päi-           nikkokuntia.
30156: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-             Eläkelaitoksen jäsenyhteisöjen palveluksessa
30157: yqsto:~ asianom~j,isdle jäsenelle jäljennöksen         oli niiltä kerätyn tilaston mukaan vuoden 1970
30158: kansanedust~ja Maija Heinon kirjallisesta ky-          päättyessä 109 545 uuteen kunnalliseen eläke-
30159: symyksestä n:q 141, jossa tiedustellaan:               järjestelmään kuuluvaa naispuolista viranhalti-
30160:                                                        jaa ja työntekijää. Näistä vain 642 viranhalti-
30161:            "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-         jalla ja työntekijällä eli 0.6 prosentilla oli eläke-
30162:         ta ~. ~atttatekijöihin, jotka aiheu-           ikänä 65 vuotta. Suurin osa heistä eli 626
30163:         tuvat kunnallis~ eläkejärjestelmän pii-        viranhaltijaa ja työntekijää oli edellä mainittu-
30164:         riin k~uluvien · naispuolisten viranhalti-     jen 43 maalaiskunnan palveluksessa ia loput
30165:         jain ja hröntekijäin korkeasta, 65 vuo-        16 mainittujen seitsemän kuntainliiton palve-
30166:         ,Pen, eläkeikärajasta ja mitä mahdolli-        luksessa. Kaikilla muilla naispuolisilla viran~
30167:         suuksia Hallitus katsoo olevan mai-            haltijoilla ja työntekijöillä eli 99.4 prosentilla
30168:         nitun 'ikärajan alentamiseksi 60 vuo-          oli eläkeikänä 63 vuoden yleinen eläkeikä tai
30169:          teen?"                                        sitä alempi erityinen eläkeikä. Alempiin eläke-
30170:                                                        ryhmiin kuuluu useita sellaisia viranhaltija- ja
30171:    Vastaukse~ kysymykseen esitän kunnioitta-           työntekijäryhmiä, joissa on joko yksinomaan tai
30172: vasti seuraavaa:                                       suurimmaksi osaksi naisia. Esimerkkeinä mai-
30173:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin         nittakoon sairaalalaitoksen hoitohenkilökunta
30174: eläkeikälakiin ei sisälly, eräitä vähimmäisturvaa      (sairaanhoitaja, kätilö, apuhoitaja, lastenhoitaja
30175: koskevia säännöksiä lukuun ottamatta, säännök-         jne.) sekä sairaala- ja laitosapulaiset. Siitä joh-
30176: siä eläketurvan aineellisesta sisällöstä, vaan siitä   tuu, että 47 702 naispuolisella viranhaltijalla ja
30177: määrääminen on laissa jätetty kunnallisen eläke-       työntekijällä eli 43.5 prosentilla oli eläkeikä 60
30178: laitoksen sekä kuntien ja kuntainliittojen asiak-      vuotta tai sitä alempi. Kaikkien naispuolisten
30179: si. Niinpä eläkeikärajat on eläkelaitoksen eläke-      viranhaltijain ja työntekijäin henkilömäärillä
30180: säännössä järjestetty siten, että jokainen kunta       painotettu eläkeikä, joka parhaiten kuvaa nais-
30181: ja kuntainliitto voi määrätä viranhaltijansa ja        ten keskimääräistä eläkeikää kunnallisessa eläke-
30182: työntekijänsä yleisen eläkeiän vaihtoehtoisen          järjestelmässä, oli vuoden 1970 päättyessä 61
30183: järjestelmän mukaisesti joko 63 tai 65 vuo-            vuotta 2 kuukautta 7 päivää.
30184: deksi. Ns. erityiset eli yleistä eläkeikää alem-          Selvitettäessä mahdollisuuksia alentaa nais-
30185: mat eläkeiät tiettyjä virkoja ja työaloja varten       puolisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkeikä-
30186: on sitä vastoin määrätty keskitetysti mainitussa       rajaa siten, että se olisi kaikkien kohdalla enin-
30187: eläkesäännössä kaikkia eläkelaitoksen jäsenyhtei-      tään 60 vuotta, on otettava huomioon, että
30188: söjä sitovasti. Erityiset eläkeiät vaihtelevat 53      kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin edus-
30189: vuodesta 62 vuoteen.                                   taviropien keskusjärjestöjen ja eläkelaitoksen
30190:    Kunnallisella eläkelaitoksella on tällä het-        välillä on jo lähes kahden vuoden ajan käyty
30191: kellä 821 jäsenyhteisöä. Niistä 770 on mää-            neuvotteluja järjestöjen esittämistä vaatimuk-
30192: rännyt viranhaltijainsa ja työntekijäinsä ylei-        sista eräiden viranhaltija- ja työntekijäryhmien
30193: seksi eläkeiäksi 63 vuotta. Näin ollen vain            eläkeiän alentamisesta. Vaatimuksia on perus-
30194: 51 jäsenyhteisöä on valinnut yleiseksi eläke-          teltu erilaisilla ko. virkaan tai työalaan liitty-
30195: iäksi 65 vuotta. Näistä 51 jäsenyhteisöstä on          villä näkökohdilla, kuten työn rasittavuudella,
30196: maalaiskuntia 43 ja kuntainliittoja 7. Mainitut        epäterveellisyydellä ja sairastumisalttiudella.
30197:                                                                                                      3
30198: 
30199: Sitä vastoin vaatimusta kaikkien naispuolisten       vat viranhaltijainsa ja työntekijäinsä yleiseksi
30200: viranhaltijain ja työntekijäin eläkeikärajan alen-   eläkeiäksi 65 vuotta, ovat myöhemmin siirty-
30201: tamisesta ei ole esitetty, minkä ainakin osaksi      neet 63 vuoden eläkeiän vaihtoehtoon. Voi-
30202: voitaneen otaksua johtuneen siitä, että sellai-      daan olettaa, että tämä kehitys tulee jatku-
30203: nen vaatimus olisi ristiriidassa sukupuolten         maan. Tämän ja edessä olevan kuntauudistuk-
30204: tasavertaisuusvaatimuksen kanssa.                    sen huomioon ottaen voidaankin odottaa, että
30205:    Lopuksi voidaan todeta, että osa niistä kun-      65 vuoden eläkeikävaihtoehto kunnallisessa
30206: nista ja kuntainliitoista, jotka uuden kunnalli-     eläkejärjestelmässä tulee lähivuosina häviämään.
30207: sen eläkejärjestelmän voimaan tullessa Valitsi-
30208:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1971.
30209: 
30210:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo.
30211: 4
30212: 
30213: 
30214: 
30215: 
30216:                          T i 11 R i k s d a g e n s    H err    T a 1 m a n.
30217: 
30218:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          år. Sålunda har endast 51 medlemssamfund valt
30219: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             65 år till allmän pensionsålder. Av dessa 51
30220: velse av den 11 ma.j 1971 till vederbörande           medlemssamfund är 4 3 landskommuner och 7
30221: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        kommunalförbund. De kommuner som va.lt det
30222: jande av riksdagsledamoten Maija Heino ställda        svagare pensionsåldersalternativet utgöres tili
30223: skriftliga spörsmål nr 141:                           största delen av små skärgårds- och kustkom-
30224:                                                       muner.
30225:           "Har Regeringen fäst uppmärksamhet             I pensionsanstaltens medlemssamfunds tjänst
30226:        vid de olägenheter som följer av den           var enligt statistik baserad på uppgifter, som
30227:        höga pensionsåldersgränsen, 65 år, för         jnsamlats hos dem, vid utgången · av år 1970
30228:        kvinnliga tjänsteinnehavare och a.rbets-       J09 545 kvinnliga tjänsteinnehava.re och arbets-
30229:        tagare, vilka hör till det kommunala           tagare, vilka hörde till det nya kommunala
30230:        pensionssystemet, och vilka möjligheter        pensionssystemet. Av dessa hade endast 642
30231:        anser Regeringen att det finns för att         tjänsteinnehavare och a.rbetstagare eller 0.6
30232:        sänka nämnda åldersgräns till 60 år?"          procent 65 år såsom pensionsålder. Största
30233:                                                       delen av dem eller 626 tjänsteinnehavare och
30234:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         arbetstagare var i ovan nämnda 4 3 landskom-
30235: anföra följande:                                      muners tjänst och de återstående 16 i nämnda
30236:     I lagen om pension för kommunala tjänste-         sju kommunalförbunds tjänst. Alla övriga
30237: innehavare och arbetstagare ingår icke, med           kvinnliga tjänsteinnehavare och a.rbetstagare
30238: undantag för vissa stadganden rörande minimi-         eller 99.4 procent hade såsom pensionsålder
30239: skydd, några stadganden om pensionsskyddets           den allmänna pensionsåldern 63 år ellet en
30240: materiella innebörd, utan bestämmandet därom          speciell lägre pensionsålder. Till de lägre pen-
30241: har i lagen uppdra.gits åt den kommunala pen-         sionsåldersgrupperna hör flera sådana tjänste-
30242: sionsanstalten samt åt kommunerna och kom-            innehavar- och arbetstagargrupper, vilka an-
30243: munalförbunden. Sålunda har pensionsålders-           tingen enbart eller till största delen omfatta.r
30244: gränserna i pensionsanstaltens pensionsstadga         kvinnor. Såsom exempel må nämnas vårdper-
30245: ordnats så, att varje kommun ooh kommunal-            sonalen inom sjukhusväsendet ( sjukskötare,
30246: förbund kan bestämma den a.llmänna pensions-          barnmorska, hjälpskötare, barnavårdare osv.)
30247: åldern för sina tjänsteinnehavare och arbets-         samt sjukhusbiträden och biträden för olika
30248: tagare i enlighet med ett alternativt system          arbeten. Därpå beror, att pensionsåldern för
30249: till antingen 63 eller 65 år. Angående en s.k.        47 702 kvinnliga tjänsteinnehavare och arbets-
30250: speciell pensionsålder eller en pensionsålder         tagare eller för 43.5 procent var 60 år eller
30251: som är lägre än den allmänna pensionsåldern           lägre. Den med personantalet vägda pensions-
30252: för vissa tjänster och arbetsbranscher har det        åldern för samtliga kvinnliga tjänsteinnehavare
30253: däremot likformigt bestämts i nämnda pen-             och arbetstagare, viiken bäst åskådliggör kvin-
30254: sionsordning att de ska.ll vara bindande för          nornas genomsnittliga pensionsålder inom det
30255: pensionsa.nstaltens alla medlemssamfund. Den          kommunala pensionssystemet, var vid utgången
30256: speciella pensionsåldern varierar från 53 till        av år 1970 61 år 2 månader 7 dagar.
30257: 62 år.                                                   Vid utreda.ndet av möjligheterna att sänka
30258:    Den kommunala pensionsanstalten har för            pensionsåldersgränsen för kvinnliga tjänsteinne-
30259: närvarande 821 medlemssamfund. Av dessa har           havare ooh arbetstagare så, att den för alla
30260: 770 fastställt den allmänna pensionsåldern för        skulle vara högst 60 år, bör beaktas, att mel-
30261: deras tjänsteinnehavare och arbetstagare till 63      lan de mest representativa centralorganisatio-
30262:                                                                                                 5
30263: 
30264: nema för de k01nmunala tjänsteinnehavama          kra.v skulle strida mot ikravet på likställighet
30265: och arbetstagarna å ena sidan och pensions-       mellan könen.
30266: anstalten å andra sidan redan i nära två års         Slutligen kan konstateras, att en del av de
30267: tid har förts underhandlingar om krav som av      kommuner och kommunalförbund, vilka då det
30268: organisationema framförts på en sänkning av       nya kOinmunala pensionssystemet trädde i kraft
30269: pensionsåldem för vissa tjänsteinnehavar- ooh     valde 65 år tili allmän pensionsålder för sina
30270: arbetstagargrupper. Kraven har motiverats med     tjänsteinnehavare och arbetstagare, sena.re har
30271: olika synpunkter i anslutning tili ifrågavaran-   övergått tili pensionsåldersaltemativet 63 år.
30272: de tjänst eller arbetsbransch, såsom att arbe-    Det kan antagas, att denna utveckling kom-
30273: tet är betungande, skadligt för hälsan och dis-   mer att fortgå. Med beaktande av detta och
30274: ponerar för insjuknande. Däremot har krav på      förestående kommunreform kan man vänta. sig,
30275: en sänkning av pensionsåldern för samtliga        att pensionsåldersalternativet 65 år inom det
30276: kvinnliga tjänsteinnehavare och arbetstagare      kommunala pensionssystemet under de när-
30277: icke framställts, vilket åtminstone tili en del   maste åren kommer att försvinna.
30278: torde kunna antagas bero på, att ett sådant
30279:      Helsingfors den 8 juni 1971.
30280: 
30281:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo.
30282: 
30283: 
30284: 
30285: 
30286: 745/71
30287: Kirj. ksm. n:o 142.
30288: 
30289: 
30290: 
30291: 
30292:                                    Toivanen: Oppilaanhuollon kehittämisessä vallitsevien puutteiden
30293:                                       poistamisesta.
30294: 
30295: 
30296:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
30297: 
30298:    Koululaitoksen perinteisenä tehtävänä on              Kokonaistilanne koulun oppilaanhuollon koh-
30299: siirtää sukupolvelta toiselle niitä tietoja, joiden   dalla on vielä hajanainen. Eri koulumuotoja
30300: avulla tapahtuu nuoren ihmisen yhteiskuntaan          varten ei ole olemassa valtakunnallista koko-
30301: sijoittuminen. Yhteiskunnan kehityksen mukana         naissuunnitelmaa. Myös peruskoulun oppilaan-
30302: on varsinkin peruskoulutuksen tehtävä muuttu-         huoltoon liittyvät suunnitelmat ovat vielä kes-
30303: nut yhä kokonaisvaltaisemmaksi nuoren ihmi-           keneräisiä. Näyttää siltä, että koulunuudistuk-
30304: sen persoonallisuuden tervettä kehitystä tuke-        sen suunnittelijat ja toteuttajat ovat joutuneet
30305: vaksi palveluksi, minkä ulottamista myös              suuntaamaan huomionsa niin kokonaali uudis-
30306: jo varhaislapsuuteen yhä järjestelmällisemmin         tuksen muihin osa-alueisiin, ettei oppilaan-
30307: suunnitellaan. Tämä kehitys on tuonut jo vuosi-       huollon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ole
30308: kymmeniä sitten koulutyöhön mukaan myös ns.           jäänyt riittävästi aikaa eikä työvoimaa.
30309: oppilaanhuoltoon liittyviä tehtäviä ja työnteki-         Oppilaanhuollon kehittämisessä tuskin voi-
30310: jöitä. Näistä perinteellisemmät ovat kouluter-        daan lähteä myöskään siitä, että koulua pide-
30311: veydenhuollon laäkärit, kouluhoitajat ja koulu-       tään vain eräänä kansanterveystyön tai lasten-
30312: hammaslääkärit.                                       huollon työkenttänä, mitä varten lääkintö- ja
30313:    Jo 1960-luvulla havahduttiin Suomessakin           sosiaaliviranomaiset laativat omia suunnitelmi-
30314: huomaamaan, että koulu tarjoaa erinomaisen            aan. Näin on tähän asti valitettavasti tapahtu-
30315: mahdollisuuden myös ehkäisevän lastenhuolto-          nut. Tästä on ollut seurauksena opettajien kes-
30316: työn tekemiseksi. Eräiden asiantuntijoiden mu-        kuuteen syntyneitä ennakkoluuloja oppilaan-
30317: kaan koulun alkamisella on lapsen henkisen ja         huoltotyötä ja tämän työn tekijöitä kohtaan,
30318: sosiaalisen kehityksen kannalta ratkaisevan suuri     työn päällekkäisyyttä ja aulcollisuutta ym. hait-
30319: merkitys. Sopeutumisvaikeuksia ja vastoinkäy-         toja, jotka ovat koituneet lähinnä huollon tar-
30320: misiä selvittelemässä on koululla aivan välttä-       peessa olevien oppilaiden vahingoksi.
30321: mätöntä olla käytettävissään myös muunlaisia             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
30322: työntekijöitä kuin opettajia. Tätä varten sekä        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
30323: koulun kokonaisvaltaisemmaksi muuttunutta             kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30324: tehtävää suorittamaan on kouluun tullut kokei-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30325: lutarkoituksessa eräitä sosiaalityöntekijöitä ja
30326: koulupsykologeja. Tiettävästi on myös koulussa                  Onko Hallitus tietoinen oppilaan-
30327: tapahtuva ammatinvalintaan liittyvä neuvonta                 huollon kehittämisessä vallitsevista puut-
30328: muuttunut yhä henkilökohtaisemmaksi, eniten                  teista sekä tätä toimintaa koskevan ko-
30329: vaikeuksissa olevien oppilaiden tukemiseksi.                 konaissuunnitelman valmistamisen kii-
30330: Ammatinvalinnan ohjaukseen liittyy läheisesti                reellisyydestä, ja jos on,
30331: opintojen ohjaus, minkä kehittämiseen perus-                    mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
30332: koulukokeilussa kiinnitetään suurta huomiota.                korj aarniseksi?
30333:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1971.
30334: 
30335:                                             Irma Toivanen.
30336: 
30337: 
30338: 
30339: 739/71
30340: 2
30341: 
30342: 
30343: 
30344: 
30345:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
30346: 
30347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu kas-
30348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vatukselliseen ja opetukselliseen ohjaukseen va-
30349: olette kirjeellänne 11 päivänä toukokuuta 1971      rattuja tunteja kouluhallituksen ohjeiden mu-
30350: il:o 760 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      kaisesti. Peruskouluasetuksen 103 §:n mukaan
30351: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irma       peruskoulun yläasteella voi olla erityinen opin-
30352: Toivasen tekemän kirjallisen kysymyksen:            to-ohjaajana toimivan opettajan virka.
30353:                                                        Suunnitteilla olevan kansanterveyslainsäädän-
30354:           "Onko Hallitus tietoinen oppilaan-        nön mukaan kunnalliset kansanterveysviran~
30355:        huollon kehittämisessä vallitsevista puut-   omaiset huolehtivat asianomaisissa kunnissa ole-
30356:        teista sekä tätä toimintaa koskevan ko-      vien oppilaitosten terveydenhuollosta, jolloin
30357:        konaissuunnitelman valmistamisen kii-        huolto voidaan järjestää yhtenäisesti ja tarkoi-
30358:        reellisyydestä, ja jos on,                   tuksenmukaisesti siitä riippumatta, missä oppi-
30359:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan      laitoksessa oppilas on.
30360:        korj aarniseksi?"                               Kokeilutarkoituksessa on kahteen lääninhalli-
30361:                                                     tukseen perustettu koulupsykologin virat. Tar-
30362:                                                     koitus on, että tällainen toiminta vastaisuudessa
30363:    Oppilashuoltoon liittyvistä tehtävistä koulu-    kattaa koko maan. Niinikään kokeilutarkoituk-
30364: terveydenhoito, ruokailu ja muut lähinnä oppi-      sessa on kahteen valtion oppikouluun perus-
30365: laan fyysiseen hyvinvointiin liittyvät kysymyk-     tettu sosiaalikuraattorin virka. On ilmeistä, et-
30366: set ovat varsin pitkään kuuluneet koulujemme        tei aloitettua kasvatuksellista ja sosiaalista oh-
30367: toimintaan. Samoin ammatinvalinnanohjaus on         jaus- ja avustustoimintaa riittävän laajaksi kehi-
30368: vakiintunut koulujemme työmuoto. Viime vuo-         tettynä pystytä hallitsemaan ilman kokonais-
30369: sina on pyritty kiinnittämään huomiota myös         valtaista suunnittelua. Oppilaiden ohjaustoimin-
30370: oppilaan kasvatukselliseen ohjaukseen. Uutena       taa, mielenterveystyötä ja oppilashuoltoa var-
30371: palvelumuotona on kokeiluluontoisesti aloitettu     ten on kouluhallitukseen perustettu ylitarkasta-
30372: oppilaan ohjaustoiminta, jonka asema perus-         jan virka. Edelleen tullaan asiasta laatimaan ko-
30373: koulua koskevin säännöksin on varmistettu.          konaissuunnitelma, jota koskevat toimenpiteet
30374: Peruskouluasetuksen 19 §:n ja 20 §:n mukaan         on kouluhallituksessa ja aloitettu.
30375:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1971.
30376: 
30377:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä.
30378:                                                                                                    3
30379: 
30380: 
30381: 
30382: 
30383:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T. a 1 m a n.
30384: 
30385:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        20 § omfattar grundskolans läroplan timmar,
30386: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          som är reserverade för pedagogisk och didak-
30387: velse av den 11 maj 1971 nr 760 tili veder-        tisk handledning i enlighet med anvisningar
30388: börande medlem av statsrådet översänt följan-      som skolstyrelsen utfärdar. Enligt 103 § grund-
30389: de av riksdagsledamoten Irma Toivanen ställda      skoleförordningen kan vid grundskolas hög-
30390: skriftliga spörsmål:                               stadium finnas en särskild lärartjänst, vars in-
30391:                                                    nehavare är studiehandledare.
30392:           "Är Regeringen medveten om de               Enligt den folkhälsovårdslagstiftning som
30393:        brister som råder i fråga om utveck-        planeras drar de kommunala folkhälsovårds-
30394:        landet av elevvården och om att ut-         myndigheterna försorg om hälsovården i läro-
30395:        arbetandet av en totalplan rörande          anstalterna inom ifrågavarande kommun, var-
30396:        denna verksamhet brådskar, och om så        vid vården kan ordnas enhetligt och ändamåls-
30397:        är fallet,                                  enligt, oberoende av i viiken läroanstalt eleven
30398:           vad ämnar Regeringen göra för tili-      är intagen.
30399:        rättaläggande av sakläget?"                    I försökssyfte har vid två länsstyrelser in-
30400:                                                    rättats skolpsykologstjänster. Avsikten är att
30401:                                                    en sådan verksamhet i framtiden skall täcka
30402:    Av de tili elevvården ansluta uppgifterna har   hela landet. Likaså har i försökssyfte vid två
30403: skolhälsovård, kost och andra frågor som när-      statliga läroverk inrättats en socialkurators-
30404: mast ansluter sig tili elevernas fysiska välbe-    tjänts. Det är uppenbart, att den inledda peda-
30405: finnande ganska länge hört tili våra skolors       gogiska och sociala handlednings- och bistånds-
30406: verksamhet. Likaså är yrkesvägledningen en         verksamheten när den utvecklats i tillräcklig
30407: vedertagen arbetsform i våra skolor. Under de      omfattning icke kan behärskas utan helhetspla-
30408: senaste åren har man sökt fästa uppmärksam-        nering. För vägledningen av eleverna, mental-
30409: het även vid vägledningen av eleverna i upp-       vård för dem och för elevvården i övrigt har
30410: fostringshänseende. Såsom en ny tjänsteform        vid skolstyrelsen inrättats en överinspektörs-
30411: har i försökssyfte inletts vägledning för ele-     tjänst. Vidare kommer en totalplan över saken
30412: veroa, vars ställning fastställts genom stad-      att uppgöras. Åtgärder har redan inletts i skol-
30413: ganden angående grundskolan. Enligt 19 § och       styrelsen.
30414:      Helsingfors den 7 juni 1971.
30415: 
30416:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä.
30417: Kirj. ksm. n:o 143.
30418: 
30419: 
30420: 
30421: 
30422:                                    Hemmi: Oulujärven yli rakennettavaksi suunnitellusta maantiestä
30423:                                      aiheutuvista haitoista.
30424: 
30425: 
30426:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
30427: 
30428:    Oulujärven ylitystie Kajaanista Jaalankaan         tielle n:o 19. Ylitystie ei lyhennä idästä Sot-
30429: on tarkoitus tehdä pengertienä Koutaniemeltä          kamon suunnalta Ouluun tulevaa matkaa juuri
30430: Toukansaaren kautta Neuvosenniemeen, niin             nimeksikään. Ei ainakaan niin paljon, että hyö-
30431: että tiehen tulee laiva- ja uittoväylää varten        ty vastaisi sijoitettuja kustannuksia. Paljon pie-
30432: välttämättömät aukot. Tie eristää koko Paita-         nemmin kustannuksin voidaan Sotkamon Paja-
30433: selän ja Oulujärven itäpään omaksi saaste-            vaaran ja Jormuan välinen 8 km tieosuus kun-
30434: altaakseen. Ylivoimaisesti eniten altaaseen las-      nostaa raskaalle liikenteelle sopivaksi, jota tie-
30435: kee saasteita Kajaani Oy ja Kajaanin kaupunki,        osuutta jo nykyäänkin Sotkamon suunnalta
30436: mutta oman merkittävän osansa myöskin Pal-            pohjoiseen ja Ouluun suuntautuva raskaskin
30437: tamo ja Miesjokea pitkin Kontiomäki. Kontio-          liikenne käyttää.
30438: mäen jätevedet lasketaan Miesjokeen.                     Mikäli kuitenkin sanottu ylitystie päätetään
30439:    Jos tie rakennetaan, vähenee autoliikenne          kaikesta huolimatta rakentaa, niin se on ehdot-
30440: Paltamon kautta yhteen kolmannekseen nykyi-           tomasti rakennettava jatkuvana siltana. Siis si-
30441: sestä. Sen osoittaa suoritetut liikennelaskennat.     ten, että nykyisen kaltainen vapaa veden vir-
30442: Paitamosta Oulun suuntaan 900 ajoneuvoa               taus ei siitä mitenkään kärsi.
30443: vuorokaudessa ja Puolangan suuntaan 320 ajo-             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
30444: neuvoa vuorokaudessa. ( Edestakainen liikenne.)       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
30445:    Tilanne on varsin epämiellyttävä Paltamon          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30446: osalta, sillä sinne on juuri suunnitteilla yli sata   jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
30447: paikkainen motelli-ravintola, joka voidaan si-
30448: joittaa Oulun ja Puolangan tien risteykseen,                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30449: vieläpä niin, että siitä on mitä mainioin näkö-              suunnitteilla oleva Oulujärven ylitystie
30450: ala Paltaselälle. Nykyisen liikenteen aikana mo-             Kajaanista Jaalankaan uhkaa eristää
30451: telli tulee varmasti jättämään monta turisti-                Oulujärven itäpään käytännöllisesti kat-
30452: markkaa Paitamaon ja antaa 10-15 alueella                    soen suljetuksi saastealtaaksi ja vai-
30453: kipeästi kaivattua uutta työpaikkaa.                         keuttaa Paltamon elinkeinoelämää, ja
30454:    Vesistöjen yli rakentaminen on kallista. Sii-             jos on,
30455: täkin huolimatta, että sanottu tie lyhentää                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30456: Kajaanin ja Oulun välistä maantiematkaa, voi-                ryhtyä kyseisen tiehankkeen toteutumi-
30457: daan väittää, että sillä ei ole merkitystä etelästä          sesta aiheutuvien haittojen ehkäisemi-
30458: ja idästä Ouluun Suuntautuvalle liikenteelle.                seksi tai koko tiehankkeesta luopumi-
30459: Etelästä matkaavathan eroavat jo Iisalmesta                  seksi?
30460:       Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1971.
30461: 
30462:                                             Kerttu Hemmi.
30463: 
30464: 
30465: 
30466: 
30467: 747/71
30468: 2
30469: 
30470: 
30471: 
30472: 
30473:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30474: 
30475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Myöskään ei ole tehty päätöstä, että kantatien
30476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       n:o 77 parantamistyössä aikanaan noudatettai-
30477: olette 12 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn          siin mainittua kolmannen vaihtoehdon mukaista
30478: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        suuntaa, vaan kaikki suuntavaihtoehdot ovat
30479: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suunnittelussa tasavertaisina mukana.
30480: edustaja K. Hemmin näin kuuluvasta kirjalli-           Tähänastiset tutkimukset ovat kohdistuneet
30481: sesta kysymyksestä n:o 143:                         lähinnä teknillisten toteuttamismahdollisuuksien
30482:                                                     ja -kustannusten sekä liikennetaloudellisten pe-
30483:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      rusteiden selvittämiseen kantatien mainittujen
30484:        suunnitteilla oleva Oulujärven ylitystie     suuntavaihtoehtojen välillä. Tutkimusten aikana
30485:        Kajaanista Jaalankaan uhkaa eristää          on oltu yhteydessä mm. Kainuun vesipiiriin
30486:        Oulujärven itäpään käytännöllisesti kat-     vesistöylityksien osalta.
30487:        soen suljetuksi saastealtaaksi ja vai-          Yleissuunnitelman valmistuttua se tullaan eri
30488:        keuttaa Paltamon elinkeinoelämää, ja         vaihtoehtoineen lähettämään lausunnolle eri
30489:        jos on,                                      yhteisöille ja viranomaisille. Esim. vesihallituk-
30490:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      selta tullaan pyytämään lausunto eri vaihto-
30491:        ryhtyä kyseisen tiehankkeen toteutumi-       ehtoihin liittyvistä vesiensuojelunäkökohdista.
30492:        sesta aiheutuvien haittojen ehkäisemi-       Vasta tämän jälkeen on mahdollista tehdä pää-
30493:        seksi tai koko tiehankkeesta luopumi-        tös eri vaihtoehtojen välillä ja valita se lopulli-
30494:        seksi?"                                      nen suuntavaihtoehto, jota noudattaen kantatie
30495:                                                     n:o 77 tullaan parantamaan. Mainittakoon
30496:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vielä, että mikäli toteutettavaksi vaihtoehdoksi
30497: vasti seuraavaa:                                    valitaan sellainen vaihtoehto, joka vaatisi vesis-
30498:    Kainuun tie- ja vesirakennuspiirissä laaditaan   tön ylityksen, joudutaan tätä varten hankki-
30499: yleissuunnitelmaa Kajaanin-Oulun kantatien          maan vesilainsäädännön mukaisesti ao. vesi-
30500: n:o 77 parantamiseksi välillä Kajaani-Kankari.      oikeudelta lupa, joten myös vesiensuojelulliset
30501: Kankari sijaitsee Oulujärven pohjoispuolella lä-    ym. vesioikeudelliset näkökohdat tulevat täl-
30502: hellä Vaalan kirkonkylää. Yleissuunnitelmaa         löin varmasti riittävästi huomioonotetuksi var-
30503: laadittaessa on tutkittu lähinnä kolmea eri kan-    sinkin, kun jo tutkimusten aikana on oltu
30504: tatien suuntavaihtoehtoa                            yhteydessä ao. vesipiiriin ja yleissuunnitelman
30505:    1. nykyistä suuntausta noudattaen                eri vaihtoehdoista tullaan pyytämään vesihalli-
30506:    2. välillä Kankari-Paltamo nykyistä suun-        tuksen lausunto.
30507: tausta noudattaen ja välillä Paltamo--Kulunta-         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
30508: lahti suoraan Mieslahden yli sekä                   että tällä hetkellä tutkimusten ollessa kesken,
30509:    3. suoraan Koutaniemen ja Neuvosenniemen         olisi ennenaikaista tehdä päätöksiä kantatien
30510: kautta Oulujärven yli.                              n:o 77 parantamiseen liittyvistä eri vaihto-
30511:    Kysymyksessä ilmeisesti tarkoitetaan Oulu-       ehdoista mukaanluettuna kysymyksessä tarkoi-
30512: järven ylitystiellä edellä 3 kohdassa mainittua     tettu Oulujärven ylittävä vaihtoehto sen enem-
30513: suuntavaihtoehtoa. Mitään itsenäistä ja erillistä   pää jonkin vaihtoehdon toteuttamiseen liitty-
30514: Oulujärven ylitystiesuunnitelmaa ei ko. koh-        vien haittojen kuin jostakin vaihtoehdosta luo-
30515: dalla ole tutkittavana tieviranomaisten toimesta.   pumisenkaan suhteen.
30516:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1971.
30517: 
30518:                                                              Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
30519:                                                                                                    3
30520: 
30521: 
30522: 
30523: 
30524:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30525: 
30526:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sinom tid den i nämnda tredje alternativ av-
30527: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sedda sträckningen skulle följas, utan samtliga
30528: av den 12 maj 1971 tili vederbörande medlem         alternativ är likvärdiga vid planeringen.
30529: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Undersökningarna har hittills hänfört sig
30530: riksdagsman K. Hemmi ställda skriftliga spörs-      närmast tili utredning av de tekniska möjlig-
30531: mål nr 143:                                         heterna att genomföra projektet och kostna-
30532:                                                     derna samt de trafikekonomiska grundema i
30533:           "Är Regeringen medveten om, att           fråga om nämnda alternativ för stamvägens
30534:        den planerade överfartsvägen från Ka-        sträckning. Medan undersökningarna pågått har
30535:        jana tili Jaalanka hotar att avskära Östra   kontakt tagits med bl.a. Kainuu vattendistrikt
30536:        ändan av Ule träsk tili en praktiskt         i fråga om väg över vattendraget.
30537:        taget tilitäppt förorenad bassäng och att        När generalpianeo blivit färdig kommer den
30538:        försvåra näringslivet i Paltamo, och om      att jämte olika alternativ sändas tili olika sam-
30539:        så är fallet,                                fund och myndigheter för utlåtande. T .ex. av
30540:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      vattenstyrelsen kommer att inbegäras utlåtande
30541:        taga i syfte att förhindra de olägenheter    om de vattenskyddssynpunkter som ansluter
30542:        ifrågavarande vägprojekt för med sig         sig tili de olika alternativen. Först därefter är
30543:        eller för avstående från hela vägpro-        det möjligt att träffa ett avgörande mellan de
30544:        jektet?"                                     olika alternativen och att välja det slutliga
30545:                                                     alternativ för sträckningen, enligt vilket stam-
30546:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        vägen nr 77 kommer att förbättras. Nämnas
30547: anföra följande:                                    må vidare, att om valet skulle utfalla så, att
30548:    I Kainuu väg- och vattenbyggnadsdistrikt         det alternativ som skall förverkligas skulle
30549: utarbetas en generalpian tili förbättrande av       kräva väg över vattendraget, kommer härför i
30550: stamvägen nr 77 på sträckan Kajana-Kankari.         enlighet med vattenlagstiftningen att inför-
30551: Kankari är beläget på norra sidan av Ule träsk,     skaffas tillstånd av ifrågavarande vattendomstol,
30552: nära Vaala kyrkby. Vid utarbetandet av planen       varför även vattenskydds- m. fl. vattenrättsliga
30553: har närmast tre alternativ för stamvägens           synpunkter därvid säkerligen kommer att bli
30554: sträckning undersökts:                              tillräckligt beaktade, särskilt då kontakt tagits
30555:    1. den nuvarande sträckningen                    med ifrågavarande vattendistrikt redan medan
30556:    2. den nuvarande sträckningen mellan Kan-        undersökningarna pågått. Om generalplanens
30557: kari och Paltamo och på sträckan Paltam(}-          olika altemativ kommer utlåtande att inbegäras
30558: Kuluntalahti rakt över Mieslahti samt               från vattenstyrelsen.
30559:    3. rakt genom Koutaniemi och Neuvosen-               På grund av ovanstående kan konstateras,
30560: niemi över Ule träsk.                               att det nu, medan undersökningarna ännu på-
30561:    I spörsmålet avses tydligen med överfartsväg     går, skulle vara förhastat att fatta beslut om
30562: över Ule träsk det i punkt 3 nämnda alterna-        de olika alternativen tili förbättringen av stam-
30563: tivet. Undersökningar för någon självständig        vägen nr 77, inberäknat det i spörsmålet av-
30564: och fristående pian på överfartsväg över Ule        sedda alternativet med väg över Ule träsk,
30565: träsk genom vägmyndighetemas försorg pågår          likaså beträffande olägenheter i anslutning tili
30566: icke. Icke heller har något beslut fattats om       förverkligandet av något visst altemativ eller
30567: att vid förbättringen av stamvägen nr 77 i          i fråga om avstående från något alternativ.
30568:      Helsingfors den 9 juni 1971.
30569: 
30570:                                                                 Trafikminister K. F. Haapasalo.
30571: lrj. ksm. n:o 144.
30572: 
30573: 
30574: 
30575: 
30576:                                Eskman ym.: Liikevaihtoon sidotun vuokraustoiminnan estämi-
30577:                                   sestä vähittäiskaupan alalla.
30578: 
30579: 
30580:                       E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30581: 
30582:  Eräät, etenkin vähittäiskauppiaiden tavaran-      kaan erittäin suuren tavarantoimittajastaan ai-
30583: ·imittajina ja heidän vudkranantajinaan esiin-    heutuvan sidonnaisuuden vuoksi dle uskallusta
30584: vät keskus- ja tukkuliikkeet ovat vuoden          ilmiannon tekemiseen hintatarkkailijoille, oi-
30585: )68 helmikuun 29 päivän vuokratason säilyt-        keuksiensa valvomiseksi ja mahdollisen liikaa
30586: mistä koskevasta s.äädöksestä huolimatta, pe-     pedtyn ja säännöstelyn vastaisen vuokran ta-
30587: tleet heistä jo muUJtenkin monella tavalla tiu-   kaisin saamiseksi. Muutamien huoneenvuokra-
30588: ~ssa riippuvaisuussuhteessa olevilta vuokralai-   välitystoimintaa harjoittavien tavarantoimitta-
30589: ltaan ilman hintaneuvoston vuokrajaoston           jien kohdalla on myöskin aihetta epäillä, että
30590: tostumusta, täysin kohtuuttomia vuokria, joi-     he eivät ole mainittua ;toimintaa harjoittaes-
30591: !n suuruus on nähtävästi huoneenvuokrien           saan hakeneet siihen asunnonvälitysliikkeistä
30592:  ännöstelystä 30 päivänä joulukuUJta 1970 an-      12. 10. 1962/534 annetun asetuksen edellyt-
30593: !tun valtioneuvoston päätöksen kiertämiseksi      tämää lääninhallituksen lupaa, vaikka he ovat
30594: dottu asianomaisen liikkeen liikevaihtoon mää-    liikehuoneuston vuokrauksen yhteydessä harjoit-
30595: isuuruisena, useimmiten 3-7 %:iin vähit-           taneet myöskin asunnon vudkrausta ja välitystä .
30596: .ismyynnistä. Tämän tapaiset vuokra- jaf,tai          Kaikkeen edellä esittämäämme ja valtiopährä-
30597: 1teistyösopimukset on yleensä pydtty laa-         järjes,tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
30598: maan vain vuodeksi kerrallaan ja ilman irti-      'tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30599: nomisaikaa ·tai erittäin lyhyellä irtisanomis-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30600: a'lla, jotta mahdollisuudet vuokralaisen osto-
30601: ;kollisuuden ja muidenkin velvoitteiden val-                Onko Hallitus tietoinen eräiden kes-
30602: JI111iseen elinkeinotoiminnan loppumisen pe-             kus- ja ,tukkuliilkkeiden huoneenvuokrien
30603: •ssa, olisivat mahdol!lisimman tehokkaat. Eräi-          valvonnan ja säännöstelyn vastaisesta
30604: !n vuokralaisten kohdalla on kysymys                     vuokraustoiminnasta,
30605: ;eiden kymmenien :tuhansien markkojen saa-                  ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
30606: tisista, jotka ovat kertyneet viimeisten kolmen          koo ryhtyä vuokralaisiLta säännöstelyn
30607: 10den ajalta. Tämän tapaisia vuokrasopimuk-              vastaiseSiti perittyjen, melko huomatta-
30608: a on .so1mittuina eri keskusliikkeillä useihin           vien rahamäärien takaisin maksamiseksi
30609: Ltoihin ehkiipä •tuhansiinkin nouseva määrä.             ja tämän ;tapaisen vuokraustoiminnan
30610: uokralaisina toimiviHa kauppiaihla ei ikuiten-           vastaiseksi estämiseksi?
30611:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1971.
30612: 
30613:              Margit Eskman.                                   Paavo Tiilikainen.
30614: 
30615: 
30616: 
30617: 
30618: )8/71
30619: 2
30620: 
30621: 
30622: 
30623: 
30624:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30625: 
30626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käytännössä joutuu kantamaan taloudellisen r
30627: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        kin siitä.
30628: hemies, kirjelmässänne toukokuun 12 päivältä             Edellämainituista sijoituksiSJtaan sekä riske
30629: 1971 ·lähettänyt asianomaisen valtioneuvoston         tään tukkuporras saa oman osuutensa vähit
30630: jäsenen vastattavaksi seuraavan kansanedustajan       len takaisin vähittäskauppiaiden kanssa t(
30631: Eskmanin ym. kirjallisen kysymyksen:                  dyissä vuokra- ja yhteistyösopimuksissa sovit
30632:                                                       vuokran muodos·sa. Kysymys ei siten tosiasia
30633:           "Onko Hallitus tietoinen eräiden kes-       sesti ole pelkästä Hikehuoneiston vuokras
30634:        kus- ja itukkuiiikkeiden huoneenvuokrien       vaan maksusta, joka koostuu useista e!lem(
30635:        valvonnan ja säännöstelyn vastaisesta          teistä. Joustavin ja t·arkoituksenmukaisin j:
30636:        vuokraustoiminnasta,                           jestelmä tässä yhteydessä on prosenttiperust
30637:           ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-       nen maksu, tietenkin edelly1ttäen, että prosen~
30638:        koo ryhtyä vuokralaisiLta säännöstelyn         kerroin sinänsä on kohtuullinen. Uiketaioud
30639:        vastaisesti perittyjen, melko huomatta-        lisesti katsoenhan liikkeen tuottoarvo kasv
30640:        vien rahamäärien takaisin maksamiseksi         samassa suhteessa kuin <sen asiakasmäärä
30641:        ja tämän ,tapaisen vuokraustoiminnan           liikevaihto lisääntyvät.
30642:        vastaiseksi estämiseksi?"                         Kyselyn perusteluissa esiJtettyjen väitteid
30643:                                                       johdosta pyydän esittää seuraavaa:
30644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Vuoklia ei voida yleisesti ottaen pltaa tl
30645: taen seuraavaa:                                       sin kohtuuttomina, kun tiedetään niiden kos1
30646:                                                       van valtaosaltaan vain :suuria ja uudenaikai1
30647:    Kyse!lyssä 1tarkoitettujen vuokra- ja yhteis-      myyntipistei.tä. Nykyisen huoneenvuokrasäi
30648: työsopimusten ·solmiminen yksityisten keskus-         nöstelyn kiertämisestä :ei myöskään voi o
30649: ja tukkuliikkeiden sekä vähittäiskauppiaiden          kyse, siNä menettely on ollut käytännössä
30650: välillä ei ole uusi ilmiö. Menettelyä ruvettiin       aikaa ennen säännöstelyvaiheen alkua. Sopimu
30651: laajemmalti soveiltamaan jo 1950-luvun ~oppu­         set laaditaan kyllä tavillisesti vuodeksi, ir
30652: puolella, jolloin kaupa~ rationa~isointitoiminta      sanoruisajan ollessa vähintään kolme kuukaut'
30653: Ja rakennemuutos alkorvat. SopLmukset koske-          Vuokra-aika kui,tenkin jatkuu automaattises
30654: vat erityisesti vähittäiskaupan ns. uusperus-         ellei irtisanomista puolelta tahi toiselta tapahd
30655: tantaa, jdka vaatii huomattavasti enemmän pää-        Vähittäiskauppiailla ei .tietenkään ole suurta l
30656: omaa tukkuportaa!lta ja ammattitaitoa vähittäis-      lua iilmoittaa vuokrien markkamääräisestä ne
30657: portaalta kuin aikaisempina vuosikymmeninä.           susta hintaviranomaisHle, mutta keskimäär
30658:    Uusperustanta vaatii tätä nykyä, jo vuosia         ses.ti katsoen tuskin aihettakaan, koska kut
30659: ennen kuin ao. myyntipiste käytännössä voi            edellä on todettu, vuokrien .taso ei ole kc
30660: aloittaa !toimintansa, ybtenäi&ten projeJktien laa-   tuuton eikä konkurssejak.aan näytä .tapahtuv2
30661: timista, suunnitteluun os·allistumista, myymälä-      Toisaalta on vielä huomattava, että halukkai
30662: huoneistojen varaamista ja niiden rakentamisen        sopimuksen allekirjoittajakauppiaita on jatk
30663: rahoittamista. Kaikki mainitut !toimet merkit-        vasti jonossa, mitä ei ilmenisi, jos menett(
30664: sevät huomattavia menoja keskus- ja tukkuliik-        olisi vähittäiskauppiaille epäedullinen. Kysel~
30665: keelle. Sen lisäksi suoritetaan uuden yrittäjä-       mainittu asunnonvälittäjäasetus (54 3/62)
30666: kunnan koulutusta ja valmennusta modernin             koske 1iikehuoneistojen välittämistä. Tukku-
30667: kaupan \tehtäviin, mikä sekään ei voi rt:apahtua      keskusliikkeiden harjoittaman Hikehuoneistoj•
30668: ilmaiseksi. Vielä on huomattava, että myyntipis-      välittämisen on katsottava sisältyvän niiden y
30669: teen toiminnan alettua keskus- j·a tukkuliike         tiöjärjestyksen mukaiseen liiketoimintaan.
30670:                                                                                                    3
30671: 
30672:    Tällaisten vuokrien suhteesta huoneenvuokra-        Kuten jo aikaisempien tätä samaa ongeilma-
30673: säännöstelyyn on hintaneuvoston vuokrajaosto        ryhmää koskeneiden kyselyjen yhteydessä on
30674: lausunut erään toisen eduskuntakyselyn yhtey-       hallituksen taholta todettu, on kotimaankaupan
30675: dessä, että ns. sulkuvuokraperiaatetta on sovel-    kehitykseen kiinnitetty viime aikoina edtyis'tä
30676: lettava myös ,sellaisiin sopimuksiin, joissa on     huomiota. Kotimaankaupan rakennemuutoksista
30677: ennakoitu vuokran kohoaminen esimerkiksi lii-       ja niihin vaikuttavista tekijöistä tehdään tällä
30678: kevaihdon kasvun perusteella ja että liikevaih-     hetkellä kahtakin eri sdlviillystä sekä taikenne-
30679: don kohoaminen ei oikeuta vuokranautajaa ko-        muutosten kehitysennustetlta kuluvalle vuosi-
30680: rottamaan vuokraa ilman viranomaisen lupaa.         kymmenelle tutkiva toimikunta aloittaa työs-
30681: On kuitenkin !todettava, että vuokrajaoston         kentelynsä lähiaikoina. Mikäli selvitysten pe-
30682: kanta on periaatteellinen ja aikaisessa vaiheessa   rusteeHa tulee ilmi epiitervet!tä kehitystä, joka
30683:  syntynyt, joten sen soveltuvuudesta juuri nyt      saattaisi johtaa haitallisiin ilm~öihin ~tullaan
30684:  kyseessäoleviin tapauksiin o~laan eri mieltä,      hallituksen taholta :tietenkin harkitsemaan so-
30685:  varsinkin kun sanottu jaosto ei ole käsitellyt     pivia toimenpiteitä.
30686:  yksittäis<tapauksia. Riidatonta 1ienee vain se,       Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän tie-
30687:  että prosentin korottaminen, mikäli vuokra         doksenne, Herra Puhemies.
30688: määräytyy tietyn ajan liikevaihdon perusteella,
30689:  on ilman viranomaisen lupaa kiellettyä.
30690:      Hdsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1971.
30691: 
30692:                                                                          Ministeri Arne Berner.
30693: 4
30694: 
30695: 
30696: 
30697: 
30698:                             T i 11 R i k s d a g en s H ·e r r T a 1m a n.
30699: 
30700:    I det syfte 37 § 1 motn. riksdagsordningen       försäljningsställets verksamhet begynt i prakti-
30701: anger har Ni, Hel.'r Talman, med Eder skri-         ken :blir tvungen att bära den ekonomiska
30702: velse av den 12 maj 1971 tiJll vederbörande         risken härför.
30703: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Av de ovan nämnda investeringarna samt
30704: dagsman Eskman m.fl. ställda .skriftliga spörs-     riskerna får partihandelss.tadiet sin andel små-
30705: mål:                                                ningom tHlbaika i form av den hyra, om viiken
30706:                                                     överenskommits i de med minuthan&arna in-
30707:           "Är Regeringen medveten om den            gångna hyres- och samarbetsavtalen. Det är
30708:        hyresverksamhet som i strid med över-        således i själva verket icke endast fråga om
30709:        vakningen och reglementeringen av hy-        hyran för affärslokaliteten, ultan om en betal-
30710:        rorna hedrives av vissa cenJtral- och        ning som ,är sammansatt av många element.
30711:        partiaffärer,                                Det smidigas.te och mest ändamålseniliga sys-
30712:           och vilka åtgärder har Regeringen för     temet i detlla .sammanhang äT en på procentbas
30713:        avsikt att vidtaga för återbetalning av      ordnad avgift, givetvis under förutsämning, att
30714:        de rätt betydande belopp, som i strid        procentkoefficienten som ,sådan är skälig. Före-
30715:        med reglementeringen uppburits av hy-        tagsekonomiskt sett växer .ju en aHärs arvlkast-
30716:        restagare, och för att hindra dylik hyres-   ningsvärde i samma proportion som dess
30717:        verksamhet i framtiden?"                     kundantai och omsättning ölkas.
30718:                                                        Med anledning av de i motiveringen för
30719:    Såsom svar spörsmålet ,får jag vördsamt          spörsmalet framförda pås,tåendena ber j.ag att
30720: anföra följande:                                    få anföra följande:
30721:    lngåendet ·av de i spörsmålet av;sedda hyres-       Hyrorna kan - allmänt sett - icke anses
30722: och samarbetsavtalen mellan privata central-        helt oskäliga, då man vet att de tili störsrta
30723: och partiaffärer samt minuthandlarna är ingen       delen berör endast s.to11a och moderna försälj-
30724: ny företeelse. Man började tillämpa förfarandet     ningsställen. Det kan icke heller vara fråga
30725: i större utsträckning redan under senare hälften    om kringgående av den nuvar.ande hyresregle-
30726: av 1950-talet, då verksamheten för rationalise-     menteringen, ty förfarandet har varit i bruk
30727: ring a:v handeln och strukturändringen i fråga      redan länge innan reglemenJteringsskedet in-
30728: om handeln ;tog sin början. Avutlen gäller          leddes. Avualen ingås verldigen vanligtvis för
30729: särski1t minuthandelns s.k. nyetablering, som       ett år medan uppsägningstiden är minst tre
30730: kräver avsevärt mera kapital av partihandek         månader. Hyrestiden fortgår dodk automatiskt
30731: stadiet och yrkeskunnighet av minuthandels-         om uppsägning ieike sker från någondera par-
30732: stadiet än under tidigare årtionden.                tens sida. Minuthandlarna har givetvis icke
30733:    Nyetableringen kräver nuförtiden redan åra-      någon större lust att meddela prismyndighe-
30734: tal innan ifrågavarande försä'1jningsställe kan     terna de markbelopp med vilka hyrorna höjs,
30735: inleda sin verksamhet, utarbetande av enhetliga     men 'i .genomsnitt sett föreligger hel1er knappast
30736: projekt, deltagande i planeringen, resevvering      anledning härtill, eftersom, såisom ovan konsua-
30737: av butikslokaliteter och finansiering av byggan-    terats, hyresnivån icke är oskäJ.ig och konkur-
30738: det av dem. Allt detta innebär avsevärda ut-        ser synes icke heller ske. Å andra sidan bör
30739: gifter för central- och partiaffären. Dessutom      ytterligare beak.tas, at;t handlanden som önskar
30740: anordnas uilbildning oah förberedelse ,av före-     underteak:na avtal fortgående står i :kö, vilker
30741: tagarkåren för den moderna handelns uppgifter,      icke skulle vara ,Eallet, om förfanandet skulle
30742: vil:ket icke heller kan ske gratis. Yuerligare      vara ogynnsrunt för minuthandlaren. Den i
30743: bör beakta:s, att central- och partiaffären sedan   spörsmå!let nämnda förordningen om bostads-
30744:                                                                                                      5
30745: 
30746: förmedlingsrörelser ( 5 34/62) gäller icke för-       en höjning av procentsatsen, såvitt hyran be-
30747: medling av affärslokaler. Den förmedling av           st,äms på basen av omsättningen under viss tid,
30748: affärsloka1er som hedrives av rpaliti- oah central-   utan dllstånd av myndighet är förhjuden.
30749: affärerna bör anses ingå ~ affärsverksamheten             Såsom redan i samband med tidigare spörs-
30750: enligt deras bolagsordning.                           mal angående denna samma prob1emgrupp har
30751:    Angående dylika hyrors förhållande ·til!l hyres-   konstJaterats från regeringens sida, bar särskild
30752: reglementeringen har prisrådets hyres;sektion i       uppmärksamhet på den senaste tiden fästs vid
30753: samband med etlt annat riksdagsspörSililål yttrat,    inrikeshandelns utveckling. Angående de struk-
30754: att den s.k. spärrhyresprincipen .skaill tillämpas    turella ändringarna i dnrikeshandeln och de
30755: ookså på sådana avtal i vilka förebådats för-         faktorer som påverkar denna pågår som bäst
30756: höjning av hyran t.ex. på grund av omsätt-            två olika utredningar, och kommitten som un-
30757: ningens ,ti1lväxt och att ornsättningens höjning      dersöker utveclklingsprognosen i fråga om de
30758: icke berättigar hyresvärden att höja hyran utan       strukturella ändringarna under det innevarande
30759: myndighets tillstånd. Det hör dock konstateras,       årtiondet inleder inom närmaste framtid sitt
30760: att hyressektionens ståndpunkt är prindpiell          arbete. Om på basen av utredningar framkom-
30761: och aut den har tillkommit i ett tidigt skede,        mer osund utveckling som kan medföra men-
30762: varför det råder oJika åsiliter om dess tiH-          liga företeelser kommer man på regeringsihåll
30763: lämplighet just rpå de ifrågavarande fallen, sär-     givetvis att överväga lämtyliga åtgärder.
30764:  ski~t då sagda se'ktion icke har behandlat en-           Detta får tlag vördsamt bringa Eder, Herr
30765:  skilda fall. Obestridligt torde endaSit vam, att     Talman, tili kännedom.
30766:       Helsingfors den 13 juni 1971.
30767: 
30768:                                                                            Minister Arne Berner.
30769: 
30770: 
30771: 
30772: 
30773:  758/71
30774:                       j
30775:                      j
30776:                     j
30777:                    j
30778:                   j
30779:                  j
30780:                 j
30781:                j
30782:               j
30783:              j
30784:             j
30785:            j
30786:           j
30787:          j
30788:         j
30789:        j
30790:       j
30791:      j
30792:     j
30793:    j
30794:   j
30795:  j
30796: j
30797: Kirj. ksm. n:o 145.
30798: 
30799: 
30800: 
30801: 
30802:                                   Rosnell: Lastensuojelulainsäädännön uudistamisesta.
30803: 
30804: 
30805:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30806: 
30807:    Voimassa oleva lastensuojelulaki on peräisin        Niiden lasten kohdalla, jotka on otettu huos-
30808: vuodelta 1936. Lain säätämisen jälkeen on           taan esimerkiksi vanhempien kuoleman joh-
30809: yhteiskunnassamme       tapahtunut voimakasta       dosta, olisi tehtävä paljon enemmän kuin mihin
30810: muuttumista, mistä johtuen 35 vuotta sitten         nykyinen laki velvoittaa. Erityisesti huostaan-
30811: säädetty laki ei enää tarkoituksenmukaisella        otettujen lasten kohdalla koulutuksen järjestä-
30812: tavalla pysty säätelemään niitä toimenpiteitä,      misessä on tapahtunut laiminlyöntejä ja huos-
30813: joita lasten ja nuorten auttamiseksi tarvitaan.     taanotettujen lasten jälkihuolto on useassa ta-
30814:    Vuonna 1966 valmistui komitean mietintö,         pauksessa jäänyt hoitamatta.
30815: jossa todetaan nykyisen lastensuojelulain van-         Vuonna 1936 säädetty lastensuojelulaki on
30816: hentuneisuus ja johon sisältyy ehdotus uudeksi      puutteellinen luomaan niitä puitteita, joita tä-
30817: lastensuojeluksi. Tiettävästi sosiaaliministeriö    män päivän lastensuojelutyössä tarvitaan. Ilmei-
30818: on hankkinut joukon lausuntoja komitean mie-        sesti myös vuonna 1966 valmistunut komitean
30819: tinnöstä, mutta asian edistyminen on jostakin       mietintö lastensuojelulain uudistamiseksi on jo
30820: syystä pysähtynyt.                                  vanhentunut eikä sellaisenaan toteuttamiskel-
30821:    Paine yhteiskunnassamme lisää kuitenkin          poinen.
30822: jatkuvasti lasten ja nuorten vaikeuksia. Lasten        Yhteiskunnalla ei ole varaa laiminlyödä las-
30823: päivähoitokysymyksen puutteellisuus vaikuttaa       ten ja nuorten suojelua. Uuden lastensuojelu-
30824: haitallisesti lasten kehitykseen. Perheitten voi-   lain säätäminen modernissa, lasta ja nuorta
30825: mattomuus järjestää lapsille kunnollisia asunto-    ymmärtävässä hengessä on kiireellinen tehtävä.
30826: olosuhteita lisää lasten vaikeuksia ja tehostaa        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
30827: koulun aiheuttamia rasituksia. Yhteiskunnan         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
30828: jäsenilleen asettamat lisääntyvät vaatimukset       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
30829: ammattitaidon suhteen rasittavat lapsia ja nuo-     myksen:
30830: ria henkisesti, mitä pahentaa vielä maahamme
30831: tunkeutuva huumausainekauppa, joka etsii asi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30832: akkaita erityisesti nuorten, mutta myös lasten             ryhtyä vanhentuneen lastensuojelulain-
30833: keskuudesta. Kasvatusongelmat lasten ja nuor-              säädännön uudistamiseksi?
30834: ten keskuudessa lisääntyvät huolestuttavasti.
30835: Yhteiskunnan pitäisi tuntea huolta siitä, miten
30836: se voisi auttaa lapsia ja nuoria.
30837:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1971.
30838: 
30839:                                           Irma Rosnell.
30840: 
30841: 
30842: 
30843: 
30844: 721/71
30845: 2
30846: 
30847: 
30848: 
30849: 
30850:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30851: 
30852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja terveysministeriössä kuin myös sosiaalihalli-
30853: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksessa. Samoin ovat eräät siihen liittyvät
30854: olette 12 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn          erilliset lainsäädäntöuudistukset, kuten kasva-
30855: kirjeenne n:o 763 ohella toimittanut valtio-        tusneuvolalaki sekä lasten päivähoidon järjestä-
30856: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     mistä koskeva laki, vajaamielislaki jne. ollut
30857: kansanedustaja Rosnellin kirjallisesta kysymyk-     erityisten valmisteluelinten valmisteltavina. En-
30858: sestä n:o 145, jossa tiedustellaan:                 nenkuin sosiaalihuollon periaatekomitea on an-
30859:                                                     tanut mietintönsä lastensuojelun toimintaperi-
30860:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     aatteista, ei kuitenkaan ole, kasvatusneuvola-
30861:        ryhtyä vanhentuneen lastensuojelulain-       lakia lukuunottamatta, katsottu tarkoituksen-
30862:        säädännön uudistamiseksi?''                  mukaiseksi esittää uudistettavaksi sanottua lain-
30863:                                                     säädäntöä. Tarkoitus on viimeksi mainitun ko-
30864:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mitean ehdotuksen valmistuttua, minkä voidaan
30865: taen seuraavaa:                                     olettaa tapahtuvan jo lähitulevaisuudessa, ryh-
30866:    Lastensuojelulain uusiminen on, niinkuin ky-     tyä kiireellisesti tarpeellisiin toimenpiteisiin las-
30867: selyssä todetaan, ollut jo pitemmän aikaa val-      tensuojelulain uusimisen toteuttamiseksi.
30868: mistelun alaisena sekä komiteoissa että Sosiaali-
30869:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1971.
30870: 
30871:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
30872:                                                                                                    3
30873: 
30874: 
30875: 
30876: 
30877:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30878: 
30879:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       socialstyrelsen. Likaså har vissa därtill anslutna
30880: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      fristående lagstiftningsreformer, såsom en lag
30881: av den 12 maj 1971 nr 763 tili vederbörande        om uppfostringsrådgivningsbyråer, en lag om
30882: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     dagvård för barn, lagen om psykiskt efterblivna
30883: jande av riksdagsman Rosnell ställda skriftliga    m. fl. varit under beredning i särskilda bered-
30884: spörsmål nr 145:                                   ningsorgan. Innan kommitten för uppgörande
30885:                                                    av principer för socialvården avgivit betän-
30886:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         kande om barnskyddets verksamhetsprinciper,
30887:        vidtaga tili förnyande av den föråldrade    har det dock icke ansetts ändamålsenligt att
30888:        lagstiftningen rörande barnskydd?"          föreslå revision av sagda lagstiftning, frånsett
30889:                                                    lagstiftningen angående uppfostringsrådgiv-
30890:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       ningsbyråer. Avsikten är att när sistnämnda
30891: anföra följande:                                   kommittes förslag blivit färdigt, vilket kan
30892:   Revisionen av lagen om barnskydd har, så-        antagas ske redan den närmaste framtiden,
30893: som i spörsmålet konstaterats, varit under be-     skyndsamt skrida tili nödiga åtgärder för revi-
30894: redning redan en längre tid, både i kommitteer     sion av lagen om barnskydd.
30895: och i social- och hälsovårdsministeriet samt i
30896:      Helsingfors den 3 juni 1971.
30897: 
30898:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
30899: Kirj .. ksm. n:o 146.
30900: 
30901: 
30902: 
30903: 
30904:                                    Mäkinen ym.: Soiden ojitust01mtnnassa noudatettujen perustei-
30905:                                      den tarkistamisesta.
30906: 
30907: 
30908:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
30909: 
30910:    Soiden ojitustoiminta etenee maassamme noin        nin paikoin käytetty työllisyys- ym. syistä myös
30911: 300 000 ha:n vuosivauhtia, mikä johtaa sii-           taloudelliselta kannattavuudeltaan heikosti sel-
30912: hen, että 1980-luvun alussa alunperin 10 milj.        vitettyjen suoalueiden ojittamiseen. Vähäiset
30913: suohehtaaristamme on jäljellä enää vain 2 milj.       tutkimukset kannattavuudesta kehottavat varo-
30914: ha.                                                   vaisuuteen monien suotyyppien kohdalla. Liike-
30915:     Samanaikaisesti luonnon moninaiskäyttö vaa-       taloudellisen kannattavuuden rajoja ei vielä ole
30916: tii yhä suurempia pinta-aloja ojittamattomia          riittävästi kartoitettu, vaikka aineistot sen jo
30917: luonnontilaisia soita. Moninaiskäytössä soita tar-    sallisivatkin. Huomattava osa ns. metsäojitus-
30918: vitaan, paitsi metsätalouden ja turveteollisuu-       kelpoisista soista ei ojitus- ja lannoituskohteina
30919: den, myös eri alojen tutkimuksen tarpeisiin,          täytä talouselämän vaatimia normaaleja inves-
30920: ulkoilualueiden yhteyteen, eriasteista opetus- ja     tointikriteerejä. Nevoilla ja vähäpuisilla rä-
30921: koulutuskäyttöä varten, hilla- ja karpalosoina        meillä metsityskustannukset voivat nousta jopa
30922: sekä maisemansuojelua varten.                         700 mk:aan/ha ja ensimmäisen kerran saadaan
30923:     Soidensuojelutoimikunnan laatima suunnitel-       rahoja takaisin noin 30 vuoden kuluttua, pää-
30924: ma valtion mailla sijaitsevien soiden rauhoitta-      asiallisimmat tuotot kuitenkin vasta 70-100
30925: misesta on eräin täydennyksin riittävä Lapin          vuoden kuluttua sijoituksesta. Lisäksi ojitus-
30926: läänin ja Kainuun soiden suojelua varten. Val-        alueiden hoito vaatii jatkuvia kuluja vuosikym-
30927: tion luonnonsuojelunvalvojan toimistossa laadi-       menien ajan. Samalla kun monet talouselämän
30928: taan parhaillaan suunnitelmaa Etelä-Suomen yk-        sektorit kärsivät pääomapulasta, ohjaa valtio
30929: sityismaiden parhaimpien suokohteiden säilyt-         vuosittain kymmeniä miljoonia markkoja erit-
30930: tämisestä moninaiskäyttöä varten. Tätä suunni-        täin vähätuottoisiin ojituksiin. Eräillä tahoilla
30931: telmaa on vielä täydennettävä jokaisen kunnan         on aiheellisesti esitetty, että soiden kuivatus
30932: osalta paikallisia suokohteita säilyttämällä, jotta   metsävarojemme kartuttamiseksi on muuttumas-
30933:  se olisi riittävä moninaiskäytön toteuttamiseksi     sa laajamittaiseksi virheinvestoinniksi, jonka
30934:  aluesuunnittelun kaikilla tasoilla.                  hyöty lähimpien vuosikymmenien aikana on vä-
30935:     Maatalousministeriön antama metsänparan-          häinen aiheuttamiensa kustannusten ja luontoon
30936:  nustoimintaa koskeva määräys edellyttää yhteis-      kohdistuvan hävityksen rinnalla. Vaikka met-
30937:  työtä valtion luonnonsuojelunvalvojan ja met-        sänparannusinvestointeja ei yleensä ole syytä
30938:  sänparannusorganisaatioiden välillä silloin kun      arvostella kovin ankarien korkovaatimusten
30939:  ojitusanomukset koskevat suojeltaviksi ehdo-         mukaan, pitäisi ainakin soiden kohdalla noudat-
30940:  tettuja soita. Tällaiset ojitushankkeet voidaan      taa tiukkoja kannattavuuskriteerejä, koska oji-
30941:  siirtää, mutta tuskin peruuttaa, koska tehokas-      tuksessa tuhotaan suuria moninaiskäyttöarvoja.
30942:  ta lainsäädäntöä soiden suojelun järjestämiseksi        Yhtä pahoin kesken kuin tutkimukset soiden
30943:  ei ole saatu aikaan. Myöskään ei ole luotu jär-      metsänparannustoimenpiteiden kannattavuudes-
30944:  jestelmää arvokkaiden suojelukohteiden lunas-        ta ovat selvitykset soiden käsittelyn vaikutuk-
30945:  tamiseksi valtiolle tai korvausten maksamiseksi      sista muuhun luontoon. Metsäojituksen hydro-
30946:  maanomistajalle hänen luopuessaan ojituksesta        logiset seuraukset ja lannoituksen vaikutukset
30947:  ja rauhoittaessaan suoosa luonnonsuojelulain         vesistöjen ravinnetalouteen tunnetaan liian huo-
30948:  nojalla.                                             nosti.
30949:     Yksityisomistuksessa olevien soiden ojittami-        Soiden suojelua edistäisi se, että valtion ra-
30950:  seen käytetään valtion varoja avustuksina ja         hoitus suunnattaisiin entistä selvemmin vain
30951:  halpakorkoisina lainoina. Näitä varoja on mo-        taloudellisesti kannattaviin ojituskohteisiin, jol-
30952: 749/71
30953: 2
30954: 
30955: loin metsitystä vaativat avosuot ja toistuvaa       päätökset, joilla ojituksen vuosivauhtia saadaan
30956: lannoitusta kaipaavat karut nevat ja rämeet jäi-    huomattavasti vähennetyksi nykyisestään. Tällä
30957: sivät ojitustoiminnan ulkopuolelle. Soiden mo-      tavoin saataisiin välttämätöntä lisäaikaa eriastei-
30958: ninaiskäyttöä koskevien näkökohtien huomioon        sen aluesuunnittelun inventointityölle ja käytän-
30959: otto ja suunnittelu on virallisen luonnonsuo-       nön ojitustoiminnan kehittämiselle ympäristön-
30960: jeluorganisaatiomme vähäisen työvoiman takia        suojelun vaatimuksia tyydyttäväksi.
30961: mahdollista vain jos metsänparannusorganisaa-          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
30962: tiot saadaan nykyistä tehokkaammin työhön           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
30963: mukaan. Alan täydennyskoulutus kuitenkin            me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
30964: puuttuu täysin.                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30965:    Tärkein parannus olisi se, että soiden suo-
30966: jelu sisältyisi metsätalouden kokonaissuunnitel-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30967: miin yhtenä moninaiskäytön muotona. Tällöin                nopeasti etenevä, valtion varoin avus-
30968: eri syistä suojeltaviksi ehdotetut suot jätettäi-          tettava, soiden ojitustoiminta on jyrkäs-
30969: siin ojitushankkeissa ilman valtion tukea. Mi-             sä ristiriidassa moninaiskäytön kasva-
30970: käli maanomistaja rauhoittaa suonsa luonnon-               vien tarpeiden sekä useiden suotyyppien
30971: suojelulain nojalla, hänelle tulee tästä maksaa            osalta myös taloudellisten kannattavuus-
30972: korvaus. Samoin tulee korvata taloudellisesti              vaatimusten kanssa, ja jos on,
30973: kannattavien ojitushankkeiden jättäminen ilman                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30974: valtion rahoitusta. Korvauskysymykset pitäisi              ryhtyä, jotta soiden suojelun ja muun
30975: pystyä hoitamaan MERA-ohjelman sisäisinä ra-               moninaiskäytön tukeminen valtion toi-
30976: hoitusjärjestelyinä. Ojitustoiminnan supistami-            mesta sekä metsänparannusvarojen suun-
30977: nen aiheuttaa nimittäin välitöntä valtion varo-            taaminen vain taloudellisesti kannatta-
30978: jen säästöä, jota voisi käyttää edellä mainittu-           viin ojituskohteisiin toteutettaisiin ny-
30979: jen korvausten maksamiseen. Moninaiskäytön                 kyistä paremmin?
30980: kannalta avainasemassa ovat tällä hetkellä ne
30981:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
30982: 
30983:                V. 0. Mäkinen.                                   Anna-Liisa Jokinen.
30984:                Seppo Westerlund.                                Aarne Koskinen.
30985:                Reino Breilin.                                   Heimo Rekonen.
30986:                Ville Tikkanen.                                  U. H. Voutilainen.
30987:                Kaarle Salmivuori.                               Urho E. Knuuti.
30988:                                                                                                               3
30989: 
30990: 
30991: 
30992: 
30993:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30994: 
30995:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuosina 1951-1953 toimitetun valtakunnan
30996: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        metsien III inventoinnin mukaan oli maassam-
30997: olette kirjeellänne 14 päivältä toukokuuta 1971      me soita ja soistuneita metsiä seuraavasti:
30998: n:o 789 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-                             soita      soistuneita   yhteensä
30999: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäki-                                          metsiä
31000: sen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy-                                        milj. hehtaaria
31001: myksen:                                              Pohjois-Suomi        5.89         0.67          6.56
31002:                                                      Etelä-Suomi          3.85         0.77          4.62
31003:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31004:        nopeasti etenevä, valtion varoin avus-                             9.74         1.44         11.18
31005:        tettava, soiden ojitustoiminta on jyrkäs-
31006:        sä ristiriidassa moninaiskäytön kasva-            Vuoden 1967 loppuun mennessä oli koko
31007:        vien tarpeiden sekä useiden suotyyppien       maassa metsäojitettu yhteensä 2.90 milj. heh-
31008:        osalta myös taloudellisten kannattavuus-      taaria, mistä Pohjois-Suomessa, johon metsän-
31009:        vaatimusten kanssa, ja jos on,                parannussäännösten mukaan luetaan Lapin, Koil-
31010:                                                      lis-Suomen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan pii-
31011:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       rimetsälautakuntien toimintapiirit, 1.09 milj.
31012:        ryhtyä, jotta soiden suojelun ja muun         hehtaaria ja Etelä-Suomessa 1.81 milj. hehtaa-
31013:        moninaiskäytön tukeminen valtion toi-         ria.
31014:        mesta sekä metsänparannusvarojen suun-            Seuraavasta asetelmasta ilmenee vuoden
31015:        taaminen vain taloudellisesti kannatta-       1968 alussa olevien metsäojitettavien ja metsä-
31016:        viin ojituskohteisiin toteutettaisiin ny-     ojittamatta jätettävien soiden ja soistuneiden
31017:        kyistä paremmin?"                             metsien pinta-alat professori Heikuraisen laati-
31018:                                                      man sekä professori Huikarin ja maatalous- ja
31019:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          metsätieteiden lisensiaatti Nummisen laatiman
31020: taen seuraavaa:                                      arvion mukaan.
31021: 
31022:                                                           Heikurainen                Huikari ja Numminen
31023:                                                    ojitettavaa    jää ojit-         ojitettavaa   jää ojit-
31024:                                                                    tamatta                        tamatta
31025:                                                                          milj. hehtaaria
31026: Pohjois-Suomi ......................... .            1.88          3.60               3.05          2.42
31027: Etelä-Suomi ........................... .            2.16          0.64               2.44          0.36
31028:                                                      4.04          4.24               5.49          2.78
31029: 
31030:    Edellä mainittujen arvioiden mukaan jäisi         telma valtion mailla sijaitsevien soiden rauhoit-
31031: metsäojitustoiminnan ulkopuolelle soita noin         tamiseksi on eräin täydennyksin riittävä Lapin
31032: 2.8-4.2 milj. hehtaaria, mistä tosin valtaosa        läänin ja Kainuun soiden suojelua varten. Val-
31033: sijaitsee Pohjois-Suomessa, mutta maan etelä-        tion mailla olevien soiden rauhoitusohjelma kä-
31034: osiinkin tulisi jäämään soita luonnontilaan noin     sittääkin nyt jo noin 0.9 milj. hehtaaria. Met-
31035: 0.36-0.63 milj. hehtaaria.                           sähallituksessa asiaa valmistelevan toimikunnan
31036:    Kysymyksen perusteluissa lausutaan muun           työ on vielä keskeneräinen ja odotettavissa on,
31037: muassa, että soidensuojelutoimikunnan suunni-        että tarpeellinen määrä rauhoitusalueita tullaan
31038: 4
31039: 
31040: varaamaan eri tarkoituksiin. Esimerkkinä voi-        harkitaan myös soiden suojelua koskevien täy-
31041: daan mainita, että valtion mailla olevat hilla-      dentävien säännösten ottamista metsänparan-
31042: suot on inventoitu ja ne jätetään ojittamatta.       nuslainsäädäntöön.
31043:    Metsähallituksen vuonna 1964 ojitustoimin-           Nyt on myös mahdollista lunastaa valtiolle
31044: nasta valtion mailla antama ohjekirje sallii oji-    luonnonsuojelutarkoituksessa suoalueita, sillä
31045: tustoiminnan vain sellaisilla suotyypeillä, joilla   valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
31046: toimenpide voidaan arvioida taloudellisesti kan-     on varattu 500 000 markan suuruinen määrä-
31047: nattavaksi. Avosoiden ojitus sallitaan etupäässä     raha maan hankkimista varten luonnonsuojelu-
31048: I-III ilmastovyöhykkeillä, suunnilleen Ou-           tarkoituksiin. On kuitenkin todennäköistä, että
31049: lusta itäkaakkoon kulkevan rajan eteläpuolella.      määräraha osoittautuu riittämättömäksi, joten
31050: Suunnitelman mukaan ojitetaan Perä-Pohjolan          kysymyksessä olevaan tarkoitukseen pyritään
31051: piirikunnassa vain noin 1/3 valtion mailla ole-      varaamaan suurempi määräraha vuodeksi 1972.
31052: vien soiden pinta-alasta, Pohjanmaan piirikun-          Metsänparannuslainsäädännön perusteella ta-
31053: nan alueella 2/3 pinta-alasta. Etelä-Suomen          pahtuvassa metsäojitustoiminnassa on ojitus-
31054: piirikunnan alueella on valtion maiden merki-        kohteita valittaessa otettu huomioon eri suo-
31055: tys vähäinen ja kaikki kysymykseen tulevat suo-      tyyppien ojituskelpoisuus. Sellaisten soiden ojit-
31056: alueet on siellä rauhoitettu.                        tamiseen ei ole myönnetty metsänparannusva-
31057:    Yksityisten omistuksessa on enemmän kuin          roja, jotka heikon ojituskelpoisuuden vuoksi
31058: puolet maamme soista. Valtaosa yksityismaiden        olisi jätettävä ojittamatta.
31059: metsäojitustoiminnasta tapahtuu metsänparan-            Soiden moninaiskäytön vaatimukset eivät
31060: nusvarojen turvin. Metsänparannusasetuksen           yleensä ole ristiriidassa taloudellista tarkoituk-
31061: täytäntöönpanosta annetussa maatalousministe-        senmukaisuutta noudattavan metsäojitustoimin-
31062: riön päätöksessä määrätään, että milloin kes-        nan kanssa, sillä vaatimus taloudellisuudesta
31063: kusmetsälautakunta, piirimetsälautakunta tai         tulee jättämään metsänkasvukyvyltään huonoim-
31064: vesipiiri katsoo, että sen toimesta tai valvon-      mat suot pois ojitustoiminnan piiristä. Muiden,
31065: nassa tehtäväksi aiottu metsänparannustyö näyt-      lähinnä metsäisten soiden osalta pyritään moni-
31066: tää olevan ristiriidassa luonnonsuojelua koske-      naiskäytön tarpeita ottamaan entistä enemmän
31067: vien hankkeiden kanssa, on sen viipymättä il-        huomioon täydentämällä lainsäädäntöä ja anta-
31068: moitettava siitä luonnonsuojelunvalvojalle ja        malla ojituksen suunnittelijoille ja toteuttajille
31069: annettava tieto metsähallitukselle. Päätöksessä      muuttuneita vaatimuksia vastaavia toimintaoh-
31070: lausutaan edelleen, että luonnonsuojelunvalvo-       jeita. Muuhun kuin valtion maahan kuuluvia
31071: jan on ilmoituksen saatuaan viivytyksettä an-        soita, jotka olisi säilytettävä luonnontilaisina,
31072: nettava ilmoituksen tekijälle ja metsähallituk-      tullaan hankkimaan valtiolle luonnonsuojelutar-
31073: selle tieto siitä, aiheuttaako ilmoitus muita toi-   koituksiin käytettävissä olevien määrärahojen
31074: menpiteitä. Metsänparannuslainsäädännön val-         puitteissa.
31075: misteltavana olevan tarkistamisen yhteydessä
31076:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1971.
31077: 
31078: 
31079:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
31080:                                                                                                           5
31081: 
31082: 
31083: 
31084: 
31085:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31086: 
31087:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt inventering III av rikets skogar, vii-
31088: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        ken utfördes under åren 1951-1953, fanns i
31089: se nr 789 av den 14 maj 1971 tili vederhöran-       vårt land följande arealer torvmarker och för-
31090: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        sumpade skogar:                            ·
31091: följande av riksdagsman Mäkinen m. fl. ställda
31092: skriftliga spörsmål:                                                 torvmarker försumpade sammanlagt
31093:                                                                                    skogar
31094:             "Är Regeringen medveten om, att                                     milj. hektar
31095:          den snabbt avancerande dikningen av        Norra Finland        5.89       0.67         6.56
31096:          torvmarker, viiken understödes med         Södra Finland        3.85       0.77         4.62
31097:          statsmedel, står i strid med de växande                         9.74       1.44        11.18
31098:          behoven av ett mångsidigt utnyttjande
31099:          av .torvmarkerna samt i fråga om flera
31100:          torvmarkstyper även med kraven på             Intill utgången av år 1967 hade i hela landet
31101:          ekonomisk lönsamhet, och om så är          skogsdikats sammanlagt 2.90 milj. hektar, varav
31102:          fallet,                                    i norra Finland, vartill enligt stadgandena rö-
31103:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    rande skogsförbättring räknas Lapplands, Nord-
31104:          taga för att det stöd som från statens     östra Finlands, Kainuu och Norra Österbottens
31105:          sida ges skyddet av torvmarkerna och       distriktsskogsnämnders     verksamhetsområden,
31106:          utnyttjandet av dessa på ett mångsidigt    1.09 milj. hektar och i södra Finland 1.81
31107:          sätt skall bli bättre ordnat än det är     milj. hektar.
31108:          för närvarande och skogsförbättrings-         Av följande tablå framgår arealen av de torv-
31109:          medlen disponerade endast för ekono-       marker och försumpade skogar som i början
31110:          miskt lönande dikningsföretag?''           av år 1968 skulle skogsdikas resp. lämnas
31111:                                                     odikade enligt av professor Heikurainen samt
31112:   Såsom svar på sp(>rsmålet får jag vördsamt        av professor Huikari och agronomie- och forst-
31113: anföra följande:                                    licentiat Numminen gjorda uppskattningar
31114: 
31115:                                                        Heikurainen                Huikari och Numminen
31116:                                                    bör dikas    förblir            bör dikas    förblir
31117:                                                                odikade                         odikade
31118:                                                                         milj. hektar
31119: Norra Finland                                       1.88         3.,60             3.05        2.42
31120: Södra Finland                                       2.16         0.64              2.44        0.36
31121:                                                     4.04         4.24              5,49        2.78
31122: 
31123:    Enligt ovan nämnda kalkyler skulle ungefär          I motiveringen för spörsmålet sägs bland
31124: 2.8-4.2 milj. hektar torvmark lämnas utan-          annat, att den av kommissionen för skyddande
31125: för skogsdikningen. Den övervägande delen           av torvmarkerna uppgjorda planen för fridlys-
31126: härav finns visserligen i norra Finland, men        ning av torvmark på statens marker med vissa
31127: även i Iandets södra delar skulle det komma         kompletteringar är tillräoklig för skyddet av
31128: att finnas ungefär 0.36-0.63 milj. hektar torv-     torvmarkema inom Lapplands Iän och i Kai-
31129: mark i naturtillstånd.                              nuu. Fridlysningsprogrammet för torvmar-
31130: 749/71
31131: 6
31132: 
31133: kerna på statens områden omfattar redan nu          föranleder andra åtgärder. I samband med en
31134: ungefär 0.9 milj. hektar. En kommission som         pågående revision av skogsförbättringslagstift-
31135: i forststyrelsen bereder saken har icke ännu        ningen överväger man även att i sagda lagstift-
31136: fått sitt arbete färdigt. Ett nödigt antal frid-    ning intaga kompletterande stadganden om
31137: lysningsområden kommer antagligen att reser-        skydd för torvmarker.
31138: veras för olika ändamål. Såsom exempel må               Nu är det även möjligt att i naturskyddssyfte
31139: nämnas, att hjortronmyrarna på statens marker       inlösa torvmarksområden till staten, ty i stats-
31140: har inventerats, och de lämnas odikade.             förslaget för innevarande år har ett anslag på
31141:    Forststyrelsens cirkulär av år 1964 angående     500 000 mk reserverats för anskaffning av
31142: dikningarna på statens marker tillåter endast       mark för naturskyddsändamål. Det är likväl
31143: dikning av sådana torvmarkstyper, där åtgär-        sannolikt att anslaget visar sig vara otillräckligt,
31144: den kan beräknas bli ekonomiskt lönsam. Dik-        varför man för år 1972 försöker reservera ett
31145: ning av öppna torvmarker tillåtes närmast i         större anslag för ifrågavarande ändamål.
31146: klimatzonerna I-III, söder om en gräns som              Vid skogsdikning som sker i enlighet med
31147: går ungefär från Uleåborg mot ostnordost. En-       skogsförbättringslagstiftningen har dikningsob-
31148: ligt planen dikas i Nordliga distriktet endast      jekten valts med beaktande av olika torvmarks-
31149: ungefär 1/3 av torvmarksarealen på statens          typers dikningsduglighet. Skogsförbättringsmedel
31150: marker, inom Österbottens distrikt 2/3 av           har icke beviljats för dikning av sådana torv-
31151: arealen. Inom Södra Finlands distrikt är stats-     marker som på grund av svag dikningsduglig-
31152: jordarna av ringa betydelse, och alla torvmarks-    het borde lämnas odikade.
31153: områden som kommer i fråga är där fridlysta.            Kraven på ett mångsidigt utnyttjande av
31154:    Mer än hälften av vårt lands torvmarker är       torvmarkerna är i allmänhet förenliga med en
31155: privatägda. Största delen av skogsdikningarna       ekonomiskt ändamålsenlig skogsdikningsvevk-
31156: på privatmark sker med stöd av skogsförbätt-         samhet, ty kravet på lönsamhet kommer att
31157: ringsmedel. I lantbruksministeriets beslut an-      från dikningsverksamheten utesluta de torv-
31158: gående verkställighet av förordningen om            marker som med avseende på skogstillväxten
31159: skogsförbättring stadgas, att då centralskogs-      är de sämsta. I fråga om andra, närmast skogs-
31160: nämnd, distriktsskogsnämnd eller vattendistrikt     bärande torvmarker, strävar man till att mer
31161: anser, att skogsförbättringsarbete, som är av-      än tidigare beakta behoven av ett mångsidigt
31162: sett att utföras pii dess åtgärd eller under dess   utnyttjande av dem genom att komplettera
31163: övervakning, ej synes vara förenligt med na-        lagstiftningen och meddela dem som planerar
31164: turskyddsplaner, skall nämnda myndighet oför-       och utför dikningar instruktioner angående de
31165: dröjligen anmäla saken till naturskyddsinspek-       ändrade kraven. Sådana torvmarker på andra
31166: tören och underrätta forststyrelsen. I beslutet     områden än statens som borde bevaras i natur-
31167: sägs vidare, att naturskyddsinspektören, sedan       tillstånd kommer att förvärvas till staten i na-
31168: anmälan ingått, ofördröjligen skall meddela          turskyddssyfte inom ramen för disponibla an-
31169: anmälaren och forststyrelsen, huruvida anmälan       slag.
31170:      Helsingfors den 11 juni 1971.
31171: 
31172: 
31173:                                              Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
31174: Kirj. ksm. n:o 147.
31175: 
31176: 
31177: 
31178: 
31179:                                   Koskinen ym.: Konkurssiin joutuneen Valubetoni Oy:n työn-
31180:                                       tekijäin toimeentulon turvaamisesta.
31181: 
31182: 
31183:                          Ed us kunnan Herra Puhe m i eh eli e.
31184: 
31185:    Taloudellisen turvat•tomuuden alaiseksi jou-         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31186: tuu työläinen aina menettäessään yllättäen py-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
31187: syväksi kuvitellun työpaikkansa. Näin on ta-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31188: pahtunut kun maamme suurimpiin rakennus-             vaksi seuraavan kysymyksen:
31189: liikkeisiin lukeutuva Valubetoni Oy Lahdessa
31190: jätti konkurssianomuksen ja erotti kuluvan                     Onko Hallitus tietoinen satojen työ-
31191: kuun 10-11 päivinä eri puolilla maata ole-                  läisten ja toimihenkilöiden edessä ole-
31192: vista työkohteista yhteensä noin 700-800 työ-               vista vaikeuksista näiden äkkiä menet-
31193: läistä ja toimenhaltijaa. Vararikon syynä pide-             täessä varmalta vaikuttavan työpaik-
31194: tään kustannusten nousua, luottovakuutuskiel-               kansa ja taloudellisen toimeentulonsa
31195: toa ja tontinluovutusasiaa. Työntekijät ovat syyt-          rakennusliike Valubetoni Oy:n kon-
31196: töminä näihin vaikeuksiin, eikä tunnu uskotta-              kurssin seurauksena, ja jos on,
31197: valta, että yhtiö kaatui yksistään näistä syistä.              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31198:     Kun tapaus ei ole ainoa viime vuosien ai-               ryhtyä asettaakseen työnantajat vastuu-
31199: kana ja kun työläiset joutuvat poikkeuksetta                seen työntekijäin toimeentulon turvaa-
31200:  taloudellisesti kärsimään niin kuin tässäkin ta-           misesta ja huolehtiakseen yhteiskunnan
31201: pauksessa tilisaatavien ja työpaikan menetyk-               osavastuusta edellä mainitunlaisissa ta-
31202:  sen muodossa olisi valtiovallan toimenpiteillään           pauksissa?
31203: puututtava asiaan. Onhan työvoima valtiovallan
31204:  erityisessä suojeluksessa.
31205:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
31206: 
31207:                 Aarne Koskinen.                                 Heimo Rekonen.
31208: 
31209: 
31210: 
31211: 
31212:  751/71
31213: 2
31214: 
31215: 
31216: 
31217: 
31218:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31219: 
31220:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työnvälitystoimistoissa ollut ilmoittautunut yh-
31221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemie~,       tään tämän yrityksen palveluksessa ollutta
31222: olette kirjeellänne 14 päivänä toukokuuta 1971      työntekijää työnhakijaksi.
31223: n:o 790 lähettänyt Valtioneuvoston asianomai-           Porvoossa oli 10 yrityksen työntekijää il-
31224: sen jäsenen vastattavaksi rkansanedustaja Aarne:    moittautunut työnhakijaksi. Heidän sijoittumi-
31225: Koskisen ym. esittämän seuraav:msisältöisen         sensa työmarkkinoille ei ilmeisestikään aiheuta
31226: kysymyksen:                                         vaikeuksia, koska paikkakunnalla on alkamassa
31227:                                                     rakennustöitä, joihin otetaan uusia työnteki-
31228:            "Onko Hallitus tietoinen satojen työ-    jöitä.
31229:        liiisten ja toimihenkilöiden edessä ole-         Tarkasteltaessa Valubetoni Oy:n kenkurssia
31230:        vista vaikeuksista näiden äkkiä menet-       työvoimaviranomaisten näkökulmasta voidaan
31231:        täess!i varmalta vaikuttavan työpaik-        todeta, että ko. yrityksen konkurssi ei aiheuta
31232:        kansa ja taloudellisen toimeentulonsa        sanottavia vaihuksia yrityksen palveluksessa
31233:        rakennusliike Valubetoni Oy:n kon-           olleille työntekijöille, koska nämä joko jatkavat
31234:        kurssin seurauksena, ja jos on,              työskentelyään entisillä työmailla uuden työn-
31235:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     antajan palveluksessa tai heidät hyvän työlli-
31236:        ryhtyä asettaakseen työnantajat vastuu-      syystilanteen vallitessa on voitu tai voidaan
31237:        seen työntekijäin toimeentulon turvaa-       sijoittaa mellw nopeasti uusiin työpaikkoihin.
31238:        misesta ja huolehtiakseen yhteiskunnan       Rakennusalan työntekijöistä on lisäksi varsin
31239:        osavastuusta edellä mainitunlaisissa ta-     huomattava osa työttömyyskassan jäseniä, jotka
31240:        pauksissa?"                                   työttömyysaikanaan voivat saada työttömyys-
31241:                                                     avustusta. Slten tilanne niiden työnhakijoiden
31242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kohdalla, jotka eivät mahdollisesti ole toistai-
31243: taen seuraavaa:                                     seksi sijoittuneet, ei työttömyysavustuksen saa-
31244:    Saatujen selvitysten mukaan V alubetoni           misen vuoksi muodostu hälyttäväksi.
31245: Oy:llä oli rakennustöitä Lahdessa, Heinolassa,          Vaikkakaan Valubetoni Oy:n konkurssi ei
31246: Espoossa, Loviisassa ja Porvoossa. Lahdessa          siten nykyisessä työllisyystilanteessa aiheuta-
31247: yrityksen palveluksessa oli noin 350 työnteki-       kaan työvoimaviranomaisille erityisiä vaikeuk-
31248: jää. Irtisanomisen tapahduttua kävi Lahden           sia, on kuitenkin aihetta voimakkaasti tässä
31249: työnvälitystoimistossa ilmoittautumassa näistä       yhteydessä korostaa sitä, että työvoimaviran-
31250: työntekijöis.tä noin 150, joista osa sijoitettiin    omaisten pitäisi voida saada sanotunlaisista ta-
31251: työnvälityksen toimesta heti uusiin tehtäviin.       pauksista ennakollinen tieto. On kohtuutonta
31252: Valubetoni Oy:n kymmenestä rakennustyö-              vaatia työvoimaviranomaisilta hyvin suunnitel-
31253: maasta oli 25. 5. 1971 jo käynnistetty uudel-        tuja toimenpiteitä, jos me saamme tietää tämän
31254: leen 7 työmaata. Lahdessa on lisäksi alkamassa       tapaisista työmarkkinatapahtumista vasta leh-
31255: uusia rakennustöitä, joihin tarvitaan työnteki-      distön välityksellä. Jotta vapautuvan työvoiman
31256: jöitä. Eräistä ammattimiesryhmistä (muurarit         uudelleensijoittaminen, kouluttaminen ja toi-
31257: ja rapparit) on jo esiintynyt puutetta.              meentulon turvaaminen olisi yhteiskunnan toi-
31258:    Heinolassa ja Espoossa sijaitsevilla Valu-        menpitein riittävästi turvattu, täytyisi työ-
31259: betoni Oy:n työmailla työt oli myös saatu pian       voimaviranomaisten saada odotettavissa olevista
31260: uudelleen käyntiin eikä näiden paikkakuntien         häiriöistä ennakollinen tieto.
31261:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1971.
31262: 
31263:                                                                Työvoimaministeri Veikko Helle.
31264:                                                                                                    3
31265: 
31266: 
31267: 
31268: 
31269:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
31270: 
31271:   I syf.te som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags-       har inte en enda arbetstagare i ifrågavarande
31272: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder             företags tjänst anmält sig som arbetssökande.
31273: skrivelse den 14 maj 1971 nr 790 tillställt            I Borgå hade 10 av företagets arbetstagare
31274: vederbörande medlem av statsrådet för besva-        anmält sig som arbetssökande. Det möter tyd-
31275: rande avskrift av följande, av riksdagsman          ligen inga svårigheter att placera dem på ar-
31276: Aarne Koskinen m. fl. ställda skriftliga spörs-     betsmarknaden, då byggnadsarbeten skall på-
31277: mål:                                                börjas på orten, vilka anställer nya arbets-
31278:                                                     tagare.
31279:            "Är Regeringen medveten om de               Vid granskning av Valubetoni Oy:s konkurs
31280:        svårigheter hundratals arbetare och          ur arbetskraftsmyndigheternas synvinkel finner
31281:        funktionärer har att emotse, då de           man, att denna konkurs ej medför nämnvärda
31282:        plötsligt förlorar en tillsynes säker ar-    svårigheter för företagets tidgiare arbetstagare,
31283:        betsplats och sin ekonomiska utkomst         emedan dessa antingen fortsätter att arbeta vid
31284:        till följd av Rakennusliike Valubetoni       samma byggen under ny arbetsgivare, eller tack
31285:        Oy:s konkurs; och om så är fallet,           vare det goda sysselsättningsläget rätt snabbt
31286:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           kan placeras på nya arbetsplatser. Av byggnads-
31287:        vidtaga i syfte att ställa arbetsgivarna     branschens arbetstagare är dessutom en mycke:t
31288:        tili ansvar för tryggandet av arbets-        betydande del medlemmar i arbetslöshetskassa
31289:        tagarnas utkoms,t, samt att draga för-       och kan under den tid arbetslösheten varar få
31290:        sorg om samhällets del i ansvaret i fall     arbetslöshetsunderstöd. Läget blir därför tack
31291:        av ovannämnt slag?"                          vare arbetslöshetsunderstödet inte alarmerande
31292:                                                     för de arbetstagare, som möjligen inte hittills
31293:    Som svar på detta spörsmål önskar jag            blivit placerade.
31294: vördsamt framhålla:                                    Även om Valubetoni Oy:s konkurs alltså
31295:    Enligt de utredningar, som erhållits, hade       inte under nurådande sysselsättningsläge åsam-
31296: Valubetoni Oy byggen i Lahtis, Heinola, Esbo,       kar arbetskraftsmyndigheterna några särskilda
31297: Lovisa och Borgå. I Lahtis hade företaget i sin     svårigheter, är det likväl skäl att i detta sam-
31298: tjänst ca 350 arbetstagare. Sedan dessa blivit      manhang kraftigt understyrka, att arbetskrafts-
31299: uppsagda anmälde sig ca 150 av dem tili Lah-        myndigheterna i fall som detta borde kunna
31300: tis arbetsförmedlingsbyrå, och en del placera-      få förhandsvarsel. Det är oskäligt att av ar-
31301: des genom arbetsförmedlingens försorg genast        betskraftsmyndigheterna kräva välplanerade åt-
31302: i nytt arbete. Av Valubetoni Oy:s tio bygg-         gärder, då vi får kännedom om detta slags
31303: nadsarbeten hade den 25. 5. 1971 redan 7            händelser på arbetsmarknaden först genom
31304: byggen på nytt satt i gång. I Lahtis inleds dess-   pressens förmedling. På det att den uppsagda
31305: utom arbetet på nya byggen, som behöver ar-         arbetskraftens placering ånyo, utbildning och
31306: betstagare. Det råder redan brist på vissa          utkomst skall kunna tryggas i tillräcklig måtto
31307: grupper fackarbetare ( murare och rappare).         genom samhällets åtgärder, borde arbetskrafts-
31308:    På Valubetoni Oy:s byggen i Heinola och          myndigheterna få förhandsinformation om dy-
31309: Esbo kom atbetet också snart ånyo igång,            lika emotsedda störningar.
31310: och tili arbetsförmedlingarna på dessa orter
31311:      Helsingfors den 16 juni 1971.
31312: 
31313:                                                              Arbetskraftsminister Veikko Helle.
31314: Kirj. ksm. n:o 148.
31315: 
31316: 
31317: 
31318: 
31319:                                   Knuuttila ym.: Pistesiirtymäjärjestelmän soveltamisesta perus-
31320:                                      kouluun siirryttäessä.
31321: 
31322: 
31323: 
31324:                          E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
31325: 
31326:     V aitioneuvoston maaliskuussa 1971 tekemän        taavalla asteella. Jyväskylän kohdalla olisi siten
31327: periaatepäätöksen mukaan siirtyisi peruskou-          aivan ilmeisesti paras ajankohta peruskouluun
31328: luun vuosina 1971-1974 3-16 % ja tällöin              siirtymiselle 1. 8. 1972. Erityisperusteina Jyväs-
31329: esimerkiksi v. 1972 vain 10% Suomen kun-              kylän kohdalla voidaan vielä mainita se, että
31330: nista, jotka olisivat Lapin läänistä ja Oulun         siellä on kaikki edellytykset muodostua kau-
31331: läänin koillisosasta. Koulujärjestelmälain 15 § :n    punkiasutuksessa toteutetuksi koealueeksi pe-
31332: mukainen pistesiirtymä jäisi mainitun päätök-         ruskoulujärjestelmään siirryttäessä, joka seikka
31333: sen hengen mukaan harvinaiseksi poikkeuk-             puolestaan tukisi Jyväskylän yliopiston ope-
31334: seksi. Erityisiä vaikeuksia peruskouluun siirty-      tusta ja kasvatustieteellisen tutkimuslaitoksen
31335: misen lykkääntyminen tulisi aiheuttamaan              toimintaa sekä opettajanvalmistuslaitos voisi
31336: niissä kunnissa, missä peruskouluun siirtymi-         saada kokemuksia uudistuvasta koulusta.
31337: sen valmistelut on jo viety pitkälle ja siirtymi-        Myöskin Turussa alkaa kokeiluperuskoulu-
31338: nen jo osittain aloitettukin. Tätä vaihetta on        toiminta syksyllä 1971. Tämä merkitsee oppi-
31339: lisäksi eräissä kunnissa saattanut edeltää jo         kouluun menon vähentymistä. Lukuvuonna
31340:  vuosia kestänyt koulukokeilutoiminta eri muo-        1971-72 arvioidaan Turussa oppikouluun me-
31341:  doissaan.                                            nevien määrän vähenevän noin 460 oppilaalla
31342:     Esimerkiksi Jyväskylän kaupungissa toimi          ja seuraavana vuonna vielä 100-200 enem-
31343:  kunnallinen keskoulu pitkään ennen v. 1968           män. Tämän johdosta myös siellä samoista
31344:  aloitettua peruskoulukokeilua, joka on saanut        syistä kuin Jyväskylänkin osalta tilanne muo-
31345:  odotettua suuremman suosion niin, että perus-        dostuu kestämättömäksi sekä kansakoulu- että
31346:  koulun V luokalla oli lukuvuonna 1970-71             oppikoululaitoksessa ellei koulujärjestelmälain
31347:  noin 580 oppilasta, mikä on lähes 70 % ikä-          mukaiseen pistetoteutukseen ole lähivuosina
31348:  luokasta. Suoritetun ennakkotiedustelun perus-       mahdollisuuksia. Mahdollisimman nopea perus-
31349:  teella lukuvuonna 1971-72 jäisi yhtä suuri           koulujärjestelmään pääsy toisi tullessaan myös
31350:  määrä IV luokan oppilaista peruskoulun V             koulutoiminnan keskittämisellä aikaansaatavan
31351:  luokalle. Kun oppikouluun Jyväskylässä pää-          taloudellisen hyödyn.
31352:  sevät kaikki pääsykokeissa hyväksytyt, on odo-          Kolmantena esimerkkipaikkakuntana mainit-
31353:  tettavissa tavallista suurempaa paluuta kun-         .takoon vielä Lahti, jossa on myös tapahtunut
31354:  nalliseen koululaitokseen. Näin ollen voidaan        laajassa mitassa koulukokeilutoimintaa. Mikäli
31355:  olettaa, että peruskoulun yläasteen VII luokan       siellä ei päästä suunnitelmien mukaisesti siirty-
31356:  aloittaa 1972 syksyllä 600-630 oppilasta eli         mään peruskoulujärjestelmään vuoden 1973
31357:  noin 20 luokkaa. Tästä tulee nykyisellään ai-        syksyllä, syntyy siitä vastaavanlaisia ongelmia
31358:  heutumaan vaikeutena koulutilojen riittämät-         kuten edellä mainituillakin paikkakunnilla.
31359:   tömyys, kun oppikouluista vapautuvia tiloja ei          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31360:   voida käyttää. Vaikea tilanne syntyisi myös         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31361:   opettajatilanteen kohdalla, kun sinänsä kor-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31362:   keatasoisia oppikoulunopettajia ei voitaisi si-     seuraavan kysymyksen:
31363:   joittaa peruskoulukokeilussa aineenopettajiksi
31364:   syksyllä 1972, jolloin peruskoulun yläaste aloit-              Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
31365:   taa toimintansa. Oppikoulut nimittäin jatkaisi-            keuksista, joihin edellä tarkoitettu val-
31366:   vat vielä tosin vajaatehoisina toimintaansa v~-            .tioneuvoston päätös peruskoulujärjes-
31367:  752/71
31368: 2
31369: 
31370:      telmään siirtymisestä eräiden kuntien    perusteista annetun lain mukainen piste-
31371:      kohdalla merkitsee ja mihin .toimen-     siirtymä lähivuosien aikana olisi mah-
31372:      pttetsun Hallitus mahdollisesti aikoo    dollinen perusteltavissa olevissa puit-
31373:      ryhtyä, että myös koulujärjestelmän      teissa?
31374:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1971.
31375: 
31376:             Sakari Knuuttila.                     Salme Myyryläinen.
31377:             Reino Breilin.                        Sylvi Siltanen.
31378:                                                                                                     3
31379: 
31380: 
31381: 
31382: 
31383:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31384: 
31385:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maaliskuuta 1971 antanut kouluhallitukselle
31386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ohjeet niistä ajoitusta koskevista periaatteista,
31387: olette kirjeellänne 14 päivänä toukokuuta 1971       joiden mukaan koulujärjestelmän perusteista
31388: n:o 791 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        annetun lain 15 §:ssä tarkoitetut alueelliset
31389: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sa-         toimeenpanosuunnitelmat olisi laadittava. Tä-
31390: kari Knuuttilan ym. tekemän kirjallisen kysy-        män päätöksen mukaisesti peruskouluun siirty-
31391: myksen:                                              minen tapahtuisi vuosina 1972-78 siten, että
31392:                                                      uudistuksen painopiste sijoittuisi vuosiin 1974
31393:             "Onko Hallitus tietoinen niistä vai-     -76. Ensimmäisenä siirtymävuotena 1972 siir.-
31394:         'keuksista, joihin edellä tarkoitettu val-   retään peruskouluun Lapin lääni kokonaisuu-
31395:         ,tioneuvoston päätös peruskoulujärjes-       dessaan sekä mahdollisesti Oulun läänin V
31396:          telmään siirtymisestä eräiden kuntien       toimeenpanoalue. Vaitioneuvoston antamissa
31397:         kohdalla merkitsee ja mihin toimen-          ohjeissa edellytetään koulujärjestelmän perus-
31398:         piteisiin Hallitus mahdollisesti aikoo       teista annetun lain 15 § :n 1 momentin mukai-
31399:          ryhtyä, että myös koulujärjestelmän         sesti, että toimeenpanosuunnitelmia laadittaessa
31400:         perusteista annetun lain mukainen piste-     erityistä huomiota kiinnitetään vähävaraisten
31401:          siirtymä lähivuosien aikana olisi mah-      ja syrjäisten kuntien kouluolojen kehittämiseen,
31402:          dollinen perusteltavissa olevissa puit-     ottaen kuitenkin huomioon myös väestön
31403:          teissa?"                                    muuttoliikkeestä aiheutuvat vaikutukset kou-
31404:                                                      lunkäynnin järjestelyissä muuttovoittoalueilla.
31405:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Mainittuun päätökseen sisältyy myös ohjeet
31406: tavasti seuraavaa:                                   siitä, että yksittäistapauksissa voidaan toi-
31407:    Peruskoulun suunnitelmallisen .toimeenpanon       ~anosuunnitelmasta ajoituksen osalta poi-
31408: kannalta alueellisten toimeenpanosuunnitelmien       keta koulujärjestelmän perusteista annetun lain
31409: mukaan tapahtuva siirtyminen on tarkoituksen-        15 S:n 3 momentin perusteella, edellyttäen
31410: mukaisinta. Tällaisessa siirtymisessä uudistusta     kuitenkin, ettei näillä järjestelyillä vaikeuteta
31411: voidaan ohjata johdonmukaisesti valtakunnal-         alueellisten toimeenpanosuunnitelmien mukai-
31412: listen kiireellisyysnäkökohtien ja valtion pitkän    sesti tapahtuvaa siirtymistä valtakunnallisesti
31413: tähtäyksen taloussuunnitelman edellyttämällä         eikä kyseessä olevan .toimeenpanoalueen puit-
31414: tavalla. Mikäli uudistus toimeenpantaisiin esi-      teissa.
31415: merkiksi kunnittain, uudistus etenisi sattu-            Mitä tulee kysymyksessä mainittuihin Jyväs-
31416: manvaraisesti, samoin peruskoulun jälkeisten         kylän ja sen lähikuntien koulutoimen järjeste-
31417: oppilaitosten työ vaikeutuisi, koska ne joutui-      lyihin, niin tältä osin on syytä todeta, että
31418: sivat ottamaan useana vuonna erilaisen pohja-        kysymyksessä mainituista erityisistä syistä Jy-
31419: koulutuksen saanutta oppilasainesta. Peruskou-       väskylän toimeenpanoalue on kouluhallituksen
31420: lun toimenpanoalueita suunniteltaessa on py-         alustavan siirtymissuunnitelman mukaisesti
31421: ritty nimenomaan siihen, että saman toimeenpa-       suunniteltu siirrettäväksi peruskoulujärjestel-
31422: noalueen kunnat kuuluvat samojen toisen as-          mään jo vuonna 1973 eli huomattavasti aikai-
31423: teen koulujen vaikutuspiiriin.                       semmin kuin alue muiden siirtymiskriteereiden
31424:     Valtioneuvosto on päätöksellään 18 päivänä       perusteella .tulisi siirtymään.
31425:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1971.
31426: 
31427:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä.
31428: 4
31429: 
31430: 
31431: 
31432: 
31433:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31434: 
31435:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagordningen              Statsrådet har i beslut av den 18 mars 1971
31436: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skd-            givit skolstyrelsen anvisningar om de tids-
31437: velse nr 791 av den 14 maj 1971 tili veder-          bestämnningsprinciper enligt vilka de i 15 §
31438: börande medlem av statsrådet för avgivande           lagen om grunderna för skolsystemet avsedda
31439: av svar översänt följande av riksdagsman Sa-         regionala verkställighetsplanerna borde upp-
31440: kari Knuuttila m. fl. ställda skriftliga spörsmål:   göras. Enligt detta beslut skulle övergången
31441:                                                      till grundskolan ske under åren 1972-78 så,
31442:           "Är Regeringen medveten om de              att reformens tyngdpunkt skulle ligga på åren
31443:        svårigheter, som statsrådets ovan av-         1974-76. Under det första övergångsåret 1972
31444:        sedda beslut angående övergången tili         övergår hela Lapplands Iän och möjligen V
31445:        grundskolsystemet medför för vissa            verkställighetsområdet i Uleåborgs län till
31446:        kommuner, och vilka åtgärder ämnar            grundskolan. I de av statsrådet utfärdade an-
31447:        Regeringen eventuellt vidtaga för att         visningama förutsätts i enlighet med 15 §
31448:        även den i lagen om grunderna för             1 mom. lagen om grunderna för skolsystemet,
31449:        skolsystemet förutsatta övergången i          att verkställighetsplanerna utarbetas så, att
31450:        enskilda fall under de närmaste årert         särskild uppmärksamhet fästes vid utvecklande
31451:        skall vara möjlig inom gränser som kan        av ekonomiskt svaga och avsides belägna kom-
31452:        motiveras?"                                   niuners skolförhållanden, dock med beaktande
31453:                                                      även av verkningarna av flyttningsrörelsen vid
31454:                                                      ordnandet av skolgången på områden med
31455:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        flyttningsvinst. I sagda beslut ingår också an-
31456: anföra följande:                                     visningar om att avvikelse från den i verk-
31457:     För ett planmässigt införande av grundsko-       ställighetsplanen bestämda tidsordningen i en-
31458: lan .är en övergång enligt regionala verkställig-    skilda fall kan ske med stöd av 15 § 3 mom.
31459: hetsplaner mest ändamålsenlig. Vid en sadan          lageri om grundema för skolsystemet, dock
31460: övergång kan reformen konsekvent dirigeras           under förutsättning, att en övergång i enlighet
31461: pa det sätt riksomfattande angelägenhetssyn-         med de regionala verkställighetsplanerna inte
31462: punkter och statens ekonomiska långsiktsplan         därigenom' försvåras i landet som helhet eller
31463: förutsätter. Om refotmen skulle genomföNs            inom · ifrågavarande verkställighetsområde.
31464: tili exempel kommunvis, skulle den fortskrida            Vad ·sedan beträffar den i spörsmålet nämnda
31465: slumpmässigt, och de på grundskolan följåtide        organiseringen av skolväsendet i Jyväskylä och
31466: läroanstaltemas arbete skulle · försvåras, eme-      dess gtannkommuner är det tili denna del skäl
31467: dan de under flera år skulle fa ta emot elev-         att' konstatera, att Jyväskylä · verkställigh.;ts-
31468: material som fått olika primärundervisning:           område av de synnerliga skäl som nämnes i
31469: Vid planeringen av grundskolans verkställig"         spörsmålc:it enligt skolstyrelsens preliminära
31470: hetsområden har man särskilt strävat tili att         övergångsplan skulle övergå tili grundskolsyste-
31471: ordna det så, att kommunema inom samma                met redan år 1973, dvs. betydligt tidigare än
31472: verkställighetsområde hör 1tili samma högre           vad som skulle vara fallet enligt de övriga
31473: läroanstalters verkningskrets.                        övergångskri teriema.
31474:       Helsingfors den 16 juni 1971.
31475: 
31476:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä.
31477: Kirj. ksm. n:o 149.
31478: 
31479: 
31480: 
31481: 
31482:                                  l. Sumninen ym.: Toitnenpit~istii vuokrlNlsuntotilant~~n par3n-
31483:                                      tamiseksi.
31484: 
31485: 
31486:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31487: 
31488:    Siitä huolimatta, että yhteiskunnan tuen tur-    nat ovat kautta linjan nousseet. Eniten on
31489: vin rakennettavien vuokra-asuntojen määrä on        noussut kevy~ lämmitysöljyn hinta, joka deval-
31490: varsinkin viime vuosina voimakkaasti kasvanut,      vaatiosta lahtien on noussut peräti 80 %.
31491: ei asuntopula suurimmissa kaupungeissamme           Kiinteistöjen palkkamenot ovat tuosta ajankoh-
31492: ole osoittanut minkäänlaisia lievenemisen merk-     dasta lähtien nousseet yli 20 % ja muut kiin-
31493: kejä. Päinvastoin vuokra-asuntojen puute on         teistöjen huoltoon ja ylläpitoon liittyvät kus-
31494: vakauttamiskautena vain kasvanut niin, että         tannukset suunnilleen samassa suhteessa. Suori-
31495: esim. Helsingissä on jo 100-150 hakijaa yhtä        tettujen tutkimusten mukaan kiinteistökustan-
31496: vuokralle tarjottavaa asuntoa kohti. Huolimatta     nusten nousu on aiheuttanut vakauttamiskau-
31497: valtiovallan kiitettävistä ponnisteluista tuotan-   tena vuokrissa jälkeenjääneisyyttä keskimäärin
31498: non lisäämiseksi vuokra-asuntojen suhteellinen      60 penniä neliömetriltä kuukaudessa. Tämä
31499: määrä on siis edelleenkin voimakkaasti supis-       puolestaan on johtanut siihen, että vuokra-
31500: tumassa. Niinpä voidaankin todeta, että vuokra-     asuntojen omistaminen on käynyt täysin tap-
31501: asuntojen osuus asuntokannasta, joka esim.          piolliseksi taikka niiden tuotto muodostunut
31502: Helsingissä oli vuonna 1937 lähes 80 %, ja          niin heikoksi, että vapautuneet vuokra-asunnot
31503: vielä vuokrasäännöstelyn jälkipuoliskollakin        mieluummin myydään pois ja rahat sijoitetaan
31504: 1950-luvun lopussa n. 50%, on tällä hetkellä        tuottavampiin investointikohteisiin kuten esim.
31505: vajaat 40% asuntokannasta. Ja tilanne on            valtion obligatioihin. Yhteiskunnan ja nimen-
31506: edelleenkin pahenemassa. Tämä johtuu vanho-         omaan asunnontarvitsijain kannalta tämänkal-
31507: jen vuokra-asuntojen poistumasta, joka kasvaa       tainen kehitys on mitä kielteisintä.
31508: vuosi vuodelta. Käytettävissä olevat tiedot            On erittäin hämmästyttävää ja se herättää
31509: osoittavat, että vv. 1969-70 vuokra-asuntoja        myös epäuskoa hallituksen asuntopoliittisiin
31510: poistui asuntomarkkinoilta noin 8 000 enem-         kykyihin tai ainakin hallituksen taitoon näiden
31511: män kuin mitä uusia saatiin tilalle. Yksinomaan     kykyjensä toteuttamiseen, että hallitus ei ole
31512: Helsingissä oli vuokra-asuntojen poistuma esim.     tehnyt mitään tämän asunnontarvitsijoita mitä
31513: viime vuonna 3 000 asunnon luokkaa.                 suurimmassa määrin kiinnostavan kysymyksen
31514:    Syynä edellä kuvattuun kehitykseen on osal-      järkiperäiseksi hoitamiseksi. Tosin hallituksen
31515: taan selviä säännöstelyn piirteitä sisältävä uusi   piirissä on, vakauttamislain selvien velvoittei-
31516: huoneenvuokralaki, joka astui voimaan kulu-         den vaatimukset tuntien, useampaan otteeseen
31517: van vuoden alusta, mutta ilmeisin tekijä tässä      keskusteltu vuokrien jälkeenjääneisyydestä ja
31518: suhteessa on kuitenkin vuokra-asuntojen kan-        sen edellyttämästä kompensatiotarpeesta, joka
31519: nattamattomuus seurauksena taitamattomasti          kytkeytyi myös kevättalvella tapahtuneeseen
31520: toteutetusta vuokrasäännöstelystä.                  UKK-suosituksen mukaiseen talonmiesten palk-
31521:    Siitä huolimatta, että valtioneuvostolla on      karatkaisuun. Myös pääministeri on useampaan-
31522: vakauttamislain perusteella valta säännöstellä      kin otteeseen julkisuudessa viitannut vuokrien
31523: huoneenvuokria vain siinä laajuudessa, mikä         korotustarpeeseen. Mitään ratkaisua ei kuiten-
31524: on tarpeen, jottei vuokrataso aiheettomasti ko-     kaan ole tapahtunut, vaan tätä asuntopoliitti-
31525: hoa, ei valtiovalta ole antanut vuokranantajille    sesti välttämätöntä ratkaisua on lykätty vii-
31526: minkäänlaista kompensatiota vakauttamiskau-         kosta viikkoon ja vuodesta toiseen. Viimeksi
31527: tena tapahtuneesta kiinteistöjen hoitokustan-       julkisuudessa on näkynyt tietoja, joiden mu-
31528: nusten noususta, mikä on ollut erittäin tun-        kaan vuokrien korotuskysymys taas siirtyisi
31529: tuva. Yksinomaan lämmityspolttoaineiden hin-        aina ensi syksyyn. Kuitenkin vuokrat olisi
31530: 780/71
31531: 2
31532: 
31533: ollut vakauttamislakien mukaan tarkistettava         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31534: ensimmäisen kerran jo vuoden 1969 alussa ja          vaksi seuraavan kysymyksen:
31535: sen jälkeen kunkin alkaneen vakauttamisvuo-
31536: den alusta. Hallituksen toimettomuus ja rat-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31537: kaisun pitkittäminen on aiheuttanut edellä                  ryhtyä, että vuokra-asuntojen omistajille
31538: selostetun vuokra-asuntotilanteen jatkuvan vai-             kompensoitaisiin tapahtunut kiinteistö-
31539: keutumisen. Tästä joutuvat kärsimään nimen-                 kustannusten nousu ja siitä aiheutuneet
31540: omaan asutuskeskuksiin muuttavat ja muut                    huomattavat tappiot, ja mitä Hallitus
31541: lähinnä nuoret asunnontarvitsijapiirit.                     aikoo yleensä tehdä vuokra-asuntotilan-
31542:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          teen jatkuvan huononemisen ehkäisemi-
31543: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                seksi maassamme?
31544:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
31545: 
31546:                      Ilkka Suominen.                                  Juha Vikatmaa.
31547:                                                                                                     3
31548: 
31549: 
31550: 
31551:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
31552: 
31553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1968-1970. Hallitus tulee tekemään vuokrien
31554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         korottamista koskevassa asiassa ratkaisun tämän
31555: olette 14 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn            selvityksen valmistuttua.
31556: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Valtion lainoittamien vuokra-asuntojen vuok-
31557: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         rat vastaavat yleensä hoito- ja pääomakustan-
31558: edustaja I. Suomisen ym. näin kuuluvasta kir-         nuksia. Tämä johtuu siitä, että vuokrankoro-
31559: 1allisesta kysymyksestä n:o 149:                      tusluvan voi saada asuntohallitukselta esittä-
31560:                                                       mällä selvityksen vuokrankorotuksen tarpeelli-
31561:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       suudesta.
31562:        ryhtyä, että vuokra-asuntojen omistajille
31563:        kompensoitaisiin tapahtunut kiinteistö-           Valtion asuntolainojen turvin rakennettujen
31564:        kustannusten nousu ja siitä aiheutuneet        vuokrahuoneistojen määrä on jatkuvasti kas-
31565:        huomattavat tappiot, ja mitä Hallitus          vanut. Kun vuonna 1966 näitä vuokra-asuntoja
31566:        aikoo yleensä tehdä vuokra-asuntotilan-        valmistui 3 877, oli lukumäärä vuonna 1970
31567:        teen jatkuvan huononemisen ehkäisemi-          11161. Vuonna 1971 tullaan tämäkin määrä
31568:        seksi maassamme?"                              ylittämään.
31569:                                                          Valtion asuntolainamäärärahoja pyritään jat-
31570:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuvasti lisäämään. Tämä tulee aiheuttamaan
31571: vasti seuraavaa:                                      myös valtion lainoittamien vuokra-asuntojen
31572:    Vuodesta 1968 lähtien voimassa ollut va-           lisääntymistä. On kuitenkin huomattava, että
31573: kauttamislainsäädäntö on säännöstellyt myös           myös omistusasuntojen tuotannon lisääminen
31574: huoneenvuokrat. Nyt voimassa olevan, talou-           vaatii tulevaisuudessakin oman osansa määrä-
31575: dellisen kasvun turvaamisesta 30 päivänä joulu-       rahoista. Henkilöille, jotka haluavat hankkia
31576: kuuta 1970 annetun lain (868/70) 7 §:ssä              omistusasunnon, mutta jotka pystyvät tähän
31577: säädetään: "Valtioneuvostolla on valta valvoa         ainoastaan valtion lainojen avustuksella, on
31578: ja säännöstellä huoneenvuokria siinä laajuu-          taattava tähän mahdollisuus. Myös maksutase-
31579: dessa, mikä on tarpeen, jotta vuokrat pysyvät         ongelman vuoksi on mielekästä pyrkiä ohjaa-
31580: kohtuullisina ja jotta vuokrataso ei aiheetto-        maan kansalaisten varojen käyttöä omistusasun-
31581: masti kohoa". Vuosina 1968-1970 voimassa              toihin. Lisäksi on huomattava, että mikäli val-
31582: olleissa laeissa käytettiin sanontaa, joka viittasi   tion lainoittamien asuntojen osalta aiotaan
31583: vuokrien kohtuullisena pitämiseen ja siihen,          entistä enemmän siirtää painopistettä vuokra-
31584: että vuokrataso ei kohoa enempää kuin mitä            asuntotuotantoon, vaaditaan suhteellisesti pal-
31585: kiinteistökustannusten nousu edellyttää. Edellä       jon suurempaa määrärahojen lisäystä kuin jos
31586: mainitun lainsäädännön pohjalta huoneenvuok-          lisättäisiin omistusasuntojen tuotantoa. Vuokra-
31587: rat ovat olleet jäädytettyinä helmikuun 1968          talolle myönnettävä!. valtion lainan enimmäis-
31588: tasoon. Yksittäistapauksissa on hinta- ja palkka-     määrä on 60 % hankinta-arvosta, kun se
31589: neuvosto, nyttemmin hintaneuvoston vuokra-            asunto-osakeyhtiön osalta on 30 %. Toisaalta
31590: jaosto, voinut sallia vuokrankorotuksia valtio-       ei ole tarkoituksenmukaista pienentää vuokra-
31591: neuvoston antamien säännöstelypäätösten puit-         talojen valtionlainaosuutta, koska tällöin asu-
31592: teissa 1 päivästä tammikuuta 1969 alkaen.             miskustannukset nousisivat suurempien pää-
31593: Edellytyksiä, joiden perusteella korotus on           omamenojen takia. Valtion asuntolainamäärä-
31594: voitu sallia, on vuosi vuodelta jonkin verran         rahoilla on pyrittävä turvaamaan sekä vuokra-
31595: lievennetty.                                          että omistusasuntojen määrän riittävä lisäys.
31596:    Kiinteistökustannukset ovat vuonna 1967-              Valtion lainoittamien vanhojen vuokra-asun-
31597: 71 nousseet. Erityisesti ovat tähän vaikutta-         tojen käytön selvittämiseksi ryhdytään asunto-
31598: neet viime ja tänä vuonna tapahtuneet poltto-         hallituksessa suorittamaan tutkimusta. Tarkoi-
31599: öljyn hinnan korotukset. Tämän vuoksi on              tuksena on selvittää mm., voitaisiinko niiden
31600: asetettu toimikunta, jonka tehtävänä on sel-          käyttöä tehostamalla saada helpotusta vuokra-
31601: vittää kiinteistökustannusten kehitys vuosina         asuntotilanteeseen.
31602:       Helsingissä, sisäasiainministeriössä 13 päivänä syyskuuta 1971.
31603: 
31604:                                                                       Ministeri Mikko Laaksonm.
31605:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31606: 
31607:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Hyrorna för hyresbostäder för vilka staten
31608: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       bevlljat lån motsvarar i allmänhet underhålls-
31609: av den 14 maj 1971 tili vederbörande medlem         och kapitalkostnaderna. Detta beror på att
31610: av statsrådet översänt avskrift av följande av      tillstånd till hyreshöjning kan erhålla11 av
31611: riksdagsman I. Suominen m. fl. ställda skriftliga   bostadsstyrelsen genom företeende av utredning
31612: spörsmål nr 149:                                    angåtmde hyreshöjningens behövlighet.
31613:                                                         Antalet med stöd av statliga bostadslån
31614:           "Vilk11 Atgär@r ämnar Regeringen          byggda hyresbostäder har stadigt ökat. Medan
31615:        vid~aga för att ägarna av hyresbostäder
31616:                                                     3 877 sådana hyresbostäd~r blev färdiga år
31617:        skall kompenseras för den stegring av        1966, var antalet år 1970 11161. Ar 1971
31618:        fa!!tighet~kg~tnadema som har skett och      kommer antalet att vara ännu större.
31619:        för !iiP.a därav förorsakade "l.vsevärda         Man strävar tili att &tacligt 9ka statens an-
31620:        förlu~t~, och vad ämnar Regetingen           slag för bostadslån. Detta kotnmer att för-
31621:        överhuvudtag~t göra för att förhindra        orsaka en ökning även av antalet w~ stöd
31622:        en fort:;att f()r~ämring av hyresbostads-    av statliga lån byggda hyresbostäder. Det är
31623:        situationen i vårt land?"                    dock att märka, att ~kså ökningen av produk-
31624:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        tionen av egna bostäder även i framtiden
31625: anföra följande:                                    fordrar sin egen del av anslagen. Personer
31626:    Stabiliseringshtgstiftnitlgen, som har varit i   som önskar skaffa en egen bostad, men som
31627: kraft sedan år 1968, har även reglerat hyrorna.     kan göra detta endast med stöd av statliga
31628: I 7 § nu gällande lag om tryggande av den           lån, bör tillförsäkras en möjlighet härtill, Även
31629: ekonomiska tillväxten, given den 30 december        på grund av betalningsbalansproblemet iir det
31630: 1970 ( 868/70) stadgas följande: "Statsrådet        förnuftigt att sträva tili att dirigera medbor·
31631: iiger befogenbet att övervaka och reglementera      garnas användning av medel tili egna bostäder.
31632: hyrorna i den omfattning som fordras för att        Dessutom är det att märka, att en propor-
31633: hyrorna !!kall förbli skäliga och hyresnivån icke   ti<ml!vis betydligt större ökning av anslagen
31634: obefogat stiga." 1 de lagar som gällde under        fordrail, otn man i fråga om de bostäder ~>om
31635: ~ 1966-1970 användes en ordalydelse som             bygges med stöd av statliga lån mera fin tidi-
31636: antydde, att hyrorna skulle hållas skäliga och      gare ätnnar flytta tyngdpunkten tili produktiQ-
31637: hyre:mivån inte stiga mer än stegringen av          nen av hyresbostäder, än om prodllktionen av
31638: fastighetskostnaderna förutsatte. Med stöd av       egna bostäder skulle ökas. För hyreshus är
31639: ovannämnda lagstiftning har byrorna varit ned-      maximibeloppet av det statliga lån som kan
31640: frysta på den nivå på viiken de var i februari      bevlljas 60 % av anskaffningsvärdet, med!Ul
31641: 1968. I enstaka fall har pris- och lönerådet,       det för bostadsaktiebolag är 30 %. A andra
31642: nurnera prisrådets hyressektion, kunnat tillåta     sidan är det inte ändamål~nligt att tninska
31643: hyreshöjningar inom ramen för de av statsrådet      hyre!>husens andel av de statligll. lånen, emedan
31644: utfärdade reglementeringsbesluteri sedan den        boendekostP.aderna då skulle stiga på grund
31645: 1 januari 1969. De förutsättningar under vilka      av .de stör:re kapitalutgifterna. Man hör strijva
31646: en höjning har kunnat tiliåtas har år för år        tili att med statens anslag för bostadslån trygg~
31647: nAgot lindrats.                                     en tillräcklig ökning både av ap.talet hyres"
31648:    Fastighetskostnaderna har stigit under åren      bostäder och av antalet egna. bostäder,
31649: 1967-.71. Särskilt har härtili bidragit de för-         För utredande av användningen av de gamla
31650: höjningar av priset på brännolja som har skett      hyresbostäder som har byggts med stöd av
31651: under senaste och innevarande år. På grund          statliga lån föranstaltar bostadsstyrelsen en
31652: härav har man tilisatt en kommission med            undersökning. Avsikten är att utreda bl. a.
31653: uppdrag att utreda fastighetskostnadernas ut-       huruvida man genom effektivering av deras
31654: veckling under åren 1968-1970. Regeringen           användning skulle kunna få lättnad i hyres-
31655: kommer att avgöra frågan om höjning av              bostadssituationen.
31656: hyrorna när denna utredning blivit färdig.
31657:      Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena den 13 september 1971.
31658: 
31659:                                                                      Minister Mikko Laaksonen.
31660: Skriftl. spm. nr 150.
31661: 
31662: 
31663: 
31664: 
31665:                                  Stenbäck: Om planläggning av ett internationellt system för
31666:                                      rörledningstransporter.
31667: 
31668: 
31669:                           Ti 11 R i k s d a g en s He r r 1i a 1m a n.
31670: 
31671:      Avtalet om naturgasimport från Sovjetunio- vare 1sig de sker med tankfartyg, jämväg eller
31672: nen tili Finland undertecknades den 20. 4. 1971. tankbil".
31673: Detta innebär att konstruktionen av det första         Utredningen har också kommit tili den slut-
31674: rörledningsnätet i Fmland så småningom kan satsen att det kan vara ekonomiskt motiverat
31675: påbörjas. 1970 slutförde en arbetsgrupp under att under 1970-talet bygga ut ett rörtransport-
31676: ledning av överdirektör Pekka Rekola en under- system för tunna oljeprodukter från västkusten
31677: sökning ( Luonnonkaasutyöryhmän mietintö tili Mälarområdet och att detta i jämförelse
31678: 8. 6. 1970). I denna undersökning skisseras ett med hittills använda transportmetoder visar att
31679: rörledningssystem främst i södra Finland.           en sådan rörledning redan i 1975 års konsum-
31680:      Också i andra sammanhang är rörlednings- tionsstadium synes kunna ge vissa kostnads-
31681: system aktuella. Debatten kring behovet av ett besparingar och att dessa besparingar blir be-
31682:  tredje oljeraffinaderi har fört fram olika alter- tydande vid 1980 och 1985 års förutsatta trans-
31683:  nativ, bland dem också möjligheten av ett in- portvolymer ( sid. 9 och 10).
31684:  landsraffinaderi, som skulle förbindas med im-        Detta fastslås av utredningen, trots att den
31685:  porthamnen vid kusten medelst en s. k. pipe- inte ännu omfattat möjligheterna att koordi-
31686: line. Också möjligheten att utvidga raffinaderi- nera detta system för tunna oljeprodukter med
31687:  verksamheten på kanske 20-50 km avstånd kapacitetsbehoven för naturgastransport och
31688:  från de nuvarande raffinaderierna har framförts därtill ännu inte överhuvudtaget undersökt i
31689:  då hamnanläggningarna skulle kunna utnyttjas viiken mån rörledningstransporter kunde ut-
31690:  effektivt och merkostnaden för en råoljeled- nyttjas av t. ex. pappersförädlingsindustrin för
31691:  ning skulle bli relativt liten.                    transport av cellulosa, sågspån, flis m.m
31692:      Rörledningsalternativet har också skymtat
31693:  fram ! de sovjetisk-finländska förhandlingarna        I kommittens uppdrag ingår också att under-
31694:  denna vår. Med tanke på att en stor del söka möjlighetema att samordna en utbyggnad
31695:   ( 70.1 %) av vår råoljeimport kommer från av pipelines med grannländerna. De norska
31696:  Sovjetunionen, borde ett dylikt altemativ tili oljefyndigheterna aktualiserar också starkt be-
31697:  sjötransporterna allvarligt övervägas och under- hovet av ett nordiskt samarbete kring olje-
31698:   sökas senast i samband med de tekniska lös- frågor och oljetransporter.
31699:  .ningar naturgasimporten förutsätter.                 En granskning av det svenska betänkandet
31700:      Ur nordisk synpunkt har problemen kring ger också vid handen, att det troligtvis kom-
31701:   transport av olja i rör nyligen grundligt utretts mer att utföras kompletterande studier över
31702:   av en svensk statskommitte ( Statens offentliga altemativet inlandsraffinaderi i Sverige. Tekno-
31703:   utredningar 1970: 57, Industridepartementet). logins utveckling ifråga om armerade termo-
31704:   Kommitten, som avgett sitt första delbetän- plaströr, vilka lämpar sig också för transport
31705:   kande, "Olja i rör" ( 130 sidor), fortsätter av många olika produkter, ökar sannolikheten
31706:   sitt arbete med en utredning kring naturgas- för att rörledningar blir verklighet också i
31707:   transport i rör. Det fastställes uttryckligen i Norden.
31708:   den färdigställda utredningen att: "Med nu-          Av de remisser, som avgetts om betänkandet,
31709:   varande materialval, konstruktions- och bygg- kan nämnas positiva av Statens planverk, som
31710:   nadsmetoder samt driftövervakningssystem sy- förordar vidare undersökningar. Också över-
31711:   nes rörtransporter från allmän miljösynpunkt befälhavaren bedömer en rörledning som posi-
31712:   vara att föredra framför alternativa transporter, tiv.
31713:  772/71
31714: 2
31715: 
31716:    Med hänvisning tili ovanstående och med                    att undersöka möjlighetema att över-
31717: stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-                gå från sjötransport tili rörtransport av
31718: ställes följande spörsmål att besvaras av veder-           den råolja, som importeras från Sovjet-
31719: börande medlem av statsrådet:                              unionen, och för
31720:                                                               att frambringa en koordinerad under-
31721:           Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder                sökning om byggandet av ett rörled-
31722:        för att inleda samarbete med de övriga              ningssystem, vilket optimalt kunde be-
31723:        nordiska länderna kring planläggningen              tjäna såväl den petrokemiska industrins,
31724:        av rörledningstransporter, och för                  kraftförsörjningens som pappersindust-
31725:           att också alternativet med ett inlands-          rins transportbehov, och om så är,
31726:        raffinaderi, exempelvis i anknytning till              kan en dylik undersökning göras före
31727:        existerande oljeraffinaderier beaktas i             byggandet av rörtransportnätet för na-
31728:        pågående undersökning2l;, och för                   turgas påbörjas?
31729:      Helsingfors den 14 maj 1971.
31730: 
31731:                                            Pär Stenbäck.
31732:                                                                                                         3
31733: 
31734: Kirj. ksm. n:o 150.                                                                          Suomennos.
31735: 
31736: 
31737: 
31738: 
31739:                                    Stenbäck: Kansainvälisen putkikuljetusjärjestelmän suunnittelun
31740:                                        aloittamisesta.
31741: 
31742: 
31743:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31744: 
31745:     Sopimus luonnonkaasun tuonnista Neuvosto-          nähden näyttää putkea pitkin tapahtuva kuljetus
31746: liitosta Suomeen allekirjoitettiin 20. 4. 1971.        yleiseltä ympäristönhoidolliselta kannalta muita
31747: Tämä merkitsee, että ensimmäisen putkiverkon           vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja suositeltavam-
31748: konstruoiminen Suomessa vähitellen voidaan             malta, tapahtukoon ne sitten säiliöaluksin, rau-
31749: aloittaa. Vuonna 1970 ylijohtaja Pekka Rekolan         tateitse tai säiliöautoin".
31750: johdolla työskennellyt työryhmä sai tutkimuk-             Selvityksessä on myös tultu siihen johtopää-
31751: sensa päätökseen ( Luonnonkaasuryhmän mi((-            tökseen, että voi olla taloudelliselta kannalta
31752: tintö 8. 6. 1970). Tässä tutkimuksessa hahmo-          perusteltua rakentaa 1970-luvulla putkikuljetus-
31753: tellaan putkijärjestelmää lähinnä Etelä-Suomeen.       järjestelmä keveitä öljytuotteita varten länsi-
31754:     Putkijohtojärjestelmät ovat ajankohtaisia          rannikolta Mälarin alueelle ja että tämä ver-
31755: myös muissa yhteyksissä. Kolmannen öljynja-            rattuna tähänmennessä käytettyihin kuljetus-
31756: lostamon tarpeesta käyty keskustelu on nosta-          menetelmiin osoittaa, että sellainen öljyputkikin
31757: nut esiin erilaisia vaihtoehtoja, niiden joukossa      jo vuoden 1975 kulutustasolla näyttäisi voivan
31758: myös sellaisen sisämaassa olevan jalostamon            mahdollistaa tiettyjä kustannussäästöjä ja että
31759: mahdollisuuden, joka olisi rannikolla sijaitse-        nämä säästöt käyvät merkittäviksi vuosien
31760: vaan tuontisatamaan öljyjohtoyhteydessä. On            1980 ja 1985 ennalta arvioitujen kuljetusmää-
31761: esitetty myös mahdollisuus laajentaa jalostamo-        rien ollessa kyseessä (sivut 9 ja 10).
31762: toimintaa ehkä 20-50 km:n etäisyydellä nykyi-             Tämä todetaan selvityksessä siitä huolimatta,
31763: sistä jalostamoista, jolloin satamalaitteita voitai-   ettei siinä vielä ole ollut mahdollisuuksia koordi-
31764: siin käyttää tehokkaasti hyväksi ja raakaöljy-         noida tätä keveiden öljytuotteiden järjestelmää
31765: johdosta aiheutuva lisäkustannus muodostuisi           ja luonnonkaasun kuljetuksen kapasiteettitar-
31766: suhteellisen pieneksi.                                 vetta eikä siinä sitäpaitsi ole ylipäätään lainkaan
31767:     Putkivaihtoehto on vilahtanut esiin myös           tutkittu, missä määrin esim. puunjalostusteolli-
31768: neuvostoliittolais-suomalaisissa neuvotteluissa tä-    suus voisi käyttää putkikuljetuksia selluloosan,
31769: nä keväänä. Ottaen huomioon, että suuri osa            sahajauhon, hakkeen jne. kuljetukseen.
31770:  (70.1 %) raakaöljystämme tuodaan Neuvosto-               Komitean toimeksiantoon sisältyy myös tut-
31771: liitosta, tulisi tällaista merikuljetusten vaihto-     kia mahdollisuuksia putkien rakentamisen yh-
31772: ehtoa vakavasti harkita ja tutkia viimeistään          teensovittamisesta naapurimaiden kanssa. Nor-
31773: niiden teknisten ratkaisujen yhteydessä, joita         jan öljyesiintymät tekevät myös erittäin ajan-
31774: luonnonkaasun tuonti edellyttää.                       kohtaiseksi pohjoismaisen yhteistyön öljykysy-
31775:     Pohjoismaiselta kannalta on öljyn johtoa pit-      myksissä ja öljynkuljetuksessa.
31776: kin tapahtuvaan kuljetukseen liittyviä ongelmia           Ruotsalaisen mietinnön tarkastelu osoittaa
31777: äskettäin tutkinut perusteellisesti muuan ruotsa-      myös, että Ruotsissa tullaan luultavasti suoritta-
31778: lainen valtionkomitea ( Statens offentliga utred-      maan täydentäviä sisämaajalostamovaihtoehtoa
31779: ningar 1970: 57, Industridepartementet). Ko-           koskevia tutkimuksia. Teknologian kehitys, kun
31780: mitea, joka on antanut ensimmäisen osamietin-          on kysymys päällystetyistä lämpömuovijohdois-
31781: tönsä, "Olja i rör" ("Öljyä putkessa'') ( 130          ta, jotka soveltuvat myös monien erilaisten
31782: sivua), jatkaa työskentelyään tutkimalla luon-         tuotteiden kuljetukseen, lisää todennäköisyyttä,
31783: nonkaasun siirtoa putkissa. Valmistuneessa sel-        että putkista tulee tosi myös Pohjolassa.
31784: vityksessä todetaan nimenomaisesti, että ''Ny-            Niistä lausunnoista, joita mietinnön johdosta
31785: kyisiin materiaaleihin, konstruktio- ja rakennus-      on annettu, voidaan myönteisenä mainita Val-
31786: menetelmiin sekä käytönvalvontajärjestelmiin           tion suunnittelulaitoksen lausunto, jossa puolle-
31787: 4
31788: 
31789: taan jatkotutkimuksia. Myös ylipäällikkö pitää               jotta tutkittaisiin mahdollisuuksia
31790: putkea myönteisenä ratkaisuna.                            siirtyä merikuljetuksesta putkikuljetuk-
31791:    Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-         seen Neuvostoliitosta tuodun raakaöljyn
31792: sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-              osalta ja
31793: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi                 jotta saataisiin aikaan koordinoitu
31794: seuraavan kysymyksen:                                     tutkimus sellaisen putkijärjestelmän ra-
31795:                                                           kentamisesta, joka parhaalla mahdolli-
31796:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-               sella tavalla voisi palvella sekä petra-
31797:        teisiin yhteistyön aloittamiseksi muiden           kemiallisen teollisuuden, voimahuollon
31798:        pohjoismaiden kanssa putkikuljetusten              että paperiteollisuuden kuljetustarvetta
31799:        sunnittelemiseksi ja                               ja jos niin on,
31800:           jotta myös sisämaajalostamon vaihto-               voidaanko ·tällainen tutkimus suorit·
31801:        ehto, esimerkiksi olemassaoleviin öljyn-           taa ennenkuin luonnonkaasun putkikul-
31802:        jalostarnoihin liittyvänä otetaan huo-             jetusverkkoa ryhdytään rakentamaan?
31803:        mioon käynnissä olevissa tutkimuksissa
31804:        ja
31805:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1971.
31806: 
31807:                                               Pär Stenbäck.
31808:                                                                                                      5
31809: 
31810: 
31811: 
31812: 
31813:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
31814: 
31815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ajateltaessa tämän alan yhteispohjoismaista
31816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       selvittelytyötä voidaan todeta suuria eroavai-
31817: olette 17 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn          suuksia niin maastollisesti kuin asutuksen ja
31818: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kuljetustarpeen jakautuman suhteen. Kun olo-
31819: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suhteet tällä tavoin eroavat ja kun yhteispoh-
31820: edustaja Pär Stenbäckin näin kuuluvasta kir-        joismaiset selvitykset muutoinkin pyrkivät edis-
31821: jallisesta kysymyksestä n:o 1.50:                   tymään hitaasti, lienee edullisempaa suorittaa
31822:                                                     selvittelytyötä kussakin maassa erikseen omiin
31823:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        olosuhteisiin perustuen. Asianomaisten selvitte-
31824:        teisiin yhteistyön aloittamiseksi muiden     lyelimien kesken on kuitenkin syytä pitää kiin-
31825:        pohjoismaiden kanssa putkikuljetusten        teitä yhteyksiä informaation vaihtamiseksi ja
31826:        sunnittelemiseksi ja                         mahdollisten yhteisselvitysten tekemiseksi jois-
31827:           jotta myös sisämaajalostamon vaihto-      sakin oikeuskysymyksissa.
31828:        ehto, esimerkiksi olemassaoleviin öljyn-        Maakaasun jälkeen tulee laajamittainen putki-
31829:        jalostamaihin liittyvänä otetaan huo-        kuljetus kysymykseen lähinnä öljyn kohdalla.
31830:        mioon käynnissä olevissa tutkimuksissa       Tässä yhteydessä voidaan erottaa erilaisia putki-
31831:        ja                                           kuljetusmahdollisuuksia.
31832:           jotta tutkittaisiin mahdollisuuksia          Raakaöljyn siirtämiseen Neuvostoliitosta Suo-
31833:        siirtyä merikuljetuksesta putkikuljetuk-     meen putkikuljetuksena on osoitettu kiinnos-
31834:        seen Neuvostoliitosta tuodun raakaöljyn      tusta molemmissa maissa ja oli se esillä mm.
31835:        osalta ja                                    pääministeritason keskusteluissa allekirjoitettaes-
31836:           jotta saataisiin aikaan koordinoitu       sa viime huhtikuussa Suomen ja Neuvostoliiton
31837:        tutkimus sellaisen putkijärjestelmän ra-     välistä sopimusta taloudellisesta, teknisestä ja
31838:        kentamisesta, joka parhaalla mahdolli-       teollisesta yhteistyöstä. Asia ei siis ole yksin
31839:        sella tavalla voisi palvella sekä petra-     meidän ratkaistavissamme ja siihen vaikuttavat
31840:        kemiallisen teollisuuden, voimahuollon       oleellisina seikkoina mm. kysymys siitä, milloin
31841:        että paperiteollisuuden kuljetustarvetta     öljynsiirtoverkosto Neuvostoliiton puolella laa-
31842:        ja jos niin on,                              jenee sellaisille alueille, jotka mahdollistaisivat
31843:           voidaanko ,tällainen tutkimus suorit-     putken jatkamisen Suomeen sekä se, voitaisiin-
31844:        taa ennenkuin luonnonkaasun putkikul-        ko tätä kautta Neuvostoliitosta saada jatkuvasti
31845:        jetusverkkoa ryhdytään rakentamaan?"         niin suuria öljymääriä, että putkikuljetus muo-
31846:                                                     dostuisi taloudelliseksi.
31847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Mitä tulee jalostamon sijoittamiseen sisämaa-
31848: vasti seuraavaa:                                    han ja raakaöljyn kuljettamiseen sinne putkijoh-
31849:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on pyritty    toa myöten, voidaan, kuten kansanedustaja
31850: seuraamaan Pohjoismaissa tapahtuvaa kehitystä       Stenbäckin kysymyksestäkin ilmenee, todeta,
31851: energiahuollon alalla ja tässä yhteydessä myös-     ettei Ruotsissa ole päädytty tähän vaihtoehtoon.
31852: kin maakaasun ja öljyn putkikuljetuksiin liitty-    Asianomaisissa selvityksissä on pidetty kevei-
31853: vien kysymysten käsittelyä. Niinpä maakaasu-        den öljytuotteiden siirtämistä länsirannikolla
31854: kysymystä tutkinut työryhmä piti kaksi yhteis-      sijaitsevista jalostamoista putkikuljetuksena Mä-
31855: kokousta asiaa Ruotsissa selvittelevän komitean     larin alueelle parempana vaihtoehtona kuin ja-
31856: kanssa ja oli siihen jatkuvassa yhteydessä.         lostamon sijoittamista sisämaahan. Myös meillä
31857: Myöskin pohjoismaiden teollisuusministeriöi-        mietintönsä antanut öljynjalostamon sijoitus-
31858: den edustajien välillä tapahtuvissa yhteyden-       paikkakomitea on laskelmissaan tullut siihen
31859: otoissa käsitellään jatkuvasti maakaasu- ja öljy-   lopputulokseen, ettei jalostamon sijoittaminen
31860: kysymyksiä.                                         sisämaahan ole taloudellinen ratkaisu. Myöskään
31861: 6
31862: 
31863: ympäristönsuojelullisesti se ei tarjoa etuja, koska   tämän mukaan jossain määrin kokeiltu Ameri-
31864: sisämaassa mahdollisesti saastuvat vedet kuiten-      kan mantereella, muttei menetelmää ole otettu
31865: kin virtaavat rannikolle.                             merkittävään käyttöön. Kun uittokuljetukset
31866:    Keveiden öljytuotteiden osalta ei meillä aina-     meillä lisäksi tarjoavat varsin halvan kuljetus-
31867: kaan toistaiseksi ole sisämaassa sellaisia kulutus-   muodon, ei hakkeen putkikuljetus ole herättä-
31868: keskittymiä, jotka loisivat taloudellisen perus-      nyt kiinnostusta puunjalostusteollisuuden pii-
31869: tan putkisiirrolle. Tässä yhteydessä on otettava      rissä. Kun puunjalostusteollisuuden kehitys
31870: myös huomioon, että vesikuljetuksia niiden            muutoin suuntautuu voimakkaasti integroitui-
31871: halpuuden johdosta käytetään mahdollisimman           hin yksikköihin, tulee kotimaassa kulutettavan
31872: suuressa määrin hyväksi aina Tornioon ja Kuo-         selluloosan kuljetustarve olemaan varsin vä-
31873: pioon saakka, jolloin satamiin sijoitetuista varas-   häistä.
31874: toista maakuljetukset saadaan mahdollisimman             Kuten edellä olevasta ilmenee, kauppa- ja
31875: lyhyiksi.                                             teollisuusministeriö pyrkii seuraamaan ja selvit-
31876:    Kemian teollisuuden raaka-aineiden ja tuot-        tämään putkikuljetuksen alalla tapahtuvaa kehi-
31877: teiden osalta voidaan todeta, että kuljetustarve      tystä sekä putkikuljetuksen soveltamismahdolli-
31878: esimerkiksi Sköldvikissä on täysin paikallista        suuksia maassamme. Kun Kaakkois-Suomen
31879: ja että suuria ainemääriä käsitteleviä uusia ke-      maakaasuverkoston rakentaminen kuitenkin on
31880: mianteolli.suuden laitoksia perustetaan, ratkaise-    varsin kiireellinen tehtävä, on ilmeistä, ettei
31881: vat kuljetuskysymykset. usein sijoituspaikaksi        sen yhteydessä voida ratkaista muita putkikulje-
31882: rannikon omine satamineen.                            tuskysymyksiä.
31883:    Hakkeen putkikuljetusta on ministeriön tie-
31884:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1971.
31885: 
31886:                                                                           Ministeri Olavi Salonen.
31887:                                                                                                    7
31888: 
31889: 
31890: 
31891: 
31892:                           Tili Riksdagens Herr 'f.alman.
31893: 
31894:    1 det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     ningsarbete på detta område kan stora olikheter
31895: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      konstateras såväl topografiskt som med avseen-
31896: av den 17 maj 1971 tili vederbörande medlem        de på bosättningen och transportbehovets för-
31897: av statsrådet översänt avskrift av följande av     delning. Då förhållandena på detta sätt skiljer
31898: riksdagsman Pär Stenbäck ställda skriftliga        sig från varandra och då de samnordiska ut-
31899: spörsmål nr 150:                                   redningarna även eljest brukar gå långsamt
31900:                                                    framåt, torde det vara fördelaktigare att ut-
31901:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder       redningsarbetet utförs skilt för sig i varje land
31902:        för att inleda samarbete med de övriga      på basen av de egna förhållandena. Det är lik-
31903:        nordiska länderna kring planläggningen      väl skäl att vederbörande utredningsorgan står
31904:        av rörledningstransporter, och för          i nära kontakt med varandra för utbyte av in-
31905:           att också altemativet med ett inlands-   formation och för eventuella gemensamma ut-
31906:        raffinaderi, exempelvis i anknytning tili   redningar i vissa delfrågor.
31907:        existerande oljeraffinaderier beaktas i        Efter naturgasen kommer rörledningstrans-
31908:        pågående undersökningar, och för            port i större omfattning i fråga närmast när
31909:           att undersöka möjligheterna att över-    det gäller olja. Härvidlag kan man skilja mellan
31910:        gå från sjötransport tili rörtransport av   flera olika rörtransportmöjligheter. ·- · ·
31911:        den råolja, som importeras från Sovjet-         För transport av råolja från Sovjetunionen
31912:        unionen, och för                            tili Finland i rör har man visat intresse i båda
31913:           att frambringa en koordinerad under-     länderna, och frågan var före bl. a. vid diskus-
31914:        sökning om byggandet av ett rörled-         sioner på statsministernivå i samband med un-
31915:        ningssystem, vilket optimalt kunde be-      dertecknandet av avtalet mellan Finland och
31916:        tjäna såväl den petrokemiska industrins,    Sovjetunionen om ekonomiskt, tekniskt och in-
31917:        kraftförsörjningens som pappersindust-      dustrielit samarbete senaste april. Det är så-
31918:        rins transportbehov, och om så är,          ledes inte enbart vi som avgör saken, utan
31919:           kan en dylik undersökning göras före     väsentliga omständigheter som inverkar på den
31920:        byggandet av rörttansportnätet för na-      är bl. a. frågan om när oljeledningsnätet på
31921:        turgas påbörjas?"                           Sovjetunionens sida utvidgas tili sådana om-
31922:                                                    råden från vilka det skulle vara möjligt att
31923:    Såsom :svar på spörsmålet får jag vördsamt      bygga ut en ledning tili Finland samt frågan,
31924: anföra följande:                                   huruvida man den vägen fortgående skulle
31925:   På handels- och industriministeriet har man      kunna f~ så stora oljemängder från Sovjetunio-
31926: vinnlagt sig om att följa med utvecklingen i       nen att rörledningstransporten skulle bli eko-
31927: de nordiska länderna på energiförsörjningens       nomiskt lönsam.
31928: område och i samband därmed också följt med           Vad beträffar förläggningen av ett raffinaderi
31929: behandlingen av frågor i anslutning tili rörled-   tili inlandet och transporten av råolja tili detta
31930: ningstransporter av naturgas och olja. Sålunda     medelst en rörledning kan det, såsom även av
31931: höli den arbetsgrupp som undersökte natur-         riksdagsman Stenbäcks spörsmål framgår, kons-
31932: gasfrågan två med den kommitte som i Sverige       tateras, att man i Sverige inte har stannat för
31933: utreder frågan gemensamma sammanträden och         detta altemativ. Vid ifrågavarande utredningar
31934: stod i fortsatt kontakt med denna. Även i sam-     har man ansett det vara ett bättre alternativ att
31935: band med kontakterna melian representanter         transportera tunna oljeprodukter från raffinade-
31936: för de nordiska ländernas industriministerier      rier vid västkusten tili Mälarområdet genom
31937: behandlas naturgas- och oljefrågor fortlöpande.    rörtransport än att förlägga ett raffineri tili
31938:    När man tänker på ett samnordiskt utred-        inlandet. Även hos oss har kommitten för ut-
31939: 8
31940: 
31941: redning av platsen för oljeraffineri, viiken har    att förläggningsplatsen blir kusten, med en
31942: avgivit sitt betänkande, i sina kalk:yler kommit    egen hamn.
31943: tili det resultatet att det inte är en ekonom.isk      Försök med rörledningstransport av flis har
31944: lösning att förlägga raffineriet tili inlandet.     enligt vad ministeriet har inhämtat anställts
31945: Denna lösning erbjuder inte heller några för-       på amerikanska kontinenten i någon mån, men
31946: delar från miljövårdssynpunkt, emedan vatten        meoden har inte tagits i bruk i betydande om-
31947: som eventuellt förorenas i inlandet i alla fall     fattning. Då flottningen hos oss dessutom er-
31948: rinner tili kusten.                                 bjuder en rätt billig transportform, har rör-
31949:    När det gäller tunna oljeprodukter har vi        ledningstransport av f1is inte intresserat trä-
31950: åtminstone inte än så länge i inlandet sådana       förädlingsindustrin. Då träförädlingsindustrins
31951: konsumtionskoncentrationer som skulle ge en         utveckling annars går mot starkt integrerade en-
31952: ekonomisk grund för rörtransport. I detta sam-      heter, kommer transportbehovet när det gäller
31953: manhang bör det även beaktas, att sjötrans-         den cellulosa som skall förbrukas i hemlandet
31954: porter på grund av deras billighet utnyttjas i      att vara rätt obetydligt.
31955: så stor omfattning som möjligt ända tili Tomeå         Som av det ovanstående framgår, vinnlägger
31956: och Kuopio, varvid landtransporterna från upp-      sig handels- och industriministeriet om att följa
31957: lagen i hamnarna blir så korta som möjligt.         med utvecklingen på rörledningstransportens
31958:     Beträffande den kem.iska industrins råämnen     område och utreda möjligheterna att tillämpa
31959: och produkter kan det konstateras, att trans-       rörledningstransporter i vårt land. Då emeller-
31960: portbehovet tili exempel i Sköldvik är helt lo-     tid byggandet av ledningsnätet för naturgas i
31961: kalt och att förläggningsplatsen, då nya in-        sydöstra Finland är en rätt brådskande uppgift,
31962: dustriella inrättningar, som behandlar stora        är det uppenbart att andra rörtransportfrågor
31963: ämnesmängder, grundas för den kem.iska in-          inte kan avgöras i samband därmed.
31964: dustrin, ofta bestäms av transportfrågorna så,
31965:      Helsingfors den 10 september 1971.
31966: 
31967:                                                                           Minister Olavi Salonen.
31968: Kirj. ksm. n:o 151.
31969: 
31970: 
31971: 
31972: 
31973:                                     Aas ym.: Vuokrattaviin kesä- ja lomamökkeihin kohdistuvan
31974:                                        verotuksen yhtenäistämisestä.
31975: 
31976: 
31977:                        Eduskunnan            Herra    Puhemiehelle.
31978: 
31979:    Vuokrattavien kesä- ja lomamökkien kysyn-          Omaisuuden kuoletus ja poisto-oikeudet ovat
31980: tä kasvaa jatkuvasti. Kysyntää vastaavien uusi-    tällaisten mökkien kohdalla edelleen epäselvät.
31981: en mökkien rakentamisen esteenä ovat lähinnä       Maatilatalouteen liittyvissä mökeissä voitaneen
31982: rahoitusvaikeudet. Mökkien rakentamiseen d         soveltaa 6 % :n jäännösarvopoistoa, mutta yk-
31983: ole käytettävissä minkäänlaista julkisista va-     sityisten palkannauttijoiden omistamien mök-
31984: roista saatavaa rahoitusta, joten rakentajien on   kien kohdalla asia on epäselvä. Ottaen huo-
31985: turvauduttava yksinomaan kalliskorkoiseen          mioon kalliiden tonttikustannusten kompensoi-
31986: pankkilainoitukseen.                               misen tulisi poisto-oikeuden viimeksi maini-
31987:    Mökkien rakentamista mutta erityisesti val-     tuissa tapauksissa olla suurempi, esimerkiksi
31988: miina olevien mökkien käY'ttöä ja vuokraamista     10 %:n suuruusluokkaa.
31989: vaikeuttavat epäselvät verotuskysymykset. Peri-       Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
31990: aatteessahan verotus tapahtuu omaisuusvero-        tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
31991: tuksen puitteissa, mutta käytäntö on tässä         tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
31992: suhteessa horjuva. Varsin yleisesti mökkejä ve-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31993: rotetaan bruttotuotosta ottamatta lainkaan huo-    sen:
31994: mioon huolto- ja ylläpitokustannuksia, puhu-
31995: mattakaan omaisuuden kuoletuksesta. Näin ta-                 Onko Hallitus kiinnittänyt huomi-
31996: pahtuu varsinkin verotettaessa sellaisia mökin-           ota vuokrattavien kesä- ja lomamökkien
31997: omistajia, joilla ei ole mahdollisuuksia kytkeä           rakentamista ja vuokrausta vaikeutta-
31998: mökin tuottoa maatilatalouden veroilmoituk-               viin epäyht·enäisiin verotusmenettelyihin
31999: seen sivuelinkeinona. Maatilatalouden sivuelin-           ja mitä Hallitus aikoo tehdä mainittu-
32000: keinonakin harjoitetun mökkien vuokrauksen                jen mökkien oikeudenmukaisen ja yhte-
32001: tuottoa verotettaessa on käytetty arvioverotus-           näisen verotuksen aikaansaamiseksi?
32002: ta eikä ole hyväksytty käyttökuluja vähennyk-
32003: siksi.
32004:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
32005: 
32006:                Aslak Aas.                                     Juuso Häikiö.
32007:                Pentti Sillantaus.                             M. Jaatinen.
32008:                Juha Vikatmaa.                                 Timo Mäki.
32009: 
32010: 
32011: 
32012: 
32013: 7'59/71
32014: 2
32015: 
32016: 
32017: 
32018: 
32019:                        E du sku nn an      H erra     P u h e m i e h e 11 e.
32020: 
32021:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       lainsäännökset eivät siten yleensä aiheuta epä-
32022: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       yhtenäisyyttä verotuksessa.
32023: mies, olette 18 päivänä toukokuuta 1971 päi-          Kysymyksessä on viitattu erityisesti siihen,
32024: vätyn kirjeenne ohella toimitltanut valtioneu-     että verovelvollista ei ole verotettu todellisten
32025: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tulojen ja menojen mukaan vaan bruttotulon
32026: kansanedustaja Aslak Aas'in ym. näin kuulu-        perusteella. Vuokrattavien loma-asuntojen vero-
32027: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 151:          tus perustuu pääsääntöisesti todellisiin tuloihin
32028:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomi-       ja menoihin. Tästä on kuitenkin kunnallisve-
32029:        ota vuokrattavien kesä- ja lomamökkien      rotuksessa verotuslain 72 §:n 1 momentin 4
32030:        rakentamista ja vuokrausta vaikeutta-       kohdassa mainituissa tapauksissa poikettava sil-
32031:        viin epäyhtenäisiin verotusmenettelyihin    loin, kun tulo on jäänyt niin vähäiseksi, ettei
32032:        ja mitä Hallitus aikoo tehdä mainittu-      sitä voida hyväksyä kunnallisveron suorittami-
32033:        jen mökkien oikeudenmukaisen ja yhte-       sen perusteeksi. Tällaisissa tapauksissa on tulo
32034:        näisen verotuksen aikaansaamiseksi?''       vahvistettava harkinnan mukaan. Kun verolau-
32035:                                                    takunnat verrattain hsenäisesti ratkaisevat, mi-
32036:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ten harkintaverotussäännöstöä on sovellettava,
32037: tavasti seuraavaa:                                 muodostuu verotus tällöin käytännössä helposti
32038:    Kesä- ja lomamökkien vuokraamisesta saa-        epätasaiseksi. Tämä aiheutuu paitsi siitä, että
32039: dun tulon verotus määräytyy eri lakien mu-         tulon harkintaperusteet eri kunnissa vaihtele-
32040: kaan riippuen ,siitä, missä muodossa ja laa-       vat, erityisesti sHtä, että harkintaverotusta ei
32041: juudessa vuokrausta harjoitetaan. Vuokratuloa      verotuslain mukaan sovelleta varsinaisesta maa-
32042: verotetaan elinkeinotulon verottamisesta anne-     talouskiinteistöstä saatuun tuloon. Tämän mu-
32043: tun lain mukaan silloin, kun vuokraustoimintaa     kaisesti loma-asuntojen vuokrauksesta saatua
32044: on pidetävä itsenäisenä liikkeenä, maatilata-      tuloa ei voida vahvistaa harkinnalla, milloin
32045: louden tuloverolain mukaan silloin, kun vuok-      vuokrausta on pidettävä maatilatalouden har-
32046: raamista on pidettävä maatilatalouden harjoit-     joittamiseen liittyvänä toimintana.
32047: tamiseen liittyvänä toimintana ja muissa tapa-        Epäyhtenäisyys vuokratravien loma-asuntojen
32048: uksissa tulo- ja omaisuusverolain ja kunnallis-    verotuksessa koskee siis pääasiassa kunnallista
32049: verotusta koskevien asetusten mukaan.              tuloverotusta, jossa se tulee korostetuimmin
32050:    Verotettavan tulon laskemista koskevat sään-    ilmi harkintaverotuksen yhteydessä. Samankal-
32051: nökset ovat kaikissa näissä laeissa asiallisesti   taista epäyhtenäisyyttä kuin vuokratravien lo-
32052: samansisältöiset, joten tässä suhteessa ei eroa    ma-asuntojen verotuksessa a~heuttaa kuiten'kin
32053: ole sillä, onko vuokrauksesta saatu tulo peräi-    harkintaverotussäännöstö ja sen erilainen so-
32054: sin elinkeinotoiminnasta, maatilatalouteen liit-   veltaminen eri kunnissa myös muiden tulola-
32055: tyvästä :toiminnasta vai muunlaisesta ansiotoi-    jien, kuten esimerkiksi kiinteistötulona vero-
32056: minnasta. Niinpä puisesta loma-asuntoraken-        tettavan asuntoedun kohdalta. Epäyhtenäisyy-
32057: nuksesta myönnettävän vuotuisen poiston suu-       den poistaminen edellyttää siten kunnallisvero-
32058: ruus on aina 6 prosenttia rakennuksen poista-      tuksessa noudatet.tavan harkintaverotussäännös-
32059: mattomasta hankintamenosta. Loma-asuntora-         tön tarkistamista. Tähän tullaan kiinnittämään
32060: kennusten maapohjan hankintakustannusten vä-       huomiota vireillä olevan verolainsäädännön
32061: hentäminen vuokratulosta vuotuisin poistoin        uudistuksen yhteydessä, jolloin pyritään mah-
32062: ei ole sallittua minkään edellä mainitun lain      dollisimman pitkälle korjaamaan epäyhtenäi-
32063: nojalla. Tulosta tehtäviä vähennyksiä koskevat     syyttä verotuksessa aiheuttavia säännöksiä.
32064:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1971.
32065: 
32066: 
32067:                                                      Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
32068:                                                                                                    3
32069: 
32070: 
32071: 
32072: 
32073:                          T i 11   R i k s d a g en s H e r r   T a 1m a n.
32074: 
32075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningar avdraga anskaffningskostnaderna för
32076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          mark för bostadsbyggnad, som är avsedd för
32077: velse av den 18 maj 1971 tili vederbörande         semesterbruk. Lagstadgandena om avdrag på
32078: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     in:komst leder sålunda i allmänhet icke till
32079: jande av riksdagsman Aslak Aas m. fl. ställda      oenhetlighet i beskattningen.
32080: skriftliga spörsmål nr 151:                            I spörsmålet har särskilt påpekats, att skatt-
32081:                                                    skyldig icke har beskatta.ts enligt de verkliga
32082:           "Har Regeringen fäst uppmärksam-         inkomsterna och utgifterna, utan på grundval
32083:        het vid de oenhetliga beskattningsför-      av bruttoinkomsten. Såsom huvudregel bygger
32084:        faranden som inverkar på byggandet          beskattningen av semesterbostäder för uthyr-
32085:        ooh uthyrningen av sommar- och semes-       ning på de verkliga inkomsterna och utgifter-
32086:        terstugor, vilka är tili uvhyrning, och     na. Vid kommunalbeskattningen skall dock
32087:        vad ämnar Regeringen göra för att           avvikelse från detta göras i de fall, som näm-
32088:        åstadkomma en rättvis och enhetlig be-      nes i 72 § 1 mom. 4 punkten beskattnings-
32089:        skattning av dylika stugor?"                lagen, då inkomsten blivit så ringa, att den
32090:                                                    icke kan godtagas som grund för erläggande
32091:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      av kommunalskatt. I sådana fall skall inkoms-
32092: anföra följande:                                   ten fastställas enligt prövning. Då skattenämn-
32093:     Beskattningen av inkomst av uthyrning av       derna jämförelsevis självständigt avgör, hur
32094: sommar- och semesterstugor hestämmes enligt        stadgandena om beskattning enligt prövning
32095: olika lagar beroende på i vilken form och om-      skall tillämpas, blir beskattningen härvid i
32096: fattning uthyrning bedrivs. Hyresinkomst be-       prakti:ken lätt ojämn. Detta beror utom på att
32097: skattas enligt lagen om beskattning av inkomst     principerna för prövning av inkomst varierar
32098: av näringsverksamhet, då uthyrningsverksam-        i olika kommuner, särskilt på att beskattning
32099: heten bör betraktas såsom en självs.tändig rö-     enligt prövning enligt beskattningslagen icke
32100: relse, enligt inkomstskattelagen för gårdsbruk,    tillämpas på inkomst av egentlig lantbruksfas-
32101: då uthyrningen bör betraktas såsom verksam-        tighet. I enlighet härmed kan inkoms.t, som
32102: het i anslutning tili idkande av jordbruk, och     ethållits genom uthyrning av semestevbostä-
32103: i övriga fall enligt lagen om inkomst- och för-    der, icke ,fastställas genom prövning i de fall
32104: mögenhetsskatt och förordningarna om den           då uthyrningen är att anse såsom verksamhet
32105: kommunala beskattningen.                           i anslutning tili idkande av jordbruk.
32106:     Stadgandena om beräknande av den beskatt-          Den bristande enhetligheten i beskattningen
32107: ningsbara inkomsten är i alla dessa lagar i sak    av semestevbostäder för uthyrning gäller så-
32108: av samma innehåll. Av denna orsak är det i         lunda i huvudsak den korumunala inkomstbe-
32109: detta avseende icke någon skillnad, huruvida       skattningen, där den framträder markantare
32110: inkomsten av uthyrning härstammar från nä-         i samband med beskattning enligt prövning.
32111: ringsverksamhet, från vel'ksamhet i anslutning     Likartad oenhetlig:het som vid beskattningen
32112: tili jordbruk eller från annan förvärvsverksam-    av semesterbostäder för uthyming orsakar
32113: het. Den årliga avskrivningen, som beviljas        dock även stadgandena om beskattning enligt
32114: för en tili bostad avsedd semesterbyggnad av       prövning och deras varierande tiliämpning i
32115: trä är sålunda alltid 6 procent av de icke av-     olika kommuner i fråga om andra inkomsts~ag,
32116: skrivna anskaffningskostnaderna. Det är icke       såsom t. ex. i fråga om bostadsförmån som
32117: enli~t någon av de ovan nämnda lagarna tillå-      skall beskattas såsom in:komst av fastighet.
32118: tet att från hyresinkomst genom årliga avskriv-    Avlägsnande av oenhetligheten förutsätter så-
32119: 4
32120: 
32121: lunda, att stadgandena om beskattning enligt      rande pågår, varvid man så långt det är möj-
32122: prövning, som tillämpas i kommunalbeskatt-        ligt kommer att sträva till att revidera så-
32123: ningen, revideras. Man kommer att fästa upp-      dana stadganden som leder tili oenhetlighet
32124: märksamhet vid detta i samband med den            vid beskattningen.
32125: revision av skattelagstiftningen som för närva-
32126:      Helsingfors den 20 juli 1971.
32127: 
32128: 
32129:                                                           Finansminister Carl Olof Tallgren.
32130: Kirj. ksm. n:o 1.52.
32131: 
32132: 
32133: 
32134: 
32135:                                   Sinisalo ym.: Satamien käytöstä perittävien maksujen tarkistamis-
32136:                                       järjestelmän parantamisesta.
32137: 
32138: 
32139:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32140: 
32141:    Maamme kunnallisen satamalaitoksen kan-             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
32142: nattama1ltomuus on vakavana rasitteena satamia       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
32143: ylläpitäville kaupungeille. Vaikeuksia lisää, että   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32144: liikennemaksujen ja satamamaksujen tarkistus-        seuraavan kysymyksen:
32145: järjestelmä on varsin monimutkainen. Satama-
32146: kaupunkien ehdotusten ja Satamaliiton esityk-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32147: sen jälkeen asia ratkaistaan eräänlaisena en-               siin satamakaupungeille erittäin tärkei-
32148: nakkokannanottona ao. ministeriössä. Tämän                  den liikennemaksujen ja satamamaksujen
32149: jälkeen asiassa on välttämätöntä tehdä viralli-             tarkistamisjärjestelmän parantamiseksi
32150: set kaupunginvaltuustojen päätökset ja nekään               niin, että maksut saataisiin paremmin
32151: eivät astu voimaan ennen kuin ministeriö on                 vastaamaan rakennuskustannusten ja
32152: suorittanut virallisen vahvistuksen. Tämä kaikki            muiden satamakustannusten nousua
32153: vie aikaa ja niin tariffitarkastukset usein tapah-          esim. siten, että ne seuraisivat auto-
32154: tuvat jo vanhentuneisiin perusteisiin nojautuen.            maattisesti rakennuskustannusten nou-
32155: Tilannetta voitaisiin parantaa yksinkertaista-              sua?
32156: maila tariffien tarkastusjärjestelmää niin kauan
32157: kuin p.o. maksujen alistusjärjestelmä pidetään
32158:  voimassa.
32159:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
32160: 
32161:          Taisto Sinisalo.               R. Virtanen.                    Ensio Laine.
32162: 
32163: 
32164: 
32165: 
32166: 781/71
32167: 2
32168: 
32169: 
32170: 
32171: 
32172:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
32173: 
32174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        len kesken käytävät neuvottelut, joissa korotuk-
32175: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sista sovitaan. Näissä neuvotteluissa on yleensä
32176: olette 18 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn            yhteisymmärrykseen päästy. Tarkistukset ovat
32177: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          olleet yhdc:mmukaiset eri satamakaupunkien
32178: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kohdalla.
32179: edustaja 'Taisto Sinisalon ym. näin kuuluvasta           Nykyinen alistusmenettely valitusaikoineen
32180: kirjallisesta kysymyksestä n:o 152:                   on aikaa vieväj mutta 1sen yksinkertaistaminen
32181:                                                       tai nopeuttaminen ön tuskin mahdollista ilman
32182:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       alistuksesta luopumista, mikä edellyttää kun-
32183:        siin satamakaupungeille erittäin tärkei-       nallislain muuttamista. Menettelyn yksinkertais-
32184:        den liikennemaksujen ja satamamaksujen         tamista valtuuston ratkaisuvaltaa kaventamalla
32185:        tarkistamisjärjestelmän parantamiseksi         tai valtion valvontamahdollisuuksia vähentä"
32186:        niin, että maksut .saataisiin paremmin         mällä, johon maksujen 1sitominen kysymyksessä
32187:        vastaamaan rakennuskustannusten ja             tarkoitetulla tavalla "automaattisesti" rakenfius"
32188:        muiden satamakustannusten nousua               kustannusten ja muiden satamakustannusten
32189:        esim. siten, että ne seuraisivat auto-         nousuun näyttäisi johtavan, ei kuitenkaan voi-
32190:        maattisesti rakennuskustannusten nou-          tane pitää airtakaan toistaiseksi asianmukaisena
32191:        sua?'j                                         ratkaisuna.
32192:                                                          Satama- ja liikertnemaksujärjest~lmän uudis-
32193:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taminen kytk~ytyy myös ns. vanhöjen kauptifi-
32194: vasti seuraavaa:                                      kien erioikeuksien ja erityisrasitusten lakkaut"
32195:    Kunnallislain mukaan satama- ja liikenne-          tamista koskevaan kysymykseen, joka on par-
32196: maksuista päättää kunnallisvaltuusto, jonka           haillaan käsittelyn alaisena. Hallitus onkin aset-
32197: uusia ja lisättyjä maksuja koskeva päätös on          tanut toimikunnan selv~utämään ja !tekemään
32198: alistettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.   ehdotuksen siitä, miten nykyinen satama- ja
32199: Sekä satama- että liikennemaksujen perimisessä        liikennemaksujärjestelmä olisi uudistettava sa-
32200: noudatettavat yleiset perusteet samoin kuin kul-      nottujen erioikeuksien ja erityisrasitusten iak-
32201: loinkin voimassa olevat tariffit pohjautuvat          kauttamisen yhteydessä. Toimikunnan tehtävä-
32202: maksuja kantavien kaupunkien yhteiselimenä            piiriin voitaneen katsoa kuuluvan myös sen
32203: toimivan Suomen Satamaliiton suosituksiin.            harkitsemisen, olisiko satama- ja liikennemaksut
32204: Tariffien tarkistuksia edeltävät säännönmukai-        sulautettava yhdeksi maksujärjestelmäksi ja
32205: sesti Suomen Satamaliiton ja maksavan osapuo-         olisiko maksujen perusteista säädettävä lailla.
32206:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1971.
32207: 
32208:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo.
32209:                                                                                                   3
32210: 
32211: 
32212: 
32213: 
32214:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
32215: 
32216:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        om förhöjningarna. Vid dessa förhandlingar
32217: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           har man i allmänhet kommit tili samförstånd.
32218: velse av den 18 maj 1971 tili vederbörande          Justeringarna i de olika hamnstäderna har varit
32219: medlem av statsrådet översänt avskrift av           enhetliga.
32220: följande av riksdagsman Taisto Sinisalo m.fl.          Det nuvarande underställningsförfarandet
32221: ställda skriftliga spörsmål nr 152:                 med sin besvärstid är tidsödande, men det är
32222:                                                     knappast möjligt att förenkla det ellet göra det
32223:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        snabbare utan att avstå från underställningen,
32224:        för förbättrande av justeringssystemet       vilket skulle förutsätta en ändring av kommu-
32225:        för de för hamnstäderna synnerligen          nallagen. En förenkling av förfarandet genom
32226:        viktiga trafikavgifterna och hamnav-         en sådan inskränkning av fullmäktiges avgö-
32227:        gifterna så, att avgifterna skulle fås att   randerätt ellet minskning av statens övervak-
32228:        bättre matsvara stegringen av byggnads-      ningsmöjligheter, som synbarligen skulle vara
32229:        kostnaderna och de övriga hamnkostna-        följden om avgifterna såsom i spörsmålet avses
32230:        derna, ,tili exempel på så sätt att de       "automatiskt" skulle bindas vid stegringen av
32231:        automatiskt skulle följa stegringen av       byggnadskostnaderna och de övriga hamn-
32232:        byggnadskostnaderna?"                        kostnaderna, torde dock inte åtminstone än så
32233:                                                     länge kunna anses som en saklig lösning.
32234:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           Frågan om förnyandet av hamn- och trafik-
32235: anföra följande:                                    avgiftssystemet ansluter sig också tili frågan
32236:    Enligt kommunallagen beslutar kommuns            om avskaffandet av de s.k. gamla städernas
32237: fullmäktige om hamn- och trafikavgifter, och        privilegier och specialgravationer, viiken som
32238: beslut angående nya ellet förhöjda avgifter         bäst är under behandling. Regeringen har även
32239: skall underställas ministeriet för inrikesären-     tillsatt en kommission med uppdrag att utreda,
32240: dena för fastställelse. Såväl de allmänna grun-     hur det nuvarande hamn- och trafikavgifts-
32241: der som tiliämpas vid uppbörden av hamn- och        systemet borde förnyas i samband med av-
32242: trafikavgifterna som de vid varje tidpunkt          skaffandet av sagda privilegier och special-
32243: gällande tarifferna baserar sig på rekommenda-      gravationer, och framställa förslag i saken. I
32244: tioner utfärdade av Finlands Hamnförbund,           kommissionens uppdrag torde även kunna
32245: som är ett gemensamt organ för de städer som        anses ingå att överväga, huruvida hamn- och
32246: uppbär sagda avgifter. Juster,ingarna av rtarif-    trafikavgifterna borde sammansmältas tili ett
32247: ferna föregås regelmässigt av förhandlingar         enda avgiftssystem och liuruvida om grunderna
32248: mellan Finlands Hamnförbund och den beta-           för avgifterna borde stadgas i lag.
32249: lande parten, vid vilka överenskommelse träffas
32250:      Helsingfors den 13 september 1971.
32251: 
32252:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo.
32253: Kirj. ksm. n:o 153.
32254: 
32255: 
32256: 
32257: 
32258:                                 Sinisalo: Kotkan PQhjoisen sisääntulotien suunnittelun aloittami-
32259:                                     sesta.
32260: 
32261: 
32262:                        E d u •S· k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32263: 
32264:    TVH:n tietoimiston, Kymen piirikonttorin            Karhulan ja Kotkan alueilla tapahtuvat lii-
32265: ja Kymenlaakson Seutukaavayhdistyksen muo-          kennejärjestelyt korostavat myös välttämättö-
32266: dostama toimikunta on valmistanut tutkimuk-         myyttä saattaa Kotkan PQhjoinen sisääntulotie
32267: siin 'J:>erustuvan Kymenlaakson tievel'kkosuun-     suunni teltavaksi.
32268: nitelman. r:I'utkimuksen mukaan Kymenlaakson           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
32269: runkotien liikenteestä suuntautuu tulevaisuu-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
32270: dessa 70 % Kotka-Karhulan suuntaan ja 30%           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
32271: Haminan suuntaan. Mm. tähän perustuvasti on         raavankysymyksen:
32272: pitkään todettu Kotkan pohjoisen sisääntulotien
32273: tarve.                                                          Millaisiin toimenpttelslln Hallitus on
32274:    Tämän tieyhteyden rakentaminen on käynyt                  ryhtynyt Kotkan pohjoisen sisääntulo-
32275: entistä ajankohtaisemmaksi mm. siksi, että                   tien eli kantatieltä 60 Kyminlinnaan
32276: Kotkan kaupungin toimesta valmistuu vuoden                   suuntautuvan tieyhteyden suunnittelun
32277: 1971 syksyllä Hietasen sataman I rakennus-                   aloittamiseksi välittömästi, jotta mai-
32278: vaihe. Tämä ja teollisuuden tuotannon kasvu                  nittu tieyhteys voitaisiin rakentaa välit-
32279: aiheuttavat sen, ,että raskaan liikenteen koh-               tömänä javkotoimenpiteenä Kotkan pää-
32280: dalta on odotettavissa Kotkan suuntaan voima-                teiden rakentamiselle?
32281: kasta kasvua.
32282:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
32283: 
32284:                                           Taisto Sinisalo.
32285: 
32286: 
32287: 
32288: 
32289: 753/71
32290: 2
32291: 
32292: 
32293: 
32294: 
32295:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
32296: 
32297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          välille Otsola-Hamina. Tämän suunnittelu-
32298: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     työn yhteydessä on selvitetty myös edellä mai-
32299: mies, olette 18 päivänä toukokuuta 1971 päi-        nitun tieosan Vesikallio-Kyminlinna toteutta-
32300: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-    miseen liittyviä kysymyksiä. Osa valtatien 7
32301: ton ao. jäsenelle jälj.ennöksen kansanedustaja      liikenteestä välillä Kyminlinna-Karhunkangas
32302: Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    voisi tutkimusten mukaan siirtyä tieosalle Vesi-
32303: sestä n:o 153.                                      kallio--Kyminlinna. Siirtyvät lHkennemäärät ei-
32304:                                                     vät kuitenkaan olisi Karhulan ja Haminan väli-
32305:           "Millaisiin toimenpltelSlm Hallitus       seen kokonaisliikenteeseen verrattuna sitä suu-
32306:        on ryhtynyt Kotkan pohjoisen sisään-         ruusluokkaa, että tieyhteyden Vesikallio--Ky-
32307:        tulotien eli kantatieltä 60 Kyminlinnaan     minlinna toteuttaminen va1kuttaisi valtatien 7
32308:        suuntautuvan tieyhteyden suunnittelun        mitoitukseen. Valtatie on kaavailtu ensimmäi-
32309:        aloittamiseksi välittömästi, jotta mai-      sessä vaiheessa rakennettavaksi moottoritieksi
32310:        nittu tieyhteys voitaisiin rakentaa välit-   välillä Otsola-<Karhunkangas ja yksiajoratai-
32311:        tömänä jatkotoimenpiteenä Kotkan pää-        seksi moottoriliikennetieksi välillä Karhunkan-
32312:        teiden rakentamiselle?"                      gas-Hamina.
32313:                                                        Kun parhaillaan rakenteilla oleva valtatie 7:n
32314:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       osa välillä Kyminlinna-Otsola ja suunnitteilla
32315: vasti seuraavaa:                                    oleva yllä mainittu osa Otsola-Karhunkangas
32316:    Kotkan pohjoisella sisääntulotiellä tarkoitet-   valmistuvat, voidaan liikenneministeriön käsi-
32317: taneen kysymyksessä nykyisen kantatien 60 ete-      tyksen mukaan kantatien n:o 60 liikenne Ky-
32318: läpään suuntaamista Ves1kalliosta suoraan Ky-       minlinnaan hoitaa hyvin mainittujen tieosien
32319: minlinnaan. Tämä tiesuunta on esitetty Kymen-       kautta tieosien ajo-olosuhteiden vastatessa hyvin
32320: laakson tieverkkosuunnitelmassa 1967 ja tielin-     nykyisen kantatien ajo-olosuhteita.
32321: jaa on tarkistettu Kotkan-Karhulan yleiskaa-           Edellä olevan perusteella ja huomioon ottaen
32322: vassa 1969.                                         varsin rajoitetut rahoitusmahdollisuudet kysy-
32323:    Ko. tie tulisi lähinnä palvelemaan Kotkan-       myksen tarkoittamaa Kotkan pohjoisen sisään-
32324: Karhulan alueella Kouvolan ja edelleen Lah-         tulotien rakentamista välille kanta tie 60 (Vesi-
32325: den-Mikkelin suunnan liikennettä. Välille Ve-       kallio )-Kyminlinna ei voitane sisällyttää aivan
32326: sikallio--Kyminlinna tulevaksi keskimääräi-         lähivuosien tierakennusohjelmiin. Näin ollen ei
32327: seksi liikenteeksi on arvioitu n. 2 800 autoa/      myöskään tien suunnittelua ole tarvetta aloit-
32328: vrk v. 1975 ja n. 5 500 autoa/vrk v. 1990.          taa lähiaikoina varsinkaan kun kaavalliset näkö-
32329: Alustavan kustannusarvion mukaan olisivat ra-       kohdat eivät vaadi suunnittelun aloittamista,
32330: kennuskustannukset n. 10 mmk.                       koska Kotkan-Karhulan yleiskaavassa ko. tie-
32331:    Nykyisen Karhunkankaan risteykseen suun-         suuntaa ja siihen liittyviä ravkaisuja on jo käsi-
32332: tautuvan kantatien 60 ajo-olosuhteet ovat hy-       telty varsin yksityiskohtaisesti. Suunnitteluun
32333: vät ja pysyvät sellaisina vielä pitkälle 1980       ryhdytään välittömästi sen jälkeen, kun tien ra-
32334: luvulle. Tieviranomaisten toimesta on parhail-      kentaminen voidaan sijoittaa tiemäärärahojen
32335: laan laadittavana yleissuunnitelma valtatielle 7    puitteissa ruhoitusohjelmaan.
32336:      Helsingissä kesäkuun 15 päivänä 1971.
32337: 
32338:                                                               Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
32339:                                                                                                   3
32340: 
32341: 
32342: 
32343: 
32344:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32345: 
32346:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ansluter sig tili förverkligandet av den ovan
32347: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nämnda vägdelen Vesikallio-Kyminlinna ut-
32348: velse av den 18 maj 1971 tili vederbörande         retts. En del av trafiken på huvudväg 7, sträc-
32349: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     kan Kyminlinna-Karhunkangas, skulle enligt
32350: jande av riksdagsman Sinisalo ställda skriftliga   undersökningar kunna överföras på vägdelen
32351: spörsmål nr 15 3 :                                 Vesikallio-Kyminlinna. Den överförda trafik-
32352:                                                    mängden skulle likväl icke jämförd med den
32353:           "Vilka åtgärder har Regeringen vid-      tot~tla trafiken mellan Karhula och Fredriks-
32354:        tagit för att planeringen av den norra      hamn vara av sådan storleksordning, att för-
32355:        infartsväken tili Kotka eller vägförbin-    verkligandet av vägförbindelsen VesikaJ.lio-
32356:        delsen från stamväg 60 tili Kyminlinna      Kyminlinna skulle inverka på dimensioneringen
32357:        omedelbart skall kunna inledas så att       av huvudväg 7. Huvudvägen är planerad att i
32358:        nämnda vägförbindelse skulle kunna          det första skedet byggas som motorväg på
32359:        byggas som en direkt fortsättning av        sträckan Otsola-Karhunkang~ts och som mo-
32360:        vägbygget på de större vägarna tili         tortrafikväg med en körbana på sträckan Kar-
32361:        Kotka?"                                     hunkangas-Fredrikshamn.
32362:                                                       Då den del av huvudväg 7, viiken som bäst
32363:    Såsom svar på spörsmålet ·får jag vördsamt      är under arbete på sträckan Kyminlinna-Dt-
32364: anföra följande:                                   sola och ovan nämnda under planering vamnde
32365:    Med den norra infartsvägen tili Kotka torde     del Otsola-Karhunkangas blir färdiga, kan tra-
32366: i spörsmålet avses, att den södra ändan av nu-     fiken på stamväg 60 tili Kyminlinna enligt tra-
32367: varande stamväg 60 skulle dragas från Vesi-        fikministeriets mening skötas väl via nämnda
32368: kallio direkt tili Kyminlinna. Denna vägrikt-      vägdelar, varvid körförhållandena på dem väl
32369: ning har 196 7 föreslagits i vägnätsplanen för     motsvarar körförhållandena på den nuvarande
32370: Kymmenedalen och väglinjen har justerats i ge-     stamvägen.
32371: neralplanen för Kotka-Karhula 1969.                   På grund av vad ovan anförts och med beak-
32372:    Hrågavarande väg skulle närmast komma att       tande av de rätt begränsade finansieringsmöj-
32373: betjäna trafiken inom området Kotka-Kar-           ligheterna torde byggandet av den i spörsmå-
32374: hula i riktningen Kouvola och vidare i rikt-       let avsedda norra infartsvägen tili Kotka på
32375: ningen Lahti-St. Michel. Såsom genomsnitt-         sträckan stamväg 60 ( Vesikallio )-Kymin-
32376: lig trafik för sträckan Vesikailio-Kyminlinna      linna icke kunna inrymmas i vägbyggnads-
32377: har beräknats ungefär 2 800 bilar/dygn år 1975     programmen för de allra närmaste åren. Så-
32378: och ungefär 5 500 bilar/dygn år 1990. Enligt       lunda finns det icke heller något behov av att
32379: en preliminär kostnadsberäkning skulle bygg-       inom den närmaste framtiden inleda plane-
32380: nadskostnaderna utgöra ungefär 10 mmk.             ringen av vägen, isynnerhet då planläggnings-
32381:    Körförhållandena på nuvarande stamväg 60        synpunkter icke kräver planeringens påbörjande.
32382: i riktning mot Karhunkangas-korsningen är          Ifrågavarande vägriktning och därtili ans1utna
32383: goda och kommer att förbli det ännu långt in       lösningar har nämligen redan behandlats rätt
32384: på 1980-talet. På åtgärd av vägmyndigheterna       detaljerat i generalplanen för Kotka-Karhula.
32385: uppgörs som bäst en generalpian för huvudväg       Planeringen kommer att inledas så snart väg-
32386: 7, sträckan Otsola-Fredrikshamn. I samband         bygget kan intagas i finansieringsprogrammet
32387: med detta planeringsarbete har även frågor som     inom ramen för väganslagen.
32388:      Helsingforsden 15 juni 1971.
32389: 
32390:                                                                 Trafikminister K. F. Haapasalo.
32391: Kirj. ksm. n:o 154.
32392: 
32393: 
32394: 
32395: 
32396:                                   Sinisalo ym.: Tonttikeinottelun estämiseksi tarvittavien toimen-
32397:                                       piteiden suorittamatta jättämisestä.
32398: 
32399: 
32400:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32401: 
32402:    Viime vuosina on useilla tahoilla kiinnitetty        Kuitenkaan käytännöllisiin toimenpiteisiin ei
32403: erityistä huomiota tonttikeinottelun kasvuun         ole ryhdytty. Esim. vuoden 1969 tulo- ja meno-
32404: ja siitä aiheutuviin suuriin ongelmiin. Yleisesti    arvion perusteluihin eduskunta liitti rakennus-
32405: on todettu, että rakennusmaan hinnan kohtuu-         maan käytön uudistamista kiirehtävän velvoit-
32406: ton nousu lisää asumiskustannuksia, vaikeut-         teen, mutta tämäkään ei ole johtanut odotet-
32407: taa rakennustoimintaa, asettaa esteitä tarkoi-       tuihin toimenpiteisiin.
32408: tuksenmukaiselle yhdyskuntasuunnittelulle ja            Kaiken edellä sanotun vuoksi on kohtuul-
32409: -rakentelulle ja on vaikutukseltaan eräs kes-        lista, että eduskunta saa selvityksen asunto-
32410: keisimpiä yhteiskunnallisia ongelmia kaupunki-       tonttiuudistusten toteuttamisen esteenä ole-
32411: maistumiskehityksen jatkuessa.                       vista syistä.
32412:    Em. ongelmien ratkaisuun liittyviä toimen-           Edellä sanottuun sekä valtiopäiväjärjestyksen
32413: piteitä rakennusmaan käytön uudistamisesta on        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
32414: selvitetty mm. laajoissa komiteamietinnöissä.        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32415: Vuonna 1963 asetettiin asuntotonttikomitea           seuraavan kysymyksen:
32416: joka antoi mietintönsä vuosina 1964 ja 1965.
32417: Eräitä muitakin selvityksiä ja konkreettisia                    Mitkä syyt ovat ·aiheuttaneet sen,
32418: ehdotuksia on jätetty hallituksille.                         että esim. asuntotonttikomitean ehdo-
32419:    Hallitukset taas puolestaan ovat mm. ohjel-               tukset vuosilta 1964 ja 1965 ja muut
32420: majulistuksissaan ja muissa kannanotoissaan                  selvitykset ja ehdotukset eivät ole joh-
32421: noin kymmenkunnan vuoden ajan ilmoittaneet                   taneet hallituksen taholta käytännölli-
32422: ryhtyvänsä rakennusmaan käytön uudistamista                  siin toimenpiteisiin tonttikeinottelun
32423: koskeviin toimenpiteisiin.                                   estämiseksi?
32424:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
32425: 
32426:           Taisto Sinisalo.              R. Virtanen.                    Ensio Laine.
32427: 
32428: 
32429: 
32430: 
32431:  773/71
32432: 2
32433: 
32434: 
32435: 
32436: 
32437:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32438: 
32439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lain muuttamisesta siten, että kuntien mah-
32440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dollisuuksia lunastaa alueita asuntotuotantoa ja
32441: olette 18 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn          siihen liittyviä tarpeita varten lisättäisiin ja
32442: kirjeenne n:o 807 ohella lähettänyt valtioneu-      että lunastuskorvausten perusteita tarkistettai-
32443: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     siin. Tämä esitys kuitenkin raukesi, kun sitä
32444: jäljennöksen kansanedustaja Taisto Sinisalon        ei ennätetty eduskunnassa käsitellä ennen val-
32445: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 154, jossa       tiopäivien päättymistä.
32446: tiedustellaan:                                         Parhaillaan on selviteltävänä, olisiko saatet-
32447:                                                     tava tarpeellisin rajoituksin voimaan velvolli-
32448:           "Mitkä syyt ovat aiheuttaneet sen,        suus etukäteen kunnalle ilmoittaa suunnitel-
32449:        että esim. asuntotonttikomitean ehdo-        luista kiinteän omaisuuden luovutuksista ja oli-
32450:        tukset vuosilta 1964 ja 1965 ja muut         siko kunnalle annettava niin ikään tarpeellisin
32451:        selvitykset ja ehdotukset eivät ole joh-     rajoituksin etuosto-oikeus luovutettuihin kiin-
32452:        taneet hallituksen taholta käytännölli-      teistöihin sekä miten kunnalle lunastettavista
32453:        siin toimenpiteisiin tonttikeinottelun       kiinteistöistä suoritettavien korvausten perus-
32454:        estämiseksi?"                                teita ehkä olisi tarkistettava.
32455:                                                        Vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon hallitus
32456:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        on esittänyt otettavaksi määrärahan, jonka
32457:    Eräiltä osin kunnallisen maapolitiikan edelly-   avulla kuntia voidaan tukea sellaisten alueiden
32458: tyksiä on voitu parantaa asuntotonttikomitean       hankinnan rahoittamisessa, mitkä tarvitaan
32459: vuonna 1965 annetussa mietinnössä ehdotetuin        asuntotuotantoa varten.
32460: toimenpitein ja muullakin tavoin. Tämä on              Hallituksen toimesta pyritään jatkamaan toi-
32461: osittain voinut tapahtua ilman lainsäädäntö-        menpiteitä sen turvaamiseksi, että asuntotuo-
32462: toimenpiteitäkin. Lainsäädäntötoimenpiteistä on     tantoa varten tarvittavia alueita saadaan käyt-
32463: lähinnä mainittava eräät asuntotuotantolakiin       töön kohtuullisesta hinnasta ja että kunnallisen
32464: sisältyvät säännökset ja kunnallislain muuttami-    maapolitiikan edellytykset muutoinkin vahvis-
32465: nen niin, että kiinteän omaisuuden hankkimi-        tuvat. Tähän astisilla toimilla ei tonttikeinot-
32466: nen kunnalle voi tapahtua eräin edellytyksin        telua ole voitu estää siinä määrin kuin järkevän
32467: kunnallishallituksen päätöksellä. Todettakoon       ja suunnitelmallisen maapolitiikan tarpeet vaa-
32468: myös, että hallitus antoi eduskunnalle vuoden       tivat.
32469: 1965 valtiopäivillä esityksen laiksi rakennus-
32470:      Helsingissä,   sisäasiainministeriössä 13 päivänä syyskuuta 1971.
32471: 
32472: 
32473:                                                                       Ministeri Mikko Laaksonen.
32474:                                                                                                       3
32475: 
32476: 
32477: 
32478: 
32479:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32480: 
32481:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ligheter att inlösa områden för bostadsproduk-
32482: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tion och behov i anslutning därtill skulle ökas
32483: velse nr 807 av den 18 maj 1971 till veder-         och att grunderna för lösesummorna skulle
32484: börande medlem av statsrådet översänt en            justeras. Denna proposition förföll emellertid,
32485: avskrift av följande av riksdagsman Taisto Sini-    då den icke hann behandlas av riksdagen före
32486: salo m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 154:     riksdagens avslutande.
32487:                                                         För närvarande utreds, huruvida vid plane-
32488:            "Vilka orsaker har föranlett, att        rade överlåtelser av fast egendom en sådan
32489:        t. ex. bostadstomtkommittens förslag år      skyldighet, med vissa begränsningar, borde
32490:        1964 och 1965 samt övriga utredningar        bringas i kraft, att kommunen i förväg skall
32491:        och förslag icke från regeringens sida       underrättas, och borde kommunen likaledes
32492:        har lett tili praktiska åtgärder för att     med nödiga begränsningar givas förköpsrätt till
32493:        hindra tomtjobberiet?"                       fastigheter, som kommer att överlåtas, samt
32494:                                                     hur grunderna för ersättningar för de fastig-
32495:    Såsom svar på spörsmålet anför jag följande:     heter, som inlöses, eventuellt borde justeras.
32496:    Tili vissa delar har förutsättningarna för den       Regeringen har föreslagit, att i inkomst- och
32497: kommunala markpolitiken kunnat förbättras           utgiftsstat för år 1972 upptages ett anslag,
32498: genom åtgärder, som bostadstomtkommitten            med vars hjälp kommunerna kan erhålla
32499: föreslagit i sitt år 1965 avgivna betänkande        finansiellt stöd för anskaffande av sådana om-
32500: samt även på annat sätt. Detta har delvis           råden, som behövs för bostadsproduktionen.
32501: kunnat ske även utan lagstiftningsåtgärder. Av          Genom regeringens försorg strävar man att
32502: lagstiftningsåtgärder bör närmast nämnas vissa      fortsätta de åtgärder som avser att trygga, att
32503: stadganden i lagen om bostadsproduktion och         för bostadsproduktion nödiga områden ställes
32504: ändringen av kommunallagen så, att anskaf-          tili förfogande till skäligt pris och att förutsätt-
32505: fande av fast egendom för kommun under              ningarna för den kommunala markpolitiken
32506: vissa förutsättningar kan ske genom kommu-          även i övrigt blir bättre. Genom hittills an-
32507: nalstyrelsens heslut. Det må även konstateras,      vända åtgärder har tomtjobberiet icke kunnat
32508: att regeringen ·till 1965 års riksdag avlät en      förhindras i den grad behovet av en förnuftig
32509: proposition med förslag tili lag om ändring av      och planmässig markpolitik kräver.
32510: byggnadslagen sålunda, att kommunernas möj-
32511:      Helsingfors, i inrikesministeriet, den 13 september 1971.
32512: 
32513: 
32514:                                                                       Minister Mikko Laaksonen.
32515: Kirj. ksm. n:o 155.
32516: 
32517: 
32518:                                   Saarto ym.: Pakollisen liikennevakuutuksen bonusjärjestelmän
32519:                                      tarkistamisesta.
32520: 
32521:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
32522:    Autoilijain keskuudessa on toistuvasti kiin- 20 prosentin bonusryhmässä korvaukseen joh-
32523: nitetty huomiota siihen epäoikeudenmukaisuu- tavan liikennevahingon kuin sellainen, joka on
32524: teen, joka pakollisessa liikennevakuutuksessa onnistunut pääsemään 50 prosentin bonusryh-
32525: vallitsee eri bonusryhmissä olevien kesken sil- mään. Tämä siis edellytyksellä, ettei jatkossa
32526: loin, jos heille sattuu korvaukseen johtava tapahdu onnettomuutta ja että asianomainen
32527: vahinko. Vaikka liikennevakuutusta on useaan auto on vakuutettu Helsingin ja ympäristön
32528: otteeseen uudistettu, ei tähän epäkohtaan ole maksuluokassa. Koko maan mitassa pitää paik-
32529: kajottu.                                              kansa se, että edellinen joutuu kertomaan
32530:    Asian selventämiseksi esitetään seuraava tau- sakkomäärän selville saamiseksi nykyisen perus-
32531: lukko, josta ilmenee, kuinka paljon henkilö- vakuutusmaksunsa kertoimella 1,6, kun jäl-
32532: auton omistaja joutuu tällä hetkellä maksamaan kimmäinen saa käyttää lukua 0,6.
32533: korotettua vakuutusmaksua, jos hänelle sattuu           Edellä mainittu epäkohta ei johdu siitä, että
32534: onnettomuus johon hänet katsotaan vikapääksi. 50 prosentin ryhmään päässyt olisi niin paljon
32535: 0/1 ja 0/2 ryhmät tarkoittavat perusmaksu- parempi ajaja kuin 20 prosentissa oleva, vaan
32536: luokkia eli täyden vakuutusmaksun maksavia. maksujärjestelmässä olevasta melko räikeästä
32537: Koska vakuutusmaksu eri osissa maata on eri- epäkohdasta, jossa vahingon ajanutta sakote-
32538: lainen, taulukkoon on otettu vakuutusmaksu- taan mielivaltaisesti sen perusteella, missä
32539:  kerroin, joka ilmoittaa vahingon aiheuttaman bonus- eli alennusryhmässä hän sattuu ole-
32540:  vakuutusmaksun korotuksen eri bonusryhmissä maan. Jopa niin, että kaikkein k9lariherkim-
32541:  määräosuutena perusmaksusta. Esimerkin vuok- mäksi todettu uusi autoilija maksaa sakkoa
32542:  si taulukkoon on laskettu myös Helsingin ja tuntuvasti vähemmän kuin kolmannelle ajovuo-
32543:  sen ympäristön alueen ryhmästä kymmeniin delleen vahingotta selvinnyt.
32544:  markkoihin pyöristetyt summat eli "sakot''             Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
32545:  vahingosta. Muualla maassa, jossa liikenne- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
32546:  vakuutusmaksut ovat pienemmät, ei näin ko- tämme asianomaisen valtioneuvoston jäsenen
32547:  viin rangaistuksiin ylletä.                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32548: 
32549: 0/1             1,4 X vakuutusmaksu 560 mk                      Onko Hallitus tietoinen pakollisen
32550: 0/2             1,2 X       ,       480 mk                   liikennevakuutuksen bonusjärjestelmän
32551: 20%             1,6 X       ,       640 mk                   epäoikeudenmukaisuudesta korvattaessa
32552: 30%             1,3 X       ,       520 mk                   eri bonusryhmiin kuuluvien autoilijoi-
32553: 40%             0,9 X       ,       360 mk                   den liikennevahinkoja, ja
32554: 50%             0,6 X       ,       240 mk                      aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sel-
32555: 50%             0,7 X       ,       280 mk                   laisen bonusjärjestelmän käyttöön otta-
32556: 50%             0,8 X       ,       320 mk                   miseksi, että vahingon tuottaneen autoi-
32557: 50%             0,9 X       ,       360 mk                   lijan rangaistus lisämaksuna tai alen-
32558: 50%             1,0 X       ,       400 mk                   nuksen menetyksenä tapahtuisi samassa
32559: 60%             0,7 X       ,       280 mk                   suhteessa jokaisessa bonusluokassa tai
32560:                                                              että rangaistus olisi sitä pienempi mitä
32561:   Taulukosta ilmenee, että 400 markkaa suu-                  kauemmin asianomainen on ajanut va-
32562: remman sakon saa sellainen autoilija, joka ajaa              hinkoa tuottamatta?
32563:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
32564: 
32565:           Veikko Saarto.                 Kaisu Weckman.                 Lauha Männistö.
32566:           Terho Pursiainen.              Niilo Koskenniemi.             Heimo Rekonen.
32567:           R. Virtanen.                   Veikko Salmi.                  Matti Järvenpää.
32568:  774/71
32569: 2
32570: 
32571: 
32572: 
32573: 
32574:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32575: 
32576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       bonusmenetyksen yhteinen korottava vaikutus
32577: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaikkien tulevien vuosien vakuutusmaksuihin
32578: olette 18 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn           ja saatu esim. bonusluokassa 0/1 (uusi vakuu-
32579: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tuksenottaja) 560 markan "sakko" tai oma-
32580: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vastuu. Tästä omavastuusta joutuu vakuutuk-
32581: edustaja Veikko Saarron ym. näin kuuluvasta          senottaja vahinkoa seuraavan vakuutusmaksun
32582: kirjallisesta kysymyksesta n:o 155:                  yhteydessä maksamaan 80 mk. Loput 480 mk
32583:                                                      tulevat teoreettisesti maksettaviksi seuraavien
32584:            "Onko Hallitus tietoinen pakollisen       yhdeksän vuoden aikana.
32585:        liikennevakuutuksen bonusjärjestelmän            Koko teoreettinen omavastuu voidaan laskea
32586:        epäoikeudenmukaisuudesta korvattaessa         kertomalla taulustamaksu bonusluokasta riippu-
32587:        eri bonusryhmiin kuuluvien autoilijoi-        valla omavastuukertoimella, mikä on taulukoitu
32588:        den liikennevahinkoja, ja                     kyselyssäkin. Omavastuukertaimien laskeminen
32589:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sel-       edellyttää kuitenkin m.m. että
32590:        laisen bonusjärjestelmän käyttöön otta-          - vakuutus on voimassa koko 10 vuotta
32591:        miseksi, että vahingon tuottaneen autoi-             samanlaiselle ajoneuvolle samalla alueella
32592:        lijan rangaistus lisämaksuna. tai alen-          - toista vahinkoa ei satu näiden vuosien
32593:        nuksen menetyksenä tapahtuisi samassa                aikana
32594:        suhteessa jokaisessa bonusluokassa tai           - liikennevakuutuksen tariffirakenteessa tai
32595:        että rangaistus olisi sitä pienempi mitä             maksuperusteissa ei tänä aikana tapahdu
32596:        kauemmin asianomainen on ajanut va-                  muutoksia
32597:        hinkoa tuottamatta?"                             - korkoa ei oteta huomioon.
32598:                                                         Koko laskelmallinen omavastuu on siten var-
32599:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sin teoreettinen käsite.
32600: vasti seuraavaa:                                        Eduskuntakysymyksessä on pidetty epäkoh-
32601:     Liikennevakuutuslain 18 §:n 1 momentin           tana sitä, ett4 omavastuukerroin vaihtelee eri
32602: mukaan sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa      bonusluokkien välillä arvosta 0,6 arvoon 1,6.
32603: liikennevakuutusmaksujen perusteet määräajaksi       Tällainen vaihtelu on bonusjärjestelmille luon-
32604: siten, että maksu yleensä on suurempi niistä         teenomaista. Esimerkiksi voidaan ottaa muut
32605: vakuutuksista, joista on jouduttu suorittamaan       pohjoismaat, joissa omavastuukerroin vaihtelee
32606: korvausta, kuin muista. Voimassa oleva bonus-        Ruotsissa arvosta 0,6 arvoon 1,75, Norjassa
32607: järjestelmä perustuu tähän säännökseen. Bonus-       arvosta 0,3 arvoon 3,0 ja Tanskassa arvosta
32608: järjestelmän tarkoituksena ei ole palkita hyviä      0,44 arvoon 1,21.           .
32609: autoilijoita tai rangaista vahingon aiheuttaneita,      Bonusjärjestelmän edelleen kehittämistä var-
32610: kuten autoilijoiden taholla asia usein ymmärre-      ten tai sen korvaamiseksi muulla alennusjärjes-
32611: tään, vaan sen oikeana perusteena on tilas-          telmällä on liikennevakuutusyhdistyksen toi-
32612: toista havaittava tosiasia, että kauan vahingotta    mesta asetettu syksyllä 1965 ns. tariffirakenne-
32613: ~janeet aiheuttavat tulevaisuudessa keskimäärin      komitea, johon kuuluu kolme vakuutuksen-
32614: vähemmän vahinkoja kuin vahingon aiheuttaneet        ottajien, kolme vakuutusalan ja yksi sosiaali- ja
32615: tai uudet autoilijat.                                terveysministeriön edustaja. Mainitussa komi-
32616:    Vahingon satuttua menettää vakuutuksen-           teassa on suunniteltu muun ohella bonusjärjes-
32617: ottaja bonuksensa tai osan siitä. Bonusmenetys       telmän korvaamista lisämaksujärjestelmällä, jol-
32618: vaikuttaa paitsi seuraavan vuoden vakuutus-          loin lisämaksu voitaisiin määrätä vakuutuksen
32619: maksuun myös myöhempien vuosien vakuutus-            iästä ja sattuneista vahingoista riippumatto-
32620: maksuihin. Eduskuntakysymyksessä on laskettu         maksi. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan saanut
32621:                                                                                                    3
32622: 
32623: riittävää kannatusta autojärjestöjen taholta           Bonusjärjestelmää on viimeksi tarkistettu
32624: lähinnä sen johdosta, että lisämaksujärjestel-      1. 1. 1970 alkaen lähinnä siten, että asteikkoa
32625: mässä koko teoreettinen omavastuu tulee mak-        on täydennetty ottamalla siihen 60 prosentin
32626: settavaksi yhdellä kertaa seuraavan vakuutus-       suuruinen maksualennus ja lisäämällä vahingon
32627: maksun yhteydessä.                                  aiheuttaneiden vakuutuksenottajien maksun ko-
32628:    Järjestelmä, missä teoreettinen omavastuu        rotusta. Bonusjärjestelmän edelleen kehittämi-
32629: on sitä pienempi mitä kauemmin asianomainen         nen tai sen korvaaminen muulla alennusjärjes-
32630: vakuutuksenottaja on ajanut vahinkoa tuotta-        telmällä on edelleen vireillä ja tulee sosiaali-
32631: matta, on eräin rajoituksin teoreettisesti mah-     ja terveysministeriö pyrkimään siihen, että jär·
32632: dollinen. Se johtaisi kuitenkin varsin raskaisiin   jestelmä saadaan mahdollisimman tasapuoliseksi
32633: bonusmenetyksiin asteikon alkupäässä. Sveitsi       asiaan vaikuttavat eri näkökohdat huomioon
32634: lienee ainoa maa, jossa on voimassa tämän           ottaen.
32635: tyyppinen järjestelmä. Omavastuukerroin vaih-
32636: telee siellä kuitenkin arvosta 0,2 arvoon 8,0.
32637:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1971.
32638: 
32639:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
32640: 4
32641: 
32642: 
32643: 
32644: 
32645:                            T i 11 R i lp <;l a g ~ n s B ~ r r T 11-l m a n.
32646: 
32647:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förhöjande inverkan på alla kommande års för-
32648: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        säkririgspremier, varvid t.ex. i bonusklass 0/1
32649: av den 18 maj 1971 tili vederbörande medlem          (ny försäkringstagare) erhållits en 560 marks
32650: av statsrådet översänt en avskrift av ett av         "plikt" ellet självrisk. Av denna självrisk måste
32651: riksdagsman Veikko Saarto m. fl. undertecknat        försäkringstagaren i samband med den första
32652: skriftligt spörsmål nr 155 av följande lydelse:      försäkringspremi~n efter skadan betaJa 80 mark.
32653:                                                      Resten, dvs. 480 mark, kommer teoretiskt att
32654:           "Är Regeringen medveten om orätt-          påföras honom under de följande nio åren.
32655:        visan i den obligatoriska trafikförsäk-           Hela den teoretiska självrisken kan uträknas
32656:        ringens bonussystem då det gäller ersät-      genom att multiplicera tabellpremien med en
32657:        tande av trafikskador, som åsamkats           av bonusklassen beroende självriskkoefficient,
32658:        av bilister i olika bonusgrupper, och         som har tabellerats även i spörsmålet. För att
32659:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        självriskkoefficienterna skall kunna räknas
32660:        införande av ett sådant bonussystem,          krävs emellertid bl. a. att
32661:        att straffet för bilist, som vållat skada,        - försäkringen är i kraft hela tioårsperioden
32662:        i form av tilläggspremie ellet förver-                för ett likadant fordon på ett och samma
32663:        kande av nedsättning proportionellt sett              område
32664:        skulle vara lika stort i samtliga bonus-          - annan skada inte inträffar under dessa år
32665:        klasser ellet att straffet skulle vara allt       - i trafikförsäkringens tariffstruktur ellet
32666:        mindre ju längre vederbörande kört                    premiegrunder inte under denna tid in-
32667:        utan att vålla skada?"                                träffar förändringar
32668:                                                          - ränta inte beaktas.
32669:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Hela den beräknade självrisken är sålunda
32670: samt anföra följande:                                ett synnerligen teoretiskt begrepp.
32671:    Enligt 18 § 1 mom. trarfikförsäkringslagen             I riksdagsspörsmålet har det faktum, att
32672: fastställer social- och hälsovårdsministeriet        självriskkoefficienten varierar i de olika bonus-
32673: grunderna för trafikförsäkringspremierna för         klasserna mellan värdena 0,6 och 1,6, betrak-
32674: viss tid så, att premien i allmänhet är högre         tats som ett missförhållande. En dylik variation
32675: för de försäkringar som föranlett utbetalande        är krakteristisk för bonussystemen. Såsom ett
32676: av ersättning än för andra. Det gällande bonus-      exempel kan nämnas de övriga nordiska län-
32677: systemet är baserat på detta stadgande. Syste-       derna. I Sverige varierar självriskkoefficienten
32678: mets ändamål är inte att belöna goda bilister         mellan värdena 0,6 och 1,75, i Norge mellan
32679: ellet att straffa dem som vållat skada, såsom         värdena 0,3 ooh 3,0 och i Danmark mellan
32680: bilisterna ofta tycks ha uppfattat saken, utan        värdena 0,44 och 1,21.
32681: den faktiska förklaringen tili systemet ligger           För utvecklande av bonussystemet ellet ett
32682: däri, att de som kört länge utan att vålla skada     ersättande av detta system med något annat
32683: enligt statistiken i framtiden kommer att vålla       nedsättningssystem har på åtgärd av trafikför-
32684: i medeltal förre skador än de som vållat ska-        säkringsföreningen på hösten 1965 tillsatts en
32685: dor ellet är nya bilister.                            s.k. tariffstrukturkommitte med tre represen-
32686:    Då skada uppstått, går försäkringstagaren          tanter för försäkringstagarna, tre för försäk-
32687: miste om sin bonus ellet en del därav. En             ringsbranschen och en för social- och hälso-
32688: bonusförlust inverkar inte endast på följande         vårdsministeriet. I sagda kommitte har man
32689: års försäkringspremie utan även på försäkrings-       bl.a. övervägt möjligheterna att ersätta bonus-
32690: premierna för senare år. I riksdagsspörsmålet         systemet med ett tilläggspremiesystem, varvid
32691: har uträknats bonusförlustens sammanlagda             tilläggspremien kunde vara oberoende av för-
32692:                                                                                                   5
32693: 
32694: säkringens ålder och uppkomna skador. Pla-         denna typ tillämpas. Självriskkoefficienten i
32695: nerna på ett dylikt system vann emellertid         Schweiz varierar dock mellan värdena 0,2 och
32696: inte tillräckligt stor anslutning bland bilor-     8,0.
32697: ganisationerna, närmast av den anledningen att        Bonussystemet har senast justerats 1. 1. 1970.
32698: hela den teoretiska självrisken i tilläggspre-     Härvid kompletterades skalan genom att en
32699: miesystemet skulle komma att påföras försäk-       premienedsättning på 60 procent infördes och
32700: ringstagaren rpå en gång i samband med föl-        att premiehöjningen för försäkringstagare som
32701: jande försäkringspremie.                           vå11at skada ökades. Frågan om en vidare-
32702:    Ett system med en allt mindre teoretisk         utveckling av bonussystemet eller ett ersättande
32703: självrisk ju längre försäkringstagaren kört utan   av detta system med något annat nedsättnings-
32704: att vå11a skada är med vissa begränsningar         system är alltjämt aktuell och kommer social-
32705: teoretiskt sett tänkbart. Ett dylikt system        och hälsovårdsministeriet att sträva tili att
32706: skulle emellertid medföra synnerligen stora        systemet blir så rättvist som möjligt och att
32707: bonusförluster i början av skalan. Schweiz         alla olika på saken verkande omständigheter
32708: torde vara det enda landet där ett system av       blir beaktade.
32709:      Helsingfors den 14 serptember 1971.
32710: 
32711:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
32712: 
32713: 
32714: 
32715: 
32716: 774/71
32717:                                                                                                                     j
32718:                                                                                                                 j
32719:                                                                                                             j
32720:                                                                                                         j
32721:                                                                                                     j
32722:                                                                                                 j
32723:                                                                                             j
32724:                                                                                         j
32725:                                                                                     j
32726:                                                                                 j
32727:                                                                             j
32728:                                                                         j
32729:                                                                     j
32730:                                                                 j
32731:                                                             j
32732:                                                         j
32733:                                                     j
32734:                                                 j
32735:                                             j
32736:                                         j
32737:                                     j
32738:                                 j
32739:                             j
32740:                         j
32741:                     j
32742:                 j
32743:             j
32744:         j
32745:     j
32746: j
32747: Kirj. ksm. n:o 156.
32748: 
32749: 
32750: 
32751: 
32752:                                    Härkönen ym.: Kasvattivanhempien oikeudesta sotilasvamma-
32753:                                       lain mukaisiin etuuksiin.
32754: 
32755: 
32756:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32757: 
32758:    Sotilasvammalain viimeisen muutoksen mu-           saan huoltoeläkkeeseen on asetettu eri ase-
32759: kaan ottovanhemmat ovat huoltoeläkkeen suh-           maan.
32760: teen asetettu samaan asemaan luonnollisten              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
32761: vanhempien kanssa. Sensijaan kasvattivanhem-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
32762: mat ovat edelleen jääneet vaille mahdollisuutta       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32763: saada huoltoeläkettä kaatuneesta kasvattipojas-       seuraavan kysymyksen:
32764: taan. Vielä ennen sotavuosia ja varsinkin maa-
32765: seutuoloissa oli varsinainen ottolapseksi otta-                 Onko Hallitus tietoinen suta, että
32766: minen kuitenkin melko harvinaista, kun sen-                  kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta
32767: sijaan kasvattilapsisuhde oli edelleen yleinen.              sotilasvammalain mukaisten huoltoeläk-
32768: Nimenomaan henkilösuhteisiin nähden kasvat-                  keiden suhteen, mikä oikeus sensijaan
32769: tilapsisuhde miltei täysin vastasi virallista otto-          on ottovanhemmilla, ja jos on,
32770: lapsisuhdetta.   Kasvattilapsen menettäminen                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32771: sodassa merkitsi siten kasvattivanhemmille                   siin epäkohdan korjaamiseen saatta-
32772: käytännössä aivan samaa kuin ottolapsen me-                  malla kasvattivanhemmat sotilasvamma-
32773: nettäminen ottovanhemmille, joten on vai-                    lain mukaisten oikeuksien suhteen sa-
32774: keasti ymmärrettävissä, että heidät oikeudes-                maan asemaan ottovanhempien kanssa?
32775:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
32776: 
32777:          Esko Härkönen.                  Matti Ruokola.                Pentti Poutanen.
32778: 
32779: 
32780: 
32781: 
32782: 742/71
32783: 2
32784: 
32785: 
32786: 
32787: 
32788:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
32789: 
32790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tavoin samanlainen kuin lapsen ja vanhem-
32791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     pien välinen suhde yleensä. Kasvattilapsen ja
32792: olette 18 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn        kasvattivanhempien välisen suhteen kohdalla
32793: kirjeenne n:o 809 ohella toimittanut valtio-      asianlaita on toisin. Niinpä lapsi on aikaisem-
32794: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   min ollut julkisoikeudellisesti elatusvelvollinen
32795: kansanedustaja Härkösen ym. näin kuuluvasta       ottovanhempaansa muttei kasvattivanhempaansa
32796: kirjallisesta ·kysymyksestä n:o 156:              kohtaan. Sotilasvammalainsäädännön mukaisen
32797:                                                   korvausoikeuden antamista kasvattivanhem-
32798:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että    mille ei tämän vuoksi voida pitää periaatteel-
32799:        kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta        liselta kannalta oikeana.
32800:        sotilasvammalain mukaisten huoltoeläk-        Kasvattilapsisuhteen toteaminen on monissa
32801:        keiden suhteen, mikä oikeus sensijaan      tapauksissa vaikeata. Tämän vuoksi kasvatti-
32802:        on ottovanhemmilla, ja jos on,             vanhempien korvausasian käsittely tulisi käy-
32803:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    tännössä ilmeisesti vaatimaan verrattain paljon
32804:        siin epäkohdan korjaamiseen saatta-        aikaa ja kustannuksia.
32805:        malla kasvattivanhemmat sotilasvamma-         Edellä esitetyn perusteella katson, ettei ole
32806:        lain mukaisten oikeuksien suhteen sa-      olemassa edellytyksiä sotilasvammalainsäädän-
32807:        maan asemaan ottovanhempien kanssa?"       nön muuttamiseen sillä tavoin, että kasvatti-
32808:                                                   vanhemmille annettaisiin oikeus sotilasvamma-
32809:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       lain mukaisiin etuuksiin siten kuin ottovan-
32810: taen seuraavaa:                                   hemmilla on.
32811:    Ottolapsisuhde on oikeudellisesti monella
32812:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1971.
32813: 
32814: 
32815:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
32816:                                                                                                 3
32817: 
32818: 
32819: 
32820: 
32821:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
32822: 
32823:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Adoptivbarnsförhållande är i juridiskt av-
32824: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         seende på många sätt likartat med förhållan-
32825: velse av den 18 maj 1971 nr 809 tili veder-       det mellan barn och föräidrar i allmänhet.
32826: börande medlem av statsrådet översänt av-         I fråga om förhållandet mellan fosterbarn och
32827: skrift av följande av riksdagsman Härkönen        fosterföräldrar är sakläget ett annat. Sålunda
32828: m. fl. ställda skriftliga spörsmåi nr 156:        har barn tidigare varit offentligträttsligt för-
32829:                                                   sörjningspliktigt i förhållande tili adoptivför-
32830:          "Är Regeringen medveten om, att          äider, men icke tili fosterförälder. Fosterför-
32831:       fosterföräldrar icke är berättigade tili    äldrars berättigande tili ersättningsrätt enligt
32832:       försörjningspension enligt lagen om         lagen om skada, ådragen i militärtjänst, kan
32833:       skada, ådragen i militärtjänst, medan       därför icke anses principiellt riktigt.
32834:       adoptivföräidrar däremot har sådan             Det är ofta svårt att konstatera fosterbarns-
32835:       rätt, och om så är fallet,                  förhållande. Fördenskull skulle behandlingen
32836:          ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        av ärenden rörande ersättning tili fosterför-
32837:       för avhjälpande av detta missförhål-        äldrar i praktiken uppenbart komma att kräva
32838:       lande genom att försätta fosterföräidrar    ganska mycket tid och kostnader.
32839:       i samma ställning som adoptivföräldrar         På grund av ovanstående anser jag, att det
32840:       i fråga om rättigheter enligt lagen om      icke finns förutsättningar tili ändring av lag-
32841:       skada, ådragen i militärtjänst?"            stiftningen rörande skada, ådragen i militär-
32842:                                                   tjänst så, att fosterföräldrar skulle ges sådan
32843:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       rätt tili förmåner enligt lagen om skada, ådra-
32844: anföra följande:                                  gen i militärtjänst, som adoptivföräldrar har.
32845:      Helsingfors den 8 juni 1971.
32846: 
32847: 
32848:                                                              Minister Katri-Helena Eskelinen.
32849: Kirj. ksm. n:o 157.
32850: 
32851: 
32852: 
32853: 
32854:                                   Liedes ym.: Pohjois-Suomen tulvavahinkojen korvaamisesta val-
32855:                                      tion varoilla.
32856: 
32857: 
32858:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
32859: 
32860:     Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen jokien           Vahinkoja kärsineet asukkaat eivät kykene
32861: tulvat ovat aiheuttaneet kuluneenkin kevään          omatoimisesti rahoittamaan niitä korjaustöitä,
32862: aikana huomattavia vahinkoja. Suoritetuista          joita tulva on aiheuttanut. Tämän johdosta olisi
32863: säännöstelyistä huolimatta aiheutti Siikajoen        hallituksen ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin
32864: tulvat suuria vahinkoja erityisesti Mankilan         tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.
32865: kylän kohdalla. Samalla tavoin muodostui tulva       Tässä tarkoituksessa tulisi seuraavaan lisäbud-
32866: vahingolliseksi Kiiminkijoessa, Kuivajoessa sekä     jettiin ottaa riittävä määräraha mainittujen va-
32867: Tornio- ja Kemijoella.                               hinkojen korvaamista varten.
32868:     Jäät ovat useissa tapauksissa aiheuttaneet          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
32869: vahinkoa maantiesilloille ja muille sen kaltai-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
32870: sille rakennelmille. Yksityisillejokivarsien asuk-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32871: kaille on kuitenkin vahinko aiheutunut suurim-       kysymyksen:
32872: massa määrin veden noustessa asumuksiin ja
32873: karjarakennuksiin. Vesi on turmellut rakennuk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32874: sien lämpöeristeet ja tämän johdosta joudutaan              ryhtyä Pohjois-Suomessa sattuneitten
32875: rakennuksissa toimeenpanemaan suuria kustan-                tulvavahinkojen korvaamiseksi valtion
32876: nuksia aiheuttavat korjaustyöt.                             varoilla?
32877:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
32878: 
32879:                Pentti Liedes.                                   Heikki Mustonen.
32880:                Kauko Hjerppe.                                   Ahti Pekkala.
32881: 
32882: 
32883: 
32884: 
32885: 750/71
32886: 2
32887: 
32888: 
32889: 
32890: 
32891:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32892: 
32893:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kennuksille vahinkoja. Kuivajoessa jääpato rik-
32894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koi muun muassa Luola-aavan tien sillan. Oulun
32895: olette kirjeellänne 18 päivältä toukokuuta 1971      vesipiirin vesitoimiston toimesta, jonka toimi-
32896: n:o 837 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        alueella edellä mainitut joet ovat, oli asetettu
32897: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lie-        tulvien ajaksi työryhmiä suorittamaan jääpato-
32898: deksen ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-         jen räjäyttämistä sekä hiekoituksia jään sula-
32899: symyksen:                                            misen edistämiseksi.
32900:                                                         Tornionjoessa, joka sijaitsee Lapin vesipiirin
32901:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      alueella, aiheutui suurin vahinko Pellon sillalle,
32902:        ryhtyä Pohjois-Suomessa sattuneitten          jota rakennetaan yhteistyönä Suomen ja Ruot-
32903:        tulvavahinkojen korvaamiseksi valtion         sin valtioiden toimesta. Jäät veivät mukanaan
32904:        varoilla?"                                    yhden sillan virtapilareista. Pienempiä vaurioita
32905:                                                      sattui kesähuviloille, joista eristeet kastuivat.
32906:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Myös kulkuyhteydet olivat tilapäisesti poikki
32907: taen seuraavaa:                                      eräin paikoin. Lapin vesipiirin vesitoimiston
32908:    Kevättulva kuluvana vuonna Pohjois-Suo-           toimesta oli niin ikään asetettu työryhmiä jää-
32909: messa, kuten Pohjanmaallakin oli tavanomaista        patojen räjäyttämistä varten sekä suorittamaan
32910: suurempi, joka johtui keväällä vallinneista          hiekoituksia jään sulamisen edistämiseksi. Mai-
32911: poikkeuksellisista sääolosuhteista. Lumet sulivat    nitut työryhmät toimivat yhteistyössä puolus-
32912: normaalia nopeammin ja koska jäät lähtiessään        tuslaitoksen, rajavartiolaitoksen ja Lapin tie- ja
32913: olivat vielä paksuja, oli tästä seurauksena jää-     vesirakennuspiirin kanssa. Kokonaiskustannuk-
32914: patojen syntyminen, joka puolestaan aiheutti         set tulvien torjunnasta on vielä yksityiskohtai-
32915: veden nopeaa nousua.                                 sesti laskematta, mutta ne on arvioitu Lapin
32916:    Kysymyksessä mainitun Siikajoen tulvat eivät      vesipiirin osalta noin 45 000-50 000 mar-
32917: hallituksen käsityksen mukaan olleet tänä vuon-      kaksi.
32918: na normaalia pahempia, vaikka vesi tosin nousi          Kevättulvien täydellinen poistaminen on tus-
32919: niin paljon, että se katkaisi tilapäisesti kulku-    kin koskaan taloudellisesti mahdollista. Tämän
32920: yhteyksiä. Siikajoen vesistössä olevien Uljuan       vuoksi ei normaalisten kevättulvien aiheutta-
32921: ja Kortteisten tekoaltaiden sekä padotun Ison        mia vahinkoja ja haittoja ole yleensä korvattu.
32922: Lamujärven vesien juoksutuksen säännöstele-          Eräissä tapauksissa on kuitenkin poikkeuksellis-
32923: misen on arvioitu pienentäneen tulvavesimää-         ten tulvien aiheuttamien vahinkojen osalta näin
32924: rää kyselyssä mainitun Rantsilan kunnan Man-         menetelty. Hallitus katsoo, että kevään 1971
32925: kilan kylän kohdalla n. 250 m3 / s, joten luon-      jääpadot ja jääpatotulvat ovat eräissä Pohjan-
32926: nontilainen tulva olisi Siikajoessa ollut nykyistä   maan ja Lapin vesistöissä olleet niin poikkeuk-
32927: paljon vaikeampi.                                    sellisia, että hallituksen tarkoituksena on tutkia
32928:    Kiiminkijoessa aiheutti jääpatojen muodostu-      yksityisille kansalaisille tästä aiheutuneiden va-
32929: minen joen alaosaan suuren vedennousun var-          hinkojen laatu ja laajuus sekä sen jälkeen har-
32930: sinkin Haukiputaan kunnassa olevan Siikasaa-         kita, olisiko vahingot korvattava ja missä mää-
32931: ren kohdalla, jolloin veden nousu aiheutti ra-       rin, valtion varoista.
32932:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1971.
32933: 
32934:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
32935:                                                                                                      3
32936: 
32937: 
32938: 
32939: 
32940:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32941: 
32942:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         över Luola-aavavägen. Genom Uleåborgs vat-
32943: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tendistrikts vattenbyrås ågärd, inom vars verk-
32944: av den 18 maj 1971 nr 837 tili vederbörande          samhetsområde ovannämnda älvar finns, hade
32945: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      för översvämningstiden tilisatts arbetsgrupper
32946: dagsman Liedes m. fl. ställda skriftliga spörs-      för att spränga isbarriärer och utföra sandning
32947: mål:                                                 tili främjande av issmältningen.
32948:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen               I Torne älv, som är belägen inom Lapplands
32949:        vidtaga för ersättande av översväm-           vattendistrikts område, skedde de största ska-
32950:        ningsskadorna i Norra Finland med             dorna på Pello bro, som uppförs av Finland
32951:        statens medel?"                               och Sverige samfällt. !sen förde med sig en av
32952:                                                      brons strömpelare. Mindre skador drabbade
32953:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        sommarvilior, där trossbottnar och väggfyll-
32954: anföra följande:                                     ningar blev våta. Ä ven trafikförbindelserna var
32955:                                                      tillfälligt avbrutna på vissa ställen. Lapplands
32956:    Vårflödet var i år osedvanligt stort i Norra      vattendistrikts vattenbyrå hade likaså tillsatt
32957: Finland, liksom i Österbotten, vilket berodde        arbetsgrupper för sprängning av isbarriärer och
32958: på de exceptionella väderleksförhållandena           för sandning. Nämnda arbetsgrupper samarbeta-
32959: under våren. Snön smälte snabbare än normalt         de med försvarsväsendet, gränsbevakningsväsen-
32960: och då isen vid islossningen ännu var tjock,         det samt Lapplands väg- och vattenbyggnads-
32961: uppstod isbarriärer, vilka för sin del förorsaka-    distrikt. Totalkostnaderna för bekämpningen av
32962: de att vattnet steg snabbt.                          översvämningarna har ännu icke uträknats i
32963:     översvämningen i Siikajoki, som nämns i          detalj men beräknas för 'Lapplands vatten-
32964: spörsmålet, var enligt regeringens uppfattning       distrikts del uppgå tili omkring 45 000-
32965: icke svårare i år än normalt, trots att vattnet      50 000 mark.
32966: visserligen steg så högt, att trafikförbindelserna       Fullständig eliminering av översvämningarna
32967: tillfälligt blev avbrutna. Regleringen av avrin-     på våren blir knappast någonsin ekonomiskt
32968: ningen från Uljua och Kortteinen konstgjorda         möjlig. Fördenskull har av normalt vårflöde
32969: bassänger och den uppdämda sjön Iso Lamu-            förorsakade skador och olägenheter i allmänhet
32970: järvi i Siikajoki vattendrag beräknas ha minskat     icke ersatts. I vissa fall har dock förfarits så i
32971: översvämningen vid i spörsmålet nämnda Man-          fråga om skador genom exceptionella översväm-
32972: kila by av Rantsila kommun med ca 250 m3/ s.         ningar. Regeringen anser, att isbarriärerna och
32973: Utan dessa åtgärder skulle översvämningen i          de av sådana förorsakade översvämningarna
32974: Siikajoki ha blivit mycket större än nu var          våren 1971 i vissa av Österbottens och Lapp-
32975: fallet.                                              lands vattendrag har varit så exceptionella, att
32976:     I Kiiminki älv bildades isbarriärer som          regeringen har för avsikt att undersöka arten
32977: gjorde att vattnet steg kraftigt i älvens nedre      och omfattningen av de skador som härigenom
32978: lopp, särskilt vid Siikasaari i Haukipudas kom-      tiliskyndats enskilda medborgare och att där-
32979: mun, där vattnet skadade byggnader. I Kuiva-         efter överväga, huruvida och i viiken utsträck-
32980: joki bröt isbarriären sönder bland annat bron        ning skadorna borde ersättas av statens medel.
32981:      Helsingfors den 11 juni 1971.
32982: 
32983:                                               Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
32984: ~irj.   ksm. n:o 158.
32985: 
32986: 
32987: 
32988: 
32989:                                   Rekonen: Ulkomaisten yhtiöiden pääoman viennin estämisestä.
32990: 
32991: 
32992:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32993: 
32994:    Amerikkalainen autoyhtiö Ford Motor Com-           omaan kahmimaan täältä mahdollisimman suu-
32995: ,any, joka omistaa 70 prosenttia suomalaisen          ria ansaitsemattomia voittoja, kuten Fordin esi-
32996: ytäryhtiönsä osakekannasta, on häikäilemättö-         merkki osoittaa.
32997: nästi ja vastoin kaikkia tavanmukaisia liike-            Hallituksella on lain mukaan kaikki mahdolli-
32998: :lämän sääntöjä siirtänyt jättiläismäisen voit-       suudet estää vain voitonpyynnin vuoksi maassa
32999: asumman 14 miljoonaa markkaa Suomesta                 toimivia ja maahan pyrkiviä ulkomaisia yrityk-
33000: {hdysvaltoihin. Osakepääomalle laskettuna             siä, joiden tarkoituksena on alistaa maamme ta-
33001: ämä on 110 prosentin voitto-osinko, mikä pro-         lous ulkomaisen monopolipääoman määräysval-
33002: enttimäärä on ennenkuulumattoman suuri ja             taan, hankkimasta kiinteistöjä ja osakkeita Suo-
33003: ,soittaa samalla valheellisiksi kaikki puheet yri-    mesta. Esimerkiksi Ford-yhtiö aikoo nyt vie-
33004: ysten kannattamattomuudesta.                          tyään kaikki voitot maasta tarjota suomalaisille
33005:    Samaan aikaan hallitus maksutaseen vajauk-         uusia osakkeita ·saadakseen näin suomalaisen
33006: en peittämiseksi esittää suuria veronlisäyksiä        pääoman avulla uusia suurvoittoja Yhdysval-
33007: a maksujen korotuksia vähävaraisen väestön            toihin vietäviksi.
33008: Iintason alentamiseksi.                                  Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
33009:    Fordin Suomesta saama jättiläisvoitto auttaa       §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
33010: 1ai:kkaamaan USA:n pahasti horjuvaa taloutta,         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
33011: ::mka kriisin on aiheuttanut Indokiinaan suun-        raa·van kysymyksen:
33012: tattu hyökkäyssota. Täten suomalaisetkin osal-
33013: aan joutuvat tukemaan näitä Yhdysvaltain                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että ul-
33014: 1yrkimyksiä, jotka vaarantavat maailmanrau-                  komaiset yhtiöt pyrkivät laajentamaan
33015: tan ja ovat ·selvästi vastoin kansamme etuja.                jalansijaansa Suomessa hankkiakseen
33016:    Viime aikoina hallituksen jäsenet ovat usein              täältä suuria ansaitsemattomia voittoja
33017:  oivottaneet ulkomaisen pääoman tervetulleeksi               ja köyhdyttääkseen maamme taloutta, ja
33018: 11aahamme ja hallitus onkin käytännössä avo-                 jos on,
33019: :ätisesti myöntänyt lupia ulkomaisille yhtiöille                aikooko Hallitus käyttää lain mukai-
33020:  maisuuden hankkimiseen Suomesta. Näistä                     sia valtuuksiaan estääkseen tällaisia kan-
33021:  oidaan mainita ruotsalaiseen Wallenberg-yhty-               samme etuja vahingoittavia yhtiöitä, ku-
33022:  llään kuuluva Saab-autotehdas, useat ruotsalai-             ten Ford Motor Companya, järjestä-
33023:  et tekstiilialan yritykset ja suuri amerikkalainen          mästä täällä uusia osakeanteja ja hank-
33024:  otelliyhtymä. Nämä yhtiöt eivät tule Suomeen                1kimasta tai vuokraamasta kiinteätä omai-
33025:  distämään maamme talouselämää, vaan yksin-                  suutta?
33026:         Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1971.
33027: 
33028:                                            Heimo Rekonen.
33029: 
33030: 
33031: 
33032: 
33033: 19/71
33034: 2
33035: 
33036: 
33037: 
33038: 
33039:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33040: 
33041:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         Rakenteelliseen muutosprosessiin liittyv~
33042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        varsin mittavat investoinnit, joiden rahoittam
33043: olette kirjeellänne 18 päivänä toukokuuta 1971       nen pelkästään kotimaisen säästämisen rturvi
33044: n:o 838 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        ei ole ollut mahdollista. Näin ollen on joudutt
33045: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heimo       turvautumaan myös ulkomaisen pääoman tuor
33046: Rekosen tekemän, seuraavan ·sisältöisen kysy-        tiin. Kun ulkomaista velkaantumistamme lisä:
33047: myksen:                                              vään lainapääoman tuontiin kuitenkin liitty
33048:                                                      maksutasettamme rasittava takaisinmaksuvelvo
33049:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ul-   lisuus sekä kasvavat korkomenot, on huomiot
33050:        komaiset yhtiöt pyrkivät laajentamaan         pyritty kiinnittämään myös sijoituspääoma
33051:        jalansijaansa Suomessa hankkiakseen           tuonnin mahdollisuuksiin investointiemme r;
33052:        täältä suuria ansaitsemattomia voittoja       hoittajana ja rakenteellisen kehityksen edisti
33053:        ja köyhdyttääkseen maamme taloutta, ja        jänä.
33054:        jos on,
33055:           aikooko Hallitus käyttää lain mukai-           Sijoituspääoman tuonti on lainapääomaa
33056:        sia valtuuksiaan estääkseen tällaisia kan-    verrattuna monestakin syystä edullista. Siihe
33057:        samme etuja vahingoittavia yhtiöitä, ku-      ei liity lainapääomalle ominaista takaisinmaks1
33058:                                                                                         1
33059: 
33060: 
33061: 
33062:        ten Ford Motor Companya, järjestä-            velvollisuutta. Toiseksi ulkomainen sijoituspä
33063:        mästä täällä uusia osakeanteja ja hank-       oma Suomessa on suuressa määrin hakeutum
33064:        kimasta tai vuokraamasta kiinteätä omai-      aloille, joiden laajeneminen on taloudellisen ka
33065:        suutta?"                                      vumme ja maksutaseen tukemisen kannalta tä
33066:                                                      keätä. Edelleen ulkomaiset sijoitukset Suomes1
33067:    Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi-       merkitsevät pääoman tuonnin lisäksi teknise:
33068: nisterinä, esitän kysymykseen vastauksenani          kaupallisen ja hallinnollisen tiedon ja taide
33069: kunnioittaen seuraavaa:                               tuontia. Sen seikan toteaminen, menestyvät1
33070:    Hallitus on vuonna 1967 tehnyt periaatepää-       Suomessa ulkomaiset yritykset tämän johdos
33071: töksen, jonka mukaan ulkomaisen sijoituspää-          keskimääräistä paremmin ei ole mahdollist
33072: oman tuontia maahamme on pyrittävä edistä-           Sen sijaan voidaan tilastojen perusteella osoitta
33073: mään. Syynä tämän periaatepäätöksen tekemi-          että ulkomaiset yritykset ovat voittovaroista:
33074: seen on ollut Suomen kansantaloudessa jo pa-          maastaviennin sijasta laajalti rahoittaneet toimi
33075: rin vuosikymmenen ajan käynnissä ollut raken-         taansa Suomessa.
33076: teellinen muutosprosessi ja sen edellyttämä              Toistaiseksi    ulkomaisen      SlJOltuspaaom:
33077: huomattava sijoituspääoman tarve. Nopean ta-          tuonti Suomeen on ollut vähäistä. Suorat 1
33078: loudellisen kasvun ylläpitäminen, laajan työttö-      joitukset Suomen teollisuuteen vastasivat vu
33079: myyden ja maastamuuton ehkäiseminen ja siten          sina 1960-1970 vajaata yhtä prosenttia tehd~
33080: tyydyttävän toimeentulon tarjoaminen maa- ja          teollisuutemme kiinteän pääoman bruttomu
33081: metsätaloudesta poissiirtyvälle väestölle sa.moin     dostuksesta. Ulkomaisten yritysten osuus koi
33082: kuin reaalitulojen jatkuva nousu edellyttävät         teollisuutemme 'työllisyydestä samoin kuin liik
33083: teollisuutemme voimaperäistä kehittämistä.            vaihdosta ja pääomaresursseista on ollut vaa
33084: Jotta edelleen maksutasekehityksestämme ei            maton osuuksien jäädessä alle 5 prosentin. ~
33085: muodostuisi työllisyys- ja kasvupolitiikkaa rat-      joituspääoman tuonti voisi kuitenkin, mikäli
33086: kaisevasti vaikeuttava tekijä, on teollisuutemme      saavuttaisi tähänastista laajemmat mittasuhtec
33087: samalla monipuolistuttava siten, että tuonnin         toimia kasvu- ja maksutasepolitiikan merk t1
33088: rahoittaminen tyydyttävässä määrin vientitulo-        vänä tukena. Tällä hetkellä ulkomaiset yrit: res
33089: jen turvin olisi mahdollista.                         työllistävät eräiden arvioiden mukaan no
33090:                                                                                                     3
33091: 
33092: 30 000 henkilöä, mikä vastaa noin 2 prosenttia      tään erityisetuja yli sen, mitä kotimaiset yrityk-
33093: teollisuuden, kaupan ja palveluelinkeinojen         set saavat osakseen.
33094: työllisestä työvoimasta.                               Ottaen huomioon, että ne kasvu- ja maksu-
33095:     Edellä selostettuihin kasvu- ja maksutasepo-    tasepoliittiset näkökohdat, jotka aiheuttivat hal-
33096: liittisiin näkökohtiin perustuen on Suomen          lituksen periaatepäätöksen tekemisen vuonna
33097: Pankki, jonka lupaa suora sijoitus Suomeen          196 7 edelleenkin ovat ajankohtaisia, ei valtiova-
33098: edellyttää, elinkeinolainsäädännössä.mme määri-     rainministeriö tällä hetkellä katso olevan aihetta
33099: teltyjen ja valtioneuvoston asettamien rajojen      ryhtyä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena olisi
33100: puitteissa soveltanut edellä mainittua valtioneu-   Suomeen suuntautuvien ulkomaisten pääomasi-
33101: voston periaatepäätöstä vastaavaa vapaamielistä     joitusten rajoittaminen.
33102: luvanmyöntämispolitiirokaa. Muut valtion viran-        Sen johdosta, että kansanedustaja Rekosen
33103: omaiset ovat nekin omaksuneet ulkomaisia yri-       mukaan Ford Motor Co. olisi siirtänyt Suo-
33104: tyksiä kohtaan myönteisen asenteen tarpeellis-      mesta osinkoina 14 milj. markkaa huomautan
33105: ten lupa-anomusten käsittelyssä.                    lisäksi, että määrä, jonka Oy Ford Ab on ano-
33106:     Suomen viranomaisten ulkomaisiin yrityksiin     nut siirrettäväksi on Suomen Pankin antamien
33107: nähden omaksuman periaatteen mukaan pyri-           tietojen mukaan 6.9 milj. markkaa. Vähennys
33108: tään ne asettamaan kotimaisten yritysten kanssa     johtuu osinkoverosta sekä Oy Ford Ab:ssa suo-
33109: tasaveroiseen asemaan. Tämä merkitsee myös          ritettuun osakepääoman korotukseen käytetystä
33110: sitä, ettei ulkomaisille yrityksille myönnetä mi-   määrästä.
33111:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1971.
33112: 
33113: 
33114:                                                        Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
33115: 4
33116: 
33117: 
33118: 
33119: 
33120:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33121: 
33122:    Med Eder skrivelse av den 18 maj 1971 nr             Tili den strukturella förändringsprocessen hör
33123: 838 har Ni, Herr Talman, i det 1syfte 37 § 1         synnerligen omfattande investeringar, vilka det
33124: mom. riksdagsordningen anger, översänt föl-          icke är möjligt att finansiera enbart med hjälp
33125: jande av riksdagsman Heimo Rekonen till ve-          av inhemskt sparande. Därför har man blivit
33126: derbörande medlem av statsrådet ställda spör-        tvungen att även ty sig till import av utländskt
33127: smål:                                                kapital. Då emellertid återbetalningsskyldighet
33128:                                                      samt ökade ränteutgifter, vilka belastar vår be-
33129:           "Är Regeringen medveten om att ut-         talningsbalans, hör samman med importen av lå-
33130:        ländska bolag strävar till att öka sitt       nekapital, som ökar vår utländska skuldsättning,
33131:        inflytande i Finland för att här skaffa       har man strävat ,tili att fästa uppmärksamhet
33132:        sig stora oförtjänta vinster och försäm-      även vid möjligheterna att importera investe-
33133:        rar vårt lands ekonomi, och om så är          ringskapital för finansieringen av våra investe-
33134:        fallet,                                       ringar och för främjande av den strukturella
33135:           ämnar Regeringen utny,ttja sina lag-       utvecklingen.
33136:        enliga fullmakter till att förhindra att          Import av investeringskapital är av många
33137:        'sådana för vårt folks intressen skadliga     skäl förmånligare än importen av Jånekapital.
33138:        bolag som Ford Motor Company här              Ingen återbetalningsskyldighet som är typisk
33139:         anordnar nya aktie-emissioner och an-        för lånekapitalet hör samman med detta slag
33140:        skaffar eller hyr fast egendom?"              av kapitalimport. För det andra har det ut-
33141:                                                      ländska investeringskapitalet i Finland i hög
33142:     Då ärendet hör till mitt verksamhetsområde       grad sökt sig tili sådana områden som det med
33143: i finansministeriet, får jag såsom svar vördsamt     tanke på den ekonomiska tillväxten och stöd-
33144: anföra följande:                                     jandet av betalningsbalansen är viktigt att ut-
33145:     Regeringen fattade år 1967 ett principbeslut,    vidga. Vidare innebär de utländska investerin-
33146: enligt vilket man bör sträva till att främja im-     garna i Finland förutom kapitalimport även im-
33147: porten av utländskt investeringskapital. Otsaken     port av teknisk, kommersiell och administrativ
33148: till att detta beslut fattades var den struk-        kunskap och färdighet. Det är icke möjligt att
33149: turella förändringsprocess som redan under ett       konstatera huruvida de i Finland verksamma
33150: par årtionden hade ägt rum i Finlands national-      företagen på grund härav klarar sig bättre än
33151: ekonomi och det betydande behov av investe-          företagen i genomsnitt. Däremot kan man med
33152: ringskapital denna process förutsätter.              ledning av statistiska uppgifter påvisa, att de
33153:     För att en snabb ekonomisk tHlväxt skall         utländska företagen i stället för att exportera
33154: kunna upprätthållas och en omfattande arbets-        sina vinstmedel i hög grad har finansierat sin
33155: löshet och emigration förhindras och för att         verksamhet i Finland med dem.
33156: den befolkning som frigövs. från jord- och skogs-        Importen av utländskt investeringskapital
33157: bruket skall kunna beredas en tillfredsställande     till Finland har hittills varit ringa. De direkta
33158: utkomst samt även för att den fortsatta realin-      investeringarna i finländsk industri motsvarade
33159: komststegringen skall kunna tryggas måste vår        åren 1960-70 knappt en procent av vår fab-
33160: industri kraftigt utvecklas. För att vidareut-       riksindustris fasta bruttokapitalbildning. De ut-
33161: vecklingen i vår betalningsbalans icke skall bli     ländska företagens andel av hela sysselsättnin-
33162: en faktor som i avgörande grad försvårar sys-        gen inom vår industri samt av omsättningen och
33163: selsättnings- och tillväxtpolitiken, måste vår       kapitalresurserna har varit obetydlig; andelarna
33164: industri samtidigt göras mångsidigare, så att det    har stannat under 5 procent. Importen av in-
33165: blir möjligt att i ,tillfredsställande grad finan-   vesteringskapital skulle dock, såvida den skulle
33166: siera importen med exportinkomster.                  uppnå större dimensioner än för närvarande,
33167:                                                                                                      5
33168: 
33169: kunna utgöra ett betydande stöd för tillväxt-        man tili att ge dessa en ställning som är jäm-
33170: och betalningsbalanspolitiken. För tillfället sys-   bördig med de inhemska företagens. Detta in-
33171: selsätter de utländska företagen i enlighet med      nebär också, att utländska företag icke beviljas
33172: vissa beräkningar ca 30 000 personer, vilket         några specialförmåner utöver dem som de in-
33173: motsvarar ca 2 procent av den inom indu5tri,         hemska företagen blir delaktiga av.
33174: handel och servicenäringar sysselsatta arbets-          Med beaktande av att de tillväxt- och be-
33175: kraften.                                             talningsbalanspolitiska synpunkter, som år 1967
33176:     På grund av de ovan refererade tillväxt- och      föranledde regeringens principbeslut, fortfarande
33177: betalningsbalanspolitiska synpunkterna har Fin-      är aktuella, anser finansministeriet att skäl icke
33178: lands Bank, vars tillstånd förutsätts för direkta    föreligger att skrida till åtgärder som avser aH
33179: investeringar i Finland, inom ramen för de i vår     minska de utländska kapitalinvesteringarna i
33180: näringslagstiftning definierade och av statsrådet    Finland.
33181: uppställda gränserna, tillämpat en frisinnad po-        Då riksdagsman Rekonen med flera gör gäl-
33182: litik vid beviljande av dessa tillstånd som          lande att Ford Motor Company ur Finland
33183: står i överensstämmelse med statsrådets ovan         skulle ha utfört 14 milj. mark i dividender, ber
33184: nämnda principbeslut. Övriga statliga myndig-        jag ytterligare att få påpeka att det belopp, som
33185: heter har även de visat en positiv inställning       Oy Ford Ab anhållit om att få överföra, enligt
33186: tili utländska företag vid behandlingen av an-       uppgifter från Finlands Bank är 6.9 milj. mark.
33187: sökningar om nödiga til~stånd.                       Minskningen beror på dividendskatten och på
33188:    Enligt den princip som de finska myndighe-        det belopp som använts för höjning av Oy
33189: terna har tillämpat på utländska företag, strävar    Ford Ab:s aktiekaphal.
33190:      Helsingfors den 24 december 1971.
33191: 
33192: 
33193:                                                               Finansminister Carl Olof Tallgren.
33194: 
33195: 
33196: 
33197: 
33198: 819/71
33199: Kirj. ksm. n:o 159.
33200: 
33201: 
33202: 
33203:                                  Laatio ym.: Metsätyömiesten suojatyövälineiden hankinta- ja
33204:                                     kunnossapitokustannusten vähennysoikeudesta verotuksessa.
33205: 
33206: 
33207:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
33208: 
33209:    Tulo- ja omaisuusverolain 25 § :n mukaan         nukset ovat vähennyskelpoisia, jos verovelvol-
33210: verovelvollisella on oikeus vähentää verotetta-     linen esittää selvityksen niiden kustannuksista
33211: vasta tulosta tulon hankkimisesta ja säilyttämi-    ja siitä, että varusteiden käyttö on tarpeen tu-
33212: sestä johtuneet kusta.nnukset. Vastaava säännös     lon hankkimiseksi ja säilyttämiseksi.
33213: on myös kunnallisverotusta koskevissa laeissa.         Kun mainitut välineet ovat metsätyömiehille
33214: ,Näitä lainsäännöksiä on tarvittaessa täydennetty   tulon hankkimisessa ja säilyttämisessä välttä-
33215: ja selvennetty erillislaeilla.                      mättömiä, minkä tosiseikan ministeri Käkeläkin
33216:    Joulukuun 22 päivänä 1967 säädetyllä lailla      va.stauksessaan totesi, olisi niiden hankinnasta
33217: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä      ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset
33218: vähennyksistä (582/1967) on a.nnettu säännök-       saatava vähentää palkkatuloista verotuksessa.
33219: set niistä vähennyksistä, joita puun kaadosta       Nykyinen käytännössä noudatettava tapa., jonka
33220: ja puutavaran valmistamisesta tulonsa hankki-       mukaan asian ratkaiseminen on verolautakun-
33221: vat verovelvolliset saavat 1tehdä sekä valtion-     nan harkinnassa, ei voi olla oikea. Käsityk-
33222: että kunna.llisverotuksessa moottorisahan, hevo-    semme muka.an tästä asiasta tulisi antaa yhden-
33223: sen ja ajovälineiden käytöstä aiheutuvista kus-     mukaiset ja tarkat säännökset verolautakuntien
33224: tannuksista.                                        noudatettavaksi.
33225:    Metsämiehet joutuvat mainittujen välineiden         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
33226: lisäksi nykyään käyttämään myös muita erikois-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
33227: välineitä. Niinpä erityiset lämpöpuvut ovat met-    tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianoma.i-
33228: sämiehille välttämättömiä, koska he joutuvat        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33229: koko työaikansa olemaan ulkona kylmässä il-         sen:
33230: ma.ssa. Työturvallisuuden kannalta heidän on
33231: työssä ollessaan käytettävä suojakypäriä ja                   Onko Hallitus tietoinen niistä erilai-
33232: muita suojavälineitä. Näiden välineiden hankki-            sista ja epäyhdenmukaisista. ratkaisuista,
33233: misesta ja kunnossapidosta aiheutuvien kustan-             joita verolautakunnat tekevät harkites-
33234: nusten vähentämisoikeudesta ei laeissa ole eri-            saan metsämiesten käyttämien lämpö-
33235: tyissäännöksiä.                                            pukujen, suojakypärien ja muiden suoja-
33236:    Vastatessa.an huhtikuun 2 päivänä 1971                  välineiden hankkimisesta ja kunnossa-
33237: eduskunnassa tästä asiasta tehtyyn suulliseen              pidosta aiheutuvien kustannusten vähen-
33238: kysymykseen ministeri Käkelä totesi, että edellä           <tämistä verotettavista tuloista, ja jos on,
33239: mainituista välineistä aiheutuvien kustannusten               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33240: vähentäminen on hyvin paljon verolautakunnan               ryhtyä, jotta mainitut tulon hankkimi-
33241: harkinnassa ja. että monet verolautakunnat suh-            sesta ja säilyttämisesta johtuvat kustan-
33242: tautuvat tällaisten kustannusten vähentämiseen             nukset vähennettäisiin kaikkialla yhden-
33243: valitettavasti eri tavoin. Samalla ministeri Kä-           muka.isesti metsämiesten verotettavista
33244: kelä totesi, että kysymyksessä tarkoitettujen              tul.()ista?
33245: varusteiden hankinta- ja. kunnossapitokustan-
33246:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1971.
33247: 
33248:                G. Laatio.                                      Antti Isomursu.
33249:                Jouni Mykkänen.                                 Timo Mäki.
33250:                                           Pekka Vilmi.
33251: 788/71
33252: 2
33253: 
33254: 
33255: 
33256: 
33257:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
33258: 
33259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       voidaan hänelle myöntää vähennyksenä työpu-
33260: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vun käyttämisestä kohtuullinen määrä.
33261: olette 21 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn               Metsätyömiehet ovat viime aikoina ruven-
33262: kirjeenne ohella töimittanut valtioneuvoston          neet yhä enenevässä määrin työssään käyttä-
33263: asianoma,iselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mään erityisiä suoja- ja lämpöpukuja, suoja-
33264: edustaja G. Laation ym. näin kuuluvasta kirjal-       kypäriä sekä suojajalkineita ja -käsineitä. Kun
33265: lisesta kysymyksestä n:o 159:                         näiden tarvikkeiden hankkimisesta ja kunnossa-
33266:                                                       pidosta aiheutuneet kustannukset useissa ta-
33267:           "Onko Hallitus tietoinen niistä erilai-     pauksissa ylittävät vetovelvollisen tavanomai-
33268:        sista ja epäyhdenmukaisistQJ ratkaisuista,     set vaatetusmenot, ovat nämä kustannukset
33269:        joita verolautakunnat tekevät harkites-        valtiovarainministeriön· käsityksen mukaan vä-
33270:        saan metsämiesten käyttämien lämpö-            hennyskelpoisia menoja. Vähentämisen edelly-
33271:        pukujen, suojakypärien ja muiden suoja-        tyksenä on kuitenkin, että verovelvollinen
33272:        välineiden hankkimisesta ja kunnossa-          esittää selvityksen siitä, että hän on käyttänyt
33273:        pidosta Ebiheutuvien kustannusten vähen-       metsätyössä omia suojavarusteitaan saamatta
33274:        ,tämistä verotettavista tuloista, ja jos on,   niistä korvausta 1työnantajaltaan. Varusteista
33275:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        aiheutuneiden kustannusten määrä voidaan ar-
33276:        ryhtyä, jotta mainitut tulon hankkimi-         vioida, jos verovelvollinen ei esitä niiden suu-
33277:        sesta ja säilyttämisesta johtuvat kustan-      ruudesta selvitystä. Mainittakoon, että vain
33278:        nukset vähennettäisiin kaikkialla yhden-       moottorisahasta aiheutuneet kustannukset voi-
33279:        mukaisesti metsämiesten verotettavista         daan vähentää eräistä palkkatuloista verotuk-
33280:        tuloista?"                                     sessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain mu-
33281:                                                       kaan, milloin moottorisahaa on käytetty puun
33282:                                                       kaadossa tai puutavaran valmistuksessa.
33283:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Kun kysymyksessä on harkinnanvarainen
33284: taen seuraavaa:                                       vähennys, saattaa. sen myöntämisessä esiintyä
33285:    Työkalujen ja muiden ansiotyössä tarvitta-         erilaista käytäntöä eri verolautakuntien kesken.
33286: vien työvälineiden hankkimisesta aiheutuneet          Valtiovarainministeriön tietoon ei kuitenkaan
33287: kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoi-        ole tullut, että vähennys olisi evätty, jos sen
33288: sia menöja. Työpuvusta aiheutuneet menot              myöntämisen edellytykset ovat olleet olemassa.
33289: ovat yleensä elantokustannuksia, minkä vuoksi         Kun verohallituksen tehtävänä muun ohessa
33290: niitä ei periaatteessa voida pitää viihennyskel-      on erityisesti edistää oikean ja yhdenmukaisen
33291: poisina. Jos työpuvun hankintakustannukset            verotuksen toimittamista antamalla veroviran-
33292: puvun rajoitetun käytön tai työn aiheuttaman          omaisille neuvoja ja ohjeita, valtiovarainminis-
33293: erityisen kulumisen tahi muusta sellaisesta           teriö on kehottanut verohallitusta kiinnittämään
33294: syystä kuitenkin ovat epäsuhteess81 siihen, mitä      huomiota myös po. kustannusten vähentämisen
33295: verovelvollisen vaatetusmenot muutoin olisivat,       yhclenmukaisuuteen.
33296:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1971.
33297: 
33298: 
33299:                                                                           Ministeri Vplto Käkelä.
33300:                                                                                                     3
33301: 
33302: 
33303: 
33304: 
33305:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33306: 
33307:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den, kan ett skäligt belopp beviljas såsom
33308: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        avdrag för användning av arbetsdräkt.
33309: av den 21 maj 1971 till vederbörande medlem             Skogsarbetarna ha·r på den senaste tiden i
33310: av statsrådet översänt avskrift av följande av       allt större utsträckning börjat använda speciella
33311: riksdagsman G. Laatio m.fl. ställda spörsmål          skydds- och värmedräkter i arbetet, skyddshjäl-
33312: nr 159:                                              mar samt skyddsskodon och -handskar. Då
33313:                                                      kostnaderna för anskaffning och underhåll av
33314:           "Är Regeringen medveten om skatte-         dessa förnödenheter i många fall överskrider
33315:        nämndernas olika och oenhetliga av-           den skattskyldiges normala utgifter för kläder,
33316:        göranden vid prövning av avdrag av            är dessa kostnader enligt finansministeriets
33317:        kostnaderna för anskaffning och under-        uppfattning avdragbara utgifter. En förutsätt-
33318:        håll av värmedräkter., skyddshjälmar och      ning för avdrag är dock att den skattskyldige
33319:        andra skyddsartiklar som skogsarbetarna       företer utredning om att han i skogsarbete an-
33320:        använder, från den skattbara inkomsten,       vänt egen skyddsutrustning, utan att för den
33321:        och om så är fallet,                          få ersättning av arbetsgivaren. Beloppet av
33322:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kostnaderna för utrustningen kan uppskattas
33323:        taga, för att nämnda kostnader för för-       om den skattskyldiga icke företer utredning
33324:        värvande och bibehållande av inkomst          om kostnadernas storlek. Nämnas må, att endast
33325:        överallt skulle avdragas enhetligt från       kostnaderna för motorsåg kan avdras enligt
33326:        skogsarbetarnas skattbara inkomst?"           lagen om avdrag från vissa löneinkomster vid
33327:                                                      beskattningen, om motorsåg använts vid
33328:                                                      fällande av träd eller vid behandling av virke.
33329:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Då fråga är om prövning underkastat avdrag,
33330: samt anföra följande:                                kan vid dess beviljande förekomma olika
33331:    Kostnaderna för arbetsredskap och andra           praxis i olika skattenämnder. Tili finans-
33332: arbetsmedel som behövs i förvärvsarbete är           ministeriets kännedom har dock icke kommit,
33333: vid beskattningen avdragsgilla utgifter. Ut-         att avdrag skulle ha förvägrats, om förutsätt-
33334: gifterna för arbetsdräkt är i allmänhet kost-        ningar för dess beviljande förefunnits. Då
33335: nader för uppehället, varför de i princip icke       skattestyrelsen bland annat har tili uppgift att
33336: kan anses vara avdra.gsgilla. Om kostnaderna         ·särskilt främja en riktig och enhetlig beskatt-
33337: för anskaffning av arbetsdräkt dock på grund         ning genom råd och anvisningar åt skattemyn-
33338: av begränsad användning av dräkten eller             digheterna, har finansministeriet uppmanat
33339: särskild förslitning i arbetet eller av annan        skattestyrelsen att fästa uppmärksamhet vid att
33340: sådan orsak står i disproportion till de kostnader   förfarandet blir enhetligt även beträffande av-
33341: som skattskyldig eljest skulle ha för beklädna-      drag av ifrågavarande kostnader.
33342:      Helsingfors den 13 september 1971.
33343: 
33344: 
33345:                                                                           Minister V alto Käkelä.
33346: Kirj. ksm. n:o 160.
33347: 
33348: 
33349: 
33350: 
33351:                                   Laine ym.: Kuntomarssin järjestämisestä.
33352: 
33353: 
33354:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33355: 
33356:    Valmisteltaessa vuoden 1941 hyökkäyssotaa         sena •siitä, että kansa muka hyväksyisi vuoden
33357: Neuvostoliittoa vastaan järjestettiin valmentau-     1941 .sotaisen hengen. Tästä on myös osoituk-
33358: tumismielessä yleisölle ns. "maaottelumarssi",       sena marssin mainostus, jossa viitataan siihen,
33359: johon kansalaiset pakotettiin erilaisin keinoin      että tunnetut .sotasyylliset osallistuivat ensim-
33360: vastoin .tahtoaan osallistumaan. Tämän "sota-        mäisten joukossa vuonna 1941 "kansalaisvel-
33361: marssin" 30-vuotismuistoa juhlitaan maas-            vollisuutensa" täyttämiseen.
33362: samme nyt järjestettävällä samanlaisella "kun-          Sotamuistojen vaaliminen, josta :tämä marssi
33363: tomarssilla", jonka tarkoitus on ihannoida so-       on yhtenä esimerkkinä, vaikeuttaa vakavasti
33364: danaikaista pakkoyksimielisyyttä ja elvyttää         Suomen harjoittamaa rauhanpolitiikkaa ja häi-
33365: henkiin vanha sotaan tähtäävä organisaatio.          ritsee yhteistyötä ja ystävällisiä suhtdtamme
33366: Marssin järjestäjät ovat :katsoneet ajankohdan       Neuvostoliiton kanssa. Opetusministeriön vel-
33367: otolliseksi toteuttaa oikeistopiirien jo vuonna      vollisuutena on valvoa, ettei ministeriön avus-
33368: 1941 lausuma toivomus, "että toisia samanta-         tamaa "kuntomarssia" käytetä sotaisten mieli-
33369: paisia, kansanomaisia ja :kansallisesti eheyttäviä   alojen lietsomiseen ja että :koululaitos pysyy
33370: yrityksiä järjestetään :tuonnenpanakin otollisina    erillään sotamuistojen vaalimista korostavasta
33371:  aikoina" (Aamulehti 26. 5. 1941 ja 4. 5.            kävelymaaottelusta.
33372:  1971).                                                 Edellä olevaan viitaten eshämme valtiopäi-
33373:    Sam.alla •tavoin kuin ·vuonna 1941 käytetään      väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
33374: nytkin erilaisia propaganda- ja pakotuskeinoja       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33375: osanottajien määrän .saamiseksi mahdollisim-         seuraavan :kysymyksen:
33376: man suureksi. Niinpä on kouluissa järjestetty
33377: pakkomarsseja "urheilupäivän" nimellä. Eräissä                  Tietääkö Hallitus, että :kouluissa ja
33378: Helsingin kouluissa on menetelty siten, että                 muissa laitoksissa sekä erilaisin mainos-
33379:  oppilaat on edeltäpäin ilmoittamatta, mistä on              keinoin, jopa yleisradion välitykselläkin,
33380: kysymys, viety urheilupäivänä 5 kilometrin kä-               pyritään pakottamaan kansalaisia vuo-
33381: velylle, jolta palattua oppilaalle on annettu                den 1941 hyökkäyssodan muistojen
33382:  sotamarssitoimikunnan painattama os·anotto-                 vaalimiseen ja ihannoimiseen tähdättyyn
33383:  kortti .täytettäväksi. Ne oppilaat, jotka ovat              "kuntomarssiin", ja mitä Hallitus aikoo
33384:  oivaltaneet asian oikean laidan, eivät ole täyt-            tehdä tähän toimintaan liittyvien
33385:  täneet korttia.                                             maamme rauhanpolitiikkaa ja ystäväl-
33386:     Pakkokeinoin hankittujen osanottokorttien                lisiä suhteitamme Neuvostoliittoon vaa-
33387:  määrää 1tullaan ilmeisesti käyttämään osoituk-              rantavien ilmiöiden estämiseksi?
33388:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1971.
33389: 
33390:                Ensio Laine.                                       Aarne Koskinen.
33391:                Heimo Rekonen.                                     Taisto Sinisalo.
33392:                                          Matti Järvenpää.
33393: 
33394: 
33395: 
33396: 
33397: 754/71
33398: 2
33399: 
33400: 
33401: 
33402: 
33403:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33404: 
33405:    Toukokuun 21 päivänä 1971 päivätyssä kir-          siirtyi täksi vuodeksi. Ottelun toteuttajia ovat
33406: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä-        Suomessa maamme kuntoliikuntajärjestöt, jotka
33407: järjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa           ovat yhteisesti muodostaneet erityisen toimi-
33408: tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljennöksen        kunnan 'asiaa hoitamaan. Käytännössä tämä
33409: edustaja Laineen ym. valtioneuvoston asian-           merkitsee s1tä, että kaikki kansalaispiirit ovat
33410: omaisen jäsenen vastattavaksi esittämästä ky-         siinä edustettuna. Sanottu toimikunta on ope-
33411: symyksestä:                                           tusministeriön saaman tiedon mukaan nimen-
33412:                                                       omaan todennut, että kunto-ottelua ei suoriteta
33413:            "Tietääkö Hallitus, että kouluissa ja      vuoden 1941 maaottelumarssin mukaisesti, vaan
33414:        muissa laitoksissa sekä erilaisin mainos-      nykyisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla,
33415:        keinoin, jopa yleisradion välitykselläkin,     jonka kaikki kansalaispiirit voisivat hyväksyä.
33416:        pyritään pakottamaan kansalaisia vuo-          Tätä osoittaa myös ottelun ohjelma, joka oleel-
33417:        den 1941 hyökkäyssodan muistojen vaa-          lisella tavalla poikkeaa vuoden 1941 maaottelu-
33418:        limiseen ja ihannoimiseen tähdättyyn           marssista. Valtion urheiluneuvosto on puoltaes-
33419:        "kuntomarssiin", ja mitä Hallitus aikoo        saan ottelun toteuttamiselle valtionavustusta,
33420:        tehdä tähän toimintaan liittyvien              selvittänyt ottelun järjestämisen taustan ja sii-
33421:        maamme rauhanpolitiikkaa ja ystäväl-           hen liittyvät suunnitelmat, jonka jälkeen se on
33422:        lisiä suhteitamme Neuvostoliittoon vaa-        yksimielisesti päätynyt edellä mainittuun puol-
33423:        raotavien ilmiöiden estämiseksi?"              toon.
33424:                                                          Vuosittain on useissa kouluissa järjestetty
33425:    Vastauksena kysymykseen saan kunnioittaen          erilaisten kuntoliikuntakampanjoitten mukaisia
33426: esittää seuraavaa:                                    suoritustilaisuuksia, koska siten on voitu ohjata
33427:                                                       oppilaita vapaa-aikanaan ja myöhemmin koulun
33428:    Ajatus     kuntomaaottelun      suorittamisesta    jälkeen osallistumaan liikuntajärjestöjen järjes-
33429: Ruotsin kanssa sai alkunsa vuoden 1970 aikana         tämiin harjoitustilaisuuksiin. Tähän ei kuiten-
33430: ns. Liikunta-70 ohjdmaa toteutettaessa. Täl-          kaan ole kouluhallituksen ltai muiden viran-
33431: ~öin todettiin, että naapurimaiden keskeinen          omaisten taholta annettu erikseen suosituksia
33432: kilpailu kuntosuorituksissa voisi tehostaa kun-       tai ohjeita, vaan mahdolliset suoritukset ovat
33433: toliikuntatoimintaa ja innostaa kansalaisia yhä       tapahtuneet yleisen liikuntakasvatusohjelman
33434: enemmän harjoittamaan liikuntaa keväällä ja           puitteissa.
33435: kesäaikana, sillä kokemukset mm. pohjoismai-             Edellä olevan johdosta haluan todeta, että
33436: sista kansanhiihto-ollteluista ovat olleet erittäin   kunto-ottelun järjestämisessä on asianomaisen
33437: myönteisiä. Pohjan tällaiselle ottelulle antoi        toimikunnan itaholta otettu huomioon ne toi-
33438: myöskin se seikka että maassamme on keväisin          vomukset, jotka ottelun järjestämisen luon-
33439: järjestetty jo monen vuoden aikana ns. kevään         teesta on esitetty, joten se ei anna aihetta ope-
33440: kuntokausi, jonka aikana on voitu todeta useita       tusministeriön toimenpiteisiin. Ministeriön kä-
33441: miljoonia liikuntasuorituksia mm. kuntien vä-         sityksen mukaan sanottu toimikunta ei voi
33442: lisissä kilpailuissa.                                 olla vastuussa niistä sanomalehtikirjoituksista,
33443:    Kunto-ottelu oli aluksi tarkoitus toteuttaa jo     joiden 'laatijoilla ei ole ollut tietoa asian to-
33444: viime vuonna, mutta siihen ei ollut silloin           dellisesta luonteesta ja ottelun ohjelman nykyi-
33445: käytännöllisiä edellytyksiä, ~osta johtuen se         sestä laadusta.
33446:      Helsingissä kesäkuun 24 päivänä 1971.
33447: 
33448:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä.
33449:                                                                                                    3
33450: 
33451: 
33452: 
33453: 
33454:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33455: 
33456:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sköts tili i åi:. rävlingen ffuanstaltas i Finland
33457: anger har Ni, Herr 'talman, med Eder skri-         av vårt lands konditionsgymnastikorganisatio-
33458: velse av den 21 maj 1971 tili vederbörande         ner, vilka gemensamt bildat en särskild kom-
33459: medlem •av statsrådet översänt avskrift av föl-    mission för att sköta saken. Detta innebär i
33460: jande av riksdagsman Laine m.fl. ställda skrift-   praktiken, att alla medborgarkretsar är rep-
33461: liga spörsmål:                                     resenterade. Sagda kommission har enligt upp-
33462:                                                    gift som ångått ttill undervisningsministeriet
33463:            "Är Regeringen medveten om att          uttryckligen konstaterat, att konditionstävlin-
33464:        man i skolor och ,andra inrättningar        gen icke .tillgår på samma sätt som riksmar-
33465:        samt genom olika slag av reklam,            schen år 1941, utan på ett sätt som lämpar
33466:        till och med genom rundradion, söker        sig för de nuvarande förhållandena, och som
33467:        tvinga medbotgare att delta i en "kon-      kan godkännas av alla medborgarkretsar. Detta
33468:        ditionsmarsch" ,som syftar tili att om-     framgår även av programmet för matchen,
33469:        hulda och idealisera minnet av 1941         vilket väsentligt avviker från riksmatschen år
33470:        års anfallskrig, och vilka åltgärder äm-    1941. Statens idrottsråd har i det rådet föror-
33471:        nar regeringen vidtaga för att förhindra    dat statsunderstöd för tävlingens genomförande,
33472:        företeelser som ansluter sig tili denna     klarlagt bakgrunden tili dess föranstaltande och
33473:        verksamhet och äventyrar vårt lands         de dä11till anslutna planerna, varefter rådet
33474:        fredspolitik ooh vänskapliga relationer     enhälligt stannade för ovan nämnda förordande.
33475:        tili Sovjetunionen?"                           I många skolor har årligen föranstaJt.ats
33476:                                                    motionstilifällen i enlighet med olika slag av
33477:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       kampanjer för konditionsgyrnnastik, emedan
33478: anföra följande:                                   man på det sättet kunnat leda eleveroa under
33479:    Tanken på en ikondi:tionslandskamp med          detas fritid och fått dem att senare, efter
33480: Sverige väcktes under år 1970 när det s.k.         skolans slut, de1t·a i övningar som föranstaltas
33481: Motion -70 programmet förverkligades. Här-         av gymnastikorganisationerna. Några rekom-
33482: vid konstaterades, att ·tävling i konditionspre-   mendationer eller anvisningar från skolstyrel-
33483: stationer grannländema emellan skulle kunna        sens eller andra myndigheters sida har dock
33484: effektivera konditionsgymnastikverksamheten        icke getts för detta, utan eventuella pres·tatio-
33485: och inspirera medborgarna tili allt mera motion    ner har i allmänhet ägt rum inom ramen för
33486: under våren och sommaren, ty erfarenhetema         ett allmänt program för fysisk fostran.
33487: bl.a. av de nordiska folkskidningstävlingarna         På grund av ovanstående vili jag konstatera.
33488: har varit synnerligen positiva. En grund för       att vid föranstaltandet av konditionstävlingen
33489: sådan tävlan skapades ookså av den omständig-      från vederbörande kommissions sida beaktats
33490: heten, att i vårt land om våren redan i många      de önskemål, som framställts angående naturen
33491: års tid föranstaltats en s.k. vår-konditionspe-    av tävlingens anordnande, varför den icke
33492: riod, under viiken man kunnaJt räkna många         föranleder åtgärder av undervisningsministeriet.
33493: miljoner motionsprestationer, bl.a. i tävlingar    Enligt ministeriets uppfattning kan sagda kom-
33494: kommunema emellan.                                 mission ioke ställas •tili ansvar för de tidnings-
33495:    Konditionstävlingen skulle först anordnas       skriverier, vilkas författare icke haft kännedom
33496: redan senaste år, men tili detta fanns icke då     om sakens rätta natur och om tävlingsprogram-
33497: några praktiska förutsättningar, varför den upp-   mets nuvarande beskaffenhet.
33498:       Helsingfors den 24 juni 1971.
33499: 
33500:                                                              Undervisnigsminister Jaakko Itälä.
33501: Kirj. ksm. n:o 161.
33502: 
33503: 
33504: 
33505: 
33506:                                   Saarto ym.: Valtion laitosten hankintojen suuntaamisesta koti-
33507:                                       m~ahan.
33508: 
33509: 
33510: 
33511:                          E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
33512: 
33513:   Julkisuude:;sa esiintyneideq tietojen mukaan       sapainottumista ett~ järjestää työtä e:;imerkiksi
33514: valtionrautatiet on tilanqut 53 kuorma-autoa         Sisu-Vanaja-tehtailla useille sadoille työnteki-
33515: Englan11ista kappaletavaraliikennettään varte11.     jöille Helsingissä, Karjaalla tai Hämeenlinnassa
33516: Autojen hankintahinnaksi on mainittu 1,2 mil-        sekä kymmenillä alihankkijoilla.
33517: joonaa markkaa.                                         Edellä esitettyyn viitaten sekä valtiopäivä-
33518:    Valtion virastojen ja laitosten ulkomaisista      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
33519: hankinnoista kertavien tietojen kanssa saman-        esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33520: aikaisesti on hallitus antanut eduskunnalle esi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33521: tyksen ylimääräisestä liikevaihtoverosta ja ve-
33522: rojärjestelyistä, jotka erityisesti korottavat                 Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
33523: tuontitavaroiden hintoja. Näitä toimenpiteitä               rautatiet on tilannut Englannista 1,2
33524: on perusteltu maan maksutaseen vajauksen jat-               miljoonalla markalla kuorma-autoja, mi-
33525: kuvalla kasvulla.                                           kä on ristiriidassa hallituksen kuulutta-
33526:    Valtioneuvosto on lisäksi eri yhteyksissä ja             man kotimaisten tuotteiden suosimis-
33527: viimeksi uusimpien vero- ja hintapoliittisten               kampanjan kanssa eikä edistä maam-
33528: toimenpiteittensä yhteydessä antanut ohjeita ja             me ulkomaankaupan tasapainottutnista,
33529: suosituksia kotimaisten valmisteiden suosimi-               sekä
33530: sesta. Kotimaisen tuotannon edistäminen on-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33531: kin paikallaan erityisesti sen työllisyysvaikutuk-          että valtion virastot ja laitokset käyt-
33532: sen vuoksi.                                                 täisivät mahdollisimman paljon koti-
33533:    Kyseessä olevassa kuorma-autojen tilausta-               maisia tuotteita ulkomaisten sijasta
33534: pauksessa olisi voitu antamalla autojen han-                edistäen siten osaltaan myös työllisyyt-
33535: killta kotimaah~n edistää sekä maksutaseen ta-              tä omassa maassamme?
33536:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1971.
33537: 
33538:           Veikko Saarto.                Pauli Puhakka.                 Taisto Sinisalo.
33539:           Terho Pursiainen.             Niilo Nieminen.                Niilo Koskenniemi.
33540:           Kauko Hjerppe.                Rainer Virtanen.               Lauri Kantola.
33541:           Anna-Liisa Jokinen.           Matti Järvenpää.               Aarne Koskinen.
33542:           Ensio Laine.                  Mirjam Tuominen.               Matti Koivunen.
33543: 
33544: 
33545: 
33546: 
33547:  729/71
33548: z
33549: 
33550: 
33551: 
33552: 
33553:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33554: 
33555:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kia kotimaisia. Kun tähän ei rautatiehallituksen
33556: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asettamien vaatimusten mukaan teknillisistä
33557: olette 21 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn           eikä hintasyistä ollut mahdollisuutta, toimikun-
33558: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ta puolsi esitystä. Rautatiehallituksen ehdotuk-
33559: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        seen ja ministeriölle tekemään esitykseen sisäl-
33560: edustaja Veikko Saarron ym. näin kuuluvasta          tyi tarkemmat tiedot autoille asetettavista,
33561: kirjallisesta kysymyksestä N :o 161:                 käyttöön liittyvistä vaatimuksista sekä perus-
33562:                                                      teluja, teknillisiä vertailuja ja hintavertailuja
33563:           "Onko Hallitus tietoinen, että val-        myös useiden muiden automerkkien suhteen.
33564:        tionrautatiet on tilannut Englannista            Liikenneministeriö on val tiovarainministe-
33565:        1,2 miljoonalla markalla kuorma-autoja,       riön raha-asiain käsittelyn jälkeen huhtikuun
33566:        mikä on ristiriidassa hallituksen kuulut-     7 päivänä 1971 päivätyssä kirjeessä oikeutta-
33567:        taman kotimaisten tuotteiden suosimis-        nut rautatiehallituksen tilaamaan yllä mainitut
33568:        kampanjan kanssa eikä edistä maam-            autot valtion hankintakeskuksen kautta. Kyse-
33569:        me ulkomaankaupan tasapainottumista,          lyssä mainittujen kuorma-autojen osuus koko-
33570:        sekä                                          naishankinnasta oli 1 016 740 mk liikevaihto-
33571:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       veroineen. Suuremmat kuorma-autoista tulevat
33572:        että valtion virastot ja laitokset käyttäi-   linjakäyttöön, jossa vaatimuksena on noin 6,5
33573:        sivät mahdollisimman paljon kotimaisia        tn hyötykuorma ja 130-150 hv moottoriteho.
33574:        tuotteita ulkomaisten sijasta edistäen        Pienemmille, ns. kotiinkuljetusautoille vaati-
33575:        siten osaltaan myös työllisyyttä omassa       muksena on vähintään 4,5 tn hyötykuorma ja
33576:        maassamme?"                                   noin 120 hv moottori. Hankittujen kuorma-
33577:                                                      autojen hinta oli luokassa edullisin. Autot ovat
33578:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        EFTA-tuotteita.
33579: vasti seuraavaa:                                        Valtion virastoille kuorma-autot poikkeuk-
33580:    Rautatiehallitus teki maaliskuun 29 päivänä       setta hankitaan kotimaisina tuotteina niiden
33581: 1971 liikenneministeriölle esityksen valtionrau-     mallien osalta, joita on ollut saatavissa ja joissa
33582: tateiden liikenneosaston käyttöön tulevien au-       hinnat eivät ole muista suuresti poikkeavia.
33583: tojen hankinnasta. Esitys käsitti 38 kpl Fargo       Tie- ja vesirakennuslaitoksen kaikki, noin 1200
33584: FK-500 kuorma-autoja, hintaan 17.930 mk/             kuorma-autoa ovat kotimaisia, ja myös puolus-
33585: kpl, 15 kpl Fargo- FK-800 kuorma-autoja hin-         tuslaitoksen sekä posti- ja lennätinlaitoksen ko-
33586: taan 22.360 mk/kpl, 15 kpl Saab V 4 E pa-            timaisten autojen hankinnat ovat olleet huo-
33587: kettiautoja, hintaan 9.156 mk/kpl, 2 kpl Saab        mattavan suuret. Kevyemmissä painoluokissa ei
33588: 99 henkilöautoja 4-ovisina, hintaan 18.480           kotimaassa vielä valmisteta sellaista kotiinkul-
33589: mk/kpl ja 1 kpl Saab 99 henkilöautoja 2-             jetusautoa, josta nyt on kysymys. Sisu KB-
33590: ovisena, jonka hinta oli 17.892 mk. Hinnat           121 B (ns. Nalle-Sisu) ei hyötykuormaltaan
33591: olivat nettohintoja liikevaihtoveroineen, va-        ole rautatielaitoksen tarpeisiin riittävä. Linja-
33592: paasti Helsingissä. Rautatiehallituksen saman-       käyttöön sensijaan hyvin sopii vahvarakentei-
33593: sisältöinen ehdotus oli ennen esityksen teke-        nen Kontio-Sisu LP-138 BIT-auto. Sen hinta
33594: mistä ollut käsiteltävänä valtion moottoriajo-       on kuitenkin oleellisesti kalliimpi kuin Fargo
33595: neuvotoimikunnassa. Toimikunta kuuli asiassa         FK-800:n.
33596: rautatiehallituksen edustajia mm. siinä tarkoi-         Kotimaisella teollisuudella on tarkoitus ryh-
33597: tuksessa olisiko mahdollista rautatiehallituksen     tyä valmistamaan puuttuvaa kevyttä kuorma-
33598: esittämien englantilaisten autojen sijasta hank-     automallia, mutta kehitystyö sekä markkinoin-
33599:                                                                                                3
33600: 
33601: titutkimukset ovat vielä osaksi kesken ja vaati-   käli mahdollista vielä kuluvana vuonna valtion
33602: vat jonkinverran aikaa. Tällaisen, Oy Suomen       virastoihin koekäyttöön joitakin autoja.
33603: Autoteollisuus Ab:n suunnitteleman, Suomessa          Liikenneministeriö on äskettäin ollut yh-
33604: kokoonpantavan ja osittain muutenkin koti-         teydessä OY Suomen Autoteollisuus Ab:n
33605: maassa valmistettavan jakeluauton kehittämis-      kanssa ja kehoittanut tätä monipuolistamaan
33606: työtä on valtiolla tarkoitus tukea saamalla mi-    ja laajentamaan tuotantoaan.
33607:      Helsingissä 3 päivänä .kesäkuuta 1971.
33608: 
33609:                                                           Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
33610: 4
33611: 
33612: 
33613: 
33614: 
33615:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33616: 
33617:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       anskaffa inhemska. Då möjlighet härtill icke
33618: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-      fanns på grund av de fordringar som järnvägs-
33619: se av den 21 maj 1971 tili vederbörande med-       styrelsen ställt, varken av tekniska orsaker
33620: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    eller prisskäl, förordade komissionen framställ-
33621: av riksdagsman Veikko Saarto m. fl. ställda        ningen. I järnvägsstyrelsens förslag och fram-
33622: skriftliga spörsmål nr 161:                        ställningen tili ministeriet ingick närmare upp-
33623:                                                    gifter om de fordringar som ställdes på bilarna
33624:           "Är Regeringen medveten om att           i fråga om driften samt tekniska jämförelser
33625:        statsjärnvägarna beställt lastbilar från    och prisjämförelser även med många andra
33626:        England för 1,2 miljoner mark vilket        bilmärken.
33627:        strider mot den av regeringen prokla-          Trafikministeriet har efter ärendets behand-
33628:        merade kampanjen för gynnande av            ling i finansministeriet medelst en skrivelse av
33629:        inhemska produkter och icke bidrar till     den 7 april 1971 berättigat järnvägsstyrelsen
33630:        att bringa vår utländska handelsbalans      att beställa ovan nämnda bilar genom statens
33631:        i jämvikt, och                              upphandlingscentral. De i spörsmålet nämnda
33632:           vilka åtgärder har Regeringen för av-    lastbilarnas andel av hela totalanskaffningen
33633:        sikt att vidtaga, för att statens ämbets-   uppgick till 1 016 740 mk, omsättningsskatten
33634:        verk och inrättningar skulle använda        inbegripet. De större av de ifrågavarande last-
33635:        så mycket inhemska produkter som            bilarna tas i bruk i linjedrift, där fordringarna
33636:        möjligt i stället för utländska och så-     är omkring 6,5 ton nyttovikt och 1.30-150
33637:        lunda för sin del även främja syssel-       hk motoreffekt. För de mindre, s.k. hemtran-
33638:        sättningen i vårt eget land?"               sportbilarna, är fordringarna minst 4,5 ton
33639:                                                    nyttovikt och en motoreffekt av cirka 120 hk.
33640:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       Priset på de anskaffade bilarna var det för-
33641: anföra följande:                                   månligaste i klassen. Bilarna är EFTA-
33642:    Järnvägsstyrelsen gjorde den 29 mars 1971       produkter.
33643: en framställning hos trafikministeriet angående       Lastbilar anskaffas till statens ämbetsverk
33644: anskaffning av bilar tili statsjärnvägarnas tra-   utan undantag såsom inhemska produkter i
33645: fikavdelnings disposition. Framställningen rör-    fråga om sådana modeller som stått att få och
33646: de 38 st Fargo FK-500 lastbilar till ett pris      vilkas pris icke avviker mycket från andra.
33647: av 17.930 mk/st, 15 st Fargo FK-800 last-          Alla väg- och vattenbyggnadsverkets lastbilar,
33648: bilar tili ett pris av 22.360 mk/st, 15 st Saab    omkring 1200 stycken, är inhemska, och även
33649: V 4 E paketbilar till ett pris av 9 156 mk/ st,    anskaffningarna av inhemska bilar till försvars-
33650: 2 st Saab 99 personbilar med 4 dörrar till ett     väsendet samt post- och telegrafverket har va-
33651: pris av 18.480 mk/st och 1 st Saab 99 person-      rit betydande. I de lättare viktklasserna tillver-
33652: bil med 2 dörrar, för viiken priset var 17.892     kas icke i vårt land ännu någon sådan hem-
33653: mk. Priserna var nettopris inklusive omsätt-       transportbil, varom nu är fråga. Sisu KB-121
33654: ningsskatt, fritt i Helsingfors. Järnvägsstyrel-   B ( s. k. Nalle-Sisu), förslår icke för järnvägs-
33655: sens förslag av samma innehåll hade innan          väsendets behov med avseende på sin nytto-
33656: framställningen gjordes behandlats i komissio-     vikt. Däremot lämpar sig Kontio-Sisu LP-138
33657: nen för statens motorfordon. Komissionen hör-      BIT-lastbilen med sin kraftiga konstruktion
33658: de representanter för järnvägsstyrelsen angåen-    för linjedrift. Priset är dock väsentligt högre
33659: de denna fråga för utrönande av huruvida det       än priset för Fargo FK-800.
33660: det skulle vara möjligt att i stället för de av       Den inhemska industrin har för avsikt att
33661: järnvägsstyrelsen föreslagna engelska bilarna      börja tillverka en sådan lätt lastbilsmodell som
33662:                                                                                                5
33663: 
33664: saknats, men utvecklingsarbetet och marknads-     innevarande år några bilar skulle kunna leve-
33665: undersökningarna pågår ännu och kräver sin        reras till statens ämbetsverk för provdrift.
33666: tid. Staten har för avsikt att stöda arbetet på      Trafikministeriet har nyligen haft kontakt
33667: utvecklande av en sådan av Oy Suomen Auto-        med Oy Suomen Autoteollisuus Ab och upp-
33668: teollisuus Ab planerad distributionsbil, som      manat bolaget att göra sin produktion mång-
33669: skulle hopsättas i Finland och delvis även i      sidigare och utvidga den.
33670: övrigt tillverkas här, så att om möjligt ännu
33671:      Helsingfors den 3 juni 1971.
33672: 
33673:                                                              Trafikminister K. F. Haapasalo.
33674: 
33675: 
33676: 
33677: 
33678:  729/71
33679: Kirj. ksm. n:o 162.
33680: 
33681: 
33682: 
33683: 
33684:                                    Sinisalo: Karhulan ammattikoulun oppilaiden työhön sopivai-
33685:                                        suutta koskevan luokittelun lopettamisesta.
33686: 
33687: 
33688:                          E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
33689: 
33690:    Muutama päivä sitten tuli julkisuuteen tieto,         Maamme lainsäädäntö kieltää työnvälityksen
33691: että Karhulan ammattikoulussa on jo usdta vuo-        kaikilta muilta kuin työnvälitys-toimistoilta tai
33692: sia ollut käytännössä eräänlainen musrtalista-        erityisluvan saanei1ta. Näin ollen lienee selvää,
33693: järjestelmä. Koulun toimesta on lähetetty vuo-        että Karhulan ammattikoulun oppilaiden luo-
33694: sittain Karhulan seudun työnantajille luettelo,       kittelujärjestelmä on ristiriidassa mm. työnväli-
33695: jossa oppilaat asetetaan eriarvoiseen järjestyk-      tyksestä ja ammatinvalinnanohjauksesta annet-
33696: seen työhön sopivaisuuden perusteella.                tujen lakien kanssa. Toimintaa ei tämän vuoksi
33697:    Ammattikoulun johdon taholta on myön-              voida perus,tdla työnvälitykseen liittyvillä näkö-
33698: netty tällaisen järjestelmän olemassaolo ja esi-      kannoilla. Näin ollen toiminnalle jää ammatti-
33699: tetty julkisuuteen lausunto, ~onka mukaan jär-        koululaisten luetteloinnin, eräänlaisen oppilai-
33700: jestelmä on todettu työnantajain taholta hy-          siin kohdistuvan mustalistajärjestelmän luonne.
33701: väksi. Järjestelmää perustellaan työnvälitysnä-          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
33702: kökannoilla.                                          37 § : n 1 momenttiin viitaten es1tän vai tioneu-
33703:    Karhulan ammattikoulun oppilasyhdistys on          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
33704: ilmaissut jyrkän vastalauseensa ,tällaiseen järjes-   raavan kysymyksen:
33705: telmään ,ja vaatinut asian yksityiskohtaista sel-
33706: vittämistä ja luetteloinoin [opettamista. Täl-                    Onko Hallitus tietoinen, että Kar-
33707: laista työvoiman etukäteisluokittelua pidetään                 hulan ammattikoulussa on jo pitemmän
33708: eräänlaisena kahteen koulutodistukseen siirty-                 aikaa laadittu ja 'toimitettu seudun rt:yön-
33709: misenä. Mm. lukuisat työväenjärjestöt ovat Kar-                antajille oppilaista tehtyjä työhönsopi-
33710: hulan seuduilla ilmaisseet tukensa oppilasyh-                  vaisuutta koskevia luetteloita, ja jos on,
33711: distykselle. Tiettävästi myös mm. Ammatti-                        millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
33712: koululaisten liitto, Teiniliitto ja SAK:n nuori-               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämänkaltai-
33713: sovaliokunta ovat vaatineet pikaisia toimenpi-                 sen ammattikoululaisiin kohdistuvan
33714: teitä oppilaiden kortistoinnin estämiseksi.                    mustalistajärjestelmän       lopettamiseksi
33715:    Asiasta käydyssä julkisessa keskustelussa on                sekä selvityksen suorittamiseksi siitä,
33716: Ahlström Oy:n, Sunila Oy:n, Kymi Oy:n ja                       onko tällaista laitonta toimintaa mah-
33717: eräiden muiden teollisuuslaitosten taholta ase-                dollisesti harjoitettu muissakin ammatti-
33718: tuttu puolus;tamaan noudatettua käytäntöä.                     kouluissa 1tai oppilaitoksissa?
33719:       Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
33720: 
33721:                                             Taisto Sinisalo.
33722: 
33723: 
33724: 
33725: 
33726: 757/71
33727: 2
33728: 
33729: 
33730: 
33731: 
33732:                         E d u s k. u n n a n He r r a P u he m i e h e II e.
33733: 
33734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hetetty listoja, joihin on merkitty arvostelu
33735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oppilaiden työtaidos.ta. Listat on lähetetty huh-
33736: olette 25 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn          tikuun loppupuolella ennen koulun päättymistä
33737: kirjeenne ohella toimittanut vaLtioneuvoston        ja todistusten jakoa. Listoista ilmenevä arvos-
33738: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       telu on ollut työnopettajan suorintama ja se on
33739: edustaja Tai~to Sinisalon näin kuuluvasta kir-      vastannut oppilaan myöhemmin päästätodistuk-
33740: jallisesta kysymyksestä n:o 162:                    sessa saamia työtaidon .arvosanoja. Oppilaitok-
33741:                                                     sen opettajat ovat pitäneet menettelyä hyvänä,
33742:           "Onko Hallitus tietoinen, ·että Kar-      koska se kokemuksen mukaan on suuresti edes-
33743:        hulan ammattikoulussa on jo pitemmän         auttanut oppilaiden työhön sijoittumista, esi-
33744:        aikaa laadittu ja toimitettu seudun rtyön-   merkiksi tänä keväänä kaikilla oppilailla on
33745:        antajHle oppilaista tehtyjä työhönsopi-      ollut työpaikka tiedossa koulun päättyessä.
33746:        vaisuutta koskevia luetteloita, ja jos on,     Opetusministeriön käsityksen mukaan edellä
33747:           millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on    mainitussa työnvälityslain säännöksessä tarkoi-
33748:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämänkaltai-       tettua oppilaitoksesta 1tapahtuvaa työnvälitystä
33749:        sen ammattikoululaisiin kohdistuvan          ei kuitenkaan saa suorittaa niiden oppilaiden
33750:        mustalistajärjestelmän      lopettamiseksi   osalta, jotka eivät ole omalta kohdaltaan suos-
33751:        sekä selvityksen suorittamiseksi siitä,      tuneet työnvälitystoimintaan eikä oppilaiSita op-
33752:        onko tällaista laitonta toimintaa mah-       pilaitoksen taholta saa levittää sellaisia tietoja,
33753:        dol1isesti harjoitettu muissakin ammatti-    jotka poililieavat tavanomaisi~ta >työnvälitySitoi-
33754:        kouluissa tai oppilaitoksissa?"              minnan välittämistä tiedoista. Tästä syystä ja
33755:                                                     kun puheena olevassa toiminnassa ilmeisesti on
33756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       esiintynyt epäkohtia, opetusministeriö on 25
33757: vasti seuraavaa:                                    päivänä toukokuuta 1971 päivätyllä kirjeellään
33758:                                                     kehottanut ammattikasv.atushallitusta kiertokir-
33759:    Työnvälityslain (246/59) 2 §:n 2 momentin        jeellään ohjaamaan alaisiaan oppilaitoks·ia asian-
33760: säännöksen mukaan valtion omat ia vaLtion           mukaisen menettelytavan aikaansaamiseksi työn-
33761: valvonnan alaiset laitokset saavat yhteistoimin-    välitystehtävien hoidossa. Ammattikasvatushal-
33762: nassa työnvälitysviranomaisten kanssa maksutta      litus on ilmoittanut ministeriölle tulevansa ens·i
33763: välittää työpaikkoja laitoksista pääseville hen-    tilassa antamaan yhteistoiminnassa työnväHtys-
33764: kilöille.                                           viranomaisten kanssa alaisilleen oppilaitoksille
33765:    Karhulan ammattikoulussa työnvälitystoimin-      asiaa koskevat kirjalliset ohjeet ja valvomaan
33766: taa on hoidettu siten, .että työnantajille on lä-   näiden ohjeiden noudattamista.
33767:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1971.
33768: 
33769:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä.
33770:                                                                                                     3
33771: 
33772: 
33773: 
33774: 
33775:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33776: 
33777:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       torna har utsänts mot slutet av april före
33778: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skolans avslutning och betygutdelningen. Den
33779: av den 25 maj 1971 1till vederbörande medlem        på listorna upptagna bedömningen har varit
33780: av statstådet översänt avskrift av följande av      gjord av vederbörande arbetslärare, och den
33781: riksdagsman Taisto Sinisalo ställda skrUitliga      har motsvarat de vitsord i arbetsskioklighet
33782: spörsmål nr 162:                                    som eleven sen.are har fåt<t rpå avgångsbetyget.
33783:                                                     Lärarna vid läroanstalten har ansett förfarandet
33784:           "Är Regeringen medveten om att            vara bra, ty erfarenheten har visat, att det i
33785:        vid Karhula yrkesskola redan en [ängre       hög grad har främjat elevernas placering i
33786:        tid har uppgjorts ooh till traktens ar-      arbete - tili exempel denna vår hade samt1iga
33787:        betsgivare utsänts förteckningar över        e1ever en arbetspla:ts i sikte när skolan slutade.
33788:        eleverna med uppgiht om deras yrkes-            Enligt undervisningsministeriets uppfattning
33789:        lämplighet, och om så är fallet,             får i ovan nämnda stadgande i Jagen om ar-
33790:           vilka åtgärder har Regeringen vtid-       betsförmedling avsedd, av läroanstalt bedriven
33791:        tagit eller ämnar den vidtaga för stäv-      arbetsförmedling dock inte gälla sådana elever,
33792:        jande av ett sådant mot yrkesskolele-        som inte för sin egen del samtyakt tili arbets-
33793:        verna riktat system med svarta listor        förmedlingsverksamheten, och läroanstalten får
33794:        och för utredande av frågan, huruvida        inte utsprida sådana uppgifter om eleverna,
33795:        sådan olaglig verksamhet möjligen har        som avviker från de sedvanliga uppgifter ar-
33796:        utövats också vid andra yrkeskolor eller     betsförmedlingsverksamheten förmedlar. Av
33797:        läroanstalter?"                              denna orsak och då det i samband med ifråga-
33798:                                                     varande verksamhet uppenbarligen har före-
33799:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        kommit missförhållanden, har undervisnings-
33800: anföra följande:                                    ministeriet i en skrivelse 2v den 25 maj 1971
33801:                                                     uppmanat yrkesutbildningsstyrelsen ,att i ett
33802:    Enligt stadgandet i 2 § 2 mom. lagen om          cirkulär ge de läroanstalter som underställts
33803: arbetsförmedling ( 246/59) får statens egna         densamma anvisningar för åstadkommande av
33804: och dess tillsyn underkastade 1nrättningar i        ett saken.ligt förfaringssätt vid skötseln av ar-
33805: samråd med arbetsförmedlingsmyndigheterna           betsförmedHngsuppgifterna. Yrkesutbildnings-
33806: utan ersäntning förmedla avbetsplatser åt per-      styrelsen har meddelat ministeriet, att den med
33807: soner, som lämnar nämnda inrättningar.              det snaraste, i samråd med arbetsförmedlings-
33808:    Vid Karhula yrkesskola har arbetsförmed-         myn.digheterna, kommer att ge de läroanstalter
33809: lingsverksamheten skötts så, att tili arbetsgi-     som underställts densamma skrifitliga anvisnin-
33810: varna har utsänts listor, i vilka har ingått en     gar i saken samt övervaka att dessa anvisnin-
33811: bedömning av elevernas arbetsskickiighet. Lis-      gar iakttages.
33812:      Helsingfors den 30 juni 1971.
33813: 
33814:                                                               Undervisningsminister Jaakko Itälä.
33815: Cirj. ksm. n:o 163.
33816: 
33817: 
33818: 
33819: 
33820:                                    Honkonen ym.: Liike- ja toimistoalojen työntekijäin aseman
33821:                                       parantamisesta.
33822: 
33823: 
33824:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33825: 
33826:    Viime vuosikymmenen kuluessa on palvelus-           menpiteisiin liike- ja toimistoalojen työntekijäin
33827: :linkeinojen ·1piirissii työskentelevien. ·lukum~ärä   aseman parantamiseksi?
33828: 1oussut voimakkaasti ja sama suunta .tulee                 Vastauksessaan kysymykseen hallitus ilmoitti
33829: :nnusteiden mukaan yhä voimistumaan, jopa              25. 3. 1966 sosiaaliministeriön asettaneen toi-
33830: ;iinä määrin, että alasta kehittyy lähivuosina         mikunnan, jonka tehtäväksi on annettu tutkia
33831: •uurin elinkeinoryhmä.                                 liike- ja toimistoalojen työntekijäin ja toimi-
33832:    Valitettavasti tämän alan, johon ensisijaisesti     henkilöiden taloudellisia ja sosiaalisia oloja sekä
33833: m luettava myymäläapulaiset ja pienipaikkaiset         tehdä ehdotuksensa mahdollisesti todettujen
33834: :oimisto- ja varastoapulaiset, baareissa ja huol-      epäkohtien poistamiseksi.
33835: :oasemilla työskentelevät, työntekijäin talou-            Tämän jälkeen olemme neljä kertaa kyselyn
33836: fellinen ja sosiaalinen asema ei ole nou~sut           muodossa ·kiirehtineet asian käsittelyä, 28. 12.
33837: !des kohtuulliselle ' tasolle. He muodostavat          1967, 5.6. 1968, 11.2.1969 ja 19. 12.1969.
