<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

149 Käyttäjää paikalla! 0.0062851905822754

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1972
3:
4: ASIAKIRJAT
5: VIIDES OSA
6:
7:
8:
9:
10: VALTi~~::_::· ~\',-::·:;roN
11: YJ\NSL:A
12: '-Jl!t/;.s
13:
14:
15:
16:
17: HELSINKI 1973
18: VALTION PAINATUSKESKUS
19: SISÄLLYS
20:
21: Viides osa
22: 1
23: Lak.al. Lak.al.
24: miet. n:o miet. n:o
25: Lakivaliokunnan mietintö n:o 6 lakialoitteen joh- Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 15
26: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi avioliitto- lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
27: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . • . . • . . . . 8
28: Suuren valiokunnan mietintö n:o 54. Suuren valiokunnan mietintö n:o 129.
29: Lakivaliokunnan mietintö n:o 8 lakialoitteen joh- Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 16
30: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tuomiokun- lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
31: tain hoidosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 2 laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . . . 9
32: Suuren valiokunnan mietintö n:o 62. Suuren valiokunnan mietintö n:o 130.
33: Eduskunnan hyväksymä laki.
34: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 17
35: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 6 laki- kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät eh-
36: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi dotuksen laiksi metsänhoitoyhdistyksistä anne-
37: maankäyttölain muuttamisesta .. . . . . . . . . . . . . . 3 tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
38: Suuren valiokunnan mietintö n:o 67. Suuren valiokunnan mietintö n:o 131.
39: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 18
40: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 7 laki- lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
41: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi laiksi metsäoppilaitoksista annetun lain muutta-
42: maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 4 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
43: Suuren valiokunnan mietintö n:o 68. Suuren valiokunnan mietintö n:o 132.
44: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 8 kol- Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 20
45: men lakialoitteen johdosta, joista kaksi sisältää kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät
46: ehdotuksen laiksi maankäyttölain muuttamisesta ehdotuksen salaojituslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
47: ja yksi ehdotuksen laiksi eräiden luottojen va-
48: kauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 21
49: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
50: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 9 laki- laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . . • 13
51: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
52: viljakaupasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Pankkivaliokunnan mietintö n:o 4 lakialoitteen
53: Suuren valiokunnan mietintö n:o 66. johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi posti-
54: Eduskunnan hyväksymä laki. pankkilain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 14
55: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 14 la- Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 25
56: kialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
57: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . . . 7 laiksi maankäyttölainoista annetun lain muutta-
58: Suuren valiokunnan mietintö n:o 128. misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
59:
60:
61:
62: 2
63: Toiv.al. Toiv.al.
64: miet. n:o miet. n:o
65: Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 2 viiden toi- Lakivaliokunnan mietintö n:o 7 toivomusaloitteen
66: vomusaloitteen johdosta, jotka koskevat valtion- johdosta, joka koskee avio- ja asumuseroa koske-
67: rautateiden paikallisluontoista henkilöliikennettä 1 van lainsäädännön muuttamista sovittelua koske-
68: Eduskunnan toivomus. valta osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
69: 617/73
70: 4 Sisällysluettelo 1972
71:
72: Toiv.al. Toiv.al.
73: miet. n:o miet. n:o
74: Lakivaliokunnan mietintö n:o 10 toivomusaloitteen Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n :o 24
75: johdosta, joka koskee ulkomaalaisen oikeutta toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pelto-
76: hankkia kiinteää omaisuutta Suomessa koskevien salmen maamieskoulun rakennusten uusimista 9
77: määräysten muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
78: Eduskunnan toivomus. Toisen lakivaliokunnan mietintö n:o 4 yhdeksän
79: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
80: Talousvaliokunnan mietintö n:o 8 toivomusaloittei- kuorma-autoilijoiden ja heihin verrattavien työ-
81: den johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan otta- koneiden omistajien sekä heidän yhteisöjensä,
82: mista vuoden 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen 4 pääurakoitsijan palveluksessa olevien aliurakoitsi-
83: joiden, muiden pienyrittäjäin sekä työntekijäin
84: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 19 aseman turvaamista urakan- tai työnantajan mak-
85: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa huk- sukyvyttömyystilanteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
86: kakauran torjunnan lainsäädännöllistä järjestä-
87: mistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 26
88: Eduskunnan toivomus. kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoit-
89: Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 2 toivo- tavat maataloudellisen koulutuksen järjestämistä 11
90: musaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat toivo-
91: muksen esittämistä hallitukselle määrärahan otta- Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 27
92: miseksi vuoden 1973 tulo- ja menoarvioesityk- viiden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoit-
93: seen ........... .... .. .... .. ............. 6 tavat viljavarastojen rakentamista . . . . . . . . . . . . 12
94:
95: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 22 Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 28
96: viiden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoit- toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat
97: tavat opistoasteisten maatalouden ammattiopisto- määrärahan ottamista vuoden 1973 tulo- ja meno-
98: jen perustamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 arvioesitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
99: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 23 Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 21 toivo-
100: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa val- musaloitteiden johdosta, jotka .tarkoittavat mää-
101: tion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöi- rärahan ottamista vuoden 1973 tulo- ja menoar-
102: den kustannuksiin annetun lain uudistamista . . 8 vioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
103:
104:
105:
106: 3
107: Kirj. Kirj.
108: ksm. n:o ksm. n:o
109: Tähkämaa: Maatalouskoneiden hintojen korotuk- Järvenpää: Vuorikemian aiheuttamien saastevahin-
110: sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kojen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
111: Mäkelä ym.: Rauman kaupungin ja sen ympäristön Toivanen: Poliisien virkamatkoihin käyttämän mat-
112: raakaveden saannin turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 2 kustusajan laskemisesta työajaksi . . . . . . . . . . . . 11
113: Laine: Postin palveluksessa olevien sanomalehden- Sinis·alo ym.: Etelä-Korean edustuston toiminnan
114: kantajien palkkojen korottamisesta . . . . . . . . . . 3 aloittamisesta Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
115: Kantola ym.: Sähkölaitteiden turvallisuustarkastuk-
116: sesta .. .. .. . .. .. .. .. . .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. 4 Salama ym.: Siivoustyötä koskevan kokeilutoimin-
117: nan toimeenpanosta .... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
118: Asvik ym.: Neuvostoliiton vastaisen julkaisutoimin- Luja-Vepsä ym.: Luontaishoidon saattamisesta sai-
119: nan estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
120: rausvakuutuslain piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
121: Sinisalo ym.: Suomen jäsenyydestä Aasian Kehitys-
122: pankissa .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 6 Juvela: Rauman työvoimatoimikunnan jäsenten ni-
123: mittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
124: Koskenniemi ym.: Maaseudun vähävaraisten .talouk-
125: sien sähköistyksen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . 7 Knuuttila ym.: Neste Oy:n säiliölaivahankinnoista 16
126:
127: Hemmi: Lahnaslammen kaivosradan rakentami- Sandelin ym.: Kuorma-autojen kiinnityskelpoisuut-
128: sesra 8 ra koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta .. 17
129: Hemmi ym.: Oulun musiikkioppikoulun asemasta Sandelin: Oy Yleisradio Ab:n teknillisten hankin-
130: peruskoulujärjestelmään siirryttäessä . . . . . . . . . . 9 tojen sijoittamisesta kotimaahan . . . . . . . . . . . . . . 18
131: Sisällysluettelo 1972 5
132:
133: Kirj. Kirj.
134: ksm. n:o ksm. n:o
135: Tikkanen ym.: Kotimaisten tuotteiden käyttämises- Björklund: Toimenpiteistä kansainvälisen yhteis-
136: tä tierakennustoiminnassa .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 työn tehostamiseksi ympäristönsuojelun alalla 40
137: Kivistö ym.: Opiskelijalippujen hinnan kohoami- Salolainen: Harmaahyljekannan säilyttämisestä . . 41
138: sesta aiheutuvien haittojen korvaamisesta opiske-
139: lijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Salolainen: Ns. remulaivajutun selvittämisestä 42
140: Tarjanne ym.: Esitäytettyjen verolomakkeiden käyt- A-L. Jokinen ym.: Oppilaan erottamisesta apu-
141: töön ottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 koulusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
142: Voutilainen ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen palve-
143: luksesta vapautuvan työvoiman uudelleen sijoit- Martikainen ym.: Vuokrasäännöstelymääräysten
144: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 vastaisen vuokraustoiminnan estämisestä . . . . . . 44
145:
146: Taipale: Mielenterveydellisten seurausten ennalta- Kortesalmi: Iijokisuun kalastajille aiheutuneiden
147: ehkäisyn laiminlyönnistä työntekijöiden oikeus- menetysten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
148: turvan osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
149: Tähkämaa: Lihan vientijärjestelmän kehittämisestä 46
150: Luja-Vepsä ym.: Ahvenkosken-Elimäen maantien
151: ja Hirvikosken sillan rakentamisesta . . . . . . . . . . 24 Tuominen ym.: Rhodesiaan suuntautuvan matkai-
152: lun mainostamisen ja järjestämisen estämisestä . . 47
153: Åsvik ym.: Kauhajoella irtisanottujen työläisten oi-
154: keuksien ja työsuhteen palauttamisesta . . . . . . . . 25 Jokela ym.: Määrärahasta lääkärintalojen valtion-
155: apuja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
156: Laine ym.: Manttaalikuntalaitoksen lakkauttami-
157: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Sinisalo: Suomalaisen sotilashallinnon toimenpi-
158: teistä Neuvosto-Karjalassa vuosina 1941-44 . . 49
159: Puhakka ym.: Työttömyyskorvauksen maksamisme-
160: nettelyssä ilmenneiden epäkohtien poistamisesta 27 Hemmi ym.: Sairaanhoitajien oikeudesta osallistua
161: ylioppilaskirjoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
162: Sinisalo: Huoltoapulain 5 §:n nojalla maksettavien
163: eläkkeiden etuoikeudesta konkurssissa . . . . . . . . 28 Rekonen ym.: Sana- ja poliittisen mielipidevapau-
164: den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
165: Juvela: Erillisen korvauksen maksamisesta puna-
166: kaartilaisvangeille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 H. Linna ym.: Rehuviljakaupan uudelleen järjes-
167: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
168: Forsman ym.: Metsätyöntekijäin tärinäsairauksien
169: alkamisajankohdan määrittelemisestä . . . . . . . . . . 30 Juvela: Työvaltaisten pienyritysten vapauttamisesta
170: Rytkönen ym.: Suunnitelmista valtionrautateiden sosiaaliturvamaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
171: Runnin liikennepaikan miehityksen lopettami- Rekonen: Paikallisjunaliikenteen supistamisen estä-
172: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 misestä Tampereen seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . 54
173: Toivanen ym.: Valtion oppikoulujen käyttömäärä- Kortesalmi: Vajaiden maitopussien toimittamisesta
174: rahatilanteen korjaamisesta ................. . 32 myyntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
175: Salama ym.: Tupajumien aiheuttamien vahinkojen Sigfrids: Om ·anordnande av svenskspråkiga barn-
176: korvaamisesta ........................... . 33 morskekurser . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
177: Sandelin ym.: Työolosuhteiden saattamisesta työ-
178: turvallisuuslain mukaisiksi valtionrautateillä .. 34 Sigfrids: Ruotsinkielisten kätilökurssien aikaansaa-
179: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
180: Kohtala ym.: Työllisyyden parantamisesta Hämeen-
181: linnan alueella ......................... . 35 Sandelin: Tekstiiliteknologian korkeimman opetuk-
182: sen siirtämisestä Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . 57
183: Männistö ym.: Teollisuussaasteiden Siilinjärvellä
184: aiheuttamien tuhojen korvaamisesta ......... . 36 Järvenpää ym.: Työttömiksi joutuneiden kuorma-
185: autoilijain toimeentulon turvaamisesta . . . . . . . . 58
186: Liedes ym.: Työntekijäin sovittujen vapaa-aikojen
187: turvaamisesta valtionrautateillä ............. . 37 Härkönen ym.: Metsien tuoton lisäämisestä . . . . 59
188:
189: Laine ym.: Työturvallisuusnäkökohtien huomioon Laitinen ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen palveluk-
190: ottamisen tehostamisesta ................... . 38 sessa olevan naistyövoiman palkkauksesta . . . . 60
191: Karhuvaara: Oppikoulun opettajien eläkeiän alen- Jokela ym.: Matkustajien enimmäismäärästä koulu-
192: tamisesta 39 laiskuljetuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
193: 6 Sisällysluettelo 1972
194:
195: Kirj. Kirj.
196: ksm. n:o ksm. n:o
197: Juvela ym.: Maaliaineiden terveydelle aiheuttamien Borg: Tullivapausanomusten käsittelyn joudutta-
198: haittojen selvittämisestä . .. . . .. .. . . . . . . .. . . . 62 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
199: Saarto ym.: Valtion laitosten autohankinnoista . . 63 Saarto ym.: Käytettyjen kuorma-autojen maahan-
200: tuonnin lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
201: Sinisalo: Konkurssiin joutuneen Gutzeitin Laatik-
202: kotehtaan työntekijäin eläkeoikeuden turvaami- H. Niskanen: Ylimääräisten virastotyöntekijäin työ-
203: sesta .................................... 64 suhteen vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
204: Sinisalo ym.: Uskonnonvapauden nykyistä täydel-
205: lisemmästä toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 Koskenniemi ym.: Kansakoulukustannuksiin tilitys-
206: ten perusteella myönnettävien valtionapujen
207: Laine ym.: Vanhojen kaupunkien koulurakennus- maksattamisen viivästymisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 87
208: toiminnan rahoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
209: Hemmi: Työterveyslaitoksen perustamisesta Ou-
210: Juvela: Kauppaliikkeistä palautetun jätemaidon luun .................................... 88
211: käyttämisestä voin valmistukseen . . . . . . . . . . . . 67
212: Vilmi ym.: Vähittäiskaupan toimintaedellytysten
213: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
214: Laitinen: Sukupuolitautien ja ammattimaisen pros-
215: tituution leviämisen ehkäisemisestä . . . . . . . . . . 68 Toivanen ym.: Valtionrautateiden paikallisliiken-
216: teen supistamistoimenpiteiden hillitsemisestä . . 90
217: Taipale ym.: Turvavöiden käytön saattamisesta pa-
218: kolliseksi henkilöautoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 Jokela ym.: Pikatukkujen suoraan kuluttajille har-
219: joittaman myynnin estämisestä . . . . . . . . . . . . . . 91
220: Aitio ym.: Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta 70
221: Toivanen ym.: Painovapauslaissa tarkoitetun yksi-
222: Laine ym.: Opiskelijain ja koululaisten kesäkau- lön oikeussuojan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 92
223: den harjoittelu- ja työmahdollisuuksien turvaami-
224: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 Friberg m. fl.: Om byggandet av en kanal genom
225: Tulludden i Hangö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
226: Vikatmaa ym.: Terveyssisarille annettavasta avo-
227: huollon kätilökoulutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . 72 Fri?e.rg ym.: ~~avan rakentamisesta Hangon Tul-
228: liniemen poikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
229: Toivanen: Kilpailun elvyttämisestä lannoitemark-
230: kinoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Juvela ym.: Pohjanlahden hyljekannan tuhoutumi-
231: sen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
232: H. Westerlund: Om effektivering av Statens spann-
233: målsförråds spannmålsinköp . . . . . . . . . . . . . . . . 74 Huotari: Pankkitoiminnassa esiintyvien epäkohtien
234: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
235: H. Westerlund: Valtion viljavaraston viljanostotoi- Laine ym.: Hintasäännöstelyn supistamissuunnitel-
236: minnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
237: mista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96
238: Laatio ym.: Pelson hallakoeaseman siirtämisestä Rytkönen ym.: Keinottelemisesta ammattikursseilla 97
239: Oulun yliopiston yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . 75
240: Toivanen ym.: Rintamamiesten eläkeikärajan alen-
241: Kurppa: Magnesiumin puutteen poistamisesta . • . . 76 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
242: Juvela: Linja-autonkuljettajien aseman parantami- Hyvönen: Helsingin keskustassa olevien koulura-
243: sesta .................................... 77 kennusten käyttötarkoituksen muuttamisesta . . 99
244: Puhakka ym.: Työnantajien veivoittamisesta hank- Miettinen: Mikkelin työvoimapiirin perustamisesta 100
245: kimaan suojavälineet metsätyömiehille . • . . . . . . 78
246: Väyrynen ym.: Peruskoulun yläasteen sijoittami-
247: Kohtala: Vanajaveden suojaamisesta saasteilta . . 79 sesta Utsjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
248: Laine ym.: Asumistukien maksattamisen viivästy- Sinisalo ym.: Esityksen antamisesta laiksi ammat-
249: misestä .................................. 80 tioppilaitosten oppilasneuvostoista . . . . . . . . . . . . 102
250: Laine ym.: Finnairin työnhakulomakkeiden sisäl- Hemmi ym.: Taloudellisen tuen myöntämisestä kun-
251: löstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 toutustutkimuksiin määrätyille .............. 103
252: Kivistö: Vesihiihdon harrastamisesta aiheutuvien Juvela: Heittolan-Viljakkalan maantien paranta-
253: haittojen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
254: Salolainen: Sähkömagneettiseen viestintään oikeut- Sinisalo: Toimenpiteistä valtiojohtoisten laitosten
255: tavan toimiluvan myöntämisen perusteista . . . . 83 eroamiseksi työnantajaliitoista . . . . . . . . . . . . . . 105
256: Sisällysluettelo 1972 7
257:
258: Kirj. Kirj.
259: ksm. n:o ksm. n:o
260: Koskenniemi: Työvoimatoimikuntien vuosilomalain Söderman ym.: Turun lentokentän pääkiitoradan
261: vastaisesta menettelystä .................... 106 rakentamisesta .......................... 127
262:
263: 0. Kangas ym.: Kunnallisverolainsäädännön tar· Kortesalmi: Kipinän-Ypykkäjärven-Rovaniemen
264: kistamisesta vanhuus- ja invalidivähennyksen maantien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128
265: osalta .................................. 107
266: Kortesalmi: Maatalouden tukitoimenpiteiden tehos-
267: Söderman ym.: Vaarallisten rikoksenuusijain eris- tamisesta Kuusamon ja Taivalkosken kunnassa 129
268: tämisestä annetun lain kumoamisesta . . . . . . . . 108
269: Hokkanen: Inkoon ja Ktistiinan höyryvoimalai-
270: Luja-Vepsä ym.: Munuaishoidon tehostamisesta .. 109 tosten konehankinnoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
271:
272: Pekkala ym.: Raevahinkojen korvaamisesta ...... 110 Luja-Vepsä: Coloplast-pussipakkausten korvaami-
273: sesta sairausvakuutuksen varoista ............ 131
274: Räsänen ym.: Opettajankoulutusyksikön ja kasva-
275: rtustieteellisen tiedekunnan perustamisesta Oulun Puhakka ym.: Yölämmityssähkön hinnasta ...... 132
276: yliopiston yhteyteen ........................ 111
277: Tähkämaa ym.: Kuntien kantokykyluokituksen tar·
278: Tuomioja ym.: Moottoriajoneuvoliikennettä harjoit- kistamisesta kuntien yhteistoimintamenojen ja
279: tavien yrittäjien eläke-etujen puutteellisuudesta 112 -tulojen osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
280: Voutilainen ym.: Apteekkien kautta kuluvan väki-
281: Puhakka ym.: Nuohoustoimen kunnallistamisesta 113 viinan käytön rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 134
282: Tiilikainen ym.: Työntekijäin järjestäytymisvapau- Sinisalo ym.: Pääomien maastaviennin valvonnan
283: den turvaamisesta ...................•...... 114 tehostamisesta ............................ 135
284: Linkola: Kymin lentokentän kunnostamisesta .... 115 Söderman ym.: Lainsäädännön määrätietoisesta
285: uudistamisesta 136
286: Linkola: Summan-Taavetin maantien parantami-
287: sesta .................................... 116 Söderman ym.: Irtolaislain kumoamisesta ........ 137
288:
289: Juvela: Suojelupoliisin toiminnasta . . . . . . . . . . . . 117 Juvela: Parkanon ja Karvian välisen maantieyhtey-
290: den parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
291: Kortesalmi ym.: Iijokisuun kalastajille aiheutunei-
292: den menetysten korvaamista koskevaan kirjalli- Sinisalo ym.: Valtakunnansovittelijan toiminnasta 139
293: seen kysymykseen annetun vastauksen sisällöstä 118
294: Juvela ym.: Perusteellisen tutkimuksen suorittami-
295: sesta Uusikaupunki-Kiukainen ja Uusikaupun-
296: Kortesalmi ym.: Iijokisuun kalastajien ja Maakrun- ki-Rauma ratasuuntien välillä .............. 140
297: ni-säätiön välisistä suhteista ja kalastajien mene-
298: tysten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 Söderman: Om revidering av naturskyddslagen 141
299: Luja-Vepsä ym.: Ajo-opetuksen antamisesta ammat-
300: tikouluissa .............................. 120 Söderman: Luonnonsuojelulain uudistamisesta 141
301: Räsänen ym.: Oulunsalon kentän lentoliikenteen
302: Siikaniemi ym.: öljyvahinkojen ehkäisemisestä val- aiheuttaman melun ehkäisemisestä ............ 142
303: tionrautateillä • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . 121
304: Liedes ym.: Rikkurityövoiman värväämisestä Poh-
305: Karkinen: Helsingin yliopiston maatalous- ja metsä- janlahden lakonalaisiin satamatöihin . . . . . . . . . . 143
306: tieteellisen tiedekunnan ravintokemian laitoksen
307: ja valtion ravitsemustoimikunnan toiminnasta . . 122 Saarto ym.: Moottoriajoneuvoliikennettä koskevan
308: työsuojelulainsäädännön uudistamisesta . . . . . . 144
309: Paasivuori ym.: Psykiatrisissa sairaaloissa ja hoito- Aitio ym.: Finnairin liikennepolitiikasta Saksojen
310: laitoksissa toimivien sairaala-apulaisten eläkeiän kanssa •••............................... 145
311: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
312: Vilmi ym.: Pienten tilojen lainoituksessa esiinty- Tähkämaa ym.: Maatalouskoulutuksen jatkamisesta
313: Varsinais-Suomessa ........................ 146
314: vien epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 124
315: Tiekso ym.: Valtionavun määrästä ja pysyvyydestä
316: Söderman ym.: Mustalaisväestön sosiaalisen ase- valtion ja yksityisten lukioitten tultua siirretyiksi
317: man parantamisesta ........................ 125 kunnan koululaitoksen yhteyteen . . . . . . . . . . . . 147
318: Veikko Turunen ym.: Epäsiveellisten julkaisujen Junnila: Kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuuden tur-
319: levittämisen ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126 vaamisesta 148
320: 8 Sisällysluettelo 1972
321:
322:
323: Kirj. Kirj.
324: ksm. n:o ksm. n:o
325: P. Jokinen: Kymen läänin väestönsuojelutoiminnan Tikka: Ampumahiihdon opetuksesta koulussa . . 169
326: johtopaikan rakentamisesta .................. 149
327: Hemmi ym.: Väliaikaisten opettajien jatko-opiske-
328: Hemmi .ym.: Munuaistautipotilaiden hoidon tehos- lumahdollisuuksien turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 170
329: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
330: Sinisalo ym.: Satamatöiden kunnallistamisesta . . 171
331: Räsänen ym.: Keskussairaalain veivoittamisesta vas-
332: taamaan kuulonhuollollisesta kuntoutuksesta . . 151 Räsänen: Tietokonehankintojen sijoittamisesta ko-
333: timaahan ............................... 172
334: Hemmi ym.: Nimismiespiirien kansliahenkilökun-
335: nan koulutuksen ja palkkauksen parantan1isesta 152 Hemmi ym.: Päivärinteen tuberkuloosiparantolan
336: vapaiden hoitopaikkojen muuttamisesta reuma-
337: Sinis~o y~.: Yhteiskunnan maankäyttöoikeuden hoitopaikoiksi . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . 173
338: laa)entamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
339: Tuominen ym.: Virallisen ulkopolitiikan kanssa ris-
340: Sinisalo ym.: Aikuisopiskelijain verotuksen uudis- tiriidassa olevan opetusmateriaalin käyttämisestä
341: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 kouluissanlffie ............................ 174
342:
343: Vilmi ym.: Maankäyttö- ja asuntotuotantolain mu- H. Niskanen ym.: Laittoman kuljetuskaluston käy-
344: kaisten lisälainojen myöntämisehtojen yhtenäis- tön kieltämisestä Neuvostoliiton alueella olevissa
345: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 työkohteissa .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. . 175
346:
347: Pekkala ym.: Yhteiskunnan tukeen perustuvien Räsänen ym.: Kehitysalueministeriön perustami-
348: asuntolainoitusjärjestelmien väliin jäävien aseman sesta .................................... 176
349: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
350: Juvela ym.: Puolustuslaitoksen soittokuntien palve-
351: Ajo ym.: Valtionrautateiden henkilökuntapolitii- luksessa olevien aseman parantamisesta . . . . . . 177
352: kan tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
353: Järvenpää: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita vaa-
354: Rekonen ym.: Yksityisten asuntotonttien omista-. rantavan Stefanus-Lähetyksen toiminnan lopet-
355: jien ja haltijain vapauttamisesta katurasituskus- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
356: tannuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
357: Mäkelä ym.: Ensiapukoulutuksen antamisesta ase-
358: Kurppa: Asuntolainalakien tarkistamisesta lainan- velvollisille .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 179
359: hakijalle aiheutuvien hankaluuksien välttämisek-
360: si ...................................... 159 Haapasalo ym.: Myymäläautotoiminnan turvaami-
361: sesta .................................... 180
362: Aalto: Kirjastotilojen kuntamuotoon pohjautuvan
363: jaottelun lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 Rekonen ym.: Kunnallisverotuksen muuttamisesta
364: progressiiviseksi verotukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 181
365: Aalto: Puolustusvoimissa varusmiehille tuomitta-
366: vista rangaistuksista ja niiden täytäntöönpanosta 161 Liedes ym.: Rautatielaitoksen liikennepiirien luot-
367: tamusmiesten vaaleista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
368: Åsvik ym.: Poliisien satamatyöläisiä vastaan suun-
369: natun toiminnan lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . 162 Sinisalo: Vankien työosuusrahan korottamisesta .. 183
370:
371: Tarjanne: Väkivaltarikoksen kohteeksi joutuneelle Aalto ym.: Epilepsialiitto r.y:n toiminnan turvaa-
372: tuomitun korvauksen suorittamisesta valtion va- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
373: roista 163
374: Aalto ym.: Neurologisten tutkimus- ja kuntoutus-
375: Tikka: Lomien peruuttamisen käyttämisestä ran- laitosten aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 185
376: gaistusmuotona puolustusvoimissa . . . . . . . . . . . . 164
377: Hemmi: Terveydenhuoltopalvelujen tehostamisesta 186
378: Honkonen ym.: Määrärahan ottamisesta tulo- ja
379: menoarvioesitykseen kodinperustamislainoja var- Junnila: Solzhenitsynin teoksen "Elokuu 1914"
380: ten .................................... 165 julkaisemisesta suomeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187
381:
382: Kosk~n~iem~. ym.: Postiautolinjojen lakkauttamisen Honkonen ym.: Kansaneläkeläisten ja invalidien
383: estamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 vapauttanlisesta TV- ja radiolupamaksuista . . . . 188
384:
385: Koskinen: Vasemmistolaisten varusmiesten kohte- H. Westerlund m. fl.: Om befriande av beskog-
386: lusta puolustusvoimissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167 ningspremier från beskattning . . . . . . . . . . . . . . 189
387:
388: Työläjärvi ym.: Palkansaajien ansiotason turvaami- H. Westerlund ym.: Metsityspalkkioiden vapaut-
389: sesta kuntamuodon muuttuessa . . . . . . . . . . . . . . 168 tamisesta verotuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
390: Sisällysluettelo 1972 9
391:
392: Kirj. Kirj.
393: ksm. n:o ksm. n:o
394: Saarto: Peruskoulujärjestelmään siirtymisestä pää- Sigfrids m. fl.: Om beaktande av ortsbefolk-
395: kaupunkiseudulla ........................ 190 ningens synpukter vid dragningen av den nya
396: färjleden tili Bergö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
397: Björklund: Suomen noudattamasta käytännön po-
398: litiikasta suhteissaan Etelä-Afrikan tasavaltaan 191 Sigfrids ym.: Paikallisen väestön esittämien näkö-
399: kohtien huomioonottamisesta uutta lossirehtiä
400: Sinisalo ym.: Valtiojohtoisten yhtiöiden työsuhde- Bergöhön suunniteltaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
401: asioiden hoidosta .......................... 192
402: Knuuttila ym.: Kunnallisvaaleihin liittyvästä kyse-
403: Vaittinen-Kuikka ym.: Syrjäseutujen terveydenhoi- lytoiminnasta eräässä varuskunnassa . . . . . . . . . . 212
404: to-olojen epäkohtien poistamisesta ............ 193
405: Männistö ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön soti-
406: Järvenpää ym.: Pieni- ja keskituloisten verorasituk- lasavustuslain nojalla antamien ohjeiden tarkista-
407: sen keventämisestä ........................ 194 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
408:
409: L. Linna ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen maa- ja Jaatinen ym.: Pysyvää virkaa vailla olevien opetta-
410: kiviainesten hankintaurakoinoissa ilmenneistä jien opintoapurahasta ...................... 214
411: epäkohdista .............................. 195
412: Rekonen: Maantien parannustöiden aloittamisen
413: Räsänen ym.: Pohjois- ja Itä-Suomen terveyskeskuk- viivästymisestä välillä Kyrönlahti-Kuru . . . . . . 215
414: sissa vallitsevan lääkäripulan poistamisesta . . . . 196
415: Ajo: Käpyjen keruusta saadun tulon verovapau-
416: Salo: Kuntien itsemääräämisoikeuden turvaamisesta desta ................................. 216
417: ammattikurssikeskusten johtokunnan jäseniä va-
418: littaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 Laine ym.: Työtuomioistuimen toiminnassa ilmen-
419: neiden epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 217
420: Räsänen ym.: Hammaslääketieteellisen koulutuksen
421: aloittamisesta Oulussa ...................... 198 Tikkanen ym.: Kannattamauoman linja-autoliiken-
422: teen toimintaedellytysten parantamisesta . . . . . . 218
423: Laine ym.: Huoltoavun saajien toimeentuloturvan
424: parantamisesta .......................... 199 Hemmi ym.: Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti-
425: koulun toiminnan tehostamisesta ............ 219
426: Junnila: Ulkomaalaisten maastapoistumis- ja pako-
427: suunnitelmien ilmiantamisesta .............. 200 Salmivuori ym.: Ylisuurien moottoripyörien maa-
428: hantuonnin rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
429: Honkonen ym.: Uike- i'a toimistoalojen työnteki-
430: jäin ja toimihenkilöiden aseman parantamisesta 201 Luja-Vepsä: Sosiaaliturvaa koskevien säännösten
431: tiedottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
432: Poutanen ym.: Verovalitusten käsittelyn nopeut-
433: tamisesta lääninhallituksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 202 S. Westerlund ym.: Pienasuntotuotannon lisäämi-
434: sestä .................................... 222
435: Kauppi ym.: Kotiavustajatoiminnan valtionavun
436: saattamisesta lakisääteiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 203 Sinisalo ym.: Suomen erään kunniakonsulin sopi-
437: vuudesta tehtäväänsä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
438: Sinisalo: Kouvolan-Kuusankosken seudun tieväy-
439: lästön kehittämisohjelman toteuttamisesta . . . . 204 Kortesalmi: Kalataloushallinnon toimintaedellytys-
440: ten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
441: Männistö ym.: TVL:n tienhoitokoneiden käyttä-
442: misestä kuntien hoidossa olevien teiden kun- Friberg ym.: Juhlapostimerkkien jullcaisemista kos-
443: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 kevista periaatteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
444:
445: Laine ym.: Salmonellaa sisältävän rehun hankkimi- R~~ala: S~ori~~ttujen ammattitutkintojen määrän
446: sesta ..............................•..... 206 vähenem1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
447:
448: Kortesalmi ym.: Kunnallisvaaliehdokkaihin kohdis- Ehrnrooth: Om justering av vissa från änke- och
449: tuvan painostuksen ja uhkailun estämisestä . . 207 pupillkassoma tidigare utgående pensioner . . . . 227
450:
451: Härkönen ym.: Tieoloissa ilmenneiden epäkohtien Ehrnrooth: Eräiden aikaisemmin leski- ja orpokas-
452: poistamisesta ............................ 208 soista suoritettujen eläkkeiden tarkistamisesta . . 227
453:
454: Laine ym.: Lahdessa painetun mustalistakirjasen Ahde: Vaalikelpoisuus- ja täysivaltaisuusikärajan
455: julkisuuteen saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228
456:
457: Sinisalo ym.: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen Taipale: Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttämises-
458: hallinnassa olevan tutkimusreaktorin käytöstä .. 210 tä Etiopian hallituksen tukemiseksi . . . . . . . . . . 229
459:
460: 2 617/73
461: 10 Sisällysluettelo 1972
462:
463: Kirj. Kirj.
464: ksm. n:o ksm. n:o
465: Juvela ym.: Kansanterveystyön järjestämisestä Rau- Jokela: Avohoidon perustutkimusedellytysten tur-
466: man seudulla .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 230 vaamisesta • .. • .. .. . .. .. .. . .. • .. . • .. • .. . • 250
467: Koskenniemi ym.: Lapsilisien maksamisesta ulko- Tikka: Lappeenrannan varuskunnassa sattuneiden
468: mailta Suomeen palaaville lapsiperheille ...... 231 varusmiesten kuolemantapausten selvittämisestä 251
469: Hemmi ym.: Kartasto-osaston perustamisesta Oulun Miettinen ym.: Pieksämäen uuden asemarakennuk-
470: maanmittauskonttoriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 sen rakentamisesta .......................• 252
471: Sinisalo ym.: Hallituksen suhtautumisesta ehdotuk- Juvela ym.: Asuntoedun verovapauden ja vuokra-
472: siin jätevesien laskemisesta Suomenlahteen .... 233 vähennysoikeuden toteuttamisesta verotuksessa 253
473: Juvela: Liikehuoneistojen vuokraustoiminnassa Tikkanen ym.: Oulun lääninsairaalan palveluksesta
474: esiintyvien epäkohtien poistamisesta . . . . . . . . . . 234 Oulun yliopistollisen keskussairaalan palveluk-
475: seen siirtyvän henkilökunnan asemasta . . . . . . . . 254
476: S. Westerlund ym.: Palkkaerojen tasaamisesta kun-
477: tainliittojen viranhaltijain ja työsopimussuhteis- Laatio ym.: Yksityisoppikoulujen taloudellisen ase-
478: ten työntekijäin välillä . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. 235 man parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
479: Räsänen ym.: Pienipaikkaisiroman kouluhenkilö- Lehtinen: Kriminsalihuolto r.y:n julkisoikeudellis-
480: kunnan etujen turvaamisesta kunnalliseen pe- tamisesta .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 256
481: ruskouluun siirryttäessä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 236
482: Forsman: Tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluk-
483: Tuominen ym.: Suomen parafoiman BBCvapaa- sesta ilmailuhallituksen alaisuuteen siirrettyjen
484: kauppasopimuksen soveltuvuudesta Suomen ul- palkkauksesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 257
485: kopoliittiseen peruslinjaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
486: Forsman: Lappeenrannan virastotalosuunnitelmien
487: Saarinen: Työhönottomenettelyyn liittyvän tietoj7n toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258
488: antamisvelvollisuuden ja vastuukysymysten lam-
489: säädännöllisestä järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . 238 Linkola ym.: Sairaalalääkärien pitkistä päivystys-
490: ajoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259
491: Juvela ym.: Saarron alaisena olevaa työtä vastaan-
492: ottamasta kieltäytyvän työntekijän työttömyys- Linkola ym.: Tupakoinnin kieltämisestä sairaaloissa 260
493: korvauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
494: Junnila: Eurajoen Olkiluotoon suunnitellun atomi-
495: Junnila: Presidentti Kekkosen ja Neuvostoli_iton voimalahankkeen toteuttamisen jarruttamisesta 261
496: johtohenkilöiden välisten, julkisuuteen tulleiden
497: keskustelujen tietolähteestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240
498: Saarinen: Erään peruskoulun maantietoa koskevan
499: Vilmi ym.: Ylimääräistä sotaeläkettä koskevien ha- monisteen sisällöstä .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. . .. . 262
500: kemusten käsittelyn jatkamisesta . . . . . . . . . . . . 241
501: Lattula ym.: Kansa- ja oppikoulujen opettajien o~
502: Aitio ym.: Yksityisen teollisuuden atomivoimala- keudesta siirtyä eläkkeelle kunnan koululai-
503: hankkeista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . • . . • • 242 toksen perustamisen yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . 263
504:
505: Aitio ym.: Yksityisten varustamoiden ulkomaille Vaittinen-Kuikka ym.: Kansa- ja oppikoulujen
506: suuntautuvista suursäiliölaivatilauksista . . . . . . 243 opettajien eläke- ja eroalnisikää koskevien sään-
507: nösten tarkistamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 264
508: Juvela: Parkanon metsäkoeaseman rakennustöiden
509: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 Tuominen ym.: Työntekijäin luottamusmiesten val-
510: tuuksien laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
511: Juvela: Neste Oy:n kolmannen öljynjalostamon si-
512: joituspaikasta . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 Juvela: Maidontarkastuksen tehostamisesta ...... 266
513:
514: Taipale: Varusmiesten päivärahan korottamisesta 246 Weckman ym.: Ammattisukeltajien eläkeikärajan
515: alentamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
516: Kortesalmi ym.: Vaaleissa esiintyviin ehdokkaisiin
517: kohdistuvan painostuksen ja uhkailun estämi- Juntumaa ym.: Hoitolaitoksissa olevien äänestämi-
518: sestä .................................... 247 sestä .................................•.. 268
519:
520: Männistö ym.: Maidon kuljetusavustusten käytön Vilmi ym.: Maanteiden perusparannustöiden yh-
521: tarkastuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 teydessä uusittavien yksityistalo~ksien tielii~ty
522: mien ja siltarumpujen rakentamtskustannukststa 269
523: Karpola ym.: Eräiden metsähallituksen suoritt~~
524: ma~ostoj7I?- .~oveltuvuudesta eduskunnan hyvak- Rytkönen ym.: Metsätyöläisten saattamisesta työai-
525: symun ohjetsun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 kalain piiriin .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. 270
526: Sisällysluettelo 1972 11
527:
528: Kirj. Kirj.
529: ksm. n:o ksm. n:o
530: Taipale ym.: Diplomaattisten suhteiden katkaisemi- Söderman ym.: Ruoppausalus Nostajan uppoami-
531: sesta Etelä-Mrikan tasavaltaan . . . . . . . . . . . . . . 271 seen johtaneiden syiden selvittämisestä . • . . . . 290
532: I. Suominen ym.: Vähittäiskauppa- ja huoltoasema- Friberg ym.: Lehdistön tuen lisäämisestä radiomai-
533: toimintaa harjoittavien yrittäjien oikeusturvan nostoiminnan mahdollisesti alkaessa . . . . . . . . . . 291
534: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 272
535: Aalto:. Ke~itysvammaisia koskevan lainsäädännön
536: H. Niskanen: Naisten työmahdollisuuksien tur- uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
537: vaamisesta Oulun läänin alueella . . . . . . . . . . . . 273
538: Koskinen: Koulutus- ja harjoitusolosuhteiden va-
539: Kortesalmi: Valtiokonttorin eläkkeistä suorittaman rusmiesten terveydelle aiheuttamien vaarojen
540: ennakkoveronpidätyksen tarkistamisesta .... 274 torjumisesta .................•.......•.... 293
541: Kortesalmi ym.: Koulujen työrauhan parantami-
542: H. Niskanen: Raahen aluesairaalan aputöiden suo- sesta ................................•... 294
543: rittamisesta ............................ 275
544: Laatio ym.: Pohjois-Suomen hovioikeuden perus-
545: Ajo ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen su- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 295
546: pistamisohjelman jatkumisesta . . . . . . . . . . . . . . 276
547: Rekonen: Yhteislaitumien toiminnan turvaamises-
548: Martikainen ym.: Vähittäiskauppiaita rasittavan yli- ta ...................................... 296
549: aikakoron perimisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . 277
550: Saarto ym.: Rautatielippujen ja bensiinin hinnan
551: Salo: Lammin kirkonkylän ja Ronnin vajaamielis- korottamisesta .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . 297
552: laitoksen välisen maantien parantamisesta . . . . 278
553: Järvenpää ym.: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita
554: Korpinen ym.: TEL:n 7 b §:n soveltamisesta ly- vaarantavasta Stefanus-Lähetyksen julkaisutoi-
555: hytaikaisissa työsuhteissa oleviin työntekijöihin 279 minnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 298
556: Järvenpää ym.: Alennuksen myöntämisestä eläke- A.-L. Jokinen ym.: Invalidivähennyksen tulkin-
557: läisten matkalippujen hintoihin valtion postiau- nasta verotuksessa ..............••........ 299
558: toissa .................................. 280
559: Karpola ym.: Syytinkiläisten asemasta maatilata-
560: Friberg ym.: Työvoimaministeriön työnvälityskirjan louden verotusta toimeenpantaessa . . . . . . . . . . 300
561: ohjeiden tarkistamisesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 281
562: Hemrni ym.: Sairaanhoidon opettajan tutkinnon
563: Hemmi ym.: Sairaalahenkilökunnan vuosilomien suorittaneiden asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 301
564: jaksottamisesta sairaalain ympärivuotisen toimin-
565: nan turvaamiseksi . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 282 Salo ym.: Kemiallisten aineiden työntekijäin tervey-
566: delle aiheuttamien vaarojen torjumisesta . . . . . . 302
567: Sinisalo ym.: Ammattikoulujen oppilasasuntolaolo-
568: jen puutteiden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 283 Järvenpää ym.: Kuntauudistussuunnitelmien risti-
569: riitaisuudesta terveyskeskusten perustamisen ja
570: Stenbäck m. fl.: Om ersättning åt skärgårdsboma peruskoulun toteuttamisen kanssa . . • . . . . . . . . . 303
571: för olägenheterna av den ökade trafiken till
572: sjöss .....•...........•.................. 284 Hemmi ym.: Maistraattien ja järjestysoikeuksien
573: henkilökunnan aseman turvaamisesta sanottujen
574: Stenbäck ym.: Lisääntyneestä meriliikenteestä viranomaisten toiminnan mahdollisen lakkaami-
575: aiheutuneiden haittojen korvaamisesta saariston sen varalta .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . 304
576: asukkaille .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 284
577: Tikka: Pienlentokoneiden onnettomuuksien estä·
578: Tikka: TVL:n Kymen piirin veivoittamisesta nou- misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 305
579: dattamaan voimassa olevia työehtosopimuksia . . 285
580: V. Vennamo ym.: Suomen ja Neuvostoliiton luot·
581: Räsänen ym.: Valtionrautateiden konepajan raken- tamussuhteita horjuttavan toiminnan estäruisestä 306
582: tamisesta Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
583: Pohjonen: Kuntien saattamisesta yhdenvertaiseen
584: Liikanen ym.: Varusmiesten järjestäytymisen tur- asemaan yhdistysten ja säätiöiden kanssa invali-
585: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287 dihuoltolain mukaista valtionapua annettaessa 307
586: Räsänen ym.: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita Pohjonen: Hammastekniikan alalla suoritettavan
587: vahingoittavan toiminnan lopettamisesta . . . . 288 työn vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . 308
588:
589: Saukkonen: Turismin aiheuttamista haitoista Kaak- Stenbäck m. fl.: Om skatteuppbördspremien för
590: kois-Suomen rajakomppanian toimialueella . . . . 289 mindre företagare inom minuthandeln . . . . . . 309
591: 12 Sisällysluettelo 1972
592:
593: Kirj. Kirj.
594: ksm. n:o ksm. n:o
595: Stenbäck ym.: Vähittäiskaupan pienyrittäjien liike- Salmi ym.: Bensiinin hinnan alentamisesta kehitys-
596: vaihtoveron veronkantopalkkiosta . . . . . . . . . . . . 309 alueilla .................................. 321
597: Sinisalo ym.: Hintavalvonnan ja -säännöstelyn to- Ajo: Rovaniemen puhelinpiirin liittämishankkeista
598: teuttamisesta ............................ 310 Oulun puhelinpiiriin . . . .. . . . . .. . . .. . . . . . . . 322
599: Loikkanen: Sotainvalidien virka- ja työeläkkeiden
600: saannin turvaamisesta täysimääräisenä (Jäänyt Salolainen: Ns. äänikynnyksen ottamisesta vaali-
601: vastaamatta) .. :. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 lainsäädäntöömme (Jäänyt vastaamatta) . . . . . . 323
602:
603: Lattula ym.: Erityisopettajien palkkauksessa, ope- Salolainen: Liikenneturvallisuuden parantamisesta
604: tusvelvollisuudessa ja työaikajärjestelyissä ole- autokatsastustoimintaa kehittämällä (Jäänyt vas-
605: vien puutteiden poistamisesta .............. 312 taamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
606: Laatio ym.: Tilaustutkimustoiminnasta Teknilli- Junnila: Presidentti Kekkosen ja Neuvostoliiton
607: sessä korkeakoulussa (Jäänyt vastaamatta) .... 313 johtohenkilöiden välisiä keskusteluja koskevan
608: muistion julkisuuteen tulon selvittämisestä (Jää-
609: Puhakka ym.: Kehitysalue-edut saaneen yrityksen nyt vastaamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325
610: työntekijäin työnsaannin turvaamisesta (Jäänyt
611: vastaamatta) ............................ 314 Raatikainen: Espoon Miessaaren saattamisesta väes-
612: tön virkistyskäyttötarkoituksiin (Jäänyt vastaa-
613: Salama ym.: Psoriasis-taudin hoitokustannusten matta) .................................. 326
614: korvaamisesta (Jäänyt vastaamatta) .......... 315
615: Jokela ym.: Inarijärven säännöstelystä aiheutunei-
616: Pekkala ym.: Sillan rakentamisesta Pyhäjoen ylitse den vahinkojen korvaamisesta (Jäänyt vastaa-
617: Oulaisten kauppalan Matkanivan kylässä ...... 316 matta) .................................. 327
618: Vaittinen-Kuikka: Rautateiden paikallisliikenteen Pihlajamäki ym.: Ehtojen asettamisesta kansanter-
619: supistamisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317 veystyön kuntainliittojen perustamiselle (Jäänyt
620: vastaamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328
621: Taipale: Varusmiehille myönnettyjen etuuksien
622: s~!'-tt.~~~sesta riippumattomiksi varusmiesasun Sinisalo: Kotkan kauppahallin purkamisen estämi-
623: kaytosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318 sestä (Jäänyt vastaamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
624:
625: Puhakka ym.: Valtionrautateiden paikallisen hen- Lehtinen ym.: Valtionrautateiden henkilöpolitii-
626: kilöliikenteen turvaamisesta kehitysalueilla .... 319 kasta (Jäänyt vastaamatta) .................. 330
627:
628: Lehmonen ym.: Työttömyyden torjumisesta halli- Korpinen ym.: Kuntien välisestä yhteistoiminnasta
629: tusmuodon uudistetun 6 §:n 2 momentissa edel- kansanterveyslakia sovellettaessa (Jäänyt vastaa-
630: lytetyllä tavalla (Jäänyt vastaamatta) . . . . . . . . . . 320 matta) .................................. 331
631:
632:
633:
634:
635: Suomen Eduskunnan päätös.
636:
637:
638:
639:
640: (Asiahakemisto: - Ks. Pöytäkirjat IV)
641: 1
642: 1972 Vp. - Lak.al.miet, n:o 1.
643:
644:
645:
646:
647: L a k i v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 6 lakialoitteen
648: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi avioliittolain muutta-
649: misesta.
650:
651: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 10 liekunnalle annetun ilmoituksen mukaan ko-
652: päivältä maaliskuuta 1972 lähettänyt lakivalio- mitea tulee antamaan ns. periaatemietinnön
653: kuntaan valmisteltavaksi ed. T. M. Koiviston vuoden 1972 loppuun mennessä. Mietintö tu-
654: ym. laldaloitteen n:o 36, joka sisältää ehdo- lee sisältämään komitean kannanoton mm.
655: tuksen laiksi avioliittolain muuttamisesta. Sa- aloitteissa tarkoitetussa asiassa.
656: massa yhteydessä valiokunta on käsitellyt sen Mainitun komitean asettamisen johdosta va-
657: valmisteltavaksi 28 päivänä maaliskuuta 1972 liokunta pitää tarkoituksenmukaisena, ettei
658: lähetetyn ed. Stenbäckin ym. toivomusaloitteen avioliittolakia ja siihen liittyviä säännöksiä
659: n:o 100 aviopuolisoiden ja lasten nimiä koske- muutettaisi ennen komitean työn valmistumista
660: vien avioliittolain säännösten tarkistamisesta. erillisin lainsäädäntötoimenpitein, ellei siihen
661: Valiokunnassa on asiantuntijana ollut kuulta- ole erittäin painavia syitä. Komitean alustavan
662: vana avioliittolakikomitean puheenjohtaja oi- kannanoton mukaan aviopuolison oikeus va-
663: keusneuvos Martti Miettinen. lita sukunimi, jota hän avioliitossa ollessaan
664: Lakialoitteen tarkoituksena on antaa naiselle käyttää, tulisi vapaammaksi kuin lakialaitteessa
665: oikeus avioliiton solmitessaan valita, käyttääkö ehdotetaan mm. siinä, että myös aviomiehellä
666: hän yhä sitä sukunimeä, mikä hänellä oli nai- olisi tässä suhteessa valintaoikeus. Näin nimen
667: mattomana ollessaan, miehensä sukunimeä vai valinnankin osalta pyritään mahdollisimman
668: sitä nimeä, mikä hänellä oli naimattomana ol- suureen tasa-arvoisuuteen aviopuolisoiden vä-
669: lessaan, ja miehensä nimeä niin yhdistettynä, lillä. Kysymyksessä olevan valintaoikeuden to-
670: että hänen nimensä käy miehen nimen edellä. teuttaminen edellyttää erityistä selvitystä niistä
671: Toivomusaloitteessa ehdotetaan eduskunnan hy- periaatteista, joita väestörekisterin pitämisessä
672: väksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi on tässä suhteessa noudatettava. Tällainen sel-
673: uudistamaan avioliittolakia siten, että sekä vitys valmistuu ilmoituksen mukaan 15 päi-
674: naisella että miehellä on oikeus pitää avioliit- vään syyskuuta 1972 mennessä. Vaikka laki-
675: toon mennessään oma nimensä ja että kum- aloitteen perusteluissa on esitetty huomionar-
676: mallakin puolisalia on tämän ohella oikeus voisia näkökohtia sen puolesta, että vaimolle
677: liittää toisen puolison sukunimi omaansa sekä annettaisiin oikeus ehdotetuin tavoin valita,
678: että lapsella on oikeus käyttää molempien van- mitä sukunimeä hän käyttää, ei valiokunta ole
679: hempien nimeä puolisoiden keskinäisen sopi- katsonut ehdotettua avioliittolain muuttamista
680: muksen mukaisesti, kuitenkin niin, että mil- niin kiireelliseksi toimenpiteeksi, että se olisi
681: loin ainoastaan toinen puoliso huoltaa lasta, toteutettava erikseen jo tässä vaiheessa odotta-
682: hänellä on oikeus päättää, minkä nimen lapsi matta komitean periaatemietintöä. Valiokunta
683: saa, kuin myös että lapselle taataan oikeus on tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota
684: vaihtaa nimensä toisen vanhemman nimeen. myös siihen, ettei ole riittävästi selvitetty, oli-
685: Vaitioneuvosto on 19 päivänä marraskuuta siko kysymyksessä olevat sukunimen käyttöä
686: 1970 asettanut avioliittolakikomitean, jonka koskevat säännökset sisällytettävä avioliittola-
687: tehtävänä on tarvittavin osin yhteistyössä mui- kiin vai erilliseen sukunimestä annettuun la-
688: den perheoikeuden alalla toimivien komiteoi- kiin. Edellä mainitun perusteella olisi lakialoit-
689: den kanssa sekä seuraten Tanskassa ja Ruot- teeseen sisältyvä lakiehdotus hylättävä.
690: sissa tapahtuvaa avioliittolain uudistustyötä Valiokunnalle annetun selvityksen mukaan
691: valmistaa ehdotus sellaisiksi avioliittolakiin avioliittolakikomitean periaatemietintöön tulee
692: sekä siihen liittyviin lakeihin tehtäviksi muu- sisältymään, paitsi kannanotto aviopuolison oi-
693: toksiksi, joita komitea pitää tarpeellisina. Va- keuteen valita käyttämänsä sukunimi, myös eh-
694: 524/72
695: 2 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 1.
696:
697: dotus siitä, miten lasten sukunimi määräytyy. että lakialoitteeseen n:o 36 sisältyvä
698: Komitean alustavassa kannanotossa on otettu lakiehdotus hylättäisiin.
699: huomioon mm. toivomusaloitteen perusteluissa
700: esitetyt näkökohdat. Kun toivomusaloitteessa Lisäksi valiokunta ehdottaa,
701: tarkoitettu lainvalmistelutyö on jo aloitettu ja
702: edistynyt varsin pitkälle, ei valiokunta ole kat- että toivomusaloite n:o 100 hylättäi-
703: sonut olevan aihetta sanotussa aloitteessa ehdo- siin.
704: tetun toivomuksen esittämiseen.
705: Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
706: nioittaen ehdottaa,
707: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1972.
708:
709:
710:
711:
712: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- lainen, T. T. Koivisto, Korpinen, Koskenniemi,
713: neet osaa puheenjohtaja Teit, varapuheenjoh- Lehtinen, E. Nieminen, Pihlajamäki, Salmen-
714: taja Karkinen sekä jäsenet Asunta, Friberg, kivi, Suokas ja Työläjärvi.
715: Huotari, Hyvönen, Karhuvaara, Aino Karja-
716: 1972 Vp.- S. V. M. - Lak.al.miet. n:o 1.
717:
718:
719:
720:
721: S u u r e n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 54 laki-
722: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi avioliittolain
723: muuttamisesta.
724:
725: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. T. M. että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
726: Koiviston ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen aloitteeseen n:o 36 sisältyvän lakiehdo-
727: n:o 36, päättänyt yhtyä kannattamaan laki- tuksen.
728: valiokunnan mietinnössä n:o 6 tehtyä hylkäys-
729: ehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
730: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1972.
731:
732:
733:
734:
735: 573/72
736: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 2.
737:
738:
739:
740:
741: L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 8 lakialoitteen
742: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tuomiokuntain hoidosta
743: annetun lain muuttamisesta.
744:
745: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 10 tötehtävissä olevilta lakimiehiltä vaadittava
746: päivältä maaliskuuta 1972 lähettänyt lakiva- käytännön kokemus ja mahdolliset muut tut-
747: liokuntaan valmisteltavaksi ed. Pulkkisen ym. kinnon ohella asetettavat pätevyysvaatimukset
748: lakialoitteen n:o 43, joka sisältää ehdotuksen sekä valmistaa tässä kohdin tarpeelliseksi ha-
749: laiksi tuomiokuntain hoidosta annetun lain vaitsemansa .säädösehdotukset. V aHokunta pi-
750: muuttamisesta. V aliokoonassa on asiantuntija- tääkin asianmukaisena sitä, että kysymys kel-
751: na ollut kuultavana lainsäädäntöjohtaja Per poisuusvaatimuksista ratkaistaan samanaikai-
752: Lindholm oikeusministeriöstä. sesti kihlakunnantuomarin ja käräjätuomarin
753: Tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä kesäkuu- osalta.
754: ta 1935 annetun lain 2 §:n mukaan, sellaisena Lakivaliokunta katsoo, yhtyen lakialoitteen
755: kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1971 anne- perusteluissa esitettyyn, ettei käräjätuomarin
756: tussa laissa ( 493/71), kihlakunnantuomarin kelpoisuudesta saisi säätää ankarampia rajoi-
757: aputaiseksi nimitettäväitä käräjätuomarilta vaa- tuksia kuin kihlakunnantuomarin kelpoisuu-
758: ditaan, että hänen tulee olla toiminut vakinai- desta käytännön mukaan on voimassa, vaan
759: sessa tuomarin tai tuomioistuimen esittelijän sanotut virat olisi tässä vaiheessa asetettava
760: virassa. Kihlakunnantuomarin osalta ei ole ole- keskenään samanlaiseen asemaan. Voimassa
761: massa vastaavaa kelpoisuutta koskevaa sään- olevasta käräjätuomarin kelpoisuutta koskevas-
762: nöstä. Lakialoitteen tarkoituksena on sanotun ta säännöksestä on seurauksena mm. se, ettei
763: erillisen kelpoisuusvaatimuksen poistaminen. pitkän aikaa raastuvanoikeuden ylimääräisenä
764: Kun tuomiokuntain hoidosta annetun lain 8 oikeusneuvosmiehenä, hovioikeuden ylimääräi-
765: a §: ssä säädetään, että käräjätuomarista on senä esittelijänä, asianajajana tai alioikeuden
766: voimassa, mitä kihlakunnantuomarista on sää- virallisena syyttäjänä toiminutta henkilöä voi-
767: detty, tulisivat kihlakunnantuomari ja käräjä- taisi nimittää käräjätuomarin virkaan. Toisaal-
768: tuomari sanotun erityisen kelpoisuusvaatimuk- ta esim. vakuutusoikeuden esittelijä, jolla ei
769: sen poistamisen jälkeen samaan asemaan. juuri ole tekemistä yleisessä alioikeudessa kä-
770: Vaikka kihlakunnantuomarin kelpoisuusvaa- siteltävien asioiden kanssa, olisi sanottuun vir-
771: timuksista ei ole laissa nimenomaisia säännök- kaan kelpoinen. Näin ollen säännös asettaa
772: siä, ne ovat nimityskäytännössä vakiintuneet. oikeuslaitoksen piirissäkin toimivat lakimiehet
773: Kihlakunnantuomariksi nimitettäväitä vaadi- keskenään erilaiseen asemaan.
774: taan, että hän on suorittanut tuomarinvirkaan Koska käräjätuomarin virkoja on jo aloitet-
775: vaadittavan oikeustieteen kandidaatin tai sitä tu täyttää ns. kokonaispalkkaukseen siirtyvis-
776: vastaavan aikaisemman tutkinnon ja että hä- sä tuomiokunnissa ja käräjätuomarin kelpoi-
777: nellä on riittävä käytännöllinen kokemus. Vas- suutta koskevasta säännöksestä aiheutuvat epä-
778: taavan nimityskäytännön käräjätuomarien osal- kohdat tulevat ajankohtaisiksi, olisi puheena
779: ta takaisi se, että sekä kihlakunnantuomarin oleva tuomiokuntain hoidosta annetun lain
780: että käräjätuomarin nimittää sama viranomai- säännös muutettava lakialoitteen pohjalta.
781: nen, korkein oikeus. Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
782: Lakivaliokunta pitää puutteena sitä, ettei nioittaen ehdottaa,
783: lainsäädännössämme ole nimenomaisia säännök-
784: sla kihlakunnantuomarin kelpoisuusehdoista. että Eduskunta hyväksyisi muuttamat-
785: Valtioneuvosto on kuitenkin antanut 16 päi- tomana seuraavan lakialoitteeseen n:o
786: vänä joulukuuta 1971 asetetun lakimieshar- 43 sisältyvän lakiehdotuksen:
787: joittelukomitean tehtäväksi selvittää lainkäyt-
788: 527/72
789: 2 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 2.
790:
791: Laki
792: tuomiokuntain hoidosta annetun lain muuttamisesta.
793:
794: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä kesäkuuta
795: 1935 annetun lain (220/35) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta
796: 1971 annetussa laissa ( 49 3/71 ) , näin kuuluvaksi:
797:
798: 2 §.
799: Käräjätuomari nimitetään samassa järjestyk-
800: sessä kuin kihlakunnantuomarin nimittämisestä
801: on säädetty.
802:
803:
804:
805: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1972.
806:
807:
808:
809:
810: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- visto, Korpinen, Koskenniemi, E. Nieminen,
811: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheenjoh- Pihlajamäki ja Salmenkivi sekä varajäsenet
812: taja Karkinen, jäsenet Friberg (osittain), Huo- Laitinen, Pohjonen, Pulkkinen, Salo ja Veik-
813: tari, Karhuvaara, Aino Karjalainen, T. T. Koi- ko Turunen.
814: 1972 Vp. - S. V. M. - Lak.al. miet. n:o 2.
815:
816:
817:
818:
819: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 62 laki·
820: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tuomiokuntain
821: hoidosta annetun lain muuttamisesta.
822:
823: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pulkki- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
824: sen ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o 43, /;zkialoitteeseen n:o 43 pohiautuvan Ia·
825: päättänyt yhtyä kannattamaan lakivaliokunnan kiehdotuksen lakivaliokunnan ehdotuk-
826: mietinnössä n:o 8 tehtyä ehdotusta ja ehdottaa sen mukaisesti.
827: siis kunnioittaen,
828: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
829:
830:
831:
832:
833: 620/72
834: .r
835: ·' ::l ~:.,~i:l~: !·
836:
837:
838:
839:
840: .. ;._;
841: ·,-:.
842:
843:
844:
845:
846: ·, i: " .~. ',.__:. ~- ., ..:.... ·. -~ ...
847: '
848: ··s. :, •_:,:-:,.",.~;:.o..:.,~).·:• .::< ;;~ ·~ ·.. '
849: . .. ·
850: ,
851:
852:
853:
854:
855: ·L'. ;!.,, :."'.' • . ;~· ~;
856: 1972 Vp. - Edusk. lakiehd. - Lak.al.miet. n:o 2.
857:
858:
859:
860:
861: Eduskunnan lakialoitteen johdosta h y v ä k s y m ä 1a k i
862: t u o m i o k u n t a i n h o i d o s t a a n n e t u n 1a i n m u u t-
863: t a mis e s ta.
864:
865: Eduskunnassa on tehty lakia1oite, joka sisäl- nimittää käräjätuomarin virkaan. Toisaalta
866: tää ehdotuksen laiksi tuomiokuntain hoidosta esim. vakuutusoikeuden esittelijä, jolla ei juuri.
867: annetun lain muuttamisesta, ja Lakivaliokunta ole tekemistä yleisessä alioikeudessa käsiteltä-
868: on asiasta antanut mietintönsä n:o 8 sekä vien asioiden kanssa, olisi sanottuun virlman
869: Suuri valiokunta mietintönsä n:o 62. kelpoinen. Näin ollen säännös asettaa oikeus-
870: Eduskunta katsoo, ettei 1käräjätuomarin kel- laitoksen piirissäkin !toimivat lakimiehet keske-
871: poisuudesta saisi säätää ankarampia rajoituk- nään erilaiseen asemaan.
872: sia kuin kihlakunnantuomarin kelpoisuudesta Koska käräjätuomarin virkoja on jo aloite:t-
873: käytännön mukaan on voimassa, vaan sanotut ,tu täyttää ns. kokonaispalkkaukseen siirtyvis-
874: virat olisi tässä vaiheessa asetettava keskenään sä tuomiokunnissa ja käräjätuomarin kelpoi-
875: samanlaiseen asemaan. Voimassa olevasta kä- suutta koskevasta säännöksestä aiheutuvat epä-
876: räjätuomarin kelpoisuutta koskevasta säännök- kohdat tulevat ajankohtaisiksi, on puheena
877: sestä on seurauksena mm. 'se, ettei !Pitkän ai- oleva :tuomiokuntain hoidosta annetun 1aå.n
878: kaa raastuvanoikeuden ylimääräisenä oikeus- säännös muutettava lakialoitteen pohjalta.
879: neuvosmiehenä, hovioikeuden ylimääräisenä Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
880: esittelijänä, asianajajana tai alioikeuden viralli- hyväksynyt seuraavan lain:
881: sena syyttäjänä toiminutta henkilöä voitaisi
882:
883:
884: Laki
885: tuomiokuntain hoidosta annetun lain muuttamisesta.
886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä kesäkuuta
887: 1935 annetun lain (220/35) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin 1se on 18 päivänä kesäkuuta
888: 1971 annetussa laissa (493/71), näin kuuluvaksi:
889:
890: 2 §. sessä kuin lci.hlakunnantuomarin nimittämisestä
891: Käräjätuomari nimitetään samassa järjestyk- on säädetty.
892:
893:
894: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1972.
895:
896:
897:
898:
899: 686/72
900: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 3.
901:
902:
903:
904:
905: M a a- j a m e t s ä t a 1o u s v a Ii o k u n n a n m i e ti n t ö
906: n:o 6 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
907: maankäyttölain muuttamisesta.
908:
909: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 10 hinta ylitä 20 000 markkaa. Muissa tapauksissa
910: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja asia käsitellään maatilahallituksen istunnossa.
911: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- Ostotoiminnan nopeuttamiseksi ehdotetaan
912: täväksi ed. Pekkarisen ym. edellä tarkoitetun käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa maankäyt-
913: lakialoitteen n:o 273. Kuultuaan asiantunti- tötoimikunna1le ja sen puheenjohtajalle annetta-
914: joina hallitussihteeri Pekka Laajasta maa- ja vaksi oikeus tehdä kiinteistöjen ja määräalojen
915: metsätalousministeriöstä sekä toimistopääH~kö ostoista esisopimuksia siten kuin asetuksella
916: Martti Sitoa maatilahallituksesta valiokunta tarkemmin säädettäisiin.
917: esittää seuraavaa. Lakialoitteessa tarkoitetun, myyjää sitovan
918: Maankäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan esisopimuksen tekeminen edellyttää myyjän
919: maatilahallitus ostaa maankäyttötoiminnan kan- saannon sekä tilaa rasittavien panttioikeuksien
920: nalta sopivaksi katsomastaan, kuitenkin enin- selvittämistä ennen sopimuksen tekemistä. Kun
921: tään käyvästä hinnasta valtiolle tiloja ja alueita esitetty menettely siten ei nopeuttaisi ostotoi-
922: maankäyttölain tarkoituksiin käytettäväksi. Ti- mintaa ja kun esisopimusmenettelyn toteutta-
923: loja ja alueita ei kuitenkaan saa ostaa ilman minen on sitä paitsi mahdollista ilman lain
924: maa- ja metsätalousministeriön lupaa, jos kaup- muutostakin, valiokunta ei ole asettunut puol-
925: pahinta on ministeriön vahvistamaa määrää tamaan lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuk-
926: suurempi. Täksi määräksi on vahvistettu sen hyväksymistä, vaan kunnioittaen ehdottaa,
927: 175 000 markkaa. Maatilahallituksessa ratkai-
928: see asian maanjärjestelyosasto, ellei kauppa- että lakialoitteeseen n:o 273 sisältyvä
929: lakiehdotus hylättäisiin.
930: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
931:
932:
933:
934:
935: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Pulkkinen, Sainio, Westerholm, H. Westerlund
936: neet osaa varapuheenjohtaja Lepistö, jäsenet ja Vilmi sekä varajäsen Vartia.
937: Ajo, Asunmaa, Lillqvist, Mustonen, Nikkilä,
938:
939:
940:
941:
942: 597/72
943: 1972 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. n:o 3.
944:
945:
946:
947:
948: Suuren valiokunnan mietintö n:o 67 laki-
949: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö-
950: lain muuttamisesta.
951:
952: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pekka- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
953: risen ym. lakialoitteen n:o 273, päättänyt yh- aloitteeseen n:o 273 sisältyvän lakieh-
954: tyä kannattamaan maa- ja metsätalousvaliokun- dotuksen.
955: nan mietinnössä n:o 6 tehtyä hylkäysehdotusta
956: ja ehdottaa siis kunnioittaen,
957: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1972.
958:
959:
960:
961:
962: 644/72
963: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 4.
964:
965:
966:
967:
968: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
969: n:o 7 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
970: maankäyttölain muuttamisesta.
971:
972: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 10 entuudestaan neljä muunnettua peltohehtaaria
973: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja vastaava määrä maata, joka siten voisi olla
974: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- kokonaankin maatalouskelpoista maata. Tältä
975: täväksi ed. Pekkarisen ym. edellä tarkoitetun osin lakialoite on ristiriidassa maankäyttölain
976: lakialoitteen n:o 276. Kuultuaan asiantunti- 16 §:ään 22 päivänä joulukuuta 1967 anne-
977: joina hallitussihteeri Pekka Laajasta maa- ja tulla lailla ( 586/6 7) lisätyn 3 momentin
978: metsätalousministeriöstä sekä toimistopäällikkö kanssa, jossa on tuntuvasti rajoitettu ns. kyl-
979: Martti Siroa maatilahallituksesta valiokunta mien tilojen muodostamista lisäaluetta anta-
980: esittää seuraavaa. malla. Lakialoitteen hyväksyminen merkitsisi
981: Lakialaitteessa n:o 276 ehdotetaan maan- lisäksi sitä, että samalla tulisi kumotuksi maan-
982: käyttölain 16 §:ssä, sellaisena kuin se on 16 päi- käyttölain 16 §:n 1 momenttiin elokuun 18
983: vänä elokuuta 1958 annetussa laissa (353/58), päivänä 1967 annetulla lailla (376/67) lisätty
984: säädettäväksi vähimmäismäärä, mikä viljelys- säännös, jonka mukaan lisäaluetta annet,taessa
985: tilaksi katsottavalla tilalla pitää olla maatalous- puuttuva maatalousmaa voidaan, sikäli kuin on
986: ja maatalouskelpoista maata, jotta sille voitai- kysymys vapaaehtoisella kaupalla hankitusta
987: siin antaa yksinomaan metsälisäaluetta. Täksi maasta, korvata antamalla viljelystilaan metsä-
988: vähimmäismääräksi ehdotetaan neljä muunnet- maata vastaavasti enemmän, ei kuitenkaan
989: tua peltohehtaaria. Milloin tilalle ei voitaisi säännönmukaista määrää kaksinkertaista mää-
990: lisäalueena antaa riittävästi maatalous- ja maa- rää enemmän, ja puuttuva metsämaa korvata
991: talouskelpoista maata, mutta metsämaata on antamalla tilaan vastaavasti enemmän maa-
992: lisäalueeksi runsaasti käytettävissä, voitaisiin talousmaata.
993: rajoitetut viljelymahdollisuudet toisaalta kor- Edellä sanotut seikat huomioon ottaen valio-
994: vata antamalla metsäaluetta vastaavasti enem- kunta ei katso tarkoituksenmukaiseksi maan-
995: män, enintään kuitenkin niin paljon, että met- käyttölain 16 §:n muuttamista lakialaitteessa
996: sän tuotto ei yHtä 150 kiintokuutiometriä. ehdotetulla tavalla, minkä vuoksi valiokunta
997: Käsiteltävä olev,a lakialoite rakentuu uudis- kunnioittaen ehdottaa,
998: raivauksen pohjalle, koska metsälisäalueen anta-
999: misen edellytykseksi riittäisi se, että tilalla on että lakialoitteeseen n:o 276 sisältyvä
1000: lakiehdotus hylättäisiin.
1001: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
1002:
1003:
1004:
1005:
1006: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet nen, Sainio, Westerholm, H. Westerlund, ja
1007: osaa varapuheenjohtaja Lepistö, jäsenet Ajo, Vilmi sekä varajäsen Vartia.
1008: Asunmaa, Lillqvist, Mustonen, Nikkilä, Pulkki-
1009:
1010:
1011:
1012:
1013: 598/72
1014: 1972 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. n:o 4.
1015:
1016:
1017:
1018:
1019: S u u r en v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 68 laki-
1020: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö-
1021: lain muuttamisesta.
1022:
1023: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pekka- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1024: isen ym. lakialoitteen n:o 276, päättänyt yh- aloitteeseen n:o 276 sisältyvän lakieh-
1025: vä kannattamaan maa- ja metsätalousvaliokun- dotuksen .
1026: .an mietinnössä n:o 7 tehtyä hylkäysehdotusta
1027: 1 ehdottaa siis kunnioittaen,
1028:
1029: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1972.
1030:
1031:
1032:
1033:
1034: 44/72
1035: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 5.
1036:
1037:
1038:
1039:
1040: M a a- j a m e t s ä t a 1o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö
1041: n:o 8 kolmen lakialoitteen johdosta, joista kaksi sisältää ehdo-
1042: tuksen laiksi maankäyttölain muuttamisesta ja yksi ehdotuksen
1043: laiksi eräiden luottojen vakauttamisesta.
1044:
1045: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 10 mukaan voitaisiin ulosmittauksen kohteeksi tai
1046: äivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja ulosmittausuhan alaiseksi joutuneiden maatila-
1047: tetsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- talouden harjoittamiseen käytettyjen kiinteistö-
1048: iväiksi ed. Pekkarisen ym. lakialoitteen n:o jen pakkohuutokauppojen estämiseksi myöntää
1049: 77 ja ed. Saimon ym. lakialoitteen n:o 279, valtion varoista erityisiä vakauttamislainoja.
1050: >tka kumpikin sisältävät ehdotuksen laiksi Kun asia siten on parhaillaan vireillä ja kun
1051: taankäyttölain muuttamisesta, sekä ed. Kar- toisaalta vesihuoltolainojen myöntäminen maan-
1052: olan ym. lakialoitteen n:o 297, joka sisältää käyttölain nojalla on tehty mahdolliseksi maa-
1053: b.dotuksen laiksi eräiden luottojen vakautta- liskuun 28 päivänä 1969 annetulla lailla ( 197/
1054: tisesta. Kuultuaan asiantuntijoina hallitusneu- 69), joLloin maankäyttölain 30 §:ään lisättiin
1055: os Heikki Liipolaa maa- ja metsätalousminis- asiaa koskeva uusi 9 momentti, valiokunta ei
1056: !riöstä sekä toimistopäällikkö Martti Siroa ole asettunut puoltamaan käsiteltävänä oleviin
1057: 1aatilahallituksesta valiokunta esittää seuraa- lakialoitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hyväk-
1058: aa. symistä. Valiokunta edellyttää tällöin kuiten-
1059: Lakialoitteissa n:ot 277 ja 279 ehdotetaan kin, että hallitus myös antaa eduskunnalle
1060: 1aankäyttölain 30 §:ää siten muutettavaksi, edellä selostetun laatuisen esityksen laiksi eräi-
1061: ttä valtion varoista voitaisiin myöntää erityi- den velkojen vakauttamiseksi.
1062: .ä vakauttamislainoja kalliskorkoisten lainojen Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1063: l velkojen vakauttamiseksi. Lakialaitteessa n:o nioittaen ehdottaa,
1064: 97 ehdotetaan tietyin edellytyksin vakautetta- että lakialoitteisiin n:ot 277, 279 ja
1065: aksi luottolaitoksesta tavanmukaisin ehdoin 297 sisältyvät lakiehdotukset hylättäi-
1066: lan hankkimista tai rakentamista varten tam- siin.
1067: tikuun 1 päivän 1960 jälkeen saatu laina.
1068: a:kialoitteessa n:o 277 ehdotetaan maankäyttö- Samalla valiokunta ehdottaa eduskunnan pää-
1069: lin 30 § :ää muutettava;ksi lisäksi siten, että tettäväksi toivomuksen,
1070: motun lain mukaan voitaisiin myöntää myös
1071: esihuoltolainoja. että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
1072: Valiokunnan saamien selvitysten mukaan on kunnalle ulosmittauksen kohteeksi tai
1073: taa- ja metsätalousministeriössä parhaillaan ulosmittausuhan alaiseksi joutuneiden
1074: äsiteltävänä asiaa valmistelleen toimikunnan maatilatalouden harjoittamiseen käytet-
1075: >imesta laadittu ehdotus laiksi eräiden velko- tyjen kiinteistöjen pakkohuutokauppo-
1076: :n vakauttamisesta. Tämän lakiehdotuksen jen estämiseksi esityksen velkojen va-
1077: kauttamista koskevaksi laiksi.
1078: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
1079:
1080:
1081:
1082:
1083: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Pulkkinen, Sainio, Westerholm, H. Westerlund
1084: eet osaa varapuheenjohtaja Lepistö, jäsenet ja Vilmi sekä varajäsen Vartia .
1085: .jo, Asunmaa, Lillqvist, Mustonen, Nikkilä,
1086:
1087:
1088:
1089:
1090: 19/72
1091: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 6.
1092:
1093:
1094:
1095:
1096: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1097: n:o 9 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1098: viljakaupasta.
1099:
1100: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 10 valtion viranomaisen vahvistamia viljan hin-
1101: päivältä viime maaliskuuta Jähettänyt maa- ja toja.
1102: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- Ottaen huomioon viljakaupan laajuuden ja
1103: täväksi ed. Tähkämaan ym. edellä tarkoitetun kansantaloudellisen menkityksen sekä sen, että
1104: lakialoitteen n:o 288. Kuultuaan asiantuntijoina valtiovalta takaa maatalouden hintajärjestelmän
1105: ylijohtaja Eino Lähdeojaa maa- ja metsätalous- puitteissa leipäviljalle vahvistetun hintatason,
1106: ministeriöstä, toimitusjohtaja R. Vasaraa Val- olisi viljan markkinoinnissa valiokunnan käsi-
1107: tion Viljavarastosta, agronomi Ensio Oilaa tyksen mukaan päästävä nykyistä yhtenäisem-
1108: Maataloustuottajain Keskusliitosta, agronomi pään menettelyyn. Tämän vuoksi ja yhtyen
1109: Tor Nymalmia Svenska Lantbruksproducenter- pääosiltaan lakialoitteen n:o 288 perusteluissa
1110: nas Centralförbundista ja toimitusjohtaja Seppo lausuttuun sekä huomioon ottaen, että edus-
1111: Laurilaa Kauppamyllyjen Yhdistyksestä valio- kunta on uuden 1970 valtiopäivillä lausunut
1112: kunta esittää seuraavaa. toivomuksen, jonka mukaan haJ.lituksen tulisi
1113: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen peruste- antaa kiireellisesti eduskunnalle esitys vilja-
1114: luissa on todettu, että kotimaassa tuotetun vil- kauppaa koskevaksi laiksi, valiokunta on aset-
1115: jan ja herneen laatuvaatimuksia koskeva maa- tunut puoltamaan lakialoitteeseen sisältyvän
1116: talousministeriön päätös sitoo ainoastaan Val- lakiehdotuksen hyväksymistä. Aloitteen yksi-
1117: tion Viljavarastoa, joka nykyisin ostaa kaup- tyiskohtien osalta valiokunta tekee seuraavat
1118: paan tulevasta viljasta vain noin neljäsosan, muutosehdotukset.
1119: ja että varsinkin viime vuosina on saatettu Valiokunnan mielestä ei viljlllkauppaa koske-
1120: havaita viljaliikkeiden poikenneen sanotun maa- vaan lakiin oJe asianmuka1sta ottaa lainkaan
1121: talousministeriön päätöksen määräyksistä. Tästä säännöksiä viljan hinnasta. Lakiehdotuksen 5
1122: on aiheutunut erinäisiä häiriöitä viljan markki- §:ää, johon on tehty myös muodollista laatua
1123: noinnissa. Lakialaitteessa ehdotetaan tämän olevia tarkennuksia, on tämän mukaisesti muu-
1124: vuoksi eduskunnan hyväksyttäväksi viljakaup- tettu. Valiokunta on lisäksi muotoillut uudel-
1125: paa koskeva lakiehdotus, jonka mukaan maa- leen 4 §:n 1 momentin sanamuodon sekä teh-
1126: talousministeriö vahvistaisi viljaliikkeelle ase- nyt muodollista laatua olevat tarkennukset
1127: tettavat vaatimukset. Viljaliikkeen olisi lisäksi myös lakiehdotuksen 4 § :n 2 momenttiin ja
1128: noudatettava viljanäytteen otossa ja muodosta- 7 §:ään. Lain nimike on niin ikään muutettu.
1129: misessa, viljan kunnon ja laadun määrittelyssä, Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1130: hinnoittelussa sekä viljan merkitsemisessä re- nioittaen ehdottaa,
1131: huksi maatalousministeriön vahvistamia ohjeita.
1132: Llllkialoitteessa ehdotetaan myös, että viljaliik- että lakialoitteeseen n:o 288 sisältyvä
1133: keen olisi noudatettava viljaa ostaessaan val- lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuulu-
1134: tioneuvoston, Valtion Viljavaraston tai muun vana:
1135:
1136:
1137: Viljakauppalaki.
1138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1139:
1140: 1 §. 2 §.
1141: Viljaliikkeen on harjoittamassaan viljakau- Viljalla tarkoitetaan jauhamatonta vehnää,
1142: passa noudatettava, mitä tässä laissa on sää- ruista, ohraa ja kauraa sekä hernettä.
1143: detty.
1144: 600/72
1145: 2 1972 Vp . .__ Llk.al.miet. n1o 6.
1146:
1147: 3 §. non ja laadun määrittelyssä, laatuhinnoittelussa
1148: Viljaliikkeellä tarkoitetaan liikettä, joka lii- sekä viljan merkitsemisessä rehuksi maa- ja
1149: ketoimintanaan ostaa ja myy viljaa. metsätalousminiseriön vahvistamia ohjeita.
1150:
1151: 4 §. 6 §.
1152: Viljailikkeeltil tulee olla . tarpeelliset viljan Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla an-
1153: ( poiSt.) näytteenottö- ja laaduhtnäätity!>väli- fiettuja määtäyksiä, rangaistakoon sakolla, mi-
1154: neet ja liikkeen viljakauppaa hoitavalla käli muualla laissa ei ole säädetty ankarampaa
1155: (poist.) henkilökunnalla (poist.) riittävä pä- rangaistusta.
1156: tevyys iehtäviiiitisä ( poist.).
1157: Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkem- 7 §.
1158: mat määråykset ( poist.) viljåliikkeelle a!letetta- Tätkemmat määtiiykset tämäli lain tiiytiin-
1159: \rista vaatimuksista. töönprinosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
1160:
1161: 5 §, 8 s.
1162: Viljaliikkeen on noudatettava ( poist.) vilja- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1163: näytteen otossa ja muodostatnisessa, viljan kun· kuuta 19
1164: --'-"'-----'--
1165:
1166: Helsingissä 8 päivänä ktsäklluta 1972.
1167:
1168:
1169:
1170:
1171: Asian käsitteiwn valiokunnassa ovat otta- Puikkinen, Sainio, Westerholm, H. Wester-
1172: neet osaa varapuheenjohtaja Lepistö, jäsenet lund ja Vilmi sekä varajäsen Vartia,
1173: Ajo, Asunmaa, Lillqvist, Mustonen, Nikkilä,
1174: 1972 Vp.- S. V. M.- Lak.al. miet. n:o 6.
1175:
1176:
1177:
1178:
1179: S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 66 Jaki.
1180: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi viljakaupasta.
1181:
1182: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Tähkä- että Eduskunttz päättäisi hyväksyä
1183: maan ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o lakialoitteeseen n:o 288 pohjautuvan
1184: 288, päättänyt yhtyä kannattamaan maa· ja lakiehdotuksen maa- ja metsätalousvalio·
1185: metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 9 teh- kunnan ehdotuksen mukaisena.
1186: tyä ehdotusta ja ehdottaa siis ~unnioittaen,
1187: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
1188:
1189:
1190:
1191:
1192: 620/72
1193: ._.....;;;, ....
1194:
1195:
1196:
1197:
1198: i~\~~:.:~,;-:.,~_~:\ it~~:.~:~·Et.-;~, ·:..;:.~-:.:.'.~ ~-~~ ;,~~:. ·.: ::... :···
1199: ~
1200: ... .
1201: '.,._.,
1202: ~"\?;J 1.:,\; ~':\ ~- ~-~ .\_,'~ ~~. \,·."~i ?-. ~- ·:~ 0 . \\ ..•.-.... ·!..
1203: "'C·, ·-..~\': J ~-"':X~· ~/:,"~~: 1 '; .~."':. ; ..\
1204:
1205: . ....- .. , ....
1206: ~'
1207: )... .' .
1208:
1209: -!; : -~- ·;_·
1210: 1972 Vp. - Edusk. lakiebd. - Lak.al.miet. n:o 6.
1211:
1212:
1213:
1214:
1215: Eduskunnan lakialoitteen johdosta h y v ä k s y m ä v i 1 j a-
1216: kauppalaki.
1217: Eduskunnassa on ,tehty la:ki.aloite, jöka si- tyksen mukaan päästävä nykyistä yhtenäisem-
1218: sältää ehdotuksen viljakauppalaiksi, ja Maa- pään menettelyyn. Tämän vuoksi ja huomioon
1219: ja metsätalousvaliokunta on 'c!ISiasta antanut ottaen, että Eduskunta on vuoden 1970 val-
1220: mietintönsä n:o 9 sekä Suuri valiokunta mie- tiopäivillä lausunut :toivomuksen, jonka mu-
1221: tintönsä n:o 66. kaan Hallituksen tulisi antaa kiireellisesti
1222: Ottaen huomioon viljakaupan laajuuden ja Eduskunnalle esitys viljakauppaa koskevaksi
1223: kansantaloudellisen merkityksen sekä sen, että laiksi, Eduskunta on päättänyt hyväksyä laki-
1224: valtiovalta takaa maatalouden hintajärjestelmän aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen.
1225: puitteissa leipäviljalle vahvistetun hintatason, Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
1226: on viljan markkinoinnissa Eduskunnan käsi- hyväksynyt seuraavan lain:
1227:
1228: Viljakauppalaki.
1229: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1230:
1231: 1 §. 5 §.
1232: Viljaliikkeen on harjoittama5Saan viljakau- Viljaliikkeen on noudatettava viljanäytteen
1233: passa noudatettava, mitä tässä laissa on sää- otossa ja muodostamisessa, viljan kunnon ja
1234: detty. laadun määrittelyssä, laatuhinnoittelussa sekä
1235: 2 §. vilja111 merkitsemisessä rehuksi maa- ja metsä-
1236: , Viljalla tarkoitetaan jauhamatonta vehnää, taJoosministeriön vahvistamia ohjeita.
1237: ruista, ohra:a ja kauraa sekä hemettä.
1238: 6 §.
1239: .3 §. Jdka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla an-
1240: Viljaliikkeellä tarkoitetaan liikettä, joka lii- nettuja määräyksiä, rangaistakoon sakolla, mi-
1241: ketoimintanaan ostaa ja myy viljaa. käli muualla laissa ei ole säädetty ankarampaa
1242: 4 §. rangaistusta.
1243: Viljaliikkeellä !tulee olla tarpeelliset viljan 7 §.
1244: näytteenotto- ja laadunmääritysvälineet ja liik- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
1245: keen viljakauppaa hoitavalla henkilökunnalla töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
1246: riittävä pätevyys tehtäväänsä.
1247: Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkem- 8 §.
1248: mat määräykset viljaliikkeelle asetettavista Tämä laki :tulee voimaan päivänä
1249: vaatimuksislta. kuuta 19 .
1250:
1251: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1972.
1252:
1253:
1254:
1255:
1256: 687/72
1257: 1972 Vp.- Lak.al.miet. n:o 7.
1258:
1259:
1260:
1261:
1262: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1263: n:o 14 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1264: maankäyttölain muuttamisesta.
1265:
1266: Edusikunta on päätöspöytäkirjanottein 10 rittäväksi kohtuu1Hseksi käyväksi hinnalksi.
1267: päiv·äiltä viime maruis[muta lähettänyt maa- ja Aloitetta on perusteltu lähinnä ·siil:lä, että nykyi-
1268: metsätalousvalidkuntaan valmistelevll'sti kä:sitel- nen hinnanmääräämismenettJely, jonka mukaan
1269: täväbi ed. ·Pek!kar.isen ym. ede1Hä il:ankoitetun asukkaan maksettavaksi määrätään .tila!lrokonai-
1270: 'lakialoitteen n:o 274. Kuutltuaan asiantuntijoi- :suutJta vastaava kohtuullinen käypä hinta, on
1271: na hallitusneuvos Heiikki Liipruaa maa- ja met- tarkoit~seen soveltumaton varsinlkin, tkun la-
1272: sätailousministeriöstä sekä maatalousneuvos Leo kiin perustuv!lit me!lsänikäy.ttöoilkeuden rajoitulk-
1273: No11kamoa maatilahalJituksesta valiokunta esit- set alentavat huomattavasti metsän arvoa.
1274: :tää seuraavaa. Lrnkialoitteen perusteluista käy ilmi se käsi-
1275: Käsiteltävänä olevassa :lakia1o~tteessa ehdote- tys, etltä :nylkyistä hinnanmäärä:åimismenetelmää
1276: taan maankäyttölain 55 §: ää mutettavaiksi si- noudateutaessa asukkaan makJsettavalksi tulee
1277: ten, että maata ,asukkaaHe annettaessa metsä- useimmiten liian korkea hinta. VaJ.iakunta ei
1278: maan ja sithlä olevan puuston hinta hlnnoitel- kuitenkaan katso tässä yhteydessä olevan mah-
1279: taisiin tuottoarvon määräämismenetelmää nou- doLlista oolvitrt:ää, kumpaa menete:lmää noudat-
1280: <latta:en. Metsämaan ja puuston hinnan määtää- taen päästä~sii:n oilkeudenmukaisempaan tulok-
1281: minen tapahtuisi lakiehdotuiks:en peroste'lujen seen, e1kä näin ollen ole, huomioon ottaen li-
1282: mUikaoo siten, että kestävän hakkuumäärän säksi, että lakiailoitteessa ehdotettu hint1anmää-
1283: mukaisella kuutiometriluvun määrällä kerrottai- räämismenettely jdka .tapatiklsessa kai:paisi usei-
1284: siin nylkymalllcldn:a:hinnoin Matu puustokuutio- ,ta täsmennylksiä, asettunut aloitetta puolta-
1285: metrin hinta, ja näin la:skettu vuotuinen hak- maan.
1286: kuutulos pääomitettaisiin viiden prosentin Eddlä lausutun perusteella valiokunta kun-
1287: kolikokannoo mukaan. Kun täten saadus:ta met- nioittaen ehdottaa,
1288: sän pääoma-a:rvosta vähennettä1siin metsästä
1289: aiheutuvien vuotu:isk.u:lujen pääomitettu arvo, että lakialoitteeseen n:o 274 sisälty-
1290: olisi jäännös seLlaisenaan sopiva asukikaa!lta pe- vä lakiehdotus hylättäisiin.
1291: Helsingissä 17 päivänä marrasilmuta 1972.
1292:
1293:
1294:
1295:
1296: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Nitk!killä, Pulikkinen, Sainio, Seppä, Tikka,
1297: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Ajo, Westetholm, H. Westerlund ja V~lmi.
1298: AsuiflilDaa, Järvenpää, H. Linna, Mustonen,
1299:
1300:
1301:
1302:
1303: 1003/72
1304: 1972 Vp.- S. V.M.- Lak.al.miet. n:o 7.
1305:
1306:
1307:
1308:
1309: Suuren valiokunnan mietintö n:o 128 laki-
1310: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö-
1311: lain muuttamisesta.
1312:
1313: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Peld.<Ja- tyä hylJkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
1314: l.'lisen ym. edellä tarkoitetun 'lakialoitteen n:o taen,
1315: 274, päättänyt yhtyä kannattamaan moo- }a että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1316: metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 14 teh- aloitteeseen n:o 274 sisältyvän laki-
1317: ehdotuksen.
1318: Hdså.ngi.ssä 29 päivänä marraskuuta 1972.
1319:
1320:
1321:
1322:
1323: 1055/72
1324: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 8.
1325:
1326:
1327:
1328:
1329: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1330: n:o 15 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1331: maankäyttölain muuttamisesta.
1332:
1333: EduskunUt on päätöspöytäkirjanottein 10 voitaisiin rHttäväs:ti lievittää l)llk:käysvuosiakin
1334: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja myöntämällä. Niin ikään tulisi suuriperheiselle
1335: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi- ja vähävaraiselle maan ~a luoton saajalle myön-
1336: :teltäväksi ed. Pekkarisen vm. edellä tarkoite- tää helpotusta ennen muita hakijoita, jos hän
1337: :tun lakialoitteen n:o 275. Kuultuaan asiantunti- ei hakemuksen myöhästymisen ~ohdosta ole
1338: joina hallitusneuvos Heikki Liipolaa maa- ja saanut vapaavuosia ala1käisten lasten perus-
1339: metsätalousministeriöstä sekä toimistopäällikkö teella.
1340: Martti Siroa maatilahallituksesta valiokunta Valiokunnan saaman ,tiedon mukaan on sen
1341: esittää· seuraavaa. lähes yhdeksän vuoden aikana, jolloin maan-
1342: Maankäyttölain 95 §:n 1 momentin nojalla käyttölain 95 §:n 2 momentti on ollut nykyi-
1343: voida-an tilan hinnan ja eräiden lainojen takai- sessä muodossaan voimassa, sanotussa momen-
1344: sin maksamisessa myöntää helpotusta eli niin tissa tarkoitettuja päätöksiä annettu yhteensä
1345: sanottuja vapaavuosia huollettavina olevien alle 30 kappaletta, joista myönteisiä päätöksiä on
1346: kuusitoista vuotioaiden lasten perusteella. Sa- ollut 12 ja kielteisiä päätöksiä 18 kappaletta.
1347: man pykälän 2 momentin mukaan voidaan ti- Myönteisiä päätöksiä on annettu lähinnä sil-
1348: lan hinnan ja lainan maksamisessa antaa maan loin, kun lykkäysvuosien myöntämismahdolli-
1349: ja luoton saajalle helopotusta myös hänestä suuksia ei ale ollut tai kun kohtuussyistä on
1350: itsestään riippumattomista syistä aiheutunei- katsottu helpotusten myöntäminen asianmukai-
1351: den vaikeuksien lieventämiseksi, jos hänen on seksi vapaavuosihakemuksen myöhä$tymisen
1352: katsottava taloudellisen asemansa johdosta vält- johdosta. Kun valiokunnan käsityksen mukaan
1353: tämättä olevan tällaisen helpotuksen tar- maankäyttölain 95 §:n 2 momentissa tarkoite-
1354: peessa, eikä vaikeuksia voida riittävässä määrin tun helpotuksen myöntämisen ei pitäisikään
1355: lievittää lykkäysvuosia myöntämällä. Tällaista olla mahdollista kuin silloin, kun ~ykkäysvuo
1356: helpotusta voidaan myöntää kerrallaan enin- sia myöntämällä ei ole mahdollista riittävästi
1357: tään viitenä vuotena ja yhteensä enintään kym- :lievittää vavkeuksia, valiokunta ei ole asettu-
1358: menenä vuotena erääntyvien lyhennysten tai nut puoltamaan lakialoitteeseen sisältyvän laki-
1359: kovkojen tahi molempien suori'ttamisessa. Lyk- ehdotuksen hyväksymistä.
1360: käystä ja sanottua helpotusta ei kuitenkaan saa Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1361: myöntää pitemmän ajan kuin viidentoista vuo- nioittaen ehdottaa,
1362: den osalta. Lakialokteessa ehdotetaan maan-
1363: käyttölain 95 §:n 2 momenttia muutettavaksi että lakialoitteeseen n:o 275 sisältyvä
1364: siten, että sanotussa momentissa tarkoitettua lakiehdotus hylättäisiin.
1365: helpotusta voitaisiin antaa, vaikka vaikeuksia
1366: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1972.
1367:
1368:
1369: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Pulkkinen, Sainio, Seppä, Tikka, Westerholm,
1370: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Asun- H. Westerlund ja Vilmi.
1371: maa, Järvenpää, H. Linna, Mustonen, Nikkilä,
1372:
1373:
1374:
1375: 1004/72
1376: 1972 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 8.
1377:
1378:
1379:
1380:
1381: S u u r en v a Ii o kun n a n m i e ti n t ö n:o 129 laki-
1382: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö-
1383: lain muuttamisesta.