33838: !delleen ·erään. kaikkein heikoimmin palkatuista          Viimeiseen kysymykseen ministeri Partanen
33839: yhmistä, näin huolimatta siitä, että työ on            vastasi, että 21. 11. 1968 on asetettu komitea
33840: noriessa suhteessa erittäin rasittavaa ja vaati-       selvittämään asian yksityiskohtia. Kun komi-
33841: /aa.                                                   tean asettamisesta on kulunut jo yli kaksi
33842:    Epäkohtaan on eduskuntakin 'kiinnittänyt            vuotta eikä sen työn tuloksista ole vielä tullut
33843: momionsa lausuessaan vuonna 1965 'tosin                selvitystä esitämme jälleen, viitaten valtiopäivä-
33844: iänestyksen jälkeen · seuraavaa: 1'Eduskunta           järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, valtioneu-
33845: !dellyttää, että hallitus pikaisesti suorituttaa       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
33846: :utkimuksen liike- ja toimistoalojen toimihen·ki-      raavan kysymyksen:
33847: len ja 'työntekijäin sosiaaliseSta asemasta."
33848:    Kun Eduskunnan lausumasta huolimatta                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33849: ;illoinen hallitus ei ryhtynyt toimeri,piteisiin              ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-
33850: tsiantilan korjaamiseksi, tehtiin ryhmämme                    misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä
33851: :aholta seuraava eduskuntakysymys:                            huoltoasemilla työskentelevien palkka-,
33852:    Miksi ei Hallitus ole ryhtyny;t Eduskunnan                 ,työaika- ja sosiaalisten epäkohtien pois
33853: 1imenomaisesta ·toivomuksesta huolimatta toi-                 tamiseksi ja korjaamiseksi?
33854:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
33855: 
33856:          Kuuno Honkonen.                 Terho Pursiainen.               Helvi Niskanen.
33857: 2
33858: 
33859: 
33860: 
33861: 
33862:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33863: 
33864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       turvaa, selvittää tähän johtavia syitä sekä tehdi
33865: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ehdotuksensa tarvittaviksi toimenpiteiksi täl
33866: olette kirjeellänne 25 päivältä toukokuuta           laisten ryhmien aseman parantamiseksi. Komi
33867: 1971 n:o 878 lähettänyt valtioneuvoston asian-       tea otti nimekseen ansiotaso- ja toimeentulo
33868: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         komitea. Ministeriön saaman tiedon mukaar
33869: Kuuno Honkosen ym. tekemän, seuraavan si-            tämän komitean työ valmistuu kuluvan vuoder
33870: sältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 163:            aikana.
33871:                                                          Oma huomattava merkityksensä kysymyk
33872:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sessä tarkoitettujen työntekijäryhmien palkka-
33873:        ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-        työaika- ja sosiaalisia oloja koskevien kysymys·
33874:        misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä      ten korjaamisessa on vuoden alusta voimaan
33875:        huoltoasemilla työskentelevien palkka-,       tulleella ,työsopimuslailla, joka vahvistettiir
33876:        työaika- ja sosiaalisten epäkohtien pois-     30. 4. 1970.
33877:        tamiseksi ja korj aarniseksi?"                    Pienipalkkaisten asemaan saatiin edelleer
33878:                                                      merkittävä parannus, kun työmarkkinajärjestöt
33879:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hyväksyivät 8. 12. 1970 Tasavallan Presidentir
33880: taen seuraavaa:                                      4. 12. 1970 tekemän ehdotuksen niiden väli
33881:    Kysymyksen laajakantoisuuden vuoksi lienee        seksi keskitetyksi työehtosopimusratkaisuks:
33882: syytä ensinnäkin palauttaa mieliin, että sosiaali-    (UKK-sopimus). Tämän sopimuksen mukaar
33883: ministeriö asetti 23. 3. 1966 toimikunnan teh-       työehtosopimusten uudistaminen suoritetaan si
33884: tävänään tutkia liike- ja toimistoalojen työn-       ten, että täysin työkykyisen 18 vuotta täyttä
33885: tekijöiden ja toimihenkilöiden taloudellisia ja      neen työntekijän säännöllisen 'työajan vähim
33886: sosiaalisia oloja sekä tehdä ehdotuksensa             mäisansio luontoisetuineen on vuoden 1971
33887: mahdollisesti todettujen epäkohtien poistami-        alusta 3 mk tunnilta. Vastaavasti määräyty)
33888: seksi. Komitean mietinnössä, joka valmistui          viikko- ja kuukausipalkalla olevien vähimmäis·
33889: 23. 9. 1968 tehtiin ehdotuksia muun. muassa          ansio siten, että esim. pienin kuukausipalkk~
33890: mainittujen alojen työntekijäin palkkauksesta,       40 tunnin työviikkoa sovellettaessa on 51~
33891: työajasta ja sosiaalisten olojen korjaamisesta.      mk. Näin sov1ttujen vähimmäispalkkojen val-
33892: Erityistä huomiota mietinnössä kiinnitettiin sii-    vonta on mahdollista työsopimuslain 17 § :tJ
33893: hen, että työtiloja rakennettaessa tai uusit-        nojalla.                                       .
33894: taessa on aina hankittava ammattientarkastuk-            Kysymyksessä mainittujen työntekijäryhmietJ
33895: sen lausunto sosiaalitilojen riittävyydestä ja        työaikakysymys tulee kohdakkoin selvitettä·
33896: tarkoituksenmukaisuudesta lähinnä työturvalli-       väksi, sillä ministeriössä on paraillaan käyn·
33897: suuden kannalta. Viimeksi mainittu näkökohta         nissä toimenpiteet komitean asettamiseksi asia2
33898: on saatettu ammattientarkastuslain uusimista          tutkimaan. Esitetystä selvinnee, että Hallitus
33899: paraillaan tutkivan toimikunnan tiedoksi.             on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kysy·
33900:    Kysymyksen käsittämien eri asioiden sel-           myksessä tarkoitettujen työntekijäryhmien palk
33901: vittämiseen valtioneuvosto ryhtyi varsinaisesti      kaa, työaikaa ja sosiaalisia oloja koskevien epä-
33902: 21. 11. 1968 asettaessaan 21. 11. 1968 komi-         kohtien ja puutteellisuuksien poistamiseksi. Sel-
33903: tean tutkimaan mitkä ,työnsuorittajaryhmät            vitys mainittujen työntekijäin suhteellisen alhai-
33904: maassamme ovat siinä asemassa, että ansiotaso         sesta palkkatasosta ja ehdotus tämän epäkoh
33905: heidän suorittaessaan tavanomaista työtään hei-       dan korjaamisesta saatanee edellä mainitun
33906: dän kohdallaan jää niin alhaiseksi, ettei heillä      21. 11. 1968 asetetun komitean saatua työnsä
33907: voida katsoa olevan kohtuullista toimeentulo-         valmiiksi. Saamansa tehtävä velvoittaa komi-
33908:                                                                                                 3
33909: 
33910: teaa myös palveluelinkeinojen piirissä työsken-   tarpeelliseksi katsomiaan sopivia toimenpiteita
33911: televien osalta ,tekemään ehdotuksensa ilman      ja keinoja palveluelinkeinojen piirissä työsken-
33912: kohtuullista toimeentuloturvaa olevien talou-     televien aseman parantamiseksi.
33913: dellisen aseman parantamiseksi. Komitean mie-        Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
33914: tinnön valmistuttua Hallitus tulee harkitsemaan   Herra Puhemies, tietoonne.
33915:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1971.
33916: 
33917:                                                            Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
33918: 4
33919: 
33920: 
33921: 
33922: 
33923:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33924: 
33925:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de icke kan anses ha en skälig trygghet i fråga
33926: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        om sin utkomst. Samtidigt erhöll kommitten
33927: m 878 av den 25 maj 1971 till vederbörande           i uppdrag att utreda orsakerna tili detta samt
33928: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      uppgöra förslag till nödiga åtgärder för att
33929: dagsman Kuuno Honkonen m. fl. ställda skrift-        förbättra dylika gruppers ställning. Kommitten
33930: liga spörsmål nr 163:                                tog namnet förtjänstnivå- och utkomstkom-
33931:                                                      mitten. Ministeriet har erfarit, att kommittens
33932:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           arbete blir färdigt under innevarande år.
33933:        vidtaga för att avlägsna och avhjälpa            Sin egen stora betydelse för korrigering av
33934:        de missförhållanden, som i fråga om           frågorna angående de avsedda arbetstagar-
33935:        löner, arbetstid och sociala förhållanden     gruppernas löne-, arbetstids- och sociala för-
33936:        är rådande för de lågavlönade affärs-,        hållanden har lagen om arbetsavtal, viiken
33937:        byrå-, lager- och barbiträdena samt för       stadfästes 30. 4. 1970 och trädde i kraft från
33938:        sådana, som arbetar på servicestatio-         början av år 1971.
33939:        ner?"                                            En betydande förbättring av de lågavlöna-
33940:                                                      des ställning gjordes ytterligare, då arbetsmark-
33941:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        nadsorganisationerna 8. 12. 1970 godkände det
33942:  anföra följande:                                    förslag till helhetslösning av kollektivavtalen,
33943:                                                      viiken Republikens President framlagt 4. 12.
33944:     På grund av spörsmålets omfattning torde         197 0 ( UKK-avtalet) . Enligt detta avtal .för-
33945:  det vara skäl att först påminna om, att social-     nyas kollektivavtalen sålunda, att vid regel-
33946: ministeriet 23. 3. 1966 tillsatte en kommission      bundet arbete minimiinkomsten inklusive na-
33947: med uppdrag att undersöka arbetstagarnas och         turaförmåner för en fullt arbetsför arbetare,
33948: funktionärernas i affärs- och byråbranschen          som fylh 18 år, fr.o.m. början av år 1971 är
33949: ekonomiska och sociala förhållanden samt att         3 mk i timmen. På motsvarande sätt bestäm-
33950: göra förslag tili avlägsnande av eventuella miss-    mes minimiinkomsten för sådana, som har
33951: förhållanden. I kommittens betänkande, som           vecko· eller månadslön sålunda, att den minsta
33952: blev färdigt 23. 9. 1968, gjordes bl.a. förslag      månadslönen vid tillämpande av 40-timmars
33953: till avhjälpande av bristerna i lön, arbetstid       arbetsvecka är 516 mk. Övervakningen av de
33954: och sociala förhållanden för arbetstagare i de       så överenskomna minimilönerna möjliggöres av
33955: nämnda branscherna. I betänkandet fästes sär-        17 § lagen om arbetsav.tal.
33956: skild uppmärksamhet vid att man vid byggan-             Frågan om arbetstiden för nämnda arbets-
33957: de ellet förnyande av arbetsutrymmen alltid          tagargrupper blir inom kort föremål för utred-
33958: skall inhämta yrkesinspektionens utlåtande om        ning, då man i ministeriet för närvarande
33959: de sociala utrymmenas tillräcklighet och ända-      vidtager åtgärder för att tillsätta en kommitte
33960: målsenlighet närmast med hänsyn till arbets-        med uppgift att utreda saken.
33961: skyddet. Den sistnämnda synpunkten har med-             Av det anförda torde framgå, att Regeringen
33962: delats den delegation som för närvarande un-        vidtagit nödiga åtgärder för att avlägsna de
33963: dersöker en reform av yrkesinspektionslagen.         missförhållanden och brister i fråga om lön,
33964:    Statsrådet inledde en egentlig utredning av      arbetstid och sociala förhållanden, för vilka de
33965: behandlingen av frågan, då det 21. 11. 1968         i spörsmålet nämnda arbetstagargrupperna va-
33966: tillsatte en kommitte för att utreda, vilka         rit utsatta. En utredning över nämnda arbets-
33967: arbetstagargrupper i vårt land som befinner sig     ·tagargruppers jämförelsevis låga lönenivå jämte
33968: i ett sådant läge att deras förtjänstnivå, då de    förslag till avhjälpande av detta missförhål-
33969: utför sitt sedvanliga abete, förblir så låg, att    lande kan emotses då den förenämnda, 21. 11.
33970:                                                                                              5
33971: 
33972: 1968 tillsatta kommiw!n slutför sitt arbete.    mittens betänkande blivit färdigt kommer Re-
33973: Det uppdrag kommitten erhållit ålägger den      geringen att överväga nödiga och lämpliga åt-
33974: att även uppgöra förslag tili förbättrande av   gärder och utvägar för aot förbättra förhållan-
33975: den ekonomiska situationen för sådana, som      dena för dem som arbetar inom serviceyrkena.
33976: arbetar inom serviceyrken och saknar skälig       Det ovan anförda får jag vördsamt bringa
33977: trygghet i fråga om sin utkomst. Sedan kom-     Eder, Herr Talman, tili kännedom.
33978:      Helsingfors den 7 juni 1971.
33979: 
33980:                                                           Minister Katri-Helena Eskelinen.
33981: 
33982: 
33983: 
33984: 
33985: 746/71
33986: Kirj. ksm. n:o 164.
33987: 
33988: 
33989: 
33990: 
33991:                                    E. Niemelä: Säämingin saaristotien rakentamisesta.
33992: 
33993: 
33994:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33995: 
33996:    Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt toi-            Tässä yhteydessä on mainittava, että yksin-
33997: vomusaloitteen Säämingin saaristotien raken-           omaan tätä saaristoasujamistoa joutuu valtio-
33998: tamisesta. Tie tulisi olemaan 36 km pitkä ja           valta avustamaan huomattavalla summalla vuo-
33999: se yhdistäisi Savonlinnan talousalueen Imatran         sittain vesiliikennettä varten ja kelirikkoaikoina
34000: ja Vuoksenlaakson talousalueeseen. Tie kulkisi         kalliiksi tulevalla helikopterilla.
34001: ns. saaristolinjaa ja lyhentäisi nykyistä Imat-           Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
34002: ran - Savonlinnan väliä noin 40 km:llä. Sa-            § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
34003: moin .tämä tie poistaisi Punkaharjun vaikean           voston asianomaisen jäsenen vastattav,aksi ky-
34004: Jiikenteellisen pullonkaulan. Tämä on ns. Sää-         symyksen:
34005: mingin saaristot,ie, jolla on erittäin suuri yleinen
34006: liikeoteeilinen merkitys aina Vatkauden, Savon-                  Milloin Säämingin saaristotien suun-
34007: linnan, Imatran ja Vuoksenlaakson teollisuu-                  nittelu ~aiotaan viedä päätökseen ja aloit-
34008: delle ja kaupalle sekä paikalliselle asujamistolle,           Eduskunnan hyväksymän toivomuksen
34009: sillä noin 1 500 sääminkiläistä, jotka nyt ovat               mukaisesti tien rakentaminen?
34010: vailla maayhteyttä, pääsisivät nykyaikaisen ja
34011: turvallisen liikenteen pariin.
34012:       Helsingissä 25 päivänä ,toukokuuta 1971.
34013: 
34014:                                              Esu Niemelä.
34015: 
34016: 
34017: 
34018: 
34019: 756/71
34020:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34021: 
34022:   Valtiopäiväjärjestyksen   37 §:n 1 mom:·ssa       kennetaloudellisesti      er1ty1sen kannattavana
34023: main~tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hankkeena. Sen investointikustannukset (alus-
34024: olette 25 rpäivänä toukokuuta 1971 päivätyn         tava arvio 23,7 mmk) ovat lisäksi siksi kor-
34025: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        keat, ettei hanketta nykyisten rahoitusmahdol-
34026: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen     lisuuksien puitteissa ole mahdollista ottaa ai-
34027: kansanedustaja E. Niemelän näin kuuluvasta          van lähivuosien toteuttamisohjelmiin. Ko. saa-
34028: kirjallisesta kysymyksestä no 164:                  ristotie ei myöskään yksinään ilmeisesti ratkaise
34029:                                                     Säämingin saariston .tieongelmia. Säämingin saa-
34030:           "Milloin Säämingin saaristotien suun-     dston tieoloja on pyrittävä parantamaan paran-
34031:        nittelu aiotaan viedä päätökseen ja aloit-   tamalla saaristotien lisäksi paikallis- ja yksityis-
34032:        Eduskunnan hyväksymän toivomuksen            tieverkkoa sekä mahdollisesti laiva- ja moottori-
34033:        mukaisesti tien rakentaminen?"               yhteyksiä lisäämällä. Tämän vuoksi ovat tie-
34034:                                                     v·iranomaiset ottaneetkin kuluvan vuoden suun-
34035:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nitteluohjelmaan yleissuunnitelman laatimisen
34036: vasti seuraavaa:                                    paikallistievel'kon täydentämiseksi Säämingin
34037:    Tie- ja vesirakennushallituksessa on kysy-       eteläisessä saaristossa. Tämä tutkimus tulee täy-
34038: myksessä mainitun eduskunnan toivomuksen            dentämään saaristotiestä jo •tehtyjä selvityksiä.
34039: johdosta laadittu selv1tys asiakohdassa maini-      Vasta tämän Säämingin saariston tiekysymyksiä
34040: tulle maantielle eli ns. Säämingin saaristo-        kokonaisuud".ssaan koskevan selvityksen jäl-
34041: tielle tulevasta liikenteestä, tien rakentamisen    keen voidaan ratkaista lopullisesti, missä jär-
34042: vaatimista kustannuksista ja taloudellisesta kan-   jestyksessä ko. saariston tiestöä on ryhdyttävä
34043: nattavuudesta. Lisäksi on tutkittu Säämingin        lopullisesti suunnittelemaan, parantamaan ja ra-
34044: eteläisen saariston nykyisiä kulkuyhteyksiä sekä    kentamaan, jotta sen vaikeat liikennöimisongel-
34045: mahdollisuuksia niiden parantamiseen.               mat tulisiv·at mahdollisimman tarkoituksenmu-
34046:    Tutkimuksissa on todettu, ettei Särkilah-        kaisella, taloudellisella ja koko saaristoa tyydyt-
34047: den - Savonlinnan maantietä voida pitää lii-        tävällä tavalla ratkaistuiksi.
34048:      Helsingissä, kesäkuun 30 päivänä 1971.
34049: 
34050:                                                                Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
34051:                                                                                                  3
34052: 
34053: 
34054: 
34055: 
34056:                            T ill R iksdagen s Herr T a~m an.
34057: 
34058:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      särskilt lönsamt projekt. Investeringskostna-
34059: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         derna ( enligt förberedande beräkning 23,7
34060: ·velse av den 25 maj 1971 tili vederbörande       mmk) är dävtill så pass höga, att projektet
34061: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    inom ramen för nuvarande finansieringsmöjlig-
34062: ~ande av riksdagsman E. Niemelä ställda skrift-    heter icke kan intagas i de program som skall
34063: liga spörsmål n-r 164:                            förverkligas inom de närmaste åren. Ifråga-
34064:                                                   varande skärgårdsväg löser uppenbarligen icke
34065:           "När har man för avsikt att slutföra    heller ensam vägproblemen inom Sääminki skär-
34066:        planeringen av Sääminki skärgårdsväg       gård. Man måste sträva tili att förbättra väg-
34067:        och att i enlighet med den av riksdagen    förhållandena i Sääminki skärgård genom för-
34068:        godkända hemställningen påbörja an-         bättring av såväl den nuvarande skärgårdsvä-
34069:        läggandet av vägen?"                       gen som nätet av bygde- och enskilda vägar
34070:                                                   samt genom eventuell ökning av båt- och mo-
34071:    Såsom svar på spörsmålet får ~ag vördsamt      torbåtsförbindelserna. Fördenskull har väg-
34072: anföra följande:                                  myndigheterna också i innevarande års plane-
34073:                                                   ringsprogram intagit utarbetandet av en allmän
34074:    I väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har man     pian för komplettering av bygdevägsnätet i
34075: med anledning av riksdagens i spörsmålet          Sääminki södra skärgård. Denna undersökning
34076: nämnda hemställning utarbetat en utredning        kommer att utgöra en komplettering tili de
34077: om den blivande trafiken på ovan nämnda           utredningar som redan u:tförts om skärgårds-
34078: s.k. Sääminki skärgårdsväg, de kostnader an-      ·vägen. Först sedan denna utredning om väg-
34079: läggandet av vägen kräver och vägens ekono-       frågorna i Sääminki skärgård som en helhet har
34080: miska lönsamhet. Dessutom har man undersökt       blivit klar kan man slutgiltigt avgöra, i viiken
34081: de nuvarande kommunikationerna i Sääminki         ordning förbättring och anläggning av vägnätet
34082: södra skärgård samt möjligheterna att förbättra   :inom ifrågavarande skärgård skall inledas så
34083: dem.                                              att de svåra trafikproblemen blir lösta på ett
34084:    Vid undersökningarna har konstaterats, att     så ändamålsenligt, ekonomiskt förmånligt och
34085: landsvägen Särkilahti - Nyslott från trafik-      för hela skärgården tillfredsställande sätt som
34086: ekonomisk synpunkt icke kan anses vara något      möjligt.
34087:      Helsingfors den 30 iuni 1971.
34088: 
34089:                                                                Trafikminister K. F. Haapasalo.
34090: Kirj. ksm. n:o 165.
34091: 
34092: 
34093: 
34094: 
34095:                                 E. Niemelä: Seikanlammen-Säimenen-Leppälahden maantien
34096:                                    parantamisesta.
34097: 
34098: 
34099:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34100: 
34101:    Eduskunta on 4. 2. 1966 hyväksynyt toivo-       työn alle, sillä nykyisellään sen kunto aiheut-
34102: musaloitteen      Seikanlammen-Savonrannan-        taa liikenteelle äärimmäisiä vaikeuksia. Myös-
34103: Säimenen-Rönkönvaaran-Leppälahden maan-            kin .työllisyyttä ajatellen olisi tämä erittäin
34104: tien parantamisesta. Eduskunnan lausumasta         tärkeätä juuri Savonrannan ja Kerimäen tilan-
34105: toivomuksesta huolimaHa ko. tielle ei ole tehty    netta ajatellen. Mainittakoon, että kuluvana
34106: mitään.                                            keväänä on Savonrannassa koko pitäjän yhtei-
34107:     Mikkelin läänin itäisen osan eräs vaikeim-     sillä talkoilla yritetty saada tietä liikennöitä-
34108: pia ja huonokuntoisimpia teitä on Seikanlampi      vään kuntoon.
34109:  -Savonranta-Säimen-Rönkönvaara-Leppä-                Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
34110: lahden tie Savonrannan ja Kerimäen kunnissa.       §: n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
34111: Nykyinen tie on erittäin kapea, mäkinen ja         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
34112: routiva. Liikenne ko. tieosuudella on kummin-      raavan kysymyksen:
34113: kin suhteellisen vilkas, sillä Savonrannan kir-
34114: konkylästä ei ole muita tieyhteyksiä Joensuun               Mihin 'toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34115:  talousalueelle eikä Savonlinnan talousalueelle,          ryhtyä, Eduskunnan 4. 2. 1966 hyväk-
34116: vaan tie on ainoa valtaväylä koko pitäjässä.              symän toivomuksen mukaisesti, Seikan-
34117:     Orivirran sillan valmistuttua on tärkeää ja           lammen-Savonrannan-Säimenen-
34118: välttämätöntä, että myöskin varsinaisen maan-             Rönkönvaaran-Leppälahden maantien
34119: tien parannus- ja korjaustyöt saataisiin pian             parantamiseksi?
34120:       Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
34121: 
34122:                                            E. Niemelä.
34123: 
34124: 
34125: 
34126: 
34127:  762/71
34128: 2
34129: 
34130: 
34131: 
34132: 
34133:                         E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
34134: 
34135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tin säännösten nojalla. Päätös on lähetetty
34136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kunnalle tiedoksi.
34137: olette 25 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn              Tutkiessaan kysymyksessä mainitun Edus-
34138: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kunnan toivomusaloitteen johdosta koko alussa
34139: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mainitun tiejakson parantamista tieviranomaiset
34140: edustaja Esu Niemelän näin kuuluvasta kirjal-        ovat tulleet siihen tulokseen, että koska Sei-
34141: lisesta kysymyksestä n:o 165:                        kanlammen-Savonrannan-Leppälahden väli-
34142:                                                      sen tieyhteyden liikennemäärät ovat verraten
34143:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vähäiset, tulisi tien parantaminen suorittaa ns.
34144:        ryhtyä, Eduskunnan 4. 2. 1966 hyväk-          tehostettuna kunnossapitotyönä. Tehostetun
34145:        symän toivomuksen mukaisesti, Seikan-         kunnossapidon yhteydessä tien pahimmat mut-
34146:        lammen-Savonrannan-Säimenen-                  kat tullaan oikaisemaan, mäkiä alennetaan, rou-
34147:        Rönkönvaaran-Leppälahden maantien             tapaikat korjataan ja tie päällystetään öljyso-
34148:        parantamiseksi?"                              ralla. Tehostettu kunnossapito suoritettaisiin
34149:                                                      seuraten lähes täydellisesti nykyistä ~tielinjaa.
34150:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Suuria investointeja vaativa tien täydellinen
34151: vasti seuraavaa:                                     parantaminen tai uudelleen rakentaminen olisi
34152:    Kysymyksessä tarkoitett~un tiejaksoon Sei-        liikennetaloudellisesti kannattamatonta. Tien
34153:  kanlampi - Savonranta - Säimen - Leppälah-          alkuosa Seikanlampi-Savomanta sisältyykin
34154: ti sisältyvän tien loppuosan Säimen-Leppälahti       Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin piirikontto·
34155: rakentamisesta eli nykyisen maantien oikaise-        rin tehostetun kunnossapidon vv. 1972-73
34156: misesta kulkemaan Säimenestä suoraan Rönkön-         alustavaan ohjelmaan, joten maantien Seikan-
34157: vaaran kautta Leppälahteen, on Savonrannan           lampi-Leppälahti parantamistöiden aloittami-
34158: kunta t~ehnyt v. 1959 tieasetuksen mukaisen          nen riippuu kokonaan tieviranomaisille tehos-
34159: aloitteen. Aloitteen käsittelyn yhteydessä suori-    tettuun kunnossapitoon myönnettävistä määrä-
34160: tettu tieverkkoselvitys osoitti kuitenkin, ettei     rahoista.
34161: tämän tiejakson loppuosan rakentaminen sille            Vuodeksi 1972 on liikenneministeriö esittä-
34162: tuleva vähäinen liikenne huomioonottaen ole          nyt yleisten .teiden kunnossapitoon myönnettä-
34163: nykyisten teiden rakentamiseen varattujen niuk-      västä määrärahasta varattavaksi tehostettuun
34164: kojen määrärahojen puitteissa mahdollista. Tie-      kunnossapitoon n. 25 milj. markkaa, jolla saa-
34165: ja vesirakennushallitus onkin päätöksessään 29.      taisiin tehostetun kunnossapidon alaiseksi koko
34166:  10. 1970 todennut, ettei ko. tie .täytä liiken-     maassa n. 500 km huonokuntoisia sorateitä.
34167: teelliseltä merkitykseltään yleisistä teistä anne-   Tämä määräraha ja mm. myös Seikanlammen-
34168: tun lain 7 § :n maanteille asettamia vaatimuk-       Savonrannan-Leppälahden maantien paranta-
34169: sia ja antanut mainitun aloitteen raueta ylei-       miskysymys ratkeaa siis ensi vuoden tulo- ja
34170: sistä teistä annetun asetuksen 8 §: n 2 momen-       menoarvion käsittelyn yhteydessä.
34171:      Helsingissä elokuun 4 päivänä 1971.
34172: 
34173:                                                                Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
34174:                                                                                                  3
34175: 
34176: 
34177: 
34178: 
34179:                          T i II   Ri k sd agen s    H err    T a I m a n.
34180: 
34181:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Vägmyndigheterna har med anledning av
34182: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ifrågavarande hemställningsmotion i Riksdagen
34183: velse av den 25 maj 1971 ,tili vederbörande        undersökt möjiigheterna att förbättra hela det
34184: medlem av statsrådet översänt avskrift av tföi-    i början nämnda vägavsnittet och därvid kom-
34185: jande av riksdagsman Esu Niemelä ställda           mh tili att vägen, emedan trafiken är rätt
34186: spörsmåi nr 165:                                   ringa på sträckan Seikanlampi-Savonranta-
34187:                                                    Leppälahti, borde förbättras genom s.k. för-
34188:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         stärkt underhåll. Detta innebär att man i sam-
34189:        vidta för att landsvägen Seikanlampi-       band med vägunderhållet skulle räta ut de
34190:        Savonranta-Säimen-Rönkönvaara-              värsta kurvorna, sänka backar, reparera tjäl-
34191:        Leppälahti skali bli förbättrad såsom i     skador och belägga vägen med oljegrus. Det
34192:        Riksdagens hemställan 4. 2. 1966 förut-     förstärkta underhållet skulle ske så, att man i
34193:        sättes?"                                    det närmaste fuliständigt skulle följa den nu-
34194:                                                    varande vägsträckningen. Det vore trafilreko-
34195:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       nomiskt olönsamt att göra stora investeringar
34196: anföra föijande:                                   i en fullständig förbättring eller om:byggnad
34197:    Savonranta kommun gjorde år 1959 i väg-         av vägen. Början av vägen Seikanlampi-Sa-
34198: förordningen avsedd framställning om byggan-       vomanta ingår i det preliminära program för
34199: de av den i landsvägen Seikanlampi-Savon-          förstärkt underhåli under åren 1972-73, som
34200: ranta-Säimen-Leppälahti ingående sista väg-        har uppgjorts av St Micheis väg- och vatten-
34201: delen Säimen-Leppälahti, dvs. om uträtning         byggnadsdistrikts distriktskontor. Det beror
34202: av den nuvarande Iandsvägen så, att den skulle     därför helt på de anslag för förstärkt under-
34203: gå från Säimen direkt över Rönkönvaara tili        håll av vägar som beviijas vägmyndigheterna,
34204: Leppälahti. Den utredning av vägnätet som          när atibetena på förbättrande av landsvägen
34205: utfördes i sarnband med behandlingen av fram-      Seikanlampi-Leppälah,ti kan påbörjas.
34206: ställningen visade likväi, att det inte var möj-      För år 1972 har trafikministeriet föresiagit,
34207: ligt att med de nuvarande knappa ansiagen          att ca 25 milj. mark av anslaget för underhåll
34208: för vägbyggen bygga sista delen av detta väg-      av a11männa vägar skall avsättas för förstärkt
34209: avsnitt som skulle komma att bli rätt litet        underhåll. Med detta belopp skulle i hela lan-
34210: trafike;ad. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen       det omkring 500 km dåliga grusvägar bli före-
34211: har i beslut 29 10. 1970 konstaterat, att ifrå-    mål för förstärkt underhåll. Detta anslag blir
34212: gavarande väg inte med avseende på sin bety-       klart och frågan om förbättrande av bl.a.Iands-
34213: delse för trafiken uppfyller fordringarna i 7 §    vägen     Seikanlampi-Savonranta-Leppälahti
34214: lagen om allmänna vägar, och därför med stöd       såiunda avgjord i samband med behandlingen
34215: av 8 § 2 mom. förordningen om alimänna vä-         av nästa års statsförsiag.
34216: gar låtit framställningen förfalla. Besiutet har
34217: bragts till kommunens kännedom.
34218:      Helsingfors den 4 augusti 1971.
34219: 
34220:                                                                Trafikminister K. F. Haapasalo.
34221: Kirj. ksm. n:o 166.
34222: 
34223: 
34224: 
34225: 
34226:                                  Kaipainen ym.: Sairausvakuutuspäivärahan epäämisestä sosiaalis-
34227:                                     ten syiden perusteella suoritetun abortin takia.
34228: 
34229: 
34230:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34231: 
34232:    Sairausvakuutuslain 14 §:n mukaan suorite-        sairautena riippumatta siitä, mikä syy on joh-
34233: taan korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky-      tanut raskauden keskeytystoimenpiteen suorit-
34234: vyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja           tamiseen.
34235: synnytyksen johdosta äitiysrahaa. Työkyvyttö-           Varsin vaikea on ymmärtää myöskään sai-
34236: myydellä tarkoitetaan tämän lain mukaan sel-         rausvakuutuslain 26 §:n soveltamista näissä ta-
34237: laista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäes-    pauksissa. Tällöinhän herää kysymys siitä, pi-
34238: sä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa       detäänkö sairauden tarkoituksellisena aiheutta-
34239: kykenemätön tekemään tavallista työtään tai         misena tai vakuutetun törkeänä huolimattomuu-
34240: työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.        tena raskauteen johtanutta sukupuoliyhdyntää
34241:    On käynyt ilmi, että sairausvakuutustoimi-        vai heikkoihin sosiaalisiin olosuhteisiin joutu-
34242: kunnat eräissä tapauksissa ovat evänneet päi-       mista. Kumpikin tämänkaltainen tulkinta on
34243: värahan vakuutetuilta, joille on suoritettu ras-     täyttä mielettömyyttä.
34244: kauden keskeytys sosiaalisten indikaatioiden            On mahdollista, että sairausvakuutusviran-
34245: perusteella. Syynä epäämiseen on tällöin il-        omaisten ratkaisuihin on vaikuttanut kansan-
34246: meisesti ollut joko se, että on katsottu, ettei      eläkelaitoksen yhteydessä toimivan pääasiassa
34247: kysymyksessä ole sairaudesta johtuva tila, tai      lääkäreistä kokoonpannun sosiaalilääketieteelli-
34248: se, että on vedottu sairausvakuutuslain 26           sen neuvottelukunnan kannanotto. Kun tiede-
34249: §: ään. Tämän pykälän mukaan voidaan vakuu-          tään lääkärikunnan suhtautuvan tällä hetkellä
34250: tetulle tuleva etuus evätä tai alentaa, jos va-     varsin kielteisesti uuteen aborttilakiin, ei lää-
34251: kuutettu on vilpillisesti tai törkeästä tuotta-     kärineuvottelukunnan mahdollista kielteistä
34252: muksesta ilmoittanut väärin tai salannut jon-       kantaa k}"symykseen sairausvakuutuskorvauk-
34253: kin seikan, jolla on merkitystä tämän lain mu-      sen suorittamisesta raskauden keskeytystapauk-
34254: kaisen etuuden ·Saamiseen tai suuruuteen, taik-     sissa voida pitää täysin objektiivisena.
34255: ka jos hän on itse tai toisen avulla tarkoituk-         Vaikka sairausvakuutuspäivärahaa yleensä
34256: sellisesti aiheuttanut sairauden tai hänen tör-     joudutaankin suorittamaan raskauden keskey-
34257: keä huolimattomuutensa on olennaisesti myö-         tystapauksessa vain muutamalta päivältä, on
34258: tävaikuttanut sairauden syntymiseen. Raskau-        sairausvakuutuksen :kannanotoilla kuiten'kin laa-
34259: den keskeytyksen yhteydessä on tällöin mah-         jempi yleinen merkitys. Seuraavathan työnan-
34260: dollisesti katsottu asianomaisen itsensä tarkoi-    tajat yleensä varsin pitkälti sairausvakuutuksen
34261: tuksellisesti aiheuttaneen sairauden. Molem-        ratkaisuja myös päättäessään työsopimuslain
34262: missa tapauksissa sairausvakuutuspäivärahan         mukaisen sairausajan palkan maksamisesta
34263: epääminen on varsin hämmästyttävää. Sairaus-        .työntekijöille.
34264: vakuutuksen piirissä vakiintuneen käytännön             Jos syynä sairausvakuutuspäivärahan epää-
34265: mukaan pidetään päivärahaan oikeuttavana sai-       miseen on v·etoaminen vakuutetun omaan
34266: rautena myös esimerkiksi tilaa, joka syntyy         tuottamukseen, tulee etsimättä mieleen ver-
34267: terveelle munuaisen luovuttajalle suoritetun        tailu muihin tapauksiin, JOissa vakuutetun
34268: munuaisen poisto-operaation yhteydessä. So-         "syyllisyys" sairauden syntyyn on vielä selvem-
34269: siaalisten syiden perusteella suoritettu raskau-    pi kuin hänen myötävaikuttamisenosa raskau-
34270: den keskeytys on täysin verrattavissa tähän.        dentilan alkamiseen tai huonoihin sosiaalisiin
34271: Tällöin olisi toisin sanoen operaation jälki-       olosuhteisiin joutumiseen. Niinpä tupakoivan
34272: tilaa pidettävä työkyvyttömyyttä aiheuttavana       potilaan "syyllisyys" keuhkosyövän syntyyn
34273: 
34274: 800/71
34275: 2
34276: 
34277: tai tupakoivan, runsaasti eläinrasvoja käyttä-        Onko Hallituksen mielestä oikein,
34278: vän ja hsensä ylipainoiseksi lihottaneen poti-     että sairausvakuutuspäiväraha evätään
34279: laan "syyllisyys" sepelvaltimotaudin syntyyn       niiltä vakuutetuilta, joille on suoritettu
34280: jouduttaisiin myös ottamaan huomioon, mikä         raskauden keskeytys sosiaalisten indi-
34281: tilanne johtaisi myös täydelliseen mielivaltaan.   kaatioiden perusteella, ja jos tämä ei
34282:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-    ole kohtuullista,
34283: jestyksen 37 § :n nojalla esitämme valtioneu-         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34284: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-     ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
34285: raavan kysymyksen:
34286:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1971.
34287: 
34288:                 Osmo Kaipainen.                        Tellervo Koivisto.
34289:               . Ilmo Paananen.                         Paavo Tiilikainen .
34290:                 Kaisa Raatikainen.                     A-V. Perheentupa.
34291:                 A-L. Ti:ekso.                          Leo Kohtala.
34292:                 Salme Myyryläinen.                     Matti Ahde.
34293:                 Eero Salo.                             Mauno Forsman.
34294:                 Kaarle Salmivuori.                     Lauha Männistö.
34295:                                                                                                      3
34296: 
34297: 
34298: 
34299: 
34300:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
34301: 
34302:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34303: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        vasti seuraavaa:
34304: mies, olette 25 päivänä toukokuuta 1971 päi-           Raskauden keskeyttämisestä aiheutuvaa ti-
34305: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       laa, jonka kestäessä vakuutettu on kykenemä-
34306: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tön työhön, on kansaneläkelaitoksen ilmoituk-
34307: kansanedustaja Osmo Kaipaisen ym. näin kuu-         sen mukaan pidettävä sairausvakuutuslain
34308: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 166:         14 §: n nojalla korvattavana työkyvyttömyy-
34309:                                                     tenä. Päivärahaa suoritetaan niissäkin tapauk-
34310:            "Onko Hallituksen mielestä oikein,       sissa, jolloin vakuutettu on työkyvytön muilla
34311:        ,että sairausvakuutuspäiväraha evätään       kuin lääketieteellisillä perusteilla suoritetun
34312:        niiltä vakuutetuilta, joille on suoritettu   laillisen raskauden keskeyttämisen johdosta.
34313:        raskauden keskeytys sosiaalisten indi-       Kansaneläkelaitos ei ole antanut asiasta sai-
34314:        kaatioiden perusteella, ja jos tämä ei       rausvakuutustoimistoille :kirjallisia ohjeita, kos-
34315:        ole kohtuullista,                            ka käytäntö on jo muodostunut edellä seloste-
34316:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tun kannan mukaiseksi.
34317:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?"
34318:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1971.
34319: 
34320: 
34321:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
34322: 4
34323: 
34324: 
34325: 
34326: 
34327:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34328: 
34329:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom ISVat på spörsmålet får jag vördsamt
34330: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       anföra följande:
34331: se av den 25 maj 1971 tHl vederbörande med-           Det tillstånd, som är en följd av avbrutet
34332: lem av statsrådet översänt en avskrift av ett      havandeskap och under vilket försäkrad är
34333: av riksdagsman Osmo Kaipainen m. fl. under-        oförmögen till arbete, skall enligt folkpensions-
34334: tecknat skriftligt spörsmål nr 166 av följande     anstaltens uppgift anses för arbetsoförmåga,
34335: lydelse:                                           som skall ersättas med stöd av 14 § sjukför-
34336:                                                    säkringslagen. Dagpenning utgår även i de fall,
34337:           "A:nser Regeringen det vara rättvi&t,    då den försåi'krade är arbetsoförmögen till följd
34338:        att sjukförsäkringens dagpenning för-       av lagligt, på andra grunder än medicinska,
34339:        vägras de för.säkrade, vilkas havande-      avbrutet havandeskap. Folkpensionsanstalten
34340:        skap avbrutits på grund av sociala indi-    har inte gett skriftliga anvisningar till sjuk-
34341:        kationer, och om detta inte är skäligt,     försäkringsbyråerna om saken, emedan det
34342:           vi:lka åtgärder ämnar Regeringen         redan blivit praxis att följa det ovan anförda.
34343:        vidta för avhjälpande av sakförhållan-
34344:        det?"
34345:      Helsingfors den 21 september 1971.
34346: 
34347: 
34348:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
34349: Kirj. ksm. n:o 167.
34350: 
34351: 
34352: 
34353: 
34354:                                    Turunen: Elintarvikelainsäädäntöön liittyvän valvonnan tehosta-
34355:                                       misesta.
34356: 
34357: 
34358:                           E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
34359: 
34360:     Valtioneuvosto on päätöksellään (228/52            kehotusta em. suunnitelmien toteuttamiseksi.
34361: ja 347/59) määrännyt valtion teknillisen tut-          Se on mm. yrittänyt 1. 3. 1971 lähtien palkata
34362: kimuslaitoksen elintarviketeollisuuslaboratorion       työsopimussuhteeseen tutkijan ja laborantin.
34363: johtavaksi elintarviketutkimuslaitokseksi.             Tutkimuslaitoksen hallinnollinen osasto on kui-
34364:     Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen halli-       tenkin ,torjunut tällaiset toimenpiteet.
34365: tus asetti 10. 2. 71 työryhmän selvittämään               Hallinnollisen osaston em. asenne voi joh-
34366: elintarvikkeiden sekä elintarvikelainsäädännön         taa siihen, että myönnetyillä varoilla ei onnis-
34367: piiriin kuuluvien yleisten käyttö- ja kulutus-         tuta palkkaamaan päteviä ja mainittuun tehtä-
34368: tarvikkeiden valvontaan liittyvän tarkastustut-        vään sopivia henkilöitä kyllin nopeasti. Val-
34369: kimuksen suorittamista ja VTT:n elintarvike-           vontaan liittyvien laboratoriotutkimusten käyn-
34370: teollisuuslaboratorion osuutta tässä toiminnassa.      nistäminen saattaa vieläkin oleellisesti viivästyä
34371:     Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1971        ja pahimmassa ~tapauksessa osa mainituista va-
34372: on osoitettu 185 000 markan määräraha kol-             roista jäädä käyttämättä. Tällainen viivyttele-
34373: men tutkimusryhmän palkkaamiseksi VTT: n               minen olisi valitettavaa varsinkin kun yleisön,
34374: elintarviketeollisuuslaboratorioon suorittamaan        valvontaviranomaisten ja elintarvikeneuvottelu-
34375: elintarvikevalvontaan liittyviä tarkastustutki-        kunnan taholta on jatkuvasti korostettu em.
34376: mu:ksia. Mainittu työryhmä, joka sai työnsä            tutkimusten kiireellisyyttä.
34377: valmiiksi maaliskuun 10 päivänä 1971, päätyi              Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
34378: muun ohella suosittelemaan, että em. kolme             37 § :n 1 momentin nojalla esitän valtioneuvos-
34379:  tutkimusryhmää tulisi mitä pikimmin palkata           ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
34380: elintarviketeollisuuslaboratorioon.                    van kysymyksen:
34381:     Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti kir-
34382:  jeellä ( 28/60/71) hyväksyvänsä 'tutkimuslai-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
34383:  toksesta laaditun suunnitelman elintarvikelain-              valtion teknillisen tutkimuslaitoksen
34384:  säädäntöön liittyvän valvonnan tehostamisesta                hallinnollinen osasto pyrkii jarrutta-
34385: laitoksen elin;tarviketeollisuuslabora:toriossa. Sa-          maan elintarvikelainsäädäntöön liitty-
34386: malla ministeriö kehotti tutkimuslaitosta ryhty-              vän valvonnan tehostamista em. laitok-
34387:  mään tämän suunnitelman toteuttamisen vaati-                 sen elintarviteollisuuslaboratoriossa, ja
34388:  miin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi ministeriö               jos on,                             .
34389:  katsoi, että kuluvan vuoden tulo.. ja menoar-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus ·aikoo
34390:  viossa varattuja määrärahoja kolmen tutkimus-                ryhtyä elintarvikelainsäädäntöön liitty-
34391:  ryhmän palkkaamiseksi olisi ryhdyttävä kiireel-              vän valvonnan tehostamisesta hyväksyt-
34392:  lisesti käyttämään.                                          tyjen suunnitelmien toteuttamiseksi kii-
34393:     Elitarviketeollisuuslaboratorio on pyrkinyt               reellisesti?
34394:  toteuttamaan kauppa- ja teollisuusministeriön
34395:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
34396: 
34397:                                             Väinö Turunen.
34398: 
34399: 
34400: 
34401: 767/71
34402: 2
34403: 
34404: 
34405: 
34406: 
34407:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
34408: 
34409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toimiston toimistopäällikölle, ettei laboratorio
34410: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voi palkata elintarvikevalvontaa suorittavaa
34411: olette 26 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn          henkilökuntaa ennen kuin laboratorio saa var-
34412: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   muuden siitä, että tutkimusryhmien tarvitsema
34413: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     laboratoriotarvikemääräraha sisällytetään vuo-
34414: Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      den 1971 lisämenoarvioesitykseen.
34415: sestä n:o 167.                                         Kysymyksessä oleva lisämenoarvioesitys an-
34416:                                                     nettiin Eduskunnalle 30. 4. 1971.
34417:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että         Saadun selvityksen mukaan elintarviketeol-
34418:        valtion teknillisen tutkimuslaitoksen        lisuuslaboratorion taholta ,esitettiin elintarvike-
34419:        hallinnollinen osasto pyrkii jarrutta-       valvontaan osoitetusta määrärahasta palkatta-
34420:        maan elintarvikelainsäädäntöön liitty-       vaksi 1. 3. 1971 lukien, siis jo ennen kuin
34421:        vän valvonnan tehostamista em. laitok-       kyselyssä mainittu tutkijaryhmä sai työnsä val-
34422:        sen elintarviteollisuuslaboratoriossa, ja    miiksi, yksi tutkija ja yksi laborantti.
34423:        jos on,                                         Tällöin oli asianomaiselle laboratorionjohta-
34424:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jalle ilmoitettu, ettei mainittuja henkilö1tä
34425:        ryhtyä elintarvikelainsäädäntöön liitty-     voida palkata tästä määrärahasta ennen kuin
34426:        vän valvonnan tehostamisesta hyväksyt-       tutkimusryhmien tehtäväryhmittely on hyväk-
34427:        tyjen suunnitelmien toteuttamiseksi kii-     sytty.
34428:        reellisesti?"                                   Tästä huolimatta laitoksen johdon taholta
34429:                                                     suostuttiin siihen, että ~aborantti saa:tiin pal-
34430:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kata välittömästi muilla varoilla, mutta tutki-
34431: vasti seuraavaa:                                    jan osalta asia ratkaistiin myöhemmin.
34432:    Kuten puheena olevassa kyselyssä on todettu,        Kauppa- ja teollisuusministeriön antaman hy-
34433: kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti 26 päi-    väksymisen jä~een laitoksen hallinnollisen osas-
34434: vänä maaliskuuta 1971 päivätyllä kirjeellään        ton taholta oli useaan otteeseen tiedusteltu
34435: n:o 28/260/71 valtion teknilliselle tutkimus-       elintarv1keteollisuuslaboratoriolta mainitun tut-
34436: laitokselle hyväksyvänsä tutkimuslaitoksessa        kijan ym. henkilökunnan palkkaustoimenpitei-
34437: laaditun suunnitelman elintarvikelainsäädän-        siin ryhtymistä, mutta vasta kuluvan vuoden
34438: töön liittyvän valvonnan tehostamisesta laitok-     toukokuussa laboratorio teki tutkimusryhmien
34439: sen elintarviketeollisuuslaboratoriossa.            palkkausta koskevan osittaisesityksen, joka vä-
34440:    Samalla ministeriö kehotti tutkimuslaitosta      littömästi sai myönteisen ratkaisun.
34441: ryhtymään tämän suunnitelman toteuttamisen             Todettakoon, että vasta viimeksi kuluneen
34442: vaaritniin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi minis-    elokuun puolivälissä laboratorio on tehnyt lo-
34443: teriö katsoi, että kuluvan vuoden tulo- ja me-      pullisen esityksen sanotun määrärahan koko-
34444: noarviossa varattuja määrärahoja kolmen tut-        naiskäytöstä.
34445: kijaryhmän palkkaamiseksi olisi ryhdyttävä kii-        Edellä olevan johdosta totean, ettei teknilli-
34446: reellisesti käyttämään.                             sen tutkimuslaitoksen hallinnollisen osaston
34447:    Valtion teknillisestä tutkimuslaitoksesta saa-   taholta ole missään vaiheessa pyritty jarrutta-
34448: dun selvityksen mukaan oli elintarviketeolli-       maan elintarvikevalvonnan tehostamiseen !täh-
34449: suuslaboratorion johtaja ilmoittanut edellä         tääviä toimenpiteitä ja kaikki elintarviketeol-
34450: mainitun kauppa- ja teollisuusministeriön kir-      lisuuslaboratorion esitykset on käsitelty asian-
34451: jeen saapumisen jälkeen laitoksen hallinnollisen    mukaisesti.
34452:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1971.
34453: 
34454:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
34455:                                                                                                    3
34456: 
34457: 
34458: 
34459: 
34460:                          Tili     Riksdagens         H e r r T a 1 m a n.
34461: 
34462:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         laboratoriet inte kan anställa personai för livs-
34463: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       medelskontroll förrän det får säkert besked
34464: av den 26 maj 1971 tili vederbörande medlem         om huruvida det anslag för laboratorieutrust-
34465: av statsrådet översänt en avskrift av följande      ning som forskningsgrupperna behöver upp-
34466: av riksdagsman Turunen ställda skriftliga           tages i propositionen angående tilläggsbudget
34467: spörsmål nr 167:                                    för år 1971.
34468:                                                         Berörda proposition angående tilläggsbudge-
34469:           "Är Regeringen medveten om att            ten avläts till Riksdagen 30. 4. 1971.
34470:        administrativa avdelningen vid statens           Enligt inhämtad utredning föreslogs det från
34471:        tekniska    forskningsanstalt  försöker      livsmedelsindustrilaboratoriets sida, att en
34472:        bromsa effektiveringen av den :tili livs-    forskare och en laborant skulle avlönas med
34473:        medelslagstif.tningen anslutna kontrol-      hjälp av det för livsmedelskontroll anvisade
34474:        len vid nyssnämnda anstalts livsmedels-      anslaget, räknat från 1. 3. 1971, m.a.o. redan
34475:        industrilahoratorium, och om så är           innan den i spörsmålet nämnda forskargruppen
34476:        fallet,                                      fick sitt arbete färdigt.
34477:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Härvid hade vederbörande laboratorieföre-
34478:        taga för att de godkända planerna på         &tåndare underrättats om att nämnda personer
34479:        effektivering av den tili livsmedelslag-     inte kan avlönas med hjälp av detta anslag
34480:        stiftningen anslutna kontrollen snabbt       förrän fördelningen av forskningsgruppernas
34481:        skall kunna förverkligas?"                   uppgifter har godkänts. Det oaktat samtyckte
34482:                                                     anstaltens ledning •tili att en laborant omedel-
34483:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bart fick avlönas med andra medel. I fråga om
34484: samt anföra följande:                               forskaren avgjordes frågan däremot senare.
34485:    Såsom i det berörda spörsmålet har konsta-           Sedan handels- och industriministeriet hade
34486: terats, meddelade handels- och industriminis-       givit sitt godkännande hade anstaltens admi-
34487: teriet i en skrivelse nr 28/260/71 av den 26        nistrativa avdelning flera gånger förfrågat sig
34488: mars 1971 statens tekniska forskningsanstalt,       hos livsmedelsindustrilaboratoriet om huruvida
34489: att ministeriet .godkände den plan på effekti-      åtgärder hade vidtagits för avlönande av
34490: vering av den tili livsmedelslagstif,tningen an-     nämnda forskare och övrig personal. Först
34491: slutna kontrollen vid forskningsanstaltens livs-    i maj i år inkom laboratoriet emellertid med
34492: medelsindustrilaboratorium som hade utarbe-         ett delförslag, som omedelbart fick en positiv
34493: tats vid anstalten.                                 lösning.
34494:    Tiliika anmodade ministeriet forskningsan-           Det för:tjänar konstateras att 1aboratoriet
34495: stalten att vidtaga de åtgärder som ett förverk-    först i mitten av augusti i år har framlagt ett
34496: ligande av planen påkallade. Ministeriet ansåg       slutgiltigt förslag om den totala dispositionen
34497: dessutom att de anslag för avlöning av tre           av nämnda anslag.
34498: forskargrupper som hade reserverats i stats-            Med anledning av vad ovan har anförts fin-
34499: förslaget för innevarande år borde utnyttjas i      ner jag att försök inte i något skede har gjorts
34500: brådskande ordning.                                  från den administrativa avdelningens sida
34501:    Enligt den utredning som har inhämtats hos        inom tekniska forskningsas,talten att bromsa
34502: statens tekniska forskningsanstalt hade före-        åtgärder som avser effektivering av livsmedels-
34503: ståndaren för livsmedelsindustrilaboratoriet, se-   kontroHen, och att alla framställningar från
34504: dan handels- och industriministeriets ovan           livsmedelsindustrilaboratoriets sida har behand-
34505: nämnda skrivelse hade ingått, underrättat che-       lats på behörigt sätt.
34506: fen för anstaltens administrativa byrå om att
34507:       Helsingfors den 3 september 1971.
34508: 
34509:                                                     Handels- och industriminister Arne Berner.
34510:                                 j
34511:                             j
34512:                             j
34513:                         j
34514:                         j
34515:                     j
34516:                     j
34517:                 j
34518:                 j
34519:             j
34520:             j
34521:         j
34522:         j
34523:     j
34524:     j
34525: j
34526: j
34527: Kirj. ksm. n:o 168.
34528: 
34529: 
34530: 
34531: 
34532:                                   Luja ym.: Helsingin ja sen lähikuntien rajantarkistuksista.
34533: 
34534: 
34535:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
34536: 
34537:     Maanantaina 24. 5. 1971 julkistettiin selvi-     man kehityksen vuoro, ne uhataan liittää Hel-
34538: tysmies L. 0. Johanssonin ehdotus rajantarkis-       sinkiin. Ne joutuisivat laita-alueille, joiden ke-
34539: tuksiksi Helsingin ja sen lähikuntien alueella.      hitys pysähtyisi aivan kuten on käynyt viimei-
34540: Mielestämme ei ole kohtuullista puhua rajan-         sen · alueliitoksen yhteydessä Helsinkiin liitet-
34541: tarkistuksista, kun ehdotuksen mukaisesti Hel-       tyjen Tapanilan, Puistolan ja Pukinmäen. Pait-
34542: sinkiin liitettäisiin pakkoliitoksin 51 km2 lähi-    si, että kehitys pysähtyisi näillä liitettävillä
34543: kuntien alueita.                                     alueilla, se pysähtyisi myös jäljelle jäävässä
34544:     Selvitysmiehen ehdotusta ei voi olla ihmet-      osassa Espoota, kun näin voimakkaat alueet
34545: telemättä. Espoon kohdalta esim. on juuri vah-       riistettäisiin siltä.
34546: vistettu päätös, jonka mukaan Espoon kauppa-            Yhtä kohtuuttamiksi on todettava ehdotus
34547: lasta tulee ensi vuoden alusta kaupunki. Kui-        Helsingin maalaiskunnan ja Sipoon kunnan
34548: tenkin esitetään vanhimpia veronmaksaja-aluei-       pirstomisesta.
34549: ta, kuten esim. Leppävaara, liitettäväksi Hel-          Kun selvitysmiehen ehdotuksen julkistami-
34550: sinkiin. Mainitulle alueelle on suunniteltu yhtä     sen yhteydessä on mainittu turvautuminen lain
34551: Espoon neljästä aluekeskuksesta ja tämän mu-         sallimiin pakkoliitoksiin, on todettava, että ne
34552: kaisesti on jo nyt tällä alueella lukuisia kaup-     ovatkin ainoa keino, jolla näin radikaalit liitok-
34553: palan laitoksia, mm. ainoa ammattikoulu ja           set voidaan toteuttaa. Jos asukkaita kuunnel-
34554: kauppaoppilaitos, t9inen kauppalan uimahal-          laan - jonka luulisi olevan kohtuus - ei lii-
34555: leista sekä työväenopiston päärakennus ja pää-       toksia myöskään tapahdu.
34556:  kirjasto. Vaikka ne jäisivätkin Espoon omis-
34557:  tukseen, tilanne olisi luonnoton.                      Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
34558:      Leppävaaran alueella mm. on järjestetty alue-   jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
34559:  liitoskeskustelun aikana useita julkisia tilai-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vgstatta-
34560:  suuksia, joissa paikkakunnan asukkaat ovat          vaksi seuraavan kysymyksen:
34561:  erittäin selvästi ilmaisseet kielteisen kantansa
34562:  alueen liittämisestä Helsinkiin. On todettu,                   Tietääkö Hallitus, että 24. 5. 1971
34563:  että nyt uhanalaisina olevilla alueilla on ollut           julkistettu ehdotus rajantarkistuksiksi
34564:  vuosikymmeniä aktiivisuutta, jolla on kehitetty            Helsingin ja sen lähikuntien alueella
34565:  erittäin vaikeissakin olosuhteissa Espoon koko-            merkitsisi toteutettuna kehityksen py-
34566:  naisuutta. Nämä alueet ovat antaneet kunnalle              sähdyttämistä vuosikymmeniksi sekä
34567:  elinvoimaa vuosikymmeniä, joten olisi erittäin             liitosalueilla että alueluovutusten koh-
34568:  epäoikeudenmukaista siirtää niitä nyt Helsin-              teeksi joutuvissa kunnissa, ja jos tietää,
34569:  kiin. Näiden ansioksi voidaan suurelta osin                    aikooko Hallitus todella ryhtyä ehdo-
34570:  katsoa Espoon eteenpäinmeno ja vireys. Nyt                 tetunlaisiin kohtuuttomiin pakkoliitok-
34571:  kun alkaisi olla näiden alueiden voimakkaam-               siin?
34572:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
34573: 
34574:                 Sinikka Luja.                                    Kaisa Raatikainen.
34575:                 Osmo Kaipainen.                                  Lauri Kantola.
34576:                 Seppo Westerlund.                                Antero Salmekivi.
34577: 
34578: 
34579:  766/71
34580: 2
34581: 
34582: 
34583: 
34584: 
34585:                         E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
34586: 
34587:    Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 1 momentissa       on välttämätöntä selvittää ja harkita, mitä
34588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        uudelleenjärjestelyjä kunnallishallinnon alue-
34589: olette 26 pruvänä toukokuuta 1971 päivätyn           jaossa ja muussa järjestysmuodossa ehkä on
34590: kirjeenne n:o 901 ohella lähettänyt valtioneu-       suoritettava, jotta niistä uusista ja kasvavista
34591: vostön äsiatlömaiselle jäsenelle toimitettavrtksi    vaatimuksista, mitkä tämä kehitys on aiheutta-
34592: jäljennöksen kansanedustaja Sinikka Lujan ym.        nut ja aiheuttaa, voitaisiin parhaiten selviytyä.
34593: kirjallisesta kysymyksestä n:o 168, jossa tie-       Tällöin on erityisesti pidettävä silmällä näiden
34594: dustellaati:                                         kuntien muodostamaa kokonaisuutta ja kun-
34595:                                                      nallishallinnon sopeuttamista sitä palvelemaan.
34596:            "Tietääkö llillitus, että 24. 5. 1971        Kysymys joidenkin aluejärjestelyjen tarpeelli-
34597:        julkistettu ehdotus r!ljantarkistuksiksi      suudesta Helsingin kaupungin ja sen naapuri-
34598:        Helsingin ja sen lähikuntien alueella         kuntien välillä on yhteydessä kysymykseen,
34599:        merkitsisi toteutettuna kehityksen py·        joka koskee näiden kuntien erinäisten yhteis-
34600:        sähdyttämistä vuosikymmeniksi sekä            ten tehtävien hoidon järjestämistä ehdotetun
34601:        liitosalueUla että alueluovutllsten koh-      seutukuntahallinnon muodossa tai muulla ta-
34602:        tt:eksi joutuvissa kunnissa, ja jos tietää,   voin.
34603:            aikooko Hallitus todella ryhtyä ehdo-        Näiden kummankin kysymyksen käsittely
34604:        tl!tutilaisiin kohtuuttomiin pakkoliitok-     toimitettujen selvitysten pohjalta on vielä kes-
34605:        slin?"                                        ken. Mihin tuloksiin päädytään, ei vielä ole
34606:                                                      nähtävissä. On selvää, että asioita harkittaessa
34607:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         on kiinnitettävä erityistä huomiota kysymyk-
34608:    Yhteiskutmallinen kehitys Helsingin kau-          sessä tarkoitettujen alueiden väestön ja asian-
34609: pungin ja sctn naapurikuntiert alueilla on ollut     omaisten kuntien etuihin ja mielipiteisiin.
34610: ja tulee edelleen olemaan niin voimakasta, että
34611:      Helsingissä 31 päivärtä elokuuta 1971.
34612: 
34613:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo.
34614:                                                                                                    3
34615: 
34616: 
34617: 
34618: 
34619:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r 11 a 1 m a n.
34620: 
34621:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       kraftig att det är nödvändigt att utreda och
34622: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       överväga, vilka omregleringar i kommunalför-
34623: nr 901 av den 26 maj 1971 tili vederbörande         valtningens områdesindelning och i dess orga-
34624: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      nisationsform i övrigt som eventuellt bör vid-
34625: jande av riksdagsman Sinikka Luja m. fl. ställ-     tagas för att de nya och växande krav som
34626: da skriftliga spörsmål nr 168:                      denna utveckling har givit och ger upphov tili
34627:                                                     bäst skall kunna uppfyllas. Härvid bör särskilt
34628:           "Är Regeringen medveten om att det        avseende fästas vid den helhet dessa kommuner
34629:        24. 5. 1971 offentliggjorda förslaget tili   blidar och vid anpassningen av kommunalför-
34630:        gränsjusteringar på Helsingfors och dess     valtningen tili att tjäna den.
34631:        närkommuners område genomfört skulle            Frågan om nödvändigheten av vissa områdes-
34632:        innebära, att utvecklingen skulle av-        regleringar mellan Helsingfors stad och dess
34633:        stanna för årtionden framåt såväl på         grannkommuner står i samband med frågan
34634:        det inkorporerade området som i de           om ordnandet av skötseln av vissa för dessa
34635:        kommuner som nödgas överlåta områ-           kommuner gemensamma uppgifter genom den
34636:        den, och om så är fallet,                    föreslagna regionkommunförvaltningen eller på
34637:           ämnar Regeringen verkligen företaga       annat sätt.
34638:        sådana oskäliga tvångsinkorporeringar           Vardera frågan är ännu under behandling
34639:        som har föreslagits?"                        på basen av verkställda utredningar. Man kan
34640:                                                     inte ännu veta vilka resultat man kommer tili.
34641:    Såsom svar på spörsmålet får jag anföra          Det är uppenbart att vid prövningen av frå-
34642: följande:                                           goma särskilt avseende bör fästas vid de i
34643:    Samhällsutvecklingen på Helsingfors stads        spörsmålet avsedda områdenas befolknings och
34644: och dess grannkommuners områden har varit           vederbörande kommuners intressen och åsikter.
34645: och kommer även i fortsättningen att vara så
34646:      Helsingfors den 31 augusti 1971.
34647: 
34648:                                                                   Inrikesminister Eino Uusitalo.
34649: Kirj. ksm. n:o 169.
34650: 
34651: 
34652: 
34653: 
34654:                                  Koivisto ym.: Puhelinverkon automarisoinnin johdosta työttö-
34655:                                     miksi joutuvien puhelinapulaisten työllisyyden turvaamisesta.
34656: 
34657: 
34658: 
34659:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34660: 
34661:    Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa        Kun puhelinapulaisten lukumäärä on n. 600
34662: työskentelee tällä hetkellä n. 4 000 puhelun-       ja heitä kaikkia uhannee lähivuosina työttömyys,
34663: välittäjää. Puhelinverkoston automatisoinnin        olisi em. päätöstä saatava muutetuksi siten,
34664: johdosta joutuu huomattava osa tästä ammatti-       että kansakoulutiedoilla varustettu, automati-
34665: kunnasta lähivuosina työttömäksi.                   soinnin johdosta pois joutuva puhelinapulainen
34666:    Saadun tiedon mukaan posti- ja lennätinhal-      saavuttaisi pätevyyden ylimääräiseen postiapu-
34667: litus on ryhtynyt toimenpiteisiin irtisanotta-      laisen toimeen .palveltuaan posti- ja lennätin-
34668: van puhelinhenkilökunnan sijoittamiseksi lai-       laitosta sen eri tehtävissä (ei ainoastaan posti-
34669: toksen muihin tehtäviin. Kun kysymyksessä on        virkamiestehtävissä) vähintään kymmenen vuot-
34670: maamme suurin työnantaja, ei tarpeettomaksi         ta. Kysymyshän on palveluammatista niin tele-
34671: jäävän puhelunvälittäjähenkilökunnan sijoitta-      kuin postipuolellakin.
34672: minen ja kouluttaminen uusiin tehtäviin kuten          Palveluammatin vaatiman kypsyyden saavut-
34673: esim. postivirkamiestehtäviin, tuottane vaikeuk-    tanee yhtä hyvin puhelunvälittäjän ammatissa
34674: sia.                                                taikka muissa posti- ja lennätinlaitoksen pal-
34675:    Edellä mainittu puhelunvälittäjän ammatti-       velutehtävissä kuin postivirkamiestehtävissä,
34676: kunta jakautuu kahteen ryhmittymään: puhe-          mitä em. ministeriön päätös edellyttää.
34677: linvälittäjiin ja puhelinapulaisiin. Kumpikin          Mikäli edellä mainittu ylimenovaiheen muu-
34678: ryhmittymä tekee työtä samoissa työvuoroissa.       tos saataisiin aikaan, on odotettavissa, että suu-
34679: Eroavuus on siinä, että edelliseltä ryhmitty-       rin osa vähennettävistä puhelinapulaisista voi-
34680: mältä vaaditaan vähintään keskikoulun oppi-         taisiin sijoittaa edelleenkin saman työnantajan
34681: määrä ja jälkimmäiseltä kansakoulun päästö-         palvelukseen, joskin toisiin tehtäviin.
34682: kirja.
34683:    Puhelinapulaisten sijoittaminen postivirka-         Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
34684: miestehtäviin ei ole mahdollista, koska alim-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
34685: paankin postitoimeen (ylimääräinen postiapu-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34686: lainen) vaaditaan opinnäytteenä keskikoulutut-      vaksi seuraavan kysymyksen:
34687: kinto, jota puhelinapulaisella ci yleensä ole ja
34688: jota tutkintoa heiltä ei nykyiseen tehtävään ole               Tietääkö Hallitus, että posti- ja
34689: vaadittu. Palveluammattiin tarvittavan kielitai-            lennätinlaitoksessa palvelee n. 600
34690: don ovat puhelinapulaiset yleensä hankkineet                puhelinapulaista, jotka puhelinverkoston
34691: itseopiskelulla tai paikkakuntiensa työväenopis-            automatisoinnin johdosta joutuvat työt-
34692: tojen ohjauksella.                                          tömiksi ja joita muodollisen kelpoisuus-
34693:    Asianomaisen ministeriön päätöksen n:o                   vaatimuksen puuttuessa ei voida sijoit-
34694: 5016/22. 10. 1969 mukaan "ylimääräisen posti-               taa laitoksen muihin alempiin virka-
34695: apulaisen toimeen vaaditaan keskikoulun tai                 miestehtäviin, ja jos tietää,
34696: sitä vastaavan kauppakoulun tutkinto taikka                    onko Hallitus harkinnut esteenä ole-
34697: kansakoulun päätöskirjan tai sitä vastaavat tie-            via säädöksiä muutettaviksi siten, että
34698: dot omaavan tulee olla palvellut vähintään 10               määrätyn ajan, esimerkiksi 10 vuotta,
34699: vuotta posti- ja lennätinlaitoksessa postivirka-            posti- ja lennätinlaitoksessa palvellut
34700: miestehtävissä."
34701: 748/71
34702: 2
34703: 
34704:      puhelinapulainen, jolla ei ole keski-           hallituksen alimpiin posti- tai televirka-
34705:      koulu- tai vastaavaa tutkintoa, voitaisiin      mies-virkoihin tai -toimiin?
34706:      nimittää tai määrätä posti- ja lennätin-
34707:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
34708: 
34709:             Tellervo Koivisto.                           Leo Kohtala.
34710:             Osmo Kaipainen.                              Kaisa Raatikainen.
34711:                                      Ralf Friberg.
34712:                                                                                                        3
34713: 
34714: 
34715: 
34716: 
34717:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34718: 
34719:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         delliset, oikeudelliset ja sosiaaliset edut olisi
34720: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         järjestettävä.
34721: olette kirjeellänne n:o 902 toukokuun 26 päi-            Posti- ja lennätinlaitoksen puhelinvirkailijoit-
34722: vältä 1971 lähettänyt valtioneuvoston asian-          ten lukumäärä on tällä hetkellä noin 4 600
34723: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja,         henkilöä. Sitten kun koko maan puhelinliikenne
34724: Tellervo Koiviston ym. tekemän kysymyksen             arviolta lähimmän kymmenen vuoden kuluessa
34725: n:o 169.                                              tulee automatisoiduksi, tarvitaan suoritetun sel-
34726:            "Tietääkö Hallitus, että posti- ja         vityksen mukaan puhelinliikenteen erilaisissa
34727:         lennätinlaitoksessa palvelee n. 600           palvelutehtävissä noin 2 500 puhelinvirkailijaa.
34728:         puhelinapulaista, jotka puhelinverkoston      Vähennystarve on siis runsaat 2 000 puhelin-
34729:         automatisoinnin johdosta joutuvat työt-       virkailijaa. Osa tästä vähennyksestä tapahtuu
34730:         tömiksi ja joita muodollisen kelpoisuus-      sanotun ajan kuluessa eroamisista ja kuoleman-
34731:         vaatimuksen puuttuessa ei voida sijoit-       tapauksista johtuvana luonnollisena poistumana,
34732:         taa laitoksen muihin alempiin virka-          mutta muiden osalta on tarpeen erityiset toi-
34733:         miestehtäviin, ja jos tietää,                 menpiteet heidän asemansa turvaamiseksi. Sel-
34734:            onko Hallitus harkinnut esteenä ole-       laisiin toimenpiteisiin on jo ryhdyttykin ja
34735:         via säädöksiä muutettaviksi siten, että       edellä mainitun toimikunnan tehtävänä on
34736:         määrätyn ajan, esimerkiksi 10 vuotta,         suunnitella ja ehdottaa muita kysymykseen
34737:         posti- ja lennätinlaitoksessa palvellut       tulevia toimenpiteitä.
34738:         puhelinapulainen, jolla ei ole keski-            Vuodesta 1967 alkaen valtion tulo- ja meno-
34739:         koulu- tai vastaavaa tutkintoa, voitaisiin    arviossa on ollut 500 000 markan suuruinen
34740:         nimittää tai määrätä posti- ja lennätin-      määräraha, jotta puhelinliikenteen automati-
34741:         hallituksen alimpiin posti- tai televil'ka-   soinnin johdosta työtä vaille jääville puhelin-
34742:         mies-virkoihin tai -toimiin?"                 virkailijoille voidaan myöntää ylimääräinen
34743:                                                       eläke 58 vuotiaana säädetyn 63 vuoden eläke-
34744:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-         iän estämättä. Tähän mennessä tätä etua on
34745: tavasti seuraavaa:                                    käyttänyt hyväkseen noin 60 puhelinvirkailijaa.
34746:    Jo silloin kun ensimmäinen kaukopuhelin-           Ilmeistä kuitenkin on, että suurin osa vapautu-
34747: liikenteen yhteysväli vuonna 1959 automati-           vasta henkilökunnasta on pyrittävä sijoittamaan
34748: soitiin asetettiin posti- ja lennätinhallituksessa    tarvittaessa uudelleenkoulutettuna toisiin teh-
34749: työryhmä selvittämään ja tekemään esityksiä           täviin posti- ja lennätinlaitoksessa ja myös
34750: siitä, millä tavoin puhelinliikenteen automati-       muualle valtionhallintoon sekä yksityisten ·työn-
34751: soinnin vuoksi työtä vaille jäävien puhelinvir-       antajien palvelukseen. Posti- ja lennätinlaitok-
34752: kailijoitten asema olisi järjestettävä. Valtio-       sessa on tähän mennessä sijoitettu uusiin teh-
34753: varainministeriön järjestelyosasto antoi silloin      täviin 374 puhelinvirkailijaa, heistä suurin osa
34754: niinikään valtionhallinnon virastoille ja laitok-     uudelleenkoulutettuna. Sijoituskohteita ovat
34755: sille määräyksen tiedustella posti- ja lennätin-      olleet postiala, lennätinala, toimistotyöt, va-
34756: hallitukselta mahdollisuutta täydentää henkilö-       rastotehtävät ja teknillisten laitteiden valvonta-
34757: kuntatarvettaan puhelinliikenteestä vapautuvilla      ja huoltotehtävät. Ehdotuksessa ensi vuoden
34758: puhelinvirkailijoilla. Viime vuonna liikenne-         tulo- ja menoarvioksi tultaneen myös esittä-
34759: ministeriö lisäksi asetti toimikunnan selvittä-       mään, että jokin määrä puhelinvirkailijoita siir-
34760: mään ja tekemään ehdotuksen siitä, millä ta-          rettäisiin posti- ja lennätinlaitokses.ta puolus-
34761: voin puhelinliikenteen automatisoinnin johdosta       tuslaitokseen viestitystehtäviin heidän ase-
34762: työtä vaille jäävien puhelinvirkailijoitten talou-    maansa ja etujaan huonontamatta.
34763: 4
34764: 
34765:    Suurimpaan osaan valtion v1ro1sta ja toi-       tettujen puhelinapulaisten suhteen sanotunlai-
34766: mista kelpoisuusehtona vaaditaan vähintään         nen järjestely kuitenkin voi tulla kysymykseen
34767: keskikoulututkinto tai sitä vastaavat opinnäyt-    samoin kuin myös erivapauden myöntäminen
34768: teet. Tämä seikka saattaa olla muodollisena        kelpoisuusehdoista. Hallituksen tietoon ei ole
34769: esteenä uudelleensijoittamiselle niiden puhelin-   saatettu, että mainitut toimenpiteet tällä het-
34770: virkailijoiden osalta, jotka tätä ehtoa eivät      kellä olisivat tarpeellisia, ja puhelinvirkailijoi-
34771: täytä. Hallituksen mielestä ei ole syytä eikä      den sijoittamistoimikunta tullee tekemään sel-
34772: tarvetta yleisesti alentaa valtion virkojen ja     vityksen ja esityksen tästäkin asiasta.
34773: toimien kelpoisuusehtoja. Kysymyksessä tarkoi-
34774:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1971.
34775: 
34776:                                                             Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
34777:                                                                                                    5
34778: 
34779: 
34780: 
34781: 
34782:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34783: 
34784:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       förslag om på vilket sätt de ekonomiska, juri-
34785: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          diska och sociala förmånerna borde ordnas för
34786: velse nr 902 av den 26 maj 1971 tili veder-        de telefonfunktionärer som blir utan arbete på
34787: börande medlem av statsrådet översänt av-          grund av telefontrafikens automatisering.
34788: skrift av följande av riksdagsledamoten Tel-          Antalet telefonfunktionärer vid post- och
34789: lervo Koivisto m.fl. ställda spörsmål nr 169.      telegrafverket är i detta nu omkring 4 600
34790:                                                    personer. När hela landets telefontrafik, enli~
34791:            "Är Regeringen medveten om att          beräkning inom de närmaste tio åren, blir auto-
34792:        vid post- och telegrafverket tjänstgör      matiserad, behövs enligt en företagen utred-
34793:        omkring 600 telefonbiträden, vilka blir     ning i olika serviceuppgifter inom telefontrafi-
34794:        arbetslösa på grund av telefonnätets        ken omkring 2 500 telefonfunktionärer. Minsk-
34795:        automatisering och vilka, då de saknar      ningsbehovet är således drygt 2 000 telefon-
34796:        formell kompetens, icke kan placeras i      funktionär·er. En del av denna minskning sker
34797:        andra lägre tjänstemannauppgifter vid       inom nämnda tid såsom naturligt bortfall ge-
34798:        verket, och om så är fallet,                nom avgång och dödsfall, men för tryggande av
34799:           har Regeringen övervägt sådan änd-       de övrigas ställning behövs särskilda åtgärder.
34800:        ring av de hindrande stadgandena, att       Sådana åtgärder har redan vidtagits, och ovan-
34801:        telefonbiträde, som tjänstgjort vid post-   nämnda kommission har tili uppgift att pla-
34802:        och telegrafverket en viss tid, tili        nera och föreslå andra ifrågakommande åtgär-
34803:        exempel 10 år, och som icke har mel-        der.
34804:        lanskol- eller motsvarande examen,             Sedan år 1967 har i statsförslaget upptagits
34805:        skulle kunna utnämnas eller förordnas       ett anslag om 500 000 mark, för att telefon-
34806:        tili de lägsta post- eller teletjänste-     funktionärer som blir utan arbete på grund
34807:        mannatjänsterna eller ~befattningama        av telefontrafikens automatisering skall kunna
34808:        vid post- och telegrafstyrelsen?"           beviljas extra pension vid 58 års ålder, utan
34809:                                                    hinder av den stadgade pensionsåldem, 63 år.
34810:                                                    Hittilis har omkring 60 telefonfunktionärer
34811:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       begagnat sig av denna förmån. Det är dock
34812: anföra följande:                                   uppenbant, att största delen av den personai
34813:    Redan när fjärr.telefontrafikens första för-    som frigörs, vid behov omskolad, måste pla-
34814: bindelseavsnitt automatiserades år 1959 tili-      ceras i andra uppgifter vid post- och telegraf-
34815: sattes i post- och telegrafstyrelsen en arbets-    verket och även annorstädes inom statsförvalt-
34816: gru,pp för att utreda och göra framställningar     ningen samt hos privata arbetsgivare. Inom
34817: om på vilket sätt de telefonfunktionärers ställ-   post- och telegrafverket har hittilis 374 tele-
34818: ning borde ordnas, vilka blir utan arbete på       fonfunktionärer placerats i nya uppgifter,
34819: grund av telefontrafikens automatisering. Fi-      största delen av dem efter omskolning. De
34820: nansministeriets organisationsavdelning beord-     har placerats inom postverket och telegarfver-
34821: rade då likaså statsförvaltningens ämbetsverk      ket, i kontorsarbete, i lagerarbete och i kon-
34822: och inrättningar att hos post- och telegrafsty-    troll- och serviceuppgifter på den tekniska si-
34823: relsen göra förfågan om möjligheten att            dan. I förslaget tili nästa års budget torde även
34824: komplettera sitt personalbehov med telefon-        komma att föreslås, att en del telefonfunktio-
34825: funktionärer som frigörs från telefontrafiken.     närer överförs från post- och telegrafvel'ket tili
34826: Dessutom .tilisatte trafikministeriet senaste år   försvarsverket i förbindelseuppgifter, utan för-
34827: en kommission för att utreda och framställa        sämring av deras ställning och förmåner.
34828:    748/71
34829: 6
34830: 
34831:    För största delen av statens tjänster och       spörsmålet avsedda telefonfunktionärerna kan
34832: befattningar fordras minst mellanskolexamen        ett arrangemang av nämnda slag dock komma
34833: eller motsvarande lärdomsprov. Denna omstän-       ifråga, liksom även beviljande av dispens från
34834: dighet kan utgöra formellt hinder för omplace-     kompetensfordringama. Till regeringens känne-
34835: ring av telefonfunktionärer som icke uppfyller     dom har icke kommit, att nämnda åtgärder
34836: detta villkor. Det är enligt regeringens åsikt     skulle vara nödvändiga just nu, och kommis-
34837: icke skäl och föreligger icke något behov av att   sionen för placering av telefonfunktonärer torde
34838: allmänt sänka kompetensvillkoren för statens       komma att verkställa utredning och framställa
34839: tjänster och befattningar. I fråga om de i         förslag även i denna sak.
34840:      Helsingfors den 11 juni 1971.
34841: 
34842:                                                                Trafikminister K. F. Haapasalo.
34843: Kirj. ksm. n:o 170.
34844: 
34845: 
34846: 
34847: 
34848:                                  Laine ym.: Työttömien toimeentulon turvaamisesta.
34849: 
34850: 
34851:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
34852: 
34853:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-    kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
34854: tun lain mukaan työttömyyskassan jäsenelle         muuttamisesta ( 62/71) ei koske po. tapauksia
34855: myönnetään määrätyin edellytyksin työttömyys-      olisi hallituksen ryhdyttävä kiireellisesti toimen-
34856: avustusta enintään 150 työttömyyspäivältä.         piteisiin syntyneen epäkohdan korjaamiseksi.
34857: Työllisyyslain perusteella myönnettyä korvausta       Viitaten em. perusteluihin esitämme valtio-
34858: on maksettu enintään 120 päivältä. Ne työttö-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
34859: myyskassa- tai korvauslain piiriin kuuluvat        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34860: työttömät, jotka ovat olleet työtä vailla kulll-   vaksi seuraavan kysymyksen:
34861: van vuoden ensimmäiset 5 kuukautta ja näin
34862: ollen ovat saaneet korvaukset ko. ajalta jäävät               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34863: lain säädösten perusteella vaille avustusta ja             ryhtyä niiden työttömien toimeentulon
34864: korvausta vaikka työttömyys jatkuu edelleen.               turvaamiseksi, joille on maksettu työt-
34865: Ai'kaisempina vuosina tämä epäkohta on rat-                tömyyskassa-avustusta tai työttömyys-
34866: kaistu poikkeussäännöksin, joiden avulla kassa-            korvausta lain sallimaita enimmäis-
34867: ja korvauspäivien määriä on lisätty. Nyt ei ole            ajalta?
34868: näin menetelty, ja kun hallituksen esitys Valta-
34869:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
34870: 
34871:                Ensio Laine.                                     Pauli Puhakka.
34872:                Toivo Asvik.                                     Veikko Salmi.
34873:                                         Niilo Koskenniemi.
34874: 
34875: 
34876: 
34877: 
34878: 785/71
34879: 2
34880: 
34881: 
34882: 
34883: 
34884:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34885: 
34886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena ikysymyksee.n esitän kunnioitta-
34887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
34888: olette 26 päivänä toukokuuta 1971 päiväty.n           Hallitus on kuluvan syyskuun 3 päivänä an-
34889: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tanut Eduskunnalle esityksen laiksi eräistä poik-
34890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      keuksista valtakunnallisista työttömyyskassoista
34891: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta         ja työttömyyskorvauksesta annettuihin lakeihin,
34892: kirjillisesta kysymyksestä n:o 170:                jolla työttömyysavustus- ja työttömyyskorvaus-
34893:                                                    päiviä on esitetty jatkettavaksi ikuluvana vuonna
34894:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    50 lisäpäivällä. Lisäksi hallitus tässä yhtey-
34895:        ryhtyä niiden työttömien toimeentulon       dessä viittaa viitne heinäkuun 1 päivänä voi-
34896:        turvaamiseksi, joille on maksettu työt-     maan tulleeseen työttömyyseläkejärjestelmään
34897:        tömyyskassa-avustusta tai työttömyys-       ja saman kuukauden 16 päivänä Eduskunnalle
34898:        korvausta lain sallimaha enimmäis-          annettuun .tr,~llisyyslakiesityk~ee?., joi.lla ~im~­
34899:        ajalta?"                                    omaan pyrttaan turvaamaan p1tkäarJikaisest1 tyot-
34900:                                                    tömien toimeentulo.
34901:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1971.
34902: 
34903:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
34904:                                                                                                     3
34905: 
34906: 
34907: 
34908: 
34909:                             T i II R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
34910: 
34911:    1 det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen            Regeringen har den 3 innevarande septem-
34912: anger har Ni, Herr Talman, jämte Eder skri-          ber månad avlåtit en proposition tili Riksdagen
34913: velse av den 26 maj 1971 tili vederbörande           med förslag tili lag angående vissa undantag
34914: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         från lagarna om riksomfattande arbetslöshets-
34915: ett av riksdagsman Ensio Laine m. fl. under-         kassor och om arbetslöshetsersättning, i viiken
34916: tecknat skriftligt spörsmål nr 170 av följande       det föreslagits, att arbetslöshetsunderstöds- och
34917: lydelse:                                             arbetslöshetsersättningsdagarna under inneva-
34918:             "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         rande år skulle utökas med ytterligare 50
34919:          vidta för att trygga utkomsten för de       dagar. Vidare hänvisar regeringen i detta sam-
34920:          arbetslösa som erhållit arbetslöshets-      manhang tili arbetslöshetspensionssystemet,
34921:          kasseunderstöd eller arbetslöshetsersätt-   som trädde i kraft den 1 juli detta år, och
34922:          ning för den i lagen stadgade maximi-       tili en lagproposition om sysselsättning, som
34923:          tiden?"                                     gavs tili Riksdagen den 16 samma månad, ge-
34924:                                                      nom vilka man särskilt försöker trygga ut-
34925:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         komsten för de långvarigt arbetslösa.
34926: samt anföra följande:
34927:      Helsingfors den 15 september 1971.
34928: 
34929:                                                      Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
34930: Kirj. ksm. n:o 171.
34931: 
34932: 
34933: 
34934: 
34935:                                     Koskinen ym.: Valtionrautateiden hoitaman linja-autoliikenteen
34936:                                        lopettamisesta linjalla Toijala-Valkeakoski.
34937: 
34938: 
34939:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
34940: 
34941:    Vaidonrautatiet toteuttaa tehokkaasti kauan             Riittävän painavia syitä tehtyjen päätösten
34942: sitten aloittamaansa supistusohjelmaa henkilö-          tueksi ei ole esitetty ja taloudellinen kannatta-
34943: liikenteen paikallislinjoilla, niin juna- kuin linja-   vuuskin ainakin omakustannushintaan näyttää
34944: autokuljetuksenkin kohdalla. Tämän jälkeen on           turvatulta nykyisellään, siksi vilkasta molempi-
34945: annettu ja edelleen pyritään antamaan liiken-           puolinen liikenne linjalla on.
34946: teen hoito jonkun yksityisen yrittäjän tai sisar-          Hintojen ja maksujen kohoamisen kilpajuok-
34947: yhtiön tehtäväksi.                                      sun aikakaudella on kohtuutonta enää lisätä
34948:     Näin on tapahtumassa myöskin linjalla Toi-          valtiovallan toimenpitein taloudellisia rasituksia
34949: jala-Valkeakoski ja niinpä oikeutettua tyyty-           ylimääräisinä kansalaisten kannettavaksi.
34950: mättömyyttä ja katkeruutta tuntevat ne sadat               Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34951: kansalaiset, jotka päivittäin käyttävät kulku-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
34952: välineenään valtionrautateiden linja-autoa mai-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34953: nitulla reitillä ja menettävät tämän edun, ellei        nen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
34954: päätöstä peruuteta, liikenteen hoitamisen siir-         myksen:
34955:  tyessä 1. 9. 1971 Pohjolan Liikenne Oy:n teh-                      Onko Hallitus tietoinen, että pää-
34956:  täväksi.                                                        tös, jolla valtionrautateiden itse hoitama
34957:     Hankittua oikeutta ja etua puolustetaan, kun                 linja-autoliikenne linjalla Toijala-Val-
34958:  on riittävät perusteet. Tässä on, sillä Pohjolan                keakoski lopetetaan 31. 8. 1971, ei ole
34959:  Liikenteen alkaessa vastata matkustajien kulje-                 tätä linjaa käyttävien matkustajien etu-
34960:  tuksesta, matkalippujen hinnat tulevat kohoa-                   jen mukaista, ja jos on,
34961:  maan lähes kaksinkertaiseksi nykyisestään, mikä                    ryhtyykö Hallitus välittömästi toi-
34962:  virallisella taholla avoimesti myönnetään.                      menpiteisiin päätöksen kumoamiseksi?
34963:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
34964: 
34965:                 Aarne Koskinen.                                     Heimo Rekonen.
34966: 
34967: 
34968: 
34969: 
34970: 776/71
34971: 2
34972: 
34973: 
34974: 
34975: 
34976:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
34977: 
34978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      joittama linja-autoliikenne Vilppulassa, Porissa,
34979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Rautp.alla ja Pietarsaaressa sekä osittain myös
34980: olette 26 p~ivänä toukokuuta 1971 päivätyn          Toijalassa. Tällä hetkellä on rautateiden omaa
34981: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        linja-autoliikennettä enää jäljellä vain Toija-
34982: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lassa linjoilla Toijala-Valkeakoski ja Toijala
34983: edustaja Aarne Koskisen ym. näin kuuluvasta         -Toijalan satama.
34984: kirjallisesta kysymyksestä N:o 171:                    Päätökset liikenteenhoidon lopettamisesta
34985:                                                     rautatielaitoksen osalta ja vastaavien liikennöi-
34986:           "Onko Hallitus tietoinen, että paa-       misoikeuksien myöntämisestä Oy Pohjolan Lii-
34987:        tös, jolla valtionrautateiden itse hoitama   kenne Ab:lle on tehty siten, että liikennöimi-
34988:        linja-autoliikenne linjalla Toijala-Val-     nen liikenteenharjoittajan vaihtumisesta huoli-
34989:        keakoski lopetetaan 31. 8. 1971, ei ole      matta jatkuu keskeytyksettä entisen laajuisena.
34990:        tätä linjaa käyttävien matkustajien etu-     Käytännöllisistä syistä päätökset pannaan täy-
34991:        jen mukaista, ja jos on,                     täntöön kolmessa osassa, joista kaksi ensim-
34992:           ryhtyykö Hallitus välittömästi toi-       mäistä vaihetta on jo toteutettu, nimittäin Toi-
34993:        menpiteisiin päätöksen kumoamiseksi?"        jalasta Hämeenlinnaan ja Urjalaan suuntautu-
34994:                                                     neen liikenteen sekä Toijalan kotiinkuljetus- ja
34995:    Vastauksena kysy_mykseen esitän kunnioit-        jakelulinjatoiminnan osalta. Kolmas vaihe pan-
34996: taen seuraavaa:                                     naan päätösten mukaan täytäntöön syyskuun
34997:    Rautatielaitoksen itsensä harjoittama linja-     1 päivänä 1971, jolloin siirretään jäljellä ole-
34998: autoliikenne sai alkunsa 18 vuotta sitten, kun      vat linja-autolinjat vastaavalla tavalla Pohjolan
34999: paikallisluonteisia henkilöjunavuoroja jouduttiin   Liikenteelle.
35000: tarkoitukseen soveltuvan junakaluston vähyy-           Matkustajat tulevat syyskuun alusta 1971
35001: den vuoksi korvaamaan vastaavilla linja-auto-       maksamaan kysymyksessä olevalla lyhyellä lin-
35002: yhteyksillä. Tämä alkujaan väliaikaiseksi tarkoi-   jalla Toijala-Valkeakoski linja-autoliikenteessä
35003: tettu järjestely on olosuhteiden muututtua käy-     yleisesti voimassa olevat kuljetusmaksut. Tässä
35004: nyt epätarkoituksenmukaiseksi ja kannattamat-       yhteydessä on erityisesti huomattava, että Poh-
35005: tomaksi. Järjestelyn purkaminen onkin sisälty-      jolan Liikenne myy sarjalippuja, joilla matkus-
35006: nyt monen vuoden aikana VR:n taloussuunni-          taminen VR:n kuukausilippujen tavoin tulee
35007: telmiin. Aikaisemmin on lakkautettu VR:n har-       kertamaksuja huomattavasti halvemmaksi.
35008:      Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1971.
35009: 
35010:                                                              Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
35011:                                                                                                    3
35012: 
35013: 
35014: 
35015: 
35016:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35017: 
35018:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vägarna bedrivna busstrafiken nedlagts i Pii-
35019: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       pula, Björneborg, Raumo och Jakobstad och
35020: av den 26 maj 1971 tili vederbörande medlem         delvis också i Toijala. I detta nu finns järn-
35021: av statsrådet översänt avskrift av följande av      vägarnas egen busstrafik kvar enbart i Toijala
35022: riksdagsman Aarne Koskinen m. fl. ställda           på linjerna Toijala-Valkeakoski och Toijala-
35023: skriftliga spörsmål nr 171 :                        Toijala hamn.
35024:                                                        Besluten om nedläggning av trafikeringen
35025:           "Är Regeringen medveten om att det        för järnvägsväsendets del och beviljande av
35026:        beslut, enligt vilket den av statsjärn-      motsvarande trafikrättigheter åt Oy Pohjolan
35027:        vägarna skötta busstrafiken på linjen        Liikenne Ab har fattats så, att trafiken trots
35028:        Toijala-Valkeakoski upphör 31. 8.            ombytet av trafikidkare upprätthålles utan av-
35029:        1971, icke överensstämmer med de             brott i samma omfattning som tidigare. Av
35030:        passagerares fördel som använder denna       praktiska skäl verkställs besluten i tre etapper.
35031:        Iinje, och om så är fallet,                  De två första etapperna, vilka gällde trafiken
35032:           ämnar Regeringen vidtaga omedelbara       i riktning från Toijala mot Tavastehus och
35033:        åtgärder för upphävande av beslutet?"        Urjala samt hemkörnings- och distributions-
35034:                                                     linjeverksamheten i Toijala, har redan verk-
35035:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        ställts. Den tredje etappen verkställs enligt be-
35036: anföra följande:                                    sluten den 1 september 1971, då de återstående
35037:    Järnvägsväsendets egen busstrafik tog sin        busslinjerna på motsvarande sätt övertas av
35038: början för 18 år sedan, då persontågslägenhe-       Pohjolan Liikenne.
35039: ter av lokal karaktär på grund av bristen på           Passagerarna kommer från ingången av sep-
35040: för ändamålet lämplig järnvägsmateriel måste        tember 1971 att på ifrågavarande korta linje
35041: ersättas med motsvarande bussförbindelser.          Toijala-Valkeakoski betala de i busstrafiken
35042: Detta arrangemang, som ursprungligen var av-        gängse avgifterna. I detta sammanhang bör
35043: sett att vara interimistiskt, har då förhållan-     särskilt beaktas, att Pohjolan Liikenne säljer
35044: dena förändrats blivit oändamålsenligt och          seriebiljetter, varvid resandet i enlighet med
35045: oräntabelt. Dess upphävande har i själva verket     SJ: s månadsbiljetter blir betydligt billigare än
35046: i flera års tid ingått i statsjärnvägarnas ekono-   genom att erlägga engångsavgift.
35047: miska planer. Tidigare har den av statsjärn-
35048:      Helsingfors den 14 september 1971.
35049: 
35050:                                                                  Trafikminister K. F. Haapasalo.
35051: Grj. ksm. n:o 172.
35052: 
35053: 
35054: 
35055: 
35056:                                 Vilmi: Maantien rakentamisesta Simojoen pohjoispuolelle Ala-
35057:                                    niemen sillalta Tainijoen paikallistiehen.
35058: 
35059: 
35060:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35061: 
35062:    Eduskunta hyväksyi 14. 10. 1969 kulkulai-       tietä yhteensä lähes 60 km, mutta keskiväli,
35063: osvaliokunnan mietinnön n:o 75 perusteella         johon jo nyt tulee edellä mainitut Tainijoen ja
35064: oivomuksen, että "hallitus ryhtyisi toimen-        metsähallituksen tieliittymät, puuttuu tieyhteys
35065: >iteisiin tieyhteyden aikaansaamiseksi Simo-       kokonaan. Kuitenkin vasta tämän keskivälin
35066: oen pohjoispuolelle Alaniemen sillalta Taini-      rakentaminen toisi koko tieverkoston täysite-
35067: oen paikallistiehen."                              hoiseen käyttöön. Kaikkein suurimpana koke-
35068:    Eduskunnan yksimielisesti hyväksymän kul-       vat tieyhteyden puutteen ne 49 perhettä, jotka
35069: ~ulaitosvaliokunnan    mietinnön perusteluissa     tällä alueella ovat jo vuosikymmenien ajan
35070: odetaan, että valiokunnalla on ollut tilaisuus    asuneet. Heidän katkeruutensa hankkeen jat-
35071: >aikan päällä perehtyä aloitteen tarkoittaman     kuvasta viipymisestä on täysin oikeutettua.
35072: iehankkeen tarpeellisuuteen kokonaisuudes-            Vaikka eduskunnan tekemästä yksimielisestä
35073: aan Alaniemen-Tainijoen-Hosion välillä ja         päätöksestä on kulunut kohta kaksi vuotta,
35074: raliokunta on pitänyt tärkeänä, että jo silloin   eivät tieviranomaiset ole asian hyväksi eväänsä
35075: rireillä olleita tutkimuksia jatketaan ja pyri-    väräyttäneet. Pikemminkin tuntuu siltä, että
35076: ään ainakin Alaniemen-Tainijoen välinen           eduskunnan päätöstä tarkoituksellisesti uhma-
35077: iehanke toteuttamaan lähitulevaisuudessa.         ten on keskeneräiset tutkimuksetkin lopetettu.
35078:    Kyseinen tiehanke on ollut vireillä jo vuo-    Asian kulku lyhyesti sanottuna osoittaa, että
35079: ikymmenien ajan. Simon ja Ranuan kunnat            eduskunnan päätöksillä ei ole tällaisissa ta-
35080: 1vat tehneet toistuvasti asiaa koskevia esityk-   pauksissa sanottavaa merkitystä. TVH:n kiel-
35081: iä. Kuitenkin vasta v. 1962 aloitti Tvl:n La-     teinen asenne ja suhtautuminen valtakunnan
35082: >in piiri tiesuunnan tutkimisen Alaniemen ja      syrjäseutujen kehittämiseen mitätöi eduskun-
35083: ~ainijoen asutusalueen välisellä 13 km:n pi-      nan tarkoituksenmukaiset päätökset. Kyynilli-
35084: uisella osalla. Tutkimustöitä suoritettiin kah-   sesti vain todetaan, että odotetaan kymmenen
35085: len kesän aikana, minkä jälkeen asia ei ole       vuotta niin sen jälkeen ei tietä enää ehkä tar-
35086: anottavasti edistynyt. Tosin Tvl:n Lapin pii-     vita, koska asukkaat ovat muuttaneet pois.
35087: n toimesta on esitetty ainakin v. 1967 jatko-     Kuitenkin Simojoen pohjoispuolen maantien
35088: utkimusten suorittamista, mutta jostain syystä    tarpeen osalta on todettavissa se, että asu-
35089: utkimus ja suunnitelman teko jätettiin silloin-   tus on pysyvää ja maantien tarve ilman asu-
35090: in kesken, vaikka varat sen toteuttamiseksi       tustakin on selviö. Kun koko Lapissa on odo-
35091: ,li myönnetty.                                    tettavissa tulevana talvikautena nykyistäkin
35092:    Simojoen pohjoispuolella on monia tärkeitä     vaikeampi työttömyys, pitäisi kaikki suunnit-
35093: sutustieliittymiä, joista eräs tärkein, Taini-    telukeskissä olevat tietyökohteet saattaa kii-
35094: Jen asutusalueen paikallistien liikenne on pel-   reellisesti suunnittelun alaisiksi, jotta työt voi-
35095:  än lassiyhteyden varassa Simojoen eteläpuo-      taisiin aloittaa jo syksyllä 1971. Simojoen poh-
35096: !n maantiehen. Samoin monet metsähallituk-        joispuolen maantien rakentaminen ainakin Ala-
35097: :!n rakentamat metsäautotiet ovat vain talvisin   niemen-Tainijoen paikallistien välisellä osal-
35098: ~hokkaassa käytössä, kun maantieyhteys Simo-      la pitäisi olla helposti toteutettavissa, koska
35099: Jen pohjoispuolelta puuttuu. Liioittelematta      suunnitelmien teko tällä välillä on ollut vireillä
35100: oidaankin sanoa, että koko valtakunnassa on       jo vuosikausia.
35101: ain harvoja vastaavanlaisia tapauksia: Joen          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
35102: ohjoispuolella on molemmissa päissä maan-         § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
35103: 
35104: 61/71
35105: 2
35106: 
35107: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-           milloin Hallitus ryhtyy Eduskunnar
35108: raavan kysymyksen:                                     päätöksen mukaisiin toimenpiteisiir
35109:                                                        mainitun tien rakennustöiden aloitta
35110:          Tunteeko Hallitus sen suuren haitan           miseksi ja varojen varaamiseksi vuo
35111:        ja puutteen, mlta maantieyhteyden               den 1972 tulo- ja menoarvioesityk
35112:        puuttuminen Simojoen pohjoispuolella            seen?
35113:        asuville 49 perheelle merkitsee, ja jos
35114:        tuntee,
35115:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1971.
35116: 
35117:                                         Pekka Vilmi.
35118:                                                                                                 3
35119: 
35120: 
35121: 
35122: 
35123:                       E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35124: 
35125:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      si. Tämä suunnittelutöiden siirtäminen johtui
35126: t  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      tieviranomaisten käyttöön vuosittain yleisten
35127: ties, olette 26 päivänä toukokuuta 1971 päi-      teiden suunnitteluun osoitetun määrärahan
35128: ätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      riittämättömyydestä erityisesti uusien teiden
35129: :Jston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      rakentamisen suunnitteluun. Tämän vuoksi
35130: ansanedustaja Pekka Vilmin näin kuuluvasta        on useiden tieviranomaisten tärkeinä ja tar-
35131: irjallisesta kysymyksestä n:o 172:                peellisina pitämien tiehankkeiden, kuten esim.
35132:                                                   juuri Alaniemen-Tainijoen maantien, suunnit-
35133:         "Tunteeko Hallitus sen suuren hai-        telu jouduttu pakosta lykkäämään. Kysymyk-
35134:      tan ja puutteen, mitä maantieyhteyden        sessä tarkoitetun tien suunnittelutyö on kui-
35135:      puuttuminen Simojoen pohjoispuolella         tenkin kysymyksessä tarkoitetun Eduskunnan
35136:      asuville 49 perheelle merkitsee, ja jos      toivomuksen mukaisesti tarkoitus mahdolli-
35137:      tuntee,                                      suuksien mukaan sisällyttää lähivuosien suun-
35138:         milloin Hallitus ryhtyy Eduskunnan        nitteluohjelmiin     tieviranomaisten  käyttöön
35139:      päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin          osoitettujen edellä mainittujen määrärahojen
35140:      mainitun tien rakennustöiden aloitta-        puitteissa. Kysymyksessä esitettyyn rakentamis-
35141:      miseksi ja varojen varaamiseksi vuoden       määrärahan varaamiseen jo vuoden 1972 tulo-
35142:      1972 tulo- ja menoarvioesitykseen?"          ja menoarvioon ei näin ollen ole reaalisia mah-
35143:                                                   dollisuuksia. Tien rakentamisen rahoittaminen
35144:  Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on nimittäin mahdollista vasta asianmukaisen
35145: asti seuraavaa:                                   tiesuunnitelman valmistuttua. Tässäkin tapauk-
35146:   Alaniemen-Tainijoen tien suunnittelemises-      sessa suunnitelman laatiminen suunnittelutyön
35147: t on tie- ja vesirakennushallitus antanut ao.     uudelleen käynnistymisen jälkeen tulee vaati-
35148: iirikonttorille suunnittelumääräyksen v. 1961.    maan niin paljon aikaa, ettei tien rakentami-
35149: J aloitettu suunnittelutyö täytyi kuitenkin       sen aloittaminen ensi vuoden aikana ole tek-
35150: ttemmin keskeyttää ja siirtää muiden kiireei-     nillisesti mahdollista.
35151: siromiksi katsottujen suunnittelutöiden vuok-
35152:     Helsingissä elokuun 4 päivänä 1971.
35153: 
35154:                                                            Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
35155: 4
35156: 
35157: 
35158: 
35159: 
35160:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35161: 
35162:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skull. Denna åtgärd berodde på att det at
35163: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          slag för planering av allmänna vägar som å
35164: velse av den 26 maj 1971 till vederbörande         ligen ställts till vägmyndigheternas förfogand
35165: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     är otillräckligt, speciellt vad beträffar plan4
35166: jande av riksdagsman Pekka Vilmi ställda           ringen av nya väganläggningar. Fördensku
35167: spörsmål nr 172:                                   har det varit nödvändigt att framskjuta flet
35168:                                                    av de vägföretag som vägmyndigheterna anst
35169:           "Vet Regeringen viiken stor olägen-      viktiga och nödvändiga. Så är just fallet t.e;
35170:        het avsaknaden av landsvägsförbindelse      med landsvägen Alaniemi-T ainijoki. Det 1
35171:        utgör för de 49 familjer som bor norr       dock meningen att planeringen av den i spör
35172:        om Simojoki, och om så är fallet,           målet avsedda vägen i enlighet med Riksd:
35173:          när ämnar Regeringen vidtaga i Riks-      gens hemställan i mån av möjlighet skall b
35174:        dagens beslut avsedda åtgärder för att      intagen i planeringsprogrammen för de nä
35175:        byggnadsarbetet skall inledas och me-       måste åren med de förenämnda anslag sot
35176:        del bli anslagna i statsverkspropositio-    ställs till vägmyndigheternas förfogande. Dt
35177:        nen för år 1972?"                           finns sålunda inga reella möjligheter att rese
35178:                                                    vera anslag för det i spörsmålet avsedda vä1
35179:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       bygget redan i statsförslaget för år 1972. Dt
35180: anföra följande:                                   är nämligen möjligt att finansiera vägens at
35181:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har år         läggande först när behörig vägplan har bliv
35182: 1961 uppdragit åt vederbörande distriktskon-       uppgjord. Också i detta fall kommer uppg<
35183: tor att planera vägen Alaniemi-Tainijoki.          randet av plan, sedan planeringsarbetet åny
35184: Det redan påbörjade planeringsarbetet måste        igångsatts, att taga så lång tid i anspråk, a
35185: emellertid sedermera avbrytas och framskjutas      det inte är tekniskt möjligt att påbörja vä1
35186: för andra mera brådskande planeringsarbetens       anläggningen under nästa år.
35187:      Helsingfors den 4 augusti 1971.
35188: 
35189: 
35190:                                                                Trafikminister K. F. Haapasalo.
35191: Kirj. ksm. n:o 173.
35192: 
35193: 
35194: 
35195: 
35196:                                    Nieminen ym.: Lahden ja Lusin välisen moottoritien rakenta-
35197:                                       sesta.
35198: 
35199: 
35200:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35201: 
35202:     Valtatie numero 5 suuntautuu Helsingistä           lisääntyy jatkuvasti. On selvästi nähtävissä, että
35203: Heinolan ja Mikkelin kautta Savonlinnaan,              tulevan 10 vuoden aikana liikennemäärät kas-
35204: Joensuuhun ja Kuopioon sekä edelleen koko              vavat mon1nkertaisesti nykyisestään. Kun valtra-
35205: Itä-Suomeen. Lisäksi valtatie 5:stä erkanee Hei-       tie 5 :llä ja erikoisesti välillä Lahti-Lusi jo
35206: nolan pitäjän Lusin kylässä nykylinen ~antatie         nykylinen liikenne muodostaa ruuhkautumista,
35207: 59 jra luultavasti myöhemmin valtatie 4, jotka         niin tilanne pahenee vuosi vuodelta.
35208: suuntautuvat Jyväskylään ja edelleen koko Poh-             Lahden-Lusin välinen tieosuus on voimak-
35209: jois-Suomeen. Kun valtatie 5 muodostaa yhtei-          kaasti kumpuilevaa, jossa raskars kuorma-auto-
35210: sen tieosuuden näiden v·altaväylien alkuosassa         liikenne kulkee hitaasti jopa nousukohdissa
35211: eli Helsingin ja Lusin välillä, on vailitatie 5 :stä   noin 20 ki·lometvin rtuntivauhtia. Tällöin syn-
35212: kehhtynyrt erittäin tärkeä kulkuväylä Etelä-            tyy kilometrien mittaisia autojonoja, jotka ei-
35213: Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen välille.            vät pääse purkautumaan koko välillä, koska
35214: Liikennemäärät maantieliikenteessä ovat jatku-         yhä uusia mäkiä on edessä. Tällöin ruuhkajo-
35215: vasti kasvaneet eikä suinkaan vähiten valtatie         nosiJa 'saaittaa yksi ja .toinen autoilija lähteä tör-
35216: 5 :llä. Eri:ty1sesti maantiel1ikennertä ovat viime     mäilemään ohitusta vastaan 'tulevasta liiken-
35217: vuosina lisänneet voimakkaasti k!asvaneet vii-         teestä huolimatta ja ~outua liikenneonnettomuu-
35218: konloppu- ja raskas kuorma-autoliikenne, jotka         teen. Näin on jo tapahtunut v:arsin useasti. Kun
35219: 5 tiellä suorastaan tukkivat liikenteen.               tällä hetkellä Lahden-Lusin välinen liikenne
35220:     Vå.ime vuosien ·aikiana on pyritty parantamaan     on jo edellä lrerrotunlaista "etanaliikennettä"
35221: tieverkostoa liikennettä vast·aavaksi. Tässä tar-      ja erittäin vaarallrista, niin sopinee kysyä minkä-
35222: koiltuksessa on ryhdytty rakentamaan myöskin           laista se on muutaman tai ehkä 10 vuoden ku-
35223: suutta kaukoliikennettä palvelev~a moottoriteitä,      luttua, ellei moottoritietä saada nopears1i aut-
35224: joiden kesto- ja läpäisykyky on valtateitä suu-        tamaan tilannetta.
35225: rempi. Valtatie 5:n suunnassa on myöskin suun-             On luonnollista ja oikein, että Helsinki-
35226: nå.·teltu rakennettavaksi moolltoritie välille Hel-    Lusi mootJtodt1etä on ryhdytty takentamaan en-
35227: sinki---~Lusi Heinolan maalaiskunnassa, kosk•a         siksi Helsingin puoleisesta päästä, sillä :liiken-
35228: liikenteelliset olosuhteet juuri .tällä välillä vaa-   teellinen paine pääkaupungin läheisyydessä on
35229: tivat huomattav1a parannuksia. Tätä moottori-          suuri. Mutta kun 5 tie Helsingin ulkopuolella
35230: tietä on jo pieni osa Wkenteessä ja lisää ra-          Lahden-Lusin välillä muodostaa vaikeimman
35231: kennetaan Helsingin puoleisessa päässä. Valmis-        liikenteellisen "pullonkaulan" olisi syytä ryhtyä
35232: tuttuaan tämä moottoritie tulee parantamaM             nope1siin toimenpiteisiin tämän tukkeuman au-
35233: liikenteellisiä olosuhtei>ta suorastaan rattkaise-     lmisemiseksi. Tällöin luonnollisin toimenpide
35234: vasti Etelä-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen         olilsi moottoritien rakennustöiden aloittaminen
35235: välillä.                                               myöskin Lusin puolei.sesta päästä, jolloin suh-
35236:     Kun maamme ilmastollisissa olosuhteissa tien       teellisen nopeastå. saataisiin moottoritie palve-
35237: rakentaminen vaatii paljon aikaa ja kustannuk-         lemaan liikennettä Lahden-Lusin välillä. Tällä
35238: sia, niin on ilmeistä, että moolltodtien valmistu-     toimenpiteellä olisi koko 5 .tien vaikein lii-
35239: minen Helsingin-Lusin välille vaatå.i useita           kennetukos poistelltavrissa.
35240: vuosia, ehkä yli 10 vuott,a. Kuitenkaan liikenne           P,ai~si liikenteelli.siä etuj·a, olisi moottoritien
35241: ei odota 'tien valmistumista, vaan se soluu ja         rakennustöiden Lusissa aloittamisella myöSlkin
35242: 775/71
35243: 2
35244: 
35245: Itä-Hämeen alueen työllisyyden kannalta mer-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
35246: kitystä. Itä-Häme on ruityöllisyYisaluetta, jossa   § :n 1 momentJtiin viitaten esitämme valtioneu-
35247: jo tulev1ana syksynä on odotettavissa kasvavaa      voston as1anomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
35248: tyättömyyutä. Tällä alueella on viime vuosien       raavan kysymyksen:
35249: aikana ollut useita tietyömaita kuten mm. Lu-
35250: sissa 5 tielle rakennettu lentokoneiden vara-                 Aikooko Hall~tus ryhtyä nopeisiin
35251: la:.keutumiskenttä, kantatien 59 parannustyöt              toimenpiteisiin Helsingin ja Heinolan
35252: ja Kalho-Sysmä tien rakentaminen. Nämä työ-                maalaiskunnassa sijaitsevan Lusin kylän
35253: maat ovat sitoneet runsaasti alueen irrallista             väliJle suunnitellun moottoriJtien raken-
35254: työvoimaa ja turvanneet heidän toimeentulonsa.             tamis;töiden aloittJamiseksi myöskin Lu-
35255: Nyt nämä työt ovat valmistuneet eikä uusia                 sin puoleisesta päästä valtatie 5 hait-
35256: Vlastaavanlais~a työmaita ole näkösällä. Sen               taavan Lahden-Lusin välisen ruuhka-
35257: vuoksi moottoritien rakennustöiden avaaminen               liikenteen helpottamiseksi ja Ltä-Hä-
35258: Lusissa olisi auttava 1tekijä lähivuosien työlli-          meen alueella uhlmavasti lisääntyvän
35259: syystilanteess,a Itä-Hämeen ,alueella.                     työttömyyden poistamiseksi?
35260:     Helsingissä 28 päivänä !toukokuuta 1971.
35261: 
35262:          Niilo Nkminen.                Lauha Männistö.               Pauli Puhakka.
35263:                                                                                                          3
35264: 
35265: 
35266: 
35267:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35268: 
35269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ltl 1 momentissa        välillä Järvenpää-Lusi on moottorttlen yleis-
35270: mainitussa rtarko1tuksessa Te, Herra Puhemies,          suunnittelu tehty v. 1966-67 ja tämä suunni-
35271: oleute 28 päivänä toukokuuta 1971 päivätyn              telma tarkistettu v. 1970-71, jolloin aikaisem-
35272: kil'jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           masta yleissuunnitelmasta s;aatujen monien Lau-
35273: as1anomaise11e jäsenelle jäljennöksen kansan-           suntojen ja näkökohtien perusteella on rankaistu
35274: edustaja Niilo NJemisen ym. näin kuuluvasta             useassa tien kohda:ssa olleita sijaintivaihtoeh-
35275: kirjallisesta kysymyksestä n:o 173:                     toja. Toteuttamiseen 1tähtäävien tie- ja r~akennus­
35276:                                                         suunni:telmien laatiminen aloitevaan tiejaksoåit-
35277:            "Aikooko Hallitus ryhtyä nopeisiin           tain lähtien Järvenpäästä pohjoiseen. Suunnitel-
35278:         toimenpiteisiin Helsingin ja Heinolan           mien ,teko kullekin tiejaksotie kestää 3 vuotta,
35279:         maalaJskunnassa sij1aitsevan Lusin kylän        tapahtuen suunnittelu vuosina 1971-76. Alus-
35280:         välille suunnitellun moottoritien raken-        tavas,ti on kaavailtu, että mootltorutie, M1 ensi
35281:         tamistöiden aloittJamiseksi myöskin Lu-         vaiheessa osittain moottoriliikennetie Helsin-
35282:         sin puoleisesta päästä valtatie 5 hait-         gistä Lusiin olisi mahdollista oUa valmiina noin
35283:         taavan Lahden-Lusin välisen ruuhka-             vuonna 1978, Jos vrain rahoituspuitteet vuosina
35284:         Hikenteen heLpottamiseksi ja !Itä-Hä-           1974-78 sen mahdollisltavat.
35285:         meen alueella uhkaavasti lisääntyvän               Toteuttamisjärjestykseksi on tieviranomaisten
35286:         työttömyyden poistamiseksi?"                    tutkimuksissa todettu tällä hetkeiiä tieliikenne-
35287:                                                         taloudell1sesti edullisimmaksi etelästä pohjoi-
35288:    ~astauksena kysymykseen es1tän kunnioitta-           seen rakentaminen huomioonottaen koko de-
35289: vasti seuraavaa:                                        jakson liikennemäärät, liikenteen virtauksen su-
35290:     Tieviranomaisten keskuudessa on jo pitem-           juvuus·, mkennustöiden jatkuvuus saman työ-
35291: män raikaa kiinnitetty huomiota liiken:teen li-         organisaation puhteissa ~sekä moottoritiejaksojen
35292: rsääntymiseen ~altakunnallisesti tärkeimmå.llä          yhtyminen nykyiseen tieverkkoon. Toteuttamis-
35293: Helsingistä lähtev1llä pääteillä. Kaikilla nykyis-      järjestykseen ja -aikllltauluun vaikuttavat -luon-
35294: ten valtateiden rsuunnilla, valtatietä 2 lukuun-        nollisesti myös kunakin vuonna rt:ieviranomai-
35295: ottamatta, on selvityksissä todettu moottoritlien       sille osoitetut suunnittelu- ja r~akentamå.smää­
35296: rakentamisen tarve. Usdssa tapauksissa ollaan           räruhat. Kysymyrosessä tal'koitetun Lahden-
35297: päästy rakentamistoimenpiteisiin jo 1960-luvulla        Lusin välisen moottoritieosan kohdalla on vielä
35298: ja ~tämä l'akentaminen tulee jatkumaan voimak-          tarvittava suunnittelutyö huomioonottaen ky-
35299: kaana koko 1970-Iuvun ja todennäköisesti vielä          symys, joka tapauksessa kuluvan vuosikymme-
35300: påitkälle 1980-luvullaikin.                             nen puolen välin aikoihin ajoittuvasta rakenta-
35301:    Moottoriteiden suunnittelu on hyvin monivai-         misajankohdasta. Kun määrärahakehityksestä ja
35302: heinen ja aikaa vievä prosessi ja niiden rakenta-       silloin käytettävissä olevista tiemäärärahoista
35303: minen vaatii runsaasti varoja. Nlitä on pysty,tty       ei ole tietoa, ei myöskään Helsingin-Lusin
35304: ja pystytään toteuttamaan tienpitoon annetun            moottoritien eri osien rakentamisajankohtaa ja
35305: kokona1sraho1tuksen puitteissa verl'atltain hi~         -järjestystä voida tällä hetkellä lopumsesti rat-
35306: taasti. Kun ne lisäksi lähes yksinomaan sijait-         kaista tai päättää.
35307: sevat alueilla, ~oilla tyollisyys- ja aluepoliittiset      Tämä asia on ollut selvitrelyn kohteena tie- ja
35308: näkökohdat eivät erityisesti tierakennushank-           vesirakennushallituksessa ja Jähetystölle kerrot-
35309: keita kiirehdi, ne joudutJaan toteutuamaan hy-          tiin valtiovarainministeriöstä, entä suunnittelu-
35310: vinkin tiukkojen liikeoteeilisten ja taloudellisten     määrärahoj,a voidaan tarpeen mukaan Hsätä
35311: teldjöiden määräämässä tahdissa.                        (Käkelä) , jos den valmistuminen Slirt:ä vaatii.
35312:     Tänä kesänä on lähten)'lt 11akenteille ensim-       Suunnittelumäärärahoj1a tullee myöskin 1972
35313: mäinen p1tempi Lahden moottoritien jakso vä-            budjettiin korotettu määrä.
35314: lillä Tattariharju-Järvenpää. Tästä eteenpäin
35315:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1971.
35316: 
35317:                                                                 Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
35318: 4
35319: 
35320: 
35321: 
35322:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35323: 
35324:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         planeringen av motorvägen utförts år 1966-67
35325: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och denna plan har justerats år 1970-71,
35326: av den 28 maj 1971 tili vederbörande medlem          varvid alternativa sträc:krWlgar på flera ställen
35327: av sta:ts1ådet övellsänt 1avskrift av följ.ande av   av vägen har tavgjorts på basen av de många
35328: r&sdagsman Niilo Nieminen m.fl. ställda skrift-      utlåtanden som har avgivits och synpunlmer
35329: liga :spöJJStnål nr 17 3 :                           som har framförts med anledning av den tidi-
35330:                                                      gare tallmänna planen. Uppgörandet av väg-
35331:           "Ämnar Regeringen vidtaga snabba           och byggnadsplaner för vägens förverkligande
35332:        åtgärder för påbörjande •av byggnads-         påbönjas etJappvis från Järvenpää norrut. Upp-
35333:        arbetena på den mellan Helsingfors och        görandet av planer för var.je vägsträcka räaker
35334:        Lusi by i Heinola landskommun pla-            3 år, och planeringen sker under åren 1971-
35335:        net1ade motorvägen även med Lusi som          76. Preliminärt har det planerats att motor-
35336:        utgångspunkt för lättande ·av den rus-        vägen, e11er i det första skedet delvis en motor-
35337:        ningstrafik mellan Lahti ooh Lusi som         trafikväg, från Helsingfors tiJl Lusi skulle
35338:        belastar riksväg 5 ooh avhjälpande av         kunna v.ar.a färdig omkring år 1978, om bara
35339:        den hotfullt ökande arbetslösheten i          finansieringen under åren 1974-78 gör det
35340:        östna Tavasdand?''                            möjUgt.
35341:    Såsom svar på :spörsmålet får jag vördsamt           v.id vägmyndigheternas undersökningar har
35342: anfö11a följande:                                    det konstaterats att den vägtrafikekonomi.s:kt
35343:                                                      fördelakrtigaste ordningen för förverkligandet
35344:    Vägmyndigheterna har redan en längre tid          för närv:arande är att bygga från söder mot norr
35345: fäst uppmärksamhet vid den ökande trafiken           med beaktande av t1.1afikmängderna på hela
35346: på de från ihela rikets synpunkt sett viktigaste     vägsträckan,     tnafikströmningens     smidighet,
35347: från Helsingfors utstrålande huvudvägarna. I         byggnadsarbetenas kontinu1tet inom 1.1amen för
35348: alla de nuvanande riksvägarnas riktningar, med       samma ·anbetsorgamsation och motorvägssträc-
35349: undantJag av riksväg 2, har vid utredningarna        kornas anslutning till det nuvanande vägnätet.
35350: konst31terats behov av att bygga motorvägar.         På ordningen och tidsschemat för förverkligan-
35351: I flera fall har byggnadsåtgärder kunnat vid-        det inverkar naturligtvis också de planerings-
35352: tJagas redan på 1960,talet och byggandet kom-        och byggnadsanslag som varje år anvisas väg-
35353: mer att fortsäua intensivt under hela 1970-tJa-      myndigheterna. Beträffande den i spörsmålet
35354: let och sannolikt ännu lå:ngt in på 1980-talet.      avsedda motorvägssträckan Lahti-Lusi blir
35355:    Planer.ingen av motorvägar är en myoket           det med beaktande av det planeringsarbete
35356: mångskiftande ooh tidsödande process deras           som ännu erfordras fråga om en byggnadstid-
35357: byggande fordrar stora tillgångar. De har kun-       punkt som i varje fall infaller ungefär i mit-
35358: nat och kan fort:6anande förverkligas endast         ten av detta decennium. Då man inte vet något
35359: relativt långsamt inom ramen för den total-          om anslagens utveckling och de väganslag som
35360: finansiering som har beviljats för väghållningen.    då står tili förfogande är det inte heller möj-
35361: Då de dessutom så gott som uteslutande är            ligt att i detta nu slutligt avgöra eller fatta
35362: belägna på områden på vilka vägbyggnadspro-          beslut om tidpunkten och ordningen för byg-
35363: jekten ~nte preds påskyndas av sysselsättnings-      gandet av de olika delarna lllN motorvägen Hel-
35364: och områdespolitiska synpunkter, måste de            singfors-Lusi.
35365: förverkligas ~ en ·tJakt som mycket noggoont            Denna fråga har varit under utredning i väg-
35366: bestämmes av ttr<afi:kmässiga ooh ekonomiska         och vattenbyggnadsstyrelsen och har finans-
35367: faktorer.                                            ministeriet meddelat delegationen att plane-
35368:    I sommar har byggandet av den för·sta längre      ringsanslagen kan efter behov ökas (Käkelä) ,
35369: sträckan av Lahti motorväg, vägsträckan Tattar-      för att vägarbetet skall kunna slutföras. Plane-
35370: åsen-Järvenpää, påbörjats. Härifrån framåt,          ringsanslag torde ingå i statsförslaget för år
35371: för sträckan Järvenpää-Lusi, har den allmänna        1972 till ett förhöjt belopp.
35372:      Helsingfors den 6 september 1971.
35373: 
35374:                                                                  Trafikminister K. F. Haapasalo.
35375: K.irj. ksm. n:o 174.
35376: 
35377: 
35378: 
35379: 
35380:                                  Laine ym.: Sotaa vastustaneiden menetysten korvaamisesta.
35381: 
35382: 
35383:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35384: 
35385:    Suuri joukko suomalaisia, jotka eivät hy-        netty korvauksia, ei sodan- ja fasisminvastai-
35386: väksyneet Hitler-Saksan rinnalla käytyä hyök-       sesta toiminnasta kärsimään joutuneille ole
35387: käyssotaa Neuvostoliittoa vastaan ja halusivat      korvauksia maksettu. Kun nyt on luotu perus-
35388: toiminnallaan auttaa liittoutuneiden voittoa,       teet eräiden muidenkin erityisryhmien mm.
35389: kieltäytyi astumasta asepalvelukseen ja siirtyi     rintamamiesten eläkekysymysten ratkaisulle
35390: viranomaisilta piiloon metsiin ym. Vaikka so-       olisi vihdoinkin saatava alulle ns. metsäkaarti-
35391: dan jälkeen on tunnustettu sotapolitiikan vir-      laisten ja kaikkien muiden sotaa ja fasismia
35392: heellisyys ja maamme virallisen ulkopolitiikan      vastustaneiden korvausasian käsittely.
35393: linjaksi ovat tulleet ne periaatteet, joiden puo-      Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
35394: lesta ns. metsäkaartilaiset toiminnallaan tais-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
35395: telivat, ei viimemainittujen menetyksiä ja kär-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35396: simyksiä ole otettu huomioon erilaisia korvaus-     seuraavan kysymyksen:
35397: ja eläkelakeja säädettäessä. Samasta epäkoh-
35398: dasta kärsivät edelleen muutkin sodan- ja fa-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35399: sisminvastustajat, joista monet joutuivat viro-             ryhtyä korvausten maksamiseksi ns.
35400: maan vankiloissa ja keskitysleireissä vuosikau-             metsäkaartilaisille ja muille sodan ja
35401: det rauhaa ja ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa              fasismin vastustajille menetyksistä ja
35402: puoltavien katsomustensa vuoksi.                            kärsimyksistä, jotka heille aiheutuivat
35403:    Vaikka sotasyyllisinä tuomituille on myön-               toisen maailmansodan aikana?
35404:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1971.
35405: 
35406:                Ensio Laine.                                     Aarne Koskinen.
35407:                Lauri Kantola.                                   Heimo Rekonen.
35408:                Toivo Åsvik.                                     Oili Suomi.
35409: 
35410: 
35411: 
35412: 
35413: 755/71
35414: 2
35415: 
35416: 
35417: 
35418: 
35419:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35420: 
35421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen~          kuuta 1945 antaman päätöksen nojalla myön-
35422: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       netty korvauksia siltä ajalta, minkä korvauk-
35423: hemies, olette 28 päivänä toukokuuta 1971           seen oikeutettu on ollut pidätettynä, vangit-
35424: päivätyn kirjeenne n:o 937 ohella toimittanut       tuna, rangaistustaan kärsimässä tai turvasäi-
35425: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    lössä.
35426: nöksen kansanedustaja Laineen ym. näin kuu-            Kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan
35427: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 174:         sodanvastaisen toimintansa johdosta vammau-
35428:                                                     tuneille tai sairastuneille taikka henkensä me-
35429:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nettäneiden omaisille ei voida suorittaa kor-
35430:        ryhtyä korvausten maksamiseksi ns.           vausta, sosiaali- ja terveysministeriö on katso-
35431:        metsäkaartilaisille ja muille sodan ja       nut aiheelliseksi toimituttaa selvityksen näi-
35432:        fasismin vastustajille menetyksistä ja       den henkilöryhmien korvauskysymyksistä. Eri-
35433:        kärsimyksistä, jotka heille aiheutuivat      tyisesti on pyritty selvittämään heidän luku-
35434:        toisen maailmansodan aikana?"                määränsä. Niinikään on tutkittu millä tavoin
35435:                                                     mahdollisen korvauksen myöntäminen lainsää-
35436:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit·         dännöllisesti ja hallinnollisesti olisi järjestettävä.
35437: taen seuraavaa:                                     Sodanvastustajien korvauskysymysten selvittä-
35438:    Eräille sodanvastaisesta toiminnasta kärsi-      miseen liittyy kuitenkin useita vaikeita kysy-
35439: neille on jo aikaisemmin suoritettu korvauksia.     myksiä, muun muassa mahdollisen korvauksen-
35440: Niinpä poliittisista syistä pidätetyille henki-     saajien piiriin määrittely. Kun selvitystyö vielä
35441: löille on valtioneuvoston 12 päivänä huhti-         on keskeneräinen, ei ole voitu ottaa lopullista
35442:                                                     kantaa asiaan.
35443:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1971.
35444: 
35445:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
35446:                                                                                                   3
35447: 
35448: 
35449: 
35450: 
35451:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
35452: 
35453:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     12 april 1945 beviljats ersättning för den tid
35454: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     de varit anhållna, fängslade, avtjänat straff
35455: nr 937 av den 28 maj 1971 tili vederbörande       eller hållits i skyddshäkte.
35456: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         Då enligt gällande lagstiftning ersättning
35457: följande av riksdagsman Laine m. fl. ställda      icke kan erläggas tili personer, som skadats
35458: skriftliga spörsmål nr 174:                       eller insjuknat tili följd av krigsfientlig verk-
35459:                                                   samhet, eller tili anhöriga tili personer, som
35460:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen        mist livet tili följd av sådan verksamhet, har
35461:        vidtaga för att de s.k. skogsgardisterna   social- och hälsovårdsministeriet funnit det på-
35462:        och andra motståndare tili kriget och      kallat att låta verkställa en utredning av denna
35463:        fasdsmen skall få ersättning för de        befolkningsgrupps ersättningsfrågor. Särskilt
35464:        förluster och lidanden som vållades        har man strävat tili att utreda dessa personers
35465:        dem under andra världskriget?"             antal. Likaså har man undersökt, på vilket
35466:                                                   sätt beviljandet av en eventuell ersättning borde
35467:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      ordnas legislativt och administrativt. Klarlägg-
35468: anföra följande:                                  andet av frågan om ersättning tili krigsmotstån-
35469:    Till vissa personer ,som bliv1t lidande tili   darna kräver likväl lösning av flera svåra
35470: följd av krigsfientlig verksamhet har redan       spörsmål, bl.a. gäller det att ta ställning tili
35471: tidigare erlagts ersättning. Sålunda har per-     hur kretsen av ersättningsberättigade skall av-
35472: soner, som hållits fängslade av politiska orsa-   gränsas. Då utredningsarbetet ännu pågår, har
35473: ker, med stöd av ett statsrådsbeslut av den       man icke slutgiltigt kunnat fatta ställning tili
35474:                                                   saken.
35475:      Helsingfors den 21 juni 1971.
35476: 
35477:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
35478: Kirj. ksm. n:o 175.
35479: 
35480: 
35481: 
35482: 
35483:                                   Hostila ym.: Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen lakkaut-
35484:                                      tamisesta.
35485: 
35486: 
35487:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35488: 
35489:     Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen            Aloitteista ja asiantuntijalausunnoista huoli-
35490: uudelleenjärjestely on ollut vireillä useiden        matta Opetusministeriö ei ole ryhtynyt min-
35491: vuosikymmenien ajan. Voimistelunopettajien           käänlaisiin toimenpiteisiin Voimistelulaitoksen
35492: koulutuiksen uudistamista ovat suunrutelleet         kehittämiseksi, vaan päinvastoin suunnittelee
35493: monet komiteat ja Helsingin yliopiston tahol-        laitoksen lakkauttamista ja liikunnanopettajien
35494: ta on rtehty useita a[oitteita voimistelulaitok-     koulutuksen keskittämistä ilman asiallisia perus-
35495: sen kehittämiseksi.                                  teita yksinomaan Jyväskylän yliopistoon.
35496:    Voimistelulaitoksen viimeisimmät uudistus-           Helsingin yliopisto tarjoaa maan suurimpana
35497: suunnitelmat liittyvät Helsingin yliopiston opet-    ja monipuolisimpana korkeaikouluna liikunta-
35498: tajankoulutustoimikunnan mietintöön. Mietin-         kasvatuksen opiskelijoille erinomaiset mahdolli-
35499: nön mukaan Helsingin yliopiston voimistelu-          suudet rinnakkais- ja jatko-opintoihin. Samoin
35500: laitoksesta muodostetaan yliopiston opettajan-       suo Helsinki maamme urheiluelämän keskus-
35501: koulutuslaitokseen ikuuluva liikuntakasvatuksen      paikkana liikuntakasvatuksen opetukselle hyvät
35502: jaosto. Jaostossa voidaan suorittaa liikunt~kas­     yhteistyömahdollisuudet sekä kansallisella että
35503: vatuksen kandidaatin tutkinto ( Komiteamie-          kansainvälisellä tasolla.
35504: tintö 1970: B 45).
35505:    Voimistelulaitoksen uudelleenjärjestelyyn liit-      Kaikki tähän asti esitetyt korkeamman lli-
35506: tyy läheisesti myös sijoituskysymys. Jo profes-      kunta:koulutuksen .työvoimaa koskevat ennus-
35507: sori Kivisen komitea esitti vuonna 1958, e.ttä       teet ovat summittaisia. Opetusministeriö näkee
35508: Voimistelulaitoksen uudet tilat sijoitettaisiin      koulutustarpeen melkein yksinomaan opettaja-
35509: Helsingin kaupungin perustamaan Pirkkolan            koulutuksen kannalta eikä ota huomioon esim.
35510:  urheilupuistoon. Kom~tea katsoi myös Helsin-        urheilujärjestöjen toivomuksia ja niiden lisään-
35511: gin yliopiston tarjoavan parhaat mahdollisuudet      tyvää :työvoimatarvetta. Korkeakoulutasoisten
35512: liikunnanopettajain valmistukseen. Helsingin         valmentajien ja ohjaajien tarve on maassamme
35513: kaupunki on jo Pirkkolan urheilupuiston suun-        jatkuvasti kasvamassa. Jos Helsingin yliopiston
35514: nitteluvaiheessa varannut mahdollisuuden ra-         voimistelulaitos lakkautetaan, jää maamme
35515: kentaa sinne liikuntakasvatuksen laitoksen, ja       ruotsinkielinen väestönosa vaille korkeampaa
35516: kaupunki pitää edelleen tätä ratkaisua erittäin      liikunnanopetusta äidinkielellään.
35517:  suotavana. Keskeiset ja huomattavasti inves-           Maamme koko liikuntakasvatuksen kannalta
35518:  tointeja vaativat harjoitustilat ovat jo ole-       olisi ehdottomasti tarkoituksenmukaisinta että
35519:  massa, ja muiden tarvittavien tilojen rakenta-      maassamme edelleenkin olisi kaksi korke~an
35520:  minen muodostaisi vain pienen osan kokonais-        liikuntakasvatuksen opetuksesta huolehtivaa lai-
35521: kustannuksista. Osa Helsingin yliopiston voi-        tosta ja että niistä toinen sijaitsee pääkaupun-
35522:  mistelulaitoksen opetuksesta tapahtuu jo nyt        gissa. Tällöin laitosten rinnakkaistoiminta loisi
35523:  Pirkkolan tiloissa. Muunkin opetuksen siirtä-       uusia virikkeitä ja kehittäisi monipuolisemmaksi
35524:  minen sinne käy helposti ja vapauttaa nykyisin      alan opetusta ja .tutkimusta. Työnjako ja yhteis-
35525:  tontin.                                             toimintakysymys on ratkaistava ottamalla huo-
35526:     Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella on    mioon valtakunnan koko liikunta- ja urheilu-
35527:  näin ollen paremmat mahdollisuudet kuin kos-        koulutusjärjestelmä.
35528:  kaan aikaisemmin uudistaa opetustaan ja toi-           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
35529:  mintaansa.                                          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
35530: 816/71
35531: 2
35532: 
35533: neuvoston asianomaisen jäsenen vastaHavaksi           hittymisen ja tulevaisuuden, ruotsin-
35534: seuraavan kysymyksen:                                 kielisen    liikunnanopettajakoulutuksen
35535:                                                       jatkuvuuden sekä korkeakoulutasoisten
35536:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että          ohjaajien ja valmentajien kouluttami-
35537:       Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen        sen, ja jos on,
35538:       lakkauttaminen vaarantaa maamme koko               mihin :toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35539:       liikuntakasvatuksen monipuolisen ke-            ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
35540:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1971.
35541: 
35542:         Sulo Hostila.                RaLf Friberg.              Harri Holkeri.
35543:         Sinikka Luja.                Seppo Westerlund.          Salme Katajavuori.
35544:         Salme Myyryläinen.           Raino Westerholm.          Ulf Sundqvist.
35545:         Kaisa Raatikainen.           Olavi Lähteenmäki.         Heimo Linna.
35546:                                                                                                      3
35547: 
35548: Skriftl. spm. nr 179.
35549: 
35550: 
35551: 
35552: 
35553:                                   Melin m. fl.: Om indragningen av Helsingfors universitets gym-
35554:                                      nastikinrättning.
35555: 
35556: 
35557:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1na n.
35558: 
35559:     Under flera decennier har en omorganisering       :5) fotbollsplan jämte två triiningsplaner, 6)
35560: av Helsingfors universitets gymnastikinrättning       korgbollsplan, 7) 6 tennisplaner, 8) belystll
35561: vatit aiktue11. F1era kommitteer har pilanerat        skidspår, 9) skidbacke samt 10) orienterings-
35562: en reform av gymnastiklärarutbildningen och           terräng. Helsingfors universitets gymnast1hln-
35563: Helsingfors universitet har upprepade gånger          rättning har således nu hättre möjligheter än
35564: tagit initiativ tili utvecldingen av gymnastik-       någonsin tidigare att förnya öCh utbygga sin
35565: inrättningen, som nu verkar i synnerligen otids-      undervisning och verksamhet utan att detta
35566: enliga utrymmen.                                      kräver dyra kapitalutgifter från statens sida.
35567:     Gymnastikinrättningens senaste ombildnings-           Oaktat förslag och sakkunniguttalanden har
35568: planer berörs i Helsingfors universitets lärarut-     undervisningsministeriet icke vidtagit några åt-
35569: bildningskommittes betänkande. Enligt hetän-          gärder för utvecklandet av gymnastikinrättnin-
35570: kandet skall Helsingfors universitets gymnastik-      gen i Helsingfors. Ministeriet planerar däremot
35571: inrättning ombildas tili en sektion. för fysisk       en indragning ·av inrättningen och en koncentra-
35572: fostran inom universitetets lärarutbildningsin-       tion av utbildningen av lärare för fysisk fostran
35573: rättning. Vid sektionen skall enligt statskom-        enbart tili Jyväskylä universitet. I statsbudge-
35574: mittebetänkandet n:o 1970: B 45 kandidat-             ten för 1971, Ht 29:19 uttalas att det är me-
35575: examen för fysisk fostran avläggas.                   ningen att koncentrera högskolundervisningen
35576:      Placeringsfrågan ansluter sig även intimt tili   i gymnastik tili Jyväskylä universitet. Då Hel-
35577:  omorganiseringen av gymnastilkinrättningen.          singfors universitet är det största och mångsi-
35578: Professor Kivinens kommitte föreslog år 1958,         digaste av våra universitet, kan det ge stude-
35579: att gymnastikinrättningens nya utrymmen skulle        randena av fysisk fostran utmärkta möjligheter
35580: förläggas till den av Helsingfors stad i Britas       till parallell- och forstättningsstudier. Då Hel-
35581:  stadsdel uppförda idrottsparken. Kommitten           singfors även är den centrala orten för vårt
35582:  ansåg även, att Helsingfors universitet erbjuder     lands idrottsliv och dess organisationer, erbju-
35583:  de bästa möjligheterna för utbildning av lärare      der staden de hästa samarbetsmöjligheterna så-
35584:  för fysisk fostran. Helsingfors stad har redan       väl på nationellt som internationellt pian.
35585:  vid planeringen av Britas idrottspark där reser-         Alla tills dato framförda prognoser beträf-
35586:  verat utrymmen för inrättningen för fysisk           fande den arbetskraft, som fått högre utbild-
35587:  fostran och staden anser alltjämt att denna lös-     ning för fysisk fostran, är summariska. Under-
35588:  ning är synnerligen önskvärd. De centrala öv-        visningsministeriet betraktar utbildningsbehovet
35589:  ningsutrymmena som kräver stora kapitalinves-        så gott som enbart ur lärarutbildningens syn-
35590:  teringar är redan utbyggda och uppförandet av        vinkel och tar ingen hänsyn tili t. ex. idrotts-
35591:  de övriga utrymmena skulle utgöra blott en           organisationernas eget behov av utbildad arhets-
35592:  liten del av helhetskostnaderna. En del av Hel-      kraft. Behovet av tränare och instruktörer med
35593: singfors universitets gymnastikinrättnings under.     högskoleutbildning har alltjämt vuxit. Hall gym-
35594:  visn1ng •slker redan nu i Bdtas. Också den           nastikinrättningen vid Helsingfors universitet
35595:  övriga utbildningen kan [ätt överflytltas till       indras, får vårt lands svenskspråkiga befolkning
35596:   B11itas, varefter den nuvarande gymnastikin-        ingen högre utbildning i fysisk fostran på sitt
35597:   rälltningen vid Kaserngatan blir dispon~bel.        eget modersmål. Detta vore enligt underteckna-
35598:      Idrottsparken i Britas förfogar nu över          des åsikt en ren ti:l1baikgång som nu mås1te1
35599:   1 ) simhall och utebassäng, 2) idrottshall ( 700    förhindras.
35600:  m2 ), 3) konstisbana, 4) en centralidrottsplats,         Med hänsyn tili behovet av lärare och in-
35601: 817/71
35602: 4
35603: 
35604: struktörer i hela landet vore det ändamålsen-            Är Regeringen medveten om, att in-
35605: ligast, att vi alltjämt skulle ha två inrättningar,   dragningen av Helsingfors universitets
35606: d.v.s. i Helsingfors och Jyväskylä, som skulle        gymnastikinrättning kommmer att även-
35607: handha utbildningen av fysisk fostran. Härvid         tyra en allsidig utveckling av högskole-
35608: skulle inrättningarnas parallella verksamhet ge       utbildningen av lärare i gymnastik och
35609: nya impulser och göra undervisning och forsk-         klrott och framtiden för hela den
35610: ning mångsidigare. Arbetsfördelningen och sam-        fysiska fostran i vårt land, framför allt
35611: arbetsfrågan bör givetvis avgöras med hänsyn          kontinuiteten av utbildningen av svensk-
35612: tili landets hela behov av utbildning av fysisk       språkiga lärare i fysisk fostran samt av
35613: fostran och idrott.                                   högskoleutbildade instruktörer och trä-
35614:    Hänvisande tili det ovan sagda och med hän-        nare, och om så är fallet,
35615: visning tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen ber           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
35616: vi att tili vederbörande statsrådsmedlem få           taga för att föhindra en sådan utveck-
35617: framställa följande spörsmål:                         ling?
35618:      Helsingfors den 3 juni 1971.
35619: 
35620:                Ingvar S. Melin.                           Pär Stenbäck.
35621:                                                                                                          5
35622: 
35623: Kirj. ksm. n:o 179.                                                                          Suomennos.
35624: 
35625: 
35626: 
35627: 
35628:                                    Melin ym.: Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen lakkautta-
35629:                                       misesta.
35630: 
35631: 
35632:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35633: 
35634:    Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen uu-       ikapalldkenttä sekä kaksi harjoitusikenttää, 6)
35635: delleenjärjestely on ollut vireillä useiden vuosi-    koripallokenttä, 7) 6 tenniskenttää, 8) valais-
35636: kymmenien ajan. Voimistelunopettajien koulu-          tuja hiihtolatuja, 9) hiihtomäki sekä 10) suun-
35637: tuksen uudistamista ovat suunnitelleet monet          nistusmaasto. Helsingin yliopiston voimistelu-
35638: komiteat ja Helsingin yliopiston taholta on           laitoksella on näin ollen nyt paremmat mahdolli-
35639: tehty useita aloitteita erittäin vanhanaikaisissa     suudet kuin koskaan aikaisemmin uudistaa ja
35640: tiloissa toimivan voimistelulaitoksen kehittämi-      laajentaa opetustaan ja toimintaansa tämän
35641: seksi.                                                edellyttämättä valtion taholta suuria pääomame-
35642:    Voimistelulaitoksen viimeisimpiä uudistamis-       noja.
35643: suunnitelmia kosketeliaan Helsingin yliopiston            Aloitteista ja asiantuntijalausunnoista huoli-
35644: opettajanikoulutustoimikunnan         mietinnössä.    matta Opetusministeriö ei ole ryhtynyt min-
35645: Mietinnön muka-an Helsingin yliopiston voi"           käänlaisiin toimenpiteisiin Helsingin Voimis-
35646: mistelulaitdksesta muodostetaan yliopiSiton           ltelulaitoiksen kehittämiseksi. Päinvastoin minis-
35647: opetitajankoulutuslaitokseen kuuluva Wkunta-           teriö suunnittelee 1a1toiksen Jakkauttamista ja
35648: kasvatuksen jaosto. Jaostossa voidaan suoriJttaa      liikunnanopettajien koulutuksen keskittämistä
35649: kom1teanmietinnön 1970: B 45 mukaan liikun-           ilman asiallisia perusteita yksinomaan Jyväs-
35650: takasvatuiksen kandidaatin tutkinro.                  kylän yliopistoon. Valtion tulo- ja menoarviossa
35651:    Voimistelulaitoksen uudelleenjärjestelyyn liit-    vuodelle 1971 Pl. 29:19 lausutaan tarkoituk-
35652: tyy läheisesti myös sijoituskysymys. Professori       sena olevan voimistelun korkeakouluopetuksen
35653: Kivisen komitea ehdotti vuonna 1958, että Voi-        keskittämisen Jyväskylän yliopistoon.
35654: mistelulaitoksen uudet tilat sijoitettaisiin Hel-         Koska Helsingin yliopisto on maan yliopis-
35655: singin kaupungin perustamaan Pirkkolan ur-            toista suurin ja monipuolisin, se voi tarjota lii-
35656: heilupuistoon. Komitea katsoi myös Helsingin          kuntakasvatuksen opiskelijoiJ:le erinomaiset
35657: yliopiston tarjoavan parhaat mahdollisuudet lii-      mahdollisuudet rinnakikais- ja jatlk:o-opintoihin.
35658: kunnanopettajain valmistukseen. Helsingin kau-        :Koska Helsinki myös on maamme urheiluelä-
35659: punki on jo Pirkkolan urheilupuiston suunnit-         män ja sen järjestöjen keSikuspaikka, tämä
35660: teluvaiheessa varannut mahdollisuuden rakentaa        !kaupunki saa parhaat yh ..eistyö- ja ikontabi-
35661: sinne liikuntakasvatuksen laitoksen, ja kaupunki      mahdohlisuudet sekä kansaUisella että kansain-
35662: pitää edelleen tätä ratkaisua erittäin suotavana.     :välise1lä tasolla.
35663: Keskeiset ja huomattavia pääomainvestointeja              Kaikki tähän asti esitetyt korkeamman liikun-
35664: vaativat harjoitustilat ovat jo olemassa, ja mui-     takoulutuksen saanutta työvoimaa koskevat en-
35665: den tarvittavien tilojen rakentaminen muodos-         nusteet ovat ylimalkaisia. Opetusministeriö nä-
35666: taisi vain pienen osan kokonaiskustannuksista.        kee koulutustarpeen melkein yksinomaan opet-
35667: Osa Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen          tajakoulutuksen kannalta eikä ota lainkaan
35668: opetuksesta tapahtuu jo nyt Pirkkolassa. Muun-        huomioon esim. urheilujärjestöjen omaa koulu-
35669: kin opetuksen siirtäminen Pirkkalaan käy hel-         tetun työvoiman .tarvetta. Korkeakoulutasoisten
35670: posti, minkä jälkeen nykyinen Kasarminkadulla         valmentajien ja ohjaajien tarve on jatkuvasti
35671: sijaitseva voimistelulaitos vapautuu.                 kasvanut. Jos Helsingin yliopiston voimistelu-
35672:     Pirkkolan urheilupuistossa on nyt 1 ) uima-       laitos lakkautetaan, jää maamme ruotsinkieli-
35673: halli ja ulkoilma-allas, 2) urheiluhalli {700 m2 ),   nen väestönosa vaille korkeampaa liikunnan-
35674: 3) keinojäärata, 4) keskusurheilukenttä, 5) jal-      opetusta äidtinkielelJään. Tämä olisi al:lekirjoitta-
35675: 6
35676: 
35677: neiden mielestä selvää taantumista, mikä nyt on            Onko HaHitus tietoinen siitä, että.
35678: estettävä.                                              Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen
35679:    Maamme koko opettajien ja valmentajien tar-          lakkauttaminen vaarantaa voimistelun- ja
35680: rpeen !kannalta olisi 1tavkoituiklsenmukaisinta, että   urheilunopettajien korkeakouluopetuk-
35681: meillä edelleenkin olisi kaksi 'la~tosta ts. Hel-       sen kaikinpuolisen kehittymisen sekä
35682: singissä ja Jyväskylässä, jotka huolehtisivat lii-      maamme koko liikuntakasvatuksen tule-
35683: kuntakasvatuk.S<Ista. Tällöin laitosten rinnak-         vaisuuden, ennen kaikkea ruotsinkieli-
35684: kaistoiminta loisi uusia virikkeitä ja kehittäisi       sen liikunnanopettajakoulutuksen jatku-
35685: monipuolisemmaksi alan opetusta ja tutkimusta.          vuuden sekä korkeakoulutasoisten oh-
35686: Työnjako ja yhteistoimintakysymys on tietenkin          jaajien ja valmentajien kouluttamisen,
35687: ratkaistava ottamalla huomioon valtakunnan ko-          ja jos on,
35688: ko liikunta- ja urheilukoulutuksen tarpeet.                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35689:    Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen          ryhtyä sellaisen kehityksen estämiseksi?
35690: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
35691: neuvoston a~ianomaisen jäsenen vastattavaksi
35692: seuraavan kysymY'ksen:
35693:       Helsingissii 3 päivänä kesäkuuta 1971.
35694: 
35695:                 Ingvar S. Melin.                            Pär Stenbäck.
35696:                                                                                                     7
35697: 
35698: Kirj. ksm. n:o 182.
35699: 
35700: 
35701: 
35702: 
35703:                                   Silander ym.: Liikunnanopettajien koulutuksen jatkamisesta Hel-
35704:                                       singissä.
35705: 
35706: 
35707:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35708: 
35709:    Liikuntakoulutus ja liikuntatieteellinen tutki-   nen Pirkkolan urheilupuistoon, jonka suunnit-
35710: mus on suunniteltu monopolisoitavaksi Jyväs-         teluvaiheessa Helsingin kaupunki jo on otta-
35711: kylän yliopistoon. Helsingin yliopisto vastus-       nut huomioon voimistelulaitoksen tarpeet.
35712: taa tätä monopolisointipyrkimystä eikä Jyväs-        P:irkkolan urheilukeskukseen kuuluu tällä het-
35713: kylän yliopistokaan sitä kannata. Opiskelijat-       kellä uimahalli ja maauimala, urheiluhalli ja
35714: voimistelulaitoksen oppilaskunta - ovat voi-         tekojäärata, keskusurheilukenttä, jalkapalloilun
35715: makkaasti laitoksen toiminnan jatkamisen kan-        kilpailukenttä, !kaksi harjoituskenttää, koripal-
35716: nalla. Samaa mieltä on myös opettajakunta.           lokenttä, kuusi tenniskenttää, valaistut hiihto-
35717:     Kuka sitten haluaa monopolisoida? Ope-           ladut, hyppyrimäki ja suunnistusmaasto. Mer-
35718: tusministeriö. Jo 37 vuotta sitten Helsingin         kittävä osa voimistelulaitoksen toiminnasta ta-
35719: yliopiston voimistelulaitos siirrettiin väliaikai-   pahtuu jo nyt Pirkkolassa.
35720: sesti nykyiseen paikkaansa. Kuluneiden vuo-             Käsityksemme mukaan tulisi luoda järkevä
35721: sien aikana opetusministeriö ei ole ryhtynyt         työnjako Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen
35722: toimiin laitoksen kehittämiseksi siitä huoli-        välille. Tällöin Jyväskylän yliopistoon voitai-
35723: matta, että Helsingin yliopisto on tehnyt vuo-       siin !keskittää liikuntatieteellinen tutkimus ja
35724: sien !kuluessa useita esityksiä liikunnanopetta-     Helsingin yliopisto hoitaisi erityisesti käytän-
35725: jien valmistuksen :ja tutkintojärjestelmän uudis-    nön tarpeita tyydyttävän koulutuksen. Ruotsin-
35726: tamiseksi. Myös useat komiteat ja toimikun-          kielisten opiskelijoiden opetusharjoittelun kan-
35727: nat ovat tutkineet voimistelulaitoksen kehittä-      nalta on laitoksen säilyttäminen Helsingissä
35728: mistä.                                               välttämätöntä.
35729:     Sysäyksen monopolivaihtoehdolle on anta-            Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
35730: nut voimistelulaitoksen rakennuksen tarvitse-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
35731: minen Uudenmaan lääninhallituksen uuden ra-          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35732: kennuksen sijaintipaikaksi. Melkein ainoana          seuraavan kysymyksen:
35733: seikkana, johon on vedottu puollettaessa voi-
35734: mistelulaitoksen lakkauttamista, on ollut aja-                  Tietääkö Hallitus, että Helsingissä
35735:  tus liikuntakasvatuksen kes!kittämisestä yhteen             on mahdollista varsin alhaisin kustan-
35736:  ainoaan korkeakouluun, Jyväskylään. Vastaa-                 nuksin jatkaa ja kehittää liikunnanopet-
35737: vasti olisi aikoinaan tietysti voitu väittää, että           tajien koulutusta, ja jos tietää,
35738:  lääkärikoulutus tulisi monopolisoida Helsin-                   mihin toimiin Hallitus a~koo ryhtyä
35739:  kiin.                                                       Helsingin !kaupungin tarjoamien mah-
35740:     Perusteltu vaihtoehto perusteettomalle mo-               dollisuuksien hyväksikäyttämiseksi?
35741:  nopolisoinnille on voimistelulaitoksen siirtämi-
35742:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1971.
35743: 
35744:           Matti Silander.               Kalevi Huotari.                 Eino Poutiainen.
35745:           ]. Juhani Kortesalmi.                                         Veikko Vennamo.
35746: 
35747: 
35748: 
35749: 
35750: IH8/7 L
35751: 8
35752: 
35753: 
35754: 
35755: 
35756:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
35757: 
35758:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             nuksin jatkaa ja kehittää liikunnanopet-
35759: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             tajien koulutusta, ja jos tietää,
35760: olette 1, 3 ja 4 päivänä kesäkuuta 1971 päi-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35761: vättyjen kirjeittenne ohella toimittanut valtio-          Helsingin kaupungin tarjoamien mah-
35762: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           dollisuuksien hyväksikäyttämiseksi?"
35763: kansanedustaja S. Hostilan ym. näin kuulu-
35764: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 175:             Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-
35765:                                                    vasti seuraavaa:
35766:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että        Liikuntatieteiden korkeakouluopetuksen val-
35767:        Helsingin yliopiston voimistelulaitok-      takunnallinen uudelleenjärjestely on tullut
35768:        sen lakkauttaminen vaarantaa maamme         ajankohtaiseksi lähinnä siitä syystä, että Hel-
35769:        kdko liikuntakasvatuksen monipuolisen       singin yliopiston voimistelulaitoksen toimitila-
35770:        kehittymisen ja tulevaisuuden, ruotsin-     kysymys on ·vaikeutunut kuluvan vuoden aika-
35771:        kielisen   liikunnanopettajakoulutuksen     na entisestään ratkaisevasti. Päätöksentekoa on
35772:        jatkuvuuden sekä korkeakoulutasoisten       vaikeuttanut luotettavien koulutustarveselvitys-
35773:        ohjaajien ja valmentajien kouluttami-       ten puute. Viimeailkainen keskustelu on kos-
35774:        sen, ja jos on,                             kenut kahden korkeakoulutasoista lii:kuntakou-
35775:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lutusta antavan laitoksen, Helsingin yliopiston
35776:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?"            voimistelulaitoksen ja Jyväskylän yliopiston
35777:                                                    liikuntatieteellisen tiedekunnan asemaa tulevas-
35778: sekä jäljennöksen kansanedustaja I. S. Melinin     sa järjestelyssä. SamaHoa on yleisimminkin
35779: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     kiiinnitetty huomiota näissä Ja~toksissa annetta-
35780: n:o 179:                                           van koulutuksen sisältöön ja tavoitteisiin.
35781:                                                        Korkeakoulutasoisen liikunnanopettajien kou-
35782:           "Onko Hallitus tietoin-en siitä, että    lutuksen valtakunnallinen uudelleenjärjestely
35783:        Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen    on ollut vireillä useiden vuosikymmenien ajan.
35784:        lakkauttaminen vaarantaa voimistelun        Keskustelu on lähinnä koskenut Helsingin yli-
35785:        ja urheilunopettajien korkeakouluope-       opiston voimistelulaitosta, sen olemassaoloa ja
35786:        tuksen kaikinpuolisen       kehittymisen    sen toiminnan ulkoisia puitteita. Voimistelun-
35787:        sekä maamme koko liikuntakasvatuk-          opettajien koulutuksen uudistamista ovat suun-
35788:        sen tuievaisuuden, ennen kaikkea ruot-      nitelleet monet komiteat, joiden ehdotukset
35789:        sinkielisen   liikunnanopettajakoulutuk-    eivät kuitenkaan ole johtaneet käytännön toi-
35790:        sen jatkuvuuden sekä korkeakouluta-         menpiteisiin. Voimistelulaitos toimii edelleen
35791:        soisten ohjaajien ja valmentajien kou-      vanhan, väliaikaiseksi tarkoitetun, vuodelta
35792:        luttamisen, ja jos on,                      1929 peräisin olevan asetuksen pohjalta. Sen
35793:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     toimintaa ovat haitanneet toisaalta asianmu-
35794:        ryhtyä sellaisen kehityksen estämi-         kaisten opettajavoimien puute sekä toisaalta
35795:        seksi?"                                     ·riittämättömät, epäta!'koituiksenmukaiset ja ha-
35796:                                                    jallaan olevat työskentelytilat.
35797: sekä jäljennöksen kansanedustaja M. Silanderin        Vuoden 1959 valtiopäivillä tehdyn ja edus-
35798: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     kunnan vuoden 1960 valtiopäivillä hyväksy-
35799: n:o 182:                                           män toivomusaloitteen perusteella aloitti Jy-
35800:                                                    väskylän kasvatusopillisen korkeakoulun liikun-
35801:          'Tietääkö Hallitus, että Helsingissä      takasvatuksen opintosuunta toimintansa vuon-
35802:        on mahdollista varsin alhaisin kustan-      na 1963. Se itsenäistyi liikuntatieteelliseksi
35803:                                                                                                        9
35804: 
35805: tiedekunnaksi yliopiston uuden perussaannön               Liikuntatieteet muodostavat sisällöllisesti
35806: voimaantulon yhteydessä v. 1968. Hyväksy-             alueen, jolla poikkitieteellisen oppiaineksen
35807: mänsä toivomusaloitteen perusteluissa eduskun-        osuus on huomattava. Käyttäytymistieteissä
35808: ta viirbtasi niihin vaikeuksiin, joita voimistelu-    Jyväskylän yliopisto tarjoaa jo tällä hetkellä
35809: laitoksen sijoittaminen Helsinkiin tai sen lähi-      erinomaiset edellytykset poikkitieteelliseen yh-
35810: ympäristöön on kohdannut, .ja katsoi siten ole-       teistyöhön opetuksessa ja tutkimuksessa. Bio-
35811: van täysin perusteltua siirtää voimistelunopet-       logis-läaketieteellisellä puolella on nähtävä ar-
35812: tajien valmistus pääkaupungin ulkopuolelle -          vokkaana yhteys yleiseen biologiaan, jonka ope-
35813: lähinnä Jyväskylään. Sama periaatteellinen            tus Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnon-
35814: kanta on ilmaistu myös vuoden 1970 .tulo- ja          tieteellisessä tiedekunnassa on tänä vuonna
35815: menoarvion liitteenä olevassa korkeakoululai-         alka:nut. Erityisen merkittävänä on pidettävä
35816: toksen       kehittämissuunnitelmassa      vuosina     sitä läheistä yhteistyötä, joika vallitsee tiede-
35817: 1970-1972, vuoden 1971 tulo- ja menoarvio-            kunnan ja sen yhteydessä toimivan Liikunnan
35818: esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa Jy-       ja kansanterveyden tutkimuslaitoksen välillä.
35819: väskylän yliopiston menomomentin alussa sekä          Jyväskylän yliopiston tarjoamana etuna on sen
35820: opetusministeriön taloussuunnitelmassa vuosil-        kirjaston liikuntakirjallisuuden runsaus. Tie-
35821: le 1972-1976. Lisäksi opetusministeriö on 18          teellisten kirjastojen kehittämistoimikunta on-
35822: päivänä toukokuuta 1971 valtiovarainministe-          kin esittänyt, että Jyväskylän yliopiston kirjas-
35823: riölle antamassaan lausunnossa katsonut, ettei        to toimisi keskuskirjastona mm. liikuntatietei-
35824: liikuntatieteiden kaltaisella suppealla koulutus-     den alalla. ·
35825: alalla ole tatkoituksenmukaista ylläpitää kahta           Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen ti-
35826: erillistä laitosta. Opetusministeriön mielestä        lakysymys on toistaiseksi ratkaistu tilapäisjär-
35827: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiede-     jestelyin. Voimistelulaitos on joutunut kulu-
35828: kunta pystyy jo tällä hetkellä ilman mainitta-        van syyskuun alussa luovuttamaan aikaisemmat
35829: via lisäinvestointeja huolehtimaan alan koko          pääasialliset työskentelytilansa Kasarmikadun
35830: koulutustarpeesta.                                    24:ssä muihin tarkoituksiin. Laitoksen toimin-
35831:     Helsingin yliopisto ei ole hyväksynyt aja-        taa jatketaan alkaneena lukuvuonna Pirkkolan
35832: tusta liikuntatieteiden opetuksen yksinomaises-       urheilupuistossa Helsingin kaupungilta vuok-
35833:  ta keskittämisestä Jyväskylään, vaan haluaa,         ratuissa tiloissa. Yliopiston mielestä oman lai-
35834: että yliopiston omaa voimistelulaitosta kehite-       tosraikennuksen aikaansaamiseen tulisi kuiten-
35835:  tään ja sille luodaan entistä paremmat työsken-      kin pyrkiä niin pian kuin mahdollista. Pirkko-
35836:  telyedellytykset. Yliopisto on perusteluissaan       lan urheilupuiston tarjoamien liikuntatilojen
35837: viitannut mm. liikunnanopettajien lisääntyvään        lisäksi uusi liikuntakasvatuksen laitos tarvitsisi
35838:  tarpeeseen, Helsingin yliopiston tarjoamiin          uusia huonetiloja noin 3 374 m2• Mainittujen
35839: monipuolisiin ·rinnakkais- ja jatko-opintomah-        uusien tilojen rakentaminen tulisi maksamaan
35840: dollisuuksiin, yliopiston perinteisiin, Helsingin     nykyisen hintatason mukaan n. 5.3 miljoonaa
35841: asemaan urheilun keskuspaikkana sekä kahden           markkaa. Korkeakoulujen rakennusohjelma
35842: laitoksen keskinäisen kilpailun hyödyllisyyteen.      nielee kuitenkin lähivuosina niin paljon varoja,
35843: Liikunnanopettajien koulutuksen säilyttämisellä       ettei valtiolla ole suuriakaan mahdollisuuksia
35844: Helsingissä on katsottu olevan merkitystä Hel-        osallistua mainittujen laitosrakennusten raken-
35845:  singin yliopiston yhteyteen kaavaillulle opet-       tamiseen nykyisten rahoitussuunnitelmien puit-
35846:  tajankoulutuslaitokselle, johon Helsingin yli-       teissa ainakaan ennen vuotta 1980.
35847: opiston opettajankoulutustoimikunta on esittä-            Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tie-
35848: nyt perustettavaksi erityisen liikuntakasvatus-       dekunnan työskentelytilat ovat tällä hetkellä
35849:  jaoston. Voimistelulaitoksen olemassaoloa on         varsin tyydyttävät. Tiedekunta siirtyi kuluvan
35850: perusteltu myös opiskelijaliikunnan tarpeilla.        vuoden maaliskuussa uuteen laitosrakennuk-
35851: Liikuntakasvatusjaoston muodossa toimivan             seen, jon!ka kokonaistilavuus on 45 220 m\
35852: erillisen voimistelulaitoksen merkityksestä sekä      kerrosala 9 790 m2 ja hyötypinta-ala 6 094 m2•
35853: peruskoulun luokanopettajien liikunnanopetuk-         Lisäksi Liikunnan ja kansanterveyden edistä-
35854:  selle että opiskelijaliikunnalle on esiintynyt       missäätiö rakentaa yliopiston laitosten yhtey-
35855:  vastakkaisia käsityksiä lähinnä siitä syystä, että   teen lisärakennuksen, jonka tilat tulevat myös
35856:  muissakin opettajia valmistavissa korkeakou-         liikuntatieteellisen tiedekunnan käyttöön. Tämä
35857:  luissa nämä alueet on pystyttävä hoitamaan           rakennustyö alkaa v. 1973, ja laitoksen lisä-
35858:  ilman erillistä liikunnan laitosta.                  rakennuksen arvioidaan valmistuvan vuoden
35859: 10
35860: 
35861: 1974 aikana. Jo suunnitelmavaiheessa on läh-         edes olemassaolevien virkojen ja to1m1en pt."'
35862: d~tty   siitä, että yliopiston ja säätiön omista-    rusteella [asketusta koulutustarpeesta ole esi-
35863: mlen tilojen tulee muodostaa sellainen koko-         tettävissä yhteissummaa. Koulutustarpeen ar-
35864: naisuus, ettei päällekkäisyyksiä esiinny.            viointi on näin ollen jäänyt jokseenkin speku-
35865:    Opetusministeriö on antanut vuonna 1969           latiiviseksi, etenkin tulevaa kehitystä ennakoi-
35866: suosituksen uusien opiskelijoiden vuosiotoksi        vaLta osaltaan. Joitakin arwoita on kuitenkin
35867: liikuntatieteiden pääalalle mainittua vuotta ja      tehty. Korkeakouluneuvoston liikuntakasvatuk-
35868: sitä seuraavia vuosia varten. Suosituksen mu-        sen opetuksen jaosto on 19. 2. 1968 antamas-
35869: kaan Helsingin yliopiston voimistelulaitokseen       saan lausunnossa katsonut, että liikunnan aka-
35870: tulisi ottaa vuosittain 40 ja Jyväskylän yliopis-    teemisen koulutuksen vuotuinen kokonaistarve
35871: ton liikuntatieteelliseen tiedekuntaan 80 uutta      voi lähivuosina tasaisen kehityksen mukaan
35872: opiskelijaa. Käytännössä yliopistot eivät kui-        nousta summ~ttaisesti :arvioiden kailclci.aan noin
35873: tenkaan ole noudattaneet suositusta, vaan voi-        100 tutkintoon vuodessa, ns. b~akoulutus
35874: mistelulaitokselle on vuosittain otettu keski-        ( 5 % ) mukaan lukien. Tästä kokonaismääräs-
35875: määrin 50 uutta opiskelijaa, Jyväskylään taas        tä on ·koululaitoksen vuotuinen tarve 65-80
35876: liikunnanopettajalinjalle n. 60 ja teoreettiselle    opettajaa. Tarvetta lisäävät suunnitteilla olevat
35877: linjalle n. 40. Tänä vuonna vastaavat luvut          liikuntapoliittiset toimenpiteet; pyrkimykset
35878: ovat olleet 63 (voimistelulaitos) :ja 60 + 20        organisoida kuntoliikuntaa ja vapaa-ajan viet-
35879:  (Jyväskylä).                                        toa. Edelleen suunniteltu vähintään kahden
35880:    Ruotsinkielisen      litkunnanopettajakoulutuk-   aineen aineenopettajajärjestelmän käyttöönotto
35881: sen osalta on todettava, ettei korkeakouluta-        opettajankoulutuksessa sekä yliopistokoulutuk-
35882: soista likuntakoulutusta ole maassamme tähän-        sen saaneiden valmentajien lisääntyvä kysyntä
35883: kään saa;kk,a annettu ruotsinddelellä Helsingin      aiheuttanevat koulutustarpeen lisääntymistä.
35884: yliopiston voimistelulaitoksella pidettyä lyhyt-     Merkittävästi asiaan vaikuttaa myös liikunnan
35885: tä terminologiakurssia (10 t) ja muutamaa            peruskoulussa ja lukiossa saama tuntimäärä.
35886: opetusharjoitustuntia lukuun ottamatta. Sekä             Liikuntatieteiden opetuksen ja tutkimuksen
35887: Helsingin yliopiston voimistelulaitoksessa että      valtakunnallisen järjestelyn väliaikaisuus on
35888: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tie-     aiheuttanut haittaa 1koko alan kehitykselle.
35889: dekunnassa on ruotsinkielisillä opiskelijoilla       Suurimpana esteenä selväpiirteiseen ravkaisuun
35890: oikeus kuulusteluissa, kokeissa ja harjoituk-        pääsemiselle on ollut luotettavien koulutus-
35891: sissa käyttää omaa äidinkieltään. Edelleen on         tarve-ennusteiden puuttuminen. Jotta välttä-
35892:  todettava, että heidän lukumääränsä on ollut         mätön ja kiireellinen kokonaisratkaisu saatai-
35893: jatkuvasti varsin vähäinen. Voimistelulaitoksel-     siin tehtyä mahdollisimman asiallisin perustein
35894: la opiskeli kevätlukukaudella 1969 kuusi ja           ja mahdollisimman pian, on opetusministeriön
35895: kevädukukaudella 1970 kahdeksan ruotsinkie-           tarkoituksena aivan lähiviikkoina asettaa toimi-
35896: listä ylioppilasta. Jyväskylän yliopiston liikun-     kunta, jonka tehtävänä on vuoden loppuun
35897: tatieteellisessä tiedekunnassa ruotsinkielisiä        mennessä toisaalta laatia selvitys liikuntatie-
35898: opiskelee kuluvana lukukautena kaikkiaan kah-         teiden korkeakouluopetuksen tarpeesta työ-
35899: deksan. Liikuntatieteellisen tiedekunnan voi-         mar~kinoiden kannalta ja toisaalta tehdä sel-
35900: massa olevien opiskelijoiden valintaperusteiden       vitykseen perustuva esitys siitä, kuinka koulu-
35901: mukaan kunakin vuonna on tiedekuntaan hy-             tus Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen mah-
35902: väksyttävä vähintään kaksi naispuolista ja sa-        dollisuudet huomioon ottaen olisi tarkoituk-
35903: moin vähintään kaksi miespuolista ruotsinkie-         senmukaisinta järjestää. Työmarkkinaselvitystä
35904: listä opiskelijaa. Vastaavaa kiintiötä ei ole Hel-    tehdessään toimikunnan tulee kiinnittää eri-
35905: singin yliopiston voimistelulaitoksessa.              tyistä huomiota paitsi opettajakoulutuksen tar-
35906:     Liikunta-alan akateemisesta 'koulutustarpees-     peisiin myös erilaisten julkisten ia yksityisten
35907: ta ei voida nykyisin saatavissa olevien tietojen      yhteisöjen ja laitosten tarpeisiin sekä ottaa huo-
35908: pohjalta esittää tarkkoja arvioita. Koulutustar-      mioon urheiluopistoista valmistuvien liikun-
35909: vetta koskevien tutkimusten ja peruskoulun            nanohjaajien vaikutus alan korkeakouluopetuk-
35910: yksityiskohtaisten suunnitelmien puuttuessa ei        sen tarpeeseen.
35911:         Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1971.
35912: 
35913:                                                                      Opetusministeri Jaakko Itälä.
35914:                                                                                                   11
35915: 
35916: 
35917:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
35918: 
35919:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd-
35920: anger har Ni, Herr Talman, med Edra skrivel-        samt anföra följande:
35921: ser av den 1, 3 och 4 juni 1971 tili veder-            En riksomfattande omorganisation av hög-
35922: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      skoleundervisningen i de gymniska vetenska-
35923: av följande av riksdagsman S. Hostila m. fl.        perna har blivit aktuell närmast av den or-
35924: ställda spörsmål nr 175:                            sa:ken att frågan om lokaliteterna för gymnastik-
35925:                                                     inrättningen vid Helsingfors universitet under
35926:           "Är Regeringen medveten om att            innevarande år har komplicerats i avgörande
35927:        indragningen av Helsingfors universi-        grad. Beslutsfattningen har försvårats av
35928:        tets gymnastikinrättning äventy.rar en       bristen på tillförlitliga utredningar rörande be-
35929:        mångsidig utveckling av alla fysisk          hovet av utbildning. Diskussionen har på se-
35930:        fostran och dess framtid i vårt land,        nare tid berört de två institutioner som med-
35931:        kontinuiteten i den svenskspråkiga ut-       delar gymnastikutbildning på högskolenivå,
35932:        hildningen av lärare i gymnastik och         Helsingfors universitets gymnastikinrättning
35933:        idrott och utbildningen av instruktörer      och Jyväskylä universitets gymniska fakultet,
35934:        och tränare på högskolenivå, och om          oeh deras ställning vid en kommande reglering.
35935:        så är fallet,                                Samtidigt har uppmärksamhet även allmännare
35936:           vilka åtgärder ärnnar Regeringen vid-     fästs vid den innehållsmässiga sidan av den
35937:        taga ·för att rätta till saken?"             utbildning som meddelas i dessa inrättningar,
35938:                                                     och vid utbildningens målsättning.
35939: samt avskrift av följande av riksdagsman I. S.         En riksomfattande omorganisation av utbild-
35940: Melin m. fl. ställda så lydande skriftliga spörs-   ningen av gymnastiklärare på högskolenivå
35941: mål .nr 179:                                        har varit påtänkt under flera decennier. Dis-
35942:                                                     kussionen har närmast berört gymnastikinrätt-
35943:            "Är Regeringen medveten om att           ningen vid Helsingfors universitet, dess exis-
35944:        indragningen av Helsingfors universi-        tens och den yttre ramen för dess verksamhet.
35945:        tets gymnastikinrättning kommer att          Reformer rörande utbildningen av gymnastik-
35946:        äventyra en allsidig utveckling av hög-      lärare har planerats i många kommitteer, vilkas
35947:        skoleutbildningen av lärare i gymnastik      förslag dock icke har lett tili praktiska åtgär-
35948:        och idrott och framtiden för hela den        der. Gymnastikinrättningen arbetar alltjämt på
35949:        fysiska fostran i vårt ~and, framför allt    basen av en gamma! förordning av år 1929,
35950:        kontinuiteten av utbildningen av ·svensk-    som avsågs att vara temporär. Verksamheten
35951:        språ!kiga lärare i fysisk fostran samt av    har försvårats dels av bristen på lärarkrafter,
35952:        högskoleutbildande instruktörer och          dels av otillräckliga, oändamålsenliga och
35953:        ·tränare och om så är fallet,                spridda arbetslokaliteter.
35954:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        På grundvalen av en hemställningsmotion
35955:        taga för att förhindra en sådan utveck-      vid 1959 års riksdag, som antogs av 1960
35956:        ling?"                                       års riksdag, inleddes verksamheten vid en
35957:                                                     studieriktning för fysisk fostran vid Pedago-
35958: ävensom avskrift av följande, av riksdagsman        giska hög~kolan i Jyväskylä år 1963. Den blev
35959: M. Silander m. fl. ställda skriftliga spörsmål      en självständig gymnisk fakultet när nya statu-
35960: nr 182:                                             ter för universitetet trädde i kraft år 1968.
35961:                                                     1 motiveringen för den av ·riksdagen antagna
35962:           "Är Regeringen medveten om att det        hemställningsmotionen hänvisade riksdagen tili
35963:        är :möjligt att med rätt sml kostnader       de svårigheter som mött placeringen av gym-
35964:        fortsätta och utveckila utbildningen av      nastikinrättningen 'i Helsingfors eller dess när-
35965:        gymnastiklärare i Helsingfors, och om        maste omgivning och ansåg det sålunda fullt
35966:        så är fallet,                                motiverat att flytta utbildningen av gymnastik.
35967:          vilka åtgärder ämnar Regeringen            lärare från huvudstaden, närmast tili Jyväs-
35968:        vidtaga för utnyttjande av de möjlig-        kylä. 'Satnma prindpiella ståndpunkt har utta.
35969:        heter Helsingfors stad erbjuder?"            lats även i den pian för utvecklande av hög.
35970: 12
35971: 
35972: skoleväsendet under åren 1970-1972, som              gisk-medicinska sidan måste förbindelsen med
35973: ingår i en bilaga tili statsförslaget för år 1970,   den allmänna biologin, vavi undervisning i år
35974: i den detaljerade motiveringen för statsverks-       inletts :vid Jyväskylä universitets matematisk-
35975: propositionen för år 1971 i början av utgifts-       naturvetenskaplig fakultet, bettaktas som vär-
35976: momentet för Jyväskylä universitet samt i            defull. Såsom särskilt betydelsefull bör det
35977: undervisningsministeriets ekonomiska plan för        intima samarbete anses, som råder mellan
35978: åren 1972-1976.. Dessutom ansåg undervis-            denna fakultet och den i anslutning dättill ar-
35979: ningsministeriet i ett utlåtande ti11 finansmi-      betande anstalten för gymnastik, idrott och
35980: nisteriet den 18 maj 1971, att det icke var          folkhygien Jyväskylä universitet erbjuder för-
35981: ändamålsenligt att upprätthålla två inrätt-          månen av en dk!haltig gymnastiklitteratur i
35982: ningar på ett så begränsat utbildningsområde         biblioteket. Kommissionen för organisering av
35983: som de gymniska vetenskaperna. Enligt under-         de vetenskapliga biblioteken har därför före-
35984: visningsministeriets åsikt kan gymniska fakul-       slagit, :att Jyväskylä universitf'tsb~bliotek slkuUe
35985: teten vid Jyväskylä universitet redan nu utan        vara centralbibliote'k bl. a. inom de gymniska
35986: nämnvärda tiliäggsinvesteringar sköta hela ut-       vetenskapernas område.
35987: bildningsbehovet inom området.                          Frågan om Helsingfors universitets gym-
35988:    Helsingfors universitet har icke godkänt          nastikinrättnings Jolka:liteter har hirt:tihls lösts
35989: tanken på centraliseting av undervisningen i         genom tillfälliga armngemang. Gymnastikin-
35990: de gymniska vetenskaperna endast tili Jyväs-         rättningen har i början av innevarande septem-
35991: kylä utan önskar att universitetets egen gym-        ber fått avstå från sina huvudsakliga lokali-
35992: nastikinrättning skall utvecklas och att bättre      teter i gården Kaserngatan 24 för andra ända-
35993: arbetsförutsättningar skapas för den. Univer-        måL Inrättningens verksamhet fortgår under
35994: sitetet har i sin motivering hänvisat bl. a. tili    det ingångna läsåret i lokaliteter som hyrts av
35995: det ökade behovet av gymnastiklärare, tili de        Helsingfors stad inom Brit-as lidrottspa1ik.
35996: mångsidiga möjligheter tili parallell- och           Enligt univetsitetets åsikt borde dock en egen
35997: vidareutbildning som Helsingfors universitet         institunsbyggnad åstadkommas ·så snart som
35998: erbjuder, tili universitetets ttaditioner, tili      möpligt. Utom de utrymmen som Britas id-
35999: Helsingfors ställning som centtum för idrotten       rottspark erbjuder skulle en ny institution för
36000: samt tili nyttan av inbördes konkurrens mellan       fysisk fostran behöva omkring 3 374 m2 nya
36001: två inrättningar. Att utbildning av lärare i         utrymmen. Att bygga dessa skulle enligt
36002: gymnastik och idrott bibehålls i Helsingfors         nuvarande ptisnivå draga en kostnad av om-
36003: har ansetts ha betydelse för den lärarutbild-        kting 5.3 miljoner mark. Högskolornas bygg-
36004: ningsinstitution i anslutning tili Helsingfors       nadsprogram slukar dock så mycket medel
36005: universitet som har uppskisserats. Vid denna         under de närmaste åren, att staten icke har
36006: skulle enligt förslag av lärarutbildningskom-        större möjligheter att delta i byggandet av
36007: missionen för Helsingfors universitet inrättas       nämnda institutsbyggnader inom ramen för de
36008: en särskild sektion för fysisk fostran. Gym-         nuvarande finansieringsplanerna, åtminstone
36009: nastikinrättningens existens har motiverats          icke före år 1980.
36010: även med studentmotionsbehovet. I frågan om             Jyväskylä universitets gymniska fa:kultets
36011: betydelsen av en fristående gymnastikinrätt-         arbetsutrymmen är i detta nu rätt tillfreds-
36012: ning i form av en sektion .för fysisk fostran        ställande. Fakulteten flyttade i mars innevaran-
36013: såväl för undervisningen i gymnastik och id-         de år in i en ny institutsbyggnad med en total-
36014: rott för grundskolans klasslärare som för stu-       volym 9V 45 220 m3, en våningsareal av
36015: dentmotionen har meningarna gånt i sär, när-         9 790 m2 och en ·nyttoareal av 6 084 m2 • Dess-
36016: mast därför att dessa områden även i andra           utom bygger stiftelsen Liikunnan ja kansanter-
36017: högskolor som utbildar lärare måste kunna            veyden edistämissäätiö ett annex tihl universi-
36018: skötas utan en särskild gymnastikinrätnning.         tetsinstitutionerna, vars lokaliteter även gym-
36019:    De gymniska vetenskaperna bildar innehålls-       niska fakulteten får disponera. Detta bygge
36020: mässigt ett område, där den tvärvetenskapliga        inleds år 1973, och institutets annex beräknas
36021: beståndsdelens andel är betydande. Inom              bli färoigt år 1974. Redan i planeringsskedet
36022: beteendevetenskaperna erbjuder Jyväskylä uni~        har man utgått ifrån att de utrymmen som
36023: versitet redan i detta nu utomorderitliga .för-      tillliör universitetet och stiftelsen skall bilda
36024: utsättningar till tvärvetenskapligt samarbete        en sådan helhet, att sammanfall ioke förelkom-
36025: vid undervisning och forskning. På den biolo-        mer.
36026:                                                                                                   13
36027: 
36028:     Undervisningsministeriet avgav år 1969 en       deles. Vissa beräkningar har dock gjorts. Hög-
36029: rekommendation rörande den å11liga intagningen      skolerådets sektion för undervisningen i fysisk
36030: av studerande till de gymniska vetenskapernas       fostran har i ett utlåtande 19. 2. 1968 ansett,
36031: huvudområde för nämnda och följande år. En-         att det ådiga .tota1behovet av aikademisk ut-
36032:                                                     1
36033: 
36034: 
36035: ligt rekommendationen skulle tili Helsingfors       bildning i gymnastik och idrott under de när-
36036: universitets gymnastikinrättning årligen antas      maste åren, summariskt beräknat enli:gt en
36037: 40 och tili Jyväskylä universitets gymniska         jämn utveckling, kan stiga till sammanlagt
36038: fakultet 80 nya studerande. I praktiken har         omkring 100 examina om året, inklusive den
36039: universiteten dock icke följt rekommendatio-        utbildning som inte blir uttnyttjad ( 5 %) .
36040: nen, utan tili gymnastikimättningen har år-         Av detta totalantal är skolväsendets åliliga
36041: ligen intagits i medeltal 50 nya studerande och     behov 65-80 lärare. Behovet ökas av idrotts-
36042: i Jyväskylä till studielinjen för gymnastiklärare   politiska åtgärder på området som håller på
36043: ca 60 och till den teoretiska 1injen ca 40. I       att planeras: strävandena att organisera mo-
36044:  år har motsv>arande siffror varit 63 ( gym-        tionsgymnastik och fritidssysselsättning. In-
36045: nastikinrättningen) och 60 + 20 (Jyväskylä).        förandet av ett planerat ämneslärarsystem med
36046:     Vad beträffar den svenskspråkiga utbild-        minst två ämnen vid lärarutbildningen samt
36047: ningen av lärare i gymnistik kan det konstate-      den ökade efterfrågan på tränare med uni-
36048: :teras, att uvbildning i gymnastik och idrott på    versitetsutbildning torde ytterligare medföra
36049: högskolenivå icke heller hittilis i vårt land       ökat behov av utbildning. På saken inverkar
36050: meddelats på svenska, frånsett en kort termi-       påtagligt även antalet timmar för gymnastik
36051: nologikurs ( 10 t) och några övningstimmar          och idrott vid grundskola och gymnasium.
36052: vid Helsingfors universitets gymnastikinrätt-           Att undewisningen och forsikningen inom de
36053: ning. Både vid Helsingfors universitets gym-        gymniska vetenskaperna har varit provisoriskt
36054: nastikinrättning och vid Jyväskylä universitets     organiserad i landet som helhet har varit tili
36055: gymniska ·fakultetet har de svenskspråkiga          stort men för utvecklingen inom hela detta
36056: studerandena rätt att vid förhör, prov och öv-      område. Det största hindret för en klar lösning
36057: ningar använda sitt modersmål. Vidare kan           av frågan har varit bristen på tiliförlitliga
36058: konstateras, att antalet svenska studerande         prognoser rörande behovet av utbildning. Får
36059: fortgående har varit rätt Jitet. Vid gymnastik-     att en nödvändig och brådskande totallösning
36060: inrättningen studerade under vårterminen            skaJl kunna nås på så sakliga grunder och så
36061:  1969 sex och under vårterminen 1970 åtta           snart som möjligt, har undervisningsministeriet
36062:  svenskspråkiga studerande. Vid Jyväskylä uni-      för avsikt att under de närmaste veckorna
36063: versitets gymniska fakultet är antalet svensk-      tillsätta en kommission med uppgift att före
36064: språkiga studerande innevarande termin sam-         årets slut å ena sidan utarbeta en utredning
36065: manlagt åtta. Enligt grunderna för vai av           över behovet av högskoleundervisning i de
36066: studerande vid gymniska fakulteten skall varje      gymniska vetenskaperna, sett från arbetsmark-
36067: år antas minst två kvinnliga och likaså minst       nadssynpunkt och å andra sidan att utarbeta
36068:  två manliga svenskspråkiga studerande. Någon       en på denna utredning grundad framställning
36069:  Jiknande kvot är idke fastställd för Helsing-      om huru utbildningen skulle kunna ordnas
36070: fors universitets gymnistikinrättning.              mest ändamålsenligt med beaktande av möjlig-
36071:     Angående behovet av akademisk utbildning        heterna vid Helsingfors och Jyväskylä uni-
36072:  gymnasdk- och idrotts kan icke på basen av         versitet. Kommissionen bör vid utarbetandet
36073:  tihlgängliga uppgitter framläggas några nog-       av arbetsmarknadsutredningen fästa särskild
36074:  granna beräkningar. I brist på undersökningar      uppmärksamhet förutom vid lärarutbildningens
36075:  rörande utbildningsbehovet och på detaljerade      behov även vid olika offentliga och privata
36076: planer för grundskolan kan någon totalsumma         samfunds och inrättningars behov samt beakta
36077:  idke anges ens på basen av förefintliga tjänster   den inverkan som vid idrottsinstitut utbildade
36078:  och befattningar. Beräkningen av utbildnings-      idrottsinstruktörer har på behovet av högskole-
36079:  behovet har sålunda blivit ganska spekulativ,      utbildning inom området.
36080:  särskilt i vad den berör utvecklingen fram-
36081:      Helsingfors den 24 september 1971.
36082: 
36083:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
36084: Kirj. ksm. n:o 176.
36085: 
36086: 
36087: 
36088: 
36089:                                  Voutilainen ym: Valtakunnallisten raittiusjärjestöjen toiminta-
36090:                                     edellytysten turvaamisesta.
36091: 
36092: 
36093:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36094: 
36095:    Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-       enää vastaisuudessa kasvaisi samaan tapaan
36096: seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle          kuin vuonna 1969. ·
36097: 1971 lausutaan yleisperusteluissa seuraavaa:            Eduskunnan edellyttämään raittiustyön toi-
36098:    "Alkoholin kulutuksen voimakas kasvu on           mintaedellytysten turvaamiseen ja tehostami-
36099: lisännyt haittavaikutuksia monissa eri muo-          seen ei kuitenkaan ole kunnille eikä valtakun-
36100: doissa. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiin-    nallisille raittiusjärjestöille osoitettu riittävästi
36101: ruttää vakavaa huomiota raittiusvalistustyöhön       varoja.
36102: ja alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisytoi-        Kunnille maksettiin vuonna 1935 väki-
36103: minnan tehostamiseen.''                              juomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton
36104:    33 pääluokan 24 luvun kohdalla on lisäksi         käyttämisestä annetun lain mukaan 12 mark-
36105: seuraava lausuma:                                   kaa asukasta kohden, josta korkeintaan puolet
36106:                                                      voitiin käyttää kansansivistystä ja raittiutta
36107:    "Kun alkoholijuomien kulutus on viime vuo-       edistäviin tarkoituksiin sekä alkoholistien tai
36108: sina kasvanut ja tämän seurauksena myös alko-       muuhun yhteiskunnalliseen huoltoon. Vuonna
36109: holin käytöstä aiheutuvat haittavaikutukset li-      1968 annetun alkoholilain 98 §:n mukaisesti
36110: sääntyneet, eduskunta edellyttää hallituksen         avustus, joka silloin oli 2 markkaa 40 penniä,
36111: kiinnittävän huomiota kuntien toimesta suori-       korotettiin 3 markkaan, josta vähintään 75 pen-
36112: tettavaan :raittiustyöhön ja ryhtyvän toimen-       niä asukasta kohti laskettuna käytetään paikal-
36113: piteisiin tämän työn toimintaedellytysten tur-      lisen tarpeen mukaan kunnassa suoritettavaan
36114: vaamiseksi ja tehostamiseksi asian vaatimalla       raittiustyöhön, muuhun alkoholijuomista ai-
36115: tavalla."                                           heutuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan
36116:    Alkoholijuomien kulutus lisääntyi uuden          toimintaan ja päihdyttävien aineiden väärin-
36117: alkoholilainsäädännön ensimmäisenä vuotena          käyttäjien huoltoon sekä, kun mainitut käyttö-
36118: 47 %. Vaikka kulutuksen nousu tapahtui lä-          tarpeet on riittävästi ja tasapuolisesti tyydy-
36119: hinnä oluen kohdalla, sitä väkevämpien juo-         tetty, loput paikallisen tarpeen mukaan kun-
36120: mien kulutus ei laskenut. Väkivaltarikos- ja        nassa suoritettavaan nuorisotyöhön ja vapaa-
36121: rattijuoppousluvut osoittivat parinkymmenen         seen kansansivistystyöhön. Kunnille nykyisin
36122: prosentin nousua. Vaikka alkoholijuomien ku-        tuleva osuus väkijuomayhtiön voittovaroista ei
36123: lutuksen kasvu saatiinkin vuonna 1970 lähinnä       vastaa lähes tulkoonkaan tapahtunutta hinta-
36124: hinnankorotusten avulla hillityksi, kulutuksessa    tason kehitystä puhumattakaan että se olisi seu-
36125: on alkanut siirtyminen miedoista juomista väke-     rannut alkoholitulojen kasvua viimeisen kym-
36126: viin ja juopumuspidätys- ja rattijuQPpousluvut      menen vuoden aikana.
36127: osoittavat jatkuvaa kasvua.                            Alkoholilain 98 §:n mukaan on valtion tulo-
36128:    Eduskunnan vastauksessa valtioneuvoston          ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha,
36129: eduskunnalle antamaan Oy Alko Ab:n hallinto-        joka vastaa vähintään kolmeakymmentäviittä
36130: neuvoston kertomukseen alkoholiolojen kehi-         penniä kutakin edellisenä vuonna maassa
36131: tyksestä vuonna 1969 kiinnitettiin huomiota         henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi
36132: alkoholihaittoja koskevan valistustoiminnan te-     avustuksina raittiustyöhön sekä alkoholijuo-
36133: hostamiseen. Eduskunnan käsityksen mukaan           mista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar-
36134: olisi yleistä mielipidettä ja suhtautumista alko-   koittavaan toimintaan.
36135: holiin pyrittävä muuttamaan niin, etteivät             Tulo- ja menoarvioon sisältyi vuoteen 1967
36136: alkoholijuomien käyttö ja siitä johtuvat haitat     saakka lisäys raittiusjärjestöjen toimihenkilöi-
36137: 769/71
36138: 2
36139: 
36140: den palkkojen korotuksiin virkamiespalkkojen         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
36141: tarkistuksia vastaavasti. Mutta vuodesta 1968 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme vaLtio-
36142: alkaen ei näin ole enää menetelty.                 neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
36143:    Tästä syystä raittiusjärjestöjen ainoaksi mah- seuraavan kysymyksen:
36144: dollisuudeksi on jäänyt toiminnan supistaminen
36145: työvoimaa vähentätni\llii, · mikä 011 m~kiruiJ7t ·            Onko HalHtus kiinnittänyt huomiota
36146: sekä raittiustyön tehon heikkenemi~tti ()ttä           . · kMtien ja valtakunnallisten raittius-
36147: työntekijöiden koulutukseen käytettyjen inves-             järjestöjen suorittaman raittiustyön ta-
36148: tointien hukkaantumista.                                   loudellisten toimintaedellytysten suuriin
36149:    Jotta kunnat ja valtakunnalliset raittiusjär-         . vatk~uksiin määrärahojen riittämättö-
36150: jestöt voisivat omalta osaltaan suÖriutua val-             myyden ·takia, ja jos on,
36151: tiovallan niille antamista tehtävistä, olisi val-             1llilloip. Hallitus aikoo ryhtyä edus-
36152: tionavustusta, nykyisen alkoholijuomien kulu~              kunnan tätä koskevan toivomuksen
36153: ,tuksen noususuuntauksen jatk:uessa, korotet-              edellyttämiin toimenpiteisiin?:
36154: tava nykyisestään yleisen hintatason t{li ·alko-
36155: holitulojen kasvun edellyttämäsl?ä suhteessa. ·
36156:      Helsingissä 1 päivänä kesälruuta 1971.
36157: 
36158:                U. fi. VoqtU~en.                                Ra~ Grap.vik.
36159:                Uljas Mäkelä.                                   Anna-Kaarina 4.a.lto.
36160:                Ensio Laine.                                    Eeva Kau~pi.     ·
36161:                Matti Järvenpää.                                Katri Kaarlonen.
36162:                Urho E. :({nputi.                               Sylvi Sairpo.
36163:                Elly Sigfrids.                                  Eino Poutiainen.
36164:                                                                                                    3
36165: 
36166: 
36167: 
36168: 
36169:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
36170: 
36171:    Kesäkuun 1 päivänä 1971 päivätyllä kirjeellä     raha-asiainaloitekaan ei johtanut tulokseen, mi-
36172: Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyksen           nisteriö esitti vastaavan 'korotuksen sisällyttä-
36173: 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa       mistä kuluvan vuoden toiseen lisämenoarvioon.
36174: lähettänyt jäljennöksen edustaja Voutilaisen        Lisämenoarvion luonteen huomioon ottaen tätä
36175: ynnä muiden asianomaisen hallituksen jäsenen        esitystä ei kuitenkaan katsottu voitavan ottaa
36176: vastattavaksi esittämästä kysymyksestä:             huomioon. V:n 1972 menoarvioesityksen val-
36177:                                                     mistelussa sosiaali- ja terveysministeriö on
36178:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota      uudelleen esittänyt saman korotusehdotuksen.
36179:        kuntien ja valtakunnallisten raittius-           Raittiustoimintaan myönnettävien valtion-
36180:        järjestöjen suorittaman raittiustyön ,ta-    avustusten käytön saamiseksi nykyistä tehok-
36181:        loudellisten toimintaedellytysten suuriin    kaammaksi ja :tarkoituksenmukaisemmaksi so-
36182:        vaikeuksiin määrärahojen riittämättö-        siaali- ja terveysministeriö on kehottanut alan
36183:        myyden takia, ja jos on,                     järjestöjä laatimaan suunnitelman raittiustyön
36184:           milloin Hallitus aikoo ryhtyä edus-       kehittämiseksi nykyistä suurempaa keskitystä
36185:        kunnan tätä koskevan toivomuksen             ja rationaalisuutta huomioon ottavaksi. Minis-
36186:        edellyttämiin toimenpiteisiin?"               teriö edellyttää voivansa näin muotoutuvaa
36187:                                                     uutta pohjaa soveltaa jo v:n 1972 avustus-
36188:    Vastauksena kysymykseen esitän :kunnioit-        määrärahan jaossa.
36189: taen seuraavan:                                         2. Kunnille suoritetaan alkoholilain 98 §:n
36190:    1. VaLtakunnallisten raittiusjärjestöjen toi-    1 momentin 1 } kohdan mukaan alkoholivaroja
36191: minnan samoin kuin alkoholijuomista aiheutu-        vuosittain vähintään 3 markkaa kutakin kun-
36192: vien haittojen ehkäisemistä tarkoittavan toi-       nassa edellisenä vuonna henkikirjoitettua asu-
36193: minnan tukemiseen myönnettiin ensimmäisen           kasta kohti, käytettäväksi puoleksi kunnan
36194: kerran 1969 valtionavustusta rukoholilain           yleisiin tarpeisiin ja puoleksi raittiustyöhön ja
36195: (459/68} 98 §:n 1 momentin 2} kohdassa              muihin laissa edellytettyihin erityistarkoituk-
36196: säädetyn minimiperusteen ( 35 penniä maassa         siin (ns. tilitettävä osa alkoholivaroista}. Kun
36197: edellisenä vuonna henkikirjoitettua asukasta        kunnat ennen v:n 1968 alkoholilain voimaan-
36198: kohti} mukaan, ollen koko määräraha silloin         tuloa saivat väkijuomayhtiön voittovaroja 2
36199: 1 637 900 mk, mikä oli 518 386 mk eli 46.3          markkaa 40 penniä ( tilitettävien varojen osa
36200: prosenttia suurempi kuin v:n 1968 meno-              1 mk 20 p} asukasta kohti, varojen määrä
36201: arviossa. Vuosien 1970 ja 1971 menoarvioissa        uuden lain mukaan on kohonnut 25 prosen-
36202: määräraha on noussut ainoastaan 11sukasluvun        ,tilla. Niinpä ko. määrärahan oltua v:n 1968
36203: nousun aiheuttamaila vähäisellä määrällä, ollen     menoarviossa 11186 000 mk, vastaavat määrä-
36204: v:n 1971 menoarviossa 1 648 100 mk.                 rahat v:n 1971 menoarviossa - väkiluvun
36205:    Ottaen huomioon tuntuvasti kasvaneen alko        kasvun huomioon ottaen - ovat yhteensä
36206: helijuomien kulutuksen ja siitä johtuvien           14 126 000 mk.
36207: haittavaikutusten ehkäisemiseksi tarvittavan             Se osuus, joka :kuntien olisi mahdollista
36208: raittiustyön tarpeellisuuden sekä järjestöjen       näistä varoista käyttää raittiustyöhön on uuden
36209: palkka- ja muissa toimintamenoissa tapahtu-         alkoholilainsäädännön mukaan suurempi kuin
36210: neen nousun sosiaali- ja terveysministeriö esitti   alkoholivarojen kokonaismäärän kasvu edellyt-
36211: jo v:n 1971 tulo- ja menoarviota valmistet-         tää, sillä raittiustyö on käyttötarkoitusten koh-
36212: taessa ko. määrärahan perusteen korottamista        dalla nyt asetettu ensisijaisempaan asemaan
36213: 45 penniin asukasta kohti. Kun ministeriön          kuin edellisen lainsäädännön mukaisten väki-
36214: tämä ehdotus ei tullut huomioon otetuksi ja         juomayhtiön voittovarojen suhteen oli laita.
36215: kun samaa tarkoittava eduskunnassa tehty            Todellisuudessa prosenttinen osuus on toistai-
36216: 4
36217: 
36218: seksi pysynyt miltei entisen suuruisena. Kun             Kuitenkaan ei voida kieltää, etteikö kuntien
36219: sosiaali- ja 1terveysministeriössä suoritetun tut-    saamien alkoholivarojen määrässä olisi kustan-
36220: kimuksen mukaan 1965 käytettiin raittiustyö-          nustasoon verrattuna sellaista jälkeen jäänei-
36221: hön 3 129 595 mk eli 56.8 prosenttia kuntien          syyttä, joka on alkanut muodostua esteeksi näi-
36222: saamien voittovarojen til1tettävän osan koko-         den varojen käyttämiseen raittiustyöhön siinä
36223: naismäärästä, v:n 1971 kuntien talousarvioissa        laajuudessa kuin alkoholitilanteen viimeaikai-
36224: on tilitettävistä alkoholivaroista ilmoitettu rait-   nen kehitys vaatisi. Sosiaali- ja terveysminis-
36225: tiustyöhön osoitetun 3 967 965 mk eli 56.2            teriössä orrkin jo ryhdytty valmistavasti selvittä-
36226: prosenttia markkamääräisen lisäyksen ollessa          mään edelly.tyksiä alkoholivarojen ko. osuuk-
36227: 838 100 mk.                                           sien myöhemmin tapahtuvaan korottamiseen.
36228:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1971.
36229: 
36230: 
36231:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
36232:                                                                                                     5
36233: 
36234: 
36235: 
36236: 
36237:                            Tili Riksdagens Herr Talman.
36238: 
36239:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        invånare. Då detta av mmtsteriet framställda
36240: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           förslag inte blev beaktat och då en i samma
36241: velse av den 1 juni 1971 översänt avskrift av       syfte i riksdagen väckt finansmotion inte hel-
36242: följande av riksdagsman Voutilainen m. fl. tili     ler Iedde tili något resultat föreslog ministeriet
36243: vederbörande medlem av regeringen ställda           att en motsvarande förhöjning skulle intas i
36244: spörsmål:                                           andra tilläggsbudgeten för innevarande år. Det
36245:                                                     ansågs emellertid, med beaktande av en tili-
36246:             "Har Regeringen fäst uppmärksamhet      läggsbudgets natur, att denna framställning
36247:          vid de av anslagens otiliräcklighet för-   inte kunde beaktas. I samband med bered-
36248:          orsakade stora svårigheterna när det       ningen av propositionen angående statsförslaget
36249:          gäller de ekonomiska förutsättningarna     för år 1972 har social- och hälsovårdsministe-
36250:          för de kommunala och de riksomfattan-      riet ånyo föreslagit ifrågavarande förhöjning.
36251:          de nykterhetsorganisationernas verk-          För att få användningen av de statsunderstöd
36252:          samhet, och om så är fallet,               som beviljas för nykterhetsverksamhet effekti-
36253:             när ämnar Regeringen vidtaga de         vare och mera ändamålsenlig än nu har social-
36254:          åtgärder riksdagens hemstäilan härvid-     och hälsovårdsministeriet uppmanat organi-
36255:          lag förutsätter?"                          sationema på området att uppgöra en pian för
36256:                                                     utvecklande av nykterhetsarbetet så, att i
36257:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        detta i högre grad än hittiHs fästes avseende
36258: anföra följande:                                    vid koncentration och rationalitet. Ministeriet
36259:    1. För stödjande av de riksomfattande nyk-       förutsätter att det kan tiHämpa den nya basis
36260: terhetsorganisationernas verksamhet samt verk-      som sålunda utformas redan vid fördelningen
36261: samhet tili förebyggande av de olägenheter          av 1972 års understödsanslag.
36262: som förorsakas av alkoholdrycker beviljades år         2. Till kommunerna erlägges enligt 98 §
36263: 1969 för första gången statsunderstöd enligt        1 mom. 1 punkten i alkohollagen av alkohol-
36264: den i 98 § 1 mom. 2 punkten i alkohollagen          medlen årligen minst .3 mark för varje i kom-
36265: ( 459/68) stadgade minimigrunden ( 35 penni         munen under föregående år mantalsskriven in-
36266: för varje i Jandet under föregående år mantals-     vånare att användas tili hälften för kommunens
36267: skriven invånare), och hela anslaget var då         allmänna behov och tili hälften för nykterhets-
36268: 1 637 900 mk, vilket var 518 386 mk eiler           arbete och andra i lagen förutsatta special-
36269: 46.3 procent mera än i statsförslaget för år        ändamål ( den del av alkoholmedlen som skall
36270: 1968. I statsförslagen för åren 1970 och 1971       redovisas). Då kommunerna innan alkohollagen
36271: steg anslaget bara med det obetydliga belopp        av år 1968 trädde i kraft av alkoholbolagets
36272: som föranleddes av ökningen av invånarantalet       vinstmedel erhöll 2 mark 40 penni ( den del
36273: och var i statsförslaget för år 1971 1 648 100      av medlen som skulle redovisas 1 mk 20
36274: mk.                                                 penni) per invånare, har beloppet av ifråga-
36275:    Med beaktande av den kännhart ökade kon-         varande medel enligt den nya lagen stigit med
36276: sumtionen av alkoholdrycker och det för av-         25 procent. Medan ifrågavarande anslag i stats-
36277: värjande av dess menliga verkningar erforder-       förslaget för år 1968 var 11186 000 mk, är
36278: liga nykterhetsaJ:Ibetets behövlighet samt orga-    motsvarande anslag i statsförslaget för år 1971
36279: nisationernas ökade Iöne- och andra av verk-        sålunda - med beaktande av folkökningen -
36280: samheten föranledda utgifter föreslog social-       sammanlagt 14 126 000 mk.
36281: och hälsovårdsministeriet redan då statsförslaget      Den del av dessa medel som kommunerna
36282: för år 1971 gjordes upp att grunden för ifråga-     skulle kunna använda för nykterhetsarbete är
36283: varande anslag skulle höjas tili 45 penni per       enligt den nya alkohollagstiftningen större än
36284: 769/71
36285: 6
36286: 
36287: ökningen av alkoholmedlens totalbelopp för-          3 967 965 mk eller 56.2 procent har anvisats
36288: sätJter, ty nykterhetsarbetet är bland använd-       för nykterhetsarbete, varvid ökningen i mark
36289: ningsändamålen nu placerat i en mera priori-         är 838 100 mk.
36290: terad ställning än vad som var fallet i fråga           Det kan dock inte förnekas att beloppet av
36291: om alkoholbolagets vinstmedel enligt den ti-         de alkoholmedel kommunerna erhåller i jäm-
36292: digare lagstiftningen. I själva verket har den       förelse med kostnadsnivån uppvisar en efter-
36293: procentuella andelen likväl tills vidare förblivit   blivenhet som har börjat vara tili hinders för
36294: så gott som oförändrad. Medan 3 129 595 mk           användningen av dessa medel för nykterhets-
36295: eller 56.8 procent av totalbeloppet av den del       arbete i den omfattning som alkohollägets ut-
36296: av de vinstmedel kommunerna erhållit och             veckling under de senaste tiderna skulle fordra.
36297: som skulle redovisas användes för nykterhets-        På social- och hälsovårdsministeriet har man
36298: arbete år 1965 enligt en på social- och hälso-       också redan börjat preliminärt utreda förut-
36299: vårdsministeriet utförd undersökning, har det        sättningarna för en förhöjning av ifrågavarande
36300: meddelats att i kommunernas budgeter för år          andelar av alkoholmedlen i ett senare skede.
36301: 1971 av de alkoholmedel som skall redovisas
36302:      Helsingfors den 8 september 1971.
36303: 
36304: 
36305:                                                      Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
36306: Kirj. ksm. n:o 177.
36307: 
36308: 
36309: 
36310: 
36311:                                    Rekonen ym.: Aseiden viennin estämisestä kriisialueille.
36312: 
36313: 
36314:                           Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he II e.
36315: 
36316:     Sunnuntaina viime toukokuun 30 päivänä             Kaakkois-Aasiaan sikäläisten sortohallitusten
36317: saapui Tukholmasta Rovaniemelle Israelin pää-          käytettäväksi sotatoimissa siirtomaavaltaa vas-
36318: ministeri Golda Meir ilmoittamatta vierailus-          taan taistelevien kansojen nujertamiseksi. Tä-
36319: taan hallitukselle, vaikka kansainvälinen koh-         hän kuuluu myös aseidenvienti Israeliin, joka
36320: teliaisuus ja hyvät tavat olisivat sellaista ilmoi-    vastoin YK:n turvallisuusneuvoston vuoden
36321: tusta vaatineet. Pääministeri Meirin yllätysvie-       1967 päätöslauselmaa jatkaa rikollista miehitys-
36322: railun aihe on yritetty salata kansalta, mutta         tään ja kansanmurhaan tähtäävää hyökkäystä
36323: saadut tiedot vahvistavat, että aiheena on ollut       Palestiinassa ja muualla Lähi-idässä. Meirin vie-
36324: aseiden hankkiminen Suomesta Israelin sota-            railun tarkoituksena on ollut saada Tampellalta
36325: varusteluja varten. Virallisesti on kuitenkin          lisää aseita käytettäväksi arabikansoja vastaan.
36326: ilmoitettu vain, että Meir on tutustunut Lapin            Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
36327: taideteollisuuden tuotteisiin ja että hän on           §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
36328: eräässä metsästysmajassa nauttinut lounaan,            neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
36329: mutta on jätetty sanomatta, että lounasseuruee-        seuraavan kysymyksen:
36330: seen kuuluivat laittomista asekaupoistaan tun-
36331: netun suomalaisen suurpääoman yrityksen Tam-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36332:  pella Oy:n edustajat.                                        Israelin pääministerin Golda Meirin
36333:     Tiedetään, että Tampella on aikaisemminkin                yllätysvierailun tarkoituksena on eräiden
36334:  toimittanut Israelille aseita Palestiinassa olevan           tietojen mukaan ollut hankkia Suomesta
36335:  tytäryhtiönsä Soltamin välityksellä. Osaksi                  aseita Yhdistyneiden Kansakuntien
36336:  Tampellan valmistamat kranaatinheittimet on                  päätöslauselman vastaisen rikollisen
36337:  valmistettu Suomessa osina ja pantu kokoon                   hyökkäyssodan jatkamista varten, ja
36338:  Palestiinassa. Tämä on tapahtunut Israelin hal-                 aikooko Hallitus esittää vastalauseensa
36339:  lituksen pyynnöstä, jotta voitaisiin salata hämä-            tällaisia Israelin hallituksen hämärä-
36340:  räperäiset asekaupat.                                        peräisiä puuhia vastaan, joiden 'tarkoi-
36341:     Hallitus on aikaisemmin ilmoittanut, ettei                tuksena on vaarantaa maailmanrauhaa
36342:  Suomesta viedä aseita "kriisialueille", mikä hal-            ja häiritä Suomen hyviä suhteita arabi-
36343:  lituksen vakuutus on kuitenkin vastoin viralli-              maihin, sekä
36344:  sen tilaston selviä tosiasioita. Virallinen .tulli-             aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Tam-
36345:  tilasto osoittaa, että suomalaiset yhtiöt, niiden            pellan ja muiden suomalaisten asetehtai-
36346:  joukossa Tampella, ovat •toimittaneet hyvin                  den harjoittaman laittoman a.seidenvien-
36347:  huomattavia määriä aseita Etelä-Afrikkaan ja                 nin estämiseksi?
36348:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1971.
36349: 
36350:           Heimo Rekonen.                  Pentti Liedes.                 Oili Suomi.
36351:           Aarne Koskinen.                 Pauli Puhakka.                 Niilo Koskenniemi.
36352:           Ensio Laine.                    Taisto Sinisalo.               Toivo Asvik.
36353: 
36354: 
36355: 
36356: 
36357:  786/71
36358: 2
36359: 
36360: 
36361: 
36362: 
36363:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36364: 
36365:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
36366: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustajat       taen seuraavan.
36367: Rekonen ym. esittäneet Hallituksen asianomai-           Hallituksella ei ole tietoja Israelin pääminis-
36368: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-         teri Golda Meirin yksityisestä Rovaniemelle
36369: sen:                                                 suorittamasta vierailusta. Hallitus katsoo myös,
36370:                                                      ettei kyseinen lomamatka ole millään .tavoin
36371:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       häirinnyt 5uhteitamme arabimaihin. Tämä on
36372:        Israelin pääministerin Golda Meirin           käynyt ilmi mm. YAT:n hallituksen jäsenen,
36373:        yllätysvierailun tarkoituksena on eräiden     varaulkoministeri Ismailin käydessä Suomessa
36374:        tietojen mukaan ollut hankkia Suomesta        26.-28. 8. 1971. Maallamme on hyvät suhteet
36375:        aseita Yhdistyneiden        Kansakuntien      sekä arabivaltioihin että Israeliin.
36376:        päätöslauselman vastaisen rikollisen              Mitä tulee kysymykseen ·Suomesta tapahtu-
36377:        hyökkäyssodan jatkamista varten, ja           vasta aseiden viennistä, hallitus toteaa ulko-
36378:           aikooko Hallitus esittää vastaJ.auseensa   asiainministeriön     suorittaman tutkimuksen
36379:        tällaisia Israelin hallituksen hämärä-        osoittaneen, ettei mitään laitonta vientiä ole
36380:        peräisiä puuhia. vastaan, joiden ~tarkoi­     harjoitettu. Hallitus katsoo, että aseviennin
36381:        tuksena on vaarantaa maailmanrauhaa            julkinen valvonta on järjestetty maassamme
36382:        ja häiritä Suomen hyviä suhteita arabi-       lainsäädäntöteitse tehokkaasti. Hallitus tulee
36383:        maihin, sekä                                  vastaisuudessakin valvomaan tarkoin kaikkea
36384:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Tam-       sotatarvikkeiden, aseiden ja ampumatarvikkei-
36385:        pellan ja muiden suomalaisten asetehtai-      den vientiä maastamme.
36386:        den harjoittaman laittoman aseidenvien-
36387:        nin estämiseksi?"
36388:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1971.
36389: 
36390:                                                               Ulkoasiainministeri Väinö Leskinen.
36391:                                                                                                   3
36392: 
36393: 
36394: 
36395: 
36396:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
36397: 
36398:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Regeringen äger inte information om Israels
36399: anger har riksdagsmännen Rekonen m.fl. tili        premiärminister Golda Meirs privata besök i
36400: vederbörande medlem av Statsrådet för av-          Rovaniemi. Regeringen anser även, att ifråga-
36401: giva.nde av svar ställt följande spörsmål:         vara.nde rekreationsresa inte på något sätt har
36402:                                                    stört våra relationer med arabländerna. Detta
36403:           "Är Regeringen medveten om, att          har framgått bl.a. vid medlemmens av FARs
36404:        avsikten med Israels premiärminister        regering, biträdande utrikesminister Ismails be-
36405:        Golda Meirs överraskande besök enligt       sök i Finland den 26.-28. 8. 1971. Vårt land
36406:        vissa uppgifter var att från Finland        har goda relationer med såväl a.rabstaterna som
36407:        anskaffa vapen för fortsättande av det      Israel.
36408:        mot Förenta Nationerna.s resolution            Beträffande frågan om vapenexporten från
36409:        stridande brottsliga anfallskriget, och     Finland, konstaterar Regeringen att en av
36410:           ämnar Regeringen framföra sin pro-       utrikesministeriet verkställd undersökning, ut-
36411:        test mot sådana dunkla handlingar av        visat, att någon olaglig export inte har ägt rum.
36412:        Israels regering och störa Finlands goda.   Regeringen anser, att den offentliga. övervak-
36413:        relationer med arabländema, samt            ningen av vapenexporten i vårt land är effek-
36414:           ämnar Regeringen skrida tili åtgärder    tivt ordnad genom lagstiftning. Regeringen
36415:        för att förhindra Tampellas och andra       ämnar även i fortsättningen noggrant övervaka
36416:        finländska vapenfahrikers olagliga va-      all utförsel från vårt land av krigsmateriel,
36417:        penexport?"                                 vapen och ammunition.
36418: 
36419:    Som svar på spörsmålet får jag högaktnings-
36420: fullt framföra följande:
36421:      Helsingfors den 13 september 1971.
36422: 
36423:                                                    Ministern för Utrikesärendena Väinö Leskinen.
36424: Kirj. ksm. n:o 178.
36425: 
36426: 
36427: 
36428: 
36429:                                   Kurppa: Kotimaisen kuorma-auton markkinointimahdollisuuksien
36430:                                      parantamisesta.
36431: 
36432: 
36433:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
36434: 
36435:    Vuoden 1970 aikana rekisteröitiin maassam-        taan halvempia, mutta ne eivät ole suoraan
36436: me kaikkiaan 5 313 kuorma-autoa. Suomalaisen         vertailukelpoisia suomalaisten kuorma-autojen
36437: kuorma-autoteollisuuden vuoden 1970 aikana           kanssa. Kotimaiset kuorma-autot, vaikka ovat-
36438: valmistamista kuorma-autoista jäi maahan vä-         kin kalliimpia, ovat kestävämpiä ja suoritus-
36439: hän yli 900 kappaletta, joista osa tuli puolus-      kyvyltään parempia. Lisäksi olisi otettava huo-
36440: tusvoimien käyttöön ja jäi siten rekisteröimät-      mioon eräät maksutaseen kannalta tärkeät ker-
36441: tä. Kotimaisten kuorma-autojen osuus on siis         rannaisvaikutukset, mm. varaosahankinnat.
36442: maassamme viime vuonna rekisteröidyistä au-             Kun maamme kauppavajaus saa yhä valta-
36443: toista vain runsas 15 %.                             vampia mittasuhteita, on tärkeää, ettei maamme
36444:    On todettava, että maassamme ei ole riittä-       viennin kehittämisen ja tuonnin korvaamisen
36445: västi huolehdittu kotimaisten kuorma-autojen         kannalta varsin keskeistä teollisuudenalaa -
36446: markkinoinnista. Eräät kaupalliset järjestelyt       kuorma-autoteollisuutta - laiminlyödä.
36447: ovat päinvastoin parantaneet ulkomaisten kuor-          Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
36448: ma-autojen kilpailuasemaa kotimaan markki-           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
36449: noillamme. Samoin eräiden valtion yhtiöiden          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
36450: taholta on perusteettomasti suosittu ulkomaisia      raavan kysymyksen:
36451: kuorma-autoja. Tästä on viime ajoilta olemassa
36452: räikeitä esimerkkejä, jolloin valtion liikelaitok-            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36453: set ovat tilanneet ulkomaisia kuorma-autoja,                kotimaisen kuorma-auton markkinointi-
36454: vaikka kotimainen autoteollisuus pystyy täysin              mahdollisuuksien parantamiseksi koti-
36455: kilpailukykyisiin suorituksiin autokaupoissa.               maan markkinoilla?
36456:    Monet ulkomaiset kuorma-autot ovat hinnal-
36457:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1971.
36458: 
36459:                                            Mauno Kurppa.
36460: 
36461: 
36462: 
36463: 
36464: 771/71
36465: 2
36466: 
36467: 
36468: 
36469: 
36470:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e ro i e h e 11 e.
36471: 
36472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta. Valtion toimenpiteet heidän vientinsä ra-
36473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joittamiseksi Suomeen aiheuttaisi melko var-
36474: olette 2 päivänä kesäkuuta 1971 päivätyn kir-       masti meidän vientiimme kohdistuvia vasta-
36475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    toimenpiteitä. Näin ollen meillä ei ole syytä
36476: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     rikkoa niitä kansainvälisiä sopimuksia, joilla
36477: Mauno Kurpan näin kuuluvasta kirjallisesta          olemme pyrkineet turvaamaan vientimme edut,
36478: kysymyksestä n:o 178:                               mutta jotka samanaikaisesti valitettavasti kui-
36479:                                                     tenkin pitävät markkinoitamme suhteellisen
36480:          "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       avoimina tuonnille. Viime kesäkuussa säädetty
36481:        kotimaisen kuorma-auton markkinointi-        tuontitavataihio kohdistuva tasausvero, joka
36482:        mahdollisuuksien parantamiseksi koti-        katsottiin mahdolliseksi toteuttaa kansainvälisiä
36483:        maan markkinoilla?"                          sopimuksiamme rikkomatta, kohdistuu kuiten-
36484:                                                     kin myöskin kuorma-autoihin, vaikkakin sen
36485:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vaikutus on melko pieni.
36486: vasti seuraavaa:                                       Valtion hankinnoissa on pyritty ottamaan
36487:    Kotimainen kuorma-autoteollisuus on keskit-      huomioon se, että kotimainen kuorma-autoteol-
36488: tynyt lähinnä sellaisten raskaitten kuorma-auto-    lisuus on huomattava työnantaja ja että se
36489: jen valmistukseen, joita tarvitaan puutavaran       omalta osaltaan turvaa kuljetuksemme myös
36490: kuljetuksessa, maansiirrossa, kiitolinjaliiken-     poikkeuksellisissa oloissa. Lisäksi voi kotimai-
36491: teessä ym. vastaavissa kuljetustehtävissä. Täl-     nen kuorma-autoteollisuus muita paremmin
36492: laisia raskaita kuorma-autoja ei yleensä missään    toteuttaa niitä erikoisvaatimuksia, joita valtion
36493: valmisteta niin suuria määriä, että valmistuksen    eri laitoksilla on kuorma-autojen rakenteen
36494: yhteydessä suurtuotannosta johtuvat edut oli-       ym. suhteen. Parhaillaan on aloittamassa työ-
36495: sivat yhtä suuria kuin keveämpien autojen           tään työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää,
36496: osalla. Lisäksi maamme sekä maastolliset että       mikä on valtion eri laitosten jatkuva kuorma-
36497: ilmastolliset olot aiheuttavat eräitä erikoisvaa-   autotarve ja miten se voidaan tyydyttää mah-
36498: timuksia tämän luokan tehokkaille kuorma-           dollisimman pienen tyyppivalikoiman puitteis-
36499: autoyksiköille.                                     sa. Valtion laitoksilla on kuitenkin huomatta-
36500:    Keveitä kuorma-autoja, joita käytetään eri-      vassa määrin myöskin sellaisia jakelutehtäviä,
36501: laisissa jakelu- ym. tehtävissä erikoisesti kau-    jotka luontaisesti kuuluvat keveämmällä kalus-
36502: pungeissa, mutta myöskin maaseudulla, tarvi-        tolla hoidettaviin ja joissa ei ole tarkoituksen-
36503: taan muissa maissa sellaisia määriä, että niiden    mukaista turvautua kalliisiin ja raskautensa
36504: valmistuksessa on voitu ottaa käyttöön suur-        vuoksi liikenteessä vähemmän joustaviin koti-
36505: tuotannon mahdollistamat tuotantomenetelmät         maisiin kuorma-autoihin.
36506: ja niillä saavutettavat edut. Tämän vuoksi ke-         Suurin kuorma-autojen ostaja- ja käyttäjä-
36507: veiden kuorma-autojen valmistus lähinnä vain        piiri muodostuu kuitenkin erilaisista yrittäjistä
36508: kotimaisia markkinoita varten olisi kilpailulli-    ja yrityksistä, jotka tekevät hankintapäätöksen-
36509: sesti huomattavan paljon vaikeampaa kuin            sä taloudellisten laskelmiensa mukaan. Myös-
36510: edellämainittujen raskaiden yksiköiden.             kin kuntien yhteiset hankinnat lienevät valtion
36511:    Valtion mahdollisuudet vaikuttaa suoranai-       hankintojen suuruusluokkaa ja monissa tapauk-
36512: sesti ulkomaisten kuorma-autojen tuontia ra-        sissa on kuntien kohdalla kysymys nimenomaan
36513: joittavasti ovat pienet, koska useat niistä mais-   raskaasta tienhoito- ym. tehtäviin soveltuvasta
36514: ta, kuten esimerkiksi Englanti, joista meille       kalustosta. Valtio ei voi vaikuttaa suoranaisesti
36515: tuodaan kuorma-autoja, ovat samanaikaisesti         kuntien hankintoihin, mutta on toivottavaa,
36516: muun vientiteollisuutemme tärkeitä ostajamai-       että Kotimaisen Tuotannon Valtuuskunnan
36517:                                                                                                   3
36518: 
36519: kampanjatoimenpiteet saavat kunnatkin ajatte-      lisäksi kilpaili kaksi kotimaista yhtiötä keske-
36520: lemaan, mikä merkitys heidän hankinnoillaan        nään.
36521: tälläkin kohdalla on koko kansantaloutemme            Kuorma-autojen rekisteröinnit tämän vuoden
36522: kannalta katsoen. Toivottavasti tämä kampanja      kuuden ensimmäisen kuukauden aikana laskivat
36523: tiedostetaan myöskin yksityisten kuorma-auton      lähes 25 prosentilla. Ilahduttavaa on, että koti-
36524: hankkijoiden piirissä.                             maisten kuorma-autojen myynnin laskuprosentti
36525:    Kun valtio myötävaikutti Vanajan Autoteh-       oli vain noin puolet tästä. Näin ollen kotimai-
36526: das Oy:n sulautumiseen Oy Suomen Autoteol-         nen teollisuus on vahvistanut asemiaan mark-
36527: lisuus Ab:in, oli tavoitteena aikaansaada en-      kinoilla.
36528: tistä voimakkaampi kotimainen kuorma-auto-            Hallitus tulee seuraamaan kotimaisen kuor-
36529: alalla toimiva teollisuusyhtiö. Maamme rajoi-      ma-autoteollisuuden kehitystä sekä mahdolli-
36530: tetun kysynnän huomioonottaen ei ollut tarkoi-     suuksiensa mukaan tukemaan sen pyrkimyksiä
36531: tuksenmukaista, että alalla ulkolaisen kilpailun   lisäämään markkinaosuuttaan.
36532:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1971.
36533: 
36534:                                                                        Ministeri Olavi Salonen.
36535: 4
36536: 
36537: 
36538: 
36539: 
36540:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36541: 
36542:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inte skäl för oss att bryta de internationella
36543: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       överenskommelser genom vilka vi har försökt
36544: av den 2 juni 1971 tili vederbörande medlem          säkerställa vår export men som tyvärr sam-
36545: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tidigt håller vår marknad relativt öppen för
36546: riksdagsman Mauno Kurppa ställda skriftliga          import. Den i juni stadgade utjämningsskatten
36547: spörsmål nr 178:                                     på importartiklar, viiken ansågs kunna genom-
36548:                                                      föras utan att våra internationella överenskom-
36549:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           melser bröts, gäller dock också lastbilar, även
36550:        vidtaga för förbättrande av den in-           om dess inverkan är rätt liten.
36551:        hemska lastbilens marknadsföringsmöj-             Vid statens anskaffningar har man vinnlagt
36552:        ligheter på hemmamarknaden?"                  sig om att beakta, att den inhemska lastbils-
36553:                                                      industrin är en betydande arbetsgivare och att
36554:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        den för sin del tryggar våra transporter även
36555: anföra följande:                                     i undantagsförhållanden. Dessutom kan den
36556:     Den inhemska lastbilsindustrin är närmast        inhemska lastbilsindustrin bättre än andra upp-
36557: inriktad på tillverkning av sådana tunga last-       fylla de speciella krav som statens olika inrätt-
36558: bilar som behövs vid trävaru- och jordtransport,     ningar ställer på lastbilarnas konstruktion mm.
36559: i långtradartrafiken och för andra motsvarande       En arbetsgrupp, som har till uppgift att utreda
36560: transportarbeten. Sådana tunga lastbilar till-       hur stort statens olika inrättningars kontinuer-
36561: verkas över huvud taget ingenstans i så stort        liga behov av lastbilar är och hur den kan
36562: antal att storproduktionens fördelar vid till-       tillgodoses inom ramen för ett så litet typurval
36563: verkningen skulle vara lika stora som när det        som möjligt, inleder just sitt arbete. Statens
36564: gäller lättare bilar. Dessutom ställer såväl de      inrättningar har emellertid också en avsevärd
36565: topografiska som de klimatiska förhållandena         mängd sådana distributionsuppgifter som själv-
36566: i vårt land vissa speciella krav på effektiva        fallet hör tili dem som bör skötas med lättare
36567: lastbilsenheter av denna klass.                      materiel och för vilka det inte är ändamåls-
36568:     Lätta lastbilar, som används för olika distri-   enligt att använda dyra och på grund av sin
36569: butions- o.a. uppgifter särskilt i städerna, men     tyngd i trafiken mindre smidiga inhemska
36570: också på landsbygden, behövs i andra Iänder          lastbilar.
36571: i så stora mängder att man vid tillverkningen            Den största kund- och konsumentkretsen
36572: har kunnat tillämpa vid starproduktion möjliga       när det gäller lastbilar utgörs emellertid av
36573: produktionsmetoder och därigenom uppnådda            olika företagare och företag som fattar beslut
36574: fördelar. Därför skulle tillverkningen av lätta      om sina anskaffningar enligt sina egoa ekono-
36575: lastbilar närmast bara för hemmamarknaden            miska kalkyler. Också kommunernas samman-
36576: konkurrensmässigt vara avsevärt svårare än           lagda anskaffningar torde vara av samma stor-
36577: tillverkningen av ovan nämnda tunga enheter.         leksklass som statens anskaffningar och i många
36578:     Statens möjligheter att direkt inverka så,       fall är det för kommunernas del särskilt fråga
36579: att importen av utländska lastbilar inskränks,       om för väghållning och andra uppgifter lämp-
36580: är små emedan flera av de Iänder, till exempel       lig tung materiel. Staten kan inte direkt in-
36581: England, från vilka vi importerar lastbilar          verka på kommunernas anskaffningar, men det
36582: samtidigt är viktiga köparländer för vår övriga      är att hoppas att Kommittens för inhemsk
36583: exportindustri. Statens åtgärder för att be-         produktion kampanjåtgärder får även kommu-
36584: gränsa deras export till Finland skulle rätt         nerna att inse viiken betydelse deras anskaff-
36585: säkert leda till motåtgärder riktade mot vår         ningar också härvidlag har för hela vår folkhus-
36586: export. Under sådana omständigheter är det           hållning. Man får likaså hoppas att denna
36587:                                                                                                  5
36588: 
36589: kampanj också når de privata köpama av last-         Registreringen av lastbilar sjönk under de
36590: bilar.                                            sex första månader av innevarande år med
36591:    När staten medverkade tili Vanajan Auto-       nästan 25 procent. Det är glädjande att försälj-
36592: tehdas Oy:s fusion med Oy Suomen Autoteol-        ningen av inhemska lastbilar bara sjönk med
36593: lisuus Ab var målet att få tili stånd ett star-   hälften av detta procenttal. Sålunda har den
36594: kare inhemskt inom lastbilsbranschen verksamt     inhemska industrin befäst sin ställning på
36595: industribolag. Med beaktande av den begrän-       marknaden.
36596: sade efterfrågan i vårt land var det inte ända-      Regeringen kommer att följa med den in-
36597: målsenligt att förutom den udändska kon-          hemska lastbilsindustrins utveckling och i mån
36598: kurrensen två inhemska bolag sinsemellan kon-     av möjlighet stödja dess strävanden att öka sin
36599: kurrerade inom branschen.                         andel av marknaden.
36600:      Helsingfors den 10 september 1971.
36601: 
36602:                                                                        Minister Olavi Salonen.
36603: 
36604: 
36605: 
36606: 
36607: 771/71
36608: Skriftl. spm. nr 179.
36609: 
36610: 
36611: 
36612: 
36613:                              Melin m. fl.: Om indragningen av Helsingfors universitets gym-
36614:                                 nastikinrättning.
36615: 
36616:                         ( I samband med spörsmål nr 175}
36617: 
36618: 
36619: 
36620: 
36621: Kirj. ksm. n:o 179.
36622: 
36623: 
36624: 
36625: 
36626:                              Melin ym.: Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen lakkautta-
36627:                                 misesta.
36628: 
36629:                         (Kysymyksen n:o 175 yhteydessä}
36630: 
36631: 
36632: 
36633: 
36634: 177/72
36635: Skriftl. spm. nr 180.
36636: 
36637: 
36638: 
36639: 
36640:                                  H. Westerlund: Om förbättrande av polisens beredskap.
36641: 
36642: 
36643:                            Tili Riksdagens Herr Talman.
36644: 
36645:     Inrikesministeriet har i princip förbjudit      omöjligt att åstadkomma en arbetsfördelning
36646: polismanskapet att överskrida den lagstadgade       inom ett sådant distrikt för de återstående två
36647: arbetstiden. Ordnandet av årssemestrarna un-        männen utan överskridning av två treveckors-
36648: der sommartid försvårar inom polisdistrikten        perioders sammanlagda 240 timmar med tanke
36649: tjänsteutövandet och uppgörandet av arbets-         på den beredskap som krävs.
36650: skiftslistorna. Den av årssemestrarna förorsaka-       Liknande förhållanden kan dessvärre påvisas
36651: de bristen på manskap är mest påtaglig inom         på många olika håll såväl på landsorten som i
36652: de små ,polisdistrikten, där personalen också       städerna.
36653: i nortnala fall är liten. Under tidigare år har        Det förefäller vidare i viss mån motsägande
36654: man något kunnat upphjälpa situationen genom        att inrikesministeriet i en skrivelse i princip
36655: att manskapet vid behov frivilligt åtagit sig       förbjuder övertidsarbete och i en annan med-
36656: extra arbetsturer. Nu har denna möjlighet           delar, att en kommitte utarbetar förslag tili
36657: praktiskt taget helt eliminerats medelst inrikes-   möjligheter av förbättrad beredskap. Det synes
36658: ministeriets påbud, som innebär · en snävare        klart, att en försämring skett på grund av att
36659: tolkning av och inställning tili övertidsarbete,    tidigare förfaringssätt visavi den tillåtna över-
36660: varför beredskapen sålunda kommer att för-          tiden ändrats.
36661: sämras.                                                Med hänvisning tili ovanstående och 3 7 § 1
36662:     Det är inte möjligt, att man speciellt om       mom. riksdagsordningen framställer underteck-
36663: sommaren skulle kunna sköta åliggandena och         nad vördsamt tili vederhörande medlem av
36664: ansvara för allmänhetens säkerhet utan att          statsrådet följande spörsmål:
36665: arbetstiden tiliåtes överskrida de tiliåtna 240
36666: timmarna under sex veckor eller två treveckors-               Är Regeringen medveten om det
36667: perioder. Det är svårt t.o.m. på vintern, då               ohållbara läge, som nu är rådande med
36668: hela personalen kan placeras i skiften. Som                hänseende tili bristande beredskapsmöj-
36669: exempel må nämnas ett sådant länsmansdistrikt              ligheter i allmänhet och särskilt under
36670: i Nylands Iän, som består av fyra kommuner.                sommartid inom vårt polisväsende, och
36671:  Ifrågavarande länsmansdistrikt har normalt 6              om så är fallet,
36672: polismän, av vilka två för tilifället är på års-              vilka åtgärder har Regeringen vid-
36673: semester och två under sommaren deltar i en                tagit eller kommer den att vidtaga för
36674: sex månader lång fortsättningsktnrs. Två är                att snarast möjligt åstadkomma förbätt-
36675:  alltså kvar i tjänst. Det synes fullständigt              ring av nuvarande förhållande?
36676:       Helsingfors den 3 juni 1971.
36677: 
36678:                                         Henrik Westerlund.
36679: 
36680: 
36681: 
36682: 
36683: 837/71
36684: 2
36685: 
36686: Kirj. ksm. n:o 180.                                                                      Suomennos.
36687: 
36688: 
36689: 
36690: 
36691:                                   H. Westerlund: Poliisin toimintavalmiuden parantamisesta.
36692: 
36693: 
36694:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
36695: 
36696:    Sisäasiainministeriö on periaatteessa kieltä-     jäljellä olevan miehen osalta ylittämättä kahden
36697: nyt poliisimiehistöitä lakisääteisen työajan ylit-   kolmen viikon kauden yhteenlaskettuja 240
36698: tämisen. Vuosilomien järjestäminen kesäaikaan        tuntia, kun otetaan huomioon vaadittava val-
36699: vaikeuttaa palveluksen suorittamista ja työvuo-      mius.
36700: rolistojen laatimista poliisipiireissä. Vuosilo-        Samankaltaisia tilanteita voidaan valitetta-
36701: mien aiheuttama miehistöpula on tuntuvinta           vasti osoittaa monilla eri tahoilla sekä maaseu-
36702: pienissä poliisipiireissä, joissa henkilökunnan      dulla että kaupungissa.
36703: määrä myös normaalioloissa on vähäinen. Ai-             Tuntuu edelleen tietyssä määrin ristiriitai-
36704: kaisempina vuosina tilannetta on voitu jonkin        selta, että sisäasiainministeriö yhdellä kirjel-
36705: verran helpottaa siten, että miehistö on tarvit-     mällä periaatteessa kieltää- ylityön ja ilmoittaa
36706: taessa vapaaehtoisesti ottanut suorittaakseen        toisella, että .muuan komitea· laatii ehdotuksia
36707: ylimääräisiä työvuoroja. Nyt tämä mahdollisuus       valmiuden parantamiseksi. Näyttää selvältä,
36708: on käytännöllisesti katsoen kokonaan eliminoi-       että on tapahtunut huonontumista sen johdos-
36709: tu sisäasiainministeriön määräyksellä, joka mer-     ta, että aikaisempaa menettelyä sallitun yliajan
36710: kitsee ahtaampaa ylityön tulkintaa ja suhtautu-      suhteen on muutettu.
36711: mista siihen, joten valmius tulee heikkenemään.         Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
36712:    Ei ole mahdollista, että varsinkaan kesä-         sen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoittanut
36713: aikaan voitaisiin hoitaa tehtävät ja vastata         kunnioittaen esittää valtioneuvoston asianomai-
36714: yleisön turvallisuudesta sallimatta työajan ylit-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36715: tää 240 tuntia kuuden viikon aikana tai kah-         sen:
36716: tena kolmen viikon kautena. Se on vaikeata
36717: jopa talvella, jolloin koko henkilökunta voi-                  Onko Hallitus tietoinen siitä kestä-
36718: daan sijoittaa työvuoroihin. Esimerkkinä voi-               mättömästä tilanteesta, joka nyt vallit-
36719: daan mainita Uudenmaan läänissä sijitseva ni-               see puutteellisten valmiusmahdollisuuk-
36720: mismiespiiri, johon kuuluu neljä kuntaa. iKysei-            sien suhteen pollisilaitoksemme piirissä
36721: sessä nimismiespiirissä on normaalisti 6 poliisi-           yleensä ja erityisesti kesäaikaan, ja jos
36722: miestä, joista kaksi on tällä haavaa vuosilo-               on,
36723: malla ja kaksi osallistuu kesällä kuuden kuu-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus on
36724: kauden jatkokurssille. Palveluksessa on jäljellä            ryhtynyt tai aikoo ryhtyä saadakseen
36725: siis kaksi. Näyttää täysin mahdottomalta ai-                mahdollisimman pian aikaan parannuk-
36726: kaansaada työnjakoa sellaisessa piirissä kahden             sen nykyiseen asiaintilaan?
36727:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1971.
36728: 
36729:                                          Henrik Westerlund.
36730:                                                                                                        3
36731: 
36732: 
36733: 
36734: 
36735:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
36736: 
36737:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sanotun vapaamuotoisen varallaolojärjestelmän
36738: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käyttöönotto ja muiden kuin varsinaisten po-
36739: olette 3 päivänä kesäkuuta 1971 päivätyn kir-         liisitehtävien siirtäminen keskitetysti määrä-
36740: jeenne n:o 984 ohella toimittanut valtioneu-          tyille henkilöille, jolloin näistä tehtävistä va-
36741: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          pautuneet poliisimiehet siirtyivät suorittamaan
36742: kansanedustaja Henrik Westerlundin kirjalli-          vain varsinaisia poliisitehtäviä. Todettakoon
36743: sesta kysymyksestä n:o 180, jossa tiedustel-          muutoin, että näiden toimenpiteiden tarpeelli-
36744: laan:                                                 suudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sisä-
36745:            "Onko Hallitus tietoinen siitä kestä-      asiainministeriö ja poliisialan henkilökuntajär-
36746:         mättömästä tilanteesta, joka nyt vallit-      jestöt olivat neuvotteluissa yhtä mieltä. Ker-
36747:         see puutteellisten valmiusmahdollisuuk,       rotuilla toimenpiteillä. ja jo aloitetulla yhteis-
36748:         sien suhteen poliisilaitoksemme piirissä      toiminta-alueiden muodostamisella on jatkuvan
36749:         yleensä ja erityisesti kesäaikaan, ja jos     ympärivuorokautisen päivystys- , ja hälytyspal-
36750:         on,        .                                  velun piiriin· voitu jo saattaa 100 poliisipiiriä.
36751:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on          Alussa mainitun toimintasuunnitelman mukaan
36752:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä saadakseen          pyritään kukin lääni vuoden 1972 loppuun
36753:         mahdollisimman pian aikaan parannuk-          mennessä jakamaan poliisipiirien välisiin yh-
36754:         sen nykyiseen asiaintilaan?"                  teistoiminta-alueisiin. Jatkuva ympärivuoro-
36755:                                                       kautinen päivystys- ja hälytyspalvelu voitaisiin
36756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         niissä alkaa sitä mukaa kuin yhteistoiminta-
36757: vasti seuraavaa:                                      alueen tekninen välineistä saadaan valmiiksi.
36758:    Poliisipiirien palvelutason parantaminen ja            Sisäasiainministeriö on tietoinen siitä, että
36759: yhtenäistäminen on eräs niistä tavoitteista, jot-     useassa poliisipiirissä on nykyisellään ja poliisi-
36760: ka sisältyvät poliisin talous- ja toimintasuunni-      työn luonteen vuoksi muutoinkin palvelun ja
36761: telmaan. Sen mukaan poliisin palvelusten li-          valmiuden ylläpitämiseksi teetettävä myös jos-
36762: sääntyvän tarpeen tyydyttämiseen käytettävissä        sain määrin ylitöitä. Jotta poliisin palvelukset
36763: olevin voimavaroin pyritään poliisin organi-           tältäkin osin mahdollisimman tasaisesti jakau-
36764: saatiota kehittämällä, sen toimintoja koordinoi-       tuisivat maan eri osiin ja eri paikkakunnille,
36765: maila, kokoamalla ja rational)soimalla sekä ka-        ministeriö on määrännyt lääninhallituksen, joka
36766: lustoa ja muuta teknillistä välineistöä ja niiden     poliisin piirihallintoviranomaisena on vastuussa
36767: käyttöä lisäämällä. Toimintojen kokoamista            koko läänin järjestys- ja turvallisuuspalvelusta,
36768: varten kukin lääni jaetaan poliisipiirien välisiin     huolehtimaan käytettävissä olevien voimavaro-
36769: yhteistoiminta-alueisiin. Niiden puitteissa järjes-   jen mahdollisimman tasaisesta ja tarkoituksen-
36770: tetään koko yhteistoiminta-alueen kattava jat-         mukaisesta jakamisesta. Arvion mukaan yli-
36771: kuva ympärivuorokautinen päivystys- ja häly-           työtuntien määrä koko poliisilla nousee tänä
36772: tyspalvelu sekä tarpeellinen valvonta- ja tutkin-     vuonna noin 350 000 tuntiin.
36773: tatoimi.                                                  Hallituksen esitykseen Eduskunnalle valtion
36774:    Edellä olevan mukaan toimintasuunnitelmas-          tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1972 sisältyvät
36775: sa on poliisipiirien palveluvalmiuden paranta-        määräraha- ja muut ehdotukset pyrkivät osal-
36776: minen keskeisellä sijalla. Tähän liittyvät niin-       taan parantamaan ja yhtenäistämään edellä
36777: ikään vuoden 1970 aikana voimaantulleet työ-           mainittujen yleislinjojen mukaisesti poliisipii-
36778:  aikalain soveltamissäännösten muutokset, niin        rien palvelutasoa.
36779:       Helsingissä, syyskuun 20 päivänä 1971.
36780: 
36781:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo.
36782: 4
36783: 
36784: 
36785: 
36786: 
36787:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36788: 
36789:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      system i fri form och koncentreringen av
36790: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrive1-     andra än egentliga polisuppgifter tili särskilda
36791: se nr 984 av den 3 juni 1971 till vederböran-     personer, varvid de från dessa uppgifter be-
36792: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      friade polismännen kan avdelas uteslutande
36793: fö1jande av riksdagsman Henrik Westerlund         för egentliga polisuppgifter. Det må för öv-
36794: ställda skriftliga spörsmå1 nr 180:               rigt nämnas, att ministeriet för inrikesärende-
36795:                                                   na och personalorganisationerna inom polisen
36796:           "Är Regeringens medveten om det         vid underhandlingar var eniga om dessa åt-
36797:        ohållbara 1äge, som nu är rådande med      gärders nödvändighet och ändamålsenlighet.
36798:        hänseende till bristande beredskapsmöj-    Genom nämnda åtgärder och genom att man
36799:        ligheter i allmänhet och särskilt ,under   redan har börjat bilda samarbetsområden har
36800:        sommartid inom vårt polisväsende, och      hela dygnet omfattande jour- och alarmtjänst
36801:        om så är fallet,                           redan kunnat införas i 100 polisdistrikt. En-
36802:           vilka: ·åtgärder har Regeringen vid-    ligt den i början nämnda verksamhetsplanen
36803:        tagit eller kommer den att vidtaga för     strävar man tili att varje län före utgången
36804:        att snarast möjligt åstadkomma förbätt-    av år 1972 skall vara indelat i samarbetsom-
36805:        ring av nuvarande förhållande?"            råden polisdistrikten emellan. Jour- och a1arm-
36806:                                                   tjänst under hela dygnet skulle kunna inledas
36807:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt      vid dessa efter hand som samarbetsområdets
36808: anföra fö1jande:                                  tekniska utrustning fås i ordning.
36809:    Ett av målen i polisväsendets p1an för eko-       Ministeriet för inrikesärendena är medvetet
36810: nomin och verksamheten är att förbättra och       om att man i flera polisdistrikt sådan situa-
36811: förenhetliga polisdistriktens servicenivå. En-    tionen nu är och på grund av polisarbetets
36812: ligt denna p1an strävar man till att med till     natur också eljest i någon mån är tvungen att
36813: buds stående resurser tillgodose det växande      utföra övertidsarbete för att service och be-
36814: behovet av polisens tjänster genom att utveck-    redskap skall kunna upprätthållas. För att
36815: 1a polisväsendets organisation, koordinera,       polisväsendets tjänster också tili denna del
36816: samla och rationalisera de olika funktionerna     skall fördela sig så jämnt som möjligt på lan-
36817: och öka materie1en och annan teknisk utrust-      dets olika delar och olika orter, har ministeriet
36818: ning och användningen av den. För att funk-       beordrat länsstyrelsen, som i egenskap av poli-
36819: tionerna skall kunna samlas, inde1as varje 1än    seos distriktsförvaltningsmyndighet är ansvarig
36820: i samarbetsområden polisdistrikten emellan.       för hela länets ordnings- och säkerhetstjänst,
36821: Inom ramen för · samarbetsoll1rådena anordnas     att dra försorg om att de resurser som står till
36822: en för hela området gemensam jour- och alarm-     förfogande uppdelas så jämnt och ändamå1s-
36823: tjänst under hela dygnet samt nödig övervak-      enligt som möjligt. Enligt beräkning kommer
36824: nings- och undersökningsverksamhet.               hela polismanskapets. övertidstimmar detta år
36825:    Enligt ovanstående intar förbättrandet av      att uppgå till ca 350 000.
36826: polisdistriktens beredskapstjänst en central         De anslags- och övriga förslag, som ingår
36827: plats i verksamhetsplanen. Härtill ansluter sig   i regeringens proposition till Riksdagen an-
36828: även de ändringar av tillämpningsstadgandena      gående statsförslaget för år 1972, har till syf-
36829: ifråga om arbetstidslagen som trädde i kraft      te att för sin del förbättra och förenhetliga
36830: under år 1970, införandet av s.k. beredskaps-     polisdistriktens servicenivå i enlighet med
36831:                                                   ovan anförda allmänna riktlinjer.
36832:      Helsingfors, den 20 september 1971.
36833: 
36834:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo.
36835: Kirj. ksm. n:o 181.
36836: 
36837: 
36838: 
36839: 
36840:                                  0. Kangas ym.: Asuntomäärärahojen ohjaamisesta haja-asutus-
36841:                                     alueelle.
36842: 
36843: 
36844:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36845: 
36846:    Viime vuosi oli asuntotuotannon kannalta            Erikoisen suurta hankaluutta on aiheuttanut
36847: ennätyksellinen, koko maassa valmistui 49 177       säännös, jonka mukaan asuntolainamäärärahoja
36848: asuntoa. Tästä on maalaiskuntien osuus noin         ei voida myöntää haja-asutusalueelle kuin aivan
36849: 40 %. Asuntotuotantoon on viime aikoina käy-        poikkeuksellisessa tapauksessa. Maaseudulla on
36850: tetty runsaat 2 miljardia markkaa vuodessa eli      huomattavassa määrin syntynyt pienteollisuutta
36851: noin 20 % kokonaisinvestoinneista ja noin 6 %       varsinaisen taajama-asutuksen ulkopuolelle, haja-
36852: bruttokansantuotteesta. Tämän vuoden valtion        asutusalueelle. Näiden yritysten laajentuminen
36853: talousarviossa asuntolainoihin on varattu 580       kohtaa kuitenkin ylitsepääsemättömiä vaikeuk-
36854: milj. mk. Lisäksi tähän tarkoitukseen käytetään     sia asuntokysymysten suhteen, koska asunto-
36855: UKK-sopimuksen edellyttämät 75 milj. mk.            lainoja ei voida tänne myöntää. On aivan koh-
36856:    Kaupunkien ja kauppalain osuus vuoden            tuuton vaatimus, että yritysten työntekijöiden
36857: 1971 asuntolainamäärärahoista on 70,4 % ja          pitäisi rakentaa itselleen asunto usein kymme-
36858: maalaiskuntien 29,6 %. Uusien asuntojen tar-        nienkin kilometrien päässä sijaitsevaan taaja-
36859: vetta on runsaasti niissä kaupungeissa ja kaup-     maan. Yritysten siirtäminen pois haja-asutus-
36860: paloissa, joiden väkiluku muuttoliikkeen joh-       alueelta ei myöskään ole mahdollista eikä ole
36861: dosta kasvaa. Mutta asuntojen puutetta on           oikein pakottaa niitä tähän kohtuuttoman ki-
36862: myöskin maaseudulla. Varsin yleisesti ollaan        reillä asuntomäärärahoilla. Uusien työpaikko-
36863: sitä mieltä, että maaseutu ei ole saanut oikeutta   jen syntymisen turvaamiseksi pitäisikin sään-
36864: näitä varoja jaettaessa.                            nöksiä muuttaa siten, että myös maaseudun
36865:    Rakennustoiminnasta noin 40 % tuotetaan          haja-asutusalueelle voitaisiin entistä enemmän
36866: maalaiskunnissa. Maaseudun asukkaiden tulo-         ohjata asuntomäärärahoja silloin kun niiden voi-
36867: taso on huomattavasti pienempi kuin kaupun-         daan katsoa olevan tarkoituksenmukaisia työlli-
36868: geissa ja kauppaloissa. Rakentamistarvetta maa-     syyspoliittisista 1syistä.
36869: seudulla lisää vielä nykyisen asuntokannan             Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
36870: uusimistarve, joka huonosta varustetasosta ja       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
36871: yli-ikäisyydestä johtuen on suuri.                  valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36872:    Kehitysalueillamme asuu kaikkiaan noin           vaksi seuraavan kysymyksen:
36873: 2 100 000 asukasta eli noin 44 % maamme
36874: väestöstä. Tänä vuontla kehitysalueille on myön-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
36875: netty kuntakohtaisista kiintiöistä vain noin               teisiin asuntomäärärahojen ohjaamiseksi
36876: 30 %. Asuntopula kehitysalueilla on monessa                entistä runsaammin myös haja-asutus-
36877: tapauksessa ollut esteenä uusien työpaikkojen              alueelle silloin kun se on asunto- ja
36878: saamiselle ja syy muutolle etelään tai Ruotsiin.           työllisyyspoliittisista syistä tarkoituksen-
36879: Kehitysaluepoliittisia näkökohtia ei toistaiseksi          mukaista?
36880: ole otettu huomioon asuntolainoja jaettaessa.
36881:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1971.
36882: 
36883:          Orvokki Kangas.               Lea Sutinen.                   Eino Lottanen.
36884:          Saimi Ääri.                   Pentti Poutanen.               Paavo Niinikoski.
36885:          Anna-Kaarina Aalto.           Aaro Lintilä.                  Erkki Haukipuro.
36886:          Katri Kaarlonen.              Esko Härkönen.                 Matti Maijala.
36887:          Esko Pekonen.                 Heimo Linna.                   Veikko Hanhirova.
36888: 782/71
36889: 2
36890: 
36891: 
36892: 
36893: 
36894:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36895: 
36896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maalaiskuntiin suhteellisesti enemmän kuin
36897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         niiden äsken mainittu asuntotuotanto-osuus
36898: olette 4 päivänä kesäkuuta 1971 päivätyn kir-         edellyttäisi.
36899: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                Kehitysaluekuntien osuus vuonna 1971
36900: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         myönnetyistä asuntolainoista on ennakkotieto-
36901: edustaja 0. Kankaan ym. näin kuuluvasta kir-          jen mukaan 34 %. Vuonna 1970 myönnettiin
36902: jallisesta kysymyksestä n:o 181:                      kehitysalueille vastaavasti 29 % asuntolainoista.
36903:                                                          Asuntotuotantotarpeen alueellisia eroja ai-
36904:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-          heuttavista tekijöistä tärkein on maan sisäinen
36905:        teisiin asuntomäärärahojen ohjaamiseksi        muuttoliike. Muuttoliike johtuu pääasiallisesti
36906:        entistä runsaammin myös haja-asutus-           uusien työpaikkojen syntymisestä teollistuville
36907:        alueelle silloin kun se on asunto- ja          alueille. Näiden työpaikkojen täyttäminen edel-
36908:        työllisyyspoliittisista syistä tarkoituksen-   lyttäisi riittävää asuntojen tarjontaa näillä
36909:        mukaista?"                                     alueilla. Asuntotuotanto joudutaan näin ollen
36910:                                                       mukauttamaan teollisuuden alueellisiin sijoittu-
36911:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         missuunnitelmiin.
36912: vasti seuraavaa:                                         Merkittävä asunnontarvetta aiheuttava tekijä
36913:    Asuntohallitus on vuoden 1971 tulo- ja meno-       on myös kuntien sisäinen, taajamiin kohdistuva
36914: arvion mukaan oikeutettu myöntämään lainoja           muuttoliike. Tämän vuoksi valtion asuntolaino-
36915: enintään 520 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi         jen avulla tapahtuva rakennustoiminta pyritään
36916: käytetään asuntolainojen myöntämiseen UKK-            keskittämään taajama-alueille, jonne rakentami-
36917: sopimuksen mukaisesti 75 miljoonaa markkaa.           nen myös kuntien vastaisen kehityksen ja niiden
36918: Varsinaisesta myöntämisvaltuudesta on maalais-        väestöpohjan pysyttämisen kannalta on tarkoi-
36919: kunnille myönnetty ennakkotietojen mukaan             tuksenmukaista. Elintason yleinen kohoaminen
36920: 35% määrärahasta. Vastaava osuus vuoden               aiheuttaa myös asumiseen ja asuinympäristön
36921: 1970 myöntämisvaltuudesta oli 33 %.                   tarjoamiin palveluksiin kohdistuvan vaatimus-
36922:    Vuonna 1970 valmistui koko maassa ennak-           tason nousun. Sekä kunnan että yksityisen
36923: kotietojen mukaan yhteensä 49 157 asuntoa.            asunnontarvitsijan kannalta on tällöin tarkoi-
36924: Näistä oli maalaiskunnissa 19 177 asuntoa eli         tuk,senmukaista, että asunto ,sijaitsee alueella,
36925: 39 % kaikista valmistuneista asunnoista. Vuo-         jossa yleisimmät palvelut kuten kunnallinen
36926: sien 1960-64 asuntotuotannosta oli maalais-           vesijohto- ja viemäriverkosto, koulut ja myy-
36927: kuntien osuus 30,4 % ja edelleen vuosien 1965         mälät ovat käytettävissä ilman . ylivoimaisia
36928: -69 tuotannosta 32,8 %. Kun otetaan huo-              kunnalle ja asukkaille aiheutuvia kustannuksia.
36929: mioon se, että asuntotuotantolain mukaisia               Myös maaseudun pienteollisuuden sijoittu-
36930: asuntolainoja ei myönnetä maatilatalouteen,           mista oli:si syytä nykyistä enemmän pyrkiä oh-
36931: kalastukseen, porotalouteen tai vastaavaan elin-      jaamaan taajama-alueille, joilla niin teollisuuden
36932: keinoon liittyvää asuinrakennustoimintaa var-         kuin työntekijäin tarvitsemat palvelut ovat koh-
36933: ten, voidaan todeta asuntolainoja myönnetyn           tuullisen etäisyyden päässä.
36934:     Helsingissä, sisäasiainministeriössä 13 päivänä syyskuuta 1971.
36935: 
36936: 
36937:                                                                         Ministeri Mikko Laaksonen.
36938:                                                                                                    3
36939: 
36940: 
36941: 
36942: 
36943:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36944: 
36945:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          De på utvecklingsområdena belägna kom-
36946: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           munernas andel av de år 1971 beviljade bostads-
36947: velse av den 4 juni 1971 tili vederbörande          lånen är enligt förhandsuppgifter 34 %. Ar
36948: medlem av statsrådet översänt avskrift av            1970 var utvecklingsområdenas motsvarande
36949: följande av riksdagsman 0. Kangas m.fl. ställda     andel av bostadslånen 29 %.
36950: skriftliga spörsmål nr 181:                            Av de faktorer som förorsakar olikheter
36951:                                                     mellan olika områden i fråga om behovet av
36952:           "Åmnar Regeringen vidtaga åtgärder        bostadsproduktion är den viktigaste flyttnings-
36953:        för dirigering av rikligare bostadsanslag    rörelsen inom landet. Flyttningsrörelsen beror
36954:        än tidigare också tili glesbygder, när det   huvudsakligen på uppkomsten av nya arbets-
36955:        av bostads- och sysselsättningspolitiska     platser på områden som industrialiseras. Besät-
36956:        skäl är ändamålsenligt?"                     tandet av dessa arbetsplatser skulle förutsätta
36957:                                                     ett tillräckligt utbud på bostäder på ifråga-
36958:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        varande områden. Bostadsproduktionen måste
36959: anföra följande:                                    sålunda anpassas efter planerna för industrins
36960:                                                     territoriella lokalisering.
36961:    Bostadsstyrelsen har enligt statsförslaget för      En annan betydande faktor som förorsakar
36962: år 1971 rätt att bevilja lån tili ett belopp av     behov av bostäder är den mot tätorterna riktade
36963: högst 520 miljoner mark. Därutöver används          flyttningsrörelsen inom kommunerna. Därför
36964: för beviljande av bostadslån 75 miljoner mark       strävar man tili att koncentrera den byggnads-
36965: enligt UKK-avtalet. Av det egentliga anslag som     verksamhet som sker med stöd av statliga
36966: får beviljas har landskommunerna enligt för-        byggnadslån tili tätområdena, där det är ända-
36967: handsuppgifter beviljats 35 %. Motsvarande          målsenligt att bygga också med hänsyn till
36968: andel av det belopp som fick beviljas år 1970       kommunernas utveckling i framtiden och be-
36969: var 33 %.                                           folkningsunderlagets bevarande. Den allmänt
36970:    Ar 1970 blev i hela landet enligt förhands-      stigande levnadsstandarden Ieder även tili ökade
36971: uppgifter sammanlagt 49 157 bostäder färdiga.       krav på standarden hos bostäder och de tjäns-
36972: Av dessa var 19 177 i landskommuner, eller          ter, som boendemiljön erbjuder. Såväl från
36973: 39% av alla de bostäder som blev färdiga. Av        kommunens som från en enskild bostadsbehö-
36974: bostadsproduktionen under åren 1960-64 var          vandes synpunkt sett är det härvid ändamålsen-
36975: landskommunernas andel 30,4% och av bo-             ligt att bostaden är belägen på ett område där
36976: stadsproduktionen under åren 1965-69 32,8           de vanligaste serviceformerna, såsom ett kom-
36977: %. Med beaktande av, att bostadslån enligt          munalt vattenlednings- och avloppsnät, skolor
36978: lagen om bostadsproduktion inte beviljas för        och butiker, är tillgängliga utan övermi&tiga
36979: bostadsbyggnadsverksamhet i samband med             kostnader för kommunen och dess invånare.
36980: gårdsbruk, fiske, renskötsel eller motsvarande         Det skulle även vara skäl att mera än hittills
36981: näringar, kan det konstateras, att relativt sett    försöka dirigera småindustrins lokalisering på
36982: mera bostadslån har beviljats tili landskommu-      landsbygden tili tätområdena, där den service
36983: nerna än vad dessas nyss nämnda andel av bo-        såväl industrin som arbetstagarna behöver finns
36984: stadsproduktionen skulle förutsätta.                på skäligt avstånd.
36985:     Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena den 13 september 1971.
36986: 
36987: 
36988:                                                                       Minister Mikko Laaksonen.
36989: Kirj. ksm. n:o 182
36990: 
36991: 
36992: 
36993: 
36994:                           Silander ym.: Liikunnanopettajien koulutuksen jatkamisesta Hel-
36995:                               singissä.
36996: 
36997: 
36998: 
36999: 
37000:                      (Kysymyksen n:o 175 yhteydessä)
37001: 
37002: 
37003: 
37004: 
37005:  79/72
37006: Kirj. ksm. n:o 183.
37007: 
37008: 
37009: 
37010: 
37011:                                     Sinisalo ym.: Toimenpiteistä poliittisista syistä 1930-luvulla tuo-
37012:                                         mittujen arvostuksen palauttamisesta.
37013: 
37014: 
37015:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37016: 
37017:    Maassamme annettiin lähinnä 19 30-luvulla            sellisella toiminnallaan loivat perustaa maas-
37018: hovioikeuksissa useita tuhansia poliittisia V!Ul-       samme nyt virallisesti hyväksytylle ulkopolitii-
37019: keus- ja kuritushuonetuomioita. Ne kohdi~tuivat         kalle ja jotka työskentelivät virallisestikin ri-
37020: kommunisteihin ja muihin rauhan ja Suomen               kokseksi todettua sotapolitiikkaa vastaan saatet-
37021: ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteiden puolusta-           taisiin tätä vastaavaan arvostukseen myös yh-
37022: jiin. Oikeuden päätöksillä, nämä henkilöt todet-        teiskunnan taholta.
37023: tiin "valtio- ja maanpetokselliseen toimintaan             Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
37024: tai sen valmisteluun osallistuneiksi".                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
37025:     Poliittisen terrorin kohteeksi joutuneiden          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37026: kokemat oikeuden loukkaukset ovat edelleen              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37027: korjaamatta ja oikeudenmukaisesti korvaamatta.
37028:    Tiedossa on, että mainitut "tuomiot" on                        Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
37029: edelleen säilytetty merkintöinä asianomaisten                  aikonut ryhtyä että lähinnä 1930-lu-
37030: henkilöiden rikosrekisterissä.        ,                        vulla kommunisteille ja muille rauhan-
37031:    Edelleen on tunnettua, että etsivän keskusri-               ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-
37032: kospoliisin mm. näinä aikoina laatimat kortis-                 suhteiden puolustajille "valtio- .ja maan-
37033: tot "maanpetokselliseen toimintaan o.sallistu-                 petoksesta ja sen valmistelusta" langete-
37034: neista tai epäillyistä" ovat edelleen ole,massa                tut tuomiot poistettaisiin ao. henkilöiden
37035: ja nykyisin Suojelupoliisin käytössä.                          rikosrekisteristä, vangittuina olleille ja
37036:     Kohtuudella voitaneen odottaa, ja rauhanso-                heidän omaisilleen suoritettaisiin oikeu-
37037: pimuskin sitä jo edellyttäisi, että valtiovalta olisi          denmukainen eläke tai muu korvaus ja
37038: ryhtynyt toimenpiteisiin avointa porvarillista ter-            etsivän keskuspoliisin luettelot "maan-
37039: roria edustavien oikeusloukkauBten korjaami-                   petokselliseen toimintaan tai sen valmis-
37040: seksi. Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhtei-                teluun syyllistyneistä" hävitettäisiin?
37041: den pioneerit, jotka epäitsekkäällä, vakaumuk-
37042:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1971.
37043: 
37044:                 Taisto Sinisalo.                                    Aarne Koskinen.
37045:                 Oili Suomi.                                         Toivo Åsvik.
37046:                 Mirjam Tuominen.                                    Ensio Laine.
37047: 
37048: 
37049: 
37050: 
37051: 841/71
37052: 2
37053: 
37054: 
37055: 
37056: 
37057:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37058: 
37059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      distetty muuhun rangaistukseen. Jälkimmäisessä
37060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tapauksessa rikosrekisterimerkintä poistetaan
37061: olette 4 päivänä kesäkuuta 1971 päivätyn kir-       niiden säännösten mukaan, jotka sisältyvät vuo-
37062: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    delta 1940 olevaan rikosrekisteriasetukseen
37063: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      (19. 12. 1940/740), sellaisena kuin se on osit·
37064: Sinisalon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     tain muutettuna viimeksi vuonna 1969 anne·
37065: symyksestä n:o 183:                                 tussa asetuksessa (14. 7.1969/496). Oikeusmi·
37066:                                                     nisteriössä on edellä mainittujen asetusten sään·
37067:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on   nöksiä noudatettu poistamalla lähinnä rikosre·
37068:        aikonut ryhtyä, että lähinnä 1930-luvulla    kisteriotteiden tilauksia käsiteltäessä rekisteristä
37069:        kommunisteille ja muille rauhan- ja Suo-     näissä asetuksissa tarkoitetut merkinnät ja rikos-
37070:        men ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteiden      ilmoitukset. - Esillä ölevaan asiaan liittyen
37071:        puolustajille "valtio- ja maanpetoksesta     katson asianmukaiseksi vielä todeta, että oi·
37072:        ja sen valmistelusta" langetetut tuomiot     keusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana
37073:        poistettaisiin ao. henkilöiden rikosrekis-   rikosrekisterin pitämistä koskevien säännösten
37074:        teristä, vangittuina olleille ja heidän      uudistaminen, tarkoituksena pääsäännösten saat-
37075:        omaisilleen suoritettaisiin oikeudenmu-      taminen lain muotoon. Hallituksen esitys asiassa
37076:        kainen eläke tai muu korvaus ja etsivän      saataneen Eduskunnan käsiteltäväksi ilmeisesti
37077:        keskuspoliisin luettelot "maiUlpetoksel-     ensi vttoden alkupuolella, jolloin tullee laajem-
37078:        liseen toimintaan tai sen valmisteluun       maltikin harkittavaksi kysymys rikosrekisteri·
37079:        syyllistyneistä" hävitettäisiin?"            merkintöjen poistamista koskevien säännösten
37080:                                                     uusimisesta.
37081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kysymyksessä tarkoitetuille vangittuina ol-
37082: vasti seuraavaa:                                    leille tai heidän omaisilleen suoritettavan eläk-
37083:    Sen johdosta, että kysymys liittyy olennai-      keen tahi muun korvauksen osalta todetaan so-
37084: sesti paitsi oikeusministeriön myös sosiaali- ja    siaali- ja terveysministeriöitä · saadussa lausun-
37085: terveysministeriön ja sisäasiainministeriön toi-    nossa, ettei mainitunlaisia etuuksia nykyisen
37086: mialaan, on asiassa hankittu asianomaisten lau-     eläkejärjestelmämme perusteella ole mahdollista
37087: sunnot, niin kuin vastauksestani jäljempänä il-     myöntää. Tätä nykyä ei ole vireillä valmisteluja,
37088: menee.                                              jotka tähtäisivät tällaisten etuuksien myöntämi-
37089:    Vuonna 1949 on annettu asetus eräiden ri-        seen kysymyksessä oleville henkilöille.
37090: kosilmoitusten poistamisesta rikosrekisteristä         Sisäasiainministeriön kysymyksen johdosta
37091: (13. 5. 1949/370). Sen mukaan on rekisteristä       antamassa lausunnossa ilmoitetaan nykyään suo-
37092: poistettava rikosilmoitus mm. niissä tapauksissa,   jelupoliisin hallussa olevien luetteloiden osalta,
37093: jolloin joku on tuomittu sellaisesta ennen 1 päi-   että suojelupoliisin hallussa on etsivän keskus-
37094: vää syyskuuta 1939 tehdystä rikoksesta, josta       poliisin luoma arkisto sekä sen käyttämiseksi
37095: on säädetty rikoslain 11 ja 12 luvussa; näihin      ns. hakukortisto, joka sisältää merkintöjä asian-
37096: lukuihin sisältyvät säännökset valtiopetoksesta     omaisten henkilötiedoista, asiakirjojen sijainnista
37097: ja maanpetoksesta. Tuon asetuksen mukaan ri-        arkistossa sekä lyhyen selostuksen asiakirjojen
37098: kosrekisteri-ilmoitusta ei kuitenkaan saada pois-   sisällöstä. Myös mainittu hakukortista on ar-
37099: taa, milloin joku on tuomittu valtio- tai maan-     kistoitu, koska sen sisältämillä tiedoilla ei ole
37100: petoksesta kuolemanrangaistukseen tai elinkauti-    suojelupoliisin toiminnalle merkitystä eräitä ul-
37101: seen kuritushuonerangaistukseen taikka valtio-      komaalaisia henkilöitä ehkä lukuunottamatta.
37102: tai maanpetoksesta tuomittu rangaistus on yh-       Mainitulla arkistolla ja siihen liittyvällä kor-
37103: tistolla on kuitenkin käyttöarvoa ja merkitystä       että siihen liittyvän kortiston siirtämiseksi val-
37104: paitsi eräiden siviilioikeudellisten suhteiden sel-   tionarkistoon. Tällöin sen käyttöä voidaan
37105: vittelyssä myös historiantutkimuksen kannalta,        asianmukaisesti valvoa ja samalla ottaa huo-
37106: minkä vuoksi sisäasiainministeriö tulee ke-           mioon asiakirjojen julkisuutta koskevat sään-
37107: hottamaan suojelupoliisia ryhtymään toimenpi-         nökset.
37108: teisiin sekä kysymyksessä tarkoitetun arkiston
37109:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1971.
37110: 
37111: 
37112:                                                                 Oikeusministeti Mikko Laaksonen.
37113: 4
37114: 
37115: 
37116: 
37117: 
37118:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37119: 
37120:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          straffet hat sammanlagts med annat straff. I
37121: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrive1se        det senate fallet avföts strafftegistetuppgiften
37122: av den 4 juni 1971 till vederbörande medlem           enligt stadgandena i förotdningen angående
37123: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av        strafftegistet av åt 1940 (19. 12. 1940/740),
37124: riksdagsman Sinisalo m.fl. ställda skriftliga         sådan denna lydet eftet senaste ändring genom
37125: spörsmål nr 183:                                      fötotdning av åt 1969 (14. 7. 1969/496). I
37126:                                                       justitieministeriet hat stadgandena i förenämnda
37127:           "Vill{a åtgärder har Regeringen äm-         fötotdningat följts genom att i fötordningarna
37128:        nat vidta för att de domar som på              avsedda anteckningat och sttaffuppgiftet har
37129:        1930-talet fälldes över kommunister och        avfötts ftån tegistret vid handläggningen av
37130:        andra försvarare av freden och de              tekvisitionet av straffregisterutdrag. - Vad
37131:        vänskapliga förhållandena mellan Fin-          bettäffat iftågavatande sak finnet jag det på-
37132:        land och Sovjetunionen för "högförräderi       kallat att ytterligate konstatera, att justitie-
37133:        och landsförräderi och förberelse till         ministeriet som bäst hållet på att fötbeteda
37134:        dessa brott" skall bli avförda från            revision av stadgandena om straffregister-
37135:        vederbörandes straffregister, för att de       föringen så, att huvudstadgandena skulle
37136:        som har suttit i fängelse och deras an-        komma att ingå i lag. Regeringens proposition
37137:        höriga skall få en rättvis pension eller       i saken torde av allt att döma bli färdig att
37138:        annan ersättning och för att detektiva         föreläggas Riksdagen i bötjan av nästa åt, då
37139:        centralpolisens förteckningar över "dem        frågan om revision av stadgandena angående
37140:        som hat gjort sig skyldiga till lands-         avförande av anteckningar i straffregistret
37141:        förrädisk verksamhet eller förberedelse        blir föremål för en mera vittbärande prövning.
37142:        dättill", skall bli förstörda?"                   Vad beträffar pension och annan ersättning
37143:                                                       tili sådana i spörsmålet avsedda, som hat
37144:    Såsom svat på spötsmålet får j ag vördsam t        suttit i fängelse, och till detas anhöriga konsta-
37145: anföta följande:                                      teras i utlåtandet från social- och hälsovårds-
37146:    Med anledning av att ftågan väsentligt rör         ministeriet, att det icke enligt vårt nuvarande
37147: icke blott justitieministeriets utan även socia1-     pensionssystem ät möjligt att bevilja dylika för-
37148: och hälsovåtdsministetiets och ministetiets föt       månet. I detta nu pågåt inga fötberedelset som
37149: intikesätendena fötvaltningsområde, hat, såsom        skulle syfta till att tillförsäkta iftågavatande
37150: av mitt svat framgåt, utlåtanden inhämtats av         personer sådana förmånet.
37151: dessa ministeriet.                                        I det utlåtande som ministeriet för inrikes-
37152:    Ar 1949 gavs en fötotdning om avfötande            ärendena har avgivit i saken meddelas vad
37153: av vissa sttaffuppgiftet ftån strafftegisttet ( 13.   beträffat de förteckningar som numera inne-
37154: 5. 1949/370). Enligt denna förordning skall           has av skyddspolisen, att denna omhändethat
37155: sttaffuppgift avfötas ftån strafftegisttet bl.a.      detektiva centralpolisens arkiv samt föt dess an-
37156: i de fall då någon dömts för sådant, före den         vändning ett uppslagsregister, som innehållet
37157: 1 septembet 1939 begånget brott om vilket             vederbötandes personalia och uppgift om var
37158: stadgas i 11 och 12 kap. sttafflagen; i dessa         handlingarna ståt att finna i arkivet samt en
37159: kapitel ingåt stadganden om högförrädeti och          kort tedogörelse för handlingatnas innehåll.
37160: landsföttädeti. Enligt sagda fötotdning fåt           Också detta uppslagsregister är atkiverat, eme-
37161: sttaffuppgift likväl icke avfötas, om någon           da de uppgifter det innehållet saknar betydelse
37162: dömts föt högföttäderi ellet landsföträderi till      för skyddspolisens verksamhet, med undantag
37163: dödssttaff ellet tukthus på livstid eller om det      eventuellt av uppgifterna om vissa utlännin-
37164: föt högföttäderi ellet landsföttädeti ådömda          gat. Detta atkiv med tillhörande register har
37165:                                                                                                 5
37166: 
37167: emellertid bruksvärde och betydelse såväl för      av det i spörsmålet avsedda arkivet jämte upp-
37168: utredningen av vissa civilrättsliga förhållanden   slagsregister tili riksarkivet. Härvid kan dess
37169: som för historieforskningen, varför ministeriet    utnyttjande behörigen övervakas och stadgan-
37170: för inrikesärendena kommer att uppmana             dena om handlingars offentlighet samtidigt
37171: skyddspolisen att vidta åtgärder för överföring    beaktas.
37172:      Helsingfors den 28 september 1971.
37173: 
37174: 
37175:                                                             Justitieminister Mikko Laaksonen.
37176: 
37177: 
37178: 
37179: 
37180: 841/71
37181: 1
37182: 
37183: 1
37184: 
37185: 1
37186: 
37187:     1
37188: 
37189:     1
37190: 
37191:     1
37192: 
37193:         1
37194: 
37195:         1
37196: 
37197:         1
37198: 
37199:             1
37200: 
37201:             1
37202: 
37203:             1
37204: 
37205:                 1
37206: 
37207:                 1
37208: 
37209:                 1
37210: 
37211:                     1
37212: 
37213:                     1
37214: 
37215:                     1
37216: Skriftl. spm. nr 184.
37217: 
37218: 
37219: 
37220: 
37221:                                  H. Westerlund: Om den praxis bostadsstyrelsen iakttagit vid
37222:                                     beviljandet av bostadslån.
37223: 
37224: 
37225:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37226: 
37227:    Bosuadsstyre1sen har ti stor utsträckning och    fråga. Denna bostadsstyrelsens instä1lning :till
37228: praktiskt taget överlag avslagit 1ansökningar       beslutsprocessen vid Jånebeviljandet bidrar
37229: om lån för egnahemsbyggen såvida dessa varit        helt säkert på längre s1klt tili en viss utarm-
37230: avsedda att uppföras inom s. k. glesbebygg-         nting av Jandsbygden, som ju tili större delen
37231: nadsområde eller inom icke planerat område.         är glesbygd och fortfarande oplanerad ,i den
37232:    Bostadsstyrelsen hänvisar i sina negatiw         mening, som bostadsstyrelsen avser. Skall den
37233: beslut tili de avslagna Jåneansökningarna tili      enskilde ,så ti11 den grad centraldirigeras vad
37234: en skrhnelse, :som utgått tili kommunerna den       boendet beträffar, att han i fortsättningen .i
37235: 20. 5. 1970 och där det bl. a . .sägs, att 00..     de flesta fall måste inpassas inom speciella
37236: stadsstyrelsen endast ti undantagsfall kommer       områden?
37237: att bevilja lån för bostäder, :som uppförs             Med hänvisni:ng tili det ovanstående och
37238: inom glesbebyggnads- eller icke planernde           37 § 1 mom. riksdagsordningen framstälJ.er
37239: områden.                                            und1...1 tecknad vördsamt ttill vederbörande med-
37240:    Denna ytterst beklagliga och oförståeliga        lem av statsrådet följande spörsmål:
37241: inställning från bostadsstyrelsens .sida har för-             Är Regeringen medveten om bl. a.
37242: orsa:kat stora och i många fall oöverstigliga              de olägenheter, svårigheter och den
37243: svårigheter för lånesökandena. I många, för                oförståeliga centraldirigering av den
37244: att inte säga i de flesm fall har tomtfrågan               enskilde, som bostadsstyrelsens nuva-
37245: för de berörda redan långt tidigare varit av-              rande inställning vid beviljandet av
37246: gjord.                                                     bostadslån innebär, och om så är,
37247:    Vtisserligen säger sig bostadsstyrelsen i en-              vHka åtgärder har Regeringen vid-
37248: skilda faU, bl. a. av sociala skäl, kunna om-              tagit eller ämnar den vtidtaga för att
37249: pröva ,sin inställning, men sådan omprövning               rätta tili bostadsstyrelsens nya princi-
37250: borde överhuvudtaget inte behöV!a komma i                  per för beviljandet av bostadslån?
37251:      Helsingfors den 4 juni 1971.
37252: 
37253:                                         Henrik Westerlund.
37254: 
37255: 
37256: 
37257: 
37258: 783/71
37259: 2
37260: 
37261: Kirj. ksm. n:o 184.                                                                       Suomennos.
37262: 
37263: 
37264: 
37265: 
37266:                                  H. Westerlund: Asuntohallituksen noudattamasta           käytännö~tä
37267:                                     asuntolainoja myönnettäessä.
37268: 
37269: 
37270:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37271: 
37272:    Asuntoha1litus on laaj.assa mirt:assa ja käy-    nettäessä on varmasti omiaan pitemmälle täh-
37273: <tiinnöllisesti katsoen kauuaaltaan hylännyt        däten tietyllä :tavalla köyhdyttämään maaseu-
37274: laina-anomukset om'<llkotitaloja varten, sikäli     tua, joka suurimmtita osin on juuri harvaan
37275: kuin ne on tarkoitus rakentOO: ns. harvaan          asuttua ja edelleen .kaavoittamllltonta asunto·
37276: asutulle tai kaavoittamattomalle .aJ.ueelle.        hallituksen tarkoittamassa mielessä. Onko yk-
37277:    Asuntohallitus viittaa kielteisissä, hylättyjä   silöä asumisen suhteen johdettava siinä mää-
37278: laina-anomuksia koskevissa päätöksissään kir-       11in keskitetysti, että hänet vastaisuudessa
37279: jelmään, :joka oli lähetetty kunnille 20. 5. 1970   useimmissa .tapauksissa rt:äytyy ahtaa tietyille
37280: ja .jossa mm. sanotaan, että asuntohallitus vain    alueille?
37281: poikkeu&tapauksi~sa :tulee myöntämään lainoja           Yllä olevaan viitaten ~a v:altiopäiväjärjestyk-
37282: asuntoja varten, jotka rakennetaan harvaan          sen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoittanut
37283: asutuille tai kaavoittamattomille ~lueille.         kunnioittaen esittää valtioneuvoston asianomai-
37284:    Tämä asuntohallituksen erittäin valitettava      sen jäsenen vastattJavaksi seuraavan kysymyk-
37285: ja käsittämätön asenne on aiheuttanut suuria        sen:
37286: ja monissa tapauksissa ylipääsemättömiä vai-                    Onko Hallitus 1tietoinen mm. niistä
37287: keuksia lainananojille. Monissa, jottei sanoisi              epäkohdista, vaikeuksista ja yksilön
37288: usdmmissa tapauksissa asianomaisten tontti-                  käsittämättömästä keskitetystä ~johta­
37289: kysymys on ollut ratkaistuna jo kauan aik'<la.               misesta, jota ,asuntoha1Htuksen nykyi-
37290:    Tosin asuntohallitus sanoo yksittäisi~ä ta-               nen asenne asuntolainoja myönnettäessä
37291: pauksissa mm. sosiaaHsista sylistä voivansa                  merkitsee, ja jos on,
37292: harkita uudelleen ·a~noitumistaan, muua sel-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on
37293: laisen uudelleenharHnnan ei Jainkaan pitäisi                 ryhtyn~t tai aikoo ryhtyä oikais;tak-
37294: tulla kysymykseen. Tämä asuntohallituksen                    seen asuntohallituksen asuntolainojen
37295: asenne päätöksentekoprosessiin lainaa myön-                  myöntämiressä omaksumia uusia peri-
37296:                                                              aatteita?
37297:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1971.
37298: 
37299:                                        Henrik Westerlund.
37300:                                                                                                   3
37301: 
37302: 
37303: 
37304: 
37305:                        E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
37306: 
37307:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-        nalta on tarkoituksenmukaista, että asunto si-
37308: tksa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      jaitsee alueella, ~ossa yldsimmät palvelut ku-
37309: hemies, olette 4 päivänä kesäkuuta 1971 päi-      ten kunrudlinen vesijohto- ja viemliriverkosto,
37310: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     koulut j.a myymälät ovat käy.tettävissä ilman
37311: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      ylivoimaisia kunnalle ja yksityisille aiheutuvia
37312: kansanedustaja H. Westerlundin näin kuulu-        kustannuksia. Tavoitteena olisi pidettävä, että
37313: vasta ki11j,allisesta kysymyksestä n:o 184:       ainakin välttämättömimmät lähipalvelut kuten
37314:                                                   ala-81Steen koulu ja eli.nJtarvikemyymälä ovat
37315:           "Onko Hallitus !tietoinen mm. niistä    asukkaiden käytettävissä kohtuullisen etäisyy-
37316:        epäkohdista, vaikeuksista ja yksilön       den päässä.
37317:        käsittämättömästä keskitetystä johta-         Koska kaikrissa maalaiskunnissa ei kuiten-
37318:        misesta, jota asuntohallituksen nykyi-     kaan ole osoittautunut olevan riittävästi tai
37319:        nen asenne asuntolainoja myönnettäessä     lainkaan kaavoitettuja omakotirakenrt:amiseen
37320:        merkitsee, ja jos on,                      varattuja :alueita, lainoitettavan r·akennushank-
37321:           mihin toimenpiteisiin HalHtus on        keen ei Jainahakemuksia käsiteltäessä ole eh-
37322:        ryhtyny.t tai aikoo ryhtyä oikaisrtak-     dottomasti edellytetty sijaitsevan kaavoitetulla
37323:        seen asuntohallituksen asuntolainojen      alueella. Lainoituskelpoisina on pidetty myös
37324:        myöntämisessä omaksumia uusia peri-        kaavoittamattomilla taajama..alueilla rsijaitsevia
37325:        aatteita?"                                 rakennuskohteita, mikäli ,alue on keski1ltynyt,
37326:                                                   elinkelpoinen ja palvelutasoltaan riittävä.
37327:                                                      Rakentamisen taajama-alueiden ulkopuolelle
37328:    Vastauksena kysymykseen esitän kUlllllioit-    on katsottu olevan perusteltua niissä tapauk-
37329: tavasti seuraavaa:                                sissa, jolloin lainanhakijan ammatti edellyttää
37330:    Rakennustoiminnan määrätietoinen ~alueelli­    asumista haja-asutusalueella, ottaen kuitenkin
37331: nen ohjaaminen on osoilttautunut kunnissa nii-    huomioon, ettei maatilatalouteen, kalastukseen,
37332: den tulevan kehityksen ja väestöpohj.an py-       porotalouteen tai vastaavaan eLinkeinoon liit-
37333: syttämisen kannalta välttämättömäksi. Sekä        tyvä asuinrakennustoiminta kuulu asuntotuo-
37334: kunnan että yksityisen asunnontarVlitsijan kan-   tantolain mukaisen asuntolainoiltuksen piiriin.
37335:      Helsingissä, sisäasiainministeriössä 13 päivänä syyskuuta 1971.
37336: 
37337: 
37338:                                                                   Ministeri Mikko Laaksonen.
37339: 4
37340: 
37341: 
37342: 
37343: 
37344:                         T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
37345: 
37346:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     viceformerna, såsom ett kommuna1t vatten-
37347: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        lednings- och avloppsnät, .skolor och butiker,
37348: velse av den 4 juni 1971 till vederbörande       är t~llgängliga utan övermäktiga kostnader för
37349: medlem av statsrådet över,sänt avskrif.t av      kommunen och den enskilda. Det borde upp-
37350: följande av riksdagsman H. Westerlund ställda    ställas som mål, att åtminstone de nödvändi-
37351: sklliftliga spörsmål nr 184:                     gaste formerna för närservice såsom skolor
37352:                                                  för lågstadiet och livsmedelsbutiker på mått-
37353:          "Är Regeringen medveten om bl. a.       ligt avstånd är tillgängliga för invånarna.
37354:       de olägenheter, svårigheter och den           Då det 1ikväl har visat 1sig, att det icke i!
37355:       oförståeliga centraldirigering av den      alla landskommuner finns tillräckligt med om-
37356:       ~enskilde, som bostadsstyrelsens nuva-     råden som är planlagda för egnahemsbyggen
37357:       rande inställning vid beviljandet av       ellet ,att sådana områden helt sakn"<l!s, har
37358:       bostadslån innebär, och om så är,          man vid handläggningen av låneansökningar
37359:          vHka åtgärder har Regeringen vid-       för tillämnade byggen icke ansett det vara en
37360:       tagit eller ämnar den v~dtaga för att      ovillkorlig förutsättning, att byggena befinner
37361:       rätta till bostadsstyrelsens nya princi-   sig på ett planlagt område, utan även sådana
37362:       per för beviljandet av bostadslån?"        byggnadsobjekt har ansetts kvalificer,ade att
37363:                                                  erhålla lån som befinner sig på icke planerade
37364:                                                  tätområden, såvida området har vacit samla;t
37365:    Såsom svar på spör:smålet får jag vördsamt    och livsdugligt och servicenivån tillräcklig.
37366: anföra fö1jande:                                    Byggande utanför tätområden har ansetts
37367:    Med hänsyn .till kommunernas utveckling i     berättigat i de fall, då den som ansöker om
37368: fr,amtiden och befolkningsunderlagets beva-      lån har ett yrke som förutsätter a~tt han bor
37369: rande har ett målmedvetet, regiona1t dirige-     i glesbygd, likväl med beaktande 1av att bo-
37370: r,ande av byggnadsverksamheten visat sig vara    stadsbyggnadsverksamhet i samband med
37371: oundgängligt. Såväl från kommunens som           gårdsbruk, fiske, rensköt,sel ellet motsvarande
37372: från den enskilda bostadsbehövandens syn-        nädngar enligt lagen om bostadsproduktion
37373: punkt är det ändamålsenligt att bostaden är      icke hör 1lill området för beviljande av bo-
37374: belägen på ett område där de vanligaste ser-     stadslån.
37375:      Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena den 13 'september 1971.
37376: 
37377: 
37378:                                                                  Minister Mikko Laaksonen.
37379: Kirj. ksm. n:o 185.
37380: 
37381: 
37382: 
37383: 
37384:                                    Juvela ym.: Punakaartilaisten vankileirikärsimysten korvaami-
37385:                                       sesta.
37386: 
37387: 
37388:                          E d u s k' u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37389: 
37390:    Vuoden 1918 kansalaissotaan osallistuneiden        punakaartilaisista elää erittäin vaikeissa talou-
37391: entisten punakaartilaisten vankileirikärsimysten      dellisissa olosuhteissa on jo tämäkin seikka
37392: ja henkilökohtaisten menetysten korvaamista           omiaan kiirehtimään tämän jo pitkään vireillä
37393: koskeva asia on yhä ratkaisematta. Kuten tie-         olleen korvausasian saattamista mahdollisim-
37394: detään kiinnitti myös eduskunta asiaan huo-           man pian myönteiseen ratkaisuun.
37395: miota hyväksyessään entisten rintamasotilaiden           Edelläolevaan     ja   valtiopäiväjärjestyksen
37396: eläkelain. Niinikään valtiovarainministeriön          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
37397: asettama toimikunta ( sotavanki:komitea) suo-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37398: ritti tutkimuksia myös tästä asiasta ja päätyi        seuraavan kysymyksen:
37399: ehdottamaan, että vankileireillä ja vankiloissa
37400: olleille entisille punakaartitaisille maksettaisiin             Milloin Hallitus antaa esityksen vuo-
37401: erillinen korvaus. Toimikunnan arvion mukaan                 den 1918 kansalaissodan punakaartilais-
37402: on entisiä punakaartilaisia elossa vielä noin                ten vankileirikärsimysten ja henkilökoh-
37403: 7 000 henkeä.                                                taisten menetysten korvaamisesta?
37404:    Kun enin osa vuoden 1918 kansalaissodan
37405:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1971.
37406: 
37407:                 Aulis Juvela.                                     Terho Pursiainen.
37408:                 Niilo Koskenniemi.                                Kuuno Honkonen.
37409: 
37410: 
37411: 
37412: 
37413: 946/71
37414: 2
37415: 
37416: 
37417: 
37418: 
37419:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37420: 
37421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         totesi, että sodassa tai vankileiriolosuhteissa
37422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pti'hemies,        invalideiksi tulleille punakaartilaisille sekä ns.
37423: olette 14 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn kir-         punaleskille on suoritettu 1940 luvulta alkaen
37424: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       eläketurvan muodossa sosiaaliavustuksia sekä
37425: omaiselle jäsenelle. jäljennöksen kansanedustaja       eräitä kertakaikkisia korvauksia. Pelkästään
37426: Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        vankilassa tai vankileirilläolosta aiheutuneista
37427: myksestä n:o 185:                                      kärsimyksistä ei ole korvausta punakaartilai-
37428:                                                        sille maksettu. Toimikunta teki ehdotuksen
37429:            "Milloin Hallitus antaa esityksen vuo-      kertakaikkisen      korvauksen     suorittamiseksi
37430:         den 1918 kansalaissodan punakaartilais-        myöskin viimeksi mainituille henkilöille.
37431:         ten vankileirikärsimysten ja henkilökoh-          Hallitus on todennut, että nyt kysymykses-
37432:         taisten menetysten korvaamisesta?"             sä olevaan korvausasiaan liittyvät näkökohdat
37433:                                                        on tarpeellisessa määrin selvitetty. Toimikun-
37434:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nan tehtäviin ei kuulunut asian laajempi sel-
37435: vasti seuraavaa:                                       vittely. Hallituksen mielestä on kuitenkin tasa-
37436:   Valtiovarainministeriö asetti 21 päivänä hei-        puolisuuden vuoksi tutkittava sitä, olisiko jon-
37437: näkuuta 1970 toimikunnan, jonka tehtävänä oli          kinlainen hyvitys suoritettava riippumatta siitä
37438: mm. tutkia mahdollisuuksia kertakaikkisen              millä puolella vangiksi joutunut oli ottanut
37439: korvauksen      suorittamiseksi   kansalaissotaan      osaa kansalaissotaan. Kun tämä lisäselvitys on
37440: osallistuneille vankilassa tai vankileirillä olleil-   saatu valtiovarainministeriö tulee ryhtymään
37441: le punakaartilaisille s~kä tehdä ehdotus kor-          asiassa toimenpiteisiin.
37442: vauskysymyksen ratkaisemiseksi. Toimikunta
37443:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1971.
37444: 
37445:                                                          Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
37446:                                                                                                     3
37447: 
37448: 
37449: 
37450: 
37451:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
37452: 
37453:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       terade, att socialbidrag i form av pensions-
37454: anger, har Ni, Herr Taiman med Eder skri-           skydd samt vissa engångsersättningar sedan
37455: veise av den 14 september 1971 översänt av-         1940-talet har utbetaiats tili de rödgardister,
37456: skrift av föijande av riksdagsman Juveia med        som blev invalider i kriget eller i fånglägerför-
37457: flera tili vederbörande mediem av statsrådet        hållanden samt tili s.k. rödgardistänkor. För
37458: ställda så Iydande skriftliga spörsmåi nr 185:      lidanden som härleder sig endast från vistelse
37459:                                                     i fängelse eller fångläger har någon ersättning
37460:           "När kommer Regeringen att aviåta         tili rödgardisterna icke utbetalats. Kommitten
37461:        en proposition angående ersättningar         har föreslagit att en engångsersättning skulle
37462:        för de lidanden i fångiäger och de per-      utbetalas också tili sistnämnda personer.
37463:        soniiga föriuster som rödgardisterna             Regeringen har konstaterat, att de synpunk-
37464:        under medborgarkriget år 1918 för-           ter som ansluter sig tili ifrågavarande ersätt-
37465:        orsakades?"                                  ningsärende utretts i tillräoklig utsträckning.
37466:                                                     Någon mer omfattande utredning i saken hörde
37467:    Som svar på spörsmåiet för jag vördsamt          icke tili kommittens uppgifter. Enligt rege-
37468: anföra föijande:                                    ringens åsikt bör man dock för jämlikhetens
37469:    Finansministeriet tillsatte den 21 juli 1970     skull undersöka om något slag av ersättning
37470: en kommitte som fick i uppdrag att bl. a. un-       borde utbetalas, oberoende av på viiken sida
37471: dersöka möjligheterna att utbetaia en engångs-      den tillfångatagne deltagit i medborgarkriget.
37472: ersättning tili de rödgardister som deltog i        Finansministeriet kommer så snart en sådan
37473: medborgarkriget och som varit i fängeise eller      tilläggsutredning erhållits att skrida tili åtgär-
37474: fångiäger, samt att uppgöra ett försiag tili Iös-   der i saken.
37475: ningar av ersättningsfrågan. Kommitten konsta-
37476:   Heisingfors den 18 oktober 1971.
37477: 
37478:                                                           Finansminister Carl Olof Tallgren.
37479: Kirj. ksm. n:o 186.
37480: 
37481: 
37482: 
37483: 
37484:                                   Sinisalo: Oppikirjoiksi sisällöltään sopimattomien julkaisujen
37485:                                       poistamisesta.
37486: 
37487: 
37488:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
37489: 
37490:     Viime aikoina on valtiovallan huomiota jou-       puolella olevat valtiot ovat saksalaismiehityk-
37491: duttu useissa yhteyksissä kiinnittämään äärioi-       sestä vapauduttuaan saavuttaneet täyden itse-
37492: keistolaisiin hyökkäyksiin maamme rauhanpo-           näisyyden?"
37493: litiikkaa ja sen perustan muodostavia suomalais-          Käsitellessään sodan jälkeen muodostuneita
37494: neuvostoliittolaisia suhteita vastaan.                taloudellisia liittoutumia ja esitellessään siinä
37495:     Eräänä julkeana ilmiönä oikeiston mielipide-      yhteydessä sosiaalististen maiden taloudellisen
37496: muokkaustyöstä voidaan pitää kirjallisuuden           yhteistyön järjestön Sevin - jota kirja nimittää
37497: alalla harjoitettavaa toimintaa. Jo aiemmin on        Komekoniksi - muodostumista ja toimintaa,
37498: jouduttu kiinnittämään huomiota, että tällaisia       kirja esittää tyypillisen oikeistoprogandistisen
37499: kielteisiä piirteitä esiintyy myös koululaitok-       väitteen: "Sen (mainitun talousliiton) pienille
37500: sessamme käytössä olevissa oppikirjoissa.             valtioille Neuvostoliitto on suositellut maata-
37501:     Kouluhallitus on 11. 6. 1970 hyväksynyt ja        loustuotantoon keskittymistä."
37502: tänä vuonna on neljäntenä painoksena saatettu             Myös eräissä muissa vastaavissa yhteyksissä
37503: lukialaisten käyttöön Esko Laulajaisen ja Eino        kirjassa esitetään kouluhallituksen oppikirjaksi
37504: Tahvosen toimittama "Maantietoa lukiolaisille"        hyväksymässä teoksessa esitettäväksi mitä häm-
37505: (K. J. Gummerus Osakeyhtiö Jyväskylä). Tä-            mästyttävimpiä väitteitä.
37506: hän kirjaan sisältyy erillisenä lukuna "maailman          Samaa voidaan sanoa myös välittömästi oman
37507: valtiollinen karttakuva". Kirjan tämä osa louk-       maamme asemaa koskevista kannanotoista.
37508: kaa jyrkästi niitä periaatteita joille maamme         Tätä osoittaa esim. seuraava lainaus: "Pohjois-
37509: ulkopolitiikka rakentuu ja antaa historiallisista     Atlantin liiton syntyessä länteen ja Varsovan
37510: tapahtumista täysin virheellisen ja valheellisen,     liiton itään molempien valtaryhmien välissä ole-
37511: tyypillisiä äärioikeistokatsomuksia edustavan lm-     vat maat Ruotsi, Suomi, Itävalta, Sveitsi ja Ju-
37512: van.                                                  goslavia ovat halunneet säilyttää puolueettoman
37513:     AJ.ikeellisimpia objektiivisen historiankirjoi-   asenteen ja ovat tässä pyrkimyksessä Suomea
37514: tuksen vaatimuksia rikkoo esim. seuraavanlai-         lukuunottamatta myös täysin onnistuneet.
37515: nen kirjan sisältö: "Kokonaan Neuvostoliiton          "Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitusta
37516: miehitykseen joutuneet sen entiset läntiset reu-      yya-sopimuksesta annetaan tässä yhteydessä täy-
37517: navaltiot ovat jääneet lujasti Neuvostoliiton po-     sin virheellinen kuva josta seuraa myös omalaa-
37518: liittiseen ja taloudelliseen johtoon. Lännen jouk-    tuinen johtopäätös: "Voidakseen täyttää sitou-
37519: kojen saksalaisilta valtaamat maat, Saksan län-       muksensa Suomella tulee olla hyvin tehok!kaat
37520: tistä osaa lukuunottamatta, saavuttivat välittö-      puolustusvoimat."
37521: mästi sodan päätyttyä itsenäisyytensä." Tältä            Jo edellä esitetyt lainaukset osoittavat, että
37522: samaa "historiankirjoitusta" seuraa kirjassa an-      kirja ei ole sopusoinnussa maamme virallisen
37523: nettu tehtävä, jossa kirjan käyttäjien vastatta-      ulkopoliittisen linjan kanssa eikä se näinollen
37524: vaksi asetetaan seuraavat kysymykset: "Mitkä          sovellu oppikirjaksi. Tilanne edellyttää valtio-
37525: Itä-Euroopan valtiot ovat itsenäisyytensä me-         vallalta kiireellisiä toimenpiteitä ja oppikirjoiksi
37526: nettäen jääneet Neuvostoliiton osavaltio1ksi?         sisällöltään sopimattomien julkaisujen viipymä-
37527: Mitkä ennen itsenäiset valtiot ovat joutuneet         töntä poistamista kouluhallituksen hyväksymien
37528: idän ja lännen kohtauslinjan itäpuolella Neu-         oppikirjojen luettelosta. Edellä esitetyllä perus-
37529: vostoliiton johtoon? Mitkä kontauslinjan länsi-       teella tulisi näin heti menetellä Laulajainen-
37530: 906/71
37531: 2
37532: 
37533: Tahvonen "Maantietoa lukiolaisille" kirjaan                 hyväksyminä oppikirjoina teoksia, joi-
37534: nähden.                                                     den sisältö loukkaa maamme ja Neuvos-
37535:    Edellä sanottuun nojautuen ja kun tällaisiin             toliiton hyviä suhteita ja sisällöltään pal-
37536: seikkoihin on jouduttu kiinnittämään huomiota               velee äärioikeistolaisia, maamme rau-
37537: aikaisemmin esitän, valtiopäiväjärjestyksen 37              hanpolitiikalle vieraita katsomuksia, ja
37538: §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-            jos tietää,
37539: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-                  millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
37540: myksen:                                                     koo ryhtyä nopean korjauksen aikaan-
37541:            Tietääkö Hallitus, että maamme kou-              saamiseksi tähän tilanteeseen?
37542:         lulaitoksessa käytetään, kouluhallituksen
37543:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1971.
37544: 
37545:                                          Taisto Sinisalo.
37546:                                                                                                       3
37547: 
37548: 
37549: 
37550: 
37551:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37552: 
37553:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nyt eräitä asiavirheitä. Tätä lukua kustantajan
37554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ilmoituksen mukaan ei teoksen uuden painoksen
37555: olette kirjeellänne 14 päivänä syyskuuta 1971        tarkistusvaiheessa ollut tarkoitus enää ottaa mu-
37556: n:o 1077 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       kaan oppikirjaan.
37557: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Taisto         Todettuaan, ettei mainittu teos asiatiedoiltaan
37558: Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen kysy-        kaikilta osin täytä oppikirjalle asetettavia vaati-
37559: myksen:                                              muksia, kouluhallitus on 24. 9. 1971 peruutta-
37560:            "Tietääkö Hallitus, että maamme kou-      nut sitä koskevan hyväksymispäätöksensä ja il-
37561:         lulaitoksessa käytetään, kouluhallituksen    moittanut tästä lääninhallituksille sekä suomen-
37562:         hyväksyminä oppikirjoina teoksia, joi-       kielisten valtion ja yksityisten oppikoulujen reh-
37563:         den sisältö loukkaa maamme ja Neu-           toreille. Samalla koulujen käyttöön jo hankittui-
37564:         vostoliiton hyviä suhteita ja sisällöltään   hin teoksiin on kehoitettu merkitsemään koko-
37565:         palvelee äärioikeistolaisia, maamme rau-     naan poistetuksi luku "Maailman valtiollinen
37566:         hanpolitiikalle vieraita katsomuksia, ja     karttakuva." Kysymyksessä olevan oppikirjan
37567:         jos tietää,                                  kustantajalle on lisäksi ilmoitettu, että mikäli
37568:            millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-   teokselle haetaan uutta hyväksymistä, se on
37569:         koo ryhtyä nopean korjauksen aikaan-         perusteelliesti tarkistettava, niin että se on kai-
37570:         saamiseksi tähän tilanteeseen?"              kilta osin sopusoinnussa koulun kasvatustehtä-
37571:                                                      vän ja -tavoitteen kanssa sekä maamme viralli-
37572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sen ulkopolitiikan mukainen.
37573: seuraavaa:                                              Oppimismateriaalituotannon kehittämistä ja
37574:   Esko Laulajaisen ja Eino Tahvosen kirjoitta-       oppikirjojen käyttökelpoisuuden seuraamisen te-
37575: maan ja K. J. Gummerus Osakeyhtiön kus-              hostamista varten suunnitellaan eräitä toimen-
37576: tantamaan teokseen Maantietoa lukiolaisille lu-      piteitä, joista mainittakoon oppikirjatoimikun-
37577: kuun Maailman valtiollinen karttakuva on jää-        nan asettaminen kouluhallituksen avuksi.
37578:       Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1971.
37579: 
37580:                                                                     Opetusministeri Jaakko 1tälä.
37581: 4
37582: 
37583: 
37584: 
37585: 
37586:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37587: 
37588:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nen karttakuva", vissa sakfel blivit kvar. Enligt
37589: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       förläggarens meddelande hade man vid gransk-
37590: nr 1077 av den 14 september 1971 till veder-        ningen av den nya upplagan för avsikt, att
37591: börande medlem av statsrådet översänt följande      icke mera taga detta kapitel med i läroboken.
37592: av riksdagsman Taisto Sinisalo ställda skriftliga       Sedan skolstyrelsen konstaterat, att nämnda
37593: spörsmål:                                           arbete i fråga om sakuppgifter icke till alla
37594:            "Är Regeringen medveten om att           delar uppfyller de fordringar som ställs på
37595:         inom vårt lands skolväsen såsom av          en lärobok, återtog skolstyrelsen 24. 9. 1971
37596:         skolstyrelsen godkända läroböcker an-       sitt godkännande beslut och meddelade detta
37597:         vänds verk vilkas innehåll kränker de       tili länsstyrelserna samt till rektorerna för de
37598:         goda relationerna mellan vårt land och      finskspråkiga stats- och privatskolorna. Tillika
37599:         Sovjetunionen och vilkas innehåll tjänar    gavs uppmaningen, att i de exemplar som redan
37600:         åsikter, som är utmärkande för den          anskaffats för skolornas bruk skulle antecknas,
37601:         yttersta högern och främmande för           att kapitlet "Maailman valtiollinen karttakuva"
37602:         vårt lands fredspolitik, och om så är       var avfört. Dessutom meddelades förläggaren
37603:         fallet,                                     av ifrågavarande lärobok, att om nytt godkän-
37604:            tili vilka åtgärder ärnar Regeringen     nande söks för verket, bör det grundligt revi-
37605:         skrida för åstadkommande av snabb           deras så, att det till alla delar står i samklang
37606:         rättelse i detta sakläge?"                  med skolans fostrargärning och -mål samt med
37607:                                                     vårt lands officiella utrikespolitik.
37608:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Vissa åtgärder för utvecklande av produk-
37609: samt anföra följande:                               tioneo av undervisningsmaterial och för effek-
37610:   I det av Esko Laulajainen och Eino Tah-            tivering av kontrollen av läroböckernas an-
37611: vonen författade på K. J. Gummerus Osake-           vändbarhet planeras. Av dem kan nämnas till-
37612: yhtiös förlag utkomna verket "Maantietoa lu-        sättande av en lärobokskommission skolstyrel~
37613: kiolaisille", har i kapitlet "Maailman valtiolli-   sen till biträde.
37614:      Helsingfors den 15 oktober 1971.
37615: 
37616:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
37617: Kirj. ksm. n:o 187.
37618: 
37619: 
37620: 
37621: 
37622:                                      Kurppa: Veronkantokustannusten           jakoperusteiden    tarkistami-
37623:                                         sesta.
37624: 
37625: 
37626:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37627: 
37628:    Verotuslain mukaan vero- ja tutkijalauta-              kasluvun perusteella, eikä veroijyrim~~rien su.p-
37629: kuntien sekä verotoimistojen kustannukset jae-            teessa, jakaantuvat kustannukset epäoikeuden-
37630: taan valtion, kunnan, evankelisluterilaisen seu-          mukaisesti kunnille kettyviin verotuloihin ja
37631: rakunnan ja kansaneläkelaitoksen kesken. Laissa           niiden aiheuttamiin t~llisiin verotuskustan-
37632: säädetään, että milloin veropiiriin kuuluu                nuksiin nähden.
37633: useampia kuntia tai seurakuntia, vastaavat ne                Henkikirjoitettu asukasluku verotQ~>kustan­
37634: osuudestaan henkikirjoitetun väkiluvun mukai·             nusten jakoperusteena ci ple <>Urea, sillä ny-
37635: sessa suhteessa. Kuntien osuus on muista kuin             kyisin pienituloinel'l kunta jPUtuu maksamaan
37636: huoneistomenoista 43 %.                                   suurituloisen kustannuksia. Kun verotuskustan-
37637:    Kymmenkunta vuotta sitten verotus yhdis-               nusten jakamisperuswiMn nti,mtos kii:y ilmei-
37638: tettiin kokonaan yhteisten verolautakuntien toi-          sesti päi.nsä pienehköllä verot'!lsl~w 1111-n~tok­
37639: mitettavaksi. Asiaa perusteltiin vahvasti sillä,          sella, .olisi v.e,ronkant()kQstarwukset saataya oi-
37640: että keskitettynä verotus tulee taloudellisem-            ke.udemnuk.llis.ek.si niin, et.t~ perintä tapa_htm1
37641: maksi. V aitio ei ole kuitenkaan pystynyt -               suht~essa ve,roäyrimäärä.äl;l eik.ä asukQ.slukuun.
37642: kuten ei yl.eensäkään pysty - aikaansaamaan                  .Edellä oJ~;:van ~rusteeUa ja valtiopäiväjär-
37643: kustannussäästöjä, vaan kuntien veronkanto-               jes-tyksen 37 §:n 1 momenttiin yiitaten ~sitän
37644: kustannukset ovat b.sv.aneet runsaasti. Sen li-           vahioneuvoston asjan<;>maisen jäsenen vastatta-
37645: säksi, että verotuskustannukset ovat lisäänty-            vAksi seuraavan kysymyksen:
37646: neet, niiden perintä ta.pahtliU yhä epäoikeuden-
37647: mukaisessa suhteessa .eri kunnilta.                                 Onko HaUitus tietoinen verotu~kus­
37648:    Samaan veropiiriin kuuluu useimmiten eri-                     taJ:.lnusten . epäoikeudenmukaisesta ja-
37649: tasoisia ja erimuot<:>iosia kuntia, joissa .keskiOJ:ää-          kaantumisesta veropiirien eri kuntien
37650: räiset veroäyrimäärät asukas.ta kohden huomat-                   kesken, ja jos o.n,
37651: tavasti vaihtelevat. Kun v.erotuskusta.n.nusten                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37652: jako tapahtuu nykyisin henkikirjoitetun .asu-                    jako~rusteiden .muuttamisekSi?
37653:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1971.
37654: 
37655:                                                Mauno Ki>Itppa.
37656: 
37657: 
37658: 
37659: 
37660: 900/71
37661: 2
37662: 
37663: 
37664: 
37665: 
37666:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37667: 
37668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kuntien suorittamat verotuskustannukset
37669: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuonna 1970 olivat keskimäärin 0,15 penniä
37670: olette 14 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn           veroäyriä kohden. Kun vastaava luku vuonna
37671: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        1960 oli 0,17 voidaan perustellusti todeta,
37672: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       etteivät kuntien verotuskustannukset kuluneen
37673: edustaja M. Kurpan näin kuuluvasta kirjalli-        kymmenvuotiskauden aikana ole keskimäärin
37674: sesta kysymyksestä n:o 187:                         nousseet suhteessa veroäyrien lukumäärään.
37675:                                                     Verotoimistojen palvelutehtävät sensijaan ovat
37676:           "Onko Hallitus tietoinen verotuskus-      vastaavana aikana tuntuvasti lisääntyneet.
37677:        tannusten epäoikeudenmukaisesta ja-          Näistä mainittakoon esimerkkinä uusien eläke-
37678:        kaantumisesta veropiirien eri kuntien        lakien mukainen velvollisuus antaa maksutta
37679:        kesken, ja jos on,                           erilaisia tietoja eläkelaitoksille, eläketurvakes-
37680:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kukselle ja valitusviranomaisille.
37681:        jakoperusteiden muuttamiseksi?''                Verotuskustannusten jako tapahtuu nykyisin,
37682:                                                     kuten edellä jo todettiin, veropiiriin kuuluvien
37683:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kuntien tai seurakuntien välillä henkikirjoite-
37684: tavasti seuraavaa:                                  tun väkiluvun mukaisessa suhteessa. Maaseu-
37685:    Vero- ja tutkijalautakuntien sekä verotoimis-    dun asukkaiden yhä enenevässä määrin ta-
37686: tojen vuotuisista kustannuksista vastaavat vero-    pahtunut siirtyminen asutuskeskuksiin on si-
37687: tuslain 136 § :n mukaan valtio ja asianomai-        ten suoranaisesti pienentänyt maalaiskuntien
37688: nen kunta kumpikin 41 prosentista, kansan-          osuutta verotuskustannuksista. Verotustyö sen-
37689: eläkelaitos 12 prosentista ja evankelisluterilai-   sijaan on erityisesti maatilatalouden verouudis-
37690: nen seurakunta 6 prosentista. Näiden perustei-      tuksen johdosta maaseudulla lisääntynyt. Maa-
37691: den mukaan vastattavia kustannuksia ovat            talousveroilmoituksen valmistelu vaatii noin
37692: muun ohessa kustannukset maatilojen veroluo-        5-6 kertaa sen ajan, mikä kuluu keskimää-
37693: kituksesta, verotoimiston kaluston ja toimisto-     rin palkkaveroilmoituksen valmisteluun. Maa-
37694: koneiden vuotuisesta kunnossapidosta sekä           talousverouudistus on myös vähentänyt ATK-
37695: verotoimiston käyttämistä tai yleisölle jaka-       palvelun tehokasta hyväksikäyttöä maaseudulla,
37696: mista lomakkeista tai muista painotuotteista.       kun sitävastoin kaupunki- ja kauppalakunnissa
37697: Jos kunnan osuus kustannuksista, lukematta          sen avulla aikaansaadaan lisääntyvässä määrin
37698: mukaan osuutta maatilojen veroluokituksesta         kustannusten säästöä.
37699: aiheutuvista menoista, nousisi suurempaan              Tarkkoja tutkimuksia siitä, miten verotus-
37700: määrään kuin 0,28 penniin kutakin samana            kustannusten jako vastaa verotustyön jakaantu-
37701: vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa pan-     mista, ei toistaiseksi ole olemassa, mutta edellä
37702: tua veroäyriä kohti, jää osuus siltä osin val-      sanotun perusteella on ilmeistä, että kustan-
37703: tion vastattavaksi. Milloin veropiiriin kuuluu      nusten jako on viime vuosina muodostunut
37704: useampia kuntia tai seurakuntia, vastaavat ne       vähätuloisille kunnille entistä edullisemmaksi.
37705: osuudestaan henkikirjoitetun väkiluvun mukai-       Kun verohallinnon kokonaisuudistus on par-
37706: sessa suhteessa, kuitenkin niin, että veroluoki-    haillaan toimikunnan tutkittavana, ei tässä vai-
37707: tuskustannuksista kuntien ja seurakuntien           heessa ole syytä ryhtyä muuttamaan verotus-
37708: osuudesta vastaavat vain ne kunnat ja seura-        kustannusten jakoperusteita.
37709: kunnat, joiden alueilla veroluokituksia on toi-
37710: mitettu.
37711:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1971.
37712: 
37713:                                                       Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
37714:                                                                                                      3
37715: 
37716: 
37717: 
37718: 
37719:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37720: 
37721:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         De av kommunerna år 1970 erlagda beskatt-
37722: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ningskostnaderna utgjorde i medeltal 0,15
37723: velse av den 14 september 1971 tili veder-         penni per skattöre. Då motsvarande tal år
37724: börande medlem av statsrådet översänt av-          1960 var 0,17, kan med fog konstateras, att
37725: skrift av följande av riksdagsman M. Kurppa        kommunernas beskattningskostnader under in-
37726: ställda skriftliga spörsmål nr 187:                nevarande tieårsperiod i medeltal inte har
37727:                                                    stigit i förhållande till antalet skattören. Skatte-
37728:             "Är Regeringen medveten om den byråernas serviceuppgifter har däremot under
37729:          orättvisa fördelningen av beskattnings- motsvarande tid kännbart ökat. Av dessa kan
37730:          kostnaderna mellan skattedistriktens
37731:                                                    såsom exempel nämnas skyldigheten enligt de
37732:          olika kommuner, och om så är fallet,
37733:                                                   nya pensionslagarna att avgiftsfritt meddela
37734:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
37735:                                                   pensionsanstalterna,        pensionsskyddscentralen
37736:          taga för ändring av fördelningsgrun-
37737:                                                   och besvärsmyndigheterna olika uppgifter.
37738:          derna?"
37739:                                                       Fördelningen av beskattningskostnaderna
37740:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt sker numera, såsom ovan redan har konstate-
37741: anföra följande:                                  rats, mellan de till skattedistriktet hörande
37742:     Av de årliga kostnaderna för skatte- och      kommunerna       eller församlingarna i förhållande
37743: prövningsnämnderna samt för skattebyråerna till antalet mantalsskrivna invånare. Landsorts-
37744: svarar enligt 136 § beskattningslagen staten befolkningens allt mer ökade inflyttning tili
37745: och vederbörande kommun vardera för 41 pro- bosättningscentra har sålunda direkt minskat
37746: cent, folkpensionsanstalten för 12 procent och landskommunernas andel av beskattningskost-
37747: evangeliskluthersk församling för 6 procent. naderna. Beskattningsarbetet har däremot,
37748: De kostnader, för vilka ansvaret fördelar sig särskilt på grund av skattereformen beträffande
37749: enligt dessa grunder, är bland annat kost- gårdsbruket, ökat på landsbygden. Beredningen
37750: naderna för skatteklassificering av bruknings- av en lantbruksskattedeklaration kräver unge-
37751: enheter, för årligt underhåll av skattebyrås fär 5-6 gånger den tid beredningen av en
37752: inredning och kontorsmaskiner samt för blan- löneskattedeklaration i medeltal tar. Lantbruks-
37753: ketter och andra trycksaker, som använts i skattereformen har även minskat det effektiva
37754: skattebyrån eller av denna utdelats tili allmän- utnyttjandet av ADB-servicen i landsorten, då
37755: heten. Skulle kommuns andel av kostnaderna, man däremot i stads- och köpingskommunerna
37756: andelen av utgifterna för skatteklassificeringen genom anlitande av denna service uppnår en
37757: av brukningsenheter icke medräknad, stiga tili allt större kostnadsbesparing.
37758: ett högre belopp än 0,28 penni per skattöre,         Noggranna undersökningar om, hur fördel-
37759: som uttaxerats vid den kommunalbeskattning ningen av beskattningskostnaderna motsvarar
37760: som verkställts under samma år, svarar staten fördelningen av beskattningsarbetet, har inte
37761: till sagda del för andelen. Hör flera kommu- hittills utförts, men på grund av vad ovan
37762: ner eller församlingar tili ett och samma skatte- anförts är det uppenbart, att fördelningen av
37763: distrikt, svarar de för sin andel i förhållande kostnaderna de senaste åren har blivit för-
37764: tili antalet mantalsskrivna invånare, dock så, delaktigare än förut för kommuner med små
37765: att för kommunernas och församlingarnas an- inkomster. Då en kommission som bäst prövar
37766: del av kostnaderna för skatteklassificeringen en totalreform av skatteförvaltningen, finns
37767: svarar endast de kommuner och församlingar, det ingen orsak att i detta skede börja ändra
37768: på vilkas område skatteklassificeringar för- fördelningsgrunderna för beskattningskostna-
37769: rättats.                                          derna.
37770:      Helsingfors den 12 oktober 1971.
37771: 
37772:                                                              Finansminister Carl Olof Tallgren.
37773: Skriftl. spm. nr 188.
37774: 
37775: 
37776: 
37777: 
37778:                                  Ehrnrooth: Om villkoren i avtalet om jordgasimport.
37779: 
37780: 
37781:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
37782: 
37783:    När frågan om jordgasimporten för ett år         avgör saken", när utredningarna kommit tili
37784: sedan var före i riksdagen på grund av ett          "vederhörligt stadium", hör det konstateras
37785: muntligt spörsmål som jag hade gjort, sade          att riksdagen hör till dessa beslutande organ,
37786: utrikesministem att han ansåg det som både          som äntligen borde få del av de utredningar och
37787: sannolikt och ösnikvärt att ärendet skulle föras    godkända avtalsvillkor som belyser jordgas-
37788: tiU riksd2gen ännu under år 1970. Sedan dess        importens lönsamhet.                ·
37789: har regeringen inte informerat rik:sdagen om           Konsumterna, d.v.s. varje enskild medbor-
37790: saken.                                              gare, får i sista hand betala gasimporten. Inga
37791:    I april har ett avtal undertecknats med          som helst uppgifter om jordgasens pris och
37792: Sovjetunionen om jordgasimport. Enligt avtalet      betalningsvillkor har emellertid getts tili offent-
37793: torde en del av priset hetalas i form av rörleve-   ligheten, varför några ekonomiska kalkyler inte
37794: ranser från Rautaruukki Oy. Regeringen bes1öt       kan göras. Förutom regeringen (?) och några
37795: i somras ge marknadsföringen av .jordgasen åt       tjänstemän känner ingen utan:för Neste Oy,
37796: Neste Oy, fastän utrik:esministern ett år tidi-     som i monopolställning kommer att fastställa
37797: gare hade utgått från att mat'knadsföringen         konsumentprisen för sinsemellan konkurrerande
37798: skulle ohänderhas av ett importbolag på s.k.        bränslen, tiH alla relevanta punkter i jordgas-
37799: "pekemalinjen", i vilket således både staten        avtalet. Det är svårt att se att det i samband
37800: och de privata skulle vara delägare.                med saken skulle finnas en sådan synpunkt,
37801:    Riksdagen har fullstäncligt förhigåtts vid       med stöd av viiken man borde avslå en riks-
37802: skötseln av jordgasfrågan. Det ger en myoket        dagsmans begäran om klarläggning av alla rele-
37803: dålig bild av relationerna mellan de senaste        vanta fakta i saken.
37804: majoritetsregeringama och riksdagen. Under en          Hänvisande tili det anförda framställer jag
37805: tid, då man kraftigt hetonar nödvändigheten         med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen
37806: av en demokratisk beslutsprocess också i de         följande srpörsmål tili besvarande av veder-
37807: privtata företagen, anser regeringen det vara       börande medlem av statsrådet:
37808: riktigt att inte ens redogöra för riksdagen för
37809: det ur både handels- och ekonomisk-politislk                  Vilket är jordgasens pris, vilka är
37810: synpunkt myoket omfattande jordgasprojektet.               de övriga villikoren i avtalet om jord-
37811: Eftersom det från regeringens sida för något               gasimpor.t och vilka inrvesteringsutgifter
37812: år sedan sagts, att "de heslutande organen                 förorsakar importen?
37813:      Helsingfors den 15 september 1971.
37814: 
37815:                                        Georg C. Ehmrooth.
37816: 
37817: 
37818: 
37819: 
37820: 897/71
37821: 2
37822: 
37823: Kirj. ksm. n:o 188.
37824: 
37825: 
37826: 
37827: 
37828:                                    Ehrnrooth: Maakaasun tuontia koskevan sopimuksen ehdoista.
37829: 
37830: 
37831:                          Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he U e.
37832: 
37833:    Maakaasun tuontia koskevan asian ollessa            elimet päättävät asian" selvitysten tultua
37834: runsas vuosi sitten esillä eduskunnassa asian          "asianmukaiseen vaiheeseen", on todettava edus-
37835: käsittelystä tekemäni suullisen !kysymyksen            kunnan kuuluvan näihin päättäviin elimiin,
37836: johdosta, ulkoasiainministeri sanoi pitävänsä          joille maakaasun tuonnin kannattavuutta valai-
37837: sekä todennäköisenä että toivottavana, että asia       sevat selvitykset ja hyväksytyt sopimusehdot
37838: tuotaisiin eduskuntaan vielä v. 1970 aikana.           olisi viimeinkin esitettävä.
37839: Sen koommin ei hallitus ole informoinut edus-              Kuluttajat eli jdkainen yksityinen !kansalai-
37840: kuntaa asiasta.                                        nen joutuu viime kädessä maksamaan kaasun
37841:     Maalkaasun ostosta on huhtikuussa allelkir-        tuonnin. Maakaasun hinnasta ja maksuehdoista
37842: joitettu sopimus Neuvostoliiton kanssa. Sopi-          ei kuitenkaan ole annettu .tietoja, josta seuraa
37843: muksen mukaan osa hinnasta maksettaneen                että mitkään taloudelliset laskelmat eivät ole
37844: Rautaruukki Oy:n hoitamilla putkitoimituk-             mahdollisia. Hallituksen (?) ja eräiden virka-
37845: silla. Markkinoinnin hallitus on kesällä tehdyllä      miesten ohella vain Neste Oy, joka monopolin
37846: päätöksellä antanut Neste Oy:lle, vaikka ulko-         asemassa tulee määräämään tärkeimpien keske-
37847: asiainministeri vuotta aikaisemmin oli pitän~t         nään kilpailevien polttoaineiden kuluttajahin-
37848: tarpeellisena ns. "pekemalinjalla" muodostetta-        noista, on tietoinen maakaasusopimuksen !kai-
37849: van valtion ja yksityisten yhteisen tuojayhtiön         kista olee!llisista kohdista. On vaikeaa nähdä
37850: perustamista hoitamaan maakaasun markki-               asian yhteydessä sellaista näkökohtaa, jonlka
37851: noinnin.                                               nojalla olisi evättävä kansanedustajan pyyntö
37852:     Eduskunnan täydellinen sivuuttaminen maa-          saada asiaa koskevat täydelliset tiedot.
37853: kaasuasian tähänastisessa hoitamisessa antaa               Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
37854:  sangen huonon kuvan viimeaikaisten enem-               järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
37855: mistöha1litusten ja eduskunnan välisistä suh-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37856: teista. Aikana, jc>lloin voima~aasti alleviiva-         seuraavan kysymyksen:
37857: taan demokraattisen päätöksenteon tarpeelli-
37858: suutta yksityisissäkin yrityksissä, hallitus !kat-              Mikä on maakaasun hinta ja mitkä
37859: soo oikeaksi olla selostamatta eduskunnalle                   ovat maakaasun tuontia koskevan sopi-
37860: kauppa- ja talouspoliittisilta puitteiltaan erittäin          muksen muut ehdot sekä tuonnin ai-
37861:  mittavaa maakaasuhanlketta. Kun hallituksen                  heuttamat sijoitusmenot?
37862: taholta aikoinaan on sanottu, että "päättävät
37863:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1971.
37864: 
37865:                                          Georg C. Ehrnrooth.
37866:                                                                                                       3
37867: 
37868: 
37869: 
37870: 
37871:                          E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e ll e.
37872: 
37873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on taloudellisesti terveellä pohjalla. Niinpä ver-
37874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koston investointikustannuksille on kaasun
37875: olette 15 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn kir-        käyttöhintaa laskettaessa huomioitu sekä käypä
37876: jeenne ohel1a toimittanut valtioneuvoston asian-      korko että asianmukaiset kuoletukset.
37877: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-             Kun maakaasu on Suomessa uusi poilttoaine
37878: taja Georg C. Ehrnrooth'in näin kuuluvasta            ja kun sen tuontiin ja käyttöön liittyy monia
37879: kirjallisesta kysymyksestä n:o 188:                   meille entuudestaan tuntemattomia ;tekijöitä,
37880:                                                       supistettiin käyttöalue aluksi koskemaan vain
37881:          "Mikä on maakaasun hinta ja mitkä            Kaakkois-Suomea siten, että putkijohto ulot-
37882:        ovat maakaasun tuontia koskevan sopi-          tuisi Imatralle, Lappeenrantaan, Kouvolaan ja
37883:        muksen muut ehdot sekä tuonnin ai-             Kotkaan. Tämän verkoston investointikustan-
37884:        heuttamat sijoitusmenot?"                      nuksien on suoritettujen selvitysten ja laskel-
37885:                                                       mien perusteella arvioitu rakentamisajankoh-
37886:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tana nousevan noin 150 miljoonaan markkaan.
37887: vasti seuraavaa:                                      Yleisen kustannustason, teräsputkien hintatason
37888:    Maakaasun vientiä ja tuontia koskevien sopi-       ym. ennakoidusta poikkeavat muutokset voivat
37889: musten yksityiskohtia kuten hintaa ja siihen          luonnollisesti vaikuttaa arvion paikkansa pitä-
37890: läheisesti liittyviä ehtoja ei yleensä saateta jul-   vyyteen. Sitä mukaa kuin verkoston suunnit-
37891: kisuuteen, koska osapuolet eivät halua sopi-          telutyöt edistyvät ja kun saadaan verkoston
37892: musten muodostuvan perustaksi uusista eri             rakentamiseen liittyviä urakka- yrn. tarjouksia,
37893: suuntiin tapahtuvista kaupoista neuvoteltaessa.       tulee ko. arvio Iuonnollisesti jatkuvan tarkis-
37894: Niinpä kun maakaasukysymystä Suomen puo-              tuksen kohteeksi.
37895: lelta tukinut työryhmä koetti saada käytettäväk-         Edellä olevan perusteella totean, ettei maa-
37896: seen muiden maiden välisiä sopimuksia, osoit-         kaasun hintaa ja siihen läheisesti liittyviä sopi-
37897: tautui tämä mahdottomaksi. Käytettävissä oli          muksen ehtoja voida saattaa julkisuuteen,
37898: vain lehdistötietoja, jot:ka samankin kaupan          mutta että maakaasun tuonti tulee käsitykseni
37899: osalta saattoivat vaihdella hyvin huomattavasti.      mukaan olemaan mdlle energiataloudellisesti
37900:    Kuitenkin voi tässä yhteydessä todeta, että        tarkoituksenmukaista ja myöskin taloudellisesti
37901: tehtyjen laskelmien mukaan maakaasun tuonti           kannattavaa.
37902:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1971.
37903: 
37904: 
37905:                                                                           Ministeri Olavi Salonen.
37906: 4
37907: 
37908: 
37909: 
37910: 
37911:                          Tili Riksdagens Herr Talman.
37912: 
37913:    I det syf.te 37 § 1 mom. riksdagsordningen      berälkning av gasens brukspris beaktats håde
37914: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ränta och vederbörliga amorteringar på investe-
37915: av den 15 september 1971 tili vederbörande         ringskostnaderna för rörnätet.
37916: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Då jordgasen i Finland är ett nytt bränsle
37917: jande av riksdagsman Georg C. Ehrnrooth            och då tili importen och användningen därav
37918: ställda skriftliga spörsmål nr 188:                ansluter sig många för oss tidigare okända
37919:                                                    faktorer, begränsades driftområdet till en bör-
37920:           "Vilket är jordgasens pris, vilka är     jan tili endast Sydöstra Finland så, att rörled-
37921:        de övriga villkoren i avtalet om jord-      ningen skulle sträcka sig tili Imatra, Villman-
37922:        gasimport och vilka investeringsutgifter    strand, Kouvola och Kotka. Investeringskost-
37923:        förorsakar importen?"                       naderna för detta rörnät har enligt de utred-
37924:                                                    ningar och kalkyler som gjorts beräknats uppgå
37925:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      till omkring 150 miljoner mark vid tidpunkten
37926: samt anföra följande:                              för anläggandet. Förändringar i den allmänna
37927:    Detaljer i avtal rörande export och import      kostnadsnivån, i prisnivån för stålrör m. fl.
37928: av jordgas, såsom pris och därtill nära anslutna   avvikelser från kalkylerna kan givetvis inverka
37929: vilikor lämnas i allmänhet icke tili offentlig-    på dessas hållbarhet. I den mån planeringen av
37930: heten, då parterna icke önskar att avtalen skall   rörnätet framskrider och när entreprenad- m. fl.
37931: bli en grund vid underhandlingar om nya köp        anbud i anslutning till rörnätets anläggande
37932: på olika håll. När den arbetsgrupp, som under-     erhålles, kommer ifrågavarande kalkyl givetvis
37933: sökte jordgasfrågan från Finlands sida, försökte   att hli föremål .för fortgående justering.
37934: få tili sin disposition avtal som ingåtts mellan       På grund av ovanstående konstaterar jag, att
37935: andra Jänder, visade det sig omöjligt. Tili för-   priset på jordgas och de därtill nära anslutna
37936: fogande stod endast uppgifter i pressen, vilka     villkoren i avtalet icke kan bringas till offent-
37937: kunde variera mycket till och med i fråga on       ligheten, men att jordgasimporten enligt min
37938: samma köp.                                         uppfattning kommer att vara ändamålsenlig i
37939:    I detta sammanhang kan dodk konstateras,        energiekonomiskt avseende och även ekono-
37940: att jordgasimporten enligt gjorda kalkyler står    miskt lönsam.
37941: på en ekonomislkt sund bas. Sålunda har vid
37942:      Helsingfors den 14 dktober 1971.
37943: 
37944: 
37945:                                                                         Minister Olavi Salonen.
37946: Kirj. ksm. n:o 189.
37947: 
37948: 
37949: 
37950: 
37951:                                  Juvela ym.: Honkilahden-Mestilän tien rakentamisesta.
37952: 
37953: 
37954:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
37955: 
37956:    Hankilahdessa ja Eurassa on jo vuosia odo-     halusi näin korostaa tien keskeistä merkitystä
37957: tettu ja toivottu Honkilahden-Mestilän väli-      ja kiirehtiä samalla hankkeen toteutumista.
37958: sen tieyhteyden parantamista. Näin sen vuoksi,    Viime vuosina onkin valtiovallan taholta an-
37959: että tosiasiassa vain harvat paikkakunnat ovat    nettu ymmärtää, että Honkilahden-Mestilän
37960: nykyisin enää niin huonokuntoisten tieyhteyk-     tien rakentaminen otetaan huomioon vuoden
37961: sien varassa, kuin on asianlaita Hankilahden      1972 rakennussuunnitelmissa. Näyttää kuiten-
37962: kohdalla. Tilanne on suorastaan katastrofaali-    kin siltä, että Ronkilahti on jälleen kerran
37963: nen kelirikkoaikoina, jolloin Ronkilahti var-     jäämässä syrjittyyn asemaan. On kuitenkin mitä
37964: sinkin raskaamman liikenteen osalta on käy-       vakavimmin toivottava, että tien rakentami-
37965: tännöllisesti katsoen "motissa". Lyhyesti sa-     sessa saataisiin mahdollisimman pian aikaan
37966: noen Hankilahden tieyhteydet eivät ole enää       myönteinen ratkaisu.
37967: moniin vuosiin vastanneet alkeellisimpiakaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37968: nykyajan liikenteen asettamia vaatimuksia. Tä-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
37969: män vuoksi tuntuu käsittämättömältä, ettei        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37970: asia ole vieläkään saanut myönteistä ratkaisua.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37971:    Hankilahden kunta valmistutti aikoinaan
37972: omalla kustannuksellaan suunnitelman Honki-                Milloin Hallitus aikoo toteuttaa jo
37973: lahden-Mestilän tien rakentamisesta. Tie on              kauan vireillä olleen Honkilahden-
37974: noin 10 km:n pituinen. Hankilahden kunta                 Mestilän tien rakentamisen?
37975:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1971.
37976: 
37977:                  Aulis Juvela.                               Uljas Mäkelä.
37978: 
37979: 
37980: 
37981: 
37982: 947/71
37983: 2
37984: 
37985: 
37986: 
37987: 
37988:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
37989: 
37990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den tuottoprosentti olisi 5 % . Vertailun vuoksi
37991: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         todettakoon, että vuosille 1973-.,-1977 laadi-
37992: olette 16 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn             tussa taloussuunnitelmassa vastaava tuottopro-
37993: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sentti oli Etelä-Suomessa 9 %. Käytettävissä
37994: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         olevien määrärahojen puitteissa ei alemman
37995: edustaja A. Juvelan ym. näin kuuluvasta kir-          tuottoprosentin omaavia hankkeita ole voitu
37996: jallisesta kysymyksestä n:o 189:                      sisällyttää pitkän tähtäimen suunnitelmiin Etelä-
37997:                                                       Suomessa.
37998:          "Milloin Hallitus aikoo toteuttaa jo            Lähivuosien tienpidon ohjelmia laadittaessa
37999:        kauan vireillä olleen Honkilahden-             on parannushanke Honkilahti-Mestilä tievi-
38000:        Mestilän tien rakentamisen?"                   ranomaisten taholla kuitenkin suunniteltu aloi-
38001:                                                       tettavaksi syksyllä 1973. Ajoituksen nopeutta-
38002:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           miseen on vaikuttanut lähinnä nykyisen tien
38003: tavasti seuraavaa:                                    heikko kunto. Samassa yhteydessä on esitetty
38004:    Maantie Honkilahti-Mestilä on osa Hen-             hanke toteutettavaksi ensi vaiheessa 7/ 6-poik-
38005: kilahden kirkonkylän yhteydestä k~skustaaja­          kileikkausta noudattaen bitumiliuossorapäällys-
38006: maan Euraan. Nykyinen tie on 4,2 m leveä,             teisenä tienä eli alempiluokkaisena kqin edellä
38007: suhteellisen mäkinen ja erittäin mt;1tkainen sa-      mainittu vahvistettu suunnitelma edellyttää.
38008: visorapäällysteinen tie .. Liikennemäärä ko. tiellä   Tämä hankkeen toteuttamisajankohta lien~kin
38009: on Henkilahden puoleisessa päässä v. 1970             tällä hetkellä aikaisin mahdollinen huomioon-
38010: yleisen liikennelaskennan mukaan keskimäärin          ottaen, ettei Honkilahden_:_Mestilän tien pa-
38011: n. 300 autoa/vrk ja Mestilässä noin 600 autoa/        rantaminen ed~ä esitetyistä syistä ole mah-
38012: vrk. Raskaan liikenteen osuus on n. 15-20 %.          tunut vuoden 1972 menoarvioesitykseen.
38013: Liikenteen kasvu viisivuotiskautena -65-70               Verrattaessa em. hanketta muualla maassa
38014: ei ole ollut poikkeuksellisen suurta normaaliin       toteutettaviin hankkeisiin voidaan todeta, että
38015: kasvuun verrattuna.                                   liikenteelliseltä merkitykseltään Honkilahti-
38016:    Honkilahden-Mestilän maantien parantami-           Mestilä tiehen rinnastettavia teitä on voitu
38017: seksi on olemassa v. 1968 vahvistettu suun-           parantaa Itä- ja Pohjois-Suomessa viime vuo-
38018: nitelma. Suunnitelman mukaisen patannettavan          sina lähinnä työllisyysrahoituksen turvin, Etelä-
38019: tieosan pituus on 10,71 + 0,12 km, poikki-            ja Länsi-Suomessa ei sensijaan käytännöllisesti
38020: leikkaus 8/7 m, päällyste kestopäällyste ja           katsoen lainkaan, koska näillä alueilla ei työl-
38021: kustannusarvio 4,87 mmkeli 450 000 mk/km.             lisyysvaroja ole ollut tietöihin käytettävissä.
38022:    Tämän suunnitelman mukainen Henkilahden                Tämäkin on varmasti osaltaan vaikuttanut
38023: -Mestilän tiehanke ei tieliikennetaloudellisesti      Honkilahden-Mestilän sinänsä tarpeellisen tie-
38024: ole erityisen kannattava huomioonottaen tien          hankkeen toteuttamisajankohdan määräytymi-
38025: suhteellisen vähäiset liikennemäärät. Vuonna          seen.
38026: 1975 toteutettuna hankkeen ensimmäisen vuo-
38027:       Helsingissä, lokakuun 22 päivänä 1971.
38028: 
38029:                                                                Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
38030:                                                                                                   3
38031: 
38032: 
38033: 
38034: 
38035:                           T i 11 R i k s d a g e n s R e r r T a I m a n.
38036: 
38037:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       gå tili 5 %. Som jämförelse kan nämnas att
38038: anger har Ni, Rerr Talman, med Eder skriveise      motsvarande nyttoprocent i södra Finlands en-
38039: av den 16 september 1971 tili vederbörande         ligt den ekonomipian som har utarbetats för
38040: medlem av statsrådet för avgivande av svar         åren 1973-1977 var 9 %. Företag med Iägre
38041: översänt avskrift av föijande, av riksdagsman      avkastningsprocent har inte inom ramen för
38042: A. Juveia m. fl. ställda skriftliga spörsmål       disponibia ansiag kunnat upptas i Iångsikts-
38043: nr 189:                                            planer i södra Finland.
38044:                                                        När programmen för väghållningen under
38045:          "När ämnar Regeringen förverkliga         de närmaste åren har utarbetats, har väg-
38046:        det redan Iänge aktuella byggandet av       myndigheterna emellertid pianerat att förbätt-
38047:        vägen Ronkilahti-Mestilä?"                  ringen av vägen Ronkilahti-Mestilä skall på-
38048:                                                    börjas hösten 1973. Det är framför allt den
38049:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      nuvarande vägens dåliga skick som är orsak
38050: samt anföra föijande:                              tili att en så tidig tidpunkt har fastställts
38051:    Landsvägen Ronkilahti-Mestilä utgör en del      för arbetet. Samtidigt har föresiagits att före-
38052: av Ronkilahti kyrkbys förbindelse med tätorten     taget i första skedet skall förverkligas i form
38053: Eura. Den nuvarande vägen är en 4,2 m bred         av en väg med en tvärsektion av 7/6 och en
38054: väg, som är beiagd med Iergrus, Iöper genom        ytbeiäggning av grus, biandat med asfaltlös-
38055: reiativt kuperad terräng och är mycket krokig.     ning, dvs. en väg av Iägre klass än vad som
38056: Trafikvoiymen på den ända av vägen som             förutsättes i den ovannämnda fastställda pianen.
38057: befinner sig i Ronkilahti uppgår enligt 1970       Den nämnda tidpunkten för förverkligandet
38058: års allmänna trafikräkning i medeltal tili ca      av företaget torde i detta nu vara den tidigaste
38059: 300 bilar per dygn, medan den i Mestilä utgör      möjliga med hänsyn tili att det av ovan an-
38060: ca 600 bilar per dygn. Rärav är omkring            förda skäl inte har varit möjligt att inrymma
38061: 15-20 % tung trafik. Under femårsperioden          en förbättring av vägen Ronkilahti-Mestilä
38062: 1965-1970 har trafiken inte ökats exceptio-        i statsverkspropositionen för år 1972.
38063: nellt mycket, jämfört med den normala tili-           En jämförelse av ovannämnda vägbygge med
38064: växten. För förbättring av Iandsvägen Ronki-       vägbyggnadsföretag på andra håll i landet
38065: Iahti-Mestilä föreligger en pian, som har          visar att vägar, som med tanke på deras bety-
38066: fastställts år 1968. Enligt pianen berör för-      delse för trafiken kan likställas med vägen
38067: bättringen en vägsträcka med en Iängd av           Honkilahti-Mestiiä, i östra och norra Finland
38068: 10,71 + 0,12 km, en tvärsektion av 8/7 m           under de senaste åren har kunnat iståndsättas
38069: och permanentbeläggning. Kostnadsförsiaget         främst genom sysselsättningsfinansiering. I
38070: uppgår tili 4,87 mmk, dvs. tili 450 000 mk/        södra och västra Finland har däremot dylika
38071: km.                                                vägar praktiskt taget inte alls kunnat för-
38072:    Det vägbygge på sträckan Ronkilahti-Mes-        bättras, emedan sysseisättningsmedel inte har
38073: tilä som denna pian förutsätter är inte särskiit   stått tili buds för vägarbeten inom dessa om-
38074: Iönsamt i vägtrafikekonomiskt hänseende med        råden. Också denna omständighet har säkert
38075: beaktande av den reiativt ringa trafikvoiymen      för sin del medverkat tili bestämmandet av
38076: på vägen. Om bygget skulle fullföijas år 1975,     tidpunkten för det i och för sig erforderliga
38077: skulle avkastningen under det första året upp-     vägbygget på sträckan Ronkilahti-Mestiiä.
38078:      Reisingfors den 22 oktober 1971.
38079: 
38080:                                                                 Trafikminister K. F. Haapasalo.
38081: Grj. ksm. n:o 190.
38082: 
38083: 
38084: 
38085: 
38086:                                       Mäkelä ym.: Poliisipiirien virastotyön rationalisoimisesta.
38087: 
38088: 
38089:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
38090:   ... ;'·
38091: 
38092:     PoliislhallinnoQ alalla on laiminlyöty riittä-    pöytäkirjamenettel}'lstä luovuttava ja sen sijaan
38093: 'ästi kehittää poliisipiireissä suoritettavaa vi-     otettava käyttöön tarkoituksenmukainen kaava-
38094: astotyötä~ Puutteellisen konttoritekniikan ja         kemenettely. Kaavake voitaisiin usein täyttää
38095: 'anhentuneen asiakirjamenettelyn takia tutkin-        tutkintatu:loksilla jo liikennevahinkopaikalla ja
38096: apöytäkirjojen ja muiden poliisiasiakirjojen laa-     sen jäljennökset · luovuttaa ·asianosaisille, jolloin
38097: iminen on· kohtuuttomasti aikaa ja työtä vie-         menettely olisi joustavaa ja nopeata. Kaavake
38098: 'ää ja niiden laatimisessa joudutaan käyttä"          olisi laadittava sellaiseksi, että se vähäisissä
38099: aään liiaksi poliisimiehiä, joita tarvittaisiin po-   asioissa riittäisi rikosprosessuaalisen ja liikenne-
38100: iisin varsinaisessa valvonta- ja tutkintatyössä.      vakuutuslain mukaisen menettelyn perusteeksi.
38101:    ·Vähäistenkin liikennevahinkojen johdosta po-      Vähemmän tärkeät asianomistajien ja todista-
38102: iisi joutuu muotom~ärijyksiä noudattaakseen           jien kuulustelut olisi kaikissakin poliisin tutkit-
38103: uofittamaan runsaasti kuulusteluja, jopa asial-       tavissa asioissa toimitettava kaavakemenettely-
38104: ista merkitystä vaillakin olevia asianomistajien      nä vaikkapa postin välityksellä.
38105: ~uulusteluja. Tästä on. seurauksena poliisitutkin-       Hiljattain käyttöön tulleet pysäköintivirhe-
38106: lan hitaus,' joka taas viivyttää liikennevakuutus-    maksu- ja rangaistusmääräysmenettely ovat hy·
38107: ain mukaisten korvauskysymysten ratkaisua.            vät esimerkit siitä, kuinka tarkoituksenmukai-
38108: :arpeettomat kuulustelut ovat myös omi~an             silla kaavakkeilla voidaan ratianalisoida poliisin
38109: :ärjistämään ihmissuhteita. Poliisin johto on         työtä ..
38110: iertävästi jo. 1-::yminenisen vuotta suunnitellut        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
38111: iikennevahinkokaavaketta, ·joka: vähäisemmissä        päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
38112: iikennevahinkoasioissa korvai•si nykyisen suuri-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
38113:  öisen tutkintapöyt1fkitjan, mutta tämä kaavake       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38114:  i ole vieläkään käyttöön tullut.       ·                        Onko Hallitus tietoinen. siitä, että
38115:     Valt~kunnallisten kaavakkeiden puuttuessa                 puutteellisen konttoritekniikan, vanhen-
38116: ,vat poliisipHrit omia erilaisia tarpeitaan var-            . tuneen asiakirjamenettelyn ja tarkoitllkc
38117:  en vab'nistaneet kaavakkeita. Näin on kaavake-               sen~ukaist~n poliisikaavakkeiden· puut-
38118:  lenettely muodostunut epäyhtenäiseksi ja                     tumisen takia poliisipiirien virastotyö ja
38119:  iheuttaa poliisipiireille painatuskustannuksl.a.             Jiikennevahirikotutkinta on heikkotehois-
38120:     Poliisipiirien virastotyön rationaHsoimiseksi             ta ja kohtuuttomasti .aikaa sekä työvoi-
38121:  'lisi poliisipiirien käyttöön hankittava nykyai-             maa vaativaa, ja jos on,
38122: :aisia monistus- ym. konttorikoneita, eri tar-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38123:  :oituksHn soveltuvia kaavakkeita 'ja vanhentu-               ryhtyä poliisipiirien virastotyön ja liiken-
38124:  tut asiakirjamenettely olisi uudistettava. Vä-               nevahinkojen poliisitutkinnan rationali-
38125:  täisissä liikennevahinkoasioissa olisi tutkinta-             soimiseksi?
38126:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1971.
38127: 
38128:                Uljas Mäkelä.                                       A-V. Perheentupa.
38129:                Aulis Juvela.                                       Anni Flinck.
38130:                                       Urho E. Knuuti.
38131: 
38132: 
38133: 41/71
38134: 2
38135: 
38136: 
38137: 
38138: 
38139:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
38140: 
38141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sityön rationalisoimista varten keskushallinto
38142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tasolle sisäasiainministeriöön saatiin :kaksi vuot
38143: olette 16 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn kir-        ta sitten työntutkijan toimi. Vuoden 1972 tukl
38144: jenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ja menoarvioesitykseen sisältyväNä määrärahall
38145: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rationalisointiryhmää on tarkoitus lisätä toisell
38146: Uljas Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       työntutkijalla, ATK-suunnittelijalla ja lomake
38147: kysymyksessä n:o 190:                                 suunnittelijalta. Toimistotyön rationalisoimisell
38148:                                                       si on toimi•toihin hankittu käytettävissä olevie1
38149:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että        määrärahojen puitteissa työtä säästäviä erilaisi
38150:        puuttee!'lisen konttoritekniikan, vanhen-      toimi.stokoneita, viimeksi sähkökäyttöisiä kit
38151:        tuneen asiakirjamenettelyn ja tarkoituk-       joitus- ja laskukoneita, monistuskoneita, vale
38152:        senmukaisten poliisikaavakkeiden puut-         kopiokoneita ja sanelukoneita. Ensi vuodeks
38153:        tumisen takia poliisipiirien virastotyö ja     tarkoitukseen ehdotetulla entistä suuremmall
38154:        liikennevahinkotutkinta on heikkotehois-       määrärahalla voidaan toimistojen konekanta
38155:        ta ja kohtuuttomasti aikaa sekä työvoi-        edelleen lisätä.
38156:        maa vaativaa, ja jos on,                           Poliisin suorittama liikennevahinkotutkimu
38157:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        on mahdolliseen oikeudenkäyntiin liittyvää esi
38158:        ryhtyä poliisipiirien virastotyön ja liiken-   tutkintaa. Tätä koskevat uudet säännökset ar
38159:        nevahinkojen poliisitutkinnan rationali-       nettaneen oikeusministeriöstä, jonka toimialaa;
38160:        soimiseksi?"                                   asia kuuluu, eduskunnan käsiteltäväksi vuode1
38161:                                                       1972 kesään mennessä. Niissä tultaneen ehdo1
38162:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tamaan yksirrkertaisimmissa asioissa, kuten jm
38163: vasti seuraavaa:                                      ri vähäisissä liikennerikosasioissa, esitutkinttU
38164:    Poliisipiireissä suoritettavaan toimistotyöhön     kehitettäväksi siihen suuntaan kuin vastattav~
38165: on viime vuosina pyritty kiinnittämään eri'kois-      na olevassa kysymyksessäkin on ehdotettu.
38166: ta huomiota. Tavoitteena on tällöin ollut työn            Sisäasiainministeriö tulee edelleen sen kä)
38167: rationaHsoiminen sekä poliisikoulutuksen saa-         tettävissä olevin mahdollisuuksia .jatkamaan pc
38168: neen henkilökunnan vapauttaminen mahdolli-            liisin tehtävien ja sen toimistotyön rationa'lisoi
38169: simman suuressa määrin toimistotyöstä. Polii-         mista.
38170:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1971.
38171: 
38172:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo.
38173:                                                                                                       3
38174: 
38175: 
38176: 
38177: 
38178:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38179: 
38180:   I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen          för inrrkesärendena för två år sedan en arbets-
38181: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         studiemansbefattning. Avsikten är, att med an-
38182: v den 16 september 1971 till vederbörande            slag som ingår i 1972 års statsverksproposition
38183: 11edlem av statsrådet översänt avskri~t av föl-      utöka rationaliseringsgruppen med en andra
38184: ande, av :riksdagsman Ufjas Mäkelä m.fl. ställda     arbetsstudieman, en ADB-planerare och en
38185: kriftliga spörsmål nr 190:                           blankettplanerare. För rationalisering av byrå-
38186:                                                      arbetet har tili byråerna inom ra:men för dis-
38187:           "Är Regeringen medveten om att po-         ponibla anslag anskaffats olika slag av arbets-
38188:        lisdis.triktens ämbetsverksarbete och tra-    bespar~de kontorsmaskiner, senast elektriska
38189:        fikskadeundersökning bedrives mindre          skriv- och räknemaskiner, dupliceringsapprater,
38190:        effektivt och kräver oskäligt mycket tid      ljuskopieringsapparater och diktafoner. Med det
38191:        och arbetskraft på grund av bristfällig       för nästföljande år för ändamålet föreslagna
38192:        kontorsteknik, föråldrat aktförfarande        anslaget, som är större än ltidigare, kan maskin-
38193:        och brist på ändamålsenliga polis-            bes:tåndet i byråerna ökas ytterligare.
38194:        blanketter, och om så är fallet,                 Den trafikskadeundersökning som polisen
38195:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       verkställer är förunders&kning i anslutning tili
38196:        taga för rationalisering av polisdistrik-     eventuell rättegång. Nya stadganden härom
38197:        tens ämbetsverksarbete och polisunder-        torde av jus:titieministeriet, itill vars verksam-
38198:        sökningen av trafikskador?"                   hetsområde saken bör, föreläggas riksdagen tili
38199:                                                      behandling före våren 1972. I dem torde
38200:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          komma att föreslås, artt förundersökningen i
38201: ,nföra följande:                                     enklare ärenden, såsom just sådana som berör
38202:   Under de senaste å:ren har man sökt fästa          ringa trafikbrott skulle utrveclclas i den riktning
38203: peciell uppmärksamhet vid byråa11betet i polis-      som även föreslagits i förevarande spörsmål.
38204: listrikten. Målet har härvid varit att :rationali-      Ministeriet för inrrkesärendena kommer
38205: ;era arbetet och i största möjliga mån frigöra       fortgående att inom ramen för de möjligheter
38206: X!tsonal som erhållit polisutbildning fxån byrå-     som står ministeriet till buds, fol'lt!Sätta med
38207: itbete. För ttationalisering av polisarbetet er-     rationaliseringen av polisens uppgifter och dess
38208: lölls tili centralförva1tningsnivån i ministeriet    byråarbete.
38209:      Helsingfors den 18 oktober 1971.
38210: 
38211:                                                      Minister för inri>kesärendena Eino Uusitalo.
38212: ..   :;
38213: 
38214: 
38215: 
38216: 
38217:           ,: ,,
38218: SkriftL 5pm. nr 191.
38219: 
38220: 
38221: 
38222: 
38223:                                 Korsbäck: Om möjligheterna att erhålla egnahemslån utom
38224:                                     byggnadsplanerat område.
38225: 
38226: 
38227:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38228: 
38229:    För byggandet av eget hem på tomt eller         med bil mellan hemmet och arbetsplatsen åt-
38230: s. k. bostadslägenhet beviljades tidigare lån      går ca 15 minuter. Han vägrades lån emedan
38231: av kolonisations- eller jorddispositionsmedel på   han icke bodde i kyrkbyn. Det meddelades,
38232: den egentliga landsbygden eller inom områden,      att det ansökta lånet skulle beviljas, om han
38233: som icke var underkastade byggnadsförbud,          köpte tomt i kyrkbyn för det planerade egna-
38234: utomplansbestämmelser eller byggnadsplane-         hemshuset. Ekonomiska möjligheter därtill
38235: rade. Motsvarande lån inom planerade områ-         hade han icke. För familjens försörjning var
38236: den beviljades av aravamedel. Regeln var den,      han även i behov av växthusen i sin hemby.
38237: att lånsökande, som fyllde fordringarna för            Ä ven på landsbygden har industrin jämte
38238: erhållande av lån, erhöll lån antingen av jord-    servicenäringarna kraftigt utvecklats under de
38239: dispositions- eller aravamedel.                    senaste åren och t. o. m. i sådan grad, att viss
38240:    För ett antal år sedan ändrades bestämmel-      brist råder på fackutbildade arbetare. Många
38241: serna så, att beviljningen av egnahemslån över-    emigranter skulle återvända från Sverige, om
38242: fördes från Kolonisationsstyrelsen tili bostads-   de hade möjligheter att få räntebilliga lån för
38243: styrelsen. När låneansökan gällde bostads-         byggandet av bostad. På grund av ovannämnda
38244: byggnad på icke-planerat område, krävdes ut-       bestämmelser har de i praktiken icke dessa
38245: låtande av Kolonisationsstyrelsen angående         möjligheter, varför de försök, som på senaste
38246: ändamålsenligheten för beviljandet av lån. Hu-     tid gjorts för att få hem arbetsfolk, icke lett
38247: vudvillkoret var att sökanden skulle ha stadig-    tili resultat.
38248: varande utkomst, som tryggade hans och hans            Bostadsstyrelsens centraliseringspolitik i be-
38249: familjs försörjning på orten, där byggnaden        rörda avseende står fullständigt i strid med
38250: skulle uppföras.                                   u-områdespolitiken. Då man måste förutsätta,
38251:     Från och med innevarande år har Bostads-       att regeringen är medveten om dessa motsatta
38252: styrelsen som princip fastslagit att egnahems-     strävanden, får man den uppfattningen, att
38253: huslån beviljas endast inom byggnadsplanerade      inom regeringen finnes två mot varandra stri-
38254: eller planering underkastade områden. På           dande krafter: Den ena gående ut på en ut-
38255: grund av denna bestämmelse har ett mycket          armning av den egentliga landsbygden och
38256: stort antal ansökningar avslagits, vilket, såsom   koncentration av allt ekonomiskt och kulturellt
38257: lätt inses, förorsakat lånesökanden besvikelser    liv tili vissa centralorter, och den andra, som
38258: och oöverkomliga svårigheter att få sina bo-       är kärnan i u-områdespolitiken, att åstadkom-
38259: stadsproblem lösta.                                ma drägliga utkomst- och andra livsmöjligheter
38260:     För att belysa hur orättvist och inkonsek-     för alla medborgare, oberoende av var de vili
38261: vent detta strävande är må följande exempel        ha sitt bo och sin hemvist.
38262: - som är ett bland tusende liknande - an-              Hänvisande tili vad som ovan anförts och
38263: föras.                                             tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen får under-
38264:     Sökanden bodde 6 km från kyrkbyn, där          tecknad tili besvarande av vederbörande med-
38265: han hade sin arbetsplats. Vissa delar av byn       lem av statsrådet framställa följande spörsmål:
38266: är byggnadsplanerade. I grannbyn hade han
38267:  tomt, fallfärdig bostad och nybyggda växthus,               Omfattar Regeringen Bostadsstyrei-
38268: som sköts av honom när han inte är bunden                  sens förfarande att icke bevilja egna-
38269: vid sin tjänst samt av familjen. För resan                 hemslån åt person, som bor utom bygg-
38270: 935/71
38271: 2
38272: 
38273:      nadsplanerat område, vilket icke anses            dana åtgärder, att persott ntt!€1 tty8!Jitd
38274:      kunna utvecklas till centralort, och om           utkomst på viss ort får möjlighet att
38275:      icke,                                             erhålla egnahemslån oberoende av bo-
38276:         kommer Regeringen att vidtaga så-              stads- och hemorten?
38277:     Helsingfors den 15 september 1971.
38278: 
38279:                                     Verner Korsbäck.
38280:                                                                                                        3
38281: 
38282: Kirj. ksm. n:o 191.                                                                         Suomennos.
38283: 
38284: 
38285: 
38286: 
38287:                                    Korsbäck: Omakotilainan saantimahdollisuuksista rakennuskaa-
38288:                                       voittamattomalla alueella.
38289: 
38290: 
38291:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
38292: 
38293:    Oman kodin rakentamiseen tontille tai nk.           neltä evättiin laina, koska hän ei asunut kir-
38294: asuntotilalle myönnettiin aikaisemmin lainaa           konkylässä. Ilmoitettiin, että anottu laina
38295: asutus- tai maankäyttövaroista varsinaisella           myönnettäisiin, jos hän suunniteltua omakoti-
38296: maaseudulla tai alueilla, joita eivät koskeneet        taloa varten ostaisi tontin kirkonkylästä. Hä-
38297: rakennuskielto, rakennussuunnitelman takaiset          nellä ei ollut siihen taloudellisia mahdollisuuk-
38298: määräykset eivätkä rakennussuunnitelmat. Vas-          sia. Perheen toimeentuloa varten hän myös
38299: taavia lainoja kaavoitetuilla alueilla myönnet-        tarvitsi kasvihuoneita kotikylässään.
38300: tiin aravavaroista. Sääntönä oli, että lainan             Myös maaseudulla teollisuus samoin kuin
38301: saannin vaatimukset täyttänyt lainanhakija sai         palveluelinkeinot ovat viime vuosina voimak-
38302: lainaa joko maankäyttö- tai aravavaroista.             kaasti kehittyneet ja jopa siinä määrin, että
38303:    Joitakin vuosia sitten määräyksiä muutettiin        ammattikoulutuksen saaneista työntekijöistä on
38304: siten, että omakotilainojen myöntäminen siir-          pulaa. Monet maastamuuttajat palaisivat Ruot-
38305: rettiin asutushallitukselta asuntohallitukselle.       sista, jos heillä olisi mahdollisuus saada halpa-
38306: Laina-anomuksen koskiessa asuntorakennusta             korkoisia lainoja asunnon rakentamiseen. Yllä-
38307: kaavoittamattomalla alueella vaadittiin asutus-        mainituista määräyksistä johtuen heillä ei käy-
38308: hallituksen lausunto lainan myöntämisen tar-           tännössä ole näitä mahdollisuuksia, minkä
38309: koituksenmukaisuudesta. Pääehtona oli, että            vuoksi viimeaikaiset yritykset saada työväkeä
38310: anojalla tuli olla taattu toimeentulo, joka tur-       palaamaan kotiin eivät ole johtaneet tuloksiin.
38311: vasi hänen ja hänen perheensä elannon paikka-             Asuntohallituksen keskittämispolitiikka kos-
38312: kunnalla, jolle rakennus piti rakentaa.                ketellussa suhteessa on täysin ristiriidassa kehi-
38313:     Kuluvan vuoden alusta lähtien asuntohallitus       tysaluepolitiikan kanssa. Kun on edellytettävä
38314: on omaksunut periaatteen, että omakotitalo-            hallituksen olevan tietoinen näistä vastakkai-
38315: lainoja myönnetään ainoastaan rakennuskaavoi-          sista pyrkimyksistä, saa sen käsityksen, että
38316: tetulle tai kaavoituksen alaisina oleville alueille.   hallituksen piirissä vaikuttaa kaksi toisilleen
38317: Tämän määräyksen perusteella hyvin suuri               vastakkaista voimaa: Toinen, joka tähtää varsi-
38318: joukko hakemuksia on hylätty, mikä, kuten on           naisen maaseudun köyhdyttämiseen ja kaiken
38319: helppo käsittää, on tuottanut Iainananojalie           taloudellisen ja sivistyselämän keskittämiseen
38320: pettymyksiä ja ylitsepääsemättömiä vaikeuksia          tietyille keskuspaikkakunnille, ja toinen, joka
38321: saada asunto-ongelmansa ratkaistuksi.                  on kehitysaluepolitiikan ytimenä ja joka tähtää
38322:     Sen valaisemiseksi, miten epäoikeudenmu-           siihen, että saataisiin siedettävät toimeentulo-
38323: kainen ja epäjohdonmukainen tämä pyrkimys              ja elinmahdollisuudet kaikille kansalaisille riip-
38324: on, esitettäköön seuraava esimerkki - joka             pumatta siitä, missä he haluavat asuntonsa ja
38325: on yksi tuhansista samankaltaisista.                   kotinsa sijaitsevan.
38326:     Hakija asui 6 kilometrin päässä kirkonky-             Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
38327:  lästä, jossa hänellä oli työpaikka. Tietyt kylän      tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla allekirjoit-
38328:  osat ovat rakennuskaavoitettuja. Naapuriky-           tanut esittää valtioneuvoston asianomaisen jä-
38329: lässä hänellä oli tontti, sortumaisillaan oleva        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38330:  asunto ja vastarakennettuja kasvihuoneita, joita
38331:  hän perheensä avustamana hoiteli, kun ei ollut                   Hyväksyykö Hallitus asuntohallituk-
38332:  työhönsä sidottuna. Matkaan autolla kodin ja                  sen menettelyn, kun se epää omakoti-
38333:  työpaikan välillä kuluu noin 15 minuuttia. Hä-                lainan henkilöltä, joka asuu rakennus-
38334: 4
38335: 
38336:      kaavoittamattomalla alueella, jota ei             toimeentulo tietyllä paikkakunnalla · on
38337:      katsota voitavan kehittää keskuspaikka-           turvattu, suodaan mahdollisuus saada
38338:      kunnaksi, ja jos ei,                              omakotilainaa riippumatta asuin- ja
38339:         tuleeko Hallitus ryhtymään sellaisiin          kotipaikasta?
38340:      toimenpiteisiin, että henkilölle, jonka
38341:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1971.
38342: 
38343:                                      Verner Korsbäck
38344:                                                                                                      5
38345: 
38346: 
38347: 
38348: 
38349:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38350: 
38351:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           hallitus on päässyt lähelle tavoitettaan, joka
38352: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      tähtää kaikkien sosiaalisesti tarkoituksenmu-
38353: mies, olette 17 päivänä syyskuuta 1971 päivä-        kaisten ja taloudellisesti tarpeellisten omakoti-
38354: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       taloa koskevien rakennussuunnitelmien asunto-
38355: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       lainoittamiseen. Tämä koskee etenkin kehitys-
38356: sanedustaja Korsbäckin näin kuuluvasta kirjal-       alueilla sijaitsevia maalaiskuntia.
38357: lisesta kysymyksestä n: o 191 :                         Kiinnittämällä huomiota tontin sijaintiin
38358:                                                      sekä siihen, että välttämättömimmät palvelut,
38359:             "Hyväksyykö Hallitus asuntohallituk-     kuten ostospaikat ja vähintään ala-asteen koulu,
38360:          sen menettelyn, kun se epää omakoti-        ovat kohtuullisen etäisyyden päässä asuntohal-
38361:          lainan henkilöltä, joka asuu rakennus-      litus on myöntänyt ja edelleenkin tulee myön-
38362:          kaavoittamattomalla alueella, jota ei       tämään omakotilainoja myös kaavoitettujen
38363:          katsota voitavan kehittää keskuspaikka-     alueiden ulkopuolelle varsinaiselle maaseudulle.
38364:          kunnaksi, ja jos ei,                        Tarkoituksena on välttää julkisten ja yksityis-
38365:             tuleeko Hallitus ryhtymään sellaisiin    ten voimavarojen suuntaamista kohteisiin, jotka
38366:          toimenpiteisiin, että henkilölle, jonka     syrjäisen tai muutoin heikon sijainnin takia ei-
38367:          toimeentulo tietyllä paikkakunnalla on      vät ole edes asianomaisen rakentajan oman
38368:          turvattu, suodaan mahdollisuus saada        edun mukaisia. Näin samalla edistetään toimin-
38369:          omakotilainaa riippumatta asuin- ja         takykyisten ja kasvukelpoisten asutuskeskusten
38370:          kotipaikasta?"                              muodostumista myös maaseudulle.
38371:                                                         Asuntohallitus tulee edelleen verrattain laa-
38372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jassa mitassa hyväksymään asuntolainoja myös
38373: vasti seuraavaa:                                     haja-asutusalueille, joissa lainan hakijan am-
38374:    Vaikka asuntohallitus onkin ottanut entistä       mattiin liittyvillä tai muilla sellaisilla järke-
38375: kriittisemmän kannan haja-asutusalueille suun-       villä erityisillä syillä voidaan hakemusta puol-
38376: niteltuun järjestäytymättömään rakentamiseen         taa. Tärkeätä on, että asianomaisten lainan-
38377: sen tarkoituksena ei kuitenkaan ole supistaa         hakijoiden olosuhteet selvitetään, jolloin erityi-
38378: tai rajoittaa maaseudulle myönnettävien oma-         sesti kunnilla on keskeinen asema ja vastuu.
38379: kotilainojen määrää. Kuluvana vuonna asunto-
38380:      Helsingissä, sisäasiainministeriössä 19 päivänä lokakuuta 1971.
38381: 
38382:                                                                         Ministeri Jacob Söderman.
38383: 
38384: 
38385: 
38386: 
38387: 935/71
38388: 6
38389: 
38390: 
38391: 
38392: 
38393:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38394: 
38395:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      vilket är att bostadslån skall kunna. beviljas
38396: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         för alla socialt ändamålsenliga och ekonomiskt
38397: velse av den 17 september 1971 tili veder-        påkallade byggnadsprojekt som rör egnahems-
38398: börande medlem av statsrådet för avgivande        hus. Detta gäller främst landskommunerna
38399: av svar översänt avskrift av följande av riks-    inom utvecklingsområden.
38400: dagsman Korsbäck ställda spörsmål nr 191 :           Med beaktande av tomtens läge och av att
38401:                                                   den nödvändigaste servicen, såsom köpställen
38402:           "Omfattar Regeringen Bostadsstyrel-     och åtminstone skola för lågstadiet, finns på
38403:        sens förfarande att icke bevilja egna-     skäligt avstånd, har bostadsstyre1sen beviljat
38404:        hemslån åt person, som bor utom bygg-      och kommer fortfarande att bevilja egnahems-
38405:        nadsplanerat område, vilket icke anses     lån även utanför planlagda områden på den
38406:        kunna utvecklas tili centralort, och om    egentliga landsbygden. Meningen är att und-
38407:        icke,                                      vika användning av allmänna och privata re-
38408:           kommer Regeringen att vidtaga så-       surser för byggen vilka på grund av att de är
38409:        dana åtgärder, att person med tryggad      avsides eller eljest ofördelaktigt belägna icke
38410:        utkomst på viss ort får möjlighet att      är förenliga ens med vederbörande byggares
38411:        erMlla egnahemslån oberoende av bo-        egna intressen. På detta sätt främjas samtidigt
38412:        stads- och hemorten?"                      uppkomsten av funktionsdugliga och expansiva
38413:                                                   bostadscentrum även på landsbygden.
38414:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         Bostadsstyrelsen kommer fortfarande att i
38415: anföra följande:                                  rätt stor omfattning godkänna bostadslån även
38416:    Även om bostadsstyrelsens inställning tili     för områden med glesbebyggelse, då med sö-
38417: tilltänkt ickeorganiserat byggande på områden     kandens yrke sammanhängande eller andra dy-
38418: med glesbebygge1se har blivit mer kritisk än      lika förnuftiga skä1 motiverar ansökans för-
38419: den har varit tidigare, är det likväl inte me-    ordande. Viktigt är, att vederbörande 1åne-
38420: ningen att nedskära eller begränsa anta1et lån    sökandes förhållanden utreds, varvid i synner-
38421: för egnahem på 1andsbygden. Innevarande år        het kommunerna har en central ställning och
38422: har bostadsstyre1sen kommit nära sitt må1,        ett betydande ansvar.
38423:      Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena den 19 oktober 1971.
38424: 
38425:                                                                      Minister Jacob Söderman.
38426: Kirj. ksm. n:o 192.
38427: 
38428: 
38429: 
38430: 
38431:                                  Kohtala: Työllisyyden turvaamisesta Hämeenlinnan alueella.
38432: 
38433: 
38434:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38435: 
38436:    Hämeenlinnan alueella työllisyystalvi 1971-      meenlinnan alueelle esitetyistä määrärahoista
38437: 72 muodostuu erittäin vaikeaksi. Työttömien         menee materiaali- ja tarvikehankintoihin, joten
38438: määrä muodostuu useita aikaisempia talvikau-        työttömien työnhakijoiden työllistämiseen jää-
38439: sia huomattavasti suuremmaksi, pahimmassa           vät määrärahat ovat pieniä.
38440: tapauksessa työttömien määrä jopa kaksinker-           Sopivia työllisyyskohteita valtion rahoitetta-
38441: taistuu.                                            vaksi Hämeenlinnan alueella on kasautunut
38442:    Työttömien määrää voimakkaasti lisääviä          vuosien varrella paljon. Valtion piiriviranomai-
38443: syitä on useitakin. Yksityinen rakennustoiminta     sille ja keskusvirastoille on esitetty työllisyyden
38444: hiljentyy rakenteilla olevien rakennustöiden val-   helpottamiseksi useita kohteita tuloksetta.
38445: mistuttua tämän syksyn aikana. Asuntoraken-         Esim. Hämeenlinnan alueen tieverkoston pa-
38446: nustoiminta vähentyy huomattavasti myös sen         rantaminen on jätetty kokonaan hoitamatta
38447: vuoksi, että myönnetyt aravalainat ovat riittä-     vuoden 1972 talousarvioesityksessä tiemäärä-
38448: mättömiä. Rautaruukin tehdaslaitoksen val-          rahojen kasautuessa yksipuolisesti ( 80 % :sti)
38449: mistuttua useampia satoja rakennustyöntekijöi-      Tampereen alueelle. Varuskuntien kasarmit
38450: tä jäänee ilman työtä.                              ovat monet kunnoltaan varusmiesten tervey-
38451:    Valtion reaali-investoinnit asukasta kohti       delle vaarallisia. Maakunta-arkisto on täyteen
38452: ovat Turun yliopistossa suoritetun tutkimuk-        sullottu. Useat valtion viranomaiset tarvitsisi-
38453: sen mukaan Etelä-Hämeessä ja Hämeenlinnan           vat Hämeenlinnan alueella lisätiloja. Sopivia ja
38454: alueella ylivoimaisesti maan alhaisimmat. Tämä      tärkeitä valtion työllisyyskohteita löytyisi pal-
38455: on merkinnyt sitä, että Hämeenlinnan alueella       jon Hämeenlinnan alueelta.
38456: valtion rahoittamia työmaita on ollut vähän.           Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
38457: Kun työllisyysrasite on jo jäänyt Hämeenlinnan      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin vedoten esitän
38458: alueella pääasiassa kuntien velvollisuudeksi,       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38459: niin kunnat eivät yksinkertaisesti pysty talou-     vaksi seuraavan kysymyksen:
38460: dellisesti lisäämään työtilaisuuksia.
38461:    Kuluvan vuoden valtion talousarviossa sekä                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38462:  vuoden 1972 valtion talousarvioesityksessä ole-            siin työllisyyden turvaamiseksi ensi tal-
38463: vat varat eivät riitä työllistämään kuin pienen             ven aikana Hämeenlinnan alueella lisää-
38464: osan työttömistä työnhakijoista Hämeenlinnan                mällä valtion rahoittamia työkohteita?
38465: alueella. Lisäksi huomattava osa valtion Hä-
38466:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1971.
38467: 
38468:                                            Leo Kohtala.
38469: 
38470: 
38471: 
38472: 
38473: 920/71
38474: 2
38475: 
38476: 
38477: 
38478: 
38479:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38480: 
38481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           syyskuu     210 työntekijää
38482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            lokakuu     261
38483: olette 17 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn                marraskuu 336       "
38484: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             joulukuu 374        "
38485: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-                                "
38486:                                                       Mainittakoon tässä yhteydessä, että viime
38487: edustaja Leo Kohtalan näin kuuluvasta kirjalli-    työllisyysvuoden aikana työnvälitys yritti saada
38488: sesta kysymyksestä n:o 192:                        Lammilie ja Parolaan valtion työmaille paikal-
38489:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-       lisia työntekijöitä, mutta näitä ei ollut paljoa-
38490:        teisiin työllisyyden turvaamiseksi ensi     kaan saatavissa, joten työvoimaa oli hankittava
38491:        talven aikana Hämeenlinnan alueella         muualta.
38492:        lisäämällä valtion rahoittamia työkoh-         Hämeenlinnan kaupungin osalta saattaa olla
38493:        teita?"                                     mahdollista talonrakennusalan työttömien mää-
38494:                                                    rän kasvaminen viime talvista suuremmaksi.
38495:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Rautaruukin tehdaslaitoksen valmistuminen
38496: vasti seuraavaa:                                   merkitsee huomattavan rakennustyökohteen
38497:                                                    päättymistä. Tällä hetkellä ei Rautaruukissa
38498:    Hämeenlinna kuuluu Kanta-Hämeen aluee-          kuitenkaan liene varsinaisia rakennusalan työn-
38499: seen, mihin Tampereen työvoimapiirissä laske-      tekijöitä enää paljoakaan työssä. Nämä saane-
38500: taan lisäksi Hattulan, Hauhon, Janakkalan,         vat helpostikin työtä urakoitsijaliikkeen muilla
38501: Kalvolan, Lammin, Rengon, Tuuloksen ja Urja-       työmailla. Suurin osa Rautaruukissa tällä het-
38502: lan kunnat. Tällä alueella on työttömyys ollut     kellä olevasta työvoimasta on aliurakoitsijoiden
38503: selvästi keskimääräistä vähäisempää ja valtion     muualta tuottamaa ammattityövoimaa, joka siir-
38504: töiden tarve työllisyyden kannalta pienempi        tyy töiden päätyttyä muille työmaille.
38505: kuin muualla piirin alueella.
38506:    Työllisyysvuonna 1970-71 ei Kanta-Hä-              Tämän hetken työllisyystilanne Kanta-Hä-
38507: meessä velvoitettu ainoatakaan kuntaa täyttä-      meessä on hyvä. Rakennusalalla on avoimia
38508: mään työhönsijoitusosuuttaan, eivätkä siten        työpaikkoja lähes kaksi kertaa enemmän kuin
38509: työvoimatoimikunnat joutuneet osoittamaan          työttömiä työnhakijoita. Samoin teollisuudessa
38510: lainkaan työntekijöitä valtion työmaille. Tämän    ja palvelualoilla on työttömiä työnhakijoita
38511: vuoksi ei voitane sanoa, että "työllisyysrasite    vähemmän kuin työpaikkoja.
38512: Hämeenlinnan alueella olisi jäänyt pääasiassa         Myös ensi talvikauden työllisyysnäkymät
38513: kuntien velvollisuudeksi", kuten kysymyksessä      Kanta-Hämeessä ovat verrattain hyvät, talon-
38514: esitetään.                                         rakennusalalla jopa viime talvista hieman pa-
38515:    Viime syyskuun puolivälin tilannekatsauksen     remmat. Ainoastaan eräillä toimihenkilöaloilla
38516: mukaan työttömiä työnhakijoita oli Hämeen-         tilanne tulee olemaan viime talvista jonkun
38517: linnan kortistossa 550 henkilöä, viime vuonna      verran huonompi, mutta näiden alojen tilan-
38518: samaan aikaan 470, vuonna 1969 700 ja vuon-        netta ei sanottavastikaan voida parantaa valtion
38519: na 1968 800 henkilöä. Tämä lukusarja osoittaa,     työkohteita lisäämällä.
38520: että työllisyystilanne Hämeenlinnan alueella ei       Edellä sanotun johdosta katson, että työlli-
38521: ole oleellisesti huonompi kuin edellisenä vuon-    syyslain valtioon kohdistetut velvoitteet pysty-
38522: na.                                                tään ensi vuoden työohjelman puitteissa Kanta-
38523:    Kanta-Hämeen alueella valtion tämän syksyn      Hämeessä tulevanakin talvikautena hoitamaan
38524: työohjelmaan kuuluvien työmaiden yhteinen          mahdollisimman pitkälle ns. työlinjaa noudat-
38525: työvahvuus eri kuukausina on seuraava:             taen.
38526:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1971.
38527: 
38528:                                                               Työvoimaministeri Veikko Helle.
38529:                                                                                                    3
38530: 
38531: 
38532: 
38533: 
38534:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38535: 
38536:   1 syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags-              september 210 arbetstagare
38537: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder                   oktober     261      ,
38538: skrivelse den 19 september 1971 tillställt ve-            november 336
38539: derbörande medlem av statsrådet för besvaran-             december 3 74        "
38540: de följande, av riksdagsman Leo Kohtalas ställ-                                "
38541:                                                        1 detta sammanhang kan nämnas, att arbets-
38542: da skriftliga spörsmål nr 192:                      förmedlingen senaste år försökte få lokal ar-
38543:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        betskraft tili arbetsplatserna i Lammi och Pa-
38544:        i syfte att trygga sysselsättningen nästa    rola, men att det inte fanns många att tillgå,
38545:        vinter i Tavastehus-området genom att        utan arbetskraft måste tas från annat håll och
38546:        öka antalet av staten finansierade ar-       inkvarteras.
38547:        betsobjekt?"                                     För Tavastehus stads del kan antalet arbets-
38548:                                                     lösa inom byggnadsbranschen möjligen komma
38549:                                                     att överstiga senaste vinters siffror. Då Rauta-
38550:    Som svar på detta önskar jag vördsamt            ruukki fabriksbygge blir färdigt, innebär detta
38551: framhålla:                                          att ett betydande byggnadsarbete avslutas. För
38552:     Tavastehus hör tili mellersta Tavastland        närvarande torde likväl Rautaruukki inte längre
38553: (Kanta-Häme), tili vilket område från Tam-          ha många egentliga byggnadsarbetare i arbete.
38554: merfors arbetskraftsdistrikt dessutom räknas        Dessa torde lätt få arbete på entreprenadfir-
38555: Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi,          mans andra arbetsplatser. Största delen av den
38556: Renko, Tuulos och Urjala kommuner. lnom             arbetskraft, som för närvarande är sysselsatt
38557: detta område har arbetslösheten varit klart         på Rautaruukki, är fackarbetare som under-
38558: under genomsnittet och behovet av statliga          entreprenörerna haft med sig från annat håll
38559: arbeten ur sysselsättningssynpunkt mindre än        och som då arbetet avslutas överförs tili andra
38560: på annat håll inom distriktet.                      arbetsplatser.
38561:                                                         Sysselsättningsläget i mellersta Tavastland
38562:     Under sysselsättningsåret 1970-71 ålades        är gott för tillfället. lnom byggnadsbranschen
38563: ingen kommun att fylla sin arbetsplacerings-        finns det nästan dubbelt fler lediga platser än
38564: andel och därför behövde inte heller arbets-        arbetslösa arbetssökande. Också inom industrin
38565: kraftskommissionerna anvisa några arbetstagare      och serviceyrkena är antalet arbetslösa arbets-
38566: tili statens arbetsplatser. Man torde därför inte   sökande mindre än antalet lediga platser.
38567: kunna säga, att "sysselsättningsbördan inom             Sysselsättningsutsikterna för nästa vinter är
38568: Tavastehus-området huvudsakligen hade varit         också goda för mellersta Tavastlands del, inom
38569: en förpliktelse för kommunerna" såsom det           husbyggnadsbranschen t.o.m. något bättre än
38570: framhålles i spörsmålet.                            senaste vinter. Endast inom vissa tjänsteman-
38571:     Enligt en rapport över läget i mitten av        naområden kommer läget att vara något sämre
38572:  sistlidna september månad fanns arbetslösa         än förra året, men i dessa branscher kan situa-
38573:  arbetssökande 550 i Tavastehus, senaste år vid     tionen inte nämnvärt förbättras genom att man
38574:  samma tidpunkt 470, 700 personer år 1969           ökar antalet statliga arbetsobjekt.
38575: och 800 år 1968. Denna sifferserie visar, att           På grund av det ovansagda anser jag, att de
38576:  sysselsättningsläget i Tavastehus-området inte     förpliktelser lagen om sysselsättning ålägger
38577:  är väsentligt sämre än föregående år.               staten inom ramen för nästa års arbetsprogram
38578:     Arbetsstyrkan vid statens arbetsplatser, som    också inkommande vintersäsong kan skötas i
38579:  ingår i arbetsprogrammet för i höst, är i mel-      det längsta genom tillämpande av den sk.
38580:  lersta Tavastland månadsvis följande:               arbetslinjen.
38581:       Helsingfors den 19 oktober 1971.
38582: 
38583:                                                               Arbetskraftsminister Veikko Helle.
38584: Kirj. ksm. n:o 193.
38585: 
38586: 
38587: 
38588: 
38589:                                  Jaatinen: Työnantajille oppisopimuslain mukaisesti suoritetta-
38590:                                      vien korvausten korottamisesta.
38591: 
38592: 
38593:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38594: 
38595:    Oppisopimuslain 28 §:n mukaisesti työn-             Verrattaessa maksettavia korvauksia taman
38596: antajalle suoritetaan valtion varoista korvausta    hetkisiin todellisiin kustannuksiin voidaan to-
38597: voimassa olevan oppisopimuksen mukaisesta           deta, että korvaukset ovat pahasti jälkeenjää-
38598: kouluttamisesta aiheutuneista menoista kuta-        neitä. Vuodesta 1965 lähtien ovat ne kustan-
38599: kin oppisopimuksen tehnyttä oppilasta kohti         nukset, joiden korvaamisesta oppisopimusase-
38600: 720-1 140 mk oppiohjelman mukaiselta en-            tuksessa on kyse, nousseet jo yli 30 %.
38601: simmäiseltä vuodelta ja seuraavilta oppivuo-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
38602: silta 360-720 mk vuodessa asetuksella lä-           tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
38603: hemmin määriteltävin perustein.                     tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38604:    Ammattikasvatushallitus on 1l päivänä syys-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38605: kuuta 1968 antamallaan päätöksellä n:o 246/A        sen:
38606: 48/68 vahvistanut eri ryhmissä yritysaloittain
38607: ne korvaukset, jotka oppisopimuksen mukai-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38608: sesta kouluttamisesta työnantajille suoritetaan.            ryhtyä työnantajille oppisopimuslain mu-
38609: Perusteena on pidetty vuoden 1965 kustannus-                kaisesti suoritettavien korvausten korot-
38610: tasoa.                                                      tamiseksi?
38611:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1971.
38612: 
38613:                                           Matti Jaatinen.
38614: 
38615: 
38616: 
38617: 
38618: 823/71
38619: 2
38620: 
38621: 
38622: 
38623: 
38624:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
38625: 
38626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
38628: olette 17 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn kir-         Opetusministeriön laskelmien mukaan ovat
38629: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vuodesta 1965 lähtien ne kustannukset, jotka
38630: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       korvataan työnantajalle oppisopimuslain (422/
38631: edustaja Matti Jaatisen näin kuuluvasta kirjalli-   67) 28 §:n nojalla nousseet 34 prosentilla. Näi-
38632: sesta kysymyksestä n:o 193:                         den laskelmien mukaisesti on opetusministe-
38633:                                                     riössä laadittu oppisopimusasetuksen (563/67)
38634:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      19 §:n 1 ja 3 momenttien muuttamiseksi eh-
38635:        ryhtyä työnantajille oppisopimuslain mu-     dotus. Asetuksen muutosehdotus on lausun-
38636:        kaisesti suoritettavien korvausten korot-    nolla valtiovarainministeriössä. Opetusministe-
38637:        tamiseksi?"                                  riön tavoitteena on saada asetuksen muutos voi-
38638:                                                     maan kuluvana syksynä.
38639:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1971.
38640: 
38641:                                                                      Ministeri Meeri Kalavainen.
38642:                                                                                                  3
38643: 
38644: 
38645: 
38646: 
38647:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38648: 
38649:    I det syfte 3 7 § 1 mmn. riksdagsordningen        Enligt undervisningsministeriets kalkyler har
38650: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     de utgifter som enligt 28 § läroavtalslagen
38651: av den 17 september 1971 tili vederbörande        (422/67) ersättes arbetsgivare från år 1965
38652: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    stigit med 34 procent. I enlighet med dessa
38653: jande av riksdagsman Matti Jaatinen ställda       kalkyler har i undervisningsministeriet upp-
38654: skriftliga spörsmål nr 193:                       gjorts ett förslag tili ändring av 19 § 1 odh 3
38655:                                                   mom. läroavtalsförordningen ( 563/6 7).
38656:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           Förslaget tili ändring av förordningen har
38657:        vidtaga för höjande av de ersättningar     sänts tili finansministeriet för utlåtande. Un-
38658:        som i enlighet med läroavtalslagen skall   dervisningsministeriet avser att kunna bringa
38659:        utgå till arbetsgivare?                    ändringen av förordningen i kraft under inne-
38660:                                                   varande höst.
38661:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
38662: anföra följande:
38663:      Helsingfors den 27 september 1971.
38664: 
38665:                                                                     Minister Meeri Kalavainen.
38666: Skriftl. spm. nr 194.
38667: 
38668: 
38669: 
38670: 
38671:                                  Korsbäck: Om utvecklande av fårskötseln.
38672: 
38673: 
38674:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38675: 
38676:    För ett antal år sedan hade fårskötseln          der inte vidtagas för åstadkommandet av bättre
38677: mycket ringa omfattning. Tack vare målmed-          lönsamhet, kommer alla de uppoffringar, som
38678: veten förädling av det finska fåret har man         även S:tatsmakten gjort för främjandet av får-
38679: småningom erhållit en fårstam med rekordstor        skötseln, att gå tili spillo genom att näringen
38680: fruktsamhet. Antalet födda lamm per tacka och       dör.
38681: år är i medeltal 23 st. Fårens vikt har stigit          Bl.a. borde följande åtgärder skyndsamt vid-
38682: från 20 tili 60 a 70 kg. På grund härav och         tagas:
38683: tack vare den upplysning, som särskilt Får- och         1. Reglera importen av fårkött tili den tid
38684: getavelsföreningen bedrivit har intresset för       av året då ringa utbud råder på inhemskt köt:rt,
38685: fårskötseln ökat mycket kraftigt under de se-           2. anordna upplysning i tv, radio och andra
38686: naste åren. Senaste år farms i landet ca            massmedia om fårköttets utomordentligt goda
38687: 180 000 får.                                        kvalite som föda, samt
38688:    Förutom det finska fårets stora fruktsamhet          3. bevilja fårfarmarna en produktionspremie
38689: är fåret i jämförelse med andra nyttodjur           om 1 mark per kg för sålt kött av statsmedel.
38690: mycket anspråkslöst. På grund härav är får-         De sammanlagda kostnaderna för de två sist-
38691: skötseln en fördelaktig näringsgren, särskilt i     nämnda åtgärdema kan uppskattas tili omkring
38692: skärgården och andra u-områden, som icke har        800 000-1 000 000 mark.
38693: naturliga förutsättningar för idkandet av andra         Hänvisande tili vad som ovan anförts och
38694: mera krävande näringar. En positiv omständig-       tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen får under-
38695: het är även den, att det finska fåret är efter-     tecknad tili hesvarande av vederbörande med-
38696: frågat såsom avelsdjur i många andra länder.        lem av statsrådet ställa följande spörsmål:
38697: En viss export av sådana djur förekommer och
38698: förutsättningar synes finnas för ökning av den-                 Är Regeringen medveten om får-
38699: na export.                                                   skötselns stora hetydelse särskilt i skär-
38700:    På grund av import av fårkött under tiden                 gården och inom andra u-områden och
38701: för den egentliga fårslakten och fårsköttförsälj-            denna närings nuvarande beträngda elko-
38702: ningen, ojämnt utbud och konsumenternas                      nomiska 1äge, om så är,
38703: ringa uppskattning av fårkött - som ju är en                    kommer Regeringen att vidtaga åt-
38704: delikatess för dem, som vant sig att äta köttet              gärder i syfte att förbättra fårskötselns
38705: - har 1ett tili att producentpriset sjunkit tili             möjligheter att uppnå sådant ekonomiskt
38706:  en nivå, som gör näringen olönsam och förtar                resultat att näringen kan fortbestå och
38707: intresset .för fårskötsel. Om skyndsamma åtgär-              ytterligare utvecklas?
38708:       Helsingfors den 18 september 1971.
38709: 
38710:                                          \Terner Korsbäck.
38711: 
38712: 
38713: 
38714: 
38715: 921/71
38716: 2
38717: 
38718: Kirj. ksm. n:o 194.                                                                        Suomennos.
38719: 
38720: 
38721: 
38722: 
38723:                                   Korsbäck: Lammastalouden kehittämisestä.
38724: 
38725: 
38726:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38727: 
38728:    Joitakin vuosia sitten lampaanhoidon har-         Ellei pikaisiin !toimenpiteisiin paremman tuot-
38729: joittaminen oli hyvin vähäistä. Suomalaisen          tavuuden aikaansaamiseksi ryhdytä, tulevat
38730: lampaan määrätietoisen jalostuksen ansiosta on       kaikki uhraukset, nekin, joihin valtiovalta on
38731: vähitellen saatu aikaan ennätyksellisen hedel-       lampaanhoidon edistämiseksi ryhtynyt, valu-
38732: mällinen lammaskanta. Uuhikohtainen vuotui-          maan hiekkaan tämän elinkeinon sammuessa.
38733: nen karitsamäärä on keskimäärin 23 kpl. Lam-            Mm. seuraaviin toimenpiteisiin tulisi pikai-
38734: paiden paino on kohonnut 20 kilosta 60 a 70          sesti ryhtyä:
38735: kiloon. Tämän johdosta ja erityisesti Lampaan-          1. Lampaanlihan tuonti :tulisi rajoittaa sii-
38736: ja vuohenjalostusyhdistyksen valistustoiminnan       hen aikaan vuodesta, jolloin kotimaisen lihan
38737: ansiosta lampaanhoitoa kohtaan tunnettu mie-         tarjonta on vähäistä,
38738: lenkiinto on viime vuosina voimakkaasti lisään-         2. televisiossa, radiossa ja muissa joukko-
38739: tynyt. Viime vuonna oli n. 180 000 lammasta.         tiedotusvälineissä olisi levitettävä tietoa lam-
38740:    Sen ohella, että suomalainen lammas on            paanlihan ravinnollisesta erinomaisuudesta, sekä
38741: sangen hedelmällinen, lammas on muihin hyöty-           3. valtion varois:ta tulisi myöntää lampaan-
38742: eläimiin verrattuna hyvin vaatimaton. Tämän          kasvattajille tuotantopalkkio, jonka suuruus
38743: johdosta lampaanhoito on edullinen elinkeino,        olisi 1 mk myydyltä lihakilolta. Kahden viime-
38744: erityisesti saaristossa ja muilla kehitysalueilla,   mainitun toimenpiteen yhteiskustannukset voi-
38745: joilla ei ole luontaisia edellytyksiä muiden         daan arvioida n. 800 000-1 000 000 markaksi.
38746: vaativaropien     elinkeinojen   harjoittamiseen.       Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
38747: Myönteinen seikka on myös se, että suomalai-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
38748: nen lammas on siitoseläimenä kysytty monissa         nut esittää valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38749: muissa maissa. Sellaisten eläinten vientiä har-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38750: joitetaan jossain määrin ja edellytyksiä tämän
38751: viennin lisäämiselle näyttää olevan.                            Onko Hallitus tietoinen lampaan-
38752:    Lampaanlihan varsinaisen teurastusajan ja                 hoidon tärkeydestä erityisesti saaris-
38753: lampaanlihan myynnin aikana tapahtuva tuontl,                tossa ja muilla kehitysalueilla sekä
38754: epätasainen tarjonta ja kuluttajien vähäinen                 tämän elinkeinon nykyisestä taloudelli-
38755: lampaanlihan arvostus - onhan lampaanliha                    sesta ahdingosta, ja jos on,
38756: herkkua niille, jotka ovat tottuneet sitä hyö-                  aikooko Hallitus ryhtyä itoimenpitei-
38757: mään - ovat johtaneet siihen, että tuottaja-                 siin parantaakseen lampaanhoidon mah-
38758: hinta on alentunut tasolle, joka tekee tästä                 dollisuuksia päästä sellaiseen taloudelli-
38759: eliokeinosta kannattamauoman ja joka aiheut-                 seen tulokseen, että tätä elinkeinoa voi-
38760: taa sen, että kiinnostus lampaanhoitoon häviää.              daan jatkaa ja edelleen kehittää?
38761:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1971.
38762: 
38763:                                           Verner Korsbäck.
38764:                                                                                                   3
38765: 
38766: 
38767: 
38768: 
38769:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
38770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
38771: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seuraavaa:
38772: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen
38773: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Korsbäckin        Maatalouden alueittaisena hintapoliittisena
38774: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen:           tukena on saaristoalueelia 1 päivästä touko-
38775:                                                     kuuta 1970 lähtien maksettu lampaanlihasta
38776:           "Onko Hallitus tietoinen lampaan-         tuotantoavustusta 26 penniä kilolta. Vuonna
38777:        hoidon tärkeydestä erityisesti saaris-       1971 tuki nostettiin 45 penniksi. Tämän ohella
38778:        tossa ja muilla kehitysalueilla sekä         on myös villasta maksettu tuotantopalkkiota.
38779:        tämän elinkeinon nykyisestä taloudelli-      Hallituksen toimesta tullaan myöskin selvitte-
38780:        sesta ahdingosta, ja jos on,                 lemään mitä mahdollisuuksia olisi lampaanlihan
38781:           aikooko Hallitus ryhtyä 'toimenpitei-     kausivaihtelujen tasoittamiseksi. Edelleen tul-
38782:        siin parantaakseen lampaanhoidon mah-        laan tutkimaan muita keinoja lampaanhoidon
38783:        dollisuuksia päästä sellaiseen taloudelli-   kehittämiseksi saaristossa ja muilla kehitys-
38784:        seen tulokseen, että tätä elinkeinoa voi-    alueilla.
38785:        daan jatkaa ja edelleen kehittää?"
38786:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1971.
38787: 
38788:                                               Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
38789: 4
38790: 
38791: 
38792: 
38793: 
38794:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
38795: 
38796:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38797: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       samt anföra följande:
38798: medlem av statsrådet översänt följande av
38799: riksdagsman Korsbäck ställda spörsmål:                Såsom regionalt prispolitiskt stöd åt lant-
38800:                                                    bruket har inom skärgårdsområdet sedan den
38801:          "Är Regeringen medveten om får-           1 maj 1970 erlagts produktionspremie för får-
38802:       skötselns stora betydelse särskilt i skär-   kött, viiken först utgick med 26 penni per
38803:       gården och inom andra u-områden och          kilo. År 1971 höjdes stödet till 45 penni. Här-
38804:       denna närings nuvarande beträngda eko-       jämte har produktionspremie betalats även för
38805:       nomiska läge, om så är,                      ull. Genom regeringens försorg kommer också
38806:          kommer Regeringen att vidtaga åt-         att utredas vilka möjligheter det finns att ut-
38807:       gärder i syfte att förbättra fårskötselns    jämna säsongväxlingarna i fråga om fårkött.
38808:       möjligheter att uppnå sådant ekonomiskt      Vidare kommer andra åtgärder för utvecklande
38809:       resultat att näringen kan fortbestå och      av fårskötseln ti. skärgården och inom andra
38810:       ytterligare utvecklas?"                      utvecklingsområden att prövas.
38811:      Helsingfors den 12 oktober 1971.
38812: 
38813:                                             Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
38814: Kirj. ksm. n:o 195.
38815: 
38816: 
38817: 
38818: 
38819:                                  Tiilikainen: Svetogorskin tehtaiden rakentamisesta suomalais-
38820:                                      neuvostoliittolaisena yhteistyönä.
38821: 
38822: 
38823:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
38824: 
38825:    Imatra ja sen lähikunnat ovat kärsineet jat-     puolella rajanylityspaikkana olisi Imatra. Myös
38826: kuvasta työttömyydestä 60-luvun alkupuolelta        näiden neuvottelujen myönteiseen lopputulok-
38827: lähtien, jolloin eräät suuret rakennushankkeet      seen saattamista pidetään tärkeänä nimenomaan
38828: Imatran alueella saatiin päätökseen. Imatran        Imatran talousalueen elinkeinoelämälle. Rajan-
38829: ja sen lähikuntien asema valtakunnan rajalla        ylityspaikan ja samalla maantieliikenteen avaa-
38830: asettaa omat rajoituksensa Imatran talousalueen     misella täydennettäisiin merkittävästi sitä lii-
38831: elinkeinoelämän kehittämiselle. Ennusteiden         kennettä, joka tällä hetkellä tapahtuu rautateitse
38832: mukaan työllisyystilanne Imatralla ja sen lähi-     Neuvostoliitosta Imatrankosken asemalle.
38833: kunnissa tulee olemaan aikaisempaa vaikeampi           Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
38834: ensi talvikautena.                                  § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
38835:    Julkisuudessa on mainittu Neuvostoliiton         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
38836: puolella sijaitsevien Enson (Svetogorsk) teh-       raavan kysymyksen:
38837: taiden uudelleen rakentaminen eräänä sellai-
38838: sena työkohteena, joka toteutettaisiin suoma-                  Onko Hallitus Imatran ja sen lähi-
38839: lais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä suoma-               kuntien vaikeutuvan työllisyystilanteen
38840: laisella työvoimalla.                                       huomioonottaen kiirehtinyt Neuvosto-
38841:    Saatujen tietojen mukaan mainitun rakennus-              liiton kanssa aloitettuja neuvotteluja
38842: hankkeen loppuunsaattaminen tulisi kestämään                Enson (Svetogorsk) tehtaiden uudel-
38843: useamman vuoden ajan. Näin ollen em. tehtai-                leen rakentamisesta suomalais-neuvos-
38844: den rakentaminen yhteishankkeena edellä mai-                toliittolaisena yhteistyönä suomalaisella
38845: nitulla tavalla tulisi huomattavasti helpotta-              työvoimalla ja neuvotteluja rajanylitys-
38846: maan Imatran ja sen lähikuntien työllisyystilan-            paikan avaamisesta Suomen ja Neu-
38847: netta. Koska näin mittavan hankkeen toteut-                 vostoliiton välille Imatran kaupungin
38848:  taminen tulisi vaatimaan huomattavia ennakko-              alueelta, ja
38849: valmisteluja Suomen puolella rajaa varsinkin                   onko Hallitus em. neuvottelujen
38850: Imatralla, olisi näihin toimenpiteisiin voitava             myönteistä lopputulosta ajatellen ryhty-
38851: varautua hyvissä ajoin.                                     nyt sellaisiin valmisteleviin toim(!npitei-
38852:    Tiettävästi Neuvostoliiton ja Suomen viran-              siin, että työt voidaan aloittaa ilman
38853:  omaisten välilläon käyty neuvotteluja myös                 viivytyksiä?
38854: rajanylityspaikan avaamisesta niin, että Suomen
38855:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1971.
38856: 
38857:                                          Paavo Tiilikainen..
38858: 
38859: 
38860: 
38861: 
38862: 915/71
38863: 2
38864: 
38865: 
38866: 
38867: 
38868:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38869: 
38870:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       singissä 20.-26. 8. 1969 pidetyssä kuuden-
38871: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja P.      nessa kokouksessaan suositella molempien mai-
38872: Tiilikainen 17 päivänä syyskuuta 1971 esittä-       den asianomaisille elimille yhteistyömahdolli-
38873: nyt Hallituksen asianomaisen jäsenen vastatta-      suuksien lähempää tutkimista ja ryhtymistä yh-
38874: vaksi seuraavan kysymyksen:                         teistyön toteuttamisen edellyttämiin kaupalli-
38875:                                                     siin neuvotteluihin.
38876:            "Onko Hallitus Imatran ja sen lähi-         Suomalaiset konetoimituksista ja rakennus-
38877:        kuntien vaikeutuvan työllisyystilanteen      töistä kiinnostuneet yritykset ovatkin käyneet
38878:        huomioonottaen kiirehtinyt Neuvosto-         neuvostoliittolaisen tilaajan kanssa yksityiskoh-
38879:        liiton kanssa aloitettuja neuvotteluja       taisia neuvotteluja, joiden tuloksena· ensimmäi-
38880:        Enson (Svetogorsk) tehtaiden uudel-          nen sitova tarjous jätettiin neuvostoliittolaiselle
38881:        leen rakentamisesta suomalais-neuvos·        osapuolelle 15. 4. 1971. Kysymys on tällä het-
38882:        toliittolaisena yhteistyönä suomalaisella    kellä lähinnä siitä, mitä rakennuskohteita
38883:        työvoimalla ja neuvotteluja rajanylitys-     Neuvostoliitto haluaa tässä vaiheessa sisällyttää
38884:        paikan avaamisesta Suomen ja Neu-            lopulliseen tarjouspyyntöönsä. Yksityiskohdista
38885:        vostoliiton välille Imatran kaupungin        on tämän jälkeen keskusteltu edelleen myöntei-
38886:        alueelta, ja                                 sessä hengessä. Neuvostoliittolaista tilaajaa ja
38887:            onko Hallitus em. neuvottelujen          asianomaista ministeriötä edustava valtuuskunta
38888:        myönteistä lopputulosta ajatellen ryhty-     on kuluvan kuun aikana käynyt tutustumassa
38889:        nyt sellaisiin valmisteleviin toimenpitei-   Suomessa vastaavanlaisiin laitoksiin.
38890:        siin, että työt voidaan aloittaa ilman          Tarkoituksena on toimittajien ja tilaajien
38891:        viivytyksiä?"                                välillä soimittavan kaupallisen sopimuksen
38892:                                                     edellä allekirjoittaa asiaa koskeva hallitusten
38893:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       välinen raamipöytäkirja, jossa hallitusten
38894: vasti seuraavaa:                                    välillä sovitaan ko. hankkeen pääperiaatteista.
38895:    Suomalais-neuvostoliittolaisen hallitusten vä-   Suomen taholta on jo ilmoitettu oltavan val-
38896: lisen pysyvän taloudellisen yhteistyökomission      miita allekirjoittamaan tämä hallitusten välinen
38897: viidennessä kokouksessa 16.-17. 1. 1969 Mos-        sopimus Neuvostoliitolle sopivana ajankohtana.
38898: kovassa ilmoitettiin Neuvostoliiton taholta, että       Imatran rajanylityspaikasta on neuvotteluihin
38899: asianomaiset neuvostoliittolaiset elimet olivat     liittyen käyty alustavia keskusteluja sitä sil-
38900: tutkineet kysymystä suomalaisen työvoiman           mälläpitäen, että Svetogorskin tehtaan laajen-
38901: mahdollisesta käyttämisestä Svetogorskin sellu-     tamistöihin mahdollisesti osallistuvan suoma-
38902: loosa- ja paperitehtaan laajentamisen yhteydes-     laisen työvoiman asuinpaikkana olisi Imatran
38903: sä. Mainitun yhteistyökomission kokouksen jäl-      seutu. Käytännöllisiin järjestelyihin, joihin
38904: keen Suomen osapuoli asetti erityisen työryh-       Suomen taholla ollaan varauduttu, tullaan pa-
38905: män käsittelemään Suomen osallistumista tämän       laamaan välittömästi ko. raamisopitriuksen alle-
38906: työkohteen toteuttamiseen. Suoritettujen selvit-    kirjoitt~misen .jälkeen.
38907: telyjen perusteella yhteistyökomissio päätti Hei-
38908:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta i971.
38909: 
38910:                                                                         Ministeri Olavi ]. Mattila.
38911:                                                                                                   3
38912: 
38913: 
38914: 
38915: 
38916:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
38917: 
38918:    I det syfte § .3 7, 1 mom. riksdagsordningen   nas berörda organ att närmare utreda sam-
38919: anger, har riksdagsman P. Tiilikainen den 17      arbetsmöjligheterna och att inleda de kom-
38920: september 1971 tili vedenbörande medlem av        mersiella förhandlingar förverkligandet av sam-
38921: statsrådet ställt följande spörsmål:              arbetet förutsätter.
38922:                                                      De finska företag som varit intresserade av
38923:           "Har Regeringen med beaktande av        maskinleveranserna och byggnadsarbetena har
38924:        den försvårade arbetssituationen i         redan haft detaljerade förhandlingar med be-
38925:        Imatra med grannkommuner påskyndat         ställaren. Som resultat av dessa förhandlingar
38926:        de med Sovjetunionen påbörjade för-        gavs det första bindande anhudet åt den sovje-
38927:        handlingarna om en utbyggning av           tiska parten 15. 4. 1971. För närvarande är det
38928:        Ensos fabriker (Svetogorsk) i finsk-       närmast fråga om vilka byggnadsprojekt
38929:        sovjetiskt samarbete med finsk arbets-     Sovjetunionen i detta skede vill innefatta i
38930:        kraft och förhandlingarna om öppnandet     den slutliga anbudsförfrågan. Detaljfrågorna har
38931:        av en gränsöverskridningspunkt mellan      härefter diskuterats i en alltjämt positiv anda.
38932:        Finland och Sovjetunionen på Imatra        En delegation representerande den sovjetiska
38933:        stads område,                              beställaren och vederbörande ministerium har
38934:           och har Regeringen med tanke på         under innevarande månad bekantat sig med
38935:        ett positivt slutresultat i dessa för-     motsvarande anläggningar i Finland.
38936:        handlingar vidtagit sådana förberedande       Avsikten är att innan det kommersiella
38937:        åtgärder, att arbetena kan inledas utan    avtalet undertecknas mellan leverantörerna och
38938:        förseningar?"                              beställarna i frågan, underteckna ett ramproto-
38939:                                                   koll mellan regeringarna, i vilket regeringarna
38940:    Som svar på detta spörsmål får jag vötdsamt    överenskommer om huvudprinciperna för
38941: anföra följande:                                  ifrågavarande projekt. Från finsk sida har
38942:    Vid den finsk-sovjetiska permanenta ekono-     redan meddelats att man är klar att under-
38943: miska samarbetskommissionens femte möte i         teckna detta avtal mellan regeringarna vid en
38944: Moskva 16.-17. 1. 1969 meddelades från sov-       för Sovjetunionen lämplig tidpunkt.
38945: jetisk sida, att vederbörande sovjetiska organ       I samband med förhandlingarna har prelimi-
38946: utrett frågan om ett eventuellt nyttjande av      nära diskussioner förts om en gränsöverskrid-
38947: finsk arbetskraft i samband med utvidgningen      ningspunkt i Imatra med beaktande av att
38948: av cellulosa- och pappersfabriken i Svetogorsk.   hemorten för den finska arbetskraft, som möj-
38949: Efter samarbetskommissionens möte tillsattes      ligen skulle delt.aga i utvidgningsarbetena vid
38950: på finskt håll en speciell arbetsgrupp för att    fabriken i Svetogorsk, skulle utgöras av trak-
38951: behandla en finsk medverkan vid förverkligande    terna kring Imatra. Tili de praktiska arrange-
38952: av detta arbetsprojekt. Mot bakgrunden av de      mangen, som man på finsk sida är beredd på,
38953: gjorda utredningarna beslöt samarbetskommis-      är det meningen att återkomma så snart det
38954: sionen vid sitt sjätte möte i Helsingfors 20.-    nämnda ramavtalet undertecknats.
38955: 26. 8. 1969 att rekommendera de båda länder-
38956:       Helsingfors, den 15 oktober 1971.
38957: 
38958:                                                                      Minister Olavi ]. Mattila.
38959: ·;:
38960: Grj. ksm. n:o 196.
38961: 
38962: 
38963: 
38964: 
38965:                                   Suomi ym.: Laitilan ammattikurssikeskuksen oppilaiden asunto-
38966:                                      ja vapaa-aikatilojen parantamisesta.
38967: 
38968: 
38969:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
38970: 
38971:    Työttömän työvoiman ammattiin koulutta-           neisiin ei mahdu vuoteiden lisäksi kuin pöytä,
38972: uiseksi on läänien alueilla kuntien yhteistyönä      pari tuolia ja kirjoitustila kahdelle. Kurssiikes-
38973: a valtion !tukea apuna käyttäen kiinnitetty          kuSita ei kuitenkaan ole mitoitettu liian pie-
38974: nerkittävässä määrin huomiota mm. perusta-           neksi, ahtaus ei johdu siitä. Osa asuntolatar-
38975: nalla ammattikurssikeskuksia. Harkintaan ja          koitukseen rakennetuista huoneista on nimit-
38976: Lsiantuntemukseen perustuva tilannearvio eri         täin annettu uLkopuolisille asunnontarvitsijoille
38977: Llojen työvoimatarpeesta on ammattikurssikes-        ja näin on jouduttu tilanteeseen, ert:tä neljä -
38978: ~usten /työn perustana ja näin on voitu ohjata       viisi kurssilaista on mahdutettu yhteen. Niin-
38979: yötä vailla olevat sellaisille työaloille joissa     kuin kaikkialla, myös Laitilassa on asuntopula,
38980: Lmmattityövoimasta on puutetta. Valtion takaa-       mutta kunnan tulisi ratkaista tämä ongelma
38981: nat lainat ovat rohkaisseet kunltia ammatti-         muulla tavoin kuin ottamalla majoitustiloja
38982: mrssikeskusten perustamisessa ja yleisesti on        ammattikurssikeskuksen oppilailta. Tällainen
38983: >yritty siihen, että kurssitukseen tarvittavat       menettely ei voi olla sopusoinnussa sen ylei-
38984: ·akennukset ovat ajanmukaisia sekä opetuksel-        sesti hyväksytyn periaatteen kanssa, jossa pyri-
38985: isesti että asumistasoltaan.                         tään ottamaan huomioon ammattiin kurssitet-
38986:    Laitilan kunnassa sijaitseva ammattikurssi-       tavien asunto-olosuhteiden viihtyvyys ja tarkoi-
38987: ~eskus on uusi laitos. Opetustilat ja asumiseen      tuksenmukaisuus.
38988:  arvittavat rakennukset ja huonetilat ovat viih-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
38989: yisiä ja tarkoitustaan vastaavia. Riittävässä        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
38990: näärin ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
38991: mrssitettavien vapaa-ajan •toimintoihin. Tämän-      raavan ky.symyksen:
38992: yyppisessä sisäoppilaitoksessa pitäisi ehdotto-
38993: nasti järjestää kerhotilat siten, että kurssitet-              Onko Hallitus tietoinen, että Lai·ti-
38994:  avat voisivat erilaisten ajanvietepelien, musii-           1an kunnassa sijaitsevassa ammattikurssi-
38995: dn kuuntelun ja vaikkapa tanssin merkeissä                  keskuksessa oppilaat joutuvat asumaan
38996: reskenään seurustdla. Tällaisia mahdollisuuk-               erittäin ahtaasti, koska osa kurssilaisten
38997: :ia ei Laitilan ammattikurssikeskuksessa ole ja             käyttöön rakennetuista asunnoista on
38998: .iksi pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin vapaa-aika-            vuokrattu ulkopuolisille ja että kurssi-
38999:  ilojen aikaansaamiseksi, jolloin myös poistui-             keskuksen vapaa-aikatilat ovat puutteel-
39000: .ivat ne järjestykselliset häiriöt, joita silloin           liset ja jos on,
39001:  ällöin Laitilan keskustan kahviloissa jne. ilme-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39002: lee.                                                        siin Laitilan ammattikurssikeskuksen
39003:    Se että kurssilaiset eivät viihdy asuntoalueel-          asuntojen varaamiseksi kurssilaisille ja
39004: aan, johtuu osittain edellämainituista vapaa-               aikooko Hallitus vastaisuudessa tadcis-
39005: Ljan harrastustoimintojen mahdollisuuksien                  taa kurssikeskusten huonetilaohjelmat
39006: muttumisesta ja osittain myös si1tä, että asuo-             siten, että niihin rakennettaisiin 'Vapaa-
39007: lot ovat ahtaita. N. 12 m2:n oppilashuoneisiin              aikojen toimintoja varten kerho- yms.
39008: m majoitettu jopa viisikin kurssilaista. Huo-               huoneet?
39009:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1971.
39010: 
39011:                   Oili Suomi.                                    Ensio Laine.
39012: 129/71
39013: 2
39014: 
39015: 
39016: 
39017: 
39018:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39019: 
39020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksen mukaan pyritty noudattamaan ammatti
39021: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kasvatushallituksen asiasta antamia ohjeita, joi
39022: olette 21 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn kir-      den mukaisesti enintään kolme oppilasta or
39023: jeenne ohella toim1ttanut valtioneuvoston           majoitettu samaan huoneeseen. Näin ollen or
39024: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       todettava, että ulkopuoliset asunnontarvitsija
39025: edustaja Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kir-       eivät ole varanneet oppilaille tarkoitettuja pailc
39026: jallisesta kysymyksestä n:o 196:                    koja.
39027:                                                        Ammatillisia kurssikeskuksia varten on laa
39028:           "Onko Hallitus tieto1nen, että Laiti-     dittu yleishuonetilaohjelmat ja selvitetty ra
39029:        lan kunnassa sijaitsevassa ammattikurssi-    kenne- ja muut asiaankuuluvat, koulutukseer
39030:        keskuksessa oppilaat joutuvat asumaan        käytettäville rakennuksille asetettavat vaati
39031:        erittäin ahtaasti, koska osa kurssilaisten   mukset. Tehtävän on suorittanut opetusminis
39032:        käyttöön rakennetuista asunnoista on         teriön asettama toimikunta, ammattikurssikes
39033:        vuokrattu ulkopuolisille ja että kurssi-     kusten rakennusohjelmatoimikunta (Komitean
39034:        keskuksen vapaa-aikatilat ovat puutteel-     mietintö 1970: B 71). Mietinnön mukaan jo
39035:        liset ja jos on,                             kaisessa kurssikeskuksessa tulee olla muur
39036:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      muassa oppilaiden vapaa-ajan toimintaan tar
39037:        siin Laitilan ammattikurssikeskuksen         vittavaa tilaa. Laitilan ammatiHisen kurssikes
39038:        asuntojen varaamiseksi kurssilaisille ja     kuksen asunnot vastaavat sekä tilavuudehaar
39039:        aikooko Hallitus vastaisuudessa tarkis-      että varustetasoltaan ammatdkurssikeskuster
39040:        taa kurssikeskusten huonetilaohjelmat        rakennusohjelmatoimikunnan mietinnössä esi
39041:        siten, että niihin rakennettaisiin vapaa-    tettyjä normeja. Vapaa-ajan toimintatilat ylittä
39042:        aikojen toimintoja varten kerho- yms.        vät mainitussa mietinnössä esitetyt tilavuusnor·
39043:        huoneet?"                                    mit lähes kaksinkertaisesti.
39044:                                                        Kurssilaisten viihtyvyys on tärkeä ja huo
39045:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mionarvoinen seilkka, johon saattavat vaikuttaf
39046: vasti seuraavaa:                                    hyvin moninaiset tekijät. Yhtenä tällaisena voi
39047:    Laitilan ammatillisen kurssikeskuksen käyt-      daan pitää harrastusmahdollisuuksien rajoittu
39048: töön on valmistunut 23. 6. 1971 kunnan toi-         neisuutta. Laitilan ammatillisen kurssikeskuk
39049: mesta ja varoin rakennettu uusi oppilasasun-        sen omistajayhteisön taholta on ilmoitettu, ett~
39050: tola. Kunnan omistamassa asuntolassa on yh-         harrastusmahdollisuuksien ja siten viihtyvyyder
39051: teensä 42 huoneistoa, joissa jokaisessa on kaksi    parantamiseksi oppilaiden käyttöön tullaar
39052: huonetta ja keittokomero. Huoneiden pinta-          hankkimaan lisää erilaisia pelivälineitä kuter.
39053: ala on 15 neliömetriä ja eteisen, keittokomeron     korona-, pöytätennis- ja shakkipelejä.
39054: sekä samteettitilojen yhteispinta-ala 14,5 neliö-      Voimassa olevien säännösten mukaan am·
39055: metriä. Lisäksi opp1laiden käytettävissä on         mattikurssikeskusten huonetilaohjelmien hyväk
39056: huoltorakennuksen yhteydessä vapaa-ajantiloja,      syminen kuuluu ammattikasvatushallitukser:
39057: joiden pinta-ala on 241 neliömetriä.                tehtäviin. Keskusvirasto ilmoittaa kurssikeskus·
39058:    Laitilan ammatillisen kurssikeskuksen anta-      tiloja hyväksyessään pyrkineensä noudattamaan
39059: man selvityksen mukaan kurssikeskuksen edellä       edellä mainitussa mietinnössä olevia normeja,
39060: mainitussa oppilasasuntolassa on tällä haavaa       joiden mukaan jokaisessa ammattikurssikeskuk-
39061: 52 vuodepaikkaa ja lisäksi niin sanotussa vas-      sessa tulee olla myös oppilaiden vapaa-ajan
39062: taanottoasuntola,ssa 7 vuodepaikkaa vapaina.        toimintaan tarvittavat tilat.
39063: Oppilaiden sijoittelussa huoneisiin on ilmoi-
39064:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1971.
39065: 
39066:                                                                      Ministeri Meeri Kalavainen.
39067:                                                                                                 3
39068: 
39069: 
39070: 
39071: 
39072:                          T i II R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
39073: 
39074:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       uppgift försökt iakttaga yrkesutbildningsstyrel-
39075: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     sens instruktioner, enligt vilka högst tre elever
39076: r den 21 septemher 1971 tili vederhörande        inkvarteras i samma rum. Sålunda kan det
39077: ledlem av statsrådet översänt avskrift av        konstateras, a:tt utomstående hostadsbehövande
39078: iljande av riksdagsledamoten Oili Suomi m.fl.    icke upptagit för eleverna avsedda platser.
39079: ällda skriftliga spörsmåi nr 196:                   För yrkeskurscentrumen har uppgjorts
39080:                                                  generalrumsprogram och utretts byggnads-
39081:         "Är Regeringen medveten om att           tekniska och andra tiU saiken hörande fordrin-
39082:      eleverna vid yrkeskurscentrumet i Lai-      gar på byggnader som används för uthildnings-
39083:      tila kommun måste bo synnerligen            verksamhet. Uppgiften har handhafts av en av
39084:      trångt, ema:lan en del av de för kurs-      undervisningsministeri:et tilisatt kommission,
39085:      deltagare byggda hostäderna uthyrts åt      komissionen för yrkeskurscentrumens bygg-
39086:      utomstående och att kurscentrumets          nadsprogram (Kommittebetänkande 1970: B
39087:      fritidsutrymmen är hristfälliga, och om     71). Enligt betänkandet skall vid varje kurs-
39088:      så är fallet,                               centrum tinnas hland annat nödigt utrymme
39089:         ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        för elevernas fritidsverhamhet. Bostäderna vid
39090:      för reservering av yrkeskurscentrumets      Laitila yrkeskurscentrum motsvarar med av-
39091:      hostäder åt kursdeltagare, och ämnar        seende på så:väl rymlighet som utru&tningsnivå
39092:      Regeringen framdeles justera kurscent-      de .i byggnadsprogramkommissionens betän-
39093:      rumens rumsprogram så, att vid dessa        kande angivna normerna. Fritidsutrymmena
39094:      byggs klubh- o.dyl. rum för fritids-        överskrider de i nämnda betänkande angivna
39095:      sysselsättningar?"                          volymnormerna med nästan det dubbla.
39096:                                                     Kursdeltagarnas trivsel är en viktig och
39097:  Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       beaktansvärd omständighet, vartill mångahanda
39098: 1föra följande:                                  faiktorer kan bidra. Såsom en sådan kan hetrak-
39099:  Vid yrkeskurscentrumet i Laitila har genom      tas de begränsa:de möjligheterna tili hobby-
39100: Jmmunens försorg och med dess medel byggts       verksamhet. Det samfund som äger Laitila
39101: t nytt elevhem, som hlev färdigt 23. 6. 1971.    yrkeskurscentrum har meddelat, att olika slags
39102:  elevhemmet, som ägs av kommunen, finns          spel såsom corona, bordstennis och schackspel
39103: tmmanlagt 42 lägenheter om två rum och           kommer att anskaffas för eleverna i syfte att
39104: Jkvrå. Rummens golvyta är 15 kvadratmeter        förhättra möjligheterna att idka hohbyn och
39105: :h kokvråns och sanitetsrymmenas samman-         sålunda öka trivseln.
39106: gda areal är 14,5 kvadratmeter. Dessutom            Enligt gällande stadganden ankommer god-
39107: år tili elevernas förfogande i samband med       kännande av yrkeskurscentrums rumsprogram
39108: wnomibyggnaden fritidsutrymmen,         vilkas   på yrkesutbildningsstyrelsen. Detta verk med-
39109: ·eal är 241 kvadratmeter.                        delar, att det vid godkä.nnande av lokaler för
39110:  Enligt en av Laitila yrkeskurscentrum av-       kurscentrum har försökt iaktta i ovannämnda
39111: ven utredning finns vid kurscentrumet i ovan     betän:kande angivna normer, enligt vilka vid
39112: imnda elevhem i detta nu 52 lediga bädd-         varje yrkeskurscentmm även skall ,finnas
39113: .atser och dessutom i det så kallade mottag-     nödiga utrymmen för elevernas fritidsverksam-
39114:  ngshemmet 7 lediga häddpla:tser. Vid place-     het.
39115: ngen av eleverna, i rummen har man enligt
39116:     Helsingfors den 19 oktober 1971.
39117: 
39118:                                                                   Minister Meeri Kalavainen.
39119: Kirj. ksm. n:o 197.
39120: 
39121: 
39122: 
39123: 
39124:                                 Kohtala: Hämeenlinnan ja Urjalan välisen tieyhteyden paran-
39125:                                    tamisesta.
39126: 
39127: 
39128:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39129: 
39130:     Hämeenlinnasta Urjalaan on nykyisin kul- Hämeenlinna-Urjala-Punkalaidun tietOiml-
39131: jettava Viialan kautta, jolloin matkaa Hämeen- kunnan, jonka pyynnöstä Kanta-Hämeen alue-
39132: linnasta Urjalan kirkolle tulee noin 72 kilo- suunnitteluyhdistys laati jo vuonna 1963 yh-
39133: metriä. Kun keskusten välinen suora etäisyys teistyössä insinööri Veikko Venhon kanssa sel-
39134: on noin 51 kilometriä, merkitsee nykyisten vityksen tien liikennemääristä ja tarpeesta sekä
39135: tieyhteyksien käyttäminen kiertoa noin 40 %. hankkeen kannattavuudesta. Tämä selvitys on
39136:     Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistys suori- toimitettu tie- ja vesirakennuslaitokselle.
39137: tutti kesällä 1954 silmämääräisen tutkimuksen       Syksyllä 1955 hyväksyi eduskunta toivomuk-
39138: tiesuunnalla Hämeenlinna-Rimmi-Hanhisuon sen, että hallitus suorituttaisi kiireellisesti tut-
39139: as.-Nuutajärvi-Punkalaidun sekä vuonna kimuksen tien rakentamiseksi tällä tiesuun-
39140:  1957 täydentävän tutkimuksen, joka liitti ai- nalla. Vuonna 1960 tehtiin toinen eduskunta-
39141: kaisemmin tutkitun tiesuunnan Kokkojärveltä aloite, jolloin todettiin varoja olevan tutkimus-
39142:  Urjalan asemalle ja kantatiehen n :o 57.         työhön. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Hämeen
39143:     Kun otetaan huomioon ko. tien varrella piiri aloittikin ko. tiesuunnan tutkimustyön
39144:  olevat huomattavat metsäalueet, joiden saa- kesällä 1960 suorittamalla sen ilmakuvauksen,
39145:  minen täysitehoisesti teollisuuden käyttöön on johon perustuva stereoautografitutkimus lienee
39146:  mitä tärkeintä, ja Nuutajärven lasitehtaan raa- jo saatettu päätökseen. Lopullinen tutkimus
39147:  ka-aineen sekä valmiin tavaran kuljetukset sa- on kuitenkin kaikista anomuksista ja eduskun-
39148:  moin kuin läheisyydessä sijaitsevat voimakkaat nan päätöksistä huolimatta suorittamatta.
39149:  maatalousalueet, on silmämääräisesti tutkitun       Kaiken edellä sanotun perusteella olisi ryh-
39150:  tiesuunnan maakunnallinen merkitys huomat- dyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin tutkimus-
39151:  tava. Kun Forssa-Tampere tiesuunta raken- töiden loppuunsaattamiseksi sekä suunnittelu-
39152:  nettaneen suuntaan Forssa-Urjala-Kylmäkos- työn aloittamiseksi tiesuunnalla Hämeenlinna-
39153:  ki-Viiala ja Hämeenlinna-Tampere valtatien Urjala, jotta tien rakentamiseen olisi mahdolli-
39154:  suunta kulkee Uittamon ja Valkeakosken kaut- suus päästä lähivuosina.
39155:  ta, eivät nämä ratkaisut lyhennä yhteyttä vä-       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
39156:  lillä Urjala-Hämeenlinna, vaan pikemminkin 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
39157:  pidentävät. Taloudelliset ja liikennetekniset neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
39158:  syyt vaativat Hämeenlinnan, Forssan, Urjalan, seuraavan kysymyksen:
39159:  Kylmäkosken, Viialan ja Toijalan taajamien
39160:   rajoittaman alueen halki rakennettavaksi maan-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39161:   tie.                                                    ryhtyä Hämeenlinnan ja Urjalan välisen
39162:      Hämeenlinna-Urjala(-Punkalaidun) maan-               tieyhteyden tutkimustyön loppuunsaat-
39163:   tien merkitys ja tarpeellisuus on todettu kai-          tamiseksi sekä kyseisen tieyhteyden
39164:   kissa tien vaikutuspiiriin kuuluvissa kunnissa.         suunnittelu- ja rakennustyön käynnistä-
39165:   Tiesuunnan kunnat ovat asettaneet erikoisen             miseksi?
39166:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1971.
39167: 
39168:                                           Leo Kohtala.
39169: 
39170: 
39171:  898/71
39172: 2
39173: 
39174: 
39175: 
39176: 
39177:                        E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
39178: 
39179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         Urjalan kirkolta Hämeenlinnan keskustaan on
39180: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-    50,7 km.
39181: mies, olette 21 päivänä syyskuuta 1971 päi-           Kuten edellä olevasta ilmenee, on liikennöi-
39182: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      tävyysolosuhteiden puolesta paras reitti Urjalan
39183: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ja Hämeenlinnan välillä ensiksi selostettu, joka
39184: kansanedustaja Leo Kohtalan näin kuuluvasta        on n. 21 km eli n. 40 % pitempi kuin linnun-
39185: kirjallisesta kysymyksestä n:o 197:                tie-etäisyys, kuten kysymyksessäkin on todettu.
39186:                                                    Kun tieyhteydet Kanta-Hämeen kuntakeskusten
39187:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   välillä ovat keskimäärin 27 % pitempiä kuin
39188:         ryhtyä Hämeenlinnan ja Urjalan välisen     vastaavat linnuntie-etäisyydet, on myönnettävä,
39189:         tieyhteyden tutkimustyön loppuunsaat-      että Urjalan ja Hämeenlinnan välillä on kier-
39190:        .tamiseksi sekä kyseisen tieyhteyden        toa keskimääräistä enemmän .
39191:         suunnittelu- ja rakennustyön käynnistä-        Parhaillaan käynnissä olevassa Kanta-Hämeen
39192:         miseksi?''                                 seutukaavaliiton ja tie- ja vesirakennuslaitoksen
39193:                                                    yhteistyönä suoritettavassa tieverkkotutkimuk-
39194:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     sessa pyritäänkin selvittämään, missä määrin
39195: vasti seuraavaa:                                   olisi liikennemäärät huomioonottaen tarpeellista
39196:     Urjalan ja Hämeenlinnan välillä on nykyään     ja mikä olisi tarkoituksenmukaisin tapa saada
39197: liikennemäärät huomioonottaen teknillisen stan-    aikaan Urjalan ja Hämeenlinnan välille nykyistä
39198: dardinsa puolesta varsin korkealuokkainen tie-     lyhyempi ja riittävän korkealuokkainen tie-
39199: yhteys Kylmäkosken, Viialan ja Toijalan kautta.    yhteys. Tähänastiset selvitykset viittaavat sii-
39200: Matka Urjalan kirkolta Hämeenlinnan keskus-        hen, ettei kokonaan uuden suoran tien raken-
39201: taan on tätä reittiä pitkin 71,5 km ja keski-      taminen Urjalasta Hämeenlinnaan ole ainakaan
39202: määräinen matka-aika henkilöautolla turvallista    toistaiseksi tien liikenteen määrä ja tiemäärä-
39203: ajonopeutta käyttäen hieman alle tunnin. Edel-     rahojen niukkuus huomioonottaen liikenneta-
39204: listä jonkin verran lyhyempi on Kylmäkosken        loudellisesti kannattavaa, koska tiestä koituva
39205: ja Toijalan kautta kulkeva reitti, jota pitkin     hyöty olisi varsin pieni suhteessa sen vaatimaan
39206: matka Urjalan kirkolta Hämeenlinnan keskus-        suureen investointiin (n. 15-20 milj. mk).
39207: taan on 67,7 km ja matka-aika Kylmäkosken          Urjalan ja Hämeenlinnan välistä tieyhteyttä
39208: ja Toijalan välisen maantien heikohkosta stan-     olisikin ainakin tämänhetkisten tutkimusten mu-
39209: dardista johtuen suunnilleen sama kuin Viialan     kaan tarkoituksenmukaisinta pyrkiä paranta-
39210: kautta. Lyhin tieyhteys Urjalan ja Hämeen-         maan olemassa olevia teitä parantamalla.
39211: linnan välillä kulkee Pirttikosken ja Rimmilän         Lopulliset vaihtoehtoratkaisut voidaan tehdä
39212: kautta ja on pituudeltaan 58,7 km. Vastaava        edellä mainitun tieverkkotutkimuksen valmis-
39213:  matka-aika kuin edellä on tätä reittiä käyttäen    tuttua. Tällöin on vasta mahdollista päättää
39214: hieman yli tunnin, mikä johtuu siitä, että ko.     myös kysymyksessä tarkoitetuista yksityiskoh-
39215:  tieyhteys pääasiassa on standardiltaan melko       taisista suunnittelutoimenpiteistä ja kysymyk-
39216: vaatimatonta paikallistietä. Matka linnuntietä      seen tulevista parantamis- tai uuden tien ra-
39217:                                                    kentamistoimenpiteistä.
39218:      Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1971.
39219: 
39220:                                                              Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
39221:                                                                                                     3
39222: 
39223: 
39224: 
39225: 
39226:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39227: 
39228:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom av ovanstående framgår, är den i
39229: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      fråga om trafikduglighetsförhållandena bästa
39230: av den 21 september 1971 tili vederbörande         rutten mellan Urjala och Tavastehus den först-
39231: medlem av statsrådet översänt avskrift av          nämnda vägen, som är ca 21 km eller ca 40%
39232: följande av riksdagsman Leo Kohtala ställda        längre än fågelvägen, såsom även i spörsmålet
39233: spörsmål nr 197:                                   konstaterats. Då vägförbindelserna mellan
39234:                                                    Centraltavastlands kommuncentra i medeltal
39235:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         är 27 % längre än motsvarande fågelväg, bör
39236:        vidtaga för att undersökningsarbetet        medges, att vägen mellan Urjala och Tavaste-
39237:        rörande vägförbindelse mellan T avaste-     hus är krokigare än normalt.
39238:        hus och Urjala skall bli slutfört och           I samband med den pågående vägnätsunder-
39239:        planerings- och byggnadsarbetet igång-      sökning, som utförs av Centraltavastlands re-
39240:        satt?"                                      gionplaneförbund samt väg- och vattenbygg-
39241:                                                    nadsverket i samarbete, söker man utreda, i
39242:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     viiken mån det med beaktande av trafikfrek-
39243: samt anföra följande:                              vensen skulle vara av behovet påkallat, och
39244:     Mellan Urjala och Tavastehus finns för när-     viiket som skulle vara det ändamålsenligaste
39245: varande en med beaktande av trafikfrekvensen        sättet, att mellan Urjala och Tavastehus åstad-
39246: rätt högklassig vägförbindelse vad den tekniska     komma en tillräckligt högklassig vägförbindelse
39247: standarden beträffar genom Kylmäkoski, Viiala       som skulle vara kortare än den nuvarande.
39248: och Toijala. Vägen från Urjala kyrka tili Ta-       Utredningarna hittilis tyder på att byggande
39249: vastehus centrum är längs denna rutt 71,5           av en helt ny, rak väg från Urjala tili Tavaste-
39250: km och färdtiden med personbil i medeltal           hus åtminstone icke tilisvidare, med beaktande
39251: vid trygg hastighet något under en timme.           av trafikfrekvensen och väganslagens knapp-
39252: Något kortare är rutten via Kylmäkoski och          het, skulle löna sig trafikekonomiskt, då den
39253: Toijala, längs viiken sträckan från Urjala kyrka    nytta som man skulle ha av vägen skulle vara
39254: tili Tavastehus centrum är 67,7 km. På grund        rätt liten i förhållande tili den stora investering
39255: av landsvägens något svaga standard mellan          den skulle kräva (ca 15-20 milj. mk). Det
39256: Kylmäkoski och Toijala räcker färden ungefär        skulle också, åtminstone enligt undersökning-
39257: lika länge som genom Viiala. Den kortaste           arna hittilis, vara mest ändamålsenligt att söka
39258:  vägförbindelsen mellan Urjala och Tavastehus       förbättra vägförbindelsen mellan Urjala och
39259: går via Pirttikoski och Rimmilä. Vägen är           Tavastehus genom förbättring av de existe-
39260:  58,7 km lång. Färdtid är längs denna rutt          rande vägarna.
39261:  något över en timme, viiket beror på att               Slutliga avgöranden kan fattas när ovan
39262:  ifrågavarande vägförbindelse tili standarden       nämnda vägnätsundersökning slutförts. Först
39263:  huvudsakligen är en ganska anspråkslös bygde-      då är det möjligt att besluta även om de i
39264:  väg. Fågelvägen från Urjala kyrka tili Tavaste-    spörsmålet avsedda detaljerade planeringsåt-
39265:  hus centrum är 50,7 km.                            gärderna och om ifrågakommande förbättring
39266:                                                      eller anläggande av en ny väg.
39267:       Helsingfors den 8 oktober 1971.
39268: 
39269:                                                                  Trafikminister K. F. Haapasalo.
39270: Kirj. ksm. n:o 198.
39271: 
39272: 
39273: 
39274: 
39275:                                    Kohtala: Auto-, moottoripyörä- ja moott01ivenekilpailuihin koh-
39276:                                        distuvan leimaverovelvollisuuden poistamisesta.
39277: 
39278: 
39279:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39280: 
39281:    Suomen moottoriurheilu on viime vuosina            Kanta-Hämeen piiri r.y., on vuosittain anot-
39282: saavuttanut menestystä kansainvälisissä kilpai-       tu veikkausvoittovaroja rakennuskustannusten
39283: luissa ehkä enemmän kuin mikään muu urhei-            aiheuttamien lähes 2.5 milj. mk:n velkojen ly-
39284: lumuoto. Kuitenkin moottoriurheilu on ainoana         hentämiseen kuitenkin tuloksetta, koska moot-
39285: amatööriurheilumuotona maassamme ankaran              toriurheilua periaatteessa ei näytä haluttavan
39286: verotuksen alaisena. Paitsi että polttonesteestä,      tukea. Samoin on useita kertoja Valtiovarain-
39287: renkaista ja varaosista joudutaan maksamaan           ministeriöltä anottu helpotusta tai vapautusta
39288: tavanomainen vero, on myös yksinomaan rata-           leimaveron suorittamisesta leimaverolain 99 § :n
39289: kalustona käytetyt moottoriajoneuvot yleisen          nojalla. Tällbin on Valtiovarainministeriön ta-
39290: moottoriajoneuvoveron alaisia huolimatta siitä,       holta todettu, ettei Suomen Autoklubin Kanta-
39291: että tätä kalustoa ei missään olosuhteissa voida      Hämeen piiri olekaan sellainen yleishyödyllinen
39292: rekisteröidä eikä siten myöskään käyttää ylei-        yhdistys, jota em. lainkohdassa tarkoitetaan,
39293: sillä teillä.                                         koska se omistaa moottoriradan. Mottoriurhei-
39294:    Kilpailujen järjestäjän kannalta raskaimpana       lun jatkuvuuden turvaamiseksi ei sitä olisi pi-
39295: verotus tuntuu leimaveron muodossa, sillä             dettävä erikoisasemassa muihin urheilumuotoi-
39296: auto-, moottoripyörä- ja moottorivenekilpailut        hin verrattuna. Siihen saakka, kun leimavero-
39297: on leimaverolaissa rinnastettu urheiluesityksiin      lain kokonaisuudistus tapahtuu, olisi moottori-
39298: ja -kilpailuihin, joihin osallistuu ammattilais-      urheilun asema koko urheilukentässä tarkistet-
39299: urheilijoita ja leimaveron määräksi määrätty          tava. Lisäksi on kohtuutonta, että yksinomaan
39300:  15 % pääsylipputulosta. Suomalaisia moottori-        suljetuilla radoilla kilpailukalustona käytetystä
39301: urheilun harrastajia ei voitane kuitenkaan pi-        moottorikalustosta joudutaan maksamaan sama
39302: tää ammattilaisina.                                   vero kuin yleisessä liikenteessä olevastakin.
39303:     Kun Suomeen on vihdoin saatu kaksi yksi-             Valtion viranomaisten taholta on moottori-
39304: tyisin varoin rakennettua moottorirataa, jotka        radoista kertyviä liikevaihtoverotuloja pidetty
39305: luovat edellytyksen moottoriurheilumme kehit-         toisarvoisina ja vähäisinä. Ilmeisesti asian tois-
39306: tymiselle, olisi näille radoille taattava taloudel-   arvoisen merkityksen vuoksi valtiolle tarvitta-
39307: liset toimintaedellytykset ainakin siinä mielessä,    vaa liikevaihtoverolain muutosta ei ole ryhdyt-
39308: ettei kohtuuttomana verotuksella niiden toi-          ty tekemään. Vaikka kertyvien liikevaihtovero-
39309: mintaa lakkauteta. Mainittakoon, että molem-          tulojen merkitys on siis valtiolle vähäinen, niin
39310: mat radat maksavat vuosittain 40 000-50 000           tästä huolimatta moottoriratojen ylläpitäjille
39311: mk leimaverona valtiolle. Valtion voimakkaasti        suoritetulla liikevaihtoverona on erittäin suuri
39312: tukemana, mutta moottoriurheiluun monessa             ja tärkeä merkitys.
39313: suhteessa rinnastettavana urheilumuotona voi-            Hämeenlinnan moottorirataa ylläpitävä yh-
39314: daan mainita raviurheilu, joka, paitsi että se        distys on päätavoitteeltaan toiminnallisesti aat-
39315: .toimii leimaverosta vapaana, saa tukea veik-         teellinen järjestö siitä huolimatta, että järjestö
39316: kausvoittovaroista raviratojen rakentamiseen ja       ylläpitää moottorirataa, joka lisäksi on vuok-
39317: hevosten maahantuontiin. Lisäksi taviurheilulla       ramaalla. Ajo-opetuksen ja -turvallisuuden opet-
39318: on käytettävissä toto, jonka ansiosta yleisömää-      taminen on erittäin tärkeää aatteellista toimin-
39319: rät tavikilpailuissa ovat säilyneet melko suu-        taa, joka ei ole mahdollista ilman tarkoitukseen
39320: rina.                                                 rakennettua moottorirataa. Tämän vuoksi
39321:     Hämeenlinnan moottoriradalle, jonka raken-        moottoriradan ylläpito ei ole suinkaan yhdis-
39322: tajana ja omistajana on Suomen Autoklubin             tyksen päätarkoitus, kuten on esitetty. Moot-
39323: 937/71
39324: 2
39325: 
39326: toriradan toiminnan tuotto menee kokonaisuu-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
39327: dessaan yhdistyksen aatteellisen päätarkoituk-             teisiin ennen leimaverolain kokonais-
39328: sen eli ajo-opetuksen ja -turvallisuuden edistä-           uudistusta leimaverolain muuttamiseksi
39329: miseen.                                                    siten, että perusteiltaan kohtuuton ja
39330:    Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen             epäoikeudenmukainen leimaverovelvolli-
39331: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-             suus poistetaan auto-, moottoripyörä- ja
39332: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-             moottorivenekilpailun ta?
39333: raavan kysymyksen:
39334:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1971.
39335: 
39336:                                             Leo Kohtala.
39337:                                                                                                     3
39338: 
39339: 
39340: 
39341: 
39342:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
39343: 
39344:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sijaan peritään säännönmukainen 10 % :n lei-
39345: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mavero. Mainittakoon, että esim. nyrkkeilykil-
39346: olette kirjeellänne 21 päivältä syyskuuta 1971      pailujen pääsylipuista peritään 35 % :n leima-
39347: n:o 1132 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      vero. Useat edellä mainitussa lainkohdassa lue-
39348: sen jäsenen vastattavaksi Leo Kohtalan teke-        telluista leimaveroa korottavista perusteista
39349: män, seuraavan sisältöisen kysymyksen:              ovat monessa suhteessa tulkinnanvaraisia. Kun
39350:                                                     leimaveroperusteen määrää luvan antava viran-
39351:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        omainen eli poliisiviranomainen, jää prosentin
39352:        teisiin ennen leimaverolain kokonais-        vahvistaminen tämän tulkinnasta riippuvaksi,
39353:        uudistusta leimaverolain muuttamiseksi       minkä vuoksi samanlaiset tilaisuudet saattavat
39354:        siten, että perusteiltaan kohtuuton ja       olla erilaisen leimaveroprosentin alaisia eri puo-
39355:        epäoikeudenmukainen leimaverovelvolli-       lilla maata.
39356:        suus poistetaan auto-, moottoripyörä- ja         Auto-, moottoripyörä- ja moottorivenekilpai-
39357:        moottorivenekilpailuilta?"                   lujen pääsylipuista perittävää leimaveroa koske-
39358:                                                     via säännöksiä on viimeksi muutettu lailla, joka
39359:    Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu toimi-        tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959. Sitä
39360: alaani valtiovarainministerinä, esitän vastauk-     ennen perittiin näiden pääsylipuista 20 %:n
39361: senani kunnioittavasti seuraavaa:                   leimavero. Muutoksen jälkeen peritään leima-
39362:    Voimassa oleva leimaverolakimme on vuo-          veroa, kuten edellä on todettu, auto- ja moot-
39363: delta 1943. Siihen on kuitenkin jouduttu jat-       torikilpailujen pääsylipuista 15 % ja moottori-
39364: kuvasti tekemään muutoksia ja lisäyksiä muun        venekilpailujen pääsylipuista 10 %. Tällaisten
39365: lainsäädännön muuttumisen johdosta. Myös ra-        kilpailujen pääsylipuista perittävän leimaveron
39366: hanarvon alenemisen johdosta on leimaveron          säätämisen eräänä perusteena on ilmeisesti
39367: määriä korotettu. On myönnettävä, että leima-       ollut se, että näihin kilpailuihin liittyy usein
39368: verolaki on monessa suhteessa ja varsinkin          liiketoiminnaksi katsottavaa toimintaa. Mones-
39369: huvi- ja viihdetilaisuuksien pääsylipuista perit-   sa tapauksessa kilpailuista saattaa muodostua
39370: tävän leimaveron osalta vanhentunut. Nimen-         jonkin auto- tai moottorimerkin mainostamis-
39371: omaan huvi- ja viihdetilaisuuksien osalta on        tilaisuus. Ilmeisesti myös se, että kilpailijat
39372: leimaverolaki ilmaus lain säätämissikana val-       sekä moottori- että nyrkkeilykilpailuissa asetta-
39373: lalla olevasta käsityksestä erilaisten huvitilai-   vat terveytensä ja ehkä jopa benkensäkin alt-
39374: suuksien välisistä laadullisista eroista. Tämä      tiiksi vaaralle, on ollut omiaan vaikuttamaan
39375: ilmenee siinä, että pääsylipuista perittävän lei-   asiaan.
39376: m,weron prosentit ovat erilaiset siitä riippuen,        Leimaverolain kokonaisuudistus on pal'hail-
39377: minkälainen tilaisuus on kysymyksessä. Leima-       laan leimaverolain uudistustoimikunnan käsitel-
39378: verolain 59 b §:stä ilmenevät ne perusteet,         tävänä. Tämän vuoksi ja kun auto-, moottori-
39379: jotka aiheuttavat säännönmukaisen 10 %:n lei-       pyörä- ja roottorivenekilpailujen pääsylipuista
39380: maveron korotettavaksi 5-25 % :n lisäkoro-          menevää leimaveroa koskevat säännökset ovat
39381:  tuksella. Tässä lainkohdassa on mainittu myös      vain osa laajemmasta kokonaisuudesta, joka on
39382: edustaja KohtaJan kysymyksessä tarkoitetut          edellä mainitun toimikunnan perusteellisen
39383:  auto- ja moottoripyöräkilpailut, joista peritään   tutkimuksen alaisena, ei ole asianmukaista ryh-
39384: 5 % :lla korotettu leimavero eli 15 % :n leima-     tyä uudistamaan näitä säännöksiä kokonais-
39385:  vero. Moottorivenekilpailujen pääsylipuista sen    uudistuksesta erillään.
39386:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1971.
39387: 
39388:                                                       Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
39389: 4
39390: 
39391: 
39392: 
39393: 
39394:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
39395: 
39396:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lingar uppbärs däremot normal 10% stäm-
39397: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            pelskatt. Nämnas må, att det t. ex. för inträdes-
39398: velse nr 1132 av den 21 september 1971 tili          biljetter tili boxningstävlingar uppbärs 35 % i
39399: vederbörande medlem av statsrådet översänt           stämpelskatt. Flera av de i ovan nämnda lag-
39400: följande av riksdagsman Leo Kohtala ställda          rum uppräknade grunderna för höjning av
39401: skriftliga spörsmål:                                 stämpelskatten lämnar i många avseenden rum
39402:                                                      för tolkning. Då grunden för stämpelskatten
39403:           "Har Regeringen för avsikt att före        bestäms av den myndighet som beviljar tili-
39404:        en totalrevision av lagen om stämpel-         stånd, dvs. av polismyndigheten, blir fastställ-
39405:        skatt vidtaga åtgärder för ändring av         landet av procenten beroende av dennas tolk-
39406:        lagen så, att den med avseende på             ning, varför stämpelskatteprocenten kan bli
39407:        grunderna oskäliga och orättvisa stäm-        olika för likadana evenemang på olika håll i
39408:        pelskatteskyldigheten upphävs i fråga         landet.
39409:        om bil-, motorcykel- och motorbåtstäv-           Stadgandena om stämpelskatt på inträdes-
39410:        lingar?''                                     biljetter till bil-, motorcykel- och motorbåtstäv-
39411:                                                      lingar ändrades senast genom en lag som träd-
39412:    Då saken gäller mitt verksamhetsområde i          de i kraft den 1 juli 1959. Dessförinnan upp-
39413: min egenskap av finansminister, får jag såsom        bars 20 % i stämpelskatt för sådana inträdes-
39414: svar vördsamt anföra följande:                       biljetter. Efter ändringen uppbärs, såsom ovan
39415:     Vår gällande lag angående stämpelskatt är        har konstaterats, i stämpelskatt för inträdes-
39416: från år 1943. Ändringar och tiliägg har emel-        biljetter till bil- och motorcykeltävlingar 15 %
39417: lertid ständigt påkallats av ändringar i den öv-     och för motorbåtstävlingar 10 %. En grund
39418: riga lagstiftningen. Stämpelskattebeloppen bar       för stämpelskatten på inträdesbiljetter tili
39419: också höjts på grund av penningsvärdets ned-         dylika tävlingar har uppenharligen varit, att
39420: gång. Det måste medges, att lagen angående           dessa ofta är förknippade med verksamhet
39421: stämpelskatt i många avseenden är föråldrad,         som måste hetraktas såsom affärsverksamhet.
39422: särskilt i fråga om stämpelskatten på inttädes-      1 många fall kan tävlingar anta karaktären av
39423: biljetter tili nöjes- och underhållningstillställ-   reklam för ett visst bli- ellet motormärke.
39424: ningar. 1 synnerhet vad dessa bettäffar är           Uppenbarligen har också den omständigheten,
39425: lagen angående stämpelskatt ett uttryck för           att tävlingsdeltagarna i såväl motor- som box-
39426: den uppfattning som vid tiden för lagens stif-       ningstävlingar riskerar sin hälsa, och t. o. m.
39427: tande rådde om den kvalitativa skilinaden            sitt liv, varit ägnad att inverka på saken.
39428: mellan olika nöjestillställningar. Detta framgår        En totalrevision av lagen angående stämpel-
39429: av att procentsatsen för stämpelskatten på           skatt behandlas som bäst i kommissionen för
39430: inträdesbiljetter är olika beroende på hurdan        reformering av stämpelsbeskattningen. Förden-
39431: tillställning det är fråga om. Av 59 b § lagen       skull och då stadgandena om stämpelskatt på
39432: angående stämpelskatt framgår de grunder som         inträdesbiljetter till Hl-, motorcykel- och mo-
39433: medför ökning av den normala stämpelskatten          torbåtstävlingar utgör endast en del av en
39434: på 10% med 5-25 %. 1 detta lagrum nämns              större helhet, som är föremål för grundlig
39435: även de i riksdagsman Kohtalas spörsmål av-          prövning i nämnda kommission, är det icke
39436: sedda bil- och motorcykeltävlingarna, för vilka      sakenligt att skrida till en separat revision av
39437: uppbärs en med 5 % höjd stämpelskatt, dvs.           dessa stadganden.
39438: 15 %. För inträdesbiljettet till motorbåtstäv-
39439:      Helsingfors den 20 oktober 1971.
39440: 
39441:                                                                Finansminister Carl Olof Tallgren.
39442: Skriftl. spm. nr 199.
39443: 
39444: 
39445: 
39446: 
39447:                                  H. Westerlund m. fl.: Om igångsättande av export av foder-
39448:                                     havre.
39449: 
39450: 
39451:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
39452: 
39453:    Jordbrukarna har speciellt under de två se-     uppköpsaffärernas och jordbrukarnas lager.
39454: naste åren direkt uppmanats att öka odlingen       Detta sakförhållande har försvårat marknads-
39455: av foderkorn och foderhavre på bekostnad av        föringen av årets skörd, viiken nu praktiskt
39456: veteodlingen. Denna uppmaning från officiellt      taget ligger nere, samt har hos jordbrukarna
39457: håll har varit betingad av nationalekonomiska      skapat en osäkerhetskänsla för hela denna od-
39458: skäl. Allt koru har kunnat placeras på den in-     lingsinriktning.
39459: hemska marknaden och export av havre har för          Med hänvisning tili det sagda och med stöd
39460: landet varit hetydligt fördelaktigare än export    av riksdagsordningens 37 § 1 mom. framställer
39461: av vete. För att mera påtagligt stimulera          undertecknade vördsamt följande spörsmål tili
39462: intresset för odling av foderspannmål har även     vederbörande medlem av statsrådet:
39463: inköpspriserna höjts och odlingskontrakt upp-
39464: gjorts.                                                     Är Regeringen medveten om att det
39465:     Som en följd av denna uppmaning tili änd-            ännu i lager hos uppsamlingsaffärer och
39466: rad produktionsinriktning besåddes våren 1970            hos jordbrukare finns stora mängder
39467: c:a 521 000 ha med havre, vilket utgjorde c:a            havre av fjolårets skörd, vilket nu resul-
39468: 41 800 ha mera än föregående år. Samtidigt               terat i att praktiskt taget all inköps-
39469: ökade kornarealen med c:a 30 900 ha medan                verksamhet från jordbrukarna stagne-
39470: vetearealen minskade rned c:a 28 000 ha. Enligt          rat, och om så är fallet,
39471: tillgängliga uppgifter har i år c:a 540 000 ha              vilka åtgärder har Regeringen vid-
39472: besåtts med havre, varför utvecklingen gått i            tagit ellet ämnar den vidtaga för att
39473: samma riktning.                                          mycket snabbt få igång export av den
39474:     Under år 1970 exporterades 30 milj. kg och           kalkylerade överskottsmängden 150
39475: i år härintills 57 milj. kg foderhavre. Det oak-         milj. kg foderhavre, och sålunda säkra
39476: tat finns det ännu 34.6 milj. kg av fjolårets            foderhavrens garantipris?
39477: skörd kvar i lager, därav ansenliga mängder i
39478:      Helsingfors den 22 september 1971.
39479: 
39480:                Henrik Westerlund.                             Matti Mattila.
39481: 
39482: 
39483: 
39484: 
39485: 922/71
39486: 2
39487: 
39488: Kirj. ksm. n:o 199.                                                                      Suomennos.
39489: 
39490: 
39491: 
39492: 
39493:                                  H. Westerlund ym.: Rehukauran maastaviennin käynnistämisestä.
39494: 
39495: 
39496:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
39497: 
39498:    Maanviljelijöitä on erityisesti kahden viime     mattavia määriä hankintaliikkeiden ja maan-
39499: vuoden aikana suorastaan kehotettu lisäämään        viljelijöiden varastoissa. Tämä asiaintila on vai-
39500: rehuohran ja rehukauran viljelyä vehnän vilje-      keuttanut tämän vuoden sadon markkinointia;
39501: lyn kustannuksella. Tämä viralliselta taholta       se on nyt käytännöllisesti katsoen myymättö-
39502: tullut kehotus on ollut kansantaloudellisten syi-   mänä, mikä on synnyttänyt maanviljelijöiden
39503: den sanelema. Kaikki ohra on voitu sijoittaa        keskuudessa epävarmuuden tunnetta koko tätä
39504: kotimaisille markkinoille, ja kauran vienti on      viljelysuuntaa kohtaan.
39505: ollut maalle huomattavasti vehnän vientiä              Sanottuun vHtaten ja valtiopäiväjärjestyksen
39506: edullisempaa. Rehuviljan viljelyyn kohdistuvan      37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoittaneet
39507: mielenkiinnon tuntuvammaksi lisäämiseksi on         esittävät kunnioittaen valtioneuvoston asian-
39508: myös korotettu ostohintoja ja tehty viljelysopi-    omaiselle jäsenelle seuraavan kysymyksen:
39509: muksia.
39510:    Tämän tuotantosuunnan muuttamiskehotuk-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39511: sen johdosta keväällä 1970 kylvettiin kauralle             hankintaliikkeissä ja maanviljelijöillä on
39512: n. 521 000 ha, mikä oli n. 41 800 ha enemmän               varastossa vielä suuria määriä viime
39513: kuin edellisenä vuotena. Samanaikaisesti ohran             vuoden satoon kuuluvaa kauraa, mikä
39514: viljelyala kasvoi n. 30 000 ha:lla kun taas                nyt on johtanut siihen, entä käytännölli-
39515: vehnänviljelyala väheni n. 28 000 ha:lla. Käy-             sesti katsoen kaikki ostot maanviljeli-
39516: tettävissä olevien tietojen mukaan tänä vuonna             jöiltä ovat pysähdyksissä, ja jos näin on,
39517: n. 540 000 ha kylvetty kauralle, joten kehitys                mihin toimenpiteisiin Hallitus on
39518: on jatkunut samansuuntaisena.                              ryhtynyt tai aikoo ryhtyä käynnistääk-
39519:    Vuonna 1970 vietiin maasta 30 milj. kg ja               seen hyvin nopeasti rehukauran laske-
39520: kuluvana vuonna tähän mennessä 57 milj. kg                 tun 150 milj. kilogramman ylijäämän
39521: rehukauraa. Siitä huolimatta on viime vuoden               maastaviennin varmistaakseen siten re-
39522: satoa vielä 34.6 milj. kg varastossa, josta huo-           hukauran takuuhinnan?
39523:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1971.
39524: 
39525:                Henrik Westerlund.                               Matti Mattila.
39526:                                                                                                     3
39527: 
39528: 
39529: 
39530: 
39531:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he II e.
39532: 
39533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Viimeisimmän satoarvion mukaan viime ke-
39534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sän kaurasato tulisi olemaan 1 370 milj. kiloa
39535: olette 22 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn kir-      eli 3 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Val-
39536: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tion viljavarasto on arvioinut, että kaurasta
39537: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     muodostuu 150 milj. kilon ylijäämä. Valtion
39538: Henrik Westerlundin ym. näin kuuluvasta kir-        viljavarasto on kuluvana syksynä laatinut osto-
39539: jallisesta kysymyksestä n:o 199:                    ohjelmansa ja toimintasuunnitelmansa pitäen
39540:                                                     nimenomaan silmällä kauramarkkinoiden tasaa-
39541:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      mista ja hintatason turvaamista. Tässä mielessä
39542:        hankintaliikkeissä ja maanviljelijöillä on   on laadittu syyskaudelle 1971 40 milj. kilon
39543:        varastossa vielä suuria määriä viime         kauranosto-ohjelma, jota myöhemmin tullaan
39544:        vuoden satoon kuuluvaa kauraa, mikä          lisäämään mikäli saadaan lisää varoja vienti-
39545:        nyt on johtanut siihen, että käytännölli-    tukeen, sillä tarkoitukseen varattu määräraha
39546:        sesti katsoen kaikki ostot maanviljeli-      on loppuun käytetty edellisen vuoden ylijäämän
39547:        jöiltä ovat pysähdyksissä, ja jos näin on,   markkinoimiseen. Vuoden 1972 tulo- ja meno-
39548:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on         arvioesityksessä on viljan vientiin esitetty varoja
39549:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä käynnistääk-       20 000 000 markkaa. Kun otetaan huomioon,
39550:        seen hyvin nopeasti rehukauran laske-        että myös vehnästä syntyy n. 30 000 000 kilon
39551:        tun 150 milj. kilogramman ylijäämän          ylijäämä, tullaan viljan markkmoimisen tarkoi- ·
39552:        maastaviennin varmistaakseen siten re-       tuksenmukaiseen hoitamiseen tarvitsemaan va-
39553:        hukauran takuuhinnan?"                       roja sekä varastojen lisäämistä, että viennin
39554:                                                     toteuttamista varten.
39555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39556: vasti seuraavaa:
39557:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1971.
39558: 
39559: 
39560:                                                Maa- ja metsätalousministeri Nestori Kaasalainen.
39561: 4
39562: 
39563: 
39564: 
39565: 
39566:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
39567: 
39568:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        tatet skulle havreskörden senaste sommar uppgå
39569: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          tili 1 370 milj. kilo, vilket är 3 % mera än det
39570: velse av den 22 september 1971 tili veder-          föregående året. Statens spannmålsförråd har
39571: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      beräknat, att det kommer aut finnas ett över-
39572: av följande av riksdagsman Henrik Westerlund        skott av havre på 150 miij. kilo. Statens spann-
39573: m. fl. ställda spörsmål nr 199:                     målsförråd har innevarande höst uppgjort sitt
39574:                                                     inköpsprogram och sin verksamhetsplan med
39575:           "Är Regeringen medveten om att det        uppmärksamheten riktad särskilt på utjämning
39576:        ännu i lager hos uppsamlingsaffärer och      av havremarknaden och tryggande av prisnivån.
39577:        hos jordbrukare finns stora mängder          I detta syfte uppgjordes för hösten 1971 ett
39578:        havre av fjolårets skörd, vilket nu resul-   program för inköp av 40 milj. kilo havre,
39579:        terat i att praktiskt taget all inköps-      viiken kvantitet senare kommer att ökas i den
39580:        verksamhet från jordbrukarna stagne-         mån ytterligare medel erhålles för exportstöd,
39581:        rat, och om så är fallet,                    ty det för ändamålet reserverade anslaget har
39582:           vilka åtgärder har Regeringen vid-        redan förbrukats för marknadsföring av före-
39583:        tagit eller ämnar den vidtaga för att        gående års överskott. I statsverkspropositionen
39584:        mycket snabbt få igång export av den         för år 1972 har föreslagits 20 000 000 mark
39585:        kalkylerade överskottsmängden 150            för export av spannmål. Med beaktande av att
39586:        milj. kg foderhavre, och sålunda säkra       även vetet ger ett överskott om ca 30 000 000
39587:        foderhavrens garantipris?"                   kilo, kommer det för en ändamålsenlig skötsel
39588:                                                     av spannmålens marknadsföring att behövas
39589:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        medel såväl för ökning av lagren som för
39590: samt anföra fö~ande:                                export.
39591:   Enligt det senaste skördeuppskrttningsresul-
39592:      Helsingfors den 15 oktober 1971.
39593: 
39594: 
39595:                                              Jord- och skogsbruksminister Nestori Kaasalainen.
39596: Kirj. ksm. n:o 200.
39597: 
39598: 
39599: 
39600: 
39601:                                   Aas: Mikkelin työvoimapiirin perustamisesta.
39602: 
39603: 
39604:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
39605: 
39606:    Työvoima-asiain hallinnosta annetun asetuk-       Tilanne olisi toinen ja valoisampi, jos työvoi-
39607: sen ( 382/60) perusteella valtioneuvosto on          ma-asioita koko läänin osalta päästäisiin keski-
39608: jakanut maan työvoimapiireihin sekä vahvis-          tetysti suunnittelemaan ja ohjaamaan yhteis-
39609: tanut näiden lukumäärän ja rajat. Työvoima-          työssä lääninhallituksen ja TVL:n Mikkelin
39610: piirejä on nykyisin 11. Useimpien työvoima-          piirin kanssa.
39611: piirien rajat noudattavat läänin- ja talousalue-        Näiden epäkohtien korjaamiseksi olisi työ-
39612: jakoa. Mikkelin lääni muodostaa kuitenkin            voimapiirien rajat kiireellisesti tarkistettava
39613: ainoan yhtenäisen alueen, jonka kohdalla työ-        Mikkelin läänin osalta. Näin ollen katson, että
39614: voimapiirien rajat eivät ollenkaan vastaa alueel-    paras ratkaisu Mikkelin läänin työvoima-asiain
39615: lisen hallinnon vaatimuksia. Läänin kunnat           hallinnon järjestämiseksi olisi uuden työvoima-
39616: kuuluvat nimitfiin yhtenäisestä elinkeinoraken-      piirin perustaminen. Tällaisella hallinnollisella
39617: teestaan ja talousalueestaan huolimatta kolmeen      toimenpiteellä voitaisiin osaltaan helpottaa lää-
39618: työvoimapiiriin, Kuopion, Joensuun ja Kouvo-         nin vaikeutuvaa työllisyystilannetta ja edistää
39619: lan työvoimapiireihin.                               myös valtion kehitysaluepolitiikan toteuttamista
39620:     Mikkelin läänissä on muu valtion piiri-          Mikkelin läänin alueella. Samalla työvoima-
39621: hallinto organisoitu alueellisesti tarkoituksen-     asiain hallinto tulisi Mikkelin läänissä yhden-
39622: mukaisella tavalla, joten ihmetyttää suuresti        mukaiseksi valtion muun piirihallinnon kanssa.
39623:  se seikka, että työvoima-asioita on hoidettu        Lisäksi on todettava, että Mikkelin lääni muo-
39624: läänin kannalta aivan toisenlaisen ja ilmeisen       dostaa yhtenäistä piirihallintoa ajatellen maan-
39625: perustelemaaoman hallintojaoituksen pohjalta.        tieteellisesti varsin yhtenäisen ja muodoltaan
39626: Näin on samalla läänin asukkaiden etu työlli-        sopivan sekä väestöllisesti riittävän vahvan
39627: syyskysymyksissä jäänyt nykyisten työvoimapii-       alueen ( 229 117 asukasta 1. 1. 1968 ) .
39628:  rien keskusalueiden edun varjoon. Mikään               Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
39629:  näistä työvoimapiirien keskuksista ei tunne         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
39630:  Mikkelin läänin kuntia oikein omakseen eikä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39631:  voikaan tuntea, koska nämä kunnat kuuluvat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39632:  muilta osin toisen läänin hallinnon alaisuuteen.
39633:  Asiaa pahentaa vielä se, että Mikkelin lääni on                Miiioin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
39634:  jatkuvasti kärsinyt heikosta työllisyystilantees-           piteisiin Mikkelin työvoimapiirin perus-
39635:  ta, jonka korjaamismahdoiiisuuksia osaltaan ha-             tamiseksi?
39636:  janainen työvoima-asiain hoito on vaikeuttanut.
39637:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1971.
39638: 
39639:                                              Aslak Aas.
39640: 
39641: 
39642: 
39643: 
39644: 944/71
39645: 2
39646: 
39647: 
39648: 
39649: 
39650:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39651: 
39652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nähty, että nämä työvoimahallinnon tehtävät
39653: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eivät ole talousaluekohtaisia, vaan ne ovat muo-
39654: olette 24 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn           dostuneet yhä enemmän ja enemmän valta-
39655: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kunnallisiksi. Tämän vuoksi ja varsinkin ikun
39656: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on ollut todettavissa, että monet haittatekijöistä
39657: edustaja Aslak Aasin näin kuuluvasta kirjalli-      johtuvat siitä, että cyövoimapiirien rajat ovat
39658: sesta kysymyksestä n:o 200:                         erilaiset muiden valtionhallinnon erityisesti lää-
39659:                                                     ninhallinnon rajojen kanssa, on tutkittu, olisiko
39660:          "Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toi-        tarkoituksenmukaista työvoimapiirien rajojen
39661:        menpiteisiin Mikkelin työvoimapiirin         yhtenäistäminen lääninhallinnon rajojen kanssa.
39662:        perustamiseksi?"                             Ministeriössä laadittu aluehallinnon kehittämis-
39663:                                                     suunnitelma on rakennettu myös sille perus-
39664:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taHe, että työvoimapiirien hallinnolliset rajat
39665: vasti seuraavaa:                                    olisivat yhteneväiset läänien rajojen kanssa.
39666:    Työvoima-asiain paikallishallintoa aikanaan      Tämän mukaan myöskin Mikkelin lääniin pe-
39667: luotaessa oli ajatuksena se, että työvoimahallin-   rustettaneen organisaatiouudistuksen yhteydessä
39668: non tulisi mahdollisimman tehokkaasti palvella      työvoimapiiri.
39669: talouselämää. Sen vuoksi työvoimapiirien alueet        Edellä esitetyn perusteella työvoimaministe-
39670: pyrittiin muodostamaan talousalueita vastaa-        riö ilmoittaa, että sen tarkoituksena on työ-
39671: viksi. Tämän vuoksi työvoimapiirien rajat eivät     voimahallinnon kehittäminen siten, että työ-
39672: ole läänien rajojen mukaisia, vaan ne on py-        voimapiirien rajat vastaisivat läänin hallinnon
39673: ritty muodostamaan talousalueiden rajojen mu-       rajoja ja että tämän suunnitelman mukaisesti
39674: kaisiksi.                                           myös Mikkelin lääniin perustettaisiin työvoima-
39675:    1960-luvulla ei työvoimahallinnon organisaa-     piiri. Organisaation kehittämissuunnitelma val-
39676: tioihin eikä alueellisiin rajoihin tehty minkään-   mistunee jo vuoden 1973 menoarvioesitykseen
39677: laisia muutoksia. Viime aikoina on kuitenkin        mennessä.
39678:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1971.
39679: 
39680:                                                                Työvoimaministeri Veikko Helle.
39681:                                                                                                        3
39682: 
39683: 
39684: 
39685: 
39686:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
39687: 
39688:   I syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags-       ningens uppgifter inte följer de ekonomiska
39689: ordningen, har Ni, Herr Talman, med Eder            regionerna utan har blivit alltmera riksom-
39690: skrivelse den 24 september 1971 tillställt          fattande. Fördenskull, och isynnerhet då man
39691: vedevbörande medlem av statsrådet för besva-        kunnat konstatera, att många olägenheter beror
39692: rande avskrift av följande av riksdagsman           på, att arbetskraftsdistriktens gränser avviker
39693: Aslak Aas ställda spörsmål nr 200:                  från statsförvaltningens övriga och särskilt från
39694:                                                     länsförvaltningens gränser, har man undersökt
39695:          "När ämnar Regeringen vidtaga åtgär-       huruvida det vore ändamålsenligt att samordna
39696:        der för grundande av St. Michels arbets-     arbetskraftsdistri:ktens gränser med länsförvalt-
39697:        kraftsdistrikt?"                             ningens gränser. Den pian, som i ministeriet
39698:                                                     uppgjorts för utvecklande av regionalförvalt-
39699:    Som svar härpå önskar jag vördsamt fram-         ningen, är också uppgjord på basen av, att
39700: hålla:                                              arbetskraftsdistriktens administrativa gränser
39701:    Då lokalförvaltningen av arbetskraftsärenden     skulle sammanfalla med länsgränserna. Enligt
39702: i tiden skapades var tanken den, att arbets-        detta torde också i St. Michels Iän i samband
39703: kraftsförvaltningen så effektivt som möjligt        med organisationsreformen grundas ett anbets-
39704: skulle tjäna näringslivet. Fördenskull försökte     kraftsdistrikt.
39705: man utforma arhetskraftsdistrikten i överens-           På grund av ovanstående meddelar arbets-
39706: stämmelse med de ekonomiska regionerna. Där-        kraftsministeriet, att dess avsikt är att utveckla
39707: för motsvarar arbetskraftsdistdktens gränser        arbetskraftsförvaltningen så, att arbetskrafts-
39708: inte länsgränserna utan i mån av möjlighet          distdktens gränser sammanfaller med motsva-
39709: gränserna för de ekonomiska regionerna.             rande länsförvaltnings gränser, och att enligt
39710:    Under 1960-talet har inga förändringar gjorts    denna plan ett arbetskraftsdistrikt grundas
39711: ifråga om arbetskraftsförvaltningens organi-        också i St. Michels län. Planen för utvecklan-
39712: sation eller de regionala gränserna. På senare      det av organisationen torde bli färdig redan
39713: tid har man likväl sett, att arbetskraftsförvalt-   till budgetpropositionen för år 1973.
39714:      Helsingfors den 21 oktober 1971.
39715: 
39716:                                                                 Arbetskraftsminister '\leikko Helle.
39717: Skrifd. spm. nr 201.
39718: 
39719: 
39720: 
39721: 
39722:                                   Melin m.fl.: Om beaktande av den ekonomiska ställningen för
39723:                                      pensionär med små inkomster i avdragen från pensions-
39724:                                      inkomst.
39725: 
39726: 
39727:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
39728: 
39729:     Enligt 28 § 1 mom. 11 punkten inkomst-         avhörts. Detta dröjsmål borde dock inte få
39730: och förmögenhetsskattelagen har skattskyldig       förhindra att grundavdraget av pensionsinkomst
39731: rätt att vid beskattning avdra 20 procent av       förverkligas som en delreform i lagstiftnings-
39732: pension, som erlagts :på basen av tidigare         väg åtminstone i enlighet med vad i ovan-
39733: tjänste- eller arbetsförhållande, oberoende av,    nämnda kommittebetänkande föreslagits. Såvitt
39734: huruvida pensionen sedan utbetalas såsom           möjligt borde. skattemyndigheterna i fråga om
39735: ålderdoms-, arbetsoförmögenhets- ellet familje-    de avdrag, som beviljas på basen av pensions-
39736: pension. Detta avdrag minskar tili deri dd det     inkomst, i högre grad än vad nu är fallet
39737: överstiger en viss inkomstgräns och avdragets      kunna beakta de personers förmögenhets-
39738: maximala helopp är 3 500 mk. Då detta avdrag       ställning och skattebetalningsförmåga, som för
39739: väsentligen grundar sig på en procentregel be-     sin utkomst uteslutande är beroende av en liten
39740: aktas vid beskattningen inte i tillräcklig ut-     pension.
39741: sträckning olika skattskyldigas och uttryckligen      Med hänvisning till det ovan sagda och med
39742: låginkomsttagarnas skattebetalningsförmåga, vii-   stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen
39743: ken borde utgöra utgångspunikten för all be-       ställer vi följande spörsmål att besvaras av
39744: skattning. Det vore nödvändigt att detta av-       vedel'börande medlem av statsrådet:
39745: drag i högre grad än för närvarande skulle
39746: kunna tjäna ett socialt syfte.                               År Regeringen medveten om, att de
39747:     Ko1llmitten för översyn av familjebeskatt-            avdrag, som enligt inikomst- och för-
39748: ningen föreslår i sitt betänkande ( 1970: B 69)           mögenhetsskattelagstiftningen får göras
39749: bland sina rekommendationer även att det s.k.             från pensionsinkomst inte i tillräcklig
39750: procentavdraget skulle ändras tili ett grund-             utsträckning beaktar sådana personers
39751: avdrag, enligt vilket en pensionsinkomst upp              ekonomiska situation ooh skattebetal-
39752:  tili 1 .500 mk i dess helhet skulle få avdras,           ningsförmåga, som för sin utkomst är
39753: för den del som överstiger 1 500 mk och tili              heroende av en liten pension, och om
39754: 4 500 mk skulle hälften samt för den del, som             så är fallet.
39755: pensionen överskjuter 4 500 mk skulle 20 pro-                vilka åtgärder avser Regeririgen att
39756: cent få avdras. Något lagförslag på basen av              vidta för att dessa missförhållanden
39757: ovannämnda kom.mitte"betänkande har dock inte             skulle rättas tili?
39758:      Helsingfors den 23 september 1971.
39759: 
39760:                Ingvar S. Melin.                               Henrik Westerlund.
39761: 
39762: 
39763: 
39764: 
39765: 938/71
39766: 2
39767: 
39768: Kirj. ksm. n:o 201.                                                                      Suomennos;
39769: 
39770: 
39771: 
39772: 
39773:                                   Melin ym.: Pienituloisten eläkkeensaajien taloudellisen aseman
39774:                                      huomioon ottamisesta eläketuloista tehtävissä vähennyksissä.
39775: 
39776: 
39777:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39778: 
39779:    Tulo- ja omaisuusverolain 28 §:n 1 mo-           kuitenkaan saisi estää eläketulosta tehtävän
39780: mentin 11 kohdan mukaan verovelvollisella on        perusvähennyksen toteuttamista osauudistuk-
39781: oikeus vähentää 20 % aikaisemman virka- tai         sena lainsäädäntötoimenpitein vähintään sellai-
39782: työsuhteen perusteella saadusta eläkkeestä, mak-    sena kuin edellä mainitussa komitean mietin-
39783: settiinpa tämä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai        nössä on ehdotettu. Mikäli mahdollista vero-
39784: perhe-eläkkeenä. Tämä vähennys alenee tietyn        viranomaisten tulisi eläketulon perusteella
39785: tulorajan ylittävältä osalta ja vähennyksen enim-   myönnettävien vähennysten kohdalla nykyistä
39786: mäismäärä on 3 500 mk. Tämän vähennyksen            suuremmassa määrin voida ottaa huomioon
39787: perustuessa olennaisesti prosenttisääntöön siinä    niiden henkilöiden varallisuusasema ja veron-
39788: ei riittävässä määrin oteta huomioon eri vero-      maksukyky, joiden toimeentulo on yksinomai-
39789: velvollisten ja nimenomaan pientuloisten veron-     sesti pienen eläkkeen varassa.
39790: maksukykyä, jonka tulisi olla kaiken verotuksen        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
39791: lähtökohtana. Olisi välttämätöntä, että tämä        järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
39792: vähennys nykyistä suuremmassa määrin voisi          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39793: tähdätä sosiaalisiin tarkoitusperiin.               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39794:    Perheverotuksen tarkistamiskomitea ehdottaa
39795: mietinnössään ( 1970: B 69) muiden suositus-                   Onko Hallitus tietoinen·· siitä, että
39796: teosa ohella myös, että ns. prosenttivähennys               eläketuloista tulo- . ja omaisuusverolain-
39797: muutettaisiin perusvähennykseksi. Sen mukaan                säädännön mukaan tehtävät vähennykset
39798: eläkkeensaajalla olisi oikeus 1500 mk:n määrään             eivät riittävästi huomioi sellaisten
39799: saakka vähentää eläketulonsa kokonaisuudes-                 henkilöiden taloudellista asemaa ja
39800: saan, 1 500 mk ylittävältä osalta 4 500 mk:n                veronmaksukykyä, joiden toimeentulo
39801: määrään saakka puolet ja tämän määrän ylittä-               on pienen eläkkeen varassa, ja jos on,
39802: vältä osalta 20 %. Mitään yllämainittuun ko-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39803: miteamietintöön perustuvaa lakiehdotusta ei                 ryhtyä näiden epäkohtien korjaami-
39804: kuitenkaan ole kuulunut. Tämä viipyminen ei                 seksi?
39805:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1971.
39806: 
39807:                Ingvar S. Melin.                                 Henrik Westerlund.
39808:                                                                                                    3
39809: 
39810: 
39811:                                                                                  - ~:
39812: 
39813: 
39814: 
39815: 
39816:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m ie h e1l   e; .
39817:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      elävien henkilöiden taloudellista asemaa ja
39818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      veronmaksukykyä.
39819: olette kirjeellänne 23 päivältä syyskuuta 1971        Edustaja Melinin ym. kysymyksen peruste-
39820: n:o 1163 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     luissa mainitun perheverotuksen tarkistamis-
39821: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ingvar    taimikunnan mietinnön mukaan tulisi eläke-
39822: S. Melinin ym. tekemän, seuraavan sisältöisen      tuloja edelleen verottaa samoin kuin palkka-
39823: kysymyksen:                                        tuloja, kuitenkin niin että mietinnön mukaan
39824:                                                    yhtenäisvähennys myönnettäisiin vain vero-
39825:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     velvolliselle, jolla on vähintään 300 markkaa
39826:        eläketuloista tulo- ja omaisuusverolain-    palkkatuloja. Toimikunnan ehdotusten mukaan
39827:        säädännön mukaan tehtävät vähennykset       alle 4 500 markan ansiotulosta, jollaiseksi
39828:        eivät riittävästi huomioi sellaisten        myös ansiotoimintaan liittyvät eläkkeet mie-
39829:        henkilöiden taloudellista asemaa ja         tinnön mukaan luettaisiin, ei menisi valtion
39830:        veronmaksukykyä, joiden toimeentulo         tuloveroa. On kuitenkin todettava, että maini-
39831:        on pienen eläkkeen varassa, ja jos on,      tun toimikunnan ehdotukset muodostavat koko-
39832:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     naisuuden, jossa varsinkin perusvähennysjärjes-
39833:        ryhtyä näiden epäkohtien korjaami-          telmällä sekä toisaalta oleellisesti muutettavaksi
39834:        seksi?"                                     ehdotetulla tuloveroasteikolla ja puolisoiden
39835:                                                    yhteisverotusmenettelyllä on keskinäistä vaiku-
39836:    Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu tolml-       tusta. Tämän vuoksi sellainen osittaisuudistus,
39837: alaani valtiovarainministerinä, esitän vastauk-    joka käsittäisi vain perusvähennystä koskevat
39838: senani kunnioittavasti seuraavaa:                  säännökset puuttumatta esimerkiksi tulovero-
39839:    Ansiotoimintaan liittyviä eläketuloja verote-   asteikkoon, tuskin olisi tarkoituksenmukainen.
39840: taan valtionverotuksessa nykyisin samansisäl-         Voidaan todeta, että kysymyksessä tarkoi-
39841: töisten säännösten mukaan kuin paLkkatuloja        tettujen henkilöiden kohdalla siitä huolimatta,
39842: ja muitakin ansiotuloja. Ensimmäiseen vero-        että kunnallisverotuksen perusvähennyksen vä-
39843: luokkaan kuuluvan henkilön kohdalla tulee          himmäismääriä on korotettu sekä vuoden 1969
39844: valtion tuloveron maksaminen voimassa ole-         että vuoden 1970 lopussa annetuilla laeilla,
39845: vien säännösten mukaan kysymykseen, mikäli         saattaa kunnallisveron suorittamisvelvollisuus
39846: hänen eläke- ja muut veronalaiset tulonsa yh-      vieläkin alkaa jo 1110 markan suuruisista
39847: teensä ylittävät 3 130 markkaa. Mikäli vero-       vuotuisista eläke- tai muista tuloista. Kunnallis-
39848: velvollinen kuitenkin on oikeutettu vanhuus-       verotukst:n osalta ei .perheverotuksen tarkista-
39849: tai invaliditeettivähennykseen, kuten useim-       mistoimikunnan mietinnönkään voida katsoa
39850: miten lienee asianlaita, tai muihin erityisiin     merkitsevän huojennusta kaikkien pienituloisim-
39851: vähennyksiin, korkein verottomaksi jäävä koko-     pien kunnallisveron maksajain osalta.
39852: naistulo on vastaavasti suurempi, tavallisesti        Kysymys eläketulojen verotuksesta tulee
39853: noin 5 000-5 500 markkaa. Lukuihin ei ole          kokonaisuudessaan harkittavaksi ministerivalio-
39854: laskettu mukaan kansaneläkettä, joka lain mu-      kunnassa valmisteltavana olevan tuloverotuksen
39855: kaan on verosta vapaa. Mainittujen lukujen         kokonaisuudistuksen yhteydessä. Mikäli sitä
39856: osoittamat tulot alittanevat useissa tapauksissa   ennen katsotaan välttämättömäksi lieventää
39857: vksinäisen henkilön toimeentulominimin. Tä-        pienen eläkkeen varassa elävien henkilöiden
39858: män johdosta voidaan yhtyä siihen kysyjäin         tuloverotusta, olisi se tehtävä lieventämällä
39859: esittämään näkemykseen, että valtion tulo-         valtion tuloveroasteikkoa alapäästä ja korotta-
39860: verotusta koskevissa säännöksissä ei ole riittä-   malla kunnallisverotuksen perusvähennyksen
39861: västi otettu huomioon pienen eläketulon varassa    määrää. Veronmaksukykyisyysperiaatteen poh-
39862: 4
39863: 
39864: jalta ei ole pidettävä suotavana tuloverotuksen   nusta ne verovelvolliset, joiden kokonaistulot
39865: lieventämistä vain eläketulojen osalta, koska     ovat hyvin pienet ja joilla ei ole eläketuloja-
39866: se johtaisi veronmaksukykyyn nähden tarpeet-      kaan. Erityiseen tulolajiin kohdistuvat huojen-
39867: torniin huojennuksiin niiden verovelvollisten     nussäännökset olisivat myös omiaan monimut-
39868: osalta, joilla pienten eläketulojen lisäksi on    kaistamaan luonnollisten henkilöiden verotusta
39869: suuret muut tulot, sekä jättäisi ilman buojen-    sekä vaikeuttamaan ja lisäämään verotustyötä.
39870:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1971.
39871: 
39872:                                                      Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
39873:                                                                                                          5
39874: 
39875: 
39876: 
39877: 
39878:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39879: 
39880:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         aktats sådana personers ekonomiska ställning,
39881: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       som är beroende av en liten pensionsinkomst,
39882: nr 116:3 av den 23 september 1971 tili veder-       och deras skattebetalningsförmåga.
39883: börande medlem av statsrådet översänt följande         Enligt den i motiveringen för riksdagsman
39884: av riksdagsman Ingvar S. Melin m.fl. ställda        Melins m. fl. spörsmål nämnda kommissionens
39885: skriftliga spörsmål:                                för revidering av familjebeskattningen betän-
39886:                                                     kande skulle pensionsinkomster fortfarande be-
39887:             "Är Regeringen medveten om, att de
39888:                                                     skattas på samma sätt som löneinkomster, dock
39889:          avdrag, som enligt inkomst- och för-
39890:                                                     så, att enligt betänkandet enhetsa,vdrag skulle
39891:          mögenhetsskattelagstiftningen får göras
39892:                                                     beviljas endast sådana skattskyldiga, som har
39893:          från pensionsinkomst inte i tillräcklig
39894:                                                     minst 300 mark i löneinkomst. Enligt kom-
39895:          utsträckning beaktar sådana personers
39896:                                                     missionens förslag skulle statens inkomstskatt
39897:          ekonomiska situation och skattebetal-
39898:                                                     icke utgå för en förvärvsinkomst som understi-
39899:          ningsförmåga, som för sin utkomst är
39900:                                                     ger 4 500 mark. Enligt betänkandet skulle även
39901:          beroende av en liten pension, och om
39902:                                                     pensioner som anslut.er sig till förvärvsverk-
39903:          så är fallet,
39904:                                                     samhet räknas som förvärvsinkomst. Det bör
39905:             vilka åtgärder avser Regeringen att
39906:                                                     dock konstateras, att kommissionens förslag
39907:          vidta för att dessa missförhållanden
39908:                                                     bildar en helhet, vari särskilt grundavdrags-
39909:          skulle rättas tili?"
39910:                                                     systemet och å andra sidan inkomstskatteska-
39911:                                                     lan, som föreslås väsentligt ändrad, samt syste-
39912:    Då saken gäller mitt verksamhetsområde i         met med makars sambeskattning har inbördes
39913: min egenskap av finansminister, får jag såsom       verkan. Fördenskull skulle en pattieli revision,
39914: svar på spörsmålet vördsamt anföra följande:        som skulle omfatta endast stadgandena om
39915:    Pensionsinkomster, som ansluter sig tili för-    grundavdraget, utan att beröra tili exempel
39916: värvsarbete, beskattas vid statsbeskattningen för   inkomstskatteskalan, knappast vara ändamålsen-
39917: närvarande enligt stadganden av samma inne-         lig.
39918: håll som de vilka rör löneinkomster och andra          Man kan konstatera, att beträffande i spörs-
39919: förvärvsinkomster. För person som hör tili          målet avsedda personer, oaktat minimibeloppen
39920: första skatteklassen, kommer betalning av           av grundavdraget vid kommunalbeskattningen
39921: statens inkomstskatt enligt gällande stadganden     höjts genom lagar både år 1969 och i slutet
39922: ifråga, om hans pension och andra skatte-           av år 1970. ~kvlclicrhPtP" ?T! b~!~!:.: !:~~,.,·-·~:.:!
39923: pliktiga inkomster sammanlagt överstiger 3 130      skatt kan börj~ r~dan vid en årlig pensions-
39924: mark. Om skattskyldig doc..~ är berättigad tili     eller annan inkomst på 1 110 mark. Ifråga om
39925: ålders- ellet invaliditetsavdrag, såsom oftast      kommunalbeskattningen kan icke heller kom-
39926: torde vara fallet, ellet tili andra särskilda av-   missionens för revidering av familjebeskattnin-
39927: drag, är den högsta totalinkomst som icke be-       gen betänkande anses innebära lättnad för alla
39928: skattas i motsvarande mån högre, vanligen om-       kommunalskattebetalare med de minsta in-
39929: kring 5 000-5 500 mark. 1 dessa siffror har         komsterna.
39930: icke inberäknats folkpension, som enligt lagen         Frågan om beskattning av pensionsinkomster
39931: är skattefri. De inkomster som nämnda siffror       kommer att i sin helhet prövas i samband med
39932: anger torde i många fall understiga ensam-          den totalrevision av inkomstbeskattningen, som
39933: stående personers utkomstminimum. På grund          är under beredning i ett ministerutskott. Hall
39934: härav kan man förena sig om spörsmålsställar-       det därförinnan skulle anses nödvändigt att
39935: nas synpunkt, att i stadgandena rörande statens     lindra inkomstbeskattningen för sådana perso-
39936: inkomsvbeskattning icke i tillräcklig grad be-      ner som lever på en liten pension, borde detta
39937: 938/71
39938: 6
39939: 
39940: göras genom lindring av statens inkomstskatte-   pensionsinkomster har andra stora inkomster,
39941: skala nerifrån och genom höjning av grund-       och lämna sådana skattskyldiga utan lättnad,
39942: avdraget vid kommunalbeskattningen. Lindring     vilkas totalinkomster är mycket små och vi1ka
39943: av inkomstbeskattningen endast i fråga om        icke ens har pensionsinkomster. Stadganden om
39944: pensionsinkomster kan icke anses önskvärt på     lättnader för ett särskilt slag av inkomster
39945: basen av principen om skattebetalningsförmå-     skulle även vara ägnat att göra beskattningen
39946: gan, då den skulle leda till onödiga lättnader   av fysiska personer mera invecklad samt för-
39947: med avseende på skattebetalningsförmågan i       svåra och öka beskattningsarbetet.
39948: fråga om sådana skattskyldiga, vilka utom små
39949:      Helsingfors den 20 oktober 1971.
39950: 
39951:                                                           Finansminister Carl Olof Tallgren.
39952: Kirj. ksm. n:o 202.
39953: 
39954: 
39955: 
39956: 
39957:                                     Tuominen ym.: Sibelius-Akatemian pakollisen kurssiohjelman
39958:                                        sisäLlöstä.
39959: 
39960: 
39961:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39962: 
39963:    Viime aikoina on vaLtiovallan huomiota              kuin Palachin ajaminen kuolemaan. Sen tar-
39964: jouduttu useissa yhteyksissä kiinnittämään             koituksena on neuvostovastaisen hengen nosta-
39965: maassamme aktiviso~tuneeseen ja useissa muo-           minen ja kylmän sodan päämäärien edistämi-
39966: doissa ilmenevään vihamieliseen propagandaan           nen. Se on sellaisenaan ristiriidassa maamme
39967: Neuvostoliittoa vastaan.                               virallisen ulkopolitiikan perustavatteiden kanssa.
39968:    Eräänä tällaisena ilmiönä, johon ei voi olla           Lisäksi tämän mielenosoituksellisen teoksen
39969: kiinnittämättä huomiota, on Sibelius Abtemian          sisällyttäminen Sibelius Akatemian pakolliseen
39970: pakolliseen kurssiohjelmaan otettu Jan Novakin         kurssiohjelmaan oso1ttaa, miten valtion tukea
39971: teos Jan Palachin mu1stolle. Tämä sävellys             nauttivan oppilaitoksen taholta opettajain arvo-
39972: sanoineen liittyy siihen Neuvostoliittoa vastaan       vallalla nuorisoa johdetaan Neuvostoliitolle
39973: suunnattuun vihan kiihotusaaltoon, jota määrä-         vihamielisiin esityksiin, jotka samalla syvästi
39974: tietoisesti ja laajalti levitettiin NATO:n taholta.    loukkaavat sosialistista Tshekkoslovakiaa, jonka
39975: Tämän poliittisen propagandan hyväksi käy-             kanssa maallamme on ystävälliset suhteet.
39976: tettiin häikäilemä ttömäs·ti tshekkoslovakialaisen        Edellisen johdost·a esitämme valtiopäiväjär-
39977: ylioppilaan Jan Palachin henkilökohtaista mur-         jes·tyksen 37 §:n 1 momenttiin vHtaten valtio-
39978: henäytelmää. Tehekkoslovakian halHtuksen toi-          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
39979: mesta julkaistuissa asiakirjoissa osoitetaan, että     seuraavan kysymyksen:
39980: maan vastavallankumoukselliset piirit pyrkies-
39981: sään lietsomaan mielialaa Neuvostoliittoa vas-                   Tietääkö Hallitus, että Sibelius
39982: taan loivat mm. ylioppilaiden keskuudessa                     Akatemian pakolliseen kurssiohjelmaan
39983: psykoosin, joka koitui Jan Palachin turmioksi.                on sisällytetty teos, jonka sisältö on
39984: Jan Palachin nimeä käytettiin Neuvostoliittoa                 loukkaava sekä Neuvostoliittoa että
39985: v·astaan suunnatun vihamielisen kiihoituksen                  Tshekkoslovakiaa kohtaan ja palvelee
39986: symboolina.                                                   maamme rauhanpolitiikalle vieraita pää-
39987:    Vaikka tämä teos tullaan esittämään latinan-               määriä, ja jos tietää,
39988: kielisessä asussa, se ei poista sitä tosiasiaa, että             millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
39989: tällaisen teoksen valinta Finlandia-talon kon-                aikoo ryhtyä nopean korjaamisen aikaan-
39990: serttiin tietoisesti palvelee samaa tarkoitusta               saamiseksi tässä asiassa?
39991:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1971.
39992: 
39993:          Mirjam Tuominen.                Taisto Sinisalo.                Ensio Laine.
39994: 
39995: 
39996: 
39997: 
39998: 930/71
39999: 2
40000: 
40001: 
40002: 
40003: 
40004:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40005: 
40006:    Va.Itiopäi:väjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
40007: mainhussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taen seuraavaa:
40008: olette kirjeellänne 28 päivältä syyskuuta. 1971
40009: n:o 1181 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         Sibelius-Akatemian suuri kuoro on viime
40010: sen jäsenen vastattavaksi kQllsanedustaja Mir-      vuos,ina useasti avustanut muun muassa Hel-
40011: jam Tuomisen ym. tekemän, seuraavan sisäl-          singin kaupunginorkesterin konserteissa orkes-
40012: töisen kysymyksen:                                  terisäestyksellisten kuoroteosten esityksissä il-
40013:                                                     man, että S~belius-Akatem:ia olisi osallistunut
40014:           "Tietääkö Hallitus, että Sibelius         esitettävien teosten valintaan. Näin on laita
40015:        Akatemian pakolliseen kurssiohjelmaan        myös tässä kyselyssä tarkoitetun Joo Novakin
40016:        on sisä:llytetty teos, jonka sisältö on      teoksen "lgnis pro Joanne Palach" suhteen.
40017:        loukkaava sekä Neuvostoliittoa että          Sihelius-Akatemian johtokunta on tutu&tunut
40018:        Tshekkoslovaki8!a kohtaan ja palvelee        teoksen latinankieliseen 1tekstiin vasta. saatuaan
40019:        maamme rauhanpolitHkalle vieraita pää-       tiedon kyselystä sekä tämän jälkeen yksimieli-
40020:        määriä, ja jos tietää,                       sesti päättänyt, että teoksen harjoitukset lope-
40021:           millaisiin toimenpiteisiin Hallitus       tetaan eikä sen esittämiseen osallistuta.
40022:        aikoo ryhtyä nopean korjaamisen aika'<ln-
40023:        saamiseksi tässä asiassa?"
40024:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1971.
40025: 
40026:                                                                      Ministeri Meeri Kalavainen.
40027:                                                                                                   3
40028: 
40029: 
40030: 
40031: 
40032:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40033: 
40034:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
40035: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      samt anföra följande:
40036: av den 28 september 1971 nr 1181 till veder-          Sibelius-Akademins stora kör har under de
40037: börande medlem av statsrådet översänt följande     senaste åren ofta medverkat vid Helsingfors
40038: av riksdagsledamoten Mirjam Tuominen m. fl.        stadsorkesters konserter då körverk har utförts
40039: ställda spörsmål:                                  med orkesterackompanjemang, utan att Sibe-
40040:                                                    lius-Akademin har deltagit i valet av verk.
40041:           "Vet Regeringen att i Sibelius-Aka-      Så förhåller det sig även med det i spörsmålet
40042:        demins obligatoriska kursprogram har        avsedda verket av Jan Novak "Ignis pro Joanne
40043:        intagits ett verk vars innehåll är krän-    Palach". Sibelius-Akademins direktion har tagit
40044:        kande för Sovjetunionen och Tjecko-         del av verkets latinska text först sedan den
40045:        slovakien och som tjänar syften, vilka      fått kännedom om spörsmålet och därefter
40046:        är främmande för vårt lands fredspoli-      enhälligt besutat, att repetitionerna skall in-
40047:        tik, och om så är fallet,                   ställas och att kören icke skall deltaga i upp-
40048:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     förandet av verket.
40049:        taga för att rättelse snabbt skall fås
40050:        till stånd i denna sak?"
40051:      Helsingfors den 19 oktober 1971.
40052: 
40053:                                                                      Minister Meeri Kalavainen.
40054: ~rj. ksm. n:o 203.
40055: 
40056: 
40057: 
40058: 
40059:                                 Häikiö ym.: Kuvaamataidon opetuksesta peruskoulussa.
40060: 
40061: 
40062:                        E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
40063: 
40064:    Valmisteltaessa peruskoulun opetussuunnitel-    tamaan ja mikä tulee olemaan kuvaamataidon
40065: naa on kuvaamataidon opetusta suunniteltu          opettajien asema ja toimeentulomahdollisuudet
40066: rähennettäväksi nykyisestä. Tällainen kehitys      uudessa koulujärjestelmässä.
40067: :untuu varsin omituiselta. Esimerkiksi Ruot-          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
40068: :issa on peruskoulussa saatu sellaisia kokemuk-    § :n 1 momentin perusteella esitämme kunnioit-
40069: :ia, että kuvaamataidon tunteja olisi lisättävä.   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40070:    Jos kuvaamataidon tuntimäärä peruskoulussa      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40071: ää niin vähäiseksi kuin on suunniteltu, nousee
40072: !sille kysymys, kannattaako enää valmistaa ku-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
40073: raamataidon opettajia ainakaan siinä laajuudessa          kuvaamataidon opetusta tulevassa perus-
40074: min nyt tapahtuu. Ammattiin valmistumiseen                koulussa on suunniteltu vähennettäväksi
40075: nenee nyt aikaa viidestä kuuteen vuotta.                  vaikka muualla saadut kokemukset edel-
40076:    Kuvaamataidon opetuksen suunnittelu tule-              lyttäisivät päinvastaista, ja jos on,
40077: rassa peruskoulussa on aiheuttanut epävar-                   mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
40078: nuutta ja turvattomuuden tunnetta sekä ku-                seen kuvaamataidon opettajien valmistuk-
40079: raamataidon opettajien että tähän ammattiin               sen oikeaan suhteeseen tulevaan tarpee-
40080: )piskelevien piirissä. Tämän vuoksi olisi syytä           seen nähden ja miten kuvaamataidon
40081: ;aada tietoja siitä, minkä verran kuvaamatai-             opettajien asema ja toimeentulomahdolli-
40082: :oa loppujen lopuksi peruskoulussa tullaan opet-          suudet aiotaan järjestää peruskoulussa?
40083:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1971.
40084: 
40085:               Juuso Häikiö.                                   Erkki Häkämies.
40086: 
40087: 
40088: 
40089: 
40090: 107/71
40091: 2
40092: 
40093: 
40094: 
40095: 
40096:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40097: 
40098:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asteen oppilaiden on otettava verraten runsaas
40099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valinnaisaineita, koska valinnaisaineille ja er
40100: olette kirjeellänne 29 päivältä syyskuuta 1971       tyiskursseille on varattu 4-10 tuntia viikossl
40101: n:o 1205 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       Keskikoulun kolmella viimeisellä luokalla kt
40102: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juuso       vaamataitoa on yleensä 2 viikkotuntia jok
40103: Häikiön ym. tekemän seuraavan kysymyksen:            luokalla. Kansalaiskoulun pakollisiin aineisii
40104:                                                      kuvaamataito ei kansakoululain 6 §:n mukaa
40105:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       kuulu eikä sitä useimmissa kansalaiskouluiss
40106:        kuvaamataidon opetusta tulevassa pe-          opeteta ollenkaan. Edellä sanotun perusteell
40107:         ruskoulussa on suunniteltu vähennettä-       voidaan todeta, että peruskoulun yläasteella Of
40108:        väksi vaikka muualla saadut kokemukset        pilaalla on mahdollisuus opiskella kuvaamata
40109:         edellyttäisivät päinvastaista, ja jos on,    toa huomattavasti suuremmin tuntimäärin kui
40110:           mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-        keski- ja kansalaiskouluissa nykyisin. Peruskot
40111:        seen kuvaamataidon opettajien valmis-         lun yläasteen kuvaamataidon lehtotien ja aineer
40112:         tuksen oikeaan suhteeseen tulevaan tar-      opettajien virkojen tarpeeseen vaikuttaa pait~
40113:        peeseen nähden ja miten kuvaamataidon         kuvaamataidon suosio valinnaisaineena myös s
40114:        opettajien asema ja toimeentulomahdol-        seikka, miten paljon opettaja saa lukea opetw
40115:        lisuudet aiotaan järjestää peruskoulussa?"    velvollisuuteensa peruskoulun ala-asteen ja kur
40116:                                                      nan koululaitokseen kuuluvan lukion tuntej~
40117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       Säännökset eivät estä ala-asteen Ill-VI lue
40118: seuraavaa:                                           kan kuvaamataidon tuntien lukemista yläastee
40119:    Peruskoulun opetussuunnitelman tuntijaon          opettajan opetusvelvollisuuteen lukuun otti
40120: mukaan kuvaamataitoa opetetaan peruskoulun           matta peruskouluasteen 26 §:n säännöstä, jonk
40121: ala-asteella pakollisena (yhteisenä) aineena I       mukaan vähintään puolet ala-asteen kunki
40122: ja II luokalla 1 viikkotunti sekä Ill-VI luo-        luokan oppitunneista on oltava saman opett~
40123: kalla 2 viikkotuntia eli yhteensä 10 viikkotun-      jan hoidossa. Peruskouluasetuksen 104 §: 1
40124: tia. Kansa- ja keskikoulujen vastaavilla luokilla    nojalla opetusministeriö tulee myöhemmin mä~
40125: kuvaamataitoa opetetaan keskimäärin yhtä pal-        räämään, kuinka paljon yläasteen lehtori j
40126: jon. Peruskoulun yläasteella (VII-IX luokalla)       aineenopettaja saa lukea opetusvelvollisuuteens
40127: kuvaamataitoa opetetaan pakollisena aineena          kunnan koululaitokseen kuuluvan lukion tun
40128: yhtenä lukuvuotena 1 viikkotunti. Lisäksi ku-        teja. Opetusministeriön ohje laadittaneen aine
40129: vaamataito on yläasteen kaikilla luokilla valin-     kohtaiseksi ja väljäksi.
40130: naisaine, jonka opetusta on jokaisella yläasteella      Kuvaamataidon opettajien sijoittaminen peru!
40131: järjestettävä, jos riittävä oppilasmäärä (pää-       koulun palvelukseen tuskin tuottaa vaikeuk
40132: säännön mukaan vähintään 8) osallistuu aineen        sia. Opettajain koulutus pyritään luonnollises1
40133: opetukseen. Valinnaisaineena kuvaamataitoa           mitoittamaan opettajain tarvetta vastaavaksi
40134: opetetaan 2-3 viikkotuntia joka luokalla. Ylä-       Peruskoulun ja lukion opettajien koulutustai
40135: asteella voidaan myös järjestää kuvaamataidon        vetta selvittämään opetusministeriö on äske1
40136: erityiskursseja. Huomattava myös on, että ylä-       täin asettanut toimikunnan.
40137:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1971.
40138: 
40139:                                                                   Opetusministeri Jaakko Itälä.
40140:                                                                                                     3
40141: 
40142: 
40143: 
40144: 
40145:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
40146: 
40147:  I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ganska mycket valfria ämnen, då för sådana och
40148: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       för specialkurser reserverats 4-10 timmar i
40149: r 1205 av den 29 september 1971 tili veder-        veckan. På mellanskolans tre sista klasser un-
40150: örande medlem av statsrådet översänt följande      dervisas i allmänhet 2 veckotimmar i teckning
40151: v riksdagsman Juuso Häikiö m.fl. ställda           på varje klass. I medborgarskolan hör teckning
40152: criftliga spörsmål:                                enligt 6 § folkskollagen icke tili de obliga-
40153:            "Är Regeringen medveten om att man      toriska ämnena, och däri undervisas icke alls i
40154:         planerat en minskning av undervisnin-      de flesta medborgarskolor. På grund av ovan-
40155:         gen i teckning vid den kommande            stående kan konstateras, att elev på grund-
40156:         grundskolan, ehuru erfarenheter som        skolans högstadium har möjlighet att få un-
40157:         gjorts på annat håll skulle förutsätta     dervisning i teckning under ett betydligt större
40158:         motsatsen, och om så är fallet,             timantal än för närvarande är fallet i mellan-
40159:            vad ämnar Regeringen göra för att       och medborgaskolorna.
40160:         bringa utbildningen av lärare i teckning       På behovet av lektorat och ämneslärartjänster
40161:         i rätt proportion till kommande behov      i teckning vid grundskolans högstadium inverkar
40162:         och hur har man för avsikt att ordna       utom teckningens popularitet som valfritt
40163:         teckningslärarnas ställning och utkomst-   ämne även den omständigheten, hur många
40164:         möjligheter inom grundskolan?"              timmar vid grundskolans lågstadium och vid
40165:                                                    gymnasium inom kommunens skolväsende
40166:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som läraren får räkna tili sin undervisnings-
40167: lrnt anföra följande:                               skyldighet. Stadgandena hindrar icke att teck-
40168:                                                    ningstimmar på lågstadiets III-VI klasser
40169:   Enligt timfördelningen i grundskolans läro-       räknas tili undervisninsskyldigheten för lärare
40170: lan undervisas på grundskolans lågstadium i         vid högstadiet, frånsett stadgandet i 26 §
40171: ~kning såsom obligatoriskt ämne (gemensamt)         rörande grundskolstadiet, enligt vilket minst
40172: å klass I och II 1 veckotimme och på klasserna      hälften av lektionerna på varje klass av låg-
40173: II-VI 2 vecotimmar eller sammanlagt 10              stadiet bör handhas av samma lärare. Under-
40174: eckotimmar. På motsvarande klasser i folk-          visningsministeriet kan med stöd av 104 §
40175: ch mellanskolorna medmeddelas i medeltal            grundskoleförordningen senare förordna, hur
40176: ngefär lika mycket teckningsundervisning.           många timmar lektor och ämneslärare vid
40177:   På grundskolans högstadium (VII-IX                högstadiet får räkna som sin undervisnings-
40178: lasserna) undervisas i teckning såsom obliga-       skyldighet vid gymnasium inorn kcmmunens
40179: )riskt ämne 1 veckotimme under ett läsår.           skolväsende. Undervisningsministeriets anvis-
40180: )essutom är teckning på alla klasser av hög-        ning torde utarbetas per ämne och bli helt
40181: tadiet ett valfritt ämne, i vilket undervisning     vidsträckt.
40182: 1åste ordnas på varje högstadium, om ett tili-         Placeringen av teckningslärarna i grund-
40183:  ickligt antal elever (enligt huvudregeln minst     skolans tjänst bereder knappast svårigheter.
40184:  ) deltar i undervisningen i ämnet. Såsom val-      Man försöker givetvis dimensionera utbild-
40185:  :itt ämne undervisas 2-3 veckotimmar i teck-       ningen av lärare enligt behovet. Undervisnings-
40186:  ing på varje klass. På högstadiet kan även för-    ministeriet har nyss tilisatt en kommission för
40187:  nstaltas specialkurser i teckning. Att märka       att utreda behovet av utbildningen av lärare för
40188:  t även, att eleverna på högstadiet måste taga      grundskola och gymnasium.
40189:      Helsingfors den 15 oktober 1971.
40190: 
40191:                                                              Undervisningsminister ] aakko 1tälä.
40192: Kirj. ksm. a:o 204.
40193: 
40194: 
40195: 
40196: 
40197:                                    Pohjonen ym.: Vaalean rahkaturpeen hyväksikäytön tehostami-
40198:                                        sesta~
40199: 
40200: 
40201: 
40202: 
40203:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
40204: 
40205:     Maamme luonnonvaroihin kuuluva turve kas-           sia ruukkuja ja puristeita sekä öljysaastetorjun-
40206: vaa soissa, jotka peittävät noin 30% ntåamme           nassa tarvittavaa turvetta. Näiden jalosteiden
40207: pinta-alasta. Turpeen määrä lähentelee 10 mil-         tuotannosta viedään suurin osa Länsi-Euroopan
40208: jardia kuutiometriä ja sen orgaaninen vtiotuis-        maihin ja jopa Euroopan ulkopuolellekin.
40209: kasvu on suurempi kuin metsiemme vastaava                  Kasvualustakäyttöön tarkoitettujen turveja-
40210: kasvu. Näistä turvevaroista on melkoinen osa           losteiden potentiaalinen kysyntä kohoaa noin
40211: suurina suoalueina, joissa turvekerrokseii pak-        30 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, jos las-
40212: suus on useita metrejä. Täten turvevarojen teol-       kelmissa otetaan huomioon Länsi-Euroopan la-
40213: liseen hyväksikäyttöön on yleensä hyvät edel-          sinalaiset kasvihuoneet, noin 25 000 hehtaa-
40214: lytykset.                                              ria. Vähittäiskuluttajamarkkinoiden kokonais-
40215:     Kuluvan vuoden keväänä Eduskunta hyväk-            volyymi on edellä esitettyä arvoa oleellisesti
40216: syi vuoteen 1978 saa·kka ulottuvan investointi-        suurempi. Lisäksi vaaleasta rahkaturpeesta voi-
40217: ohjelman, jonka avulla maassa harjoitettava            daan tuottaa monia erikoistarkoituksia varten
40218: polttoturpeen tuotanto kehitetään huomionar,           koflkeaa jalostusarvoa olevia tuotteita, joista
40219: voiseksi polttoainehuollon haaraksi. Polttoturve       saatavat vientitulot oikein hoidettuna nousevat
40220: on kasviopilliselta rakenteeltaan rahk~tfi1rvetta,     useampaan kymmeneen miljoonaan markkaan.
40221: joka on ehtinyt maatua tummaksi an10i'fiseksi          Vaaleasta rahkaturpeesta jalostettujen tuottei-
40222: massaksi. Maatunut rahkaturve on myös ak,              den pi~kän tähtäyksen vientimahdollisuudet ar-
40223: tiivihiilen ja metallurgisen turvekoksin raaka-        vioidaan ylittävän jopa 100 mmk.
40224: aine. Viimeksi mainitun teknillisiä sovellutuk-            Menestyksellinen vientitoiminta edellyttää
40225: sia on tiettävästi tutkittu valtion omistamissa        kilpailukelpoisia tuotteita, joiden kehittämiseksi
40226: turkimuslaitoksissa. Sen sijaan maatunutta rah-        vaaditaan oikein järjestettyä perus- ja sovel-
40227: katurve-esiintymää kattava vaalea tahkaturve           lettua tutkimusta. Tätä pidetään yleensä val-
40228: ei ole saanut sanottavasti valtiovallan nqöiniota      tiovallan velvollisuutena. Uusia teollisuuden
40229: osakseen.                                              aloja on lisäksi tuettu erilaisin t::~lo1J.dellh:in td-
40230:     Kukin yllämainituista tarpeeseen penktuvista       menpitein. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut
40231:  teollisuuden aloista on itsenäinen, mutta sa-         vaalean rahkaturpeen käyttöön perustuvan teol-
40232: manaikaisesti niillä on raaka-aineen esiintymis-       lisuuden osalta.
40233:  tavasta johtuen keskinäinen riippuvuus. Niinpä            Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
40234: laajentuva pohtoturveteollisuus tuottaa vaaleata       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
40235:  rahkasammalta, kun sitä poistetaan polttotur-         ·kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40236: peeksi kelpaavan maatuneen rahkaturpeen pääl-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40237:  tä. Pohtoturvetuottajan kannalta mainittu pin-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40238:  takerros on puhdas jäte, mutta vaaleaan rahka-                siin tarvittavien määrärahojen osoitta-
40239:  turpeeseen perustuva teollisuus voi käyttää                   miseksi vaalean rahkaturpeen perus- ja
40240:  sitä menestyksellisesti jalostusteollisuutensa raa-           sovellettuun tutkimukseen sekä tukeak-
40241:  ka-aineena.                                                   seen vaalean rahkaturpeen varaan pe-
40242:     Vaaleasta rahkatur.peesta alan jalostusteolli-             rustettua ja perustettavaa teollisuutta
40243:  suus tekee erilaisia kasvualustoja sekä puutarha-             samaan tapaan kuin polttoturveteolli-
40244:  tuottajia että vähittäiskuluttajia varten, erilai-            suutta nimenomaan huomioonottaen tä-
40245: 961/71
40246: 2
40247: 
40248:      män vaalean rahkaturpeen teollisuuden-     kuinka pian näitä toimenpiteitä on
40249:      alan huomattavat vientimahdollisuudet,   odotettavissa?
40250:      ja jos aikoo,
40251:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1971.
40252: 
40253:             Mauno Pohjopen.                       Paavo Niinikosh
40254:             Tahvo Rönkkö.                         Siiri Lehmonen.
40255:             Verner Korsbäck.                      Matti Jaatinen.
40256:             Reino Karpola.                        Matti Silander.
40257: 
40258: 
40259: 
40260: 
40261:                                                   '· {.   -.   ,~   ~ ~
40262: 
40263:                                                                      ---
40264:                                                                                                   3
40265: 
40266: 
40267: 
40268: 
40269:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
40270: 
40271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tuotantovuotena 1960 oli 5 000 m3 ja nyt 10
40272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuotta myöhemmin on saavutettu noin 500 000
40273: olette 29 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn kir-     m3 :n tuotantotaso. Kasvuturpeen ja sen jalos-
40274: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   teiden vienti on kehittynyt viimevuosina suo-
40275: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tuisasti. Kun viennin arvo v. 1965 oli 0.3 milj.
40276: Mauno Pohjosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       mk oli se v. 1970 jo 2.5 miLj. mk ja vienti-
40277: sesta kysymyksestä n:o 204:                        arvio kuluvalle vuodelle on 3.5 milj. mk.
40278:                                                       Kasvuturpeen ja turveviljelyn tutkimusla1tok-
40279:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    sen perustamisesta keskusteltiin 1960-luvun
40280:        siin tarvittavien määrärahojen osoitta-     puolivälissä. Tällöin Amer-Tupakka Oy:n ja
40281:        miseksi vaalean rahkaturpeen perus- ja      Keskusosuusliike Hankkijan omistama Sato-
40282:        sovellettuun tutkimukseen sekä tukeak-      turve Oy päätti perustaa kasvuturpeen tutki-
40283:        seen vaalean rahkaturpeen varaan pe-        muslaitoksen ja aloitti samalla valmistelut
40284:        rustettua ja perostettavaa teollisuutta     kasvuturpeen laajamittaisen tuotannon ja vien-
40285:        samaan tapaan kuin pohtoturveteolli-        nin aikaansaamiseksi. Valtio myönsi peruste-
40286:        suutta nimenomaan huomioonottaen tä-        tulle tutkimuslaitokselle v. 1966 250 000 mar-
40287:        män vaalean rahkaturpeen teollisuuden-      kan kerta-avustuksen laboratoriolaitteiden hank-
40288:        alan huomattavat vientimahdollisuudet,      kimiseen. Tämän jälkeen on tuettu tutkimus-
40289:        ja jos aikoo,                               laitoksessa suoritettavaa kasvuturpeen laatu-
40290:           kuinka pian näitä toimenpiteitä on       luokitusta koskevaa tutkimusta maksamalla
40291:        odotettavissa?"                             vuosittain 1-2 laborantin palkkauksen. Kun
40292:                                                    Satoturve Oy:n tutkimuslaitos otti hoitaakseen
40293:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kasvuturpeen perus- ja sovelletun tutkimuksen
40294: vasti seuraavaa:                                   ja kun yhtiö aloitti kasvuturpeen ja sen jalos-
40295:    Tutkimukset vaalean rahkaturpeen käyttämi-      teiden laajamittaisen tuotannon ja kun sanottu
40296: seksi kasvualustana alkoivat prof. V. Puustjär-    yhtiö näitä asioita edelleen hoitaa, ei valtion
40297: ven toimesta vuonna 1954 Helsingin Yliopis-        taholta ole ollut toistaiseksi edellä todettua
40298: tossa. Kun ,tutkimukset ja koeviljelyt 1950-       suurempaa tarvetta osoittaa määrärahoja näihin
40299: luvun loppuun mennessä olivat laajentuneet         tarkoituksiin. Nyttemmin yhtiön taholta on
40300: käytännön kokeiksi kasvihuoneissa ja kun oli       epävirallisesti ilmoitettu, että tutkimuslaitos
40301: nähtävissä, että vaalean rahkaturpeen eli kasvu-   nykyisessä laajuudessaan kuitenkin joudutta-
40302: turpeen tuottamisesta oli mahdollisuus muodos-     neen lopettamaan sen yhtiölle aiheuttamien ras-
40303: tua uusi tuotannonhaara turveteollisuudelle,       kaiden kustannusten johdosta. Yhtiön taholta
40304: ryhtyi kauppa- ja teollisuusministeriö tukemaan    ei ole tehty valtiolle kuitenkaan esitystä tut-
40305: kasvuturpeen tuotantoon, tuotekehittelyyn ja       kimustoiminnan mahdollisesti jatkamisesta esi-
40306: turveviljelyyn liittyviä tutkimuksia vuodesta      merkiksi valtion toimesta.
40307: 1960 lähtien turveteollisuuden edistämiseen           Kasvuturpeen tuotantoa on harjoitettu usei-
40308: vuosittain varatuista määrärahoista. Turvevilje-   den muidenkin yrittäjien toimesta ympäri maa-
40309: lyn osalta tutkimukset jatkuivat prof. Puustjär-   ta, mutta se on käsittänyt lähinnä irtoturpeen
40310: ven johdolla ja kasvuturpeen tuotantoon ja         myyntiä paikallisiin tarpeisiin.
40311: tuotekehittelyyn liittyviä tutkimuksia suoritti-      Kasvuturpeen lisäksi on vaaleasta rahkatur-
40312: vat lähinnä Turveteollisuusliitto ry. ja VTT:n     peesta valmistettu öljysaasteiden imeyttämiseen
40313: turveteknillinen laboratorio yhteistyössä prof.    käytettävä jaloste, jolla on saavutettu hyviä tu-
40314: Puustjärven kanssa. Tällöin alkoi myös kasvu-      loksia. Tähän tarvittava tutkimustyö on suori-
40315: turpeen tuotanto siten, että se ensimmäisenä       tettu VTT:n turvelaboratoriossa kokonaan val-
40316: 4
40317: 
40318: tion varoilla. Vapo on valmistanut myyntiin         myös esittää toimikunnan asettamista tutki-
40319: ko. öljynpoistoturvetta.                            maan kasvuturpeen tuotannon ja jalostuksen li-
40320:    Turveteollisuuden edistämisen momentilla         säämiseksi tarvittavia toin}enpiteitä mm. huo-
40321: 32.50.43 on vuodelle 1972 hallitus esittänyt        mioiden laajentuvasta pohtoturvetuotannosta
40322: 400 000 markkaa, jossa on lisäystä kuluvaan         syntyvän kasvuturpeen hyväksikäyttömahdolli-
40323: vuoteen 100 000 markkaa. Mikäli hyväksyttä-         suudet. Lisäksi toimikunta tulisi laatimaan eh-
40324: viä hakemuksia vaalean rahkaturpeen osalta esi-     dotuksensa kasvuturvetta ja sen käyttöä koske-
40325: tetään, ovat ne mukana niinkuin tähänkin asti       vasta tutkimuksesta. Toimikunnan työn valmis-
40326: ko. määrärahan käytöstä päätettäessä. Kauppa-       tuttua tulee ratkaistavaksi ne toimenpiteet, joi-
40327: j<l teollisuusministeriön on tarkoitus lähiaikana   hin asiassa olisi pitkällä tähtäimellä ryhdyttävä.
40328:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1971.
40329: 
40330: 
40331:                                                                          Ministeri Olavi Salonen.
40332:                                                                                                           5
40333: 
40334: 
40335: 
40336: 
40337:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
40338: 
40339:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        år senare har en produktionsnivå av cirka
40340: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      500 000 m3 uppnåtts. Exporten av växttorv
40341: av den 29 september 1971 tili vederbörande         och förädlingsprodukter av den har utvecklats
40342: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    gynnsamt under de senaste åren. Då exportens
40343: dagsman Mauno Pohjonen m. fl. ställda spörs-       värde år 1965 var 0.3 milj. mk, uppgick det
40344: mål nr 204:                                        år 1970 redan tili 2.5 milj. mk och export-
40345:                                                    kalkylen för innevarande år rör sig kring 3.5
40346:            "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder      milj. mk.
40347:         för anvisande av nödiga anslag för            I mitten av 1960-talet diskuterades frågan
40348:         grund- och tiliämpad forskning rörande     om inrättande av en forskningsanstalt för växt-
40349:         ljus myrtorv samt för stöd åt industri     torv och torvodling. Härvid beslöt Satoturve
40350:         som grundats eller grundas för ljus myr-   Oy, som ägs av Amer-Tupakka Oy och Kes-
40351:         torv på samma sätt som bränntorv-          kusosuusliike Hankkija, grunda en forsknings-
40352:         industrin understöds, med beaktande        anstalt för växttorv och inledde samtidigt för-
40353:         särskilt av denna på ljus myrmalm ba-      beredelser för åstadkommande av växttorvpro-
40354:         serade industrigrens stora exportmöjlig-   duktion och -export i stor skala. Staten be-
40355:         heter, och om så är fallet,                viljade år 1966 den inrättande forskningsan-
40356:            hur snart kan sådana åtgärder emot-     stalten ett engångsunderstöd om 250 000 mk
40357:         ses?"                                      för anskaffning av laboratorieutrustning. Här-
40358:                                                    efter har den i forskningsanstalten bedrivna
40359:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       forskningen för kvalitetsklassificering av växt-
40360: anföra följande:                                   torv understötts genom att årligen betala av-
40361:    Undersökningarna rörande användning av          löningen för 1-2 laboranter. Då Satoturve
40362: ljus myrtorv såsom växtunderlag inleddes på        Oy:s forskningsanstalt åtog sig att ormbesörja
40363: åtgärd av professor V. Puustjärvi år 1954 vid      grund- och tillämpad forskning rörande växt-
40364: Helsingfors Universitet. Sedan forskningen och     torv och då bolaget inledde produktion av
40365: försöksodlingarna före utgången av 1950-talet      växttorv och dess förädlingsprodukter i stor
40366: hade utvidgats tili praktiska prov i växthus       skala och bolaget alltjämt sköter dessa saker,
40367: och då man kunde skönja, att produktionen          har det hittilis förelegat större behorv att från
40368: av ljus myrtorv eller växttorv kunde bli en        statens sida anvisa <'~l"l~l<~g fo!' de~~!! i:if"!rl<l~~l
40369: ny produktionsgren för torvindustrin, började      än vad av ovanstående framgår. Numera har
40370: handels- och industriministeriet stöda forsknin-   från bolagets sida inofficiellt meddelats, att
40371: garna angående produktion av växttorv, pro-        forskningsanstalten i sin nuvarande omfattning
40372: duktutveckling och torvodling med anslag som       antagligen måste indras på grund av de stora
40373: från och med år 1960 årligen anvisats tili främ-   kostnader den medför för bolaget. Bolaget har
40374: jande av torvindustrin. I fråga om torvodlin-      likväl inte gjort någon framställning tili staten
40375: gen fortgick forskningen under professor Puust-    om att forskningen eventuellt skulle fortsättas
40376: järvis ledning. Den forskning som gällde växt-     t.ex. av staten.
40377: torvproduktion och produktutveckling handha-          Växttorvproduktion har bedrivits även på
40378: des närmast av Torvindustriförbundet r.f. och      åtgärd av flera andra företagare i landet, men
40379: statens tekniska forskningsanstalts torvtekniska   den har närmnst omfattat försäljning av lös
40380: laboratorium i samarbete med professor Puust-      torv ·för lokala behov.
40381: järvi. Härvid inleddes även växttorvproduktion        Utom växttorv har av ljus myrtorv fram-
40382: i sådan omfattning, att den under det första       ställts en förädlingsprodukt för uppsugning av
40383: produktionsåret 1960 var 5 000 m3 och nu tio       oljeföroreningar, varmed goda resultat har upp-
40384: %1/71
40385: 6
40386: 
40387: nåtts. Det härför erforderliga forskningsarbetet    och industriministeriet har för avsikt att under
40388: har utförts i statens tekniska forskningsanstalts   den närmaste tiden även föreslå tillsättande av
40389: torvlaboratorium helt och hållet med statens        en kommission att överväga av nödiga åtgärder
40390: medel. Ifrågavarande oljeuppsugningstorv har        i syfte att öka växttorvproduktionen och -för-
40391: framställts till avsalu av Vapo.                    ädlingen bl.a. med beaktande av de möjlighe-
40392:    Regeringen har under momentet 32.50.43           ter att använda växttorv som följer med den
40393: "Torvindustrins främjande" i statsverkspropo-       utvidgade bränntorvproduktionen. Vidare skulle
40394: sitionen för år 1972 föreslagit 400 000 mark,       kommissionen uppgöra förslag rörande växt-
40395: varav 100 000 mark är ökning jäinfört med           torvforskningen och användningen av växttorv.
40396: innevarande år. Om godtagbara ansökningar           När kommissionens arbete blivit färdigt, gäller
40397: framställs rörande ljus myrtorv, tas de liksom      det att avgöra vilka åtgärder som borde vid-
40398: hittills i beaktande när beslut fattas om an-       tagas i saken på lång sikt.
40399: vändningen av ifrågavarande anslag. Handels-
40400:      Helsingfors den 25 oktober 1971.
40401: 
40402: 
40403:                                                                          Minister Olavi Salonen.
40404: Skriftl. spm. nr 205.
40405: 
40406: 
40407: 
40408: 
40409:                                  Stenbäck: Om justering av stadgandena om statsunderstödet för
40410:                                      folkskollärarnas avlöning.
40411: 
40412: 
40413:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40414: 
40415:     Genom en iag om ändring av folkskollagen        vilket inte kan anses vara i linje med strävan
40416: (7. 7. 1970/484) gjorde riksdagen det möjligt       att öka glesbygdernas ekonomiska och kultu-
40417: för regeringen att genom förordning gradvis         rella möjligheter. Grundskolförordningen (26.
40418: sänka antalet elever per undervisningsgrupp i       6. 1970/443) innehåller samma bestämmelser
40419: fo1kskolan tili trettiotvå. Denna sänkning ge-      som folkskolförordningen, dock med den skill-
40420: nomfördes med förordningen om största antalet       naden att minimitalen för den andra och tredje
40421: elever i folkskoleklasser (22. 7. 1970/533).        lärartjänsten sänkts tili tjugo respektive fyrtio-
40422: Fram tili år 1978, då hela reformen är genom-       fem i det fall statsunderstöd tidigare utgått.
40423: förd, sänks antalet elever per undervisnings-       Detta är inte tillfredsställande, också grund-
40424: grupp med en årskurs i gången.                      skolförordningens bestämmelser bör ändras här-
40425:     Någon ändring har däremot inte vidtagits        vidlag, men övergången tili grundskola un-
40426: beträffande det minimiantal elever, som skall       derlättar emellertid läget något eftersom hela
40427: finnas inom ett folkskoldistrikt för att kom-       årsklassen kommer att vara sammanhållen på
40428: munen skall äga rätt tili statsunderstöd för av-    grundskolans lågstadium.
40429: löning av lärare. Bestämmelserna från år 1958           Också för tätorternas skolor vållar minimi-
40430: i folkskolförordningen (23. 7. 1958/321) är         talen problem. När maximiantalet elever sänkts
40431: fortfarande i kraft, endast med den ändringen       tili trettiotvå per klass med stöd av ovan-
40432: att statsunderstöden inte indrages för avlö-        nämnda lagändring, blir skillnaden mellan
40433: ningen tili den andra eller tredje läraren så-      maxi- och minimital för liten. Det uppstår pa-
40434: vida det tidigare beviljats och om elevantalet      radoxala situationer där sänkningen av maximi-
40435: är minst tjugotre respektive fyrtioåtta ( 24. 6.    talet leder tili ett ökat antal sammansatta klasser
40436: 1968/377). De ursprungliga minimiantalen är:        i svenskspråkiga stadsfolkskolor eftersom det
40437: Första läraren, tretton, andra tjugofem, tredje     höga minimitalet inte tiliåter anställning av
40438: femtiofem samt för den senast anställda läraren     flere lärare. Således blir reformen bara en
40439:  trettio för varje klasslärare med undantag av      skenreform, ibland en försämring av läget.
40440: en.                                                 Sammansatt klass är inte i och för sig en dålig
40441:     Att i dagens läge hålla kvar sådana minimi-     pedagogisk lösning, bara elevantaiet är iägt
40442: antal elever per lärare försvårar pedagogiska re-   och systemet är kontinuerligt, d.v.s. lärokur-
40443: former i skolans inre arbete, förorsakar indrag-    serna kan läsas i växelkurser. Men fluktuatio-
40444:  ningar av lärartjänster som vid övergången tili    ner i elevantalet kan innebära att samma elever
40445:  grundskola åter behövs och ånyo måste in-          nästa läsår befinner sig i enkel klass och läser
40446:  rättas samt omöjliggör en reell och effektiv u-    i värsta fall samma saker på nytt.
40447:  områdespolitik.                                       Den nuvarande situationen rimmar dåligt
40448:     Minimitalen har den största betydelsen för      med det refomarbete som utförs och kommer
40449:  landsbygden och framförallt glesbygdernas skol-    att utföras inom läropliktsskolan. Någon lång-
40450:  väsende. På grund av dessa bestämmelser om         siktig kommunal skolplanering utan låntgående
40451:  statsunderstöd indras skola efter skola då kom-    centralisering kan inte genomföras. Och cent-
40452:  munernas beslutande organ vanligen strävar         ralisering av det korumunala skolväsendet är
40453:  bort från enlärar- och tvålärarskolorna, i och     varken pedagogiskt eller regionalpolitiskt att
40454:  för sig inte heller det en lycklig utveckling.     rekommendera. Det är en mycket olycklig ut-
40455:  När byskolan försvinner, ökar avfolkningen,        veckling.
40456: 983/71
40457: 2
40458: 
40459:    Med hänvisning tili ovanstående och med               medför med tanke på ett pedagogiskt
40460: stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-              riktigt uppbyggt och decentraliserat
40461: ställes följande spörsmål att besvaras av veder-         kommunalt skolväsende, och om så
40462: börande medlem av statsrådet:                            är fallet,
40463:                                                             när avser Regeringen att utfärda för-
40464:          Är Regeringen medveten om de olä-               ordning med nya bestämmelser om kom-
40465:        genheter de höga minimigränsema för               munemas rätt att erhålla statsunder-
40466:        antalet elever per lärartjänst i folksko-         stöd för avlöningen av lärare?
40467:        la som berättigar tili statsunderstöd
40468:      Helsingfors den 29 september 1971.
40469: 
40470:                                          Pär Stenbäck.
40471:                                                                                                       3
40472: 
40473: Kirj. ksm. n:o 20.5.
40474:                                                                                            Suomennos.
40475: 
40476: 
40477: 
40478: 
40479:                                   Stenbäck: Kansakoulunopettajien palkkaukseen annettavaa val-
40480:                                       tionapua koskevien säännösten tarkistamisesta.
40481: 
40482: 
40483: 
40484:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40485: 
40486:    Lailla kansakoululain muuttamisesta (7. 7.        nänsä ole onnellista kehitystä. Kun kyläkoulu
40487: 1970/484) eduskunta antoi hallitukselle mah-         häviää, väestökato pahenee, minkä ei voida kat-
40488: dollisuuden asetusteitse asteettain alentaa ope-     soa olevan harvaanasuttujen seutujen taloudel-
40489: tusryhmäkohtaista oppilaslukua kansakoulussa         disten ja sivistyksellisten mahdollisuuksien li-
40490: 32:een. Tämä alentaminen suoritettiin asetuk-        säämispyrkimysten mukaista. Peruskouluasetus
40491: sella kansakoululudkkien enimmäisoppilasmää-         (26. 6. 1970/443) sisältää samanlaisia määräyk-
40492: ristä (22. 7. 1970/.533 ). Vuoteen 1978 men-         siä kuin kansakouluasetus, kuitenkin sillä erol-
40493: nessä, jolloin koko uudistus on suoritettu, ope-     la, että minimiluku toista ja kolmatta opetta-
40494: tusryhmäkohtaista oppilasmäärää alennetaan           janvirkaa kohden on alennettu 20:een ja vas-
40495: vuosikurssilla kerrallaan.                           taavasti 45:een niissä tapauksissa, joissa valtion-
40496:    Mitään muutosta ei sen sijaan ole saatu ai-       apua aikaisemmin on maksettu. Tämä ei ole
40497: kaan oppilaiden minimimäärässä, joka kansa-          tyydyttävää, myös peruskouluasetuksen mää-
40498: koulupiirissä on oltava, jotta kunnalla olisi oi-    räyksiä tulee tällä kohdin muuttaa, mutta siir-
40499: keus valtionapuun opettajien palkkaamiseksi.         tyminen peruskouluun helpottaa tilannetta kui-
40500: Kansakouluasetuksen (23. 7. 1958/321) mää-           tenkin jonkin verran, koska koko vuosiluokka
40501: räykset vuodelta 1958 ovat edelleen voimassa,        tulee pysymään yhdessä peruskoulun ala-as-
40502: ainoastaan niin muutettuna, ettei valtionapua        teella.
40503: toisen tai kolmannen opettajan palkkaamiseksi           Myös taajamien kouluille minimiluvut aiheut-
40504: !opeteta mikäli sitä aikaisemmin on myönnetty        tavat ongelmia. Kun oppilaiden maksimimäärä
40505: ja jos oppilasluku on vähintään 23 tai vastaa-       on alennettu 32:een luokkaa kohden yllä mai-
40506: vasti 48 (24. 6. 1968/377). Alkuperäiset mi-         nitun lainmuutoksen perusteella, erot maksimi-
40507: nimiluvut ovat: ensimmäisen opettajan osalta         ja minimilukujen välillä jäävät liian pieneksi.
40508: 13, toisen 25, kolmannen 55 sekä viimeksi pal-       Syntyy paradoksaalisia tilanteita, joissa maksi-
40509: katun opettajan osalta 30 kutakin luokkaopet-        miluvun alentaminen johtaa suurempaan yh-
40510: tajaa kohti yhtä lukuun ottamatta.                   distettyjen luokkien lukumäärään ruotsinkieli-
40511:     Tällaisten opettajaa kohti tulevien oppilai-     sissä kaupunkikansakouluissa, koska korkea mi-
40512: den mimmilukujen säilyttäminen tämän päivän          nimiluku ei salli useampien opettajien paikkaa-
40513: tilanteessa vaikeuttaa pedagogisia uudistuksia       mista. Uudistuksesta tulee siten vain näennäis-
40514: koulun sisäisessä työssä, aiheuttaa opettajan-       uudistus, joskus tilannetta huonontava. Yhdis-
40515:  virkojen laikkauttamisia, joita siirryttäessä pe-   tetty luokka ei ole sinänsä huono pedagoginen
40516: ruskouluun jälleen tarvitaan ja jotka uudelleen      ratkaisu, kunhan vain oppilasluku on alhainen
40517: on perustettava, sekä tekee mahdottomaksi to-        ja järjestelmä on jatkuva, toisin sanoen oppi-
40518: dellisen ja tehokkaan kehitysaluepolitiikan.         kurssit voidaan lukea vaihtokursseina. Mutta
40519:     Minimiluvuilla on mitä suurinta merkitystä       vaihtelut oppilaslukumäärässä voivat merkitä,
40520:  maaseudulle ja ennen kaikkea harvaanasuttujen        että samat oppilaat seuraavana lukuvuotena
40521:  seutujen koululaitokselle. Näiden valtionapua       ovat erillisluokassa ja lukevat pahimmassa ta-
40522:  koskevien määräysten perusteella koulu toisensa     pauksessa samat asiat uudelleen.
40523:  jälkeen lopetetaan, sillä kuntien päättävät eli-        Nykyinen tilanne ei ole sopusoinnussa sen
40524:  met tavallisesti pyrkivät pääsemään eroon 1-        uudistustyön kanssa, jota suoritetaan ja tul-
40525:  ja 2-opettajaisista kouluista, joka ei sekään si-   laan opetusvelvollisuuskoulun piirissä suorit-
40526: 4
40527: 
40528: tamaan. Mitään kauaskatseista kunnallista kou-               Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
40529: lunsuunnittelua ilman pitkälle menevää keskit-            kohdista, joita valtionapuun oikeuttavat
40530: tämistä ei voida suorittaa. Eikä kunnallisen              opettajanvirkakohtaiset oppilasmäärien
40531: koululaitoksen keskittäminen ole pedagogisesti            minimirajat kansakouluissa aiheuttavat
40532: eikä aluepoliittisesti suositeltavaa. Tämä on hy-         pedagogisesti järjestettyä ja hajakeski-
40533: vin onnetonta keh1tystä.                                  tettyä kunnallista koululaitosta ajatel-
40534:    Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-         len, ja jos on,
40535: sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän val-                milloin Hallitus aikoo antaa asetuk-
40536: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi           sen uusiksi määräyksiksi kuntien oikeu-
40537: seuraavan kysymyksen:                                     desta valtionapuun opettajien palkkaa-
40538:                                                           miseksi?
40539:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1971.
40540: 
40541:                                           Pär Stenbäck.
40542:                                                                                                         5
40543: 
40544: 
40545: 
40546: 
40547:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40548: 
40549:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Hallitus on tietoinen niistä vaikeuksista,
40550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joita koulujen huomattava lakkauttaminen ai-
40551: olette kirjeellänne 30 päivänä syyskuuta 1971          heuttaa, ja sen vuoksi on ryhdytty toimenpi-
40552: n:o 1210 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          teisiin koulujen lakkautumisen hillitsemiseksi.
40553: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pär           Pienten koulujen lakkautuminen johtuu kui·
40554: Stenbäckin tekemän kirjallisen kysymyksen:             tenkin suurelta osilta sellaisista ulkopuolisista
40555:                                                        tekijöistä, joiden vaikutusta koulua koskevilla
40556:             "Onko Hallitus tietoinen niistä epä-       säännöksillä ei pystytä estämään.
40557:          kohdista, joita valtionapuun oikeuttavat          Vuonna 1968 tapahtunut kansakouluasetuk-
40558:          opettajanvirkakohtaiset oppilasmäärien        sen 179 §:n muutos, jolla valtionavun ehtona
40559:          IDinimirajat kansakouluissa aiheuttavat       olevia vähimmäisoppilasmääriä alennettiin 2- ja
40560:          pedagogisesti järjestettyä ja hajakeski-      3-opettajaisten koulujen osalta, on jonkin ver-
40561:          tettyä kunnallista koululaitosta ajatellen,   ran hidastanut koulujen lakkautumista. Ope-
40562:          ja jos on,                                    tusministeriössä selvitellään parhaillaan mahdol-
40563:             milloin Hallitus aikoo antaa asetuk-       lisuuksia mainittujen vähimmäisoppilasmäärien
40564:          sen uusikSi määräyksiksi kuntien oikeu-       alentamiseksi vielä nykyisestään. Koska lakkau-
40565:          desta valtionapuun opettajien palkkaa-        tusuhan alaisia ovat pääasiassa 2-opettajaiset
40566:          miseksi?"                                     koulut, pyritään ensisijaisesti alentamaan näi-
40567:                                                        den koulujen valtionapuminimiä siinä määrin
40568:                                                        kuin valtion ja kuntien talouden kannalta on
40569:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mahdollista ja pedagogiselta kannalta tarkoituk-
40570: vasti seuraavaa:                                       senmukaista.
40571:    Kansakoulujen oppilasmäärät erityisesti maa-            Kansakouluasetuksen 179 § :ssä määritellään
40572: laiskunnissa ovat viime vuosina alentuneet.            4-opettajaisen tai sitä suuremman kansakoulun
40573: Tämä johtuu odotettua huomattavasti suurem-            opettajapalkkaukseen tulevan valtionavun eh-
40574: masta syntyvyyden alentumisesta, voimakkaasta          dot käyttämällä oppilasmäärän jakajana lukua
40575: maassa- ja maastamuutosta sekä oppilaiden li-          30. Se kysymyksessä viitattu epäkohta, joka
40576: sääntyvästä halukkuudesta siirtyä oppikouluun          syntyy sen johdosta, että opetusryhmän maksi-
40577: kansakoulun IV luokan jälkeen. Oppilasmää-             mikoon 32 ja em. jakajan 30 välinen margi-
40578: rien alentuminen on aiheuttanut opettajan vir-         naali on pieni, ei vielä toistaiseksi ole aiheutta-
40579: kojen ja koulupiirien lakkauttamisia. Viimeksi         nut ylivoimaisia vaikeuksia. Kuten kysymyk-
40580: mainittuun toimenpiteeseen on jouduttu tur-            sessä mainitaan, opetusryhmän enimmäiskoon
40581: vautumaan harvaanasutuilla seuduilla, joissa           alentaminen tapahtuu asteittain, lisäksi kansa-
40582: kouluyksiköt ovat pieniä. Useimmissa tapauk-           koululuokkien enimmäisoppilasmääristä annetun
40583: sissa koulujen lakkautuminen on koskenut 2-            asetuksen (533 /70) 3 § :n mukaan lääninhalli-
40584: opettajaisia kouluja. Varsin yleistä on, että 2-       tus voi myöntää ryhmän enimmäiskoosta poik-
40585: opettajainen koulu lakkautetaan siinä vaiheessa,       keuksia, mikäli oppilaiden ryhmiinjako muodos-
40586: jolloin sen oppilasmäärä alittaa kansakouluas.e-       tuu epätarkoituksenmukaiseksi. Hallitus on tie-
40587: tuksen 179 §: ssä mainitun minimioppilasmää-           toinen siitä, että kysymyksessä mainittu epä-
40588: rän valtionavun saamiseksi toisen opettajan            kohta tulee pahenemaan sitä mukaa kuin as-
40589: palkkaukseen. Pedagogisista syistä 1-opettajais-       teittain toteutettu opetusryhmän enimmäiskoon
40590: ten koulujen määrä pyritään rajoittamaan vain          pienentäminen toteutuu. Tähän epäkohtaan tul-
40591: niihin tapauksiin, joissa se vailkeiden liikenne-      laan kiinnittämään huomiota kansakouluasetuk-
40592: yhteyksien vuoksi on välttämätöntä.                    sen 179 § :n kokonaistarkistuksen yhteydessä,
40593:                                                        joka pyritään toteuttamaan lähiaikoina.
40594:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
40595: 
40596:                                                                      Opetusministeri ] aakko Itälä.
40597: 983/71
40598: 6
40599: 
40600: 
40601: 
40602: 
40603:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40604: 
40605:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         medför. Åtgärder har därför vidtagits för brom-
40606: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      sande av indragningen av s\kolor. Indragningen
40607: nr 1210 av den 30 september 1971 tili veder-        av små skolor beror dock tili en stor del på
40608: börande medlem av statsrådet översänt följande      sådana yttre faktorer, vilkas inverkan icke kan
40609: av riksdagsman Pär Stenbäok ställda skriftliga      förhindras genom stadganden som berör skolan.
40610: spörsmål:                                           Den ändring av 179 § folkskolförordningen
40611:           ".Är Regeringen medveten om de            som företogs år 1968 och varigenom det mini-
40612:        olägenheter de höga minimigränsema för       miantal elever som utgör villkor för erhållande
40613:        antalet elever per lärartjänst i folkskola   av statsunderstöd sänktes i fråga om skolor
40614:        som berättigar tili statsunderstöd med-      med 2 och 3 lärare, har i någon mån fördröjt
40615:        för med tanke på ett pedagogiskt riktigt     indragningen av skolor. I undervisningsministe-
40616:        uppbyggt och decentraliserat kommunalt       riet utreds som bäst möjligheterna att ytter-
40617:        skolväsende, och om så är fallet,            ligare minska minimiantalet elever. Då närmast
40618:           när avser Regeringen att utfärda för-     skolor med 2 lärare hotas av indragning, söker
40619:        ordning med nya bestämmelser om              man i främsta rummet sänka dessa skolors
40620:        kommunernas rätt att erhålla statsun-        statsunderstöds minimum i den mån det är möj-
40621:        derstöd för avlöningen av lärare?"           ligt med beaktande av statens och kommuner-
40622:                                                     nas ekonomi samt från pedagogisk synpunkt
40623:                                                     ändamålsenligt.
40624:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           I 179 § folkskolförordningen anges villkoren
40625: anföra följande:                                    för statsunderstöd åt folkskola med 4 lärare
40626:    Folkskolornas elevantai har sjunkit under de     eller större skola genom att man såsom divisor
40627: senaste åren, särskilt i landskommunema. Detta      för elevantalet använder talet 30. Den i spörs-
40628: beror på en betydligt större nedgång i nati-        målet berörda olägenhet, som uppkommer ge-
40629: viteten än väntat, en avsevärd flyttning inom       nom att marginalen mellan maximistorleken 32
40630: landet och emigration samt ökad lust hos            och dividenden 30 för en undervisningsgrupp
40631: eleveroa att flytta över tili läroverk efter IV     är liten, har tillsvidare icke medfört oöverstig-
40632: klassen i folkskolan. Nedgången i elevantalet       liga svårigheter. Såsom i spörsmålet nämnes,
40633: har lett tili indragning av lärartjänster och       sker minskningen av maximistorleken för un-
40634: skoldistrikt. Sistnämnda åtgärd har man skridit     dervisningsgrupp successivt. Dessutom kan
40635: tili i glest bebyggda trakter, där skolenheterna    länsstyrelsen enligt 3 § förordningen om största
40636: är små. I de flesta fallen har indragningen av      antalet elever i folkskolklasser (533 /70) tiliåta
40637: skolor berört skolor med 2 lärare. Rätt allmänt      avvikelser i fråga om det största antalet elever
40638: är, att skola med 2 lärare indras i ett skede då    i en undervisningsgrupp, om elevernas indel-
40639: elevantalet understiger det i 179 § folkskol-       ning i grupper icke blir ändamålsenlig. Rege-
40640: förordningen nämnda minimiantalet elever som         ringen är medveten om att det i spörsmålet
40641: berättigar tili statsunderstöd för avlöning av      nämnda missförhållandet kommer att förvärras
40642: en andra lärare. Antalet skolor med 1 lärare        i den mån man successivt minskar undervis-
40643: försöker man av pedagogiska skäl begränsa en-       ningsgruppens minimistorlek. Vid detta miss-
40644: dast tili fall där de är nödvändiga på grund av     förhållande kommer uppmärksamhet att fästas
40645: dåliga trafikförbindelser.                          i samband med totalrevisionen av 179 § folk-
40646:     Regeringen är medveten om de svårigheter         skollagen, som man ämnar genomföra den när-
40647: som den avsevärda indragningen av skolor             maste tiden.
40648:       Helsingfors den 29 oktober 1971.
40649: 
40650:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä.
40651: SkrHd. spm. nr 206.
40652: 
40653: 
40654: 
40655: 
40656:                                  Stenbäck: Justeringsförfarandet i fråga om statens pensioner.
40657: 
40658: 
40659:                            T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
40660: 
40661:     Vid införandet av nya pensionsförmåner          månligare än p~nsion enligt de nya bestämmel-
40662: för statsanställda och andra med dem jämställda     serna.                                 · .
40663: löntagargrupper med stöd av lagen om statens            Skillnaderna i justeringsförfarandet •ökar
40664: pensioner (20. 5. 1966/280) gav man förmåns-        också hela tiden gapet mellan pensioner som
40665: tagarna rätt att välja mellan pension enligt den    heviljats enligt de gamla bestämmelserna vid
40666: nya eller gamla lagstiftningen. 1 vissa fall med-   en sådan tidpunkt att retroaktiv tillämpning av
40667: gavs rätt ·att retroaktivt gå över tili pension     lagen om statens pensioner inte kuttnat äga rum
40668: enligt den nya lagt';n.                             och pensioner enligt lagen om statens pensioner.
40669:     Förmånstagarna avgjorde valet av pension        Dessa ökande skillnader kan inte motiveras ef-
40670: epligt den nya .eller gamla pensionslagen i de      .tersom pensionerna · grundar sig på likartade
40671: flesta fall efter en rent matematisk jämförelse     pensionsfall.
40672: mellan pensionsbeloppen. Någon information              Med hänvisning tili ovanstående och m(!d
40673: om andra faktorer som skulle kunna påverka          stöd av 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen fratn-
40674: valet mellan pensionerna torde inte ha getts        ställes fqljande spörsmål att besvaras av veder-
40675: från de ansvariga myndigheternas sida.              börande medlem av stat~rådet:
40676:     Under de senaste åren har det emellertid
40677:  visat sig att skillnader mellan pensionssystemen             Är Regeringen mfjdveten om att
40678: också föreligger i fråga om justeringen av pen-            olikhe~er i justeringsförfarandet i fråga
40679: sionsbeloppen. Vid årsskiftet 1970-71 torde                OlJl pensioner,, beviljade med stöd av
40680:  justeringen av pensioner, beviljade med stöd              lagen om statens pensioqer samt med
40681: av lagen om statens pensioner, ha uppgått tili             stöd av tidig~re lagstiftning har lett
40682: ca 10 %. Motsvarande justeringsprocent för                 tili en ofördelaktig utveckling beträf-
40683:  pensioner enligt den gamla lagstiftningen torde           fande de sistnämnda, och om så är
40684:  ha varit ca 4 %. På detta sätt förändras jäm-             fallet,
40685:  förelsesituationen helt. En vid pensionerings-               vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
40686:  ögonblicket i mark förmånligare "gammal"                  taga för att rätta tili missförhållandet?
40687:  pension visar sig snabbt vara betydligt oför-
40688:       Helsingfors den 29 september 1971.
40689: 
40690:                                            Pär Stenbäck.
40691: 
40692: 
40693: 
40694: 
40695: 1013/71
40696: 2
40697: 
40698: Kirj. ksm. n:o 206.                                                                      Suomennos.
40699: 
40700: 
40701: 
40702: 
40703:                                  Stenbäck: Valtion eläkkeiden tarkistusmenettelystä.
40704: 
40705: 
40706:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40707: 
40708:    Uusien valtion eläkelakiin (20: 5~ 1966/280)     huomattavasti uusien määräysten mukaista elä-
40709: perustuvien valtion palveluksessa olevia ja mui-    kettä epäedullisemma:ksi.
40710: ta niihin rinnastettavia palkansaajaryhmiä kos-        Erot tarkistusmenettelyssä lisäävät myös koko
40711: kevien eläke~etujen tullessa voimaan annettiin      ajan sitä kuilua, joka on olemassa valtion eläke-
40712: edunsaajille oikeus valita uuden tai vanhan lain-   lain mukaisten eläkkeiden ja toisaalta niiden
40713: säädännön mukaisen eläkkeen välillä. Tietyissä      eläkkeiden välillä, jotka on myönnetty vanho-
40714: tapauksissa myönnettiin oikeus takautuvasti siir-   jen määräysten mukaisesti sellaisena ajankohta-
40715: tyä uuden lain mukaiseen eläkkeeseen.               na, ettei valtion eläkelakia ole voitu takautu-
40716:    Edtinsaajat ratkaisivat valinnan uuden tai       vasti soveltaa. Näitä lisääntyViä eroja ei voida
40717: vanhan eläkelain mukaisen eläkkeen välillä          perustella, koska eläkkeet pohjautuvat saman-
40718: useimmissa tapauksissa puhtaan matemaattisen        kaltaisiin eläketapauksiin.               '
40719: eläkemäärien välisen vertailun jälkeen. Mitään         Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
40720: informaatiota muista tekijöistä, jotka olisivat     sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
40721: voineet vaikuttaa valintaan eläkkeiden välillä,     neuvoston •asianomaisen jäsenen vastattavaksi
40722: ei liene vastuussa olevien viranomaisten taholta    seuraavan kysymyksen:
40723: annettu.
40724:    Viimeksi kuluneina vuosina on kuitenkin                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
40725: osoittautunut, että eläkejärjestelmien välillä on           tarkistusmenettelyn erilaisuudet, mitä
40726: eroja myös, mitä eläkemäärien -tarkistamiseen               tulee eläkkeisiin, jotka on myönnetty
40727: tulee. Vuodenvail'tteessa 1970-71' lienee val-              valtion eläkelain perusteella sekä toi-
40728: tion eläkkeistä annetun lain mukaisesti myön-               saalta raikaiseriunan lainsäädännön perus-
40729: nettyjen eläkkeiden tarkistus ollut noin 10 %.              teella myönnettyihin eläkkeisiin, ovat
40730: Vastaava tarkistusprosentti vanhan lainsäädän-              johtaneet epäedulliseen kehitykseen vii-
40731: nön alaisten eläkkeiden kohdalla lienee ollut               memainittujen osalta, ja jos on,
40732: noin 4 %. Tällä tavoin vertailutilanne muuttuu                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40733: täysin. Eläkkeelle siirtymishetkellä markoissa              ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
40734: edullisempi "vanha" eläke osoittautuu nopeasti
40735:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1971.
40736: 
40737:                                               Pär Stenbäck.
40738:                                                                                                     3
40739: 
40740: 
40741: 
40742: 
40743:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
40744: 
40745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtion eläkelain mukaiset eläkkeet tarkiste-
40746: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taan kalenterivuosittain maan yleisessä palkka-
40747: olette 29 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn kir-     tasossa tapahtuneiden muutosten johdosta työ-
40748: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   eläkelakien soveltamista varten vahvistettavan
40749: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    palkkaindeksiluvun mukaan. Aikaisemman lain-
40750: Pär Stenbäckin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-   säädännön mukaiset valtion eläkkeet tarkiste-
40751: symyksestä n:o 206:                                taan sen sijaan aina virkamiespalkkausten muut-
40752:                                                    tuessa siten, että ne edelleen ovat eläkkeen pe-
40753:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     rusteena olevah viran tai toimen palkkaukseen
40754:        tarkistusmenettelyn erilaisuudet, mitä      samassa suhteessa kuin eläkettä myönnettäessä.
40755:        tulee eläkkeisiin, jotka on myönnetty       Tarkasteltaessa eläkkeiden määrien kehitystä eri
40756:        valtion eläkelain perusteella sekä toi-     järjestelmissä pitkällä ai:kav~liUä ei keskimääräi-
40757:        saalta !aikaisemman lainsäädännön perus-    sesti voida havaita olennaista eroa.
40758:        teella myönnettyihin eläkkeisiin, ovat         Valtiovarainministeriö on asettanut toimi-
40759:        johtaneet epäedulliseen kehitykseen vii-    kunnan tutkimaan valtion vanhan ja uuden elä-
40760:        memainittujen osalta ja jos on,             keturvajärjestelmän mukaisten eläkkeiden tar-
40761:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kistusmenettelyn yhdenmukaistamista ja teke-
40762:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?"            mään asiasta ehdotuksen. Toimikunnan saama
40763:                                                    määräaika päättyy 30. 11. 1971.
40764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
40765: vasti seuraavaa:
40766:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1971.
40767: 
40768:                                                                            Ministeri Jorma Uitto.
40769: 4
40770: 
40771: 
40772: 
40773: 
40774:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40775: 
40776:    I det syfte 37 § .1 mom. riksdagsordningen       ner justeras kalenderårsvis på gruhd av de -änd-
40777: anger har Ni; Herr Talman, rned Eder skrivelse      ringar sorn ägt rum i landets .allmänna lönenivå,
40778: av den 29 september 1971 tili vederbörande          i enlighet med det löneindextal som fastställes
40779: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-      för tillämpning av arbetspensionslagarna. Sta-
40780: jande av riksdagsman Pär Stenbäck ställda           tens pensipner enligt tidigare lagstiftning juste-
40781: skriftliga spörsmål nr 206:                         ras däremot · alltid då tjänstemannaavlöning;arna
40782:                                                     ändras, på sådant sätt, att de fortfarande står i
40783:            "Är Regeringen medveten om att           samma förhållande tili den tjänst eller befatt-
40784:        olikheter i justeringsförfiu:andet i fråga   ning, viiken utgör grund för pensionen, som
40785:       :om pensioner, beviljade ·med stöd av         vid pensionens beviljande. När man granskar
40786:        lagen om statens pensioner samt med          pensionsbeloppens utveckling inom de olika sys-
40787:        stöd av . tidigare lagstiftning har lett     temen under ett längre tidsavsnitt kan man inte
40788:        till en oförd~Iaktig .utveckling beträf-     i genomsnitt observera någon väsentlig skillnad
40789:        fande de sistnämnda, · ' och om så är        i pensionernas belopp.
40790:        fallet;                                         Finansministeriet har tillsatt en kommission
40791:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     med uppgift att undersöka möjligheterna att
40792:        taga för att rätta till missförhållandet?"   förenhetliga justeringsförfarandet rörande pen-
40793:                                                     sionerna enligt statens gamla och nya pensions-
40794:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         skyddssystem och uppgöra förslag i saken. Den
40795: anföra följande:                                    termin som utsatts för kommiss.ionen utgår
40796:   Pensionerna enligt lagen om statens pensio-       30. 11. 1971.
40797:      Helsingfors den 3 november 1971.
40798: 
40799:                                                                             Minister Jorma Uitto.
40800: Kirj. ksm. n:o 207.
40801: 
40802: 
40803: 
40804: 
40805:                                   Sinisalo: Gutzeitin laatikkotehtaalta irtisanottujen työläisten toi-
40806:                                       meentulomahdollisuuksien turvaamisesta.
40807: 
40808: 
40809:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 1 e.
40810: 
40811:    Gutzeitin Laatikkotehtaalta Kotkassa on irti-         Jo aiemmin tällaisten tapausten yhteydessä
40812: sanottu 406 työntekijää. Irtisanomissyynä on          on kiinnitetty valtiovallan huomiota yhteiskun-
40813: ilmoitettu markkinointivaikeuksista johtuva           nan vastuuseen työntekijäin toimeentulon tur-
40814: konkurssi.                                            vaamisessa, muiden oikeuksien suojaamisessa ja
40815:    Irtisanotuista työntekijöistä useat ovat olleet    työnantajan vastuujärjestelmän luomisessa.
40816: 30-40 vuottakin tämän v. 1912 perustetun                 Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
40817: tehtaan palveluksessa. Irtisanotuista on naisia       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
40818: 250.                                                  voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
40819:    Työntekijät joutuvat irtisanomisen johdosta        raavan kysymyksen:
40820: erittäin vaikeaan asemaan. Heillä ei ole mah-
40821: dollisuuksia saada ammattiaan vastaavaa työtä                    Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
40822: kotiseudullaan, koska vastaavaa laitosta ei ole               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä työläisten
40823: koko Kymenlaaksossa. Erikoisen vaikeaksi muo-                 toimeentulomahdollisuuksien ja muiden
40824: dostuu jo Kotkan seudun teollisuusrakenteen-                  oikeuksien turvaamiseksi Kotkassa ta-
40825: kin vuoksi tilanne naisille.                                  pahtuneen Gutzeitin Laatikkotehtaan
40826:    Kotkan kokoiselle paikkakunnalle tulee näin                yli 400 työntekijään kohdistuneen jouk-
40827: laaja joukkoirtisanominen heijastumaan moni-                  koirtisanomisen johdosta?
40828: tahois.ella kielteisellä tavalla.
40829:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1971.
40830: 
40831:                                            Taisto Sinisalo.
40832: 
40833: 
40834: 
40835: 
40836: 994/71
40837: 2
40838: 
40839: 
40840: 
40841: 
40842:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
40843: 
40844:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Irtisanotuista on ilmoittautunut paikallisiin
40845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työnvälitystoimistoihin yhteensä 290 henkilöä.
40846: olette kirjeellänne 30 päivänä syyskuuta 1971       Kaikki ilmoittautuneet miehet ovat sijoittuneet
40847: n:o 1211 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      työhön työvoimaviranomaisten myötävaikutuk-
40848: sen jäsenen vastattavaksi ·kansanedustaja Taisto    sella. Irtisanotuista työnvälitykseen ilmoittau-
40849: Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen kysy-       tuneista naisista on kolmasosa joko jo sijoit.tu-
40850: myksen:                                             nut työhön tai heille on työpaikka tiedossa.
40851:                                                     Kotkan kaupunki ja Karhulan kauppala ovat
40852:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on   varautuneet sijoittamaan perheellisiä työnteki-
40853:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä työläisten         jöitä omiin töihinsä toistaiseksi.
40854:        toimeentulomahdollisuuksien ja muiden           Työttömät irtisanotut ovat työttömyyskasso-
40855:        oikeuksien turvaamiseksi Kotkassa ta-        jen jäseniä, joten heidän toimeentulonsa on tur-
40856:        pahtuneen Gutzeitin Laatikkotehtaan          vattu toistaiseksi. Toiselle paikkakunnalle työ-
40857:        yli 400 työntekijään kohdistuneen jouk-      hön ha!lukkaita voidaan tukea taloudellisesti
40858:        koirtisanomisen johdosta?"                   myöntämällä liikkuvuusavustusta. Kotka-Kar-
40859:                                                     hula-alueella on työllisyystilanne verrattain
40860:                                                     hyvä. Naistyövoimaa tarvitsevan teollisuuden
40861:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         laajennuksia on tiedossa. Työvoimaviranomai-
40862: taen seuraavaa:                                     set voinevat suhteellisen lyhyen ajan kuluessa
40863:    Oy Gutzeitin Laatikkotehdas irtisanoi 29. 9.     osoittaa työtä suurelle osalle työttöminä
40864: 1971 markkinointivaikeuksista johtuneen kon-        olevista. Lisäksi on sekä kyseisellä alueella että
40865: kurssin vuoksi 406 työntekijää ja toimihenki-       muualla maassa käynnissä ja alkamassa työlli-
40866: löä. Välittömästi konkurssitilan julkistamisen      syyttä .edistäviä ammattikursseja, joille haluk-
40867: jälkeen paikalliset työvoimaviranomaiset kar-       kaat voivat ilmoittautua. Kurssin aikana sille
40868: toittivat ·tilanteen ja ryhtyivät tehostettuihin    osallistuvien taloudellinen asema on turvattu
40869: toimenpiteisiin irtisanottujen sijoittamiseksi      erilaisin työvoimaviranomaisten myöntämin
40870: työhön.                                             avustuksin.
40871:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1971.
40872: 
40873: 
40874:                                                             Työvoimaministeri Keijo Liinamaa.
40875:                                                                                                  3
40876: 
40877: 
40878: 
40879: 
40880:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
40881: 
40882:   I syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags-     genom arbetskraftsmyndigheternas medverkan
40883: ordningen, har Ni, Herr Talman, med Eder          placerats i arbete. Av de uppsagda kvinnor,
40884: skrivelse den 30 september 1971 tillställt ve-    som anmälde sig hos arbetsförmedlingen, har en
40885: derbörande medlem av statsrådet för besvarande    tredjedel antingen placerats i arbete eller fått
40886: avskrift av följande av riksdagsman Taisto        vetskap om en arbetsplats. Kotka stad och Kar-
40887: Sinisalo ställda spörsmål nr 207:                 hula köping har herett sig på att tillsvidare
40888:                                                   placera i sina egna arbeten arbetstagare med
40889:           "Vilka åtgärder har Regeringen vid-     familj.
40890:        tagit eller ämnar den vidtaga i syfte         De arbetslösa uppsagda är medlemmar i ar-
40891:        att trygga arbetarnas utkomstmöjlig-       betslöshetskassor, och deras utkomst är sålunda
40892:        heter och andra rättigheter med anled-     tHlsvidare tryggad. Sådana, som är villiga att
40893:        ning av den massuppsägning, som i          flytta till arbete på annan ort, kan bistås eko-
40894:        Kotka drabbat 400 arbetstagare vid         nomiskt genom rörlighetsunderstöd. Sysselsätt-
40895:        Gutzeits lådfabrik?"                       ningsläget är tätt gott i Kotka-Karhula om-
40896:                                                   rådet. Man känner tili att en industri, som
40897:    Som svar önskar jag vördsamt framhålla:        använder kvinnlig arbetskraft, kommer att ut-
40898:    Den 29. 9. 1971 uppsade Gutzeits Lådfabrik     vidga. Arbetskraftsmyndigheterna torde inom
40899: Ab 406 arbetstagare och funktionärer på           rätt kort tid kunna anvisa en stor del av de
40900: grund av konkurs med anledning av marknads-       arbetslösa arbete. Sysselsättningsfrämjande yr-
40901: föringssvårigheter. Omedelbart sedan konkurs-     keskurser, tili vilka hugade kan anmäla sig,
40902: tillståndet offentliggjorts kartlade de loikala   pågår dessutom eller kommer att inledas såväl
40903: arbetskraftsmyndigheterna läget och vidtog in-    inom ifrågavarande område som på annat håll
40904: tensivåtgärder i syfte att placera de uppsagda    i landet. Under den tid en kurs varar är kursdel-
40905: i arbete.                                         tagandes ekonomiska ställning tryggad genom
40906:    Av de uppsagda har sammanlagt 290 perso-       olika understöd, som arbetskraftsmyndigheterna
40907: ner anmält sig hos de lokala arbetsförmedlings-   beviljar.
40908: byråerna. Alla män, som anmälde sig, har
40909:      Helsingfors den 2 november 1971.
40910: 
40911: 
40912:                                                         Arbetskraftsminister Keijo Liinamaa.
40913: irj. ksm. n:o 208.
40914: 
40915: 
40916: 
40917: 
40918:                                 Vikatmaa ym.: Reumahoido.n järjestämisestä.
40919: 
40920: 
40921:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1I e.
40922: 
40923:  Maassamme on arvioitu olevan noin 250 000         den polikliinistä hoitoa. Mitään kokonaissuun-
40924: umapotilasta. Reumahoitoa ei kuitenkaan ole        nitelmaa reumapotilaiden hoidon järjestämiseksi
40925: rjestetty läheskään sille tasolle, jota potilai-   ei tiettävästi kuitenkaan ote tehty.
40926: m lukumäärä edellyttäisi. Lisäksi olemassa-           Reumaliiton ylläpitämän Kangasalan kun-
40927: evalla reumahoidon organisaatiolla, Reumalii-      touttamislaitoksen .toiminnan tappio poistoi-
40928: Ua, on ollut jatkuvia vaikeuksia toimintansa       neen v. 1970 oli 134 623,26 markkaa. Vastaa-
40929: hoittamiseksi.                                     vasti Jyväskylässä toimivan Keski-Suomen Hoi-
40930:  Reumaliitolla on 21 reumatoimiston ohella         tokodin tappio v. 1970 oli 16 483,06 markkaa.
40931: mtouttamislaitos Kangasalla. Tämä 50-paik-         Valtionapua ·Reumallitto ei ole saanut mainit-
40932: linen kuntouttamislaitos on lajissaan maan         tuna toimintavuonna. On myös syytä epäillä,
40933: noo ja myös sellainen, johon pääsevät              onko Reumaliitolla yleensäkään katto-Organisaa-
40934: tikki hoitoa tarvitsevat iästä ja asuinpaikasta    tiona toimiessaan mahdollisuuksia taloudelli-
40935: lppumatta. Sitävastoin Kansaneläkelaitoksen        sesti edu1lisiin tilinpäätöksiin.
40936: läpitämä Heinolan sairaala on tarkoitettu etu-        Valtakunnallisen yleissuunnittelun laatimista
40937: iässä alle 50-vuotiaille reumapotilaill:e. Edel~   reumahoidon järjestämiseksi on pidettävä kii-
40938: en Reumaliitolla on hallussaan v. 1970 pe-         reellisenä tehtävänä. Reumahoitoa tarvitsevien
40939: Lstettu Keski-Suomen hoitokoti, joka on eri-       potilaiden lukumääiä kasvaa jatkuvasti, joka
40940: >istunut lähinnä fysikaalisiin ·hoitoJ:I)enetel-   lisää painetta nykyisin toiinivia hoitopaikkoja
40941: iin.                                               kohtaan ..·
40942:  Yhteenlaskettuna em. hoitopisteissä on reu-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
40943: ,apotilailla käytössään koko maassa n. 375         §:Q 1 momenttiin ·viitaten esitämme valtioneu-
40944: litopaikkaa. Vain neljään sairaalaan, Etelä-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
40945: limaan Keskussairaalaan Lappeenrannassa,           sytnyks,en:
40946: uopion Keskussairaalaan sekä Seinäjoen ja
40947: aasan Keskussairaaloihin on perustettu reu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40948: .asairauksien erikoislääkärien virat. · Eräissä            ryhtyä reumaht:)idon järjestämiseksi?
40949: ,uissa sairaaloissa on tehostettU reumapotilaJ.-
40950:     Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1971. •
40951: 
40952:         Juha Vikatmaa.                Sinikka Karhuvaara.             Elsi Hetemäki.
40953: 
40954: 
40955: 
40956: 
40957: !6/71
40958: 2
40959: 
40960: 
40961: 
40962: 
40963:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40964: 
40965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kästään reumasairauksien hoidolle varatus.
40966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sairaanhoidon järjestelmässä, vaan niitä hoid
40967: olette 1 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-        taan sisätautien erikoisalan hoitolaitoksissa s
40968: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            loin, kun yleislääkärijohtoinen sairaanhoito
40969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ol~ riittävä. Näin ollen reumasairauksia pä
40970: edustaja Juha Vikatmaan ym. näin kuuluvasta          asiassa hoidetaankin edellä kuvatun sairaanhc
40971: kirjallisesta kysymyksestä n:o 208:      ·           don porrastamisjärjestelmän eri portaissa ol
40972:                                                      vissa sisätautien osastoissa ja poliklinikoiss
40973:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Pitemmälle erikoistuneissa sairaanhoitolaite
40974:        ryhtyä reumahoidon järjestämiseksi?"          sissa on tarkoituksenmukaista järjestää myö
40975:                                                      kin erityishoitoa ja tutkimusmahdollisuuks
40976:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        reumasairauksien alalla. Näin ei kuitenka~
40977: vasti seuraavaa:                                     saa tapahtua vähemmän erikoistuneissa sairaa
40978:    Reumasairauksien hoito, kuten ·muidenkin          hoidon ja avohoidon laitoksissa, koska . silloi
40979: yleissairauksien hoito, on maassamme järjes-         ei saavuteta riittävää joustavuutta sairaansij,
40980: tetty yleisiä sairaanhoidon porrastuksen peri~       jen ja avohöidori hoitomahdollisuuksien kä:
40981: aatteita noudattaen. Tämän mukaisesti pri-           tössä, Samasta syystä ei pyritä järjestämä~
40982: määrinen sairaanhoito on kuntien tehtävä, joka       erityisiä reumasairauksien osastoja niihin s~
40983: tullaan uudelleen järjestämääfl kansanterveys-       raanhoitolaitoksiin, joiden tehtävänä on sis
40984: lakiesityksen saamassa muodossa. Erikoislääkä~       tautien sairaanhoito yleensä. A.inoastaan eri
40985: rijöhtoinen sairaanhoito, siis sairaala- ja avo-     täin pitkälle erikoistuneissa sairaanhoidon po
40986: hoito, kuuluu kunnallisille yleissairaaloille. En-   taissa voidaan harkita erityisten reumasairaul
40987: simmäisenä sairaalahoidon portaana toimivat          sien osastojen perustamista.
40988: yleislääkärijohtoiset paikallissairaalat ja alue-       Koska reumasairauksien hoito kuuluu yl
40989: sairaalat. Seuraavana portaana ovat keskussai-       tenä osana sisätautien erikoisalan sairaanhc
40990: raalat ja sitä seuraavana sairaanhoidollisena        toon, ei sen järjestäminen sinänsä muodos1
40991: portaana yliopistolliset keskussairaalat, Erikois-   erityisongelmaa. Reumasairauksien hoito on a
40992: lääkärien avohoitopalvelukset pyritään pää-          noastaan osa sisätautien hoidon järjestelykys:
40993: asiassa tarjoamaan näiden sairaalalaitosten poli-    myksistä. Siinä olevat puutteet ja toimintamal
40994: klinikkojen toimesta. Lisäksi on tarkoituksen-       dollisuuksien · selvittäminen ja järjestämine
40995: mukaista järjestää erikoislääkärien avohoitopal-     kuuluu yleisen sairaanhoidon järjestelykysymyl
40996: veluksia erityisillä sairaanhoitoasemilla siellä,    siin ainoastaan eräänä detaljina. Sairaanhoida
40997: missä sairaalalaitoksen poliklinikka ei pysty        porrastus tullaan kokonaisuudessaan järjesti
40998: riittävässä määrin tällaisia palveluksia tarjoa-     mään kansanterveyslain pohjalta silloin, kun o
40999: maan. Määrätyillä aloilla joudutaan joko             kysymys yleislääkärijohtoisesta sairaanhoidost:
41000: alueellisista tai muista syistä järjestämään näitä   Sairaanhoidon porrastuksessa eri sairaanhoitc
41001: palveluksia myöskin erityistoimintapisteissä.        laitoksiin otetaan huomioon sisätautien ala
41002: Tällaisista voidaan mainita jo nyt olemassa ole-     eri suppeitten erikoisalojen tarpeet, myöski
41003: vat tuberkuloosihuoltotoimistot sekä osittain        reumasairauksien, silloin kun sanottua sairaat
41004: reumatoimistot.                                      hoitolaitoksen porrastusjärjestelmää edellee
41005:     Reumasairaudet eivät ole mikään erityinen        nykyisestään kehitetään.
41006: lääketieteen erikoisala. Reumasairauksien hoi-          Koska reumasairauksien hoito ei muodos1
41007: toa ei ole pyritty eikä pyritä järjestämään pel-     erityistä ryhmää sinänsä, ei ole laskettavis~
41008:                                                                                                  3
41009: 
41010: missä määrin sairaanslJOJa on käytössä ainoas-    sairaalalaitosta ei ole kokonaisuudessaan saatu
41011: taan reumasairauksien hoitoon. Tämä johtuu        rakennettua riittävään laajuuteensa, tulee myös-
41012: siitä, että reumasairauksien hoitoon ei ole va-   kin reumasairauksien hoidon osalta olemaan
41013: rattu eikä ole tarkoituksenmukaista varata eri-   pulaa sekä sairaansijoista että avohoidon tarjoa-
41014: tyistä sairaansijamäärää eikä erityisiä vuode-    mista sairaanhoitomahdollisuuksista.
41015: osastoja sairaalalaitoksessa. Niin kauan kun
41016:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1971.
41017: 
41018:                                                   - Sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi.
41019: 
41020: 
41021: 
41022: 
41023:                                                                           :'.
41024: 4
41025: 
41026: 
41027: 
41028: 
41029:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
41030:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          reumasjukdomar i ett sjukvårdssystem enbart
41031: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        för vård av reumasjuka, utan denna vård ges
41032: av den 1 oktober 1971 tili vederbörande med-         i vårdinrättningar för inremedicinska special-
41033: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      områden i det fall att den sjukvård som leds
41034: av riksdagsman Juha Vikatmaa m. fl. ställda          av en allmänt praktiserande läkare, inte är
41035: skriftliga spörsmål nr 208:                          tillräcklig. Sålunda vårdas reumapatienter hu-
41036:                                                      vudsakligen på avdelningar för invärtes sjuk-
41037:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          domar på olika nivåer enligt det ovan be-
41038:         vidtaga för ordnande av reumavården?"        skrivna graderade systemet inom sjukvården
41039:                                                      och på polikliniker. I mera specialiserade sjuk-
41040:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        vårdsinrättningar är det ändamålsenligt att
41041: anföra följande:                                     ordna specialvård och undersökningsmöjligheter
41042:     I vårt land är vården för reumasjukdomar i       äTen på reumasjukdomarnas område. Detta får
41043: likhet med vården för andra allmänna sjuk-           likväl icke ske i mindre specialiserade sjuk-
41044: domar ordnad med iakttagande av de allmänna         vårdsinrättningar och inrättningar för öppen
41045: principerna för sjukvård på olika nivå. I en-        vård, emedan en tillräcklig smidighet icke då
41046: lighet härmed ankommer den primära sjuk-            uppnås i utnyttjandet av sjukplatserna och möj-
41047: vården på kommunerna och denna deras upp-           ligheterna tili öppen vård. Av samma orsak
41048: gift kommer att nyordnas på sätt som fram-           lägger man inte heller an på att ordna sär-
41049: går av propositionen angående folkhälsolagen.       skilda avdelningar för reumasjukdomar i de
41050: Den sjukvård som leds av specialläkare sjuk-        sjukvårdsinrättningar som har till uppgift att
41051: husvård såväl som öppen vård, ankommer på           ge vård för invärtes sjukdomar i allmänhet.
41052: de kommunala allmänna sjukhusen. Det första         Endast på ett särskilt långt specialiserat sjuk-
41053: sjukvårdsplanet är det lokala sjukhuset och         vårdsplan kan man överväga att inrätta sär-
41054: kretssjukhuset med en allmänt praktiserande         skilda avdelningar för reumasjuka.
41055: läkare som chef. Följande steg är centralsjuk-          Emedan vården för reumasjukdomar hör till
41056: husen och därefter kommer universitetscentral-      specialsjukvården för invärtes sjukdomar, be-
41057: sjukhusen. Specialistemas tiänster inom ramen       reder dess organisering som sådan inte något
41058: för den öppna vården tillhandahålls huvud-          speciellt problem. Vården för reumasjukdomar
41059: sakligen av dessa sjukhusinrättningars polikli-     är endast en organisatorisk fråga inom vården
41060: niker. Dessutom är det ändamålsenligt att           av invärtes sjukdomar. Bristema däri och ut-
41061: inom ramen för den öppna vården hålla spe-          redningen och ordnandet av verksamhetsmöj-
41062: cialutbildade läkare på särskilda sjukvårdssta-     lighetema utgör endast en detalj i organisa-
41063: tioner, där en sjukhusinrättnings poliklinik inte   tionsfrågoma rörande den allmänna sjukvården.
41064: förmår erbjuda tillräcklig service. Inom vissa      Sjukvården på olika pian kommer i sin helhet
41065: områden är man tvungen att av territoriella         att ordnas på basen av folkhälsolagen, såframt
41066: eller andra orsaker ordna sådan service även        det är fråga om sjukvård som leds av allmänt
41067: på särskilda verksamhetspunkter. Sådana är          praktiserande läkare. Inom sjukvården på olika
41068: t. ex. de redan nu förekommande tuberkulos-         pian i de skilda sjukvårdsinrättningarna beak-
41069: byråerna samt delvis reumabyråerna.                 tas de olika begränsade specialområdenas, även
41070:    Reumasjukdomama bildar inte något särskilt       reumasjukdomarnas, behov inom vården för
41071: medicinskt specialområde. Man har inte försökt      invärtes sjukdomar, när graderingssystemet ut-
41072: och försöker inte heller inordna vården för         vecklas vidare.
41073:                                                                                                  5
41074: 
41075:    Emedan vården av reumasjuka icke som            ningar för vården av reumasjuka i sjukhusen.
41076: sådan bildar någon särskild grupp, kan man         Så länge man inte har fått sjukhusväsendet
41077: icke räkna ut i viiken omfattning sjukplatser      i sin helhet tillräckligt utbyggt, kommer det
41078: anlitas enbart för vård av reumasjuka. Detta       även i fråga om vården av reumasjuka att råda
41079: beror på att det inte har reserverats och icke     brist såväl på sjukplatser som på de sjukvårds-
41080: ens är ändamålsenligt att reservera ett särskilt   möjligheter den öppna vården erbjuder.
41081: antal sjukplatser eller särskilda bäddavdel-
41082:      Helsingfors den 21 oktober 1971.
41083: 
41084:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pekka Kuusi.
41085: 
41086: 
41087: 
41088: 
41089: 936/71
41090: Skriftl. spm. nr 209.
41091: 
41092: 
41093: 
41094: 
41095:                                   Melin m.fl.: Om tryggande av de civilblindas utkomst.
41096: 
41097: 
41098:                             T i ll R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
41099: 
41100:     Det pensionsskydd, som vårt lands synska-         militärtjänst är nämligen s.k. prioriterad in-
41101: dade åtnjuter, uppvisar förvånansvärt stora           komst enligt folkpensionslagen.
41102: olikheter i fråga om pensionernas storlek be-            En civilblinds pensionsskydd består av in-
41103: roende på under vilka förhållanden och på             validpenning, vars fulla belopp är 242 mk per
41104: vilket sätt invaliditeten uppstått. En person,        månad, samt av folkpensionens grunddel och
41105: som förlorat synförmågan i krig ellet under           hjälptillägg sammanlagt 138 mk per månad.
41106: militärtjänstgöring, bedöms annorlunda än             För att erhålla invalidpenning måste den syn-
41107: exempelvis en person, som blivit blind tili           skadade ha förvärvsinkomst. Så vida förvärvs-
41108: följd av olycksfall på arbetsplatsen.                 inkomsten icke är tiliräckligt stor, kan den
41109:     Blinda personer kan få pension med stöd           synskadade icke erhålla invalidpenning. Denna
41110: av lagen om olycksfallsförsäkring, trafikförsäk-      ersättes härvid av folkpensionens understödsdel.
41111: ringslagen, lagen om skada ådragen i militär-            Det bör framhållas att ovanstående jäm-
41112: tjänst, lagen om invalidpenning samt folk-            förelse i ingen händelse innebär att socialskyd-
41113: pensionslagen.                                        det skulle vara oskäligt stort för någon av
41114:     Vid en jämförelse mellan de olika formerna        ovan nämnda grupper.
41115: av pensionsskydd, kan man konstatera föl-                De blindas rehabiliteringskommitte, föreslår
41116: jande: För en person, som blivit invalidiserad        i sitt betänkande, vilket överlämnades tili stats-
41117: som följd av en trafikskada, ersättes av skadan       rådet år 1961, en förhöjning av den fulla in-
41118: förorsakade sjukvårdskostnader, rehabilitering        validpenningen, som utgår tili blinda, så att
41119: samt pension enligt fullständig ersättnings-          dess förhållande tili den enligt lagen om skada
41120: princip.                                              ådragen i militärtjänst utgående livräntan
41121:     Enligt lagen om olycksfallsförsäkring erhåller    skulle utgöra 84-100. Detta väl motiverade
41122:  invalid ersättning enligt regeln 60 procent av       förslag har dock icke tills vidare lett tili
41123:  årsinkomsten ellet 80 procent om personen            någon förhöjning av invalidpenningens grund-
41124:  ifråga har familj.                                   belopp.
41125:     Enligt lagen om skada ådragen i militärtjänst        De blindas centralförbund har i ett brev tili
41126:  kan en blind person erhålla (i beloppen har          social- och hälsovårdsministeriet den 28 april
41127:  icke den nyss fastställda förhöjningen på 15         1970, föreslagit att brådskande åtgärder skulle
41128:  procent medräknats), livränta 4 733,16 mk i          vidtagas för en förändring av lagen om invalid-
41129:  året, kompletteringsränta 4 174,68 mk per år,        penning och folkpensionslagen så att icke in-
41130:  tillägg för osedvanligt men 14,65 mk per dygn,       validpenningen och den minimiinkomst, som är
41131:  tillägg för hund 2,34 mk per dygn, tillägg för       en förutsättning för erhållande av invalidpen-
41132:  kläder 468,68 per år, sjukhjälpstillägg 1 464,60     ning, längre skulle utgöra något hinder för
41133:  per år. Livräntan höjes med 30 procent i det         erhållandet av folkpensionens understödsdel,
41134:  fall där pensionstagaren har en nära anhörig.        och att folkpensionen heller icke skulle utgöra
41135:  För varje därefter följande familjemedlem höjes      något hinder för erhållande av invalidpen-
41136:  Hvräntan med 20 procent.                             ning.
41137:      Enligt lagen om skada ådragen i militärtjänst,      Ett förverkligande av ovannämnda förslag
41138:   kan en 100 procentig invalid dessutom erhålla       skulle innebära en länge väntad förbättring av
41139:   folkspensionens grunddel, hjälptillägg och un-      pensionsskyddet för de civilblinda vilka i dagens
41140:   derstödsdel. Ersättning för skada ådragen i         läge har en synnerligen otillfredsställande eko-
41141:  965/71
41142: 2
41143: 
41144: nomisk situation. Något beslut i enlighet mcd          Är Regeringen medveten om att pen-
41145: ovanstående kommittebetänkande och fram-            sionsskyddet och invalidpenningen för
41146: ställning har dock ej ännu fattats av regeringen.   de civilblinda i vårt land är alltför
41147:    Hänvisande till det ovan sagda önskar            otillräckliga för att trygga en skälig
41148: vi till vederhörande medlem av statsrådet           utkomst och om så är fallet,
41149: med stöd av Riksdagsordningens 37 § 1 mom.             vad ämnar Regeringen göra för att
41150: få ställa följande spörsmål:                        stärika de blindas pensionsskydd?
41151:      Helsingfors den 30 september 1971.
41152: 
41153:                Ingvar S. Melin.                         Ragnar Granvik.
41154:                                                                                                    3
41155: 
41156: Kirj. ksm. n:o 209.                                                                     Suomennos.
41157: 
41158: 
41159: 
41160: 
41161:                                  Melin ym.: Siviilisokeiden toimeentulon turvaamisesta.
41162: 
41163: 
41164:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41165: 
41166:    Maamme näkövammaisten eläkesuojassa on           kaudessa, sekä kansaneläkkeen perusosasta ja
41167: hämmästyttävän suuria erilaisuuksia, mitä tu-       apulisästä yhteensä 138 mk kuukaudessa. Inva-
41168: lee eläkkeiden suuruuteen riippuen siitä,           lidirahan saamiseksi näkövammaisella on ol-
41169: missä olosuhteissa ja millä tavoin invaliditeetti   tava ansiotuloja. Mikäli ansiotulo ei ole riit-
41170: on syntynyt. Henkilöä, joka on menettänyt           tävän suurta, näkövammainen ei voi saada
41171: näkökyvyn sodassa tai sotilaspalveluksessa,         invalidirahaa. Tämä korvautuu tässä yhteydessä
41172: kohdellaan toisin kuin esim. henkilöä, joka         kansaneläkkeen tukiosalla.
41173: on tullut sokeaksi työpaikalla tapahtuneen on-         Korostettakoon, ettei yllä oleva vertailu mis-
41174: nettomuuden seurauksena.                            sään tapauksessa merkitse, että sosiaaliturva
41175:    Sokeat henkilöt voivat saada eläkettä tapa-      olisi kohtuuttoman suuri millään yllä maini-
41176: turmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, soti-      tuista ryhmistä.
41177: lasvammalain, invalidirahalain sekä kansaneläke-       Sokeiden kuntouttamiskomitea ehdottaa mie-
41178: lain perusteella.                                   tinnössään, joka luovutettiin valtioneuvostolle
41179:    Verrattaessa eläketurvan eri muotoja voi-        v. 1961, sokeille maksettavan täyden invalidi-
41180: daan todeta seuraavaa: Henkilölle, joka on          rahan korotusta siten, että sen suhde sotilas-
41181: invalidisoitunut liikennevahingon seurauksena,      vammalain mukaiseen elinkorkoon olisi 84-
41182: korvataan vahingon aiheuttamat sairaanhoito-        100. Tämä hyvin perusteltu ehdotus ei ole
41183: kulut, kuntoutus sekä myönnetään eläke täy-         kuitenkaan toistaiseksi johtanut minkäänlai-
41184: den korvauksen periaatteen mukaisesti.              seen invalidirahan perussumman korotukseen.
41185:    Tapaturmavakuutuslain mukaisesti invalidi           Sokeain Keskusliitto on kirjelmässä sosiaali-
41186: saa korvausta säännön mukaan 60 % vuosi-            ja terveysministeriölle 28 päivänä huhtikuuta
41187: tulosta tai 80 %, jos kyseisellä henkilöllä on      1970 ehdottanut, että ryhdyttäisiin kiireelli-
41188: perhe.                                              siin toimenpiteisiin invalidirahasta annetun lain
41189:    Sotilasvammalain mukaan sokea henkilö voi        ja kansaneläkelain muuttamiseksi siten, ettei
41190: saada (rahamäärissä ei ole otettu huomioon          invalidiraha ja se minimitulo, joka on edelly-
41191: äskettäin suoritettua 15 % : n korotusta) elin-     tyksenä invalidirahan saamiselle, enää muodos-
41192: korkoa 4 733,16 mk vuodessa, täydennyskorkoa        taisi mitään estettä kansaneläkkeen tukiosan
41193: 4 174,68 mk vuodessa, epätavanomaisen vam-          saamiselle ja ettei kansaneläke myöskään olisi
41194: man lisää 14,65 mk vuorokaudelta, koiralisää        esteenä invalidirahan saamiselle.
41195: 2,34 mk vuorokaudelta, vaaterahaa 468,68 mk            Yllä mainitun ehdotuksen toteuttaminen mer-
41196: vuodessa, sairausapulisää 1 464,60 mk vuo-          kitsisi kauan odotettua eläkesuojan paranemista
41197: dessa. Elinkorkoa korotetaan 30 % :lla siinä        niille siviilisokeille, jotka tänä päivänä ovat
41198: tapauksessa, että eläkkeensaajalla on läheinen      erityisen vaikeassa asemassa. Mitään yllä mai-
41199: omainen. Kutakin seuraavaa perheenjäsentä koh-      nitun komiteanmietinnön ja esityksen mukaista
41200: den elinkorkoa korotetaan 20 % :lla.                päätöstä ei hallitus kuitenkaan vielä ole tehnyt.
41201:    Sotilasvammalain mukaan 100-prosenttinen            Yllä sanottuun viitaten haluamme valtiopäi-
41202: invalidi sen lisäksi voi saada kansaneläkkeen       väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esit-
41203: perusosan, apulisän ja tukiosan. Kansaneläke-       tää valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
41204: lain mukaan korvaus sotilasvammasta on ni-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
41205: mittäin nk. etuoikeutettua tuloa.
41206:    Siviilisokean eläkesuoja muodostuu invalidi-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41207: rahasta, jonka täysi määrä on 242 mk kuu-                  maamme siviilisokeiden eläketurva ja
41208: 4
41209: 
41210:      invalidiraha ovat riittämättömiä koh-        mitä Hallitus aikoo tehdä sokeiden
41211:      tuullisen toimeentulon turvaamiseen, ja   eläketurvan vahvistamiseksi?
41212:      jos on,
41213:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1971.
41214: 
41215:             Ingvar S. Melin.                       Ragnar Granvik.
41216:                                                                                                      5
41217: 
41218: 
41219: 
41220: 
41221:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
41222: 
41223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Harkittavana onkin parhaillaan lain mahdolli-
41224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nen muuttaminen niin, että kansaneläkkeen
41225: olette 30 päivänä syyskuuta 1971 päivätyn           tukiosan myöntämiseksi ei olisi esteenä eräiden
41226: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lakimääräisten sosiaalisten etuuksien kuten in-
41227: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       valiidirahan saaminen.
41228: edustaja Melinin ym. näin kuuluvasta kirjal-           Mitä sitten invaliidirahaan tulee, niin se ei
41229: lisesta kysymyksestä n:o 209:                       ole luonteeltaan varsinaisesti eläkettä vaan se
41230:                                                     on tarkoitettu lähinnä korvaamaan niitä lisä-
41231:              "Onko Hallitus tietoinen siitä, että   menoja, joita invalidilla vammasta johtuen on
41232:           maamme siviilisokeiden eläketurva ja      ansiotyössä käymisestä.
41233:           invalidiraha ovat riittämättömiä koh-        Invaliidirahat tarkistetaan valtion eläkkeiden
41234:           tuullisen toimeentulon turvaamiseen, ja   tarkistamisesta 9 päivänä kesäkuuta 1960 an-
41235:           jos on,                                   netun lain (278/60) mukaisesti ja viimeksi
41236:              mitä Hallitus aikoo tehdä sokeiden     suoritettiin tarkistus 1. 9. 1971, jolloin sokealle
41237:           eläketurvan vahvistamiseksi?"             invalidille suoritettavan invaliidirahan suuruu-
41238:                                                     deksi tuli 3 036 markkaa vuodessa eli 253
41239:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         markkaa kuukaudessa.
41240: tavasti seuraavaa:                                     Kun invaliidirahalain tarkistaminen on par-
41241:    Siviilisokeiden eläketurva on eräissä tapauk-    haillaan harkittavana joudutaan siinä yhtey-
41242: sissa, jollei sokealla ole muita tuloja kuin        dessä tarkistamaan invaliidirahan suuruus ja
41243: kansaneläke, vaatimaton ja kaipaisi varmaan         sen saamisen esteenä nykyisin, olevat muut
41244: parannusta.                                         etuudet.
41245:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1971.
41246: 
41247:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
41248: 
41249: 
41250: 
41251: 
41252: 96'5/71
41253: 6
41254: 
41255: 
41256: 
41257: 
41258:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41259: 
41260:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen         ändring av lagen sålunda, att erhållande av
41261: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            vissa lagstadgade sociala förmlner, såsom t. ex.
41262: velse av den 30 septembor 1971 till veder.           invalidpenning, inte skulle utgöra hinder för
41263: börande medlem av statsrådet översänt en             beviljande av folkpensionens understödsdel.
41264: avskrift av följande, av riksdagsman Ingvar S.          V ad sedan invalidpenningen heträffar är
41265: Melio. m. fl. ställd!l skriftliga spörjmål nr 209:   denna inte till sin n!ltur en pension i egentlig
41266:                                                      mening, utan den är närmast avsedd att ersätta
41267:           "Ät Regeringen medveteo. om att            de merkostnader som utförande av förvärvs-
41268:        ~siomslwddet      ~h invalidpenningen         arbete åsamkar en invalid på grund av hans
41269:        för de civilblinda i vift l1md är alltför     skada.
41270:        otillräckliga för att try~a en skälig            Invalidpenningarna justeras i överensstäm-
41271:        utkomst, och om så är f~t,                    melse med lagen den 9 juni 1960 om justering
41272:           vad ämnar Regeringen göra för att          av statens pensioner (278/60). Senast skedde
41273:        stärka de blindas pensionsskydd?"             en justering 1. 9. 1971, varvid den invalid-
41274:                                                      penning som tillkommer en blind invalid fast-
41275:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd.        ställdes till 3 0)6 mark om året, dvs. till 253
41276: samt anföra följande:                                mark per månad.
41277:    De clvilblindas pensiom;skydd är i vissa fall,       Emedan en justering av lagen om invalid-
41278: dl dep blinda inte haJ: andra inkomster Iin          pennipg för närvarande övervägs, kommer i
41279: folkpensionen, blygsamt och skulle slikert pll-      detta s(Ullmanhang också invalidpenningens
41280: kalla förblittring. ·                                storlek och 8vriga förmlner, som nu utgör
41281:    I detta nu övervägs därför en eventuell           hinder för dess erhållande att justeras.
41282:      Helsingfors den 22 oktober 1971.
41283: 
41284:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen.
41285: Kirj. ksm. n:o 210.
41286: 
41287: 
41288: 
41289: 
41290:                                  Suomi ym.: Ammattikoululaisten koulupäivän tuntimäärien tar-
41291:                                     kistamisesta.
41292: 
41293: 
41294:                         E d u sk u n n an   H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41295: 
41296:    Ammattikoululaisten koulupäivän pituuteen           Tiivis teorian aineiden opetusohjelma ja
41297: on sekä ammattikoululaisten järjestö että pai-      käytännön työ aiheuttavat väsymystä ja kou-
41298: koin myös opettajat kiinnittäneet vakavaa huo-      lupäivän pituuden aiheuttama raskaus ei ke-
41299: miota. Voidaan sanoa, että ammattikoululaisilla     vene sellaisella päätelmällä, että koko opis-
41300: on aikuisikäisten kahdeksan tunnin työpäivä         kelupäivä ei ole työtä. Kahdeksan tunnin
41301: vaikka koululaisten keski-ikä on n. 16-17           koulupäivä, vaikka se olisikin jaoitettu käy-
41302: vuotta, harvoissa tapauksissa ikä on yli 18         tännön ja teoriaoppitunteihin, on 15-17 vuo-
41303: vuoden.                                             tiaille liian raskas ja pitäisi kiireellisesti ryh-
41304:    Saatujen tietojen mukaan mm. Turun Am-           tyä toimenpiteisiin alle 18 vuotiaiden ammat-
41305: mattikoulun koulupäivistä suurin osa on pituu-      tikoululaisten koulupäivän tuntimäärien vä-
41306: deltaan 8-tuntisia eli samanmittaisia kuin nor-     hentämiseksi.
41307: maalissa työelämässä. Esimerkkinä metallipuo-          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
41308: len lukujärjestys nk. käytännön päivänä: Oppi-      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
41309: laan pitää olla työnsä vieressä työpukuun pu-       esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41310: ettuna tasan klo 8.00. Työ jatkuu ilman taukoa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41311: klo klo 9.50 asti, jolloin on kymmenen minuu-
41312: tin tauko. Ruokailu alkaa 11,45 ja päättyy                    Onko Hallitus tietoinen alle 18 vuo-
41313: klo 12.15, josta ajasta puolet on ulkoilua. Ilta-          tiaiden ammattikoululaisten kohtuutto-
41314: päivällä on myös kymmenen minuutin tauko ja                man pitkästä kahdeksantuntisesta kou-
41315: koulupäivä päättyy klo 16.00.                              lupäivästä, ja aikooko Hallitus ryhtyä
41316:     Ravintoalan linjalla käytännön tunnit pide-            toimenpiteisiin ammattikoulujen koulu-
41317:  tään ilman väliaikaa viiden tunnin mittai-                päivän tuntimäärien tarkistamiseksi pa-
41318: sena, jonka jälkeen on vielä kolme luokka-                 remmin soveltuviksi alle 18 vuotiaille?
41319:  tunnin mittaista teoriatuntia.
41320:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1971.
41321: 
41322:          Oili Suomi.                   Taisto Sinisalo.                Aarne Koskinen.
41323:          Ensio Laine.                                                  Pauli Puhakka.
41324: 
41325: 
41326: 
41327: 
41328: 997/71
41329: 2
41330: 
41331: 
41332: 
41333: 
41334:                         E d u sk u n n an    H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41335: 
41336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           olevan opiskelijaa rasittavaa. Erityisesti ravin-
41337: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      totalousalan opetuksen järjestelyn osalta voi-
41338: mies, olette 1 päivänä lokakuuta 1971 päi-           daan lisäksi todeta, että opetuskeittiössä oppi-
41339: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        laat aterioivat päivittäin työnopetukseen las-
41340: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kettavana aikana. Vaikka oppilaat aterian ai-
41341: kansanedustaja Oili Suomen ym. tekemästä             kana saavat pöytä- ja tarjoilutapojen opetusta,
41342: seuraavan sisältöisestä kirjallisesta kysymyksestä   merkitsee ateriointi kuitenkin kevennystä kou-
41343: n:o 210:                                             lupäivään.
41344:                                                         Ammattikoululaisen koulupäivän pituutta ar-
41345:           "Onko Hallitus tietoinen alle 18 vuo-      vosteltaessa on otettava huomioon, että myös
41346:        tiaiden ammattikoululaisten kohtuutto-        käytännön työn opetus on oppilaan osalta opis-
41347:        man pitkästä kahdeksantuntisesta kou-         kelua eikä työntekoa siinä mielessä kuin teol-
41348:        lupäivästä, ja aikooko Hallitus ryhtyä        lisuuslaitoksissa tapahtuu. Oppilaan suoritta-
41349:        toimenpiteisiin ammattikoulujen koulu-        maan työhön sisältyy opetustilanteita, jotka
41350:        päivän tuntimäärien tarkistamiseksi pa-       vähentävät varsinaisten fyysillisten suoritusten
41351:        remmin soveltuviksi alle 18 vuotiaille?"      rasittavuutta. Työnopetuksen tarkoituksena ei
41352:                                                      ole tuotannolliseen tulokseen pääseminen, vaan
41353:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          työssä esiintyvien erilaisten tehtävien ratkomi-
41354: tavasti seuraavaa:                                   nen. Kun oppilas on ratkaissut tehtävän, ope-
41355:    Yleisissä ammattikouluissa kuten yleensä          tussuunnitelmat edellyttävät uusien erilaisten
41356: koululaitoksessa on tilapäisjärjestelynä siirrytty   työtehtävien antamista.
41357: viisipäiväiseen kouluviikkoon lukuvuonna 1971           Viisipäiväinen kouluviikkojärjestely on kuten
41358: -1972. Ammattikoululaisten kohdalla tämä             edellä mainittiin kuluvana lukuvuotena tilapäis-
41359: käytännössä merkitsee saadun toisen viikot-          luonteinen. Ennen vuonna 1972 tapahtuvaa
41360: taisen vapaapäivän ohella keskimääräisen päi-        siirtymistä viisipäiväiseen kouluviikkoon tar-
41361: vittäisen työajan pitenemistä I luokalla aikai-      kistetaan nyt saatavien kokemusten valossa kou-
41362: semmasta 6,7 tunnista 7,4 tuntiin ja II luo-         lupäivien pituudet ja viikkojen kokonaistunti-
41363: kalla 7 tunnista 7,6 tuntiin. Viikkotuntien          määrät ottaen myös huomioon oppilaiden iän
41364: kokonaismäärä I luokalla on 37 tuntia ja II          asettamat erityiset edellytykset. Kuitenkin on
41365: luokalla 38 tuntia. Päivittäinen opetusaika on       todettava, että ammattikoululaisten koulupäivän
41366: I luokalla kahtena päivänä 8 ja kolmena päi-         lyhentäminen on tuskin mahdollista ilman, että
41367: vänä 7 tuntia ja II luokalla kolmena päivänä         opetukselle asetetuista tavoitteista jouduttaisiin
41368: 8 ja kahtena päivänä 7 tuntia. Koulupäivä            tinkimään, koska lyhentämisestä johtuvaa op-
41369: voi sisältää joko yksinomaan teorian tai käy-        pilaiden appiajan menetystä ei voida korvata
41370: tännön työn opetusta tai näitä molempia ope-         lisäämällä oleellisesti kouluviikkojen määrää.
41371: tusmuotoja voidaan käyttää samana päivänä.           Tämä menettely nimittäin asettaisi ammatti-
41372: Teorian opetuksessa pidetään tuntien välissä         koulujen oppilaat muiden ammatillisten koulu-
41373: 10-15 minuutin tauko. Työn opetuksessa               jen ja lukioiden oppilaiden rinnalla huonom-
41374: tauot on yleensä jaksotettu parin tunnin vä-         paan asemaan lukukausien ja loma-aikojen suh-
41375: lein, koska tämän opiskelumuodon ei samassa          teen.
41376: määrin kuin teoreettisen opetuksen katsota
41377:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
41378: 
41379:                                                                        Ministeri Meeri Kalavainen.
41380:                                                                                                   3
41381: 
41382: 
41383: 
41384: 
41385:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
41386: 
41387:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Särskilt i fråga om organiseringen av under-
41388: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      visningen inom matlagningsområdet kan dess-
41389: av den 1 oktober 1971 tili vederbörande med-       utom konstateras, att eleverna dagligen intar
41390: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    sin måltid i skolköket under en tid som in-
41391: av riksdagsledamoten Oili Suomi m. fl. ställda     beräknas i den dagliga arbetsundervisningen.
41392: spörsmål nr 210:                                   Även om eleverna under måltiden får under-
41393:                                                    visning i bordsskick och servering, innebär
41394:           "Är Regeringen medveten om att           måltiden dock lättnad i skoldagen.
41395:        yrkesskolelever under 18 år har en oskä-        Vid bedömning av längden av yrkesskol-
41396:        ligt lång skolarbetsdag om åtta timmar,     elevernas skoldag bör beaktas, att för eleven
41397:        och ämnar Regeringen vidtaga åtgärder       är även undervisningen i praktiskt arbete stu-
41398:        för justering av antalet timmar per         dier och icke arbete på samma sätt som i
41399:        skoldag i yrkesskolorna, så att de bättre   industriföretag. Det arbete eleven utför inne-
41400:        lämpar sig för elever under 18 år?"         håller undervisningssituationer, som minskar
41401:                                                    påfrestningen av de egentliga fysiska presta-
41402:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       tionerna. Syftet med arbetsundervisningen är
41403: anföra följande:                                   icke att nå produktionsresultat, utan att lösa
41404:    I de allmänna yrkesskolorna har - såsom         olika uppgifter som förekommer i arbetet.
41405: i allmänhet inom skolväsendet -         skett en   När en elev löst en uppgift, förutsätter studie-
41406: övergång tili femdagars skolvecka under läs-       planerna, att nya arbetsuppgifter av olika slag
41407: året 1971-1972. I fråga om yrkesskoleleverna       tilldelas honom.
41408: innebär detta i praktiken utom en andra fridag         Arrangemanget med femdagars skolvecka är
41409: per vecka förlängning av den genomsnittliga        såsom ovan nämndes av tillfällig natur under
41410: dagliga arbetstiden, i klass I från tidigare 6,7   innevarande läsår. Innan en övergång tili fem-
41411: timmar tili 7,4 timmar och i klass II från         dagars skolvecka sker år 1972 granskas skol-
41412: 7 timmar tili 7,6 timmar. Totalantalet vecko-      dagens längd och totalantalet timmar i veckan
41413: timmar är i klass I 37 timmar och i klass          i ljuset av de erfarenheter som görs nu, med
41414: II 38 timmar. Den dagliga undervisningstiden       beaktande även av de speciella förutsättningar
41415: är i klass I under två dagar 8 och under tre       som elevernas ålder ställer. Konstateras kan
41416: dagar 7 timmar och i klass II under tre dagar      dock, att en förkortning av yrkesskolelevernas
41417: 8 och under två dagar 7 timmar. Skoldagen          skoldag knappast är möjlig utan att man
41418: kan omfatta antingen enbart undervisning i         prutar av på de mål som ställts på undervis-
41419: teori eller praktiskt arbete, eller båda dessa     ningen, då förlusten i studietid för eleverna
41420: undervisningsformer under samma dag. Vid           genom en sådan förkortning icke kan ersättas
41421: teoretisk undervisning hålles en 10-15 minu-       genom väsentlig ökning av antalet skolveckor.
41422: ters paus mellan lektionerna. Vid arbetsunder-     Ett sådant förfarande skulle nämligen ställa
41423: visningen har pauserna i allmänhet hållits med     yrkesskoleleverna i en sämre ställning än ele-
41424: ett par timmars mellanrum, då denna under-         verna vid andra yrkesskolor och vid gymna-
41425: visningsform icke anses anstränga eleven i         sierna i fråga om terminer och lov.
41426: samma grad som den teoretiska undervisningen.
41427:      Helsingfors den 29 oktober 1971.
41428: 
41429:                                                                      Minister Meeri Kalavainen.
41430: Kirj. ksm. n:o 211.
41431: 
41432: 
41433: 
41434: 
41435:                                  Taipale: Liikenneturvallisuustyön keskuselimen perustamisesta.
41436: 
41437: 
41438:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
41439: 
41440:    Kuluvan vuoden alussa jätti mietintönsä Lii-     pitäytyä vain valistuksen ja suositusten lin-
41441: kenneturvallisuustyön ylimmän johdon organi-        joilla, vaan joudutaan harkitsemaan myös var-
41442: saatiokomitea ( 1971: B 45). Mietintö päätyi        sin pitkälle meneviä toimenpiteitä autoliiken-
41443: ehdotukseen liikenneturvallisuustyön ylimmän        teen vähentämiseksi ja ajonopeuksien rajoitta-
41444: johdon uudelleen organisoimisesta eräänlaisen       miseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi pysyvät tie-
41445: julkisoikeudellisen yhdistyksen alaisuuteen. Jul-   kohtaiset nopeusrajoitukset, joista Ruotsissa on
41446: kisuudessa on herättänyt huomiota se, että          liikenneturvallisuuden kannalta saatu varsin
41447: Tapaturmantorjunta r.y. on ryhtynyt puuhaa-         myönteisiä kokemuksia. Pätevällä syyllä voi-
41448: maan liikenneturvallisuustyön uudelleen orga-       daan asettaa kyseenalaiseksi sellaisen järjestön,
41449: nisointia, vaikka .edellä mainitun mietinnön kä-    jossa autojärjestöillä on näinkin vahva asema,
41450: sittely on vielä täysin kesken eikä kaikkia pyy-    kyky ja halu täystehoisesti toimia sellaisten lii-
41451: dettyjä lausuntojakaan ole saatu.                   kenneturvallisuutta edistävien uudistusten hy-
41452:    Tapaturmantorjunta r.y:n kaavailut ovat          väksi, jotka tavalla tai toisella rajoittaisivat
41453: myös asiallisesti ·vähintäänkin kyseenalaiset.      autoilijain oikeuksia ja vapautta. Periaatteelli-
41454: Niiden mukaan ,tulisi yhdistyksen liikennejaos-     selta kannalta on myös arveluttavaa, että yh-
41455: ton, Taijan toimintaa jatkamaan Liikenneturva       teiskunnan varoilla toimivassa liikenneturvalli-
41456: -niminen keskusjärjestö. Laadittu ehdotus jär-      suustyön keskuselimessä olisi päätösvalta yksi-
41457: j.estön säännöiksi ja valtuuskunnan kokoon-         tyisten yhdis·tysten ja järjestöjen eikä demo-
41458: panaksi antavat viitteen siitä, et,tä jär~estön     kraattisesti valitun kontrollielimen käsissä.