1384:
1385: Suuri Vialiokunta on, käsitdtyään ed. Pekka- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1386: risen ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o aloitteeseen n:o 275 sisältyvän laki-
1387: 275, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- ja ehdotuksen.
1388: metsätalousvaliokunnan mietilnnössä n:o 15 teh-
1389: tyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
1390: taen,
1391: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1972.
1392:
1393:
1394:
1395:
1396: 1055/72
1397: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 9.
1398:
1399:
1400:
1401:
1402: M a a- j a m e t s ä t a 1o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö
1403: n:o 16 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1404: maankäyttölain muuttamisesta.
1405:
1406: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 10 että laina on välittömästi maksettava kokonai-
1407: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja suudessaan takaisin siinä tapauksessa, jolloin
1408: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- tila jaetaan tai sille ryhdytään rakentamaan
1409: täväksi ed. Pekkarisen ym. edellä tarkoitetun toista talouskeskusta.
1410: lakialoitteen n:o 278. Kuultuaan asiantuntijoina Kun maankäyttölain 20 §:ää on 18 päivänä
1411: hallitusneuvos Heikki Liipolaa maa- ja metsä- elokuuta 1967 annetulla lailla (376/67) muu-
1412: talousministeriöstä sekä toimistopäällikkö Mart- tettu muun muassa siten, että sisarosuuslainaa
1413: ti Siroa maatilahallituksesta valiokunta esittää voidaan antaa yhteisesti kahdelle tai useam-
1414: seuraavaa. malle henkilölle edellyttäen, että hakijoista
1415: Käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa ehdote- enintään yksi on perheellinen, valiokunta kun-
1416: taan maankäyttölain 20 § :n 2 momenttia, sel- nioittaen ehdottaa,
1417: laisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1963
1418: annetussa laissa (557/63), muutettavaksi siten, että lakialoitteeseen n:o 278 sisältyvä
1419: että sisarosuuslainaa voitaisiin myöntää yhtei- lakiehdotus hylättäisiin.
1420: sesti useammalle henkilölle yleensä ehdolla,
1421: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1972.
1422:
1423:
1424:
1425:
1426: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet Pulkkinen, Sainio, Seppä, Tikka, Westerholm,
1427: osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Asun- H. Westerlund ja Vilmi.
1428: maa, Järvenpää, H. Linna, Mustonen, Nikkilä,
1429:
1430:
1431:
1432:
1433: 1005/72
1434: 1972 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. n:o 9.
1435:
1436:
1437:
1438:
1439: S u u r en v a li o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 130 laki-
1440: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö-
1441: lain muuttamisesta.
1442:
1443: Suuri valiokunta on, kasiteltyään ed. Pekka- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1444: sen ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o aloitteeseen t1:o 278 sisältyvän lakiehdo-
1445: 78, päättänyt yhtyä kannattamaan maa- ja tuksen.
1446: tetsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 16 teh-
1447: rä hylkäysehdotusta ja ehdoti'aa siis kunnioit-
1448: ''en,
1449: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1972.
1450:
1451:
1452:
1453:
1454: 055/72
1455: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 10.
1456:
1457:
1458:
1459:
1460: M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö
1461: n:o 17 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
1462: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
1463:
1464: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 10 raja sataan tuottokuutiometriin. Lakialoitteessa
1465: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja n:o 294 ehdotetaan lisäksi metsänhoitoyhdis-
1466: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- tyksistä annetun lain 8 § :n 4 momentissa tar-
1467: täväksi ed. Ahosen ym. lakialoitteen n:o 293 koitettu ns. neljännesmaksu kokonaan poistet-
1468: ja ed. Mustosen ym. lakialoitteen n:o 294, tavaksi.
1469: jotka kumpikin sisältävät ehdotuksen laiksi Vaitioneuvosto on eduskunnan päättämän
1470: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muutta- toivomuksen johdosta asettanut 27 päivänä
1471: misesta. Kuultuaan asiantuntijoina ylijohtaja joulukuuta 1968 komitean, joka on ottanut
1472: Tapio Korpelaa maa- ja metsätalousministeriös- nimekseen Metsänhoitoyhdistyslakikomitea, val-
1473: tä, metsäneuvos Kaarlo Kauttua metsähallituk- mistamaan ehdotuksen metsänhoitoyhdistyksiä
1474: sesta ja apulaisjohtaja Toivo Matilaista Keskus- koskevan lainsäädännön uudistamiseksi nykyisiä
1475: metsälautakunta Tapiosta valiokunta esittää olosuhteita vastaavaksi. Valiokunnan saaman
1476: seuraavaa. tiedon mukaan mainittu komitea jättää mie-
1477: Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 §:n tintönsä vielä kuluvan vuoden aikana. Tämän
1478: 1 momentin mukaan ei metsänhoitomaksua vuoksi valiokunta ei katso olevan aihetta laki-
1479: määrätä maksettavaksi metsämaalta, jonka vuo- aloitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hyväksy-
1480: sittainen puun tuotto säännöllisessä kasvukun- miseen.
1481: nossa ei nouse kahteenkymmeneen tuottokuu- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1482: tiometriin. Lakialoitteissa n:ot 293 ja 294 eh- nioittaen ehdottaa,
1483: dotetaan pienmetsän omistajat vapautettaviksi
1484: metsänhoitomaksun suorittamisesta nostamalla että lakialoitteisiin n:ot 293 ja 294
1485: mainittu kahdenkymmenen tuottokuutiometrin sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
1486: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1972.
1487:
1488:
1489:
1490:
1491: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet kilä, Pulkkinen, Sainio, Seppä, Westerholm,
1492: osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Ajo, H. Westerlund ja Vilmi.
1493: Asunmaa, Järvenpää, H. Linna, Mustonen, Nik-
1494:
1495:
1496:
1497:
1498: 1006/72
1499: 1972 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. n:o 10.
1500:
1501:
1502:
1503:
1504: Suuren valiokunnan mietintö n:o 131 kahden
1505: lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi metsän-
1506: hoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
1507:
1508: Suud valiokunta on, käsiteltyään edellä tar- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1509: >itetut ed. Ahosen ym. lakialoitteen n:o 293 aloitteisiin n:ot 293 ia 294 sisältyvät
1510: ed. Mustosen ym. lakialoitteen n:o 294, päät- lakiehdotukset.
1511: nyt yhtyä kannattamaan maa- ja metsä~ous
1512: u1iokll11Jnan mietinnössä n:o 17 tehtyä hylkäys-
1513: ld:otusta ja ehdottaa siis kunniloittaen,
1514: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1972.
1515:
1516:
1517:
1518:
1519: 55/72
1520: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 11.
1521:
1522:
1523:
1524:
1525: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1526: n:o 18 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1527: metsäoppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
1528:
1529: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 10 laitoksen toiminnasta saatavien tulojen ja oppi-
1530: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja laitoksen harjoitusmetsien tuoton lisäksi on
1531: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- tarpeen. Ehdotus perustuu metsäopetuksen
1532: täväksi ed. Väyrysen ym. edellä tarkoitetun hallinnon järjestelytoimikunnan vuonna 1969
1533: lakialoitteen n:o 296. Kuultuaan asiantuntijoi- antamaan mietintöön.
1534: na metsänhoitaja Paavo Kotkasta maa- ja met- Valiokunnan saamien selvitysten mukaan ei
1535: sätalousministeriöstä, ylijohtaja P. W. Jokista käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa tehtyä eh-
1536: metsähallituksesta sekä osastopäällikkö Aarre dotusta voida pitää tällä hetkellä ajankohtai-
1537: Aroa Keskusmetsälautakunta Tapiosta valio- sena. On nimittäin tarpeen ensiksi selvittää
1538: kunta esittää seuraavaa. metsä- ja puutalouden edellyttämä ammattiope-
1539: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen perustelu- tuksen tarve ja laatu valtakunnallisesti ja
1540: jen mukaan on yhdeksän piirimetsälautakunnan alueittain sekä suunnitella peruskoulu-uudistuk-
1541: omistuksessa yksityisluontoinen metsäkoulu. sen jälkeisen metsäopetuksen yleisjärjestely.
1542: Metsäkoulun omistajina piirimetsälautakunnat Kuluvana vuonna onkin asetettu komitea mai-
1543: ovat vastanneet siitä osasta koulujen investoin- nittuja asioita ,selvittämään ja tekemään ehdo-
1544: ti- ja ylläpitokustannuksia, johon ei metsäoppi- tukset to1menpiteiksi alan koulutustoiminnan
1545: laitoksista 13 päivänä maaliskuuta 1964 anne- kehittämiseksi ia metsäopetusta koskevien
1546: tun lain ( 141/64) mukainen valtion avustus säännösten tarkistamiseksi. Kun tämän komi-
1547: riitä. Metsälautakunnista annetun lain voi- tean, ,jonka tulee saada työnsä päätökseen 30
1548: maantulon jälkeen on piirimetsälautakuntien päivään syyskuuta 1973 mennessä, tehtäväksi
1549: asema kuitenkin muuttunut sellaiseksi, ettei on annettu myös tarkastaa metsäopetuksen hal-
1550: niillä ole mahdollisuuksia rahoitusosuutensa linnon järjestelytoimikunnan mietintöön sisäl-
1551: hoitamiseen. Muutamat piirimetsälautakunnat tyvien ehdotusten soveltuvuus komitean ehdot-
1552: ovatkin jo joutuneet koulujensa takia taloudel- taman metsäopetuksen yleisjärjestelyyn, valio-
1553: lisiin vaikeuksiin. Tämän vuoksi ja kun kysy- kunta ei katso olevan perusteltua aihetta laki-
1554: myksessä olevien metsäkoulujen säilyttämistä aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksy-
1555: edelleen piirimetsälautakuntien hallinnassa on miseen.
1556: pidettävä tärkeänä, lakialoitteessa on ehdo- Edellä lausutun perusteeNa vaJiokunta tlmn-
1557: tettu metsäoppilaitoksista annetun lain 11 § :ää nioittaen ehdottaa,
1558: muutettavaksi siten, että piirimetsälautakunnan
1559: omistamalle metsäoppilaitokselle annettaisiin että lakialoitteeseen n:o 296 sisältyvä
1560: avustuksena se osa ylläpitomenoista, joka oppi- lakiehdotus hylättäisiin.
1561: Hel:singissä 17 päivänä marrasikuuta 1972.
1562:
1563:
1564:
1565:
1566: Asiain käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- N1kikiJä, PulOOkinen, Sainio, Seppä, Westerholm,
1567: neet osaa puheenjohtaJa Mattila, jäsenet Ajo, H. Westerilund ja Vilmi.
1568: Asun:maa, Järvenpä~, H. Linna, Mustonen,
1569:
1570:
1571:
1572:
1573: 1007/72
1574: 1972 Vp. - S. V. M. - Lak.al.miet. n:o 11.
1575:
1576:
1577:
1578:
1579: S u u r e n v a 1i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 132 laki-
1580: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi metsäoppi-
1581: laitoksista annetun lain muuttamisesta.
1582:
1583: Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Väyry- että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1584: sen ym. ede1lä tarkoitetun lakialoit'teen n:o aloitteeseen n:o 296 sisältyvän laki-
1585: 296, päättänyt yhtyä kannattamaan ma:a- i·a ehdotuksen.
1586: metsätaloUISIV·a:liokunnan mietinnössä n:o 18 reh-
1587: tyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioit-
1588: ,t,aen,
1589: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1972.
1590:
1591:
1592:
1593:
1594: 1055/72
1595: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 12.
1596:
1597:
1598:
1599: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1600: n:o 20 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuk-
1601: sen salaojituslaiksi.
1602:
1603: Eduskunta on päätöspöytäikirjanottein 10 maankäyttölain mukaisia perusparannuslainoja
1604: päivä:ltä viime maaliskuuta J:äihettänyt maa. ja noin 5 500 000 martkikaa eli yhteensä noin
1605: metsätalousv,a;liokuntaan valmistelevasti käsiteJ.- 13 000 000 ma.11kkaa.
1606: täväksi ed. !Wrpan ym. lalkiaJoitteen n:o 286 LaddaJ.oitteen n:o 286 muikaan otettai!Siin
1607: ja ed. Uusitalon ym. ~akiail.oitteen n:o 287, jot- salaojitustoiminnan edistämiseksi vuosina
1608: ka kumpikin sisältävät ehdotuksen salaoj[tus- 1973-1978 valtion tulo- ja menoawioon vä-
1609: laiiksi. Kuultuaan asiantuntijoina haJ.lirusneuvos hintään 10 000 000 matkan ja lakialoitteen
1610: Heillcld Liipolaa maa- 'ja metsätalousministeriös- n:o 287 muikaan \'ähi:ntään 8 000 000 markan
1611: tä, maatalousneuvos Reino Jänttiä maatilahal- määräraha. Näistä määrärahoista myönnettäi-
1612: lituksesta ja yili.Jnsinööri Vil~o Hintikkaa Sala- siin, paitsi salaojituslainoja, myös sailaojitus-
1613: ojitusyhdistyksestä valiokunta esittää seuraa- palkLldoita. Lrunat maJks,ettaisiin takaisin vi:i-
1614: vaa. tenätoista vuotuiseränä ,ja niiden vuotui:seiksi
1615: Voimassa olevan sailaojituslain (132/67) koroksi on Jakialohtees:sa n:o 286 ehdotettu
1616: mukaan myönnetään salaojituslainoja eräiden kaksi ja lakialaitteessa n:o 287 kolme prosent-
1617: rahalaitosten varoista ikovkotuikilainoina. Sala- tia.
1618: ojituslainan takaisinmaksuaika on vähintään Valiakunnan saamien selvitysten mukaan ei
1619: viisi ja enintään kymmenen vuotta sekä vuo- varojen puute ole o1lut esteenä lainojen myön-
1620: tuinen korko vHsi prosenttia. Tämän lisäksi tämiseHe, joten kaikki henikilöt, jotka ovat
1621: myönnetään maamlkäyttölain nojalla maathlata- täyttäneet Jainan saamisen edehlytyikset, ovat
1622: louden kehittämisrahaston varoista perusparan- myös Jai:nan saaneet. Tämän vuoksi ja kun
1623: nuslrunoja :salaojittamista varten. Sanottujen pe- maati1aha1Htus on äskettäin tehnyt maa- ja
1624: r:u:sparannuslainoj.en ta:kaisinmaiksuaika on kym- metsätalousministeriölle esityben seJ.laiseiksi
1625: menen vuotta ja vuotuinen !koriko kolme pro- sanotun mirnsteriön päätökseksi, että kehitys-
1626: senttia. Maa- ia metsätalousmiinis,teriön aJnta- aJ.ueilla 1sijaitsevien tilojen omistajille voitaisiin
1627: man päätäiksen mukaan voidaan perusparan- myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston
1628: nuslainoja salaojittamista varten myöntää, mil- varoista avustusta saJ.aojitustöiden suorittamis-
1629: loin ha1kijan ja hänen aviopuolisonsa verotetta- ta varten, \'aliokunta ei katso asianmukaiseksi
1630: van omaisuuden määrä on enintään 35 000 asettua puoltamaan Jaikialoitteisiin sisältyvien
1631: markkaa. Salaojituslainoja samoin kuin perus- lakiehdotusten hyväksymistä.
1632: parannuslai1110jakin ,voidaan myöntää enintään Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1633: 50 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mää- nioittaen ehdottaa,
1634: rästä. Ma:rikkamääräise!ksi enimmäismääräksi on
1635: vahvistettu 700 mar:kkaa hehtaaria kohti. Sala- että lakialoitteisiin n:ot 286 ja 287
1636: ojituslrunoja on myönnetty iku:luvana vuonna sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
1637: tähän mennessä noin 7 500 000 markkaa ja
1638: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
1639:
1640:
1641:
1642:
1643: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Sainio, Seppä, Westerholm, H. Westerlund ja
1644: neet osaa puheenjohtaja MattiJ.a, varapuheen- Villmi sekä varajäsenet Lindeman, Lottanen ja
1645: 1ohtaja Lepistö ja jäsenet Ajo, Asunmaa, Lill- Puhakka.
1646: qvist, H. Linna, Mustonen, Ni!klkHä, PuJkkinen,
1647:
1648:
1649:
1650:
1651: 1076/72
1652: 1972 Vp. - Lak.al.miet. n:o 13.
1653:
1654:
1655:
1656:
1657: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1658: n:o 21 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1659: maankäyttölain muuttamisesta.
1660:
1661: Eduskunta on päätöspöytälkirjanottein 10 milkuuta 1959, ja tilaa on tämän jälkeen jat-
1662: päivältä viime maaliskuuta ~ähettänyt maa- ja kuvasti asuttu.
1663: metsätalousvaliaknntaan va1mistelevasti käsitel- Käsiteltävänä olevassa lakialaitteessa ehdote-
1664: täväksi ed. Volotisen ym. edellä tarkoitetun taan maankäyttölain 30 § :n 4 momentci.a muu-
1665: laikiaJ.oitteen n:o 280. Kuultuaarn asiantuntijoi- tettavaksi siten, että siinä tankoitettu toimeen-
1666: na hailllitusneuvos Heikki Liipolaa maa- ja met- tuloedellytys katsottaisiin täytetyksi, jos maa-
1667: sätalousministeriöstä sekä toimistopäälliikk.ö taJ.ouslautaikunta Jausunnossaan i:1moittaa haki-
1668: Martti Siroa maatiJahallituiksesta rvaliokunta jalla olevan mahdollisuus saada tilalta ja sen
1669: esittää •seuraavaa. ulkopuolelta saatavat ·ansiotuilot huomioon
1670: Maan!käyttölain 30 §:n 3 momentin mukaan ottaen itsehleen ja pe11heelleen toimeentulo, ja
1671: voidaan suuruudeltaan ·asuntoviljelystU.aan ver- että tilan pienuuden takia ei lainahakemusta
1672: rattavan tilan hankikimista ja ikuntoonpanoa. saa h}"lätä.
1673: varten myöntää lainaa vain, milloin Jai:s.sa sää- Havkittaessa, saako ha:kija itselleen ja per-
1674: dettyjen asunrovitljdystillan perustamisen edel- heelleen maanikäyttölain 30 § :n 4 momentissa
1675: lytysten voidaan katsoa olevan olemassa. Tästä tank:oitetun muikaisesti toilmeentulon, nojaudu-
1676: ede1lytyksestä riippumatta voidaa:n edeLlä tar- taan lainahakemuiksia rat:kaistaessa etupäässä
1677: koitettuja lainoja saman pykälän 4 momentin maatalouslauta!lmnnan Jausuntoon. Tämän
1678: nojaLla myöntää, milloin suuruudeltaan asunto- vuoksi ja kun, :kysymyiksen ollessa suuruudel-
1679: v1ljelystilaan verrattavaJ.la tiMla on kooltaan taan .asuntoviljely:stilaan verattavista thloista,
1680: riittäväksi -katsottava, vähintään tyydyttävässä ti'lan pienuuden taJlcia sinänsä lainahakemusta
1681: kunnossa oleva asuin- tai kotieläinraikennus, ja ei voidakaan h}"lätä, valiokunta ei ole asettu-
1682: haikija saa itselleen 1ja pe11heelleen tilalta ja nut puoltamaan la:kia!loitteeseen s1säl~än laki-
1683: sen ulk01puolelta .saatavat ansiotulot huomioon ehdotuksen hyväksymistä.
1684: ottaen toimeentulon. Edellä mainittua, ra- Ede11ä lausutun perusteeJla valiokunta kun-
1685: kennusten kuntoon kohdistuvaa edeHytystälkään nioittaen ehdottaa,
1686: ei vaadita silLoin, kun tila on ollut hakijan
1687: tahi hänen vanhempiensa tai jommankumman että lakialoitteeseen n:o 280 sisältyvä
1688: heistä taikka sellaisen :kuolinpesän, jonka osak- lakiehdotus hylättäisiin.
1689: kaana hakija on, omis•tuksessa 1 päivänä tam-
1690: Helslngi•ssä 28 päivänä marraskuuta 1972.
1691:
1692:
1693:
1694:
1695: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Sainio, Seppä, Westerholm, H. WesterJund ja
1696: neet ooaa puheenjohtaja MattiJa, varapuheen- Vilmi sekä vamjäsenet Lindeman, Lottanen ja
1697: johtaja Lepistö ja jäsenet Ajo, Asunmaa, Lill- Puhaikka.
1698: qvist, H. Linna, Mustonen, NiklkiJä, Puhlclånen,
1699:
1700:
1701:
1702:
1703: 1077/72
1704: 1972 Vp.- Lak.al.miet. n:o 14.
1705:
1706:
1707:
1708:
1709: Pankki v a Ii o kun n a n m i et i n t ö n:o 4 lakialoitteen
1710: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi postipankkilain 4 §:n
1711: muuttamisesta.
1712:
1713: Eduskunta on pöytäkirjanottein 10 päivältä rusteella valiokunta katsoo, että Postipankin
1714: maaliskuuta 1972 lähettänyt pankkivaliokun- hallituksen jäsenten lukumäärä on tullut posti-
1715: taan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. H. Lin- pankkilakia vuonna 1969 säädettäessä perus-
1716: nan ym. edellä mainitun lakialoitteen n:o 170, teellisesti harkituksi ja ettei sen vuoksi ole ai-
1717: jossa on ehdotettu 8 päivänä elokuuta 1969 hetta lukumäärän lisäämiseen.
1718: annetun postipankkilain (511/69) 4 §:ä muu- Lakialoitteen perusteluihin viitaten valio-
1719: tettavaksi siten, että Postipankin hallituksen jä- kunta pitää tärkeänä, että eri elinkeinoryhmät
1720: senten lukumäärää lisättäisiin nykyisestä seitse- ovat tasapuolisesti edustettuina pankin hallin-
1721: mästä kahdeksaan. Kuultuaan asiantuntijoina nossa, mutta katsoo, että tämä tasapuolisuus
1722: sisäministeri Heikki Tuomista Postipankin pää- voidaan toteuttaa nykyisen lainsäädännön puit-
1723: johtajan ominaisuudessa, hallitusneuvos Osmo teissa.
1724: Kallialaa valtiovarainministeriöstä ja varatuo- Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta eh-
1725: mari Bruuno Mattilaa Maataloustuottajain Kes- dottaa kunnioittaen,
1726: kusliitto r.y:stä valiokunta esittää aloitteen joh-
1727: dosta kunnioittaen seuraavaa. että Eduskunta päättäisi hylätä puhee-
1728: Kuulemiensa asiantuntijoiden lausuntojen pe- na olevan lakialoitteen.
1729: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1972.
1730:
1731:
1732:
1733:
1734: Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta- nen ja Siikaniemi sekä varaJasenet Paasivuori,
1735: neet osaa puheenjohtaja Haapasalo, jäsenet Ai- Tiilikainen ja Toivanen.
1736: tio, Björklund, Häggblom, Lehtinen, Martikai-
1737:
1738:
1739:
1740:
1741: 1184/72
1742: 1
1743:
1744: 1
1745:
1746: 1
1747:
1748: 1
1749:
1750: 1
1751:
1752: 1
1753:
1754: 1
1755:
1756: 1
1757:
1758: 1
1759:
1760: 1
1761:
1762: 1
1763:
1764: 1
1765:
1766: 1
1767:
1768: 1
1769: 1972 Vp.- Lak.al.miet. n:o 15.
1770:
1771:
1772:
1773:
1774: M a a- j a m e t s ä t a 1o u s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö
1775: n:o 25 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1776: maankäyttölainoista annetun lain muuttamisesta.
1777:
1778: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 10 nuksen rakentamista varten lisälainaa maatila-
1779: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja hallituksen vahvistamin perustein, joiden tulee
1780: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- olla saman sisältöiset asuntohallituksen vahvis-
1781: täväksi ed. Saimon ym. ,edellä tarkoitetun laki- tamien vastaavien perusteiden kanssa.
1782: aloitteen n:o 282. Kuultuaan asiantuntijoina VaHokunnan käsityksen mukaan on epä-
1783: hallitusneuvos Heikki Liipolan maa- ja johdonmukaista ja perusteetonta, että asunto-
1784: metsätalousministeriöstä sekä toimistopäällikkö tuotantolaissa tarkoitetun lisälainan myöntämis-
1785: Martti Siroa maatilahallituksesta valiokunta perusteet vahvistaa asianomainen keskusvirasto,
1786: esittää seuraavaa. mutta maankäyttölaissa tarkoitetun lisälainan
1787: Käsiteltävänä olevan lakialoitteen peruste- myöntämisperusteet asianomaisen keskusviras-
1788: luissa on todettu, että maankäyttölain ja ton sijasta valtioneuvosto. Valiokunta on sen
1789: asuntotuotantolain mukaisten asuntolainojen vuoksi asettunut puoltamaan käsiteltävänä ole-
1790: ja lisälainojen myöntämisperusteet on pyritty vaan lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen
1791: pitämään samansisältöisinä ja että tätä pyrki- hyväksymistä siltä osin kuin siinä ehdotetaan
1792: mystä voidaankin pitää, tasapuolisuus- ja maankäyttölain mukaisten asuntolainojen myön-
1793: oikeudenmukaisuusnäkökohdat huomioon otta- tämisperusteiden vahvistamisen siirtämistä val-
1794: en, oikeana. tioneuvostolta maatilahallitukselle. Lakiehdo-
1795: Aiemmin valtioneuvosto vahvisti sekä maan- tuksen 7 § :n 2 momenttiin on kuitenkin
1796: käyttölain että asuntotuotantolain mukaisten lisätty asuntotuotantolain 5 §: n 2 momenttia
1797: lisälainojen myöntämisperusteet, mutta vuo- vastaava säännös. Sen mukaan valtioneuvosto
1798: desta 1969 lähtien on asuntotuotantolain mu- voi tarvittaessa antaa määräyksiä perusteista,
1799: kaisten lisälainojen myöntämisperusteet vahvis- joiden mukaan lisälainan myöntämistä koskevia
1800: tanut asuntohallitus, jolloin samalla syntyi eroa- edellytyksiä on harkittava. Sen sijaan valio-
1801: vuutta mainituissa myöntämisperusteissa. Kun kunta katsoo, ettei ole asianmukaista, erilaiset
1802: lakialoitteen mukaan maankäyttölain mukaisten olosuhteet huomioon ottaen, lailla määrätä maan-
1803: lisälainojen myöntämisperusteet, jotka valtio- käyttölain ja asuntotuotantolain mukaisten lisä-
1804: neuvosto edelleenkin vahvistaa, ovat tiukem- lainojen myöntämisperusteita samansisältöisiksi.
1805: mat kuin vastaavat asuntohallituksen vahvista- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1806: mat perusteet, on lakialoitteessa ehdotettu nioittaen ehdottaa,
1807: maankäyttölainoista annetun lain 7 § :n 2 mo-
1808: menttia siten muutettavaksi, että heikossa että lakialoitteeseen n:o 282 sisältyvä
1809: taloudellisessa asemassa olevalle henkilölle voi- lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuulu-
1810: daan asuntolainan lisäksi myöntää asuinraken- vana:
1811:
1812:
1813:
1814: Laki
1815: maankäyttölainoista annetun lain muuttamisesta.
1816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maankäyttölainoista 16 päivänä elokuuta
1817: 1958 annetun lain (354/58) 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä
1818: maaliskuuta 1969 annetussa laissa (198/69), näin kuuluvaksi:
1819:
1820: 7 §. nuksen rakentamista, laajentamista ja perus-
1821: - - - - - - - - - - - - - - korjausta varten sijainniltaan, pohjaratkaisul-
1822: Asuntolainaa voidaan myöntää asuinraken- taan, teknillisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan
1823: 1202/72
1824: 2 1972 Vp.- Lak.al.miet. n:o 15.
1825:
1826: sosiaalisesti ja maatilataloudellisesti tarkoituk- kuin lisälainan suuruus on enintään 30 prosent-
1827: senmukaisten sekä asumiskustannuksiltaan koh- tia hyväksytyn kustannusarvion määrästä.
1828: tuullisten asuntojen aikaansaamiseksi. Asunto- Asunto- ja lisälainaa paremmalla etuoikeudella
1829: lainan lisäksi voidaan hei...\:ossa taloudellisessa mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen määrä saa
1830: asemassa olevalle henkilölle myöntää maatila- mainittujen lainojen kanssa yhteensä olla enin-
1831: hallituksen vahvistamin perustein ( poist.) tään 95 prosenttia vakuuden arvosta. Asunto-
1832: asuinrakennuksen rakentamista varten lisä- lainan avulla rakennettavassa ja laajennetta-
1833: lainaa. Valtioneuvosto voi kuitenkin tarvitta- vassa rakennuksessa olevan asunnon huoneisto-
1834: essa antaa määräyksiä perusteista, joiden mu- ala saa olla enintään 140 neliömetriä.
1835: kaan lisälainan myöntämistä koskevia edelly-
1836: tyksiä on arvosteltava. Asuntolainan samoin
1837:
1838:
1839: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1972.
1840:
1841:
1842:
1843:
1844: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Pulkkinen, Sainio, Seppä, Tikka, Westerholm,
1845: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen- H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen
1846: johtaja Lepistö ja jäsenet Ajo, Järvenpää, Lottanen.
1847: Lillqvist, H. Linna, Mustonen, . Nikkilä,
1848: 1
1849:
1850: 1
1851:
1852: 1
1853:
1854: 1
1855:
1856: 1
1857:
1858: 1
1859:
1860: 1
1861:
1862: 1
1863:
1864: 1
1865:
1866: 2 1
1867:
1868: 1
1869:
1870: 1
1871:
1872: 1
1873: 1
1874: 1
1875:
1876: 1
1877: 1
1878:
1879: 1
1880: 1
1881: 1
1882:
1883: 1
1884: 1
1885:
1886: 1
1887: 1
1888: 1
1889:
1890: 1
1891: 1
1892:
1893: 1
1894: 1972 Vp.- Toiv. al. miet. n:o 1.
1895:
1896:
1897:
1898:
1899: K u 1k u 1a i t o s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 2 vii-
1900: den toivomusaloitlleen johdosta, jotka ~oskevat valtionrtmtatei-
1901: den paikallisluon:toista henkilöliikenne1ltä.
1902:
1903: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 osien ,kannattamattoman henkilöpaikallisliiken-
1904: päivältä maaliskuuta 1972 lähettänyt kulkulai- teen supistaminen tapauksissa, joissa liikenne
1905: tosvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi oli 'joustavammin hoidettavissa muiden kulje-
1906: 1) ed. Kortesalmen ym. toivomusaloitteen n:o tusmuotojen avulla, ja kun rautatiehallituksen
1907: 2427 Pohjois-Suomen rautatieliikenteen tehos- tarkoituksena oli supistaa tällaista liikennettä
1908: tamisesta, 2) ed. Mänttärin ym. toivomusaloit- 23 päivänä toukokuuta 1971 alkavana aika-
1909: teen n:o 2533 rautateiden henkilöliikenteen taulukautena 2 800 junakilometriä, liikenne-
1910: ylläpitämisestä supistamattomana, 3) ed. Reko- ministeriö kehoitti 2 päivänä helmikuuta 1971
1911: sen ym. toivomusaloitteen n:o 2630 valtion- rautatiehallitusta pidättäytymään suunnitelluist,a
1912: rautateiden saattamisesta osallistumaan Tampe- supistuksista. Vaikka ministeriö piti supistus-
1913: reen seudun juLkisen liikenteen tehostamistoi- suunnitelmaa rautatietaloudellisesti perusteltu-
1914: menpiteisiin, 4) ed. Sinisalon ym. toivomus- na, se katsoi, ettei suunnitelmaa yleisistä yh-
1915: aloitteen n:o 2676 valtionrautateiden henkilö- teiskuntapoliittisista syistä ollut toteutettava,
1916: liikenteen lisäämisestä Kaakkois-Suomessa, ja ennenkuin oli selvitetty, millä tavoin valtion-
1917: 5) ed. Tarjanteen ym. toivomusaloitteen n:o rautateiden henkilöpaikallisliikenne olisi tarkoi-
1918: 2713 toimenpiteistä rautateiden paikallisen tuksenmukaisesti järjestettävä. Liikenneminis-
1919: henkilöliikenteen supistamisen estämiseksi. teriö kehoitti rautatiehallitusta laatimaan perus-
1920: Valiokunta on aloitteiden johdosta kuullut lun laskelman niistä lisäkustannuksista, jotka
1921: asiantuntijoina liikenneministeri Valde Neva- tämän määräyksen johdosta olisi valtionrauta-
1922: laista ,ja rautatiehallituksen pääjohtajaa Esko teiden 'talouden hoidon yleisistä perusteista 19
1923: Rekolaa sekä yliarkkitehti Pertti Meurmania päivänä toukokuuta 1950 annetun lain 5 §:n
1924: Suomen Kaupunkiliitosta, osastopäällikkö 4 momentin mukaan korvattava.
1925: Mauno Kangasniemeä Suomen Kunnallisliitosta, Maaliskuun 18 päivänä 1971 liikenneminis-
1926: johtaja K. J. Brunströmiä Finlands Svenska teriö asetti toimikunnan, jonka tehtäväksi an-
1927: Kommunförbundista, pääsihteeri Unto Keijosta nettiin selvittää, missä laajuudessa oli tarkoi-
1928: ja sihteeri Erl<!ki Kemppistä Rautatieläisten tuksenmukaista hoitaa valtionrautateiden pai-
1929: Liitosta, veturinkuljettaja Lasse Syrjästä Suo- kallisluontoista henkilöliikennettä ottaen huo-
1930: men Veturimiesten Liitosta ja puheenjohtaja mioon eduskunnan edellä mainitun lausuman.
1931: Keijo Rantalaa Rautatievirkamiesliitosta. Komitean mietintö valmistui 15 päivänä helmi-
1932: Vastauksessaan hallituksen esitykseen val- kuuta 1972. Sen suosituksissa muun muassa
1933: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1971 edus- edellytetään, että liikenneministeriö vuosittain
1934: kunta lausui 36 pääluokan 01 momentin koh- harkitsisi, mitkä paikallisliikenneyhteydet .kuna-
1935: dalla, että se edellyttää hallituksen selvittävän kin aikataulukautena ovat sellaisia, joiden ole-
1936: mahdollisuudet valtionrautateiden paikallis- massaolon ministeriö katsoo yhteiskuntapoliit-
1937: luontoisen henkilöliikenteen säilyttämiseksi ja tisista syistä tatpeelliseksi ja joiden rautatie-
1938: kehittämiseksi muuallakin kuin pääkaupungissa taloudellisen alijäämän se on vaLmis korvaa-
1939: ja sen välittömässä läheisyydessä, ottaen huo- maan rautatielaitokselle.
1940: mioon mm. yhteistoiminnan kuntien kanssa. Kun rautatiehallituksen taloussuunnitelman
1941: Paikallisen henkilöliikenteen kannattavuuden vuosille 1972-1978 mukainen henkilöpaikal-
1942: lisäämiseksi olisi myös aikatauluja pyrittävä lisliikenteen supis,tamisohjelma edellytti 28 päi-
1943: tarkistamaan niin, että ne sopisivat entistä pa- vänä toukokuuta 1972 'alkavana aikataulukau-
1944: remmin työntekijöiden ja koululaisten matka- tena 2 500 junakilometrin päivittäistä supista-
1945: aikoihin ja samalla olisivat yhteensovitetut kau- mista, valtioneuvosto, joka katsoi aiheelliseksi
1946: koliikenteen kulkuaikojen kanssa. puuttua asiaan, piti suunnitelmaa yleisistä yh-
1947: Kun rautatiehallituksen hyväksymässä val- teiskuntapoliittisista syistä liian pitkälle mene-
1948: tionrautateiden taloussuunnitelmassa erääksi vänä. Tämän huomioon ottaen rautatiehallitus
1949: tavoitteeksi oli asetettu vähäliikenteisten rata- laati uuden suunnitelman, jonka mukaises,ti
1950: 385/72
1951: 2 1972 Vp.- Toiv. al. miet. n:o 1.
1952:
1953: piakkoin henkilöpaikallisliikennettä supistetaan olisi ensinnä määrättävä rautatiehallitus toistai-
1954: 1 220 junakilometrillä vuorokaudessa. Liiken- seksi pidättäytymään enemmistä henkilöliiken-
1955: neministeriö puolestaan asetti 26 päivänä huh- teen supistuksista. Samalla olisi uuden toimi-
1956: tikuuta 1972 uuden toimikunnan, jonka tehtä- kunnan tehtävämäärittelyä tarkennettava ja
1957: vänä on selvittää, mitkä valtionrautateiden pai- suunnattava työ sen selvittämiseen, miten val-
1958: kallisliikenneyhteydet ovat taloudellisuusvaati- tionrautateiden paikallisluontoista benkilolii-
1959: mukset, riittävän kuljetuspalvelusten tarjonnan kennettä voitaisiin säilyttää ja kehittää. Valio-
1960: ja muut yhteiskuntapoliittiset syyt huomioon kunta on nimittäin sitä mieltä, että jos tavoit-
1961: ottaen tarpeen. Erityisesti toimikunnan on sel- teeksi asetetaan kaikkien kansalaisten mahdol-
1962: vitettävä keväällä 1973 'alkavan uuden aika- lisuus päästä liikkumaan joukkokuljetuksiin
1963: taulukauden paikallisliikenteen supistamisma<h- käytettävillä yleisillä kulkuneuvoilla, joiden tu-
1964: dollisuudet. Toimikunnan tulee myös tehdä eh- 1ee tässä palvelutehtävässään täydentää toi-
1965: dotus niistä toimenpiteistä, jotka tarvitaan hen- siaan, käynnissä olevan selvitystyön tuloksena
1966: kilöliikennepalvelusten kohtuullisen laatutason saatetaan päätyä lähtökohtiin, jotka avaavat ai-
1967: säilyttämiseksi li1kennesupistusten kohteeksi van uudet näkymät myös valtionrautateiden
1968: joutuvilla alueilla ottaen huomioon rautatielii- henkilöpaikallisliikenteen säilyttämiselle ja ke-
1969: kenteen ohella myös tieliikenteen tarjoamat hittämiselle sekä sitä palvelevan rataverkon ja
1970: mahdollisuudet. liikkuvan kaluston uudistamiselle. Tällaisella
1971: Valiokunnassa käsittelyn pohjana olevat toi- selvitystyöllä on mahdollista tasapainoisesti
1972: vomusaloitteet kuvastelevat sitä yleistä huoles- hahmoitella myös valtion tukitoimenpiteitä hen-
1973: tumista, joka ilmenee eri puolilla rataverkkoa, kilöliikennettä haitaville kuljetu:smuodoille.
1974: varsinkin :kehitysalueilla, sen johdosta, että rau- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
1975: tatiehallituksen toimenpiteet rautateiden paikal- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
1976: lisluontoisen henkilöliikenteen supistamiseksi toivomuksen,
1977: ja lopettamiseksi ovat ·saaneet edetä varsin pit-
1978: källe. Yleinen käsitys on, että nämä suunni- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
1979: teLmat rakentuvat yksinomaan rautatietaloudel- menpiteisiin valtionrautateiden paikallis-
1980: listen näkökohtien huomioon ottamiselle. Edus- luontoisen henkilöliikenteen enempien
1981: kunnan lausuma, jonka on katsottava painot- supistusten pysäyttämiseksi toistaiseksi
1982: tavan valtionrautateiden henkilöpaikallisliiken- ja kunnes eduskunnalle on varattu ti-
1983: teen säilyttämisen ja kehittämisen mahdolli- laisuus perusteellisen selvityksen poh-
1984: suuksien sdvittämisen tarpee1lisuutta, ei näytä jalta määritellä, missä määrin valtion-
1985: hillitsevän pyrkimystä nopeuttaa supistuksia. rautateiden paikallisluontoista henkilö-
1986: Liikenneministeriön asettaman komitean mie- liikennettä on säilytettävä ja kehitet-
1987: tintö ei myöskään tarjoa riittävää ja erilaiset tävä, minkälaisissa tapauksissa ybteis-
1988: näkökohdat huomioon ottavaa aineistoa kan- kuntapoliittisten seikkojen on katsot-
1989: nanotolle, miten puheena olevan liikenteen tava puoltavan rautatietaloudellisesti
1990: hoito olisi järjestettävä. Liikenneministeriön kannatlamaNomankin liikenteen ylläpi-
1991: asettaman uuden toimikunnan tehtävämääritte- tämistä suorittamalla korvausta yleisisfij
1992: lyssä näytään niin ikään erityistä painoa koh- varoista ja missä laajuudessa paikallis-
1993: distettavan vuoden 1973 aikataulukauden pai- luontoisen liikenteen hoitamiseksi rata-
1994: kallisliikenteen supistamismahdollisuuksille. Tä- verkon ja liikkuvan kaluston uudista-
1995: män vuoksi valiokunnan mielestä va1litsevan mista on suoritettava.
1996: levottomuuden tyynnyttämiseksi hallituksen
1997: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1972.
1998:
1999:
2000: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Jokinen, Knuuttila, Koskinen, Loikkanen, Pa-
2001: neet osaa puheenjohtaja Saarto, varapuheenjoh- junen, Poutanen ja Procope sekä varajäsenet
2002: taja Niinikoski, jäsenet Asunmaa, Haapasalo, A-L. Jokinen, Rantala, Taipale ja Volotinen.
2003: Hokkanen, Huotari, Hävkönen, Jaatinen, P.
2004: 1972 Vp. - Edusk. toivomus - Toiv. al. miet. n:o 1.
2005:
2006:
2007:
2008:
2009: E d u s k u n n a n t o i v o m u s valtionrautateiden paikallis-
2010: luontoisesta henkilöliikenteestä.
2011:
2012: Eduskunnassa on tehty toivomusaloitteita, jalta määritellä, missä määrtn valtion-
2013: tka koskevat valtionrautateiden paikallisluon- rautateiden paikallisluontoista h.enkilö-
2014: ista henkilöliikennettä, ja Eduskunta, jolle liikennettä on säilytettävä ja kehitet-
2015: LIIkulaitosvaliokunta on asiasta antanut mie- tävä, minkälaisissa tapauksissa yhteis-
2016: ltönsä n:o 2, on päättänyt lausua toivomuk- kuntapoliittistlen seikkojen on katsot-
2017: n, tava puoltavan rautatietaloudellisesti
2018: että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- kannatbamattomankin liikenteen ylläpi-
2019: menpiteisiin valtionmutateiden paikallis- tämistä suorittamalla korvausta yleisistä
2020: luontoisen henkilöliikenteen e~mpien varoista ja missä laajuudessa patkallis-
2021: supistusien pysäyttämiseksi toistaiseksi luontoisen liikenteen hoitamiseksi rata-
2022: ja kunnes Eduskunnalle on varattu tilai- verkon ja liikkuvan kaluston uudista-
2023: suus perusteellisen selvityks:en poh- mista on suoritettava.
2024: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1972.
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: /72
2030: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 2.
2031:
2032:
2033:
2034:
2035: Laki v a 1i o kunnan mietintö n:o 7 toivomus-
2036: aloitteen johdosta, joka koskee avio- ja asumuseroa koskevan
2037: lainsäädännön muuttamista sovittelua koskevalta osalta.
2038:
2039: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 erillisin lainsäädäntötoimenpitein, ellei siihen
2040: päivältä maaliskuuta 1972 lähettänyt lakivalio- ole erittäin painavia syitä. Näin ollen olisi toi-
2041: kuntaan valmisteltavaksi ed. Katajavuoren ym. vomusaloitteessakin tarkoitetun asian osalta
2042: toivomusaloitteen n:o 71, jossa on ehdotettu odotettava mainitun komitean selvitystä ja kan-
2043: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hal- nanottoa.
2044: litus ryhtyisi toimenpiteisiin avio- ja asumus- Asiaa valiokunnassa käsiteltäessä on todettu,
2045: eroa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi si- että asumuseron saamiseksi tarvittavaa sovitte-
2046: ten, että sovittelu ei ole myöskään välttämätön lua koskevat säännökset ovat nykyisessä muo-
2047: siinä tapauksessa, jolloin kumpikaan puoliso ei dossaan epäonnistuneet. Sovittelu suoritetaan
2048: pyydä sovittelua. Valiokunnassa on asiantunti- nykyisten säännösten mukaan vasta sitten, kun
2049: jana ollut kuultavana avioliittolakikomitean pu- puolisot ovat jo vakuuttuneet avioliiton jatka-
2050: heenjohtaja oikeusneuvos Martti Miettinen. misen mahdottomuudesta. Kuten aloitteen pe-
2051: Valtioneuvosto on 19 päivänä marraskuuta rusteluissa todetaan, voi toinen puoliso myös
2052: 1970 asettanut avioliittolakikomitean, jonka estää sovittelun jäämällä pois sovittelutilaisuuk-
2053: tehtävänä on tarvittavin osin yhteistyössä mui- sista ja siten esim. kiusantekomielessä aiheut-
2054: den perheoikeuden alalla toimivien komiteoi- taa kärsimystä toiselle puolisolle. Valiokunta
2055: den kanssa sekä seuraten Tanskassa ja Ruot- onkin asettunut sille kannalle, että sovittelua
2056: sissa tapahtuvaa avioliittolain uudistustyötä val- koskevat avioliittolain säännökset on uudistet-
2057: mistaa ehdotus sellaisiksi avioliittolakiin sekä tava perusteellisemmin kuin toivomusaloitteessa
2058: siihen liittyviin lakeihin tehtäviksi muutoksiksi, on esitetty. Koska sovittelusäännösten uudista-
2059: joita komitea pitää tarpeellisina. Valiokunnalle mista koskeva lainvalmistelutyö on jo aloitettu
2060: annetun ilmoituksen mukaan komitea tulee ja edistynyt varsin pitkälle, ei valiokunta ole
2061: antamaan ns. periaatemietinnön vuoden 1972 katsonut olevan aihetta ehdottaa eduskunnan
2062: loppuun mennessä. Mietintö tulee sisältämään hyväksyttäväksi asiaa koskevaa toivomusta mai-
2063: komitean kannanoton mm. aloitteessa tarkoite- nitun aloitteen pohjalta.
2064: tussa asiassa. Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
2065: Mainitun komitean asettamisen johdosta va- nioittaen ehdottaa,
2066: liokunta pitää tarkoituksenmukaisena, ettei
2067: avioliittolakia ja siihen liittyviä säännöksiä että toivomusaloite n:o 71 hylättäi-
2068: muutettaisi ennen komitean työn valmistumista siin.
2069: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1972.
2070:
2071:
2072:
2073:
2074: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- T. T. Koivisto, Korpinen, Koskenniemi, Leh-
2075: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheenjoh- tinen, E. Nieminen, Pihlajamäki, Suokas ja
2076: taja Karkinen, jäsenet Asunta, Friberg, Huo- Työläjärvi sekä varajäsen Veikko Turunen.
2077: tari, Hyvönen, Karhuvaara, Aino Karjalainen,
2078:
2079:
2080:
2081:
2082: 525/72
2083: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 3.
2084:
2085:
2086:
2087:
2088: Laki v a 1i o kunnan mietintö n:o 10 toivomus-
2089: aloitteen johdosta, joka koskee ulkomaalaisen oikeutta hankkia
2090: kiinteää omaisuutta Suomessa koskevien määräysten muutta-
2091: mista.
2092:
2093: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 ehdotettu tarkistettavaksi lupajärjeste1mää. Tästä
2094: päivältä maaliskuuta 1972 Jähettänyt lakivalio- huolimatta luvan hakemisesta aiheutunee jatku-
2095: kuntaan valmisteltavaksi ed. Teirin ym. toivo- vasti hankaluutta jo sen vuoksi, että luvan
2096: musaloitteen n:o 105, jossa on ehdotettu edus- hankkimisen tarpeellisuus ei monesti ole ulko-
2097: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus maalaisen ostajan tiedossa. Jos lupamenettely
2098: kiireesti ryhtyisi toimenpiteisiin ulkomaalaisen säilytetään edelleen mm. aloitteen perusteluissa
2099: oikeutta hankkia kiinteää omaisuutta Suomessa mainittujen Ruotsissa asuvien entisten Suomen
2100: tlroskevan lain säännösten muuttamiseksi siten, !kansalaisten osalta, tämä saattaa olla yhtenä
2101: että entinen Suomen kansalainen säilyttäisi esteenä heidän palaamiselleen Suomeen.
2102: oikeutensa hankkia kiinteää omaisuutta maasta, Lakivaliokunta on asettunut periaatteessa
2103: ja antaisi asiasta esityksen eduskunnalle. Valio- sille kannalle, että Ruotsiin muuttaneiden entis-
2104: kunnassa ovat asiantuntijoina olleet !kuultavina ten Suomen kansalaisten olisi saatava hankkia
2105: lainsäädäntöneuvos Kalevi Airaksinen oikeus- kiinteätä omaisuutta Suomesta ilman lupamenet-
2106: ministeriöstä, professori Ve~o 0. Hyvönen, telyä. Kun eri maiden kansalaisia ei voida aset-
2107: hallitussihteeri Kauko Rouhos sisäasiainministe- taa tässä suhteessa eri asemaan, olisi sanottu
2108: riöstä ja Helsingin kaupungin julkinen notaari, oikeus ulotettava kaikkiin entisiin Suomen kan-
2109: varatuomari Väinö Välilä. salaisiin. Tällaista oikeutta ei kuitenkaan voi-
2110: Ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeu- taisi myöntää rajoittamattomana, koska edellä
2111: desta omistaa ja hallita :kiinteätä omaisuutta ja mainitun lain tavkoitus rajoittaa ulkomaalaisten
2112: osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 anne- oikeutta omistaa kiinteätä omaisuutta Suomessa
2113: tussa laissa (219/39) ei ole säännöksiä siitä, silloin vaarantuisi. Mikäli entisen Suomen kan-
2114: millä edellytyksillä ulkomaalaiselle voidaan salaisen tarkoituksena on siirtyä takaisin Suo-
2115: antaa lupa omistaa tai hallita !kiinteää omai- meen ja hankkia sen vuoksi itselleen kiin-
2116: suutta Suomessa. Lakivaliokunnan saaman tie- teistö asumista tai es1m. maatalousammatin har-
2117: don mukaan valtaosa sanotun lain perusteella joittamista varten eikä hankittava alue ole
2118: tehtävistä lupahakemuksista on Ruotsissa asu- suuri, ei ole aihetta säilyttää lupamenettelyä
2119: vien entisten Suomen kansalaisten tekemiä ja hänen kohdaltaan. Vastaavasti olisi suhtaudut-
2120: hakemukset koskevat yleensä loma-asunnon tava pienten alueiden hankkimiseen loma-asun-
2121: hankkimista Suomesta. Eräissä tapauksissa kiin- noksi Suomessa. Näin ollen entisen Suomen
2122: teistö hankitaan asunnoksi tai maanviljelyksen kansalaisen osalta olisi luovuttava lupamenet-
2123: harjoittamista varten asianomaisen hakijan telystä vain sellaisissa tapauksissa, jolloin kiin-
2124: aikoessa palata takaisin Suomeen. Tällaisissa teistön hankkimisella Suomesta on hyväksyt-
2125: tapauksissa määräajassa tehty lupahakemus on tävä tarkoitus eikä kysymys ole suurista maa-
2126: yleensä hyväksytty. alueista. Lupajärjestelmästä luopuminen tällai-
2127: Edellä mainitussa laissa säädetty lupajärjes- sissa tapauksissa luonnollisesti edellyttää, että
2128: telmä on osoittautunut kohtuuttomaksi mm. luodaan tarvittava valvontajärjestelmä rajoituk-
2129: siinä, että kiinteä omaisuus, jonka omistami- sien noudattamista varten. Ehdotettu järjes-
2130: seen ulkomaalainen ei ole määräajassa hakenut telmä olisi omiaan edistämään aloitteen perus-
2131: lupaa, on ollut määrättävä myytäväksi huuto- teluissa esitettyä tavoitetta helpottaa ulkomaille
2132: kaupalla. Hallituksen esityksessä n:o 84, josta siirtyneiden entisten Suomen kansalaisten pa-
2133: lakivaliokunta on antanut mietinnön n:o 9, on luuta Suomeen.
2134: 607/72
2135: 2 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 3.
2136:
2137: Edellä olevaan viitaten Jakivaliokunta kun- ;a osakkeita annetun lain säännöksiä
2138: nioittaen ehdottaa toivomusaloitteen n:o 105 siten, että entisellä Suomen kamalaisella
2139: pohjalta eduskunnan hyvälksyttäväksi toivomuk- olisi määrätyin edellytyksin oikeus hank-
2140: sen, kia tai hallita kiinteää omaisuutta Suo-
2141: messa ilman valtioneuvoston lupaa, sekä
2142: että hallitus kiireellisesti selvityttäisi, selvityksen ;ohtaessa myönteiseen tulok-
2143: onko mahdollista muuttaa ulkomaalais- seen antaisi asiasta esityksen Eduskun-
2144: ten ja eräiden yhteisöjen oikeudesta nalle.
2145: omistaa ja hallittt kiinteätä omaisuutta
2146: Helsingissä 13 päivänä kesälkuuta 1972.
2147:
2148:
2149:
2150:
2151: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- T. T. Koivisto, Korpinen, Koskermiemi, Lehti-
2152: neet osaa pubeenjohtaja Teir, varapuheenjoh- nen, E. Nieminen, Pihlajamäki, Pohjonen, Sal-
2153: taja Friberg sekä jäsenet Asunta, Hyvönen, men,kivi ja Suokas.
2154: 1972 Vp. - Edusk. toivomus - Toiv.al.miet. n:o 3.
2155:
2156:
2157:
2158:
2159: Eduskunnan toivomus ulkomaalaisen oikeutta
2160: hankkia kiinteää omaisuutta Suomessa koskevien määräysten
2161: muuttamisesta.
2162:
2163: Eduskunnassa on tehty ,toivomusaloite, joka omistaa ;a hallita kiinteätä omaisuutta
2164: koskee ulkomaalaisen oikeutta hankkia kiinteää ja osakkeita annetun lain säännöksiä
2165: omaisuutta Suomessa koskevien määräysten siten, että entisellä Suomen kansalaisel-
2166: muuttamista, ja Eduskunta, jolle Lakivalio- la olisi määrätyin edellytyksin oikeus
2167: l.runta on asiasta antanut mietintönsä n:o 10, hankkia tai hallita kiinteää omaisuutta
2168: on päättänyt lausua toivomuksen, Suomessa ilman valtioneuvoston lupaa,
2169: sekä selvityksen johtaessa myönteiseen
2170: että Hallitus kiireellisesti selvityttäi- tulokseen antaisi asiasta esityksen Edus-
2171: si, onko mahdollista muuttaa ulkomaa- kunnalle.
2172: laisten ia eräiden yhteisöjen oikeudesta
2173: Helsingissä 20 päivänä !kesäkuuta 1972.
2174:
2175:
2176:
2177:
2178: 680/72
2179: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 4.
2180:
2181:
2182:
2183:
2184: Ta 1 o usva 1 i o kunnan mietintö n:o 8 toivomus-
2185: aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan ottamista vuo-
2186: den 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen.
2187:
2188: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein vii- ed. P. Jokisen ym. toiv.al. n:o 708, jossa on
2189: me maaliskuun 28 päivältä lähettänyt talous- ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2190: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi seu- mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja
2191: raavat toivomusaloitteet: menoarvioesitykseen määrärahan huumausainei-
2192: ed. Aron ym. toiv.al. n:o 667, jossa on eh- den käytön vastustamista koskevan koulutus-
2193: dotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, ja tiedotusohjelman laatimiseksi opettajille ja
2194: että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja me- kasvattajille,
2195: noarvioesitykseen 300 000 markan määrärahan ed. Järvenpään ym. toiv.al. n:o 717, jossa
2196: avohoidon keinomunuaisasemien perustami- on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2197: seksi Helsinkiin ja Jyväskylään, vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
2198: ed. Aron ym. toiv.al. n:o 668, jossa on eh- ja menoarvioesitykseen riittävän määrärahan
2199: dotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, Satakunnan keskussairaalan peruskorjaus- ja
2200: että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja me- laajennussuunnitelman toteuttamista varten,
2201: noarvioesitykseen 200 000 markan määrärahan ed. Katajavuoren ym. toiv.al. n:o 723, jossa
2202: munuaistautipotilaiden hoitoratkaisun toteutta- on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2203: misen aloittamista varten, vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
2204: ed. Ehrnroothin ym. toiv.al. n:o 675, jossa ja menoarvioesitykseen määrärahan lyhytaalto-
2205: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi- yleisradioaseman laitteita varten,
2206: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
2207: ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 729, jossa on
2208: ja menoarvioesitykseen määrärahat lääkintö- ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2209: hallituksen terveydenhoito-osastolle perustetta- mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja
2210: via toksikologin, eläinlääkärin ja ravintokemis- menoarvioesitykseen riittävän suuruisen määrä-
2211: tin virkoja varten,
2212: rahan päihtyneiden selviämisaseman perustami-
2213: ed. Remmin ym. toiv.al. n:o 683, jossa on seksi Helsinkiin,
2214: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2215: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo· ja ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 730, jossa on
2216: menoarvioesitykseen riittävän määrärahan Kai- ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2217: nuun sairaanhoito-oppilaitoksen uudisraken- mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja
2218: nuksen rakennustöiden aloittamiseksi, menoarvioesitykseen määrärahan Seinäjoen kes-
2219: ed. Hemmin ym. toiv.al. n:o 684, jossa on kussairaalan rakennustöiden aloittamiseen,
2220: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 731, jossa on
2221: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2222: menoarvioesitykseen 500 000 markan määrä- mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
2223: rahan Rovaniemelle sijoitettavan Lapin sairaan- ja menoarvioesitykseen tarvittavan suuruisen
2224: hoito-oppilaitoksen suunnittelua ja rakennus- määrärahan Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitok-
2225: töiden aloittamista varten, sen koulutalon suunnittelua ja rakennustöiden
2226: ed. P. Jokisen ym. toiv.al. n:o 707, jossa on aloittamista varten,
2227: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- ed. Koskenniemen ym. toiv.al. n:o 738,
2228: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi
2229: menoarvioesitykseen määrärahan myönnettä- toivomus, että hallitus ottaisi valtion vuoden
2230: väksi Allergialiitto-Allergiförbundet r.y:lle al- 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
2231: lergiasairauksista tehtävää valistusta varten, Aavasaksan matkailuhotellin rakentamiseen,
2232: 954/72
2233: 2 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 4.
2234:
2235: ed. Laation ym. toiv.al. n:o 742, jossa on markkaa valtionavuksi raittiustyöhön sekä al-
2236: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- koholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäi-
2237: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja syyn,
2238: menoarvioesitykseen määrärahan Korsuveljien ed. Väinö Turusen toiv.al. n:o 831, jossa
2239: Kuntosäätiölle Keski-Suomen kuntouttamislai- on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2240: toksen tukemiseen, vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
2241: ed. Linkolan ym. toiv.al. n:o 758, jossa on ja menoarvioesitykseen 1 200 000 markan mää-
2242: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- rärahan jaettavaksi halpakorkoisina lainoina
2243: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja Saimaan Laivamatkat Oy:lle ja muille järvi-
2244: menoarvioesitykseen määrärahan avustukseksi matkailua palveleville laivaliikenteen harjoitta-
2245: Allergialiitto-Allergiförbundet r. y: lle allerg ia- jille uuden laivakaluston hankkimista varten,
2246: sairauksista tehtävää valistusta varten, ed. Väinö Turusen toiv.al. n:o 832, jossa on
2247: ed. Mäki-Hakolan ym. toiv.al. n:o 768, jossa ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2248: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi- mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja
2249: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- menoarvioesitykseen 500 000 markan määrä-
2250: ja menoarvioesitykseen 10 milj. markkaa Sei- rahan avustuksiksi matkailua palveleville lai-
2251: näjoen keskussairaalan rakentamista varten, valiikenteen harjoittajille,
2252: ed. Mäki-Hakolan ym. toiv.al. n:o 769, jossa ed. Vainion ym. toiv.al. n:o 838, jossa on
2253: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi- ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2254: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- mus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, että
2255: ja menoarvioesitykseen 200 000 mk Seinäjoen v. 1973 tulo- ja menoarvioon otettaisiin
2256: sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamista varten, 650 000 markan määräraha käytettäväksi Kor-
2257: ed. Niinikosken ym. toiv.al. n:o 772, jossa suveljesten Kuntosäätiön laitoksen rakennuslai-
2258: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi- nojen maksuun ja että v. 1973 tulo- ja meno-
2259: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- arvioon otettaisiin 520 000 markan määräraha
2260: ja menoarvioesitykseen 500 000 markkaa val- säätiön laitoksen rakennuslainojen korkotukena
2261: tionavuksi köyhien kuntien kunnaneläinlääkä- käytettäväksi,
2262: rien virka-asuntojen rakentamiskustannuksiin, ed. Vaittisen ym. toiv.al. n:o 851, jossa on
2263: ed. Saimon ym. toiv.al. n:o 793, jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2264: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja
2265: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän määrärahan
2266: menoarvioesitykseen 650 000 markan määrä- Joensuun kaupunginsairaalan rakentamista var-
2267: rahan käytettäväksi Korsuveljesten Kuntosää- ten,
2268: tiön laitoksen rakennuslainojen maksuun ja
2269: 520 000 markan määrärahan säätiön laitoksen ed. Vaittisen ym. toiv.al. n:o 852, jossa on
2270: rakennuslainojen korkotukena käytettäväksi, ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2271: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja
2272: ed. Tarjanteen ym. toiv.al. n:o 819, jossa on menoarvioesitykseen määrärahan käytettäväksi
2273: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen suorittaman
2274: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja tutkimustoiminnan tukemiseen,
2275: menoarvioesitykseen 10 miljoonan markan mää-
2276: rärahan matkailun edistämiseen, ed. P. Vennamon ym. toiv.al. n:o 861, jossa
2277: ed. Tikan ym. toiv.al. n:o 820, jossa on eh- on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2278: dotettu eduskunnan hyvä·ksyttäväksi toivomus, vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
2279: että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo- ja meno- ja menoarvioesitykseen riittävän määrärahan
2280: arvioesitykseen määrärahan ulkomaille suunna- Suomen Poliohuollon ylläpitämän Hoivakoti
2281: tun radio- ja televisiotoiminnan aiheuttamien Kaislarannan tukemiseen ja
2282: kulujen peittämiseksi ja ryhtyisi toimenpitei- ed. S. Westerlundin ym. toiv.al. n:o 881,
2283: siin am-asemien uusimiseksi sekä asemien jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttä-
2284: käyttömenojen korvaamiseksi, väksi toivomus, että hallitus ottaisi vuoden
2285: ed. Veikko Turusen ym. toiv.al. n:o 830, 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen 400 000
2286: jossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttä- markan määrärahan avoterveydenhoitoon kes-
2287: väksi toivomus, että hallitus ottaisi vuoden kittyvän tutkimuslaitoksen perustamiseksi Es-
2288: 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen 3 024 500 pooseen.
2289: Rauenneet toivomusaloitteet. 3
2290:
2291: Sen johdosta, ettei valiokunta ole ehtinyt että toivomusaloitteet n:ot 667, 668,
2292: käsitellä edellä mainittuja aloitteita ennen kuin 675, 683, 684, 707, 708, 717, 723, 729
2293: hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi -731, 738, 742, 758, 768, 769, 772,
2294: vuodelle 1973 annettiin eduskunnalle, valio- 793, 819, 820, 830--832, 838, 851,
2295: kunta kunnioittaen ehdottaa, 852, 861 ja 881 katsottaisiin rauen-
2296: neiksi.
2297: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1972.
2298:
2299:
2300:
2301:
2302: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- täri, Paasivuori, Pohjonen, Räsänen, Sutinen,
2303: neet osaa puheenjohtaja Vilponiemi, jäsenet P. Tiekso (osittain) ja Vaittinen-Kuikka sekä va-
2304: Jokinen, Kauppi, Lattula, Myyryläinen, Mänt- rajäsenet Lankinen ja Taipale.
2305: 1972 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 5.
2306:
2307:
2308:
2309:
2310: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
2311: n:o 19 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa hukkakauran
2312: torjunnan lainsäädännöllistä järjestämistä.
2313:
2314: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 tunnai.sesta esiintymisestä suurta vahinkoa, kos-
2315: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja ka siemenviljely on tällöin lopetettava ainakin
2316: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti !käsitel- muutamiksi vuosiksi. Tämän vuoksi ja kun hulk-
2317: täväksi ed. Mattilan ym. toivomusaloitteen n:o .k!akauraa on levinn}lit huomattavalle osalle sie-
2318: 1510, jossa on ehdotettu eduskunnan pääettä- mentuotantoalueen tiloista, on toivomusaloit-
2319: väksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireelli- teessa ehdotettu ryhdyttäväksi pikaisiin toimen-
2320: sesti toimenpiteisiin lainsäädännön aikaansaaml- piteisiin hukkakauran torjuntaa koskevan lain-
2321: saamiseksi hukkakauran torjuntaa varten. Kuul- säädännön aikaansaamiseksi. Samalla aloitteessa
2322: tuaan asiantuntijoina agronomi Olli Rekolaa on viitattu siihen, että tällainen lainsäädäntö
2323: maa- ja mesätalousministeriöstä, agronomi on jo voimassa pohjoismaista Ruotsissa, Nor-
2324: Juhani Käihköä maatilahaLlituksesta, professori jassa ja Tanskassa.
2325: Leo Yllöä Vffition siementarbstuslaitoksesta, Saamiensa selvitysten perusteella valiokunta
2326: agronomi Juhani Karjalaista Valtion Viljavaras- yhtyy kä~iteltävänä !Olevan toivomusaloitteen pe-
2327: tosta, agronomi Jaakko Jys:kettä Maata:lous.kes- rusteluissa lausuttuun ja on näin ollen sitä miel-
2328: kusten Liitostla ja agronomi Ensio Oilaa Maa- taä että hatllituksen olisi kiireellisesti selvitet-
2329: taloustuottajain Keskusliitosta valiokunta esit- tävä, m.in!kälaisiin toimenpiteisiin hukikakauran
2330: tää seu:raavaa. torjumiseksi olisi ryhdyttävä.
2331: Käsitdtävänä olevan toivomusaloitteen perus- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2332: telujen mukaan on !kaupassa myytävälle siemen- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
2333: tavamlle asetettu vaatimus, että siinä ei saa toivomuksen,
2334: esiintyä hukkakautan siemeniä. Tästä on ollut
2335: seurauksena, että viljelysopimuksiin on otettu että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
2336: ehto, jonka mukaan ne siemenviljelykset tulevat minkälaisiin toimenpiteisiin hukkakauran
2337: hylätytiksi, joilta kasvukauden aikana suorite- torjumiseksi olisi ryhdyttävä ja, mikäli
2338: tuissa viljelystarkastuksissa on löydetty hukka· toimenpiteet edellyttävät lain säätämis-
2339: kauraa. Nimenomaan siementuotantoon erikois- tä, antaisi eduskunnalle sellaisen esityk-
2340: tuneille tiloille koituukin hukkakauran jopa sa- sen, johon selvitys antaa aihetta.
2341: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1972.
2342:
2343:
2344:
2345:
2346: Asian käsirt:telyyn valiokunnassa cvat ottaneet kinen, Sainio, Seppä, Westerholm, H. Wester-
2347: osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Asunmaa, lund ja Vilmi.
2348: Järvenpää, H. Linna, Mustonen, Nikkilä, Pul!k-
2349:
2350:
2351:
2352:
2353: 1008/72
2354: 1972 Vp.- Edusk. toiv.- Toiv.al.miet. n:o 5.
2355:
2356:
2357:
2358:
2359: Eduskunnan toivomus hukkakauran torjunnan
2360: lainsäädännöllisestä järjestämisestä.
2361:
2362:
2363: Eduskunnassa on tehty toivomusaloite, joka että Hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
2364: tarkoittaa toimenpiteisiin ryhtymistä lainsää- minkälaisiin toimenpiteisiin hukkakau-
2365: dännön aikaansaamiseksi hukkakauran torjun- ran torjumiseksi olisi ryhdyttävä ja, mi-
2366: taa varten, ja Eduskunta, jolle Maa- ja metsä- käli toimenpiteet edellyttävät lain sää-
2367: talousvaliokunta on asiasta antanut mietintönsä tämistä, antaisi Eduskunnalle sellaisen
2368: n:o 19, on päättänyt lausua toivomuksen, esityksen, johon selvitys antaa aihetta.
2369: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
2370:
2371:
2372:
2373:
2374: 1276/72
2375: j
2376: j
2377: j
2378: j
2379: j
2380: j
2381: j
2382: j
2383: j
2384: j
2385: j
2386: j
2387: j
2388: j
2389: j
2390: j
2391: j
2392: j
2393: j
2394: j
2395: j
2396: j
2397: j
2398: j
2399: j
2400: j
2401: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 6.
2402:
2403:
2404:
2405:
2406: P u o 1 u s t u s a s i a i n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o
2407: 2 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat toivomuksen
2408: esittämistä hallitukselle määrärahan ottamiseksi vuoden 197.3
2409: tulo- ja menoarvioesitykseen.
2410:
2411: Eduskunta on päätöspöytäikirjan ottein maa- määrärahasta 11majoen lääikintävarikon raken-
2412: liskuun 28 päivältä 1972 lähettänyt puolustus- nustöiden aJoittamista varten, ja
2413: asiainvailiokunnaJ..Ie valmistelevasti käsiteltä- ed. Saimon ym. toiv.al. n:o 2855 asevarikko
2414: väksi seuraavat toivomusaJ.oitteet: 4:n varastothlojen laajennustöiden aloittami-
2415: ed. P. Jdkisen ym. toiv.al. n:o 2839 määrä- sesta Laukaan Lievestuoree:l:1a.
2416: rahasta Lappeenrannan varuslruntasairaalan ra- Sen johdosta, ettei valiokunta ole ehtinyt
2417: kentamiseen, !käsitellä edeLlä mainittuja aloitteita ennen kuin
2418: ed. Linikolan ym. toiv.al. n:o 2849 määrä- haLlituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi
2419: rahasta vapaaehtoisten maanpuolustoojärjestö- vuodelle 1973 annettiin edus!kunna1le, valio-
2420: jen JJoiminnan tulk:em~seen, kunta kunnioittaen esittää,
2421: ed. Mäkelän ym. toiv.a:l. n:o 2851 määrä-
2422: rahasta Kuuskajasikarin linn~ee..'l etappi- ja että toivomusaloitteet n:o 2839,
2423: asuinraketll11Uiksen töiden aJoittamista varten, 2849, 2851, 2853 ;a 2855 katsottaisiin
2424: ed. Mäki-Halkolan ym. toiv.aJ.. n:o 2853 rauenneiksi.
2425: Helsingissä .30 päivänä marraskutua 1972.
2426:
2427:
2428:
2429:
2430: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- mies, Lepistö, Pihlajamäki, SHkaniemi, Suokas,
2431: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara- Taipatle, Tikka, H. Westerlund ja Åsvik sekä
2432: puheenjobtalja Puhakka, jäsenet Fri:berg, Häkä- varajäsen Laine.
2433:
2434:
2435:
2436:
2437: 1068/72
2438: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 7.
2439:
2440:
2441:
2442:
2443: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
2444: n:o 22 viiden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat opis-
2445: toasteisten maatalouden ammattiopistojen perustamista.
2446:
2447: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 opetusministeriö on kuluvan vuoden toukokuus-
2448: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja sa asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on
2449: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- 1) selvittää maatalouden ja siihen läheisesti
2450: täväksi ed. 0. Kankaan ym. toivomusaloitteen liittyvien alojen perustäydennys- ja jatkokoulu-
2451: n:o 1460 jossa on ehdotettu eduskunnan pää- tuksen laatu ja tarve valtakunnallisesti ja alueel-
2452: tettäväksi' toivomus, että hallitus suorituttaisi lisesti ottaen huomioon sekä maatalouspoliitti-
2453: kiirellisesti tutkimuksen Isäntä-Opiston sijoit- set että yleiset koulutuspoliittiset näkökohdat
2454: tamisesta Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoululle sekä tehdä alustava ehdotus niistä periaatteista,
2455: Ilmajoen kuntaan, ed. Karpolan ym. toivomus- joiden mukaisesti nykyistä koulutusta olisi ke-
2456: aloitteen n:o 1462, jossa on ehdotettu eduskun- hitettävä, ja
2457: nan päätettäväksi toivomus, että hallitus ryh- 2) tehdä ehdotus niiksi toimenpiteiksi, joi-
2458: tyisi toimenpiteisiin karjatalousopiston perusta- hin maatalousopetuksen uudistamiseksi olisi
2459: miseksi Koivikon tilalle Kiteelle, ed. Kortesal- ryhdyttävä ja laatia suunnitelma tämän kehit-
2460: men ym. toivomusaloitteen n:o 1477, jossa on tämistoiminnan edellyttämästä lainsäädännöstä.
2461: ehdotettu eduskunnan päätettäväksi toivomus, Toimikunnan tulee saada valmiiksi toimeksi-
2462: että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin Muhok- autonsa 1) kohdan edellyttämä tehtävä 1. 5.
2463: sen Koivikon koulutilan muodostamiseksi opis- 1973 mennessä, jonka jälkeen ministeriön tar-
2464: toasteiseksi maatalousoppilaitokseksi, ed. Lattu· koituksena on täsmentää toimeksiantaa ja an-
2465: lan ym. toivomusaloitteen n:o 1487, jossa on taa ohjeet jatkotyöskentelyä varten. Kun toimi-
2466: ehdotettu eduskunnan päätettäväksi toivomus, kunnan tehtäviin nimenomaan kuuluu maata-
2467: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin Pohjois- lousopetuksen laadun ja tarpeen tutkiminen,
2468: Suomea palvelevan maatalousopiston perustami- mikä tarkoittaa siten myös maatalousoppilaitos-
2469: seksi Muhoksen kunnassa sijaitsevaan Koivikon ten määrän selvittämistä, sisältyvät käsiteltä-
2470: maatalousoppilaitokseen, ja ed. Sepän ym. toi- vinä olevissa toivomusaloitteissa tarkoitetut eh-
2471: vomusaloitteen n:o 1586, jossa on ehdotettu dotukset toimikunnan ensimmäiseen osatehtä-
2472: eduskunnan päätettäväksi toivomus, että halli- vään. Ennen toimikunnan mietinnön valmistu-
2473: tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin opisto- mista ei siten ole syytä ottaa lopullista kantaa
2474: asteisen maatalousoppilaitoksen aikaansaami- toivomusaloitteissa tarkoitettuihin asioihin.
2475: seksi Etelä-Pohjanmaalle. Kuultuaan asiantunti- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2476: jana osastopäällikkö Matti Laamasta ammatti- nioittaen ehdottaa,
2477: kasvatushallituksesta valiokunta esittää seuraa-
2478: vaa. että toivomusaloitteet n:ot 1460,
2479: Valiakunnan saamien selvitysten mukaan 1462, 1477, 1487 ja 1.586 hylättäisiin.
2480: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
2481:
2482:
2483:
2484: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet Seppä, Westerholm, H. Westerlund ja Vilmi
2485: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja sekä varajäsenet Lindeman, Lottanen ja Pu-
2486: Lepistö ja jäsenet Ajo, Asunmaa, Lillqvist, H. hakka.
2487: Linna, Mustonen, Nikkilä, Pulkkinen, Sainio,
2488:
2489:
2490:
2491:
2492: 1078/72
2493: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 8.
2494:
2495:
2496:
2497:
2498: M a a- j a m e t s ä ta 1o u s v a Ii o k u n n a n m i e ti n t ö
2499: n:o 23 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa valtion osan-
2500: otosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin anne-
2501: tun lain uudistamista.
2502:
2503: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 liittyvää kuivatustoimintaa ja kastelua sekä kui-
2504: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja vatusta ja kastelua varten tehtyjen rakennei-
2505: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- mien ja laitteiden kunnossapitoa koskevia rahoi-
2506: täväksi ed. Pihlajamäen ym. toivomusaloitteen tuskysymyksiä ja laatimaan selvitysten johdosta
2507: n:o 1554, jossa on ehdotettu eduskunnan pää- tarpeellisiksi katsottavat säännösehdotukset
2508: tettäväksi toivomus, että hallitus kiireellisesti huhtikuun 30 päivään 1973 mennessä. Kun
2509: ryhtyisi toimenpiteisiin valtion osanotosta eräi- käsiteltävänä olevassa toivomusaloitteessa tar-
2510: den maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin koitetun lain kokonaisuudistus siten on par-
2511: 30. 8. 1963 annetun lain muuttamiseksi ja täy- haillaan vireillä, valiokunta ei katso olevan ai-
2512: dentämiseksi. Kuultuaan asiantuntijoina yli- hetta aloitteessa ehdotetun toivomuksen lausu-
2513: insinööri Eino Ståhlea maatilahallituksesta ja miseen hallitukselle.
2514: toimistopäällikkö Simo Muotialaa vesihallituk- Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2515: sesta valiokunta esittää seuraavaa. nioittaen ehdottaa,
2516: Valiokunnan saaman tiedon mukaan valtio-
2517: neuvosto on viime helmikuun 23 päivänä aset- että toivomusaloite n:o 1554 hylät-
2518: tanut komitean selvittämään maatilatalouteen täisiin.
2519: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
2520:
2521:
2522:
2523:
2524: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet Seppä, Westerholm, H. Westerlund ja Vilmi
2525: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja sekä varajäsenet Lindeman, Lottanen ja Pu-
2526: Lepistö ja jäsenet Ajo, Asunmaa, Lillqvist, H. hakka.
2527: Linna, Mustonen, Nikkilä, Pulkkinen, Sainio,
2528:
2529:
2530:
2531:
2532: 1079/72
2533: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 9.
2534:
2535:
2536:
2537:
2538: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
2539: n:o 24 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Peltosalmen
2540: maamieskoulun rakennusten uusimista.
2541:
2542: EdUJSku:nta on päätöspöytäikirjanottei.n 28 Valiokunnan saamien relvitysten mukaan tul-
2543: iiväJ.tä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja laan toivomusaloitteessa tarkoi~tut rakennus-
2544: etsätalou:svaliotkuntaan v:almistelevasti käsitel- työt aloittamaan ensi vuoden ailikupuolella. Tä-
2545: väksi ed. Martikaisen ym. toivomusaloitteen män vuoksi validkunta ei katso olevan aihetta
2546: o 1509, jossa on ehdotettu eduskThtUlan pää- aloit:teessa ehdo~tun toivomuksen 1ausumiseen
2547: ttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi vi.i- hallitukselle. ·
2548: ·mättä toimenpite1siin Peltosahnen maamies- Edellä lausutun perusteella validkunta kun-
2549: mlu:n rakennusten uudelleen rakentamiseksi. nioittaen ehdottaa,
2550: 1ultuaan asia:ntun djana toimistopäällikkö
2551: Lavo Vehonmäkeä ammatt.iik:asva:tu:shallituk- että toivomusaloite n:o 1509 hylät-
2552: sta ·valiokunta esittää seuraavaa. täisiin.
2553: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1972.
2554:
2555:
2556:
2557:
2558: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- venpää, LiHqvist, H. Linna, Mustonen, Nidclcilä,
2559: et osaa puheenjohtaja Mattila, varapu:heen- Pulkkinen, Sainio, Seppä, Westerholm, H.
2560: 3taja Lepistö ja jäsenet Ajo, Asunmaa, Jär- Westerlund ja Vilmi.
2561:
2562:
2563:
2564:
2565: l8/72
2566: 1972 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 10.
2567:
2568:
2569:
2570:
2571: T o i s en 1 a k i v a li o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 4 yh-
2572: deksän toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat kuorma-
2573: autoilijoiden ja heihin verrattavien työkoneiden omistajien sekä
2574: heidän yhteisöjensä, pääurakoitsijan palveluksessa olevien aliura-
2575: koitsijoiden, muiden pienyrittäjäin sekä työntekijäin aseman tur-
2576: vaamista urakan- tai työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa.
2577:
2578: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 Aloitteet tähtäävät kuorma-autoilijoiden ja
2579: päivältä maaliskuuta 1972 lähettänyt toisen la- muiden heihin verrattavien työkoneiden omis-
2580: kivaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. tajien sekä heidän yhteisöjensä, pääurakoitsijan
2581: Jokelan ym. toivomusaloitteen n:o 2870 kuor- palveluksessa olevien aliurakoitsijoiden, muiden
2582: ma-autoilijain palkkasaatavien turvaamisesta, pienyrittäjien sekä työntekijäin aseman turvaa-
2583: ed. Koskisen ym. toivomusaloitteen n:o 2871 miseen urakan- tai työnantajan maksukyvyttö-
2584: työläisten palkkasaatavien turvaamisesta raken- myyden sattuessa.
2585: nusliikkeiden konkursseissa, ed. Nikkilän ym. Velallisen maksukyvyttömyyden johdosta
2586: toivomusaloitteen n:o 2872 kuorma-autoilijoi- saamamiehellä on käytettävissä maksuvelvolli-
2587: den kuljetusmaksusaatavien saattamisesta etu- suuden täytäntöönpanokeinoina normaalisti kon-
2588: oikeutetuiksi saataviksi konkurssissa ja ulos- kurssimenettely tai ulosmittaus. Niissä on joh-
2589: mittauksessa, ed. Procopen ym. toivomusaloit- tavana periaatteena kilpailevien velkojien koh-
2590: teen n:o 2873 kuorma-auwkulj~tuksista synty- dalla se, että kaikki velkojat ovat yhtä oikeu-
2591: neiden ajosaamisten saattamisesta konkurssissa tettuja, saatavien suuruuden mukaan, saamaan
2592: ja ulosmittauksessa etuoikeutetuiksi saataviksi, suorituksen konkurssiin luovutetuista varoista
2593: ed. Sandeliuin ym. toivomusaloitteen n:o 2874 tai ulosottotoimin myydyn omaisuuden kauppa-
2594: kuorma-autoilijain ja vastaavassa asemassa ole- hinnasta. Kuitenkin tästä periaatteesta poike-
2595: vien urakkapalkkasaatavien turvaamisesta, ed. ten ovat eräät saatavat kohtuussyistä toisia pa-
2596: Vainion ym. toivomusaloitteen n:o 2876 pää- remmassa asemassa.
2597: urakoitsijan palveluksessa olevien aliurakoitsi- Edellä mainituista henkilöistä on työsuh-
2598: joiden ja työntekijäin aseman ja oikeuksien tur- teessa olevien työntekijäin asema voimassa ole-
2599: vaamisesta, ed. P. Vennamon ym. toivomus- van oikeuden mukaan konkurssissa ja ulosmit-
2600: aloitteen n:o 2877 pienten aliurakoitsijain saa- tauksessa muita parempi. Kun hallitusmuotoon
2601: tavien etuoikeudesta pääurakoitsijan konkurs- sisältyvä tasavertaisuuden periaate edellyttää,
2602: sissa, ed. V. Vennafll.on ym. toivomusaloitteen että kaikkien keskenään samanlaisessa asemassa
2603: n:o 2878 työntekijäin ja pienyrittäjäin saata- olevien oikeudet on turvattava tasapuolisesti,
2604: vien turvaamisesta konkurssissa ja ed. Vilmin ja kun edellä mainituista kourma-autoilijoiden
2605: ym. toivomusaloitteen n:o 2880 pääurakoitsi- ja heihin verrattavien työkoneen omistajien
2606: jan palveluksessa olevien aliurakoitsijain ja asema muistuttaa käytännössä työntekijäin ase-
2607: työntekijäin aseman turvaamisesta. maa siten, että työn suorituksessa henkilökoh-
2608: Aloitteiden johdosta valiokunnassa ovat asian- tainen panos merkitsee huomattavaa osaa, niin
2609: tuntijoina olleet kuultavina kansliapäällikkö valiokunta toivoo heidän kohdalleen lisäturvaa
2610: Kai Korte, lainsäädäntöjohtaja Per Lindholm puheena olevissa maksukyvyttömyystilanteissa.
2611: ja lainsäädäntöneuvos Mikko Kämäräinen oi- Ed. P. Vennamon toivomusaloitteen n:o
2612: keusministeriöstä, etuoikeuskomitean jäsen, 2877 johdosta valiokunta on saanut tietää, ettei
2613: professori Jouko Halila, vanhempi hallitussih- pääurakoitsijan konkurssin yhteydessä aliura-
2614: teeri Kalevi Perko liikenneministeriöstä sekä koitsijan saatavien kohdalla ole käytännössä
2615: toiminnanjohtaja Toivo Ruotsalainen ja insi- koettu minkäänlaista verotusongelmaa.
2616: nööri Reino Oksanen Suomen Kuorma-autolii- Edellä selostettuun viitaten toinen lakivalio-
2617: tosta. kunta, aloitteissa esitetyt toivomukset enem-
2618: 1269/72
2619: 2 1972 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 10.
2620:
2621: mälti hyläten, kunnioittaen ehdottaa eduskun- verrattavien työkoneiden omistajien saa-
2622: nan hyväksyvän kaikkien alussa mainittujen tavien turvaamiseksi urakanantajan kon-
2623: toivomusaloitteiden johdosta toivomuksen, kurssin tai muun maksukyvyttömyyden
2624: sattuessa ja ryhtyisi tutkimuksen edel-
2625: että hallitus tutkisi mahdollisuuksia lyttämiin toimenpiteisiin.
2626: kuorma-autoilijoiden ja muiden heihin
2627: Helsingissä joulukuun 15 päivänä 1972.
2628:
2629:
2630:
2631:
2632: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- tain), Poutanen, Rekonen, Remes, Salmi, Sauk-
2633: neet osaa puheenjohtaja V. Vennamo, varapu- konen (osittain), Sigfrids, Söderman (osittain),
2634: heenjohtaja A-L. Jokinen, jäsenet Ajo, Juntu- Taipale sekä varajäsenet Mäkelä, Rainio ja Sii-
2635: maa (osittain), Järvisalo-Kanerva (osittain), kaniemi.
2636: T. T. Koivisto, Laatio, Lankinen, Mäki (osit-
2637:
2638:
2639:
2640:
2641: V a s t a 1 a u s e.
2642:
2643: Työntekijän palkkasaatava on aina turvat- vastenmielisesti, koska yrittävä mieli ei ole ol-
2644: tava työnantajan konkurssissa tai muun maksu- lut valiokunnan enemmistön suosiossa. Sosialis-
2645: kyvyttömyyden aikana. Jos ei muu auta, on tisessa yhteiskunnassa ei suvaita pienomistusta
2646: valtion suoritettava palkka, koska työntekijä on ja pienyritteliäisyyttä.
2647: aina palkkansa ansainnut. Mainituilla perusteilla ehdotan nojautuen
2648: Työntekijän kanssa asiallisesti samassa ase- aloitteeseen n:o 2878 vastalauseena valiokun-
2649: massa ovat kaikki pienyrittäjät, olipa heidän nan mietintöön hyväksyttäväksi seuraavan toi-
2650: elinkeinonalansa mikä tahansa. Heidänkin saa- vomuksen,
2651: tavansa työnantajan konkurssissa ja muun mak-
2652: sukyvyttömyyden aikana on turvattava, sem- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
2653: minkin kun tämä saatava pääosaltaan yleensä säädäntötoimenpiteisiin pienyrittäjien ja
2654: on oman työn ja yrittämisen palkkasaatavaa. työntekijäin saatavien turvaamiseksi kai-
2655: Valiokunnan enemmistö ei ole periaatteessa kissa olosuhteissa suuremman tai muun
2656: hyväksynyt pienyrittäjien aseman turvaamista. yrityksen joutuessa konkurssiin tai mak-
2657: On käsitelty asiaa vain rajoitetusti ja selvän suvaikeuksiin.
2658: Helsingissä joulukuun 15 päivänä 1972.
2659:
2660: Veikko Vennamo.
2661: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 11.
2662:
2663:
2664:
2665:
2666: M a a - j a me t s ä t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n -
2667: t ö n:o 26 kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
2668: maataloudellisen koulutuksen järjestämistä.
2669:
2670: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 Saamiensa selvitysten perusteella valiokunta
2671: ivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja toteaa toivomusaloitteen n:o 1535 osalta, että
2672: ~tsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- maatalousoppilaitosten ammattikurssitoimintaa
2673: Iläksi ed. N. Niemisen ym. toivomusaloitteen varten on kuluvana vuonna käytettävissä varoja
2674: o 1535, jossa on ehdotettu eduskunnan 700 000 markkaa, joilla on tähän mennessä
2675: ätettäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi järjestetty 365 kurssia osanottajien määrän
2676: .reellisesti toimenpiteisiin maatalouskoulutuk- ollessa yli 8 000, toivomusaloitteen n:o 1595
2677: tl niin järjestämiseksi, että pienviljelijöillä osalta, että tänä vuonna on lähinnä kokeilu-
2678: si mahdollisuus kurssien avulla hankkia luontoisena aloitettu lomittajakoulutus, ja
2679: !ttämättömät tiedot ammattinsa harjoittami- toivomusaloitteen n:o 1596 osalta, että viime
2680: ~n. ed. Sutisen ym . .toivomusaloitteen n:o toukokuussa on opetusministeriö asettanut
2681: 95, jossa on ehdotettu eduskunnan päätettä- toim1kunnan aloitteessa tarkoitettua kokonais-
2682: ksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireelli- ohjelmaa laatimaan. Valiakunta ei näin ollen
2683: n toimenpiteisiin lomittajakoulutuksen järjes- kat·so olevan aihetta käsiteltävänä olevissa
2684: niseksi Ilomantsin maatalousoppilaitoksessa, toivomusaloitteissa tarkoitettujen toivomusten
2685: ed. Sutisen ym. toivomusaloitteen n:o 1596, lausumiseen hallitukselle.
2686: :sa on ehdotettu eduskunnan päätettäväksi Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2687: vomus, että hallitus kiireellisesti asettaisi nioittaen ehdottaa,
2688: mitean laatimaan maataloudellisen koulutuk-
2689: i valtakunnallista kokonaisohjelmaa. Kuul- että toivomusaloitteet n:ot 1535,
2690: tan asiantuntijana toimistopäällikkö Paavo 1595 ia 1596 hylättäisiin.
2691: :itonmäkeä ammattikasvatushallituksesta va-
2692: kunta esittää seuraavaa.
2693: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1972.
2694:
2695:
2696:
2697:
2698: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Pulkkinen, Sainio, Seppä, Tikka, Westerholm,
2699: ~t osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen- H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen
2700: ttaja Lepistö ja jäsenet Ajo, Järvenpää, Lottanen.
2701: lqvist, H. Linna, Mustonen, Nikkilä,
2702:
2703:
2704:
2705:
2706: 3/72
2707: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 12.
2708:
2709:
2710:
2711:
2712: M a a- j a m e t 8 ä t a 1o u 8 v a Ii o k u n n a n m i e t i n-
2713: t ö n:o 27 viiden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
2714: viljavarastojen rakentamista.
2715:
2716: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 tarvetta. Sen sijaan rehuviljan kasvavasta
2717: äivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja kauppaantulomäärästä huolimatta Viljavarasto
2718: tetsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- on pystynyt luomaan vain varsin vähäisen va-
2719: iväksi ed. Breilinin ym. toivomusaloitteen n:o raston. Rehuviljan - ohran ja kauran osalta -
2720: 427, jossa on ehdotettu eduskunnan päätettä- on tavoitteeksi otettu noin puolen vuoden
2721: äksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimen- kaupallista käyttötarvetta vastaavan varmuus-
2722: iteisiin Valtion viljavaraston lisätilojen raken- varaston eli noin 150 miljoonan kilon rehu-
2723: rmiseksi Salon seudulle, ed. Huotarin ym. viljan varastojen aikaansaaminen. Tämä kysy-
2724: )ivomusaloitteen n:o 1439, jossa on ehdotettu mys tulee entistä tärkeämmäksi, koska ohra ja
2725: fuskunnan päätettäväksi toivomus, että halli- kaura ilmeisesti tulevat satovuoden 1973
2726: ts ryhtyisi toimiin valtion viljavaraston raken- alusta maataloustulolain piiriin. Myös kaupan
2727: tmiseksi Itä-Suomen tarpeita varten Saaren kautta kulkevan siemenviljan määrä on viime
2728: 1i Parikkalan kuntaan, ed. Tähkämaan toi- vuosina entisestään lisääntynyt, mikä osaltaan
2729: Jmusaloitteen n:o 1604, jossa on ehdotettu edellyttää varastotilojen lisäämistä.
2730: luskunnan päätettäväksi toivomus, että halli- Edellä !Sanottu huomioon ottaen on Valtion
2731: ts ryhtyisi toimenpiteisiin rehuviljavarmuus- Viljavaraston lisärakennustarve nykyisellään
2732: Irastojen aikaansaamiseksi Salon talousalueen arvioitu noin 80-100 miljoonaksi kiloksi.
2733: 1ikutusalueelle, ed. Vainion ym. toivomus- Viljavarastolla onkin laadittuna valmis suunni-
2734: oitteen n:o 1608, jossa on ehdotettu edus- telma Mustion siilovaraston laajentamiseksi
2735: mnan päätettäväksi toivomus, että hallitus noin 29 miljoonalla kilolla. Samoin on valmis-
2736: rhtyi viipymättä toimenpiteisiin valtion vilja- teltu rakennussuunnitelma Viljavaraston Hei-
2737: traston rakentamiseksi Someron kuntaan, ja iSingin varastointikapasiteetin lisäämisestä noin
2738: 1. Vilmin ym. toivomusaloitteen n:o 1644, 11 miljoonalla kilolla.
2739: ssa on ehdotettu eduskunnan päätettäväksi Edellä mainittujen suunnitelmien toteutta-
2740: •ivomus, että hallitus ryhtyi kiireellisesti mista on tässä vaiheessa pidettävä kiireellisim-
2741: ·imenpltelsun valtion viljavaraston alaisen pänä tehtävänä. Vasta sen jälkeen tulee kysy-
2742: huviljavaraston perustamiseksi Kemiin. Kuul- mykseen mahdollinen uuden varastopisteen
2743: aan asiantuntijoina ylijohtaja Eino Lähdeojaa rakentaminen ja tällöinkin ilmeisesti viljan
2744: aa- ja metsätalousministeriöstä sekä toimitu·s- päätuotantoalueelle. Valiokunta ei näin ollen
2745: htaja Risto Vasaran Valtion Viljavarastosta katso nyt olevan aihetta minkään toivomus-
2746: tliokunta esittää seuraavaa. aloitteissa tarkoitetun toivomuksen lausumiseen
2747: Valiokunnan saamien selvitysten mukaan hallitukselle.
2748: altion Viljavaraston varastointikapasiteetti on Edeiiä lausutun perusteella valiokunta kun-
2749: rkyisellään noin 450 miljoonaa kiloa irto- nioittaen ehdottaa,
2750: ljalle laskettuna. Nykyinen leipäviljan varas-
2751: imismäärä vastaa tästä noin 380 miljoonaa että toivomusaloitteet n:ot 1427 1
2752:
2753: loa eli runsaan vuoden kaupallista kulutus- 1439} 1604, 1608 ;a 1644 hylättäisiin.
2754: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1972.
2755:
2756:
2757: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Pulkkinen, Sainio, Seppä, Tikka, Westerholm,
2758: ~et osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen- H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen
2759: htaja Lepistö ja jäsenet Ajo, Järvenpää, Lottanen.
2760: llqvist, H. Linna, Mustonen, Nikkilä,
2761:
2762:
2763:
2764: 04/72
2765: 1972 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 13.
2766:
2767:
2768: M a a · j a me t s ä t a 1o u s v a 1i o k u n n a n m i e t i n .
2769: t ö n:o 28 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat mää-
2770: rärahan ottamista vuoden 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen.