41459: päätösvalta olisi varsin vahvasti virkamiesten         Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
41460: ja ns. autojärjestöjen käsissä. Järjestössä tär-    jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
41461: keää päätösvaltaa käy,ttävässä valtuuskunnassa      tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
41462: tulisi olemaan puheenjohtajan ja varapuheen-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41463: johtajan lisäksi seitsemän viranomaisen ~ja 15 :n
41464: yhdistyksen tai yhteisön edustus. Viimeksi mai-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41465: nituista olisi 10 erilaisia auto- ja moottorijär-           ennenaikaisesti puuhataan liikennetur-
41466: jestöjä. Sen sijaan ei valtuuskuntaan ole aja-              vallisuustyön keskuselimen perustamista,
41467: teltu yhtään jalankulkijain, pyöräilijäin eikä                 ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
41468: joukkoliikennevälineiden käyttäjäin edustajaa.              aikoo ryhtyä, jotta yhteiskunnan va-
41469:     Edellä oleva antaa aiheen vakavaan huoleen              roilla tapahtuva liikenneturvallisuustyö
41470: liikenneturvallisuuden kannalta. Mikäli todella             suoritettaisiin demokraattisesti valitun
41471: halutaan vähentää onnettomuuksien määrää ja                 ja autojärjestöjen intresseistä riippu-
41472: vaikeusastetta, ei voida nimittäin jatkuvasti               mattoman elimen valvonnassa?
41473:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
41474: 
41475:                                            Ilkka Taipale.
41476: 
41477: 
41478: 
41479: 
41480: 1014/71
41481: 2
41482: 
41483: 
41484: 
41485: 
41486:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41487: 
41488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       elimen tehtävät, määrättiin, että yhdistyksen
41489: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        hallituksen oli laadittava liikennevakuutusmak-
41490: mies, olette 5 päivältä lokakuuta 1971 päivä-       suista yhdistykselle tulevien varojen käytöstä
41491: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      vuosittain menoarvio ja alistetta,va ·se valtion
41492: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      liikenneturvallisuusviranomaisena toimivan ny-
41493: sanedustaja Ilkka Taipaleen näin kuuluvasta         kyisen liikenneministeriön tieliikenneosaston
41494: kirjallisesta kysymyksestä n:o 211:                 tarkistettavaksi ja hy·väksyttäväksi.
41495:                                                         Liikenneturvallisuustyön ylimmän johdon or-
41496:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      ganisaatiokomitea, ehdottaa mietinnössään ( Ko-
41497:        ennenaikaisesti puuhataan liikennetur-       miteanmietintö 1971: B 45) julkisoikeudellisen
41498:        vallisuustyön keskuselimen perustamista,     yhdistyksen perustamista vapaaehtoisen liiken-
41499:           ja mihin toimenpiteisiin Hallitus         neturvallisuustyön keskuselimeksi jatkamaan
41500:        aikoo ryhtyä, jotta yhteiskunnan va-         Taljan ,toimintaa. Yhdistyksen rahoitus tapah-
41501:        roilla tapahtuva liikenneturvallisuustyö     tuisi samaan tapaan kuin Taijan toiminnan ra-
41502:        suoritettaisiin demokraattisesti valitun     hoituskin, mutta yhdistyksen julkisoikeudelli-
41503:        ja autojärjestöjen intresseistä riippu-      sen luonteen vuoksi sen valvontaa voitaisiin
41504:        mattoman elimen valvonnassa?"                hoitaa tehokkaammin. Yhdistyksen säännöt an-
41505:                                                     nettaisiin ehdotuksen mukaan asetuksella, jossa
41506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mm. säädettäisiin jäseneksipääsyn edellytyksis-
41507: vasti seuraavaa:                                    tä, yhdistyksen toimielinten kokoonpanosta ja
41508:   Va1tion liikenneturvallisuusviranomaisesta 29     yhdistyksen toiminnan ja varainkäytön valvon-
41509: päivänä helmikuuta 1952 annetun asetuksen           nasta.
41510: (110/52) 5 §:n nojalla kulkulaitosten ja yleis-         Hallituksen saamien tietojen mukaan Tapa-
41511: ten töiden ministeriö on kirjeellään 6 päivältä      turmantorjunta r.y. on jakaautumassa kahdeksi
41512: maaliskuuta 1952 uskonut ministeriön tielii-        yhdistykseksi, joista, toinen jatkaisi Taijan toi-
41513: kenneosaston apuna liikenneturvallisuusasioissa     mintaa. Koska kyseessä on yksityisoikeudelli-
41514: toimivan neuvottelukunnan tehtävät Tapatur-         nen yhdistys, on jakaantuminen sen sisäinen
41515: mantorjunta, r.y:lle, jonka liikenneturvallisuus-    asia. Myös yhdistyksen toimielinten kokoon-
41516: jaosto oli kokoonpantu sanotussa asetuksessa         panosta päättäminen kuuluu yhdistyslain mu-
41517: edellytetyllä .tavalla. Tämän päätöksen nojalla     kaan sille itselleen.
41518: yhdistyksen liikenneturvallisuusjaosto Talja on         Selvänä on pidettävä, e.ttä kysymyksessä esi-
41519: toiminut tieliikenneosaston apuna, lähinnä lii-      merkkinä mainittua pysyvien tiekohtaisten ra-
41520: kenneturvallisuusalan tiedotus- ja valistustoi-      joitusten asetta,mista ei voida antaa minkään
41521: minnassa.                                            järjestön ratkaistavaksi.
41522:    Taijan toiminnan rahoitus on rakentunut              Tapaturmantorjunta r.y:n jakaantuminen ei
41523: pääasiassa lii:kennevakuutusla,in 18 §:n 1 mo-       aiheuta muutosta 'julkisoikeudellisen yhdistyk-
41524: menttiin perustuvan, vakuutusmaksuihin sisäl-        sen perus.tamista koskeviin suunnitelmiin. Kun
41525: tyvän ns. liikenneturvallisuusmaksun varaan.         asiaan liittyvät lausunnot on saatu, tulee kysy-
41526: Tämän maksun suuruudesta ja jaosta päättää           mys tällaisen yhdis·tyksen perustamisesta ja lii-
41527: sosiaali- ja terveysministeriö. Annettaessa Tapa-    kenneturvallisuuden organisaation yleisestä ke-
41528: turmantorjunta r.y:lle tieliikenneosaston apu-       hittämisestä esille Hallituksen piirissä.
41529:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1971.
41530: 
41531:                                                                   Liikenneministeri Esa Timonen.
41532:                                                                                                    3
41533: 
41534: 
41535: 
41536: 
41537:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41538: 
41539:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       budget över användningen av de medel som
41540: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          skulle tillfalla föreningen av trafikförsäkrings-
41541: velse av den 5 oktober 1971 till vederbörande       premierna och för justering och godkännande
41542: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-      understäl1a denna budget det nuvarande trafik-
41543: jande av riksdagsman Ilkka Taipale ställda          ministeriets vägtrafikavdelning, som fungerar
41544: skriftliga spörsmå1 nr 211:                         såsom statens trafiksäkerhetsmyndighet.
41545:                                                        Kommitten för organisering av trafiksäker-
41546:           "Är Regeringen medveten om att            hetsarbetets högsta ledning föreslår i sitt be-
41547:        man för tidigt har börjat syss1a med         tänkande (Kommi<ttebetänkande 1971: B 45)
41548:        arrangemang för inrättande av ett            inrättande av en offentligrättslig förening för
41549:        centralorgan för trafiksäkerhetsarbetet,     att såsom centralorgan för det frivilliga trafik-
41550:           och vilka åtgärder ämnar Regeringen       säkerhetsarbetet fortsätta Taljas verksamhet.
41551:        vidtaga för att trafiksäkerhetsarbetet,      Föreningens finansiering skulle ske på samma
41552:        viLlcet sker med samhällets mede1, skall     sätt som finansieringen av Taljas verksamhet,
41553:        bli utfört under överinseende av ett         men på grund a,v föreningens offentligrättsliga
41554:        demokratiskt valt och av bilorganisa-        natur ·skulle dess övervakning kunna skötas
41555:        tionernas intressen oberoende organ?"        effektivare. Föreningens stadgar skulle enligt
41556:                                                     förslaget utfärdas genom förordning, vari bl. a.
41557:    Såsom svar på spörsmå1et får jag ·vördsamt       skulle stadgas om förutsättningarna för med-
41558: anföra fölJande:                                    lemskap, om sammansättningen av föreningens
41559:    Med stöd av 5 § förordningen den 29 feb-         verksamhetsorgan och om övervakningen av
41560: ruari 1952 om statens trafiksäkerhersmyndig-        föreningens verksamhet och användningen av
41561: het ( 110/52) har ministeriet för kommunika-        föreningens medel.
41562: tionsväsendet och allmänna arbetena mede1st            Enligt vad regeringen erfarit håller Olycks-
41563: skrive1se av den 6 mars 1952 anförtrott den         fallsskyddet r.f. på att uppde1as i två före-
41564: rådgivande kommissions uppgifter, som b1trätt       ningar, av vilka den ena .slmlle fortsätta Tal-
41565: ministeriets ·vägtrafikavdelning i trafiksäker-     jas verksamhet. Då det är fråga om en pdvat-
41566: hetsfrågor, åt föreningen 01ycksfallsskyddet        rättslig förening är dess uppdelning en intern
41567: r.f., vars .trafiksäkerhetssektion var samman-      fråga. Enligt lagen om föreningar tillkommer
41568: satt på sätt som förutsattes i sagda förord-        det också förening själv at.t besluta om sam-
41569: ning. Med stöd av detta beslut har föreningens      mansättningen av föreningens verksamhetsor-
41570: trafiksäkerhetssektion Talja biträtt vägtrafikav-   gan.
41571: delningen närmast i informations- och upplys-          Det bör anses k1art, att man icke kan låta
41572: ningsverksamheten rörande trafiksäkerhet.           någon som helst organisation föreskriva per-
41573:    Finansieringen av Taljas verksamhet har hu-      manenta begränsningar på vägar, vi1ket näm-
41574: vudsakligen byggt på den i för.säkringspremier-     nes såsom et.t exempel i spörsmå1et.
41575: na ingående s.k. traHksäkerhetsavgiften, som           Uppde1ningen av Olycksfallsskyddet r.f. för-
41576: baserar sig på 18 § 1 mom. i •trafikförsäk-         an1eder ingen ändring i planerna på att grunda
41577: ringslagen. Angående .storleken och fördel-         en offentligrättslig förening. Då utlåtandena, i
41578: ningen av denna avgift beslutar social- och         saken erhållits, kommer frågan om grundandet
41579: hälsovårdsministeriet. Då uppgiften att fungera     av en dylik förening och om det allmänna ut-
41580: såsom hjälporgan för vägtrafikavdelningen gavs      veck1andet av trafiksäkerhetsorganisation att
41581: åt Olycksfallsskyddet r.f., bestämdes det, att      tagas upp till behandling inom regeringen.
41582: föreningens styrelse årligen skulle uppgöra en
41583:      Helsingfors den 4 november 1971.
41584: 
41585:                                                                     Trafikminister Esa Timonen.
41586: Grj. ksm. n:o 212.
41587: 
41588: 
41589: 
41590: 
41591:                                  Pohjonen ym.: Yksityistielain mukaisten avustusten maksattami-
41592:                                     sesta.
41593: 
41594: 
41595:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41596: 
41597:   Yksityisistä teistä 15 päivänä kesäkuuta 1962     vat menot - - -". Kun yksityistieasetuksen
41598: .nnetun ja 1 päivänä tammikuuta 1963 voi-           21 §:n 1 momentti ei hyväksy tiekoneiden ja
41599: naan tulleen lain 9 3 §: n mukaan määräytyy         -kaluston hankintakustannuksia, vaan vain nii-
41600: 'ksityisen tien kunnossapidon valtionavustuk-       den käyttö-, korjaus- ja vuokrauskustannukset,
41601: een oikeutetun yksityisen tien avustuksen suu-      niin sellaisen välttämättömän tiekoneen kuin
41602: uus lääninhallituksen kullekin yksityiselle tiel-   esim. lumilingon. hankintaa ei hyväksytä. Lu-
41603: e vahvistaman prosentin mukaan, mikä pro-           milinko on kuitenkin katsottava sellaiseksi ko-
41604:  entti "määrätään tien kunnossapidosta aiheu-       neeksi, joka on yleensä tarpeen kaikille tiekun-
41605: uneiden todellisten hyväksyttävien kustannus-       nille. Sen vuokraus ei yleensä ole mahdollista
41606: en perusteella". Valtion määrärahojen jatkuva       eikä suositeltavaa. Lumilinko tulisi siis voida
41607: iittämättömyys yksityisteiden avustuksiksi, on      hankkia avustuksen turvin. Tiekuntien talou-
41608: tiheuttanut sen että avustusprosentit ovat          dellisia vaikeuksia lisää my~s se tulkinta, että
41609: rleensä kohtuuttoman alhaisia. Tämän lisäksi        esim. puhelinkuluja ei voitaisi hyväksyä val-
41610: rksityistielain mukaisten      valtionavustusten    tionavustuksen piiriin kuuluviksi kustannuk-
41611: naksattamisessa on ollut epäkohtia.                 siksi.
41612:    Yksityistien kunnossapidon avustamisesta            Olisi toivottavaa, että yksityistieluontoisten
41613: näärää yksityistie-asetuksen 24 § m.m.: "avus-      teiden ktinnossapidosta aiheutuneet todelliset
41614: :ukset maksaa lääninhallitus postisiirron väli-     hyväksyttävät kustannukset voitaisiin maksaa
41615: :yksellä kunkin kunnossapitovuoden päätyttyä".      kokonaan valtion varoista. Samoin olisi oikeu-
41616: \1aksattaminen saattaa kuitenkin viivästyä jopa     denmukaista, että suhteellisen vaatimattomat
41617: ;euraavan kunnossapitovuoden lopulle ( m.m.         avustukset maksettaisiin jo asianomaisena tili-
41618: ~eski-Suomen läänin alueelta on väitetty, että      vuotena.
41619: linakaan eräitä avustuksia ei olisi vieläkään,         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
41620: >iis lokakuun 5. päivänä, viime kunnossapito-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
41621: ruodelta maksettu) .                                neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
41622:    Yksityistielain 6 § :n 3 momentin mukaan         seuraavan kysymyksen:             ·
41623: ''Tien kunnossapidoksi katsotaan toimenpiteet,
41624: :otka ovat tarpeen tien pysyttämiseksi sen tar-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41625: koitusta vastaavassa kunnossa, niihin luettuina             yksityistielain mukaisten avustusten
41626: tien aukipitäminen talvella ja puhtaanapito".               maksattamisperusteissa ja maksattami-
41627: Tästä selvästä velvoituksesta säädetään myös                sessa on epäkohtia, ja jos tietää,
41628: vksityistie-asetuksen 21 §:n 3 momentissa:                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41629: "Valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuk-                ryhtyä näiden epäkohtien korjaamiseksi?
41630: siksi luetaan myös tien talviaukipidosta johtu-
41631:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
41632: 
41633:                Mauno Pohjonen.                                  Matti Mattila.
41634:                Mikko Kaarna.                                    Sylvi Saimo.
41635:                Pentti Pekkarinen.                               J. E. Partanen.
41636: 
41637: 971/71
41638: 2
41639: 
41640: 
41641: 
41642: 
41643:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41644: 
41645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            dulla normaalisti jopa 50 ja 70 prosentin vi
41646: mainitussa ta~wituksessa Te, Herra Puhemies,              lillä. Etelä-Suomessa se on ollut pienempi vail
41647: olette 5 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-             dellen yleensä 25 prosentista 50 prosenttiir
41648: jeenne ohella toimittatrut valtioneuvosmn asian-          Liikenneministeriön käsityksen mukaan avu:
41649: omaiselle jäsenelle järrertrtöksert bnslttledustaja       tusprosetttit eivät ole kohtuuttoman alhaisia.
41650: M. Pohjasen ym. ·näin htulnvasta kirjallisesta                Valtionavtistusta annetaan tien kunnossap
41651: kysymyksestä no 212:                                      dosta aiheutuneiden todellisten hyväksyttävie
41652:                                                           kustannusten perusteella. Tiekunnan tai ti<
41653:            ''Onko HtlliM tietöinen siitä, että            osakkaiden on viimeistään kunnossapitovuott
41654:         yksityistielain nmkai~ten · IMJ'S'tust~           seuraavan vuoden maaliskuun 1Qppuun mer.
41655:         maksatt::rmisperustei~sa jlt maks-attami-         fiessä toimitettava edellistä vuotta koskeva va
41656:         sessa on epäkohti«, ja jos tietää,                donavustushakemus valtion tielll€starille. H~
41657:            mihin tofm.enpiteisfut Hallitus aikoo          ketnukseen on liitettävä kappale tarkistettu
41658:         ryhtyä näiden epäkohtien kot'jaami-               vuosikustannusarviota sekä selvitys tien kur
41659:         seksi?"                                           nossapidosta ko. vuonna aiheutuneista kustar
41660:                                                           nuksista. Tiemestarin tarkastettua hakemukseJ
41661:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ja tie- ja vesirakennuspiirin piiri~insinöörin an
41662: vasti seuraavaa:                                          nettua siitä lausuntonsa, lääninhallituksen 01
41663:   . Yksity-isrie1ainsäädäntöön sisältyvistä, yksi-        viivytyksettä' ratkaistava asia. Edellä ntainitust
41664: tyisen .tien ·kun]1e>ssa:pitMn ·ätlfil!tlayan väl:tion-   kä~ittelyjarj~sty-ksestä sekä käsiteltävien hake
41665: a:vu:stuksen ~UTtrstuspr~tili määrän vahvista-            musten sutiresttt mäarastä jo johtuu, etta kaik
41666: mista koskevista dälili(5ksistä ilmenee, että             kia hakemuksia ei ebdidi käsitellä ja avustuk
41667: avustusprosenttia ei mitätätä tien kunnossapi-            sia maksattaa samanaikaisesti. Asioiden käsitte
41668: dosta aiheutUneiden todellisten hyväksyttävien            lynopeuteen vaikuttaa osaltaan myös se, etti
41669: kustannusten perm;teella. Kun .kysymys kun-               hakemusasiakirjoja joudutaan usein niiden puut
41670: nossapitoavustusten osalta on Iakisääteisistä             teellisuuden vuoksi täydentämään ja pyytämäiiJ
41671: menoista ja kun menoarvion momentin                       tiekunnilta lisäselvityksiä.
41672: 31.24.50 kohdalla yksityisten teiden kunnossa-                Kun avustukset maksetaan kunnossapitovuot
41673: pitoon ja tekemiseen my<:fnnettiiviä valtionavus-         ra seuraavan vuoden aikana ja säännöllisest
41674: tuksia varten osoitettu määräraha on arviomää-            joka vuosi, ei sillä seikalla, minkä kuukaudet
41675: titraha, jota tarvittaessa v()id!J.ll;n. ja on voitu      aikana suoritus tapahtuu, liene ratkaisevaa mer
41676: ylittää, ei myöskään määrärahan riittämättö-              kitystä.
41677: myys ole voinut vaikuttaa avustusprosenttimää-                Yksityiset tiet ovat yleensä vain muu~amat
41678: rien vahvistamiseen. Lääninhalfitwten käytet-             kilometrin pitui&ia. Useampia tiekoneita tarvi
41679: täväksi on asetettu tarkoitUkseen tarvittavat             taan vuoden aikana niin vähän, että omien ko
41680: varat niiden esitysten tntikaisesti. Myöskään yk-         neiden hankkimista jokaista yksityistä tietä var
41681: sityisten teiden tekemiseen myönnettyjen val-             ten erikseen ei voida pitää tarpeellisena eiki
41682: tionavustusten avustusprosenttien määräämi-                tarkoituksenmnkaisena. Tämä koskee ntyös lu
41683: seen ei määrärahan riittämättömyys ole vaikut-            milinkoja. Tämän vuoksi valtionavustukseer
41684: tanut. Edellä tarkoitettujen ·säännösten mukaan           oikeuttaviksi kustannuksiksi luetaan tiekoneider
41685: avustusprosentin tulee olla vählntään 20 ja               vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset, mutt~
41686: enintään se voi olla '90. Liikmineministeriön             ei niiden hankintakustannuksia. Hallintokustan·
41687: saamien tietojen mukaan avustusprosentin suu-             nusten osalta, joihin myös puhelinkulut kuulu·
41688: ruus on vaihdellut Pohjois-Suomessa ja rajaseu-           vat, on kulkulaitosten ja yleisten töiden minis·
41689:                                                                                                  3
41690: 
41691: ~riö 16. 9. 1964 antanut kaikille lääninhalli-    valtion menojen huomattavaa lisäystä. Kun tei-
41692: Iksille yleisohjeen, että niitä ei ole luettava   den kunnossapidosta aiheutuneiden todellisten
41693: altionapuun oikeuttaviksi kustannuksiksi.         hyväksyttävien kustannusten selvittäminen voi
41694:  Yleisten teiden kunnossapidosta aiheutunei-      tapahtua vasta tilivuoden päätyttyä, ei valtion-
41695: en todellisten hyväksyttävien kustannusten        avustuksen maksaminen jo ao. tilivuoden aikana
41696: 1aksattaminen kokonaan valtion varoista edel-     ole käytännössä mahdollista.
41697: •ttää yksityistielainsäädännön muuttamista ja
41698:     Helsingissä, lokakuun 22 päivänä 1971.
41699: 
41700: 
41701:                                                             Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
41702: 4
41703: 
41704: 
41705: 
41706: 
41707:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41708: 
41709:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        nisteriets uppfattning är understödsprocentet
41710: anger har Ni, Herr Ta1man, tned Eder skrivelse       icke oskäligt låga.
41711: av den 5 oktober 1971 tili vederbörande med-            Statsunderstöd beviljas på basen av de verk
41712: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande      liga, godtagbara kostnaderna för väghållning
41713: av riksdagsman M. Pohjonen m.fl. ställda skrift-     Väg1ag eHer delägare i väg skall senast före ut
41714: liga spörsmål nr 212:                                gången av mars månad året efter väghå1lnings
41715:                                                      året tillställa statens vägmästare ansökan on
41716:           "Är Regeringen medveten om miss-           statsunderstöd för det föregående året. Tili an
41717:        förhållanden i fråga om grunderna för         sökan skall fogas justerad årskostnadskalkyl i et1
41718:        utanordnande av understöd enligt 1agen        exemp1ar samt utredning om kostnaderna fö1
41719:        om enskilda vägar, och om så är fallet,       väghållningen under det ifrågavarande året. Se
41720:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       dan vägmästaren granskat ansökningen sam
41721:        taga för avhjä1pande av dessa missför-        väg- och vattenbyggnadsdistriktets distriktsin
41722:        hållanden?"                                   genjör avgett utlåtande därom, skall länsstyrel
41723:                                                      sen utan dröjsmål avgöra ärendet. Av ovan
41724:                                                      nämnda handläggningsordning samt redan a'
41725:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         det stora antalet ansökningar som skall he·
41726: anföra fö1jande:                                     handlas beror, att alla ansökningar icke hinne1
41727:    Av stadgandena i 1agstiftningen rörande en-       behandlas och understöd utanordnas samtidigt
41728: ski1da vägar om fastställande av statsunder-         På ärendenas behandlingstakt inverkar delvi1
41729: stödsprocenten för underhåll av enski1d väg          även, att ansökningshandlingar ofta måste
41730: framgår, att denna procent icke bestämmes på         kompletteras på grund av bristfällighet od
41731: basen av de verkliga, godtagbara kostnaderna         tilläggsutredningar inbegäras hos väglagen.
41732: för vägens underhåll. Då det beträffande för             Då understöden utbetalas under året efte1
41733: underhåll är fråga om 1agstadgade utgifter, och      väghållningsåret och regelbundet varie år, torde
41734: då det ans1ag som under utgiftsstatens moment        icke den omständigheten, under viiken månad
41735: 31.24.50 anvisats till statsunderstöd för under-     utbetalningen sker, ha någon avgörande be-
41736: håll och byggande av enskilda vägar är ett           tydelse.
41737: förs1agsans1ag, som vid behov kan och har                Enskilda vägar har i allmänhet endast en
41738: kunnat överskridas, har icke heller anslagets        längd av några kilometer. Flera vägmaskiner
41739: otillräcklighet kunnat inverka på fastställandet     behövs så litet under året, att det icke kan
41740: av understödsprocenthe1oppen. Nödiga medel           anses nödigt eller ändamålsenligt att anskaffa
41741: för ändamålet har enligt länsstyrelsens framställ-   egna maskiner för varje enskild väg. Detta
41742: ningar, ställts tili deras förfogande. Anslagets     gäller även snöslungor. Fördenskull räknas till
41743: otillräcklighet har icke heller inverkat på be-      kostnader som berättigar tili statsunderstöd
41744: stämmandet av statsunderstödsprocenten för an-       kostnaderna för upphyrning av vägmaskiner,
41745: läggande av enskilda vägar. Eniigt ovan avsedda      men icke kostnaderna för anskaffning av så-
41746: stadganden skall understödsprocenten vara minst      dana. 1 fråga om förvaltningskostnader, tili
41747: 20 och kan vara högst 90. Enligt uppgifter som       vilka även hör telefonkostnader, har ministe-
41748: ingått till trafikministeriet har understödspro-     riet för kommunikationsväsendet och allmänna
41749: centens storlek i norra Finland och gränstrakten     arbetena 16. 9. 1964 tili alla länsstyrelser ut-
41750: normalt väx1at mellan 50 och 70 procent. 1           färdat allmänna anvisningar, att de icke skall
41751: södra Finland har den varit mindre, i allmänhet      räknas som kostnader vilka berättigar tili stats-
41752: från 25 procent till 50 procent. Enligt trafikmi-    understöd.
41753:                                                                                                 5
41754: 
41755:   Utanordning av de verkliga, godtagbara kost-   utredandet av de verkliga, godtagbara kostna-
41756: aderna för underhåll av enskilda vägar helt      derna för vägarnas underhåll kan ske först
41757: ch hållet av statens medel förutsätter ändring   efter redovisningsårets slut, är utbetalning av
41758: 11 lagstiftningen om enskilda vägar och medför   statsunderstöd redan under det ifrågavarande
41759: 11 avsevärd ökning av statens utgifter. Då       redovisningsåret icke möjlig i praktiken.
41760:     Helsingfors den 22 oktober 1971.
41761: 
41762: 
41763:                                                               Trafikminister K. F. Haapasalo.
41764: 
41765: 
41766: 
41767: 
41768: 11/71
41769: Kirj. ksm. n:o 21.3.
41770: 
41771: 
41772: 
41773: 
41774:                                  Pohjonen ym.: Vuokramiehen oikeudesta käyttää siirtokustannus-
41775:                                     korvaus osakehuoneiston hankintaan.
41776: 
41777: 
41778:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41779: 
41780:    Vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja    Tällöin tulisi siirtokustannukset voida maksaa
41781: kauppalaissa annetun lain (218/62) 5 §:n mu-        valtion varoista mahdollisimman pian ilman
41782: kaan voidaan vuokramies velvoittaa siirtymään       lykkäysaikoja. Nykyiset säännökset siirron lyk-
41783: muualle, jos valtio, kunta, kuntayhtymä tai         käyksistä ja siitä, ettei siirtokustannuksia voida
41784: seurakunta tarvitsee omistamaliaan maalla ole-      käyttää osakehuoneuston hankintaan, aiheutta-
41785: van vuokra-alueen yleisiin tarkoituksiin. Siirron   vat vuokramiehelle usein turvattomuutta ja
41786: toimittaminen voidaan mainitun lain 7 § :n mu-      taloudellisia menetyksiä.
41787: kaan asianosaisen vaatimuksesta määrätä lykät-         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
41788: täväksi, kunnes vuokramiehen hallinnassa ollut-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
41789: ta aluetta ryhdytään käyttämään edellytettyyn       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
41790: tarkoitukseen. Siirto voidaan määrätä toimitet-     seuraavan kysymyksen:
41791: tavaksi esim. 2 vuoden kuluessa siitä, kun
41792: alueen käyttämisestä on todistettavasti ilmoi-                 Tietääkö Hallitus, että vuokra-aluei-
41793: tettu vuokramiehelle. Vuokramiehellä on oi-                 den järjestelystä kaupungeissa ja kaup-
41794: keus siirtyä uudelle alueelle aikaisemminkin,               palaissa annetun lain ( 218/62 ) mukaan
41795: jos hän itse maksaa siirtokustannukset, mikä ei             ei vuokramiehellä ole mahdollisuutta
41796: liene käytännössä mahdollista. Tässä yhteydessä             käyttää siirtokustannuksia osoitetun ton-
41797: on tullut voimakkaasti ja useissa tapauksissa               tin tai tilan sijaan osakehuoneuston han-
41798: esille kysymys, eikö vuokramies voisi siirtyä               kintaan, ja jos tietää,
41799: osakehuoneustoon, jos hänellä olisi mahdolli-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41800: suus käyttää siirtokustannukset osoitetun ton-              ja koska ryhtyä mainitun epäkohdan
41801: tin tai tilan sijaan osakehuoneuston osastoon.              korjaamiseksi?
41802:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
41803: 
41804:          Mauno Pohjonen.                Mikko Kaarna.                  Sylvi Saimo.
41805: 
41806: 
41807: 
41808: 
41809: 995/71
41810: 2
41811: 
41812: 
41813: 
41814: 
41815:                            Eduskunnan Herra                   P-tih~emiehelle.
41816: 
41817: 
41818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             tetään vain siirron suorittamiseen. Korvausten
41819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              käyttämisestä muuhun kuin toimituksessa mää-
41820: olette 5 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-              rättyyn tarkoitukseen saattaisi aiheutua sekaan-
41821: j~enn~· ohella. toimitt_anut v~l_tigneuyoston !lSian-      nusta. ja valvonta muodostuisi tällöin vaikc!aksi.
41822: omaiselle jäsenelle .jäljennöksen kansanedustaja              Vupkra•alueiden järjestelylain mukaisessa· ra~
41823: Mauno :Pohjosen ym.• kirjallisesta kysymyksestä            hoitusmenettelyssä on todettu epäkohtia.
41824: n:o 213:                               ·                   Erääksi epäkohdaksi on katsottu se, ettei
41825:                                                            uudelle alueelle siirtymisen sijasta omaan osake-
41826:               "Tietääkö Hiillitus, että vuokra-aluei-      huoneistoon siirtyvä vuokramies saa siirtokus-
41827:            den järjestelystä kaupungeissa ja kaup-         tannusten korvauksia vastaavia etuja osakehuo-
41828:        . paloissa annetun lain· ·c 218/62) mukaan          neiston hankkimisessa. Maanmittaushallitus on
41829:           er vuokramiehellä - ole mahdollisuutta           maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta
41830:           käyttää siirtokustaiuillksia ·'osoitetun ton-    tutkinut, olisiko nykyinen vuokra-alueiden jär-
41831:            tin tai tilan sijaan 'O.sa'kehuoneuston. han-   jestelylain mukainen rahoitusmenettely uusit-
41832:           kintaan, ja jos tietää, ···                      tava sekä laatinut ehdotuksen epäkohtien pois-
41833:        . .. mihin toimenpiteisiin . Hallitus aikoo         tamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriössä on
41834:          ja koska ryhtyä :mainitun epäkohdan               nyt harkittavana,. onko vuokra-alueiden järjes-
41835:            korjaa!rliseksi?" · ·          ·                telylain säännöksiä muutettava mm. siten, että
41836:                                                            vuokramies, joka ei voi siirtyä uudelle vuokra-
41837:  . Vastauksena kysymykseen .esitän kunnioitta-             alueelle, voisi saada osakehuoneiston hankki-
41838: vasti seuraavaa:··· ··· ·      ·                           mista varten lainaa valtion varoista sekä että
41839:  . Vuokra-alueiden. j~rjestelyiain, nojalla suori-         yuokramies voi. määrättyjen olosuhteiden valli-
41840: tetJ,lSSa toi.tnitukses!!a määdit,tyjä siirtokustan-       tessa siirtyä, siirtokustannusten korvauksia me-
41841: nusten. korvauksia ei ole nykyisten säännösten             nettämättä, uudelle alueelle aikaisemminkin
41842: mukaan mahdollista käyttää , osakehuoneiston               kuin vuokramiehen aluetta tarvitaan asemakaa-
41843: hankkimiseen. Asianomaisen viranomaisen ni-                vassa edellytettyyn tarkoitukseen.
41844: menomaan on valvottava, että korvauksia käy-
41845:       Helsingissä 2 .. päivänä marraskuuta 1971.
41846: 
41847: 
41848:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
41849:                                                                                                        3
41850: 
41851: 
41852: 
41853: 
41854:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
41855: 
41856:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            na används endast för utfiyttning. Användning
41857: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise           av ersättning för annat ändamåi än det vid
41858: av den 5 oktober 1971 tili vederbörande med-            förrättningen bestämda skulle kunna medföra
41859: Iem av statsrådet översänt avskrift av föijande         oreda och försvåra övervakningen.
41860: av riksdagsman Mauno Pohjonen m. fl. stälida                I finansieringsförfarandet enligt Iagen om
41861: spörsmåi nr 213:                                        regiering av Iegoområden har missförhållanden
41862:                                                         konstaterats. Såsom ett sådant har ansetts, att
41863:           "Är Regeringen medveten om att det            en Iegotagare som i stället för att utflytta tili
41864:        inte är möjligt för Iegotagare enligt            ett nytt område flyttar tili egen aktieiägenhet
41865:        Iagen om regiering av Iegoområden i              icke åtnjuter den förmån som motsvarar er-
41866:        stad och köping ( 218/62) att använda            sättningen för utflyttningskostnader. Lantmäte-
41867:        för utflyttningskostnader erhållna me-           ristyreisen har på uppdrag av jord- och skogs-
41868:        del för anskaffning av aktielägenhet i           bruksministeriet undersökt, huruvida det nu-
41869:        stället för att övertaga anvisad tomt            varande finansieringsförfarandet, vilket är fast-
41870:        eller Iägenhet, och om så är faliet,             ställt i Iagen om regiering av legoområden,
41871:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          borde revideras och har även uppgjort försiag
41872:        taga för avhjälpande av nämnda miss-             tili avhjäipande av missförhållandena. I jord-
41873:        förhållande och när kan detta väntas             och skogsbruksministeriet föreligger nu tili
41874:        ske?"                                            prövning, huruvida stadgandena i lagen om
41875:                                                         regiering av legoområden borde ändras bl.a.
41876:    Såsom svar på spörsmåiet får jag vördsamt            så, att legotagare, som icke kan utflytta tili
41877: anföra föijande:                                        nytt legoområde, skulle kunna erhålia lån av
41878:    Enligt gällande stadganden är det icke möj-          statens medei för anskaffning av aktielägenhet
41879: ligt att använda vid förrättning med stöd av            samt att legotagare under vissa förhållanden,
41880: lagen om regiering av legoområden fastställda           utan att gå förlustig ersättningen för utflytt-
41881: ersättningar för utflyttningskostnader för an-          ningskostnader, skulie kunna flytta ut tili nytt
41882: skaffning av aktielägenhet. Vederbörande myn-           område även tidigare än hans område behövs
41883: dighet skall uttryckligen tilise, att ersättningar-     för ändamål som förutsätts i stadspian.
41884:       Heisingfors den 2 november 1971.
41885: 
41886: 
41887:                                                       Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
41888: Kirj. ksm. n:o 214.
41889: 
41890: 
41891: 
41892: 
41893:                                   Laine ym.: Salon ohikulkutien rakentamisesta.
41894: 
41895: 
41896:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
41897: 
41898:    Salon kaupungin halki suuntautuva kautta-         minen ensi sijassa valtiolle. Tiettävästi Salon
41899: kulkuliikenne on jo monien vuosien ajan aiheut-      kaupunki on kuitenkin pitänyt mahdollisena
41900: tanut vakavia ongelmia Turun-Helsingin valta-        osallistua tien rakentamiseen liittyvän sillan
41901: tien mutta myös Salon kaupungin sisäisen katu-       rakennuskustannusten rahoittamiseen.
41902: verkon liikenteessä. Ongelmaa ei voida tyydyttä-        Koska Salon kaupungin läpi suuntautuva lii-
41903: västi ratkaista muulla tavoin kuin rakentamalla      kenne jatkuvasti kasvaa aiheuttaen mm. kaupun-
41904: kaupungin sivuitse kulkeva moottoritie, jolloin      gin sisäisen liikenteen ruuhkautumista muusta
41905: läpikulkuliikenteen aiheuttamat liikennevirrat       haitasta puhumattakaan, olisi uuden tien ra-
41906: eivät suuntaudu kaupungin suhteellisen ahtaan        kentaminen toteutettava kiireellisesti asettamat-
41907: keskustan alueelle. TVH:n suunnitelmien mu-          ta kohtuuttomia taloudellisia vaatimuksia ja vai-
41908: kaan moottoritien rakentaminen tultaisiin to-        keuksia Salon kaupungille.
41909: teuttamaan vasta n. 15 vuoden kuluttua.                 Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
41910:    Salon läpikulkuliikenteen järjestämistä ei voi-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
41911: da odottaa seuraavan vuosikymmenen puoli-            me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
41912: väliin saakka. Ratkaisuvaihtoehdoiksi on esi-        tavaksi seuraavan kysymyksen:
41913: tetty ns. ohitustien rakentamista ja tavallisen
41914: tien rakentamista Salon kaupungin huolehtiessa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41915: maapohjan varaamisesta. Koska kyseessä on lä-                ryhtyä Salon ohikulkutien rakentamisen
41916: hinnä läpikulkuliikenteen aiheuttama uuden                   kiirehtimiseksi?
41917: tien tarve, kuuluu sen rakentaminen ja rahoitta-
41918:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1971.
41919: 
41920:                Ensio Laine.                                      Oili Suomi.
41921: 
41922: 
41923: 
41924: 
41925: 1001/71
41926: 2
41927: 
41928: 
41929: 
41930: 
41931:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41932: 
41933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     yleisessä tieverkossa Salon keskustan kohdalla
41934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suoritettavia lähimpiä parannustoimenpiteitä ole
41935: olette 6 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-      voitu tarkoituksenmukaisella tavalla ennakolta
41936: ienne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    määrittää eikä hoitaa irrallisena kysymyksenä
41937: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tästä laajemmasta selvityksestä. Kun tällä het-
41938: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    kellä kuitenkin tieverkkoratkaisu kokonaisuu-
41939: kysymyksestä n:o 214.                              dessaan on valmistumassa, voidaan ns. ohi-
41940:                                                    kulkutien suunnassa, jonka aluevaraus vapautu-
41941:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    nee erilliseksi moottoritievarauksesta, jatkaa ni-
41942:        ryhtyä Salon ohikulkutien rakentamisen      menomaan Salon keskustaa lii'kenteellisesti hel-
41943:        kiirehtimiseksi?"                           pottavan liikenneväylän suunnittelua. Suunnitte-
41944:                                                    lua koordinoimaan on Salon kaupungin ja tie- ja
41945:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vesirakennushallituksen kesken perustettu yh-
41946: vasti seuraavaa:                                   teistyötoimikunta, jossa valtion ja kaupungin
41947:    Kysymyksessä on todettu, että valtatien n:o     väliset yhteistyö- ja kustannuskysymykset käsi-
41948: 1 liikenteen johtaminen Salon kaupungin katu-      tellään. Suunnitelma, jolla uuden tiehankkeen
41949: verkkoa käyttäen vaikeuttaa sekä kauko- että       hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset voi-
41950: kauttakulkuliikenteen ja kaupunkiseudun sisäi-     daan riittävän yksityiskohtaisesti ratkaista, val-
41951: sen liikenteen olosuhteita. Tämän ovat myös        mistunee noin puolen vuoden kuluttua. Suunni-
41952: tieviranomaiset todenneet.                         telman valmistuttua voidaan sitten ryhtyä toi-
41953:    Liikenteen järjestelyn kokonaisratkaisu onkin   menpiteisiin tarvittavan rahoituksen järjestämi-
41954: ollut mm. tie- ja vesirakennushallituksen selvi-   seksi valtion tulo. ja menoarvioesityksen yhtey-
41955: tettävänä jo usean vuoden ajan. Tässä selvitys-    dessä eli ryhtyä toimenpiteisiin rakentamisen
41956: työssä on Helsingin-Turun moottoritien sijain-     aloittamiseksi.
41957: nilla kuitenkin ollut merkittävä osuus, eikä
41958:      Helsingissä, lokakuun 27 päivänä 1971.
41959: 
41960:                                                               Liikenneministeri K. F. Haapasalo.
41961:                                                                                                     3
41962: 
41963: 
41964: 
41965: 
41966:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41967: 
41968:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       och de närmaste förbättringsåtgärderna i det
41969: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      allmänna vägnätet kring Salo centrum har icke
41970: av den 6 oktober 1971 till vederbörande med-       kunnat bestämmas på förhand på ett ändamåls-
41971: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    enligt sätt och icke heller skötas såsom en från
41972: av riksdagsman Ensio Laine m. fl. ställda spörs-   denna mera omfattande utredning separat fråga.
41973: mål nr 214:                                        Då emellertid vägnätsfrågan som helhet nu går
41974:                                                    mot sin lösning, blir det möjligt att, då mark-
41975:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         reserveringen för motorvägen upphör, i den s.k.
41976:        vidtaga för att påskynda byggandet av       omfartsvägens riktning fortsätta planeringen av
41977:        Salo omfartsväg?"                           den trafikled som trafikmässigt skall avlasta
41978:                                                    Salos centrum. För koordinering av planeringen
41979:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       har en för Salo stad och väg- och vattenbygg-
41980: anföra följande:                                   nadsstyrelsen gemensam samarbetskommission
41981:    I spörsmålet konstateras, att den omständig-    tillsatts, där samarbets- och kostnadsfrågor be-
41982: heten att trafiken på huvudväg nr 1 går genom      handlas mellan staten och staden. Planen ge-
41983: Salo stads gatunät försvårar förhållandena såväl   nom viiken de administrativa och ekonomiska
41984: för fjärr- och genomfartstrafiken som för den      frågorna i samband med det nya vägprojektet
41985: interna trafiken inom stadsområdet. Detta har      kan lösas tillräckligt detaljerat, torde bli färdig
41986: konstaterats även av vägmyndigheterna.             inom ungefär ett halvt år. Så snart planen är
41987:    En totallösning av trafikregleringen har va-    färdig, kan anstalter träffas för att ordna fi-
41988: rit under utredning bl. a. i väg- och vatten-      nansieringen i samband med statsverksproposi-
41989: byggnadsstyrelsen redan i flera års tid. I detta   tionen, dvs. åtgärder vidtagas för påbörjande
41990: utredningsarbete har likväl dragningen av mo-      av vägbygget.
41991: torvägen Helsingfors-Aho spelat en stor roll,
41992:      Helsingfors den 27 oktober 1971.
41993: 
41994:                                                                  Trafikminister K. F. Haapasalo.
41995: Kirj. ksm. n:o 215.
41996: 
41997: 
41998: 
41999: 
42000:                                   Kauppi ym.: Ilmajoen työlaitoksen henkilöstön työllisyyden tur-
42001:                                      vaamisesta.
42002: 
42003: 
42004:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42005: 
42006:    Ha:llituksen esityksessä valtion tulo- ja         on viime aikoina levinnyt valitettavan laa-
42007: menoarvioksi vuodelle 1972 ehdotetaan Ilma-          jasti myös naisten keskuuteen, olisi heitä var-
42008: joen työlaitos lakkaotettavaksi 1. 7. 1972 lu-       ten saatava erillinen selviämisasema.
42009: kien. Perusteluina on mainittu muun muassa,              Lakkautettavaksi ehdotettu Ilmajoen ,työiai-
42010: että Ilmajoella ja kahdessa kuntainliittojen ty~     tos olisi monessa suhteessa hyvin sopiva ni-
42011: laitoksessa on ollut irtolaisten laitospaikkQja      menomaan alkoholia ja huumausaineita väärin-
42012: vajaakäyttöisinä. Lisäksi on viitattu siihen,        käyttävien naisten selviämisasemaksi. Laitos
42013: että Ilmajoen työlaitoksen asuntola ja osa hen-      sijaitsee tarpeeksi ,sivussa mutta kuitenkin tie-
42014: kilökunnan asuillltakennuksista ovat heikkokun-      yhteydet sekä maakunnan keskuksiin että sai-
42015: toisia.                                              raaloihin ovat erittäin hy,vät. Työlaitoksen ti-
42016:     Irtolaispaikkojen tarpeen väheneminen on si-     loissa voitaisiin antaa myös tarvittavaa jatko-
42017: nänsä hyvä ja ilahduttava asia. Valitettavasti on    hoitoa sekä harjoittaa kuntouttamista, mitkä
42018: kuitenkin todettava, että alkoholin ja huumaus-      muualla saatujen kokemusten mukaan soveltu-
42019: aineiden lisäänty~t väärinkäyttö on toisaalta        vat selviämisaseman toimintaan hyvin. Tarvit-
42020: lisännyt laitoshoidon .tarpeessa olevien määrää.     .tavaan työterapiaan Ilmajoen ;työlaitoksella on
42021: Erityisen voimakkaasti tarve on lisääntynyt          hyvät mahdollisuudet, koska laitoksella on
42022: vuoden 1969 alusta aLkaen, jolloin luovuttiin        muun muassa 70 hehtaarin suuruinen alue hy-
42023: juopumussakoista. Sakoista luopuminen tehtiin        vää viljelysmaata.
42024: nimenomaan sillä edellytyksellä, että päihtynei-         Perustamalla edellä selostettu yhdistetty
42025: den tarkoituksenmukainen lääketieteellinen ja        päihtyneiden selviämisasema ja kuntouttaruis-
42026: sosiaalinen käsittely aloitetaan mahdollisimman      laitos Ilmajoen nykyisen työlaitoksen sijalle
42027: pian. Päihtyneiden käsittelyn selvittelytoimi-       voitaisiin siinä käyttää myös osaksi uudelleen-
42028: kunta asetettiin kuitenkin niin myöhään, että        kouluttamalla nykyistä henkilökuntaa tarvitse-
42029: sen laatima mietintö valmistui vasta 23. 12.         matta ryhtyä suunnittelemaan sille uusia tehtä-
42030:  1969.                                               ·viä. Ilmajoen työlaitoksen henkilökuntaan kuu-
42031:     Mietinnössään selvittelytoimikunta ehdottaa,     luu ny;t yhteensä 28 toimihenkilöä ja työnteki-
42032: paitsi erityistä lakia päihtyneinä säilöön otettu-   jää. Laitoksen henkilökunnan sijoittaminen
42033: jen käsittelystä, myös päihtyneiden selviämis-       uusiin tehtäviin, mihin budjettiesityksessä on
42034: aseman kiireellistä suunnittelua. Toimikunnan        viitattu, ei Ilmajoella ole mahdollista, jos ,työ-
42035: käsityksen mukaan ensimmäinen selviämisasema         laitoksen toiminta kokonaan lopetetaan. Ne-
42036: olisi sijoitettava Helsinkiin, koska päihtyneiden    kin 4 työntekijää, jotka jouduttiin sosiaalihalli-
42037: ongelmat ovat siellä vaikeimmat ja koska sekä        tuksen määräyksestä irtisanomaan vilme vuo-
42038: lääkintä- että sosiaalihuollon alalla Helsin®issä    den 1opulla, ovat edelleen vailla vakinaista
42039: ovat monipuolisimmat kokeilumahdollisuudet.          ,työtä. Olisi kaikin keinoin estettävä sellaisen
42040:     Selvittelytoimikunnan mietinnön valmistumi-      ennakkotapauksen syntyminen, jossa yhteis-
42041: sen jälkeen ja ennen kuin mitään sen ehdotta-        kunta jättää työntekijänsä oman onnensa va-
42042: mia toimenpiteitä on 'toteutettu, on tilanne pa-     raan.
42043: hentunut nopeasti. Tällä hetkellä on ilmeistä,           Ilmajoen ,työlaitoksen nykyinen asuntola ja
42044:  että yksi Helsinkiin perustettava selviämis-        osa henkilökunnan asuinrakennuksesta ovat
42045:  asema ei ole riittävä, vaan että myöskin Hel-       kieltämättä niin heikossa kunnossa, että ne on
42046:  singin ulkopuolella tarvitaan selmiämisasemia.      nopeasti korjattava. Suunnitelmia niiden kor-
42047:  Kun alkoholin ja huumausaineiden väärinkäyttö       jaamisesta ja uudelleen saneeraamisesta on vii-
42048: 987/71
42049: 2
42050: 
42051: me vuosina rtehty ja näihin suunnitelmiin on           Edellä rsanotun perusteella ja viitaten valtio-
42052: käytetty varoja yhteensä noin 200 000 mark-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
42053: kaa. Täydellisen peruSikorjauksen suorittami-        tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
42054: nen vaatii luonnollisesti melko ,suuren raha-        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
42055: erän, mutta kiireetlisimpiin korjauksiin riittää     myksen:
42056: vähäisempikin summa. Muun muassa henkilö-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42057: kul'bnan. asuntojen saattaminen pa~otur,vallisiksi           ryhtyä Ilmajoen työlaitoksen henkilös-
42058: sähkölämmitystä käyttäen tulee suoritettujen                 tön uudelleen työllistämiseksi, jos Ilma-
42059: laskelmien mukaan maksamararn noin 90 000                    joen työlaitoksen toiminta kokonaisuu-
42060: marlkkaa.                                                    dessaan lopetetaan?
42061:      Helsingissä 5 päivänä lokarkuuta 1971.
42062: 
42063:           Eeva Kauppi.                  Harri Holkeri.             Hannes Volotinen.
42064:         · Eeva Särkkä.                  Elly Sigfrids.             Pentti Pekkarinen.
42065:           Elsi Hetemäki.                Pertti Salolainen.         Eino Syrjä.
42066:         ·.Erkki Häkämies.               Timo Mäki.                 Viljo Suokas.
42067:         · Veikko · Salmi.               Anna-Kaarina Aalto.        Matti Silander.
42068:           Sinikka Karhuvaara.·          Jouko Siikaniemi.          Eino Poutiainen.
42069:           Orvokki Kaupt>ila.            Lea Sutinen.               Heimo Linna.
42070:         ··Mauri Seppä.                  G. Laatio.                 Paavo Niinikoski.
42071:           Ragna.r Gtariv'ik.            T. I. Vartia.              Juuso Häikiö.
42072:           Toivo Åsvi&.                  Orvokki Kangas.            Olavi Nikkilä.
42073:           P, Mäki-Hakola.               Esko Härkönen.             Alll Vaittinen.
42074:           Maija Heino.                  Eeles Landström.           Victor Procope.
42075:           Niilo Ta·ivajärvi.            Raino Westerholm.          Akseli Roden.
42076:                           Aarne Penttinen.             Jouni Mykkänen.
42077:                                                                                                      3
42078: 
42079: 
42080: 
42081: 
42082:                          E d u ~ k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42083: 
42084:    Valtiopäiväjärj,estyksen 37 §:n 1 momen-          organisaatioon ja että ko. asemien perustami-
42085: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      nen on tarkoituiksenmukaista vain suurimpiin
42086: mies, olette 6 päivänä lokakuuta 1971 päivä-         asutuskeskuksiin.
42087: tyn kirjeenne n:o 1269 ohella toimittanut               Sosiaali- ja terveysministeriön käsityks,en mu~
42088: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     kaan Ilmajoen työlaitos sopisi hyvin alkoholis-
42089: nöksen kansanedustaja Eeva Kaupin ym. kir-           tien huoltolaksi ja huumausaineiden väärin·
42090: jallisesta kysymyksestä n:o 215, jossa tiedus-       käyttäjien hoitokodiksi. Laitos sijaitsee hyvien
42091: tellaan:                                             liikenneyhteyksien varrella. Sillä on hyvät
42092:             "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    mahdollisuudet antaa nykyisen käsityskannan
42093:          ryhtyä Ilmajoen työlaitoksen henkilös-      mukaista hoitoa alkoholisteille ja huumausai-
42094:          tön uudelleen työllistämiseksi, jos Ilma-   neiden väärinkäyttäjille. Psykiatrista hoitoa
42095:          joen työlaitoksen toiminta kokonaisuu-      voidaan antaa Mustasaaren sairaalan psykiat-
42096:          suudessaan lopetetaan?"                     rien välityksellä. Mustasaareen on laitokselta
42097:                                                      vain 40 minuutin automatka. Psykologista
42098:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          apua voidaan taas saada Seinäjoen keskusmieli-
42099: taen seuraavaa:                                      sairaaJan ja Etelä-Pohjanmaan mielisairaanhoito•
42100:    Sosiaalihallitus on asettanut 14. 10. 1971 toi-   piirin psykologeilta. Laitos on jo nykyisessä
42101: mikunnan, jonka tehtäväksi on annettu Ilma-          toiminnassaan käyttänyt näitä palveluja hyväk-
42102: joen työlaitoksen mahdollisesta lakkauttami-         seen.
42103: sesta johtuvien laitoksen kiinteistön vastaista         Sosiaali- ja terveysmffiisteriön käsityksen mu-
42104: käyttöä ja laitoksesta vapautuvan henkilökun-        kaan ei pitäisi kiirehtiä Ilmajoen työlaitoksen
42105: nan uudelleen sijoittamista koskevien kysymys-       lakkauttamista. Kun aivan lähitulevaisuudessa
42106: ten selvittäminen.                                   on tarkoitus asettaa toimikunta tutkimaan työ-
42107:    Kysymyksen perusteluissa sanotaan, että Il-       laitosten asemaa yleensä, jossa yhteydessä Ilma-
42108: majoen työlaitos olisi monessa suhteessa so-         joen työlaitoksenkin asema ja tulevaisuus tulee
42109: piva nimenomaan alkoholia ja huumausaineita          tutkittavaksi, olisi ministeriön käsityksen mu-
42110: väärinkäyttävien naisten selviämisasemaksi. Tä-      kaan siitäkin huolimatta, että hallituksen esi-
42111: hän näkökantaan sosiaali- ja terveysministeriö       tyksessä eduskunnalle valtion tulo- ja meno-
42112: ei voi yhtyä viitaten Päihtyneiden käsittelyn        arvioksi vuodelle 1972 Ilmajoen työlaitosta
42113: selvittelytoimikunnan mietintöön (Komitean-          koskevissa perusteluissa ehdotetaan laitos lak-
42114: mietintö 1969: B 85) . Mainitussa mietinnössä        kautettavaksi 1. 7. 1972, jäätävä odottamaan
42115: esitetään, että ainakin käynnistysvaiheessa sel-     mainitun toimikunnan kannanottoja ja ehdo-
42116: viämisasemien tulisi sijoittua lähinnä poliLsi-      tuksia.
42117:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
42118: 
42119:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
42120: 4
42121: 
42122: 
42123: 
42124: 
42125:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42126: 
42127:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och att det är ändamålsenligt att inrätta dylika
42128: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           stationer endast i våra största bosättnings-
42129: velse nr 1269 av den 6 oktober 1971 tili ve-        centra.
42130: derbörande medlem av statsrådet översänt en            Social- och hälsovårdsministeriet anser, att
42131: avskrift av följande, av riksdagsleda:moten         arbetsinrättningen i Ilmajoki är väi ägnad att
42132: Eeva Kauppi m. fl. ställda ·skriftliga spörsmål     tjäna såsom vårdanstait för aikoholister och
42133: nr 215:                                             vårdhem för missbrukare av narkotika. Inrätt-
42134:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         ningen är beiägen så, att trafikförbindeiserna
42135:         vidtaga för att på nytt sysselsätta per-    är goda. Den har goda möjiigheter att ge alko-
42136:         sonalen vid arbetsinrättningen i Ilma-      holister och narkomaner en vård som överens-
42137:         joki om anstahens verksamhet helt ned-      stämmer med nutida uppfattning om detta slags
42138:         lägges?"                                    verksamhet. Psykiatrisk vård kan fås genom
42139:                                                     psykiatrerna vid Korsholms sjukhus. En bilfärd
42140:    Såsom svar på detta spörsmål får jag här-        från anstalten i Ilmajoki tili Korsholm tar en-
42141: med vördsamt anföra följande:                       dast 40 minuter. Psykologisk hjälp kan åter fås
42142:                                                     av psykologerna vid centralsinnessjukhuset i
42143:    Socialstyrelsen tilisatte 14. 10. 1971 en kom-   Seinäjoki och vid Sydösterbottens sinnessjuk-
42144: mission, som fick i uppdrag att utreda frågorna     vårdsdistrikt. Arbetsinrättningen har redan i
42145: om hur den fastighet där arbetsinrättningen i       sin nuvarande verksamhet utnyttjat dessa
42146: ILmajoki är förlagd skali användas i framtiden,     tjänster.
42147: om anstalten eventuellt avvecklas, och hur den         Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
42148: personai som frigöres från anstalten i så fall      fattning finns det inte orsak att forcera en in-
42149: skall omplaceras.                                   dragndng av arbetsinrättningen i Ilmajoki. Me-
42150:    I .spörsmålets motivering anföres, att arbets-   ningen är att en kommission skall tiUsättas i
42151: inrättningen i Ilmajoki i många avseenden           en nära framtid för att ompröva ar:betsinrätt-
42152: skulle vara lämplig såsom tilinyktringsstation      ningarnas situation överhuvudtaget. I det sam-
42153: för kvinnor, som missbrukar alkohoi och nar-        manhanget blir också inrättningen i Ilmajoki
42154: kotika. Denna åsikt kan social- och hälsovårds-     och dess framtid föremåi för bedömning. Mi-
42155: ministeriet dock inte omfatta. Ministeriet hän-     nisteriet anser därför, trots att det i statsverks-
42156: visar i detta avseende tili det betänkande som      propositi0111en för år 1972 i motiveringen an-
42157: har a'\ngetts av kommissionen för organisering      gående arbetsinrättningen i Ilmajoki föreslas,
42158: av behandlingen av herusade ( kommittebetän-        att denna indras 1. 7. 1972, att man borde av-
42159: kande 1969: B 85). I betänkandet framföres,         vakta nämnda kommissions ståndpunktstagan-
42160: att tillnyktringsstationerna åtminstone i begyn-    den och försiag.
42161: nelseskedet borde höra tili polisorganisationen
42162:      Helsingfors den 29 oktober 1971.
42163: 
42164:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen.
42165: Kirj. ksm. n:o 216.
42166: 
42167: 
42168: 
42169: 
42170:                                  Vilmi ym.: Metsäverotuksesta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen
42171:                                     kunnissa.
42172: 
42173: 
42174:                         E d u s k u n n a n H e r r a P ti he m i e h e II e.
42175: 
42176:    Joulukuun 15 päivänä 1967 ahnetun maa-           poikkeavana ja ankarampana, olisi näillä alueil-
42177: talouden tuloverolain mukaan siirryttiin Enon-      la pitänyt heti epäkohdan selviämisen jälkeen
42178: tekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa myyntitu-        palata takaisin pinta-alanmukaiseen metsävero-
42179: loihin perustuvaan metsäverotukseen, jossa met-     tukseen. Muutoksella ei ole valtion tulojen
42180: sätaloudesta saatuna puhtaana tulona pidetään       kannalta sanottavaa merkitystä, mutta se ta-
42181: lain 11 §:n 2 momentin mukaan verovelvolli-         sottaisi kuntien verotuloja. Alueen metsän-
42182: sen verovuotena tapahtuneen puun myynnistä          omistajat ovatkin useaan otteeseen esittäneet
42183: tai käytöstä rahana tai rahanarvoisena etuutena     lähetystöjen ja kirjelmien muodossa vaatimuk-
42184: saamia luovutushintoja ja muita vastikkeita         sia verolain muuttamisesta. Vaatimuksiin ovat
42185: sekä vahingon-, vakuutus- ja muita korvauksia,      myös paikalliset veroviranomaiset yhtyneet,
42186: joista on vähennetty verovelvolliselle vero-        koska he ovat yksimielisinä todenneet nykyi-
42187: vuotta edeltäneiden viiden viimeisen vuoden         sen verolain kohtuuttomuuden. Vaikka lähe-
42188: aikana· metsänhoidosta ja metsän, uudistamisesta    tystöille on annettu lupauksia verolain korjaa-
42189:  aiheutuneet menot, jollei niitä aikaisemmin ole    mista tarkoittavan hallituksen esityksen anta-
42190:  verotuksessa vähennetty.                           misesta, ei esitystä ole vieläkään annettu. An-
42191:     Uuteen verotusjärjestelmään siirtyminen on      nettuihin lupauksiin luottaen on vuoden 1970
42192: ollut näille kolmen pohjoisimman kunnan             tuloista tapahtuva verotus metsäverotuksen
42193:  alueen metsänomistajille täysin kohtuutonta. He    osalta edelleenkin suorittamatta, koska on luo-
42194:  ovat verotuksen osalta joutuneet muita vero-       tettu siihen, että metsämaan osalta siirrytään
42195:  velvollisia huomattavasti ankaramman verotuk-      pinta-alanmukaiseen verotukseen jo vuoden
42196:  sen kohteeksi. Kun alueella myydään puuta          1970 tuloista tapahtuvassa verotuksessa.
42197:  erittäin harvoin, joutuvat metsänomistajat prog-      Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
42198:  ressllvtsen verotuksen johdosta maksamaan          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
42199:  myymästään puutavarasta erittäin korkean tulo-     nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42200:  veron siitä huolimatta, että he aikaisemmin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42201:  pinta-alaverotuksen puitteissa ovat tästä tu-
42202:  losta jo kertaalleen veron suorittaneet. Useim-               Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
42203:  missa tapauksissa on uusi verotusmenettely                 siin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun-
42204:  johtanut siihen, että metsiä ei kannata lain-              nissa suoritettavan metsäverotuksen pa-
42205:  kaan myydä, vaikka metsänhoidollisesti myyn-               lauttamiseksi pinta-alan perusteella ta-
42206:  tien suorittaminen olisikin välttämätöntä.                 pahtuvaksi, kuten muuallakin maassa, ja
42207:     Kun ei voida pitää oikeana eikä kohtuulli-              antaa Eduskunnalle tätä tarkoittavan esi-
42208:  sena, että näiden vaikeissa olosuhteissa elä-              tyksen?
42209:  vien kansalaisten verotus suoritettaisiin muista
42210:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1971.
42211: 
42212:                Pekka Vilmi.                                      Jouko Siikaniemi.
42213:                Esko Pekonen.                                     Erkki Haukipuro.
42214:                                       . Mikko Kaarna.
42215:  1044/71
42216: 2
42217: 
42218: 
42219: 
42220: 
42221:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
42222: 
42223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            set ilmasto-olosuhteet ja myyntimenekin
42224: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        puute aiheuttivat lisäksi, että metsien hoito-
42225: hemies, olette kirjeellänne 8 päivänä loka-          kustannukset muodostuivat sekä markkamääräi-
42226: kuuta 1971 n:o 1296 lähettänyt valtioneu-            sesti että puutavaran myyntituloihin verrat-
42227: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-       tuna korkeiksi ja että puuntuotoksesta saatu
42228: sanedustaja Pekka Vilmin ym. tekemän, seu-           nettotulo jäi kovin pieneksi. Aikaisemmin voi-
42229: raavan sisältöisen kysymyksen:                       massa ollut keskimääräisen tuoton mukainen
42230:                                                      pinta-alaverotus osoittautui soveltumattomaksi
42231:           "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-      sanottujen kuntien erikoisalasuhteisiin erityi-
42232:        siin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun-       sesti silloin, kun metsänomistaja hänestä riip-
42233:        nissa suoritettavan metsäverotuksen pa-       pumattomista luonto-olosuhteista johtuen ei voi-
42234:        lauttamiseksi pinta-alan perusteella ta-      nut omistusaikanaan myydä metsäänsä eikä
42235:        pahtuvaksi, kuten muuallakin maassa, ja       siitä saada hakkuutuloja, mutta joutui kui-
42236:        antaa Eduskunnalle tätä tarkoittavan esi-     tenkin pinta-alanperusteiden mukaisesti vero-
42237:        tyksen?"                                      tetuksi metsäntuotosta.
42238:                                                         Edellä esitetyistä syistä päätettiin maatilata-
42239:    Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi-       louden tuloverouudistuksen yhteydessä luopua
42240: nisterinä, esitän kysymykseen vastauksenani          pinta-alaperusteisesta metsäverotu:ksesta. Sa-
42241: kunnioittaen seuraavaa:                              malla katsottiin, että metsäverotuksen saattami-
42242:    Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa on         nen oikeudenmukaisemmaksi ja todellisia olo-
42243: metsätaloudesta saatua tuloa vuodesta 1968 läh-      suhteita vastaavaksi kävisi parhaiten päinsä siir-
42244: tien verotettu toisin kuin muualla maassa sen        tymällä puun myynnistä saadun puhtaan tulon
42245: puhtaan tulon mukaan, jonka verovelvollinen          verottamiseen, mitä verotusjärjestelmää jo en-
42246: on saanut verovuonna tapahtuneesta puun              tuudestaan sovellettiin Enontekiön, Inarin ja
42247: myynnistä tai käytöstä. Tämä puhtaan tulon           Utsjoen kunnissa valtionmaiden osalta.
42248: mukainen metsäverotus toteutettiin metsävero-           Metsänomistajia on Enontekiön, Inarin ja
42249: komitean (Komiteanmietintö 1964: A 15) vuon-         Utsjoen kunnissa nyttemmin verotettu jo vuo-
42250: na 1964 valmistuneen mietinnön pohjalta. Ko-         desta 1968 lähtien metsästä saatuihin todellisiin
42251: mitea totesi mietinnössään, että sanotuissa kun-     tuloihin perustuen. Maatilatalouden tuloverolain
42252: nissa aikaisemmin voimassa ollut, pinta-alan         11 §:n 2 momentio mukaan, sellaisena kuin se
42253: mukaiseen keskimääräiseen tuottoon perustuva         on joulukuun 30 päivänä 1970 annetussa laissa
42254: verotusjärjestelmä soveltui huonosti sieltä saa-     (847 /70), pidetään Enontekiön, Inarin ja
42255: dun metsätulon verottamiseen, koska se edel-         Utsjoen kunnissa harjoitetusta metsätaloudesta
42256: lytti, että metsätaloutta voitaisiin hoitaa nor-     saatuna puhtaana tulona verovelvollisen vero-
42257: maalilla tavalla ja että metsästä saataisiin sään-   vuotena tapahtuneesta puun myynnistä tai
42258: nöllisesti hakkuutuloja. Sanotuissa kunnissa         käytöstä rahana tai rahanarvoisena etuutena saa-
42259: tämä ei ollut mahdollista, sillä hitaasta puun-      mia luovutushintoja ja muita vastikkeita ja met-
42260: kasvusta ja hakkuurajoituksista johtuen voitiin      sästä saatuja vahingon-, vakuutus- ja muita kor-
42261: hakkuita suorittaa ja sen mukaisesti hakkuu-         vauksia vähennettynä puun korjuusta ynnä
42262: tuloja saada vain verraten harvoin. Epäedulli-       muusta sellaisesta johtuneilla menoilla sekä
42263:                                                                                                   3
42264: 
42265: niillä verovuoden ja viiden sitä edeltäneen vuo-   kun verotus siitä johtuen on eräissä tapauksissa
42266: den aikana aiheutuneilla metsänhoito- ja hallin-   muodostunut suhteettoman ankaraksi, on tut-
42267: tomenoilla, joita ei ole aikaisemmin verotuk-      kittu erilaisia vaihtoehtoja nykyiseen verotuk-
42268: sessa vähennetty. Lainkohdan mukaan ovat niin      seen liittyvien epäkohtien poistamiseksi. Yhtenä
42269: etu- kuin jälkikäteen saadut metsänmyyntitu-       vaihtoehtona on harkittu siirtymistä takaisin
42270: lot kokonaisuudessaan sen verovuoden tuloa,        pinta-alan mukaiseen keskimääräiseen tuottoon
42271: jona puun myynti on tapahtunut. Koko metsän-       perustuvaan verotukseen. Erityisen vaikeaksi on
42272: myyntitulo verotetaan myyntivuoden tulona ja       tällöin muodostunut kysymys siitä, miten jo
42273: siten yhtenä ainoana vuonna silloinkin, kun        toimitetut verotukset tulisi ottaa huomioon teh-
42274: tulo koostuu useamman kymmenen vuoden ai-          täessä muutoksia nykyiseen verotusjärjestel-
42275: kana tapahtuneesta metsänkasvusta. Tästä joh-      mään.
42276: tuen ovat metsänomistajat, jotka jonakin              Tällä hetkellä on pinta-alaperusteiseen vero-
42277: vuonna ovat metsässään suorittaneet voimak-        tukseen siirtymistä koskeva valmistelutyö vii-
42278: kaita hakkuita, joutuneet progressiivisen vero-    meistelyvaiheessa. Hallituksen tarkoituksena on
42279: tuksen johdosta tuona vuonna suorittamaan          tämän valmistelun pohjalta laatia esitys, joka
42280: metsänmyyntituloistaan korkean veron ja tul-       mahdollistaa verotuksen toimittamisen pinta-ala-
42281: leet siten verotetuksi huomattavasti ankaram-      perusteiden mukaan jo vuodelta 1971 toirohet-
42282: min kuin aikaisemman keskimääräiseen pinta-        tavassa verotuksessa. Annettava esitys tulee li-
42283: alaperusteiseen tuottoon perustuvan verotusjär-    säksi sisältämään säännökset siitä, miten vuo-
42284: jestelmän aikana. Tällaisten hakkuiden määrä       silta 1968-1970 toimitettuja verotuksia olisi
42285: on varsinkin Inarin talousmetsäalueelia viime      oikaistava, jotta niihin sisältyvä nykyisen vero-
42286: vuosina huomattavasti lisääntynyt johtuen met-     tusjärjestelmän aiheuttama kohtuuttomuus voi-
42287: säverotusjärjestelmän muutoksen jälkeen tapah-     daan poistaa. Kun on ilmeistä, ettei nykyinen
42288: tuneesta lisääntyneestä puun myyntimenekistä       eduskunta ehtisi käsitellä esitystä ennen ha-
42289: ja kohonneista hinnoista.                          jaantumistaan, hallituksen tarkoituksena on an-
42290:    Kun olosuhteet erityisesti Inarin kunnan        taa esitys välittömästi sen jälkeen, kun uusi
42291: osalta ovat nykyiseen verotusjärjestelmään siir-   eduskunta vaalien jälkeen on kokoontunut var-
42292: tymisen jälkeen sanotuin tavoin muuttuneet ja      sinaisille valtiopäiville.
42293:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1971.
42294: 
42295:                                                         Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
42296: 4
42297: 
42298: 
42299: 
42300: 
42301:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42302: 
42303:    1 det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen      icke möjligt, ty på grund av den långsamma
42304: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse      återväxten och avverkningsbegränsningarna
42305: nr 1296 av den 8 oktober 1971 tili veder-          kunde avverkningar utföras och avverkningsin-
42306: börande m.edlem av statsrådet översänt avskrift    komster erhållas relativt sä11an. De ofördelak-
42307: av fö1jande av riksdagsman Pekka Vi1mi m. fl.      tiga klimatförhållandena och bristen på av-
42308: ställda spörsmå1:                                  sättning genom försäljning medförde dessutom,
42309:                                                    att skogsvårdskostnaderna såväl i markbelopp
42310:           "När skrider Regeringen till åtgärder    som i jämförelse med försäljningsin:komsten av
42311:        för att också i Enontekiö, Enare och        virke blev höga och att nettoinkomsten av
42312:        Utsjoki kommuner beskattningen av           virkesavkastningen blev mycket liten. Den tidi-
42313:        skogsinkomst åter skall börja verkställas   gare gällande arealbeskattningen enligt den
42314:        enligt areal, såsom fal1et är annorstädes   genomsnittliga avkastningen visade sig o1ämplig
42315:        i 1andet, och när av1åter Regeringen        i de speciella förhållanden som rådde i dessa
42316:        en proposition angående detta till Riks-    kommuner särskilt i det fall, att skogsägaren
42317:        dagen?"                                     till följd av naturförhållanden, som icke be-
42318:                                                    rodde på honom, under den tiden han var ägare
42319:                                                    till skogen icke kunde sä1ja skog eller av den
42320:    Då ärendet hör till mitt verksamhetsområde      erhålla avverkningsinkomster, men likväl blev
42321: i min egenskap av finansminister får jag           beskattad för skogsavkastning på basen av area-
42322: såsom svar på spörsmålet vördsamt anföra föl-      1en.
42323: jande:                                                 På grund av ovan anförda skäl beslöt man i
42324:    1 Enontekiö, Enare och Utsjoki kommuner         samband med gårdsbrukets inkomstskattereform
42325: har inkomst av skogsbruk sedan år 1968 be-         frångå area1grunden vid skogsbeskattningen.
42326: skattats annorlunda än annorstädes i landet,       Samtidigt ansåg man, att man bäst skulle
42327: d.v.s. enligt den nettoinkomst som den skatt-      kunna göra skogsbeskattningen rättvisare och
42328: skyldige under skatteåret erhållit genom för-      sådan att den motsvarar de verkliga förhåll-
42329: säljning eller användning av virke. Denna          andena genom att övergå till beskattning av
42330: beskattning av skog enligt nettoinkomst för-       nettoinkomsten av virkesförsä1jningen, vilket
42331: verkligades på basen av skogsskattekommittens      beskattningssystem i fråga om statsjord redan
42332: betänkande som blev färdigt år 1964 (Kom-          tillämpades i Enontekiö, Enare och Utsjoki
42333: mittebetänkande 1964: A 15). Kommitten             kommuner.
42334: konstaterade i betänkandet, att det i sagda kom-       Skogsägare i Enontekiö, Enare och Utsjoki
42335: muner tidigare gällande beskattningssystemet       kommuner har numera sedan år 1968 be-
42336: som baserade sig på den genomsnittliga avkast-     skattats på basen av de verkliga inkomster som
42337: ningen enligt areal lämpade sig illa för be-       erhållits av skogar. Enligt 11 § 2 mom. in·
42338: skattning av där erhållen skogsinkomst emedan      komstskattelagen för gårdsbruk, sådant detta
42339: detta system förutsatte, att skogshushållningen    lagrum lyder i lagen av den 30 december 1970
42340: skulle kunna skötas på normalt sätt och att re-     (847 /70), anses såsom nettoinkomst av skogs-
42341: gelbundna avverkningsinkomster skulle erhållas     bruk inom Enontekiö, Enare och Utsjoki kom-
42342: från skogen. 1 sagda kommuner var detta            muner av den skattskyldige genom försäljning
42343:                                                                                                   5
42344: 
42345: ellet användning av virke under skatteåret i          Då förhållandena särskilt för Enare kommuns
42346: penningar eller förmåner med penningvärde          del efter övergången tili det nuvarande beskatt-
42347: uppburna överlåtelsepris och andra vederlag        ningssystemet har ändrats på här nämnt sätt,
42348: samt för skog erhållna skade-, försäkrings- och    och då beskattningen tili följd härav i vissa
42349: andra ersättningar, från vilka avdragits ut-       fall har blivit oskäligt sträng, har man övervägt
42350: gifterna för virkesdrivning och annat dylikt       olika alternativ i syfte att avhjälpa de miss-
42351: ävensom de vård- och förvaltningsutgifter för      förhållanden som är förknippade med den
42352: skogen under skatteåret och de fem närmast         nuvarande beskattningen. Såsom ett alternativ
42353: föregående åren, som icke tidigare avdragits       har man övervägt att gå tilihaka tili beskattning
42354: vid beskattningen. Enligt lagrummet är in-         enligt areal på basen av den genomsnittliga
42355: komsterna av skogsförsäljning, oberoende av om     avkastningen. Ett särskilt svårt problem har
42356: de erhållits i förskott ellet efterskott, i sin    härvid blivit frågan om på vilket sätt redan
42357: helhet inkomst under det skatteår, under vilket    verkställda beskattningar borde beaktas, om
42358: virkesförsäljningen skedde. Hela inkomsten av      ändringar göres i det nuvarande beskattnings-
42359: skogsförsäljning beskattas såsom inkomst under     systemet.
42360: försäljningsåret och sålunda under ett enda år        För närvarande är beredningsarbetet i fråga
42361: även då inkomsten bildas av skogsväxt under        om en övergång tili beskattningssystemet enligt
42362: flera tiotals år. På grund av detta har många      areal i sitt slutskede. Regeringens avsikt är att
42363: skogsägare, som under något år verkställt          på basen av denna beredning utarbeta en propo-
42364: kraftliga avverkningar i sina skogar, med an-      sition, viiken möjliggör beskattning enligt
42365: ledning av den progressiva beskattningen kom-      areal redan vid beskattningen för år 1971.
42366: mit att under sagda år för sina inkomster av       Propositionen kommer dessutom att innehålla
42367: skogsförsäljningen betala en hög skatt och så-     stadganden angående det sätt på vilket de för
42368: lunda blivit avsevärt strängare beskattade än      åren 1968-1970 verkställda beskattningarna
42369: de skulle ha blivit på basen av det tidigare, på   borde rättas så, att den oskälighet som på grund
42370: den genomsnittliga avkastningen enligt areal       av det nuvarande beskattningssystemet vidlåder
42371: baserade beskattningssystemet. Antalet av dy-      dem, skall kunna elimineras. Då det är uppen-
42372: lika avverkningar har särskilt inom Enare nytto-   bart, att den nuvarande riksdagen inte hinner
42373: skogsområde under de senaste åren avsevärt         behandla propositionen före sin upplösning,
42374:  ökat tili följd av att virkesavsättningen efter   har regeringen för avsikt att avlåta propositio-
42375: ändringen av skogsbeskattningessystemet ökat       nen omedelbart efter det den nya lagtima riks-
42376:  och priserna stegrats.                            dagen efter valet har sammankommit.
42377:       Helsingfors den 10 november 1971.
42378: 
42379:                                                               Finansminister Päiviö Hetemäki.
42380: 
42381: 
42382: 
42383: 
42384:  1044/71
42385: Kirj. ksm. n:o 217.
42386: 
42387: 
42388: 
42389: 
42390:                                    Järvenpää ym.: Valtion lainoituksesta kaava-alueiden ulkopuoli-
42391:                                        sessa rakennustoiminnassa.
42392: 
42393: 
42394:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
42395: 
42396:    Asuntotuotantoon on maassamme viime vuo-           saatava muutos, niin että rakennustuotanto- tai
42397: sina lisätty valtion varoja. Lisäys on kohdistu-      muista määrärahoista. myönnettäisiin varoja kaa-
42398: nut pääasiassa kaupungeissa ja muissa väestö·         voitettujen alueiden ulkopuolella. tarvittavaa ra-
42399: taajamissa ja kaavoitetuilla. alueilla toteutettuun   kentamista varten.            .              .
42400: rakentamiseen. Tällainen. pääsuunta on luon-            Edellä :Olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
42401: nollista aikana, jolloin maaseudulta tapahtuu         §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
42402: voimakasta . muuttoliikettä väestötaajamiin.          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky·
42403: Mutta tästä huolimatta maaseudulla ja kaavoitet-      symyksen:
42404: tujen alueiden ulkopuolellakin joudutaan vält-
42405: tämättä asumaan. Monessa tapauksessa siihen                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42406: on hyvät edellytykset pitkälle tulevaisuutta aja-            ryhtyä valtion lainojen saannin turvaa-
42407: tellen. Lainojen saanti pikkutilojen ja kaavoite-            miseksi kaavoitettujen alueiden ulkopuo-
42408: tun alueen ulkopuolella tarvittavien rakennusten             lella tarvittavaa rakennustoimintaa v·ar-
42409: rakentamiseen on viime vuosina vaikeutunut.                  ten?
42410: Tämän epäkohdan poistamiseksi olisi kiireesti
42411:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1971.
42412: 
42413: 
42414:                    Matti Järvenpää.                               Lauha Männistö.
42415:                    Niilo Koskenniemi.                             V. J. Rytkönen.
42416: 
42417: 
42418: 
42419: 
42420: 1021/71
42421: 2
42422: 
42423: 
42424: 
42425: 
42426:                                                       ~   '' .
42427: 
42428: 
42429: 
42430: 
42431:                          E d u ·s k u n n a n H e r r a P u h·e m i e h e 11 e;
42432: 
42433:  · Valtiopäiväjärjestyksen •37 § :n 1 momentissa          myös kaavoittamatt.omille. alueille,. siis varsinai-
42434: mainitussa tarkoit11ksessli' Te;' Hetra Puhemies;         selle .maaseudulle.; Tällöin· on· kciitenkin ·edelly~
42435: olette 8 :päivänä lokakuuta 1971 :päivätyn kir-           tetty perusteltuja syitä~ Erityisesti on huomat-
42436: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston a5ian~          tava, ettei haja-asuttamisella tule vaikeuttaa tu~
42437: omaiselle jäsenelle jäljennöksen' kansanedustaja          levaa kaavoittamista; Mikäli kunta ja lääninhalc
42438: Matti Järvenpään ym. näin kuuluvasta kirj.alli~           litus ovat puoltaneet rakentamista kaavoitetun
42439: sesta kysymyksestä n:o 217:                               alueen ulkopuolelle ja tarvittavat poikkeusluvat
42440:                                                           on saatu, asuntohallitus on myöntänyt asunto-
42441:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          lainaa jopa kerrostalojen rakentamiseen kaavoit-
42442:         ryhtyä valtion lainojen saannin turvaa-           tamatta olleelle alueelle. Yleensä tällöin on kui-
42443:         miseksi kaavoitettujen alueiden ulkopuo-          tenkin ollut kyse suurehkoista asuntoaluekoko-
42444:       . lella tarvittavaa rakennustoimintaa var-          naisuuksista ja välttämättömien palvelujen saanti
42445:         ten?"                                             alueelle on selvitetty. Myös omakotilainojen
42446:                                                           osalta on katsottu tarkoituksenmukaiseksi aset-
42447:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             taa samat edellytykset. Omakotilainaa hakeneen
42448: vasti seuraavaa:                                          yksityisen henkilön erityiset olosuhteet on kui-
42449:    Eri alueiden asumiskelpoisuuteen vaikuttavat           tenkin ollut helpompi ottaa huomioon. Syinä,
42450: muun muassa välttämättömien palvelupisteiden              jotka puoltavat lainojen myöntämistä kaavoitta-
42451: sijainti ja kunnallisteknisten töiden valmiusaste.        mattomille alueille, on otettu huomioon muun
42452: Sekä yksityisen asunnontarvitsijan että kunnan            muassa työpaikkojen syntyminen paikkakun-
42453: kannalta on tarkoituksenmukaista, että asunto             nalle ja erityiset ammatin harjoittamisesta joh-
42454: sijaitsee alueella, jossa yleisimmät palvelut ku-         tuvat syyt.
42455: ten kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto,               Mainittakoon lopuksi, että sellaista asuntora-
42456: koulut ja myymälät sekä työpaikat ovat koh-               kentamista, joka liittyy maatilatalouteen taikka
42457: tuullisen etäisyyden päässä ja siis käytettävissä         kalastukseen, porotalouteen tai muuhun sellai-
42458: ilman ylivoimaisia kunnalle ja sen asukkaille             seen maa- tahi metsätalouden ohella harjoitetta-
42459: aiheutuvia kustannuksia. Mainitut syyt puolta-            vaan taloudelliseen toimintaan, lainoitetaan maa-
42460: vat valtion asuntolainoituksen kohdistamista              tilatalouden kehittämisrahaston varoista. Tämä-
42461: alueille, joilla välttämättömimmät palvelut jo            kin huomioon ottaen ei ole syytä muuttaa asun-
42462: ovat olemassa tai joilla niiden saaminen lähitu-          tohallituksen kaavoittamattomille alueille suun-
42463: levaisuudessa on todennäköistä. Yleensä tällai-           nitellun 'asuntorakentamisen lainoittamisessa
42464: sille alueille on joko vahvistettu tai valmisteilla       noudattamia periaatteita, joilla pyritään asumi-
42465: asianmukaiset kaavat. Tämä ei kuitenkaan ole              sen kokonaiskustannusten kannalta yhä talou-
42466: ollut lainojen myöntämisen kannalta ratkaisevaa,          dellisempiin ratkaisuihin.
42467: vaan asuntotuotantomäärärahoja on osoitettu
42468:     Helsingissä sisäasiainministeriössä 3 päivänä marraskuuta 1971.
42469: 
42470:                                                                   Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
42471:                                                                                                     3
42472: 
42473: 
42474: 
42475: 
42476:                           T i 11   R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
42477: 
42478:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         även för icke planlagda områden, alltså på den
42479: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        egentliga landsbygden. Härvid förutsättes dock,
42480: av den 8 oktober 1971 till vederbörande med-         att motiverade skäl föreligger. Särskilt är att
42481: lem av ,statsrådet översänt avskrift av följande     mätka, att en kommande planläggning icke får
42482: av riksdagsman Matti Järvenpää m.fl. ställda         försvåras genom glesbebyggelse. Om vederbö-
42483: spörsmål nr 217:                                     rande kommun och länsstyrelse har förordat
42484:                                                      byggande utanför planläggningsområde och
42485:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           nödiga undantagslov erhållits, har bostadsstyrel-
42486:        vidtaga för ~tt trygga erhållandet av         sen beviljat bostadslån tili och med för byg-
42487:        statslån föt byggnadsverksamhet utanför       gande ·av våningshus på icke planlagt område.
42488:        planläggningsområden?"                        I allmänhet har härvid dock varit fråga om
42489:                                                      större bostadsområden, för vilka servicefrågan
42490:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         blivit klatlagd. Även i fråga om egnahemslån
42491: anföra följande:                                     har samma förutsättningar ansetts ändamålsen-
42492:    På olika områdens lämplighet tili bostadsom-      liga. Det har dock varit lättare att beakta en
42493: råden inverkar bl.a., hur nödiga, servicepunkter     enskild persons - som söker egnahemslån -
42494: är belägna och i viiken mån de kommunaltek-          förhållanden. Såsom skäl, vilka talat för bevil-
42495: niska arbetena är fätdiga. Det är ändamålsenligt     jande av lån för icke planlagda områden, har
42496: både för den enskilda bostadsbehövanden och          beaktats bland annat, att nya arbetsplatser kan
42497: kommunen, att bostaden är belägen inom ett           erhållas på orten och särskilda skäl som beror
42498: område, där de allmännaste serviceformema,           på idkande av yrke.
42499: såsom kommunalt vatten- och avloppssystem,              Det kan slutligen nämnas, att sådant bostads-
42500: skolor och butiker samt arbetsplatser befinner       byggande, som ansluter sig tili jordbruk eller
42501: sig på skäligt avstånd och står tili förfogande      fiske, renskötsel eller annan sådan ekonomisk
42502: utan övermäktiga kostnader för kommunen och          verksamhet som bedriv:s vid sidan av jord- eller
42503: dess invånare. Nämnda skä! talar för att statens     skogsbruk, finansieras med medel ur gårds-
42504: bostadslångivning inriktas på områden, där den       brukets utvecklingsfond. Även med beaktande
42505: nödvändiga servicen redan :står tili buds eller      av detta är det icke skäl att ändra de av bo-
42506: där sådan sannolikt kommer att erhållas inom         stadsstyrelsen i fråga om utlåning för planerat
42507: den närmaste framtiden. I allmänhet har veder-       bostadsbyggande på icke planlagda områden
42508: börliga planer redan fastställts för ,sådana om-     tillämpade principerna, genom vilka man strävar
42509: råden ellet ät under beredning. Detta har dock       tili lösningar, som är mer ekonomiska med
42510: icke varit avgörande för beviljandet av lån,         tanke på de totala boendekostnaderna.
42511: utan anslag för bostadsproduktion har anvisats
42512:     Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena den 3 november 1971.
42513: 
42514:                                                    Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
42515: Kirj. ksm. n:o 218.
42516: 
42517: 
42518: 
42519: 
42520:                                   Junnila: Erään maantieteen oppikirjan sensuroimisesta.
42521: 
42522: 
42523:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42524: 
42525:    Lehdistössä olleiden tietojen mukaan koulu-       mumstten niin vaatiessa sensuroimaan, on läh-
42526: hallitus on määrännyt poistettavaksi eräästä         detty erittäin arveluttavalle tielle, ja tällaista
42527: lukioiden maantieteen opetuksessa yleisimmin         sensurointia harjoittamaan ryhtyneet viran-
42528: käytetystä oppikirjasta kohtia, joissa käsitellään   omaiset ovat menettelystään selityksen velkaa
42529: toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan val-         sekä eduskunnalle että julkiselle sanalle.
42530: tiollisia oloja. Näiden tietojen mukaan kirjas-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42531: ta on mm. kokonaan poistettava luku, jossa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42532: käsitellään maailman valtiollista karttaa.           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42533:    Jos näihin tietoihin on luottamista, kysy-        vaksi seuraavan kysymyksen:
42534: myksessä on siis erittäin pitkälle menevä sen-
42535: surointitoimenpide. Asia tuntuu sitäkin ou-                     Pitävätkö paikkansa ne lehdistössä
42536: dommalta, koska kysymyksessä oleva oppikirja                 olleet tiedot, joiden mukaan kouluhal-
42537: lienee ollut jo hyvän aikaa käytössä ilman,                  litus olisi vaatinut eräästä yleisesti käy-
42538: että viranomaisilla olisi ollut sen sisältöön näh-           tössä olevasta lukioiden maantieteen
42539: den mitään huomauttamista ennen kuin vasta                   oppikirjasta poistettavaksi eräitä koh-
42540: sitten, kun muuan kommunistinen kansanedus-                  tie, ja jos pitävät,
42541: taja on eduskuntakyselyssään lausunut pitävän-                  aikooko Hallitus esimerkiksi tähän
42542: sä eräitä kirjan kohtia "äärioikeistokatsomuk-               eduskuntakyselyyn antamassaan vas-
42543: sia edustavana".                                             tauksessa tai muulla tavoin saattaa jul-
42544:     Jos edellä oleva todella pitää paikkansa ja              kisuuteen yksityiskohtaisen selonteon
42545:  jos siis oppikouluissa yleisesti käytettyjä oppi-           niistä syistä, joiden vuoksi tällaiseen
42546: kirjoja ryhdytään viranomaisten toimesta kom-                sensuurimenettelyyn on ryhdytty?
42547:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1971.
42548: 
42549:                                            Tuure Junnila.
42550: 
42551: 
42552: 
42553: 
42554: 1056/71
42555: 2
42556: 
42557: 
42558: 
42559: 
42560:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42561: 
42562:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         seurantatutkimusta keräten informaatiota, jota
42563: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         asiasta kiinnostuneet eri kansalaispiirit, ennen
42564: mies, olette 11 päivänä lokakuuta 1971 päi-          kaikkea opettajat ja muut asiantuntijat, van-
42565: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        hemmat sekä myös oppilaat saattavat suoraan
42566: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tai esimerkiksi lehdistön välityksellä kouluhal-
42567: kansanedustaja Tuure Junnilan näin kuuluvas-         lituksen tietoon. Tämän tai kouluhallituksen
42568: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 218:               omien havaintojen perusteella oppikirjan kus-
42569:                                                      tantajalle tehdään korjausvaatimuksia. Tällöin
42570:           "Pitävätkö paikkansa ne lehdistössä        voidaan korjata teoksiin mahdollisesti jääneet
42571:        olleet tiedot, joiden mukaan kouluhal-        vanhentuneet tai virheelliset tiedot tai väärin-
42572:        litus olisi vaatinut eräästä yleisesti käy-   käsityksiä aiheuttavat kohdat. Jotta oppikirjo-
42573:        tössä olevasta lukioiden maantieteen          ja voitaisiin käsitellä laajan asiantuntemuksen
42574:        oppikirjasta poistettavaksi eräitä kohtia,    pohjalla, kouluhallitus on esittänyt erityisen
42575:        ja jos pitävät,                               oppikirjaneuvottelukunnan asettamista.
42576:           aikooko Hallitus esimerkiksi tähän            Kysymyksen kohteena olevan Esko Laulajai-
42577:        eduskuntakyselyyn antamassaan vas-            sen ja Eino Tahvosen laatiman oppikirjan
42578:        tauksessa tai muulla tavoin saattaa jul-      "Maantietoa lukiolaisille" lukuun "Maailman
42579:        kisuuteen yksityiskohtaisen selonteon         valtiollinen karttakuva" sisältyy seuraava
42580:        niistä syistä, joiden vuoksi tällaiseen       kohta:
42581:        sensuurimenettelyyn on ryhdytty?"                         "Pohjois-Atlantin liiton syntyessä
42582:                                                               länteen ja Varsovan liiton itään molem-
42583:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 pien valtaryhmien välissä olevat maat
42584: vasti seuraavaa:                                              Ruotsi, Suomi, Itävalta, Sveitsi ja Ju-
42585:    Kouluhallituksen tehtäviin voimassa olevien                goslavia ovat halunneet säilyttää p u o -
42586: säännösten mukaan kuuluu sen alaisissa oppi-                  1 u e e t t o m a n a s en t e e n ja ovat
42587: laitoksissa käytettävien oppikirjojen tarkasta-               tässä pyrkimyksessään Suomea lukuun-
42588: minen ja niiden hyväksymisestä päättäminen.                   ottamatta myös täysin onnistuneet.
42589: Oman tarkastuksensa lisäksi kouluhallitus                     Suomi sen sijaan poikkesi täyden puo-
42590: hankkii yleensä myös ulkopuolisilta asiantunti-               lueettomuuden linjalta tehdessään 1948
42591: joilta lausuntoja teosten soveltumisesta oppi-                ns. ystävyys- ja avuntantosopimuksen
42592: kirjoiksi. Näin pyritään saamaan monipuolinen                 Neuvostoliiton kanssa."
42593: arviointi paitsi niiden asiasisällöstä ja liitty-
42594: misestä opetussuunnitelmaan myös esitystavas-           Oppikirjan tekijöiden tulkinta ei ole maam-
42595: ta sekä niiden muusta pedagogisten näkökoh-          me puolueettomuuspolitiikan mukainen eikä
42596: tien mukaan määräytyvästä soveltuvuudesta.           oppikirjan antama tieto ole oikea. Tämän tode-
42597: Hyväksymispäätös annetaan määräajaksi, enin-         ten ja ottaen huomioon sen, että virheellinen
42598: tään kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen oppi-          tulkinta koskee maamme kannalta tärkeää
42599: kirja on uudelleen alistettava tarkastettavaksi      asiaa, kouluhallitus on istunnossaan 24. 9. 1971
42600: uutta hyväksymispäätöstä varten. Ennakkotar-         päättänyt peruuttaa puheena olevaa oppikirjaa
42601: kastuksen lisäksi kouluhallitus suorittaa myös       koskevan hyväksymispäätöksen. Kustantajalla
42602: jo hyväksyttyihin oppikirjoihin kohdistuvaa          on mahdollisuus tarkistuksen jälkeen hakea op-
42603:                                                      pikirjalle uutta hyväksymispäätöstä.
42604:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1971.
42605: 
42606:                                                                Opetusministeri Matti Louekoski.
42607:                                                                                                  3
42608: 
42609: 
42610: 
42611: 
42612:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42613: 
42614:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      även elever direkt eller tili exempel genom
42615: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          pressens förmedling bringar tili dess känne-
42616: velse av den 11 oktober 1971 tili vederböran-      dom. Med stöd härav eller på basen av skol-
42617: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       styrelsens egna observationer framställes krav
42618: följande av riksdagsman Tuure Junnila ställda      på rättelser hos lärobokens förläggare. Härvid
42619: skriftliga spörsmål nr 218:                        kan eventuella föråldrade eller felaktiga upp-
42620:                                                    gifter i verken eller sådana avsnitt som ger
42621:           "Stämmer de uppgifter i pressen,         upphov tili missuppfattningar rättas. För att
42622:        enligt vilka skolstyrelsen skulle ha        behandlingen av läroböckerna skall kunna ba-
42623:        fordrat att vissa avsnitt av en allmänt     seras på en vidsträckt sakkunskap, har skol-
42624:        använd lärobok i geografi för gymna-        styrelsen föreslagit att en särskild läroboksde-
42625:        siet skall strykas, och om så är fallet,    legation skall tilisättas.
42626:           ämnar Regeringen tili exempel i sitt        Spörsmålet gäller den av Esko Laulajainen
42627:        svar på detta riksdagsspörsmål eller på     och Eino Tahvonen utarbetade läroboken
42628:        annat sätt offentliggöra en detaljerad      "Maantietoa lukiolaisille" ( "Geografi för gym-
42629:        redogörelse för orsakerna tili att ett      nasiet"), som har utkommit enbart på finska.
42630:        sådant censurförfarande har tillgripits?"   I kapitlet "Maailman valtiollinen karttakuva"
42631:                                                    ( "Världens politiska kartbild") ingår ett av-
42632:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       snitt som i översättning lyder:
42633: anföra följande:
42634:    Tili skolstyrelsens uppgifter hör enligt gäl-             "Vid tilikomsten av Atlantpakten i
42635: lande stadganden att granska och besluta om               väster och Warszawa-pakten i öster har
42636: godkännande av läroböcker som skall användas              de mellan dessa maktgrupper belägna
42637: i skolstyrelsen underlydande läroanstalter.               länderna Sverige, Finland, Österrike,
42638: Förutom den granskning skolstyrelsen själv                Schweiz och Jugoslavien velat hålla
42639: utför införskaffar den i regel även utlåtanden            sig n e u t r a 1 a, och med undantag
42640: av utomstående experter angående verkens                  av Finland har de också helt lyckats
42641: lämplighet som läroböcker. På detta sätt strä-            häri. Finland däremot avvek från den
42642: var man tili en mångsidig bedömning icke                  absoluta neutralitetens linje då det år
42643: endast av deras sakinnehåll och anslutning tili           1948 ingick den s.k. vänskaps- och
42644: undervisningsplanen utan även av framställ-               biståndspakten med Sovjetunionen."
42645: ningssättet och deras lämplighet i övrigt från
42646: pedagogisk synpunkt. Beslut om godkännande            Författarnas tolkning står inte i överens-
42647: utfärdas för viss tid, högst tre år, varefter      stämmelse med vårt lands neutralitetspolitik
42648: läroboken ånyo skall underkastas granskning        och den uppgift läroboken ger är icke riktig.
42649: för nytt beslut om godkännande. Utom för-          Skolstyrelsen har konstaterat detta och har
42650: handsgranskning utför skolstyrelsen även efter-    med beaktande av att misstolkningen gäller
42651: granskning av redan godkända läroböcker, var-      en för vårt land viktig sak, vid plenum 24. 9.
42652: vid den samlar information som olika av sa-        1971 beslutat återkalla beslutet om godkän-
42653: ken intresserade medborgarkretsar, framför         nande av ifrågavarande lärobok. Det är möj-
42654: allt lärare och andra sakkunniga, föräldrar och    ligt för förläggaren att efter revision anhålla
42655:                                                    om nytt beslut om godkännande av läroboken.
42656:      Helsingfors den 11 november 1971.
42657: 
42658:                                                        Undervisningsminister Matti Louekoski.
42659: Kirj. ksm. n:o 219.
42660: 
42661: 
42662: 
42663:                                   Vilmi ym.: Ylimääräistä sotaeläkettä koskevien hakemusten käsit-
42664:                                      telyn jouduttamisesta.
42665: 
42666: 
42667:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
42668: 
42669:     Syyskuun 1 päivänä 1971 voimaan tulleen          määräisiin sotaeläkkeisiin 30 miljoonaa mark-
42670: rintamasotilaiden eläkelain perusteella tapahtuva    kaa. Myös vuoden 1972 menoarviossa on esi-
42671: eläkkeiden suoritus 55 vuotta vanhemmille rin-       tetty määräraha ylimääräisten sotaeläkkeiden
42672: tamamiehille on saatettu kiitettävästi alkuun.       maksamista varten. Samoin rintamasotilaseläke-
42673: Kun lain toteuttamisessa ja hakemusten käsit-        lain käsittelyssä edellytettiin, että ylimääräisiä
42674: telyssä esille tulleet epäkohdat ja puutteet kor-    sotaeläkkeitä voidaan edelleen myöntää. Jos nyt
42675: jataan, kuten lain käsittelyn yhteydessä edelly-     sosiaali- ja terveysministeriössä suunnitellaan
42676: tettiin, voidaan 55 vuotta vanhempien rintama-       muutoksia ylimääräisen sotaeläkkeen myöntä-
42677: miesten eläkekysymyksen todeta tulleen lakisää-      mistä koskeviin perusteisiin, syntyy erittäin
42678: teisesti järjestykseen.                              suuri epäkohta sen vuoksi, että osalle 55 ikä-
42679:     Tähän mennessä on ylimääräistä sotaeläkettä      vuotta nuoremmille on jo tähän mennessä
42680: myönnetty myös 55 ikävuotta nuoremmille, sai-        eläke myönnetty, mutta hakemuspinkan pohjim-
42681: raille ja vaikeuksiin joutuneille rintamamiehille.   maiseksi jääneet ja ehkä kipeimmässä tarpeessa
42682: Tällaisia nuorempia rintamamiesten eläkehake-        olevat jäisivät ilman omaa syytään eläkettä
42683: muksia, joita kuntien sosiaalilautakunnat ovat       vaille. Tämä tulisi herättämään erittäin suurta
42684: puoltaneet, on sosiaali- ja terveysministeriössä     katkeruutta niiden keskuudessa, jotka ovat kak-
42685: käsittelemättä huomattavan paljon. Hakemus-          sikin vuotta nöyrästi eläkepäätöstä odottaneet.
42686: ruuhkasta johtuen monet sellaisetkin eläkehake-      Ainoa hyväksyttävä menettely asian hoitami-
42687: mukset, joiden perusteella eläkkeen myöntämi-        seksi on se, että kaikki sosiaali- ja terveysminis-
42688: nen on selviö, ovat olleet käsittelemättä jopa       teriölle jätetyt hakemukset käsitellään kiireelli-
42689: kaksikin vuotta. On selvää, että näin pitkäksi       sesti voimassa olevien ja aikanaan hyväksytty-
42690: muodostunut odotusaika sairaille ja työkyvyt-        jen, eläkkeen myöntämistä koskevien perustei-
42691: tömille, suuren perheen huoltajille on täysin        den mukaan.
42692: kohtuutonta. Sen vuoksi olisi vähintään toivot-         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
42693:  tavaa, että nämä ns. selvät tapaukset, joita        37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
42694: myöskin sosiaalilautakunnat ovat puoltaneet, kä-     nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42695:  siteltäisiin ensitilassa.                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42696:     Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriöstä
42697:  saamamme tiedon mukaan 55 vuotta nuorem-                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
42698: pien rintamam1esten ylimääräistä sotaeläkettä                siin sosiaali- ja terveysministeriölle jä-
42699: koskevien hakemusten käsittely ja eläkkeiden                 tettyjen ylimääräistä sotaeläkettä koske-
42700:  myöntäminen on ainakin toistaiseksi keskey-                 vien hakemusten käsittelyn nopeuttami-
42701:  tetty. Tällainen menettely tuntuu varsin ih-                seksi ja eläkkeiden myöntämiseksi edel-
42702:  meelliseltä, sillä käsityksemme mukaan ei aina-             leenkin myös 55 vuotta nuoremmille,
42703:  kaan varojen puute pitäisi olla esteenä eläkkei-            sairaille ja vaikeuksiin joutuneille rinta-
42704:  den myöntämiselle. Onhan kuluvan vuoden                     mamiehille valtioneuvoston aikanaan
42705:  tulo- ja menoarviossa myönnetty varoja yli-                 vahvistamien perusteiden mukaan?
42706:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1971.
42707: 
42708:                Pekka Vilmi.                                      Paavo Niinikoski.
42709:                Mauno Pohjonen.                                   Reino Kangas.
42710: 
42711: 1058/71
42712: 2
42713: 
42714: 
42715: 
42716: 
42717:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42718: 
42719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Eläkehakemukset on lisäksi vuosittain käsi-
42720: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         telty uudelleen määrärahan kasvaessa, jolloin
42721: olette 12 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-        eläkkeiden myöntämisessä noudatettavia tarve-
42722: jeenne n:o 1307 ohella toimittanut valtioneu-         harkintaperusteita on voitu vastaavasti lieven-
42723: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     tää ja eläkkeitä myöntää yhä useammalle haki-
42724: sanedustaja Vilmin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      jalle. Niinpä ministeriö on ennen rintamamies-
42725: sesta kysymyksestä n:o 219:                           eläkelain voimaan tuloa myöntänyt eläkkeen
42726:                                                       kaikille niille hakijoille, joiden on katsottu
42727:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       täyttävän eläkkeen saamiselle asetetut edelly-
42728:        siin sosiaali- ja terveysministeriölle jä-     tykset. Hylkäävien päätösten antamista ei kui-
42729:        tettyjen ylimääräistä sotaeläkettä koske-      tenkaan ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi,
42730:        vien hakemusten käsittelyn nopeuttami-         jotta eläkkeenhakija ei määrärahan kasvaessa
42731:        seksi ja eläkkeiden myöntämiseksi edel-        joutuisi hakemaan eläkettä useampia kertoja.
42732:        leenkin myös 55 vuotta nuoremmille,               Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi
42733:        sairaille ja vaikeuksiin joutuneille rin-      rintamasotilaseläkkeestä sekä eräiksi siihen liit-
42734:        tamamiehille valtioneuvoston aikanaan          tyviksi laeiksi (n:o 186/1970 vp.) todetaan,
42735:        vahvistamien perusteiden mukaan?"              että rintamasotilaiden ylimääräisistä sotaeläk-
42736:                                                       keistä 22 päivänä toukokuuta 1969 annettua
42737:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        valtioneuvoston päätöstä sovelletaan rintama-
42738: seuraavaa:                                            sotilaseläkelain voimaan tultua ainoastaan sikäli
42739:    Kysymyksen perusteluissa esitetyt väitteet,        ja siltä osin kuin päätöksen nojalla jo myönne-
42740: että 55 vuotta nuorempien rintamasotilaiden           tyt etuudet ovat lain mukaisia etuuksia suu-
42741: ylimääräistä sotaeläkettä koskevia hakemuksia         remmat. Tämän perusteella on katsottu, ettei
42742: olisi sosiaali- ja terveysministeriössä käsittele-    uusia ylimääräisiä sotaeläkkeitä voida enää
42743: mättä huomattavan paljon ja että monet selvät-        myöntää rintamasotilaseläkelain voimaantulosta
42744: kin hakemukset olisivat olleet käsittelemättä         eli 1 päivästä syyskuuta 1971 lukien.
42745: jopa kaksikin vuotta, eivät pidä paikkaansa.              Sosiaali- ja terveysministeriö pitää kuiten-
42746: Kunkin kalenterivuoden aikana ministeriöön            kin tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena, että
42747: saapuneet hakemukset on käsitelty sinä vuonna         ylimääräisiä sotaeläkkeitä voitaisiin edelleenkin
42748: ja otettu huomioon eläkkeitä sen vuoden meno-         myöntää valtioneuvostotn vahvistamien perus-
42749: arvioon otetusta määrärahasta myönnettäessä.          teiden mukaan sellaisille 55 vuotta nuorem-
42750: Poikkeuksen ovat muodostaneet vain aivan vuo-         mille rintamasotilaille, jotka ovat taloudellisen
42751: den lopussa ministeriöön toimitetut hakemuk-          tuen tarpeessa. Ministeriö onkin ryhtynyt toi-
42752: set, jotka on käsitelty seuraavan vuoden puo-         menpiteisiin asian järjestämiseksi valtiovarain-
42753: lella, samoin kuin ne verrattain harvalukuiset        ministeriölle jättämässä ehdotuksessaan kuluvan
42754: hakemukset, joihin on jouduttu hankkimaan             vuoden viimeiseksi lisämenoarvioksi.
42755: lisäselvityksiä sosiaalilautakunnilta, sotilas- tai
42756: veroviranomaisilta taikka muualta.
42757:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1971.
42758: 
42759:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
42760:                                                                                                     3
42761: 
42762: 
42763: 
42764: 
42765:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
42766: 
42767:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         derna, militär- ellet skattemyndigheterna eller
42768: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       från annat håll.
42769: nr 1307 av den 12 oktober 1971 till vederbör-          Pensionsansökningarna har dessutom varje
42770: ande medlem av statsrådet översänt avskrift         år behandlats på nytt när anslaget har ökats,
42771: av följande av riksdagsman Vilmi m.fl. ställda      varvid grunderna för behovsprövningen har
42772: spörsmål nr 219:                                    kunnat mildras i motsvarande mån och pen-
42773:                                                     sioner beviljas allt flera sökande. Sålunda har
42774:           "Ämnar Regeringen skrida till åt-         ministeriet innan lagen om frontmannapensioner
42775:        gärder för påskyndande av behandlingen       trädde i kraft beviljat pension åt alla de
42776:        av ansökningar om extra krigspension,        sökande, som ansetts uppfylla förutsättnin-
42777:        vilka inlämnats till social- och hälso-      garna för erhållande av pension. Det har dock
42778:        vårdsministeriet, och för att även sjuka     icke ansetts ändamålsenligt att ge förkastande
42779:        frontmän under 55 år, vilka råkat i          beslut, för att inte pensionssökande skall bli
42780:        svårigheter, skall beviljas pensioner en-    tvungen att söka pension ånyo när anslaget
42781:        ligt av statsrådet på sin tid fast-          höjs.
42782:        ställda grunder?"                               I regeringens proposition tili Riksdagen med
42783:                                                     förslag tili Iag om frontmannapension samt
42784:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        vissa därtill anslutna Iagar (nr 186/1970 rd.)
42785: anföra följande:                                    konstateras, att statsrådets beslut den 22 maj
42786:     I motiveringen för spörsmålet göres gällande,   1969 om extra krigspensioner för frontsoldater
42787: att i social- och hälsovårdsministeriet skulle      alltjämt skulle gälla, men beslutet skulle till-
42788: finnas ett betydande antal oavgjorda ansöknin-      lämpas endast i de fall och tili den del med
42789: gar om extra krigspension för frontmän un-          stöd därav redan beviljade förmåner är större
42790: der 55 år och att t.o.m. flera klara ansök-         än förmånerna enligt lagen. På grund härav har
42791: ningar skulle ha varit obehandlade ända upp         det ansetts, att nya extra krigspensioner icke
42792: tili två år. Detta håller icke streck. De an-       längre kan beviljas efter frontmannapensionsla-
42793: sölmingar som ingått tili ministeriet under ett     gens ikraftträdande, dvs. den 1 september 1971.
42794: kalenderår har behandlats samma år och be-             Social- och hälsovårdsministeriet anser det
42795: aktats vid beviljandet av pensioner ur det i        dock ändamålsenligt och skäligt, att extra
42796: statsförslaget för samma år upptagna anslaget.      krigspensioner fortfarande kan beviljas enligt
42797: Undantag har utgjort endast alldeles i slutet av    av statsrådet fastställda grunder åt sådana
42798: året tili ministeriet inkomna ansökningar,          frontsoldater under 55 år, som är i behov av
42799: vilka har behandlats först följande år. Det-        ekonomiskt stöd. Ministeriet har också skridit
42800: samma har varit fallet med de relativt få           tili åtgärder i denna sak i sitt tili finansmi-
42801: ansölmingar om vilka man har nödgats in-            nisteriet inlämnade förslag tili den sista till-
42802: förskaffa tilläggsutredningar från socialnämn-      läggsbudget för innevarande år.
42803:      Helsingfors den 10 november 1971.
42804: 
42805:                                                     Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
42806: irj. ksm. n:o 220.
42807: 
42808: 
42809: 
42810: 
42811:                                 Terästö ym.: Valtion oppikoulun poikien käsityönopettajan kel-
42812:                                    poisuudesta peruskoulun vastaaviin virkoihin.
42813: 
42814: 
42815:                       E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42816: 
42817:   Peruskouluasetuksen 118 §:n 1 momentin          mainittuihin virkoihin ovat päteviä myös hen-
42818: mkaan peruskoulun aineenopettajan virkaan         kilöt, joilla on mainituissa pykälissä säädetty
42819: aaditaan peruskoulun asianomainen aineen-         kelpoisuus", osoittaa, että eräille muillekin
42820: pettajan tutkinto tai valtion oppikoulun vas-     kuin sanotun lainkohdan 1 momentissa maini-
42821: tavan opettajan kelpoisuus.                       tuille henkilöille on annettu mahdollisuus
42822:   Kouluhallitus on Oppikoulun Mieskäsityön-       päästä mm. peruskoulun teknisten aineiden
42823: pettajat ry:n esittämään tiedusteluun anta-       opettajan virkaan. Sana myös viittaa siihen,
42824: tassaan vastauksessa (kirje n:o 4110/Khs          että valtionoppikoulun vastaavan opettajan
42825: 430/910 1971 rf 27. 5. 1971) katsonut, ettei      kelpoisuuden omaavat henkilöt ovat päteviä
42826: ppikoulun poikien käsityönopettajan virkaa        ilman erityistä lisäopiskeluakin. Pätevyyttä
42827: ti tointa voida pitää sisällön suhteen perus-     voidaan tuskin asettaa kyseenalaiseksi, kun
42828: oulun teknisten aineiden opettajan virkaa         otetaan huomioon, että oppikoulun poikien
42829: astaavana. Kouluhallituksen käsityksen mu-        käsityönopettajat ovat opiskeltuaan viisi vuotta
42830: aan oppikoulun poikien käsityönopettajan          ylioppilastutkinnon jälkeen saaneet varsin laa-
42831: elpoisuuden omaavan tulisi suorittaa kone-        jan ammatillisen koulutuksen.
42832: t sähköopissa tai eräissä tapauksissa puutyössä      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
42833: !llainen lisäopiskelu, joka on peruskouluase-     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
42834: Iksen 119 §: ssä säädetty kansalaiskoulun         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
42835: pettajille.                                       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
42836:   Peruskouluasetuksen 119 § :n 3 momentti,
42837: >hon kouluhallitus edellä mainitussa kirjees-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
42838: i viittaa, koskee yksinomaan kansalaiskoulun              kouluhallitus on esittänyt valtion oppi-
42839: pettajia. Valtion oppikoulun poikien käsityön-            koulun poikien käsityönopettajan kel-
42840: pettajan kelpoisuuden omaavat henkilöt ovat               poisuuden omaavien henkilöiden ase-
42841: äteviä vastaaviin virkoihin peruskoulussa,                masta peruskoulussa tulkintoja, jotka
42842: aikka heidän kelpoisuuttaan ei mainita lue-               ovat ristiriidassa peruskouluasetuksen
42843: !ltaessa teknisten aineiden opettajan virkaan             asianomaisten säännösten kanssa, ja jos
42844: elpoisia henkilöitä. Jo peruskouluasetuksen               on,
42845:  18 §:n 2 momentin sanamuoto "jäljempänä                     mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
42846:                                                           korjaamiseksi tässä suhteessa?
42847:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1971.
42848: 
42849:               Edit Terästö.                                   Juuso Häikiö.
42850: 
42851: 
42852: 
42853: 
42854: 84/71
42855: 2
42856: 
42857: 
42858: 
42859: 
42860:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
42861: 
42862:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     §:n 3 momentista ja peruskouluasetuksen lC
42863: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     § :stä. Viimeksi mainitun pykälän mukaan p
42864: olette kirjeellänne 12 päivältä lokakuuta 1971    ruskoulussa voi olla myös teknisten aineid~
42865: n:o 1308 lähettänyt valtioneuvoston asian-        opettajan virkoja.
42866: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         Teknisten aineiden opettajalla peruskoul1
42867: Edit Terästön ym. tekemän seuraavan kysy-         asetuksessa tarkoitetaan opettajaa, jonka op
42868: myksen:                                           tusalaan kuuluvat puutyö, metallityö ja kon
42869:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että   ja sähköoppi (Peruskoulun säännöstoimikw
42870:         kouluhallitus on esittänyt valtion op-    nan 1 osamietintö 1969: A 22 s. 17). Täm~
42871:        pikoulun poikien käsityönopettajan kel-    vuoksi teknisten aineiden opettajalla on olta,
42872:         poisuuden omaavien henkilöiden ase-       riittävä koulutus näiden kaikkien aineide
42873:         masta peruskoulussa tulkintoja, jotka     opettamiseen. Teknisten aineiden opettajan kc
42874:         ovat ristiriidassa peruskouluasetuksen    poisuus ilmenee peruskouluasetuksen 119 § :
42875:         asianomaisten säännösten kanssa, ja       3 momentista. Puutyö, metallityö ja kone- .
42876:         jos on, mitä Hallitus aikoo tehdä ti-     sähköoppi eivät ole oppikoulun oppiaineit:
42877:         lanteen korjaamiseksi tässä suhteessa?"   minkä vuoksi vastaavia opettajia oppikouluisl
42878:                                                   ei ole.
42879:                                                      Edellä sanotun perusteella voidaan todet
42880:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       että oppikoulun poikien käsityönopettajat eivi
42881: taen seuraavaa:                                   ole peruskouluasetuksen säännösten mukaa
42882:    Peruskouluasetuksen ( 44 3/70) 19 ja 20        kelpoisia peruskoulun teknisten aineiden ope
42883: §: stä ilmenee, että peruskoulussa opetetaan      tajan virkoihin. Sitä vastoin he täyttävät p;
42884: yhteisenä aineena käsityötä I-VII luokalla.       ruskoulun (poikien) käsityönopettajan kelpo
42885: Tämän lisäksi peruskoulun yläasteella (VII-       suusehdot. Mainittakoon vielä, että kansalai
42886: IX luokalla) opetetaan valinnaisaineena puu-      koulun puutyön, metallityön ja kone- ja säl
42887: työtä, metallityötä, kone- ja sähköoppia sekä     köopin opettaljista vain puutyön opettajilla o
42888: tekstiilityötä. Kaikkien edellä mainittujen ai-   kelpoisuus peruskoulun käsityönopettajan vi
42889: neiden opettajia peruskoulussa voi olla, mikä     kaan peruskouluasetuksen 121 § :n 1 mome1
42890: seikka ilmenee kansakoululain ( 24 7/57 ) 54      tissa säädetyin edellytyksin.
42891:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
42892: 
42893:                                                                   Opetusministeri ]aakko Itälä.
42894:                                                                                                   3
42895: 
42896: 
42897: 
42898: 
42899:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42900: 
42901:  I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        mom. folkskollagen och 103 § grundskolför-
42902: ger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-            ordningen. Enligt sistnämnda paragraf kan i
42903: 1se nr 1308 av den 12 oktober 1971 tili            grundskola även finnas lärartjänster i tekniska
42904: derbörande med1em av statsrådet översänt           ämnen.
42905: skrift av fö1jande av riksdagsman Edit Te-            Med lärare i tekniska ämnen avses i grund-
42906: stö m. fl. ställda spörsmå1:                       skolförordningen lärare, vars undervisningsom-
42907:                                                    råde omfattar träslöjd, metallslöjd och maskin-
42908:        "Är Regeringen medveten om att              och elektricitetslära (Kommissionen för ut-
42909:      sko1styrelsen angående ställningen i          arbetande av stadganden och bestämmelser för
42910:      grundskolan för personet, vilka innehar       grundskolan I delbetänkande 1969:A 22 sid.
42911:      den kompetens som fordras av lärare           17 ) . Fördenskull skall lärare i tekniska ämnen
42912:      i handarbete för gossar i statens läro-       ha tillräcklig utbildning för att undervisa i
42913:      verk, framfört to1kningar, som strider        alla dessa ämnen. Kompetensen för lärare i
42914:      mot vederbörande stadganden i grund-          tekniska ämnen framgår av 119 § 3 mom.
42915:      skolförordningen, och om så är fallet,        grundskolförordningen. Träslöjd, metallslöjd
42916:         vad har Regeringen för avsikt att          och maskin- och elektricitetslära är icke läro-
42917:      göra för att rätta till läget i detta av-     ämnen i läroverk, varför motsvarande lärare
42918:      seende?"                                      icke finns i läroverk.
42919:                                                       På grund av det ovan sagda kan man konsta-
42920:                                                    tera, att lärare i handarbete för gossar vid
42921:  Sårsom svar på spörsmålet får jag vrördsamt       läroverk enligt stadgandena i grundskolförord-
42922: tföra följande:                                    ningen icke är kompetenta för lärartjänster i
42923:  Av 19 och 20 §§ grundskolförordningen             tekniska ämnen vid grundskola. Däremot upp-
42924: !43 /70) framgår, att i grundskola undervisas      fyller de kompetensfordringarna för lärare i
42925: som gemensamt ämne i handarbete i klasser-         handarbete ( för gossar) vid grundskola. Y tter-
42926: t I-VII. Dessutom meddelas på grundsko-            ligare kan nämnas, att av lärarna i träslöjd,
42927: ns högstadium (VII-IX klassen) undervis-           metallslöjd, maskin- och elektricitetslära vid
42928: ng såsom valfritt ämne i träslöjd, metall-         medborgarsko1a har endast lärare i träslöjd
42929: :Jjd, maskin- och elektricitetslära samt textil-   kompetens för lärartjänst i handarbete vid
42930: :Jjd. I alla ovan nämnda ämnen kan i grund-        grundskola under de i 121 § 1 mom. grund-
42931: :ola finnas lärare, vilket framgår av 54 § 3       skolförordningen stadgade förutsättningarna.
42932:    Helsingfors den 29 oktober 1971.
42933: 
42934:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
42935: Kirj. ksm. n:o 221.
42936: 
42937: 
42938: 
42939: 
42940:                                   Rosnell ym.: Maitovalmisteiden vähittäismyynnin valvonnan te-
42941:                                      hostamisesta.
42942: 
42943: 
42944:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
42945: 
42946:    Maidontarkastuslaki (19. 7. 1946/558) koskee       valtuutensa antaessaan määräyksiä piimästä.
42947: ihmisravinnoksi tarkoitetun lehmän maidon ja          Kun meijerit kuitenkin yleensä merkitsevät pii-
42948: kerman tarkastusta sekä siihen kuuluvan maidon        mäpakkauksiin päivämäärän, niin selitetään tämä
42949: tuotannon, käsittelyn, kuljetuksen ja kaupan hy-      vapaaehtoiseksi kuluttajan edun valvomiseksi,
42950: gieenistä valvontaa. Lain 5 §:n nojalla annetun       mihin ei sinänsä olisi velvollisuutta. Asianomai-
42951: maatalousministeriön päätöksen (18. 3. 1966/          silla viranomaisillakaan ei näytä olevan selvää
42952: 157) 36 §:n mukaan maidosta annettuja mää-            kantaa siitä, olisivatko piimävalmisteet eri ase-
42953: räyksiä on vastaavasti sovellettava myös pii-         massa kuin käsittelemätön maito ja kerma.
42954: mään. Piimän vähittäismyyntipäällyksiin on                Vaikka tällainen meijereitä suosiva ja kulutta-
42955: merkittävä viimeinen sallittu myyntipäivä eli se      jille vahingollinen laintulkinta onkin ilmeisesti
42956: päivä, johon asti piimä kauintaan säilyy w·           väärä, olisi asia tarpeen selventää muuttamalla
42957: lämmössä.                                             maidontarkastuslakia siten, että se koskisi
42958:    Piimävalmisteita kaupasta ostettaessa on kui-      kaikkia maitovalmisteita paitsi voita ja juustoa,
42959: tenkin jatkuvasti voitu havaita, ettei piimän vä-     joista on säädetty erikseen ja että maitovalmis-
42960: hittäismyyntipäällyksiin aina ole merkitty vii-       teen käsite täsmällisesti määriteltäisiin.
42961: meistä myyntipäivää tai että merkintä on niin             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
42962: epäselvä, ettei siitä voida lukea päivämäärää.        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
42963: Ostajalla ei tällöin ole mitään takeita siitä, että   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
42964: hänen ostamansa piimä on tuoretta ja että se          raavan kysymyksen:
42965: kelpaa ihmisravinnoksi. Merkintöjen puutteen
42966: tai epäselvyyden selitykseksi ei kelpaa esimer-                 Tietääkö Hallitus, että piimän ja mui-
42967: kiksi sellainen, että päivämäärän leimauskone on             den maitovalmisteiden vähittäismyyn-
42968: joko epäkunnossa tai se ei toimi moitteettomasti.            nissä ei noudateta asiaa koskevan maa-
42969: Lakia on lisäksi pyritty tulkitsemaan niin, että             talousministeriön päätöksen määräyksiä
42970: että se koskisi vain käsittelemätöntä maitoa ja              valmisteen tuoreuden takaamisesta ja
42971: kermaa eikä lainkaan piimää ja että tämän ta-                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maidon-
42972: kia ei olisi tarpeen yleensäkään noudattaa maa-              tarkastuslain selventämiseksi siten, että
42973: talousministeriön päätöstä sikäli kuin se koskee             kuluttajHle vahingollinen menettely saa-
42974: piimää. Ministeriö olisi tämän mukaan ylittänyt              daan estetyksi valvontaa tehostamalla?
42975:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1971.
42976: 
42977:                Irma Rosnell.                                      Ensio Laine.
42978:                Pauli Puhakka.                                     Oili Suomi.
42979:                                         Mirjam Tuominen.
42980: 
42981: 
42982: 
42983: 
42984: 1104/71
42985: 2
42986: 
42987: 
42988: 
42989: 
42990:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42991: 
42992:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Alussa mainittu maatalousministeriön päätös
42993: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuli voimaan 1. 4. 66. Samana vuonna suoritet-
42994: olette [okakuun 14 päivänä 1971 päivätyn kir-         tiin maidontarkastamaissa runsaat 6 600 piimää
42995: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        koskevaa tutkimusta, joista 12,7 % ei täyttänyt
42996: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       säädettyjä vaatimuksia. Vuosien mittaan on tut-
42997: Irma Rosnellin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      kimustaajuus tuntuvasti lisääntynyt; niinpä v.
42998: kysymyksestä n:o 221:                                 1970 oli tutkimusten lukumäärä lähes 30 000.
42999:                                                       Laatukin oli parantunut, sillä 9,3 % näytteistä
43000:           "Tietääkö Hallitus, että piimän ja mui-     ei täyttänyt asetettuja arvoja. Viimeksi mainittu
43001:        den maitovalmisteiden vähittäismyyn-           luku on lähimain sama kuin myymälöistä ote-
43002:        nissä ei noudateta asiaa koskevan maa-         tuilla maito- ja kermanäytteillä. Myöskin pii-
43003:        talousministeriön päätöksen määräyksiä         mään kohdistuneet tutkimukset ovat monipuo-
43004:        valmisteen tuoreuden takaamisesta ja           listuneet. Maidontarkastamaiden laboranttien
43005:        aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maidon-        asiantuntemuksen lisäämiseksi pidettiin kulu-
43006:        tarkastuslain selventämiseksi siten, että      neen vuoden tammikuussa 2-päiväiset kurssit
43007:        kuluttajille vahingollinen menettely saa-      piimätuotteiden tutkimisessa.
43008:        daan estetyksi valvontaa tehostamalla?"           Päätöksen 36 §:ssä mainitut piimää koskevat
43009:                                                       poikkeussäädökset liittyvät puhtaasti valmistus-
43010:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tekniikkaan. Se, että päätöksessä ei ole piimä-
43011: taen seuraavaa:                                       tuotteille määrätty kiinteätä viimeistä myynti-
43012:    Kuten kirjallisen kysymyksen tekijät mainit-       päivää johtuu siitä, että eri tuotteiden säilymis-
43013: sevat, maidontarkastuslain 5 §:n nojalla mai-         ajat vaihtelevat suuresti. Tällöin meijereillä on
43014: dontarkastuksen suorittamisesta ja maidon laa-        parhaat mahdollisuudet määrätä itse se aika,
43015: tuvaatimuksista annetun maatalousministeriön           jonka ne takaavat piimätuotteen säilyvän kor-
43016: päätöksen (157 /66) 36 §:n mukaan tulee mai-          keintaan + 10• C lämpötilassa. Happamuutensa
43017: dosta annettuja määräyksiä tietyin poikkeuksin        ansiosta piimätuotteet yleensä säilyvät tuntu-
43018: vastaavasti soveltaa myöskin piimään. Saman           vasti kauemmin kuin maito. Huomattava on
43019: päätöksen 32 §:n 1 momentin kohdissa 7-10             myöskin, että muutama.t piimätuotteet eivät pa-
43020: luetellaan eri piimälajit ja niiden rasvapitoisuu-    kattaessa vielä ole valmiita, vaan ne vaativat
43021: det.                                                  pakkauksessa ennen jakelua parin päivän kyp-
43022:    Ennen tämän päätöksen antamista oli piimä-         symisajan tietyssä lämpötilassa.
43023: nimistä koko maassa varsin sekainen. Samanni-             Suuri osa piimävalmisteista pakataan samoihin
43024: misten tuotteiden koostumus saattoi suuresti          pahvitölkkeihin ja muovipusseihin kuin maito ja
43025: vaihdella eri kaupungeissa ja toisaalta esimer-       päiväysmerkinnät ovat niissä samat ja yhtä sel-
43026: kiksi viilillä oli useita nimiä. Tällainen sekavuus   vät kuin maitopakkauksissakin. Muutamissa vii-
43027: oli omiaan hämäämään kuluttajia. Kun piimää           li- ja yoghurttitölkkityypeissä on selvien päiväys-
43028: koskevat säädökset puuttuivat, ei piimäpakkauk-       merkintöjen tekemisessä ilmennyt vaikeuksia.
43029: sia pidetty jäähdytyslaitteissa, eikä pakkauksissa    Tähän seikkaan on valvonnassa kiinnitetty huo-
43030: ollut päiväyksiä. Piimävalmisteiden valvonta ja       miota.
43031: tutkiminen olivat sattumanvaraisia. Suoritetut            Piimätuotteiden valmistusta ja kauppaa val-
43032: suppeatkin tutkimukset osoittivat, että piimä-        votaan meillä maidontarkastussäädösten puit-
43033: tuotteiden laadussa oli runsaasti toivomisen va-      teissa samalla tavalla kuin maitoa ja kermaakin.
43034: raa.                                                  Suomalaista maidontarkastustoimintaa pidetään
43035:                                                                                                     3
43036: 
43037: yleensä esikuvallisena ja kuluttajien etua turvaa-   on maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla
43038: vana. Suurena periaatteellisena heikkoutena on       esitys maitolaiksi, joka on tarkoitus antaa edus-
43039: pidettävä sitä, että maidontarkastuslaki on voi-     kunnalle vuoden 1972 alkupuolella. Tämä laki,
43040: massa vain niissä kaupungeissa ja kauppaloissa,      joka olisi voimassa koko maassa, koskisi sekä
43041: joissa on vähintään 4 000 asukasta. Parhaillaan      maitoa, kermaa että erilaisia piimätuotteita.
43042:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1971.
43043: 
43044: 
43045:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
43046: 4
43047: 
43048: 
43049: 
43050: 
43051:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43052: 
43053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Förenämnda lantbruksministeriets beslut
43054: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             trädde i kraft den 1. 4. 1966. Ifrågavarande år
43055: velse av den 14 oktober 1971 till vederbörande        utfördes å mjölkkontrollstationerna över 6 600
43056: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       surmjölksundersökningar av vilka 12,7 % ej
43057: jande av riksdagsman Irma Rosnell m. fl. ställda      fyllde de stadgade fordringarna. Under årens
43058: spörsmål N:o 221:                                     lopp har undersökningsfrekvensen märkbart
43059:                                                       ökat, sålunda var undersökningarnas antal under
43060:           "Är Regeringen medveten om, att vid         år 1970 nära 30 000. Kvaliteten hade även för-
43061:        minutförsäljning av surmjölk och andra         bättrats, för endast 9,3 % av proven fyllde ej
43062:        mjölkprodukter ej efterföljes de bestäm-       de uppställda värdena. Detta senast nämnda tai
43063:        melser i lantbruksministeriets beslut som      är i det närmaste detsamma som för proven av
43064:        garanterar produkternas färskhet och           mjölk och grädde från affärerna. Även under-
43065:        ämnar Regeringen skrida till åtgärder         ~>ökningarna av surmjölk har blivit mångsidigare.
43066:        för att klarlägga lagen om mjölkkontroll       För att öka laboranternas vid mjölkkontrollsta-
43067:        så, att man med att effektivera över-         tionerna kunskap anordnade man innevarande
43068:        vakningen kan förhindra detta för kon-         år en 2-dagars kurs i undersökning av surmjölks-
43069:        sumenterna skadliga förfarande?"              produkter.
43070:                                                          De i 36 § nämnda undantagsbestämmelserna
43071:    Som svar på spörsmålet får jag högaktnings-        för surmjölksprodukternas vidkommande hän-
43072: fullt anföra följande:                                för sig helt till tillverkningstekniken. Det, att i
43073:    Såsom i det skriftliga spörsmålet konstaterats,    beslutet ej för surmjölksprodukter bestämts en
43074: har lantbruksministeriet med stöd av 5 § lagen        fast sista försäljningsdag beror på, att de olika
43075: om mjölkkontroll utfärdat beslutet om verkstäl-      produkternas hållbarhet varierar storligen. Då
43076: lande av mjölkkontroll och om kvalitetsfordrin-       har mejerierna de bästa förutsättningarna att
43077: gar för mjölk (157 /66). Enligt 36 § i nämnda        själv bestämma den tid de garanterar surmjölks-
43078: lantbruksministeriets beslut bör om mjölk givna      produkternas hållbarhet i en temperatur som
43079: bestämmelser med vissa undantag tillämpas             är högst + 10 Co. På grund av sin surhet håller
43080: även på surmjölk. 1 samma besluts 32 § 1 mom.        sig surmjölksprodukterna betydligt längre
43081: punkterna 7-10 uppräknas olika surmjölkssor-          än mjölk.
43082: ter och deras fetthalt.                                  Beaktas bör även, att en del surmjölkspro-
43083:    Nomenklaturen på surmjölksprodukter var            dukter då de förpackas ej ännu är färdiga, utan
43084: oenhetlig i hela landet innan detta beslut gavs.     .fordrar ett par dagars mogningstid i en viss
43085: A ena sidan varierade sammansättningen på pro-       temperatur före distributionen.
43086: dukter med samma namn storligen i olika stä-             En stor del av surmjölksprodukterna packas
43087: der och å andra sidan hade t. ex. filen många        i likadana pappkartonger och plastpåsar som
43088: namn. En dylik oklarhet vållade förvirring bland     mjölken och på dessa är datumstämplarna de-
43089: konsumenterna. Då stadganden för surmjölk            samma och lika tydliga som på mjölkförpacknin-
43090: saknades uppbevarades surmjölksförpacknin-           garna. På en del förpackningstyper för fil och
43091: garna ej i kylanordningarna och förpackningarna      yoghurt har det visat sig svårt att göra tydliga
43092: hade ingen datumstämpel. Övervakningen och           datumstämplar. Vid övervakningen har man fäst
43093: undersökningen av surmjölksprodukter var spo-        uppmärksamhet vid denna omständighet.
43094: radisk. Även de fåtaliga undersökningarna vi-            Surmjölksprodukternas tillverkning och salu-
43095: sade att på surmjölksprodukternas kvaiitet var       föring övervakas hos oss på samma sätt som
43096: det mycket att önska.                                mjölk och grädde. Mjölkkontrollverksamheten
43097:                                                                                                 5
43098: 
43099: anses vara föredömlig i Finland och den tryggar   ministeriet förbereder som bäst ett förslag tili
43100: konsumentens förmåner. Som en stor principiell    mjölklag som är ämnat att ges riksdagen i början
43101: svaghet bör anses, att lagen om mjölkkontroll     av året 1972. Denna lag som skulle vara i kraft
43102: är i kraft endast i de städer och köpingar som    i hela landet, skulle beröra mjölk, grädde samt
43103: har minst 4 000 invånare. Jord- och skogsbruks-   olika surmjölksprodukter.
43104:      Helsingfors den 18 november 1971.
43105: 
43106: 
43107:                                                   Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
43108: 
43109: 
43110: 
43111: 
43112: 1104/71
43113: Kirj. ksm. n:o 222.
43114: 
43115: 
43116: 
43117: 
43118:                                   Lehmonen ym.: Asuntotaajamien pesnlaliikkeiden saattamisesta
43119:                                      Kehitysaluerahaston myöntämän rahoitustuen piiriin.
43120: 
43121: 
43122:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43123: 
43124:    Koneellistettu pesulatoiminta on kehitysaluei-     tuhannet pesulaliikkeet nimenomaan kehitys-
43125: den asuntotaajamien nopeasti kasvava .työvaltai-      alueiden asuntotaajamista lainoitusraha-anomuk-
43126: nen yritystoiminta. Kuntien ja kuntainliittojen       sensa toivoen tätä kautta voivansa auttaa paik-
43127: sairaalat, kampaamot, matkailualan yritykset          kakuntansa työllistämistä ja kohottaa niiden
43128: sekä miltei kaikki liikelaitokset ovat kannatta-      yleistä palvelutasoa.
43129: vuussyistä siirtyneet käyttämään tämän koneel-           Kehitysaluerahasto Oy:n puolesta on kuiten-
43130: listetun pesulatoiminnan palveluja. Viime ai-         kin ilmoitettu ,(kirjaamonumero 2110/71) että
43131: koina ovat pesulaliikkeiden tarjoamia palveluk-       pesulaliikkeet eivät kuulu heidän toimintansa
43132: sia alkaneet käyttää myöskin yksityiset perheet       rahoituspiiriin viimeksi 22. 9. 1971, vaikka sa-
43133: aina viljelijäperheitä myöten suurpesujen ai-         man liikkeen lainahakemukseen on merkitty tä-
43134: koina; vastaisuudessa tämä koneellisten pesu-         män asian kuuluvan toimialan n:o 9410. Miten
43135: Joiden palvelusten kysyntä tulee jatkuvasti li-       yleensä on mahdollista, että tällaiset työvoima-
43136: sääntymään, koska se mm. helpottaa suuresti           valtaiset yritykset ovat jääneet toimialan ulko-
43137: perheenemäntien työsuoritusten määrää.                puolelle ja miten erikseen tässä tapauksessa
43138:    Kehitysalueilla on kuitenkin tarvittavista         2110/71 se kuitenkin on merkitty määrätyllä
43139: käyttöinvestointipääomista puutetta, jotta tä-        toimialanumerolla. Samanaikaisesti kuitenkin
43140: män alan liikkeet kykenisivät tarjoamaan ky-          poikkeuksetta mm. autokorjaamot kuuluvat
43141: synnän mukaisia palveluksia nopeasti aina ko-         Kehitysaluerahasto Oy:n rahoitettaviin yrityk-
43142: tiinkuljetusta myöten, mikä palvelumuoto maa-         siin, vaikka niissä usemmin .työskentelee vä-
43143: seudulla mm. viljelijäperheiden osalta tulee ky-      hemmän ihmisiä kuin esim. pesulaliikkeissä.
43144: symykseen.                                               Edellä olevaan ilmeiseen epäkohtaan ja toi-
43145:    Huomioiden näiden palveluliikkeiden sekä           saalta ristiriitaisuuteen toisiin ammattiryhmiin
43146: työllistävän, että toisaalta ihmistyötä helpotta-     nähden esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
43147: van luonteen, kunnat ovat tukeneet lainoituk-         1 momentin perusteella valtioneuvoston asian-
43148: sin ja lainoitustakauksin näitä yrityksiä, mutta      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
43149: pääomaköyhät kehitysalueet eivät ole lmiten-          myksen:
43150: kaan näidenkään taloudellisten tukitoimenpitei-
43151: den avulla kyenneet riittävästi auttamaan ra-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43152: kentamaan ja laajentamaan pesulaliikkeiden toi-              ryhtyä, jotta myös kehitysalueiden
43153: mintaa. Kun Kehitysaluerahasto perustettiin                  asuntotaajamien pesulaliikkeet tulisivat
43154:  nimenomaan kehittämään näiden kehitysaluei-                 Kehitysaluerahasto Oy:n lainoitusrahoi-
43155: den monipuolista teollisuutta huomioiden niissä              tuksen toimialaan kuuluviksi?
43156: ensisijaisesti työvoimavaltaiset yritykset, tekivät
43157:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1971.
43158: 
43159:                 Siiri Lehmonen.                                   Matti Koivunen.
43160: 
43161: 
43162: 
43163: 
43164: 1076/71
43165: 2
43166: 
43167: 
43168: 
43169: 
43170:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vientiä edistävästä toiminnasta ja harvoin lienee
43172: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        olemassa myöskään varsinaista kilpailuasemaa
43173: olette 14 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn            kehitysalueiden ja muun Suomen pesulayritys-
43174: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ten kesken. Lisäksi on nykyisessä kauppatase-
43175: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tilanteessa syytä kiinnittää huomiota siihen,
43176: edustaja Siiri Lehmosen ym. näin kuuluvasta          että pesulakoneet ovat suurelta osalta tuonti-
43177: kirjallisesta kysymyksestä n:o 222:                  tavaraa, joten vaikutus tulisi olemaan kauppa-
43178:                                                      tasetta heikentävä. Jos yrittäjä voi osoittaa,
43179:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      että suuri tai suurin osa pesulahankkeesta pal-
43180:        ryhtyä, . jotta myös kehitysalueiden          velee matkailua, tehdään kuitenkin poikkeus,
43181:        asuntotaajamien pesulaliikkeet tulisivat      koska pesulatoiminta:kin tällöin voi osaltaan vai-
43182:        Kehitysaluerahasto Oy:n lainoitusrahoi-       kuttaa maksutasetta parantavasti.
43183:        tuksen toimialaan kuuluviksi?"
43184:                                                         Tässä tilanteessa ei Kehitysaluerahasto Oy
43185:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ole halunnut jättää pesulahankkeiden rahoitusta
43186: vasti seuraavaa:                                     koskevia hakemuksia seisomaan pitkäksi aikaa
43187:    Kehitysaluerahasto Oy:lle on lokakuun lop-        ja yrittäjiä siten epätietoisina odottamaan tilan-
43188: puun mennessä saapunut kaikkiaan 620 laina-          teen kehitystä. Kun yrittäjät nyt ovat saaneet
43189: ja avustushakemusta, mikä osoittaa rahastoa          tiedon tilanteesta, voivat he kääntyä muiden
43190: kohtaan tunnettavaa suurta mielenkiintoa.            rahoittajien puoleen ja siten mahdollisesti no-
43191: Vaikka rahaston toiminta on nopeasti pyritty         peammin saada hankkeensa .toteutetuiksi.
43192: saamaan tehokkaaseen ja mahdollisimman laaja-           Kehitysaluerahasto Oy:n toimintakapasitee-
43193: mittaiseen käyntiin, tulee mainitun suuruisen        tin laajentuessa ja tutkijakunnan lisääntyessä
43194: hakemuskannan käsittely, johon sisältyy mm.          on sillä tarkoitus kuitenkin laajentaa rahoitetta-
43195: hakijoiden ja heidän laajennushankkeittensa          vien yrityssektorien piiriä. Tällöin tulee laa-
43196: yritystutkimus, viemään aikaa ainakin ensi ke-       jeneminen kohdistumaan ilmeisesti suurelta
43197: vääseen asti.                                        osalta juuri palveluelinkeinoil1in ja silloin sel-
43198:    Edellä esitetyssä tilanteessa ovat Kehitysalue-   laisetkin pesulayritykset, joilla ei ole suoranai-
43199: rahasto Oy:n hallintoelimet joutuneet ottamaan       sesti matkailua palvelevaa vaikutusta saattavat
43200: kantaa siihen, missä järjestyksessä saapuneet        tulla sisällytetyksi rahaston toimintapiiriin.
43201: hakemukset olisi käsiteltävä, jotta ko. alueiden        Edellä esitetystä Kehitysaluerahasto Oy:n ny-
43202: ja koko maan talouselämän kehityksen kannalta        kyisestä toimintamahdollisuuksien rajallisuudes-
43203: tärkeimmät suunnitelmat eivät viivästyisi. Sen       ta johtuen voitanee sen hallintoelimien hakemus-
43204: lisäksi, että käsittelyjärjestyksestä näin päätet-   ten käsittelyjärjestyksen suhteen ottamaa kan-
43205: täessä on kiinnitetty ensisijaisesti huomiota        taa pitää asiallisena ja tarkoituksenmukaisena.
43206: työllisyyteen, on katsottu kiireellisemmiksi sel-    Kun yhtiön toimintamahdollisuudet paranevat,
43207: laiset suunnitelmat, jotka liittyvät vientiä edis-   on pesulayritysten entistä laajempi sisällyttä-
43208: tävän tai tuontia korvaavan teollisuuden rahoi-      minen yhtiön toimintapiiriin syytä ottaa, kuten
43209: tukseen. Työliikkeiden osalta on Kehitysalue-        sen hallintoelimien kannanotostakin ilmenee,
43210: rahasto Oy:n hallintoneuvosto päättänyt ottaa        uudelleen harkittavaksi. Tässä vaiheessa on ol-
43211: tässä vaiheessa rahaston toimintapiiriin lähinnä     lut ilmeisen aiheellista, että pesulayrityksille
43212: vain sellaiset työliikkeet, joilla on paikallista    on mahdollisimman nopeasti pyritty antamaan
43213: laajempaa vaikutusta.                                selvä kuva Kehitysaluerahasto Oy:n mahdolli-
43214:    Pesuloista voitanee todeta, ettei niiden yh-      suuksista nykyvaiheessa palvella tätä toiminta·
43215: teydessä ole kysymys tuontia korvaavasta eikä        haaraa.
43216:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1971.
43217: 
43218: 
43219:                                               Kauppa- ja teollisuusministeri    Gunnar Korhonen.
43220:                                                                                                    3
43221: 
43222: 
43223: 
43224: 
43225:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43226: 
43227:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Beträffande tvättinrättningarna torde det
43228: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          kunna konstateras, att det inte är fråga om
43229: velse av den 14 oktober 1971 tili vederbörande     verksamhet som ersätter import eller främjar
43230: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     exporten, och någon egentlig konkurrens mellan
43231: jande av dksdagsman Siiri Lehmonen m. fl.          ,tvättinrättningsföretag på utvecklingsområdena
43232: ställda skriftliga spörsmål nr 222:                och i det övriga Finland torde sällan förekom-
43233:                                                    ma. Med tanke på den situation handelsbalan-
43234:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         sen för närvarande befinner sig i är det dess-
43235:        vidtaga för att även tvättinrättnings-      utom skäl att fästa uppmärksamhet vid att
43236:        företag i utvecldingsområdenas tätorter     maskinerna i tvättinrättningarna tili stor del
43237:        skall bli delaktiga av U tvecklingsområ-    är importartiklar, varför följden skulle vara
43238:        desfonden Ab:s lånefinansiering?"           att handelsbalansen skulle försvagas. Om före-
43239:                                                    tagaren kan påvisa, att tvättinrättningsföretaget
43240:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       till stor ellet tili största delen betjänar turis-
43241: anföra följande:                                   men, görs dock ett undantag, emedan även
43242:    Tili Utvecklingsområdesfonden Ab har före       tvättinrättningsverksamheten härvid kan bidra
43243: utgången av oktober inkommit inalles 620 an-       tili att förbättra betalningsbalansen.
43244: sökningar om lån och understöd, vilket visar           I denna situation har Utvecklingsområdes-
43245: att intresset för fonden är stort. Även om man     fonden Ab inte velat lämna ansökningar som
43246: har vinnlagt sig om att snabbt och effektivt få    gäller finansiering av tvättinrättningsföretag
43247: i gång fondens verksamhet i så stor omfatt-        liggande länge och sålunda låta företagarna i
43248: ning som möjligt, kommer behandlingen av ett       ovisshet avvakta situationens utveckling. När
43249: så stort antal ansökningar som ovan nämnts,        företagarna nu har fått vetskap om situatio-
43250: viiken omfattar bl.a. företagsundersökningar       nen, kan de vända sig tili andra finansiärer
43251: rörande sökandena och deras utvidgningsplaner,     och på så sätt eventuellt snabbare få sina pla-
43252: att kräva tid åtminstone till nästa vår.           ner förverkligade.
43253:    I ovan relaterade situation har Utvecklings-        När Utvecklingsområdesfonden Ab:s verk-
43254: områdesfonden Ab:s förvaltningsotgan fått lov      samhetskapacitet ökar och bolaget får flera
43255: att ta ställning tili frågan om den ordning, i     forskare har bolaget emellertid för avsikt att
43256: viiken de inkomna ansökningarna borde be-          utvidga kretsen av dc föreiagssektorer som
43257: handlas, för att de planer som är viktigast med    finansieras. Härvid kommer utvidgningen up-
43258: tanke på utvecklingen av det ekonomiska livet      penbarligen tili stor del att beröra just ser-
43259: på ifrågavarande områden och i hela landet         vicenäringarna, och då kan kanske även så-
43260: inte skall bli fördröjda. Förutom att man så-      dana tvättinrättningsföretag, som inte direkt
43261: lunda vid fastställandet av handläggningsord-      betjänar turismen, omfattas av fondens verk-
43262: ningen i främsta rummet har fäst uppmärksam-       samhetskrets.
43263: heten vid sysselsättningen, har sådana planer          På grund av att Utvecklingsområdesfonden
43264: ansetts för mest brådskande, vilka gälla finan-    Ab:s verksamhetsmöjligheter såsom ovan
43265: siering av industri som främjar exporten eller     nämts för närvarande är begränsade, torde den
43266:  ersätter import. Ifråga om arbetsrörelser har     ståndpunkt dess förvaltningsorgan har intagit
43267: U tvecklingsområdesfonden Ab: s förval tningsråd   i fråga om ansökningarnas handläggningsord-
43268:  beslutat, att i detta skede inom sin verksam-     ning kunna anses saklig och ändamålsenlig. När
43269:  hetskrets uppta närmast enbart sådana arbets-     bolagets verksamhetsmöjligheter blir bättre är
43270:  rörelser, som är av större än blott loka! bety-   det, såsom även av dess förvaltningsorgans
43271:  delse.                                            ställningstagande framgår, skäl att ta frågan
43272: 4
43273: 
43274: om upptagande av tvättinrättningsföretagen i    snabbt som möjligt har velat ge tvättinrätt-
43275: bolagets verksamhetskrets i större omfattning   ningsföretagen en klar bild av Utvecklings-
43276: än tidigare under omprövning. I detta skede     områdesfonden Ab:s möjligheter att i nuvaran-
43277: har det varit uppenbart motiverat att man så    de skede betjäna denna verksamhetsgren.
43278:      Helsingfors den 15 november 1971.
43279: 
43280: 
43281:                                           Handels- och inrustriminister   Gunnar Korhonen.
43282: Kirj. ksm. n:o 223.
43283: 
43284: 
43285: 
43286: 
43287:                                   Honkonen: Soittimiin kohdistuvan liikevaihtoveron lisäveron
43288:                                      poistamisesta.
43289: 
43290: 
43291:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
43292: 
43293:    Liikevaihtoveron lisäveron takia soittimien       tukemalla musiikkielämäämme, säveltaidetta,
43294: ja elävän musiikin esittämiseksi tarvittavien        musiikinopetusta ja harrastustoimintaa, asettaa
43295: laitteiden hinnat ovat entisestään kohonneet.        soittimet ylimääräisen veron alaiseksi ja tekee
43296: Tämä on vaikeuttanut maamme muusikkojen,             siten osittain tyhjäksi omat tukitoimenpiteensä.
43297: musiikinopettajien ja solistisen esittävän sävel-       Maamme musiikkielämälle lisävero on huo-
43298: taiteen edustajien, joille kaikille soittimet ovat   mattava rasitus, eikä veron valtiolle tuottama
43299: välttämättömiä työvälineitä, toimintaa ja ase-       hyöty vastaa niitä laajoja haittavaikutuksia,
43300: maa. Kun soittimien ja laitteiden hinnat ovat        joita se aiheuttaa musiikkikulttuurin eri aloilla.
43301: vuoden 1967 devalvaation jälkeen kohonneet           Voidaan myös perustellusti kysyä, onko oikeu-
43302: keskimäärin noin 70 % on selvää, että ne             denmukaista asettaa jotkut työvälineet, tässä
43303: joille soitin on välttämätön työväline, kokevat      tapauksessa soittimet ja laitteet lisäverotuksen
43304: hintakehityksen ylivoimaisen raskaaksi.              kohteeksi, kun työvälineet muutoin eivät ole
43305:    On myös syytä kiinnittää huomiota niihin          lisäveron alaisia. Muusikkojen kannalta kysy-
43306: kielteisiin vaikutuksiin, joita soittimien hinto-    mys on erityisen aiheellinen senkin takia, että
43307: jen nousulla on koko musiikkielämäämme aja-          heidän on tavattoman vaikeata, usein täysin
43308: tellen. Soittimien hintojen nousu koskee ki-         mahdotonta saada vähentää verotuksessa tulon
43309: peimmin pienituloisia musiikinalan työnteki-         hankkimisesta aiheutuneita työvälinekustannuk-
43310: jöitä sekä vähävaraisia musiikinopiskelijoita ja     sia, jotka korkean hintatason, kulumisen ja
43311: harrastajia, nuoria niin kuin vanhempiakin. Li-      kunnossapitokustannusten vuoksi yleensä ovat
43312: säveron seurauksena mm. koulujen syysluku-           huomattavan suuret.
43313: kauden talousarviot soitinhankintojen osalta            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
43314: menivät sekaisin ja monissa tapauksissa han-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
43315: kinnoista on ollut kokonaan luovuttava.              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43316:    Elävä ja rikas musiikkielämä on tavoite,          vaksi seuraavan kysymyksen:
43317: johon meidänkin maassamme on ehdottomasti
43318: pyrittävä. Se, että soittimet kallistuvat ja tule-             Onko Hallitus harkinnut liikevaihto-
43319: vat yhä harvempien saataville, edustaa taka-                veron lisäveron poistamista soittimien
43320: peroista kehitystä. On myös outoa, että valtio-             ja elävän musiikin esittämiseksi tarvit-
43321:  valta, joka toisaalta täyttää velvollisuutensa             tavien laitteiden osalta?
43322:       Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1971.
43323: 
43324:                                          Kuuno Honkonen.
43325: 
43326: 
43327: 
43328: 
43329: 1077/71
43330: 2
43331: 
43332: 
43333: 
43334: 
43335:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43336: 
43337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              ja elävän musiikin esittämiseksi tarvit-
43338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               tavien laitteiden osalta?"
43339: olette 15 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-
43340: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
43341: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     vasti seuraavaa:
43342: K. Honkosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Eräistä tavaroista suoritettavasta liikevaihto-
43343: myksestä n:o 223:                                   veron lisäverosta 5 päivänä kesäkuuta 1971
43344:                                                     annettu laki ( 428/71) on soittimia koskevana
43345:          "Onko Hallitus harkinnut liikevaihto-      voimassa tämän vuoden loppuun. Hallitus ei
43346:        veron lisäveron poistamista soittimien       tule ehdottamaan liikevaihtoveron lisäveron
43347:                                                     kantamista jatkettavaksi ensi vuonna.
43348:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1971.
43349: 
43350:                                                          Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
43351:                                                                                                 3
43352: 
43353: 
43354: 
43355: 
43356:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43357: 
43358:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
43359: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     samt anföra följande:
43360: av den 15 oktober 1971 tili vederbörande med-        Lagen av den 5 juni 1971 om tiliäggsskatt
43361: lem av statsrådet översänt en avskrift av föl-    tili omsättningsskatten på vissa varor ( 428/
43362: jande, av riksdagsman K. Honkonen stälida         71) är, tili dendel den berör musikinstrument,
43363: skriftliga spörsmål nr 223:                       i kraft tili utgången av detta år. Regeringen
43364:                                                   kommer inte att föreslå att uppbörden av tili-
43365:           "Har Regeringen övervägt att av-        läggsskatt tili omsättningsskatten fortsättes
43366:        skaffa tiliäggsskatten tili omsättnings-   under nästa år.
43367:        skatten i fråga om musikinstrument och
43368:        sådana apparater som erfordras för ut-
43369:        förande av levande musik?"
43370:      Helsingfors den 15 november 1971.
43371: 
43372:                                                               Finansminister Päiviö Hetemäki.
43373: Kirj. ksm. n:o 224.
43374: 
43375: 
43376: 
43377: 
43378:                                    Suomi ym.: Korkeakoulujen hallinnonuudistusta koskevan laki-
43379:                                       esityksen antamisesta.
43380: 
43381: 
43382:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43383: 
43384:     Maamme korkeakoululaitos on ollut jo yli          deta, että maassamme on suuri tarve kansan
43385: vuosikymmenen ,ajan pahenevassa !kriisissä. Tä-       valtaenemmistön etuja palvelevan .tiede- ja kou-
43386: mä kriisi ilmenee sekä aineellisten että henkilö-     lutuspoliittisen linj.an aikaansaamiseksi.
43387: resurssien puutteena, koulutuksen suuntautumi-           Tilaisuus suurpääoman etuja vastaavan tiede-
43388: sena yhteiskunnan ·tarpeiden kannalta epätarkoi-      politiikan murtamiseen syntyi, kun korkeakou-
43389: tuksenmukaisille aloille, koulutuksen sisällön        lujen hallinnonuudistus tuli ajankohtaiseksi.
43390: vinoutumisena, tutkimuksen tehottomuutena,            Tästä kysymyksestä tuli kiivaan yhteiskunnalli-
43391: suunnittelemattomuutena ja virhesuuntautumi-          sen taistelun kohde. Demokraattiset voimat on-
43392: sena.                                                 nistuivat saamaan Eduskunnassa aikaan sangen
43393:     Tämän kriisin ratkaiseminen edellyttää perus-     edistyksellisen lakiesityksen, jonka oikeistovoi-
43394: tavaa laatua olevia muutoksia korkeakoulujen          mat kuitenkin jarruttivat yli eduskuntavaalien
43395: toimintaedellytyksissä. Yksi tärkeimmistä edel-       keväällä 1970. Vaalien jälkeen olisi kuitenkin
43396: lytyksistä on korkeakoulujen hallinnon uudista-       tarjoutunut hyvä mahdollisuus uudistuksen no-
43397: minen siten, että hallinto vastaa tutkimus- ja        peaan läpiviemiseen kansanvaltaisten puoluei-
43398: opiskeluprosessin tarpeita. Olennaista on tällöin     den voimin. Asiaa on kuitenkin tarpeettomasti
43399: se, että tiede on yhteiskunnallinen ilmiö, että       viivytetty.
43400: tieto on nY'kyään tärkein •tuottavuutta lisäävä          Kansandemokraatit ovat sitä mieltä, että
43401: tuotantovoima. Siksi korkeakoulujen hallinnon-        uudistuksen pohjaksi tarvittava tieto oli saata-
43402: uudistuksen on muodostuttava sellaiseksi, että        vissa jo vuoden 1970 alussa. Tämän vuoksi ei
43403: suurpääoman vaikutusvaltaa tieteen ja koulutuk-       viivytystä olisi tarvittu. Onkin selvästi nähtävä,
43404: sen alueella voidaan kaventaa ja että tutkimuk-       että korkeakoulujen hallinnonuudistuksen pit-
43405: sen ja koulutuksen yhteiskunnallisuus saa edis-       kittäminen liittyy kiinteästi oikeistovoimien
43406: tyksellisen !luonteen - että korlkeakoulujen toi-     yleiseen vahvistumiseen maassamme. On valitet-
43407: minta palvelee yhteiskunnan uudistamista ja           tavaa, että oikeiston vaikutus varsinkin keskusta-
43408: muuttamista eikä monopolien etuja.                    voimiin on ollut niin suuri, että nämä ryhmät
43409:     Suomen tiede- ja koulutuspolitiikkaa on kehi-     ovat valmiita liukumaan kannattajakuntansa
43410: telty ainakin vuodesta 1964 lähtien, jolloin          etujen vastaisiin, työväenluokan etuja polkeviin
43411: Talousneuvoston lähivuosien kasvupolitiikkaa          ja opiskelijoiden valtaisan enemmistön esittä-
43412: käsittelevä mietintö valmistui, niiden vaatimus-      mien vaatimusten vastaisiin periaatteettorniin
43413: ten ja vaikutteiden mukaisesti, joita kapitalis-      kompromisseihin monopolien ja taantumuspro-
43414:  tinen integraatiokehitys on asettanut. Nämä          fessorien kanssa.
43415: vaatimukset on kuitenkin otettu huomioon suur-           Sen sijaan, että hallitus olisi nopeasti esittä-
43416: pääoman etujen edellyttämällä tavalla. Tämä           nyt demokraattisen hallinnonuudistuksen sisältä-
43417: on merkinnyt, että OECD:n talous-, tiede- ja          vän lakiesityksen eduskunnalle, on hallitus hau-
43418:  koulutuspoliittiset analyysit ja 'suositukset ovat   dannut asian ministerivaliokuntaan. Esityksen
43419:  tärkeällä tavalla vaikuttaneet maamme tiede- ja      antamisajankohdasta on annettu vain viittauk-
43420:  koulutuspolitiikan muotoiluun. Kun vielä ote-        senomaisia lausuntoja ja kuultu huhuja. Asian
43421:  taan huomioon se, että Suomi on kaupallis-           jatkuva viipyminen on osoitus siitä, että kor-
43422:  teknologisten suhteiden, tutkimusyhteistyön ja       keakoulujen hallinnonuudistus pyritään kytke-
43423:  tieteentradition kautta voimakkaasti sidoksissa      mään muihin ajankohtaisiin kysymyksiin. On
43424:  imperialismin tärkeimpiin maihin, voidaan to-        ilmeistä, että hallituksessa valmistellaan hallin-
43425: 1093/71
43426: 2
43427: 
43428: nonuudistuksen yhdistämistä osaksi oikeiston               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
43429: etujen mukaista politiikkaa, joka ilmenee kan-          sen omaksuma kapitalistisen integraatio-
43430: sallisella ·tasolla väestön valtaenemmistön vas-        kehityksen vaatimuksia myötäilevä ja
43431: taisena talouspolitiikkana - hintavyörynä, ve-          suurpääoman etuja tukeva ja siten maam-
43432: ronkorotuksina, koron nostamisena ja työttö-            me ja sosialististen maiden keskinäisen
43433: myyden lisääntymisenä - sekä kansainvälisellä           tieteellisen yhteistyön kehittämismahdol-
43434: tasolla jatkuvana lähentymisenä läntisiin inte-         lisuuksia huomioon ottamaton, viivyt-
43435: graatioihin, u1komaankauppamme tasevaikeuk-             televä ja taktikoiva linja korkeakoulujen
43436: sina ja Neuvostoliiton kauppamme jatkuvana              hallinnonuudistuskysymyksessä on jyr-
43437: suhteellisena vähentymisenä. Tällainen linja on         kästi kansamme valtaenemmistön etujen
43438: erittäin vaarallinen ja osoittaa, että hallinnon-       vastainen ja vahingollinen maamme tie-
43439: uudistus pyritään sovittamaan niihin vaatimuk-          teenharjoituksen ja koulutuksen de-
43440: siin, joita kapitalistinen integraatiokehitys ja        mokraattisen kehityksen kannalta ja
43441: Suomen monopolien edut asettavat.                          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43442:    Asia on kiireellinen. Mikäli hallinnonuudistus       siin korkeakoulujen hallinnonuudistusta
43443: aiotaan saada voimaan edes vuoden 1973 aikana,          koskevan lakiesityksen antamiseksi ensi
43444: on laki hyväiksyttävä jo kuluvana syksynä. Jol-         tilassa tämän syksyn aikana eduskun-
43445: lei uudistusta pian demokraattisessa muodossa           nalle ja esityksen laatinaiseksi kansan-
43446: toteuteta, tulee korkeakoulujen toimintakriisi          valtaisten voimien vaatimuksia vastaa-
43447: pian kestämättömäksi.                                   vasti sellaiseksi, että johdonmukaisesti
43448:    Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen          yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen
43449: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-           perustuvan        korkeakouludemokratian
43450: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi            avulla pystytään torjumaan suurpääoman
43451: seuraavan kysymyksen:                                   vaikutusmahdollisuudet tieteen ja kou-
43452:                                                         lutuksen alueella korkeakoulujen osalta?
43453:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1971.
43454: 
43455:                Oili Suomi.                                  Mirjam Tuominen.
43456:                Ensio Laine.                                 Aarne Koskinen.
43457:                Taisto Sinisalo.                             V. J. Rytkönen.
43458:                                        Heimo Rekonen.
43459:                                                                                                      3
43460: 
43461: 
43462: 
43463: 
43464:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43465: 
43466:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa korkeakoulujen hallinnonuudistusta käsittele-
43467: mainitussa ·tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vän ministerivaliokunnan, jonka puheenjohta-
43468: olette kirjeellänne 15 päivänä lokakuuta 1971       jana toimi pääministeri ja jossa olivat edustet-
43469: n:o 1324 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       tuina kaikki hallitusryhmät. Tämä valmistelutyö
43470: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Oili       kuitenkin keskeytyi hallituksen kaaduttua.
43471: Suomen ym. tekemän seuraavan kysymyksen:                Nykyisen hallituksen aikana on tarkoitus jat-
43472:                                                     kaa korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistuk-
43473:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     seen liittyvää valmistelutyötä sikäli kuin se on
43474:        sen omaksuma kapitalistisen integraatio-     hallituksen luonteen vuoksi mahdollista. Ope-
43475:        kehityksen vaatimuksia myötäilevä ja          tusministeriössä katsotaan, että korkeakoulujen
43476:        suurpääoman etuja tukeva ja siten maam-      hallinnonuudistus on välttämätön ja se on to-
43477:        me ja sosialististen maiden keskinäisen       teutettava niin nopeasti kuin se ottaen huo
43478:        tieteellisen yhteistyön kehittämismahdol-     mioon valmistelutyöhön tarvittavan ajan ja po-
43479:        lisuuksia huomioon ottamaton, viivyt-        liittisen tilanteen on mahdollista.
43480:        televä ja taktikoiva linja korkeakoulujen
43481:        hallinnonuudistuskysymyksessä on jyr-            Korkeakouluihin tulee luoda selväpiirteinen
43482:        kästi kansamme valtaenemmistön etujen        hallintojärjestelmä, joka täyttää hallinnolle ylei-
43483:        vastainen ja vahingollinen maamme tie-       sesti asetettavat riittävyyden, tehokkuuden, ta-
43484:        teenharjoituksen ja koulutuksen de-          loudellisuuden ja oikeusturvan vaatimukset.
43485:        mokraattisen kehityksen kannalta ja          Korkeakoulun ominaisluonteesta ja sen yhteis-
43486:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kunnalta saamasta tehtävästä johtuu, että kor-
43487:        siin korkeakoulujen hallinnonuudistusta      keakoulujen hallinnon on toimittava myös kan-
43488:        koskevan lakiesityksen antamiseksi ensi      sanvallan periaatteisiin nojautuen.
43489:        tilassa tämän syksyn aikana eduskun-             Edellä sanottujen periaatteiden noudattami-
43490:        nalle ja esityksen laatimiseksi kansan-      sesta vallinnee yksimielisyys kaikkien korkea-
43491:        valtaisten voimien vaatimuksia vastaa-       kouluhallinnon osapuolten välillä. Erimielisyys
43492:        vasti sellaiseksi, että johdonmukaisesti     uudistuksen päälinjoista tulee esille päätettäessä
43493:        yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen        siitä, miten korkeakouluhallinnolle asetettavat
43494:        perustuvan        korkeakouludemokratian     vaatimukset toteutetaan käytännössä. Erityises-
43495:        avulla pystytään torjumaan suurpääoman       ti näkökannat eroavat ratkaistaessa mikä muoto
43496:        vaikutusmahdollisuudet tieteen ja kou-       demokratialle on annettava korkeakoulujen si-
43497:        lutuksen alueella korkeakoulujen osal-       säisessä hallinnossa. Näyttää siltä, ettei nykyi-
43498:        ta?"                                         nen hallitus voi ratkaista tällaisia periaatteelli-
43499:                                                     sesti tärkeitä kysymyksiä, joilla on poliittista
43500:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         merkitystä myös korkeakoulujen toimintaa lan-
43501: taen seuraavaa:                                     jemmalla yhteiskuntapolitiikan alueella.
43502:    Pääministeri Koiviston johdolla toiminut hal-       Vaikka nykyinen virkamieshallitus ei voi-
43503: litus antoi vuoden 1969 lopulla eduskunnalle        nekaan antaa Eduskunnalle korkeakoulujen si-
43504: esityksen laiksi korkeakoulujen sisäisen hallin-    säisen hallinnon uudistamiseen liittyviä laki-
43505: non perusteista sekä lakiesityksen korkeakou-       esityksiä, tulee opetusministeriö kuitenkin jat-
43506: lujen sisäisen hallinnon kokeilutoiminnasta. Esi-   kamaan uudistukseen liittyvää valmistelutyötä.
43507: tyksiä ei kuitenkaan ehditty käsitellä silloisen    Päämääränä tässä valmistelutyössä pidetään
43508: eduskunnan aikana, vaan ne raukesivat.              kansanvallan toteuttamista korkeakouluissa. Mi-
43509:    Pääministeri Karjalaisen johdolla toiminut       nisteriö tulee pyrkimään siihen, että uusi par-
43510: hallitus jatkoi korkeakoulujen sisäisen hallin-     lamentaarinen hallitus saa käyttöönsä sellaisen
43511: non uudistamiseen liittyvää selvitys- ja valmis-    valmistelumateriaalin, jonka pohjalta se voi
43512: telutyötä. Valtioneuvosto asetti viime elokuus-     tehdä asiassa ratkaisuja nopeasti.
43513:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1971.
43514: 
43515:                                                               Opetusministeri Matti Louekoski.
43516: 4
43517: 
43518: 
43519:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 ma n.
43520: 
43521:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förvaltningsreform, i vilket statsmmtstern var
43522: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ordförande och samtliga regeringsgrupper var
43523: velse nr 1324 av den 15 oktober 1971 till           representerade. Detta beredningsarbete avbröts
43524: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-         emellertid efter regeringens fall.
43525: vande av svar översänt följande av riksdags-           Man har för avsikt att under den nuvarande
43526: man Oili Suomi m.fl. ställda spörsmål:              regeringen fortsätta med beredningsarbetet i
43527:                                                     anslutning till refotmen av högskolornas inre
43528:           "Är Regeringen medveten om att dess       förvaltning i den mån det är möjligt med
43529:        tröga och av taktikspel präglade linje i     beaktande av regeringens natur. På undervis-
43530:        frågan om högskolornas förvaltnings-         ningsministeriet anser man att en reform av
43531:        form, en linje som rättar sig efter den      högskolornas förvaltning är nödvändig och att
43532:        kapitalistiska integrationsutvecklingens     den bör genomföras så snabbt det med be-
43533:        krav och stöder storkapitalets intressen     aktande av den för beredningsarbetet erforder-
43534:        och sålunda icke beaktar möjligheterna       liga tiden och den politiska situationen är
43535:        att utveckla det vetenskapliga samar-        möjligt.
43536:        betet mellan vårt land och de socialis-         För högskolorna bör skapas ett klart för-
43537:        tiska länderna, helt strider mot vårt        valtningssystem som uppfyller de krav på till-
43538:        folks stora flertals intressen och skadar    räcklighet, effektivitet, ekonomi och rätts-
43539:        den demokratiska utvecklingen av ve-         skydd som generellt bör ställas på en förvalt-
43540:        tenskapsutövningen och utbildningen i        ning. På grund av högskolornas specifika natur
43541:        vårt land och                                och den uppgift de har fått av samhället måste
43542:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder         högskolornas förvaltning också fungera på
43543:        för att en proposition med förslag till      basen av demokratins principer.
43544:        lag angående högskolornas förvaltnings-
43545:        reform skall kunna avlåtas till riksdagen       Om iakttagandet av ovannämnda principer
43546:        vid första tillfälle denna höst och för      torde enighet råda mellan alla parter inom
43547:        att propositionen i enlighet med de          högskoleförvaltningen. Meningsskiljaktigheter-
43548:        demokratiska krafternas krav skall upp-      na i fråga om reformens huvudlinjer kommer
43549:        göras så, att storkapitalets möjligheter     fram när det gäller att besluta hur de krav
43550:        att utöva inflytande på vetenskapens         som ställs på högskoleförvaltningen skall ge-
43551:        och utbildningens område för högsko-         nomföras i praktiken. Särskilt går åsikterna
43552:        lornas vidkommande kan bekämpas ge-          isär när det gäller att avgöra viiken form
43553:        nom en konsekvent på lika och allmän         demokratin skall få i högskolornas inre förvalt-
43554:        rösträtt baserad högskoledemokrati?"         ning. Den nuvarande regeringen kan synbar-
43555:                                                     ligen inte avgöra principiellt viktiga frågor av
43556:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       detta slag, vilka är av politisk betydelse på ett
43557: anföra följande:                                    område av socialpoHtiken som sträcker sig även
43558:     Regeringen Koivisto avlät mot slutet av år      utanför högskolornas verksamhet.
43559: 1969 till riksdagen en proposition med förslag         Även om den nuvarande expeditionsministä-
43560: till lag om grunderna för högskolornas inre          ren inte torde kunna till Riksdagen avlåta
43561: förvaltning samt en proposition med förslag         några propositioner i anslutning tili reformen
43562: tili lag om försöksverksamhet beträffande hög-      av högskolornas, inre förvaltning, kommer un-
43563: skolornas inre förvaltning. Den dåvarande           dervisningsministeriet likväl att fortsätta med
43564: riksdagen hann emellertid inte behandla pro-        beredningsarbetet i anslutning till reformen.
43565: positionerna, utan de förföll.                      Målet för detta beredningsarbete är införandet
43566:     Regeringen Karjalainen fortsatte med bered-     av demokrati i högskolorna. Ministeriet kom-
43567: nings- och utredningsarbetet i anslutning till      mer att sträva till att den nya parlamenta-
43568: reformen av högskolornas inre förvaltning.          riska regeringen skall få till sitt förfogande
43569: Statsrådet tillsatte i augusti i år ett minister-   ett sådant beredningsmaterial, att den på basen
43570: utskott med uppgift att behandla högskolornas       därav snabbt kan träffa avgöranden i saken.
43571:      Helsingfors den 16 november 1971.
43572: 
43573:                                                          Undervisningsminister Matti Louekoski.
43574: Kirj. ksm. n:o 225.
43575: 
43576: 
43577: 
43578: 
43579:                                  Vaittinen: Hammaslahden tieyhteyksien parantamisesta.
43580: 
43581: 
43582:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43583: 
43584:    Hammaslahden kaivoksen löytyminen ja jo          set ovat sopineet yhteistyöstä Hammaslahti
43585: tehdyt päätökset kaivoksen käyttöönotosta ai-       -Kiihtelysvaara tien rakentamisen kiirehtimi-
43586: heuttavat sen, että Pyhäselän kunnan hallin-        seksi. Edelleen on Outokumpu Oy ilmoittanut
43587: tokeskuksesta Hammaslahdesta on muodostu-           tekevänsä aloitteen Hammaslahden kaivoksen
43588: massa Joensuun eteläpuoliselle alueelle pysyvä      ja Hammaslahden taajaman välisten tieyhteyk-
43589: ja näissä olosuhteissa elinvoimainen kuntakes-      sien parantamiseksi.
43590: kus. Vapaaehtoinen yhteistyö Kiihtelysvaaran           Tieolosuhteiden parantaminen alueella vai-
43591: kunnan kanssa on useilla aloilla jo käynnisty-      kuttaisi ratkaisevasti alueen järkevään kehit-
43592: nyt ja parhaillaan neuvotellaan terveyskeskus-      tämiseen. Kuntien yhteistyön suuntaaminen
43593: yhteistyöstä - Kiihtelysvaaran lisäksi - myös       luonnolliseen suuntaan tulisi mahdolliseksi ja
43594: Tohmajärven ja Värtsilän kuntien kanssa.            helpottaisi kuntauudistuksen toteutumista. Ke-
43595:    Rääkkylän kunnan pääosista suuntautuu lii-       hityskykyisen kuntakeskuksen muodostuminen
43596: kenne läänin pääkaupunkiin Pyhäselän kautta.        Hammaslahteen vaikuttaisi elinkeinoelämää
43597: Rääkkylän kunnan itäiset osat käyttävät jossain     elvyttävästi ja estäisi muuttoliikettä maakun-
43598: määrin Hammaslahden tarjoamia palveluksia.          nasta.
43599: Kuten tunnettua, ovat tieolosuhteet tällä alu-         Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
43600: eella nykyisellään varsin heikot. Vuosia vi-        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
43601: reillä olleista suunnitelmista huolimatta ei        tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
43602: vieläkään ole päätöstä esim. Haavanpää-Ra-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
43603: sivaara maantien parantamisesta. Hammaslahti
43604: -Kiihtelysvaara tiestä ei ole edes suunnitel-                  Onko Hallitus ottanut kehitysaluei-
43605: mia.                                                        den elinkeinoelämän elvyttämissuunni-
43606:    Pyhäselän ja Rääkkylän kunnanhallitukset                 telmissa huomioon Hammaslahden kai-
43607: ovat sopineet yhteistyöstä Haavanpää-Rasi-                  voksen käyttöönoton yhtenä tärkeänä
43608: vaaran tien kiirehtimiseksi pitäen ensisijaisena            edellytyksenä olevan sekä kaivostoi-
43609: tien Hammaslahden puoleista päätä. Samoin                   minnan alkamisen aiheuttavan liiken-
43610: Kiihtelysvaaran ja Pyhäselän kunnanhallituk-                teen lisäyksen vaatiman alueen tiever-
43611:                                                             koston parantamisen?
43612:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1971.
43613: 
43614:                                           Aili Vaittinen.
43615: 
43616: 
43617: 
43618: 
43619: 1079/71
43620: 2
43621: 
43622: 
43623: 
43624: 
43625:                       E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
43626: 
43627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa      ja varsinkin malminkuljetusten hoitaminen
43628: mainitussa takoituksessa Te, Herra Puhemies,     Hammaslahden aseman kautta rautateitse Ou-
43629: olette 15 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn        tokumpuun on tehnyt tarpeelliseksi Hammas-
43630: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     lahden koko taajaman tieverkon uudelleentar-
43631: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    kastelun. Tässä tieverkkosuunnittelussa pyri-
43632: edustaja Aili Vaittisen näin kuuluvasta kir-     tään löytämään ne mahdollisimman taloudelli-
43633: jallisesta kysymyksestä n:o 225:                 set ja tarkoituksenmukaiset olemassa olevien
43634:                                                  teiden parantamis- ja mahdollisten uusien tei-
43635:           "Onko Hallitus ottanut kehitysaluei-   den rakentamistoimenpiteet, jotka taajamassa
43636:        den elinkeinoelämän elvyttämissuunni-     tarvitaan alueen maankäyttö ja Outokumpu
43637:        telmissa huomioon Hammaslahden kai-       Oy:n tehdastoiminta huomioonottaen. Työt
43638:        voksen käyttöönoton yhtenä tärkeänä       tältä osin ovat juuri käynnistyneet. Tieverk-
43639:        edellytyksenä olevan sekä kaivostoi-      kosuunnitelma saataneen valmiiksi kevääseen
43640:        minnan alkamisen aiheuttavan liiken-      1972 mennessä. Tämän perustutkimuksen val-
43641:        teen lisäyksen vaatiman alueen tiever-    mistuttua jatketaan Rasivaara-Haavanpää
43642:        koston parantamisen?"                     tien yksityiskohtaista suunnittelua taajaman
43643:                                                  kohdalla. Samoin tällöin käynnistetään kaivok-
43644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-      sen vaatiman erillisen tieyhteyden suunnittelu.
43645: tavasti seuraavaa:                               Tiesuunnitelmat Hammaslahden taajaman osal-
43646:    Hammaslahden taajaman kohdalla on kulu-       ta saataneen valmiiksi niin, että rakennustoi-
43647: van vuoden aikana ollut käynnissä Rasivaaran     minta voidaan tarvittaessa aloittaa vuoden
43648: -Haavanpään tien suunnittelu. Alustavan           1973 aikana.
43649: suunnitelman mukaan tieyhteys johdettaisiin         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
43650: taajamaa sivuten sen länsipuolitse. Kiihtelys-   että Outokumpu Oy:n Hammaslahden kaivok-
43651: vaaran ja Hammaslahden yhteys hoidettaisiin      sen käyttöönoton tärkeänä edellytyksenä ole-
43652: nykyistä yhteyttä parantaen. Outokumpu Oy:n      va ja kaivostoiminnan aiheuttaman liikenteen
43653: kaivostoiminnan aloittaminen Hammaslahdessa      lisäyksen vaatima tieverkoston parantaminen
43654:                                                  on suunnitelmissa otettu huomioon.
43655:      Helsingissä marraskuun 12 päivänä 1971.
43656: 
43657:                                                              Liikenneministeri Esa Timonen.
43658:                                                                                                3
43659: 
43660: 
43661: 
43662: 
43663:                         T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
43664: 
43665:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      av malmtransporter med Jarnväg över Ham-
43666: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        maslahti station tili Outokumpu har nödvän-
43667: velse av den 15 oktober 1971 tili vederbö-       diggjort en ny bedömning av vägnätet inom
43668: rande medlem av statsrådet översänt en av-       hela tätoten Hammaslahti. Syftet med denna
43669: skrift av följande, av riksdagsledamoten Alli    planering av vägnätet är att utröna vilka åt-
43670: Vaittinen ställda skriftliga spörsmål nr 225:    gärder som är mest ekonomiska och ändamåls-
43671:                                                  enliga, när det gäller att förbättra existerande
43672:           "Har Regeringen i planerna på att      vägar och bygga eventuella nya vägar, och
43673:        stimulera näringslivet inom utveck-       som är påkallade inom tätorten med tanke
43674:        lingsområdena bektat att en viktig för-   på dispositionen av marken inom området och
43675:        utsättning för ett igångsättande av       med hänsyn tili Outokumpu Oy:s fabriksdrift.
43676:        Hammaslahti gruva är, att både det        Arbetena har nyligen påbörjats tili denna del.
43677:        vägnät som existerar inom området och     Planen för vägnätet torde föreligga färdig vå-
43678:        det som där påkallas av den ökning av     ren 1972. När denna grundläggande undersök-
43679:        trafiken som starten med gruvdriften      ning har slutförts, kommer detaljplaneringen
43680:        skapar, förbättras?"                      av vägen på sträckan mellan Rasivaara och
43681:                                                  Haavanpää intill tätorten att fortsättas. Här-
43682:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    vid påbörjas också planeringen av den för
43683: samt anföra följande:                            gruvan erforderliga separata vägförbindelsen.
43684:    Arbetet med att planera vägen på sträckan     Vägplanerna i fråga om tätorten Hammaslah-
43685: Rasivaara-Haavanpää intill tätorten Hammas-      ti torde kunna slutföras så, att byggnadsverk-
43686: lahti har pågått under innevarande år. Enligt    samheten vid behov kan påbörjas under år
43687: en förberedande plan skulle vägförbindelsen      1973.
43688: ledas förbi tätorten på dess västra sida. För-      På grund av vad ovan anförts kan det kon-
43689: bindelsen mellan Kiihtelysvaara och Hammas-      stateras, att den förbättring av vägnätet som
43690: lahti skulle skötas genom en förbättring av      utgör en viktig förutsättning för igångsättan-
43691: den nuvarande förbindelsen. Inledandet av        det av Outokumpu Oy:s gruva i Hammas-
43692: gruvdrift i Hammaslahti genom bolaget Ou-        lahti och påkallas av den ökning av trafiken
43693: tokumpu Oy:s försorg och speciellt ordnandet     som grunvdriften skapar har beaktats i pla-
43694:                                                  nerna.
43695:      Helsingfors den 12 november 1971.
43696: 
43697:                                                                  Trafikminister Esa Timonen.
43698: 1
43699: 
43700: 1
43701: 
43702:     1
43703: 
43704:     1
43705: 
43706: 
43707: 
43708: 
43709:         1
43710: 
43711:         1
43712: 
43713:             1
43714: 
43715:             1
43716: 
43717: 
43718: 
43719: 
43720:                 1
43721: 
43722:                 1
43723: 
43724:                     1
43725: 
43726:                     1
43727: Kirj. ksm. n:o 226.
43728: 
43729: 
43730: 
43731: 
43732:                                    Laine: Teollisuuden aiheuttaman pölyn ja savukaasujen leviämi-
43733:                                        sen estämisestä.
43734: 
43735: 
43736:                          Edu skunnan          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
43737: 
43738:    Ihmisten elinympäristön suojaamisessa saas-        täin kalliiksi ja että lainsäädäntö ei aseta täs-
43739: teilta on tärkeä merkitys toimenpiteillä, joilla      mällisiä rajoituksia savukaasujen ja pölyn le-
43740: voidaan rajoittaa tai estää mm. teollisuuden sa-      viämiselle. Laitteiden kustannuksia arvioitaessa
43741: vukaasujen vahingollinen vaikutus ihmisten ter-       on syytä kiinnittää huomiota mm. siihen, että
43742: veyteen ja ympäröivään luontoon. Erityisen hai-       Paraisten Kalkki Oy on vuoteen 1963 verrat-
43743: tallisia ovat sementtiteollisuuden tuotantopro-       tuna kaksinkertaistanut liikevaihtonsa, mutta
43744: sessista leviävät runsaat pölymäiset saasteet.        yhtiön verokulut ovat vastaavana aikana pienen-
43745: Niitä on kasvavassa määrin leviämässä mm.             tyneet (v. 1963 7,44 milj. mk, v. 1970, 5,43
43746: Paraisten kauppalassa sijaitseviita Paraisten         milj. mk). Sitä paitsi ihmisten terveyden ja elin-
43747: Kalkki Oy:n tuotantolaitoksilta. Ko. tuotanto-        ympäristön suojaamisen kannattavuutta ei voida
43748: laitosten arvioidaan levittävän kiven, kivihii-       em. perustein tehdä kyseenalaiseksi. Mitä taas
43749: len ja sementtiklinkkerin pölyä n. 2-3 ton-           lainsäädännön puutteellisuuteen tulee, niin em.
43750: nia vuorokaudessa. Paikkakunnan asukkaiden            esimerkin valossa ilmansuojelulain aikaansaami-
43751:  kertoman mukaan on Paraisten Kalkki Oy:n             nen on mitä kiireisin välttämättömyys.
43752: levittämän pölyn määrä viime aikoina huomat-             Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
43753: tavasti lisääntynyt. Sen arvellaan johtuvan tuo-      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
43754: tantomäärän kasvusta ja suodatinlaitteiden keh-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43755: nosta kunnosta.                                       vaksi seuraavan kysymyksen:
43756:     Vaikka Paraisten Kalkki Oy on viime vuo-
43757: sien aikana kiinnittänyt huomiota pölyn le-                      Mihin toimenpiteisin Hallitus aikoo
43758: viämiseen ja suorittanut eräitä toimenpiteitä,                ryhtyä Paraisten Kalkki Oy:n ja muiden
43759:  joilla on voitu jossain määrin rajoittaa pölyn               pölyä ja savukaasuja kohtuuttoman run-
43760: leviämistä, ovat toimenpiteet riittämättömiä.                 saasti levittävien teollisuuslaitosten vei-
43761: Esim. uunien käyntiin ajon aikana pölyn le-                   voittamiseksi toimenpiteisiin, jotka ny-
43762:  viämistä estävät sähkösuodattimet eivät ole                  kyistä paremmin ottavat huomioon ih-
43763:  käytössä lainkaan ja muunakin aikana niiden te-              misten terveyden ja elinympäristön suo-
43764:  ho on riittämätön. Väitetään, että pölyn levittä-            jaamisen ko. saasteiden haittavaikutuk-
43765:  mistä rajoittavien laitteiden hankinta tulee erit-           silta?
43766:       Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1971.
43767: 
43768:                                              Ensio Laine.
43769: 
43770: 
43771: 
43772: 
43773: 1027/71
43774: 2
43775: 
43776: 
43777: 
43778: 
43779:                         E du skunnan         H erra     P u h e m i e h e 11 e.
43780: 
43781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tus, ilman ja veden saastumisvaara sekä mah-
43782: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dollisuudet laitoksen vedenhankinnan ja vie-
43783: olette kirjeenne n:o 1364 18 päivältä loka-          märöinnin järjestämiseen. Asetuksen 19 §: n
43784: kuuta 1971 ohella lähettänyt valtioneuvoston         mukaan lain 26 §: ssä tarkoitettua hyväksy-
43785: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mistä on haettava sen kunnan tervcydenhoi-
43786: edustaja ·Ensio Laineen kirjallisesta kysymyk-       tolautakunnalta, missä tehdas sijaitsee.
43787: sestä n:o 226, jossa tiedustellaan:                     Terveydenhoitolaki tuli voimaan 1 päivänä
43788:                                                      tammikuuta 1967. Lain 90 §:n 1 momentin
43789:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mukaan lain voimaantullessa lupa laitoksen
43790:        ryhtyä Paraisten Kalkki Oy:n ja muiden        käyttämiseen oli tarpeen vain, milloin sen hal-
43791:        pölyä ja savukaasuja kohtuuttoman run-        tija vaihtuu. Laitos on kuitenkin mainitun py-
43792:        saasti levittävien teollisuuslaitosten vei-   kälän mukaan saatettava lain mukaiseen kun-
43793:        voittamiseksi toimenpiteisiin, jotka ny-      toon viiden vuoden kuluessa lain voimaantu-
43794:        kyistä paremmin ottavat huomioon ih-          losta, jollei terveydenhoitolautakunta myönnä
43795:        misten terveyden ja elinympäristön suo-       tästä velvollisuudesta helpotusta.
43796:        jaamisen ko. saasteiden haittavaikutuk-          Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
43797:        silta?"                                       että terveydenhoitolaki antaa ensi vuoden
43798:                                                      alusta lukien kunnan terveydenhoitolautakun-
43799:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kun-             nalle nykyistä paremmat mahdollisuudet rajoit-
43800: nioittaen seuraavaa:                                 taa teollisuuden ympäristölle aiheuttamia ter-
43801:    Terveydenhoitolain (469/65) 26 §:n mukaan         veydellisiä haittoja.
43802: laitos, jossa harjoitetaan teollisuutta, käsityötä       Tässä yhteydessä voidaan todeta, että eh-
43803: tai muuta elinkeinotoimintaa, samoin kuin ta-        dotus erityiseksi ilmansuojelulaiksi on valmis-
43804: varavarasto on siten sijoitettava, järjestettävä     teltavana. Tämä laki sen täytäntöönpanosta an-
43805: ja hoidettava, että terveydellisten haittojen        nettavine asetuksineen parantanee aikanaan
43806: syntyminen mahdollisuuksien mukaan estetään.         olennaisesti sekä kunnan että valtion virano-
43807:    Terveydenhoitoasetuksen (55/67) 17 §:ssä          maisten mahdollisuuksia valvoa teollisuuden
43808: on mainittu terveydenhoitolain 26 § :n tarkoit-      ympäristölleen aiheuttamia haittoja. Näillä
43809: tamana tehtaana mm. sementti- tai laastiteh-         säännöksillä vahvistettaisiin ne vahingollisten
43810: das. Asetuksen 18 §:n mukaan edellytyksenä            aineiden enimmäispitoisuudet, mitkä ilmaan
43811: 17 §:ssä tarkoitetun tehtaan sijoituspaikan hy-       voidaan laskea ilman että tästä katsotaan ai-
43812: väksymiselle on, että tarkoitukseen varattu           heutuvan terveydellisiä tai muita haittoja ym-
43813: paikka on sopiva ottaen huomioon yrityksen            päristölle.
43814: laatu, sen aiheuttama melu, ympäristön asu-
43815:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1971.
43816: 
43817: 
43818:                                                             Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
43819:                                                                                                  3
43820: 
43821: 
43822: 
43823: 
43824:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
43825: 
43826:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       faran för förorening av luft och vatten samt
43827: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse      möjligheterna att ordna inrättningens vatten-
43828: nr 1364 av den 18 oktober 1971 tili veder-         anskaffning och aviopp. Enligt 19 § i förord-
43829: börande mediem av statsrådet sänt en avskrift      ningen skall i 26 § hälsovårdslagen avsett god-
43830: av föijande, av riksdagsman Ensio Laine            kännande sökas hos hälsovårdsnämnden i den
43831: ställda skriftliga spörsmåi nr 226:                kommun där fabriken finnes.
43832:                                                        Hälsovårdslagen trädde i kraft den 1 januari
43833:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          1967. Enligt 90 § 1 mom. i lagen erfordrades
43834:        vidtaga i syfte att ålägga Pargas Kaik      vid dennas ikraftträdande tillstånd för nytt-
43835:        Ab samt andra industrier, som sprider       jande av anläggning endast vid anläggningens
43836:        oskäligt mycket damm och rökgaser,          övergång tili annan innehavare. Anläggning
43837:        att skrida tili åtgärder genom vilka        skall likväl enligt den åberopade paragrafen
43838:        skyddet av människors häisa och lev-        inom fem år efter lagens ikraftträdande bringas
43839:        nadsmiljö mot de oiägenheter dessa          i ett skick, som överensstämmer med denna
43840:        föroreningar vållar beaktas bättre än       lag, såframt hälsovårdsnämnden icke beviljar
43841:        hittills?"                                  lättnad i denna skyldighet.
43842:                                                        På grund av vad ovan anförts kan konsta-
43843:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      teras, att hälsovårdslagen från början av nästa
43844: samt anföra föijande:                              år ger kommunal hälsovårdsnämnd större möj-
43845:    Enligt 26 § häisovårdsiagen (469/65) skall      ligheter än den nu har att begränsa de sanitära
43846: inrättning, i viiken bedrives industri, hantverk   olägenheter som industrin åsamkar miljön.
43847: eller annan näringsverksamhet, ävensom varu-           I detta sammanhang kan påpekas att ett
43848: Iager, förläggas, ordnas och skötas på sådant      försiag tili en särskild lag om luftvård är
43849: sätt att uppkomsten av sanitär olägenhet i         under beredning. Denna lag jämte därtill hö-
43850: mån av möjlighet förebygges.                       rande verkställighetsförordning torde i sinom
43851:    I 17 § hälsovårdsförordningen (55/6 7)          tid väsentligt öka både de kommunaia och de
43852: nämnes bland i 26 § hälsovårdslagen avsedda        statliga myndigheternas möjligheter att utöva
43853: fabriker bl.a. cement- eller murbruksfabrik. En-   tillsyn över de oiägenheter som industrin med-
43854: ligt 18 § i samma förordning är förutsättning      för för sin omgivning. Genom dessa stad-
43855: för godkännande av förläggningsplats för           ganden skulle också fastställas de största mäng-
43856: fabrik, som avses i 17 §, att den för ända-        der skadliga ämnen som kan släppas ut i luften
43857: måiet reserverade platsen är lämplig med beak-     utan att härigenom anses uppstå sanitära eller
43858: tande av företagets art, det buller företaget      andra oiägenheter för omgivningen.
43859: åstadkommer, bosättningen i omgivningen,
43860:      Helsingfors den 9 november 1971.
43861: 
43862: 
43863:                                                 Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
43864:                             1
43865: 
43866:                             1
43867: 
43868: 
43869:                         1
43870: 
43871:                         1
43872: 
43873: 
43874: 
43875:                     1
43876: 
43877:                     1
43878: 
43879: 
43880: 
43881:                 1
43882: 
43883:                 1
43884: 
43885:             1
43886: 
43887:             1
43888: 
43889: 
43890: 
43891:         1
43892: 
43893:         1
43894: 
43895: 
43896: 
43897:     1
43898: 
43899:     1
43900: 
43901: 
43902: 
43903: 1
43904: 
43905: 1
43906: riftl. spm. nr 227.
43907: 
43908: 
43909: 
43910: 
43911:                                 Melin m. fl.: Om förfarandet vid utfärdande av registerutdrag
43912:                                    för adoptivbam.
43913: 
43914: 
43915:                         T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
43916: 
43917: Enligt § 5 lagen om adoptivbam av den 5             Myndigheterna borde då det gäller adoptiv-
43918: 1i 1925 ( 208/25 ) erhåller adoptivbarn          barn sträva tili att visa nödig hänsyn tili de
43919: optantens släktnam, därest ej rätten tiliåter,   känsliga och delikata omständigheter som ofta
43920: • barnet behåller sitt namn eller bär båda       sammanhänger med ett adoptionsförhållande.
43921: mnen gemensamt. Lagstiftarens avsikt har            Med hänvisning tili det ovansagda och med
43922: rivelaktigt varit att bl.a. genom namnändring    stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ber
43923: l adoption skapa ett förhållande adoptant -      undettecknade att få ställa följande spörsmål
43924: optivbarn, som i högsta möjliga grad skulle      att besvaras av vederbörande medlem av stats·
43925: >tsvara förhåHandet mellan föräldrar och         rådet:
43926: rn. Tili detta hör även en s.trävan att hålla
43927: optionsförfarandets parter inkognito.                     Är Regeringen medveten om att
43928:  Då domstolen bifallit till adoption och namn-         nuvarande praxis vid utfärdande av
43929: dring skett, skall rättens utslag i ärendet            ämbetsbevis och motsvarande register-
43930: lställas den som det för vederbörande tros-            utdrag för adoptivbarn, som erhållit
43931: nfunds .medlemsförteckning eller civilregist-          adoptantens släktnamn, genom anteck-
43932: : åligger att göra nödig anteckning om adop-           ning av adoptivbarnets tidigare släkt-
43933: m och namnändring i förteckningen eller                namn i nämnda utdrag är omotiverad och
43934: ~stret. ( Förordning ang. anmälan om adop-             därför, såvida ej särskilda skäl det på-
43935: m 5. 6. 1925, 209/25).                                 kallar, borde frångås, och om Rege-
43936:  Mot denna bakgrund ter det sig omotiverat             ringen delar denna åsikt,
43937: t ovannämnd registermyndighet vid utfär-                  är Regeringen beredd att vidta åt-
43938: ndet .av ämbetsbevis eller motsvarande re-             gärder för att möjligöra ett förfarande
43939: ;terutdrag för adoptivbarn synes tillämpa en           som i högre grad än det nuvarande
43940: axis, enligt viiken även dennas förra släkt-           skulle ;ta hänsyn tili de känsliga och
43941: mn antecknas i nämnda utdrag. Förfarings-              delikata omständigheter som samman-
43942: ttet att anteckna ;tidigare släktnamn i äm-            hänger med ett adoptionsförhållande?
43943: tsbevis kan med skäl ifrågasättas med tanke
43944: . vikten av utvecklandet av ett harmoniskt
43945: rhållande meHan adoptant och adoptivbarn.
43946:    Helsingfors den 15 oktober 1971.
43947: 
43948:              Ingvar S. Melin.                                   Juha Vikatmaa.
43949: 
43950: 
43951: 
43952: 
43953: 05/71
43954: 2
43955: 
43956: Kirj. ksm. n:o 227.                                                                        Suomennc
43957: 
43958: 
43959: 
43960: 
43961:                                    Melin ym.: Menettelystä ottolapsien rekisteriotteita annettaes~
43962: 
43963: 
43964:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
43965: 
43966:    Ottolapsista 5 päivänä kesakuuta 1925 an-           sena ottaen huomioon, miten tähdellistä c
43967: netun lain (208/25) 5 §:n mukaan ottolapsi             kehittää ottolapsen ja ottovanhemman välil
43968: saa lapseksiottajan sukunimen, mikäli oikeus ei        harmooninen suhde. Viranomaisten olisi ott
43969: salli lapsen säilyttävän omaa nimeään tai käyt-        lapsien kohdalla pyrittävä osoittamaan tarpe~
43970: tävän molempia nimiä rinnan. Lainsäätäjän tar-         lista huomiota ottolapsisuhteeseen usein Ii
43971: koituksena on epäilemättä ollut muun muassa            tyviin herkkiin ja arkaluentoisiin seikkoihin.
43972: nimenmuutoksella lapseksiottamisen yhteydessä             Yllä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärj<
43973: luoda lapseksiottajan ja ottolapsen välille suhde,     tyksen 37 §: n 1 momentin nojalla allekirjoitt
43974: joka mahdollisimman suuressa määrin vastaisi           neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen j
43975: vanhempien ja lapsen välistä suhdetta. Tähän           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43976: kuuluu myös pyrkimys pitää lapseksiottamistoi-
43977: menpitein osapuolet toisilleen tuntemattomina.                   Onko Hallitus tietoinen siitä, et
43978:    Kun tuomioistuin on hyväksynyt lapseksi-                   nykyinen käytäntö annettaessa virk
43979: ottamisen ja nimenmuutos on tapahtunut, oi-                   .todistuksia ja vastaavia rekisteriettei
43980: keuden asiasta antama päätös on toimitettava                  ottolapsille, jotka ovat saaneet lapsekl
43981: sille, joka pitää asianomaisen uskontokunnan                  ottajan sukunimen, on siltä osin peru
43982: jäsenluetteloa tai siviilirekisteriä ja jonka tehtä-          teeton, että ottolapsen aikaisempi suk
43983: vänä on tarpeellisen merkinnän tekeminen lap-                 nimi merkitään mainittuun otteeseen
43984: seksiottamisesta ja nimenmuutoksesta luette-                  jos käytännöstä sen vuoksi, mikäli eivi
43985: loon tai rekisteriin. (Asetus lapseksiottamisesta             erityiset syyt sen noudattamista vaad
43986: tehtävästä ilmoituksesta 5. 6. 1925, 209/25).                 olisi luovuttava, ja jos Hallitus c
43987:    Tätä taustaa vasten vaikuttaa perusteetto-                 samaa mieltä,
43988: malta, että yllämainittu rekisteriviranomainen                   onko Hallitus valmis ryhtymään te
43989: virkatodistusta tai vastaavaa rekisteriotetta                 menpiteisiin mahdollistaakseen menett
43990: ottolapselle antaess-aan näyttää soveltavan käy-              lyn, joka nykyistä suu11emmassa määrj
43991: täntöä, jonka mukaan myös tämän aikaisempi                    ottaisi huomioon ne herkät ja arkaluoJ
43992: sukunimi merkitään mainittuun otteeseen. Tätä                 toiset seikat, jotka liittyvät ottolaps
43993: tapaa merkitä aikaisempi sukunimi virkatodis-                 suhteeseen?
43994: tukseen voidaan aiheellisesti pitää kyseenalai-
43995:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1971.
43996: 
43997:                 Ingvar S. Melin.                                      Juha Vikatmaa.
43998:                                                                                                     3
43999: 
44000: 
44001: 
44002: 
44003:                       E d u s k u n n a n He rr a P u he m i e he 11 e.
44004: 
44005: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        varten on välttämätöntä saada tieto myös otto-
44006: tinitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lapsen syntyperän mukaisesta aikaisemmasta
44007: !tte 18 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn            sukunimestä.
44008: :jeenne ohella ·toimittanut valtioneuvoston           Sukunimestä annetun asetuksen (329/20)
44009: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         11 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna 21
44010: ustaja I. MeHnin ym. näin kuuluvasta kirjal-       päivänä marraskuuta 1969 annetussa asetukses-
44011: esta kysymyksestä n:o 227:                         sa ( 707/69), säädetään: "Todistuksessa, jonka
44012:                                                    pappi antaa kirkonkirjan nojalla sosiaali-, ulos-
44013:         "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       otto-, syyttäjä-, poliisi- •tai sotilasviranomaisia
44014:      nykyinen käytäntö annettaessa virka-          varten tahi tuomioistuimelle esitettäväksi taik-
44015:      todistuksia ja vastaavia rekisteriotteita     ka yksityiselle henkilölle rikosrekisteri-ilmoituk-
44016:      ottolapsille, jotka ovat ·saaneet lapseksi-   sen hankkimista var.ten, on, milloin sukunimi
44017:      ottajan sukunimen, on siltä osin perus-       on muuttunut, mainittava myös entinen suku-
44018:      teeton, että ottolapsen aikaisempi suku-      nimi. Muuten on ,entinen sukunimi mainittava
44019:      nimi merkitään mainittuun otteeseen ja        todistuksessa vain, milloin hakija sitä haluaa tai
44020:      jos käytännöstä sen vuoksi, mikäli eivät      se on ilmeisesti .tarpeen tarkoitusta varten, jo-
44021:      erityiset syyt sen noudattamista vaadi,       hon todistusta pyydetään. Nimi, joka naisella
44022:      olisi luovuttava, ja jos Hallitus on          oli naimattomana ollessaan, on kuitenkin aina
44023:      samaa mieltä,                                 todistuksessa mainittava, paitsi milloin hakija
44024:         onko Hallitus valmis ryhtymään toi-        haluaa sen jäävän mainitsematta eikä siitä, mitä
44025:      menpiteisiin mahdollistaakseen menette-       edellä tässä momentissa on säädetty noudatetta-
44026:      lyn, joka nykyistä suuveromassa määrin        vaksi, muuta johdu."
44027:      ottaisi huomioon ne herkät ja arkaluon-          Mitä edellä on sanottu papin antamasta todis-
44028:      toiset seikat, jotka liittyvät ottolapsi-     tuksesta koskee sukunimestä annetun asetuk-
44029:       suhteeseen?"                                 sen 13 § :n mukaan muidenkin väestörekistetin
44030:                                                    pitäjien antamia todistuksia.
44031: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Sen johdosta, että rekisterinpitäjät eivät ehkä
44032: Tasti seuraavaa:                                   aina ole noudattaneet sukunimestä annetun ase-
44033: Kuten kysymyksen perusteluissa on selos-           tuksen määräyksiä, väestörekisterikeskus on
44034: :tu, ottolapsisuhteen perustamisen tarkoituk-      lähettänyt yleiskirjeen kaikille väestörekisterin-
44035: la on luoda lapseksiottajan ja ottolapsen vä-      pitäjille kehottaen näitä kiinnittämään huomiota
44036: le suhde, joka mahdollisimman suuressa             edellä selostettuun sukunimiasetuksen 11 § :n
44037: iärin vastaa vanhempien ja lapsen välistä suh-     muutokseen.
44038: tta. Tätä suhdetta vahvistaa mm. se, että             Samalla hallitus ilmoittaa, että ottolapsia kos-
44039: tolapselte annetaan ottovanhempien suku-           kevan lainsäädännön uudistaminen on parhail-
44040: ni ja että vain tätä uutta nimeä yleisesti käy-    laan valmiste1tavana oikeusministeriössä. Tässä
44041: :ään. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan         valmistelutyössä tullaan myös tutkimaan, missä
44042:  ottolapsen syntyperää kuitenkaan voida mää-       määrin ottolapsen syntyperä voidaan pitää ja
44043: tä salassa pidettäväksi. Eräitä .tarkoituksia      on pidettävä salassa.
44044:    Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1971.
44045: 
44046:                                                            Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
44047: 4
44048: 
44049: 
44050: 
44051: 
44052:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44053: 
44054:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gift kan erhållas också om adoptivbarns tie
44055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            gare, av dess härstamning betingade släktnam
44056: velse av den 18 oktober 1971 till vederbörande          I 1.1 § förordningen om släktnamn ( 32~
44057: medlem av -statsrådet översänt en avskrift av        20) sådant detta lagrum lyder ändrat i föror
44058: fö1jande, av riksdagsman l. Melin m. fl. ställda     ning av den 21 november 1969 (707/69) sta
44059: skriftliga spörsmål nr 227:                          gas: "I bevis, som av präst på basen av kyrk
44060:                                                      bok utfärdas åt social-, utsöknings-, åklaga:
44061:           "Är Regeringen medveten om att             polis- eller militärmyndighet eller för att för
44062:        nuvarande praxis vid utfärdande av            tes domstol eller ock åt privat person fi
44063:        ämbetsbevis och motsvarande register-         anskaffning av straffregisteruppgift, skall, o
44064:        utdrag för adoptivharn, som erhållit          släktnamn undergått ändring, även tidiga
44065:        adoptantens släktnamn, genom anteck-          släktnamn nämnas. I annat fall skall tidiga
44066:        ning av adoptivbarnets tidigare släkt-        släktnamn nämnas i beviset endast då söka
44067:        namn i nämnda utdrag är omotiverad            den det önskar eller då detta uppenbarligc
44068:        och därför, såvida ej särskilda skäl det      är erforderligt för det ändamål, för vilket a
44069:        påkallar, borde frångås, och om Rege-         hållan om bevis göres. Namn, som kvinna ha
44070:        ringen delar denna åsikt,                     såsom ogift, skall dock alltid nämnas i bevisc:
44071:           är Regeringen beredd att vidta åt-         förutom då sökanden önskar att det icke när
44072:        gärder för <att möjligöra ett förfarande      nes och annat icke följer av vad ovan i det
44073:        som i högre grad än det nuvarande             moment är .till efterrättelse stadgat."
44074:        skulle :ta hänsyn till de känsliga och           Vad ovan har sagts om bevis, som utfärd
44075:        delika.ta omständigheter som samman-          av präst, äger enligt 13 § ,förordningen o
44076:        hänger med ett adoptionsförhållande?"         släktnamn motsvarande tillämpning också 1
44077:                                                      bevis, som utfärdas av andra befol:kning
44078:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        registerförare.
44079: samt anföra följande:                                   Med anledning av att registerförarna kansl
44080:    Avsikten med upprättande av ett adoptiv-          inte alltid har iakttagit bestämmelserna i fö
44081: förhållande är, såsom i spörsmålets motivering       ordningen om släktnamn har befolkningsregi
44082: anföres, att skapa ett förhållande mellan adop-      tercentralen sänt ett cirkulär till alla befoll
44083: tant och adoptivbarn, som i högsta möjliga           ningsregisterförare med uppmaning att beak
44084: grad skulle motsvara förhållandet mellan för-        ovan relaterade ändring av 11 § i föror.
44085: ä1drar och barn. Detta förhållande förstärks         ningen om släktnamn.
44086: bl.a. av att adoptivbarnet får adoptivföräldrar-        Regeringen meddelar samtidigt, att en r
44087: nas släktnamn och av att endast detta nya            form av lagstiftningen om adoptivbarn f<
44088: namn allmänt begagnas. Enligt gäl1an.de lag-         närvarande håller på att beredas inom justiti•
44089: stiftning kan det emellertid inte bestämmas,         ministeriet. Vid detta beredningsarbete kon
44090: att adoptivbarns bästamning skall hemlighållas.      mer också frågan om i vilken utsträcknin
44091: För vissa ändamå1 är det nödvändigt att upp-         adoptivbarns härstamning kan och bör hemlij
44092:                                                      hållas att prövas.
44093:      Helsingfors den 16 november 1971.
44094: 
44095:                                                    Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
44096: Kirj. ksm. n:o 228.
44097: 
44098: 
44099: 
44100: 
44101:                                   Vaittinen ym: Alkoholin mainonnasta.
44102: 
44103: 
44104:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44105: 
44106:    Käsiteltäessä Alkon hallintoneuvoston kerto-      vietJtdevä vaikutus varsinkin nuorisoon on
44107: musta eduskunnalle viime vuodelta ilmoitti           suuri. Se mtaa heille sen valheellisen kuvan,
44108: sosiaali· ja· terveysministeri Pekka Kuusi, että     että alkoholin nauttiminen on vaaratonta ja
44109: alkoholin kulutuksen kasvuvauhti on jälleen          nuoruuteen kuuluvaa, aivan kuten ,tupakka.
44110: kiihtymässä ja · että myös tilastoidut haitta-       mainokset ovat takoneet mieliin.
44111: vaikutukset ovat kasvamaan päin. Alkoholilain           Koska alkoholia tuottavat tehtaat eivät näy-
44112: uudistUksen ensimmäisenä vuonna 1969 puh-            tä ymmärtävän vastuutaan, olisi valtion pyrit-
44113: taan alkoholin kokonaiskulutus kasvoi lähes          tävä hillitsemään sanottua kasvuprosessia ja
44114: puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän        tartuttava lujin ottein myös alkohoUn mainos-
44115: vuoden . tammi--elokuussa kulutus on kasva-          tukseen. Alkoholia ei saisi mainostaa kuten
44116: nut vielä 11 % viime vuodesta. Erityisen             jotain yleis.tä kulutushyödykettä. Ne jotka sitä
44117: huolestuttava on .ollut väkevien juomien kasvu,      haluavat käyttää hakekoot sen Alkosta. Mai-
44118: joka on· ollut peräti 20 %. Sosiaali" ja terveys-    nostusta ei tarvita. Liike kannattaa jo liiankin
44119: ministeri ilmoitti myös, että jakelujärjestdmän      hyvin. Mainoskulut voisi käyttää alkoholistien
44120: laajentumista ryhdytään hillitsemään. Niin-          hoitamiseen. Alkossa on alkoholimainonnan
44121: ikään on harkittavana alkoholijuomien hinto-         mainostamista valvova toimikunta. Mitä se te-
44122: jen korotus.                                         kee? Onko se puuttunut mainittuihin epäkoh-
44123:     OlUi syytä kiinnittää myös huomiota alko-        tiin? Tietääkö se, että alkoholia mainostetaan
44124: holin mainontaan, joka on jyrkässä ristiriidassa     maanteittemme varsilla ja siten lisätään ratti-
44125: edellä mainittuihin tosiseikkoihin. Samalla kun      juoppoutta, joka on suuri sosiaalinen ongelma?
44126: alkobolin kulutus kasvaa, alkoholin mainonta            Edellli sanotun perusteella ja viitaten valtio-
44127: vain kiihtyy. Tämä mainonta on saanut myös           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
44128: muotoja, joita on pidettävä tässä yhteydessä         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
44129: sopimattomina ja alkoholin aiheuttamat vaarat        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44130: huomioonottaen suorastaan edesvastuuttomina.
44131: Niinpä erästä väkevää viinilaatua, joka halpuu-                 Onko Hallitus kiinnittän~t huomiota
44132:  tensa johdosta on erityisesti nuorison ja rap-              alkoholin mainonnan lisääntymiseen la
44133:  pioalkoholistien suosiossa, mainostettiin äsket-            sen aiheuttamiin vakaviin seuraamuk-
44134:  täin jokaisen Helsingin roskapöntön kylkeen                 siin. erityisesti nuorison keskuudessa ja
44135:  kadun varsille HimatuUla ilmoituksdlla "tuttava-            mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
44136:  hintaan". Vielä repäisevämpiä ja estottomampia              tynyt tai aikoo ryhtyä alkoholin mai·
44137:  ovat olleet oluttehtaitten mainokset. Tällainen             nonnan rajoittamiseksi tai kokonaan
44138:  mainonta on kyynillistä, eikä vain sitä, vaan               lopettamiseksi?
44139:  suorastaan epärehellistä ja tympäisevää. Sen
44140:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1971.
44141: 
44142:            Aili Vaittinen.               Anna-Liisa Linkola.            Maija Heino.
44143: 
44144: 
44145: 
44146: 
44147:  1114/71
44148: 2
44149: 
44150: 
44151: 
44152: 
44153:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44154: 
44155:    Lokakuun 19 päivänä 1971 päivätyllä kir-            Oy Alko Ab:n apuna ko. mainonnan val-
44156: jeellä Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyk-      vonnassa toimii jo 1960 asetettu Alkoholimai-
44157: sen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoitUk-       nonnan valvontakunta, jossa on Alkon valitse-
44158: sessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Vahtisen     ma puheenjohtaja, jäseninä paitsi alan yrittä-
44159: ynnii muiden asianomaisen hallituksen jäsenen       jäpiirien sekä mainos- ja tiedotusalan järjestö-
44160: vastattavaksi esittämästä kysymyksestä:             jen myös raittiusliikkeen edustajat. Valvonta-
44161:                                                     kunnan työvaliokunta, jonka muodostavat Al-
44162:             ·"Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota kon, Suomen Raittiusjärjestöjen Liiton ja Mai-
44163:           alkoholin mainonnah lisääntymiseen ja nostajien Liiton edustajat, käytännössä seuraa
44164:           sen aiheuttamiin vakaviin seuraamuk-        ja . valvoo, että annettuja ohjeita noudatetaan
44165:           siin erityisesti nuorison keskuudessa ja ja ryhtyy tarvittaessa asian vaatimiin toimen-
44166:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- piteisiin havaitun epäkohdan korjaamiseksi. So-
44167:           tynyt tai aikoo ryhtyä alkoholin mai- siaali- ja terveysministeriö ylivalvojana seuraa
44168:           nonnan rajoittamiseksi tai kokonaan tätä toimintaa saamiensa työvaliokunnan pöy-
44169:           lopettamiseksi?''                         täkirjajäljennösten perusteella. Miten tätä val-
44170:                                                     vontaa yksittäistapauksissa on hoidettu, ilme-
44171:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nee eduskunnalle vuosilta 1969 ja 1970 anne-
44172:  en seuraavan.                                      tuista Alkon hallintoneuvoston kertomuksista.
44173:  . Alkoholilain (459/68) 11 §:n 1 momentin Myös siihen "tuttavahintaan" ilmoittelm.in, jo-
44174:  11 kohdan mukaan Oy Alko Ab:n hallintO- hon kysymyksen perusteluissa viitataan, on
44175:  neuvoston tehtävänä on valvoa alkoholijuomieli puututtu ja annettu ao. valmistajalle kehoitus
44176:  mainontaa sosiaali- ja terveysministeriön anta- mainitun tyyppisen mainonnan lopettaini~esta.
44177:  mien yleisten ohjeiden mukaan ja antaa siitä           Yleisestä kulutuskysynnän kasvusta ja yrit-
44178:  alkoholijuomien valmistukseen, maahantuon- täjien . välisestä kilpailusta johtuen mainonta
44179:  tiin ja myyntiin osa1listuville .tarpee~siksi kat- yleensä on viime vuosien kuluessa voimistu~
44180:  somiaan ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriö nut. Myös alkoholijuomien __,.. erityisesti oluen
44181:  on 3.12. 1968 antanut tässä tarkoitetut ylei- ---:- mainonta on ollut aikaisempaa. runsaampaa•
44182: .set . ohjeet Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston On myö:;;. havaittavissa, että puhtaasti, infor-
44183:  ja sen toimesta asetetun Alkoholim_ainonnan matiivisen JDainonnan osuus on mainonnassa
44184:  valvontakunnan tiedoksi ja nol,ldatettavaksi. yleensä vähentynyt ja ns. suggeroiva. mainonta
44185:  Näiden yleisten ohjeiden muka~n alkoholijuo- voittanut jalansijaa. Lehti-ilmoittelussa , käytc;::t-
44186:  mien, myös keskiqluen, mainonnassa tulee pyr- tiin oluen mainostamiseen v. 1968 n. 2,7 milj.
44187:  kiä sekä sanonnassa että kuvituksessa asialli- ink, v. 1969 n. 3,4 milj. mk ( + 26%) ja
44188:  suuteen ja hillittyyn muotoon ottaen erityisesti v.. 1970 4,8 milj .. mk ( 69/70 = + 40.% ).
44189:  huomioon alkoholilain 5 §:n ja keskiolutlain Kuluvan vuoden aikana nousee olutilmoitte-
44190:  ( 462/68) 4 §:n sisältämä johtava periaate. luun käytetty rahamäärä ilmeisesti yli 5 milj.
44191:  Lisäksi mainonnassa on ohjeiden mukaan .tyy- markan. Vastaavat luvut muiden alkoholijuo-
44192: dyttävä pääasiassa informoivaan mainontaan eli mien osalta olivat: v. 1968 n. 1,1 milj. mk,
44193:  tietojen antamiseen alkoholijuomien alkuperäs- .. v. 1969n. 1,4 milj. mk ( + 27%) ja v. 1970
44194:  tä, valmistuksesta, merkeistä, tyypeistä ja hin- n. 1,5 milj. mk (69/70=+7%). Lehti-
44195:  noista sekä niiden käyttötavasta ja -tarkoituk- ilmoitteluun käytetty rahamäärä muustakin kuin
44196:  sesta. Mainonnan tulee näin ollen olla lähinnä ilmoituskustannusten noususta johtuen on si-
44197:  asiatietojen jakamista kyseessä olevasta alko- ten selvästi kasvanut. Tätä taustaa vasten asiaa
44198:  holijuomasta.                                      tarkastellen voi yhtyä esitettyyn huolestumi-
44199:                                                                                                        3
44200: 
44201: seen alkoholimainonnan lisääntymisestä. On             rustuvan, jo vakiintuneen yhteistoiminnan poh-
44202: kuitenkin pantava merkille, että vaikka oluen          jalla. Hallituskaan ei alkoholilakiesitykseensä
44203: ilmoitteluun käytetty rahamäärä v. 1970 oli            sisällyttänyt alkoholimainonnan kieltämistä, ei-
44204: n. 40 % suurempi kuin v. 1969, oluen kulutus           vätkä liioin sitä tarkoittavat eduskunta-alo1t-
44205: väheni samana aikana lähes 5 % :lla. Olut-             teet :tulleet hyväksytyiksi. Kun tällaisen kiel-
44206: mainonnan voimistuminen ei siis ole johtanut           lon tehokas valvonta ilmeisesti tuottaisi suuria
44207: kulutuksen lisääntymiseen, mikä ainakin osaksi         vaikeuksia, sen tarkoituksenmukaisuutta on
44208:  selittynee sillä, että kysymys on samanlaisen         syy.tä vahvasti epäillä, mikäli ko. kiellon sisäl-
44209:  tuotteen, oluen eri merkkien keskinäisestä kil-       lyttäminen alkoholilainsäädäntöömme oikeu-
44210: pailusta.                                              delliset näkökohdat huomioon ottaen ylipään-
44211:     Alkoholimainonnan kokonaan kieltäminen,            säkään olisi mahdollista.
44212: jota kysymyksessä vaihtoehtoisesti eSitetään,             Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun alko-
44213: oli esillä nykyistä alkoholilainsäädäntöä valmis-      holimainonnan rajoittamiseen, Alko on sosiaali-
44214:  telleessa v:n 1958 alkoholikomiteassa. Komi-          ja terveysministeriölle ilmoittanut Alkoholi-
44215:  tea ei kuitenkaan nähnyt mahdolliseksi sisäl-         mainonnan valvontakunnan rt:ulevan vielä kulu-
44216: lyttää tällaista kieltoa alkoholilakiehdotuk-          van vuoden aikana kiinnittämään huomionsa
44217:  seensa toisaalta sen :takia, että se olisi risti-     edellä mainittuun alkoholimainonnan :lisäänty-
44218: riidassa paino- ja sananvapauden kanssa, eikä          miseen sekä harkitsevansa nykyisin voimassa
44219:  toisaalta siitä syystä, että tässä eri intressipii-   olevien ohjeiden tarkistamista tiukentavaan
44220:  rejä koskevassa asiassa on tarkoituksen.mukai-        suuntaan. Ministeriö puolestaan .tulee ylival-
44221: .sempaa pyrkiä tuldksiin vapaaehtoisuuteen pe-         vojana tätä tarkoin seuraamaan.
44222:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1971.
44223: 
44224:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Aili Lahtinen.
44225: 4
44226: 
44227: 
44228: 
44229: 
44230:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44231: 
44232:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen            Oy Alko Ab bistås i övervakningen av
44233: anger har Ni, Herr Talll1an, med Eder skrivelse      sagda relklam av den redan år 1960 .tillsatta
44234: av den 19 oktober 1971 till vederbörande med-        Kontrollnämnden för alkoholrelklam, som be-
44235: lem · av .statsrådet översänt avskrift av följande   står av en av Alko utsedd ordförande · och så-
44236: av riksdagsledamoten Vaittinen m. fl. ställda        som medlemmar förutom av representanter för
44237: spörsmål:                                            branchens företagarkretsar samt organisationer
44238:                                                      inom reklam- och informationsområdet även
44239:           "Har Regeringen fäst uppmärksam-           av representanter. för nykterhetsrörelsen. Kon-
44240:        het vid den ökade alkoholreklamen och         trollnämndens arbetsutskott, som .består av
44241:        följderna av denna särskHt bland ung-         representanter för Alko, Finlands Nykterhets-
44242:        domen, och vilka åtgärder har Rege-           organisatnoners Förbund och Annonsörernas
44243:        ringen vidtagit eller ämnar den vidtaga       Förbund följer med och övervakar i praktilken
44244:        i syfte att begränsa eller helt göra slut     att de utlfärdade direktiven efterföljes, och vid-
44245:        på alkoholreklamen?"                          tar vid behov nödig åtgärder i syfte att av-
44246:                                                      hjälpa de missförhållanden som framkommit.
44247:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         Social- och hälsovårdsministeriet följer i egen-
44248: anföra följande:                                     skap av högsta övervakare med denna verksam-
44249:    Enligt 11 § 1 mom. 11 punkten i alkohol-          het på basen av avskrifterna av avbetsutskottets
44250: lagen ( 459/68) åligger Oy Alko Ab: s förvalt-       protokoll som det erhåller. På vilket säM: den-
44251: ningsråd att i enlighet med av social- och häl-      na övervakning i enskilda fall har skett fram-
44252: sovårdsministeriet utfärdade allmänna anvis-         går av Alkos förvaltningsråds tili riksdagen för
44253: ningar övervaka reklamen för alkoholdrycker          åren 1969 och 1970 inlämnade berättelser. I
44254: och att meddela dem som medverkar vid till-          fråga om den annonsering 1tili "bekantskaps-
44255: verkning, införsel och försäljning av alkohol-       pris", tili viiken hänvisas i motiveringen för
44256: drycker nödigbefunna anvisningar därom. So-          spörsmålet, har åtgärder även vidtgis och upp-
44257: cial- och hälsovårdsministeriet utfärdade 3. 12.     maning riktats tili vederbörande tillverkare att
44258: 1968 här avsedda allmänna direktiv Oy Alko           upphöra med relklam av denna typ.
44259: Ab:s förvaltningsråd och den av förvaltnings-           Tili följd av tiliväxten av den allmänna
44260: rådet tillsatta Kontrollnämnden för alkoholrek-      konsumtionsefterfrågan och konkurrensen olika
44261: lam tili kännedom och efterrättelse. Enligt          företagare emellan har relklamen i allmänhet
44262: dessa allmänna direktiv bör man inom rekla-          under de senaste åren intensifierats. Också i
44263: men för alkoholdrycker, mellanölet medräknat,        fråga om alkoholdrycker - särskilt ölet -
44264: såväl i te:x;t som bild eftersträva måttfullhet      har reklamen varit rikligare. Man märker även,
44265: och en behärskad form, med särskilt beaktande        att den rent informativa reklamens andel av rek-
44266: av den ledande princip som ingår i 5 § alko-         lamen i allmänhet har minskat och den s.k. sug-
44267: hollagen ooh 4 § lagen om mellanöl (462/68).         gestiva reklamen vunnit fotfäste. I tidningsan-
44268: Dessutom bör man enligt direktiven inom              nonser användes för ölreklam år 1968 ca 2,7
44269: reklamen huvudsakligen nöja sig med informa-         milj. mk, år 1969 ca 3,4 milj. mk ( + 26 %)
44270: tiv reklam, dvs. meddelande av fakta om al-          och år 1970 ca 4,8 milj. mk (69/70 = + 40
44271: koholdryokemas ur~prung, tillverkning, mär-          % ) . Innevarande år överstiger det belopp som
44272: ken, typer och priser samt om användningssätt        används för ölannonser uppenbarligen 5 milj.
44273: och -ändamål. Reklamen bör sålunda närmast           mk. Motsvarande siffror var ifråga om övriga
44274: bestå av 1ämnande av sakuppgifter om ifråga-         alkoholdrycker: år 1968 ca 1,1 milj. mk, år
44275: varande alkoholdryck.                                1969 ca 1,4 milj. mk ( + 27 %) och år 1970
44276:                                                                                                     5
44277: 
44278: ca 1,5 milj. mk (69/70 = + 7% ). Det                denna sak som rör olika intressekretsar är
44279: belopp som använts för tidningsannonser har         ändamålsenligare att försöka uppnå reslutat på
44280: sålunda tydligt ökats även av andra orsaker         basen av frivilligt och redan vedertaget sam-
44281: än stegringen av annonskostnaderna. Betraktar       atbete. Regedngen intog ioke heller i sin pro-
44282: man saken mot denna bakgrund kan man                position angående alkohollagen något fövbud
44283: förena sig om den i spörsmålet framförda oron       mot alkoholreklam, och de riksdagsmotioner
44284: för den ökade alkoholreklamen. Man bör dock         som syftade tili detta blev icke heller god-
44285: observera, att fastän det för ölannonser an-        kända. Då en effektiv övervakning av ett dy-
44286: vända beloppet i mark år 1970 var ca 40%            likt förbud uppenbarligen skulle medföra stora
44287: större än år 1969, minskade ölkonsumtionen          svårigheter, måste man kraftigt tvivla på dess
44288: under motsvarande ,tid med närmare 5 %. Den         ändamålsenlighet, om det med beaktande av
44289: ökade ölreklamen har således icke lett tili         rättsliga synpunkter överhuvudtaget skulle vara
44290: ökad konsumtion, vilket åtminstone delvis           möjligt att intaga ett förbud av sagda slag i
44291: torde kunna förklaras av att det är fråga om        vår alkohollagstiftning.
44292: konkurrens mellan olika märken av en och               Vad beträffar den i spörsmålet avsedda be-
44293: samma produkt, ölet.                                gränsningen av al:koholreklamen, har Alko med-
44294:    Frågan om att helt förbjuda alkoholreklam,       delat social- och hälsovårdsministeriet, att
44295: vilket i spörsmålet föreslås som ett andra alter-   Kontrollnämnden för alkoholrelklam redan un-
44296: nativ, var före i 1958 års alkoholkomrnitte i       der detta år kommer att fästa uppmätiksamhet
44297: samband med beredningen av den nuvarande            vid nämnda ökning av alkoholreklam samt att
44298: alkohollagstiftningen. Kommit:ten ansåg dock        pröva en justedng av gällande direrotiv i
44299: icke möjligt att intaga ett dylikt förbud i för-    stängare riktning. Ministeriet å sin sida kom-
44300: slaget tili alkohollag, å ena sidan på grund av     mer i egenskap av högsta övervakare att
44301: att detta skulle strida mot tryck- och yttrande-    noggrant följa med saken.
44302: friheten, å andra sidan på grund av att det i
44303:      Helsingfors den 18 november 1971.
44304: 
44305:                                                     Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
44306: 
44307: 
44308: 
44309: 
44310: 1114/71
44311: Kirj. ksm. n:o 229.
44312: 
44313: 
44314: 
44315: 
44316:                                     Pohjonen ym.: Täydennysojitusalueiden verovapaudesta.
44317: 
44318: 
44319:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44320: 
44321:     Uusissa metsien ojitushankkeissa tulee esille        alueille ei enää myönnetä verovapautta. Esim.
44322: tapauksia, joissa on suunniteltu vanhojen, liian         vielä viime vuonna noin 40 vuotta sitten hyvin
44323: harvalla ve11k:ostolla ojitettujen suokuvioiden          harvaan ojitetut alueet saivat verovapauden. Täl-
44324: täydentämistä. Aiemmin, jolloin ojankaivu suo-           laista yksityismetsänomistajien ja kansantalou-
44325: ritettiin lapiokaivuna ja se oli kallista, tingittiin    den kannalta kielteistä tulkintaa ei a.o. laki ja
44326: kustannuksista ja harvennettiin sarkavälejä. Ny-         asetus puolla. Tähän asiaan tulisi näin ollen
44327: kyisin tiedemiehet ovat yksimielisesti tiheäm-           saada aikaan korjaus.
44328: män ojituksen kannalla. Oikeudenmukaisuus                   Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
44329: edellyttäisi, että tällaisillekin täydennysojittajille   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
44330: myönnettäisiin samat edut esim. verovapauteen            neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
44331: nähden kuin kokonaan uuden ojituksen suoritta-           seuraavan kysymyksen:
44332: jille, koska kysymyksessä on samanlainen kan-
44333: santaloutta edistävä toiminta. Asianomaista la-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44334: kia (Maatilatalouden tuloverolaki 543/67) on                    ryhtyä, että ns. täydennysojitusalueille
44335: kuitenkin nyt alettu tulkita niin, että laaditta-               voitaisiin edelleen myöntää asianmukai-
44336: vista suunnitelmista on jätettävä täydennysoji-                 nen verovapaus?
44337: tuspinta-alat pois, mikä tietää sitä, että näille
44338:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1971.
44339: 
44340:                 Mauno Pohjonen.                                      Reino Kangas.
44341:                 Olavi Tupamäki.                                      Jouko Siikaniemi.
44342:                                              Esko Pekonen.
44343: 
44344: 
44345: 
44346: 
44347: 1117/71
44348: 2
44349: 
44350: 
44351: 
44352: 
44353:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
44354: 
44355:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       ojitettu metsänkasvun parantamiseksi tai mil-
44356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loin pelto, luonnonlaidun tai -niitty on kylvämäl-
44357: olette 19 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn             lä tai istuttamalla metsitetty, sovelletaan aluee-
44358: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          seen mitä 1 momentissa on säädetty." Sanotussa
44359: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         momentissa on määritelty mm. verovapausaika
44360: edustaja Mauno Pohjosen ym. näin kuuluvasta           maan eri osissa. Säännöksen soveltamisen edelly-
44361: kirjallisesta !kysymyksestä n:o 229:                   tyksenä on katsottava olevan metsän kasvatta-
44362:                                                        miseen soveltuvan luonnontHaisen suon ensiker-
44363:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tainen ojitus eli uudisojitus. Tukea tällaiselle
44364:        ryhtyä, että ns. täydennysojitusalueille       käsitykselle saa myös metsäverokomitean mie-
44365:        voitaisiin edelleen myöntää asianmukai-         tinnöstä (Komiteanmietintö 1964: A 15), jo-
44366:        nen verovapaus?"                                hon puheena oleva 15 §:n 2 momentin säännös
44367:                                                        perustuu. Keskusmetsälautakunta Tapion met-
44368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sänparannusosasto ei myöskään katso täydennys-
44369: vasti seuraavaa:                                      ojitusten hyötyalaa, jonka määritteleminenkin on
44370:                                                       vaikeata, uudeksi ojitusalaksi. Täydennysojitus,
44371:    Kysymyksessä tarkoitettaneen lähinnä 1930-          jota varten on mahdollista saada myös metsän-
44372: luvulla syntyneitä ojitusalueita, joissa liian har-    parannusvaroja, onkin paremmin ymmärrettävä
44373: vasta ojaverkostosta ja ojaston kunnossapidon         olemassa olevan ojitusalueen kunnostustoimen-
44374: laiminlyönnistä johtuen kuivuminen eräissä ta-         piteenä. Ojitusalueiden verovapaussäännöstä ei
44375: pauksissa on tapahtunut vaillinaisesti ja täyden-      voida myöskään soveltaa soistuneiden kankaiden
44376: nysojitus on katsottu tarpeelliseksi. Ojakilomet-      ojitusalueisiin, koska ojituksen kohteena ei täl-
44377: rien kokonaismäärästä täydennysojat muodosta-          löin ole suo, vaan kangasmaa.
44378: vat vain pienen osan. Keskusmetsälautakunta               Edellä esitetyn perusteella on katsottava, ettei
44379: Tapion ilmoituksen mukaan maan yksityismet-            maatilatalouden tuloverolain 15 ja 16 §:n sään-
44380: sissä esim. v. 1969 'tehtiin uudisojia 51 555 km       nöksiä niiden nykyisessä muodossaan ole voitu
44381: ja täydennysojia 173 km sekä vastaavasti v.            eikä voida soveltaa aikaisempien ojitusalueiden
44382: 1970 47 887 km ja 353 km.                              täydennysojituksiin, eikä siten myöskään täy-
44383:    Säännökset ojitetun alueen verovapaudesta ja        dennysojitusalueiden verovapauden jatkaminen
44384: sen edellytyksistä sisältyvät 15 päivänä joulu-        tietenkään voi tulla kysymykseen. Edellä esite-
44385: kuuta 1967 annetun maatilatalouden tulovero-           tyn perusteella ei ole myöskään aiheellista
44386: lain (543/67) 15 ja 16 §:ään. Lain 15 §:n              muuttaa kyseisiä säännöksiä siten, että vero-
44387: 2 momentissa säädetään: "Milloin suo on joko           vapaus ulotettaisiin koskemaan aikaisempien oji-
44388: kokonaan tai osittain maanomistajan varoilla           tusalueiden täydennysojitusta.
44389:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1971.
44390: 
44391:                                                                               Ministeri Jorma Uitto.
44392:                                                                                                      3
44393: 
44394: 
44395: 
44396: 
44397:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44398: 
44399:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nom sådd eller plantering, tillämpas på området
44400: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        vad i 1 mom. är stadgat." I sagda moment är
44401: av den 19 oktober 1971 tili vederbörande med-        bl. a. skattefrihetstiden i olika delar av landet
44402: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      fastställd. En förutsättning för tillämpningen av
44403: av riksdagsman Mauno Pohjonen m. fl. ställda         stadgandet måste anses vara att det är fråga om
44404: skriftliga spörsmål nr 229:                          dikning för första gången eller nydikning av
44405:                                                      torvmark, som befinner sig i natrutillstånd och
44406:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           som är lämplig för uppdragande av stkog. Man
44407:        vidtaga för att behörig skattefrihet fort-    finner också stöd för en sådan uppfattning i
44408:        farande skall kunna beviljas för s.k.         skogsskattekommittens betänkande ( Kommitte-
44409:        kompletteringsdikningsområden? ''             betänkande 1964: A 15), på vilket ifrågavaran-
44410:                                                      de stadgande i 15 § 2 mom. baserar sig. Kes-
44411:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          kusmetsälautakunta Tapios skogsförbättringsav-
44412: anföra följande:                                     delning anser inte heller genom kompletterings-
44413:                                                      dikningar vunnen :båtnadsareal, som det dess-
44414:    I spörsmålet torde närmast avses sådana på        utom är svårt att bestämma, vara nytt diknings-
44415: 1930-talet tillkomna dikningsområden, på viLka       område. Kompletteringsdikning, för viiken det
44416: uttorkningen i vissa fall på grund av ett alltför    också är möjligt att få skogsförbättringsmedel,
44417: glest dikesnät och försummelse av dikesnätets        är snarare att uppfatta som en åtgärd för istånd-
44418: underhåll har varit ofullständig, varför ikomplet-   sättning av redan förefintligt dikningsområde.
44419: teringsdikning har befunnits nödig. Av total-        Stadgandet om skattefrihet för dikningsområden
44420: antalet dikeskilometer utgör kompletterings-         kan inte heller ·tillämpas på dikningsområden
44421: dikena bara en liten del. Enligt uppgift från        på försumpade moar, emedan föremålet för dik-
44422: Keskusmetsälautakunta Tapio benämnda cent-           ningen härvid inte är torvmark, utan momark.
44423: ralskogsnämnd gjordes i landets enskilda skogar         På basen av det ovan anförda måste det anses,
44424: till exempel år 1969 51 555 km nydiken 173           att stadgandena i 15 och 16 §§ inkomstskatte-
44425: km tkompletteringsdiken och år 1970 47 887           lagen för gårdsbruk i deras nuvarande form
44426: respektive 353 km.                                   vanken har kunnat eller kan ·tillämpas på komp-
44427:     Stadganden om skattefrihet för utdikat om-       letteringsdikningar av tidigare dikningsområden,
44428: råde och om förutsättningarna härför ingår i         och sålunda kan fortsatt skattefrihet för komp-
44429: 15 och 16 §§ inkomstskattelagen för gårdsbruk        letteringsdikningsområden naturligtvis inte hel-
44430: den 15 december 1967 (543/67). I lagens 15           ler tkomma i fråga. På basen av det ovan an-
44431: § 2 mom. stadgas: "Har torvmark i och för            förda är det inte heller motiverat att ändra
44432: förbättrande av skogsväxten antigen helt ellet       ifrågavarande stadganden så, att skattefriheten
44433: delvis utdikats med markägarens medel eller          skulle utsträckas tili att även gälla komplette-
44434: har åker eller naturbete eller -äng beskogats ge-    ringsdikning av tidigare dikningsområden.
44435:       Helsingfors den 17 november 1971.
44436: 
44437:                                                                              Minister Jorma Uitto.
44438: Kirj. ksm. n:o 230.
44439: 
44440: 
44441: 
44442: 
44443:                                   Räsänen ym.: Yksityisten laboratorio- ja röntgenlaitosten pii,
44444:                                      rissä tapahtuvan epäterveen liiketoiminnan lopettamisesta.
44445: 
44446: 
44447:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
44448: 
44449:     Lisääntynyt tieto ihmisestä ja teknisten edel-   laissa oli tarkoitettu ja etenkin vähävaraisille
44450: lytysten paraneminen suorittaa ihmisen tervey-       tämä tuo kohtuuttomia rasituksia.
44451: teen liittyviä tutkimuksia ovat johtaneet li-           Yhteiskunta on ollut myötävaikuttamassa
44452: sääntyneeseen tutkimuspalvelusten kysyntään.         siihen, että laboratorioista ja rtg-laitoksista on
44453: Mutta etenkin sairausvakuutuslain säätämisen         tullut erittäin tuottoisia liikelaitoksia viime
44454: jälkeen, missä yhteydessä yhteiskunta otti huo-      vuosina. Kun useat eri laboratoriot suorittavat
44455: lehtiakseen osan näistä aiheutuvista kustannuk-      kuitenkin samoja perustutkimuksia, on tapah-
44456: sista, osittain keinotekoinen kysyntä on viime       tunut runsaasti päällekkäisinvestointeja mm.
44457: vuosina johtanut valtavan yksityisen laborato-       kalliisiin laboratoriokoneisiin ja huoneistoihin.
44458: rioverkoston syntymiseen. Tätä on edesautta-            Vaikka yksityisten laboratorioiden ja rtg-lai-
44459: nut myös se, että monien sairaaloiden rakenta-       tosten johtavien henkilöiden työ on yleensä si-
44460: mista ei ole vielä loppuun suoritettu eivätkä        vutoimista, määräävät he itselleen kohtuutto-
44461: olemassaolleet laboratorio- ja röntgenosastot        man korkeita palkkoja, jotta liiketoiminta näyt-
44462: ole olleet riittävän tehokkaassa käytössä.           täisi mahdollisimman tappiolliselta. Sitävastoin
44463:     Vaikka lukuisten yksityisten tutkimuslaitos-     varsinaisten työntekijöiden palkat ovat puoles-
44464: ten syntyminen onkin johtanut osittain alan          taan suhteellisen vaatimattomat, kuten labora-
44465: kehittymiseen, on entistä enemmän alkanut            toriotyöntekijöiden palkat yleensäkin. Labora-
44466: ilmetä myös kielteisiä piirteitä, jotka eivät ole    toriota ylläpitävät lääkärit saattavat saada use-
44467: yhteiskunnan eikä sairaan ihmisen edun mu-           ammanlaista tuloa, joiden yhteissumma saattaa
44468: kaisia. Niinpä esimerkiksi alalla tapahtuva kil-     yhden henkilön osalta nousta yli 10 000 mk
44469: pailu ei ole johtanut maksujen alenemiseen,          kuukaudessa eli reilusti yli kolminkertaiseksi
44470: vaan mm. tarpeettomien tutkimusten suoritta-         verrattuna esim. kansanedustajan palkkaan. Sa-
44471: miseen sekä edustusmenojen voimakkaaseen             ma lääkäri saattaa saada sairaalalääkärin palk-
44472: kasvuun kilpailtaessa potilaita ja näytteitä lä-     kaa, laboratorion johtajan palkkaa, praktiikka-
44473: hettävistä lääkäreistä ja sairaaloista.              tuloja laboratoriossa suorittamastaan yksityis-
44474:     Sen vuoksi, että yksityiset laboratoriot ovat    vastaanotosta, jossa helposti langetaan käyttä-
44475: useimmiten sairaaloissa toimivien lääkäreiden,       mään ylitaksoja, osinkotuloja yhtiöltä ja edel-
44476: kemistien, sairaanhoitajien jne. hallinnassa, ei     listen lisäksi edustusmenojen puitteissa hoite-
44477: läheskään aina tutkimuksia suoriteta sairaan-        lee "yhtiön edun nimessä" omat huvilaskunsa.
44478: hoidollisista tarpeista lähtien, vaan perustuen      Tällaista ei voida pitää kohtuullisena.
44479: mahdollisimman suuren liikevoiton saamiseen             Edellä kuvatuista syistä tapahtuu huomatta-
44480: laboratorioita ylläpitäville yhtiöille, ja tässä     vaa tulonsiirtoa vähävaraisilta varakkaille, sai-
44481:  tarkoituksessa kohtuullisen hyvin palkatut lää-     railta terveille ja sairaaloiden käyttökustannuk-
44482: kärit lähettävät omistamiinsa laboratorioihin        set nousevat kovasti ja kunnat joutuvat mak-
44483: potilaita ja näytteitä yhteiskunnan omistamista      samaan      huoltoapupotilaistaan     korkeimman
44484:  sairaaloista.                                       mahdollisen hinnan.
44485:     Liikevoiton maksimoimiseksi tutkimusmak-            Kansanterveyslain ja maksuttomien palvelus-
44486:  sut yksityisissä alan laitoksissa ovat vähintään    ten voimaantultua saattavat palvelusten kysyn-
44487:  20 %, yleensä 30-40 % ja jopa kaksi kertaa          nän kasvaessa epäkohdat käydä rehoittamaan
44488:  suurempia kuin sairausvakuutuksen korvaus-          laboratoriotoiminnan piirissä entistä enemmän,
44489:  perusteena olevat taksat. Näin sairausvakuutus      ellei niihin puututa tiukasti jo tässä vaiheessa.
44490:  ei turvaa potilaille niitä etuja, jotka alunperin   Tällä hetkellä tuntuisi myös hätiköidyltä läh-
44491: 1106/71
44492: 2
44493: 
44494: teä vahvistamaan uusia korkeimpia sairausva-          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
44495: kuutustaksoja, niinkuin KELA:ssa on kaavail-        §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
44496: tu, koska se johtaisi välittömästi laboratorio-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
44497: ja rtg-maksujen nousuun. Ensiarvoisen tärkeätä      raavan kysymyksen:
44498: olisi tässä vaiheessa puuttua muidenkin kuin
44499: pelkkien laboratorio- ja rtg-laitoksen palkkioi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44500: hin liittyviin epäkohtiin ja siksi laboratorio-            ryhtyä yksityisten laboratorio- ja rönt-
44501: organisatiotoimikunnalle määrättyä tehtävä-                genlaitosten piirissä tapahtuvan ihmis-
44502: kenttää olisikin laajennettava. Ellei tähän pääs-          ten sairautta ja yhteiskunnan rahoitusta
44503: tä, kustannusten rajoittaminen tällä terveyden-            hyväkseen käyttävän epäterveen liike-
44504: huollon sektorilla järkeviin ja kohtuullisiin              toiminnan lopettamiseksi?
44505: puitteisiin ei ole mahdollista.
44506:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1971.
44507: 
44508:                Pauli Räsänen.                                   Siiri Lehmonen.
44509:                Anna-Liisa Jokinen.                              Aulis Juvela.
44510:                                                                                                     3
44511: 
44512: 
44513: 
44514: 
44515:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
44516: 
44517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kiinnittäen erityistä huomiota avohoidon labo-
44518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ratoriopalvelujen tarkoituksenmukaisuuteen ja
44519: olette 19 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-     toisiinsa niveltyvyyteen sekä tutkimuksista pe-
44520: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   rittäviin palkkioihin kuluttajan kannalta yhden-
44521: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    mukaisen käytännön mahdollistuttamiseksi
44522: Pauli Räsäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    maassamme. Toimikunnan mietinnön valmis-
44523: kysymyksestä n:o 230:                              tuttua tämän vuoden loppuun mennessä tul-
44524:                                                    laan toimikunnan esityksen pohjalta ryhtymään
44525:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    niihin toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan pois-
44526:        ryhtyä yksityisten laboratorio- ja rönt-    tamaan laboratoriotoiminnassa ilmenevät epä-
44527:        genlaitosten piirissä tapahtuvan ihmis-     kohdat. On ilmeistä, että. toimikunnan tekemiä
44528:        ten sairautta ja yhteiskunnan rahoitusta    ehdotuksia laboratoriotoiminnan osalta voidaan
44529:        hyväkseen käyttävän epäterveen liike-       soveltaa myös röntgentoimintaan.
44530:        toiminnan lopettamiseksi?"                      Saanen lisäksi huomauttaa, että kansanter-
44531:                                                    veystyöstä annettavan lain mukaisen toiminnan
44532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       alkaessa on mahdollista entistä enemmän käyt-
44533: vasti seuraavaa:                                   tää terveyskeskusten laboratorioiden ja rönt-
44534:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kesäkuun      genin lisäksi lakisääteistä valtionapua saavien
44535: 24 päivänä 1970 asettanut toimikunnan, jonka       kuntien ja kuntainliittojen laboratorioita ja
44536: tehtävänä on tutkia julkisen ja yksityisen sek-    röntgeniä myös avohoidon hyväksi.
44537: torin laboratorioiden toiminnan organisointia
44538:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1971.
44539: 
44540: 
44541:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
44542: 4
44543: 
44544: 
44545: 
44546: 
44547:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44548: 
44549:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen      olika slag av laboratorieservice inom den öpp-
44550: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         na vården samt åt de arvoden som uppbäres
44551: velse av den 19 oktober 1971 tili vederböran-     för undersökningar. Syftet härmed är att en
44552: de medlem av statsrådet översänt en avskrift      från konsumentens synpunkt sett enhetlig
44553: av följande, av riksdagsman Pauli Räsänen         praxis skall bli möjlig i vårt land. När kom-
44554: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 230:        missionens betänkande föreligger färdigt i
44555:                                                   slutet av detta år, kommer, på grundval av
44556:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen        dess förslag, sådana åtgärder att vidtagas som
44557:        vidtaga för att göra slut på den osunda    är ägnade att eliminera de olägenheter som
44558:        affärsverksamhet som förekommer vid        förekommer inom laboratorieverksamheten.
44559:        privata laboratorie- och röntgenanstal-    Uppenbart är att de förslag kommissionen
44560:        ter och som utnyttjar människors sjuk-     framlägger i fråga om laboratorieverksamheten
44561:        dom och samhällets finansiering?"          också kan tillämpas på röntgenverksamheten.
44562:                                                      Härjämte torde det tillåtas mig påpeka, att
44563:    Såsom svar det.ta spörsmål får jag vördsamt    när den på den kommande lagen om folkhälso-
44564: anföra följande:                                  arbetet grundade verksamheten börjar, blir
44565:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte    det möjligt att mera än förut jämte hälsovårds-
44566: den 24 juni 1970 en komission, vars uppdrag       centralernas laboratorier och röntgenanlägg-
44567: är att undersöka hur verksamheten vid labo-       ningar även utnyttja laboratorier och röntgen-
44568: ratorier inom den offentliga och den privata      anläggningar, tillhörande kommuner och kom-
44569: sektorn är organiserad samt att härvid ägna       nmnalförbund, vilka erhåller lagstadgat stats-
44570: särskild uppmärksamhet åt ändamålsenligheten      understöd, för öppen vård.
44571: hos och den inbördes anpassningen mellan
44572:      Helsingfors den 17 november 19 71.
44573: 
44574: 
44575:                                                   Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
44576: Kirj. ksm. n:o 231.
44577: 
44578: 
44579: 
44580: 
44581:                                 Koskinen: Rakennusliike Peruskilla Oy:n menettelystä asunnon
44582:                                    ostajia kohtaan.
44583: 
44584: 
44585:                         E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
44586: 
44587:    Kuluneen vuoden aikana on maassamme ta-         kannalta asiaa tarkastellen on väärinkä~ökset
44588: pahtunut rakennusliikkeiden konkursseja yllät-     viipymättä tutkittava, syylliset saatettava edes-
44589: tävän runsaasti, joukossa epäilyttäviäkin ta-      vastuuseen, petoksen uhriksi joutuneiden edut
44590: pauksia, mutta viime viikolla paljastui kon-       ja oikeudet turvattava sekä la:kisääteisin toi-
44591: kurssin jälkiseurauksena rikollisia toiminta-      menpitein vastaisuudessa nykyistä paremmin
44592: muotoja. Kysymyksessä on hyvinkääJäinen ra-        suojattava asunto-osakkeiden koskemattomuus.
44593: kennusliike Peruskiila Oy, jonka taholta ja           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
44594: toimesta suoritettiin asunto-osakekirjojen pant-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
44595: taus ennen konkurssin julistamista. Yhteisme-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
44596: netykset 33 asunto-ostajan kohdalla Hämeen-        vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
44597: linnassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä nousevat
44598: yli miljoonan markan. Hyväuskoiset vanhukset,                Onko Hallitus tietoinen hyvinkää-
44599: jotka ovat sijoittaneet ainoat rahansa ja nuoret          läisen rakennusliike Peruskiila Oy:n ri-
44600: parit, jotka osakehankintaosa ovat rahoittaneet           kollisesta toiminnasta asunto-osakeomis-
44601: raskaalla pankkiluotolla, ovat joutuneet turvat-          tajia kohtaan, ja jos on,
44602: tomaan ja kestämättömään tilanteeseen. Hermo-                ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-
44603: romahdus, valvotut yöt ja huoli tulevaisuu-               piteisiin rahalaitosten hallussa olevien
44604: desta, nämä karmeita seurauksia pyrkimyksistä             asunto-osakkeiden laittoman myynnin ja
44605: saada uusi pysyvä koti. Luottamus rakennus-               panttauksen estämiseksi ja että edellä
44606: liikkeitä kohtaan on kokenut pahan vaurion,               olevassa tapauksessa petoksen uhriksi
44607: eikä tähän asiaan sekaantuneet rahalaitokset-             joutuneiden menetykset korvataan?
44608: kaan ole epäilyksien ulkopuolella. Tältäkin
44609:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1971.
44610: 
44611:                                         Aarne Koskinen.
44612: 
44613: 
44614: 
44615: 
44616: 1078/71
44617: 2
44618: 
44619: 
44620: 
44621: 
44622:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44623: 
44624:    ValtiQPäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     teaa, jonka tehtävänä, paitsi asunto-osakeyh-
44625: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tiölainsäädännön kokonaisuudistusta, on val-
44626: olette 19 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn          mistaa hallituksen esityksen muotoon laaditta-
44627: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       va ehdotus asunto-osakeyhtiöitä koskeviin sään-
44628: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nöksiin tehtäviksi muutoksiksi silmällä pitäen
44629: edustaja Aarne Koskisen kirjallisesta kysymyk-     asunto-osa:kkeen ostajan asemaan liittyvien epä-
44630: sestä n:o 231:                                     kohtien poistamista. Saatujen tietojen mukaan
44631:                                                    komitea onkin laatinut tätä tarkoittavan ehdo-
44632:           "Onko Hallitus tietoinen hyvinkää-       tuksen, jonka komitea toivoo saavansa val-
44633:        Jäisen rakennusliike Peruskiila Oy:n ri-    miiksi lähiaikoina. Ehdotuksen tarkoituksena
44634:        kollisesta toiminnasta asunto-osakeomis-    olisi erityisesti luoda takeet ns. kaksoisluovu-
44635:        tajia kohtaan, ja jos on,                   tuksia ja -panttauksia sekä muita asunto-osak-
44636:           ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-     keen ostajan asemaa vaarantavia väärinkäytök-
44637:        piteisiin rahalaitosten hallussa olevien    siä vastaan. Lausuntomenettelyn jälkeen voi-
44638:        asunto-osakkeiden laittoman myynnin ja      taneen hallituksen esitys asiassa antaa vuoden
44639:        panttauksen estämiseksi ja että edellä      1972 valtiopäiville.
44640:        olevassa tapauksessa petoksen uhriksi          Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on
44641:        joutuneiden menetykset korvataan?"          myös kiinnitetty huomiota mahdollisuuteen
44642:                                                    sellaisen vapaaehtoisella pohjalla toimivan va-
44643:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kuutus- tai takuujärjest·elmän aikaan saamiseksi,
44644: vasti seuraavaa:                                   jonka tarkoituksena olisi turvata asunto-osak-
44645:    Ra:kennusliike Peruskiila Oy:n sekä sen si-     keen ostajan asema, mikäli asunnon saaminen
44646: saryrityksen Teräskiila Oy:n konkurssin yhtey-     esim. urakoitsijan konkurssin vuoksi tai muusta
44647: dessä ilmenneiden tapahtumien selvittely on        syystä vaarantuu. Tällainen järjestelmä on ke-
44648: ollut keskusrikospoliisin hoidettavana. Sisäasi-   hitetty Ruotsissa Rakennusurakoitsijayhdistyk-
44649: ainministeriöstä saatujen tietojen mukaan tut-     sen ja Rakennusteollisuusliiton toimesta 1960-
44650: kimukset tässä asiassa ovat tehtyjen rikosil-      luvulla. Mikäli vapaaehtoisuuteen perustuvaa
44651: moitusten suuren lukumäärän vuoksi edelleen-       vakuutus- tai takuujärjestelmää ei kuitenkaan
44652: kin käynnissä. Tämän jälkeen asianomaisten         saataisi aikaan, on ryhdyttävä muun ohella har-
44653: viranomaisten tehtävänä on päättää, tullaanko      kitsemaan pakollisen vakuutuksen aikaansaa-
44654: ja keitä vastaan nostamaan asiassa syytteitä.      mista asunto-osakkeen ostajan aseman turvaa-
44655:    Hallitus on niin ikään kiirehtinyt parhail-     miseksi.
44656: laan työskentelevää asunto-osakeyhtiölakikomi-
44657:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1971.
44658: 
44659:                                                                    Oikeusministeri K. ]. Lång.
44660:                                                                                                    3
44661: 
44662: 
44663: 
44664: 
44665:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
44666: 
44667:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Regeringen har likaså påskyndat den för
44668: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           närvarande verksamma bostadsaktiebolagskom-
44669: velse av den 19 oktober 1971 tili vederbörande      mittens arbete, vars uppgift, förutom en total-
44670: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      reform av bostadsaktiebolagslagstiftningen, är
44671: jande av riksdagsledamoten Aarne Koskinen           att i formen av en regeringsproposition upp-
44672: ställda skrifdiga spörsmål nr 231:                  göra förslag tili ändringar i stadgandena om
44673:                                                     bostadsaktiebolag med hänsyn tili avlägsnande
44674:           "Är Regeringen medveten om bygg-          av de missförhållanden som anknyter till bo-
44675:        nadsfirman Peruskilla Oy:s, med hem-         stadsaktieköpares ställning. Enligt erhällna upp-
44676:        ort i Hyvinge, brottsliga verksamhet         gifter har kommitten även uppgjort ett förslag
44677:        gentemot bostadsaktieägare, och om           i detta syfte, vilket kommitten hoppas få fär-
44678:        så är,                                       digt under den närmaste tiden. Förslagets än-
44679:           kommer Regeringen ofördröjligen att       damål vore särskilt att skapa garantier mot
44680:        vidtaga åtgärder tili förhindrande av        s.k. dubbelöverlåtelser och -pantsättningar samt
44681:        olaglig försäljning och pantsättning av      andra missbruk, som äventyrar bostadsaktie-
44682:        bostadsaktier i penninginrättningars be-     köpares ställning. Efter remissförfarandet tor-
44683:        sittning och på det att förlusterna för      de en regeringsproposition i saken kunna av-
44684:        dem som i förevarande fall blivit offer      låtas till 1972 års riksdag.
44685:        för bedrägeri blir ersatta?"                     Utöver ovan nämnda åtgärder har uppmärk-
44686:                                                     samhet även fästs vid möjligheterna att åstad-
44687:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        komma ett sådant på frivillig bas verkande
44688: anföra följande:                                    försäkrings- eller garantisystem, vars syfte vore
44689:    Utredningen av de händelser som inträffat i      att trygga bostadsaktieköpares ställning för den
44690: samband med byggnadsfirman Peruskiila Oy: s         händelse erhållandet av bostad till följd av
44691: och dess systerföretag Teräskiila Oy:s konkurs       t.ex. entreprenörens konkurs eller av annan
44692: har handhafts av centralkriminalpolisen. En-        orsak skulle äventyras. Ett dylikt system har
44693: ligt uppgifter som erhållits från ministeriet       under 1960-talet utvecldats i Sverige på åt-
44694: för inrikesärendena pågår undersökningarna i        gärd av Byggnadsentreprenörföreningen och
44695: denna sak tili följd av det stora antalet brotts-   Byggnadsindustriförbundet. Om ett på frivil-
44696: anmälningar fortfarande. Härefter är det ve-        lighet baserat försäkrings- eller garantisystem
44697: derbörande myndigheters uppgift att besluta          likväl icke fås till stånd, bör man vid sidan
44698: huruvida och mot vilka åtal i saken skall väc-       om annat taga i övervägande att åstadkomma
44699: kas.                                                 en obligatorisk försäkring till tryggande av
44700:                                                      bostadsaktieköpares ställning.
44701:       Helsingfors den 15 november 1971.
44702: 
44703:                                                                     Justitieminister K. ]. Lång.
44704: Kirj. ksm. n:o 232.
44705: 
44706: 
44707: 
44708: 
44709:                                  Sinisalo ym.: Arvonlisäverojärjestelmään liittyvien selvitysten
44710:                                      saattamisesta julkisuuteen.
44711: 
44712: 
44713:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
44714: 
44715:    Valtiovallan taholta on eri yhteyksissä ilmoi-   mat kuluttajaväestön verotuksen lisääntymisen
44716: tettu suoritettavan valmisteluja siirtymisestä      markkamääristä sekä jakaantumisesta eri
44717: liikevaihtoverotuksessa ns. arvonlisäverojärjes-    sosiaaliryhmille ovat valmiina.
44718: telmään. Tätä toimenpidettä perustellaan erityi-       Julkisuuteen ei näitä selvityksiä ole kuiten-
44719: sesti kapitalistisen yrittäjätoiminnan kilpailu-    kaan saatettu. Kansalaisilla ei ole näin ollen
44720: kykyisyyden parantamisella. Arvonlisävero-          mahdollisuutta näihin asiatietoihin pohjautu-
44721: järjestelmä toteutettuna toisikin uusia vero-       vaan ennakkokäsittelyyn arvonlisäverojärjestel-
44722: helpotuksia nimenomaan suurpääomalle ja             män toteuttamisen seuraamuksista.
44723: lisäisi kuluttajaväestön kannettavaksi tulevaa         Edellä mainitut suunnitelmat ja selvitykset
44724: liikevaihtoverorasitusta huomattavasti vielä        tulisi viipymättä julkistaa.
44725: nykyisestään. Se tulisi vaikeuttamaan myös             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
44726: pienyrittäjätoimintaa.                              37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
44727:    Valtiovarainministeriössä on suoritettu pit-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
44728: källe meneviä valmisteluja arvonlisäverojärjes-     seuraavan kysymyksen:
44729: telmän toteuttamiseksi. Tiettävästi on valmis-
44730: tettu myös selvitykset miten liikevaihtoveroa                 Aikooko Hallitus julkistaa arvon-
44731: tultaisiin korottamaan mm. välttämättömyys-                lisäverojärjestelmän valmistelussa tehdyt
44732: tarvikkeiden ja palvelusten osalta korvaamaan              selvitykset suunnitellun uuden veron
44733: sitä tulonmenetystä, jonka suuryritystoiminnalle           hinnankorotus- ym. kielteisistä vaiku-
44734: myönnettäväksi suunnitellut verohelpotukset                tuksista eri sosiaaliryhmille?
44735: tulisivat aiheuttamaan. Tiettävästi myös laskel-
44736:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1971.
44737: 
44738:           Taisto Sinisalo.             Rainer Virtanen.               Irma Rosnell.
44739: 
44740: 
44741: 
44742: 
44743: 1118/71
44744: 2
44745: 
44746: 
44747: 
44748: 
44749:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44750: 
44751:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa   teriön toimesta on sittemmin pyritty täydentä-
44752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mään näitä selvityksiä, mikä työ on vielä
44753: olette 20 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn           kesken.
44754: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Vaitioneuvoston piirissä suoritetaan jatku-
44755: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vasti laajoja selvitys- ja suunnittelutehtäviä lain-
44756: edustaja Taisto Sinisalon ym. näin kuuluvasta       säädännön ja hallinnon kehittämiseksi. Ei ole
44757: kirjallisesta kysymyksestä n:o 232:                 mahdollista eikä aina tarkoituksenmukaistakaan
44758:                                                     saattaa julkisuuteen kaikkia laadittuja selvityk-
44759:           "Aikooko Hallitus julkistaa arvon-        siä ja suunnitelmia, varsinkaan silloin kun ne
44760:        lisäverojärjestelmän valmistelussa tehdyt    vielä ovat keskeneräisiä. Yleisenä periaatteena
44761:        selvitykset suunnitellun uuden veron         onkin pidetty sitä, että selvitykset pyritään
44762:        hinnankorotus- ym. kielteisistä vaiku-       julkistamaan vasta niiden valmistuttua.
44763:        tuksista eri sosiaaliryhmille?''                Kun siirtyminen lisäarvonverotukseen mah-
44764:                                                     dollisesti tulee ajankohtaiseksi, tullaan halli-
44765:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuksen toimesta antamaan Eduskunnalle asiaa
44766: vasti seuraavaa:                                    koskevan esityksen yhteydessä riittävästi infor-
44767:    Tehdessään ehdotuksen nykyisen liikevaihto-      maatiota, jotta Eduskunta voisi tehdä ratkai-
44768: verojärjestelmän korvaamisesta ns. lisäarvon-       sunsa laajoihin ja monipuolisiin asiatietoihin
44769: verojärjestelmällä liikevaihtoverokomitea esitti    nojautuen. Tästä syystä ja suoritettujen selvi-
44770: mietinnössään (komiteanmietintö 1969: B 35)         tysten keskeneräisyyden vuoksi hallitus pitää
44771: varsin laajoja selvityksiä ehdotustensa vaikutuk-   epätarkoituksenmukais~na tässä vaiheessa jul-
44772: sista eräiden elintarvikkeiden hintoihin sekä       kistaa ed. Sinisalon ym. kirjallisessa kysymyk-
44773: yleensä kuluttajahintoihin. Valtiovarainminis-      sessä tarkoitettuja selvityksiä.              .
44774:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1971.
44775: 
44776:                                                           Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
44777:                                                                                                   3
44778: 
44779: 
44780: 
44781: 
44782:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
44783: 
44784:   I det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen          mödanden sedermera gjorts att komplettera
44785: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise      dessa utredningar. Arbetet härmed pågår allt-
44786: av den 20 oktober 1971 tili vederbörande med-      jämt.
44787: Iem av statsrådet översänt avskrift av föijande       Inom statsrådet utföres ständigt omfattande
44788: av riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl. ställda      utrednings- och planeringsuppgifter för utveck-
44789: skriftliga spörsmåi nr 232:                        Iande av lagstiftning och förvaltning. Det är
44790:                                                    inte möjligt och inte heller alltid ändamåls-
44791:           "Ämnar Regeringen offentliggöra de       enligt att offentliggöra alla utredningar och
44792:        utredningar som vid beredningen av          pianer, som har utarbetats, särskilt inte medan
44793:        mervärdeskattesystemet har gjorts om        de ännu är ofullbordade. Den allmänna prin-
44794:        den pianerade nya skattens prishöjande      cipen härvidlag har varit, att, att utredningarna
44795:        och andra, för olika socialgrupper nega-    såvitt möjligt offentliggörs först när de före-
44796:        tiva verkningar?"                           ligger färdiga.
44797:                                                       När en övergång tili mervärdebeskattning
44798:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      möjligen blir aktuell kommer Riksdagen att
44799: samt anföra följande:                              genom regeringens försorg i samband med
44800:    Omsättningsskattekommitten framlade, när        propositionen i saken erhålla tillräcklig infor-
44801: den avgav försiag om att det nuvarande             mation därom, så att Riksdagen kan träffa
44802: omsättningsskattesystemet skall ersättas med       sitt avgörande med stöd av omfattande och
44803: ett s.k. mervärdeskattesystem (kommitte-           mångsidiga sakuppgifter. Fördenskull och eme-
44804: betänkande 1969: B 35), mycket omfattande          dan de gjorda utredningarna ännu inte har slut-
44805: utredningar om de verkningar dess förslag          förts finner .regeringen det inte ändamålsenligt
44806: skulle komma att få för priserna på vissa livs-    att i detta skede offentliggöra de utredningar
44807: medel och på konsumentpriserna överhuvud-          som åsyftas i riksdagsman Sinisalos m. fl.
44808: taget. Genom finanministeriets försorg har be-     skriftliga spörsmål.
44809:   Helsingfors den 16 november 1971.
44810: 
44811:                                                                Finansminister Päiviö Hetemäki.
44812: ~irj.   ksm. n:o 233.
44813: 
44814: 
44815: 
44816: 
44817:                                    Vaittinen ym.: Aborttirtilanteesta.
44818: 
44819: 
44820:                          Ed u rs kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
44821: 
44822:    Kun lakia raskauden keskeyttämisestä aika-          mru.mttavassa maarm käyttäneet hyväkseen
44823: taan käsiteltiin eduskunnassa, esitettiin monelta      uuden lain tarjoamia mahdollisuuksia. Valtava
44824: aholta vahvoja epäilyksiä siitä, että laki halli-      aborttipotilaiden tulva sairaaloissa ei ole jäänyt
44825: uksen esittämässä muodossa saattaa johtaa mo-          uuden aborttilain alkuvaiheen ohimeneväksi il-
44826: tiin haitallisiin vaikutuksiin. Lakiesitykseen eh-     miöksi, kuten toivottiin. Laki on ollut voimassa
44827: lotetut muutokset, joilla pyrittiin estämään           vajaat puolitoista vuotta, ja aborttien määrä
44828: :päiltyjä haittavaikutuksia kuten sitä, ettei laki     kasvaa koko ajan. Tämän vuoden alkupuolis-
44829: toukuttelisi eikä loisi edellytyksiä abortin liial-    kolla Suomessa syntyi pyörein luvuin 30 000
44830: iseen yleistymiseen eikä käyttämiseen ehkäisy-         lasta ja tehtiin 9 500 aborttia. Kun keskeytyk-
44831: nenetelmänä, eivät saaneet riittävää kanna-            set on lääkintöhallituksen antamien määräysten
44832: usta.                                                  mukaan tehtävä kiireellisesti, on tilanne sairaa-
44833:    Hyväksyessään raskauden keskeyttämrstä kos-         loissa muodostunut sellaiseksi, että monet kii-
44834: :evan Jakiesityksen eduskunta edellytti Hallituk-      reelliset gynekologista hoitoa tarvitsevat potilaat
44835: en huolehtivan siitä, että lääkintöhallitus antaa      joutuvat odottamaan pitkään terveitten keskey-
44836: ain täytäntöönpanijoille tarpeelliset ohjeet ja        tystä vaativien naisten kustannuksella.
44837: nääräykset lakiehdotuksen säännösten, erityi-             Mitä Hallitus on tehnyt niiden Hallitusta
44838: esti sen keskeyttämisperusteiden soveltamisesta        velvoittavien toivomusten suhteen, jotka edus-
44839: nahdollisimman yhdenmukaisen käytännön ai-             kunta esitti aborttilain hyväksymisen yhtey-
44840: :aansaamiseksi. Samassa yhteydessä eduskunta           dessä? Tätä asiaa tiedusteltiin Hallitukselta
44841: :dellytti, että pikaisesti ryhdytään tarmokkai-        muun muassa 16 päivänä huhtikuuta 1971 suul-
44842: iin toimenpiteisiin sukupuolivalistuksen ja eh-        lisessa kysymyksessä. Sosiaali- ja terveysminis-
44843: :äisyneuvontatyön tehostamiseksi nykyisestään          teri Kuusen vastaus oli silloin: "Hallituksen pii-
44844: o olemassa olevan terveydenhuoltojärjestelmän          rissä tunnetaan erityisesti huolta ehkäisyneuvon-
44845: mitteissa.                                             nan riittämättömyydestä. Sen sijaan ne muutok-
44846:    Epäilykset, joita lain käsittelyn yhteydessä        set, mitä tällä hetkellä itse aborttilaki näyttää
44847: uotiin julki, ovat käytännössä osoittautuneet          aiheuttavan, eivät ole mitenkään hälyttäviä."
44848: odeksi. Kerättyjen tietojen ja tilastojen perus-       Mitä Hallitus mahdollisesti on tehnyt tämän
44849: eelia voidaan vain todeta, että abortista on           "huolen tuntemisen" Jisäksi, ei ministeri Kuusi
44850: nuodostunut melko yleinen ehkäisymenetelmä.            vastauksessaan maininnut, eikä siitä sen jälkeen-
44851: ravoitteet, joihin lailla pyrittiin, eivät näytä lä-   kään ole julkisuuteen annettu tietoja.
44852: leskään toteutuneen. Tilanne keskeyttämissai-             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
44853: ·aaloissa on lain voimassaoloaikana muodostu-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
44854: mt katastrofaaliseksi. Keskeyttämissairaaloihin        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44855: aapuvat ovat nuoria, terveitä, pääasiassa kau-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44856: mnkilaisia, hyvin toimeentulevia aviovaimoja,
44857: otka vain mukavuussyistä eivät halua synnyt-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44858:  ää lapsia. Sen sijaan monilapsiset maan poh-                  ryhtyä aborttitulvan hillitsemiseksi?
44859: ois- ja itäosissa asuvat perheenäidit eivät ole
44860:         Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1971.
44861: 
44862:            Aili V aittinen.                                               Maija Heino.
44863:            Anna-Liisa Linkola.           Erkki Häkämies.                  Juha Vikatmaa.
44864:  107/71
44865: 2
44866: 
44867: 
44868: 
44869: 
44870:                         E d u 1s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44871: 
44872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       oli merkiLle panravissa laillisten keskeytysteJ
44873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nopea vuosittainen nousu. Uudenmaan lääniss:
44874: olette 20 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-       suoritettiin silloin laillisia keskeytyksiä suunnil
44875: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     leen tuhatta synnyttäjää kohden suurempi määr:
44876: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kuin lain uudistamisen jälkeen on suoritettl
44877: Aili Vaittisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     useimmissa muissa lääneissä. Koska jo uudis
44878: kysymyksestä n:o 233:                                tusta edeltäneissäkin olosuhteissa keskeyt)IIStel
44879:                                                      lukumäärässä oli odotettavissa jatkuvaa nousua
44880:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on vaikea osoittaa kuinka suuri osuus lisäänty
44881:        ryhtyä aborttitulvan hillitsemiseksi?"        miseen on johtunut lain uudistuksesta.
44882:                                                          Vaikkakin lain uud1stuksen vaikutusten at
44883:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vioiminen on näin lyhyen voimassaolaajan jäl
44884: vasti seuraavaa:                                     keen vaikeata, on todettava, että on voitu ase
44885:    Raskauden keskeyttämisestä annetun lain           tettujen tavoitteiden mukaisesti vähentää laitto
44886: muutos merkitsi huomattavaa muutosta raskau-         mien keskeytysten määrää sekä tasoittaa läänie1
44887: den laillisten keskeytysten suhteen. Laki on ol-     välisiä eroja. Toisaalta keskeytysten kokonais
44888: lut voimassa vasta suhteellisen lyhyen ajan. La-     määrä on huomattavan suuri ja tulee todennä
44889: kia säädettäessä oli eräänä perusteena laittomien    köisesti vielä kasvamaan alueellisten erojen ta
44890: keskeytysten aiheuttama kansanterveydellinen         soittuestsa.
44891: ongelma. Asian luonteesta johtuen laittomien             Lääkintöhallituksen tilastoista ei ole saata
44892: aborttien määristä ei ole olemassa tilastolukuja.    vissa selvitystä, miten suuri on ollut aborttien
44893: Arvioidut määrät ovat kuitenkin olleet huomat-       siis laillisten ja laittomien kokonaismäärä ja se1
44894: tavaa suuruusluokkaa. Koska laittomat keskey-         muutos. On kuitenkin selvää, ettei raskaude1
44895: tykset ovat olleet vakavasti vaarantamassa ter-      laillista keskeytytstä ole pidettävä yleisenä ehkäi
44896: veyttä ja aiheuttaneet pysyvääkin terveyden-          symenetelmänä ei toivottujen lasten suhteen
44897: haittaa, on ensisijaisesti ollut tarpeen ehkäistä     Abortti muodostaa aina terveydellisen vaara1
44898: laittomat keskeytykset. Näkyvissä on, että tässä      ja sen toimeenpano sitoo lääkintöpalvelujen ka
44899: suhteessa on onnistuttu. Ennen laittomaan             pasiteettia. Jotta aborttien kokonaismäärää voi
44900: aborttiin päätyneet raskaudet esiintyvät nyt lail-    taisiin tehokkaasti vähentää, on raskauden en
44901: lisesti keskeytettyjen aborttien lukujen nousuna.     nalta ehkäisyyn kiinnitettävä riittävästi huo
44902: Nyt keskeytykset siis suoritetaan lääketieteelli-     miota. Tässä suhteessa onkin neuvontaa pyrit~
44903: sesti asianmukaisissa olosuhteissa, jolloin ter-      kehittämään ja tehostamaan. Yleisten käsitysten
44904: veydelliset vaarat ovat vähimmät. Tässä suh-          asenteiden ja käyttäytymistapojen muutos ei kui
44905: teessa on kehitystä pidettävä parannuksena ai-        tenkaan tapahdu äkillisesti. Tarvitaan huomatta
44906: kaisempaan verrattuna. Lääkintöhallituksen ke-        vasti tehokkaampaa ohjausta ja neuvontaa seki
44907: räämät tiedot vuodelta 1970 osoittavat, että          muita palveluksia ehkäisyneuvonnan alalla
44908: laillisten keskeytysten lisääntyminen on ollut        Tässä tarkoituksessa on kansanterveystyöstä an
44909: suurin keskimmäiseen sosiaaliryhmään kuulu-           nettuun lakiesitykseen si,sällytetty erityismai
44910: vien naisten keskuudessa. Kehittymättömien            ninta siitä, että terveysneuvontaan sisältyy myö:
44911: läänien alueella lisäys on kohdistunut alimpaan       ehkäisyneuvon ta.
44912: sosiaaliryhmään. Alueittaiset laillisten keskey-         Kansanterveystyöstä annetun lakiesitykset
44913: tysten erot ovat jonkin verran jo vuoden 1970         edellyttämässä valtakunnallisessa suunnitelmass:
44914: aikana pienentyneet.                                  on tarpeen erityisesti painottaa ehkäisytoimin
44915:    Jo aborttilain uudistamista edeltäneenä aikana     nan kehittämistä ja vastaavasti asettaa kunnille
44916:                                                                                                     3
44917: 
44918: tehtäväksi selvittää, miten asia kussakin terveys-   vallan ehkäisyneuvonnan suhteen. Koska esitys
44919: keskuk!sessa järjestetään. Lääkintöhallituksen kä-   on jo Eduskunnan käsiteltävänä, on se myös
44920: sityksen mukaan kansanterveystyöstä annettu la-      nopein tapa saada ehkäisyneuvonnan kehittä-
44921: kiesitys hyväksyttynä antaa tarpeellisen toimi-      mi,selle tarvittavat lainsäädännölliset puitteet.
44922:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1971.
44923: 
44924:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
44925: 4
44926: 
44927: 
44928: 
44929: 
44930:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44931: 
44932:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         taiet Iagliga aborter snabbt ökade. I Nyiands Iän
44933: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise        utfördes då ett större antai Iagliga aborter per
44934: av den 20 oktober 1971 till vederbörande             omkring tusen föderskor än vad som efter Iagre-
44935: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-       formen har utförts i de flesta andra Iän. Då
44936: jande av riksdagsman Aili Vaittinen m. fl.           man redan under de förhållanden som rådde
44937: ställda skriftliga spöt:småi nr 233:                 före förnyandet av lagen kunde förutse, att an-
44938:                                                      taiet aborter fortgående skulle stiga, är det svårt
44939:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           att påvisa hur stor andel av ökningen som beror
44940:        vidtaga i syfte att stävja abortfloden?"      på Iagrefot:men.
44941:                                                          Fastän det är svårt att bedöma verkningarna
44942:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         av ~Iagreformen efter en ISå här kort giltighetstid
44943: anföra föijande:                                     bör det konsta:teras, att man i enlighet med de
44944:    Den ändrade Iagen om avbrytande av ha-            måi som ställts har kunnat minska antalet oiag-
44945: vandeskap innebar en märkbar ändring i fråga         liga aborter samt utjämna skillnaderna mellan
44946: om Iagligt avbrytande av havandeskap. Lagen          olika Iän. Å andra sidan är totalantalet aborter
44947: har varit i kraft en reiativt kort tid. Då Iagen     mycket stort och det kommer troligtvis ytterli-
44948: stiftades var ett av motiven det probiem i fråga     gare att öka allt efter som de regionala skiljak-
44949: om folkhälsan som de oiagliga avbrytandena av        tigheterna utjämnas.
44950: havandeskap medförde. På grund av sakens natur           Av medicinaistyreisens statistik framgår ej
44951: finns inga statistiska uppgifter om antalet oiag·    hur stort antalet aborter, d.v.s. ISåväi lagliga
44952: liga aborter. Antalet har dock uppskattats till      som olagliga, har varit och viiken förändring
44953: rätt stort. Då de oiagliga avbrytandena av havan-    det undergått. Sjäivklart är Hkväl, att lagligt av-
44954: deskap har medfört a1Ivarliga häisorisker och        brytande av havandeskap icke skall anses så-
44955: även föraniett bestående men för häisan, har         som ett alimänt preventivmedel i fråga om ioke
44956: det i första hand varit nödigt att förhindra         önskade barn. En abort innebär alltid en viss
44957: oiagliga aborter. Det verkar som om man skulle       häisorisk och utförandet av den binder kapaci-
44958: ha Iyckats i detta hänseende. De havandeskap         'teten i fråga om medicinska tjänster. För åstad-
44959: som tidigare Iedde till oiaglig abort ökar nu an-    kommande av en effektiv minskning av totaJan-
44960: taiet Iagligt avbrutna havandeskap. Nu utförs         taiet aborter bör tillräcklig uppmärksamhet fäs-
44961: alltså aborterna under i medicinskt hänseende        tas vid preventivt förhindrande av havandeskap.
44962: vederbörliga förhålianden varvid riskerna för         I detta av,seende har man oc·kså strävat till att
44963: patientens hälsa är de minsta möjliga. I detta       utveckla och effektivera rådgivningen. En
44964: hänseende bör utvecklingen anses såsom en för-       ändring av alimänna uppfatltningar, inställningar
44965: bättring i jämföreise med tidigare förhållanden.      och beteendemönster sker dock icke piötsligt.
44966: Av medicinalstyreisen för år 1970 insamlade          Det behövs ~avsevärt effektivare Iedning och
44967: uppgifter utvisar, att ökningen av Iagliga aborter   rådgivning samt andra tjänster på den förebyg·
44968: har varit störst biand kvinnor som hör till den      gande rådgivningens område. I detta syfte har
44969: mellersta sociaigruppen. Inom de outvecklade          i propositionen angående Iagen om foikhäiso-
44970: Iänens område har ökningen varit störst biand         arbetet intagits ett särskiLt omnämnande om att
44971: den Iägsta sociaigruppen. Skiijaktigheterna i         häisorådgivning även omfattar rådgivning an·
44972: fråga om Jagliga aborter inom oiika områden           gående förebyggande av havandeskap.
44973: har redan under år 1970 i vis1s mån minskat.             I den i propositionen angående lagen om fo1k-
44974:    Redan under tiden före förnyandet av abort-        hälsoarbetet förutsatta riksomfattande pianen
44975: Iagen kunde man observera, att det årliga an-         är det skäi att särskilt betona vik!ten av att ut-
44976:                                                                                                   5
44977: 
44978: veckla den förebyggande verksamheten och att      rådgivning angående förebyggande av havan-
44979: ålägga kommunerna att utreda på vilket sätt       deskap.
44980: saken skall ordnas i de olika hälsovårdscentra-      Då lagpropositionen redan är under behand-
44981: lerna. Enligt medicinalstyrelsens uppfattning     ling i ribdagen, utgör den det snabbaste sät-
44982: ger lagen om folkhälsoarbetet, om propositionen    tet att åstadkomma en legislativ ram för ut-
44983: godkännes, tillräcklig befogenhet i fråga om      vecklande av den förebyggande rådgivningen.
44984:      Helsingfors den 17 november 1971.
44985: 
44986:                                                   Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
44987: 
44988: 
44989: 
44990: 
44991: 1107/71
44992: Kirj. ksm. n:o 234.
44993: 
44994: 
44995: 
44996: 
44997:                                 Kaarna ym.: Virkapuhelimien järjestämisestä metsänparannusteh-
44998:                                    tävissä toimiville metsäteknikoille.
44999: 
45000: 
45001:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45002: 
45003:    Metsänparannustehtävissä toimivat metsätek-    täkseen hoitamaan asioita teknikoiden kanssa.
45004: nikot ( n. 130 miestä) ovat puhelimen käyt-       Va,staavasti teknikoiden yhteydenotto edellä-
45005: töön nähden aina olleet muita metsäteknikoita     mainittuihin on huomattavasti vaikeutunut,
45006: huonommassa asemassa siinä, että he ovat jou-     koska puhelinta ei ole välittömästi käytettä-
45007: tuneet itse kustantamaan työasioiden hoitami-     vissä. Metsänparannustehtävissä esiintyy usein
45008: seen tarvitsemansa puhelimen. Muut työnanta-      sellaisia tapauksia, joissa nopea yhteyden saanti
45009: jat kuten puutavarayhtiöt, piirimetsälautakun-    olisi aivan välttämätöntä. Tällaisista tapauksista
45010: nat, mhy:t ja metsähallitus ovat yleensä hank-    mainittakoon mm.:
45011: kineet metsäteknikoilleen työnantajan puheli-        - Keväisin joudutaan .tilaamaan ja kuljetta-
45012: men. Metsänparannusteknikot saivat aikaisem-      maan metsitystyömaille suuria taimimääriä. Kun
45013: min täyden korvauksen puhelimensa vuosi- ja       on kysymys elävästä taimimateriaalista, joka
45014: perusmaksuista sekä korvauksen puhelumak-         pilautuu hyvin helposti, ei ole aikaa ottaa
45015: suista sen mukaan kuinka paljon puheluista        yhteyttä kirjeitse, vaan olisi aivan välttämä-
45016: oli työpuheluita. Tilanne muuttui huonommak-      töntä saada nopea puhelinyhteys.
45017: si vuoden vaihteessa 1969-70 valtiovarain·
45018: ministeriön järjestelyosaston määrättyä (Vv.-        - Tie- ja ojitustyömaille joudutaan tilaa-
45019: ministeriön järjestelyosaston kirje n:o 756/69    maan ja kuljettamaan runsaasti räjähdysaineita.
45020: pvm. 29. 12. 1969), että omasta puhelimesta       Tällöin on aivan välttämätöntä, että ao. metsä-
45021: ei makseta vuosi- ja perusmaksuja ja metsä-       teknikkoon saadaan nopeasti yhteys.
45022: hallituksen määrättyä (Metsähallituksen kirje        - Metsänparannustyömaat sijaitsevat hajal-
45023: 1. 4. 1970 n:o H 2546), että omasta puheli-       laan teknikon toimialueella, joka yleensä käsit-
45024: mesta puhutut kaukopuhelut on aina tilattava      tää useita pitäjiä. Tilanteet näillä työmailla saat-
45025: valtion keskuksen kautta ja että automaattista    tavat muuttua hyvin nopeasti ja nopea yhtey-
45026: kaukovalintaa ei saa käyttää. Nämä metsän-        den saanti olisi töiden tarkoituksenmukaisen
45027: parannusteknikoiden etua loukkaavat päätökset     suorittamisen ja taloudellisuuden kannalta usein-
45028: johtivat siihen, että metsänparannusteknikoiden   kin aivan välttämätöntä.
45029: ammattiyhdistys Tapion teknikot ry päätti, että      Nykyinen systeemi, jonka mukaan teknikko
45030: teknikot eivät 1. 5. 1970 alkaen ota vastaan      ei ota vastaan kotipuhelimeensa työasioita kos-
45031: työpuheluita omaan puhelimeensa eikä käytä        kevia virkapuheluita eikä myöskään puhu omas-
45032: sitä työpuhelujen puhumiseen.                     ta puhelimestaan virkapuheluita, tulee kaikille
45033:    Nykyinen tilanne haittaa varsin pahoin met-    osapuolille kalliimmaksi kuin entinen systeemi.
45034: sänparannuspiirien normaalia työskentelyä. Pii-      - Metsänomistajat joutuvat tekemään usein
45035: rin toimistosta ei saada yhteyttä teknikoihin     varsin pitkiäkin matkoja saadakseen yhteyden
45036: muutoin kuin kirjoittamalla kirje. Laaja asia-    ao. teknikkoon.
45037: kaskunta (vuosittain lasketaan olevan n. 70 000      - Urakoitsijat joutuvat uhraamaan työ-
45038: kpl osabstiloja metsänparannushankkeissa) saa     aikaansa ja tekemään matkoja asioiden takia,
45039: yhteyden teknikoihin vain kirjeitse tai käy-      jotka normaalisti voitaisiin hoitaa puhelimella.
45040: mällä ao. teknikon luona. Samoin teknikoiden         - Teknikot joutuvat varsin pientenkin asioi-
45041: alaisuudessa toimivat työnjohtajat ja metsän-     den takia tekemään virkamatkoja, koska heillä
45042: parannustöitä suorittavat urakoitsijat joutuvat   ei ole puhelinta, asioiden hoitamiseen. Tästä
45043: tekemään pitkiä ja aikaavieviä matkoja pääs-      on aiheutunut matkakustannuksiin huomattavaa
45044: 1119/71
45045: 2
45046: 
45047: nousua. Nykyisin teknikot soittavat virkapuhe-      asioiden nopea ja joustava hoitaminen sekä
45048: lunsa baareista, huoltoasemilta, puhelinkioskeis-   metsänparannuspiirin eri toimihenkilöiden vä-
45049: ta ym. paikoista, joissa puhelinmaksut ovat ylei-   lillä että asiakkaiden kanssa olisi mahdollista.
45050: sesti hyvin korkeat.                                Työmäärien ja yhteydenottotarpeen jatkuvasti
45051:    - Metsähallituksen määräys ( 1. 4. 1970 n:o      lisääntyessä olisi ensiarvoisen tärkeää, että met-
45052: 2546), jonka mukaan kaukopuhelut on :tilat-         säteknikoilla olisi virkapuhelin.
45053: tava valtion tkautta, hankaloittaa nopeaa yhtey-        Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
45054: denottoa. Valtion kautta tilattuna tulevat kau-     taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
45055: kopuhelut myöskin suoraa kaukovalintaa, kal-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
45056: liimmaksi.
45057:    Kun metsänparannustehtävissä toimivien met-                Onko Hallitus tietoinen siitä vai-
45058: säteknikkojen työ on monessa suhteessa erilais-            keasta tilanteesta, joka on muodostu-
45059: ta kuin monien muiden valtion virkamiesten,                nut metsänparannustehtävissä toimivien
45060: joka vaatii paljon ja, usein nopeaa yhteyden-              metsäteknikkojen puhelimen käytössä,
45061: pitoa metsänparannuspiiriin ja metsänparannus-             ja jos on,
45062: hankkeiden työkenttään, toimitsijamiehiin, osak-              aikooko Hallitus järjestää heille vir-
45063: kaisiin, koneyrittäjiin ja metsätyöntekijöihin             kapuhelimet vai mihin toimenpiteisiin
45064: sekä päinvastoin, niin nykyiseen tilanteeseen              se aikoo ryhtyä sanotun epäkohdan kor-
45065: pitäisi saada mitä pikimmin korjaus niin, että             jaamiseksi?
45066:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta, 1971.
45067: 
45068:                Mikko Kaarna.                                    Eino Lottanen.
45069:                Pentti Poutanen.                                 Orvokki Kangas.
45070:                Reino Karpola.                                   J. E. Partanen.
45071:                Esko Pekonen.                                    Jouko Siikooiemi.
45072:                Matti Maijala.                                   Esko Härkönen.
45073:                                        Heimo Linna.
45074:                                                                                                     3
45075: 
45076: 
45077: 
45078: 
45079:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45080: 
45081:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         korvausta niistä. Koskaan ei liioin ole kor-
45082: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         vattu oman puhelimen käyttämistä puhelujen
45083: mies, olette kirjeellänne 21 päivältä lokakuuta      vastaanottoon, mistä metsäteknikot ovat 1. 5.
45084: 1971 n:o 1386 lähettänyt valtioneuvoston asian-      1970 lähtien kieltäytyneet.
45085: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            Voimassa olevien ohjeiden mukaan korva-
45086: Kaarnan ym. tekemän seuraavan sisältöisen            taan metsäteknikoille heidän omista puhelimis-
45087: kysymyksen:                                          taan puhumat työasioita koskevat kaukopuhe-
45088:                                                      lut valtion keskuksen kautta tilattuina puhelu-
45089:            "Onko Hallitus tietoinen siitä vai-       maksukuitteja tai telelaskuja vastaan. Määräys
45090:        keasta tilanteesta, joka on muodostu-         kaukopuhelujen tilaamisesta valtion keskuksen
45091:        nut metsänparannustehtävissä toimivien        kautta on tarpeellinen julkisten varojen käy-
45092:        metsäteknikkojen puhelimen käytössä,          tön valvonnan kannalta, minkä lisäksi näin
45093:        ja jos on,                                    menetellen asianomaisen metsäteknikon ei ole
45094:            aikooko Hallitus järjestää heille vir-    tarpeen pitää puhelupäiväkirjaa. Kun tilaus-
45095:        kapuhelimet vai mihin toimenpiteisiin         maksut, jotka aiheutuvat tkaukovalintaisten
45096:        se aikoo ryhtyä sanotun epäkohdan kor-        automaattipuhelujen tilaamisesta valtion kes-
45097:        i aarniseksi?"                                kuksen kautta, myöskin tuloutetaan valtiolle,
45098:                                                      eivät nämä kustannukset lisää valtion todelli-
45099:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sia menoja. Työasioita koskevat paikallispuhe-
45100: taen seuraavaa:                                      lut korvataan asianomaiseHe metsäteknikolle
45101:    Kysymyksen perusteluissa on mainittu, että        täysimääräisinä sen mukaan kuin hän osoittaa
45102: ennen virkapuhelimien käytöstä sekä niiden           niitä puhuneensa tai hänen harkitaan niitä pu-
45103: hankkimisesta valtion virkamiehille 6. 3. 1969       huneen. Näin ollen saavat metsäteknikot täy-
45104: annetun valtioneuvoston päätöksen (170 /69)          den korvauksen oman puhelimensa käytöstä
45105: sekä valtiova.rainministeriön ja metsähallituk-      työasioiden hoitamiseen samalla tavalla kuin
45106: sen sen nojalla antamien ohjeiden voimaan-           valtion omat virkamiehetkin. Muutos aikaisem-
45107: tuloa maksettiin keskusmetsälautakuntien met-        paan käytäntöön verrattuna on yleensä melko
45108: sänparannustehtävissä toimiville metsäteknikoil-     vähäinen.
45109: le omasta asuntopuhelimesta puhutuista työ-             Keskusmetsälautakuntien pa:lveluksessa ole-
45110: puheluista suoritetun korvauksen lisäksi myös        vista metsänparannustehtävissä toimivista met-
45111: puhelimen vuosi- ja perusmaksut. Tällöin ei          säteknikoista on kahdeksalla nykyisin ·valtion
45112: kuitenkaan korvattu lainkaan paikallisia työ-        varoilla hankittu asuntopuhelin. Tavkoituksena
45113: asioita koskevia puheluja, vaan vuosi- ja perus-     on lisätä tulo- ja menoarvion sallimissa rajoissa
45114: maksujen suorituksen katsottiin olevan .juuri        työnantajan puhelimia.
45115:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1971.
45116: 
45117: 
45118:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
45119: 4
45120: 
45121: 
45122: 
45123: 
45124:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
45125: 
45126:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        telefonen för mottagande av samtal, vilket
45127: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           skogsteknikerna sedan 1. 5. 1970 vägrat att
45128: velse nr 1386 av den 21 oktober 1971 till           göra.
45129: vederbörande medlem av statsrådet översänt             Enligt gällande anvisningar erhåller skogs-
45130: avskrift av ,följande av riksdagsman Kaarna         teknikerna ersättning för de fjärrsamtal sorn
45131: m. fl. ställda spörsmål:                            de i arbetsangelägenheter, ringer fråh sin egen
45132:                                                     telefon och vilka beställts genom statens
45133:          ;,Är Regeringen rnedveten orn dert         central, mot samtalsavgiftskvitton eller tele-
45134:        svåra situation som har uppstått för         räknirtgat. Bestämmelsen att fjärrsamtal skall
45135:        de skogstekniker sorn är verksamma i         beställas genom statens Central ät nödig med
45136:        skogsförbättringsuppgifter i fråga om        tanke på övervakningen av användningen av
45137:        användningen av telefon, och om så           allmänna medel, och tack vare detta förfarande
45138:        är fallet,                                   behöver skogstekniker icke heller föra dagbok
45139:          har Regeringen för avsikt att åt dem       över samtalen. Då de beställningsavgifter som
45140:        ordna tjänstetelefoner ellet vilka åtgär-    föra.nleds av beställning av fjärrvalsautomat-
45141:        der ämnar den vidtaga för avhjälpande        samta'l genom statens central också redovisas
45142:        av sagda rnissförhållande?"                  såsom inkomst till staten, ökar dessa kostna-
45143:                                                     der icke statens verkliga utgifter. För lokala
45144:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        samtal i arbetsangelägenheter erhåller veder-
45145: anföra fö1jande:                                    börande skogstekniker ersättning till fullt be-
45146:    I motiveringen för spörsmålet nämnes, att        lopp i den mån han styrker sig ha haft dylika
45147: innan statsrådets beslut av den 6 mars 1969         samtal eller han prövas ha haft sådana. Sålunda
45148: om användnihg av tjänstetelefoner samt om           erhåller skogsteknikerna full etsättl1ing för an-
45149: änskaffrting av sådana för statens tjänstemän       vändningen av egen telefon för hartdhavandet
45150: ( 1970/69) samt finansministeriets och forst-       av arbetsangelägenheter pä -samma sätt som
45151: styrelsens med stöd av detta utfärdade anvis·       statens egna tjänstemän. Förändringen är i jäm-
45152: ningar trädde i kraft erlades till skogstekniker    förelse med tidigare praxis i a11märthet rätt
45153: som var verksamma i centra.Iskogsnämndernas         ringa.
45154: skogsförbättringsuppgifter utöver ersättning för       Av de skogstekniker som är anstäUda av
45155: samtal som i arbetsangelägenheter ringdes från      centralskogsnämnder och verksamma i s.kogs·
45156: egen bostadstelefon även års- och grundavgif.       förbättringsuppgifter har åtta för nätvarartde
45157: ter för telefonen. Härvid ersattes likväl icke      en med statens medel anskaffad bostadstele·
45158: alls lokala samtai i arbetangelägenheter, utan      fon. Avsikten ät att inom den av inkomst-
45159: erläggandet av års- och grundavgifterna ansågs      och utgiftsstaten tillåtna rarnen öka antalet av
45160: utgöra ersättning för dessa. Någon ersättning       arbetsgivarens telefoner.
45161: har aldrig heller erlagts för användning av
45162:      Helsingfors den 18 november 1971.
45163: 
45164: 
45165:                                                    Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
45166: Kirj. ksm. n:o 23.5.
45167: 
45168: 
45169: 
45170: 
45171:                                   Vilmi ym.: Lapin ja Oulun läänissä sijaitsevien kruununluontois-
45172:                                        ten tilojen omistussuhteiden selvittämisestä.
45173: 
45174: 
45175:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45176: 
45177:     Eräiden kruununluontoisten tilojen ja tilan-      meenpanoajasta johtuen epäselvinä pidettävät
45178: osien järjestelystä 12. 11. 1965 annetussa lais-       omistussuhteet aiheuttavat sen, että Kainuus-
45179: sa n:o .598/6.5 säädetään, että tämän lain tul-        ta ja Lapista pakkosiirretään yli 100 kruunun-
45180: lessa voimaan tila muuttuu perintötuontoiseksi        luontoista tilaa ilmaiseksi valtiolle. Tämä on
45181: ja että lääninhallitusten tulee antaa hakemuk-        oikeusvaltiossa niin pöyristyttävä menelltely,
45182: setta ja vastikkeetta tila sen asukkaille luovutus-   että sitä ei voida hyväksyä. Ei varmaan edus-
45183: kirjalla kolmen vuoden kuluessa lain voimaan-          kuntakaan lakia säätäessään ole tätä tarkoitta-
45184: tulosta. Oulun ja Lapin lääneissä on tänä päi-        nut. Tämän vuoksi lain toimeenpanoaikaa olisi
45185: vänä yli 100 tämänkaltaista kruununluontoista          jatkettava ainakin viidellä vuodella, jona aika-
45186: tilaa, joille lääninhallitukset eivät ole antaneet     na kaikille kruununluontoisten tilojen asukkail-
45187: luovutuskirjaa. Sotien hävitysten vuoksi ovat         le annettaisiin hakemuksetta ja vastikkeetta
45188: monet omistussuhteet epäselviä, mutta perin-           tilan omistusta osoittava luovutuskirja. Samoin
45189:  töoikeus ja omistusoikeus tiloihin on kiista-        olisi kiireellisesti annettava määräys tilojen
45190: ton ja riidaton. Nyt lain kolmen vuoden toi-          valtiolle siirtämistä tarkoittavien katselmustoi-
45191:  meenpanoajan umpeenkuluttua ovat lääninhal-          menpiteiden keskeyttämisestä .
45192: litukset ryhtyneet pakkotoimenpiteisiin näiden            Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
45193:  tilojen saattamiseksi valtion hallintaan.            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
45194:     Menettely koetaan hirveänä vääryytenä näi-        nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
45195: den tilojen asukkaiden taholla, koska heille on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45196: taattu tilojen asumis- ja rakentamisoikeus. Ei-
45197: hän voitane pitää asukkaiden syynä sitä, että                   Tietääkö Hallitus, että Lapin ja
45198: sotien aikana ovat tilojen omistusta osoittavat              Oulun lääneissä olevien yli 100 kruu-
45199: asiakirjat tuhoutuneet, useimmassa tapauksessa               nunluontoisen tilan omistussuhteita
45200:  palaneet. Yrityksistä huolimatta ei ole löytynyt            koskevien asiakirjojen tuhoutumisen
45201: sellaista lainopillista apua, että palaneiden                johdosta nämä tilat ollaan siirtämässä
45202: omistuskirjojen tilalle olisi saatu uusia 2.5 vuo-           lain .598/65 perusteella valtion omis-
45203: den selvitystyöstä huolimatta. Kuitenkaan ku-                tukseen, ja jos tietää,
45204: kaan paikallinen viranomainen ei kiellä eikä                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
45205: kiistä asukkaiden omistusoikeutta. Asukkaat                  siin meneillään olevien katselmustoi-
45206:  ovat maksaneet veroja tilastaan lähes vuosisa-              menpiteiden keskeyttämiseksi        siksi,
45207: dan. He ovat luopuneet mm. täysien rintama-                  kunnes valtion antaman oikeusavun tur-
45208: miestilaoikeuksien käytöstä siinä uskossa, että              vin tilojen todelliset omistussuhteet
45209:  tämä kruununluontoinen perintötila on hei-                  tulevat selvitetyksi ja tilat luovutetaan
45210: dän. Nyt kuitenkin lain liian lyhyestä toi-                  niiden nykyisille asukkaille?
45211:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1971.
45212: 
45213:           Pekka Vilmi.                   J. E. Partanen.                Reino Kangas.
45214: 
45215: 
45216: 
45217: 
45218: 1138/71
45219: 2
45220: 
45221: 
45222: 
45223: 
45224:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
45225: 
45226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      ovat lääninhallitukset antaneet mrurutun lain
45227: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       mukaisen luovutuskkjan asukkaalle 109 tapauk-
45228: mies, olette 22 päivänä lokakuuta 1971 päi-        sessa. Luovutuskirjan antaminen ei ole sidottu
45229: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      määräaikaan. Luovutuskirjan antamisen edelly-
45230: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tyksenä on, että asukas on ennen mainitun lain
45231: kansanedustaja Vilmin ym. näin kuuluvasta kir-     voimaantuloa saanut sijoituskirjan tilaan tai
45232: jallisesta kysymyksestä n:o 235:                   että henkilö on sanotun ajankohdan jälkeen
45233:                                                    otettu asukkaaksi sellaisen hakemuksen perus-
45234:           "Tietääkö Hallitus, että Lapin ja        teella, joka on tehty kolmen vuoden kuluessa
45235:        Oulun lääneissä olevien yli 100 kruu-       lain voimaantulosta. Hakemuksen tekemiselle
45236:        nunluontoisen tilan omistussuhteita         säädetty määräaika päätttyi 31. 12. 1968. Tällä
45237:        koskevien asiakirjojen tuhoutumisen         hetkellä on asukkaaksi ottamista koskevia ha-
45238:        johdosta nämä tilat ollaan siirtämässä      kemuksia vireillä 11 kappaletta.
45239:        lain 598/65 perusteella valtion omis-          Edellä tarkoitettua hakemusta ei ole joko
45240:        tukseen, ja jos tietää,                     lainkaan tehty tai se on tehty liian myöhään
45241:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     27 tapauksessa. Täten vapaiksi joutuneista ti-
45242:        siin meneillään olevien katselmustoi-       loista on 13 osalta tehty lääninhallitusten toi-
45243:        menpiteiden keskeyttämiseksi siksi,         mesta kruununluontoisten tilojen ja tilanosien
45244:        kunnes valtion antaman oikeusavun tur-      järjestelystä annetun asetuksen (599/65) 4 §:n
45245:        vin tilojen todelliset omistussuhteet       mukainen ilmoitus maatilahallitukselle niiden
45246:        tulevat selvitetyksi ja tilat luovutetaan   siirtymisestä sen hallintaan. Edellä mainitun
45247:        niiden nykyisille asukkaille?"              lain 7 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti
45248:                                                    kielletty asukkaan ottaminen tilalle myöhästy-
45249:    Vastauksena kysymykseeen esitän kunnioit-       neen hakemuksen perusteella. Mikäli tämän
45250: taen seuraavaa:                                    säännöksen soveltamisen kuitenkin katsotaan
45251:    Eräiden kruununluontoisten tilojen ja tilan-    joissakin tapauksissa johtavan ilmeiseen koh-
45252: osien järjestelystä annetussa laissa (598/65)      tuuttomuuteen, tullaan maa- ja metsätalousmi-
45253: tarkoitettuja tiloja on saatujen selvitysten mu-   nisteriössä harkitsemaan lainsäädännöllisiä toi-
45254: kaan maassamme noin 150. Tähän mennessä            menpiteitä.
45255:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1971.
45256: 
45257:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
45258:                                                                                                     3
45259: 
45260: 
45261: 
45262: 
45263:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a 111.
45264: 
45265:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      erhållna uppgifter ca 150. Hittills har läns-
45266: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      styrelsema i 109 fall utfärdat i sagda lag avsett
45267: av den 22 oktober 1971 tili vederbörande med-      överlåtelsebrev åt åbo. För utfärdandet av
45268: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    överlåtelsebrev gäller icke någon bestämd
45269: av riksdagsman Vilmi m.fl. ställda skriftliga      termin. En förutsätttning för utfärdande av
45270:  spörsmål nr 23 5:                                 överlåtelsebrev är, att åho innan sagda lag
45271:                                                    trätt i kraft har erhållit immissionsbrev för
45272:           "Är Regeringen medveten om, att          lägenheten eller att person har antagits tili åbo
45273:        över 100 i Lapplands och Uleåborgs Iän      på grund av ansökan, som gjorts inom tre år
45274:        belägna lägenheter av krononatur med        från det lagen trädde i kraft. Den tid som
45275:        stöd av lagen 598/65 håller på att          stadgats för inlämnande av ansökan utlöpte
45276:        överföras i statens ägo på grund av att     31. 12. 1968. För närvarande är 11 ansökningar
45277:        handlingarna rörande dessa lägenheters      om antagande tili åbo anhängiga.
45278:        ägoförhållanden förstörts, och om så            Ovan avsedd ansökan har icke alls gjorts
45279:        är fallet,                                   eller har gjorts för sent i 27 fall. I fråga om
45280:            har Regeringen för avsikt att vidtaga   13 lägenheter av dem som sålunda blivit lediga
45281:        åtgärder i syfte att avbryta de pågående    har på åtgärd av länsstyrelserna tili jordbruks-
45282:        syneförrättningarna tills lägenheternas     styrelsen gjorts i 4 § förordningen angående
45283:        verkliga ägoförhållanden med stöd av        reglering av vissa lägenheter och lägenhetsdelar
45284:        den rättshjälp staten lämnar blir ut-       av krononatur (599 / 65) avsedd anmälan om att
45285:        redda och lägenheterna överlåtes tili de    ~ägenheterna övergått i jordbruksstyrelsens be-
45286:        nuvarande åborna?"                          sittning. 7 § 2 mom. av ovan nämnda lag inne-
45287:                                                    håller en uttrycklig bestämmelse om att åbo
45288:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       icke får antagas tili lägenhet på grund av för-
45289: anföra följande:                                   senad ansökan. I fall tillämpningen av detta
45290:    Antalet i lagen om reglering av vissa lägen-     stadgande dock i vissa fall skulle anses leda tili
45291: heter och lägenhetsdelar av krononatur (598/       uppenbar oskälighet, kommmer jord- och skogs-
45292: 65) avsedda lägenheter i vårt land är enligt       bruksministeriet att överväga lagstiftningsåt-
45293:                                                    gärder.
45294:      Helsingfors den 18 november 1971.
45295: 
45296:                                                    Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
45297: Kirj. ksm. n:" 236.
45298: 
45299: 
45300: 
45301: 
45302:                                   Salama ym.: Veneliikennelain valvontaa koskevien säännösten
45303:                                       tarkistamisesta.
45304: 
45305: 
45306:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45307: 
45308:    Huhtikuun 1 päivänä 1969 tuli voimaan                Pienten alusten lukumäärä on viime vuosina
45309: uusi ensisijassa pikkualuksia koskeva lainsää-       huomattavasti lisääntynyt ja niiden nopeus kas-
45310: däntö. Tarkoituksena oli hallituksen esityksen       vanut. Samanaikaisesti on saatu varsin luotetta-
45311: ( 108/68) mukaan pyrkiä järjestämään pienillä        via tietoja alkoholin yhä lisääntyvästä osuu-
45312: aluksilla tapahtuva vesiliikenne erillään varsi-     desta vesillä tapahtuviin onnettomuuksiin. Kun
45313: naisesta merenkulkua ja erityisesti kauppa-          lisäksi otetaan huomioon, että valvontaviran-
45314: aluksia koskevista jo tuolloin voimassa olleista     omaisten valtuudet keskeyttää veneen matka
45315: säännöksistä.                                        on rajoitettu niihin tapauksiin, joissa on kysy-
45316:    Johdonmukaisesti ei ylläesitettyä periaatetta     mys ilmeisen onnettomuuden vaarasta tai ylei-
45317: kuitenkaan lainsäädännössä toteutettu. vaan var-     sen järjestyksen häiriintymisen uhasta, ei meri-
45318: sinaisia merilainsäädännön säännöksiä on edel-       lain säännöksiä voida tässä suhteessa pitää täy-
45319: leen sovellettava tuomittaessa rangaistusta esi-     sin riittävinä. Alkoholin tai muun huumaavan
45320: merkiksi sille,· joka alusta kuljettaessaan on       aineen vaikutuksen alainen kuljettaja on aina
45321: ollut alkoholin tai muun huumaavan aineen            jossakin :inäärin vaarana vesiliikenteen turvalli-
45322: vaikutuksen alaisena. Merilain 236 §:n mukaan        suudelle.
45323: voidaan aluksen päällikkö tuomita rangaistuk-           Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
45324: seen vain mikäli todetaan hänen olleen alko-         37 §:n 1 niomentin perusteella esitämme val-
45325: holin vaikutuksen alaisena siinä määrin, ettei       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
45326: hän ole turvallisesti voinut täyttää tehtäväänsä.    seuraavan kysymyksen:
45327: Kun vesikulkuneuvon päällikön tai kuljettajan
45328: pätevyydestä sen enempää kuin hänen velvolli-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
45329: suuksistaankaan ei kaikissa tapauksissa ole erik-           siin veneliikennelain muuttamiseksi si-
45330: seen säädetty' muodostuu monasti vaikeaksi                  ten, että viranomaiset nykyistä laajem-
45331: selvittää, milloin hän ei ole voinut turvallisesti          milla valtuuksilla voisivat valvoa vesillä
45332: täyttää tehtäväänsä.                                        tapahtuvaa liikennettä?
45333:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1971.
45334: 
45335:           Aune Salama.                  Sakari Knuuttila.               Akseli Roden.
45336: 
45337: 
45338: 
45339: 
45340: 1196/71
45341: 2
45342: 
45343: 
45344: 
45345: 
45346:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45347: 
45348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kään aina ole samaa merkitystä yleisen turvalli-
45349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suuden kannalta kuin esim. rattijuoppoudella
45350: olette 26 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-      tieliikenteessä. Jouduttaisiin ilmeisesti mahdot-
45351: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tomuuksiin, jos jokaista purjehtijaa ja veneen
45352: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     jopa soutuveneen kuljettajaa koskisivat alko-
45353: Salaman ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     holin osalta yhtä ankarat määräykset kuin moot-
45354: myksestä n:o 236:                                   toriajoneuvon kuljettajaa. Erilaisten säännösten
45355:                                                     antaminen kauppa-aluksia ja huviveneitä varten
45356:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     aiheuttaisi myös vaikeita tulkintakysymyksiä,
45357:        siin veneliikennelain muuttamiseksi si-      sillä näitten alusten välillä ei ole mitään sel-
45358:        ten, että viranomaiset nykyistä laajem-      vää ja .täsmällistä teknillistä rajaa. Erilaisten
45359:        milla valtuuksilla voisivat valvoa vesillä   säännösten ollessa voimassa eri alusryhmiin
45360:        tapahtuvaa liikennettä?"                     nähden voitaisiin joutua jopa sellaiseen tilantee-
45361:                                                     seen, että ammattimaista matkustajien kulje-
45362:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tusta harjoittavan moottoriveneen päällikköä
45363: vasti seuraavaa:                    , .             käsiteltäisiin lievemmin kuin pienen huviveneen
45364:    Ruorijuoppoussäännösten soveltaminen huvi-       kuljettajaa.
45365: veneisiin oli veneliikennelain voimassaolaajan         Veneliikennelain valvontaa koskevat valtuu-
45366: alkuaikoina hajanaista, ja valitettavan laajalle    det on rajoitettu kysymyksen perusteluissa esi-
45367: pääsi leviämään se harhakäsitys, että merilain      tetyllä tavalla, mutta poliisi- ja merivartio-
45368: ruorijuoppoussäännökset eivät lainkaan olisi        viranomaisten taholta saatujen tietojen mukaan
45369: huviveneisiin sovellettavissa. Tämä virheellinen    ei tästä rajoituksesta ole ollut haittaa valvon-
45370: käsitys oli ilmeisesti lähtöisin Helsingin hovi-    nan käytännölliselle toteuttamiselle. Sen sijaan
45371: oikeuden piiristä, mutta se on tullut jo täysin     valvontahenkilökunnan pienuus ja puutteet käy-
45372: kumotuksi eräällä korkeimman oikeuden anta-         tettävissä olevassa kalustossa ovat vaikeuttaneet
45373: malla päätöksellä. Käsitys veneliikennelain         tehokkaan valvonnan aikaansaamista.
45374: tehottomuudesta saattaa perustua myös osaksi            Sanotun perusteella hallitus. katsoo ettei ole
45375: siihen, että veneliikennelain ensimmäisinä so-      aihetta ryhtyä muuttamaan voimassaolevia vene-
45376: veltamisaikoina viranomaiset tarkoituksellisesti    liikennelain tai merilain säännöksiä, ja että
45377: pyrkivät ottamaan lähinnä opastavan ja neuvoa       näiden säännösten soveltamisessa edelleen tar-
45378: antavan asenteen, ja rajoittamaan syytteiden        vitaan joustavuutta ja kohtuusnäkökohtien huo-
45379: nostamisen aivan välttämättömiin tapauksiin.        mioonottamista, samalla kun luonnollisesti to-
45380:    Veneliikennettä ja veneilyä harjoitetaan niin    della turvallisuutta vaarantaneet tapaukset käsi-
45381: laajalti ja niin monenlaisissa olosuhteissa, että   tellään kaikella ankaruudella.
45382: mahdollisilla ruorijuoppoustapauksilla ei Iähes-
45383:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1971.
45384: 
45385: 
45386:                                               Kauppa- ja teollisuusministeri Gunnar Korhonen.
45387:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45388: 
45389:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det 'skulle tydligen Jeda rill orimligheter om
45390: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         för varje seglare och båtförare, ~tili och med
45391: av den 26 oktober 1971 tili vederbörande med-         l'loddbåtsförare, skulle gälla lika stränga bestäm-
45392: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       me1s~er i fråga om alkohoi som för förare av
45393: av riksdagsman Salama m. fl. ställda skriftliga       motorfordon. Utfärdandet av olika bestämmel-
45394: spörsmål nr 236:                                      ser för handelsfartyg och båtar oom användes
45395:                                                       för nöjesåkning skulle även ge upphov tili
45396:           "Ämnar Regedngen vidtaga åtgärder           svåra ~tolkningsfrågor, 1ty det finns 1ngen tydlig
45397:        för ändring av lagen om båttrafik så,          och noggrann teknisk gräns. mellan dessa. Om
45398:        att myndigheterna med vidsträcktare            olika bestämmelser sku1le gälla i fråga om
45399:        befogenheter än nu skulle kunna över-          olika fartygstyper skulle man tili och med
45400:        v·aka trafiken på vattnet?"                    kunna hamna i en sådan situation, att befäl-
45401:                                                       havare på motorbåt, med viiken bedrives yrkes-
45402:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         mässig transport av passagerare, skulle behand-
45403: anföra följande:                                      las lindringa11e än förar·e av en liten båt för
45404:    Tillämpningen av stadgandena om roderfyl-          nöjesåkning.
45405: Jeri på båtar, som användes för nöjesåkning,              Befogenheterna rörande övervakningen av
45406: var i början av båttrafiklagens giltighetstid         lagen om båttrafik har begränsats på det sätt
45407: oklar, och den vanförestälJningen, att bestäm-        som nämnes i motiveringen tili spörsmålet,
45408: melsel.'lna om roderfylleri icke alls skulle kunna    men enligt uppgifter som erhållits från polis-
45409: tillämpas på dessa Mtar, fick en beklagligt ~stor     och sjöbevakningsmyndigheterna har denna be-
45410: spridning. Denna felaktiga uppfattning ledde          gräruscing ickle v;arit 1till förfång för det prak-
45411: tydligen ·sitt ursprung från Helsingfors hovrätt,     tiska genomförandet av övervakningen. Däre-
45412: men den har redan blivirt helt vederlagd genom        mot har genomförandet av en effektiv över-
45413: ett utslag av högs~ta domstolen. Uppfattningen        vakning försvårats av övervakningspersonalens
45414: om båttrafiklagens kraftlöshet kan även delvis        fåtalighet samt bristerna i den materiel som
45415: basera sig på den omständigheten, att myndig-         står tili förfogande.
45416: heterna under de första tiderna för båttrafik-            På grund av vad ovan 'sagts anser regeringen,
45417: lagens dllämpning avsiktligt försökte intaga en       att skäl tili att skrida tili ändring av gällande
45418: närmast vägledante och rådgivande inställning         stadganden i lagen om båttrafik eller i sjölagen
45419: och begränsa väckandet av åtal tili de allra          icke fiooes och att det fordrande erfordras
45420: nödvändigaste fallen.                                 smidighet och iakttagande av billighetshänsyn
45421:     Båttrafik och båtsport idkas i så stor ut-        vid tillämpningen av dessa stadganden sam-
45422: ·sträckning och under så varierande förhållan-        tidigt som naturligtvis de fall som faktiskt
45423: den, att eventuella fall av l'loderfylleri icke har   äventyrat säkerheten behandlas med aJl sträng-
45424:  samma betydelse för den allmänna säkerheten          het.
45425: som t.ex. rattfylleriet i fråga om vägtrafiken.
45426:       Helsingfors den 25 november 1971.
45427: 
45428: 
45429:                                                  Handels- och industriminister Gunnar Korhonen.
45430: Kirj. ksm. n:o 237.
45431: 
45432: 
45433: 
45434: 
45435:                                  Vilmi ym.: Maankäyttölain muikais'ten säbköistämislainojen laina-
45436:                                     katon korottamisesta.
45437: 
45438: 
45439:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
45440: 
45441:    Vaikka maankäyttölain mukaisten lainojen        kommassa asemassa oleva syrJaperän asukas.
45442: enimmäismääriä on kuluvan vuoden aikana jos-       Saadaklseen sähkön, on hänen otettava useassa
45443: sain määrin korotettu, ovat [ainamäärät :tarpee-   tapauksessa ylimääräisiä tariffeja jopa kaksin-
45444: seen nähden edelleenkin kovin pieniä. Tästä        kertainen määrä. Kustannuksista esimerkkinä
45445: on seuraukisena, että vähävaraiset maaseudun       mainittakoon tiia, jossa on kolmen huoneen
45446: asukkaat joutuvat yhä suuremmassa määrin           asuinrakennus ja 10 hehtaaria peltoa, saattaa
45447: turvautumaan korkeakatkoisen pankkiluotan          joutua ottamaan 20 tariffiyksikköä, mikä nor-
45448: käyttöön, mikäli sitäkään on 'saatavissa.          maalin yksikköhinnan 170 mk/ty mukaan las-
45449:    Kaikkein synkin on tilanne mkl:n mukais-        kettuna vaatii rahaa 3 400 mk. Sisäiaitto kol-
45450: ten sähköistämislainojen osalta, koska korkein     men huoneen asuinrakennuksen ja karjasuojan
45451: mahdollinen iainamäärä on vain 2 500 mk.           osalta tulee nykyisen hintatason mukaan las-
45452: Näin pieni lainamäärä on keskimääräisiin kus-      kettuna maksamaan noin 3 000--4 000 mk. -
45453: tannuksiin nähden täysin riittämätön. Sähköis-     Kun kustannukset ti'laa kohden ovat tällaista
45454: tämättä ovat enää maan syrjäisimmät seudut,        suuruusludkkaa, tulisi halpakorkoista sähköis-
45455: joissa asutus on harvaa ja kustannukset tästä      tämislainaa myöntää kustannuksia vastaavasti,
45456: syystä korkeat. Jarkuvasti kohonnut hintataso      eli nykyistä enemmän. Kuluvana vuotena jo
45457: on myös lisännyt kustannuksia. Tästä syystä        myönnettyihin sähköistämislainoihin olisi an-
45458: myös 1säl:rköyhtiöt ovat haluttomia näiden vä-     nettava lisälainaa ainakin niissä tapauksissa,
45459: hätuottoisten alueiden sähköistämiseen, koska      jolloin kustannukset tilaa kohden ovat keski-
45460: niiden saamaa valtionavustusosuutta ei ole vuo-    määräistä suuremmat.
45461: den 1966 jälkeen rrainkaan korotettu, vaan maa-       Edellä dievaan ja valtiopäiväjärjestyksen
45462: seudun sähköistämisen tukeminen tapahtuu           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
45463: edelleenkin siUoin hyväfusyttyjen jakoperustei-    neuvoston a:sianomais·en jäsenen vastattavaksi
45464: den mukaan. Käytännössä tämä jälkeenjäänei-        seuraavan kysymyksen:
45465: syys on johtanut siihen, että valtion avustusta
45466:  annetaan näiden vaikeimpien aiueiden säl!köis-              Mi1loin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
45467: tämiseen huomattavasti vähemmän, mitä aikai-              siin maankäyttölain mukaisten sähköis-
45468:  semmin rintamaiden säbköistämiiseen annettiin.           tämislainojen lainakaton korottamiseksi
45469:  Seuraukset tästä kantaa varsin raskaana hei-             vähintään 5 000 markaksi?
45470:      Helsingissä 26 päivänä 1dkatkuuta 1971.
45471: 
45472:                Pekka Vilmi.                                   Heimo Linna.
45473:                J. E. Partanen.                                Paavo Niinikoski.
45474: 
45475: 
45476: 
45477: 
45478: 1139/71
45479: 2
45480: 
45481: 
45482: 
45483: 
45484:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
45485: 
45486:    Valtiopäiväjätjes:ty'ksen 37 §:n 1 momentissa        Maankäyttölain mukaisten sähköistämislaino-
45487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jen mat!kkamääräisistä enimmäismääristä päät-
45488: olette 26 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-       täminen kuuluu maati1a1IaHitukselle. Kuluvan
45489: jeenne ohella toimittanut va1tioneuvoston asian-     vuoden touk<Ykuusisa maa:tilahalllitus korotti sa-
45490: omaiseille jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     nottuja määriä 25-37 prosentllla. Korotetut
45491: Vilmin ym. näin kmiluvasta kirjallisesta kysy-       enimmäismäärät ovat osoittautuneet käytän-
45492: myksestä n:o 237:                                    nössä yleensä riittäv~ksi. Kysymyksessä tarkoi-
45493:                                                      tettujen yksittäistapausten vuoksi, joissa säh-
45494:           "Milloin HaUitus ryhtyy toimenpitei-       köistämiskustannukset ovat keskimääräistä huo-
45495:        siin maankäyttölain mukaisten sähköis-        mattavasti suuremmat, ei enimmäismäärien ylei-
45496:        tämis1ainojen lainakaton korottamiseksi       seen korottamiseen oie asianmukaista ryhtyä.
45497:        vähintään 5 000 markaksi?"                    Maatilahallitus tulee kuitenkin harkitsemaan
45498:                                                      mahdollisia toimenpiteitä Hsätuen antamiseksi
45499:    Vastau!ksena kysymykseen esitän kunnioit-         sanotunlaisissa poikkeustapauksistsa.
45500: taen seuraavaa:
45501:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta. 1971.
45502: 
45503:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
45504:                                                                                                      3
45505: 
45506: 
45507: 
45508: 
45509:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45510: 
45511:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. rN<:sdagsordningen         Att besluta om maximibe1oppen i mark för
45512: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           elekltrifieringslånen eniligt jorddispos1tionsiagen
45513: velse av den 26 oktober 1971 tili vederbörande      ankommer på jordbruksst)"relsen. I maj månad
45514: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-      innevarande år höjde jordbruksstyrelsen be1op-
45515: jande av riksdagsman Vilmi m. fl. stäl1da skrift-   pen i fråga med 25-37 procent. De höjda
45516: liga spörsmå1 nr 237:                               maximibeloppen bar i praktiken i alhnänhet
45517:                                                     visat sig tillräokliga. Att på grund av de i
45518:           "När har Regeringen för avsikt att        spörsmålet avsedda enskilda faHen, i vilka elelk-
45519:        vidtaga åtgärder för att höja 1ånetaket      trifieringskos,tnaderna är avsevärt högre än i
45520:        för e1ektrifierings1ånen enligt jorddis-     genomsnitt, vidtaga någon a1lmän ihöjning av
45521:        positions1agen :tili minst 5 000 mark?"      maximibeloppen är icke motiverat. Jordbruks-
45522:                                                     styrelsen kommer dock atJt överväga eventuella
45523:   Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt         åtgärder för att tilläggsstöd skulle kunna be-
45524: anföra följande:                                    viljas i <Sagda undantagsfall.
45525:      Helsingfors den 18 november 1971.
45526: 
45527:                                                  Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
45528: Kirj. ksm. n:o 238.
45529: 
45530: 
45531: 
45532: 
45533:                                   Sinisalo ym.: Ammattikoulujen oppilasasuntolain järjestyssään-
45534:                                       töjen tarkistamisesta.
45535: 
45536: 
45537:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45538: 
45539:    Ammattikoulujen yhteydessä toimivissa oppi-       vonnan yhteydessä kiinnitettävä huomiota edel-
45540: lasasuntoloissa tai oppilaskodeissa asuu tuhansia    lämainittuihin epäkohtiin, joista myös Ammatti·
45541: koululaisia. Näiden koululaisten asumista ja         koululaisten Liitto on esittänyt huolestuneisuu-
45542: elämistä varten on vahvistettu laitoskohtaiset       tensa ja uudistusesityksensä julkisuuteen. Am-
45543: säännöt. Pääosaltaan nämä säännöt sisältävät         mattikoulujen oppilasasuntoloiden järjestyssään-
45544: rajoituksia ja kieltoja, jotka tarpeettomasti ra-    nöt olisi muutettava sellaisiksi, että ne vastaa-
45545: joittavat oppilaiden elämää. Useat kielloista        vat oppilaskodille asetettavia vaatimuksia ja tur-
45546: ovat sellaisia, että niiden mielekkyyttä on vai-     vaavat oppilaille mahdollisimman suotuisat opis-
45547: kea ymmärtää. Tällaiset säännöt, jotka useat         keluolosuhteet sekä heille kuuluvat vapaudet
45548: lienevät muutenkin tacldstamisen tarpeessa, te-      ja oikeudet.
45549: kevät oppilasasuntoloista laitosmaisia ja vaikeut-      Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
45550: tavat koululaisten opiskelua ja koko elämää.         3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
45551:    Kuvaavaa on, että oppilasasuntoloissa asu-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
45552: villa koululaisilla ei ole mahdollisuutta vaikut-    seuraavan kysymyksen:
45553: taa näiden sääntöjen sisältöön. Kuitenkin aina·
45554: kin Porvoon seudun ammattikoulun oppilaat                       MHI.aisiin toimenpiteisiin Hallitus on
45555: ovat omatoimisesti ryhtyneet valmistelemaan                  ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että ammatti-
45556: muutoksia asuntoiansa järjestyssääntöön tarkoi-              koulujen oppilasasuntoJoiden ja oppilas-
45557:  tuksella saattaa esityksen säännön vahvistavalle            kotien järjestyssäännöt uudistetaan sel-
45558:  johtokunnalle. Vaitiovallan taholta olisi am·               laisiksi, että ne turvaavat oppilaille
45559: mattikoulujen oppilasasuntolatoiminnan val-                  heille kuuluvat oikeudet ja vapaudet?
45560:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1971.
45561: 
45562:                Taisto Sinisalo.                                  Heimo Rekonen.
45563:                Rainer Virtanen.                                  Ensio Laine.
45564: 
45565: 
45566: 
45567: 
45568: 1201/71
45569: 2
45570: 
45571: 
45572: 
45573: 
45574:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45575: 
45576:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: ~ 1 momentissa      toja ei ole varattu koko oppilasmäärälle, joten
45577: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         opiskelija-asuntoa on siis anottava.
45578: olette 26 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-           Oppilaat ovat luonnollisesti lähtöisin monen-
45579: jenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       laisista ympäristöistä ja monilla saattaa olla
45580: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tavallisesta paljon poikkeavia tottumuksia. Näin
45581: Taisto Sinisalon ym. näin kuuluvasta kirjalli-        ollen myös eri yksilöiden käsitykset itsestään
45582: sesta kysymyksestä n:o 238:                           selvinä pidettävistä vapauksista ja oikeuksista
45583:                                                       ovat osoittautuneet toisistaan usein paljonkin
45584:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on     poikkeaviksi. Oppilasasuntoloissa tällaisista
45585:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että ammatti-       taustatekijöistä aiheutuneissa häiriötilanneta-
45586:        koulujen oppilasasuntoloiden ja oppilas-       pauksissa koulut ovat toisinaan joutuneet anta-
45587:        kotien järjestyssäännöt uudistetaan sel-       maan säännöksiä, usein väliaikaisiksi tarkoit-
45588:        laisiksi, että ne turvaavat oppilaille         taen, jotka ovat liian säännösteleviä. Valitusten
45589:        heille kuuluvat oikeudet ja vapaudet?"         tultua ammattikasvatushallituksen tietoon näi-
45590:                                                       hin on ohjauksellisin toimenpitein puututtu.
45591:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Suotuisten opiskeluolosuhteiden turvaami-
45592: vasti seuraavaa:                                      seksi ja oppilasasuntoloiden järjestyssääntöjen
45593:                                                       kehittämiseksi olisi Ammattikoululaisten Liitto
45594:    Turvatakseen oppilailleen asunnon ja suotui-       ry:n pyrittävä omalta osaltaan vaikuttamaan
45595: sat opiskeluolosuhteet ovat ne ammattikoulut,         siihen, että koulujen oppilaskunnissa pohdittai-
45596: joiden oppilaista huomattavan suuri osa on kou-       siin niin häiriötapauksia kuin ohjesääntöjen
45597: lupa1kkakunnan ulkopuolelta, rakennuttaneet           osuvuuttakin ja että koulun hallinto-organisaa-
45598: asuntoloita tai vuokraunet sellaisiksi sopivia        tiolle oppilaskunta esittäisi oman ehdotuksensa
45599: huonetiloja. Mainittakoon että kuntainliittojen       epäkohdan korjaamiseksi ja että koulukohtaisen
45600: yleiset ammattikoulut eivät ole saaneet asunto-       yhteisymmärryksen saavuttamiseksi pidettäisiin
45601: loiden rakentamista varten valtionavustusta.          neuvottelutilaisuuksia koulun hallinnon ja op-
45602: Aloitteentekijöinä     asuntolahankkeissa      ovat   pilaskunnan kesken. Tällaisella menettelyllä voi-
45603: yleensä ne kunnat, joiden koulua käyvä nuoriso        daan olosuhteet kehittää myös paikalliset eri-
45604: ei pitkien etäisyyksien vuoksi voi kouluaikana        tyisseikat huomioonottaen.
45605: asua kotonaan. Koskapa oppilaat koulunkäyn-              Kouluyhteistyökomitean II osamietinnössä
45606: nin aloittaessaan ovat 15-16-vuotiaita ja yleen-      1971: A 1 on esitetty muutoksia nykyiseen
45607: sä eläneet kotiympäristössä, asuntolaolosuhteet       oppilaiden, opettajien ja koulujen hallintoeli-
45608: on pyritty luomaan sellaisiksi, että ne vastaavat     mien väliseen käytännölliseen yhteistyöhön sekä
45609: yleistä ja myös oppilaiden kotiseudulla vallitse-     yhteistyötä koskevaan ,säännöstöön.
45610: vaa käsitystä normaalista elämisen tavasta. -            Kun uudistukset toteutetaan ja osapuolet oh-
45611: Erityisesti on huomattava, että ammattikoulut         jautuvat niiden avaamiin yhteistyömahdollisuuk-
45612: eivät ole sellaisia sisäoppilaitoksia, joissa oppi-   siin, myös oppilasasuntoloita koskevat järjestys-
45613: laiden on pakko asua koulun asuntoloissa. Asun-       säännöt ilmeisesti voidaan saada eri osapuolia
45614:                                                       tyydyttäväksi.
45615:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1971.
45616: 
45617:                                                                              Ministeri Jouko Tyyri.
45618:                                                                                                       3
45619: 
45620: 
45621: 
45622: 
45623:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
45624: 
45625:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         talet och eleverna måste sålunda ansöka om
45626: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sådan bostad.
45627: av den 26 oktober 1971 tili vederbörande med-            Eleverna är självfallet från många olika mil-
45628: lem av statsrådet översänt en avskrift av föl-        jöer, och många kan ha vanor som mycket av-
45629: jande av riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl.           viker från det vanliga. Sålunda har det visat
45630: ställda skriftliga spörsmål nr 238:                   sig att det ofta råder stora avvikelser mellan
45631:                                                       olika individers uppfattning om självklara fri-
45632:           "Vilka åtgärder har Regeringen vid-         heter och rättigheter. Vid störningar som i
45633:        tagit eller ämnar den vidtaga för att          elevinternaten orsakats av dyHka bakgrunds-
45634:        ordningsreglerna för yrkesskolornas            faktorer har skolorna ibland varit tvunga att
45635:        elevinternat och elevhem skall bli för-        införa regler, ofta avsedda att vara tillfälliga,
45636:        nyade så, att de tiliförsäkar eleverna         som har varit alltför restraktiva. När klagomål
45637:        de rättigheter och friheter som tillkom-       har kommit tili yrkesutbildningsstyrelsens kän-
45638:        mer dem?"                                      nedom, har man ingripit genom instruerande
45639:                                                       åtgärder.
45640:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt              För att säkerställa gynnsamma studieförhål-
45641: anföra följande:                                      landen och utveckla elevinternatens ordnings-
45642:                                                       regler borde Ammattikoululaisten Liitto r.y.
45643:    För att tillförsäkra eleverna bostad och gynn-     benämnda sammanslutning för sin del försöka
45644: samma studieförhållanden har de yrkesskolor,          förmå skolornas elevkårer att dryfta såväl ord-
45645: vilkas elever tili en betydande del kommer från       ningsfrågor vid störningar som ordningsregler-
45646: andra orter än skolorten, låtit bygga internat        nas lämplighet och att tili skolans förvaltnings-
45647: eller hyrt utrymmen som är lämpliga för ända-         organisation överlämna sina förslag tili avhjäl-
45648: målet. Det är skäl att nämna, att kommunal-           pande av missförhållandena. Vidare borde för-
45649: förbundens allmänna yrkesskolor icke har erhål-       bundet medverka tili att man för uppnående av
45650: lit statsunderstöd för byggande av elevinternat.      samförstånd i varje skola skulle anordna över-
45651: Initiativtagare till internatprojekt är i allmänhet   läggningar mellan skolans ledning och elev-
45652: kommuner, vilkas skolungdomar icke kan bo             kåren. Genom ett dylikt förfarande kan för-
45653: hemma under skoltiden på grund av de långa            hållandena utvecklas även med beaktande av
45654: avstånden mellan skola och hem. Emedan ele-           speciella lokala förhållanden.
45655: verna då de börjar sin skolgång är 15-16 år              I skolsamarbetskommittens delbetänkande II
45656: och i allmänhet har levat i hemmiljö, har man         1971: A 1 har föreslagits ändringar i det nu-
45657: strävat tili att skapa sådana internatförhållan-      varande praktiska samarbetet mellan elever, lä-
45658: den, att de motsvarar en allmän och även i            rare och skolornas förvaltningsorgan, och i
45659: elevernas hemtrakt rådande uppfattning om en          bestämmelserna angående detta samarbete.
45660: normal livsföring. - Särskilt är att märka, att          Då reformerna förverkligas och parterna di-
45661: yrke~kolorna icke är sådana internatskolor, där       rigeras in på de samarbetsmöjligheter som öpp-
45662: eleverna är 'tvungna atJt ho i 1skolans internat.     nas, kan uppenbarligen även ordningsreglerna
45663:  Bostäder har icke reserverats för hela elevan-       för elevinternaten göras sådana att de tillfreds-
45664:                                                       ställer de skilda parterna.
45665:      Helsingfors den 25 november 1971.
45666: 
45667:                                                                               Minister Jouko Tyyri.
45668: irj. ksm. n:o 239.
45669: 
45670: 
45671: 
45672: 
45673:                                         Koskinen: Reserviläisjärjestöjen vapaaehtoisten jäsenten koulut-
45674:                                            tamisesta puolustuslaitoksen piirissä.
45675: 
45676: 
45677:                             E du skunn an            H erra       P u h e m i e h e 11 e.
45678: 
45679:    Viime aikoina on julkisuudessa näkynyt tie-                teistyössä puolustuslaitoksen kanssa. Tällainen
45680: Jja, joiden mukaan puolustuslaitos järjestää ns.              toiminta ei ole sopusoinnussa maamme kansain-
45681: viikonloppukertausharjoituksia" reservin up-                  välisten sitoumusten kanssa.
45682: :::ereille. Näihin kertausharjoituksiin osallistu-               Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
45683: at reservin upseerit valitaan reserviläisjärjestö-            § :n 1 ll1iO.tJ1Ie!llt ,viiuaten esirtän va1tioneu-
45684: !n toimesta eikä suinkaan puolustuslaitoksen                  VIOston aJSilllllotnalisen jäsenen ~astalttarv:a:ksi seu-
45685: missa elimissä. Tällaisia viikonloppukertaushar-              mavan kysymytkset11:
45686: Jituksia on järjestetty ainakin Helsingin, Mik-
45687: :elin ja Oulun varuskunnissa.                                            Tietääkö Hallitus, että maamme puo-
45688:    Vaikka mainittuihin kertausharjoituksiin osal-                     lustuslaitos myötävaikuttaa reserviläis-
45689: lstuvien lopullinen valinta onkin jätetty asiano-                     järj~jen uoiu:ninmaan näidioo järjestöjen
45690: aaisen esikunnan tehtäväksi, on osallistujien to-                     vapaaehtoisten jäsenten kouluttamiseksi
45691: iaJsiJa.ltinJen 1lJimeämiJS.. ja vaJ:inmvalm reserviläilis-           puolustuslaitoksen materiaalisia edelly-
45692: ärjestöillä. Näin ollen on tosiasiallisesti ky-                       tyksiä käyttäen ja mitä Hallitus aikoo
45693: ymyksessä puolustuslaitokseen kuulumattomien                          tehdä tällaisen maamme kansainvälisiä
45694: :ouluttaminen reserviläisjärjestöjen toimesta yh-                     sitoumuksia kiertävän toiminnan estämi-
45695:                                                                       seksi?
45696:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1971.
45697: 
45698:                                                    Aarne Koskinen.
45699: 
45700: 
45701: 
45702: 
45703: 1198/71
45704: 2
45705: 
45706: 
45707: 
45708: 
45709:                          E du skunnan           H er ra      P u h e m i e h e 11 e.
45710: 
45711:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa            asevelvollisuuslain voimaantulosäännöksistä
45712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            menee.
45713: olette kirjeellänne 26 päivänä lokakuuta 1971               2. Eduskuntakysymyksessä tarkoitettuihin n
45714: n:o 1424 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-           viikonloppukertausharjoituksiin kutsuttavat r~
45715: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja A.              serviläiset valitsee sotilaspiirin esikunta niihi
45716: Koskisen tJekemän seur,aavan si!sä1tötsen kysy-          halukkaiksi ilmoittautuneista ja koulutettavak
45717: mJ~ksen!:                                                soveltuvista reservin upseereista. Koulutettav1
45718:                                                          kutsullaJoo ke11tausharjoirtuksiin aJSJevelvollisuu
45719:            "Tietääkö Hallitus, että maamme puo-          lain perusteella. Harjoitusten aikana he kuuh
45720:         lustuslaitos myötävaikuttaa reserviläisjär-      vat puolustuslaitokseen ja ovat palveluksessaa
45721:         jestöjen toimintaan näiden järjestöjen           asevelvollisia koskevien säännösten alaisia.
45722:         vap31lliehto1sten jåisetliten kouluttamiSJeksi      3. Muun tiedotustoiminnan dhella näistä ha
45723:         puolustuslaitoksen materiaalisia edelly-         joituksista on ilmoitettu reserviläisjärjestöilli
45724:         tyksiä käyttäen ja mitä Hallitus aikoo           jotta nämä voisivat saattaa harjoitusten toimeex
45725:         tehdä tällaisen maamme kansainvälisiä            panoajat jäsenistöilleen tiedoksi.
45726:         sitoumuksia kiertävän toiminnan estämi-             4. Edellä tarkoitettuja kertausharjoituksia o
45727:         seksi?"                                          troimeetllpantu kuluVJMa syksynä kokeilunJ.uor
45728:                                                          teisesti Helsingissä, Hämeenlinnassa, Oulussa j
45729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Mikkelissä. Niihin osallistuu yhteensä noin sat
45730: seuraavaa:                                               reservin upseeria. Näiden kertausharjoituste
45731:    1. Kertausharjoitusten järjestäminen perustuu         tarkoituksenmukaisuudesua antaJVat a~siaoomaise
45732: vuonna 1950 annetun asevelvollisuuslain 7 §:n            sotilasläänien esikunnat lausuntonsa kuluva
45733: säännöksiin. Asevelvollisuuslakia säädettäessä           vuoden loppuun mennessä. Tämäntapaisten ke1
45734: on myös otettu huomioon Suomea sitovien                  tausharjoitusten jatkamisesta ja niiden mahdoll
45735: kansainvälisten sopimusten määräykset, kuten             sesta 1a:aj,entallll:i:seSita päätetään näin saaJtuje:
45736:                                                          la:usUllitojen peruSitleellv.t.
45737:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1971.
45738: 
45739:                                                                        Puolustusministeri Arvo Pentti.
45740:                         T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
45741: 
45742:  I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       land beaktats, såsom av stadgandena angående
45743: 1ger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     värnpliktslagens ikraftträdande framgår.
45744: r den 26 oktober 1971 nr 1424 tili vederbör-         2. De reservister som inkallas tili de i riks-
45745: tde medlem av statsrådet för avgivande av svar    dagsspörsmålet avsedda s.k. veckoslutsrepeti-
45746: versänt följande av riksdagsman A. Koskinen       tionsövningarna utväljes av militärdistriktets
45747: tldertecknade spörsmål:                           stab bland de reservofficerare som anmält sig
45748:                                                   villiga tili dem och som lämpar sig för utbild-
45749:         "Är Regeringen medveten om att            ning. De som utbildas inkallas tili repetitions-
45750:      vårt lands försvarsväsen stöder reservist-   övnip.gar med stöd av värnpliktslagen. Under
45751:      organisationernas verksaniliet för att       övningarna hör de tili försvarsväsendet och är i
45752:      utbilda frivilliga medlemmar av dessa        sin tjänstgöring underkastade de stadganden
45753:      organisationer med användning av för-        som gäller värnpliktiga.
45754:      svarsväsendets matieriella förutsättningar      3. Jämte övrig information har reservist-
45755:      och om så är fallet, vilka åtgärder          organisationerna fått meddelande om dessa öv-
45756:      ärnnar ~ringen vidta~ för 'att för-          mngar för 3ibt dle skulle kunn!a tillkii.nnJa,ge såJna
45757:      hindra en dylik verksamhet, som              medlemmar övningarnas verkställighetstider.
45758:      kringgår vårt lands internationella för-        4. Ovan avsedda repetitionsövningar har un-
45759:      pliktelser?"                                 der innevarande höst i experimentsyfte verk-
45760:                                                   ställts i Helsingfors, Tavastehus, Uleåborg och
45761:                                                   S: t Michel. I dessa deltar sammanlagt cirka
45762:   Som svar på spörsmålet ber jag högaktnings-     hundra reservofficerare. Militärlänsstaberna av-
45763: Jllt få anföra följande:                          ger före slutet av innevarande år sitt utlåtande
45764:   1. Repetitionsövningar anordnas med stöd av     om dessa repetitionsövningars ändamålsenlig-
45765: tadgandena i 7 § i den år 1950 givna värn-        het. Om 1e:n fortsäJttltllinJg .av dyLika repetit:ions-
45766: liktslagen. Då värnpliktslagen stadgats har       övningar och en eventuell utvidgning av dem
45767: v-en de internationella avtal som binder Fin-     fattas beslut på basen av sålunda erhållna ut-
45768:                                                   låtanden.
45769:     Helsingfors den 25 november 1971.
45770: 
45771:                                                                  Försvarsminister Arvo Pentti.
45772: Kirj. ksm. n:o 240.
45773: 
45774: 
45775: 
45776: 
45777:                                 Järvenpää: Henkilöjunaliikenteen aloittamisesta Porin ja Mänty-
45778:                                     luodon välillä.
45779: 
45780: 
45781:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
45782: 
45783:    Valtion Rautatiet lopetti henkilöjunaliiken-    koja, laivaliikenteen kasvu ja asukasmäärän
45784: teen Parista Mäntyluotoon vuonna 1953. Sen         kaksinkertaistuminen tulee tapahtumaan 70-
45785: jälkeen liikenne hoidettiin VR:n linja-autoilla    luvulla. Pari-Mäntyluodon tie on yksikaistai-
45786: vuoteen 1968. Nykyisin liikenne on yksityis-       nen ja kuorma-, linja- ja henkilöautoliikenne
45787: ten linja-autojen varassa.                         on ruuhkautumassa. Sen vuoksi olisi rautatie
45788:    Liikenne Porin ja Mäntyluodon välillä on        otettava avuksi henkilöliikenteen välittämiseksi
45789: jatkuvasti voimakkaasti kasvanut. Keskimääräis-    Porin rautatieasemalta Länsi-Porin alueilla aina
45790: ten arvioiden mukaan lasketaan julkisen lii-       Mäntyluotoon asti.
45791: kenteen osuudeksi 4 700 matkaa ja muun lii-           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
45792: kenteen osalta 15 000 matkaa eli yhteensä          37 §:n 1 momenttiin vedoten esitän valtioneu-
45793: 19 700 matkaa vuorokaudessa. Liikenteen ra-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
45794: kenteen osalta on tiedossa, että työmatkoja teh-   raavan kysymyksen:
45795: dään Maa-Porin ja Meri-Porin välillä noin
45796: l 800 vuorokaudessa, joista tuhat linja-autoilla             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45797: ja loput muilla ajoneuvoilla.                              ryhtyä henkilöjunaliikenteen aloittami-
45798:    Meri-Porin alue on etittäin voimakkaasti ke-            seksi Porin ja Mäntyluodon vltlillii?
45799: hittymässä. Uutta teollisuutta, uusia työpaik-
45800:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1971.
45801: 
45802:                                         Matti Järvenpää.
45803: 
45804: 
45805: 
45806: 
45807: 1163/71
45808: 2
45809: 
45810: 
45811: 
45812: 
45813:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45814: 
45815:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kahta rinnakkaista liikennemuotoa ainakaan sil-
45816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       loin, kun esim. asutuksen hajonnan vuoksi tai
45817: olette kirjeellänne 26 päivältä lokakuuta 1971      muusta syystä linja-autoliikenne on joustavampi
45818: n:o 240 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       tapa hoitaa paikallisliikennettä.
45819: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jär-          Valtionrautateiden ·suorittamat laskelmat· lii-
45820: venpään tekemän seuraavan sisältöisen kysy-         kennemääristä linjalla Pori-Mäntyluoto eivät
45821: myksen:                                             anna varmuutta siitä, tulisiko matkustajia riit-
45822:                                                     tämään rautateiden kulkuvuotoilla tällä rata-
45823:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     osalla. Julkisen liikenteen osuus lauttalilken-
45824:        ryhtyä henkilöjunaliikenteen aloittami-      teestäkin on yleensä verraten vähäinen, koska
45825:        seksi Porin ja Mäntyluodon välillä?"         yleistynyt seuru~atkailu linja-autoineen sekä
45826:                                                     yksityisautot vievät valtaosan matkustajista.
45827:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Koko maata koskeva selvitys siitä, missä
45828: taen seuraavaa:                                     määrin on tarkoituksenmukaista ja kustannus-
45829:    Voimakkaasti lisääntynyt linja-autoliikenne ja   ten puolesta perusteltua hoitaa rautateiden pai-
45830: yksityisautokanta ovat aiheuttaneet sen, että       kallishenkilöliikennettä, on parhaillaan liikenne~
45831: valtionrautatiet on kehittäessään kaukoliiken-      ministeriön asiaa tutkimaan asettaman toimi-
45832: nettä joutunut rajoittamaan paikallisliikenteen     kunnan selvitettävänä. Vasta tämän tutkimuk-
45833: harjoittamisen suurimpiin asutuskeskuksiin.         sen valmistuttua valtiovalta voi määritellä,
45834: Kun matkustajamäärät ovat huomattavasti vä-         millä rataosilla paikallisliikenteen harjoittami-
45835: hentyneet rautateillä, ei liikennepoliittisesti     nen on liikennetarpeet ja kustannukset huo-
45836: eikä taloudellisesti ole perusteltua ylläpitää      mioon ottaen perusteltavissa.
45837:      Helsingissä marraskuun 16 päivänä 1971.
45838: 
45839: 
45840:                                                                  Liikenneministeri Esa Timonen.
45841:                                                                                                     3
45842: 
45843: 
45844: 
45845: 
45846:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45847: 
45848:   I det syfte 37 § 1 mom. rik:sdagsordningen        rallella trafikformer, åtminstone inte då husstra-
45849: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           fiken tili exempel på grund av att bosättningen
45850: velse nr 240 av den 26 oktober 1971 tili veder-     är spridd eller av någon annan orsak är det
45851: hörande medlem av statsrådet för avgivande          smidigare sättet att sköta lokaltrafiken.
45852: av svar översänt följande av riksdagsman Jär-          Statsjämvägarnas beräkningar av trafikmäng-
45853: venpää ställda spörsmål:                            derna på linjen Bjömeborg-Mäntyluoto ger
45854:                                                     ingen garanti för att jämvägamas turer på
45855:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          denna bandel skulle få ett tillräckligt antal
45856:        vidtaga för inledande av persontågstra-      passagerare. Kollektivtrafikens andel av färjtra-
45857:        fik mellan Björneborg och Mänty-             fiken är också i regel relativt liten, emedan
45858:        luoto?"                                      de allt allmännare sällskapsresorna, som begag-
45859:                                                     nar sig av hussar, och privatbilarna tar den
45860:                                                     övervägande delen av passagerarna.
45861:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           En hela landet omfattande utredning av
45862: anföra följande:                                    frågan, i viiken mån det är ändamålsenligt och
45863:    Den kraftigt ökade busstrafiken och det          med tanke på kostnadema motiverat att järn-
45864: växande antalet privatbilar har lett .tili att      vägarna upprätthåller lokal persontrafik, utförs
45865: statsjämvägarna, samtidigt som de utvecklat         som häst av en av trafikministeriet för under-
45866: fjärrtrafiken har nödgats inskränka sin lokaltra-   sökning av saken tillsatt kommission. Först när
45867: fik tili de största bosättningscentrumen. Då        denna undersökning blivit färdig, kan statsmak-
45868: passagerarantalen har minskat märkhart på           ten fastställa på vilka bandelar upprätthållande
45869: jämvägarna är det varken trafikpolitiskt eller      av lokaltrafik med beaktande av trafikbehoven
45870: ekonomiskt motiverat att upprätthålla två pa-       och kostnadema kan motiveras.
45871:      Helsingfors den 16 november 1971.
45872: 
45873: 
45874:                                                              Trafikminister Esa Timonen.
45875: Kirj. ksm. n:o 241.
45876: 
45877: 
45878: 
45879: 
45880:                                   Räsänen ym.: Kyläkoulujen oppilasminimistä peruskouluun siir-
45881:                                      ryttäessä.
45882: 
45883: 
45884:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
45885: 
45886:     Peruskoulusuunnitelmia tehtäessä on käynyt        opetus voi pikemminkin tehostua, kun jokainen
45887: ilmi, että harvaan asutussa Pohjois-Suomessa,         oppilas pienessä oppilasryhmässä voi edetä
45888: lähinnä Oulun ja Lapin läänissä uuteen koulu-         omassa kehitystahdissa opettajan valvonnan alai-
45889: muotoon siirryttäessä hyvin monessa kunnassa          sena.
45890: pienet kyläkoulut joudutaan lakkauttamaan yli            Koulutuskustannukset kokonaisuutena ottaen
45891: 50 % :sti, jos oppilasminimit pysytetään enti-        eivät myöskään tule minimien pudotuksesta
45892: sellään.                                              huolimatta kasvamaan, koska oppilasmäärissä
45893:     Pienten 2-opettajaisten koulujen oppilasmini-     lähivuosina tapahtuu rajua putoamista, samalla
45894: mien pitäisi pudota nopeasti 20:stä 12:een luo-       kuljetuskustannuksissa tapahtuu säästöä, kun
45895: killa I-IV, mutta sama putous pitäisi sallia          oppilaita ei tarvitse ruveta siirtämään toisille
45896: myös luokilla I-VI, jos kyläkouluja aiotaan           kouluille.
45897: pitää pystyssä. Esimerkiksi Muhoksella, joka             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
45898: ei ole kovin syrjäinen kunta, 10:stä koulupii-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
45899:  ristä 5: ssä vuotuinen syntyvyys heiluu 2-3          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
45900: lapsen keskiarvoissa viimeisinä vuosina. Tämä         seuraavan kysymyksen:
45901:  tietää sitä, että, jos koulupiirit aiotaan säilyt-
45902:  tää, oppilasminimien putoaminen luokilla I -                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45903:  IV ei riitä, vaan ne on laskettava myös luokilla            ryhtyä peruskouluun siirryttäessä oppi-
45904:  I-VI 12 oppilaaseen.                                        Jasminimien pudottamiseksi pienissä
45905:     Opetustason laskemista tuskin tarvinnee pe-              kyläkouluissa, jotta näitä ei tarvitsisi
45906:  lätä, koska peruskoulussa opetusmenetelmät                  lakkauttaa?
45907:  muuttuvat oppilaskeskeiseksi ja yksilölliseksi
45908:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1971.
45909: 
45910:            Pauli Räsänen.                Lauha Männistö.                Kauko Hjerppe.
45911: 
45912: 
45913: 
45914: 
45915:  1164/71
45916: 2
45917: 
45918: 
45919: 
45920: 
45921:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45922: 
45923:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ten olojen kouluna. Eräissä tapauksissa lakkaut-
45924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tamisen syinä ovat olleet koulurakennustilanne
45925: olette kirjeellänne 26 päivänä lokakuuta 1971        tai opetuksen keskittämispyrkimykset.
45926: n:o 1429 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          Viime vuosina ovat kansakoulujen oppilas-
45927: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pauli       määrät varsin voimakkaasti alentuneet lähinnä
45928: Räsäsen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen:          syntyvyyden pienentymisen ja muuttoliikkeen
45929:                                                      vuoksi. Myös se, että huomattava osa oppi-
45930:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      laista siirtyy neljännen kansakouluvuoden jäl-
45931:        ryhtyä peruskouluun siirryttäessä oppi-       keen oppikouluun, on alentanut kansakoulun
45932:        lasminimien pudottamiseksi pienissä           oppilasmääriä. Peruskouluun siirryttäessä ti-
45933:        kyläkouluissa, jotta näitä ei tarvitsisi      lanne muuttuu kahdella tavalla. Ensinnäkin
45934:        lakkauttaa?"                                  oppilasikäluokkia ei neljännen kouluvuoden jäl-
45935:                                                      keen enää jaeta kahden koulumuodon kesken.
45936:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Toiseksi peruskouluasetuksessa säädetyt 2- ja
45937: vasti seuraavaa:                                     3-opettajaisen koulun vähimmäisoppilasmäärät
45938:    Kansakouluasetuksen 179 § :n mukaan, sel-         ovat nykyistä alhaisemmat, nimittäin kaksikym-
45939: laisena kuin se on osittain muutettuna 24 päi-       mentä ja neljäkymmentäviisi. Koulujärjestelmän
45940: vänä kesäkuuta 1968 annetulla asetuksella            perusteista annetun lain 15 §:n ja valtioneu-
45941: (3 77/68), kunnalla on oikeus saada valtion-         voston 18 päivänä maaliskuuta 1971 koulu-
45942: apua opettajan palkkaukseen, mikäli kunnan           hallitukselle antamien ohjeiden mukaisesti pe-
45943: kansakoulupiirissä on varsinaiseen kansakou-         ruskouluun siirtyminen pyritään suunnittele-
45944: luun tulevia oppilaita vähintään seuraavat mää-      maan siten, että ensimmäisessä vaiheessa perus-
45945: rät:                                                 koulujärjestelmään siirretään syrjäiset ja vähä-
45946:    1-opettajaisen koulun opettajan palkkaukseen      varaiset kunnat.
45947: kolmetoista;                                            Hallitus on tietoinen niistä vaikeuksista,
45948:    2-opettajaisen koulun toisen opettajan palk-      joita pienten koulujen lakkauttaminen harvaan-
45949: kaukseen kaksikymmentäviisi;                         asutulla maaseudulla aiheuttaa. Koulujen vähim-
45950:    3-opettajaisen koulun kolmannen opettajan         mäisoppilasmäätiä koskevilla säännöksillä voi-
45951: palkkaukseen viisikymmentäviisi;                     daan lakkautusprosessia hidastaa, mutta eräillä
45952:    useampiopettajaisen koulun viimeksi otetun        alueilla tapahtuneen voimakkaan oppilasmää-
45953: opettajan palkkaukseen kolmekymmentä kuta-           rien alentumisen vuoksi lakkauttamista ei voida
45954: kin luokkaopettajaa kohti yhtä lukuunotta-           kokonaan estää. Kuten kansanedustaja Pär
45955: matta. Mikäli kunta on aikaisemmin saanut            Stenbäckin tekemään kirjalliseen kysymykseen
45956: valtionapua asianomaisen koulun opettajan            N:o 205 29 päivänä lokakuuta 1971 anne-
45957: palkkaukseen, ovat vaadittavat vähimmäisoppi-        tussa vastauksessa todetaan, opetusministeriössä
45958: lasmäärät 2- ja 3-opettajaisissa kouluissa edellä    selvitellään parhaillaan mahdollisuuksia vähim-
45959: mainittua alhaisemmat, nimittäin kaksikym-           mäisoppilasmäärää koskevien säädösten muutta-
45960: mentäkolme ja neljäkymmentäkahdeksan.                miseksi. Koska 1akkautusuhan alaisia ovat pää-
45961:    Koulujen lakkauttaminen maassamme tapah-          asiassa 2-opettajaiset koulut, pyritään ensisijai-
45962: tuu yleisimmin silloin, kun koulun oppilasmäärä      sesti alentamaan näiden koulujen valtionapu-
45963: alenee 2-opettajaisen koulun valtionapuminimin       minimiä siinä määrin kuin valtion ja kuntien
45964: alle. Kunnat lakkauttavat mieluummin koulun          talouden kannalta on mahdollista ja pedagogi-
45965: kuin antavat sen muodostua 1-opettajaiseksi,         selta kannalta tarkoituksenmukaista.
45966: jota onkin pidettävä vain erittäin poikkeuksellis-
45967:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1971.
45968: 
45969:                                                                 Opetusministeri Matti Louekoski.
45970:                                                                                                   3
45971: 
45972: 
45973: 
45974: 
45975:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45976: 
45977:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        den. I vissa fall hat otsaken tili indragningen
45978: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       varit skolbyggnadssituationen ellet strävan till
45979: nr 1429 av den 26 oktober 1971 tili veder-          centralisering av undervisningen.
45980: börande medlem av statsrådet för avgivande             Undet de senaste åten har folkskolornas
45981: av svar översänt följande av riksdagsman Pauli      elevantai sjunkit rätt kraftigt nätmast på grund
45982: Räsänen m. fl. ställda skriftliga spörsmål:         av nativitetsminskningen och flyttningsrörelsen.
45983:                                                     Också den omständigheten, att en avsevätd del
45984:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          av eleverna efter fjärde folkskoleåtet flyttar
45985:        vid övergången till grundskolan vidtaga      övet tililärovetk, hat sänkt elevaotalen i folk-
45986:        för sänkande av elevminimum i små            skolan. Vid övetgången tili grundskolan föränd-
45987:        byskolor, så att dessa inte behöver          ras situationen på två sätt. Först och främst
45988:        indras?"                                     fördelas elevåldersklasserna inte mera eftet det
45989:                                                     fjätde skolåret mellan två skolformer, och föt
45990:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        det andta ät de i grundskolförordningen stad-
45991: anföra följande:                                    gade minimiantalen elever i skolot med två och
45992:    Enligt 179 § folkskolförordningen, sådant        tte lätate lägte än de nuvatande, nämligen
45993: detta lagrum lyder, delvis ändrat genom förord-     tjugo och fyrtiofem. 1 enlighet med 15 § lagen
45994: ning av den 24 juni 1968 (3 77/68), äger            om grunderna för skolsystemet och statstådets
45995: kommun rätt att erhålla statsunderstöd för          ditektiv till skolstyrelsen av den 18 mars 1971
45996: avlöning av lärare, om i folkskoldistrikt i kom-    sttävat man till att planeta övergången tiJl
45997: munen finns minst följande antal elever, vilka      grundskolan så, att avsides belägna och mindte
45998: intages i folkskola:                                bemedlade kommunet överförs tili grundskole-
45999:    för avlöning av lärare i skola med en lärare     systemet i fötsta skedet.
46000: tretton;                                               Regeringen är medveten om de svårigheter
46001:    för avlöning av den andra läraren i skola        indragningen av små skolot på den glest be-
46002: med två lärare tjugofem;                            folkade landsbyggden fötotsakar. Genom stad-
46003:    för avlöning av den tredje läraren i skola       ganden angående skolornas minimielevantal kan
46004: med tre lärare femtiofem;                           indragningsprocessen retatderas, men på grund
46005:    för avlöning av den senast anställda läraren     av den kraftiga nedgång i elevantalen som har
46006: i skola med flera lärare trettio för varje klas-    skett på vissa områden kan indragning inte
46007: slärare med undantag av en. Om kommunen             helt och hållet hindras. Såsom i svaret på
46008: tidigare har erhållit statsunderstöd för avlöning   riksdagsman Pär Stenbäoks skriftliga spötsmål
46009: av lätate i iftågavatande skola, ät de erfotder-    nr 205 av den 29 oktober 1971 konstateras,
46010: liga minimiantalen elever i skolot med två och      utreds som bäst i undervisningsministeriet möj-
46011: tte lätate lägre än de ovan nämnda, nämligen        ligheterna att ändta stadgandena angående
46012: tjugotre och fyrtioåtta.                            minimiantalet elever. Då närmast skolor med
46013:     Indragning av skolot sket i vårt land oftast    två lärare hotas av indtagning, söker man i
46014: nät elevantalet i någon skola sjunker under         ftämsta rummet sänka dessa skolors statsun-
46015: statsundetstödsminimum föt skola med två            derstödsminimum i den mån detta ät möjligt
46016: lätate. Kommunetna indrar hellre en skola än        med beaktande av statens och kommunernas
46017:  låtet den bli en skola med en enda lärare.         ekonomi samt ftån pedagogisk synpunkt ända-
46018: En sådan skola måste också anses vara avsedd        målsenligt.
46019: enbatt föt synnetligen exceptionella förhållan-
46020:      Helsingfots den 24 november 1971.
46021: 
46022:                                                         Undetvisningsminister Matti Louekoski.
46023: Kirj. ksm. n:o 242.
46024: 
46025: 
46026: 
46027: 
46028:                                   Linkola ym.: Ihmisen kuolinhetken määrittelystä.
46029: 
46030: 
46031:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46032: 
46033:    Kuoleman tapahtuman määrittelyssä on vii-         sesti koko ihmiselämään. Näin ollen tuntuukin
46034: me aikoina jouduttu vaikeuksiin. Tämä on ta-         siltä, että lääkintöhallitus ei ole suhtautunut
46035: pahtunut lähinnä lääketieteen valtavan edisty-       riittävällä vakavuudella kuoleman tapahtuman
46036: misen johdosta. Kysymys siitä, missä kulkee          eli kuolinhetken määrittelyyn. Käsityksemme
46037: raja elämän ja kuoleman välillä, on tullut           mukaan näin vakavassa asiassa olisi ihmisille
46038: uudella tavalla ongelmalliseksi.                     taattava demokratiaan kuuluva oikeus ilmaista
46039:    Kysymys on perustavaa laatua olevasta ih-         mielipiteensä etukäteen. Tämä olisi mahdol-
46040: misoikeudesta. Sen vuoksi on herättänyt häm-         lista, jos päätöksen tekeminen tapahtuisi lain-
46041: mästystä se tapa, millä lääkintöhallitus on tä-      säädännöllistä tietä.
46042: hän vakavaan asiaan suhtautunut. Lääkintö-               Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
46043: hallitushan on määritellyt kuolinhetkeksi aivo-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
46044: toiminnan lakkaamisen, ei siis sydämen pysäh-        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
46045: tymistä. Tekemänsä päätöksen lääkintöhallitus        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46046: on julkaissut tavallisessa yleiskirjeessä, joka
46047: on kaikessa hiljaisuudessa lähetetty viime ke-                  Onko Hallituksen mielestä lääkintö-
46048: vättalvella niille, jotka joutuvat ihmisen kuo-              hallituksen ihmisen kuolinhetkestä te-
46049: linhetken lopullisesti ratkaisemaan.                         kemä määrittely ja sen tiedottaminen
46050:    Perusteluna tekemälleen päätökselle lääkin-               kiertokirjeellä demokraattisen mielipi-
46051: töhallitus pitää elin- ja kudossiirtojen suoritta-           teen ilmaisuvapauden kannalta riittävä
46052: misen mahdollistamista. Tämä on tärkeä asia,                 ja oikea tapa vai olisiko kuoleman ta-
46053: jota sellaisenaan ei voida vastustaa. Kuolema                pahtuman määrittelyn tapahduttava
46054: ei kuitenkaan ole vain lääketieteellinen ja bio-             lainsäädännöllisesti?
46055: loginen tapahtuma, vaan se liittyy perusteelli-
46056:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1971.
46057: 
46058:                Anna-Liisa Linkola.                                Elsi Hetemäki.
46059: 
46060: 
46061: 
46062: 
46063: 1071/71
46064: 2
46065: 
46066: 
46067: 
46068: 
46069:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
46070: 
46071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lääkintöhallitus on yleiskirjeellään vuodelta
46072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1958 ja 1970 sekä nyt kysymyksessä tarkoite-
46073: olette 27 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-      tulla 24 päivänä maaliskuuta 1971 annetulla
46074: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           yleiskirjeellä määrännyt, miten kuolema on to-
46075: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       dettava ennen kudosten irroittamiseen ryhty-
46076: edustaja Anna-Liisa Linkolan ym. näin kuulu-        mistä. Viimeksi mainittu yleiskirje, jota kysy-
46077: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 242:           myksessä tarkoitetaan, on ollut valmisteltavana
46078:                                                     syksyllä asetetussa lääkintöhallituksen asian-
46079:           "Onko Hallituksen mielestä lääkintö-      tuntijaryhmässä ja siinä otetut kannanotot pe-
46080:        hallituksen ihmisen kuolinhetkestä te-       rustuvat paitsi mainitun työryhmän ja sen kuu-
46081:        kemä määrittely ja sen tiedottaminen         lemien     asiantuntijoiden   asiantuntemukseen
46082:        kiertokirjeellä demokraattisen mielipi-      myös niihin seikkoihin, jotka ovat tulleet ilmi
46083:        teen ilmaisuvapauden kannalta riittävä       yhteispohjoismaisen munuaissiirtoja tutkivan
46084:        ja oikea tapa vai olisiko kuoleman ta-       työryhmän työskentelyn yhteydessä sekä Poh-
46085:        pahtuman määrittelyn tapahduttava            joismaiden Neuvoston suosituksesta yhdenmu-
46086:        lainsäädännöllisesti? ''                     kaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi eri poh-
46087:                                                     joismaissa tutkivan työryhmän työskentelystä.
46088:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Mainitussa yleiskirjeessä on siis, kuten sa-
46089: vasti seuraavaa:                                    nottu 6 § edellyttääkin, vain kysymys kuole-
46090:    Kuolleen henkilön kudosten käyttämisestä         man toteamisen ohjeista erilaisten kuoleman-
46091: sairaanhoidollisiin tarkoituksiin 8 päivänä hei-    merkkien perusteella. Tässä tarkoituksessa kä-
46092: näkuuta 1957 annetun lain (260/57) 1 §:n            sitellään yleiskirjeessä sekä sydän- että aivo-
46093: 2 momentin mukaan kudosten irroittamiseen           kuolemaa siinä laajuudessa kuin nykyisen tietä-
46094: ei saa ryhtyä, ennen kuin ruumiissa on todettu      myksen mukaan on harkittu tarpeelliseksi.
46095: selvät kuolemanmerkit. Saman lain 6 § :n mu-        Kun kudosten irroittamista varten lääkintöhal-
46096: kaan lääkintöhallituksen asiana on määrätä,         litus on hyväksynyt sairaalat, ei näiden ohjei-
46097: miten kuolema on todettava ennen tässä laissa       den antaminen ole tarpeen kuin näille sairaa-
46098: tarkoitettuun kudosten irroittamiseen ryhty-        loille.
46099: mistä. Viimeksi mainitun lain kohdan nojalla
46100:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1971.
46101: 
46102:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
46103:                                                                                                    3
46104: 
46105: 
46106: 
46107: 
46108:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46109: 
46110:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      cirkulär av år 1958 och år 1970 samt i det
46111: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          i spörsmålet avsedda cirkuläret av den 24 mars
46112: velse av den 27 oktober 1971 tili vederböran-      1971 förordnat, på vilket sätt döden skall
46113: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       konstateras innan avskiljande av vävnader
46114: följande av riksdagsledamoten Anna-Liisa Lin-      vidtages. Sistnämnda, i spörsmålet avsedda
46115: kola m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 242:    cirkulär, har undergått beredning i en på
46116:                                                    hösten tillsatt sakkunniggrupp vid medicinal-
46117:           "Anser Regeringen, att den av medi-      styrelsen. Ställningstadgandena i cirkuläret ba-
46118:        cinalstyrelsen omfattade definitionen       serar sig förutom på nämnda arbetsgrupps och
46119:        angående tidpunkten då människans           av den hörda experters sakkännedom även
46120:        död inträder, och dess tillkännagivande     på de omständigheter, som har framkommit
46121:        genom cirkulär, är ett tillräckligt och     i samband med arbetet i den samnordiska ar-
46122:        riktigt sätt med tanke på den demokra-      betsgrupp som undersöker njurtransplanta-
46123:        tiska friheten att ge uttryck för åsikt,    tioner, samt i arbetet inom den arbetsgrupp
46124:        eller borde tidpunkten då döden inträ-      som enligt Nordiska Rådets rekommendation
46125:        der definieras i lagstiftningsväg?"         undersöker möjligheterna att åstadkomma en
46126:                                                    enhetlig lagstiftning i de olika nordiska länder-
46127:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       na.
46128: anföra följande:                                      I nämnda cirkulär är det alltså, såsom i
46129:    Enligt 1 § 2 mom. lagen den 8 juli 1957         sagda 6 § förutsättes, endast fråga om anvis-
46130: om användning av vävnader från avliden per-        ningar för konstaterande av döden på basen
46131: son för sjukvårdsändamål ( 260/57) får av-         av olika dödstecken. I detta syfte behandlas
46132: skiljande av vävnader icke vidtagas innan tyd-     i curkuläret såväl hjärt- som hjärndöd i den
46133: liga dödstecken konstaterats på kroppen. En-       omfattning som man på basen av nuvarande
46134: ligt samma lags 6 § ankommer det på medi-          insikter har prövat nödigt. Då avskiljandet av
46135: cinalstyrelsen att förordna, hur dödsfall skall    vävnader sker på sjukhus som medicinalstyrel-
46136: konstateras, innan i sagda lag avsett avskiljan-   sen har godkänt för ändamålet, är det icke
46137: de av vävnader vidtages. Med stöd av sist-         nödigt att dessa anvisningar meddelas andra
46138: nämnda lagrum har medicinalstyrelsen i sitt        än dessa sjukhus.
46139:      Helsingfors den 12 november 1971.
46140: 
46141:                                                    Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
46142: Kirj. ksm. n:o 243.
46143: 
46144: 
46145: 
46146: 
46147:                                  Kortesalmi: Huumausaineiden käytön ja markkinoinnin leviämi-
46148:                                     sen estämisestä.
46149: 
46150: 
46151:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
46152: 
46153:    Maamme lasten vanhempia, kasvattajia ja            Yhä vakuuttavammin on maassamme valtaa-
46154: muita vastuuntuntevia kansalaispiirejä on jo       massa alaa käsitys, että huumausaineiden myy-
46155: kauan huolestuttanut yhä turmiokkaammaksi          jiä, välittäjiä ja salakuljettajia olisi rangaistava
46156: muuttuva huumausainetilanne. Tuorein lehti-        nykyistä paljon ankarammin. Onhan huumaus-
46157: tieto (Ilta-Sanomat 25. 10. 1971) kertoo, että     ainekaupan uhriksi joutunut nuori kehitysiässä
46158: mm. maamme tullilaitoksessa tunnetaan suurta       oleva ihminen ja aikuinenkin usein pysyvästi
46159: levottomuutta siitä, että maahamme on alka-        invalidisoitunut, jopa kuolemaan tuomittu, jo-
46160: nut virrata huumausaineiden käyttöä ihannoi-       ten kyseessä on tavallaan ihmisen hidas mur-
46161: via pornojulkaisuja, joissa mainostetaan LSD:tä    haaminen huumausaineilla.
46162: ja hasista "verrattomina keinoina ihaniin koke-       Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
46163: muksiin pääsemiseksi" ja erityisesti ennen ryh-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
46164: mäseksiin ryhtymistä. Kysymyksessä on huu-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
46165: mausaineiden suurkauppiaiden yksi ja ilmei-        seuraavan kysymyksen:
46166: sesti vaarallisen tehokas keino lisätä myyntiään
46167: Suomessa.                                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ja
46168:    Esim. tullivartiotarkastaja Kaj Kaireniuksen            millaisiin toimiin huumausaineiden myy-
46169: mukaan tulli on lähes voimaton huumaus-                    jien ja salakuljettajien sekä huumaus-
46170: aineita ja säädyttömyyttä ihannoivien pomo-                aineita mainostavien julkaisujen levittä-
46171: lehtien maahantuonnin torjunnassa nykyisten                jien toiminnan estämiseksi ja muuten-
46172: lakien puitteissa.                                         kin tehokkaasti vähentämään ja ennalta
46173:    Korostettakoon, että tehokkaasti järjestetty            ehkäisemään huumausaineiden käytön
46174: huumausainekauppa voi koitua uhkaksi koko-                 ja markkinoinnin huolestuttavaa leviä-
46175: naisen suuren kansakunnan moraalille ja ole-               mistä?
46176: massaololle, kuten on tapahtunut esim. ame-
46177: rikkalaisten joukkojen keskuudessa Vietnamissa
46178: ja emämaassa Yhdysvalloissa.
46179:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1971.
46180: 
46181:                                       J. Juhani Kortesalmi.
46182: 
46183: 
46184: 
46185: 
46186: 1238/71
46187: 2
46188: 
46189: 
46190: 
46191: 
46192:                           E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
46193: 
46194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-              Edellä tarkoitettua tehostamistoimintaa tul-
46195: sa mainitussa järjestyksessä Te, Herra Puhe-            laan jatka,maan tavoitteena saada varsinaiset
46196: mies, olette 28 päivänä lokakuuta 1971 päi-             suurmyyjät ja heidän asiamiehensä paljastamalla
46197: vätyn kirjeenne n:o 1459 ohella toimittanut             laiton huumausainekauppa loppumaan, a,inakin
46198: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-        rajoitetuksi mahdollisimman vähäiseksi. Kysy-
46199: nöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen             myksen perusteluissa sanotaan, että maahamme
46200: kirjallisesta kysymyksestä n:o 243, jossa tie-          on alhnut virrata huumausaineiden käyttöä
46201: dustellaan:                                             ihannaivia pornojulkaisuja. Sosiaali- ja terveys-
46202:                                                         ministeriön tullihallitukselta saamien tietojen
46203:            "Aikooko Hallitus ryhtyä to1m11n ja.         mukaan huumausaineita ja säädyttömyyttä iha,n-
46204:         millaisiin toimiin huumausaineiden myy-         noivien pomolehtien maahantuonti muussa kuin
46205:         jien ja sabkuljettajien sekä huumaus-           levittämistarkoituksessa on lainsäätäjien tahdon
46206:         aineita mainostavien julkaisujen levittä-       mukaisesti sallittua. Tämä tuonti on osoittau-
46207:         jien toiminnan estämiseksi ja muuten-           tunut melko vähäiseksi. Sen sija,an varsinainen
46208:         kin tehokkaasti vähentämään ja ennalta          epäsiveellisten julkaisujen salakuljetus näyttää
46209:         ehkäisemään huumausaineiden käytön              viime vuosina jonkin verran lisääntyneen. Sen
46210:         ja markkinoinnin huolestuttavaa leviä-          torjunnassa tullilaitoksella on samat mahdolli-
46211:         mistä?"                                         suudet kuin muunkin salakuljetuksen suhteen.
46212:                                                         Suuriakin takavarikkoja, on tehty.
46213:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Huumausaineiden käyttö on viime vuosina
46214: taen seuraavaa:                                         epäilemättä osoittanut leviämisen merkkejä.
46215:    Poliisin toimintaa laittoman huumausaine-            Luonnollisena seurauksena on ollut ongelmaan
46216: kaupan va.stustamiseksi on vuodesta 1967 läh-           liittyvän rikollisuuden, muun muassa salakul-
46217: tien jatkuvasti tehostettu käytettävissä olevien        jetuksen, lisääntyminen. Poliisi- ja, tulliviran-
46218: mahdollisuuksien puitteissa. Tehostamiseen on           omaisten yhdessä ja erikseen suorittamien te-
46219: kuulunut henkilöstön lisääminen ja erityiskou-          hostettujen valvontatoimenpiteiden kautta ri-
46220: luttaminen, johon sisältyy myös ulkomailla an-          kollisuutta on voitu merkittävästi ehkäistä ja
46221: nettavaa koulutusta, sekä irrottaminen yksin-           rajoittaa. Mainittakoon, että vuosina 1968 ja
46222: omaan huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden          1969 räjähdyksenomaisesti levinnyt huuma,us-
46223: valvontaan ja tutkintaan, teknisen kaluston             aineiden, lähinnä amfetamiinin, ammattimainen
46224: lisääminen sekä poliisiin kohdistuva yleinen            salakuljetus ja myynti saatiin pohjoismaiden
46225: valistustoiminta.                                       eri viranomaisten yhteistyön avulla pysäyte-
46226:    Omaan henkilöstöönsä kohdistuvan tiedotus-,          tyksi ja. sitä harjoittanut liiga hajoitetuksi.
46227: valistus- ja koulutustoiminnan lisäksi poliisi on       Salakuljetus on tämän jälkeenkin lisääntynyt,
46228: antanut koulutusta myös muille viranomaisille,          mutta tämä ei ole tullut ilmi kuitenkaan sen
46229: pitänyt luentoja erilaisissa oppilaitoksissa ja         kohteena olleiden huumausaine-erien suurene-
46230: osallistunut a,ktiivisesti tilaisuuksiin, joissa huu-   misen muodossa, vaan pääasiassa huumaus-
46231: mausainekysymystä on käsitelty.                         aineiden käyttäjäpiirien toimesta ha,rjoitettavan
46232:    Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen      pienehkön salakuljetuksen lukumääräisenä li-
46233: yhteistoimintaa myös huumausaineasioissa on             sääntymisenä.
46234: jatkuvasti tiivistetty näiden viranoma,isten ylim-         Huumausaineiden laittoman tuonnin estämi-
46235: män johdon yhteisneuvotteluissa laatimien peri-         seen tähtäävään valvontaan on kiinnitetty eri-
46236: aatteiden mukaisesti. Yhteistoimintaa muiden            tyistä huomiota muun muassa hankkimalla huu-
46237: viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. on        ma,usainekoiria, kouluttamalla henkilökuntaa ja
46238: samoin pyritty poliisin alotteesta lisäämään.           vahvistamalla muutoin erikoisvalvontaa suorit-
46239:                                                                                                       3
46240: 
46241: tavia ryhmiä. Tilannetta seurataan tarkasti yh-      ainelaiksi, jossa muun muassa ehdotetaan saa-
46242: teistoiminnassa, muiden valvontaviranomaisten        dettäväksi törkeästä huumausainerikoksesta ja
46243: kanssa ja erikoisvalvontatoimenpiteitä kohdis-       törkeästä     huumausaineen      salakuljetuksesta
46244: tetaan jatkuvasti eri kuljetus- ja liikennemuo-      enimmäisrangaistukseksi nykyisen 4 vuoden
46245: toihin. Sosiaali- ja terveysministeriö tahtoo kui-   vankeusrangaistuksen sijasta 6 vuotta kuritus-
46246: tenkin huomauttaa, ettei huumausaineiden lai-        huonetta. Olisi toivottavaa, että Eduskunta
46247: tonta tuontia ja myyntiä sekä niiden väärin-         mitä pikimmin hyväksyisi po. lain, koska ran-
46248: käyttöä missään olosuhteissa voida täysin estää      gaistusten koventamisella on oma merkityk-
46249: ja että näinollen asiallisesti kysymys on siitä      sensä salakuljetuksen ja salakaupan torjumi-
46250: kuinka tehokkaasti rikollisuutta ja väärinkäyt-      sessa.
46251: töä voidaan vimnomaistoimenpitein rajoittaa.            Sosiaali- ja terveysministeriö on useiden vi-
46252:    Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-    ra.nomaisten kanssa suorittanut ja jatkuvasti
46253: kaan valvontaviranomaiset ovat huumausaine-          suorittaa koulutus-, valistus- ja informaatio-
46254: rikollisuuden torjunnassa juttujen lisääntymi-       toimintaa sekä pyrkii kiinnittämään yhä ene-
46255: senkin huomioon ottaen ajan tasalla. Viran-          nevässä määrin huomiota ennaltaehkäisevän
46256: omaiset voivat tarpeen vaatiessa jopa tehostaa       työn merkitykseen ja tärkeyteen. Ministeriö
46257: nimenomaan ennakkoehkäisevää valvontatehtä-          tulee tarkkaan seuraamaa,n tilannetta ja ryh-
46258: väänsä.                                              tyy kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka käy-
46259:    Hallitus on lokakuun 23 päivänä 1970 a,nta-       tettävissä olevien määrärahojen rajoissa ja muu-
46260: nut Eduskunnalle esityksen uudeksi huumaus-          toinkin on mahdollista toteuttaa.
46261:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1971.
46262: 
46263: 
46264:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
46265: 4
46266: 
46267: 
46268: 
46269: 
46270:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
46271: 
46272:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Ovan avsedda effektiveringsverksamhet kom-
46273: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           mer att fortsätta, varvid målet är att få den
46274: velse nr 1459 av den 28 oktober 1971 till           olagliga narkotikahandeln att upphöra eller
46275: vederbörande medlem av statsrådet översänt          åtminstone få den reducerad till ett minimum
46276: avskrift av följande av riksdagsman J. Juhani       genom att avslöja de egentliga storförsäljarna
46277: Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål nr 243:      och deras agenter. I motiveringen för spörs-
46278:                                                     målet sägs att pornografiska publikationer som
46279:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        idealiserar användningen av narkotika har bör-
46280:        och i så fall vilka för att förhindra den    jat strömma in i vårt land. Enligt uppgifter,
46281:        verksamhet som utövas av narkotika-          som sociaJ- och hälsovårdsministeriet inhämtat
46282:        försäljare och -smugglare samt spridare      från tullstyrelsen är införsel av pornografiska
46283:        av publikationer som gör reklam för          tidskrifter, som idealiserar narkotika och oan-
46284:        narkotika och för att även i övrigt           ständighet, i annat syfte än för utspridning,
46285:        effektivt minska den oroväckande ut-         enligt lagstiftarnas vilja tillåten. Denna inför-
46286:        bredningen av användningen och mark-         sel har visat sig vara, tämligen obetydlig. Där-
46287:        nadsföringen av narkotika och före-          emot förefaller den egentliga smugglingen av
46288:        bygga dessa företeelser?"                    osedliga publikationer att ha ökat något under
46289:                                                     de senaste åren. När det gäller dess bekäm-
46290:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        pande har tullverket samma möjligheter som
46291: anföra följande:                                    i fråga om anna,n smuggling. Tili och med
46292:    Poliseos verksamhet för bekämpande av den        stora beslag har gjorts.
46293: olagliga narkotikahandeln har sedan år 1967             Användningen av narkotika har under de
46294: fortgående effektiverats inom ramen för de          senaste åren otvivelaktigt visat teeken på att
46295: möjligheter som står till buds. Effektiveringen     vinna ökad utbredning. En naturligt följd har
46296: har innefa,ttat ökning av personalen och spe-       varit a,tt brottsligheten i samband härmed,
46297: cialutbildning, vari även ingår utbildning utom-    bl. a. smugglingen, har ökat. Genom de inten-
46298: lands, samt frigörande av personai enbart för       sifierade övervakningsåtgärder som polis- och
46299: övervakning och undersökning av brottslighe-        tullmyndigheterna har vidtagit gemensamt och
46300: ten i samband med narkotika, utökning av den        var för sig har brottsligheten väsentligt kun-
46301: tekniska materielen sa,mt allmän informering av     nat förebyggas och begränsas. Det må nämnas
46302: polisen.                                            att den professionella smuggling och försälj-
46303:    Utom att informering, upplysning och ut-         ning IJJV narkotika, närmast amfetamin, SOill
46304: bildning har bedrivits inom den egna perso-         utbredde sig explosivt under åren 1968 och
46305: nalen har polisen även utbildat andra myndig-        1969 har kunnat hejdas och den liga som
46306: heter, hållit föreläsningar i olika läroanstalter    bedrev den, sprängas genom samarbete mellan
46307: och aktivt deltagit i sammankomster vid vilka       olika myndigheter i de nordiska länderna.
46308: narkotikafrågan har behandlats.                      Smugglingen har ökat även därefter, men
46309:    Samarbetet mellan polisen, tullverket och         detta har likväl inte yttrat sig så, att de
46310: gränsbevakningsväsendet har även i narkotika-       smugglade na,rkotikapartierna skulle ha blivit
46311: frågor fått en allt fa,stare form i enlighet med    större, utan huvudsakligen så, att smugglingar-
46312: principer, uppgjorda av dessa myndigheters          na i mindre skala inom de kretsar som använ-
46313: högsta ledning vid gemensamma förhandlingar.        der narkotika har ökat i antal.
46314: Likaså har man på poliseos initiativ försökt            Särskild uppmärksamhet har ägna,ts över-
46315: öka samarbetet med andra myndigheter och             vakningen i syfte att stävja olaglig införsel av
46316: medborgarorganisationer.                            narkotika. Bl. a. har man anskaffat narkotika-
46317:                                                                                                      5
46318: 
46319: hundar, utbilda.t personai och eljest förstärkt          Regeringen ha.r den 23 oktober 1970 tili
46320: specialövervakningsgrupperna. Man följer noga        Riksdagen avlåtit en proposition med förslag
46321: med situationen i samverkan med övriga över-         tili ny narkotikalag, vari det bland annat före-
46322: vakande myndigheter, och olika transport- och        slås, att det för grovt narkotikabrott och grov
46323: trafikformer stär kontinuerligt under särskild       narkotikasmuggling stadgade maximistra.ffet
46324: tilisyn. Social- och hälsovärdsministeriet vili      skall vara tukthus i sex år i stället fyra års
46325: emellertid påpeka, att ola.glig införsel och för-    fängelse såsom nu. Det vore önskvärt att Riks-
46326: säljning samt missbruk av narkotika under            dagen med det snaraste skulle antaga lagen i
46327: inga omständigheter helt kan förhindras och          fråga, emeda,n en skärpning av straffen är av
46328: att det sålunda sakligt sett är fråga om hur         betydelse vid bekämpandet av smuggling och
46329: effektivt brottsligheten och missbruket kan          smyghandel.
46330: begränsas genom myndigheternas åtgärder.                Social- och hälsovårdsministeriet har tilisam-
46331:     Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-   mans med flera myndigheter bedrivit och be-
46332: fattning behärska.r de övervakande myndighe-         driver fortfarande utbildnings-, upplysnings-
46333: terna situationen i kampen mot narkotika-            och informationsverksamhet samt försöker fästa
46334: brottsligheten, även om man beaktar det ökade        allt större uppmärksamhet vid det preventiva
46335: antalet fall. Myndigheterna kan vid behov tili       a.rbetets vikt och betydelse. Ministeriet kom-
46336: och med intensifiera sin preventiva övervak-         mer att noga följa med situationen och vid-
46337: ning.                                                taga alla de åtgärder som inom ramen för till-
46338:                                                      budsstående anslag och även eljest är möjliga.
46339:      Helsingfors den 30 november 1971.
46340: 
46341: 
46342:                                                      Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
46343: 
46344: 
46345: 
46346: 
46347: 1238/71
46348: irj. ksm. n:o 244.
46349: 
46350: 
46351: 
46352: 
46353:                                 Eskman ym.: Terveydenhoitosäännösten vähittäiskaupalle aiheut-
46354:                                    tamien haittojen poistamisesta.
46355: 
46356: 
46357:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46358: 
46359:   Elokuun 27 p:nä vuonna 1965 annetun ter-         jäämään työttömiksi edustavat lukumäärältään
46360: eydenhoitolain 90 § :n 1 momentissa edelly-        melko huomattavaa työntekijäjoukkoa, joka on
46361: :tty viiden vuoden siirtymäaika päättyy vuo-       hankalasti uudelleen työllistettävissä. Eräiden
46362: en vaihteessa. Kaupan eri järjestöjen ja yritys-   terveydenhoitoasetuksen tulkintojen osalta, mi-
46363: motojen taholta on viime aikoina yhä lisään-       käli niitä toteutetaan kirjaimellisesti, joutuu
46364: rvässä määrin pyritty kiinnittämään viran-         elintarvikekauppa myöskin muuhun vähittäis-
46365: maisten huomiota terveydenhoitolain ja -ase-       kauppaan nähden huonompaan asemaan, jota
46366: Iksen lukuisiin määräyksiin, jotka pakoittavat     kohtuuttomuutta on omiaan lisäämään se, että
46367: 11kemaan tuhansia elintarvikemyymälöitä mi-        terveydenhoitoasetus annettiin vajaa kaksi
46368: äli nyt noudatettavasta terveydenhoitoviran-       vuotta myöhemmin kuin terveydenhoitolaki.
46369: maisten erittäin tiukasta lain ja asetuksen tul-      Kaikkeen edellä esittämäämme ja valtiopäi-
46370: iotatavasta tullaan pitämään jyrkästi kiinni.      väjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
46371: )suustoiminnan ja yksityisen vähittäiskaupan       esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
46372: moita on todettu olevan kysymyksessä yh-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46373: ~nsä yli kahdentuhannen myymälän toiroin-
46374: an lopettaminen. Vähittäiskaupan eri yritys-                 Onko Hallitus tietoinen voimassa
46375: motojen pelkoa on ollut omiaan lisäämään                  olevan terveydenhoitolain ja -asetuksen
46376: iäkintöhallituksen kiertokirjeessään DN:o 69/             vähittäiskaupalle asettamista kohtuutto-
46377: 63/71 esiintuomat terveydenhoitoasetuksen                 mista velvoitteista ja voimakkaasti työl-
46378: 1lkintaa täydentävät jyrkähköt kannanotot.                lisyyttä heikentävästä vaikutuksesta, ja
46379:   Kaikkein huonoimmassa asemassa tulevat ole-             jos on,
46380: laan maaseudun ja esikaupunkialueiden van-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46381: oissa huonetiloissa toimivat liikkeet. Näissä             ryhtyä, jotta näiden haittailmiöiden vai-
46382: 1yymälöissä toimivat kauppiaat ja myymälän-               kutuksia voitaisiin lieventää tai koko-
46383: oitajat ovat usein suhteellisen iäkkäitä ja hei-          naan poistaa sekä estää samalla elintar-
46384: än siirtymisensä muihin tehtäviin tulisi ole-             vikealan vähittäiskauppaa uhkaava huo-
46385: laan erittäin vaikeata. Niin myymälähenkilö-              mattava työllisyystilanteen heikkenemi-
46386: unta kuin kauppiaatkin, jotka näin tulevat                nen?
46387:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1971.
46388: 
46389:          Margit Eskman.               Ville Tikkanen.                Aune Salama.
46390: 
46391: 
46392: 
46393: 
46394: 159/71
46395: 2
46396: 
46397: 
46398: 
46399: 
46400:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
46401: 
46402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          denhoitolain 46 § edellyttää säätämällä: "My
46403: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           täväksi tarkoitettuja elintarvikkeita tuotettae
46404: olette 28 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-          sa, valmistettaessa, kuljetettaessa, säilytettäess
46405: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               kaupan pidettäessä, tarjoiltaessa ja muutoin k
46406: asianomaiselle jäsenelle j:äljennöksen kansan-          siteltäessä· on niin meneteltävä, että tautie
46407: edustaja Margit Eskmanin ym. näin kuuluvasta            tartunnan leviäminen ja muiden terveydellist~
46408: kirjallisesta kysymyksestä n:o 244:                     epäkohtien. syntyminen mahdolliSHuksien m1
46409:                                                         kaan estetään." Tämän lain.lrohdan määräy.s1
46410:            "Onko Hallitus tietoinen voimassa            noudattaen .ovat terveydenhoitoasetuksen sää1
46411:         olevan terveydeJJhoitoJ.ain ja -asetuksen       nökset laaditut eivätkä ne inissään kohdin o:
46412:         vähittäiskaupalle asettamista kohtuutta-        ankarampia kuin laki edellyttää, j.oten siiT:
46413:         naista velvoitteista ja voimakkaasti työl-      että asetus on annettu vaj:aa kaksi vuotta. myc
46414:         lisyyttä heikestävästä vaikutuksesta., ja       hemmin kuin terveydenhoitolaki~ ei ole se
46415:         jos on,                                         laista merkitystä kuin kyselijät esittätvät.
46416:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Kysymyksessä mainitussa läälcintöhallituhe
46417:         ryhtyä, iotta näiden haittailmiöiden vai-       kiertokirieessä ei nähdäkseni ole· esiintuotu te.
46418:         kutuksia voitaisiin lieventää tai koko-         veydenhcitoasetuksen tulkintaa täydentävi
46419:         naGn poistaa. sekä- estää samalla elintar-      "jyrkähköjä kannaootteja", kuten kyseliiät ma
46420:         vikealan vähittäiskauppaa uhkaava huo-          nitsevat, sil:Iä siinä on pääasiassa viitattu niihi
46421:         mattava työllisyystilanteen heikkenemi-         terveydenhoitoasetuksen pykäliin, jotka tulev:
46422:         nen?"                                           huomioitavaksi, kun tervey.~nhoitolain 9Q §:
46423:                                                         1 momentissa J:llain,ittu määräaika. mnpeutm
46424:    Va&taulm:na kysymykseen esitän kunnioitta-           Eihän: v0itane pitää "jyrkähkönä kannanott<
46425: vasti seuraavaa:                                        nA" sitä, että kehoitetaan pitämään kiiru.U siiti
46426:    Kysymyksessä esitetään niitä vähittäiskau-           että elintarvikemyymäläiTä on tarkoituKserum
46427: pan vaikeuksia, joita aiheutuu terveydenhoito-          kainen pesupaikka astioiden j:a muiden 'lälime
46428: lain 90 § :n 1 momentin määräämistä toimen-             den sekii käsien pesua varten,. eikä myciiskää
46429: piteistä,. muttei oteta huomioon, mitä haittoja         sitä, että kiertokirjeessä kotostetaan kyfmätil<
46430: ja terveydellisiä vaaroja. aiheutettaisiin ostajalle,   jen r1ittävyyt:tä, iotta tilihin voitaisiin siioitta
46431: mikäli tarkoit~tuja toimenpiteitä ei suoritet-          kaikki ne elintarvikkeet, jotka niissä. säifyvi
46432: taisi. Saimonella-lajin tartuntataudit, joihin          ihmisravinnoksi kelpaavina paremmin kui
46433: myös hiirilavantauti kuuluu, leviävät pääasial-         myymä1än lämpötilassa.
46434: lisesti elintarvikkeiden välityksellä. Maassamme           Terveydenhoitolaki annettiin 27 päivänä el<
46435: on jatkuvasti hiirilavantautia, joka sairautena         k~uta 196,5 ja. se tuli voimaan 1 päivänä tan
46436: huonokuntoisille yksilöille voi muodostua var-          mikuuta 1967, joten vähittäiskaupalTa on ol1t
46437: sin kohtalokkaaksi. Sairaus aina tietää poti-           lähes ll:uusi ja puoli vuotta aikaa Sllattaaksee
46438: laalle taloudellista menetystä, mutta tartunta-         liikkeensä lain 46 § :n edellyttämään kuntoor
46439: tautiin sairastuneen osalta on vielä se mah~            ja kun lisäksi terveydenhoitolautakunta v<
46440: lisuus, että siihen sairastunut jää tartunnankan-       myöntää helpotusta tarkoitetusta velvollism
46441: tajaksi, joka useasti saattaa merkitä, että hänen       desta, niin mielestäni ei ole mitään syytä ryl
46442: on luovuttava entisestä ammatistaan. Ja vähäi-          tyä enempiin toimenpiteisiin asiassa. Onha
46443: nenkin tartunnanlähde voi aiheuttaa suurelie-           tässä sentään kysymys ihmisten terveyden su<
46444: kin joukolle sanotunlaista vahinkoa. Tämä taas          jelemisesta, jota on pidettävänä tärkeämpän
46445: on vältettävissä vain eliminoimaila tartuntaläh-        kuin niitä seikkoja, joita kysymyksessä esit<
46446: teet mahdollisimman tarkoin, jota myös tervey-          tään.
46447:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1971.
46448: 
46449:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
46450:                                                                                                    3
46451: 
46452: 
46453: 
46454: 
46455:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46456: 
46457:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        genom att stadga: "Vid produktion, framställ-
46458: 1ger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           ning, transport, förvaring, saluförande, serve-
46459: ~1se av den 28 oktober 1971 till veder-             ring och annan hantering av livsmedel, som
46460: örande medlem av statsrådet översänt avskrift      äro avsedda för försä1jning, skall så förfaras,
46461: '/ följande av riksdagsman Margit Eskman           att spridning av sjukdomssmitta och upp-
46462: t.fl. stä11da skriftliga spörsmål nr 244:          komsten av andra sanitära olägenheter i mån
46463:                                                    av möjlighet förhindras." Stadgandena i hälso-
46464:          "Är Regeringen medveten om de             vårdsförordningen är uppgjorda med iaktta-
46465:       oskäliga förpliktelser, som gällande         gande av vad detta lagrum föreskriver, och de
46466:       hälsovårdslag och -förordning ålägger        är i ingen punkt strängare än lagen förutsätter,
46467:       detaljhandeln, och om att sagda 1ag och      varför den omständigheten, att förordningen
46468:       förordning verkar i hög grad försva-         är given knappa två år senare än hälsovårds-
46469:       gande på sysselsättningen, och om så är      lagen inte är av sådan betydelse som spörs-
46470:       fallet,                                      målsställarna anför.
46471:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          1 medicina1styre1sens i spörsmålet nämnda
46472:       taga för att verkningarna av dessa men-      cirkulär har inte enligt vad jag kan finna fram-
46473:       liga företeelser skall kunna lindras eller   förts några, såsom spörsmålsställarna säger,
46474:       helt avhjälpas och den avsevärda för-        "ganska extrema ställningstaganden", som
46475:       sämring av sysselsättnings1äget som          kompletterar tolkningen av hälsovårdsförord-
46476:       hotar detaljhandeln inom livsmedels-         ningen, ty i cirkuläret har huvudsakligen hän-
46477:       branschen samtidigt avvärjas?"               visats till de paragrafer i hälsovårdsförord-
46478:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       ningen som skall beaktas när den i 90 § 1
46479: nföra följande:                                    mom. hälsovårdslagen nämnda terminen ut-
46480:   I spörsmålet framlägges de svårigheter för       1öper. Det kan väl inte anses vara ett "ganska
46481: etaljhandeln som förorsakas av de i 90 § 1         extremt ställningstagande" om man uppmanar
46482: 1om. hälsovårdslagen föreskrivna åtgärderna,       att hå11a fast vid att i en livsmedelsbutik skall
46483: 1en de o1ägenheter och faror för hälsan som        finnas en ändamålsenlig tvättplats för diskning
46484: öparen skulle utsättas för om de åtgärder som      av kärl och andra redskap och för tvättning av
46485: vses inte skulle vidtagas beaktas inte. De         händer, inte heller om det i cirkuläret betonas
46486: mittosamma sjukdomarna av Salmonella-typ,          att det skall finnas tillräckligt med kalla ut-
46487: ill vilka även musparatyfusen hör, sprider sig     rymmen för förvaring av alla de livsmedel som
46488: uvudsakligen genom livsmedel. I vårt land          i dem håller sig tjänliga till människoföda
46489: inns ständigt musparatyfus, en sjukdom som         bättre än i butikens temperatur.
46490: an bli ödesdiger för individer i svag kon-             Hälsovårdslagen gavs den 27 augusti 1965
46491: ition. En sjukdom innebär alltid en ekono-         och den trädde i kraft den 1 januari 1967.
46492: lisk förlust för patienten, men för den som        Detaljhandeln har sålunda haft nästan sex och
46493: 1sjuknat i en smittosam sjukdom finns dess-        ett halvt år på sig att bringa sina företag i det
46494:  tom den risken, att han blir smittobärare,        skick lagens 46 § förutsätter och då hälso-
46495: ilket ofta kan betyda att han måste avstå          vårdsnämnden dessutom kan bevilja lättnad i
46496: rån sitt tidigare yrke. Och till och med en        den skyldighet som avses finns det enligt min
46497: betydlig smittokälla kan åsamka ett stort          åsikt ingen anledning att skrida till vidare åt-
46498: ntal människor skada av sagda slag. Detta          gärder i saken. Det är ju ändå här fråga om att
46499: ter kan undvikas enbart genom att smitto-          skydda människors hälsa, vilket måste anses
46500: .ällorna elimineras så noggrant som möjligt,       viktigare än de omständigheter som åberopas
46501: ilket även 46 § hälsovårdslagen förutsätter        i spörsmålet.
46502:     Helsingfors den 24 november 1971.
46503: 
46504:                                                    Social- och hälsovårdsminister Aili Lahtinen.
46505: Kirj. ksm. n:o 245.
46506: 
46507: 
46508: 
46509: 
46510:                                      Kohtala: Lammin ja Padasjoen välisen tieyhteyden parantamisesta.
46511: 
46512: 
46513: 
46514:                           E du sk unn an         H erra       P u h e m i e h e II e.
46515: 
46516:     Lammi-Padasjoki tieyhteyden tutkimukset               lähialueella. Valtakunnallinen liikenne, joka
46517: ja rakentaminen ovat olleet vireillä jo kauan.            muodostuu talousalueiden välisestä liikenteestä,
46518: Tiehankkeen toteuttaminen on edistynyt erit-              on Lammin pisteessä ollut noin 4 % ja: Padas-
46519: täin hitaasti, koska suoritetut tutkimukset ja            joen pisteessä noin 16 %.
46520: valmistelut on tehty osittain virheellisesti ja               Suoritetut tutkimukset ovat olleet nimeno-
46521: puutteellisesti.                                          maan valtakunnallisen liikenteen osalta virheelli-
46522:      Yleinen liikennelaskenta liikennemääristä on         siä ja puutteellisia. Tienvarsihaastattelut on suo-
46523: ko tien osalta suoritettu vuonna 1965. Tämän              ritettu sellaisina ajankohtina ja sellaisissa pis-
46524: liikennelaskennan mukaan tien Lammin puolei-              teissä, joissa suurin osa valtakunnallisesta lii-
46525: sessa päässä on keskimääräinen vuorokausilii-             kenteestä ja raskaasta autoliikenteestä on jää-
46526: kenne ollut noin 350 autoa vuorokaudessa ja               nyt haastattelun ulkopuolelle. Tämä tosiasia on
46527: Padasjoen päässä noin 400 autoa vuorokaudessa.            käynyt ilmi tiehanketta koskevissa tilaisuuksissa,
46528: Suhde kesäli~lremnie/koiko vuoden llikenn.e on            joi!s&l sekä Etelä- etltä Keski-Suomen elinlk:eioo-
46529: ollut Lammin päässä 1,26 ja Padasjoen päässä              elämän ja teollisuuden sekä Kauppakamarien
46530: 1,17. Raskaiden autojen osuus mainittuna ajan-            edustajat ovat tämän todenneet. Lisäksi Hel-
46531: kohtana kokonaislikenteessä on vaihdellut 25-             singin ja Länsi-Uudenmaan alueen väestö, jolla
46532: 35 % :n välillä.                                          on kesäasunnot Kanta-Hämeen ja Jyväskylän
46533:      TVL:n Hämeen piiri on suorittanut 5-7.               suunruilla, ov.a,t jääneet mi1tci kokonaisuudes-
46534: 10. 1967 tienvarsihaastattelut Lammin ja Tom-             saan haastattelujen ulkopuolelle. Helsingin ja
46535: molan välisellä tieosuudella sekä Padasjoella             Länsi-Uudenmaan alueiden asukkaat joutuvat
46536: Auttoisten kylän kohdalla sijaitsevissa lasken-           kiertämään sekä matkallisesti että ajallisesti pi-
46537:  tapisteissä.                                             tempää reittiä Lahden kautta kesäasunnoilleen.
46538:      Paikallisen liikenteen osuus, joksi on luoki-        Jos Lammi-Padasjoki tieyhteys rakennettaisiin
46539:  teltu kunnan sisäinen liikenne, on ollut Lammin          esitetyllä ltaViaJla, niin ttämä kevetJJtäåsi huo-
46540:  päässä noin 50 % ja Padasjoen päässä noin                mattavasti Helsinki-Lahti välisen tien käyttöä.
46541: 47 % kokonaisliikenteestä. Seudullinen liikenne,          Lisäksi matkayhteydet Helsingin, Uudenmaan
46542: joka on Lammin, Padasjoen, Kuhmoisten, Kos-               läntiseltä ja Varsinais-Suomen alueelta nopeutui-
46543:  ken ja Kärköläni kuntien välisitä llike:IlJllJettä, on   sivat ja tulisivat myöskin halvemmiksi Lammi--
46544: Lammin pisteessä ollut noin 15 % ja Padas-                Padasjoki tieyhteyden kautta Keski-Suomeen.
46545:  joella noin 11 %. Maakunnalliseksi liikenteeksi          Tätä viimeksimainittua seikkaa ovat erityisesti
46546:  on katsottu em. kuntien ja Lahden, Hämeenlin-            painottaneet teollisuuden ja elinkeinoelämän
46547:  nan, Riihimäen sekä Hyvinkään seutujen väli-             edustajat sekä Etelä-, Varsinais- että Keski-Suo-
46548:  nen liikenne. Lammin pisteessä on maakunnal-             messa.
46549:  lis.na Liikeooettä ollut noim 25 % ja Padas-                 Kaiken ediellä StaiOOitun perusteella olillsi ryh-
46550:  joen pisteessä noin 18 %. Tien lähialueen ja             ryhdyttävä kiireellisesti toimenpiteisiin puut-
46551:  Päijät- sekä Kanta-Hämeen ulkopuolisten aluei-           teellisten tutkimusten tarkistamiseksi ja täyden-
46552:  den välinen liikenne on ollut kummassakin                tämiseksi sekä suunnittelutöiden päätökseen-
46553:  pisteessä noin 7 %. Tien kokonaisliikenteestä            saattamiseksi tiesuunnalla Lammi-Padasjoki,
46554:  on siis noin 85-95 % ollut sellaista liiken-             jotta mainittu tie voitaisiin rakentaa valmiiksi
46555:  nettä, jonka lähtö- tai määräpaikka sijaitsee tien       mahdollisimman pian.
46556: 1202/71
46557: 2
46558: 
46559:   Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37          Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
46560: §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-          ryhtyä Lammin ja Padasjoen välisen tie-
46561: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-             yhteyden korjaamiseksi sekä kyseisen tie-
46562: raavan kysymyksen:                                      yhteyden suunnittelu- ja rakennustyön
46563:                                                         loppuunsaattamiseksi?
46564:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1971.
46565: 
46566:                                          Leo Kohtala.
46567:                           Ed uskunn an          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
46568: 
46569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa           ole kovin merkittävä, koska kesän keskimääräi-
46570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            nen vuorokausiliikennemäärä on ainoastaan
46571: olette 28 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn                15-25 % vuoden keskimääräistä vuorokausi·
46572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             liåketmemäärää suurempi j,a lroska myös paåikal-
46573: as.i.aoomnk:lLe jäsencllie jäl1enrnöksm .kJansaltl..     lislUOillteinen lii.lrenne kesällä on vilkbmnpaa
46574: edustaja L. Kohtalan näin kuuluvasta kirjalli·           kuin keskimäärin koko vuonna. Lähinnä Iaajem·
46575: sesta kysymyksestä n:o 245:                              man päätieverkkotutkimuksen tuloksiin nojau-
46576:                                                          tuen tieviranomaiset ovatkin päätyneet käsityk·
46577:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          seen, ettei tien radikaalikaan parantaminen tu-
46578:         ryhtyä Lammin ja Padasjoen välisen tie·          lisi muuttamaan sen nykyistä verraten pai-
46579:         yhteyden Irorj,aJamiseksi wkä k}IIScisen         kallista luonnetta, koska se ei sijaitse edulli-
46580:         !tieyhteyden suU1lltliittelu- ja ~               sesti juuri minkään valtakunnallisesti merkittä·
46581:         Jtyön 1oppu1.lJ1liSIII1alttamiseiksa?"           vä:n ti.illrerunevirr toivelinjan suh~.
46582:                                                              Edellä sanotun perusteella tieviranomaiset
46583:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             katsovat, että kokonaan uuden korkealuokkai-
46584: tavasti seuraavaa:                                       sen, suuria kustannuksia vaativan maantien ra·
46585:     Kysymyksen perusteluosassa on tehty selkoa           kentaminen Lammin ja Padasjoen välille ei ole
46586: Lammin--Padasjoen maantien liikenteen koos·              tarkoituksenmukaista eikä liikennetaloudellisesti
46587: !tlltnuksest:a Hämeen icle- j.a ~iirin                   perusteltua.
46588: piirikonttorin 5.-7. 10. 1967 suorittaman tie-               Sen sijaan suunnitelma nykyisen Lammin-
46589: varsihaastattelun tuloksiin nojautuen. Tulosten          Padasjoen maantien rakenteen ja osittaiseksi
46590: mukaan tiellä ei nykyään ole sanottavaa valta·           suuntauksen parantamiseksi tullaan tievirano.
46591: kunnallista merkitystä. Vaikka haastattelutulok          maisten toimesta laatimaan aivan lähivuosina
46592: set haastattelun ajankohdasta riippuen eivät             ja toteuttamaan niin pian kuin käytettävissi
46593: ehkä annakaan täysin oikeata kuvaa valtakun·             olevat rajoitetut määrärahat sen sallivat. Tiil-
46594: nallisen liikenteen osuudesta, voidaan niitä             lainen nykyisen tien parantaminen kokonaan
46595: silti pitää suuntaa antavina koko vuoden keski·          uuden tien rakentamisen sijasta tyydyttää vu-.
46596: määräistä vuorokausiliikennettä ajatellen. Edes          masti myös kysymyksessä esiin tuodun liiken-
46597: kesällä ei wlttaku.mJaiLlisen liikenteen OS1lUS tiellä   teen tarpeet.
46598:       ~ Jnalrrraskuutli 25 päivinä 1971.
46599: 
46600:                                                                     Liikenneministeri Esa Timonen.
46601: 4
46602: 
46603: 
46604: 
46605: 
46606:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46607: 
46608:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           full. Genomsnittstrafiken per dygn under som-
46609: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              maren är nämligen endast 15-25 % större än
46610: velse av den 28 oktober 1971 tili vederbörande         genomsnittstrafiken per dygn under hela året
46611: medlem av statsrådet översänt avskrift av              och dessutom är också lokaltrafiken under som-
46612: följande av ri>ksOOgJsledamoten L. Koht!a1a .stä1lda   maren livligare än vad den i medeltal är under
46613: skriftliga spörsmål nr 245:                            hela året. Vägmyndigheterna har • därför,
46614:                                                        närmast med stöd av resultaten av en mera
46615:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen            omfattande undersökning av trafiken på de
46616:         vidtaga för reparation av vägförbin-           viktigaste vägarna, kommit tili den uppfatt-
46617:         delsen mellan Lammi och Padasjoki              ningen, att inte ens en radikal förbättring av
46618:         samt för slutförande av planerings- och        vägen skulle komma att ändra dess nuvarande,
46619:         byggnadsarbetet beträffande denna väg·         relativt 1oka1a~ kiara/k,tär, emed!an d.enna ;väg
46620:         förbindelse?"                                  inte egentligen är gynnsamt belägen i för-
46621:                                                        hållande tili den önskvärda sträckningen för
46622:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd.          någon sådan trafikled som vore betydelse-
46623: samt anföra följande:                                  full för hela landet.
46624:    I spörsmålets motivering redogöres för sam-            På grund av vad ovan anförts anser väg-
46625: mansättningen hos trafiken på landsvägen mel-          myndigheterna att byggande av en helt ny,
46626: lan Lammi och Padasjoki med stöd av de                 högklassig landsväg mellan Lammi och Padas-
46627: iesuhat som distriktskontoret vid Tavastlands          joki, vilket skulle kräva stora kostnader,
46628: väg- och vattenhy.ggnadsdisrt:rikit hait fåitt fram    varken är ändamålsenligt eller från trafik-
46629: genom intervjuer, som gjordes vid vägen un-            ekonomisk synpunkt motiverat.
46630: der tiden 5-7. 10. 1967. Enligt dessa resultat            Däremot kommer en pian för en förbättring
46631: har vägen för närvarande inte någon nämn-              av konstruktioneo och delvis av riktningen för
46632: värd betydelse för trafiken i hela landet.             den nuvarande landsvägen mellan Lammi och
46633: Ehuru resultaten av intervjuerna - beroende            Padasjoki genom vägmyndigheternas försorg att
46634: på den tidpunkt då intervjuerna har gjorts -           utarbetas under de allra närmaste åren och
46635: måhända inte ger en helt riktig bild av fjärr-         förverkligas så snart de begränsade anslag som
46636: trafikens andel i trafiken på denna väg, kan           står tili buds tiliåter det. En dylik förbättring
46637: de dock betraktas som signifikativa med tanke          av den nuvarande vägen i stället för ett
46638: på genomsnittstrafiken per dygn under hela             byggande av en helt ny väg tilifredsställer
46639: året. Inte etlJS under sommaren är fjärrtmfiltetlJS    säkert behovet i fråga om den trafik som har
46640: andel i trafiken på denna väg särskilt betydelse-      åberopats i sammanhanget.
46641:       Hels~ng;fors   d!e:n 25 november 1971.
46642: 
46643:                                                                        Trafikminister Esa Timonen.
46644: Kirj. ksm. n:o 246.
46645: 
46646: 
46647: 
46648: 
46649:                                   Suomi ym.: Ammattikoulujen lukuvuoden lyhentämisestä.
46650: 
46651: 
46652:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
46653: 
46654:    Viisipäiväiseen työvikkoon siirryttäessä maa-      täviä tiivistämällä voitaisiin ammattikoulujen lu-
46655: rättiin kansa- ja oppikoulujen osalle lukuvuosi       kuvuotta lyhentää ja saattaa samanpituiseksi
46656: 190 päivää kestäväksi ja ammattikouluille luku-       kuin on muillakin koululaisilla.
46657: vuoden pituudeksi määrättiin 195 päivää. Am-             Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
46658: mattikoululaisten liitto ja myös Ammattikou-          tyksen 37 S:n 1 momentin perusteella esitämme
46659: lujen opettajaliitto ovat esittäneet, että kaikissa   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
46660: koulumuodoissa tulisi päästä yhtenäiseen luku-        vaksi seuraavan kysymyksen:
46661: vuoteen. Ammattikoulujen opettajaliitto on jät-
46662: tänyt opetusministeriöön kannanoton, jossa se                   Tuleeko Hallitus antamaan esityksen
46663: esitti ammatti-, oppi- ja kansakoulujen luku-                vuoden 1972 lukuvuoden alkuun men-
46664: vuoden yhtenäistämistä.                                      nessä ammattikoulujen lukuvuoden pi-
46665:    Ammattikoululaiset tulee rinnastaa samanve-               tuudesta, ja jos tulee,
46666: roisina muuhun opiskelevaan nuorisoon. Pitkät                   katsooko Hallitus tässä yhteydessä
46667: koulupäivät teorian opiskeluineen ja vielä pi-               olevan tarvetta kaikkien eri koulumuoto-
46668: tempine käytännön harjoitteluineen vaativat,                 jen lukuvuosien yhtenäistämiseen saman-
46669: että ammattikoululaisille sovelletaan nykyistä               pituiseksi?
46670: lyhyempää lukuvuotta. Mahdollisesti opintoteh-
46671:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1971.
46672: 
46673:                 Oili Suomi.                                       Siiri Lehmonen.
46674:                 Pauli Puhakka.                                    Heikki Mustonen.
46675:                 Ensio Laine.                                      Taisto Sinisalo.
46676: 
46677: 
46678: 
46679: 
46680:  1191/71
46681: 2
46682: 
46683: 
46684: 
46685: 
46686:                         Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
46687: 
46688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulutustavoitteena alun perin olisi vain jonkin
46689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        yksityisen ammatin opettaminen. Toisaalta py-
46690: olette 28 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-       ritään kuitenkin työharjoituksissa säilyttämään
46691: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            esim. tilaustöiden avulla kosketusta työelämän
46692: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    asettamiin vaatimuksiin. Tällöin myös saadaan
46693: taja Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kir-            paremmat mahdollisuudet opetustyön tavoite-
46694: jallisesta kysymyksestä n:o 246:                     kontrolliin.
46695:                                                         Koulutustavoitteisiin ei opetusministeriön kä-
46696:           "Tuleeko Hallitus antamaan esityksen       sityksen mukaan voida nykyisin resurssein
46697:        vuoden 1972 lukuvuoden alkuun men-            päästä, mikäli yleisten ammattikoulujen sekä
46698:        nessä ammattikoulujen lukuvuoden pi-          päivittäistä työaikaa, jota on eräissä aikaisem-
46699:        tuudesta, ja jos tulee,                       missa eduskuntakyselyissä pidetty liian pitkänä,
46700:           katsooko Hallitus tässä yhteydessä         työnopetuspäivien osalta lyhennettäisiin yhdellä
46701:        olevan tarvetta kaikkien eri koulumuo-        tunnilla että lisäksi koulupäivien lukumäärää
46702:        tojen lukuvuosien yhtenäistämiseen sa-        vähennettäisiin 5 päivällä. Kouluvuoden työ-
46703:        manpituiseksi?"                               ajaksi tulisi tällöin 38 työviikori ja 35 viikko-
46704:                                                      tunnin mukaan 1 330 tuntia, mikä olisi ny-
46705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kyistä työaikaa 132 tuntia eli n. 9 % ly-
46706: vasti seuraavaa:                                     hyempi.
46707:    Viisipäiväiseen viikkoon siirtymisen yhtey-          Yleisten ammattikoulujen työajan lyhentämi-
46708: dessä määrättiin yleisten ammattikoulujen lu-        selle ei löydy perusteita minkään muun maan
46709: kuvuoden pituudeksi 195 koulutyöpäivää. Sa-          omaksumasta käytännöstä. Lyhin koulutyövuosi
46710: massa yhteydessä määrättiin tietopuolista ope-       lienee Ruotsissa, jossa syksystä 1971 alkaen
46711: tusta sisältävien koulupäivien pituudeksi 7 tun-     gymnasieskolan 2-vuotisten ammatillisten linjo-
46712: tia ja työnopetuspäivien enimmäispituudeksi          jen työaika on 40 työviikkona 38 tuntia vii-
46713: 8 tuntia. Tällöin ensimmäisten luokkien viik-        kossa tuntijaksojen pituuden ollessa normaalista
46714: kotuntien määräksi muodostui 37 ja toisten           työelämästä poikkeavasti 50 minuuttia.
46715: luokkien viikkotuntimääräksi 38 tuntia. Vuo-            Opetusministeriö katsoo, ettei yleisten am-
46716: sittainen opetusaika on näinollen 39 työviik-        mattikoulujen työajan lyhentäminen ole perus-
46717: kona keskimäärin 37,5 tuntia viikossa eli yh-        teltavissa jonkin toisen koulumuodon tavoittei-
46718: teensä 1 462 tuntia vuodessa.                        den mukaan muodostuneilla työajoilla. Koulun
46719:    Opetusministeriö pitää tarkoituksenmukai-         arvostus riippuu ensisijaisesti saavutettavista tu-
46720: sena, että yleisen ammattikoulun kurssi, jolla       loksista eikä yhdenmukaisista työajoista. Lisäksi
46721: pyritään laaja-alaiseen peruskoulutukseen, on        todettakoon, että erityisammattikouluissa ja
46722: kaksivuotinen. Tämän peruskurssin pohjalle voi-      muissa ammattikasvatushallituksen alaisissa op-
46723: daan ammattikoulun oppilaille kolmantena kou-        pilaitoksissa vuosittaiset työajat poikkeavat var-
46724: luvuotena varata erikoistumismahdollisuuksia         sin paljon toisistaan johtuen k.o. oppilaitosten
46725: jatkokursseilla tai erityisammattioppilaitoksissa    erilaisista tavoitteista sekä koulutusaikojen ko-
46726: tai antaa tulevaisuudessa täydennysopetusta          konaispituudesta.
46727: esim. korkeakouluopiskelua varten.                      Mikäli yleisten ammattikoulujen työpäivien
46728:    Kaksivuotisilla laaja-alaisilla peruskursseilla   määrää supistettaisiin 195 päivästä 190 työpäi-
46729: pyritään oppilaille antamaan laajemmat yleistie-     väksi ja samanaikaisesti päivittäistä tuntimää-
46730: dot ja valmiudet kuin mikä olisi tarpeen, jos        rää vähennettäisiin, on pelättävissä, koska viime
46731:                                                                                                3
46732: 
46733: lukuvuosi oli 220 työpäivän pltutnen, että 2-        Edellä olevaan viitaten opetusministeriö ei
46734: vuotista ammattikoulutusta on pidennettävä yh-    pidä tarkoituksenmukaisena kaikkien koulumuo-
46735: dellä lukukaudella, jotta saavutettaisiin samat   tojen lukuvuosien yhtenäistämistä samanpitui-
46736: koulutustavoitteet.                               siksi.
46737:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1971.
46738: 
46739: 
46740:                                                                       Ministeri Jouko Tyyri.
46741: 4
46742: 
46743: 
46744: 
46745: 
46746:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46747: 
46748:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        in något enskilt yrke. Tillika går bemödandena
46749: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       emellertid ut på att vid arbetsövningar bibe-
46750: av den 28 oktober 1971 till vederbörande            hålla kontakten med de krav arbetslivet ställer
46751: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-      - detta t. ex. med hjälp av beställningsar-
46752: jande av riksdags1edamoten Oili Suomi m. fl.        beten. Härvid ges också bättre möjligheter
46753: ställda skriftliga spörsmå1 nr 246:                 att kontrollera i viiken mån undervisningsarbe-
46754:                                                     tets mål nås.
46755:           "Kommer Regeringen att före början           Undervisningsministeriet anser, att utbild-
46756:        av 1äsåret år 1972 avlåta proposition        ningsmålet inte kan nås med de resurser som
46757:        om läsårets längd vid yrkesskolorna, och     nu står till buds, om vid de allmänna yrkes-
46758:        om så är fallet,                             skolorna både den dagliga arbetstiden, som i en
46759:           finner Regeringen i detta samman-         del tidigare riksdagsspörsmål har ansetts vara
46760:        hang erforderligt att förenhetliga läsåren   för lång, skulle förskortas med en timme när
46761:        vid samtliga olika skolformer, så att de     det gäller dagar med arbetsundervisning, och
46762:        blir lika långa? "                           antalet skoldagar dessutom skulle minskas med
46763:                                                     5. Arbetstiden under skolåret skulle härigenom
46764:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       komma att omfatta 38 arbetsveckor med 35
46765: samt anföra följande:                               timmar per vecka, dvs. 1 330 timmar. Denna
46766:    I samband med införandet av femdagars-           arbetstid skulle vara 132 timmar, dvs. 9 %,
46767: veckan föreskrevs, att läsåret vid de allmänna      kortare än den nuvarande.
46768: yrkesskolorna skall omfatta 195 skolarbets-            Intet annat land har heller omfattat en
46769: dagar. Samtidigt bestämdes, att skoldagar med       praxis som skulle ge skäl för en förkortning
46770: teoretisk undervisning skall omfatta 7 timmar       av arbetstiden vid de allmänna yrkesskolorna.
46771: och dagar med arbetsundervisning högst 8            Kortast torde skolarbetsåret vara i Sverige, där
46772: timmar. Härvid blev antalet veckotimmar i de        arbetstiden vid gymnasieskolans 2-åriga yrkes-
46773: första klasserna 37 och i övriga klasser 38.        utbildningslinjer sedan hösten 1971 är 40 ar-
46774: Undervisningen omspänner därför varje år 39         betsveckor med 38 timmar per vecka. Härvid
46775: arbetsveckor med i genomsnitt 37,5 timmar per       omfattar timmarna - med avvikelse från vad
46776: vecka, dvs. sammanlagt 1 462 timmar per år.         fallet är inom det normala arbetslivet - 50
46777:    Undervisningsministeriet finner ändamålsen-      minuter.
46778: ligt, att kursen vid allmän yrkesskola, vilken         Undervisningsministeriet anser, att en för-
46779: avser att ge en vittomfattande grundutbildning,     kortning av arbetstiden vid de allmänna yrkes-
46780: är tvåårig. På basen av denna grundkurs kan         skolorna inte kan motiveras med de arbetstider
46781: eleverna vid yrkesskola under det tredje skol-      som har utformats enligt någon annan sko1-
46782: året beredas möjligheter till specialisering vid    forms målsättningar. Det värde en sko1a tiller-
46783: fortsättningskurser ellet i specialyrkesläroan-     känns beror främst av de resultat som där nås,
46784: stalter ellet i framtiden ges kompletterande ut-    och inte av likformiga arbetstider. Dessutom
46785: bildning, t. ex. med sikte på studier vid           förtjänar det påpekas, att arbetstiderna per år
46786: högskola.                                           vid specialyrkesskolorna och vid övriga läroin-
46787:    Meningen är att eleveroa vid de vittomfat-       rättningar som lyder under yrkesutbildnings-
46788: tande tvååriga grundkurserna skall ges vid-         styrelsen avviker betydligt från varandra, bero-
46789: sträckare allmänna kunskaper och insikter än        ende på dessa läroanstalters olika målsättningar
46790: vad som vore av nöden om målet för utbildnin-       samt på de samman1agda utbildningstiderna vid
46791: gen från början endast skulle ha varit att lära     dem.
46792:                                                                                                  5
46793: 
46794:    Ifall antalet arbetsdagar vid de allmänna       termin för att motsvarande utbildningsmål skall
46795: yrkesskolorna skulle inskränkas från 195 tili      kunna nås.
46796: 190 och antalet timmar per dag samtidigt              Hänvisande tili det ovanstående finner under-
46797: minskas, kan mari, på grund av att senaste         visningsministeriet det inte ändamålsenligt att
46798: läsår omfattade 220 arbetsdagar, befara, att den   läsåren vid samtliga skolformer förenhetligas,
46799: 2-åriga yrkesskolan måste förlängas med en         så att de blir lika långa.
46800:      Helsingfors den 24 november 1971.
46801: 
46802: 
46803:                                                                          Minister Jouko Tyyri.
46804: 
46805: 
46806: 
46807: 
46808:  1191/71
46809: Skriftl. spm. nr 247.
46810: 
46811: 
46812: 
46813: 
46814:                                   Lindeman: Om anvisande av vissa skärgårdsområden vid Finska
46815:                                      viken för den obesuttna civilbefolkningens rekreationsbruk.
46816: 
46817: 
46818:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46819: 
46820:     Den obesuttna befolkningen, främst lön-          Gråharun, Granskären, Trelänningen och
46821: tagare, i Ekenäs-nejden och på Östra Hangö           Trelänningsgrunden, kunde upplåtas för civil-
46822: udd, känner missnöje över att allt större delar      befolkningens rekreation åtminstone sommartid.
46823: av Finska vikens skärgård från Hangö udd             Det förefaller som om Hästö--Busö områdets
46824: österut blivit alltmera avskärmade för allmän        gränsdragning i övrigt skulle vara konstruerad
46825: vistelse speciellt sommartid då det föreligger       så att den betjänar uteslutande snäva befolk-
46826: ett stort behov att rekreera sig i närnnda           ningskategorier, vilket enligt vår åsikt inte kan
46827: skärgård. Särskilt har uppmärksamheten riktats       vara rättvist.
46828: mot det s.k. Hästö--Busö området som tidigare           Med hänvisning tili det ovan sagda och med
46829: stod till lotsverkets förfogande och som i           stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen
46830: trakterna av år 1956 överflyttats tili försvars-     framställer undertecknad härmed vördsamt föl-
46831: maktens disposition. Detta i sin tur har lett        ja.nde spörsmål tili vederbörande medlem av
46832: tili att praktiskt taget all landstigning på om-     statsrådet:
46833: rådet varit förbjuden för civilbefolkningen
46834: sedan år 1966. Från civilbefolkningens sida                     Är Regeringen medveten om att allt
46835: har man undrat varför däremot försvarsverkets                större delar av Finska vikens skärgård
46836: personai med familjer, släkt och bekanta, nog                från Hangö udd österut avskärmats
46837: kunnat röra sig tämligen fritt på ifrågavarande              från civilbefolkningens rekreationsbehov
46838: område. Området uppges även stå tili för-                    och att dettJa väckt särski1t miss.nöje
46839: fogande för en "Hangon Patteristen Eränkävi-                 ifråga om det landstigningsförbud som
46840: jät" hetande fiske- och jaktförening. Det måste              gäller för Hästö--Busö området, och
46841: även anses en smula märkligt, att trots talet                om så är fallet,
46842: om Hangö udds rekreationspolitiska betydelse,                   vllka åttgärdier har Regerin~en vldta:git
46843: allmänhetens rörelsefrihet så starkt begränsats.             eller ämnar den vidtaga för att främst
46844: Först kommer Tvärminne med sin industri                      Ekenäs-nejdens och Östra Hangö udds
46845: och försvarsmaktens sjuktområde samt övriga                  obesuttna befolkning skall ges större
46846:  skyddsområden, sedan Hästö--Busö området,                   möjligheter till rekreation sommartid
46847: därefter Jussarö naturskyddsområde vilket allt               i det område som ligger mellan Tvär-
46848:  bidrar tili att denna del av skärgården är                  minne och Parkkala så att rörelsefri-
46849:  tillgänglig för endast ett fåtal av befolkningen.           heten och vistelsemöjligheterna på detta
46850:  För den händelse att själva Hästö--Busö måste               område inte förbehålles ertbart snäva
46851:  betraktas som ett eventuellt försvarspolitiskt              medborgarkretsar        såsom    försvarets
46852:  intresse, frågar man sig om inte de omkring-                stampersonal samt vatten- och mark-
46853:  liggande områdena såsom t.ex. Pattskär,                     ägare?
46854:       Helsingfors den 27 oktober 1971.
46855: 
46856:                                            Lars Lindeman.
46857: 
46858: 
46859: 
46860: 
46861: 1199/71
46862: 2
46863: 
46864: Kirj. ksm. n:o 247.                                                                      Suomennos.
46865: 
46866: 
46867: 
46868: 
46869:                                      Lindeman: Eräiden Suomenlahden saaristoalueiden osoittami-
46870:                                         sesta maataomistamauoman siviiliväestön virkistyskäyttöä
46871:                                          varten.
46872: 
46873: 
46874:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
46875: 
46876:    Tammisaaren seudun ja itäisen Hankoniemen        Gråharua, Granskäreniä, Trelänningeniä ja
46877: maataomistamaton väestö, lähinnä palkansaajat,      Trelänningenin matalikkoja voitaisi antaa siviili-
46878: ovat tyytymättömiä siihen, että yhä suuremmat       väestön vapaa-ajanviettotarkoituksiin aJnakin
46879: osat Suomenlahden saaristoa Hankoniemestä           kesäaikaan. Vaikuttaa siltä, kuin Hästön-Busön
46880: itään on suljettu yleiseltä oleskelulta varsin-     alueen rajaaminen ylipäätään olisi suoritettu
46881: kin kesäaikaan, jolloin virkistäytymisen tarve      siten, että alue palvelee ainoastaan harvoja
46882: mainitussa saaristossa on suuri. Erityisesti huo-   väestöryhmiä, mikä ei käsityksemme mukaan
46883: mio on kohdistettu nk. Hästön-Busön aluee-          voi olla oikeudenmukaista.
46884: seen, joka aikaisemmin oli luotsilaitoksen käy-        Ylläsanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
46885: tössä ja joka vuoden 1956 vaiheilla siirrettiin     sen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoittanut
46886: puolustusvoimain käyttöön. Tämä puolestaan          esittää kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
46887: on johtanut siihen, että käytännöllisesti kat-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
46888: soen kaikki maihin nouseminen alueelle on           sen:
46889: ollut siviiliväestöitä kiellettyä vuodesta 1966                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
46890: lähtien. Siviiliväestö on ihmetellyt, miksi sitä            yhä suuremmat osat Suomenlahden
46891: vastoin puolustuslaitoksen henkilökuntaJ per-               saaristoa Hankoniemestä itään on sul-
46892: heineen, sukulaisineen ja tuttavineen on kyllä-             jettu siviiliväestön vapaa-ajanviettokäy-
46893: kin voinut liikkua melko vapaasti kyseisellä                töitä ja että tämä on herättänyt erityistä
46894: alueella. Alueen ilmoitetaan myös olevan "Han-              tyytymättömyyttä           Hästön-Busön
46895: gon Patteristan Eränkävijät"-nimisen kalastus-              alueella voimassa olevan maihinousemis-
46896: ja metsästysyhdistyksen käytettävissä. On myös              kiellon osalta, ja jos on,
46897: pidettävä hieman omituisena, että huolimatta                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
46898: puheista Hankoniemen vapaa-ajanviettopoliitti-              tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta lähinnä
46899: sesta merkityksestä yleisön liikkumavapautta                Tammisaaren seudun ja Hankoniemen
46900: on niin voimakkaasti rajoitettu. Ensin on                   itäpuolen maataomistamattomalle väes-
46901: Tvärminne teollisuuksineen ja puolustusvoi-                 tölle suodaan suuremmat mahdollisuu-
46902:  main ampuma-alue sekä muut suojelualueet,                  det vapaa-ajan viettoon kesäaikana sillä
46903: sitten Hästön-Busön alue, sen jälkeen Jussa-                alueella, joka sijaitsee Tvärminnen ja
46904: rön luonnonsuojelualue, mikä kaikki vaikuttaa               Porkkalan välillä, niin ettei liikkuma-
46905: siihen, että saariston tähän osaan pääsevät                 vapautta ja oleskelumahdollisuuksia tällä
46906: ainoastaan harvat. Siinä tapauksessa, että itse             alueella varata ainoastaan suppeille kan-
46907: Hästö-Busötä on pidettävä ehkä puolustus-                   salaispiireille kuten puolustuslaitoksen
46908: näkökohtien kannalta tärkeänä, voidaan kysyä,               kantahenkilökunnalle sekä veden- ja
46909: eikö ympäröiviä alueita., kuten esim. Pattskäriä,           maanomistajille?
46910:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta• 1971.
46911: 
46912:                                           Lars Lindeman.
46913:                                                                                                      3
46914: 
46915: 
46916: 
46917:                         Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
46918: 
46919:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kokonaisuudessaan ajoittaisen liikkumiskiellon
46920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       alainen. Muilla puolustusministeriön alueilla
46921: olette kirjeellänne 28 päivänä lokakuuta 1971       on virkistyskäyttöä ajatellen vain osittaisia
46922: n:o 1453 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      rajoituksia kuten maihinnousu- ja oleskelukielto
46923: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lars       kahden pinta-alaltaan pienehkön saaren osalla.
46924: Lindemanin tekemän seuraavan sisältöisen               Kysymyksessä mainittu Hästö-Busö, johon
46925: kysymyksen:                                         kuuluu pääsaaren lisäksi Pattskär, Gråharu,
46926:                                                     Granskären, Trelänningen ja Trelänningenin
46927:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      matalikko, käsittää yhteensä alueen, joka on
46928:        yhä suuremmat osat Suomenlahden              noin 0,5 % kysytyn alueen pinta-alasta. Hästö
46929:        saaristoa Hankoniemestä itään on sul-        -Busö on niitä saaria, joilla on puolustuslai-
46930:        jettu siviiliväestön vapaa-ajanviettokäy-    toksen kiinteistöjä, taisteluvälineitä, ampuma-
46931:        töitä ja että tämä on herättänyt erityistä   tarvikkeita ja muita varastoja, viestilaitteita
46932:        tyytymättömyyttä           Hästön-Busön      yms. ja joilla koulutetaan ja pidetään harjoi-
46933:        alueella voimassa olevan maihinousemis-      tuksia niihin kuuluvine ammuntoineen. Tällai-
46934:        kiellon osalta, ja jos on,                   siin saa.riin ja niitä ympiiröivälle vesialueelle
46935:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    ei voida päästää sivullisia jo heidän oman tur-
46936:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta lähinnä        vallisuutensa takia eikä myöskään sotilaallisten
46937:        Tammisaaren seudun ja Hankoniemen            laitteiden turvallisuusnäkökohtien vuoksi.
46938:        itäpuolen maataomistamattomalle väes-           Puolustusministeriö katsoo, että puolustus-
46939:        tölle suodaan suuremmat mahdollisuu-         laitoksen valvontaoikeudesta Hästö-Busön
46940:        det vapaa-ajan viettoon kesäaikana sillä     alueella. ei voida luopua eikä alueen käyttöä
46941:        alueella, joka sijaitsee Tvärminnen ja       nykyisestään väljentää.
46942:        Porkkalan välillä, niin ettei liikkuma-         Paikallisten kalastajien liikkumis- ja kalastus-
46943:        vapautta ja oleskelumahdollisuuksia tällä    mahdollisuudet Hästö-Busön vesialueelia on
46944:        alueella varata ainoastaan suppeille kan-    turvattu puolustusministeriön ja Ekenäs Västra
46945:        salaispiireille kuten puolustuslaitoksen     Skärgårds Fiskargilletin välillä 8. 9. 1971 teh-
46946:        kantahenkilökunnalle sekä veden- ja          dyssä sopimuksessa. Sopimuksen mukaa.n lupa
46947:        maanomistajille?"                            voidaan myöntää kalenterivuodeksi kerrallaan
46948:                                                     enintään 20:1le kyseiseen seuraan kuuluvalle,
46949:    Vastauksena kysymykseen niiltä osin kuin         ammattimaista kalastusta harjoittavalle per-
46950: se koskee puolustusministeriön hallinnonalaa        heelle, joiden vakinainen asuinpaikka on Tam-
46951: esitän kunnioittaen seuraavaa.                      misaaren maalaiskunna.ssa tai Tenholan kunnan
46952:    Kysymyksen esittäjän mainitsema a.lue Han-       Lappohjan kylässä.
46953: koniemen ja Porkkalan välillä, leveydeltään            Linnakkeella valmius- ym. syistä asumaan
46954: noin 60 km, käsittää noin 105 000 ha mitat-         joutuvalle kantahenkilökunnalle perheineen on
46955: tuna mantereen rantaviivasta kylien vesialuei-      annettu oikeus liikkua. alueella myös vapaa-
46956: den uloimpaan rajaa.n. Tästä alueesta puolus-       aikanaan, mutta heidänkin oleskeluaan rajoitta-
46957: tusministeriön hallinnassa on maa- ja vesialueita   vat sotilaallisista syistä johtuvat määräykset.
46958: viitenä osana yhteensä noin 1100 ha eli yhden          Samalla ministeriö tuo esille, että viimeksi
46959: prosentin verran kokonaispinta-alasta. Puolus-      vuonna. 1963 luovutettiin Lappohjan suulla
46960: tusministeriön alueisiin sisältyy . kymmenkunta     oleva 87 ha:n vesialue Helsingin yliopiston
46961: saarta koko kysymyksenalaisen alueen noin           hallintaan, mikä on omiaan osoittamaan, että
46962: 1100 saaresta.                                      puolustusministeriön taholla ei ole ollut pyrki-
46963:    Puolustusministeriön alueista vain Lappohja.n    mystä rajoittaa virkistyskäyttöön sopivia alueita
46964: edustalla sijaitsevan Hästö-Busön alue on           puheena olevalla seudulla.
46965:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1971.
46966: 
46967:                                                                 Puolustusministeri Arvo Pentti.
46968: 4
46969: 
46970: 
46971: 
46972:                            T i 11 R i ks d a g en s He r r T a 1m a n.
46973: 
46974:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           restriktioner såsom landstignings- och vistelse-
46975: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förbud på två till sin areal små öar.
46976: av den 28 oktober 1971 nr 1453 tili veder-                Det i spörsmålet nämnda Hästö-Busö, till
46977: börande medlem av statsrådet för avgivande            vilket förutom huvudön även Pattskär, Grå-
46978: av svar översänt följande av riksdagsman Lars         harun, Granskären, Trelänningen och Trelän-
46979: Lindeman undertecknade spörsmål:                      ningsgrunden hör, omfattar sammanlagt ett
46980:                                                       område som utgör cirka 0,5 % av ifrågavarande
46981:           "Är Regeringen medveten om att allt         områdes areal. Hästö-Busö hör till de öar, på
46982:        större delar av Finska vikens skärgård         vilka försvarsväsendet har fastigheter, tyg-
46983:        från Hangö udd österut avskärmats              materiel, ammunition och andra förråd, sig-
46984:        från civilbefolkningens rekreationsbehov       nalanordningar o.d. och på vilka utbildning
46985:        och att detta väckt särskilrt: missnöje        anordnas och övninga>r jämte därtill hörande
46986:        ifråga om det landstigningsförbud som          skjutningar hålles. Till· dylika öar och det
46987:        gäller för Hästö-Busö området, och             omkringliggande vattenområdet kan utom-
46988:        om så är fallet,                               stående inte ges tillträde redan för deras egen
46989:           viLka ~tgärder har RegerciJnJgen vidtagit   säkerhets skull och inte heller med hänsyn tili
46990:        eller ämnar den vidtaga för att främst         de militära anläggningarnas säkerhet.
46991:        Ekenäs-nejdens och Östra Hangö udds                Försvarsministeriet anser att det inte går att
46992:        obesuttna befolkning skall ges större          avstå från försvarsväsendets övervakningsbefo-
46993:        möjligheter till rekreation sommartid          genhet på Hästö-Busö området och att om-
46994:        i det område som ligger mellan Tvär-           rådets disposition inte kan utvidgas mera än
46995:        minne och Parkkala så att rörelsefri-          nu.
46996:        heten och vistelsemöjligheterna på detta           Den lokala fiskarbefolkningens rörelse- och
46997:        område inte förbehålles enbart snäva            fiskemöjligheter på Hästö-Busö vattenområdet
46998:        medborgarkretsar      såsom       försvarets    har säkerställts genom ett mellan försvars-
46999:        stampersonal samt vatten- och mark-             ministeriet och Ekenäs Västra Skärgårds
47000:        ägare?"                                         Fiskargille den 8. 9. 1971 gjort avtal. Enligt
47001:                                                        avtalet kan tillstånd beviljas för ett kalenderår
47002:    Som svar på spörsmålet i de avseenden det           i gången åt högst 20 till ifrågavarande förening
47003: berör försvarsministeriets förvaltningsområde          hörande familjer som bedriver yrkesmässigt
47004: framför jag högaktningsfullt följande.                 fiske och som stadigvarande bor i Ekenäs
47005:    Det· i spörsmålet nämnda området mellan             landskommun eller i Lappvik by i Tenala
47006: Hangö udd och Porkkala, till sin bredd cirka           socken.
47007: 60 km, omfattar cirka 105 000 ha mätt från                Den stampersonal med familjer som på grund
47008: strandlinjen   till byarnas vattenområdens             av beredskaps- o.a. skäl är tvungen att bo på
47009: yttersta gräns. Av detta område har försvars-          kustbefästningen har givits rätt att röra sig på
47010: ministeriet i sin besittning land- och vatten-         området även under sin fritid, men även deras
47011: områden i fem delar sammanlagt cirka 1100              vistelse begränsas av bestämmelser föranledda
47012: ha eller ungefär en procent av totalarealen.           av militära orsaker.
47013: I försvarsministeriets områden ingår ett tiotal           Samtidigt vill försvarsministeriet framföra,
47014: av hela ifrågavatande områdes cirka 1100 öar.          att det senast år 1963 till Helsingfors univer-
47015:    Av försvarsministeriets områden är endast           sitet avstod ett 87 ha stort vattenområde vid
47016: Hästö-Busö området utanför Lappvik i sin               inloppet tili Lappvik, vilket är ägnat att he-
47017: helhet underkastat tidvis rådande rörelseförbud.       visa, att det från försvarsministeriets sida inte
47018: På försvarsministeriets övriga områden gäller          funnits någon strävan att i högre grad
47019: med tanke på rekreationsbruk endast pattielia          inskränka de områden som är lämpade för
47020:                                                        rekreationsbruk i ifrågavarande trakt.
47021:      Helsingfors den 25 november 1971.
47022: 
47023:                                                                       Försvarsminister Arvo Pentti.
47024: Kirj. ksm. n:o 248.
47025: 
47026: 
47027: 
47028: 
47029:                                  Turunen: Savonlinnassa Sljattsevan Inkilänniemen telakan toi-
47030:                                     mintaedellytysten parantamisesta.
47031: 
47032: 
47033:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
47034: 
47035:    Kuten tunnettua, jätti Savonlinnan Konepaja      vaara, etteivät koulutettavat saa riittävän täysi-
47036: Oy konkurssihakemuksen Savonlinnan raastu-          painoista työharjoittelua paikkakunnalla, kun
47037: vanoikeudelle 11 päivänä lokakuuta 1971 ja          yksi tärkeimmistä työharjoittelupaikoista on
47038: jonka seurauksena 23 insinööriä ja teknikkoa,       lopettanut toimintansa. Tämä seikka tulisi ot-
47039: sekä lähes sataseitsemänkymmentä työntekijää        taa myös huomioon asiaa tarkasteltaessa. Sa-
47040: ja konttorihenkilökuntaan kuuluvaa jäi työttö-      vonlinnan Inkilänniemen telakan toiminnan
47041: mäksi.                                              aloittaminen muodossa tai toisessa kiireellisesti
47042:    Savonlinnan talousalueen osalta tunnetaan        lienee mahdollista vain, että valtiojohtoiset
47043: näin suuren määrän pysyvien työpaikkojen            metallialan yritykset ja valtion myötävaikutuk-
47044: menetys erittäin raskaana tapahtumana. Kun          sella, josta rahoituksen järjestäminen on eräs
47045: asianomainen osakeyhtiö ei ollut saanut inves-      keino, alan yksityiset yrittäjät tutkisivat mah-
47046: tointivaiheensa ja telakan rakentamisvaiheensa      dollisuuksia ryhtyä harjoittamaan konepaja- ja
47047: aikana minkäänlaista yhteiskunnan tukea, josta      telakkatoimintaa mainitulla nykyaikaisella te-
47048: johtuen osittain vaikeudet johtivat edellä mai-     lakalla.
47049: nitun ikävän tilanteen syntymiseen ja toimin-          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
47050: nan loppumiseen, olisi valtiovallan velvollisuu-    § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
47051: tena nyt puuttua kaikin mahdollisin, käytettä-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
47052: vissä olevin keinoin tilanteen selvittämiseksi      raavan kysymyksen:
47053: niin, että metalliteollisuutta ja laivanrakennus-
47054: toimintaa voitaisiin jatkaa Savonlinnan Kone-                 Ai!kooko Haillitus ryhtyä to.iimenpi-
47055: pajalla Inkilänniemen telakalla uudelta pohjal-            teisiin Savonlinnassa sijaitsevan Inki-
47056: ta. Tähän olisi kaikki mahdollisuudet, sillä en-           Iänniemen telakan .toimintaedellytysten
47057: tinen työvoima ja nykyaikainen telakka konei-              saattamiseksi sellaiseksi, että valtiojoh-
47058: neen ja laitteineen olisi käytettävissä ja siten           toiset metallialan yritykset voisivat
47059: vältyttäisiin suureksi nouseviita tappioilta, mi-          aloittaa laivanrakennus- tai konepaja-
47060: tä useisiin miljooniin markkoihin nousevat in-             toiminnan mainitulla telakalla, tai
47061: vestoiillllliit jo korkomenoina aiheutta.va.t.             vaihtoehtoisesti luoda mahdollisuudet
47062:    Savonlinnan ammattikoulussa ja ammatilli-               yksityiselle laivanrakennus- ja metalli-
47063: sessa kurssikeskuksessa koulutetaan maamme                 alan teollisuudelle toiminnan aloittami-
47064: metalliteollisuudelle työvoimaa. On olemassa               miseen puheena olevalla telakalla?
47065:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
47066: 
47067: 
47068:                                          Väinö Turunen.
47069: 
47070: 
47071: 
47072: 
47073: 1205/71
47074: 2
47075: 
47076: 
47077: 
47078: 
47079:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47080: 
47081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       vottelut mahdollisesta kauppahinnan alentami-
47082: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        sesta, koska toimitus ei ilmeisesti kaikissa koh-
47083: mies, olette 29 päivänä lokakuuta 1971 päivä-       din ole hankintasopimuksen mukainen. Lisäksi
47084: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      on käynnissä välimiesoikeus telakalla Norjaan
47085: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      rakenteilla olevien kahden seuraavan laivan
47086: sanedustaja Väinö Turusen näin kuuluvasta           toimitukseen liittyvistä kysymyksistä. Näin ol-
47087: kirjallisesta kysymyksestä n:o 248:                 len on yhtiön taloudellisen tilan selville saa-
47088:                                                     tnirlien n10rma!a:l:ia Vlamlreampaa ja samalla vali-
47089:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        tettavasti aikaavievää.
47090:        teisiin Savonlinnassa sijaitsevan Inkilän-       Yhtiön omistama telakka on varsin ajanmu-
47091:        niemen telakan toimintaedellytysten          kainen ja käyttökelpoinen ja on sille näin ol-
47092:        saattamiseksi sellaiseksi, että valtiojoh-   len ilmeisesti löydettävissä ostaja. Kauppaa
47093:        toiset metallialan yritykset voisivat        koskevien reuvattelujen aloittamista j,a niiden
47094:        aloittaa laivanrakennus- tai konepajatoi-    käymistä vaikeuttaa kuitenkin telakalla raken-
47095:        minnan mainitulla telakalla, tai vaihto-     teilla olevien laivojen epäselvä kohtalo, koska
47096:        ehtoisesti luoda mahdollisuudet yksityi-     telakan ostaja joutuisi ottamaan tehtäväkseen
47097:        selle laivanrakennus- ja metallialan teol-   niiden valmistamisen loppuun asti. Varmana
47098:        lisuudelle toiminnan aloittamiseen pu-       voitanee kuitenkin pitää, että tuotannollinen
47099:        heena olevalla telakalla?"                   toiminta telakalla tullaan uudelleen aloitta-
47100:                                                     maan sen jälkeen, kun se on joutunut konkurs-
47101:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sipesäitä uuden yrittäjän haltuun.
47102: vasti seuraavaa:                                       Hallitus seuraa Savonlinnan Konepaja Oy:n
47103:    Savonlinnan Konepaja Oy:n jätettyä kon-          konkurssipesän sclVIitttely:työtä ja jos tilanne
47104: kurssihakemuksensa joutui yhtiön omaisuuden         mahdollisesti kehittyy sellaiseksi, että joillakin
47105: selvittely normaaliin tapaan määrättyjen kon-       hallituksen toimivallassa olevilla toimenpiteillä
47106: kUrssipesän uskottujen miesten tehtäväksi. Tä-      voidaan edesauttaa tuotannon nopeampaa uu-
47107: tä selvittelyä vaikeuttaa osaltaan se, että tela-   delleen aloittamista, hallitus tulee vakavasti
47108: kan Norjaan myymän, nyt Loviisassa olevan,          harkitsemaan tällaisiin toimenpiteisiin ryhty-
47109: ensimmäisen tankkilaivan osalta jatkuvat neu-       mistä.
47110:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1971.
47111: 
47112: 
47113:                                            Kauppa- ja teollisuusministeri · Gunnar Korhonen.
47114:                                                                                                  3
47115: 
47116: 
47117: 
47118: 
47119:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47120: 
47121:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       uppenbarligen inte i alla avseenden överens-
47122: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       stämmer med leveransavtalet. Dessutom är
47123: se av den 29 oktober 1971 tili vederbörande        förfarande vid skiljenämnd anhängigt beträffan-
47124: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     de frågor som rör lieveraniSien av ytterligare
47125: jande av riksdagsman Väinö Turunen ställda         två fartyg, som är under byggnad vid vMVet
47126: skriftliga spörsmål nr 248:                        för norsk räkning. Utredningen av bolagets
47127:                                                    ekonomiska ställning är fördenskull svårare iin
47128:           "Ämnar Regerinen vidtaga åtgärder        normalt och tyvärr samtidigt tidsödande.
47129:        för att åstadkomma sådana arbetsbe-            Det av bolaget ägda varvet är helt modernt
47130:        tingelser för Inkilänniemi varv i Ny-       och i fullt användbart skick. Det kan förden-
47131:        slott att statsdominerade företag i me-     skull uppenbarligen finna köpare. Ett inle-
47132:        tallbranschen kan inleda skeppsbyggeri      dande och förande av underhandlingar om en
47133:        eller verkstadsdrift vid nämnda varv        försäljning försvåras dock av oklarheten be-
47134:        eller alternativt skapa möjligheter för     träffande det öde som kommer att drabba de
47135:        privat industri i skeppsbyggnads- och       vid varvet under byggnad varande fartygen,
47136:        metallbranschen att börja arbeta vid        emedan köparen av varvet skulle nögas åtaga
47137:        berörda varv?"                              sig slutförandet av dessa byggen. Emellertid
47138:                                                    torde det kunna anses säkert att den produk-
47139:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tiva verksamheten vid varvet kommer att
47140: samt anföra följande:                              återupptagas efter det att varvet av konkurs-
47141:    Sedan företaget Savonlinnan Konepaja Oy         boet överlåtits ti11 en ny företagare.
47142: hade lämnat in konkursansökan fick konkurs-           Regeringen följer med utredningen av bo-
47143: boets på normalt sätt utsedda gode män i           laget Savonlinnan Konepaja Oy:s konkursbo
47144: uppdrag att utreda bolagets tillgångar. Denna      och om läget eventuellt utvecklar sig i ..d.en
47145: utredning försvåras i sin del av att i fråga om    riktningen, att ett återupptagande av produk-
47146: det första av varvet till Norge sålda tankfar-     tioneo kan påskyndas genom åtgärder, som re-
47147: tyget, som nu befinner sig i Lovisa, fortgår       geringen har befogenheter att vidtaga, kommer
47148: underhandlingarna om en eventuell minskning        regeringen att allvarligt överväga vidtagande av
47149: av köpeskillingen, på den grund att leveransen     sådana åtgärder.
47150:      Helsingfors den 29 november 1971.
47151: 
47152: 
47153:                                           Handels- och industriminister Gunnar Korhonen.
47154: Kirj. ksm. n:o 249.
47155: 
47156: 
47157: 
47158: 
47159:                                   Turunen: Kuntien järjestämän vajaatyökykyisten työtoiminnan
47160:                                      saattamisesta valtionavun piiriin.
47161: 
47162: 
47163:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47164: 
47165:     Tammikuun 1 päivänä 1971 voimaan tulleen         asunnon ja kuljetuspalvelusten järjestäminen
47166: lainmuutoksen jälkeen annetaan invalidihuolto-       näin suurelle ryhmälle muodostaa kuntien ta-
47167: ~ain 22 §:n perusteella valtion varoista lainaa      Joudessa huomattavan rasituksen. Järjestöjä
47168: ja avustusta yhdistykselle tai säätiölle sellai-     suosiva ja kuntia syrjivä valtionapujärjestelmä
47169:  sen työvoiman järjestämistä varten, joka pää-       johtuneekin ilmeisesti siitä, että muutosta tut-
47170: asiassa perustuu invalidityövoiman käyttöön.         kineessa komiteassa ei ollut yhtään kuntien
47171: Lakiehdotuksen perusteluissa todettiin muu-          edustajaa. Tämä epäkohta olisi korjattava joko
47172: toksen tarkoituksena olevan Jaajentaa vajaa-         välittömästi tai viimeistään silloin, kun ryhdy-
47173: kykyisten työmahdollisuuksia saattamalla hei-        tään suunnittelemaan vuoden 1975 lopussa
47174: dän työllistämisensä valtionavun piiriin.            päättyvän valtionaputoiminnan uudelleen jär-
47175:     Avustuksen saajien piiriin ei kuitenkaan si-     jestämistä.
47176:  sällytetty kuntia, vaikka monet kaupunkikun-           Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
47177: nat ovat kehittäneet vajaatyökykyisten työtoi-       §:n 1 momentin perusteella esitän vaJtioneuvos-
47178: minnan järjestämisen varsin pitkälle. Kun kun-       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
47179: nilla lisäksi on valmis hallinto-organisatio tätä    van kysymyksen:
47180:  toimintaa varten sekä useimmiten hyvät ja luot-
47181:  tamukselliset suhteet paikkakunnan työnanta-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
47182:  jiin, olisi kunnat valtionavun suhteen saatettava           teisiin invalidihuoltolain muuttamiseksi
47183:  samaan asemaan erilaisten yhdistysten ja sää-               siten, että kunnat saatetaan tasavertai-
47184:  tiöiden kanssa.                                             seen asemaan yhdistysten ja säätiöiden
47185:     Kansainvälisten tilastojen mukaan maassam-               kanssa vajaatyökykyisten työtoiminnan
47186:  me on tällä hetkellä n. 10 000 suojatyön tar-               valtionavun perusteita vahvistettaes-
47187:  peessa olevaa henkilöä. Työn sekä usein myös                sa?
47188:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
47189: 
47190:                                            Väinö Turunen.
47191: 
47192: 
47193: 
47194: 
47195:  1140/71
47196: 2
47197: 
47198: 
47199: 
47200: 
47201:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
47202: 
47203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Maaliskuun 20 päivänä 1970 annetulla in-
47204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     valiidihuoltolain muuttamisesta annetulla lailla
47205: olette 29 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn         (227 /70) tuli sellainen työtoiminta, joka pää-
47206: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      asiassa perustuu invalidityövoiman käyttöön
47207: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     valtionavun piiriin.
47208: edustaja Väinö Turusen näin kuuluvasta kirjal-       Laki on tarkoitettu suojatyön koetoimintaa
47209: lisesta kysymyksestä n:o 249:                     varten ja sen vuoksi se on voimassa viisi vuot·
47210:                                                   ta, jona aikana sen tarkoituksena on luoda ta-
47211:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-      loudelliset ja organisatoriset edellytykset rajoi-
47212:        teisiin invalidihuoltolain muuttamiseksi   tetuin tavoin tapahtuvalle suunnitelmalliselle
47213:        siten, että kunnat saatetaan tasavertai-   kehitykselle. Suojatyötoiminta on ollut maas-
47214:        seen asemaan yhdistysten ja säätiöiden     samme järjestöjen alulle panemaa ja ylläpitä·
47215:        kanssa vajaatyökykyisten työtoiminnan      mää, minkä vuoksi valtion varoista voivat saa-
47216:        valtionavun perusteita vahvistettaes-      da lainaa ja avustusta nykyisin vain yhdistykset
47217:        sa?"                                       ja säätiöt.
47218:                                                      Koetoiminnan päätyttyä on tarkoitus ottaa
47219:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kunnat mukaan työtoimintaan.
47220: tavasti seuraavaa:
47221:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1971.
47222: 
47223:                                                                        Ministeri Alli Lahtinen.
47224:                                                                                                     3
47225: 
47226: 
47227: 
47228: 
47229:                            T i 11 R i k s d a g e n ·s H e r r T a 1 m a n.
47230: 
47231:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ändring av lagen om invalidvård (227 /70) kom
47232: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sådan arbetsverksamhet som främst är grundad
47233: av den 29 oktober 1971 tili vederbörande med-       på användning av invaliders arbetskraft i
47234: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     åtnjutande av statsunderstöd.
47235: av riksdagsman Väinö Turunen ställda skriftliga        Lagen är avsedd för experimentverksamhet
47236: spörsmål nr 249:                                     som avser skyddat arbete och gäller förden-
47237:                                                     skull för fem år. Meningen är att lagen under
47238:           "Ämnar Reger.ingen viduaga åtgärder        denna tid skall skapa ekonomiska och organi-
47239:        för ändring av lagen om invalidvård på       satoriska förutsättningar för en planmässig ut-
47240:        sådant sätt, att kommunerna ges en           veckling i begränsad skala. Den skyddade
47241:        jämbördig ställning med föreningar och       arbetsverksamheten har i vårt land igångsatts
47242:        stiftelser vid fastställelsen av grunderna   och upprätthållits av organisationerna. För-
47243:        för statsunderstöd för arbetsverksamhet      denskuU kommer i detta nu endast föreningar
47244:        för partiellt arbetsföra?"                   och stiftelser i åtnjutande av lån och under-
47245:                                                     stöd av statsmedel.
47246:   Såsom svar på dettta spörsmål får jag vörd-          Meningen är att också kommunerna skall
47247: samt anföra följande:                               inbegripas i arbetsverksamheten när experiment-
47248:   Genom lag av den 20 mars 1970 angående            verksamheten har slutförts.
47249:      Helsingfors den 18 november 1971.
47250: 
47251:                                                                           Minister Alli Lahtinen.
47252:                         1
47253: 
47254: 
47255: 
47256: 
47257:                     1
47258:                     1
47259: 
47260: 
47261:                 1
47262:                 1
47263: 
47264: 
47265: 
47266: 
47267:             1
47268:             1
47269: 
47270: 
47271:         1
47272:         1
47273: 
47274: 
47275: 
47276: 
47277:     1
47278:     1
47279: 
47280: 
47281: 1
47282: 1
47283: Kirj. ksm. n:o 2.50.
47284: 
47285: 
47286: 
47287: 
47288:                                  Hara ym.: Liikaa perittyjen verojen takaisin maksamisesta.
47289: 
47290: 
47291: 
47292: 
47293:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
47294: 
47295:    Ensi vuoden budjettiesitykseen liittyvissä           Kun veronmaksajilta nam on kerätty yli-
47296: lakiesityksissään hallitus on ehdottanut, että      jäämiä valtion kassaan ja kun hallituksen
47297: nykyiset valtion tuloveroasteikot säilytettäisiin   budjettiesityksessä verojen tuotto on arvioitu
47298: ennallaan. Tämän ja ensi vuoden aikana tapah-       liian alhaiseksi ja kun esityksessä lisäksi on
47299: tuva rahan arvon huononeminen huomioon              lainoja merkitty otettavaksi poikkeuksellisen
47300: ottaen tämä merkitsisi tuloverorasituksen ko-       vähän, on nyt olemassa mahdollisuus verorasi-
47301: rottamista noin 15 prosentilla, ja verovelvolli-    tuksen huojentamiseen. Tämä on välttämätöntä
47302: suuden ulottamista koskemaan entistä alhai-         myös tulevien tulopoliittisten ratkaisujen takia,
47303: sempia tuloluokkia. Veroasteikkoja alennettiin      sillä verorasituksen alentamisella helpotettaisiin
47304: viimeksi yleisesti v. 1961, josta lähtien rahan     hinta- ja palkkarintamalla esiintyvää jännitystä
47305: arvon aleneminen on kiristänyt tuloverorasi-        ja tehtäisiin mahdollisiksi sellaisten ratkaisujen
47306: tusta yleisimmissä tuloluokissa 40-60 %.            tekeminen, jotka eivät järkyttäisi taloudellista
47307: Nykyisten asteikkojen säilyttäminen myös ensi       tasapainoa. Lisäksi suhdannepoliittiset pää-
47308: vuodeksi merkitsisi tämän automaattisen vero-       määrät puoltavat verohelpotuksia tässä vai-
47309: rasituksen kiristämisen jatkamista edelleen.        heessa. Jos suhdannevarauskomitean ehdotusten
47310:    Tällaiseen verotuksen kiristämiseen ei kui-      mukaisesti veronmaksajilta aletaan korkeasuh-
47311: tenkaan pitäisi olla aihetta, koska valtion vero-   danteen aikana periä pakkotalletuksia, pitäisi
47312: tulot ovat useana viime vuotena olleet huomat-      tuloverokantaa vastaavasti matalasuhdanteen
47313: tavasti arvioitua suuremmat ja tästä johtuen        aikana alentaa.
47314: valtion kassatilanne on muodostunut hyväksi.
47315:                                                        Vaikka kaikki syyt puoltavat verorasituksen
47316:    Tänä vuonna verot ja veronluonteiset tulot
47317:                                                     alentamista, hallitus on ehdottanut verotusta
47318: tulevat olemaan yli 1 000 milj. mk eli noin         edelleen kiristettäväksi. Asteikkojen ennallaan
47319: 10% budjettiarviota suuremmat, ja on toden-
47320:                                                     säilyttämisen lisäksihän verorasituksen kiristä-
47321: näköistä, että myös ensi vuonna verojen tuotto
47322:                                                     mistä merkitsee myös osinkotulon 15 % :n
47323: tulee olemaan budjettiarviota suurempi. Tämän
47324:                                                     vähennysoikeuden poistaminen, sairausvakuu-
47325: vuoden kassa-arvioon verrattuna on verotulojen
47326:                                                     tusmaksun korottaminen ja pisteveron säilyttä-
47327: lisäys budjettiesityksessä arvioitu vain 4.8 pro-
47328:                                                     minen myös ensi vuonna. Lisäksi hallitus on
47329: sentiksi, vaikka kansantulon kasvuksikin on
47330:                                                     esittänyt nykyiset tuloveroasteikot säädettäviksi
47331: arvioitu 7.5 %.                                     pysyviksi eikä vuodeksi kerrallaan, kuten on
47332:    Verojen tuoton huomattavasta kasvusta joh-
47333: tuen valtiontalouden kassaylijäämä oli tämän        tähän saakka ollut käytäntönä. Asteikkojen
47334:                                                     säätäminen pysyviksi merkitsee inflaation ai-
47335: vuoden elokuun lopussa jo 731 milj. mk. Viime
47336:                                                     heuttaman jatkuvan verorasituksen kiristymisen
47337: vuodelta ylijäämä oli 485 milj. mk, joten
47338:                                                     hyväksymistä.
47339: viime ja tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen
47340: kuukauden aikana valtio on kerännyt veron-             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
47341: maksajilta 1 216 milj. mk enemmän varoja            tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
47342: kuin menojen rahoittamiseksi olisi ollut            tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
47343: tarpeen.                                            sen jsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47344: 1243/71
47345: 2
47346: 
47347:        Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo            rasituksen jatkuvan kiristymisen estämi-
47348:      ryhtyä veronmaksajilta liikaa perittyjen         seksi?
47349:      verojen takaisin maksamiseksi ja vero-
47350:     HeLsingiSisä 28 päivänä lokakuulla 1971.
47351: 
47352:        Erkki Hara.                  Anna-Liisa Linkola.         Antero Salmenkivi.
47353:        Aili Vaittinen.              Raimo Ilaskivi.             Ilkka Suominen.
47354:        Niilo Tarvajärvi.            Harri Holkeri.              Anna-Kaarina Aalto.
47355:        Salme Katajavuori.           Esko J. Koppanen.           Pertti Salolainen.
47356:        Jouni Mykkänen.              Sinikka Karhuvaara.         Timo Mäki.
47357:        Olavi Nikkilä.               Juha Vikatmaa.              Orvokki Kauppila.
47358:                                     Pentti Sillantaus.
47359:                                                                                                         3
47360: 
47361: 
47362: 
47363: 
47364:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47365: 
47366:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä sijoitusmenot nopeasti heikentyneen työlli-
47367: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        syyden turvaamiseksi vaativat kuluvana vuonna
47368: olette kirjeellänne 29 päivältä lokakuuta 1971       edelleen määrärahojen lisäämistä huomattavasti
47369: n:o 250 lähettänyt valtioneuvoston asian-            yli varsinaisessa tulo- ja menoarviossa arvioidun
47370: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         tarpeen. Näistä lisäyksistä on kuluvan vuoden
47371: El'kki Haran ym. tekemän seuraavan sisältöisen       lisämenoarvioihin merkitty yhteensä 1 171.9
47372: kysymyksen:                                          milj. markkaa, mikä merkitsee vuodelle 1971
47373:                                                      budjetoitujen menojen määrän nousua yhteensä
47374:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      12 175.4 milj. markkaan.
47375:        ryhtyä veronmaksajilta liikaa perittyjen         Kun kuluvalle vuodelle budjetoitujen tulojen
47376:        verojen takaisin maksamiseksi ja vero-        ja menojen määrät tulevat edellä esitetyn perus-
47377:        rasituksen jatkuvan kiristymisen estämi-      teella lisämenoarviot mukaan luettuna olemaan
47378:        seksi?"                                       lähes yhtä suuret, ei budjettitaloudessa siten
47379:                                                      tule syntymään edustaja Haran kysymyksessään
47380:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          tarkoittamaa ylijäämää.
47381: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas-        Mitä muuten tulee kysymyksen peruste-
47382: tauksenani kysymykseen kunnioittaen seu-             luissa esitettyyn vuotta 1970 koskevaan yli-
47383: raavaa:                                              jäämään, on todettava, että viime vuoden
47384:                                                      budjettitalouden ylijäämä, 475 milj. markkaa
47385:    Niin kuin ed. Haran ym. kysymyksen perus-         käytettiin valtiontalouden rahoitusaseman pa-
47386: teluissa todetaan, verot ja veronluonteiset tulot    rantamiseen. Sanotulla ylijäämällä maksettiin
47387: tulevat tänä vuonna olemaan noin 1 000 milj.         pois valtion lyhytaikaisia luottoja. Valtion-
47388: markkaa varsinaisessa tulo- ja menoarviossa          taloudessa on siten pyritty vapautumaan
47389: arvioitua suuremmat. Lisäys on ollut seurausta       lyhytaikaisista luotoista, mitä pyrkimystä on
47390: alkuvuonna vielä vallinneesta hyvästä talou-         pidettävä valtiontalouden hoidon kannalta
47391: dellisesta tilanteesta, vuoden aikana tapahtu-       tarkoituksenmukaisena. Voidaankin todeta, että
47392: neesta nimellistulojen voimakkaasta kasvusta         kuluvana vuonna valtion kassatalouden hoi-
47393: sekä tänä vuonna perityistä varsinaiseen tulo-       dossa ei ole ollut tarvetta turvautua lyhytaikai-
47394: ja menoarvioon sisältymättömistä uusista ve-         seen luottoon.
47395: roista: suhdanneverosta, liikevaihtoveron lisä-         Mitä tulee kuluvan vuoden tammi-elo-
47396: verosta ja tasausverosta. Edellä tarkoitettu         kuussa valtion kassataloudessa syntyneeseen
47397: tulojen kasvu on kuitenkin otettu huomioon           731 milj. markan ylijäämään, joka syyskuussa
47398: kuluvan vuoden aikana eduskunnalle annetuissa        vielä lisääntyi 739 milj. markkaan, on todet-
47399: lisämenoarvioissa vastaavaa suuruusluokkaa ole-      tava, että sanottu ylijäämä on vain kausiluon-
47400: vien menojen katteeksi. Näissä on budjetin           teista. Valtion kassatalouden kalenterivuoden
47401: tulopuolella merkitty lisäystä kaikkiaan 1 157.4     sisäiselle kausiliikkeelle o_!l nimittäin tyypillistä
47402: milj. markkaa, joten tuloja on budjetoitu yh-        kassa-aseman keveneminen alkuvuodesta syk-
47403: teensä 12 176.4 milj. markkaa.                       syyn asti, minkä jälkeen seuraa voimakas kiris-
47404:    Myöskään varsinaisessa tulo- ja menoarviossa      tyminen vuoden vaihteeseen mennessä. Tähän
47405: kuluvalle vuodelle budjetoidut määrärahat eivät      vaihteluun vaikuttaa mm. erilaisten toimenpi-
47406: kaikilta osiltaan ole olleet riittävät. Maatalous-   teiden vuoden sisäinen ajoittuminen. Näistä
47407: tuotteiden vaikean ylituotantotilanteen edellyt-     toimenpiteistä mainittakoon mm. marras-
47408: tämä maataloustuotteiden markkinointi, sosi-         joulukuulle ajoittuva vuodelta 1970 liikaa
47409: aaliturvaan, terveydenhuoltoon ja opetustoi-         suoritettujen veroennakoiden, yhteiseltä mää-
47410: meen liittyvät lähinnä lakisääteiset valtionavut     rältään noin 620 milj. markkaa, palauttaminen
47411: 4
47412: 
47413: verovelvollisille, kunnille, seurakunnille ja kan-   alkuvuonna kertyneet "ylijäämävarat" tulevat
47414: saneläkelaitokselle äskettäin valmistuneen vero-     siten supistumaan nopeasti, eikä valtiolle vuo-
47415: tuksen tuloksen perusteella maksettavat ns.          den vaihteessa jääne erityisemmin ylimääräisiä
47416: kantotilitykset sekä ns. väli- ja lopputilitykset,   varantoja.
47417: yhteensä noin 350 milj. markkaa, sekä vuo-              Niin kuin edellä sanotusta käy ilmi, ei
47418: delta 1971 suoritettavan viljelmäkoon mukaisen       veronmaksajilta voida katsoa perityn enempää
47419: hintapoliittisen tuen maksamisen alkaminen,          veroja kuin on ollut tarpeen valtion budjetoi-
47420: johon tarvitaan kuluvana vuonna varoja noin          tujen menojen rahoittamiseksi ja lyhytaikaisten
47421: 44 milj. markkaa. Yhteensä nämä kausiluon-           luottojen maksamiseksi. Ennusteiden mukaan
47422: teiset menoerät merkitsevät marras-joulu-            ei myöskään taloudellinen kehitys maassamme
47423: kuulle noin 1 000-1100 milj. markan "yli-            eikä valtiontalouden rahoitusasema tule lähi-
47424: määräisiä" kassamenoja, joita vastaavia "yli-        tulevaisuudessa muodostumaan sellaiseksi, että
47425: määräisiä" kassatuloja lähinnä lopullisen veron      voitaisiin katsoa olevan edellytyksiä ed. Haran
47426: ensimmäisessä kannossa kertyy valtion kassaan        ym. kysymyksessä tarkoitettujen toimenpitei-
47427: vain noin 250 milj. markkaa. Valtion kassaan         den toteuttamiseen.
47428:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1971.
47429: 
47430:                                                           Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
47431:                                                                                                     5
47432: 
47433: 
47434: 
47435: 
47436:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47437: 
47438:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ken påkallas av det svåra läge som överproduk-
47439: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se         tionen på dessa produkter har föranlett, de -
47440: nr 250 av den 29 oktober 1971 tili veder-            främst lagstadgade - statsbidrag som hänför
47441: börande medlem av statsrådet för avgivande            sig tili socialskyddet, hälsovården och under-
47442: av svar översänt avskrift av följande, av riks-       visningsväsendet samt utgifterna för investe-
47443: dags1edamoten Erkki Hara m. fl. stä11da spörs-        ringar tili säkerställande av den snabbt för-
47444: må1:                                                  sämrade sysselsättningen kräver dessutom
47445:           "Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen           under innevarande år att anslagen ökas betyd-
47446:        vidtaga för återbäring av skatter,            ligt utöver det behov som beräknades i det
47447:        som tili för högt belopp indrivits            ordinarie statsförslaget. Av dessa ökningar
47448:        hos skattebetalare, och för hejdande          har sammanlagt 1 171.9 milj. mk upptagits i
47449:        av en fortgående ökning av skatte-             tilläggsbudgeterna för innevarande år, vilket
47450:        bördan?"                                      innebär, att beloppet av de utgifter som har
47451:                                                      budgeterats för år 1971 stiger tili sammanlagt
47452:                                                       12175.4 milj. mk.
47453:     Enär det i spörsmålet avsedda ärendet hör
47454: tili mitt verksamhetsområde i min egenskap                Beloppen av de inkomster och utgifter som
47455: av finansminister, får jag såsom svar på spörs-      har budgeterats för innevarande år kommer
47456: målet vördsamt anföra följande:                      enligt vad som framgår av det ovan anförda -
47457:                                                      tilläggsbudgeterna inberäknade -        båda att
47458:    Såsom konstateras i motiveringen för riks-        vara ungefär lika stora. Fördenskull kommer
47459: dagsman Haras m. fl. spörsmål kommer skat-           inte något sådant överskott som riksdagsman
47460: terna och inkomsterna av skattenatur detta år        Hara avser i sitt spörsmål att uppstå i budget-
47461: att överskrida det belopp som har beräknats          hushållningen.
47462: i ordinarie statsfröslaget med ca 1 000 milj.             Vad för övrigt angår det i spörsmålets
47463: mk. Ökningen är en följd av det goda ekono-          motivering berörda överskottet för år 1970
47464: miska läge som ännu rådde i början av året,          bör konstateras, att överskottet i senaste års
47465: av den kraftiga ökning av de nominella in-           budgethushållning, 475 milj. mk, utnyttjades
47466: komsterna som har skett under året samt av           tili förbättring av statshushållningens finansie-
47467: de nya skatter som har uppburits under året          ringssituation.
47468: utan att ingå i det ordinarie statsförslaget, dvs.       Med hjälp av nämnda överskott betalades
47469: konjunkturskatten, tilläggsskatten tili omsätt-      en del av statens kortfristiga krediter. Inom
47470: ningsskatten och utjämningsskatten. Ovan av-         statshushållningen har man sålunda bemödat sig
47471: sedda ökning av inkomsterna har emellertid           att bli kvitt de kortfristiga krediterna,
47472: beaktats i de tilläggssbudgeter som har avlåtits     och denna strävan måste anses ändamålsenlig
47473: tili riksdagen under innevarande år och där          för statshushållningen. Fördenskull kan konsta-
47474: upptagits såsom täckning för utgifter av mot-        teras, att kortfristig kredit inte har behövt an-
47475: svarande storlek. I dessa tilläggsbudgeter har       litas under innevarande år vid skötseln av
47476: på inkomstsidan upptagits tillägg av samman-         statens kassahushållning.
47477: lagt 1 157.4 milj. mk. Inkomster har således             I fråga om det överskott på 731 milj. mk
47478: budgeterats till ett sammanlagt belopp av            som uppkom i statens kassahushållning under
47479: 12 176.4 milj. mk.                                   tiden fr.o.m. januari t.o.m. augusti innevarande
47480:    De anslag som har budgeterats för inne-           år och som under september ytterligare ökades
47481: varande år i det ordinarie statsförslaget har        tili 739 milj. mk bör konstateras, att det
47482: inte heller i alla avseenden varit tillräckliga.     endast är säsongbetonat. Det är nämligen
47483: Marknadsföringen av jordbruksprodukter, vil-         kännetecknande för säsongrytmen hos statens
47484: 1243/71
47485: 6
47486: 
47487: kassahushållning inom kalenderåret att kassa-      poster "extra" kassauppgifter på 1 000-1100
47488: situationen lättar under början av året ända       milj. mk under november och december. Mot-
47489: fram tili hösten -     och därefter följer en      svarande "extra" kassaintäkter inflyter i stats-
47490: kraftig åtstramning, som fortgår fram tili års-    kassan endast till ett belopp av omkring 250
47491: skiftet. Tili denna växling medverkar bl.a.        milj. mk, främst vid den första uppbörden av
47492: bestämmandet av tidpunkterna inom året för         den slutliga skatten. De "överskottsmedel"
47493: åtgärder av olika slag. Bland dessa åtgärder       som under början av året har influtit i stats-
47494: förtjänar bl.a. nämnas återbäringen under no-      kassan kommer därför att smälta samman
47495: vember och december tili de skattskyldiga av       snabbt. Staten torde fördenskull vid årsskiftet
47496: skatteförskott, som för år 1970 har erlagts tili   knappast ha kvar några extra reserver.        '
47497: för högt belopp och som sammanlagt uppgår             Såsom framgår av det ovan anförda kan
47498: till omkring 62Q milj. mk. Hit hör också de        det inte anses att hos skattebetalarna skulle ha
47499: s.k. uppbördsredovisningar samt de s.k. mellan-    uppburits större belopp i skatt än vad som har
47500: och slutredovisningar, sammanlagt uppgående        erfordrats för att statens budgeterade utgifter
47501: tili omkring 350 milj. mk, vilka bör betalas       skulle kunna finansieras och de kortfristiga
47502: till kommuner och församlingar samt tili folk-     krediterna betalas. Enligt prognoserna kommer
47503: pensionsanstalten på grundval av resultatet av     varken den ekonomiska utvecklingen i vårt
47504: den nyligen färdigställda beskattningen, samt      land eller läget i fråga om statshushållningens
47505: början av utanordningen av det enligt bruk-        finansiering inom den närmaste framtiden
47506: ningsenhetens storlek utgående prispolitiska       heller att bli sådana, att förutsättningar skulle
47507: stöd som utbetalas för år 1971, vartill under      kunna anses föreligga för ett förverkligande av
47508: innevarande år behövs ca 44 milj. mk. Sam-         de åtgärder som avses i riksdagsman Haras
47509: manlagt innebär dessa säsongbetonade utgifts-      m.fl. spörsmål.
47510:      Helsingfors den 25 november 1971.
47511: 
47512:                                                                Finansminister Päiviö Hetemäki.
47513: :irj. ksm. n:o 251.
47514: 
47515: 
47516: 
47517: 
47518:                                     Kauppi ym.: Psykiatrista terveydenhuoltoa koskevan lainsää-
47519:                                        dännön uudistamisesta.
47520: 
47521: 
47522:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47523: 
47524:    Eduskunna:ssa pa;rhafl.llaan käsiteltävänä oleva     vista noin 20 000 potila·asta 1 500-2 000 pit-
47525: aki kansanterveystyÖSitä ;tulee tuomaan paran-          käaikaispotilasta tulisi toimeen sairaalan ulko-
47526: msta moniin terveydenhuoltomme alalla val-              puolella, jos heille järj,estettäisiin siihen mah-
47527: inneisiin epäkohtiin. Tämä laki kohdistuu               dollisuudet. He ov:at kuitenkin sairaJUtensa ja
47528: mitenlkin vain yleiseen terveydenhoitoon ja             laitos,tumisen vuobiJ siinä määrin invalidisoitu-
47529: rarsinaisi.in fyysisiin sairauksiin. Sen ulkopuo-       neet, etllei'Vät selviä laitoksen ulkopuolella il-
47530: elle jää kokonaan erilaisten psyykkisten häi-           man järjestettyä avohoitoa.
47531: :iötilojen hoito ja koko psykiatrinen terveyden-            T aloudellisdta kannalta asiaa tarka,stellen
47532: molto.                                                  voidaan todeta, että sairaalakeskeiseksi muo~
47533:     Psykia:tris,et sairaudet ovat nykyään suurim-       dos.tuneesta sairruanhoidosta aiheutuvat kustan>-
47534: J'ia ,työkyvyttömyyden aiheuttajia mwassamme.           nrukset ovat alkaneet yhä 'enemmän msittaa
47535: Kuten yleis1essä sa,i,raanthoidossa on myös mie-        yhteiskuntaa. Päästäisiin huomattavasti hal-
47536: lenterv,eydelliSiten saimuksien hoidossa paino-         vemmalla, jos potilas asu1si kotonaan ja: kävisJ
47537: :liste tätänykyä sakaala- eli laitoshoidossa.           saamassa hoitoa jossakin avohoitopisteessä.
47538: fätä hoitomuotoa onkin viime vuosina kehi-              Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
47539: betty niin hyvin, että s·afl.ntalahoidion mahd!olli-    Avohoidon kustannuksia ei ole vielä perus-
47540: mus on tällä hetkellä turvattu kaJ.kille psykiat-       teellisesti tutkrttu, joten ne olisikin ensisijatssa
47541: rista saimaJahoitoa välttämättä tarvitseville.          selvit,ettävä.
47542: Sairaalalaitoksen nopean kehittämisen rinnalla
47543: avohoitopalveluksienl kehittyminen on jäänyt                EMaltaehkäisevä hoito on psykiatrisessa ter-
47544: toi!s:a;rvois.een asemaan.                              v,eydenhuollossa kenties vielä tärkeämpi kuin
47545:     Samoin kuin y1eisess.ä ka:nsanterv,eystyössä        yLeisessä kansanterveystyössä. Tällä hetkellä
47546: olisi myös psykiatrisessa terveydenhuollossa            ihmiskunta elää jotakin omituis1ta kriisiä. Ih-
47547: pyrittävä siirtymään sairaalakeskeisestä laitos-        milset ovat korkea,stakin elintasosta huolimatta
47548: hoidosta yhä enemmän avohoitoon. Tähän on               tyytymattorrua, onnetltomia ja ahdistuneita.
47549: o1emass,a moniakin perus,teltuja syitä. Syyt ovat       Tässä on alkusyy monaslti va:rsinaisiin mielen-
47550:                                                         terveydellis~in häiriö·ihin. Psyykkisiin safl.rauk-
47551: osittain sa:maJt kuin yleisessä kansanterveys-
47552: työssä, esimerkiksi varsinaiset sairaanhoidon           siin ja muihin psyykkisiin häiriötiloihin olisikin
47553: vaikutta'\Cat ,ve:kijät ja sillä alalla vallitsevien    tästä syystä kiinnit,ettävä huomiota bajalla rffi..
47554: epäkohtien pois.tamåmen. Ehkä kuitenkin v1elä           tamalla. Muutamien yhtdskunnallis,ten sekto-
47555: paJtnaw:ampia s.y1tä ova't ne monet inhimillis,et       rien on todettu olevan •erityis,en herkkiä mie-
47556: epäkohdat, jotka sisältyvät nykyiseen laitos-           le:tliterveydellisille häi~iöille. Nuorison keskuu-
47557: keskeiseen hoitomuotoon, sekä taloudelliset             des,sa häiriintyneisyys on viime aikoilla lisään·
47558: tekijät.                                                tynyt huomattavasti.
47559:     Inhimillisten syiden takia avohoito olisi ulo-          Tilanne psykiat~is.en terveydenhuollon eri
47560: tettava mahdollisimman pitkälle. Ny"kyistä laa-         sJoilla vaJkeutuu jatkuvasti. Lääkintöhallitus
47561: j·empi avohoi1to olisi omiaan oikaisemaan sitä          on pyrkinyt saamaan parannusta aikaan erilli-·
47562: väärää asennetta, mikä meillä valitetl!arvasti          ·sin toimenpit!ein ja to1mintaohjein. Niiden vai-
47563: v1elä ilme:tliee suhtautumisessa psykia:trisiin ·sai-   kutus on jäänyt kuitenkin melko vähäiseksi
47564: rauksiin. Laitoksiin, mielisairaaloihin, sullce-        dkä käänteent•ekevää parannusta saadaks,an aJ-
47565: misella v.a:in ylläp1detään vantha'a käsitys,tä. On     kaan ilman alan laJnsäädännön täydellistä uusi-
47566: laskettu, et:tä meillä nyt midisairaaloissa ole-        mista eli uuden mielenterveyslain säätämistä.
47567: 1160/71
47568: 2
47569: 
47570:   Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-               Milloin Hallitus ryhtyy lainsäädär
47571: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-                  nöllisiin toimenpiteisiin psykiatrise
47572: tämme kunmloitta,en valtioneuvoston asianomai-              1terv·eydenhuollon painopisteen siirtäm
47573: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-                ~eksi    laitoshoidosta avohoitoon j
47574: sen:                                                        psyykkis·ten sairauksien ja muiden hä
47575:                                                             riötilojen ennaltaehkäisyyn?
47576:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
47577: 
47578:               Eeva Kauppi.                                      P. ~äki-Hakola.
47579:               Anna-Kaarina Aalto.                               Aili V ai1ttinen.
47580:               Juuso Häikiö.                                     Sirkka Lankillnen.
47581:               Victor Procope.                                   Aslak Aas.
47582:               Anna-Liisa Linkola.                               Georg C. Ehrnrooth.
47583:               Erkki Häkämies.                                   Salme Katajavuori.
47584:               Antero Salmenkivi.                                Niilo Tarvajärvi.
47585:               Jound ~ykkänen.                                   Harri Holkeri.
47586:               Aarne Penttinen.                                  Elly Sigfrids.
47587:               Lauri Linna.                                      Evald Häggblom.
47588:               Olavi Nikkilä.                                    ~auno Kurppa.
47589:               Erkki Hara.                                       Arttur Niemelä.
47590:               G. Laatio.                                        Viljo Suokas.
47591:               Esko J. Koppanen.                                 ~auri Seppä.
47592:               Ragnar Granvik.                                   Pentti Sillantaus.
47593:               Eeva Särkkä.                                      Raimo ILaskivi.
47594:               ~. Jaatinen.                                      ~aij.a Heino.
47595:                                        Orvok·ki Kauppila.
47596:                                                                                                            3
47597: 
47598: 
47599: 
47600: 
47601:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
47602: 
47603:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mome111tissa          Psykiatrisen avohoidon kehittämistä on vai-
47604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           keuHanut pa~tsi työhön käytettävissä olev.an
47605: oleute 29 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn               lääkärityövoiman vähälukuisuus my.öskin psyyk-
47606: kirjee111t1Je ohella toillllitltanut v,altioneuvoston   kisiJstä häiriöistä kärsiviin potilaisiin suut]jtau-
47607: aSiiwomaiselle jäsenelle jäljennöksen k.an>san-         tuva kielteinen as,ennoituminen. Tähän on
47608: edusrtaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta kir-          puoles,taan osaltam vrukuttanut psykianrisen
47609: jallisesta kysymyksestä n:o 251:                        sairaanhoidon eristyneisyys muusta sairaanhoi-
47610:                                                         dosta, jolloin psykiatristen potilaiden erity.is-
47611:            "Milloin Ha:llirtus ryhtyy lainsäädän-       leim.aisuutta on ho1toinstituutionkin taholta
47612:         nöllisJin toimenpiteisiin psykiatrisen          vahv1ste:ttu. Lääkintöhallitus on tästä syystä
47613:         !terveydenhuollon painopisteen siirtämi-        periaatteessa päättänyt pyrkiä psykiaJtrisen sai-
47614:         seksi la~toshoidosta avohoi:roon: ja            raanhoidon ja yleissairaanhoidon ma!hdollisim-
47615:         psyykkisten sairauksien ja muiden häi-          man laajamittaiseen yhdistämiseen, joka aloite-
47616:         viötilo}en ennaltaebkäisyyn? ''                 taan liittämällä yle1ssaira,aloiden polild:inå.koihin
47617:                                                         psykiatrisia palveluita antava työryhmä.
47618:    Vaf.i•tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Eduskuntrukäsittelyssä parhaillruall:J. oleva laki
47619: vasJi seuraavaa:                                        kansanterveystyöstä tulee siirtämään terveyden-
47620:    Nykyisin voimassaoleva m1elisairaslak.i on           huollon painopis;tettä :sekä ,terveyden- et:tä sai-
47621: vuodelta 1952. Tifunän lain voimassa olon ai-           raanhoidon osalta avohoitoon. Vaikkakaan laki
47622: kana maassallUme mielisairaanhoirt:o on kehitty-        ei .erikseen ja erityisesti mainitse psyykkisten
47623: nyt voimakkaan sairaalavaltaiseksi. Kehitys on          häiriöiden ennalta!ehkäisyn j,a hoidon kuulu-
47624: tältä osin ollut samansuuntainen myös yleis-            wsesta lain piir.i!in, kuten meillä per.inteisen
47625: sairaanhoidon alueella. Mielisairaanhoidon lai-         sairaanhoidon kolmijakoisuuden perusteella on
47626: toskeskcinen kehitys on johtunut toisaalta lain         totuttu odottamaan, koskee laki kans·anterveys-
47627: voimaantulon aikana vallinneesta v:aikeasta: sai-       tyÖSitä yhtäläisesti kuin muitakin sairauksia
47628: raalapaikk:lltilanteesta, suuresta kroonis,esti mie-    näiden häiriöiden ennaltaehkäisyä, mielenter-
47629: lisaitaiden lukumääräs1tä ja toisa:alta sillo1sten      veystoimiston ohjeiden mukaan tapalhtuv;aa hoi-
47630: kroonistumista es:tävien ja sosiaalistumista edis-      toa ja kuntoutusta. Tämän ryhmän hoidon
47631: tävien hoitokeinoj·en niukkuudesta. Tässä ,ti-          erityisluonteen huomioiden on terv;eyskeskus-
47632: lant,eessa päädyttiin mtkaisuun, jolla mielisai-        ten henkilökuntaa mitoitettaessa harkittu mai-
47633: raalapaikkojen lukumäärä kaksin:kerta:istettiin         nitun lain edcllyttämää valtakunnallis.ta suun-
47634: vuosina 1955-1965 rakentamalla ns. B-'Sairaa-           nitelmaa tehtäessä, että terveyskeskusten hen-
47635: laverkosto psyykkisesti pitkäa.i:kaissair.ruiden        kilökuntaan liiJI:Ityis.i mahdollisesti psy:kologi ja
47636: hoitoa varten. Näin keskitettiin taloudelliset          psykiatrian erikoiskoulutuksen sa,anut sruiraan·
47637: inves,toinnit ja henkilökuntruresurssit laitoshoi-      hoitaja.
47638:  don luorrniseen, jolloin - mielisaåraslainkin              Samanaikaisesti kun lailla kansanterveys-
47639: edetlyttämän -        avohoidon kehittämiseen ei         työstä pyritään siirtämään terv>eydenhuollon
47640:  jäänyt riittävästi mahdollisuuksia. Vuoden             painopistettä avohoitoon on lääkintöhallituk-
47641:  1970 lopulla oli mielisairaalalaitoksen palve-          sessa valmis,tettu esitys uudeksi - nyky1stä
47642:  luksessa noin 11 000 työntekijää. Psykirutri-           mielisairaa•lala:kia korvaavaksi - laiksi psykirut-
47643:  sessa avohoidossa oli s.amanaika1sesti 337 täy-         risesta terveydenhuollosta. Tähän lakiesityk-
47644:  sipäiväistä työntekijää.       Mielisairaanhoitoon     seen liittyy yksålöiden oikeusturv;aa koskevia
47645:  käy,tettävis1tä kustannuksista on avohoidon             säädöbiä. LainuudiSituksessa on pyritty huo-
47646:  osuus vastaavasti noin 3 %.                             mioimaan ne muutokset mielisairaanhoidon
47647: 4
47648: 
47649: alalla, jotlka mab:do1lista!isivat avohoitokeskei-   kehitystä psyykkisesti häiriintyneitä kohtaan ja
47650: sen suuntauksen <toteuttamisen.                      edtyisesti sosiaalipolitiikan suuntaamista si:ten,
47651:    Tehokas psykiatrinen ·avohoito edellyttää         että asunto- j~ työllisyyskysymykset eivät muo-
47652: onnistuakseen kuitenkin lääkärityövoiman li-         dosta estettä näiden henkilöiden yhrei:skunnassa
47653: säystä sekä yhä voimistuvaa myöntleistä asenne-      toimimiselle.
47654:      Helsi~issä 19 päivänä marraskuuta 1971.
47655: 
47656:                                                        Sosiaali- ja tetveySilllinisteri Alli Lahtinen.
47657:                                                                                                           5
47658: 
47659: 
47660: 
47661: 
47662:                                 T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47663: 
47664:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           sinnessjukhusvä.sendet. Inom den psytkiatriska
47665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                öppna våroen fanns samtidigt .3 .3 7 heltidsan-
47666: ve1se mr den 29 oktober 1971 tili vederbö-               ställda arbetstagar.e. Den öppna vårdlens andel
47667: rande medlem av statlsrådet ÖV'ersänit avskrift          av kostnaderna för sinnessjukvården utgör i
47668: av följande av riksdagsledamoten Eeva Kauppi             ÖVJerensstämmelse därmed ca .3 %.
47669: m. fl. ställda skriftliga spör.småJ nr 251:                 Utbyggnaden av den psykia;triska öppna vår-
47670:                                                          den har försvårats, dels av att endast ett fåtal
47671:           "När äm.nar Regeringen vidtaga lag-            Iäkare har stått tili förfogande hänför och dels
47672:        Sitlitf.tnings~tgärder
47673:                           i syfte att förskjuta          av den negativa attityden mot patienter med
47674:        tynJgdipunikten inom den psykiatriska             psykiska störningar. Detta har i sin tur delv~s
47675:        hälsovården från anstaltsvård tili öppen          föranletts av den psylcialtriska sjukvårdens iso-
47676:        vård samt tili fö11ebyggande av psykiska          lering från den övriga sjukvården. Därigenom
47677:        :sjukdomar och andra srorningstill-               har också vårdinstitutionen kommh at;t med-
47678:        stånd?"                                           verka tili att betona de psykiatriska patienter-
47679:                                                          nas ställning så.som speciellt stämplade. MedJ.-
47680:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           cirmlstyre:lsen har fördenskull i princip beslut:at
47681: samt anföra fö1jande:                                    försöka Mt i så stor utsträckn:ing som möjligt
47682:    Gällandle sffinessjuklag är från år 1952. Un-         sammanföra psykiatrisk och allmän sjukvård.
47683: der den tid denna lag har varit i kraft har              Början härtill kommer att göras genom a~tt vm
47684: sinnessjukvillrlen i vårt 1and utveckla~ts i en          och en av de allmäooa sjukhusens po1ikliniker
47685: dktning som hait gjort den starkt oentrerad              kommer att få en arbetsgrupp för psykiatrisk
47686: tili sjukhusen. HärvJ.dlag har utvecklingen va-          hjälp.
47687: rit ensartad med den som har ägt rum inom                   nen lag om folkhälsoarbetet som för närva-
47688: den allmännlll sjukvåtden. Ansta1tscentreringen          rande behan:dlas i Riksdagen kommer att över-
47689: inom si.nn!eSsjukvårdens utv;eckling har å ena           flytta tyngdpunkteo inom både hälso- och sjuk-
47690: sidan berott på den s.våra situation i fråga om          vård tili den öppnta vården. Ehuru lagen inte
47691: sjukhuspla!tser som rådde när lagen träd.de i            särskilt och uttryckligen nämner att den herör
47692: kmft samt på det ·stora antalet kroniskt sin-            förebyggande av psykiska störningar och vård
47693: nes.sjuka och å andra sidan på den dåförlliden           av psykiskt s<törda, vjJk~ man skulle ha vän,tat
47694: ringa tillgången på vårdmetoder som skulle ha            sig på grund av den invanda, hos oss uaclitio-
47695: kunn!!Jt hinKka sjukdomarna att bli kro11liska           nella tredelningen av sjukvården, avser lagen
47696: och främjat patienternas sociala allipassning.           om folkhälsoarbetet, lika väl som den gäller
47697: I detta läge nåddes ett avgötande, som ledde             övriga ,sjukdomar, förebyggande av detta s1ags
47698: till att runtalet sinnessjukhusplatser fördubbla-        störningar samt vård och rehabiJitering i en-
47699: des UIJJder åren 1955-1965 genom atit ett nät            lighet med anvisn.ingar från s.innessjukvårds-
47700: av s. k. B-sinnJessjukhus skapades för vård av           byrå. Med hänsyn tili den speciella karaktären
47701: långvarigJt psykiskt sjuka. Härvid koncentre-            hos denm kategori av vård har de vid dimen-
47702: rades de ekonomiska investeringama och de                sioner~ngen av hälsovårdscentralernas personai
47703: tillgängliga personalresmserna på åstadkom-              - i samband med umrbetandlet av en sådan
47704: mande av anstaltsvård, och då återstod inte              r1ksomfattande plan som nämnda lag förutsät-
47705: tillräckliga möjllgheter att bygga ut den öppna          ter - övervägts, huruvida persona!len vid va<tje
47706: vården - något som emellercid också sinnes-              hälsovårdscentral möjligen borde ökas med en
47707: sjuklagm förutsatte. I slutet av år 1970 var             psykolog och en s~ukskötal'e med specialutbild-
47708: omkrintg 11 000 arbetstagare anställda inom              ning i psykiart:ri.
47709: 6
47710: 
47711:    Samtidigt som lagen om folkhälsoa:rbetet       möjligt att förverkliga en tendens tili centre-
47712: avser at övenflyuta tyngdpu:nkten inom hälso-     ring kring den öppna vården.
47713: vården tili den öppna vården har inom medi-          För att en öppen psykiatrisk vård skall bli
47714: dnalstyl'elsen utarbetats en ny proposition med   effektiv krävs emellertid att antalet läkare
47715: förslag ;tili en lag om psykiatrisk hä1sovård,    okas samt en allt kraftigare utveckling i posi-
47716: vilken skulle ersät~ den nu gällande sinnes-      tiv rik,tning av a:tdtyden till de psylciskt s.törda
47717: sjuklagen. Till detta lagförslag .ansluter sig    och särskilt en sådan mriktning m socialpoH-
47718: stadgandien som gäller den enskilda:s rätts-      tiken att frågoma om bostäder och sysselsätt-
47719: skydd. Vid lagrdormen har bemödanden              ning inte ugör hinder för diessa personer att
47720: gjorts att beakta de förändringar på sinnes-      verka inom samhällets ram.
47721: sjukvårdens område som skulle kunna göra det
47722:      Helsingfors den 19 november 1971.
47723: 
47724:                                                   Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
47725: Kirj. ksm. n:o 252.
47726: 
47727: 
47728: 
47729: 
47730:                                     Härkönen ym.: Maankäyttötoimikuntien maanostovaltuuksien
47731:                                        lisäämisestä.
47732: 
47733: 
47734:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47735: 
47736:     Ympäti \?'alakuntaa ja myös Keski-Suo.men            Tämä tilakeinottelu on huolestuttavaa siinä-
47737: läänin alueella on ollut havaittavissa \Tiimeisten    kin mielessä, että lisämaan saaminen lähcltå
47738: \i'UOsien aikana huolestuttavaa yksityisten omis-     saattaisi merkitä hyvinkin suurta elinkelpoisuu-
47739: tamien metsämaiden ja kokonaisten :tilojen siir-      den lisääntymistä jäljelle jääviiMe tilalle.
47740: tymistä ostojen ·kautta yhtiöiden omistukseen.          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
47741:     Hyvin useassa tapauksessa yhtiöiden maan-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
47742: ostot tapahtuvat siten, että asutushallituksen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
47743: alaiset maankäyttBtoimikunnat suorittavat myy-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47744: tävillä tiloilla tilan hinnan ruiiäräämiseksi
47745: IU'V'ioinnin. Arviokirja lähetetään asutushalli-                Aikooko Hallitus lisätä ma!illkäyttö-
47746:  tukseen hinnan vahvistamista varten. Tämän                  wimikuntien lisämaiksi soveltuvien maa-
47747:  jäJkeen asutushallitus 1ähettää tarjouksensa tilan          ja metsätalousmaiden ostovaltuuksia
47748:  myytäväksi tarjonneelle isännälle.                          esim. siten, että maankäyttötoimikunnat
47749:     Tavallisesti ·tässä vaiheessa tulevat mukaan             ,saisivat tehdä ns. esikauppakirjan tilansa
47750: sittert yhtiöiden maanostajat tarjoten vähän                 myyntiin tarjonneen kanssa ja tämä
47751:  korkeampaa hintsa. Monessa tapauk9eSISa kaup-               kauppakirja lähetettäisiin sitten asutus-
47752:  paa käydään vielä siten, että maansaantiin                  hallituksen hyväksyttäväksi ja joka
47753: oikeutetut naapuritilojen omistajat eivät tiedä              kauppakirja olisi molempia osapuolia
47754:  .mitään naapuritilan siirtymisestä yhtiön omis·             sitova mikäli asutushallitus kaupan
47755:  tukseen.                                                    hyväksyy?
47756:       Helsingissä 29 päivänä iokakuuta 1971.
47757: 
47758:                 Esko Härkönen.                                    Aaro Lintilä.
47759:                 Paavo Niinikoski.                                 Veikko Hanhirova.
47760:                                           Mikko Kaarna.
47761: 
47762: 
47763: 
47764: 
47765:  1141/71
47766: 2
47767: 
47768: 
47769: 
47770: 
47771:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
47772: 
47773:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtuuksien antamista maankäyttötoimikun-
47774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nille kysymyksessä tarkoitettujen esisopimusten
47775: olette 29 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-       tekemistä varten on harkittu, mutta asiaan liit-
47776: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tyvät haittatekijät huomioon ottaen sitä ei ole
47777: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      katsottu tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa. Esi-
47778: Härkösen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           sopimus sitoisi myyjää, ja, on epäiltävää, ovatko
47779: kysymyksestä n:o 252:                                myyjät etukäteen halukkaita antamaan tällaista
47780:                                                      sitoumusta. Lisäksi esisopimuksen tekeminen
47781:           "Aikooko Hallitus lisätä maankäyttö-       edellyttää myyjän saannon sekä tilaa rasitta-
47782:        toimikuntien lisämaiksi soveltuvien maa-      vien panttioikeuksien selvittämistä ennen sopi-
47783:        ja metsätalousmaiden ostovaltuuksia           muksen tekemistä ja se voi toisaalta saattaa
47784:        esim. siten, että maankäyttötoimikunnat       asian ratkaisijan hyvinkin kiusalliseen asemaan
47785:        1saisivat tehdä ns. esikauppakirjan tilansa   silloin, kun tämä on eri mieltä esisopimuksen
47786:        myyntiin tarjonneen kanssa ja tämä            ehdoista. Kilpailevan ostajan, esimerkiksi puu-
47787:        kauppakirja lähetettäisiin sitten asutus-     tavarayhtiön, ilmaantumista sen jälkeen, kun
47788:        hallituksen hyväksyttäväksi ja joka           maatilahallitus on tehnyt ostotarjouksen, ei
47789:        kauppakirja olisi molempia osapuolia          voida estää sillä, että ratkaisuvalta kaupoissa
47790:        sitova mikäli asutushallitus kaupan           annettaisiin maankäyttötoimikunnalle, koska
47791:        hyväksyy?"                                    sekin on sidottu lain säännöksiin ostettavan
47792:                                                      tilan hinnan osalta. Mainitut seikat huomioon
47793:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ottaen ostovaltuuksien antamista maankäyttö-
47794: taen seuraavaa:                                      toimikunnille ei voida pitää asianmukaisena.
47795:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1971.
47796: 
47797:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
47798:                                                                                                  3
47799: 
47800: 
47801: 
47802: 
47803:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47804: 
47805:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ingå i spörsmålet avsedda föravtal, men med
47806: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     beaktande av de olägenheter som är förenade
47807: av den 29 oktober 1971 tili vederbörande med-      med saken har man icke ansett ändamålsenligt
47808: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    att genomföra detta. Föravtalet skulle binda
47809: av riksdagsman Härkönen m. :H. ställda skrift-     säljaren och det är tvivel underkastat, huru-
47810: liga spörsmål nr 252:                              vida säljarna skulle vara villiga att på förhand
47811:                                                    avge en dylik förbindelse. Dessutom förutsätter
47812:           "Har Regeringen för avsikt att öka       ingåendet av ett föravtal utredning om sälja-
47813:        jorddispositionskommissionernas befo-       rens fång och om de panträttigheter som lägen-
47814:        genheter att köpa jord- och skogsbruks-     heten belastas av innan avtalet ingås, och detta
47815:        marker som lämpar sig för tillskottsom-     kan å andra sidan ställa den som skall avgöra
47816:        råden t. ex. på sådant sätt, att jorddis-   ärendet i en synnerligen pinsam situation i det
47817:        positionskommissionerna skulle få upp-      fall att denne är av avvikande åsikt angående
47818:        göra ett s.k. förberedande köpebrev         villkoren i föravtalet. Framträdendet av en
47819:        med den som erbjudit lägenhet tili för-     konkurrerande köpare, t. ex. ett trävarubolag,
47820:        säljning. Detta köpebrev skulle till-       sedan jordbruksstyrelsen givit sitt köpeanbud,
47821:        ställas kolonisationsstyrelsen för god-     kan icke förhindras genom ett sådant för-
47822:        kännande och vara bindande för båda         farande att befogenhet att avgöra köp skulle
47823:        parter, om köpet godkännes av koloni-       ges jorddispositionskommission, då även denna
47824:        sationsstyrelsen?''                         i fråga om priset för den lägenhet som skulle
47825:                                                    köpas är bunden av iagens stadganden. Med
47826:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       heaktande av här nämnda omständigheter kan
47827: anföra följande:                                   det icke anses motiverat att bevilja jorddis-
47828:    Man har prövat möjligheten att bevilja jord-    positionskommissionerna köpefullmakter.
47829: dispositionskommissionerna befogenheter att
47830:      Helsingfors den 19 november 1971.
47831: 
47832:                                                Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
47833: Kirj. ksm. n:o 253.
47834: 
47835: 
47836: 
47837: 
47838:                                   Kaarlonen ym.: Valtion koulukotitoiminnan turvaamisesta.
47839: 
47840: 
47841:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47842:    Nuorison epäsosiaalinen käyttäytyminen on          dotusta Käytän koulukodin väliaikaiseksi käy-
47843: virallisen tilaston osoittamien lukujen perus-        täksi, tnikäli sen paikkoja ei tarvittaisi tällä
47844: teella maassamme ollut voimakkaassa nousussa          hetkellä sen nykyisessä tehtävässä. Työryhmän
47845: viime vuosien aikana. Asiantuntijain lausunto-        suosituksia ei ole lainkaan toteutettu.
47846: jen mukaan on myös tällaisen nuorison laitos-            Selostetut toimenpiteet viittaavat siihen, että
47847: hoidon tarve ilmeisesti kasvamassa. Nähtävissä        eduskunta asetetaan valmiiden tosiasioiden
47848: olevasta kehityksestä huolimatta sosiaalihallitus     ,eteen kun on kysymys ko. laitoksen ja mahdol-
47849: on jatkuvasti heikentänyt valtion koulukotitoi-       lisesti muidenkin koulukotien lakkauttamisesta,
47850: mintaa ja epäsosiaalisten nuorten hoidossa on         menettely, joka käytännössä merkitsisi edus-
47851: ilmoittanut oltavan siirtymässä !kasvatuskoti-        drunnan päätäntävallan kaventamista. Mielestäm.
47852: hoitoon, jonka tehokkuudesta ei ole kuitenkaan        me koulukotien käytöstä pitäisi laatia kokonais-
47853: ollut esitettävissä mitään näyttöä.                   suunnitelma, kun kuitenkin tätäkin hoitomuo-
47854:     Jo vuonna 1969 sosiaalihallitus siirsi Järvi-     toa tarvitaan.
47855: linnan vastaanottokodin toimimaan osastona                Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
47856: Pernasaaren koulukodissa. Järvilinnan vastaan-        päiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentin nojalla
47857: ottokoti oli siihen saakka tutkinut lähes kaikki      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
47858:  valtion koulukoteihin sijoitettavat pojat ja laa-    vaksi seuraavan kysymyksen:
47859:  tinut heille kuntoutussuunnitelmat. Tämän toi-
47860:  menpiteen johdosta jää suuri osa koulukoteihin                 Tietääkö Hallitus, että sosiaalihalli-
47861:  sijoitettavista oppilaista vaille sanottua suunni-          tus on jo käytännössä lakkauttanut kah-
47862:  telmaa, jollainen on järkiperäisen kasvatustoi-             den valtion koulukodin, Järvilinnan
47863:  minnan alkeellisin edellytys.                               vastaanottokodin ja Käyrän koulukodin
47864:     Parin viime vuoden aikana on lakattu sijoit-             toiminnan, vaikka riittävällä asiantun-
47865:  tamasta oppilaita Käytän koulukotiin vieläpä                temuksella ja perusteellisuudella laadittu
47866:  silloinkin, vaikka paikallinen sosiaalilautakunta           suunnitelma koulukotien tulevaksi jär-
47867:  on sitä nimenomaan toivonut. Kun laitoksen                  jestelyksi täysin puuttuu, ja jos tietää,
47868:  oppilasmäärä täten on vähentynyt, on sieltä                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
47869:  1. 10. 1971 sanottu irti kuusi laitoksen toimi-             tynyt tai aikoo ryhtyä tarpeellisen suun-
47870:  henkilöä. Näin on tapahtunut huolimatta siitä,              nitelmallisuuden aikaansaamiseksi kou-
47871:  että sosiaali- ja terveysministeriön toimesta               lukotikentän järjestelyissä?
47872:  asetettiin kesällä 1971 työryhmä laatimaan eh-
47873:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
47874: 
47875:                 Katri Kaarlonen.                                  Aune Salama.
47876:                 Taisto Tähkämaa.                                  Uljas Mäkelä.
47877:                 Juha Vikatmaa.                                    Anna-Liisa Jokinen.
47878:                 Mauno Kurppa.                                     Paavo Aitio.
47879:                 Oili Suomi.                                       Sylvi Saimo.
47880:                 Reino Breilin.                                    Mauno Pohjonen.
47881:                 Esko Niskanen.                                    T. I. Vartia.
47882:                 Irma Toivanen.                                    Ensio Laine.
47883: 
47884:  1239/71
47885: 2
47886: 
47887: 
47888: 
47889: 
47890:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47891: 
47892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Muutamia vuosia sitten koulukoteja kohtaan
47893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         esitettiin varsin voimakasta arvostelua ja vaa-
47894: olette 29 päivänä lokakuuta 1971 päivätyn kir-        dittiin niihin pitkälle meneviä muutoksia. So-
47895: jenne n:o 1464 ohella ·toimittanut valtioneu-         siaaliministeriö ja sittemmin sosiaalihallitus
47896: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           (vuodesta 1968) ovatkin kiinnittäneet suurta
47897: kansanedustaja Katri Kaarlosen ym. kirjalli-          huomiota koulukotitoiminnan kehittämiseen ny-
47898: sesta kysymyksestä n:o 253, jossa tiedustellaan:      kyaikaisen sosiaalihuollon toimintaperiaatteiden
47899:                                                       mukaisesti. Tämä on merkinnyt muun muassa
47900:            "Tietääkö Hallitus, että sosiaalihalli-    esitutkimuksien aikaansaamista koulukoteihin
47901:         tus on jo käytännössä lakkauttanut kah-       SlJOltettavista oppilaista, yksilöllisten jälki-
47902:         den valtion koulukodin, Järvilinnan           huoltosuunnitelmien laatimista, hoidollisen ja
47903:         vastaanottokodin ja Käyrän koulukodin         huollollisen toiminnan samoin kuin ammatti-
47904:         toiminnan, vaikka riittävällä asiantun-       kasvatuksen kehittämistä.
47905:         temuksella ja perusteellisuudella laadittu       Kysymyksen tekijät kuitenkin väittävät, että
47906:         suunnitelma koulukotien tulevaksi jär-        sosiaalihallitus on jatkuvasti heikentänyt valtion
47907:         jestelyksi täysin puuttuu, ja jos tietää,     koulukotitoimintaa ja että se epäsosiaalisten
47908:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     nuorten hoidossa on ilmoittanut siirryttävän
47909:         tynyt tai aikoo ryhtyä tarpeellisen suun-     kasvatuskotihoitoon, jonka tehokkuudesta ei ole
47910:         nitelmallisuuden aikaansaamiseksi kou-        kuitenkaan ollut esitettävissä mitään näyttöä.
47911:         lukotikentän järjestelyissä?"                 Sosiaalihallitus on toimintansa alusta alkaen jat-
47912:                                                       kanut edellä mainittuja toimenpiteitä sekä pyr-
47913:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        kinyt laatimansa ohjelman mukaisesti poista-
47914: seuraavaa:                                            maan suunnitelmallisesti koulukotitoiminnassa
47915:    Mitä ensin tulee eduskuntakyselyssä mainit-        havaittuja epäkohtia.
47916: tuun nuorison epäsosiaalisen käyttäytymisen              Kun oppilasluvut kaikissa koulukodeissa ovat
47917: voimakkaaseen nousuun viime vuosien aikana            alentuneet noin puoleen niiden vahvistetuista
47918: on ilmeistä, että jos nuorten ikäluokkien koko        hoitopaikoista, on luonnollista, että laitostoi-
47919: otetaan huomioon, nuorten lainvastaiset teot          minnan supistaminen on tullut ajankohtaiseksi
47920: ovat olleet lisääntymään päin, ja tämän kehi-         ja tarpeelliseksi tehtäväksi. Tämän huomioon-
47921: tyksen on 'syytä olettaa jatkuvan. Lisääntyvä         ottaen on muun muassa ryhdytty niihin toimen-
47922: rikollisuus asettaa yhä vaativampia tehtäviä          piteisiin, joista kyselyssä mainitaan, nimittäin
47923: lastensuojelulle ja nuorisonhuollolle. On kui-        Järvilinnan vastaanottokodin toiminnan siirtä-
47924: tenkin myönnettävä, että nuorison poikkeavan          miseen Pernasaaren koulukodin yhteyteen ja
47925: käyttäytymisen aiheuttamia ongelmia ei voida          Käyrän koulukodin henkilökunnan supistami-
47926: ratkaista pelkästään laitoshuollon toimenpitein.      seen. Toiminnan yhdistämisestä on Pernasaaren
47927:    Koulukodit suojelukasvatuksellisina laitoksi-      koulukodissa tähän mennessä selvitty myöntei-
47928: na ovat lastensuojelulain 8 §:ssä tarkoitettujen      sesti. Oppilaiden tutkimus ja tarkkailu on to-
47929: lasten ja nuorten henkilöiden tarkkailua ja tut-      sin pääasiassa jouduttu suorittamaan siinä lai-
47930: kimusta, heille annettavaa kasvatusta, hoitoa ja      toksessa, jossa heidän varsinainen hoitonsakin
47931: opetusta sekä jälkihuoltoa varten perustettuja        tapahtuu. Käyrän koulukodin osalta taas on
47932: laitoksia. Koulukotihuollolla ja siihen liittyvällä   todettava, että kuluvan lokakuun alussa Käy-
47933: avohuoliolla pyritään oppilaan psyykkiseen, so-       rän koulukodissa oli vain kuusi oppilasta, joista
47934: siaaliseen ja koulutukselliseen kuntouttamiseen       neljän kohdalla on suunniteltu kotiuttamista.
47935: sekä luomaan edellytykset hänen sopeutumi-            Mikäli suunnitellut kotiuttamiset toteutuisivat,
47936: selleen yhteiskuntaan sekä hänen itsenäiselle         jäisi laitokseen ainoastaan kaksi oppilasta. Heik-
47937: elämälleen.                                           kolahjaiset poikaoppilaat voidaan nykyisellään
47938:                                                                                                     3
47939: 
47940: ja myös tulevaisuudessa sijoittaa Kylliälän kou-   siirtäminen laitoksesta toiseen muuta kouluko-
47941: lukotiin, joka myös alusta alkaen on toiminut      tien keskimääräistä käyttöastetta.
47942: näiden poikien koulukotina. Näin ollen toimen-        Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan
47943: piteet Käyrän koulukodin henkilökunnan supis-      todeta, ettei sosiaalihallitus suinkaan, niin kuin
47944: tamiseksi ovat olleet tarpeelliset.                kyselyssä väitetään, ole heikentänyt koulukoti-
47945:    Kun valtion koulukotien oppilaspaikkojen        toimintaa. Päinvastoin on pyritty kaikin sen
47946: luku tällä haavaa on yhteensä 482, merkitsevät     käytettävissä olevin keinoin kehittämään koulu-
47947: toimenpiteet Järvilinnan ja Käyrän osalta varsin   kotitoimintaa niin, että alussa mainitut tavoit-
47948: vaatimatonta koulukotitoiminnan supistamista       teet voitaisiin saavuttaa. Samalla on kuitenkin
47949: ja ilman näitä laitoksia voidaan tyydyttää huo-    pyritty siihen, että koulukotitoimintaan osoite-
47950: mattavakin paikkojen kysynnän lisääntyminen.       tut resurssit käytettäisiin mahdollisimman tar-
47951: Toisaalta on myös todettava, ettei oppilaiden      koituksenmukaisesti ja taloudellisesti.
47952:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1971.
47953: 
47954:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
47955: 4
47956: 
47957: 
47958: 
47959: 
47960:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a tl.
47961: 
47962:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            För några år redan riktades en synnerligen
47963: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skarp kritik mot skolhemmen, och man krävde
47964: nr 1464 av den 29 oktober 1971 tili vederbö-        Iangtgående omställningar i dem. Socialministe-
47965: rande medlem ,av ~statsrådet översänt avskrift      riet och sedermera ( sedan år 1968) socialsty-
47966: av följande av riksdagsman Katri Kaarlonen          relsen har även i hög grad lagt an på att ut-
47967: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 253:          veckla skolhemsverksamheten i enlighet med
47968:                                                     den moderna socialvårdens principer. Detta har
47969:           "Är Regeringen medveten om ~att           inneburit bl. a. införande av förundersökning
47970:        socialstyrelsen i praktiken redan har in-    av elever som skall placeras i skolhem, upp-
47971:        dragit två av statens skolhem, nämligen      görande av individuella eftervårdsprogram samt
47972:        Järvilinna upptagningshem och Käyrä          utvecklande av vårdverksamheten och av yrkes-
47973:        skolhem, trots att en med tiliräcklig        utbildningen.
47974:        sakkunskap och grundlighet uppgjord             Spörsmålsställarna gör dock gällande, att so-
47975:        plan för skolhemmens framtida organi-        cialstyrelsen fortgående skulle ha försvagat sta-
47976:        sation saknas, och om så är fallet,          tens skolhemsverksamhet och att den har med-
47977:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-      delat, att den i vården av asociala ungdomar
47978:        git eller ämnar den vidtaga för att skapa    har för avsiikt att övergå till vård i fosterhem,
47979:        en nödig planmässighet i skolhemsväsen-      på vilkens effektivitet något prov dock icke
47980:        dets organisa tion?"                         har kunnat uppvisas. Socialstyrelsen har från
47981:                                                     börj.an av sin verksamhet fortsatt ovannämnda
47982:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        åtgärder samt i enlighet med sitt program
47983: anföra följande:                                    systematiskt strävat till att avlägsna de miss-
47984:    För att först taga ställning tili den i spörs-   förhållanden som har kunnat konstateras inom
47985: målet nämnda frågan om den kraftiga ökningen        skolhemsverksamheten.
47986: av ungdomens asociala beteende under de se-            Då elevantalet i samtliga ,skolhem har ned-
47987: naste åren är det uppenbart, att om storleken       gått till omkring hälften av det fastställda an-
47988: av ungdomens åldersklasser beaktas, har ungdo-      talet vårdplatser, är det naturligt att det blivit
47989: mens lagstridiga gärningar ökat, och det är skäl    en aktuell och nödig uppgift att inskränka an-
47990: att förmoda ,att denna utveckling fortsätter.       stalternas verksamhet. Med beaktande härav har
47991: Den ökade brottsligheten ställer barnskyddet        man bl. a. vidtagit de åtgärder som nämns i
47992: och ungdomsvården inför allt mera krävande          spörsmålet. Järvilinna upptagningshems verk-
47993: uppgifter. Det måste dock medges, att de prob-      samhet har överförts till Pernasaari skolhem
47994: lem som otsakas av ungdomens avvikande be-          och personalen vid Käyrä skolhem har in-
47995: teende ioke kan lösas enbart genom åtgärder         skränkts. Sammanslagningen av verksamheten
47996: som avser anstaltsvård.                             har i Pernasaari skolhem hittills förlöpt väl.
47997:    Skolhemmen är skyddsuppfostrande anstalter       Visserligen har man i huvudsak varit tvungen
47998: som inrättats för observation, undersökning,        att utföra undersökning och observation av
47999: uppfostran, vård och undervisning samt efter-       eleveroa i 1samma anstalt där de erhåller den
48000: vård av sådana barn och unga personer, som          egenliga vården. För Käyrä skolhems del måste
48001: avses i 8 § lagen om barnskydd. Genom vård           konstateras, att där i början av oktober inne-
48002: i skolhem och därtili ansluten öppen vård            varande år fanns endast sex elever, av vilka
48003: strävar man till att r·ehabilitera eleven i psy-     man har planerat att hemförlova fvra. Om de
48004: kiskt, socialt och utbildningsmässigt avseende       planerade hemförlovningarna verkställes, skulle
48005: och tili att skapa förutsättningar för elevens       i anstalten finnas endast två elever. Klent be-
48006: återanpassning i samhället och för ett själv-        gåvade pojkelever ocan för närvarande och även
48007: ständigt Iiv.                                        i framtiden placeras i Kylliälä skolhem, som
48008:                                                                                                  5
48009: 
48010: även från början verkat såsom skolhem för        medeltalet av graden för utnyttjande av skol-
48011: sådana pojkar. Följaktligen har åtgärderna i     hemmen.
48012: syfte att minska personalen i Käyrä skolhem         På grundval av det ovan anförda kan det
48013: varit nödiga.                                    konstateras, att socialstyrelsen ingalunda har
48014:    Då antalet elevplatser vid statens skolhem    försv:agat skolhemsverksamheten såsom i spörs-
48015: för närvarande är sammanlagt 482, innebär de     målet påstås. Tvärtom har den med alla till-
48016: åtgärder som vidtagits i Järvilinna och Käyrä    gängliga medel strävat tili att utveclda skol-
48017: en mycket anspråkslös inskränkning av skol-      hemsverksamheten så, att de i början nämnda
48018: hemsverksamheten, och utan dessa anstalter       målen skall kunna uppnås. Samtidigt har man
48019: kan man tillgodose t.o.m. en betydande ökning    dock försökt se till att de för skolhemsverk-
48020: av efterfrågan på platser. A andra sidan måste   samheten anvisande resursema användes så än-
48021: det även konstateras, att överföring av elever   damålsenligt och ekonomiskt som möjligt.
48022: från ett skolhem tili ett annat icke förändrar
48023:      Helsingfors den 23 november 1971.
48024: 
48025:                                                  Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
48026: 
48027: 
48028: 
48029: 
48030: 1239/71
48031: Kirj. ksm. n:o 2.54.
48032: 
48033: 
48034:                                   H. Niskanen ym.: Sairaalain ja muiden laitosten siivoustöiden
48035:                                      luovuttamisesta yksityisten yritysten tehtäväksi.
48036: 
48037:                          Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
48038: 
48039:    Eräissä kunnissa ja kuntainliitoissa o.n nous-       Yksityisen firman suorittama työ perustuu
48040: sut esille sairaaloiden ja vastaavanlaisten lai-     voiton maksimointiin eikä yhteiskunnan kan·
48041: tosten siivoustöiden luovuttaminen yksityisten       nalta töiden järkevään, taloudelliseen ja sai-
48042: siivousfirmojen tehtäväksi. Erittäin voimak-         raalan toiminnan !kannalta tarkoituksenmukai-
48043: kaasti sairaaloihin ja muihin laitoksiin pyrkii      seen suorittamiseen.
48044: mm. Servi Systems niminen liike, jonka alku-            Työntekijät, jotka ovat siivousfirman palve-
48045: juuret lähtevät Amerikasta ja jonka taikana on       luksessa, mutta tekevät työtä sairaalalle joutu-
48046: kotimainen yksityinen suurpääoma. Kyseinen           vat olemaan jatkuvasti kahden tulen välissä.
48047: liike o.n onnistunut pääsemään mm. seuraaviin        Joskin palkat tiettävästi ovat sopimusten mu-
48048: sairaaloihin Keski-Pohjanmaan Keskussairaala,        kaiset on työmäärä henkilöä kohti määritelty
48049: Kainuun Keskussairaala, Koljanvirran sairaala,       niin suureksi, että työntekijän on mahdoton
48050: Porvoon aluesairaala, Riihimäen aluesairaala,        selviytyä siitä edes tyydyttävästi. Puhumatta-
48051: Huutoniemen ja Mustasaaren sairaalat Vaasassa        kaan siitä, että hän ehtisi osoittamaan huomaa-
48052: ja Törnävän sairaala Seinäjoella. Parhaillaan        vaisuutta ja ystävällisyyttä sairaalan potilaille.
48053: asia on käsittelyssä Oulun Yliopistollisen kes-      Siivousfirmat tekevät siivoussopimukset sairaa-
48054: kussairaalan kuntai.nliitossa, joka suhtautunee      loiden kanssa määräajaksi, tämä on omiaan
48055: yksityisiin siivousfirmoihin kielteisesti.           lisäämään työntekijän turvattomuutta työpai-
48056:    Sairaalan toiminnalle tärkeiden aputöiden         kassaan.
48057: antaminen ulkopuolisille lii!kkeille on sairaalan       Hyväksyessään virkaehtolait eduskunta edel-
48058: toiminnan kannalta vahingollista ja kielteistä.      lytti kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa
48059: Se on myöskin kielteistä näitä aputöitä teke-        olevien ihtnisten työsuhteiden yhdenmukais-
48060: vien työntekijöiden kannalta.                        tumista. Tällaiset kuntai.nliittojen ja yksityis-
48061:    Tehtävien antamista yksityisille liikkeille pe-   ten siivousfirmojen kesken tehtävät erilliset
48062: rustellaan sairaaloiden toiminnan rationalisoin-     sopimukset estävät eduskunnan tarkoituksen
48063: titarpeella sekä kustannusten säästämisnäkökoh-      toteutumisen. Käsityksemme mukaan kuntien
48064: dilla. Tästä voidaan kuitenkin todeta, että vä-      ja kuntainliittojen tulisi palkata itse suoraan
48065: hintään yhtä hyvät mahdollisuudet järkevään          myös siivoushenkilökuntansa.
48066: ratianalisointiin sekä työvoiman ja kustannus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
48067: ten säästämiseen ovat olemassa myös siinä ta-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
48068: pauksessa, että palkataan ja käytetään sairaalan     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
48069: omaa henkilökuntaa. Useimmissa tapauksissa           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48070: kustannusten säästö muodostuu vain kuvitel-
48071: luksi, johtuen siitä, että kiinteistöjen hoidon-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
48072: taso huomattavasti heikkenee, josta on seu-                 ryhtyä turvatakseen valtion rahoittamien
48073: rauksena korjauskustannusten nousua. Kustan-                sairaaloiden ja muiden laitosten aputöi-
48074: nukset lisääntyvät myös siksi, että joudutaan               den tarkoituksenmukaisen suorittamisen
48075: palkkaamaan lisää varsinaista sairaalan hoito-              ja estääkseen näissä laitoksissa työnte-
48076: henkilökuntaa, koska ulkopuolisen liikkeen pal-             kijöihin kohdistetun tehostetun riiston
48077: veluksessa olevilla työntekijöillä ei voida teet-           ja työntekijöiden kannaha turvattomien
48078: tää sellaisia töitä, joita sairaalan palveluksessa          työsuhteiden muodostumisen?
48079: olevilla.
48080:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
48081: 
48082:           Helvi Niskanen.               Aulis Juvela.                  Toivo Asvik.
48083: 1248/71
48084: 2
48085: 
48086: 
48087: 
48088: 
48089:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48090: 
48091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          erilaisia keinoja alentaakseen näitä kusta.nnuk-
48092: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       sia. Tästä syystä on esimerkiksi siivouspalve-
48093: hemies, olette 29 päivänä lokakuuta 1971 päi-       luja ostettu joissakin sairaaloissa ulkopuoli-
48094: väty.n kirjeenne ohella toimittanut vahioneu-       selta, yksityiseltä yritykseltä silloin kun se las-
48095: voston asianomaiselle .jäsenelle jäljennöksen       kelmien mukaan on osoittautunut taloudelli-
48096: kansanedustaja Helvi Niskasen ym. näin kuu-         sesti edullisemmaksi ratkaisuksi. Asia kuuluu
48097: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 254:         kunnallisen päätöksenteon alueeseen eikä val-
48098:                                                     tiovalta voi siihen sinänsä puuttua. Lienee myös
48099:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     aihetta mainita, että siivouspalveluja myyvän
48100:        ryhtyä turvatakseen valtion rahoittamien     yrityksen ja Suomen kunnallisten työntekijäin
48101:        sairaaloiden ja muiden laitosten aputöi-     ja viranhaltijain liitto ry:n välillä on tehty työ-
48102:        den tarkoituksenmukaisen suorittamisen       ehtosopimus.
48103:        ja estääkseen näissä laitoksissa työnte-        Asian taloudellisen puolen lisäksi tämän-
48104:        kijöihin kohdistetun tehostetun riiston      tyyppisiin ratkaisuihin sisältyy myös muita te-
48105:        ja työntekijöiden kannalta turvattomien      kijöitä, joiden vaikutusta on tarkoin seurat-
48106:        työsuhteiden muodostumisen?"                 tava. Erityisesti on aihetta korostaa, että vas-
48107:                                                     taavanlaisia sopimuksia aputöihin liittyvien pal-
48108:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       velusten ostamisesta on syytä tehdä vain sel-
48109: vasti seuraavaa:                                    laisten yritysten kanssa, joilla on työehtosopi-
48110:    Maamme koko sairaalalaitoksesta on kun-          mus. Henkilökohtaisen käsitykseni mukaan voi-
48111: nallisia sairaaloita yli 90 %. Sairaalakustannus-   taisiin myös tutkia mahdollisuuksia palvelujen
48112: ten tiedetään muodostavan huomattavan rasi-         ostamiseksi sellaisilta liikkei:ltä, jotka perustet-
48113: tuksen kuntien taloudelle. On luonnollista,         taisiin yhteistyössä useiden sairaaloiden ja/tai
48114: että kuntainliitot ja kunnat pyrkivät löytämään     niiden ylläpitäjätahojen kanssa.
48115:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1971.
48116: 
48117: 
48118:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
48119:                                                                                                    3
48120: 
48121: 
48122: 
48123: 
48124:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
48125: 
48126:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen         städtjänster i några sjukhus köpts av ett utom-
48127: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      stående privatföretag, när detta enligt kalky-
48128: av den 29 oktober 1971 tili vederbörande med-      lerna har visat sig vara en ekonomiskt sett
48129: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    mera fördelaktig lösning. Denna sak hör tili
48130: av riksdagsman Helvi Niskanen m. fl. ställda       området för den kommunala beslutsfattningen,
48131: skriftliga spörsmål nr 254:                        och statsmakten kan icke befatta sig med saken
48132:                                                    som sådan. Det torde även vara skäl att
48133:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         nämna, att ett kollektivavtal har ingåtts mellan
48134:        vidtaga för tryggande av att hjälparbe-     det företag som säljer städtjänster och förbun-
48135:        tena vid statens inrättningar blir ända-    det Suomen kunnallisten työntekijäin ja viran-
48136:        målsenligt utförda och för hindrande        haltijain liitto ry.
48137:        av en intensifierad utsugning av arbets-       Förutom ekonomiska omständigheter ingår i
48138:        tagarna och uppkomsten av för ar-           avgöranden av denna typ även andra faktorer,
48139:        betarna otrygga arbetsförhållanden? ''      vilkas verkan man noggrant bör följa med.
48140:                                                    Speciellt har man anledning att betona, att det
48141:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       är skäl att ingå avtal av motsvarande slag om
48142: anföra följande:                                   köp av tjänster som ansluter sig tili hjälp-
48143:    Hela sjukväsendet i vårt land omfattar tili     arbeten endast med sådana företag, som har
48144: över 90 % kommunala sjukhus. Såsom känt            kollektivavtal. Enligt min personliga uppfatt-
48145: utgör sjukhuskostnaderna · en avsevärd belast-     ning skulle man även kunna undersöka möjlig-
48146: ning för kommunernas ekonomi. Det är natur-        heterna att köpa tjänster av sådana företag
48147: ligt, att kommunalförbunden och kommunerna         som skulle grundas i samarbete med flera sjuk-
48148: försöker finna olika utvägar för att sänka dessa   hus och/eller dem som upprätthåller sådana.
48149: kostnader. På grund härav har tili exempel
48150:      Helsingfors den 1 december 1971.
48151: 
48152: 
48153:                                                    Social- och hälsovårdsminister Aili Lahtinen.
48154: SkriftL spm. nr 25 5.
48155: 
48156: 
48157: 
48158: 
48159:                                          Stenbäck: Om förbättrande av kommunikationerna                          Borgå-
48160:                                             bygden.
48161: 
48162: 
48163:                                  T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
48164: 
48165:    Borgå stad och Borgå landskommun är ett                     06.00 och 07.00 samt mellari 16.00 och 17.00
48166: område statt i snabb utveckling. Den främsta                   ca 1 100 tili antalet. Bilkön vid vägskälet
48167: otsaken härtill är det väldiga industricentrum,                hindrar självfallet också trafiken tili Helsing-
48168: som växer upp i Sköldvik i landskommunens                      fors och orsakar därför avsevärda dröjsmål för
48169: sydvästra del. I landskommunens generalplane-                  de Borgåbor, som arbetar i huvudstaden. Undl'!r
48170: ring har en stor del av området mellan riksväg                 en fredag i juni - juli är trafiktätheten på
48171: 6-7 i oorr och have~t i söder, grä111Se!li till Sibbo          Borgå - Kullo-sträckan mellan 14 000 och
48172: i väster och Gammelbacka i öster reserverats                   15 000 fordon. Dygnsstatistiken för sommar-
48173: för industrietableringar.                                      månaderna ser ut såhär ( medeltal per dygn):
48174:    Borgå stad expanderar också kraftigt och det                   maj . , . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 880 fordon
48175: reella befolkningstalet har i dag stigit över                     juni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 360   ,
48176: 17 000 mot 11 000 år 1960. Tillväxten ställer                     augusti . . . . . . . . . . . . . . . . 11 880      ,
48177: stora krav på trafikförbindelserna inom om-
48178: rådet. Trots aJtit ·tratfilrenJS intensitet kvattigl!: till-      Då situationen av allt att döma håller på
48179:  tagit har motsvamltllde ätgärder för .af!t förbättra          att bli olidlig och då motorvägen Helsingfors
48180: vägarna inte kunnat vidtas p.g.a. bristande                    -Borgå enligt vägmyndigheternas planer be-
48181: resurser. Inom Borgå vägmästardistrikt finns                   räknas bli färdig 1977, bör trafikregleringar
48182: i dag hela 37 km sandväg, som klassificeras                    företas i Kullo i korsningen mellan riksväg
48183: som I klass väg, d.v.s. trafiktätheten överstiger              6-7 och Nesre-vägen. Förbättringar är Olfrån-
48184: 1 500 fordon per dygn. Det gäller främst                       komliga redan ur trafiksäkerhetssynpunkt.
48185: vägarna från Borgå till Vessö, Isnäs och Tolkis.               Trafikljus torde inte vara ändamålsenliga var-
48186: I vägmyndigheternas planer ingår dock ännu                     för flera filer troligen måste byggas.
48187: inte definitiva beslut om förbättringar av dessa                  Med hänvisning tili ovanstående och med
48188: vägsträckningar. En snabb asfaltering av väg-                  stöd av 37 § i mom. riksdagsordningen fram-
48189: sträckorna är nödvändig.                                       ställer jag följande spörsmål att besvaras av
48190:     En verklig flaskhals för kommunikationerna                 vederbörande medlem av statsrådet:
48191: och den industriella utvecklingen i området
48192: utgör dock vägförbindelserna mellan Borgå och                              Vilka åtgärdier ämnar Regeringtm
48193: Sköldvik. Varje morgon bildas kilometerlånga                            vidtaga för att förbättra kommunik"f!~
48194:  bilköer på rilksväg 6-7 i Kullo då den från                          . tionerna i Borgåbygden, samt, .       . .·
48195: Helsingfors-hållet kommande trafiken hindrar                               när ämnar Regeringeri skrida tili åt~.
48196: Borgåbilarna på väg tili Sköldvik att svänga                            gärder som kan minska trafikstocknin,
48197: in på den s.k. Neste-vägen. Enligt trafikräk-                           garna i vägkorsningen mellan ·Borgå-;.
48198: ningar utförda i oktober är bilarna mellan kl.                          Helsingfors-vägen och Neste-vägen? ~
48199:        Helsingfors den 28 oktober 1971.
48200: 
48201:                                                     Pär Stenbäck.
48202: 
48203: 
48204: 
48205: 
48206: 1203/71
48207: 2
48208: 
48209: Kirj. ksm. n:o 255.                                                                        Suomennos.
48210: 
48211: 
48212: 
48213: 
48214:                                    Stenbäck:    Porvoon seudun liikenneyhteyksien parantamisesta.
48215: 
48216: 
48217:                          E d u s k u n n a. n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48218: 
48219:     Porvoon kaupunki ja. Porvoon maalaiskunta         aikana on lukumäärältään noin 1100. Autojono
48220:  ovat nopean kehityksen aluetta. Syynä tähän          tienhaarassa haittaa tietenkin myös Helsinkiin
48221:  on lähinnä se valtava teollisuuskeskus, joka         suuntautuvaa liikennettä aiheuttaen siten huo-
48222:  kohoaa Sköldvikiin maalaiskunnan lounais-            mattavia viivytyksiä niille porvoolaisille, jotka
48223:  osaan. Maalaiskunnan yleisessä suunnittelussa        käyvät työssä pääkaupungissa. Kesä-heinäkuussa
48224:  suuri osa valtade 6-7: ään pohjois'esisa ja mereen   perjantaisin liikennetiheys Porvoon-Kullon
48225: ~Iässä sekä Sipoon rajaan lännessä ja Gam-            osuudella on 14 000-15 000 ajoneuvoa.. Vuo-
48226:  melbackaan idässä rajoittuvasta alueesta on va-      rokausitilasto kesäkuukausien osalta näyttää
48227:  rattu teollisuutta varten.                           tällaiselta (keskimäärin vuorokautta kohden):
48228:     Porvoon kaupunki laajenee myös voimak-
48229: kaasti ja todellinen väestömäärä on tänä päi-           toukokuu .......... .        10 880 ajoneuvoa
48230: vänä ylittänyt 17 000 sen oltua 11 000 vuonna           kesäkuu ........... .        12 360
48231:                                                         elokuu ............. .       11880       "
48232:  1960. Kasvu asettaa alueen liikenneyhteyksille                                                   "
48233:  suuria vaatimuksia. Huolimatta liikennetihey-
48234:  den voimakkaasta kasvusta ei puuttuvien re-             Koska tilanne kaikesta päättäen on käymässä
48235:  surssien vuoksi ole voitu ryhtyä vastaaviin toi-     sietämättömäksi ja kun Helsingin-Porvoon
48236:  menpiteisiin teiden parantamiseksi. Porvoon          moottoritie tieviranomaisten suunnitelmien mu-
48237:  tiemestaripiirissä on tänä päivänä peräti 37 km      kaan arvioidaan valmistuvan 1977, on liikenne-
48238:  soratietä, joka luokitellaan I luokan tieksi, ts.    järjestelyihin Kullossa valtatie 6-7:n ja Nesteen
48239:  jolla liikennetiheys ylittää 1 500 ajoneuvoa         tien risteyksessä ryhdyttävä. Parannukset ovat
48240:  vuorokaudessa. Kyseessä ovat lähinnä Porvoosta       jo liikenneturvallisuussyistä aivan välttämättö-
48241: Vessöön saareen, Isnäsiin ja Tolkkisiin johta-        miä. Liikennevalot eivät liene tarkoituksenmu-
48242: vat tiet. Tieviranoma,isten suunnitelmiin ei kui-     kainen ratkaisu, minkä vuoksi luultavasti on
48243:  tenkaan vielä sisälly lopullisia päätöksiä näiden    rakennettava useita kaistoja.
48244:  tieosuuksien parantamisesta. Tieosuuksien pi-           Ylläolevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
48245: kainen asfaltointi on välttämätöntä.                  sen 37 §:n 1 momentin nojalla. esitän valtio-
48246:     Varsinaisena liikenteen ja alueen teollisen       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
48247: kehityksen pullonkaulana ovat kuitenkin Por-          seuraavan kysymyksen:
48248: voon ja Sköldvikin väliset tieyhteydet. Joka
48249:  aamu muodostuu kilometrien pituisia auto-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
48250:  jonoja valtatiellä 6-7 Kullossa, kun Helsingin              ryhtyä Porvoon seudun l.iik.enmJeyhteyk-
48251:  suunnasta tuleva liikenne estää Sköldvikiin                 sien parantamiseksi sekä,
48252:  matkalla o1evia porvoolaisautoja kääntymästä                   milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
48253: 'nk. Nesteen tielle. Lokakuussa suoritetun lii-              piteisiin, jotka. voivat vähentää liikenne-
48254: kennelaskennan mukaan autoja kello 06.00 ja                  ruuhkia Helsingin-Porvoon tien ja
48255:  07.00 välisenä sekä 16.00 ja 17.00 välisenä                 Nesteen tien välisessä tienristeyksessä?
48256:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1971.
48257: 
48258:                                             Pär Stenbäck.
48259:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
48260: 
48261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Porvoosta ls.tllä!siin johtav;a maMtie on nim~
48262: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ikään äskettäin kestopäällystetty välillä Porvoo
48263: olette 1 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn           -Veckjärvi (n. 5 km matkalla). Kestopääl-
48264: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lystystä tullaan jatkamaan vuonna 1972 välillä
48265: asianoma,iselle jäsenelle vastattavaksi jäljennök-   Veckjärvi-Sannäs (n. 2,5 km matkallat S.a-
48266: sen kansanedustaja P. Stenbäckin näin kuulu-         malla tullaan parantamaan yksi pienehkö silta.
48267: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 255:            Väli Sannäs-Isnäs on suunniteltu kestopääl-
48268:                                                      lystettäväksi kuluvan vuosikymmenen puoli-
48269:           ''Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     välin tienoilla.
48270:        ryhtyä Powoon seudun liilrenneyhteyk-            Porvoosta Tolkkisiin johtavan maantien pa-
48271:        sien parantamiseksi sekä,                     rantamiseksi on olemassa valmis tiesuunnitelma.
48272:           milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-      Kyseinen parannustyö on alustavasti suunni-
48273:        piteisiin, jotka voivat vähentää liikenne-    teltu suoritettavaksi vuosina 1974-76.
48274:        ruuhkia Helsingin-Porvoon tien ja
48275:        Nesteen tien välisessä tienristeyksessä?"        Suunnitelma Sköldvikin liittymän parantami-
48276:                                                      seksi on tieviranomaisten toimesta parhaillaan
48277:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tekeillä. Suunnitelma edellyttää mm. lisäkais-
48278: vasti seuraavaa:                                     ran mkmllamist:a vl!llitaltielle :ll!:o 6-7 Pol'V0011
48279:                                                      suunnasta välille Kullon-Anttilan maantien
48280:     Porvoosta Vessöön saareen johtava maantie        liittymä-Sköldvikin liittymä. Parannustyö .on
48281: on äskettäin kestopäällystetty välillä Porvoo--      tarkoitus suorittaa vuonna 1972.
48282: Stensböle. Väli Stensböle-Kråkön paikallistien
48283: liittymä tullaan kestopäällystämään vuonna              Kuten edellä esitetystä käy selville, kaikkien
48284: 1972. Samalla tullaan suorittamaan kolme pie-        kysymyksessä nimenomaan mainittujen teiden
48285: nehköä tienoikaisua. Välillä Kråkön paikallis-       osalta ovat suunnitelmat olemassa ja huomat-
48286: tien liittymä-Sondby liikennemäärä on ny-            tava osa niistä, erityisesti Sköldvikin liit~­
48287: kyään niin pieni, ettei sen kestopäällystämistä,     män liikenneolosuhteiden parantaminen, on till'-
48288: tiemäärärahojen riittämättömyys huomioon ot-         koitus toteuttaa mahdollisimman nopeasti.
48289: taen, voida vielä pitää riittävästi liikennetalou-
48290: dellisesti perusteltuna.
48291:      Helsingissä marraskuun 25 päivänä 1971.
48292: 
48293:                                                                   Liikenneministeri Esa Timonen.
48294: 4
48295: 
48296: 
48297: 
48298: 
48299:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1 m a n.
48300: 
48301:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      Veckjärvi ( ungefär på en sträcka av 5 km).
48302: arnger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     Permanentbeläggningen kommer att fortsättas
48303: av · den 1 november 1971 tili vederbörande         år 1972 på sträckan Veckjärvi-Sannäs ( på
48304: medlem av statsrådet översänt avskrift av          en sträcka av ungefär 2,5 km). Samtidigt
48305: lliljande av riksdagsman P. Stenbäck m.fl.         kommer man att förbättra en mindre bro.
48306: ställda skriftliga spörsmål nr 255:                Sträckan Sarnnäs-Isnäs skulle enligt planerna
48307:                                                    permanentbeläggas ungefär i mitten av inne-
48308:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         varande decennium.
48309:        vidtaga för att förbättra kommunikar-          För förbättrande av landsvägen från Borgå
48310:        tio!llerna i BorgåJbygden, samt             tili Tolkis finns en färdig vägplan. Ifråga-
48311:           när ämnar Regeringen skrida tili åt-     varande förbättrinsarbete har preliminärt pla-
48312:        gärder som kan minska trafikstocknin-       nerats a.tt ske åren 1974-76.
48313:        garna i vägkorsningen meddan Borgå-
48314:        Helsingfors-vägen och Neste-vägen?"             På åtgärd av vägmyndigheterna håller man
48315:                                                    som bäst på med att utaTbeta en ploo för
48316:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       förbättrande av anslutningen tili Sköldvik.
48317: anföra. följande:                                  Planen förutsätter bl.a. att man bygger till en
48318:                                                    extra fil på huvudväg M 6-7 i riktning från
48319:    Vägen från Borgå tili Vessölandet har ny-       Borgå på sträckan Kullo-Andersböle lands-
48320: ligen permanentbelagts på sträckan Borgå-          vägsa,nslutning - anslutningen till Sköldvik.
48321: Stensböle. Sträckan Stensböle-Kråkö bygde-         Detta vägförbä:1Jti1'ln®>a:rbete är i!JVSellt att ut-
48322: vägsanslutning kommer att permanentbeläggas        föras år 1972.
48323: år -1972. Samtidigt kommer tre mindre vägut-
48324: rätningar att företagas. Trafiktätheten på             Såsom av det ovan anförda framgår finns
48325: sträckan Kråkö bygdevägsa,nslutning - Sondby       det planer för alla de i spörsmålet speciellt
48326: är för närvarande så liten, att en permanent-      nämnda vägdelarna och en betydande del a,v
48327: heläggning av den inte ännu, med beaktande         dem, särskilt förbättrandet av trafikförhållan-
48328: av de otiliräckliga väganslagen, kan anses vara    dena vid anslutningen tili Sköldvik, är avsedda
48329: tillräckligt motiverad trafikekonomiskt sett.      att förverkligas så snart som möjligt.
48330:     Larndsvägen från Borgå tili Isnäs har likaså
48331: nyligen permanentbelagts på sträckan Borgå-
48332:      Helsingfors den 25 november 1971.
48333: 
48334:                                                                      Trafikminister Esa Timonen.
48335: Grj. ksm. n:o 256.
48336: 
48337: 
48338: 
48339: 
48340:                                    Kohtala: Rintamasotilaseläkelain soveltamisessa havaittujen epä-
48341:                                       kohtien korjaamisesta.
48342: 
48343: 
48344:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48345: 
48346:    Rintamasotilaseläkelain soveltamisen yhtey-        nimenomaan 5 5-vuotiaiden rintamasotilaiden
48347: 1essä eläkepäätösten perusteella on ilmennyt,         oma ja perheen toimeentulo vaikeutuvat.
48348: !ttä asutus- ja kaupunkikeskusten rintamasoti-           Em. syistä rintamasotilaseläkelakia ja muita
48349: laat, jotka ovat joutuneet työ- tai virkasuh-         siihen liittyviä lainsäännöksiä tulisi muuttaa
48350: teesta eläkkeelle, ovat jääneet muita huonom-         niin, että 55-vuotiaat rintamasotilaat saisivat
48351: paan asemaan. Asutus- ja kaupunkikeskuksien           oikeuden valita joko virka- tai työsuhteensa
48352: rintamasotilaat joutuvat sosiaalisesti ja taloudel-   jatkamisen taikka siirtyä eläkkeelle, jolloin 55
48353: lisesti elämään vaatimattomissa ja puutteelli-        vuotta täyttäneillä rintamasotilailla tulisi olla
48354: sissa olosuhteissa, koska heidän elin- ja asu-        oikeus kaikkiin rintamasotilaseläkelain etuuk-
48355: miskustannuksensa ovat huomattavasti kor-             siin.
48356: keammat kuin maaseudulla. Erityisesti 55-vuo-            Edellä esitetyn johdosta esitän kunnioittaen
48357: tiaiden rintamasotilaiden asema on asutus- ja         valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
48358: kaupunkikeskuksissa muodostunut lakia sovel-          viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
48359: iettaessa epätyydyttäväksi. Koska rintamasoti-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48360: laseläkelakia säädettäessä edellytettiin, että rin-
48361: tamasotilaat ovat asuinpaikkaan ja ammattiin                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
48362: katsomatta tasa-arvoisia, niin tässä suhteessa il-           ryhtyä rintamasotilaseläkelain sovelta-
48363: menneet puutteet ja epäkohdat olisi korjattava               misessa havaittujen epäkohtien korjaa-
48364: kaupunki- ja asutuskeskusten rintamasotilaiden               miseksi niin, että asutus- ja kaupunki-
48365: osalta.                                                      keskusten 55 vuotta täyttäneet rintama-
48366:    Työllisyystilanteen vaikeutuessa kaupunki-                sotilaat olisivat tasa-arvoisia rintama-
48367: paikkakunnilla siitä joutuvat kärsimään ensim-               sotilaseläkelain etuuksia myönnettäessä?
48368: mäisinä lähinnä 50 vuotta täyttäneet, jolloin
48369:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1971.
48370: 
48371:                                              Leo Kohtala.
48372: 
48373: 
48374: 
48375: 
48376: 1274/71
48377: 2
48378: 
48379: 
48380: 
48381: 
48382:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48383: 
48384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vien rintamasotilaiden samat eläkkeet katsotaaJ
48385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuloksi, taikka että va,in muut ansioeläkkee
48386: olette 2 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn          kuin työ- ja virkaeläkkeet katsottaisiin tuloksi
48387: kirjeenne n:o 1479 ohella toimittanut valtio-       Ansioeläkkeisiin oikeuttavan ikärajan alentami
48388: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     nen vain työ- ja virkaeläkkeiden osalta tai vail
48389: kansanedustaja Kohtalan näin kuuluvasta kir-        asutus- ja kaupunkikeskusten rintamasotilam
48390: jallisesta kysymyksestä n:o 256:                    ei edellä esitetyin perustein myöskään saat!
48391:                                                     tulla kysyl)lykseen.
48392:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Asumiskustannuksia tasaa rintamasotilaseläk
48393:        ryhtyä rintamasotilaseläkelain sovelta-      keeseen suoritettava asumistuki, jonka suuruu:
48394:        misessa havaittujen epäkohtien korjaa-       määräytyy samoin kuin kansaneläkkeeseen suo
48395:        miseksi niin, että asutus- ja kaupunki-      ritettavan asumistuen suuruus. Täysimääräiseni
48396:        keskusten 55 vuotta täyttäneet rintama-      asumistuki on 80 % laissa mainitun vähim
48397:        sotilaat olisivat tasa-arvoisia rintamaso-   mäismäärän ylittävistä asumiskustannuksista.
48398:        tilaseläkelain etuuksia myönnettäessä?"         Toisaalta on todettava, että eläkeikärajat
48399:                                                     alentaminen ehdoitta johonkin tiettyyn ikään e
48400:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         olisi henkilöiden työkyvyn ja ansiomahdolli
48401: taen seuraavaa:                                     suuksien erilaisuuden huomioon ottaen oikeu
48402:    Sikäli kuin kysymyksessä tarkoitetaan sitä,      denmukaista. Sen sijaan on paikallaan selvit
48403: että työ- ja virkaeläkkeitä ei tulisi lukea tu-     tää mahdollisuudet eläkeperusteiden muuttami
48404: loksi rintamasotilaseläkettä määrättäessä, ei ta-   seen siten, että siirtyminen eläkkeelle työkyvyr
48405: savertaisuusnäkökohdat huomioon ottaen voida        alentumisen perusteella olisi nykyistä belporo
48406: pitää oikeudenmukaisena, että jokin rintama-        paa. Tähän päämäärään tähtää jo vastikään voi
48407: sotilasryhmä saatettaisiin huomattavasti erilai-    maantulleella kansaneläkelain ja työeläkelakier
48408: seen asemaan kuin muut rintamasotilaat. Ei          muutoksella toteutettu työttömyyseläke. Erityi
48409: siis ole edellytyksiä sille, että asutus- ja kau-   sen osatyökyvyttömyyseläkkeen järjestämisti
48410: punkikeskusten rintamasotilaiden työ- ja virka-     koskevat kysymykset taas ovat parhaillaan elä
48411: eläkkeitä ei luettaisi tuloksi, kun muualla asu-    kejärjestelmäkomitean selvitettävinä.
48412:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1971.
48413: 
48414: 
48415:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinett.
48416:                                                                                                   3
48417: 
48418: 
48419: 
48420: 
48421:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
48422: 
48423:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsardningen      och tjänstepensioner skulle betraktas såsom in-
48424: nger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          komst. En sänkning av å1dersgränsen som be-
48425: dse nr 1479 av den 2 november 1971 till           rättigar till förvärvspension endast i fråga om
48426: rederbörande med1em av statsrådet översänt        arbets- och tjänstepensioner eller endast för
48427: 1vskrift av fö1jande av riksdagsman Kohta1a       frontmän i bosättningscentra och stadscentra
48428: tällda skriftliga spörsmå1 nr 256:                kan på grund av det ovan anförda icke heller
48429:                                                   komma i fråga.
48430:           "Vilka åtgärder har Regeringen för         Bostadskostnaderna utjämnas med hjälp av
48431:       avsikt att vidtaga i syfte att avhjä1pa     bostadsbidraget som er1äggs utöver frontmanna-
48432:       de missförhå11anden som observerats vid     pensionen och vars stor1ek bestäms på samma
48433:       tillämpningen av 1agen om frontmanna-       sätt som storleken av bostadsbidraget som er-
48434:       pension sålunda, att i bosättningscentra    läggs utöver folkpensionen. Bostadsbidragets
48435:       och stadscentra bosatta frontmän som        fulla belopp är 80 % av de bostadskostnader
48436:       fyllt 55 år skulle vara jämbördiga då       som överstiger det i lagen nämnda minimibe-
48437:       förmåner enligt 1agen om frontmanna-        loppet.
48438:       pension beviljas?"                             Å andra sidan bör konstateras, att en sänk-
48439:                                                   ning av pensionsåldersgränsen utan villkor till
48440:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt      en viss å1der icke skulle vara rättvis med be-
48441: tnföra fö1jande:                                  aktande av olikehten i olika personers arbets-
48442:    Såframt i spörsmå1et avses, att arbets- och    förmåga och förvärvsmöjligheter. Däremot är
48443: jänstepensioner vid bestämmandet av front-        det på sin plats att utreda möjligheterna för
48444: nannapension icke borde räknas som inkomst,       ändring av pensionsgrunderna så, att pensione-
48445: can det icke med beaktande av jämlikhetssyn-      ring på grund av nedsatt arbetsförmåga skulle
48446: mnkter anses rättvits, att en viss frontmanna-    vara lättare än för närvarande. Tili detta syftar
48447: ~rupp skulle ställas i en avsevärt olika ställ-   också den arbetslöshetspension som nyligen
48448: ung än övriga frontmän. Det finns således         trädde i kraft genom en ändring av folkpen-
48449: cke förutsättningar för att i bosättningscentra   sions- och arbetspensionslagar. Frågorna i sam-
48450: >ch stadscentra bosatta frontmäns arbets- och     band med anordnandet av en särskild pension
48451: :jänstepensioner icke skulle räknas såsom in-     på grund av pattieli arbetsoförmåga åter är
48452: mmst, då samma pensioner för annorstädes bo-      som bäst under utredning i pensionssystems-
48453: :atta frontmän betraktas såsom inkomst, eller     kommitten.
48454: ttt endast andra frövärvspensioner än arbets-
48455:     He1singfors den 1 december 1971.
48456: 
48457: 
48458:                                                   Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
48459: Kirj. ksm. n:o 257.
48460: 
48461: 
48462: 
48463: 
48464:                                   Tikkanen: Ylivieskan kaupungin määräämisestä toiseen paikka-
48465:                                      kuntakalleusluokkaan.
48466: 
48467: 
48468:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48469: 
48470:    Ylivieskan kaupUi!lgin paikbkuntakalleus-         matillinen paikallisjärjestö, joka edustaa yli
48471: luokka on nykyisin 3. Toimitettujen tutkimus-        1 200 jäsentä paikkakunnalla on niinikään kä-
48472: ten ja nykyisten olosuhteiden mukaan Ylivies-        sitellyt asiaa ja päätynyt perusteltuun kannan-
48473: kan tulisi kuulua 2 paikkakuntakalleusluok-          ottoon paikkakunnan siirtämisestä 2 paikka•
48474: kaan. Mainitun kaupungin monipuolinen kehi-          kuntakalleusluokkaan. Kehitysaluepoliittiset nä-
48475: tys kaupungiksi 'tulon jälkeen on ollut myöntei-     kökohdat tarkoituksenmukaisesti toteutettuna
48476: nen ja edellytykset paikkakuntakalleusluokan         ovat omiaan puoltamaan tätä toimenpidettä.
48477: muuttamiselle ovat siten tulleet mahdollisiksi.      Senvuoksi hallituksen olisi kiireellisesti ryh-
48478: Suoritettujen tutkimusten tulokset ovat osoit-       dyttävä roimenpi:teisiln edellämainitun toimen-
48479: taneet hintatason ja muut asiaan liittyvät sei-      piteen toteuttamiseksi.
48480: kat sellaisiksi, että mainittu toimenpide voitai-       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
48481: siin ja olisi tarpeellinen toteuttaa. Hmtatason      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
48482: kehitys edellyttää myös paJ.kkatason pysyttä-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen· vastattavak-
48483: mistä samantasoisena. Sen epäkohdan korjaa-          si seuraavan kysymyksen:
48484: minen vaatii mm. sen, että Ylivieskan kau-
48485: punki sijoitettaisiin 2 paikkakuntakalleusluok-                Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin
48486: kaan.                                                       toimenpiteisiin Ylivieskan kaupungin
48487:     Kaupungin taholla ollaan myös ko. kysy-                 määräämiseksi II paikkakuntakalleus-
48488: myksen kohdalla sillä kannalla, että ratkaisu               luokkaan?
48489:  tällaisena olisi kiireellisesti toteutettava. Am-
48490:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1971.
48491: 
48492:                                           Ville Tikkanen.
48493: 
48494: 
48495: 
48496: 
48497:  127'5/71
48498: 2
48499: 
48500: 
48501: 
48502: 
48503:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
48504: 
48505:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §::n 1 momentis--        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
48506: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       taen seuraavaa:
48507: mies, olette 3 päivällä ·marraskuuta 1_97.1 päi-      Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta 21.1.
48508: vatyn kirj~pne n:o 1516 ohella tolmlttanut         1966 annetun lain 2 §::n 2 momentin nojalla
48509: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   valtioneuvosto voi kesken kulumassa olevan
48510: nöksen kansanedustaja Ville Tikkasen näin          viisivuotiskauden muuttaa kalleus'luokitusta' jo~
48511: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 257:     erityisen painavia syitä tällaiseen muuttamiseen
48512:                                                    on. Nykyinen luokitus on vahvistettu vuosiksi
48513:           "Aikoöko Hallitus ryhtyä tarvittaviin    1968-1972. Ylivieskan kaupungin hakemuk-
48514:        toimenpiteisiin Ylivieskan kaupungin        sesta on hankittu lausunto lääninhallitukselta
48515:        määräämiseksi II paikkakuntakalleus-        ja asia tulee käsiteltäväksi valtioneuvostossa
48516:        luokkaan?"                                  kuluvan kuun alkupuolella ·samalla kertaa kuin
48517:                                                    eräiden muiden kuntien vastaavat hakemukset.
48518:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1971.
48519: 
48520: 
48521:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Aili Lahtinen.
48522:                                                                                                   3
48523: 
48524: 
48525: 
48526: 
48527:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
48528: 
48529:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Enligt 2 § 2 mom. Jagen den 21 januati
48530: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     1966 om allmän dyrorts.Iclassificering av kom-
48531: se nr 1516 av den 3 november 1971 till ve-       munerna äger statsrådet rätt att under pågåen-
48532: derbörande medlem av statsrådet översänt-        de femårsperiod ändra dyrortsklassificeringen
48533: avskrift av följande av riksdagsman Ville Tik-   om synnerligen vägande skäl för en ändring
48534: kanen ställda skriftliga spörsmål nr 257:        förefinnas. Den nuvatande klassificeringen är
48535:                                                  fastställd för åren 1968-1972. Utlåtande har
48536:           "Ämnar Regeringen skrida tili be-      inhämtats från länsstyrelsen angående den av
48537:        hövliga åtgärder för att Ylivieska stad   Ylivieska stad gjorda ansökan och ärendet
48538:        placeras i grupp II vid dyrortsklassi-    kommer att behandlas av statsrådet i början av
48539:        ficeringen?"                              innevarande månad på samma gång som mot-
48540:                                                  svarande, av en del andra kommuner gjorda
48541:   Såsom svar på frågan framhåller jag högakt-    ansökningar.
48542: ningsfullt fölJande:
48543:      Helsingfors den 2 december 1971.
48544: 
48545: 
48546:                                                  Social- och hitlsovårdsminister Alli Lahtinen.
48547: Kirj. ksm. n:o 2.58.
48548: 
48549: 
48550: 
48551: 
48552:                                    Vilmi ym.: Sotilasvammalain mukaisten korvaushakemusten käsit-
48553:                                       telyn kiirehtimisestä.
48554: 
48555: 
48556:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
48557: 
48558:    Eduskunnan hyväksyttyä sotainvaliidien täy-        leeksi kirjaimeksi, ellei tilanteeseen saada no-
48559: dennyskoron perusteisiin eräitä korjauksia, on        peasti korjausta aikaan. Mikäli tapaturmaviras-
48560: tästä ollut seurauksena tuhansien uusien kor-         tossa ja sotatapaturma-arkistossa on liian vähän
48561: vaushakemusten saapuminen Tapaturmavirastol-          työvoimaa, on sitä kiireesti lisättävä. Samalla
48562: le. Kun jo tätä ennen vuosina 1968-1969 jä-           valtioneuvoston tulisi päättää ennakkokorvaus-
48563: tettyjä sotilasvammalain mukaisia korvaushake-        menettelyn käyttöön ottamisesta niissä tapauk-
48564: muksia on edelleen odottamassa ratkaisua,an           sissa, joissa hakemusten käsittely vie kohtuut-
48565: erittäin runsaasti, kaikkiaan yli 14 000 hake-        tomasti aikaa. Asia on tavalla tai toisella pys-
48566: musta, minkä lisäksi 1. 10. 1971 voimaan astu-        tyttävä hoitamaan, sillä nykyinen tilanne on
48567: nut sotilasvammalain uudistaminen on jo tähän         häpeäksi koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Vi-
48568: mennessä tuonut tapaturmavirastolle noin              rastokäsittelyistä ei saa muodostua jarrua edus-
48569: 4 000 lisähakemusta entisten lisäksi, on tilanne      kunnan hyvää tarkoittaville päätöksille.
48570: muodostunut hakemusten käsittelyn osalta täy-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
48571: sin kestämättömäksi. Vanhoissa korvaustapauk-         §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
48572: sissa on hakemusten käsittelyä suuresti hidas-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
48573:  tuttamassa lisäksi se, että lisäselvityksiä joudu-   seuraavan kysymyksen:
48574: taan pyytämään sotatapaturma-arkistolta, josta
48575:  selvityksen saaminen vie yleensäkin aikaa luvat-               Tietääkö Hallitus, että sotilasvam-
48576:  toman kauan, useissa tapauksissa jopa vuosi-                malain mukaisten korvaushakemusten
48577:  kausia. On selvää, että monet vaikeuksissa ole-             käsittely valtion asianomaisissa viras-
48578:  vat sotavammaiset ja heidän perheensä ovat                  toissa kestää kohtuuttoman kauan, ja
48579:  tästä syystä joutuneet erittäin tukalaan ase-               jos tietää,
48580:  maan.                                                          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
48581:     Asia on jatkunut tällaisena jo vuosikausia.              siin tämän jatkuvasti pa,hentuneen epä-
48582:  Valtiontilintarkastajat ja, eduskunta on kiinnit-           kohdan korjaamiseksi eduskunnan lau-
48583:  tänyt epäkohtaan toistuvasti huomiotaan, mut-               sumien toivomusten mukaisesti ja siten,
48584:  ta mitään ratkaisevaa ei ole asian kohdalla ta-             että jokainen hakemus on käsiteltävä
48585:  pahtunut. Tilanne on pikemminkin pahentunut.                vähintään kuuden kuukauden sisällä ha-
48586:  Eduskunnan hyvää tarkoittavat toimenpiteet                  kemuksen saapumisesta lukien?
48587:  sotilasvammalakien korjaamiseksi jäävät kuol-
48588:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1971.
48589: 
48590:                 Pekka Vilmi.                                     Esko Pekonen.
48591:                 Esu Niemelä.                                     J. E. Partanen.
48592:                 Erkki Haukipuro.                                 Matti Maijala.
48593: 
48594: 
48595: 
48596: 
48597: 1276/71
48598: 2
48599: 
48600: 
48601: 
48602: 
48603:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48604: 
48605:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-             Syksyllä 1970 ratkaisemattomia sotilasvam-
48606: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          malainsäädäntöön perustuvia invaliideja koske-
48607: mies, olette 4 päivänä marmskuuta 1971 päi-           via korvausasioita oli noin 12 500. Syyskuun
48608: vätyn kirjeenne n:o 1520 ohella toimittanut           alussa 1971 vastaava määrä oli noin 12 000,
48609: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-       joista ennen vuotta 1970 saapuneita 429.
48610: nöksen kansanedustaja Pekka Vilmin ym. näin           Tähän määrään sisältyi myös pienehkö joukko
48611: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 258:        hakemuksia, jotka perustuivat 1. 10. 1971 voi-
48612:                                                       maan tulleisiin, 19. 2. 1971 sotilasvammalain-
48613:            "Tietääkö Hallitus, että sotilasvam-       säädännön muuttamisesta annettuihin lakeihin.
48614:         malain mukaisten korvaushakemusten            Näiden perusteella arvioitiin etukäteen tässä
48615:         käsittely valtion asianomaisissa viras-       vaiheessa tulevan uusia ylimääräisiä, lähinnä
48616:         toissa kestää kohtuuttoman kauan, ja          täydennyskorkoa ja ns. sairausapulisää koske-
48617:         jos tietää,                                   via hakemuksia ainakin 4 000-5 000. Näin
48618:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       onkin käynyt, sillä tällä erää ratkaisematto-
48619:         siin tämän jatkuvasti pahentuneen epä-        mien invalidiasioiden määrä on noussut jo yli
48620:         kohdan korjaamiseksi eduskunnan lau-          16 OOO:een.
48621:         sumien toivomusten mukaisesti ja siten,           Tapaturmavirasto sai tänä syksynä asunto-
48622:         että jokainen hakemus on käsiteltävä          hallituksen entisistä tiloista kymmenkunta lisä-
48623:         vähintään kuuden kuukauden sisällä ha-        huonetta. Virasto teki tämän vuoksi esityksen,
48624:         kemuksen saapumisesta lukien?"                jossa pyydettiin oikeutta tilapäisen henkilökun-
48625:                                                       nan lisäämiseen 14 hengellä ( esittelijöitä, no-
48626:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taareja, apulaiskanslisti, toimistoapulaisia, kone-
48627: taen seuraavaa:                                       kirjoittajia ja sisälähetti). Tämä määrä katsot-
48628:    Sotilasvammalainsäädännön piiriin kuuluvien        tiin vähimmäismääräksi, jolla tilannetta voitai-
48629: asioiden käsittely tapaturmavirastossa on jo          siin parantaa. Asia on parast'aikaa valtiovarain-
48630: useiden vuosien aikana ollut vähemmän tyy-            ministeriön järjestelyosaston tutkittavana.
48631: dyttävää. Tämä on johtunut, kuten hallituk-              Kysymyksen perusteluissa on esitetty ehdo-
48632: sen vastauksessa 18. 11. 1970 kansanedustaja          tus ennakkokorvausmenettelyn käytäntöön otta-
48633: U. H. Voutilaisen ym. kysymykseen on todettu,         misesta niissä tapauksissa, jossa hakemuksen
48634: lähinnä lainsäädännön jatkuvasta kehityksestä,        käsittely vie kohtuuttomasti aikaa. Tästä tus-
48635: joka, viiden viimeisen vuoden aikana on aiheut-       kin olisi mitään hyötyä, koska virastossa jat-
48636: tanut useita suuria hakemusten ruuhkia ilman,         kuvasti on ratkaisuvalmiita asioita siinä mää-
48637: että viraston työvoimaa olisi voitu sanottavam-       rin kuin henkilökunta esitettyine lisäyksineen-
48638: min lisätä. Syynä tähän taasen on ollut se, että      kin pystyy käsittelemään. Toisaalta ennakon
48639: viraston tiloihin ei ole voitu enempää työvoi-        suorittaminen edellyttäisi yleensä kuitenkin sel-
48640: maa sijoittaa eikä lisätiloja ole ollut saatavissa.   laista asian valmistelua, että se yhtä hyvin voi-
48641: Kun vuonna 1970 kuitenkin oli tiedossa, että          daan ratkaista lopullisesti kuin että turvaudut-
48642: vuoden 1971 aikana virastolla oli mahdolli-           taisiin ennakkokorvausmenettelyyn. Menettelyn
48643: suuksia saada lisätiloja, katsoi hallitus, että       käytäntöön ottaminen vähentäisi ilmeisesti vi-
48644: siinä yhteydessä voitiin päästä tarpeelliseen         raston suorituskykyä.
48645: henkilökunnan lisäämiseen. Tämä oli erikoisesti          Ehdotusta, jonka mukaan tapaturmavirasto
48646: välttämätöntä myös sen vuoksi, että sotilas-          velvoitettaisiin ratkaisemaan jokainen hakemus
48647: vammalainsäädäntöön valmisteltiin laajakantoi-        kuuden kuukauden kuluessa sen saapumisesta,
48648: sia muutoksia, jotka pysyvästi tulivat lisäämään      ei voitane toteuttaa. Käytännössä on pyritty
48649: viraston tehtäviä.                                    siihen, että ns. juoksevat korvaukset, lähinnä
48650:                                                                                                       3
48651: 
48652: määräaikaiset elinkorot, elinkorkojen korotuk-     useinkaan ei ole asiassa mitään selvityksiä esi-
48653: set ja täydennyskorot hoidetaan niin, että kes-    tettävänään. Virasto joutuu tällaisissa asioissa
48654: keytyksiä niiden saannissa ei pääsisi syntymään.   itse hankkimaan kaiken selvityksen mm. soti-
48655: Sen sijaan vanhoissa petuskorvausasioissa, eli     Ia,spiiristä, sotatapaturma-arkistosta, sairaaloista,
48656: niissä, joissa korvausta vasta nyt haetaan so-     hakijaa haitaviita lääkäreiltä sekä poliisin avulla
48657: danaikaisten tapahtumien perusteella, on usein     kuulustuttamaan nimettyjä todistajia. Tämä vie
48658: mahdotonta, lisättiinpä henkilökunta,a miten       usein parhaassakin tapauksessa, aikaa yli po.
48659: tahansa, saada aina ratkaisua kuudessa kuu-        kuuden kuukauden.
48660: kaudessa. Tämä johtuu siitä, että hakijalla,
48661:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1971.
48662: 
48663:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
48664: 4
48665: 
48666: 
48667: 
48668: 
48669:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 111 a n.
48670: 
48671:    I det syfte 37 § 1 1110111. riksdagsordningen         var under beredning, vilka varaktigt skulle
48672: anger har Ni, Herr Tal111an, med Eder skri-              kom111a att öka verkets uppgifter.
48673: velse nr 1520 av den 4 november 1971 till                   På hösten 1970 fanns det 12 500 oavgjorda
48674: vederbörande 111edle111 av statsrådet översänt           ersättningsärenden rörande invalider, som grun-
48675: avskrift a,v följande av riksdags111an Pekka             dade sig på lagstiftningen om skada, ådragen i
48676: Vil111i 111. fl. ställda skriftliga spörs111ål nr 258:   111ilitärtjänst. I början av september 1971 var
48677:                                                          motsvarande antal cirka 12 000, av vilka 429
48678:             "Är Regeringen 111edveten 0111, att          hade inkommit före år 1970. I detta antal
48679:         handläggningen av ,ersättningsansök-             ingick även ett mindre ant&l ansökningar, som
48680:         ningar enligt lagen 0111 skada, ådragen          grundade sig på lagar givna 19. 2. 1971 an-
48681:         i 111ilitärtjänst, i vederbörande statliga       gående ändring av lagstiftningen om skada,
48682:         ämbetsverk tar en oskäligt lång tid, och         ådragen i militärtjänst, vilka trädde i kraft
48683:         0111 så är fallet,                               1. 10. 1971. På basen av dessa beräknades det
48684:             ämnar Regeringen vidtaga åtgärder i          på förhand att det i detta skede skulle komma
48685:         enlighet 111ed riksdagens he111ställningar       in åtminstone 4 000-5 000 nya, extra ansök-
48686:         för korrigering av detta 111issförhållande       ningar, närmast rörande tilläggsränta och s.k.
48687:         so111 hela tiden förvärras, så att varje         sjukhjälpstillägg. Så har det även gått, ty för
48688:         ansökan skulle handläggas ino111 minst           närvarande har antalet oavgjorda invalidären-
48689:         sex månader från det ansökan inlämna-            den redan överstigit 16 000.
48690:         des?"                                               Olycksf&llsverket erhöll denna höst ett tio-
48691:                                                          tal extra rum av bostadsstyrelsens tidigare ut-
48692:   Såso111 svar på spörsmålet får jag vördsamt            rymmen. Verket gjorde därför en framställning
48693: anföra följande:                                         om rätt att få utöka den tillfälliga personalen
48694:     Handläggningen i olycksfallsverket av ären-          med 14 personer (föredraganden, notarier, bi-
48695: den hörande till lagstiftningen angående skada,          trädande kanslister, byråbiträden, maskinskri-
48696: ådragen i militärtjänst, har redan under flera           vare och ett intemt bud). Detta antal ansågs
48697: års tid varit mindre tillfredsställande. Detta           vara ett minimiantal, varmed situationen skulle
48698: har, såsom i rcgeringens svar av 18. 11. 1970            kunna förbättras. Saken prövas för närvarande
48699: på riksdagsman U. H. Voutilainens m. fl. spörs-          på finansministeriets organisationsavdelning.
48700: mål konstateradcs, närmast berott på lagstif t-             I motiveringen till spörsmålet föreslås, att
48701: ningens fortgåendc utvcckling, som under de              man skulle taga i bruk ett förskottsersättnings-
48702: senaste fem åren har haft till följd stora an-           förfarande i de fall, då handläggningen av an-
48703: hopningar av ansökningar utan att ämbetsver-             sökan tar oskäligt lång tid i anspråk. Detta
48704: kets arbetskraft nämnvärt har kunnat ökas.               skulle knappast vara till någon nytta•, emedan
48705: Anledningen härtill har åter varit den, att i            det hela tiden i ämbetsverket finns så många
48706: ä111betsverkets lokaliteter icke har kunnat pla-         för avgörande färdiga ärenden, som personalen,
48707: ceras mera arbetskraft, och mera utry111me har           också om den utökas på föreslaget sätt, förmår
48708: icke heller stått till buds. Då man år 1970              handlägga. Å andra sidan skulle likväl erläg-
48709: hade sig bekant, att verket under år 1971                g&ndet av förskott i allmänhet förutsätta en
48710: skulle ha möjligheter att erhålla ökade utrym-           sådan beredning av ärendet, att man lika väl
48711: men, ansåg regeringen, att man i samb&nd där-            kan avgöra det slutgiltigt som ty sig till ett
48712: med skulle kunna erhålla ett nödigt tillskott            förskottsersättningsförfarande. Ibruktagandet av
48713: till personalen. Detta var även särskilt nöd-            ett dylikt förfarande skullc uppenbarligen
48714: vändigt därför, att vittomfattande ändringar av          minska ämbetsverkets presta,tionsförmåga.
48715: lagstiftningen om skada, ådragen i militärtjänst,           Förslaget att olycksfallsvcrket skulle åläggas
48716:                                                                                                   5
48717: 
48718: att avgöra varje ansökan inom sex månader         saken avgjord inom sex månader, hur än per-
48719: från dess inlämnande, torde icke kunna förverk-   sonalen skulle ökas. Detta beror på, att sökan-
48720: ligas. I praktiken har man vinnlagt sig om att    den ofta icke kan förete någon utredning i
48721: sköta de s.k. löpande ersättningarna, närmast     saken. Vcrket är i dylika fall tvunget att själv
48722: livräntor som gäller för viss tid, höjningar av   anskaffa all utredning, bl. a. från militärdi-
48723: livräntor och tilläggsräntor så, att avbrott i    strikt, krigsolycksfallsarkivet, sjukhus och av
48724: utbetalningarna av dem icke ~kulle uppstå.        läkare som skött sökanden samt att genom
48725: Däremot är det ofta omöjligt att i gamla          polisen låta höra namngivna vittnen. Också i
48726: grundersättningsärenden, dvs. sådana, i vilka     bästa fall räcker detta längre tid än ifråga-
48727: ersättning först nu sökes på grund av hän-        varande sex månader.
48728: delser som tilldrog sig under kriget, alltid få
48729:      Helsingfors den 1 december 1971.
48730: 
48731:                                                   Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
48732: 
48733: 
48734: 
48735: 
48736: 1276/71
48737: Kirj. ksm. n:o 259.
48738: 
48739: 
48740: 
48741: 
48742:                                 Kohtala: Someron-Forssan-Urjalan tieyhteyden rakentamisesta.
48743: 
48744: 
48745:                         E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
48746: 
48747:    Someron, Forssan ja Urjalan välinen tie-        tieviranomaisten toimesta pitkään, mutta tästä
48748: yhteys on erittäin tärkeä Kanta-Hämeen lou-        huolimatta tätä tärkeää tieyhteyttä ei ole toteu-
48749: naisosan sekä sisäisen että ulkoisen liikenteen    tettu kokonaisuudessaan.
48750: kannalta. Forssan alue on erittäin voimakkaasti       Edellä esitetyn johdosta esitän kunnioitta-
48751: teollistuva. Myöskin Someron ja Urjalan kun-       vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
48752: nilla on tarjottavanaan hyviä luontaisia edelly-   tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
48753: tyksiä laajentuvalle teollisuudella ja liiketoi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48754: minnalle. Tämän vuoksi em. tieyhteydellä on
48755: tärkeä merkitys Forssan, Someron ja Urjalan                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
48756: alueen talous- ja elinkeinoelämälle. Someron,             aikonut ryhtyä Someron, Forssan ja
48757: Forssan ja Urjalan välisen tieyhteyden välttä-            Urjalan välisen tieyhteyden loppuun-
48758: mättömyys ja kiireellisyys on jo myönnetty                suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi?
48759:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1971.
48760: 
48761:                                            Leo Kohtala.
48762: 
48763: 
48764: 
48765: 
48766: 1251/71
48767: 2
48768: 
48769: 
48770: 
48771: 
48772:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48773: 
48774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yhteistyönä suoritettavassa Kanta-Hämeen tie-
48775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       verkkotutkimuksessa. Tieyhteys koostuu kah-
48776: olette 4 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn          desta toisistaan verraten riippumattomasta
48777: kh;jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        osasta: Someron-Forssan tieyhteydestä ja
48778: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Forssan-Urjalan tieyhteydestä. Tutkimuksen
48779: edustaja L. Kohtalan näin kuuluvasta kirjalli-      tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että lähi-
48780: sesta kysymyksestä n:o 259:                         vuosina molempia olisi tarkoituksenmukaisinta
48781:                                                     parantaa olemassa olevan maantien rakennetta
48782:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        ja osittain myös suuntausta parantamalla. Yleis-
48783:        aikonut ryhtyä Someron, Forssan ja           suunnitelman laatiminen välin Forssa~Urjala
48784:        Urjalan välisen tieyhteyden loppuun-         parantamiseksi tultaneen sisiillyttämään jo tule-
48785:        suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi?"       van vuoden tiesuunnitteluohjelmaan. Yleissuun-
48786:                                                     nitebnan valmistuttua laaditaan parantamistyös-
48787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sä tarvittavat yksityiskohtaiset suunnitelmat,
48788: vasti seuraavaa:                                    minkä jälkeen vasta töiden rahoittaminen ja
48789:   Kysymyksessä tarkoitetun tieyhteyden paran-       aloittaminen tulevat ,ajankohtaisiksi ja mahdol-
48790: tamista selvitetään parhaillaan Kanta-Hämeen        lisiksi.
48791: seutukaavaliiton ja tie- ja vesirakennuslaitoksen
48792:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1971.
48793: 
48794: 
48795:                                                                   Liikenneministeri Esa Timonen.
48796:                                                                                                    3
48797: 
48798: 
48799: 
48800: 
48801:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r 'f. a 1 m a n.
48802: 
48803:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Kanta-Hämeen seutukaavaliitto benämnda re-
48804: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       gionplaneförbund och väg- och vattenbyggnads-
48805: av den 4 november 1971 tili vederbörande            verket. Vägförbindelsen består av två sins-
48806: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      emellan relativt oberoende delar, nämligen
48807: jande av riksdagsman L. Kohtala ställda skrift-     vägen mellan Somero och Forssa samt vägen
48808: liga spörsmål nr 259:                               mellan Forssa och Urjala. De resultat av under-
48809:                                                     sökningen som hittills har nåtts tyder på att
48810:           "Vilka åtgärder har Regeringen äm-        det vore ändamålsenligt att under de närmaste
48811:        nat vidtaga för slutförande av plane-        åren förbättra båda dessa vägförbindelser
48812:        ringen av vägförbindelsen mellan So-         genom förbättring av konstruktionen och del-
48813:        mero, Forssa och Urjala samt byggande        vis också sträckningen hos den existerande
48814:        av denna vägförbindelse?"                    landsvägen. Uppgörandet av en generalpian för
48815:                                                     en förbättring av sträckan mellan Forssa och
48816:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Urjala torde komma att upptagas redan i väg-
48817: samt anföra följande:                               planeringsprogrammet för nästa år. När gene-
48818:    Frågan om en förbättring av den vägför-          ralpianen är färdig uppgöres de detaljplaner
48819: bindelse som avses i spörsmålet utredes som         som hehövs vid förbättringsarbetet. Först där-
48820: bäst vid en undersökning av vägnätet inom           efter blir det aktuellt och möjligt att börja
48821: Centraltavastland, viiken utföres gemensamt av      arbetena och att finansiera dem.
48822:      Helsingfors den 29 november 1971.
48823: 
48824: 
48825:                                                                      Trafikminister Esa Timonen.
48826: Kirj. ksm. n:o 260.
48827: 
48828: 
48829: 
48830: 
48831:                                  Kohtala: Toijalasta valtatielle n:o 3 johtavan kantatien paran-
48832:                                     tamisesta.
48833: 
48834: 
48835:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
48836: 
48837:    Toijalan kauppalasta valtatielle n:o 3 johtava   elvyttäisi myöskin osaltaan Toijalan kauppalan
48838: kantatie n:o 56 (pituus noin 10 km) on nykyi-       ja Viialan kunnan teollistumisen hyviä luon-
48839: sellään huonokuntoinen ja routiva sekä kapeu-       taisia edellytyksiä.
48840: tensa ja huomattavan suuren raskaan liikenteen         Edellä esitetyn johdosta esitän kunnioitta-
48841: ja henkilöautoliikenteen johdosta vaarallinen.      vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
48842: Tämän tien liikennemäärät, jotka nykyisellään-      tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
48843: kin ovat huomattavan suuret, kasvavat voimak-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48844: kaasti, ja tie on mm. alueen Toijala-Viiala
48845: kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
48846: Tielle tulisi mahdollisimman nopeasti suorit-                aikonut ryhtyä Toijalan kauppalasta
48847: taa pääpiirteittäin nykyisellä paikalla rakenteen            valtatielle n:o 3 johtavan kantatien n:o
48848: ja suuntauksen parantaminen. Tämän tieyhtey-                 56 suunnitelmien sekä parannustoimen-
48849: den nopea kunnostaminen helpottaisi osaltaan                 piteiden aikaansaamiseksi?
48850: myös alueen vaikeahkoa työllisyystilannetta. Tie
48851:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1971.
48852: 
48853:                                               Leo Kohtala.
48854: 
48855: 
48856: 
48857: 
48858: 1252/71
48859: 2
48860: 
48861: 
48862: 
48863: 
48864:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48865: 
48866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
48867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
48868: olette 4 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn            Suunnitelma kysymyksessä tarkoitetun kanta-
48869: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tien n:o 56 rakenteen parantamiseksi välillä
48870: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Toijala-Uittamo on jo valmis ja on parhaillaan
48871: edustaja L. Kohtalan näin kuuluvasta kirjalli-     viimeistelyvaiheessa. Parannustyö on alustavasti
48872: sesta kysymyksestä n:o 260:                        kaavailtu aloitettavaksi käytettävissä olevat mää-
48873:                                                    rärahat huomioonottaen vuoden 1974 aikana.
48874:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on       Aikaisempaan aloittamiseen ei määrärahallisista
48875:        aikonut ryhtyä Toijalan kauppalasta         syistä näytä olevan mahdollisuuksia.
48876:        valtatielle n:o 3 johtavan kantatien n:o
48877:        56 suunnitelmien sekä parannustoimen-
48878:        piteiden aikaansaamiseksi?"
48879:      Helsingissä 29 päivänä marraskuu ta 1971.
48880: 
48881:                                                                 Liikenneministeri Esa Timonen.
48882:                                                                                                  3
48883: 
48884: 
48885: 
48886: 
48887:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
48888: 
48889:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
48890: anger har Ni, Hett Talman, med Edet skrivelse      samt anföra följande:
48891: av den 4 november 1971 till vederhörande med-         En pian föt förbättring av den i spötsmålet
48892: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    avsedda stamvägen nr 56 på sträckan mellan
48893: av riksdagsman L. Kohtala ställda skriftliga       Toijala och Uittamo ät tedan färdig och håller
48894: spörsmål nt 260:                                   som bäst på att få sin slutliga form. Det har
48895:                                                    preliminärt avsetts att förbättringsarbetet, med
48896:          "Vilka åtgärdet har Regeringen äm-        beaktande av de anslag som ståt ti11 buds, skall
48897:        nat vidtaga för att åstadkomma planer       påbörjas undet år 1974. Med hänsyn till ansla-
48898:        och åtgärdet föt förbättring av stam-       gen synes möjligheter att börja arbetet tidigare
48899:        vägen nt 56 från Toijala köping till        inte föreligga.
48900:        huvudvägen nt 3?"
48901:      Helsingfors den 29 novembet 1971.
48902: 
48903:                                                                    Trafikminister Esa Timonen.
48904: Kirj. ksm. n:o 261.
48905: 
48906: 
48907: 
48908: 
48909:                                   Männistö ym.: Omakoti- ja asuntotiloilla omaan käyttöön tuo-
48910:                                     tettujen maataloustuotteiden verovapaudesta.
48911: 
48912: 
48913:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48914: 
48915:    Maatilatalouden tuloverolakia muutettiin si-      naisiin viljelystiloihin verrattuna ja kirjanpidol-
48916: ten, että tänä vuonna verotusta suoritettaessa       lisesti laskettuna joka tapauksessa tappiollisia.
48917: ei enää ole laskettu veroa viljelijöille yksityis-   Näin ollen on täysin lain hengen vastaista aset-
48918: taloudessa käytetyistä maataloustuotteista. Käy-     taa veroa kaikkein vaikeimmassa asemassa
48919: tännössä on ainakin eräissä verolautakunnissa        olevien kansalaisten omaan talouteensa tuotta-
48920: tulkittu asia siten, että työmiespienviljelijä,      mistaan maataloustuotteista.
48921: joka pienellä peltotilkullaan kasvattaa perunoi-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
48922: ta, vihanneksia, on sika tai muutama kana,           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
48923: niin siitä omaan käyttöön saaduista tuotteista       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
48924: on asetettu veroa. Perusteena on tiettävästi         kysymyksen:
48925: pidetty sitä, että asianomainen ei ole viljelijä-
48926: väestöön kuuluva eikä verotettu maatilatalou-                  Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo
48927: den tuloverolain mukaan. Käytännössä on kir-                 ryhtyä omakoti- ja asuntotiloilla omaan
48928: janpito jäänyt pitämättä. On täysin selvää, että             käyttöön tuotettujen maataloustuottei-
48929: omakoti- ja asuntotiloilla omaan käyttöön tuo-               den pitämiseksi verovapaina samoin
48930: tettujen peruna-, vihannes- ym. tuotteiden tuo-              kuin maatilataloudessakin?
48931: tantokustannukset ovat moninkertaiset Varsi-
48932:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1971.
48933: 
48934:                Lauha Männistö.                                   Niilo Koskenniemi.
48935: 
48936: 
48937: 
48938: 
48939: 1244/71
48940: 2
48941: 
48942: 
48943: 
48944: 
48945:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48946: 
48947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      puutarhatuotteiden luovutushintaa, on poik-
48948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keus edellä mainitusta yleisestä periaatteesta.
48949: olette 4 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn             Koska maatilatalouden harjoittajan omaan
48950: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        käyttöön tuottamien maataloustuotteiden vero-
48951: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vapaus perustuu poikkeussäännökseen, ei sitä
48952: edustaja Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta        voida soveltaa muissa kuin laissa nimenomaan
48953: kirjallisesta kysymyksestä n:o 261:                 mainituissa tapauksissa. Kun maatilatalouden
48954:                                                     tuloverolaki ei koske omakoti- ja asuntotilojen
48955:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     verottamista, on tällaisilla tiloilla omaan käyt-
48956:        ryhtyä omakoti- ja asuntotiloilla omaan      töön tuotetuista maataloustuotteista verotettu
48957:        käyttöön tuotettujen maataloustuottei-       yleisten sääntöjen mukaan. Verotus on toimi-
48958:        den pitämiseksi verovapaina samoin           tettu verovelvollisten omien ilmoitusten tai
48959:        kuin maatilataloudessakin?"                  niiden puuttuessa varovaisten arviolukujen pe-
48960:                                                     rusteella, kuten yleensäkin luontoisetujen vero-
48961:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tus. Osittain kyselyssä tarkoitetuista syistä ei
48962: vasti seuraavaa:                                    luontoisetujen verotuksessa ole pyritty tehok-
48963:    Veroa on suoritettava myös niistä tuloista,      kuuteen eikä verotuksella asianomaisten vero-
48964: jotka verovelvollinen on käyttänyt omiin ja         velvollisten kannalta yleensä ole ollut sanot-
48965: perheensä elantokustannuksiin tai muutoin ku-       tavaa merkitystä. Mitä maatilatalouteen tulee,
48966: luttanut yksityistaloutensa menoihin. Tämä          on selvää, että maatilatalouden harjoittajat ovat
48967: verotuksessa yleisesti noudatettu periaate on       omaan käyttöön tuotettujen maataloustuottei-
48968: saanut ilmaisunsa myös laissa. Tulo- ja omai-       den verovapauden muodossa saaneet tietyn ve-
48969: suusverolain 27 § :n 1 kohdan ja sitä vastaavien    rotuksellisen etuuden.
48970: kunnallisverotuksessa sovellettavien maalaiskun-       Verovelvollisten asettamista erilaiseen ase-
48971: tain kunnallishallinnosta annetun asetuksen         maan yksityistaloudessa kulutetun tulon verot-
48972: 82 §:n 7 kohdan ja kunnallishallituksesta kau-      tamisen suhteen ei periaatteissa voida pitää
48973: pungissa annetun asetuksen 55 §:n 1 kohdan          asianmukaisena. Asiaa ei kuitenkaan voida
48974: mukaan tulosta ei saa vähentää verovelvollisen      korjata pelkästään sillä, että verovelvollisten
48975: ja hänen perheensä elantokustannuksia. Milloin      erilainen asema oikaistaan vain tietyn verovel-
48976: verovelvollinen taas itse tuottaa yksityistalou-    vollisuusryhmän osalta. Siten kansanedustaja
48977: dessa käytettäviä hyödykkeitä, luetaan hänen        Lauha Männistön ym. esittämässä kysymykses-
48978: omiin tai perheensä tarpeisiin kulutettujen hyö-    sä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ei näytä ole-
48979: dykkeiden arvo tuloksi, josta häntä verotetaan.     van asiallista ryhtyä vapauttamaila yksityis-
48980: Maatilatalouden tuloverolain 4 § :n säännös,        taloudessa kulutetut tulot verotukselta vain
48981: jonka mukaan tuloksi ei lueta maatilatalouden       omakoti- ja asuntotiloilla omaan käyttöön tuo-
48982: harjoittajan ja hänen perheensä yksityistalou-      tettujen maataloustuotteiden osalta.
48983: dessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- ja
48984:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1971.
48985: 
48986: 
48987:                                                                            Ministeri Jorma Uitto.
48988:                                                                                                    3
48989: 
48990: 
48991: 
48992: 
48993:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
48994: 
48995:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     hushåll, utgör ett undantag från ovan nämnda
48996: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse     allmänna princip.
48997: av den 4 november 1971 till vederbörande             Då skattefriheten för de jordbruksprodukter
48998: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl-    som gårdsbrukande skattsky1dig producerar för
48999: jande av riksdagsman Lauha Männistö m. fl.        eget bruk baserar sig på ett undantagsstad-
49000: ställda skriftliga spörsmål nr 261:               gande, kan detta icke tillämpas i andra än de
49001:                                                   i lagen uttryckligen nämnda fallen. Då in-
49002:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen        komstskatte1agen för gårdsbruk icke berör be-
49003:        vidtaga för att de jordbruksprodukter      skattning av egnahems- och bostads1ägenheter,
49004:        som på egnahems- och bostads1ägen-         har jordbruksprodukter som producerats på
49005:        heter produceras för eget behov skall      dylika 1ägenheter för eget bruk beskattats en-
49006:        vara skattefria såsom vid gårdsbruk?"      ligt de allmänna stadgandena. Beskattningen
49007:                                                   har verkställts på grund av de skattsky1digas
49008:                                                   egna uppgifter ellet i avsaknad av sådana på
49009:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt      grund av försiktiga värderingsta1, såsom i all-
49010: anföra fö1jande:                                  mänhet vid beskattning av naturaförmåner.
49011:    Skatt bör er1äggas även för de inkomster,      Delvis på grund av de orsaker som nämns i
49012: som skattsky1dig använt för sina egna och sin     spörsmå1et har man icke vid beskattningen av
49013: familjs levnadskostnader ellet annars förbrukat   naturaförmåner eftersträvat effektivitet, och
49014: i sitt privat.a hushåll. Denna princip som all-   beskattningen har i al1mänhet icke varit av
49015: mänt iakttages vid beskattningen har även         nämnvärd betydelse för de skattsky1diga. Vad
49016: kommit till uttryck i 1agen. Enligt 27 § 1        gårdsbruk angår, är det klart, att gårdsbrukan-
49017: punkten 1agen om inkomst- och förmögenhets-       de skattsky1diga erhållit en viss förmån i be-
49018: skatt samt motsvarande stadganden i 82 § 7        skattningshänseende i form av skattefrihet för
49019: punkten förordningen angående kommunalför-        jordbruksprodukter som producerats för deras
49020: valtning på 1andet och 55 § 1 punkten förord-     eget behov.
49021: ningen angående kommunalförvaltning i stad,          Försättandet av skattsky1diga i olika ställ-
49022: vilka tillämpas vid kommuna1beskattningen, får    ning med avseende på beskattningen av den
49023: från inkomst icke avdragas den skattsky1diges     inkomst som förbrukats i det privata hushål1et
49024: och hans familjs levnadskostnader. Då den         kan icke i princip anses vara sakenlig. Saken
49025: skattsky1dige åter själv producerar förnöden-     kan dock icke rättas tili enbart genom att de
49026: heter som användes i det privata hushållet,       skattsky1digas olika stäl1ning korrigeras endast
49027: räknas värdet av de förnödenheter han använt      i fråga om en viss grupp skattsky1diga. Så1unda
49028: för sitt eget och sin fami1js behov såsom in-     synes det icke vara motiverat att vidtaga de
49029: komst för viiken han beskattas. Stadgandet i      åtgärder som avses i riksdagsman Lauha Män-
49030: 4 § inkomstskattelagen för gårdsbruk, enligt      nistös m. fl. spörsmål genom att befria i det
49031: vilket såsom inkomst icke inräknas överlåtelse-   privata hushållet förbrukade inkomster från
49032: priset för från 1ägenheten erhållna jordbruks-    beskattning endast i fråga om jordbruksproduk-
49033: och trädgårdsprodukter, vilka använts i gårds-    ter som producerats för eget bruk på egna-
49034: brukande skattskyldigs och hans famHjs privata    hems- och bostadslägenheter.
49035:      Helsingfors den 1 december 1971.
49036: 
49037: 
49038:                                                                            Minister Jorma Uitto.
49039:                     j
49040:                    j
49041:                   j
49042:                  j
49043:                 j
49044:                j
49045:               j
49046:              j
49047:             j
49048:            j
49049:           j
49050:          j
49051:         j
49052:        j
49053:       j
49054:      j
49055:     j
49056:    j
49057:   j
49058:  j
49059: j
49060: Kirj. ksm. n:o 262.
49061: 
49062: 
49063: 
49064: 
49065:                                   Saarto ym.: Korvauksen myöntämisestä kuulovammoja saaneille
49066:                                      VR:n Pasilan ja Hyvinkään konepajojen työntekijöille.
49067: 
49068: 
49069:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49070: 
49071:    VR:n Pasilan ja Hyvinkään konepajailta on            Lainsäätäjän ilmeinen tarkoitus on ollut
49072: valtion tapaturmavirastolle mennyt n. 50 kor-        myös tältä osin saattaa työntekijä sosiaaliva-
49073: vaushakemusta kuulovammoista, jotka ovat ai-         kuutuksen antaman turvan piiriin. Uutta lakia
49074: heutuneet työpaikalla vallitsevasta kovasta me-      säädettäessä on kuitenkin lähdetty siitä, että
49075: lusta. Kuulovammat ovat uuden ammattitauti-          esim. meluvammoista, jotka on todettu alka-
49076: lain mukaan korvattavia sairaalloisia tiloja.        neeksi vanhan ammattitautilain voimassa ol-
49077: Nyt näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että tapatur-      lessa, tulee korvauskäsittely suorittaa vanhan
49078: mavirasto tekee kielteiset päätökset em. kor-        lain mukaan. Tästä johtuen on valtion tapatur-
49079: vaushakemuksiin          epätarkoituksenmukaisten    mavirastolta tulossa kielteiset päätökset, myös
49080: lainsäädösten perusteella melun johdosta kuu-        niille VR:n konepajojen n. 50 työntekijälle,
49081: loaan menettäneiden työntekijäin vahingoksi.         jotka korvauksia ovat äskettäin hakeneet.
49082:    Ammattitautilain mukaan työssä, fysikaali-           Osittainenkin kuulon menetys tuo työnteki-
49083: sista tekijöistä, aiheutuneista sairauksista on      jälle monenlaisia pulmia, joihin hän törmää va-
49084: suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain         paa-aikanaan, mutta myös työssä ollessaan.
49085: tai valtion viran- ja toimenhaltijain tapaturma-     Mm. normaalien ihmissuhteiden hoitaminen
49086: korvauksesta annetun lain mukaisesti. Uuden          vaikeutuu.
49087: ammattitautilain mukaisessa esimerkkiluette-            Työntekijät odottavat oikeutetusti toimenpi-
49088: lossa, josta sosiaali- ja terveysministeriö on an-   teitä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi,
49089: tanut päätöksen, luokitellaan fysikaaliseksi te-     että vanhan ammattitautilain nojalla käsiteltä-
49090: kijäksi melu, mistä aiheutunut kuulonalennus         vät asiat voitaisiin käsitellä uuden lain nojalla.
49091: tai muu kuuloelinten sairaus tulisi korvata          Valtiolle tästä koituva lisärasitus olisi varsin
49092: työntekijälle. Vanhan ammattitautilain mukaan        vähäinen, mutta vammautuneille työntekijöille
49093: korvattavaksi sairaalloiseksi tilaksi katsottiin     merkittävä.
49094: "akustisen energian aiheuttama kuurous tai              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
49095: vahva huonokuuloisuus". Vanhan lain mukaan           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
49096: ei työntekijöille, jotka mm. metalliteollisuu-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
49097: dessa menettivät osan kuulostaan, suoritettu         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
49098: mitään korvausta, koska laki tunsi vain vah-
49099: van huonokuuloisuuden tai kuurouden. Uuden                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
49100: lain (voimassa 1. 1. 1968 alkaen) mukaisia                  ryhtyä oikeudenmukaisen korvauksen
49101: korvauksia on työntekijöille maksettu jo lievis-            takaamiseksi VR:n Pasilan ja Hyvin-
49102: täkin meluvammoista. Rajana on ollut n. 10                  kään konepajojen työntekijöille, jotka
49103:  % :n haitta-aste kuulossa.                                 työssään ovat saaneet kuulovammoja?
49104:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1971.
49105: 
49106:                Veikko Saarto.                                    Terho Pursiainen.
49107: 
49108: 
49109: 
49110: 
49111: 1249/71
49112: 2
49113: 
49114: 
49115: 
49116: 
49117:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49118: 
49119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kaan, jotka tapaturman sattumishetkenä ovat
49120: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      olleet voimassa. Tästä johtuu, että ennen
49121: olette 4 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn         uuden ammattitautilain voimaantuloa 1 päi-
49122: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vänä tammikuuta 1968 ilmenneisiin ammatti-
49123: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tauteihin sovelletaan aikaisemmin voimassa ol-
49124: edustaja Saarron ym. näin kuuluvasta kirjalli-     lutta vuonna 1939 annettua ammattitautilakia.