2771:
2772: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 28 ed. H. Linnan ym. toiv.al. n:o 1498 määrä-
2773: päivältä viime maaliskuuta lähettänyt maa- ja rahasta maankuivatustoiminnan tarpeita vastaa-
2774: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- vaan rahoittamiseen,
2775: täväksi seuraavat toivomusaloitteet: ed. H. Linnan toiv.al. n:o 1499 määrä-
2776: ed. Antilan ym. toiv.al. n:o 1414 määrä- rahasta turkistuotannon tehostamiseksi,
2777: rahasta mehiläishoidon tutkijan viran perus- ed. Lottasen ym. toiv.al. n:o 1505 määrä-
2778: tamiseksi Maatalouden tutkimuskeskukseen, rahasta varastotilojen rakentamislainojen koron
2779: ed. Asunmaan ym. toiv.al. n:o 1419 määrä- alentamiseen,
2780: rahasta maankuivatustoiminnan avustamiseen, ed. Pekkalan ym. toiv.al. n:o 1540 määrä-
2781: ed. Asunmaan ym. toiv.al. n:o 1420 määrä- rahasta metsien Iannoitusta koskevien tutki-
2782: rahasta rukiin tuotantopalkkioihin, musten suorittamiseen,
2783: ed. Granvikin ym. toiv.al. n:o 1428 määrä- ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 1546 määrä-
2784: rah~sta Martensin säätiön taimitarhaa varten, rahasta maankäyttölain mukaisiin lainoihin,
2785: ed. Remmin ym. toiv.al. n:o 1433 määrä- ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 1547 määrä-
2786: rahasta hillan ja muiden luonnonmarjojen rahasta maankäyttölain mukaisia tietöitä varten,
2787: viljelyn edistämiseen, ed. Saimon ym. toiv.al. n:o 1573 määrä-
2788: ed. Häkämiehen ym. toiv.al. n:o 1442 ral1asta Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelu-
2789: määrärahasta Kymenlaakson emäntäkoulun töihin,
2790: rakentamiseksi Vehkalahdelle,
2791: ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o 1447 määrä- ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 1583 määrärahasta
2792: rahasta kestopäällystystöiden suorittamiseen Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulun koulu-
2793: Tarvaalan maatalousoppilaitoksella, rakennuksen ja oppilasasuntolan rakennushank-
2794: ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o 1448 määrä- keen toteuttamista varten ja
2795: rahasta Pihtiputaan emäntäkoulun rakennus- ed. Turusen toiv.al. n:o 1599 määrärahasta
2796: töiden aloittamista varten, kalataloudellisen ·tutkimusaseman perustami-
2797: ed. Järvenpään ym. toiv.al. n:o 1457 seksi Enonkosken kuntaan.
2798: määrärahasta Suomen Mehiläishoitajien Keskus- Kun valiokunta ei ole ehtinyt käsitellä edellä
2799: järjestö SUME r.y:n toiminnan tukemiseen, mainittuja aloitteita ennen kuin hallituksen
2800: ed. Katajavuoren ym. toiv.al. n:o 1467 esitys valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
2801: määrärahasta kalastajakoulun ammattiopetuksen 1973 annettiin eduskunnalle, valiokunta kun-
2802: kehittämiseksi ja uuden koulurakennuksen nioittaen ehdottaa,
2803: suunnittelua varten,
2804: ed. Katajavuoren ym. toiv.al n:o 1468 että toivomusaloitteet n:ot 1414,
2805: määrärahasta lohikalojen kasvatukseen käytet- 1419, 1420, 1428, 1433, 1442, 1447,
2806: tävien rehnlajien tutkimukseen, 1448, 1457, 1467, 1468, 1484, 1498,
2807: ed. Laation ym. toiv.a1. n:o 1484 määrä- 1499, 1505, 1540, 1546, 1547, 1573,
2808: rahasta Vihannin Kirkkojärven, Saarelanjärven 1583 ja 1599 katsottaisiin rauenneeksi.
2809: ja Rantasen järven vedenpinnan nostamiseen,
2810: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1972.
2811:
2812:
2813: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Pulkkinen, Sainio, Seppä, Tikka, \Vesterholm,
2814: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen- H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen
2815: johtaja Lepistö ja jäsenet Ajo, Järvenpää, Lottanen.
2816: Liliqvist, H. Linna, Mustonen, Nikkilä,
2817:
2818:
2819:
2820: 1205/72
2821: 1972 Vp. - Toiv.al.miet. n:o 14.
2822:
2823:
2824:
2825:
2826: L a k i- ja t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n mi eti ntö
2827: n:o 21 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrä-
2828: rahan ottamista vuoden 1973 tulo- ja menoarvioon.
2829:
2830: Eduskunta on 28 päivänä maaliskuuta 1972 ed. Niemelän ym. toivomusa1oite n:o 994
2831: lähettänyt laki- ja ta:lOUSIVa:liolrunnan valmiste- määrärahasta villiminJdcika. voimistumisen
2832: levasti käsiteltäväksi seuraa~Vat toivomusaloit- estämiseksi,
2833: teet, joissa kaikissa ehdotetaan toivomusta ed. Pekkarisen ym. toivomusaloite n:o 1003
2834: määrärahan ottamisesta vuoden 1973 tulo. ja määrärahasta öljyntorjuntakaluston hanikintaan
2835: menoarvioon: srsävesille,
2836: ed. Hetemäen ym. to1vomusaloite n:o 917 ed. Toivasen ym. toivomusaloite n:o 1076
2837: määrärahasta poliisimiehen rtointen perustami- määrärahasta Turun kaupunkiseudun veden-
2838: seksi Espoon nimismiespiiriin,
2839: saannin turvaamiseksi tarvittaviin suunnittelu-
2840: ed. Häggblomi:n ym. toivomusaloite n:o 919 toimenpiteisiin ja
2841: määrärahatarpeen huomioonottamisesta Saaristo-
2842: meren helikopteria varten, ed. Uusitalon ym. rtoivomusaloite n:o 1083
2843: ed. P. Jokisen ym. toivomusaloite n:o 930 määrärahasta kuntien tai kuntaryhmien elin-
2844: määrärahasta Kivijärven vedenpinnan nosta- keinoasiamiesten palkkauksen avustamiseen.
2845: miseen, Sen johdosta, että valiokunta ei ole ehtinyt
2846: ed. Katajavuoren ym. toivomusaloite n:o 947 käsitellä edellä mainittuja aloitteita ja vuoden
2847: määrärahas·ta nai9konstaapelien toimien muutta- 1973 tulo. ja menoarvioesitys on jo annettu
2848: miseksi konstaapelien toimi:ksi, eduskunnalle, valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
2849: ed. Katajavuoren ym. toivomusaloite n:o 948
2850: määrärahasta poliisiopiston laajentam1seen, että toivomusaloitteet n:o 917, 919,
2851: ed. Linkolan ym. toivomusaloite n:o 983 930, 947, 948, 983, 994, 1003, 1076 ;a
2852: määrärahasta vient1satamia ylläpitäville kunnille 1083 katsottaisiin rauenneiksi.
2853: awstusJainoihln ja ikonkotuikeen,
2854: Helsingissä 21 päivänä jouluikuuta 1972.
2855:
2856:
2857:
2858:
2859: Asian :käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Mäki, Niemelä, Raatikainen, Rytkönen, Sileä-
2860: neet osaa puheenjohtaja Kaarna ja jäsenet Fors- kangas j·a Volotinen sekä varojäsenet Järvenpää
2861: man, A-L. Jokinen, R. Kangas, Loikkanen, ja Pihlajamäki.
2862:
2863:
2864:
2865:
2866: l279/72
2867: 1
2868:
2869:
2870:
2871:
2872: 1
2873: 1
2874:
2875:
2876: 1
2877: 1
2878:
2879:
2880: 1
2881: 1
2882:
2883:
2884: 1
2885: 1
2886:
2887:
2888: 1
2889: 1
2890:
2891:
2892: 1
2893: 1
2894:
2895:
2896: 1
2897: 1
2898: 1
2899: 1
2900: 3
2901: j
2902: j
2903: j
2904: j
2905: j
2906: . j
2907: j
2908: j
2909: j
2910: j
2911: j
2912: j
2913: j
2914: j
2915: j
2916: j
2917: j
2918: j
2919: j
2920: j
2921: j
2922: irj. ksm. n:o 1.
2923:
2924:
2925:
2926:
2927: Tähkämaa: Maatalouskoneiden hintojen korotuksista.
2928:
2929:
2930: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2931: 1965 1972
2932: Kuten puolueettomat asiantuntijaryhmät ovat Maito ( 4 % ) 1litra .. 27 000 43 000
2933: denneet ovat maatalousväestön reaaliansiot vä- Kananmunat !kg . . ... 4 300 7 400
2934: :ntyneet viime vuosien aikana. Tähän ovat Sianliha kg . . . . . . . .. .3 500 5600
2935: .ikuttaneet maataloustuotteiden tuottajahinto- Vehnä kg ......... . 19 500 40000
2936: 11 nousun vähäisyys verrattuna maatalouden
2937: 1stannostason nousuun. Maatalous on am- ~un .~aanv~jelijän sa~a p!dkka on yhtä
2938: atti, jossa on paljon pääomaa kiinni !kuten hyvm ruppuvatnen tuottetden kuin heidän os-
2939: aapohjassa, rakennuksissa, eläimissä ja ko- tamiensa tarvikkeidenkin hinnoista niin tuntuu
2940: 1ssa. Ammatin luonteesta ja luonnonolosuh- ihm~seltä, ettei valtiovalta ole puuttunut
2941: ista johtuen jokaisella tilalla koneiden määrä ko. hinnankorotuksiin, varsinkin kun saman-
2942: L runsas ja kuitenkin näiden käyttötuntimää-
2943: ~aises~i on ~arjoitettu nk. vakauttamispoli-
2944: t ovat vuodessa pienet. Koneitten aiheuttama tt.ikkaa Ja sen Johdosta on pyritty talouselämän
2945: tstannus tuotantokustannuksissa on maatalou- muiden alojen kustannustasoa pitämään kurissa.
2946: ssa aivan toista luOikkaa kuin esim. teollisuu- ... ~ellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
2947: ssa. Koneiden voimakkaat hinnankorotukset JarJestyksen .37 §:n 1 momentin perustedla
2948: ime vuosien aikana ovat nostaneet tuntuvasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2949: :tatalouden tuotantokustannuksia. Alla oleva vaksi seuraavan kysymyksen:
2950: Jlukko esittää selvästi sen epäsuotuisan ke- Onko Hallitus tietoinen maatalous-
2951: tyksen, joka on tapahtunut koneiden ja maa- koneiden voimakkaista hintojen koro-
2952: bustuotteiden hintojen välillä. tuksista ja aikooko Hallitus suorittaa
2953: Maanviljelijän .piti myydä tilansa tuotteita tutkimuksen mistä ko. korotukset johtu-
2954: Jraavia määriä v. 1965 ja v. 1972 hankkiak- vat sekä ryhtyä toimenpiteisiin konei-
2955: !11 keskikokoisen traktorin. den ja maataloustuotteiden hintojen
2956: saattamiseksi samaan .suhteeseen J.ruin
2957: ne olivat v. 1969?
2958: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
2959:
2960: Taisto Tähkämaa.
2961:
2962:
2963:
2964:
2965: /72
2966: 2
2967:
2968:
2969:
2970:
2971: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
2972:
2973: V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa valmistusaineet ......... . 45%
2974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaikki palkat . . . . . . . . . . . . 25%
2975: olette 2 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn ikir- muut kustannukset ....... . 30%.
2976: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
2977: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja V allmistusaineiden pääosan muodostaa rau
2978: Taisto Tähkämaan näin kuuluvasta kirjallisesta erilaisissa muodoissa. Ottaen huomioon mark:
2979: kysymyksestä n:o 1: devalvoinnin ja sen jälkeisen raudan hintaffl
2980: hityksen, voidaan valmistusaineiden 'hinn3
2981: "Onko Hallitus tietoinen maatalous- nousun mwkim devalvointia edeltäneeltä aj~
2982: koneiden voimakkaista hintojen koro- olettaa oHeen n. 60% ja sen vaikutuksen m~
2983: tuksista ja aikooko Hallitus suorittaa talouskoneiden hintoihin n. 27 %. Vain ta
2984: turlcimuksen mistä ko. ,korotukset johtu- määrällä onkin yleensä kotimaisten maatalol
2985: vat sekä ryhtyä toimenpitdsiin konei- koneiden hintoja saanut korottaa vuoden 191
2986: den ja maataloustuotteiden hintojen syyskuun tasosta. Maahan tuotavien maatalol
2987: saattamiseksi samaan suhteeseen kuin koneiden hintoihin on markan devalvointi v
2988: ne olivat v. 1969?" kuttanut täysmääräisenä ja lisälksi ovat k:ailk
2989: myyjämaat sen jälkeen korottaneet hintoja
2990: V astau'ksena kysymykseen esitän kunnioitta- kustannusten noususta tai laadun parantar
2991: vasti seuraavaa. sesta johtuen. Useimmiten on ulikomaisten ~
2992: neiden hinnannousu devalvointia edeltänee
2993: MaatalouSkoneiden hinnat ovat yhtäjaksoi- tasolta suurempi kuin vastaavien kotimaist
2994: sesti olleet .säännöstelyssä vuoden 1967 Joka- koneiden.
2995: kuusta, eli matikan devalvoinnista saakka. On Useiden koneiden laatua ja rakennetta
2996: selvää, että tämän ajankohdan jälkeiseen hinta- vaatimusten kasvaessa parannettu niin palj<
2997: kehitykseen on vaikuttanut yli 30 % :n ~suurui että niitä ei enää ole voitu pitää samoina kt
2998: nen markan devalvointi. Tämän lisäksi on otet- aikaisemmin, joten niille on vahvistettu hiru
2999: tava huomioon ulkomaisen raudan 35 % :n suu- "uusina" tuotteina. Valtion maatalouskoneid
3000: ruinen hinnannousu vuoden 1968 maaliskuusta tutkimuslaitoksen lausuntoa on useassa ta]
3001: sekä kustannus- ja hintatason nousu niissä mais- uksessa käytetty apuna sitä seikkaa arvostel
3002: sa, joista kotimaassa valmistettuja koneita var- essa, onko kysymyksessä niin suuri muut
3003: ten tuodaan osia, ja äskeiset valuuttajärjestelyt. että konetta voidaan pitää "uutena".
3004: Kotimaisen kaupparaudan hinta on tällä het- Tarkasteltaessa maatalouskoneiden ja erit
3005: kellä n . .32% kol'keampi kuin vuoden 1968 sesti traktoreiden hintojen kehitystä on verr
3006: alussa ja hwk:koraudan hinta vastaavasti 65 % tava samaa tuotetta. Jos vuosia sitten mark
3007: korkeampi. Hintoja vahvistettaessa on yleensä noilla olleen traktorin tehoa ja varusteta!
3008: otettu huomioon vain vuoden 1968 alun 5,9 on parannettu ei sitä voi pitää ~samana k1
3009: %:n suuruinen palkkojen nousu. Kesän 1968, aiemmin vaan ehkä esimerkiksi silloin mal!k
3010: vuoden 1969 ja 1970 alun palkkojen korotuk- noihla olleen tehokkaamman mailin vastinee
3011: set on katsottu tulleen korvatuiksi tuottavuu- Rakennemuutoksista huolimatta kone on -v
3012: den nousuHa. Vuoden 1971 palkkojen nousuja nut säilyttää entisen nimensä ja laatumer:k
3013: ei vielä ole maatalouskoneiden hintoja lkoro- tänsä. On vain tullut myyntiin uusi vu<
3014: tettaessa otettu huomioon. malli, joka on ollut laadultaan parempi ja b
3015: Sosiaali- ja terveysministeriön hankkimien nailtaan kalliimpi. Parannukset, joista osa
3016: selvitysten muikaan on maatalouskoneiden kus- ollut 'lakisääteisiä, ovat olleet omiaan usein!
3017: tannus~akautuma kesikimäärin seuraava: vähentämään ihmistyövoiman käyttöä.
3018: 3
3019:
3020: Jos verrataan eri maatalouskoneiden ja vaik- MaataJ.ouden taloudellisen tutkimuslaitoksen
3021: kapa erilaisten tralktorien hintakehitystä jonkin laatima maatalouskoneiden hintatasoa kuvaava
3022: maataloustuotteen hintakehitykseen päädytään indeksilulku ja Pellervo-seuran laskemat eräiden
3023: eri!laisiin tuloksiin. maataloustuotteiden keskihinnat ovat vuodesta
3024: 1965 kehittyneet seuraavasti:
3025: maatal. tuotteid.
3026: kon. keski-
3027: hinta- kanan- hinta-
3028: indeksi maito nauta sika munat ruis vehn~ indeksi
3029: 1965 ........ 100 100 100 100 100 100 100 100
3030: 1966 0 ••••••• 104 101 121 100 104 100 101·· 105
3031: 1967 ••••••• 0 109 107 126 98 107 97 98 108
3032: 1968 . . . . . . . ~ 120 125 147 109 110 100 104 123
3033: 1969 •• 0 •••• 0 122 127 157 118 116 102 106 128
3034: 1970 ·-· •• 0 ••• 130 128 178 120 118 103 103 13.3
3035: 1971 ••••••• 0 140 134 192 127 121 106 101 139
3036: 1972 tammik. 150
3037:
3038:
3039:
3040: Kaiklkien edeNä mainittujen maataloustuottei- nusten nousu on laskelmissa otettu huomioon.
3041: den joiden tavoitehinnat määrätään viranomais- Vuonna 1970 oli maataJ.ouden hintatoimikun-
3042: ten toimesta, keskimääräinen hintaindeksiluku nan laskelmassa koneiden ja laitteiden poistojen
3043: vuonna 1971 oli 139 kun vuosi 1965 merki- osuus kaikista kustannuksista n. 17 %.
3044: tään sadalla. Maataloustkoneiden vastaava indek- Koneiden laadun ja tehon noususta johtuva
3045: siluku v. 1971 oli 140 ja vuoden 1972 tammi- mahdollinen hintaa korottava vaik~tus on ol-
3046: kuussa 150. lut omiaan lisäämään maatalouden ~tehokkuutta
3047: Maatalouden täl1keimpien tuotteiden hinnat ja tuottavuutta. Lisäksi on otettava huomioon,
3048: ovat jo yli 20 vuoden aikana määräytyneet että viime vuosina on yhä suurempi osa maa-
3049: eduskunnan säätämien ns. maataloustulolakien talouden tarvitsemasta kompensaatlpsta .annet-
3050: perusteeMa, Hintoja määrättäessä on seurilttu R:u pinta-al.alisänä, mikä on vähentä11.yt hintojen
3051: maatalouden tuottojen ja kustannusten kehi- korotus tarvetta.
3052: tystä. Maatalouskoneista aiheutuneiden ikustan-
3053: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1972.
3054:
3055: Kauppa- ja teollisuusministeri Jussi Linnamo.
3056: 4
3057:
3058:
3059:
3060:
3061: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3062:
3063: I det sytfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tillverkningsmaterial 45 %
3064: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- samtliga löner . . . . . . . . . . . . 25 %
3065: velse nr 1 av den 2 februari 1972 tili veder- övriga kostnader . . . . . . . . . 30 %
3066: börande medlem av statsrådet översänt avrskrift
3067: av följande av riksdagsman Taisto Tähkämaa Tillvetikningsmaterialet består tili övervägan-
3068: ställda spörsmål: de del av järn i olika former. Då man beaiktar
3069: devalveringen av marken och den därpåföljande
3070: prisutvecklingen för järn, kan prisstegringen
3071: "Är Regeringen medveten om de på tillvertkningsmateria!l tiden före devalvering-
3072: b-aftiga prisstegringarna på lantbruks- en av manken antas ha varit c. 60 % och dess
3073: maskiner och ämnar Regeringen göra inverlkan på prisen på lantbruksmaskiner c.
3074: en undersökning av orsaken tili ifråga- 27 %. Bara i denna mån har prisen på in-
3075: varande prisstegringar samt vidta åt- hemsika lantbruksmaskiner i a11mänhet 1tillåtits
3076: :gärder för att återstälila prisen på ma- stiga från i september 1967 rådande nivå. På
3077: skiner och lantbru:ksprodukter i samma importerade lanthruksmastkiners priser har mar-
3078: förhå!lla.nde som de var år 1969?" kens devmlvering inverkat tili fullt procentbe-
3079: lopp och dessutom har a.Ha försäljningsländer
3080: Såsom svar på spörsmålet fär jag vördsamt därefter höjt sina priser på grund av kostnads-
3081: anföra följande. stegring ehler fö11bättring av · kvaliteten. Vid
3082: jämförelse med ,tiden före devalveringen är
3083: Prisen på IantbruksmaSikiner har sedan otk- prisstegringen på utländska maskiner oftast
3084: tober 1967, d.v.s. från och med devalveringen större än motsvarande stegring på inhemsika
3085: av marken, !kontinuerligt varit reglementerade. maskiner.
3086: Det är ·!klart, att den över 30 %-iga devalve- Kvaliteten och konstruktioneo hos en hel
3087: ringen av marken inverkat på pristutveclclingen del maskiner har på grund av de på dem stäil-
3088: efiter nämnda tidpunkt. Dessutom bör man da större :kraven förbättrats så mycket, att
3089: beakta den 35 %-iga prisstegringen på ut- de inte längre kunnat anses identiska med de
3090: ländskt järn i mars 1968 samt den höjda kost- tidigare, varför prisen faststiillts för dem som
3091: nads- och prisnivån i de länder, från vH!ka man för "nya" produkter. I många fall har Statens
3092: importerar delar tili i hemlandet .tillverhde forskningsanstalts utlåtande anlitas vid bedöm-
3093: maskiner, samt va!lutaregleringarna nyligen. ningen av huruvida en så stor förändring före-
3094: Priset på inhemskt handelsjärn är för till- ,,ugger, att mal;auuen
3095: __,,_,_ kan anses vara " ny " .
3096: fället c. 32 % högre än i början på år 1968 Vid undersökningen av prisutvecklingen för
3097: och priset på tackjärn 65% högre. Vid pris- lantbruksmasikiner och i synnerhet för traktorer
3098: faststäN.elserna har i allrnänhet endast den måste man jä:mföra samma produ;kt. Om effek-
3099: 5.9 %-iga löneförhöjningen i början på år ten och utrustningen hos en .traktor som för
3100: 1968 tagits i beaktande. Löneförhöjningarna fl.ere år sedan funnits på marknaden har för-
3101: sommaren 1968 samt de i ibörjan på år 1969 bättrats, kan den inte anses som samma trak-
3102: ooh 1970 har ansetts ha ersatts genom produlk- tor, utan måhända som en motsvarighet tili
3103: tionsökningen. Löneförhöjningarna ·år 1971 ihar en vid den tiden effektivare modell på mark-
3104: ännu ej beaktats vid höjningen av prisen på naden. Trots ändringarna i konstruktionen har
3105: lantbruksmaskiner. man kunnat bi:behålla det tidigare namnet och
3106: Enligt utredningar som social- och häilso- kvalitetsbeteckningen på maskinen. Man har
3107: vårdsministeriet införskaffat är kostnadsfördel- bara börjat saluhålla en ny årsmodell, som
3108: ningen rpå lantbruksmaskiner i medeltal fol- till kvaliteten varit bättre och tili priset dyrare.
3109: jande: Förbättringarna, av vilka en del varit lagstad-
3110: 5
3111:
3112: gade, har i många fall varit ägnade att mins!ka Indextalets utveckllng för lant<bruksmasdci.-
3113: användningen av mäns!klig avbetskraft. nernas prisnivå, utriknad av Lantbruksetkono-
3114: Om man jämför prisutvecklingen för oUka miska forskningsanstalten ooh medelprisens ut-
3115: lantbruk.smas!kiner och t. ex. för oUka traktorer vedding för vissa lanthru!ksprodukter, uträ!knad
3116: med prisutvectklingen för någon lantbruks.pro- av Pellervo-Sälls:kapet, har sedan år 1965 va-
3117: dukt, kommer man tUI olika resultat. rit följande:
3118:
3119:
3120: prisindex medelpris-
3121: för lant- index för
3122: bruksmask. mjölk nöt svin ägg råg vete produkt.
3123: 1965 0 •••••• 0 100 100 100 100 100 100 100 100
3124: 1966 •••• 0 ••• 104 101 121 100 104 100 101 105
3125: 1967 ••••• 0 0. 109 107 126 98 107 97 98 108
3126: 1968 ••• 0 •• 0 0 120 125 147 109 110 100 104 123
3127: 1969 0 0 •••••• 122 127 157 118 116 102 106 128
3128: 1970 •• 0 •• 0 0. 130 128 178 120 118 103 103 133
3129: 1971 ••• 0 0 0 •• 140 134 192 127 121 106 101 139
3130: 1972 januari .. 150
3131:
3132:
3133:
3134: Det genomsnittliga prisindextalet för aHa herikningarna. Ar 1970 utgjorde andelen av-
3135: förenämnda lantbruksprodukter, vil:k:as riktpris skrivningar på mas:kiner och anol.'ldningar enligt
3136: bestäms av myndigheterna, var år 1971 139, lantbruikets prisnämnds beräkning 17 % av
3137: då talet för år 1965 :betecknas med 100. Mot- alla omikostnader.
3138: svarande indextai för lant:bruksmaskiner år Den på maskinernas förbättrade kvalitet och
3139: 1971 var 140 och i januari 1972 150. eftfekt :beroende eventuella prisstegringen har
3140: Prisen för de viktigaste Jantbruksprodu!kter- varit ägnad att öka lantbrukets effektivitet
3141: na har redan i över 20 ·års tid bestämts på och produktivitet. Dessutom bör beaktas, att
3142: grundval av regeringens sk. lantbruksinkomst- den lför lantbruket nödiga ·kompensationen un-
3143: lagar. Vid fastställandet av prisen har man der de senaste åren i allt större utsträakning
3144: följt utveoklingen av iant:bru!kets avkastning givits i form av arealtillägg, vilket minskat
3145: och kostnader. De av lantbruksmaskinerna för- behovet av prishöjningar.
3146: orsakade kostnadsstegringarna har beaktats vid
3147: Helsingfors den 3 mars 1972.
3148:
3149: Handels- och industriminister Jussi Linnamo.
3150: i!
3151: Kirj. ksm. n:o 2.
3152:
3153:
3154:
3155:
3156: Mäkelä ym.: Rauman kaupungin ja sen ympäristön raakaveden
3157: saannin turvaamisesta.
3158:
3159:
3160: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3161:
3162: Raumalle tulevan raakaveden laadussa on siin 1 m3/ sek. Mikäli tämä toimenpide toteu-
3163: ollut viime aikoina huomattavaa heikkenemistä, tettaisiin, niin se olisi joka tapauksessa vain
3164: eikä laatua ole voitu tilapäistoimenpiteinkään tilapäinen ratkaisu, ehkä 8-10 vuoden, Turun
3165: sanottavasti parantaa. Rauma saa raakavetensä seudun raakavesipulmaan, mutta sen sijaan se
3166: Rauman ja Porin välillä mereen laskevasta olisi lopullinen ratkaisu siinä suhteessa, että
3167: kahdesta pienestä joesta, Lapinjoesta ja Eura- Eurajoki muuttuisi lopullisesti jätevesiviemä-
3168: joesta. Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjär- riksi ja Rauman kaupunki sekä ympäristö jäisi
3169: vestä, joka on kylläkin pinta-alaltaan suuri, n. ilman tarvitsemaansa raakavettä, vaikka maan-
3170: 150 km2 , mutta jonka sadealue ei ole paljon tieteellisesti olisi juuri tämän alueen luonnolli-
3171: järveä itseään suurempi. Järven ainoaan lasku- sin ja läheisin raakaveden hankintapaikka juuri
3172: jokeen, Eurajokeen, jonka keskileveys ei ole Säkylän Pyhäjärvi.
3173: kymmentäkään metriä, lasketaan vesioikeuden Edellä esitettyyn viitaten esitämmekin valtio-
3174: luvalla useiden eri taajamien ja teollisuuslai- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
3175: toksien jätevesiä, joista osa puhdistetaan me- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3176: kaanisesti, osaa ei ollenkaan. vaksi seuraavan kysymyksen:
3177: Kun sitten sattuu peräkkäin kaksikin vähä-
3178: sateista vuotta, kuten nyt on sattunut, vähenee Tietääkö Hallitus, että Rauman kau-
3179: Säkylän Pyhäjärven vesi ratkaisevasti ja Eura- pungin ja sen ympäristön kunnollisen
3180: joen veden jätevesipitoisuus nousee kymmeniin raakaveden saanti uhkaa vaarantua, ja
3181: prosentteihin. Tälläkin kertaa on mainitun Py- jos tietää,
3182: häjärven vedenpinta alapuolella säännöstelymää- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3183: räysten alarajan. siin raakaveden saannin turvaamiseksi
3184: Vaikka tilanne jo nyt on tämänlaatuinen, niin edelleenkin Säkylän Pyhäjärvestä ja
3185: kuitenkin on Turun kaupunki ympäristökunti- myöskin n.s. pitkän tähtäimen suunni-
3186: neen lähtenyt hakemaan ratkaisua raakavesi- telman laatimiseksi Lounais- ja Etelä-
3187: pulmaansa niin, että hankintakohteeksi otettai- Suomen raakaveden hankintaa varten?
3188: siin Säkylän Pyhäjärvi, josta vettä pumpattai-
3189: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
3190:
3191: Uljas Mäkelä. Pirkko Työläjärvi.
3192: Tuure Junnila. Aulis Juvela.
3193:
3194:
3195:
3196:
3197: 135/72
3198: 2
3199:
3200:
3201:
3202:
3203: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3204:
3205: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyydyttämään kummankaan alueen vedenkäyttö-
3206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tarvetta, joten raakavesilähteinä tulevat kysy-
3207: olette kirjeellänne 2 päivältä helmikuuta 1972 mykseen myös Eurajoen, Lapinjoen ja tarvit-
3208: n:o 14 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen taessa Kokemäenjoen vesistöt sekä Oripään
3209: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän harjualue muodostamaila sinne tekopohjavettä.
3210: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: Myös näiden raakavesilähteiden osalta Lounais-
3211: Suomen vedenhankinnan yleissuunnitelmaa on
3212: "Tietääkö Hallitus, että Rauman kau- vielä tarkoitus yksityiskohtaistaa.
3213: pungin ja sen ympäristön kunnollisen Valtioneuvosto on vuonna 1971 oikeuttanut
3214: raakaveden saanti uhkaa vaarantua, ja vesihallituksen toimimaan valtion puolesta vesi-
3215: jos tietää, lain tarkoittaman luvan hakijana Lapinjoen jär-
3216: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- jestelyyn sekä Säkylän Pyhäjärven säännöstelyn
3217: siin raakaveden saannin turvaamiseksi muuttamiseen siten, että vedenhankinnan ja
3218: edelleenkin Säkylän Pyhäjärvestä ja vesiensuojelun edut voidaan turvata.
3219: myöskin n.s. pitkän tähtäimen suunni- Rauman kaupungin vesilaitoksen raakaveden
3220: telman laatimiseksi Lounais- ja Etelä- varasto- ja laaduntasausallas Äyhönjärvi on
3221: Suomen raakaveden hankintaa varten?" ollut laajennettavana, ja tänä aikana raakavesi
3222: on otettu vedenjohtokanavasta suoraan vesi-
3223: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- laitokselle. Kun Äyhönjärven laajennustyö vas-
3224: taen seuraavaa: toin ennakkolaskelmia ei valmistunut syksyllä
3225: Valtioneuvosto antoi vuonna 1964 tie- ja 1971 ja kun vuoden 1971 kesä oli kuiva, on
3226: vesirakennushallituksen tehtäväksi vedenhan- jätevesien osuuden kasvu raakavedessä tilapäi-
3227: kinnan yleissuunnitelman laatimisen Etelä- ja sesti vaikeuttanut tilannetta, joka korjautuu
3228: Lounais-Suomea varten. Lounais-Suomen osalta Äyhönjärven ruoppauksen tultua suoritetuksi
3229: vedenhankinnan yleissuunnitelma valmistui loppuun.
3230: vuonna 1969. Koska Etelä- ja Lounais-Suomen raakaveden
3231: Jo senkin vuoksi, että Rauman seudun ja jatkuvan saannin turvaamiseen on jo kiinnitetty
3232: Turun seudun toivomukset Säkylän Pyhäjärven erityistä huomiota ja kun tarvittavat lisäselvi-
3233: vesivarojen käytöstä poikkeavat toisistaan, tykset voidaan suorittaa vesihallituksen ja ao.
3234: Lounais-Suomen vedenhankinnan yleissuunnitel- kuntien yhteistyönä, hallitus katsoo, ettei tehty
3235: maa on vielä tarkistettava yhteistyössä valtio- kysymys tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
3236: valtaa edustavan vesihallituksen ja kuntien kes- toimenpiteisiin sen taholta.
3237: ken. Säkylän Pyhäjärvi ei kylläkään yksin pysty
3238: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1972.
3239:
3240: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
3241: 3
3242:
3243:
3244:
3245:
3246: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3247:
3248: I det syfte 37 § 1 mam. riksdagsardningen även Eura å, Lapinjoki och vid behav också
3249: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Kumo älvs vattendrag kammer i fråga såsom
3250: nr 14 av den 2 februari 1972 tili vederhörande råvattenskällar samt även Oripää åsamråde
3251: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- genom att kanstgjart grundvatten skulle hildas
3252: jande av riksdagsman Mäkelä m. fl. ställda där. Också i fråga om dessa råvattenskällor är
3253: spörsmål: avsikten att underkasta den allmänna planen
3254: för sydvästra Finlands vattenförsörjning en
3255: "Är Regeringen medveten am att detaljgranskning.
3256: tillgången på ardentligt råvatten för Statsrådet hemyndigade år 1971 vattensty-
3257: Rauma stad och dess omgivning håller relsen att på statens vägnar fungera som sökan-
3258: på att äventyras, ach am så är fallet, de av i vattenlagen avsett tillstånd i fråga om
3259: har Regeringen för avsikt att vidtaga reglering av Lapinjoki samt ändring av regle-
3260: åtgärder för att fartgående trygga till- ringen av Pyhäjärvi i Säkylä sålunda, att
3261: gången på råvatten från Pyhäjärvi i intressena såväl för vattenförsörjningens som
3262: Säkylä och även för att uppgöra en s.k. vattenskyddets del kan säkerställas.
3263: pian på lång sikt för råvattenstillgången Vattenverkets i Rauma stad råvattenförråd
3264: i sydvästra och södra Finland?" ach Äyhönjärvi bassäng för kvalitetsutjämning
3265: har hållit på att utvidgas och under denna tid
3266: Såsam svar på spörsmålet får jag vördsamt har råvattnet letts direkt från vattenlednings-
3267: anföra följande: kanalen till vattenverket. Då utvidgningsarbe-
3268: Statsrådet uppdrag år 1964 åt väg- och vat- tet på Äyhönjärvi mot förhandsberäkningarna
3269: tenbyggnadsstyrelsen att utarbeta en allmän icke blev färdigt under hösten 1971, och då
3270: pian för vattenförsörjningen i södra och syd- 1971 års sommar var torr, har ökningen av
3271: västra Finland. För sydvästra Finlands del blev avfallsvattnets andel i råvattnet tillfälligt för-
3272: den allmänna planen för vattenförsörjningen svårat situatianen, viiken dock förbättras så-
3273: färdig år 1969. snart uppmuddringen av Äyhönjärvi hlivit slut-
3274: Redan av den arsaken, att Raumo-regianens förd.
3275: ach Åho-regionens önskemål i fråga am an- Då särskild uppmärksamhet redan har fästs
3276: vändningen av vattenförrådet i Pyhäjärvi sjö i vid tryggandet av en fortgående råvattensför-
3277: Säkylä avviker från varandra, måste den all- sörjning i södra och sydöstra Finland, och
3278: männa planen för sydvästra Finlands vatten- då nödiga tilläggsutredningar kan verkställas i
3279: försörjning ännu justeras i samarbete mellan samarbete mellan vattenstyrelsen och kommu-
3280: vattenstyrelsen, sam representerar staten, och nerna, anser regeringen, att spörsmålet i detta
3281: kammunerna. Pyhäjärvi sjö i Säkylä förmår skede icke ger anledning till vidare åtgärder
3282: dock icke ensam tillfredsställa vattenkansum- från dess sida.
3283: tionsbehavet inam någatdera amrådet, varför
3284: Helsingfors den 29 fehruari 1972.
3285:
3286: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
3287: Kirj. ksm. n:o 3.
3288:
3289:
3290:
3291:
3292: Laine: Postin palveluksessa olevien sanomalehdenkantajien palk-
3293: kojen korottamisesta.
3294:
3295:
3296: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3297:
3298: Useimmilla paikkakunnilla tapahtuu sanoma- olisi välttämätöntä korottaa ko. henkilöiden palk-
3299: lehtien kantaminen tilaajille postin välityksellä. kaa. Monet näistä työntekijöistä olisivat haluk-
3300: Tämä varhaisina aamutunteina tapahtuva työ on kaita tekemään sanomalehtien kantamiseen me-
3301: lehdenkantajille raskas ja vaativa ja sen edel- nevän ajan lisäksi muita postin töitä mikäli se
3302: lytetään tapahtuvan erittäin suurella nopeu- olisi mahdollista muun vakinaisen henkilökun-
3303: della. Postin palveluksessa olevien sanoma- nan asemaa vaikeuttamatta.
3304: lehdenkantajien määrä on varsin suuri. Heidän Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten esi-
3305: palkkauksensa ja muiden olosuhteidensa jär- tän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
3306: jestämisessä on huomattavia puutteellisuuksia. nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3307: Palkat ovat yleisesti erittäin pieniä ja niitä ei vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3308: viime vuoden aikana liene lainkaan korotettu
3309: lukuunottamatta muutaman markan yötyölisää. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3310: On työntekijöitä, joiden käteen jää verojen ryhtyä postin palveluksessa olevien sa~
3311: perinnän jälkeen vajaa 200 markkaa. Kun ku- nomalehdenkantajien palkkojen korotta-
3312: kaan ei voi selvitä asunnosta, ruoasta ja muista miseksi työehtosopimuksissa määriteltyä
3313: välttämättämistä menoista näin pienillä tuloilla, vähimmäispalkkaa vastaavaksi?
3314: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
3315:
3316: Ensia Laine.
3317:
3318:
3319:
3320:
3321: 128/72
3322: 2
3323:
3324:
3325:
3326:
3327: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3328:
3329: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1972 solmitun sopimuksen mukaan tuntipalkka
3330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 1. 9. 1971 lukien on 3,60 markkaa ja klo 3-6
3331: olette 2 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn kir- välisenä aikana tehdystä työstä on sen lisäksi
3332: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- maksettava yötyölisä 50 penniä tunnilta. Sun-
3333: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja nuntaisin ja juhlapäivinä tehtävästä työstä mak-
3334: Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta ky- setaan sekä tuntipalkka että yötyölisä kaksin-
3335: symyksestä n:o 3: kertaisena. Tuntipalkka ylittää UKK-sopimuk-
3336: sen edellyttämän vähimmäispalkan.
3337: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo .Posti- ja lennätinhallitus on aina soveltanut
3338: ryhtyä postin palveluksessa olevien sa- myös järjestäytymättömiin sanomalehdenkanta-
3339: nomalehdenkantajien palkkojen korotta- jiin samoja periaatteita kuin järjestäytyneisiin-
3340: miseksi työehtosopimuksissa määriteltyä kin. Niinp2 vuoden 1971 alusta em. palkkaso-
3341: vähimmäispalkkaa vastaavaksi?" pimuksen perusteella käyttöön otettua yötyöli-
3342: säit maksetaan myös palkkasopimuksen piiriin
3343: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuulumattomillle kantajille. Samoin heihin näh-
3344: vasti seuraavaa: den sovelletaan vähimmäispalkkaperiaatetta.
3345: Posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa ole- Heidän palkkauksensa vaihtelee paikkakunnit-
3346: vien järjestäytyneiden sanomalehdenkantajien tain ja korkein tuntipalkka on monissa ta-
3347: palkkaus on vuodesta 1960 alkaen määräytynyt pauksissa sama kuin sopimuksen piiriin kuulu-
3348: posti- ja lennätinhallituksen ja Liiketyöntekijäin villakin. Voidaan siis todeta, että kaikki posti-
3349: Liitto ry:n välillä solmitun erikseen sovituissa ja lennätinlaitoksen palveluksessa olevat sano-
3350: postitoimipaikoissa palvelevia sanomalehdenkan- malehdenkantajat saavat palkkaa, joka vastaa
3351: tajia koskevan palkkasopimuksen mukaisesti. vähintään UKK-sopimuksessa edellytettyä vä-
3352: Nyt voimassa olevan ajaksi 1. 1. 1971-31. 3. himmäispalkkaa.
3353: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1972.
3354:
3355: Liikenneministeri Esa Timonen.
3356: 3
3357:
3358:
3359:
3360:
3361: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
3362:
3363: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen är timlönen från och med 1. 9. 1971 3,60 mark
3364: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse och dessutom skall för arbete som utföres
3365: av den 2 februari 1972 tili vederbörande under tiden kl. 3-6 i nattarbetstillägg erläggas
3366: medlem av statsrådet översänt en avskrift av 50 penni i timmen. För arbete som utföres un-
3367: följande av riksdagsman Ensio Laine ställda der söndagar och helgdagar betalas såväl tim-
3368: skriftliga spörsmål nr 3: lönen som nattarbetstillägget dubbelt. Timlönen
3369: överskrider den av UKK-avtalet förutsatta mi-
3370: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nimilönen.
3371: taga för att höja de av posten anställda Post- och telegrafstyrelsen har alltid i fråga
3372: tidningsutbärarnas löner så att de om de icke organiserade tidningsutbärarna till-
3373: motsvarar de i kollektivavtalen bestämda lämpat samma principer som i fråga om de or-
3374: minimilönerna?" ganiserade. Sålunda erlägges det nattarbets-
3375: tillägg, som togs i bruk i början av år 1971 på
3376: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt grundval av ovan nämnda Iöneavtal, även tili
3377: anföra följande: sådana utbärare, som står utanför löneavtalet.
3378: Avlöningen för de organiserade tidningsut- På dem tillämpas även principen om minimi-
3379: bärarna i post- och telegrafstyrelsens tjänst har lön. Deras avlöning varierar beroende på orten,
3380: från och med år 1960 bestämts i enlighet med och den högsta timlönen är i många fall den-
3381: löneavtal för tidningsutbärare vid särskilt samma som för sådana som omfattas av löne-
3382: överenskomna postanstalter, vilket slutits mel- avtalet. Sålunda kan det konstateras, att alla
3383: lan post- och telegrafstyrelsen och Affärsar- tidningsutbärare i post- och telegrafverkets
3384: betarförbundet r.f. Enligt nu gällande avtal, tjänst erhåller en lön, som uppgår tili minst den
3385: som slutits för tiden 1. 1. 1971-31. 3. 1972, i UKK-avtalet förutsatta minimilönen.
3386: Helsingfors den 18 februari 1972.
3387:
3388: Trafikminister Esa Timonen.
3389: Kirj. ksm. n:o 4.
3390:
3391:
3392:
3393:
3394: Kantola ym.: Sähkölaitteiden turvallisuustarkastuksesta.
3395:
3396:
3397: Eduskunnan Herra P uhemi e helle.
3398:
3399: Joulukuussa 1971 jäi eräs Sinebrychoff Oy:n huolimattomaa tarkastuksen vuoksi pahene-
3400: työntekijä epäkuntoiseen hissiin kahdeksi vii- maan. Kulkulaitosministeriön muodollinen val-
3401: koksi, mistä aiheutui suurta kärsimystä ja mah- vonta on tehotonta.
3402: dollisesti pysyviä vammoja asianomaiselle. On- Samoin kuin muukin työturvallisuuden val-
3403: nettomuuden aiheena oli hissin hälytysjärjes- vonta ja työsuojelu kuuluu sähköalan tarkastus
3404: mässä jo asennettaessa todettu vika, jota ei valtion tehtäviin. Sähköntarkastuslaitokselta on
3405: korjattu, vaikka tarkastaja oli sen todennut ja otettava pois oikeus sähkölaitteiden tarkastuk-
3406: määrännyt korjattavaksi. Sähköntarkastuslaitos seen ja annettava tarkastus työsuojeluviran-
3407: oli laiminlyönyt valvoa, että vika olisi korjattu. omaisten tehtäväksi. Kansalaisten terveys on
3408: Sähkölaitteiden tarkastuksessa on runsaasti tärkeämpi kuin suuryritysten voittojen turvaa-
3409: muitakin epäkohtia. Ne johtuvat siitä, ettei minen.
3410: tarkastus . olekaan valtion viranomaisen huole- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3411: na, vaan kulkulaitosministeriö on antanut tar- tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
3412: kastuksen eräiden suuryhtiöiden perustaman valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
3413: yhdistyksen huoleksi. Tämän yhdistyksen tar- tavaksi seuraavan kysymyksen:
3414: koituksena on pääasiassa turvata suuryhtiöiden
3415: edut ja sähköntarkastus hoidetaan siinä sivus- Tietääkö Hallitus, että sähkölaittei-
3416: sa, jopa niin huolimattomasti, että mainitse- den turvallisuustarkastus on maassam-
3417: mamme .järkyttävä onnettomuus saattaa siitä me annettu voitontavoitteluun pyrki-
3418: aiheutua. Määräämisvaltaansa suuryhtiöt tässä vien suuryritysten määräämisvallassa;
3419: yhdistyksessä käyttävät muunmuassa siten, että olevan yhdistyksen huoleksi,
3420: suuryhtiöiden jäsenmaksuille on asetettu ylä- ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
3421: raja, mutta pienyrittäjiltä peritään suhteetto- leväperäisyyden lopettamiseksi kansa~
3422: man suuret maksut. Sähköntarkastuslaitos edis- laisten hengen ja terveyden suojelussa
3423: tää osaltaan alan monopolisoitumista sähkön- siirtämällä turvallisuustarkastuksen täl-
3424: käyttäjien vahingoksi. Sähkötapaturmat tulevat täkin osalta valtion viranomaisten teh-
3425: täväksi?
3426: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
3427:
3428: Lauri Kantola. Ensio Laine.
3429: Aarne Saarinen. Taisto Sinisalo.
3430: Toivo Asvik.
3431:
3432:
3433:
3434:
3435: 152/72
3436: 2
3437:
3438:
3439:
3440:
3441: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3442:
3443: Valtiopäiväjärjestyksen ?7 S:n 1 momentis- nisteriön virkamies. Muut hallituksen jäsenet
3444: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- koostuvat sähköalan erilaisten yhdistysten
3445: mies, olette 2 päivänä helmikuuta 1972 päivä- edustajista. Sähkötarkastuslaitoksessa ei yhdis-
3446: tyn kirjeenne n:o 16 ohella toimittanut Valtio- tyksen jäseninä ole yhtään varsinaista yritystä
3447: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen eikä yhdistys peri myöskään minkäänlaista jä~
3448: kansanedustaja Lauri Kantolan ym. näin kuu- senmaksua jäseniltään. Kaikki tarkastusmak-
3449: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 4: suilla kerätyt varat käytetään tarkastustoimin-
3450: nan tehostamiseen laitoksessa.
3451: "Tietääkö Hallitus, että sähkölaittei- Kuten edellä on sanottu antaa kauppa- ja
3452: den turvallisuustarkastus on maassam· teollisuusministeriö kaikki ne määräykset, joi-
3453: ~e annettu . voitontavo~~~~u? pyrki- ta sähkölaitosten ja sähkölaitteiden rakentami-
3454: vten suurytltysten maaraanusvallassa sessa, varmuuslaitteissa, hoidossa, käytössä ja
3455: olevan yhdistyksen huoleksi, tarkastuksessa on noudatettava. Sähkötarkas-
3456: ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tuslaitoksen tarkastaja toimii täysin virkamies-
3457: leväperäisyyden lopettamiseksi kansa- vastuun alaisena ja jos tarkastaja laiminlyö tai
3458: laisten hengen ja terveyden suojelussa huolimattomasti toimittaa hänelle kuuluvia teh-
3459: siirtämällä turvallisuustarkastuksen täl- täviä, rangaistaan häntä niinkuin virkarikoksis-
3460: täkin osalta valtion viranomaisten teh- ta on säädetty.
3461: täväksi?" Kaima vakavaan tapaturmaan johtavissa ta-
3462: pauksissa suoritetaan poliisitutkimus, jossa sel-
3463: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vitetään ne syyt, mitkä tällaiseen tapaturmaan
3464: taen seuraavaa: ovat johtaneet. Näin meneteltiin myös siinä
3465: Ennen vuotta 1928, jona vuonna annettiin hi~sitapaturmassa, johon kyselyssä viitataan.
3466: nykyisin voimassa oleva laki sähkölaitoksista, Kun tutkimukset ovat vielä kesken, on en-
3467: oli sähkölaitosten tarkastus hyvin puutteelli- nenaikaista sanoa mitään lopullista tähän ta-
3468: sesti ja hajanaisesti järjestetty maassamme. Mai- paturmaan vaikuttaneista syistä, mutta ilmeis-
3469: nittuna vuonna perustettiin Sähkötarkastuslai- tä on, että useista ennalta arvaamattomista yh·
3470: tos SuOm.en Sähkölaitosyhdistyksen ja Suomen teensattumista johtuen näin tapahtui. On myös
3471: Sähköinsinööriliiton aloitteesta ja sen tarkoi- vielä epäselvää käyttikö hissiin jäänyt henki-
3472: tuksena oli ryhtyä hoitamaan tarkastustoimin- lö sitä hälytystä, joka hissiin oli asennettu ja
3473: taa koko maassa. Kauppa- ja teollisuusministe- jonka on todettu olleen kunnossa. Sähkötarkas-
3474: riö antoi silloin tälle yhdistykselle tehtäväksi tuslaitosta ei voida kuitenkaan syyttää mää-
3475: suorittaa lain määräämän sähkölaitosten tar- räysten mukaisessa tarkastustoiminnassa tapah-
3476: kastuksen niiden varmuusmääräysten mukaan, tuneesta laiminlyönnistä. Tämän laatuista tapa-
3477: jotka ministeriö kulloinkin vahvistaa noudatet- turmaa ei ainakaan Suomessa ole milloinkaan
3478: tavaksi. Näin on tapahtunut jo yli 40 vuoden aikaisemmin tapahtunut. Tarkastustoiminnassa
3479: ajan ja vuonna 1968 ministeriö antoi tämän on ryhdytty toimenpiteisiin tällaisen tapauksen
3480: tehtävän edelleen Sähkötarkastuslaitokselle seu- uusiutumisen estämiseksi ja samalla on myös
3481: raavaksi 10 vuotiskaudeksi. Samalla ministeriö hissimääräyksien tarkistaminen tältäkin kohdin
3482: on määrännyt laitoksen hallitukseen aluksi kak- meneillään samoin kuin muidenkin varmuus-
3483: si, nyttemmin neljä jäsentä. Ministeriön mää- määräysten ajanmukaistaminen.
3484: rääminä jäseninä tässä hallituksessa ovat Tek- Sähkölaitosten ja hissien tarkastusmaksut
3485: nillisen Korkeakoulun sähköalan professori, ovat määrätyt asetuksella. Sähkölaitteiden tar-
3486: Sähköalan Työntekijäin Liiton edustaja, Suo- kastuksessa maksut ovat määrätyt tarkastuksen
3487: men Sähköteknikkojen Liiton edustaja ja mi- aiheuttamien kustannusten mukaan. Tämän li-
3488: 3
3489:
3490: säksi peritään laitteiden vuosimyynnin mukaan Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
3491: määriteltyjä maksuja, joille on asetettu yläraja. että sähkölaitosten ja sähkölaitteiden tarkastus
3492: Käytäntö on sama kuin kaikissa pohjoismaissa on kauppa- ja teollisuusministeriön kiinteässä
3493: ja tämä järjestelmä on pikemminkin pienyrittä- valvonnassa ja että ministeriö myös antaa tar-
3494: jiä suosiva, sillä muutoin yksittäiset tarkastus- peellisiksi katsomansa sähköalan turvallisuutta
3495: maksut saattaisivat niille tulla kohtuuttoman ja tarkastusta koskevat määräykset ja nyttem-
3496: suuriksi. min myös kaikki tarkastuksista perittävät mak-
3497: Sähkölaitteiden tarkastusmaksut tullaan nyt sut määrätään valtion toimesta. Mitään asial-
3498: kuitenkin sähkölakiin viime joulukuussa teh- lista syytä ei näin ollen ole olemassa itse säh-
3499: dyn muutoksen perusteella määräämään val- kötarkastuksen uudelleen järjestämiseksi, mut-
3500: tion toimesta, joten tämäkään ei enää ole Säh- ta jokaisessa järjestelmässä on luonnollisesti_
3501: kötarkastuslaitoksen itse päätettävissä. suoritettava jatkuvia parannuksia.
3502: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1972.
3503:
3504: Ministeri Seppo Li1tdblom.
3505: 4
3506:
3507:
3508:
3509:
3510: Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3511:
3512: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen jäin Liitto r.y. och en representant för Suo-
3513: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- men Sähköteknikkojen Liitto r.y. benämnda
3514: velse nr 16 av den 2 februari 1972 till veder- förbund och en tjänsteman vid ministeriet. De
3515: börande medlem av .statsrådet översänt av- övriga styrelsemedlemmarna består av repre-
3516: skrift av följande, av riksdagsman Lauri Kan- sentanter för olika föreningar inom den
3517: tola m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 4: elektriska branschen. Vid Elektriska Inspekto-
3518: ratet finns bland föreningens medlemmar inget
3519: "Är Regeringen medveten om att egentligt företag, och föreningen uppbär icke
3520: besiktningen av elektriska anläggning- heller någon medlemsavgift av sina medlem-
3521: ats säkerhet i vårt land har anförtrotts mar. Alla i besiktningsavgifter influtna medel
3522: en förening, över viiken bestämmande- används för effektivering av inspektoratets be-
3523: rätten utövas av storföretag, vilkas siktningsverksamhet.
3524: strävan går ut på att erhålla vinst, Såsom ovan sagts utfärdat handels- och in-
3525: och har Regeringen för avsikt att vid- dustriministeriet alla de bestämmelser, viika
3526: taga åtgärder för att göra slut på skall iakttagas vid byggandet av elverk och
3527: vårdslösheten i fråga om skyddandet elektriska anläggningar, deras säkerhetsanord-
3528: av medborgarnas liv och hälsa genom ningarna samt vid skötsel, drift och besiktning.
3529: att överföra säkerhetsbesiktningen ock- Elektriska Inspektoratets besiktningsman ar-
3530: så till denna del på statens myndig- betar helt under tjänstmannaansvar, och om
3531: heter?'' besiktningsman försummat ellet vårdslöst ut-
3532: för uppgifter som ankommer på honom, straf-
3533: Såsom svar på spörsmålet fåt jag vördsamt fas han såsom angående brott i tjänsten är
3534: anföra följande: stadgat.
3535: Före år 1928, då den nu gällande lagen an- I varje sådant fall, som leder till allvarlig
3536: gående elektriska anläggningar gavs, var be- olyckshändelse, verkställes polisundersökning,
3537: siktningen av elektriska anläggningat i vårt vid viiken utreds de orsaker som har lett till
3538: land ordnad på ett synnerligen bristfälligt och olyckshändelsen. Detta förfarande tillämpades
3539: oenhetligt sätt. Sagda år grundades Elektriska även vid den hissolycka till viiken hänvisas
3540: Inspektoratet på initiativ av Finlands Elverks- i spörsmålet. Då undersökningarna ännu är på
3541: förening och Elektroingenjörsförbundet och hälft, är det för tidigt att säga något slutgiitigt
3542: det var avsett att omhänderha besiktningsverk- om de orsaker som bidragit tili denna olycks-
3543: samheten i hela landet. Handels- och industri- händelse, men det är uppenbart, att flera oför-
3544: ministeriet uppdrog då åt sagda förening att utsedda, sammanträffande omständigheter gjor-
3545: utföra den i lag bestämda besiktningen av de att den inträ:6fade. Det är också ännu öklart,
3546: elektriska anläggningar i enlighet med de sä- huruvida den i hissen instängda personeo an-
3547: kerhetsbestämmelser som ministeriet faststäl- vände alarmanordningen, som vat installerad i
3548: ler att iakttagas. På detta sätt har förfarits hissen och viiken konstaterats ha varit i skick.
3549: redan i över 40 års tid, och år 1968 uppdrog Elektriska Inspektoratet kan likväl icke be-
3550: ministeriet denna uppgift fortfarande åt Elekt- skyllas för försummelse i sin besiktningsverk-
3551: riska Inspektoratet för nästa tioårsperiod. Sam- samhet enligt gällande bestämmelser. Åtminsto-
3552: tidigt har ministeriet till inspektoratets sty- ne i Finland hat en olyckshändelse av detta
3553: relse förordnat till en början två, numera fyra slag aldrig tidigare inträffat. I besiktnings-
3554: medlemmar. Av ministeriet förordnade med- verksamheten har vidtagits åtgätder för att
3555: lemmat är i sagda styrelse en professor på det förhindta möjligheten till förnyade olycksfall
3556: elektriska området vid Tekniska Högskolan, av detta slag, och samtidigt pågår även juste-
3557: en representant för Suomen Sähköalantyönteki- ring av hissbestämmelserna i detta avseende
3558: 5
3559:
3560: ävensom en modernisering av andra säkerhets- som vidtogs i decemher senaste år att bestäm-
3561: bestämmelser. mas genom statens försorg, varför icke heller
3562: Avgiftema för besiktning av elektriska an- dessa längre kan bestämmas av Elektriska
3563: läggningar och hissar är hestämda i förordning. Inspektoratet självt.
3564: Vid besiktning av elektriska anläggningar he- Med stöd av det ovan sagda kan man
3565: stäms avgiftema på basen av de kostnader he- konstatera, att besiktningen av elverk och
3566: siktningen föranleder. Dessutom uppbärs enligt elektriska anläggningar står under handels- och
3567: anläggningamas årsförsäljning bestämda av- industriministeriets noggranna kontroll, och att
3568: gifter, för vilka gäller en hestämd maximi- ministeriet även utfärdar de bestämmelser an-
3569: gräns. Denna praxis är densamma i alla nordis- gående säkerhet och kontroll på det elektriska
3570: ka Iänder, och detta system gynnar snarare området som ministeriet finner nödiga var-
3571: småföretagarna, ty i annat fall skulle de en- jämte alla avgifter som uppbärs för hesikt-
3572: skilda besiktningsavgifterna kunna bli oskäligt ningar numera bestäms genom statens försorg.
3573: betungande för dem. Något sakligt skäl föreligger sålunda icke att
3574: Avgiftema för besiktning av elektriska an- omorganisera den elektriska inspektionen, men
3575: läggningar kommer Iikväl nu på grund av en naturligtvis bör i varje organisation fortsätt-
3576: ändring i lagen om elektriska anläggningar ningsvis utföras förhättringar.
3577: Helsingfors den 3 mars 1972.
3578:
3579: Minister Seppo Lindblom.
3580:
3581:
3582:
3583:
3584: 152/72
3585: Kirj. ksm. n:o 5.
3586:
3587:
3588:
3589:
3590: Åsvik ym.: Neuvostoliiton vastaisen julkaisutoiminnan estämi-
3591: sestä.
3592:
3593:
3594: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
3595:
3596: Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisiä suhteita ja
3597: aikovat eräät yksityiset henkilöt, jotka tunne- virallisesti tunnustetun rauhanomaisen ulkopoli-
3598: taan eräiden uskonlahkojen toimitsijoina, kutsua tiikkamme hoitamista, on pantava merkille, et-
3599: huhti-toukokuussa 1972 Suomeen jopa satoihin teivät viranomaiset, erityisesti suojelupoliisi ja
3600: nousevan määrän Yhdysvalloissa toimivan niin- oikeusministeriön painovapaustoimisto, ole teh-
3601: sanotun "jeesusllikkeen" jäseniä "ristiretkelle". neet mitään tämän vahingollisen toiminnan estä-
3602: Tämä liike samoin kuin muut vastaavat liikkeet miseksi. T oimettomuudellaan virkamiehet tie-
3603: toimivat muka uskonnollisina herätysliikkeinä, tysti rohkaisevat niitä, jotka haluavat huonontaa
3604: vaikka niiden toiminnan pääsisältönä on Neuvos- maittemme suhteita.
3605: toliiton vastainen ja sotaan yllyttävä kiihotus- Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
3606: työ. Tämä käy sdville eräässä pääkaupungin leh- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
3607: dessä äsken julkaistusta jeesusliikkeen täkäläisen me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
3608: yhdysmiehen lausunnosta. Sen mukaan Neuvosto- tavaksi seuraavan kysymyksen:
3609: liitto tulisi kohta aloittamaan hyökkäyssodan
3610: lähi-idässä, josta taas seuraisi Länsi-Euroopan ta- Tietääkö Hallitus, että eräissä oikeis-
3611: lousyhteisön hyökkäys Neuvostoliittoon ja siten tolaisissa julkaisuissa jatkuvasti kiihote-
3612: saataisiin Neuvostoliitto tuhotuksi. Tällaista on taan toimintaan Neuvostoliittoa vastaan,
3613: jeesusliikkeen "uskonto". tähdäten uskonnon varjolla ja valheellisen
3614: Vastaavanlaisia neuvostovastaisia vuodatuksia propagandan avulla maidemme välisten
3615: ja ennustuksia, joissa vedotaan kansalaisten us- ystävällisten suhteiden huonontamiseen,
3616: konnollisiin tunteisiin, sisältyy äärioikeistolaisen ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
3617: Uusi Maailma -nimisen lehden jokaiseen nume- mainittujen julkaisujen kirjoittelun lo·
3618: roon. pettamiseksi sekä suunnitellun neuvosto·
3619: Vaikka tasavallan presidentti on selvin sanoin vastaisen "jeesusliikkeen" ristiretken
3620: tuominnut äärioikeiston maassamme harjoitta- estämiseksi kieltämällä näiltä kiihotta-
3621: man Neuvostoliiton vastaisen kiihotuksen ja val- jilta maahanpääsyn?
3622: heiden levityksen, jollainen toiminta häiritsee
3623: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
3624:
3625: Toivo Åsvik. Pentti Liedes.
3626: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
3627: Ensio Laine.
3628:
3629:
3630:
3631:
3632: 161/72
3633: 2
3634:
3635:
3636:
3637:
3638: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3639:
3640: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa meentulonsa kerjäämällä tms. tavalla tai jonka
3641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, otaksutaan elättävän itseään epärehellisin kei-
3642: olette 2 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn kir- noin taikka joka on aikaisemmin tuomittu va-
3643: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- pausrangaistukseen ja jonka voidaan olettaa teke-
3644: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vän täällä rangaistavan teon tail.&:a tulevan har-
3645: Toivo Asvikin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta joittamaan täällä sabotaasia, vakoilua, luvatonta
3646: kysymyksestä n:o 5: tiedustelutoimintaa taikka valtiolle tai yhteis-
3647: kunnalle vahingollista kiihotusta taikka jolta
3648: "Tietääkö Hallitus, että eräissä oikeis- pääsy maahan muulla syyllä on kielletty, maa-
3649: tolaisissa julkaisuissa jatkuvasti kiihote- hanpääsy estää. Viimeksi mainitulla kohdalla
3650: taan toimintaan Neuvostoliittoa vastaan, tarkoitetaan, että henkilön saapuminen pohjois-
3651: tähdäten uskonnon varjolla ja valheellisen maihin on kielletty ja siitä on tehty merkintä
3652: propagandan avulla maidemme välisten ns. kieltoluetteloon. Ulkomaalainen voidaan
3653: ystävällisten suhteiden huonontamiseen, käännyttää niin ikään, jos hänen maahantuloaan
3654: ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ei erityisistä syistä pidetä suotavana.
3655: mainittujen julkaisujen kirjoittelun lo-
3656: pettamiseksi sekä suunnitellun neuvosto- Mikäli jokin edellä mainituista käännyttämi-
3657: vastaisen "jeesusliikkeen" ristiretken sen edellytyksistä on viisumivapaan matkustajan
3658: estämiseksi kieltämällä näiltä kiihotta- maahan saapuessa passintarkastajan tiedossa, voi-
3659: jilta maahanpääsyn?" daan matkustajan maahan saapuminen estää.
3660: Muussa tapauksessa matkustaja saa vapaasti saa-
3661: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pua maahan. Hänen oleskeluoikeutensa maassa
3662: vasti seuraavaa: jää riippumaan hänen käyttäytymisestään täällä.
3663: Sen johdosta, että kysymys liittyy olennaisesti Sikäli kuin kysymys koskee julkaisutoimintaa,
3664: paitsi oikeusministeriön· myös sisäasiainministe- sen perusteluissa mainitaan mm., että eräässä
3665: riön toimialaan, on asiassa hankittu sisäasiain- pääkaupungin lehdessä on äskettäin julkaistu jee-
3666: ministeriön lausunto siltä osin kuin asia koskee susliikkeen täkäläisen yhdysmiehen lausunto,
3667: ulkomaalaisen maahanpääsyn kieltämistä. jonka mukaan Neuvostoliitto tulisi kohta aloit-
3668: Viimeksi mainitulta osalta kysymyksen perus- tamaan hyökkäyssodan lähi-idässä, josta taas seu-
3669: teluissa mainitaan mm., että julkisuudessa esiin- raisi Euroopan talousyhteisön hyökkäys Neuvos-
3670: tyneiden tietojen mukaan aikovat eräät yksityi- toliittoon, ja että vastaavanlaisia neuvostovastai-
3671: set henkilöt kutsua huhti-toukokuussa 1972 sia vuodatuksia ja ennustuksia sisältyy Uusi
3672: Suomeen jopa satoihin nousevan määrän Yhdys- Maailma-nimisen lehden jokaiseen numeroon.
3673: valloissa toimivan ns. jeesusliikkeen jäseniä risti- Suomen Hallitusmuodon 10 §:n mukaan
3674: retkelle ja että tämä liike samoin kuin muut vas- Suomen kansalaisella on sananvapaus sekä oi-
3675: taavat liikkeet toimivat muka uskonnollisina he- keus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta
3676: rätysliikkeinä, vaikka niiden toiminnan pääsisäl- julkaisemiseen kenenkään sitä ennakolta estä-
3677: tönä on Neuvostoliiton vastainen ja sotaan yllyt- mättä. Yhteiskuntajärjestykseemme kuuluu siten
3678: tävä kiihotustyö. eräänä sen perusoikeutena painovapaus. Paino-
3679: Sisäasiainministeriön lausunnon mukaan voi- vapauden järjestelmän mukaan ei painotuottei-
3680: daan ulkomaalainen käännyttää rajalta, mikäli den julkaisemiselle ja levittämiselle aseteta mi-
3681: häneltä puuttuu voimassa oleva passi tai hän an- tään ennakkoesteitä, vaan tyydytään valvomaan,
3682: taa itsestään taikka matkastaan vääriä tietoja että painotoiminnassa ja painotuotteiden levittä-
3683: tahi jos häneltä puuttuu riittävästi varoja toi- misessä noudatetaan painovapauslain ( 4. 1.
3684: meentuloansa ja kotimatkaansa. Samoin voidaan 1919/1) järjestyssäännöksiä ja että painotuot-
3685: ulkomaalaisen, joka ilmeisesti aikoo hankkia toi- teet eivät ole sisällöltään rikollisia. Tämä vai-
3686: 3
3687:
3688: vontavelvollisuus kuuluu painovapauslain 40 § :n nimisen aikakauslehden kysymyksessä tarkoitet-
3689: mukaan oikeusministeriölle. tuja kirjoituksia on pidettävä ilmaisuvapauden
3690: Kysymyksen perusteluissa mainitulla pääkau- rajoissa tapahtuneina erilaisten näkemysten il-
3691: pungin lehdessä julkaistulla jeesusliikkeen täkä- mentyminä.
3692: läisen yhdysmiehen lausunnolla tarkoitettaneen Edellä tarkoitetuissa kirjoituksissa ei ole esi-
3693: Helsingin Sanomissa 23 päivänä tammikuuta tetty sellaista, joka antaisi oikeusministeriölle ai-
3694: 1972 ollutta kirjoitusta, jossa käsitellään mm. hetta ryhtyä toimenpiteisiin sille painovapaus-
3695: eskatologien käsitystä ihmiskunnan loppuhet- lain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden
3696: kistä. Tätä artikkelia samoin kuin Uusi Maailma- nojalla.
3697: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1972.
3698:
3699: Oikeusministeri Pekka Paavola.
3700: 4
3701:
3702:
3703:
3704:
3705: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3706:
3707: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tande kan utlänning vid gränsen tvingas att åter-
3708: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vända, om han saknar giltigt pass, om han om
3709: av den 2 februari 1972 tili vederbörande med- sig själv eller om sin resa lämnar oriktiga upp-
3710: lem av statsrådet översänt avskrift av följande gifter eller om han saknar tillräckliga medel för
3711: av riksdagsman Toivo Åsvik m. fl. ställda skrift- sitt uppehälle och för hemresan. Likaledes kan
3712: liga spörsmål nr 5: utlänning, som uppenbarligen har för avsikt att
3713: få sitt uppehälle genom tiggeri el. dyl. eller som
3714: "Är Regeringen medveten om att vissa kan antagas försörja sig med oärliga metoder eller
3715: högerorienterade publikationer alltjämt som tidigare har blivit dömd tili frihetsstraff och
3716: uppeggar till verksamhet mot Sovjet- som kan antagas här ämna begå ·straffbar hand-
3717: unionen genom att under religionens ling eller här bedriva sabotage, spioneri, olovlig
3718: täckmantel och med hjälp av lögnaktig underrättelseverksamhet eller ock för staten eller
3719: propaganda försöka försämra de vän- samhället skadlig agitation eller som av annan
3720: skapliga relationerna våra Iänder emel- orsak förvägrats inresa till landet, hindras att
3721: lan, komma in i landet. Med sistnämnda punkt av-
3722: och har Regeringen för avsikt att vid- ses, att personen i fråga har förvägrats inresa
3723: taga åtgärder för att göra slut på skrive- till de nordiska länderna och att anteckning här-
3724: rierna i nämnda publikationer samt för om har gjorts i den s.k. spärrförteckningen. Ut-
3725: att förhindra den sovjetfientliga "jesus- länning kan även förvägras inresa, om hans an-
3726: rörelsens" planerade korståg genom komst till landet av särskilda skäl icke anses
3727: att förbjuda dessa uppviglares inresa till önskvärd.
3728: landet?" Om någon av de ovan nämnda förutsättnin-
3729: garna att förvägra inresa är känd av passkont-
3730: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt an- rollören då visumfri resenär anländer till lan-
3731: föra följande: det, kan resenärens inresa förhindras. I annat
3732: På grund av att spörsmålet förutom till justi- fall får resenären fritt anlända till landet. Hans
3733: tieministeriets verksamhetsområde väsentligen rätt att vistas i landet blir beroende av hans
3734: ansluter sig också tili ministeriets för inrikes- uppförande här.
3735: ärendena verksamhetsområde, har i ärendet in- Till den del spörsmålet berör publikations-
3736: förskaffats ministeriets för inrikesärendena ut- verksamhet nämnes i motiveringen för spörs-
3737: låtande tili den del ärendet berör förbud mot målet bl. a., att i en av huvudstadstidningarna
3738: utlännings inresa tilllandet. nyligen har publicerats ett uttalande av jesus-
3739: Beträffande sistnämnda fråga nämnes i moti- rörelsens härvarande förbindelseman, enligt vil-
3740: veringen för spörsmålet bl. a., att vissa privata ket Sovjetunionen snart skulle inleda ett anfalls-
3741: personer enligt uppgifter som förekommit i krig i Främre Orienten, vilket åter skulle ha till
3742: offenligheten har för avsikt att i april-maj 1972 följd Europeiska ekonomiska gemenskapens
3743: tili Finland inbjuda t.o.m. hundratals medlem- (EEC:s) anfall mot Sovjetunionen, och att lik-
3744: mar av den i Förenta Staterna verksamma s.k. nande sovjefientliga utgjutelser och förutsägel-
3745: jesusrörelsen tili ett korståg, och att denna rö- ser ingår i varje nummer av tidskriften Uusi
3746: relse såsom andra liknande rörelser ger sig sken Maailma.
3747: av att vara en religiös väckelserörelse, fastän hu- Enligt 10 § regeringsformen äger finsk med-
3748: vudinnehållet i dess verksamhet är mot Sovjet- borgare ordets frihet samt rättighet att genom
3749: unionen riktat krigsuppviglande agititations- tryck utgiva skrift eller bildlig framställning
3750: arbete. utan att hinder härför må i förväg läggas. Till
3751: Enligt ministeriets för inrikesärendena utlå- vår samhällsordning hör sålunda såsom en av
3752: 5
3753:
3754: dess grundrättigheter tryckfriheten. Enligt tryck- rörelsen torde avses en i Helsingin Sanomat den
3755: frihetssystemet läggs för publicering och distri- 23 januari 1972 publicerad artikel, i vilken bl. a.
3756: bution av tryckalster icke några förhandshinder behandlas eskatologins uppfattning om mänsk-
3757: utan man anser det tillräckligt att övervaka, att lighetens yttersta stunder. Denna artikel även-
3758: i tryckningsverksamheten och distributionen av som de i spörsmålet avsedda artiklarna i tid-
3759: tryckalster iakttages ordningsstadgandena i tryck- skriften Uusi Maailma bör anses såsom uttryck
3760: frihetslagen (4.1. 1919/1), och att tryckalstren för olika åskådningar, givna inom ramen för
3761: tili sitt innehåll icke är brottsliga. Enligt 40 § yttrandefriheten.
3762: tryckfrihetslagen åligger denna övervakning jus- I ovan avsedda artiklar har icke framförts nå-
3763: titieministeriet. got sådant som skulle ge justitieministeriet an-
3764: Med det i motiveringen för spörsmålet ledning att vidtaga åtgärder med stöd av den
3765: nämnda, i en huvudstadstidning publicerade ut- övervakningssyldighet som åligger ministeriet en-
3766: talandet av härvarande förbindelseman för jesus- ligt tryckfrihetslagen.
3767: Helsingfors den 7 mars 1972.
3768:
3769: Justitieminister Pekka Paavola.
3770:
3771:
3772:
3773:
3774: 161/72
3775: Kirj. ksm. n:o 6.
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: Sinisalo ym.: Suomen jäsenyydestä Aasian Kehityspankissa.
3781:
3782:
3783: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
3784:
3785: Suomi on kuulunut Aasian Kehityspankkiin pidättäytyminen pääoman lisäämisestä on perus-
3786: (ADB) sen perustamisesta alkaen v. 1966. tunut tiettävästi siihen, että se on tyytymätön
3787: Suomen osuus pankin alkuperäisestä pääomasta pankin lainoituspolitiikkaan ja erikoisesti sii-
3788: on 5 milj. dollaria. hen, että runsaimmin on myönnetty varoja sel-
3789: Pankki on ryhtynyt toimenpiteisiin pää- laisille maille kuin Etelä-Korea ja Taiwan.
3790: omansa korottamiseksi. Suomen osuus osake- Tiettävästi suomalaisille yrityksille ei pankin
3791: pääoman korotuksessa on 7.5 milj. dollaria eli rahoittaman toiminnan puitteissa ole annettu
3792: korotuksen jälkeen Suomen koko osuus 12.5 minkäänlaisia konsultti- tai urakointitehtäviä
3793: milj. dollaria. eikä tavaratoimituksia. Suomen jäsenyyttä pan-
3794: Hallitus on marraskuun 24 päivänä 1971 kissa on kuitenkin perusteltu erityisesti sillä,
3795: päättänyt, että Suomi osallistuu pääoman koro- että se antaisi mahdollisuuden edistää <tava-
3796: tukseen. roiden ja palvelusten vientiä tälle alueelle.
3797: Kaikki edellä sanottu osoittaa, että Suomen
3798: Pankin jäseninä on vajaa 40 maata, joista osallisuus tällaisen pankin toiminnassa on lie-
3799: yli 20 ns. aluejäseniä: Afganistan, Australia, västi ilmaistuna kaupallisesti ja kehitysmaatoi-
3800: Ceylon, Etelä-Korea, Etelä-Vietnam, Fiji, Fi- minnallisesti arveluttavaa ja poliittisesti maam-
3801: lippiinit, Formosa, Hong Kong, Indonesia, In- me puolueettomuusasenteen kanssa täysin risti-
3802: tia, Japani, Kambodsha, Laos, Länsi-Samoa, Ma- riitaista. Kun toiminta lisäksi vaatii huomatta-
3803: lesia, Nepal, Pakistan, Papua ja Uusi-Guinea, vasti varoja ei Suomen jäsenyyttä nähdäksem-
3804: Singapore, Thaimaa ja Uusi-Seelanti. Alueen ul- me voida pitää perusteltuna eikä hallituksen
3805: kopuolisina jäsenmaina on joukko Iänsi-Euroo- toimenpidettä osallistumisesta pankin pääoman
3806: pan kapitalistisia maita ja Kanada sekä Yhdys- korotukseen oikeana.
3807: vallat. Näistä ainakin Ruotsi on pidättäytynyt Kaiken edellä sanotun vuoksi ja viitaten val-
3808: pääoman lisäämiseen osallistumisesta. tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
3809: Pankin asiallinen määräysvalta on Japanilla tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3810: ja USA:lla. Sen toiminta on selvästi poliittista vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3811: ja edustaa USA:n ja sen liittolaisten toimintaa.
3812: Pankin merkittävimmät lainansaajamaat ovat ol- Millaisin perustein Hallitus katsoo
3813: leet Etelä-Korea, Etelä-Vietnam, Taiwan ja In- tarkoituksenmukaiseksi ja maamme etu-
3814: donesia. Näissä maissa USA:lla on sotatuki- ja vastaavaksi sekä poliittisesti oikeaksi
3815: kohtia ja kehitysavusta suurin osa menee soti- ja Suomen puolueettomuuspolitiikan
3816: laallisluontoisiin hankintoihin ja kansojen va- kannalta hyväksyttäväksi Suomen jäse-
3817: pauspyvkimyksiä vastaan terroria harjoittavien nyyden Aasian Kehityspankissa ( ADB)
3818: sotilasjunttien ylläpitämiseen. USA:n selvitys- ja maamme osallistumisen alkuperäisen
3819: ten mukaan pankin toiminnalla on ollut "myön- 5 milj. dollarin lisäksi 7.5 milj. dolla-
3820: teinen" vaikutuksensa sodankäyntiin. Ruotsin rilla pankin pääoman korotukseen?
3821: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
3822:
3823: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen. Ensio Laine.
3824:
3825:
3826:
3827: 150/72
3828: 2
3829:
3830:
3831:
3832:
3833: Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
3834:
3835: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa puolisten teollisuusmaiden ~toimesta siirretyt va-
3836: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja rat ovat sidottuja toimituksiin niistä maista,
3837: Taisto Sinisalo esittänyt asianomaisen hallituk- jotka ovat asettaneet ko. varat rahaston käyt-
3838: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- töön. Lainoja on myönnetty päääomavaroista
3839: sen: vuonna 1968 41.6 milj. dollaria (7 projektiin),
3840: "Millaisin perustein Hallitus katsoo vuonna 1969 76.1 milj. ( 14 projektiin), vuon-
3841: tarkoituksenmukaiseksi ja maamme etu- na 1970 211.9 milj. (22 projektiin) sekä vuon-
3842: ja vastaavaksi sekä poliittisesti oikeaksi na 1971 202.5 milj. ( 16 projektiin). Valitetta-
3843: ja Suomen puolueettomuuspolitiikan vasti myönnetyt lainat eivät ole jakautuneet
3844: kannalta hyväksyttäväksi Suomen jäse- tasaisesti alueen kehittyneempien ja taloudelli-
3845: nyyden Aasian Kehityspankissa ( ADB) sesti hdkoimpien valtioiden välillä. Tämä joh-
3846: ja maamme osallistumisen alkuperäisen tuu siitä, että jäsenmaiden on tehtävä itse
3847: 5 mili. dollarin lisäksi 7.5 milj. dolla- aloite saadakseen pankin rahoitus tärkeäksi
3848: rilla pankin pääoman korotukseen?" katsomilleen projekteille. Tällöin kehittyneim-
3849: mät maat kuten Korean Tasavalta, Kiinan
3850: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Tasavalta sekä Malesia ja Singapore, ovat edul-
3851: seuraavaa. lisemmassa asemassa, koska niiden kyky mää-
3852: Aasian Kehityspankki perustettiin vuonna ritellä kansalliset prioriteettinsa ja toimia te-
3853: 1966 YK:n Aasian ja Kauko-Idän taloudelli- hokkaasti niiden toteuttamiseksi on suurempi
3854: sen komission ( ECAFE) suosituksesta ja sen kuin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksensä
3855: piirissä syntyneen aloitteen pohjalta. Lyhyesti alkuvaiheessa olevien valtioiden. Tämä sama
3856: määriteltynä pankin tehtävänä .on edistää talou- piirre on havaittavissa kaikkien lainoja kehitys-
3857: dellista kasvua ja yhteistyötä Aasiassa ja Kau- maille myöntävien kansainvälisten elinten laina-
3858: ko-Idässä sekä tukea alueen kehitysmaiden ta- politiikassa. Todettakoon, että Suomen taholta
3859: loudellisen kehityksen nopeuttamista. Toimin- on pankin lainapolitiikkaa tältä osin arvosteltu,
3860: nassaan pankki on läheisessä yhteistyössä mm. vHmeksi pankin hallintoneuvoston kokouksessa
3861: YK:n, sen erityisjärjestöjen sekä Maailmanpan- huhtikuussa 1971. Mainittakoon tässä yhteydes-
3862: kin ja muiden alueellisten kehityspankkien sä, että kyselyssä huomattavimpiin lainansaaja-
3863: kanssa. maihin kuuluvina mainitut Vietnamin Tasavalta
3864: Suomen liittymistä Aasian Kehityspankkiin ja Indonesia eivät ole saaneet lainkaan lainoja
3865: koskeneen hallituksen Eduskunnalle antaman pääomavaroista ja ensiksimainittu erityisrahas-
3866: esityksen perusteluissa todettiin, että mm. toistakin vain kaksi pienehköä lainaa keinokas-
3867: Ruotsi, Norja ja Tanska olivat päättäneet liit- telun ja kalastuksen kehittämiseen.
3868: tyä pankin jäseniksi ja siten tukea taloudellis- Aasian Kehityspankissa, kuten muissa vas-
3869: ta kehitystä ko. alueella. Lisäksi perusteluissa taavanlaisissa kaf!_sainvälisissä rahalaitoksissa,
3870: kiinnitettiin huomiota pankin peruskirjan mää- äänivalta määräytyy pääomaosuuden mukaan.
3871: räykseen, jonka mukaan pankin jäsenmailla on Pitää valitettavasti paikkansa, etteivät suo-
3872: etuoikeus palvelusten ja tavaroiden toimituksiin malaiset yritykset ole toistaiseksi hyötyneet
3873: pankin rahoittamien projektien puitteissa. konsulttipalvelusten tai urakointi- ja tavaratoi-
3874: Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen mitusten muodossa Suomen jäsenyydestä pan-
3875: 7. 6. 1966 yksimielisesti sekä valiokunta- että kissa. On kuitenkin todettava, että pankki on
3876: täysistuntokäsittelyn osalta. toiminut vasta muutaman vuoden ja että sen
3877: Toimintansa puitteissa Aasian Kehityspankki tähän mennessä rahoittamat kohteet teollisuu-
3878: myöntää lainoja sekä pääomavaroista että eri- den, maatalouden ja infrastruktuurin alalla ei-
3879: tyisrahastoistaan. Jälkimmäisiin alueen ulko- vät ole kuuluneet Suomen verrattain kapealla
3880: 3
3881:
3882: pohjalla toimiVan teollisuuden erityisaloihin. maiden keskuudessa tulkittu kiinnostuksen
3883: Sama koskee osittain muita Pohjoismaita, joi- puutteeksi koko aluetta ja sen ongelmia koh-
3884: den saamien toimitusten dollariarvöt ovat seu- taan. Samalla se olisi merkinnyt, että Suomen
3885: raavat: Ruotsi 1.1 milj., Tanska 0.6 mil~. ja liittyminert pankkiin olisi muodostunut osittai-
3886: Norja 0.3 milj. Kaikista maista tapahtuneiden seksi hukkainvestoinniksi, koska etujemme val-
3887: toimitusten yhteisarvo on 75.1 milj. dollaria. vominen olisi huomattavasti vaikeutunut. -
3888: Näyttää kuitenkin siltä, että pankin toiminnan Toisaalta on todettava, että Suomen taloudel-
3889: puitteet ja sen laajuus hahmottuvat lopullisesti liset ja kaupalliset siteet Aasian maihin ovat
3890: vasta lähivuosina. heikot, eikä niiden huomattava bilateraallseli~t
3891: Koska pankin lainoitustoimintaa jo pitem- pohjalla tapahtuva vabvistatninert ole lähiaikoi~
3892: män aikaa oli haitannut pääoman puute, pan- na mahdollista. Näin ollen toiminta multilate-·
3893: kin hallintoneuvosto antoi kokouksessaan huh- raalisten kanavien kautta on jo olosuhteiden
3894: tikuussa 1971 johtokunnalle tehtäväksi tutkia pakosta keskeisellä sijalla. Taloudellisen lasku-
3895: keinoja pankin pääomavarojen kartuttamiseksi. suhdanteen ja vallitsevan työttömyyden huo-
3896: Tässä yhteydessä Suomen taholta korostettiin, mioon ottaen jo ennestään heikkoja kaupallisia
3897: että johtokunnan tulisi tämän tavoitteen saa- siteitä Aasian maihin ei voida vaarantaa, vaan
3898: vuttamiseksi ensisijaisesti etsiä muita keinoja pikemmin on nyt tarkoituksenmukaista käyttää
3899: kuin pankin pääoman korottaminen. Yhtenä hyväksi kaikkia tarjolla olevia keinoja etujem-
3900: mahdollisuutena mainittiin lainanottojen lisää- me valvomiseksi. Pankin tarjoamien mahdolli-
3901: minen kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Joh- suuksien tehokkaampaa hyväksikäyttöä vastai-
3902: tokunta päätyi kuitenkin tulokseen, ettei pää- suudessa edistävät mm. seuraavat seikat:
3903: oman korottamista voitu enää lykätä, mikäli 1. Pääoman korotuksen kautta pankin käyt-
3904: pankki pyrkisi vastaisuudessa entistä tehok- töön tulevat uudet pääomat mahdollistavat ra-
3905: kaammin tyydyttämään alueellisten jäsenmai- hoituksen ulottamisen uusille talous- ja yhteis-
3906: densa lainatarpeita. - "Suomen osuus pankin kuntaelämän aloille. Täten tullee rahoituksen
3907: alkuperäisestä pääomasta oli 5 mi1j. dollaria, piiriin Suomenkin talouselämää kiinnostavia
3908: josta puolet, eli 2.5 milj. dollaria, on ns. mak- projekteja.
3909: settua pääomaa ja 2.5 milj. dollaria jäi suori-
3910: tettavaksi vaadittaessa pankin sitoumusten täyt- 2. Ulkoasiainministeriön johdolla yhteistyös-
3911: tämiseksi. Pankin johtokunnan korotusesityksen sä Suomen Ulkomaankauppaliiton kanssa on ns.
3912: mukaan, jonka jäsenmaiden valtaenemmistö hy- projektivalvontaa, mm. Aasian Kehityspankin
3913: väksyi, oli pääoman korotus 150 %, josta 20 piirissä esiintyvien projektien osalta, huomatta-
3914: % maksettua pääomaa. Täten muodostui Suo- vasti tehostettu kuluneen vuoden aikana.
3915: men pääomaosuudeksi korotuksen jälkeen 12.5 3. Pankin johdolle on eri yhteyksissä viime
3916: milj. dollaria, josta 4 milj. on maksettua pää- kuukausina painotettu, että myös Suomen olisi
3917: omaa. saatava konsultti- ja urakointitehtäviä sekä ta-
3918: Hallitus hyväksyi iltakoulussaan 24. 11. varatoimituksia. Suomi on tähän liittyen eh-
3919: 1971 perusteellisen harkinnan jälkeen ehdotuk- dottanut, että pankin huhtikuussa Wienissä jär-
3920: sen pääoman korottamiseksi. Tehdessään pää- jestettävän hallintoneuvoston kokouksen yhtey-
3921: töksensä hallitus huomioi edellä selostetut kiel- dessä pari pankin konsulttiasioita tuntevaa
3922: teiset seikat mutta päätyi myönteiseen ratkai- asiantuntijaa vierailisi Suomessa antaakseen in-
3923: suun seuraavien näkökohtien perusteella. formaatiota pankin toiminnasta tällä alalla ja
3924: Aasian Kehityspankista on sen lyhyenä toi- tutustuakseen Suomen toimitusmahdollisuuk-
3925: minta-aikana muodostunut varsin huomattava siin. Jo viime vuoden hallintoneuvoston ko-
3926: tekijä pääomien välittäjänä alueen kehitysmail~ kouksessa Suomi ehdotti, että pankin Euroopan
3927: le. Viime vuoden aikana arviolta 1/3 kaikista konttoriin kiinnitettäisiin teknillinen asiantun-
3928: multilateraalisista rahoituslähteistä pankin lai- tija, jonka tehtävänä olisi tutkia Euroopan mai-
3929: naajamaille myönnetyistä varoista oli pankin den toimituskapasiteettiä.
3930: lainoja. Pankin alueellisten jäsenmaiden keskuu- Varteenotettavana tekijänä mainittakoon
3931: dessa on vallalla käsitys, että pankki pystyy myös, että Suomella ei tällä hetkellä ole bilate-
3932: antamaan tehokasta apua niiden taloudellisten raalisen kehitysyhteistyön kohdemaita Aasiassa.
3933: kehitysongelmien ratkaisemiseksi. Niinpä on Tällaisia ei liioin lähivuosien aikana ole suun-
3934: selvää, että kieltäytyminen osallistumasta pan- nitteilla. Alueelle suunnattavat kehitysyhteistyö-
3935: kin pääoman korotukseen olisi alueen kehitys- varat on näin ollen toimitettava multilateraa-
3936: 4
3937:
3938: lisia kanavia myöten. Monet Kaakkois-Aasian Aasian Kehityspankki on, kuten edellä on
3939: maat pitävät Aasian Kehityspankkia "omana" todettu, alueellinen kehityspankki, joka toimii
3940: pankkinaan, joten siinä mukana olo selvimmin samojen liiketaloudellisten ja kehitysperiaattei-
3941: osoittaa Suomen myötämielisen suhtautumisen den mu:kai.sesti kuin muutkin vastaavat kansain-
3942: myös näiden Aasian alueen kehitysmaiden edel- väliset elimet. Sen toimintaan osallistumalla
3943: leen kehittämiseksi. Mainittakoon, että Suomi Suomi katsoo voivansa edistää Aasian kehitys-
3944: vuonna 1971 asetti pankin teknisen avun eri- maiden taloudellista kehitystä ja samalla val-
3945: koisrahaston käyttöön 100.000 dollaria käytet- voa omia kauppapoliittisia etujaan alueella.
3946: tä\'äksi suomalaisten konsulttien suorittamien Hallitus katsoo, että ne perusedellytykset, joi-
3947: soveltuvuustutkimusten ja projektianalyysien den varaan päätös liittyä pankin jäseneksi aikoi-
3948: rahoitukseen. naan rakentui, pätevät edelleen.
3949: Helsinki 1. 3. 1972.
3950:
3951: Ministeri Jussi Linnamo.
3952: 5
3953:
3954:
3955:
3956:
3957: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3958:
3959: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Inom ramen för sin verksamhet beviljar
3960: anger har riksdagsman Taisto Sinisalo tili ve- Asiatiska Utvecklingsbanken lån såväl ur kapi-
3961: derbörande medlem av statsrådet för avgivande talmedlen som från sina specialfonder. De me-
3962: av svar ställt följande spörsmål: del som av ej-regionala industriländer överförts
3963: tili de sistnämnda fonderna är bundna 'vid leve-
3964: "På vilka grunder anser Regeringen ranser från de Iänder som ställt ifrågavarande
3965: Finlands medlemskap i Asiatiska Ut- medel tili fondernas förfogande. Av. kapital-
3966: vecklings:banken och vårt lands delta- medlen har lån beviljats 1968 41.6 milj. dol-
3967: gande med 7.5 milj. dollar i förhöj- lar (7 projekt), 1969 76.1 milj. (14,projekt),
3968: ningen av bankens aktiekapital utöver 1970 211.9 milj. (22 projekt) •samt 1971
3969: den ursprungliga andelen på 5 milj. dol- 202.5 milj. (16 projekt).- Tyvärr har .de be-
3970: lar, ändamålsenliga och förenliga med viljade lånen inte fördelat sig jämnt · mellan
3971: vårt lands intressen samt politiskt rik- områdets mera utvecklade och dess ekonomiskt
3972: tiga och acceptabla med hänsyn tili Fin- svagare länder. Detta beror på att irutiativet
3973: lands neutralitetspolitik?" måste utgå från medlemsländerna .. själva när
3974: det gäller finansiering från bankens . ,sida av
3975: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt projekt som medlemsländerna anser. viktiga.
3976: anföra följande: Härvid är de mera utvecklade länderna, såsom
3977: Asiatiska Utvecklingsbanken grundades år Repuhliken Korea, Republiken Kina samt Ma-
3978: 1966 på en rekommendation av Förenta Natio- lesia och Singapore, i ett fördelaktigt,·läge,· ef-
3979: nernas ekonomiska kommission för Asien och tersom dessa länders förmåga att definiera sina
3980: Fjärran Östern ( ECAFE) och på hasen av ett nationella prioriteter och effektivt · ~verka för
3981: initiativ som väckts inom dess krets. I korthet dessas förverkligande, är större än de länders
3982: definierat har banken tili uppgift att befordra som ännu står i början av sin ekonomiska och
3983: ekonomisk tillväxt och samarbete i Asien och sociala utveckling. Detta samma · drag känne-
3984: Fjärran Östern samt att stöda en stegrad eko· tecknar lånepolitiken hos alla internationella or-
3985: nomisk utveckling i områdets utvecklingsländer. gan som beviljar lån tili utvecklingsländerna.
3986: I sin verksamhet står banken i intimt samathe- Det kan konstateras att man från Finlands sida
3987: te bl.a. med FN, dess fa<;korganisationer samt har kritiserat bankens lånepolitik tili dehna del,
3988: Världsbanken och övriga regionala utvecklings- senast vid bankens förvaltningsråds • möte i
3989: banker. april 1971. Det kan i detta sammanhang näm-
3990: I motiveringarna tili Regeringens proposition nas att Republiken Vietnam och Jndonesien,
3991: rörande Finlands medlemskap i hanken konsta- vilka i spörsmålet nämnes såsom. tillhöt:ande
3992: terades att bl.a. Sverige, Norge och Danmark de främsta låntagarlä.qderna, överhu.vildtaget
3993: hade fattat beslut om att bli medlemmar i ban- inte evhållit lån ur kapitalmedlen och det. först-
3994: ken och salunda stöda den ekonomiska utveck- nämnda .landet också ur specialforiderna .· endast
3995: lingen i området. Vidare fästes i motiveringarna två smärre lån för utvecklandet · iiv~ konstbe-
3996: uppmärksamhet vid den bestämmelse i bankens vattning och fiske. ·· .,
3997: stadga, enligt vilken bankens medlemsländer Vid Asiatiska Utvecklingsbanken, lik~om vid
3998: har ptioritet när det gäller leveranser av varor övriga liknande finansinstitutioner .står rösträt-
3999: och tjänster inom ramen för de av · banken fi- ten i proportion tili andelen av kapitalet.
4000: nansietade projekten. · Det stämmer tyvärr, att finländsl{a. företag
4001: Riksdagen godkände den 7. 6. 1966 Rege- tillsvidare inte kunnat draga nytta av Fin-
4002: ringens ptoposition enhälligt håde ifråga om lands medlemskap i hanken i form a\7 konsult-
4003: utskotts- och plenumbehandling. uppdrag, entreprenader ellet varule'Veranse't.
4004: 6
4005:
4006: Det bör dock konstateras att banken verkat regionala medlemsländer är den uppfattningen
4007: endast i några år och att de av banken finan- rådande att hartken effektivt kan bistå dem
4008: sierade projekten inte fallit inom den på rela- när det gäller att lösa deras utvecklingsprob-
4009: tivt smal bas stående finländska industrins lem. Därför är det uppenbart att en vägran
4010: specialområden. Detsamma gäller delvis övriga att deltaga i förhöjningen av bankens aktie-
4011: nordiska länder, vilkas leveranser i dollar räk- kapital bland utvecklingsländerna i området
4012: nade är följande: Sverige 1.1 milj., Danmark skulle ha to1kats som brist på intresse för hela
4013: 0.6 milj. och Norge 0.3 tnilj. Det samman- området och dess problem. Samtidigt hade det
4014: lagda värdet av leveranserna från samtliga Iän- inneburit att F.inilands medlemskap skulle ha bli-
4015: det uppgår till 75.1 milj. dollar. Det verkar vit en partiell felinvestering, enär bevakandet
4016: dock sotn oin ramen för och omfattningen av av våra intressen i betydande usträckning skul-
4017: bankcns verksamhet skulle slutligt utformas le ha försvårats. - Å andra sidan n'l.åste man
4018: fötst under de närmaste åren. konstatera att Finlands ekonomiska och kom-
4019: Enät ·bti~ttm pä kapitalmedel redan en läng- mersiella förbindelser med länderna i Asien är
4020: re tid .· hatrn försvårat bartkens llneverksamhet svaga och att det inte är möjligt att i betydan-
4021: beslöt hänkens förvaltningsråd vid sitt möte i de utsträckning i en nära framtid förstärka
4022: april1971 ge ditektionen i uppdrag ätt under- dessa på bilateral basis. Därför irttar verksam-
4023: söka J:IlÖjligheterna att utöka bankens kapital- heten genom multilaterala kanaler redan på
4024: tillglmgät, ·I detta samtnanhang betonades från grund av rådande omständigheter en central
4025: finllit.!dlkt hlll att direktionen i detta syfte i ställning. Med hänsyn till den ekonorniska låg-
4026: fötStll htfid borde finna andra tuedel än en för- konjunkturen och den rådande arbetslösheten
4027: höjning äv aktiekapitalet. Som en möjlighet kan de redan tidigare svaga handelsförbindel-
4028: näififid{!a• eh ökad upplåning på de internatio- serna med Asiens Iänder inte iiventytas, utan
4029: nella kAJ>italmarknaderna. Direktionen kom snarare är det nu ändamålsenligt litt använda
4030: doclt tili rosultatet att 1111ttt inte längre kunde alla tillhudsstående medel för bevakande av
4031: uppsk}ut!l tlh förhöjning av ka·J>italet om ban- våra irttressen. Ett framtida effektivare utnytt-
4032: kel.'iB mll· &lr att i framtiden effektivare än ti- jande av de möjligheter som banken erbjuder
4033: digare tlll1tedsställa de region.ala m€dlemslän- befordras bl.a. av följande faktorer:
4034: dernfls litnabeht:Jv. - Finlands 11ndel av det ur- 1. Det nya kapital sotn ställts tili bankens
4035: sprungliga bk:tiekapitalet var S .milj. dollar, förlogande genölll förhöjningen ilv äktiekapita-
4036: vata\1' h!ilftMt aller 2.5 .tnilj. dollål' sk. inbetälat let gör det möjligt att tttsträcka bänkens fLtl.an-
4037: ka.pital medät1 25 .tni~j. dollar erlägges vid an- sierlng tili nya ötnråden. inom d~ ekonötniska-
4038: foi'dråfi föt tlkkände av bankens förbindelser. och samhällslivet. Sålunda torde pröjekt som
4039: Enligt ditektionens föthöjningsfötsläg, som intressetar otk!!å Finlands nätingsliv komma
4040: godkäfldbti , äv det överväldigande flertruet av att falla inom rlt:trten föt båfikeM f.i.t~Ansiering.
4041: tnedleöl!ll!inderna, vat förhöjningcn UO %,
4042: var1w 20 ·% . sk. inbetalt hpitål. Sålunda är 2. Den sk. projekt~vakningel'l sofn skötes
4043: Fittläfid!; afidel av aktiekapitalet efter förhöj- under Utrikesministeriets ledning i sambarbete
4044: ningen 12,, milj. döllat, varav 4 tttilj. dollar med Finlands Utrikeshandelsförbund har un-
4045: är Inoottdt käpitai. der det gångna året i betydande gräd effekti-
4046: Regetlhgen godkände vid sin aftonskola den verats, bla. ifråga om Asiatiska Utvecldlngs-
4047: 24. 11. 1?71 efter grundlig prövhing förslaget bankens projekt.
4048: tlll fHrhöJn:ing av aktiekapitalet. Nät tegeringen 3. Bankens ledning har i olikä sammanhang
4049: fattade !IiU n:vörancle beaktade den de övan re- undet de gångna månaderna uppmärksatngjorts
4050: laterad~ negativa faktorerna, men stltnnacle för på att också Finland borde erhålla koll$\)}tupp·
4051: ett poshivt beslut på grund av följande syn- drag 1 entreprenader samt varuleveranser. Fin·
4052: punkter. land har i anslutning till detta föreslagit att ett
4053: Asiati!§ka Utvecklingsbanken har undet dess par av bankens experter pii konsultfrågor. skul-
4054: kortä veilksatnhetstid blhr1t en mycket 'betydan- le besöka Finland i sanl!band me<l bafikens för·
4055: de faktor Söm förmedläre av kapital till ut- valtningsråds möte i Wien i april för att infor·
4056: vecklingsUindetna i området. Senaste år stod mera om bankens verksamhet på detta områdt
4057: hartken föt .uppskattningsvis 1/3 av alla lån och för att göra sig bekanta med Finlands le
4058: som beviljades bankens låntagarländer ur mul- veransmöjligheter. Redan vid förvaltningsrådev
4059: tilaterala · finansieringskällor. Bland bankens möte ifjol föreslog Finland att till hankens Eu
4060: 7
4061:
4062: ropa-kontor skulle knytas en teknisk expert ställde 100.000 dollar till bankens tekniska
4063: med uppgi.ft att undersöka de europeisika län- biståndsfonds förfogande för att användas för
4064: dernas leveranskapacitet. finansieringen av lönsamhetsundersökningar
4065: Som en beaktansvärd faktor kan nämnas att och projektanalyser utförda av finländska kon-
4066: Finland för närvarande inte bedriver utveck- sul tföretag.
4067: lingssamarbete med något Iand i Asien på bila- Asiatiska Utvecklingsbanken är, såsom ovan
4068: teral basis. Under de närmaste åren planerar konstaterades, en regional utvecklingsbank som
4069: man heller inte att inleda dylikt samarbete. De verkar enligt samma företagsekonomiska och
4070: medel som inom ramen för biståndsal1betet ka- utvecklingsprinciper som övriga motsvarande
4071: naliseras :till detta område måste således för- internationeiia organ. Genom att deltaga i dess
4072: medlas genom multilaterala kanaler. Många verksamhet anser Finland sig kunna befordra
4073: Iänder i Sydöst-Asien betraktar Asiatiska Ut- de asiatis·ka utvecklingsländernas ekonomiska
4074: vecklingsbanken som "sin egen" bank, varför utveckling och samtidigt bevaka sina bandels-
4075: en medverkan i banken tydligast visar Fin- politiska intressen i detta område. Regeringen
4076: lands positiva inställning när det gäller också anser att de grundförutsättningar på vilka be-
4077: dessa asiatiska utvecklingsländers vidareutveck- slutet att ansöka om medlemskap i banken
4078: lande. Det hn nämnas att Finland år 1971 på sin tid byggde, fortfarande är gällande.
4079: Helsingfors den 1 mars 1972.
4080:
4081: Minister Jussi Linn'ilmo.
4082: Kirj. ksm. tuo 7.
4083:
4084:
4085:
4086:
4087: Koskenniemi ym.: Maaseudun vähävaraisten talouksien sähköis-
4088: tyksen tukemisesta.
4089:
4090:
4091: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4092:
4093: Maaseudun sähköistäminen on edistynyt val- oman kodin ja karjataloutensa sähköt maksa-
4094: tion myöntämän tuen turvin siinä määrin, et- maan, esitämme Sodankylän kunnan Rajalan
4095: tä esim. niin myöhällä kuin v. 1964 oli maa- kylästä pari tapausta, joiden sähköistäminen
4096: seudun talouksista sähköistämättä n. 17 % uhkaa jäädä toteuttamatta monien muiden sa-
4097: koko maassa. Vuoden 1970 lopussa arvioi- massa kylässä olevien vähävaraisten tilojen
4098: daan vastaavan luvun olevan vain n. 10 %. omistajien tavoin:
4099: Sähköistetty on siis yli 90 % kaikista talouk- Tila jossa on 6 huoneen asuinrakennus ja
4100: sista. Tällä hetkellä sähköistämättä ovat yh- 4,8 ha peltoa.
4101: tdskunnan kannalta vaikeimmat syrjäiset ja Normaali tariffiyksikkömäärä 9 ty.
4102: harvaanasutut alueet. Niiden taloudellinen ja
4103: tarkoituksenmukainen sähköistäminen tuottaa- Lii ttymismaksu:
4104: kin niin voimajohtojen rakentajille kuin itse Liittyjän maksettava 4.930 mk
4105: sähkön tarvitsijoille ylivoimaisia esteitä erikoi- Liittymismaksun lisäksi liittyjä maksaa mit-
4106: sesti kustannussyistä. Harva asutus ja sen tarin kertakaikkisena vuokrana
4107: seurauksena muuntajien lukumäärä sähköistet- - voimavirralla 140 mk
4108: tävää yksikköä kohden sekä virran siirtolinjo- - valovirralla 60 mk
4109: jen pituus nostavat yksikön liittymiskustannuk- Vuotuiset maksut yleistariffilla:
4110: sia kohtuuttomasti. Tällöin tuleekin yleensä Laskutettava määrä vähintäin 810 mk vuo-
4111: sähköistäminen kysymykseen vain kunnan ja dessa, joka oikeuttaa käyttämään sähköä ( a
4112: valtion tuen muodossa. Kun kuitenkin tätä tu- 12 p/kWh) 5400 KWh vuodessa ja johon si-
4113: kea ovat saaneet yleensä vain sähköyhtiöt, it- sältyy vuotuinen perusmaltsu 9 ty:n mukaan.
4114: se sähköntarvitsijain kustannusten jäädessä
4115: sen kannettaviksi joko eratssa tapauksissa Toisessa tapauksessa, jossa on 4 huoneen
4116: saatavana olevan pienen valtion halpakatkoi- asunto ja 6 ha viljeltyä maata vastaavat mak-
4117: sen lainan tai kokonaan yleisiltä rahamarkki- sut ovat muutoin samat paitsi liittymismaksu
4118: noilta saatavan luotan varaan, josta maksetta- verkostoon 4.335 mk.
4119: va korko on huomattavasti suurempi kuin val- Kun näihin esimerkkitapauksiin lisätään ti-
4120: tion lainan. lan omistajalle talouteen kuuluvat sähkölaittei-
4121: Kun syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla den hankinta- ja laittokqstannukset, jotka
4122: asuva väestö on pohjimmiltaan vähävaraista yleensä niissä tapauksissa, joissa voimavirtaa
4123: uhkaa monessa tapauksessa sähköistäminen käytetään, nousevat 5000-6000 markkaan ja
4124: jäädä kokonaan toteuttamatta, varojen puut- valovirtatapauksissa 3000-4000 markkaan ti-
4125: tuessa, juuri näillä alueilla. Sen vuoksi olisi- laa kohti, on jo edellä mainituissakin tapauk-
4126: kin mitä välttämättömimmin ja kiireellisimmin sissa sähköistämisestä pakko luopua, vaikka se
4127: vakavasti harkittava valtion avustuksen myön- nyt olisikin muutoin tekni!Usistä syistä mah-
4128: tämistä vähävaraisille syrjäisten alueiden asuk- dollista.
4129: kaille omien talouksiensa sähköistämisen tuke- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
4130: miseen. tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
4131: Esimerkkinä siitä mitä saattavat tulla eräil- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4132: lä syrjäisillä alueilla tavallisen pienviljelijän vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4133: 153/72
4134: 2
4135:
4136: Mihin toimenp1te1s11n Hallitus on koisten lainojen myöntämiseksi vähäva-
4137: ryhtynyt maaseudun sähköistyksen pa- raisten tilojen ja talouksien omistajil-
4138: rantamiseksi avustusten ja halpakor- le?
4139: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
4140:
4141: Niilo Koskenniemi. A-L. Tiekso. Pekka Salla.
4142: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
4143:
4144: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa köistyskustannuk:set eivät ole kovin suuret, mut-
4145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ta kuitenkin ylivoimaiset asukkaiden maiksetta-
4146: olette 2 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn kir- viksi ilman tukea. Niinpä 1960-luvun puoli-
4147: jeenne n:o 19 ohella toimittanut valtioneuvos- välissä sähköistettiin pääasiassa sellaisia alueita,
4148: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- joilla sähköistyskustannus tariffiyksikköä kohti
4149: edustaja Niilo Koskenniemen ym. näin kuulu- oli noin 200-350 mk. Nykyisin sähköistettä-
4150: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 7: villä alueilla on sähköistyskustannus jo 500-
4151: 600 mk tariffiyksikköä kohti. Mainittakoon,
4152: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on että kyselyssä esitetyissä tapauksissa sähköistys-
4153: ryhtynyt maaseudun sähköistyksen pa- kustannus on suuruusluokkaa 1 500 mk tariffi-
4154: rantamiseksi avustusten ja halpakorkois- yksikköä kohti. Sähköistyskohteiden vaatimat
4155: ten lainojen myöntämiseksi vähävarais- lisääntyvät kustannukset aiheuttavatkin sen,
4156: ten tilojen ja talouksien omistajille?" että em. 98 prosentin sähköistystavoitteeseen
4157: voidaan nykyisen suutuisin määrärahoin päästä
4158: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vasta noin 10 vuoden kuluttua.
4159: taen seuraavaa: Jonkin alueen talouksien sähköistys rahoite-
4160: Vuodesta 1947 alkaen on valtion tulo- ja taan kolmesta eri lähteestä, nimittäin liittymä-
4161: menoarvioon vuosittain otettu määräraha maa- maksuista, valtion avustuksista ja sähköyhtiön
4162: seudun sähköistämisen tukemiseen. Määrärahaa omista tai lainavaroista. Valtion avustus mak-
4163: on viime vuosina korotettu, niin että se oli setaan käytännöllisistä syistä sähköyhtiöille,
4164: v. 1970 3.5 milj. mk, v. 1971 4.5 milj. mk mutta yhtiön on antamassaan selvityksessä esi-
4165: mutta tämän vuoden hyväksy.tyssä menoarviossa tettävä avustuksen käyttö liittämiskustannusten
4166: jo 6.0 milj. mk. V. 1947 oli maaseudun ta- peittämisessä ja millä tavoin rahoitus kulutta-
4167: louksista sähköistetty noin 50 %. Nyt tämä jien liittymismaksu mukaan lukien on koko-
4168: sähköistysaste on keskimäärin yli 90 %. Lä- naisuudessaan järjestetty. Näin voidaan valvoa,
4169: hinnä Pohjois- ja Itä-Suomessa on kuitenkin että avustus tulee käytetyksi kuluttajien hy-
4170: alueita, joilla sähköistysaste on keskimääräistä väksi. Tarkoituksena on ollut, että myös sähkö-
4171: alhaisempi ja näillä alueilla ovat myös sähköis- yhtiöt itse osallistuisivat mevkittävässä määrin
4172: tämiskustannukset harvasta asutuksesta johtuen näihin kaukaisiin kuluttajiin kohdistuvan säh-
4173: kalleimmat. könjakelun rahoittamiseen. Sähkön hintasään-
4174: Tällä hetkellä pidetään tavoitteena nostaa nöstely on kuitenkin aiheuttanut sen, että
4175: sähköistysaste 98 prosenttiin. Loput talouksista sähköyhtiöiden mahdollisuudet ovat tässä suh-
4176: sijaitsevat niin vaikeissa paikoissa saaristossa teessa aikaisemmasta huomattavasti pienenty-
4177: ja eräissä tapauksissa myöskin mannermaalla, neet.
4178: ettei nykyisin keinoin näytä tarkoituksenmukai- Edellä mainitun sähköyhtiöiden kautta tapah-
4179: selta liittää niitä valtakunnan verkkoon. Rat- tuvan liittymismaksun alentamisen lisäksi on
4180: kaisuna voitaisiin näissä tapauksissa vaihtoeh- sähköistettävillä talouksilla mahdollisuus saada
4181: toisesti ajatella esimerkiksi pienten sähköntuo- maatilatalouden kehittämisrahastosta lainoja
4182: tantolaitteiden käyttöä paikallisen kulutuksen sähköistystä varten. Niiden suuruus on viljelys-
4183: turvaamiseksi. tiloilla enintäin 2 500 mk, asuntoviljelystiloilla
4184: Valtionavustuksia myönnettäessä on pyritty ja kalastustiloilla 2 200 mk, asuntotiloilla 1 800
4185: siihen, että käytettä<Vissä olevilla varoilla saatai- mk ja hallintosopimustiloilla 3 000 mk. Tällai-
4186: siin sähköistetyksi vuosittain mahdollisimman sen lainan korko on 3 % ja takaisinmaksuaika
4187: suuri määrä talouksia. Tästä syy•stä on aluksi 10 v. Liittymismaksun suoritusta varten tästä
4188: ryhdytty •tukemaan niitä tapauksia, joissa säh- voidaan käyttää enintään 100 mk tariffiyksik-
4189: 4
4190:
4191: köä kohden. Muu osa lainasta, joka saa olla olisi sähköistystä pyrittävä entisestaan nopeut-
4192: korkeintaan 75 % kustannuksista, jää tilan tamaan. Aikaisemmin mainittu tavoite voitai-
4193: sisäisten sähköasenousten maksamiseen. siin saavuttaa noin viidessä vuodessa, mutta
4194: Kuten edellä olevasta selviää, saavat kulut- määrärahan tulisi tällöin olla yli kaksinkertai-
4195: tajat sähköistykseensä sekä avustuksia että hal- nen nykyiseen verrattuna. Tällöin olisi myös
4196: pakorkoisia lainoja, jotka kuitenkin esimerkki- avustusperusteet tarkistettava. Lisäksi tulisi
4197: tapauksissa, johtuen erittäin korkeista sähköis- edellä mainitusta rahastosta myönnettävien lai-
4198: tämiskustannuksista, näyttävät olevan riittä- nojen määrää tnyös korottaa erityisen kalliiden
4199: mättömiä. Kun sähkönsaanti on tullut yhä kohteiden ollessa kysymyksessä.
4200: välttämättömämmäksi myös yksityistalouksille,
4201: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1972.
4202:
4203: Ministeri Seppo Lindblom.
4204: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4205:
4206: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stöd i de fall, där elektrifieringskostnaderna
4207: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse icke är mycket höga, men dock alltför höga
4208: nr 19 av den 2 februari 1972 tili vederbörande för att invånarna skulle kunna betala dem utan
4209: medlem av statsrådet översänt avskrift av stöd. Sålunda elektrifierades i medlet av 1960-
4210: följande av riksdagsman Niilo Koskenniemi talet huvudsakligen sådana områden, inom vilka
4211: m.fl. ställda skriftliga spöismål nr 7: elektrifieringskostnaderna per tariffenhet var
4212: ca 200-350 mk. På de områden som nu skall
4213: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- elektrifieras är elektrifieringskostnaderna redan
4214: •tagit i syfte att förbättra landsbygdens 500-600 mk per tariffenhet. Det må nämnas,
4215: elektrifiering genom att bevilja under- att elektrifieringskostnaden i de i spörsmålet
4216: stöd och lån mot låg ränta åt ägare nämnda fallen är av stotleksklassen 1 500 mk
4217: av fattiga lägenheter och hushåll?" per tariffenhet. De ökade kostnader som
4218: elektrifieringsobjekten kräver förorsakar också,
4219: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt att det ovan nämnda elektrifieringsmålet, 98 %,
4220: anföra följande: med anslag av nuvarande storlek kan nås först
4221: Sedan år 1947 har i statsförslaget årligen om ca 10 år.
4222: intagits ett anslag för understödjande av lands- Elektrifieringen av hushållen inom ett visst
4223: bygdens elektrifiering. Anslaget har under de område finansieras ur tre olika källor, nämligen
4224: senaste åren höjts, så att det år 1970 var med anslutningsavgifter, statsunderstöd och
4225: 3.5 milj. mk, år 1971 4.5 milj. mk, medan med elbolagets egna eller lånemedel. Statsunder-
4226: det i den för detta år godkända budgeten stödet utbetalas av praktiska skäl tili elbolagen,
4227: redan är 6.0 milj. mk. Ar 1947 var ca 50% men bolagen skall i sin redovisning framlägga
4228: av landsbygdens hushåll elektrifierade. För hur understödet används vid täckandet av an-
4229: närvarande är denna elektrifieringsgrad i medel- slutningskostnaderna och på vilket sätt finan-
4230: tal över 90 %. Närmast i norra och Östra sieringen med beaktande av konsumenternas
4231: Finland finns likväl områden inom vilka anslutningsavgifter i sin helhet har ordnats.
4232: elektrifieringsgraden understiger medeltalet, På detta sätt kan tillsyn utövas över att under-
4233: och inom dessa områden är även elektrifierings- stödet blir använt konsumenterna tili godo.
4234: kostnaderna på grund av den glesa bebyggelsen Avsikten har varit, att även elbolagen själva i
4235: dyras,t. märkbar omfattning skulle taga del i finan-
4236: För närvarande har man som mål att höja sieringen av eldistributionen tili dessa avlägset
4237: elektrifieringsgraden tili 98 procent. Resten av belägna konsumenter. Reglementeringen av
4238: hushållen är ,belägna på så svåra platser i elpriset har likväl förorsakat, att elbolagens
4239: skärgården och i vissa fall även på fastlandet, möjligheter i detta hänseende minskat i avse-
4240: att det med nuvarande metoder icke verkar värd grad.
4241: ändamålsenligt att ansluta dem tili riksnätet. Förutom ovan nämnda sänkning av anslut-
4242: Såsom en lösning skulle man i dessa fall alter- ningsavgiften, som ombesörjes av elbolagen,
4243: nativt kunna tänka sig t.ex. användning av små har hushåll som skall elektrifieras möjlighet
4244: elektriska produktionsanläggningar för att att för elektrifieringen erhålla lån ur gårds-
4245: trygga den lokala konsumtionen. brukets utvecklingsfond. Storleken av dessa är
4246: Vid beviljandet av statsunderstöd har man för odlingslägenheter högst 2 500 mk, för bo-
4247: strävat tili att med de medel som står tili stadsodlings- och fisklägenheter 2 200 mk, för
4248: förfogande årligen kunna elektrifiera ett så bostadslägenheter 1 800 mk och för besittnings-
4249: stort antal hushåll som möjligt. Av denna orsak avtalslägenheter 3 000 mk. Räntan på ett
4250: har man tili en början vinnlagt sig om att giva dylikt lån är 3 % och återbetalningstiden 10
4251: 1'53/72
4252: 6
4253:
4254: år. För erläggande av anslutningsavgiften kan liga. Då tillgången på elektricitet har blivit allt
4255: därav användas högst 100 mk per tariffenhet. nödvändigare även för privata hushåll, borde
4256: Med den resterande delen av lånet, som får man sträva till att elektrifieringen skulle ske
4257: utgöra högst 75 % av kostnaderna, betalas de snabbare än tidigare. Det tidigare nämnda
4258: elektriska installationerna inom lägenheten. målet skulle kunna uppnås inom ungefär fem
4259: Såsom av det ovan sagda framgår, erhåller år, men anslaget borde då vara mer än dubbelt
4260: konsumenterna för elektrifiering såväl under- större än för närvarande. Härvid borde även
4261: stöd som lån mot låg ränta, vilka dock i de grunderna för beviljande av understöd justeras.
4262: fall som i spörsmålet framförts såsom exempel, Dessutom borde beloppet för de lån som be-
4263: på grund av de synnetligen ·höga elektri- viljas ur ovan. nämnda fond höjas, då särskilt
4264: fieringskostnaderna ser ut att vara otilltäck- dyra objekt är i fråga.
4265: Helsingfors den 3 mars 1972.
4266:
4267: Minister Seppo Lindblom. ·
4268: Kirj. ksm. n:o 8.
4269:
4270:
4271:
4272:
4273: Hemmi: Lahnaslammen kaivosradan rakentamisesta.
4274:
4275:
4276: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4277:
4278: Sotkamon kunnassa sijaitsee Lahnaslammen tulisi tapahtumaan Savon rataa käytettäessä,
4279: talkkikaivos, josta rautatiehallituksen suunnitel- koska kuljetusmatka Jyhenisi siihen suuntaan
4280: missa on rakentaa rautatie Vuokatin asemalle. yli 40 km.
4281: Suunnitelmien mukaan rautatie kulkisi Vuo- On itsestään selvää, että kaikki yritystoi-
4282: katin vaaran ja Nuasjärven välillä olevalla ka- minta kehitysalueilla on väestön elämisen edel-
4283: peahkolla kannaksella, jolla jo ennestään on lytys. Mutta kun kehitysalueilla, - tässä ta-
4284: valtamaantie ja kaivokselle johtava korkeajän- pauksessa Kainuus•sa, on onni omistaa harvi-
4285: nitesähkölinja. Rata pirstoisi myös Vuokatin naisia alueita, joiden maisemallista ja virkistys-
4286: vaaran juurella olevia harjumuodostelmia, joilla käytön arvoa on erityisen vaikea rahassa ar-
4287: on erittäin suuri pohjavesivarasto ja joita tul- vioida, tulisi tässä tapauksessa valtiovallan
4288: laan käyttämään Sotkamon ja Vuokatin väestön tehdä varsin monipuolisia ja kaikki mahdolliset
4289: käyttövetenä. toiminnot ja arvot huomioonottavia tutkimuk-
4290: Sotkamossa ja koko Kainuussa erityisesti sia ennen lopullista ratkaisua.
4291: matkailuelinkeinon nyt ollessa voimakkaassa Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
4292: kasvussa, tunnetaan syvää huolestuneisuutta päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4293: suunnitelman vuoksi. Luonnonsuojelun ja mai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4294: semanhoidon kannalta katsottuna radan raken- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4295: taminen Vuokattiin ei vastaa sotkamolaisten
4296: eikä valtion luonnonsuojeluvalvojan asiasta lii- Onko Hallitus tietoinen siitä, millai-
4297: kenneministeriölle antamaa lausuntoa. siin vaikeuksiin Sotkamon ja Kainuun
4298: Sen sijaan toinen vaihtoehto, jota Suomen matkailuelinkeino, yksityiset huvilan- ja
4299: Talkki itsekin haluaisi on se, että kaivosrata maanomistajat joutuisivat ja millaiset
4300: rakennettaisiin Lahnaslammelta suoraan Savon maisemalliset arvot menetettäisiin, mi-
4301: radalle. Tällöin poistuisivat tyystin ne ongel- käli Lahnaslammen kaivosrata rakennet-
4302: mat, jotka ensin mainitussa tapauksessa syntyi- taisiin Vuokattiin, ja jos on,
4303: sivät. aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
4304: On laskettu, että rakennuskustannuksiltaan menpiteisiin, joilla ratahanke toteute-
4305: rautatien rakentaminen Savon radalle tulisi kal- taan edellä mainittuja haittoja tuotta-
4306: liimmaksi, mutta kansantaloudellista säästöä matta?
4307: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
4308:
4309: Kerttu Hemmi.
4310:
4311:
4312:
4313:
4314: 129/72
4315: 2
4316:
4317:
4318:
4319:
4320: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4321:
4322: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mk. Radan noususuhteetkin olisivat viimeksi
4323: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mainituilla suunnilla epäedullisemmat.
4324: olette 4 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn kir- Myös kuljetustaloudelli•set tutkimukset ovat
4325: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian- osoittaneet Vuokatin suunnan edullisimmaksi
4326: omaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kan- vaihtoehdoksi. Kun osa kuljetuksista tulee
4327: sanedustaja Kerttu Hemmin tekemästä kirjalli- suuntautumaan pohjoiseen ja osa Karjalan ra-
4328: sesta kysymyksestä n:o 8: dan varteen, tulisivat kuljetuskustannukset
4329: näistä kuljetuksista pienemmiksi Vuokatin
4330: "Onko Hallitus tietoinen siitä, millai- kautta.
4331: siin vaikeuksiin Sotkamon ja Kainuun Ratasuunta kulkisi uuden tielinjan pohjois-
4332: matkailuelinkeino, yksityiset huvHan- ja puolella ja noin 250-400 metrin etäisyydellä
4333: maanomistajat joutuisivat ja millaiset rannasta. Sillä ei näin ollen tulisi olemaan väli-
4334: maisemalliset arvot menetettäisiin, mi- töntä vaikutusta rantatonttien käytölle ja niihin
4335: käli Lahnaslammen kaivosrata rakennet- järjestettäisiin muutenkin kulkuyhteydet. Rata
4336: taisiin Vuokattiin, ja jos on, ei myöskään vaarantaisi Vuokatin vaara-aJ.ueella
4337: aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi- olevia pohjavesiesiintymiä, koska se kulkisi
4338: menpiteisiin, joilla ratahanke toteute- Jäätiänlampeen laskevan ojan kohdalla penke-
4339: taan edellä mainittuja haittoja tuotta- reellä ja sen etäisyys rannasta olisi yli 200
4340: matta?" metriä. Lähin rataleikkaus on 300 metrin päässä
4341: Jäätiänlahden perukasta ja senkin pohja tulee
4342: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 8-12 m viereisen sorakuopan pohjaa ylem-
4343: taen seuraavaa: mäksi ja 14-18 m ylemmäksi Jäätiänlahden
4344: Lahnaslammen talkkikaivoksen tuotteet kul- vedenpintaa.
4345: jetetaan nykyisin maantiekuljetuksina Vuokatin Luonnonsuojelun ja matkailun kannalta 2-3
4346: asemalle, jossa ne siirtokuormataan rautatie- junaparia päivässä tulisi vähentämään mm.
4347: vaunuihin. Suomen Talkki Oy:n aloitteesta maantien melusta ja pölystä ympäristölle aiheu-
4348: suoritetuissa ratatutkimuksissa on päädytty kol- tuvia haittoja. Rata ei tulisi sanottavasti rikko-
4349: meen eri vaihtoehtoon, joista yksi Vuokatin maan harjumuodostelmia, koska se ku1kisi
4350: asemalle ja kaksi Savon rada1le. Vuokatin suun- Jäätiänlahden kohdalla harjun rinteen alaosassa.
4351: nan rakennuspituus olisi 11,6 km ja rakennus- Nykyistä sorakuoppa-aluetta tultaisiin myös
4352: kustannukset noin 6 800 000 mk, kun taas täyttämään ja siistimään radan rakentamisen
4353: Savon radan suuntaan rakennuspituus olisi noin yhteydessä.
4354: 27,5 km ja rakennuskustannukset yli 13 000 000
4355: Helsingissä helmikuun 22 päivänä 1972.
4356:
4357: Liikenneministeri Esa Timonen.
4358: 3
4359:
4360:
4361:
4362:
4363: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4364:
4365: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen skulle även vara ofördelaktigare på sistnämnda
4366: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse sträcka.
4367: av den 4 fehruari 1972 tili vederbörande med- Också de transportekonomiska undersöknin-
4368: lem av statsrådet översänt avskrift av följande, garna har visat, att riktningen Vuokatti är det
4369: av riksdagsledamoten Kerttu Hemmi ställda fördelaktigaste alternativet. Då en del av
4370: skrifcliga spörsmål nr 8: transporterna kommer att gå norrut och en del
4371: tili norrkarelska hanan, skuUe transportkost-
4372: "Är Regeringen medveten om vilka naderna för dessa transporter bli lägst äver
4373: svårigheter som skulle drabba turist- Vuokatti.
4374: näringen och enskilda villa- och jord- Banan ,skulle läpa norr om den nya väglinjen
4375: ägare i Sotkamo och Kainuu och vilka och omkring 250-400 meter från stranden.
4376: värden som i landskapshänseende skulle Den skulle sålunda inte komma att direkt
4377: gå förlorade, om Lahnaslampi gruvbana inverka på användningen av strandtomterna,
4378: byggs i Vuokatti, och om så är fallet, och tili dem skulle även eljest anordnas väg-
4379: ämnar Regeringen vidtaga sådana färbindelser. Banan skulle icke heller äventyra
4380: åtgärder att banföretaget förverkligas grundvattenförekomsterna inom Vuokatti fjäll-
4381: utan förenämnda olägenheter?" område, emedan den vid den bäck som utfaller
4382: i Jäätiänlampi skulle läpa på en bank, och dess
4383: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt avstånd från stranden skulle äverstiga 200
4384: anföra följande: meter. Närmaste banskärning ligger på att av-
4385: Produkterna från Lahnaslampi talkgruva stånd av 300 meter från Jäätiänlahti vikbotten,
4386: forslas för närvarande längs landsväg tili Vuo- och ock,så dess botten kommer att ligga 8-12
4387: katti station, där de lastas över i järnvägs- m hägre än bottnen på en invidliggande grus-
4388: vagnar. Vid de banundersökningar som har grop och 14-18 m äver Jäätiönlahtis vat-
4389: verkställts på aktiebolaget Suomen Talkki Oy:s tenyta.
4390: initiativ har man kommit fram tili tre olika Vad beträffar naturvården och turismen
4391: alternativ, av vilka ett för tili Vuokatti station skulle 2-3 tågpar om dagen minska bl.a. de
4392: och två tili Savolax-banan. Det projekt som olägenheter bullret och dammet från landsvägen
4393: gäller Vuokatti kräver ett banbygge på 11,6 färorsakar omgivningen. Banan skulle icke
4394: km och byggnadskostnaderna skulle stiga ti11 nämnvärt komma att söndra åsformationerna,
4395: ca 6 800 000 mk, medan byggnadssträckan tili då den vid Jäätiänlahti skulle löpa nere på
4396: Savolax-banan skulle vara omkring 27,5 km åssluttningen. Det nuvarande grusgropsområdet
4397: och draga en byggnadskostnad av över skulle även komma att fyllas och snyggas upp
4398: 13 000 000 mk. Banans stigningsförhållanden i samband med banbygget.
4399: Helsingfo11s den 22 februari 1972.
4400:
4401: Trafikminister Esa Timonen.
4402: Kirj. ksm. n:o 9.
4403:
4404:
4405:
4406:
4407: Hemmi ym.: Oulun musiikkioppikoulun asemasta peruskoulu-
4408: järjestelmään siirryttäessä.
4409:
4410:
4411: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4412:
4413: Oulussa t01m11 yksityisen kannatusyhdistyk- vastaavaksi kouluksi Oulun kaupungin koulu~
4414: sen omistama 8-luokkainen musiikkioppikoulu, laitoksen siirtyessä aikataulun mukaisesti perus-
4415: joka on saanut valtioneuvostolta perustamis- koulujärjestelmään. Kehitysalueella koetaan mu-
4416: luvan v. 1968. Koulun kannatusyhdistykseen siikikioppikoulu välttämättömänä ·taidekasvatuk-
4417: kuuluu tällä hetkellä 12 Oulun läänin kuntaa sen antajana ja kulttuuripalvelujen edistäjänä.
4418: ja oppilaita siinä on Oulun kaupungin lisäksi Oulun kaupunginhallituksen viime syksynä aset-
4419: viidestä eri kunnasta. Koulu toimii Oulun kau- tama toimikunta, jonka tehtävänä oli tutkia
4420: pungilta vuokratuissa tiloissa, jotka viimeistään Oulun musiikkioppikoulun asemaa ja oman
4421: ensi syksynä ovat jo riittämättömät. Koulua koulutalon rakentamista esitti kantanaan, että
4422: perustettaessa antoivat Oulun koulusuunnittelu- Ouluun tulisi luoda toimiva musiikkikeskus,
4423: toimikunta sekä Suomen Akatemian professori, johon niveltyisi Oulun musiikkioppikoulu ensi-
4424: akateemikko Joonas Kokkonen syvästi perustel- sijaisesti koulujärjestelmälain 2 §:n 4 mom.
4425: lun myönteisen lausunnon koulun tarpeellisuu- mukaisesti.
4426: desta. Oulun musiikkioppikoulun johtokunta, reh-
4427: Koulun perustamisen aikoihin ei peruskou- tori sekä Oulun kaupungin johto ovat käyneet
4428: luun siirtymisestä ollut vielä käytettävissä pe- tiiviitä neuvotteluja jo vuoden ajan opetustoi-
4429: rusteellisia selvityksiä ja tulevaisuuden näky- men keskusvirastojen kanssa, mutta mihinkään
4430: miä. Tällöin katsottiin, että musiikkioppikou- ratkaiseviin tuloksiin ei ole päästy. Koulutilo-
4431: lun toiminnasta saataisiin arvokkaita kokemuk- jen laajentamisen vuoksi koulun asema olisi
4432: sia peruskoulusuunnitelmiin. Nyt neljä vuotta kuitenkin pikaisesti selvitettävä.
4433: toimineena koulusta antamat asiantuntijoiden Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
4434: lausunnot ovat pelkästään myönteisiä. Lausun- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
4435: non antajista mainittakoon Oulun läänin koulu- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4436: osasto sekä Valtion säveltaidetoimikunta sa- sen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
4437: moin Oulun kaupungin orkesterin kapellimes-
4438: tari. Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
4439: Peruskouluun siirtymisestä on opetusministe- toimiin, että Oulun musiikkioppikoulun
4440: riö laatinut aikataulun ja eduskunta hyväksynyt asema ratkaistaisiin koulujärjestelmälain
4441: lait peruskoulun siirtymäsäännöksiksi. Koulujär- 2 § :n 4 mom. ja saman lain 27 § :n
4442: jestelmälaki 2 § :n 4 mom. sekä 27 § :n 3 mom. 3 mom. mukaan ja että ratkaisu teh-
4443: mukaan sallii muunkinlaisen kuin varsinaisen täisiin koulutilojen välttämättömän laa-
4444: peruskoulun olemassaolon, joten olisi luonnol- jennuksen vuoksi mahdollisimman no-
4445: lista, että kyseisen koulun asema ja toiminta peasti?
4446: voitaisiin järjestää e.m. lain kohtien perusteella
4447: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
4448:
4449: Kerttu Hemmi. ]. Juhani Kortesalmi. Eero Lattula.
4450: Pauli Räsänen. Matti Ruokola. Matti Ahde.
4451:
4452:
4453:
4454: 173/72
4455: 2
4456:
4457:
4458:
4459:
4460: Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e U e.
4461:
4462: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- vissa kouluissa ei ole paikallisesti eikä valta-
4463: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kunnallisesti tarkoituksenmukaista. Musiikki-
4464: mies, olette kirjeellänne 4 päivänä helmikuuta opetuksen kannalta on tärkeää, että tällainen
4465: 1972 n:o 55 lähettänyt valtioneuvoston asian- järjestely on oltava mahdollista normaalissa
4466: omaisen ·jäsenen vastattavaksi kansanedustaja kunnan peruskoulussa esim. musiikkiluokkia
4467: Kerttu Hemmin ym. kirjallisen kysymyksen: perustamalla. Kun peruskoulua vastaavissa kou-
4468: luissa myös oppivelvollisuusikäisiltä voidaan pe-
4469: "AikMko Hallitus ryhtyä sellaisiin riä lukukausimaksuja eikä koulu muiltakaan
4470: toimiin, että Oulun musiikkioppikoulun sosiaalisilta eduiltaan voine muodostua kunnan
4471: asema ratkaistaisiin koulujärjestelmälain peruskoulun kaltaiseksi, saattaisi oppilaiden
4472: 2 §:n 4 mom. ja saman lain 27 §:n musiikkiharrastusten ja opintojen tyydyttämi-
4473: 3 mom. mukaan ja että ratkaisu teh- nen tällä pohjalla jäädä riippumaan oppilaan
4474: täisiin koulutilojen välttämättömän laa- huoltajan varallisuudesta. Kun opetus muilta
4475: jennuksen vuoksi mahdollisimman no- osiltaan joudutaan järjestämään peruskoulun
4476: peasti?" kaltaiseksi koulun oppilasmäärän jäädessä kou-
4477: lun erikoisluonteesta johtuen todennäköisesti
4478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- melko vähäiseksi, saattaa peruskoulun yläasteen
4479: vasti seuraavaa! organisatorinen differentioituminen olla hanka-
4480: Koulujärjestelmän perusteista annetun lain laa.
4481: (467/68) 2 S:n 4 momentin ja 27 §:n 3 Hallituksen käsityksen mukaan oppivelvolli-
4482: momentin tarkoittama peruskoulua vastaava suusikäisten musiikkiharrastukset voidaan tyy·
4483: koulu on tarkoitettu muodostettavaksi vain eri- dyttää musiikkiopistojen sekä kansalais- ja työ-
4484: tyisiä tarkoituksia varten. Tällaisen koulun väenopistojen avulla paremmin kuin muuta-
4485: oppimäärän suorittaminen vastaisi peruskoulun mien harvojen peruskoulua vastaavien koulujen
4486: oppimäärän suorittamista, mutta koulu poik- avulla. Kouluhallitus on hiljattain tehnyt pää-
4487: keaisi toimintansa puolesta niin paljon nor- töksen, jonka mukaan kansalais- ja työväen~
4488: maalista peruskoulusta, ettei sitä voitaisi liit- opistoissa voidaan antaa opetusta pienryhmissä
4489: tää kunnan lroululaitokseen. Tämän johdosta tai oppilaskohtaisesti myös alle 16-vuotiaille
4490: koulu saisi valtioneuvoston luvalla valtionavun sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei ole muuta
4491: suoraan opetusministeriön vahvistamien perus- musiikkioppilaitos ta.
4492: teiden mukaisesti. Osa koulun menoista jou- Mitä tulee kysymyksessä mainittuun Oulun
4493: duttaisiin peittämään lukukausimaksutuloilla, musiikkioppikouluun, on todettava, että aina-
4494: joita olisi mahdollista periä myös oppivelvol- kin toistaiseksi sen vaikntus Oulun kaupungin
4495: lisuusikäisilt;ä. siis peruskoulua vastaavilla luo- ulkopuolella on ollut varsin vähäinen. Luku-
4496: killa olevilta oppilailta. Koululle ei tästäkään vuonna 1970-71 oppilaita oli koulussa Oulun
4497: syystä voida muodostaa piiriä, koska tietyllä ulkopuolel.ta vain Kiimingistä ja Kempeleeltä.
4498: alueella asuville oppilaille koulutus muuttuisi Mikäli Oulun musiikkioppikoulun lukiossa lu-
4499: peruskoulun osalta maksulliseksi. Piirittämän kusuunnitelma jirjestetään siten, että siellä tar-
4500: koulun muodostaminen kuntaan saattaa vai- jotaan runsaat musiikin valintamahdollisuudet,
4501: keuttaa koulutoimen jirjestämistä muiden pe- saattaa tällä olla vaikutusta Oulun kaupungin
4502: ruskoulupiirien alueii!Ia.. ulkopuolellakin, koska Oulun lukioihin hakeu-
4503: Peruskoulun opetussuunnitelman edellyttä- tuu runsaasti oppilaita ympäristöpaikkakunnil·
4504: mää tuntimäärää suuremman musiikkiopetuk- takin. Koska lukioon voidaan peruskoulujärjes-
4505: sen järjestäminen eriUisissä peruskoulua vastaa- telmään siirtymisen jälkeenkin hakeutua sijainti-
4506: 3
4507:
4508: paikkakunnan ulkopuolelta, ei Oulun musiikki- vieraskuntalaisille tällaiseen lukioon pääsemi-
4509: oppikoulun mahdollinen liittäminen lukiaineen sebi.
4510: kaupungin koululaitokseen muodostu esteeksi
4511: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1972.
4512:
4513: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
4514:
4515:
4516:
4517:
4518: 1'
4519:
4520:
4521:
4522:
4523: ( ,,
4524: 4
4525:
4526:
4527:
4528:
4529: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4530:
4531: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Anordnandet av musikundervisning som om-
4532: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- fattar ett större antal timmar än det som för-
4533: velse nr 55 av den 4 februari 1972 tili veder- utsättes i grundskolans läroplan, i separata
4534: börande medlem av statsrådet översänt följande skolor som ersätter grundskolan, är varken i
4535: av riksdagsman Kerttu Hemmi m. fl. ställda regionalt eller riksomfattande hänseende ända-
4536: skriftliga spörsmål: målsenligt. För musikundervisningen är det
4537: viktigt, att ett !Sådant arrangemang skall vara
4538: "Har Regeringen för avsikt att vid- möjligt inom den normala, av kommunen upp-
4539: taga sådana åtgärder, att ställningen för rätthållna grundskolan, t. ex. genom att musik-
4540: Oulun musiikkioppikoulu benämnda lä- klasser inrättas. Då i skolor som motsvarar
4541: roanstalt skulle avgöras i enlighet med grundskolan :kan uppbäras terminsavgifter också
4542: 2 § 4 mom. lagen om grunderna för av elever i läropliktsåldern och då sådan skola
4543: skolsystemet och 27 § 3 mom. i sam- i fråga om övriga sociala förmåner knappast
4544: ma lag, och att avgörandet med tanke torde kunna bli likställd med kommunens
4545: på nödvändigheten att utvidga skol- grundskola, skulle tillfredsställandet av elever-
4546: lokaliteterna skulle fattas så fort som nas musikintressen och studier på denna bas
4547: möjligt?" kunna bli beroende av elevens vårdnadstagares
4548: förmögenhetsvillkor. Då undervisningen ,tili
4549: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt övriga delar måste anordnas på samma sätt
4550: anföra följande: som i grundskolan, och då elevantalet på grund
4551: I 2 § 4 mom. och 27 § 3 mom. lagen om av skolans särnatur troligen skulle komma
4552: grunderna för skolsystemet ( 467/68) nämnd att vara rätt litet, kan den organisatoriska
4553: skola som matsvarat grundskolan är avsedd att differentieringen på grundskolans högstadium
4554: bildas endast för särskilt ändamål. Avläggandet bli besvärlig.
4555: av en dylik skolas lärokurs skulle matsvara av- Enligt regeringens uppfattning kan elevernas
4556: läggandet av grundskolans lärokurs, men sko- i läropliktsåldern musikintressen bättre tillfreds-
4557: lan skulle i fråga om sin verksamhet i så hög ställas med hjälp av musikinstituten samt med-
4558: grad avvika från den normala grundskolan, att borgar- och arbetarinstituten med hjälp av
4559: den icke skulle kunna anslutas tili kommunens några få skolor som ersätter grundskolan.
4560: skolväsen. Fördenskull skulle skolan med stats- Skolstyrelsen har nyligen fattat ett beslut, en-
4561: rådets tillstånd erhålla statsunderstöd direkt ligt vilket undervisning i medborgar- och
4562: i enlighet med av undervisningsministeriet arbetarinstituten även kan meddelas elever
4563: fastställda grunder. En del av skolans utgifter under 16 år i små grupper eller elevvis på
4564: skulle man vara tvungen att täcka med ter- sådana orter där annan musikläroanstalt icke
4565: minsavgifter, vilka skulle kunna uppbäras även finns.
4566: av elever i läropliktsåldern, alltså av eleverna Vad i spörsmålet nämnda Oulun musiikki-
4567: i de klasser som ersätter grundskolan. För oppikoulu beträffar måste det konstateras, att
4568: skolan kan icke heller av denna orsak bildas dess inflytande utanför Uleåborgs stad åt-
4569: ett distrikt, enär utbildningen för elever, bo- minstone tills vidare har varit rätt ringa. Under
4570: satta inom ett visst område, för grundskolans läsåret 1970-71 fanns vid skolan elever från
4571: del skulle bli avgiftsbelagd. Inrättandet av en områden utanför Uleåborg endast från Kiiminki
4572: distriktslös skola inom kommun kan försvåra och Kempele. Om läroplanen i sagda skolas
4573: anordnandet av skolväsendet inom övriga gymnasium ordnas så, att den erbjuder stor
4574: grundskoledistrikts områden. valfrihet i fråga om musik, kan detta få infly-
4575: 5
4576:
4577: telse även utanför Uleåborgs stad, emedan ett är beläget, kommer en eventuell anslutning av
4578: stort antal elever söker sig tili gymnasierna i Oulun musiikkioppikoulu jämte dess gymna-
4579: Uleåborg även från orter i omgivningen. Då sium tili stadens skolväsende icke att innebära
4580: det är möjligt att också efter övergången ,till hinder för elever från andra kommuner att
4581: grundskolsystemet söka sig tili gymnasium även vinna inträde vid dylikt gymnasium.
4582: från andra orter än den på viiken gymnasiet
4583: Helsingfors den 8 mars 1972.
4584:
4585: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
4586:
4587:
4588:
4589:
4590: 173/72
4591: Kirj. ksm. n:o 10.
4592:
4593:
4594:
4595:
4596: Järvenpää: Vuorikemian aiheuttamien saastevahinkojen estämi-
4597: sestä.
4598:
4599:
4600: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
4601:
4602: Rikkihappo Oy:n Vuorikemian tehtaiden toi- den käytölle. Siksi on ryhdyttävä päättäviin
4603: meksiannosta on Oy Vesitekniikka Ab suorit- toimenpiteisiin Porin alueen rannikkomeren
4604: tanut vuoden kuluessa tutkimuksen jätevesien saastumisen estämiseksi.
4605: vaikutuksesta purkualueella. Tutkimukset osoit- Vuorikemialle on kyllä myönnetty oikeus jä-
4606: tavat, että Pohjanlahteen Porin edustalle las- tevesien purkamiseen, mutta Vuorikemialle ei
4607: ketut jätevedet ovat laajalla merialueella tu- ole annettu oikeutta vesien pilaamiseen. Kaikki
4608: honneet pohjaeläimistön. Meren pohjasta on aiheuttamansa vahingot on sen korjattava. En-
4609: tullut biologisesti täysin tuottamaton alue. simmäisinä vahingon kärsijöinä ovat kalastajat,
4610: Kokeissa on todettu yksistään jätevesien vah- jo~:ka jo nyt ovat menettäneet suurella alueella
4611: va laimennos kuolettavaksi 96 tunnin koe- mahdollisuuden kalastaa. Meren myrkyttämi-
4612: aikana ahvenelle, siialle ·ia katkalle. Tuukimus- nen elottomaksi tuhoaa myös rantojen käyttö-
4613: alueen kalastoon kuuluu ainakin 21 yleisesti mahdollisuudet ja luonnon kauneuden. Se olisi
4614: tavattavaa kalalajia. Kalastoon ja kalastukseen suuri kansallinen onnettomuus, joka ei ole mil-
4615: haitallisesti vaikuttavat muutokset ulottuvat ai- lään korvattavissa. Sen vuoksi meren saastu-
4616: na 5-6 kilometrin etäisyydelle purkupaikasta minen on estettävä.
4617: ulottuvalla alueella. Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
4618: Tutkijat ilmoittavat tuhoutuneen merenpoh- 37 §:n 1 momenttiin vedoten esitän valtioneu-
4619: jan alueeksi tähän mennessä 1 200 hehtaaria. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4620: Tilann·e pahenee jatkuvasti, saastealue leviää raavan kysymyksen:
4621: ja tuhovaikutukset laajenevat, jos Vuorikemian
4622: jätevesiä edelleen puhdistamattomina lasketaan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4623: mereen. Haittavaikutukset tulevat edelleen laa- ryhtyä Vuorikemian aiheuttamien saas-
4624: jenemaan ja aiheuttavat vakavan vaaran Yyterin tevahinkojen estämiseksi?
4625: ja muiden läheisten rantojen ja virkistysaluei-
4626: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
4627:
4628: Matti Järvenpää.
4629:
4630:
4631:
4632:
4633: 171/72
4634: 2
4635:
4636:
4637:
4638:
4639: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
4640:
4641: Valtiopäiväjärjestytksen 37 §:n 1 momen- sesta aiheutuvan huomattavia ja laajalle ulottu-
4642: tissa mainitussa tarkoituksessa T~. Herrtt Puhe- via haittoja, joiden poistamista tai vähentämistä
4643: mies, olette kirjeellänne 9 päivältä helmikuuta edellyttävä selvitystyö on vielä osittain kesken.
4644: 1972 n:o 72 lähettänyt valtioneuvoston asian- Kuluvan vuoden tammi,kuun lopulla valmis-
4645: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja tui InsinQöl,1i. ja limnologitoimisto Oy Vesitek-
4646: Järvenpään tekemän seuraavan sisältöisen ky- niikka Ab:n tucltimus Rikkihappo Oy:n Vuori-
4647: symyksen: kemian tehtaiden jätevesien vaikutuksista pur-
4648: kualueen tilaan. Tutkimus suoritettiin Rikki-
4649: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo happo Oy:n toimeksiannosta vesihallituksen
4650: ryhtyä Vuorikerolan aiheuttamien saas- ohjeita noudatt~n. Tutkimuksessa on ~lvi
4651: tevahinkojen estämiseksi?" tetty kalataloudelle aiheutuvan menetyksen suu-
4652: ruus sekä laadittu ehdotus kalakantoje11 hoita-
4653: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- miseksi. Tarvittaviin kalaistutuksiin Rikkihap-
4654: taen seuraavaa: po Oy on ilmoittanut vesihallitukselle suhtau-
4655: Rikkihappo Oy:n Vuorikemi~n tehtaiden tuvansa myönteisesti.
4656: prosessijätevedet johtavan viemärin rakentami- Vesihallitus on pitänyt ja pitää yhä edelleen
4657: sesta lähtien eli vuodesta 1961 vesiviranomai- tärkeänä, että kalaistutusten ohella Rikkihappo
4658: set ovat suorittaneet jätevesien pul'kualueella Oy:n Vuorikemåan tehtailla jätevesikuormitus-
4659: meressä Porin edustalla tarkkailututkimuksia ta vähennetään. Tässä tarkoituksessa vesihalli-
4660: iätteiden leviämisen ja niistä mahdollisesti ai- tus on kehottanut yhtiötä selvittämään mah-
4661: heutuvi.en haittojen selvittämiseksi. Vastaavan- dollisuuksia kuormituksen vähentämiseksi. Ve-
4662: laisia selvityksiä on myös jätevesiä johtava teol- sihallitus tulee aikanaan ryhtymään niihin toi-
4663: lisuuslaitos velvoitettu suorittamaan Länsi-Suo- menpiteisiin, jotka saatujen selvitysten mukaan
4664: men vesioikeuden 11 päivänä syyskuuta 1965 ovat tarpeen.
4665: antamalla päätöksellä, jolla poikkeaminen ve- Kun puheena olevassa asiassa näin ollen jo
4666: sien pilaamiskiellosta on myönnetty. Niin vi- on ryhdytty tilanteen korjaamista tar'koittaviin
4667: ranomaisten kuin muidenkin suorittamien tut- toimiin, hallitua katsoo, ettei tehty kysymys
4668: kimusten perusteella on kuitenkin vasta aivan tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimen-
4669: viime aikoina voitu todeta jätevesien johtami- piteisiin sen taholta.
4670: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1972.
4671:
4672:
4673: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
4674: 3
4675:
4676:
4677:
4678:
4679: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4680:
4681: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som avlägsnandet och minskandet av dessa
4682: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse olägenheter förutsätter är ännu delvis oavslutat.
4683: nr 72 av den 9 februari 1972 till vederbörande En av Insinööri- i'a limnologitoimisto Oy
4684: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Vesitekniikka Ab utförd undersökning av vii-
4685: jande av riksdagsman Järvenpää ställda skrHt- ken verkan avfallsvattnet från Rikkihappo Oy:s
4686: liga spörsmål: Vuodkemia fabriker har på situationen inom
4687: det område där avloppsvattnet leds ut, blev
4688: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen färdig i slutet av januari innevarande år. Un-
4689: vidtaga för avvärjande av de förore- dersökningen utfördes på uppdrag av Rikki-
4690: ningsskador Vuorikemia förorsakar?" happo Oy med iakttagande av vattenstyrelsen
4691: föreskrifter. Vid undersökningen har utretts
4692: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt storleken av den förlust fiskerinäringen åsam-
4693: anföra följande: kas samt uppgjorts ett förslag till vård av
4694: Alitsedan den kloak byggdes som leder bort fiskbeståndet. Rikkihappo Oy har meddelat
4695: processavfallsvattnet från Rikkihappo Oy:s vattensty11elsen, att bolaget ställer sig välvilligt
4696: Vuodkemia fabriker, dvs. sedan år 1961, har tili erforderlig plantering av fisk.
4697: vattenmyndigheterna utfört kontrollundersök- Vattenstyrelsen har ansett och anser allt
4698: tlingar på det område där avfallsvattnet utfaller fortfarande att det är av vikt, att Rikkihappo
4699: i havet utanför Björneborg för utredande av Oy förutom att bolaget planterar fisk även
4700: bur avfallet breder ut sig och vilka olägen- minskar avfallsvattensbelastningen från Vuori-
4701: 1eter det eventuellt förorsakar. Det industri- kemh fabrikerna. I detta syfte har vatten-
4702: företag som leder ut avfallsvattnet har även styrelsen uppmanat bolaget att utreda möjlig-
4703: .nedelst Västra Finlands vattendomstols beslut heterna att minska belastningen. Vattenstyrel-
4704: w den 11 september 1965 ålagts att utföra sen kommer i sinom tid att vidtaga de åt-
4705: iknande utredningar. I sagda beslut beviljades gärder som enligt de erhållna utredningarna
4706: iven undantag från förbudet att förstöra vatten. blir nödvändiga.
4707: På grund av såväl av myndigheterna som av De åtgärder för korrigering av situationen
4708: mdra utförda undersökningar har det först all- sålunda redan har vidtaits i ifrågavarande sak,
4709: leles under de senaste tiderna kunnat konsta- anser regeringen, att spörsmålet ick:e i detta
4710: :eras, att bortledandet av avfallsvattnet för- skede ger anledning tili vidare åtgärder från
4711: >rsakar anmärkningsvärda olägenheter med regeringens sida.
4712: rittgående verkningar. Det utredningsarbete
4713: Helsingfors den 8 mars 1972.
4714:
4715:
4716: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
4717: Kirj. ksm. n:o 11.
4718:
4719:
4720:
4721:
4722: Toivanen: Poliisien virkamatkoihin käyttämän matkustusajan
4723: laskemisesta työajaksi.
4724:
4725:
4726: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4727:
4728: Virkamatkoja tekevät poliisit joutuvat mat- niemelle saarettavan kanssa. Luovutettuaan saa-
4729: kustamaan omalla ajallaan, toisin sanoen mat- rettavan hänen työaikansa päättyy ja hän jou-
4730: kustusaikaa ei lasketa työajaksi. Kipeimmin tuu palaamaan omalla ajallaan takaisin Tur-
4731: tämä koskee keskusrikospoliisin tutkijoita sekä kuun. Tällaisia paluumatkoja teki esimerkiksi
4732: poliiseita, jotka virkamatkoinaan joutuvat te- neljä Turun huoltopoliisin konstaapelia yhtei-
4733: kemään niin sanottuja saattomatkoja. sesti vuoden 1971 aikana noin 1100 tuntia,
4734: Matkustettaessa virantoimitukseen toiselle toisin sanoen lähes 300 tuntia kukin omalla
4735: paikkakunnalle lasketaan työajaksi vain tehokas ajallaan yhteiskunnan hyväksi.
4736: työaika paikkakunnalla, mutta ei matkoja, jotka Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
4737: virkamiehen on pakko tehdä omalla ajallaan, jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
4738: halusipa hän sitä tai ei. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4739: Saattomatkoja tekevät poliisit saavat lukea vaksi seuraavan kysymyksen:
4740: työajakseen ajan, jonka saatettava on heidän
4741: mukanaan, mutta luovuttaessaan saarettavan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4742: saattopaikkakunnalla hänen työaikansa laske- poliisien virkamatkoihin käyttämää mat-
4743: taan nykyisen käytännön mukaan päättyneeksi. kustusaikaa ei lasketa työajaksi, ja jos
4744: Jos esimerkiksi poliisi matkustaa saatettava on,
4745: mukanaan Turusta Rovaniemelle, on hänen mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisen
4746: työaikansa vain se, kun hän matkustaa Rova- epäkohdan korj aarniseksi?
4747: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
4748:
4749: Irma Toivanen.
4750:
4751:
4752:
4753:
4754: 194/72
4755: 2
4756:
4757:
4758:
4759:
4760: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4761:
4762: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa liskuun 1972 loppuun, ei sisälly määräyksiä
4763: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- siitä, millä tavalla työaikalain alaisen virka-
4764: mies, olette 9 päivänä helmikuuta 1972 päi- miehen matkaan käyttämä aika on luettava hä-
4765: vätyn kirjeenne n:o 74 ohella toimittanut Val- nelle työajaksi. Tällöin matkaan käytetyn ajan
4766: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- työajaksi lukeminen ratkaistaan työaikalain
4767: sen kansanedustaja Irma Toivasen kirjallisesta ( 604/46) 9 §:n mukaisesti. Matkoihin käy-
4768: kysymyksestä n:o 11, jossa tiedustellaan: tettvä aikaa ei sanotun lainkohdan mukaan ole
4769: yle~nsä luettava asianomaisen työajaksi muussa
4770: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kuin siinä tapauksessa, että kulkeminen tai kul-
4771: poliisien virkamatkoihin käyttämää mat- jetus tapahtuu työnantajan määräämästä lähtö-
4772: kustusaikaa ei lasketa työajaksi, ja jos paikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja
4773: on, sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.
4774: mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisen Työneuvosto, jolle kuuluu lausuntojen anta-
4775: epäkohdan korjaamiseksi?" minen muun ohessa työaikaa koskevissa
4776: asioissa, on useissa lausunnoissaan todennut,
4777: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- että matkaan käytetty aika on saattotehtävissä
4778: tavasti seuraavaa: luettava työajaksi niinkuin kysymyksen ker-
4779: Valtion virkaehtosopimuslain ( 664/70,) mu- toelmaosassa on se1vitetty. Työaikalain alaisten
4780: kaan valtion virkamiesten työaikakysymykset valtion virkamiesten, joihin pääosa poliisimie-
4781: kuuluvat niihin asioihin, joista voidaan mää- histä kuuluu, työajan tarkemmasta soveltami-
4782: rätä valtiovarainministeriön ja virkamiehiä sesta neuvotellaan parhaillaan virkamiesten
4783: edustavien keskusjärjestöjen välillä tehdyin vir- keskusjärjestöjen ja valtion neuvotteluviran-
4784: kaehtosopimuksin. Voimassa oleva asiaa kos- omaisen välillä. Näissä neuvotteluissa on tiet-
4785: keva sopimus on tehty 3. 12. 1970. Tähän so- tävästi esillä myös kysymyksessä oleva asia.
4786: pimukseen, jota on alettu soveltaa vuoden 1971 Millaiseen lopputulokseen tällöin yhteisesti pää-
4787: alusta lukien ja jonka voimassaolo jatkuu maa- dytään, ei vielä ole tiedossa.
4788: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1972.
4789:
4790: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
4791: 3
4792:
4793:
4794:
4795:
4796: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
4797:
4798: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ket sätt den tid, som arbetstidsiagen under-
4799: anger ihar Ni, Herr Talman, med Eder skri- ställd tjänsteman använder för resa, skall till-
4800: velse nr 74 av den 9 februari 1972 tili veder- godoräknas honom såsom arbetstid. Härvid av-
4801: börande medlem av statsrådet översänt av- görs inräknandet av för resa använd tid i ar-
4802: skrift av föijande av riksdagsman Irma Toiva- betstiden enligt 9 § arbetstidsiagen ( 604/46) .
4803: nen ställda skriftliga spörsmåi nr 11: Enligt sagda Iagrum skall tid som åtgår för
4804: resa i aUmänhet icke räknas såsom vedertbö-
4805: "Är Regeringen medveten om att randes arbetstid förutom i det fall, att färd
4806: den restid poliserna använder för tjäns- ellet befordran sker från en av arbetsgivaren
4807: teresor icke räknas såsom arbetstid, och bestämd utgångspiats tili den egentliga arbets-
4808: om så är faliet, piatsen och därifrån til1baka tili utgångspiatsen.
4809: vad ämnar Regeringen göra i syfte att Arbetsrådet, på vilket det ankommer att
4810: avhjälpa detta missförhållande?" giva utlåtanden hl. a. i frågor angående arbets-
4811: tiden, har i flera utlåtanden konstaterat, att
4812: Såsom svar på spörsmåiet får jag vördsamt den tid som använts för resa i Iedsagaruppgif-
4813: anföra föijande: ter skall inräknas i arbetstiden såsom i spörs-
4814: Enligt Iagen om statens tjänstekollektivavtai måiets redogöreisedei har utretts. Angående
4815: ( 664/70) hör statens tjänstemäns arbetstids- en exaktare tillämpning av arbetstiden i fråga
4816: frågor tili de ärenden angående vilka bestäm- om avbetstidsiagen underställda statens tjänste-
4817: melser kan utfärdas genom tjänstekollektivavtai män, tili vilka huvuddelen av polismännen hör,
4818: som ingås mellan finansministeriet och de underhandias som bäst mellan tjänstemännens
4819: centraiorganisationer som företräder tjänste- centralorganisationer och statens förhandlings-
4820: männen. Gällande avtal angående denna sak myndigheter. Vid dessa förhandlingar är veter-
4821: ingicks 3. 12. 1970. Detta avtai, som började ligen även ifrågavarande ärende före. Tili vil-
4822: tillämpas räknat från ingången av år 1971 och ket slutresultat man härvid gemensamt kom-
4823: vars giltighetstid fortgår tili utgången av mars mer, är ännu icke känt.
4824: 1972, innehåller inga bestämmeiser om på vii-
4825: Helsingfors den 9 mars 1972.
4826:
4827: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
4828: Jrj. ksm. n:o 12.
4829:
4830:
4831:
4832:
4833: Sinisalo ym.: Etelä-Korean edustuston toiminnan aloittamisesta
4834: Helsingissä.
4835:
4836:
4837: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
4838:
4839: Poliittinen tilanne Etelä-Koreassa on erit- ja kansojen turvallisuuspyrkimyksille. Suomessa
4840: iin kärjistynyt. Jouluikuun 6 päivänä Pak Jung sitä vastoin juuri .tässä ti!lanteessa ulkoasiain-
4841: lin nurok.ehalJ.itus julisti "kansallisen poi!kkeus- ministeriön tahoLta on tiedotettu ryhdytyn toi-
4842: lan". Ilmoitettuaan "valtion turvallisuuden menpiteisiin suhteitten järjestämiseksi Etelä-
4843: llsisijaiseksi" poikkeustilan julistaneet voimat Korean "hallitukseen" siten, että Pak Jung
4844: moittavat, ettei minkäänlaista "yhteiskunnal- Hin nuikkehallituksen edustuston toiminnan
4845: sta levottomuutta tulJa sallimaan" ja mm. aloittaminen Helsingissä sallitaan ja ulkominis-
4846: ~hd.istön vapautta rajoitetaan entisestään. Nuk- .teriö antaa tukensa tähän liittyville valmiste-
4847: ehallitus ilmoittaa tarvittaessa ryhtyvänsä luille.
4848: aikki.in tarvittaviin toimenpiteisiin, jonka Tällainen asenne on jyrkässä ristiriidassa
4849: roituksena maassa olevat sotilasvoimat on saa- Suomen jWistamien rauhaa ja kansojen rauhan-
4850: :ttu täyteen häly}'ltysva:lmiuteen. omaista yhteistyötä tukevien kannanottojen
4851: Amerikkalaisten imperialistien <tuella valtaa- kanssa.
4852: itävien pyrkimys on viedä Etelä-Korea entistä Kaiken edellä sanotun vuoksi ja viitaten
4853: rvemmäHe taantumuiksen kurimukseen, tukah- valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
4854: uttaa Etelä-Korean kansan toiveet pohjoisen esitämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
4855: . etelän välisistä neuvotteluista ja maan rau- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
4856: a.nomaisesta jälleenyhdistämisestä. Erikoisen myksen:
4857: uolestuttavaa on, että Pak Jung Hin nuikke- Miten Suomen hallitus katsoo ole-
4858: allitus julisti poikkeustilan hetkellä, jolloin van maan rauhanpolitiikan kanssa sopu-
4859: ohjois- ja Etelä-Korean Punaisten Ristien vä- soinnussa sen tuen, jonka hallitus on
4860: Uä käydään neuvotteluja koko Korean kan- antanut Pak Jung Hin nukkehalll-
4861: ltl toiveiden mukaisesti ja :toimenpiteet suun- tukselle Etelä-Koreassa ryhtymällä val-
4862: 'utuvat näin ollen avoimesti maan tauhan- mistelemaan ja tukemaan tämän avointa
4863: naista jälleenyhdistämistä vastaan. !1auhanvastaista poliilikkaa ja !kansan-
4864: Yleinen yhteiskunnallinen mielipide tuomit- vastaista terroria harjoittavan "halli-
4865: !e Pak Jung Hin nukkehallituksen toimen- tuksen" edustuston toiminnan aloitta-
4866: :teet ja näkee niissä vaaran yleisille rauhan mista Helsingissä?
4867: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
4868:
4869: Taisto Sinisailo. Pauli Puhakka.
4870: Heimo Rekonen. Pentti Liedes.
4871:
4872:
4873:
4874:
4875: 8/72
4876: 2
4877:
4878:
4879:
4880:
4881: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
4882:
4883: Valtiopäiväjärjesty:ksen 37 §:n .1 momentissa Korean Demokraattisen Kansantasavalla:
4884: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja kaupallisen erityisedustuston perustamine
4885: Taisto Sinisalo esittänyt Hallituksen asian- Helsinkiin on ollut sopusoinnussa Suomen puc
4886: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- lueettomuuspolitiikkansa puitteissa jaettuj
4887: myksen: maita kohtaan omaksuman asenteen kansSJ
4888: "Miten Suomen hallitus katsoo ole- Suomi on pidättynyt diplomaattisista suhteist
4889: van maan rauhanpolitiikan kanssa sopu- jaettuihin valtioihin niin kauan kuin näm
4890: soinnussa sen tuen, jonka hallitus on ovat suurvaltojen eturistiriitojen kohteenl
4891: antanut Paik Jung Hin nukkehalli- Toisaalta Suomi on ollut valmis taloudelliste
4892: tukselle Etelä-Koreassa ryhtymällä v~ suhteiden kehittämiseen näiden maiden kansSJ
4893: mistelemaan ja tukemaan tämän avointa Korean Tasavallalla ei ole tällä hetkellä kat
4894: rauhanvastaista politiikkaa ja kansan- pallista erityisedustustoa Helsingissä. Mikä
4895: vastaista terroria harjoittavan "halli- kaupalliset intressit Suomen ja Korean Tasava
4896: tuksen" edustuston toiminnan aloitta- lan kesken vaativat ttällaisen edustuston peru
4897: mista Helsingissä?" tamista, tulee Suomi soveltamaan perustami;
4898: kysymykseen samoja periaatteita kuin Korea
4899: Vastauksena kysymykseen esitän lrunnioitta- Demokraattisen Tasavallan erityisedustustoo
4900: en 'seuraavan. nähden on sovellettu.
4901: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1972.
4902:
4903: Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa.
4904: 3
4905:
4906:
4907:
4908:
4909: T i 11 R i k s d a g en s H e rr T a 1m a n.
4910:
4911: I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen tisk:a Folk:republikens speciella handelsreprese.n-
4912: nger har riksdagsman Taisto Sinisalo tili ve- tation i Helsingfors har skett i överensstäm-
4913: lerbörande medlem av statsrådet för avgivande melse med den ständpunkt Finland inom ra-
4914: .v svar ställt följande spörsmål: men för sin neutralitets:politik: intagit gentemot
4915: delade Jänder. F111lland har avhållit sig från
4916: "Hur anser Finlands regering stödet, diplomatiska förbindelser med de delade Jän-
4917: som regeringen har gett åt Pak Jung derna, så länge dessa varit föremål för intresse-
4918: His marionettregering i Syd-Korea ge- konflikter mellan stormakterna. Å oodra sidan
4919: nom att börja bereda och understöda har Finland varit berett att utveokla de kom.-
4920: inledande av representationsverksamhet mersiella föthindelserna med nämnda länder.
4921: i Helsingfors för dennas "regering", vii- Den Koreanska Republiken har ioke f.n.
4922: ken utöver en öppet fredsfientlig poli- någon speciell handelsrepresentation i Helsing-
4923: itik och folkfientlig terror, vara i över- fors. I den mån Finlands och den Koreanska
4924: ensstämmelse med vårt lands fredspoli- Republikens handelsintressen påfordrar upp-
4925: tik?" rättandet av en sådan representation kommer
4926: Ficland vid upprättandet av denna att till-
4927: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- lämpa samma principer som följts i fråga om
4928: unt anföra följande. den Koreanska Demokratiska Folkrepublikens
4929: Upprättandet av den Koreanska Demokra- specialrepresentation.
4930: Helsingfors den 9 mars 1972.
4931:
4932: Minister för utrikesärendena Kalevi Sorsa.
4933: Kirj. ksm. n:o 13.
4934:
4935:
4936:
4937:
4938: Salama ym.: Siivoustyötä koskevan kokeilutoiminnan toimeen-
4939: panosta.
4940:
4941:
4942: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4943:
4944: Valtiovallan toimesta on Rakennushallitus vastuunsa tuntien. Myös kansantaloudellisesti
4945: päättänyt toimeenpanna valtion laitosten sii- merkitsee työkohteiden hyvä hoito ( rakennuk-
4946: vousta koskevan kokeilun. sien lattiat, irtaimistot) suurien taloudellisten
4947: Yksi kokeilupaikkaKunnista on Jyväskylä. arvojen säästöä. Näin ollen on sekä valtiovallan
4948: Tällä paikkakunnalla yhdeksän valtion koulun hyödyn kannalta, mutta ennenkaikkea myös
4949: ja muiden kiinteistöjen huoneustojen siivoojat työntekijöiden mielenterveydellisistä syistä ensi-
4950: siirtyvät Keski-Suomen läänin rakennustoimis- arvoisen tärkeätä päästä tässä paikallisessa mut-
4951: ton alaisuuteen. Keskitettyä siivoustoimintaa ta kokonaisuudessa laajemmassakin kokeilutoi-
4952: johtamaan Jyväskylässä on perustettu siivous- minnassa työnantajaa ja työntekijöitä tyydyttä-
4953: päällikön toimi. Työn valvontatehtäviin on tar- vään kokonaisratkaisuun.
4954: koitus palkata lisäksi kaksi työnjohtajaa. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
4955: Jyväskylässä 6 päivänä helmikuuta pidetty 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
4956: siivoojien neuvottelukokous on todennut, että tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4957: erikoisesti kokeiluun liittyvissä työjärjestelyissä seuraavan kysymyksen:
4958: on monia puutteellisuuksia ja epäkohtia, jotka
4959: huonontavat työolosuhteita nykyisestään. Myös Millä tavalla Hallitus aikoo toimeen-
4960: erilaisissa työhön liittyvissä työntekijöille tär- panna siivoustyötä koskevan kokeilutoi-
4961: keissä henkilökohtaisissa tiedotuksissa ja mää- minnan Jyväskylässä ja mahdollisesti
4962: räyksissä on puutteellisuuksia ja erilaisia tul- muuallakin maassa siten, että se myös
4963: kintoja. erinäisten työjärjestelyjen kohdalta ei
4964: On tärkeätä, että kaikki työntekijöitä kos- muodostu vaikutuksiltaan työntekijöille
4965: kevat uudet järjestelyt eivät vähennä työnteki- kielteiseksi, eikä heidän aikaisempia
4966: jöiden turvallisuutta myöskään työjärjestelyjen työolosuhteitaan ja heidän taloudellista
4967: osalta. Henkilöt, jotka suorittavat siivoustyötä, turvallisuuttaan huonontavaksi toimen-
4968: ovat jo useimmat pitkäaikaisen työkokemuksen piteeksi?
4969: omaavia. He suorittavat työnsä tunnollisesti ja
4970: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
4971:
4972: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
4973: Arvo Ahonen. Kalevi Kivistö.
4974: Veikko J. Turunen. Sylvi Saimo.
4975: Siiri Lehmonen. Olavi Tupamäki.
4976: Esko Härkönen. M. Jaatinen.
4977:
4978:
4979:
4980:
4981: 188/72
4982: 2
4983:
4984:
4985:
4986: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4987:
4988: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa itse vastanneet siivouksesta, ei yhtenäistä käy-
4989: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, täntöä eri valtion laitosten kesken ole päässyt
4990: olette 11 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn muodostumaan ja näin ollen eri laitoksissa työs-
4991: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kentelevien siivoojien palkat, työajat, työmää-
4992: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- rät, työt jne. ovat vaihdelleet suuressa määrin.
4993: edustaja Salaman ym. näin kuuluvasta kirjalli- Asiantuntevan työnjohdon puuttuessa eivät
4994: sesta kysymyksestä n:o 13: työmenetelmät myöskään aina ole parhaita
4995: mahdollisia. Työ on tehty aikanaan hyväksi
4996: "Millä tavalla Hallitus aikoo toimeen- havaitulla ja totutulla tavalla ottamatta huo-
4997: panna siivoustyötä koskevan kokeilutoi- mioon, että siivousalalla on tapahtunut kehi-
4998: minnan Jyväskylässä ja mahdollisesti tystä esimerkiksi uusien siivouskoneiden, työ-
4999: muuallakin maassa siten, että se myös välineiden sekä puhdistus- ja hoitoaineiden
5000: erinäisten työjärjestelyjen kohdalta ei käyttöön ottamisella. Lisäksi nykyisin sisusta-
5001: muodostu vaikutuksiltaan työntekijöille misessa käytettävien pintojen tuntemus ja niille
5002: kielteiseksi, eikä heidän aikaisempia sopivien puhdistus- ja hoitomenetelmien samoin
5003: työolosuhteitaan ja heidän taloudellista kuin tarkoitukseen parhaiten soveltuvien ko-
5004: turvallisuuttaan huonontavaksi toimen- neiden ja työvälineiden valitseminen vaativat
5005: piteeksi?" suhteellisen paljon ammattitaitoa ja tietoa, jotta
5006: vältyttäisiin turhilta korjauskustannuksilta.
5007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi
5008: vasti seuraavaa: tarvitaan jatkuvasti työntekijöiden koulutusta,
5009: Valtion tilintarkastajat ovat vuotta 1965 neuvontaa ja asiantuntevaa työn valvontaa.
5010: koskevassa kertomuksessaan kiinnittäneet huo- Työntekijöiden koulutukseen tullaankin kiinnit-
5011: miota siivoustyön taloudelliseen merkitykseen tämään erityisesti huomiota keskitettyä siivous-
5012: valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriön palk- toimintaa kehitettäessä.
5013: kaosasto ja mm. Valtion viranhaltijain ja työn- Edellä esitettyyn nähden voidaan todeta tar-
5014: tekijäin Liitto ry. ovat niin ikään todenneet, koituksena olevan toimeenpanna silvoustyötä
5015: että siivoustyöstä suoritettava palkkaus vaih- koskeva kokeilutoiminta Jyväskylässä, Otanie-
5016: telee virastoittain huomattavasti johtuen lähin- messä ja myöhemmin muuallakin siten, että
5017: nä siivoustyön erilaisesta tasosta ja työssä käy- suoritettavilla järjestelyillä pyritään pääsemään
5018: tetyistä hyvinkin paljon toisistaan poikkeavista mahdollisimman yhdenmukaisiin työaikoihin,
5019: siivousmehetelmistä. työmenetelmiin, työmääriin ja palkkoihin sekä
5020: Edellä esitetyistä syistä on valtiovarainminis- siihen, että työntekijäin sosiaaliset edut otetaan
5021: teriön järjestelyosasto asettanut jo syyskuussa mahdollisimman laajasti huomiöOn. Uusien ja
5022: 1968 työryhmän, jonka tehtävänä on sellaisten parempien työmenetelmien kiiyttöönotolla pyri-
5023: yhtenäisten siivoustyötä koskevien taloudellis- tään myös toteuttamaan niitä näkökohtia, joihin
5024: ten standardien aikaansaaminen valtionhallintoa valtion tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo-
5025: varten, joiden soveltamisella käytäntöön pääs- miota. Tarkoituksena on suunniteltaessa keski-
5026: täisiin yhtenäisiin työmenetelmiin, työvälinei- tettyä siivoustoimintaa Jyväskylään lähteä ni-
5027: siin ja työtuloksiin sekä siivoustyöhön liitty- menomaan siltä pohjalta, että kukaan ei joudu
5028: vien käsitteiden yhdenmukaistamiseen. työttömäksi uusien järjestelyjen vuoksi. Samoin
5029: Valtion talonrakennus- ja kiinteistöhallinnos- on peruslähtökohtana, ettei kenenkään palkkaa
5030: ta annetun asetuksen ( 125/71 ) mukaan raken- pienennetä ja että ne siivoojat, jotka ovat
5031: nushallitus huolehtii valtionrakennusten sii- olleet kesälomien aikana palkattomalla lomalla,
5032: vousten rationalisoinnista ja standardisoinnista. saisivat kokovuotista työtä, mikäli he itse
5033: Koska tähän mennessä ovat kaikki valtion lai- niin haluavat.
5034: tokset, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta,
5035: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1972.
5036:
5037: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
5038: 3
5039:
5040:
5041:
5042:
5043: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5044:
5045: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen för städningen, har någon enhetlig praxis mel-
5046: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- lan statens inrättningar icke uppstått, och
5047: se av den 11 februari 1972 tili vederhörande sålunda har de i de olika inrättningarna arbe-
5048: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tande städerskornas löner, arbetstider, arbets-
5049: jande av riksdagsman Salama m. fl. ställda mängd, arbeten osv. växlat i en hög grad. I
5050: spörsmål nr 13: brist på sakkunnig arbetsledning har icke heller
5051: arbetsmetoderna alltid varit de bästa möjliga.
5052: "På vilket sätt ämnar Regeringen Arbetet har utförts så som på sin tid befunnits
5053: föranstalta försöksverksamhet rörande häst och på invant sätt, utan att beakta, att
5054: städningsarbete i Jyväskylä och even- inom städningsbranschen skett en utveckling,
5055: tuellt annorstädes i landet så, att det tili exempel genom att nya städmaskiner, ar-
5056: även i fråga om vissa arbetsarrangemang betsredskap samt rengörings- och behandlings-
5057: icke får negativa inverkningar för ar- medel tagits i bruk. Dessutom kräver känne-
5058: betstagarna och att det inte blir en domen om de ytbeläggningar som nuförtiden
5059: åtgärd som försämrar deras tidigare används vid inredning och av för dem lämpliga
5060: arbetsförhållanden och minskar deras rengörings- och behandlingsmetoder ävensom
5061: ekonomiska trygghet?" valet av de för ändamålet lämpligaste maskiner-
5062: na och arbetsredskapen rätt stor yrkesskicklig-
5063: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt het och kunskap för undvikande av onödiga
5064: anföra följande: reparationskostnader. För avhjälpande av ovan
5065: Statsrevisorerna har i sin berättelse över år nämnda missförhållanden erfordras fortgående
5066: 1965 fäst uppmärksamhet vid städningsarbetets utbildning av arbetarna, rådgivning och sak-
5067: ekonomiska betydelse inom statsförvaltningen. kunnig övervakning av arbetet. Särskild upp-
5068: Finansministeriets löneavdelning och bl. a. Val- märksamhet kommer också att fästas vid ar-
5069: tion viranhaltijain ja työntekijäin Liitto ry. har betstagarnas utbildning vid utvecklandet av ett
5070: likaså konstaterat, att avlöningen för städnings- centraliserat städningsväsende.
5071: arbete växlar betydligt i ämbetsverken, be- Med beaktande av det ovan anförda kan
5072: roende närmast på städningsarbetets olika nivå konstateras, att avsikten är att inleda försöks-
5073: och de vid arbetet använda, från varandra tili verksamhet rörande städningsarbete i Jyväskylä,
5074: och med mycket avvikande städningsmetoderna. Otnäs och senare även annorstädes så, att man
5075: Av ovan anförda skäl tilisatte finansministe- genom de arrangemang som företas strävar tili
5076: riets organisationsavdelning redan i september att uppnå så enhetliga arbetstider, arbetsmeto-
5077: 1968 en arbetsgrupp, som har tili uppgift att der, arbetsmängder och löner som möjligt och
5078: för statsförvaltningen åstadkomma sådana en- tili att arbetstagarnas sociala förmåner beaktas
5079: hetliga ekonomiska standards rörande städnings- i så stor omfattning som möjligt. Genom ibruk-
5080: arbetet, genom vilkas tillämpning i praktiken tagande av nya och bättre arhetsn1etoder för-
5081: skulle åstadkommas enhetliga arbetsmetoder, söker man även förverkliga de synpunkter, vid
5082: arbetsredskap och arbetsresultat samt förenhet- vilka statsrevisorerna fäst uppmärksamhet. Av-
5083: ligande av de begrepp som ansluter sig tili sikten är att vid planering av centraliserad
5084: städningsarbetet. städningsverksamhet i Jyväskylä utgå uttryck-
5085: Enligt förordningen om statens husbyggnads- ligen från den grunden, att ingen skall bli
5086: och fastighetsförvaltning (125/71) ankommer arbetslös på grund av nyordningen. Likaså är
5087: det på byggnadsstyrelsen att draga försorg om en grundutgångspunkt, att ingen skall få
5088: rationalisering och standardisering av städning- minskad Iön och att de städerskor, vilka under
5089: en i statens byggnader. Då alla statens inrätt- semestertiderna varit lediga utan Iön, skulle få
5090: ningar, med några undantag, hittills själv svarat arbete året om, om de själva så .önskar.
5091: Helsingfors den 10 mars 1972.
5092:
5093: Finansminister Mauno Koivisto.
5094: Kirj. ksm. n:o 14.
5095:
5096:
5097:
5098:
5099: Luja-Vepsä ym.: Luontaishoidon saattamisesta sairausvakuutus-
5100: lain piiriin.
5101:
5102:
5103: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5104:
5105: Maassamme toimii lääkintöhallituksen hyväk- liiksi eikä ole varattomien hoidon tarpeessa ole-
5106: syminä ja lääkärin valvonnassa luontltishoitolai- vien kansalaisten ulottuvilla. Mikäli sairausva-
5107: toksia (l.uontola, Söderkullan terveyskoti, Na- kuutus korvaisi kustannukset, ihmiset tulisivat
5108: papiirin luontaishoitola; Rauhalan lepokoti). tässä suhteessa tasa-arvoisempalln asemaan.
5109: On todettu, että luontaishoito sopii useihin Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5110: akuutteihin sairauksiin sekä tuottaa lievitystä tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
5111: kroonisiin vaivoihin. Erityisen hyvin sen on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5112: todettu soveltuvan leikkausten esi- ja jälkihoi- vaksi seuraavan kysymyksen:
5113: doksi.
5114: Vaikka luontaishoito ei tarvitsekaan kalliita Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
5115: hoitovälineitä, niin silti esimerkiksi henkilökun- teisiin lääkintöhallituksen hyväksymänä
5116: nan palkkaus nostaa kustannukset varsin kor- ja lääkärin valvonnass11 toimivissa pa-
5117: keiksi. Parantolat, jotka antavat tällaista hoi- rantoloissa annettavan luontaishoidon
5118: toa, toimivat ilman yhteiskunnan tukea. Näin saattamiseksi sair::tusvakuutu&lain pii-
5119: ollen niissä annettava hoito tulee potilaalle knl~ riin?
5120: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
5121:
5122: Sinikka Luja·Vepsä. Veikko Helle.
5123:
5124:
5125:
5126:
5127: 190/72
5128: 2
5129:
5130:
5131:
5132:
5133: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5134:
5135: Valtiopäi,väjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hoitolaitoksia, joiden toimialaan pääasiallisesti
5136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuuluu luontaishoidon antaminen. Nykyisin sai-
5137: olette 11 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn rausvakuutuslain nojalla korvataan kysymykses-
5138: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sä olevissa laitoksissa suoritetuista hoitotoimen-
5139: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- piteistä lähinnä fysikaalinen hoito siinä laajuu-
5140: edustaja Sinikka Luja-Vepsän ym. näin kuulu- dessa kuin sairausvakuutusasetuksessa sääde-
5141: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 14: tään. Esimerkiksi hierontaa ja pintaJ.ämmitys-
5142: hoitoa, jotka muodostavat huomattavan osan
5143: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- luontaishoitolassa annettavasta hoidosta, ei kor-
5144: teisiin lääkintöhallituksen hyväksymänä vata erillisinä toimenpiteinä, vaan ainoastaan
5145: ja lääkärin vaJ.vonnassa toimivissa pa- fysikaaliseen liikuntahoitoon liittyvänä esikäsit-
5146: rantoloissa annettavan luontaishoidon telynä. M1lloin luontaishoitolaitoksen toimi-
5147: saattamiseksi sairausvakuutuslain pii- alaan ei kuulu fysikaalisen liikuntahoidon an-
5148: riin?" taminen, jäävät edellä mainitut hoitotoimenpi-
5149: teet korvaamatta. Mainittakoon, että lääkintö-
5150: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- hallitus myöntäessään luontaishoitolaitoksille
5151: taen seuraavaa: toimiluvan samalla hyväksyy laitoksen toimi-
5152: Sairausvakuutuslain nojalla sairaanhoitona alan ottamalla tällöin huomioon muun muassa
5153: korvataan lääkärin määräämä lääkintöhallituk- laitoksen hoitohenkilökunnan pätevyyden. Mi-
5154: sen hyväksymässä laboratoriossa tai röntgenlai- käli potilaalta peritään erikseen maksu luontais-
5155: toksessa suoritettu tutkimus tai annettu hoito. hoitolassa lääkärin antamasta hoidosta, korva-
5156: Fysikaalinen hoito sisältyy sairausvakuutuslain taan se potilaalle sairausvakuutuslain mukaan
5157: tarkoittamaan tutkimukseen tai hoitoon. Kor- lääikärin palkkiona.
5158: vattavaksi fysikaaliseksi hoidoksi katsotaan lää- Onko luontaishoitoon kuuluvien toimenpitei-
5159: kärin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja den korvaamista sairausvakuutuksesta aiheellis-
5160: siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely, kuten ta nykyisestä laajentaa, riippuu muun muassa
5161: hieronta, pintalämmitys ja paikallinen kylmä- siitä, missä määrin sanottuja hoitotoimenpiteitä
5162: käsittely, sekä erikoislääkärin määräämä muu voidaan pitää sairausvakuutuslain tarkoittamas-
5163: fysikaalinen hoito. sa mielessä potilaan hoidon kannalta tarpeelli-
5164: Sairausvakuutusasetuksessa on säädetty, min- sina. Kun tämän asian ratkaisu riippuu lähinnä
5165: kälaista tutkimuslaitosta pidetään sairaus·vakuu- lääketieteellisistä seikoista, tullaan ministeriös-
5166: tuslaissa tarkoitettuna lääkintöhallituksen hy- sä asiaa harkittaessa kiinnittämään huomio ter-
5167: väksymänä laboratoriona tai röntgenlaitoksena. veydenhuoltoviranomaisten kannanottoon.
5168: Sen mUikaan sanottuna laboratoriona tai rönt- Käsitykset luontaishoitojen todellisista lääke-
5169: genlaitoksena pidetään yksityisistä sairaanhoi- tieteellisistä vaikutuksista ja niin ollen hoidon
5170: to- ja tutkimuslaitoksista annetussa laissa ( 426 mer~kityksestä ja tarkoituksenmukaisuudesta
5171: /64) tarkoitettua sairaanhoito- ja tutkimuslai- vaihtelevat suuresti. On kiistatonta, että luon-
5172: tosta samoin kuin niiden tutkimus- ja hoito- taishoito monissa tapauksissa vaikuttaa helpot-
5173: toimenpiteiden osalta, joita voidaan suorittaa tavasti oireisiin ja lisää siten potilaan hyvin-
5174: sellaisessa tutkimuslaitoksessa, sairaalan labora- voinnin tunnetta. Vaikka vaikutus ei olisikaan
5175: torio- tai röntgenosastoa ja poliklinikkaa sekä varsinaisesti fysiologinen vaan ainoastaan ns.
5176: valtion tai yliopiston omistamaa lääketieteel- mielenterveydellinen, voidaan sitä täten usein
5177: listä tutkimuslaitosta. kuitenkin pitää positiivisena. Täma seikka on
5178: Maassamme toimii, kuten ~kysymyksestä il- otetta<Va huomioon luontaishoidon asemaa sel-
5179: menee, eräitä lääkintöhallituksen hyväksymiä vitettäessä.
5180: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1972.
5181:
5182: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipain:en.
5183: 3
5184:
5185:
5186: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5187:
5188: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen varande med stöd av sjukförsäkringslagen
5189: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- främst fysikalisk hehand!.ing i den usträckning
5190: velse av den 11 fehruari 1972 tili vedevbörande i sju!kförsäkringsförordningen stadgas. T.ex.
5191: medlem av statsrådet övresänt en avskrift av massage och fövbehandling med ytlig värme,
5192: ett av riksdagsledamoten Sinikka Luja-Vepsä vilka utgör en betydande del av den behand~
5193: m.fl. undertecknat skriftligt spörsmål nr 14 ling som ges av anstalt för behandling enligt
5194: av följande lydelse: naturläkemetoder, ersättes icke såsom skilda
5195: åtgärder utan endast såsom tili fysikalisk mo-
5196: "Ämnar Regeringen vidta åtgärder tionsbehandling ansluten för-behandling. Hall
5197: för att bringa behandling enligt natur- det inte hör t111 anstaltens för hehandling en-
5198: lä:kemetoder, viiken såsom godkänd av ligt naturläkemetoder verksamhetsområde att
5199: medicinalstyrelsen ges i sanatorier, som ge fysikalisk motionshehandling, ersättes de
5200: vevkar under läkares uppsikt, att om- ovannämnda vårdåtgärderna icke. Det må näm-
5201: fattas av sjukförsäkringslagen?" nas, att medicinalstyrelsen vid beviljandet av
5202: koncession för anstalter för behandling en-
5203: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ligt naturläkemetoder samtidigt godkänner an-
5204: samt anföra följande: staltens verksamhetsområde genom att härvid
5205: Med stöd av sjukförsäkringslagen ersättes så- hl.a. beakta kompetensen ho~ anstaltens vård-
5206: som sjukvård av läkare föreskriven och i labo- personal. Om av patienten särskilt uppbärs
5207: ratorium eller röntgeninstitut, som godkänts av avgift för av läkare given behandling vid an-
5208: medicinalstyrelsen, utförd undersökning eller stalt för behandling enl,igt naturläkemetoder,
5209: given vård. Fysikalisk behandling ingår i den utges härför ersättning tili patienten enligt
5210: undersökning eller vård som avses i sjukför- sjurkförsäkringslagen såsom för läkararvode.