49125: sesta kysymyksestä n:o 262:                        Melun aiheuttama kuulon aleneminen korvat-
49126:                                                    tiin aikaisemman lain mukaan vain, milloin ky-
49127:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    symyksessä oli kuurous tai vahva huonokuuloi-
49128:        ryhtyä oikeudenmukaisen korvauksen          suus. Uuden ammattitautilain mukaan korva-
49129:        takaamiseksi VR:n Pasilan ja Hyvin-         taan kuulon aleneminen, milloin se aiheuttaa
49130:        kään konepajojen työntekijöille, jotka      elinkoron saamisen edellytyksenä olevan 10
49131:        työssään ovat saaneet kuulovammoja?"        % :n haitta-asteen työkyvyttömyyden. Kun hi-
49132:                                                    taasti pahenevissa ammattitaudeissa saattaa olla
49133:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        aiheellista uuden ammattitautilain soveltami-
49134: taen seuraavaa:                                    nen ennen sen voimaan tuloa ilmenneisiin eräi-
49135:    Ammattitautilain mukaan tapaturman sattu-       siin sairauksiin, hallitus tulee harkitsemaan
49136: mishetkeä vastaa se ajankohta, jona ammatti-       mahdollisuuksia tätä tarkoittavan muutoksen
49137: tauti on ilmennyt. Sairauden korvattavuus am-      aikaansaamiseksi lainsäädäntöön.
49138: mattitautina määräytyy niiden säännösten mu-
49139:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1971.
49140: 
49141: 
49142:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
49143:                                                                                                     3
49144: 
49145: 
49146: 
49147: 
49148:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
49149: 
49150:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       mes enligt de stadganden, vilka varit i ktaft
49151: anger, har Ni, Hert Talman, med Eder skti-          vid tidpunkten, då olycksfallet inträffat. Härav
49152: velse av den 4 november 1971 till veder-            följer, att i fråga om yrkessjukdomar, som
49153: börande medlem av statsrådet översänt en av-        framträtt innan den nya lagen om yrkessjuk-
49154: skrift av ett av riksdagsman Saarto m. fl. un-      domar trädde i ktaft den 1 januati 1968, till-
49155: dertecknat skriftligt spörsmål nr 262 av föl-       lämpas den tidigare gällande, år 1939 givna
49156: jande lydelse:                                      lagen om yrkessjukdomar. Nedsatt hörsel på
49157:                                                     grund av buller ersattes enligt den tidigare
49158:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          lagen endast då det var fråga om dövhet eller
49159:        vidta för att garantera en rättvis ersätt-   stark lomhördhet. Enligt den 'nya lagen om
49160:        ning åt de arbetstagare som erhållit         yrkessjukdomar utgår skadestånd för nedsatt
49161:        hörselskador i sitt arbete i SJ:s me-        hörsel, då denna föranleder arbetsoförmåga av
49162:        kaniska verkstäder i Böle och Hyvin-         10 % :s invaliditetsgrad, viiken är en förutsätt-
49163:        ge?"                                         ning för erhållande av livränta. Då det be-
49164:                                                     träffande yrkessjukdomar, som långsamt för-
49165:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       värras, kan vara motiverat att tillämpa den nya
49166: samt anföra följande:                               lagen om yrkessjukdomar i fråga om vissa
49167:    I enlighet med lagen om yrkessjukdomar           yrkessjukdomar, som framträtt före lagens
49168: matsvaras den tidpunkt, då olycksfallet in-         iktaftträdande, kommer regeri.ngen att över-
49169: träffat, av den tidpunkt, då yrkessjukdomen         väga möjlighetet för åstadkommande av en
49170: framträtt. Huruvida det är möjligt att ersätta      ändring beträffande detta i lagstiftningen.
49171: sjukdomen som yrkessjukdom eller ej bestäm-
49172:      Helsingfors den 1 december 1971.
49173: 
49174: 
49175:                                                     Social- och hälsovårdsministet Alli Lahtinen.
49176: Kirj. ksm. n:o 263.
49177: 
49178: 
49179: 
49180: 
49181:                                    Kaipainen: Kunnallisista luottamustoimista maksettavien palkki-
49182:                                       oiden ottamisesta huomioon eläkettä määrättäessä.
49183: 
49184: 
49185:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49186: 
49187:    Eräät kunnalliset luottamustoimet vievät var-      lista oikeutta kieltäytyä ja kun toisaalta niiden
49188: sin runsaasti aikaa varsinkin suuremmissa kun-        pitäisi jakautua siten, että niitä hoitavat todella
49189: nissa. Luottamustoimia, kuten lautamiehen tai         edustavat koko kansaa eikä vain hyvätuloista
49190: kunnallishallituksen jäsenen, joudutaan usein         väestönosaa, on nykyistä tilannetta pidettävä
49191: hoitamaan työaikana, mikä merkitsee ainakin           epäkohtana.
49192: tuntityössä tai urakkatyössä oleville ja muuten-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
49193: kin työväen edustajille ansioiden menetystä var-      jestyksen 37 S:n nojalla esitän valtioneuvoston
49194: sinaisessa työssä. Kun kunnallisista luottamus-       asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
49195: tehtävistä maksettavista palkkioista ei mitään        kysymyksen:
49196: osaakaan lueta hyväksi eläkkeen pohjana olevaa
49197: tuloa laskettaessa, tulevat aikaa vievissä luot-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
49198: tamustehtävissä olevat tässä mielessä varsin epä-            aikaa vievissä kunnallisissa luottamus-
49199: edulliseen asemaan aikanaan eläkkeelle joutues-              tehtävissä toimivat henkilöt saattavat
49200: saan. Monen työväenluokan edustajan osalta                   joutua varsin epäedulliseen asemaan
49201: saattaa kunnallisista aikaa vievistä luottamusteh-           eläkkeen perustana olevaa tuloa lasket-
49202: tävistä maksettavat palkkiot kohota yhtä suu-                taessa, kun kunnallisista luottamusteh-
49203: riksi tai suuremmiksi kuin varsinaisesta työstä              tävistä maksettavia palkkioita ei oteta
49204: saatava tulo, mikä merkitsee sitä, että tällöin              tässä mielessä huomioon, ja jos on,
49205: eläkkeeseen oikeuttavaksi tuloksi työeläkkeiden                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
49206: osalta luetaan siis vain puolet tai alle puolet to-          ryhtyä kunnallisista luottamustehtävistä
49207: dellisista tuloista. Kun yhteiskunnallisissa luot-           maksettavien palkkioiden muuttamiseksi
49208: tamustehtävissä toimiminen on erittäin tärke-                siten, että ne voidaan ottaa huomioon
49209: äksi ja arvokkaaksi arvioitavaa työtä ja kun                 eläkkeen perustana olevaa tuloa lasket-
49210: niistä yleensä .ei katsota olevan ainakaan moraa-            taessa?
49211:       Helsingissä 9 päivänä mlirraskuuta 1971.
49212: 
49213:                                             Osmo Kaipainen.
49214: 
49215: 
49216: 
49217: 
49218: 1322/71
49219: 2
49220: 
49221: 
49222: 
49223: 
49224:                        E dusku nnan         H erra     P u h e m i e he 11 e.
49225: 
49226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          jät muita epäedullisemmassa asemassa, sillä
49227: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       heidän eläketurvansa on suhteutettu koko työs-
49228: hemies, olette 9 päivänä marraskuuta 1971           säolokauden ansioihin. Sitä vastoin muihin työ-
49229: päivätyn kirjeenne n:o 1549 ohella lähettänyt       suhde-eläkejärjestelmiin kuuluvilla henkilöillä
49230: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimi-     vain eläketapahtuman sattumisvuoden tai työ-
49231: tettavaksi jäljennöksen kansanedustaja Osmo         suhteen päättymisvuoden ja kolmen edellisen
49232: Kaipaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 263,       kalenterivuoden aikana esiintyneet ansion mene-
49233: jossa tiedustellaan:                                tykset vähentävät eläketurvaa, kun taas sitä
49234:                                                     aikaisemmin samassa työsuhteessa sattuneet an-
49235:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      sion menetykset eivät enää vaikuta asiaan.
49236:        aikaa vievissä kunnallisissa luottamus-         Kun kunnalliset luottamusmiehet ovat eläke-
49237:        tehtävissä toimivat henkilöt saattavat       turvan menetykseen nähden edellä selostetun
49238:        joutua varsin epäedulliseen asemaan          mukaisesti eri asemassa, sellaisen yleisen· an-
49239:        eläkkeen perustana olevaa tuloa lasket-      saintaperiaatteelle rakentuvan uuden eläketurva-
49240:        taessa, kun kunnallisista luottamusteh-      järjestelmän luominen, jossa kaikkiin kunnal-
49241:        tävistä maksettavia palkkioita ei oteta      lisista luottamustoimista maksettuihin palkkioi-
49242:        tässä mielessä huomioon, ja jos on,          hin liittyisi palkkioiden määrään suhteutettu
49243:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      eläketurva, ei tuntuisi tarkoituksenmukaiselta.
49244:        ryhtyä kunnallisista luottamustehtävistä     Niiden kohdalla, joille luottamustoimesta ei
49245:        maksettavien palkkioiden muuttamiseksi       aiheudu eläketurvan menetystä, sanotunlainen
49246:        siten, että ne voidaan ottaa huomioon        järjestelmä synnyttäisi tarpeetonta eläke-etujen
49247:        eläkkeen perustana olevaa tuloa lasket-      päällekkäisyyttä. Kun toisaalta luottamusmies-
49248:        taessa?"                                     palkkiot eivät määrältään aina vastaa todellisia
49249:                                                     työansion menetyksiä, ei erillinen luottamus-
49250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      mieseläkejärjestelmä, vaikka eläkkeen kertymis-
49251: seuraavaa:                                          prosentti olisi sama kuin kunnallisessa tai val-
49252:    Kunnalliset luottamusmiehet jakaantuvat hen-     tion eläkejärjestelmässä, kaikissa tapauksissa an-
49253: kilökohtaisen eläketurvansa osalta kaikkiin toi-    taisi täyttä korvausta luottamustoimen hoidosta
49254: minnassa oleviin eläketurvajärjestelmiin. Niille,   aiheutuneesta eläkeoikeuden menetyksestä.
49255: jotka kuuluvat yrittäjien tai maatalousyrittäjien      Mikäli kysymyksessä tarkoitettu epäkohta
49256: eläkejärjestelmiin, ei kunnallisen luottamustoi-    kuitenkin haluttaisiin poistaa uudella luotta-
49257: men hoitamisesta, vaikka he sen johdosta ehkä       musmiessuhteeseen perustuvalla eläketurvajär-
49258: menettävätkin tehollista työaikaansa, aiheudu       jestelmällä, tuntuisi luonnolliselta, että se tulisi
49259: eläketurvan menetystä. Myöskään niille työ-         kunnallisen eläkelaitoksen hoidettavaksi. Luon-
49260: ja virkasuhde-eläkejärjestelmiin      kuuluville,   nollista myös olisi, että uusi eläketurvajärjes-
49261: jotka saavat kuukausipalkkaa, ei siitä yleensä      telmä ainakin pääkohdissaan niveltyisi kun-
49262: aiheudu eläketurvan menetystä, sillä heille on      nallisiin virka- ja työsuhteisiin perustuvaan
49263: tavallisesti mahdollista hoitaa sanotut tehtävät    eläketurvajärjestelmään. Mikäli eläketurvan
49264: ilman palkan menetystä. Sitä vastoin tunti-         saamisen edellytykset kuitenkin olisivat samat
49265: ja suorituspaikkaiset työntekijät menettävät        tai edes lähes samat kuin kunnallisessa virka-
49266: työstä poissaolonsa ajalta palkkansa ja myös        ja työsuhde-eläkejärjestelmässä (viikottainen
49267: sitä vastaavan osan eläketurvastaan. Näistäkin      työaika vähintään 20 tuntia tai ansio vuoden
49268: työntekijöistä ovat lyhytaikaisissa työsuhteissa    1972 alusta vähintään 313,10 markkaa kuu-
49269: olevien työntekijäin eläkelain alaiset työnteki-    kaudessa), vain hyvin harvat luottamusmiehet
49270:                                                                                                    3
49271: 
49272: tulisivat käytännössä paasemaan eläketurvasta       omaiselle on kunnallisen luottamustoimen hoi-
49273: osallisiksi. Uusi erillinen eläketurvajärjestelmä   tamisesta aiheutunut, joko ansion menetyksen
49274: ei siis poistaisi puheena olevaa epäkohtaa lä-      tai luottamustoimesta maksetun palkkion suu-
49275: heskään kaikkien eläkeoikeuden menetystä kär-       ruisena. Vain tällä tavoin näyttäisi olevan mah-
49276: sineiden kohdalta.                                  dollista päästä järjestelmään, joka olisi auko-
49277:    Edellä selostetuista syistä kunnallisen eläke-   ton ja kaikkia luottamusmiehiä kohtaan oikeu-
49278: laitoksen piirissä asiaa harkittaessa on päädytty   denmukainen.
49279: siihen, että jokaisen työansioihin suhteutetun         Suomen Kaupunkiliitto on tehnyt Kunnalli-
49280: virka- ja työeläkejärjestelmän nähtävästi olisi     selle eläkelaitokselle aloitteen toimenpiteisiin
49281: kunnallisissa luottamustoimissa olleelle henki-     ryhtymisestä asiassa. Kunnallinen eläkelaitos
49282: lölle eläkettä myöhtäessään otettava eläkkeen       tehnee sisäasiainministeriölle esityksen siitä,
49283: perusteena olevaa palkkaa määrättäessä huo-         että asiasta toimitettaisiin selvitys. Tämä näyt-
49284: mioon myös se ansion menetys, mikä asian-           tääkin aiheelliselta.
49285:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1971.
49286: 
49287:                                                            Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
49288: 4
49289: 
49290: 
49291: 
49292: 
49293:                           T i 11 R i k s d a g e 11 s H e r r T a 1 m a 11.
49294: 
49295:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord11i11ge11     tagare i kortvariga arbetsförhållanden sämre
49296: a11ger har Ni, Herr Ta1ma11, med Eder skrive1se     ställda än de andra, ty deras pensionsskydd
49297: nr 1549 av de11 9 11ovember 1971 till veder-        har baserats på förtjänsten under hela den
49298: börande med1em av statsrådet översänt av-           tid de har varit i arbete. Däremot minskas
49299: skrift av fö1jande av riksdagsman Osmo Kaipai-      pensionsskyddet för personer, vilka omfattas
49300: nen ställda skriftliga spörsmå1 nr 263:             av andra på arbetsförhål1ande baserade pen-
49301:                                                     sionssystem, endast med de förtjänstförluster
49302:           "Är Regeringen medveten om att            som inträffat under pensioneringsåret eller det
49303:        personer som är verksamma i tidsödan-        år då arbetsförhållandet upphörde och de tre
49304:        de kommuna1a förtroendeuppdrag kan           föregående ka1enderåren, medan tidigare för-
49305:        råka i mycket ogynnsam ställning i           luster av förtjänst i samma arbetsförhållande
49306:        fråga om uträknandet av den pensions-        icke 1ängre verkar på sak.
49307:        grundande inkomsten, då arvoden som             Då de kommuna1a förtroendemännen i en-
49308:        er1äggs för kommuna1a förtroendeupp-         lighet med det ovan sagda intar olika ställning
49309:        drag icke beaktas i detta hänseende,         i fråga om förlusten av pensionsskydd, före-
49310:        och om så är fallet,                         faller det inte ändamålsenligt att skapa ett
49311:           vilka åtgärder har Regeringen för         sådant allmänt på intjäningsprincipen baserat
49312:        avsikt att vidtaga i syfte att ändra         nytt pensionssystem i vi1ket arvodena för samt-
49313:        arvodena för kommuna1a förtroende-           liga kommunala förtroendeuppdrag åtfö1js av
49314:        uppdrag sålunda, att de kan beaktas          ett till arvodenas be1opp anspassat pensions-
49315:        vid uträknandet av den pensionsgrun-         skydd. För de personers del vilka icke förorsa-
49316:        dande inkomsten?"                            kas förlust av pensionsskydd på grund av förtro-
49317:                                                     endeuppdrag, skulle ett system av det nämnda
49318:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt        s1aget medföra onödigt sammanfall av pen-
49319: anföra följande:                                    sionsförmåner. Då förtroendemannaarvodena å
49320:    De kommunala förtroendemännen fördelar           andra sidan icke alltid till sitt be1opp motsvarar
49321: sig i fråga om det personliga pensionsskyddet       den verkliga förlusten av arbetsförtjänst, skulle
49322: på alla existerande pensionsskyddssystem. De        ett särskilt förtroendemannapensionssystem,
49323: som omfattas av företagares eller lantbruks-        även om den procentuella basen för pensionen
49324: företagares pensionssystem, förorsakas ej för-      skulle vara densamma som i det kommunala
49325: 1ust av pensionsskydd på grund av att de            eller statliga pensionssystemet, icke i samtliga
49326: handhar kommunala förtroendeuppdrag utan            fall medföra full ersättning för den förlust av
49327: endast, förlust av effektiv arbetstid. De som       pensionsrätt som förorsakats av handhavandet
49328: omfattas av pensionsskyddssystemen för per-         av förtroendeuppdrag.
49329: soner i arbets- eller tjänsteförhållande och som       Skulle man likväl önska avhjälpa det i spörs-
49330: åtnjuter månadslön, förorsakas i allmänhet ej       målet avsedda missförhållandet genom ett nytt,
49331: heller förlust av pensionsskyddet, ty de har        på förtroendemannaförhållande baserat pen-
49332: vanligtvis möjlighet att sköta sagda uppdrag        sionsskyddssystem, skulle det förefalla natur-
49333: utan att därför gå miste om sin lön. Däremot        ligt, att detta skulle skötas av kommunala
49334: förlorar arbetstagare med tim- eller prestations-   pensionsanstalten. Det vore även naturligt, att
49335: lön lönen för den tid han är borta från arbetet     det nya pensionsskyddssystemet åtminstone i
49336: och går även miste om motsvarande del av sitt       sina huvudpunkter skulle inlemmas i det på
49337: pensionsskydd. Och av dessa arbetstagare är         kommunala tjänste- och arbetsförhållanden base-
49338: de som underlyder lagen om pension för arbets-      rade pensionsskyddssystemet. Om emellertid
49339:                                                                                                    5
49340: 
49341: förutsättningarna för åtnjutande av pensions-       som innehaft kommunala förtroendeuppdrag,
49342: skydd vore de samma eller i det närmaste de         synbarligen vid bestämmandet av den pen-
49343: samma som i det kommunala, på tjänste- och          sionsgrundande lönen borde beakta även den
49344: arbetsförhållande baserade pensionssystemet         förlust av förtjänst, som vederbörande för-
49345: (arbetstiden per vecka minst 20 timmar eller        orsakats av handhavandet av kommunalt förtro-
49346: förtjänsten från början av år 1972 minst 313,10     endeuppdrag, antingen tili det belopp vartill
49347: mark i månaden), skulle mycket få förtroende-       förlusten av förtjänst uppgår eller till beloppet
49348: män i praktiken komma i åtnjutande av pen-          av arvodet för förtroendeuppdraget. Endast
49349: sionsskyddet. Ett nytt särskilt pensionsskydds-     på detta sätt förefaller det möjligt att komma
49350: system skulle sålunda icke avhjälpa ifrågava-       tili ett system, som skulle vara utan luckor
49351: rande missförhållande för tili närmelsevis alla     och rättvist mot alla förtroendemän.
49352: som gått miste om pensionsrätt.                        Finlands Stadsförbund har till Kommunala
49353:     Av ovan nämnda orsaker har man vid pröv-        pensionsanstalten framlagt förslag om vidtagan-
49354: ningen av frågan inom kommunala pensions-           de av åtgärder i saken. Kommunala pensions-
49355: anstalten kommit till det resultatet, att varje     anstalten torde hos ministeriet för inrikes-
49356: till arbetsförtjästen anpassat tjänste- eller ar-   ärendena göra framställning om utredning av
49357: betspensionssystem, när pension beviljas person     saken. Detta förefaller motiverat.
49358:      Helsingfors den 7 december 1971.
49359: 
49360:                                                     Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
49361: 
49362: 
49363: 
49364: 
49365: 1322/71
49366: Kirj.ksm. n:o 264.
49367: 
49368: 
49369: 
49370: 
49371:                             1. Suominen: Energiantuotannon sijoittamisohjelmasta.
49372: 
49373: 
49374: 
49375:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49376: 
49377:    Ydinenergiasta on seuraavien kolmenkymme-                           Taulukko n:o 1.
49378: nen vuoden aikana tulossa maamme vallitseva                            1971-        1971-     1971-
49379: energian tuottamismuoto. Sellaisten sähköener-                         n. 1975      n. 1980   n. 1990
49380: gian tuotantomuotojen kuin vesivoiman, teolli-       Etelärannikko
49381: suuden prosessivoiman ja kaukolämmitysvoiman           päätetty      n.l430MW       1950MW    1950MW
49382: tuotannon lisäämismahdollisuudet ovat rajoite-         suunnitteilla     400 "      2100 "    3 320 "
49383: tut ja lisäksi nämä resurssit ovat paikkaan sidot-     yhteensä        1830MW       4050MW    5270MW
49384: tuja.
49385:    Koska sähköenergian siirtäminen on kallista,      Länsirannikko
49386: olisi erittäin tärkeää, että sähkövoiman kulutus-      päätetty        200MW        200MW      200MW
49387: tarpeen lisäyksen ennusteet olisivat mahdollisim-      suunnitteilla   200 "        200 "      200 "
49388: man tarkkoja ja että näiden ennusteiden mukaan         yhteensä        400MW        400MW      400MW
49389: suoritettaisiin ydinvoimaloiden sijoittaminen.
49390: Näin noudatettaisiin sekä johdonmukaista ener-          Edellisessä asetelmassa on oletettu, että Teol-
49391: giapolitiikkaa että valtakunnallisesti tasapai-      lisuuden Voima rakentaa Storholmeniin 600
49392: noista aluepolitiikkaa. Energian kulutuksen          MW 1977 mennessä, Imatran Voima suunnitte-
49393: arvioinnissa tulisi aina ottaa huomioon se, että     lee rakennettavaksi Kopparnäsiin 600 MW 1980
49394: energiatuotantopisteen SlJOlttaminen jollekin        -82 mennessä ja Vuosaareen rakennetaan 500
49395: alueelle ja siten tietoisuus saatavissa olevasta     MW 1981-82 mennessä. Samoin on oletettu
49396: runsaasta sähköenergiasta vetää tälle alueelle       Etelä-Suomen osalle tulevan Inkoon laajennus
49397: teollisuutta. Näin ollen ydinvoimaloiden sijoittu-   500 MW tai vastaava määrä tuontia Neuvostolii-
49398: minen määrää edelleen sähkön kulutuksen alueel-      tosta vuoteen 1990 mennessä ja atomivoimalan
49399: lista kehitystä.                                     rakentaminen Miessaareen tai Hirsalaan n. 1990
49400:    Viime aikoina on julkistettu voimantuotantoa      mennessä.
49401: harjoittavien yhtiöiden suunnitelmia atomivoi-          Jos perustaksi otetaan Imatran Voiman toi-
49402: maloiden sijoittamisesta. Näitä hankkeita on         mesta valmistunut tutkimus "Energian tarve ja
49403: alueellisesti katsottuna pidettävä alustavina ja     talouskasvu" ja siinä esitetyt arviot maan eri
49404: ennen kaikkea täysin keskenään koordinoimat-         alueilla tapahtuvasta energiavajauksen kehitty-
49405: tomina sekä myöskin koordinoimattomina mui-          misestä tulisi voiman rakentaminen etelä- ja
49406: hin voimantuotantohankkeisiin maassamme.             länsirannikolle tapahtua seuraavan karkean oh-
49407: Koordinoinnin puute ei rajoitu pelkästään voi-       jelman mukaisesti. Tässä on oletettu, että etelä-
49408: man rakentamiseen vaan se näkyy päätöksissä          ja länsi-Suomen energiavajaus hoidetaan alueelli-
49409: riittämättöminä kontakteina myös muihin yh-          sella tuotannolla ja Pohjanmaan, Keski-Suomen,
49410: teiskunnan sektoreihin.                              Savo-Karjalan ja Oulun läänin vajaus puoliksi
49411:    Julkisuuteen on saatettu seuraavat rakentamis-    etelä-rannikon ja puoliksi länsi-rannikon raken-
49412: päätökset ja suunnitelmat voimaloiden rakenta-       nettavalla tuotannolla, jolloin voiman siirrolli-
49413: misesta. Näiden yhteiskapasiteettia kuvaavat         sesti saataisiin edullisin voimantuotantojakau-
49414: seuraavat luvut.                                     tuma:
49415: 1320/71
49416: 2
49417: 
49418:                  Taulukko n:o 2.                     nikolle on merkittävä valtakunnallinen virhe-
49419:                              1971-       1971-
49420:                                                      ratkaisu, joka on ristiriidassa yleisesti hyväksy-
49421:                 1971-
49422:                 n. 1975     n. 1980      n. 1990     tyn valtakunnan tasapuolisen kehittämispolitii-
49423: etelärannikko    570MW      1140MW      3>800MW      kan kanssa. Atomivoimalaitosten keskittäminen
49424: länsirannikko                540 "      2100 "       ensivaiheessa kokonaan Uudenmaan rannikolle
49425: yhteensä         570MW      1680MW      5900MW       tulee huomattavalla tavalla lisäämään alueen en-
49426:                                                      nestäänkin suuria yhdyskuntakehityksen ongel-
49427:    Tarkastelusta on selvästi havaittavissa voima-    mia. Kun menkityksettömämpienkin teollisten
49428: laitosten epäterve keskittyminen etelä-rannikolle,   investointien ollessa kyseessä hallitustasolta on
49429: joka johtaa voimansiirron kannalta epätaloudelli-    puututtu investointien alueelliseen suuntaami-
49430: seen toimintaan, puhumattakaan tämän keski-          seen, tuntuu käsittämättömältä, että hallitus ei
49431: tyksen vaikutuksista muuhun yhteiskuntasuun-         olisi kiinnostunut energiatuotantomme kokonais-
49432: nitteluun.                                           järjestelyjen tulevaisuudesta.
49433:    Energiatuotannon keskittymistä korostaa li-          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
49434: säksi se, että suhteellisen kapeaUe kaistalle        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
49435: etelä-Suomeen on sijoittumassa myös maakaasun        kunnioittaen asianomaisen valtioneuvoston jäse-
49436: jakeluverkosto. Myös öljynjalostuksen lisätuotan-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
49437: to Neste Oy:n kaavailujen mukaan tulisi samalle
49438: alueelle. Energiatuotannon näin voimakas kes-                  Mikä on Hallituksen yhtenäinen ener-
49439: kittäminen ei voi olla valtakunnallisesti tarkoi-           giantuotannon sijoittamisohjelma
49440: tuksenmukaista.                                                ja aikooko Hallitus puuttua sen puit-
49441:    Edellä olevaan viitaten näyttää selvästi siltä,          teissa maan alueellisen kehittämispoli-
49442: että lähitulevaisuudessa rakennettavan energia-             tiikan mukaisesti energiantuotantolaitos-
49443: tuotannon ja siihen liittyvien laitosten kaavailtu          ten sijoittumiseen?
49444: sijoittaminen yksipuolisesti Suomenlahden ran-
49445:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1971.
49446: 
49447:                                           Ilkka Suominen.
49448:                                                                                                        3
49449: 
49450: 
49451: 
49452: 
49453:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
49454: 
49455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       na 1971-1975 noin 2 400 MW ja vuoteen
49456: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1980 mennessä kaikkiaan noin 5 500 MW lisää.
49457: olette 9 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn kir-      Rakenteilla voimalaitoksia on tällä hetkellä noin
49458: jeenne n:o 1552 ohella toimittanut vahioneu-         3 200 MW, josta noin 2 200 MW valmistuu
49459: voston asiaomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     1975 mennessä ja Hsäksi tuonti voi tehtyjen so-
49460: sanedustaja Ilkka Suomisen kirjallisesta kysy-       pimusten puitteissa lisääntyä yli 300 MW. Suun-
49461: myksestä n:o 264:                                    nitteilla on lisäksi voimalaitoksia noin 1 500
49462:                                                      MW. Kun otetaan mukaan myös tällä vuosikym-
49463:           "Mikä on Hallituksen yhtenäisen ener-      menellä valmistuviksi kaavaillut ja arvioidut vas-
49464:        giantuotannon sijoittamisohjelma              tapaine- ja kaasuturpiinilaitokset, yhteensä noin
49465:           ja aikooko Hallitus puuttua sen puit-      1 000 MW, tulee voimalaitoskapasiteetti riittä-
49466:        teissa maan alueellisen kehittämispoli-       mään lähes koko vuosikymmenen tarpeisiin. Vuo-
49467:        tiikan mukaisesti energiantuotantolaitos-     sikymmenen parin viimeisen vuoden mahdolli-
49468:        ten sijoittumiseen?"                          sen vajauksen täyttämiseen on aikaa tehdä pää-
49469:                                                      töksiä 2-4 vuotta, jolloin tuleva tarve on
49470:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        myös varmemmin ennustettavissa.
49471: vasti seuraavaa:                                        Tavanomaiset lauhdutusvoimalaitokset ja ato-
49472:    Maan sähköenergian tarpeen on kauppa- ja          mivoimalaitokset pyritään taloudellisista syistä
49473: teollisuusministeriö eri selvityksiin perustuen      rakentamaan mahdollisimman suuriksi ja varsin-
49474: arvioinut kasvavan tällä vuosikymmenellä keski-      kin atomivoimalaitokset vaativat monista eri
49475: määrin 9 % vuodessa. Tähän asti on sähkön tuo-       syistä suuren maa-alan sekä sopivan ympäristön.
49476: tanto pääasiassa tapahtunut vesivoimalla ja vasta-   Näin ollen on mahdollisia sijaintipaikkoja pyritty
49477: painevoimalla. Vasta parina viimeisenä vuotena       voimayhtiöiden taholta etsimään ja varaamaan
49478: on lauhdutusvoiman osuus sähkön tuotannossa          tulevia tarpeita varten. Tämä voimalaitospaik-
49479: merkittävästi kasvanut. Kun vesivoimat sijaitse-     kojen varaaminen on herättänyt kaikkien kansa-
49480: vat yleensä kaukana kulutuskohteista, on maa-        laispiirien huomiota, mistä on ollut seurauksena
49481: han syntynyt vahva voimansiirtoverkosto sähkön       mm. runsasta sanomalehtikirjoittelua. On synty-
49482: siirtämiseksi kulutuskohteisiin. Kun myös vasta-     nyt käsitys, että atomivoimalaitosten rakentami-
49483: painevoima on ollut teollisuuden sijaintipai-        nen tapahtuisi niiden paikkojen hankintajärjes-
49484: koista riippuvainen samoin kuin kaukolämmitys-       tyksessä, mikä käsitys kuitenkaan ei ole oikea.
49485: voima asutuskeskuksista, ovat voimalaitosten si-     Kun näet tiedetään, että atomivoimalaitoksia
49486: joituspaikat olleet määrättyjä ~lman, että niihin    tarvitaan tulevaisuudessa jatkuvasti lisää, on riit-
49487: olisi ollut mahdollista eikä tarpeenkaan vaikut-     tävän ajoissa pyrittävä varaamaan sopivia paik-
49488: taa. Rakennettu lauhdutusvoima on sijoitettu         koja niitä varten. Tämä on välttämätöntä seutu-
49489: myös sinne, mihin sähkön siirtokustannukset          suunnittelunkin kannalta, jotta tehtäviin suun-
49490: muualta ovat olleet suurimmat.                       nitelmiin ei jouduttaisi myöhemmin tekemään
49491:    Nyt kun sähkön tuotannossa lauhdutusvoi-          muutoksia.
49492: man osuus on nopeasti kasvamassa, on ryhdytty           Kysymyksen esittäjä on perusteluissaan tarkas-
49493: rakentamaan suuria lauhdutusvoimalaitoksia nii-      tellut etelärannikon ja länsirannikon voimalai-
49494: den tarvitseman suuren jäähdytysmäärän takia         tosten rakentamispäätöksiä ja suunnitelmia. Kun
49495: lähinnä rannikolle ja samalla ol~aan myös siirty-    länsirannikoksi lienee tällaisessa tarkastelussa
49496: mässä ydinenergian käyttöön voimalaitosten           katsottava alue Turusta Kokkolaan ja eteläran-
49497: energialähteenä.                                     nikoksi Turusta Imatralle, on todettava, että
49498:    Kulutuksen voimakas kasvu vaatii lisäämään        länsirannikon alueelle valmistuu vuosina 1971
49499: nopeasti voimalaitostehoa. Sitä tarvitaan vuosi-     -1975 voimalaitoskapasiteettia noin 650 MW
49500: 4
49501: 
49502: ja etelärannikon alueelle noin 1 200 MW. Näi-          seutukaavaliiton toimesta. Kolme tällaista paik-
49503: den päätettyjen laitosten tehojen suhde on suun-       kaa on jo nimetty ja ainakin yhden paikan, Olki-
49504: nilleen sama kuin lisäenergian tarve seuraavien        luodon varaamiseksi on jo ryhdytty toimenpitei-
49505: viiden vuoden aikana näillä alueilla. Molemmille       siin.
49506: alueille on suunniteltu Hsäksi noin 200 MW                Missä järjestyksessä näihin paikkoihin laitok-
49507: voimalaitoksia. Vuosina 1976-1980 valmistuu            set rakennetaan, ei ole vielä päätetty. Teollisuu-
49508: etelärannikolle 840 MW atomivoimaa, kun taa-           den Voima Oy on suunnitellut Storholmeniin
49509: sen länsirannikon alueelle ei päätöksiä ole ole-       vuoteen 1977 mennessä rakennettavaksi 600
49510: massa. Suunnitelmia lähinnä kaukolämmitysvoi-          MW :n atomivoimalaitoksen. Kun tämä raken-
49511: malaitoksia varten on sensijaan molemmilla             netaan yhtiön osakkaiden tarpeita varten ja kun
49512: alueilla. Atomivoimalaitosten rakentamiseksi on        osakkaita on sekä etelärannikon että länsiranni-
49513: myös olemassa kaavailuja molemmilla alueilla.          kon vaikutusalueilla, on ilmeisesti pyritty laitok-
49514:     Lapin ja Oulun lääni ovat pääasialliset sähkö-     sen sijaintipaikka määräämään voimansiirrolli-
49515: voiman ylituotantoalueet, kun taas suurin va-          sesti edullisesti. Helsingin kaupungin suunnitte-
49516: jaus esiintyy Keski-Suomen, Hämeen ja Uuden-           lema kaukolämmitysvoimalaitos ei voi sijaita
49517: maan lääneissä. Kun Pohjois-Suomen ylijäämällä         muualla kuin kaupungin läheisyydessä. Imatran
49518: on siirtohäviöiden takia edullisinta peittää Keski-    Voima Oy on ilmoittanut, ettei Kopparnäs'in
49519: Suomen ja Hämeen läänien vajaus, on kauimpa-           osto suinkaan merkitse sitä, että yhtiön seuraa-
49520: na sijaitsevan Uudenmaan vajaus pyrittävä peit-        van atomivoimalaitoksen paikka olisi juuri tämä,
49521: tämään paikallisilla voimalaitoksilla ja tähän         vaan se saattaa hyvinkin olla länsirannikolla.
49522: kuuluu suuri osa uusien voimalaitosten tuotta-         Kun lisäksi tiedetään, että sähköenergian siirtä-
49523: masta energiasta. Länsirannikon tarpeita silmällä      misestä aiheutuu kustannuksia, on oletettavissa,
49524: pitäen valmistuu vielä tänä vuonna Ulvilaan 400        että voimayhtiöt ottavat tämän huomioon laitok-
49525: )>;:V:n johto, jota aluksi käytetään 220 kV:n          sia rakentaessaan.
49526: jännitteisenä. Tätä johtoa käyttäen ovat siirto-          Kauppa- ja teollisuusministeriössä seurataan
49527: kustannukset pohjoisesta ja myös Ruotsista län-        hyvin kiinteästi voimalaitosten rakentamista ja
49528: sirannikolle pienemmät kuin etelärannikolle.           suunnittelua maassamme. Ministeriö pyrkii käy-
49529:     Edellä olevan perusteella ei voida väittää, että   tettävissään olevin keinoin myös ohjaamaan sitä
49530: tähän mennessä olisi tehty virheratkaisuja voi-        koko maan kannalta parhaan ratkaisun saavutta-
49531: malaitosten sijoituspaikkoja määrättäessä.             miseksi. Energiantuotannon sijoittamisohjelman
49532:     Kysymyksen esittäjä on perusteluissaan oletta-     määrää luonnollisesti energiantarve maan eri
49533: nut, että tällä vuosikymmenellä etelärannikolle        osissa ja se, millä tavoin se taloudellisimmin on
49534: rakennetaan kolmeen paikkaan atomivoimalaitos          tyydytettävissä. Kun maan voimansiirtoverkostoa
49535: ja että Inkoon höyryvoimalaitosta laaiennetaan         jatkuvasti kehitetään muun muassa io aloitetun
49536: 500 ~1W:lla tai vastaavasti tuodaan sähköä Neu-        länsirannikkoa ja etelärannikkoa si\'Uavan 400
49537: vostoliitosta. Mitään lopullisia päätöksiä näistä      kV:n johtorenkaan rakentamisella, ei alueelli-
49538: ei ole vielä kuitenkaan tehty.                         sen kehittämispolitiikan edellyttämä teollisuuden
49539:     Kysvmyksen perusteluissa ei ole mainittu, että     enemiansaanti tule olemaan esteenä sen toteutta-
49540: myös länsirannikolta on etsitty atomivoimalaitos-      miselle.
49541: paikkoja sekä voimayhtiöiden että Satakunnan
49542:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1971.
49543: 
49544:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Gunnar Korhonen.
49545:                                                                                                      5
49546: 
49547: 
49548: 
49549: 
49550:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
49551: 
49552:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den kraftiga ökningen av konsumtionen krä-
49553: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ver en snabb ökning av kraftverkseffekten.
49554: av den 9 november 1971 nr 1552 tili vederbö-          Aren 1971-1975 behövs omkring 2 400 MW
49555: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       och före år 1980 sammanlagt ytterligare om-
49556: följande av riksdagsman Ilkka Suominen ställda        kring 5 500 MW. I detta nu är omkring 3 200
49557: spörsmål nr 264:                                      MW kraftverk under byggnad, varav omkring
49558:                                                       2 200 MW blir färdiga tili år 1975. Dessutom
49559:              "Vilket är Regeringens program för       kan importen inom ramen för ingångna avtal
49560:           lokaliseringen av en enhetlig energipro-    ökas med över 300 MW. Ytterligare är om-
49561:           duktion                                     kring 1 500 MW kraftverk under planering. Om
49562:              och ämnar Regeringen inom ramen för      även de mottrycks- och gasturbinaggregat be-
49563:           detsamma ingripa i lokaliseringen av        aktas som planerats och kalkylerats bli färdiga
49564:           energiproduktionsföretag i överenstäm-      under detta decennium, sammanlagt omkring
49565:           melse med den regionala poHtiken för ut-    1 000 MW, kommer kraftverkskapadteten att
49566:           vecklande av landet?"                       förslå för behovet under nästan hela decenniet.
49567:                                                       För täckande av en eventuell brist under de två
49568:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         sista åren av årtiondet har man tid att under
49569: anföra följande:                                      2-4 år fatta beslut, varvid det kommande be-
49570:     Handels- och industriministeriet har med stöd     hovet också kan förutses med större säkerhet.
49571: av olika utredningar beräknat, att landets behov         De sedvanliga kondenskraftverken och atom-
49572: av elenergi under detta decennium ökas med i          kraftverken vill man av ekonomiska skäl bygga
49573: medeltal 9 % om året. Hittilis har elproduk-          så stora som möjligt, och särskilt atomkraftver-
49574: tionen huvudsakligen byggt på vattenkraft och         ken fordrar av flera olika skäl ett stort mark-
49575: mottryckskraft. Först under de två senaste åren       område och lämplig omgivning. Sålunda har man
49576: har kondenskraftens andel i elproduktionen            på kraftbolagshåll sökt möjliga förläggnings-
49577: ökats avsevärt. Då vattenkraftsresurserna i all-      platser och velat reservera sådana för kommande
49578: mänhet är belägna långt ifrån konsumtionsor-          behov. Denna reservering av platser för kraft-
49579: terna, har i landet byggts ett starkt kraftöver-      verk har väckt uppmärksamhet inom alla med-
49580: föringsnät för överföring av elektricitet tili kon-   borgarkretsar, varav följden varit bl. a. mycket
49581: sumtionsplatserna. Då även mottryckskraften           skriveri i tidningarna. Den uppfattningen har
49582: varit beroende av industrins lokaliseringsställen     spritt sig, att byggandet av atomkraftverk skulle
49583: liksom fjärrvärmekraften av bostadscentra, har        ske i samma ordning som platsanskaffningen,
49584: platserna för kraftverken varit bestämda utan         vilket icke är riktigt. Då man nämligen vet, att
49585: att det skulle ha varit möjligt eller ens behövligt   ytterligare atomverk fortsättningsvis behövs i
49586: att inverka på saken. Den utbyggda kondens-           framtiden, måste man i tillräckligt god tid söka
49587: kraften har också förlagts tili platser, tili vilka   reservera lämpliga platser för dem. Detta är
49588: kostnaderna för överföring av elektricitet från       nödvändigt även med tanke på regionplanerin-
49589: annat håll varit störst.                              gen, för att ändringar i uppgjorda planer inte
49590:     Nu när kondenskraftens andel av elproduk-         skall behöva företagas senare.
49591:  tionen snabbt ökas har man börjat bygga stora           Spörsmålsställaren har i sin motivering grans-
49592: kondenskraftverk närmast vid kusten på grund          kat besluten och planerna rörande byggande av
49593: av den stora mängd kylvatten de behöver, och          kraftverk på syd- och västkusten. Då som väst-
49594: samtidigt sker också en övergång tili använd-         kust i en sådan granskning torde böra anses om-
49595: ning av atomkraft såsom energikälla för kraft-        rådet från Abo tili Gamlakarleby och som syd-
49596: verken.                                               kust området från Aho tili Imatra, kan konsta-
49597: 1320/71
49598: 6
49599: 
49600: teras, att på västkustområdet under åren 1971           I motiveringen för spörsmålet nämns inte, att
49601: -1975 omkring 650 MW kraftverkskapacitet             piatser för atomkraftverk sökts även på väst-
49602: blir färdiga och på sydkustområdet omkring           kusten på åtgärd av både kraftbolagen och Sa-
49603: 1 200 MW. Kapaciteten hos dessa besiutade            takunnan seutukaavaliitto. Tre sådana piatser
49604: kraftverk motsvarar ungefär behovet av tilläggs-     har redan nämnts, och för reservering av en
49605: energi under de närmaste fem åren inom dessa         plats, Olkiluoto, har man redan skridit tili åt-
49606: områden. För bägge områdena har pianerats            gärder.
49607: ytterliga omkring 200 MW kraftverk. Under               I viiken ordning kraftverk byggs på dessa
49608: åren 1976-1980 blir 840 MW atomkraftverk             platser har icke ännu besiutats. Teollisuuden
49609: färdiga på sydkusten, medan besiut rörande väst-     Voima Oy har pianerat, att på Storholmen före
49610: kusten icke föreligger. Däremot finns pianer när-    år 1977 uppföra ett atomkraftverk om 600
49611: mast på fjärrvärmeanläggningar inom båda             MW. Då detta byggs för boiagets aktieägares
49612: dessa områden. För byggande av atomkraftverk         behov och då aktieägare finns både på sydkus-
49613: finns även pianer rörande båda områdena.             tens och västkustens influensområden, har man
49614:     Lappiands och Uleåborgs Iän är de huvud-         uppenbarligen sökt bestämma kraftverkets Ioka-
49615: sakliga överproduktionsområdena för elkraft,         lisering på ett sätt som är förmånligt med tanke
49616: medan åter det största underskottet förekommer       på kraftöverföringen. Det av Helsingfors stad
49617: i Mellersta Finlands, Tavastehus och Nyiands         pianerade fjärrvärmekraftverket kan inte place-
49618: Iän. Då det på grund av transmissionsförlusterna     ras annorstädes än i närheten av staden. Imatran
49619: är förmånligast att täcka bristen i Mellersta Fin-   Voima Oy har meddelat, att köpet av Koppar-
49620: Iands och Tavastehus Iän med Norra Finiands          näs ingaluoda betyder, att platsen för bolagets
49621: överskott, måste man söka täcka det Iängst borta     följande atomkraftverk skulle vara just denna,
49622: beiägna Nylands underskott med Iokala kraft-         utan det kan mycket väl förläggas tili västkus-
49623: verk, och här konsumeras största delen av den        ten. Då man dessutom vet, att överföringen
49624: av de nya karftverken aistrade energin. Med          av elektrisk energi medför kostnader, kan det
49625: tanke på västkustens behov blir redan i år en        antagas, att kraftverken beaktar detta vid byg-
49626: 400 kV Iedning tili Uivsby färdig, vHken tili en     gandet av kraftverk.
49627: början används med 220 V spänning. Genom                Handels- och industrhninisteriet följer inten-
49628: användning av denna Iedning är också kostna-         sivt med byggandet och planeringen av kraft-
49629: derna för strömöverföring norrifrån och även         verk i vårt land. Ministeriet söker med tilibuds-
49630: från Sverige tili västkusten mindre än tili syd-     stående medel dirigera detta i syfte att uppnå
49631: kusten.                                              den för hela landet bästa Iösningen. Energipro-
49632:     På grund av ovanstående kan icke påstås, att     duktionens lokaliseringsprogram bestämmes gi-
49633: man hittilis skulle ha fattat felaktiga besiut vid   vetvis av energibehovet i landets olika delar och
49634: bestämmandet av kraftverkens piacering.              av på vilket sätt detta mest ekonomiskt kan tiU-
49635:     Spörsmåisställaren har i sin motivering an-      godoses. Då landets kraftöverföringsnät fort-
49636:  tagit, att på sydkusten under detta decennium       gående utvecklas, bland annat genom byggandet
49637:  byggs atomkraft på tre olika piatser och att        av den redan påbörjade 400 kV ledningsringen
49638:  ångkraftverket i Ingå utvidgas med 500 MW           som tangerar västkusten och sydkusten, kom-
49639:  eller att motsvarande mängd eiektricitet im-        mer den av den regionala utvecklingspolitiken
49640: porteras från Sovjetunionen. Några siutliga be-      förutsatta industrins energitillgång inte att ställa
49641: siut härom har dock icke ännu fattats.               hinder för dess förverkligande.
49642:       Helsingfors den 9 december 1971.
49643: 
49644:                                                 Handels- och industriminister Gunnar Korhonen.
49645: Kirj. ksm. n:o 265.
49646: 
49647: 
49648: 
49649: 
49650:                                    Karpola ym.: Vaivaisprosenttia koskevien säännösten kumoami-
49651:                                       sesta.
49652: 
49653: 
49654:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49655: 
49656:    Vuodelta 1698 peräisin olevan säännöksen           Jostakin syystä tämä jäänne kuitenkin säilyi
49657: mukaan on kuolinpesän omaisuudesta eli varo-          laissa. Koska vaivaisprosentilla ei ole sanotta·
49658: jen yhteenlasketusta määrästä maksettava 1/8          vaa merkitystä kuntien taloudelle, voitaisiin
49659: prosenttia kunnalle ns. vaivaishoitoon.               tämä säännös kokonaan kumota. Mikäli ei
49660:    Useissa tapauksissa tällä vaivaisprosentilla       haluta mennä näin pitkälle, pitäisi lakiin tehdä
49661: ei ole mitään käytännöllistä merkitystä, koska        määräys siitä, että esim. 5 markkaa pienempää
49662: maksettava summa jää monta kertaa mitättö-            va.ivaismaksua ei tarvitse maksaa.
49663: män pieneksi. Sen sijaan perunkirjoituksen toi-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
49664: mittajille tästä aiheutuu kohtuuttomasti vaivoja.     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
49665: Erikoisesti sellaisissa tapauksissa, joissa kuolin-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
49666: pesän omaisuudesta ei mene perintöveroa,              seuraavan kysymyksen:
49667: aiheuttaa vaivaisprosentin suorittaminen mo-
49668: nenlaista sekaannusta ja epätietoisuutta.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
49669:    Vuoden 1966 alusta voimaan tulleen uuden                  ryhtyä ns. vaivaisprosentin säännösten
49670: perintökaaren valmistelujen aikana oli esillä                kumoamiseksi?
49671: myös vaivaisprosentin määräysten kumoaminen.
49672:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1971.
49673: 
49674:           Reino Karpola.                 Lea Sutinen.                  Jouko Siikaniemi.
49675:           Reino Kangas.                  Ahti Pekkala.                 Matti Maijala.
49676: 
49677: 
49678: 
49679: 
49680: 1302/71
49681: 2
49682: 
49683: 
49684: 
49685: 
49686:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49687: 
49688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kunta 25 päivänä maaliskuuta 1966 lausunut
49689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toivomuksen, että Hallitus antaisi aineellisen
49690: olette 9 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn          verolainsäädännön uudistuksen yhteydessä esi-
49691: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tyksen vaivaisten prosenttia koskevien sään-
49692: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nösten kumoamisesta, sekä että kunnille sa-
49693: edustaja Reino Karpolan ym. näin kuuluvasta         malla korvattaisiin vaivaisprosentin tuoton me-
49694: kirjallisesta kysymyksestä n:o 265:                 netys.
49695:                                                        Kun vaivaisprosentti on eräs jäämistön arvon
49696:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      perusteella kunnille kannettava vero, merkitsee
49697:        ryhtyä ns. vaivaisprosentin säännösten       siitä luopuminen kuntien tulopohjan kaventu-
49698:        kumoamiseksi? ''                             mista. Vaivaisprosentista luovuttaessa joudu-
49699:                                                     taankin harkitsemaan, onko ja millä tavoin
49700:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siitä johtuva kuntien tulojen väheneminen kor-
49701: vasti seuraavaa:                                    vattava. Kun perintö- ja lahjaverolain kokonais-
49702:    Vaivaisprosentin periminen perustuu 21 päi-      uudistus on tällä hetkellä perintöverotoimikun-
49703: vänä lokakuuta 1698 annettuun kuninkaalliseen       nan valmisteltavana, voidaan kuntien tulojen
49704: sääntöön. Tämän mukaan on kuolinpesän               edellä tarkoitettu väheneminen ottaa harkitta-
49705: brutto-omaisuudesta suoritettava 1/8 prosenttia     vaksi sanotun uudistuksen yhteydessä. Kunnan
49706: kunnan vaivaisille. Alunperin on säännöksen         menettämät tulot voidaan myös korvata kun,
49707: tarkoituksena ollut kerätä varoja köyhäinhoi-       tien verotuloihin vaikuttavan muun aineellisen
49708: toon. Kun köyhäinhoito maamme itsenäistymi-         verolainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
49709: sen jälkeen järjestettiin lainsäädännöllisesti,     Perheverotuksen tarkistamistaimikunta onkin
49710: menetti säännös samalla alkuperäisen tarkoi-        esittäessään vaivaisprosenttia koskevien sään-
49711: tuksensa. Tästä johtuen sekä vaivaisprosentin       nösten kumoamista vuonna 1970 valmistuneessa
49712: kantoon liittyvien käytännön hankaluuksien          komiteamietinnössä (komiteamietintö 1970:
49713: vuoksi eri yhteyksissä on esitetty vaivaisprosen-   B 69) samalla esittänyt verolainsäädäntöä
49714: tin lakkauttamista. Asia on ollut muun muassa       uudistettavaksi siten, että kuntien verotuspohja
49715: aineellisen verolainsäädännön kokonaisuudis-        laajenisi.
49716: tusta tutkineen verolakikomitean käsiteltävänä.        Hallitus tulee viimeistään siinä yhteydessä,
49717: Vuonna 1961 antamassaan mietinnössä tämä            kun edellä mainittujen toimikuntien valmistel-
49718: komitea ehdotti, että vaivaisprosentti poistet-     tavana olleita verouudistuksia koskevat laki-
49719: taisiin ja että kunnat sen sijaan saisivat siitä    esitykset annetaan Eduskunnalle, esittämään
49720: niille kertyviä tuloja vastaavan osan perintö-      myös vaivaisprosenttia koskevien säännösten
49721: ja lahjaverolain tuotosta. Niin ikään on edus-      kumoamista.
49722:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1971.
49723: 
49724:                                                         Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
49725:                                                                                                    3
49726: 
49727: 
49728: 
49729: 
49730:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
49731: 
49732:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Riksdagen har likaså den 25 mars 1966 hem-
49733: anger har Ni, Herr Talman, med Eder                  ställt, att regeringen i samband med revisionen
49734: skrivelse av den 9 november 1971 tili veder-          av den materiella skattelagstiftningen måtte
49735: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       överlämna en proposition angående upphävande
49736: av följande av riksdagsman Reino Karpola             av stadgandena om fattigprocenten samt att
49737: m.fl. ställda skriftHga spörsmål nr 265:             kommunerna samtidigt skulle ersättas för att
49738:                                                      de går förlustiga inkomsten av fattigprocenten.
49739:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Då fattigprocenten är en skatt som uppbäres
49740:        vidtaga för upphävande av stadgandena         åt kommunerna på grund av värdet på kvar·
49741:        om den s.k. fattigprocenten?"                 Iåtenskap, innebär slopandet av den inkomst-
49742:                                                      förlust för kommunerna. Då fattigprocenten
49743:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        frångås måste man överväga, huruvida och på
49744: anföra följande:                                     vilket sätt kommunernas därigenom minskade
49745:     Uppbärandet av den s.k. fattigprocenten          inkomster borde ersättas. Då arvsskatte-
49746: grunda.r sig på en kunglig stadga av den 21          kommissionen för närvarande bereder en total-
49747: oktober 1698. I enlighet med denna skall 1/8         revision av Iagen om skatt på arv och gåva,
49748: procent av ett dödsbos bruttoegendom erläggas        kan kommunernas ovan avsedda inkomstminsk-
49749: till kommunens fattiga. Ursprungligen har            ning tas tili prövning i sambans med sagda
49750: ändamålet med stadgandet varit att samla             revision. De inkomster kommunen går miste
49751: medel för fattigvården. Då fattigvården efter        om kan å andra sidan även ersättas i samband
49752: det vårt Iand blev självständigt ordnades i          med annan på kommunernas skatteinkomster
49753: Iagsdttningsväg, förlorade stadgandet samtidigt      verkande materiell skattelagstiftning. Kommis-
49754: sitt ursprungliga syfte. På grund härav samt         sionen för revidering av familjebeskattningen
49755: tili följd av de praktiska olägenheter som           har också i ett kommittebetänkande som biev
49756: ansluter sig till uppbörden av fattigprocenten       färdigt år 1970 {Kommittebetänkande 1970:
49757: har det i olika sammanhang föreslagits, att          B 69) i samband med sitt förslag att stad-
49758: fattigprocenten skulle avskaffas. Saken har bl.a.    gandena rörande fattigprocenten skulle upp-
49759: behandlats av skattelagskommitten, vars upp-         hävas samtidigt föreslagit en sådan revision av
49760: gift är att pröva en totalrevision av den            skattelagstiftningen, att kommunernas skatte-
49761: materiella skattelagstiftningen. I sitt betänkande   underlag skulle bli större.
49762: av år 1961 föreslog denna kommitte, att fattig-         Regeringen kommer senast i samband med
49763: procenten skulle avskaffas och att kommunerna        att Iagförslagen rörande de skattereformer som
49764: i stället av avkastningen av skatten enligt Iagen    beretts av ovannämnda kommissioner före-
49765: om skatt på arv och gåva skulle erhålla en så        lägges Riksdagen även föreslå, att stadgandena
49766: stor del att den motsvarar_ de inkomster som         rörande fattigprocenten upphäves.
49767: inflyter tili kommunerna av fattigprocenten.
49768:      Helsingfors den 9 december 1971.
49769: 
49770:                                                                  Finansminister Päiviö Hetemäki.
49771: Skriftl. spm. nr 266.
49772: 
49773: 
49774: 
49775: 
49776:                                   Procope m. fl.: Om omsättningsbeskattningen på basen av pröv-
49777:                                      ning.
49778: 
49779: 
49780:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
49781: 
49782:    Inom vissa av landets omsättningsskatte-          i ett för företagarna livsviktigt ärende. Man
49783: byråer har det under senare år blivit allt all-      hävdar, att skattemyndigheterna vid sin inspek-
49784: männare att man i efterhand börjat beskatta          tion av omsättningsskatten borde sträva tili
49785: omsättningsskattepliktiga företagare på basen        att i första hand på ett opartiskt och likvärdigt
49786: av prövning.                                         sätt klarlägga de eventuella fel, som företagaren
49787:    Enligt omsättningsskattelagens 44 § kan be-       i sin affärsverksamhet gjort sig skyldig tili.
49788: skattningen äga rum på basen av prövning i           Har sådana fel uppdagats, borde de rättas tili
49789: det fall att vederbörlig skattedeklaration inte      och beskattas, medan det inte är att rekom-
49790: avgivits eller att deklarationen inte ens i korri-   mendera att man genast tillgriper den för myn-
49791: gerad form kan läggas tili grund för beskatt-        digheterna betydligt lättare prövningsbeskatt-
49792: ningen, varvid det dock förutsättes, att den         ningsmetoden.
49793: skattskyldige i mån av möjlighet beredes tili-           Enligt uppgift avviker beskattning enligt
49794: fälle att avge förklaring. I andra momentet av       prövning regelbundet från det verkliga för-
49795: samma paragraf anges rätt utförligt de grun-         hållandet tili nackdel för den skattskyldige.
49796: der, enligt vilka man härvidlag skall försöka        Vidare visar erfarenheten att det i besvärs-
49797: fastslå skattebeloppet. Likväl har i flera olika     instanserna är så gott som omöjligt att få
49798: fall de omsättningsskattebyråer, vilka utfört        någon ändring tili stånd i redan fattade beslut.
49799: beskattning enligt prövning, endast i största            Hänvisande tili vad som ovan anförts ställes
49800: allmänhet konstaterat, att vederbörande före-        till vederbörande medlem av statsrådet med
49801: tagares bokföring inte är tillförlitlig. Utan att    stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen vörd-
49802: beakta senare inlämnade utredningar har skatte-      samt följande spörsmål:
49803: myndigheterna envetet hållit fast vid sin tidi-
49804: gare ståndpunkt att det är nödvändigt att pröv-                 Är Regeringen medveten om att det
49805: ningsbeskatta företagaren ifråga.                            vid omsättningsbeskattningen blivit allt
49806:    Landets företagarkår, som tili stor del sköter            vanligare att företagarna utan tillräck-
49807: sin bokföring hos auktoritativa räkenskapsby-                ligt bindande orsaker beskattas enligt
49808: råer, anser, att rättsskyddet är i fara. I ingen             prövning, och om så är fallet,
49809: händelse kan man förstå omsättningsskatte-                      vad ämnar Regeringen göra för att
49810: byråernas ensidiga och schematiska inställning               avhjälpa detta missförhållande?
49811:       Helsingfors den 5 november 1971.
49812: 
49813:           Victor Procope.               Salme Katajavuori.              Georg C. Ehrnrooth.
49814: 
49815: 
49816: 
49817: 
49818: 1321/71
49819: 2
49820: 
49821: Kirj. ksm. n:o 266.                                                                       Suomennos.
49822: 
49823: 
49824: 
49825: 
49826:                                   Procope ym.: Arvioon perustuvasta liikevaihtoverotuksesta.
49827: 
49828: 
49829:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49830: 
49831:    Eräissä maan liikevaihtoverotoimistoissa on        maista asennetta yrittäjille elintärkeään asiaan.
49832: viime vuosina tullut yhä yleisemmäksi tavaksi,        Vaaditaan, että veroviranomaisten liikevaihto-
49833: että liikevaihtoverovelvollisia yrittäjiä on alettu   verotusta tarkastaessaan tulisi pyrkiä ensi si-
49834: verottaa jälkikäteen arvion mukaan.                   jassa puolueettomalla ja tasapuolisella tavalla
49835:    Liikevaihtoverolain 44 § :n mukaan verotta-        selvittämään ne mahdolliset virheet, joihin yrit-
49836: minen voi tapahtua arvion mukaan siinä ta-            täjä liiketoiminnassaan on syyllistynyt. Mikäli
49837: pauksessa, ettei asianomaista veroilmoitusta ole      sellaisia virheitä on havaittu, tulisi ne korjata
49838: jätetty tai että ilmoitusta ei oikaistunakaan         ja niistä verottaa, kun taas ei ole suositeltavaa
49839: voi asettaa verotuksen perustaksi, jolloin kui-       heti käyttää viranomaisten kannalta huomatta-
49840: tenkin edellytetään, että verovelvolliselle mah-      vasti helpompaa arvioverotusmenettelyä.
49841: dollisuuksien mukaan suodaan tilaisuus selvi-            Saatujen tietojen mukaan arvionmukainen
49842: tyksen antamiseen. Saman pykälän toisessa mo-         verotus eroaa säännöllisesti todellisista olosuh-
49843: mentissa luetellaan varsin tyhjentävästi ne pe-       teista verovelvollisen vahingoksi. Kokemus
49844: rusteet, joiden mukaan tällöin on pyrittävä           osoittaa lisäksi, että valitusasteissa on lähes
49845: veromäärä vahvistamaan. Kuitenkin useissa eri         mahdotonta aikaansaada muutosta jo tehtyihin
49846: tapauksissa ne liikevaihtoverotoimistot, jotka        päätöksiin.
49847: ovat toimittaneet verotuksen arvion mukaan,              Yllä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
49848: ovat vain aivan yleisin sanakääntein todenneet,       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
49849: ettei asianomaisen yrittäjän kirjanpito ole luo-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
49850: tettavaa. Huomioimatta myöhemmin jätettyjä            vaksi seuraavan kysymyksen:
49851: selvityksiä veroviranomaiset ovat itsepäisesti pi-
49852: täytyneet aikaisemmassa kannassaan, että kysei-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
49853: sen yrittäjän arvion mukainen verottaminen on                 liikevaihtoverotuksen yhteydessä on tul-
49854: välttämätöntä.                                                lut yhä tavallisemmaksi verottaa yrit-
49855:    Maan yrittäjäkunta, joka suurelta osin hoi-                täjiä arvion mukaan ilman riittävän sito-
49856: taa kirjanpitonsa pätevien tilitoimistojen väli-              via syitä, ja jos on,
49857: tyksellä, katsoo, että oikeusturva on vaarassa.                  mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
49858: Missään tapauksessa ei voi ymmärtää liike-                    kohdan poistamiseksi?
49859: vaihtoverotoimistojen yksipuolista ja kaava-
49860:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1971.
49861: 
49862:          Victor Procope.                 Salme Katajavuori.              Georg C. Ehrnrooth.
49863:                                                                                                    3
49864: 
49865: 
49866: 
49867: 
49868:                          E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
49869: 
49870:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kokonaan tai osaksi verottamatta tai saanut
49871: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       veroa liikaa takaisin, hänen suoritettavakseen
49872: olette kirjeellänne 10 päivältä marraskuuta         on määrättävä se vero, mikä mainitusta syystä
49873: 1971 n:o 1581 lähettänyt valtioneuvoston            on jäänyt hänelle panematta, taikka häneltä on
49874: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      perittävä se määrä, minkä hän on saanut lii-
49875: taja Victor Procopen ym. tekemän seuraavan          kaa. Milloin todetaan, ettei verovelvollisen kir-
49876: sisältöisen kysymyksen n:o 266:                     janpitoa ja sen nojalla annettuja veroilmoituk-
49877:                                                     sia voida oikaistunakaan panna verotuksen pe-
49878:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      rusteeksi, on verotus lain 44 §:n mukaan toi-
49879:        liikevaihtoverotuksen yhteydessä on tul-     mitettava arvion mukaan. Verollinen määrä on
49880:        lut yhä tavallisemmaksi verottaa yrit-       tällöin pyrittävä selvittämään suoritettujen
49881:        täjiä arvion mukaan ilman riittävän sito-    tavaraostojen, tavanomaisten myyntipalkkioiden,
49882:        via syitä, ja jos on,                        maksettujen palkkojen tai muiden sellaisten
49883:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-      kustannuserien perusteella laadittujen laskel-
49884:        kohdan poistamiseksi?"                       mien avulla taikka muiden samalla alalla ja
49885:                                                     vastaavasti samanlaisissa olosuhteissa toimivien
49886:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      verovelvollisten liiketoimintaan vertaamalla.
49887: seuraavaa:                                          Ennen verotuksen toimittamista on veroilmoi-
49888:    Voimassa olevan liikevaihtoverolain 42 §:n       tuksen antaneelle verovelvolliselle varattava
49889: mukaan liikevaihtoverotoimiston on kultakin         tilaisuus selityksen antamiseen niistä seikoista,
49890: verokaudelta toimitettava jokaisen verovelvol-      joiden vuoksi verotus aiotaan toimittaa arvion
49891: lisen kohdalta verotus ja silloin vahvistettava     mukaan, ja verollista määrää koskevasta las-
49892: se verollinen määrä, mistä verovelvollisen on       kelmasta.
49893: veroa suoritettava, tai se määrä, mistä vero-          Viimeisin liikevaihtoverotoimistojen toimitta-
49894: velvollisella on oikeus saada vero takaisin, sekä   mia jäikivetotuksia koskeva tilasto on laadittu
49895: suoritettavan tai takaisinmaksettavan veron         1. 7. 1970-30. 6. 1971 väliseltä ajalta. Tilas-
49896: määrä. Toimittaessaan mainitussa lainkohdassa       ton mukaan toimitettiin sanottuna ajanjaksona
49897: tarkoitettua säännönmukaista verotusta vero-        yhteensä 3 203 todettuihin virheisiin perustu-
49898: ilmoitusten perusteella liikevaihtoverotoimistot    vaa jälkiverotusta. Arviojälkiverotuksia toimi-
49899: määräävät suoritettavan veron tai takaisinmak-      tettiin mainittuna aikana yhteensä 932 tapauk-
49900: settavan palautuksen kunkin verovelvollisen         sessa. Tilastoja siitä, millä perusteilla verotus
49901: osalta veroilmoituksessa annettujen tietojen ja     on toimitettu arvion mukaan, ei ole käytettävis-
49902: saadun selvityksen mukaan. Verotuksen perus-        sä. Tavallisimpina syinä voidaan kuitenkin mai-
49903: teena olevaa aineistoa ei yleensä voida verotus-    nita seuraavat kirjanpidon epäluotettavuutta
49904: työn kestäessä tarkistaa. Tämän vuoksi on sel-      osoittavat seikat:
49905: vää, että veronsaajalla täytyy olla mahdollisuus    - Kassatili on ollut toistuvasti kreditsaldoi-
49906: myöhemmin jälkiverotuksin puuttua toimitet-              nen, ts. kirjanpidon mukaan liikkeen kas-
49907: tuihin verotuksiin.                                      sasta on maksettu tavara- ym. ostoja enem-
49908:    Liikevaihtoverolain 46 § :n mukaan, milloin           män kuin mitä rahavaroja on ollut käytet-
49909: havaitaan, että verovelvollinen on sen joh-              tävissä.
49910: dosta, että hän on jättänyt antamatta vero-
49911: ilmoituksen taikka antanut puutteellisen, ereh-     - Kassatilillä esiintyy lainoja liikkeen omista-
49912: dyttävän tai väärän veroilmoituksen tahi muun            jalta.
49913: tiedon tai asiakirjan, jäänyt joltakin kolmen       - Menoja puuttuu kirjanpidosta.
49914: lähinnä edellisen kalenterivuoden verokaudelta      - Ostoja puuttuu kirjanpidosta.
49915: 4
49916: 
49917: -   Kassatili muodostuu kirjaamattomilla os-         oli hyväksytty yhteensä 60 verovelvollisen ja
49918:     toilla oikaistuna toistuvasti kreditsaldoi-      2 valtion edustajien valitusta.
49919:     seksi.                                              Jälkiverotusten välttämiseksi on verovelvolli-
49920: - Kirjattu myynti varastovaihtelut huomioon          sille pyritty kaikin käytettävissä olevin keinoin
49921:     ottaen ei vastaa todellisia ostoja.              antamaan ohjausta mm. toimittamalla erityistä
49922: - Myyntijakautuma edellyttää huomattavasti           tiedotuslehteä ja julkaisemalla opaskirjoja, jotka
49923:     korkeampaa bruttovoittoa kuin kirjanpito         on viranomaisaloitteisesti lähetetty ilmaiseksi
49924:     osoittaa.                                        jokaiselle verovelvolliselle. Mitä arvion mukaan
49925: - Liikkeen nettotuotto oikaistuna kirjaamat-         toimitettuihin jälkiverotuksiin tulee, niin niissä
49926:     tomilla menoilla ei riitä kattamaan vero-        on monessa tapauksessa ollut kysymys tahalli-
49927:     velvollisen ja hänen perheensä välttämättö-      sesta veropakoilusta. Veropakoilun osalta on
49928:     miä elantokustannuksia, vaikka otetaan huo-      mm. Eduskunta useissa yhteyksissä kiinnittänyt
49929:     mioon myös muut mahdolliset tulot.               huomiota tarkastustoiminnan tehostamiseen,
49930:    Jos verovelvollisen kirjanpito joistakin edellä   veronkorotuksiin ja rangaistussäännösten sovel-
49931: mainituista syistä on katsottava epäluotetta-        tamiseen niihin verovelvollisiin, jotka todetaan
49932: vaksi, ei kirjanpidon nojalla annettuja vero-        syyllisiksi tahallisiin verorikoksiin. Monessa
49933: ilmoituksia voida oikaistuinakaan panna vero-        tapauksessa jälkiverotus on ollut toimitettava
49934: tuksen perusteeksi, vaan verotus on toimi-           arvion mukaan sen vuoksi, että verovelvolli-
49935: tettava arvion mukaan. Liikevaihtoverotoimis-        sella ei ole ollut kirjanpitoa lainkaan tai se ei
49936: ton pöytäkirjaan otetaan tällöin ne syyt, joiden     ole vastannut kirjanpitolain ja -asetuksen vaati-
49937: perusteella verotus on toimitettu arvion mu-         muksia.
49938: kaan, sekä verollista määrää koskeva laskelma.          Valtiovarainministeriön tietoon ei ole tullut,
49939: Verovelvolliselle toimitetaan tieto päätöksestä      että liikevaihtoverotoimistot olisivat jäikiveto-
49940: pöytäkirjan otteella, johon on liitetty valitus-     tuksia toimittaessaan menetelleet voimassa ole-
49941: osoitus.                                             vien säännösten vastaisesti. Eri asia on, että
49942:    Toimitettuihin jälkiverotuksiin voidaan hakea     lakia sovellettaessa syntyneet ratkaisut saattavat
49943: muutosta valittamalla liikevaihtovero-oikeudelle     varsinkin arvioverotapauksissa melko usein joh-
49944:  (ennen 1. 3. 1970 Iiikevaihtoverokonttorilie).      taa valitusmenettelyyn. Myöskään ei ole voitu
49945: Vuodelta 1969 laaditun selvityksen mukaan oli        todeta, että liikevaihtoverolain soveltamisessa
49946: liikevaihtoverokonttori ratkaissut mainittuna        olisi yksipuolisesti pidetty silmällä vain veron-
49947: vuonna yhteensä 312 valitusasiaa, joissa oli         saajan etua tai että liikevaihtoverotoimistot oli-
49948: ollut kysymys jälkiverotuksesta. Verovelvollis-      sivat toimittaneet jäikivetotuksia pääasiallisesti
49949: ten tekemistä valituksista oli hyväksytty 82         arvion mukaan. Siten ei voida katsoa, että
49950: ja valtion edustajien valituksista 35. Arvio-        liikevaihtoverotuksen yhteydessä olisi tullut yhä
49951: jälkiverotusta koskevia valitusasioita oli rat-      tavallisemmaksi verottaa yrittäjiä perusteetto-
49952: kaistu sanottuna vuonna yhteensä 279. Näistä         masti arvion mukaan.
49953:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1971.
49954: 
49955: 
49956:                                                                             Ministeri Jorma Uitto.
49957:                                                                                                       5
49958: 
49959: 
49960: 
49961: 
49962:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
49963: 
49964:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          fått för mycket skatt, påföras den skatt som
49965: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         han av nämnda orsak undgått eller hos honom
49966: av den 10 november 1971 nr 1581 till veder-           indrivas vad som för mycket återburits. Konsta-
49967: börande medlem av statsrådet översänt följande        teras det, att skattskyldigs bokföring och med
49968: av riksdagsman Victor Procope m. fl. ställda          stöd därav avgivna skattedeklarationer icke
49969: spörsmål nr 266:                                      ens såsom rättade kan läggas till grund för
49970:                                                       beskattningen, skall beskattningen med stöd
49971:              " Är Regeringen medveten om att det      av lagens 44 § verkställas enligt beräkning.
49972:           vid omsättningsbeskattningen blivit allt    Därvid bör man sträva till att utreda det
49973:           vanligare att företagarna utan tillräck-    beskattningsbara beloppet genom uträkningar
49974:           ligt bindande orsaker beskattas enligt      på grundvalen av varuköp, sedvanliga försälj-
49975:           prövning, och om så är fallet,              ningsprovisioner, erlagda löner eller andra
49976:              vad ämnar Regeringen göra för att        sådana kostnadsposter eller genom jämförelse
49977:           avhjälpa detta missförhållande?"            med andra i samma bransch och under liknande
49978:                                                       förhållanden verksamma skattskyldigas rörelser.
49979:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          lnnan beskattning verkställes, skall skattskyl-
49980: anföra följande:                                      dici som avgivit skattedeklaration beredas till-
49981:    Enligt 42 § i gällande lag angående omsätt-        fälle att avge förklaring angående de omstän-
49982: ningsskatt skall omsättningsskattebyrå för varje      dingheter som föranleder beskattning enligt be-
49983: skatteperiod verkställa beskattning av varje          räkning och att yttra sig om uträkningen av
49984: skattskyldig och därvid fastställa det beskatt-       det beskattningsbara beloppet.
49985: ningsbara belopp, på vilket den skattskyldige            Den senaste statistiken över efterbeskatt-
49986: skall erlägga skatt eller det belopp, för vilket      ningar som omsättningsskattebyråerna verk-
49987: han äger rätt att återfå erlagd skatt, samt           ställt uppgjordes för tiden 1. 7. 1970-30. 6.
49988: beloppet av den skatt, som skall erläggas eller       1971. Enligt denna statistik verkställdes under
49989: återbäras. Vid verkställandet av i nämnda lag-        nämnda tidsperiod sammanlagt 3 203 efter-
49990: rum avsedd normal beskattning på basen av             beskattningar på grund av konstaterade fel. 1
49991: skattedeklarationer bestämmer omsättningsskat-        sammanlagt 932 fall verkställdes beskattning
49992: tebyråerna den skatt som skall erläggas eller det     enligt beräkning. Någon statistik över på vilka
49993: belopp som skall återbäras enligt uppgifterna         grunder beskattning verkställts enligt beräkning
49994: i skattedeklarationen och erhållen utredning.         står inte till förfogande. Såsom de vanligaste
49995: Det materia! som ligger till grund för beskatt-       orsakerna kan dock nämnas följande omständig-
49996: ningen kan i allmänhet inte kontrolleras under        heter som tyder på otillförlitlig bokföring:
49997: pågående beskattningsarbete. Det är därför            - Kassakontot har upprepade gånger visat
49998: klart, att skattetagaren bör ha möjlighet att              kreditsaldo, m.a.o. har enligt bokföringen
49999: senare genom efterbeskattning ingripa i verk-              ur rörelsens kassa betalats mera varu- m. fl.
50000: ställd beskattning.                                        köp än penningmedel stått till förfogande.
50001:    Enligt 46 § lagen angående omsättningsskatt        - På kassakontot förekommer lån hos affärens
50002: skall skattskyldig, som med anledning av att               ägare.
50003: han underlåtit att avgiva skattedeklaration eller
50004:  avgivit vilseledande, bristfällig eller oriktig      - Utgifter saknas i bokföringen.
50005: skattedeklaration eller lämnat annan sådan            - lnköp saknas i bokföringen.
50006: uppgift eller handling för någon skatteperiod         - Kassakontot uppvisar efter rättelser med
50007: under de närmast föregående tre kalenderåren               icke införda inköp upprepade gånger kredit-
50008: helt eller delvis undgått beskattning eller åter-          saldo.
50009: 1321/71
50010: 6
50011: 
50012: -    Den bokförda försäljningen motsvarar icke          För undvikande av efterbeskattning har man
50013:      de verkliga inköpen, med beaktande av          på alla sätt som stått tili buds försökt hand-
50014:      växlingarr:a i lagren.                         leda de skattskyldiga, bl. a. genom ett särskilt
50015: - Försäljningsfördelningen förutsätter en av-       informationsblad och genom utgivning av
50016:      sevärt mycket större bruttovinst än bok-       broschyrer, vilka på initiativ av myndigheterna
50017:      föringen utvisar.                              gratis tillsänts alla skattskyldiga. Vad beträffar
50018: - Rörelsens nettoavkastning, korrigerad med         efterbeskattningarna enligt beräkning har det i
50019:      icke bokförda utgifter, förslår icke för att   många fall varit fråga om uppsåtlig skatteflykt.
50020:      täcka den skattskyldigas och hans familjs      Bl. a. riksdagen har i fråga om skatteflykten i
50021:      oundgängliga levnadskostnader, ens när         flera sammanhang fäst uppmärksamhet vid nöd-
50022:      övriga eventuella inkomster beaktas.           vändigheten av att effektivera kontrollen samt
50023:     Om en skattskyldigs bokföring av någon av       tiliämpa skatteförhöjningar och straffstadgan-
50024: ovan nämnda orsaker bör anses otillförlitlig,       den på skattskyldiga som konstateras skyldiga
50025: kan de med stöd av bokföringen avgivna skat-         tili uppsåtliga skattebrott. I många fall har man
50026: tedeklarationerna icke ens rättade läggas tili      nödgats verkställa efterbeskattning enligt beräk-
50027: grund för beskattningen, utan denna måste            ning därför att den skattskyldiga icke alls haft
50028: verkställas enligt beräkning. I omsättnings-         någon bokföring eller för att denna icke har
50029: skattebyråns protokoll intas härvid orsakerna       uppfyllt bokföringslagens och -förordningens
50030: tili att beskattningen verkställts enligt beräk-    fordringar.
50031: ning samt en kalkyl över det skattepliktiga             Tili finansministeriets kännedom har inte
50032: beloppet. Den skattskyldige tillställes medde-      kommit, att omsättningsskattebyråerna när ef-
50033: lande om beslutet genom protokollsutdrag, var-      terbeskattningar har verkställts, skulle ha för-
50034: till fogats besvärsundervisning.                    farit i strid mot gällande stadganden. En
50035:     Ändring i verkställda efterbeskattningar kan     annan sak är att avgörandena vid lagens till-
50036:  sökas genom besvär hos omsättningsskatte-          lämpning särskilt i fall som rör beskattning
50037: rätten ( före 1. 3. 1970 omsättningsskattekon-      enligt beräkning, rätt ofta kan leda tili
50038: toret). Enligt utredning för år 1969 hade om-       besvärsförfarande.
50039: sättningsskattekontoret nämnda år avgjort sam-           Icke heller har det kunnat konstateras, att
50040: manlagt 312 besvärsärenden, som hade gällt           tillämpningen av lagen angående omsättnings-
50041:  efterbeskattning. Av de besvär som anförts av      skatt skulle ha skett med ensidigt tillvarata-
50042: skattskyldiga hade 82 godkänts och av stats-        gande av skattetagarens intressen eller att om-
50043: representanternas besvär 35. Sagda år avgjordes     sättningsskattebyråerna skulle ha verkställt ef-
50044:  sammanlagt 279 besvärsärenden som berörde           terbeskattningar huvudsakligen enligt beräk-
50045: beskattning enligt beräkning. Av dessa godkän-       ning. Sålunda kan det icke anses, att det i
50046:  des sammanlagt 60 besvär som anförts av             samband med omsättningsbeskattningen skulle
50047: skattskyldiga och 2 som anförts av statens          ha blivit allt vanligare att utan grund beskatta
50048: representanter.                                     företagarna enligt beräkning.
50049:      Helsingfors den 10 december 1971.
50050: 
50051: 
50052:                                                                             Minister Jorma Uitto.
50053: Skriftl. spm. nr 26 7.
50054: 
50055: 
50056: 
50057: 
50058:                                      Melin m.fl.: Om erhållande av privat kapital till produktionen av
50059:                                         hyresbostäder.
50060: 
50061: 
50062:                                T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
50063: 
50064:    Hyresmarkanden uppvisar en marknat                  bostadsbyggandet 1966-1975, som riksdagen
50065: obalans mellan tillgång och efterfrågan. Detta         antagit d.v.s. 500 000 nya bostäder under 10-
50066: har inte enbart lett till sociala missförhållanden     årsperioden, inte kan uppnås. Trots att statens
50067: som bostadslöshet och trångboddhet utan utgör          anslag för bostadsproduktionen under de se-
50068: även ett hinder på arbetsmarknaden och en av           naste åren mångdubblats har detta inte avsatt
50069: orsakerna till emigration. Trots kraftigt höjda        önskat resultat för produktioneo i dess helhet.
50070: statliga anslag för bostadsbyggandet ökar bristen           Den parlamentariska regering som utnämndes
50071: på hyresbostäder. En vägande orsak härtill står        15. 7. 1970, sade i sitt program angående bo-
50072: att söka i den misstro, som man uppenbarligen          stadspolitiken bl. a.: "Regeringen vidtar åt-
50073: på privat håll numera hyser mot investeringar i         gärder i syfte att öka såväl den statsunder-
50074: hyresbostäder. Någon extra stimulator av det            stödda som den privatfinansierade bostadspro-
50075: slag som skattelättnadssystemet utgjorde tidi-          duktionen, också uppförandet av egna bostäder,
50076: gare på 1960-talet finns ej för närvarande.             särskilt på orter där brist på bostäder råder,
50077:    Ett belägg för situationens allvar är att den       samt framför allt för att främja produktionen
50078: nuvarande ådiga avgången i hyresbostads-               av hyres- och andelslägenheter samt för att
50079: sektorn, genom rivning, kontorisering och för-          tillräcklig tomtmark skall kunna erhållas för
50080: säljning, beräknas vara nästan lika stor, ca           bostadsproduktionens behov". I programmets
50081: 10 000, som den årliga nyproduktionen av               protokollbilaga nämndes en successiv utbyggnad
50082: Arava-hyresbostäder.                                    av bostadsbidraget, liksom slopandet av be-
50083:    Karjalainen-regeringens program, det tili           skattningen av bostadsbidraget. Vidare upptogs
50084: programmet fogade protokollet, statsbudgeten           i protokollet följande önskemål: "Sänkning
50085: för 1971 och förslaget till budget för år 1972         av byggnadsverksamhetens kostnadsnivå, effek-
50086: måste ses mot bakgrunden av utvecklingen                tivering av planläggningen och användning av
50087: sedan 1961. Den framgår av följande tabell:            bostadsobligationer för finansieringen", liksom
50088:      .Ar         Anslag i stats-       Antal produ-
50089:                                                         "Stödjande av arrangemang som syftar till att
50090:                 budgeten för bo-     cerade bostäder   säkerställa totalfinansieringen av bostadspro-
50091:                  stadsprodu:ktio-                      duktionen". -       Målsättningen att öka den
50092:                   nen, milj.mk                         privat finansierade bostadsproduktionen har
50093:     1962                 100             37 449         tyvärr inte kunnat uppnås i önskvärd utsträck-
50094:     1963                  87             44133         ning.
50095:     1964                  92             35 381             I budgetförslaget för år 1972 föreslås att
50096:     1965                 105             36 661        statliga bostadslån under 1972 skulle kunna
50097:     1966                 140             36 457        utanordnas till ett ytterligare utökat belopp
50098:     1967                 215             36 780        om 730 milj. mark.
50099:     1968                 250             35 781            I bilagan till 1971 års budgetförslag "Fi-
50100:     1969                 360             40 408        nansministeriets översikt av utsikterna för stats-
50101:     1970                 430             44 000        hushållningen åren 1972-1974" utlovades en
50102:     1971                 580                           utredning av bostadsbidragssystemet för fa-
50103:                                                        miljer med barn. Strävan är här att skapa ett
50104:   Hall det privata bostadsbyggandet icke sti-           sådant system med vars hjälp man bättre än
50105: muleras, står det klart, att den målsättning för       vad nu är fallet kunde allokera statens bo-
50106: 1303/71
50107: 2
50108: 
50109: stadsbidrag tili att höja mindrebemedlades och     sad indexbindning i framtiden kunde tänkas
50110: de i speciellt svåra förhållanden boendes bo-      i t. ex. den formen, att sådant kapital, som
50111: stadsnivå. Enligt nuvarande grunder beräknat       influtit som betalning för långfristiga förbin-
50112: man att utgifterna för bostadsstödet kommer        delset (såsom delvis är fallet med försäkrings-
50113:  att stiga från 38 milj. mark år 1971 tili 53      sektorn) vid utlåning på lång sikt delvis kunde
50114: milj .mark år 1974. En utvidgning av bostads-      bindas tililämpligt index.
50115: bidragssystemet är nödvändig med tanke på              Under åren 1947-66 beviljades i vårt land
50116: de höga boendekostnaderna i större tätorter.       med stöd av särskilda lagar skattelättnader föt
50117: Stödsystemets målsättning är att familjen föt      bostadsproduktionen. De sista av dessa lätt-
50118: att bo tillfredsställande inte skall behöva ge     nader utgår 31. 12. 1972. Det torde vara ostri-
50119: ut mera än ca 20 procent av sina inkomster.        digt att dessa skattelättnader medförde ett
50120: De för bostadsbidragssystemet för närvarande       avsevärt uppsving inom bostadsproduktionen,
50121: fastställda Övre gränserna för barnfamiljernas     då det privata kapitalet i tätt stor utsträck-
50122: inkomster är dock för låga med tanke på bo-        ning sökte sig tili denna sektor. Sedan skatte-
50123: endekostnaderna t. ex. i Helsingfors.              lättnaderna upphörde, har produktioneo i någon
50124:     Av de justeringar i den nya hyreslagen,        mån stagnerat, trots att de statliga bostads-
50125: som efterlystes av riksdagen i oktober 1970        produktionsanslagen samtidigt kraftigt höjts.
50126: har följande klämmar inte ännu verkställts         Enbart genom ökade budgetanslag löses ej
50127: av regeringen:                                     bostadsproblem om man inte samtidigt kraftigt
50128:     "I det Riksdagen antar lagförslaget, för-      kan stimulera det privata kapitalet tili bostads-
50129: utsätter den, att Regeringen ofördröjligen tili    investeringar.
50130: Riksdagen avlåter en lagproposition med föl-           Mot skattelättnaderna för bostadsproduk-
50131: jande innehåll: 1) Uppsägningsgrunderna i la-      tionen har å andra sidan invänts, att de bidragit
50132: gens 37 § 2 punkt definieras sålunda, att en       tili tomtprisernas och byggnadskostnadernas
50133: uppsägningsgrund även blir behov att få bo-        stegring samt att de givit enskilda placerare en
50134: stad tili sitt förfogande för affärsverksamhet,    alltför förmånlig ställning, samtidigt som de
50135: som familjemedlem idkar, och försäljning för       hyror dessa enskilda vid uthyrning betingat
50136: att ägaren behöver de härigenom erhållna           sig ofta varit oskäligt höga. Dessa invändningar
50137: medlen för att skaffa sig en bostad, som           är delvis motiverade och till följd av dem kan
50138: motsvarar hans familjs bostadsbehov."              det inte komma ifråga att förnya de tidigare
50139:     "Riksdagen förutsätter jämväl, att Rege-       skattelättnaderna som sådana.
50140: tingen skyndsamt låter undersöka, på vilket           Däremot bör man inte utesluta möjligheten
50141: sätt de områden i landet kunde befrias från        att ånyo stimulera bostadsproduktionen med
50142: hyresreglementering, där det ej råder egentlig     skattelättnader, om dessa kan konstrueras så,
50143: bostadsbrist, samt att man efter det utred-        att de tidigare missförhållandena inte ånyo
50144: ningen verkställts skyndsamt vidtar åtgärder       uppstår.
50145: för befriande av egnahemshus och ägarbostäder         Genom ändringarna av hyreslagen har hyres-
50146: från de byråkratiska hyresbestämmelserna utan      nivån reglerats så, att oskäligt höga hyror
50147: att hyresgästernas rättsskydd minskas."           inte mera kan krävas. Därmed har ett av de
50148:    Ovannämnda justeringar i hyreslagen vore        med skattelättnadssystemet tidigare förknippade
50149: onekligen av betydelse för en mera positiv         missförhållandena eliminerats. Oberoende av
50150: inställning tili nyinvesteringar i hyreslägen-     detta borde samhället dock i en eventuell ny
50151: heter, liksom den skulle verka stävjande på        skattelättnadslag sätta ett tak för den inkomst,
50152: den alltmer allmänna avyttringen av hyres-        som ägare av uthyrda skattefria bostäder kan
50153: bostäder, detta utan att hyresgästernas behöv-    erhålla skattefritt. Begränsningen kan i princip
50154: liga rättsskydd skulle inskränkas på någon        kontrueras på två sätt: antingen så att lätt-
50155: väsentlig punkt.                                  naden gäller bara förmögenhetsbeskattningen,
50156:    Det gällande förbudet mot indexbindning         men inte inkomstbeskattningen ellet måhända
50157: har gjort de långa bostadskrediterna (Arava       bata den statliga, men inte den kommunala
50158: t. ex. 22 år) speciellt ogynnsamma för långi-     inkomstbeskattningen ellet så att vid sidan av
50159: varna. Med tanke på skapandet av en bostads-      fötmögenhetsskatteftiheten inkomsten ät skatte-
50160: produktionspolitik på längre sikt bör man dock    fri bata upp till en viss gtäns, t.ex. upp till
50161: framhålla värdesäkringens betydelse för de i      5-6 % av det insatta kapitalet. Det senate
50162: egentlig mening långa krediterna. En begrän-      alternativet vote synbatligen att fötedta, men
50163:                                                                                                        3
50164: 
50165: är tekniskt svårare att genomföra. - I varje            man kan få av skattelättnaderna för främjande
50166: fall borde det väl vara en allmänt acceptabel           av metallindustrins produktion och export,
50167: princip, att inkomsten inte skall vara obe-             att räntan på bostadslån upp till en viss pro-
50168: gränsat skattefri. Då den som placerar i bank-          cent vore skattefri. Sålunda kunde man tänka
50169: depositioner har 5-6% ränta skattefritt utan            sig att räntan på bostadslån skulle vara skatte-
50170: realvärdesäkring, borde procentsatsen inte              fri upp till 3-3.5 %, under förutsättning att
50171: heller här sättas högre.                                bostadslånets ränta icke skulle överstiga
50172:    De skattelättnader, som ovan uppskisserats           8-8.5 %. En lättnad av detta slag skulle
50173: syftar till att intressera privatpersoners dispo-       knappast vara för stor, men skulle ändå med-
50174: nibla kapital. Emellertid behövs även kredit-           föra en viss förmån för kreditanstalterna och
50175: anstalternas hjälp för att uppliva bostadspro-          skulle därför troligen stimulera deras intresse
50176: duktionen. Det är därför skäl att fråga sig,            för denna långivning.
50177: om någon form av smärre skattelättnader i                  Hänvisande till det ovansagda får vi till
50178: det sammanhanget kan komma ifråga.                      vederbörande medlem av statsrådet med stöd
50179:    I en av de äldre skattelättnadslagarna för           av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställa föl-
50180: bostadsproduktionen gavs kreditinrättningarna           jande spörsmål:
50181: först hel och senare halv skattefrihet för räntor
50182: på bostadshyreslån, som uppfyllde vissa villkor                    Är Regeringen beredd att skapa möj-
50183: i avseende å räntans höjd. Dessa lättnader                     ligheter till att stimulera privat kapital
50184: visade sig gå för långt. Iden är dock fortfarande              till investeringar i hyresbostäder genom
50185: användbar, om man genom lämpliga begräns-                      en modifierad lag om skattefrihet till
50186: ningar tillser, att lättnaderna inte blir för stora.           en viss gräns för bostadsinvesteringar?
50187: Man kan tänka sig, enligt det exempel som
50188:       Helsingfors den 9 november 1971.
50189: 
50190:           Ingvar S. Melin.                Grels Teit.                     Henrik Westerlund.
50191: 4
50192: 
50193: Kirj. ksm. n:o 267.                                                                          Suomennos.
50194: 
50195: 
50196: 
50197: 
50198:                                   Melin ym.: Yksityisen pääoman saamisesta vuokra-asuntotuotan-
50199:                                      toon.
50200: 
50201: 
50202:                        E d u s kun n a n      H erra      P u h e m i e he II e.
50203: 
50204:    Vuokramarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tar-          Jollei yksityistä asunnonrakentamista sti-
50205: jonnan välillä huomattava tasapainottomuus.            muloida, on selvää, ettei eduskunnan hyväksy-
50206: Tämä ei ole johtanut vain sosiaalisiin epäkoh-         mää tavoitetta asuntorakentamiselle 1966-
50207: tiin kuten asunnottomuuteen ja asuntoahtau-            1975, ts. 500 000 uutta asuntoa kymmenvuo-
50208: teen, vaan se on myös työmarkkinoita hait-             tiskaudella, voida saavuttaa. Huolimatta siitä,
50209: taava tekijä ja yksi maastamuuton syistä. Huo-         että valtion asuntotuotantomäärärahoja viime
50210: limatta voimakkaasti lisätyistä valtion asunto-        vuosina on moninkertaistettu, ei kokonaistuo-
50211: määrärahoista vuokra-asuntojen puute pahenee.          tannossa ole saavutettu toivottua tulosta.
50212: Eräänä painavana syynä on se luottamuksen                  Parlamentaarinen hallitus, joka nimitettiin
50213: puute, jota yksityisellä taholla nyttemmin sel-        15. 7. 1970, lausui ohjelmassaan asuntopolitii-
50214: västikin tunnetaan vuokra-asuntoihin investoi-         kasta mm.: "Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
50215: mista kohtaan. Mitään erityistä senkaltaista           niin valtion tukeman kuin yksityisesti rahoi-
50216: kiihoketta kuin verohelpotusjärjestelmä aikai-         tetun asuntotuotannon, myös omistusasuntora-
50217: semmin 1960-luvulla oli, ei tätä nykyä ole             kentamisen, lisäämiseksi erityisesti asuntova-
50218: olemassa.                                              jauspaikkakunnilla sekä etenkin vuokra- ja
50219:    Todisteena tilanteen vakavuudesta on, että          osuuskunta-asuntotuotannon edistämiseksi ynnä
50220: nykyisen vuotuisen poistuman vuokra-asunto-            riittävien tonttialueiden saamiseksi asuntotuo-
50221: sektorilta purkamisten, virastoiksi muuttami-          tannon tarpeisiin." Ohjelmaan liitetyssä pöytä-
50222: sen ja myynnin johdosta arvioidaan olevan              kirjassa mainittiin asumistuen jatkuva laajen-
50223: melkein yhtä suuri, noin 10 000, kuin vuo-             taminen samoin kuin asumistuen verotuksen
50224: tuinen aravavuokra-asuntojen tuotannon.                poistaminen. Ja edelleen otettiin pöytäkirjaan
50225:    Karjalaisen hallituksen ohjelmaa, siihen lii-       seuraava toivomus: "Rakennustoiminnan kus-
50226: tettyä pöytäkirjaa, tulo- ja menoarviota vuo-          tannustason alentaminen, kaavoituksen tehos-
50227: delle 1971 ja budjettiesitystä vuodelle 1972           taminen ja asunto-obligaatioiden käyttö rahoi-
50228: on tarkasteltava vuoden 1961 jälkeisen kehi-           tuksessa", samoin kuin "asuntotuotannon ko-
50229: tyksen valossa. Se käy ilmi seuraavasta taulu-         konaisrahoituksen takaamiseen tähtäävien jär-
50230: kosta:                                                 jestelyjen tukeminen". -         Tavoitetta, jonka
50231:     Vuosi    Valtion tulo- .ja me- Tuotettujen asun-
50232:                                                        mukaan yksityisesti rahoitettua asuntotuotantoa
50233:              noarviossa osoitetut tojen lukumäärä      lisättäisiin, ei valitettavasti ole toivotussa mää-
50234:                asuntomäärärahat                        rin voitu saavuttaa. Budjettiesityksessä vuo-
50235:                mi:Ljoonina mat1k-                      delle 1972 ehdotetaan, että valtion asuntolai-
50236:                      ikoina                            noja vuonna 1972 voitaisiin määrätä maksetta-
50237:     1962              100               37 449         vaksi edelleen lisätyin määrin 730 milj. mk.
50238:     1963               87               44 133             Vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesityksen
50239:     1964               92               35 381         liitteessä "Valtiovarainministeriön katsaus val-
50240:     1965              105               36 661         tiontalouden kehitysnäkymiin vuosina 1972-
50241:     1966              140               36 457         74" luvattiin laatia selvitys lapsiperheiden asu-
50242:     1967              215               36 780         mistukijärjestelmästä. Tässä on pyrkimyksenä
50243:     1968              250               35 781         luoda sellainen järjestelmä, jonka avulla pa-
50244:     1969              360               40 408         remmin kuin nyt on asianlaita voitaisiin ohjata
50245:     1970              430               44 000         valtion asumistuki kohottamaan vähävaraisten
50246:     1971              580                              ja erityisen vaikeissa olosuhteissa asuvien asu-
50247:                                                                                                       5
50248: 
50249: mistasoa. Nykyisten perusteiden mukaan arvioi-        laita vakuutussektorilla), pitkäaikaista lainaa
50250: daan, että asumistukimenot tulevat nousemaan          annettaessa voitaisiin osittain sitoa sopivaan
50251: 38 miljoonasta markasta vuonna 1971 53 mil-           indeksiin.
50252: joonaan markkaan vuonna 1974. Asumistuki-                 Vuosina 1947-66 myönnettiin maassamme
50253: järjestelmän laajentaminen on välttämätöntä           erityisten lakien nojalla verohelpotuksia asunto-
50254: ottaen huomioon asumiskustannukset suureh-            tuotannolle. Viimeiset näistä helpotuksista
50255: koissa taajamissa. Tukijärjestelmän tavoitteena       päättyvät 31. 12. 1972. Lienee kiistatonta, että
50256: on, ettei perheen tyydyttävään asumiseen tar-         nämä verohelpotukset aikaansaivat huomatta-
50257: vitse kuluttaa enempää kuin noin 20% tulois-          van lisäyksen asuntotuotantoon, kun yksityinen
50258: taan. Asumistukijärjestelmää varten nyt vah-          pääoma varsin suuressa mitassa hakeutui tälle
50259: vistetut lapsiperheiden tulojen ylärajat ovat         sektorille. Sen jälkeen kun verohelpotukset
50260: kuitenkin liian alhaiset ajatellen asumiskustan-      lakkasivat, tuotanto on pysynyt lähes paikoil-
50261: nuksia esimerkiksi Helsingissä.                       laan, huolimatta siitä, että valtion asumistuki-
50262:     Niistä korjauksista uuteen huoneenvuokra-         määrärahoja on samanaikaisesti voimakkaasti
50263: lakiin, joita eduskunta lokakuussa 1970 vaati,        lisätty. Asunto-ongelmia ei ratkaista yksinomaan
50264: ei hallitus vielä ole toteuttanut seuraavia pon-      lisätyillä budjettimäärärahoilla, jollei saman-
50265: sia: "Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta          aikaisesti voimakkaasti voida stimuloida yksi-
50266: edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle vii-     tyisen pääoman hakeutumista asuntoinvestoin-
50267: pymättä lakiesityksen, joka sisältää seuraavat        teihin.
50268: asiat: 1) Irtisanomisperusteiden määrittely lain          Asuntotuotannon veronhuojennuksia vastaan
50269: 37 §:n 2 kohdassa suoritetaan niin, että irti-        on toisaalta huomautettu, että ne ovat edistä-
50270: sanomisperusteiksi tulee myös tarve saada asun-       neet tonttien hintojen ja rakennuskustannusten
50271: to käyttöön perheenjäsenen liikkeenharjoitta-         kohoamista ja samoin, että ne ovat asettaneet
50272: mista varten ja myyntiin sitä varten, että omis-      yksityiset sijoittajat liian edulliseen asemaan,
50273: taja tarvitsee tästä saamansa varat hankkiak-         samaan aikaan kuin näiden yksityisten vaatimat
50274: seen itselleen perheensä asumistarvetta vastaa-       vuokrat ovat usein olleet kohtuuttoman kor-
50275: van asunnon." "Eduskunta edellyttää myös,             keita. Nämä väitteet ovat osittain perusteltuja
50276: että hallitus kiireellisesti tutkituttaa, millä ta-   eikä niiden johdosta aikaisempien verohelpo-
50277: valla voitaisiin vapauttaa vuokrasäännöstelystä       tusten sellaisenaan uudistaminen voi tulla ky-
50278:  ne maamme alueet, joissa ei ole varsinaista          symykseen. Sitä vastoin ei tule sulkea pois
50279:  asuntopulaa, sekä että selvityksen jälkeen ryh-      mahdollisuutta uudelleen elvyttää asuntotuo-
50280:  dytään kiireellisesti toimenpiteisiin omakotita-     tantoa veronhuojennuksin, mikäli nämä voidaan
50281: lojen ja omistusasuntojen vapauttamiseksi by-         järjestää sellaisiksi, ettei aikaisempia epäkohtia
50282: rokraattisista vuokramääräyksistä vuokralaisten       enää pääse syntymään.
50283:  oikeusturvaa kaventamatta." Yllä mainitut kor-           Huoneenvuokralain muutoksin on vuokrataso
50284:  jaukset huoneenvuokralakiin olisivat epäilemät-      säädelty siten, ettei kohtuuttoman korkeita
50285:  tä tärkeitä, jotta aikaansaataisiin myönteisempi     vuokria enää voida vaatia. Siten on poistettu
50286:  suhtautuminen vuokra-asuntoihin suoritettui-         yksi veronhuojennusjärjestelmään aikaisemmin
50287:  hin uusinvestointeihin, samoin se vaikuttaisi        liittynyt epäkohta. Tästä riippumatta tulisi yh-
50288:  hillitsevästi yhä yleisempään vuokra-asuntojen       teiskunnan kuitenkin mahdollisessa uudessa ve-
50289:  myymiseen ilman, että vuokralaisten välttämä-        ronhuojennuslaissa asettaa katto sille tulolle,
50290:  töntä oikeusturvaa rajoitettaisiin miltään oleel-    jonka vuokratun verovapaan asunnon omistaja
50291:  liselta kohdin.                                      voi verovapaasti saada. Rajoitus voidaan peri-
50292:      Voimassa oleva indeksisidonnaisuuskielto on      aatteessa konstruoida kahdella tavoin: joko
50293:  tehnyt pitkäaikaiset asuntoluotot (Arava esim.       niin, että helpotus koskee vain omaisuusvero-
50294:  22 vuotta) erityisen epäedullisiksi lainananta-      tusta, mutta ei tuloverotusta tai ehkä ainoas-
50295:  jille. Ajatellen pidemmälle tähtäävän asunto-        taan valtionverotusta, mutta ei kunnallista tulo-
50296:  tuotantopolitiikan luomista olisi kuitenkin ar-      verotusta tahi siten, että omaisuusverovapau-
50297:  von säilymisen merkitystä korostettava varsi-        den ohella tulo on verovapaata ainoastaan tiet-
50298:  naisessa mielessä pitkäaikaisten luottojen osalta.   tyyn rajaan asti, esim. 5-6 % :iin sijoitetusta
50299:  Rajoitettua indeksisidonnaisuutta voitaisiin vas-    pääomasta. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi näh-
50300:  taisuudessa ajatella esim. siinä muodossa, että      tävästi parempi, mutta se on teknisesti vai-
50301:  sellainen pääoma, joka on saatu maksuna pitkä-       keampi toteuttaa. Joka tapauksessa on kai ylei-
50302:  aikaisista sitoumuksista (kuten osittain on asian-   sesti hyväksyttävissä oleva periaate, ettei tulon
50303: 6
50304: 
50305: tule olla rajoituksetta verovapaata. Kun sillä,      perusteella, joka voidaan saada metalliteolli-
50306: joka sijoittaa pankkitalletuksiin, on 5-6 % :n       suuden tuotannon ja viennin edistämisen veron-
50307: verovapaa korko ilman reaaliarvon turvaa, ei         huojennuksista, että asuntolainojen korko tiet-
50308: prosenttimäärää tässäkään yhteydessä tulisi          tyyn prosenttiin asti olisi verovapaa. Siten voi-
50309: asettaa korkeammaksi.                                taisiin ajatella, että asuntolainojen korko olisi
50310:    Yllä luennosteitujen veronhuojennusten tar-       verovapaa 3-3.5 % :iin asti edellyttäen, ettei
50311: koituksena on houkutella yksityisten henki-          asuntolainan korko ylittäisi 8-8.5 %. Tämän-
50312: löiden käytettävissä olevaa pääomaa. Kuiten-         kaltainen helpotus olisi tuskin liian suuri, mutta
50313: kin myös luottolaitosten apua asuntotuotannon        se antaisi kuitenkin luottolaitoksille tietyn
50314: virkistämiseen tarvitaan. On sen vuoksi aiheel-      edun ja sen vuoksi luultavasti stimuloisi niiden
50315: lista kysyä, voisivatko tässä yhteydessä jotkut      mielenkiintoa tällaista lainanantaa kohtaan.
50316: pienehköt veronhuojennukset tulla kysymyk-              Yllä sanottuun viitaten esitämme valtiopäivä-
50317: seen.                                                järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
50318:    Eräässä vanhimmista asuntotuotannon veron-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
50319: huojennuslaeista luottolaitoksille annettiin en-     seuraavan kysymyksen:
50320: sin täysi ja myöhemmin puolittainen verova-
50321: paus koroista asuntovuokralainoille, jotka täyt-              Onko Hallitus valmis luomaan mah-
50322: tivät tietyt ehdot, mitä koron korkeuteen tulee.            dollisuuksia yksityisen pääoman saami-
50323: Nämä helpotukset osoittautuivat liian pitkälle              seksi kiinnostumaan investoinneista
50324: meneviksi. Idea on kuitenkin jatkuvasti käyttö-             vuokra-asuntoihin sellaisen lain avulla,
50325: kelpoinen, jos sopivin rajoituksin pidetään                 joka tietää rajoitettua verovapautta
50326: huoli siitä, etteivät huojennukset muodostu                 asuntoinvestoinneille?
50327: liian suuriksi. Voidaan ajatella sen esimerkin
50328:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1971.
50329: 
50330:          Ingvar S. Melin.              Grels Teir.                     Henrik Westerlund.
50331:                                                                                                       7
50332: 
50333: 
50334: 
50335: 
50336:                         E d uskunn an         H erra     P u h e m i e h e 11 e.
50337: 
50338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            vuotuiset poistot, minkä lisäksi kiinnitettyjen
50339: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       korkojen vähennysoikeutta on kunnallisvero-
50340: mies, olette 11 päivänä marraskuuta 1971              tuksessa laajennettu. Tuoton pienentymiseen
50341: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-         vaikuttavina tekijöinä on pidetty kiinteistökus-
50342: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tannusten viime aikoina tapahtunutta nousua
50343: kansanedustaja I. S. Melinin ym. näin kuulu-          sekä vuokrien säännöstelyn samanaikaista vai-
50344: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 267:             kutusta vuokrauksesta saatuun bruttotuloon.
50345:                                                       Tuoton pienentyminen on luonnollisesti vä-
50346:           "Onko Hallitus valmis luomaan mah-          hentänyt kiinnostusta vuokra-asuntotuotantoon
50347:        dollisuuksia yksityisen pääoman saami-         tapahtuviin pääomasijoituksiin sekä siten vai-
50348:        seksi kiinnostumaan investoinneista            keuttanut yksityisen pääoman saamista. Tämä
50349:        vuokra-asuntoihin sellaisen lain avulla,       ei ole voinut olla vaikuttamatta haitallisesti
50350:        joka tietää rajoitettua verovapautta           asuntotuotantoon.
50351:        asuntoinvestoinneille?"                            Viime vuosina on niin omistusasunto- kuin
50352:                                                       vuokra-asuntotuotantoakin pyritty tukemaan li-
50353:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         säämällä huomattavasti valtion varoista myön-
50354: vasti seuraavaa:                                      nettäviä asuntolainoja. Lisäksi on yritysten siir-
50355:    Yksityisen pääoman saaminen asuntojen ra-          toina investointirahastoon ja niiden tekeminä
50356: kennustoimintaan riippuu useista eri tekijöistä.      suhdannetalletuksina kertyneet varat lainsäädän-
50357: Ensi sijassa tähän vaikuttaa sijoituksiin ja in-      tötoimin pyritty ohjaamaan vuokra-asuntojen
50358: vestointeihin käytettävissä olevien yksityisten       rakentamiseen yrityksen palveluksessa oleville
50359: pääomien runsaus tai niukkuus eli rahamarkki-         työntekijöille. Tämä on toteutettu määräämällä
50360: noilla kulloinkin vallitseva tilanne. Kuinka          investointivarojen erääksi käyttökohteeksi yri-
50361: suuri osa käytettävissä olevasta kokonaismää-         tyksen henkilökunnan asuinrakennukset sekä
50362: rästä sijoitetaan asuntotuotantoon ja siinä eri-      liittämällä muun muassa sanottuun tarkoituk-
50363: tyisesti vuokra-asuntotuotantoon, riippuu puo-        seen tapahtuvaan suhdannetalletusten käyttä-
50364: lestaan tällaisen sijoituksen taloudellisesta edul-   miseen verotuksellisia etuja. Tällä hetkellä on
50365: lisuudesta. Tämän vaikuttavat muun ohella             eduskunnan käsiteltävänä hallituksen esitys,
50366: sijoitukseen liittyvä riski, lainan takaisin mak-     joka mahdollistaa yrityksen investointi- ja suh-
50367: suajan pituus, sijoituksen realisointimahdolli-       dannetalletusvarojen käyttämisen paitsi yrityk-
50368: suus sekä luonnollisesti sijoituksen tuoton suu-      sen omissa puitteissa tapahtuvaan vuokra-asun-
50369: ruus. Verotuksella ja verotuksellisilla seikoilla     tojen rakentamiseen myös sellaisen osakeyhtiön
50370: on asiassa merkitystä sikäli, että vero muo-          tai osuuskunnan perustamiseen, jonka tarkoi-
50371: dostaa erään sijoituksen tuottamaan tuloon vai-       tuksena on vuokrata hallitsemansa asuinraken-
50372: kuttavan kustannuserän.                               nuksen asuintiloja yrityksen työntekijöille.
50373:    Tilastojen mukaan on vuokra-asuntotoimin-              Asuntotuotannon ja erityisesti vuokra-asunto-
50374: taan sijoitetun pääoman tuotto pienentynyt            tuotannon lisääminen on niin tärkeä tehtävä,
50375: aikaisempaan verrattuna, mikä osaltaan on vai-        että sitä on pyrittävä edistämään kaikin käy-
50376: keuttanut tarvittavan pääoman saamista. Tämä          tettävissä olevin keinoin. Tästä syystä on muun
50377: ei kuitenkaan ole johtunut verotuksellisten te-       muassa asuntotuotannon rahoittamiseen käytet-
50378: kijöiden muuttumisesta. Päinvastoin on todet-         tävien julkisten varojen määrää vuosittain li-
50379: tava, että viime aikoina toteutettujen lainmuu-       sätty. Tämän lisäksi on tutkittu mahdollisuuk-
50380: tosten johdosta vuokra-asuntojen tuottamasta          sia käyttää uusia keinoja asuntotuotannon li-
50381: tulosta saadaan tehdä aikaisempaa suuremmat           säämiseksi. Niinpä valtioneuvosto on 18 päi-
50382: 8
50383: 
50384: vänä marraskuuta 1971 asettanut komitean                Mitä erityisesti verohelpotuksiin tulee asun-
50385: kiireellisesti selvittämään, onko valtion varoista   totuotannon lisäämisen keinona, on todettava,
50386: myönnet:tävää korkotukea koskevia säännöksiä         että niihin helposti liittyy vaikeasti vältettäviä
50387: soveltamalla tai muilla mahdollisilla toimen-        kielteisiä seurannaisilmiöhä, minkä vuoksi ve-
50388: piteillä mahdollista ja tarkoituksenmukaista         ronhuojennusten käyttämiseen on syytä suh-
50389: alentaa asumiskustannuksia sekä lisätä asunto-       tautua varauksellisesti.
50390: tuotantoa.
50391:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1971.
50392: 
50393:                                                           Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
50394:                                                                                                      9
50395: 
50396: 
50397: 
50398: 
50399:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
50400: 
50401:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           den senaste tiden får göra större årliga av-
50402: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          skrivningar än tidigare, på inkomst av hyres-
50403: av den 11 november 1971 tili vederbörande              bostäder, och att avdragsrätten i fråga om
50404: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         intecknade räntor har för kommunalbeskatt-
50405: jande av riksdagsman Ingvar S. Melin m. fl.            ningens del utvidgats. Såsom faktorer, vilka
50406: ställda skriftliga spörsmål nr 26 7:                   bidrar tili en minskning av intäkterna, har
50407:                                                        ansetts stegringen av fastighetskostnaderna un-
50408:              "Är Regeringen beredd att skapa           der den senaste tiden samt den inverkan som
50409:           möjligheter tili att stimulera privat        hyresreglementeringen samtidigt har haft på
50410:           kapital tili investeringar i hyresbostäder   bruttoinkomsten av uthyrning. Minskningen av
50411:           genom en modifierad lag om skatte-           intäkterna har givetvis minskat intresset för
50412:           frihet tili en viss gräns för bostads-       kapitalinvesteringar i hyresbostadsproduktionen
50413:           investeringar?"                              samt sålunda försvårat möjligheterna att erhålla
50414:                                                        privat kapital. Detta har icke kunnat undgå
50415:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           att inverka menligt på bostadsproduktionen.
50416: anföra följande:                                           Under de senaste åren har man strävat tili
50417:    Möjligheterna att erhålla privat kapital för        att stödja produktioneo av såväl ägarebostäder
50418: bostadsbyggnadsverksamhet är beroende av               som hyresbostäder genom att avsevärt öka de
50419: flera faktorer. Härpå inverkar i främsta rummet        bostadslån som beviljas av statens medel.
50420: rikligheten av eller knappheten på de privata          Dessutom har man strävat tili att genom lag-
50421: kapital som står tili förfogande för place-            stiftningsåtgärder dirigera de medel, som in-
50422: ringar och investeringar, m.a.o. den situation         flutit i form av företagens överföringar tili
50423: som för tilifället råder på penningmarknaden.          investeringsfonden och deras konjunkturdepo-
50424: Hur stor del av det tili buds stående total-           sitioner, tili byggnadsverksamhet som syftar
50425: kapitalet som placeras i bostadsproduktion,            tili uppförande av bostäder för i företaget
50426: och inom denna särskilt i hyresbostadsproduk-          anställda arbetstagare. Detta har genomförts
50427: tionen, beror åter på lönsamheten hos en               sålunda, att såsom ett användningsändamål för
50428: sådan investering. Härpå inverkar bl. a. den           investeringsmedel bestämts bostadsbyggnader
50429: risk som är förbunden med investeringen,               för företagets personai samt genom att tili
50430: längden av lånets återbetalningstid, möjligheten       användningen av konjunkturdepositioner för
50431: att realisera investeringen samt givetvis in-          bl. a. sagda ändamål foga vissa förmåner i be-
50432: vesteringens avkastningsvärde. Beskattningen           skattningshänseende. För närvarande är i riks-
50433: och beskattningsomständigheter är av bety-             dagen under behandling en regeringsproposi-
50434: delse för saken såtilivida, att skatten utgör          tion, som möjliggör användning av företags
50435: en kostnadspost som inverkar på den intäkt             investerings- och konjunkturdepositionsmedel
50436: som erhålles av investeringen.                         förutom för uppförande av hyresbostäder inom
50437:    Enligt statistiken har intäkten av kapital          själva företaget även för grundandet av sådana
50438: som investerats i hyresbostadsproduktionen             aktiebolag eller andelslag som har tili syfte
50439: minskat i jämförelse med vad som tidigare              att i bostadsbyggnad, som bolaget eller andel-
50440: var fallet, vilket delvis har försvårat tiligången     slaget innehar, hyra ut bostadslägenheter åt
50441: på nödigt kapital. Detta har likväl icke föran-        företagets arbetstagare.
50442: letts av någon ändring av beskattningsfakto-               ökandet av bostadsproduktionen och särskilt
50443: rerna. Tvärtom bör det konstateras, att man            hyresbostadsproduktionen är en så viktig upp-
50444: på grund av de lagändringar, som gjorts under          gift, att man måste sträva tili att främja den
50445: 1303/71
50446: 10
50447: 
50448: med alla tili buds stående medel. Av denna         beviljandet av räntestöd av statens medel eller
50449: orsak har bl. a. beloppet av de offentliga medel   genom andra eventuella åtgärder sänka boende-
50450: som skall användas för finansiering av bostads-    kostnaderna och öka bostadsproduktionen.
50451: produktionen årligen ökats. Dessutom har              Vad speciellt angår skattelättnader såsom
50452: möjligheterna att utnyttja andra medel i syfte     ett medel att öka bostadsproduktionen bör det
50453: att öka bostadsproduktionen undersökts. Så-        konstateras, att dessa lätt kan medföra nega-
50454: lunda har statsrådet den 18 november 1971          tiva följdföreteelser, vilka är svåra att und-
50455: tillsatt en kommitte, som har till uppgift att     vika, varför det är skäl att i fråga om använd-
50456: i brådskande ordning utreda, huruvida det          ningen av skattelättnader intaga en förbehåll-
50457: skulle vara möjligt och ändamålsenligt att         sam ståndpunkt.
50458: genom tillämpning av stadgandena angående
50459:      Helsingfors den 9 december 1971.
50460: 
50461:                                                               Finansminister Päiviö Hetemäki.
50462: Kirj. ksm. n:o 268.
50463: 
50464: 
50465: 
50466: 
50467:                                  Toivanen: Valtion perhe-eläkettä saavien leskien saattamisesta
50468:                                     keskenään tasavertaiseen asemaan.
50469: 
50470: 
50471:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
50472: 
50473:    Laki 395/51 valtion viran- ja toimenhalti-      saamastaan eläkkeestä kunnallisveroa kaikkine
50474: jain perhe-eläkevakuutuksesta astui voimaan        liitännäisineen. Eläkkeen määrä jäi samaksi
50475: 1. 1. 1952 j,a lain voimaantullessa lakkasi        20 % edunjättäjän palkasta.
50476: seuraavien eläkekassoje.n toiminta: Sotaväen ja        Kun uuteen valtion perhe-eläkelakiin 77 4/
50477: eräiden kulkulaitosvirastojen leski- ja orpo-      68 perhe-eläkeoikeus hyväksyttiin ja ensimmäi-
50478: kassa, Helsingin Yliopiston eläkekassa, Siviili-   sen edunsaajan eläke nostettiin 30 % edunjät-
50479: virkakunnan leski- ja orpokassa, Kouluvirka-       täjän palkasta, jäi lakiin sellainen aukko, että
50480: kunnan eläkekassa ja Puolustuslaitoksen leski-     siihen eivät päässeet siirtymään ne edunsaajat,
50481: ja orpokassa kuin myös Valtionrautateiden elä-     jotka aikaisempien lakien mukaan ovat oikeu-
50482: kelaitos perhe-eläkkeitä koskevalta osalta.        tettuja valtion perhe-eläkkeeseen. Vanhojen
50483: Edellä mainittujen kassojen lakanneeseen va-       valtion perhe-eläkelakien alaiset lesket velvoi-
50484: kuutustoimintaan kuuluvat varat ja vastuu siir-    tettiin kuitenkin maksamaan veroa eläkkeestään
50485: tyvät perhe-eläkerahastolle.                       yhdenvertaisina niiden kanssa, jotka saivat kor-
50486:     Ne lesket ja orvot, jotka olivat tähän asti    keampaa eli 30 % :n mukaista perhe-eläkettä.
50487: saaneet lesken ja orvon eläkkeen edellä maini-     Nämä vanhojen eläkkeiden saajat ilmeisesti yk-
50488: tuilta kassoilta, alkoivat saada perhe-eläkeva-    sinkertaisesti unohdettiin, ja niin he ovat edel-
50489: kuutusta perhe-eläkerahastolta. Eläkkeen suu-      leenkin samassa asemassa kuin vuonna 1951,.
50490: ruudeksi määrättiin 20 % edunjättäjän pal-         sillä erotuksella, että kaksi eri kertaa heidän
50491: kasta ensimmäiselle edunsaajalle (tavallisimmin    eläketurvansa on kavennettu verotuksella.
50492: leski} . Tämä eläkevakuutus oli verotonta tu-          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
50493: loa. Verottomuus johtui siitä, että valtion        päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
50494: perhe-eläkerahaston maksamat lasken eläkkeet       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
50495: olivat 50 % pienemmät kuin kuntien maksa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
50496:  mat lesken eläkkeet. Laissa puhutaankin eläke-
50497: vakuutuksesta eikä perhe-eläkkeestä. Kuntien                 Onko Hallitus tietoinen vanhan vir-
50498:  maksamat leskeneläkkeet olivat jo vuonna 1951            kamiesten perhe-eläkelain ja vuonna
50499:  33 % edunjättäjän omasta eläkkeestä ( 66                 1968 säädetyn uuden valtion perhe-
50500:  %:sta}.                                                  eläkelain mukaisten eläkkeiden suuruu-
50501:     Vuosina 1951-1956 joutuivat viran- ja                 dessa vallitsevasta epäoikeudenmukai-
50502:  toimenhaltijat edelleenkin maksamaan määrä-              sesta erosta ja siitä syntyneestä tyyty-
50503:  prosentin palkastaan perhe-eläkerahastolle.              mättömyydestä vanhan eläkelain piiriin
50504:     Vuonna 1956 muutettiin valtion perhe-                 kuuluvien keskuudessa, ja jos on,
50505:  eläkelakia siten, että viran- ja toimenhaltijat             mitä Hallitus aikoo tehdä valtion
50506:  vapautettiin eläkemaksuista ja siitä viran- ja           perhe-eläkettä nauttivien leskien saatta-
50507:  toimenhaltijoiden palkkaedut paranivat, koska            miseksi keskenään tasavertaiseen ase-
50508:  ne vapautuivat eläkemaksuista. Saman lain mu-            maan?
50509:  kaan joutuivat nyt lesket ja orvot maksamaan
50510:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1971..
50511: 
50512:                                          Irma Toivanen.
50513: 
50514: 1325/71
50515: 2
50516: 
50517: 
50518: 
50519: 
50520:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
50521: 
50522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      perusteena olevasta palkasta. Mainittu 30 pro-
50523: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       senttia on siis perhe-eläkkeen enimmäismäärä,
50524: olette 11 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn         joka saavutetaan 30 eläkkeeseen oikeuttavalla
50525: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        palvelusvuodella. Uuden lainsäädännön mukai-
50526: asianomaiselle jäsenelle ·jäljennöksen kansan-      sen perhe-eläkkeen karttuessa 1 prosentin vuo-
50527: edustaja Irma Toivasen näin kuuluvasta kirjal-      dessa, oikeuttaa alle 20 vuotta jatkunut palve-
50528: lisesta kysymyksestä n:o 268:                       lus prosentuaalisesti pienempään perhe-eläkkee-
50529:                                                     seen kuin vanha lainsäädäntö.
50530:           "Onko Hallitus tietoinen vanhan vir-         Perhe-eläkejärjestelmiä verrattaessa on lisäksi
50531:        kamiesten perhe-eläkelain ja vuonna          huomattava edunsaajapiidn erilaisuus. Lesken
50532:        1968 säädetyn uuden valtion perhe-           ja lapsen osalta ovat perhe-eläkkeen saamisen
50533:        eläkelain mukaisten eläkkeiden suuruu-       edellytykset uudess~ lainsäädännössä jonkun
50534:        dessa vallitsevasta epäoikeudenmukai-        verran rajoitetummat kuin ennen. Edunjättäjän
50535:        sesta erosta ja siitä syntyneestä tyyty-     entinen aviopuoliso ja vanhemmat ovat edun-
50536:        mättömyydestä vanhan eläkelain piiriin       saajia vain vanhassa järjestelmässä. Vanhan tai
50537:        kuuluvien keskuudessa, ja jos on,            uuden perhe-eläkejärjestelmän mukaista koko-
50538:           mitä Hallitus aikoo tehdä valtion         naiseläketurvaa arvosteltaessa ei siten voitane
50539:        p~rhe-eläkettä nauttivien leskien saatta-    kiinnittää huomiota yksinomaan perhe-eläkkei-
50540:        miseksi keskenään tasavertaiseen ase-        den prosenttimääriin.
50541:        maan?"                                          Joulukuun 16 päivänä 1970 tehdyssä virka-
50542:                                                     ehtosopimusratkaisussa edellytettiin eräiden
50543:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       valtion virkamiesten sosiaalisia etuja koskevien
50544: vasti seuraavaa:                                    järjestelyjen tutkimista. Tämän mukaisesti val-
50545:    Valtion vanhan perhe-eläkelainsäädännön mu-      tiovarainministeriössä on selvitetty muun
50546: kainen perhe-eläke yhdelle edunsaajalle on edun-    muassa kysymystä ns. vanhojen perhe-eläkkei-
50547: jättäjän palvelusvuosien määrästä riippumatta       den tarkistamisesta. Tämä selvittelytyö valmis-
50548: aina 20 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta     tunee ensi vuode.n alkupuolella. Tällöin tulee
50549: palkasta. Valtion uuden perhe-eläkelainsäädän-      ratkaistavaksi, mihin toimenpiteisiin asia mah-
50550: nön mukaisen perhe-eläkkeen enimmäismäärä           dollisesti antaa aihetta ryhtyä.
50551: yhdelle edunsaajalle on 30 prosenttia eläkkeen
50552:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1971.
50553: 
50554:                                                                           Ministeri Jorma Uitto.
50555:                                                                                                      3
50556: 
50557: 
50558: 
50559: 
50560:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
50561: 
50562:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        famijepensionens maximibelopp, vilket uppnås
50563: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       efter 30 till pension berättigande tjänsteår. Då
50564: av den 11 november 1971 till vederbörande           familjepensionen enligt den nya lagstiftningen
50565: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      växer med 1 procent om året, berättigar tjänste-
50566: jande av riksdagsman Irma Toivanen ställda          förhållande, som pågått kortare tid än 20 år,
50567: skriftliga spörsmål nr 268:                         procentuellt tili en mindre familjepension än
50568:                                                     den gamla lagstiftningen.
50569:            "Är Regeringen medveten om den              Vid en jämförelse av familjepensionssyste-
50570:        orsättvisa skillnaden i storlek mellan       men bör dessutom observeras olikheten i
50571:        pensionerna enligt den gamla lagen om        kretsen av förmånstagare. I fråga om änka och
50572:        statens familjepensioner och pensioner-      barn är förutsättningarna att erhålla familje-
50573:        .na enligt den år 1968 stiftade nya          pension i den nya lagstiftningen något mer
50574:        lagen om statens familjepensioner och        begränsade än tidigare. Förmånslåtarens tidi-
50575:        om det härav föranledda missnöjet            gare make eller maka och föräldrar är för-
50576:        bland dem som lyder under den gamla          månstagare endast i det gamla systemet. Vid
50577:        pensionslagen, och om så är fallet,          bedömningen av hela pensionsskyddet enligt
50578:            vad har Regeringen för avsikt att        det gamla eller det nya familjepensionssystemet
50579:        göra för att bringa de änkor som åtnju-      torde man sålunda icke kunna fästa uppmärk-
50580:         ter statens familjepension i si.nsemellan   samhet enbart vid procentsatserna i fråga om
50581:         jämlik ställning?"                          familjepensionerna.
50582:                                                        I samband med tjä.nstekollektivavtalet av den
50583:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        16 december 1970 förutsattes, att undersök-
50584: anföra följande:                                    ningar skulle göras angående vissa regleringar
50585:    Familjepensionen enligt den gamla lagstift-      i fråga om statens tjänstemäns sociala förmåner.
50586: ningen om statens familjepensioner är tili en       I enlighet härmed har i finansministeriet före-
50587: förmånstagare, oberoende av antalet tjänsteår,      tagits utredningar bl. a. i frågan om reglering
50588: som förmånslåtaren hade, alltid 20 procent av       av de s. k. gamla familjepensio.nerna. Detta
50589: den pensionsgrundande lönen. Enligt den nya         utredningsarbete torde bli färdigt under första
50590: lagstiftningen om statens familjepensioner är       hälften av nästa år. Härvid kommer avgörande
50591: maximibeloppet för familjepension till en för-      att fattas om vilka åtgärder saken eventuellt
50592: månstagare 30 procent av den pensionsgrun-          ger anledning tili.
50593: dande lönen. Sagda 30 procent utgör alltså
50594:      Helsingfors den 14 december 1971.
50595: 
50596:                                                                              Minister Jorma Uitto.
50597: Kirj. ksm. n:o 269.
50598: 
50599: 
50600: 
50601: 
50602:                                    Hemmi: Teollisuuspiiritoimistojen neuvojien ja toimistoapulais-
50603:                                       ten aseman parantamisesta.
50604: 
50605: 
50606:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
50607: 
50608:    Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on ollut         toimet muutettaisiin sopimuspalkkaisiksi ja yli-
50609: vuodesta 1956 lähtien piiriorganisaatio ensi-          määräisiksi viroiksi ja toimiksi. Tämä olisi
50610: sijaisesti pienen ja keskisuuren teollisuuden          oikeudenmukainen toimenpide, kun ottaa huo-
50611: sekä eräiden muiden elinkeinojen edistämis-            mioon sen, etteivät piiritoimistot tulevaisuudes-
50612: toimintaa varten. Nykyisin on eri puolilla maa-        sakaan voi toimia ilman henkilökuntaa ja on
50613: ta 14 piiritoimistoa, joissa työntekijöinä toimii      kohtuutonta, että valtio jatkuvasti pitäisi viran-
50614: liiketaloudellisia ja teknillisiä neuvojia sekä toi-   ja toimenhaltijoitaan eräissä laitoksissa eriarvoi-
50615: mistoapulaisia.                                        sessa asemassa. Mainittakoon, että monet piiri-
50616:    Toimistojen toiminnasta saadut kokemukset           toimistojen toimistoapulaisista ovat olleet yhtä-
50617: ovat kauttaaltaan myönteisiä, mutta toimintaa          jaksoisesti valtion palveluksessa yli 12 vuotta
50618: haittaa toimihenkilöiden aseman tilapäinen             saamatta ikälisiä. Ainoastaan pienet palkan-
50619: luonne ja alhainen palkkataso.                         korotukset ovat tulleet kysymykseen.
50620:    Kauppa.- ja teollisuusministeriössä on par-            Edellä mainitun johdosta ja viitaten valtio-
50621: haillaan menossa organisaatiomuutos, johon tär-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
50622: keänä osana liittyy maan jakaminen teollisuus-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
50623: piireihin. Näin ollen nykyiset pienteollisuus-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
50624: piiritoimistot muuttuvat teollisuuspiiritoimis-
50625: toiksi. Erityisesti kehitysalueilla muutos tulee                 Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
50626: merkitsemään huomattavaa edistysaskelta yri-                  toimenpiteisiin, että teollisuuspiiritoi-
50627: tystoiminnalle. Piiritoimistojen toiminnan laa-               mistojen neuvojien tilapäiset toimet
50628: jentuessa organisaatiouudistus edellyttää uusien              muutetaan sopimuspalkkaisiksi ikälisään
50629: virkojen ja toimien perustamista (piiripäälli-                oikeuttaviksi toimiksi sekä ko. toimis-
50630: köt). Tämän johdosta nykyisten työntekijöiden                 tojen toimistoapulaisten tilapäiset toi-
50631: työmäärä tulee aivan ilmeisesti lisääntymään.                 met ikälisään oikeuttaviksi ylimääräi-
50632: Piiritoimistojen työntekijät ovat jatkuvasti teh-             siksi toimiksi?
50633: neet valtiovallalle esityksiä siitä, että tilapäiset
50634:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1971.
50635: 
50636:                                              Kerttu Hemmi.
50637: 
50638: 
50639: 
50640: 
50641: 1330/71
50642: 2
50643: 
50644: 
50645: 
50646: 
50647:                          Ed u s kun n a, n He r r a Puhe m i e he 11 e.
50648: 
50649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         nimeksi tuli teollisuuspiiri, tulevat niiden toi-
50650: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          mistot kuitenkin edelleen keskittämään toimin-
50651: mies, olette 11 päivänä marraskuuta 1971 päi-         tansa pääasiassa pienen ja keskisuuren teolli-
50652: vätyn kirjeenne n:o 1585 ohella toimittanut           suuden sekä eräiden muiden elinkeinojen edis-
50653: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      tämistoimintaan. Kehitysalueilla sijaitsevien seit-
50654: nöksen kansanedustaja Kerttu Remmin kirjal-           semän toimiston toiminnan tehostamiseksi saa-
50655: lisesta kysymyksestä n:o 269:                         tiin niihin kaikkiaan v. 1971 budjeteissa sopi-
50656:                                                       muspaikkaiset piiripäällikön virat ( S 13). Tällä
50657:           "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin         tavoin on piiriorganisaation toiminnan vakinais-
50658:        toimenpiteisiin, että 'teollisuuspiiritoi-     tamisessa päästy alkuun.
50659:        mistojen neuvojien tilapäiset toimet               Hallituksen esitykseen vuoden 1972 tulo- ja
50660:        muutetaan sopimuspalkkaisiksi ikälisään        menoarvioksi sisältyy myös piiriorganisaatiota
50661:        oikeuttaviksi toimiksi sekä ko. toimis-        varten ylimääräisten virkojen perustamisia. Mi-
50662:        tojen toimistoapulaisten tilapäiset toi-       käli eduskunta hyväksyy esityksen, saadaan pii-
50663:        met ikälisään oikeuttaviksi ylimääräi-         reihin ensi vuonna. kolme neuvojan (A 28),
50664:        siksi toimiksi?"                               seitsemän neuvojan ( A 25), kaksi toimistoapu-
50665:                                                       laisen (A 7) ja yksi toimistoapulaisen ( A 6)
50666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ylimääräistä tointa. Tällä tavoin saadaan alkuun
50667: vasti seuraavaa:                                      toimistojen henkilökunnan siirtäminen tilapäi-
50668:    Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen pien-     sistä ylimääräisiin toimiin. Samalla voidaan to-
50669: teollisuuspiiriorganisaatio, jonka tarkoituksena      deta myös, että toimistojen toimintamahdolli-
50670: on ollut pienen ja keskisuuren teollisuuden            suuksia lisätään jossain määrin myöskin sen
50671: sekä eräiden muiden elinkeinojen edistämistoi-        kautta, että teollisuuspiiritoimistojen tilapäisten
50672: minta on varsin pitkään ollut täysin tila.päis-       toimihenkilöiden palkkioihin ehdotetaan lisäys"
50673: ten järjestelyjen varassa. Myöskin voidaan ar-        tä 150 000 markkaa. Tämän määrärahan puit-
50674: vostella sitä, että tähän tehtävään, joka erityi-     teissa. voidaan piiritoimistoihin ottaa uusia hen-
50675: sesti kehitysalueiden talouselämän edistämisen        kilöitä tilapäisiin toimiin.
50676: kannalta on varsin tärkeä, ei ole saatu varoja            Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituk-
50677: ja henkilökuntaa siinä määrin kuin olisi ollut         sena on edelleen tehostaa ja vahvistaa teolli-
50678: aiheellista. Niinpä tämän neuvonnan käytettä-          suuspiiritoimistojen toimintaa ja tässä tarkoi-
50679: vissä olevat voimavarat ovat ratkaisevasti pie-        tuksessa se tulee pyrkimään siihen, että seu-
50680: nempää suuruusluokkaa kuin esimerkiksi maa-            raa;vien vuosien tulo- ja menoarvioissa lisätään
50681: talousneuvontaorganisaation.                           ylimääräisten toimien määrää sekä neuvojien
50682:    Koska kuten kyselyssäkin mainitaan näiden           että toimistoapulaisten osalta. Samalla on tar-
50683: toimistojen toiminnasta saadut kokemukset             koitus myöskin pyrkiä saamaan uusia tilapäisiä
50684: ovat olleet myönteisiä, on tänä vuonna ryh-           toimia, jolloin tuloksena olisi, että toimistojen
50685: dytty toimenpiteisiin toiminnan saamiseksi va-         kokonaishenkilökunna.n kasvaessa yhä kasvava
50686: kinaisemmalle pohjalle. Tässä tarkoituksessa          määrä toimihenkilöistä voitaisiin sijoittaa yli-
50687: annettiin kesäkuun 18. päivänä asetus kauppa-         määräisiin toimiin sen jälkeen, kun he tilapäi-
50688: ja teollisuusministeriön teollisuuspiireistä, jonka    sinä toimenhaitijoina ovat osoittaneet kyvyk-
50689: mukaan mm. teollisuuspiirien rajat tulevat nou-        kyytensä vaativiin tehtäviinsä.
50690: dattamaan läänin rajoja. Vaikka piirien uudeksi
50691:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1971.
50692: 
50693: 
50694:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Gunnar Korhonen.
50695:                                                                                                        3
50696: 
50697: 
50698: 
50699: 
50700:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
50701: 
50702:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           distrikt blev industridistrikt, kommer deras by-
50703: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              råer likväl fortfarande att koncentrera sin verk-
50704: velse nr 1585 av den 11 november 1971 till             samhet huvudsakligen på främjandet av små-
50705: vederbörande medlem av statsrådet översänt             industrin och den medelstora industrin samt
50706: avskrift av följande av riksdagsman Kerttu             vissa oodra näringar. För effektivering av verk-
50707: Hemmi ställda skriftliga spörsmål nr 269:              samheten vid sju inom utvecklingsområdena
50708:                                                        befintliga byråer erhölls för dem alla i budge-
50709:           "Ämnar Regeringen vidtaga sådana             terna för år 1971 distriktschefstjänster med
50710:        åtgärder, att de tillfälliga konsulent-         avtalslön ( S 13). På detta sätt har man inlett
50711:        befattningarna vid industridistriktsby-         försättandet av distriktsorganisationernas verk-
50712:        råerna ändras tili befattningar med av-         samhet på ordinarie fot.
50713:        talslön, vilka berättigar tili ålderstillägg,      I regeringens proposition angående stats-
50714:        samt de tillfälliga byråbiträdesbefatt-         förslaget för år 1972 ingår även inrättanden
50715:        ningarna vid ifrågavarande byråer till          av extraordinarie tjänster för distriktsorganisa-
50716:        extraordinarie befattningar, vilka berät-       tionen. Såframt riksdagen godkänner proposi-
50717:        tigar till ålderstillägg?"                      tionen, fås till distrikten nästa år följande
50718:                                                        extraordinarie befattningar: tre konsulentbe-
50719:    Såsom svar på spörsmålet får ja,g vördsamt          fattningar (A 28), sju konsulentbefattningar
50720: anföra följande:                                       ( A 25), två byråbiträdesbefattningar ( A 7) och
50721:    Handels- och industriministeriet underställda       en byråbiträdestjänst ( A 6). På detta sätt in-
50722: småindustriorganisationen, som haft till syfte         leds överföringen av byråpersonalen från till-
50723: att främja småindustrins och den medelstora            fälliga till extraordinarie befattningar. Sam-
50724: industrins samt vissa andra näringars verksam-         tidigt kan man även konstatera, att byråernas
50725: het, ha,r länge varit beroende av fullständigt         verksamhetsmöjligheter i någon mån även ökas
50726: tillfälliga arrangemang. Kritik kan även riktas        genom att för tillfälliga funktionärers arvoden
50727: mot den omständigheten, att för denna upp-             föreslås ett tillägg av 150 000 mk. Inom ramen
50728: gift, som särskilt i fråga om främjandet av            för detta anslag kan till distriktsbyråerna an-
50729: utvecklingsområdenas ekonomiska liv är av              tagas nya personer i tillfälliga befattningar.
50730: mycket stor betydelse, icke har erhållits me-             Handels- och industriministeriet har för av-
50731: del och personai i befogad utsträckning. Så-           sikt att ytterligare effektivera och stärka in-
50732: lunda är de kraftresurser som står till för-           dustridistriktsbyråernas verksamhet och kom-
50733: fogande för denna rådgivning av en avgjort             mer i detta syfte att försöka få antalet extra-
50734: mindre storleksklass än till exempel för lant-         ordinarie befattningar utökat i statsförslagen
50735: brukets rådgivningsorganisation.                       för de inkommande åren såväl i fråga om
50736:     Då såsom i spörsmålet även nämnes, de              konsulenter som byråbiträden. Samtidigt har
50737: erfarenheter man fått av dessa byråers verk-           man för avsikt att även försöka få nya till-
50738: samhet har varit positiva, har man i år vid-           fälliga befattningar, vilket skulle leda tili, att
50739: tagit åtgärder för att få verksamheten ordnad          då byråernas totala personai ökar en allt större
50740: på en varaktigare bas. I detta syfte gavs den          del av funktionärerna, skulle kunna placeras i
50741:  18 junien förordning om handels- och industri-        extraordinarie befattningar efter det dessa så-
50742: ministeriets industridistrikt, enligt viiken bl. a.    som tillfälliga funktionärer har ådagalagt sin
50743:  industridistriktens gränser kommer att följa          kompetens för krävande uppgifter.
50744:  länsgränserna. Fastän det nya namnet för dessa
50745:       Helsingfors den 14 december 1971.
50746: 
50747: 
50748:                                                   Handels- och industriminister Gunnar Korhonen.
50749:                      j
50750:                     j
50751:                    j
50752:                   j
50753:                  j
50754:                 j
50755:                j
50756:               j
50757:              j
50758:             j
50759:            j
50760:           j
50761:          j
50762:         j
50763:        j
50764:       j
50765:      j
50766:     j
50767:    j
50768:   j
50769:  j
50770: j
50771: Kirj. ksm. n:o 270.
50772: 
50773: 
50774: 
50775: 
50776:                                   Hemmi: Ammattikurssikeskusten opettajien ja terveyssisaren
50777:                                     aseman parantamisesta.
50778: 
50779: 
50780:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
50781: 
50782:     Ammattikurssikeskustoiminta on nyt maas-         oppilaisiin kohdistuvasta terveydenhuoltotyöstä
50783: samme lakiin pohjautuvaa. Tämä on koettu             ainoastaan A 12 palkkaluokan mukaisen pal-
50784: kehitysalueilla erityisen myönteisenä ja vält-       kan ja niistä oppitunneista, joita terveyssisar
50785: tämättömänä toimenpiteenä.                           pitää oppilaille, maksetaan A 19 mukaisesti.
50786:     Eräitä epäkohtia on tämän verrattain nuo-        Asia lienee niin, että ammattikasvatushallitus
50787: ren ja uuden koulutusmuodon piirissä koettu.         pitää kiinni n.k. asuntolanvalvojan palkkaluo-
50788: Nämä liittyvät lähinnä opettajien pätevyysta-        kasta, joka maksetaan valtion keskusammatti-
50789: son määrittelemättömyyteen yhtenäisesti kaik-        kouluissa toimiville terveyssisarille, jotka ovat
50790: kialla maassa. Toinen ongelmakenttä on oppi-         asuntolanvalvojan vakanssilla. Ammattikurssi-
50791: laiden terveydenhuoltotyöntekijän-terveyssisaren     keskuksissa on kuitenkin erilliset asuntolan-
50792: kohdalla. Esimerkkeinä näistä on mainittava,         valvojat. Tämän mukaan ei olisi syytä polkea
50793: että Oulun kurssikeskuksen ja Seinäjoen kurssi-      terveyssisaren palkkaluokkaa siitäkään osin,
50794: keskuksen levyseppäkurssin opettajalta on vaa-       mikä koskee nimenomaan oppilaisiin kohdis-
50795: dittu erilaiset pätevyydet.                          tuvaa terveydenhuoltoa. Mikäli tältä osin mak-
50796:     Epäkohtana opettajien kohdalla on lisäksi        setaan vain A 12 palkkaluokan mukaisesti, on
50797: pidettävä myös seikkaa, että opettajat joutuvat      olemassa ilmeinen vaara, että tämä työ, jota
50798: omin kustannuksin osallistumaan ammattikas-          monesta syystä on pidettävä ensisijaisena, jää
50799: vatushallituksen järjestämään pedagogiseen kou-      minimiin, jonka kyseinen palkkaluokka kor-
50800: lutukseen Hämeenlinnassa. Kurssit on suunni-         keintaan edellyttää eli noin kahteen tuntiin
50801:  teltu eri jaksoissa 21-viikkoisiksi, jolta ajalta   päivässä. Mainittakoon, että noin tuhannen
50802: opettaja ei tule saamaan palkkaa eikä päivä-         oppilaan koulussa terveydenhoitoon käytetään
50803: rahaa sekä menettää tältä ajalta myöskin kesä-       5-8 tuntia päivässä.
50804: lomakorvauksensa. Olisikin mitä toivottavinta,          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
50805: että ammattikurssikeskusten opettajien asema         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
50806: ja ammattipätevyys määriteltäisiin yhdenmukai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
50807: sesti, niin että heidän sosiaaliset ja eläke-etuu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
50808:  tensa tulisivat sitä tietä oikeudenmukaiselle
50809:  tasolle ja että koulutuksesta vastaisi kokonaan               Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
50810: valtio.                                                     toimenpiteisiin, että ammattikurssikes-
50811:     Ammattikurssikeskuksista annetun lain mu-               kusten opettajille laaditaan yhtenäiset
50812:  kaan on oppilaiden terveydenhoito ja ensiapu               pätevyysvaatimukset ja heidän sosiaa-
50813:  järjestettävä. Tällaisia tehtäviä suorittamaan             linen ja taloudellinen asemansa taataan
50814: on luonnollisesti henkilöllä oltava terveyssisa-            ammattikoulun opettajien asemaa vas-
50815:  ren koulutus. Viimeisten valtion, kunnan ja                taavalle tasolle ja että myöskin ammatti-
50816:  järjestöjen välisissä sopimuksissa terveyssisaren          kurssikeskuksen terveyssisaren asema
50817:  palkkaluokka ammattikoulussa on A 19. Nyt                  määritellään voimassa olevien sopimus-
50818: ammattikasvatushallitus maksaa terveyssisarelle             ten mukaisesti?
50819:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1971.
50820: 
50821:                                            Kerttu Hemmi.
50822: 
50823: 1331/71
50824: 2
50825: 
50826: 
50827: 
50828: 
50829:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
50830: 
50831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koulutusaloille, koska toisaalta on tarpeen mu-
50832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaan voitu joustaa opettajan pätevyyksissä
50833: olette 11 päivänä marraskuuta 1971 päivä-           aloilla, joilla toistaiseksi ei ole vielä järjes-
50834: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      tetty esim. pedagogista valmennusta ja koska
50835: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      toisaalta opettajakunnan tasoa on täten kui-
50836: sanedustaja Kerttu Hemmin näin kuuluvasta           tenkin voitu valvoa keskitetysti valtion viran-
50837: kirjallisesta kysymyksestä n:o 270:                 omaisten toimesta. Edellä mainitun toimikun-
50838:                                                     nan tehtäviin kuulunee myös ammattikurssien
50839:           "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin       opettajien kelpoisuusehtokysymyksen selvittä-
50840:        toimenpiteisiin, että ammattikurssikes-      minen.
50841:        kusten opettajille laaditaan yhtenäiset         Ammattikurssien opettajien sosiaalisen ja ta-
50842:        pätevyysvaatimukset ja heidän sosiaali-      loudellisen aseman osalta on todettava, että
50843:        nen ja taloudellinen asemansa taataan        opettajien palkkaus vastaa ammattikoulun opet-
50844:        ammattikoulun opettajien asemaa vas-         tajien saman tason opettajien palkkausta. Am-
50845:        taavalle tasolle ja että myöskin ammat-      mattikurssien opettajien oikeudellinen asema
50846:        tikurssikeskuksen terveyssisaren asema       suhteessa työnantajaan on tämän koulutusmuo-
50847:        määritellään voimassa olevien sopimus-       don kohdalla katsottu tarkoituksenmukaiseksi
50848:        ten mukaisesti?"                             järjestää työsopimuslainsäädännön puitteissa,
50849:                                                     koska tämä koulutusmuoto on toistaiseksi voi-
50850:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       makkaassa kehitysvaiheessa ja vielä hakemassa
50851: vasti seuraavaa:                                    uomiaan. Opettajien sosiaaliseen asemaan taas
50852:    Entistä huomattavasti laajemmassa määrin         vaikuttaa palkkauksen ohella opettajan tehtä-
50853: tapahtunut koulutus- ja työllisyysnäkökohtien       vissä vaadittava koulutuspohja. Ammattikurs-
50854: yhteensovittaminen on aiheuttanut viimeisten        sien opettajien kohdalla se on periaatteessa
50855: puolentoista vuoden aikana ammattikurssitoi-        sama kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.
50856: minnan merkittävän kasvun. Tavoitteeksi on             Ammattikurssikeskuksissa toimii oppilasko-
50857: asetettu vuosien 1972-73 aikana saavuttaa           din valvojana yleensä terveyssisar. Kun kurssi-
50858: yli 10 000 oppilaspaikkaa 35 kurssikeskuksessa      keskuksia varten ei ole tältä osin omia palk-
50859: käsittävä työllisyyskurssiverkosto. Tästä kehi-     kausnormeja,      sovelletaan valtionavustuksia
50860: tyksestä on muun muassa seurannut tarve             määrättäessä vastaavia valtion keskusammatti-
50861: uudistaa työllisyyttä edistävästä ammattikurssi-    kouluja varten laadittuja palkkausperusteita.
50862: toiminnasta säädetyt laki ja asetus. Uudistusta     Valtion keskusammattikoulujen asuntolanvalvo-
50863: valmistelemaan on lokakuussa 1971 asetettu          jan virka kuuluu A 12 palkkausluokkaan. Jos
50864: toimikunta.                                         terveyssisaren koulutuksen saanut henkilö opet-
50865:    Ammattikurssien opettajilla tulee voimassa       taa ammattiainetta kurssilla, hänen palkkauk-
50866: olevan työllisyyttä edistävästä ammattikurssi-      seensa suoritettavan valtionavustuksen peruste
50867: toiminnasta annetun asetuksen mukaan olla           määräytyy korkeamman ammattiopettajan tun-
50868: ammattikasvatushallituksen hyväksymä kelpoi-        tipalkkion mukaisesti, joka on 18,55 markkaa
50869: suus. Ammattikurssien opettajiin on sovellettu      ja vastaa valtion A 23 palkkausluokkaa.
50870: mahdollisuuksien mukaan ammatillisten oppi-            Asuntolanvalvoja-terveyssisaren asema kyt-
50871: laitosten opettajan virkojen kelpoisuusehtoja.      keytyy oppilaiden terveydenhuollon järjestelyyn
50872: Ammattikasvatushallitukselle säädetty harkin-       niin ammattikurssikeskuksissa kuin ammatti-
50873: tavalta on ollut tarkoituksenmukainen ammat-        kouluissakin. Hallitus on tietoinen siitä, että
50874: tikurssitoiminnan nopeasti laajetessa uusille       asuntolanvalvojan palkkaus ei vastaa terveys-
50875:                                                                                                   3
50876: 
50877: sisaren yleistä palkkaustasoa. Kun kuitenkin        kysymys kokonaisuudessaan tarkoituksenmu-
50878: palkkauksen eräänä tärkeänä tekijänä on asian-      kaista ratkaista samassa yhteydessä kuin rat-
50879: omaiseen toimeen vaadittava kelpoisuus ja kun       kaistaan päälinjat oppilaiden terveydenhuollon
50880: toisaalta asuntolanvalvojille ei toistaiseksi ole   suunnitteilla olevalle uudelleen järjestelylle.
50881: säädetty erityisiä kelpoisuusehtoja, on tämä
50882:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1971.
50883: 
50884: 
50885:                                                                          Ministeri Jouko Tyyri.
50886: 4
50887: 
50888: 
50889: 
50890: 
50891:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
50892: 
50893:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       man å ena sidan efter behov har kunnat för-
50894: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          fara smidigt i fråga om lärares kompetens på
50895: velse av den 11 november 1971 till veder-          områden, inom vilka hittills de icke har ordnats
50896: börande medlem av statsrådet översänt av-          t. ex. pedagogisk träning, och då å andra sidan
50897: skrift av följande av riksdagsledamoten Kerttu     lärarkårens nivå på detta sätt dock har kunnat
50898: Hemmi ställda spörsmål nr 270:                     kontrolleras centraliserat genom de statliga
50899:                                                    myndigheternas försorg. På den ovannämnda
50900:           "Ämnar Regeringen vidtaga sådana         kommissionen torde även ankomma att klar-
50901:        åtgärder, att för lärare vid fackliga       lägga frågan om lärarnas kompetensvillkor.
50902:        kurscentra uppgörs enhetliga kompetens-         Vad beträffar de vid yrkeskurserna anställda
50903:        fordringar, att dessa lärare garanteras     lärarnas sociala och ekonomiska ställning kan
50904:        en social och ekonomisk ställning på        det konstateras, att avlöningen motsvarar av-
50905:        samma nivå som lärarna vid yrkesskola       löningen för yrkesskollärare på samma nivå.
50906:        och att även vid fackligt kurscentrum       Yrkeskurslärarnas rättsliga ställning i förhållan-
50907:        anställd hälsosysters ställning bestäm-     de till arbetsgivaren har man i fråga om denna
50908:        mes enligt gällande avtal?"                 utbildningsform ansett ändamålsenligt ordna
50909:                                                    inom ramen för kollektivavtalslagstiftningen,
50910:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        då denna utbildningsgren är stadd i kraftig
50911: anföra följande:                                   utveckling och ännu söker sin form. På lä-
50912:    Den sammanjämkning av utbildnings- och          rarnas sociala ställning inverkar åter utom
50913: sysselsättningssynpunkter, som ägt rum i be-       avlöningen den utbildningsbas som krävs för
50914: tydligt större omfattning än förut, har under      lärarens uppgifter. I fråga om lärare vid yrkes-
50915: de senaste ett och ett halvt åren medfört en       kurser är denna bas i princip densamma som
50916: avsevärd ökning av yrkeskursverksamheten.          inom den övriga fackliga utbildningen.
50917: Såsom mål har uppställts att under åren 1972           I fackliga kurscentra är övervakaren i elev-
50918: -73 åstadkomma ett sysselsättningskursnät          hemmet i allmänhet en hälsosyster. Då kurs-
50919: med över 10 000 elevplatser i 35 fackliga          centra härvidlag inte har egna avlöningsnormer,
50920: kurscentra. Denna utveckling har medfört           tillämpas vid bestämmande av statsunderstöden
50921: bland annat behov att revidera den lag och         motsvarande, för statens centralyrkesskolor upp-
50922: den förordning, som givits om sysselsättnings-     gjorda avlöningsgrunder. Elevhemsföreståndar-
50923: främjande yrkeskursverksamhet. En kommission       tjänsten vid statens centralyrkesskolor hör till
50924: tillsattes i oktober 1971 för att bereda revi-     avlöningsklassen A 12. Om en person med
50925: sionen.                                            hälsosysterutbildning undervisar i fackämne på
50926:    Lärarna vid yrkeskurser skall enligt för-       kurs, bestäms grunden för statsunderstödet
50927: ordningen om sysselsättningsfrämjande yrkes-       för hennes avlöning enligt högre yrkeslärartim-
50928: kursverksamhet inneha av yrkesutbildningssty-      arvode, som är 18,55 mark och motsvarar
50929: relsen godkänd kompetens. På lärarna vid yr-       statens avlöningsklass A 23.
50930: keskurserna har i mån av möjlighet tillämpats         Elevhemsföreståndarens-hälsosysterns      ställ-
50931: samma kompetensvillkor som på lärarna vid          ning sammanhänger såväl i fackliga kurs-
50932: yrkesläroanstalterna. Den prövningsrätt som        centra som i yrkesskolor med hur elevhälso-
50933: stadgats för yrkesutbildningsstyrelsen har varit   vården är ordnad. Regeringen är medveten
50934: ändamålsenlig, då yrkeskursverksamheten snabbt     om att elevhemsföreståndarens avlöning icke
50935: utvidgas till nya utbildningsområden, emedan       motsvarar hälsosysterns allmänna avlöningsnivå.
50936:                                                                                                5
50937: 
50938: Då emellertid den kompetens som fordras för      föreståndare, är det ändamålsenligt att avgöra
50939: en befattning är en viktig faktor i fråga om     denna fråga i sin helhet samtidigt som huvud-
50940: avlöningen och då å andra sidan inga särskilda   linjerna uppdras för den planerade omorgani-
50941: kompetensvillkor är stadgade för elevhems-       sationen av elevhälsovården.
50942:      Helsingfors den 14 december 1971.
50943: 
50944: 
50945:                                                                       Minister ] ouko Tyyri.
50946: 
50947: 
50948: 
50949: 
50950: 1331/71
50951: 1
50952: 
50953: 1
50954: 
50955: 1
50956: 
50957:     1
50958: 
50959:     1
50960: 
50961:     1
50962: 
50963:         1
50964: 
50965:         1
50966: 
50967:         1
50968: 
50969:             1
50970: 
50971:             1
50972: 
50973:             1
50974: 
50975:                 1
50976: 
50977:                 1
50978: 
50979:                 1
50980: Kirj. ksm. n:o 271.
50981: 
50982: 
50983: 
50984: 
50985:                                    Nieminen: Heinolan alueella vallitsevan työttömyyden torjumi-
50986:                                       sesta.
50987: 
50988: 
50989:                         E dusku n nan         Herra      P u h e m i e h e II e.
50990: 
50991:    Itä-Häme on alityöllisyysaluetta, jossa viime      myönnettävä ja aloitettava tietyöt työttömyys-
50992: vuosien aikana on esiintynyt runsaasti työttö-        työmaana.
50993: myyttä. Jo tällä hetkellä on Heinolan kaupun-            Heinolan kirkonkylä-Lakeasuon-Heinolan
50994: gissa ja ympäristökunnissa työttömyyttä, joka         kaupungin välisen maantieyhteyden rakentami-
50995: jatkuvasti kasvaa. On odotettavissa, että työttö-     nen on erittäin tarpeellinen liikenteellisesti.
50996: myys tällä alueella muodostuu vuoden vaih-            Tällä hetkellä Heinolan kirkonkylän ja Lakea-
50997: teessa ja sen jälkeisenä talvikautena erittäin vai-   suon välillä ei ole laisinkaan tieyhteyttä, vaikka
50998: keaksi.                                               Lakeasuo on Heinolan maalaiskunnan eräs huo-
50999:    Rakennusalalla on Heinolan kaupungissa             mattava asutusalue. Heinolan kaupunkiin tältä
51000: vielä jonkin verran työtä, mutta rakennusalan         asutusalueelta on eräänlainen "kinttupolku",
51001: työttömyyskin pahenee ajan kuluessa. Vaikeim-         jota mm. autolla ajaminen on erittäin han-
51002: pana työttömyys kohdistuu metsä- ja sekatyö-          kalaa. Lakeasuon asutusalueeseen liittyy myös-
51003: läisiin, joita tällä alueella on suhteellisen run-    kin Heinolan kaupungin asutusta. Tällä alueella
51004: saasti. Metsäostoja tällä alueella on vähän ja        asuu noin 300 henkeä ja asutus on yhä kas-
51005: metsätyöt loppuvat jo varsin varhaisessa vai-         vamassa. Tältä alueelta käyvät kaikki työssä
51006: heessa ennen vuoden vaihdetta. Tällöin Hei-           olevat Heinolan kaupungissa tai Heinolan kir-
51007: nolan alueella ei ole tarpeellisia työkohteita.       kolla sijaitsevissa teollisuuslaitoksissa. Myös-
51008:    Kouvolan-Heinolan pikatien rakentaminen            kin koululaiset käyvät kouluaan joko kaupun-
51009: on aloitettu työllisyysvaroilla, mutta Kouvolan       gin tai kirkonkylän kouluissa. Mm. kansakou-
51010: -Jaalan välisellä osuudella, jolloin työkohde         lulaiset Lakeasuolta käyvät kirkonkylän kansa-
51011: on liian kaukana Heinolan alueen työttömien           koulussa ja joutuvat kiertämään kaupungin
51012: työllistämiseen. Varsinkin perheellisten on vai-      kautta, joka lisää matkaa usealla kilometrillä.
51013: kea sijoittua tälle työmaalle. Sysmän ja Har-         Kansakoululaisille onkin pitänyt järjestää kun-
51014: tolan välisen maantien rakentaminen on vielä          nan puolesta kyyditys. Paitsi paikallisten asuk-
51015: jonkin verran kesken ja työn alla, mutta sekin        kaiden tieyhteyksien parantamiseksi, on tämän
51016: on liian kaukana Heinolan kaupungin ja Hei-           tien rakentamisella erittäin suuri merkitys
51017: nolan maalaiskunnan työttömille. Eikä tälle           myöskin puutavaran kuljetustienä. Heinolan
51018: työmaalle ilmeisestikään sovi edes kaikki Sys-        kaupungissa sijaitsee useita suuria puuteolli-
51019: män ja Hartolan työttömätkään. Näin ollen             suuslaitoksia, jotka käyttävät erittäin runsaasti
51020: Heinolan alueelle tarvittaisiin oma kohtuullisen      puuta raaka-aineenaan. Tällöin kaikki se puu-
51021: iso työkohde, jolle tämän alueen työttömät            tavara, joka tulee näille tehtaille Heinolan poh-
51022: voitaisiin sijoittaa.                                 jois- ja itäpuolelta tulee autokuljetuksena ja
51023:    Työllisyystyömaiksi sopivista työkohteista ei      siirtyisi Heinolan kirkonkylässä tämän tien
51024: Heinolan alueella ole puutetta, tarvitsee vain        kautta tapahtuvaksi. Täten po. tie keventäisi
51025: avata ne työn alle. Eräänä tällaisena sopivana        tuntuvasti viitostien liikennettä Heinolan kau-
51026: työttömyystyökohteena on pidettävä paikallis-         pungin läheisyydessä, jossa esiintyy jo nykyisin
51027: tien rakentamista välille Heinolan kirkonkylä-        runsasta ruuhkaliikennettä. Näin ollen Heinolan
51028: Lakeasuo-Heinolan kaupunki. Tämän tien ra-            kirkonkylän-Lakeasuon-Heinolan kaupungin
51029: kentamiseksi ovat kaikki suunnitelmat valmiina        välisen tien rakentaminen on erittäin tarpeel-
51030: TVH:ssa, joten tarvitaan vain varoja työn aloit-      linen ja työttömyystyömaaksi sopiva.
51031: tamiseksi. Työllisyysvaroista olisi nämä varat           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
51032: 1323/71
51033: 2.
51034: 
51035: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-           aikooko Hallitus myöntää työllisyys~
51036: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-         varoja Heinolan kirkonkylän-Lakea-
51037: raavan kysymyksen:                                     suon-Heinolan kaupungin välisen pai-
51038:                                                        kallistien rakentamiseksi työttömyys-
51039:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Heinolan           työnä?
51040:        alueen jatkuvasti paisuvan työttömyy-
51041:        den' torjumiseksi ja · ·     ·
51042:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1971.
51043: 
51044:                                            Niilo Nieminen.
51045:                        E d usku nn an       H e r r a ; P u h e m i e h e 11 e.
51046: 
51047:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 • · §: n 1 momen-   manaikaisesti ·tos~n työpaikkoJen määrä on jon-
51048: tissa mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Pu-       kin verran vähentynyt. Verrattuna •edelliseen
51049: hemies, olette kirjeellänne 12 päivänä marras-      vuoteen työttömyYs : on .kuluvalla:·. syyskaudella
51050: kuuta 1971 n:o 1590 lähettanyt valtioneuvos-        ollut jopa vähäisempää. '       ... .: ·     ·
51051: ton. asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-       · Koko työvoimapiirin •aluetta ajatellen Heino-
51052: edustaja Niilo Niemisen tekemän seuraavan           lan alue ei ole viime aikoina ollut tYöllisyys-
51053: sisältöisen kysymyksen:                             mielessä ongelma-aluetta. Työvoimatoimikuntien
51054:                                                     toimenpiteitä on tarvittu viimeksi kevättalvella
51055:           "Mitä Hallitus aikoo tehdä Heinolan       1970. Toistaiseksi alueen kuntia ei ole tarvin-
51056:        alueen jatkuvasti paisuvan työttömyyden      nut velvoittaa täyttämään työhönsijoitusosuut-
51057:        torjumiseksi ja                              taan eikä työvoimatoimikuntien ole tarvinnut
51058:           aikooko Hallitus myöntää työllisyys-      kokoontua.
51059:        varoja Heinolan kirkonkylän-Lakea-               Kyselyssä mainittu työkohde, Heinolan kir-
51060:        suon-Heinolan kaupungin välisen pai-         konkylän-Lakeasuon-Heinolan kaupungin vä-
51061:        kallistien rakentamiseksi työttömyys-        linen paikallistie, ei merkitykseltään ole työlli-
51062:        työnä?"                                      syyden hoidon kannalta suuri. Tarvittava työ-
51063:                                                     voimamäärä olisi keskimäärin vain 20-25
51064:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      miestä ja työ oletettavasti jouduttaisiin suo-
51065: seuraavaa:                                          rittamaan huomattavalta osin sulan maan ai-
51066:   Työnvälitystilastojen mukaan työllisyystilanne    kana eikä selvästi talvipainotettuna.
51067: Heinolan työnvälitystoimiston alueella ei ole           Liikenneministeriön lausuman mukaan ei ko.
51068: vielä mainittavammin huonontunut. Elokuusta         tiehanke kuulu TVL:n Mikkelin piirin kiireel-
51069: lähtien työnvälityksen työttömien työnhakijoi-      lisimpien joukkoon. Varsinaisilla paikallistieva-
51070: den määrä on alueella pysynyt jokseenkin va-        roilla voitaisiin hankkeen toteuttaminen aloittaa
51071: kiona ollen marraskuun puolivälissä 103. Sa-        aikaisintaan v. 1973 aikana.
51072:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1971.
51073: 
51074:                                                               Työvoimaministeri Keijo Liinamaa.
51075: 4
51076: 
51077: 
51078: 
51079: 
51080:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51081: 
51082:     I syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags-    föregående år har arbetslösheten innevarande
51083: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder           höst till och med varit mindre.
51084: skrivelse den 12 november 1971 nr 1590               Med tanke på hela arbetskraftsdistriktets
51085: tillställt vederbörande medlem av statsrådet      område har Heinola-området icke på senare
51086: för besvarande avskrift av riksdagsman Niilo      tid i sysselsättningsavseende utgjort något
51087: Nieminen ställda skriftliga spörsmål nr 271:      problem. Atgärder från arbetskraftskommissio-
51088:                                                   nernas sida har senast behövts på vårvintem
51089:           "Vad ämnar Regeringen göra i av-        1970. Tillsvidare har man inte behövt för-
51090:        sikt att bekämpa den alltjämt tillta-      plikta kommunerna inom området att fylla
51091:        gande arbetslösheten i Heinolatrakten      sin arbetsplaceringsandel, inte heller har ar-
51092:        och                                        betskraftskommissionema behövt sammanträda.
51093:           ämnar Regeringen bevilja sysselsätt-       Det i spörsmålet nämnda arbetsobjektet,
51094:        ningsmedel för byggandet av bygde-         bygdevägen Heinola kyrkby-Lakeasuo-Hei-
51095:        vägen Heinola kyrkby-Lakeasuo-Hei-         nola stad, är inte av större betydelse med
51096:        nola stad såsom arbetslöshetsarbete?"      hänsyn till skötseln av sysselsättningen. Den
51097:                                                   erforderliga arbetsstyrkan skulle i genomsnitt
51098:    Som svar på detta spörsmål önskar jag vörd-    endast stiga till 20-25 man samt arbetet
51099: samt framhålla:                                   antagligen till betydande del få utföras under
51100:    Enligt arbetsförmedlingsstatistiken har sys-   den tid marken är ofrusen och skulle inte
51101: selsättningsläget inom Heinola arbetsförmed-      vara klart vinterdominerat.
51102: lingsbyrås område ej ännu nämnvärt försämrats.       Enligt trafikministeriets utlåtande hör ifråga-
51103: Sedan augusti månad har antalet arbetslösa        varande vägföretag icke till de mest bråds-
51104: arbetssökande inom detta område hållits någor-    kande inom väg- och vattenbyggnadsverkets
51105: lunda konstant och uppgick i mitten av no-        St. Michels distrikt. Med ordinarie bygdevägs-
51106: vember till 103. Samtidigt har visserligen an-    anslag kunde förverkligandet av detta vägbygge
51107: talet arbetsplatser minskat något. Jämfört med    påbörjas tidigast år 1973.
51108:      Helsingfors den 9 december 1971.
51109: 
51110:                                                           Arbetskraftsminister Keijo Liinamaa.
51111: Kirj. ksm. n:o 272.
51112: 
51113: 
51114: 
51115: 
51116:                                   Kurppa: Salaojitustöiden aloituslupakäytännön lopettamisesta.
51117: 
51118: 
51119:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
51120: 
51121:    Nykyisin joudutaan pyytämään salaojitustöi-          Lisäksi on ilmennyt maatilahallituksen ja
51122: den ·aloittamislupaa maatilahallitukselta jos työt   rahalaitosten välillä tulkintaeroja lainaperusteita
51123: halutaan aloittaa ennen kuin laina lopullisesti      määrättäessä. Maatilahallituksen omaisuusrajana
51124: on myönnetty.                                        on 30 000 markkaa ja rahalaitosten rajana on
51125:    Viime keväänä ei tällaista lupaa tarvittu,        30 000 markan omaisuusveroraja.
51126: vaan riitti kun lainahakemus oli allekirjoitettu.       Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
51127:    Uudesta käytännöstä on haittaa varsinkin          järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
51128: pikasuunnitelmia toteutettaessa sillä aloitusluvan   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
51129: saaminen postituksineen vie aikaa yli viikon         seuraavan kysymyksen:
51130: ja varsinkin syksyllä tämä haitta on varsin mer-
51131: kityksellinen saattaen lykätä ojituksen seuraa-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä salaojituk-
51132: vaan vuoteen.                                                sen aloituslupakäytännön aiheuttamien
51133:    Koko aloituslupasysteemi on turha sillä lu-               viivästymisien poistamiseksi ja lainape-
51134: van on ·saanut poikkeuksetta ilman mitään pe-                rusteiden tulkinnan oikaisemiseksi?
51135: rusteluja. Luvan hankkimisesta tdee turhaa
51136: työtä maatilahallitukselle, pankeille ja harmia
51137: ojittajille.
51138:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1971.
51139: 
51140:                                            Mauno Kurppa.
51141: 
51142: 
51143: 
51144: 
51145: 1333/71
51146: 2
51147: 
51148: 
51149: 
51150: 
51151:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
51152: 
51153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaan saa myöntää, ellei maatilahallitus ole
51154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        antanut lupaa työn aloittamiseen, tai milloin
51155: olette 12 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn          työ on aloitettu ilman sanottua lupaa, hyväksy-
51156: kirjeenne ohella 'toimittanut valtioneuvoston        nyt erityisten syiden perusteella hakijan menet-
51157: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        telyä. Kysymys on järjestysluonteisesta, :käytän-
51158: edustaja Kurpan näin kuuluvasta kirjallisesta        nön lainoitustoiminnassa ·tärkeäksi katsotusta
51159: kysymyksestä n:o 272:                                säännöksestä, joka koskee myös muita tilan
51160:                                                      kunnostamista ja rakentamista varten myön-
51161:           "Mitä Hallitus aikoo tehdä salaojituk-     nettäviä maankäyttölainoja. Aloituslupamenet-
51162:        sen aloituslupakäytännön aiheuttamien         tely on käytännössä toteutettu niin joustavasti,
51163:        viivästymisien poistamiseksi ja lainape-      ettei sen ole voitu todeta aiheuttaneen töiden
51164:        rusteiden tulkinnan oikaisemiseksi?"          haitallista viivästymistä.
51165:                                                         Maatalousministeriön maankäyttölainoista an-
51166:    Vastauksena :kysymykseen esitän kunnioitta-       taman päätöksen 12 a §:n (916/70) mukaan
51167: vasti seuraavaa:                                     perusparannuslainaa ei myönnetä salaojitustöi-
51168:    Huhtikuun 30 päivänä 1971 annetulla ase-          den suorittamiseen, milloin hakijan ja hänen
51169: tuksella (330/71) lisättiin maan:käyttölainoista     puolisonsa verotettavan omaisuuden määrä on
51170: annettuun asetukseen uusi 11 S, jossa on sää-        ollut 30 000 markkaa suurempi siinä tulo- ja
51171: detty kysymyksessä tarkoitetusta aloituslupame-      omaisuusverotuksessa, joka on toimitettu lä-
51172: nettelystä. Jos salaojitustyö, jonka rahoittamista   hinnä ennen kuin lainahakemus on jätetty raha-
51173: varten on haettu maankäyttölain mukaista pe-         laitokselle. Maatilahallituksen ja rahalaitosten
51174: rusparannuslainaa, on aloitettu ennen kuin lai-      välillä ei ole tulkintaeroavuuksia mainitun mää-
51175: nahakemusta koskeva ratlkaisu on tehty keskus-       räyksen sisällöstä.
51176: rahalaitoksessa, ei lainaa mainitun säännöksen
51177:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1971.
51178: 
51179:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
51180:                                                                                                     3
51181: 
51182: 
51183: 
51184: 
51185:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51186: 
51187:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksragsordningen      ansökningen, får lånet enligt sagda stadgande
51188: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      icke beviljas, såvida icke jordbruksstyrelsen
51189: av den 12 november 1971 till vederbörande          givit tillstånd tili arbetets påbörjande eller, så-
51190: medlem av statsrådet översänt avs<krift av föl-    framt arbetet påbörjats utan nämnda tillstånd,
51191: jande av riksdagsman Kurppa ställda skriftliga     på synnerliga skäl godkänt sökandens förfaran-
51192: spörsmål nr 272:                                   de. Det är här fråga om ett stadgande av ord-
51193:                                                    ningsnatur, vilket ansetts viktigt i praktiken
51194:           "Vad har Regeringen för avsikt att       inom långivningsverksamheten, och vilket gäller
51195:        göra för att avlägsna de dröjsmål som       även andra jorddispositionslån för lägenhets
51196:        föranletts av praxis i fråga om tili-       förbättrings- eller byggnadsarbete. Förfarandet
51197:        stånden för påbörjande av täckdikning       i fråga om tillstånd för arbetets påbörjande har
51198:        och för att rätta tolkningen av låne-       i praktiken tillämpats så smidigt, att man icke
51199:        grunderna?"                                 har kunnat konstatera att det skulle ha föror-
51200:                                                    sakat menlig fördröjning av arbetena.
51201:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          Enligt 12 a § i lantbruksministeriets beslut
51202: anföra följande:                                   om jorddispositionslån (916/70) beviljas icke
51203:    Genom förordningen den 30 april 1971            grundförbättringslån för täckdikningsarbeten,
51204: (330/71) fogades tili förordningen om jord-        om beloppet av sökandens och hans makas be-
51205: dispositionslån en ny 11 §, i viiken stadgas       skattningsbara förmögenhet överstigit 30 000
51206: angående det i spörsmålet avsedda förfarandet i    mark vid den in!komst- och förmögenhetsbe-
51207: fråga om tilistånd för påbörjande av arbete.       skattning, som verkställts närmast före det an-
51208: Har täckdikningsarbete, för vars finansiering      sökan om lånet inlämnats till penninginrättning.
51209: ansökts om grundförbättringslån i enlighet med     Mellan jordbruksstyrelsen och penninginrätt-
51210: jorddispositionslagen, påbörjats innan penning-    ningarna förekommer ej tolkningsskiljaktigheter
51211: inrättningen fattat sitt beslut angående låne-     i fråga om innehållet i nämnda bestämmelse.
51212:      Helsingfors den 14 december 1971.
51213: 
51214:                                                   Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
51215: Kirj. ksm. n:o 273.
51216: 
51217: 
51218: 
51219: 
51220:                                  Kurppa: Laitilan kunnaneläinlääkärin viran täyttämisestä.
51221: 
51222: 
51223:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51224: 
51225:    Laitilan kunnaneläinlääkärin viran täyttämi-     eläinlääkäriä tarvitsevaa karjankasvattajaa on
51226: nen on viivästynyt jo kolmatta vuotta syystä,       antanut hänelle varauksettoman tukensa.
51227: että maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-          Kunnanvaltuuston päätöksen mukaista rat-
51228: kintäosasto ei ole antanut määräystä Laitilan       kaisua on puoltamassa ennenkaikkea se, että
51229: kunnanvaltuuston virkaan valitsemalle eläinlää-     kysymyksessä on kunnan virka ja siten kun-
51230: ket.lis. Sulho Sakari Isolaurille. Laitilan kun-    nallisen itsehallinnon piiriin kuuluva asia. Se
51231: nanvaltuusto . on suljetuin lipuin toimitetussa     valvonta, joka lain perusteella on eläinlääkintä-
51232: \Taalissa jo kolmasti lähes yksimielisesti valin-   huoltoasiassa annettu valtion viranomaisille, ei
51233: nut Isolaurin kunnaneläinlääkärin virkaan. Vaa-     voi tarkoittaa ulotettavaksi niin pitkälle kuin
51234: li on perustunut kunnanvaltuuston jäsenten          eläinlääkintäosaston asenne tähtää. Kun eläin-
51235: ehdottomaan vakaumukseen, että hän on vir-          lääkintäosasto on suullisessa keskustelussa
51236: kaan sopivin ja pätevin. Käsityksensä valtuusto     kantansa tueksi vedonnut tarkoitukseensa pa-
51237: samoin kuin asiasta ehdollepanon suorittaneet       kottaa omaksumallaan kannalla nuoria eläin-
51238: terveydenhoitolautakunta ja kunnanhallitus          lääkäreitä hakemaan vähemmän kysyttyihin
51239: ovat muodostaneet paitsi hakijoiden virkahake-      Pohjois- ja Itä-Suomen virkoihin, on todettava,
51240: muksista myös siitä laajasta käytännön koke-        että menettely on erittäin kyseenalainen, epä-
51241: muksesta, joka kuntalaisilla on Isolaurin suo-      tarkoituksenmukainen ja ilmeisesti myös lakiin
51242: rittamien eläinlääkärin tehtävien hoidosta.         perustumaton. Koska vastaanvanlaisia tapauk-
51243:    Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä-    sia on esiintynyt ennenkin niin asiantilan kor-
51244: osasto on kieltäytynyt antamasta virkaan vali-      jaaminen on melkoisen välttämätöntä.
51245: tulle määräystä Laitilan kunnaneläinlääkärin           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
51246: \Tirkaan ja määrännyt kunnanvaltuuston yhä          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
51247: Liudestaan toimittamaan vaalin. Kielteisen pää-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
51248: töksen antaessaan eläinlääkintäosasto on viitan-    senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
51249: nut eläinlääkintähuoltolain 9 §:ään ja sillä pe-    myksen:
51250: rusteella katsonut Isolaurin muita hakijoita                    Onko Hallitus tietoinen, että Laiti-
51251:  beikommaksi. On todettava, että eläinlääkintä-             lan kunnaneläinlääkärin viran täyttämi-
51252: osasto on ilmeisen epätarkoituksenmukaisesti                nen on jo viivästynyt kolmatta vuotta
51253:  käyttänyt harkintavaltaansa ja päätöstä tehtä-             siitä syystä, että maa- ja metsätalous-
51254:  essä osaston kantaa ovat määränneet muut                   ministeriön eläinlääkintöosasto ei ole
51255:  kuin Laitilan kunnan eläinlääkintähuollon on-              antanut määräystä kunnanvaltuuston jo
51256:  nistuneeseen järjestämiseen tähtäävät tarkoitus-           kolmasti virkaan valitsemalle eläinlää-
51257:  petät. Ainoa peruste, johon tapauksessa voi-               ket.lisensiaatti Sulho Sakari Isolaurille,
51258:  daan vedota, on valitun hieman alempi virkaikä             vaikka kaikki seikat osoittavat hänet
51259:  eräisiin muihin hakijoihin verrattuna. Sen si-             tähän virkaan sopivaksi, ja jos on,
51260:  jaan virkaan sopivuuden suhteen Isolauri on                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
51261:  osoittautunut muita hakijoita verrattomasti pa-            siin lainsäädännöllisillä tai muilla tar-
51262:  remmaksi. Sama voidaan sanoa hänen kyvys-                  peellisilla toimenpiteillä karjankasvatta-
51263:  tään hoitaa Laitilan kunnaneläinlääkärin virkaa            jille ja kuntalaisille tarkoituksenmukai-
51264:  josta on todistuksena se, että Laitilan 600                sen ratkaisun aikaansaamiseksi?
51265:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1971.
51266: 
51267:                                           Mauno Kurppa.
51268: 1332/71
51269: 2
51270: 
51271: 
51272: 
51273: 
51274:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51275: 
51276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Laitilan kunnanhallitukselle, ettei tätä eläin·
51277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lääkäriä olisi saanut ottaa huomioon uutta vaa·
51278: olette 12 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn         lia toimitettaessa, vaan vaali olisi tullut toi·
51279: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mittaa muiden hakijoiden kesken sekä saman~
51280: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       määrännyt eläinlääkintähuoltolain 9 § :n nojall~
51281: edustaja Mauno Kurpan näin kuuluvasta kir-          uuden vaalin toimitettavaksi ja kehottanut sii·
51282: jallisesta kysymyksestä n:o 273:                    nä laillisesti menettelemään.
51283:                                                        Eläinlääkintöosaston pyydettyä Turun ja Po·
51284:            "Onko Hallitus tietoinen, että Laiti-    rin lääninhallitukselta toimenpiteitä asiassa lää-
51285:        lan kunnaneläinlääkärin viran täyttämi-      ninhallitus esitti Korkeimmalle hallinto-oikeu
51286:        nen on jo viivästynyt kolmatta vuotta        delle, että se purkaisi Laitilan kunnanvaltuus·
51287:        siitä syystä, että maa- ja metsätalous-      ton 4 päivänä toukokuuta 1970 Isolaurir
51288:        ministeriön eläinlääkintöosasto ei ole       uudelleen valitsemista koskevan päätöksen
51289:        antanut määräystä kunnanvaltuuston jo        Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessäär
51290:        kolmasti virkaan valitsemalle eläinlää-      mainitun vaalin olevan vaikutusta vailla jE
51291:        ket.lisensiaatti Sulho Sakari lsolaurille,   jätti sen tämän vuoksi purkamatta.
51292:        vaikka kaikki seikat osoittavat hänet           Laitilan kUlmanvaltuusto on edellä mainitur
51293:        tähän virkaan sopivaksi, ja jos on,          Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen anta·
51294:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     misen jälkeen toimittanut kolmannen vaalir
51295:        siin lainsäädännöllisillä tai muilla tar·    eläinlääkärin viran täyttämiseksi ja valinnu1
51296:        peellisilla toimenpiteillä karjankasvatta-   jälleen virkaan saman hakijan, mihin päätök
51297:        jille ja kuntalaisille tarkoituksenmukai-    seen on haettu muutosta, joka valitus on vieH
51298:        sen ratkaisun aikaansaamiseksi?"             lääninhallituksen käsiteltävänä.
51299:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Eläinlääkintähuoltolain 9 §:n mukaan maa·
51300: vasti seuraavaa:                                    ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastc
51301:                                                     voi jättää antamatta virkaan valitulle määräyk
51302:    Laitilan kunnanvaltuusto valitsi 28 päivänä      sen siihen, milloin valittu ei ole virkaan sopivE
51303: heinäkuuta 1969 kunnaneläinlääkärin virkaan         tahi hänen on suoritettujen opinnäytteiden
51304: eläinlääkärin, jonka maatalousministeriön eläin-    muutoin osoitetun taidon tai aikaisemman vir
51305: lääkintöosasto katsoi aikaisemman virkatoimin-      katoiminnan perusteella katsottava olevan tois·
51306: nan perusteella olevan toisia hakijoita huomat-     ta hakijaa huomattavasti heikomman. Näin ol
51307: tavasti heikomman. Tämän vuoksi eläinlääkin-        len, ja kun ko. eläinlääkäri on aikaisemmat
51308: töosasto 1 päivänä lokakuuta 1969 autamailaan       virkatoiminnan perusteella ollut huomattavast:
51309: päätöksellä    määräsi    eläinlääkintähuoltolain   toisia hakijoita heikompi, eläinlääkintöosastolh
51310: 9 § :n nojalla uuden vaalin toimitettavaksi.        on ollut oikeus määrätä uusi vaali toimitetta
51311: Laitilan kunnanhallitus ja mainittu eläinlääkäri    vaksi. Laitilan kunnaneläinlääkärin viran täyt
51312: hakivat muutosta eläinlääkintöosaston päätök-       tämisen viivästyminen on johtunut siitä, etti
51313: seen, mutta Korkein hallinto-oikeus jätti vali-     kunnanvaltuusto on jättänyt toistuvasti nou
51314: tukset tutkimatta nimitysasiaa koskevina.           dattamatta viranomaisen lainsäädännön nojall~
51315:    Laitilan kunnanvaltuusto toimitti 4 päivänä      antamaa määräystä.
51316: toukokuuta 1970 uuden vaalin valiten uudel-            Kun maa- ja metsätalousministeriön eläinlää
51317: leen saman eläinlääkärin. Eläinlääkintöosasto       kintöosasto on toiminut voimassa olevan lair
51318: on 16 päivänä heinäkuuta 1970 ilmoittanut           mukaisesti ja sille säädetyn harkintavallan ra
51319:                                                                                                   3
51320: 
51321: joissa, ei ole perustetta puuttua sen menette-     ten välttämiseksi vastaisuudessa on syytä har-
51322: lyyn. Laitilan kunnaneläinlääkärin vaalin yhtey-   kita lainsäädännön muuttamiseen johtavia toi-
51323: dessä syntynyttä tilannetta vastaavien tapaus-     menpiteitä.
51324:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1971.
51325: 
51326:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
51327: 4
51328: 
51329: 
51330: 
51331: 
51332:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51333: 
51334:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        delade kommunalstyrelsen i Laitila den 16 juli
51335: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       1970, att denna veterinär icke skulle ha fått
51336: av den 12 november 1971 tili vederbörande           beaktas då nytt vai verkställdes, utan valet
51337: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      borde ha verkställts bland de övriga sökandena
51338: jande av riksdagsman Mauno Kurppa ställda           och förordnade samtidigt, med stöd av 9 §
51339: skriftliga spörsmål nr 27 3:                        lagen om veterinärvård, att nytt val skulle
51340:                                                     verkställas och uppmanade, att därvid lagligen
51341:           "Är Regeringen medveten om, att           förfara.
51342:        besättandet av kommunalveterinärtjäns-          Sedan veterinäravdelningen av länsstyrelsen
51343:        ten i Laitila redan har fördröjts mer än     i Åbo och Björneborgs Iän anhållit om åt-
51344:        två år på grund av att jord- och skogs-      gärder i saken hemställde länsstyrelsen hos
51345:        bruksministeriets     veterinäravdelning     Högsta förvaltningsdomstolen, att denna skulle
51346:        icke har utfärdat förordnande för vete-      upphäva kommunalfullmäktiges i Laitila beslut
51347:        rinärlicentiat Sulho Sakari Isolauri som     av den 4 maj 1970 rörande det nya valet av
51348:        redan tre gånger utsetts till tjänsten av    Isolauri. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg
51349:        kommunalfullmäktige, fastän alla om-         i sitt beslut att nämnda val saknade verkan
51350:        ständigheter visar att han är lämplig        och upphävde det fördenskull icke.
51351:        för denna tjänst, och om så är fallet,          Kommunalfullmäktige i Laitila har efter det
51352:           ämnar Regeringen genom lagstift-          Högsta förvaltningsdomstolens ovan nämnda
51353:        nings- eller andra nödiga åtgärder draga     beslut hade utfärdats verkställt ett tredje vai
51354:        försorg om att en för boskapsuppfödar-       för besättande av sagda veterinärtjänst och
51355:        na och kommunens medlemmar ända-             åter valt samma sökande tili tjänsten, i vilket
51356:        målsenlig lösning uppnås?"                   beslut ändring sökts. Besvären är ännu under
51357:                                                     behandling i länsstyrelsen.
51358:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           Enligt 9 § lagen om veterinärvård kan jord-
51359: anföra följande:                                    och skogsbruksministeriets veterinäravdelning
51360:    Kommunalfullmäktige i Laitila kommun             låta bli att utfärda förordnande tili tjänsten
51361: valde den 28 juli 1969 till kommunalveterinär-      för den tili tjänsten valda, om den valda icke
51362: tjänsten en veterinär, som lantbruksministeriets    är lämplig tili tjänsten eller på grund av
51363: veterinäravdelning på grund av hans tidigare        avlagda lärdomsprov, annars ådagalagt skicklig-
51364: tjänsteverksamhet ansåg vara betydligt svagare      het eller tidigare tjänstgöring bör anses vara
51365: än de övriga sökandena. Fördenskull förord-         betydligt svagare än annan sökande. Sålunda
51366: nade veterinäravdelningen genom sitt beslut av      och då ifrågavarande veterinär på grund av
51367: den 1 oktober 1969 med stöd av 9 § lagen            tidigare tjänstgöring var betydligt svagare än
51368: om veterinärvård att nytt vai skulle verkställas.   de andra sökandena, har veterinäravdelningen
51369: Kommunalstyrelsen i Laitila och nämnda vete-        haft rätt att förordna, att nytt vai skall verk-
51370: rinär sökte ändring i veterinäravdelningens be-     ställas. Dröjsmålet med besättandet av Laitila
51371: slut, men Högsta förvaltningsdomstolen upp-         kommunalveterinärtjänst har berott på, att
51372: tog icke besvären tili prövning då de avsåg ett     kommunalfullmäktige upprepade gånger urakt-
51373: utnämningsärende.                                   låtit att iakttaga myndighets med stöd av lag-
51374:    Kommunalfullmäktige i Laitila verkställde        stiftning utfärdade förordnande.
51375: nytt val den 4 maj 1970 och valde ånyo                 Då jord- och skogsbruksministeriets veteri-
51376: samma veterinär. Veterinäravdelningen med-          näravdelning har handlat i enlighet med gällan-
51377:                                                                                                     5
51378: 
51379: de lag och inom gränserna för den prövningsrätt        stått i samband med kommunalveterinärvalet
51380: som stadgats för avdelningen finnes intet skäl         i Laitila är det skäl att överväga åtgärder för
51381: att ingripa i dess förfarande. För att i framtiden     ändring av lagstiftningen.
51382: hindra att liknande fall uppstår, som nu upp-
51383:      Helsingfors den 15 december 1971.
51384: 
51385:                                                      Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
51386: Kirj. ksm. n:o 274.
51387: 
51388: 
51389: 
51390: 
51391:                                     Ahde: Teollisuudessa käytettävien vaarallisten aineiden käytön
51392:                                        valv<m.nan tehostamisesta.
51393: 
51394: 
51395:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e Ii e.
51396: 
51397:     Kemiian :teollisuuden vo1makkaan kasvun                Koska kemira:n toollisuus voimakk:aasrt:.i laa-
51398: mukana Oili työeläm~län jatkuvasti syntynyt             jenee Olli työsuojelun kllll!n.illlta ens.ilarvois.en
51399: uusia tyÖil[lel}djöiden terveyttä vaaratlitalv~ työ~    vä1tt'ämätöniä, etJta lremial:Listen aåneiden · työ-
51400: vaiheita. Usein otetaan kemian teollisuudessa           paikoilla aiheutltamiin vaaroihin kiinnitetään
51401: käyttöön vaikutubeltaan tuntemattomia ke-               enenevästi huomiota rturhien ihmilshengen me-
51402: mial1i~ aineita, joiden käytön terveydelliset           netysten: ja tatpeelttoman inhi'millisen kärsimyk-
51403: vaikutuk.set saattavat johtaa työntekijöiden            sen es-tämiseksi.
51404: myrkyttämiseen ja sairaJS~tumiseen.                       Edcllä esketyn      ja vaJtiopäiväjärjestyksen
51405:     Nitne:nOmallllO puunjalostus- ja kemia:n ,teolli-   37 §:tn 1 momentia perusteella esitän valtio-
51406: suudessa on täs:tä asi.Mtilasta rlllliSaas,ti esi-      neuvoSiron asianomaisen jäsenen v6is.tattavaksi
51407: merkkejä. Asiaa pwhootoo lisäik.si se, että voo~        seurallliVan kysymyksen::
51408: hoja jo kauan tiedosSai olLeiua terveysvaM"oja ei
51409: vielä ·cl.e onnistuttu riittävästi poistamaan:.                    Onko Hallituksen mieLestä ryhdytty
51410: Sellaiset kesikushermootomyrkyt kuin rikkihiiLi,                riittäviin toimenpiteisiin 1t00llisuuclessa
51411: ly.ijy j,a elohopea aibeuttavat vielä valitettavan              kä}'ltettävcren kemiallisten aineiden vaa-
51412: u\Scin myvkytys.tap~ näitä aineit;a käsittele-                  ~a:llisuuden sdvirt.rämiseksi ja työnteki-
51413: mään joutuvien työntJekijöiden keskuudiesSlll.                  jäin terveyden suojdemiseksi, j.a jos
51414: Myös uusia myrkytysvaaroja ilmaantuu jatku-                     näin ei ole,
51415: vasti, kut:e.n difenyylitapaukset hiljattain. oooit-               mihin tci.men:plteisiin Hallitus aikoo
51416: tivat. Viime aåkoina on kiinnitetty huomiota                    ryhtyä työtlltiekijäin tJervieyden suojele-
51417: myös alumiirnsulfaarin ja tiJt:aa.nidioksiidin mah-             misen j:a työturvallisuudesta annettujen
51418: dol:lisesti aiheuttamiin keuhkos.airauksiin.                    määräysten valvonnan tehostamiseksi?
51419:       Helsingissä 12 påiwnii marraskuuta 1971.
51420: 
51421:                                                Matti Ahde.
51422: 
51423: 
51424: 
51425: 
51426: 1161/71
51427: 2
51428: 
51429: 
51430: 
51431: 
51432:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51433: 
51434:    Valtiopäiväjärj.estyksen 37 §:n 1 momen-           pakkokei:noja yleelliSäkin ehdotetaa.n lisä1Jtä-
51435: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         väksi, ehdotetaan samalla tällaisia toimenpi-
51436: hemlies, olette kirjeellänne 12 päivältä marras-      teitä voitavan käyttää myös silloin, kun 'työn•
51437: kuuta 1971 n:o 1593 lähettänyt vaLtioneuvos-          tekijää uhkaa ilmeinen terveyden vaara.
51438: ton asianomrusen jäsenet11 vastatta<vaksi kansan•        Työsuojeluorganisa:SJtiotoimikunta puolestaan
51439: edustaja :M:atti Ahteen ,tekemän, seuraavan si-       ehdiottaa uuteen organisaatioon perustettavaksi
51440: sältöisen ky:symyksen n:o 274:                        työhygieniloo itoimiston, jonka tehtävänä laadi-
51441:                                                       tun asetusehdotuksen mukaan olisi mm. ke-
51442:            "Onko Hallituksen mieles.tä ryhdytty       mial:LiSiten aineiden työsuojeluun kuuluvien oh-
51443:        rii.ttäv.iin toimenpiteisiin rteollisuudessa   jdden, neuvojen ja lausuntojen antaminen.
51444:        kä)'ltettäv1en kemiallisten aineidet11 vaa-    Edelleen suu.n:nittelu- ja kehittämistoiminta ta-
51445:        ltallisuuden selvittämiseksi ja työnteki-      patumnien j·a saira:stumisvaaran väLtltämiseksi
51446:        jäin terveyden suojelemiseksi, ja jos          erilaisten kemikaalioiden ja myrkkyjen joh-
51447:        näin ei ole,                                   dosta. Tällä ehdotuksellaan on toimikunta
51448:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pyrlci.n~t siihen, että työsuojeluviranomaisilla
51449:        ryhtyä työntekijäin terveyden suojele-         olisi käytössään riitJtävästi työhygieenistä a:s1an-
51450:        misen ja työturvalLisuudesta annettujen        tuntemusta•, jotta kysymyksessä mainitut työ-
51451:        määräysten valvonnan tehostamiseksi?"          ympäristön vaaratekijät voi!taisiin riittävässä
51452:                                                       määrin seLvittää ja poistaa.
51453:    Vastauksena kys~ykseen esitän kunnioit-               Mietinnössä ehdotetaan lisäksi työsuojelu-
51454: taen setll'alaiVaa:                                   viranomaisten määrän huomautavaa lisäystä.
51455:    Kysymyksen !tärkeyden ja ajankohtaisuuden          Mikäli eduskun1t'<ll hyväksyy edellä mainiltut toi-
51456: vuoksi todettakoon ensinnäkin, että sosiaali- ja      mikuntien esitykset, tehostuu ko. määräyksien
51457: terveysministeriö asetti 12. 5. 1971 kaksi toi-       laoomta ja v;alvonta huomattavasti.
51458: mikuntaa:, joista toisen tehtävänä oli ,selv1ttää        Sosiaali- ja rerveysministeriö on edelleen
51459: ammattientarkastuslain uusimistarve ja laatia         2. 6. 1971 tekemällään päätöksellä asetltanut
51460: ehdotus laiks.i. työsuojelun valvonnasta sekä sii-    toimikunnan, jonka tehtävänä on mm. laatia
51461: hen liittyväit muut säännösehdotukset, ja toisen      ehdotukset työilman epäpuhtauksien enimmäis-
51462: tehtäväk&i a.rmettiin selvittää millainen .työsuo-    pitoisuusmääräyksistä, .työnteqöille vaarallis-
51463: jelun organisaation kokonaisuudessaan tulisi          ten kemiallisten aineiden varoitusmerkinnöistä
51464: olla ja laatia tarpeelliset laki- ja asetusehdo-      ja muiJSta kemian työsuojelualaan kuuluvista
51465: tukset. ToimikU!lttliait ottivat nimikseen työsuo-    kiireellisistä toimenpiteistä. Tämä parhaillaan
51466: jelulalcitoimikunta ja työsuojeluorgooisaatiotoi-     ,työskentelevä toimikunta on ottanut nimekseen
51467: mikunta. Mo1empilen toimikuntien mietinnöt            kemian 1t:yösuojelutoi:mikunta ja sen määräaika
51468: va:lmistuiva.t 30. 9. 1971.                           päättyy 31. 1. 1972. Toimikunnan työstä mai-
51469:    Toimikuntien mietinnöissä ehdotetaan useita        nitta!koon, että se tähän mennessä on saanut
51470: parannuksia sekä nykyiseen työsuojeluorgani-          valmiiksi ehdotuksensa uusiksi työilman epä-
51471: saatiooo j11 -la.insääc:läntöön että myöskin mää-     puhtauksien en:immäispitoisuukwksi.
51472: räysten valvontaan. Kesikcisiä kohtia mietiJn..          Lisäksi on syy.tä todeta, että valtioneuvosto
51473: nöissä ovat ehdotukset työsuojelun keskus-            on 11. 8. 1971 tehn~t päätöksen (637 /71)
51474: viraston -        työsuojeluhallituksen perustami-    työntekijöille työturvallisuuslain 44 §:n tar-
51475: sesta sekä laki työsuojelun valvonnasta. Ke-          koittamassa •työssä suoritettavista lääkärinta:r-
51476: miallisen työsuojelun kannalt11 on työsuojdu-         kastuksi:sta. Tässä päätöksessä kiinnitetään
51477: lakitoimikunnran mietinnössä o1eellista nimen-        er.iltyistä huomiota paitsi kemia.Jli:sille aineille
51478: omaan se, että kun työsuojeluviranomaisten            •tyÖpaikoilla altistuneiden •työntekijöiden lääkä-
51479:                                                                                                           3
51480: 
51481: r.intarkaSituksiin, myös teknil11s"hygieeniJSiin mit-   lisuuden 'työpaikoilta. Koska asian selvi1Jtely
51482: ,tauksiin, joilla voidmn selvittää ,terveyde11isen      on os:1ttaån vrelä kesken mm. kemian työsuoje-
51483: vaaran suuruus ja olemassaolo työpaikoilla.             lutoimikll1lillain osa:lta ja koska työsuojeluorga-
51484: Päätöksen mukaan asianomainen työturwlli-               nisarution kokonaisuudistusta ko,skevat laki- ja
51485: suutta ~aLv~a vir:aoomainen voi määrätä, että           asetusehdotukset ovat vielä sosiooli- j~ te~s­
51486: ,työOOlllta!jan on kustannuiksellaoo ,työolosuhtei-     ministeriön käsiteltävänä, ei tässä vaiheeSiSa ole
51487: sii liittyvän terveydenvaaran ,selvittämistä var-       vielä mahdollista ar\Cioida niiden •tJOimenpitei-
51488: ten toimitutettava määräajoin tai kerran työ-           den vatiJkutus,ta, joihin Hallitus asiassa on jo
51489: ilman epäpuhtauspi:toisuus-, melu-, tärinä-, sä-        ryht~. Saatuaan puuttuvat selvitykset Hal-
51490: teily· sekä muita työhygieenJ:s.iä mittauks.iå.         lillUS 1tulee hMkitsetru~M tarpeellisia toimenpi-
51491: KY~Seessä olev-a valtioneuvoston päätös tuli voi·       tlei,tä ja keinoja teOllisuuden työmekije>iden
51492: maan 1. 10. 1971.                                       .suojdemisekså. kemiaiJ.isten aineiden   aiheutttfl•
51493:   Esitetystä selvinnee, että Hallitus oti ryhty-        tnilta nerveysVOOiroilta.
51494: nyt eräisiin ,toimenpiteisiin kysymyksessä .tar-         Edellä oleva.n saatan kunnioitt.avasd Teidän,
51495: ko~tettujen 1:1e~en poistam.iseksi ~~-                  Hemt Puhemies, tietooooe.
51496:       Helsingissä 23 päivänä maJrraskuuta 1971.
51497: 
51498: 
51499:                                                           Sosiaali- ja terveysministeti Alfi Lahtinen.
51500: 4
51501: 
51502: 
51503: 
51504: 
51505:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51506: 
51507:    1 det syfte 37 § 1 mom. rjbdagsordniingen            verk för arbetsskydd - en arbe~sskyddssty­
51508: arnger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              relse - samt om :stilftande .ay en lag om rtill-
51509: velse nr 1593 av den 12 november 1971 tili              syn över .a:J:Ibeusskyddet. Med tanke på skydd
51510: vederbörande medlem .av statsrådet för a.vgi-           i at!bete mot ·kemibl!ier är en .av de bärande
51511: vande aw svar översäntt avskrHt av följande             tankegångarna i det betänkande som .avgavs
51512: av riksdagsman Matti Ahde ställda skriftliga            av komm1ssio:nen för revidering 1av lagen om
51513: spörsmål nr 27 4:                                       .skydd i arbete uuttyckligen den, att sa,mtidigt
51514:                                                         som det föresl~, att arbetsskyddsmyndighe-
51515:              "Anser Regeringen, att tillräcldiga        terna överhuvuditaget skall få ökade möjlig-
51516:          åtgärder har vidtagits för utredande av        heter att arnvända tvångsmedd, föreslås altt
51517:       .. farligheten hos de kemiska ämnen som           detta ·slags åtgärder också skail kun111a tilläm-
51518:          .::mvändies intom industrin och för skyd-      pas om tatbetstagares hälsa uppenbar:t hotas
51519:          ckmde av ~betstagarnaJs hälsa, och om          av fara.
51520:          så icke är faJlet,                                  Kotnl1Il:1ssionen för organisering av arbets-
51521:              v:i1ka åtgärder ämnar Reger.ingen vid-      skyd:det föreslår för ·s.i.n del, atlt inom den nya
51522:           taga för att skydda arhet5tagarnas hä1sa      organJs,ationen inrättas ;en byrå för arbetshy-
51523:          :och göm tillsynen över efterlevooden          gien. Den skulle enligt det försla:g tili förord.:
51524:          .,_v bestämmelsema om sk~d i arbete            ning som har utlall'betats bl. a. ha tili uppgHt
51525:          mera effekti:v?"                               a.tlt ge anvisningar, råd och utlåtanden, som
51526:                                                         berör arbetsskyddet mot kemiska ämnen. Den
51527:     Såsom sv·ar på detita spörsmål fåtr jag vörd-        skulle dessutom sköta utvecklande och plane-
51528: samt ruruföra följande:                                 ring av den verksamhet som avser undvikande
51529:     På grund av spörsmålets betydclse och                av olycksfall och sjukdom, fö11anJedda av olika
51530: aktualltet må till en början kOiliStateras, att          slag av kem1kalier och gifrer. Kommissionen
51531: social- och hälsovår.d:sministeriet 12. 5. 1971         har genom dlettia försla.g syftat til1 altlt arlbets-
51532: ti11Sllltte ·två kommissioner, av vilka den eoo         skyddsmryndigheteroo skul1e förfoga över :till-
51533: fiok i uppdrag att utreda behovet av en re-             räcktig .salclrunskap inom arbetshy.gienens om-
51534: form av lagen qåendle yrkesinspektionen och             råde för att de ,faromoment i a~tbetsmiljön
51535: utarbeta förslag tiil en lag om ,tillsyn över           som 'beröres .i: spörsmålet .1 ti11räcklig omfa~tt­
51536: arbetsskyddet jämte övr.iga därtill hörande för-        ning sbll kunm klarläggas och elimmeras.
51537: •s1ag til1 $tadigandien, medan den illl~Cka anmo-            I betäntk.anidet föreslås dessutom en bety-
51538: dades a1tt utred>.t, hu:r arbetsskyddret: i hela dess   dande ökndng av .arbetsskyddsmyOOigheternas
51539: omfattning borde or~seras samt a,tt utarbeta            personal. Om riksdagen godkänner kommiissio-
51540: förslag tili enforderLiga lagar och förordnlingar.      nernas ovoo nämnda förslag, kommer utarbe-
51541: Kommissionema antog oomnen 'Kommissionen                tandet av ilfrågavarande bestämmelser och till-
51542: för revidering av lagen om skydd i arbete' och          synen över dleras efterlevnad aJt1t hli .effekti-
51543: 'Kommissionen för organisering av .arbetsslkyd-         v;are än förut.
51544: det'. Båda kommilssionerna avgav sioo betän-                 Social- och hälsovårdisministeriet har )litterli-
51545: kanden 30.9. 1971.                                      gare ~ ett beslut av 2. 6. 1971 tillsatt en
51546:     1 kommissionietnas betänk::anden föreslås           kornmissåon, som bl. a. har tili uppgift att
51547: flera förbättr:in§ar, såväl i den nuvarande ar-         utarbeta förslag tili bestämmelser om maximi-
51548: betsskyddsorglll11!isatdonen och -~tiftningenl          mängder av föroreninglar i luften på arbets-
51549: som i tillsynen över bestättnmelsemas efterlev-         platser, varningsbeteclmingar för kemiska äm-
51550: nad. Centrala •avsnitlt i betänkandeoo är för-          nen som är furliga för QI'betstagare och övriga
51551: slagen om inrättlande av ett centmLt ämbets-            brådskande åtgärder för arbets~kydd i den
51552:                                                                                                                  5
51553: 
51554: kemiska branschen. Denna kommission, vil!ken               strålning samt andra arbetshygieniska mät-
51555: som bäst utför sitt arbete, har ao1Jalgit namnet           ningar. Detta starosrådsbeslut trädde i 'kmft
51556: kolillllissionen för arbetsskydd i kem.iska bta!Il"        1. 10. 1971.
51557: ~ och ,terminen för dess a11bete utgår 31. 1.                  Av det anförda ,torde :&amgå, att regeringen
51558: 1972. I fråga om kommissionens a:rbete kan                 har vidtagilt vi5sa åtgärder för atlt el.iminera i
51559: n~, att den b!:ttills har utalibemt. ~t -~ör­              spörsmålet avsedlda faror för hälsan vid a:l"bets-
51560: slag till ny;a bestämmelser om mronmJmang-                 pl'altSer inom mduSitrin. Då utredn.ing i saken
51561: der av för~ i luften på MbetlSiplatser.                    alltjämt pågår, bl. a. inom kommissionen för
51562:    Ytterl&gall"e för:tjänrar konstate.r~as, att statsrå-   arbetsskydd i kemiska branschen, och emedan
51563: det 11. 8. 1971 har fattlait ett heslut om läkar-          förslagen tilli lagar och förordnmgar om en
51564: underoo~ ~ a:rbete, som avses i 44 §                       total reform av: m-bets:skyddets organåsation
51565: lagen om skydd i atbete ( 637/71). I detta                 fol1tfaroode behan&as inom soci~ och hälso-
51566: beslut fästes sä:rsikil.d uppmärksamhet dels vid           vårdsm.inisteriet, äir diet: inte änll:lU i detJta skede
51567: läkanmdersökningar av atbetstagare, som på                 möjligt att bedöma verlmingama av de åtgär-
51568: arbetsplaitse:rna är utsatta för kemiska ämnen,            der i saken som regermgen rec:ktn har vidrtagit.
51569: dels också vid teknisk-hygieniska mätningar,               R~ kommer, sedan den har erhållit de
51570: genom vilka hälsovådas storlek ooh förekomst               utre<:lningM som saknas, att överväga vilka
51571: på arbetsplatser kan utredas. EnJigt beslUitlet            åtgärder och ut!Vägar som erfordlras för att
51572: kan vederbörande myndighet, som över.valkar                sk.yddia !lil'ibetstagama mom iindustrin mot så-
51573: skyddiet i ~arbete, bestämma, atlt a:rbetsgiv:aren         dana faror för hälsan som vå:llas av kerruska
51574: för utredaode av fam för hälsan i aoslutnJ.ng              ämnen.
51575: till arbetsiförhållanden på sin bekOSitlnlad ska:1l           Ovanstående bringaa: jag vördsamt Eder,
51576: låta periadiskit eller en gång ver~ställa. mät-            Herr T~lman, tili 1kännedom.
51577: ningar av rororeningshalt, buller, vibr:ation och
51578:       Helsing{:ors den 23 november 1971.
51579: 
51580: 
51581:                                                            Social- och hälsovårdsminister Aili Lahtinen.
51582: 
51583: 
51584: 
51585: 
51586:  1161/71
51587: Kirj. ksm. n:o 275.
51588: 
51589: 
51590: 
51591: 
51592:                                   S. Westerlund: Oppmnismateriaalin hyvaksymisprosessin nopeut-
51593:                                      tamisesta.
51594: 
51595: 
51596:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
51597: 
51598:     Siirtyminen peruskoulujärjestelmään alkaa        uu:sien opetussuunnitelmien mukaisia oppikir-
51599: ensi syksynä. Tämä meJ)kitsee uusia tavoitteita      joja ja muuta oppimismateriaalia.
51600: koululle, kdkonaan uudenlaista opetussuunni-            Näitä puutteita poistamaan olisi syytä perus-
51601: telmaa ja uusia opetusmenetelmiä. Yksi •täl'lkeim-   taa kouluhallitukseen :kiireellisesti oppimisma-
51602: mistä asioista koulunuudis~sessa on oppilas-         teriaalitoimisto, joka riittäväillä •työvoimalla ryh-
51603: keskeisen :ja oppilaiden tason mukaisen oppi-
51604:                           1
51605:                                                      tyisi tehoikikaasti hortamaan oppimismateriaalin
51606: mistHanteen aikaansaaminen. Tämä ei ole mah-         ja erityisesti opp~kirjojen hyväksymisprosessia
51607: ddllista ilman tkdkonaan uutta ja uudentyyp-         selkä samalla va1miin materiaa1in arvioindtoimin-
51608: pistä oppimismateriaalia. Koulujen ja oppilaiden     taa. Viimemainitussa tarko1tuksessa on kouluhal-
51609: kannalta koulunuudvstus ei voi tapahtua ilman        litus pyytänyt kuluvan vuoden toukokuussa ope-
51610: täl!laisia oppimisen väHneitä.                       tusminf&teriötä asettamaan eri intressipiirejä
51611:     Kustantaj~tt ovat käynnistäneet kouluhisto-      edustavan neuvottelukunnan, joka voisi myös
51612: riamme laajimman oppimismateriaalin suunnitte-       koordinoida !kouluradion ja koulu-TV:n ohjel-
51613: lun. Valmistuneet kdkeilumonisteet kehitetään        mia voimassa oleviin opetussuunnitelmiin.
51614: kouluhallituksen järjestämässä oppikirjakokei-          Mikäli oppimismateriaaHtoi~mistoa ei 'kiireelli-
51615: lussa.                                               sesti aikaansaada, on vaara, että peruskoulu-
51616:     Kouluhallituksella on myös keskeinen val-        uudistus ja sitä seuraava toisen asteen koulu-
51617: vontatehtävä oppimismateriaalin suhteen. Oppi-       tuksen uudistus suuresti vai!keutuvat asianmu-
51618: kirjat on hyväksyttävä kouluhallituksessa, jotta     kaisen     oppimismateriaaHn          myöhästymisen
51619: kunnat voi,sivat saada nirile valtionavun.           vuoksi.
51620:     Koko valtavaa •tarkastus- ja hyväksymispro-         Edellä :sanotun perusteella ja !Viitaten valtio-
51621:  sessia varten kouluhalHtu'ksessa on vain yksi       päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 illlomenttiin esitän
51622:  päätoiminen virkamies, joka ajoitltain voi saada    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
51623:  apua aineiden yHtarlkastajiha. Es1merkiksi Ruot-    senen vastattavaksi seuraavan kysytlllyksen:
51624:  sissa on vastaavaa •tehtävää varten kokonainen
51625:  oppimismateriaalitoimisto.                                    Mi!hin :toimenpiteisiin Hallitus aikoo
51626:     Koulujen kannalta nykyinen oppikirjojen hy-              ryhtyä oppimi,smateriaalin hyväksytlllis-
51627:  väksymisprosessi, jdka voi viedä aikaa 3-18                 prosessin nopeuttami~eksi ja valmiin
51628:  kuukautta, merkitsee sitä, ettei oppilaiden käy-            materiaalin arviointitoiminnan tehosta-
51629:  tössä työryhmien ja kustantajien ponnistuksista             miseksi?
51630:  huolimatta ole ajois•sa ajan tasalla olevia ja
51631:       Helsingissä 12 päivänä mal"rasikuuta 1971.
51632: 
51633:                                            Seppo Westerlund.
51634: 
51635: 
51636: 
51637: 
51638: 1324/71
51639: 2
51640: 
51641: 
51642: 
51643: 
51644:                          Ed u s kunnan Herra Puh em i e he 11 e.
51645: 
51646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        piikirjojen vuotuinen määrä on siis jon'kin verran
51647: mainitussa ttarkoitulksessa Te, Herra Puhemies,       kasvanut ja tulee epäilemättä lähivuosina kasva-
51648: olettte 12 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn          maan peruskoulun 'toteuttamisen myötä.
51649: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Oppikirjojen •tarkas:tamis- ja hyvii'ksymis- tai
51650: asianomaisdle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      hylikäämispäätösten vaimistelutehtävät on suo-
51651: taja Seppo Westerlundin näin kuuluvasta kir-          menkielisten oppi!k:irjojen osalta hoidettu koulu-
51652: jaUisesta kysymyksestä n:o 275:                       hall1tuks·en opetusosas•ton opetus•suunnitelmatoi-
51653:                                                       mistossa, jossa rt:ähän !tarkoitukseen on ,ollut ikäy-
51654:           ''Mihin toimenpiteisiin HailHtus aikoo      teHävissä yksi yHtarlkastaja :täys1toimi:sesti ja
51655:         r~htyä  opp1m1smateriaalin hyvä!ksymis-       )llksi osatoimisesti. Ruotsinkieliset oppikirjat on
51656:        prosessin nopeuttamiseksi ja vaLmiin           käsiteLty vastaavasti lkouluhalli'tuksen ruotsin-
51657:        malteriaalin awiointitoiminnan .tehosta-       kielisessä osastossa yhden ylitat:ikastajan toi-
51658:        miseksi?"                                      mesta.
51659:                                                           Lisäksi kouluhalHtuksen kokeilu- ja ,tutkimus-
51660:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toimistossa on ollut tHapäiset ylitarkastajan sekä
51661: vasti seuraavaa:                                      tutkimussihteerin toimet oppikirjojen kokeHun
51662:    Peruskoulun opetussuunnitelman toteuttami-         järjestämistä varten. Parastaikaa on eri koU'luissa
51663: nen on edellyttänyt ja vaatii jatkuvasti uusien       kokeiltavana 65 peruskoulua vat:ten 1tavkoitettua
51664: opprkirjojen ·valmistamista eri oppiaineilta var-     opis!kelumonistetta.
51665: ten. Muidenkin koulumuotojen opprkirjoille                Opptkirjojen itarve opetussuunnitelmien to-
51666: asetetaan pedagogisiin ja oppimispsykologisiin        teutltam1seksi on tullut ri1ttävästi tyydytety'ksi
51667: ratkaisuihin nähden uusia vaadmuksia, joten           toistais,eksi. Kysym~sessä itat1koitetun oppimis-
51668: oppiikirjojen uudistamistyö on kauttaaltaan suo-      materiaalin tarkastamis- ja hyväksymismenette-
51669: ritettavana. Näin ollen oppikirjojen ja niihin        lyn sekä v;almiin materiaalin arviointitoiminnan
51670: mttyvän muun oppimisma'teriaalin kehittämi-           tehos1taminen edeHyttää kuiitenkin vastaisuu-
51671: nen ja kokeilu 'sekä niitä seuraava laadhtujen        dessa lisätyövoiman 'Sijoittamista näihin tehtä"
51672: käs1kirjohusten •tarkastus- ja hyväksymi:smenet-      viin. Kouluha:llitU'ksessa on pidetty ta&oituksen-
51673: tely edellyttävät riiurävän työvoiman varaamista      mukaisena opetussuunnitelmatoimistossa erHli-
51674: kouluhallitukseen.                                    sen oppimismalteriaali- ·ja opetusviilinetoimiston
51675:    KouluhalHtus on hyvä!ksynyt viime ja tämän         perus~tamista, mutta toistaiseksi on menoar-
51676: vuoden kuluessa peruskoulun opetussuunnitel-          viossa esitetty vain uuden ylita11kastajan toimen
51677: maa noudattavia kouluja varten yhteensä 81            perustamista.
51678: suomerl'kielistä jra 42 ruotsinkielistä oppikirjaa.       Lisruksi on mainittava, että opetusministe-
51679: Viime vuonna kouluhallitus hyvä!ksyi ka~kkia          riössä on valmisteilla eri intJressipiirejä edusta-
51680: koulumuotoja varten yhteensä 115 suomenkie-           van asiantuntijaeHmen .asettaminen oppikirja-
51681: listä ja 76 ruotsinkielistä oppikirjaa. Ku[uvan       asioiden 'tähän astista ttehokikaampaa kä·sittelyä
51682: vuoden aikana on ikouluhaillituksessa hyväksytty      ja seuraamista varten. Kyseinen asiantuntijaelin
51683: tähän päivämäärään mennessä kaikkia koulu-            päässee .aloittamaan työnsä jo ensi vuoden alku-
51684: muotoja varten yhteensä 124 suomenkielistä ja         puolella.
51685: 59 ruotsinkielistä oppikkjaa. Hyvä!ksylltyj·en op-
51686:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1971.
51687: 
51688:                                                                  Opetusministeri Matti Louekoski.
51689:                                                                                                         3
51690: 
51691: 
51692: 
51693: 
51694:                              T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
51695: 
51696:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         tigt under de närmaste åren att ytterligare stiga
51697: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         i •anslutning tili genomförandet av grundskolan.
51698: av den 12 november 1971 tili vederbörande                 De förberedande uppgifterna i •samband med
51699: medlem av lst:ltsxådet översänt avskrift av föl-      besluten angående granskning och godkännande
51700: jande av riksdagsman Seppo Westerlund ställda         eller förkastande av lärobödker hru- för finsk-
51701: skrifdiga spörsmål nr 275:                            sprakiga Järoböckers del 1skötts vid undervis-
51702:                                                       ningsavdelningens läroplansbyrå, vid viiken för
51703:            "Vilka återgärder har Regeringen för       detta ändamål rt:ill förfogande har funn1ts en
51704:         avsi:kt atlt vidtaga i syfte att göra för-    överinspektör med befattningen som huvud-
51705:         farandet i fråga om godkännandet av           syssla ooh en med befattningen som bisyssla.
51706:         läromaterial snabbate och för att effekti-    De svensksprakiga läroböckerna har behand-
51707:         vera bedömningen i fråga om färdigt           la·ts vid •skolstyrelsens svenskspråkiga avdel-
51708:         materia!?"                                    ning av en överinspektör.
51709:                                                           Dessutom har vid skdlsty•relsens försöks- och
51710:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          forskningsbyrå funnits en ex!traordinarie över-
51711: anföra följande:                                      inspektörs- och en extraordinarie utrednings-
51712:    Genomförandet av grundskolans undervis-            sekreterarbefantning för anordnandet av läro-
51713: ningsplan har förutsatt och kräver alltjämt ut-       bdksförsök. Som bäst utföres vid oUka skolor
51714: arbetande av nya lärobödker för oHka ~äroäm­          försök med 65 för grundskolan avsedda studie-
51715: nen. Ookså på lärobödker inom andra skol-             duplikat.
51716: former stäHs i fråga om pedagogiska och läro-             Behovet av läroböcker för genomförandet av
51717: psyikologiska avgöranden nya !krav, varför ar-        undervisningsplanerna har hhtills blivit tillgo-
51718: betet för förnyande av Iäroböcker måste genom-        dosebt i tiHrädklig mån. Den i spörsmålet av-
51719: föras över Jag. Därför krävs för utveckling och       sedda effektiveringen av förfarandet vid gransk-
51720: prövning av nya läroböcker och tiU dessa an-          ning och godkännande av 1äromaterial samt av
51721: slutet annat 'materia! samt för det därpå föl-        bedömn1ngen av färdi~ materia! förutsätter 11k-
51722: jande förfarandet i fråga om granskning och           väl, att ytterligare arbetskraft i framtiden place-
51723: godkännande, at't Skdlstyrelsen erhåller tillräc'k-   ras i dessa uppgifter. I sko1styrelsen har man
51724: lig atbetskra:&.                                      ansett det :vara ändamålsenligt att inrätta en
51725:    Skolstyrelsen har under senaste och inneva-        från läroplansbyrån avskiljd 1äromaterial- och
51726: rande år för skdlor som följer grunds!kolans un-      undervisningsmateriaLbyrå, men hirt:ti'lls har i ut-
51727: dervisningsplan .godkänt sammanlagt 81 finsk-         giftsstaten endast föreslagi.ts inrättande av en
51728: språkiga och 42 .svenskspråkiga läroböcker. Un-       ny överinspektörsbefattning.
51729: der senaste år godkände ,skolstyrelsen för samt-          Dessutom .bör nämnas, att i undervisningsmi-
51730: liga skdlformer sammanlagt 115 finskspråkiga          nisteriet förbereds tiHsättande av ett sakkunnig-
51731: och 76 svenskspråkiga läroböcker. Under inne-         organ, som representerar o1.Uka intressekretsar,
51732: varande år har i .skolst)'ltelsen tiHs dato god-      i syfte att göra det möjligt 'att på ett effektivare
51733: känts för samt1iga skolformer sammanlagt 124          sällt än hhtHls behandla och följa med Iäroboks-
51734: finskspråkiga och 59 svenskspråkiga Iärobödker.       ärendena. Hrågavarande sakkunnigorgan torde
51735: Det årliga antaiet godkända Järoböcker har så-        kunna inleda rsht arbete redan under första hälf-
51736: lunda i någon mån stigh och kommer otvivela!k-        ten av nästa åt.
51737:       Helsingfors den 14 december 1971.
51738: 
51739:                                                           Undervisningsminister Matti Louekoski.
51740:                 1
51741:                1
51742: 
51743: 
51744: 
51745: 
51746:            1
51747:           1
51748: 
51749: 
51750: 
51751: 
51752:       1
51753:      1
51754: 
51755: 
51756: 
51757: 
51758:  1
51759: 1
51760: Kirj. ksm. n:o 276.
51761: 
51762: 
51763: 
51764: 
51765:                                   Sinisalo: Yleisradion Lappeenrannan ja Kotkan aluetoimitusten
51766:                                       toimittajain nimityksen tarkistamisesta.
51767: 
51768: 
51769:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
51770: 
51771:    Oy. Yleisradio Ab:n Lappeenrannan ja Kot-         läisvaltaisen asujamiston, maakunnan asukkai-
51772: kan aluetoimituksiin otetun kahden uuden toi-        den enemmistön käsityksiä vastaan ja loukkaa
51773: mittajan nimitys on herättänyt laajaa tyytymät-      heidän oikeudentuntoaan, mikä ei voi olla vai-
51774: tömyyttä Kymen läänin alueella. Nimityksessä         keuttamatta radion menestyksellistä toimintaa
51775: on syrjäytetty väliaikaisluontoisesti tehtäviä       alueen asukkaiden palvelijana.
51776: menestyksellä hoitaneet toimittajat Tuula Salmi         Kaiken edellä sanotun vuoksi ja valtiopäivä-
51777: ja Pekka Kunnari. Heidän nimittämistään po.          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
51778: tehtäviin pysyväisluontoisesti ovat olleet tuke-     tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
51779: massa laajat yhteiskuntapiirit sekä radion alueel-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
51780: liseen toimituskuntaan kuuluvat henkilöt, joiden
51781: asiantuntemusta po. henkilöiden pätevyyden ar-                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
51782: viointiin ei ole syytä asettaa kyseenalaiseksi.               koo ryhtyä Oy. Yleisradio Ab:n Lap-
51783:    Tapahtuneen syrjinnän johdosta ovat viisi                  peenrannan ja Kotkan aluetoimitusten
51784: Kaakkois-Suomen alueradion ohjelmaneuvoston                   toimittajain nimityksen tarkistamiseksi
51785: vasemmistojäsentä antaneet nimityspäätöstä voi-               siten, että ansiokkaasti po. tehtäviä väli-
51786: makkaasti arvostelevan julkilausuman, jossa vaa-              aikaisesti hoitaneiden ja alueen väestön
51787: ditaan selvitystä virheelliseksi todettujen nimi-             suurta luottamusta nauttivien toimitta-
51788: tysten johdosta.                                              jien syrjintäpäätös peruutetaan?
51789:    Kymen läänin aluetoimittajien nimityksessä
51790: ilmenevä syrjintä suuntautuu Kymen läänin työ-
51791:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1971.
51792: 
51793:                                            Taisto Sinisalo.
51794: 
51795: 
51796: 
51797: 
51798: 1337/71
51799: 2
51800: 
51801: 
51802: 
51803: 
51804:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
51805: 
51806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-               aikaisesti hoitaneiden ja alueen väestön
51807: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-                suurta luottamusta nauttivien toimitta-
51808: mies, olette 16 päivänä marraskuuta 1971 päi-               jien syrjintäpäätös peruutetaan?"
51809: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-
51810: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
51811: sanedustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvasta         vasti seuraavaa:
51812: kirjallisesta kysymyksestä n:o 276:
51813:                                                         Kun kysymyks,essä on Oy Yleisradio Ab:n
51814:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-   sisäinen asia ja yhtiön sisäistä toimintaa ylim-
51815:        koo ryhtyä Oy. Yleisradio Ab:n Lap-           pänä elimenä valvoo eduskunnan valitsema hal-
51816:        peenrannan ja Kotkan aluetoimitusten          lintoneuvosto, Hallitus ei tule ryhtymään toi-
51817:        toimittajain nimityksen tarkistamiseksi       menpiteisiin kysymyksessä olevan nimityksen
51818:        siten, että ansiokkaasti po. tehtäviä väli-   johdosta.
51819:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1971.
51820: 
51821:                                                                   Liikenneministeri Esa Timonen.
51822:                                                                                                  3
51823: 
51824: 
51825: 
51826: 
51827:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
51828: 
51829:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              sätt temporärt skött ifrågavarande upp-
51830: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             gifter och åtnjutit stort förtroende från
51831: av den 16 november 1971 tili vederbörande                 den inom området bosatta befolkning-
51832: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-            ens sida, återkallas?"
51833: jande av riksdagsman Taisto Sinisalo ställda
51834: skriftliga spörsmål nr 276:                             Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
51835:                                                     anföra följande:
51836:           "Vilka åtgärder har Regeringen för
51837:        avsikt att vidtaga i syfte att justera ut-       Då det är fråga om en intern angelägenhet
51838:        nämningen av redaktörerna vid Oy             inom Oy Yleisradio Ab och tillsynen över bo-
51839:        Yleisradio Ab: s lokala redaktioner i        lagets interna verksamhet ankommer på det av
51840:        Villmanstrand och Kotka på sådant sätt,      riksdagen utsedda förvaltningsrådet såsom
51841:        att det diskriminerande beslutet i fråga     högsta organ, kommer Regeringen ej att skrida
51842:        om redaktörer, som på ett förtjänstfullt     tili åtgärder med anledning av ifrågavarande
51843:                                                     utnämning.
51844:      Helsingfors, den 15 december 1971.
51845: 
51846:                                                                    Trafikminister Esa Timonen.
51847: Kirj. ksm. n:o 277.
51848: 
51849: 
51850: 
51851: 
51852:                                  Eskman ym.: Alennuksen myöntämisestä rautateillä kaikille työ-
51853:                                     kyvyttömyyseläkkeen saajille.
51854: 
51855: 
51856:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
51857: 
51858:    Vaitioneuvoston päätöksen perusteella myön-     keensaajia yhteensä 172 402, JOista tukiosaan
51859: netään Valtionrautateilla ns. vanhuusalennus-      ja siten myös I-korttiin oikeutettuja 141 974.
51860: lippujen lisäksi samankaltaiset edut työkyvyttö-      Ulkopuolelle I-korttioikeuden jää siis vain
51861: myyseläkkeellä oleville, jos kansaneläkkeeseen     30 428 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa, joista
51862: kuuluu tukiosa. Alennuksen saajat voivat ostaa     huomattava osa on juuri sellaisia, joiden tuki-
51863: asemilta ns. !-kortin.                             osan saanti estyy puolison ansiotulon vuoksi.
51864:    Kansaneläkejärjestelmässä ovat tukiosan mää-    Käsityksemme mukaan !-korttien osto-oikeus
51865: täytymisperusteet epäoikeudenmukaiset monissa      tulisi laajentaa kaikkiin työkyvyttömyyseläk-
51866: suhteissa. Esim. puolison ansiotulo poistaa työ-   keellä oleviin, eikä asiasta koituisi valtiolle
51867: kyvyttömyyseläkkeellä olevan puolison oikeu-       kohtuuttomia kustannuksia.
51868: den tukiosaan kun taas omaisuutta saa olla            Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
51869: verrattain paljon ilman vähentävää vaikutusta      37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
51870: tukiosaan. Samoin etuoikeutettujen tulojen huo-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
51871: miotta jättäminen aiheuttaa paljon katkeruutta     seuraavan kysymyksen:
51872: sellaisissa eläkeläisissä, jotka yrittävät vielä
51873: tehdä jotakin työtä ja eläke heti alenee.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
51874:    Edellä mainitut kansaneläkejärjestelmän epä-           ryhtyä matka-alennukseen rautateillä oi-
51875: oikeudenmukaisuudet heijastuvat välittömästi              keuttavan !-kortin myöntämiseksi kai-
51876: myös I-korttijärjestelmään aiheuttaen katke-              kille työkyvyttömyyseläkkeen saajille?
51877: ruutta. Maassamme on työkyvyttömyyseläk-
51878:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1971.
51879: 
51880:           Margit Eskman.               Aune Salama.                 Väinö Turunen.
51881: 
51882: 
51883: 
51884: 
51885: 1319/71
51886: 2
51887: 
51888: 
51889: 
51890: 
51891:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51892: 
51893:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      daan nousevan noin 555 000 markkaan. Rauta-
51894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teille korvattava määrä mainitulta vuodelta on
51895: olette marraskuun 16 päivänä 1971 päivätyn          siis samansuuruinen.
51896: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Valtioneuvoston tarkoituksena oli tehdä
51897: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mahdolliseksi vähävaraisten työkyvyttömien
51898: edustaja Margit Eskmanin ym. näin kuuluvasta        henkilöiden tarpeelliset matkat. Vaitioneuvos-
51899: kirjallisesta kysymyksestä n:o 277:                 ton tiedossa myös oli, että tukiosan saajien
51900:                                                     tulot ja muu varallisuusasema tutkitaan kansan-
51901:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     eläkelaitoksessa ennen tukiosan myöntämistä.
51902:        ryhtyä matka-alennukseen rautateillä oi-        Edellä mainitun !-kortin myyminen 50 % :n
51903:        keuttavan !-kortin myöntämiseksi kai-        suuruisella alennuksella on tarkoitettu sosiaali-
51904:        kille työkyvyttömyyseläkkeen saajille?"      seksi eduksi, joka perustuu asianomaisen vält-
51905:                                                     tämättömään liikkumistarpeeseen. Jos edunsaa-
51906:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jien lukumäärää lisättäisiin kyselyssä tarkoite-
51907: taen seuraavaa:                                     tulla tavalla, jouduttaisiin huomattavasti poik-
51908:    Valtioneuvosto on oikeuttanut Valtionrauta-      keamaan ko. sosiaalisesta yleislinjasta. Tämä
51909: tiet maaliskuun 1 päivästä 1970 lukien myy-         olisi lisäksi omiaan herättämään katkeruutta
51910: mään kyselyssä mainittuja !-kortteja niille työ-    niiden työkyvyttömien keskuudessa, jotka ovat
51911: kyvyttömille henkilöille, joille on kansaneläk-     todella vähävaraisia. Mikäli kansaneläkejärjes-
51912: keen perusosan lisäksi myönnetty tukiosa.           telmässä tältä osin on joitakin puutteellisuuk-
51913: Kortti oikeuttaa sekä meno- että meno- ja           sia, olisi ne syytä pyrkiä poistamaan mainitusta
51914: paluulippuihin rautateillä 50 % :n alennuksin.      järjestelmästä. Tällöin valtioneuvoston alussa-
51915: Alennuksesta aiheutuva tappio korvataan val-        mainittu päätös !-kortin myöntämisestä tulisi
51916: tionrautateille valtion varoista. Koko kulumas-     sovellettavaksi myös kyselyssä tarkoitettuihin
51917: sa olevan vuoden !-korttien myynnin arvioi-         tapauksiin.
51918:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1971.
51919: 
51920: 
51921:                                                                  Liikenneministeri Esa Timonen.
51922:                                                                                                   3
51923: 
51924: 
51925: 
51926: 
51927:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51928: 
51929:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        555 000 mark. Det belopp som skall ersättas
51930: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           statsjärnvägarna för nämnda år är m.a.o. lika
51931: velse av den 11 november 1971 tili veder-           stort.
51932: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         Statsrådet avsåg att möjliggöra nödvändiga
51933: av följande av riksdagsledamoten Margit Esk-        resor för mindre bemedlade invalider. Stats-
51934: man m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 277:      rådet hade sig även bekant att innan folk-
51935:                                                     pensionens understödsdel beviljas, undersöker
51936:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          folkpensionsanstalten mottagares av understöds-
51937:        vidtaga för att alla som erhåller invalid-   del inkomster och övriga förmögenhetsförhål-
51938:        pension skall kunna beviljas I-kort, vil-    landen.
51939:        ka berättigar tili rabatt vid resor med         Försäljningen av ovan nämnda I-kort med
51940:        järnväg?"                                    50 % rabatt är avsedd att vara en social för-
51941:                                                     mån, som grundar sig på vederbörandes nöd-
51942:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vändiga behov att företaga resor. Om för-
51943: samt anföra följande:                               månstagarnas antal skulle ökas på det sätt som
51944:    Statsrådet har berättigat statsjärnvägarna att   avses i spörsmålet, skulle man i hög grad av-
51945: från den 1 mars 1970 sälja de i spörsmålet          vika från nämnda allmänna sociala linje. Detta
51946: nämnda I-korten tili invalider, vilka utom          skulle dessutom vara ägnat att väcka bitterhet
51947: foll{pensionens grunddel också har beviljats        bland de invalider som verkligen är mindre
51948: dess understödsdel. Kortet berättigar tili att      bemedlade. Om några brister härvidlag finnes
51949: lösa antingen tur- eller tur-returbiljetter på      i folkpensionssystemet, borde de såvitt möjligt
51950: järnvägarna med 50 % rabatt. Statsjärnvägarna       avskaffas, varvid statsrådets ovan nämnda be-
51951: ersättes av statsmedel för den förlust som          slut om beviljande av I-kort skulle kunna till-
51952: rabatten vållar. Försäljningen av I-kort under      lämpas också på de fall som avses i spörsmålet.
51953: hela innevarande år beräknas uppgå tili ca
51954:      Helsingfors den 10 december 1971.
51955: 
51956: 
51957:                                                                     Trafikminister Esa Timonen.
51958: Skriftl. spm. nr 278.
51959: 
51960: 
51961: 
51962: 
51963:                                  Lillqvist: Om olikheterna      folkskollärarnas pensionsförmåner.
51964: 
51965: 
51966:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51967: 
51968:    Enligt lagen om statens pensioner ( 280/66)     sjukpensionering har de ej heller som tjänsteår
51969: får en folkskollärare, som gått ellet går på       fått räkna sig tillgodo de återstående åren tili
51970: pension efter lagens ikraftträdande den 1 janu-    pensionsåldern, vilket är möjligt enligt den
51971: ari 196 7 pension beräknad på hela sin lön         nya pensionslagen.
51972: med alla tillägg. Alltså på ett förmånligare          Dessa mycket varierande pensionsförmåner
51973: sätt än vad som tidigare varit fallet.             för lärare med lika lång tjänstetid och i övrigt
51974:    De lärare igen som gått på pension under        med likartade arbetsförhållanden, förorsakar ett
51975: tiden 1. 7. 62-31. 12.66 har rätt att ansöka       stort missnöje och irritation bland ovannämnda
51976: om att få sin pension erlagd enligt den nya        pensionärer. Missnöjet måste även anses be-
51977: lagen ifall pensionen uträknad efter densamma      rättigat, eftersom en pensionerad folkskollärare
51978: stiger tili högre belopp än efter den gamla        i vissa fall kan få ca 30 procent högre pension
51979: lagen. Därom skulle ingenting vara att an-         än en kollega med exakt samma arbetsuppgifter
51980: märka, såvida lön med alla tillägg skulle be-      och lika lång tjänstetid. Det enda, som skiljer,
51981: aktas som pensionsberättigad inkomst även för      är att lärare som lyfter betydligt större pension
51982: denna pensionärsgrupp. Men så är tyvärr inte       har pensionerats några år senare. Detta kan
51983: fallet. Atminstone arvodet för övertimmarna        knappast vara tillräckligt motiv för så stora
51984: bortlämnas vid uträkningen av pensionens stor-     olikheter i pensionsförmånerna.
51985: lek. Detta har som följd, att lärare som är           På grund av ovan framförda synpunkter
51986: pensionerade före den 1. 1. 67, har betydligt      framställes med stöd av 37 § 1 mom. riksdags-
51987: sämre pensionsförmåner än de, vilka gått på        ordningen vördsamt följande skriftliga spörsmål
51988: pension efter nämnda datum.                        att besvaras av vederbörande medlem av stats-
51989:    Den tredje gruppen av lärare är de, som         rådet:
51990: pensionerats före 1. 7. 62. De har det allra                  Är Regeringen medveten om de
51991: sämst ställt med sina pensionsförmåner. För                missförhållanden som nu är rådande
51992: deras vidkommande är endast grundlön med                   bland pensionerade folkskollärare på
51993: ålderstillägg pensionsberättigad lön. Alla arvo-           grund av de stora skillnader i pensions-
51994: den bortlämnas, vilka utgör en betydande del               förmånerna för olika tidsperioder, och
51995: av lärarens inkomst. Dessutom erfordras för                i så fall,
51996: denna pensionsärsgrupp minst tio tjänsteår för                vad ämnar Regeringen göra i syfte
51997: att de överhuvudtaget skall få pension. Vid                att avlägsna dessa missförhållanden?
51998:      Helsingfors den 16 november 1971.
51999: 
52000:                                             Bror Lillqvist.
52001: 
52002: 
52003: 
52004: 
52005: 1342/71
52006: 2
52007: 
52008: Kirj. ksm. n:o 278.                                                                       Suomennos.
52009: 
52010: 
52011: 
52012: 
52013:                                   Lillqvist: Kansakoulunopettajien eläke-etujen erilaisuudesta.
52014: 
52015: 
52016:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
52017: 
52018:    Valtion eläkelain ( 280/66) mukaan kansa·         kea hyväkseen eläkeikään vielä jäljellä olevia
52019: koulunopettaja, joka on siirtynyt tai siirtyy        palvelusvuosia, mikä on uuden eläkelain mu-
52020: eläkke<:lle lain tpltua voimaan 1 päivänä tammi-     kaan mahdollista.
52021: kuuta 1967, saa eläkkeen, joka lasketaan koko           Nämä hyvin erilaiset eläke-edut opettajilla,
52022: hänen palkastaan kaikkine lisineen, siis edulli-     joilla on takanaan yhtä pitkä palvelusaika ja
52023: semmin kuin aikaisemmin oli asian laita.             muuten samankaltaiset työolosuhteet, aiheutta-
52024:    Niillä opettajilla taas, jotka ovat siirtyneet    vat suurta tyytymättömyyttä ja ärtymystä yllä-
52025: eläkkeelle 1. 7. 62 ja 31. 12. 66 välisenä aikana,   mainittujen eläkeläisten keskuudessa. Tyyty-
52026: on oikeus anoa eläkkeensä maksamista uuden           mättömyyttä onkin pidettävä oikeutettuna,
52027: lain mukaan, jos sen mukaan laskettu eläke on        koska eläkkeellä oleva ~ansakoulunopettaja
52028: suurempi kuin vanhan lain mukainen. Tätä             tietyissä tapauksissa voi saada n. 30 % suurem-
52029: vaSitaan ei olisi mitään huomauttamista, jos         paa eläkettä kuin virkatoveri, joka on suoritta-
52030: palkka kaikkine lisineen otettaisiin huomioon        nut täsmälleen samoja työtehtäviä ja jolla on
52031: eläkkeeseen oikeuttavana tulona myös tämän           takanaan yhtä pitkä palvelus aika. Ainoana erona
52032: eläkeläisryhmän osalta. Mutta asia ei valitetta-     on, että huomattavasti suurempaa eläkettä
52033: vasti ole näin. Ainakin ylituntikorvaus jätetään     saava opettaja on siirtynyt ~elle joitakin
52034: pois laskettaessa eläkkeen suuruutta. Tästä on       vuosia myöhemmin. Tämä voi tuskin olla
52035: seurauksena, että ennen 1. 1. 67 eläkkeelle siir-    riittävä peruste näin suurille eroille eläke-
52036: tyneellä opettajalla on huomattavasti huonom-        eduissa.
52037: mat eläke-edut kuin niillä, jotka ovat siirtyneet       Yllä esitettyjen näkökohtien perusteella,
52038: eläkkeelle mainitun päivämäärän jälkeen.             esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 mo-
52039:    Kolmannen opettajaryhmän muodostavat ne,          mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
52040: jotka ovat siirtyneet eläkkeelle aikaisemmin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
52041: kuin 1. 7. 62. He ovat, mitä eläke-etuihin tulee,    myksen:
52042: kaikkein heikoimmassa asemassa. Heidän osal-
52043: taan ainoastaan peruspalkka ikälisineen on eläk-               Onko Hallitus tietoinen niistä epä.
52044: keeseen oikeuttavaa palkkaa. Kaikki palkkiot                kohdista, jotka nyt vallitsevat eläk-
52045: jätetään pois, mikä merkitsee huomattavaa                   keellä olevien kansakoulunopettajien
52046: osaa opettajan tulosta. Sitä paitsi tältä eläke-            kohdalla ja jotka johtuvat suurista
52047: läisryhmältä vaaditaan vähintään kymmenen                   eroista eläke-eduissa riippuen eläkkeelle
52048: palvelusvuotta, jotta siihen kuuluvat ylipäätään            siirtymisen ajankohdasta, ja jos on,
52049: saisivat eläkkeen. Sairauden johdosta eläkkeelle               mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
52050: siirtyessään he eivät myöskään ole saaneet Ias-             epäkohtien poistamiseksi?
52051:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1971.
52052: 
52053:                                               Bror Lillqvist.
52054:                                                                                                     3
52055: 
52056: 
52057: 
52058: 
52059:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52060: 
52061:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    sesti, toteutettiin nämä vastaavat muutokset
52062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myös valtion eläkelainsäädännössä. TEL:n mu-
52063: olette 16 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn         kainen eläkkeen perusteena oleva palkka
52064: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        määräytyi alunperin säännöllisen työansion
52065: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       perusteella. Säännöksiä muutettiin 1. 1. 1967
52066: edustaja Bror Lillqvistin näin kuuluvasta kir-      lukien siten, että eläkkeen perusteena oleva
52067: jallisesta kysymyksestä n:o 278:                    palkka määräytyy tosiasiallisen kokonaisansian
52068:                                                     perusteella.
52069:           "Onko Hallitus tietoinen niistä epä-         Vastaava muutos otettiin heti huomioon val-
52070:        kohdista, jotka nyt vallitsevat eläk-        tion eläkelainsäädännössä. Täten eläkkeen pe-
52071:        keellä olevien kansakoulunopettajien         rusteena oleva palkka määräytyy niiden eläke-
52072:        kohdalla ja jotka johtuvat suurista          tapahtumien osalta, jotka ovat sattuneet 1. 7.
52073:        eroista eläke-eduissa riippuen eläkkeelle    1962-31. 12. 1966 välisenä aikana, säännön-
52074:        siirtymisen ajankohdasta, ja jos on,         mukaisesti saadusta ansiosta ja 1. 1. 1967 jäl-
52075:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden          keen sattuneiden eläketapahtumien osalta
52076:        epäkohtien poistamiseksi?"                   palvelussuhteesta saatujen kokonaisansioiden
52077:                                                     perusteella.
52078:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          T~stä johtuen nykyisin on siis olemassa
52079: vasti seuraavaa:                                    kysymyksessä tarkoitetut kolme ryhmää: ennen
52080:    Työntekijäin eläkelain (TEL) tultua voi-         1. 7. 1962, 1. 7. 1962-31. 12. 1966 välisenä
52081: maan 1. 7. 1962 lukien ryhdyttiin valmistele-       aikana ja 1. 1. 1967 jälkeen eläkkeelle siirty-
52082: maan valtion eläkelainsäädännön uudistusta,         neet.
52083: jossa otettaisiin huomioon myös yhdenmukai-            Niin kuin edellä on esitetty, kysymyksessä
52084: suus TEL:ssä jo omaksuttuihin periaatteisiin.       ei ole epäkohta vaan eläkelainsäädännön kehit-
52085: Uudistettu, valtion eläkelakiin (VEL) perus-        tyminen ja muuttuminen. Vastaavassa asemassa
52086: tuva eläkelainsäädäntö tuli voimaan 1. 1. 1967      ovat valtion eläkelainsäädännön piiriin kuulu-
52087: lukien, mutta lainsäädäntöä sovelletaan takau-      vien ohella myös kunnallisen eläkejärjestelmän
52088: tuvasti 1. 7. 1962 lukien.                          sekä TEL:n piirissä olevat.
52089:    Kun myös TEL:ia uudistettiin samanaikai-
52090:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1971.
52091: 
52092:                                                                            Ministeri Jorma Uitto.
52093: 4
52094: 
52095: 
52096: 
52097: 
52098:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
52099: 
52100:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Då även APL samtidigt förnyades, genom-
52101: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      fördes motsvarande ändringar även i statens
52102: av den 16 november 1971 tili vederbörande          pensionslagstiftning. Den enligt APL pensions-
52103: medlem av statsrådet översänt avskrift av          grundande lönen bestämdes ursprungligen på
52104: fö1jande av riksdagsman Bror LiUqvist stäl1da      basen av den regelbundna arbetsförtjänsten.
52105: spörsmål nr 278:                                   Stadgandena ändrades räknat från 1. 1. 1967
52106:                                                    så, att den pensionsgrundande lönen bestämmes
52107:           "Är Regeringen medveten om de            på basen av den verkliga totalförtjänsten.
52108:        missförhållanden som nu är rådande             Motsvarande ändring beaktades omedelbart i
52109:        b1and pensionerade folkskollärare på        statens pensionslagstiftning. Sålunda bestämmes
52110:        grund av de stora skillnader i pensions-    den pensionsgrundande lönen beträffande pen-
52111:        förmånerna för olika tidsperioder, och      sionsfall som inträffat under tiden 1. 7. 1962-
52112:        i så fall,                                  31. 12. 1966 enligt regelbunden förtjänst och
52113:           vad ämnar Regeringen göra i syfte        för pensionsfall som inträffat efter 1. 1. 1967
52114:        att avlägsna dessa missförhållanden?"       på basen av totalförtjänsterna i tjänsteförhål-
52115:                                                    lande.
52116:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt          På grund härav finns således de i spörsmålet
52117: anföra fö1jande:                                   avsedda tre grupperna: personer som uppförts
52118:    Efter det lagen om pension för arbetstagare     på pensionsstat före 1. 7. 1962, 1. 7. 1962-
52119: ( APL) trätt i kraft räknat från 1. 7. 1962        31. 12. 1966 och efter 1. 1. 1967.
52120: började man bereda en revision av statens             Så som ovan anförts, är här icke fråga om
52121: pensionslagstiftning, varvid även konformiteten    något missförhållande, utan om utvecklande
52122: i fråga om de redan i APL omfattade prin-          och förändring av pensionslagstiftningen. En
52123: ciperna skulle beaktas. Den på basen av statens    motsvarande ställning intar utom de personer
52124: pensionslag ( StPL) reviderade pensionslagstift-   som berörs av statens pensionslagstiftning även
52125: ningen trädde i kraft räknat från 1. 1. 1967,      de som hör tili det kommunala pensions-
52126: men lagstiftningen tillämpas retroaktivt från      systemet och APL.
52127: 1. 7. 1962.
52128:      Helsingfors den 21 december 1971.
52129: 
52130:                                                                             Minister Jorma Uitto.
52131: Skriftl. spm. nr 279.
52132: 
52133: 
52134: 
52135: 
52136:                                   Melin: Om utredning angående statens möjligheter att delta i
52137:                                      byggnadskostnadema för Helsingfors metro.
52138: 
52139: 
52140:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
52141: 
52142:     Skötseln av trafiken, främst den kollektiva      nejden om kanske 20 år omfatta ca 50 km
52143: trafiken, i Helsingforsnejden har år för år för-     dubbelspår och närmare 40 metrostationer. Så
52144: svårats. Trafikstockningarna är ett dagligt fak-     vore även grundproblemet av den kollektiva
52145: tum, som leder tili att den tid som åtgår tili       trafiken i Helsingfors grannkommuner löst.
52146: resor från och tili arbetsplatsen för många          Enligt nuvarande preliminära kostnadsberäk-
52147: redan nu är oskäligt lång. Samtidigt borde som       ning för hela nejdens metronät stiger kost-
52148: realistiskt faktum konstateras att basen för         naderna enligt prisnivån av maj 1970 tili ca
52149: planeringen av Helsingforsnejdens kollektiva         1 500 milj. mk. I denna summa ingår förutom
52150: trafik borde vara den av Helsingfors valda           banor, stationer och vagnar även kostnadema
52151: spårtrafiklösningen eller med andra ord metron.      för byggandet av depåer.
52152: Om så gjordes, skulle hela stadsnejden ha ett            Om man beaktar att metron utgör en väsent-
52153: gemensamt basnät av spårtrafik tili vilket se-       lig del av hela Helsingforsnejdens trafiksystem,
52154: dan andra kommunikationsmedel såsom Stats-           är det naturligt att behovet att bygga ut väg-
52155: järnvägarnas lokaltrafik ändamålsenligt skulle       nätet. minskar, så snart metron börjar fungera
52156: anknytas. Det torde inte vara nationalekono-         med full effekt. Staten är enligt lag tvungen
52157: miskt förmånligt att i Helsingforsnejden flera       att delta i utbyggnaden av vägnätet, men del-
52158: olika system för kommunikationsväsendet              tar däremot inte i kostnadema för metron.
52159: skulle tillåtas som grund för planeringen.           En metrohana är dock helt jämförbar med en
52160:     Helsingfors stadsfullmäktiges metrobeslut av     motorväg - den är ett alternativt sätt att lösa
52161: den 7 maj 1969 var ett viktigt steg mot lös-         vissa trafikproblem - , varför statens del-
52162: ningen av kollektivtrafikens problem, inte en-       tagande i byggandet av landets huvudstads
52163: bart i Helsingfors utan i hela stadsnejden. Vid      metronät kan anses vara både motiverat och
52164:  fattandet av detta beslut hade Helsingfors stad     skäligt.
52165:  också viljan att rädda Helsingfors stad med
52166:  des:s värden undan följderna av det alltjämt            Utländska exempel visar att statens delta-
52167:  ökande bilbeståndet och göra staden människo-       gande i kostnaderna för metroleder nästan
52168:  vänligare samtidigt som faroma av föroreningen      överallt är en regel. I Stockholm deltar så-
52169:  av omgivningen även beaktades. Detta beslut         lunda staten i byggnadskostnadema för de
52170:  innebär även bindandet av stora investeringar       egentliga metrobanorna tili 95 %, vilket inne-
52171:  för många år framåt. Kostnadsförslaget för          bär ca 50 % av metrons totala kostnader. I
52172:  metrons första skede i Helsingfors, sträck-         Hamburg är Förbundsrepublikens andel ca
52173:  ningen Kampen-Botbyhöjden, som omfattar             50% av banans kostnader, d.v.s. ca 25% av
52174:  ca 12 km, stiger enligt prisnivån våren 1970,       de totala kostnaderna. I USA står staten för
52175:  tili 355 milj. mk, vilket innebär ca 700 mk per     75% av den omfattande metron i San
52176:  invånare i Helsingfors ( Obs! ej skattebetalare).   Francisco-regionen.
52177:     Då det av Helsingfors valda metrosystemet            Man bör vidare komma ihåg, att av skatter
52178:  tas som grund för plooeringen av den kollek-        och avgifter som uppbärs av biltrafiken i
52179:  tiva trafiken i hela nejden, såsom man gjort        Helsingforsnejden, endast en bråkdel återgår
52180:  l de a.ndra huvudstäderna i de oorcliska länder-    tili förnyandet eller utbyggande av vägnätet i
52181:  oo, skulle spårtrafikenJS basnät i Helsingfors-     denna region.
52182: 
52183: 
52184:  L345/71
52185: 2
52186: 
52187:     Med hänvisning tili det ovan sagda, får jag            Är Regeringen beredd att företa en
52188: tili vederbörande medlem av statsrådet med              utredning om statens möjligheter att
52189: stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställa            delta i byggnadskostnaderna för Hel-
52190: följande spörsmål:                                      singfors metro?
52191:      Helsingfors den 17 november 1971.
52192: 
52193:                                          Ingvar S. Melin.
52194:                                                                                                   3
52195: 
52196: Kirj. ksm. n:o 279.                                                                     Suomennos.
52197: 
52198: 
52199: 
52200: 
52201:                                  Melin: Valtion osallistumismahdollisuuksista Helsingin metron
52202:                                     rakentamiskustannuksiin.
52203: 
52204: 
52205:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52206: 
52207:    Liikenteen, etenkin julkisen liikenteen hoito    kymmenen vuoden kuluttua pituudeltaan noin
52208: H:elsingin seudulla on vuosi vuodelta vaikeutu-     50 km kaksoisraidetta ja lähes 40 metroasemaa.
52209: mt. Liikenneruuhkat ovat jokapäiväinen tosi-        Niin olisi joukkoliikenteen perusongelma myös
52210: lsia, mistä johtuu, että työpaikalle ja sieltä      Helsingin naapurikuntien osalta ratkaistu. Ny-
52211: takaisin matkustamiseen kuluva aika on monien       kyisen alustavan kustannusarvion mukaan koko
52212: )salta nyt kohtuuttoman pitkä. Samanaikaisesti      seudun metroverkon kustannukset toukokuun
52213: )lisi realistisena tosiasiana todettava, että       1970 hintatason mukaan nousevat noin 1 500
52214: H:elsingin seudun joukkoliikenteen suunnittelun     miljoonaan markkaan. Tähän rahamäärään sisäl-
52215: :>erustana tulisi olla Helsingin kaupungin va-      tyy ratojen, asemien ja vaunujen lisäksi myös
52216: ~tsema raideliikenneratkaisu, eli toisin sanoen     varikkojen rakennuskustannukset.
52217: netto. Mikäli näin tehtäisiin, koko kaupunki-          Jos otetaan huomioon, että metro on olen-
52218: ;eudulla olisi yhteinen taideliikenteen perus-      nainen osa koko Helsingin seudun liikenne-
52219: v-erkko, johon sitten muut kuljetusmuodot ku-       järjestelmää, on luonnollista, että tieverkon
52220: ~en Valtion rautateiden paikallisliikenne tarkoi-
52221:                                                     laajentamisen tarve pienenee heti, kun metro
52222: tuksenmukaisesti liitettäisiin. Ei liene kansan-    alkaa toimia täysitehoisesti. Lain mukaan val-
52223: taloudellisesti järkevää ottaa Helsingin seudulla   tion on pakko osallistua tieverkon laajentami-
52224: 1seita eri liikennejärjestelmiä suunnittelun pe-    seen, mutta sitävastoin se ei osallistu metron
52225: rustaksi.                                           kustannuksiin. Metrorataa voidaan kuitenkin
52226:     Helsingin kaupunginvaltuuston 7 päivänä         täysin verrata moottoritiehen - se on vaihto-
52227: :oukokuuta 1969 tekemä metropäätös oli tär-         ehtoinen keino tiettyjen liikenneongelmien rat-
52228: {eä askel joukkoliikenteen ongelmien ratkaise-      kaisemiseksi - , joten valtion osallistumista
52229:  uiseksi paitsi iJtse Helsingissä, myös kaupungin   maan pääkaupungin metroverkon rakentami-
52230:  rmpäristössä. Tämän päätöksen yhteydessä           seen voi pitää sekä perusteltuna että kohtuul-
52231:  :Ielsingin kaupunki tahtoi myös pelastaa kau-      lisena.
52232:  >ungin arvoineen yh~ lisääntyvän automäärän
52233:  raikutuksilta ja tehdä kaupungin ihmisystävälli-      Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että valtion
52234:  ~mäksi samalla kun ympäristön saas.tumis-          osallistuminen metroreittien kustannuksiin mil-
52235:  raara myös otettiin huomioon. Tämä päätös          tei kaikkialla on sääntönä. Niinpä valtio
52236:  :ietää myös sitoutumista suuriin investointeihin   Tukholmassa osallistuu varsinaisten metro-
52237:  noniksi vuosiksi eteenpäin. Helsingin metron       ratojen rakennuskustannuksiin 95 prosentti-
52238:  !tlsimmäisen vaiheen -          välillä Kamppi-    sesti, mikä merkitsee noin 50 % metron koko-
52239:  ?uotinharju, pituudeltaan 12 km - kustannus-       naiskustannuksista. Hampurissa Liittotasavallan
52240:  trvio on kevään 1970 hintatason mukaan 355         osuus on noin 50 % radan kustannuksista, ts.
52241:  niljoonaa markkaa, mikä merkitsee noin 700         noin 25% kokonaiskustannuksista. USA:ssa
52242:  nk Helsingin jokaista asukasta kohden ( Huom.      valtio vastaa 75 prosenttisesti San Fransiscon
52243:  :i veronmaksajaa).                                 seudun laajan metron kustannuksista.
52244:     Otettaessa Helsingin valitsema metrojärjes-        Edelleen on muistettava, että Helsingin seu-
52245:   elmä perustaksi koko seudun joukkoliikenteen      dulla verojen ja maksujen muodossa autoliiken-
52246:  :uunnittelulle, kuten muissa pohjoismaisissa       teeltä kerättävistä varoista vain murto-osa pa-
52247:   >ääkaupungeissa on tehty, taideliikenteen pe-     lautuu tälle alueelle tieverkon uudistamista tai
52248:   usverkko olisi Helsingin seudulla ehkä kahden-    laajentamista varten.
52249:    Edelläesitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-            Onko Hallitus valmis suoritutta
52250: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-           maan selvityksen valtion mahdollisuuk
52251: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi             sista osallistua Helsingin metron ra
52252: kysymykseen:                                             kentamiskustannuksiin?
52253:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1971.
52254: 
52255:                                           Ingvar S. Melin.
52256:                                                                                                   5
52257: 
52258: 
52259: 
52260: 
52261:                          E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
52262: 
52263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tielaitoksen investointitarve Helsingin seu-
52264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dulla vuosina 1972-1985 noin 400 milj.
52265: olette 18 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn        markkaa.
52266: kirjeenne N:o 1662 ohella lähettänyt valtio-          Rautatieinvestointeina valtio on osallistunut
52267: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi       ja tulee lähivuosina osallistumaan huomatta-
52268: kansanedustaja Ingvar S. Melinin näin kuulu-       vassa määrin Helsingin seudun joukkoliikenteen
52269: van kirjallisen kysymyksen:                        investointeihin. Valtionrautateiden toimesta
52270:                                                    ylläpidetään Helsingin seudulla ja Helsingin
52271:              "Onko Hallitus valmis suoritutta-     kaupungin alueella joukkoliikennettä kahdella
52272:           maan selvityksen valtion mahdollisuuk-   ja tulevaisuudessa kolmella suunnalla. Rauta-
52273:           sista osallistua Helsingin metron ra-    tieliikenteen kehittämiseksi valtio on suoritta-
52274:           kentamiskustannuksiin?"                  nut viime vuosina suuria investointeja Helsin-
52275:                                                    gin lähiliikenteen kehittämiseksi rataosilla Hel-
52276:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        sinki-Kirkkonummi ja Helsinki-Riihimäki.
52277: tavasti seuraavaa:                                 Investointien määrä on ollut vuosina 1966-
52278:    Kysyjän kanssa voi olla yhtä mieltä siitä,      1970 noin 88 milj. markkaa ja vuosina 1971
52279: että metro on olennainen osa Helsingin seudun      -1977 se tullee olemaan noin 215 milj. mark-
52280: liikennejärjestelmää ja että Helsingin seudun      kaa kuluvan vuoden hintatasolla mitattuna.
52281: joukkoliikenteen suunnittelun perustana tulisi     Huomattavana kohteena on mainittava Huopa-
52282: olla raideliikenneratkaisu. Kysyjän kanssa ei      lahden-Martinlaakson rautatie, joka valmistuu
52283: kuitenkaan voi olla yhtä mieltä siitä, että        vuonna 1974 ja jonka investointikustannuksiin
52284: Helsingin kaupungin valitsema metrojärjestelmä     osallistuvat sekä valtio että Helsingin kaupunki
52285: otettaisiin perustaksi koko Helsingin seudun       ja maalaiskunta (tuleva Vantaan kauppala).
52286: joukkoliikenteen suunnittelulle. Helsingin kau-       Helsingin ja sen ympäristöalueiden liiken-
52287: pungin ja sen ympäristöalueiden liikenteen hoi-    teen hoitamisessa valtio ei suinkaan ole ollut
52288: tamiseen tarvitaan metroa mutta sen lisäksi        toimeton eikä se tule olemaan sitä vastaisuu-
52289: siihen tarvitaan myös teillä, kaduilla ja rauta-   dessakaan. Hallituksella ei ole mitään sitä vas-
52290: teillä hoidettavaa liikennettä. Työn-, vastuun-    taan, että suoritetaan selvitys valtion mahdol-
52291: sekä kustannusten jako eri liikennemuotojen        lisuuksista osallistua Helsingin metron raken-
52292: sekä valtion ja asianomaisten kuntien kesken       tamiskustannuksiin, mutta samassa yhteydessä
52293: tulisi olla tasapuolinen ja tarkoituksenmu-        olisi laajemmin selvitettävä, mikä yleensä on
52294: kainen.                                            oleva työn-, vastuun- ja kustannusten jako val-
52295:    Helsingin seudun joukkoliikenteen hoitami-      tion ja kuntien kesken liikenteen hoitamisessa.
52296: nen on kunnille suuri taloudellinen rasitus,       Ongelmat tällä hetkellä ovat suurimmat Hel-
52297: mutta myös valtio osallistuu siihen merkittä-      singin seudulla, mutta tulevaisuudessa saman-
52298: vijllä panoksella. Tie- ja vesirakennuslaitos on   laisia ongelmia voi esiintyä muuallakin. Suori-
52299: viime vuosikymmenen loppupuoliskolla käyttä-       tettavaa selvitystä ei ole syytä rajoittaa kos-
52300: nyt yleisten teiden tekemiseen Helsingin seu-      kemaan vain Helsingin metron rahoitusta vaan
52301: dulla (Helsingin kaupunki ja maalaiskunta,         selvityksen kohteena tulisi olla yleiset perus-
52302: Espoo ja Kauniainen) varoja vuosittain 10-16       teet liikenteen hoitamisesta aiheutuvien kustan-
52303: milj. markkaa. Alustavien arvioiden mukaan on      nusten jakamisesta valtion ja kuntien kesken.
52304:      Helsingissä joulukuun 22 päivänä 1971.
52305: 
52306: 
52307:                                                                 Liikenneministeri Esa Timonen.
52308: 1345/71
52309: 6
52310: 
52311: 
52312: 
52313: 
52314:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
52315: 
52316:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nen under åren 1972-1985 omkring 400 milj.
52317: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          mark.
52318: velse nr 1662 av den 18 november 1971 till            I betydande grad har staten med järnvägs-
52319: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        investeringar deltagit och kommer under de
52320: vande av svar översänt följande av riksdags-       närma.ste år att deltaga i investeringarna för
52321: man Ingvar S. Melin ställda skriftliga spörsmål:   den kollektiva trafiken i Helsingforsregionen.
52322:                                                    Genom statsjärnvägarnas försorg upprätthålles
52323:           "Är Regeringen beredd att företa en      i Helsingforsregionen och på Helsingfors stads
52324:        utredning om statens möjligheter att        område kollektiv trafik i två riktningar och i
52325:        delta i byggnadskostnaderna för Hel-        framtiden i tre riktningar. För utvecklande av
52326:        singfors metro?"                            järnvägstrafiken har staten under de senaste
52327:                                                    åren gjort stora investeringar för a.tt utveckla
52328:    Såsom sva.r på spörsmålet får jag vördsamt      Helsingfors närtrafik på bandelarna Helsing-
52329: anföra följande:                                   fors-Kyrkslätt och Helsingfors-Riihimäki.
52330:    Jag kan dela spörsmålsställarens uppfattning    Investeringarnas belopp har under åren 1966
52331: i det avseende, att metron utgör en väsentlig      -70 varit omkring 88 milj. mk och kommer
52332: del av Helsingforsregionens trafiksystem och       under åren 1971-1977 att vara omkring 215
52333: att spårtrafiklösningen bör läggas till grund      milj. mk, mätt enligt med innevarande års pris-
52334: för planeringen av den kollektiva tra.fiken i      nivå. Såsom ett betydande objekt måste näm-
52335: Helsingforsregionen. Däremot kan jag icke dela     nas järnvägen Hoplaks-Mårtensdal, som blir
52336: spörsmålsställarens uppfattning i det avseen-      färdig år 197 4 och i vars investeringskostna-
52337: det, att det metrosystem, som Helsingfors stad     der deltar såväl staten som Helsingfors och
52338: bestämt sig för, skulle läggas till grund för      Helsinge ( den blivande Vanda köping).
52339: planering av den kollektiva trafiken i hela           I skötseln av trafiken i Helsingfors och
52340: Helsingforsregionen. För att sköta trafiken i      omgivande områden har staten ingalunda varit
52341: Helsingfors stad och omgivande områden be-         overksam och kommer icke heller att vara det
52342: höves metro men dessUJtom trafik :som kräver       i framtiden. Regeringen har ingenting emot,
52343: vägar, gator och järnvägar. Fördelningen av        att man utreder möjligheterna att staten del-
52344: arbete, ansvar och kostnader mellan de olika       tar i kostnaderna för byggandet av Helsing-
52345: trafikformerna samt mella.n staten och veder-      fors metro, men i detta sammanhang borde
52346: börande kommuner borde vara rättvis och            grundligare utredas, hurudan fördelningen av
52347: ändamålsenlig.                                     arbete, ansvar och kostnader skall vara mel-
52348:    Skötseln av den kollektiva trafiken i Hel-      lan stat och kommuner vid skötseln av trafik.
52349: singforsregionen är för kommunerna en stor         För närvarande är problemen störst i Helsing-
52350: ekonomisk belastning, men även staten gör häri     forsregionen, men i framtiden kan likadana
52351: en betydande insats. Väg- och vattenbyggnads-      problem förekomma även annanstans. Det är
52352: väsendet har under senare hälften av sistlidna     icke skäl att begränsa den utredning som skall
52353: årtionde för byggande av allmänna vägar i Hel-     företagas till att omfatta endast finansieringen
52354: singforsregionen (Helsingfors, Helsinge, Esbo      av Helsingfors metro utan föremål för utred-
52355: och Grankulla) årligen använt 10-16 milj.          ningen borde vara de allmänna principerna för
52356: mk. Enligt preliminära beräkningar är väg-         fördelning mellan stat och kommuner av de
52357: väsendets investeringsbehov i Helsingforsregio·    kostnader, som orsakas av skötseln av trafiken.
52358:      Helsingfors den 22 december 1971.
52359: 
52360: 
52361:                                                                   Trafikminister Esa Timonen.
52362: Kirj. ksm. n:o 280.
52363: 
52364: 
52365: 
52366: 
52367:                                   Vilponiemi: Asuntoedun verotuksen poistamisesta.
52368: 
52369: 
52370:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
52371: 
52372:    AsU!lJtoedun verotuksen epäoikeudenmukai-         miseksi sekä vuokrakulujen kohtuulliseksi vä-
52373: suudesta on keskusteltu useiden vuosien ajan.        hennysoikeuden sallimiseksi verotuksessa. Huo-
52374: Kohtuuttomana tätä verotuksen muotoa pitä-           j•ennuksen tulisi määräytyä verovelvollisen ve-
52375: vät erityisesti sellaiset omakotitalon tai asunto-   ronalaisten .tulojen määrän perusteella siten,
52376: os&een omistajat, jotka ovat asuntonsa hank.-        että vähennys kohdistuisi lähinnä alemmissa
52377: lcineet yksinomaan oman perheensä käyttöön ja        veroluokissa verotettavien asuntokuluihin. Tois-
52378: jo;tka ovat jo maksaneet verot ansaitessaan          taiseksi hallituksen taholta ei ole ryhdytty toi-
52379: asunnon hankkimiseen käytetyt varat tai mak-         menpiteisiin kyseisten epäkohtien poistami-
52380: settavaksi tuleva.t lainamenot. Erityisesti alem-    seksi. Asuntoedun verotus on siinä määrin koh-
52381: missa tuloluokissa asuntoedun verotus on             .tuuton verotuksen muoto, että siitä olisi mitä
52382: omiaan vain lisäämään ennestäänkin korkeita          pikimmin luovuttava.
52383: asumiskustaiO!nuksia.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
52384:    Eduskunta kiinnitti asiaan huomiota vii-          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
52385: meksi syksyllä 1969 käsitellessään hallituksen       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
52386: esitystä laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-     seuraavan kysymY'ksen:
52387: säännöksistä verolakeihin annetun lain muutta-
52388: misesta. Tällöin valtiovarainvaliokunnan mie-                  Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
52389: tinnössä lausuttiin valiokunnan tuH.een sellai-             siin kohtuuttoman asuntoedun veroituk:-
52390: seen käsitykseen, että hallituksen tulisi tutkia            sen poistamiseksi?
52391: toimenpiteitä asuntoedun verotuksen helpotta-
52392:      Helsingissä 18 päivänä maxraskuuta 1971.
52393: 
52394:                                          Väinö Vilponiemi.
52395: 
52396: 
52397: 
52398: 
52399: 1339/71
52400: 2
52401: 
52402: 
52403: 
52404: 
52405:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52406: 
52407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       senttijärjestelmän mukaisella verotuksella. Tä-
52408: mainitussa tarko1tuksessa Te, Herra Puhemies,        män mukaan asuntokiinteistön veronalaisena
52409: olette 18 päivänä marraskuuta 1970 päivätyn          tulona pid~ttäisiin laissa vahvistetun prosentti-
52410: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         luvun osoittamaa osaa kiinteistön verotusar-
52411: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vosta. Tuottoprosenttijärjestelmää sovellelt:taisii:n
52412: edustaja Väinö Vilponiemen näin kuuluvasta           sekä omakotitaloihin, joiden huoneistojen pinta-
52413: kirjallisesta kysymyksestä n:o 280:                  alasta vähintään puol;ta käytetään omistajan
52414:                                                      tai hänen perheensä asuntona, että myös asunto-
52415:            "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-     osakeyhtiöiden ja asunto-osuuskuntien omista-
52416:         siin kohtuuttoman asuntoedun verotuk-        miin kiinteistöihin, milloin kiinteistön huoneis-
52417:         sen poistamiseksi?"                          tojen pinta-a~asta vähintään 70 % kuuluu huo-
52418:                                                      neistoihin, joihin osakkeenomiS~tajilla tai jäse-
52419:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi:tta-      nHlä on yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sään-
52420: vasti seuraavaa:                                     töjen nojalla hallintaoikeus. Velkojen korot
52421:     Verotuksen yksinkertaistamistaimikunta kä-       sekä indeksi- ja kurssitappiot saataisiin vähen-
52422: sitteli mietinnössään (Komiteanmietintö 1969:        tää muusta tulosta näis,tä vähennyksistä yleensä
52423: B 12) laajasti asuntoedun verottamiseen liitty-      voimassa olevien säännösten mukaan. Perhe-
52424: viä kysymyksiä. Toimikunnan mietintöä tarki~ta­      verotuksen tarkistamistoimikunta ehdotti asun-
52425: maan asetettu perheverotuksen tarkistamistaimi-      totulon verottamista koskevan lain mukaisen
52426: kunta (Komiteanmietintö 1970: B 69) on pää-          tulon säätämistä veronalaiseksi vain kunnallis-
52427: osiltan yhtynyt verotuksen yksinkertaistamis-        verotuksessa. Perusteluina on esitetty, että
52428:  toim1kunnan ehdotuksiin, mutta on kuitenkin         koska 'kiinteistöistä aiheutuu kunnille erityisiä
52429: tehnyt niihin eräitä muutoksia. Mietinnöissä         menoja ja rasituksia ja kuntien verotuspohja
52430:  todetaan että omasta tai osakeyhtiön osakkaana      on muutenkin varsin kapea, olisi asianmukaista
52431: tai osuuskunnan jäsenenä hankitusta asunnosta        säätää asuntotuloverosta kunnallinen vero.
52432: saatava etu on asuntoon sijoitetun pääoman              Asuntotulon verottamista koskeva edellä tar-
52433: 'tuottoa, joka voidaan rinnastaa muuhun pää-         koitettu ehdotus sisältyy luonnollisten henkilöi-
52434: omatuloon. Lisäksi todetaan, että asuntoedun         den kok:onaisverouudistukseen, joka on ollut
52435: verotuksesta luovuttaessa saisivat ,tästä suusiro-   edellisen hallituksen ministerivaliokunnan kä-
52436: man hyödyn suurituloiset, mikä taas johtuu           siteltävänä. Asiaa ei ole nykyisessä hallituksessa
52437: verotuksen progressiivisuudesta. Tällä perus-        käsitelty, mutta tarkoituksena on, että koko-
52438: teella on päädytty siihen lopputulokseen, että       naisuuteen liittyen selvitetään vielä asuntotulon
52439: verorasitus voidaan j,akaa oikeudenmukaisesti        verottamista koskevan lakiehdotuksen :toteutta-
52440: vain, jos asuntoetua pidetään veronalaisena tu-      misen vaikutuksia. Välttämättä ehdotuksen ei
52441: lona.                                                kuitenkaan tarvitse liittyä verotuksen kokonais-
52442:     Toimikunnat ehdottavatkin nykyisen asunto-       uudistukseen.
52443: edun verottamisen korvaamista ns. ,tuottopro-
52444:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1971.
52445: 
52446:                                                            Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
52447:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
52448: 
52449:    I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Kommissionerna föreslår, att beskattningen
52450: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      av den nuvarande bostadsförmånen skulle er-
52451: av den 18 november 1971 tili vederbörande          sättas med en beskattning enligt det s:k. av-
52452: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     kastningsprocentsystemet. Enligt detta skulle
52453: jande av rik.sdagsman Väinö Vilponiemi ställda     såsom bos:tadsfastighets stkaittepliktiga inkomst
52454: spörsmål nr 280:                                   anses den del av fastighetens beskattningsvärde
52455:                                                    som ett i lag fastställt procenttal anger. Av-
52456:           "När ämnar Regeringen skrida tili        kastJningsprocen;tsystemet skulle tillämpas såväl
52457:        åtgärder .för frångående av den oskäliga    på egnahemshus, i vilka av lägenheternas areal
52458:        beskattningen av hostadsförmån?"            minst hälften användes såsom ·bostad för äga-
52459:                                                    ren el:ler hans familj, som på av bostadsaktie-
52460:                                                    bolag och bostadsandelslag ägda fastigheter, då
52461:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     av arealen av fastighetens lägenheter minst
52462: samt anföra följande:                              70 % hör tili lägenheter, ,tili vilka aktieägare
52463:     Kommissionen för uppgörande av förslag tili    eller medlemmar har besittningsrätt med stöd
52464: förenlcling av beska~ttmingen har i sitt betän-    av bolagsordningen eller andels·lagets stadgar.
52465: kande (Kommittebetänkande 1969: B 12) vid-         Räntor på :lån samt index- och kursför.luster
52466: lyftigt behandlat frågor som ansluter sig :tili    skulle få avdragas från annan in:komst enligt de
52467: beskattningen av bos.tadsförmån. Den för juste-    stadganden som i allmänhet gäller angående
52468: ring av sagda kommissions betänkande tillsatta     dessa avdrag. Kommissionen för revidering av
52469: kommissionen för revidering av familjebeskatt-     familjebeskattningen föreslog att det skulle stad-
52470: nilllgen (Kommittebetänkande 1970: B 69) har       gas, att inkomst enligt lag rörande ·beskattning
52471: i huvudsak förenat sig om de av kommissionen       av bostadsi:nk.omst skulle vara skattepliktig en-
52472: för uppgörande av förslag .tili förenkling av      dast vid kommunalbeskattningen. Såsom motiv
52473: beskattningen gjorda förslagen, men likväl gjort   har anförts, ;att emedan kommu.l1!ema åsamkrus
52474: en del ändringar i dem. I betänkandena konsta-     särskilda utgifter och besvär av fastigheter, och
52475: teras, 31tt förmånen av egen bostad eller av bo.   kommunernas beskattningsunderlag även an-
52476: stad som man anskaffat i •egenskap av delägare     nars är rätt Iite:t, skulle det vara motiverat att
52477: i aktiebolag eller medlem av andelslag utgör       stadga, att bostadsinkomstskatten skulle vara
52478: avkastning av det kapital som investerats i        en kommunal skatt.
52479: bostaden och kan jämställas med annan kaphal-         Ovan avsedda förslag rörande heskattning
52480: inkomst. Ytterligare konstateras, att om man       av bostadsinkomst ingår i totalrevisionen av
52481: skulle avstå från att beskatta bostadsförmån,      beskattningen av fysiska personer, viiken be-
52482: skulle de ,som har stora inkomster draga den       handlats av ett ministerutskott inom den före-
52483: största nyttan härav, vilket åter beror på be-     gående regeringen. Saken har icke behandlats
52484:  skattningens progressivitet. På grund härav har   av den nuvarande regeringen, men avsikten är,
52485: man kommit tili det slutresultatet, att skatte-    att i anslutning tili helheten skall utredas även
52486: bördan kan fördelas rättvist endast om bostads-    viiken inverkan verkställande av lagförslaget
52487: förmånen bibehålles såsom skattepliktig in-        om beskattning av bostadsinkomst skulle ha.
52488: komst.                                             Förslaget behöver dock icke nödvändigtvis an-
52489:                                                    sluta sig till totalrevisionen av beskattningen.
52490:      Helsingfors den 20 december 1971.
52491: 
52492:                                                                Finansminister Päiviö Hetemäki.
52493: Kirj. ksm. n:o 281.
52494: 
52495: 
52496: 
52497: 
52498:                                   Taipale: Suojelupoliisin toiminnasta.
52499: 
52500: 
52501:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52502: 
52503:     Viime vuosien oikeusturvakeskustelussa on I Valtakunnan itsenäisyyttä vastaan kohdistu-
52504: eräänä tärkeänä puheenaiheena ollut yksityisten          neet hankkeet ja muu vakoiluun viittaava
52505: kansalaisten oikeusturva erilaisten kortistojen                           toiminta.
52506: ja lausunnonantojen yhteydessä. Suojelupoliisin
52507: osuutta eräänä kansalaisten oikeusturvaa louk- Vakoilu.
52508: kaavana laitoksena on samanaikaisesti sivuttu.          Tammikuun 12 päivänä ilmoittautui suojelu-
52509:     Suojelupoliisin apulaispäällikön jullcisuuteen poliisin pääosastolla Vieremäeltä kotoisin oleva
52510: antamien tietojen mukaan Suojelupoliis1n kor- maanviljelijä                      , joka oli palannut ul-
52511: tistoissa on tietoja yli 100 000 kansalaisesta.       komailta  Suomeen,     haluten   selvittää asiansa
52512: Suojelupoliisi on antanut Lisäksi vuosittain vii- viranomaisille.
52513: me vuosina noin 25-30 000 1ausnntoa yksi-                            oli osallistunut maanpetoksesta
52514: •tyishenkilöistä ja lähes parisataa lausuntoa tie- tuomitun                      kanssa vuonna 1952
52515:  dustelluista yhdistyksiSJtä. Samoin ainakin vuo- partiomatkaan Neuvostoliiton puolelle vieraan
52516: s1na 1965-67 on suojelupoLhlsi antanut lausun- valtion laskuun.
52517:  toj·a palvelukseen pyrkivlistä eri vi!raoomaisllle                   tuomittiin Helsingin hovioikeu-
52518:  855-980 kappaletta vuosittain.                       den kesäkuun 17 päivänä antamalla päätöksellä
52519:      Suojelupoliisin 1tel11tiiviin kuuluu nykyisin 10 kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja menettä-
52520:  vaJ.voa ja sarattaa ilmi sehlaiset hankkeet, jotka mään valtiolle dkoksen tuottaman taloudellisen
52521:  kohdi!stuvat:                                        hyödyn. Tuomio on ehdollinen 3 vuoden koe-
52522:      - valtion itsenäisyyteen ( mampetoksellinen tusajalla.
52523:  eli vakoilutoimin ta)                                   Kesäkuun 23 päivänä palasi USA:sta koti-
52524:                                                       maahan vuonna 1953 Suomesta poistunut vie-
52525:  - laillista V'altio- ja yhteiskuntajärjestystä vas- remäkeläinen autonkuljettaja                , jonka
52526:  taan ( valtiopetoksellinen toiminta)                 suojelupoliisi epäili suorittaneen vieraan val-
52527:      - yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tion toimesta vuonna 1952 niinikään partio-
52528:   (johon pit:Jkäaikarisen porvaril1isen perinteen matkan Neuvostoliiton puolelle yhdessä turku-
52529:  johdosta on tu1lcitttu kuuluvan mm. lakot ja laisen työmies                          kanssa. Suomesta
52530:  mielenosoitukset!).                                  poistunut                 on edelleen ulkomailla.
52531:      Ne menetdtr..ät, joilla suojelupoliisi toimin- Suomeen palattuaan                       oli halukas
52532:  taa harjo11ltaa ja mihin seikkoihin se erityisest::i selvittämään asiansa viranomaisille.
52533:   kiinnittää huomiota sekä kortistoinnin tai pi-                     tuomittiin Itä-Suomen hovioikeu-
52534:   kemmin lausunnonantojen laajuus käy ilmi sen den joulukuun 30 päivänä antamalla päätök-
52535:   viime vuoden vuosikertomuksesta.                    sellä 10 kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja me-
52536:       "SuojelupoHisin vahvuudessa ja kokoonpa- nettämään valtiolle rikoksen tuottaman talou-
52537:   .nossa ei kertomusvuoden aikarna tapahtunut dellisen hyödyn. Tuomio on ehdollinen 3 vuo-
52538:   muutoksia. Suojelupoliisin palveluksessa on ol- den koetusajalla.
52539:   lut yhteensä kahdeksan kulkulaitos•ten ja yleis.-      Toukokuun 24 päivänä havaittiin Porissa,
52540:   ten töiden ministeriön palkkaamaa virastotyön- MäntyLuodon edustalla poliisåivenees:tä kauem-
52541:   tekijää, jotka ovat olleet sijoitettuina Oulun, pana mereLlä sukellusvenettä muistuttava esine,
52542:   Tampereen, Lappeenrannan ja Turun piiri- joka oli 3-4 sekunnin kuluttua havaintohet-
52543:   toimistoihin sekä Kemin, Porin, Kaj-aanitn ja kestä painunut näkymäutömiin. V astaa<Vanlad-
52544:   Vaasan edustus:toihin.                              nen havainto oli .tehty muutamia päivl.ä ai!kai-
52545: 19/72
52546: 2
52547: 
52548: semmilnlkin Meribrvian ja Ouran saaristojen            vostoliiton aluev,esirajan. Neuvostohiton viran-
52549: väilllä. Merivartioston ja ilmavoimien ltehoste-       omaiset otlcivalt näistä kiinni 5 alusta.
52550: tustf\ tankkruilusta huolimatta ei havainnoille           Luv{IJ1ltomasti Neuvostoliiton aluevesillä ka--
52551: saatu va:hv~stusta.                                    laS!t:lll1lekten alusten miehistöön kuul'Uillei!sta on
52552:    Syyskuun 5 päivänä kello 22.30 ha:vwt,si            asetettu syytteeseen 7 Suomen kansalaista lu-
52553: Kainuun raj,aval!1tioston Katttimon 2-miehilnen        vatJtomasta -va:ltak.Ufl!!llan: mjan ylittämisestä.
52554: partio rajamerkki 747 torni~ta, että Suomen            Syyllteeseen asetetut on ltuomintu yleensä 10---
52555: puolelta oli annettu morsemerkkejä muistutta-          20 päivän päiväsakkoihin.
52556: vwa vailovi!lkutusna Neuvostoliillvon surmtaan ja
52557: sieltä oli vastattu salffiMnapaisin merkein. Val<r     Neuvostoliiton viranomaisten toimesta Neu-
52558: merkkien ,a:nto oli lopetettu Suomen puolelta            vostoliitosta Suomeen luovutetut henkilöt.
52559: kello 23.10 ja Neuvostoliiton puolelta kello
52560: 23.49. Merkkejä ei oltu pyst)'ll:ity tulkitse-            Kertomusvuoden atik.atn'al NeUIVOS/toliito111 r,aja-
52561: maan eikä ruiden antajaa oltu :tavoitettu koira-       viraoomaiset luovuttivat Suomen Vlkooomaisill.e
52562: pattionkaan av:uilita.                                 yhteensä 34 Suomen kansalaista, joilta oli ka-
52563:                                                        clonnut tai v:wast,etltu henkilä!Hsyyspaperit hei-
52564:                                                        dän olles:sa'<llll seuramatkalla NeuvostoWtossa.
52565:             II Rajatapahtumat.
52566: Luvattomat rajanylitykset.                             Uskonnollisen kirjallisuuden salakuljetus-
52567:                                                          yritykset Neuvostoliittoon.
52568:     Kertomusvuoden aikana tuli suojdupoliisin
52569: tietoon yh11een:sä 20 luvatonta rajanylitystä               KieJ:;nomusvuoden aikana palauttivat Neuvos-
52570: Suomesta Neuvostaliittoon ja 1 luvaton t:lljan-        toliiton r:ajaviroo;omaiset Suomen viranoma.i:sille
52571: ylitys NeuvostoliJiJtost·a Suomeen. Luvattomasti       neuvostolHttobisilta itullitat'kastusasemhlta yh-
52572: mjan ylittäneistä oli 20 Suomen kansalaisia ja         teensä 27 'suomalaista, 2 ruotsai:arusta: ja 2 eng-
52573: 1 NeuvostoliiJton bns·alrunen.                         lantilaista henkilöä, jotka olivat yrittäneet sailia-
52574:    Näitben lisäksi todettHn 4 luv:llton:ta rajan-      kuljettaa uskonnollista kirjallisuutta Neuvos:to-
52575: yliitystä Suomesta Neuvostolihtoon, joiden teki-       :lii:ttoon. Suorit,etui:ssa puhuHeluiss.a ko. heniki-
52576: jöi<stä ei ole saatu selkoa.                           löt eivät ole suos.tuneet kertomaoo kirjojen al-
52577:    Luvatltomasti mja:n ylilttäneistä Suomen ka:nr      kuperää, vruan ovrut kertoneet yriutäneens.ä vi:edä
52578: sailaisista: asetet;tiJin syytteeseen 11 henki~öä.     lcirjrut Neuvostoliitrtoon uskomoJ.lisen vakau-
52579: Syytteeseen asetetut on tuomiuu 10~20 päi-             muben vuoksi.
52580: vän päivä'Saikkoihin.
52581: 
52582: Luvaton liikkuminen rajavyöhykkeellä.                   III Ulkomaisista matkaseurueista Suomessa
52583:                                                                   kadonneet henlcilöt.
52584:     Kertomusvuoden aikana meni itä1s.elle raja-
52585: vyöhykkeelle iuva~tJtomastJi yhteensä 118 henki-           Suojelupoliisin saiaman ti!edon muka:an katosi
52586: löä. Näistä ali Suomen kansalaisia 70, Ruot-           kertJomusvuoden aikana Suomessa käyneistä
52587: sin 2, Noqan 1, Tanskan 2, Länsi-Saksan 25,            matkarseurueista 1 Unkrurin kans>a~1ainen, 1 Bu1-
52588: Sv·eitsin 6, Italian 2, Ranskan 2, Espanjan 3,         ga:rian kansaLainen, 1 TsekkosJ.ovak.ia:n kansa-
52589: Japanin 2 j-a Yhdysv,altain 3.                         la:inen ja 6 Romanian koosalaista.
52590:     Luw1ltomasci Tajavyöhykkeelle menneistä ase-           Kuka13:11 kadonneista henkilöilstä ei ole otta-
52591: tettiin sy:Ytteeseen 4 3 suomaJlaista 'S'ekä 7 ulko-   nut Suomessa yhtey.ttä viranomaisiin:, eikä heirt:ä
52592: maaJ:aista. Muiden kohdalla ei o1e katsottu ai-        ole Suomessa tavat/tU.
52593: heelliseksi ryhtyä syytetoimiin. Syytteeseen ase-
52594: t·etlllt on yleensä tuomittu 5-10 päivän pihllvä-
52595: sak:koihln.                                              IV Valtakunnan laillista valtio- ja yhteis-
52596:                                                             kuntajärjestystä vastaan kohdis-
52597: Luvaton kalastaminen Neuvostoliiton                                  tuvat hankkeet.
52598:   aluevesillä.                                         Mielenosoitukset.
52599:     Kertomusvuoden aikana yhneensä 8 suoma-              Yhdysvahain ViJetn:amin politiikka;a vaSJtaan
52600: la,Lsta kalastusalusta yHtti luvattomruSiti Neu-       suunnatut mielenosoitukset muodosti,vart kef!to-
52601:                                                                                                                 3
52602: 
52603: musvuoden .aålkana suurimman mielenosoirtus-               lenosoittajatt jakoiv;at julkilausumia, joissa ar-
52604: ryhmä:n, mutta huomiotaherättäv1mpinä mie1en-               vostelti:iJn P,ersiaa ja Sha:ahia. Mielenosoitus su-
52605: osoituksina voidaan pitää Iranin Shaahin valtio-            jui melko rauhaJlisesti, joskin pientä kahinaa
52606: vieraiLua kohta·an suunnatut m~elenosoLtuksert:             poLiisin kanssa pydttiin saamaan aikatan.
52607: 22-26. 6. 1970 välisenä aikana•. Mmtak.in                       Tiistaina 23. 6. 70 oli mielenosoiJtus Kappe-
52608: mielenosoituksia esi:intyi, mutta nliissä ei yleensä       lin edustrulla klo 12:00 alkaren. Tällöin Hel-
52609: tapa•htunut järjesty;shäiriöitä.                            singin kaupunki tarjosi lounruan vieraiden kun-
52610:      YLeistä jäDj•estystä häirinnei:stä m1e1enosoirt:uk-   !l!iruksi ns. Jugend.,sailissa. Kappelin edustalle
52611: sis:ta mainittakoon amerikkaLaisten astronaut-             oli kerääntynyt noin 200 midenosoittat}aa ja
52612: 'tien kuntlliaksi Helsingdis·sä, Porthanian suu-            runsaasti utelias ta yleisöä. V altiov1eraiden sata-
52613: ressa luentosalissa järjestetyn tiedotus.titlad:suu-        puesSiai Jugend-~sa:lin edustalle huusivaJt mide!Th-
52614: den yhteydessä 27. 2. 1970 Helsingin FNL-                   osointa,jat voimakka~asti "Shaahi go home" ja
52615:  komiteoo järjestämää mielenosoi:tuSita. Tilaisuu-          "Reza Shell go to hell". Tämän mielenosoi-
52616: den aikana nostivatt noin 20 mielenosoittajaa               tuksen arkana joutuivat polilisilt pidättämään
52617:  punailsia vruatteita luenJtos·alin sdnu:staHe, jou-        muutamia mielenosoittajia, jotka aiheuttivrut
52618:  kossa oli myös joitakin FNL:n lippuja. Katn-              epäj är}estystä.
52619: ka~ssa oli englanninkJelisiä, USA:n vastallisia                 Samana iLtana, jolloin viema1t tarjosiv:a,t illal-
52620:  tekstej.ä. Pa.ikalla oLlut noin 1 000 henkilön             lis'en Kalasta:jatorprulla oli •sen edusitrulla suu-
52621:  joukko paheksui äänekkääSiti mielenosoilttajien           .rehko mie1enosoi tus. Mielenosorittaj1en joukko,
52622:  toimintaa, mutta us.eiden kehotusten ja ,tilai-            joka oli a~uksi melko p1eni, suureni illan ku-
52623: ·suuden järjes1telystä va;stanneen professot1iin           luessa ja erila1set huudot s<t~ikä Sha1ahia että po-
52624:  pyynnöstä huolima;tta mielenosorittatjat jäivät           His~a va:s:t:a!a:n voim~stuivat. Shaa:rna huudettiin
52625:  saliiln. Mielenosoi1tus ei vaikuttanut rustronaut-        murhruaja!ksi ja poliisin antamia määräyksiä ei
52626:  teihin millään tavoin.                                     tote1tu. Myöhemmässä vruihees.sa poli1sin ja
52627:      Toukokuun 8 päivänä Jatjesti Tricont mie-              mie:lenosoi1ttajwen välisen yhteenoton jälkeen
52628:  lenosoituksen Helsrungis:s.ä Yliopiston p1enes:s.ä         noin 40 mielenosoittajaa vietiin kuuhtsltelta-
52629:  juhlasalissa Senegrulin presidoot:ti Leopold Seng-        v.aksi.
52630:  horia vrusta:an hänen olles:s:a:an valtiovierailU11JSa         ShaOOin: vieraillessa 24. 6. 70 Rovaniemellä
52631:  aikan-a sileHä pitämäs,sä esitelmää. Tilrui.suudiessa     järjes1t:ettiin siellä hotelli Polarin edustalla mie-
52632:  oli myös läsnä p11es1dentti Kekkonen. Esitel-             1enosowtus. Mieleooso1ttaja:t, joita oli noin 40,
52633:  mänsä aiT!ka.na presidenoti Senghor joutui m~e­           ka:ntoivat punalippuja ja juHsteita, joissa oli
52634:  lenosoilttajien ~eskeyttämäksi, kun 2 mieleru-            Shaahin j.a Persian vastaisia iskubuse1ta. Myö-
52635:  osoittaja'lil lähti ryntä:ämään kohti puhujrukoro-        hemmin samana iltana pyrki samainen joukko
52636:  ketta jra presidentti Senghori a. Nämä :s'aatiin
52637:                                    1                       pitämään vielä uuden mielenosoituks,en, mutta
52638:  kuitenkin pysäytettyä ja poistet.tua salista.             järjestyshäiriöidoo vuoksi tämä estetltiin ja po-
52639:  Noin 20 mieLenosoittajara piti lisäksi erilaisia          liisi otti kiinni lukui:sia rauhanhäirlitslijö1tä.
52640:  juliste1t:a ylhäällä esit:elmän aU!kana. Julisteissa          Torstaina 25. 6. 70 klo 20.00 järjestettiin
52641:  sanotdin presidentti Senghorrin olevan maansa             jiill.een Helsingissä Esplanatadin puistoosa suuri
52642:  petturi j'a Ranskan marionetti.                           mielenosoitus Shaahia vaJs:taan. Vieraiden oli
52643:      Ira:nin Shaah~n vierariJ.un yhteydessä 22-            määrä saapua klo 20.30 Valtioneuvoston juhla-
52644:   26. 6. 1970 järjestettiin eri puoLilla Helsinkiä         huoneistoon illa:llisclle ja jo puoli 1tuntia ennen
52645:   sekä Espoossa ja Rova:niemellä midenosoirt:uk-           'tätä oli suuri joukko m1e1enoso11:lta~ia kokoon-
52646:  sia, jotlka ,alunperin oli tarkoitettu itse !Shruaihia    tunut puistoon. Vieraiden s'aia:pues:sa ttekivät
52647:   ja Pel:1Siaa vastaan Per:sian kansan puo1esta,           mielenosoittajat! Ju:kuis]a läpdmurtoyrity'ksiä po-
52648:   mu;tta jotka loppuvaåheessa suunrt:ootuivatt mel-        liisiketjoo läpi, mutta poLiisi hallittsi tilanJteen.
52649:   lrein yksinomaan poliisia ja tämän t<Jå,miJlltaa         IlLan kuluessa mielenosoittajien joukko kasvoi
52650:  vasta'all.                                                noin 400 henilcilöks:i. Täs,sä vaiheessa mielen-
52651:      Maooarnaina 22. 6. 70 järjestettiån suurehko          osoittajien päätarko1tukse!ksi muoci.Ostui poliisin
52652:   mielenosoitus HeLsingin kaup~torilla klo 17.00           koos,s.a kisa:ilerninen. P1eniä välikohtauksia sat-
52653:   alkaen. Tilruisuudessa, johon otti osata noin            tui si!J.oiln tällöin j1a tilanne kärjistyi noin klo
52654:   200 henkilöä, huudetJthln Shatahin vasta:itsia i&k:u-    22.30 a:ilkoihin, jolloin mielenosoittajat istuu-
52655:   lauseitm j.a kannettiin julisteita, joissa kehotet-      tuiva~t kadulle Kauppatorin laidassa ja tukkivat
52656:   tiin Shaahia po1stumaan ja ilmoi!tetltm, ettei           si<ten koko liikentteenr. Poliisi jOUituiJ tyhjentä-
52657:   tämä ole 'tervetullut maahamme. Lisäksi mie-             mään kadut, joutuen vaikeimmissa tapaUksissa
52658: 4
52659: 
52660: turvautumaan riva:kampiin ottetsun. Kadulla                Lenimn 100-vuotisjuhliin menevää yleisöä
52661: istujista 100 it'sepäi:smtä joudut'tHn viemään         häirittiin 19. 4. 1970 Helsingissä Kulttuuritalon
52662: kuulusteluun.                                          edustalla. Marxilaits-Leniniläiseen Seuraan kuu-
52663:    Mielenosoitukset eivät häirinneet vierailijoita     luvat 4 henkilöä kaupustelivaJt "PunakaM1ti"-
52664: juuri millään tavalla, muttla yleistä järjestystä      nimistä julkaisua ma:rkan h1nn'<l:sta asettuen
52665: sitä vastoin enemmän.                                  tilaisuuteen saapuvien eteen j:a yrittäen myydä
52666:     Syyskuun 2 pä1vänä järjesti. Helsingin FNL-        lehteä puo1ipakolla. Poliisi poisti häimtsiiät.
52667: komitea 3 erillistä mielenosoitus:ta Helsingissä           Tou:kokuun 1 päivänä Hels~ngin FNL-komi-
52668: USA:n sisäministerin Walter Hickel'in Suo-             tea järjesti mielenosoituksen USA:n suurlähe-
52669: men vierailua vastaan. Mielenosoitukset, joi-          :tystön edessä USA:n Kambodsan politHkkaa
52670: hin otti osaa yhteensä noin 1 000 henkilöä,            vastruan. Tällöin he maaJasivat sekä USA:n
52671: järjestettiin Helsingin lentoasemalla, Esplooaa-       että Ran:skan lähetystojen edustalle JaJkakäytä-
52672: din puistossa ja Dipolissa. M1elenosoittaj:at          vään haka.rilstejä ja kirjaimia USA. Samoin he
52673: huusivat ja koooodv:at USA:n vasta1sia iskulau-        hdtteliviit mukanaan tuomia kiviä USA:n lähe-
52674: sei:ta sekä jakoivat yleisölle Pohjois-V1etnamin       tystöä kohti sillä seuraukse1la että 14 i!kkunaa
52675: historiaa selv1ttävää monistetta. Dipolissa syö-       rikkoo111tui. Mielenosoittajat poLttiva:t myös
52676: dyn illallisen aikana sa:ttui välikohtaus, kun         omateko1s:en USA:n upun. Seitsemän "innok-
52677: illa:ltissaliin pudotettHn kattoluukusta FNL:n         kainta" mielenosoittajaa toimiteutiin kuulustel-
52678: lippu. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut suu-             tavaksi.
52679: rempaa hä1riötä ja lippu poistettiin sailista po-          Toukokuun lopulla ja 25. 6. 1970 oli WäJ:-t-
52680: liisin toimesta. Illallisen päätyJttyä ja viel1a1den   silä Oy:n Turun telakan paikoitusalueella
52681: poi-stuessa syntyi joitak1n pieniä kahlnoita po-       kiinrntetty työläisten autoihin lehtisiä, joissa
52682: liisin ja mielenosoittajien välillä. Tilanne rau-      oli mustalla tus·silla piirretty sakarat väärin
52683: hoittui, kun mielenosoittaj:at poistuivat paikalta.    päin olevia haka:ristejä sekä kuivamustekynällä
52684:                                                        kirjoitettu seuraavanlaisia tekstejä: "Kommu-
52685: Mielenosoitubellinen ilkivalta.                        nistit ovatt yhteiskunnan pohjas.akkaa", "Kaikki
52686:                                                        kommunistit kaf,l,sukammioon", "Sa:botoi!kaa
52687:     Tammi:kuun 12-13 päivien välisenä yönä il-          punikkien autoja" ja: "Tapporaha 100 mk/
52688: mestyi Suonenjoen kauppalan keskustan liike-            nuppi". Allekirjohukseksi oli merkitty "Turun
52689: huoneistoJen näyteikkunoihin useita kymmeniä           Uusnatsit ry                       Turku, Hämeen-
52690: si:ni.Srellä huopakynällä pi:irrettyjä, noin 30 sm:n   katu ". Tekoon syylliseksi epäillään turku-
52691: suuruisia hakadstikuvioita. Suonenjoen poliisi         laisia huumausaineiden käyttäjiä, joita kyseinen
52692: pidätti suonenjokelaisen puusepän epäiltynä te-        kaupunginviskaali, varatuomari Hilding Lind-
52693: koon.                                                  holm oli joutunut syyttämään.
52694:     Ennen maaliskuun 15-16 päiv1nä pidettyjä               Elokuun 21-23 päivinä pidettiin RovanJ.e-
52695: eduskuntavaaleja tehtiin useilla paikkakunnilla         mellä VIII Pohjoiskalottikonferenssi. Saman-
52696: vaalimainoksiin kohdistunutta ilkivaltaa.              ·aikaisesti järjestivät Tricont-yhdistystä lähellä
52697:     Huhtikuun alkupuolella ilmestyi Kotkassa           olevat piirit rinnakkaiskonferenssin Rova:nde-
52698: olevan Kotkan Seudun Opiskelevan Nuorison               men kkjas:tossa. Rinna!kkaiskonf.erens:sin osan-
52699: Yhteiskunnallisen Seuran ( KONYS) huoneis-              ottajien toimesta liimatttiin v:arsinal:s•en kalott~­
52700: ton ikkunoihin sisäpuolelle muiden julisteiden         konferenssin kokouspaikan ·seinään juliste,
52701: lisäksi 2 julistetta, joissa suuri koura musersi        missä todettiin VIII Pohjoiskalottikon:ferenssin
52702: USA:n lippua. Julisteet poistettiin Kotkan po-          ol.evan 500 000 mwkan petos. Toinen vä:Hkoh-
52703: liisin toimesta.                                        taus sattui, kun eräs kiihkeä ruotsalainen rin-
52704:     Huhtikuussa 3 porilaista poikaa pudotti pi-         nakkaiskonferenSrsin osa:no.tt3Jja tunkeutui kau-
52705: lailumielessä erään tuttavansa postiluukusta si-       punginjohtaja Tuure Salon asuntoon esittämään
52706: sään lehtisen, johon yksi heistä oli keksinyt           mie1ipite1tään.
52707: tekstin ja joka oli sitten monistettu. Asiasta             Lokalkuun 26 päivänä löytyi Porin pääposti-
52708: nousi Porissa melkoinen kohu lehtisessä olleen          aseman kirjclaadkosta piirustuslehtiön paperille
52709: poliittisesti· jyrkän tekstin johdosta.                 tehty pihros, johon useiden 1teksltien lisäksi oli
52710:     Huhtikuun aikana oli Helsingissä liimai1tu          piivl'etty Suomen va.Lvakunta v·anhojen rajoj-en
52711: mm. busseihin ja llikehuoneiden ikkunoihin              mukaan. Pape1.1Lssa oli mm. seur,aa:v:anl:a1sia
52712: sekä raitiovaunupysäkeiJl~e tar11alappuja, joissa       tekstejä: "sinihakaristilippumme sulle val'an
52713: luki: "Tue FNL:ää ps-tili 55800".                       vannomme sydämiin sinun puoles;ta elää ja
52714:                                                                                                               5
52715: 
52716: kuolla on tahtomme korkehin", "Ryssät pois           !Httolatisen val1Juuskunnan vierailu 4. 4.-9. 4.
52717: Suomesta" "Kauan eläköön fasismi", "Ryssät           1970
52718: hi11teen" j~ "Karjalan kulliuu Suomelle".               - SenegaLin presidentin Leopold Senghor'in
52719:    Joulukuun 28 ja 29 päivinä Tehtiin Espan-         vierailu 7. 5.-10. 5. 1970
52720: jan Valtion Matkatoimistoa vastaan ilkivalt~            - Indan tf!lsavallan presidentin V. V. Giri'n
52721: rikkoma:Lla ikkuooita. Toinen teko on selVI-         ja Shirmati V. Sarasvathi Giri'n vierailu 13. 6.
52722: tetty ja tekijä sanoi motiivibeen vastala~seen       -16.6.1970
52723: baskien tuomioi1le. Toista tapauSita tutklta:an         - Iranin Shwahin Mohammed Reza Pahle-
52724: edelleen.                                            vin ja Shaahitar Farah'in vierailu 22.6.-
52725:                                                      26.6.1970
52726:                                                         - Yhdysvaltain sisäministeri Wa:lter J. Hic-
52727:   V Ulkovaltojen edustustoihin kohdistunut           kel'in vierailu 1. 9.-4. 9. 1970
52728:            häirintä ja ilkivalta.                       - Neuvostoliiton varapresidentti H. A.
52729:                                                      Ja:snov'in vierailu 2. 9.-5. 9. 1970
52730:    'tammikuun 25 päivänä varastettiin Turussa           - HKK Norjan kruununprinssi Haraldin,
52731: NeuvostoHiton konsubatin seinästä k0i111Sulaatin     HKK Ruots1n Prinssi Bertilin ja HKK Prinssi
52732: nimikilpi. Turun poliisi pidätti tekoon syyllis-     Henrikin vierailut 3. 9.-4. 9. 1970
52733: tyneet 2 nuorukaista,. j~tka kert~ivat ~aras.t~­        - Ranskan ulkoministeri ja rouva Maurice
52734: neensa kilven sen erikmsuuden Ja konsteelli-         Schumann'in vierailu 9. 9.-12. 9. 1970
52735: suuden takia. KonsulaatiUa ei o1lu:t asia•ssa           - HKK Edinbur~ Herttuan, Prinssi Phili-
52736: vaatimuksia.                                         pin V'ierailu 22. 9.-25. 9. 1970         .
52737:    Syyskuun 5 päivänä oli eräs humalainren              - Neuvostoliiton Ammattili1ttojen Keskus-
52738: mieshenkilö mennyt kolkuttamaan USA:n                järjestön puheenjohtwja Alex:ander Shelepinin
52739: suurlähetystön Itäisen Puistotien puole1sta          vierailu 27. 9.-29. 9. 1970
52740: ovea. Mies poistettiin paikalta radiopol1isin           -- Tsekkoslovakian Sosialistisen Tasaval-
52741: toimeSita. Lähetystöllä ei ollut asias·sa vaati-     lan presidentin LudvJ.k Svoboda'n vierailu
52742: muksi~.                                              6. 10.-9. 10. 1970
52743:    Syyskuun 12 päivänä oli Angentiin<an suur-           - NeuvostoliLton ulkomaankauppaministerin
52744: lähetystön nimi:lcilpeen .liimruttu. noin 1.0 X 12   Nikolai Patolitshev'in vierailu 8. 10.-14. 10.
52745: sm:n suuruinen paperilappu, JOssa oh Maon            1970
52746: kuva sekä teksti "Lisez La Causa Du Peuple.             - NeuvostoHilton varapresidentin A. P.
52747: Journal communi~te ~7voluti~ na~e pro1eta-           Ljasko'n vierailu 26. 11.-1. 12. 1970.
52748: rien". Lappu po~stet1mn polnsm tolmesta.
52749:    Joulukuun 4 ja 6 päivinä poistettiin Neu-
52750: vostoliiton suurlähetystön alueelta 2 suoma-                            VII Muut asiat.
52751: laista mieshenkilöä, jotka olivat menneet sinne         A. Kanslia-asiat
52752: alkoholin vaikutuksen alaisina. Lähetystö1Iä
52753: ei ollut asiassa vaatimuksia.                        Pääosastolla kirjattiin kertomusvuonna:
52754:                                                                                                      !V.   1969
52755:                                                      Lähetettyjä kirjelmiä ..... .           3 866 (4 033)
52756:             VI Turvallisuusvartiointi.               Saapuneita kirjdmiä ..... .             3 403 (4165)
52757:                                                      Ilmoituksia . . . . . . . . . . . . .   2 285' "(.2 480)
52758:    Suojelupoliisi asett:i kerto~:ms~onna h~:
52759: kilökohtaiset turvallisuusvar:tlot Ja suonttl           B. Rekisteritoimisto
52760: muita valtiovierailuihin liittyviä turvalLisuus-
52761: tehtäviä seuraavasti!:                               Lausuntoja annettiin:
52762:    - Yhdysvaltain Apollo 12:n astronauttien          Tiedustel:1uista suomalaisista 24 946 (31387)
52763: Charles Conra.din, Richard Gordonin ja Alain         Yhdistyksistä . . . . . . . . . . . .     18.2  (166)
52764: Bean'in V'ierailu 27. 2.-28. 2. 1970                 Ulkomaala1s1ten maahantulo-
52765:    - NKP:n keskuskom1tean ja poliittisen toi-           asioissa . . . . . . . . . . . . . . 3 832 {3 370)
52766: mikunnan jäsenen A. J. Peishen'in vierailu           Ulkomaalaisten kansalaisuus-
52767: 2. 3.-7. 3. 1970                                        hakemuksia . . . . . . . . . . .        76   ( 139)
52768:    - SNTL:n opetusministeri M. A. Prokof-            Ulkomaalaisten        kiinteistön
52769: jev'in johdoll:a Suomeen saapuneen neuvosto-           omistusta koskevissa asioissa           44 3  (617)
52770: 6
52771: 
52772: Aooettu    mrutka~ j,a rajavyö-                           siirr-ettäisiin normaalipotiisin tehtäväksi ja jäl-
52773:     h~kelupia ........... .            22      (21)"      kimmäinen rajavartiolaitokselle. Kumpikaan
52774:                                                           tehtävä ei liioin puolus,ta laajanrilttaista kmcis-
52775:    Vuosina 1961-69 tuomittiin maassamme                   tomtia ja 1ausuntojenantoa. On jopa .todettava,
52776: ai:noastaoo yhdeksän kansalaista maanpetok-               että tämäoosteinen kortiJStointi ja lausuntojen
52777: sesta eikä sodan jälkeen ole tuomittu v:altio-            anto herättää suuresti kansalaisten epäluuloi-
52778: petoiksestJa ketään. Täten vmdaan asettaa eddlä           suutta jo hiJStoriaJJ:isista sy~s,tä ja on omiaan
52779: kuvatun laajuinJetJJ ko11tistointi ja la'll!Suntojen      luomaan turvattomuutta viranomaisten edessä,
52780: anto vahvasti. ris~t1riitaisena kontrol:loitav:i:in       virkoja haettaessa jne.
52781: Hmiöihin, suOl'!aSJtaan asiattomana.                         Edellä ma:ini,ttuun viitaten ja V':cl:tiopäiväjär-
52782:    Huomiota on kiinnittäny,t ndin;ikään se, että          jestyksen 37 §:n 1 momentim: perusteella esi-
52783: suojelupoliisin vuosi- ja kuukausiraporteissa             tän kunnioLttaen valtioneuvoston asianomatisen
52784: käy selvästi ~ilmi, että lähiooä edistyksel:li:set        jäsenen vasMttava:ksi seuraavan kysymyksen:
52785: tai vasemmistolaiset järjestöt ovrut suojelupolii-
52786: sin huomion kohteina. LuolciJtiteleepa suojelu-                      Onko Hru!Htus tietoinen siitä, . keistä
52787: poliisi edellä olevassa vuosirapo11tisrsaan Lain                  kansa:Lruisryhmi.s,tä, virarnhakij.aryhmistä
52788: yleisiJStä kokouksista mukruisesti pidettyjä ko-                  ja järjesitöistä suoj-elupoliisi pi~~:ää kor-
52789: kouksia "VaJtaik.unnan 1ailli811:a va:l:tio- ja yhte1s-           tistoa ja anJtaa lausuntoja ja keille näitä
52790: kuntajärjestystä vastaan kohdistuViat hankkeet"                   lausuntoja annetaan ja jos on,
52791: otsakkeen alle.                                                      mihi:DJ toimenpiteisHn Hallitus aikoo
52792:    Luo!JJOOllisesti suojelupoliisille kuuLuu asialli-             ryhtyä tällarisen 1aajam1ttaisen ko11ris-
52793: s,estilkin tärkeitä toimintoja kuten va:Ltioviera&li-             lt0innin ja lausuntojenantamisen hillitse-
52794: joiden suojdu ja rrujatapahtumi:en valvonta.                      miseksi?
52795: Kuitenikin tuntuisi luonno!Hselta, että edellinen
52796:        He1singi<Ssä 18 päivänä marrasikuuta 1971.
52797: 
52798:                                                 Ilkka Taipale.
52799:                                                                                                              7
52800: 
52801: 
52802: 
52803: 
52804:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52805: 
52806:    V aJtiopärl:väjärjestyiksen 3 7 § :n 1 momenttssa     nittuja laus.untoja, mikä:li se asiakirjojen julki-
52807: mainitussa tarkoiJtubessa Te, Herra Puhemies,            suudesta annettuj:en säännösten mukam1 on
52808: olette 18 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn              ollut mahdollista. Huomattava osa :suojelu-
52809: kirjeenne n:o 1665 dhelJ:ru lähettänyt vaLtioneu-        poliisin vuosikertomukses·sa tn.alinituism "lau-
52810: voston a;sianomaise:hle jäs·enelle to1mitettavruksi      sunnoi~ta" <m virooomaisten puhelintieduste-
52811: jäljennöksen kaooarJJedustaja T,aipa1een ki>rjalli-      luihln annettuja vastauksia. Ja noin 90%
52812: sesta kysymyksestä :n:o 281, jossro itiedustellaan:      vastauksista ja laus·unnoista on ollUJt kielitJeiJSiä,
52813:                                                          toisin ~sanoen :suojelupoliisil!la ei ole oLlut kysy-
52814:             "Onko Hallitus ti>etoitnen siitä, ke1stä     tystä henkilöstä 1aink:aoo tietoja.
52815:         kansalMsryhmis;tä,      vira:nhakij:aryhmtstä        Osa lausunnoista koskee myös 1920- ja
52816:         ja järjeSitöiJStä suojelupoliisi piltää kor-     1930-luvuiltla arki>stoituj.a !tietoja. Tällöin on
52817:          tistoa ja ootaa lausuntoja ja keille näitä      kysymys siviilioikerudellis1sta asioista, kuten pe-
52818:         lausunto~a annetruan ja jos on,                  rint(). ja perheoikeuden :alaan kuuluvien tai
52819:             mih:iln toimenpiteisiin Hallitus ,aikoo      kuoltleeksi juli:~tami:sta koskevien :seikkojen sel-
52820:         ryhtyä ,tälla1s,en laajamiltta:isen kot~tis­     vittämisestä. Suojelupoliistin hatllussa: olevat
52821:         :toi.ncin ja busuntojenantamisen hillits,e-      edeltäjiensä arlci:stot ova;t jokseenkin a:i!lJOalt,
52822:         misebi?"                                         joista kyseisiä selrvityksiä on s~aataw>SSal. Elo-
52823:                                                          kuun 16 päivänä 1971 pä~vätyllä kirjeellään
52824:    Va:stau:ksena kysymykseen esiltän kunnioitta-         sisäasiati1111llinisteriö on jo kehottanut :suojdu-
52825: vasti seuraavaa!:                                        poliisia ryhtymään toimenp1tei:siin tämän ru-kis-
52826:    Kysymyksessä mainrlttu luku yli 100 000               tonosoo siintämiseksi kortistoineen valtioruwkis-
52827: kansatiaisesta olevista :tiedoista :sisältää myös        toon. Arkisto ei kuitenban tähän mennessä
52828: kaikkien suojelupoliisin ede1täj1en tallentamllit       ole ollut vielä valmis sitä vastaanottamaan.
52829: tiedioit. Yhtenäistä kam:salaiiscyhmiä t1edot jo            Kysymys tässä tarkoditettujen tietojen llrerää-
52830: ,tämä:nkäan vuoksi dvät kata. Tietoja on .ruko-          misestä ei sisäasiainministeriön mieles•tä ole
52831: jen lruluessa tal:lennettu niiden perustdden mu-        merkitykseLlinen           ainoastaan  suojeLupoliisin
52832: lmisesd, jotlka kullomkin ovat olleet suojelu-          osalta, vaan sitä on nykyajan suomien mah-
52833: poliisin ja sen edeltäjien valvonnan kohteena.          dollisuuksien valos,sa pklettävä eritt& laajooa
52834: Näin on ollut laiita myös yhdistysten os,rulta.         ja kokonais:selv1tystä va:ativana asiana. Oikeus-
52835: Onhan Suomi viimeksi Pa11iisin :r:auhoosopi-            ministemö onkin marraskuun 17 päivänä 1971
52836: muksen mukaoo sitoutunut olemaan sall1matta             asettanut toimikunnoo, jonka tehtävänä on sel-
52837: määrätynJa.i\Siten järjestöj'en oLemassaolon ja ltoi-   vittää muun muass:a mrlnk.älainen ongelmakoko-
52838: minnoo. Päät!täviltlä viitanomaisilla tulee olla        naisuus lli:ttyy yksilty1seen ihmiseen, julkiseen
52839: saatavilla tietoa tämänlaatuisista asioista.            toim1ntaan ja elinkeinoelämään kohdistuvaan
52840:    EdeRi:seen liittyen ovat eri viranomaiset            tieto}enhanikintaan ottaen erityisesti huomioon
52841: koko its·enäisyyden ajoo pyy>tänoot suojdupolii-        yks~tyiselämän suojan sekä kehittyneet tiedon-
52842: silta ja sen eddtäjiltä tietoja ja lausuntoja           hankinta- ja ta1lennrusmenetelmät. Toimtikun-
52843: henkilöistä, jotka joutuvat tehtävään ja ase-           nan, jonka tulee saada työnsä valmiiksi 1 päi-
52844: maan, jos:sa sarutJetaan käsitellä va:l:takunnan        vään maa:liskuuta 1972 mennessä, on laadit-
52845: turvatllisuuden vuoksi •salassa pidiettäV'iä tai        tav~a ·ehdotus asiaa varsinaisesti tut!kima;an ase-
52846: Suomen suhteille vieraisiin valtioihin merki-           tetta'V!oo komitean toimeksiannosta.
52847: tystä omaavia as,ioiJta. Tällainen menettely on             TietojenharJJkintaa ja -jakelua on nykyään
52848: ominaista kaikille itsenäisille valtJome. Suoje-        tarka:ste1tav.a kokonaisuutena dkä tehtävä toi-
52849: lupoliisi on puo1es~ta:an pyynnöstä antanut mai-        sis1ta:an kenties poikkeavia evillisratJkaisuja.
52850: 8
52851: 
52852: Tästä syystä h'<lllitus katsoo, että myös suojelu-   ratkaistava yleens,ä vilraoomaisten tohnesta pi-
52853: polii:sin toimesta tapahtuvaa tietojen keräämistä    dettäviä rekistereitä koskevien oikeusturvakysy-
52854: ja niiden käytrt:ämistä koskevat kysymykset on       mysten yhteydessä.
52855:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1971.
52856: 
52857:                                                             Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
52858:                                                                                                        9
52859: 
52860: 
52861: 
52862: 
52863:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
52864: 
52865:    I det syfte 37 § 1 mom. rik:sda;gsordn:.Lngen      diga stater. Skyddspolis,en ha:r å sin sida på
52866: anger har Ni, Henr TaJman, med Eder skri-             begäran avgett nämnda utlåtanden, om det
52867: vrelse nr 1665 av den 18 november 1971 tili           ha:r vadt möj1igt enligt stadgandena om hand-
52868: vederbörande medlem av statsrådet översänt            J:ingars offentlighet. En betydande del av de i
52869: avskrJft av följande av riksdagsman Taipale           s:kyddspolisens årsberii1Jtelse nämnda "utlåtan-
52870: ställda spönsmål m 281:                               dena" är sva.r på telefonfrågningar från myn-
52871:                                                       digheterna. Omkring 90 % .av svaren och
52872:             "Vet Regeringen över vilka medbor-        utlåtandena ha:r varit nekande, vi:1ket innebär
52873:         gargrupper, grupper av tjänstesöka:nde        atlt skyddspolisen icke har haft några upp-
52874:         och organ~sationer skyddspolisen för          gifter om persooen i fråga.
52875:         J<:ortregister och avger utlåtanden och           En del ruv utlåtandena berör också uppgifter
52876:         tili vem dessa utlåtanden ges, och om         som arkiverats på 1920- och 1930-talen. Här-
52877:         så är fa:llet,                                vid är dert: fråga om civhlrättsliga ärenden, så-
52878:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       som utredning av omständigheter på arvs- och
52879:         tag,a för stävjande av en registerföring      fauni1jerättens område eller angående dödför-
52880:         och et;t utlåtande förfarande av denna        klaring. De arkiv som skyddspolisen innehar
52881:         omfatrt:ning?"                                efter ,s1na föregångare är ungefär de enda där
52882:                                                       ifrågavarande ut!'edningar står atlt få. Minisrt:e-
52883:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          riet för mrikesärendena uppmanade genom en
52884: aruföra följande:                                     sk:rivelse av den 16 augusti 1971 skyddspolisen
52885:    Den i spörsmålet nämnda siffran a:ngående          a'H skrida tili åtgärder för överföring av denna
52886: uppgifter över 100 000 medborgare innefattar          del arv arkivet jämte därtill hörande kortregis-
52887: även de uppgifter som här bevarats av alla            ter tili riksarkivert:. Arkivet har dock icke hit-
52888: föregångare tili skyddspo1isen. Redan därför          tills varit berett att taga emot det.
52889: täcker uppgifterna inga: enhetliga medborgar-             Frågan om insaniling av här avsedda upp-
52890: grupper. Uppgifter har under tidernas lopp            gitter är enligt minis1teriets för inrilcesären-
52891: beva:rats enligt de grunder, som v1d enva:r           dena åsikt av betydeise icke endast för skydds-
52892: tidpunkit har varit föremål för skyddspolisens        polisen utan bör i ljus,et av nutida möjligheter
52893: och dess föregångares övervakning. Så har             anses såsom en symerligen omfattande sak
52894: fallet va:r~t även i fråga om föreninga:r. Fin-       som kräver utredning i sin helhet. Juscitie-
52895: land har ju senasit enJ.igt fredss1utet i Paris       ministeriet tilis!Ltte därför den 17 november
52896: förbundilit sig att icke tihlåta organisadoner av     1971 en kommission som har tili uppgift att
52897: vissrt: slag att existera och verka. De beslu-        utreda bland annat problemkomplexet kring
52898: tande myndigheterna bör ha tillgång tili upp-         den enskilda människan, den offentliga verk-
52899: gifter om dylika sarker.                              samhet'en och anskaffningen av uppgifter som
52900:     I anslutning tili ova1111stående har olika myn-   berör närings1irvet, med beaktande särskJlt av
52901: digheter under hela självständighetstiden hos         privaJtlivets hel:gd samt de utvecklade 1nforma-
52902: skyddspolisen och dess föregångare begärt upp-        tions- och arkiveringsmetoderna. Kommissio-
52903: gif,ter och utlåtanden om personer som kom-           nen, vars arbete bör bli färdigt före den 1
52904: mer art:t inneha etJt sådant uppdrag och en           mars 1972, ska:lJ. utarbeta förslag på uppdrag
52905: såda:n ställning, att saker som bör hemlighåll!Ls     av en kommitte som skall ti11sättas för att
52906: med tanke på rikets säkerhet eller som har            speciellt undersöka saken.
52907: betydelse för Fmia:nds rel!Ltioner 1ti11 främ-            Införskaffandet och distributionen av upp-
52908:  mande stater kan komma aJtt behandlrus. Ett          lysningar bör grrunskas såsom en helhet, så a1lt
52909: sådant förfaroode kännetecknar alla självstän-        ,icke från varandra måhända avvibnde, fri-
52910: 19/72
52911: 10
52912: 
52913: stående avgooa111den f.attas. På grund härav     ning bör avgöras i s.amba111d med rättsskydds-
52914: am;er regeringen, 'att även den 1nsamling av     frågor vilka berör myndigheternas regi,ster i
52915: uppgifter som sker genom skyddspolisens för-     a.Ilrnänhet.
52916: sorg, och frågor röraooe uppgifrternas oovänd-
52917:      Hds.ingfors ,den 22 decem!ber 1971.
52918: 
52919:                                                  Mi:nister för inritkesävendena Heikki Tuominen.
52920: Kirj. ksm. n:o 282.
52921: 
52922: 
52923: 
52924: 
52925:                                   Tähkämaa: Ulkolaisen vehnän tuonnin lopettamisesta.
52926: 
52927: 
52928:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52929: 
52930:    Viljasadon markkinointi on tänä syksynäkin        taa yhtä suurella määrällä kuin tuonti on, koti-
52931: kohdannut vaikeuksia. Viljelijöiden varastoissa      maisen viljasadon vientitarpeen, vaikeuttaa ko-
52932: on vielä runsaasti vehnää ja rehuviljaa markki-      timaan viljasadon markkinointia ja vähentää
52933: noimatta. Kun sadosta aiheutuvat kustannukset        luonnollisesti viljan viljelymahdollisuutta. Erit-
52934: on kuitenkin vuosittain maksettava, on ko. ti-       täin valitettavaa on se, että samanaikaisesti kun
52935: lanne johtanut viljamarkkinoinnista kärsimään        valtiovallan toimesta on pyritty monin eri ta·
52936: joutuneet tilat rahoitusvaikeuksiin ja lisäänty-     voin supistamaan mataloustuotantoa, niin tar-
52937: vien korkomenojen johdosta kustannukset ovat         peettomalla tuonnilla sallitaan kavennettavan
52938: nousseet.                                            maataloutemme tuotantomahdollisuuksia.
52939:    Viljavarastotilojen puutteen ja rahoituksen vä-      Kuten edellä mainituista perusteluissa on käy-
52940: häisyyden takia ei valtion viljavarasto ole          nyt ilmi, on ulkolaisen vehnän tuonti sekä
52941: pystynyt satoa vastaanottamaan. Tilannetta on        kansantalouden että maataloustuottajain etujen
52942: vielä vaikeutettu sillä, että tarpeettomasti on      vastaista, niin esitän valtiopäiväjärjestyksen 37
52943: tuotu ulkolaista vehnää maahan viimeisten vuo-       § :n 1 momentin perusteella valtioneuvoston
52944: sien aikana noin 20 milj. kg vuodessa. Täl-          asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
52945: laisen tuonnin tarpeellisuutta ei voida millään      kysymyksen:
52946: perustella. Viralliset näytteet niin kotimaisesta
52947: kuin tuontivehnästäkin osoittavat kotimaisen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
52948:  vehnän olevan laadultaan täysin ulkolaisen                  ryhtyä ulkolaisen vehnän tuonnin lopet-
52949:  tuontivehnän veroista. Tarpeeton tuonti aiheut-             tamiseksi?
52950:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1971.
52951: 
52952:                                           Taisto Tähkämaa.
52953: 
52954: 
52955: 
52956: 
52957: 1308/71
52958: 2
52959: 
52960: 
52961: 
52962: 
52963:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
52964: 
52965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nää, jota on tuotu kotimaisen vehnän leivonta-
52966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ominaisuuksien parantamiseksi, tuodaan vuonna
52967: olette 19 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn         1972 enää vain 10 milj. kiloa. Tämä määrä,
52968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        joka vastaa n. puolta edellisten vuosien maa-
52969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   hantuonnista, tullaan ostamaan Neuvostolii-
52970: taja Taisto Tähkämaan näin kuuluvasta kirjalli-     tosta. Kun tuotavan vehnän määrä on pienempi
52971: sesta kysymyksestä n:o 282:                         kuin jauhatusprosentin edellyttämä kovan veh-
52972:                                                     nän tarve, tulee valtion viljavaraston ulkolaisen
52973:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vehnän varastot vähenemään. Kun kotimaassa
52974:        ryhtyä ulkolaisen vehnän tuonnin lopet-      ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään veh-
52975:        tamiseksi?"                                  nää, joka olisi sopivaa keksin valmistukseen,
52976:                                                     on maahan jouduttu tuomaan myös tätä varten
52977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         erikoisvehnää. Keksivehnän vuosittainen tuonti
52978: taen seuraavaa:                                     on ollut n. 5 milj. kg.
52979:    Kotimainen vehnä on laatuominaisuuksiltaan          Kun kotimaisen vehnän leivontaominaisuudet
52980: viime vuosina ollut erittäin hyvää. Tästä johtuen   ovat jatkuvasti parantuneet, tullaan vehnän
52981: on kotimaisen vehnän jauhatusvelvollisuus voitu     tuontia supistamaan siten, että maahan tuodaan
52982: pitää jo vuoden 1969 marraskuusta lähtien 93        vain se välttämätön määrä vahvaa vehnää, mitä
52983: prosenttina. Ulkomaisen vehnän tuontia on tästä     leipomoteknilliset seikat ja laatutason ylläpitä-
52984: johtuen vähennetty ja niin sanottua vahvaa veh-     minen kunakin vuonna edellyttävät.
52985:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1971.
52986: 
52987:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
52988:                                                                                                  3
52989: 
52990: 
52991: 
52992: 
52993:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
52994: 
52995:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     porterats i syfte att förbättra det inhemska
52996: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     vetets bakningsegenskaper, kommer år 1972
52997: av den 19 november 1971 tili vederbörande         att importeras endast 10 miljoner kilogram.
52998: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    Denna kvantitet, som motsvarar ungefär hälften
52999: jande av riksdagsman Taisto Tähkämaa ställda      av de föregående årens import, kommer att
53000: skriftliga spörsmål nr 282:                       köpas från Sovjetunionen. Då mängden av det
53001:                                                   vete som skall importeras är mindre än det av
53002:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen        förmalningsprocenten förutsatta behovet av hårt
53003:        vidtaga för att importen av utländskt      vete, kommer statens spannmålsförråds lager av
53004:        vete skall inställas?"                     utländskt vete att minska. Då man i hemlandet
53005:                                                   hittills icke har lyckats utveckla en vetesort
53006:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       som skulle lämpa sig för tillverkningen av kex,
53007: anföra följande:                                  har man varit tvungen att också för detta
53008:                                                   ändamål importera spedalvete. lmporten av
53009:   Det inhemska vetet har under de senaste         kexvete har omfattat ca 5 milj. kg.
53010: åren varit av synnerligen god kvalitet. Av           Då det inhemska vetets bakningsegenskaper
53011: denna anledning har förmalningsskyldigheten       fortgående har förbättrats, kommer man att
53012: i fråga om inhemskt vete sedan november           minska importen av vete sålunda, att tilllandet
53013: månad 1969 kunnat hållas vid 93 procent. Im-      importeras endast den kvantitet hårt vete som
53014: porten av utländskt vete har av denna orsak       bageritekniska omständigheter och upprätthåll-
53015: minskats, och av så kallat hårt vete, som im-     andet av kvalitetsnivån varje år förutsätter.
53016:      Helsingfors den 9 december 1971.
53017: 
53018:                                                   Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
53019: Kirj. ksm. n:o 283.
53020: 
53021: 
53022: 
53023: 
53024:                                  Breilin: Kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen anta-
53025:                                     mien ohjeiden ristiriitaisuudesta.
53026: 
53027: 
53028:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53029: 
53030:    Ammattikasvatushallituksen ja kouluhallituk-     se antoi ammattikoulujen aloittamista koskevat
53031: sen antamat ohjeet 5-päiväiseen kouluviikkoon       ohjeensa vasta 22 päivänä syyskuuta 1971, kun
53032: siirtymisestä sisältävät määräyksiä, jotka ovat     lukuvuosi oli alkanut jo 16 päivänä elokuuta
53033: keskenään ristiriitaisia ja varsinkin ammattikas-   1971. Oheisenaasiaan liittyvien kirjelmien mer-
53034: vatushallituksen osalta niin puutteellisia, että    kintä.
53035: 
53036: 
53037:                      AKH.                                                KH.
53038:            17. 4. 71/~o 28/37/71                                18. 5. 71/~o 3804 ,3430
53039:            15. 7. 71/~o 121/37/71                                1. 7. 71/~o 5406 ,5137
53040:            22. 9. 71/~o 141/60/71                               30. 9. 71/~o 8045 ,7299
53041:            15. 10. 71/~o 59/03/71
53042: 
53043: 
53044:    Todettakoon, että kun ammattikoulut alkoi-         Edellä lausutun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
53045: vat 16 päivänä elokuuta 1971 sekä oppi- ja          § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
53046: kansakoulut 23 päivänä elokuuta 1971 ja kun         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
53047: ammattikoulun oppilaiden lukuvuosi on 195           raavan kysymyksen:
53048: työpäivän sekä oppi- ja kansakoulujen vastaa-
53049: vasti 190 työpäivän pituinen, olisi ammatti-                   Tietääkö Hallitus, että ammattikasva-
53050: koulu ollut "tasoissa" mainittujen koulujen                 tushallituksen ja kouluhallituksen anta-
53051: muiden koulujen kanssa näiden alkaessa luku-                mat ohjeet ovat keskenään ristiriitaisia,
53052: vuotensa, ja näin olisi ollut mahdollista, kuten            ja jos tietää,
53053: yleisohje edellyttää, että näiden kaikkien koulu-              milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
53054: tyyppien lukuvuosi olisi muilta osiltaan ollut              siin edellä mainitun epäkohdan korjaa-
53055: sama.                                                       miseksi?
53056:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1971.
53057: 
53058:                                           Reino Breilin.
53059: 
53060: 
53061: 
53062: 
53063: 1356/71
53064: 2
53065: 
53066: 
53067: 
53068: 
53069:                         Ed u sk un.n an Herra. Puhemi eh e 11 e.
53070: 
53071:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen vuoksi. Työviikon lyhentämisestä siihen
53072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        liittyvine järjestelyineen sovittiin pöytäkirjassa,
53073: olette kirjeellänne 19 päivänä niarraskuuta 1971     joka allekirjoitettiin valtiovarainministeriön,
53074: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        opetusministeriön ja kunnallisen sopimusval-
53075: nen vastattavaksi kansanedustaja Reino Breili-       tuuskunnan sekä toisaalta asianomaisia· opetta-
53076: nin tekemän kirjallisen kysymyksen:                  jia edustavien järjestöjen kesken 29 päivänä
53077:                                                      maaliskuuta 1971 sekä myöhemmin tehdyissä
53078:           "Tietääkö Hallitus, että ammattikasva-     virkaehtosopimuksissa. Kansa- ja oppikoulujen
53079:        tushallituksen ja kouluhallituksen anta-      työajat voitiin yhtenäistää tässä yhteydessä,
53080:        mat ohjeet ovat keskenään ristiriitaisia,     mutta esimerkiksi ammattikoulujen työkausi
53081:        ja jos tietää,                                tuli edellä mainittujen koulujen työkautta pi-
53082:           milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-       temmäksi, koska työkauden yhtenäistäminen
53083:        siin edellä mainitun epäkohdan korjaa-        olisi merkinnyt opetustavoitteista tinkimistä.
53084:        miseksi?"                                         Mainitun pöytäkirjan 3 § :n mukaan tarkem-
53085:                                                      pia ohjeita 'työpäivien, lupapäivien ja lomapäi-
53086:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vien järjestelyistä antavat ammattikasvatushalli-
53087: vasti seuraavaa:                                     tus ja kouluhallitus sitä silmällä pitäen, että
53088:    Kansa- ja oppikouluissa on työ- ja loma-          päästään mahdollisimman yhdenmukaiseen käy-
53089: ajoista säädetty asetuksilla varsin yksityiskoh-     täntöön. Kansa- ja oppikoulujen työkauden alka-
53090: taisesti. Sitävastoin ammatillisten koulujen osal-   misajasta, päättymisajasta sekä loma- ja lupa-
53091: ta ei ole :säädetty koulutyön aloittamis- ja päät-   päivien määrästä ja sijoituksesta lukuvuonna
53092: tymispäivistä eikä loma- ja lupapäivien mää-         1971-72 on säädetty asetuksella. Tähänasti-
53093: rästä ja sijoittumisesta. Tämä johtuu siitä, että    sen käytännön mukaisesti ammattikoulujen
53094: ammatillinen koulutus jakaantuu moneen eri-          osalta säädettiin vain vuotuisten työpäivien mää-
53095: tyyppiseen koulutushaaraan, jolloin säännösten       rästä. Ammattikasvatushallituksen kirjeessä 15.
53096: on sallittava joustaa. Viime aikoina on pyritty      10. 1971 n:o 59/03/71 ammattikasvatushalli-
53097: koulujen työaikoja yhtenäistämään, vaikka· täy-      tus suosittelee yleisille ammattikouluille lomien
53098: sin samanlaisiin työaikoihin ei päästä kaikissa      pitämistä samoina aikoina kuin paikallisissa op-
53099: koulumuodoissa. Tämä johtuu eräiden koulujen         pikouluissakin.
53100: toiminnan riippuvuudesta vuodenajoista, koulu-           Hallituksen käsityksen mukaan ammattikas-
53101: jen poikkeuksellisista oppilasalueista sekä siitä,   vatushallituksen ja kouluhallituksen työaikoja
53102: että opetussuunnitelmat on mitoitettu eri pitui-     koskevissa ohjeissa ei ole huolestuttavia ristirii-
53103: sia vuotuisia oppikutsseja varten.                   taisuuksia. Pysyvään viisipäiväiseen kouluviik-
53104:    Kulumassa olevan lukuvuoden koulutyön             koon siirryttäessä tullaan kiinnittämään huo-
53105: aloittamisaikaa sekä lukukauteen sijoittuvien        miota työaikojen yhtenäistämiseen siinä laajuu-
53106: loma- ja lupapäivien määrää on jouduttu muut-        dessa kuin koulutuksen kannalta on tarkoituk-
53107: tamaan viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtymi-       senmukaista.
53108:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1971.
53109: 
53110:                                                                             Ministeri Jouko Tyyri.
53111:                                                                                                     3
53112: 
53113: 
53114: 
53115: 
53116:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
53117: 
53118:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ingicks och därmed sammanhängande arrange-
53119: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            mang fastslogs genom det protokoll som den
53120: velse av den 19 november 1971 tili vederbö-          29 mars 1971 undertecknades av företrädare
53121: rande medlem av statsrådet gör avgivande av          för finansministeriet, undervisningsministeriet
53122: svar översänt följande av riksdagsman Reino          och den kommunala avtalsdelegationen å ena
53123: Breilin ställda skriftliga spörsmål:                 sidan och företrädare för de organisationer som
53124:                                                      representerar vederbörande lärare å andra sidan
53125:            "Är Regeringen medveten om att de         samt genom senare avslutande tjänstekollektiv-
53126:        anvisningar som har utfärdats av yrkes-       avtal. I detta sammanhang kunde arbetstiderna
53127:        utbildningsstyrelsen och skolstyrelsen        för folkskolor och läroverk förenhetligas. Där-
53128:        :står i strid med varandra, och om så.är      emot blev arbetsperioden vid t.ex. yrkesskolorna
53129:        fallet,                                       längre än arbetsperioden vid nyssnämnda skolor,
53130:           när ämnar Regeringen vidtaga åt-           emedan ett förenhetligande av arbetsperioden
53131:        gärder för avhjälpande av ovannämnda          för yrkesskolornas del skulle ha 1nneburit en
53132:        missförhållande?"                             sän:kning av målsättningen för undervisningen.
53133:                                                         Enligt 3 § i nämnda protokoll utfärdar yr-
53134:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kesutbildningsstyrelsen och skolstyrelsen när-
53135: samt anföra följande:                                mare föreskrifter om arbets- och lovdagar samt
53136:    Arbetsperioderna och ferierna i folkskolorna      ferier med beaktande av att en så enhetlig
53137: och läroverken är mycket noggrant reglerade          praxis som möjligt uppnås. Om tidpunkterna
53138: genom förordningar. I fråga om yrkesskolor           för arbetsperiodens början och slut vid folk-
53139: har däremot ingenting stadgats vare sig om            skolor och läroverk samt om antalet lovdagar
53140: dagarna för skolarbetets begynnelse och av-          och ferier och deras placering under läsåret
53141: slutning eller om antalet ferie- och lovdagar och     1971-72 är stadgat genom förordning. I
53142: deras placering. Detta beror på att yrkesutbild-     överensstämmelse med hittills tillämpad praxis
53143: ningen är fördelad på flera utbildningsgrenar        stadgades angående yrkesskolor endast om an-
53144: av olika typ, och en viss elasticitet hos stadgan-   talet arbetsdagar under året. Yrkesutbildnings-
53145: dena måste därför tillåtas. Under den senaste        styrelsen rekommenderade i en skrivelse 15. 10.
53146: tiden har man försökt förenhetliga skolornas          1971 nr 59/03/71 att frierna vid de allmänna
53147: arbetstider, även om helt likformiga arbets-         yrkesskolorna skulle hållas under samma tider
53148: tider inte kan uppnås inom alla skoltyper. Or-       som ferierna vid läroverken på respektive orter.
53149: saken härtill är att arbetet vid en del skolor är       Enligt regeringens upfattning föreligger inte
53150: beroende av årstiderna, att områdena för rek-        några betänkliga motsättningar mellan de anvis-
53151: ry.teringen av eleverna är exceptionella och         ningar om arbetstiderna som har utfärdats av
53152: läroplanerna är avpassade för årliga kurser av       yrkesutbildningsstyrelsen och dem som har med-
53153: varierande längd.                                    delats av skolstyrelsen. När femdagarsveckan
53154:    På grund av införandet av fem dagars arbets-      blir bestående i skolorna, kommer förenhetli-
53155: veoka i skolan har det blivit nödvändigt att         gandet av arbetstiderna att ägnas uppmärksam-
53156: ändra tidpunkten för skolarbetets början inne-       het i den utsträckning som är ändamålsenlig
53157: varande läsår samt antalet lovdagar under ter-       med tanke på utbildningen.
53158: minerna. Avtal om förkortning av arbetsveckan
53159:       Helsingfors den 28 december 1971.
53160: 
53161:                                                                             Minister Jouko Tyyri.
53162: .Kirj. ksm. n:o 284.
53163: 
53164: 
53165: 
53166: 
53167:                                   Paasivuori ym.: Sairausvakuutuspäivärahan maksamisesta lasta
53168:                                      huoltavalle lapsen sairausajalta.
53169: 
53170: 
53171:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
53172: 
53173:    Eräs laiminlyödyimpiä kysymyksiä maassam-         työntekijän omasta sairastumisesta johtuva pois-
53174: me on lasten päivähoidon tarkoitusta ja tar-         saolokin. Tämän vuoksi tulisi sairausvakuutus-
53175: vetta vastaava järjestäminen. Ansiotyössä käy-       lakia muuttaa niin, että sairausajan päivärahaa
53176: vien äitien alle kouluikäisistä lapsista vain noin   voitaisiin maksaa myös lapsen sairausajalta.
53177: 15 prosenttia pääsee yhteiskunnan järjestämistä         Edellä sanottuun sekä valtiopäiväjärjestyksen
53178: päivähoitopalveluista osalliseksi. Vielä onnetto-    37 §:n 1 momenttiin vedoten esitämme valtio-
53179: mampi on tilanne, jos lapsi sairastuu. Päivä-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
53180: hoitopaikkaan ei sairasta lasta voi viedä, eikä      seuraavan kysymyksen:
53181: missään tapauksessa kunnalliseen lastentarhaan
53182: taikka -seimeen. Kuitenkin lapsi on ennen kaik-                 Onko Hallitus tietoinen lapsen sai-
53183: kea hoidettava. Vanhemmat ovat silloin erit-                 rastumisen aiheuttamista suurista vai-
53184: täin vaikeassa asemassa, sillä lapsen sairastu-              keuksista ansioäitien ja erityisesti yksi-
53185: mista ei katsota hyväksyttäväksi syyksi työstä               näisten huoltajien perheissä, ja jos on,
53186: poissa oloon. Eräs käyttökelpoinen ratkaisu oli-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
53187: si, että jompi kumpi lapsen vanhemmista, taik-               siin sairausvakuutuslain muuttamiseksi
53188: ka sitten yksinäinen perheenhuoltaja, voi jäädä              niin, että sairausajan päivärahaa voitai-
53189: kotiin sairasta lasta hoitamaan. Tästä syystä                siin maksaa lasta huoltavalle työnteki-
53190: sairaan lapsen hoitamisesta johtuva poissaolo                jälle myös lapsen sairausajalta?
53191: tulisi tehdä samalla tavalla oikeutetuksi kuin
53192:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1971.
53193: 
53194:                   Tyyne Paasivuori.                                  Sinikka Luja-Vepsä.
53195:                                         Eero Salo.
53196: 
53197: 
53198: 
53199: 
53200: 1340/71
53201: 2
53202: 
53203: 
53204: 
53205: 
53206:                         E d u s k u n n a, n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
53207: 
53208:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         kiksi lapsen sairaudesta olisi aina esitettävä
53209: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         lääkärintodistus, aiheuttaisi se ta,rpeetonta lää-
53210: mies, olette 19 päivänä marraskuuta 1971 päi-        kärissä käyntiä varsinkin lyhytaikaisissa sairauk-
53211: vätyn kirjeenne ohella, toimittanut valtioneuvos-    sissa. Lain soveltamisalan rajaaminen vain toi-
53212: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       sen palveluksessa, oleviin tuottaisi myös vai-
53213: sanedustaja Tyyne Paasivuoren ym. näin kuu-          keuksia. Lisäksi on otettava huomioon, ettei
53214: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 284:          päivärahaa makseta sairastumispäivältä eikä
53215:                                                      seitsemältä sitä lähinnä seuraavalta arkipäivältä.
53216:           "Onko Hallitus tietoinen lapsen sai-       Tämän johdosta lyhytaika,isissa sairaustapauk-
53217:        rastumisen a,iheuttamista suurista vai-       sissa, joita todennäköisesti esiintyy eniten, lap-
53218:        keuksista ansioäitien ja erityisesti yksi-    sen huoltajalla ei olisi mahdollisuutta saada
53219:        näisten huoltajien perheissä, ja jos on,      päivärahaa. Mikäli mainittuihin tapa,uksiin ei
53220:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sovellettaisi ns. karenssiaikaa, aiheuttaisi se
53221:        siin sairausvakuutuslain muuttamiseksi        puolestaan epäselvyyksiä muun muassa vanhem-
53222:        niin, että sairausajan päivärahoo voitai-     pien oman sa,irauspäivärahan karenssiajan laske-
53223:        siin maksaa lasta huoltavalle työnteki-       misessa. Lisäksi voidaan todeta, ettei missään
53224:        jälle myös la,psen sairausajalta?"            muussa pohjoismaassa tiettävästi makseta sai-
53225:                                                      rauspäivärahaa kysymyksessä olevalla perusteel-
53226:    Vasta,uksena kysymykseen esitän kunnioit-         la,, vaan sairaan lapsen kotihoito on järjestetty
53227: taen seuraavaa:                                      muulla tavalla.
53228:    Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan               Vaikkakin lapsen kotihoidon järjestäminen
53229: maksuperusteiden laajentaminen siten, että päi-      lapsen sairastuessa on tärkeä asia, ei sitä edellä
53230: vära,haa suoritettaisiin lastaan huoltavalle työn-   esitetyn perusteella voitane tyydyttävästi rat-
53231: tekijälle lapsen sairauden ajalta aiheuttaisi lain   kaista kysymyksessä ta,rkoitetulla tavalla sai-
53232: soveltamisessa vaikeuksia, vaikka päivärahan          rausvakuutuslakia muuttamalla, vaan hoito olisi
53233: maksa,mista pidettäisiinkin perusteltuna. Muun        järjestettävä muulla tavalla esimerkiksi siten
53234: muassa luotettavan selvityksen esittäminen sii-      kuin lasten päivähoitokomitea on valtioneuvos-
53235: tä, että työstä poissaolo on aiheutunut lapsen        tolle lohkuussa 1971 jättämässään mietinnössä
53236: sairaudesta, saattaa olla vaikeaa,. Jos esimer-      esittänyt.
53237:       Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1971.
53238: 
53239: 
53240:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Aili Lahtinen.
53241:                                                                                                      3
53242: 
53243: 
53244: 
53245: 
53246:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
53247: 
53248:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        tvungen att uppvisa läkarintyg över barnets
53249: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            sjukdom, skulle det förorsaka onödiga läkar-
53250: velse av den 19 november 1971 tili veder-            besök i synnerhet vid kortvariga sjukdomar.
53251: börande medlem av statsrådet översänt en av-         En begränsning av lagens tillämpningsområde
53252: skrift av ett av riksdagsledamoten Tyyne Paasi-      endast tili personeri annans tjänst skulle också
53253: vuori m. fl. undertecknat skriftligt spörsmål nr     medföra svårigheter. Dessutom måste man
53254: 284 av följande lydelse:                             beakta, att dagpenning varken utbetalas för
53255:                                                      dagen för insjuknandet eller för de sju när-
53256:           "Är Regeringen medveten om de              mast härpå följande vardagarna. Tili följd härav
53257:        stora svårigheter som barnets insjuk-         skulle det inte vara möjligt för barnets för-
53258:        nande förorsakar i förvärvsarbetande          sörjare att erhålla dagpenning vid kortvariga
53259:        mödrars och särskilt i ensamma för-           sjukdomsfall, vilka det sannolikt oftast är fråga
53260:        sörjares familjer, och om så är fallet,       om. Om s.k. karenstid inte tillämpades på
53261:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder          nämnda fall, skulle detta åter förorsaka oklar-
53262:        för ändring av sjukförsäkringslagen så,       heter bland annat vid beräknandet av karens-
53263:        att dagpenning för sjuktid kunde ut-          tid för föräldrarnas egen sjukpenning. Dess-
53264:        betalas åt arbetstagare, som försörjer        utom kan det konstateras, att man veterligen
53265:        barn, även för barnets sjuktid?"              inte i något annat nordiskt land utbetalar sjuk-
53266:                                                      penning på ifrågavarande grund, utan hem-
53267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vården av det sjuka barnet har ordnats på
53268: samt anföra följande:                                annat sätt.
53269:    En utvidgning av grunderna för utbetalande           Fastän ordnandet av hemvård för barnet vid
53270: av dagpenning enligt sjukförsäkringslagen så,        dess insjuknande är en viktig angelägenhet,
53271: att dagpenning skulle utgå tili arbetstagare som     torde den inte på grund av det ovan anförda
53272: försörjer sitt barn för barnets sjuktid, skulle      kunna avgöras tillfredsställande på sätt som
53273: förorsaka svårigheter vid tillämpningen av           avses i frågan genom ändring av sjukförsäk-
53274: lagen, fastän utbetalandet av dagpenning skulle      ringslagen, utan vården borde ordnas på annat
53275: anses motiverat. Det kan bland annat vara            sätt, t. ex. så som kommitten för barndagvård
53276: svårt att uppvisa en tillförlitlig förklaring tili   har föreslagit i sitt betänkande till statsrådet
53277: att bortavaron från arbetet har förorsakats av       i oktober 1971.
53278: barnets sjukdom. Om man t. ex. alltid vore
53279:       Helsingfors den 21 december 1971.
53280: 
53281: 
53282:                                                      Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
53283: Kirj. ksm. n:o 28.5.
53284: 
53285: 
53286: 
53287: 
53288:                                   Friberg ym.: Puolustuslaitoksen aluksissa meripalvelusta suorit-
53289:                                       tavien saattamisesta työaikasäännösten piiriin;
53290: 
53291: 
53292: 
53293:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
53294: 
53295: 
53296:     Sulan veden aikana on rajavartiolaitoksen ja      että myös kyseiset virkamiehet sisällytettäisiin
53297: merivoimien suorittamalla merialueiden var-           puolustuslaitoksen työaikalain alaisuuteen mah-
53298: tioinniUa ratkaiseva merkitys puolueet'tomuus-        dollisimman pian. Järjestelyjen ajaksi järjestöt
53299: valvonnan kannalta.                                   esittivät maksettavaksi henkiiöstölle matkustus-
53300:     Merivoimien ·laivapalvelu'ksen järjestäminen      säännön mukaista tkokopäivärahaa, silloin mak-
53301: vaikuttaa suoranaisesti puolueetJtomuusvalvon-        setun 50 prosentin päivärahan sijasta. Tämä
53302: nan .tehokkuuteen.                                    tulisi maksaa sunnuntaisin ja pyhinä 'kaksinker-
53303:     Valvonnan 'tehostaminen ilman vastaavia           taisena. Viilkkovapaajärjes'telyksi järjestöt esitti-
53304: henki:lökunta- ja vapaa-arkalisäyksiä on luonut       vät yhden vapaapäivän antamista viikkoa kohti.
53305: - aluskannan koon ja työaikalainsäädännön to-         Tämä voisi tapahtua kerran kolmen viikon jak-
53306: teuttamisen huomioon ottaen - merivoimien             soa kohden, joten viikkovapaa ei häiritsisi meri-
53307: henkilökunnalle kohtuuttoman suuren rasituk-          palveluja'ksoja. Mikäli henkilös'tötilanne ei sal-
53308: sen. Jos rasitus jatkuu entisenlaisena saattaa        lisi joissakin tapauksissa vapaapäivien antamista
53309: täs'tä koitua puolueettomuusvalvonnalle eri           tällöinkään, olisi ne korvattava asianomaisen
53310: muodoissa haittaa.                                    yksinkertaisena päiväpalkkana rahassa. Vapaa-
53311:                                                       päivä't esitettiin annettavaksi laivahenkilöstön
53312:     Perusteluna tälle tkannanotolle voidaan esit-     si joi tuspaikhkunnalla.
53313:  tää seuraavaa:
53314:                                                           Valtiovarainministeriö ei ole vieläkään suos-
53315:     Puolustuslaitoksen laivapalveluksessa oleva       tunut esitettyihin järjestelyihin. Ainoa muutos
53316: henkilökunta on purjehduskautena työaikalain          on ollut, että meripalveluraha on korotettu
53317: ulkopuolella. Tästä johtuen on tämä henkilö-          70 prosentiksi matkustussäännön mukaisesta
53318:  kunta siddttu aluksensa ja tehtävän määrittele-      päivärahasta, entisen 50 prosentin sijasta.
53319:  miin va1miusvelvohteisiin niin, ettei sHlä ole
53320:  mahdollisuuksia vapaa-aikaan purj·ehduskautena           Muut edellä esitetyt järjestely.t mm. vapaa-
53321:  juuri muulloin kuin vuosilomalla.                    aikojen osalta eivät ole edes osittain toteutu-
53322:     Kun puolustuslaitoksen työaikatoimikunnan         neet.
53323:  mietintö (komiteamietintö B 9/1969) valmis-              Viivyttelyt johtuvat ensisijaisesti valtiova-
53324:  tui, siinä !todettiin purjehtivan henkilöstön päi-   rainministeriön piittaa:mattomasta asenteesta ja
53325:  vittäiseksi työajaksi kaksivahtijärjestelmästä       uskosta, että asiaa voidaan loputtomiin viivyt-
53326:  johtuen 12 tuntia. Edellä mainittuun liittyy         tää sen vuoksi, että meripalvelusta suorittavat
53327:  myös se, että henkilöstöllä ei ole järjestettyä      henkilöt eivät voi asemaansa parantaa työtais-
53328:  viikkolepoa, josta seuraa, että myös viikon-         telutoimenpiteillä.
53329:  vaihde (1auantai ja sunnuntai) on saman keski-           Kun väliaikaista ratkaisua ei ole saatu aikaan
53330:  määräisen työajan ja työmäärän sisältävä. Edellä     tätä tehtävää varten asetetussa valtiovarainmi-
53331:  mainittu ·työaikatoimikunta totesi mainitut epä-     nisteriön ja järjestöjen yhteisessä työryhmässä,
53332:  kohdat, mutta ei .tehnyt mi:tään esitystä asian-     esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
53333:  tilan parantamis&si.                                 mentin perusteella valtioneuvoston asianomai-
53334:     Meripalvelusta suorittavia puolustuslaitoksen     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
53335:  virkamiehiä edustavat järjestöt ovat esittäneet,     sen:
53336:  15/72
53337: 2
53338: 
53339:         Minkälaisiin toimenp1te1s11n Hallitus         sosiaalisten ja työsuojelun kannalta tär-
53340:      aikoo .ryhtyä puolustuslaitoksen aluk-           keiden etuisuuksien piiriin kuin muut
53341:      sissa meripalvelusta suorittavien virka-         puolustuslaitoksen virkamiehet on jo
53342:      miesten saattamiseksi keskimäärin sa-            saatettu?
53343:      manlaisten työaikasäännösten antamien
53344:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1971.
53345: 
53346:             Ralf Friberg.                                 Sakari Knuuttila.
53347:             V. 0. Må'kinen.                               Reino Breilin.
53348:                                        Leo Kohtala.
53349:                                                                                                    3
53350: 
53351: 
53352: 
53353: 
53354:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
53355: 
53356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ehdotetaan lain 3 §:ssä säädettäväksi, että lai-
53357: mainitussa tat1koituksessa on Herra Puhemies        vapalvelus aluksessa, joka on määrätty purjeh-
53358: minulle lähetttänyt jäljennöksen edustaja Fri-      dukseen, jäisi lain soveltamisalan ulkopuolelle."
53359: bergin ym. jättämästä kysymyksestä, jossa vas-         Eduskunnan hyvå"'ksyessä lain puolustuslai-
53360: tattavakseni esitetään:                             toksen virkamiesten työajasta (218/70) tuli
53361:                                                     3 §:ään 2-kohta, jonka mukaan la>kia ei sovel-
53362:           "Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus    leta vi~kamieheen, joka suorittaa laivapalve-
53363:        aikoo rybtyä puolustuslaitoksen aluk-        lusta purjehdukseen määrätyllä aluksella.
53364:        sissa meripalvelusta suorittavien virka-        Virkaehtosopimuksella, joka on voimassa
53365:        miesten saattamiseksi keskimäärin sa-        31. 3. 1972 saakka ja joka koskee myös puolus-
53366:        manlaisten työai!kasäännösten amamien        tuslaitoksen virkamiesten työoloja, ei ole muu-
53367:        sosiaalisten ja työsuojelun kannalta tär-    tettu puolustuslaitoksen työaikalain määräyk-
53368:        keiden etuisuuksi'en piiriin kuin muut       siä, joten ne ovat edelleen voimassa.
53369:        puolustuslaitoksen virkamiehet on jo            Keväällä 1971 valtiovarainministeriö asetti
53370:        saatettu?"                                   työryhmän tutkimaan puolustuslaitoksen aluk-
53371:                                                     sissa palvelevien virkamiesten työaikakysymyk-
53372:    Tämän johdosta minulla on !kunnia esiin-         siä purjehduskauden aikana. Tähän työryhmään
53373: tuoda seuraavaa:                                    on kuulunut ;vaitiovarainministeriön edustajien
53374:    Kun puolustuslaitoksen 'työaikatoimikunta        lisäksi MerivE:n ja virkamiesjärjestöjen edusta-
53375: antoi mietintönsä (Komiteanmietintö B 9/            jia. Asiaa on tiiviisti selvitetty koko kesän ja
53376: 1969), siinä lausuttiin toimikunnan päätyneen       syksyn ajan, mutta lopullisia ratkaisuja ei ole
53377: siihen tulokseen, ettei puolustuslaitoksen virka-   vielä voitu suorittaa.
53378: miesten työai!kalakia voida ulottaa kulkukan-          Puolustusla1toksen työaikamääräykset on tar-
53379: nalla olevaan alukseen.                             koitus seuraavaa virkaehtosopimuskautta var-
53380:    Myös Hallituksen esityksessä Eduskunnalle        ten saattaa virkaehtosopimuksen muotoon, ja
53381: laiksi puolustuslaitoksen virkamiesten työ-         niinpä on luonnollista, että ennen varsinaisten
53382: ajasta lausutaan perusteluina seuraavasti: "Kun     sopimusneuvottelujen alkamista ei ennakoida
53383: palvelus merivoimissa erityisesti purjehduSikau-    tulevia ratkaisuja myöskään laivapalveluksessa
53384: den aikana muodostaa omalaatuisen tehtäväryh-       olevan henkilökunnan osaltta, koska asia liittyy
53385: män, jossa työajan käyitännössä tapahtuva mää-      osana virkamiesten palvelusehtoja koskevaan
53386: rittely riippuu mm. ns. kaksivahtijärjestelmän      virkaehtosopimukseen, joka solmitaan valtiova-
53387: soveltamisesta, ja tässä kohdin tapahtuville        rainministeriön ja toisaalta valtion virkamiehiä
53388: muutoksille jo mahdollisuus asuntojen järjes-       edustavien virkamiesyhdistysten !keskusjärjestö-
53389: tämiseen aluksis·sa asettaa ylivoimaiset esteet,    jen välillä.
53390:      Helsingissä joulukuun 30 päivänä 1971.
53391: 
53392:                                                                  Puolustusministeri Arvo Pentti.
53393: 4
53394: 
53395: 
53396: 
53397: 
53398:                            T i 11 R i.k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
53399: 
53400:   I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen        tion, skulle lämnas utanför 1agens .tillämpnings-
53401: anger har ·Ni, Herr Talman, tili mig översänt       område."
53402: avSikrift av följande av riksdagsman Friberg           Då riksdagen antog lagen om arbetstiden för
53403: m. fl. stäHda spörsmål:                             tjäMtemän inom försvarsväsendet (218/70),
53404:                                                     intogs i 3 § en 2 punkt, enligt viiken lagen
53405:           ,;Vilka åtgärder ämnar R~geringen
53406:                                                     icke rtillämpas på tjänsteman i srkeppstjänst på
53407:        vi~tag~;t för art de tjänstemän som utför
53408:                                                     fartyg som beordrats till seglation.
53409:        sjötjänstgöring på försvarsväsendets far~
53410:        :tyg skall få åtnjuta samma socia1a och          Genom det tjänstekollektivavtal, som gäller
53411:        med tanke på skydd i arbetet viktiga         till 31. 3. 1972 och ärven avser arbetsförhållan-
53412:        förmåner, vil!ka övriga tjänstemän inom      dena. för !tjänstemännen · inom försvarsväsendet,
53413:        försvarsväsendet redan åtnjuter med          har bestämmelserna i lagen om arbetstiden
53414:         stöd av i genomsnitt likadana arbetstids-   in<.>m försvarsväsendet icke ändrats, varför de
53415:        stadganden?"                    ·            allttjämt är i kraft.
53416:                                                         På våren 1971 tillsatte finansministeriet en
53417:     Såsom syar på spörsmålet får jag vördsamt       arbe:tsgrupp för at't för de tjänstemäns vidkom-
53418: anföra följande:                                    mande som· tjäns'tgör på försvarsväsendets far-
53419:     Då arbetstidskommissionen för försvarsväsen-    tyg unde11söka arbetstidsfrågor under segla-
53420: det avgav . :sitt hetänkande (Komm~tt<!hetän­       tionsperioden. Tili denna arbetsgrupp har för-
53421: kande B 9/1969), sades i detta att kommitten        utom representanter för finansministeriet även
53422: kommit. tili den s1utsatsen, att arbetstidslagen    hört representanter för staben för sjöstrids·
53423: för försvarsväsendets tjänstemän icke kan ut-       krafterna och för tjänstemannaorganisationerna.
53424: sträckas att gäl1a fartyg som beordrats tili        Saken har undersökts intensivt under hela som-
53425: seglation.                                          maren och hösten, men slutgiltiga avgöranden
53426:     Också i regeringens proposition tili Riksda-    har ännu ej kunnat fattas.
53427: gen med förslag till lag om arbetstiden för             Avsimen är att utfärda bestämmelserna om
53428: tjänstemän inom försvarsväsendet säges såsom        arbetstiden inom försvarsväsendet för följande
53429: motivering föijande: "Då tjänstgöringen inom        tjänstekollekdvavta'lsperiod i tjänstekollektivav-
53430: sjöstridskrafterna, i 'synnerhet under segla-       talsform. Det är sålunda naturligt att man icke
53431: tionstiden, omfat'tar en särpräg1ad grupp av        före inledandet av de egen'tliga avtalsförhand-
53432: uppgifter, inom viiken bestämningen av arbets-      lingarna kan föregripa kommande avgöranden
53433: tiden i praktiken beror bl.a. av tillämpningen      för personalens i skepps•tjänst del, emedan
53434: av det s.'k. tvåvaktssystemet och då för för-       saken såsom en del ansluter sig ti:ll tjänste-
53435: ändringar i detta avseende redan möjligheten        kollektivavtaret rörande tjänstemännens anställ-
53436: at:t anordna logi ombord ställer ett övermäk-       ningsvillkor, vilket ingås mellan finansministe-
53437: tigt hinder, föres1ås i lagens 3 § S'tadgat, att    riet å ena sidan och centralorganisationerna för
53438: skeppstjänst på fartyg som beordrats ti:ll segla-   tjäns'temannaföreningarna å andra sidan.
53439:      Helsingfors den 30 december 1971.
53440: 
53441:                                                                    Försvarsminister Arvo Pentti.
53442: Kirj. ksm. n:o 286.
53443: 
53444: 
53445: 
53446: 
53447:                                   Rytkönen ym.: Sosiaalietujen myöntämisestä metsätyöläisille ko-
53448:                                      konaisansion perusteella.
53449: 
53450: 
53451: 
53452:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
53453: 
53454:     Kun yksityisiä työsuhteita koskeva eläketur-     ovat luopuneet ns. moottorisahavähennyksestä,
53455: va 60-luvun alkupuolella vasemmistoenemmis-          maksavat ennakkoosa ja lopullisen veronsa
53456: töisessä eduskunnassa säädettiin, saatettiin elä-    kokonaisansiosta.
53457: keturvan yleisiin perusteisiin nähden tulla sii-        Mielestämme tämä osoittaa, miten suuren
53458: hen johtopäätökseen, että eläketurva rakentuisi      arvon ja tässä tapauksessa lainsäädännön perus-
53459: yhtäläisin perustein mm. kaikkia LEL-työsuh-         teella taloudellisesti itse uhrautuen nämä etu-
53460: teissa työskenteleviä koskevana. Näin onkin          rivin metsätyöläiset asettavat itsensä ja per-
53461: kaikkien muiden LEL-järjestelmän piiriin kuu-        heensä sosiaaliturvalle. Esimerkki valaisee mistä
53462: luvien työntekijäin kohdalla, mutta talouselä-       on kysymys. Metsätyömies joutuu työkyvyttö-
53463: mämme avainasemissa työskentelevien metsä-           myyseläkkeelle ja hänen vuosiansionsa on ollut
53464: työläisten osalta tilanne on päinvastainen.          7 000 mk. Eläke~tä ei lasketa tästä summasta,
53465:     LEL-järjestelmän lähtökohtana on eläketur-       vaan 4 200 markasta. Epäkohta on todella räi-
53466: van määräytyminen bruttoansion perusteella.          keä ja käy yhä räikeämmäksi, jos lasketaan ns.
53467: Metsätyöläisten työeläke- ja muu lakisääteinen       vuosivähennyksestä johtuva menetys 18 vuo-
53468: sosiaaliturva määräytyy sen sijaan siitä ansiosta    tiaana työkyvyttömäksi joutuvan metsätyö-
53469:  mikä jää, kun ns. 40% moottorisahavähennys          läisen kärsimä menetys esim. 70 vuotiaaksi
53470: on tehty. Tarkemmin sanottuna metsätyöläisten        elettyänsä. Jos menetys laskettaisiin, metsuri on
53471:  työ- ja perhe-eläkepohjat, vuosilomakorvaus,        tässä tapauksessa menettänyt montakymmentä
53472:  tapaturmakorvaus ja sairausvakuutuspäiväraha        tuhatta markkaa ja summa on alunalkaen jäänyt
53473: lasketaan 40 % :lla vähennetystä ansiosta, kun       puutavarakapitalisteille.
53474:  vastaavat edut muille työntekijöille kaikissa
53475:  em. sosiaaliturvan eri järjestelmissä lasketaan        SKDL on eduskunta-alaittein pyrkinyt kor-
53476:  kokonaisansiosta. Metsätyöläisten sorretusta so-    jaamaan em. epäkohdan, mutta kaikki porva-
53477:  siaaliturva-asemasta johtuu paitsi se, että he      rilliset puolueet ovat jyrkästi vastustaneet sel-
53478:  saavat em. sosiaaliturvansa vain puolinaisina,      laista ratkaisua, että metsätyöläisten sosiaali-
53479:  myös se, että metsätyönantajat vapautuvat so-       edut laskettaisiin kokonaisansiosta ja ns. vero-
53480:  siaaliturvamaksun suorittamisesta siltä osin kun    vähennys säilyisi. Toinen mahdollisuus on se,
53481:  se koskee ns. moottorisahavähennyksen osuutta       että maksettaisiin riittävä työkalukorvaus.
53482:  metsätyöläisten kokonaisansioista. Vapautumi-       Edelleen voitaisiin siirtyä sellaiseen käytäntöön,
53483:  nen sosiaaliturvamaksun suorittamisesta tältä       että työnantaja hankkii moottorisahat ja suorit-
53484:  osin koskee ensisijaisesti suuryhtiöitä, mutta      taa niiden käyttökustannukset, joka on hiljat-
53485:  yleensä kaikkia metsätyönantajia. Mainittakoon,     tain Ruotsissa otettu käyttöön. Olkoon ratkai-
53486:   että myös KELA menettää vuosittain erittäin        sun muoto mikä tahansa, metsätyöläiset on
53487:   suuret vakuutusmaksut järjestelmän kieroudes-      saatettava sosiaaliturvan osalta vähintäin sa-
53488:   ta johtuen.                                        maan asemaan muiden työntekijäryhmien
53489:      Ammatillisesti järjestäytyneet metsätyöläiset   kanssa.
53490:  ovat varsinkin viime aikoina ruvenneet vaati-           Edellä olevan perusteella ja nojautuen valtio-
53491:   maan täyttä eläke- ja sosiaaliturvaa. Monet        päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
53492:   ovat menneet jopa niin pitkälle, että he nykyi-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
53493:   sinkin heitä koskevan järjestelmän vallitessa      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
53494:  1341/71
53495: 2
53496: 
53497:         Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä       tapaturmakorvauksen perusteiden niin
53498:      toimenpiteisiin metsätyöläisten eläkkei-        muuttamiseksi, että metsätyöläiset saa-
53499:      den ja perhe-eläkkeiden, vuosilomakor-          vat sosiaaliedut kokonaisansian perus-
53500:      vauksen, sairausvakuutuspäivärahan ja           teella?
53501:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1971.
53502: 
53503:        V. J. Rytkönen.              Hertta Kuusinen.           Ele Alenius.
53504:        Pekka Salla.                 Aulis Juvela.              Veikko Saarto.
53505:        Helvi Niskanen.              Kuuno Honkonen.            Paavo Aitio.
53506:        Anna-Liisa Jokinen.          Kauko Tamminen.            Anna-Liisa Tiekso.
53507:        Veikko Salmi.                Siiri Lehmonen.            Irma Rosnell.
53508:        Kaisu Weckman.               Niilo Koskenniemi.         Terho Pursiainen.
53509:                                     Niilo Nieminen.
53510:                                                                                                       3
53511: 
53512: 
53513: 
53514: 
53515:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53516: 
53517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             vat sosiaaliedut kokonaisansion perus-
53518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              teella?"
53519: olette 19 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn
53520: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
53521: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       taen seuraavaa:
53522: edustaja Veikko J. Rytkösen ym. näin kuulu-            Metsätyöläisten sosiaaliturvaetujen määrää-
53523: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 286:           misperusteiden muuttaminen siten, että edut
53524:                                                     laskettaisiin kokonaistyöansion eikä ns. moot-
53525:           "Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä   torisahavähennyksellä alennetun työansion pe-
53526:        toimenpiteisiin metsätyöläisten eläkkei-     rusteella, merkitsisi samalla huomattavaa työ-
53527:        den ja perhe-eläkkeiden, vuosilomakor-       markkinapoliittista muutosta, minkä vuoksi
53528:        vauksen, sairausvakuutuspäivärahan ja        määräämisperusteiden muuttaminen työmarkki-
53529:        tapaturmakorvauksen perusteiden niin         najärjestöjä kuulematta ei ole tarkoituksenmu-
53530:        muuttamiseksi, että metsätyöläiset saa-      kaista. Ministeriössä tullaan harkitsemaan, oli-
53531:                                                     siko asian selvittämiseksi asetettava toimikunta.
53532:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1971.
53533: 
53534:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Aili Lahtinen.
53535:                           T<ill Riksdagens Herr Talman.
53536: 
53537:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
53538: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt anföra följande:
53539: velse av den 19 november 1971 till veder-             En ändring av grunderna för bestämmande
53540: börande medlem av statsrådet översänt en av-       av skogsarbetarnas socialskyddsförmåner så, att
53541: skrift av ett av riksdagsman Veikko J. Rytkö-      förmånerna skulle beräknas på grundval av den
53542: nen m. fl. undertecknat skriftligt spörsmål nr     totala arbetsförtjänsten och inte på grundval
53543: 286 av följande lydelse:                           av den med s.k. motorsågsavdrag sänkta ar-
53544:                                                    betsförtjänsten, skulle samtidigt innehära en
53545:           "Ämnar Regeringen i brådskande           betydande arbetsmarknadspoltisk förändring,
53546:        ordning vidta åtgärder för ändring av       varför det inte är ändamålsenligt att ändra de
53547:        grunderna för skogsarbetarnas pensio-       ifrågavarande grunderna utan att höra arbets-
53548:        ner och familjepensioner, semesterersätt-   marknadsorganisationerna. Ministeriet kommer
53549:        ning, sjukförsäkringsdagpenning och         att överväga om en kommitte borde tillsättas
53550:        olycksfallsersättning så, att skogsarbe-    för att utreda ärendet.
53551:        tarna erhåller sociala förmåner på
53552:        grundval av den totala förtjänsten?"
53553:      Helsingfors den 20 december 1971.
53554: 
53555:                                                    Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
53556: Kirj. ksm. n:o 287.
53557: 
53558: 
53559: 
53560: 
53561:                                  Rytkönen ym.: Esityksen antamisesta verotulojen menetyksen
53562:                                     korvaamisesta kunnille valtion varoista.
53563: 
53564: 
53565:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53566: 
53567:    Maatalouden tuloverolakiin tehdyt muutok-        ten. Karjalaisen hallituksen sisäministeri antoi
53568: set ovat varsinkin maatalousvaltaisissa kunnissa    myös ymmärtää, että hallitus va.raisi tarkoituk-
53569: aiheuttaneet erittäin huomattavan äyrimäärien       seen määrärahan lisäbudjetissa. Edellä mainitut
53570: alentumisen. Mm. Pohjois-Savon eräissä kun-         toimenpiteet osoittavat olevan pyrkimystä hoi-
53571: nissa äyrimäärät ovat alentuneet jopa 26-           taa asia kuntien edun mukaisesti. Asia ei ole
53572: 30 %. Tämä on aiheuttanut seurauksenaan             kuitenkaan edistynyt. Hallituksen olisi kiireel-
53573: äyrinhinnan kohoamisen jopa usealla. pennillä.      lisesti hoidettava. tämä asia ja estettävä kun-
53574: Tämä taas puolestaan saattaa ennestäänkin ta-       tien aseman vaikeutuminen verotulojen mene-
53575: loudellisissa vaikeuksissa kamppailevat kunnat      tyksen vuoksi.
53576: entistäkin suurempiin vaikeuksiin ja suorastaan        Edellä lausutun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
53577: estää pyrkimyksiä kehittää kunnallisia palve-       §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
53578: luksia. Lisäksi tällainen kehitys vaikeuttaa ke-    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
53579: hitysa.lueiden kuntien teollistumista ja sysää      seuraavan kysymyksen:
53580: muuttoliikettä vieläkin laajemmaksi.
53581:    Tapahtunutta verotulojen menetystä ei voida                Aikooko Hallitus antaa kiireellisesti
53582: mitenkään muuten kunnille korvata kuin suo-                eduskunnalle esityksen maatilatalouden
53583: rittamalla menetys valtion varoista.                       tuloverolain ja eräiden muiden lainsää-
53584:     SKDL:n eduskuntaryhmä on jättänyt vuoden               dännöllisten ratkaisujen aiheuttamien
53585: 1972 valtion tulo- ja menoarvioon 80 milj.                 verotulojen menetyksen korvaamiseksi
53586: markan raha-asia-aloitteen tätä tarkoitusta var-           kunnille valtion varoista?
53587:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1971.
53588: 
53589:           V. J. Rytkönen.              Anna-Liisa Jokinen.            Kuuno Honkonen.
53590:           Siiri Lehmonen.              Veikko Salmi.                  Lauri Kantola.
53591:           Helvi Niskanen.              A-L. Tiekso.                   Terho Pursiainen.
53592:           Niilo Koskenniemi.           Irma Rosnell.                  Niilo Nieminen.
53593:                                        Heikki Mustonen.
53594: 
53595: 
53596: 
53597: 
53598: 1346/71
53599:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
53600: 
53601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      siaan liikeyrityksiin yli 50 prosenttia edellisestä
53602: :sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      vuodesta samalla kun velan takaisinmaksuihin,
53603: mies, olette kirjeellänne 19 päivänä marras-       laina,nantoon ja muihin finanssisijoituksiin jäi
53604: kuuta 1971 n:o 1718 lähettänyt valtioneuvos-       käytettäväksi 84 milj. mk kun edellisenä vuon-
53605: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-     na investointien rahoitusvajaus oli öllut 62
53606: edustaja V. J. Rytkösen ym. tekemän seuraa-        tnilj. markkaa. Vuosina 1971-1972 arvioidaan
53607:  vansisältöisen kysymyksen:                        kuntien edelleen lisäävän sijoituksiaan liikeyri:
53608:                                                    tyksiin. Tästä huolimatta jää finanssisijoituk-
53609:           "Aikooko Hallitus antaa kiireellisesti   siin vuonna 1971 käytettäväksi arvion mukaan
53610:        eduskunnalle esityksen maatilatalouden      yli 50 prosenttia ja vuonna 1972 noin 12 pro-
53611:        tuloverolain ja eräiden muiden lainsää-     senttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
53612:        diinnöliisten ratkaisujen aiheuttamien         Nimellistulojen kasvun jatkuessa voimakkaa-
53613:        verotulojen menetyksen korvaGmiseksi        na arvioidaan kuntasektorin käytettävissä ole-
53614:        kunnille valtion varoista?"                 van tulon lisääntyvän vuonna. 1971 13 prosent-
53615:                                                    tia ja vuonna 1972 lähes yhtä nopeasti. Kulu-
53616:    Kun kysymyksessä tarkoitettu .asia ainakin      tuksen kasvusta huolimatta säilyy kuntien sääs-
53617: osittain kuuluu toimialaani valtiovarainministe-   tämisaste edelleen noin 20 prosenttina: Säästö-
53618: rinä, esitän vastauksena kysymykseen kunnioit-     jen kasvu tekee puolestaan mahdolliseksi lisätä
53619: taen seuraavaa:                                    kuntien iiwestointeja ilman, että rahoitusasema
53620:    Kuluvana, kuten edellisenäkin vuonna, vai-      heikkenee. Kuntien talousarvioiden mukaan
53621: keuksiin joutuneiden kuntien avustamiseen on       kuntien investoinnit lisääntyVätkin vuonna
53622: käytetty huomattavan suuri summa eli 20 milj.      1971 kulutusta nopeammin ja tlimän kehityk-
53623: markkaa kumpanakin vuonna. Kysymyksessä            sen arvioidaan jatkuvan myös vuonna 1972,
53624: olevasta summasta on tänä vuonna jaettu ylei-      minkä puolestaa,n säästöjen kasm tekee · mah-
53625: siin ra,hoitusavustuksiin 13 milj. markkaa ja      dolliseksi.                                ·,
53626: 7 milj. markkaa sairaalakustannusten korvaami-        Kuntien tulojen ja rahoitusaseman kehityk-
53627: seen. Avustusta saaneet kunnat ovat useim-         sessä on kuitenkin vielä havaittavissa huomat-
53628: missa tapauksissa juuri samoja kuntia, jotka       tavia eroja eri kuntien kesken. Kuntien palve-
53629: ovat joutuneet vaikeuksiin sen vuoksi, että        lustuotai:mon rahoitusmahdollisuuksien tasoitta-
53630: maatalouden· tuloverolakiin on tehty muutok-       miseen tähtäävistä toimenpheistä voidaan mai-
53631: sia.                                               nita seuraavaa.
53632:    Kuntien verotulot ovat lisääntyneet viime          Sairaalatoimessa kuntien taloudellisen bnto-
53633: vuosina verotuspohjan kasvua nopeammin.            kyvyn erilaisuus on otettu tähän saakka huo-
53634: Veroäyrien lukumäärä on puolestaan ka,svanut       mioon vain alue- ja paikallissairaaloiden osalta
53635: vuosittain noin 11 prosenttia. Kuntasektorin       suppean kantokykyasteikon puitteissa. Vuoden
53636: kulutusmenoista ovat nopeimmin lisääntyneet         1972 alusta tulevat voimaan uudet sairaala-
53637: terveydenhoidon menot, jotka olivat koko           tointa koskevat valtionapusäännökset. Niiden
53638: 1960-luvun ajan kunnallistalouden kasvua huo-      mukaan sairaaloiden käyttökustannuksiin annet-
53639: mattavin aiheutta,ja. Terveydenhoidon menojen      tava valtionapu suoritetaan kuntakohtaisesti
53640: suhteellinen osuus nimenomaan alimpiin kanto-      yleisen kantokykyluokituksen mukaan, mikä
53641: kykyluokkiin kuuluvien kuntien menoista on         merkitsee kunnille kyseisenä vuonna terveyden-
53642: jatkuvasti lisääntynyt.                            huoltotehtäviin annettavan valtionavun lisään-
53643:    Kokonaisuutena ottaen kuntasektorin rahoi-       tymistä 77 milj. markan määrällä verrattuna
53644: tusasemassa ta,pahtui vuonna 1970 merkittävä       nykyisen lainsäädännön perusteella suoritetta-
53645: paraneminen. Tällöin kunnat lisäsivät sijoituk-    vaa,n avustukseen.
53646:                                                                                                     3
53647: 
53648:     Sairaalatoimen valtionapusäännösten muutta-      keutuessa järjestämään töitä, joista on aiheutu-
53649: misesta aiheutuva kuntien sairaalamenojen pie-       nut huomattava kunnallistaloudellinen rasitus.
53650: neneminen tulee olemaan voimakkainta alim-           Uudessa työllisyyslaissa nämä kohtuuttomat
53651: piin kantokykyluokkiin kuuluvien, taloudelli-        rasitukset pyritään poistamaan. Sen lisäksi että
53652: sesti vaikeassa asemassa olevien kuntien osalta.     kuntien on mahdollista uuden lain mukaan
53653: Esimerkiksi kantokykyluokkiin 1-3 kuuluvien          aJoittaa työnsä tarkoituksenmukaisesti, lain
53654: kuntien kohdalla lisäys on keskimäärin 36 %          mukaan poistetaan kuntien velvollisuus osal-
53655: eli yhteensä 41 milj. markkaa. Kantokykyluok-        listua puoleen työvoimatoimikuntien menoista,
53656: kiin 4-5 kuuluvien kuntien osalta lisäys on          jotka siirtyvät kokonaisuudessaan valtion kan-
53657: keskimäärin 19 % eli yhteensä 34 milj. mark-         nettavaksi. Kun lain arvioidaan nostavan kor-
53658: kaa.                                                 vauksensaajien määrää nykyisestään noin 7 000
53659:     Sairaalatoimen valtionavustuksiin on ehdo-       hengellä, aiheutuu tästä puolestaan kuntien
53660: tettu valtion vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa      sosiaalimenojen pienenemistä. Korvauksensaa-
53661: myönnettäväksi kaikkiaan 797 milj. markkaa,          jien lukumäärän kasvun arvioidaan aiheuttavan
53662: mikä merkitsee 184 milj. markan lisäystä kulu-       valtiolle vuonna 1972 kaikkiaan noin 24,5
53663: van vuoden menoarvioon verrattuna.                   milj. markan lisämenon.
53664:     Kansanterveystyötä koskeva hallituksen laki-        Kantokykyluokituksen soveltamisala eri hal-
53665: esitys tullee eduskunnassa hyväksytyksi. Sen         linnonalojen valtionavustuksiin on jatkuvasti
53666: mukaan valtion menot tulevat kasvamaan kan-          laajentunut. Toteutettujen kantokykyluokituk-
53667: santerveystyön osalta 10,3 milj. markkaa voi-        sen laskentaperusteiden muutosten ja harkinta-
53668: massa olevaan lainsäädäntöön verrattuna              mahdollisuuksien laajentamisen seurauksena on
53669: vuonna 1972. Kuntien terveyskeskusten perus-         jo kuluvan vuoden alusta lukien voitu huomat-
53670: tamis- ja käyttökustannuksiin myönnettävän           tavan suuri osa kunnista siirtää aikaisempaa
53671: valtionavun osalta tullaan soveltamaan kuntien       alempaan luokkaan. Todettakoon, että erityi-
53672: yleistä kantokykyluokitusta. Kuntien kanto-          sesti verotulojen kehitys on otettu huomioon
53673: kykyluokituksen mukaiset muutokset menora-           harkittaessa kunnan . taloudellista kantokykyä.
53674: situksen jakaantumisessa on otettu myös tämän        Vastaavanlaisia siirtoja on tarkoituksena suorit-
53675: lainuudistuksen osalta huomioon edellä esite-        taa myös vuoden 1972 alusta lukien. Pyrki-
53676: tyissä luvuissa.                                     myksenä nimenomaan on, että kantokykyluoki-
53677:     Kansakoulumenoihin myönnetään kunnille            tuksen muutoksilla ja valtionapulainsäädännössä
53678:  vuosittain ylimääräistä valtionapua kansakoulu-      esiintyvien puutteiden poistamisella voidaan
53679: laitoksen aiheuttamien vuotuisten kustannusten       kuntien välisiä taloudellisia eroja tasoittaa.
53680: alentamiseen siinä määrin, etteivät nämä kus-            Voidaankin todeta, että jo osittain toteutu-
53681: tannukset nouse köyhissä tai harvaanasutuissa        neiden sekä parhaillaan vireillä olevien lain-
53682: maalaiskunnissa veroäyriä kohden suuremmiksi         säädännöllisten uudistusten seurauksena tule-
53683: kuin keskimäärin maalaiskunnissa. Valtioneu-         vat kuntien väliset taloudelliset erot vuoden
53684: vosto on viimeksi kuluvan vuoden alussa lisän-       1972 alusta lukien merkittävästi tasoittumaan
53685: nyt tätä ylimääräistä valtionapua saavien kun-       samalla kun valtio ottaa kannettavakseen en-
53686:  tien määrää merkittävästi. Tästä syystä ja          tistä huomattavasti suuremman osan kunnille
53687: uusien koulujen perustamisesta johtuen on vuo-       niille kuuluvien tehtävien hoidosta koituvista
53688: den 1972 tulo- ja menoarvioesityksessäkin eh-        kustannuksista. Kun näiden toimenpiteiden vai-
53689: dotettu ylimääräisen valtionavun määrärahaa          kutuksia kuntien välisiin taloudellisiin eroihin
53690:  korotettavaksi 7,5 milj. markalla.                  on tarpeen edelleen seurata ja kun kulumassa
53691:     Voimassaolevan työllisyyslain velvoitteiden      oleva varainhoitovuosi on lopuillaan, ei hallitus
53692:  täyttäminen on aiheuttanut lähinnä alityöllisyys-   enää näe mahdolliseksi erillisiin tukitoimen-
53693: alueiden köyhille kunnille kohtuuttomia rasi-        piteisiin ryhtymistä tällä vaalikaudella.
53694:  tuksia ja pakottanut ne työllisyystilanteen Vai-
53695:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1971.
53696: 
53697:                                                            Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
53698: 4
53699: 
53700: 
53701: 
53702:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
53703: 
53704:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         affärsföretag med över 50 procent i jämförelse
53705: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       med det föregående året sa.mtidigt som för
53706: nr 1718 av den 19 november 1971 tili veder-         återbetalningar av lån, långivning och andra
53707: böra.nde medlem av statsrådet översänt av-          finansieringsinvesteringar fanns till förfogande
53708: skrift av följande av riksdagsman V. J. Ryt-        84 milj. mk, medan finansieringsunderskottet
53709: könen :m.fl. ställda spörsmål:                      i fråga om investeringar under det föregående
53710:                                                     året hade utgjort 62 milj. mk. Under åren
53711:            "Har Regeringen för avsikt att i         1971-1972 beräknas kommunerna aiitjämt
53712:        brådskande ordning till riksdagen av-        komma a.tt öka sina investeringar i affärsföre-
53713:        låta en proposition angående ersättning      tag. Trots detta finns under år 1971 kvar för
53714:        tili kommunerna av statens medel för         finansinvesteringar enligt uppskattning över 50
53715:        förlust av ska.tteintäkter .tili följd av    procent och år 1972 ca 12 procent mera än
53716:        inkomstskattelagen för gårdsbruk och         under det föregående året.
53717:        vissa andra .avgöranden i lagstiftnings-        Då den kraftiga tillväxten av de nominella
53718:        väg?"                                        inkomsterna fortgår, beräknas att den inkomst
53719:                                                     som står till den kommunala sektoms förfo-
53720:    Då det i spörsmålet avsedda ärendet åt-          ga.nde år 1971 ökas med 13 procent och år
53721: minstone delvis hör tili mitt verksamhetsom-        1972 nästan lika snabbt. Trots konsumtionsök-
53722: råde som finansminister, får jag såsom svar         ningen förblir graden av kommunernas in-
53723: vördsamt anföra följande:                           besparingar alltjämt ca 20 procent. Tillväxten
53724:    Under innevarande år såsom även under det        av inbesparingar gör det å andra sidan möjligt
53725: foregående året har för understödjande av           att öka kommunerna.s investeringar utan att
53726: kommuner som råkat i svårigheter använts ett        finansieringsläget försämras. Enligt kommuner-
53727: betydande belopp, eller 20 milj. mk under           nas budgeter kommer också kommunernas
53728: vartdera året. Av ifrågavarande belopp har          investeringar att under år 1971 ökas snabbare
53729: detta år för aJlmänna finansieringsunderstöd        än konsumtionen, och denna utveckling beräk-
53730: utde1ats 13 milj. mk och 7 milj. mk för             nas fortgå även under år 1972, vilket åter
53731: ersättning av sjukhuskostnader. De kommuner         möjliggöres av inbesparingarnas tillväxt.
53732: som erhållit understöd är i flesta fall just           I utvecklingen av kommunerna,s inkomster
53733: samma kommuner, vilka råkat i svårigheter           och finansieringsställning observeras likväl ännu
53734: på grund av att ändringar vidtagits i inkomst-      avsevärda skillnader olika kommuner emellan.
53735: skattelagen för gårdsbruk.                          Om de åtgärder som syftar tili utjämnande av
53736:    ökningen av kommunernas ska.tteintäkter          finansieringsmöjligheterna i fråga om kom-
53737: har under de senaste åren varit snabbare än         munernas serviceproduktion må nämnas föl-
53738: beskattningsbasens tillväxt. Antalet skattören      jande.
53739: åter har åriigen ökat med ca 11 procent. Biand         I fråga om sjukhusväsendet har olikheten i
53740: den kommunala sektorns konsumtionsutgifter          kommunernas ekonomiska bärkraft hittills
53741: har den största. ökningen skett i fråga om          beaktats endast för krets- och de lokala sjuk-
53742: hälsovårdsutgifterna, vilka under hela 1960-        husens del inom ramen för en snäv bärkrafts-
53743: talet utgjorde den faktot som mest förorsakade      skala. Från och med början av år 1972 träder
53744: ökning i kommunernas hushål!ning. Den               nya stadganden om statsunderstöd för sjuk-
53745: proportioneiia andelen av utgifterna för hälso-     husväsendet i kraft. Enligt dessa erlägges
53746: vården särskilt av de kommuners utgifter vilka      statsunderstödet för sjukhusens driftskostnader
53747: hör tili de lägsta bärkraftsklasserna., har fort-   kommunsvis enligt den allmänna bärkrafts-
53748: gående ökat.                                        klassificeringen, vilket för kommunerna under
53749:    Som helhet betraktat skedde i den kom-           sagda år innebär en ökning av statsunderstödet
53750: munala sektorns finansieringsställning en märk-     för hälsovårdsuppgifter med 77 milj. mk i
53751: bar förbättring under år 1970. Under sagda          jämförelse med det understöd som erlägges
53752: år ökade kommunerna sina investeringar i            enlighet med den nuvarande la.gstiftningen.
53753:                                                                                                        5
53754: 
53755:    Minskningen av kommunernas sjukhusut-              tyda,nde kommunalekonomisk tunga. 1 den nya
53756: gifter tili följd av de ändrade stadgandena i         sysselsättningslagen strävar man tili eliminering
53757: fråga om statsunderstöd för sjukhusväsendet           av dessa oskäliga belastningar. Förutom att det
53758: kommer att vara störst för de kommuners del,          enligt den nya lagen blir möjligt för kom-
53759: vilka hör tili de lägsta bärkraftsklasserna, och      munerna att tidsbestämma arbetena på ett
53760: är i svår ekonomisk ställning. T.ex. för de           ändamålsenligt sätt, bortfaller enligt la,gen
53761: kommuner som hör tili bärkraftsklasserna 1-           kommunernas skyldighet att deltaga i hälften
53762: 3 utgör ökningen i genomsnitt 36% ellet               av arbetskraftskommissionernas utgifter, viLka
53763: sammanlagt 41 milj. mk. För de kommuner               helt och hållet överföres på staten. Då antalet
53764: som hör tili bärkraftsklasserna 4-5 är öknin-         ersättningstagare på grund av lagen beräkna,s
53765: gen i genomsnitt 19% eller sammanlagt 34              stiga med ca 7 000 personer, föranleder detta
53766: milj. mk.                                             å andra sidan minskning av kommunernas
53767:     För statsunderstöd åt sjukhusväsendet har         socialutgifter. Det ökade antalet ersättningsta-
53768: i sta,tsförslaget för år 1972 föreslagits samman-     ga,re beräknas under år 1972 för staten med-
53769: lagt 797 milj. mk, vilket innebär en ökning           föra en tilläggsutgift av sammanlagt 24,5 milj.
53770: av 184 milj. mk i jämförelse med innevarande          mk.
53771: års statsförslag.                                        Bärkraftsklassificeringens tillämpningsområde
53772:     Regeringens proposition med förslag tili lag      i fråga om statsunderstöden för olika förvalt-
53773: om folkhälsoarbetet torde bli antagen av riks-        ningsområde har fortgående utvidgats. Tili följd
53774: dagen. Enligt den kommer statens utgifter för         av genomförda ändringar av beräknings-
53775: folkhälsoarbetets del år 1972 att stiga med           grunderna för bärkmftsklassificeringen och ut-
53776: 10,3 milj. mk i jämförelse med förhållandena          vidgandet av möjligheterna tili prövning har
53777: enligt gällande lagstiftning. 1 fråga om stats-       redan från och med innevarande års början
53778: understödet för grundläggnings- och driftskost-       en betydande del av kommunerna kunnat över-
53779: naderna för kommunernas hälsovårdscentraler           föras till en lägre klass. Det må konstateras,
53780: kommer att tiliämpas kommunernas allmänna             att utvecklingen av skatteintäkter särskilt har
53781: bärkraftsklassificering. Ändringarna, enligt kom-     beaktats vid bedömandet av kommuns ekono-
53782: munernas bärkraftsklassificering i fördelningen       miska bärkraft. Avsikten är att företaga över-
53783: av utgiftstungan har också för denna lagreforms       föringar av motsvarande slag också räknat
53784: del beaktats i de ovan nämnda siffrorna.              från ingången av år 1972. Man sträva,r uttryck-
53785:     För folkskoleutgifter beviljas kommunerna         ligen tili att genom ändringar i bärkraftsklassifi-
53786:  årligen extra statsunderstöd för sänkning av de      ceringen och avskaffandet av brister i stats-
53787:  av folkskoleväsendet föranledda årliga kost-         understödslagstiftningen utjämna de ekono-
53788:  naderna i sådan utsträckning, att dessa kost-        miska skillnaderna kommuner emellan.
53789: nader i fattiga ellet glestbebodda la,ndskommu-          Man koo även konstatera, att de ekonomiska
53790:  ner icke stiger till en större andel per skatteöre   skillnaderna kommuner emellan tack vare redan
53791:  än i landskommunerna i genomsnitt. Stats-            delvis genomförda samt anhängiga lagstiftnings-
53792:  rådet har i början av det sistlidna året avsevärt    reformer räknat från ingången av år 1972
53793:  ökat anti!Jlet kommuner som erhåller detta           kommer märkbart att utjämnas samtidigt som
53794:  extra statsunderstöd. Av denna orsak och på          sta,ten påtager sig en avsevärt större del än
53795:  grund av att nya skolor inrättats har också i        tidigare av de kostnader som förorsakas kom-
53796:  statsverkspropositionen för år 1972 före-            munerna av omhänderhavandet av på dem an-
53797:  slagits förhöjning av beloppet för det extra         kommande uppgifter. Då det är skäl att
53798:  statsunderstödet med 7,5 milj. mk.                   alltjämt följa med verkningarna av dessa åt-
53799:     Uppfylla,ndet av skyldigheterna enligt den        gärder på de ekonomiska skillnaderna kom-
53800:  gällande sysselsättningslagen har närmast för        muner emellan, och då det innevarande finans-
53801:  de fattiga kommunerna inom undersysselsätt-          året närmar sig sitt slut, ser regeringen inga
53802:  ningsområden medfört oskäliga belastningar och       möjligheter att skrida tili separata stödåtgärder
53803:  tvingat dem, då sysselsättningsläget försämrats,     under denna valperiod.
53804:  att ordna arbeten, vilka förorsakat en be-
53805:       Helsingfors den 17 december 1971.
53806: 
53807:                                                                    Finansminis:ter Päiviö Hetemäki.
53808:  1346/71
53809: :irj. ksm. n:o 288.
53810: 
53811: 
53812: 
53813: 
53814:                                    Kurppa: Liikaa maksettujen eläkkeiden takaisinperimisestä.
53815: 
53816: 
53817:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
53818: 
53819:   Va:Lt:i.okonttorin eläk:keenmaksutoimilstoltill on   nyt saamansa rahat, on nyt hyvin vaikea kerätä
53820: illut eiäkeläisille itlmoituks:kt, joåssa muut-        kokoon tuota useisiin satoihin markkoihin nou-
53821: meen eläkejärjestelyn takia vaaditaan takaisin         sevaa summaa, kun säästöjä ei useinkaan ole.
53822: .ikaa maksettuja eläkkeitä.                            Olisikin tärkeää jo ennakolta ehkäistä päällek-
53823:   Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ao.           käin menevien eläkkeiden maksaminen, jottei
53824: .enkilölle myönnetään kansaneläkelain mukai-           niiden jälkiperinnällä aiheutettaisi kohtuuttomia
53825: en työkyvyttömyyseläke ja hän on tätä en-              vaikeuksia muuto.i,nkin niukkoJen eläkkeiden
53826: en nauttinut rintamasotilaiden ylimääräistä so-        varassa eläville kansalaisille.
53827: :teläkettä, joka lakkaa sen kuukauden alusta,             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
53828: )Sta lukien eläkkeen saajalle on myönnetty             § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
53829: ansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke.           ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
53830: :uitenlk.in valtiokonttori maksaa näitä mo1em-         van kysymyksen:
53831: 'ia eläkkeitä päällekkäin jopa neljäkin kuu-
53832:  autta ja tämän jälkeen ilmoittaa tästä vaatien                  Onko Hallitus tietoinen, kuinka suu-
53833: akaisin ylimääräisesti maksettua eläkettä, vaik-              riin vaå!lreukså:1n valtiokonrttori Siaaltt:aa
53834: :a eläkkeen saaja on useaan otteeseen ilmoit-                 asettaa eläkeläisen periessään tältä jälki-
53835: anut tästä ylimääräisestä maksusta ja tullut lo-              käteen liikaa maksettuja eläkkeitä ja
53836: ulta siihen tulokseen, että eläkkeet yhteensä                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
53837: odella kuuluvat hänelle, koska kiellosta huoli-               ryhtyä em. menettelyn ehkäisemiseksi
53838: latta maksatusta ei ole lopetettu.                            ja Varattomille eläkkeen saajille aiheu-
53839:    Eläkeläisen, joka on hyvässä uskossa käyttä-               tuneitten vaikeuksien korjaamiseksi?
53840:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1971.
53841: 
53842:                                             Mauno Kurppa.
53843: 
53844: 
53845: 
53846: 
53847: 347/71
53848: 2
53849: 
53850: 
53851: 
53852: 
53853:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
53854: 
53855:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa         Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyy
53856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eläkkeen myöntää ja maksaa kansaneläkelaita
53857: olette 2.3 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn          Rintamasotilaiden ylimääräisen sotaeläkkeen
53858: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyselä.i
53859: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         keen maksamista samalta ajalta samalle henk
53860: edustaja Mauno Kurpan näin kuuluvasta kirjal-         lölle on valtiokonttorin toimesta pyritty est
53861: lisesta kysymyksestä n:o 288:                         mään tiedustelemalla ennen sotaeläkkeen mal
53862:                                                       samista kansaneläkelaitokselta, onko kansanel
53863:           "Onko Hallitus tietoinen, kuinka suu-       kelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä myÖJ
53864:        riin ve.ikeuk:si:itn valtiokoottori 'Saattaa   netty tai onko tätä tarkoittavaa hakemusta v
53865:        asettaa eläkeläisen periessään tältä jälki-    reillä. Lisäksi valtiokonttori ilmoittaa jokaisel
53866:        käteen liikaa maksettuja eläkkeitä ja          sotaeläkkeen saajalle, että jos hänelle myönn,
53867:        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           tään kansaneläkelain mukainen työkyvyttö.myy
53868:        ryhtyä em. menettelyn ehkäisemiseksi           eläke ja sitä maksetaan samalta ajalta kuin y]
53869:        ja varattomille eläkkeen s.aajille aiheu-      määräistä sotaeläkettä, tältä samalta ajalta su1
53870:        tuneitten vaikeuksien korjaamiseksi?"          ritettu ootaeläke peritään takaisin. Kun kaiJ.Sal
53871:                                                       eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke · vo
53872:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           darul, kuitenik:.i,n myootää takautuvasti ja mak:s.
53873: taen seuraavaa:                                       taan ensisijaisena jo maksetusta sotaeläkkeesJ
53874:     Rintamasotilaiden ylimääräisistä sotaeläkkeis-    huolimatta, on tästä ollut seurauksena sotaeläl
53875: tä 22 päivänä toukokuuta 1969 annetun val-            keen ja kansaneläkkeen maksaminen samalJ
53876: tiolleUVGSton päätöksen ( 3i2/ti9) mukainen           ajalta, mitä ei voida estää sotaeläkkeen maks
53877: ylimääräinen sotaeläke voidaan myöntää sellai-        tukseen liittyvillä toimenpiteillä.
53878: selle rintamasotilaalle, jonka työkyky on olen-          Kun vahi~ontt01'i k11nsaneliikelaitoksen t:
53879: naisesti alentunut tai joka on muusta syystä          sotaeläkkeen saajan ilmoituksesta saa tietoons:
53880: taloudellisen tuen tarpeessa. Eläkettä ei myön-       mistä ajankohdasta sotaeläkkeen saajalle mal
53881: netä rintamasotilaalle, joka on täyttänyt 65          setaan kansaneläkettä, ei ylimääräistä sot:
53882: vuotta tai saa kansaneläkettä. Eläkkeen myön-         eläkettä makseta eikä ole maksettu samal1
53883: tää sosiaali- ja terveysministeriö ja maksaa val-     ajalta. Jos kansaneläkelain mukaisen työkyvy
53884: tiokonttori. Sanotun valtioneuvoston päätöksen        tömyyseläkkeen takautuvan myöntämisen :
53885: 5 §:n mukaisesti oikeus eläkkeeseen lakkaa sen        maksamisen johdosta ylimääräistä sotaeläket1
53886: kuukauden ailusta ~ukien, joka lähinnä seuma          on maksettu liikaa, valtiokonttori on näis1
53887: eläkkeensaajan täytettyä 65 vuotta tai sen kuu-       tapauksista ilmoittanut sosiaali- ja terveysm
53888: kauden alusta, josta lukien hänelle on myön-          nisteriölle, jotta tämä voisi päättää, voidaOOJk
53889: netty kansaneläkelain mukainen työkyvyttö-            aiheettomasti maksettu eläke tai sen osa jätti'
53890: myyseläke. Rintamasotilaiden ylimääräisistä so-       takaisinperimättä.
53891: taeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen           Ylimääräisiä sotaeläkkeitä ei ole myönnett
53892: muuttamisesta 17 päivänä syyskuuta 1970 an-           eikä tulla myöntämään 1. 9. 1971 jälkeen, jo
53893: netun valtioneuvoston päätöksen ( 606/70)             loin tuli voimaan 23. 4. 1971 annettu laki rit
53894: nojalla aiheettomasti maksettu eläkemäärä voi-        tamasotilaseläkkeistä ( 294/71 ) . Tämän lai
53895: daan jättää takaisin perimättä, jos se on vähäi-      mukaista rintamasotilaseläketurvaa hoitaa kat
53896: nen taikka jos sen myöntämisen ja maksami-            saneläkelaitos. Niiden henkilöiden, joille o
53897: sen ei ole katsottava johtuneen eläkkeensaajan        myönnetty ylimääräinen sotaeläke, tulee 31. 1:
53898: tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä.      1971 mennessä hakea kansaneläkelaitokse11
53899:                                                                                                 3
53900: 
53901: rintamasotilaseläkettä, jonka määrä vähennetään   rista tulee huomattavasti vähenemään. Rintama-
53902: sotaeläkkeestä. Kun rintamasotilaseläkkeet,       sotilaseläkkeen maksatus tapahtuu kansaneläke-
53903: muodostuvat näin ensisijaisiksi sotaeläkkeeseen   laitoksen toimesta.
53904: nähden, sotaeläkkeiden maksatus valtiokontto-
53905:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1971.
53906: 
53907:                                                                        Ministeri Jorma Uitto.
53908: 4
53909: 
53910: 
53911: 
53912: 
53913:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
53914: 
53915:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        pensionsanstalten. Statskontoret har bemödat
53916: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          sig om att förebygga, att extra krigspension för
53917: velse av den 23 november 1971 tili vederbö-         frontsoldater och invaliditetspension enligt folk-
53918: rande me&em av staJtlsrådet översänt av:skrift av   pensionslagen utbetalas för en och samma tid
53919: följande av riksdagsman Mauno Kurppa ställda        tili en och samma person. Statskontoret har
53920: skriftliga spörsmål nr 288:                         därför, innan krigspension har utbetalats, för-
53921:                                                     frågat sig hos folkpensionsanstalten om, huru-
53922:           "Är Regeringen medveten om i hur          vida invaliditetspension enligt folkpensionslagen
53923:        stora svårigheter statskontoret kan för-     har beviljaJts eller oosöka:n. om såd.M pensioo
53924:        sätta en pensionär genom att hos denne       har inlämnats. Dessutom underrättar statskon-
53925:        i efterhand återindriva pensioner, som       toret alla som får krigspensioner om, att i
53926:        har utbetalats tili för högt belopp, och     händelse någon av dem beviljas invaliditets-
53927:        viika åtgärder ämnar Regeringen vid-         pension enligt folkpensionslagen och den ut-
53928:        taga för att förebygga detta tiliväga-       betalas för samma tid som den extra krigs-
53929:        gångssätt samt för att avhjälpa de svå-      pensionen, återindrivs den krigspension som
53930:        righeter som har åsamkats medellösa          har betalats för denna samma tid. Invaliditets-
53931:        pensionärer?"                                pension enligt folkpensionslagen kan dock be-
53932:                                                     viijas retroaktivt och betalas primärt, obero-
53933:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ende av redan utbetalad krigspension. Följden
53934: :samt anföra följande:                              härav har blivit, att både krigs- och folkpension
53935:     Enligt statsrådets beslut den 22 maj 1969       har betalats för samma tid, och detta kan inte
53936: <Om extra krigspensioner för frontsoldater (312     hindras genom åtgärder i samband med utan-
53937: /69) kan extra krigspension beviijas frontsol-      ordnande av krigspension.
53938: <lat, vars arbetsförmåga är väsentligt nedsatt          När statskontoret genom meddelande från
53939: eller som av annat skäl är i behov av ekono-        folkpensionsanstalten eller från mottagare av
53940: miskt stöd. Pension beviijas inte frontsoldat       krigspens:ion har b1iv1t underrättat om den
53941: som har fyllt 65 år eller åtnjuter folkpension.     tidpunkt från viiken folkpension betalas tili
53942: Pension beviijas av social- och hälsovårdsmi-       mottagrure av krigspe111sion, beta1as :inrt:e extra
53943:  nisteriet och utbetalas av statskontoret. Enligt   krigspension för samma tid, och sådan har inte
53944:  5 § i nämnda statsrådsbeslut upphör rätten tili    heller betalats. Har extra krigspension be-
53945:  pension vid ingången av månaden efter den då       talats tili för högt belopp tili följd av att
53946: pensionstagaren fyllde 65 år eller av den må-       invaliditetspension, som utgår enligt folk-
53947: nad, från och med viiken honom har beviijats        pensionslagen, har beviljats och betalats retro-
53948: invaliditetspension enligt folkpensionslagen.       aktivt, har statskontoret underrättat social- och
53949: MeJ stöd av statsrådets beslut den 17 septem-       hälsovårdsministeriet om dessa fall, så att
53950: ber 1970 angående ändring av statsrådets be-        ministeriet har kunnat besluta huruvida pen-
53951: slut om extra krigspensioner för frontsoldater      sion, som har betalats utan grund, eller en del
53952:  ( 606/70) kan pensionsbelopp, som har erlagts      därav kan lämnas oindriven.
53953:  utan grund, lämnas oindrivet, om beloppet är           Extra krigspensioner har inte beviljats och
53954:  ringa eller om beviljandet eller utbetalningen     kommer inte att beviljas efter 1. 9. 1971, då
53955: av detsamma inte bör anses ha förorsakats av        lagen den 23 april 1971 om frontmannapen-
53956:  svikligt förfarande från pensionstagarens eller    sioner ( 294/71) trädde i kraft. Frontmanna-
53957: hans ombuds sida.                                   pensionsskyddet enligt denna lag ombesörjes
53958:     lnvaliditetspension, som utgår enligt folk-     av folkpensionsanstalten. De som har blivit
53959: pensionslagen, beviljas och utbetalas av folk-      beviijade extra krigspension skall senast 31. 12.
53960:                                                                                            5
53961: 
53962: 1971 hos folkpensionsanstalten ansöka om       sionerna, och utanordnandet av de sistnämnda
53963: frontmannapension, vars belopp avdras från     genom statskontoret kommer därför att mins-
53964: krigspensionen. Frontmannapensionerna blir     kas avsevärt. Frontmannapensionerna utanord-
53965: m. a o. primära i förhållande tili krigspen-   nas genom folkpensionsanstaltens försorg.
53966:      Helsingfors den 22 december 1971.
53967: 
53968:                                                                    Minister Jorma Uitto.
53969: 
53970: 
53971: 
53972: 
53973: 1347/71
53974: Kirj. ksm. n:o 289.
53975: 
53976: 
53977: 
53978: 
53979:                                    Tuominen ym.: Virallisen ulkopolitiikan kanssa ristiriidassa
53980:                                       olevan opetusmateriaalin käyttämisestä.
53981: 
53982: 
53983:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53984: 
53985:    Noin 300 suomalaista koulua, joukossa myös          nimitetään "tällä hetkellä Puolan hallinnon
53986: valtion oppikouluj:11, käyttää säännöllisesti länsi-   alaisiksi" sekä eräitä Neuvostoliiton alueita
53987: saksalaisen JRO-Verlagin valmistamia karttoja          "tällä hetkellä neuvostohallinnon alaisiksi".
53988: ja suomennettuja tekstiliitteitä, joissa käsitel-         Koska koulujen opetusmateriaalissakin esiin-
53989: lään keskeisiä maailmanpoliittisia kysymyksiä.         tyy tämänkaltaista vihamielistä kiihoitusta Suo-
53990: Ne ilmestyvät kymmenen kertaa vuodessa ja              men kanssa ystävällisissä suhteissa olevia maita
53991: eräissä kouluissa on tapana kiinnittää ne luok-        vastaan, on tämä omiaan rohkaisemaan viime
53992: kien seinille. Tämän länsi-saksalaisen yhtiön          aikoina eri puolilla maata nuorison parissa
53993: opetusaineisto on kuitenkin sisällöltään Neuvos-       ilmennyttä hakaristejä tunnuksenaan käyttävää
53994: toliittoa ja muita sosialistisia maita vastaan         uusnatsilaista toimintaa. Siitä ovat vastuussa
53995: suunnattua vihamielistä propagandaa, joka vas-         myös opettajat, jotka harjoittavat oppilaiden
53996: taa NATO:n kylmän sodan päämääriä, mutta               parissa mielialamuokkausta, joka on ristiriidassa
53997: on jyrkässä ristiriidassa maamme virallisen puo-       maamme virallisen ulkopolitiikan kanssa. Leh-
53998: lueettomuus- ja rauhanpolitiikan kanssa. Näiden        distössä on näkynyt jopa eräiden opettajain
53999: koulujen käyttämien karttojen otsikot jo puhu-         kirjoituksia, joissa vastustetaan oppikirjojen
54000: vat niiden propagandasisällöstä, kuten esim.           saattamista asialliselle tasolle. Jos asennoitumi-
54001: "Tshekkoslovakia - teollisuusmaa kahleissa"            nen on tällainen, on tuskin odotettavissa, että
54002: tai "Saksan itäalueet vieraan vallan alaisuu-          oppilaat voivat koulussa saada asiallista tietoa
54003: dessa". Saksan Demokraattista Tasavaltaa jul-          Neuvostoliitosta ja muista sosialistisista maista.
54004: kaistu a,ineisto nimittää Neuvostoliiton miehi-           Edellisen johdosta esitämme valtiopäiväjär-
54005:  tysvyöhykkeeksi tai käyttää maan virallista           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtio-
54006: nimeä lainausmerkeissä. Aineistossa on törkeitä        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
54007: hyökkäyksiä Neuvostoliiton johtohenkilöitä vas-        seuraavan kysymyksen:
54008: taan kuten mm. SALT-neuvotteluja koskevassa
54009: AJL-kartassa.                                                    Tietääkö Hallitus, että maamme
54010:     Toisen länsi-saksalaisen julkaisijan "Institut            kouluissa käytetään opetusmateriaalina
54011: fiir Angewandte Geodäsie" julkaisemaa aineis-                 karttoja ja tekstejä, jotka sisällöltään
54012: toa käytetään myös kouluissa huolimatta siitä,                loukkaavat Neuvostoliittoa ja muita
54013: että ne sisällöltään ovat valheellisia, jopa                  Suomen kanssa ystävällisissä suhteissa
54014:  revanssihenkisiä. Suomalaisissa kouluissa on                 olevia maita ja ovat ristiriidassa maam-
54015: käytetty tämän julkaisijan toimittamaa Keski-                 me virallisen rauhanpolitiikan kanssa,
54016: Euroopan karttaa, joka on painettu v. 1965,                   ja jos tietää,
54017:  mutta esittää Saksan rajat sellaisina kuin ne                   millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
54018:  olivat v. 1938. Näissäkin kartoissa Saksan                   koo ryhtyä nopean korjaamisen aikaan-
54019:  Demokraattista Tasavaltaa mainitaan nimellä                  saamiseksi tässä asiassa?
54020:  "neuvostovyöhyke" ja eräitä Puolan alueita
54021:         Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1971.
54022: 
54023:            Mirjam Tuominen.               Taisto Sinisalo.               Rainer Virtanen.
54024:            Irma Rosnell.                  Toivo Asvik.                   Oili Suomi.
54025: 
54026: 23/72
54027: 2
54028: 
54029: 
54030: 
54031: 
54032:                         E d u s k u n n a, n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
54033: 
54034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rahat asettavat rajoituksia oheismateriaalin han-
54035: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kinnalle. Ilmaista materiaalia ovat eri maiden
54036: olette kirjeellänne 23 päivänä marraskuuta          viralliset edustustot antaneet mahdollisuuk-
54037: 1971 n:o 1743 lähettänyt valtioneuvoston            siensa mukaan koulujen käyttöön, muun muassa
54038: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      viimeaikaista poliittista ja taloudellista kehi-
54039: taja Mirjam Tuomisen ym. tekemän seumavan           tystä omassa maassaan selvittelevää oheismate-
54040: kysymyksen:                                         riaalia. Tällä tavoin hankitussa oheismateriaa-
54041:                                                     lissa samoin kuin suhteellisen huokeissa länsi-
54042:           "Tietääkö Hallitus, että maamme           saksalaisen JRO-Verlagin kustantamissa kar-
54043:        kouluissa käytetään opetusmateriaalina       toissa on sellaisia kohtia, jotka ovat alkuperä-
54044:        karttoja ja tekstejä, jotka sisällöltään     maan ulkopoliittisten kannanottojen ja tulkin-
54045:        loukkaavat Neuvostoliittoa ja muita          tojen mukaisia. Ulkomaista alkuperää oleva
54046:        Suomen kanssa ystävällisissä suhteissa       materiaali esittää yleensäkin asiat asianomaisen
54047:        olevia maita ja ovat ristiriidassa maam-     maan oman näkemyksen mukaisesti. Tällaisen
54048:        me virallisen rauhanpolitiikan kanssa,       materiaalin käyttö edellyttää kuitenkin, että
54049:        ja jos tietää,                               maamme virallisista ulkopoliittisista ja muista
54050:           millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-   kannanotoista poikkeavat kohdat opetuksessa
54051:        koo ryhtyä nopean korjaamisen aikaan-        erikseen käsitellään ja poikkeavuudet selvästi
54052:        saamiseksi tässä asiassa?"                   osoitetaan.
54053:                                                         Oppimismateriaalin käytöllä saattaa historian
54054:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ja maantieteen opetuksessa olla muitakin pää-
54055: taen seuraavaa:                                     määriä kuin objektiivisen tiedon jakaminen,
54056:     Kouluhallitus tarkastaa ja hyväksyy kaikki      koska oppilaita on ohjattava arvioimaan tiedon
54057: kouluissamme käytettävät varsinaiset oppikir-       luotettavuutta ja erottamaan mielipiteet ja
54058: jat. Tämä virallinen tarkastusmenettely ei kui-     tosiasiat toisistaan. Heille tulee käydä selväksi,
54059: tenkaan koske kysymyksessä tarkoitettua kartta-     miten tiedon alkuperä on vaikuttanut viestitet-
54060: ym. materiaalia. Tätä materiaalia kouluille toi-    tyjen asioiden valintaan. Näin nyky-yhteiskun-
54061: mitetaan muun muassa maassamme olevista             nan aktiivinen nuoriso totutetaan suhtautumaan
54062: ulkomaisista edustustoista. Koulut valitsevat       painetun sanan tai sähköisten tiedotusvälineiden
54063: opetuksen kannalta tarpeellisen ulkomaisen          välittämään viestintään kriittisesti. Nykyisissä
54064: oheismateriaalinsa riippumatta siitä, minkälai-     opetussuunnitelmissa korostetaan jatkuvasti
54065: nen yhteiskuntajärjestelmä missäkin maassa val-     kriittistä asennoitumista opetuksen tavoitteena.
54066: litsee. Niinpä muun muassa kielenopetuksessa            Länsisaksalaisen JRO-Verlagin valmistamia
54067: käytetään sekä Saksan Liittotasavallasta että       karttoja joihin kysymyksessä viitataan, on nii-
54068: Saksan Demokraattisesta tasavallasta peräisin       den havainnollisuuden vuoksi hankittu verra-
54069: olevaa aineistoa.                                   ten runsaasti historian ja maantieteen opetuk-
54070:     Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon      seen. Kartaston avulla oppilas saa tuoreet tie-
54071: sekä maantieteen opetuksessa käytettävää            dot valtiollisen karttakuvan muutoksista, luon-
54072: oheismateriaalia valmistetaan maassamme niu-        nonvarojen hyväksikäytöstä ja poliittisen tilan-
54073: kasti ja sitä on kouluissa riittämättömästi.         teen kehityksestä. Materiaaliai, joka olisi samalla
54074: Aineiden opetussuunnitelmat ja opetuksesta           tavoin ajankohtaista ja yhtä sopivaa opetus-
54075: annetut ohjeet kehoittavat kuitenkin käyttä-        käyttöön, on muuten ollut suomenkielisenä
54076: mään tämän laatuista materiaalia monipuolisesti     vaikeasti saatavissa. Tehdyssä kysymyksessä vii-
54077: opetuksen havainnollistamiseen ja ajankohtais-       tataan myös Keski-Euroopan karttaan, jonka
54078: tamiseen. Tähän tarkoitukseen varatut määrä-        kustantaja on "Institut fur Angewandte
54079:                                                                                                        3
54080: 
54081: Gäodesie" ja jossa tietyt Saksan osat esitetaan      miseksi että opetuksen havainnollistamiseksi.
54082: "Vyöhykkeinä" tai sen ja sen "hallinnon alai-        Näihin tarkoituksiin kouluissa käytetään sa-
54083: sina". Tälla,isia karttoja ei kuitenkaan ole joh-    noma- ja aikakauslehtiä, kirjoja;, kuultokuvia,
54084: tavien koulutarvikeliikkeiden luetteloissa, joten    elokuvia sekä radion ja television ohjelmia.
54085: niiden käyttö rajoittunee vähäiseen. Muutaman        Vain oheismateriaalia käyttäen on mahdollista
54086: vuoden takaisissa länsisaksalaisissa kartoissa,      saa,vuttaa niitä tavoitteita, joita opetussuunnitel-
54087: jotka on myöhemmin varustettu joko ruotsin-          mat asettavat historian aineryhmän ja maan-
54088: kielisellä tai suomenkielisellä tekstillä, käyte-    tieteen opetukselle.
54089: tään molemmista Saksoista yleensä yhteistä              Valtion varoilla hankittavan kaupa,llisen
54090: nimeä, Saksa. Saksan Liittotasavallan ja Saksan      oheismateriaalin tarkastaminen on järjestettävä
54091: Demokraattisen tasavallan raja on kuitenkin          mahdollisuuksien mukaan niiden samojen
54092: merkitty asianomaiselle kohdalle pisteviivalla,      yleisten periaMteiden mukaisesti, joita noudate-
54093: mikä poikkeaa valtioiden välisestä normaalista       taan oppikirjojen tarkastuksessa. Tämä edellyt-
54094: rajamerkinnästä. Tälla,isia karttoja, joiden si-     tää sekä varojen että työvoiman lisäämistä
54095: sältö räikeästi poikkeaa Suomen virallisesta         tarkastustoimintaan sekä sellaisen tarkastusme-
54096: ulko- ja puolueettomuuspolitiikasta, ei voida        nettelyn kehittämistä, jonka puitteissa voidaan
54097: pitää sopivina opetusvälineinä maamme kou-           kokonaisvaltaisesti ja yhdenmukaisesti järjestää
54098: luissa.                                              kaiken opetusmateriaalin tarkastus. Tarkastus-
54099:    Erityisesti historian ja yhteiskuntaopin sekä     menettelyä luotaessa on huolehditta,va siitä,
54100: taloustiedon opetussuunnitelmiin sisällytetyt        etteivät järjestelyt muodostu opetuksen suun-
54101: ohjeet ajankohtaisten kysymysten käsittelemi-        nittelun kannalta haitallisiksi rajoitustoimen-
54102: sen tarpeellisuudesta asettavat opettajalle suuria   piteiksi. Sellaisen materiaalin, jonka koulut
54103: vaatimuksia, sillä oppikirjat eivät voi sisältää     saavat opetuksen oheisaineistoksi lahjana, on
54104: tietoa juuri tapahtuneesta tai parha,illaan tapah-   vastattava sisällöltään muuta koulussa käytettä-
54105: tuvasta. Opettajat joutuvat tällöin käyttämään       vää opetusaineistoa.
54106: runsaasti oheismateriaalia sekä tietojen hankki-
54107:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1972.
54108: 
54109:                                                                  Opetusministeri Matti Louekoski.
54110: 4
54111: 
54112: 
54113: 
54114: 
54115:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
54116: 
54117:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       olika Iänder har enligt sina: möjligheter gratis
54118: anger har Ni, Herr Ta:lman, med Eder skrivelse     ställt materiel tili skolornas förfogande, bland
54119: nr 1743 av den 23 november 1971 tili veder-        annat bredvidläsningsmateriel som klarlägger
54120: börande medlem av statsrådet översänt följande     den senaste politiska och ekonomiska utveck-
54121: av riksdagsledamoten Mirjam Tuominen m.fl.         lingen i respektive land. I den på detta sätt
54122: ställda spörsmål:                                  anskaffade bredvidläsningsmaterielen liksom i
54123:                                                    de relativt billiga, av det västtyska förlaget
54124:           "Är Regeringen medveten om att           JRO-Verlag utgivna kartorna finns punkter
54125:        vårt lands skolor såsom undervisnings-      vilka överensstämmer med ursprungslandets
54126:        materiel använder kartor och texter,        utrikespolitiska ställningstaganden och tolk-
54127:        vilkas innehåll kränker Sovjetunionen       ningar. Utländsk materiel framställer i allmän-
54128:        och andra Iänder tili vilka Finland har     het saker och ting ur ifrågavarande lands egen
54129:        vänskapliga relationer och vilka står i     synvinkel. Användningen av sådan materiel
54130:        strid med vårt lands officiella freds-      förutsätter dock, att punkter som avviker från
54131:        politik, och om så är fallet, vilka åt-     vårt lands officiella utrikespolitiska och andra
54132:        gärder ämnar Regeringen vidtaga för         ställningstaganden behandlas särskilt vid under-
54133:        åstadkommande av snar rättelse i denna      visningen och att eleverna tydligt uppmärksam-
54134:        sak?"                                       görs på avvikelserna.
54135:                                                       Användningen av läromateriel kan dock vid
54136:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       undervisningen i historia och geografi ha även
54137: anföra följande:                                   andra mål än meddelande av objektiv kunskap,
54138:    Skolstyrelsen granskar och godkänner alla       emedan eleverna bör läras att bedöma en upp-
54139: ordinarie läroböcker som används i våra skolor.    gifts tillförlitfighet och att skilja åsikter och
54140: Detta officiella granskningsförfarande berör        fakta från varandra. Det bör göras klart för
54141: dock icke i spörsmålet avsedd kart- o.a.           dem, hur en uppgifts ursprung har inverkat på
54142: materiel. Sådan materiel levereras tili skolorna   valet av informationer. På detta sätt vänjs det
54143: bland annat av de utländska representationerna     nuvarande samhällets aktiva ungdom vid en
54144: i vårt land. Skolorna väljer sin för undervis-     kritisk inställning till det tryckta ordet och
54145: ningen nödiga utländska bredvidläsningsmateriel    telekommunikationsinformationerna. I de nu-
54146: oberoende av vilket samhällssystem som råder       varande läroplanerna betonas fortgående be-
54147: i ett land. Sålunda används bland annat vid        tydelsen av en kritisk inställning såsom mål
54148: språkundervisningen materiel både från För-        för undervisningen.
54149: bundsrepubliken Tyskland och från Tyska               Kartor som framställts av det västtyska
54150: demokratiska republiken.                           JRO-Verlag, tili vilka hänvisas i spörsmålet,
54151:    Framställningen av materiel för undervis-       har på grund av deras åskådlighet införskaf-
54152: ningen i historia, samhällslära och ekonomilära    fats ganska rikligt för undervisningen i histo-
54153: samt geografi är ringa hos oss, och skolorna       ria och geografi. Med hjälp av kartorna får
54154: har icke tillräckligt med sådan materiel. Läro-    eleven färska uppgifter om förändringarna i
54155: planerna för de olika ämnena och instruktio-       den statliga kartbilden, om exploateringen av
54156: nerna rörande undervisningen rekommenderar         naturtillgångar och om utvecklingen av den
54157: dock mångsidig användning av dylik materiel        politiska situationen. Materiel som skulle vara
54158: för att undervisningen skall bli åskådlig och      på samma sätt aktuell och lika lämplig att an-
54159: behandla aktuella saker. Anslagen för ända-        vändas vid undervisningen har det eljest varit
54160: målet begränsar anskaffningen av dylik tilläggs-   svårt att få på finska. I spörsmålet hänvisas
54161: materiel. De officiella representationerna för     även till kartan över Mellaneuropa, som ut-
54162:                                                                                                    5
54163: 
54164: g1v1ts av "Institut fiir angewandte Gäodesie",       vidläsningsmateriel både för att förvärva kun-
54165: där vissa delar av Tyskland framställs som           skaper och för att kunna göra undervisningen
54166: "zoner" eller såsom stående under den ellet          åskådlig. För dessa ändamål används i sko-
54167: den "förvaltningen." Såda,na kartor finns dock       lorna tidningar och tidskrifter, böcker, dia-
54168: inte i de ledande skolmaterielaffärernas för-        positiv, filmer samt radio- och televisions-
54169: teckningar, varför deras användning torde vara       program. Endast genom användning av bred-
54170: ringa. I västtyska kartor från några år tillbaka,    vidläsningsmateriel är det möjligt att nå de
54171: vilka. senare försetts med antingen svensk-          mål som läroplanerna ställer på undervisningen
54172: språkig eller finskspråkig text, används om de       i ämnesgruppen historia och i geografi.
54173: båda tyska staterna i allmänhet ett gemensamt           Granskningen av kommersiell bredvidläs-
54174: namn, Tyskland. Gränsen mellan Förbunds-             ningsmateriel som anskaffas med statens me-
54175: republiken Tyskland och Tyska demokratiska           del bör såvitt möjligt ordnas enligt samma all-
54176: republiken har dock markerats med en streckoo        männa principer som tillämpas vid gransk-
54177: linje, vilket avviker från det normala sättet        ningen av läroböcker. Detta förutsätter ökning
54178: att ange statsgränser. Kartor, vilkas innehåll       av såväl medel som arbetskraft för gransk-
54179: radikalt avviker från Finlands officiella utrikes-   ningsverksamheten och utvecklande av ett så-
54180: och neutralitetspolitik, bn icke anses lämpliga      dant gra.nskningsförfarande, inom vars ram
54181: såsom undervisningsmateriel i vårt lands sko-        granskningen av all undervisningsmateriel kan
54182: lor.                                                 ordnas enhetligt. Granskningsförfarandet bör
54183:    Särskilt i läroplanerna rörande historia och      skapas med beaktande av att arra.ngemangen
54184: samhällslära samt ekonomilära ingående direk-        icke blir för planeringen av undervisningen
54185: tiv om nödvändigheten av att behandla aktuella       menliga restriktionsåtgärder. Materiel som sko-
54186: frågor ställer stora. krav på lärarna, ty läro-      lorna får som gåva för bredvidläsning vid un-
54187: böckerna kan inte innehålla uppgifter om det         dervisningen, bör tili innehållet motsvara an-
54188:  som just har skett eller håller på att ske.         nan undervisningsma,teriel som används i sko-
54189: Lärarna nödgas härvid använda mycket bred-           lan.
54190:       Helsingfors den 4 januari 1972.
54191: 
54192:                                                          Undervisningsminis,ter Matti Louekoski.
54193: Kirj. ksm. n:o 290.
54194: 
54195: 
54196: 
54197: 
54198:                                   Laatio: Kehitysalueiden kuljetustuesta.
54199: 
54200: 
54201:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
54202: 
54203:    Työttömyys ja maastamuutto ovat yhä li-           rautateitse, lentoteitse tai ves~teuse, jotta yvi-
54204: sääntymässä erit}'lisesti Pohjoi:s-Suomessa. Tämä    tystoiminnan kilpailumahdollisuus voidaan yllä-
54205: on seurausta työpaikkojen puutteesta. Työ-           pitää ja asukkaiden elintaso pitää siedettävänä.
54206: paikkoja tarjonneiden ja tarjoavien yritys1ten          Kehitysalueiden neuvottelukunnas,sa tehtyä
54207: kilpailuedellytykset ovat kuljetuskustannusten       esitystä oLisi korjattava ja otettava huomioon
54208: oousuista johtuen entisestäänkin huonontuneet.       edellä esitetyn lisäksi Pohjois-SuomesSia jo lt)eh-
54209: Kun on valtakunnallisesti välttämätöntä, että        dyt satama-investoinnit.
54210: Pohjois-Suomessakin asukkailla on elämisen              Edellä esitetyn perusteella ja vititaten valtio-
54211: mahdollisuudet, olisi meilläkin muiden kehi-         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
54212: tysalueita sisältävien maiden kuten Ruotsin,         kunn1oittaen valtioneuvoston asianomaisen j'ä-
54213: Englannin, ItaLian jne. tavoin ryhdyttävä so-        senen vastattavaksi seura'<!JVan kysymyksen:
54214: veltamaan kuljetustukea kuljetuskustannusten
54215: alentamiseksi.                                                 Aikooko Ha:llitus ottaa seuraavaan
54216:    Kuljetustuen piiriin olisi kidreellisesti otet-          lisämenoarvioon määrärahan kehitys-
54217: tava kehitysalueitten talouselämän kaikkinai-               ,aJueiden kuljetustukea varten?
54218: nen tavarankuljetus tapahtuipa se ma'<tnteirt:se,
54219:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1971.
54220: 
54221:                                              G. Lootio.
54222: 
54223: 
54224: 
54225: 
54226: 1344/71
54227: 2
54228: 
54229: 
54230: 
54231: 
54232:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
54233: 
54234:     V:rutiopäiväjärjestykseo. 37 S:n 1 mometlti:ssa   tolle 17. 8. 1971. Tässä lakiesityksessä oli kui-
54235: mainitussa tarkoLtuksessa Te, Herra Puhemies,          tenkin eräiJt:ä sellaisia heikkouksia, jotka olisi-
54236: olette 2.3 päivänä marraskuuta 1971 pQivätyn          ~at voineet vaikuttaa eri kuljetusmuotojen
54237: ki.r,ieeooe n:o 1752 ohella toimittanut v«lti.o-      käy~tön jabutuma.n muutttutniseen mm Perä-
54238: neuvoston ~ jäsenelle jäljennöksen                    meren rannildroalueen reollisuude:n oselta. Tä-
54239: k.aoss:ned.ust!aja G. Laation kirj~tt kysy-           män vuoksi. asiaa käsitekilil edelleen kaup.j?9.-
54240: myksestä n:o 290:                                     ja teollisuusministeriössä~ jossa lead.i.tWn siitä
54241:                                                       seiiamen uusi Wåluoonos» joka tähtäsi eri kul-
54242:           "Aikooko Hallitus ottaa seuroovalln         jetusmuotojen välisen ~ työajaoo sä:ily-
54243:        lisämenoarvioon määrärahan kehitys-            miseen, Kun asia oli hallituksessa alustavasti
54244:        4lueiden kuljetustukea varten?"                käsiteltävänä, todettiin kuitenkin kumpaankin
54245:                                                       eS<ityk.seen sisältyvän sella.isia heikkouksia, et-
54246:     V~ kysymykseen              esitän kunnioiv~­     tei niitä viilittömästi voitu käyttää eduskun-
54247: v;asti seuraavaa:                                     na>lle a:nnetta'W\0 lakiesityksen pohjana. Tästä
54248:                                                       syystä kauppa- ja 1teollisuusrninisteriö asetti
54249:    Eräs teolLisuuden taiminJtaroohdoliisuuksia         17. 11. 1971 .toimitkunnatl. tarkktatnQQtl kehi-
54250: kehltysalueilla haittaaJva tekijä on pitkät lrulje-   tysaluei-den neuvottelukuMm tekemää lakiesi-
54251: :tusmatkat valtakunnan päämarkkina...alueilie.         tySitä. Toimikuntaan tulivat edustaj8t kauppa-
54252: Kun tuotteista sidlä saataJVa~t hinmt riippuvat       Ja teollisuusmimsteciöstä, liikenneministeriöstä,
54253: yleisestä alan hintatasosta, saa vaJmi:staja kehi-    työvoim~östä, vaJtiovatainministeriöstä,
54254: tysalueella sijaitsevalLa tehtaalla:an korkeampien    kehitysalueiden neuvottelukunnasta jQ rautacie-
54255: kuljetuskustannusten johdosta tuottei:staoo pie-      hamtuksesta. Asett:a:mis'en yhteydessä määrät-
54256: nemmän korvaukJsen kuin lähempänä päämatrk-           tiin, että toimikunnan tulee saada työnsä v;ru-
54257: kina~ruueita sijaitseva tehdas. Tosin meillä          miJ.ksi 15. 1. 1972 mennessä.
54258: Suomessa er1tyisesti pitkien matkojen rauta-              Hallituksen tarkoituksena on saattaa kehi-
54259: tietahdit on tariffioitu huomattawsti halvem-         tysalueiden kuljetustukea koskeva lakiesitys
54260: miksi kuin esimerkiksi Ruotsissa, mUJtta tämä         eduskunnan käsiteltäväksi mahdo11isimman pian
54261: ei kuitenkaan kykene poi:stamaoo edellämai-           uuden eduskUOOialtl kokoonnuttua. Koska laki
54262: nittua kehitysalueiden tuotanto1aLtosten lisä-        näin ollen tulee eduskunna&Sa käsiteltäväksi
54263: rasitusta.                                            roevätistuntokauden aikana, on hallituksen
54264:    Kehitysalueiden neuvottelukunJoo kåslitteli        tarkoituksena siJSällyttää saman istuntokauden
54265: vuoden alkupuoliskolla ja kesäUä kehiltysaluei-       ·aikana lllllnettawan lisämenoarvioonsa määrä-
54266: den yritysten kuljetustukea koskevaa 'asiaa ja        ·raha lakiesityksen johdoSita ensi vuoden aikana
54267: jätti sitä koskevm lakiesityksensä valtioneuvos-      aiheutuvia menoja Viarten.
54268:      Helsi.ngissä 23 päivänä joulukuuta 1971.
54269: 
54270: 
54271:                                              Kauppa- ja teollisuusmi:nisteri Gunnar Korhonen.
54272:                                                                                                        3
54273: 
54274: 
54275: 
54276: 
54277:                            T i II R i k 5 d a g e n 5 H e r r T a 1 m a n.
54278: 
54279:    I det 5yf.te 37 § 1 mom. riksdag5ordningen       5tatsrådet. I detta lagförslag fanns dock några
54280: ooger har Ni, Herr Talman, med Eder sk:ri-          sådaoo bri5ter, som kunde ha 1ett ·tili änd-
54281: velse nr 1752 av den 23 november 1971 tili          ringar d fördelningen vid anlitande av olika
54282: vederbörande med1em av stat5ddet översänt           transportformer bl. a. i fråga om den industri,
54283: arvskrift av följande a.v riksdagsman G. La.atio    som är belägen inom Bottenvikens indus.tri-
54284: Sltällda skriftLiga spörsmål nr 2901:               område. Av denna orsak behandlades ärendet
54285:                                                     ytterligare i handels- och industriministeriet
54286:           "Ämnar Regeringen i nästa tilläggs-       där ett nytt utkast tili en sådan lag uppgjor-
54287:        budget upptaga an5lag för transport-         des, som avsåg att bevara den nuvarande ar-
54288:        stöd för utvecklingsområdena?"               bet5fördelntingen mellan de olika transportfor-
54289:                                                     merna. Då ärendet preiiminärt behandlades i
54290:    Såsom 5Vat på detta spör5mål får jag vörd-       regeringen, konstaterade man likväl att båda
54291: samt ooföra följande:                               förslagen innehöll sådana brister, att de icke
54292:    En av de faktorer som inverkar ofördelak-        d:irekt kunde användas såsom underlag för en
54293: tigt på industrins verksamhetsmöjligheter i ut-     lagproposition tili riksdagen. Av denna orsak
54294: vecklingsområdetlla är de långa transportvä-        tillsatte handels- och industriministeriet 17. 11.
54295: gama ,tiJJ. huvudmarknadsområdena i riket.           1971 en kommis.sion för att justera det lag-
54296: Då de priser man inom dessa ma~tknadsom­            förshtg som uppgjorts av deiegationen för ut-
54297: råden erhåller för produkter är beroende av         vecklingsområdena. Tili kommissionen utsågs
54298: branschens allmänna prisnivå, erhåller tillver-     representanter för handels- och industriminis-
54299: karen för produktema från 5in fu:brik på ut-        lteriet, trafikministeriet, ru-betskraftsministeriet,
54300: vecklingsområdet, på g:rund av de högre trms-       finansministeriet, delegationen för utvecklings-
54301: portkostnadema, en mindre ersättning än en          områdena och järnvägsstyrelsen. Då kommissio-
54302: fabrik som ligger nännare huvudmarknadsom-          nen tillsattes bestämdes, att dess M'bete skulle
54303: rådena. Visserligen är hos oss i Finland järn-      vara slutfört senaSit den 15. 1. 1972.
54304: vägsfrakterna 5ärskilt för stora avstånd tariffe-       Regeringens avsikt är att förelägga lagför-
54305: rade betydligt billig!lli'e än t. ex. i Sverige,    slaget om 'transportstöd för utvecklingsom-
54306: men detta kan dock icke avlägsna ovan nämnda        rådena ti1l behandling i riksdagen så snart
54307: extra börda 'som vil'alt på produktionsinrätt-      som möjligt efter det atJt den ny;a riksdagen
54308: nmgarna inom Ultvecklingsområdena.                  har sammanträtt. Då lagen sålunda kommer
54309:    Delegationen för utvecklingsom1'ådena be-        att föreläggas riksd:agen under vårsessionen har
54310: handlade under förra hälften av året och un-        regeringen för avsikt att i den cilläggsbudget,
54311: der sommaren frågan om transportstöd för            ·som avgives under samma session, upptaga an-
54312: företag tnom utvecklin,gsområdena och inläm-        slag för utgifter som orsakas under nästa år
54313: n<ade 17. 8. 1971 ett 1agförsl~g i saken ,t;iJl     til1 följd av lagförs1aget.
54314:      Helsingfors den 23 december 1971.
54315: 
54316: 
54317:                                            Handels- och industr1miniSiter Gunnar Korhonen.
54318: Kirj. ksm. n:o 291.
54319: 
54320: 
54321: 
54322: 
54323:                                    Aro ym.: Ensi tammikuussa totmttettavien valtiollisten vaalien
54324:                                       laillisuuden selvittämisestä.
54325: 
54326: 
54327:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
54328: 
54329:    Kansanedustajain vaaleista annetun lain mu-        luun edes puolueiden puitteissa oikeudellisesti
54330: kaan on eduskunnan tultua hajoitetuksi uudet          turvatut, tarvitaan käsityksemme mukaan selvi-
54331: vaalit toimitettava niin lyhyen ajan kuluessa, eli    tys, onko ehdokkaiden asettelu oikein suoritettu.
54332: 60 päivän kuluttua päätöksen julkaisemisesta          Jos asiaan ei nyt puututa, syntyy tilanne, johon
54333: seuraavana sunnuntaina ja maanantaina, että           vedoten voidaan vaalien jälkeen jatkuvasti esit-
54334: puolueiden jäsenet eivät nykyisin yleensä ehdi        tää väitteitä valitun eduskunnan laittomuu-
54335: toimittaa ehdokasasettelua siinä järjestyksessä,      desta.
54336: kuin mitä puolueiden ja niiden jäsenjärjestöjen          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
54337: säännöt edellyttävät. Hakemus ehdokaslistan           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
54338: julkaisemisesta on näet toimitettava keskuslau-       tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asiano-
54339: takunnalle 51. päivänä ennen vaaleja. Keskus-         maisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
54340: lautakunnan tulee hylätä hakemukset, joista ei        myksen:
54341: käy selville asianomaisten puolue-elinten ehdo-                   Onko Hallitus tietoinen, että voimas-
54342: kasasettelua koskevan päätöksen laillisuus.                   saolevan, kansanedustajain vaaleja kos-
54343:    Kun edessäolevat, 2 ja 3 päivinä tammikuuta                kevan lainsäädännön niukkuus on ai-
54344: 1972 toimitettavat vaalit näin ollen joudutaan                heuttanut epäilyksiä tammikuun 2 ja 3
54345: toimittamaan olennaiselta kohdin keskeneräi-                  päivinä 1972 pidettävien vaalien lailli-
54346: seksi jääneen lainsäädännön pohjalla ja sellaisissa           suudesta, ja mihin toimenpiteisiin Hal-
54347: olosuhteissa, että on esitetty epäilyksiä, ovatko             litus aikoo ryhtyä epäkohdan korjaami-
54348: kansalaisten oikeudet vaikuttaa ehdokasasette-                seksi?
54349:       Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1971.
54350: 
54351:                Pirkko Aro.                                        Seppo Westerlund.
54352:                Pekka Tarjanne.                                    Eeles Landström.
54353:                Kerttu Hemmi.                                      Juhani Orrenmaa.
54354:                Irma Toivanen.                                     Arne Berner.
54355: 
54356: 
54357: 
54358: 
54359: 1309/71
54360: 2
54361: 
54362: 
54363: 
54364: 
54365:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
54366: 
54367:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määräyksen jälkeen kyetty noudattamaan eikä
54368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oikeusministeriön tiedossa muutoinkaan ole sel-
54369: olette 23 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn         laisia seikkoja, jotka osoittaisivat vaalivirano-
54370: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        maisten missään vaiheessa toimineen vastoin
54371: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lakia.
54372: edustaja Pirkko Aron ym. näin kuuluvasta kir-          Mitä tulee siihen julkisuudessa esitettyyn
54373: jallisesta kysymyksestä n:o 291:                    väitteeseen, että kansanedustajain vaaleista
54374:                                                     vuonna 1969 annettu laki olisi ristiriidassa
54375:           "Onko Hallitus tietoinen, että voi-       perustuslain säännösten kanssa, on syytä täh-
54376:        massaolevan, kansanedustajain vaaleja        dentää, että lakien perustuslainmukaisuuden
54377:        koskevan lainsäädännön niukkuus on ai-       tarkastaminen tapahtuu meillä perustuslakivalio-
54378:        heuttanut epäilyksiä tammikuun 2 ja 3        kunnan toimesta lakien säätämisvaiheessa. Pe-
54379:        päivinä 1972 pidettävien vaalien lailli-     rustuslakivaliokunta, joka puheena olevan
54380:        suudesta, ja mihin toimenpiteisiin Hal-      lainsäädännön valmisteluvaiheessa kuuli asian-
54381:        litus aikoo ryhtyä epäkohdan korjaa-         tuntijoina muun ohella silloista oikeuskansleri
54382:        miseksi?"                                    Jaakko Enäjärveä, silloista eduskunnan oikeus-
54383:                                                     asiamiestä Risto Leskistä, professoreita V.
54384:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Merikoskea, Paavo Kastaria ja Jaakko Uotilaa
54385: vasti seuraavaa:                                    sekä oikeustieteen tohtori Antero Jyränkiä, ei
54386:                                                     ole missään vaiheessa tehnyt huomautuksia pu-
54387:    Tasavallan presidentin oikeus määrätä uudet      heena olevan lain säätämisjärjestystä vastaan.
54388: vaalit toimitettavaksi ja hajoittaa eduskunta          Kysymyksen perusteluissa on kiinnitettty huo-
54389: perustuu valtiopäiväjärjestyksen 20 § :n 1 mo-      miota voimassa olevan lain mukaan tapahtuvaan
54390: mentissa olevaan nimenomaiseen säännökseen.         kansanedustajaehdokkaiden asettamismenette-
54391: On selvää, että tämän perustuslaissa tasavallan     lyyn sekä lausuttu esitetyn epäilyksiä siitä,
54392: presidentille turvatun oikeuden käyttäminen ei      ovatko kansalaisten oikeudet vaikuttaa ehdo-
54393: voi riippua siitä, pidetäänkö kansanedustajain      kasasetteluun puolueiden puitteissa oikeudelli-
54394: vaaleista annetun lain säännöksiä joka suhteessa    sesti turvatut. Tässä kohden on syytä todeta,
54395: parhaina mahdollisina vai ei.                       että ehdokkaiden asettamisoikeuden uskominen
54396:    Kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-      puolueille on tapahtunut lailla, jota virano-
54397: kuuta 1969 annetun lain 46 §:n 2 momentissa         maisten ja kansalaisten on nyt noudatettava. Oi-
54398: säädetään, että jos tasavallan presidentti on       keusturvan kannalta on huomattava, että vaa-
54399: määrännyt toimitettaviksi uudet vaalit, on          leissa noudatettavan tiukan aikataulun johdosta
54400: vaalitoimitus ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä      ei vaalivalmisteluihin liittyvien keskuslautakun-
54401: seuraavana maanantaina siinä kuussa, joka alkaa     nan toimenpiteiden ja päätösten osalta meillä
54402: lähinnä 60 päivän kuluttua siitä, kun määräys       milloinkaan ole katsottu voitavan avata erityistä
54403: uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin.         oikeusturvatietä. Vaalivalmisteluissa mahdolli-
54404:    Edellä selostetuista säännöksistä johtuu, että   sesti tapahtuneet virheellisyydet voidaan nyt
54405: hajoitusvaalit aina joudutaan toimittamaan var-     niin kuin aina ennenkin saattaa hallinnollisten
54406: sin lyhyitä määräaikoja noudattaen. Tämä ai-        tuomioistuinten tutkittaviksi kansanedustajain
54407: heuttaa tietysti sekä vaaliviranomaisille että      valeista annetun lain 8 luvun säännösten edel-
54408: vaaleissa toimiville puolueille eräitä käytännöl-   lyttämässä järjestyksessä.
54409: lisiä vaikeuksia. Kaikkia laissa säädettyjä mää-       Edellä lausutun perusteella hallitus pitää sel-
54410: räaikoja on kuitenkin uusien vaalien toimit-        vänä, että kansanedustajain vaaleista annettu
54411: tamisesta viime lokakuun 29 päivänä julkaistun      laki on säädetty perustuslain edellyttämässä
54412:                                                                                                     3
54413: 
54414: järjestyksessä eikä sen nojalla toimitettavien        edistyneet normaalisti, ei hallituksella ole ai-
54415: vaalien laillisuutta voida saattaa epäilyksen alai-   hetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin kuin niihin,
54416: seksi. Kun ehdokkaat on jo kaikissa vaalipii-         jotka vaalien toimeenpanossa lain mukaan sille
54417: reissä asetettu ja vaalivalmistelut muutoinkin        kuuluvat.
54418:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1971.
54419: 
54420:                                                                      Oikeusministeri K. ]. Lång.
54421: 4
54422: 
54423: 
54424: 
54425: 
54426:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
54427: 
54428:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      några sådana omständigheter som skulle utvisa
54429: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivelse    att valmyndigheterna i något skede skulla ha
54430: av den 23 november 1971 till vederbörande         handlat Iagstridigt.
54431: medlem av statsrådet översänt avskrift av            Vad beträffar det i offentligheten framförda
54432: fö1jande av riksdagsman Pirkko Aro m.fl.          påståendet, att den år 1969 givna Iagen om
54433: ställda skriftliga spörsmå1 nr 291:               riksdagsmannaval skulle strida mot stadganden
54434:                                                   i grundlag, är det skäl att betona att gransknin-
54435:           "Är Regeringen medveten om att de       gen av lagarnas grundlagsenlighet hos oss sker
54436:        knapphändiga stadgandena i gällande        genom grundlagsutskottets försorg i det skede
54437:        1agstiftning om riksdagsmannava1 har       då Iagarna stiftas. Grundlagsutskottet, som i
54438:        gett upphov till tvivel på Iagligheten     ifrågavarande lagstiftnings beredningsskede så-
54439:        av de vai som förrättas den 2 och den 3    som sakkunniga hörde bland andra dåvarande
54440:        januari 1972, och vilka åtgärder ämnar     justitiekanslern Jaakko Enäjärvi, riksdagens då-
54441:        Regeringen vidtaga för avhjälpande av      varande justitieombudsman Risto Leskinen, pro-
54442:        detta missförhållande?"                    fessorerna V. Merikoski, Paavo Kastari och
54443:                                                   Jaakko Uotila samt juris doktor Antero Jyränki,
54444:    Såsom svar på spörsmåiet får jag vördsamt      har inte i något skede framställt anmärkningar
54445: anföra föijande:                                  mot ordningen för stiftandet av ifrågavarande
54446:                                                   lag.
54447:    Republikens presidents rätt att förordna om       I motiveringen för spörsmålet har uppmärk-
54448: nya vai och uppiösa riksdagen grundar sig på      samhet fästs vid förfarandet vid uppställandet
54449: ett uttryckligt stadgande i 20 § 1 mom. riks-     av riksdagsmannakandidater enligt gällande lag,
54450: dagsordningen. Det är sjäivkiart att utövningen   varmjämte det har anförts, att man har ifråga-
54451: av denna rätt, som i grundiag tillförsäkrats      satt, huruvida medborgarnas rätt att inverka
54452: republikens president, inte kan vara beroende     på uppställandet av kandidater inom ramen för
54453: av om stadgandena i Iagen om riksdagsmannavai     partierna är juridiskt tryggad. Härvidlag är
54454: i alla avseenden anses ellet inte anses vara de   det skäl att konstatera, att rätten att uppställa
54455: bästa möjliga.                                    kandidater har anförtrotts partierna genom
54456:    I 46 § 2 mom. Iagen den 13 juni 1969           lag, som myndigheterna och medborgarna nu
54457: om riksdagsmannavai stadgas: "Har republikens     bör följa. Beträffande rättsskyddet är det att
54458: president förordnat om nya va1, äger valför-      märka, att man hos oss i fråga om central-
54459: rättningen rum den första söndagen och därpå      nämnds åtgärder och beslut i samband med
54460: föijande måndag i den månad, som börjar           valförberedelserna på grund av den snäva tid-
54461: närmast efter förloppet av 60 dagar från          tabell som skall iakttagas vid val aldrig har
54462: det förordnandet om nya val utfärdades."          ansett sig kunna öppna någon särskild rätts-
54463:    På grund av ovan nämnda stadganden måste       skyddsväg. Eventuella felaktigheter som skett
54464: uppiösningsvai alltid förrättas med iakttagande   vid valförberedelserna kan nu liksom alltid
54465: av rätt korta terminer. Detta åsamkar givetvis    tidigare dras inför förvaltningsdomstolarna i
54466: såväi vaimyndigheterna som de vid valen aktiva    den ordning stadgandena i 8 kap. Iagen om
54467: partierna vissa praktiska svårigheter. Alla i     riksdagsmannaval förutsätter.
54468: lag stadgade terminer har emellertid kunnat          Med stöd av vad ovan anförts anser regerin-
54469: iakttagas efter det förordnandet om nya val       gen det vara klart att Iagen om riksdagsmanna-
54470: utfärdades den 29 sistlidna oktober, och justi-   val är stiftad i den ordning grundlag förutsätter
54471: tieministeriet känner inte heller annars till     och att lagligheten av de val som förrättas
54472:                                                                                                   5
54473: 
54474: med stöd därav inte kan dragas i tvivelsmål.      orsak att vidtaga andra åtgärder än de som vid
54475: Då kandidaterna redan har uppställts i samtliga   föranstaltandet av valen enligt lag ankommer
54476: valkretsar och valförberedelserna även i övrigt   på densamma.
54477: har fortskridit normalt, har regeringen ingen
54478:      Helsingfors den 10 december 1971.
54479: 
54480:                                                                  Justitieminister K.   J. Lång.
54481: 
54482: 
54483: 
54484: 
54485: 1309/71
54486: Grj. ksm. n:o 292.
54487: 
54488: 
54489: 
54490: 
54491:                                   L. Aalto: Varattomien lapsien sosiaaliturvan parantamisesta.
54492: 
54493: 
54494:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
54495: 
54496:     Maassamme voimassa oleva ,sosiaalilainsää-        vitetty, saa ainoastaan erityislapsilisän 0,51
54497: läntö jakaa varattomille 1apsille annettavan yh-      mk/vrk. Avuton lapsi saa erityislapsilisää eri-
54498: :eiskunnan tuen täysin erimäätäisenä, pitäen pe-      tyislapsilisälain 3 § :n 2 momentin nojalla 92
54499: ~usteena sitä, minkä vuoksi lapsi on joutunut         mk/vuosineljänneksehä eli vuorokaudelta 1,02
54500: rhteiskunnan tuen tarpeeseen. Tällaisina esi-         mk. Kaikki nämä lapset saavat näiden erikois-
54501: nerkikeinä voin mainita, ertä varatao täysiorpo       tukien lisäksi myös normaalin lapsilisän. On
54502: roi saada kansaneläkelain mukaisena lapsen            huomattava, että parhaimman erityistuen täys-
54503: ~liikkeenä 75-88-90 mk/kk riippuen kunta-             ja puoliorvon eläkkeen saavat myös varakkaat
54504:  uokasta eli vuorokautta kohden 2,50-2,70-            täys- ja puoliorvot.
54505: ~ ,00 mk. Perhelisää myönnetään täysiorvolle,            Yllä olevasta esimerkkisarjasta selviää, että
54506: mten normaalille perheelle eli neljännestä lap-       kaikkein vähemmälle yhteiskunnan tuelle jää-
54507:  ~esta lukien 78-84-92 mk vuodessa kunta-             vät juuri ne lapset, joiden varallisuus on kaik-
54508:  udkasta riippuen. Varatao puoliorpo saa kan-         kein heikOin, !kuten työkyvyttömyyseläkkeen
54509:  ;aneläkelain perusteella lapsen eläkkeenä 38-        varassa elävien lapset sekä sellaiset au-lapset,
54510:  H-45 mk/kk riippuen kuntaluokasta eli vuo-           joiden isää ei ole saatu selvitetyksi.
54511:  :o'kautta kohden 1,27-1,37-1,50 mk. Perhe-              Erityis:tuen jakaminen ,täysin varattomille
54512:  isää myönnetään puoliorvolle, kuten normaa-          lapsille ei mitenkään voi nykyisten säännösten
54513:  ille perheelle eli neljännestä lapsesta lukien.      perusteella olla oikeudemnukainen.
54514:  ~apsi, jo.nJka vanhemmista toinen tai molemmat          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
54515:  ;aa ty.Okyvyttömyyseläkettä saa erityislapsilisä-    37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
54516:  ain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla eri-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
54517:  yislapsilisää 46 mk vuosineljännekseltä eli          s·euraavan kysymyksen:
54518:  ruorokaudelta 0,51 mk. Perhelisää työkyvyttö-
54519:   nän ·perhe saa, mikäli työkyvyttömyyseläkettä                  Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
54520:   :aava on perheen pääasiallinen huoltaja, toi-               miota varattomille lapsille maksettavan
54521:   esta lapsesta lähtien. Summa vaihtelee kunta-               sosiaaliturvan erisuuruisuuteen sillä pe-
54522:   uokittain 78-84-92 mk/vuosi. Au-lapsi,                      rusteella, onko heidän varattomuutensa
54523:   onka elatusvelvollisuus on selv~tetty saa eri-              syy puoli- tai täysorpous, lapsen avut-
54524:   yislapsi'lisää vain erityislapsilisälain 3 §: n             tomuus, vanhempien työkyvyttömyys
54525:   . momentin 4 kohdan perusteella, mikäli alti                tai avioero tai aviottoman lapsen osalta
54526:    aa työkyvy'ttömyyseläkettä. Erityislapsilisä on            elatusvelvollisen selvittämättä jääminen,
54527:   16 mk/vuosineljännekseltä eli 0,51 mk/vrk.                  kuoleminen tai elatusavun maJksamatta
54528:   ~latusavun ennakkoa saa lapsi 50 mk/kk, mi-                 jättäminen, ja jos on,
54529:    ~äli elatusvelvollinen ei huolehdi elatusmak-                 mitä Hallitus aikoo tehdä varatto-
54530:    uistaan. Tämä tekee vuorokaudessa 1,67 mk.                 mien lapsien sosiaaliturvan parantami-
54531:    ~u-lapsi, jonka elatusvelvollisuutta ei ole sel-           seksi ja yhtenäistämiseksi?
54532:         Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1971.
54533: 
54534:                                                Lyyli Aalto.
54535: 
54536: 
54537: 
54538:  6/72
54539: 2
54540: 
54541: 
54542: 
54543: 
54544:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
54545: 
54546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tukemaan yleisen lapsilisän porrastuksella, vä
54547: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           hävaraisten arpojen erityislapsilisä on korvattl
54548: olette 25 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn             kaikille arvoille suodtettavalla lapseneläkkeellä
54549: kirjeenne n:o 1755 ohella 'toimittanut valtio-          toista huoltajaa vailla olevalle vähävaraiselle
54550: neuwston asianomais·elle jäsenelle jäljennöksen         lapselle suorittavan erityislapsilisän rinnalle or
54551: kansanedustaja Lyyli Aallon kirjallisesta kysy-         tullut elatusavun ennakko jokaiselle lapselle
54552: myksestä n:o 292, jossa tiedustellaan:                  jonka :toinen huoltaja on laiminlyönyt velvolli
54553:                                                         suutensa jne.
54554:            "Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
54555:         miota varattomille lapsille maksettavan            Kun nämä eläkeluonteiset tukimuodot ova
54556:         sosiaaHturvan erisuuruisuU'teen sillä pe-       uudempia, ovat ne tapahtuneesta elinkustan
54557:         rusteella, onko heidä.•1 varattomuutensa       nusten noususta ja rahanarvon alenemisesta joh
54558:         syy puoli- tai täysorpous, lapsen avut-         tuen jo alunperin olleet matk:kamääriltään van
54559:         tomuus, vanhempien työkyvyttömyys              haja tukimuotoja suuremmat. Uudet etuude
54560:         tai avioero tai aviottoman lapsen osalta        on lisäksi pyritty sitomaan elinkustannustet
54561:         elatusvelvollisen selvittämättä jääminen,      nousuun ja siten turvaamaan niiden reaaliarvor
54562:         kuoleminen tai elatusavun m~ksamatta            säilyminen hintojen noustessa.
54563:         jättäminen, ja jos on,                             Senjälkeen kun Eduskunta vuoden 1969 vai
54564:            mitä Hallitus aikoo itehdä varatto-         tiopäiviUä oli lausunut edellyttävänsä, että Hal
54565:         mien lapsien sosiaaliturvan parantami-         litus sdvintää, mihin toimenpiteisiin on ryhdyt
54566:         seksi ja yhtenäistämiseksi?"                   tävä lapsilisiin oikeutettujen perheiden tulojet
54567:                                                        huomioonottamiseksi [apsilisiä myönnettäessä
54568:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            on sekä sosiaalihallituksessa että sosiaali- ja ter
54569: taen seuraavaa:                                        veysministeriössä tähän kysymykseen kiinni
54570:    Lapsilisälain mukaisen yleisen lapsilisän           tetty useassa yhteydessä huomiota sen seikat
54571: ohella lasten elatusta ja kasvatusta varten eri        selvittämiseksi, miten sekä lapisilisä- että muu
54572: perusteilla suoritettavi:en erityistukimuotojen        perheavustusvarat voitaisiin järjestää mahdolli
54573: erisuuruisuus on seurausta siitä, että perhekus-       siroman tar'koi tuksenmukaises·ti.
54574: tannusten tasaus- ja lapsiavustusjärjestelmämme            Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhe
54575: ja sitä koskeva lainsäädäntö on muodostunut            avustusten tarkistamistoimikunta, joka vuonn<
54576: vähitellen pitkähkön ajan kuluessa ja erilaisten       1970 teki ·ehdotuksen perheavustusjärjestel
54577: perhepoliittisten käsitysten vallitessa. Hajanai-      mämme yksinkertaistamiseksi, on kuitenkit
54578: suutta •tuen suhteen ja yleensäkin on ollut            mietinnössään todennut, että myös verotu'ksess:
54579: omiaan lisäämään se, että toisaalta sosiaalihuol-      myönnettävä't lapsivähennykset oiJ.i:si otettav:
54580: lon, ·toisaalta sosiaalivakuutuksen toimenpiteitä      huomioon eri perhekustannusten 'tasausmuotoj:
54581: tällä alueella ei ole riittävästi koordinoitu.         yhdistettäessä ja että täysin yhtenäisen ja joh
54582:    Vanhemmat .tukimuodot, kuten perhelisä ja           donmukaisen tasausjärjestelmän aikaansaaminet
54583: erityislapsilisä, sosiaalihuoltoon liittyvinä perus-   edellyttää eri sosiaali- ja veropoliittisten seki
54584: tuvat verotustiedoista :todettavaan vähävarai-         eräiden muiden finanssipoliittisten toimenpitei
54585: suuteen. Ajan mukana on kuitenldn voittanut            den koordinointia.
54586: alaa käsitys sosiaalisen toimeentuloturvan elä-           Nämä kysymykset eivät kuitenkaan kuulu
54587: keluonteisuudesta, jonka mukaan tukeen ovat            neet sanotun toimikunnan toimeksiannon pii
54588: yhtäläisesti ja varallisuudesta riippumatta oi-        riin, minkä vudksi sosiaali- ja terveysministeri(
54589: keutettuja kaikki tietyn sosiaalisen "riskin"          asetti niiden selvittämiseksi erityisen asiantuo
54590: kohtaamat yksilöt ja perheet. Monilapsisuutta          tijatoimikunnan. Tällöin olisi selvitettävä perhe
54591: on ruvettu perhelisän ohella voimakkaimmin             kustannusten tasaamisen vaikutus tuloojakoot
54592:                                                                                                     3
54593: 
54594: ja tehtävä ehdotus sellaisen sosiaaliavustusjär-       Eri lapsiryhmien sosiaaliturvan parantamista
54595: jestelmän ja verotusmenettelyn koordinoinnin        ja yhtenäistämistä tarkoittavana toimenpiteenä
54596: toteuttaman kokonaisuud~stuksen aikaansaami-        on lisäksi main~ttava, että sosiaali- ja 'terveys-
54597: seksi, joka parantaisi ensisijassa varanomien ja    ministeriö on 10. 11. 1971 asettanut toimikun-
54598: vähävaraisten perheiden asemaa ja näin aikaan-      nan, jonka teh:tävänä muun ohella on selvittää
54599: saisi perhekustannusten tasaamista erilaisiin tu-   ja tehdä ehdotus lapsen elatusavun turvaami-
54600: loluokkiin kuuluvien perheiden kesken. Pu-          sen tehostamiseksi shen, eaä avioliitossa ja sen
54601: heena olevan selvitystyön suorittaminen on si-      ulkopuolella syntyvien lasten edut /tulevat 'tasa-
54602: sallytetty sosiaali- ja :terveyshallinnon vuosien   puolisesti huomioonote'tui'ksi.
54603: 197 3-77 taloussuunnitelmaan.
54604:      Helsingis·sä 29 päivänä joulukuuta 1971.
54605: 
54606:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtimm.
54607: 4
54608: 
54609: 
54610: 
54611: 
54612:                            T i 11 R i ks d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
54613: 
54614:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vunnit terräng, att det sociala utkomstskyddet
54615: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        är av pensionsnatur. Enligt denna uppfattning
54616: nr 17 55 av den 25 november 1971 tHl veder-          är alla invalider och familjer, som är utsatta
54617: börande medlem av •statsrådet översänt avstkrift     för en viss social "risk", oberoende av förmö-
54618: av följande av xiksdagsledamoten Lyyli Aalto         genhet, Hka berättigade •tili stöd. Man har allt
54619: ställda spörsmål nr 292:                             kraftigare börjat understöda flerbarnsfamiljer-
54620:                                                      na, utom genom familjebidrag, genom grade-
54621:           "Har Regeringen fäst uppmärksam-           ring av det allmänna barnbidraget, genom att
54622:        het vid att socialhjälp som utgår till        ersätta specialbambidraget för medellösa för-
54623:        medellösa barn är av olika storlek be-        äldralösa med barnpension åt alla föräldralösa,
54624:        roende på om orsaken rtill medellöshe-        genom aH för medellöst barn som saknar den
54625:        ten är ~tt barnet saknar endast någon-        ena försörjaren vid sidan av specia[bambidraget
54626:        dera av föräldrama eller båda, att bar-       införa förskott på underhållsbidraget, om den
54627:        net är hjälplöst, att föräldrama är ar-       andra försörjaren har försummat :sin under-
54628:        betslösa eller frånskilda eller, i fråga      hållsplikt osv.
54629:        om bam utom äktenskap, att underhålls-           Emedan dessa stödformer av pensions natur
54630:        plikten är outredd eller ·att den försörj-    är nyare, har de redan från början på grund
54631:        ningspliktige har avlidit eller under-        av stegringen av levnadskostnadema och pen-
54632:        hållsbidrag lämnats obetalat, och om så       ningvärdets fall varit större tili beloppet än de
54633:        är fallet,                                    äldre stödformerna. Man har dessutom försökt
54634:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       binda de nya förmånerna vid stegringen av
54635:        •taga tili förbättrande och förenhedi-        levnadskoSitnaderna och sålunda trygga deras
54636:        gande av medellösa barns socialskydd?"        realvärde när prisen stiger.
54637:                                                         Sedan 1969 års dksdag uttalat, att den för-
54638:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         utsatte, art Regeringen skuUe låta utreda vilka
54639: anföra följande:                                     åtgärder man borde vidtaga för atit de tili bam-
54640:    Att de former av specialstöd som, utöver det      bidrag berättigade familjemas inkomster vid
54641: allmänna barnbidraget enligt Jagen om barn-          beviljandet av barnbidrag skall bli beaktade,
54642: bidrag, på olika grunder erlägges för försörj-       har uppmärksamhet i flera sammanhang fästs
54643: ning och uppfostran av barn varierar tili sin        vid denna fråga såväl i socialstyrelsen som i
54644: storlek, är en följd av att vår·t system för ut-     social- och hälsovårdsministeriet i syfte att få
54645: jämning av familjekostnader och .vårt barn-          utrett hur barnbidrags- och andra familjebi-
54646: bidragssystem och lagstiftningen angående den        dragsmedel skall kunna disponeras så ändamåls-
54647: utvecklats småningom under en längre tid och         enligt som möjligt.
54648: under tider då olika familjepolitiska uppfatt-          Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
54649: ningar har varit rådande. Oenhetligheten i fråga     satta kommissionen för revision av familjeun-
54650: om stödets storlek och i systemet i allmänhet        derstödssystemet, som år 1970 framlade sitt
54651: har ökats av att å ena sidan socialvårds-, å andra   förslag tili förenkling av vårt familjebidrags-
54652: sidan socialförsäkringsåtgärderna inom detta         sy:stem, har likväl i sitrt betänkande 'konstaterat,
54653: område icke har koordinerats tillräckligt.           att även de barnavdrag som beviljas vid be-
54654:    Äldre understödsformer, såsom familjebidrag       skattningen borde beaktas, när de olika for-
54655: och specialbarnbidrag, grundar sig såsom hö-         merna för utjämning av familjekostnaderna
54656: rande tHl socialvården på medellöshet, viiken        kombineras, och att åstadkommandet av ett
54657: konstateras med ledning av beskattningsuppgif-       fullt enhetligt och tkonsekvent utjämningssys-
54658: ter. Med tiden har dodk den uppfattningen            tem förutsätter koordinering av olika sociala
54659:                                                                                                     5
54660: 
54661: och skattepolitiska samt vissa andra finanspoli-    lan familjer av olika inkomsddass. Ifrågava-
54662: tiSka åtgärder.                                     rande utredningsarbete har innefattarts i social-
54663:    Dessa frågor 'hörde dock icke tili sagda kom-    och hälsovårdsförvaltningens ekonomiska pro-
54664: missions uppdrag, varför social- och hälsovårds-    gram för åren 1973-77.
54665: ministeriet tillsatte en särs'kild JSakkunnigkom-      Såsom en åtgärd som syftar t111 förbättring
54666: mitte för utredandet av dessa frågor. Härvid        och förenhetligande av socialskyddet för olika
54667: borde den inverkan som en utjämning av fa-          barngrupper må ytterigare nämnas, att social-
54668: miljekostnaderna har på inkomstfördelningen         och hälsovårdsministeriet 10. 11. 1971 tillsatte
54669: uocedas och förslag uppgöras för åstadkom-          en kommission som bland annat har tili upp-
54670: mande av en sådan genom koordinering av             gif.t att utreda frågan om ett effekti,vare tryg-
54671: socialbidragssystemet och beSkatJtningsförfaran-    gande av underhallsbidrag åt barn och att upp-
54672: det genornförd totalrevision som skulle för-        göra förslag i saken så, att inom äktenslkap
54673: bättra i främsta rummet medellösa och mindre        födda och utomäktenskapliga barns intressen
54674: bemedlade familjers ställning och sålunda åstad-    blir opartiskt tillgodosedda.
54675: komma utjämning av famHjekostnaderna mel-
54676:      Helsingfors den 29 december 1971.
54677: 
54678:                                                     Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
54679: 
54680: 
54681: 
54682: 
54683:  16/72
54684: Kirj. ksm. n:o 29.3.
54685: 
54686: 
54687: 
54688: 
54689:                                      Juvela ym.: Pirttijärven maankäyttösuunnitelman toteuttamisesta
54690:                                         Parkanossa.
54691: 
54692: 
54693:                            E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
54694: 
54695:    Parkanon Vuorijärven kylässä jo kauan vi-                Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Tampereen
54696: reillä ollut ns Pirttijärven maankäyttösuunni-           Seutukaavaliitto sekä valtion luonnonsuojelu-
54697: telma on nyttemmin joutunut vakavan uhan                 valvoja ovat laatineet esityksiään kartan ääressä
54698: alaiseksi. Näin siksi, että Tampereen Seutukaa-          kiinnittämättä lainkaan huomiota mm. niihin
54699: valiitto sekä valtion luonnonsuojeluvalvoja ovat         moninaisiin toimeentulo- ja tunneseikkoihin,
54700: yllättäen tehneet esityksen ns. Häädetkeitaan            jotka tähän asiaan erittäin läheisesti liittyvät.
54701: luonnonsuojelualueen laajentamisesta, mikä to-           Välttämätöntä ja paikkakunnan etujen mukaista
54702: teutettuna merkitsisi edellä mainitun maan-              onkin, että asia saa lisämaananojia tyydyttävän
54703: käyttösuunnitelman lähes täydellistä romutta-            ratkaisun mahdollisimman pian ja että kaikki
54704: mista.                                                   muut suunnitelmat hylätään. Tulkoon nimit-
54705:    Mainittu vuonna 1960 vireille pantu Pirtti-           täin vielä toistetuksi, että luonnonsuojeluviran-
54706: järven maankäyttösuunnitelma on jo niin pit-             omaisten kylmään laskelmointiin perustuvan
54707: källä, että palstat on nimetty lisämaata ano-            suunnitelman toteutuminen merkitsisi kohtuut-
54708: neille .3 .3 paikalliselle pienviljelijälle. Niinikään   toman ankaraa iskua näille lisämaata anoneille
54709: palstoilla olevan puuston arvo on hinnoitettu.           viljelijöille, jotka vuosikausia ovat odottaneet
54710: Lisämaan saaminen merkitsisi näille tiloille             myönteistä ratkaisua tilojensa elinkelpoisuuden
54711: huomattavaa elinkelpoisuusasteen lisääntymistä.          parantamiseksi.
54712: Suuri osa kyseisistä pientilallisista on jopa kak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
54713: sikymmentä vuotta odottanut myönteistä rat-              tyksen .37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
54714: kaisua asiassa ja hyvässä uskossa uhranneet va-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
54715: rojaan ja ottaneet velkaa tilojensa kohentami-           vaksi seuraavan kysymyksen:
54716: seksi.
54717:    Ja kun asia on näin tuntuisi kohtuuttomalta,                    Aikooko Hallitus huolehtia sata,
54718: että suunnitelma nyt yllättäen ilman todella                    että Parkanon kunnassa sijaitseva .3.3
54719: painavia perusteluita hylättäisiin ja kyseinen                  pientilan elinkelpoisuuden parantami-
54720: alue liitettäisiin aikaisemmin määrätyn luon-                   seen tähtäävä ns. Pirttijärven maan-
54721: nonsuojelualueen jatkeeksi. Kohtuutonta se                      käyttösuunnitelma toteutetaan ensi ti-
54722: olisi jo senkin vuoksi, että luonnonsuojelu-                    lassa anojille myönteisesti?
54723: alueeksi soveltuvaa maastoa on kyllä riittävästi
54724: Häädetkeitaan lounaispuolella, mikäli tällainen
54725: laajentaminen nähdään tarpeelliseksi.
54726:         Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1971.
54727: 
54728:            Aulis Juvela.                   Matti Järvenpää.                Irma Rosnell.
54729: 
54730: 
54731: 
54732: 
54733: 39/72
54734: 2
54735: 
54736: 
54737: 
54738: 
54739:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
54740: 
54741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nonsuojelun alueeksi Häädetkeitaan luonnon-
54742: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       puiston laajennuksena, sekä esittänyt, että maa-
54743: olette 25 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn         tilahallitus pidättyisi kysymyksessä olevien alu-
54744: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        eiden siirtämisestä valtiolta lisämaan saajille
54745: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sekä muistakin käyttösuunnitelman toteuttami-
54746: edustaja Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      seen liittyvistä toimenpiteistä. Myös valtion
54747: sesta kysymyksestä n:o 293:                         luonnonsuojeluvalvoja on esittänyt, ettei näitä
54748:                                                     alueita ainakaan toistaiseksi käytettäisi asutus-
54749:           "Aikooko Hallitus huolehtia siitä,        tarkoituksiin.
54750:        että Parkanoo kunnassa sijaitseva 33            Vaikka käyttösuunnitelman vahvistaminen
54751:        pientilan elinkelpoisuuden parantami-        kuuluu maatilahallituksen toimivaltaan, ei maa-
54752:        seen tähtäävä ns. Pirttijärven maan-         tilahallitus ole mainituista syistä asiaa vielä rat-
54753:        käyttösuunnitelma toteutetaan ensi ti-       kaissut, vaan pyytänyt maa- ja metsätalousmi-
54754:        lassa anojille myönteisesti?"                nisteriön kannanottoa käyttösuunnitelman joh-
54755:                                                     dosta. Asia on parhaillaan ministeriössä tutkit-
54756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tavana. Tarkoituksena on selvittää muun muas-
54757: vasti seuraavaa:                                    sa, onko luonnonsuojelualueen laajentaminen
54758:    Kysymyksessä on Parkanoo kunnassa Parka-         esitetyssä laajuudessa välttämätöntä ja mitä
54759: noo hoitoalueen valtionmaasta otetulle alueelle     mahdollisuuksia on käyttää tähän tarkoitukseen
54760: laadittu maankäyttölain mukainen käyttösuun-        muuta kuin käyttösuunnitelman alaista maata.
54761: nitelma, jonka Tampereen maankäyttötoimi-           Niin ikään tullaan selvittämään asukkaiden
54762: kunta on alistanut maatilahallituksen vahvistet-    muut lisäalueensaantimahdollisuudet ja käyttö-
54763: tavaksi.                                            suunnitelman taloudellinen merkitys heidän
54764:    Tampereen seutukaavaliitto on ilmoittanut        kannaltaan. Saatuaan asiassa tarvittavat lausun-
54765: maatilahallitukselle, että liiton tekemässä luon-   not ja lisäselvitykset maa- ja metsätalousminis-
54766: nonsuojeluesityksessä pääosa tämän käyttösuun-      teriö tulee harkitsemaan, minkälaiseen kannan-
54767: nitelman tiluksia on ehdotettu täydellisen luon-    ottoon sen taholta asia antaa aihetta.
54768:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1972.
54769: 
54770: 
54771:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Samuli Suomela.
54772:                                                                                                   3
54773: 
54774: 
54775: 
54776: 
54777:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
54778: 
54779:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Häädetkeidas benämnda naturpark, samt hem-
54780: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-      ställt om att jordbruksstyrelsen skulle avhålla
54781: se av den 25 november 1971 tili vederbörande       sig från att överföra ifrågavarande områden
54782: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     från staten tili mottagare av tillskottsjord och
54783: jande av riksdagsman Juvela m. fl. ställda         även från andra åtgärder i anslutning tili dis-
54784: skriftliga spörsmål nr 29 3:                       positionsplanens genomförande. Även statens
54785:                                                    naturskyddsinspektör har hemställt om att
54786:           "Ämnar Regeringen dra försorg om         dessa områden åtminstone inte än så länge
54787:        att den i Parkano kommun belägna s.k.       skulle användas för kolonisationsändamål.
54788:        "Pirttijärvi jorddispositionsplan" viiken       Ehuru fastställande av dispositionsplan hör
54789:        syftar tili förbättrande av 33 småbruks     tili jordbruksstyrelsens befogenhet, har jord-
54790:        livsduglighet, med det snaraste genom-      bruksstyrelsen av ovan nämnda orsaker inte
54791:        föres på ett för sökandena positivt         ännu avgjort ärendet, utan inbegärt jord- och
54792:        sätt?"                                      skogsbruksministeriets ställningstagande med
54793:                                                    anledning av dispositionsplanen. Ärendet är
54794:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       som bäst under utredning i ministeriet. Av-
54795: anföra följande:                                   sikten är att bland annat utreda, huruvida en
54796:    Det är fråga om en dispositionsplan i enlig-    utvidgning av naturskyddsområdet i föreslagen
54797: het med jorddispositionslagen, uppgjord för        omfattning är nödvändig och vilka möjligheter
54798: ett från staten tillhörig jord av Parkano revir    som finns att för detta ändamål använda annan
54799: i Parkano kommun taget område. Tammerfors          mark än den som dispositionsplanen berör.
54800: jorddispositionskommission har underställt         Likaså kommer invånarnas övriga möjligheter
54801: planen jordbruksstyrelsen för fastställelse.       att erhålla tillskottsområden och den ekono-
54802:    Tammerfors regionplansförbund har medde-        miska betydelse dispositionsplanen har för dem
54803: lat jordbruksstyrelsen, att den övervägande        att utredas. Efter att ha erhållit de utlåtanden
54804: delen av den mark som denna dispositionsplan       och ytterligare utredningar som erfordras i
54805: berör, i ett av förbundet framställt natur-        saken kommer jotd- och skogsbtuksministeriet
54806: skyddsförslag har föreslagits som fullständigt     att överväga, vill{et ställningstagande från dess
54807: naturskyddat område såsom utvidgning av            sida ärendet föranleder.
54808:      Helsingfors den 12 januari 1972.
54809: 
54810: 
54811:                                                    Jord- och skogsbruksminister Samuli Suomela.
54812: 1
54813: 1
54814: 1
54815:     1
54816:     1
54817:     1
54818:         1
54819:         1
54820:         1
54821:             1
54822:             1
54823:             1
54824:                 1
54825:                 1
54826:                 1
54827:                     1
54828:                     1
54829:                     1
54830:                         1
54831:                         1
54832:                         1
54833:                             1
54834: Kirj. ksm. n:o 294.
54835: 
54836: 
54837: 
54838: 
54839:                                       Puhakka ym.: Kaatuneiden neuvostoliittolaisten sotilaiden jään-
54840:                                          nösten häpäisemisen estämisestä Kuhmossa.
54841: 
54842: 
54843:                           E d u s k u n n a n H: e r r a Puh e rn i e h et 1e.
54844: 
54845:     Äskettäin. eräässä aikakauslehdessä kerrottiin       Kaikkeen edellä sanottuun olisi viranomais·
54846: KUhmossa tapahtuvasta kaatuneiden. neuvosto.,          ten pitänyt ·puuttua välittömästi. ·Niin ei näytä
54847: liittolaisten sotilaiden ruumilden ryöstöstä. Kir·     tapahtuneen, sillä nimismies ·kirjoituksen mu-
54848: joitusta oli tehostettu. asiaa hyvin paljastaviri      kaan sanoo olevansa voimaton. Näin toki ei
54849: kuvin. Kerrotusta kävi ilmi, että sota-aikana          voi ·olla. Jos viranomaiset haluavat estää ruu~
54850: oli korsuihin kaatunut neuvostosotilaita. Nyt          miiden jäämistöjen ryöstön, siihen kyllä löytyy
54851: korsuista kaivetaan esiin niiden jäämistöjä:           keinot.
54852: Löydettyjä pääkalloja myydään turisteille muis·           Edellä sanottuun ja va.ltiopäiväjärjestyksen
54853: toksi 1ö markkaa kappale. Pääkailoista kaive•          37 ~:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
54854: taan myös puukolla esiin metallihampaita.              neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
54855: Eräät suomalaiset turistit ovat kirjoituksen mu-       kysymyksen:
54856: kaan pelanneet neuvostoliittolaisten pääkalloilla
54857: jopa jalkapalloa Kuhmon kankailla.                               Onko Hallitus tietoinen, että Kuh-
54858:     Jo edellä sanotusta voi todeta, että kaatu-               mossa sodan aikaisista korsuista kaive-
54859: neiden jäämistöjen häpäiseminen tapahtuu kar-                 taan esiin kaatuneiden neuvostoliitto-
54860: ma.isevalla tavalla. Mutta asia ei rajoitu vain               laisten sotilaiden jäärnistöjä tarkoituk-
54861: tähän. Ruumiiden ryöstön ohella etsitään myös                 sella ottaa mm. metallihall)paita, myydä
54862: sotasaalista, josta lehti kertoo näin: ''Kuhrnossa            pääkalloja ja muuta jääniistöä muisto-
54863: on havaittu etenkin viime, siis kuluneen kesän                esineiksi, ja jos on,
54864: aikana hyvin varustuneita turisteja. He tulevat                  mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt
54865: tänne kuin savottaim, mukanaan kirveet, sahat,                tai aikoo ryhtyä vainajien häpäisemisen
54866: rautakanget ja jopa moottorisahat. He eivät                   estämiseksi ja tässä tarkoituksessa kaa-
54867: olekaan mitään tavallisia pihkaturisteja, vaan                tuneille yhteisen hautapaikan aikaan·
54868: haudanryöstäjiä, jotka kaivavat auki venäläisten              saamiseksi, johon ruumiiden jäännökset
54869: korsuja onkiakseen sieltä yli 30 vuotta maan-                 voidaan siirtää ja. · täten estää niiden
54870: nu.tta sotasaalista aseita, pistimiä, kypäriä,                jatkuva ryöstö?
54871: yleensä kaikkea kamaa."
54872:          Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1971.
54873: 
54874:             Pauli Puhakka.                 Siiri Lehmonen.              A-L. Tiekso.
54875:             Niilo Koskenniemi.             Pentti Liedes.               Oili Suomi.
54876:             Ensio Laine.                   Paavo Aitio.                 Irma Rosnell.
54877:             Taisto Sinisalo.               Helvi Niskanen.              Lauri Kantola.
54878:             Toivo Åsvik.                   Pekka Salla.                 Aulis Juvela.
54879:             Heimo Rekonen.                 Rainer Virtanen.             Kuuno Honkonen.
54880:                   Terho Pursiainen.                                Heikki Mustonen.
54881: 
54882: 
54883: 
54884: 
54885: 2'5/72
54886: 2
54887: 
54888: 
54889: 
54890: 
54891:                         E d u s- k u n n a. n H   er r a P uh' e m i e h e 11 e.
54892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa        tpllut nijkyville. Myös metsän eläimet ovat ka.i-
54893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         velleet korsujen- tienoita. Paikkakuntalaisten
54894: olette 25 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn           kertoman mukaan matkailijat ovat alkaneet
54895: kirjeenne n:o 1771 ohella lähettänyt valtio-          osoittaa mielenkiintoa korsujen jäännöksiä koh-
54896: neuvoston asianomaiselle - jäsenelle toimitetta-      taan, heidän käsityksensä ja havaintojensa mu-
54897: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Puhakan             kaan ei kuitenkaan vainajien jäännösten vaan
54898: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 294, jossa         kypärien ja muiden korsuihin jääneiden varus-
54899: tiedustel.hian:                                       teiden vuoksi.            .
54900:                                                         - Kysymyksessä tarkoitetussa aikakausilehdessä
54901:           "Onko Hallitus tietoinen, että Kuh-         oleva valokuva on juuri tällaiselta korsulta.
54902:        mossa sodan aikaisista korsuista. kaive-       Valokuvaaja on oppaana toimineen henkilön
54903:        taan esiin kaatuneiden neuvostoliitto-         kertoman mukaan kerännyt siinä näkyvät pää~
54904:        laisten sotilaiden -jäämistöjä tarkoituk-      kallot ja ottanut niista kuvan, jossa myös opas
54905:        sella ottaa mm. metallihampaita., myydä        on näkyvillä. Opas on ilmoittanut; että kysei-
54906:        pääkalloja ja muuta jäämistöä muisto-          sessä aikakausilehdessä hänen sanomikseen ker~
54907:        esineiksi, ja jos on,                          rotut tiedot vainajain häpäisemisestä eivät pe-
54908:           mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt        rustu hänen lausumiinsa. Hänen havaintojensa
54909:        tai aikoo ryhtyä vainajien häpäisemisen        mukaan ihmiset -ovat y1eensä karttaneet vaina-
54910:        estämiseksi ja tässä tarkoituksessa kaa-       jien jäännösten lähelle menemistä. Hänellä ei
54911:        tuneille yhteisen hautapaikan aikaan-          ole tietoja kysymyksessä tarkoitetunlaisesta
54912:        saamiseksi, johon ruumiiden jäännökset         vainajia häpäisevästä toiminnasta~
54913:        voidaan siirtää ja täten estää niiden           · Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluu ulko-
54914:        jatkuva ryöstö?"                               maa.laisten sotilaiden hautojen hoito. Nyt ky-
54915:                                                       seessä oleva alue ei ole hautapaikka vaan läaja
54916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taistelualue. Kuhmon suunnan taisteluissa kaa-
54917: vasti seuraavaa:_                                     tuneille neuvostosotilaille on pystytetty yhtei-
54918:  · Kysymyksessä tarkoitettuja asioita_ koskevien      nen muistomerkki Luvelahteen, jossa aikanaan
54919: väitteiden tultua sisäasiainministeriön· tietoon      oli neuvostoliittolainen kenttäsairaala. Puolus-
54920: ministeriö määräsi 16. 11. 1971 päivätyllä kir-       tusvoimain samoin kuin rajavartioviranomais-
54921: jeellään keskusrikospoliisin suorittamaan niiden      tenkin toimesta on esiintulleita vainajien jään-
54922: johdosta tutkinnan.                                   nöksiä haudattu löytöpaikoille ja paikat mer-
54923:    Tutkinnassa, jonka yhteydessä on kuultu            kitty puuristeillä, jotka sääolosuhteista johtuen
54924: paikkakunnan as1.1kkaisiin ja viranomaisiin kuu-      eivät kuitenkaan ole pitkäaikaisia.
54925: luvia henkilöitä, ei ple saatu selvitystä siihen,         Kysymyksessä tarkoitettu taistelualueen osa
54926: että väitettyjä rikoksiksi katsottuja tekoja to-      on Kainuun Prikaatin toimesta kuluvan vuoden
54927: della olisi tapahtunut, vajkkakin jokin yksityis-     lokakuussa raivattu ja löydetyt vainajien jään-
54928: tapaus tietenkin saattaa. olla mahdollinen.           nökset haudattu säilytyshautaan.
54929:    Kysymyksessä -·ori kymmenien kilometrien               Hallitus tulee tutkimaan mahdollisuuksia
54930: laajuinen entinen taistelualue, jolla on lukuisia     taistelupaikoille haudattujen ja korsuihin hau-
54931: tuhoutuneita korsuja. Nämä korsujen jäännök-          tautuneiden vainajien jäänni:>sten kokoamiseksi
54932: set, joiden sisälle on taistelujen aikana hautau-     yhteisiin hoidettuihin hautapaikkoihin, jotta
54933: tunut kaatuneita, ovat viime aikoina alkaneet         mahdollisuudetkin vainajien häpäisemiseksi voi-
54934: sortua ja näin ollen on vainajien jäännöksiä          taisiin tulevaisuudessa estää.
54935:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1971.
54936: 
54937:                                                                Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
54938:                                                                                                     3
54939: 
54940: 
54941: 
54942: 
54943:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
54944: 
54945:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       vad ortsborna har omtalat har turister börjat
54946: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       visa intresse för rester från "korsurna", enligt
54947: nr 1771 av den 25 november 1971 tili veder-         deras uppfattning och iakttagelser likväl inte
54948: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      för de döda5 kvarlevor utan för hjälmar och
54949: av följande av riksdagsman Puhakka m.fl.            annan utrustning som blivit kvar i korsurna.
54950: ställda spörsmål nr 294:                                Fotografin i den i spörsmålet avsedda tid-
54951:                                                     skriften är just från en sådan korsu. Fotografen
54952:           "Är Regeringen medveten om att            hade, enligt vad den person berättat som var
54953:        man i Kuhmo ur krigstida "korsur"            vägvisare vid tillfället, samlat ihop de på bilden
54954:        gräver fram stupade sovjetiska soldaters     synliga skalla.rna och tagit en bild av dem.
54955:        kvarlevor i syfte att taga bl.a. metall-     Även vägvisaren syns på bilden. Denne har
54956:        tänder samt sälja skallar och andra           meddelat, att de uppgifter som i sagda tid-
54957:        kvarlevor som suvenirer, och om så är        skrift återgivits såsom hans yttranden om skänd-
54958:        fallet,                                      ning av de döda icke bygger på vad ha.n sagt.
54959:           vilka åtgärder har Regeringen vid-        Enligt hans iakttagelser har folk i allmänhet
54960:        tagit eller ämnar den vidtaga tili för-      dragit sig för att gå i närheten av de dödas
54961:        hindrande av skändning av de döda och        kvarlevor. Han känner icke tili något sådant
54962:        för åstadkommande i detta syfte av en        skymfligt beteende som omnämnes i spörs-
54963:        gemensam gravpla.ts för stupade, dit         målet.
54964:        kvarlevorna skulle kunna flyttas och            Tili ministeriets för inrikesärendena verk-
54965:        fortgående plundring sålunda förhind-        samhetsområde hör skötseln av utländska. sol-
54966:        ras?"                                        daters gravar. Det ifrågavarande området är
54967:                                                     icke ett gravområde utan en vidsträckt krigs-
54968:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        skådeplats. At de i Kuhmo-trakten stupade
54969: anföra följande:                                    sovjetsoldaterna har rests ett gemensamt
54970:    Sedan tili ministeriets för inrikesärendena      minnesmärke i Luvelahti, där det på sin tid
54971: kännedom kommit påståenden som berör i              fa.nns ett sovjetiskt fältlasarett. Genom för-
54972: spörsmålet avsedda saker, beordrade minis-          svarsmaktens och likaså genom gränsbevak-
54973: teriet genom skrivelse 16. 11. 1971 central-        ningsmyndigheternas försorg har kvarlevor som
54974: kriminalpolisen att verkställa undersökning på      kommit i dagen begravts på fyndplatserna och
54975: grund av dem.                                       platserna utmärkts med kors av trä, vilka
54976:    Vid undersökningen, i samband varmed             beroende på klimatförhållandena dock icke är
54977: ortsbor och myndighetspersoner hörts, har det       långva.riga.
54978: icke kunnat klarläggas, att de påstådda, såsom         Den i spörsmålet avsedda delen av strids-
54979: brott betraktade gärninga.rna, verkligen skulle     området röjdes i oktober innevarande år på
54980: ha ägt rum, även om något enstaka fall givetvis     åtgärd av Kainuun Prikaati, och hittade kvar-
54981: kan vara möjligt.                                   lcvor begrovs i en uppsamlingsgrav.
54982:    Det är fråga om en tidigare krigsskådeplats         Regeringcn kommer att undersöka möjlig-
54983: på flera tiotal kilometer med ett stort antal       heterna att samla. på krigsskådeplatserna be-
54984: förstöJida "korsur". Resterna IW dessa, under       gravnas och under hoprasade korsur kvarblivnas
54985: vilka i striderna stupade har blivit begravna,      kvarlevor i gemensamma, skötta gravplatser,
54986: bar under senaste tid börjat rasa samman, och       för att också möjligheterna tili skymflig be-
54987: kvarlevor av döda ha.r börjat komma i dagen.        handling a.v döda skall kunna förhindras fram-
54988: Även skogens djur har grävt på platsen. Enligt      deles.
54989:      Helsingfors den 29 december 1971.
54990: 
54991:                                                   Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
54992: Skriftl. spm. nr 29.5.
54993: 
54994: 
54995: 
54996: 
54997:                                   Lillqvist m. fl.: Om förbättrande av ställningen för dem, som
54998:                                       blivit utanför arbetspensionslagstiftningen.
54999: 
55000: 
55001:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
55002: 
55003:    Enligt nu gällande lagstiftning är pensionerna    från 25 mk till 110 mk per månad. Men den
55004: och vissa på pensionernas storlek verkande för-      inkomst som ovannämnda pensionärsgrupp i dag
55005: måner mycket olika för personer med samma            lyfter räcker inte på långt när till ett människo-
55006: utbildning, utför samma slags arbete under lik-      värdigt Iiv, trots stor sparsamhet. Ej heller
55007: artade arbetsförhållanden men hos olika arbets-       motsvarar inkomsten den pension vederbörande
55008: givare. Så borde det inte få vara utan med           skulle ha erhållit enligt arbetspensionslagen
55009: samma yrke och arbetsförhållanden borde följa        såvida den även berört honom.
55010: samma pensionsförmåner.                                 Då folkpensionslagen stiftades på 1930-talet
55011:    Inom den statliga och kommunala sektorn är        lämnades de äldsta årsklasserna utanför lagens
55012: full pension inklusive folkpensionens grunddel       bestämmelser. Genom senare lagstiftning fick de
55013: 66 procent av den tili pension berättigande          ändå en pension som ungefär motsvarade den
55014: lönen, förstås under förutsättning att man har        dåtida folkpensionen. På samma sätt horde även
55015: tillräckligt antal tjänsteår. Motsvarande procent    nu ske. Alltså de pensionärer, som nu på grund
55016: inom den privata sektorn är 60 procent eller         av en eller annan orsak inte får arbetspension,
55017: 6 procent mindre. Därtill är det sämre ställt        borde i någon form få en motsvarande inkomst.
55018: även med de s. k. privilegierade inkomsterna,        Samhällets pensionsutgifter skulle förstås i någon
55019:  varför inkomstskillnaden i verkligheten är större   mån öka men socialnämndernas minska i stället.
55020: än ovannämnda procenttal. En omständighet som           Med hänvisning tili det ovan sagda och med
55021: i praktiken ytterligare verkar försämrande på de     stöd av 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ställer
55022: privatanställdas pensionsförhållanden är den, att    vi följande spörsmål att besvaras av veder-
55023: deras pensionslag trädde i kraft mycket senare än    börande medlem av statsrådet:
55024: pensionslagarna och -bestämmelserna för stats-
55025: och kommunalanställda. Detta har tili följd, att               Är Regeringen medveten om att
55026: endast en del av anställningstiden är pensions-             mycket olika pensionsförmåner nu är
55027: berättigande för dem som nu uppnår pensionsål-              rådande inom vår pensionslagstiftning
55028: dern. Däremot får en stats- ellet kommunalan-               mellan å ena sidan stats-, kommunal-
55029: ställd i allmänhet pension för hela anställnings-           anställda och å andra sidan anställda
55030: tiden.                                                      inom den privara sektorn samt att det
55031:     De pensionärer, som nu har det allra sämst              nu finns drygt 238 000 pensionärer som
55032: ställt med sina inkomster är de, som på grund               helt saknar arbetspension och vilka nöd-
55033: av ålder ellet annan orsak lämnades att stå ut-             vändigt borde få kompensation i någon
55034:  anför vår arbetspensionslagstiftning och vars              form eftersom deras enda inkomst nu
55035: enda inkomst därför i dag består av folkpen-                 består av folkpension, och om så är
55036: sion med alla tillägg. Enligt september månads              fallet,
55037:  statistik uppgick deras antal till drygt 238 000.             vilka åtgärder avser Regeringen att
55038: Visserligen har deras ställning något förbättrats           vidta för att dessa missförhållanden
55039:  då folkpensionens understödstillägg har höjts              skulle rättas till?
55040:         Helsingfors den 26 november 1971.
55041: 
55042:                 Bror Lillqvist.                                  Ulf Sundqvist.
55043:                 Lars Lindeman.                                   Ralf Friberg.
55044: 
55045: 17/72
55046: 2
55047: 
55048: Kirj. ksm. n:o 295.                                                                          Suomennos.
55049: 
55050: 
55051: 
55052: 
55053:                                   Lillqvist ym: Työeläkelainsäädännön ulkopuolelle jääneiden ase-
55054:                                       man parantamisesta.
55055: 
55056: 
55057:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
55058: 
55059:    Nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaan            kuukaudessa. Mutta se tulo, jota yllämainittu
55060: eläkkeet ja eräät eläkkeiden suuruuteen vaikut-       eläkeläisryhmä tänä päivänä saa, ei läheskään riitä
55061: tavat edut ovat kovin erilaisia eri henkilöillä,      ihmisarvoiseen elämään vaikka noudattaisi suur-
55062: joilla on sama koulutus, jotka tekevät saman-         ta säästäväisyyttä. Tulo ei myöskään vastaa sitä
55063: laista työtä samankaltaisissa työolosuhteissa,        eläkettä, jonka asianomainen olisi saanut työelä-
55064: mutta eri työnantajille. Näin ei saisi olla, vaan     kelain mukaan, mikäli se olisi koskenut häntä.
55065: samasta ammatista ja samoista työolosuhteista            Kun kansaneläkelaki 19 30-luvulla säädettiin
55066: tulisi seurata yhdenmukaiset eläke-edut.              vanhimmat ikäluokat jätettiin lain vaikutuksen
55067:    Valtiollisella ja kunnallisella sektorilla täysi   ulkopuolelle. Myöhemmin lainsäädäntö sai heille
55068: eläke mukaan lukien kansaneläkkeen perusosa           kuitenkin eläkkeen, joka suunnilleen vastasi sen-
55069: on 66 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta,           aikaista kansaneläkettä. Samoin tulisi myös nyt
55070: edellyttäen tietenkin, että virkavuosia on riit-      tapahtua. Siis niiden eläkeläisten, jotka nyt syys-
55071: tävästi. Vastaava prosenttiluku yksityisellä sek-     tä tai toisesta eivät saa työeläkettä, tulisi jolla-
55072: torilla on 60 eli 6 prosenttia vähemmän. Sen li-      kin tavoin saada vastaava tulomäärä. Yhteiskun-
55073: säksi asia on huonommin nk. etuoikeutettujen          nan eläkemenot tietenkin jossakin määrin lisään-
55074: tulojen suhteen, minkä vuoksi tuloero todelli-        tyisivät, mutta sen sijaan sosiaalilautakuntien me-
55075:  suudessa on yllämainittua prosenttilukua suu-        not vähenisivät.
55076: rempi. Muuan käytännössä vielä yksityisessä              Yllä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
55077: työsuhteessa olevien eläkeolosuhteita heikentävä      sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme val-
55078: seikka on se, että heidän eläkelakinsa tuli voi-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
55079: maan paljon myöhemmin kuin valtion ja kun-            seuraavan kysymyksen:
55080: nan palveluksessa olevien eläkelait ja -mää-
55081: räykset. Tästä on seurauksena, että ainoastaan                   Onko Hallitus tietoinen kovin erilais-
55082: osa palvelusajasta on eläkkeeseen oikeuttavaa                 ten eläke-etujen olemassaolosta eläkelain-
55083: niillä, jotka nyt tulevat eläkeikään. Sitävastoin             säädäntömme mukaan toisaalta valtion tai
55084: valtion tai kunnan palveluksessa oleva saa yleen-             kunnan palveluksessa olevien ja toisaal-
55085: sä eläkkeen koko palvelusajalta.                              ta yksityisen sektorin palveluksessa ole-
55086:    Nyt tulojensa osalta kaikkein huonoimmassa                 vien välillä, ja että nyt on olemassa run-
55087: asemassa ovat ne eläkeläiset, jotka ikänsä tai jon-           saasti 238 000 eläkeläistä, joilta työeläke
55088: kin muun seikan johdosta ovat jääneet työeläke-               kokonaan puuttuu ja joiden välttämättä
55089: lainsäädäntömme ulkopuolelle ja joiden ainoana                olisi saatava jonkinlaista hyvitystä, koska
55090: tulona tänä päivänä on kansaneläke kaikkine li-               heidän ainoana tulonaan on nyt kansan-
55091: sineen. Syyskuisen tilaston mukaan heidän luku-               eläke, ja jos on,
55092: määränsä oli runsaat 238 000. Tosin heidän ase-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
55093: mansa parani jonkin verran, kun kansaneläkkeen                 ryhtyä tämän epäkohdan korjaami-
55094: tukilisää korotettiin 25 markasta 110 markkaan                seksi?
55095:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1971.
55096: 
55097:                Bror Lillqvist.                                     Ulf Sundqvist.
55098:                Lars Lindeman.                                      Ralf Friberg.
55099:                                                                                                        3
55100: 
55101: 
55102: 
55103: 
55104:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
55105: 
55106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
55107: mainitussa tarkoituksesssa, Te, Herra Puhemies,      taen seuraavaa:
55108: olette 26 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn             Kun työeläkejärjestelmä toteutettiin vasta
55109: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         1960-luvun alkupuolella, ei sitä etuuksiin näh-
55110: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        den voitu heti saattaa samalle tasolle kuin val-
55111: edustaja Bror Lillqvistin ym. näin kuuluvasta        tion tai kunnan palveluksessa olevien jo vuosi-
55112: kirjallisesta kysymyksestä n: o 29 5:                kymmeniä voimassa olleet eläkejärjestelmät.
55113:           "Onko Hallitus tietoinen kovin erilais-    Työeläkejärjestelmän etuja on jatkuvasti paran-
55114:        ten eläke-etujen olemassaolosta eläkelain-    nettu. Lapsikorotuksen lisäämisellä järjestelmän
55115:        säädäntömme mukaan toisaalta valtion tai       etuuksiin 1 päivänä helmikuuta 1971 voimaan
55116:        kunnan palveluksessa olevien ja toisaal-      tulleella lain muutoksella useassa tapauksessa
55117:        ta yksityisen sektorin palveluksessa ole-     saavutettiin jo 66 % :n eläketurva.
55118:        vien välillä, ja että nyt on olemassa run-       Tukilisä- ja asumistukijärjestelmä on nimen-
55119:        saasti 238 000 eläkeläistä, joilta työeläke   omaan säädetty työeläkejärjestelmän ulkopuolelle
55120:        kokonaan puuttuu ja joiden välttämättä        jääneiden eläketurvan parantamiseksi. Pelkäs-
55121:        olisi saatava jonkinlaista hyvitystä, koska   tään kansaneläkkeen varassa elävien vähimmäis-
55122:        heidän ainoana tulonaan on nyt kansan-        toimeentulon parantamista edelleenkin hallitus
55123:        eläke, ja jos on,                             pitää eläkepolitiikkamme yhtenä tärkeimmistä ta-
55124:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       voitteista.
55125:         ryhtyä tämän epäkohdan korjaami-
55126:        seksi?"
55127:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1971.
55128: 
55129: 
55130:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
55131: 4
55132: 
55133: 
55134: 
55135: 
55136:                             Till Riksdagens Herr Talman
55137: 
55138:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
55139: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        anföra följande:
55140: av den 26 november till vederbörande medlem             Då arbetspensionssystemet förverkligades
55141: av statsrådet översänt en avskrift av ett av riks-   först i början av 1960-talet, kunde det inte med
55142: dagsman Bror Lilllqvist m.fl. undertecknat           avseende på förmåner genast bringas tili samma
55143: skriftligt spörsmål nr 295 av följande lydelse:      nivå som de pensionssystem vilka redan i år-
55144:           "Är Regeringen medveten om att             tionden varit gällande för stats- och kommunal-
55145:        mycket olika pensionsförmåner nu är           anställda. Arbetspensionssystemets förmåner
55146:        rådande inom vår pensionslagstiftning         har hela tiden förbättrats. Genom att foga barn-
55147:        mellan å ena sidan stats-, kommunal-          förhöjning till systemets förmåner medelst en
55148:        anställda och å andra sidan anställda         lagändring, som trädde i kraft den 1 februari
55149:        inom den privara sektorn samt att det         1971, uppnåddes redan i många fall ett 66 %:s
55150:        nu finns drygt 238 000 pensionärer som        pensionsskydd.
55151:        helt saknar arbetspension och vilka nöd-         Systemet med understödstillägg och bostads-
55152:        vändigt borde få kompensation i någon         bidrag har stiftats speciellt för att förbättra pen-
55153:        form eftersom deras enda inkomst nu           sionsskyddet för dem som blivit utanför arbets-
55154:        består av folkpension och om så är            pensionssystemet. En förbättring av minimiut-
55155:        fallet,                                       komsten för dem som är beroende enbart av
55156:           vilka åtgärder avser Regeringen att        folkpension anser regeringen fortfarande vara en
55157:        vidta för att dessa missförhållanden          av de viktigaste målsättningarna inom vår pen-
55158:        skulle rättas till?"                          sionspolitik.
55159:      Helsingfors den 30 december 1971.
55160: 
55161: 
55162:                                                      Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
55163: 3.rj. ksm. n:o 296.
55164: 
55165: 
55166: 
55167: 
55168:                                      Sinisalo ym.: Yhteyksien solmimisesta Etelä-Vietnamin Tasaval-
55169:                                          lan Väliaikaiseen Vallankumoushalli tukseen.
55170: 
55171: 
55172:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
55173: 
55174:    Maamme ulkoasiainhallinnon taholta on jul-           se toimii virallisena neuvotteluosapuolena Parii-
55175: :isuudessa selvitetty, että Suomi on ryhtynyt           sissa käytävissä Vietnam-neuvotteluissa.
55176: räisiin toimenpiteisiin tutustuakseen poliitti-            Suomen hallituksen selvityksessä ei kuiten-
55177: een tilanteeseen Vietnamissa. Tämä tapahtuu             kaan käy ilmi, että ulkoasiainhallinnon taholta
55178: hteydenotolla Hanoihin ja Saigoniin.                    pyrittäisiin tutUstumaan tilanteeseen Vietna-
55179:   Tilanne Etelä-Vietnamissa on tunnetusti sel-          missa ottamalla ja pitämällä yhteyttä Väliaikai-
55180: ~inen, että Saigonin nukkehallitus ei edusta            seen Vallankumoushallitukseen.
55181: Tietnamin kansaa. Tämä tosiasia tunnustetaan               Edellä sanotun vuoksi ja viitaten valtiopäivä-
55182: leisesti ja hiljattain vaalifarssi paljasti tämän       järjestyksen .37 §:n 1 momenttiin esitämme
55183: :oko maailmalle. Suomen hallituksen yhteyden-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
55184: •ito tällaiseen "hallitukseen" on aiheellisesti         vaksi seuraavan kysymyksen:
55185: terättänyt voimakasta arvostelua ja tyytymättö-
55186: lyyttä.                                                           Aikooko Hallitus, tutustuessaan ti-
55187:   Etelä-Vietnamissa to1m11 Etelä-Vietnamin                     lanteeseen Vietnamissa, solmia ja yllä-
55188: :asavallan Väliaikainen Vallankumoushallitus                   pitää yhteyksiä Etelä-Vietnamin Tasa-
55189: aaJOJen kansalaispiirien edustajana pyrkien                    vallan Väliaikaiseen Vallankumoushalli-
55190: 1aan demokratisointiin ja rauhaan. Vallan-                     tukseen?
55191: :umoushallituksen asemaa osoittaa mm., että
55192:     Helsingissä .30 päivänä marraskuuta 1971.
55193: 
55194:          Taisto Sinisalo.                  Rainer Virtanen.               Ensio Laine.
55195: 
55196: 
55197: 
55198: 
55199: 357/71
55200: 2
55201: 
55202: 
55203: 
55204: 
55205:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
55206: 
55207:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yleisen muuttumisen takia. Tässä mielessä ova
55208: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja         Suomen Pekingissä ja Tokiossa olevat suuri~
55209: T. Sinisalo ym. esittänyt Hallituksen asian-        hettiläät saaneet tehtäväkseen tutustua tilantee
55210: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-       seen paikan päällä. Tietojen hankintaa tehostc
55211: myksen:                                             taan myös Suomen Pariisissa olevan suurlähc
55212:                                                     tystön välityksellä, jolla on mahdollisuus oli
55213:           "Aikooko Hallitus, tutustuessaan ti-      yhteydessä rauhanneuvotteluihin osallistuvii1
55214:        lanteeseen Vietnamissa, solmia ja yllä-      eri osapuolten valtuuskuntiin.
55215:        pitää yhteyksiä Etelä-Vietnamin Tasa-           Korostettakoon, että hallituksen toimenpitee
55216:        vallan Väliaikaiseen Vallankumoushalli-      tähtäävät tietojen hankintaan Vietnamin kysy
55217:        tukseen?''                                   myksen kaikkien osapuolten taholta. Pariisi1
55218:                                                     suurlähetystömme toimintaa tämän kysymykse1
55219:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         osalta on tarkoituksena tehostaa kaikkiin rau
55220: taen seuraavan.                                     baoneuvotteluihin osallistuviin valtuuskuntii1
55221:    Ulkoasiainministeriön taholta ilmoitettiin 27    nähden, mukaanlukien myös Etelä-Vietnamil
55222: päivänä marraskuuta, että Vietnamin kysymyk-        Tasavallan väliaikaisen vallankumoushallitukse.!
55223: sen kehitystä koskevien tietojen hankintaa on       edustajat.
55224: ryhdytty tehostamaan tilanteessa tapahtuneen
55225:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1971.
55226: 
55227: 
55228:                                                             Ulkoasiainministeri Olavi ]. Mattila.
55229:                                                                                                  3
55230: 
55231: 
55232: 
55233: 
55234:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
55235: 
55236:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skaffandet av information om Vietnam-frågans
55237: nger har riksdagsman T. Sinisalo m. fl. tili       utveckling. Såiunda har Finlands ambassadörer
55238: ·ederbörande mediem av Statsrådet för avgi-        i Peking och Tokio fått i uppdrag att göra sig
55239: ·ande av svar ställt föijande spörsmåi:            beka.nta med situationen på ort och ställe. An-
55240:                                                    skaffningen av information effektiveras även
55241:         "Ämnar Regeringen, efter att ha be-        genom ambassaden i Paris, som har möjlighet
55242:       kantat sig med situationen i Vietnam,        att vara i kontakt med de i fredsförhandling-
55243:       knyta och upprätthålia förbindeiser med      arna deltagande parternas deiegationer.
55244:       Syd-Vietnams temporära Revoiutions-             Det bör understrykas, att regeringens åtgär-
55245:       regering?"                                   der riktar sig på anskaffandet av informationer
55246:                                                    från alla parter i Vietnam-frågan. Paris-am-
55247:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bassadens verksamhet i denna fråga kommer
55248: amt anföra följande:                               att effektiveras med avseende å alla delegatio-
55249:   Från utrikesministeriet meddelades den 27        ner, som deltar i fredsförhandlingarna, inbegri-
55250: tovember, att man, på grund av den allmänna        pet representanterna för Syd-Vietnams tempo-
55251: örändringen i läget, har börjat effektivera an-    rära revolutionsregering.
55252:     Hels1ngfors den 28 december 1971.
55253: 
55254: 
55255:                                                Ministern för utrikesärendena Olavi ]. Mattila.
55256: Kirj. ksm. n:o 297.
55257: 
55258: 
55259: 
55260: 
55261:                                      Sundqvist ym.: Varuskunta-alueella tapahtuvan poliittisen vär-
55262:                                         väystoiminnan estämisestä.
55263: 
55264: 
55265:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
55266: 
55267:    Kokoomuksen jäseneksi ilmoittautuneen hen-             Puolustusvoimien komentajan 12. 10. 1970
55268: kilön johdolla ovat eräät siviilihenkilöt Aka-         joukko-osastoille lähetetyssä Varusmiesliittoa
55269: teemisten Reservinupseerien nimissä han.lddneet        koskevassa kirjelmässä ei liiton syyskokousta
55270: Helsingin ympäristövaruskunnissa varusmiehiä           tunneta lomaperusteena. Pääesikunnan mukaan
55271: äänestämään heidän ehdokkaitaan marraskuun             ei erityistä lomaa olisi voitu myöskään myöntää
55272: 28 päivänä 1971 Helsingissä Vanhalla ylioppi-          Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla 18 .-19.
55273: lastalolla pidetyssä Suomen Varusmiesliiton            12. 1971 järjestettäviksi aiotuille varusmiespäi-
55274: syyskokouksessa.                                       ville, jotka mm. tämän vuoksi jouduttiin pe-
55275:    Esimerkiksi Santahaminassa sijaitsevan Uu-          ruuttamaan.
55276: denmaan Jääkäripataljoonan Aliupseerikoulun               Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
55277: oppilaskunnan puheenjohtajalle luvattiin 26. 11.       37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
55278: 1971 palvelusaikana olleessa neuvottelussa kun-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
55279: toisuuslomaa, jos hän järjestäisi luotettavia va-      vaksi seuraavan kysymyksen:
55280: rusmiehiä syyskokoukseen äänestämään oikeis-
55281: ton listan mukaan. 30 aliupseerioppilaan Va-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
55282: rusmiesliiton jäsenmaksu maksettiin etukäteen.                 ryhtyä varuskunta-alueella tapahtuvan
55283: Heille luvattiin ja myös järjestettiin lomaa ko-               poliittisen värväystoiminnan estämi-
55284: kousta varten sekä ilmainen kuljetus kokouspai-                seksi?
55285: kalle.
55286:         Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1971.
55287: 
55288:            Ulf Sundqvist.                  A-V. Perheentupa.              Ilkka Taipale.
55289: 
55290: 
55291: 
55292: 
55293: 13/72
55294: 2
55295: 
55296: 
55297: 
55298: 
55299:                          E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
55300: 
55301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vat siirtyneet poliittiselle pohjalle, on asiasta
55302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hankittu selvitystä eri varuskunnista.
55303: olette kirjeellänne 30 päivänä marraskuuta              Selvitysten perusteella voidaan todeta, että
55304: 1971 n:o 1795 lähettänyt valtioneuvoston             varusmiesten keskuudessa on ilmeisesti suori-
55305: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       tettu mielipiteen muokkausta eri tahoilta liiton
55306: taja Ulf Sundqvistin ym. tekemän seuraavan           viime syyskokouksen edellä. Sanotun syysko-
55307: sisältöisen kysymyksen:                              kouksen tapahtumat osoittavat muutoinkin Va-
55308:                                                      rusmiesliiton toiminnan muuttuneen avoimesti
55309:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      poliittiseksi. Kysymyksessä mainitussa loman
55310:        ryhtyä varuskunta-alueella tapahtuvan         myöntämistapauksessa Uudenmaan Jääkäripatal-
55311:        poliittisen värväystoiminnan estämi-          joonassa Varusmiesliiton syyskokousta varten
55312:        seksi?"                                       ei ole haluttu keinotekoisesti estää varusmiehiä
55313:                                                      osallistumasta ao. kokoukseen, koska kyseisenä
55314:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sunnuntaina yksiköllä ei ollut mitään palve-
55315: taen seuraavaa:                                      lusta.
55316:    Suomen Varusmiesliiton aloitettua toimin-            Hankitut selvitykset osoittavat, että malm-
55317: tansa pääesikunta antoi ohjeet suhtautumisesta       tun syyskokouksen valmisteluihin liittyvät toi-
55318: sanotun liiton toimintaan kirjelmällään n:o          minnat ovat tapahtuneet Varusmiesliiton jä-
55319: 1669/Ttus-os/6 d 6/12. 10. 1970. Tämän kirjel-       senten ja muiden varusmiesten keskeisinä eikä
55320: män mukaisesti Varusmiesliitto on saanut var-        puolustuslaitoksen kantahenkilökunta ole nii-
55321: sin vapaasti toimia varuskunnissa edellyttäen,       hin sekaantunut. Edellä mainitussa loman myön-
55322: että se on toiminut lakien ja hyvien tapojen         tämisessä on toimittu pääesikunnan ohjeen mu-
55323: mukaisesti ja että sen toiminta on ollut sopu-       kaisesti, jossa sanotaan: "Liiton asiat on hoi-
55324: soinnussa puolustuslaitokselle lakisääteisesti an-   dettava vapaa-ajan ja normaalin lomajärjestel-
55325: nettujen tehtävien kanssa. Puolustuslaitoksen        män puitteissa. Toisaalta ei liioin tule keino-
55326: myönteisen kannanoton lähtökohtana on ollut          tekoisin toimenpitein vaikeuttaa tätä osal-
55327: käsitys, että Suomen Varusmiesliitto olisi epä-      listumista." Koska puolustuslaitoksen on läh-
55328: poliittinen varusmiesten etujärjestö.                dettävä siitä, että kasarmialueilla ja palveluk-
55329:    Kun eduskuntakysymyksen perustelut anta-          sen yhteydessä muuallakin pidättäydytään kai-
55330: vat aiheen epäillä, että Suomen Varusmiesliiton      kesta poliittisesta toiminnasta, tullaan määräyk-
55331: vuoden 1971 syyskokouksen valmistelut olisi-         siä tarkistamaan siten, että varuskunta-alueilla
55332:                                                      ei poliittinen toiminta ole mahdollista.
55333:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1971.
55334: 
55335:                                                                   Puolustusministeri Arvo Pentti.
55336:                                                                                                    3
55337: 
55338: 
55339: 
55340: 
55341:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
55342: 
55343:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utredning om saken införskaffats från olika
55344: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          garnisoner.
55345: velse nr 1795 av den 30 november 1971 tili             På basen av utredningarna kan konstateras,
55346: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        att opinionsbildningen bland beväringarna
55347: vande av svar översänt följande av riksdagsman     uppenbart påverkats från olika håll före för-
55348: Ulf Sundqvist m. fl. ställda spörsmål:             bundets senaste höstmöte. Händelserna under
55349:                                                    sagda höstmöte visar även i övrigt att Bevä-
55350:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         ringsförbundets verksamhet blivit öppet poli-
55351:        vidtaga tili förhindrande av politisk       tisk. I det i spörsmålet nämnda fallet som
55352:        värvningsverksamhet inom garnisonsom-       berörde beviljande av permission inom Nylands
55353:        råde?"                                      Jägarbataljon för Beväringsförbundets höstmöte
55354:                                                    ville man inte på konstlad väg hindra bevä-
55355:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       ringarna från att delta i sagda möte, då enheten
55356: anföra följande:                                   icke hade tjänstgöring under ifrågavarande
55357:    Sedan Finlands Beväringsförbund inlett sin      söndag.
55358: verksamhet utfärdade huvudstaben direktiv om          Införskaffade utredningar visar, att den
55359: inställningen till sagda förbunds verksamhet       verksamhet som anslöt sig tili förberedelserna
55360: genom skrivelse nr 1669/Ttus-os/6 d 6/12. 10.      för nämnda höstmöte ägt rum internt mellan
55361: 1970. Enligt denna skrivelse har Bevärings-        medlemmarna i Beväringsförbundet och andra
55362: förbundet fått verka rätt fritt inom garnisoner-   beväringar och att förvarsväsendets stamperso-
55363: na under förutsättning att det följt lagar och     nal icke varit inblandad. Vid beviljandet av
55364: god sed och att dess verksamhet stått i sam-       ovan nämnda permission har förfarits enligt
55365: klang med de uppgifter som enligt lag upp-         huvudstabens instruktioner, som lyder: "För-
55366: dragits åt försvarsväsendet. Utgångspunkt för      bundets ärenden bör skötas inom ramen för
55367: försvarsväsendets positiva ställningstagande har   fritiden och det normala permissionssystemet.
55368: varit den uppfattningen, att Finlands Bevärings-   A andra sidan bör deltagande däri icke heller
55369: förbund skulle vara en opolitisk intresseorgani-   försvåras genom konstlade åtgärder." Då
55370: sation för beväringarna.                           försvarsväsendet måste utgå ifrån, att man
55371:    Då motiveringen för riksdagsspörsmålet ger      inom kasernområdena och även annorstädes i
55372: skäl till misstanken, att förberedelserna för      samband med tjänstgöring avhåller sig från
55373: Finlands Beväringsförbunds höstmöte år 1971        all slags politisk verksamhet, kommer bestäm-
55374: skulle ha överflyttats tili politisk grund, har    melserna att justeras så, att politisk verksamhet
55375:                                                    inom garnisonsområdena icke blir möjlig.
55376:      Helsingfors den 29 december 1971.
55377: 
55378:                                                                    Försvarsminister Arvo Pentti.
55379: Kirj. ksm. n:o 298.
55380: 
55381: 
55382: 
55383: 
55384:                                    Lankinen: Taidehistorian opetuksen tehostamisesta Helsingin yli-
55385:                                       opistossa.
55386: 
55387: 
55388:                          E d u s k u n n a, n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
55389: 
55390:    Opiskelijain mielenkiinto kulttuurin eri sek-      toimia, joista ei vielä ole tehty esityksiä: 1 yp
55391: toreita kohtaan on viime aikoina huomattavasti        assistentti, 1 ap assistentti ja 1 amanuenssi.
55392: lisääntynyt. Erityisesti taidehistoriaa ja musiik-       Alan laajuudesta johtuen ja yhä lisääntyvän
55393: kia opiskelem~an pyrkijäiden määrä on voi-            spesialisoitumisen takia aineen jakaminen
55394: makkaasti kasvanut. Niinpä Helsingin yliopis-         useamman oppituolin kesken käynee lähitule-
55395: toon on pyrkinyt taidehistoriaa opiskelemaan          vaisuudessa välttämättömäksi. Ehdotetut virat
55396: vuosittain noin 400 ylioppilasta. Pääaineena          ja toimet ovat sekä taidehistorian laitoksen
55397: taidehistoriag, lukee nyt 25 3 opiskelijaa, kun       toiminnan että opetuksen ja tieteellisen jälki-
55398: taas approbatur-, cumlaude- ja laudatur-lukijoita     kasvun näkökulmasta ensisijaisia toivomuksia
55399: on yhteensä runsaasti yli 500. Väitöskirjoja on       ja erittäin kiireellisiä.
55400: tekeillä 5, lisensiaattitutkielmia n. 25, pro            Jo nykyinen opiskelijamäärä edellyttäisi
55401: gradu- ja, laudatur-töitä 57. Laudaturseminaa-        taidehistorian apulaisprofessorin viran pikaista
55402: rissa on 42 opiskelijaa, proseminaarissa 45.          perusta,mista. Silloin voitaisiin ottaa myös lisää
55403: Numerus clausus-määrät ovat vuodesta 1963             taidehistorian opiskelijoita. Pyrkiiöistä ei ole
55404: lähtien olleet seuraavat: 1963-1968 vuosit-           puutetta.
55405: tain 120 uutta, 1969 uusia 95, 1970 uusia 95             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
55406: ja 1971 uusia, 80. Näiden lisäksi on vuosittain       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
55407: tullut ilman karsintaa muutamia kymmeniä              kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
55408: hum.kandidaatteja, fil.kandidaatteja ja kuvaama,-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
55409: taidon opettajia. Paine on suurimmillaan
55410: cumla,ude ja laudaturtasolla.                                   Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
55411:    Virkoja ja toimia on nyt: 1 professori, 1 yp              siihen suureen työtaakkaan, jonka alai-
55412: assistentti, 1 ap assistentti, 2 amanuenssia ( kir-          seksi Helsingin yliopiston taidehistorian
55413: jasto ja kuva-arkisto), 1 tilapäinen ap assis-               professori on viime aikoina joutunut
55414: tentti ja 4 dosenttia. Uusia virkoja ja toimia               hoitaessaan yksinään taidehistorian ylä-
55415: on ehdotettu seuraavasti: 1 ap assistentti                   asteen opetusta, ja jos on,
55416: v 1967, 1969 ja 1. 3. 1972 alkaen, 1 amanuenssi                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
55417:  (kirjasto) v 1969 ja 1971, 1 apulaisprofessori              ryhtyä hänen työtaakkansa keventämi-
55418: v 1969 ja 1971 sekä kiirehditty 31. 10. 1971.                seksi ja samall!:JJ taidehistorian opetuk-
55419:    Opettajavoimien lisäämisohjelmassa vuosiksi               sen tehostamiseksi ja opiskelijoiden
55420: 1971-1980 on lisäksi edellytetty seuraavia                   määrän lisäämiseksi Helsingin yliopis-
55421:                                                              tossa?
55422:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1971.
55423: 
55424:                                             Sirkka Lankinen.
55425: 
55426: 
55427: 
55428: 
55429: 1338/71
55430: 2
55431: 
55432: 
55433: 
55434: 
55435:                         E d u s k u n n a, n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
55436: 
55437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aineen taholta on esitetty useiden alempien
55438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       opettajanvirkojen sekä myös apulaisprofessorin
55439: olette kirjeellänne n:o 298 30 päivältä marras-     viran perustamista koskevia esityksiä. Yliopis-
55440: kuuta 1971 lähettänyt valtioneuvoston asian-        ton historiallis-kielitieteellisen osaston opettaja-
55441: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja,       tilanne on kuitenkin niin vaikea myös muilla
55442: Sirkka Lankisen tekemän seuraavan sisältöisen       aloilla, että kyseisiä esityksiä ei yliopisto ole
55443: kysymyksen:                                         voinut ottaa opetusministeriölle jätettyihin
55444:                                                     uusien virkojen perustamista koskeviin esityk-
55445:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota      siin tai ne ovat jääneet tärkeysjärjestyksessä
55446:        siihen suureen 'työtaakkaan, jonka alai-     niin vaatimattomille sijoille, että virkojen pe-
55447:        seksi Helsingin yliopiston taidehistorian    rustaminen ei ole ollut tarkoituksenmukaista.
55448:        professori on viime aikoina. joutunut           Vuonna 197 3 perustetta.viksi ehdotettavia
55449:        hoitaessaan yksinään taidehistorian ylä-     virkoja koskeva yliopiston esitys saapuu ope-
55450:        asteen opetusta, ja jos on,                  tusministeriölle kuluvan vuoden loppuun men-
55451:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nessä, joten vielä ei tiedetä onko siinä esitetty
55452:        ryhtyä hänen työtaakkaosa keventämi-         taidehistorian alalle uusia virkoja.
55453:        seksi ja samalla. taidehistorian opetuk-        Mitä tulee taidehistorian opiskelijoiden mää-
55454:        sen tehostamiseksi ja opiskelijoiden         rän lisäämiseen Helsingin yliopistossa, Hallitus
55455:        määrän lisäämiseksi Helsingin yliopis-       ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena. Viime vuo-
55456:        tossa?"                                      sien korkeakoulupolitiikassa on pyritty noudat-
55457:                                                     tamaan painopisteajattelua, jolla tarkoitetaan
55458:    Vastauksena saan kunnioittaen esittää seu-       työnjaon kehittämistä eri yliopistojen kesken.
55459: raavaa:                                             On katsottu tarkoituksenmukaiseksi kehittää
55460:    Edellisen hallituksen ministeri Kalavaineo on    taidehistorian opetusta lähinnä Jyväskylän yli-
55461: vastannut helmikuun 19 päivänä 1971 edustaja        opistossa, jonne on perustettu taidehistorian
55462: Lankisen suulliseen kysymykseen, joka. koski        professorin ja apulaisprofessorin virat. Jyväs-
55463: lähes samaa asiaa kuin mistä hän nyt on tehnyt      kylän yliopistossa on suunniteltu myös erityi-
55464: kirjallisen kysymyksen. Hallitus on hyvin sel-      sen taidekasvatuksen opintosuunnan perusta-
55465: villä Helsingin yliopiston taidehistorian ope-      mista.
55466: tuksen tilasta. Kyseiseen oppiaineeseen ilmoit-        Helsingin yliopisto ja taideteollinen oppilai-
55467: tautuneita opiskelijoita on ollut todella run-      tos ryhtyvät opettajankoulutuslain mukaisesti
55468: saasti. Tämä johtui aikaisemmin siitä, että         yhteistyöhön suunnitelmien mukaan vuonna
55469: opiskeluoikeutta tässä aineessa ei ollut rajoi-     1974. Tämän johdosta ei taidehistorian opetus
55470: tettu numerus clausus-järjestelmällä. Nyttem-       kuitenkaan tule laajenemaan.
55471: min on vapaa opinto-oikeus aineessa poistettu          Todennäköisesti Helsingin yliopiston taide-
55472: ja opiskelijoiden määrää on pyritty asteittain      historian professorin työtaakka tulee lähivuo-
55473: vähentämään. Tällä hetkellä taidehistorian ope-     sina kevenemään aikaisempaa pienemmän opis-
55474: tuksesta huolehtivat yksi professori, 3 assis-      kelijoiden vuotuisen sisäänottomäärän alkaessa
55475: tenttia., 2 amanuenssia ja 4 dosenttia. Oppi-       vaikuttaa opiskelijoiden kokonaismäärään.
55476:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1971.
55477: 
55478:                                                                 Opetusministeri Matti Louekoski.
55479:                                                                                                    3
55480: 
55481: 
55482: 
55483: 
55484:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
55485: 
55486:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inrättande av flera lägre lärartjänster och även
55487: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       en biträdande professors tjänst. Situationen i
55488: nr 298 av den 30 november 1971 till veder-          fråga om lärare vid universitetets historisk-
55489: börande medlem av statsrådet översänt följande      filologiska sektion är dock så svår även inom
55490: av riksdagsledamoten Sirkka Lankinen ställda        andra områden, att universitetet icke har kun-
55491: spörsmål:                                           nat intaga ifrågavarande förslag i framställ-
55492:                                                     ningarna tili undervisningsministeriet om
55493:           "Har Regeringen fäst uppmärksamhet        inrättande av nya tjänster, ellet också har de
55494:        vid den stora arbetsbörda, som under         kommit att inta en så anspråkslös plats i
55495:        den senaste tiden belastat professorn i      preferensordningen, att det icke har varit
55496:        konsthistoria vid Helsingfors universitet,   ändamålsenligt att inrätta tjänsterna.
55497:        genom att han ensam handhar under-              Universitetets förslag rörande tjänster som
55498:        visningen i konsthistoria på högstadiet,     skulle inrättas år 197 3 inlämnas till undervis-
55499:        och om så är fallet                          ningsministeriet före utgången av innevarande
55500:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      år, varför det icke ännu är känt huruvida där
55501:        taga i syfte att lätta hans arbetsbörda      gjorts förslag om inrättande av nya tjänster på
55502:        och tillika effektivera undervisningen i     konsthistoriens område.
55503:        konsthistoria och för att öka antalet           V ad beträffar ökande av antalet studerande
55504:        studerande vid Helsingfors universitet?"     i konsthistoria vid Helsingfors universitet anser
55505:                                                     Regeringen icke detta ändamålsenligt. Hög-
55506:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        skolepolitiken under de senaste åren har sökt
55507: anföra följande:                                    följa tyngdpunktstänkandet, varmed avses ut-
55508:    Minister Kalavainen i den föregående rege-       vecklande av arbetsfördelningen mellan de
55509: ringen har den 19 februari 1971 besvarat            olika universiteten. Det har ansetts ändamåls-
55510: riksdagsledamot Lankinens muntliga spörsmål,        enligt att utveckla undervisningen i konst-
55511: som berörde i det närmaste samma sak som            historia närmast vid universitetet i Jyväskylä,
55512: hennes nu förevarande skriftliga spörsmål.          där en professur och biträdande professorstjänst
55513: Regeringen är väl på det klara med läget i          i konsthistoria inrättats. Även inrättande av en
55514: fråga om undervisningen i konsthistoria vid         särskild studielinje i konstfostran vid Jyväskylä
55515: Helsingfors universitet. Tili kurserna i ifråga-    universitet har planerats.
55516: varande läroämne har verkligen anmält sig ett          Helsingfors universitet och konstindustriella
55517: stort antal studerande. Detta berodde förut på      läroverket planeras inleda samarbete år 197 4
55518: att studierätten i detta ämne icke varit begrän-    enligt lagen om lärarutbildning. Undervisningen
55519: sad genom numerus dausussystem. Numera              i konsthistoria kommer dock icke att utvidgas
55520: har den fria studierätten i ämnet upphävts och      på grund härav.
55521: man har successivt sökt minska antalet                 Professorns i konsthistoria vid Helsingfors
55522: studerande. I detta nu handhas undervisningen       universitet arbetsbörda kommer sannolikt att
55523: i konsthistoria av en professor, 3 assistenter,     lättas under de närmaste åren när den reduce-
55524: 2 amanuenser och 4 docenter. I fråga om             rade årliga intagningen av studerande börjar
55525: detta läroämne har gjorts framställningar om        inverka på totalantalet studerande.
55526:      Helsingfors den 20 december 1971.
55527: 
55528:                                                         Undervisningsminister Matti Louekoski.
55529: Kirj. ksm. n:o 299.
55530: 
55531: 
55532: 
55533:                                     Suomi ym.: Erään aikakauslehden Neuvostoliiton vastaisesta
55534:                                        kirjoittelusta.
55535: 
55536:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e 111 i e h e 11 e.
55537: 
55538:    Neuvostoliiton vastaisen propagandan leviä-         muistakaa pahoinpideltyjä, sillä onhan teillä it-
55539: minen maassamme on viime. aikoina laajentu-            sellännekin ruumis".
55540: mistaan laajentunut. Neuvostoliiton oloja ja val-         Tuntuu uskomattomalta lukea tällaista tekstiä
55541: tiojärjestystä vääristellään mitä moninaisimmissa      aikana, jolloin yleisesti tunnustetaan hyvien
55542: maamme äärioikeistolaisten toimesta julkais-           naapuruussuhteiden olevan meidänkin maamme
55543: tuissa teoksissa ja heidän käsissään olevissa jul-     kehitykselle mitä suurimerkityksellisintä. Nyky-
55544: kaisuissa. Useimmissa eri yhteyksissä on tähän         aikana myös hyvin tiedetään se, että Neuvos-
55545: ilmiöön puututtu ja viimeksi mm. Suomi-Neu-            toliitossa kansalaiset saavat vapaasti uskontonsa
55546: vostoliitto-Seuran edustajakokous varoitti tällai-     parissa toimia ja että vaikka valtio ei osallistu
55547: sen toiminnan vaarallisuudesta maamme ja Neu-          kirkon kanssa yhteistyöhön uskonnollisen kas-
55548: vostoliiton välisten suhteiden edelleen kehittä-       vatuksen antamisessa on kirkolla kuitenkin täy-
55549: miselle.                                               sin vapaa mahdollisuus harjoittaa uskonnollista
55550:    Uskonnolliset piirit ovat myös jo lyöttäyty-        herätystyötään. Neuvostoliiton kansalaiset saa-
55551: neet avoimesti panettelemaan ja solvaamaan             vat, jos haluavat papiston apua vihkiäisiinsä,
55552: Neuvostoliittoa'. Tällaisten törkyjuttujen kirjoit-    lapsen kastamiseen, hautajaisiin ja he voivat
55553: tajana on viimeksi "kunnostautunut" Kristilli-         vapaasti käydä kirkoissa vaikka joka päivä ha-
55554: sen Kirjallisuuden Seuran julkaisema "Vastaus"-        kemassa synninpäästöä. Neuvostoliitossa ei yk-
55555: niminen lehti. Lehden numerossa 11/71 on ar-           sikään rehellinen kansalainen, joka toimii
55556: tikkeli otsakkeella "Neuvostoliiton kristityt pyy-     maansa etujen mukaan olkoonpa hänellä min-
55557: tävät apua". Lehti kertoo, että he ovat artikke-       kälainen uskonto tahansa, joudu vankilaan.
55558: lin aineiston saaneet illegaaliselta Kristittyjen      Jos Neuvostoliiton kansalainen kuuluu johonkin
55559: Vankien Omaisten Neuvostolta suoraan Neu-              maanalaisena toimivaan järjestöön, niin silloin
55560: vostoliitosta ja että "Neuvosto pyytää meitä ru-       tällä kansalaisella ovat muut pyrkimykset kuin
55561: koilemaan vankilassa kuolleitten miesten per-          uskonnon puolesta toimiminen.
55562: heitten ja vankilassa olevien kristittyjen puo-           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
55563: lesta".                                                §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
55564:    Seuraavassa artikkelista eräitä poimintoja:         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
55565: " ... tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen sen          raavan kysymyksen:
55566: tähden että tunnusti uskonsa Kristukseen.
55567: Kuoli työleirillä seuraavana vuonna .... Ritiko-                  Onko Hallitus tietoinen snta, että
55568: vin kuusi lasta odottaa Krasnodonissa, milloin                 Kristillisen Kirjallisuuden Seuran kustan-
55569: uskon tähden vankeuteen tuomittu isä pääsee                    tama lehti "Vastaus" on numerossa
55570: kotiin .... Vainottu, kuoli pidätettynä .... Ol-               11/71 julkaissut törkeän Neuvostoliiton
55571: lut 22 vuotta vankilassa uskonsa tähden Kris-                  ja Suomen suhteita vaarantavan ja Neu-
55572: tukseen .... Oli kolme vuotta vankilassa Juma-                 vostoliiton uskonnollisia oloja räikeästi
55573: lan Sanan tähden. Nyt maan alla ... " Ru-                      vääristelevän kirjoituksen, ja jos on,
55574: kouskehotuksen saatteeksi on mukaan liitetty                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
55575: Hebr. 1.3:.3: "Muistakaa vankeja, niinkuin oli-                ryhtyä tämäntapaisten kirjoitusten estä-
55576: sitte itsekin heidän kanssaan vangittuina;                     miseksi?
55577:         Helsingissä .30 päivänä marraskuuta 1971.
55578: 
55579:            Oili Suomi.                     Heimo Rekonen.                  Toivo Asvik.
55580:            Ensio Laine.                    Pauli Puhakka.                  Lauri Kantola.
55581: 21/72
55582: 2
55583: 
55584: 
55585: 
55586: 
55587:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
55588: 
55589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      samoin kuin puhuttuakaan sanaa ei käytetä oi-
55590: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keus- ja yhteiskuntajärjestyksen loukkaamiseen.
55591: olette 30 päivänä marraskuuta 1971 päivätyn         Oikeusministeriölle onkin painovapauslain 40
55592: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        §:ssä säädetty velvollisuus valvoa tuon lain
55593: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       noudattamista; niinpä ministeriön on lain 42
55594: edustaja Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kir-       § :n mukaan nostettava syyte, "jos havaitaan,
55595: jallisesta kysymyksestä n:o 299:                    että ilmestyneet painotuotteet ovat sisällyksel-
55596:                                                     tään rikollisia". Varsinaisesta painovapausrikok-
55597:           "Onko Hallitus tietoinen snta, että       sesta, jolla ymmärretään painovapauden väärin-
55598:        Kristillisen Kirjallisuuden Seuran kus-      käyttämistä sisällöltään rikollisella tai loukkaa-
55599:        tantama lehti "Vastaus" on numerossa         valla painotuotteella, rangaistusta ei määrätä
55600:        11/71 julkaissut törkeän Neuvostoliiton      painovapauslaissa, vaan rikoslaissa ja eräissä
55601:        ja Suomen suhteita vaarantavan ja Neu-       muissa laeissa olevien säännösten mukaan.
55602:        vostoliiton uskonnollisia oloja räikeästi        Kysymyksen perusteluihin on otettu eräitä
55603:        vääristelevän kirjoituksen, ja jos on,       poimintoja Kristillisen Kirjallisuuden Seuran
55604:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      julkaiseman Vastaus-nimisen lehden numeroon
55605:        ryhtyä tämäntapaisten kirjoitusten estä-     11/1971 sisältyvästä kirjoituksesta "Neuvosto-
55606:        miseksi?''                                   liiton kristityt pyytävät rukousapua". Kirjoituk-
55607:                                                     sen tarkoituksena lehden mukaan on kehottaa
55608:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rukoilemaan vankilassa kuolleitten miesten per-
55609: vasti seuraavaa:                                    heitten ja vankilassa olevien kristittyjen puo-
55610:   Vapaaseen yhteiskuntajärjestykseemme kuu-         lesta.
55611: luu eräänä sen perusoikeutena painovapaus.              Puuttumatta tässä enemmälti lehden sisäl-
55612: Sen olemukseen kuuluu, että jokaisella Suomen       töön, oikeusministeriö katsoo, että sanottu ai-
55613: kansalaisella on oikeus kirjoituksen tai kuvalli-   kakautinen julkaisu ei sisällä sellaista rikollista
55614: sen esityksen painosta julkaisemiseen kenen-        tai loukkaavaa ilmaisua, joka antaisi ministe-
55615: kään sitä ennakolta estämättä. Sanotun oikeu-       riölle aihetta ryhtyä toimenpiteisiin sille pai-
55616: den käyttämiseen sitä rajoittavana tekijänä liit-   novapauslain mukaan kuuluvan valvontavelvol-
55617: tyy myöskin vastuu siitä, että painotuotteita       lisuuden nojalla.
55618:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1972.
55619: 
55620:                                                                      Oikeusministeri K. ]. Lång.
55621:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
55622: 
55623:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ett tryckalster lika litet som det talade ordet
55624: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        används på ett sätt som kränket rätts- och sam-
55625: av den .30 november 1971 till vederbörande           hällsordningen. För justitieministeriet har i 40
55626: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       § tryckfrihetslagen stadgats skyldighet att över-
55627: jande av riksdagsledamoten Oili Suomi m.fl.          vaka att nämnda lag följs; sålunda bör minis-
55628: ställda spörsmål nr 299:                             teriet enligt lagens 42 § väcka åtal, "om det
55629:                                                      befinnes, att utkomna tryckalster äro till sitt
55630:           "Är Regeringen medveten om att den         innehåll fötgtipliga". För egentligt tryckfrihets-
55631:        av Kristillisen Kirjallisuuden Seura ut-      brott, varmed förstås missbruk av tryckfriheten
55632:        givna tidskriften "Vastaus" i nummer          genom förgripligt ellet anstötligt tryckalster,
55633:        11/71 publicerat en oförsynt artikel,         bestämmes icke straff i tryckfrihetslagen utan
55634:        som äventyrar relationerna mellan             enligt stadganden i strafflagen och vissa andra
55635:        Sovjetunionen och Finland och grällt för-     lagat
55636:        vränget de teligiösa förhållandena i Sov-        I motiveringen för spörsmålet har anförts
55637:        jetunionen, och om så är fallet,              vissa axplock ur attikeln "Neuvostoliiton kristi-
55638:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tyt pyytävät rukousapua", som ingick i nummer
55639:        taga till förhindrande av dylika skrive-       11/1971 av tidskriften Vastaus, viiken utges
55640:        tier?"                                        av Kristillisen Kirjallisuuden Seura. Attikelns
55641:                                                      syfte är enligt tidskriften att uppmana tili bön
55642:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         föt i fängelse avlidna mäns familjer och för
55643: anföra följande:                                     kristna i fängelse.
55644:    En av de fundamentala rättigheterna i vår            Utan att här vidare ingå på tidskriftens inne-
55645: fria samhällsordning är ttyckfriheten. Till dess     håll, anset justitieministetiet, att sagda tidskrift
55646: väsen höt, att varje medborgare i Finland har        icke innehållet något sådant brottsligt ellet
55647: rätt att i tryck publicera skriftlig ellet bildlig   ktänkande utttyck, som skulle föranleda åtgär-
55648: framställning utan att någon på förhand föt-         der från ministeriets sida på grund av den över-
55649: hindrat det. Till utövningen av sagda rätt hör       vakningsskyldighet tryckfrihetslagen pålägger
55650: såsom begränsande faktor även ansvaret för att       ministeriet.
55651:      Helsingfors den .3 januari 1972.
55652: 
55653:                                                                        Justitieminister K. ]. Lång.
55654: Kirj. ksm. n:o 300.
55655: 
55656: 
55657: 
55658: 
55659:                                    Järvenpää: Alle 20-vuotiaiden työllisyyskurssilaisten päivärahan
55660:                                        korottamisesta.
55661: 
55662: 
55663:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
55664: 
55665:    Maassamme on viime vuosien aikana voi-             samista voidaan pitää epäoikeudenmukaisena.
55666: makkaasti lisätty ammattikasvatushallituksen             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
55667: valvonnassa tapahtuvaa ammattikurssitoimin-           § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
55668: taa. Kurssitoiminta on toteutettu lähinnä am-         ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
55669: mattikurssisäätiöiden toimesta. Näin on tuhan-        myksen:
55670: sille ammattia vailla oleville työttömille tur-
55671: vattu ammatti ja työpaikka. Kurssiajalta on                      Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
55672: kurssilaisille maksettu päivärahaa viisi mark-                ryhtyä alle 20-vuotiaille työllisyyskurs-
55673: kaa alle kaksikymmentävuotiaille ja kymme-                    silaisille maksettavan päivärahan ko-
55674: nen markkaa yli kaksikymmentävuotiaille päi-                  rottamiseksi kymmeneen markkaan päi-
55675: vässä. Tällaista erisuuruisen päivärahan mak-                 vältä?
55676:             Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1971.
55677: 
55678:                                            Matti Järvenpää.
55679: 
55680: 
55681:         Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
55682: 
55683: 
55684: 
55685: 
55686: 45/72
55687: Kirj. ksm. n:o 301.
55688: 
55689: 
55690: 
55691: 
55692:                                   Laine ym.: Peruskoulujärjestelmään siirtymisestä Turun ja Porin
55693:                                      läänissä.
55694: 
55695: 
55696:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
55697: 
55698:    Peruskouluun siirtymistä varten laaditut          Dragsfjärdin kunnissa. Myös Uudenkaupungin,
55699: alueelliset toimeenpanosuunnitelmat ovat ai-         Salon ja Loimaan osalta aikataulua tulisi no-
55700: heuttaneet suurta tyytymättömyyttä monesta-          peuttaa usealla. vuodella.
55701: kin syystä. Eniten on arvosteltu ko. suunnitel-         Erityisen perusteltua olisi hyväksyä perus-
55702: man sisältämää hidasta siirtymistä uuteen kou-       koulujärjestelmään siirtyminen 1. 8. 1972 lukien
55703: lumuotoon. Esim. Varsinais-Suomen kunnista           Raision kauppalassa. Tämä olisi välttämätöntä
55704: yli 80 % olisi halukas siirtymään peruskouluun       mm. kauppalan sisäisten kouluolojen järjestä-
55705: jo vuosina 1972-73. Kouluhallituksen laati-          misen vuoksi. Valtiolle koituva käyttökustan-
55706: man toimeenpanosuunnitelman mukaan Varsi-            nusten lisäys peruskoulujärjestelmän toteutta-
55707: nais-Suomessa päästäisiin siirtymään uuteen          misen johdosta ei Raision osalta muodostuisi
55708: koulumuotoon eräillä alueilla 1975, mutta esim.      kovinkaan suureksi.
55709: Uudenkaupungin, Salon ja Loimaan alueilla               Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten esi-
55710: vasta vuosien 1977-78 aikana. Ensi vuoden            tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
55711: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä käsitel-     tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
55712: tävissä raha-asia-alaitteissa n:o 511 Ensio Laine    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
55713: ym. ja n:o 869 Irma Rosnell on ehdotettu
55714: lisämäärärahojen merkitsemistä budjettiin ns.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
55715: pistekohtaisten siirtymisten toteuttamiseksi                 ryhtyä peruskoulujärjestelmään siirtymi-
55716: laadittua aikataulua nopeammassa tahdissa.                   sen toteuttamiseksi Raision kauppalassa
55717:    Esim. Turun kaupungin siirtyminen uuteen                  1. 8. 1972 alkaen ja siirtymisen nopeut-
55718:  peruskoulujärjestelmään tulisi toteuttaa 1. 8.              tamiseksi Turun ja Porin läänin toi-
55719:  1973 ja vuotta aikaisemmin siirtymisen tulisi               meenpanoalueilla ns. pistetoteutuslupa-
55720:  tapahtua mm. Raision, Kaarinan, Liedon ja                   järjestelmää noudattaen?
55721:         Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1971.
55722: 
55723:                 Ensio Laine.                                         Oili Suomi.
55724: 
55725: 
55726: 
55727: 
55728: 24/72
55729: 2
55730: 
55731: 
55732: 
55733: 
55734:                         Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
55735: 
55736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Koulujärjestelmän perusteista annetun lain
55737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        15 § :n mukaan alueellisia toimeenpanosuunni-
55738: olette kirjeellänne 2 päivänä joulukuuta 1971        telmia laadittaessa on erityistä huomiota kiin-
55739: n:o 1875 lähettänyt valtioneuvoston asian-           nitettävä vähävaraisiin ja syrjäisiin alueisiin.
55740: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         Hallituksen käsityksen mukaan näiden alueiden
55741: Ensio Laineen ym. kirjallisen kysymyksen:            kouluoloja voidaan tehokkaimmin parantaa
55742:                                                      nopealla peruskouluun siirtymisellä, minkä
55743:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vuoksi peruskoulun toimeenpano aloitetaan
55744:        ryhtyä peruskoulujärjestelmään siirtymi-      maan pohjois- ja itäosista. Toisena huomatta-
55745:        sen toteuttamiseksi Raision kauppalassa       vana suunnitteluperiaatteena on ollut toimin-
55746:        1. 8. 1972 alkaen ja siirtymisen nopeut-      nallisesti yhtenäisten alueiden samanaikainen
55747:        tamiseksi Turun ja Porin läänin toi-          siirtyminen peruskouluun, jottei samassa koulu-
55748:        mee11panoalueilla ns. pistetoteutuslupa-      tuksellisessa asemassa olevien vierekkäisten
55749:        järjestelmää noudattaen?"                     kuntien siirtymisaika tulisi kovin erilaiseksi.
55750:                                                      Tästä olisi haittaa mm. peruskoulun jälkeisen
55751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koulutuksen järjestämisessä, samoin se vaikeut-
55752: vasti seuraavaa:                                     taisi kuntien välistä yhteistyötä koulutoimen
55753:    Kuntien peruskouluun siirtymisaika määrä-         alalla. Peruskoulun toimeenpanon pääsääntönä
55754: tään koulujärjestelmän perusteista annetun lain      tullaankin pitämään alueellista siirtymistä,
55755: mukaan alueellisissa toimeenpanosuunnitel-           yksittäisen kunnan siirtymisen toimeenpano-
55756: missa, jotka valtioneuvosto vahvistaa kouluhalli-    alueen siirtymisaikataulusta poikkeavaan aika,an
55757: tuksen esityksestä asianomaisia kuntia ja kun-       ollessa erityisten syiden vaatima poikkeustoi-
55758: tien keskusjärjestöjä kuultuaan. Toimeenpano-        menpide. Tällainen toimeenpanoalueen yleistä
55759: suunnitelmia -ei ole vielä vahvistettu, on ole-      määräaikaa aikaisemmin tapahtuva siirtyminen
55760: massa ainoastaan kouluhallituksen ja opetus-         tulee kysymykseen mm. peruskoulukokeilukun-
55761: ministeriön ehdotukset asiasta. Toimeenpano-         nissa.
55762: suunnitelmat pyritään vahvistamaan valtioneu-            Mitä tulee Turun ja Porin läänin siirtymis-
55763: vostossa helmi-maaliskuussa 1972.                    aikaan, voidaan todeta, että siirtyminen tapah-
55764:    Hallitus on tietoinen siitä, että kunnat olisi-    tuu pääsäännön mukaan vuosina 1974-76.
55765: vat halukkaita siirtymään peruskouluun no-           Suurin osa läänin peruskoulukokeilukunnista on
55766: peammin kuin valtiontaloudelliset näkökohdat          tarkoitus siirtää peruskoulujärjestelmään jo vuo-
55767: sallivat. Tämä ei koske pelkästään Turun ja          sina 1972-73. Raision kauppala yhdessä vas-
55768: Porin lääniä vaan myös muita alueita. Tietoi-         taavanlaisten muiden kaupunki- tai kauppala-
55769: sena tästä on peruskoulun toimeenpanoa py-           kuntien kanssa siirtyy opetusministeriön alusta-
55770: ritty nopeuttamaan koko maassa. Aikaisem-            van ehdotuksen mukaan, joka on parhaillaan
55771: mista suunnitelmista poiketen peruskoulu pyri-        kunnissa lausunnolla, peruskoulujärjestelmään
55772: tään organisatorisesti toteuttamaan koko maassa       1973. Kysymyksessä mainittujen Uudenkau-
55773: jo vuoteen 1977 mennessä. Todettakoon, että           pungin, Salon ja Loimaan toimeenpanoalueiden
55774: koulujärjestelmän perusteista annettu laki            siirtymisaikataulua on opetusministeriön toi-
55775: edellyttää peruskoulun organisatorista toteutta-      meenpanosuunnitelmaehdotuksessa nopeutettu
55776: mista vasta vuoteen 1980 mennessä. Uudistusta         siten, että alueet siirretään peruskouluun
55777: on nopeutettu myös siten, että opetuksellinen         vuonna 1976 aikaisemmin suunnitellun vuoden
55778: siirtyminen on mahdollinen aikaisempaa ly-            1978 asemasta.
55779: hyemmän ylimenokauden aikana.
55780:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1972.
55781: 
55782:                                                                 Opetusministeri Matti Louekoski.
55783:                                                                                                      3
55784: 
55785: 
55786: 
55787: 
55788:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
55789: 
55790:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           systemet skall vid utarbetandet av verkställig-
55791: anger har Ni, Herr Talma,n, med Eder skrivelse        hetsplanerna särskild uppmärksamhet fästas vid
55792: nr 1875 av den 2 december 1971 tili veder-            mindre bemedlade och a,vsides belägna om-
55793: börande medlem av statsrådet översänt följande        råden. Enligt regeringens åsikt kan dessa om-
55794: av riksdagsman Ensio Laine m.fl. ställda              rådens skolförhållanden effektivast förbättras
55795: spörsmål:                                             genom en snabb övergång tili grundskolan,
55796:                                                       varför verkställigheten av grundskolan påbörjas
55797:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen            i landets norra och Östra delar. En annan
55798:        vidtaga för att övergång tili grundskole-      betydelsefull plooeringsprincip har varit sam-
55799:        systemet ska,ll kunna ske i Reso köping        tidig övergång tili grundskolan inom funktio-
55800:        1. 8. 1972 och för att påskynda över-          nellt enhetliga områden, för att inte i utbild-
55801:        gången inom Åbo och Björneborgs läns           ningsavseende likställda,        invid varandra
55802:        verkställighetsområden med tillämpning         liggande kommuners övergångstid skall bli
55803:        av det s.k. punktövergångssystemet?"           mycket olika. Detta skulle vara tili men bl.a.
55804:                                                       vid organiseringen av utbildningen efter grund-
55805:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          skolan. Libså skulle det försvåra samarbetet
55806: anföra följande:                                      kommunerna emellan inom skolväsendets om-
55807:    Tiden för kommunernas övergång tili grund-         råde. Huvudregler för grundskolans införande
55808: skola bestämmes enligt lagen om grunderna för         kommer att vara, att övergången sker regionalt.
55809: skolsystemet i regionala verkställighetsplaner,       En enskild kommuns övergång vid en tidpunkt
55810: som statsrådet fastställer på framställning av        som avviker från verkställighetsområdets över-
55811: skolstyrelsen, sedan vederbörande kommuner            gångstidtabell skulle vara endast en av
55812: och kommunala centralorganisationer hörts.            särskilda skäl påkalla,d exceptionell åtgärd. En
55813: Inga verkställighetsplaner har än så länge fast-      sådan tidigare övergång än den allmänna för
55814: ställts. Endast skolstyrelsens och undervisnings-     verkställighetsområdet utsatta tiden förutsätter
55815: ministeriets förslag i saken föreligger. Avsikten     kommer i fråga bl.a. i grundskoleförsöks-
55816: är att verkställighetsplanerna, skall fastställas i   kommunerna.
55817: statsrådet i februari-mars 1972.                         Vad beträffar övergångstiden i Abo och
55818:    Regeringen är medveten om att kommunerna           Björneborgs Iän, kan det konstateras, att över-
55819: skulle vara villiga att övergå tili grundskolan       gången enligt huvudregeln sker under åren
55820: snabbare än de statsekonomiska synpunkterna           1974-7 6. Avsikten är att största, del en av
55821: medger. Detta gäller icke enda,st Åbo och             länets grundskoleförsökskommuner skall införa
55822: Björneborgs län utan även andra områden. I            grundskolesystemet redan under åren 1972-
55823: medvetande härom har man velat påskynda               1973. Reso köping övergår tili grundskolesyste-
55824: verkställigheten av grundskolan i hela landet.        met år 197 3 tilisammans med motsvarande
55825: Med avvikelse från de tidigare planerna för-          andra stads- eller köpingskommuner enligt ett
55826: söker man få grundskola,n organisatoriskt             av undervisningsministeriet uppgjort preliminärt
55827: genomförd i hela landet före år 1977. Konsta-         förslag, vilket som bäst är på remiss i kom-
55828: teras må, att lagen om grunderna för skol-            munerna. Övergångstidtabellen för Nystads,
55829: systemet förutsätter att grundskolan skall vara       Salo och Loimaa' i spörsmålet nämnda verk-
55830: organisatoriskt genomförd först år 1980. Refor-       ställighetsområden har i undervisningsministe-
55831: men har påskyndats även så, att den peda,go-          riets förslag tili verkställighetsplan påskyndats
55832: giska övergången är möjlig under en kortare           så, att områden överförs tili grundskolsystemet
55833: övergångstid än tidigare beräknats.                   år 1976 i stället för år 1978 såsom tidigare
55834:    Enligt 15 § lagen om grunderna för skol-           planerats.
55835:       Helsingfors den 4 januari 1972.
55836: 
55837:                                                            Undervisningsminister Matti Louekoski.
55838: Kirj. ksm. n:o 302.
55839: 
55840: 
55841: 
55842: 
55843:                                   Honkonen ym.: Liike- ja toimistoapulaisten sosiaalisen aseman
55844:                                      parantamisesta.
55845: 
55846: 
55847:                          Ed u s kunnan H e r r a Puhe m i e he 11 e.
55848: 
55849:    Viime ,vuosikymmenen kuluessa on palvelus-        nimenomaisesta toivomuksesta huolimatta toi-
55850: elinkeinojen piirissä työskentelevien lukumäärä      menpiteisiin liike- ja toimistoalojen työnteki-
55851: noussut voimakkaasti, ja sama suunta tulee en-       jäin aseman parantamiseksi?"
55852: nusteiden mukaan yhä voimis,tumaan, jopa                 Vastauhessaan kysymykseen hallitus ilmoitti
55853: siinä määrin, että alasta kehittyy lähivuosina       25. 3. 1966 sosiaaliministeriön asettaneen toimi-
55854: suurin elinkeinoryhmä.                               kunnan, jonka tehtäväksi on annettu tutkia
55855:    Valitettavasti tämän alan, johon ensisijaisesti   liike- ja toimistoalojen työntekijäin ja toimihen-
55856: on luettava myymäläapulaiset ja pienipaikkai-        kilöiden taloudellisia ja sosiaalisia oloja sekä
55857: set toimisto- ja ·varastoapulaiset, baareissa ja     tehdä ehdotuksensa mahdollisesti todettujen
55858: huoltoasemilla työskentelevät, työntekijäin ta-      epäkohtien poistamiseksi.
55859: loudellinen ja sosiaalinen asema ei ole noussut          Viimeiseen kysymykseen ministeri Eskelinen
55860: edes kohtuulliselle tasolle. He muodostavat          vastasi, että 21. 11. 1968 on asetettu komitea
55861: edelleen erään kaikkein heikoimmin palkatuista       selvittämään asian yksityiskohtia. Kun komi-
55862: ryhmistä, näin huolimatta siitä, että työ on mo-     tean asettamisesta on kulunut jo yli kolme
55863: nessa suhteessa erittäin rasittavaa ja vaativaa.     vuotta eikä sen työn tuloksista ole vielä tullut
55864:    Epäkohtaan on eduskuntakin kiinnittänyt           selvitystä, esitämme jälleen, viitaten valtio-
55865: huomionsa lausuessaan vuonna 1965 seuraavaa:         päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin, valtio-
55866: "Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti      neuvoston asianomaisen jäsenen vastatta•vaksi
55867: suorituttaa tutkimuksen liike- ja toimistoalojen     seuraavan kysymyksen:
55868: toimihenkilöiden ja työntekijäin sosiaalisesta
55869: asemasta."                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
55870:    Kun eduskunnan lausumasta huolimatta sil-                ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-
55871: loin hallitus ei ryhtynyt toimenpiteisiin asian-            misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä
55872: tilan korjaamiseksi, tehtiin ryhmämme taholta               huoltoasemilla työskentelevien palkka-,
55873: seuraava eduskuntakysymys:                                  työaika- ja sosiaalisten epäkohtien pois-
55874:     "Miksi ei Hallitus ole ryhtynyt Eduskunnan              tamiseksi ja korjaamiseksi?
55875:         Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1971.
55876: 
55877:                 Kuuno Honkonen.                                  Siiri Lehmonen.
55878:                 Heikki Mustonen.                                 Aulis Juvela.
55879: 
55880: 
55881: 
55882: 
55883: 40/72
55884: 2
55885: 
55886: 
55887: 
55888: 
55889:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
55890: 
55891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on tutkia, mitkä työnsuorittajaryhmät ovat
55892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siinä asemassa, että ansiotaso heidän suorittaes-
55893: olette kirjeellänne 2 päivältä joulukuuta 1971      saan tavanomaista työtään jää niin alhaiseksi,
55894: n:o 1876 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      ettei heillä voida katsoa olevan kohtuullista toi-
55895: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kuuno      meentuloturvaa, sekä tehdä ehdotuksensa tar-
55896: Honkosen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen         vitta·viksi toimenpiteiksi. Kun annettu tehtävä
55897: kysymyksen n:o 302:                                 on siten hyvin laaja, ei komitea ole vielä voi-
55898:                                                     nut saada lopullista mietintöään valmiiksi. Osa-
55899:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus a1koo     mietintänä on marraskuussa 1970 valmistunut
55900:        ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-       ehdotus työsopimussuhteessa olevia koskevasta
55901:        misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä     vähimmäispalkkajärjestelmästä.
55902:        huoltoasemilla työskentelevien palkka-,          Työsopimuslakiin sisältyvän yleissäännöksen
55903:        työaika- ja sosiaalisten epäkohtien pois-    mukaan työnantajan on noudat·ettava vähintään
55904:        tamiseksi ja korjaamiseksi?"                 niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka työstä asian-
55905:                                                     omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakun-
55906:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nallisessa työehtosopimuksessa on noudatetta-
55907: taen seuraavaa:                                     vaksi määrätty. Myymälä-, toimisto- ja varasto-
55908:    Liikealan työolotoimikunta on mietinnössään      apulaisia koskevat työehtosopimukset ovat jo
55909: ( 1968: B 57) todennut, että liike- ja toimisto-    vanhastaan olleet liikealalla vallitsevia. Myös
55910: alojen työntekijäin taloudellisia ja sosiaalisia    baareissa ja huoltoasemilla työskentelevät ovat
55911: oloja koskevien epäkohtien poistamisessa on          saaneet työehtosopimuksensa, joissa palkka-,
55912: yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä lasten päivä-      työaika- ja muut työehdot on lähemmin määri-
55913: hoitopaikkojen lisääminen, ammattientarkastuk-      !telty. Hallitus pitää oikeana sitä, että palkka-
55914: sen valtuuksien laajentaminen etukäteen tapah-      kysymykset edelleenkin pyritään hoitamaan työ-
55915: tuvassa työ- ja sosiaalitilojen suunnittelun tar-   .ehtosopimusteitse. Myös järjestymättömien
55916: kastamisessa sekä ammatillisen koulutuksen li-      .työnantajien on noudatettava valtakunnallisia
55917: sääminen lähinnä myymälähenkilökunnan osalta.       työehtosopimuksia ja sen valvomiseksi, että
55918: Näihin kysymyksiin on hallituksen taholla kiin-     näin tapahtuu, ammattientarkastusta on tehos-
55919: nitetty huomiota. Lasten päivähoitokomitea on       tettu ottamalla 20 työsopimuslain valvontaan
55920: laatinut valtakunnallisen kokonaisohjelman las-     erikoiskoulutuksen saanutta tarkastajaa. Näiden
55921: ten päivähoidon tarkoituksenmukaista järjestä-      tarkastajain työkentältään saarnat kokemukset
55922: mistä varten (Komiteanmietintö 1971: A 20).          ja havainnot on tarkoitus koota lähiaikana so-
55923: Työsuojelulakitoimikunta on laatinut ehdotuk-       siaali- ja terveysministeriöön. Tarkastajain kou-
55924: sen laiksi työsuojelun valvonnasta (komitean-       lutustilaisuuksissa saatujen tietojen mukaan on
55925: mietintö 1971: B 86) ja siinä esittänyt, että       jo voitu todeta, että valtakunnallisten työehto-
55926: työsuojeluviranomaisilla olisi oikeus saada näh-     sopimusten palkkamääräysten noudattamisen
55927: tävikseen työhuoneistoja koskevat rakennus- tai     valvonnassa ei ole esiintynyt suurempia vaikeuk-
55928: muutossuunnitelmat piirustuksineen. Ammatilli-       sia. Hallitus tulee edelleen seuraamaan palvelu-
55929: sen koulutuksen lisäämiseen liikealalla on huo-     elinkeinojen piirissä työskentelevien työnteki-
55930: miota kiinnitetty ammattikasvatushallituksen         jäin taloudellista ja sosiaalista asemaa sekä tar-
55931: toimesta.                                            vittaessa ryhtymään olosuhteiden edellyttämiin
55932:    Ansiotaso- ja toimeentulokomitean tehtävänä       toimenpiteisiin.
55933:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1972.
55934: 
55935:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
55936:                                                                                                     3
55937: 
55938: 
55939: 
55940: 
55941:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
55942: 
55943:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Förtjänstnivå- och utkomstkommitten har tili
55944: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           uppgift att undersöka vilka kategorier av ar-
55945: velse nr 1876 av den 2 december 1971 tili           betstagare som är i den situationen att in-
55946: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-         komstnivån i deras vanliga arbete blir så låg
55947: vande av svar översänt följande, av riksdags-       att de saknar en skälig, trygg utkomst, samt
55948: man Kuuno Honkonen m. fl. ställda spörsmål          att framlägga förslag tili nödiga åtgärder. Kom-
55949: nr 302:                                             mittens uppdrag är m. a. o. mycket omfattande.
55950:                                                     Fördenskull har kommitten ännu inte kunnat
55951:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          färdigställa sitt definitiva betänkande. I form
55952:        vidtaga för att avhjälpa och råda bot        av ett delbetänkande framlades i november
55953:        på löne- och arbetstidsmässiga samt so-      1970 ett förslag tili minimilönesystem för an-
55954:        ciala missförhållanden bland lågavlönade     ställda i arbetsavtalsförhållande.
55955:        butiks-, kontors-, lager- och barbiträden       Enligt ett allmänt stadgande i lagen om ar-
55956:        samt anställda vid servicestationer?"        betsavtal skall arbetsgivare iakttaga åtminstone
55957:                                                     de löne- och andra vilikor som har bestämts
55958:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för arbetet i r1ksomfattande kollektivavtal,
55959: samt anföra följande:                               vilket bör anses vara allmänt i vederbörande
55960:    Kommissionen för undersökning av arbets-         bransch. Kollektivavtal för butiks-, kontors-
55961: förhållandena i affärsbranchen har i sitt be-       och lagerbiträden har redan sedan gammalt
55962: tänkande (1968: B 57) konstaterat, att det vid      förekommit inom affärsbranschen. Också de
55963: avhjälpandet av missförhållanden inom de eko-       anställda vid barer och servicestationer har fått
55964: nomiska och sociala förhållandena bland ar-         sina kollektivavtal, i vilka lön, arbetstid och
55965: betstagare i affärs- och kontorsbranscherna         andra villkor för arbetet är nä11mare angivna.
55966: finns uppgifter som ankommer på samhället i         Regeringen finner det riktigt att lönefrågorna
55967: form av en ökning av antalet platser för dag-       alltjämt såvitt möjligt sköts genom kollektiv-
55968: vård för barn, en utvidgning av yrkesinspektio-     avtal. Också oorganiserade arbetsgivare bör
55969: nens befogenheter vid förhandskontroll av pla-      ställa sig riksomfattande kollektivavtal tili ef-
55970: neringen av arbetsplatser och sociala utrym-        terrättelse, och för kontroll av att så sker har
55971: men samt en ökning av fackutbildningen,             yrkesinspektionen effektiverats genom att 20
55972: främst för butikspersonal. Regeringen har äg-       inspektörer med specialutbildning i tillsyn av
55973: nat dessa frågor uppmärksamhet. Barndag-            efterlevnaden av lagen om arbetsavtal har an-
55974: vårdskommitten har utarbetat ett för hela lan-      ställts. Meningen är att de erfarenheter och
55975: det gemensamt program för en ändamålsenlig          iakttagelser som dessa inspektörer har inhämtat
55976: organisering av dagvården för barn ( kommitte-      inom sitt arbetsfält skall insamlas vid social-
55977: betänkande 1971: A 20). Kommissionen för            och hälsovårdsministeriet i en nära framtid.
55978: revidering av lagen om skydd i arbete har ut-       Enligt uppgifter som har erhållits vid utbild-
55979: arbetat ett förslag tili lag om övervakning av      ningsmöten för inspektörerna har redan kun-
55980: arbetarskyddet ( kommittebetänkande 1971:           nat påvisas att några större vanskligheter inte
55981: B 86) och har däri föreslagit att arbetarskydds-    har förekommit när det har gällt att övervaka
55982:  myndigheterna skulle få rätt att tili påseende     efterlevnaden av Iönebestämmelserna i de riks-
55983: et1hålla byggnads- och ändringsplaner för arbets-   omfattande kollektivavtalen. Regeringen kom-
55984: utrymmen jämte tili planerna hörande ritningar.     mer fortfarande att fölia med den ekonomiska
55985: En ökning av den fackliga utbildningen inom         och sociala situationen bland de anställda inom
55986: affärsbranschen har ägnats uppmärksamhet ge-        serviceyrkena samt att vid behov vidtaga de
55987: nom yrkesutbildningsstyrelsens försorg.             åtgärder förhållandena påkallar.
55988:      Helsingfors den 12 januari 1972.
55989: 
55990:                                                     Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
55991: Kirj. ksm. n:o 303.
55992: 
55993: 
55994: 
55995: 
55996:                                   Laine ym.: Sillan rakentamisesta Loimaan ratapihalle.
55997: 
55998: 
55999:                           Eduskunnan Herra P u k e m i e he 11 e.
56000: 
56001:    Ainakin kahden vuesikymmenen ajan on esi-          seudun. tieverkkoselvitys ja parhaillaan laaditaan
56002: tetty t.oistuvia t.oivomuksia ja vaatimuksia maan-     Loimaan-Ypäjän tiesuoonitelmaa, johon siU.an
56003: tiesillan rakentamisesta Loimaan ratapihan            rakentaminen U,imaan ratapihalle liittyy. Aikai-
56004: alueel:ie. Ui.kenteen kasvamisen myötä on sillan      semmin oo edellytetty rautatien yli kulkevan sil-
56005: rakentaminen tullut yhä ajank0htaisemmak6i.           lan rakentamista mutta viime aikoina on esitetty
56006: Nykyisin Forssan ja Ypäjän suurmaha Loimaalle,        ajatuksia mahdollisen alikulkusillan rakentami-
56007: Alastaroon, Oripäiihän ja Uuteenkaupunkiin sekä       sesta. Sillan suunnittduun ja rakentamiseen tu-
56008: päinvastQin suuntautuvan liikenteen määri on          lisi ryhtyä nopeasti valtiovallan toimesta.
56009: kasvanut niin voimakkaasti, ett1i ko. maantien ja        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
56010: sen poikki kulkevan rautatien risteyskohdan lii-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
56011: kenneturvaUisuus vaatii välttämättä toimenpitei-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
56012: tä. Liikenteen turvallisuusvaatimuksen ohella on      vaksi seuraavan kysymyksen:
56013:  todettava, että maantieliikenteen esteetön,
56014:  junien aikatauluista riippumaton kulku olisi                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
56015:  myös tunrattava.                                            ryhtynyt sillan rakentamiseksi Loimaan
56016:    TVL:n Turun piirin toimesta on laadittu ko.               ratapihalle?
56017:         Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1971.
56018: 
56019:            Ensio Laine.                 Oili Suomi.                     Anna-Liisa Jokinen.
56020: 
56021: 
56022: 
56023: 
56024: 14/72
56025: 2
56026: 
56027: 
56028: 
56029: 
56030:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
56031: 
56032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kysymyksessä tarkoitetun sillan toteuttamis-
56033: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta tutkii parhaillaan Loimaan kaupungin, tie- ja
56034: olettte 3 pijivänä joulukuuta 1971 päivätyn kir-   vesirakennushallituksen ja Turun tie- ja vesira-
56035: jenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kennuspiirin piirikonttorin edustajista koostuva
56036: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    työryhmä. Teknillisen ratkaisun ohella työryh-
56037: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     män tehtävä on selvittää, olisiko silta toteu-
56038: kysymyksestä n:o 303:                              tettava valtion toimesta yleisen tien osana vai
56039:                                                    kaupungin toimesta katusiltana. Selvityksen val-
56040:        · · "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on      mistuttua tieviranomaiset tulevat ratkaisemaan
56041:        ryhtynyt silllan rakentamiseksi Loimaan     oman kantansa asiassa, jolloin voidaan tehdä
56042:        ratapihalle?"                                myös tarvittavat pään:ökset sillan lopullisesta
56043:                                                    suunnittelusta, rakentamistoimenpiteistä, to-
56044:  ·Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teuttamisajankohdasta ja rahoituksesta.
56045: vasti seuraavaa:
56046:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1971.
56047: 
56048:                                                                 Liikenneministeri Esa Timonen.
56049:                                                                                                     3
56050: 
56051: 
56052: 
56053: 
56054:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
56055: 
56056:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         målet avsedda bron undersöks som bäst av en
56057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       arbetsgrupp, bestående av representanter för
56058: av den 3 december 1971 till vederbörande med-        Loimaa, väg- och vattenbyggnadsstyrelsen samt
56059: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      Åbo väg- och vattenbyggnadsdistrikt. Arbets-
56060: av riksdagsman Ensio Laine m. fl. ställda skrift-   gruppens uppdrag innefattar utom den tekniska
56061: liga spörsmål nr 303:                               lösningen att utreda, huruvida bron borde byggas
56062:                                                     genom statens försorg såsom en del av en allmän
56063:         "Vilka åtgärder har Regeringen vid-         väg eller genom stadens försorg såsom en gatu-
56064:        tagit för byggande av en bro över ban-       viadukt. När utredningen föreligger kommer
56065:        gården i Loimaa?"                             vägmyndigheterna att ta ståndpunkt till saken.
56066:                                                     Härvid kan också erforderliga beslut träffas om
56067:   Såsom svar på dettta spörsmål får jag vörd-        den definitiva planeringen av bron, om åtgär-
56068: samt anföra följande:                                derna för byggandet av denna samt om tid-
56069:   Frågan om åstadkommande av den i spörs-            punkten för bygget och dess finansiering.
56070:      Helsingfors den 28 december 1971.
56071: 
56072:                                                                       Trafikminister Esa Timonen.
56073: Kirj. ksm. n:o 304.
56074: 
56075: 
56076: 
56077: 
56078:                                   Tiekso ym.: Polttoaineiden kuljetustaksoista.
56079: 
56080: 
56081:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
56082: 
56083:    Hinta- ja palkkaneuvoston esityksestä vah-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
56084: visti sosiaali- ja terveysministeriö polttoainei-   päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitäm-
56085: den kuljetusmaksuihin 6.6 % :n korotuksen           me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
56086: 1. 9. 1971 alkaen. Samanaikaisesti annettiin        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
56087: öljy-yhtiöille lupa korottaa polttoaineiden vä-
56088: hittäismyyntihintoja ko. kuljetuskustannusten                 Tietääkö Hallitus, että öljy-yhtiöt
56089: korvaukseksi.                                              ovat ryhtyneet noudattamaan 1. 11.
56090:    Nyt on käytännössä kuitenkin tapahtunut                 1971 lukien uusia kuljetustaksoja, jon-
56091: niin, että öljy-yhtiöt ovat ryhtyneet noudatta-            ka mukaan kuljetusmaksut ovat alentu-
56092: maan 1. 11. 1971 lukien ns "Vihreän kirjan"                neet 9-10 % aiheuttaen siten ammat-
56093: mukaisia uusia kuljetustaksoja, jonka mukaan               tiautoilijoiden ansioiden tuntuvan ale-
56094: kuljetusmaksut ovat alentuneet 9-10 %. Si-                 nemisen;
56095: ten öljy-yhtiöt ovat ottaneet polttoaineiden                  ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
56096: kuljetusten suorittajille ministeriön tarkoitta-           koo ryhtyä polttoaineita kuljettavien
56097: mari taksaukototuksen kiertotietä omaksi hyö-              autoilijoiden taksatilanteen palauttami-
56098: dykseen korkojen kanssa.                                   seksi ennen 1. 11. 1971 olleelle tasolle
56099:    Käsityksemme mukaan sosiaali- ja terveys-               sekä mainitusta päivästä alkaen aiheu-
56100: ministeriön tulisi ryhtyä toimenpiteisiin poltto-          tettujen taksanalennusmenetysten kor-
56101: aineita kuljettavien autoilijoiden taksatilanteen          vaamiseksi takautuvasti ko. autoili-
56102: palauttamiseksi ennen 1. 11. 1971 olleelle ta-             joille?
56103: solle sekä mainitusta päivästä alkaen aiheutet-
56104: tujen taksanalennusmenetysten maksamiseksi
56105: takautuvasti ko. autoilijoille.
56106:         Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1971.
56107: 
56108:                  A-L. Tiekso.                                   Pekka Salla.
56109:                  Veikko Saarto.                                 Niilo Koskenniemi.
56110: 
56111: 
56112: 
56113: 
56114: 29/72
56115: 2
56116: 
56117: 
56118: 
56119: 
56120:                          E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
56121: 
56122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että liikennöitsijäyhdistys ei katsonut voivansa
56123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hyväksyä hinta- ja palkkaneuvoston päätöstä
56124: olette 3 päivänä joulukuuta 1971 päivätyn kir-        7 % :n korotuksesta silloisiin rahteihin pitäen
56125: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sitä riittämättömänä. Kuljetusseisauksen lopet-
56126: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tamisneuvottelujen päätöspöytäkirjassa sovit-
56127: A-L. Tiekson ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        tiin, paitsi liikennöitsijäin saamasta 11 % :n
56128: kysymyksestä n:o 304:                                 rahtikorotuksesta myös siitä, että öljy-yhtiöt
56129:                                                       toisaalta ja Suomen Kuorma-autoliitto ry ja
56130:            ''Tietääkö Hallitus, että öljy-yhtiöt      Säiliöautoliikennöitsijät ry toisaalta asettavat
56131:         ovat ryhtyneet noudattamaan 1. 11.            keskuudestaan toimikunnan, jonka tehtävänä
56132:         1971 lukien uusia kuljetustaksoja, jon-       on tutkia ja selvittää, millä tavoin voitaisiin
56133:         ka mukaan kuljetusmaksut ovat alentu-         säiliöautokuljetusten taksaperusteita yhtenäis-
56134:         neet 9-10% aiheuttaen siten ammat-            tää, yksinkertaistaa sekä saattaa täsmällisem-
56135:         tiautoilijoiden ansioiden tuntuvan ale-       min syntyviä kustannuksia vastaaviksi.
56136:         nemisen;                                         Joulukuun 29 päivänä 1970 muodostettiin
56137:            ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-      kyseinen neuvottelukunta Säiliöautoliikennöit-
56138:         koo ryhtyä polttoaineita kuljettavien         sijät ry:n, Suomen Kuorma-autoliitto ry:n ja
56139:         autoilijoiden taksatilanteen palauttami-      öljy-yhtiöiden edustajista.
56140:         seksi ennen 1. 11. 1971 olleelle tasolle         Neuvottelukunta nimitettiin öljyalan säiliö-
56141:         sekä mainitusta päivästä alkaen aiheu-        autokuljetusten neuvottelukunnaksi, ja se sai
56142:         tettujen taksanalennusmenetysten kor-         tehtäväkseen laatia suosituksen yhdenmukai-
56143:         vaamiseksi takautuvasti ko. autoili-          sista maksuperusteista ja kuljetusmaksuista öl-
56144:         joille?"                                      jyalalla. Tämän neuvottelukunnan laajamittai-
56145:                                                       sen ja perusteellisen työn tuloksena valmistui
56146:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         12. 5. 1971 pöytäkirja säiliöautojen kustannuk-
56147: vasti seuraavaa:                                      sia, kuljetusmaksuja ja maksuperusteita koske-
56148:    Kysymyksen perusteluissa mainitaan, että           vista tutkimuksista, laskelmista ja neuvotte-
56149: öljy-yhtiöt ovat ryhtyneet noudattamaan 1. 11.        luista eli ns. vihreä kirja. Tämä pöytäkirja si-
56150: 1971 alkaen Vihreän kirjan mukaisia uusia             sältää myös suosituksen yhdenmukaisista mak-
56151: kuljetustaksoja, jonka mukaan kuljetusmaksut          superusteista öljyalan säiliöautokuljetuksissa.
56152: ovat alentuneet 9-10 %.                               Suositus käsiteltiin ja hyväksyttiin sekä öljy-
56153:    Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosaston       yhtiöiden että Säiliöautoliikennöitsijät ry:n ta-
56154: antaman selvityksen mukaan esittivät syys-            holla.
56155: kuussa 1970 Säiliöautoliikennöitsijät ry, joka           Tämän jälkeen Säiliöautoliikennöitsijät ry
56156: edustaa n. 80 % maamme yksityisestä säiliö-           teki sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen
56157: autoliikenteestä, öljy-yhtiöille neuvotteluja siir-   öljyalan kuljetusmaksujen korottamisesta "vih-
56158: tymisestä koko maassa sellaiseen rahtijärjestel-      reän kirjan" tasolle, joka merkitsi ilmoituksen
56159: mään, joka silloista järjestelmää paremmin ot-        mukaan keskimäärin 6.6 % :n korotusta siihen
56160: taisi huomioon ja korvaisi kuljetustoiminnasta        asti voimassa olleeseen rahtitasoon.
56161: syntyvät kustannukset. Öljy-yhtiöt ilmoittivat           Hintaneuvosto teki elokuun 9 päivänä 1971
56162: olevansa halukkaita neuvottelemaan asiasta, ja        asiaa koskevan päätöksen, jossa hintajaosto an-
56163: asiaan liittyvät neuvottelut käynnistettiin.          toi suostumuksensa säiliöautoliikenteen kulje-
56164:    Nämä neuvottelut keskeytyivät yksityisen           tusmaksujen korottamiseen öljyalan säiliöauto-
56165: säiliöautokaluston     seisokkiin   marraskuussa      kuljetusten neuvottelukunnan pöytäkirjan mu-
56166: 1970. Kuljetusten seisauttaminen johtui siitä,        kaisesti sekä muiden kuorma- ja pakettiauto-
56167:                                                                                                    3
56168: 
56169: jen kuljetusmaksujen korottamiseen keskimää-        teutettu kahdessa erässä öljy-yhtiöiden ja Säi-
56170: rin enintään 7% (Hj 175/30/71 § 5).                 liöautoliikennöitsijät ry:n keskinäisen sopimuk-
56171:    Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto      sen mukaisesti. Lausunnoista ilmenee, että
56172: antoi elokuun 16 päivänä 1971 liikenneminis-        alennuksiakin on tapahtunut, mutta tällöin on
56173: teriölle päätöksen, jonka mukaan moottoriajo-       korjattu eräitä epäsuhteita.
56174: neuvoasetuksen perusteella harjoitettavassa am-         Ratkaistessaan vaikeata säiliöautokuljetus-
56175: mattimaisessa tilaus- ja linjaliikenteessä hinta-   maksujen kysymystä ovat viranomaiset pyrki-
56176: säännöstelymääräysten mukaisesti noudatettuja       neet oikeudenmukaiseen päätökseen kuten il-
56177: kuljetusmaksuja saa korottaa keskimäärin enin-      menee hintajaoston päätöksestä antaa suostu-
56178: tään 7 prosentilla ja säiliöautoliikenteen kulje-   muksensa säiliöautoliikenteen kuljetusmaksujen
56179: tusmaksuja saa tarkistaa öljyalan säiliöautokul-    korottamiseen öljyalan säiliöautokuljetusten
56180: jetusten neuvottelukunnan pöytäkirjan mukai-        neuvottelukunnan pöytäkirjan mukaisesti. Tapa
56181: sesti.                                              jolla päätös yhtiöiden ja liikennöitsijöiden kes-
56182:    Säiliöautokustannusten nousu huomioitiin         ken tekemillä sopimuksilla on käytännössä to-
56183: nestemäisten polttoaineiden hinnoissa siten,        teutettu, lienee aiheuttanut tyytymättömyyttä
56184: että sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto    eräiden liikennöitsijäin taholta. Ammattiautoi-
56185: antoi uudet päätökset elokuun 27 päivänä            lijain Unioni ry (KAF:n jäsenliitto) on mar-
56186: 1971 nestemäisten polttoaineiden korotetuistu       raskuun 28 päivänä 1971 päivätyssä kirjelmäs-
56187: hinnoista, joihin mm. säiliöautorahtien nousu       sään ministeriölle esittänyt näkökohtia asiassa.
56188: sisältyi.                                           Suomen Kuorma-autoliitto ry ja Säiliöautolii-
56189:    Koska uutta järjestelmää ei laskentateknilli-    kennöitsijät ry ovat tämän johdosta antaneet
56190: sistä syistä voitu ottaa käyttöön välittömästi      selvityksen joulukuun 15 päivänä 1971. Sen
56191: edellä mainitusta päivästä lukien, sopivat öljy-    mukaan ovat Säiliöautoliikennöitsijät ry järjes-
56192: yhtiöt ja Säiliöautoliikennöitsijät ry keskenään    täneet joulukuun 12 päivänä jäsenkokouksen
56193: siitä, että ylimenokautena maksetaan 6.6 % :n       Tampereella kannan ottamista varten edellä
56194: korotus suoraan aikaisempiin rahteihin. Sa-         mainittuun "vihreään kirjaan". Kokouksessa
56195: malla ne sopivat uuden tahtijärjestelmän käyt-      pidetyssä äänestyksessä hyväksyttiin "vihreän
56196: töönotosta 1. 11. 1971 lukien.                      kirjan" mukaiset kuljetusmaksut 329 äänellä
56197:     Senjohdosta, että ministeriölle esitettiin      käytössä pidettäviksi, vastustavien äänten luku-
56198:  "vihreän kirjan" sisältävän eräiltä osin myös      määrän ollessa 91. Näin ollen katsoo Säiliö-
56199:  taksan alennuksia vaikkakin niiden määrä on        autoliikennöitsijät ry "vihreän kirjan" käytön
56200: vähäinen ja vaikutus kokonaisuuteen katsoen         liikennöitsijäin keskuudessa tulleen ratkais-
56201:  pieni on sosiaali- ja terveysministeriön hinta-    tuksi. Kun uuteen säiliöautokuljetusmaksujen
56202:  osasto pyytänyt ja saanut asian selvittämistä      tariffiin voi vieläkin jäädä epäsuhteita, voidaan
56203:  varten lausunnot öljy-yhtiöiltä ja Suomen          tällaiset tapaukset hakemuksesta ottaa uudel-
56204:  Kuorma-autoliitto ry:ltä. Kummankin lausun-        leen käsiteltäviksi ja mahdolliset epäkohdat
56205:  non mukaan on säiliöautorahtien muutos to-         korjata.
56206:       Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1972.
56207: 
56208: 
56209:                                               Kauppa- ja teollisuusministeri Gunnar Korhonen.
56210: 4
56211: 
56212: 
56213: 
56214: 
56215:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
56216: 
56217:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        med 7 %, vilket föreningen ansåg otillräckligt.
56218: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      I beslutsprotokollet över underhandlingarna
56219: nr 304 av den 3 december 1971 till veder-          om avvecklande av transportstoppet överens-
56220: börande medlem av statsrådet översänt av-          kom man, utom om en 11 % frakthöjning åt
56221: skrift av följande av riksdagsledamot A-L.         åkeriidkarna, att oljebolagen å ena sidan och
56222: Tiekso m. fl. ställda spörsmål:                    Suomen Kuorma-autoliitto ry samt Säiliöauto-
56223:                                                    liikennöitsijät ry å andra sidan skulle bland
56224:            "Är Regeringen medveten om att          sig tillsätta en bestyrelse med uppgift att un-
56225:        oljebolagen, räknat från 1. 11. 1971,       dersöka och utreda på vilket sätt taxegrunder-
56226:        har börjat tillämpa nya transporttaxor,     na för tankbilstransporter skulle kunna fören-
56227:        enligt vilka transportavgifterna sjunkit    hetligas, förenklas och bringas att mera exakt
56228:        med 9-10 %, varigenom åkeriidkarnas         motsvara kostnaderna.
56229:        inkomster minskats kännbart;                   Den 29 december 1970 tillsattes en kon-
56230:           och vilka åtgärder ämnar Regeringen      sultativnämnd av representanter för Säiliöauto-
56231:        vidtaga för återställande av de bränsle-    liikennöitsijät ry, Suomen Kuorma-autoliitto ry
56232:        transporterande åkeriidkarnas taxeläge      och oljebolagen.
56233:        till nivån före 1. 11. 1971 samt för er-       Nämnden kallades Öljyalan säiliöautokulje-
56234:        sättande retroaktivt av åkeriidkarnas       tusten neuvottelukunta och den fick tili upp-
56235:        taxenedsättningsförluster efter nämnda      gift att utarbeta en rekommendation om en-
56236:        dag?"                                       hetliga avgiftsgrunder och transportavgifter
56237:                                                    inom oljebranschen. Resultatet av nämndens
56238:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       omfattande och grundliga arbete var ett 12. 5.
56239: anföra följande:                                   1971 färdigställt protokoll angående under-
56240:    I motiveringen för spörsmålet nämns, att        sökningar, kalkyler och förhandlingar rörande
56241: oljebolagen 1. 11. 1971 börjat tillämpa de i       kostnaderna för tankbilar, transportavgifter
56242: "Gröna boken" upptagna nya transportav-            och avgiftsgrunder, ellet den s.k. "gröna
56243: gifterna, enligt vilka transportavgifterna sjun-   boken". Detta protokoll innefattar även en re-
56244: kit med 9-10 %.                                    kommendation angående enhetliga avgiftsgrun-
56245:    Enligt utredning från social- och hälsovårds-   der för tankbilstransporter inom oljebranschen.
56246: ministeriets prisavdelning föreslog Säiliöauto-    Rekommendationen behandlades och godkän-
56247: liikennöitsijät ry, som representerar omkring      des av både oljebolagen och Säiliöautoliiken-
56248: 80 % av vårt lands privata tankbilstrafik, i       nöitsijät ry.
56249: september 1970, för oljebolagen underhand-            Härefter gjorde Säiliöautoliikennöitsijät ry
56250: lingar om övergång i hela landet till ett sådant   hos social- och hälsovårdsministeriet en fram-
56251: fraktsystem som bättre än det dåvarande syste-     ställning om höjning av transportavgifterna
56252: met skulle beakta och ersätta kostnaderna för      inom oljebranschen tili den i "gröna boken"
56253: transportverksamheten. Oljebolagen meddela-        angivna nivån, vilket enligt uppgift innebar
56254: de, att de var villiga till underhandlingar, och   en höjning av den dittills gällande fraktnivån
56255: överläggningar inleddes.                           med i medeltal 6.6 %.
56256:    Dessa underhandlingar avbröts genom att             Prisrådet fattade den 9 augusti 1971 ett
56257: den privata tankbilsmaterielen stoppade kör-       beslut i saken, enligt vilket prissektionen gav
56258: ningarna i november 1970. Transportinställel-      sitt tillstånd tili höjning av transportavgifterna
56259: sen berodde på att åkeriidkarföreningen icke       inom tankbilstrafiken enligt det av nämnden
56260: ansåg sig kunna godkänna pris- och lönerådets      för tankbilstransporter inom oljebranschen
56261: beslut om höjning av de dåvarande frakterna        uppgjorda protokollet samt till höjning av öv-
56262:                                                                                                   5
56263: 
56264: riga last- och paketbilstransporttaxor med i        överenskommelse mellan oljebolagen och Säi-
56265: medeltal högst 7% (Hj 175/30/71 § 5).               liöautoliikennöitsijät ry. Av dessa utlåtanden
56266:    Social- och hälsovårdsministeriets prisavdel-    framgår, att även nedsättningar har förekom-
56267: ning avlät den 16 augusti 1971 tili trafikmi-       mit, men att därvid vissa disproportioner har
56268: nisteriet ett beslut, enligt vilket transportav-    rättats.
56269: gifter som i enlighet med prisregleringsbestäm-         Myndigheterna har vid lösandet av den
56270: melserna tillämpats i yrkesmässig beställnings-     svåra frågan om tankbilstransportavgifterna
56271: och busstrafik på basen av motorfordonsför-         strävat tili att nå en rättvis lösning, såsom
56272: ordningen fick höjas med i medeltal högst 7         framgår av prissektionens beslut att ge till-
56273: procent, och transportavgifterna inom tank-         stånd tili höjning av transportavgifterna inom
56274: bilstrafiken fick justeras i överensstämmelse       tankbilstrafiken enligt det av nämnden för
56275: med sagda nämnds protokoll.                         tankbilstransporter inom oljebranschen upp-
56276:    Stegringen av tankbilskostnaderna beaktades      gjorda protokollet. Det sätt på vilket beslutet
56277: i prisen för flytande bränsle så, att social- och   förverkligats i praktiken genom överenskom-
56278: häJsovårdsministeriets prisavdelning den 27 au-     melser mellan bolagen och åkeriidkarna torde
56279: gusti 1971 utfärdade nya beslut angående för-       ha väckt missnöje bland vissa åkeriidkare. Am-
56280: höjda, priser för flytande bränsle, i vilka bl.a.   mattiautoilijain Unioni ry (KAF-medlemsför-
56281: de stegrade tankbilsfrakterna innefattades.         bundet) framlade sina synpunkter i saken i en
56282:    Då det nya systemet av kalkyleringstekniska      skrivelse tili ministeriet av den 28 november
56283: skäl inte kunde tas i bruk omedelbart ovan-         1971. Suomen Kuorma-autoliitto ry och Säiliö-
56284: nämnda dag, överenskom oljebolagen ech Säi-         autoliikennöitsijät ry har med anledning härav
56285: liöautoliikennöitsijät ry sinsemellan, att under    avgivit en utredning den 15 december 1971.
56286: övergångstiden skulle betalas en höjning av         Enligt den föranstaltade Säiliöautoliikennöitsi-
56287: 6.6 % direkt på de tidigare frakterna. Sam-         jät den 12 december ett medlemsmöte i Tam-
56288: tidigt skedde en överenskommelse dem emellan        merfors för att man skulle taga ställning till
56289: om tillämpning av det nya fraktsystemet räknat      ovan nämnda "gröna bok". Vid omröstning
56290: från 1. 11. 1971.                                   under mötet godkändes de i "gröna boken"
56291:    På grund av att för ministeriet angavs, att      upptagna transportavgifterna med 329 röster,
56292:  "gröna boken" i vissa delar innehöll även          medan antalet motståndare var 91. Säiliöauto-
56293:  taxenedsättningar, även om deras belopp var        liikennöitsijät ry anser sålunda att frågan om
56294: obetydligt och deras inverkan på helheten rin-      tillämpning av "gröna boken" bland åkeriid-
56295: ga, har social- och hälsovårdsministeriets pris-    karna blivit avgjord. Då disproporiton ännu
56296:  avdelning begärt och för sakens utredande er-      kan förekomma i tariffen för tankbilstranspor-
56297: hållit utlåtanden av oljebolagen och av Suo-        ter, kan sådana fall på ansökan upptas tili ny
56298:  men Kuorma-autoliitto ry. Enligt vartdera ut-      prövning och eventuella missförhållanden
56299: låtandet har ändringen av tanksbilsfrakterna        rättas.
56300:  genomförts i två etapper enligt inbördes
56301:         Helsingfors den 8 januari 1972.
56302: 
56303: 
56304:                                               Handels- och industriminister Gunnar Korhonen.
56305: 
56306: 
56307: 
56308: 
56309: 29/72
56310: Jrj. ksm. n:o 30.5.
56311: 
56312: 
56313: 
56314: 
56315:                                   Härkönen: Saarijärven postitoimiston sijaintipaikasta.
56316: 
56317: 
56318:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
56319: 
56320:    Saarijärven kirkonkylässä toimii posti- ja        luulisi, että posti oo yleisön ja kunnankin pal-
56321: ennätinhallituksen alainen postitoimisto valtion     velija.
56322: irastotalossa, mikä on rakennettu vuonna 1960.          Kun lisäksi otetaan huomioon, että Saarijär-
56323: ['ässä virastotalossa, minkä sijainti on hyvä ja     ven kunta rakentaa lähiaikoina kunnan virasto-
56324: :eskeinen, sijaitsevat Saarijärven tuomiokunta,      talon, niin tuntuisi tarkoituksenmukaiselta, että
56325: ilinismiehen kanslia ja poliisiasema sekä metsä-     nykyisestä keskitetystä virastojen sijoituksesta
56326: lallituksen aluetoimisto. Lisäksi tässä virasto-     ei ainakaan luovuttaisi ennenkuin tämäkin asia
56327: alassa toimii posti- ja lennätinhallituksen alai-    ratkeaa. Tuntuukin siltä, että asiassa ei niin-
56328: ten puhelinaluetoimisto. Tämä puhelinaluetoi-        kään ole kysymyksessä postin tilojen tarkoituk-
56329: nisto on nyt kuitenkin päässyt muuttamaan ka-        senmukainen järjestely, vaan jonkun muun ta-
56330: lun toiselle puolelle tänä s}"ksynä valmistunee-     voitteen saavuttaminen.
56331: een puhelintaloon. Vapautuneet tilat virasto-           Todettakoon lisäksi, että nykyisen virasto-
56332: alassa ovat jääneet avoimiksi ja ne käytetään        talon ympärillä on riittävät pysäköinti- ja liikk.u-
56333: nyöhemmin virastotaloon jääneiden virastojen         matilat postiautoille ja muullekin postiliiken-
56334: isätiloiksi.                                         teelle.
56335:    Paikkakunnalla on nyt levinnyt hämmästyttä-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
56336: •ä tieto siitä, että postitoimisto aiotaan siirtää   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
56337: ältä keskeiseltä ja tarkoitukseen hyvin sopi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
56338: raita paikalta pois. Perusteluina on esitetty,       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
56339: ttä nykyiset tilat eivät muka riittäisi. Tämä
56340: untuu ihmeelliseltä, koska sikäläisestä postista                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
56341: •n annettu ymmärtää, että tilat ovat riittävät               toimenpiteisiin, että Saarijärven posti-
56342: a siirto loukkaa yleistä oikeustajua. Ihmette-               toimisto voisi edelleenkin toimia nykyi-
56343: yä herättää myös se, että Saarijärven kunnan                 sellä keskeisellä paikalla valtion virasto-
56344: ausuntoa ei asiasta ole kuultu ja kuitenkin                  talossa?
56345:      Helsingissä .3 päivänä joulukuuta 1971.
56346: 
56347:                                               Esko Härkönen.
56348: 
56349: 
56350: 
56351: 
56352: 355/71
56353: 2
56354: 
56355: 
56356: 
56357: 
56358:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
56359: 
56360:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa           järven poliisilaitos tarvitsee 3 huonetta lisä
56361: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tilaa virastotalosta ja Keski-Suomen lääninhalli
56362: olette 3 päivänä joulukuuta 1971 päivätyn kir-        tus tarvitsee kiireellisesti tilaa henkikirjoittaji:
56363: jenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       varten n. 100 m2 arkistotiloineen. Henkikirjoit
56364: omaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kan-       tajalla ei toistaiseksi ole ollut lainkaan huone
56365: sanedustaja E. Härkösen näin kuuluvasta kir-          tiloja, vaan hän on hoitanut toimistoa kotonaan
56366: jallisesta kysymyksestä n:o 305:                      Työnvälitystoimistolle oli varattu 2 huonett:
56367:                                                       Saarijärvelle rakennettavasta teletalosta, mutt:
56368:           "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin         po. toimisto sijoitettiin kuitenkin virastotaloon
56369:        toimenpiteisiin, että Saarijärven posti-       Teletalosta varatut tilat tulevat posti- ja lennä
56370:        toimisto voisi edelleenkin toimia nykyi-       tinlaitoksen käyttöön.
56371:        sellä keskeisellä paikalla valtion virasto-       Keski-Suomen ja Vaasan piirirakennustoimis
56372:        talossa?"                                      ton lausunnon mukaan Saarijärven virastotaloot
56373:                                                       olisi välttämättä sijoitettava huomattava määri
56374:    Vastauksena kysym}"kseen esitän kunnioitta-        uusia huoneiston käyttäjiä ja vapauttaisi postit
56375: vasti seuraavaa:                                      muutto tarpeellista tila{J. muille valtion viras
56376:    Saarijärven posti- ja lennätinkonttori sijaitsee   toille.
56377: nykyisin valtion virastotalossa huoneistossa,             Edellä esitetyn perusteella posti- ja lennätin
56378: jossa on toimistotilaa 226 m2 ja arkistotilaa         hallitus päätti ryhtyä hankkimaan posti- ja len
56379: 20 m2• Tämän lisäksi talossa on n. 59 m2 suu-         nätintoimistolle uutta huoneistoa. Usean tie
56380: ruinen konttorinhoitajan ·asunto. Nämä tilat          dustelun jälkeen tehtiinkin alustava sopimu
56381: ovat riittämättömät, eivätkä ne enää vastaa           huoneiston vuokrauksesta Saarijärven Kiinteis
56382: kasvaneen liikenteen vaatimuksia. Etenkin pos-        töosuuskunnan kanssa ja sovittiin siitä, etti
56383: tinkäsittelytila ja lastaustilat ovat olleet ahtaat   posti- ja lennätinhallitus vuokraa osuuskunnalt:
56384: ja epätarkoituksenmukaiset. Liikenteen voima-         445 m2 suuruiset tilat niiden valmistumisest:
56385: kas kasvu käy ilmi siitä, että v. 1958 oli posti-     lukien.
56386: ja lennätinkonttorin pistearvo 168.6 ja v. 1971           Liikenneministeriön käsityksen mukaan uu
56387: oli pistearvo 236.4. Huoneisto on myös sijain-        den huoneiston hankkiminen Saarijärven posti
56388: nut sivussa liikekeskuksesta, joten se on ollut       ja lennätintoimistolle on välttämätöntä ja kosk:
56389: haitaksi liikenteen hoidolle. Etenkin postipan-       samalla saadaan ratkaiseva parannus myös mui
56390: kin rahaliikenne on joutunut tästä kärsimään.         den virastojen huonetiloihin, on vuokraus myö
56391: Valtion muillakin virastoilla Saarijärvellä on        kokonaisuus huomioonottaen valtion edun mu
56392: huonetilakysymys ollut erittäin vaikea. Saari-        kainen.
56393:      Helsingissä, joulukuun 27 päivänä 1971.
56394: 
56395:                                                                    Liikenneministeri Esa Timonen.