5211: säkringslagen. Såsom fysikalisk behandling, vii- Huruvida det är motiverat att ytterligare ut-
5212: ken berättigar tili ersättning, anses av läkare vidga ersättningen av de åtgärder som hör till
5213: föreskriven fysikalisk motionsbehandling och behandling enligt naturläkemetoder från sjuk-
5214: därtill ansluten nödig förhehandling, såsom försäkringen, heror bl.a. på, i vilken mån sagda
5215: massage, behandling med ytlig värme och med vårdåtgärder kan anses nödvändiga ur vårdsyn-
5216: loka! avkylning, samt av specialläkare föreskri- punkt i det syfte sjukförsäkvingslagen avser.
5217: ven annan fysikalisk behandling. Då avgörandet av denna fråga främst beror
5218: I sjukförsäkringslagen är stadgat, hurudan på medicinska omständigheter, kommer man
5219: undersökningsanstalt som anses såsom i sjuk- vid ministeriet att vid prövning av ärendet
5220: försäkringslagen avsett, av medicinalstyrelsen fästa uppmärksamhet vid hälsovårdsmyndighe-
5221: godkänt laboratorium eller röntgeninstitut. I ternas ståndpunkt.
5222: enlighet härmed anses såsom sagda lahorato- Uppfattningarna om de faktiska medicinska
5223: rium eller röntgeninstitut i lagen om privata verkningarna av behandlingar enligt naturläke-
5224: sjukvårds- och undersökningsanstalter ( 426/ metoder och i så fall om behandlingens vikt
5225: 64) avsedd sjukvårds- och undersökningsanstalt och ändamålsenlighet vaderar i hög grad. Det
5226: ävensom i fråga om undersöknings- och vård- är obestridligt, att behandling enligt naturläke-
5227: åtgärder, som kan utföras av sådan undersök- metoder i många fall verkar lindrande på symp-
5228: ningsanstalt, Jahoratorie- eller röntgenavdelning tomen och sålunda ökar patientens känsJa av
5229: och poliklinik vid sjukhus samt av staten eller · välbefinnande. Fastän hehandlingens verkan
5230: universitet ägd medidnsk undersökningsanstalt. inte ens skulle vara direkt fysiologisk utan
5231: I vårt land verkar, såsom av spörsmålet endast s.a.s. mentalhygienisk, kan den följakt-
5232: framgår, vissa av medicinalstyrelsen godkända ligen dock ofta anses positiv. Denna omstän-
5233: vårdanstalter, tili vilkas verksamhetsomrlide det dighet måste beaktas vid utredandet av den
5234: huvudsakligen hör att ge behandling enligt na- ställning behandlingen enligt naturläkemetoder
5235: turläkemetoder. Av de vårdåtgärder som ut- intar.
5236: förs av ifrågavarande anstalter ersättes för när-
5237: Helsingfors den 14 mars 1972.
5238:
5239: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
5240: Kirj. ksm. n:o 1.5.
5241:
5242:
5243:
5244:
5245: Juvela: Rauman työvoimatoimikunnan jäsenten nimittämisestä.
5246:
5247:
5248: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5249:
5250: Työllisyyslain mukaan tapahtuu työvoimatoi- työttömyys jatkuvasti kaikkein vaikeimpana ni-
5251: mikuntien valinta siten, että työvoimaministe- menomaan rakennusalalla. Liså'ksi Rauman työ-
5252: riö nimeää niihin jäsenet paikallisten edust:a- voimatoimikunnan jäsenien nimitys viittaa vah-
5253: vimpien työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta. vasti poliittiseen syrjintään, mikä ei saa olla
5254: Tätä silrmiUäpitäen teki myös Raumnn Amntä- lain tarkoitus.
5255: tiilinen Paikallisjärjestö työv()imaministeriölle Kun toimintansa lopettaneen ja muutenkin
5256: ehdotuksen kahden työntekijäin edustajan ni- ammattiyhdistysliikkeessä sangen vähäistä osaa
5257: meämisestä Rauman työvoimatoimikuntaan. Jär- näytelleen Suomen Ammattijärjestön väärin
5258: jestö edustaa yli. 7 000 ammatillisesti järjes- perustein tapahtuvaa nimen hyväksikäyttöä
5259: täytynyttä työntekijää Raumalla ja on eittä- saattaa esiintyä muuallakin maassamme, on
5260: mättä alan johtavin järjestö paikkakunnalla. välttämätöntä., että työvoimaministeriö mitä pi-
5261: Sittemmin on kuitenkin yllättien käynyt kimmin tutkii asian ja ottaa ko. nimityksissä
5262: ilmi, eWi työvoimaministeriö onkin Rauman huomioon paikalliset tosiasiat.
5263: Ammatillisen Paikallisjärjestön ehdotuksesta Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
5264: poiketen nimennyt t<Hmikuntaan toiseksi työn- jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti val-
5265: tekijäin edustajaksi v. 1969 toimintansa lopet- tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle seuraa-
5266: taneen Suomen Ammattijärjestön paikallisen van kfsymyksen:
5267: järjestön edustajan. Todetwkoon, että ko.. jär-
5268: jestön jäsenmäärä on Raumalla ollut kockeim- Tietääkö Hallitus, että Rauman työ-
5269: millaankin muutaman sadan luokkaa ja ammatti- voimai'OOnikunnan jisenten nimitykses-
5270: yhdistyspoliittisesti ·sillä ei ole ollut koskaan sä ei cle otettu huomioon paikallisia
5271: mitään merkitystä. tosiasioita, ja jos ·tietää,
5272: Valitettavinta asiassa on nimenomaan se, mihin toimenpiteisiin Hallitus asian
5273: että RAP:n ehdokkaista syrjäytettiin rakennus- korjaamiteksi aikoo ryhtyä?
5274: työliiisten edustaja. Kuten tunnettua koetaan
5275: Helsingi~sä U pii\Tänii helmikuuta 1972.
5276:
5277: Aulis Juvela.
5278:
5279:
5280:
5281:
5282: 172/72
5283: 2
5284:
5285:
5286:
5287:
5288: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1.1 e.
5289:
5290: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tajain Keskusliiton ( STK), Liiketyönantajain
5291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Keskusliiton ( LK) , Toimihenkilö- ja Virkamies-
5292: olette kirjeellänne 15 päivänä helmikuuta 1972 järjestöjen Keskusliiton (TVK) sekä Maata-
5293: n:o 132 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- loustuottajain Keskusliiton ( MTK) edustajien
5294: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis kesken kokous, jossa sovittiin, mistä järjestöistä
5295: Juvelan tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk- tulee edustus kuhunkin työvoimatoimikuntalPJ.
5296: sen: Tällöin sovittiin, että Rauman työvoimatoimi-
5297: kuntaan tulevista SAK:n kahdesta varsinaisesta
5298: "Tietääkö Hallitus, että Rauman työ- jäsenestä sekä kahdesta varajäsenestä neuvotel-
5299: voimatoimikunnan jäsenten nimitykses- laan ammatillisen paikallisjärjestön kanssa. Mi-
5300: sä ei ole otettu huomioon paikallisia nisteriö antoi tätä koskevan kehoituksen Tu-
5301: tosiasioita, ja jos tietää, run työvoimapiirille 30 päivänä marraskuuta
5302: mihin toimenpiteisiin Hallitus as1an 1971.
5303: korjaamiseksi aikoo ry;htyä?" Turun työvoimapiirin lähetettyä ehdotuksensa
5304: Rauman työvoimatoimikunnan jäseniksi lähe-
5305: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tettiin ehdotus 4 päivänä tammikuuta 1972
5306: taen seuraavaa: tiedoksi mm. SAK:lle sekä pyydettiin tarkasta-
5307: Joulukuun 23 päivänä 1971 annetun työlli- maan ehdotus. Tämän mukaan SAK:n edusta-
5308: syyslain ( 946/71 ) 21 §: n mukaan työttömyys- jat oli ehdotettu seuraavasti:
5309: korvauksen suorittamisesta päättää ja siihen Jasen Erkki Salminen, Rauman APJ
5310: liittyvistä tehtävistä huolehtii työnv.älitystoimis- varamies Reino Kuromaa, ,
5311: ton yhteydessä toimiva työvoimatoimikunta. Jasen Taisto Paassilta, SAJ, Rauman APJ
5312: Toimikunnan puheenjohtajana toimii työnväli- varamies Pertti Matikainen, , ,
5313: tystoimiston esimies. Muut jäsenet, joista puo-
5314: let edustaa työnantajia ja toinen puoli työnteki- Työvoimapiirin ehdotus tarkistettiin työvoi-
5315: jöitä, sekä näiden varamiehet nimittää työvoi- maministeriön ja edellä mainittujen keskusjär-
5316: maministeriö paikallisten edustaviropien työ- jestöjen edustajien kesken 7 päivänä tammi-
5317: markkinajärjestöjen esityksestä kahdeksi kalen- kuuta 1972 pidetyssä kokouksessa. Kun ehdo-
5318: terivuodeksi kerrallaan. tuksia vastaan ei ollut huomauttamista, minis-
5319: Marraskuun 26 päivänä 1971 pidettiin työ- teriö vahvisti Rauman työvoimatoimikunnan
5320: voimaministeriön sekä Suomen Ammattiliitto- jäsenet 8 päivänä tammikuuta 1972 antamal-
5321: jen Keskusjärjestön (SAK), Suomen Työnan- Iaan päätöksellä ehdotuksen mukaisesti.
5322: Helsingis.sä 8 päivänä maaliskuuta 1972.
5323:
5324:
5325: Työvoimaministeri Veikko Helle.
5326: 3
5327:
5328:
5329:
5330:
5331: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5332:
5333: I syfte, som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags- Arbetsgivarnas i Finland Centralförbund
5334: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder ( AFC), Affärsarbetsgivarnas Centralförbund,
5335: skrivelse den 15 februari 1972 no 132 till- Tjänstemannaorganisationernas Centralförbund
5336: ställt vederbörande medlem av statsrådet för (TOC) och Lantbruksproducenternas Central-
5337: besvarande avskrift av följande, av riksdags- förbund, vid vilket det beslöts från vilka orga-
5338: man Aulis Juvela ställda skriftliga spörsmål: nisationer företrädare utses till resp. arbets-
5339: kraftskommissioner. Härvid beslöts, att man
5340: "Vet Regeringen att vid utnämnin- om de två ordinarie medlemmarna och de två
5341: gen av medlemmar till arbetskrafts- suppleanterna från FFC i arbetskraftskommis-
5342: kommissionen i Raumo lokala fakta sionen i Raumo skulle öv,erlägga med den faok-
5343: icke beaktats, och om så är fallet, liga platsorganisationen. Ministeriet gav Aho
5344: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- arbetskraftsdistrikt uppmaning härom den 30
5345: taga i avsikt att avhjälpa saken?" november 1971.
5346: Sedan Aho arbetskraftsdistrikt sänt sitt för-
5347: Som svar härpå anför jag vördsamt föl- slag om medlemmar i Raumo arbetskraftskom-
5348: jande: mission, sändes detta förslag den 4 januari 1972
5349: Enligt 21 § lagen den 23 december 1971 om för kännedom bl. a. till FFC, som ombads
5350: sysselsättning ( 946/71) fattas beslut om er- granska förslaget. Enligt detta hade som re-
5351: läggande av arbetslöshetsersättning av en i presentanter för FFC föreslagits
5352: samband med arbetsförmedlingsbyrå verksam medlem Erkki Salminen, Raumo FPO
5353: atbetskraftskommission. Som ordförande i kom- suppleant Reino Kuromaa, ,
5354: rnlsswnen fungerar arbetsförmedlingsbyråns medlem Taisto Paassilta, PLO, Raumo FPO
5355: förman. De andra medlemmarna, av vilka den suppleant Pertti Matikainen , ,
5356: ena hälften företräder arbetsgivarna och den
5357: andra hälften arbetstagarna, samt deras supp- Arbetskraftsdistriktets förslag granskades vid
5358: leanter utser arbetskraftsministeriet för två ett sammanträde, som den 7 januari 1972 hölls
5359: kalenderår i sänder på förslag av de mest re- mellan arbetskraftsministeriet och företrädare
5360: presentativa lokala arbetsmarknadsorganisatio- för de tidigare nämnda centralförbunden. Då
5361: nerna. inga anrriärkningar mot förslagen anförts, fast-
5362: Den 26 november 1971 hölls ett samman- ställde ministeriet valet av medlemmar i Rau-
5363: träde mellan arbetskraftsministeriet samt Fin- mo arbetskraftskommission enligt förslaget me-
5364: 1: mds Fackförbunds Centralorganisation ( FFC), dels beslut den 8 januari 1972.
5365: Helsingfors den 8 mars 1972.
5366:
5367:
5368: Arbetskraftsminister Veikko Helle.
5369: j
5370: j
5371: j
5372: j
5373: j
5374: j
5375: j
5376: j
5377: j
5378: j
5379: j
5380: j
5381: j
5382: j
5383: j
5384: j
5385: j
5386: j
5387: j
5388: j
5389: j
5390: j
5391: j
5392: j
5393: Kirj. ksm. n:o 16.
5394:
5395:
5396:
5397:
5398: Knuuttila ym.: Neste Oy:n säiliölaivahankinnoista.
5399:
5400:
5401: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
5402:
5403: Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Säiliölaivojen hankinnan perusteluna on yhä
5404: on valtioenemmistöinen Neste Osakeyhtiö päät- lisääntyvä polttoöljyn käyttö maassamme. Siten
5405: tänyt tilata kaksi 144 000 dwt:n säiliöalusta välillinen vaikutus asiaan on niillä toimenpi-
5406: japanilaiselta varustamolta kumpikin 120 mil- teillä, joilla myötävaikutetaan kotimaisen polt-
5407: joonan markan hintaan. Julkisuudessa hankin- toaineen, lähinnä turpeen käytön lisääntymi-
5408: taa on perusteltu sillä, että täten öljynkuljetus seen polttoaineena. Viime syksynä muun
5409: tulee maalle mahdollisimman edulliseksi. muassa Jyväskylässä päätösvaiheessa olleen
5410: Hankinnasta päätettäessä ei liene kuitenkaan lämpövoimalaitoksen polttoainetta valittaessa
5411: otettu huomioon muuta kuin Neste Osakeyh- oli pakko päätyä ulkomaiseen pohtoaineeseen
5412: tiön liiketaloudellinen edullisuus eikä esimer- senvuoksi, että riittävässä määrin ei valtion tu-
5413: kiksi sitä, että viime vuonna niinkuin säännön- kea ollut turpeenkäytön aiheuttamien suurem-
5414: mukaisesti aikaisemminkin Japanin kanssa pien kustannusten kattamiseen käytettävissä,
5415: käyty kauppa oli Suomelle alijäämäistä ja siten vaikka turpeen valinta olisi ilmeisesti kansan-
5416: hankinta olisi tulevinakin vuosina omiaan vai- taloudellisesti ollut edullisempi. Ilman perus-
5417: keuttamaan maamme ulkomaankaupan tasapai- teellisempia tutkimuksiakin lienee ilmeistä, että
5418: noittamispyrkimyksiä ja lisäisi ulkomaista vel- nyt käsillä olevien laivahankintojen aiheutta-
5419: kaantumista. Myös samasta syystä hankinnalla malla menoerällä voitaisiin toisaalta huomatta-
5420: olisi kielteinen vaikutus työllisyyteen, joka ni- vassa määrin siirtyä kotimaisen polttoaineen
5421: menomaan metalliteollisuuden alalla on huono- käyttöön, ohjaamalla se kotimaisen polttoai-
5422: nemassa. Ilmeisesti ei päätöstä tehtäessä ole neen käyttöä edistäviin tarkoituksiin. Se olisi
5423: tiedostettu sitäkään seikkaa, että kotimaisen puolestaan omiaan lisäämään työllisyyttä mer-
5424: työllisyyden parantamiseksi eräillä valtion kittävällä tavalla ja helpottamaan maksutase-
5425: tuella ylläpidetyn tuotannon aloilla tuotteista vaikeuksissa.
5426: saadaan vientihintana vain kolmasosa tuottaja- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
5427: hinnasta valtion joutuessa maksamaan vienti- § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
5428: tukena kaksi kolmasosaa. Siten hankinnan kan- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
5429: santaloudellista edullisuutta arvosteltaessa on symyksen:
5430: todettava, että hintaerot kotimaisiin laivanra-
5431: kennushintoihin tai meille kaupallisesti edulli- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5432: sempien maiden tarjouksiin tuskin voivat olla valtioenemmistöinen Neste Osakeyhtiö
5433: niin suuret, että suunniteltu laivahankinta olisi aikoo toteuttaa kahden säiliölaivan han-
5434: maallemme kokonaisvaltaisesti tarkastellen kinnan maallemme kansantaloudellisesti
5435: edullisin. Tähän seikkaan on perustellusti myös epäedullisella tavalla, ja jos on,
5436: SAK:n puheenjohtaja julkisuudessa jo kiinnit- aikooko Hallitus vaikuttaa tilauksen
5437: tänyt huomiota. peruuntumiseen ja tarvittavan öljynkul-
5438:
5439:
5440:
5441:
5442: 216/72
5443: 2
5444:
5445: jetuskaluston hankkimiseen siten, että näkökohdat tulevat asianmukaisesti ote-
5446: maamme työllisyys- ja kauppapoliittiset tuksi huomioon?
5447: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
5448:
5449: Sakari Knuuttila. Sulo Hostila. Väinö Vilponiemi.
5450: Aimo Ajo. Kaisa Raatikainen. Erkki Tuomioja.
5451: Uki Voutilainen. Pirkko Työläjärvi. Kaarle Salmivuori.
5452: Osmo Kaipainen. Tellervo T. Koivisto. Ralf Friberg.
5453: Mauno Forsman. Erkki Liikanen. Väinö Turunen.
5454: Salme Myyryläinen. Seppo Tikka. Sinikka Luja-Vepsä.
5455: Kristian Gestrin. Ville Tikkanen. Tyyne Paasivuori.
5456: Kalevi Kivistö. Eeli Lepistö. Bror Lillqvist.
5457: Ensio Laine. Leo Kohtala. Ilkka Taipale.
5458: Anna-Liisa Jokinen. Jorma Rantala. Veikko Pajunen.
5459: Anna-Liisa Hyvönen. Uljas Mäkelä. Tellervo M. Koivisto.
5460: Niilo Koskenniemi. Antti Pohjonen. Riitta Järvisalo-Kanerva.
5461: Aune Salama. Paavo Tiilikainen. Eero Salo.
5462: M. Jaatinen. V. 0. Mäkinen.
5463: 3
5464:
5465:
5466:
5467:
5468: E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
5469:
5470: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen tonniston käyttö. Tämän vuoksi on maan
5471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, säiliökannan lisääminen tarkoituksenmukaista.
5472: olette 16 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn Kauppa- ja teollisuusministeriö on kuitenkin
5473: kirjeenne n:o 132 ohella toimittanut valtio- kiinnittänyt huomiota siihen, että hankinnan
5474: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen suuruusluokan huomioon ottaen kysymyksessä
5475: kansanedustaja Sakari Knuuttilan ym. näin olisi suoritettava kokonaistaloudellinen harkinta
5476: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 16: mm. työllisyysnäkökohtien pohjalta. Näistä sei-
5477: koista on pyrittävä aikaansaamaan mahdollisim-
5478: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että man hyvä selvitys, jolloin mm. tutkitaan mah-
5479: valtioenemmistöinen Neste Osakeyhtiö dollisuuksia kotimaiseen valmistukseen. Siinä-
5480: aikoo toteuttaa kahden säiliölaivan han- kin tapauksessa, ettei kotimainen toimitus olisi
5481: kinnan maallemme kansantaloudellisesti mahdollinen, olisi ministeriön mielestä kiinni-
5482: epäedullisella tavalla, ja jos on, tettävä huomiota siihen, voitaisiinko kauppaan
5483: aikooko Hallitus vaikuttaa tilauksen sisällyttää joitakin kotimaisia alihankintatoimi-
5484: peruuntumiseen ja tarvittavan öljynkul- tuksia tai sen yhteydessä saavuttaa sellaisia
5485: jetuskaluston hankkimiseen siten, että kauppapoliittisia etuja, jotka vaikuttaisivat
5486: maamme työllisyys- ja kauppapoliittiset kauppataseeseemme tasapainottavasti. Tässäkin
5487: näkökohdat tulevat asianmukaisesti ote- suhteessa ovat selvitykset käynnissä.
5488: tuksi huomioon?" Neste Oy:n kaupan toteutuminen on riippu-
5489: vainen Suomen Pankin valuuttaluvasta. Suo-
5490: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- men Pankki puolestaan on tietoinen siitä, että
5491: taen seuraavaa: hallitus haluaa harkita asiaa kokonaistaloudelli-
5492: Saatujen selvitysten perusteella on maahan- sesta näkökulmasta ja on perustanut erityisen
5493: tuotavan öljyn kuljetus omilla säiliöaluksilla ministerivaliokunnan huolehtimaan tarvittavien
5494: valuuttapoliittisesti edullisempaa kuin ulkomai- selvitysten hankkimisesta.
5495: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1972.
5496:
5497: Ministeri Seppo Lindblom.
5498: 4
5499:
5500:
5501:
5502:
5503: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5504:
5505: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen utländskt tonnage. Det är därför på sin plats
5506: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse att landets tankflotta utökas.
5507: nr 1.32 av den 16 februari 1972 tili veder- Handels- och industriministeriet har dock
5508: börande medlem av statsrådet översänt av- fäst uppmärksamhet vid, att frågan med hän-
5509: skrift av följande av riksdagsman Sakari Knuut- syn till förvärvets storlek borde prövas med
5510: tila m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 16: beaktande av totalekonomin, bl.a. från syssel-
5511: sättningssynpunkter. I fråga om dessa omstän-
5512: "Är Regeringen medveten om att ak- digheter borde en möjligast god utredning
5513: tiebolaget Neste, vari staten innehar åstadkommas, varvid bl.a. undersöks möjlig-
5514: aktiemajoriteten, ämnar anskaffa två heterna till byggen i hemlandet. Även i det
5515: tankfartyg på ett sätt som är national- fall att en inhemsk leverans inte vore möjlig,
5516: ekonomiskt oförmånligt för vårt land, borde enligt ministeriets åsikt uppmärksamhet
5517: och om så är fallet, fästas vid frågan huruvida inhemska under-
5518: ämnar Regeringen verka för att be- leveranser skulle kunna innefattas i köpet eller
5519: ställningen annulleras och för att erfor- om i samband med detta sådana handelspoli-
5520: derlig oljetransportkapacitet förvärvas tiska förmåner skulle kunna uppnås, som kun-
5521: på ett sådant sätt att landets sysselsätt- de verka utjämnande på vår handelsbalans.
5522: nings- och handelspolitiska synpunkter Även i detta avseende pågår utredningar.
5523: behörigen beaktas?" Förverkligandet av Neste Oy:s köp är be-
5524: roende av valutalicens från Finlands Bank.
5525: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Finlands Bank är för sin del medveten om
5526: samt anföra följande: att regeringen, som önskar pröva saken ur to-
5527: Enligt inhämtad utredning ä:r det i valutapo- talekonomisk synpunkt, har tillsatt ett särskilt
5528: litiskt avseende förmån!ligare att oljeimporten ministerutskott för införskaffande av nödiga
5529: sker med egna tankfartyg än att därtill anlitas utredningar.
5530: Helsingfors den 16 mars 1972.
5531:
5532: Minister Seppo Lindblom.
5533: Kirj. ksm. n:o 17.
5534:
5535:
5536:
5537:
5538: Sandelin r.tn·= Kuorma-autojen kiinnityskelpoisuutta koskevan
5539: laiasäädärutän a.ikaansaamiststa.
5540:
5541:
5542: :e d u s k u n n a n H e r r 3 }.J u h e mi e h e lJ ~.
5543: c·· tt"" 1. t 1.::--: 1.:...1 . 1.
5544: ~. e .. !l A\-OOfffill-iUJ,Ofi Aw.H~t}'!lM"J?QI§YY~ 3!·
5545: nl. ..:Jek 0
5546: ~1.•• äl •• , ""t""
5547: Q&n V'U\YY':l-•. !!l op §~1! V JtilllU~ Wl ~ttA lllf9§
5548: •• ••
5549: vakuuskysymyksenä reaaiinen. Kun t!!~ tgj-
5550: saalta asian lainsäädännöllisesti järjestykseen
5551: !!!13Pli!i~ ei mY9llkäijn pitäi~i P.lJa mitään vai-
5552: \»ttftVIUJlPill: ~§t~itä! niin, gli~i ~ghmw.lil;ta, että
5553: Jqkj~qggty~. jo\a jg pitkän, ilik33 on gUut val-
5554: m~nl!,, §!13~~tfllir. ~ll§Jrunt~~:~it~~IT?.:. Tä-
5555: m~~n wolm JA .• ~en ~d~ ~~~miiJPäamme
5556: ~litYfn P,fYPiY»m~ SlJ!U.l.3 vmtigpijyiijjrjestyk-
5557: sen 37 §:n'l momentin nojalla el!ittiii valtio-
5558: mmvpst9P il!lilmQmru~en jii~>(lnen vwtattavaksi
5559: S~lJfft!lVIUl kysymylf§~:
5560: 0 f. Unll: •
5561: · ...f}AQ Httw.hJ1i tJ~t~)tflW,
5562: •
5563: nmta
5564: •• •• •
5565: Vat-
5566: t.~··k .t . • . •
5567: .3, 1S>-Jt3 3tlltn3tt.mlllt§m
5568: fNlli ..~ts en- liik
5569: teen kuorma-autoilijoille aiheutuu siitä
5570: ~PiikOO~il§ta, ~tteivät kuqrmt~,lllltQt ole
5571: voimassa olevan lainsäägäJm§n muka!ID
5572: kiinnityskelpoisia lainan vakuudeksi, ja
5573: joli M~
5574: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
5575: tehdä tämän epäkohdan poistamiseksi
5576: ja kiinnityskelpoisuutta koskevan lain-
5577: säädännön saattamiseksi myös tältä osin
5578: kehityksen edellyttämälle tasolle?
5579:
5580:
5581: Valdemar Sandelin. Ville Tikkanen.
5582:
5583:
5584:
5585:
5586: 193/72
5587: 2
5588:
5589:
5590:
5591:
5592: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5593:
5594: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kysymyksen perusteluissa mauutun, Edus-
5595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kunnan 15 päivänä marraskuuta 1968 lausu-
5596: olette kirjeellänne 17 päivältä helmikuuta 1972 man toivomuksen pohjalta on oikeusministe-
5597: n:o 153 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- riössä valmisteltu esitysehdotusta muutokseksi
5598: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Valde- lakiin kiinnityksestä linja-autoon. Tämän ehdo-
5599: mar Sandelinin ym. tekemän seuraavan kysy- tuksen valmistuttua valtioneuvosto pyysi siitä
5600: myksen: lausunnon laintarkastuskunrtalta, joka lausun-
5601: nossaan 30. 9. 1971 mm. ehdotti, että kuorma-
5602: "Onko Hallitus tietoinen niistä vai- autojen ja perävaunujen saattaminen kiinnitys-
5603: keuksista, joita ammattimaisen liiken- kohteiksi linja-autojen lisäksi olisi parasta to-
5604: teen kuorma-autoilijoille aiheutuu siitä teuttaa säätämälJ.ä erityinen autokiinnitysilaki.
5605: epäkohdasta, etteivät kuorma-autot ole Tällöin olisi mahdollista yhdistää samaan lakiin
5606: voimassa olevan lainsäädännön mukaan kaikki autokiinnitystä koskevat säännökset.
5607: kiinnityskelpoisia lainan vakuudeksi, ja Nykyisin sisältyy alusrekisterilakiin (574/50)
5608: jos on, joukko säännöksiä, joihin kiinnityksestä linja-
5609: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo autoon annetussa laissa viitataan. Samalla olisi
5610: tehdä tämän epäkohdan poistamiseksi mahdollista täydentää ja nykyaikaistaa voimas-
5611: ja kiinnityskelpoi~uutta koskevan lain- saolevia säännöksiä.
5612: säädännön saattamiseksi myös tältä osin Tältä pohjalta on lainvalmistelutyötä jat-
5613: kehityksen ·edellyttämälle tasolle?" kettu. Tarkoitus on, että asiassa voidaan antaa
5614: esitys Eduskunnalle vielä kulumassa olevan ke-
5615: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vätistuntokauden kuluessa.
5616: vasti seuraavaa:
5617: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1972.
5618:
5619: Oikeusministeri Pekka Paavola.
5620: 3
5621:
5622:
5623:
5624:
5625: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5626:
5627: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen spörsmålet nämnda hemställning av den 15 no-
5628: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vember 1968 har i justitieministeriet beretts
5629: nr 153 av den 17 februari 1972 tili veder- ett förslag tili proposition angående ändring av
5630: börande medlem av statsrådet översänt följande lagen om inteckning i buss. Sedan förslaget
5631: av riksdagsman Valdemar Sandelin m. fl. ställ- blivit färdigt inbegärde statsrådet udåtande av
5632: da spörsmål: laggranskningsrådet, som i sitt utlåtande av
5633: 30. 9. 1971 bl. a. föreslog, att det vore bäst
5634: "Är Regeringen medveten om de att stifta en särskild lag om inteckning i bil
5635: svårigheter, vilka åsamkas idkare av för att även lastbilar och släpvagnar vid sidan
5636: yrkesmässig lastbilstrafik på grund av av bussar skulle kunna bli föremål för inteck-
5637: det missförhållandet, att lastbil enligt ning. Härvid skulle det vara möjligt att i en
5638: gällande lagstiftning icke kan intecknas och samma lag sammanföra alla stadganden
5639: tili säkerhet för lån, och om så är fallet, som gäller inteckning i bil och buss. För när-
5640: vad har Regeringen gjort eller ämnar varande ingår i lag om fartygsregister (57 4/
5641: den göra i syfte att avhjälpa detta miss- 50) ett antal stadganden, tili vilka hänvisas
5642: förhållande och bringa lagstiftningen i gällande lag om inteckning i buss. Samtidigt
5643: angående möjligheterna tili inteckning skulle det vara möjligt att komplettera och
5644: också tili denna del på den nivå som modernisera de nu gällande stadgandena.
5645: utvecklingen förutsätter?" På denna bas har lagstiftningsarbetet fort-
5646: satts. Avsikten är, att man i ärendet skall
5647: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kunna avlåta en proposition tili riksdagen
5648: anföra följande: redan under innevarande vårsession.
5649: På basen av riksdagens i motiveringen för
5650: Helsingfors den 14 mars 1972.
5651:
5652: Justitieminister Pekka Paavola.
5653: Kirj. ksm. n:o 18.
5654:
5655:
5656:
5657:
5658: Sandelin: Oy Yleisradio Ab:n teknillisten hankintojen sijoitta-
5659: misesta kotimilahan.
5660:
5661:
5662: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e tn i e h e 11 e.
5663: Oy Yleisradio Ab:tä voidaan pitää ns. jul- vänä toiminnan alueena Oy Yleisradio Ab:n
5664: kisoikeudellisena osakeyhtiönä, jonka yhtenä toiminta jo yleensäkin edellyttää sen hallinnon
5665: osakkaana on valtio osallistumalla Oy Yleis- sekä teknillisestä toteuttamisesta vastuussa ole-
5666: radio Ab:n toimintaan hallinnollisesti eduskun- vien henkilöiden ymmärtävän tehtävänsä vel-
5667: nan nimeämän hallintoneuvoston kautta sekä voitteet tässäkin suhteessa oikein sekä ottavan
5668: .tukemalla Oy Yleisradion taloutta valtion si- ne vakavasti ja valmistautuvan jo riittävän hy-
5669: joittaman osakepääoman muodossa, jota lisät- vissä ajoin toteuttamaan ne toimenpiteet, jotka
5670: ,tiin varsin huomattavasti viimeksi vuonna 1971 nähdään kehityksen tulevan vaatimaan.
5671: lisäämällä valtion osakepääomaosuutta. Oy Yleisradio Ab:n hallinnollinen sekä tek-
5672: Toimintansa laadun vuoksi Oy Yleisradio Ab nillinen johto ovat jo kahden VJJ.oden ajan
5673: edustaa varsin pitkälle kehitettyä ja jatkuvasti olleet tietoisia siitä, että kesäkuussa 1972
5674: kehittyvää alan erityistekniikkaa, jolta voidaan Oy Yleisradio Ab saa käyttöönsä siitä sovittua
5675: edellyttää pysymistä alan yleismaailmallisen ke- vuokraa vastaan Tampereella Tohlopin kaupun-
5676: hityksen tasolla voidakseen siten tarjota suo- ginosassa sijaitsevan Tampereen kaupungin toi-
5677: malaisille radio- ja televisiolupien omistajille mesta rakennetun huoneuston uutta lähetystilaa
5678: ainakin teknillisesti täysimittaista ohjelmaa. Tä- varten, jonka varustaminen siihen tarvittavin
5679: män edellytyksen täyttäminen yhdessä yleis- teknillisin laittein tulee olemaan Oy Yleisradio
5680: radio- ja televisiotoiminnan lisääntymisen ja Ab:n tehtävä. Tähän teknilliseen laitteistoon
5681: tehostumisen kanssa edellyttävät mm. jatku- sisältyvät mm. 6 kpl ns. äänipöy.tiä, jotka tar-
5682: vaa laitteistojen lisäämistä, joka voi tapahtua vitaan ohjelmatoimitusten lähettämiseen niin
5683: joko rakentamalla niitä mahdollisuuksien tnU• radiokuuntelijoille kuin televisiokatselijoillekin.
5684: kaan itse taikka käyttämällä hyväksi ulkopuo- Ilman näitä teknillisiä toimintayksiköitä ei
5685: lisia hankintoja Oy Yleisradio Ab:lle edulli- ohjelmalähetys ole mahdollista.
5686: simmalla tavalla, huomioiden samalla näiden Aikaisemmin on tällaiset äänipöydät suunni-
5687: taloudellisilta arvoiltaan varsin huomattavia 'teltu ja rakennettu Oy Yleisradio Ab:n omin
5688: summia käsittävien hankintojen vaikutus ensi- suunnittelu- ja työntekijävoimin. Ne ovat onnis-
5689: sijaisesti kotimaisilla markkinoilla jo pelkästään tuneet täysin vaatimuksia vastaavasti ollen niitä
5690: niiden huomattavana tahallisena arvona, mutta edelleenkin Oy Yleisradio Ab:n käytössä ja
5691: myöskin alan tutkimis- ja kehittämistyössä, am- toiminnaltaan täysin tyydyttäviä. Vaikka näi-
5692: matillisena henkilökunnan kehittäjänä ja tar- den äänipöytien tarve oli jo kahden vuoden
5693: vittavan ammattitaidon ylläpitäjänä kuin myös- ajan Oy Yleisradio Ab:n hallinnollisen ja tek-
5694: kin merkittävänä työllisyyden turvaajana jo nillisen johdon tiedossa, ja vaikka tarvittavat
5695: ammattitaitoisen työntekijäkunnan osalta. Myös- edellytykset pöytien teknilliseen suunnitteluun
5696: kään ei tätä suuruusluokkaa olevien hankinto- ja niiden rakentamiseen yhtiön omalla työ-
5697: jen vaikutus ole merkitykseltään yhdentekevää pajalla Oy Yleisradio Ah:n palveluksessa jo
5698: maamme ulkomaankaupan kauppataseeseen vai- olevaa työvoimaa käyttäen, ja joka ammatti-
5699: kuttajana joko maallemme edullisesti taikka taitoinen työvoima on jo pitemmän aikaa kär-
5700: epäedullisesti. On myöskin selvää, että luonteel- sinyt vajaatyöllisyydestä, ei Oy Yleisradio Ab:n
5701: taan pitkällä tähtäyksellä kehittyvänä ja jo en- johto ryhtynyt tässä asiassa riittävän ajoissa
5702: nakoivasti kauan ennen suunniteltua toteutta- sellaisiin toimenpiteisiin jotta tarvittavat ää~
5703: mishetkeä valmistelevia suunnitelmia edellyttä- pöydät olisivat valmistuneet joko täysin omana
5704: 218/72
5705: 2
5706:
5707: tuotantona taikka kotimaisen teollisuuden ja kinnat, yhteisarvoltaan useita satoja. tuhansia
5708: Oy Yleisradio Ab:n oman työn tuloksena, vaan markkoja, norjalaiselle tuottajayhtiölle. Sen
5709: yhtiön johtokunta päätti antaa kyseisen ääni- :seuraamuksena yhtiön palveluksessa olevat
5710: pöytätilauksen ulkomaiselle hankkijalle ja tässä sähköalantyöntekijät sekä eräät muut ammatti-
5711: tapauksessa Norjaan. alat toteuttivat protestoivan mielipiteen ilmai-
5712: Oy Yleisradio Ab:n palveluksessa olevat sunsa pysäyttäen .työntekonsa julkisesti muuta-
5713: sähköalantyöntekijät :samoin kuin eräiden mui- maksi tunniksi, kuten on voitu julkisten tiedoi-
5714: denkin alojen työntekijät sekä toimihenkilöt tusvälineiden kautta todeta.
5715: olivat jo aikaisemmin esittäneet Oy Yleisradio Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
5716: Ab:n johdolle huolestuneisuutensa näköpiirissä jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
5717: olleen kehityksen johdosta sekä esittäneet, että valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5718: esim. työllisyyden turvaamiseksi nyt ulkomailta vaksi seuraavan kysymyksen:
5719: tilatut laitteet ryhdyttäisiin rakentamaan yhtiön
5720: omalla työpajalla. Yhtiön johdon taholta oli Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5721: heille annettu lupauksia huomioida nämä näkö- Oy Yleisradio Ab:n hallinnollinen ja
5722: kannat sekä ennen ratkaisun tekemistä antaa teknillinen johto jatkuvasti laiminlyövät
5723: työntekijöiden .ja toimihenkilöiden edustajille hoitaa yleisradiotoiminnan suunnittelun
5724: tilaisuus kysymystä koskevaan lähempään kes- ja kehittämisen siten, että laitteistojen
5725: -kusteluun yhtiön johdon kanssa ensinnäkin hankinta voitaisiin toteuttaa mahdolli-
5726: informatiomielessä toimihenkilö- ja työntekijä- simman suuressa määrin kotimaisen
5727: kuntaan päin ja toiseksi tarkastella mahdolli- teollisuuden tuotantoa sekä Oy Yleis-
5728: suuksia hankinnan toteuttamiseksi omin voi- radio Ab:n palveluksessa jo olevaa am-
5729: min. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan mattitaitoista työvoimaa hyväksi käyt-
5730: yhtiön johtokunta aivan kuin salakähmäisesti täen, ja jos on,
5731: asian esivalmistelut suorittaen, sekä vastoin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5732: aikaisempia yhtiön hallintoneuvoston kannan- ryhtyä tapahtuneiden laiminlyöntien
5733: ottoja sekä valtiovarainministeriön ohjeita laite- seuraamusten lieventämiseksi sekä nii-
5734: hankintojen kotimaisen toteuttamisen puolesta, den estämiseksi tulevaisuudessa?
5735: teki yllättäen päätöksensä antaa äänipöytähan-
5736: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1972.
5737:
5738:
5739: Valdemar Sandelin.
5740: 3
5741:
5742:
5743:
5744:
5745: E d u ~ k u n n a n :a e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5746:
5747: Valtiopäiväjib:j~~tyksen 37 §:n. 1 nwmentis!la äänipöytärakenteet on nyt kat~>ottava vanhen~
5748: mainitu11sa tarkoituk~~sa Te, llerra Puh~mies, tuneiksi, sillä tekniikan kehityksen ohella ovat
5749: olette 17 päivänä helmikuuta 1972 päiviityn myös ohjelmatoiminta ja sen ty(jtav~t kdlitty-
5750: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston neet a:>ettaen l~t~ille uusia jq yhä monin!Us~mi
5751: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- pia vaatimuksia. Vanhojen konstruktioiden
5752: edustaja Valdemar Sandelinin näin kuuluvasta käyttö Tampereen tuotantokeskuksen äänipöy-
5753: kirjallisesta kysymyksestä n:o 18: tien valmistamisessa olisi johtanut :toiminnal-
5754: listen ja teknisten tarpeiden suhteen epätyydyt-
5755: "Onko Hllllitu$ tietoinen siitä, että tävään ratkaisuun. ·
5756: Oy Yleisradio Ab:n hallinnollinen ja Tampereen tuotantokeskuksen tarpeiden tul-
5757: teknillinen johto jatkuvasti laiminlyövät tua selvitetyiksi aloitettiin uusien äänipöytien
5758: hoitaa yleisradiotoiminnan suunnittelun suunnittelu vuosien 1969-70 aikana. Suunnit-
5759: ja kehittämisen siten, että laitteistojen telu kuitenkin tyrehtyi sen johdosta, että vuo-
5760: hankinta voitaisiin toteuttaa mahdolli- <Sina 1970-71 noin puolet Yleisradion suun-
5761: simman suuressa määrin kotimaisen nitteluinsinööreistä siirtyi pois yhtiön palveluk-
5762: teollisuuden tuotantoa sekä Oy Yleis- sesta kadon kohdistuessa kipeimmin juuri ääni-
5763: radio Ab:n palveluksessa jo olevaa am- suunnitteluun erikoistuneisiin insinööreihin.
5764: mattitaitoista työvoimaa hyväksi käyt· Suunnittelutehtäviin perehtymiseen uusilta
5765: täen, ja ~os on, insinööreiltä kuluva aika sekä viime kesänä
5766: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Helsingissä järjestettyjen yleisurheilun EM-kil-
5767: ryhtyä tapahtuneiden laiminlyöntien pailujen erittäin laajaa teknistä suunnittelua
5768: seuraamusten lieventämiseksi sekä nii- vaatinut radiointi ja televisiointi pakottivat
5769: den estämiseksi tulevaisuudessa?" luopumaan äänipöytien konstruoimisesta. Käy-
5770: tettävissä olevat suunnitteluvoimat on tämän
5771: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jälkeen keskitetty järjestelmäsuunnitteluihin
5772: vasti seuraavaa: pyrkien ennen kaikkea varmistamaan sen, että
5773: suunnitteilla olevaan radiotaloon tarvittavat
5774: Perimmäisenä syynä siihen kehitykseen, joka äänipöydät, joiden lukumäärä tulee olemaan
5775: johti mm. kysymyksessä mainitun hankinnan noin 10-kertainen Tampereen pöytiin verrat-
5776: sijoittamiseen ulkomaille, on ollut useita vuo- :tuna, saataisiin kotimaiseen valmistukseen.
5777: sia jatkunut Yleisradion taloudellinen kriisi ja Yleisradion työpajaa ei ole kehitetty .varsi-
5778: siihen liittynyt epävarmuus tulevien vuosien naiseksi teolilseksi tuotantolaitokseksi. Sen
5779: teknisten hankintojen laajuudesta. Tämä on ensisijaisena tehtävänä on valmistaa sellaisia
5780: ehkäissyt ko. alan kotimaisen teollisuuden ai- yhtiön tarvitsemia laitteita, joita kotimaassa ei
5781: kaansaamista. Elektroniikka on viime vuosina muualla valmisteta ja joiden suunnittelu on
5782: kehittynyt ja edelleen kehittyy erittäin nopeasti. mahdollista ilman ·kohtuuttoman suuria labo-
5783: Konstruktiot vanhenevat muutamassa vuodessa rointikustannuksia. Vuoden 1971 syksynä esiin-
5784: ja valmistussarjojen ollessa pieniä suunnittelun tyi työpajalla alityöllisyyttä, mutta nyttemmin
5785: osuus kustannuksissa muodostuu kohtuuttoman on työkapasiteetti täysin varattu menoarviossa
5786: suureksi. hyväksyttyihin projekteihin liittyvien laitteiden
5787: Yleisradion tarvitsemia ääniohjauspöytiä on suunnittelun kehityttyä valmistusasteelle.
5788: valmistettu yhtiön omalla työpajalla siinä mää- Ennen äänipöytähankinnan päättämistä Yleis-
5789: rin kuin rajoitettu suunnittelukapasiteetti on radion johtokunta järjesti asiasta keskustelu-
5790: tämän tehnyt mahdolliseksi. Vuosien takaiset tilaisuuden, johon osallistui myös asentajakun-
5791: 4
5792:
5793: nan edustaja. Hankintapäätöstä tehdessään lisäksi kotimaista tuotantoa niillä aloilla, joilla
5794: johtokunta antoi asiasta seuraavan ponnen: hankintoja on jouduttu suorittamaan ulkoa.
5795: "Hyväksyessään teknillisen jaoston esityksen Tuloksiin on päästy sellaisten laitteiden osalta,
5796: johtokunta edellyttää, että yhtiössä ryhdytään joiden valmistuksen kannattavuus ei välttä-
5797: välittömästi kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin, mättä edellytä suuria valmistussarjoja. Mainit-
5798: joiden tarkoituksena on luoda edellytyksiä han- takoon :tässä yhteydessä antennimastot, masto-
5799: kintojen sijoittamiselle kotimaahan tai tarvitta- hissit, tv-kytkentälaitteistot sekä studiovalais-
5800: vien laitteiden valmistamiselle yhtiön työpajalla tuksen ohjaustekniikka. Yhteistyön kehittämi-
5801: aina kun tätä on pidettävä yhtiön kannalta tar- seksi edelleen on kuluvan vuoden aikana aloi-
5802: koituksenmukaisena pitäen silmällä erityisesti tettu neuvottelut kotimaisen elektroniikkateol-
5803: Pasilaan rakennettavan radiotalon laitehankin- lisuuden kans·sa erityisesti silmällä pitäen suun-
5804: toja." nitteilla olevan radiotalon äänilaitteiden han-
5805: Yleisradio on aikaisemminkin voimakkaasti kintoja.
5806: pyrkinyt saamaan aikaan oman valmistuksen
5807: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1972.
5808:
5809:
5810: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
5811: 5
5812:
5813:
5814:
5815:
5816: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
5817:
5818: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen givit det. De ljudbordskonstruktioner som finns
5819: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse sedan många år tilihaka måste nu anses för-
5820: av den 17 februari 1972 tili vederbörande åldrade, ty utom :tekniken har även program-
5821: medlem av statsrådet översänt avskrift av verksamheten och dess arbetsmetoder utveck-
5822: följande av riksdagsman Valdemar Sandelin lats och ställt nya krav av skiftande. slag på
5823: ställda spörsmål nr 18: apparaturen. Om gamla konstruktioner skulle
5824: ha kommit tili användning vid tiliverkningen
5825: "Är Regeringen medveten om att Oy av ljudbord för produktionscentralen i Tammer-
5826: Yleisradio Ab:s administrativa och tek- fors, skulle detta ha lett tili en otillfreds-
5827: niska ledning fortgående försummar att ställande lösning av de funktionella och tek-
5828: sköta planeringen och utvecklandet av niska behoven.
5829: rundradioverksamheten så, att anskaff- Sedan Tammerfors produktionscentrals be-
5830: ningen av apparatur skulle kunna ske hov blivit utredda, inleddes planering av nya
5831: med utnyttjande av den inhemska ljudbord under åren 1969-70. Planeringen
5832: industrins produktion i så stor utsträck- avstannade dock, för att omkring hälften av
5833: ning som möjligt och med anlitande av rundradions planeringsingenjörer under åren
5834: den fackkunniga arbetskraft som redan 1970-71 lämnade sin tjänst hos bolaget. Detta
5835: är i tjänst hos Oy Yleisradio Ab, och drabbade ljudplaneringen svårast, då de däri
5836: om så är fallet, specialiserade ingenjörerna lämnade bolaget.
5837: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Den 11:id det tar för nya ingenjörer att sätta
5838: taga i syfte att lindra följderna av de sig in i planeringsuppgifter samt radieringen
5839: försummelser som skett, och för att' och televiseringen av EM-tävlingarna i friidrott
5840: sådana följder skall kunna hindras i i Helsingfors senaste sommar, då synnerligen
5841: framtiden?" omfattande teknisk planering krävdes, var den
5842: tvingande orsaken tili att konstrueringen av
5843: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ljudbord måste överges. De krafter som står
5844: anföra följande: tili buds för planering har därefter satts in på
5845: systemplanering framför allt för att det skall
5846: Den yttersta orsaken tili den utveckling som kunna säkerställas, att det planerade radio-
5847: ledde tili att bl. a. den i :spörsmålet nämnda husets ljudbord, vilkas antal kommer att vara
5848: anskaffningen placerades i utlandet, har varit ungefär tio gånger så stort som Tammerfors
5849: rundradions ekonomiska kris som fortgått i centralens, blir tiliverkade i hemlandet.
5850: flera år och den därmed förenade osäkerheten Rundradions verkstad har icke utbyggts tili
5851: beträffande omfattningen av de tekniska an- någon egentlig industriell produktionsinrätt-
5852: skaffningarna under kommande år. Detta har ning. Dess främsta uppgift är att tillverka
5853: hindrat tillkomsten av en inhemsk industri på sådana för bolaget behövliga anordningar som
5854: området. Elektroniken har under de senaste inte framställs annorstädes i hemlandet och
5855: åren utvecklats och utvecklas alltjämt synner- som kan planeras utan oskäliga laborerings-
5856: ligen snabbt. Konstruktioner föråldras på några kostnader. Under hösten 1971 förekom under-
5857: år, och då tiliverkningsserierna är små, blir sysselsättning i verkstaden, men numera är
5858: planeringens andel i kostnaderna oskäligt stor. arbetskapadteten fullt utnyttjad, sedan plane-
5859: Ljudmanöverbord, som rundradion behöver, ringen av anordningar som ansluter sig tili
5860: har tiliverkats i bolagets egen verkstad i den projekt vilka godkänts i statsförslaget kommit
5861: mån den begränsade planeringskapaciteten med- så långt som tili tillverkningsstadiet.
5862: 218/72
5863: 6
5864:
5865: Innan anskaffningen av ljudbord beslöts Rundradion har även tidigare energiskt
5866: föranstaltade direktionen för Yleisradio Ab ett strävat till att vid sidan av den egna tillverk-
5867: diskussionsmöte, i vilket även en representant ningen få till stånd inhemsk produktion på de
5868: för montörskåren deltog. När beslutet om områden, inom vilka anskaffningar utifrån varit
5869: anskaffningen tillkom, sammanfattade direk- nödvändiga. Resultat har nåtts i fråga om
5870: tionen följande kläm i saken: "I det direktionen anordningar, beträffande vilka lönsamheten
5871: godkänner tekniska sektionens framställning icke nödvändigtvis förutsätter stora tillverk-
5872: förutsätter den, att inom bolaget omedelbart ningsserier. I detta sammanhang må nämnas
5873: vidtas alla sådana åtgärder, som bidrar till att antennmaster, masthissar, tv-kopplingsanord-
5874: skapa förutsättningar för placering av anskaff- ningar samt manöverteknik för studiobelysning.
5875: ninga.rna i hemlandet eUer tillverkning av F'ör utvecklancle av samarbetet vidare har under
5876: n&l.iga anordningar i bolagets vetkstad alltid innevar(lnde år inletts underhandlingar med
5877: när '8ådant bör anses ändaml!lsenUgt frln bo- den inhemska elektronteknikindustdn, med
5878: lagets synpunltt, med beaktande särskilt av beaktande särskilt av anskafftililgen av ljud-
5879: anskaffningen av apparatur titl clet radiohus anordningar till det planerade radiohuset.
5880: som by~gs i Fredriksberg."
5881: Helsingfors clen 17 mars 1972.
5882:
5883:
5884: Trafikminister Valde Nevalainen.
5885: irj. ksm. n:o 19.
5886:
5887:
5888:
5889:
5890: Tikkanen ym.: Kotimaisten tuotteiden käyttämisestä tierakennus-
5891: toiminnassa.
5892:
5893:
5894: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5895: Teräsbetonin elementtirakentaminen sen kai- isomman aukon ollessa kysymY'ksessä kaariele-
5896: 'tlla tuotealoilla on viime vuosien aikana koke- mentti- tai muut elementtisillat.
5897: Jt valtavan kehityksen. Elementtituotannon Tuntuu epätarkoituksenmukaiselta kä}'lttää
5898: : rakentamisen lisäämiseksi on myös suori- ko. tarkoitukseen ulkomaista tuotetta, kun val-
5899: :ttu huomatttavia .inves.tointeja. Tätä tietä on mistamaila ne kotimaassa ja vieläpä kotimaa-
5900: ruukään .betonituotealalla luotu -uusia pysyviä kunnassa saadaan kipeästi kaivattua !työtä ja
5901: röpaikikoja ja sillä on voitu vaikuttaa -ulko- ,työpaikkoja.
5902: :aiseti ,tuontim:me vähentymiseen ja ulkomaan- Elleivät perusteet ulkolaisten aaltopeltirum-
5903: ~upan tasapainottamiseen. pujen tuontiin ole erittäin vahvat, olisi siirryt-
5904: Laatutasoa - kotimaisessa elementtiteollisuu- tävä tässäkin kotimaisen tuotannon hyväksi-
5905: 'ssa pidetään asiantuntijoiden taholla erittäin käyttöön varsinkin, kun myös elementtiteolli-
5906: )l1keana ja s·i.tä myös edelleen kehitetään. suuden alalla samanaikaisesti podetaan työ-
5907: . Elementtituotannon ala valmistaa eri puo- pulaa .
5908: lla maata mm. tie· ja siltarumpuja eri kokoi- Näin voitaisiin ,toteuttaa mm. niitä pyrki-
5909: tla ja erilaisina tuotteina, jotka asiantuntijoi- myksiä, joita pidetään ·tarpeellisina työllisyyden
5910: !n mielestä· vastaavat ku!ttannuksiltaan ja ja teollisen toiminnan edellytysten parantami-
5911: .uilta osin niille asetettavat vaatimukset. Siitä seiksi varsinkin kun esim. tieraikennu&to.iminta
5912: .101ima:tta esim. TVH käyttää huomattavassa toteutetaan julkisten varojen turvin.
5913: äär1n ulkob:isia ns; ·peltikaarirumpuja tie- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
5914: !kennustoiminnassa. .37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
5915: Kotimaisen teollisen tuotannon turvaamista, tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5916: öllisyyttä ja kauppatasettamme ajatellen olisi seuraavan 'kysymyksen:
5917: ielestämme syytä harkita siirtymistä rumpu-
5918: siltaikaarissa !kotimaisen tuotteen käyttöön. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5919: ten voitaisiin nykyistä paremmin turvata ja mm. tierakennustoiminnassa käytetään
5920: 1ätä tämän teollisen alan toimintaedellytyksiä. eri puolilla maata ulkomailta tuotuja
5921: un _elementtituotteiden hinnasta on vain va- aaltopeltirumpuja, vaikka kotimaisilla
5922: at .30 % - raaka-aineiden osuutta, niin vo.ita- teräsbetonielemen ttirummuilla voitaisiin
5923: :en -todetta, että se on miltei täysin kotimai- korvata ko. tarpeet, ja jos on,
5924: ~ 1tuoteala. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5925: Tienrakentajien käyttämät aaltopeltirummut ryhtyä, että mm. tierakennustoiminnas·
5926: rat taas_ täysin clkolaista tavaraa ja sitä paitsi sa siirryttäisiin !kotimaisten tuotteiden
5927: rlliimpia kuin vastaavaan tarkoitukseen hy- hyväksikä}'lttöön?
5928: n sopivat betoniset joko rumpuputket tai
5929: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1972.
5930:
5931: Ville Tilkk.anen; Aimo Ajo.
5932: Sinikka Luja-Vepsä. Eeli Lepistö.
5933:
5934:
5935:
5936: 5/72
5937: 2
5938:
5939:
5940:
5941:
5942: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5943:
5944: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa n. 5 m. Suuret aukot ovat välttämättömi
5945: mainitussa tal.ikoituksessa Te, Herra Puhemies, esim. tien alitse menevissä jalankulkutunnt
5946: olette 17 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn leissa.
5947: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoSiton Myös varsinaisia elementtisiltoja; lähinnä .m
5948: asianomaiselle jäsenelle jälj,ennöksen kansan- Tobisiltoja ja valmisosaholvisiltoja rakennetaa
5949: edustaja V. Tikikasen ym. näin kuuluvasta kir- nykyisin melkoisesti sellaisiin paikkoihin, joiss
5950: jallisesta kysymyJksestä n:o 19: maaperä- ym. olosuhteet ovat niille sopiva
5951: Samoin rakennetaan lukuisasti pieniaukkoisi
5952: "Onko Hallitus tietoinen ·siitä, että puusiltoja ulkomaisten aaltolevyrumpujen s
5953: mm. tierakennustoiminnassa käytetään jasta seLlaisissakin tapauksissa, joissa aaltolCV)
5954: eri puolilla maata ulkomailta tuotuja rumpu sa;tttaisi olla vähintään yhtä sopiva j
5955: aaltopeltirumpuja, vaikka kotimaisilla :ta!loudellinen käytettäväksi. On kuitenkin hu<
5956: teräsbetonielementtirummuilla voitaisiin ma~ttava, ·että esim. painavien betoni~ementtie
5957: korvata ko. tarpeet, ja jos on, ilwljetus tehtaalta jollekin etäiselle ja beikkoje
5958: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tieyhteyiksien takana olevalle työmaalle saatta
5959: ryhtyä, että mm. tierakennustoiminnas- eräissä tapauksissa olla niin hankalaa ja kallist;
5960: sa siirryttäisiin kotimaisten tuotteiden että elementtiratkaisu joudutaan ttämän ·taki
5961: hyväksikäyttöön?" hylkäämään.
5962: Heikosti kantavalle maaperälle on tum.mu
5963: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- perustaminen usein v.aikeahko toimenpide, m
5964: vasti seuraavaa: hin metikittävästi vaikuttaa rummun materia1
5965: Tie- ja vesirakennusMtos käytti vuonna 1971 lin laa;tu. Betonirummut eivätt yleensä siec.l
5966: erilaisten betoniraike111teisten rumpujen mate- kovinikaan suuria painumia, vaan ne on peru
5967: riaalin hankintaan yhteensä n. 5,2 mmk ja tettava painumattomiksi vaativia ja mones
5968: ulkomaista alkuperää olevien aaltolevyrumpu- myös kalliita perustamistapoja käyttäen. Se
5969: jen materiaalihankintaan n. 1,5 mmk. Koti- sijaan aaltolevyrummut ovat taipuvia ja niUl
5970: maassa aaltolevyruropuja ei lainkaan vielä tällä voidaan ·sallia huom!lfl:tavia painumia rummu
5971: hetkellä valmisteta. silti vaurioitumatta. Arutolevyrumpua käytti
5972: Sen kumpaa rumputyyppiä kulloinkin käyte- mällä voidaan tällaisissa tapauksissa sääst~
5973: tään, määrääv;ät hinta ja tetk.nil1iset vaatimuk- huomattavasti perustamiskustannuksia koko r:
5974: set. Yleisperiaatteena voidaan mainita, että kenteen rummun kohdalla muodostuessa liil
5975: suunnitelmien laatimis- tai <käsittelyvaiheessa keiltään tasalaatuiseksi ja ~likenteelle haitalli
5976: suoritetaan tyyppi- ja kustannusvertailu edulli- ten epätasaisten painumien eliminoituessa.
5977: simman ratlkaisun löytämiseksi. Mikäli määrätty Voidaankin katsoa, että jo nyikyisin beton
5978: ratkaisu ei ole selvästi muita parempi ja edulli- rumpuja ja betonielementtisiltoja käytetään yle
5979: sempi, pyritään kotimaisen teohl.isuuden !tuot- sesti aaltolevyrumpujen sijasta, milloin se vai
5980: tcita suosimaan. Betonirumpuja käytetään aalto- suinkin teknilliset ja taloudelliset näkökohd1
5981: levyrumpujen sijasta yleensä aina silloin, kun huomioonottaen on mielekästä. Kotimaiste
5982: aukkovaatimus on suhteellisen pieni ja rumpu be:tonituotteiden · käyttöä rumpujen osalta ~
5983: rakennetaan kantavalle pohj.alle. Aaltolevyput- juuri enää voida lisätä rakennuskustannuste
5984: killa saadaan aikaan suurempia rumpu- ja kul- olennaisesti kasvamattta.
5985: kuaukkoja kuin betoniputkilla. Suurimman nor- T eräsaaftolevytutiunuilla on ede1lä esitety
5986: maalisti saatavissa dlevan betonisen rumpuput- mukaisesti saavutettavissa eräitä niin suur:
5987: ken sisäläpiroitta on vain 1,8 m. Tavallisten etuja määrätyissä olosuhteissa, ettei ni.iåe
5988: aaltolevyputkien suurimmaJt aukkoleveydet ovat käytöstä ole mahdollista kdkonaan luopu
5989: 3
5990:
5991: Olisikin toivotrt:avaa, että tällä alalla saatai- ovatkin olleet yhteydessä errusun mahdollisiin
5992: siin käyntiin kotimainen vaimistus mahdolli- kotimaisiin valmistajiin, jot!ka suorittavat par-
5993: simman nopeasti. Saadun .tiedon mukaan alkaa haillaan kustannus- ja ma.teriaalilaskentoja.
5994: suomalaisen ohutlevyn valssaus kuluvan vuo- Toimenpiteisiin valtion viranomaisten taholta
5995: den keväällä, joten teräsaaltolevyrumpujen val- kotimaisten ,tuotteiden markkinoille saamiseksi
5996: mistamiseen tarvittava kotimainen raaka-aine myös •tällä ala!lla on jo siis ryhdytty. Jatko riip-
5997: olisi lähiaikoina saatavissa. Tieviranomaiset puu tämän alan !kotimaisesta !teollisuudesta.
5998: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1972.
5999:
6000:
6001: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
6002: Till Riksdagens_Herr Talman.
6003:
6004: I det syfte 37 § 1 mom. rHrsdagsordningen största trumrör av betong som normalt står
6005: anger har Ni, Herr Ta:lrnan, med Eder sikri- att få är endast 1,8 m. Den största öppnings-
6006: velse av den 17 februari 1972 till vederbörande bredden hos vanliga rör av korrugerad plåt är
6007: medlem av sta~tsrådet översänt ·avskrift av föl- cirka 5 m. Stora öppningar behövs t.ex. för
6008: ja:nde av r1ksdagsman V. Tikkanen m. fl. ställda fotgängartunnlar som går under en väg.
6009: skrifvliga spörsmål nr 19: Nu för tiden byggs det även tämligen
6010: mycket elementbroar, närmast s.k. Tobi-broar,
6011: "Är Regeringen medveten om, att och valvbroar av färdiga delar, på sådana stäl-
6012: bl. a. inom vägbyggnadsverksamheten i len, där :mark- och andra förhållanden lämpar
6013: olika delar av landet användes från sig för dem. Det byggs likaså mycket träbroar
6014: u:tlandet importerade trummor av !kor- med små öppningar i stället för utländska
6015: rugerad plåt, fastän ifrågavarande be- trummor av korrugerad plåt även :på sådana
6016: hov skulle kunna fyllas med inhemsika ställen, där en trumma av korrugerad plåt
6017: trummor av armerade betongelement, skulle tkunna vara minst lika lämplig och elko-
6018: och om så är fallet, nomisk att använda. Det bör likväl heaktas,
6019: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- att !t.ex. transporten av tunga hetongelement
6020: taga för att man bLa. v.id vägbyggnads- från fabriken tili någon avlägsen arbetsplats
6021: verksamheten skulle övergå tili att med svaga vägförbindelser i vissa fall kan vara
6022: 1betjäna sig av inhemSika produkter?" så hesvärlig och dyr, att man på grund härav
6023: måste avstå från att använda element.
6024: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
6025: anföra följande: Det är ofta rät1t svårt att anlägga en :trum-
6026: Väg- och vattenbyggnadsverket använde år ma rpå dåligt bärande mark och härvid spelar
6027: 1971 för anska:ffning av materia! tili ol1ka be- beskaffenheten av trummans materia! en stor
6028: tongtrummor sammanlagt cirka 5,2 mmk och roll. Betongtrummor motstår i allmänhet icke
6029: för ansdraffning av materia! av utländsikt ur- alltför stora sä:ttningar, utan de bör ge.nom
6030: sprung till trummor av korrugerad plåt cirka användning av krävande och många gånger
6031: 1,5 mmk. I vårt land ltillvevkas för närvarande även dyra grundningsmetoder grundas så 8itt de
6032: icke alls ännu trummor av korrugerad plåt. ic:ke ·sätter sig. Däremot är trummoma av kor-
6033: Vilikendera typ av trumma som i varje en- rugerad plåt böjliga och det kan .tillåtas rätt
6034: sikilt fa:Ll Sikall användas bestämmes av pris·et stora sättningar på dem utan att .trumman
6035: oeh de teknisdra kraven. Såsom allmän princip skadas. Genom at1t i dylika fall använda trum-
6036: kan nänmas, att i det skedet då planerna upp- mor ·av korrugerad plåt kan man spara avse-
6037: göres och behandlas gör man en 1typ- och värt i anläggningskostnader och hela anlägg-
6038: kostnadsjämförelse för att finna den fördel- ningen blir vid trumman likformig i sin rörelse,
6039: aktigaste lösningen. Såvida icke en viss lös- och för trafi'ken besvärliga ojämna sätJtningar
6040: ning är avgjo11t bättre och fördelaktigare än elimineras.
6041: andra lösningar strävar man tili att gynna den Det kan anses, att man redan numera i all-
6042: inhems:ka industrins produkter. Betongtrummor mänhet använder betongtrummor och hroar av
6043: användes i a!l1mänhet .alltid i stället för trum- betongelement i stället för trummor av korru-
6044: mor av korrugerad plåt då det krävs en jäm- gerad plåt, då detta går för sig med beaktande
6045: förelsevis 1iten öppning och trumman byggs på av tekniska och ekonomiska synpunkter. Man
6046: bärande grund. Med rör av korrugerad plåt kan juSit inte mera öka användningen av in-
6047: erhåller man större .trum- och passageöppningar hemska betongprodukter i fråga om trummor
6048: än med betongrör. Den inre diametern hos det utan att byggnadskostnaderna väsentligt stiger.
6049: 5
6050:
6051: Enligt vad ovan anförts lkan med trummor närmaste framtiden sk.ulle kunna finnas. Väg-
6052: av korrugerad stå!lplåt under vissa förhållanden mynrugheterna har stått i fönbmdelse med vissa
6053: uppnås så Sitora fördelar, att det icke är möj- eventuella inhemsika tillverkare, vilka som bäst
6054: 1igt att helt avstå från att använda dem. Det utför kost!llads. och materialberäkningar. Från
6055: skulle vara önskvärt, att på detta område få de Sltatliga myndighetemas sida har åtgärder
6056: i gång en inhemsk tillvel'kning så snabbt som alltså redan vidtagits för att även på detta
6057: möjligt. Enligt erhå:llna uppgifter inleder man område få ut inhemSJka produikter i marknaden.
6058: innevarande vår valsning av finSJk tunnplåt, Fortsättningen beror av den inhemska industrin
6059: varför inhemskt råmaterial för tillver.krung av på de:tta område.
6060: trummor av korrugerad stålplåt inom den allra
6061: Helsingfors den 13 mars 1972.
6062:
6063:
6064: Tra:fikminister Valde Nevalainen.
6065:
6066:
6067:
6068:
6069: 205/72
6070: Kirj. ksm. n:o 20.
6071:
6072:
6073:
6074:
6075: Kivistö ym.: Opiskelijalippujen hinnan kohoamisesta aiheutuvien
6076: haittojen korvaamisesta opiskelijoille.
6077:
6078:
6079: E du s k u n n a n H e. rr a P u h e m i e h e 11 e.
6080: Valtioneuvosto .on 1 päivänä helmikuuta an- joiden·. tarvitsemien hyödykkeiden ja palvelus·
6081: tamassaan asetuksessa valtionrautateiden tariffi. ten hinnat. Mitään näistä hinnankorotuksista ei
6082: säänn9n muuttamis~sta ( 119/1972) antanut ole otettu · huomioon määrättäessä opintotuen
6083: uudet säädökset myös· opiskelljalipuista ( 22 S). suuruutta. Erityisesti päätös vaikeuttaa sellais-
6084: Säädöksen mukaan "opiskelijalippuna myydään ten opiskelijoiden asemaa, jotka asuvat kau-
6085: puolitoista menolippua, joka oikeuttaa myös kana opiskelupaikkakunnalta. Tällaiset opiske-
6086: paluumatkaan". Säädös merkitsee muutosta ai- lijat asuvat yleensä kehitysalueilla ja he ovat
6087: kaisempaan säädökseen, jonka mukaan opiske- tavallisimmin lähtöisin varattomista perheistä
6088: lijalippuna myytiin menolippu, joka oikeutti eivätkä he näin ollen saa taloudellista tukea
6089: myös paluumatkaan. vanhemmiltaan.
6090: Asetuksen muutos merkitsee opiskelijalippu· Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6091: jen · hinnan kohoamista 50 o/o :lla. Kun muutos tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
6092: tapahtuu vielä samanaiksisesti rautateiden ylei· me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6093: sen 11 % suuruisen tariffikorotuksen kanssa, tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6094: merkitsevät muutokset yhdessä opiskelijalippu-
6095: jen hinnan kohoamista 1. 3. 1972 lähtien kaik- Onko Hallitus tietoinen opiskelija-
6096: kiaan 67 %:lla aikaisemmasta. lippujen hinnan kohoamisen aiheutta-
6097: Hinnankorotuspäätös vaikuttaa suoranaisesti mista haittavaikutuksista, ja jos on,
6098: opiskelijoiden elinehtoihin ja vaikutus tuntuu mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6099: erityisen voimakkaana sen vuoksi, että samaan ryhtyä päätöksen aiheuttamien haittavai-
6100: aikaan ovat kohonneet monet muut opiskeli- kutusten korvaamiseksi opiskelijoille?
6101: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
6102:
6103: Kalevi Kivistö. Ilkka-Christian Björklund.
6104:
6105:
6106:
6107:
6108: 215/72
6109: 2
6110:
6111:
6112:
6113:
6114: ~ ' . :i
6115:
6116:
6117:
6118:
6119: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- sille opiskelijoille, jotka olivat saavuttaneet op-
6120: sa mainitussa tarkoituksessa Te,· Herra Puhe: piarvon ·tai · suorittaneet loppututkinnon. Kun
6121: mies, olette 17 päivänä helmikuuta 1972 päi- nämä rajoitukset on uusissa määräyksissä ~is
6122: vätyn· kitjeenne •· ohella lähettänyt· valtioneuvos- te~tui laajennettiin ·opiskelijalippujen käyttö:daa
6123: ton· asiånomaisen .. jäsenen·· vastattavaksi jäljen.~ olennaisesti~ ·
6124: nöksen kansanedustaja Kalevi Kivistön ym. te~ Kun opiskelijalippualennus oli 'muodostanut
6125: kemästä. kirjallisesta kysymyksestä n:o 20: valtionrautateiden käyttötaloudessa sellaisen ra-
6126: sitteen, joka VR:n taloudenhoidon yleisistä pe-
6127: . "Onko Hallitus tietoinen opiskelija- rusteista annetun lain (242/50) 3 S:n 3 mo-
6128: lippujen hinnan kohoamisen aiheutta- mentin mukaan olisi ollut korvattava valtion
6129: mista haittavaikutuksista, ja jos on, varoista VR:lle, olisi uusien määräysten mukai-
6130: . mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nen alennus saatu menemään kokonaan VR:n
6131: ryhtyä päätöksen aiheuttamien haittavai- käyttötaloudesta. Esitetyn tyytymättömyyden
6132: kutusten korvaamiseksi opiskelijoille?" johdosta hallitus on ioutunut · harkitsemaan
6133: opiskelijalippujen alenriuksen uudelleen järjes-
6134: . Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- telyä, minkä mUkaan osa alennuksesta menee
6135: vasti seuraavaa: edelleenkin VR:n !käyttötaloudesta, !kun taas
6136: Valtionrautateiden tariffisäännön 22 §:n mu- osa alennuksen aiheuttamasta tulojen menetyk-
6137: kaan, sellaisena kuin se on muutettuna 1 päi- sestä korvataan VR:lle edellämainitun lainkoh•
6138: vänä helmikuuta 1972 annetussa asetuksessa dan nojalla valtion varoista momentilta
6139: ( 119/72), myydään kuluvan maaliskuun 1 päi- 31.45.40.
6140: västä lukien opiskelijalippuna rautatiehallituk- Edellä mainitut järjestelyt on toteutettu val-
6141: sen määräämien oppilaitosten oppilaille joko tioneuvoston päätöksellä 16. 3. 1972. Tänään
6142: koti~ tai opiskelupaikkakunnan asemilla näiden annetulla asetuksella on valtionrautateiden ta-
6143: välisiä meno- ja paluumatkoja varten puoli- riffisäännön 22 S:ää muutettu 1. 4. 1972 lukien
6144: toista menolippua, joka oikeuttaa myös paluu- siten, että opiskelijalippuna myydään menolip-
6145: matkaan. Aikaisempien määräysten mukaan pu, joka oikeuttaa myös paluumatkaan. Tässä
6146: myytiin opiskelijalippuna inenolippu, joka oi- kohdin on siis palautettu ennen 1. 3. 1972 voi-
6147: keutti myös paluumatkaan. Lippuja myytiin maan tullutta asetuksen muutosta vallinnut ti-
6148: kuitenkin vain opiskelupaikkakunnan asemilla, lanne. Sen sijaan opiskelijalipun käyttöala. pysy-
6149: eikä niitä myyty kelpaaviksi 1. 6.-31. 8. väli- tettiin 1. 3. 1972 voimaan tulleiden määräysten
6150: senä aikana. Niitä ei myöskään myyty sellai- mukaisena.
6151: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1972.
6152:
6153:
6154: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
6155: 3
6156:
6157:
6158:
6159:
6160: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6161:
6162: I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen Medan den rabatt som •tidigare gavs för bil-
6163: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- jetterna för studerande hade blivit en sådan
6164: velse av den 17 februari 1972 tili vederböran- belastning i :statsjärnvägarnas driftshushållning
6165: de medlem av statsrådet översänt avskrif.t av som enligt 3 § 3 mom. lagen om de allmänna
6166: följande av riksdagsman Kalevi Kivistö m. fl. grundema för statsjärnvägarnas hushållning
6167: ställda spörsmål nr 20: ( 242/50) hade bort ersättas statsjärnvägarna
6168: av statens medel, skulle xabatten enligt de
6169: , Är Regeringen medveten om de nya bestämmelserna i sin helhet ha kunnat
6170: menliga verkningarna av höjningen av skötas inom ramen för statsjämvägarnas drifts-
6171: prisen på biljetter för studerande, och hushållning. På grund av det missnöje saken
6172: om så är fallet, framkallat har regeringen nödgats överväga så-
6173: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dana omställningar i fråga om rabatten på bil-
6174: taga för att studerandena skall bli er- jetter för studerande, att rabatten fortfarande
6175: satta för de skador lbeslutet om höj.ning delvis skulle 'helasta järnvägarnas driftshushåll-
6176: medför?" ning, medan åter en del av den av rabatten
6177: förorsakade inkomstminskningen med stöd av
6178: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ovan nämnda Iagrum skulle ersättas järnvägar-
6179: anföra följande: na under momentet 31.45.40. Samtidigt skulle
6180: Enligt 22 § statsjärnvägarnas tariffstadga, man försöka bibehålla ovan nämnda, redan
6181: sådan den lyder ändrad genom förordningen företagna utvidgningar och beviljade extra för-
6182: den 1 februari 1972 ( 119/72), säljes, räknat måner.
6183: från den 1 innevara:nde mars, biljett för stude- Ovan nämnda arrangemang har förverkligats
6184: rande tili elever vid Wroinrättningar, som be- medelst statsrådets beslut den 16. 3. 1972.
6185: stämmes av järnvägsstyrelsen, på hem- eller Genom förordning av denna dag angående
6186: studieortens station för tur- och returresor mel- ändring av tariffstadga för statsjämvägarna har
6187: lan dessa så, att halvannan turbiljett berättigar dess 22 § från och med den 1. 4. 1942 änd-
6188: även tili returresa. Enligt tidigare bestämmel- rats sålunda, att såsom biljett för studerande
6189: ser var biljett som såldes såsom biljett för stu- säljes turbiljett, som berättigar även tili retur-
6190: derande en turbiljett, som berättigade även tili 'resa. Härvidlag har man således återgått tili
6191: returresa. Biljetter såldes dock endast på stu- ·det läge som varit rådande före ändringen av
6192: dieol"tens stationer, och de gällde icke under förordningen eller tiden före 1. 3. 1972. Där-
6193: tiden 1. 6.-31. 8. Biljetter såldes icke heller emot har området för studerandebiljetten bibe-
6194: tili studerande som vunnit lärd grad eller av- hållits enligt bestämmelser som trädde i kraft
6195: Iagt slutexamen. Då dessa begränsningar upp- den 1. 3. 1972.
6196: hävts i de nya bestämmelserna, har möjlighe-
6197: tema att draga nytta av biljettema för stude-
6198: rande ökats.
6199: Helsinglors den 17 mars 1972.
6200:
6201:
6202: Tnfikminister V fllåe Nevalainen.
6203: .~ .
6204:
6205: ··'
6206: Kirj. ksm. n:o 21.
6207:
6208:
6209:
6210:
6211: Tarjanne ym.: Esitäytettyjen verolomakkeiden käyttöön ottami-
6212: sesta.
6213:
6214:
6215: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6216:
6217: Kaikkiaan 155 veropurtssa on jo siirrytty tuukin Helsingissä, samoin kuin kaikilla paik-
6218: osittain valmiiksi täytettyjen verolomakkeiden kakunnilla, joissa postitusmenettely ei ole käy-
6219: postitukseen. Menettely kattoi tänä vuonna jo tössä, monenlaista lisävaivaa sekä verovelvolli-
6220: kaksi kolmasosaa verovelvollisista. sille että veroviranomaisille. Lomakkeita on
6221: Postitusmenettelyllä on pyritty parantllmaan jakelupaikoista saatavissa vasta tammikuun lop-
6222: verovelvollisten palvelua ja helpottamaan vero- pupuolella, mikä osaltaan aiheuttaa veroilmoi-
6223: ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä. Tähänastiset tusten jättän:llsen ruuhkautumista tammikuun
6224: kokemukset osoittavatkin, että postitu$menet- viimeisiin päi~iin. Sitäpaitsi tänäkin vuonna
6225: telyllä on pystytty vähentämään veroilmoitusten lomakkeet ajoittain loppuivat useissa jakelu-
6226: ruuhkautumista viimeisiin jättöpäiviin. Menet- paikoissa. Viisikymmentä prosenttia Helsingin
6227: tely on edullinen myös veroviranomaisille, kos• veroilmoituksista jätettiin tänä vuonna kolmen
6228: ka se helpottaa lomakkeiden jakelua, vastaan- viimeisen päivän aikana. Veroilmoitusten jättä-
6229: ottoa, lajittelua ja rekisteröintiä. mistä vaikeutti Helsingissä myös se, että mah-
6230: Osittain valmiiksi täytettyjen lomakkeiden dollisuudet jättää veroilmoitus illalla työajan
6231: ennakkoon postittaminen verovelvollisille lisää päätyttyä olivat hyvin rajoitetut.
6232: jonkin verran vetotuskustannuksia, mutta toi- Kun valtion tulisi kaikin puolin pyrkiä tehos-
6233: saalta mm. lomakkeiden kulutus vähenee. Ny- tamaan veronmaksa;ain ja kaikkien kansalaisten
6234: kyään maamme 3.6 milj. verovelvollista käyt- palvelua, ja kun tämän palvelun tulisi olla
6235: tävät vuosittain noin 27 milj. verolomaketta. kaikille yhtäläinen, esitämme edellä olevan pe-
6236: Postittamalla kullekin verovelvolliselle etukä- rusteella ja viitaten valtiopäiväjärjestyksen
6237: teen hänen tarvitsemansa lomakkeet voidaan 37 §:n 1 momenttiin valtioneuvoston asian-
6238: tätä suurta lomakekulutusta vähentää. omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
6239: myksen:
6240: Verolomakkeiden postitusmenettely ei kui-
6241: tenkaan vielä koske kaikkia verovelvollisia, Aikooko hallitus ryhtyä toimenpitei-
6242: joten verovelvolliset ovat saamansa palvelun siin esitäytettyjen verolomakkeiden pos-
6243: suhteen eriarvoisessa asemassa. Postitusmenette- titusmenettelyn käyttöön ottamiseksi ja
6244: lyn ulkopuolella on vielä mm. Helsingin kau- siten veronmaksajain palvelun paranta-
6245: punki, jossa vuosittain täytetään lähes neljä- miseksi myös Helsingissä ja muilla paik-
6246: sataatuhatta veroilmoitusta. kakunnilla, joissa menettely ei vielä ole
6247: VeroiJmoitusvclvollisuuden täyttämisestä koi- käytössä?
6248: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1972.
6249:
6250: Pekka Tarjanne. Pirkko ko. Seppo Westerlund.
6251:
6252:
6253:
6254:
6255: 192/72
6256: 2
6257:
6258:
6259:
6260:
6261: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6262:
6263: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saatujen myönteisten kokemusten pohjalta on
6264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, esitäytettyjen lomakkeiden postilähetysmenette-
6265: olette 17 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn lyä laajennettu asteettain niin, että vuodelta
6266: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston 1971 toimitettavassa verotuksessa menettelyä
6267: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sovellettiin jo useimmissa maamme veropiireis-
6268: edustaja Pekka Tarjanteen ym. näin kuuluvasta tä. Eräät verotoimistot ovat menettelyn käyt-
6269: kirjallisesta kysymyksestä n:o 21: töön ottamista kuitenkin vastustaneet muun
6270: muassa sen vuoksi, että sen vaatimat esival-
6271: "Aikooko hallitus ryhtyä toimenpitei- mistelut muodostuvat väestön muuttoliikkeen
6272: siin esitäytettyjen verolomakkeiden pos- johdosta suuritöisiksi ja huomattava osa lähe-
6273: titusmenettelyn käyttöön o.ttamiseksi ja tyksistä ei mene perille.
6274: siten veronmaksajain palvelun paranta- Verohallitus on kuluvan vuoden alussa sel-
6275: miseksi myös Helsingissä ja .muilla paik- vitellyt eri Hiäninverotoimistojen kanssa lomak-
6276: kakunnilla, joissa menettely ei vielä ole keiden .esitäyttö- ja postllähetysmenettelyyn
6277: käytössä?" liittyviä kysymyksiä. Verohallituksen tarkoituk-
6278: sena on ottaa esitäytettyjen verolomakkeiden
6279: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- postitusmenettely käyttöön koko maassa ja on
6280: vasti seuraavaa: se ministeriölle ilmoittanut, että se tulee ku-
6281: Tietokoneella esitäytetyn 1- veroilmoituslo- luvan maaliskuun aikana antamaan lääninvero-
6282: makkeen eli luonnollisten henkilöiden päävero- toiroistoille ja verotoiroistoille käyttöön otta-
6283: ilmoituslomakkeen lähettämistä verovelvolliselle mista koskevat ohjeet jo vuodelta 1972 toi-
6284: postitse on kokeiltu vuodesta 1967 lähtien. mitettavaa verotusta varten.
6285: Vuosina 1967-1969 on kokeiluja suoritettu Kuten edellä esitetystä ilmenee, on nyttem-
6286: muun muassa Haapavedellä, Helsingin maa- min ryhdytty sellaisiin järjestelyihin, jotka mah-
6287: laiskunnassa, Joensuussa, Joroisissa, Kajaanissa, dollistavat siirtymisen kyselyssä tarkoitettuun
6288: Kotkassa, Kuopiossa, Porissa, Sippolassa, So- menettelyyn koko maassa.
6289: dankylässä ja Tampereella. Näistä kokeiluista
6290: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1972.
6291:
6292: Ministeri Margit Eskman.
6293: 3
6294:
6295:
6296:
6297:
6298: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6299:
6300: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tionsblanketter per post gradvis utvecklats så,
6301: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- att det vid beskattningen för år 1971 tillämpa-
6302: velse av den 17 februari 1972 tili veder- des i de flesta skattedistrikten i vårt land.
6303: börande medlem av statsrådet översänt en Några skattebyråer har dock motsatt sig att
6304: avskrift av följande av riksdagsman Pekka förfarandet tages i bruk bl. a. därför, att de
6305: Tarjanne m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 21: erforderliga förarbetena tili följd av befolk-
6306: ningens flyttningsrörelser blir arbetsdryga och
6307: "Ämnar regeringen vidtaga åtgärder att en betydande del av försändelserna icke
6308: för att taga i bruk förfarandet att sända når adressaten.
6309: förifyllda deklarationsblanketter per Skattestyrelsen har i början av innevarande
6310: post och sålunda förbättra servicen för år tillsammans med olika länsskattebyråer ut-
6311: skattebetalarna i Helsingfors och på rett frågor i anslutning tili förfarandet att för-
6312: andra orter, där detta förfarande ännu ifylla blanketterna och sända dem per post.
6313: icke är i bruk?" Skattestyrelsens avsikt är att förfarandet med
6314: förifyllda skattedeklarationsblanketter som sän-
6315: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt des per post tages i bruk i hela landet. Skatte-
6316: anföra följande: styrelsen har meddelat ministeriet, att den un-
6317: Sedan år 1967 har man prövat att per post der loppet av innevarande mars kommer att
6318: tili de skattskyldiga sända deklarationsblankett ge länsskattebyråerna och skattebyråerna anvis-
6319: 1, dvs. huvudiblanketten för fy:siska personers ningar om att förfarandet skall tagas i bruk
6320: skattedeklaration, förifylld av datamaskin. Un- redan för den beskattning, som verkställes för
6321: der åren 1967-1969 har dessa försök gjorts år 1972.
6322: bl. a. i Haapavesi, Helsinge, Joensuu, Joroinen, Såsom av det ovan anförda framgår har
6323: Kajana, Kotka, Kuopio, Björneborg, Sippola, man numera skridit tili sådana åtgärder, som
6324: Sodankylä och Tammerfors. På grund av de gör det möjligt att i hela landet övergå tili
6325: positiva erfarenheterna av dessa försök har ifrågavarande förfarande.
6326: förfarandet att sända förifyllda skattedeklara-
6327: Helsingfors den 14 mars 1972.
6328:
6329: Minister Margit Eskman.
6330: Kirj. ksm. n:o 22.
6331:
6332:
6333:
6334:
6335: Voutilainen ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen palveluksesta vapau-
6336: tuvan työvoiman uudelleen sijoittamisesta.
6337:
6338:
6339: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
6340:
6341: Posti- ja lennätinlaitos suorittaa parhaillaan muodollisena pätevyysvaatimuksena on kansa-
6342: kaukopuhelinverkon automatisointia. Julkisuu- koulututikinto. Puhelinapulaisen sijoittamiseen
6343: dessa esiintyneiden tietojen mukaan saadaan muihin, esim. posti- tai televirkailijatehtäviin
6344: koko kaukopuhelinverkosto automatisoiduksi ei ole mahdollisuutta, koska näihin virkoihin
6345: vuoteen 1980 mennessä. Mitä itse puhelinver- tai toimiin on vaatimuksena suoritettu keski-
6346: kon automarisointiin tulee, on luonnollista, että koulun tai sitä vastaavan kauppakoulun oppi-
6347: tällainen uudistus on välttämätöntä teollisuu- määrä. Huomioon ottaen sen, että peruspalk-
6348: den ja kaupan kehittämiselle. Automatisoinnin kaisia ja ylimääräisiä puhelinapulaisia on tällä
6349: toteuttamisessa on posti- ja lennätinlaitos on- hetkellä yli 600, useammat heistä olleet pll:n
6350: nistunut ainakin tähän saakka klitettävällä palveluksessa vuosikymmeniä, ei edellä mai-
6351: tavalla. Kaukoautomaattiverkon saaminen kulu- nittu muodollinen kelpoisuusvaatimus voine
6352: vana vuonna mm. Nurmekseen ja mahdollisesti olla esteenä heidän sijoittamiselleen ja koulut-
6353: vuonna 1973-1974 vaihteessa Lieksaan tietää ,tamiselleen posti- ja lennätinlaitoksen muihin
6354: huomattavaa edistystä näiden kehitysalueiden tehtäviin heidän joutuessaan automatisoinnin
6355: uuden teollisuuden ja työpaikkojen luomiselle. johdosta, yhteiskunnan kehittämisen uhrina,
6356: Huolestuttavaa kuitenkin on, että automati- työttömliksi. Alimmat virkamiestehtävät posti-
6357: sointi tietää työttömyyttä useille tuhansille nai- ja lennätinlaitoksessa eivät liene niin vaikeita,
6358: sille, jotka palvelevat puhelunvälittäjinä posti- etteivätkö nämä, työttömiksi jäävät henkilöt
6359: ja lennätinlaitoksen käsivälitteisissä kaukokes- pystyisi niistä suoriutumaan.
6360: kuksissa. Kyseisen naistyövoiman lukumäärä on Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6361: tällä hetkellä yli viiden tuhannen. Varsinkin S:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6362: keski-ikäisen naisen työttömäksi jääminen on neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6363: nykyolosuhteissa erittäin vakava asia. Huo- seuraavan kysymyksen:
6364: mioon ottaen sen, että posti- ja lennätinlaitos
6365: on tällä hetkellä maamme suurin työnantaja, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6366: ollen sen henkilökunnan lukumäärä yli 4.3 000 posti- ja lennätinlaitoksen käsivälittei-
6367: ihmistä, tuntuisi siltä, että puhelunvälityksestä sistä kaukokeskuksista on vapautunut
6368: vapautuva henkilökunta voidaan uudelleen kou- tai vapautuu automatisoinnin takia huo-
6369: luttaa ja sijoittaa muihin jättiläislaitoksen toi- mattavasti nimenomaan naistyövoimaa,
6370: mintoihin. Tällaista sijoitustoimintaa onkin ja jos on,
6371: tiettävästi jo tapahtunut ja tultaneen sitä edel- onko Hallitus ryhtynyt tehokkaisiin
6372: leen kehittämään. Puhelunvälittäjissä on kui- toimenpiteisiin vapautuvan työvoiman
6373: tenkin eräs ryhmä, puhelinapulaiset, joiden tu- esim. uudelleen kouluttamiseksi ja työ-
6374: levaisuus näyttää varsin synkältä, eikä tämän mahdollisuuksien järjestämiseksi sekä
6375: ryhmän sijoittamismahdollisuuden aikaansaami- muodollisten kelpoisuusehtojen tarkista-
6376: selle ole tiettävästi tehty mitään posti- ja len- miseksi työvoiman uudelleen sijoittami-
6377: nätinhallituksen toimesta. Puhelinapulaisen sessa?
6378: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1972.
6379:
6380: Uki Voutilainen. Sulo Hostila. Sakari Knuuttila.
6381: Uljas Mäkelä. Aimo Aja. Pirkko Työläjärvi.
6382: 181/72
6383: 2
6384:
6385:
6386:
6387:
6388: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6389:
6390: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- keudelliset ja sosiaaliset edut olisi järjestettävä.
6391: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Toimikunnan ehdotuksesta on vuoden 1972
6392: mies, olette 17 päivänä helmikuuta 1972 päi- tulo- ja menoarviossa posti- ja lennätinlaitok-
6393: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- sesta lakkautettu 13 peruspalkkaista ja 16 yli-
6394: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen määräistä puhelunvälittäjän tointa sekä perus-
6395: kansanedustaja Voutilaisen ym. näin kuulu- tettu vastaava määrä viestittäjän toimia puo-
6396: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 22: lustuslaitokseen, tarkoituksella, että mainittui-
6397: hin toimiin tullaan ensisijaisesti nimittämään
6398: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että työtä vaille jääviä posti- ja lennätinlaitoksen
6399: posti- ja lennätinlaitoksen käsivälittei- puhelinvirkailijoita. Tilanteen vaatiessa tullaan
6400: sistä kaukokeskuksista on vapautunut jatkamaan puhelinvirkailijoiden sijoittamista
6401: tai vapautuu automatisoinnin takia huo- puolustuslaitoksen palvelukseen.
6402: mattavasti nimenomaan naistyövoimaa, Työtä vaille jäävät puhelinvirkailijat tullaan
6403: ja jos on, kuitenkin ensisijaisesti sijoittamaan muihin teh-
6404: onko Hallitus ryhtynyt tehokkaisiin täviin posti- ja lennätinlaitoksessa. Mainitta-
6405: toimenpiteisiin vapautuvan työvoiman koon, että postitehtäviin, toimistotehtäviin,
6406: esim. uudelleen kouluttamiseksi ja työ- muihin puhelintehtäviin ja puhelinpiireihin on
6407: mahdollisuuksien järjestämiseksi sekä tähän mennessä sijoitettu n. 500 puhelinvir-
6408: muodollisten kelpoisuusehtojen tarkista- kailijaa. Autoradiopuhelinliikenteen hoitamiseen
6409: miseksi työvoiman uudelleen sijoittami- ja erinäisten uusien puhelinpalveluiden hoito-
6410: sessa?" tehtäviin posti- ja lennätinlaitos voi sijoittaa
6411: lähivuosina n. 200 puhelinvirkailijaa.
6412: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Erityisesti puhelinapulaisten .slJOlttamisen
6413: vasti seuraavaa: kohdalla on todettava, että myös kansakoulun
6414: Jo niinkin aikaisessa vaiheessa kuin 28 päi- oppimäärän suorittaneita puhelinapulaisia pyri-
6415: vänä toukokuuta 1959 posti- ja lennätinhalli- tään sijoittamaan muihin tehtäviin posti- ja
6416: tus asetti toimikunnan, jonka tehtäväksi annet· lennätinlaitoksessa huolimatta siitä, että useim-
6417: tiin selvittää automarisoinnin johdosta vapau- piin virkoihin ja .toimiin vaaditaan keskikou-
6418: tuvien puhelinvirkailijoiden työhön sijoittami- lun tai sitä vastaavan kauppakoulun oppimäärä.
6419: nen, uudelleen kouluttaminen sekä asema. Toi- Posti- ja lennätinlaitoksen monipuoliset tehtä-
6420: mikunta on tehnyt asiassa useita ehdotuksia, vät suovat tähän mahdollisuuden. Puhelinapu-
6421: joiden perusteella puhelunvälittäjiä on sijoi- laisia voidaan sijoittaa esim. postin jakeluteh-
6422: tettu posti- ja lennätinlaitoksen muille toimi- täviin, postimiestehtäviin sekä eri tehtäviin
6423: aloille. varastoalalla.
6424: Myös valtiovarainministeriö on 11 päivänä Hallituksen tarkoituksena on jatkuvasti kiin-
6425: maaliskuuta 1970 asettanut toimikunnan, jonka nittää huomiota posti- ja lennätinlaitoksen pal-
6426: tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotuksia siitä, veluksessa olevien, puhelinliikenteen automati-
6427: millä tavoin puhelinliikenteen automatisoinnin soinnin takia .työtä vaille jäävien puhelinvirkai-
6428: johdosta työtä vaille jäävien posti- ja lennätin- lijoiden uudelleen sijoittamiseen.
6429: laitoksen puhelinvirkailijoiden taloudelliset, oi-
6430: Helsingissä maaliskuun 6 päivänä 1972.
6431:
6432: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
6433: 3
6434:
6435:
6436:
6437:
6438: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6439:
6440: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i 1972 års statsförslag vid post- och telegraf-
6441: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- verket indragits 1.3 telefonistbefattningar med
6442: velse av den 17 februari 1972 tili vederböran- grundlön och 16 e~traordinarie telefonistbefatt-
6443: de medlem av statsrådet översänt avskrift av ningar samt inrättats ett motsvarande antal
6444: följande av riksdagsman Voutilainen m. fl. ställ- signalistbefattningar inom försvarsväsendet i
6445: da skriftliga spörsmål nr 22: syfte att tili nämnda befattningar i första hand
6446: utnämna post- och telegrafverkets funktionärer
6447: "Är Regeringen medveten om, att som blir utan arbete. Om situationen det krä-
6448: från post- och telegrafverkets manuelia ver, kommer man att fortsätta placeringen av
6449: fjärrcentraler på grund av automatise- telefonpersonal i försvarsväsendets tjänst.
6450: ringen har frigjorts och kommer att Den telefonpersonal som blir utan arbete
6451: frigöras en avsevärd mängd, speciellt kommer dock i första hand att placeras i andra
6452: kvinnlig arbetskraft, och om så är uppgifter inom post- och telegrafverket. Det
6453: fallet, må nämnas, att i postuppgifter, expeditions-
6454: har Regeringen vidtagit effektiva åt- uppgifter, andra telefonuppgifter och vid tele-
6455: gärder t. ex. för omskolning av den fondistrikten hittills har placerats ca 500 tele-
6456: arbetskraft som frigörs och för anord- fonister. För att sköta bilradiotelefontrafiken
6457: nande av arbetsmöjligheter samt för och för att handha skötseln av uppgifter i
6458: justering av de formella kompetens- samband med vissa nya former av telefon-
6459: fordringarna vid omplaceringen av ar- tjänsten kan post- och telegrafverket inom de
6460: betskraften?" närmaste åren placera ca 200 personer av tele-
6461: fonpersonalen.
6462: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Särskilt i fråga om placeringen av telefon-
6463: anföra följande: biträden bör det konstateras, att man försöker
6464: Redan i ett så tidigt skede som den 28 maj placera också sådana telefonbiträden, som av-
6465: 1959 tillsatte post- och telegrafstyrelsen en lagt folkskolans lärokurs, i andra uppgifter
6466: kommission, som fick i uppdrag att utreda inom post- och telegrafverket oberoende av
6467: placeringen i arbete, omskolningen samt ställ- att för de flesta tjänsterna och befattningarna
6468: ningen för de inom telefonväsendet anställda, fordras mellanskolans eller motsvarande han-
6469: vilka frigörs tili följd av automatiseringen. delsskolas lärokurs.
6470: Kommissionen har i ärendet gjort flere för- De mångsidiga uppgifterna inom post- och
6471: slag, på grund av vilka telefonister har place- telegrafverket möjliggör detta. Telefonbiträden
6472: rats på andra verksamhetsområden inom post- kan t. ex. placeras i distribueringsuppgifter
6473: och telegrafverket. inom posten, i postmannauppgifter samt i
6474: Finansministeriet tillsatte även den 11 mars olika uppgifter inom lagerområdet.
6475: 1970 en kommission för att utreda och göra Regeringens avsikt är att fortgående fästa
6476: förslag om på vilket sätt de ekonomiska, rätts- uppmärksamhet vid omplaceringen av den inom
6477: liga och sociala förmånerna för de inom tele- post- och telegrafverket anställda telefonperso-
6478: fonväsendet anställda, vilka på grund av tele- nalen som till följd av telefontrafikens auto-
6479: fontrafikens automatisering blir utan arbete, matisering blir utan arbete.
6480: borde ordnas. På förslag av kommissionen har
6481: Helsingfors den 6 mars 1972.
6482:
6483: Trafikminister Valde Nevalainen.
6484: Kirj. ksm. n:o 23.
6485:
6486:
6487:
6488:
6489: Taipale: Mielenterveydellisten seurausten ennaltaehkäisyn laimin·
6490: lyönnistä työntekijöiden oikeusturvan osalta.
6491:
6492:
6493: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
6494:
6495: Työsuojeluun ja työterveyskysymyksiin on märrettävästi vain pientä murto·osaa tosiasialli-
6496: viime vuosina kiinnitetty melko runsasta sista tapauksista.
6497: huomiota valtiovallan taholta. Tästä ovat Niinpä Oy Karl Fazer Ab:n ja sveitsiläisen
6498: näytteenä myös äskettäin ilmestyneet mietin- Nestle Alimenta S.A.:n omistaman Oy Go Inn
6499: nöt: Turvallisuustyön suunnittelutoimikunnan Ab nimisen yhtiön palveluksesta erotettiin äs-
6500: mietintö (Komiteanmietintö 1969: B 44), kettäin ravintolapäällikkö, joka työolosuhteiden
6501: Työterveyskomitean mietintö ( Komiteanmie- aiheuttaman ylirasittuneisuuden ja stressin
6502: tintö 1971: A 14), Työsuojeluorganisaatio- vuoksi oli saanut sairaslomaa lääkäriltä. Ky-
6503: toimikunnan mietintö (Komiteanmietintö 1971: seessä oli tilapäisluontoinen psyykkisen rasi-
6504: B 87) ja Työsuojelulakitoimikunnan mietintö tuksen aiheuttama tila, jonka asianomainen
6505: (Komiteanmietintö 1971: B 86). itsekin avoimesti tunnusti. Kohta loman alettua
6506: Huomion kohteena ovat olleet erityisesti työnantaja oli kuitenkin ilmoittanut, että
6507: työtapaturmat ja ammattitaudit sekä niiden asianomainen henkilö ei voi enää työskennellä
6508: ehkäisy. Työelämän aiheuttamaan psyykkiseen yhtiön palveluksessa, huolimatta että hän oli
6509: rasitukseen, stressiin ja mielenterveyshäiriöihin jo neljän vuoden ajan osoittautunut erinomai-
6510: ei ole riittävästi puututtu. Perinteinen työ- seksi työntekijäksi Oy Go Inn Ab:n toisen
6511: elämän psykologia on edustanut lähtökohdal- omistajayhtiön Oy Karl Fazerin palveluksessa.
6512: taan manipulatiivista, henkilöstöhallinnollista Tällaisessa tilanteessa irtisanominen oli toi-
6513: tarkastelukulmaa, jossa on sivuutettu työ- saalta paitsi lain kannalta erittäin kyseenalai-
6514: elämän rakenteisiin ja valtasuhteisiin, ts. ihmis- nen, myös asianomaisen ylirasittuneisuustilan
6515: suhdejärjestelmään liittyvät perustavanlaatuiset kannalta tavaton ylimääräinen isku, voidaanpa
6516: tekijät. Tästä erinomaisena esimerkkinä on puhua suoranaisesta henkisestä väkivallasta
6517: ollut mm Työterveyslaitoksen työpsykologinen häntä kohtaan.
6518: osasto, jonka toiminnasta yli 90 % on ollut
6519: rutiininomaista soveltuvuustutkimusta. Vuosit- Työnantaja perusteli julkisuudessa menette-
6520: tain osasto on testannut 6 000-7 000 henkeä, lyään toteamalla mm, että yhä yleisemmin tai-
6521: mikä on ollut oivallinen tulolähde sekä laitok- tavat henkilöt menettävät hermonsa työelämän
6522: selle että yksityisille psykologeille. Laitoksen stressissä ja heidät useimmiten sanotaan irti
6523: harjoittama tutkimustyö on ollut lähinnä toi- kuukauden irtisanomisa jalla.
6524: meksiantajalle tehtyjä viihtyvyystutkimuksia. Tämänlaatuinen menettely on luonnollisesti
6525: Näidenkin tulokset ovat useimmiten julkista- lopetettava ja lisäksi ryhdyttävä voimakkaisiin
6526: matta, koska ne ovat työnantajan omaisuutta. toimenpiteisiin työelämän aiheuttamien stressi-
6527: Kyseessä on ollut siis ns. manipulatiivinen tut- sairauksien ja häiriöiden ehkäisemiseksi sekä
6528: kimustyö. työntekijöiden oikeusturvan parantamiseksi.
6529: Samanaikaisesti joutuvat tuhannet ihmiset Edeltävään viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen
6530: kärsimään työelämän aiheuttamasta ylirasituk- 37 § :n 1 momentin perusteella esitän kun-
6531: sesta, stressistä ja ns. hiostuksesta. Tilanteissa, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6532: joissa rasitus käy väliaikaisesti kestämättömäksi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6533: yksityisen ihmisen kannalta, on hänen oikeus-
6534: turvansa erittäin puutteellinen. Tämä on käy- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6535: nyt valaisevasti ilmi eräissä julkisuuteenkin maassamme on laiminlyöty työelämän
6536: vuotaneissa tapauksissa, jotka edustavat ym- aiheuttamien mielenterveydellisten seu-
6537: 235/72
6538: 2
6539:
6540: rausten ennaltaehkäisy myös siltä osin mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
6541: kuin koskee työntekijöiden oikeus- ryhtyä työntekijöiden oikeus- ja ter-
6542: turvaa, ja jos on, veyssuojan parantamiseksi tältä osin?
6543: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1972.
6544:
6545: Ilkka Taipale.
6546: 3
6547:
6548:
6549:
6550:
6551: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6552:
6553: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallitus on tietoinen siitä, että samaan ai-
6554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaan, kun työtapaturmien ja ammattitautien
6555: olette kirjeellänne 1 päivältä maaliskuuta 1972 määrät jatl!mvasti kasvavat, on työelämään muo-
6556: n:o 198liihettänyt valtioneuvoston asianomaisen dostunut työn rationalisoinnin, automatisoinnin
6557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Tai- ja työtahdin kiristymisen johdosta myös yhä
6558: paleen tekemän seuraavan sisältöisen kirjalli- enemmän hermostoperäisiä terveysvaaroja työn-
6559: sen kysymyksen n:o 23: tekijöille. Tässä vaiheessa hallitus on kiinnittä-
6560: nyt ensisijaisesti huomiota koko työsuojelun
6561: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että valvonnan ja hallinnon uudelleen organisointiin
6562: maassamme on laiminlyöty työelämän ja lainsäädännön uudistamiseen. Näistä kysy-
6563: aiheuttamien mielenterveydellisten seu- myksistä tullaan antamaan esitykset eduskun-
6564: rausten ennaltaehkäisy myös siltä osin nalle jo tämän kevään kuluessa. Kun työsuo-
6565: kuin koskee työntekijöiden oikeus- jelun hallinto-organisaatio ja Jainsäädäntö on
6566: turvaa, ja jos on, uusittu, tulee hallitus ryhtymään tarpeellisiin
6567: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo toimenpiteisiin kysymyksessä tarkoitettujen työ-
6568: ryhtyä työntekijöiden oikeus- ja ter- elämän aiheuttamien mielenterveydellisten seu-
6569: veyssuojan parantamiseksi tältä osin?" rausten ennaltaehkäisyyn.
6570: Lähiaikoina tullaan myös nimittämään työ-
6571: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- turvallisuuslain kokonaisuudistusta valmisteleva
6572: t·aen seuraavaa: komitea, joka tulee työssään ottamaan huo-
6573: mioon kysymyksessä mainitut seikat.
6574: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1972.
6575:
6576: Ministeri Ahti Fredriksson.
6577: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
6578:
6579: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av arbetets rationaliseri.ng och automatisering
6580: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel- samt den allt hårdare arbetsntkten även upp-
6581: se nr 198 av den 1 mal1S 1972 till vederböran- stått allt fler p1 störningar i nervsystemet ba-
6582: de medlem av statsrådet översänt följande av serade faror för arbetstagamas bälsa. I detta
6583: rik$dagsman Illclta Taipale ställda skriftliga skede har regeringen i första hand fäst upp-
6584: spörsmål nr 23: märksamhet vid behovet att omorganisera över-
6585: vakningen och förvaltningen av hela arbets-
6586: "Är regeringen medveten om att fö- skyddet och att reformera lagstiftningen på
6587: rebyggandet av de mentalhygieniska området. Om dessa fdgor kommer propositio-
6588: följder arbetslivet föranleder hos oss ner att avlåtas till riksdagen redan under inne-
6589: har förswnmats också i fråga om arbets- varande vår. Så snart arbetsskyddets förvalt-
6590: tagarnas rättsskydd, oeh om så är fallet, ningsorganisation och lagstiftning har blivit för-
6591: vi1ka åtgärder har regeringen för avsikt nyade, kommer regeringen att vidtaga nödiga
6592: att vidtaga i syfte att tili denna del för- åtgärder i syfte att förebygga i spörsrnålet av-
6593: bättra arbetstagarnas rätts- och hälso- sedda, .av arbetslivet föranledda mevalhygie-
6594: skydd?" niska f'åljder.
6595: I en nära framtid kommer även att tillsättas
6596: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt en kommitte med uppgift att förbereda en to-
6597: amöra f'åljande: talreform av lagen om skydd i arbete, och
6598: Regeringen är m.edveten om, att samtidigt denna kommitte kommer i sitt arbete att taga
6599: som antalet olycksfall i arbete och yrkessjuk- de i spörsmålet nämnda omständigheterna i
6600: domar alltjämt ökar, har i arbetslivet till följd beaktande.
6601: Helsingfors den 23 mars 1972.
6602:
6603: Minister Ahti Fredriksson.
6604: Kirj. ksm. n:o 24.
6605:
6606:
6607:
6608:
6609: Luja-Vepsä ym.: Ahvenkosken-Elimäen maantien ja Hirvikos-
6610: ken sillan rakentamisesta.
6611:
6612:
6613: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
6614:
6615: Itäinen Uusimaa on teiden kunnon osalta vuoden 1980 liikenne-ennusteessa on päädytty
6616: jäänyt valtiovallan taholta lapsipuolen asemaan. siihen, että liikenne Lapinjärvi-Ruotsinkylä
6617: Näiden seutujen asukkailla on tunne, että he tieosuudella olisi lähes 50 % suurempi kuin
6618: joutuvat läänin rajakuntina kärsimään "rajan tieosuudella Ruotsinpyhtää-Ruotsinkylä. Tä-
6619: Jdroista". - Esimerkiksi Ahvenkosken-Eli- mä arvio ei voi olla oikea.
6620: mäen maantien parantamiskysymys on ollut vi- Ahvenkoski-Elimäki -maantien parantami-
6621: reillä jo lähes 40 vuotta. Tänä aikana on tehty nen ja Hirvikosken sillan rakentaminen ovat
6622: lukuisia suunnitelmia tien parantamiseksi. työkohteita, joiden tulisi kuulua lähivuosien
6623: Ruotsinpyhtään kirkonkylässä sijaitsee huo- rakennus- ja parannusohjelmaan, jos niiden
6624: mattava teollisuuslaitos, A. Ahlström Oy:n merkitys ja tarve punnitaan samoin perustein
6625: Strömfarsin Tehdas, joka on maamme suurim- kuin muualla Uudenmaan läänissä. On otet-
6626: pia muovitehtaita. Se antaa työtä n. 420 hen- tava huomioon, että tien parantamisella turva-
6627: gelle, maa- ja metsätalous mukaan luettuna taan näidenkin alueiden asukkaille eräs perus-
6628: n. 500 hengelle. - Tämän teollisuuslaitoksen oikeus - oikeus kunnollisen yleisen tien käyt-
6629: toimintakin riippuu suuressa määrin sen ympä- töön.
6630: ristössä olevan tiestön kunnosta. Paikkakun- Tieverkkotutkimuksen esipuheessa sanotaan,
6631: nan, jolle olisi tulossa enemmänkin teollisuutta että huomio kiinnitetään ensi sijassa kuntakes-
6632: - työpaikkoja asukkaille - kehitystä jarrut- kusten välisiä yhteyksiä palveleviin teihin.
6633: taa teiden huono kunto. Ruotsinpyhtään kun- Ruotsinpyhtääitä ovat yhteydet esimerkiksi Eli-
6634: nan taholta on moneen otteeseen käännytty mäelle aivan yhtä tärkeät kuin muihin kunta-
6635: paitsi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin keskuksiin.
6636: myös valtiovallan puoleen, jotta Ahvenkosken- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6637: Elimäen maantien parantamistyö otettaisiin tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
6638: huomioon työllisyysohjelmia laadittaessa. Ruot- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6639: sinpyhtään kunnan sekä tien vaikutusalueella vaksi seuraavan kysymyksen:
6640: asuvien tai tietä muuten käyttävien henkilöi-
6641: den ja elinkeinon harjoittajien mielestä sanottu Tietääkö Hallitus, että Ahvenkos-
6642: tie olisi jo taloudellisistakin syistä kiireellisesti ken-Elimäen maantien parantaminen
6643: parannettava. ja Hirvikosken sillan rakentaminen lä-
6644: Itäisen Uudenmaan asujamisto on tuntenut hivuosina on välttämätöntä, ja jos tietää,
6645: suurta pettymystä siitä, että Uudenmaan tie- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
6646: verkkotutkimuksessa on läänin itäinen osa jä- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kyseisen maan-
6647: tetty lähes kokonaan tutkimuksen ulkopuo- tien parantamiseksi ja sillan rakenta-
6648: lelle. Ne vähäisetkin tiedot, jotka itäistä Uut- miseksi?
6649: tamaata koskevat, tuntuvat virheellisiltä. Mm.
6650: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1972.
6651:
6652: Sinikka Luja-Vepsä. Kaarle Salmivuori. Meeri Kalavainen.
6653: Seppo Tikka. Veikko Pajunen. Seija Karkinen.
6654: Heikki Hykkäälä. Kaisa Raatikainen. Lars Lindeman.
6655: Paavo Tiilikainen.
6656: 263/72
6657: 2
6658:
6659:
6660:
6661:
6662: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
6663:
6664: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa lä 400-450 m-ajon./vrk ja välillä Ruotsin-
6665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kylä-Elimäki 300-400 m-ajon./vrk. Tien
6666: olette 29 päivänä helmikuuta 1972 päivätyn kunto ja liikennemäärät ovat siis täysin tie-
6667: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston viranomaisten tiedossa. Välin Ruotsinpyhtää-
6668: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Ruotsinkylä rakenteen parantaminen ja pahim-
6669: edustaja S. Luja-Vepsän ym. näin kuuluvasta pien mutkien oikaiseminen sekä päällystäminen
6670: kirjallisesta kysymyksestä n:o 24: bitumiliuossoralla sisältyykin Uudenmaan tie-
6671: ja vesirakennuspiirin lähivuosien ohjelmiin. Vä-
6672: "Tietääkö Hallitus, että Ahvenkos- lin Ruotsinkylä-Elimäki parantaminen siirty-
6673: ken-Elimäen maantien parantaminen nee käytettävissä olevat niukat määrärahat huo-
6674: ja Hirvikosken sillan rakentaminen lä- mioonottaen jonkin verran tuonnemmaksi kulu-
6675: hivuosina on välttämätöntä, ja jos tietää, van vuosikymmenen jälkipuoliskolle.
6676: mihin toimenpiteisiin Hallitus on Hirvikosken sillan rakentamisella tarkoitetta-
6677: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kyseisen maan- neen kysymyksessä Vastilan-Hirvivuolteen
6678: tien parantamiseksi ja sillan rakenta- maantiellä olevan Hirvikosken lossin korvaa-
6679: miseksi?" mista sillalla. Koska maassamme on vielä lu-
6680: kuisia liikenteelliseltä merkitykseltään em. !ossi-
6681: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- väliä huomattavasti tärkeämpiä lossivälejä, joi-
6682: vasti seuraavaa: den korvaaminen sillalla ei käytettävissä ole-
6683: Kysymyksessä tarkoitettu maantie on n. 30.5 vien määtärahojen niukkuuden vuoksi toistai-
6684: km pituinen. Väli Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää seksi ole ollut mahdollista, ei Hirvikosken sil-
6685: (3.8 km) on parannettu 1960-luvun lopussa lan rakentamista ole voitu sisällyttää aivan lähi-
6686: 6.5 m levyiseksi ja kestopäällysteiseksi. Muulta vuosien tie- ja sillanrakennusohjelmiin. Kysei-
6687: osalta tie on 5.5-6.3 m levyistä ja savisora- sen sillan rakentaminen samoin kuin kysymyk-
6688: päällysteistä. Puolet sen kokonaispituudesta on sessä tarkoitettu tien parantaminenkin suorite-
6689: luokiteltu heikosti kantavaksi. Vuoden 1970 taan kuitenkin aikanaan sitä mukaa kun rajoi-
6690: yleisen liikennelaskennan mukaan oli vuoden tetut tiemäärärahat ja lukuisten tie- ja sillan-
6691: keskimääräinen liikennemäärä vuorokaudessa rakennuskohteiden kiireellisyysjärjestys antavat
6692: välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää 450-700 siihen mahdollisuuden.
6693: m-ajon. /vrk, välillä Ruotsinpyhtää-Ruotsinky-
6694: Helsingissä maaliskuun 30 päivänä 1972.
6695:
6696:
6697: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
6698: 3
6699:
6700:
6701:
6702:
6703: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6704:
6705: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen fors-Elimä 300-400 motorfordon i dygnet.
6706: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Vägens skick och trafikmängderna är alltså
6707: av den 29 februari 1972 till vederbörande med- kända av vägmyndigheterna. Förbättrandet av
6708: lem av statsrådet översänt avskrift av följande vägstrukturen på sträckan Strömfors-Svenskby
6709: av riksdagsman S. Luja-Vepsä m. fl. ställda och uträtning av de värsta kurvorna samt be-
6710: skriftliga spörsmål nr 24: läggning av vägen med bitumengruslösning in-
6711: går även i Nylands väg- och vattenbyggnads-
6712: "Är regeringen medveten om att det distrikts program för de närmaste åren. För-
6713: är nödvändigt att under de närmaste bättrandet av sträckan Strömfors-Elimä torde
6714: åren förbättra landsvägen Abborfors- på grund av de tili buds stående ringa anslagen
6715: Elimä och bygga Hirvikoski bro, och bli uppskjuten tili senare hälften av innevaran-
6716: om så är fallet, de decennium.
6717: vilka åtgärder har regeringen vidtagit Med byggandet av Hirvikoski bro torde i
6718: eller ämnar den vidtaga för att förbättra spörsmålet avses ersättande av Hirvikoski färja
6719: landsvägen och bygga bron i fråga?" på landsvägen Vastila-Hirvivuolle med en
6720: bro. Då det i vårt land ännu finns ett stort
6721: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt antal färjställen som från trafiksynpunkt sett
6722: anföra följande: är av avsevärt större betydelse än ifrågavarande
6723: Den i spörsmålet avsedda landsvägens längd färjställe och vilka på grund av de ringa anslag
6724: är ca 30.5 km. Sträckan Abborfors--Strömfors som funnits tili förfogande hittills icke har
6725: (3.8 km) förbättrades i slutet av 1960-talet kunnat ersättas med en bro, har byggandet av
6726: tili en 6.5 m bred och permanentbelagd väg. Hirvikoski bro icke kunnat intagas i de aUra
6727: Den övriga delen av vägen är 5.5-6.3 m bred närmaste årens väg- och brobyggnadsprogram.
6728: och lergrusbelagd. Hälften av dess totala längd Ifrågavarande brobygge ävensom den i spörs-
6729: är enligt klassificeringen av svag bärighet. En- målet avsedda vägförbättringen kommer Iikväl
6730: ligt den alimanna trafikräkningen år 1970 var att bli utförda i sinom tid allt efter som de
6731: traHkmängden under året i medeltal på sträckan begränsade väganslagen och skyndsamhetsord-
6732: Abborfors-Strömfors 450-700 motorfordon ningen i fråga om de många väg- och brobygg-
6733: i dygnet, på sträckan Strömfors-Svenskby nadsarbetena tillåter detta.
6734: 400-450 motorfordon och på sträck:an Ström-
6735: Helsingfors den 30 mars 1972.
6736:
6737:
6738: Trafikminister Valde Nevalainen.
6739: Kirj. ksm. n:o 25.
6740:
6741:
6742:
6743:
6744: Asvik ym.: Kauhajoella irtisanottujen työläisten oikeuksien ja
6745: työsuhteen palauttamisesta.
6746:
6747:
6748: E d u s k u n n a n H e r r a P u h c tn i e h e 11 e.
6749:
6750: Kauhajoella on eräät puualan työnantajat ryh- osa nauttii valtion myöntämäii taloudellista tu-
6751: tyneet vainotoimiin ammatillisesti järjestäyty- kea, joka on helpottanut tuotannon laajenta-
6752: neitä työläisiä vastaan. Puualan ammattiosaston mista. Työläisten erottamiseen syyllistyneet
6753: 30. 1. 1972 perustaneet 16 työläistä, joista yksi työnantajat eivät kaikilta osin noudata palkka·
6754: pääluottamusmies, on irtisanottu helmikuun lop- ja työehtosopimuksia, joten muita yrittäjiä al-
6755: puun mennessä. Erottamisen syyksi työnantajat haisemmilla palkkakustannuksilla he ovat voi-
6756: ovat ilmoittaneet kuulumisen ammatilliseen neet markkinoida tuotteitaan muita halvem-
6757: järjestöön. Työntekijöitten ilmoituksen mukaan milla hinnoilla, jota muut yrittäjät ovat pahek-
6758: jo viime vuonna, kun oli suunniteltu paikka- suneet. Työläisten oikeuksia vastaan suunnattu
6759: kunnalle ammattiosaston perustamista, niin oli hyökkäys on järjestäytyneitten tyfjläisten kes-
6760: työnantajat pitäneet oman kokouksen, jossa kuudessa nostanut Iaaf·an vastalause- ja solidaa-
6761: oli päätetty ryhtyä toimenpiteisiin hankkeen risuusliikkeen, jota va tiovalta ei voi jättää huo-
6762: toteuttamista vastaan. Kun nyt välittömästi mioon ottamatta. Hallituksen tulisi kiireellisesti
6763: ammattiosaston perustamisen jälkeen kahden ryhtyä toimenpiteisiin työläisten oikeuksien ja
6764: yrittäjän toimesta ryhdyttiin työläisten erotta- työsuhteen palauttamiseksi sekä laittomuuksiin
6765: miseen, niin on tämä mitä suurimmassa mää· syyllistyneiden työnantajien vastuuseen saatta-
6766: rin työläisten vapauden riistoa joka suuntautuu miseksi.
6767: työläisten perusoikeuksia vastaan. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6768: Työsopimuslakia on työnantajataho häikäile- S:n 1 momenttiin viitaten esitämme 'Valtioneu-
6769: mättömästi rikkonut. Luottamusmiestä ei työ- voston asianomaisen jäsenen vaststtavaksi seu-
6770: sopimuslain 53 S:n 2 momentin mukaan saa raavan kysymyksen:
6771: irtisanoa, ellei .työläisten enemmistö tähän
6772: suostu. Muitten työläisten irtisanomisen perus- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6773: teeksi ei kelpaa ammattiosastoon kuuluminen, ryhtyä Kauhajoella ammatilliseen järjes-
6774: näistä on selvät määräykset työsopimuslain 37 töön kuulumisen johdosta irtisanottujen
6775: §: ssä. Oikeistovoimien taholta järjestäytyneitä työläisten työsuhdeoikeuksien palautta-
6776: työläisiä vastaan kohdistettu hyökkäys on näh· miseksi ja työsopimuslain vastaisiin
6777: däksemme jo pitkään valmistettua ja loukkaa toimiin ryhtyneitten työnantajien vas-
6778: se perustuslakimme suomia kansalaisoikeuksia. tuuseen saattamiseksi?
6779: Tiettävästi Kauhajoella toimivista yrittäjistä
6780: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1972.
6781:
6782: Toivo Åsvik. Mirjam Tuolllinen.
6783: Lauri Kantola. Taisto Sinisalo.
6784: Pauli Puhakka. Ensio Laine.
6785: Veikko Salmi.
6786:
6787:
6788:
6789:
6790: 238/72
6791: 2
6792:
6793:
6794:
6795:
6796: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
6797:
6798: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa täytymisoikeuden vapaan harjoittamisen. Tässä
6799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tarkoituksessa työsopimuslaki velvoittaa työn-
6800: olette kirjeellänne 29 päivältä helmikuuta 1972 antajan kohtelemaan työntekijäitään tasapuo-
6801: n:o 200 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- lisesti, niin ettei ketään perusteettomasti aseteta
6802: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toivo toisiin nähden eri asemaan muun muassa am-
6803: Åsvikin ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- mattiyhdistystoiminnan vuoksi. Työnantaja ja
6804: symyksen n:o 25: työntekijä eivät saa estää toisiaan kuulumasta
6805: tai liittymästä luvalliseen yhdistykseen tai siinä
6806: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo toimimasta. Sopimus olla kuulumatta yhdistyk-
6807: ryhtyä Kauhajoella ammatilliseen järjes- seen tai siinä toimimatta on mitätön. Työn-
6808: töön kuulumisen johdosta irtisanottujen antaja, joka rikkoo näitä säännöksiä, on tuo-
6809: työläisten työsuhdeoikeuksien palautta- mittava rangaistukseen.
6810: miseksi ja työsopimuslain vastaisiin Vaasan piirin ammattientarkastaja on 2 päi-
6811: toimiin ryhtyneitten työnantajien vas- vänä maaliskuuta 1972 saattanut Kauhajoen
6812: tuuseen saattamiseksi?" piirin nimismiehen tietoon, että Kauhajoella
6813: on kaksi liikkeenharjoittajaa irtisanonut työn-
6814: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tekijäitään ja siinä yhteydessä mahdollisesti
6815: taen seuraavaa: .rikkonut työsopimuslain 17 ja 53 §:n säännök-
6816: Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa siä sekä pyytänyt poliisikuulustelujen suoritta-
6817: irtisanoa toistaiseksi voimassa olevaa työsopi- mista.
6818: musta ilman erityisen painavaa syytä. Tämän Sosiaali- ja terveysministeriö on 9 päivänä
6819: kiellon rikkomisesta ei kuitenkaan seuraa, että maaliskuuta 1972 esittänyt, että sisäasiainmi-
6820: työnantaja voitaisiin velvoittaa työsuhteen voi- nisteriö määräisi poliisiviranomaisen kiireeili-
6821: massaolon jatkamiseen. Työntekijällä on sen sessä järjestyksessä suorittamaan poliisitutkin-
6822: sijaan oikeus saada rahakorvaus hänelle laitto- nan sen selvittämiseksi, ovatko ja mitkä Kau-
6823: man irtisanomisen johdosta aiheutetusta va- hajoella toimivat työnantajat nyt kysymyksessä
6824: hingosta. Luottamusmiehiin nähden on voi- olevissa tapauksissa rikkoneet lakia, sekä ryhty-
6825: massa työsopimuslain säännös, että irtisanomi- mään tarvittaviin toimenpiteisiin syyllisten saat-
6826: seen tarvitaan. työntekijäin enemmistön suos- tamiseksi rikoksistaan rangaistuksiin. Sisäasiain-
6827: tumus, minkä lisäksi tämän säännöksen rikko- ministeriö on kehottanut keskusrikospoliisia
6828: misesta on seuraamuksena rangaistus. kiireellisesti suorittamaan tutkinnan tarkoite-
6829: Maamme on ratifioinut Kansainvälisen työ- tuista työsopimuslain rikkomisista sekä toi-
6830: konferenssin sopimuksen, joka koskee amma- mittamaan tutkinta-asiakirjat asianomaiselle
6831: tillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen yleiselle syyttäjälle enempiä toimenpiteitä var-
6832: järjestäytymisoikeuden suojelua. Sopimuksen ten.
6833: mukaan työntekijöillä ja työnantajilla on oi- Hallituksen taholla tullaan seuraamaan syyte-
6834: keus perustaa mielensä mukaisia järjestöjä ja juttujen kehitystä ja ryhtymään asiassa tarvitta-
6835: liittyä sellaisiin. Sopimuksen hyväksynyt maa viin lisätoimenpiteisiin.
6836: on velvollinen turvaamaan ammatillisen järjes-
6837: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1972.
6838:
6839:
6840: Ministeri Ahti Fredriksson.
6841: 3
6842:
6843:
6844:
6845:
6846: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6847:
6848: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som antagit konventionen är skyldigt att trygga
6849: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse den fria fackliga organisationsrätten. I detta
6850: nr 200 av den 29 fehruari 1972 till vederbö- avseende förpliktar lagen om arbetsavtal arhets-
6851: rande medlem av statsrådet översänt följande givaren att behandla sina arbetstagare rättvist,
6852: av riksdagsman Toivo Åsvik m. fl. ställda så att ingen ogrundat försättes i annan ställning
6853: spörsmål nr 25: än de övriga bland annat på grund av fack-
6854: föreningsverksamhet. Arbetsgivare och arbets-
6855: "Vilka åtgätdet ämnar Regeringen tagare fåt icke hindra varandta ftån att höta
6856: vidtaga för återställande av i Kauhajoki tili, ansluta sig tili ellet verka inom lovlig föte-
6857: på grund av medlemskap i fackförbund ning. Avtal om att icke höra tili ellet vetka
6858: uppsagda arbetares rättigheter i arbets- utom fötening är ogiltigt. Atbetsgivare som
6859: förhållande och för ställande av veder- överttäder dessa stadganden skall dömas till
6860: bötande arhetsgivare som vidtagit de sttaff.
6861: mot lagen om arbetsavtal stridande åt- Yrkesinspektöten i Vasa distrikt bringade
6862: gärderna till ansvar?" den 2 mars 1972 tili länsmannens i Kauhajoki
6863: disttikt kännedom, att två affärsidkare i Kauha-
6864: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt joki sagt upp atbetstagare och därvid möjligen
6865: anföra följande: överttätt stadgandena i 17 och 53 §§ lagen
6866: Enligt lagen om arbetsavtal får arbetsgivare om athetsavtal, samt begätde polisförhör.
6867: icke säga upp tilisvidare gällande atbetsavtal Social- och hälsovårdsministetiet hemställde
6868: utan sätskilt vägande skäl. Av övetttädelse av den 9 mars 1972, att ministeriet föt inrikes-
6869: detta fötbud följer dock icke, att arbetsgivaten ätendena måtte förordna polismyndighet att
6870: skulle kunna åläggas att låta arbetsföthållandet i btådskande ordning förrätta polisförhör för
6871: fottgå. Dätemot har arbetare tätt att erhålla uttedande av huruvida och vilka i Kauhajoki
6872: etsättning i penningar föt skada som tillskyn- vetksamma arbetsgivare överträtt lagen i de
6873: dats honom genom olaga uppsägning. Bettäf- nu iftågavarande fallen, samt skrida tili nödiga
6874: fande fötttoendemän gället stadgandet i lagen åtgärder för btingande av de skyldiga tili be-
6875: om atbetsavtal, att för uppsägning etfotdras sttaffning föt sina brott. Ministeriet för in-
6876: samtycke av arbetstagarnas majoritet. På övet- tikesärendena hat uppmanat centralkriminal-
6877: ttädelse av detta stadgande följer dessutom polisen att skyndsamt verkställa undersökning
6878: straff. rötande de avsedda överträdelserna av lagen
6879: Vårt land har ratificerat Internationella at- om atbetsavtal samt att överstyra undetsök-
6880: betskonferensens konvention angående facklig ningshandlingatna tili vedetbötande allmänna
6881: föreningsfrihet och skydd för facklig organi- åklagare för vidare åtgätder.
6882: sationsrätt. Enligt konventionen har arhets- Från regeringens sida kommer man att följa
6883: tagare och arbetsgivare rätt att fritt bilda or- med utvecklingen av dessa mål, och i saken
6884: ganisationer och att ansluta sig till sådana. Land nödiga tilläggsåtgärder kommer att vidtagas.
6885: Helsingfors den 23 mars 1972.
6886:
6887:
6888: Minister Ahti Fredriksson.
6889: 1
6890: 1
6891: 1
6892: 1
6893: 1
6894: 1
6895: 1
6896: 1
6897: 1
6898: 1
6899: 1
6900: 1
6901: 1
6902: 1
6903: 1
6904: 1
6905: 1
6906: 1
6907: 1
6908: 1
6909: 1
6910: 1
6911: 1
6912: 1
6913: Kirj. ksm. n:o 26.
6914:
6915:
6916:
6917:
6918: Laine ym.: Manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta.
6919:
6920:
6921: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e II e.
6922:
6923: Vaikka julkisessa keskustelussa on varsin loustuottajain Keskusliiton taloudelliseen tuke-
6924: yleisesti todettu viime vuosisadan lainsäädän- miseen. Manttaalikunnalla ei ole mitään käytän-
6925: töön nojaavan manttaalikuntalaitoksen epäkan- nöllistä merkitystä maatalousväestön yhteisten
6926: sanvaltainen luonne, ei hallitus ole ryhtynyt asioiden hoitamisessa, eikä sen ylläpitämiseen
6927: toimenpiteisiin manttaalikunnan järjestysmuo- ole mitään muutakaan aihetta. Näin ollen olisi
6928: don kumoamiseksi. Vuoden 1965 valiopäivillä ryhdyttävä toimenpiteisiin manttaalikuntalaitok-
6929: hyväksyttiin laki manttaalikunnista, mutta laki sen lakkauttam.iseksi.
6930: äänestettiin lepäämään yli vaalien. Seuraavilla .Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen valtio-
6931: valtiopäivillä eduskunta päätti hylätä lepäämään päiväjärjestyksen 37 § :n 1 niomenttiin esitäm-
6932: jääneen lakiehdotuksen, joten manttaalilaitok- me valtioneuvoston asianom..aisen jäsenen vas-
6933: sen olemassaolo perustuu edelleen maalaiskun- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6934: tain kunnallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta
6935: 1898 annettuun asetukseen (21/98). Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
6936: Manttaalikunnan lähes ainoa tehtävä on ve- piteisiin pienviljelijäväestöä rasittavan
6937: rotusoikeuttaan käyttäen kerätä varoja mm. ja tarpeettomaksi havaitun manttaali-
6938: pienviljelijöiltä ja jakaa ne porvarillisten Jär- kuntalaitoksen lakkauttamiseksi välittö-
6939: jestöjen tai niiden toimitalojen taikka Maata- mästi?
6940: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1972.
6941:
6942: Ensio Laine. Helvi Niskanen.
6943: Pauli Puhakka. Toivo Asvik.
6944: Siiri Lehmonen. Mirjam Tuominen.
6945: Irma Rosnell. Heikki Mustonen.
6946:
6947:
6948:
6949:
6950: 220/72
6951: 2
6952:
6953:
6954:
6955:
6956: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6957:
6958: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
6959: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taen seuraavaa:
6960: olette 29. päivänä helmikuuta 1972 päivätyn Mielipiteet siitä, onko manttaalikuntalaitos
6961: kirje<mne n:o. 20;\ ohella lähettänyt valtioneu- lakkautettava vai onko se pysytettävä kehit-
6962: voston asianomaiselle . jäsenelle toimitettavaksi täen sen järjestysmuotoa uudelle pohjalle, ovat
6963: jäljennöksen kansanedustaja Ensio Laineen ym. asian vuosina 1959-65 tapahtuneen monivai-
6964: kirjallisesta· kysymyksestä n:o 26, jossa tiedus- heisen eduskuntakäsittelyn jälkeen olleet vielä
6965: tellaan: siksi ristiriitaiset ja selkiytymättömät, että on
6966: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen- ollut vaikeata ryhtyä järjestämään kysymystä
6967: piteisiin pienviljelijäväestöä rasittavan kummankaan vaihtoehdon pohjalta. Asia olisi
6968: ja tarpeettomaksi havaitun manttaali~ kuitenkin saatava selväksi, ja sitä silmällä pi-
6969: kUntalaitoksen lakkauttamiseksi välittö- täen se on pyrittävä ottamaan lähiaikana jälleen
6970: mästi?" . esille ja ratkaistavaksi.
6971: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1972.
6972:
6973: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
6974: 3
6975:
6976:
6977:
6978:
6979: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6980:
6981: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
6982: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse anföra följande:
6983: nr 201 av den 29 februari 1972 tili veder- Asikterna därom, huruvida mantalskommun-
6984: börande medlem av statsrådet översänt avskrift väsendet borde indragas eller huruvida det bor-
6985: av följande av riksdagsman Ensio Laine m. fl. de bibehållas med utvecklande av dess organi-
6986: ställda spörsmål nr 26: sationsform på ny basis, har efter riksdags-
6987: behandling av ärendet i många faser under
6988: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder åren 1959-1965 ännu varit så pass stridiga
6989: för omedelbar indragning av mantals- och oklara, att det varit svårt att börja reg-
6990: kommunväsendet, som befunnits be- lera frågan på grundvalen av någotdera alter-
6991: tungande för småbrukarbefolkningen och nativet. Saken borde dock klarläggas, och med
6992: onödigt?" tanke dänpå bör man försöka få det upptaget
6993: på nytt under den närmaste tiden för avgörande.
6994: Helsingfors den 17 mars 1972.
6995:
6996: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
6997: Kirj. ksm. n:o 27.
6998:
6999:
7000:
7001:
7002: Puhakka ym.: Työttömyyskorvauksen maksamismenettelyssä ii-
7003: menneiden epäkohtien poistamisesta.
7004:
7005:
7006: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
7007:
7008: Vuoden alussa voimaan tulleeseen työllisyys- työnvälitykseen. Moni pienviljelijä syksyisin
7009: lakiin sisältyvien työttömyyskorvausta koske- lykkää työnhakuun lähdön niin pitkäJle kuin
7010: •ien säännösten noudattamisessa on esiintynyt sen omat varat sallivat. Tällöin, kun he hakeu-
7011: :unsaasti epäkohtia. Varsinkin Joensuun työ- tuvat työnvälityksen kirjoihin, jos heille ei
7012: mimapiirissä on keinotekoisin perustein hylätty voida työtä osoittaa, on täysin virheellistä evätä
7013: mrvausha:kemuksia ja laitettu työntekijöitä ka- heiltä työttömyyskorvaus ja asettaa pitkäaikai-
7014: :enssiin. Seurauksena tästä on ollut, että työt- seen karenssiin. Sitä ,voidaan pitää lain vastai-
7015: :ömien on pitänyt hakea perheelleen toimeen- sena menettelynä ja vielä suuremmalla syyllä
7016: :ulonturvaa sosiaalitoimistoista, mikä on jo nyt edUJskunnan tahdon vastaisena tekona. Edus-
7017: isännyt kuntien sosiaalimenoja. Työttömyys- kunta ninlittäin lakia hyväksyessään edellytti
7018: r::orvausta koskevat säännökset on tehty siinä seuraavaa: "Kun työttömyyskorvausten saannin
7019: :arkoituksessa, ettei työttömien, joille ei voida edellytykset tullaan määräämään asetuksella ja
7020: yötä osoittaa, tarvitsisi turvautua kuntien huol- siihen liittyvillä täytäntöönpano-ohjeilla, edus-
7021: oapuun. kunta !kiinnittää huomiota siihen, ettei työttö-
7022: Työttömyyskorvausanomusten hylkäämisen myysikorvausten saannille pitäisi asettaa liian
7023: a työnhakijoiden karenssiin laittamisen perus- ankaria edellytyksiä. Yleisen työttömyysvakuu-
7024: eet ovat olleet omituiset. Perusteeksi on riit- tuksen puuttuessa olisi työttömyyskorvauksilla
7025: äny;t mm. se, ettei kuusi'toista vuotiaalla ole pyrittävä parantamaan yleistä työttömyysrur-
7026: •llut aikaisempaa työsuhdetta. Jokaisen tulisi vaa. Työttömän perheenjäsenten tuloilla ei
7027: :uitenkin käsittää, ettei 16 vuotta täyttäneillä saisi kuin verrattain rajoitetuissa puitteissa olla
7028: •le voinu't monistaikaan syistä olla aikaisempaa merkitystä työttömyyskorvauksen saannille.
7029: yöpaikkaa. Alle 16 vuotiaita ei saa käyttää Työttömien pienviljelijöiden kohdalla pitäisi
7030: iheslkään kaikissa ammateissa, mikä syy useim- myös pyrkiä välttämään ahtaita ja joustamat-
7031: liten on ollut esteenä, ettei aikaisemmin työ- tomia viljeltyä peltopinta-alaa kosikevia työttö-
7032: t:Jhdetta ole voinut syntyä. myyskorvauksen saannin estäviä rajoituksia".
7033: Pienviljelijöiltä, jotka työskentelevät omalla Alussa mainitut työvoimaviranomaisten me-
7034: !allaan ja vain pakottavissa tll!pauksissa halkeu- nettelyt ovat siis eduskunnan tahdon vastaisia.
7035: Jvat ansiotyöhön, on työllisyysasetuksen 9 § :n Eduskunta on nimenomaan korostanut, ettei
7036: momen:tin 5 kohdan säännöstä hyväksi käyt- "työttömyyskorvauksen saannille pitäisi asettaa
7037: ien hylätty korvausanomukset ja määrätty liian ankaria edellytyksiä". Tapahtuneet virheet
7038: telikein poikkeuksetta kolmen kuukauden ka- on välittömästi oikaistava.
7039: ~nssiin. Työvoimaviranomaiset ovat sanoneet Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
7040: eidän olevan "omasta syystään työttömänä". 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
7041: oisena keinotekoisena ,perusteena on ollut, neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7042: :tei työnhakija ole välittömästi edellisen työ- kysymyksen:
7043: thteen päättymisen jälkeen ilmoittautunut
7044: •önhakijaksi. Pienviljelijän osalla ei näin voi Aikooko Hallitus poistaa työttö-
7045: '1akaan. He usein välillä tekevät omia töitään. myyskorvauksen maksamisessa ja työn-
7046: ällöin on luonnollista, ettei välittömästi aina hakijoiden epäoikeudenmukaisin perus-
7047: lellisen työsuhteen päätyttyä ilmoittauduta tein karenssiin laittamisessa ilmenneet
7048: '9/72
7049: 2
7050:
7051: epäkohdat ja saattaa työvoimaviran- vauksen maksamisessa eduskunnan tah.
7052: omaisten menettelyn työttömyyskor- don mukaiseksi?
7053: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1972.
7054:
7055: Pauli Puhakka. Toivo Asvik. Aulis Juvela.
7056: Taisto Sinisalo. Heikki Mustonen. Osmo Kock.
7057: Ensio Laine. Mirjäm Tuominen. Rauno Korpinen.
7058: Siiri Lehmonen. Pentti Liedes. Heimo Rekonen.
7059: Helvi Niskanen. Paavo Aitio. Aarne Koskinen.
7060: Anna-Liisa Jokinen. Veikko Saarto. Matti Järvenpää.
7061: Irma Rosnell. Lauha Männistö. Aarne Pulkkinen.
7062: 3
7063:
7064:
7065:
7066:
7067: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7068:
7069: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Työllisyysasetuksen 14 §:n 2 momentin mu-
7070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaan edellä 1 momentissa tarkoitettua aikaa
7071: olette kirjeellänne 29 päivänä helmikuuta 1972 ei saa määrätä kuutta viikkoa lyhyemmäksi
7072: n:o 202 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- eikä kolmea kuukautta pitemmäksi.
7073: sen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kansan- Työllisyysasetuksen 9 § :n 1 momentin 5
7074: edustaja PauH Puhakan ym. tekemästä seu• kohdassa mainittua korvauksen estäViää "omasta
7075: raavan sisältöisestä kysymyksestä: syystään työttömänä oloa" on tulkittu siten,
7076: että aikaisemmin säännöllisesti työtä tehneen
7077: "Aikooko Hallitus poistaa työttö- henkilön voidaan olettaa, jos hän on ollut yli
7078: myyskorvauksen maksamisessa ja työn- 6 viikkoa eli yli normaalin vuosiloman ajan
7079: hakijoiden epäoikeudenmu!kaisin perus- työttömänä hakemat'takaan työtä, myötävaikut-
7080: tein karenssiin laittamisessa ilmenneet taneen omaan työttömyyteensä, ellei olosuh-
7081: epäkohdat ja saattaa työvoimaviran- tdsta muuta johdu.
7082: omaisten menettelyn työttömyyskor- Kuten edellä on mainittu s·euraa 9 §:n 1
7083: vauksen maksamisessa eduskunnan tah- momentin 5 kohdan nojalla tehtyä korvauksen
7084: don mukaiseksi?" hylkäävää päätöstä toimikunnan määräiimä vä-
7085: hint.ään 6 viikon ja enintään 3 kuukauden pi-
7086: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tuinen määräaika, jolloin korvausta ei voida
7087: taen seuraavaa: maksaa.
7088: Tätä määräaikaa määrättäessä toimikunnan
7089: Joulukuun 23 päivänä 1971 annetun työlli- tulee ottaa huomioon henkilön osoittaman työ-
7090: syyslain ( 946/71 ) 7 §: n mukaan valtio huoleh- haluisuuden lisäksi hänen sosiaaliset olosuh-
7091: tii työtä vaille jääneiden toimeentulon turvaa- teensa ja muut toimikunnan tiedossa olevat
7092: misesta, niin kuin siitä työllisyyslaissa ja erik- asiaan vaikuttavat seikat.
7093: seen säädetään. Työvoimaviranomaisten omaksuman kannan
7094: Joulukuun 23 päivänä 1971 annetun työlli- mukaan nuoret olisi, kun he ovat ikänsä takia
7095: syysasetuksen (948/71) 9 §:n 1 momentin 5 työntekijöinäkin useiden lapsiin kohdistuvien
7096: kohdan mukaan työttömyyskorvausta ei saa suojelurajoitusten alaisia, syytä saada heille
7097: suorittaa henkilölle, joka on eronnut iLman pä- sopivaan ammattitaidon antavaan koulutukseen
7098: tevää aihetta työstä, jota hänen ammattitai- tai sopivaan mieluimmin kotipai~kakunnalla
7099: tonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan olevaan työpaikkaan. On luonnollista, että am-
7100: pitää hänelle sopivana, tai joka muutoin mattikoulutuksen saaminen on aktiivisen työ-
7101: omasta syystään on työttömänä, eilkä 6 koh- voimapolitiikan ja pitkällä tähtäimellä myös
7102: dan mukaan henkilölle, joka ilmeisesti ei ole nuorten omien etujen mukaista, eikä suinkaan
7103: taloudellisen tuen tarpeessa, eikä 7 kohdan passiivinen korvauksella oleminen, johon eri-
7104: mukaan henkilölle, joka on maatilatalouden tyisesti nuorten kohdalla on vaarana liittyä
7105: harjoit'taja, jos hänen sekä hänen huolletta- useita haitallisia riskitekijöitä.
7106: viensa voidaan katsoa saavan toimeentulonsa Tämän vuoksi työvoimaministeriö on 27 päi-
7107: maatilalta. vänä joulukuuta 1971 antamallaan päätöksellä
7108: Työllisyysasetuks•en 14 §:n 1 momentin mu- työllisyysasetuksen soveltamisohjeiksi kiinnittä-
7109: kaan henkilölle, jolle ei ole voitu maksaa kor- nyt asiaan huomiota ja antanut ohjeen, jonka
7110: vau&ta 9 §:n 1 momentin 4 tai 5 kohdan no- mukaan yleensä henkilöille, jotka eivät aikai-
7111: jalla, ei sen jälkeen voida maksaa korvausta semmin ole olleet työmarkkinoilla, olisi varat-
7112: ennen työvoimatoimikunnan määräämän ajan tava enintään 3 kuukauden aika työhön tai
7113: kulumista. koulutukseen hakeutumista varten.
7114: 4
7115:
7116: Ns. tulorajaohjeita sovellettaessa on ministe- Oulun, Kuopion, Joensuun ja Kajaanin piirien
7117: riön em. soveltamisohjeissa muiden perheen- alueella tai yli 7 ha Rovaniemen piirin alueella,
7118: jäsenten tuloille annettu verrattain rajoitetusti hänen yleensä katsotaan saavan toimeentulonsa
7119: merkitystä. Vain hakijan puolison tulot koko- tilaltaan.
7120: naisuudessaan otetaan huomioon ja samassa Näistä hehtaarirajoista voidaan tarvittaessa
7121: taloudessa asuvien lasten ansiotuloista vl-eensä poiketa, mj:käli erityiset syyt sitä edellyttävät.
7122: vain kolmasosa. Jos täysi-ikäinen hakij~ asuu Tällaisia syitä ovat mm. tilan sijainti ja tilalta
7123: vanhempiensa kanssa samassa taloudessa, ei toimeentulonsa saavien henkilöiden lukumäärä.
7124: vanhempien tuloilla ole merkitystä. Myöskään Työvoimaministeriön päätöksellä 27. 12.
7125: sisarusten tuloille ei anneta merkitystä, vai!~ka 1971 annetut soveltamisohjeet valmisteltiin
7126: he asuisivat yhteisessä taloudessa. työllisyyslakikomiteassa keskusjärjestöjen, kun-
7127: Pienviljelijöiden ja muiden maatilatalouden nallis- ja kaupunkiliiton sekä valtiovarain- ja
7128: harjoittajien hakiessa työttömyys~orvausta toi- työvoimaministeriön edustajien yhteistyönä.
7129: mikunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon Komitea oli .edellä mainittujen soveltamisoh-
7130: ottaen hankita, millaiset edellytyks.et hakijalla jeiden osalta yksimielinen, mikä ilmenee työl-
7131: on tilallaan hankkia toimeentulo itselleen ja lisyyslakikomitean mietinnöst•ä II 1971: B 134.
7132: buollettavilleen. Viljelmä.n koolla ja sijainnilla Edelleen .totean, että työttömyyskorvauksen
7133: on yleensä sellainen ohjeellineo merkitys, että suorittamisesta päättää työvoimatoimrkunta,
7134: jos hakijalla on hallinnassaan peltoa enemmän jonka jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja
7135: ~uin 4 ha Helsingin, Turun, Tampereen, Kou- toinen puoli työntekijöitä, ja jotka nimetään
7136: volan ja Vaasan työvoimapiirien alueella .tai paikallisten •edustavimpien työmarkkinajärjestö-
7137: yli 5 ha Jyväskylän piirin alueella tai yli 6 ha jen esityksestä.
7138: Helsingissä 30 päivänä maaliskuu ta 1972.
7139:
7140: Työvoimaministeri Veikko Helle.
7141: 5
7142:
7143:
7144:
7145:
7146: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7147:
7148: I syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags- Enligt 14 § 2 mom. i förordningen om sys-
7149: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder selsättning skall ovan i 1 mom. avsedd tid
7150: skrivelse den 29 februari 1972 nr 202 till- icke fastställas till kortare än sex veckor, ej
7151: ställt vederbörande med1em av statsrådet för he1ler tili längre än tre månader.
7152: besvarande avskrift av följande av riksdags- I förordningens om sysselsättning 9 § 1
7153: männen Pauli Puhakka m. fl. ställda skriftliga mom. 5 punkten citerade "arbetslös genom
7154: spörsmål: eget förvållande", som hindrar erläggande av
7155: arbetslöshetsersättning, har tolkats så, att per-
7156: "Ämnar Regeringen avlägsna de son sO'lll tidigare arbetat regelbundet kan an-
7157: olägenheter, som förekommer i utbetal- tagas, såframt han varit a11betslös i 6 veckor
7158: ningen av arbetslöshetsersättning och eller utöver normal semester utan att ens söka
7159: ifråga om karenstid för arbetssökande arbete, ha medverkat ti11 sin egen arbetslöshet,
7160: på orättvisa grunder, och bringa avbets- om icke av omständigheterna annat framgår.
7161: kraftsmyndigheternas förfarande vid ut- Såsom ovan nämnts följer på avvisande beslut,
7162: betalningen av arbetslöshetsersättning i fattat enligt 9 § 1 mom. 5 punkten, en av
7163: överensstämmelse med riksdagens kommissionen fastställd tid om minst 6 veckor
7164: vilja?" och högst 3 månader, under viiken ersättning
7165: icke får erläggas.
7166: Som svar härpå önskar jag vördsamt fram- Vid fastställandet av denna bestämda tid
7167: hålla: skall kommissionen utöver personens ifråga
7168: arbetsvillighet beakta hans sociala förhållanden
7169: Enligt 7 § lagen den 23 december 1971 om ooh andra på saken verkande omständigheter,
7170: sysselsättning ( 956/71) sörjer staten för om vilka kommissionen har vetskap.
7171: tryggandet av utkomsten för dem, som blivit Enligt den åsikt anbetskraftsmyndigheterna
7172: utan atbete, på sätt därom i lagen om sysse1- omfattar, borde unga, så länge de på grund av
7173: sättning och särskilt stadgas. sin ålder såsom arbetstagare är underkastade
7174: Enligt 9 § 1 mom. 5 punkten i fövordningen de för barn gällande skyddsrestriktionerna, hän-
7175: den 23 december 1971 om sysselsättning visas tili utbildning, som ger dem lämplig yr-
7176: ( 948/71) får arbetslöshetsersättning icke er- keskunskap, eller till en lämplig arbetsplats
7177: läggas åt den, som utan giltigt skäl lämnat helst belägen på hemorten. Det är naturligt,
7178: arbete, som med beaktande av hans yrkes- att möjligheten tili yrkesutbildning ligger såväl
7179: skicklighet och arbetsförmåga kan anses lämp- i den aktiva arbetskraftspolitikens som på
7180: ligt för honom, ellet som annars är arbetslös längre sikt också i de ungas eget intresse,
7181: genom eget förvållande, ej heller enligt 6 snanare än en passiv utkvittering av arbetslös-
7182: punkten åt person, som uppenbarligen icke är hetsersättning, viiken isynnerhet för ungdo-
7183: i behov av ekonomiskt stöd, enligt 7 punkten mens vidkommande kan vara förknippad med
7184: icke heller åt person, som idkar gårdsbruk, många menliga riskfaktorer.
7185: såframt han och de personer han har att för- Fördenskull har arbetskraft&ministeriet i sitt
7186: sörja kan anses få sin utkomst från lägenheten. beslut den 27 december 1971 om anvisningar
7187: Enligt förordningens om sysselsättning 14 § för tillämpning av förordningen om sysselsätt-
7188: 1 mom. kan åt person, åt viiken ersättning en- ning fäst Uippmärksamhet vid saken och givit
7189: ligt 9 § 1 mom. 4 ellet 5 punkten icke kunnat instruktioner, enligt vilka i aHmänhet åt per-
7190: erläggas, ersättning icke erläggas förrän efter soner, som icke tidigare varit på at1betsmark-
7191: utgången av en tid, som arbetskraftskommis- naden, skulle reserveras 'högst 3 månaders tid
7192: sionen fastställer. att söka sig arbete eller utbildning.
7193: 6
7194:
7195: Vid tillämpning av sk. inkomstgränsanvis- niemi arbetskraftsdistrikt, anses han i allmän-
7196: ningar har i ministeriets ovannämnda tillämp- het få sin utkomst från lägenheten.
7197: ningsanvisningar övriga familjemedlemmars in- Avvikelse från dessa hektarbegränsningar
7198: komst tillmätts rätt begränsad betydelse. En- tillåts vid behov, om särskilda skäl det förut-
7199: dast den sökandes makes inkomster beaktas i sätter. Sådana är bl. a. lägenhetens läge och
7200: sin helhet och i samma hushåll boende barns antalet personer, som skall få sin utkomst från
7201: förvärvsinkomst i allmänhet endast tili en lägenheten.
7202: tredjedel. Bor fullvuxen sökande med sina De tillämpningsanvisningar, som gavs med
7203: föräldrar i gemensamt hushåll, har föräldrarnas arbetskraftsministeriets beslut den 27. 12.
7204: inkomst ingen betydelse. Icke heller syskons 1971, utarbetades i sysselsättningslagkom-
7205: inkomst tillmäts någon betydelse, även om mitten av företrädare för centralorganisatio-
7206: de bor i gemensamt hushåll. nerna, kommun- och stadsförbundet samt fi-
7207: Då småibrukare och andra gårdsbruksidkare nans- och arbetskraftsministerierna i samarbete.
7208: ansöker om arbetslösihetsersättning, skall kom- Kommitten v,ar enhällig ifråga om de nämnda
7209: missionen med beaktande av lokala förhållan- tillämpningsanvisningarna, vilket framgår ur
7210: den överväga vilka föru tsä ttningar den sökande sysselsättningslagkommittens betänkande II
7211: har att från lägenheten få sin utkomst för sig 1971: B 134.
7212: själv och dem han har att försörja. Lägenhetens Ytterligare konstaterar jag, att beslut om er-
7213: storlek och läge har i allmänhet normativ be- läggande av arbetslöshetsersättning fattas av
7214: tydelse såtiUvida, att om den sökande i sin arbetskraftskommission, ,av vars medlemmar
7215: besittning har åker över 4 hektar i Helsing- hälften företräder arbetsgivarna och den andra
7216: fors, Aho, Tammerfors, Kouvola och Vasa hälften arbetstagarna och som utses på förslag
7217: arbetskraftsdistrikt, över 5 hektar i Jyväskylä, av de mest representativa lokala arbetsmark-
7218: över 6 hektar i Uleåborgs, Kuopio, Joensuu nads,organisationerna.
7219: och Kajana distrikt eller över 7 hektar i Rov,a-
7220: Helsingfors den 29 mars 1972.
7221:
7222: Arbetskraftsminister Veikko Helle.
7223: Kirj. ksm. n:o 28.
7224:
7225:
7226:
7227:
7228: Sinisalo: Huoltoapulain 5 § :n nojalla maksettavien eläkkeiden
7229: etuoikeudesta konkurssissa.
7230:
7231:
7232: E d u s kun n a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
7233:
7234: Työnantajan konkurssissa on työläisten palk- tua konkurssiin. Tätä on pidettävä erittäin pa-
7235: kasaatavilla laissa määrätty etuoikeus, joka on hana epäkohtana. On huomattava, että tätä
7236: parempi kuin useimpien muiden saatavien. Sa- eläkettä saavat nykyisin vai.n sellaiset vanhuk-
7237: manlaista etuoikeutta ei ole entiselle työnteki- set, jotka on ikänsä vuoksi jätetty työeläke-
7238: jälle maksettavalla huoltoapulain 5 § :n mukai- järjestelmän ulkopuolelle. .
7239: sella työnantajan eläkkeellä. Tästä on seurauk- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
7240: sena, että eläkkeensaajat jokseenkin säännöl1i- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
7241: sesti jäävät konkurssissa täysin turvattomiksi. neuvoston asianomaisen jlfsenen vastattavaksi
7242: Työntekijäin eläkelain ja muiden vastaavien seuraavan kysymyksen:
7243: eläkelakien mukaan myönnetyt eläkkeet ovat
7244: sitä vastoi.n turvatut, koska niiden turvaan ei MiUaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
7245: työnantajan konkurssi vaikuta. Näin ollen juuri aikonut ryhtyä että huoltoapulain 5 §:n
7246: muita huonommassa asemassa olevat vanhuk- nojalla maksettaville eläkkeille tulisi ai-
7247: set, joilla ei ole muuta tuloa kuin huoltoapu- nakin sama etuoikeus konkurssissa mak-
7248: lain mukaan myönnetty työnantajan eläke, jää- sun saantiin kuin työntekijäin palkka-
7249: vät vaille kaikkea turvaa työnantajan joudut- saataville?
7250: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1972.
7251:
7252: Taisto Sinisalo.
7253:
7254:
7255:
7256:
7257: 227/72
7258: 2
7259:
7260:
7261:
7262:
7263: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
7264:
7265: Valtiopäiviijärjestyksen 37 §: 11 1 momentis- Koko etuoikeusjärjestelmän uudistaminen on
7266: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- pal"haillaan komitean valmisteltavana. Komi-
7267: mies, olette 29 päivänä helmikuuta 1972 päi- tean on .saatava työnsä valmiiksi tämän vuo-
7268: vätyn kirjeenne · ohella toimittanut valtioneu- den syyskuun loppuun mennessä. Huoltoapu·
7269: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lain 5 § :n mukaista eläkettä työnantajalta saa-
7270: kansanedustaja Sinisalon näin kuuluvasta kir- vien entisten työntekijäin aseman turvaaminen
7271: jallisesta kysymyksestä n:o 28: työnantajan konkurssissa on kuitenkin niin kii-
7272: reellinen tehtävä, että sen suorittamisessa ei
7273: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on voida enää viivytellä. Oikeusministeriössä on-
7274: aikonut ryhtyä että huoltoapulain 5 §:n kin laadittu kiireellisesti asiaa koskeva halli-
7275: nojalla maksettaville elä:kkeille tulisi ai- tuksen esitys. Sen mukaan huoltoapulain 5
7276: nakin sama etuoikeus konkurssissa mak- §:ään perustuvan eläkkeen pääomitetulla mää-
7277: sun .saantil.ri ·kuin työntekijäin palkka- rällä olisi työnantajan konkurssissa sama etu-
7278: saata-ville?" oikeus kuin työpal.kkasaamisella. Hallituksen
7279: esitys asiassa on 10. päivänä maaliskuuta 1972
7280: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- annettu eduskunnalle.
7281: taen seuraavaa:
7282: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1972.
7283:
7284: Oikeusministeri Pekka Paavola.
7285: 3
7286:
7287:
7288:
7289:
7290: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7291:
7292: I det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En reform av hela förmånsrättsordningen är
7293: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- som häst under heredning i en kommitte.
7294: velse av den 29 februari 1972 tili vederböran- Kommitten bör få sitt arhete slutfört före ut-
7295: de medlem av statsrådet översänt avskrift av gången av septemher innevarande år. Tryggan-
7296: följande av riksdagsma.n Sinisalo ställda s,krift- det av ställningen för tidigare arhetstagare,
7297: liga spörsmå1 nr 28: som med stöd av 5 § lagen om socialhjälp
7298: åtnjuter underhåll av arhetsgirvaren, vid arhets-
7299: "Vilka åtgärder har Regeringen för givarens konkurs är likväl en så hrådskande
7300: avsikt att vidtaga för att de pensioner uppgift att den icke längre kan -uppskjutas. I
7301: som .skall erläggas med stöd av 5 § justitieministeriet har därför i brådskande ord-
7302: lagen om socialhjälp skulle erhålla ning utathetats en regeringsproposition i sa-
7303: minst samma förmånsrätt i fråga om ken. Enligt denna skulle det kapitaliserade be-
7304: betalning vid konkurs som arbetstaga- loppet av underhåll som utgår med stöd av
7305: res lönefordran?" 5 § lagen om socialhjälp i arhetsgivarens kon-
7306: lrurs ha samma förmånsrätt som lönefordran.
7307: Såsom srvar på spörsmålet får jag vördsamt Regeringens proposition i ärendet av1äts den
7308: anföra fo1jande: 10 mars 1972 tili riksdagen.
7309: Helsingfors den 20 mars 1972.
7310:
7311: Justitieminister Pekka Paavola.
7312: Kirj. ksm. n:o 29.
7313:
7314:
7315:
7316:
7317: Juvela: Erillisen korvauksen maksamisesta punakaartilaisvangeille.
7318:
7319:
7320: Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
7321:
7322: Vuoden 1918 punakaartilaisten korvausasia taloudellisissa olosuhteissa, joten korvauksen
7323: on edelleen ratkaisematta. Näin siitä huolimat- myöntäminen heille merkitsisi helpotusta myös
7324: ta, että ns. Sotavankikomitea päätyi ehdotta- heidän taloudellisiin huoliinsa. Keskeisintä tässä
7325: maan 1 000 markan erilliskorvauksen maksa- asiassa on kuitenkin se, että vihdoinkin yli 50
7326: mista vielä elossa oleville entisille punavan- vuoden aikavälin jälkeen entisiin punakaartilai-
7327: geille. Niinikään hallituksen taholta annettiin siin kohdistunut vääryys ja oikeudettomuus
7328: vastauksena viime vuoden puolella tehtyyn tulisi oikaistua.
7329: eduskuntakyselyyn ymmärtää, että entisten pu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7330: navankien korvauskysymys on parhaillaan sel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7331: vitettävänä ja että asia pyritään saamaan pää- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7332: tökseen mahdollisimman pian. Ratkaisu on kui- vaksi seuraavan kysymyksen:
7333: tenkin jostain syystä viivästynyt.
7334: Entisiä punakaartilaisia ei ole enää elossa Milloin Hallitus aikoo antaa Edus-
7335: kovinkaan paljon ja heidän rivinsä harvenevat kunnalle sellaisen esityksen, jolla pit-
7336: vuosi vuodelta. Tämänkrn vuoksi asia olisi kään suunnitteilla ollut erillisen kor-
7337: ratkaistava nyt kun se on vielä mahdollista. vauksen maksaminen vuoden 1918 enti-
7338: Totta on myös se, että suurin osa näistä enti- siUe punakaarti1aisvangeiiie saatetaan
7339: sistä punakaartilaisista elää varsin vaikeissa myönteiseen päätökseen?
7340: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1972.
7341:
7342: Aulis Juvela.
7343:
7344:
7345:
7346:
7347: 290/72
7348: 2
7349:
7350:
7351:
7352:
7353: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
7354:
7355: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtiovarainministeriön 21. 7. 1970 asettama
7356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ns. sotavankitoimikunta ehdotti 5. 4. 1971 jät-
7357: olette kirjeellänne 2 päivältä maaliskuuta 1972 tämässä mietinnössään muun muassa, että vuo-
7358: n:o 213 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- den 1918 sodan johdosta vankileirissä tai van-
7359: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis kilassa olleille Suomen kansalaisille suoritettai-
7360: Juvelan tekemän, seuraavan sisältöisen kysy- siin kertakaikkisena korvauksena 1 000 mark-
7361: myksen: kaa. Sellaisille vuoden 1918 jälkeen vankeu-
7362: dessa olleille henkilöille, jotka tuomioistuimen
7363: "Milloin Hallitus aikoo antaa Edus- päätöksellä on todettu syyttömiksi niihin ri-
7364: kunnalle sellaisen esityksen, jolla pit- koksiin, joista heitä on syytetty, ja tällä perus-
7365: kään suunnitteilla ollut erillisen kor- teella vapautettu, ehdotettiin lisäksi suoritetta-
7366: vauksen maksaminen vuoden 1918 enti- vaksi 500 markkaa kultakin vankeusajan täy-
7367: sille punakaartilaisvangeille saatetaan deltä tai aikavalta kalenteripuolivuodelta vuo-
7368: myönteiseen päätökseen?" den 1919 alusta lukien.
7369: Sosiaali- ja terveysministeriö tulee ehdotuk-
7370: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sessaan tulo- ja menoarvioksi vuodelle 197 3
7371: taen seuraavaa: tekemään esityksen tarvittavasta määrärahasta
7372: näiden korvausten suorittamiseen.
7373: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1972.
7374:
7375: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
7376: 3
7377:
7378:
7379:
7380:
7381: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r 'f, a 1 m a n.
7382:
7383: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Den av finansministeriet den 21 juli 1970
7384: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- tillsatta sk. krigsfångekommissionen föreslog i
7385: se av den 2 mars 1972 nr 213 till vederböran- sitt den 5 april 1971 avlåtna betänkande bl.a.
7386: de medlem av statsrådet för avgivande av svar att åt finska medborgare, vilka tili följd av
7387: översänt följande av riksdagsman Aulis Juvela kriget år 1918 hamnat i fångläger eller i fän-
7388: ställda skriftliga spörsmål: gelse, skulle utbetalas en engångsersättning av
7389: 1 000 mark. At sådana personer, vilka efter år
7390: "När ämnar Regeringen tili Riksdagen 1918 varit i fångenskap och medelst utslag av
7391: avlåta en sådan proposition, varigenom domstol funnits oskyldiga tili de brott, för
7392: frågan om utbetalningen av en särskild vilka de anklagats föreslogs dessutom utbeta-
7393: ersättning åt tidigare rödgardistfångar landet av 500 mark för varje helt ellet be-
7394: av år 1918, viiken fråga redan länge gynnande kalenderhalvår av fångenskapstid
7395: varit föremål för utredning, skulle föras från och med början av året 1919.
7396: tili ett positivt resultat?" Social- och hälsovårdsministeriet kommer i
7397: sitt förslag tili budgeten för år 1973 att göra
7398: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt en framställning om intagande av nödigt anslag
7399: anföra följande: för utbetalande av dessa ersättningar.
7400: Helsingfors den 30 mars 1972.
7401:
7402: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
7403: Kirj. ksm. n:o 30.
7404:
7405:
7406:
7407:
7408: Forsman ym.: Metsätyöntekijäin tärinäsairauksien alkamisajan-
7409: kohdan määrittelemisestä.
7410:
7411:
7412: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7413:
7414: Monet metsätyömiehet ovat moottorisahan § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
7415: •tärinästä aiheutuneen sairauden vuoksi tulleet neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7416: kyvyttömiksi jatkamaan entistä ammattiaan, seuraavan kysymyksen:
7417: eräät jopa kokonaan työkyvyttömiksi. Vakuu-
7418: tusyhtiöiden suorittaessa elinkoron ( työkyvyt- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7419: tömyyseläkkeen) laskentaa on sairauden alka- vakuutusyhtiöt ovat määritelleet metsä-
7420: mis·en ajankohdaksi määritelty eräissä 'tapauk- työntekijöitä kohdanndtten tärinäsai-
7421: sissa useita vuosia nykyistä varhaisempi vuosi, rauksien alkamisajankohdat usein epä-
7422: jonka työansion mukaan elinkoron määrä on määräisten tietojen perusteella, joihin
7423: laskettu, koska työntekijä jo ~Silloin on saatta- toiset lääkäritkään eivät ole voineet
7424: nut tuntea sairautensa epämääräisiä oireita. Tä- aina yhtyä; ~airauden alkamisajanlrohta
7425: hän määrittelyyn eivät Työterveyslaitoksen!kaan on näin saatu: useita vuosia aikaisem-
7426: lääkärit ole aina voineet yhtyä, vaan ovat mää- maksi, jolloin palkasta laskettu elin-
7427: ritelleet sairauden alkaneen myöhemmin. korko jää usein myöhemmästä palkasta
7428: Tällaisesta laskentatavasta johtuen on elin- laskettua elinkorkoa pienemmäksi ja
7429: koron määrä useimmissa tapauksissa jäänyt pie- työntekijä kärsii taloudellista vahinkoa,
7430: nemmäksi kuin jos laskentaperustana olisi käy- ja jos on,
7431: tetty myöhäisempää vuotta. Näin ollen tämä mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7432: laskentatapa on koitunut työntekijän vahin- ryhtyä asiantilan pikaiseksi korjaami-
7433: goksi. seksi?
7434: Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7435: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1972.
7436:
7437: Mauno Forsman. V. J. Rytkönen.
7438:
7439:
7440:
7441:
7442: 269/72
7443: 2
7444:
7445:
7446:
7447:
7448: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7449:
7450: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- työeläkekassoille, on vastauksessa käsitelty
7451: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- asiaa ammatdtautilain kannalta, koska siinä tar-
7452: mies, olette 2 päivänä maaliskuuta 1972 päi- koitetuista sairauksista suoritetaan korvaus ta-
7453: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- paturmavakuutuslain mukaisesti.
7454: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Ammattitautilain ja sen nojalla annetun ase-
7455: kansanedustaja Mauno Forsmanin ym. näin tuksen mukaan ammattitautina pidetään muun
7456: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 30: ohella sairautta, joka on tapaturmavakuutus-
7457: laissa tarkoitetun työsuhteen perusteella suori-
7458: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tetussa työssä aiheutunut tärinäs·tä. Ammatti-
7459: vakuutusyhtiöt ovat määritelleet metsä- tautilain 2 §:n 1 momentin mukaan tapatur-
7460: työntekijöitä kohdanneitten tärinäsai- man sattumishetkeä vastaa ammattitautitapauk-
7461: rauksien alkamisajankohdat usein epä- sissa se ajankohta, jona ammattitauti on ilmen-
7462: määräisten tietojen perusteella, joihin nyt, mikä ratkaisu perustuu lähinnä lääketie-
7463: toiset lääkäritkään eivät ole voineet teellisiin seikkoihin. Tästä johtuu kuten kysy-
7464: aina yhtyä; sairauden alkamisajankohta myksessä on esitetty, että korvaus on jouduttu
7465: on näin saatu useita vuosia aikaisem- määrittämään eräissä tapauksissa jopa useita
7466: maksi, jolloin palkasta laskettu elin- vuosia aikaisemman vuosityöansion perusteella.
7467: korko jää usein myöhemmästä palkasta Säännöksen tarkoituksena on turvata työnteki-
7468: laskettua elinkorkoa pienemmäksi ja jälle korvaus sellaisen vuosityöansion perus-
7469: työntekijä kärsii taloudellista vahinkoa, teella, johon sairaus ei vielä ole vaikuttanut
7470: ja jos on, alentavasti. Tosin tämä vuosityöansio saattaa
7471: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo olla markkamääräisesti myöhempien vuosien
7472: ryhtyä asiantilan pikaiseksi korjaami- ansiota pienempi, mutta työntekijälle ei tästä
7473: seksi?" normaalisti aiheudu taloudellista vahinkoa sen
7474: vuoksi, että tapaturmavakuutuslain mukaisiin
7475: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- elinkorkoihin suoritettiin vuoden 1971 loppuun
7476: taen seuraavaa: asti kalliinajaniisien maksamisesta tapaturma-
7477: Kysymys koskee vakuutusyhtiöiden moottori- korvauksiin annetun lain nojalla palkkatason
7478: sahan 'tärinästä aiheutuneen sairauden perus- nousun perusteella kalliinajanlisää ja että mai-
7479: teella työansion menetyksestä suoritettavaa elin- nitut korvaukset ovat kuluvan vuoden alusta
7480: korkoa. Kun lyhytai!kaisissa työsuhteissa olevien lukien sidotut tapaturmavakuutuslain muutok-
7481: työntekijäin eläkelain mukaisen eläketurvan sen perusteella työntekijäin eläkelain mukaiseen
7482: hoitaminen ei kuulu vakuutusyhtiöille, vaan palkkaindeksiin.
7483: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1972.
7484:
7485: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
7486: 3
7487:
7488:
7489:
7490:
7491: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
7492:
7493: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen yrkessjukdomar synpunkt, emedan ersättning
7494: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- för däri avsedda sjukdomar utgår i enlighet
7495: velse av den 2 mars 1972 tili vederbörande med lagen om olycksfallsförsäkring.
7496: medlem av statsrådet översänt en avskrift av Enligt lagen om yrkessjukdomar och den
7497: ett av riksdagsman Mauno Forsman m. fl. med stöd därav givna förordningen anses så-
7498: undertecknat skriftligt spörsmål nr 30 av föl- som yrkessjukdom bland annat sådan sjukdom,
7499: jande lydelse: som förorsakats av skakning i arbete, som ut-
7500: förts på grund av sådant arbetsförhållande som
7501: "Är Regeringen medveten om att avses i lagen om olycksfallsförsäkring. Enligt
7502: försäkringsbolagen fastställt begynnelse- 2 § 1 mom. lagen om yrkessjukdomar matsva-
7503: tidpunkterna för de skakningssjukdo- ras i yrkessjukdomsfall den tidpunkt, då olycks-
7504: mar, som drabbat skogsarbetare, ofta fallet inträffat, av den tidpunkt, då yrkessjuk-
7505: på grund av obestämda uppgifter, vilka domen framträtt, vilket avgörande närmast
7506: inte ens en del läkare alltid kunnat grundar sig på medicinska omständigheter.
7507: förena sig om; sjukdomens begynnelse- Härav kommer det sig såsom i spörsmålet
7508: tidpunkt har sålunda blivit flera år för anförts, att man i vissa fall varit 1vungen att
7509: tidig, varvid den på lönen beräknade bestämma ersättningep. t.o.m. på grund av en
7510: livräntan ofta blir mindre än den liv- flera år tidigare arbetsförtjänst. Stadgandet är
7511: ränta som beräknats på senare lön och avsett att tillförsäkra arbetstagaren ersättning
7512: arbetstagaren lider ekonomisk förlust, på grund av sådan årsarbetsförtjänst, varpå
7513: och om så är fallet, sjukdomen ännu inte inverkat nedsättande. Vis-
7514: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta serligen kan denna årsarbetsförtjänst i mark-
7515: för en snar korrigering av sakläget?" belopp vara mindre än förtjänsten under senare
7516: år, men normalt förorsakar detta inte arbets-
7517: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tagaren ekonomisk förlust för den skull, att
7518: samt anföra följande: tili livräntorna enligt lagen om olycksfallsför-
7519: Spörsmålet berör från försäkringsbolagen ut- säkring utbetalades tili utgången av år 1971
7520: gående livränta för förlorad arbetsförtjänst på dyrtidstillägg med stöd av lagen om erläggande
7521: grund av sjukdom, som förorsakats av motor- av dyrtidstillägg tili skadestånd för olycksfall
7522: sågs vibration. Då handhavandet av pensions- på grund av stegring i lönenivån och att nämn-
7523: skydd enligt lagen om pension för arbetstagare da skadestånd räknat från början av innevaran-
7524: i kortvariga arbetsförhållanden inte åligger för- de år på grund av en ändring av lagen om
7525: säkring.sbolagen utan arbetspensionskassorna, olycksfallsförsäkring är bundna vid löneindex
7526: har ärendet i svaret behandlats ur lagens om enligt lagen om pension för arbetstagare.
7527: Helsingfors den 4 april 1972.
7528:
7529: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
7530: Kirj. ksm. n:o 31.
7531:
7532:
7533:
7534:
7535: Rytkönen ym.: SuunniteLmista vailtionrautateiden Runnin Hiken-
7536: nepaikan miehityksen lopettamisesta.
7537:
7538:
7539: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7540: Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden ryhtyä toimiin rahtien alentamiseksi kehitys-
7541: voidaan olettaa johtavan Runnin liikennepaikan alueiden teöllisuuden tuotteiden osalta. Juna-
7542: miehityksen lopettamiseen ja asiallisesti VR:n vuorojen jatkuva lakkauttaminen ja liikenne-
7543: palvelusten lopettamiseen Runnilla. Näin siitä paikkojen miehityksen lopettaminen ovat VR:n
7544: huolimatta, että Runnilla on edelleenkin hyvin johdon toimenpiteitä, jotka pitkällä aikavälillä
7545: huomattava liikennetarve. Lisäksi siellä toimii ottaen johtavat VR:n ;toiminnan lopettamiseen
7546: Maaseudun Lomaliiton omistama lomahotelli, kehitysalueilla ja kaikkien kuljetusten siirtämi-
7547: joka lähiaikoina rakennettaneen kokonaan seen yksityisille liikennöitsijöille. Tämän jälkeen
7548: uudelleel'l. Tästäkin johtuen VR:n plllvelut kehitysalueiden väestön osana olisi maksaa ve-
7549: Runnilla pitäisi säilyttää tai mieluummin lisätä rojen muodossa VR:n tappioita ja matkustaa
7550: niitä nykyajan vaatimukset huomioiden. kalliilla hinnälla junissa, jos vielä sattuu ole-
7551: Runnin asemalla toimii myös posti. Ilmeistä maan kehitysalueilla liikennepaikka, josta voi
7552: on, että jos VR:n miehitys lopetetaan, siitä junaan nousta.
7553: seuraa, että postikin saattaa siirtyä yksityiseen Tällainen kehitys on es·tettävä ajoissa, ennen
7554: vuokrahuoneistoon, mikä olisi aivan nurinku- kuin ehtii syntyä vieläkin suurempia taloudelli-
7555: rista. Postia on jo aikaisemminkin suunniteltu sia menetyksiä, joiden korvaaminen ei myöhäi-
7556: siirrettäväksi pois Runnin asemalta; jos l'läin setnmässä vaiheessa ole mahdollistakaan.
7557: tehtäisiin aiheutettaisiin erittäin suurta hMka- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
7558: luutta postin palveluksiin. päiväjärjestyksen 37 S:n 1 meltnenttiin esi-
7559: VR:n johto näyttää lähtevän siitä, että kehi- tämllle valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7560: tysalueelta lopetetaan vähitellen kaikki VR:n vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7561: palvelut. Se on erittäin valitettavaa ja kehitys-
7562: alueen väestön etujen vastaista ja edesauttaa Onko Hallitus tietoinen, että Runnin
7563: vaikeuksien lisäi:incyrnistä myös taloudellisissa liikennepaikan miehitys aiotaan lakkaut-
7564: asioissa. Onhan tuoreessa muistissa VR:n ta- taa, ja jos on,
7565: riffien korotukset, jotka toteutettiin kaikesta mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7566: huolimatta, vaikka aikoja sitten olisi pitänyt ryhtyä estääkseen suunnitellun toimen-
7567: piteen?
7568: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1972.
7569:
7570: V. J. Rytkönen. Helvi Niskanen.
7571: Olavi Martikainen. Heikki Mustonen.
7572: Lauha Männistö.
7573:
7574:
7575:
7576:
7577: 254/72
7578: 2
7579:
7580:
7581:
7582:
7583: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
7584: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teensä 146 kpl ja saapuvia ja lähteviä kappale-
7585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tavaralähetyksiä yhteensä 525 kpl. Tässäkin
7586: olette 2 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn mainitut tavaramäärät ovat nykyisin vain noin
7587: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston puolet, koska Runnin aseman suurin asiakas,
7588: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen Runnin konepaja, siirtyi tämän vuoden alussa
7589: kansanedustaja V. J. Rytkösen ym. tekemästä Kiuruvedelle. ·
7590: kirjallisesta kysymyksestä n:o 31: Kyselyssä mainitun lomahotellinkaan takia ei
7591: lipunmyyjää Runnin asemalla tarvita, koska
7592: "Onko Hallitus tietoinen, että Run- 1omalaisilla on jo lähtöliikennepaikalta ostetut
7593: nin liikennepaikan miehitys aiotaan meno-paluuliput. Sitäpaitsi asemalta on matkaa
7594: lakkauttaa, ja jos on, lomahotelliin noin 2,5 km, kun taas linja-autot
7595: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ajavat hotellin pihan kautta useita vuoroja päi-
7596: ryhtyä estääkseen suunnitellun toimen- vässä.
7597: piteen?" Vallitsevassa tilanteessa ei tunnu olevan edel-
7598: lytyksiä pitää Runnin asemaa miehitettynä.
7599: Tästä huolimatta tavara- ja henkilöliikenne voi-
7600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- daan hoitaa entisen laajuisena ja tasoisena.
7601: taen seuraavaa: Siellä toimiva ylimääräinen asemamies on tar-
7602: Runnin aseman palvelusten kysyntä on ollut koitus siirtää Iisalmen asemalle. Runnin posti-
7603: valitettavan vähäistä. Niinpä vuoden 1971 ai- toimipaikka jää edelleen toimimaan nykyisessä
7604: kana matkalippuja myytiin yhteensä vain 335 huoneistossa edellä mainituista muutoksista
7605: kpl, saapuvia ja lähteviä vaunukuormia oli yh- huolimatta.
7606: Helsingissä, maaliskuun 27 päivänä 1972.
7607:
7608: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
7609: 3
7610:
7611:
7612:
7613:
7614: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7615: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen godsförsändelser sammanlagt 525 st. Numera
7616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse uppgår godsmängderna dessutom endast tili
7617: av den 2 mars 1972 tili vederbörande medlem omkring hälften av de här nämnda, emedan den
7618: av statsrådet för avgivande av svar översänt största av Runni stations kunder, dvs. Runni
7619: avskrift av följande av riksdagsledamoten V. J. mekaniska verkstad, i början av detta år
7620: Rytkönen m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr flyttade tili Kiuruvesi.
7621: 31: Inte heller det semesterhotell som nämnes i
7622: "Är Regeringen medveten om att spörsmålet påkallar någon biljettförsäljare vid
7623: meningen är att trafikplatsen Runni icke Runni sation. Semestergästerna har nämligen
7624: skall vara bemannad, och som så är tur-returbiljetter, som de har köpt redan på den
7625: fallet, trafikplats där de har börjat sin resa. Dessutom
7626: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- är vägen från stationen tili semesterhotellet ca
7627: taga för att hindra den planerade åt- 2,5 km, medan flera bussturer per dag kör via
7628: gärden?" hotellets gård.
7629: I det rådande läget synes förutsättningar inte
7630: finnas för att hålla Runni station bemannad.
7631: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Det oaktat kan gods- och persontrafiken upp-
7632: samt anföra följande: rätthållas i samma omfattning och tili samma
7633: Efterfrågan på de tjänster Runni station standard som tidigare. Meningen är att den
7634: tillhandahåller har varit beklagligt liten. Under extraordinarie stationskarl som finnes vid sta-
7635: år 1971 såldes sålunda sammanlagt endast 335 tionen skall förflyttas tili Iisalmi station. Post-
7636: st. resebiljetter, antalet ankommande och av- anstalten i Runni fortsätter att arbeta i sin
7637: gående vagnslaster var sammanlagt 146 st. nuvarande loka!, oberoende av de nämnda för-
7638: samt antalet ankommande och avgående stycke- ändringarna.
7639: Helsingfors den 27 mars 1972.
7640:
7641: Trafikminister Valde Nevalainen.
7642: Kirj. ksm. n:o .32.
7643:
7644:
7645: Toivanen ym.: Valtion oppikoulujen käyttömäärärahatilanteen
7646: korjaamisesta.
7647:
7648:
7649: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7650: "Valtion oppikoulujen ikoh<laNa ikuluva :tili- seen. myös nillle nuorille, jotka tä:Hä heclrellä
7651: vuosi ( 1971 ) tulee olemaart åiik:ilsempia vuOsia ·Q.pislkde\rat vldnon cipplkouluissa. Käyttömäärä-
7652: vaikeampi, sillä menoarvioon. merkityt määrä- rahat ovat kuitenkin jo usean viime vuoden
7653: rahat . <lo'V3t osoittati!tuneet monen k~uri koh- ajan oUeet ciittiitnättÖ!Illäit. Toiss:alta 1lromuilta
7654: dal!la riittämättönlllk.si", · tödetaati Kouluhalli- edellytetään hyviä 'Välineitä ja sen mtiikaista
7655: tukselta vaitrion oppikoulujen rehtoreille tul~ tehokasta opetusta, mutta toisaalta inääräråho-
7656: leessa kirjelmässä. - - - "koulujen •ttdee jdl ant!lltltisess'a oliaan hyvin kitsaiita: Käyttö-
7657: järje&tää toimintansa jo myönnettyjen miilirä- määräl'ah8it O'Vat · promillen luokkaa koulujen
7658: rahojen puitteissa ja lyikätä välineiden korjauk- kus.tannusten kdlronaissununasta. Tinkiminen
7659: set ja tarveaineiden hankinnat seuraavaån tili- niissä alentaa työtehoa.
7660: vuoteen''. Miten pystytään jonikun vuoden ku- Syyslukubusi käynnistyy säästöliekillä, koska
7661: luttua kustmtamaan peruskoulu koko oppivel- silloin ollaan tilanteessa, jossa - liitu on lop-
7662: vo1lisuusiässä olevaille !kansanosaJ.le, kun nyt ei pumaSsa - monistaminen on jo loppunut -
7663: 152 valtion oppi!kouluamme saa riittävästi kä)'lt· puhelin ilmeisesti suljetaan lähiaikoina - ke-
7664: tömääräraihoja, vaikka oppilaat itse kustanta- mian töitten teko !tulee mahdottomaksi - bio-
7665: vat kirj-ansa, ·vfukonsa~· kynä:nsä, matkansa, ruO- logian laborointia ei voida edes aloittaa - av-
7666: kansa, käskyämateriaalit ja lisäksi maksavtlit lu- välineet jäävät )llksi toisensa jäilikeen pienenkin
7667: kukausimaksuja. rikkoutumisen, 1amppurikon •tai huoltotoimen-
7668: V ailtion oppikouluihin hakeutuu vähävaraista piteiden puuttumisen vuoksi käyttämättä -
7669: oppilasainesta lukukausimaksujen pienuuden filmiprojektori jää käy1ltämättä, kosb ei ole
7670: vuolksi. Tämä oppilasjoukko, saadakseen moni- mahdollista maiksaa edes itlmai.&ten opetusfi[.
7671: puolista ja modernia opetusta, kustantaa itse mien rahtia - kansliatoiminta rajoittuu·· .....;..
7672: käy;ttömateriaalia monistuspaperista aLkaen. kotitalouden opetukseen on jo toistakymmentä
7673: Opet;taja pääsee sitä vähemmällä, mitä puut- Vl10tta myönnenty sama. summa 1 mk/oppilas/
7674: teehlisemmat välineet ovat. Taulu ja llitu aika- 3 tunnin oppijakso - poikien veiston ja tyttö-
7675: kaudelta opettajakeskeisine luennoimisineen on jen käsitöiden määrär.ahat ovat olamattomat.
7676: edetty opettajien joustavan asennoitumiskyvyn Vuoden 1972 tulo- ja meaoarvioesityksess~
7677: ansiosta monipuolisten oppimisvälineiden ja momentille 29.42.29 (yhdistetty ruamomentit
7678: oppilaskeskeisyyden aikakaudelle. TiJ.anne on 22 + 2.3 +29) ehdotelltu summa on pientä in-
7679: vain tällä hetkellä mieletön siksi, että koulussa deksinousua lukuunottamatta sama kuin· edelli-
7680: työntekijä maiksaa siitä, euä voi tehdä työtä. sinä vuosina. Parani:nista ei ole näkyvissä. Li-
7681: Tuskin telakan hitsaaja on valmis tuomaan työ- säystä momentille tarvittaisiin 3 000-5 000/
7682: maalleen oman happipullonsa, kun ilmoitettai- koulu/vuosi. Valtion •kouJuja on 152. Siis ko-
7683: siin, että happi on ·lopussa ja uutta saadaan konaissumma ei .tulisi olemaan kovin suuri.
7684: ehkä ensi vuoden alussa. Yllä sanottuun vlltaten esitämme va1tiopäivä-
7685: Itsestään selvää pitäisi olla, että parhaillaan järjestytksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
7686: koulussa olevat ikäluokat on koulutetta'Va mah- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7687: dollisimman hyvin nykyisen :koulujärjestelmän seuraavan ky-symyksen:
7688: puitteissa, kaikkia käy>tettävissä olevia mahdol-
7689: lisuuksia ei tule siintää peruskoulu-uudistuksen Mitä Hallitus aikoo tehdä valtion
7690: yhteyteen. On luotava mahdollisuudet teholk- oppikoulujen käyttömiilirärahatilmteen
7691: kaaseen, moderniin ja monipuoliseen opetuk- korjaamiseksi?
7692: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1972.
7693:
7694: Irma Toivanen. Kellttu Hemmi. Olavi Borg.
7695: Airli Laitinen. Seppo Westerlund. Pirkko Aro.
7696: 279/72
7697: 2
7698:
7699:
7700:
7701:
7702: E d u s·k u n n a n He r r a . Puhe m i e he 11 e .
7703:
7704: .v s
7705: altiapäiväjätjestyksen 37 :n 1 momentissa Valtiontaloudellisista syistä ei momentile
7706: mainiltussa. tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 29.42.29. ole voitu esittää niin suurta määrä-
7707: olette 2 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn rahaa, että ilroulujen :fs.dko opetusk9!1uston ja
7708: kWjeenne . ohella toiml!ttanut valtioneuvoston -vä:lineiden sekä muiden kuJUltusmäärärahojen
7709: asianomaiselle jäsenelle jälje!Vlöksen kansan- tarve tulisi tyydytetyiksi. Koska perusrkoulu-
7710: edustaja Toivasen ym. näin kuuluvasta kitjal- järjestelmään siir.tymisen vuoksi valtion oppi-
7711: lisesta kysymyksestä n:o 32: kou~ujen kesildkouluasteen oppiJaat vähitellen
7712: siirtyvät tämän koulumuodon 'Piiriin ja !toimin-
7713: "Mi,tä Hallitus ailkoo tehdä valtion nan kustannukset tä:1tä osin .pdttyvät muista
7714: oppikoulujen käyttömäärärahatilanteen määrärahoista, voitaneen tulevina vuosina ny-
7715: !korjaamiseksi?" kyistä paremmin tyydyttää jäljellä olevien oppi-
7716: koulujen määrärahatarve. Hamtus tulee kui-
7717: Vastauksena kysymylkseen esitan kunnioitta- tenlkin seuraamaan tiJanteen kehitystä ja har-
7718: vasti seuraavaa: · kitsemaan ~ahdolllsuulksia ehdottaa lisämäärä-
7719: V a1tion ,tulo- ja menoarviossa vuodelle 1972 rahan merkitsemistä vielä vaJltion kuluvan vuo-
7720: on valtion oppikouluille momentille 29.42.29. den lisämenoarvioon.
7721: (Muut kulUltusmenot) osoitettu 2 075 000 mar-
7722: kan suuruinen määräraha, joka jakautuu ala-
7723: momenteille:
7724: 29.42.29.1. ~tuskaJusto ja.