56396:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
56397: 
56398:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rum tili i ämbetshuset och länsstyrelsen i
56399: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            Mellersta Finlands Iän behöver skyndsamt unge-
56400: dse av den 3 december 1971 tili vederbörande        fär 100 m2 lägenhetsutrymme jämte plats för
56401: aedlem av statsrådet för avgivande av svar          arkiv för häradsskrivaren. Häradsskrivaren har
56402: iversänt avskrift av följande av riksdagsleda-      hittills inte överhuvudtaget förfogat över några
56403: aoten E. Härkönen ställda skriftliga spörsmål       utrymmen utan har haft sitt kansli i sitt hem.
56404: lr 305:                                             I den telebyggnad som kommer att uppföras i
56405:           "Ämnar Regeringen vidtaga sådana-         Saarijärvi hade två rum reseverats för arbets-
56406:        åtgärder att postexpeditionen i Saarijärvi   förmedlingsbyrån. Denna inrymdes emellertid
56407:        alltjämt kan arbeta på den nuvarande,        i ämbetshuset, och de utrymmen som hade re-
56408:        centralt belägna platsen i statens äm-       serverats i telebyggnaden kommer därför att
56409:        betshus?"                                    stå tili post- och telegrafverkets förfogande.
56410:                                                        Enligt utlåtande från distriktsbyggnadsbyrån
56411:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        i Mellersta Finlands och Vasa byggnadsdistrikt
56412: amt anföra följande:                                borde många som är i behov av loka! placeras
56413:   Post- och telegrafexpeditionen i Saarijärvi       i ämbetshuset i Saarijärvi, och om posten skulle
56414: ir för närvarande inrymd i statens ämbetshus        flytta bort skulle nödigt utrymme frigöras för
56415:   en lägenhet som omfattar 226 m2 kontors-          statens andra ämbetsverk.
56416: ttrymme och 20 m2 arkivutrymme. Dessutom               På basen av vad som har anförts i det före-
56417: inns i huset en bostad på ca 59 m2 för kontors-     gående beslöt post- och telegrafstyrelsen an-
56418: öreståndaren. Dessa utrymmen är otillräckliga       skaffa en ny loka! för post- och telegrafexpedi-
56419: 1ch motsvarar inte mera den växande trafikens       tionen. Efter flera förfrågningar ingicks ett
56420: .rav. Särskilt har utrymmena för behandling         preliminärt hyresavtal om en loka! med Saari-
56421: lV post och för lastning varit trånga och oända-    järven Kiinteistöosuuskunta benämnda andels-
56422: nålsenliga. Att trafiken har ökats kraftigt         lag, och härvid överenskoms att post- och tele-
56423: :ramgår av att post- och telegrafexpeditionens      grafstyrelsen av andelslaget skulle hyra utrym-
56424: >Oängvärde år 1958 var 168.6 och år 1971            men på 445 m2 så snart dessa står färdiga.
56425: ~36.4. Härtili kommer att lägenheten har legat         Enligt trafikministeriets uppfattning är det
56426: >å sidan om ortens affärscentrum, vilket har        nödvändigt att en ny loka! förvärvas för post-
56427: rarit tili förfång för handhavandet av trafiken.    och telegrafexpeditionen i Saarijärvi, och då
56428: )ärskilt har Postbankens penningrörelse blivit      samtidigt en avgörande förbättring av lokalite-
56429: idande härpå. Också för statens övriga ämbets-      terna uppnås med tanke på andra ämbetsverk,
56430: rerk i Saarijärvi har lokalfrågan varit mycket      är hyresavtalet också med hänsyn tili helheten
56431: ;vår. Polisinrättningen i Saarijärvi behöver tre    förenligt med statens intressen.
56432:      Helsingfors den 27 december 1971.
56433: 
56434:                                                                    Trafikminister Esa Timonen.
56435: Kirj. ksm. n:o 306.
56436: 
56437: 
56438:                                      Koskenniemi ym: Maaseudun vähävaraisten talouksien sähköis-
56439:                                         tyksen tukemisesta.
56440: 
56441:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
56442:      Maaseudun sähköistäminen on edistynyt val-        uhkaa jäädä toteutumatta, monien muiden sa-
56443:  tion myöntämän tuen turvin siinä määrin, et-          massa kylässä olevien vähävaraisten tilojen
56444:  tä esim. niin myöhällä kuin v. 1964 oli maa-          omistajien tavoin, varojen puuttuessa.
56445:  seudun talouksista sähköistämättä n. 17 %                Tila jossa on 6 huoneen asuinrakennus ja
56446: 'koko maassa. Vuoden 1970 lopussa arvioi-              4,8 ha peltoa
56447:  daan vastaavan luvun olevan vain n. 10 %.                Normaali tariffiyksikkömäärä 9 ty.
56448:  Sähköistetty on siis yli 90 % kaikista talouk-           Liittymismaksu
56449:  sista. Tällä hetkellä sähköistämättä ovat siis           Liittyjän maksettava 4.930 mk
56450:  yhteiskunnan kannalta vaikeimmat syrjäiset ja            Liittymismaksun lisäksi liittyjä maksaa mit-
56451:  harvaanasutut alueet. Niiden taloudellinen ja               tarin kertakaikkisena vuokrana
56452:   tarkoituksenmukainen sähköistäminen tuottaa-            - voimavirralla 140 mk
56453:   kin niin voimajohtojen rakentajille kuin itse           - valovirralla 60 mk
56454:   sähkön tarvitsijoille ylivoimaisia esteitä erikoi-      Vuotuiset maksut yleistariffilla
56455:   sesti kustannussyistä. Harva asutus ja sen              Laskutettava määrä vähintäin 810 mk vuo-
56456:   seurauksena muuntajien lukumäärä sähköistet-         dessa, joka oikeuttaa käyttämään sähköä ( a
56457:   tävää yksikköä kohden kuin virran siirtolinjo-       12 p/kWh) 5400 KWh vuodessa ja johon si-
56458:   jen pituus nostavat yksikön liittymiskustannuk-      sältyy vuotuinen perusmaksu 9 ty:n mukaan.
56459:   sia kohtuuttomasti. Tällöin tuleekin yleensä            Toisessa tapauksessa, jossa on 4 huoneen
56460:   sähköistäminen kysymykseen vain kunnan ja            asunto ja 6 ha viljeltyä maata vastaavat mak-
56461:   valtion tuen muodossa. Kun kuitenkin tätä tu-        sut ovat muutoin samat paitsi liittymismaksu
56462:   kea ovat saaneet yleensä vain sähköyhtiöt, it-       verkostoon 4.335 mk.
56463:   se sähköntarvitsijain kustannusten jäädessä             Kun näihin esimerkkitapauksiin lisätään ti-
56464:   sen kustaunettavaksi joko eräissä tapauksissa        lan omistajalle talouteen kuuluvat sähkölaittei-
56465:   saatavana olevan pienen valtion halpakorkoi-         den hankinta- ja laittokustannukset, jotka
56466:    sen lainan tai kokonaan yleisen rahamarkki-         yleensä niissä tapauksissa, joissa voimavirtaa
56467:   noilta saatavan luoton varaan, josta maksetta·       käytetään, nousevat 5000-6000 markkaan ja
56468:   va korko on huomattavasti suurempi kuin val-         valovirtatapauksissa 3000-4000 markkaan ti-
56469:    tion lainan.                                        laa kohti, on jo edellä mainituissakin tapauk-
56470:       Kun syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla    sissa sähköistämisestä pakko luopua, vaikka se
56471:    asuva väestö on pohjimmiltaan vähävaraista          nyt olisikin muutoin teknillisistä syistä mah-
56472:    uhkaa monessa tapauksessa sähköistäminen            dollista.
56473:    jäädä kokonaan toteuttamatta, varojen puut-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
56474:    tuessa, juuri näillä alueilla. Sen vuoksi olisi-    tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
56475:    kin mitä välttämättömimmin ja kiireellisimmin       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
56476:    vakavasti harkittava valtion avustuksen myön-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
56477:    tämistä vähävaraisille syrjäisten alueiden asuk-
56478:    kaille omien talouksiensa sähköistämisen tuke-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
56479:    miseen.                                                      ryhtynyt maaseudun sähköistyksen pa-
56480:       Esimerkkinä siitä mitä saattavat tulla eräil-             rantamiseksi avustusten ja halpakor-
56481:    lä syrjäisillä alueilla tavallisen pienviljelijän            koisten lainojen myöntämiseksi vähäva-
56482:    oman kodin ja karjataloutensa sähköt maksa-                  raisten tilojen ja talouksien omistajil-
56483:    maan, esitämme Sodankylän kunnan Rajalan                     le?
56484:    kylästä pari tapausta, joiden sähköistäminen
56485:              Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1971.
56486: 
56487:                    Niilo Koskenniemi.               A-L. Tiekso.                   Pekka Salla.
56488: 
56489:            Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
56490:   4f./72
56491: Kirj. ksm. n:o 307.
56492: 
56493: 
56494: 
56495: 
56496:                                     Laine ym.: Työturvallisuustoiminnan tehostamisesta työpaikoilla.
56497: 
56498: 
56499:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
56500: 
56501:    Työturvallisuuslain 9 § velvoittaa työnanta-         Työpaikoilla tapahtuvan työturvallisuustoi-
56502: jan tarkoin ottamaan varteen kaikki, "mitä           minnan tehostaminen vaatii valtiovallan ta!holta
56503: työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän          ohjaavaa ja työnantajia velvoittavaa lainsäädän-
56504: ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen          töä. Työntekijöille on varattava oikeuksia ja
56505: muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on        kontrollimahdollisuuksia itsensä ja työtove-
56506: tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutu-       riensa suojaamiseksi. Erityisesti suurempiin
56507: masta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta     tuotantolaitoksiin ja työpaikkoihin tulisi perus-
56508: työn johdosta haittaa terveydelleen". Monissa        taa työterveysasemia sekä valita työntekijäin
56509: tuotantolaitoksissa työturvallisuuslain velvoite     luottamusmieheen verrattavia työsuojeluhenki-
56510: ihmisen suojaamisesta on jäänyt kuolleeksi kir-      löitä, jotka voisivat osan tai suurimmissa työ-
56511: jaimeksi. Mm. rakennusalan ja metalliteollisuu-      paikoissa koko työpäivän käyttää työturvalli-
56512: den luonteen huomioon ottaen tulisi työturval-       suutta edistävään toimintaan. Pienten työpaik-
56513: lisuuteen kiinnittää paljon suurempaa huomiota       kojen työntekijäin tarpeita varten olisi perus-
56514: kuin tähän saakka on tapahtunut.                     tettava kunnallisia työterveysasemia. Työpaik-
56515:     Esim. metalliteollisuuden työntekijöiden ter-    kojen työturvallisuustoimikuntiin olisi valittava
56516:  veyteen kohdistuvat miltei kaikki ajateltavissa     myös työntekijäin edustajia.
56517:  olevat vaarat ja rasitukset kuten melu, tärinä,        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
56518:  säteily, häikäisy, kaasu, kylmyys, kuumuus, to-     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
56519:  mut, kemikaliot, epäterveeiliset asennot, yksi-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
56520:  puoliset kuluttavat liikkeet ja työvaiheet jne.     vastattavaksi kysymyksen:
56521:  Erityisesti laivarakennustyöt ja korjaustyöt ras-
56522:  kaine nostoineen, ahtaine paikkoineen, kylmine                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
56523:  sääsuhteineen ja tulopalovaaroineen ovat rasit-             ryhtynyt työturvallisuustoiminnan tehos-
56524:  tavia ja kuluttavia aiheuttaen mm. suuren tapa-             tamiseksi työpaikoilla?
56525:  turma-alttiuden.
56526:          Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1971.
56527: 
56528:                  Ensio Laine.                                     Oili Suomi.
56529:                  Rainer Virtanen.                                 Pauli Puhakka.
56530:                  Lauri Kantola.                                   Kaisu Weckman.
56531:                  Taisto Sinisalo.                                 Irma Rosnell.
56532:                  Heimo Rekonen.                                   Matti Järvenpää.
56533: 
56534: 
56535: 
56536: 
56537:  41/72
56538: 2
56539: 
56540: 
56541: 
56542: 
56543:                           E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
56544: 
56545:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sen valtion tehtäviin kuuluu työturvallisuus-
56546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          säännösten noudattamisen valvonta lähinnä am-
56547: olette kirjeellänne 7 päivältä joulukuuta 1971         mattientarkastustoiminnan avulla. Tässä toimin-
56548: n:o 1941 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         nassa muodostaa opastava, neuvova ja tiedot-
56549: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio         tava työ tärkeän osansa. Ammattientarkastuk-
56550: Laineen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ky-         sen laajentunut ja monipuolistunut tehtävä
56551: symyksen n:o 307:                                      edellyttää vanhentuneeksi todetun lainsäädän-
56552:                                                        nön muuttamista. Ammattientarkastuslainsää-
56553:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on           dännön ja siinä määritellyn organisaation uudis-
56554:         ryhtynyt työturvallisuustoiminnan tehos-       tamisesta on lokakuussa 1971 valmistunut
56555:         tamiseksi työpaikoilla?''                      kaksi sosiaali- ja terveysministeriön asettamien
56556:                                                        toimikuntien mietintöä ( komiteanmietinnöt
56557:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            1971: B 86 ja 87). Ehdotukset laeiksi työsuo-
56558: taen seuraavaa:                                        jelun valvonnasta ja työsuojeluhallinnosta tar-
56559:    Työturvallisuuslain mukaan työnantajan ja           koittavat juuri työsuojelutoiminnan tehosta-
56560: työntekijäin on yhteistoiminnassa pyrittävä yl-        mista sekä keskushallinnossa ja piiritasolla että
56561: läpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työ-       työpaikoilla. Tällöin pyritään myös saamaan
56562: paikalla. Tuotantokomiteoista annetun lain mu-         valtion palvelukseen monipuolisempaa ja luku-
56563: kaan tuotantokomiteain -tehtävänä on muun              määrältään suurempaa asiantuntijakuntaa, kuten
56564: muassa käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat            kemian, lääketieteen, rakennus- ja kuljetusalo-
56565: työturvallisuuden parantamista työpaikalla sekä        jen sekä teknillisen turvallisuusalan asiantun-
56566: valvoa ammattientarkastajien ja luottamusmie-          tijoita.
56567: hen ohella työturvallisuutta koskevien määräys-           Lääkärintankastuksista työssä, johon liittyy
56568: ten noudattamista. Työsopimuslaissa taasen             erityinen vaara terveydelle, on valtioneuvosto
56569: säädetään, että työn turvallisuudesta ja terveei-      antanut uuden päätöksen ( 637/71). Päätök-
56570: lisyydestä huolehtimiseksi ja niiden edistämi-         seen liittyvässä esimerkkiluettelossa luetellaan
56571: seksi työnantajan ja työntekijän on oltava yh-         joukko vaarallisia ,tekijöitä ja töitä sekä määri-
56572: teistoiminnassa. Työmarkkinain keskusjärjestöt         tellään miten tiheästi lääkärintarkastuksia on
56573: ovat tehneet sopimuksen turvallisuustyöstä työ-        suoritettava, kun on kysymys muun muassa tä-
56574: paikoilla. Yhteistyötä varten on työsuojelun           rinästä, melusta, paineesta ja säteilystä sekä
56575: keskustoimikunta, työalatoimikuntia ja turvalli-       vaarallisista kemiallisista ,tekijöistä. Sosiaali- ja
56576: suustoimikuntia. Työnantajilta perittävään ta-         terveysministeriön asettama asiantuntijatoimi-
56577: paturmavakuutusmaksuun sisältyy tietty erä             kunta on juuri saanut valmiiksi ehdotuksensa
56578: käytettäväksi työturvallisuustyöhön. Valtioneu-        työhygienis~ksi raja-arvoiksi, joilla on tärkeä
56579: voston asettama työturvallisuustyön rahoitta-          merkitys työpaikkamittausten suorittamisessa
56580: misneuvottelukunta tekee ehdotuksen kertynei-          ja torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa.
56581: den varojen jakamisesta niiden saantiin oikeu-            Kuten edellä selostetusta käy ilmi, on halli-
56582: tetuille. Sosiaali- ja terveysministeriö on jaka-      tuksen toimesta ryhdytty erinäisiin toimenpitei-
56583: nut työturvallisuusvaroja tähän mennessä               siin, joiden tarkoituksena on tehostaa työtur-
56584: 4 237 985 mk.                                          vallisuustoimintaa työpaikoilla. Tämä toiminta
56585:    Työturvallisuudesta huoleht1minen kuuluu            on kuitenkin niin monipuolista ja vaativaa, että
56586: ensisijaisesti työnantajille, työntekijöille ja näi-   se vaatii myös hallituksen taholla jatkuvaa seu-
56587: den muodostamille yhteistyöelimille, kun taa-          raamista ja kehittämistä.
56588:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1972.
56589: 
56590:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
56591:                                                                                                      3
56592: 
56593: 
56594: 
56595: 
56596:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
56597: 
56598:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        betet iakttages, närmast genom ynkesinspektio-
56599: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            nen. I denna verksarnhet utgör handledning,
56600: velse nr 1941 av den 7 december 1971 tili            rådgivning och information en viktig del.
56601: vederbörande medlem av statsrådet översänt           Yrkesinspektionens uppgift, som har utvidgats
56602: följande av riksdagsman Ensio Laine m. fl.           och blivit mångsidigare, förutsätter ändring av
56603: ställda spörsmål nr 307:                             den föråldrade lagstiftningen. Om revision av
56604:                                                      lagstiftningen rörande yrkesinspektionen och
56605:           "Vi1ka åtgärder har Regeringen vid-        förnyelse av den där angivna organisationen
56606:        tagit för effektivering av arbetarskydds-     förelåg i oktober 1971 två betänkanden, som
56607:        verksamheten på arbetsplatserna?"             av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta
56608:                                                      kommissioner avglVlt (kommittebetänkande
56609:    Såsom s'var spörsmålet får jag vördsamt an-       1971: B 86 och 87). Förslag tili lagar om
56610: föra följande:                                       övervakning av arbetarskyddet och om arbetar-
56611:    Enligt lagen om skydd i arbete skall arbets-      skyddsadministrationen avser just effektivering
56612: givare och arbetstagare samarbeta för upprätt-       av arbetarskyddsverksamheten både inom cent-
56613: hållande och förbättrande av arbetarskyddet på       ralförvaltningen och på distriktsnivå samt på
56614: arbetsplatsen. Enligt lagen om produktions-          arbetsplatserna. Härvid försöker man även i
56615: kommitteer åligger det produktionskommitte           statens tjänst anställa en mångsidigare och nu-
56616: bl. a. att behandla frågor, som angår förbätt-       merärt större sillunnigkår, såsom sakkunniga
56617: randet av skyddet på arbetsplatsen samt att          inom kemin, medicinen, byggnads- och trans-
56618: jämte yrkesinspektörerna och förtroendemannen        portbranscherna samt den tekniska säkerheten.
56619: övervaka iakttagandet av bestämmelserna an-              Om läkarundersökning i arbete, som medför
56620: gående arbetarskyddet. I lagen om arbetsavtal        särskild fara för ohälsa har statsrådet utfärdat
56621: stadgas åter, att arbetsgivare och arbetstagare      ett nytt beslut ( 63 7/71). I en tili beslutet
56622: skall samarbeta för trygghet och hälsa i arbe-       ansluten exempelförteckning uppräknas ett an-
56623: tet och främjande av dem. Arbetsmarknadernas         tal farliga faktorer och arbeten samt anges
56624: centralorganisationer har ingått avtal om ar-        huru tätt läkarundersökningar bör företagas,
56625: betarskydd på arbetsplatserna. För samarbetet        när fråga är om bland annat vibration, buller,
56626: finns en centra1kommission för arbetarskyddet,       tryck och strålning samt farliga kemiska fak-
56627: branschkommitteer och skyddskommitteer. I            torer. En av social- och hälsovårdsministeriet
56628: den olycksfallsförsäkringspremie som uppbärs         tillsatt sakkunnigkommission har just färdig-
56629: hos arbetsgivarna innefattas ett visst belopp        ställt ett förslag om arbetshygieniska gränsvär-
56630: som används för arbetarskyddsarbete. En av           den, som har en stor betydelse vid mätningar
56631: statsrådet tillsatt delegation för finansiering av   på arbetsplatser och vid planeringen av före-
56632: arbetarskyddsarbetet framställer förslag om          byggande åtgärder.
56633: fördelning av influtna medel mellan därtill              Såsom av ovanstående framgår har vissa åt-
56634: berättigade. Social- och hälsovårdsministeriet       gärder vidtagits på åtgärd av regeringen i syfte
56635: har hittills utdelat 4 237 985 mk i arbetar-         att effektivera arbetarskyddsverksamheten på
56636: skyddsmedel.                                         arbetsplatserna. Denna verksamhet är dock så
56637:    Arbetarskyddet ankommer främst på arbets-         mångsidig och krävande, att det gäller också
56638: givarna, arbetstagarna och av dem bildade sam-       för regeringen att hela tiden följa med händel-
56639: arbetsorgan, medan åter på staten ankommer           sernas gång och påverka utvecklingen.
56640: att övervaka, att ·stadgandena om skydd i ar-
56641:       Helsingfors den 12 januari 1972.
56642: 
56643:                                                      Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
56644: Kirj. ksm. n:o 308.
56645: 
56646: 
56647: 
56648: 
56649:                                    Haapasalo ym.: Polttoainekuljetusten suorittajien ansiotason ale-
56650:                                       nemisen estämisestä.
56651: 
56652: 
56653:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
56654: 
56655:    Hinta- ja palkkaneuvoston esityksestä vah-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
56656: visti sosiaali- ja terveysministeriö polttoainei-   si seuraavan kysymyksen:
56657: den kuljetusmaksuihin 6.6 % :n korotuksen 1.
56658: 9. 1971 alkaen. Samanaikaisesti annettiin öljy-                 Tietääkö Hallitus, että eräät öljy-yh-
56659: yhtiöille lupa korottaa polttoaineiden vähittäis-            tiöt ovat ryhtyneet noudattamaan 1. 11.
56660: myyntihintoja kyseessä olevien kuljetuskustan-               1971 alkaen ns. vihreän kirjan taksa-
56661: nusten korvaukseksi. Nyt on kuitenkin käytän-                sopimusta, jonka perusteella varsinkin
56662: nössä tapahtunut niin, että öljy-yhtiöt ovat                 pienempiä polttoainemääriä kuljettavien
56663: ryhtyneet noudattamaan 1. 11. 1971 lukien ns.                ammattiautoilijoiden ansiotasoa on alen-
56664: vihreän kirjan mukaisia uusia kuljetusmaksuja,               nettu jopa 10 % :lla, ja jos tietää,
56665: jonka mukaan kuljetustaksat ovat eräissä ta-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on
56666: pauksissa alentuneet jopa 10 %. Tällä tavoin                 ryhtynyt tai aikoo ryhtyä polttoainei-
56667: öljy-yhtiöt ovat ottaneet polttoaineita kuljetta-            den kuljetusten suorittajien ansiotason
56668: ville autoilijoille tarkoitetun taksaukototuksen             alentamisen estämiseksi?
56669: hyödykseen.
56670:    Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
56671: 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
56672:         Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1971.
56673: 
56674:                 K. F. Haapasalo.                                 Arvo Ahonen.
56675:                 Heikki Hykkäälä.                                 Akseli Roden.
56676:                                             Väinö Turunen.
56677: 
56678: 
56679: 
56680: 
56681: 30/72
56682: 2
56683: 
56684: 
56685: 
56686: 
56687:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
56688: 
56689:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       tamisneuvottelujen päätöspöytäkirjassa sovit-
56690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiin, paitsi liikennöitsijän saamasta 11 % :n
56691: olette 7 päivänä joulukuuta 1971 päivätyn kir-        tahtikorotuksesta myös siitä, että öljy-yhtiöt
56692: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      toisaalta ja Suomen Kuorma-autoliitto ry ja
56693: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Säiliöautoliikennöitsijät ry toisaalta asettavat
56694: K. F. Haapasalon ym. näin kuuluvasta kirjalli-        keskuudestaan toimikunnan, jonka tehtävänä
56695: sesta kysymyksestä n:o 308:                           on tutkia ja selvittää, millä tavoin voitaisiin
56696:                                                       säiliöautokuljetusten taksaperusteita yhtenäis-
56697:           "Tietääkö Hallitus, että eräät öljy-yh-     tää, yksinkertaistaa sekä saattaa täsmällisemmin
56698:        tiöt ovat ryhtyneet noudattamaan 1. 11.        syntyviä kustannuksia vastaaviksi.
56699:        1971 alkaen ns. vihreän kirjan taksa-             Joulukuun 29 päivänä 1970 muodostettiin
56700:        sopimusta, jonka perusteella varsinkin         kyseinen neuvottelukunta Säiliöautoliikennöit-
56701:        pienempiä polttoainemääriä kuljettavien        sijät ry:n, Suomen Kuorma-autoliitto ry:n ja
56702:        ammattiautoilijoiden ansiotasoa on alen-       öljy-yhtiöiden edustajista.
56703:        nettu jopa 10 % :lla, ja jos tietää,              Neuvottelukunta nimitettiin Öljyalan säiliö-
56704:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on           autokuljetusten neuvottelukunnaksi, ja se sai
56705:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä polttoainei-         tehtäväkseen laatia suosituksen yhdenmukai-
56706:        den kuljetusten suorittajien ansiotason        sista maksuperusteista ja kuljetusmaksuista
56707:        alentamisen estämiseksi?"                      öljyalalla. Tämän neuvottelukunnan laajar.Jit-
56708:                                                       taisen ja perusteellisen työn tuloksena valmis-
56709:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tui 12. 5. 1971 pöytäkirja säiliöautojen kus-
56710: vasti seuraavaa:                                      tannuksia, kuljetusmaksuja ja maksuperusteita
56711:    Kysymyksen perusteluissa mainitaan, että           koskevista tutkimuksista, laskelmista ja neu-
56712: öljy-yhtiöt ovat ryhtyneet marraskuun 1 päi-          votteluista eli ns. vihreä kirja. Tämä pöytä-
56713: västä 1971 alkaen noudattamaan ns. vihreän            kirja sisältää myös suosituksen yhdenmukai-
56714: kirjan mukaisia uusia kuljetusmaksuja, jolloin        sista maksuperusteista öljyalan säiliöautokulje-
56715: kuljetustaksat ovat alentuneet jopa 10 %.             tuksissa. Suositus käsiteltiin ja hyväksyttiin
56716:    Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosaston       sekä öljy-yhtiöiden että Säiliöautoliikennöitsi-
56717: antaman selvityksen mukaan esittivät syys-            jät ry:n taholla.
56718: kuussa 1970 Säiliöautoliikennöitsijät ry, joka           Tämän jälkeen Säiliöautoliikennöitsijät ry
56719: edustaa n. 80 % maamme yksityisestä säiliö-           teki sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen
56720: autoliikenteestä, öljy-yhtiöille neuvotteluja siir-   öljyalan kuljetusmaksujen korottamisesta "vih-
56721: tymisestä koko maassa sellaiseen rahtijärjestel-      reän kirjan" tasolle, joka merkitsi ilmoituksen
56722: mään, joka silloista järjestelmää paremmin ot-        mukaan keskimäärin 6.6 % :n korotusta siihen
56723: taisi huomioon ja korvaisi kuljetustoiminnasta        asti voimassa olleeseen rahtitasoon.
56724: syntyvät kustannukset. öljy-yhtiöt ilmoittivat           Hintaneuvosto teki elokuun 9 päivänä 1971
56725: olevansa halukkaita neuvottelemaan asiasta, ja        asiaa koskevan päätöksen, jossa hintajaosto
56726: asiaan liittyvät neuvottelut käynnistettiin.          antoi suostumuksensa säiliöautoliikenteen kulje-
56727:    Nämä neuvottelut keskeytyivät yksityisen           tusmaksujen korottamiseen öljyalan säiliöauto-
56728: säiliöautokaluston     seisokkiin   marraskuussa      kuljetusten neuvottelukunnan pöytäkirjan mu-
56729: 1970. Kuljetusten seisauttaminen johtui siitä,        kaisesti sekä muiden kuorma- ja pakettiautojen
56730: että liikennöitsijäyhdistys ei katsonut voivansa      kuljetusmaksujen korottamiseen keskimäärin
56731: hyväksyä hinta- ja palkkaneuvoston päätöstä           enintään 7% (Hj 175/30/71 § 5).
56732: 7 % :n korotuksesta silloisiin rahteihin pitäen          Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto
56733: sitä riittämättömänä. Kuljetusseisauksen lopet-       antoi elokuun 16 päivänä 1971 liikenneminis-
56734:                                                                                                    3
56735: 
56736: teriölle päätöksen, jonka mukaan moottoriaJo-       mukaisesti. Lausunnoista ilmenee, että alen-
56737: neuvoasetuksen perusteella harjoitettavassa am-     nuksiakin on tapahtunut, mutta tällöin on kor-
56738: mattimaisessa tilaus- ja linjaliikenteessä hinta-   jattu eräitä epäsuhteita.
56739: säännöstelymääräysten mukaisesti noudatettuja          Ratkaistessaan vaikeata säiliöautokuljetus-
56740: kuljetusmaksuja, saa korottaa keskimäärin enin-     maksujen kysymystä ovat viranomaiset pyrki-
56741: tään 7 prosentilla ja säiliöautoliikenteen kulje-   neet oikeudenmukaiseen päätökseen kuten il-
56742: tusmaksuja saa tarkistaa öljyalan säiliöautokul-    menee hintajaoston päätöksestä antaa suostu-
56743: jetusten neuvottelukunnan pöytäkirjan mukai-        muksensa säiliöautoliikenteen kuljetusmaksujen
56744: sesti.                                              korottamiseen öljyalan säiliöautokuljetusten
56745:     Säiliöautokustannusten nousu huomioitiin        neuvottelukunnan pöytäkirjan mukaisesti. Tapa
56746: nestemäisten polttoaineiden hinnoissa siten,        jolla päätös yhtiöiden ja liikennöitsijöiden kes-
56747: että sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto    ken tekemillä sopimuksilla on käytännössä to-
56748: antoi uudet päätökset elokuun 27 päivänä 1971       teutettu, lienee aiheuttanut tyytymättömyyttä
56749: nestemäisten polttoaineiden korotetuista hin-       eräiden liikennöitsijöiden taholta. Ammattiau-
56750: noista, joihin mm. säiliöautorahtien nousu si-      toilijain Unioni ry (KAF:n jäsenliitto) on
56751: sältyi.                                             marraskuun 28 päivänä 1971 päivätyssä kir-
56752:     Koska uutta järjestelmää ei laskentateknilli-   jelmässään ministeriölle esittänyt näkökohtia
56753: sistä syistä voitu ottaa käyttöön välittömästi      asiassa. Suomen- Kuorma-autoliitto ry ja Säiliö-
56754: edellä mainitusta päivästä lukien, sopivat öljy-    autoliikennöitsijät ry ovat tämän johdosta anta-
56755: yhtiöt ja Säiliöautoliikennöitsijät ry keskenään    neet selvityksen joulukuun 15 päivänä 1971.
56756:  siitä, että ylimenokautena maksetaan 6.6 % :n      Sen mukaan ovat Säiliöautoliikennöitsijät ry
56757: korotus suoraan aikaisempiin rahteihin. Samal-      järjestäneet joulukuun 12 päivänä jäsenkokouk-
56758: la ne sopivat uuden tahtijärjestelmän käyttöön-     sen Tampereella kannan ottamista varten edel-
56759:  otosta 1. 11. 1971 lukien.                         lä mainittuun "vihreään kirjaan". Kokouksessa
56760:     Sen johdosta, että ministeriölle esitettiin     pidetyssä äänestyksessä hyväksyttiin "vihreän
56761:  "vihreän kirjan" sisältävän eräiltä osin myös      kirjan" mukaiset kuljetusmaksut 329 äänellä
56762:  taksan alennuksia vaikkakin niiden määrä on        käytössä pidettäviksi, vastustavien äänten luku-
56763:  vähäinen ja vaikutus kokonaisuuteen katsoen        määrän ollessa 91. Näin ollen katsoo Säiliö-
56764:  pieni on sosiaali- ja terveysministeriön hinta-    autoliikennöitsijät ry "vihreän kirjan" käytön
56765:  osasto pyytänyt ja saanut asian selvittämistä      liikennöitsijäin keskuudessa tulleen ratkaistuk-
56766:  varten lausunnot öljy-yhtiöiltä ja Suomen          si. Kun uuteen säiliöautokuljetusmaksujen ta-
56767:  Kuorma-autoliitto ry:ltä. Kummankin lausun-        riffiin voi vieläkin jäädä epäsuhteita, voidaan
56768:  non mukaan on säiliöautorahtien muutos toteu-      tällaiset tapaukset hakemuksesta ottaa uudel-
56769:  tettu kahdessa erässä öljy-yhtiöiden ja Säiliö-    leen käsiteltäviksi ja mahdolliset epäkohdat
56770:  autoliikennöitsijät ry:n keskinäisen sopimuksen    korjata.
56771:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1972.
56772: 
56773: 
56774:                                               Kauppa- ja teollisuusministeri Gunnar Korhonen.
56775: 4
56776: 
56777: 
56778: 
56779: 
56780:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
56781: 
56782:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      med 7 % vilket föreningen ansåg otillräckligt.
56783: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       I beslutsprotokollet över underhandlingarna
56784: se nr 308 av den 7 december 1971 till veder-       om avvecklande av transportstoppet överens-
56785: börande medlem av statsrådet översänt av-          kom man, utom om en 11 % frakthöjning åt
56786: skrift av följande av riksdagsman K. F. Haa-       åkeriidkarna, att oljebolagen å ena sidan och
56787: pasalo m. fl. ställda spörsmål:                    Suomen Kuorma-autoliitto ry samt Säiliöauto-
56788:                                                    liikennöitsijät ry å andra sidan skulle bland sig
56789:           "Är Regeringen medveten om att           tillsätta en bestyrelse, med uppgift att under-
56790:        vissa oljebolag, räknat från 1. 11. 1971,   söka och utreda, på vilket sätt taxegrunderna
56791:        börjat tillämpa taxeavtalet i den s.k.      för tankbilstransporter skulle kunna förenhet-
56792:        gröna boken, på basen av viiken för-        ligas, förenklas och bringas att mera exakt
56793:        tjänstnivån för särskilt sådana åkeri-      matsvara kostnaderna.
56794:        idkare vilka transporterar mindre mäng-        Den 29 december 1970 tillsattes en konsul-
56795:        der bränsle sänkts med upp till 10 %,       tativnämnd av representanter för Säiliöauto-
56796:        och om så är fallet,                        liikennöitsijät ry, Suomen Kuorma-autoliitto ry
56797:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       och oljebolagen.
56798:        tagit ellet ämnar den vidtaga till för-        Nämnden kallades Öljyalan säiliöautokulje-
56799:        hindrande av sänkning av förtjänstnivån     tusten neuvottelukunta och den fick till upp-
56800:        för dem som transporterar bränsle?"         gift att utarbeta en rekommendation om en-
56801:                                                    hetliga avgiftsgrunder och transportavgifter
56802:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        inom oljebranschen. Resultatet av nämndens
56803: anföra följande:                                   omfattande och grundliga arbete var ett 12. 5.
56804:                                                    1971 färdigställt protokoll angående undersök-
56805:    I motiveringen för spörsmålet nämns, att        ningar, kalkyler och förhandlingar rörande
56806: oljebolagen räknat från den 1 november 1971        kostnaderna för tankbilar, transportavgifter
56807: har börjat tillämpa de nya transportavgifterna     och avgiftsgrunder, eller den s.k. "gröna bo-
56808: i den s.k. gröna boken, varvid transporttaxorna    ken". Detta protokoll innefattar även en re-
56809: sjunkit med upp till 10 %.                         kommendation angående enhetliga avgiftsgrun-
56810:    Enligt utredning från social- och hälsovårds-   der för tankbilstransporter inom oljebranschen.
56811: ministeriets prisavdelning föreslog Säiliöauto-    Rekommendationen behandlades och godkändes
56812: liikennöitsijät ry, som representerar omkring      av både oljebolagen och Säiliöautoliikennöitsi-
56813: 80 % av vårt lands privata tankbilstrafik, i       jät ry.
56814: september 1970 för oljebolagen underhand-             Härefter gjorde Säiliöautoliikennöitsijät ry
56815: lingar om övergång i hela landet till ett sådant   hos social- och hälsovårdsministeriet en fram-
56816: fraktsystem som bättre än det dåvarande sys-       ställning om höjning av transportavgifterna
56817: temet skulle beakta och ersätta kostnaderna        inom oljebranschen till den i "gröna boken"
56818: för transportverksamheten. Oljebolagen medde-      angivna nivån, vilket enligt uppgift innebar
56819: lade, att de var villiga till underhandlingar,     en höjning av den dittills gällande fraktnivån
56820: och överläggningar inleddes.                       med i medeltal 6.6 %.
56821:    Dessa underhandlingar avbröts genom att             Prisrådet fattade den 9 augusti 1971 ett
56822: den privata tankbilsmaterielen stoppade kör-       beslut i saken, enligt vilket prissektionen gav
56823: ningarna i november 1970. Transportinställel-      sitt tillstånd till höjning av transportavgifterna
56824: sen berodde på att åkeriidkarföreningen icke       inom tankbilstrafiken enligt det av nämnden
56825: ansåg sig kunna godkänna pris- och lönerådets      för tankbilstransporter inom oljebranschen
56826: beslut om höjning av de dåvarande frakterna,       uppgjorda protokollet samt tili höjning av
56827:                                                                                                     5
56828: 
56829: ovnga last- och paketbilstransporttaxor med i        genomförts i två etapper enligt inbördes över-
56830: medeltal högst 7% (Hj 175/30/71 § 5).                enskommelse mellan oljebolagen och Säiliöauto-
56831:     Social- och hälsovårdsministeriets prisavdel-    liikennöitsijät ry. Av dessa utlåtanden fram-
56832: ning avlät den 16 augusti 1971 tili trafikminis-     går, att även nedsättningar har förekommit,
56833: teriet ett beslut, enligt vilket transportavgifter   men att därvid vissa disproportioner har rät-
56834: som i enlighet med prisregleringsbestämmel-          tats.
56835: serna tillämpats i yrkesmässig beställnings- och         Myndigheterna har vid lösandet av den svåra
56836: busstrafik på basen av motorfordonsförord-           frågan om tankbilstransportavgifterna strävat
56837: ningen fick höjas med i medeltal högst 7 pro-        tili att nå en rättvis lösning såsom framgår av
56838: cent, och transportavgifterna inom tankbils-         prissektionens beslut att ge tillstånd tili höj-
56839: trafiken fick justeras i överensstämmelse med        ning av transportavgifterna inom tankbilstrafi-
56840: sagda nämnds protokoll.                              ken enligt det av nämnden för tankbilstranspor-
56841:     Stegringen av tankbilskostnaderna beaktades      ter inom oljebranschen uppgjorda protokollet.
56842: i prisen för flytande bränsle så, att social- och    Det sätt så vilket beslutet förverkligats i prak-
56843: hälsovårdsministeriets prisavdelning den 27          tiken genom överenskommelser mellan bolagen
56844: augusti 1971 utfärdade nya beslut angående           och åkeriidkarna torde ha väckt missnöje bland
56845: förhöjda priser för flytande bränsle, i vilka        vissa åkeriidkare. Ammattiautoilijain Unioni
56846: bl.a. de stegrade tankbilsfrakterna innefattades.    ry (KAF-medlemsförbundet) framlade sina
56847:     Då det nya systemet av kalkyleringstekniska      synpunkter i saken i en skrivelse tili ministe-
56848: skäl inte kunde tas i bruk omedelbart ovan-          riet av den 28 november 1971. Suomen Kuor-
56849: nämnda dag, överenskom oljebolagen och Säi-          ma-autoliitto ry och Säiliöautoliikennöitsijät ry
56850: liöautoliikennöitsijät ry sinsemellan, att under     har med anledning härav avgivit en utredning
56851: övergångstiden skulle betalas en höjning av          den 15 december 1971. Enligt den föranstalta-
56852: 6.6 % direkt på de tidigare frakterna. Sam-          de Säiliöautoliikennöitsijät den 12 december
56853: tidigt skedde en överenskommelse dem emel-           ett medlemsmöte i Tammerfors för att man
56854: lan om tillämpning av det nya fraktsystemet          skulle taga ställning tili ovan nämnda "gröna
56855: räknat från 1. 11. 1971.                             bok". Vid omröstning under mötet godkändes
56856:     På grund av att för ministeriet angavs att       de i "gröna boken" upptagna transportavgif-
56857:  "gröna boken" i vissa delar innehöll även           terna med 329 röster, medan antalet mot-
56858:  taxenedsättningar, även om deras belopp var         ståndare var 91. Säiliöautoliikennöitsijät ry
56859:  obetydligt och deras inverkan på helheten           anser sålunda att frågan om tillämpning av
56860:  ringar, har social- och hälsovårdsministeriets      "gröna boken" bland åkeriidkarna blivit av-
56861: prisavdelning begärt och för sakens utredande        gjord. Då disproportion ännu kan förekomma
56862:  erhållit utlåtanden av oljebolagen och av Suo-      i tariffen för tankbilstransporter, kan sådana
56863:  men Kuorma-autoliitto ry. Enligt vartdera ut-       fall på ansökan upptas till ny prövning och
56864:  låtandet har ändringen av tankbilsfrakterna         eventuella missförhållanden rättas.
56865:         Helsingfors den 10 januari 1972.
56866: 
56867: 
56868:                                               Handels- och industriminister Gunnar Korhonen.
56869: 
56870: 
56871: 
56872: 
56873: 30/72
56874: Kirj. ksm. n:o 309.
56875: 
56876: 
56877: 
56878: 
56879:                                  Kortesalmi: Säiliöautojen tahtimaksujen alentamisesta.
56880: 
56881: 
56882:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
56883: 
56884:     Säiliöautoliikenteessä on tapahtunut huoles-       Näin suurta rahtien alenemista ei voida pitää
56885: tuttavaa rahtikehitystä. Marraskuun 9 päivänä       oikeudenmukaisena ajankohtana, jolloin säiliö-
56886: 1970 alkanut ajoseisaus säiliöautokuljetuksissa     auton hankintahinta kohoaa 10 000-15 000
56887: päättyi 17. 11. 1970, jolloin valtakunnansovit-     markan vuosivauhtia. Lisäksi vakuutusmaksut
56888: telija Sunila sai aikaan sopimuksen öljy-yhtiöi-    kohoavat 1. 12. 1971 alkaen 12.5 % :lla. Mai-
56889: den ja säiliöautoliikennöitsijöiden kesken. So-     nittakoon edelleen, että kuitenkin öljy-yhtiöt
56890: pimuksen nojalla rahteja saatiin korotetuksi        ovat saaneet rahtien korotuksen yhteydessä vas-
56891: 11 % :lla. Sovittiin myös siitä, että rahdit tar-   taavan korotuksen myyntihintoihinsa.
56892: kistetaan kahdesti vuodessa, tammi- ja heinä-          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
56893: kuussa. Kun tarkistus suoritettiin heinäkuussa      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
56894: 1971, saatiin kohonneiden kustannusten vuok-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
56895: si 6.6 % :n lisäkorotus entiseen rahtiin. Tästä     raavan kysymyksen:
56896: sopimusrahdista liikennöitsijät saivat nauttia
56897: vain 2 kuukautta 3 päivää eli 27. 8. 1971-                    Tietääkö Hallitus, että säiliöautojen
56898: 30. 10. 1971.                                              rahtimaksuja on ale1111ettu 1. 11. 1971
56899:     Tämän jälkeen tahtikehitys on kulkenut huo-            lähtien 6-12 %:lla vastoin valtakun-
56900: lestuttavaan suuntaan. Jostain syystä rahteja              nansovittelijan, öljy-yhtiöiden ja säiliö-
56901: on laskettu 1. 11. 1971 noin 6-12 %:lla. Rah-              autoliikennöitsijöiden sopimusta ja
56902: :tien aleneminen on suurinta kehitysalueilla eli              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
56903: Pohjois- ja Itä-Suomessa, mikä on täysin vas-              tämän epäoikeudenmukaisen tilanteen
56904: toin valtiovallan lupauksia kehitysaluepolitiikan          korj aarniseksi?
56905: tehostamisesta.
56906:         Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1971.
56907: 
56908:                                        J. Juhani Kortesalmi.
56909: 
56910: 
56911: 
56912: 
56913: 31/72
56914: 2
56915: 
56916: 
56917: 
56918: 
56919:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
56920: 
56921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesta myös siitä, että öljy-yhtiöt toisaalta ja Suo-
56922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         men Kuorma-autoliitto ry ja Säiliöautoliiken-
56923: olette 9 päivänä joulukuuta 1971 päivätyn kir-        nöitsijät ry toisaalta asettavat keskuudestaan
56924: jenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       toimikunnan, jonka tehtävänä on tutkia ja sel-
56925: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vittää, millä tavoin voitaisiin säiliöautokulje-
56926: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       tusten taksaperusteita yhtenäistää, yksinkertais-
56927: sesta kysymyksestä n:o 309:                           taa sekä saattaa täsmällisemmin syntyviä kus-
56928:                                                       tannuksia vastaaviksi.
56929:           "Tietääkö Hallitus, että säiliöautojen         Joulukuun 29 päivänä 1970 muodostettiin
56930:        tahtimaksuja on alennettu 1. 11. 1971          kyseinen neuvottelukunta Säiliöautoliikennöit-
56931:        lähtien 6-12 %:lla vastoin valtakun-           sijät ry:n, Suomen Kuorma-autoliitto ry:n ja
56932:        nansovittelijan, öljy-yhtiöiden ja säiliö-     öljy-yhtiöiden edustajista.
56933:        autoliikennöitsijöiden sopimusta ja               Neuvottelukunta nimitettiin öljyalan säiliö-
56934:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         autokuljetusten neuvottelukunnaksi, ja se sai
56935:        tämän epäoikeudenmukaisen tilanteen            tehtäväkseen laatia suosituksen yhdenmukaisista
56936:        korj aarniseksi? ''                            maksuperusteista ja ikuljetusmaksuista öljyalalla.
56937:                                                       Tämän neuvottelukunnan laajamittaisen ja pe-
56938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rusteellisen työn tuloksena valmistui 12. 5.
56939: vasti seuraavaa:                                      1971 pöytäkirja säiliöautojen kustannuksia, kul-
56940:    Kysymyksen perusteluissa mainitaan, että säi-      jetusmaksuja ja maksuperusteita koskevista tut-
56941: liöautoliikenteessä on tapahtunut huolestuttavaa      kimuksista, laskelmista ja neuvotteluista eli ns.
56942: rahtikehitystä. Kun tahtikorotus saatiin säiliö-      vihreä kirja. Tämä pöytäkirja sisältää myös suo-
56943: autorahteihin, siitä saivat nauttia liikennöitsijät   situksen yhdenmukaisista maksuperusteista öljy-
56944: vain pari kuukautta, minkä jälkeen rahteja on         alan säiliöautokuljetuksissa. Suositus käsiteltiin
56945: laskettu n. 6-12 %.                                   ja hyväksyttiin sekä öljy-yhtiöiden että Säiliö-
56946:    Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosaston       autoliikennöitsijät ry:n taholla.
56947: antaman selvityksen mukaan esittivät syyskuussa          Tämän jälkeen Säiliöautoliikennöitsijät ry
56948: 1970 Säiliöautoliikennöitsijät ry, joka edustaa       teki sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen
56949: n. 80 % maamme yksityisestä säiliöautoliiken-         öljyalan kuljetusmaksujen korottamisesta "vih-
56950: teestä, öljy-yhtiöille neuvotteluja siirtymisestä     reän kirjan" tasolle, joka merkitsi ilmoituksen
56951: koko maassa sellaiseen rahtijärjestelmään, joka       mukaan keskimäärin 6.6 % :n korotusta siihen
56952: silloista järjestelmää paremmin ottaisi huo-          asti voimassa olleeseen rahtitasoon.
56953: mioon ja korvaisi kuljetustoiminnasta syntyvät           Hintaneuvosto teki eloikuun 9 päivänä 1971
56954: kustannukset. öljy-yhtiöt ilmoittivat olevansa        asiaa koskevan päätöksen, jossa hintajaosto an-
56955: halukkaita neuvottelemaan asiasta, ja asiaan liit-    toi suostumuksena säiliöautoliikenteen kuljetus-
56956: tyvät neuvottelut käynnistettiin.                     maksujen korottamiseen öljyalan säiliöautokulje-
56957:    Nämä neuvottelut keskeytyivät yksityisen säi-      tusten neuvottelukunnan pöytäkirjan mukaisesti
56958: liöautokaluston seisokkiin marraskuussa 1970.         sekä muiden kuorma- ja pakettiautojen kulje-
56959: Kuljetusten seisauttaminen johtui siitä, että lii-    tusmaksujen korottamise~ keskimäärin enin-
56960: kennöitsijäyhdistys ei katsonut voivansa hyväk-       tään 7% (Hj 175/30/71 § 5).
56961: syä hinta- ja palkkaneuvoston päätöstä 7 % :n            Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto an-
56962: korotuksesta silloisiin rahteihin pitäen sitä riit-   toi elokuun 16 päivänä 1971 liikenneministe-
56963: tämättömänä. Kuljetusseisauksen lopettamisneu-        riölle päätöksen, jonka mukaan moottoriajo-
56964: vottelujen päätöspöytäkirjassa sovittiin, paitsi      neuvoasetuksen perusteella harjoitettavassa am-
56965: liikennöitsijäin saamasta 11 % :n rahtikorotuk-       mattimaisessa tilaus- ja linjaliikenteessä hinta-
56966:                                                                                                     3
56967: 
56968: säännöstelymääräysten mukaisesti noudatettuja       siakin on tapahtunut, mutta tällöin on kor-
56969: kuljetusmaksuja saa korottaa keskimäärin enin-      jattu eräitä epäsuhteita.
56970: tään 7 prosentilla ja säiliöautoliikenteen kulje-      Ratkaistessaan vaikeata säiliöautokuljetusmak-
56971: tusmaksuja saa tarkistaa öljyalan säiliöautokul-    sujen kysymystä ovat viranomaiset pyrkineet oi-
56972: jetusten neuvottelukunnan pöytäkirjan mukai-        keudenmukaiseen päätökseen kuten ilmenee
56973: sesti.                                              hintajaoston päätöksestä antaa suostumuksensa
56974:    Säiliöautokustannusten nousu huomioitiin         säiliöautoliikenteen kuljetusmaksujen korottami-
56975: nestemäisten polttoaineiden hinnoissa siten,        seen öljyalan säiliöautokuljetusten neuvottelu-
56976: että sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto    kunnan pöytäkirjan mukaisesti. Tapa jolla pää-
56977: antoi uudet päätökset elokuun 27 päivänä 1971       tös yhtiöiden ja liikennöitsijöiden kesken teke-
56978: nestemäisten polttoaineiden korotetuista hin-       millä sopimuksilla on käytännössä toteutettu,
56979: noista, joihin mm. säiliöautorahtien nousu          lienee aiheuttanut tyyytymättömyyttä eräiden
56980: sisältyi.                                           liikennöitsijöiden taholta. Ammattiautoilijain
56981:    Koska uutta järjestelmää ei laskentateknilli-    Unioni ry (KAF:n jäsenliitto) on marraskuun
56982: sistä syistä voitu ottaa käyttöön välittömästi      28 päivänä 1971 päivätyssä kirjelmässään minis-
56983: edellä mainitusta päivästä lukien, sopivat öljy-    teriölle esittänyt näkökohtia asiassa. Suomen
56984: yhtiöt ja Säiliöautoliikennöitsijät ry keskenään    Kuorma-autoliitto ry ja Säiliöautoliikennöitsijät
56985: siitä, että ylimenokautena maksetaan 6.6 % :n       ry ovat tämän johdosta antaneet selvityksen
56986: korotus suoraan aikaisempiin rahteihin. Samalla     joulukuun 15 päivänä 1971. Sen mukaan ovat
56987: ne sopivat uuden tahtijärjestelmän käyttöön-        Säiliöautoliikennöitsijät ry järjestäneet joulu-
56988: otosta 1. 11. 1971 lukien.                          kuun 12 päivänä jäsenkokouksen Tampereella
56989:    Sen johdosta, että ministeriölle esitettiin      kannan ottamista varten edellä mainittuun "vih-
56990: "vihreän kirjan" sisältävän eräiltä osin myös       reään kirjaan". Kokouksessa pidetyssä äänestyk-
56991: taksan alennuksia vaikkakin niiden määrä on         sessä hyväksyttiin "vihreän kirjan" mukaiset
56992: vähäinen ja vaikutus kokona.isuuteen katsoen        kuljetusmaksut 329 äänellä käytössä pidettä-
56993: pieni on sosiaali- ja terveysministeriön hinta-     viksi, vastustavien äänten lukumäärän ollessa
56994: osasto pyytänyt ja saanut asian selvittämistä       91. Näin ollen katsoo Säiliöautoliikennöitsijät ry
56995: varten lausunnot öljy-yhtiöiltä ja Suomen            "vihreän kirjan" käytön liikennöitsijäin keskuu-
56996: Kuorma-autoliitto ry:ltä. Kummankin lausun-         dessa tuleen ratkaistuksi. Kun uuteen säiliöauto·
56997: non mukaan on säiliöautorahtien muutos toteu-        kuljetusmaksujen tariffiin voi vieläkin jäädä
56998: tettu kahdessa erässä öljy-yhtiöiden ja Säiliö-     epäsuhteita, voidaan tällaiset tapaukset ha.ke-
56999: autoliikennöitsijät ry:n keskinäisen sopimuksen     muksesta ottaa uudelleen käsiteltäviksi ja mah-
57000: mukaisesti. Lausunnoista ilmenee, että alennuk-     dolliset epäkohdat korjata.
57001:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1972.
57002: 
57003: 
57004:                                            Kauppa- ja teollisuusministeri Gunnar Korhonen.
57005: 4
57006: 
57007: 
57008: 
57009: 
57010:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
57011: 
57012:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avvecklande av transportstoppet överenskom
57013: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        man, utom om en 11 % frakthöjning åt åkeri-
57014: nr 309 av den 9 december 1971 till vederbö-          idkarna, att oljebolagen å ena sidan och Suomen
57015: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         Kuorma-autoliitto ry samt Säiliöautoliikennöitsi-
57016: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-          jät ry å andra sidan skulle bland sig tillsätta en
57017: salmi ställda spörsmål:                              bestyrelse med uppgift att undersöka och ut-
57018:                                                      reda på vilket sätt taxegrunderna för tankbils-
57019:           "Är Regeringen medveten om att             transporter skulle kunna förenhetligas, förenklas
57020:        tankbilarnas fraktavgifter sänkts räknat      och bringas att mera exakt matsvara kostna-
57021:        från 1. 11. 1971 med 6-12% i strid            derna.
57022:        med överenskommelsen mellan riksför-              Den 29 december 1970 tillsattes en konsulta-
57023:        likningsmannen, oljebolagen och tank-         tivnämnd av representanter för Säiliöautoliiken-
57024:        vagns-åkeriidkarna, och                       nöitsijät ry, Suomen Kuorma-autoliitto ry och
57025:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       oljebolagen.
57026:        taga för avhjälpande av detta orätt-
57027:        mätiga förhållande?"                             Nämnden kallades öljyalan säiliöautokuljetus-
57028:                                                      ten neuvottelukunta och den fick till uppgift
57029:                                                      att utarbeta en rekommendation om enhetliga
57030:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          avgiftsgrunder och transportavgifter inom olje-
57031: anföra följande:                                     branschen. Resultatet av nämndens omfattande
57032:    I motiveringen för spörsmålet nämns, att en       och grundliga arbete var ett 12. 5. 1971 färdig-
57033: oroande utveckling av frakterna ägt rum inom         ställt protokoll angående undersökningar, kal-
57034: tanksbilstrafiken. Då frakthöjning erhölls för       kyler och förhandlingar rörande kostnaderna för
57035: tankbilsfrakterna, fick åkeriidkarna åtnjuta den-    tankbilar, transportavgifter och avgiftsgrunder,
57036: na förmån endast ett per månader, varefter           eller den s.k. "gröna boken". Detta protokoll
57037: frakterna sänktes med ca 6-12 %.                     innefattar även en rekommendation angående
57038:    Enligt utredning från social -och hälsovårds-     enhetliga avgiftsgrunder för tankbilstransporter
57039: ministeriets prisavdelning föreslog Säiliöauto-      inom oljebranschen. Rekommendationen be-
57040: liikennöitsijät ry, som representerar omkring        handlades och godkändes av både oljebolagen
57041: 80 % av vårt lands privata tankbilstrafik, i         och Säiliöautoliikennöitsijät ry.
57042: september 1970 för oljebolagen underhandlingar           Härefter gjorde Säiliöautoliikennöitsijät ry
57043: om övergång i hela landet till ett sådant frakt-     hos social- och hälsovårsdministeriet en fram-
57044: system som bättre än det dåvarande systemet          ställning om höjning av transportavgifterna
57045: skulle beakta och ersätta kostnaderna för trans-     inom oljebranschen tili den i "gröna boken"
57046: portverksamheten. Oljebolagen meddelade, att         angivna nivån, vilket enligt upgift innebar en
57047: de var villiga tili underhandlingar, och överlägg-   höjning av den dittills gällande fraktnivån med
57048: ningar inleddes.                                     i medeltal 6.6 %.
57049:    Dessa underhandlingar avbröts genom att               Prisrådet fattade den 9 augusti 1971 ett be-
57050: den privata tankbilsmaterielen stoppade kör-         slut i saken, enligt vilket prissektionen gav
57051: ningarna i november 1970. Transportinställelsen       sitt tillstånd till höjning av transportavgifterna
57052: berodde på att åkeriidkarföreningen icke ansåg       inom tankbilstrafiken enligt det av nämnden
57053: sig kunna godkänna pris- och lönerådets beslut       för tankbilstransporter inom oljebranschen upp-
57054: om höjning av de dåvarande frakterna med              gjorda protokollet samt till höjning av övriga
57055: 7 %, vilket föreningen ansåg otillräckligt. I        last- och paketbilstransporttaxor med i medel-
57056: beslutsportokollet över underhandlingarna om         tal högst 7% (Hj 175/30/71 § 5).
57057:                                                                                                        5
57058: 
57059:     Social- och hälsovårsdministeriets prisavdel-     mellan oljebolagen och Säiliöautoliikennöitsijät
57060: ning avlät den 16 augusti 1971 tili trafikmi-         ry. Av dessa utlåtanden framgår, att även ned-
57061: nisteriet ett beslut, enligt vilket transportavgif.   sättningar har förekommit, men att därvid vissa
57062: ter som i enlighet med prisregleringsbestämmel·       disproportioner har rättats.
57063: serna tillämpats i yrkesmässig beställnings- och         Myndigheterna har vid lösandet av den svåra
57064: busstrafik på basen av motorfordonsförordnin-         frångan om tankbilstransportavgifterna strävat
57065: gen fick höjas med i medeltal högst 7 procent,        tili att nå en rättvis lösning, såsom framgår
57066: och transportavgifterna inom tankbilstrafiken         av prissektionens beslut att ge tillstånd till
57067: fick justeras i överenstämmelse med sagda             höjning av transportavgifterna inom tankbils-
57068: nämnds protokoll.                                     trafiken enligt det av nämnden för tankbils-
57069:     Stegringen av tankbilskostnaderna beaktades       transporter inom oljebranschen uppgjorda pro-
57070: i prisen för flytande bränsle så, att social- och     tokollet. Det sätt på vilket beslutet förverkligats
57071: hälsovårdsministeriets prisavdelning den 27 au-       i praktiken genom överenskommelser mellan
57072: gusti 1971 utfärdade nya beslut angående för-         bolagen och ålreriidkarna torde ha väckt miss-
57073: höjda priser för flytande bränsle, i vilka bl.a.      nöje bland vissa åkeriidkare. Ammattiautoili-
57074: de stegrade tankbilsfrakterna innefattades.           jain Unioni ry ( KAF-medlemsförbundet) fram-
57075:     Då det nya systemet av kalkyleringstekniska       lade sina synpunkter i saken i en skrivelse tili
57076: skäl inte kunde tas i bruk omedelbart ovan-           ministeriet av den 28 november 1971. Suomen
57077: nämnda dag, överenskom oljebolagen och Säi-           Kuorma-autoliitto ry och Säiliöautoliikennöitsi-
57078: liöautoliikennöitsijät ry sinsemellan att under       jät ry har med anledning härav avgivit en ut-
57079: övergångstiden skulle betalas en höjning av           redning den 15 december 1971. Enligt den
57080: 6.6 % direkt på de tidigare frakterna. Samtidigt      föranstaltade Säiliöautoliikennöitsijät den 12
57081: skedde en överenskommelse dem emellan om              december ett medlemsmöte i Tammerfors för
57082: tillämpning av det nya fraktsystemet räknat           att man skulle taga ställning till ovannämnda
57083: från 1. 11. 1971.                                     "gröna bok". Vid omröstning under mötet
57084:     På grund av att för ministeriet angavs, att       godkändes de i "gröna boken" upptagna trans-
57085:  "gröna boken" i vissa delar innehöll även taxe-      portavgifterna med 329 röster, medan antalet
57086:  nedsättningar, även om deras belopp var obe-         motståndare var 91. Säiliöautoliikennöitsijät ry
57087:  tydligt och deras inverkan på helheten ringa,        anser sålunda att frågan om tillämpning av
57088:  har social- och hälsovårdsministeriets prisav-       "gröna boken" bland åkeriidkarna blivit av-
57089:  delning begärt och för sakens utredande er-          gjord. Då disproportion ännu kan förekomma
57090:  hållit utlåtanden av oljebolagen och Suomen          i tariffen för tankbilstransporter, kan sådana
57091:  Kuorma-autoliitto ry. Enligt vartdera utlåtandet     fall på ansökan upptas till ny prövning och
57092:  har ändringen av tankbilsfrakterna genomförts        eventuella missförhållanden rättas.
57093:  i två etapper enligt inbördes överenskommelse
57094:       Helsingfors den 10 januari 1972.
57095: 
57096: 
57097:                                                 Handels- och industriminister Gunnar Korhonen.
57098: Kirj. ksm. n:o 310.
57099: 
57100: 
57101: 
57102: 
57103:                                   Mattila: Lisäalueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin.
57104: 
57105: 
57106:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
57107: 
57108:    Viime päivinä on jälleen mm. Helsingin kau-       sissa. Uusia virastoja perustettaessa olisi selvitet-
57109: pungin talousarviokeskustelussa esitettyjen lau-     tävä niiden sijoituspaikka ratkaisun kokonaisvai-
57110: suntojen takia syntynyt hälyä pelosta, että pää-     kutukset huomioon ottaen.
57111: kaupunki pyrkii saamaan liitetyksi itseensä             Pääsyy vaikeaan ja kalliiseen asuntotilantee-
57112: alueita naapurikunnista Espoosta ja Helsingin        seen, asumalähiöiden syntymiseen ja ajan tuhlau-
57113: maalaiskunnasta. Yhteiskuntamoraalinkin kan-         tumiseen työmatkoihin on työpaikkojen liiallinen
57114: nalta voidaan asettaa kyseenalaiseksi se, että       keskittäminen kantakaupunkiin. Tästä syystä
57115: tällainen hanke on pantu vireille hallituksen toi-   koko Helsingin seutu ei ole päässyt jäsenty-
57116: meesta, jonka johdossa on Helsingin ylipormes-       mään tarkoituksenmukaiseksi ja viihtyisäksi elin-
57117: tari.                                                ympäristöksi. Valtakunnallisesti Helsinki on
57118:    Helsingin ja koko Helsingin seudun ongelma-       kasvanut epätaloudellisiin mittoihin.
57119: han on se, että keskustan liikenteellisesti epä-        Edellä esitetyn perusteella on selvää, että li-
57120: edulliselle ruuhka-alueelle on poliittisin päätök-   säalueiden liittäminen Helsinkiin on vahingol-
57121: sin keskitetty paljon sellaisiakin työpaikkoja,      lista. Kun mammuttikunta lisäksi kaventaa kun-
57122: joiden ei ole eduksi olla siellä. Liitosajatuksen    talaisten itsehallintomahdollisuuksia ja kunnal-
57123: esillä pitäminen ilmentää sitä, ettei tähän perus-   lista kansanvaltaa, olisi kenties pikemminkin
57124: kysymykseen ja vaikeuksien varsinaiseen syyhyn       pyrittävä jakamaan Helsingin kaupunki useam-
57125: haluttaisi puuttua. Nykyinen tilanne ja sitä myö-    paan kuntaan. Helsingin seudun yhteistyö on
57126: täilevä politiikka on kaikkien etujen vastainen      parhaiten luotavissa itsenäisten kuntien poh-
57127: lukuunottamatta suppeita, mutta rikkaita ja vai-     jalta syntyvin ratkaisuin, niin kuin on suunni-
57128: kutusvaltaisia kantakaupungin kiinteistönomis-       teltukin tapahtuvaksi.
57129: tajapiirejä.                                            Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
57130:    Nykyinen tilanne aiheuttaa myös valtiolle suu-    järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
57131: ria kustannuksia. Helsinkiin sijoitetut virastot     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
57132: joutuvat maksamaan huikeita vuokria. Lisäksi         seuraavan kysymyksen:
57133: virastojen työ kärsii siitä, että ne on hajoitettu
57134: moniin paikkoihin, sama virasto jopa kymmen-                    Onko Hallitus tietoinen Helsingin kau-
57135: määrään eri paikkoja. Virastojen toistuvat muu-              pungin pyrkimyksestä saada lisäalueita
57136: tot vaikeuttavat niiden toimintaa. Myös tähän                naapurikunnistaan, ja jos on,
57137: olisi paras ratkaisu kantakaupungin työpaikko-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
57138: jen vähentäminen. Valtion tulisikin siirtää sovel-           ryhtyä alueliitosuhan poistamiseksi Hel-
57139: tuvat virastot pois Helsingistä. Näinhän menetel-            singin seudulta?
57140: lään parhaillaan mm. Tukholman suhteen Ruot-
57141:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1971.
57142: 
57143:                                            Matti Mattila.
57144: 
57145: 
57146: 
57147: 
57148: 1348/71
57149: 2
57150: 
57151: 
57152: 
57153: 
57154:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
57155: 
57156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa           sisäasiainministeriö on kiinnittänyt selvitysmie-
57157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            hen huomiota siihen, että selvityksessä ei ole ky-
57158: olette 10 päivänä joulukuuta 1971 päivätyn kir-          symys sen selvittämisestä, mikä eri näkökannat
57159: jeenne n:o 1956 ohella lähettänyt valtioneuvos-          ja vaihtoehdot huomioon ottaen voitaisiin katsoa
57160: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-        tarkoituksenmukaisimmaksi kunnalliseksi jaoi-
57161: jennöksen kansanedustaja Matti Mattilan kirjalli-        tukseksi Helsingin kaupungin ja sen naapurikun-
57162: sesta kysymyksestä n:o 310, jossa tiedustellaan:         tien välillä, vaan ainoastaan sellaisista mahdolli-
57163:                                                          sista rajoitetuista alueliitoksista, joihin on viitat~
57164:            "Onko Hallitus tietoinen Helsingin            tu kunnallisen yhteistoiminnan järjestysmuoto-
57165:         kaupungin pyrkimyksestä saada lisäaluei-         komitean I mietinnön sivuilla 74 ja 87.
57166:         ta naapurikunnistaan, ja jos on,
57167:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Selvitysmiehen alustava ehdotus on valmistu-
57168:         ryhtyä alueliitosuhan poistamiseksi Hel-         nut toukokuussa 1971, ja hänen työnsä jatkuu.
57169:         singin seudulta?"                                Näin ollen enempää sisäasiainministeriö kuin
57170:                                                          valtioneuvostakaan ei vielä ole ottanut ehdotuk-
57171:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          seen kantaa.
57172: seuraavaa:                                                  Asia kytkeytyy kysymykseen Helsingin, Es-
57173:     Sisäasiainm.in.iSiteriö määräsi kesällä 1970 :toi-   poon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Vantaan
57174: mitusjohtaja L. 0. Johansonin toimitJtamaan              kauppalan erinäisten yhteisten tehtävien hoidon
57175: kumallisen j1aoiltUksen muuttamisesta aooetun            järjestämisestä edellä mainitussa mietinnössä eh-
57176: lain mrukaan selvityksen s~tä, onko kunnal-              dotetun seutukuntahallinnon muodossa tai
57177: li-sta j,aoittusta Helsingin karupungin ja sen           muulla tavoin.
57178: jonkin tai joidenkin naapurikuntien väliJllä                Kummankaan mainitun asian ratkaisemiseen
57179: tarpeen muuttaa rajOOJtarkistuksia tJai muu-             ei ilmeisestikään ole ajallisesti edellytyksiä ny-
57180: toin suppea:hkoja aluesiirtoja toimeenpane-              kyisen hallituksen toimesta. Asiat ovat sitä paitsi
57181: mall'a sekä tehdä selvityksen perusteella ne eh-         sen laatuisia, että ne jo tästä syystä on jätettävä
57182: dotukset, joihin on aihetta. MarraJSkuussa 1970          seuraavan hallituksen ratkaistaviksi.
57183:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1971.
57184: 
57185: 
57186:                                                                  Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
57187:                                                                                                      3
57188: 
57189: 
57190: 
57191: 
57192:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
57193: 
57194:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        påpekade ministeriet för inrikesärendena för
57195: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      utredningsmannen, att det i hans uppdrag inte
57196: nr 1956 av den 10 december 1971 tili veder-        är fråga om att reda ut hur den kommunala
57197: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     indelningen mellan Helsingfors och dess grann-
57198: av följande av riksdagsman Matti Mattila ställda   kommuner skulle kunna anses bli mest ända-
57199: skriftliga spörsmål nr 31 0:                       målsenlig med beaktande av olika synpunkter
57200:                                                    och alternativ, utan endast om sådana even-
57201:           ''Är Regeringen medveten om Helsing-     tuella begränsade inkorporeringar, vartili hän-
57202:        fors stads bemödanden att få ytterligare    visats på sidorna 74 och 87 i kommittens för
57203:        områden från grannkommunerna, och om        organisering av samarbetet mellan kommunerna
57204:        så är fallet,                               I betänkande.
57205:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Utredningsmannens preliminära förslag före-
57206:        taga för att undanröja hotet om inkorpo-    låg i maj 1971 och hans arbete fortsätter. För-
57207:        reringar i Helsingforsregionen?"            denskull har varken ministeriet för inrikesären-
57208:                                                    dena eller statsrådet ännu tagit ställning tili för-
57209:                                                    slaget.
57210:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Tili saken ansluter sig frågan om ordnande av
57211: samt anföra följande:                              vissa för städerna Helsingfors, Esbo och Gran-
57212:    Ministeriet för inrikesärendena förordnade      kulla samt Vanda köping gemensamma uppgif-
57213: sommaren 1970 verkställande direktören L. 0.       ter, antingen i form av en sådan regionkommun-
57214: Johansan att enligt lagen angående ändring i       förvaltning som föreslås i ovan nämnda betän-
57215: kommunal indelning göra en utredning om, hu-       kande eller på annat sätt. Också denna fråga är
57216: ruvida det är motiverat att den kommunala in-      alltjämt under behandling.
57217: delningen mellan Helsingfors stad och någon           Uppenbarligen Hnns det icke några tidsmäs-
57218: ellet några av dess grannkommuner ändras ge-       siga förutsät~r för att någondera av de
57219: nom gränsjusteringar ellet eljest genom smärre     nämnda frågorna skulle kunrrm avgöras av den
57220: överföringar av områden, samt uppdrog åt ho-       nuVJarande regeningen. Fvågorna är dessutom
57221: nom att på grundval av utredningen framlägga        av den arten, att de redan a:v denna orsak bör
57222: de förslag ·som är påtkaJlade. I november 1970      avgöras av följa:nde regering.
57223:      Helsingfors den 22 december 1971.
57224: 
57225: 
57226:                                               Minister för inrikesärendena      Heikki Tuominen.
57227: <:irj. ksm. n:o 311.
57228: 
57229: 
57230: 
57231: 
57232:                                   Rekonen ym.: Vähimmäiskansaneläkkeen korottamisesta.
57233: 
57234: 
57235:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
57236: 
57237:    Tapahtuneiden ja yhä jatkuvien hintojen,             Työeläkekassoilla ja säätiöillä on valtavia ra-
57238: naksujen ja vuokrien sekä erilaisten välillisten     hastoja, joita yhä vain kasvatetaan. Näin ollen
57239:  a välittömien verojen korotusten seurauksena        on olemassa kaikki mahdollisuudet alimpien työ-
57240: :>Vat vähävaraiset ja pientä eläkettä saavat elä-    eläkkeiden korottamiseen kunhan vain työeläke-
57241: <:eläiset joutuneet entistäkin suurempiin vai-       lakia parannetaan.
57242: <:euksiin.                                              Valtion tilinpäätös osoitti vuonna 1970 423
57243:    Jo viime vuoden puolella alkanut voimakas         miljoonan markan ylijäämää. Kuluvan vuoden
57244: jintojen nousu on kuluvan vuoden aikana yhä          syyskuun loppuun mennessä oli valtion kas-
57245: v-ain kiihtynyt. Jopa virallinen elinkustannus-      saan kertynyt 700 miljoonaa markkaa enemmän
57246: indeksi on noussut kuluvan vuoden 9 ensim-           tuloja kuin mitä valtion menot olivat olleet, jo-
57247: näisen kuukauden aikana 18 pistettä eli 8 pro-       ten kaikki edellytykset kansaneläkkeiden tuntu-
57248: ;enttia. Toisaalta tiedetään, ettei elinkustannus-   vaan korotukseen ovat olemassa. Eläkeläisiä ei
57249: 'mdeksi anna todellista kuvaa siitä missä mää-       lämmitä se, että jokin sosiaalipoliittinen klubi
57250: rin ovat nousseet elintarvikkeet ja muut kulu-       pohtii eläkeasioita mm. sitä, että tulisiko kan-
57251: tustarvikkeet, joita mm. eläkeläiset käyttävät.      saneläkkeetkin laittaa verolle. Tarvitaan käytän-
57252: Elinkustannusindeksi mittaa nykyisin huomat-         nön toimenpiteitä eläkkeiden korottamiseksi.
57253: tavasti suurituloisempien indeksiperheiden me-       Eläkeläisten vaikeaa asemaa ei paranneta EEC:
57254: lloja kuin mitä suurin osa eläkeläisistä saa tu-     hen liittymisellä eikä arvonlisäverojärjestelmään
57255: loja. Eläkeläisten valtaasahan käyttää suurim-       siirtymisellä, jotka vain merkitsevät jatkuvia
57256: man osan eläkkeistään ruoka- ja muihin välttä-       hintojen ja verojen korotuksia, työttömyyttä ja
57257: mättömyystarvikkeisiin, koska eläkeläisten tu-       kaikkien työtätekevien toimeentulon vaikeutu-
57258: lot eivät juuri muuhun riitä. Ne tarvikkeet, joita   mista.
57259: eläkeläiset käyttävät ovat nousseet kaikista eni-       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
57260: ten.                                                 37 §:n 1 momenttiin vedoten esitämme valtio-
57261:    Eläkeläiset ovat jääneet hintojen ja maksujen     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
57262: korotusvyöryssä suhteellisesti vieläkin heikom-      seuraavan kysymyksen:
57263: paan asemaan kuin mikään muu väestöryhmä.
57264: Siksi on välttämätöntä, että jo useiden vuosien                Aikooko Hallitus antaa Eduskunnalle
57265: aikana tapahtunut eläkkeiden jälkeenjääneisyys              esityksen kansaneläkelain niin muutta-
57266: kiireellisesti poistetaan. Vähin vaatimus on, että          miseksi, että alin maksettava eläke on
57267: eläkeläiset saavat osuutensa kansantulon kas-               vähintään 550 markkaa kuukaudessa?
57268: vusta mitä vaille he ovat jääneet.
57269:         Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1971.
57270: 
57271:            Heimo Rekonen.               Ensio Laine.                   Aarne Koskinen.
57272:            Taisto Sinisalo.             Mirjam Tuominen.               P. Puhakka.
57273: 
57274: 
57275: 
57276: 
57277: 32/72
57278: 2
57279: 
57280: 
57281: 
57282: 
57283:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
57284: 
57285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaer
57286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seuraavaa:
57287: olette 10 päivänä joulukuuta 1971 päivätyn kir-      Kansaneläkelain muuttaminen siten, että alir
57288: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   maksettava eläke on vähintään 550 markka~
57289: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    kuukaudessa, tulisi lisäämään kansaneläkelair
57290: Heimo Rekosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    mukaisia kustannuksia yli 2 600 miljoona~
57291: kysymyksestä n:o 311:                              markkaa vuodessa. Tällaiseen korotukseen ei olt
57292:                                                    mahdollisuuksia, ennen kuin on selvitetty, mi·
57293:           "Aikooko Hallitus antaa Eduskunnalle     ten rahoitus voidaan järjestää.
57294:        esityksen kansaneläkelain niin muuttami-
57295:        seksi, että alin maksettava eläke on vä-
57296:        hintään 550 markkaa kuukaudessa?"
57297:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1972.
57298: 
57299:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Alli Lahtinen.
57300:                                                                                                   3
57301: 
57302: 
57303: 
57304: 
57305:                          T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
57306: 
57307:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordn~gen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
57308: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse       samt anföra följande:
57309: ; de~ 10 december 1971 tili vederbörande med-        En ändring av folkpensionslagen så, att den
57310: :m av statsrådet översänt en avskrift av ett av   lägsta pension som utbetalas är minst 550 mark
57311: ksdagsman Heimo Rekonen m. fl. undertecknat       i månaden, skulle öka kostnaderna enligt folk-
57312: criftligt spörsmål nr 311 av följande lydelse:    pensionslagen med över 2 600 miljoner mark
57313:                                                   om året. En dylik förhöjning är inte möjlig,
57314:          "Ämnar Regeringen avlåta en propo-       förrän man h!llr utrett hur finansieringen kan
57315:       sition tili Riksdagen med förslag tili      ordnas.
57316:       ändring av folkpensionslagen så, att den
57317:       lägsta pension som utbetalas är minst
57318:       550 mark i månaden?"
57319:     Helsingfors den 7 januari 1972.
57320: 
57321:                                                   Social- och hälsovårdsminister Alli Lahtinen.
57322: Kirj. ksm. n:o 312.
57323: 
57324: 
57325: 
57326: 
57327:                                   Saarto ym.: Julkisen liikenteen palvelutason parantamisesta Hel-
57328:                                      singissä ja sen ympäristössä.
57329: 
57330: 
57331:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
57332: 
57333:    Julkisen liikenteen kehitys Helsingin kau-         palan ja Kauniaisten kauppalan muuttuessa
57334: punkiseudulla eli Helsingin kaupungin, Espoon         ensi vuoden alussa kaupungeiksi tulee liikenne-
57335: kauppalan, Kauniaisten kauppalan ja Helsingin         luvat niiden alueilla myöntämään näiden kau-
57336: maalaiskunnan alueella ei ole kyennyt seuraa-         punkien järjestysoikeus. Näi.n ollen tulevat ensi
57337: maan yleistä yhteiskunnallista kehitystä.             vuoden alusta lukien Helsingin kaupunkiseu-
57338:    Linja-auto- ja junayhteydet Helsingin kau-         dulla liikennelupia myöntämään liikenneminis-
57339: pungin keskustan ja Espoossa, Kauniaisissa ja         teriö, Helsingin kaupungin maistraatti sekä Es-
57340: Helsingin maalaiskunnassa sijaitsevien yhdys-         poon ja Kauniaisten kaupunkien järjestysoikeu-
57341: kuntien välillä ovat kyllä verrattain tyydyttä-       det. Kun liikennöitsijöitä puolestaan on useita
57342: västi hoidetut, mutta poikittaiset em. yhdys-         kymmeniä, on selvää, ettei tällä vuoden alussa
57343: kuntien väliset liikenneyhteydet julkisen liiken-     syntyväHä järjestelmällä kyetä poistamaan jul-
57344: teen osalta ovat hyvin puutteelliset tai puuttu-      kisessa liikenteessä Helsingin kaupunkiseudulla
57345: vat kokonaan.                                         vallitsevia puutteita.
57346:    Se että julkinen liikenne ei ole riittävästi          Julkisen liikenteen palvelusten lisääminen
57347: kehittynyt ja ettei se pääse tyydyttävästi kehit-     edellyttää ennen kaikkea kokonaisvaltaisempaa
57348: tymään Helsingin kaupunkiseudulla johtuu mm.          liikennelupien myöntämismenettelyä.
57349: seuraavista syistä:                                      Syksyllä 1970 liikenneministeriön toimesta
57350:    Yksityisille liikennöitsijöille on jo vuosia       perustettiin neuvottelukunta, jonka tehtäväksi
57351: sitten annettu kullekin oma liikenneke.nttänsä,       tuli etsiä keinoja julkisen liikenteen parantami-
57352: jonka alkupiste yleensä on Helsingin kaupungin        seksi Helsingin kaupunkiseudulla. Neuvottelu-
57353: keskustassa ~a päätepiste jossakin Espoossa,          kunnan työhön ovat osallistuneet liikenneminis-
57354: Kauniaisissa tai Helsingin maalaiskunnassa si-        teriön, Espoon kauppalan, Kauniaisten kauppa-
57355: jaitsevassa yhdyskunnassa. Näistä liikenneken-        lan, Helsingin maalaiskunnan, valtionrautatei-
57356: tistä yksityiset liikennöitsijät yleensä pitävät      den ja Linja-autoliiton edustajia. Neuvottelu-
57357: tiukasti kiinni eivätkä yleensä salli sellaisten      kunnan toimesta ei kuitenkaan vielä ole esitetty
57358: poikittaissuuntaisten liikennereittien perustami-     mitään ratkaisuehdotusta julkisen liikenteen pa-
57359: sia, jotka kulkisivat heidän liikennekenttiensä       rantamiseksi Helsingin kaupunkiseudulla.
57360: poikki.                                                  Vuoden 1971 kevättalvella liikenneministeriö
57361:    Toiseksi on osoittautunut vaikeaksi saada          esitti Helsingin seudun kunni.Ne tiedustelun
57362: yksityisiä lii!kennöitsijöitä yhdessä muodosta-       suhtautumisesta julkisen liikenteen toiminta-
57363: maan rengaslinjoja nykyisten säteittäisten linjo-     edellytysten parantamiseen Helsingin seudulla.
57364: jen päätepisteiden yhdistämisellä.                    Tähän tiedusteluun Helsingin seudun kunnat
57365:    Kolmanneksi yksityiset liikennöitsijät eivät       vastasivat periaatteessa myönteisesti. Helsingin
57366: ole halukkaita ottamaan hoitaakseen poikittais-       seudun kunnat ja erityisesti Helsingin kau-
57367: reittejä, jotka vielä toistaiseksi kannattavat hei-   punkiseudun edellä erikseen mainitut kunnat
57368: kommin kuin säteittäiset reitit.                      ovat siis jo ilmaisseet valmiutensa julkisen lii-
57369:    Voimassa olevien määräysten mukaan maini-          kenteen parantamisen puolesta.
57370: tuille reiteille liikenneluvat myöntää liikenne-         Helsingin kaupunkiseudun kuntien myöntei-
57371: ministeriö. Kaupungeissa, tässä tapauksessa           sen asenteen perusteella voitaisiin nyt jo ryhtyä
57372: Helsingin kaupungissa, liikenneluvat myöntää          parantamaan julkisen liikenteen sujuvuutta mm.
57373: Helsingin kaupungin maistraatti. Espoon kaup-         varaamaila julkiselle liikenteelle omia ajokais-
57374: 44/72
57375: 2
57376: 
57377: toja ruuhkautuvilla tie- ja katuosuuksilla työ-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäse.nen
57378: ja koulumatkojen ajaksi sekä ottaa harkittavaksi     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
57379: Helsingin kaupungin, Espoon kauppalan, Kau-
57380: niaisten kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
57381: alueella tapahtuvan bussi- ja linja-autoliiken-            ryhtyä julkisen liikenteen toimintaedel-
57382: teen liikennelupien myöntämisen siirtäminen                lytysten parantamiseksi ja julkisen lii-
57383: liikenneministeriöitä ja Helsingin kaupungin               kenteen palvelusten lisäämiseksi ja pal-
57384: maistraatilta näiden kuntien kunnallisvaltuusto-           velutason    parantamiseksi   Helsingin
57385: jen yhteisesti valitsemalle luottamuselimelle.             kaupungin, Espoon kauppalan, Kauniais-
57386:    Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjes-         ten kauppalan ja Helsingin maalaiskun-
57387: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-                  nan alueella?
57388:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1971.
57389: 
57390:                Veikko Saarto.                                  Terho Pursiainen.
57391:                                                                                                    3
57392: 
57393: 
57394: 
57395: 
57396:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
57397: 
57398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      gelmien ratkaisemiseksi onkin Helsingin kau-
57399: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pungin toimesta ryhdytty moniin toimenpitei-
57400: olette 18 päivänä joulukuuta 1971 päivätyn          siin, mm. julkisen liikenteen kaistoja on va-
57401: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rattu pääväylille, samaten on elokuussa 1971
57402: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       aloitettu kunnallinen pysäköintitarkkailu ollut
57403: edustaja Veikko Saarron ym. näin kuuluvasta         omiaan vähentämään yksityistä henkilöautolii-
57404: kirjallisesta kysymyksestä n:o 312:                 kennettä ns. Niemen alueella lisäten siten julki-
57405:                                                     sen liikenteen sujuvuutta.
57406:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Liikennekenttäperiaatteesta todettakoon, ettei
57407:        ryhtyä julkisen liikenteen toimintaedel-     tämä käsite ole esteenä liikenteen kaikinpuoli-
57408:        lytysten parantamiseksi ja julkisen lii-     selle kehittämiselle. Jos liikennetarvetta on ja
57409:        kenteen palvelusten lisäämiseksi ja pal-     anojan liikenne on tarkoituksenmukainen, ei
57410:        velutason    parantamiseksi    Helsingin     toinen yksityinen liikennöitsijä voi estää lii-
57411:        kaupungin, Espoon kauppalan, Kauniais-       kennetarpeellisen Hnjan perustamista.
57412:        ten kauppalan ja Helsingin maalaiskun-          Liikenneministeriön toimesta syksyllä 1970
57413:        nan alueella?"                               perustettu Helsingin ympäristön lähiliikenteen
57414:                                                     neuvotteluelin ( HYLL) työskentelee edelleen.
57415:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Sen työn pohjana ovat kuntien itsensä laatimat
57416: vasti seuraavaa:                                    liikennetutkimukset, -ennusteet sekä -suunnitel-
57417:    Helsingin seudun julkisen [iikenteen osalta      mat. Tähän mennessä on perehdytty Helsingin
57418: voidaan todeta, että lähikunnista Helsingin         osalta mm. oleviin liikenneongelmiin ja vii-
57419: keskustaan suuntautuva liikenne lienee tällä        meksi 3. 9. 1971 valmistuneeseen Helsingin
57420: hetkellä riittävä ja vuonna 1974 valmistuva         kaupungin julkisen pintaliikenteen yleissuunni-
57421: Martinlaakson sähkörautatie tuo siihen huo-         telmaan. Espoon kaupungin osalta o.n pereh-
57422: mattavasti parannusta.                              dytty vuoden 1971 aikana valmistuneeseen tut-
57423:    Poikittaisliikenne Helsingin seudulla ei ole     kimukseen julkisesta liikenteestä. Tutkimus si-
57424: kehittynyt siinä määr1n kuin keskustaan suun-       sältää nykytilanteen inventoinnin ja ehdotuksen
57425: tautuva liikenne, mikä on johtunut ensisijaisesti   yleissuunnitelmaksi. Vuoden viimeisessä ko-
57426: liikennetarpeen vähäisyydestä ja aiemmin myös       kouksessa joulun alla saattoi neuvottelukunta
57427: sopivien poikittaisväylien puutteesta. Kuitenkin    perehtyä nykyistä Vantaan kauppalaa koske-
57428: kehätien valmistumisesta lähtien ja sitä mu-        vaan tutkimukseen. Näitä tutkimuksia ei liene
57429: kaan kun matkustajamäärät ovat lisäänty.neet        vielä käsitelty kuntien päättävissä elimissä,
57430: on tätä liikennettä mahdollisuuksien mukaan         mutta sen tapahduttua voinee suunnitteluelin-
57431: lisätty. Tällä hetkellä on ministeriössä vireillä   kin ottaa niihin kantaa.
57432: useita poikittaisliikenneanomuksia ja ne ovat          Espoon ja Kauniaisten tultua kuluvan vuo-
57433: lausuntokierroksella. Näiden anomusten poh-         den alusta kaupungeiksi ovat ao. järjestysoikeu-
57434: jalta voitanee liikennettä edelleen parantaa.       det saaneet myös oikeuden myöntää liikenne-
57435:    Vuoden 1971 kevättalvella liikenneministe-       lupia toimialueelleen. On kuitenkin todettava,
57436: riön tahoha esitettyyn tiedusteluun annetut vas-    että näiden kaupunkien alueella pelkästään yh-
57437: taukset suurimmalta osalta toteavat liikenne-       den kunnan sisäinen liikenne toistaiseksi on
57438: ongelmien keskittyvän Helsingin kaupungin           melko vähäistä ja se voidaan hoitaa sellaisella
57439: alueelle varsinkin keskikaupungille. Näiden on-     linjaliikenteellä, joka ylittää kuntien rajoja ja
57440: 4
57441: 
57442: jonka liikenneluvat niinollen myöntää keskite-   tutkimuksen alaisena tällä hetkellä mm. kun-
57443: tysti liikenneministeriö. Kuinka julkinen lii-   na,llisen yhteistoiminnan järjestysmuotokomi-
57444: kenne lupien myöntämisen ja liikenteen hoidon    tean mietintöjen pohjalta eikä siihen tässä yh-
57445: kannalta voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa on    teydessä liene syytä puuttua.
57446:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1972.
57447: 
57448:                                                              Liikenneministeri Esa Timonen.
57449:                                                                                                     5
57450: 
57451: 
57452: 
57453: 
57454:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
57455: 
57456:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       har Helsingfors stad vidtagit många åtgärder,
57457: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        bl. a. har på huvudlederna reserverats körfält
57458: av den 18 december 1971 tili vederbörande            för kollektivtrafiken. Lisaså har den i augusti
57459: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       1971 inledda kommunala parkeringskontrollen
57460: jande av riksdagsman Veikko Saarto m. fl.            varit ägnad att minska den privata personbils-
57461: ställda spörsmål nr .312:                            trafiken på den s. k. Helsingfors-udden, vilket
57462:                                                      har ökat kollektivtrafikens smidighet.
57463:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen             Angående trafikfältsprincipen må konstateras,
57464:         vidtaga för förbättrande av verksam-         att detta begrepp icke utgör hinder för ett
57465:         hetsbetingelserna för kollektivtrafiken      aUsidigt utvecklande av trafiken. Om trafik-
57466:         och för ökande av de tjänster den er-        behov finns och sökandens trafik är ändamåls-
57467:         bjudes samt för förbättrande av service-     enlig, kan en annan privat trafikidkare icke
57468:         nivån inom Helsingfors stads, Esbo kö-      hindra inrättande av en för trafiken nödig
57469:         pings, Grankulla köpings och Helsinge       linje.
57470:         kommuns område?"                                Den konsultativa kommission för närtrafiken
57471:                                                     i Helsingfors omnejd som tillsattes hösten 1970
57472:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         ( HYLL), arbetar alltjämt. Basen för dess ar-
57473: anföra följande:                                    bete är kommunernas egna trafikundersök-
57474:    Vad kollektirvtrafiken i Helsingforstrakten      ningar, -prognoser och -planer. Hittills har
57475: beträffar kan det konstateras, att trafiken från    man för Helsingfors vidkommande studerat
57476: närliggande kommuner till Helsingfors centrum       bl. a. rådande trafikproblem och den general-
57477: torde vara tillräcklig i detta nu, och Mårtens-     pian för Helsingfors stads allmänna gatu- och
57478: dals eltågsbana, som blir färdig år 1974, kom-      vägtrafik som blev färdig .3. 9. 1971. Vad
57479: mer att medföra en avsevärd förbättring.            Esbo stad beträffar har man studerat en under-
57480:    Den tvärgående trafiken i Helsingforstrakten     sökning av kollektivtrafiken som färdigställdes
57481: har icke utvecklats i samma takt som trafiken       år 1971. Undersökningen omfattar inventering
57482: mot centrum, vilket i främsta rummet har va-        av den nuvarande situationen och förslag till
57483: rit en följd av det ringa trafikbehovet och         generalplan. Under sitt sista möte före jul
57484: tidigare även av brist på lämpliga tvärgående       kunde kommissionen taga del av en undersök-
57485: leder. Sedan ringvägen blev färdig och efter        ning rörande nuvarande Vanda köping. Dessa
57486: hand som passagerarfrekvensen har ökat, har         undersökningar torde ännu icke ha behandlats
57487: denna trafik Jikväl ökats i den mån det har         i kommunernas beslutande organ, men så snart
57488: varit möjligt. I detta nu är flera ansökningar      detta har skett, torde även planeringsorganet
57489: rörande tvärgående trafik anhängiga i ministe-      kunna taga ställning till dem.
57490: riet. De befinner sig för närvarande på remiss.         Sedan Esbo och Grankulla vid ingången av
57491: På basen av dessa ansökningar torde trafiken        detta år blivit städer, har ifrågavarande ord-
57492: ytterligare kunna förbättras.                       ningsrätter även erhållit rätt att bevilja trafik-
57493:    I största delen av de svar som avgivits på       tillstånd inom sitt verksamhetsområde. Konsta-
57494: en förfrågan från trafikministeriet vårvintern      teras kan dock, att den interna trafiken inom
57495: 1971 konstateras det, att trafikiproblemen är       kommunen i dessa städer än så länge är rätt
57496: koncentrerade tili Helsingfors stads område,        ringa och kan skötas av den linjetrafik över
57497: särskilt till centrum. För att lösa dessa problem   kommungränserna för viiken trafiktillstånd be-
57498: 44/72
57499: 6
57500: 
57501: vi1jas centraliserat av trafikministeriet. Hur     kande som har avg1v1ts av kommitten för or-
57502: kollektivtrafiken i framtiden skall kunna skötas   ganisering av samarbetet mellan kommunerna,
57503: vad beträffar beviljandet av tillstånd och sköt-   och det torde därför icke vara skäl att i detta
57504: seln av trafiken är i detta nu föremål för         sammanhang ingå på den frågan.
57505: undersökning bl. a. på grundval av ett betän-
57506:      Helsingfors den 12 januari 1972.
57507: 
57508:                                                                  Trafikminister Esa Timonen.
57509: Kirj. ksm. n:o 313.
57510: 
57511: 
57512: 
57513: 
57514:                                    Saarto: Leppävaaran Liikenne Oy:n työntekijäin toimeentulon
57515:                                       turvaamisesta.
57516: 
57517: 
57518:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
57519: 
57520:    Liikenneministeriö on peruuttanut Leppä-           saannin ja riittävän toimeentulon turvaamista
57521: vaaran Liikenne Oy:n liikenneluvat, joilla yh-        alalla työskenteleville.
57522: tiö on liikennöinyt Helsingistä Leppävaaraan             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
57523: ja Laajalahteen Espoossa sekä Hämevaaraan             päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
57524: Helsingin maalaiskunnassa, ja antanut ko. lin-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat·
57525: jat kahden muun yhtiön hoidettavaksi. Liiken-         tavaksi seuraavan kysymyksen:
57526: neluvan peruuttamisen syyksi on mainittu mm.
57527: liikenneturvallisuutta vaarantavan kaluston                      Miten Hallitus aikoo turvata Leppä-
57528: käyttäminen sekä vuorojen ajamatta jättämi-                   vaaran Liikenne Oy: n palveluksessa
57529: nen ja myöhästymiset.                                         olleiden     työntekijäin työnsaannin ja
57530:    Peruuttaessaan liikenneluvat yrittäjältä, jo-              toimeentulon, ja
57531: ka ei ole hoitanut hänelle uskottua liikennettä                  merkitseekö Leppävaaran Liikenne
57532: turvallisesti ja säännönmukaisesti, liikennemi-               Oy:n liikennelupien peruuttaminen il-
57533: nisteriö on menetellyt oikein.                                man että siitä ennakkoon on ilmoitettu
57534:    Jättäessään ilmoittamatta asiasta ennakkoon                yrityksen palveluksessa oleville työnte-
57535: yrityksen työntekijöille liikenneministeriö sitä              kijöille sitä, että liikenneministeriö on
57536: vastoin on menetellyt väärin. Liikenneministe-                luopunut liikenteen piirissä työskente-
57537: riön menettely tältä osin käsittääkseni poik-                 levien työnsaannin ja riittävän toimeen-
57538: keaa aikaisemmin omaksutusta periaatteesta,                   tulon turvaamisesta yhtenä perusteena
57539: jonka mukaan liikenneministeriö liikennelu-                   liikennelupia myönnettäessä ja peruu-
57540: pia myöntäessään pitää perusteena toisaalta                   tettaessa?
57541: liikennetarpeen tyydyttämistä ja toisaalta työn-
57542:           Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1971.
57543: 
57544:                                             Veikko Saarto.
57545: 
57546: 
57547:         Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
57548: 
57549: 
57550: 
57551: 
57552: 47/72
57553: Kirj. ksm. n:o .314.
57554: 
57555: 
57556: 
57557: 
57558:                                    Nieminen: Työttömyyden torjumisesta Mikkelin läänissä.
57559: 
57560: 
57561:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
57562: 
57563:     Työllisyystilanne maassamme on muodostu-          Ellei kulkuyhteyksiä paranneta, ei myöskään
57564: nut jo varsin vaikeaksi ja ·se edelleen pahenee       kuntakeskusten kehitys mene eteenpäin, ja
57565: kuukausi kuukaudelta. Mikkelin lääni kokonai-         niillä alueilla asuvien ihmisten toimeentulo
57566: suudessaan on vaikeimpiin työttömyysalueihin          vaarantuu sekä muuttoliike kasvaa. Teollisuu-
57567: kuuluva. Tästä johtuen muuttoliike Mikkelin           den, myöskin pienteollisuuden sijoittuminen
57568: läänin alueelta on ollut voimakasta. Kuiten-          maaseutupitäjiin on riippuvaista kulkuyhteyk-
57569: kaan muuttavalle väestölle ei ole tarjolla työtä      sien kunnollisuudesta. Sen vuoksi niitä on pa-
57570: muualtakaan maassamme, joten muuttoliike tuo          rannettava.
57571: vain lisääntyviä vaikeuksia sekä yhteiskunnalli-         Mikkelin läänin alueella on runsaasti sellai-
57572: sesti että ennen kaikkea muuttavalle väestölle        sia kuntia, joissa on riittäviä edellytyksiä ke-
57573: itselleen. Sen vuoksi työttömyyttä olisi ryhdyt-      hittyä ja saada teollisuutta, varsinkin pienteol-
57574: tävä torjumaan siten, että kullakin paikkakun-        lisuutta, kunhan kulkuyhteydet saadaan kun-
57575: nalla turvattaisiin työmahdollisuuksia riittävästi    toon. Kun Mikkelin lääni on kokonaisuudessaan
57576: työllisyystöiden avulla, ja että samalla luotaisiin   kehitysaluetta, niin kehitysaluelakien suomat
57577: edellytyksiä pysyvien työplllikkojen muodostu-        edut ovat tälle alueelle sijoittuvan teollisuuden
57578: miselle.                                              käytettävissä. Tämäkin on auttava tekijä Mik-
57579:     Viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana         kelin läänin teollistamiselle ja taloudelliselle
57580: on työttömyyttä torjuttu mm. rakentamalla             kehitykselle. Sen vuoksi on pyrittävä poista-
57581: uusia teitä ja parantamalla entisiä. Tämä on          maan kaikki muut esteet, kuten juuri huonot
57582: ollut oikeaan osunut toimenpide, sillä samalla        liikenneyhteydet.
57583: kun on järjestetty työttömiksi joutuneille työtä         Tierakennustoiminnan tehostamisella voitai-
57584:  ja toimeentuloa on aikaan saatu parantuvia           siin Mikkelin läänin alueella tuntuvasti paran-
57585: kulkuyhteyksiä. Liikenteen vaatimusten ja lii-        taa työllisyyttä sekä teiden rakentamisvaiheessa
57586: kennemäärien kasvaessa on välttämätöntä pa-           että uuden teollisuuden sijoittuessa alueelle
57587: rantaa myöskin tieverkostoa. Työllisyyden yllä-       uusien pysyvien työpaikkojen kautta.
57588: pitämiseksi on edelleenkin syytä jatkaa tie-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
57589:  rakennustoimintaa riittävässä laajuudessll!.         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
57590:     Viime aikainen tierakennustoiminta on kes-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
57591: kittynyt pääasiallisesti uusien moottoriteiden ja     raavan kysymyksen:
57592: muiden valtaväylien rakentamiseen. Pienempien
57593:  teiden rakentaminen on jäänyt melkein koko-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
57594:  naan suorittlllmatta. Kuitenkin maaseudulla kun-             siin Mikkelin läänin alueella vallitsevan
57595:  tien ja kylien väliset tieyhteydet ovat erittäin             työttömyyden torjumiseksi ja teollistu-
57596:  tärkeitä. Ne merkitsevät kuntakeskuksien kehi-               misedellytysten lisäämiseksi alueen lii-
57597:  tykselle suoranaisesti ratkaisevaa vaikutusta.               kenneyhteyksiä parantamalla?
57598:         Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1971.
57599: 
57600:                                             Niilo Nieminen.
57601: 
57602: 
57603:         Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
57604: 
57605: 48/72
57606: Kirj. ksm. n:o 315.
57607: 
57608: 
57609: 
57610: 
57611:                                   Rekonen ym.: Työllisyyden turvaamisesta.
57612: 
57613: 
57614:                           Ed u s kun n 81 n Herra Puhe m i e he 11 e.
57615: 
57616:    Jälleen kerran on maamme talouselämä              tellen ihmisiin, jotka ilman omaa syytään ovat
57617: ajautunut kapitalistiselle järjestelmälle ominai-    joutuneet työttömiksi.
57618: seen aika-ajoittain toistuvaan taloudelliseen           Koko hnsantalouden kannalta on tärkeää
57619: lamakauteen. Ns. kulutuskysynnän kasvua ra-          työn saannin turvaaminen kaikille työttömille,
57620: joittava tulopolitiikka on johtanut etenkin pie-     koska vain työllä voidaan kansantuloa lisätä.
57621: nituloisten ja vähävaraisten kansalaisten osto-      Kansantulon kasvun ohella on luonnollisesti
57622: kyvyn heikkenemiseen ja on siten osaltaan            keskeisenä kysymys nykyistä oikeudenmukai-
57623: syventänyt taloudellista laskusuhdS~nnetta. Tulo-    semmasta tulonjaostSI ja erikoisesti vähimmäis-
57624: politiikan seurauksena hinnat ovat olleet jo         toimeentulon parantaminen alimpia palkkoja ja
57625: runsaan vuoden ajan voimakkaassa nousussa            eläkkeitä korottamalla.
57626: saattaen työläiset jS~ muut pienipaikkaiset pal-        Perustuslain mukaisen työn saannin turvaa-
57627: kansaajat, eläkeläiset, maaseudun työläiset ja       minen kaikille työttömille on asia, josta valtio-
57628: pienviljelijät yhä suurempiin vaikeuksiin. Ta-       vallan tulee viime kädessä vastata. Minkään-
57629: loudellisen laman vaikutukset ulottuvat siis         laisilla tekosyillä tai verukkeilla ei saa tätä
57630: erittäin laajalle koko kansootalouteen ja kaik-      yhteiskunnan ensisijaista velvollisuutta laimin-
57631: kein raskaimmin tästä joutuvat kärsimään työtä-      lyödä. Valtiovallalla on jS~ täytyy olla mahdolli-
57632: tekevät kansalaispiirit.                             suudet työn turvaamiseksi kaikille.
57633:    Taloudellisen laman seurausten lievittämi-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
57634: seksi ja talouselämän elvyttämiseksi tulee val-      § :n 1 momentin perusteella esitämme asian-
57635: tiovallan ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimen-       omaisen valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi
57636: piteisiin. Eräänä keskeisimpänä tehtävänä on         seumavan kysymyksen:
57637: luonnollisesti se, että valtiovalta ryhtyy toimen-
57638: piteisiin työn saannin turvaamiseksi kaikille                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
57639: niille, jotka ovat jo työttömänä ja jotka joutu-            ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vaikean ja yhä
57640: vat työttömiksi. Virallistenkin arvioiden mu-               vaikeutuvan työllisyystilanteen hoitami-
57641: kaan työttömien määrä tulee nousemS~an jopa                 seksi siten, että kaikille työttömille jär-
57642: 90 OOO:een alkaneena talvikautena. Valtiovalta              jestetään työtä?
57643: ei saa suhtautua kylmäkiskoisesti eikä vähä-
57644:         Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1971.
57645: 
57646:            Heimo Rekonen.               Taisto Sinisalo.               T vivo Åsvik.
57647:            V. J. Rytkönen.              Rainer Virtanen.               PS~uli Puhakka.
57648:            Aarne Koskinen.              Matti Järvenpää.               Mirjam Tuominen.
57649: 
57650: 
57651:         Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
57652: 
57653: 
57654: 
57655: 
57656: 49/72
57657: Kirj. ksm. n:o 316.
57658: 
57659: 
57660: 
57661: 
57662:                                   Laine: Postin palveluksessa olevien sanomalehdenkantajien palk-
57663:                                       kojen korottamisesta.
57664: 
57665: 
57666:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
57667: 
57668:    Useimmilla paikkakunnilla tapahtuu sano-        rottaa ko. henkilöiden palkkaa. Monet näistä
57669: malehtien kantaminen tilaajille postin välityk-    työntekijöistä olisivat halukkaita tekemään sa-
57670: sellä. Tämä varhaisina aamutunteina tapahtuva      nomalehtien kantamiseen menevän ajan lisäk-
57671: työ on lehdenkantajille raskas ja vaativa ja sen   si muitakin postin töitä mikäli se olisi mah-
57672: edellytetään tapahtuvan erittäin suurella no-      dollista muun vakinaisen henkilökunnan ase-
57673: peudella. Postin palveluksessa olevien sano-       maa vaikeuttamatta.
57674: malehdenkantajien määrä on varsin suuri.              Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten esi-
57675: Heidän palkkauksensa ja muiden olosuhtei-          tän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
57676: densa järjestämisessä on huomattavia puutteel-     tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
57677: lisuuksia. Palkat ovat yleisesti erittäin pieniä   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
57678: ja niitä ei viime vuoden aikana liene lainkaan
57679: korotettu lukuunottamatta muutaman markan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
57680: yötyölisää. On työntekijöitä, joiden käteen jää           ryhtyä postin palveluksessa olevien sa-
57681: verojenperinnän jälkeen jopa alle 200 mark-               nomalehdenkantajien palkkojen korot-
57682: kaa. Kun kukaan ei voi selvitä asunnosta,                 tamiseksi työehtosopimuksissa määritel-
57683: ruoasta ja muista välttämättämistä menoista               tyä vähimmäispalkkaa vastaavaksi?
57684: näin pienillä tuloilla, olisi välttämätöntä ko-
57685:         Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1972.
57686: 
57687:                                            Ensio Laine.
57688: 
57689: 
57690:         Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
57691: 
57692: 
57693: 
57694: 
57695: 50/72
57696: 1
57697: 1
57698: 1
57699:     1
57700:     1
57701:     1
57702:         1
57703:         1
57704:         1
57705:             1
57706:             1
57707:             1
57708:                 1
57709:                 1
57710:                 1
57711:                     1
57712:                     1
57713:                     1
57714:                         1
57715:                         1
57716:          Valtiopäivillä 1970 ja 1971 annetut, mietintöihin
57717:                    liittämättä jääneet lausunnot
57718: 
57719: 
57720: 
57721: 
57722: 141/72
57723:                               Viittauslehti
57724:     Lakivaliokunnan lausunto n:o 4 hallituksen esityksestä n:o 69 Pariisissa vahingonkorvaus-
57725: vastuusta ydinvoiman alalla tehtyyn yleissopimukseen ja siihen liittyvään, Brysselissä tehtyyn
57726: lisäyleissopimukseen sisältyvien eräiden määräysten hyväksymisestä sekä atomivastuulaiksi. -
57727: Ks. A. I.
57728: 
57729:    Laki- ja talousvaliokunnan lausunto n:o 4 hallituksen esityksestä n:o 41 laiksi kuntien ja
57730: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista. - Ks. A. I.
57731: 
57732: 
57733: 
57734: 
57735: 140/72
57736:       EDUSKUNNAN
57737: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
57738: 
57739:           Helsingissä,
57740:   4 päivänä toukokuuta 1971.
57741:         Lausunto n:o 1.
57742: 
57743: 
57744: 
57745: 
57746:                                V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n n a 11 e.
57747: 
57748:     Valtiovarainvaliokunta on kirjeessään 12 päi-        tarpeellisia, on aloitteessa ehdotettu tehtäväksi
57749: vältä maaliskuuta 1971 pyytänyt perustuslaki-            niiden poistamista tarkoittavat muutokset val-
57750: valiokuntaa antamaan lausuntonsa ed. Liedek-             tion virkaehtosopimuslakiin, lähinnä sen 8
57751: sen ym. lakialcitteesta n:o 72, joka sisältää            S:ään. Koska aloitteen mukaan ei voida pitää
57752: ehdotukset laeiksi hallitusmuodon 65 §:n, val-           hyväksyttävänä sitä, että yksityinen virkamies
57753: tiopäiväjärjestyksen 82 a § :.n ja valtion virka-        voitaisiin määrätä maksamaan ns. hyvityssak-
57754: ehtosopimuslain        muuttamisesta.    Kuultuaan      koa, ehdotetaan siinä sakon enimmäismäärää
57755: asian johdosta hallitusneuvos Jaakko Vihmolaa           koskevan säännöksen poistamista valtion virka-
57756: valtioV'ataiilministeriöstä ja professori V. Meri-      ehtosopimuslain 19 §:n 4, oikeastaan sen 3
57757: koskea perustuslakivaliokunta esittää seuraavaa.        momentista.
57758:     Käsiteltävänä olevan aloitteen tarkoituksena            Aioitteessa on lausuttu olevan mahdollista
57759: on muuttaa 6 päivänä marraskuuta 1970 an-               valtion vitkaehtosopimuslakiin sisältyviä niin
57760: nettua, valtion V'irkamiesten palvelussuhteen eh-       sanottuja yhteisku.nnalle vaarallisia työtaistelu-
57761: tojen vahvistamiseen virkaehtosopimuksin täh-           toimenpiteitä koskevia säännöksiä hyväksi käyt-
57762: täävää neuvottelu-, sopimus- ja sovittelumenet-          täen mitätöidä lähes kaikki virkamiesten aiko-
57763: telyä järjes.tä'i7ää lainsäädäntöä eräiden yksityis-    mat tai aloittamat lakot, koska virkariitalauta-
57764: kohtien osalta. Aloitteen perusteluissa lausu-          kunta voi enemmistöpäätöksellään julistaa
57765: ,taan, että mainitun lainsäädännön perusteella          minkä tahartsa työtaistelun yhteiskunnalle vaa-
57766: päätäntävalta valtion virkamiesten palkoista ja         ralliseksi. Aloitteen mukaan onkin oletettava,
57767: muista palvelussuhteen ehdoista siirtyi eduskun-        että virkariitalautakunta tulee työtaistelukysy-
57768: nalta eduskunnan palkkavaltuuskunnalle, joka            myksissä tekemään luokkapäätöksiä. Aloitteessa
57769: sekin voi vain joko hyväksyä tai hylätä val-            on mainituin perustein ehdotettu kumottaviksi
57770: tioneuvoston sille alistaman sopimuksen. Kun            valtion virkaehtosopimuslain 12-18 §:t, jotka
57771: tätä ei aloitteen mukaan voida pi:tää oikeana,          sisältävät säännökset virkariitalautakunnan toi-
57772: on siinä ehdotettu tästä järjestelystä säännök-         minnasta ja kokoonpanosta.
57773: sen sisältävää hallitusmuodon 65 § :n 3 mo-                 Edelleen aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi
57774: menttia muutettavaksi niin, -että edusku.nnan           valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n 3 mo-
57775: palkkavaltuuskunta tulisi olemaan vain neuvot-          mentti, johon sisältyy säännös siitä, että virka-
57776: televa elin. mutta virkaehtosopimus tulisi alis-        miesyhdistys ei saa tukea tai avustaa kiellet-
57777: taa -eduskoonan lopullisesti päätettäv-äksi. Edus-      tyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muullakaan
57778: kunnan palkkavaltuuskunnan tehtävän ja ase-             tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin,
57779: man tällaisesta muuttamisesta aiheutuiSi myös           vaan oo. velvollinen pyrkimään niiden lopetta-
57780: muutos valtiopäiväjärjestyksen 82 a S:.n 6 mo-          miseen. Ehdotettaessa edellä selostetuilla pe-
57781: menttiin, jota aloi.tt-eessa onkin -ehdotettu vas-      rusteilla puheena olevan lain 8 §:n muutta-
57782: tuvasti muutettavaksi.                                  mista on aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen
57783:    Edeileen tioitteessa lausutaan, että valtion         tämä pykälä laadittu niin, että 5!iihen ei tulisi
57784: v.i:rkaehtosopimuslai-ssit on virkamiehille myön-       sisältyämään siinä nykyisin olevaa, lakon mää-
57785: netty laklaroik-ens, mutta muihin työtaistelutai-       ritelmään liittyvää säännöstä lakon tarkoituk-
57786: Blet'lpiteisiin heillä ei ole oikeutta ja lakko-oi-     sesta.
57787: k-atttakin on Tajoitettu kieltämällä muun                  Aloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset tarkas-
57788: ~ my@ititmntol.amt. Kun tällaiset Tajoituk-             tettnaan pemstusla:kivaliokunta toteaa, että en-
57789: s.et ~öta~l:Oimel\Piteid.en osalta eivät ole            nen valtion virkaehtose>pimus~ vOi-
57790: 530/71
57791: 2
57792: 
57793: maansaattamista noudatettavana olleen valtion         siltä osin muutettava. Perustuslakivaliokunta
57794: virkamiespalkkausten tarkistamisesta annetun,         kuitenlcin katsoo, että riittäviä perusteita täl-
57795: alkuaan määräaikaisena säädetyn, mutta sittem-        laiseen lainmuutokseen ei näytä olevan.
57796: min määräajoin uudistetun lain mukaan päätän-             Mitä tulee yhteiskunnalle vaarallisia työtais-
57797: tävalta valtion virkamesten palkkauksen tar-          teluja koskeviin säännöksiin valtion virkaehto-
57798: kistamisesta oli uskottu valtioneuvostolle. Kun       sopimuslain 12-18 §:ssä valiokunta pitää
57799: virkaehtosopimuslainsäädäntöä annettaessa li-         niitä tarpeellisina ja katsoo, ettei ole esitetty
57800: sättiin hallitusmuodon 65 §:ään uusi 3 mo-            riittäviä syitä niiden kumoamiseen. Virkariita-
57801: mentti, jolla annettiin eduskunnan palkkaval-         lautakuntaan kuuluu pUheena olevan lain 13
57802: tuuskunnalle oikeus eduskunnan puolesta hy-            §:n 1 momentin mukaan kuusi jäsentä, joista
57803: väksyä virkaehtosopimus, merkitsi tämä valtion        kolme määrätään valtion neuvotteluviranomais-
57804: virkamiesten palkkauskysymyksissä tehtävien           ten esityksestä ja kolme virkamiesyhdistysten
57805: ratkaisujen osalta päätäntävallan siirtämistä ta-     edustaviropien keskusjärjestöjen esityksestä.
57806: kaisin eduskunnan piiriin. Puheena olevan lain-        Lain 15 § :n mukaan virkariitalautakunta on
57807: säädännön lyhyenä voimassaoloaikana saadut            päätösvaltainen vain täysilukuisena ja sen pää-
57808: kokemukset eivät perustuslakivaliokunnan saa-          tökseksi työtaistelun vaarallisuutta yhteiskun-
57809: mien selvitysten mukaan ole antaneet aihetta          nalle koskevassa asiassa tulee enemmistön mieli-
57810: ratkaisuvallan siirtämiseen näissä kysymyksissä       pide. Siten lautakunta voi päätöksessään kat-
57811: eduskunnalle siten kuin aloitteessa tarkoite-          soa työtaistelutoimenpiteen yhteiskunnalle vaa-
57812: taån. On syytä myös ottaa huomioon, että voi-          ralliseksi vain edellytyksin, että ainakin yksi
57813: massa olevan lain mukaan eduskunnan palkka-            virkamiesjärjestöjen edustaja on päätö&tä teh-
57814: valtuuskunnalla on oikeus alistaa virkaehtosopi-       täessä ollut tällä kannalla. Näin ollen ei ole
57815: musasiassa tekemänsä päätös eduskunnan vah-            mahdollista näissä kysymyksissä tehdä sellaista
57816: vistettavaksi.                                         päätöstä, jota kaikki virkamiesjärjestöjen edus-
57817:     Edelleen perustuslakivaliokunta katsoo, että       tajat vastustavat. Valiokunnan käsityksen mu-
57818: valtion virkaehtosopimuslaissa ei ole rajoitettu       kaan nämä päätöksentekemistä koskevat sään-
57819: lakko-oikeutta kieltämällä myötätu.ntolakot, jo-       nökset turvaavat sen, että virkariitalautakun-
57820: ten tarvetta säännösten tarkistamiseen siinä           nassa tehtävät päätökset perustuvat asiallisiin
57821: kohdin ei näytä olevan. Yksityiselle virkamie-         syihin.
57822:  helle virkaehtosopimuksen määräysten rikko-              Edellä lausutun lisäksi perustuslakivaliokunta
57823: misen johdosta seuraamukseksi säädettyä hyvi-          vielä toteaa, että eduskunta on, hyväksyessään
57824:  tyssakkoa koskevan säännöksen kumoamista              13 päivänä lokakuuta 1970 hallituksen esi-
57825:  tarkoittavan ehdotuksen osalta perustuslakiva-        tyksen laiksi valtion virkaehtosopimuksista sa-
57826: liokunta on kii.nnittänyt huomiota siihen, että        malla lausunut edellyttävänsä, että hallitus seu-
57827:  valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momen-          raa tarkoin niitä rajoittavia vaikutuksia, joita
57828:  tin mukaan työtuomioistuin voi tuomita jokai-         lain soveltamisella on toisaalta viran- ja toimen-
57829:  sen virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä       haltijain sekä valtion työntekijäin työtaistelu-
57830:  rikkoo sopimuksen määräyksiä, maksamaan hy-           oikeuksiin ja toisaalta eduskunnan päätäntäval-
57831:  vityssakon. Kun virkaehtosopimukseen sidot-           taan, ja antaa eduskunnalle mahdolliset tarvit-
57832:  tuja lain 5 § :n 1 momentin 4) kohdan mu-             tavat muutoses1tykset.
57833:  kaan ovat· ne virkamiehet, jotka ovat tai sopi-           Esitetyillä perusteilla ja ottamalla lisäksi
57834:  muksen voimassa ollessa ovat olleet sopimuk-          huomioon, että eduskunta on hyväksynyt aloit-
57835:  seen sidotun yhdistyksen jäseniä, on yksityisen        teessa muutettavaksi ehdotetut lait niin äsket-
57836:  virkamiehen osalta hyvityssakkoon tuomitse-           täin kuin 13 päivänä lokakuuta 1970, jolloin
57837:  mista koskeva perussäännös lain edellä maini-         eduskunnalla on ollut tilaisuus määritellä kan-
57838:  tussa 19 § :n 1 momentissa. Jos tämän pykä-            tansa myös aloitteessa tarkoitettuihin yksityis-
57839:  län 3 momentissa oleva säännös yksityiselle            kohtiin, ja ettei lakien hyväksimisen jälkeen
57840:  virkamiehelle tuomittavan sakon enimmäismää-          ole tullut esiin sellaisia uusia seikkoja, joiden
57841:  rästä poistettaisiin laista, jäisi työtuomioistui-     johdosta niitä olisi aloitteessa ehdotetuin ta-
57842:   melle valta tuomita yksityinen virkamies kuinka       voin muutettava, perustuslakivaliokunta on pää-
57843:   suureen hyvityssakkoon tahansa. Sikäli kuin           tynyt siihen käsitykseen, että puheena olevat
57844:  lakia halutaan muuttaa niin, että yksityistä vir-      lakiehdotukset olisi hylättävä. Mikäli kuitenkin
57845:   kamiestä ei voitaisi tuomita hyvityssakkoon,          päätettäisiin hyväksyä nämä lakiehdotukset,
57846:  olisi myös puheena olevaa 19 §:n 1 momenttia           jotka siinä tapaUksessa on käsiteltävä · johto-
57847: lauseittensa edellyttämällä tavalla, olisi niitä   lauseessa oleva maininta lain 19 § :n 4 momen-
57848: edellä jo mainittujen yksityiskohtien lisäksi      tin muuttamisesta olisi korjattava koskemaan
57849: eräiltä osin vielä tarkistettava. Ensinnäkin eh-   19 §:n 3 momenttia, niin kuin tarkoitus sel-
57850: dotukseen laiksi hallitusmuodon 65 §:n muut-       västi on.
57851: tamisesta olisi valiokunnan käsityksen mukaan         Edellä lausutun nojalla perustuslakivalio-
57852: lakiehdotuksen toisen lauseen loppuun sanojen      kunta kunnioittaen lausuntonaan esittää,
57853: saattaa ja Eduskunnan väliin lisättävä sana
57854: sopimusehdotus, joka tekisi lauseen tarkoitus-               että ed. Liedeksen ym. lakialoittee-
57855: taan vastaavaksi. Valtion virkaehtosopimuslain            seen n:o 72 sisältyvät kaikki lakiehdo-
57856: muuttamista tarkoittavan lakiehdotuksen johto-            tukset olisi hylättävä.
57857: 
57858: 
57859:                                 Perustuslakivaliokunnan puolesta:
57860:                                           Juuso Häikiö
57861: 
57862: 
57863: 
57864: 
57865:                                                                                   Antti Okko.
57866:     EDUSKUNNAN
57867:   LAKIVALIOKUNTA
57868: 
57869:         Helsingissä
57870: 1 päivänä huhtikuuta 1971.
57871:      Lausunto n:D 3.
57872: 
57873: 
57874: 
57875: 
57876:                                 P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n n a 11 e.
57877: 
57878:     Perustuslakivaliokunta on 16 päivänä maa-                Valiakunnan mielestä vaäli- ja äänioikeusikä-
57879: liskuuta 1971 päivätyssä kirjeessään pyytänyt,            rajan ei tarvitse olla sama kuin yksityisoikeudel-
57880: eduskunnan päätöksen mukaisesti, lakivalio-               linen täysivaltaisuusikäraja, vaikka niin on
57881: kunnan lausuntoa ed. Aron ym. lakialoitteesta             usein aikaisemmin katsottu. Sanotut ikärajat
57882: n:o .30, joka sisältää ehdotukset laiksi valtio-          määräytyvät erilaisten perusteiden mukaan.
57883: päiväjärjestyksen muuttamisesta sekä eräiksi              Holhouslain mukaisella yksityisoikeudellista
57884: siihen llittyviksi laeiksi. Käsiteltyään asian la-        vajaavaltaisuutta koskevalla säännöstöllä pyri-
57885: kivaliokunta, jossa ovat olleet asiantuntijoina           tään lähinnä suojaamaan alaikäistä hänelle epä-
57886: kuultavina holhouslainsäädännön uudistamisko-             edullisilta useimmiten varallisuusoikeudellisilta
57887: mitean puheenjohtaja oikeusneuvos Åke Kuhle-              oikeustoimilta. Vajaavaltaisuuden ei siten tar-
57888: felt ja oikeusministeriön lainsäädäntöosaston            vitse olla ratkaiseva peruste harkittaessa, pys-
57889: osastopäällikkö Kai Korte, esittää lausuntonaan           tyykö kansalainen muod9stamaan mielipiteensä
57890: kunnioittavasti seuraavaa.          '     -              yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä,
57891:     Lakialoitteen tarkoituksena on alentaa vaali-         mitä· taas on pidettävä vaali- ja äänioikeuden
57892: oikeusikärajaa valtiollisissa vaaleissa sekä täysi-      myöntämisen tärk~impän:ä edellytykseriä. Kun
57893: ikäisyysrajaa nykyisestä kahdestakymmenestä              vaali- ja äänioikeusikäraja . voidaan määrätä
57894: vuodesta kahdeksaantoista vuoteen. Sitä vas-              täysi-ikäisyysrajaa alemmaksi, ei valiokunnan
57895: toin äänioikeusikärajaan kunnallisvaaleissa ei           mielestä ole estettä käsitellä noita kysymyksiä
57896: aloitteen mukaan tässä yhteydessä puututtaisi.            erillisinä.
57897:     Vastauksessaan hallituksen esitykseen n:o 23             Valiokunta yhtyy lakialoitteen perusteluissa
57898:  ( 1969 vp.) valtiopäiväjärjestyksessä olevaa            mainittujen seikkojen, nuorison nykyisen kehit-
57899: vaalioikeusikärajaa ja holhouslain täysi-ikäisyys-        tyneisyyden ja yhteiskunnallisen tietämyksen
57900: rajaa koskevien sekä eräiden niihin liittyvien           lisääntymisen, johdosta siihen, että vaalioikeus-
57901: säännösten muuttamisesta 13 päivältä touko-              ikärajaa valtiollisissa vaaleissa voidaan alentaa.
57902: kuuta 1969 eduskunta on, hyväksyessään esi-              Kunnallista äänioikeusikärajaa, joka nykyään
57903: tykseen sisältyvät lakiehdotukset, edellyttänyt,         on sama kuin valtiollisissa vaaleissa, olisi tar-
57904: että hallitus kiireellisesti tutkituttaa täysivaltai-    koituksenmukaista samassa yhteydessä vastaa-
57905: suus- sekä erityisesti valtiollisen äänioikeusikä-       vasti alentaa. Valiakunnan tiedossa ei myös-
57906: rajan alentamisen mahdollisuuden sekä antaa              kään ole sellaisia yhteispohjoismaisia suosituk-
57907: sitä koskevan esityksen eduskunnalle. Valia-             sia tai lainsäädäntöhankkeita, jotka estäisivät
57908: kunnan saaman ilmoituksen mukaan oikeus-                 Suomen erikseen toteuttamasta vaali- ja ääni-
57909: ministeriössä on viimeisteltävänä luonnos halli-         oikeusikärajan alentamista. Koska kuitenkaan
57910: tuksen esitykseksi, joka sisältää ehdotukset             lakialaitteessa ei ole ehdotettu kunnallisen
57911: laeiksi valtiopäiväjärjestyksen sekä eräiden mui-        äänioikeusikärajan alentamista ja lisäksi vaali-
57912: den lakien muuttamisesta mm. siten, että vaali-          oikeusikärajan alentaminen valtiollisissa vaa-
57913: oikeusikäraja valtiollisissa vaaleissa ja ääni-          leissa edellyttäisi kansanedustajain vaaleista 13
57914: oikeusikäraja kunnallisvaaleissa alenisi kahdek-         päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain ( 391/
57915: saantoista vuoteen. Sitä vastoin esitykseen ei           69) 13 ja 14 §:n, eikä aloitteeseen sisältyvässä
57916: sisältyisi ehdotusta täysi-ikäisyys- eikä vaalikel-      lakiehdotuksessa mainitun 11 §:n muuttamista,
57917: poisuusikärajan alentamisesta. Sanottu esitys            olisi v:aali- ja äänioikeusikärajan alentaminen
57918: on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kuluvan            toteutettava odotettavissa olevan hallituksen
57919: kevätistuntokauden aikana.                               esityksen eikä lakialoitteen pohjalta.
57920: 401/71
57921: 2
57922: 
57923:    Täysi-ikäisyysraja on nykyään kaikissa vii-        sä. Tähän on erityistä syytä senkin vuoksi,
57924: dessä pohjoismaassa sama eli kaksikymmentä            että lakialoitteeseen sisältyvien lakiehdotusten
57925: vuotta. Vaikka vaali- ja äänioikeusikärajan           hyväksyminen merkitsisi lyhyen ajan kuluessa
57926: alentaminen on katsottu kansalliseksi kysymyk-        huomattavaa muutosta            täysi-ikäisyysrajaan.
57927: seksi, on pidetty tärkeänä, ettei saavutettua         Täysi-ikäisyysrajan alentamisen toteuttamisesta
57928: yhdenmukaisuutta täysi-ikäisyysrajan osalta           vain ehdotettujen säännösten puitteissa saattaa
57929: vaarannettaisi. Muissa pohjoismaissa ei tällä         siis aiheutua ristiriitatilanteita Suomen kansal-
57930: hetkellä ole pidetty ajankohtaisena tämän ra-         lisessa lainsäädännössäkin. Mainituin perustein
57931: jan alentamista, vaan asiaa tutkitaan edelleen        valiokunta päätyy ehdottamaan, ettei sitä olisi
57932: yhteispohjoismaisen lakiyhteistyön puitteissa         tässä vaiheessa toteutettava.
57933: sekä laajemmassakin yhteydessä Euroopan neu-             Vaalikelpoisuusikärajan osalta valiokunta yh-
57934: voston toimesta asetetussa täysi-ikäisyysrajaa        tyy siihen lakialoitteen perusteluista ilmene-
57935: käsittelevässä komiteassa, johon Suomikin tark-       vään kannanottoon, että sen tulee vastata täysi-
57936: kailijana osallistuu. Kun täysi-ikäisyysrajan eri-    ikäisyysrajaa.
57937: laisuudesta eri valtioissa saattaa, varsinkin mil-       Päätyessään edellä mainituista syistä ehdotta-
57938: loin valtioiden välillä on vilkas vuorovaikutus,      maan_ lakialoitteeseen sisältyvien lakiehdotus-
57939: aiheutua vaikeita ristiriitatilanteita ja oikeuden    ten hylkäämistä valiokunta ei ole katsonut
57940: menetyksiä, valiokunta pitää tärkeänä, että           aiheelliseksi tarkemmin puuttua lakiehdotusten
57941: mahdollinen sanotun ikärajan alentaminen ta-          muodolliseen puoleen etenkin, kun kansanedus-
57942: pahtuu yhteisymmärryksessä muiden pohjois-            tajain vaaleista annetun lain muuttamista kos-
57943: maiden kanssa. Lakialaitteessa täysi-ikäisyys-        kevassa ehdotuksessa oleva virheellisyys estä-
57944: rajan aiheuttamat lainmuutokset on rajoitettu         nee vaalioikeusikärajaa koskevan asian käsitte-
57945: aivan välttämättömimpään ja voidaan perustel-         lyn lakialoitteen pohjalta. Valiokunta huomaut-
57946: lusti epäillä, onko rajanveto aloitteeseen otet-      taa kuitenkin, että holhouslain ja perintökaa-
57947: tujen . ja muiden tarkistusta kaipaavien lain-        ren muuttamista koskevien lakiehdotusten joh-
57948: kohtien välillä suoritettu tarkoituksenmukai-         tolauseita olisi joka tapauksessa täydennettävä.
57949: sella tavalla. Näyttääkin siltä, että lainsää~än­         Edellä olevaan viitaten valiokunta kunnioit-
57950: nössämtrie olevat muutkin tiettyä ikää edellyt-       taen esittää lausuntonaan,
57951: tävät säännökset, · joihin täysi-ikäisyysraja on
57952: ainakin välillisesti vaikuttanut, olisi tutkittava               että edellä mainittuun lakialoittee-
57953: ja tarkistettava lakialaitteessa tarkoitetun täysi-           seen n:o 30 sisältyvät lakiehdotukset
57954: ikäisyysrajan mahdollisen alentamisen yhteydes-               hylättäisiin.
57955: 
57956: 
57957:                                       Lakivaliokunnan puolesta:
57958:                                          Georg C. Ehrnrooth.
57959: 
57960: 
57961: 
57962: 
57963:                                                                                    · Erik Svinhufvud.
57964:         EDUSKill\TNAN
57965: LAKI· JA TALOUSVALIOKUNTA
57966: 
57967:             Helsingissä,
57968:     6 päivänä toukokuuta 1971.
57969:          Lausunto n:o 1.
57970: 
57971: 
57972: 
57973:                                  P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n n a 11 e.
57974: 
57975:    Perustuslakivaliokunta on kirjeessään 16                   Valiokunnalle on ilmoitettu, että hallitus
57976: päivänä maaliskuuta 1971 eduskunnan pää-                   antaa lähiaikoina eduskunnalle esityksen, jossa
57977: töksen mukaisesti pyytänyt laki- ja talousva-              vaalioikeusikäraja valtiollisissa vaaleissa ja
57978: liokunnan lausuntoa ed. Silanderin ym. laki-               äänioikeusikäraja kunnallisvaalissa ehdotetaan
57979: aloitteesta n:o 29, joka sisältää ehdotukset               alennettavaksi kahdeksaksitoista vuodeksi, kui-
57980: laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kunnallislain,            tenkin niin, että vaalikelpoisuusikäraja säilyisi
57981: kunnallisvaalilain ja kansanedustajain vaaleista           nykyisenä. Kun puheena olevassa lakialaitteessa
57982: annetun lain muuttamisesta. Kuultuaan asian-               ei ole ehdotettu valtiopäiväjärjestyksen 7 §: n
57983: tuntijana oikeusministeriön lainsäädäntöosaston            ja kunnallislain 16 §:n muuttamista, merkitsisi
57984: osastopäällikköä, hallitusneuvos Kai Kortetta              aloitteeseen sisältyvien lakiehdotusten hyväk-
57985: valiokunta esittää lausuntonaan kunnioittavasti            syminen sitä, että myös vaalikelpoisuusikäraja
57986: seuraavaa.                                                 alenisi kahdeksaksitoista vuodeksi. Tämän
57987:    Lakialoitteen tarkoituksena on alentaa vaa-             vuoksi valiokunta ei katso voivansa puoltaa
57988: lioikeusikäraja valtiollisissa vaaleissa ja ääni-          aloitteeseen sisältyviä la:kiehdotuksia.
57989: oikeusikäraja kunnallisvaalissa nykyisestä kah-               Edellä lausuttuun viitaten valiokunta esittää
57990: destakymmenestä vuodesta kahdeksaksitoista                 kunnioittavasti lausuntonaan,
57991: vuodeksi, minkä vuoksi aloitteessa ehdotetaan
57992: valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n ja kunnallislain                         että puheena olevaan lakialoitteeseen
57993:  15 §:n muuttamista sekä niistä johtuvia muu-                       n:o 29 sisältyvät lakiehdotukset hylät-
57994:  toksia kansanedustajain vaaleista annettuun la-                    täisiin.
57995: kiin ja kunnallisvalilakiin.
57996: 
57997: 
57998:                                   Laki- ja talousvaliokunnan puolesta:
57999:                                                 Mikko Kaarna
58000: 
58001: 
58002: 
58003: 
58004:                                                                                         Aapo Lehtovirta.
58005: 
58006: 
58007: 
58008: 
58009: 529/71
58010:      E:QU$KUNNAN        .
58011: SOSIAALIVALIOKUNTA
58012: 
58013:         Helsingissäi
58014: 27 päivänä huhtikuuta 1971.
58015:       Lausunto n:o 2.
58016: 
58017: 
58018: 
58019:                               P e r u s t u s 1 a k i v a Ii o k u n n a 11 e.
58020: 
58021:     Perustuslakivaliokunta on kirjeellään 16 päi-      poistaa sitä suojaa, joka lainsäädännössä esim.
58022: vältä maaliskuuta 1971 pyytänyt eduskunnan             holhouslainsäädännössä ja sosiaalisen lainsää-
58023: päätöksen mukaisesti sosiaalivaliokunnan lau-          dännön alueella on haluttu antaa nuorille. Näin
58024: suntoa ed. Aron ym. lakialoitteesta n:o 30,            ollen kysymyksessä olevia ikäraroja ei ole nii-
58025: joka sisältää ehdotukset laiksi valtiopäiväjärjes-     den erilaiset tarkoitukset huomioon ottaen syytä
58026: tyksen muuttamisesta sekä eräiksi siihen llitty-       pyrkiä käsittelemään yhtenä kokonaisuutena.
58027: viksi laeiksi. Käsiteltyään asian ja kuultuaan            Täysi-ikäisyysrajan alentamiseen liittyviä ky-
58028: asiantuntijoina osastopäällikkö Kai Kortetta           symyksiä on käsitelty pohjoismaisen lainsää-
58029: oikeusministeriöstä, nuorempaa hallitussihteeriä       däntöyhteistyön puitteissa. Täysi-ikäisyysraja
58030: Leo Lähdevuorta sosiaali- ja terveysministe-           onkin kaikissa pohjoismaissa nykyään sama eli
58031: riöstä, pääjohtaja Alli Lahtista sosiaalihallituk-     kaksikymmentä vuotta. Tällä seikalla on poh-
58032: sesta, toimistopäällikkö Lauri Häyhää kansan-          joismaisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen li-
58033: eläkelaitoksesta sekä varatuomari Kaarina Hei-         sääntyessä huomattava merkitys. Näin ollen
58034: nosta ja sosiaalilääkäri Sirkka Syvännettä Hel-        valiokunnan mielestä meillä ei ole syytä yksi-
58035: singin kaupungin lastensuojeluvirastosta valio-        puolisesti pyrkiä alentamaan täysi-ikäisyysrajaa,
58036: kunta esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraa-        vaan täysi-ikäisyysrajan mahdolliseen alentami-
58037: vaa.                                                   seen liittyviä kysymyksiä tulisi edelleen harkita
58038:     Lakialoitteen tarkoituksena on alentaa vaali-      yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa.
58039: oikeusikäraja valtiollisissa vaaleissa ja täysi-          Täysi-ikäisyysraja alennettiin vuonna 1969
58040: ikäisyysraja nykyisestä kahdestakymmenestä             kahteenkymmeneen vuoteen, joten sen edelleen
58041: vuodesta kahdeksaantoista vuoteen. Lakialoit-          alentaminen kahdeksaantoista vuoteen met1kitsisi
58042: teeseen sisältyy ehdotukset valtiopäiväjärjestyk-      verrattain huomattavaa muutosta lyhyen ajan
58043: sen ja kansanedustajain vaaleista annetun lain         sisällä ja se edellyttäisi valiokunnan käsityksen
58044: muuttamisesta sekä täysi-ikäisyysrajan alenta-         mukaan asian perusteellisempaa valmistelua.
58045: mista tarkoittavien muutosten tekemistä eräi-          Sosiaalilainsäädännön alalla muutos vaikuttaisi
58046: siin muihin lakeihin koskevat lakiehdotukset.          keskeisesti nykyisen lastensuojelulain ·täytän-
58047:     Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oi-          töönpanoon ja soveltamiseen suhteessa eräisiin
58048: keusministeriössä on valmisteilla luonnos halli-       muihin lakeihin kuten irtolaislakiin ja päihdyt-
58049:  tuksen esitykseksi, joka sisältäisi lakiehdotukset    tävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta an-
58050: valtiopäiväjärjestyksen sekä eräiden muiden la-        nettuun lakiin. Lastensuojelulaissa mainittujen
58051: kien muuttamisesta siten, että vaalioikeusikäraja      ikärajojen alentamisen vuoksi olisi tarkistet-
58052: valtiollisissa vaaleissa ja äänioikeusikäraja kun-     tava myös edellä mainittuja lakeja sekä pyrit-
58053: nallisvaaleissa alenisi kahdeksaantoista vuoteen.      tävä löytämään nykyistä lastensuojelulakia kor-
58054:  Esitysluonnosta valmisteltaessa on lähdetty           vaavia keinoja 18-20 vuotiaiden nuorten tuke-
58055:  siltä pohjalta, että vaalikelpoisuusikäraja ja        miseksi. Koska lastensuojelulainsäädäntö samoin
58056:  täysi-ikäisyysraja säilyisivät nykyisellään.          kuin holhouslainsäädäntö on parhaillaan uudis-
58057:      Lakialoitteessa on katsottu, että vaali- ja       tustyön alaisena, sopisi kysymys ikärajojen alen-
58058:  äänioikeusikärajan tulisi olla sama kuin yksi-        tamisesta näiden lakien osalta ehkä parhaiten
58059:  'tyisoikeudellinen täysivaltaisuusikäraja. Valio-     siinä yhteydessä käsiteltäväksi.
58060:  kunnan käsityksen mukaan tämä ei ole kuiten-             Edellä mainituista syistä valiokunta on pää-
58061:  kaan välttämätöntä. Ikärajojen alentaminen laa-       tynyt ehdottamaan lakialoitteeseen sisältyvien
58062:  jentaa kysymyksessä olevien nuorten .toiminta-        lakiehdotusten hylkäämistä. Tämän vuoksi va-
58063:  mahdollisuuksia ja valtuuksia, mutta samalla se       liokunta ei ole pitänyt tarpeellisena puuttua
58064: 501/71
58065: 2
58066: 
58067: lähemmin lakiehdotusten yksityiskohtiin. To-        ( 499/70) ja samalla pykälään on lisätty uusi
58068: dettakoon kuitenkin lakialoitteeseen sisältyvän     3 momentti, joka myös tulisi täysi-ikäisyys-
58069: huoltoapulain muuttamista koskevan ehdotuk-         rajan alentamisen yhteydessä muutettavaksi.
58070: sen osalta, että siinä mainitut 4 ja 30 pykälät        Edellä olevaan viitaten valiokunta kunnioit-
58071: eivät ole enää nykyisin voimassa. Lailla huolto-    taen esittää lausuntonaan,
58072: apulain muuttamisesta (275/70) on huolto-
58073: apulain 4 § kumottu ja 30 § korvattu uudella                  että edellä mainittuun lakialoitteeseen
58074: säännöksellä. Lakialoitteeseen sisältyvä sairaus-          n:o 30 sisältyvät lakiehdotukset hylät-
58075: vakuutuslain 1 § :n 2 momentti on myös muu-                täisiin.
58076: tettu lailla sairausvakuutuslain muuttåmisesta
58077: 
58078: 
58079:                                    Sosiaalivaliokunnan puolesta:
58080:                                             Sulo Hostila
58081: 
58082: 
58083: 
58084: 
58085:                                                                                   Seppo Mikkola
58086:        EDUSKUNNAN
58087: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTA
58088: 
58089:             Helsingissä,
58090:     22 päivänä lokakuuta 1970.
58091:          Lausunto n:o 1.
58092: 
58093:                                  P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n n a 11 e.
58094: 
58095:     Perustuslakivaliokunta on 30 päivänä syys-             selvittäminen, koska asialla näyttää olevan
58096: kuuta 1970 lähettämässään kirjeessä pyytänyt               vaalilain uudistamisen seurauksena myös käy-
58097: puolustusasiainvaliokuntaa antamaan lausun-                tännöllistä merkitystä. Tämän tarkistuksen
58098: tonsa ed. Rekosen ym. lakialoitteesta n:o 10,              yhteydessä tulisi tutkia, olisiko kansanedustajan
58099: joka sisältää ehdotuksen laiksi asevelvollisuus-           asevelvollisuutta koskevat erikoissäännökset
58100: lain muuttamisesta. Kuultuaan asian johdosta               sisällytettävä yhtenä kokonaisuutena valtiopäi-
58101: hallitussihteeri T. Siivosta puolustusministeri-           väjärjestykseen, johon ne luonteensa puolesta
58102: östä ja everstiluutnantti E. Metsälampea pää-              lähinnä kuuluisivat, vai olisiko asia järjestettävä
58103: esikunnasta puolustusasiainvaliokunta esittää              asevelvollisuuslain lykkäyssäännöstöä tarkoituk-
58104: seuraavaa.                                                 senmukaisella tavalla muuttamalla. Samassa
58105:     Valiokunnan enemmistön käsityksen mukaan               yhteydessä voitaisiin myös selvittää mahdolli-
58106: kansanedustajaa ei asevelvollisuuden suorittami-           suudet kansanedustajan varamiesjärjestelmän
58107: sen osalta voida asettaa muihin kansalaisiin näh-          käytäntöön ottamisesta sen tapauksen varalta,
58108: den poikkeukselliseen asemaan.                             että kansanedustaja edustajatoimensa aikana
58109:     Kansanedustajan tehtävän kannalta on myös              suorittaa asevelvollisuuttaan vakinaisessa väessä
58110: arveluttavaa asettua puoltamaan työpalvelua                taikka aseettomana tai siviilipalvelusmiehenä.
58111: asevelvollisuuden suorittamisen korvikkeena eri            Varamiesjärjestelmällä on puheena olevissa
58112: ehdoin kuin mitä muiden osalta on säädetty.                tapauksissa nyttemmin merkitystä sikäli, että
58113: Asiassa saadun selvityksen mukaan tähän ei                 äänioikeusikärajan alentuessa saattavat yhä
58114: asevelvollisuuslain työpalvelua koskevien sään-            useammat edustajiksi valituista olla asevelvolli-
58115: nösten perusteella ole edes käytännöllisiä edel-           suutensa suorittamattomia. Varamiesjärjestel-
58116: lytyksiä. Puolustusasiainvaliokunta ilmoittaa              män puute voi jopa johtaa siihen, että palvelus-
58117: näin ollen lausuntonaan, että se ei katso mah-             velvollisuuden täyttäminen aiheuttaa melko
58118: dolliseksi hyväksyä lakialaitteessa ehdotettua             pitkäaikaisia muutoksia eduskunnan parlamen-
58119: järjestelyä asevelvollisuuden suorittamisessa              taarisissa voimasuhteissa. Kun valtioneuvosto
58120: edustajantoimen kestäessä.                                 on äskettäin asettanut komitean tarkistamaan
58121:     Puolustusasiainvaliokunta toteaa kuitenkin,            hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjestystä ja muita
58122: että lainsäädäntö asevelvollisuuden suorittami-            perustuslakeja, otettaneen myös kansanedusta-
58123:  sen osalta, sikäli kuin on kysymys kansanedus-            jan asevelvollisuuden suorittamista koskevat ky-
58124:  tajasta, on nykyisin puutteellinen, osin risti-           symykset kokonaisuutena mainitun komitean
58125: riitainenkin varsinkin tarkasteltaessa kansan-             käsiteltäviksi.
58126:  edustajan asemaa asevelvollisuuden suorittami-               Edellä olevan nojalla puolustusasiainvalio-
58127:  sessa vakinaisessa väessä taikka aseettomana tai          kunta kunnioittaen lausuntonaan esittää,
58128:  siviilipalvelusmiehenä, ja kaipaisi näin ollen
58129:  tarkistamista. Valiokunnan mielestä saattaisi                        että ed. Rekosen ym. lakialoitteeseen
58130:  olla aiheellista tämän kysymyksen laajempikin                      n:o 10 sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
58131: 
58132: 
58133:                                   Puolustusasiainvaliokunnan puolesta:
58134:                                              Seppo Westerlund.
58135: 
58136: 
58137:                                                                                           Tauno Jokinen.
58138: E 876/70
58139:                           1971 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
58140: 
58141: 
58142: 
58143: 
58144:                 Suomen Eduskunnan
58145:                      päätös,
58146:         joka tehtiin vuoden 1971 varsinaisilla valtiopäivillä
58147:                            Helsingissä
58148: 
58149:                        14 päivänä tammikuuta 1972.
58150: 
58151:     Me, Suomen Eduskunta ja Suomen ka111San Edustajat, jotka nyt olemme varsi-
58152: naisille valtiopäiville kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi, että sitten kun
58153: Eduskunta oli vuoden 1970 valtiopäivillä valtiopäiväjärjestyksen 19 §:n nojalla
58154: päättänyt, että Eduskunta kokoontuu vuoden 1971 varsinaisille valtiopäiville
58155: 2 päivänä helmikuuta 1971, Me olemme mainittuna päivänä täällä Helsingissä
58156: kokoontuneet.
58157:     Toimemme olemme aloittaneet anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta siunausta
58158: työllemme, ja saatuamme valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä, ehdo-
58159: ,tuksia ja kertomuksia, jotka Hallitus on Meille esittänyt, sekä käyttäen perustus-
58160: lakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloiteoikeutta, Me olemme tehneet seuraavat
58161: päätökset.
58162: 
58163: 
58164:                                  Kevätistuntokausi.
58165:                                Hallituksen esitykset.
58166:                                         1 §.
58167:     Hallituksen esitys n:o 11 (1970 Vp.) laiksi irtolaislain muuttamisesta sekä
58168: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, minkä lisäksi sanotuilla valtiopäivillä on tehty
58169: lakialoite laiksi irtolaislain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
58170: Eduskunta on 14 päivänä toukokuuta 1971 hallituksen esityksen ja lakialoitteen
58171: pohjalta hyväksynyt lain irtolaislain muuttamisesta, lain huoltoapulain 55 §:n
58172: 4 momentin kumoamisesta, lain sukupuolitautilain 15 §:n kumoamisesta ja lain
58173: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 3 luvun 5 § :n muuttamisesta.
58174: 27/72
58175: 2                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
58176: 
58177:     Hyväksyessään lain irtolaislain muuttamisesta Eduskunta on edellyttänyt, että
58178: työlaitosten ohjesäännöt kiireellisesti uusitaan.
58179:     Eduskunta on myös edellyttänyt, että kiireellisesti selvitetään mahdollisuudet
58180: irtolaishuollon järjestämiseksi nykyaikaisen sosiaalihuollon periaatteiden mukai-
58181: seksi. Eduskunnan mielestä olisi myös tutkittava mahdollisuuksia erityisosastojen
58182: perustamiseen ja ylläpitämiseen tarkoitettujen varojen käyttämisestä esim. päihty-
58183: neiden käsittelyn selvittelytoimi.kunnanmietinnössä (komiteamnietintö 1969: B 85)
58184: ehdotettujen selviämisasemien perustamiseen.
58185: 
58186: 
58187:                                        2 §.
58188:     Hallituksn esitys n:o 25 ( 1970 Vp.) laiksi lihantarkastuslain muuttamisesta.
58189: Eduskunta on 9 päivänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt lain.
58190:     Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut pitävänsä tärkeänä, että Hallitus
58191: kiirehtii maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltavana olevan lihantarkastus-
58192: lainsäädännön tarkistamista koskevan työn valmistumista ja odottaa Hallituksen
58193: ryhtyvän muihinkin tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin puheena olevan Lain-
58194: säädännön täydentämistä tarkoittavan esityksen antamiseksi EduskUil!l11an käsitel-
58195: täväksi.
58196: 
58197:                                     3 §.
58198:    Hallituksen esitys n:o 95 (1970 Vp.) laiksi rangaistusten täytäntöönpanJOSta
58199: annetun asetuksen muuttamisesta. Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta 1971
58200: hyväksynyt lain.
58201: 
58202:                                        4 §.
58203:     Ha:llituksen esitys n:o 100 ( 1970 Vp.) radiovastuulaiksi ja laiksi oikeuden-
58204: käymiskaaren 17 luvun muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 1971
58205: hyväksynyt lait.
58206:     Hyväksyessään lakiehdotukset EduskU11Jta on ilmoittanut odottavansa, etrtä
58207: Hallitus viipymättä antaa valmisteilla olevan radiolakiehdotuksen Eduskunnan
58208: käsiteltäväksi, jotta yleisradiotoimintaan liittyvät, käytännön kannalta merkittävät
58209: vastuu- ja oikeusturvakysymykset saataisiin lainsäädäntöteitse järjestetyiksi.
58210: 
58211:                                        5 §.
58212:    Hallituksen esitys n:o 112 ( 1970 Vp.) laiksi ilmailulain, muuttamisesta.
58213: Eduskunta on 16 päivänä helmikuuta 1971 päättänyt antaa suostumubensa Suo-
58214: men liittymiseen Tokiossa 14 päivänä syyskuuta 1963 allekirjoitettuun yleissopi-
58215: mukseen rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksessa.
58216:    Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain ilmailulain muuttamisesta.
58217:                          1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        3
58218: 
58219:                                         6 §.
58220:      Hallituksen~ esitys n:o 119 ( 1970 Vp.) :kihla!kun:nan;tuomarien palkkausjär-
58221: jestelmää koskevien säännöstenJ muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä touko-
58222: kuuta 1971 hyväksynyt lain säännöksiä tuomiokuntain hoidosta sisältävän lain
58223: muuttamisesta ja valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin määrä-
58224: enemmistöin lain leimaverolain muuttamisesta.
58225:      Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireellisesti 'toimenpiteisiin
58226: sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, että myös niissä tuomiokunnissa, joissa
58227: on entisin palkkaeduin nimitetyt viranhaltijat, siirryttäisiin kokonaispal:kkaukseen
58228: ja että myös raastuvanoikeuksien kohdalta, joiden valtiollistaminen on suun;n;it-
58229: teilla, toteutetaan vastaava uudistus.
58230:      Eduskunta on lausunut myös edellyttävänsä, että virkasivutulojärjestelmästä
58231: luopuminen toteutetaan niin, ettei siitä aiheudu haittaa oikeudenkäytölle, vaaraa
58232: yksityisen kansalaisen oikeusturvalle eikä kustannusten nousua oikeutta hakeville.
58233: Eduskunta on lopuksi edellyttän)llt, että Hallitus kiireellisesti selvityttää, miten
58234: nuorten lakimiesten jatkokoulutus olisi järjestettävä.
58235: 
58236:                                         7 §.
58237:     Hallituksen esitys n:o 125 ( 1970 Vp.) laiksi kaavoitusalueiden jakolain sekä
58238: yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 23 päivänä maalis-
58239: kuuta 1971 hyläten Hallituksen esitykseen sisältyvän toisen lakiehdotuksen hyväk-
58240: synyt lain kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta.
58241:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ensi tilassa antaa Eduskun.nalle esi-
58242: tyksen yksityisistä teistä annetun lain tarkistamisesta.
58243: 
58244:                                         8 §.
58245:     Hallituksen esitys n:o 126 (1970 Vp.) laiksi maankäyttölain muuttamisesta,
58246: minkä lisäksi samoilla valtiopäivillä on tehty lakialoite, joka sisältää ehdotuksen
58247: laiksi maankäyttölain muuttamisesta. Eduskunta on 12 päivänä maliskuuta 1971
58248: Hallituksen esityksen ja lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lain maankäyttölain
58249: muuttamisesta.
58250: 
58251:                                         9 §.
58252:     Hallituksen esitys n:o 143 (1970 Vp.) laiksi yhteismetsäosuuksien lunasta-
58253: misesta ja laiksi yhteismetsälain muuttamisesta. Eduskunta on 20 päivänä huhti-
58254: kuuta 1971 hyväksynyt lait, niistä ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n
58255: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
58256:     Samalla Eduskunta on päättänyt lausua toivomuksen, että Hallitus selvityttäisi,
58257: millä tavoin voitaisiin järjestää mahdollisuus yhteisöjen omistamiin tiloihin kuulu-
58258: vien yhteismetsäosuuksien siirtymiseen yhteismetsän osakaskunnalle ja vastaisuu-
58259: 4                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
58260: 
58261: dessa estää yhteismetsäosuuksien kuuluminen tällaisiin tiloihin, ja antaisi asiasta,
58262: mikäli selvitys antaa siihen ailietta, esityksen Eduskunnalle.
58263: 
58264:                                      10 §.
58265:     Hallituksen esitys n:o 153 (1970 Vp.) Portugalin kanssa tulon ja omaisuuden
58266: kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
58267: hyväksymisestä. Eduskunta on 27 päivänä huhtikuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne
58268: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1970 Suomen ja Portugalin välillä tulon ja
58269: omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen määräyk-
58270: set, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
58271:     Samalla Eduskunta on hyväksyny.t lain Portugalin kanssa tulon ja: omaisuuden
58272: kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
58273: hyväksymisestä.
58274: 
58275:                                        11 §.
58276:     Hallituksen esitys n:o 163 (1970 Vp.) kasvatusneuvolalaiksi. Eduskun1:a on
58277: 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58278:     Lähtiessään siitä, että kasvatusneuvolassa työskentelevän lääkärin kelpoisuus-
58279: ehdoista säädetään asetuksella, Eduskunta on edellyttänyt, että lastenpsykiatrin
58280: ohella kasvatusneuvolan lääkäriksi hyväksyttävien pätevyysvaatimukset määrätään
58281: alusta alkaen riittävän tiukoiksi ja että niitä tiukennetaan sitä mukaa kuin se
58282: käytännössä on mahdollista pitäen päämääränä sitä, että lastenpsykiatrin pätevyys
58283: määrätään, mahdollisuuksien siihen a.uettua, kasvatusneuvolalääkärin ainoaksi hy-
58284: väksyttäväksi kelpoisuusehdoksi.
58285: 
58286:                                       12 §.
58287:      Hallituksen esitys n:o 166 (1970 Vp.) Tanskan kanssa tehdyn tulon ja omai-
58288: suuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehtyä sopi-
58289: musta muuttavan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 9
58290: päivänä maaliskuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Tanskan kanssa noottivaihdolla
58291: tehdyn Suomen Tasavallan ja Tanskan Kuningaskunnan välisen tulon ja omai-
58292: suuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehtyä sopi-
58293: musta muuttuvan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuk-
58294: sen.
58295:      Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Tanskan kanssa tulon ja omai·suuden
58296: kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuks,en
58297: muuttamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
58298: 
58299:                                      13 §.
58300:    Hallituksen esitys n:o 167 (1970 Vp.) Espanjan kanssa tehdyn tulon ja omai-
58301: suuden kaksinkertaisen verotuksen estäronseksi tehtyä sopimusta muuttavan sopi-
58302:                           1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         5
58303: 
58304: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 23 päivänä maaliskuuta
58305: 1971 päättänyt hyväksyä ne Espanjan kanssa noottienvaihdoUa tehdyn Suomen
58306: Tasavallan ja Espanjan välistä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen
58307: estämiseksi tehtyä sopimusta muuttavan sopimuksen määärykset, jotika vaativat
58308: Eduskunnan suostumuksen.
58309:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Espanjan kanssa tulon ja omaisuuden
58310: kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan
58311: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymises.tä.
58312: 
58313:                                       14 §.
58314:     Hallituksen esitys n:o 175 (1970 Vp.) Alankomaiden Kuningaskunnan
58315: kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estä-
58316: miseksi tehdyn sopimuksen ja siihen liittyVän pöytäkirjan eräiden määräysten
58317: hyväksymisestä. Eduskunta on 9 päivänä maaliskuuta 1971 päättänyt hyväksyä
58318: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1970 Alankomaiden Kuningaskunnan kanssa
58319: tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi
58320: tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan määräykset, jotka vaativat Edus-
58321: kunnan suostumuksen.
58322:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Alankomaiden Kuningaskunnan kanssa
58323: tehdyn 1tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron 'kiertämisen estä-
58324: miseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
58325: 
58326:                                         15 §.
58327:     Hallituksen esitys n:o 176 (1970 Vp.) laiksi vaarallisten rikoksenuusijain
58328: eristämisestä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta
58329: 1971 hyväksynyt lain.
58330:     Samalla Eduskunta on päättänyt lausua toivomuksen, että Hallitus ryhtyisi
58331: kiireellisesti toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, voida.anko nykyisestä erillisestä
58332: rikoksentekijän eristämisjärjestelmästä luopua esim. pitkäaikaisia vapausrangaistuk-
58333: sia käyttämällä tai hoitomahdollisuuksia järjestämällä, sekä eristämisjärjestelmää
58334: koskevan lainsäädännön uudistamiseksi kokonaisuudessaan.
58335: 
58336:                                     16 §.
58337:     Hallituksen esitys n:o 177 (1970 Vp.) laiksi shekkilain 54 §:n muuttami-
58338: sesta. Eduskunta on 30 päivänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt lain.
58339: 
58340:                                    17 §.
58341:    Hallituksen esitys n:o 178 ( 1970 Vp.) laiksi lapsiperheiden asumistuesta
58342: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 1971 hyväk-
58343: synyt lain.
58344: 6                         1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
58345: 
58346:                                         18 §.
58347:     Hallituksen esitys n:o 179 ( 1970 Vp.) laeik:si valtion elälrel.a:i11I, valtion
58348: perhe-eläkelain ja eräiden muiden eläkelakien muuttamisesta sekä laiksi ennakko-
58349: tiedosta, oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta eräissä eläkeasioissa. Edus-
58350: kunta on 9 päivänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt [aiJn valtion eläkelain muutta-
58351: misesta, lain valtion perhe-eläkelain muuttamisesta, lain valtion eläkelain voi-
58352: ma.anpanokrin muuttamisesta, lain valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain muut-
58353: tamisesta, lain kansanedustajain eläkelain muuttamisesta, lain kansanedustajain
58354: perhe-eläkelain muuttamisesta ja lain entlialkkotiedosta, oikaisuvaatimuksesta ja
58355: muutoks.enhausta eräissä eläkeasioissa.
58356: 
58357:                                        19 §.
58358:      Hallituksen esitys n:o 182 ( 1970 Vp.) Kansainvälisen työkonferenssin 52. is-
58359: tuntokaudellaan vuollitla 1968 hyväksymästä vuokraviljelijöiden, osuuspaikkaisten
58360: ja. näihin verrattavien maataloustyöntekijäin ryhmien elin- ja työehtojen paranta-
58361: mis~ta koskevasta suosituksesta. Eduskunta on 14 päivänä toukokuuta 1971 päät-
58362: tänyt että käs~teltävänä oleva suootus ei anna aihetta Eduskunnan taholta toimen-
58363: piteisiin.
58364: 
58365:                                          20 §.
58366:      Hallituksen esitys n:o 186 ( 1970 Vp.) laiksi rintamasotilaseläkkeestä sekä
58367: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja Hallituksen esitys n:o 11 laiksi kansanelä!kkee-
58368: seen suoritettavasta ,tukilisästä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta. Edus-
58369: kunta on 30 päivänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt lain rintamasotilaseläkkeestä,
58370: lain kansaneläkelain muuttamisesta ja lain koosaneläkkeeseen suoritettavasta tuki-
58371: lisäSitä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta.
58372: 
58373:                                        21 §.
58374:     Hallitukse111 esitys n:o 190 (1970 Vp.) Ranskan kanssa tulon ja omaisuuden
58375: kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen
58376: eräiden määräyste111 hyväksymisestä. Eduskunta on 30 päivänä maaliskuuta 1971
58377: päättänyt hyväksyä Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1970 Ranskan kanssa tulon
58378: ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn
58379: sopimuksen ne määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
58380:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Ranskal!l kmss.a tulon ja omaisuuden
58381: kaiksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen
58382: eräiden määräysten hyväksymisestä.
58383: 
58384:                                     22 §.
58385:    Hallituksen esitys n:o 191 (1970 Vp.) Israelin kanssa tehdyn tulon ja omai-
58386: suuden kaksinkentaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi rtehtyä sopi-
58387:                          1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        7
58388: 
58389: musta muuttavalll! sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on
58390: 30 päivänä maaliskuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Israelin ha:llituksen kanssa
58391: noottienvaihdolla tehdyn Suomen :tasavallan ja Israelin välistä :tulon ja omaisuuden
58392: kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehtyä sopimusta
58393: muuttavan sopimuksen määräykset, jotka vaa,tivat Eduskunnoo suostumuksen.
58394:    Samalla Eduskunta on hyväksyn)11t lain Israelin kanssa tulon ja omaisuuden
58395: kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen
58396: muuttamista koskevan sopimuksen eräiden määrä~sten hyväksymisestä.
58397: 
58398:                                            23 §.
58399:      Hallituksen esitys n:o 192 ( 1970 Vp.) laiksi sään.niÖllisen, yleisen väestö-
58400: laJsken:nan toimittamisesta an!l'lletun lain muuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä
58401: maaliskuuta 1971 hyväksyn)11t lain.
58402: 
58403:                                        24 §.
58404:     Hallituksen esitys n:o 193 ( 1970 Vp.) laiksi metsästyslain 69 § :n muuttami-
58405: sesta. Eduskunta on 23 päivänä huhtikuuta 1971 hyviilksynyt lain.
58406:     Eduskunta on edellyttänyt, että petojen aiheuttamat vahingot korvataoo täysi-
58407: määräisinä ja., mikäli tulo- ja menoarviossa olevat määrärahat ( arviomäärära:hoj a)
58408: osoittautuvat siihen riittämättömiksi, Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin niiden korot-
58409: tamiseksi.
58410: 
58411:                                      25 §.
58412:    Hallituksen esitys n:o 194 (1970 Vp.) laiksi leimav:erolain muuttamisesta.
58413: Eduskunta on 9 päivänä maaliskuuta 1971 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 mo-
58414: mentissa säädetyi:n määräenemmistöin hyväksynyt lain.
58415: 
58416:                                     26 §.
58417:    Hallituksen esitys n:o 195 ( 1970 Vp.) laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
58418: annetun lain muuttamisesta. Eduskunita on 14 päivänä huhtikuuta 1971 hyväk-
58419: synyt lain.
58420: 
58421:                                    27 §.
58422:    Ha:llituksen esitys n:o 196 ( 1970 Vp.) laiksi .tullitariffin muuttamisesta.
58423: Eduskunta on 9 päivänä maaliskuuta 1971 hyväiksynyt lain.
58424: 
58425:                                       28 §.
58426:     Hallituksen esitys n:o 198 ( 1970 Vp.) laiksi asevelvoLlisuuslain muuttami-
58427: sesta. Eduskunta on 4 päivänä toukokuuta 1971 hyväksynyt lain.
58428:     Eduskunta on edellyttänyt, että palveluskelpoisuutta koskevien asevelvollisuus-
58429: lain 13 ja 15 §:n soveltamisesta annettavissa säänmöksissä ja ohjeissg kiiooirtetään
58430: 8                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
58431: 
58432: huomiota päätöksen teon joustavuuteenJ ja nopeuteen siten, että asevelvollinen
58433: viivytyksettä saa ratkaisun asiassaan. Sama koskee 14 §:n lykkäyssäännöksiä.
58434: Eduskunta on todennut, että puolustuslaitoksen lääkintähuoltoa on kehitettävä
58435: tehokkuuden lisäämiseksi. Eduskunta on edellyttänyt myös, että asevelvollisille
58436: a.nnetaJain tarvittavaa koulutusta ennen kuin heitä käytetään puolustuslaitoks.en
58437: ulkopuolisissa tehtävissä ja että 47 § :n johdosta annetaan soveltamissään.nökset,
58438: joissa määritetään, missä tapauksissa ja miten asevelvollisia ja puolustuslaitoksen
58439: muuta henkilöstöä käytetään maanpuolustusta ja sotilaallista koulutusta edistävissä
58440: tehtävissä. Samalla on valvottava, ettei puolustuslaitokselle aiheudu sanotunJlai-
58441: sesta toiminnasta ylimääräisiä, kohtuuttomia menoja.
58442:      Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus pyrkii
58443: huolehtimaan siitä, että varusmiesten käy:töstä varsinaisen koulutuksen ulkopuo-
58444: lella vaarallisiin tehtäviin luovutaan ja että nämä tehtävät hoidetaan erikoiskoulu-
58445: tetun henkilökunmm avulla.
58446: 
58447:                                    29 §.
58448:    Hallituksen esitys n:o 199 (1970 Vp.) laiksi hammasläärärintoimen harjoit-
58449: tamisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä maali~Skuuta
58450: 1971 hyväksynyt lain.
58451: 
58452:                                     30 §.
58453:    Hallituksen esitys n:o 1 laiksi peruskoulun luokanopettajien valmistuksesta.
58454: Eduskunta on 9 päivänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt lain.
58455: 
58456:                                     31 §.
58457:    Hallituksen esitys n:o 2 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1971 tulo- ja
58458: menoarvioon. Eduskunta on 2 päivänä huhtikuuta 1971 hyväksynyt es1tyksen.
58459: 
58460:                                       32 §.
58461:     Hallituksen esitys n:o 3 laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin
58462: välillä. Eduskunta on 23 päivänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt lain.
58463: 
58464:                                       33 §.
58465:     Hallituksen esitys n:o 4 laiksi valtion Porvoon maaJaiskun.nJassa omistamaan
58466: sotilasvirkataloon kuuluvan määräalan luovuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä
58467: maaliskuuta 1971 hyväksyn)lit lain.
58468: 
58469:                                      34 §.
58470:     Hallituksen esitys n:o 5 Alankomaiden kanssa tehdyn kansainvälisiä maantie-
58471: kuljetuksia koskevM~~ sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta
58472: on 27 päivänä huhtikuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan halli-
58473:                          1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        9
58474: 
58475: tuksen ja Alankomaiden Kuningaskunnan hallituksen välisen kanJSainvälisiä maan-
58476: tiekuljetuksia koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunan suostu-
58477: musta.
58478:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Alankomaiden kanssa tehdyn kansain-
58479: välisiä maantiekuljetuksia koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
58480: 
58481:                                        35 §.
58482:     Hallituksen esitys n:o 6 laiksi eräiden virkojen ja t01m1en perustamisesta
58483: ulkoa:siainhallitlitoon. Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta 1971 hyväksynyt lain.
58484: 
58485:                                         36 §.
58486:      Hallituksen esitys n:o 8 laiksi eräiden pitkäaikaisten sopimusten tarkistami-
58487: sesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta
58488: 1971 hyväksynyt lain eräiden pitkäaikaisten sopimusten 1tarkistamisesta, lain
58489: asuntotuotantolain 15 a § :n saattamisesta uudelleen voimaan, lain vuokra--alueiden
58490: järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloissa annetun lain 17 § :n 2 momentin saatta-
58491: misesta uudelleen voimaan ja lain rakennuslain 91 § :n 3 momentin saattamisesta
58492: uudelleen voimaan.
58493:     Kun se ajankohta, josta alkaen asuntotuotantolain 15 a § :n saattamisesta
58494: uudelleen voimaan annettavaa lakia olisi sovellettava, on Eduskunnan mielestä
58495: jossakin määrin epäselvä, saattaa olla mahdollista, että joihinkin asuntotuotanto-
58496: lain mukaista lainaa saaneisiin asunto-osakeyhtimhin ei voida soveltaa lakia eräiden
58497: pitkäaikaisten sopimusten tarkistamisesta sen vuoksi, että yhtiön yhtiöjärjestys on
58498: tehty ja vahvistettu vasta vakauttamislain voimaantulon jälkeen, ja ettei yhtiöön
58499: myöskään voida soveltaa uudelleen voimaan saatettavaa asuntotuotantolain 15 a §:n
58500: määräystä rakennuskustannusindeksin huomioon ottamisesta. Koska Eduskunnalla
58501: kuitenkaan ei ole mahdollisuuttta tässä yhteydessä tätä kysymystä tutkia, Edus-
58502: kunta on edellyttänyt, että se Hallituksen toimesta perusteellisesti tutkitaan ja
58503: sen jälkeen a:nn:etaan Eduskunnaile sellaiset sitykset, joihin tutkimuksen tulos
58504: antaa aihetta.
58505: 
58506:                                      37 §.
58507:     Hallituksen esitys n:o 9 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
58508: lain muuttamises.ta. Eduskunta on 30 päivänä maaliskuuta 1971 valtiopäiväjär-
58509: jestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
58510: 
58511:                                       38 §.
58512:    Hallituksen esitys n:o 10 laeiksi kansakoululain 79 §:n, kirjastolain 6 §:n
58513: ja yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta. Edus-
58514: kunta on 23 päivänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt lain kansakoululain 79 §:n
58515: 2 27/72
58516: 10                         1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
58517: 
58518: muuttamisesta, lain kirjastolain 6 §:n muuttamisesta ja lain yksityisoppikoulujen
58519: vailtiooovusta annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
58520: 
58521:                                      39 §.
58522:    Hallituksen esitys n:o 13 laiksi valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen
58523: perusteista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta
58524: 1971 hyväksynyt lain.
58525: 
58526:                                         40 §.
58527:     Hallituksen esitys n:o 14 laiksi eräistä välia:i!kaisista poikkeussäännöksi&tä vero-
58528: lakeihin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä maaliskuuta 1971
58529: hyväksyny;t lain.
58530: 
58531:                                      41 §.
58532:    Hallituksen esitys n:o 15 <laiksi vanadiinituotannon aloittamisen rtukemisesta
58533: Rautaruukki Oy:n Musrtavaaran vanadiiniesiintymällä. Eduskunta on 20 päivänä
58534: huhtikuuta 1971 hyväksynyt lain.
58535: 
58536:                                      42 §.
58537:   Hallituksen esitys n:o 16 laiksi keskussairaaloiden rakentamisesta annetun lain
58538: muuttamisesta. Eduskunta on 27 pähränä huhtikuuta 1971 hyväksynyt lain.
58539: 
58540:                                       43 §.
58541:    Hallituksen esitys n:o 18 laiksi talletusten! veronhuojennuslain muuttamisesta.
58542: Eduskunta on 20 päivänä huhtikuuta 1971 hyväksynyt lain.
58543: 
58544:                                         44 §.
58545:     Hallituksen esi·tys n:o 19 Suomen Kiinteistöpankki Oy:n, Suomen Teollisuus-
58546: Hypoteekkipankki Oy:n sekä Maa- ja teollisuuskiinteistöpankki Oy:n yhteisesti
58547: ottaman ulkomaisen obligaatiolainan va,kuudeksi annettavasta valtion takauksesta.
58548: Eduskunta on 14 päivänä huhtikuuta 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston
58549: antamaa vastavakuuksia vaatimatta mutta muutoin määräämillään ehdoilla val-
58550: tion omavelkaisen takauksen Suomen Kiinteistöpankki Oy:n, Suomen Teollisuus-
58551: Hypoteekkipankki Oy:n sekä Maa.- ja teollisuuskiinteistöpankki Oy:n yhteisvas-
58552: tuullisesti ottaman, vasta-arvoltaan enintään 80 miljoonan markan määräisen ulko-
58553: mais,en lainan maksamisen ja sen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.
58554: 
58555:                                       45 §.
58556:    Hallituksen esitys n:o 20 laiksi Helsingin kaupungin Vuosaaren kylässä olevoo
58557: rauhoituspiirin purkamisesta. Eduskunta on 1 päivänä kesäkuuta 1971 va:ltio-
58558:                           1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         11
58559: 
58560: päiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain jätettäväksi
58561: lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
58562: 
58563:                                        46 §.
58564:     Hallituksen esitys n:o 21 laeiksi va1tionJrautateiden sekä posti- j'a lennätin-
58565: laitoksen talouden hoidon yleisistä perusteista 00111ettujen lakien muutrt:amisesta.
58566: Eduskunta on 20 päivänä huhtikuuta 1971 hyväksynyt lain valtionrautateiden
58567: talouden hoidon yleisistä perusteista annetun lain muuttamisesta ja lain posti- ja
58568: lennätinlaitoksen talouden hoidon yleisistä perusteista annetun lain muuttamisesta.
58569: 
58570:                                       47 §.
58571:     Hallituksen esitys n:o 22 ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden meren-
58572: pohjaan tai sen sisustaan asettamisen kieltämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymi-
58573: seksi. Eduskunta on 29 päivänä huhtikuuta 1971 päättänyt hyväksyä ydinaseiden
58574: ja muiden joukkotuhoaseiden merenpohjaan tai sen sisustaoo asettamisen kieltämi-
58575: seksi tehdyn sopimuksen.
58576: 
58577:                                        48 §.
58578:      Hallituksen es1tys n:o 25 Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tooskan vä-
58579: lillä tehdyn yhteistyösopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen eräiden mää-
58580: räysten hyväksymisestä. Eduskunta on 7 päivänä toukokuuta 1971 päättänyt
58581: hyväksyä ne Kööpenhaminassa 13 päivänä helmikuuta 1971 allekirjoitetun Is-
58582: Lannin, NorjM, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä tehdyn yhteistyösopimuksen
58583: muuttamista koskevan sopimuksen määräyks.et, jotka vaativat Eduskunna111 suostu-
58584: muksen.
58585: 
58586:                                        49 §.
58587:     Hallituksen esitys n:o 26 Outokumpu Oy nimisen yhtiön ulkomaisten lainojen
58588: vakuudeksi annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 4 päivänä toukokuuta
58589: 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta
58590: mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Outokumpu
58591: Oy nimisen yhtiön ottamien, yhteensä enintään 80 000 000 markkaan nousevien
58592: ulkomaisten lainojen maksamisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen
58593: lainan määrä tällöin lasketaan takausta anttlJettaessa voimassa olleen virallisen kurs-
58594: sin mukaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1972 loppuun saakka.
58595: 
58596:                                         50 §.
58597:    Hallituksen esitys n:o 27 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta e.nnetun lain
58598: muuttamisesta. Eduskunta on 11 päivänä toukokuuta 1971 valtiopäiväjärjesty~n
58599: 68 §:n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
58600: 12                       1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
58601: 
58602:                                      51 §.
58603:    Hallituksen esitys n:o 28 aluevaihdosta valtion ja Helsingin Ireupungin väilllä.
58604: Eduskunta on 11 päivänä toukokuuta 1971 hyväksynyt lain.
58605: 
58606:                                     52 §.
58607:    Hallituksen esitys n:o 29 laiksi kansakoululain väliaikaisesta muuttamisesta.
58608: Eduskunta on 11 päivänä toukokuuta 1971 hyväksyn~ lain.
58609: 
58610: 
58611:                                      53 §.
58612:     Hallituksen esitys n:o 30 laiksi tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin
58613: teoksiin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä toukokuuta 1971
58614: hyväksynyt lain.
58615: 
58616:                                     54 §.
58617:    Hallituksen esitys n:o 31 laiksi patenttilain muuttamisesta. Eduskunta on
58618: 28 päivänä toukokuuta 1971 hyväksynyt lain.
58619: 
58620: 
58621:                                     55 §.
58622:   Hallituksen esitys n:o 32 laiksi patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain
58623: muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä toukokuuta 1971 hyväksynyt lain.
58624: 
58625: 
58626:                                        56 §.
58627:    Hallituksen esitys 111:0 33 laiksi Suomen valtion Brysselissä omistaman tontin
58628: myymisestä. Eduskunta on 28 päivänä toukokuuta 1971 hyväksynyt lain valtio-
58629: neuvoston oikeuttamisesta myymään valtion Brysselissä omistama tontti.
58630: 
58631:                                        57 §.
58632:     Hallituksen esitys n:o 34 1ai:ksi ulkomaanedustuksessa sekä Suomen kansain-
58633: välisessä kehitysyhteistyössä palvelevan henkilökunnan terveydenhuollon kustan-
58634: nusten korvaamisesta. Eduskunta on 28 päivänä toukokuuta 1971 hyväksyny:t lain.
58635: 
58636:                                        58 §.
58637:     Hallituksen esitys n:o 38 nuorista rikoksentekijöistä annetun 'lain muuttami-
58638: sesta. Eduskunta on 28 päivänä toukokuuta 1971 hyväksynyt lain:.
58639: 
58640:                                        59 §.
58641:    Hallituksen esitys n:o 39 laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain 107 § :n
58642: muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä ,toukokuuta 1971 hyväksynyt lain.
58643:                          1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                      13
58644: 
58645:                                         60 §.
58646:     Hallituksen esitys n:o 40 laiksi edustajanpal:kkiosta annetun lain muuttami-
58647: sesta. Eduskunta on 1 päivänä kesäkuuta 1971 varltiopäirväjärjestyksen 70 §:ssä
58648: säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
58649:     Hyväksyessään Hallituksen esityksen EduskUllita on edelJyttänyt, että Hallitus
58650: kiireellisesti antaa uuden esityksen eduskunnalle, jonka mukaan edustajanpalkkio
58651: voidaan selvästi ja yksinkertaisesti määritellä kunakin ajankohtana noudatettavan
58652: valtion viran tai toimen haJ.tijain palkkauksen pohjalta.
58653: 
58654: 
58655:                                           61 §.
58656:     Hallituksen esitys n:o 43 lisäyksis<tä ja muutoksista vuoden 1971 tulo- ja
58657: menoarvioon. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt esityksen
58658: eräin muutaksin ja huomautuksin.
58659:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tulee kiinnittämään erityistä huomiota
58660: teattereiden saaman valtionavun jälkeenjääneisyyden poistamiseen.
58661:     Eduskunta pitää ,tärkeänä, että myös suurten tuomiokuntien kihlakunnanJtuoma-
58662: reiksi saadaan muiden kokeneiden lakimiesten ohella myös hovioikeuden jäseniä.
58663: Tämän vuoksi Eduskunta on edellyttänY~t Hallituksen tutkivan sellaisia palkka-
58664: järjestelyjä, joilla edellä mainittu periaate voidaan saftvuttaa.
58665: 
58666: 
58667:                                        62 §.
58668:    Hallituksen esitys n:o 44 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. Eduskunta
58669: on 1 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58670: 
58671: 
58672:                                        63 §.
58673:      Hallituksen esitys n:o 45 laiksi maidon ja vehnän mru-kkinoimismaksusta an-
58674: netun lain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä toukokuuta 1971 hyväksy-
58675: nyt lain.
58676:      Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus niin
58677: pian kuin mahdollista antaa Eduskunnalle uuden esityksen, joka tähtää vehnän
58678: markkinoimismaksun lieventämiseen, koska nyt voimassa oleva laki ei ole sen
58679: enempää oikeudenmukainen kuin tarkoituksetllill.ukainenkaan sen edellyttäessä, että
58680: täysi markkinoimismaksu, nimittäin 3 p. kilolta, on välittömästi suoritettava jo
58681: silloin kun tapahtuu pienikin 280 miljoonan kilon vahvistetun katon ylitys.
58682: 
58683: 
58684:                                       64 §.
58685:    Hallituksen esitys n:o 49 pellon käytön rajoittamisesta anJnetun lain muutta-
58686: misesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58687: 14                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
58688: 
58689:                                           65 §.
58690:     Hallituksen esitys n:o 50 laiksi väestökirjalain 33 §:n muuttamisesta. Edus-
58691: kunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58692:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus 1taa:koin 'seuraa väestörekisterikeskuk-
58693: sen toimintaa ja huolehtii siitä, että henkikirjoitus vastaisuudessa toimitetaan riit-
58694: tävällä huolellisuudella ja silten, että väestörekisteritiedot ovat luotettavia.
58695: 
58696:                                       66 §.
58697:     Hallituksen esitys n:o 51 Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy mrmsen
58698: pankin ulkomaisten lainojen valtion takauksista. Eduskunta on 25 päivänä touko-
58699: kuuta 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla
58700: valtion omavelkaisen takauksen Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy:n ott&-
58701: mien, vasta-arvoltaan enintään 80 000 000 markkaan nousevien ulkomaisten laino-
58702: len maksamisen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.
58703: 
58704:                                        67 §.
58705:     Hallituksen esitys n:o 52 Veitsiluoto Osakeyhtiön ulko- ja kotimaisten iainojen
58706: vakuudeksi annettavista: valtion takauksista. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta
58707: 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston: antamaan vastavakuutta vaatimatta
58708: mutta muuten määräämillään ehdoilla valtion takauksia Veitsiluoto Osakeyhtiö
58709: nimisen yhtiön Veitsiluodon tehtaitten paperituotannon jalostusasteen korottamista
58710: sekä mekaanisen puunjalostusteollisuuden kehittämistä varten ottamien yhteensä
58711: 50 000 000 markkaan nousevien sekä ulko- että kotimaisten lainojen ja niiden kor-
58712: kojen sekä lainojen hoidosta johtuvien muiden kustannusten maksamisen vakuu-
58713: deksi, ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällö1n lasketaan takausta an-
58714: nettaessa voimassa olleen virallisen myyntikurssin mukaan, sekä että takauksia voi-
58715: daan antaa vuoden 1975 loppuun saakka.
58716: 
58717:                                       68 §.
58718:    Hallituksen es1tys n:o 53 laiksi kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan edis-
58719: tämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta. Edus-
58720: kunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58721: 
58722:                                     69 §.
58723:    Hallituksen esitys n:o 55 laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
58724: muuttamisesta. Eduskunta on 5 pä1vänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58725: 
58726:                                         70 §.
58727:     Hallituksen esitys n:o 60 laeiksi kansaneläkelain, työntekijäin eläkelain, lyhyt-
58728: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain,
58729: yrittäjien eläkelain, merimieseläkelain ja sairausvakuutuslain sekä eräiden niihin
58730:                           1971 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.                        15
58731: 
58732: llittyvien lakien muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväk-
58733: synyt lain kansaneläkelain muuttamisesta, lain työntekijäin eläkelain muuttami-
58734: sesta, lain lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta,
58735: lain maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta, lain yrittäjien eläkelain muutta-
58736: misesta, lain merimieseläkelain muuttamisesta, lain sairausvakuutuslain muuttami-
58737: sesta, lain kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta annetun
58738: lain 1 §:n muuttamisesta, lain perhe-eläkelain 9 §:n muuttamisesta, lain kunnal-
58739: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 3 § :n muuttamisesta, lain valtakun-
58740: nallisista työttömyyskassoista annetun lain 20 §:n muuttamisesta ja lain työllisyys-
58741: lain 6 §:n muuttamisesta·.
58742:      Hyväksyessään lakiesitykset Eduskunta on edellyttänyt, että eläkelainsäädäntöä
58743: kehitettäessä Hallitus sopeuttaa erilliset uudistustoimenp1teet eläkepolitiikan ylei-
58744: siin sosiaalisiin pyrkimyksiin siten, että samalla kun kansaneläkkeiden muodos-
58745: tama peruseläketurva lähenee vähimmäisansioiden antamia kulutusmahdollisuuksia,
58746:  kansan- ja ansiosuhde-eläkkeiden muodostama kokonaiseläketurva rakentuu eläk-
58747:  keensaajien tuloeroja kavetlitavasti niin, että suhtautettuina tuloon eläkkeet tulojen
58748:  kohotessa asteittain supistuvat.
58749:                                       71 §.
58750:    Hallituksen esitys n:o 61 laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta. Edus-
58751: kunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58752: 
58753: 
58754:                                        72 §.
58755:     Hallituksen esitys n:o 62 laiksi vaLtakunnallisista työttömyyskassoista annetun
58756: lain muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58757: 
58758:                                         73 §.
58759:     Hallituksen esitys n:o 64 laiksi eräistä tavaroista suoritettavas1ta: liikevaihto-
58760: veron lisäverosta. Eduskunta on 4 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58761:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuooa
58762: tarkoin lain vaikutusta kehitysalueiden yrittäjätoimintaan ja tarvittaessa ryhtyy
58763: sellaisiin toimenpiteisiin, ettei työvaltainen pien- ja keskisuuri yrittäjätoiminta
58764: kehitysalueilla lain johdosta vaikeudu.
58765:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on myös edellyttänyt, että Halllitus
58766: seuraa tarkoin lain vaikutusta asumiskustannuksiin ja asuntojen rakentamiskus-
58767: tannuksiin ja ryhtyy tarvittaessa sellaisiin toimenp1teisiin, etteivät edellämainitut
58768: kustannukset lain johdosta tarpeettomasti nouse.
58769:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on lopuksi edellyttänyt, että sellai-
58770: sena erityisen painavana kohtuussyynä, jonka nojalla lisävero voidaan lakiehdotuk-
58771: sen 12 §:n ja liikevaihtoverolain 71 §:n mukaisesti poistaa, voidaan pitää myös
58772: 16                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
58773: 
58774: tavaran toimittamista tämän lain voimaan tultua kiinteään hintaan, joka on sovittu
58775: ennen lain voimaailituloa myyjän ja: asialkkaa kesken.
58776: 
58777:                                       74 §.
58778:    Hallituksen esitys n:o 65 laiksi suhdarmetalletusten käyttämisestä taloudellista
58779: kasvua ja ympäristönsuojelua edistävien toimenpiteiden suorittamiseen ja laiksi
58780: investointirahastoista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä kesä-
58781: kuuta 1971 hyväksynyt lait.
58782:                                      75 §.
58783:    Hallituksen esitys n:o 66 tasausverolaiksi. Eduskunta on 1 päivänä kesäkuuta
58784: 1971 hyväksynyt lain.
58785:                                         76 §.
58786:     Hallituksen esitys n:o 67 lai!ksi vientimaksusta aoo.etun lain 7 § :n muuttami-
58787: sesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58788: 
58789:                                         77 §.
58790:     Hallituksen esitys n:o 70 laiksi vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä anne-
58791: tun lain 1 § :n muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksy-
58792: nyt lain.
58793:                                         78 §.
58794:      Hallituksen esitys t~~:o 76 laiksi kunnallisesta kodinhoitoai\TUSta annetun lain
58795: 15 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58796:      Hyväksyessään lain ja asettuessaan siten kannattamaan kuntien oman koti-
58797: avustajatoiminnan ohella myös yksityisten järjestöjen toimesta harjoitettavan koti-
58798: avustajatoiminnan tukemista Eduskunta, jonka mielestä kotiavustajatoimintaa kun-
58799: nissa ei voida jättää pääasiassa tai pelkästään yksityisten järjestöjen sinänsä mer-
58800: kittävän toiminnan varaan on ilmoittanut edellyttävänsä, että Hallitus huolehtii
58801: kotiavustajatoiminnan kehittämisestä edelleenkin ensisijaisesti kuntien itsensä har-
58802: joittaman kotiavustajatoiminnan pohjalta.
58803: 
58804:                                        79 §.
58805:     Haallituksen esitys n:o 77 Rautaruukki Oy:n ulko- ja kotimaisten lainojen
58806: vakuudeksi annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta
58807: 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta,
58808: mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Rautaruukki
58809: Oy nimisen yhtiön raudanjalostustoiminnan laajentamista varten ottamien, yh-
58810: teensä enintään 190 000 000 markkaan nousevien sekä ulko- että kotimaisten
58811: lainojen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan
58812: takausta · annettaessa voimassa olleen virallisen kurssin mukaan sekä siten; että
58813: takauksia voidaan antaa vuoden 1975 loppuun saakka.
58814:                          1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                      17
58815: 
58816:                                       80s.
58817:    Hallituksen esitys n:o 78 laiksi maatalousyrittäjien eläk.eWn muutta.l.llisesta.
58818: Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt lain.
58819: 
58820:                                        81 §.
58821:     Hallituksen esitys n:o 83 Suomen Vientiluotto Oy - Finla!lllds Exportkredit
58822: Ab:n ulkomaisten lainojen valtion <takauksista. Eduskunta on 2 päivänä kesä-
58823: kuuta 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston anrtamaan vastavakuuksia vaati-
58824: maotta mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion takauksia Suomen Vienti-
58825: luotto Oy - Finlands Exportkredit Ab:n ottamien, vasta-arvoltaan enintään
58826: 250 000 000 markka81Il nousevien ulkomaisten lainojen maksamisen ja niissä sovit-
58827: tujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi ja siten, että kunkin lainan määrä tällöin
58828: 1a:sketaan takauksia annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin mukaan.
58829: 
58830: 
58831:                      Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
58832: 
58833:                                       82 §.
58834:     Asetus Romanian Sosialistisen Tasavallan kanssa tehdyn pitkäaikaisen kauppa-
58835: sopimuksen voimaansaattamisesta 27 päivältä marraskuuta 1970. Eduskunta on
58836: 26 päivänä helmikuuta 1971 päättänyt, ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
58837: mottava.
58838:                                       83 §.
58839:      Valtioneuvoston 30 pruvana joulukuuta 1970 antama päätös meijerivoin hin-
58840: noista. Eduskunta on 19 päivänä helmikuuta 1971 päättän:y~t, ettei puheena olevaa
58841: v:altioneuvoston päätöstä ole kumottava.
58842: 
58843:                                       84 §.
58844:     VaLtioneuvoston 30 päivänä joulukuuta 1970 a:tlltama päätös eräiden makka~,
58845: hankinta- ja tavarantoimitussopimusten perusteella määräytyvien hintojen tarkista-
58846: misesta. Eduskunta on 19 päivänä helmikuuta 1971 päättänyt, ettei puheena
58847: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
58848: 
58849:                                       85 §.
58850:     Valtioneuvoston 30 pa1vana joulukuuta 1970 antama päätös valuutan sään-
58851: nöstelystä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Eduskunta on
58852: 19 päivänä helmikuuta 1971 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston
58853: päätöstä ole kumottava.
58854:                                      86 §.
58855:     Valtioneuvoston 30 päivänä joulukuuta 1970 antama päätös hintaneuvostos,ta.
58856: Eduskunta on 23 päivänä helmikuuta 1971 päättänyt, ettei puheena olevaa valtio-
58857: neuvoston päätöstä ole kumottava.
58858: 3 27/72
58859: 18                       1971 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
58860: 
58861:                                       87 §.
58862:     Valtioneuvoston 30 päivänä joulukuuta 1970 antama päätös huoneenvuokrien
58863: valvonnasta ja säännöstelystä. Eduskunta on 23 päivänä helmikuuta 1971 päät-
58864: tänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
58865: 
58866:                                       88 §.
58867:     Valtioneuvoston 30 patvana joulukuuta 1970 antama päätös hyödykkeiden
58868: hintavalvonnasta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Eduskunta
58869: on 17 päivänä maaliskuuta 1971 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston
58870: päätöstä ole kumottava.
58871:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraa tarkoin hintojen kehitystä ja
58872: aiheen ilmaantuessa ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin hintatason vakaana p1tä-
58873: miseksi.
58874: 
58875:                                   Kertomukset.
58876:                                        89 §.
58877:     Hallituksen kertomus toimenpiteistään vuonna 1969. Eduskunta on 16 pal-
58878: vänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt Perustuslakivaliokul1Jtl:a:ll ja Ulkoasiainvalio-
58879: kunnan asiasta antamat mietinnöt seuraavin lisäyksin: "Eduskunta edellyttää Halli-
58880: tuksen kiinn1ttävän aivan erityistä huomiota kaupankäyntimme kehittämiseen
58881: Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kanssa."
58882: 
58883:                                    90 §.
58884:     Eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnastaan vuonna 1969 antama kertomus.
58885: Eduskunta on 23 päivänä maaliskuuta 1971 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan
58886: asiasta antaman mietinnön.
58887:                                       91 §.
58888:    EdusklllUlOO kirjaston kertomus vuodelta 1970. EduskUlllta on 14 pa1vana
58889: huhtikuuta 1971 hyväksynyt Sivistysvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
58890: 
58891:                                         92 §.
58892:     Hallituksen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistu-
58893: tukset valtiova•rainhoidosta ja tilinpidosta vuonna 1968 ovat antaneet aihetta.
58894: Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan
58895: asiasta antaman mietinnön.
58896:                                       93 §.
58897:     Pankkivaliokunnan mietintö valiokunnan valtiopäiväjärjestyksen 50 §:n mukai-
58898: sesti suorittamasta Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuoooa 1970 koskevasta tutki-
58899: kirouksesta. Eduskunta on 4 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksynyt mietinnön ja
58900: päättänyt, että vuoden 1970 voitosta puolet eli 31 702 887,96 markkaa siirretään
58901:                            1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         19
58902: 
58903: valtiorahastoon sekä että valiokunnan mietintö saatetaatn Eduskunnan Pankki-
58904: valtuus,miehille tiedoksi.
58905: 
58906:                                     94 §.
58907:     Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston
58908: toiminnasta vuodelta 1970 antama kertomus. Eduskunta on 4 päivänä kesäkuuta
58909: 1971 hyväksynyt Ulkoasiainvaliokunn.an asiasta antaman mietinnön.
58910: 
58911: 
58912: 
58913:                                      Toivomukset.
58914:                                     95 §.
58915:     Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päättänyt
58916: lausua toivomukset:
58917:      1) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin varusmiesten, soittaja- ja ratsuttaja-
58918: oppilaiden sekä siviilipalvelusmiesten varuskunta-alueen ulkopuolelle tapahtuvien
58919: kotilomamatkojen järjestämiseksi siten, että .ne olisivat ilmaisia valtion omista-
58920: missa kulkuneuvoissa ja että Hallitus tutkisi mahdollisuudet siirtyä maksuuomiin
58921: matkoihin myös yksityisten omistamissa kulkuneuvoissa;
58922:      2) että Hallitus kiirehtisi toimenpiteitä posti- ja lennätinlaitoksen j:a tie- ja
58923: vesirakennuslaitoksen moottoriajoneuvoo ja työkonekaluston korjaustoiminnan kes-
58924: ki:ttämiseksi JoenJSuussa;
58925:      .3) että Hallitus, antaessaan Eduskunnalle peruskoulua koskevia esityksiä,
58926: ottaisi t'clrkoituksenmukaisessa laajuudessa huomioon peruskouluun siirtymisen ja
58927: opettajien työllisyyden asettamat vaatimukset opettajien eläkeikää mahdollisuuk-
58928: sien mukaan joko pysyvästi tai määräajaksi alentamalla;
58929:      4) että Hallitus selvityttäisi, onko ja missä määrin tarpeen ,tehostaa turkis-
58930: eläintarhausta koskevaa neuvonta-, ·tutkimus- ja koetoimintaa, ja ryhtyisi sellaisiin
58931: toimenpiteisiin, joihin selvitys ehkä antaa aihetta;
58932:      5) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin istutustarkoitukseen ja kauppaan kas-
58933: vatettavien kalojen kansainväliset vaatimukset käsittävät tautitarkkailun tehosta-
58934: miseksi;
58935:      6) että Hallitus selvityttäisi, olisiko Itä-Uudellamaalle perustettava Valtion
58936: Viljavaraston alainen viljavarasto, ja ryhtyisi sellaisiin rtoimenpiteisiin, joihin sel-
58937: vitys ehkä antaa aihetta;
58938:      7) että Hallitus tutkisi onko mahdollisuuksia koulujärjestelmän perusteista
58939: oonetun lain valtionapusäännösten selventämiseksi siten, että kunnalla olisi koulu-
58940: viranomaisten määräämissä tapauksissa mahdollisuus saada valtionapua niihin tar-
58941: peellisiin menoihin, jotka sen on sopimuksen mukaan maksettava yksityiselle
58942: oppikoululle koulun, kiinteän omaisuuden käyttämisestä kunnan peruskoulua kor-
58943: vaavan koulun tarpeisiin;
58944: 20                        1971 Vp. -     Valtiopäivlpäiitös.
58945: 
58946:      8) että Hallitus ki.itehtisi Salon kaupungin ohitustien rakentamiseen liilttyvää
58947: selvitystyötä niin, että ohitustien raketlltamiseen voitaisiin ryhtyä;
58948:      9) että Hallitus selvityttäisi, onko tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin lisäalueiden
58949: antamiseksi sellaisista entisen Karvian erityistyölaitokSetli maista, jotka eivät ole
58950: välttämättömiä metsäntutkimuslaitoksen toiminnaJle;
58951:      10) että Hallitus selvityttäisi, missä määrin metsäojitukset ovat aiheuttaneet
58952: vahingollista v:ettymistä tai muuta vahinkoa toisten omistamille maille, ja ryhtyy
58953: sellaisiin toimenpiteisiin, joihin selvitys antaa aihetta;
58954:      11) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin rehuv:iljakaupan uudel-
58955: leen järjestämiseksi siten, että, lähinnä Pohjois.Suomessa turvataan pysyvästi rehu-
58956: viljan saanti Etelä-Suomen hintatasoon verrattavalla hinnalla; sekä
58957:      12) että Hallitus selvittäisi kiireellisesti mahdollisuudet rajavartiolaitoksen
58958: kantamiesten oikeudellisen aseman valci.innuttamiseksi sekä .taloudellisten ja so-
58959: siaalisten oikeuksien tarkistamiseksi.
58960: 
58961:                                     % §.
58962:     Edusku:nnnn valitsijamiesten tomuttama Eduskunnm Pnnkkivaltuusmiesrt:en
58963: täydennysvanli. Eduskunta on 12 päivänä helmikuuta 1971 ilmoittanut vaaJ.iS!ta
58964: Eduskunnan: Pankkivaltuusmiehille.
58965: 
58966:                                      97 §.
58967:     Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Eduskunnan. Pankkivaltuusmiesten
58968: täydennysvaaJ.i. Eduskunta on 16 päivänä huhtikuuta 1971 ilmoittanut vaalista
58969: Eduskunnan Pank::ltivaltuusmiehille.
58970: 
58971:                                    98 §.
58972:    Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen. Eduskunta un 2 pa1vana
58973: kesäkuuta 1971 hyväksynyrt eduskunnan kirjaston ohjesäinnön muutoksen.
58974: 
58975: 
58976:                                   Syysistuntokausi.
58977:                                Hallituksen ·esitykset.
58978:                                         99 §.
58979:     Hallituksen esitys n:o 94 (1970 Vp.) laeiksi sotaväen rikoslain sekä sotatuo-
58980: mioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain muuttamisesta sekä nällä
58981: valtiopäivillä tehty lakialoite sotaväen rikoslain muuttamisesta. Eduskunta on 23
58982: päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain sotaväen rikoslain muuttamisesta ja
58983: lain sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 77 §:n 3
58984: momentin kumoamisesta, niistä ensimmäisen Hallituksen esityksen ja lakialoitteen
58985: pohjalta.
58986:                         1971 Vp. -     Valtiopäiväpäiitös.                         21
58987: 
58988:                                         100 §.
58989:       Hallituksen esitys n:o 128 (1970 Vp.) huumausainelaik~i. Eduskt.mta on
58990:  7 päivänä tammikuuta 1972 hyväksynyt lain.
58991:      Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireel-
58992: lisesti asettaa sosiaali- ja terveysministeriöön toimikunnan päihdeaineiden väärin-
58993: käyttäjien hoidon, huollon ja jälkihuollon allaan kuuluvien tehtävien hoitamista
58994: varten.
58995:      Samalla Eduskunta on päättänyt lausua toivomuksen, että Hallitus ryhtyisi
58996: kiireellisesti toimenpiteisiin huumaaviin tarkoituksiin käytettävien teknisten liuot-
58997:  timien ja lääkeaineiden saannin vaikeuttamiseksi, näiden aineiden käytön valvonnan
58998: tehostamiseksi sekä erityisesti huumausaineiden, mainittujen teknisten liuottimien
58999: ja lääkeaineiden väärinkäytön seurauksia koskevan hoito- ja valistustoiminnan
59000: jäl'jestämiseksi.
59001: 
59002:                                       101 §.
59003:     Hallituksen esitys n:o 157 ( 1970 Vp.) laiksi toimenpiteistä lentoliikenteen
59004: turvaamiseksi eräissä tapauksissa. Eduskunta on 17 päivänä syyskuuta 1971 val-
59005: tiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt
59006: lain.
59007:                                       102 §.
59008:     Hallituksen esitys n:o 7 laiksi maankuivatuslainan osaksi tai kokonaan peri-
59009: mättä eräissä tapauksissa. EdU$kunta on 5 päivänä loklclruuta 1971 hyväksynyt
59010: lain:
59011:                                       103 §.
59012:     Hallituksen esitys n:o 12 laiksi asianosaisia ja eräiden asioiden käsittelyjärje~­
59013: tystä koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttamisesta. Eduskunta on
59014: 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain oikeudenkäymi$kaaren muuttami-
59015: sesta ja lain leimaverolain 12 §:n muuttamisesta.
59016: 
59017:                                         104 §.
59018:     Hallituksen esitys n:o 17 laei:ksi kunnillisista yleissairaaloista 3Metun lain,
59019: yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain, mielisairaslain, tuberkuloosil3in
59020: ja terveydenhoitolain muuttamisesta. Eduskunta on 8 päivänä lokakuuta 1971
59021: hyväksynyt lain kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta, lain
59022: yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain muuttamisesta, lain mielisairaslain
59023: muuttamisesta, lain tubel'kuloosilain 27 ja 31 a §:n muuttamisesta ja 'lain tervey-
59024: denhoitolain 11 §:n muuttamisesta.
59025: 
59026:                                      105 §.
59027:    Hallituksen esitys n:o 23 laiksi .oppjkQulun kouluneuvosrosta. Edtlskunta on
59028: 26 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59029: 22                          1971 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
59030: 
59031:                                     106 §.
59032:    Hallituksen esitys n:o 24 opettajankoulutuslaiksi. Eduskunta on 12 päivänä
59033: marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59034:                                         107 §.
59035:     Hallituksen esitys n:o 42 laiksi sianlihan ylituotantomaksusta. Eduskunta on
59036: 12 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59037:     Hyväksyessään lakiesityksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tarkoin
59038: seuraa ylituotantomaksun vaikutusta sianlihan ylituotannon kehitykseen ja mikäli
59039: aihetta ilmenee, antaa välittömästi lakiesityksen sianlihan ylituotantomaksun ko-
59040: rottamisesta suursikaloiden osalta, viljelijäväestön toimeentulon turvaamiseksi sekä
59041: valtion vientitukivarojen säästämiseksi.
59042:                                    108 §.
59043:    Hallituksen esitys n:o 46 laiksi koulujärjestelmän ,perusteista annetun lain
59044: muuttamisesta. Eduskunta on 24 päivänä syyskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59045:                                     109 §.
59046:    Hallituksen esitys n:o 47 laiksi kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien
59047: nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta
59048: 1971 hyväksynyt lain.
59049:                                       110 §.
59050:     Hallituksen esitys n:o .54 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallis-
59051: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
59052: ~en muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain
59053: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta, lain kunnallishallituksesta kaupungissa
59054: annetun asetuksen muuttamisesta ja lain maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-
59055: tun asetuksen muuttamisesta.
59056:     Kun asuntopula ja asumiskustannusten kalleus monissa asutuskeskuksissa
59057: hidastavat talouselämän elpymistä ja kun toisaalta jatkuvasti parantuvat liikenne-
59058: yhteydet mahdollistavat asumista työpaikkakunnan ulkopuolella mm. lähimaaseu-
59059: dulla, Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tarkoin seuraa matkakulujen vä-
59060: hennysoikeuden vaikutusta ja ryhtyy sen perusteella mahdollisiin toimiin matka-
59061: kulujen vähennysoikeuden enimmäismäärän tarkistamiseksi.
59062:                                      111 §.
59063:    Hallituksen esitys n:o .56 laiksi Valtion ammattikoulukodin lakkauttamisesta.
59064: Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksyn~t lain.
59065:                                       112 §.
59066:    Hallituksen esitys n:o .57 laiksi kuurojen ja sokeiden ammattikouluista. Edus-
59067: kunta on 16 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain kuulovammaisten ja näkö-
59068: vammaisten ammattikouluista.
59069:                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                           23
59070: 
59071:                                             s.
59072:                                          11.3
59073:     Hallituksen esitys n:o 58 laiksi tilan yhteisomistajien osallistumisesta metsän-
59074: parannushankkeeseen. Eduskunta on 26 päivänä lokakuuta 1971 valtiopäiväjärjes-
59075: tyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
59076:     Lakiehdotuksen 5 §:n mukaan on, milloin kysymys on luoton myöntämisestä,
59077: tiedoksianto :toimitettava kaikille niille yhteisomistajille, joiden oma tai Suomessa
59078: olevan asiamiehen osoite on tiedossa. Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on
59079: edellyttänyt lakia sovellettavan siten, että edellä mainituista osoitteista myös
59080: pyritään ottamaan selvää.
59081:                                     114 §.
59082:    Hallituksen esitys n:o 59 laiksi sähkölaitoksista annetun lain muuttamisesta.
59083: Eduskunta on 26 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59084: 
59085:                                      115 §.
59086:    Hallituksen esitys n:o 68 laiksi kananmunien ylituotantomaksusta. Eduskunta
59087: on 12 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59088: 
59089:                                       116 §.
59090:    Hallituksen esitys n:o 71 laiksi rikoslain täydentämisestä ilma-aluksen kaap-
59091: pausta koskevilla säännöksillä. Edus1kunta on 2 päivänä marraskuuta 1971 hyväk-
59092: synyt lain.
59093:                                     117 §.
59094:   Hallituksen esitys n:o 72 laiksi kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain
59095: muuttamisesta. Eduskunta on 2.3 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59096: 
59097:                                       118 §.
59098:     Hallituksen esitys n:o 73 laiksi metsänparannuslain muuttamisesta. Eduskunta
59099: on 5 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59100:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt lakia sovellettavan
59101: siten, ettei lannoitusta varten myönnetä avustusta sellaisille henkilöille,. joiden ei
59102: voida katsoa olevan taloudellisen asemansa puolesta tällaisen avustuksen tarpeessa.
59103: 
59104:                                       119 §.
59105:     Hallituksen esitys n:o 75 laiksi invaliidihuoltolain muuttamisesta. Eduskunta
59106: on 5 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59107:     Hyväksyessään lakiehdotuksen invaliidihuoltolain muuttarnises•a Eduskunta
59108: on edellyttänyt, että Hallitus invaliidihuoltolain kokonaisuudistuksen yhteydessä
59109: selvityttää millä tavoin ja missä määrin voitaisiin taloudellisesti tukea vaikeastl
59110: liikuntavammaisia moottoriajoneuvon käyttökustannusten alentamiseksi.
59111: 24                           1971 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.
59112: 
59113:                                       120 §.
59114:     Hallituksen esitys n:o 79 Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan väli
59115: sen kulttuuriyhteistyösopimuksen eräiden määräysten hyväksymiseksi. Eduskunta
59116: on 15 päivänä lokakuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Islannin, Norjan, Ruotsin,
59117: Suomen ja Tanskan välisen kulttuuriyhteistyösopimuksen määräykset, jotka vaa-
59118: tivat Eduskunnan suostumuksen.
59119: 
59120:                                           121s.
59121:     Hallituksen esitys n:o 80 laeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja eräiden muiden la-
59122: kien muuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä marraskuuta 1971 hyläten muut
59123: lakiehdotukset, hyväksynyt lain valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta ja lain sota-
59124: väen rikoslain muuttamisesta, niistä ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n
59125: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
59126:     Valtiopäiväjärjestyksen 7 §:ään tehtävä muutos, jolla tehdään mahdolliseksi
59127: asevelvollisuuttaan vakinaisessa väessä suorittavan valitseminen kansanedustajaksi,
59128: sekä tähän 1ainmuutokseen liittyvä sotaväen rikoslain 147 § :n muuttaminen olisi
59129: Eduskunnan mielestä tarpeen saada voimaan niin kiireellisesti, että niitä voitaisiin
59130: soveltaa jo 2 ja .3 päivinä tammikuuta 1972 toimitettavien vaalien osalta. Tämän
59131: mukaisesti Eduskunta on hyväksynyt Hallituksen esitykseen sisältyvistä lakiehdo-
59132: tuksista vain ehdotu!ksen lai!ksl valtiopäiväjärjest}'lksen muuttamisesta ja senkin vain
59133: valtiopäiväjärjestyksen 7 S:n kohdalta sekä ehdotuksen laiksi sotaväenrikoslain
59134: muuttamisesta, mutta on päättänyt hylätä Hallituksen esitykseen sisältyvät muut
59135: lakiehdotukset. Tähän ratkaisuun päätyessään Eduskunta on edellyttänyt, että
59136: Hallitus antaa .toimitettavien vaalien jälkeen viipymättä Eduskunnalle esityksen
59137: sellaisiksi muutdksiksi vaalilainsäädäntöön, joiden toteuttamista nyt hylätyillä
59138: lakiehdotuksilla on tarkoitettu.
59139: 
59140:                                         122 §.
59141:     Hallituksen esitys n:o 81 lai:ksi eräiden vakinaisesta .palveluksesta kieltäyty-
59142: vien asevelvollisten rankaisemista sekä eräiksi siihen Uittyviksi laeiksi. Eduskunta
59143: on 10 pävänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain eräiden vakinaisesta palveluksesta
59144: kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta, lain aseettomasta palveluksesta ja
59145: siviilipalveluksesta annetun lain muuttamisesta ja lain asevelvollisuuslain muut-
59146: tamisesta.
59147:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edelly.ttänyt, että Hallitus ryhtyy
59148: kiireellisesti selvittämään mahdollisuuksia, jotta uskonnollisiin vähemmistötyhmiin
59149: kuuluvat ns. totaalikieltäytyjät voitaisiin vapauttaa rangaistusseutaamuksista.
59150: 
59151:                                     12.3     s.
59152:    Hallituksen esitys n:o 82 laiksi merimiesverolain muuttamisesta. Eduskunta
59153: on 5 päivänä Jokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59154:                           1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         25
59155: 
59156:                                      124 §.
59157:     Hallituksen esitys n:o 85 taloudellisen, 1teknisen ja teollisen yhteistyön kehit-
59158: tämisestä Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä
59159: tehdyn sopimuksen hyväksymisestä. Eduskunta on 9 päivänä marraskuuta 1971
59160: päättänyt hyväksyä taloudellisen, teknisen ja teollisen yhteistyön kehittämisestä
59161: Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Moskovassa
59162: 20 päivänä huhtikuuta 1971 tehdyn sopimuksen.
59163: 
59164:                                    125 §.
59165:    Hallituksen esitys n:o 86 laiksi tullitariffin muuttamisesta. Eduskunta on
59166: 26 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59167: 
59168:                                    126 §.
59169:    Hallituksen esitys n:o 87 laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta. Eduskunta
59170: on 5 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59171: 
59172:                                    127 §.
59173:   Hallituksen esitys n:o 90 laiksi ulkomaanedustuksesta annetun lain 4 §:n
59174: muuttamisesta. Eduskunta on 26 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59175: 
59176:                                           128 §.
59177:     Hallituksen esitys n:o 91 laeiksi valtion eläkelain sekä eräiden siihen liittyvien
59178: lakien muuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä marraskuuta 1971 hyväksyny;t
59179: lain valtion eläkelain muuttamisesta, lain eduskunnan kanslian menosäännön perus-
59180: teista annetun lain muuttamisesta, lain valtiontilintarkastajain kanslian henkilö-
59181: kunnn palkkauksen perusteista annetun lain muuttamisesta, lain eduskunnan
59182: oikeusasiamiehen eläkkeestä ja hänen kuoltuaan suoritettavasta perhe-eläkeestä
59183: annetun lain muuttamisesta, lain eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilö-
59184: kunnan palkkauksen perusteista annetun lain muuttamisesta, lain Pohjoismaiden
59185: neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain muuttamisesta, lain evankelis-
59186: luterilaisten hiippakuntain arkkipiispan ja piispain palkkauksesta ja eläkeoikeudesta
59187: annetun lain muuttamisesta, lain kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta
59188: ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta, lain kunnallisista terveyssisarista annetun
59189: lain muuttamisesta, lain kunnan kätilöistä annetun lain muuttamisesta, lain maa-
59190: talous-, ikotitalous. ja kotiteollisuusoppilaitoksista annetun lain muuttamisesta, lain
59191:  metsäoppilaitoksista annetun lain muuttamisesta, lain eräistä valtion varoista
59192: suoritettavista ellikkeistä annetun lain muuttamisesta, lain Suomen Pankin ohje-
59193: säännön muuttamisesta ja lain kansanedustajain eläkelain muuttamisesta.
59194:                                      129 §.
59195:    Hallituksen esitys n:o 92 iaiksi eräiden Kemijoen vesistön säännöstelyn joh-
59196: dosta maansa luovuttaneiden asuttamisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta
59197: on 12 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59198: 4 27/72
59199: 26                       1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
59200: 
59201:                                      130 §.
59202:      Hallituksen esitys n:o 93 Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kanssa
59203: tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen muutosten hyväksymistä. Eduskunta on 30
59204: päivänä marraskuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan ja Sosialistis-
59205: ten Neuvostotasavaltojen Liiton välisen .tullikysymyksiä koskevan sopimuksen
59206: muutokset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
59207:      Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Sosialististen Neuvostotasavaltojen
59208: Liiton kanssa tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen muutosten eräiden määräysten
59209: hyväksymisestä.
59210:                                       131 §.
59211:     Hallituksen esitys n:o 94 työllisyyslaiksi. Eduskunta on 30 päivänä marras-
59212: kuuta 1971 hyväksynyt lain.
59213:     Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tarkoin seuraa,
59214: ettei lain 11 § :n soveltamisesta kunnille aiheudu sellaisisa seuraamuksia, että ne
59215: joutuvat pidättymään kesäkausina harjoittelijoiden, koululaisten, vajaakuntoisten ja
59216: iäkkäämpien ja muiden näihin verrattavien henkilöiden työhönottamisesta ja, että
59217: kunnille ei myöskään aiheudu kohtuuttomia taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuk-
59218: sia investointien ajoittamisessa.
59219: 
59220:                                     132 §.
59221:     Hallituksen esitys n:o 95 Pohjois-Atlantin jäävartion taloudellisesta tuesta
59222: tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 30 päivänä
59223: marraskuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Pohjois-Atlantin jäävartion taloudellisesta
59224: tuesta tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
59225: 
59226:                                     133 §.
59227:    Hallituksen esitys n:o 96 laiksi leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on
59228: 26 päivänä lokakuuta 1971 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin
59229: määräenemmistöin hyväksynyt lain.
59230: 
59231:                                        134 §.
59232:      Hallituksen esitys n:o 98 kansanterveystyöstä ja sen voimaanpanosta annetta-
59233: viksi laeiksi. Eduskunta on 7 päivänä tammikuuta 1972 hyväksynyt kansanterveys-
59234: lain ja lain kansanterveyslain voimaanpanosta, niistä toisen valtiopäiväjärjestyksen
59235: 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
59236:      Eduskunnan saaman selvityksen mukaan kunnalliseläinlääkärien siirtäminen
59237: terveyskeskusten virkoihin ei aina olisi tarkoituksenmukaista, koska terveyskeskus-
59238: ten alueet pyritään muodostamaan sopivan suuruisen, yleensä 10 000-13 000
59239: asukasta käsittävän väestöpohjan mukaan, kun taas maalaiskuntien eläinlääkäri-
59240: piirien muodostamisen perusteena on ollut noin 4 000 lasketun nautayksikön koti-
59241: eläinmäärä. Siirtäminen saattaisi eräissä tapauksissa johtaa elinkelvottomien eläin-
59242:                            1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        27
59243: 
59244: lääkäripiirien muodostamiseen. Tämän vuoksi ja kun kansanterveyslain voimaan-
59245: tulo edellyttää terveydenhoitOlautakuntien lakkauttamista, joiden alainen viran-
59246: haltija kunnaneläinlääkäri nyt on, Eduskunta, hyväksyessään puheena olevat sään-
59247: nökset, on edellyttänyt Hallituksen tutkivan, onko kunnan tai kuntayhtymän
59248: palveluksessa olevan eläinlääkärin siirtäminen kansanterveystyötä varten perustetun
59249: vastaavan kuntainliiton palvelukseen kaikissa tapauksissa asianmukaista ja onko se
59250: eläinlääkintähuoltolakia muuttamatta mahdollista sekä ryhtyvän tarvittaessa tarpeel-
59251: lisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin asiassa.
59252:      Hyväksyessään lakiehdotuksen, Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus pyrkii
59253: toteuttamaan lain tarkoitta:man maksuttoman avosairaanhoidon jo ensimmäisen viittä
59254: vuotta koskevan valtakunnallisen kansanterveystyösuunnitelman aikana eli vuoden
59255: 1976 loppuun mennessä huolehtimalla samalla tarvittavan henkilökunnan koulutta-
59256: misesta, jotta henkilökuntaresurssit eivät enää olisi maksuttomuuden toteuttamisen
59257: esteenä, ja että maksuttomuus toteutetaan asteittain niin, että se ensin kohdistuu
59258:  pitkäaikaissairaisiin ja muihin palveluksia usein tai runsaasti tarvitseviin kansalai-
59259: siin.
59260:                                         135 §.
59261:      Hallituksen esitys n:o 99 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Eduskunta
59262: on 7 päivänä tammikuuta 1972 hyväksynyt lain.
59263: 
59264:                                        1.36 §.
59265:      Hallituksen esitys n:o 102 laiksi Euroopan vapaåkauppaliiton perustamista
59266: koskevan konvention sekä Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsen-
59267: valtioiden välisen sopimussuhteen luomista tarkoittavan sopimuksen nojalla tehty-
59268: jen eräiden maataloustuotteiden tulli- ja tuontimaksukohtelua koskevien päätösten
59269: hyväksymisestä sovellettaviksi Suomen ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioi-
59270: den. välisissä suhteissa. Eduskunta on .30 päivänä marraskuuta 1971 päättänyt
59271: hyväksyä Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välillä
59272: sovellettavaksi Suomen ja EFTA-maiden välisen vapaakauppasopimuksen tarkoitta-
59273: man yhteisneuvoston 17 päivänä kesäkuuta 1971 tekemän päätöksen n:o 5/1971
59274: siltä osin kuin se vaatii Eduskunnan suostumuksen.
59275:      Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Euroopan vapaakauppaliiton perusta-
59276: mista koskevan konvention sekä Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaakauppaliiton
59277: jäsenvaltioiden välisen sopimussuhteen luomista tarkoittavan sopimuksen nojalla
59278: tehtyjen eräiden maataloustuotteiden tulli- ja ja tuontimaksukohtelua koskevien
59279: päätösten hyväksymisestä sovellettaviksi Suomen ja Euroopan vapaakauppaliiton
59280: jäsenvaltioiden välisissä suhteissa.
59281:                                        1.37 §.
59282:     Hallituksen esitys n:o 103 laiksi eräistä poikkeuksista valtakunnallisista työttö-
59283: myyskassoista ja työttömyyskorvau:ksista annettuihin lakeihin. Eduskunta on 12
59284: päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt lain.
59285: 28                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
59286: 
59287:                                           138 §.
59288:      Hallituksen esitys n:o 104 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1972. Edus-
59289: kunta on 14 päivänä tammikuuta 1972 hyväksynyt Suomen tasavallan tulo- ja
59290: menoarvion vuodelle 1972.
59291:      Koska ehdotetun ympäristönsuojeluosaston perustaminen sisäasiainministeriöön
59292: jää 'tässä vaiheessa toteuttamatta Eduskunta on pitänyt välttämättömänä, että
59293: Hallitus ·kiireellisesti selvittää, millä tavoin yleinen vastuu ympäristön suojelemi-
59294: sesta ja keskeiset ympäristönsuojelutehtävät voidaan järjestää ja hoitaa.
59295:      Kuten tulo- ja menoarvioesityksen yleisperusteluista ilmenee, vaihtotaseen ke-
59296: hitys on ollut huolestuttava. Tämän vuoksi, ulkomaankaupan tasapainottamiseksi
59297: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen pikaisesti selvitJtävän, millä keinoin voidaan
59298: laajentaa kahdenkeskistä kauppaa erityisesti Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
59299: Tuonnin lisääminen Neuvostoliitosta avaisi lisääntyviä vientimahdollisuuksia suo-
59300: malaisille •tuotteille ja parantaisi työllisyyttä maassamme. Eduskunta on myös
59301: korostanut, että Suomen tulee pyrkiä säilyttämään ja laajentamaan kaupallista
59302: osuuttaan Neuvostoliiton kasvavilla markkinoilla, joilla kilpailu eri maiden
59303: kesken on entisestään kiristynyt.
59304:      Eduskunta on kiinnitän}'lt Hallituksen vakavaa huomiota myös siihen, että
59305: rikollisuus ja järjestyshäiriöt ovat huolestuttavassa määrin lisääntyneet. Tämän
59306: vuoksi Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireellisesti kansalaisten
59307: turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin.
59308:      Asuntotuotannon riittämättömyys vaikeuttaa edelleen työvoiman liikkuvuutta
59309: ja asumistason paranemista. Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus yhteistyössä
59310: raha- ja vakuutuslaitosten kanssa selvittäisi niiden mahdollisuudet osallistua ny-
59311: kyistä tehokkaammin asuntotuotannon ensisijaislainoitukseen.
59312:      Eduskunta on katsonut, että kulttuuripäivien lisääntyvään merkitykseen ja
59313: kansanmusiikkikulttuurin voimakkaaseen kasvuun ei ole kiinnitetty riittävästi huo-
59314: miota. Tämän vuoksi Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus suorittaa selvityksen
59315: siitä, millä tavoin erityisesti kansanmusiikkiharrastuksen toimintaedellytyksiä voi-
59316: taisiin parantaa.
59317:      Asumajätevesien puhdistaminen ja johtaminen aiheuttaa kunnille suuria talou-
59318: dellisia rasitteita. Näiden toimenpiteiden vaikutus on yleensä alueellinen. Tästä
59319: syystä Eduskunta on edelly;ttänyt Hallituksen selvittävän, mitä mahdollisuuksia
59320: olisi nykyistä enemmän myöntää kunnille suoranaisia avustuksia niiden suoritetta-
59321: via, viranomaisten vaatimia vesiensuojelutoimenpiteitä varten.
59322:      Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan siitä, että maatilatalouden
59323: kehittämisrahaston varoista myönnetään nykyistä enemmän lainoja myös pienten
59324: tilojen pääomatarpeen tyydyttämiseksi.
59325:      Kun paikallis- ja yksityistierasitukset ovat useissa tapauksissa muodostuneet
59326: raskaiksi, Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen selvittävän mahdollisuuksia tämän
59327: rasituksen tasoittamiseksi.
59328:                            1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         29
59329: 
59330:     Viime aikoina on talouspolitiikassa kiinnitetty lisääntyvää huomiota kehitys-
59331: alueiden yritystoiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen. On kuitenkin osoit-
59332: tautunut, että kuljetuskustannukset ehkäisevät ja jarruttavat näiden alueiden yritys-
59333: toiminnan kasvua. Tämän vuoksi Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiirehti-
59334: vän esityksen yleisperusteluissa mainittua kuljetustukijärjestelmää koskevaa selvi-
59335: tystyöstä sekä on lausunut odottavansa HaJ.lituksen toimenpiteitä asiassa. Samalla
59336: Eduskunta on lausunut pitävänsä tärkeänä, että talouspolitiikassa kiinnitetään eri-
59337: tyistä huomiota kehitysalueiden väestön työ- ja toimeentuloedellytysten parantami-
59338: seen. Edistämällä voimakkaasti työvaltaista yritystoimintaa sekä tehostamalla kehi-
59339: tysaluepolitiikkaa voidaan vahingollista maaltapakoa hillitä ja taata kehitysalueiden
59340: väestölle tasaveroinen asema.
59341:     Maamme energiatarpeen voimakkaan kasvun tyydyttäminen edellyttää raken-
59342: nettavien atomivoimalaitosten lisäksi myös öljynjalostuksen lisäämistä. Kun koti-
59343: maassa tapahtuvalla öljynjalostuksella on lisäksi myönteisiä vaikutuksia maan
59344: kauppataseeseen, Edusik:unta on edellyttänyt Hallituksen laativan riittävän pitkällä
59345: tähtäyksellä suunnitelmat tulevien öljynjalostamoiden rakentamisesta sekä ottavan
59346: näiden sijoituspaikkaa koskevissa tuvkimuksissa huomioon myös kehitysaluepoliitti-
59347: set ja luonnonsuojeluun liittyvät näkökohdat.
59348:     Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että nykyinen eläkejärjestelmä on
59349: muodostunut varsin hajanaiseksi ja monimutkaiseksi eikä myöskään järjestelmän
59350: tavanomaisten käyttömenojen kasvuun ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tämän
59351: vwksi Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti selvittää, miten eläke-
59352: järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa ja samalla turvata kaikille kansalaisille riit-
59353: tävä vähimmäiseläke.
59354:     Edelleen Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota monien sosiaalisten
59355: avustusten ostovoiman pienenemiseen ja edcllyttää, että Hallitus selvittää edellytyk-
59356: set lakien sille suomien mahdollisuuksien puitteissa tarkistaa sosiaalisissa laeissa
59357: olevia markkamääriä elinkustannusten nousua vastaavasti.
59358:     Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireellisesti toimenpitei-
59359: siin erilaisille sosiaalista työtä tekeville järjestöille myönnettävien harkinnanvarais-
59360: ten valtionavustusten jakoperusteiden tarkistamiseksi siten, että muun muassa epi-
59361: lepsiaa sairastavien hyväksi tehtävään vapaaehtoiseen avustustyöhön voitaisiin
59362: valtion taholta kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
59363:     Tulo- ja menoarvioesitystä käsitellessään Eduskunta on vielä kiinnittänyt huo-
59364: miota siihen, että lasten päivähoitokysymystä ei ole tällä hetkellä järjestetty sen
59365: edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi Eduskunta on edellyttänyt, viitaten samalla
59366: Hallituksen esityksen yleisperusteluissa asiasta Iausuttuun, Hallituksen selvittävän
59367: lasten päivähoitokysymyksen ensi tilassa ja ryhtyvän kiireellisesti asian vaatimiin
59368: toimenpiteisiin.
59369:     Eläkeläisten määrän voimakas lisääntyminen yhteiskunnassa on aiheuttanut
59370: monille eläkeläisille asuntojen peuutteen ja eläkkeiden pienuuden lisäksi myös
59371: 30                         1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
59372: 
59373: vapaa-ajan käyttöön ja mielenterve}11teen liittyviä ongelmia. Tämän vuoksi Edus-
59374: kunta on katsonut, että Hallituksen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota
59375: eläkeläisten erilaisen vapaa-aika- ja virkistystoiminnan järjestämiseen.
59376:     Tässä yhteydessä Eduskunta on vielä kiinnittänyt huomiota siihen, että sosiaali-
59377: turvaa koskevassa järjestelmässämme on edelleen sellaisia, muun muassa järjestel-
59378: män hajanaisuudesta aiheutuvia puutteita, jotka kaipaisivat pikaisia korjaustoimen-
59379: piteitä. Sosiaaliturvaa edelleen kehitettäessä tulisi Eduskunnan mielestä pyrkiä
59380: nykyistä yhtenäisempään järjestelmään siten, että varattomille, varattomuuden
59381: syystä riippumatta, voitaisiin turvata kohtuulliset toimeentulon mahdollisuudet.
59382:     Taloudellisen kasvun hidastuessa on työttömyys samalla laajasti lisääntymässä.
59383: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy riittäviin, tehostettuihin toimen-
59384: piteisiin julkisten töiden ajoittamiseksi työllisyytä tukevalla tavalla ja pyrkii yhteis-
59385: työssä kunnallisen ja yksityisen sektorin kanssa huolehtimaan täystyöllisyyden tur-
59386: vaamiseksi.
59387:     Vielä Eduskunta on katsonut, että Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyystilanteen
59388: parantamiseksi olisi ryhdyttävä kiireellisiin yritteliäisyyden elvyttämistoimiin. Tässä
59389: mielessä Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen tutkivan mahdollisuudet muun
59390: muassa kehitysalueiden yritysten työllisyystukijärjestelmän toteuttamiseksi.
59391:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy !toimenpiteisiin liikenneturvalli-
59392: suuden kaikinpuoliseksi tehostamiseksi.
59393:     Eduskunta on edellyttänyt että Hallitus kiirehtii pienyrittäjien ja maatilatalou-
59394: den piirissä omaa työtään tekevän väestön vuosilomaa ja muuta vapaa-aikaa selvit-
59395: tävän komitean mietinnön valmistumista ja ryhtyy sellaisiin toimenpiteisiin, että
59396: näiden ihmisten vuosiloma ja vapaa-aika mahdollisimman oikeudenmukaisesti vas-
59397: taisivat muiden väestöryhmien vastaavia etuja.
59398:      Sen johdosta, että ympäristönsuojelu on muodostumassa elintärkeäksi kysymyk-
59399: seksi yhteiskunnassamme, Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy mah-
59400: dollisimman nopeasti kaikkiin sen käytettävissä oleviin toimenpiteisiin luonnonsuo-
59401: jelutoiminnan tehostamiseksi.
59402:     Eduskunta on edellyttänyt, että eläkeläisten asemaan yleensä ja työeläkejälies-
59403: telmän ulkopuolelle jääneiden vanhusten olosuhteisiin erityisesti kiinnitetään huo-
59404: miota, silmälläpitäen alhaisempien eläkkeiden tason nostamista vähintään voimassa
59405: olevalle minimipalkkatasolle.
59406:      Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen pikaisesti selvittävän, miten voidaan
59407: estää kunnallisen veroäyrin hinnan kohtuuton nousu maamme vähävaraisissa kun-
59408: nissa ja samalla turvata kohtuullinen palvelustaso.
59409:      Kun Eduskunnan saaman selvityksen mukaan jutturuuhkan purkaminen ei voi
59410: Vaasan hovioikeuden osalta tapahtua sen nykyisten jaostojen puitteissa kohtuulli-
59411: sen ajan kuluessa kansalaisten oikeusturvaa heikentämättä, Eduskunta on edellyttä-
59412: nyt, että Hallitus ryhtyy pikaisesti todella tehokkaisiin toimenpiteisiin siten, että
59413:                           1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                       31
59414: 
59415: jutturuuhkan purkaminen voidaan kiireellisenä aloittaa. Samalla Eduskunta on
59416: katsonut vielä, että Hallituksen tulisi muutoinkin selvittää mahdollisuuksia Pohjois-
59417: Suomen väestön oikeusturvan lisäämiseksi.
59418:     Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen suorittavan läänijaon tarkistamista kos-
59419: kevan selvitystyön kiirellisenä jo vuoden 1972 aikana.
59420:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus viivyttelemättä tutkii mahdollisuuksia
59421: varusmiesten päivärahan nostamiseksi varusmiesten tosiasiallista toimeentulotar-
59422: vetta vastaavaksi sekä varusmiesten päivärahojen siirtämiseksi sosiaalisiin menoihin.
59423:     Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota siihen, että Jyväskylän uusien
59424: rakennusten suunnittelun yhteydessä riittävässä määrin selvitettäisiin, rakennustöi-
59425: den aloittamista silti viivyttämättä, mahdollisuudet ottaa huomioon maisemansuo-
59426: jelulliset näkökohdat erityisesti kirjasto- ja hallintotilojen sijoittamisessa.
59427:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Jyväskylän
59428: hydrobiologisen tutkimuslaitoksen toimintaedellytysten ·turvaamiseksi ja kiireelli-
59429: sesti selvittää mahdollisuudet mainitun tutkimuslaitoksen liittämiseksi Jyväskylän
59430: yliopiston yhteyteen erillisenä 1tutkimusuaitoksena.
59431:     Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota siihen, että Tampereen Yli-
59432: opiston opiskelijat ovat tällä hetkellä muiden yliopistojen ja teknillisten korkea-
59433: koulujen opiskelijoita huonommassa asemassa joutuessaan rahoittamaan lukukausi-
59434: maksuilla opetusta, jota muille annetaan ilmaiseksi. Tämän vuoksi Eduskunta on
59435: edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän välittömästi toimenpiteisiin nykyisen asiantilan
59436: korjaamiseksi.
59437:     Eduskunta on kiinnittäny~t Hallituksen huomiota siihen, että monien perus-
59438: koulukokeilukuntien siirtymävalmius ja kokeilun aiheuttama kunnallistaloudellinen
59439: rasitus edellyttäisivät peruskouluun siirtymistä näissä kunnissa mahdollisimman
59440: nopeasti.
59441:     Eduskunta on edellyttänyt, että momentin 29.45.01 perustelujen kohdassa c
59442: mainittujen uusien koulutoimentarkastajien sijoitusta ja tehtäväpiiriä määrättäessä
59443: otetaan riittävässä määrin huomioon kirjastotoimen tarkastajien tarve.
59444:     Eduskunta on katsonut, että Hallituksen tulisi edelleen seurata vaikeissa talou-
59445: dellisissa oloissa olevien kansanopistojen toimintaedellytysten kehitystä ja ryhtyä
59446: tarvittaessa toimenpiteisiin näiden toiminnan turvaamiseksi.
59447:     Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota siihen, että valtion virastojen
59448: ja laitosten uudelleen järjestelyjen yhteydessä tulisi henkilökunnan siirrot mah-
59449: dollisuuksien mukaan pyrkiä suorittamaan siten, että siirrettävän henkilökunnan
59450: virkamiesoikeudellista asemaa ei huononnettaisi. Tämän vuoksi Eduskunta on
59451: edellyttänyt, että Hallitus selvittäisi mahdollisuudet momentin 29.70.01 kohdalla
59452: lakkautettavaksi ehdotettujen eräiden virkojen ja ylimääräisten toimien haltijoiden
59453: sijoittamiseksi sokeain ammattikouluun siten, että heidän asemansa ei siirron joh-
59454: dosta huonone.
59455: 32                        1971 Vp. -    Valtiopäivipäätös.
59456: 
59457:      Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota siihen, että maatalouden
59458: koneellistuessa maatalousopetuksen ajan tasalla pitäminen edellyttäisi :tarpeellisten
59459: opetustyöpajojen rakentamista maatalousoppilaitoksiin.
59460:      Momentin 29.86.51 perustelujen mukaan tarkoituksena on selvittää, miten
59461: kotiteollisuuden edistämistoiminta voitaisiin yhdistää kauppa- ja teollisuusminis-
59462: teriön alaisen pienteollisuusorganisaation ja pienteollisuuden edistämistoiminnan
59463: kanssa. Eduskunta on katsonut, että suoritettavan selvityksen yhteydessä Hallituk-
59464: sen tulee kiinnittää riittävästi huomiota kotiteollisuuden edistämisen koulutuk-
59465: selliseen puoleen.
59466:      Eduskunta on vielä todennut, että eräiden vesipiirien vesitoimistojen labora-
59467: torioiden työskentelytilat eivät vastaa kunnoltaan kohtuullisena pidettäviä vaati-
59468: muksia. Tämän vuoksi Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus suorittaa asiasta
59469: selvityksen ja ryhtyy sen edellyttämiin toimenpiteisiin.
59470:     Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota Pyhäjoen Sukkakosken per-
59471: kaushankkeen merkitykseen ja on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän asiassa sellai-
59472: siin toimenpiteisiin, että Pyhäjoen Sukkakosken perkaustyö voidaan tarvittaessa
59473: aloittaa.
59474:     Eduskunnan saaman selvityksen mukaan maatalouden neuvontajärjestöjen teh-
59475: tävät sekä näiden järjestöjen hoidettavana olevan tehtäväalueen mahdollisesti tapah-
59476: tuva laajentaminen siten, että kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota maatalou-
59477: den rationalisointi- ja ylituotantokysymykseen ovat parhaillaan tutkittavana. Tämän
59478: vuoksi Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin
59479: järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseksi.
59480:     Eduskunta on vielä todennut, että maataloustuotteiden markkinoinnin edistä-
59481: miseen ja maatalouden hintatason vakaannuttamiseen ehdotettu 672 000 000 mar-
59482: kan määräraha ei ole riittävä, mutta todellinen tarve on tässä vaiheessa vaikeasti
59483: arvioitavissa. Tämän vuoksi Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus huolehtii
59484: vuoden 1972 aikana riittävien varojen irroittamisesta tarvetta vastaavasti.
59485:      Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen selvittävän kiireellisesti mahdollisuudet
59486: 13.lllpaanlihan hinnan voimakasta kausivaihtelua rajoittavien toimenpiteiden toteut-
59487: tamiseksi siten, että lampaanlihan kotimaassa tapahtuva tuotanto voisi nousta
59488: kysyntää vastaavaksi.
59489:      Eduskunta on edellyttänyt, ettei maanmittaushallinnon uudistuksen johdoSita
59490: pitkäaikaisten työntekijäin ja toimenhaltijain asemaa heikennetä ja että heidän
59491: työsuhteensa jatkumisesta huolehditaan.
59492:     Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota nimenomaan kehitysalueiden
59493: köyhille kunnille kunnaneläinlääkärien virka-asuntojen rakentamisesta aiheutuviin
59494: rasituksiin. Samalla Eduskunta on katsonut, että Hallituksen tulisi selvittää mah-
59495: dollisuuksia asiantilan parantamiseksi.
59496:                            1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         33
59497: 
59498:      Eduskunta on vielä katsonut, että maa-alueiden hankinnan ja näihin liittyvien
59499: peltoalueiden metsityksen yhteydessä Hallituksen tulee huolehtia riittävästä yhteis-
59500: työstä metsähallituksen ja maatilahallituksen kanssa siten, että peltoalueiden epä-
59501: tarkoituksenmukaisia metsityksiä voidaan välttää.
59502:      Kun vuosina 1964-1967 lähinnä KansainväliseLtä Jälleenrakennuspankilta saa-
59503: dun lainan turvin hankitusta tienpitokalustosta joudutaan merkittävä osa lähi-
59504: vuosina poistamaan käytöstä epätaloudellisena ja loppuun kuluneena, Eduskunta
59505: on vielä edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti selvittää tarpeen ja mal1dollisuudet
59506: poistettavaksi tulevan kaluston uudistushankintaan ja sen rahoittamiseen.
59507:      Eduskunta on katsonut, että vientisatamien määrätietoinen ja pitkäjännitteinen
59508: kehittäminen on myös valtion satamapölitiikan mukaista. Tämän vuoksi Eduskunta
59509: on edellyttänyt, että Hallitus kiinnittää asiaan ny1kyistä suurempaa huomiota ja
59510: ryhtyy samalla tarpeellisiin toimenpiteisiin satamapolitiikalle asetettavien tavoittei-
59511: den saavuttamiseksi tehostamalla myös kunnallisten vientisatamien rakentamisen
59512: korkotuen käyttöä.
59513:      Momentin 31.47.01 kohdalla Eduskunta on vielä katsonut tarpeelliseksi lausua
59514: edellyttävänsä Hallituksen huolehtivan siitä, että ilmailuhallinnon uudelleen järjes-
59515: telyn johdosta lakkautettavien virkojen ja toimien haltijoiden markkamääräiset
59516: varsinaiset palkkaedut eivät pienene heidän aikaisempia vastaaviin ilmailuhallinnon
59517: tehtäviin siirtymisen johdosta.
59518:      Eduskunta on edellyttänyt selvitettävän, miten kauppa- ja teollisuusministeriön
59519: alaista merenkulun hallintoa voidaan kehittää ja tehostaa siten, että se nykyistä
59520:  tehokkaanrmin pystyisi palvelemaan merenkulkuelinkeinoa sekä sen välityksellä
59521: maan teollisuutta ja kauppaa.
59522:      Eduskunta on katsonut, että Hallituksen tulisi selvittää mahdollisuudet paine-
59523:  astiain tarkastustoiminnan kehittämiseksi siten, että tarkastustoiminta vastaisi
59524:  nykyistä paremmin alla tapahtuvaa kehitystä.
59525:      Hallituksen esityksen perustelujen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön
59526:  toimintaa teollisuuden edistämiseksi on tarkoitus myös sikäli kehittää, että rahoi-
59527:  tustukitoimenpiteiden suunnittelussa ja toimeenpanossa koordinoidaan tuotantoa
59528:  tukevan teknillisen tutkimuksen sekä vientimarkkinoinnin tukitoimenpiteet. -
59529:  Kun pienteollisuuden kehittämiseen tarvittavat rahoitustukitoimenpiteet eivät ole
59530:  kaikilta osin osoittautuneet viime aikoina riittäviksi, Eduskunta on katsonut,
59531:  että tämän tyyppisen teollisuuden edistämiseen olisi mainitussa yhteydessä kiin-
59532:  nitettävä erityistä huomiota. Samalla Eduskunta on edellyttänyt, viitaten Edus-
59533:  kunnan vastauksessa Hallituksen esitykseen vuoden 1971 tulo- ja menoarvioksi
59534:  lausuttuun, että Hallitus kiireellisesti selvittää mahdollisuudet pienteollisuuden
59535:  lainansaantimahdollisuuksien turvaamiseksi valtion rahoituksen avulla.
59536:       Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota siihen, että teollisuuden
59537:   toimintaedellytysten parantaminen ja teollisuudenharjoittajien neuvontatyön ke-
59538: 5 27/72
59539: 34                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
59540: 
59541: hittäminen edellyttäisi ,teollisuuspiiripäälliköiden paikkaamista kaikkiin teolli-
59542: suuspiiritoimistoihin.
59543:      Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän kiireellisiin toimenpiteisiin,
59544: joilla työväensuojelu ja sen valvoota saatetaan vastaamaan viimeaikaista teknillistä
59545: ja lainsäädännöllistä kehitystä.
59546:      Eduskunta on todennut, että edelleen on rintamamiehiä, joille rintamamies-
59547: eläkkeen myöntämistä iästä riippumatta on pidettävä kohtuullisena ja tarpeellisena.
59548: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen selvittävän mahdollisuudet toimenpiteiksi,
59549: joilla ylimääräisiä sotaeläkkeitä voitaisiin myöntää rintamasotilaseläkelain ulko-
59550: puolelle jääneille.
59551:      Eduskunta on kehottanut Hallitusta huolehtimaan siitä, että varattomille
59552: laps1perheille maksettavia perhelisiä korotetaan siten, että niistä vuonna 1972
59553:  aiheutuvat menot vastaavat vähintään menoarvioesityksessä momentille 33.37.50
59554:  merkittyä määrärahaa.
59555:      Eduskunta on katsonut, että Hallituksen tulisi vakavasti harkita mahdolli-
59556: suutta Sairaskoti Radiumin ja Turun Radiumkodin liittämisestä asianomaisiin
59557: yliopistollisiin keskussairaaloihin suoritettavasta kauppahinnasta maksettavan val-
59558: tionavun maksatuksen nopeuttamiseksi.
59559:      Espoon ym. kuntien sairaalan osalta Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus
59560: tekee kiireellisesti ratkaisun siitä, katsotaanko kyseessä oleva sairaala kunnallisista
59561: yleissairaaloista annetun lain ( 561/65) perusteella aluesairaalaksi vai paikaallis-
59562: siraalaksi ja että Hallitus tarvittaessa ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin.
59563:      Eduskunta on edellyttänyt, että momentin 33.76.36 määrärahasta myönnetään
59564: Iisalmen aluesairaalan peruskorjauksesta ja laajentamisesta aiheutuviin hyväk-
59565: syttäviin perustamiskustannuksiin valtionavustusta 75 prosenttia.
59566: 
59567:                                        139   s.
59568:     Hallituksen esitys n:o 105 valtioneuvoston lainanottovaltuuksista. Eduskunta
59569: on 21 päivänä joulukuuta 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston vuonna 1972
59570: ottamaan lähemmin määrättävillään ehdoilla 640 000 000 markan nimellismää-
59571: rään asti pitkäaikaista lainaa; sekä oikeuttaa valtioneuvoston vuoden 1972 aikana
59572: käyttämään lyhytaikaista luottoa harkintansa mukaan.
59573: 
59574:                                     140 §.
59575:    Hallituksen esitys n:o 106 laiksi eräiden virkojen ja toum.en perustamiseen.
59576: Eduskunta on 2 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59577: 
59578:                                     141 §.
59579:    Hallituksen esitys n:o 107 laiksi eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttä-
59580: misestä annetun lain 3 § :n muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä marraskuuta
59581: 1971 hyväksynyt lain.
59582:                           1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        35
59583: 
59584:                                      142 §.
59585:     Hallituksen esitys n:o 109 laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
59586: asetuksen muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt
59587: lain.
59588:                                      143 §.
59589:     Hallituksen esitys n:o 110 laiksi puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen
59590: viroista ja toimista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä marras-
59591: kuuta 1971 hyväksynyt lain.
59592: 
59593:                                         144 §.
59594:     Hallituksen esitys n:o 111 laiksi Helsingin kaupungin Vuosaaren kylässä
59595: olevan rauhoituspiirin osittaisesta purkamisesta. Eduskunta on 16 päivänä marras-
59596: kuuta 1971 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jäl-
59597: keen hyväksynyt lain.
59598:                                       145 §.
59599:     Hallituksen esitys n:o 112 laiksi vuodelta 1972 suoritettavan va:kuutetun sai-
59600: rausvakuutusmaksun ja ·työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä. Eduskunta
59601: on 12 päivänä marraskuuta 1971 hylännyt Hallituksen esitykseen sisältyvän laki-
59602: ehdotuksen.
59603:                                      146 §.
59604:     Hallituksen es~tys n:o 114 Ruotsin kanssa eräiden Suomelle annettujen laino-
59605: jen maksamisen järjestelystä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi-
59606: sestä. Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Ruot-
59607: sin kanssa eräiden Suomelle annettujen lainojen maksamisen järjestelystä tehdyn
59608: sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
59609: 
59610:                                        147 §.
59611:     Hallituksen esitys n:o 115 laiksi kadonneen henkilön julistamisesta kuolleeksi
59612: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta 1971 hyväk-
59613: synyt lain.
59614:                                        148 §.
59615:     Hallituksen esitys n:o 116 laiksi kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tulli-
59616: ja tuontimaksuetuuksista. Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 1971 valtiopäivä-
59617: järjestyksen 67 § :n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
59618: 
59619:                                       149 §.
59620:     Hallituksen esitys n:o 117 1aiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
59621: Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59622:     Hyväksyessään lakiesityksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus selvityt-
59623: tää kiireellisesti mahdollisuudet pienituloisten vapauttamiseksi kokonaan valtio-
59624: 36                       1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
59625: 
59626: verosta ja antaa tätä tar:koittavan tulo.. ja omaisuusverolain muutosesityksen
59627: eduskunnalle.
59628:     Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus kiinnittää huomiota niihin
59629: tapauksiin, joissa velkain kor:kojen vähennysoikeutta väärinkäytetään verotuksesta
59630: vapautumiseen sijoittamalla velkavar:oja verovapaisiin kohteisiin, ja ryhtyy toimen-
59631: piteisiin tällaisten väärinkäytösten estämiseksi.
59632: 
59633:                                         150 §.
59634:     Hallituksen esitys n:o 118 laiksi niistä yleisistä perusteista, joiden mukaan
59635: lisenssiviraston virkatoimista ja toimituskirjoista on suoritettava maksuja, annetun
59636: lan voimasaoloajan pitentämisestä. Eduskunta on 2 päivänä marraskuuta 1971
59637: hyväksynyt lain.
59638:                                      151 §.
59639:    Hallituksen esitys n:o 119 laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain muut-
59640: tamisesta. Eduskunta on 9 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59641: 
59642:                                     152 §.
59643:    Hallituksen esitys n:o 120 laiksi Heinolan kurssikeskuksesta. Eduskunta on
59644: 30 päivänä mar:raskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59645: 
59646:                                        153 §.
59647:     Hallituksen esitys n:o 121 opintotukea !koskevan lainsäädännön uudistamisesta
59648: ja lakialoite, joka sisältää ehdotuksen opintotukilaiksi. Eduskunta on 3 päivänä
59649: joulukuuta 1971, hyläten Hallituksen esitykseen sisältyvät neljännen ja viidennen
59650: lakiehdotuksen, hyväksynyt opintotukilain, lain valtion opintotukikeskuksesta ja
59651: lain tieteellisen tutkimuksen järjestelystä annetun lain muuttamisesta, niistä en-
59652: simmäisen Hallituksen esityksen ja lakialoitteen pohjalta.
59653: 
59654:                                      154 §.
59655:     Hallituksen esitys n:o 122 laiksi verojen ja maksujen perimisestä ulosotto-
59656: toimin annetun lain 12 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta
59657: 1971 hyväksynyt lain.
59658:                                     155 §.
59659:    Hallituksen esitys n:o 123 laiksi tasausverolain 6 § :n muuttamisesta. Edus-
59660: kunta on 9 päivänä mar:raskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59661: 
59662:                                      156 §.
59663:    Hallituksen esitys n:o 124 laiksi eräiden elintarviketuotteiden valmisteverosta.
59664: Eduskunta on 12 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59665:                            1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         37
59666: 
59667:                                         1.57 §.
59668:     Hallituksen esitys n:o 12.5laeiksi investointirahastoista annetun :lain ja suhdanne-
59669: talletusten kä~ttämisestä taloudellista kasvua ja ympäristönsuojelua edistävien
59670: toimenpiteiden suorittamisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päi-
59671: vänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain investointirahastoista annetun lain muut-
59672: tamisesta ja lain suhdannetalletusten käyttämisestä taloudellista kasvua ja ympä-
59673: ristönsuojelua edistävien toimenpheiden suorittamiseen annetun lain muuttami-
59674: sesta.
59675:                                         1.58 §.
59676:     Hallituksen esitys n:o 126 laiksi ammatillisista pätevyystutkinnoista. Edus-
59677: kunta on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59678: 
59679:                                      1.59 §.
59680:     Hallituksen esitys n:o 127 laiksi museovirastosta. Eduskunta on 10 päivänä
59681: joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59682: 
59683:                                        160 §.
59684:     Hallituksen esitys n:o 129 laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta
59685: ja lakialoite laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta. Eduskunita on 30
59686: päivänä marraskuuta 1971 Hallituksen esityksen ja lakialoitteen pohjalta hyväksy-
59687: nyt lain.
59688:                                        161 §.
59689:     Hallituksen esitys n:o 130 laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
59690: annetun lain voimassaoloajan pitentämisestä ja laiksi eläkeoikeuden valintaa
59691: koskevan ilmoituksen tekemisestä eräissä tapauksissa. Eduskunta on 16 päivänä
59692: marraskuuta 1971 hyväksynyt lait.
59693: 
59694:                                       162 §.
59695:    Hallituksen esitys n:o 131 laiksi kansaneläkelain 30 §:n muuttamisesta. Edus-
59696: kunta on 16 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59697: 
59698:                                      163 §.
59699:    Hallituksen esitys n:o 132 laiksi eläkesäätiölain muuttamisesta. Eduskunta on
59700: 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59701: 
59702:                                       164 §.
59703:     Hallituksen esitys n:o 133 Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kanssa
59704: sovittujen eräiden tavaroiden tullikohtelua koskevien määräysten hyväksymisestä.
59705: Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Suomen ja
59706: Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä tullikysymyksistä 24 päivänä
59707: marraskuuta 1960 allekirjoitetun sopimuksen 2-liitteessä mainittujen eräiden tava-
59708: roiden tullikohtelun muuttamisesta Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kanssa
59709: 38                       1971 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
59710: 
59711: 14 päivänä syyskuuta 1971 tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Edus-
59712: kunnan suostamuksen.
59713:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Sosialististen Neuvostotasavaltojen Lii-
59714: ton kanssa tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen määräysten muutosten hyväksy-
59715: misestä.
59716:                                        165 §.
59717:     Hallituksen esitys n:o 135 Imatran Voima Osakeyhtiön toisen ydinvoimalai-
59718: toksen hankintaan liittyvälle Iuotolie annettavista valtion takauksista. Eduskunta
59719: on 2 päivänä marraskuuta 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan
59720: vastavakuuksia vaatimatta, mutta muuten määräämillään ehdoilla valtion oma-
59721: velkaisia takauksia Imatran Voima Osakeyhtiön Sosialististen Neuvostotasavaltain
59722: Liitosta ottamien, nykyisin voimassa olevan ruplan kulta-arvon (0.987412 gram-
59723: maa puhdasta kultaa) mukaan las·kien enintään 52 000 000 ruplaan nousevien
59724: lainojen sekä niissä sovittujen lainaehtojen vakuudeksi.
59725: 
59726:                                      166 §.
59727:     Hallituksen esitys n:o 136 laiksi talonmiesten työaikalain 19 §:n muuttami-
59728: sesta. EdUS>kunta on 23 päivänä marraskuuta 1971 hyväksyny1t lain.
59729: 
59730:                                       167 §.
59731:     Hallituksen esitys n:o 137 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
59732: lain muuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä marraskuuta 1971 valtiopäiväjärjes-
59733: tyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
59734: 
59735:                                    168 §.
59736:     Hallituksen esitys n:o 138 laiksi merentutkimuslaitoksessa. Eduskunta on
59737: .30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59738: 
59739:                                      169 §.
59740:    Hallituksen esitys n:o 139 laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, eräi-
59741: den tapaturmakorvausten sitomisesta palkkatasoon ja tapaturmavakuutuslaissa
59742: säädettyjen markkamäärien korottamisesta annetun lain kumoamisesta. Eduskunta
59743: on 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lait.
59744: 
59745:                                     170 §.
59746:    Hallituksen esitys n:o 140 ladksi yrittäjien eläkelain 9 ja 1.3 §:n sekä
59747: maatalousyrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä
59748: marraskuuta 1971 hyväksynyt lait.
59749: 
59750:                                      171 §.
59751:     Hallituksen esitys n:o 141 laiksi eräiden liikennevahingonik.orvausten sitomi-
59752: sesta pa!Lkkatasoon. Eduskunta on .30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59753:                                                                                 39
59754: 
59755:                                     172 §.
59756:    Hallituksen esitys n:o 142 laiksi elatusavun ennakosta annetun lain 4 § :n
59757: muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59758: 
59759:                                       173 §.
59760:     Hallituksen esitys n:o 144 Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin
59761: ammaJttikurssikeskusta koskevan sopimuksen eräiden määräysten. hyväksymisestä.
59762: Eduskunta on 12 päivänä marraskuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Suomen, Nor-
59763: jan ~a Ruotsin väliseen Pohjoiskalotin ammattikurssikeskusta koskevaan sopimuk-
59764: seen sisältyvät määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
59765: 
59766:                                       174 §.
59767:     Hallituksen esitys n:o 146 laiksi kunnille asuntoalueiden hankkimiseksi myön-
59768: nettävästä korkotuesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt
59769: lain.
59770:                                       175 §.
59771:     Hallituksen esitys n:o 147 talletusten veronhuojennuslaiksi. Eduskunta on 30
59772: päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59773: 
59774:                                      176 §.
59775:     Hallituksen esitys n:o 148 laiksi obligaatiolainojen veronhuojennuksista an-
59776: netun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt
59777: lain.
59778:                                      177 §.
59779:     Hallituksen esitys n:o 149 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
59780: verolakeihin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta
59781: 1971 hyväksynyt lain.
59782:                                       178 §.
59783:     Hallituksen esitys n:o 150 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
59784: verolakeihin. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59785:     Hyväksyessään Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen Eduskunta on
59786: kuitenkin edellyttänyt, että Hallitus rantaa kiireellisesti Eduskunnalle oman asun-
59787: non asuntoedun verovapautta ,ja asunnon vuokrien vähennysoikeutta verotuksessa
59788: koskevan esityksen niin, että Eduskunnalla on mahdollisuus käsitellä se vuoden
59789: 1972 valtiopäivillä. Samalla Eduskunta on edellyttänyt myös Hallituksen saatta-
59790: van Eduskunnalle annettavassa esityksessään omakotitalon omistajan samaan ase-
59791: maan asunt<l-"osakeyhdön osakkaan ja asunt<l-"Osuuskunnan jäsenen kanssa niin,
59792: että omakotitaloon kohdistuvien velkojen korot on oikeus vähentää samoin pe-
59793: rustein kuin asunto-osakeyhtiön osakkaalla tai -osuuskunnan jäsenellä on oikeus
59794: vähentää asuntoonsa kohdistuvien velkain korot kunnallisverotuksessa.
59795: 40                        1971 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
59796: 
59797:                                        179 §.
59798:     Hallituksen esitys n:o 151 laiksi eräistä omaisuuden luovutuksista saadun voi-
59799: ton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30
59800: päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59801: 
59802:                                         180 §.
59803:     Hallituksen esitys n:o 152 pientonniston rakennuslainoille annettavista valtion
59804: takauksista. Eduskunta on 4 päivänä marraskuuta 1971 päättänyt oikeuttaa val-
59805: tioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla takauksia niiden sekä ulko- että
59806: kotimaisten lainojen vakuudeksi, jo1ta käytetään rakennettaessa suomalaisille va-
59807: rustajille kotimaisilla veistämöillä bruttovetoisuudeltaan enintään 2 500 rekisteri-
59808: tonnin suuruisia ulkomaanliikenteeseen tarkoitettuja aluksia, kuitenkin niin, että
59809: näiden valtuuksien perusteella annettavien takausten perusmäärä on yhteensä enin-
59810: tään 10 000 000 markkaa ja että kunkin ulkomaisen lainan määrä lasketaan tällöin
59811: takausta annettaessa voimassa olleen virallisen kurssin mukaan sekä että takauksia
59812: voidaan antaa vuoden 197 3 loppuun saakka.
59813: 
59814:                                      181 §.
59815:    Hallituksen esitys n:o 153 Jaiksi koulujärjestelmän perusteista annetun lain
59816: muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59817:    Eduskunta on edellyttänyt, että 26 § :n 3 momentin mukaista lisäavustusta
59818: myönnetään noudattaen samoja periaatteita, joita tähän saakka on noudatettu
59819: kansakoulujen ylimääräisen avustuksen kohdalla.
59820: 
59821:                                     182 §.
59822:     Hallituksen esitys n:o 154 laiksi kunnallisten ja . yksityisten oppikoulujen
59823: valtionavusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä joulu-
59824:                       1
59825: 
59826: 
59827: 
59828: kuuta 1971 hyväksynyt lain.
59829:                                       183 §.
59830:     Hallituksen esitys n:o 155 laiksi maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun
59831: lain muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta 1971 päättänyt hylätä
59832: Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.
59833: 
59834:                                     184 §.
59835:     Hallituksen esitys n:o 156 laiksi asutuslainsäädännön kumoamiseen liitty-
59836: vistä toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta annetun lain soveltamisajan pi-
59837: tentämisestä. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59838: 
59839:                                       185 §.
59840:     Hallituksen esitys n:o 157 laiksi ilmailuhallinnosta. Eduskunta on 21 päivänä
59841: joulukuuta 1971 hyväiksynyt lain.
59842:                          1971 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.                      41
59843: 
59844:                                      186 §.
59845:    Hallituksen esitys n:o 158 laiksi autorekisterikeskuksesta annetun lain muut-
59846: tamisesta. Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59847: 
59848: 
59849:                                         187 §.
59850:     Hallituksen esitys n:o 160 laiksi lapsiperheiden asumistuesta annetun lain
59851: muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59852:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus ryhtyy
59853: valmistelemaan lapsiperheiden asumistukijärjestelmän kokonaisuudistusta siten,
59854: että perheen koosta ja asunnon omistussuhteista riippumatta kaikki tuen tarpeessa
59855: olevat voiva11: päästä asumistuen piiriin.
59856: 
59857: 
59858:                                       188 §.
59859:    Hallituksen esitys n:o 161 laiksi 'työnvälityslain 3 a §:n muuttamisesta. Edus-
59860: kunta on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59861: 
59862: 
59863:                                    189 §.
59864:    Hallituksen esitys n:o 162 laiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.
59865: Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59866: 
59867: 
59868:                                        190 §.
59869:      Hallituksen esitys n:o 164 Rikkihappo Oy:n lainojen valtion takauksista.
59870: Eduskunta on 19 päivänä marraskuuta 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston
59871: antamaan vastavakuuksia vaatimatta mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion
59872: omavelkaisia takauksia Rikkihappo Oy nimisen yhtiön !kemiallisen teollisuuden
59873: alalla toimivien tuotantolaitostensa laajentamista valiten ottamien, yhteensä
59874: 70 000 000 markkaan nousevien ulko- ja kotimaisten lainojen ja niissä sovittujen
59875: ehtojen täyttämisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä
59876: tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin mukaan
59877: sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1974 roppuun saakka.
59878: 
59879: 
59880:                                      191 §.
59881:     Hallituksen esitys n:o 165 Outokumpu Oy:n ulkomaisen lainojen vakuudeksi
59882: annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 12 päivänä marraskuuta 1971
59883: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastauksia vaatimatta ja muutoin
59884: määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Outokumpu Oy nimisen
59885: osakeyhtiön ottamien yhteensä enintään 100 000 000 markkaan nousevien ulko-
59886: 6 27/72
59887: 42                           1971 Vp. -   Valtiopäiväpäätös.
59888: 
59889: maisten lainojen vakuudeksi siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin
59890: lasketaan takausta annettaessa voimassa olleen virallisen kurssin ruukaan sekä siten,
59891: että takauksia voidaan anta vuoden 1973 loppuun sakka.
59892: 
59893: 
59894:                                     192 §.
59895:     Hallituksen esitys n:o 166 laiksi !kaivosteollisuuden investointivaraoksista
59896: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksy-
59897: nyt lain.
59898: 
59899:                                      193 §.
59900:    Hallituksen esitys n:o 168 laiksi tonttien vaihdosta valtion ja Joensuun kau-
59901: pungin välillä. Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59902: 
59903: 
59904:                                    194 §.
59905:    Hallituksen esitys n:o 169 laiksi valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta.
59906: Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
59907: 
59908: 
59909:                                        195 §.
59910:     Hallituksen esitys n:o 171 laiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu-
59911: ruudesta vuonna 1972. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt
59912: lain.
59913:     Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus suorittaa tutki-
59914: muksen, mitä epäkohtia aiheuttuu siitä, että osallistuminen sosiaalisiin kustannuk-
59915: siin perustuu maksettujen työpa.lkkojen määrään ja tämän tutkimuksen perusteella
59916: antaa aiheelliseksi osoittautuneen esityksen oikeudenmukaisemman perusteen otta-
59917: miseksi lakiin.
59918: 
59919:                                       196 §.
59920:     Hallituksen esitys n:o 172 Itävallan kanssa tehdyn tulon ja omaisuuden kak-
59921: sinkertaisen verotuksen estämiseksi tehtyä sopimusta muuttavan sopimuksen eräi-
59922: den määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 1971 päät-
59923: tänyt hyväksyä ne Wienissä 21 päivänä syyskuuta 1970 Itävallan kanssa tehdyn
59924: Suomen Tasavallan ja l tävallan Tasavallan välistä tulon ja omaisuuden kaksin-
59925:                          1
59926: 
59927: 
59928: 
59929: 
59930: kertaisen verotuksen estämiseksi tehtyä sopimusta muuttavan sopimuksen mää-
59931: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
59932:     Samalla Eduskunta on hyväksyny;t lain Itävallan kanssa tulon ja omaisuuden
59933: kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi ,tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan
59934: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
59935:                           1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                       43
59936: 
59937:                                        197 §.
59938:      HallitUksen esitys n:o 173 laiksi valtion viljavarastosta annetun lain voimassa-
59939: olon jatkamisesta. Eduskunta on 23 päivänä marraskuuta 1971 valtiopäiväjärjes-
59940: tyksen 67 § :n 2 momentissa suoritetun käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain valtion
59941: viljavarastosta annetun lain voimassaoloajan pitentämisestä.
59942: 
59943: 
59944:                                       198 §.
59945:      Hallituksen esitys n:o 174 laiksi maanmittaushallinnosta sekä eräiksi siihen
59946: liittyviksi laeiksi. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 1971 hyläten Hallituksen
59947: esitykseen sisältyvät muut lakiehdotukset, hyväksynyt lain maanmittaushallinnosta.
59948:      Hylätessään muut lakiehdotukset tässä vaiheessa Eduskunta on edellyttänyt,
59949: että Hallitus ajoissa antaa vuoden 1972 valtiopäiville uudet esi,tykset laiksi maan-
59950: mittausmaksusta ja Hallituksen esityksessä tarkoitettujen muiden lakien muutta-
59951: misesta. Eduskunta katsoo kuitenkin jo nyt, ettei ole perusteltua aihetta muuttaa
59952: maanjako-oikeuden perinteistä nimeä, kuten Hallituksen esitykseen sisältyvässä
59953: kolmannessa la!kiehdotuksessa on ehdotettu.
59954: 
59955: 
59956:                                          199 §.
59957:     Hallituksen esitys n: o 177 laiksi erityislapsilisälain 7 §: n muuttamisesta.
59958: Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59959:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus sel-
59960: vityttää erityislapsilisälain ulkopuolelle jäävien hoitotuen tarpeessa olevien lapsi-
59961: ryhmien aseman ja ryhtyy kiireellisiin ,toimenpiteisiin heidän saattamisekseen
59962: tasavertaiseen asemaan erityislapsilisiä saavien kanssa.
59963: 
59964: 
59965:                                      200 §.
59966:     Hallituksen esitys n:o 178 laiksi tullilain muuttamisesta sekä laiksi ermalSla
59967: määräyksiä muutoksenhakemisesta alioikeuksien tuomio1hin ja päätöksiin sisältävän
59968: asetuksen 10 §:n 1 momerrtin kumoamisesta. Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta
59969: 1971 hyväksynyt lain.
59970: 
59971:                                      201 §.
59972:    Hallituksen esitys n:o 179 la1ksi eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
59973: vähennyksistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta
59974: 1971 hyväksynyrt lain.
59975:    Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus viipy-
59976: mättä antaa Eduskunnalle esityksen laiksi, jolla työnantajat veivoitetaan maksa-
59977: maan metsätyömiehille omien työvälineiden käytöstä riittävän suurta työkalu-
59978: korvausta.
59979: 44                      1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
59980: 
59981:                                       202 §.
59982:     Hallituksen esitys n:o 180 laiksi vaalien tuloksen vahvistamisen ajankohdasta
59983: 2 ja 3 päivänä tammikuuta 1972 toimitettavissa kansanedustajain vaaleissa. Edus-
59984: kunta on 2 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59985: 
59986:                                      203 §.
59987:    Hallituksen esitys n:o 181 laiksi huoneenvuokrien sovittelusta Helsingin kau-
59988: pungissa ja eräissä muissa kunnissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
59989: 30 päivänä marraskuuta 1971 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa sääde-
59990: tyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
59991: 
59992:                                      204 §.
59993:     Hallituksen esitys n:o 182 laiksi aluevaihdosta valtion ja Kuopion kaupungin
59994: välillä. Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
59995: 
59996:                                      205 §.
59997:     Hallituksen esitys n:o 183 Veitsiluoto Osakeyhtiön ottamien lainojen vakuu-
59998: deksi annettavista valtion 'takauksista. Eduskunta on 25 päivänä marraskuuta
59999: 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuutta vaatimatta,
60000: mutta muuten määräämillään ehdoilla valtion takauksia Veitsiluoto Osakeyhtiö
60001: nimisen yhtiön Veitsiluodon tehtaitten paperintuotannon jalostusasteen kohotta-
60002: mista sekä mekaanisen puunjalostusteollisuuden kehittämistä varten ottamien yh-
60003: teensä 40 000 000 markkaan nousevien ulko- ja kotimaisten lainojen ja laina-
60004: sopimuksissa sovittujen ehtojen ,täyttämisen vakuudeksi ja siten, että kunkin
60005: ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olevan
60006: virallisen kurssin mukaan sekä että takauksia voidaan antaa vuoden 197 5 loppuun
60007: saakka.
60008:                                    206 §.
60009:    Hallituksen esitys n:o 184 laiksi postipankkilain muuttamisesta. Eduskunta
60010: on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
60011: 
60012:                                       207 §.
60013:     Hallituksen esitys n:o 185 laiksi maataloustuoHeiden tuontimaksuista annetun
60014: lain väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971
60015: hyväksynyt lain.
60016:                                      208 §.
60017:     Hallituksen esitys n:o 186 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallis-
60018: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
60019: tusten muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lait.
60020:                          1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                      45
60021: 
60022:                                       209 §.
60023:     Hallituksen esitys n:o 187 laeiksi liikepankkilain, säästöpankkilain, osuus-
60024: pankkilain ja kiinnitysluottopankkilain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä
60025: joulukuuta 1971 hyväksyny;t lain liikepankkilain 29 §:n väliaikaisesta muuttami-
60026: sesta, lain säästöpankkilain 35 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, lain osuuspankki-
60027: lain 26 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja lain kiinnitysluottopankkilain 27 §:n
60028: väliaikaisesta muuttamisesta.
60029: 
60030: 
60031:                                      210 §.
60032:    Hallituksen esitys n:o 188 laiksi Etelä-Hämeen keskusammattikoulun luovut-
60033: tamisesta Hämeenlinnan seudun ammattikoulun kuntainliitolle. Eduskunta on
60034: 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
60035: 
60036: 
60037:                                       211 §.
60038:    Hallituksen esitys n:o 189 laiksi vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain
60039: muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt lain.
60040: 
60041: 
60042:                                      212 §.
60043:      Hallitulesen esitys n:o 190 laiksi valtion varmuusvarastoista annetun lain
60044: väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt
60045: lain.
60046: 
60047:                                       213 §.
60048:     Hallituksen esitys n:o 194 vuoden 1971 kansainväliseen vehnäsopimukseen
60049: sisältyvien, vehnän kauppaa ja elintarvikeapua koskevien yleissopimusten eräiden
60050: määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 1971 päättänyt
60051: hyväksyä ne vuoden 1971 kansainväliseen vehnäsopimukseen sisältyvien, vehnän
60052: kauppaa koskevan yleissopimuksen ja elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen
60053: määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
60054: 
60055: 
60056:                                      214 §.
60057:      Hallituksen esitys n:o 195 Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen ja
60058: sen liitteiden sekä Suomen ja Ruotsin kesken 17 päivänä helmikuuta 1949 uitos.ta
60059: Tornion ja Muonion rajajoissa tehtyyn sopimukseen tehdyn lisäsopimuksen ja sen
60060: liitteen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta
60061: 1971 päättänyt hyväksyä ne Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen sekä
60062: Suomen ja Ruotsin kesken 17 päivänä helmikuuta 1949 uitosta Tornion ja Muo-
60063: nion rajajoissa tehtyyn sopimukseen tehdyn lisäsopimuksen määräykset, jotka
60064: vaativat Eduskunnan suostumuksen.
60065: 46                       1971 Vp. -· Valtiopäiväpäätös.
60066: 
60067:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Ruotsin välisen rajajoki-
60068: sopimuksen sekä Suomen ja Ruotsin kesken 17 päivänä helmikuuta 1949 uitosta
60069: Tornion ja Muonion rajajoissa tehtyyn sopimukseen tehdyn lisäsopimuksen eräiden
60070: määräysten hyväksymisestä.
60071: 
60072: 
60073:                                      215 §.
60074:     Hallituksen esitys n:o 196 Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa tehdyn
60075: valvontasopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 10 päivänä
60076: joulukuuta 1971 päättänyt hyväksyä ne Kansainvälisen atomienergiajärjestön
60077: kanssa 11 päivänä kesäkuuta 1971 allekirjoitetun valvontasopimuksen määräykset,
60078: jorka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
60079:     Eduskunta samalla on hyväksynyt lain Kansainvälisen atomienergiajärjestön
60080: kanssa tehdyn valvontasopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
60081: 
60082: 
60083:                                         216 §.
60084:     Hallituksen esitys n:o 197 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1971 tulo- ja
60085: menoarvioon. Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt Hallituksen
60086: esityksen eräin muutoksin ja huomautuksin.
60087:     Hyväksyessään momentille 23.25.88 merkityn 5 500 000 markan siirtomäärä-
60088: rahan kiinteistön hankkimiseen valtiolle Eduskunta on edellyttänyt, että valtio
60089: edustus-, kongressi- ja koulutustarkoituksiin tarvittavien tilojen ja kiinteistöjen
60090: vastainen tarve sekä niiden tehokas käyttö tutkitaan ja selvitetään ensi tilassa.
60091:     Hyväksyessään lisämenoarvion Eduskunta on edellyvtänyt, että Hallitus val-
60092: mistellessaan vastaisuudessa maataloustuen jakoperusteita asettaa lähtökohdaksi
60093: tähänastisen pienviljelijöitä ja kehitysalueita syrjineen jakoperusteen muuttamisen
60094: siten, että maatalouden sekä sisäiset että alueelliset tuloerot kaven,tuvat.
60095:     Eduskunta on edellyttänyt, että lisätulo- ja menoarviossa maataloustuotteiden
60096: hintojen jälkeenjääneisyyden korvaamiseen otettavat varat eivät saa vaarantaa
60097: varsinaisten pinta-alalisien maksamista pienviljelijöille.
60098: 
60099: 
60100:                                       217 §.
60101:     Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys n:o 198 ulkomaisen kunnallisob-
60102: ligaatiolainan valtion takauksesta. Eduskunta on 25 päivänä marraskuuta 1971
60103: päättänyt oikeuttaa valtioneuvosvon antamaan vastavakuutta vaatimatta, mutta
60104: muuten määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisen takauksen Suomen Teollisuus-
60105: Hypoteekkipankki Oy:n, Suomen Kiinteistöpankki Oy:n sekä Maa- ja teollisuus-
60106: kiinteistöpankki Oy:n yhteisvastuullisesti ottaman, vasta-arvoltaan enintään
60107: 120 000 000 markan määräisen ulkomaisen lainan maksamisen ja sen ehtojen
60108: täyttämisen vakuudeksi.
60109:                           1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        47
60110: 
60111:                                       218 §.
60112:     Hallituksen esitys n:o 199 valtion tulo- ja menoarvion voimassaoloajan jatka-
60113: misesta. Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1971 päättänyt, että siihen asti,
60114: kunnes valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1972 on julkaistu, ei kuitenkaan
60115: sanotun vuoden maalikuun 31 päivän jälkeen, saadaan soveltuvin osin väliaikai-
60116: sesti noudattaa vuoden 1971 tulo- ja menoarviota, kuitenkin niin, että harkin-
60117: nanvaraisten sijoitusmenojen (momentin tunnus 70-89) ja siirtomenojen (mo-
60118: mentin 'tunnus 30-69) osalta, siltä osin kuin siirtomenot on tarkoitettu valtion-
60119: avuiksi sijoitusmenoihin, sekä valtioon virkasuhteessa olevien henkilöiden palk-
60120: kausmenojen osalta saadaan noudattaa Eduskunnalle 10 päivänä syyskuuta 1971
60121: annettuun esitykseen n:o 104 sisä1tynyttä ehdotusta valtion tulo- ja menoarvioksi
60122: vuodelle 1972.
60123: 
60124:                                     219 §.
60125:    Hallituksen esitys n:o 200 tasausverolaiksi. Eduskunta on 10 päivänä joulu-
60126: kuuta 1971 hyväksynyt lain.
60127: 
60128: 
60129:                                    220 §.
60130:    Hallituksen esitys n:o 201 laiksi nuorison talletustoiminnan edistämisestä.
60131: Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
60132: 
60133: 
60134:                                      221 §.
60135:     Hallituksen esitys n:o 202 peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläk-
60136: keestä ja perhe-eläkkeestä. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt
60137: lain.
60138: 
60139: 
60140:                                        222 §.
60141:     Hallituksen esitys n:o 203 laiksi valtion lakkautetun oppikoulun henkilökun-
60142: nan aseman järjestämisestä eräissä tapauksissa. Eduskunta on 21 päivänä joulu-
60143: kuuta 1971 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jäl-
60144: keen hyväksynyt lain.
60145:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huoleh-
60146: tivan lain soveltamisen yhteydessä siitä, että oppikoulujen tuntiopettajien edut
60147: turvataan samanlaisiin periaatteisiin nojaavilla järjestelyillä kuin tässä laissa mui-
60148: den opettajien kohdalla tapahtuu.
60149:     Eduskunta on edellyttänyt myös, että valtion lakkautetun oppikoulun henkilö-
60150: kunnan aseman järjestäminen koskee myös koulun terveydenhuoltohenkilökuntaa
60151: kouluterveydenhuoltoa koskevat suunnitelmat huomioon ottaen.
60152: 48                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
60153: 
60154:                                         223 §.
60155:     Hallituksen esitys n:o 204 laiksi kansakoululain 66 § :n muuttamisesta sekä
60156: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
60157: muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1971 valtiopäiväjärjestyksen
60158: 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lait.
60159:     Hyväksyessään lakiehdotukset Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus huoleh-
60160: tii lain soveltamisen yhteydessä siitä, että kunnan siirtyessä peruskoulujärjestel-
60161: mään kansakoululaitoksen pätevien päätoimisten tuntiopettajien siirtämisessä pe-
60162: ruskoulun palvelukseen noudatetaan samaa menettelyä kuin lakkautetun valtion
60163: oppikoulun pätevästä päätoimisesta tuntiopettajasta on voimassa.
60164:     Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus huolehtii lain soveltamisen
60165: yhteydessä siitä, että siirrettäessä lakkautetun viran haltijaa hänelle soveltuvaan
60166: toiseen virkaan hänet pyritään ensisijaisesti siirtämään hänen entistä kouluastettaan
60167: vastaavaan kouluasteen virkaan.
60168: 
60169: 
60170:                                       224 §.
60171:     Hallituksen esitys n:o 205 laiksi kunnan peruskouluksi muutetun yksityisop-
60172: pikoulun eräiden toimihenkilöiden ja palveluskuntaan kuuluvien henkilöiden eläk-
60173: keiden ja perhe-eläkkeiden järjestelystä. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta
60174: 1971 hyväksynyt lain.
60175:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että kunnan perus-
60176: kouluksi muutetun yksityisoppikoulun eräiden toimihenkilöiden ja palveluskuntaan
60177: kuuluvien henkilöiden eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden järjestely koskee myös kou-
60178: lun terveydenhuoltohenkilökuntaa kouluterveydenhuoltoa koskevat suunnitelmat
60179: huomioon ottaen.
60180: 
60181:                                     225 §.
60182:     Hallituksen esitys n:o 206 laiksi eläkeoikeudesta yksityisluontoisen oppilai-
60183: toksen lakatessa annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä
60184: joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
60185: 
60186: 
60187:                                         226 §.
60188:    Hallituksen esitys n:o 207 laiksi eräiden opettajanvirkojen ja -toumen täyt-
60189: tämisestä niitä haettaviksi julistamatta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1971
60190: hyväksynyt lain.
60191: 
60192:                                       227 §.
60193:     Hallituksen esitys n:o 208 laiksi peruskoulun aineenopettajan viran perustami-
60194: sesta eräissä tapauksissa. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt
60195: lain.
60196:                          1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                       49
60197: 
60198:                                        228 §.
60199:      Hallituksen esitys n:o 209 laiksi poikkeuksista kansa- ja oppikoulujen opet-
60200: tajien eläke- ja eroamisikää koskeviin säännöksiin. Eduskunta on 21 päivänä joulu-
60201: kuuta 1971 hyväksynyt lain.
60202: 
60203: 
60204:                                    229 §.
60205:    Hallituksen esitys n:o 211 laiksi vientitakuulain muuttamisesta. Eduskunta
60206: on 10 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt lain.
60207: 
60208: 
60209:                                     230 §.
60210:     Hallituksen esitys n:o 212 laiksi tullitariffin muuttamisesta. Eduskunta on
60211: 14 päivänä tammikuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa sää-
60212: detyn määräenemmistöin hyväksynyt lain.
60213: 
60214: 
60215:                                       231 §.
60216:     Hallituksen esitys n:o 213 laiksi maataloustuotteiden 1tuontimaksuista annetun
60217: lain muuttamisesta. Eduskunta on 14 päivänä tammikuuta 1972 hyväksynyt lain.
60218: 
60219: 
60220:                                       232 §.
60221:     Kirjelmillä 14 päivältä tammikuuta 1972 Eduskunta on ilmoittanut, että seu~
60222: raavat Hallituksen esitykset ovat jääneet loppuun käsittelemättä:
60223:      1) Hallituksen esitys n:o 20 ( 1970 Vp.) eräiksi muutolesiksi ja lisäyksiksi
60224: ulosottoviranomaisten toimittamaa täytäntöönpanoa ja ulosotto-oikeudellisia tur-
60225: vaamistoimenpiteitä koskevaan lainsäädäntöön.
60226:      2) Hallituksen esitys n:o 35 palkkaan kohdistuvaa täytäntöönpanoa koskevan
60227: lainsäädännön uudistamiseksi.
60228:      3) Hallituksen esitys n:o 36 laeiksi lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta kos-
60229: kevan tuomion täytäntöönpanosta sekä ulosottolain muuttamisesta.
60230:      4) Hallituksen esitys n:o 37 ulosottolain 4 luvun 18 a §:n muuttamisesta.
60231:      5) Hallituksen esitys n:o 411aiksi kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
60232: ja -avustuksista.
60233:       6) Hallituksen esi1tys n:o 48 laiksi Turun yliopistosta.
60234:      7) Hallituksen esitys n:o 63 luopumiskorvausta koskevaksi lainsäädännöksi.
60235:       8) Hallituksen esitys n:o 69 Pariisissa vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman
60236:  alalla tehtyyn yleissopimukseen ja siihen liittyvään, Brysselissä tehtyyn lisäyleis-
60237:  sopimukseen sisältyvien eräiden määräysten hyväksymisestä sekä atomivastuulaiksi.
60238:  7 27/72
60239: 50                         1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
60240: 
60241:     9) Hallituksen esitys n:o 74 laiksi työntekijäin yleisestä irtisanomissuojasta
60242: ja laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
60243:     10) Hallituksen esitys n:o 84 laiksi työtuomioistuimesta ja laiksi leimavero-
60244: lain muuttamisesta.
60245:      11) Hallituksen esitys n:o 88 laiksi valtion väestönsuojelukoulusta.
60246:      12) Hallituksen esitys n:o 89 laiksi jakolain muuttamisesta.
60247:    13) Hallituksen esitys n:o 97 laiksi Oulun yliopistosta annetun lain muut-
60248: tamisesta.
60249:      14) Hallituksen esitys n:o 101 laiksi eräistä vesitilusjärjestelyistä.
60250:     15) Hallituksen esitys n:o 108 oikeudenkäyntiä huoneenvuokra-asioissa kos-
60251: kevaksi lainsäädännöksi.
60252:      16) Hallituksen esitys n:o 113 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
60253:      17) Hallituksen esitys n:o 128 laiksi kalastuslain muuttamisesta.
60254:     18) Hallituksen esitys n:o 134 kuolemanrangaistuksen poistamisesta rangais-
60255: tusjärjestelmästä.
60256:    19) Hallituksen esitys n:o 143 laiksi valtioneuvoston ministeriöiden luku-
60257: määrästä ja yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta.
60258:    20) Hallituksen esitys n:o 145 laiksi rajavartiolaitoksesta annetun lain muut-
60259: tamisesta.
60260:     21) Hallituksen esitys n:o 159 laiksi geologisesta tutkimuslaitoksesta annetun
60261: lain muuttamisesta.
60262:    22) Hallituksen esitys n:o 163 laeiksi poliisihallinnosta ja rikoslain voimaan-
60263: panemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
60264:     23) Hallituksen esitys n:o 167 laeiksi leimaverolain, verojen ja maksujen
60265: perimisestä ulosottotoimin annetun lain sekä julkisista notaareista annetun lain
60266: muuttamisesta.
60267:     24) Hallituksen esitys n:o 170 laiksi aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen
60268: torjumisesta.
60269:      25) Hallituksen esitys n:o 17 5 laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
60270:     26) Hallituksen esitys n:o 191 laeiksi työntekijäin eläkelain ja lyhytaikai-
60271: sessa työsuhteessa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
60272:    27) Hallituksen esitys n:o 192 laiksi päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
60273: huollosta annetun lain muuttamisesta.
60274:    28) Hallituksen esitys n:o 193 laiksi eduskunnan kirjastosta annetun lain
60275: muuttamisesta.
60276:      29) Hallituksen esitys n:o 210 laiksi atomienergialain muuttamisesta.
60277:                          1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                       51
60278: 
60279:                      Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
60280: 
60281:                                       233 §.
60282:     Asetus maan ulkomaankaupan turvaamisesta annetun asetuksen muuttamis\!sta
60283: 19 päivältä toukokuuta 1971. Eduskunta on 28 päivänä syyskuuta 1971 päättä-
60284: nyt, että puheena olevan asetuksen saattaminen Eduskunnan tietoon ei aiheuta
60285: enempiä toimenpiteitä Eduskunnan taholta.
60286: 
60287: 
60288: 
60289: 
60290:                                    Kertomukset.
60291: 
60292:                                       234 §.
60293:     Kertomus valtiovarain tilasta vuonna 1969 ja valtiontilintarkastajain kertomus
60294: samalta vuodelta. Eduskunta on 26 päivänä lokakuuta 1971 hyväksynyt Valtiova-
60295: rainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön ja lähettänyt sen sekä valtiontilintar-
60296: kastajain kertomuksen Hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin
60297: tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta.
60298:     Samalla Eduskunta on kehottanut Hallitusta antamaan Eduskunnalle kerto-
60299: muksen näistä toimenpiteistä.
60300: 
60301: 
60302:                                       235 §.
60303:     Kertomus suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan tomun-
60304: nasta vuonna 1970. Eduskunta on 4 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt Sivis-
60305: tysvaliokunnan suomalaisen kirjallisuuden edistämiesksi myönnettyjen määrärahain
60306: hoidosta antaman mietinnön.
60307: 
60308: 
60309:                                        236 §.
60310:     Kertomus ruotsalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan tomun-
60311: nasta vuonna 1970. Eduskunta on 4 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt Sivis-
60312: tysvaliokunnan ruotsalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrärahain
60313: hoidosta antaman mietinnön.
60314: 
60315: 
60316:                                       237 §.
60317:    Eduskunnan oikeusmiehen toimintakertomus vuodelta 1970. Eduskunta on
60318: 25 päivänä marraskuuta 1971 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta anta-
60319: man mietinnön.
60320: 52                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
60321: 
60322:                                   238 §.
60323:    Eduskunnan palkkavaltuuskunnan toimintakertomus vuodelta 1970. Eduskunta
60324: on 21 päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt Valtiovarainvaliokunnan asiasta anta-
60325: man mietinnön.
60326: 
60327:                                      239 §.
60328:     Kirjelmillä 14 päivältä tammikuuta 1972 Eduskunta on ilmoittanut, että seu-
60329: raavat kertomukset ovat jääneet käsittelemättä:
60330:     1) Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1970.
60331:     2) Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus alkoholiolojen kehityksestä
60332: vuonna 1970.
60333:     3) Valtioneuvoston kertomus Eduskunnalle toimenpiteistä työllisyyslain sovel-
60334: tamisesta vuonna 1970.
60335:     4) Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1970.
60336:     5) Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1970.
60337:     6) V aitioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja
60338: lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 1970.
60339: 
60340: 
60341: 
60342: 
60343:                                     Lakialoitteet.
60344: 
60345:                                        240 §.
60346:     Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä
60347: joulukuuta 1971 hyväksynyt lain sairausvakuutuslain 16 ja 76 §:n muuttamisesta.
60348: 
60349: 
60350: 
60351: 
60352:                                     Toivomukset.
60353: 
60354:                                    241 §.
60355:     Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päättänyt
60356: lausua toivomukset:
60357:      1) että Hallitus selvity.ttäisi, esiintyykö liikehuoneistoja koskeviin vuokrasopi-
60358: muksiin liittyvissä ns. yhteistyösopimuksissa vuolkralaisen kannalta, huomioon
60359: ottaen sopimussuhteen kokonaisuudessaan, kohtuuttomia sopimusehtoja, sekä tar-
60360: vittaessa ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi, että
60361: kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan sovitella tai katsoa ne mitättömiksi; ja
60362:                           1971 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.                       53
60363: 
60364:     2) että Hallitus kiireellisesti antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi yhteisöjen
60365: maanhankinnan rajoittamisesta sekä selvityttäisi, onko tarpeen rajoittaa muidenkin
60366: kuin yhteisöjen maanhankintaa, ja ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joihin saatu
60367: selvitys antaa aihetta.
60368: 
60369: 
60370: 
60371: 
60372:                                   Erinäiset asiat.
60373: 
60374:                                    242 §.
60375:     Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen. Eduskunta on 9
60376: päivänä joulukuuta 1971 hyväksynyt Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön
60377: muutokS!(rt.
60378: 
60379:                                      243 §.
60380:    E. ]. Längmanin yrittäjärahaston apurahojen jakoa varten vahvistetut ohjeet.
60381: Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1971 päättänyt vahvistaa ohjeet E. J.
60382: Längmanin yrittäjärahaston apurahojen jakoa varten.
60383: 
60384: 
60385:                                       244 §.
60386:    Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajain ja heidän vara-
60387: miestensä vaali varainhoitovuodeksi 1972. Eduskunta on 19 päivänä marraskuuta
60388: 1971 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
60389: 
60390: 
60391:                                      245 §.
60392:     Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Suomen Pankin tilintarkastajain ja
60393: heidän varamiestensä vaali vuodeksi 1971. Eduskunta on 19 päivänä marraskuuta
60394: 1971 ilmoittanut vaalista Eduskunnan Pankkivaltuusmiehille.
60395: 
60396: 
60397:                                     246 §.
60398:     Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ja hänen varamiehensä vaali nelivuotis-
60399: kaudeksi 1972-1975. Eduskunta on 19 päivänä marraskuuta 1971 ilmoittanut
60400: vaalista Hallitukselle.
60401: 
60402: 
60403: 
60404: 
60405:    Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme maaranneet, päätttäneet ja
60406: suostuneet, Me, Suomen kansan Edustajat, olemme tämän allekirjoittaneet ja
60407: 54                        1971 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
60408: 
60409: vahvistaneet; mikä tapahtui Helsingin kaupungissa neljäntenätoista päivänä ,tammi-
60410: kuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat
60411: yhdeksänsataa ja seitsemänkymmentäkaksi.
60412: 
60413: 
60414: 
60415: 
60416:                                   Rafael Paasio.
60417:                                        puhemies.
60418: 
60419: 
60420: 
60421: 
60422:          Johannes Virolainen.                         Olavi Lähteenmäki.
60423:               varapuhemies.                               varapuhemies.
60424:                        1971 Vp.      Valtiopäiväpäätös.                           55
60425: 
60426:           Ele Alenius                                  Pirkko Aro
60427: Helsingin kaupungin vaalipiiristä.          Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60428: 
60429:    Georg C. Ehrnrooth                                  Ralf Friberg
60430:    Helsingfors stads valkrets.                  Helsingfors stads valkrets.
60431: 
60432:        Kristian Gestrin                               Erkki Hara
60433:    Helsingfors stads valkrets.              Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60434: 
60435:         Harri Holkeri                                Raimo Ilaskivi
60436: Helsingin kaupungin vaalipiiristä.          Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60437: 
60438:      Sinikka Karhuvaara                              Seija Karkinen
60439: Helsingin kaupungin vaalipiiristä.          Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60440: 
60441:       Salme Katajavuori                            Hertta Kuusinen
60442: Helsingin kaupungin vaalipiiristä.          Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60443: 
60444:        Ingvar S. Melin                             Tyyne Paasivuori
60445:    Helsingfors stads valkrets.              Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60446: 
60447:       Terho Pursiainen                              Pertti Salolainen
60448: Helsingin kaupungin vaalipiiristä.          Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60449: 
60450:          Kalevi Sorsa                                 Ilkka Taipale
60451: Helsingin kaupungin vaalipiiristä.          Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60452: 
60453:        Pekka Tarjanne                               Niilo Tarvajärvi
60454: Helsingin kaupungin vaalipiiristä.          Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60455: 
60456:       Mirjam Tuominen                               Erkki Tuomioja
60457: Helsingin kaupungin vaalipiiristä.           Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
60458: 
60459:          Veikko Helle                                Elsi Hetemäki
60460:  Uudenmaan läänin vaalipiiristä.             Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
60461: 
60462:        Osmo Kaipainen                                Lauri Kantola
60463:  Uudenmaan läänin vaalipiiristä.             Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
60464: 
60465:      Esko J. Koppanen                               Lars Lindeman
60466:  Uudenmaan läänin vaalipiiristä.                  Nylands läns valkrets.
60467: 
60468:      Sinikka Luja-Vepsä                              Matti Mattila
60469:  Uudenmaan läänin vaalipiiristä.             Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
60470: 
60471:         Victor Procope                             Kaisa Raatikainen
60472:      Nylands läns valkrets.                  Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
60473: 
60474:         Veikko Saarto                             Antero Salmenkivi
60475:  Uudenmaan läänin vaalipiiristä.             Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
60476: 56                            1971 Vp.         Valtiopäiväpäätös.
60477: 
60478:              Kaarle Salmivuori                                  Matti Silander
60479:         Uudenmaan läänin vaalipiiristä~                 Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
60480: 
60481:                 Pär Stenbäck                                    Ulf Sundqvist
60482:              Nylands läns valkrets.                          Nylands läns valkrets.
60483: 
60484:             Henrik Westerlund                                Seppo Westerlund
60485:              Nylands läns valkrets.                     Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
60486: 
60487:                Rainer Virtanen                                   Paavo Aitio
60488:         Uudenmaan läänin vaalipiiristä.              Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
60489: 
60490:                 Reino Breilin                                Anna-Liisa Jokinen
60491:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.         Turun läänin eteläisestä vaalipfuistä.
60492: 
60493:                Katri Kaarlonen                                 Mauno Kurppa
60494:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.         Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
60495: 
60496:                  Ensio Laine                                   Esko Niskanen
60497:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.         Turun läänin eteläisestä vaalipfuistä.
60498: 
60499:                 Sylvi Siltanen                                   Oili Suomi
60500:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.         Turun läänin eteläisestä vaalipfuistä.
60501: 
60502:             Carl Olof Tallgren                                 Irma Toivanen
60503:            .Abo läns södra valkrets.                 Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
60504: 
60505:               Taisto Tähkämaa                                    T. I. Vartia
60506:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.         Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
60507: 
60508:                Juha Vikatmaa                                    Pentti Antila
60509:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60510: 
60511:                Margit Eskman                                    Tuure Junnila
60512:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60513: 
60514:                  Aulis Juvela                                 Matti Järvenpää
60515:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60516: 
60517:             Nestori Kaasalainen                               Eeles Landsröm
60518:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60519: 
60520:                 Uljas Mäkelä                                 A-V. Perheentupa
60521:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60522: 
60523:                 Irma Rosnell                                   Ilkka Suominen
60524:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60525: 
60526:              Väinö Vilponiemi                                     Saimi Ääri
60527:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60528:                              1971 Vp. -       Valtiopäiväpäätös.                              57
60529: 
60530:               Evald Häggblom                                     Lyyli Aalto
60531:           Landskapet Alands valkrets.              Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
60532: 
60533:               Erkki Huurtamo                                   Leo Kohtala
60534:    Hämeen läänin eteläisestä vaalipiitistä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
60535: 
60536:               Aarne Koskinen                                 Sirkka Lankinen
60537:    Hämeen läänin eteläisestä vaalipiitistä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
60538: 
60539:                Eino Lottanen                               Salme Myyryläinen
60540:    Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiitistä.
60541: 
60542:                  Timo Mäki                                   V. 0. Mäkinen
60543:    Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiitistä.
60544: 
60545:                Olavi· Nikkilä                                    Eero Salo
60546:    Hämeen läänin eteläisestä vaalipiitistä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
60547: 
60548:               Jouko Siikaniemi                              Kauko Tamminen
60549:     Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60550: 
60551:                Mikko Vainio                                     Anni Flinck
60552:     Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.        Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiitistä.
60553: 
60554:                 Pekka Haarla                                Kuuno Honkonen
60555:    Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.        Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60556: 
60557:              Orvokki Kauppila                               Tellervo Koivisto
60558:    Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.        Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60559: 
60560:               Eino Loikkanen                                   Matti Maijala
60561:    Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.        Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiitistä.
60562: 
60563:               Heimo Rekonen                                 Valdemar Sandelin
60564:    Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.        Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60565: 
60566:                Sami Suominen                                     Eino Syrjä
60567:    Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.        Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60568: 
60569:                 Eeva Särkkä                                  Kaisu Weckman
60570:    Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.        Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
60571: 
60572:             Anna-Kaarina Aalto                                  Arne Betner
60573:           Kymen läänin vaalipiiristä.                    Kymen läänin vaalipiitistä.
60574: 
60575:               Mauno Forsman                                     Sulo Hostila
60576:           Kymen läänin vaalipiiristä.                    Kymen läänin vaalipiitistä.
60577: 
60578:                Kalevi Huotari                                Heikki Hykkäälä
60579:           Kymen läänin vaalipiitistä.                    Kymen läänin vaalipiiristä.
60580: 8 27/72
60581: 58                            1971 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.
60582: 
60583:               Erkki Häkämies                                  Mikko Kaarna
60584:          Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
60585: 
60586:              Meeri Kalavainen                                 Valto Käkelä
60587:          Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
60588: 
60589:             Anna-Liisa Linkola                                Taisto Sinisalo
60590:          Kymen läänin vaalipiiristä.                   · Kymen läänin vaalipiiristä.
60591: 
60592:               Yrjö Sinkkonen                                Paavo Tiilikainen
60593:          Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
60594: 
60595:             Raino Westerholm                                    Aslak Aas
60596:          Kymen läänin vaalipiiristä.                    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
60597: 
60598:              K. F. Haapasalo                               Heikki Kainulainen
60599:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                  Mikkelin läänin vaalipiiristä.
60600: 
60601:              Ahti Karjalainen                                  Esu Niemelä
60602:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                  Mikkelin läänin vaalipiiristä.
60603: 
60604:               Niilo Nieminen                                 Ilmo Paananen
60605:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                  Mikkelin läänin vaalipiiristä.
60606: 
60607:                Esko Pekonen                                  Pentti Poutanen
60608:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                  Mikkelin läänin vaalipiiristä.
60609: 
60610:               Väinö Turunen                             Katri-Helena Eskelinen
60611:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                  Kuopion läänin vaalipiiristä.
60612: 
60613:                 Maija Heino                                   Juuso Häikiö
60614:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                  Kuopion läänin vaalipiiristä.
60615: 
60616:               Lauha Männistö                                Pentti Pekkarinen
60617:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                  Kuopion läänin vaalipiiristä.
60618: 
60619:              Aarne Penttinen                              Veikko J. Rytkönen
60620:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                  Kuopion läänin vaalipiiristä.
60621: 
60622:               Tahvo Rönkkö                                      Keijo Suksi
60623:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                  Kuopion läänin vaalipiiristä.
60624: 
60625:                 Edit Terästä                                Veikko Vennamo
60626:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                  Kuopion läänin vaalipiiristä.
60627: 
60628:                Reino Karpola                                Valde Nevalainen
60629:      Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.         Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
60630: 
60631:              Eino Poutiainen                                  Pauli Puhakka
60632:      Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.         Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
60633:                          1971 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.                              59
60634: 
60635:            Lea Sutinen                                    Aili V aittinen
60636: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.          Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
60637: 
60638:        Hannes Volotinen                                 Uki Voutilainen
60639: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.          Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
60640: 
60641:          Matti Asunmaa                                  Ragnar Granvik
60642:     Vaasan läänin vaalipiiristä.                        Vasa Iäns valkrets.
60643: 
60644:          Orvokki Kangas                                   Eeva Kauppi
60645:     Vaasan läänin vaalipiiristä.                    Vaasan läänin vaalipiiristä.
60646: 
60647:         Verner Korsbäck                                    Ee1i Lepistö
60648:          Vasa läns valkrets.                        Vaasan läänin vaalipiiristä.
60649: 
60650:           Bror Lillqvist                                  Heimo Linna
60651:          Vasa läns valkrets.                        Vaasan läänin vaalipiiristä.
60652: 
60653:            Aaro Lintilä                               Pentti Mäki-Hakola
60654:      Vaasan läänin vaalipiiristä.                   Vaasan läänin vaalipiiristä.
60655: 
60656:         Juhani Orrenmaa                                   Akseli Roden
60657:      Vaasan läänin vaalipiiristä.                   Vaasan läänin vaalipiiristä.
60658: 
60659:           Veikko Salmi                                     Mauri Seppä
60660:      Vaasan läänin vaalipiiristä.                   Vaasan läänin vaalipiiristä.
60661: 
60662:            Elly Sigfrids                                   Viljo Suokas
60663:          Vasa Iäns valkrets.                        Vaasan läänin vaalipiiristä.
60664: 
60665:             Grels Teir                                    Eino Uusitalo
60666:          Vasa läns valkrets.                        Vaasan läänin vaalipiiristä.
60667: 
60668:            Toivo Asvik                                    Arvo Ahonen
60669:      Vaasan läänin vaalipiiristä.                Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
60670: 
60671:          Esko Härkönen                                   Matti Jaatinen
60672:  Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.              Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
60673: 
60674:          Sakari Knuuttila                                Matti Koivunen
60675:  Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.              Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
60676: 
60677:          Siiri Lehmonen                                 Mauno Pohjonen
60678:  Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.              Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
60679: 
60680:             Sylvi Saimo                                   Aune Salama
60681:  Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.              Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
60682: 
60683:          Pentti Sillantaus                              Olavi Tupamäki
60684:  Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.             Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
60685: 60                        1971 Vp. -       Valtiopäiväpäätös.
60686: 
60687:              Matti Ahde                                       Erkki Haukipuro
60688:       Oulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60689: 
60690:            Kerttu Hemmi                                       Kauko Hjerppe
60691:       Oulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60692: 
60693:           Antti Isomursu                                       Reino Kangas
60694:       Oulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60695: 
60696:        T. Juhani Kortesalmi                                      G. Laatio
60697:       Öulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60698: 
60699:             Pentti Liedes                                       Lauri Linna
60700:       Oulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60701: 
60702:          Heikki Mustonen                                      Paavo Niinikoski
60703:       Oulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60704: 
60705:           Helvi Niskanen                                      Eemil Partanen
60706:       Oulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60707: 
60708:             Ahti Pekkala                                       Matti Ruokola
60709:       Oulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60710: 
60711:            Pauli Räsänen                                       Ville Tikkanen
60712:       Oulun läänin vaalipiiristä.                        Oulun läänin vaalipiiristä.
60713: 
60714:          Veikko Hanhirova                                      Urho Knuuti
60715:        Lapin läänin vaalipiiristä.                       Lapin läänin vaalipiiristä.
60716: 
60717:      Niilo Topias Koskenniemi                                 Jonni Mykkänen
60718:        Lapin läänin vaalipiiristä.                       Lapin läänin vaalipiiristä.
60719: 
60720:            Arttur Niemelä                                       Pekka Salla
60721:        Lapin läänin vaalipiiristä.                       Lapin läänin vaalipiiristä.
60722: 
60723:              A·L. Tiekso                                        Pekka Vilmi
60724:        Lapin läänin vaalipiiristä.                       Lapin läänin vaalipiiristä.
60725: 
60726:                                      Paavo Väyrynen
60727:                                 Lapin läänin vaalipiiristä.
60728:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025