7725: kirjahankinnat . . . 420 000 mk
7726: 29.42.29.2. Opetusvälitieet ja
7727: tarveaineet . . ... 825 000 "
7728: 29.42.29.3. Muut menot 830 000 "
7729: Yht. 2 075 000 mk
7730: Helsingissä 5 päivänä 'huhtikuuta 1972.
7731:
7732: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
7733: 3
7734:
7735:
7736:
7737:
7738: T i l1 R i k 8 d a g en 8 H e r r T a 1m a n.
7739:
7740: I det 8ytte 3 7 § 1 mom. riksd.agsordningen Av 8tatsfina:nsiehla skäl har under momentet
7741: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- 29.42.29 inte 'l.runttat föreslås ett så stort an-
7742: velse av den 2 mar8 1972 tili vederböra:nde 8lag, att skolornas hela behov av undervis-
7743: medlem av 8tatsrådet över8änt avskrif.t av föl- ningslllalteriel och läromedel 8amt övriga drifts-
7744: jande av riksdagsledamoten Toivanen m. fl. anslag skulle ha kunnat tillgodoses. Emedan
7745: stallda skrifrliga spörsmål nr 32: införandet av grundsko1systemet medför, att
7746: eleverna på mellanskolstadiet i statens läroverk
7747: "Vad ämnar Regeringen göra för att småningom överföres till denna s'kolform ooh
7748: rätta ti1l statsläroverkens situation i kost:naderna för verksarmheten i detta avseende
7749: fråga om drifitsanslag?" tädkes av andra ans1ag, torde de återstående
7750: lärover'kens behov av anslag kunna täokas
7751: Såsom 8var på detta spöl:!Snlål får jag vörd- bättre under !lrommande år än vad som nu kan
7752: samt aruföra följa:nde: ske. Regeringen kommer dook att följa med
7753: I statsförslaget för år 1972 har rför stats- situationens utveolcling och överväga möjlig-
7754: läroverkens riikning under momentet 29.42.29 heter att föreslå .tilil.äggsanslag i statens ltill-
7755: ( ~riga konsumtionsutgifter) anvisats ett an- läggsbudget för innevarande år.
7756: slag av 2 075 000 mar'k, fördclat på följande
7757: undermoment:
7758: 29.42.29.1. Undervi8ningsmate-
7759: riel och bokanskaff-
7760: ningar . . . . . . . . . 420 000 mk
7761: 29.42.29.2. Utensilier och för-
7762: nödenheter för
7763: undervi8ningen. 825 000 ,
7764: 29.42.29.3. ÖVriga utgifter . . 830 000 ,
7765: Sammanlagt 2 075 000 mk
7766: Helsingfors den 5 april 1972.
7767:
7768: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
7769: ··~·
7770:
7771:
7772:
7773:
7774: :. '~
7775: Kirj. ksm. n:o 33.
7776:
7777:
7778:
7779:
7780: Salama ym..: Tupajum.ien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.
7781:
7782:
7783: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7784:
7785: Monia vuosia sitten todettiin Keski-Suomen kunnan apua. Tällä perusteella olisikin tuho-
7786: läänin alueella mm. Laukaan kunnassa ja Jyväs- hyönteisten aiheuttamien vahinkojen korvaus
7787: kylän maalaiskunnassa rakennuksia .turmellut saatettava valtion suoritettavaksi. Tämä menet·
7788: tuhohyönteinen tupajumiksi. Jo tuolloin kiinni- .tely olisi johdonmukaista esim. tulvan ja vii·
7789: tettiin mm. kansanedustajien taholta huomiota meksi saimonella-bakteerin aiheuttamien vahin-
7790: mainittujen hyönteisten aiheuttamien tuhojen kojen korvaamisessa omaksutun kannan kanssa.
7791: suuruuteen sekä vahinkojen korvauskysymyk- Missään tapauksessa ei voida pitää oikeuden-
7792: seen. mukaisena sitä, että korvauskysymyksen rat-
7793: Kun maatalousministeriölle osoitettujen kor- kaisua viivytetään vuodesta toiseen.
7794: vauskysymysten käsittely on lukuisista hake- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7795: muksista ja tiedusteluista huolimatta viipynyt, tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
7796: on syytä jälleen puuttua tähän po. alueiden kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7797: asukkaiden kannalta todelliseen epäkohtaan. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7798: Huomion kiinnittäminen tähän ongelmaan on
7799: nyt paikallaan nimenomaan sen vuoksi, että Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7800: todettujen tapausten lukumäärä osoittaa jatku- tupajumien aiheuttamien vahinkojen
7801: vaa kasvua. Tupajumien saastuttamien asunto- korvaushakemukset ovat odottaneet rat-
7802: jen korjaaminen ei kykene tilannetta paranta- kaisua useita vuosia, ja jos on,
7803: maan, vaan ainoana keinona nähdään rakennus- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7804: ten polttaminen. Tällaisen vaihtoehdon edessä ryhtyä korvauskysymysten käsittelyn no-
7805: ihmiset ovat täysin voimattomia ilman yhteis- peuttamiseksi?
7806: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1972.
7807:
7808: Aune Salama. Arvo Ahonen. Sakari Knuuttila.
7809:
7810:
7811:
7812:
7813: 255/72
7814: 2
7815:
7816:
7817:
7818:
7819: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7820: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Valtioneuvostolle osoittamassaan, 19. 3. 1971
7821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, päivätyssä kirjeessä Sosialidemokraattinen
7822: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen eduskuntaryhmä on esittänyt, että olisi ryh-
7823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Salaman dyttävä toimenpiteisiin maassamme ilmenneiden
7824: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: tupajumivahinkojen korvaamiseksi valtion va-
7825: roista. Mainittuun kirjeeseen viitaten on jätetty
7826: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että hakemuksia tupajumivahinkojen korvaamisesta.
7827: tupajumien aiheuttamien vahinkojen Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lau-
7828: korvaushakemukset ovat odottaneet rat- sunnot Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän
7829: kaisua useita vuosia, ja jos on, kirjeestä maatilahallitukselta ja maatalouden
7830: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tutkimuskeskukselta. Kun lausunnot on saatu
7831: ryhtyä korvauskysymysten käsittelyn no- ja tarpeelliset lisäselvitykset hankittu, tullaan
7832: peuttamiseksi?" maa- ja metsätalousministeriössä tutkimaan
7833: mahdollisuuksia esityksen tekemiseksi tupajumi-
7834: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vahinkojen korvaamista koskevan määrärahan
7835: seuraavaa: ottamiseksi valtion tulo- ja menoarvioon.
7836: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1972.
7837:
7838: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
7839: 3
7840:
7841:
7842:
7843:
7844: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
7845:
7846: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen I en skrivelse tili statsrådet 19. 3. 1971
7847: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande föreslog den socialdemokratiska riksdagsgrup-
7848: medlem av statsrådet för avgivande av svar pen, att åtgärder borde vidtagas för att de
7849: översänt avskrift av följande, av riksdagsleda- skador husbockar har vållat i vårt land skulle
7850: moten Salama m.fl. ställda spörsmål: ersättas av statsmedel. Med hänvisning till
7851: nämnda skrivelse har ansökningar inlämnats
7852: "Är Regeringen medveten om att om ersättningar för skador, vållade av hus-
7853: ansökningarna om ersättning för skador, bockar. Jord- och skogsbruksministeriet har
7854: som har vållats av husbockar, har väntat begärt utlåtanden om socialdemokratiska riks-
7855: på avgörande i flera år, och om så är dagsgruppens skrivelse från jordbruksstyrelsen
7856: fallet, och lantbrukets forskningscentral. När utlåtan-
7857: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dena har ingått och nödig ytterligare utredning
7858: taga för att påskynda behandlingen av har inhämtats, kommer möjligheterna för en
7859: ersättningsfrågorna?" framställning om upptagande av anslag i stats-
7860: förslaget för ersättande av skador, vållande av
7861: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- husbockar, att undersökas inom jord- och
7862: samt anföra följande: skogsbruksministeriet.
7863: Helsingfors den 30 mars 1972.
7864:
7865: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
7866: Kirj. ksm. n:o 34.
7867:
7868:
7869:
7870:
7871: Sandelin ym.: Työolosuhteiden saattamisesta työturvallisuuslain
7872: mukaisiksi valtionrautatdllä.
7873:
7874:
7875: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
7876:
7877: Kesäkuun 28 päivänä 1958 annetussa työ- dollisista valtionrautateiden sosiaalitilojen ra-
7878: turvallisuuslaissa ( 299158) veivoitetaan työn- kentamista ja kunnostamista koskevista kbko-
7879: antaja ryhtymään laissa tarkemmin mainittui- naissuunnitelmista.
7880: hin toimenpiteisiin mm. peseytymis-, pukeutu- Saamiemme tietojen ja tutkimuksien perus-
7881: mis-, k.uivaus- ja ruokailutilojen saamiseksi teella ovat valtion rautateiden virkasuhteisten
7882: työntekijöiden käyttöön. henkilöiden sosiaalitHat monissa tapauksissa
7883: Tammikuun 30 päivänä 1959 annetuHa ase- erittäin alla-arvoisessa kunnossa. Tämän lisäksi
7884: tuksella ( 4 5159) on sama velvo1lisuus mää- on olemassa sellaisiakin liikennepaikkoja ja
7885: rätty koskemaan myös virkasuhteen perusteella työpisteitä, joissa lain edellyttämät tilat puut-
7886: suoritettavaa työtä. Rautatiehallitukselle on tuvat käytännöllisesti katsoen kokonaan.
7887: kuitenkin sen tekemästä hakemuksesta, valtio- Vaiklka rautatiehallitukselle myönnetty lisä-
7888: neuvoston päätöksellä myönnetty kaksi kertaa aika työturva1lisuuslain säännösten voimaan-
7889: lykkäystä ko. lain 10 §:n 1 momentin 4 ja 5 saattamisesta virkasuhteisen henkilölrunnan
7890: kohtien sekä la:in 16 §:n säännösten voimaan- osalta on päät.tynyt jo vuoden 1967 lopussa
7891: tulolle virkasuhteen perusteeLla suoritettavaan ei määräajan kuluessa e.i:kä sen jälkeenkään ole
7892: työhön nähden. Viimeisen rautatiehallirukselle merkittäviä toimenpiteitä rautatiehallituksen
7893: myönnetyn määräajan umpeenkulumisesta on taholta toteutettu.
7894: kulunut nyt yli neljä vuotta. Emme katso oikeudenmukaiseksi sellaista
7895: Rautatiehallitus oli valtioneuvostolle osoitta- menettelyä, että rautatiehallitukselle annetaan
7896: missaan lykkäyspyynnöissä perustellut anomuk- erilaisilla perustei1la mahdolli'suus vuodesta toi-
7897: siaan mm. kustannuskysymyksilla sekä sillä, seen hirninlyödä virkasuhteisen henkilökun-
7898: että suunnitellut organisaatiomuutokset ja sen tansa sosiaaliti'lojen rakentaminen ja poikkea-
7899: seurauksena suoritettavat henkilökuntajärjeste- minen näin ollen selvistä ~ain velvoitteista.
7900: lyt voivat aiheuttaa myöhemmässä vaiheessa EdeLlä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7901: tarpeettomien ja käyttöä vailla olevien sosiaali- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
7902: tilojen rakentamista. kunnioittava'Sti valtioneuvoston asianomaisen
7903: On todettava, että kustannuskysym%siin ve- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7904: toaminen ei tässä vaiheessa enää saa vaikuttaa
7905: valtion rautateiden virkasu:hteisen henkilökun- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7906: nan oikeuksiin eikä ,työturvallisuuslain edellyt- rautatiehallitukselle myönnetty määrä-
7907: tämien velvoitteiden täytäntöönpanoon. Kun aika työturvallisuuslain edellyttämien
7908: lisäksi VR:n organisaatiomuutosten aiheuttamat toimenpiteiden suorittamiseksi on päät-
7909: henkilökuntajärjestelyt ja siiTrot ovat pääasiru- tynyt, ja jos on,
7910: lisesti loppuun suoritetut, ei tahänkään ky~y mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7911: lllykseen vetoaminen ole perusteltua. Mikäli ryhtyä saattaakseen asianomaisen kes-
7912: ioitakin pienempiä muutoksia tapahtuu, voita- kusviraston henkilökunnan työolosuh-
7913: leen ne nykytilanteessa jo melkoisella varmuu- teet työturvaHisuuslain edellyttämien
7914: Mla kartoittaa ja eliminoida ulkopuolelle mah- säännösten mukaisi,ksi?
7915: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1972.
7916:
7917: Valdemar Sandelin. Väinö Vilponiemi.
7918: ~56/72
7919: 2
7920:
7921:
7922:
7923:
7924: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7925:
7926: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mome.ntissa valtionrautateiden henkilökunnan sosiaalitilojen
7927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja nHhin liittyvien työtilojen rakentamisesta.
7928: olette 3 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn Valtioneuvosto myönsi vielä iisälykkäystä vuo-
7929: kirjeenne ohella 'lähettänyt valtioneuvoston siksi 1965-1967 virkasuhteen perusteella suo-
7930: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen ritettavaan työhön nähden lainmukaisten kui-
7931: kansanedustaja Valdemar SandelinLn ym. teke- vaus- ja ruokailuhuoneiden osalta. Suunnitel-
7932: mästä kirjallisesta kysymyksestä n:o 34: massa oli kaikkiaan 126 .työkohdetta, mitkä
7933: suurelta osalta rakennettiin tai kunnostettiin
7934: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sanottuna aikana. Suurimmista työtkohteista
7935: rautatiehallitukselle myönnetty määrä- mainittakoon Naantalin junalauttaliikenteen
7936: aika työturvallisuuslain edellyttämien tulliasema, Tampereen Viinikan veturivarikon
7937: toimenpiteiden suorittamiseksi on päät- rakennus, Riihimäen junatoimistorakennus sekä
7938: tynyt, ja jos on, Lappilan, Ruukin ja Kuusankosken uudet ase-
7939: mi'hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo marakennukset ajanmukaisine sosiaalitiloineen.
7940: ryhtyä saattaaksee.n asianomaisen kes- Valtionrauta teide.n investointikustannukset
7941: kusviraston henkilökunnan työolosuh- talonrakennuksiin olivat vuonna 1968
7942: teet työturvalUsuuslain edellyttämien 1 550 000 markikaa, joista sosiaalitiloihin käy-
7943: säännösten mukaisiksi?" tettiin noin 120 000 markkaa. Vastaavat luvut
7944: olivat vuonna 1969: 5 326 000 mk-106 500
7945: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mk, vuonna 1970: 11 946 000 mk-120 000
7946: taen seuraavaa: mk ja vuonna 1971: 6 622 281 mk-165 450
7947: Työturvallisuuslain ( 299/58) ja sen sovelta- mk. Sosiaali- ja työtilojen korjaus- ja kunnos-
7948: misesta annetun asetuksen ( 45/59) johdosta sapitokustannukset olivat v. 1968 n. 650 000
7949: rautatiehallitus ryhtyi saattamaan 20 000 virka- mk, v. 1969 n. 400 000 mk, v. 1970 n.
7950: ja 13 000 .työsuhteessa olevan rautatieläisen 350 000 mk ja v. 1971 n. 365 000• mk. Vuo-
7951: työolosuhteita työturvallisuuslain edellyttämäUe sina 1968-1971 ovat valmistuneet mm. Riihi-
7952: tasolle. Kun valtioneuvoston työturvallisuuslain mäen asetinlaiterakennus, Imatran tavara- ja
7953: soveltamisesta virkasuhteen perusteella suoritet- henkilöa'Sema, Oulun vaunulkorjaamo, Seinä-
7954: tavaan työhön vuoden 1964 loppuun myön- ioen kes'kuslHkenneasema, Parkanon asemara-
7955: tämä osittainen lykkäys päättyi, voitiin todeta, kennus, sekä Helsingin varikon sähköjunahallin
7956: että valaistus ja ilmanvaihtolaitteet oli saatu 1. vaihe sosiaalitiloineen, minkä lisäksi muilla
7957: surureksi osaksi lain edellyttåimälle tasolle ja liikenne- ja työpaikoiHa on sosiaalitiloja jatku-
7958: että sosiaalitilojenkin kohdalla oli tapahtunut vasti kohennettu.
7959: parannusta. Niinpä esim. Kouvolan, Toijalan, Valtionrautateiden taloussuunnitelmassa vuo·
7960: Niiralan, Niilon, Masalan ja Nohkruan uudet sme 1972-1977 on talonrakennusinves.toin-
7961: a'Semarakennukset, Pietarsaaren ja Porin uudet tdhin merkitty 36 miljoonaa markkaa. Pasila-
7962: tavara-asemat, Seinäjoen uusi junatoimisto sekä suunnitelmaan liittyvistä rakennuksista buomat·
7963: Turun varikon :lämpökeskus- ja sosiaalira;ken- tavimmat tulevat olemaan suunnittelujakson
7964: nus olivat valmistuneet ajanmukaisine sosiaali- alkupuolella veturitalli I, kaukojunien huolto.
7965: tiloineen ja vanhoja sosiaalitiloja oli kunnos- talli I sekä työnjdhto- ja sosiaalirakennus. Ve.
7966: tettu huomattava määrä. tmitalli II:n sekä tavara-aseman rakentamiser
7967: Rautatiehallitus laati vuonna 1964 yhdes·sä aloittaminen on ajoitettu jakson jälkipuolelle
7968: henkilökuntajärjestöjen kanssa suunnitelman Vainikkalan, Kymin ja Salon uudet asemarake.n
7969: 3
7970:
7971: nukset ovat dhjelmassa. Helsinkiin saadaan Valtionrautateillä on, niin kuin edellä sano-
7972: suurasetinlaite sekä vastaavat rakennukset Tam- tusta ilmenee, kiinnitetty vakavaa huomiota
7973: pereelle ja Pieksämäelle. Lis~si saneerataan henkilökunnan työturvallisuuteen. Vuonna
7974: eräitä pieniä asemarakennuksia sekä rakenne- 1952 aloitti päätoiminen työturvallisuusinsi-
7975: taan ja kunnostetaan henkilökunnan sosiaali- nööri työnsä ja vuonna 1960 perustettiin työ-
7976: tiloja laaditun suunnitelman mukaisesti. Raken- turvallisuustoimikunnat. Rautatiehallitus teki
7977: nusten kunnossapitoon, mihin sisältyy myös suuri,mpien rautatieläisjärjestöjen kanssa 21. 10.
7978: vanhojen sosiaalitilojen kunnossapito, on 1970 sopimuksen turvallisuustyöstä valtionrau-
7979: vuonna 1972 myönnetty yhteensä 3 870 000 tateillä. Lisäksi mainittakoon, että voimakas
7980: markkaa ja vuodelle 1973 tullaan esittämään työturvallisuuskoulutus on käynnissä.
7981: 4 400> 000 markkaa.
7982: Helsingis'Sä maaliskuun 27 päivänä 1972.
7983:
7984: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
7985: 4
7986:
7987:
7988:
7989:
7990: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7991:
7992: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen försetts med tidsenliga sociala utrymmen och
7993: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- en betydande mängd ä1dre sociala utrymmen
7994: ve1se av den 3 mars 1972 tili vederbörande hade satts i bättre skick.
7995: med1em av statsrådet för avgivande av svar Järnvägsstyrelsen utarbetade år 1964 till-
7996: översänt avskrift av fö1jande, av riksdags'man sammans med personalorganisationerna en plan
7997: V a1demar Sandelin m. H. ställda skriftliga för uppförande av sociala utrymmen för stats-
7998: spörsmål nr 34: järnvägarnas personai och därtill hörande ar-
7999: betsutrymmen. Statsrådet beviljade ytterligare
8000: "Är Regeringen medveten om att förlängt uppskov för åren 1965-1967 an-
8001: den termin som har beviljats järnvägs- gående arbete i tjänsteförhållande i fråga om
8002: styrelsen för vidtagande av åtgärder lagstadgade torkrum och måltidsrum. Planen
8003: som 1agen om skydd i arbete ·förutsätter innefattade sammanlagt 126 arbetsobjekt, vilka
8004: har gått till ända, ooh om så är fallet, till stor del uppfördes ellet iståndsattes under
8005: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- sagda tid. Bland de största arbetsobjekten kan
8006: taga för att bringa arbetsförhållandena nämnas en tullstation i Nådendal för tågfärj-
8007: för personalen vid berörda centra1a äm- trafiken, en byggnad för lokdepån i Viinikka
8008: betsverk i överensstämmelse med vad i Tammerfors, en byggnad för en tågexpedi-
8009: stadgandena i lagen om skydd i arbete tion i Riihimäki samt nya stationsbyggnader
8010: förutsätter?" jämte tidsenliga sociala utrymmen i Lappila,
8011: Ruukki och Kuusankoski.
8012: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Statsjärnvägarnas kostnader för investeringar
8013: samt anföra följande: i husbyggen utgjorde år 1968 1 550 000 mark,
8014: Med an1edning av lagen om skydd i arbete varav omkring 120 000 mark utnyttjades för
8015: ( 299/58) och ·förordningen om dess tillämp- sociala utrymmen. Mots•varande siffror år 1969
8016: ning (45/59) började järnvägsstyrelsen bringa var: 5 325 000 mk-106 500 mk, år 1970:
8017: arbetsförhållandena b1and 20 000 järnvägsan- 11 946 000 mk-120 000 mk och år 1971:
8018: ställda i tjänsteförhållande och 13 000 i arbets- 6 622 281 mk-165 450 mk. Kostnaderna för
8019: avtalsförhållande på den nivå som lagen om reparation och underhåll av sociala utrymmen
8020: skydd i arbete förutsätter. När tiden för det och arbetsutrymmen utgjorde år 1968 omkring
8021: partiella uppskov i fråga om tillämpning av 650 000 mk, år 1969 ca 400 000 mk, år 1970
8022: lagen oiJ:n skydd i arbete på arbete i tjänste- ungefär 350 000 mk och år 1971 ca 365 000
8023: förhållande, vilket statsrådet hade beviljat till mk. Under åren 1968-1971 uppfördes bl. a.
8024: utgången av år 1964, hade gått till ända, kunde en ställverksbyggnad i Riihimäki, en gods- och
8025: det konstateras, att belysning och luftkondi- personstation i Imatra, en verkstad för repa-
8026: tioneringsanordningar till stor del hade getts ration av vagnar i Uleåborg, en centraltrafik-
8027: den standard lagen förutsätter och att förbätt- station i Seinäjoki, en stationsbyggnad i Par-
8028: ringar hade skett också i fråga om de sodala kano samt det första skedet på en hall för
8029: utrymmena. Så hade t. ex. nya stationshus eltåg vid depån i Helsingfors jämte därtill hö-
8030: uppför:ts i Kouvola, Toijala, Niirala, Nillo, rande sociala utrymmen. Dessutom har de so-
8031: Masaby oeh Nohkua, nya godsstationer i Björ- ciala utrymmenas standard hela tiden förbätt-
8032: neborg och Jakobstad, en ny tågexpedition i rats vid övriga trafik- och arbetsplatser.
8033: Seinäjoki samt en värmecentrals- och social- I statsjärnvägarnas ekonomipian för åren
8034: byggnad vid depån i Åbo. Alla dessa bade 1972-1977 har 36 miljoner mark upptagits
8035: 5
8036:
8037: för investeringar i husbyggen. De viktigaste håll av byggnader, häri inrberäknat också un-
8038: byggnaderna i sa:tnlband med Fredriksbergs- derhåll av äldre sociala utrymmen, har år 1972
8039: projektet kommer under hörjan av planerings- hevi1jats sammanlagt 3 870 000 mk och för år
8040: perioden att vara lokhallen nr I, servicehallen 1973 kommer att föreslås 4 400 000 mk.
8041: nr I för fjärrtåg samt en byggnad för arbets- Vid statsjärnvägarna har, såsom framgår av
8042: ledning och sociala utrymmen. Inledandet av det ovan anförda arbetarskyddet bland perso-
8043: byggnadsarhetena på lokhallen nr II samt gods- nalen ägnats allvarlig uppmärksamhet. Ar 1952
8044: stationen har tidsbestämts tili slutet av perio- inledde en avbetarskyddsingenjör med upp-
8045: den. Nya stationshus i Vainikkala, Kymmene draget såsom huvudsyssla sitt arhete och år
8046: och Salo står på programmet. Helsingfors kom- 1960 inrättades arbetarskyddskommitteer.
8047: mer att få ett storställverk och motsvarande Järnvägsstyrelsen ingick 21. 10. 1970 ett avtal
8048: byggnader kommer att uppföras i Tammerfors om arbetarskyddet vid statsjärnvägarna med de
8049: och Pieksämäki. Dessutom kommer en del små största organisationerna för järnvägsanställda.
8050: stationshus att saneras, varjämte sociala ut- Dessutom förtjänar nämnas att en omfattande
8051: rymmen för personalen anlägges och istånd- uvbildning i arbetarskydd pågår.
8052: sättes enligt den uppgjorda planen. För under-
8053: Helsingfors den 27 mars 1972.
8054:
8055: Trafik:tninister Valde Nevalainen.
8056: Kirj. ksm. n:o 35.
8057:
8058:
8059:
8060:
8061: Kohtala ym.: Työllisyyden parantamisesta Hämeenlinnan alueella.
8062:
8063:
8064: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8065:
8066: Hallituksen taholta vastattiin 19 päivänä joitten määrä tulee helmikuun määrästä edel-
8067: lokakuuta 1971 kirjalliseen kyselyyn ilmoituk- leen nousemaan vielä kuluvan talven aikana.
8068: sin, että työllisyyslain valtioon kohdistetut vel- Työttömien työnhakijoitten suuri määrä joh-
8069: voitteet pystytään kuluvan vuoden työohjel- tuu Hämeenlinnan alueella vallitsevan yleisen
8070: man puitteissa Hämeenlinnan alueella meneillä käsityksen mukaan siitä, ettei valtiovalta ole
8071: olevana talvikautena hoitamaan mahdollisim- huolehtinut läheskään riittävästi, ja tasapuoli-
8072: man pitkälle ns. työlinjaa noudattaen. Edelleen sesti muihin alueisiin verrattuna, valtion rahoit-
8073: hallitus katsoi vastauksessaan, että työllisyys- tamista työtilaisuuksista Hämeenlinnan alueella.
8074: tilanne Hämeenlinnan alueella on hyvä. Työtä antavat valtion reaali-investoinnit asu-
8075: Edellä olevista hallituksen kannanotoista kasta kohti ovat yliopistollisen tutkimuksen
8076: huolimatta työllisyystilanne on voimakkaasti mukaan alueella, johon Hämeenlinnakin kuu·
8077: heikentymässä Hämeenlinnan alueella. Työlli- luu, ylivoimaisesti maan alhaisimrnat. Hämeen-
8078: syystilanteen heikentymistä osoittaa Tampereen linnan alueella valtion rahoittamia työllisyys-
8079: työvoimapiirin kirjallisten ilmoitusten perus- kohteita on vähän. Hämeenlinnan alueen kun-
8080: teella tammikuusta 1969 helmikuuhun 1972 nat eivät myöskään pysty niukkojen taloudel-
8081: laadittu työttömien työnhakijoiden määrää kos- listen edellytystensä puitteissa enää lisäämään
8082: keva tilasto: kuntien rahoittamia työpaikkoja.
8083: Hämeenlinnan työnvälitystoimiston kirjoissa
8084: 1969 1970 1971 1972 olevan suuren työttömien työnhakijoitten mää-
8085: Tammikuu 1 338 1068 825 775 rän työllistämiseksi Hämeenlinnan alueelta
8086: Helmikuu 1 320 1 033 722 1 110 löytyisi valtion eri hallintosektoreilta sopivia
8087: Maaliskuu 1255 920 787 työllisyyskohteita riittävästi, mikäli hallitus
8088: Huhtikuu 1198 719 728 varaisi kohteisiin määrärahoja.
8089: Toukokuu 810 375 445 Edellä olevan tilaston perusteella tyotto-
8090: Kesäkuu 866 440 437 mien työnhakijoitten määrää pidetään Hämeen-
8091: Heinäkuu 663 659 475 linnan alueella ylipäänsä liian suurena. Vaikka
8092: Elokuu 642 388 427 työttömiä työnhakijoita määrällisesti olisi vain
8093: Syyskuu 699 533 554 puolet edellä ilmenevistä tilastonumeroista,
8094: Lokakuu 802 498 595 niin työttömien työnhakijoitten määrää olisi
8095: Marraskuu 930 539 735 vielä silloinkin pidettävä kohtuuttoman kor-
8096: Joulukuu 871 534 674 keana. Tämän vuoksi valtion olisi lisättävä
8097: oleellisesti nykyisestään valtion rahoittamia
8098: Viime syksystä lähtien työttömien työnhaki- työkohteita Hämeenlinnan alueella, jotta työt-
8099: joitten määrä on voimakkaasti lisääntynyt, josta tömien työnhakijoitten rakenteellinen määrä
8100: osoituksena työttömiä työnhakijoita oli jo viime laskisi edes kolmannekseen nykyisestään.
8101: helmikuussa 1110 työnhakijaa. Helmikuun Kaikkeen edellä sanottuuun ja valtiopäivä-
8102: työttömien työnhakijoitten määrä on jo selvästi järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin vedoten esi-
8103: suurempi kuin vuosina 1970 ja 1971. Lisäksi tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8104: on aivan ilmeistä, että työttömien työnhaki- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8105: 289/72
8106: 2
8107:
8108: Ryhtyykö Hallitus toimenpttelSlm aikana Hämeenlinnan alueella lisäämällä
8109: voimakkaasti heikentyvän työllisyyden valtion rahoittamia työkohteita?
8110: parantamiseksi kuluvan talvikauden
8111: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1972.
8112:
8113: Leo Kohtala. Salme Myyryläinen.
8114: Eino Lottanen. Jouko Siikaniemi.
8115: Osmo Kock. Olavi Nikkilä.
8116: Timo Mäki. Eero Salo.
8117: Kauko Tamminen. Aarne Koskinen.
8118: 3
8119:
8120:
8121:
8122:
8123: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
8124:
8125: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tilanteeseen liene aivan oikeutettua. Kun Rau-
8126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taruukki on valtion yritys, ei voitane väittää,
8127: olette kirjeellänne 3 päivänä maaliskuuta 1972 että Hämeenlinnan seutua olisi kohdeltu kal-
8128: n:o 228 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- toin työllisyyskysymyksessä. Mainittakoon li-
8129: sen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kansan- säksi, että valtion huonerakennustöissä on Hä-
8130: edustaja Leo Kohtalan ym. tekemästä seuraavan meenlinnan seudulla kuluvana kevätkautena ol-
8131: sisältöisestä kysymyksestä: lut noin 200 työntekijää.
8132: Verrattaessa Hämeenlinnan seudun työlli-
8133: "Ryhtyykö Hallitus toimenp1tets11n syystilannetta tämän vuoden helmikuussa työ-
8134: voimakkaasti heikentyvän työllisyyden voimapiirin ja koko maan tilanteeseen, on ha-
8135: parantamiseksi kuluvan talvikauden vaittavissa, että Hämeenlinnan seudun työttö-
8136: aikana Hämeenlinnan alueella lisäämällä myysaste on vain lievästi Tampereen työvoima-
8137: valtion rahoittamia työkohteita?" piirin keskiarvoa suurempi, ja muun muassa
8138: Satakunnassa on tilanne selvästi Hämeenlinnan
8139: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- seutua vaikeampi. Sitä paitsi toteutuu toivomus
8140: en seuraavaa: valtion uusista työpaikoista varsin pian, sillä
8141: Työllisyystilanne on niin Hämeenlinnan Rautaruukki Oy on ilmoittanut ottavansa kulu-
8142: työnvälitystoimiston alueella kuin koko maassa- van huhtikuun alkupuolelta lähtien vaihetöihin
8143: kin vaikeutunut viime syksystä. Tämä johtuu noin 70 uutta työntekijää.
8144: sekä kausiluontoisuudesta että taloudellisten Hämeenlinnan seudun työttömien suurim-
8145: suhdanteiden heikentymisestä. Lisäksi on kulu- man ryhmän muodostavat muut kuin rakennus-
8146: van vuoden alusta voimaan tulleen uuden työl- alan työntekijät. Työttömistä työn.~akijoista on
8147: lisyyslain seurauksena työnhakijain maara toimihenkilöitä 121, teollisuuden työntekijöitä
8148: lisääntynyt, koska uusi laki laajentaa edellytyk- 237 ja palvelualojen työntekijöitä 99 sekä opis-
8149: siä työttömyyskorvauksen maksamiseen myös kelijoita ja vasta valmistuneita 159. Näitten
8150: eräille ryhmille, jotka aiemmin eivät ole sitä ryhmien tilanteeseen ei valtion työllisyystöiden
8151: saaneet. Tästä johtuen eivät työttömien työn- lisäämisellä ole paljoakaan vaikutusta. Ottamal-
8152: hakijain määrää osoittavat luvut ole täysin ver- la huomioon Hämeenlinnan seudun työttömyy-
8153: tailukelpoisia aikaisempiin lukuihin. den rakenteen, tilannetta tulisi koettaa paran-
8154: Edellä sanotusta huolimatta on myönnettävä, taa ennen kaikkea pysyviä työtilaisuuksia luo-
8155: että Hämeenlinnan seudulla on työttömien malla eikä niinikään tilapäisjärjestelyillä. Pysy-
8156: määrä kuluneena talvikautena ollut olennaisesti vien työpaikkojen järjestämisestä on kuitenkin
8157: viime vuotista suurempi. Ainakin osaksi tämä työvoimaministeriön mahdollisuudet erittäin ra-
8158: johtunee siitä, että Rautaruukki Oy:n rakenta- joitetut.
8159: misvaiheen aikana viime vuonna tarvittiin pal- Ministeriön käsityksen mukaan työllisyysti-
8160: jon työvoimaa. Kun Rautaruukissa viime vuo- lanne Hämenlinnan seudulla tulee kevään ku-
8161: den helmikuussa oli, ilman toimihenkilöitä, lä- luessa olennaisesti paranemaan ja ottaen huo-
8162: hes kuusisataa työntekijää, oli työntekijöitä tä- mioon työttömien työnhakijoiden ammattira-
8163: män vuoden maaliskuussa vain runsaat kaksi- kenteen ei ole perusteltua avata uusia työlli-
8164: sataa. Koska Rautaruukin kaltainen projekti on syystyökohteita kesää vasten.
8165: poikkeuksellinen, ei vertailu rakentamisvaiheen
8166: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1972.
8167:
8168: Työvoimaministeri Veikko Helle.
8169: 4
8170:
8171:
8172:
8173:
8174: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8175:
8176: I syfte som nä.mnes i 3 7 § 1 mom. riks- byggnadsskedet icke vara helt berättigad. Rau-
8177: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med Eder taruukki är ett statligt företag, och man kan
8178: skrivelse av den 3 mars 1972 nr 228 tillställt därför inte påstå, att Tavastehustrakten skulle
8179: vederbörande medlem a:v statsrådet för besva- ha behandlats illa i sysselsättningsfrågan. Det
8180: rande avskrift av riksdagsmannen Leo Kohta1a kan dessutom nämnas, att det i statens hus-
8181: m. fl. ställda sålydande skriftliga spörsmål nr byggnadsarbeten i Tavastehustrakten denna vår
8182: 35: har funnits ca 200 arbetstagare.
8183: Jämför man sysselsättningsläget i Tavaste-
8184: "Kommer Regeringen att vidtaga åt- hustrakten i februari i år med läget inom ar-
8185: gärder i syfte att under innevarande betskraftsdistriktet och i hela landet, finner
8186: vinter förbättra den i Ta:vastehustrakten man att arbetslöshetsgraden i Tavastehustrak-
8187: starkt försä.mrade sysselsättningen ge~ ten endast ligger något över genomsnittet för
8188: nom att öka antalet av staten finansie- hela Tammerfors arbetskraftsdistrikt, och bland
8189: rade arbetsprojekt?" annat i Satakunta är läget tydligt svårare än i
8190: Tavastehustrakten. Dessutom kommer förhopp-
8191: Som svar härpå önskar jag vördsamt fram- ningen om nya statliga arbetsplatser att för-
8192: hålla: verkligas mycket snart, i det att Rauar:uukki
8193: Sysse1sättnings1äget har såväl inom Tavaste- Oy har meddelat, att det från början a:v inne-
8194: hus arbets{örmedlingsbyrås område som i hela varande april månad kommer att anställa ca
8195: landet försvårats sedan hösten. Detta beror på 70 nya avbetstagare i skHtsarbete.
8196: både säsongmässigheten som försvagade ekono- Den största gruppen arbetslösa i T avastehus-
8197: miska konjunkturer. Des•sutom har, ·Som en trakten utgöres av arbetstagare i byggnads-
8198: följd av den nya 1ag om sysselsättning som branschen. Av de arbetslösa arbetssökande är
8199: trädde i kraft från början av detta år, anta1et 121 tjänstemän och funktionärer, 237 industri-
8200: arbetssökande ökat, emedan den nya 1agen er- arbetare och 99 arbetare inom servicebranscher
8201: bjt.der större förutsättningar för utbeta1ning av samt 159 studerande och nyss färdiga. Dessa
8202: arbets1öshetsersättning till vissa grupper, som gruppers situation kan inte stort påverkas av
8203: tidigare ioke fått den. Fördenskull är anta1et att statens sysselsättningsarbeten ökas. Med
8204: arbets1ösa arbet·ssökande icke helt järnförbart hänsyn tili arbets1öshetens struktur i Tavaste-
8205: med tidigare sHfror. hustrakten borde situationen främst avhjälpas
8206: Oaktat det ovansagda måste det medgivas, genom skapandet av nya varaktiga arbets:möj-
8207: att antalet arbetslösa i Tavastehustrakten den- ligheter, icke genom tillfäl1iga 1ösning,ar. Ar-
8208: na vinter har varit väsentligt större än senaste betskraftsministeriets möjligheter att ordna var-
8209: år. Åtminstone delvis torde detta bero på, att aktiga arbetsp1atser är emellertid ytterst be-
8210: Rautaruukki Oy under byggnadsskedet förra gränsade.
8211: året behövde mycket arbetskraft. Medan Rauta- Enligt ministeriets uppfattning kommer sys-
8212: ruukki Oy i februari senaste år, funktionärerna se1sättnings1äget i Tavastehustrakten att för-
8213: oräknade, hade närmare sexhundra arbetstaga- bättras väsentligt under våren, och med hän-
8214: re, var de i mars i år endast drygt tvåhundra. syn till de arbets1ösa arbetssökandes yrkessam-
8215: Då ett projekt som Rautaruukki är exceptio- mansättning är det ej motiverat att ·före som-
8216: nellt, torde en jämförelse med läget under maren öppna nya sysse1sättningsarbetsobjekt.
8217: Helsingfors den 7 april 1972.
8218:
8219: Arbetskraftsminister Veikko Helle.
8220: Kirj. ksm. n:o 36.
8221:
8222:
8223:
8224:
8225: Männistö ym.: Teollisuussaasteiden Siilinjärvellä aiheuttamien
8226: tuhojen korvaamisesta.
8227:
8228:
8229: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8230:
8231: Teollisuus levittää eri tavoin saastetta ympä- kyseisissä asioissa ota kunta, ei väliasteen hal-
8232: rilleen ilmastoon ja vesistöön. Paitsi myrkyllisiä linto eikä kukaan valtakunnallisella tasolla.
8233: aineita sisältävät pohtojätteet myös jauhomai- Ilman suojelulainsäädäntö on valmisteluasteella,
8234: set jäteaineet leviävät ilmaan mm. varastoinnin se osoittaa, että terveydenhoitolain ja kansan-
8235: aikana. Siilinjärvellä Rikkihappotehtaan pasute- terveyslain määräyksiä ei ole pidetty riittävinä.
8236: jäte leviää ympäristöön saastuttaen ilman. Tuu- Oikeustaju sanoo saastutettujen alueitten omis-
8237: li pyyhkii saastejauhetta huonosti suojatulta tajille, että heille olisi korvattava teollisuuden
8238: varastolta suuria määriä pilvimäisiksi massoiksi, saastuttamisesta aiheutuvat vahingot pikaisesti.
8239: jotka leviävät ympäristöön. Lähialueen kasvilli- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
8240: suus kärsii, rakennusten katot ja sisälle tuleva päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
8241: ilma sisältävät samaa saastepölyä. Ympäristön me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8242: asukkaat ja useat teollisuuden läheisyyteen jää- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8243: neet kesäasuntojen asukkaat joutuvat kärsimään
8244: tästä. Maa-alueitten arvo on laskenut saastumi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8245: sesta johtuen eikä enempää varsinaisilla kuin Siilinjärvellä teollisuussaaste turmelee
8246: huvila-asukkaillakaan ole tästä syystä taloudelli- ympäristön elämää ja mihin toimenpitei-
8247: sia mahdollisuuksia muuttaa asumispaikkaa. siin Hallitus aikoo ryhtyä tuhojen kor-
8248: Ilman suojelusta ja saastumisen aiheuttamien vaamiseksi ja ilman saastuttamisen estä-
8249: vahinkojen korvaamisesta ei ole olemassa lain- miseksi?
8250: säädäntöä. Vastuuta ja toimeenpanovaltaa ei
8251: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1972.
8252:
8253: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen.
8254:
8255:
8256:
8257:
8258: 277/72
8259: 2
8260:
8261:
8262:
8263:
8264: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8265:
8266: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luonnollista tietä niin, että sen voi katsoa
8267: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saavuttaneen saman tilan kuin ennen tehtaiden
8268: olette 3 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn käyntiinlähtöä.
8269: kirjeenne n:o 229 ohella toimittanut valtio- Jäte- ja savukaasujen osalla on alusta alkaen
8270: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen pyritty mahdollisimman suureen puhdistuste-
8271: kansanedustaja Lauha Männistön ym. näin hoon. Kuitenkin on sekä v. 1970 että 1971
8272: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 36: asennettu vielä lisälaitteita, joiden avulla ympä-
8273: ristöön leviävien jätekaasujen pitoisuuksia on
8274: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että edelleen voitu alentaa. Ministeriön saamien
8275: Siilinjärvellä teollisuussaaste turmelee tammikuussa 1972 tehtyjen ympäristön tark-
8276: ympäristön elämää ja mihin toimenpitei- kailututkimusten tulosten perusteella voidaan-
8277: siin Hallitus aikoo ryhtyä tuhojen kor- kin todeta, että ilmansaastumiskysymys on ko.
8278: vaamiseksi ja ilman saastuttamisen estä- tehtaiden osalta onnistuttu järjestämään suh-
8279: miseksi?" teellisen hyvin. Kesällä 1970 aiheutui kierto-
8280: vesialtaan jäähdytystornista jäähdytysilman mu-
8281: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kana kulkeutuneiden vesipisaroiden johdosta
8282: taen seuraavaa: puuston kuivumista osalla yhtiön omistamaa
8283: Rikkihappo Oy:n ja Malmikaivos Osake- aluetta. Sittemmin asennettujen pisaranerotti~
8284: yhtiön välillä 1967 tehdyn sopimuksen mukaan mien ansiosta ei puustossa tälläkään alueella
8285: Rikkihappo Oy ostaa Luikonlahden kaivokselta ole havaittu uusia vaurioita. Tehdasalueen ulko-
8286: tuotettavan rikkirikasteen sisältämän rikin Sii- puolella ei kasvullisuusvaurioita ole todettu
8287: linjärven tehtailiaan edelleen jalostettavaksi. eikä ainoatakaan sellaista koskevaa korvaus,
8288: Rikaste saapuu lähes säännöllisin päivittäisin vaatimustakaan näin ollen ole esitetty yhtiölle.
8289: rautatiekuljetuksin kaivokselta Siilinjärven teh- Kyselyn tarkoittamat haitat liittynevätkin
8290: taille. Rikin poistamisen jälkeen jäljelle jäävän ainakin pääosaltaan Malmikaivos Osakeyhtiön
8291: pasutteen luovuttaa Rikkihappo Oy välittö- omistamaan ja hoitamaan pasutusjätteiden va-
8292: mästi Malmikaivos Osakeyhtiölle, joka vastaa rastokasaan. Vaikka jäte siirretäänkin kosteana
8293: pasutusjätteen varastoinnista hallitsemaliaan tähän kasaan ja sitä sekä kesäaikana että kui-
8294: varastoalueella. vana syyskautena vielä lisäksi kastellaan, on
8295: Kauppa- ja teollisuusministeriö on saanut voimakkaiden tuuliolosuhteiden vallitessa il-
8296: Rikkihappo Oy:ltä selvityksen yhtiön tuotanto- mennyt pölyämistä, jolloin pölyä on levinnyt
8297: laitosten ympäristölle aiheuttamista haitoista. myös lähiympäristöön. Tämän välttämiseksi on
8298: Ensiksikin voidaan todeta, että tehtaiden jäte- viime heinäkuusta lähtien pasutekasaa ryhdytty
8299: vesien käsittely perustuu ns. suljettuun kier- ruiskuttamaan erityisellä muoviliuoksella, jotta
8300: toon, jolloin varsinaisia jätevesiä ei lainkaan se entistä paremmin estäisi pölyämisen.
8301: päästetä vesistöön. Tämän johdosta on saavu- Kun ko. varastokasasta noin 200-300 met-
8302: tettu tilanne, jonka vallitessa tehtaiden vesis- rin etäisyydellä on muutamia kesäasuntoja, on
8303: tölle aiheuttama kuormitus vastaa vain noin ilmeistä, että näille on ollut haittaa ko. pölyn
8304: 2 000 hengen yhdyskunnan normaaleja jäte- johdosta. Kun Siilinjärven kunta hankki tämän
8305: vesiä, mikä määrä ei aiheuta muutosta vesistön teollisuusalueen Rikkihappo Oy:lle luovutetta-
8306: tilassa. Tosin tehtaiden koekäyttövaiheessa ke- vaksi, esitti yhtiö, että nämä kesäasuntotontit
8307: sällä 1969 tapahtui kemikaalivuotoja, joiden olisi myöskin sisällytetty alueeseen. Kunta ei
8308: johdosta Juurusvedessä sanottuna kesänä esiin- kuitenkaan halunnut tähän ryhtyä siitä johtu-
8309: tyi normaalia enemmän leväkasvullisuutta. Seu- vien lisäkustannusten vuoksi. Kun Rikkihappo
8310: raavan talven aikana järvi puhdistui kuitenkin Oy sittemmin luovutti teollisuusalueestaan noin
8311: 3
8312:
8313: 100 hehtaarin suuruisen maa-alueen Malmikai- Malmikaivos Osakeyhtiön pasutevaraston koh-
8314: vos Osakeyhtiölle, jäivät nämä kesäasunnot dalla ei ole täysin onnistuttu välttämään pöly-
8315: valitettavasti näin ollen pasutevaraston lähei- haittoja, jotka kohdistuvat mm. varsin lähellä
8316: syyteen. oleviin kesäasuntoihin. Kun valtion ei kuiten-
8317: Katson, että valtionenemmistöisen Rikkihap- kaan ole syytä ryhtyä korvaamaan yksityisten
8318: po Oy:n toimesta on ryhdytty varsin laajoihin yhtiöiden ympäristölleen aiheuttamia vahinko-
8319: ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin Siilin- ja, on vahinkoa kärsineiden käytettävissä ole-
8320: järven teollisuuslaitosten toiminnan osalla ja vana keinona korvauksen saamiseksi ko. hai-
8321: että tässä työssä on onnistuttu. Sen sijaan toista normaali oikeudenkäyntimenettely.
8322: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1972.
8323:
8324: Ministeri Seppo Lindblom.
8325: 4
8326:
8327:
8328:
8329:
8330: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8331:
8332: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen jande vinter renades SJ011 dock på naturlig
8333: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel- väg så, att den kan anses ha uppnått samma
8334: se nr 229 av den 3 mars 1972 tili vederböran- tillstånd som innan fabrikerna startades.
8335: de medlem av statsrådet översänt avskrift av I fråga om avfalls- och rökgaser har från
8336: följande av riksdagsledamoten Lauha Männistö början en så stor reningseffekt som möjligt
8337: m. fl. ställda spörsmål nr 36: eftersträvats. Dock installerades både år 1970
8338: och 1971 tilläggsanordningar, genom vilka hal-
8339: "Är Regeringen medveten om att ten av de avloppsgaser som sprider sig ut
8340: industrin i Siilinjärvi genom förore- över omgivningen kunnat minskas ytterligare.
8341: ningar fördärvar livet i omgivningen, På basen av tili ministeriet ingångna kontroll-
8342: och vilka åtgärder ämnar Regeringen resultat av undersökningar av omgivningarna,
8343: vidtaga för ersättande av skadorna och som verkställdes i januari 1972, kan konsta-
8344: tili förhindrande av luftföroreningen?" teras, att frågan om luftförorening beträffande
8345: de ifrågavarande fabtikerna kunnat ordnas bra.
8346: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt På sommaren 1970 föranledde vattendroppar
8347: anföra följande: som följde med kylluften från kyltornet för
8348: Enligt 1967 ingånget avtal mellan Rikki- cirkulationsvattenbassängen att träd torkade på
8349: happo Oy och Malmikaivos Osakeyhtiö köper en del av bolagets område. Tack vare senare
8350: Rikkihappo Oy det svavel som svavelanrik- installerade droppfångare har icke nya skador
8351: ningen från Luikonlahti gruva innehåller, för på trädbeståndet iakttagits heller på detta om-
8352: vidareförädling i sina fabriker i Siilinjärvi. råde. Utanför fabriksområdet har skador på
8353: Anrikningen sändes så gott som dagligen, regel- vegetationen icke iatkttagits, och inga ersätt-
8354: bundet med järnväg från gruvan tili fabrikerna ningsanspråk rörande sådant har framförts tili
8355: i Siilinjärvi. När svavlet utvunnits överlåter bolaget.
8356: Rikkihappo Oy omedelbart rostningsresterna De i spörsmålet avsedda olägenheterna torde
8357: tili Malmikaivos Osakeyhtiö, som svarar för också åtminstone huvudsakligen hänföra sig
8358: upplagringen av rostningsresterna på sitt upp- tili upplagshögen av rostningsavfall, som ägs
8359: lagsområde. och skötes av Malmikaivos Osakeyhtiö. Även
8360: Handels- och industriministeriet har från om avfallet såsom fuktigt flyttas till denna
8361: Rikkihappo Oy erhållit en utredning om de hög och ytterligare fuktas sommartid och under
8362: olägenheter som bolagets produktionsinrätt- den torra höstperioden, har under starka vind-
8363: ningar medför för omgivningen. Först och förhållanden förekommit damm, som lagt sig
8364: främst kan konstateras, att fabrikernas behand- även över den närmaste omgivningen. För
8365: ling av avfallsvattnet grundar sig på s.k. sluten undvikande av detta har högen av rostnings-
8366: drkulation, varvid egentligt avfallsvatten icke rester sedan juli översprutats med en speciell
8367: alls släpps ut i vattendragen. Härigenom har plastlösning, för att dammbildningen bättre
8368: ett sådant sakläge uppnåtts, att fabrikernas än hittills skulle kunna förhindras.
8369: belastning på vattendraget motsvarar endast Då det finns några sommarbostäder på cirka
8370: normalt avfallsvatten från ett samhälle på 200-300 meters avstånd från upplagshögen,
8371: omkring 2 000 personer, vilket icke åstadkom- är det uppenbart, att man där besvärats av
8372: mer förändringar i vattendragets tillstånd. dammet. När Siilinjärvi kommun anskaffade
8373: Visserligen inträffade på sommaren 1969 under detta industriområde för överlåtelse tili Rikki-
8374: provdriftsskedet kemikalieläckage, på grund happo Oy, framställde bolaget, att dessa som-
8375: varav i Juurusvesi sagda sommar förekom en marbostadstomter också skulle ha inbegripits i
8376: rikligare algvegetation än normalt. Under föl- området. Kommunen drog sig dock för extra-
8377: 5
8378:
8379: kostnaderna. Då Rikkihappo Oy sedermera av undvika de olägenheter av dammet från Malmi-
8380: sitt industriområde överlät ett område om cirka kaivos Osakeyhtiös upplag av rostningsrester,
8381: 100 hektar tili Malmikaivos Osakeyhtiö, kom som berör bl.a. de närbelägna sommarbostäder-
8382: dessa sommarbostäder tyvärr att sålunda ligga na. Då det emellertid icke är skäl för staten
8383: i närheten av rostningsrestupplaget. att börja ersätta skador som enskilda bolag
8384: Jag anser, att det statsdominerade Rikki- åstadkommer i sin omgivning, kan de som
8385: happo Oy vidtagit rätt omfattande åtgärder för lidit skada begagna sig av normalt rättegångs-
8386: miljövården vad Siilinjärvi industriföretags förfarande för erhållande av ersättning för
8387: verksamhet beträffar, och att man härvidlag ifrågavarande olägenheter.
8388: lyckats. Däremot har man icke helt kunnat
8389: Helsingfors den 6 april 1972.
8390:
8391: Minister Seppo Lindblom.
8392:
8393:
8394:
8395:
8396: 277/72
8397: Kirj. ksm. n:o 37.
8398:
8399:
8400:
8401:
8402: Liedes ym.: Työntekijäin sovittujen vapaa-aikojen turvaamisesta
8403: valtionrauta teillä.
8404:
8405:
8406: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8407: Jo useamman vuoden aikana jatkunut vä- lalleen ja miesten puutehan lienee huutavin
8408: hennyskampanja Valtion Rautateillä on johta- juuri .siinä työntekijäryhmässä jolta vaaditaan
8409: nut ensimmäisen virkaehtosopimuksen aikana alempi pätevyystutkinto.
8410: sellaiseen tuloheen, että virkaehtosopimus Ou- Rautatieläisten Liiton Oulun osasto n:o 58
8411: lun aseman kohdalla on jäänyt os1ttain kuol- on käsitellyt asian ja esittää ryhdyttävän sel-
8412: leeksi kirjaimeksi, koska sitä ei ole miespulan laisiin toimenpiteisiin, että heti otetaan uutta
8413: vuoksi voitu noudattaa. työvoimaa, jonka ,tarve tällä hetkellä Oulussa
8414: Ei ole mikään salaisuus, että "heittolistan" on vähintään 40 miestä. Sen jälkeen tehtyjä
8415: työntekijöille ei voida järjestää sopimuksen sopimuksia ja oh}esääntöjä rautatiet pystyisivät
8416: mukaisia viikkovapaita, puhumattakaan että noudattamaan. Oulun työvoimapiirin ilmoituk-
8417: niistä annettaisiin etukäteen tieto tai tehtäisiin sen mukaan on Oulun läänin työttömien luku-
8418: sopimuksen edellyttämä vapaa-aikavuoro. Erit- määrä n. 8 000.
8419: täin suurta ihmettelyä aiheuttaa myös jo ty~ Nykyisellä ylirasituksella ajetaan raut!lltiehen-
8420: vuorossa olevien henkilöiden jatkuva vapaa- kilökuntaa ennenaikais,een vanhuuteen, kuten
8421: päivien peruuttaminen. Työturvallisuudelle tun- jatkuvasti lisääntyvät sairaudet ja ,työkyvyttö-
8422: tuu ,työnantaja vHttaava:n kintaalla, kun jat- myyselälr-keelle .siirtymiset kyllin selvästi oso1t-
8423: kuvasti on pyritty teettämään työtä erittäin tav!lit.
8424: raskaassa ja vaarallisessa päivystyksessä vajailla Edellä alevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8425: työporukoilla. Tästä johtuen ei aikatauluja voi- § :n 1 moanentti1n viitaten esitämme valtioneu-
8426: da noudattaa. Kuka siinä vastaa junamiesten voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
8427: turvallisuudesta ja henkilöiden haltuun usko- raavan kysymyksen:
8428: tusta tavarasta, joka kai pitäisi pystyä kuljetta-
8429: maan perille ehjänä. Peruskoulutuksen anta- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8430: minen näyttää myös jäävän tekemättä, koska ryhtyä työntekijäin sovittujen vapaa-
8431: ei löydy miehiä koulutuksen ajaksi heidän ti- aikojen turvaamiseksi valtionrautateillä?
8432: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1972.
8433:
8434: Pentti Liedes. Ensio Laine.
8435: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
8436: Heikki Mustonen. Toivo Asvik.
8437: Siiri Lehmonen. Mirjam Tuominen.
8438:
8439:
8440:
8441:
8442: 257/72
8443: 2
8444:
8445:
8446:
8447:
8448: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8449:
8450: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa tuntia. TyBaikasäännösten edellyttämä normaali
8451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, työaika on 120 tll1l!tia työjaksossa henkilöä
8452: olette .3 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn kohti.
8453: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston Eräi1t lyhytaikaiset kyselyssä tarkoitetut vai-
8454: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen keudet ovat johtupeet siitä, ettcl aina voida
8455: kansanedustaja Pentti Liedeksen ym. tekemäiitä mitoitta~ henkilökuntaa satunnaisten huippu-
8456: 1kirjalllges.ta kysymyksestä n:o 37: jen mukaan samoinkuin viime joulukuussa sa.t-
8457: "Mihin toimenpiteisHn Hailitus aikoo tuneesta joukkosairastumisesta henkilökuopan
8458: ryhtyä työntekijäin sovittujen vapaa" kesku11dessa. Näidenkään aikana ei Oulun lii-
8459: aikojen turvaamiseksi valtionrauta- kennealqeella tlettäv~sti sattunut sellaisia työ-
8460: lteillä?" tapaturmia tai muita vahinkoja, joiden voitai-
8461: siin :katsoa johtuneen työvoiman vähyydestä.
8462: Vastauksena kysymykseen es1tän kunnioitta- Samaan aikaan oli tiedossa, että vuosien
8463: vasti seuraavaa: 1971~ 1972 vaihteessa siirtyy lakkautettavitta
8464: V a1tionrautateiden liikenneosaston henkilö- Oulun konepajalta ja päävarastolta Oulun lii-
8465: kuntatilllltlne on yleisesti ottaen ollut tyydyttä- kennepiiriln yhteensä 67 henkUöä. Työnteki-
8466: vä. Tätä QS01ttaa mm. se, että työtuntien mää- jäin el~eelle siirtymisen johdosta on kuiten-
8467: rä henkilöä kohti vuonna 1971 oli kesldmää- kin jouduttu ottamaan uutt.a henkilökuntaa
8468: rin 115,7 tuntia työjak.sossa, josta yötyön ai- mm. tänä vuonna jo 23 henkl1öä Oulun lli-
8469: kahyvitY'ksen osuus on ollut keskimäärin 4,6 kennepiirin alueelle.
8470: Helsingh;sä, maaliskuun 27 päivänä 1972.
8471:
8472: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
8473: 3
8474:
8475:
8476:
8477:
8478: T i 11 R i k s d a g e n s H err T a 1 m a n.
8479:
8480: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen som arbetstidsS!tadgandena förutsätter är 120
8481: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- timmar per person under en arbetsperiod.
8482: se av den 3 mars 1972 tili vederbörande med- En del i spörsmålet avsedda, kortvariga svå-
8483: lem av statsrådet för avgivande av svar över- righeter har berott på att det ir..te alltid är
8484: sänt avskrift av följande av riksdagsman Pentti möjligt att disponera personalen så att den
8485: Liedes m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 37: motsvarar ti:llfälliga toppar i fråga om arbets-
8486: börda, samt på det stora antalet sjukdomsfall
8487: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen bland personalen under decemher i fjol. Un-
8488: vidtaga för ant säkerställa arbetstagar- der den tid dessa fa11 var aktuella har veter-
8489: nas avtalade fritider vid statsjärnvä- ligen inte inom Uleåborgs trafikområde inträf-
8490: garna?" fat sådana olycksfall i arbetet eller andra ska-
8491: dor som skulle kunna anses ha berott på att
8492: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- personalen skulle ha varit fåtalig.
8493: samt anföra följande: Samtidigt var det känt att vid årsskiftet
8494: Personalsituationen vid statsjärnvägarnas tra- 1971-1972 sammanlagt 67 personer skulle
8495: filmvdelning har ,på det hela taget varit till- flytta över från maskinverkstaden och huvud-
8496: fredsställande. Detta framgår bl.a. av att anta- förrådet i Uleåborg, vilka båda skulle indragas,
8497: let arbetstimmar per person år 1971 var i ge- tili Uleåborgs trafikdistrikt. På grund av pen-
8498: nomsnitt 115,7 .timmar per arbetsperiod, var- sionering av arbetstagare har det emellertid
8499: vid tidsgottgörelsen för nattarbete har varit i blivit nödvändigt att anställa ny personal; bl.a.
8500: medeltal 4,6 timmar. Den normala arbetstid har under detta år redan 23 personer anställts
8501: inom Uleåborgs trafikdistrikt.
8502: Helsingfors den 27 mars 1972.
8503:
8504: Trafikminister Valde Nevalainen.
8505: Kirj. ksm. n:o 38.
8506:
8507:
8508:
8509:
8510: Laine ym.: Työturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamisen
8511: tehostamisesta.
8512:
8513:
8514: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8515:
8516: Viime patvma on julkisuudessa kerrottu ja misesta. Erittäin monissa tapauksissa suuryri-
8517: todettu, että koneita ja laitteita maahamme tysten tulojen ja voittojen kasvun hintana on
8518: tuotettaessa ei kiinnitetä riittävää huomiota työ- ollut epäterveydellisten ja tapaturma-alttiiden
8519: turvallisuustekijöihin. Edelleen tuotetaan ulko- työolosuhteiden lisäksi pysyvien sairauksien,
8520: mailta koneita, jotka muualla ovat kiellettyjä vaarallisten tapaturmien ja invalidisoitumis-
8521: vaarallisuutensa takia. Esimerkiksi Ruotsista on tapausten monilukuisuus.
8522: ostettu siellä vaarallisina !hylättyjä puristimia. Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
8523: Vastaavia esimerkkejä voitaisiin osoittaa run- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
8524: saastikin. tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8525: Maassamme myynnissä olevien koneiden ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8526: laitteiden työturvallisuusvalvonta on niin ikään
8527: lähes olematonta. Koneiden suunnittelijoiden Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8528: koulutukseen ei sisälly työturvallisuusnäkökoh- siin työturvallisuusnäkökohtien ottami-
8529: tiin perustuvaa opetusta. Työpaikkojen raken- seksi huomioon tähänastista paremmin
8530: tamisvaiheessa ei työturvallisuusvaatimuksien ostettaessa koneita ja laitteita u1ko-
8531: huomioon ottamiseen kiinnitetä riittävää huo- mailta, koulutettaessa koneiden suun-
8532: miota. Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta nittelijoita, rakennettaessa uusia työpaik-
8533: eivät suuretkaan teollisuusyritykset ole haluk- koja ja toimeenpantaessa teollisuuden
8534: kaita suojaamaan työntekijöittensä terveyttä eri alojen tpotantotoimintaa?
8535: huolehtimalla työturvallisten olosuhteiden Juo-
8536: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1972.
8537:
8538: Ensio Laine. Toivo Åsvik. Heimo Rekonen.
8539: Pentti Liedes. Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
8540:
8541:
8542:
8543:
8544: 206/72
8545: 2
8546:
8547:
8548:
8549:
8550: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8551:
8552: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eikä sairastumisen vaaraa. Esineen ohella tulee
8553: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olla saatavissa asianmukaiset ohjeet sen asenta-
8554: olette kirjeellänne 3 päivältä maaliskuuta 1972 mista, käyttöä ja hoitoa varten." Maahantuojana
8555: n:o 231 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- toimiva tuontiliike vastaa siis tämän säännöksen
8556: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio mukaan siitä, että Suomeen tuotu kone, väline
8557: Laineen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- tms. teknillinen laite täyttää laissa asetetut
8558: myksen n:.o 38: vaatimukset.
8559: Näitä säännöksiä valvovat maahantuotavien
8560: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- koneiden osalta sosiaali- ja terveysministeriön
8561: siin työturvallisuusnäkökohtien ottami- työosaston koneteknillinen toimisto ja työpai-
8562: seksi huomioon tähänastista paremmin koilla käytössä olevien koneiden osalta valtion
8563: ostettaessa koneita ja laitteita ulko- ja kuntien ammattientarkastajat. Lähinnä työ-
8564: mailta, koulutettaessa koneiden suun- voiman putteesta johtuen ei valvonta. ole kui-
8565: nittelijoita, rakennettaessa uusia työpaik- tenkaan tähän mennessä johtanut toivottuihin
8566: koja ja toimeenpantaessa teollisuuden ja riittävän turvallisuuden takaaviin tuloksiin.
8567: eri alojen tuotantotoimintaa?" Mm. näiden epäkohtien johdosta asetti sosiaali-
8568: ja terveysministeriö toukokuun 12 päivänä kakl!i
8569: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen toimikuntaa, joiden tehtävänä oli laatia ehdo-
8570: seuraavaa: tukset tarpeellisista laki- ja organisaatiomuu-
8571: Työturvallisuuslain ( 299/58) 29 §: n 1 mo- toksista työsuojelun alalla. Molemmat toimikun-
8572: mentin mukaan "koneiden, paineastioiden, nat jättivät mietintönsä ministerille syyskuun 30
8573: nosto- ja kuljetusvälineiden sekä muiden niihin päivänä 1971 (Komiteanmietinnöt 1971: B 86
8574: verrattavien teknillisten laitteiden tulee olla ja B 87). Työsuojeluorganisaatiotoimikunta
8575: niillä työskenteleviä ja muita työpaikalla olevia ehdottaa mietinnössään, että sosiaali- ja terveys-
8576: henkilöitä uhkaavien tapaturmien ehkäisemi- ministeriöön perustettaisiin uusi työsuojelu-
8577: seksi tarkoituksenmukaisesti rakennetut, sijoi- asioita hoitava keskusvirasto - työsuojeluhalli-
8578: tetut ja asennetut sekä varustetut tarpeellisin tus. Tähän keskusvirastoon ehdötetaan perus-
8579: suojalaittein ja merkinnöin". Työnantaja on työ. tettavaksi koneteknillinen o~asto~ jossa olisi ny-
8580: paikalla vastuussa edellä esitetyn määräyksen kyistä runsaasti enemmän henkilökuntaa käsit-
8581: täytäntöönpanos ta. telemässä kysymyksessä mainittuja asioita. Edel-
8582: Edelleen työturvallisuuslaissa asetetaan vas- leen ehdotetaan mietinnössä myös valtion
8583: tuu koneiden ja muiden teknillisten laitteiden ammattientarkastuksen huomattavaa kehittä-
8584: turvallisuudesta myös niiden valmistajalle, maa- mistä ja laajentamista.
8585: hantuojalle, myyjälle ja luovuttajalle. Sanotun Työsuojelulakitoimikunta esittää laatimassaan
8586: lain 40 § :n 1 momentti kuuluu seuraavasti: ehdotuksessa laiksi työsuojelun valvonnasta
8587: "Koneen, välineen tai muun teknillisen lait- mm., että "koneen, välineen tai muun teknilli-
8588: teen valmistajan, maahantuojan tai myy- sen laitteen valmistajalle, maahantuojalle tai
8589: jän taikka henkilön, joka luovuttaa sellaisen asennusliikkeelle voidaan määrätä velvollisuus
8590: esineen toisen käyttöön, on huolehdittava siitä, tehdä tuotteestaan ilmoitus työsuojeluhallituk-
8591: että esinettä, kun se jätetään maassa käyttöön 'selle". Myöskin tämä säännös olisi ilmeisesti
8592: otettavaksi tai myytäväksi tahi asetetaan nähtä- omiaan edistämään kysymyksessä tarkoitettujen
8593: väksi, seuraa sen tavallista käyttöä varten tar- asioiden tehokkaampaa hoitamista. Hallitus
8594: peelliset suojalaitteet, samoin kuin siitä, ettei tulee vielä tämän kevään aikana antamaan edus-
8595: se muutoinkaan, kun sitä työssä käytetään, tar- kunnalle ehdotuksensa tarvittavista laeista
8596: peettomasti aiheuta työntekijälle tapaturman uuteen organisaatioon siirtymiseksi.
8597: 3
8598:
8599: Edelleen Hallitus on kiinnittänyt huomiota mista kustannuksista ja ehdotus niiden jakau-
8600: kysymyksessä esitettyyn koneiden ja laitteiden tumisesta. Komitean tulee saada työnsä val-
8601: suunnittelijoiden _puutteelliseen työturvallisuus- miiksi 31. 12. 1972 mennessä.
8602: koulutukseen. Valtioneuvosto on heinäkuun 21 Esitetystä selvinnee, että Hallitus on ryhty-
8603: päivänä 1971 tekemällään päätöksellä asettanut nyt useisiin toimenpiteisiin työturvallisuusnäkö-
8604: komitean, jonka tehtävänä on selvittää työsuo- kohtien entistä tehokkaammaksi huomioon
8605: jelualan koulutuksessa. tällä hetkellä ilmenevät ottamiseksi kysymyksessä esitetyissä tapauk-
8606: puutteet sekä laatia ehdotus sanotun koulutuk- sissa.
8607: sen yleisistä tavoitteista ja sisällöstä. Komitean Koska asian valmistelu on vielä useilta osil-
8608: tulee lisäksi tehdä ehdotus siitä, missä laajuu- taan kesken, ei tässä vaiheessa ole vielä mah-
8609: dessa ja kenen toimesta voitaisiin tarkoituksen- dollista arvioida niiden toimenpiteiden vaiku-
8610: mukaisesti toteuttaa yhtenäinen koko työsuoje- tusta, joihin Hallitus on asiassa ryhtynyt.
8611: lualan kattava perus-, jatko- ja täydennyskou- Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
8612: lutus, sekä tehdä arvio toimenpiteiden Vaati- Herra Puhemies, tietoonne.
8613: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1972.
8614:
8615:
8616: Ministeri Ahti Fredriksson.
8617: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8618:
8619: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skall behöriga anvisningar för dess montering,
8620: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse användning och skötsel tillhandahållas." Såsom
8621: nr 231 av den 3 mars 1972 tili vederbörande importör verkande importaffär ansvarar alltså
8622: medlem av statsrådet översänt följande av riks- enligt detta stadgande för, att tili Finland
8623: dagsman Ensio Laine m. fl. ställda skriftliga importerad maskin, redskap eller annan lik-
8624: spörsmål nr 38: nande teknisk anordning uppfyller de krav lagen
8625: ställer.
8626: "Har Regeringen för avsikt att vid- Dessa stadganden övervakas i fråga om tili
8627: taga åtgärder i syfte att bättre än hittills landet importerade maskiner av social- och
8628: beakta arbetsskyddssynpunkter vid köp hälsovårdsministeriets arbetsavdelnings maskin-
8629: av maskiner och anordningar från ut- tekniska byrå, och i fråga om maskiner som är
8630: landet, vid utbildning av maskinplane- i bruk på arbetsplatser, av statens och kommu-
8631: rare, vid anläggandet av nya arbets- nens yrkesinspektörer. Närmast på grund av
8632: platser och vid verkställighet av pro- brist på arbetskraft har övervakningen likväl
8633: duktionsverksamheten inom olika in- hittills icke lett tili önskade resultat, vilka skulle
8634: dustriområden? '' garantera en tillräcklig säkerhet. Bl.a. på grund
8635: av dessa missförhållanden tillsatte social- och
8636: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt hälsovårdsministeriet den 12 maj tvenne kom-
8637: anföra följande: missioner med uppgift att utarbeta förslag till
8638: Enligt 29 § 1 mom. lagen om skydd i arbete nödiga lag- och organisationsändringar på arbets-
8639: (299/58) "skall maskiner, tryckkärl, lyft- och skyddets område. Båda dessa kommissioner in-
8640: transportanordningar samt andra med dem jäm- lämnade den 30 september 1971 sina betänkan-
8641: förliga tekniska anordningar till förebyggande den tili ministern ( Kommittebetänkande 1971:
8642: av olycksfall, som hotar vid dem sysselsatta B 86 och B 87). Kommissionen för organisering
8643: och andra personer på arbetsplatsen, vara ända- av arbetsskyddet föreslår i sitt betänkande, att
8644: målsenligt byggda, belägna och installerade samt vid social- och hälsovårdsministeriet skulle in-
8645: försedda med erforderliga skyddsanordningar rättas ett nytt centralt ämbetsverk - arbets-
8646: och beteckningar". Arbetsgivaren är på arbets- skyddsstyrelsen - som skulle handha arbets-
8647: platsen ansvarig för verkställigheten av den skyddsärendena. Vid detta centrala ämbetsverk
8648: ovan nämnda bestämmelsen. föreslås inrättad en maskinteknisk avdelning,
8649: Vidare görs i lagen om skydd i arbete också vid viiken för behandling av de ifrågavarande
8650: tillverkare, importör, försäljare och överlåtare ärendena skulle finnas en betydligt större perso-
8651: ansvarig för maskiners och andra tekniska nai än den nuvarande. I betänkandet föreslås
8652: anordningars säkerhet. 40 § 1 mom. sagda lag vidare, att även statens yrkesinspektion borde i
8653: lyder som följer: "Tillverkare, importör eller avsevärd mån utvecklas och utvidgas.
8654: försäljare av maskin, redskap eller annan tek- Kommissionen för revidering av lagen om
8655: nisk anordning ävensom den viiken överlåter skydd i arbete föreslår i sitt förslag tili lag om
8656: sådan anordning till annan för begagnande, skall övervakning av arbetsskyddet bl.a., att "till-
8657: tillse, att anordningen, då den utlämnas för verkare eller importör av eller ock installations-
8658: att tagas i bruk i landet eller för att försäljas affär för maskiner, redskap eller andra tekniska
8659: eller utställas till påseende, är försedd med anordningar kan åläggas att om produkt göra
8660: skyddsanordningar för sedvanligt begagnande anmälan till arbetsskyddsstyrelsen". Också detta
8661: och att den icke heller eljest, då den användes stadgande skulle uppenbarligen vara ägnat att
8662: i arhete, för arbetstagare onödigtvis medför främja ett effektivare handhavande av de i
8663: fara för olycksfall eller ohälsa. Med anordningen spörsmålet avsedda ärenden. Regeringens kom-
8664: 5
8665:
8666: mer redan under innevarande vår att till riks- arbetsskyddsområdet, samt att utarbeta en kal-
8667: dagen avlåta propositioner angående de lagar kyl över det kostnader åtgärderna förutsätter
8668: övergången tili en ny organisering kräver. och ett förslag angående fördelningen av dem.
8669: Regeringen har vidare fäst uppmärksamhet Kommitten bör få sitt arbete färdigt före .31. 12.
8670: vid den i spörsmålet framförda bristfälliga ut- 1972.
8671: bildningen i arbetsskyddshänseende för plane- Av det ovan anförda torde framgå, att Rege-
8672: rare av maskiner och anordningar. Statsrådet ringen har vidtagit Hera åtgärder för att arbets-
8673: tillsatte genom beslut av den 21 juli 1971 en skyddssynpunkter skall bli beaktade på ett
8674: kommitte med uppgift att utreda de brister som ·effektivare sätt än tidigare i de fall som näm-
8675: för närvarande vidlåder utbildningen på arbets- nes i spörsmålet. Då ärendets beredning fort-
8676: skyddsområdet samt att utarbeta ett förslag farande i många avseenden är på hälft, är det
8677: angående de allmänna målen för och innehållet i detta skede ännu icke möjligt att bedöma verk-
8678: i sagda utbildning. Kommitten skall dessutom ningarna av de åtgärder, vilka vidtagits av
8679: uppgöra förslag om i vilken omfattning och på Regeringen i denna sak.
8680: vems åtgärd man skulle kunna på ett ändamåls- Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
8681: enligt sätt genomföra en enhetlig grund-, Herr Talman, tili kännedom.
8682: vidare- och fortbildning, som skulle täcka hela
8683: Helsingfors den 16 mars 1972.
8684:
8685:
8686: Minister Ahti Fredriksson.
8687:
8688:
8689:
8690:
8691: 206/72
8692: Kirj. ksm. n:o 39.
8693:
8694:
8695:
8696:
8697: Karhuvaara: Oppikoulun opettajien eläkeiän alentamisesta.
8698:
8699:
8700: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8701:
8702: Opetuksen tehokkuus toisaalta ja opettajien myöskin opettajien eläkeikä yhdenmukaistettai-
8703: työllisyys toisaalta ovat kaksi merkittävää ren- siin. Varsinaiseksi oppikouluksi jäävä lukio tu-
8704: gasta koululaitoksemme kehittämiseen liittyväs- lee ilmeisesti toimimaan läheisessä yhteistyössä
8705: sä ongelmavyyhdissä. ·Ongelmat koskevat sekä peruskoulun kanssa mm. käyttämällä yhteisiä
8706: oppi- että kansakouluja ja niiden opettajia. opettajia. Tämänkään vuoksi ei olisi syytä säi-
8707: Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on viime lyttää eri koulujen opettajien oikeudellisessa
8708: vuosina tehty useita suunnitelmia. Käytännön asemassa eroavaisuuksia.
8709: toimenpiteissä ei kuitenkaan vielä ole päästy Pedagogiselta kannalta tarkastellen on todet-
8710: tyydyttävään ratkaisuun. Pieniä edistysaskeleita tava, että opetustyö on jo nyt varsin vaativaa
8711: on tosin saatu aikaan. Esimerkiksi luokkien ja kuluttavaa ja tulee uudessa koulujärjestel-
8712: oppilasluvun vähentämisella on voitu jonkin mässä yhä vaativammaksi. Ruumiin ja sielun
8713: verran kohottaa opetuksen tehokkuutta ja sa- voimien säilyminen tai heikkeneminen iän kart-
8714: malla lisätä opettajien työllisyyttä. Suurin osa tuessa on hyvin suuressa määrin yksilöllinen
8715: tarvittavista toimenpiteistä on kuitenkin vielä kysymys. Säilyttämällä pakollinen eroamisikä
8716: suunnitelma-asteella. nykyisenä 67 vuotena mutta alentamalla eläke-
8717: Yksi keino opetuksen tehokkuuden ja sa- ikä eli oikeus eläkkeen saantiin 60 vuodeksi,
8718: malla opettajien työllisyyden lisäämiseksi olisi voitaisiin nämä yksilölliset ominaisuudet ottaa
8719: opettajien eläkeiän alentaminen. Tämä kysymys käytännössä huomioon. Kuten io edellä viitat-
8720: koskee erityisesti oppikoulun opettajia. Nythän tiin helpotettaisiin tällä ratkaisulla myös opet-
8721: valtion ja yksityisten oppikoulujen opettajien tajien työhön sijoittumista eli työllisyyttä.
8722: eläkeikä on sama kuin valtion vinka- tai työ- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
8723: suhteessa olevien yleinen eläkeikä eli 63 vuot- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8724: ta. Kansakoulun opettajien eläkeikä on sen si- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8725: jaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8726: kauksesta ja eläkkeestä annetun lain mukaan
8727: 60 vuotta. Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
8728: Kansakoululaitoksessa voimassa olevaa 60 ta niihin opetustyötä heikentäviin ja
8729: vuoden eläkeikää on yleisesti pidetty oikeaan muihin haittatekijöihin, jotka aiheutu-
8730: osuneena tai ainakin parempana kuin oppikou- vat oppikoulun opettajien eläkeiän säi-
8731: lujen opettajien 63 vuoden eläkeikää. Kun tu- lyttämisestä 63 vuotena, ja
8732: lossa oleva koulunuudistus sulattaa osittain aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8733: kansakoulut ja oppikoulut toisiinsa yhtenäiseksi siin oppikoulun opettajien eläkeiän alen-
8734: peruskouluksi, tuntuisi luonnolliselta, että tamiseksi?
8735: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1972.
8736:
8737: Sinikka Karhuvaara.
8738:
8739:
8740:
8741:
8742: 307/72
8743: 2
8744:
8745:
8746:
8747:
8748: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8749: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Vuoden 1967 alusta toteutetun valtion elä-
8750: mainitussa tarkoituksessa. Te, Herra Puhemies, kelainsäädännön uudistuksen yhteydessä pidet-
8751: olette 3 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn tijn lähtökohtana, että uuteen eläketurvajärjes-
8752: kirjeenne _ ohella toimittanut valtioneuvoston telmään siirryttäessä ei tehdä m~rkittäviä muu-
8753: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- toksia palvelussuhteiden sijoittamisessa poi:k-
8754: edustaja Sinikka Karhuvaaran näin kuuluvasta keuksellisiin eläkeikäryhmiin.
8755: 1klrjallisesta kysymyksestä n:o 39: Valtiovarainministeriö on pyytänyt valtion
8756: eläkeneuvottelukuntaa tutkimaan palvelussuh-
8757: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio- teiden sijoittelua poikkeuksellisiin eläkeikäryh-
8758: ta niihin opetustyötä heikentäviin ja miin ja tekemään tarvittaessa esityksen asian
8759: muihin haittatekijöihin, jotka aiheutu- johdosta. Tämä laajaa merkitystä omaavan elä-
8760: vat oppikoulun opettajien eläkeiän säi- keikäkysymyksen selvitystyö jatkuu valtion elä-
8761: lyttämisestä 63 vuotena, ja keneuvottelukunnassa edelleen. Neuvottelukun-
8762: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- nassa on myös opettajia edustavilla järjestöillä
8763: siin oppikoulun opettajien eläkeiän alen- edustuksensa.
8764: tamiseksi?" Valtiovarainministeriössä selvitetään lisäksi
8765: edkseen kysymyksiä, jotka liittyvät siihen, että
8766: henkilö on samanaikaisesti kahdessa tai useam-
8767: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- massa valtion eläketurvan piiriin kuuluvassa
8768: vasti seuraavaa: palvelussuhteessa, joissa on erilaiset eläkeiät.
8769: Helsingissä, 8 päivänä huhtikuuta 1972.
8770:
8771:
8772: Ministeri Margit Eskman.
8773: 3
8774:
8775:
8776:
8777:
8778: T i 11 Ri k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8779:
8780: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lagstiftningen, som förverkligades i början av
8781: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- år 1967, togs tili utgångspunkt, att några be-
8782: se av den 3 mars 1972 tili vederbörande med- tydande ändringar icke skulle företagas vid
8783: lem av statsrådet översänt avskrift av följande övergången tili det nya pensionsskyddssyste-
8784: av riksdagsledamoten Sinikka Karhuvaara ställ- met i fråga om placeringen av tjänsteförhållan-
8785: da spörsmål nr 39: den i exceptiondla pensionsåldersgrupper.
8786: Finansministeriet har anmodat statens dele-
8787: "Har Regeringen fäst uppmärksamhet gation för pensionsärenden att undersöka pla-
8788: vid de negativa faktorer som försvagar ceringen av tjänsteförhållanden i exceptionella
8789: undervisningen och e1jest inverkar men- pensionsåldersgtupper och att vid. behov göra
8790: ligt, vilka sammanhänger med att pen- framställning i saken. Utredningen av denna
8791: sionsåldern för lärare vid läroverk bi- pensionsåldersfråga med stor bärvidd fortgår
8792: behålles vid 63 år, och alltjämt i delegationen för pensionsärenden.
8793: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder Aven lärarorganisationerna är företrädda l de-
8794: för sänkning av läroverkslärarnas pen- legationen.
8795: sionsålder?" I finansministeriet utreds dessutom särskilt
8796: frågor som ansluter sig tili att en person sam-
8797: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tidigt står i två eller flera tili statens pensions-
8798: anföra följande: skydd hörande .tjänsteförhållanden, vilka pen-
8799: I samband med den revision av pensions- sionsåldern är olika.
8800: Helsingfors, den 8 april 1972.
8801:
8802:
8803: Minister Margit Eskman.
8804: Kirj. ksm. n:o 40.
8805:
8806:
8807:
8808:
8809: Björklund: Toimenpiteistä kansainvälisen yhteistyön tehostami-
8810: seksi ympäristönsuojelun alalla.
8811:
8812:
8813:
8814: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8815:
8816: Elinympäristömme saastumisen estäminen Suomen edustajat hiljattain allekirjoittaneet
8817: edellyttää nykyisellään suojelutoimenpiteiden Oslossa.
8818: kansainvälistä koordinointia. Tuloksiin johtaviin Suomen edustajien allekirjoittaman alueelli-
8819: päätöksiin päästään ainoastaan, jos kansainvä- sen mertensuojelukonvention valmisteleviin ko-
8820: linen yhteistyö saastumisen estämiseksi on kouksiin ei kuitenkaan missään vaiheessa kut-
8821: yleismaailmallista ja avointa. suttu kaikkia asianosaisia; Itämerenmaista on
8822: Kun Yhdistyneiden Kansakuntien yleisko- Saksan demokraattinen tasavalta alunpitäen jä-
8823: kous viime joulukuussa käsitteli Tukholmaan tetty ulkopuolelle. Neuvostoliitto ja Puola ei-
8824: tämän vuoden kesäkuuksi suunnitellun ympä- vät ole osallistuneet tältä diskriminoivalta poh-
8825: ristönsuojelukonferenssin osanottoa, Suomi aset- jalta käytyihin neuvotteluihin.
8826: tui kannattamaan periaatetta että kaikki val- Oslossa allekirjoitettu sopimus saattaa vai-
8827: tiot voisivat tasaveroisina osallistua konfe- keuttaa kaikkia meriä koskevan yleismaailmal-
8828: renssin työskentelyyn. lisen konvention aikaansaamista. Suljetun luon-
8829: Yleiskokouksen enemmistö hylkäsi kuitenkin teensa vuoksi se on erityisesti omiaan asetta-
8830: tämän universaalisuuden periaatteen päättä- maan esteitä kaikkien Itämeren alueen maiden
8831: mällä, että ainoastaan YK:n ja sen erityisjär- toimesta soimittavan Itämeren suojelusopimuk-
8832: jestöjen jäsenvaltiot voisivat osallistua konfe- sen aikaansaamiseksi.
8833: renssiin. Asiallisesti päätös merkitsi yhden val-
8834: tion, Saksan demokraattisen tasavallan, pois- Suomen kannalta merkitsisi Oslon sopimuk-
8835: mlkeroista kokouksesta. sen ratifioiminen luopumista siitä Yhdistynei-
8836: Ellei Saksan demokraattista tasavaltaa hy- den Kansakuntien yleiskokouksessa viime jou-
8837: räksytä ennen konferenssia pidettävässä Maa- lukuussa julkituodusta periaatteellisesta kan-
8838: lman terveysjärjestön WHO:n kokouksessa tä- nasta, että kansainvälisen toiminnan elinympä-
8839: nän erityisjärjestön jäseneksi - ja täten vie- ristömme suojelemiseksi tulisi olla universaalis-
8840: ä tehdä mahdolliseksi valtion osallistumista ta.
8841: ~onferenssiin - tulee ympäristönsuojelukon- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
8842: erenssi jäämään tynkäkokoukseksi. tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
8843: Koska Saksan demokraattinen tasavalta on tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8844: tämeren rannalla oleva valtio, merkitsee sen tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8845: toissulkeminen konferenssista sitä, että Suo-
8846: llen kannalta tärkeistä tehokkaista yhteisistä Tietääkö Hallitus, että Yhdistynei-
8847: oimenpiteistä Itämeren saastumisen estämi- den Kansakuntien Tukholmassa vuoden
8848: eksi ei Tukholman ympäristönsuojelukonfe- 1972 kesäkuussa järjestettävän ympä-
8849: mssissa kyetä sopimaan. ristönsuojelukonferenssin valmistelut ja
8850: Tukholman ympäristönsuojelukonferenssin Oslossa suomalaisten virkamiesten alle-
8851: almistelujen yhteydessä suoritetun yhden val- kirjoittama Koillis-Atlantia ja osaa Poh-
8852: on poissulkemisen kaltaista huolestuttavaa joisesta Jäämerestä koskeva mertensuo-
8853: iskriminaatiota harjoitetaan myös Atlantin jelusopimus ovat luonteeltaan syrjiviä ja
8854: oiliisosaa ja osaa Pohjoisesta Jäämerestä kos- siten omiaan vaikeuttamaan kansainvä-
8855: evassa sopimuksessa, joka koskee jätteiden listä yhteistyötä ympäristönsuojelun
8856: tskemista mereen. Tämän sopimuksen ovat alalla, ja jos tietää,
8857: !6/72
8858: 2
8859:
8860: mihin toimenpltelSlln Hallitus on listä yhteistyötä tehokkaan kansainväli-
8861: päättänyt ryhtyä, jotta Suomi ei tukisi sen ympäristönsuojelun aikaansaamisek-
8862: tata diskriminaatiota vaan edistäisi si?
8863: avointa ja universaalista valtioiden vä-
8864: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1972.
8865:
8866: I.-C. Björklund ..
8867: 3
8868:
8869:
8870:
8871:
8872: Ed u s kunnan Herra Puhe mi e h c:d 1e.
8873:
8874: Valtiopäivlijä:rjestyksen 3 7 § :n 1 momentis- osallistumisen Tukholman ympäristönsuojelu-
8875: sa mainitussa tarkoituksessa on kansanedusta- konferenssiin samoin kuin Koillis-Atlantin me-
8876: ja I.-C. Björklund esittänyt Hallituksen asian- rensuojelua koskevaan Oslon sopimukseen.
8877: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- Todettakoon, että kysymys DDR:n osallis-
8878: myksen: tumisesta Tukholman konferenssiin on vielä
8879: "Tietääkö Hallitus, että Yhdistynei- avoin. Tämä meilläkin ympäristönsuojelun
8880: den Kansakuntien Tukholmassa vuoden asiantuntijoiden piirissä kauan valmisteilla ol-
8881: 1972 kesäkuussa järjestettävän ympä- lut konferenssi järjestetään Yhdistyneiden Kan-
8882: ristönsuojelukonferenssin valmistelut ja sakuntien 26. yleiskokouksen ylivoimaisella
8883: Oslossa suomalaisten virkamiesten alle- enemmistöllä hyväksymän päätöslauselman mu-
8884: kirjoittama Koillis-Atlantia ja osaa Poh- kaisesti. Sen koollekutsujana toimii YK:n pää-
8885: joisesta Jäämerestä koskeva mertensuo- sihteeri ja siihen on oikeutettu osallistumaan
8886: jelusopimus ovat luonteeltaan syrjiviä ja jokainen YK:n, sen erityisjärjestöjen tai Kan-
8887: siten omiaan vaikeuttamaan kansainvä- sainvälisen Atomienergiajärjestön jäsenvaltio.
8888: listä yhteistyötä ympäristönsuojelun Yleiskokouksessa Suomi äänesti sellaisen
8889: alalla, ja jos tietää, päätöslauselmaan ehdotetun muutoksen puo-
8890: mihin toimenpiteisiin Hallitus on lesta, jonka hyväksyminen olisi taannut kaikil-
8891: päättänyt ryhtyä, jotta Suomi ei tukisi le kiinnostuneille valtioille mahdollisuuden osal-
8892: tätä diskriminaatiota vaan edistäisi listumiseen. Suomen kannattamaa ehdotusta ei
8893: avointa ja universaalista valtioiden vä- kuitenkaan hyväksytty. Suomen edustajan pu-
8894: listä yhteistyötä tehokkaan kansainväli- heenvuorossa vahvistettiin tuki konferenssin
8895: sen ympäristönsuojelun aikaansaamisek- järjestämiselle, tähdennettiin ympäristöongel-
8896: si?" mien käsittelyn kiireellisyyttä ja valitettiin si-
8897: tä, ettei osallistumiskysymystä voitu yleisko-
8898: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kouksessa ratkaista universaalisuuden pohjalta.
8899: taen seuraavan. DDR:n pääsy konferenssiin on nyt sen va-
8900: Suomi kannattaa universaalisuusperiaatteen rassa, hyväksytäänkö se sitä ennen jonkun
8901: noudattamista kansainvälisissä järjestöissä. Tä- YK:n erityisjärjestön jäseneksi. Käytännössä
8902: mä on tullut käytännössä esille pyrkimyksis- mahdollisuudet rajoittuvat Maailman Terveys-
8903: sämme Saksan Demokraattisen Tasavallan oi- järjestöön, jonka toukokuussa kokoontuva
8904: keuttamiseksi mukaan YK:n erityisjärjestöjen yleiskokous saa käsiteltäväkseen DDR:n jäsen-
8905: toimintaan, joiden jäseneksi Saksan Liittotasa- anomuksen. Suomi tulee periaatteensa mukai-
8906: valta on jo poikkeuksetta hyväksytty. sesti aktiivisesti tukemaan DDR:n jäsenyyttä.
8907: Ympäristönsuojelun järjestelyjen kysymyk- Mitä tulee mainittuun merensuojelusopimuk-
8908: sessä ollen tämän periaatteen toteuttaminen seen, kysymyksessä on Pohjoismaiden ulkomi-
8909: olisi jo käytännöllisistä syistä ensiarvoista. On nisterien aloitteesta Koillis-Atlantin kalastusso-
8910: tuskin liioiteltua todeta, että esimerkiksi Itä- pimuksen osapuolten piirissä tehty sopimus,
8911: meren ekologia-ongelma on meille sen luokan jota ei ole tarjottu kalastussopimuksen ulko-
8912: kysymys, ettei sen käsittelyä ole varaa enää puolella olevan DDR:n allekirjoitettavaksi.
8913: viivästyttää poliittisilla muotoseikoilla, ja että Suomen edustaja käytti viime joulukuussa Pa-
8914: me pidämme välttämättömänä kaikkien asian- riisissa pidetyssä sopimuksen viimeistelyko-
8915: omaisten maiden osallistumista sen käsittelyyn. kouksessa puheenvuoron, jossa hän ilmoitti
8916: Tällä perusteella me pidämme valitettavana Suomen hallituksen kalastussopimuksen osa-
8917: sitä, ettei ole toistaiseksi löydetty ratkaisua, puolena ja merensuojelusopimuksen yhtenä
8918: joka sallisi Saksan Demokraattisen Tasavallan aloitteentekijänä allekirjoittavan sen mutta va-
8919: 4
8920:
8921: raavan itselleen oikeuden olla sitä toistaiseksi Sopimus näyttää sisältävän eräitä lainsäädän-
8922: ratifioimatta. Puheenvuorossa ilmaistiin selväs- nön alaan kuuluvia määräyksiä, joten se olisi
8923: ti toivomus, että kaikille alueen hallituksille aikanaan saatettava Eduskunnan päätettäväksi.
8924: varattaisiin oikeus liittyä sen osapuoleksi. Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä tässä
8925: Allekirjoittamalla sopimuksen ratifiointiva- vaiheessa toimenpiteisiin sopimuksen ratifioi-
8926: raumin Suomi ei ole tullut sopimuspuoleksi. miseksi.
8927: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1972.
8928:
8929: Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa.
8930: 5
8931:
8932:
8933:
8934:
8935: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8936:
8937: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen På. denna grundval anser vi det beklagligt
8938: anger har riksdagsman I.-C. Björklund tili ve- att man inte hittilis har funnit en lösning, som
8939: derbörande medlem av statsrådet för avgivande. skulle tillåta Tyska Demokratiska Republiken
8940: av svar ställt följande spörsmål: att delta i miljövårdskonferensen i Stockholm
8941: liksom i Oslo konventionen om Nordostatlan-
8942: "Är regeringen medveten om, att tens havsskydd.
8943: förberedelserna för den miljövårdskon- Det må konstateras, att frågan om DDR:s
8944: ferens som Förenta Nationerna skall deltagande i Stockholms konferensen fortfa-
8945: anordna i juni 1972 i Stockholm och rande är öppen. Denna konferens, som också
8946: den i Oslo av finländska tjänstemän för våra miljövårdsspecialisters del länge har
8947: undertecknade havsskyddskonventionen förberetts, arrangeras i enlighet med en reso-
8948: rörande Nordostadanten och en del lution som vid Förenta Nationernas 26. ge-
8949: av Norra Ishavet tili sin natur är dis- neralförsamling godkändes med en överlägsen
8950: kriminerande och sålunda ägnade att majoritet. FN:s generalsekreterare fungerar
8951: försvåra det internationella samarbetet som sammankallare och berättigade tili att del-
8952: på miljöskyddets område, och ifall den ta i konferensen är varje medlemmsstat i FN,
8953: är medveten dess fackorgan eller i Internationella Atom-
8954: vilka åtgärder har Regeringen be- energiorganisationen.
8955: slutat vidta, för att Finland inte skulle Vid generalförsamlingens session röstade
8956: understöda denhär diskrimineringen Finland för ett sådant ändringsförslag av re-
8957: utan främja ett öppet och universellt solutionen, vilket godkänt skulle ha säker-
8958: samarbete mellan staterna för att få ställt alla intresserade staters möjlighet att
8959: tili stånd ett effektivt internationellt delta. Det förslag som Finland understödde
8960: miljöskydd?" godkändes dock inte. I Finlands representants
8961: anförande bestyrktes stödet för arrangerandet
8962: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av konferensen, betonades den brådskande na-
8963: samt anföra följande. tur som behandlingen av miljöproblemen har
8964: Finland stöder iakttagande av universalitets- samt beklagades, att deltagarfrågan i general-
8965: principen i internationella organisationer. Det- församlingen inte kunde lösas utgående från
8966: ta har i praktiken framgått av våra strävanden universalitetsprincipen. DDR:s tillträde tili kon-
8967: att berättiga Tyska Demokratiska Republiken ferensen är nu avhängigt av, om DDR före
8968: att delta i verksamheten i FN:s fackorganisa- konferensen godkänns som medlem i något av
8969: tioner, tili vilka Tyska Förbundsrepubliken re- FN:s fackorgan. I praktiken begränsas möjlig-
8970: dan undantagslöst har godkänts. heterna tili Världshälsoorganisationen, vars
8971: När det gäller organiseringen av miljövår- generalförsamling i maj får DDR:s medlems-
8972: den vore det redan av praktiska skäl av störs- ansökning till behandling. Finland kommer i
8973: ta vikt att denna princip förverkligas. Det är enlighet med sina principer att aktivt stöda
8974: knappast en överdrift att konstatera, att t.ex. DDR:s medlemskap.
8975: Östersjöns ekologi-problem för oss är en frå- Vad beträffar den nämnda havsskyddskon-
8976: ga av sådan betydelse, att man inte längre ventionen, är det fråga om en konvention som
8977: har råd att försena dess behandling av for- slutits av parterna i det nordostatlantiska fis-
8978: malistiska politiska skäl och att vi anser det keriavtalet, vilket uppgjordes på initiativ av
8979: nödvändigt att alla berörda Iänder deltar i de nordiska utrikesministrarna. DDR har inte
8980: behandlingen av frågan. erbjudits att underteckna havsskyddskonven.
8981: 6
8982:
8983: tionen, eftersom DDR står utanför fiskeriav- regeringar skulle reserveras rätt att ansluta
8984: talet. Finlands representant höll vid konven- sig som parter i konventionen.
8985: tionens slutredigeringsmötet i Paris i decem- Genom att underteckna konventionen med
8986: ber i fjol ett anförande, där han meddelade ratificeringsreservation har Finland inte blivit
8987: att Finlands regering som part i fiskeriavtalet konventionspart. Konventionen verkar att in-
8988: och som en av initiativtagarna tili havsskydds- nehålla endel lagstiftningsmässiga bestämmel-
8989: konventionen undertecknar den, men att Fin- ser, varför den i sinom tid borde överlämnas
8990: land reserverar sig rätt att tillsvidare lämna tili Riksdagens avgörande. Regeringens avsikt
8991: konventionen oratificerad. I anförandet ut- . är inte, att i detta skede skrida tili åtgärder
8992: trycktes klart en önskan, att samrådets alla för att ratificera konventionen.
8993: Helsingfors den 24 mars .1972.
8994:
8995: Ministern för utrikesärendena Kalevi Sorsa . .
8996: Kirj. ksm. n:o 41.
8997:
8998:
8999:
9000:
9001: Salolainen: Harmaa/hyljekannan säilyttämisestä.
9002:
9003:
9004: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9005:
9006: Harmaahylje eli halli kuuluu norpan ohella Iin verotusta rajoitetaan voimakkaasti, kunnes
9007: metsästyslain nojalla täysin rauhoittamattomiin saadaan varmuus siitä, ettei halli häviä Suo-
9008: nisäkäslajeihimme. Niitä saa metsästää koko men rannikoilta. On tärkeää, että saaristossa
9009: vuoden aikana kaikkialla merenrannikoilla ja elää edes pieni hallikanta, joka näkyy ja kuu-
9010: merialueilla. Niistä maksetaan 20 markan suu- luu saaristoluonnossa. Käytännön syistä hallia
9011: ruinen tapporaha. Hylkeet aiheuttavat vahin- ja norppaa on laissa käsiteltävä samalla tavalla,
9012: koa lohenkalastukselle, joskaan ei ole voitu jos kohta norpan metsästysoikeus onkin syytä
9013: osoittaa onko kysymyksessä vähälukuinen halli- säilyttää laajana.
9014: vai sitä runsaampi norppakanta. Halleja on Viime päivinä on julkisuudessa näkynyt tie-
9015: ammuttu viime vuosina 150-200 yksilöä vuo- toja, joiden mukaan Perämeren hylkeiden met-
9016: sittain; läheskään kaikki tapaukset eivät kui- sästyksessä aiottaisUn käyttää uutta muotoa ns.
9017: tenkaan tule saalistilastoihin mukaan, sillä aina- turistien hyljesafareita. Tällaiset tiedot aiheut-
9018: kin osa halleista ammutaan pelkästään tappa- tavat mitä suurinta huolestuneisuutta nimen-
9019: misen takia. Suurin osa halleista ammutaan omaan harmaahylkeiden eli hallien viimeisten
9020: kalastustroolareista käsin. yksilöiden puolesta, sillä tiettävästi "safari-
9021: Hallin tapa oleskella saaristomme ulkoluo- alueilla" on aivan viime vuosinakin saatu saa-
9022: doilla ja hallin huuto ovat kuuluneet saaris- liiksi hallia ja käytännössä saattaa olla mahdo-
9023: tomme omaleimaisimpiin luonnonarvoihin. Ny- tonta metsästyksessä tehdä eroa norppien ja
9024: kyajan vilkas veneliikenne ei välttämättä häi- hallien välillä.
9025: ritse hallin oleskelua luodoilla. Halli tottuu hel- Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä·
9026: posti ihmisen läsnäoloon; mm. Brittein saariita järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla kun·
9027: tiedetään esimerkkejä siitä kuinka hallit näyt· nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9028: täytyvät uimarantojen lähettyvillä. nen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyk-
9029: Viime vuosina hallit ovat kadonneet tutuilta sen:
9030: oleskeluluodoiltaan. Tutkimus ei ole vielä pys-
9031: tynyt selvittämään, onko hallikanta häviämässä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9032: jatkuvan verotuksen takia vai onko kanta siir- ryhtyä säilyttääkseen maamme harmaa-
9033: tynyt ulkomerelle. Monet merkit viittaavat kui- hyljekannan ja estääkseen ns. "safari-
9034: tenkin siihen, että hallikanta on romahtamassa. metsästyksen" kohtalokkaat seuraukset
9035: Sekä luonnonsuojelun että riistantutkimuk- tämän eläinlajin kannalta?
9036: sen kannalta on vahvasti perusteltua, että hal-
9037: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1972.
9038:
9039: Pertti Salolainen.
9040:
9041:
9042:
9043:
9044: 239/72
9045: 2
9046:
9047:
9048:
9049:
9050: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9051:
9052: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- harmaahyljettä ryhtyä ajoissa suojelemaan. To-
9053: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- dettakoon kuitenkin, että jo arviointi tuottaa
9054: mies, olette 7 päivänä maaliskuuta 1972 päi- melkoisia vaikeuksia. Riistabiologien käsityksen
9055: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- mukaan olisi kuitenkin mahdollista saada yhtei-
9056: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sellä arvioinnilla siksi luotettava selvitys, että
9057: kansanedustaja Pertti Salolaisen näin kuulu~ se riittäisi toimenpiteiden perusteluksi.
9058: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 41: Huomattava osa niistä harmaahylkeistä, jois-
9059: ta Suomessa on maksettu tapporaha, tapetaan
9060: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo aluevesirajojemme ulkopuolella. Tehokkain hyl-
9061: ryhtyä säilyttääkseen maamme harmaa- keenpyynti tapahtuu kevätjäillä, joilla harmaa-
9062: hyljekannan ja estääkseen ns. "safari- hylkeet ovat aina avoveden äärellä. Norppa sen
9063: metsästyksen" kohtalokkaat seuraukset sijaan pystyy tulemaan toimeen myös kiinteän
9064: tämän eläinlajin kannalta?" jään alueella. Norppakanta onkin siksi runsas,
9065: että sen pyynnin rajoittamista ei ole tarpeellista
9066: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- edes harkita. Kun riistabiologien tutkimus har-
9067: vasti seuraavaa: maahyljekannan suuruudesta selviää, ryhtyy
9068: Tiedot hylkeitten lukumäärästä Itämeren Hallitus niihin toimenpiteisiin, joihin tässä yh-
9069: alueella ovat ristiriitaisia. Tämä johtuu siitä, teydessä Itämeren piirissä yhteisesti päädytään.
9070: että yhteistä tutkimusta ei ole saatu käyntiin. Eräät kalastajat aikovat kokeilla turistien
9071: On aivan selvää, että esim. harmaahylje on haukutteleroista Perämerelle hylkeenpyyntiin.
9072: Suomen aluevesillä ja niihin rajoittuvilla meri- Viime päivinä on jopa ulkomailla tähän asiaan
9073: alueilla suuresti vähentynyt. Tässä yhteydessä kiinnitetty poikkeuksellisen suurta huomiota.
9074: väitetään kuitenkin paremmin ulkoluotojen ja Suomen alueella hylkeet ovat tavattoman arkoja
9075: avomeren eläimenä tunnetun hallin muuttaneen ja niiden pyynti vaatii sekä ponnistuksia että
9076: Itämeren eteläosiin. Suomen saalistilastoissa taitoa. Hyljekannoille eivät olosuhteisiin tottu-
9077: hallien lukumäärä on laskenut niin jyrkästi, mattomat turistit varmaankaan tule aiheutta-
9078: että kysymys sen kohtalosta otettiin Suomen maan suurtakaan menetystä. Metsästys tapah-
9079: toimesta ·esille Pohjoismaitten riistabiologien tunee pääasiassa melko kiinteillä jäillä, joilla
9080: kokouksessa. Kun yksin Suomen toimenpiteet harmaahylkeitä ei esiinny. Turistien harjoittama
9081: eivät harmaahyljekannoille suuriakaan merkitse, metsästys Suomessa on hyvin vähäistä ja yri-
9082: on esitetty ensin yhteistä arviointia ja sen jäl- tykset sen elvyttämiseen eivät ole onnistuneet
9083: keen tarvittavia toimenpiteitä. Voidaan olettaa, ollenkaan. Tässä vaiheessa Hallitus ei tule puut-
9084: että missään maassa ei haluta tämän komean tumaan kysymyksessä tarkoitettuun metsästyk-
9085: eläimen sukupuuttoon kuolemista. Yhteistyön seen, mutta sitä seurataan ja mikäli haitallisia
9086: aikaansaaminen näissä kysymyksissä ei ole kui- ilmiöitä syntyy, otetaan harkittavaksi ne toi-
9087: tenkaan helppoa, mutta voidaan olettaa, että menpiteet, joihin aluevesirajojemme sisäpuolella
9088: pohjoismaiden yhteisin ponnistuksin voidaan on mahdollista ryhtyä.
9089: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1972.
9090:
9091:
9092: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
9093: 3
9094:
9095:
9096:
9097:
9098: T i 11 R i k s d ·a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9099:
9100: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen skattning av stammen medför avsevärda svårig-
9101: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- heter. Enligt viltbiologernas uppfattning vore
9102: velse av den 7 mars 1972 tili vederbörande det dock möjligt att genom samfälld beräk-
9103: medlem av statsrådet över:sänt avskrift av föl- ning få en tillräckligt tillförlitlig utredning
9104: jande av riksdagsman Pertti Salolainen ställda tili grund för åtgärder.
9105: spörsmål nr 41: En betydande del av de gråsälar, för vilka
9106: skottpenning erlagts i Finland, dödas utanför
9107: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen gränserna för vårt territorialvatten. Den effek-
9108: vidtaga för bevarande av vårt lands tivaste säljakten försiggår på vårisarna, då
9109: gråsälsstam och för att förhindra de gråsälarna alltid håller sig intill öppet vatten.
9110: för denna djurart ödesdigra följderna av Däremot klarar sig vikaren även inom fastis-
9111: s .k. "safarijakt"?" områden. Vikarstammen är också så pass stor,
9112: att begränsning av fångsten inte ens behöver
9113: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt övervägas. När viltbiologernas undersökning av
9114: anföra följande: gråsälsstammens storlek är klar, vidtar rege-
9115: Uppgifterna om antalet sälar inom Östersjö- ringen sådana åtgärder som man i detta sam-
9116: området är stridiga. Detta beror på att någon manhang gemensamt beslutar sig för inom
9117: samfälld undersökning icke har kommit tili östersjöområdet.
9118: stånd. Det är fullt klart, att t. ex. gråsälen har En del fiskare har för avsikt att försöka
9119: minskat mycket inom Finlands territorialvatten locka turister tili Bottenviken för sälfångst.
9120: och därtill angränsande havsområden. I detta Under de senaste dagarna har exceptionellt
9121: sammanhang görs dock gällande, att gråsälen, stor uppmärksamhet fästs vid saken tili och
9122: som är mest känd från utskären och öppna med i utlandet. Sälarna inom det finländska
9123: havet, flyttat tili de sydliga delarna av Öster- området är utomordentligt skygga, och fångsten
9124: sjön. I den finländska statistiken över jakt- kräver både ansträngningar och skicklighet.
9125: byte har antalet gråsälar minskat så kraftigt, Med förhållandena ovana turister kommer sä-
9126: att frågan om dess öde på finländskt initiativ kerligen inte att förorsaka sälstammarna någon
9127: togs upp vid de nordiska viltbiologernas möte. större förlust. Jakten torde huvudsakligen för-
9128: Då enbart åtgärder från Finlands sida icke be- siggå på rätt fast is, där gråsälar inte före-
9129: tyder mycket för gråsälsstammarna, har det kommer. Det är i mycket ringa grad turister
9130: föreslagits att en gemensam uppskattning först bedriver jakt i Finland, och försöken att sti-
9131: skulle företas och därefter nödiga gemensamma mulera intresset har icke haft framgång.
9132: åtgärder övervägas. Det är skäl att antaga, att Regeringen kommer inte i detta skede att be-
9133: man icke i något land önskar att detta ståtliga fatta sig med den i spörsmålet avsedda jakten,
9134: djur skall dö ut. Det är emellertid icke lätt men man kommer att följa med saken, och
9135: att åstadkomma samarbete i dessa frågor, men om menliga företeelser visar sig, kommer så-
9136: antagligt är, att gemensamma nordiska ansträng- dana åtgärder att vidtas som är möjliga inom
9137: ningar kan leda tili att gråsälen blir skyddad i vårt territorialvatten.
9138: tid. Konstateras kan dock, att redan en upp-
9139: Helsingfors den 22 mars 1972.
9140:
9141:
9142: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
9143: Kirj. ksm. n:o 42.
9144:
9145:
9146:
9147:
9148: Salolainen: Ns. remulaivajutun selvittämisestä.
9149:
9150:
9151: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
9152:
9153: Vuoden 1970 loka-marras- ja joulukuussa Erityisesti kohdistuu mielenkiinto siihen,
9154: näyteltiin maamme satamissa ja Itämerellä oma- onko kaikki toiminta ollut laillista ja siltä osin
9155: laatuinen näytelmä ns. "romulaivajutussa". Tie- kuin se ei ole ollut laillista, onko kaikki mah-
9156: dot, joita tästä tapahtumaketjusta on julkisuu- dollinen tehty tapahtumien tutkimiseksi ja
9157: dessa näkynyt, ovat olleet siinä määrin risti- asianomaisten saattamiseksi edesvastuuseen ta-
9158: riitaiset, epämääräiset ja edelleenkin avoimia pahtuneista laiminlyönneistä. Samoin on mer-
9159: kysymyksiä herättäviä, että tapahtumien todel- kitystä sillä minkä kansallisuuden lipulla aluk-
9160: lisen luonteen selvittämistä on pidettävä mitä set ovat kulloinkin kulkeneet ja mitkä ovat
9161: tärkeimpänä. olleet alusten omistussuhteet.
9162: Vaikka tapahtumista on jo kulunut runsas Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
9163: vuosi :kiertelee siitä vielä mitä hämmästyttä- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla kun-
9164: vimpiä väitteitä, joiden mukaan mm. tapahtu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9165: maan on kytkeytynyt runsaasti viranomaisten nen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
9166: laiminlyöntejä, mahdollista salakuljetusta, vää- myksen:
9167: rien asiakirjojen esittämistä jne. Romulaivaseik-
9168: kailun epäselvyyttä ei myöskään vähennä se Katsooko Hallitus ns. "romulaiva-
9169: seikka, että Itämerellä tapahtuneen risteilyn jutun" täysin selvitetyksi, ja ellei katso,
9170: yhteydessä katosi salaperäisesti Seppo Ilmari mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9171: Kaijansinkko, josta ei sen jälkeen ole kuultu ryhtyä tapahtumien läpikotaiseksi tutki-
9172: mitään. miseksi ja selvittämiseksi?
9173: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1972.
9174:
9175: Pertti Salolainen.
9176:
9177:
9178:
9179:
9180: 300/72
9181: 2
9182:
9183:
9184:
9185:
9186: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9187:
9188: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- man merivartijat tarkastamassa alukset. Meri-
9189: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- vartijoita kehoitettiin poistumaan aluksesta viit-
9190: mies, olette 7 päivänä maaliskuuta 1972 päi- taamalla aluksissa liehuviin SNTL:n lippuihin
9191: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- ja heille esitettyihin SNTL:n viranomaisten an-
9192: voston asianomaiselle jäseneilie jäljennöksen tamiin laiva-asiakirjoihin.
9193: kansanedustaja Pertti Salolaisen näin kuulu- Koska alukset olivat tuloselvitetyt asianomai-
9194: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 42: sessa järjestyksessä, salakuljetusta ei ollut syytä
9195: epäillä. Kun kyseessä esitettyjen selvitysten mu-
9196: "Katsooko Hallitus ns. "romulaiva- kaan oli ulkomaalainen alus, merivartijat pois-
9197: jutun" täysin selvitetyksi, ja ellei katso, tuivat enemmittä toimenpiteittä.
9198: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 3. Ennen alusten lähtöä tulliviranomaisille
9199: ryhtyä tapahtumien läpikotaiseksi tutki- annettiin vakuutus, että alukset ovat v/o Sudo-
9200: miseksi ja selvittämiseksi?" importin omaisuutta. Koska alukset oli siis kat-
9201: sottava neuvostoliittolaisiksi, ei viranomaisilla
9202: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ollut aihetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin kuin
9203: vasti seuraavaa: mitä ulkomaalaisen aluksen osalta normaalisti
9204: Ns. "romulaivajutun" alkuvaiheissa kysy- tehdään.
9205: myksessä olleet alukset välttyivät eräiltä suo- Aluksille Itämerellä sattuneesta merionnetto-
9206: malaisiin aluksiin normaalisti kohdistuviita toi- muudesta annettiin meriselitys. Meriselityksen
9207: menpiteiltä, koska alusten ilmoitettiin olevan antajan ja vastaanottajan tietämättömyydestä
9208: ulkomaalaisia. Kun myöhemmin kävi ilmi, että johtuen annettiin meriselitys Suomen Visbyssä
9209: alukset ovat suomalaisia, ryhdyttiin niiden suh- olevalle varakonsulille. Oikea paikka olisi ollut
9210: teen asianmukaisiin toimenpiteisiin ja laimin- suomalaista raastuvanoikeutta vastaava oikeus-
9211: lyönteihin syyllistyneet hinaaja Tuvinetzin pääl- istuin Visbyssä. Sattuneen virheen johdosta
9212: likkö ja molemmat konemestarit tuomittiin ta- merenkulkuhallitus vaati annettavaksi uuden
9213: pausten johdosta sakkoihin. meriselityksen ja se annettiin Hangon raastu-
9214: vanoikeudessa.
9215: Viranomaisten toimenpiteistä ennen alusten
9216: liikkellelähtöä voidaan lyhyesti todeta seuraa- Tässä meriselityksessä selvisivät:
9217: vaa: - alusten kansallisuus lopullisesti
9218: 1. Helsingin satamaviranomaisilta saadun il- - hinaaja Tuvinetzin konevaurio
9219: moituksen jälkeen kävi Helsingin piirin meren- - Seppo Ilmari Kaijansinkon katoaminen
9220: kuluntarkastaja vuoden 1970 marraskuun alku- - hinattavien ajelehtimaan jättö
9221: puolella Sompasaaren satamaan kiinnittyneitä - erinäiset pienemmät rikkomukset meren-
9222: aluksia katsomassa. Aluksissa oli ainoastaan kulusta annettuja määräyksiä vastaan.
9223: vahtimies, jonka ilmoituksen mukaan alukset Meriselityksen seurauksena pantiin Helsingin
9224: oli tuotu maahan ja odottivat romuttamista. raastuvanoikeudessa vireille syytteet hinaajan
9225: Koska alukset olivat riisuttuina eivätkä harjoit- päällikköä ja molempia konemestareita vastaan.
9226: taneet kauppamerenkulkua, ei niiden kansalli- Raastuvanoikeus on tuominnut aluksen päälli-
9227: suuteen tai muihin kysymyksiin ollut meren- kön sakkorangaistuksiin merimieskatselmuksesta
9228: kulkuviranomaisten aihetta puuttua. ja merimiesten luetteloiunista annetun lain, me-
9229: 2. Kun aluksia ryhdyttiin kunnostamaan me- rilain ja kauppa-alusten päällystästä annetun
9230: rellelähtöä varten, kävivät Helsingin piirin me- asetuksen rikkomisista sekä aluksen molemmat
9231: renkuluntarkastajan pyynnöstä Suomenlahden konemestarit kauppa-alusten päällystästä anne-
9232: merivartioston Kuninkaansaaren merivartioase- tun asetuksen rikkomisesta.
9233: 3
9234:
9235: Seppo Ilmari Kaijansinkon katoamisesta ei Alusten omistusoikeutta koskeva Lapin Elo
9236: viranomaisten suorittamissa tutkimuksissa ole Oy:n ja Koneisto Oy:n välinen riitajuttu on
9237: saatu minkäänlaista selvyyttä, mutta sen pa- parhaillaan vireillä Helsingin hovioikeudessa.
9238: remmin meriselityksen antamisen kuin poliisi- Edeiiä esitettyyn viitaten hallitus katsoo,
9239: viranomaisten suorittamien kuulustelujenkaan ettei ns. "romulaivajuttu" tässä vaiheessa anna
9240: yhteydessä ei ole ilmennyt mitään rikokseen aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9241: viittaavaa.
9242: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1972.
9243:
9244:
9245: Kauppa- ja teollisuusministeri Jussi Linnamo.
9246: 4
9247:
9248:
9249:
9250:
9251: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9252:
9253: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fartsinspektören i Helsingfors distrikt för att
9254: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- inspektera dem. Sjöbevakningsmännen uppma-
9255: velse av den 7 mars 1972 till vederbörande nades att avlägsna sig med hänvisning till his-
9256: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl- sade SRRF-flaggor och av SRRF-myndigheterna
9257: jande av riksdagsman Pertti Salolainen ställda utfärdade skeppsdokument, som uppvisades för
9258: spörsmål nr 42: dem.
9259: Då fartygen inklarerats i vederbörlig ord-
9260: "Anser Regeringen att det s.k. ning, fanns det icke skäl att missänka smugg-
9261: "skrotfartygsfallet" blivit fullt utrett, ling. Då det enligt de förebragta utredningarna
9262: och om så icke är, var fråga om utländskt fartyg, avlägsnade sjö-
9263: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- bevakningsmännen sig utan vidare åtgärder.
9264: taga för grundlig undersökning och ut- 3. Innan fartygen lade ut avgavs försäkran
9265: redning av ifrågavarande händelser?" till tullmyndigheterna, att fartygen var v / o
9266: Sudoimports egendom. Då de således måste
9267: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt betraktas såsom sovjetiska, hade myndigheterna
9268: anföra följande: icke skäl att vidtaga andra åtgärder än normalt
9269: I det s.k. "skrotfartygsfallets" begynnelse- då det gäller utländskt fartyg.
9270: skeden undgick de ifrågavarande fartygen vissa Över haveriet på Östersjön avgavs sjöförkla-
9271: åtgärder, som normalt företas i fråga om finska ring. På grund av sjöförklaringsavgivarens och
9272: fartyg, då det hade meddelats, att fartygen var -mottagarens okunnighet avgavs sjöförklaringen
9273: utländska. Då det senare framgick, att fartygen till Finlands vicekonsul i Visby. Rätt forum
9274: var finska, vidtogs vederbörliga åtgärder och skulle ha varit den domstol i Visby som mot-
9275: befälhavaren på bogserbåten Tuvinetz och de svarar finsk rådstuvurätt. På grund av miss-
9276: båda maskinmästarna, vilka gjort sig skyldiga taget krävde sjöfartsstyrelsen ny sjöförklaring,
9277: till försummelser, dömdes till böter på grund som avgavs vid rådstuvurätten i Hangö.
9278: av vad som skett.
9279: Om myndigheternas åtgärder innan fartygen Av denna sjöförklaring framgick:
9280: satte sig i rörelse kan i korthet konstateras - fartygens nationalitet slutligt
9281: följande: - bogserbåten Tuvinetz' maskinskada
9282: - Seppo Ilmari Kaijansinkkos försvinnande
9283: 1. Enligt meddelande från hamnmyndighe- - att de bogserade fartygen hade lämnats
9284: terna i Helsingfors besökte sjöfartsinspektören på drift
9285: i Helsingfors distrikt i början av november år - viss'a smärre överträdelser av sjöfartshe-
9286: 1970 fartygen som angjorts i hamnen vid stämmelserna.
9287: Sumparn. Endast en vakt fanns ombord på
9288: ett av fartygen, viiken meddelade, att fartygen Till följd av sjöförklaringen väcktes åtal vid
9289: hade införts till landet för nedskrotning. Då rådstuvurätten i Helsingfors mot bogserbåtens
9290: fartygen var avriggade och icke bedrev han- befälhavare och de båda maskinmästarna. Råd-
9291: delssjöfart, hade sjöfartsmyndigheterna icke or- stuvurätten dömde fartygets befälhavare till bö-
9292: sak att befatta sig med deras nationalitet eller ter för överträdelse av lagen om mönstring
9293: andra frågor. och registrering av sjömän, sjölagen samt för-
9294: 2. När man började utrusta fartygen för ordningen angående befäl på handelsfartyg,
9295: avsegling besökte sjöbevakningsmän från Fins- samt fartygets båda maskinmästare för över-
9296: ka vikens sjöbevaknings sjöbevakningsstation trädelse av förordningen angående befäl på
9297: på Kungsholmen fartygen på begäran av sjö- handelsfartyg.
9298: 5
9299:
9300: Någon klarhet om Seppo Ilmari Kaijansink- Tvistemålet rörande äganderätten tili far-
9301: kos försvinnande har icke erhållits genom myn- tygen mellan Lapin Elo Oy och Koneisto Oy
9302: digheternas undersökningar, men ingenting som är som bäst anhängigt i Helsingfors hovrätt.
9303: skulle tyda på brott har framgått, varken vid Med hänvisning tili ovanstående anser rege-
9304: sjöförklaringen eller vid de av polismyndighe- ringen, att det s.k. "skrotfartygsfallet" icke
9305: terna anställda förhören. föranleder vidare åtgärder i detta skede.
9306: Helsingfors den 8 april 1972.
9307:
9308:
9309: Handels- och industriminister Jussi Linnamo.
9310:
9311:
9312:
9313:
9314: 300/72
9315: Kirj. ksm. n:o 43.
9316:
9317:
9318:
9319:
9320: A.-L. Jokinen ym.: Oppilaan erottamisesta apukoulusta.
9321:
9322:
9323: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h ell e.
9324:
9325: Nousiaisten ym. kuntien apukoulusta erotet- ja täysivaltaiseksi jäseneksi myös tulevaisuu-
9326: tiin helmikuun 18 päivånä 1972 pidetyn kou- dessa. ·
9327: lun johtokunnan päätöksellä oppilas hänen Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
9328: "aggressiivisen, levottoman ja työrauhaa häi- 37 §:n 1 momenttiin viitaiten esitämme 1Val-
9329: ritsevän" käytöksensä vuoksi. Tässä erottaniis- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9330: tapauksessa käytettiin ensimmäistä kertaa kan- vaksi kysymyksen:
9331: sakouluasetuksen 106 § :n kaikkein ankarinta
9332: rangaistusta jättämällä oppilas kokonaan apu- Orrko apukoulusta · erottaminen kan-
9333: koululaitoksen ulkopuolelle. sakouluasetuksen hengen mukaista ja
9334: Kertakaikkineo erottaminen koululaitoksesta mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-
9335: lOUJk:kaa va1kavasti oppilaan oikeusturvaa ja luo !tyä, jotta myös koululaitoiksen piiristä
9336: mahdo1lisuudet väärinkäytöksiin. rangaistusmenettelyllä pois suljetuille
9337: Suilikemal!la rangaistusmenettelyn avul:la op- lapsille turvattaisiin mahdollisuudet yh-
9338: pilas kokonaan pois koulujärjestelmän piiristä teiskunnan tarjoamien opetuspalvelujen
9339: häneltä samailla em. käytännöllä riistetään mah- käyttöön?
9340: dollisuudet kehittyä yhteiskunnan toimivaksi
9341: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1972.
9342:
9343: Anna-Liisa Jokinen. Rauno Korpinen.
9344: Paavo Aitio. Veiik!ko Salmi.
9345: Kalevi Kivistö. Niilo Koskenniemi.
9346: Anna-Liisa Hyvönen.
9347:
9348:
9349:
9350:
9351: 301/72
9352: 2
9353:
9354:
9355:
9356:
9357: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9358:
9359: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentin huolimatta oppivelvollinen, joten hänen huolta-
9360: nojalla on kansanedustaja Anna-Liisa Jokinen jansa on hankittava lapselle opetus muussa kou-
9361: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen lussa .tai kotona. Kansakouluasetulksen 28 § :n
9362: jäsenen vastattavaksi .seuraavan kysymyksen: 3 momentin mukaan, sellaisena kuin se on 22
9363: päivänä tammikuuta 1971 annetussa asetuk-
9364: "Onko apukoulusta erottaminen kan- sessa, apukoulusta erotetulla oppilaalla on oi-
9365: sakouluasetuksen hengen mukaista ja keus päästä toiseen apukouluun, jollei tässä
9366: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh- toisessa piirissä ole kustannettava muuten tar-
9367: ltyä, jotta myös koululaitoksen piiristä peetonta virkaa taikka hankittava lisähuoneis-
9368: rangaistusmenettelyllä pois suljetuille toja.
9369: lapsille •turvattaisiin mahdollisuudet yh- Koulusta erottamisen oikeutusta on tarkas-
9370: teislkunnan tarjoamien opetuspalvelujen teltava sekä erotettavan oppilaan että sen oppi-
9371: !käyttöön?" lasyhteisön kannalta, johon hänen käytöksensä
9372: välittömästi vaikuttaa.
9373: Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu toimi- Lokakuun 29 päivänä 1971 mietintönsä jät-
9374: alaani opetusministerinä, esitän kunnioittaen tänyt pääjohtaja Alli Lahtisen puheenjohdolla
9375: vastatiksenani seuraavaa: toiminut Sosiaalia!Lan erityiSQPetuSkomitea on
9376: Kansa:kouluiain 49 §:n 1 momentin mukaan mietinnössään esittänyt, että koulusta erotta-
9377: oppilas, joka ei ole koulun kurinpitokeinoin mista ei tulisi -käyttää rankaisumenettelynä ja
9378: ojennettavissa, voidaan erottaa koulusta. Erot- että kouluyhteisöstä poistaminen saisi tapahtua
9379: tamispäätös on alistettava lääninhallituksen vah- häiriöstä vapauttamiseksi vain määrätyillä edel-
9380: vistettavaksi. Säännös koskee kaikkia kansa- lytyksillä. Nämä samoin kuin muutkin maini-
9381: kouluun kuuluvia kouluja, siis myös apukou- tun komitean esitykset ovat opetusministeriössä
9382: luja. Koulun yleisimmin kysymykseen tulevina tutkittavina.
9383: kurinpitokeinoina opettaja voi, jos oppilas on Mitä tulee kyselyssä mainittuun Nousiaisten
9384: tottelematon tai käyttäytyy sopimattomasti taik- ym. kuntien yhteisessä apukoulussa tapahtunee-
9385: ka on tehtävissään huolimaton, nojautuen kan- seen apukoulusta erottamiseen, Hallitus on
9386: sakouluasetuksen 106 §:n 1 momentin sään- asianomaisten kouluviranomaisten välityksellä
9387: nöksiin rangaista häntä nuhteilla, seisottami- saanut tietää, että kysymyksessä olevassa ta-
9388: sella, luokasta poistamisella, kotimuistutuksena pauksessa erottamista on voitu pitää säännös-
9389: tai enintään kaksi tuntia kestävällä jälki-istun- ten nojalla perusteltuna. Turun ja Porin lää-
9390: nolla. Yleensä vasta sitten, kun näistä ei ole ninhallitus ei ole vielä vahvistanut puheena ole-
9391: toivottua apua, voi koulun johtokunta rangaista vaa johtokunnan päätöstä. Ottaen huomioon,
9392: oppilasta määräaikaisella koulusta erottamisella että oppilaan erottamista koskevat säännökset
9393: vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi kuu- juuri tällä hetkellä ovat tutkittavina, Hallitus
9394: kaudeksi taikka lopullisella erottamisella. Edel- katsoo, että kyseessä oleva tapaus olisi selvi-
9395: lä mainitun kansakoululain 49 §:n 1 momentin tettävä kaikilta osin ennen päätöksen vahvis-
9396: säännösten mukaan oppilas on erottamisesta tamista.
9397: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1972.
9398:
9399:
9400: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
9401: 3
9402:
9403:
9404:
9405:
9406: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9407:
9408: I det sy{te 37 § 1 mom. riksdagsordningen Jan läropliktig, varför hans målsman skall sörja
9409: anger har Ni, Herr Talman, tili vederhörande för att barnet erhåller undervisning i annan
9410: medlem av statsrådet översänt följande av skola etler i hemmet. Enligt 28 § 3 mom.
9411: dksdagsiledamoten Anna-Liisa Jokinen m. fl. foilksko1förordningen, sådant det lyder i för-
9412: städl<la ~rsmål: ordning av den 22 januari 1971, har bam
9413: efter skiljande från hjälpskola rätt att bli in-
9414: "Motsvarar skiljande från hjä:lpskola taget i annan hjälpskola, om icke därigenom
9415: andan i :fo!Jkskolförordningen, och vilka i det andra distriktet annars öveclilödig lärar-
9416: åtgärder har Regeringen för avsikt att tjäns:t måste inrättas eller lokaliteterna ut~
9417: vidtaga för att också bam, vi!Jka på vidgas.
9418: disciplinär väg utesotängts från skolväsen- Det berättigade i fråga om skiljandet från
9419: det, skulle säkras möjligheter att be- skolan bör betraktas såväl från den elevs syn-
9420: gagna sig av de undervisningstjänster punkt som skall skiljas från skolan som från
9421: samhället erbjuder?'' den ellevgemenskaps synpunkt, på vilken hans
9422: uppförande direkt inverkar.
9423: Då det i spörsmålet nämnda ärendet hör Kommitten för utredning av frågan om sär-
9424: tili mitt verksamhetsområde som undervisnings- undervisning på det sociala området, som ar-
9425: minister, får jag såsom svar vördsamt anföra betat under ordförandeskap av generaldirektör
9426: följan<le: Aili Lahtinen, framstäHer i sitt den 29 oiktober
9427: Enligt 49 § 1 mom. folkskollagen kan elev, 1971 avgivna tbetänkande, att ski[jande från
9428: som icke låter sig rätta av skolans discipli- skolan icke borde användas såoom · bestraff-
9429: nära åtgärder, skil.jas från skolan. Beslut om ningsförfarande och att avlägsnande från skol-
9430: skiljande skall ,underställas länsstyrelsen för gemenskapen i syfte att eliminera störning
9431: fastställelse. Stadgandet gälJer a1la ,tili fo!Jksko- skulle få ske endast under vissa bestämda för-
9432: lan hörande skolor, aH.tså även hjälpskolorna. utsättningar. Dessa ävensom övriga av sagda
9433: Såsom disdplinära medel, vilka mest lk.ommer kommitte gjorda framställningar är under pröv-
9434: i fråga kan Järare, om elev är ohörsam ellet ning i undevisningsministeriet.
9435: uppför sig opassande eller är vårdslös i sina Vad det i spörsmålet nämnda skiljandet från
9436: uppgifter, med stöd av stadgandena i 106 § hjälpskola vid den för Nousiainen m. fl. kom-
9437: 1 mom. falkskolförordningen, bestraffa honom muner gemensamma hjälpskoJan beträffar, har
9438: genom tillrättavisningar, genom att tillsäga ho- Regeringen genom vedenbörande slrolmyndig-
9439: nom att stå, genom att utvisa honom ur klas- heters förmedling fått veta, att i ifrågavarande
9440: sen, genom hemanmärkning eller genom kvar- fa;];l relegeringen på basen av stadgandena har
9441: sittning under högst två timmar i en följd. kunnat anses vara motiverad. Länsstyreilsen i
9442: I allmänhet kan skolans direktion först om Aho och Björneborgs Iän har ännu icke fast-
9443: nämnda åtgärder idke har medfört önskad ställt direktionens ifrågavarande besluJt. Med
9444: hjälp bestraffa eleven genom ltemporär relege- beaktande av, att stadgandena rörande relege-
9445: ring för en tid av minst en och högst tre må- ring av elev just för tillfället är under granslk.-
9446: nader ellet genom relegering för alltid. Enligt ning, anser Regeringen, att det ifrågavarande
9447: stadgandena i den ovan nämnda 49 § 1 mom. fallet borde underställas en allsidig utredni.ng
9448: folkskollogen är elev trots skiljandet från sko- innan besiutet faststäHes.
9449: Helsingfors den 7 april 1972.
9450:
9451: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
9452: Kirj. ksm. n:o 44.
9453:
9454:
9455:
9456:
9457: Martikainen ym.: Vuokrasäännöstelymääräysten vastaisen vuok-
9458: raustoiminnan estämisestä.
9459:
9460:
9461: Ed u s k u n n a n H erra P u h e m i e h e 11 e.
9462:
9463: Viime vuonna totesi hintaneuvoston vuokra- vuokralaisena toimivan kauppiaan pakko pitää
9464: jaosto, antamassaan lausunnossa erään eduskun- yllä kilpailijoitaan korkeampaa hintatasoa sekä
9465: takyselyn yhteydessä, että vuoktaan, jonlka suu- siirtää tätä tietä keskus- tai tukkuliikkeen peri-
9466: ruus on sidottu määräprosenttiin liikkeen liike- mä vuokra välillisesti asiakkaittensa maksetta-
9467: vaihdosta, on sovellettava valtioneuvoston huo- vaksi. Erityisen kohtuuttomaksi liikevaihtoon
9468: neenvuokrien valvonnasta ja säännöstelystä an- sidottu vuokra osoittautuu vuokralaisille sellai-
9469: nettua päätöstä. Niinpä liikevaihtoon sidottuja sissa tapauksissa kun tavarantoimittajat toimi-
9470: lii<kehuoneustojen vuokria ei ole lupa korottaa vat tavallaan vain vuokraustoiminnan harjoitta-
9471: ilman hintaneuvoston vuokrajaoston suostumus- jina. Tällöin ihe maksavat varsinaiselle liike-
9472: ta vaan ylin sallittu vuokra on 29 päivänä huoneuston omistajalle vain murto-osan siitä
9473: helmikuuta 1968 voimassaolleen sopimuksen vuokrasta, minkä he liikevaihdon perusteella
9474: mukainen siltä vuokranmaksukaudelta johon onnistuvat, vuokralaisena toimivalta ja keskus-
9475: mainittu päivä sisältyy. Viime mainittuun vuok- tai tukkuliikkeestä monella muullakin tavalla
9476: rajaoston kannanmäärittelyyn luottaen ovat riippuvaisuussuhteessa olevalta, kauppiaalta pe-
9477: useat vuokralaiset tehneet hintaviranomaisille rimään.
9478: ilmiautoja heiltä perityistä säännöstelyn vastai- Kaikkeen edellä esittämäämme ja valtiopäi-
9479: sista vuokrista sekä pyytäneet tutkimuksia ja väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
9480: toimenpiteitä syytteiden nostamiseksi ja liikaa esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9481: perittyjen vuokrien takaisin maksamiseksi. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9482: Asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi on lää-
9483: ninhallitusten hintaviranomaisten taholta pyy- Onko Hallitus tietoinen eräiden
9484: detty sosiaali- ja terveysministeriön hintaneli- vuokranantajien harjoittamasta huoneen-
9485: vostolta yksityiskohtaisia ohjeita, joita ei kui- vuokrien säännöstelystä ja valvonnasta
9486: tenkaan toistaiseksi ole lääninhallituksille lähe- annetun valtioneuvoston päätöksen vas-
9487: tetty. Sensijaan lukuisten vuokranantajien toi- taisesta ja yhäti jatkuvasta vuokraustoi-
9488: mesta on edelleenkin jatkettu säännöstelymää- minnasta, ja jos on,
9489: räysten vastaisiksi osoittautuneiden, liikevaih- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9490: toon perustuvien, vuokrien perimistä. ryhtyä, jotta tämän tapainen toiminta
9491: Vähittäiskaupan kuluista edustavat vuokrat voitaisiin heti lopettaa, sen uusiutumi-
9492: palkkojen lisäksi erittäin huomattavaa meno- nen estää sekä palauttaa viipymättä
9493: erää. Mikäli vuokralaisena toimiva kauppias jou- vuokralaisille heiltä säännöstelypäätök-
9494: tuu maksamaan säännöstelyn vastaisesti liike- sen vastaisesti perityt vuokrat sekä aset-
9495: vaihtoon sidottua vuokraa, heikentää se ratkai- taa syytteeseen ne vuokranantajat, jotka
9496: sevasti hänen mahdollisuuksiaan kilpailla tasa- ovat syyllistyneet huoneenvuokrien
9497: vertaisesti muiden saman alan yrittäjien kanssa. säännöstelystä annetun valtioneuvoston
9498: Liikkeen kannattavaisuuden turvaamiseksi on päätöksen vastaisiin tekoihin?
9499: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1972.
9500:
9501: Olavi Martikainen. Katri-Helena Eskelinen.
9502: Paavo Väyrynen. Mikko Jokela.
9503: Erkki Haukipuro. Juhani Saukkonen.
9504: 303/72
9505: 2
9506:
9507:
9508:
9509:
9510: Edu sku nnan H erra P u h e m i e h e 11 e.
9511:
9512: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- muksensa. Näin sanottua on sovellettava myös
9513: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- sellaisiin sopimuksiin, joissa on sovittu vuok-
9514: mies, olette kirjeellänne 8 päivänä maaliskuuta ran korottamisesta tai joissa on ennakoitu
9515: 1972 n:o 334 lähettänyt valtioneuvoston asian- vuokran kohoaminen esimerkiksi liikevaihdon
9516: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja kasvun perusteella, mikäli näin määräytyvä
9517: Olavi Martikaisen ym. tekemän, seuraavan si- vuokrankorotusperuste tulee voimaan mainit-
9518: sältöisen kysymyksen: tua vuokranmaksukautta myöhäisempänä ajan-
9519: kohtana. Säännöksen soveltaminen johtaa käy-
9520: "Onko Hallitus tietoinen eräiden tännössä siihen, että liikevaihdon kohoaminen
9521: vuokranantajien harjoittamasta huoneen- tai muun korotusperusteen voimaantuleminen
9522: vuokrien säännöstelystä ja valvonnasta mainittua vuokranmaksukautta myöhäisempänä
9523: annetun valtioneuvoston päätöksen vas- ajankohtana ei oikeuta vuokranautajaa korotta-
9524: taisesta ja yhäti jatkuvasta vuokraustoi- maan vuokraa ilman hintaneuvoston vuokra-
9525: minnasta, ja jos on, jaoston suostumusta.
9526: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Taloudellisen kasvun turvaamisesta annetun
9527: ryhtyä, jotta tämän tapainen toiminta lain ( 868/70) 7 § :n mukaan tarkoitetaan
9528: voitaisiin heti lopettaa, sen uusiutumi- huoneenvuokralla, jota säännöstely koskee, huo-
9529: nen estää sekä palauttaa viipymättä neenvuokrasopimuksen perusteella maksettua
9530: vuokralaisille heiltä säännöstelypäätök- vuokraa ja virkasuhdeasunnosta perittävää vas-
9531: sen vastaisesti perityt vuokrat sekä aset- tiketta. Selvää on näin ollen, että vuokrajaos-
9532: taa syytteeseen ne vuokranantajat, jotka ton em. lausunto koskee vain ja nimenomaan
9533: ovat syyllistyneet huoneenvuokrien niitä tapauksia, joissa kysymyksessä on huo-
9534: sääl}nöstelystä annetun valtioneuvoston neenvuokrasopimus.
9535: päätöksen vastaisiin tekoihin?" Eduskunnan lakivaliokunta käsitteli mietin-
9536: nössään n:o 12 ( 27. 5. 1971) kahden lakialoit-
9537: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- teen johdosta, jotka sisälsivät ehdotuksen laiksi
9538: taen seuraavaa: huoneenvuokralain muuttamisesta, liikehuoneis-
9539: Hintaneuvoston vuokrajaosto on käsitellyt toja koskevia sopimuksia ja totesi mietinnös-
9540: kysymystä huoneenvuokrasäännöstelymääräys- sään tällöin mm. seuraavaa: "Aloitteissa tarkoi-
9541: ten soveltamisesta liikehuoneistojen käyttöä tetut, tavallisesti tukkukaupan ja vähittäiskaup-
9542: koskeviin sopimuksiin ja lausunnossaan sosiaa- piaan välillä tehdyt sopimukset ovat, nimitet-
9543: li- ja terveysministeriön hintaosastolle 16. 3. tiinpä niitä vuokrasopimuksiksi tai yhteistyö-
9544: 1972 esittänyt: sopimuksiksi, erittäin laaja-alaisia eivätkä siten
9545: Vuokrajaosto toteaa, että se on 24. 3. 1971 vastaa tavanomaisia vuokrasopimuksia taikka
9546: antanut kauppa- ja teollisuusministeriölle lau- muutakaan yksittäistä oikeussuhdetta sääntele-
9547: sunnon, jonka mukaan huoneenvuokrien val- vää sopimustyyppiä. Tämän vuoksi sanottuja
9548: vonnasta ja säännöstelystä 30 päivänä joulu- sopimuksia koskevat moneen eri oikeuden
9549: kuuta 1970 annetun valtioneuvoston päätöksen alaan kuuluvat säännökset, joista huoneenvuok-
9550: (878/70) 3 §:n 1 momentin mukaan ylin sal- ralaki on ainoastaan yksi. ---Valiokunta
9551: littu vuokra on 29 päivänä helmikuuta 1968 on todennut eräiden epäkohtien olemassaolon,
9552: voimassa olleen sopimuksen mukainen vuokra mutta toisaalta havainnut, ettei mitään yhte-
9553: siltä vuokranmaksukaudelta, johon mainittu näistä selvitystä aloitteissa tarkoitettujen sopi-
9554: päivä sisältyi. Ylintä sallittua vuokraa saa liike- musten kokonaisvaikutuksesta ole olemassa.
9555: huoneistojen osalta korottaa vain, mikäli hin- Voidaan kuitenkin lähteä siitä, että yhteistyö-
9556: taneuvoston vuokrajaosto antaa siihen suostu- sopimuksista on vähittäiskauppiaalle myös etu-
9557: 3
9558:
9559: ja, jotka lakiehdotuksen mukaisen säännöksen Eduskunnan lakivaliokunta on siis joutunut
9560: toteutuessa ehkä menetettäisiin. - - - Va- toteamaan, että liike-elämässämme esiintyy so-
9561: liokunta pitää kuitenkin asianmukaisena, että pimuksia, joiden oikeudellinen luonne on epä-
9562: voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkistettaisiin selvä. Huoneenvuokrasäännöstelyä koskevia
9563: niin, että jos ns. yhteistyösopimuksiin sisältyy määräyksiä voidaan soveltaa vain milloin ky-
9564: kohtuuttomia sopimusehtoja, niitä voitaisiin so- symyksessä on selvästi huoneenvuokrasopimus.
9565: vitella. Tämä edellyttäisi kuitenkin tällaisten Muunlaisia, luonteeltaan sekamuotoisia sopi-
9566: sopimusten kokonaisvaikutuksen selvittämistä." muksia ei kuitenkaan, nimenomaisten säännös-
9567: Eduskunta esitti 5. 10. 1971 Hallitukselle ten puuttuessa, voida pitää lainvastaisina. Jois-
9568: lakivaliokunnan lausunnon mukaisen toivomuk- sakin tapauksissa saattaa oikeustoimilain 31 §:n
9569: sen. Asiaa selvitellään kauppa- ja teollisuusmi- säännös turvata sopimuksen osapuolta. Tässä
9570: nisteriössä. lainkohdassa säädetään: "Jos joku, käyttäen
9571: Jaoston käsityksen mukaan ei ole esitetty hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
9572: syytä, joka aiheuttaisi muutosta jaoston aikai- kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista ase-
9573: sempaan eli 24. 3. 1971 esittämään kannanot- maa, on ottanut tai edustanut itselleen aineel-
9574: toon niissä tapauksissa, joissa on kysymys sel- lista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa sii-
9575: västä huoneenvuokrasopimuksesta. Mikäli näin hen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
9576: ei ole asian laita, säännöstelyviranomaisilla ei josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei
9577: huoneenvuokrien valvonnasta ja säännöstelystä täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua
9578: annetun valtioneuvoston päätöksen 3 § :n 3 mo- on loukattu."
9579: mentin mukaan ole toimivaltaa, vaan ratkaisun
9580: tulee tapahtua tuomioistuimessa.
9581: Sosiaali- ja terveysministeriössä, 4 päivänä huhtikuuta 1972.
9582:
9583:
9584: Ministeri Ahti Fredriksson.
9585: 4
9586:
9587:
9588:
9589:
9590: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9591:
9592: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Detta skall tillämpas även på sådana avtal, i
9593: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- vilka överenskommits om höjning av hyran
9594: se nr 334 av den 8 mars 1972 till vederböran- eller i vilka en kommande höjning har bestämts
9595: de medlem av statsrådet översänt följande av att ske tili exempel på grund av ökad omsätt-
9596: riksdagsman Olavi Martikainen m. fl. ställda ning, försåvitt sålunda bestämd hyresförhöj-
9597: spörsmål: ningsgrund träder i kraft vid en senare tid-
9598: punkt än under den nämnda hyresbetalnings-
9599: "Är Regeringen medveten om den perioden. Tillämpningen av stadgandet leder i
9600: mot statsrådets beslut om övervakning praktiken till att stegrad omsättning eller
9601: och reglementering av hyror stridande ikraftträdande av annan förhöjningsgrund vid
9602: och alltjämt fortgående uthyrningsvenk- en senare tidpunkt än den nämnda hyresbe-
9603: samhet, som vissa hyresvärdar bedriver, talningsperioden icke berättigar hyresvärden att
9604: och om så är fallet, höja hyran utan samtycke av prisrådets hyres-
9605: vilka åtgärder har Regeringen för av- sektion.
9606: sikt att vidtaga, för att man omedelbart Enligt 7 § lagen om tryggande av den eko-
9607: skulle kunna göra slut på dylik verk- nomiSika tillväxten ( 868/70) avses med hyra
9608: samhet, förhlndra att den återupptas på viiken reglementeringen tillämpas, hyra som
9609: samt tili hyresgästerna omedelbart åter- utgår i enlighet med hyresavtal och vederlag,
9610: bära de i strid mot reglementerings- som utgår för bostad viiken innehas på grund
9611: beslutet uppburna hyrorna ävensom av tjänsteförhållande. Det är sålunda klart, att
9612: väcka åtal mot de hyresvärdar, vilka hyressektionens ovan nämnda utlåtande endast
9613: gjort sig skyldiga tili handlingar, som och uttryckligen gäller de fall, där fråga är
9614: strider mot statsrådets beslut om reg- om hyresavtal.
9615: lementering av hyror? " Riksdagens lagutskott behandlade i sitt be-
9616: tänkande nr 12 ( 27. 5. 1971), med anledning
9617: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt av två lagmotioner med förslag tili lag om änd-
9618: anföra följande: ring av hyreslagen, hyresavtal rörande affärs-
9619: Prisrådets hyressektion har behandlat frågan lokaler och konstaterade i sitt betänkande då
9620: om tillämpning av bestäm.melserna om regle- bl.a. följande: "De i motionerna åsyftade av-
9621: mentering av hyror på avtal, vilka gäller an- talen, vilka vanligen ingåtts mellan partihan-
9622: vändningen av affärslokaler, och i sitt utlåtan- deln och en minuthandlare, är, de må sedan
9623: de tili social- och hälsovårdsministeriets pris- kallas hyresavtal eller samarbetsavtal, synner-
9624: avdelning 16. 3. 1972 framställt följande: ligen vittomspännande och motsvarar sålunda
9625: "Hyressektionen konstaterar, att sektionen icke ett sedvanligt hyresavta1, ej heller någon
9626: 24. 3. 1971 tili handels- och industriministeriet annan avtalstyp, som reglerar ett enstaka rätts-
9627: har avgivit ett utlåtande, enligt vilket den förhållande. Därför berörs sagda avtal av stad-
9628: högsta tillåtna hyran i enlighet med 3 § 1 ganden, som hör tili många olika rättsgebit,
9629: mom. statsrådets beslut den 30 december 1970 av vilka hyreslagens stadganden utgör blott ett.
9630: om övervakning och reglementering av hyror - - - Utskottet har konstaterat, att vissa
9631: ( 878/70) är den hyra som enligt det den missförhållanden existerar, men å andra sidan
9632: 29 februari 1968 ikraftvarande avtalet skulle har det även funnit, att någon enhetlig utred-
9633: betalas för den hyresbetalningsperiod, i vilken ning om de i motionerna åsyftade avtalens to-
9634: sagda dag ingick. Den högsta tillåtna hyran tala verkan ioke finnes. Man kan likväl utgå
9635: får för affärslokalers del höjas endast om pris- ifrån, att samanbetsavtalen för minuthandlaren
9636: rådets hyressektion ger sitt samtycke därtill. även medför fördelar, vilka vid förverkligan-
9637: 5
9638:
9639: det av ett stadgande i enlighet med lagförslagen Riksdagens lagutskott har alltså sett sig nöd-
9640: måhända skulle spolieras. - - - Utskottet sakat att konstatera, att i vårt affärsliv före-
9641: anser det likväl vara på sin plats, att gällande kommer avtal, vilkas rättsliga karaktär är
9642: lagstiftning skulle justeras så, att om det ingår oklar. Bestämmelserna om hyresreglementering-
9643: oskäliga avtalsvillkor i s.k. samarbetsavtal, des- en kan tillämpas endast då det klart är fråga
9644: sa villkor kunde jämkas. Detta skulle likväl om hyresavtal. Andra avtal, vilka är av blandad
9645: förutsätta, att de totala verkningarna av dylika form, kan likväl ej i avsaknad av uttryckliga
9646: avtal utredes." stadganden anses såsom lagstridiga. I vissa fall
9647: Riksdagen .framställde 5. 10. 1971 till Rege- kan stadgandet i 31 § lagen om rättshandlingar
9648: ringen en hemställning i enlighet med lagut- på förmögenhetsrättens område trygga avtals-
9649: skottets utlåtande. Ärendet är under utredning part. I detta lagrum stadgas: "Har någon, med
9650: i handels- och industriministeriet. begagnande av annans trångmål, oförstånd, lätt-
9651: Enligt sektionens uppfattning har iake något sinne eller beroende ställning i förhållande tili
9652: sådant skäl framförts, vilket skulle föranleda honom, tagit eller betingat sig fördel i egen-
9653: ändring i sektion:ens tidigare eller 24. 3. 1971 dom, som står i uppenbart missförhållande tili
9654: framförda ståndpunkt i de fall, där fråga är vad av honom givits eller beviljats eller för
9655: om ett tydligt hyresavtal. Om detta icke är viiken något vederlag icke skall utgå, vare
9656: fallet har reglementeringsmyndigheterna icke rättshandling, som sålunda tillkommit, icke
9657: enligt 3 § 3 mom. statsrådets beslut om över- gällande mot den förfördelade."
9658: vakning och reglementering av hyror någon be-
9659: fogenhet, utan avgörandet måste ske inför
9660: domstol."
9661: I social- och hälsovårdsministeriet, den 4 april 1972.
9662:
9663:
9664: Minister Ahti Fredriksson.
9665:
9666:
9667:
9668:
9669: 303/72
9670: 1
9671: 1
9672: 1
9673: 1
9674: 1
9675: 1
9676: 1
9677: 1
9678: 1
9679: 1
9680: 1
9681: 1
9682: 1
9683: 1
9684: 1
9685: 1
9686: 1
9687: 1
9688: Kirj. ksm. n:o 45.
9689:
9690:
9691:
9692:
9693: Kortesalmi: Iijokisuun kalastajille aiheutuneiden menetysten kor-
9694: vaamisesta.
9695:
9696:
9697: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9698:
9699: Iin pitäjässä Iijoki-suuhun rajoittuvalla meri- saaret vesialueineen ovat edelleenkin kalasta-
9700: alueella ovat Maakrunni, Ulkokrunni ja Kraa- jille kiellettyä aluetta, on tätä radikaalisti
9701: mkka-nimiset saaret sekä lukuisa joukko näitä muuttuneissa oloissa pidettävä kohtuuttomana.
9702: pienempiä kareja ja luotoja. Nämä saaret vesi- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
9703: alueineen pakkolunastettiin suurelta osin ns. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
9704: Maakrunni-säätiön haltuun luonnonsuojelu- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
9705: :Uueiksi 193 0-luvun alkupuolella. raavan kysymyksen:
9706: Ennen pakkolunastusta näillä saarilla oli Iin
9707: manttaalinomistajille suuri merkitys karjan Tietääkö Hallitus, että Maakrunni-
9708: k:orsirehun hankintapaikkana. Samoin Iin seu- säätiölle 1930-luvulla pakkolunastetut
9709: dun ammatti- ja omatarvekalastajille saarilla maa- ja vesialueet sekä Iijoen voimalai-
9710: :>li arvokkaina ja tuottoisina merikalastuspaik- tosten rakentaminen samoin kuin Ii-
9711: k:oina ja kalastajien kausiasuinpaikkoina suuri joki-suun läheisen merialueen saastumi-
9712: merkitys. nen ovat aiheuttaneet kymmenille am-
9713: Koska voimalaitosten rakentaminen Iijokeen mattikalastajille ja sadoille omatarveka-
9714: :>n suuresti tuhonnut kalakantaa ja siten Iijoki lastajille suuria taloudellisia menetyk-
9715: k:alastusvetenä on menettänyt merkityksensä ja siä ja
9716: k:un myös Iijoki-suun läheinen merialuekin on mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9717: teollisuusjätteiden johdosta suuresti saastunut, a) iiläisille kalastajille aiheutuneiden
9718: :>n näiden syiden johdosta kymmenille ammat- vahinkojen korvaamiseksi ja b) ainakin
9719: tikalastajille ja sadoille omatarvekalastajille ai- osan Maakrunni-säätiölle pakkolunastet-
9720: beutunut kohtalokas elinkeinonmenetys ja osa- tujen vesialueiden palauttamiseksi ka-
9721: toimeentulon menetys. Kun melkein vieressä lastustarkoi tuksiin?
9722: :>levat .Ulko- ja Maakrunnin sekä Kraasukan
9723: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1972.
9724:
9725: J. Juhani Kortesalmi.
9726:
9727:
9728:
9729:
9730: ~92/72
9731: 2
9732:
9733:
9734:
9735:
9736: E d u s k u n n a n H e r r a P·u he m i e he 11 e.
9737:
9738: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kan hankaluuden ja pituuden vuoksi jo kan·
9739: mainitussa tarkoitukseSSfl. Te, a~l;tl\ :Vuhemies, n.anama~tomana lopetettu. Vain yksi maan·
9740: olette 9 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn omistaja teki vielä tuolloin vähäisessä määrin
9741: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston heinää. Maakrunnissa, ja hänkin möi vaJ»Uleh-
9742: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- toisesti maansa Maakrunni~säätiölle.
9743: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli- Kysymyksen perusteluissa mainhaan edel
9744: sesta kysymyksestä n:o 45: leen, että alueen vedet "ova~ edelleenkin ka.
9745: lastajille kiellettyä aluetm". Tosiasiallisesti
9746: "Tietääkö Hallitus, että M!lakrunni~ alueen vesissä harjoitetaan t~tkimusta palvele·
9747: säätiölle 1930-luvulla. pakkolunastetut van pyynnin lisäksi sekä virkistys- ja kotitarve
9748: maa- ja vesialueet sekä Iijoen voimalai- että tietyssä määrin ammattikalastustakin.
9749: tosten rakentaminen samoin kuin li- Ammattikalastuks.en osalm on todettava, etti
9750: joki-suun läheisen merialueen saastumi- Krunnien vesissä jatkui sc;:kä rysäpyynti ettf
9751: nen ovat aiheuttaneet kymmen~lle am- syksyinen verkkopyynti myös sen jälkeen kur
9752: mattikalastajille ja sadoille omatarveka- alue oli siirtynyt Maakrunni,säätiön omistuk·
9753: lastajille suuria taloudellisia menetyk- seen. Vuonna 1946 tehtiin. säätiön ja PetämC,·
9754: siä ja · ren Kalastajain Keskusliiton välillä sopimus ka.
9755: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä lastuksc;:sta säätiön vesialueilla ja kalastajier
9756: a) iiläisille kalastajille aiheutuneiden oikeudesta käyttää alueen satam~paikkoja j~ ra
9757: vahinkojen korvaamiseksi ja b) ainakin kentaa kalamajojaan sopimuksessa mainituill(
9758: osan Maakrunni-säätiölle pakkolunastet- paikoille saarissa. Tät~ sopimusta laajennettiir
9759: tujen vesialueiden palautmmiseksi ka- vielä vuonna 1951 pidetyn neuvottelun poh
9760: lastustarkoituksiin?" jalta. Verkkopyyntikausi alkaa lokaktfun 1 päl.
9761: vänä. Pyynnissä käytettävien verkkojen luku
9762: Vastauksena kysymykseen es.itän kunnioitta- määrää ei ol~ rajpitei.tu. I<;~!l:S~jgta R~tt.äyi
9763: vasti seuraavaa: kalastuslupaniakSu on suuruudeltail:fl .20 mark
9764: Krunnien luonnonsuojelualueen tarkoituk- kaa syksyltä. Rys~~~ojakin 'sä#iö on vuok
9765: sena on suoda Perämeren merilinnustolle suo- rannut niita haluaville ·an:unattikalisi:ajille, 'jol
9766: jattu, rauhallinen pesimäalue ja säilyttää kap- loin vuokra on tysäa kohti. 40 markkaa. pyynti
9767: pale koskematonta merellistä saaristoa luon- kaudelta. Kalastajien omistamia kalasaunoja or
9768: nontilassa. Perämeren ainoana Suomen puolei~ alueella nykyisin 7.
9769: sena luonnonsuojelualueena Krunnien merkitys Virkistyskalastus on sallittu alueen vesissi
9770: yhä kasvaa. Alueeseen kuuluvat saaret ranta- Maakrunnin Länsilahtea lukuunottamatta hei
9771: vesineen ovat Maakrunni-säätiön omistuksessa. näkuun 15 päivästä lähtien. Samasta päivämää
9772: Alue on ollut linnuston ja kasviston osalta rau- rästä myös muiden kuin tutkijavieraider
9773: hoitettuna vuodesta 19.37 lähtien. Vuonna käynnit alueella ovat sallittuja. Kalastusluvar
9774: 1958 Oulun lääninhallituksen antamassa lopul- saa suorittamalla säätiön postisiirtotilille lupa
9775: lisessa rauhoituspäätöksessä alue rauhoitettiin maksun 5 markkaa vuorokaudelta. Sallitu:
9776: "kokonaisuudessaan ja sellaisenaan" päätök- pyyntivälineet ovat heittouistin ja harrilauta
9777: sessä lähemmin määritetyllä tavalla. Vieraalta, joka ei kalasta, ei minkäänlaistl
9778: Kansanedustaja Kortesalmen kysymyksen pe- maksua peritä. Onkiminen kesällä ja pilkkika
9779: rusteluissa mainittu Krunnien merkitys karjan- lastus talvella ovat vapaasti harjoitettavissa.
9780: rehun hankintapaikkana on liioiteltu, sillä Merenkulkijoiden ja ulkomeren kalastajier
9781: alueen muodostamisen aikoina oli heinänteko levähdys- ja suojasatamana Ulkokrunnin Pih
9782: saariita heinän heikon laadun ja kuljetusmat- lajakari luonnonsatamineen on ollut käytettä
9783: 3
9784:
9785: v1ssa aina vuotuisen avoveden ajan. Samoin silain nojalla tapahtuvissa oikeuskäsittelyissä,
9786: Ulkokrunnin Länsilahti ja Ristikarin satama- jolloin kalatalousviranomainen toimii yleisen
9787: lahti ovat olleet käytettävissä edellytyksellä, edun valvojana. Hallituksen käsityksen mu-
9788: että alueen vartijan kanssa on ensin sovittu. kaan ei kuitenkaan kalastuksen entistä laajempi
9789: Hallitus on tietoinen siitä, että Iijoen edus- vapauttaminen Maakrunni-säätiön omistamalla
9790: tan kalas tajille on aiheutunut menetyksiä ve- luonnonsuojelualueella merkittävällä tavalla
9791: sistön rakentamisen ja likaantumisen takia. Oi- helpottaisi Iijoen edustan kalastajien toimeen-
9792: keudenomistajien etu pyritään turvaamaan ve- tuloa.
9793: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1972.
9794:
9795: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
9796: 4
9797:
9798:
9799:
9800:
9801: T i 11 R i k s d a g en s H e rr T a 1m a n.
9802:
9803: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Krunnit som plats för höbärgning på ett över-
9804: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel- drivet sätt. Då naturskyddsområdet tilikom,
9805: se av den 9 februari 1972 tili vederbörande bedrevs inte längre höslåtter emedan verksam-
9806: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- heten blivit olönsam på grund av höets svaga
9807: jande av riksdagsman Kortesalmi ställda spörs- kvalitet och de besvärliga transporterna. Endast
9808: mål nr 45: en av markägarna fortsatte höbärgning på ön
9809: Maakrunni, och även han försålde frivilligt sitt
9810: "Är Regeringen medveten om att de markområde till Maakrunni-stiftelsen.
9811: på 1930-talet för Maakrunni-stiftelsens I motiveringarna anförs vidare, att vattnen
9812: räkning exproprierade land- och vatten- inom området "fortfarande är förbjudet om-
9813: områdena samt byggandet av kraftver- råde för fiskarna". I själva verket bedrivs dock
9814: ken i Ijo älv liksom även föroreningen fiskfångst inom området utom i forskningssyfte
9815: av havsområdet i närheten av !jo älvs jämväl för rekreation, husbehov och i viss
9816: mynning har åstadkommit stora eko- mån även som yrkesfiske.
9817: nomiska förluster för tiotals yrkesfiska- I fråga om yrkesfisket kan konstateras, att
9818: re och hundratals husbehovsfiskare inom vattenområdena vid Krunnit såväl ryssje-
9819: samt fiske som nätfiske fortsatte att bedrivas höste-
9820: vilka åtgärder har Regeringen för tid jämväl sedan området övertagits av Maa-
9821: avsikt att vidtaga för att a) ersätta de krunni-stiftelsen. År 1946 ingicks mellan
9822: skador som åsamkats fiskarna i trakten stiftelsen och Perämeren Kalastajain Keskus-
9823: av Ijo och b) åtminstone en del av de liitto ett avtal om fiske på av stiftelsen till-
9824: vattenområden som exproprierats för höriga vattenområden samt om fiskarnas rätt
9825: Maakrunni-stiftelsens räkning åter kan att disponera hamnplatser och bygga fiskestu-
9826: disponeras för fiske?" gor på i avtalet anvisade platser på öarna.
9827: Nämnda avtal u tvidgades efter rådplägning
9828: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt år 1951. Nätfisket inleds den 1 oktober. An-
9829: anföra följande: talet nät som får användas är inte begränsat.
9830: Avsikten med naturskyddsområdet omfat- Av fiskarna uppbärs en avgift om 20 mark
9831: tande Krunnit m. fl. öar är att bereda sjöfågel- per person och höstsäsong. Också ryssjefiske-
9832: beståndet vid Bottenvikens kust ett skyddat, platser har stiftelsen utarrenderat till yrkes-
9833: ostört häckningsområde samt att i naturtill- fiskare som så önskat, varvid arrendeavgiften
9834: stånd bevara en del av den orörda maritima uppgått till 40 mark per fiskesäsong. Inom
9835: naturen. Betydelsen av naturskyddsområdet vid området finns numera 7 av fiskarna ägda fiske-
9836: Krunnit ökas av det faktum, att området är bastur.
9837: det enda i sitt slag på den finländska sidan av Fritidsfiske är inom området från och med
9838: Bottenviken. Öarna inom området med till- den 15 juli tillåtet med undantag av Länsilahti
9839: hörande vattenområden ägs av Maakrunni- vid ön Maakrunni. Från nämnda datum får
9840: stiftelsen. Området har i fråga om fågelvärld också andra än gästande forskare besöka om-
9841: och flora varit fredat från år 1937. I det av rådet. Tillstånd tili fritidsfiske anskaffas ge-
9842: länsstyrelsen i Uleåborgs Iän år 1958 utfärdade nom insättning av fiskeavgiften, 5 mark per
9843: slutgiltiga fredningsbeslutet har området fre- dygn, på stiftelsens postgirokonto. Tillåtna
9844: dats "i sin helhet och som sådant" på i be- fångstredskap är drag och harrbräde. Av gäster
9845: slutet närmare definierat sätt. som inte fiskar uppbärs ingen avgift. Som-
9846: I motiveringarna tili riksdagsman Kortesal- martid får mete och vintertid pilkfiske fritt
9847: mis spörsmål framställs betydelsen av öarna bedrivas.
9848: 5
9849:
9850: Årligen får under tiden för öppet vatten ning. Avsikten är, att rättsinnehavarnas intresse
9851: Pihlajakari vid Ulkokrunni med sin naturliga tillgodoses i samband med rättsliga processer,
9852: hamn disponeras av sjöfarande och utomskärs- som sker med stöd av vattenlagen. Därvid
9853: fiskare för rekreation och som skyddshamn. uppträder fiskeriadministrationen som bevaka-
9854: Likaså kan Länsilahti vid Ulkokrunni och re av allmänt intresse. Enligt regeringens upp-
9855: hamnviken vid Ristikari användas under för- fattning kunde dock inte fiske i större omfatt-
9856: utsättning att därom överenskommits med ning än hittills inom det av Maakrunni-stiftel-
9857: vakten för området. sen ägda naturskyddsområdet på ett betydelse-
9858: Regeringen är medveten om, att fiskarna fullt sätt underlätta utkomsten för fiskarna
9859: vid Ijo älvs mynning åsamkats förluster på utanför Ijo älvs mynning.
9860: grund av vattendragets utbyggnad och förore-
9861: Helsingfors den 6 april 1972.
9862:
9863: Jord- ooh sikogsbruksminister Leo Happonen.
9864:
9865:
9866:
9867:
9868: 292/72
9869: Kirj. ksm. n:o 46.
9870:
9871:
9872:
9873:
9874: Tähkämaa: Lihan vientijärjestelmän kehittämisestä.
9875:
9876:
9877: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9878:
9879: Kun maataloustuotannon saattamiseen koti- Ruhonosien ja luuttoman lihan viennillä saa-
9880: maan kulutusta vastaavalle tasolle ei ole mah- vutettaisiin jo edellämainittujen etujen lisäksi
9881: dollisuuksia tällä vuosikymmenellä, niin on val- myös uusia markkinointimahdollisuuksia voi-
9882: tiovallan niinkuin maataloudenkin edun mu- makkaasti muuttuvilla kansainvälisillä markki-
9883: kaista pyrkiä ylituotanto sijoittamaan kansain- noilla. Lisäksi se vähentäisi tahtikustannuksia
9884: välisille markkinoille mahdollisimman pitkälle sekä loisi paremmat mahdollisuudet tavoite-
9885: jalostettuna. Maatalouden tuottamien raaka- hintatason saavuttamiseksi.
9886: aineiden jalostaminen kotimaassa myös vientiä Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
9887: varten lisäisi työtilaisuuksia sekä valuuttatu- 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
9888: loja ja vähentäisi vientitukea. Maataloustuot- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9889: teiden vienti on viime vuosina suuntautunut seuraavan kysymyksen:
9890: voimakkaasti lihaan eli tarkemmin sanottuna
9891: sian ja naudan ruhoiJhin. Kun kansainvälinen Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9892: kauppa on voimakkaasti kehittymässä rohon- ryhtyä lihan vientisysteemin muuttami-
9893: osien ja palalihan vientiin, niin pitäisi meidän seksi siten, että hinnanerokorvauksien
9894: myös oman etumme turvaamiseksi kehittää maksaminen myös rohonosille olisi mah-
9895: vientisysteemiämme tähän suuntaan. Tämä dollista?
9896: edellyttäisi hinnanerokorvauksien maksamista
9897: myös ruhonosien viennistä.
9898: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
9899:
9900: Taisto Tähkämaa.
9901:
9902:
9903:
9904:
9905: 268/72
9906: 2
9907:
9908:
9909:
9910:
9911: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9912:
9913: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- jalostaminen vientiä varten merkitsee työtilai-
9914: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- suuksien lisääntymistä ja valuuttatulojen li-
9915: hemies, olette 9 päivänä maaliskuuta 1972 säystä, olisi J.ihajalostusteollisuuden valmistau-
9916: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- duttava lihan vientiin entistä enemmän jalos-
9917: neuvoston asianom11.iselle jäsenelle jäljennöksen teina ja ruhonosina. Lihan kansainvälinen kaup-
9918: kansanedustaja Taisto Tähkämaan näin kuulu- pa on myös, kuten kyselyssä mainitaan, ke-
9919: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 46: hittynyt ruhonosien ja palalihan viennin suun-
9920: taan.
9921: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ailkoo Lihavalmisteiden vienti on jo vuodesta 1965
9922: ryhtyä lihan vientisysteemin muuttami- lähtien ollut mahdollista. Tämä vienti on kä-
9923: seksi siten, että hinnanerokorvauksien sittänyt pääasiassa erilaisia makkaroita, joskin
9924: maksaminen myös ruhonosille olisi mah- määrät ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Jotta
9925: dollista?" lihavalmisteiden vienti tulisi entistä edulli-
9926: semmaksi, tullaan tällaisen viennin edellytyk-
9927: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- siä parantamaan. Vuodesta 1969 lähtien on
9928: tavasti seuraavaa: myös luuttoman leikatun naudanlihan viennistä
9929: Lihan tuotantotaso maassamme vaihteli ai- suoritettu vientitukea. Tällaisen tavaran vienti
9930: kaisempina vuosina siten, että eräinä vuosina on ollut kuitenkin erittäin vähäistä. Kun vien-
9931: oli lihasta ylijäämää ja toisina vuosina jou- titoimenpiteiden piiriin olisi näiden lisäksi saa-
9932: duttiin lihaa maahan tuomaan. Tällaisessa ti- tava ruhon osien ja palalihan vienti, valmis-
9933: lanteessa oli tarkoituksenmukaista, että lihan telee maataloustuotteiden markkinoiroistoimi-
9934: vienti tapahtui pääasiassa ruhoina, koska lihan kunnan lihajaosto parhaillaan järjestelmää, joka
9935: vienti paloina ja jalosteina olisi merkinnyt tekisi tällaisen viennin mahdolliseksi. Sen jäl-
9936: lihajalostusteollisuudessa epävarmaa sijoitustoi- keen, kun nämä esitykset ovat valmistuneet,
9937: mintaa. tullaan valtioneuvostossa harkitsemaan vienti-
9938: Tällä hetkellä näyttää siltä, että lihan tuotan- tuen myöntämistä myös ruhonosien ja pala-
9939: nossa on tultu siihen vaiheeseen, että jatkuva lihan vientiin.
9940: vienti tulee olemaan todennäköistä. Kun lihan
9941: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1972.
9942:
9943: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
9944: 3
9945:
9946:
9947:
9948:
9949: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
9950:
9951: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen verkar sannolik. Då förädling av kött för ex-
9952: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- port innebär ökade arbetstillfällen och ökning
9953: velse av den 9 mars 1972 tili vederbörande av valutainkomsterna, borde man inom kött-
9954: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- förädlingsindustrin förbereda sig på en större
9955: jande av riksdagsman Taisto Tähkämaa ställda export av kött i form av förädlingar och slakt-
9956: skriftliga spörsmål nr 46: kroppsdelar. Den internationella handeln med
9957: kött har även, såsom i spörsmålet nämns,
9958: "Vilka åtgärder har Regeringen för utvecklats i en riktning som talar för export av
9959: avsikt att vidtaga för ändring av export- slaktkroppsdelar och styckekött.
9960: systemet i fråga om kött sålunda, att Export av köttprodukter har sedan år 1965
9961: det skulle vara möjligt att erlägga pris- varit möjlig. Denna expor.t har huvudsakligen
9962: skillnadsersättningar också för slakt- omfattat korv av olika slag, fastän kvantite-
9963: kroppsdeiar?" terna har varit jämförelsevis små. För att
9964: exporten av köttprodukter skall bli fördelakti-
9965: Såsom svar på spörsmåiet får jag vördsamt gare, kommer man att förbättra förutsättnin-
9966: anföra följande: garna för dylik export. Sedan år 1969 har
9967: Produktionsnivån ,för ikött varierade under betalats exportstöd också för export av ben-
9968: tidigare år i vår.t land sålunda, att det under fritt, styckat nötkött. Exporten av denna vara
9969: vissa år fanns överskott på ikött medan man har dock varit mycket ringa. Då exportåt-
9970: under vissa år åter var tvungen att importera gärderna dessutom borde omfatta exporten av
9971: kött. I ett dylikt läge var det ändamålsenligt, slaktkroppsdelar och styckekött, förbereder
9972: att exporten huvudsakligen skedde i form av marknadsföringskommissionens för lantbruks-
9973: sl~ktkroppar, enär exporten av kött i form av produkter köttsektion som bäst ett system,
9974: stycken och förädlingar skulle ha förutsatt vilket skulle möjliggöra en dylik export. Sedan
9975: osäker investeringsverksamhet inom köttföräd- dessa framställningar blivit färdiga kommer
9976: lingsindustrin. man inom statsrådet att pröva möjligheten att
9977: För närvarande ser det ut som om man i bevilja exportstöd även för export av slakt-
9978: fråga om köttproduktionen skulle ha kommit kroppsdelar och styckekött.
9979: tili ett sådant skede, att en fortgående export
9980: Helsingfors den 4 april 1972.
9981:
9982: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
9983: Kirj. ksm. n:o 47.
9984:
9985:
9986:
9987:
9988: Tuominen ym.: Rhodesiaan suuntautuvan matkailun mainostaml-
9989: sen ja järjestämisen estämisestä.
9990:
9991:
9992: Ed u skunnan H erra P u h e m i e h e 11 e.
9993:
9994: Etelä-Rhodesia sai vuoden 1961 perustuslais- lisäksi veivoitetaan jäsenvaltiot estämään mm.
9995: sa itsemääräämisoikeuden maan sisäisissä asiois- investoinnit, finanssiapu ja taloudelliset etui-
9996: sa, mutta ulkopolitiikasta huolehti edelleen suudet, joista saattaisi olla hyötyä Rhodesian
9997: Englannin hallitus. Itsenäistymisen ehdoksi laittomalle hallitukselle tai eräille siellä toimi-
9998: YK:n yleiskokous ja erityiskomitea asettivat, ville yrityksille sekä estämään Rhodesian passia
9999: että afrikkalaisille taataan samat poliittiset oi- käyttävien henkilöiden matkustaminen ja
10000: keudet kuin valkoisille. Tähän maata johtava maahanpääsy sekä sellaisten henkilöiden maa-
10001: valkoinen vähemmistö 250 000 henkeä ei suos- hanpääsy, jotka ilmeisesti toimivat turvallisuus-
10002: tunut vaan alueen yli 3 miljoonaa afrikkalaista neuvoston päätösten vastaisesti ja pyrkivät an-
10003: ovat vailla demokraattisia oikeuksia. YK:n pää- tamaan Rhodesialle apua. Lisäksi kehoitetaan
10004: töksiä uhmaten Rhodesian hallitus antoi 11 jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin muihinkin
10005: päivänä marraskuuta 1965 yksipuolisen itse- peruskirjan 41 artiklassa tarkoitettuihin ei-
10006: näisyysjulistuksen. sotilaallisiin pakotetoimenpiteisiin, jotka saat-
10007: Seuraavana päivänä 12. 11. 1965 turvalli- tavat edistää Rhodesian kysymyksen ratkaise-
10008: suusneuvosto hyväksyi päätöslauselman, jossa mista.
10009: Rhodesian hallituksen itsenäisyysjulistus hylät- Suomen hallitus on YK:n jäsenvaltiolle kuu-
10010: tiin ja suositeltiin jäsenvaltioita pidättymään luvien ve1voitusten täyttämiseksi antanut lain
10011: tunnustamasta laitonta hallitusta ja antamasta 10. 3. 1967 Etelä-Rhodesiaa koskevaan päätök-
10012: tälle apua. 20. 11. 1965 turvallisuusneuvosto seen perustuvien velvoitusten täyttämisestä
10013: kehoitti jäsenvaltioita ryhtymään laajoihin ei- sekä asetuksen 22. 3. 1967 valtioneuvoston
10014: sotilaallisiin pakotetoimiin, suositteli diplomaat- päätöksen 20. 4. 1967 tuotteista, joiden maa-
10015: tisuhteiden katkaisemista, pidättymistä sota- hantuonti Etelä-Rhodesiasta on kielletty sekä
10016: materiaalin toimituksesta sekä kauppasuhteiden lain Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien
10017: katkaisemista Rhodesian kanssa. 16. 12. 1966 jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä
10018: turvallisuusneuvosto julisti nimenomaisesti toi- 29. 12. 1967.
10019: mivansa peruskirjan 39 ja 41 artiklojen perus- Täysin ristiriidassa turvallisuusneuvoston
10020: talla ja totesi, että Rhodesian tilanne muodos- myös Suomea velvoittavien päätösten kanssa on
10021: taa vaaran maailman rauhalle ja turvalli- matkailutoiminta, jota Suomesta käsin järjes-
10022: suudelle. tetään Rhodesiaan. Matka Ekspertit Oy niminen
10023: Nämä päätökset ovat jäsenvaltioita sitovia toiminimi mainostaa laajalti suomalaisissa leh-
10024: ja niihin sisältyy koko joukko taloudellisia pa- dissä Rhodesian matkailua. Toiminimen julkai-
10025: kotteita. Jäsenvaltio on velvollinen estämään semissa lehti-ilmoituksissa mainostetaan turisti-
10026: alueelleen tapahtuvan tuonnin Rhodesiasta. matkaa, joka suoritetaan etelä-afrikkalaisella
10027: Jäsenvaltioita veivoitetaan estämään kansalai- lentokoneella Rhodesiaan, tutustumista Rho-
10028: siaan käymästä kauppaa saarron tarkoittamilla desian pääkaupunkiin Salisbury'yn sekä muihin
10029: tavaroilla ja olemasta osa:1lisena sellaisissa va- Rhodesian nähtävyyksiin. Tämänkaltainen toi-
10030: luutansiirroissa ja kuljetuksissa, jotka ovat yh- minta rikkoo niitä velvoituksia, joita turvalli-
10031: teydessä laittoman kaupan kanssa. suusneuvosto on jäsenvaltioilleen antanut mm.
10032: 29. 5. 1968 turvallisuusneuvosto täydensi siitä, että on estettävä taloudelliset etuisuudet,
10033: vielä edellä mainittuja päätöslauselmia jäsen- joista saattaisi olla hyötyä Rhodesian laittomalle
10034: valtioita sitovalla päätöksellään. Sen mukaan hallitukselle ja eräille siellä toimiville yri-
10035: yksityiskohtaisesti määritellyn kauppasaarron tyksille.
10036: 316/72
10037: 2
10038:
10039: Edellisen johdosta esitämme valtiopäivä- ei-sotilaallisia pakotetoimia, joilla tur-
10040: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten vallisuusneuvosto on velvoittanut jäsen-
10041: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- valtionsa mm. estämään taloudelliset
10042: vaksi seuraavan kysymyksen: etuisuudet joista saattaa olla hyötyä
10043: Rhodesian laittomalle hallitukselle tai
10044: Tietääkö Hallitus, että maassamme eräille siellä toimiville yrityksille, ja jos
10045: vastoin velvoituksia, joihin Suomi tur- tietää,
10046: vallisuusneuvoston jäsenenä on sitou- millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
10047: tunut, järjestetään ja mainostetaan aikoo ryhtyä nopean korjauksen aikaan-
10048: matkailua Rhodesiaan ja siten rikotaan saamiseksi tässä asiassa?
10049: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1972.
10050:
10051: Mirjam Tuominen. Toivo Åsvik. Irma Rosnell.
10052: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes. Kuuno Honkonen.
10053: 3
10054:
10055:
10056:
10057:
10058: Ed u s k u n n a n H erra Puhe m i e he 11 e.
10059:
10060: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1967 annettu asetus (188/67) ja sen nojalla
10061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, annetut määräykset tulivat voimaan 1. 1. 1968.
10062: olette 9 päivänä maaliskuuta 1972 päi,vätyn Nämä lait ja asetus sisältävät Suomen hallituk-
10063: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sen Etelä-Rhodesiaa kohtaan YK:n jäsenenä
10064: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- soveltamat vastatoimenpiteet. Edellä sanottu
10065: edustaja Mirjam Tuomisen ym. näin kuuluvasta maaliskuun 22 päivänä 1967 annettu asetus,
10066: kirjallisesta kysymyksestä n:o 47: joka perustuu YK:n turvallisuusneuvoston 16
10067: päivänä joulukuuta 1966 tekemään päätökseen,
10068: "Tietääkö Hallitus, että maassamme koskee yksinomaan Suomen ja Etelä-Rhodesian
10069: vastoin velvoituksia, joihin Suomi tur- välistä ta\'aranvaihtoa. Sen sijaan ei tässä
10070: vallisuusneuvoston jäsenenä on sitou- asetuksessa eikä Etelli-Rhodesiaa koskevissa
10071: tunut, järjestetään ja mainostetaan laeissa ole nimenomaista mainintaa Suomen ja
10072: matkailua Rhodesiaan ja siten rikotaan Etelä-Rhodesian välisestä matkailuliikenteestä.
10073: ei-sotilaallisia pakotetoimia, joilla tur- Periaatteessa kirjallisessa kysymyksessä mainit-
10074: vallisuusneuvosto on velvoittanut jäsen- tujen matkojen järjestäminen ja mainostaminen
10075: valtionsa mm. estämään taloudelliset Suomessa on hallituksen käsityksen mukaan
10076: etuisuudet joista saattaa olla hyötyä vastoin Suomen YK:ssa omaksumaa kantaa
10077: Rhodesian laittomalle hallitukselle tai samoin kuin se sotii em. lakien ja asetuksen
10078: eräille siellä toimiville yrityksille, ja jos henkeä vastaan.
10079: tietää, Hallituksen saamien tietojen mukaan suoma-
10080: millaisiin toimenpiteisiin Hallitus laisen matkatoimiston Etelä-Rhodesiaan suuntau-
10081: aikoo ryhtyä nopean korjauksen aikaan- tuneet matkat ovat jo kalleutensa vuoksi olleet
10082: saamiseksi tässä asiassa?" vähäisiä. Matkat ovat useimmiten olleet eräi-
10083: siin Afrikan maihin suuntautuneita kiertomat-
10084: Vastauksena matkailua koskevaan kysymyk- koja, joihin on myös liittynyt Etelä-Rhodesia.
10085: seen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Sen sijaan hallituksen tietoon ei ole tullut,
10086: Suomen Yhdistyneiden Kansakuntien jäse- että Suomesta olisi järjestetty pelkästään Etelä-
10087: nyydestä johtuvien turvallisuusneuvoston sito- Rhodesiaan suuntautuneita ryhmämatkoja.
10088: viin päätöksiin perustuvien velvoitusten täyttä- Edellä olevan johdosta hallitus tulee ryhty-
10089: miseksi on 29 päivänä joulukuuta 1967 sää- mään toimenpiteisiin kysymyksessä tarkoitetun
10090: detty laki, jonka mukaan YK:n turvallisuus- toiminnan tutkimiseksi. Mikäli Etelä-Rhode-
10091: neuvoston Etelä-Rhodesiaa koskevaan päätök- siaan suuntautuvien ryhmämatkojen järjestämi-
10092: seen perustuvien velvoitusten täyttämisestä 10 nen voidaan kieltää vaikeuttamatta normaalia
10093: päivänä maaliskuuta 1967 annetun lain ( 187/ matkatoimistojen toimintaa, hallitus tulee anta-
10094: 67) täytäntöönpanosta 22 päivänä maaliskuuta maan tästä asetuksen.
10095: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1972.
10096:
10097: Kauppa- ja teollisuusministeri Jussi Linwamo.
10098: 4
10099:
10100:
10101:
10102:
10103: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10104:
10105: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av nämnda förordning utfärdade bestämmelser
10106: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse trädde i kra:ft 1. 1. 1968. Lagarna och förord-
10107: av den 9 mars 1972 till vederbörande medlem ningen behandlar de motåtgärder som Finlands
10108: av statsrådet för avgivande av svar översänt regering såsom medlem av FN skall tillämpa
10109: avs"KrHt av följande av riksda:gsmannen Mirjam mot Syd-Rhodesia. Nämnda förordning av den
10110: Tuominen m. fl. ställda skriftliga spörsmål 22 mars 1967, vilken grundar sig på ett av
10111: nr 47: FN:s säkerhetsråd den 16 december 1966
10112: "Är Regeringen medveten om att i fattat beslut, angår uteslutande varuutbytet
10113: vårt land i strid med de förpliktelser, mellan Finland och Syd-Rhodesia. Däremot in-
10114: vilka Finland såsom medlem av säker- nehåller varken denna förordning eller lagarna
10115: hetsrådet påtagit sig, anordnas och angående Syd-Rhodesia något uttryckligt om-
10116: reklameras turistresor till Rhodesia, nämnande av turisttrafiken mellan Finland och
10117: vi1ket innebär brott mot de icke mili- Syd-Rhodesia. I princip är anordnande och
10118: tära sanktioner genom vilka säkerhets- reklamering i Ffnland av sådana resor mellan
10119: rådet förpliktat sina medlemsstater bl.a. Finland och Syd-Rhodesia som avses i det
10120: att motverka alla sådana ekonomiska skriftliga spörsmålet enligt regeringens upp-
10121: intressen som kan vara Rhodesias olag- fattning stridande mot den av Finland i FN
10122: liga regering eller vissa i landet verk- omfattande ståndpunkten och står även i strid
10123: samma företag till nytta, och om så är, med andan i de lagar och den förordning som
10124: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nämns ovan.
10125: taga för att snabbt få rättelse till stånd Enligt de uppgifter som regeringen erhållit
10126: i denna sak?" har de resor som den finska resebyrån an-
10127: ordnat tili Syd-Rhodesia varit fåtaliga redan
10128: för att de varit så dyra. Det har för det mesta
10129: Såsom svar på spörsmålet rörande turism får varit fråga om rundresor tili vissa afrikanska
10130: jag vördsamt anföra följande: länder, bland dem även Syd-Rhodesia. Däremot
10131: För uppfyllande av de förpliktelser, som har tili regeringens kännedom icke kommit
10132: härrör av Finlands medlemskap i Förenta fall, i vilka gruppresor skulle ha anordnats ute-
10133: Nationerna och som grundar sig på säkerhets- slutande tili Syd-Rhodesia.
10134: rådets bindande beslut, har den 29 december Med anledning av vad ovan sagts kommer
10135: 1967 stiftats en lag, enligt viiken förordningen regeringen att vidtaga åtgärder för undetsök-
10136: den 22 mars 1967 ( 188/67) angående verk- ning av den i spörsmålet avsedda verksam-
10137: ställigheten av lagen den 10 mars 1967 om heten. Hall anordnandet av gruppresor tili Syd-
10138: uppfyllande av de förpliktelser, vilka grunda Rhodesia kan förbjudas utan att resebyråernas
10139: sig på Förenta Nationernas säkerhetsråds beslut normala verksamhet försvåras, kommer rege-
10140: rörande Syd-Rhodesia (187 /67), samt med stöd ringen att utfärda en förordning i saken.
10141: Helsingfors den 12 april 1972.
10142:
10143: Handels- och industriminister Jussi Linnamo.
10144: Kirj. ksm. n:o 48.
10145:
10146:
10147:
10148:
10149: Jokela ym.: Määrärahasta lääkärintalojen valtionapuja varten.
10150:
10151:
10152: Edu sku nnan H erra P u h e m i e h e 11 e.
10153:
10154: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain 20 jotka ovat joutuneet rakentamaan lääkärintalon,
10155: §:n 5 momentissa säädetään, että milloin kun- ovat taloudellisesti erittäin heikossa asemassa
10156: nan tai kuntayhtymän on tarpeen rakentaa ja ovat varautuneet siihen, että valtio osallistuu
10157: kunnanlääkärin virka-asunto tai vastaanotto- rakentamiskustannuksiin yleisestä lääkärinhoi-
10158: huoneisto, annetaan siihen valtionapua sisä- dosta annetussa laissa saädetyssä määrin.
10159: asiainministeriön hyväksyttyä rakennustyön val- Kansanterveyslaissa (66/1972) ja kansan-
10160: tionavun suorittamista koskevaan yleiseen suun- terveyslain voimaanpanosta annetussa laissa
10161: nitelmaan samalla tavoin kuin peruspalkkaa, ( 67/1972) ei ole säännöksiä siitä, tullaanko
10162: kalliinpaikanlisää ja luontaisetuja varten 1 ja myöntämään valtionavustusta asianmukaisessa
10163: 4 momentin mukaan. Valtionapua suoritetaan järjestyksessä jo rakennettujen lääkärintalojen
10164: sitä mukaa, kun rakennustyöt edistyvät ( 30. 4. rakentamiskustannuksiin.
10165: 1964/218). Missään tapauksessa ei voida pitää hyväksyt-
10166: Uusien kunnanlääkärin virkojen perustami- tävänä sellaista menettelyä, että em. talojen
10167: sen takia useat kunnat ovat joutuneet raken- rakentamiskustannuksiin ei myönnettäisi val-
10168: tamaan kunnanlääkärin virka-asuntoja ja vas- tionavustusta. Myöskään valtionavustusten
10169: taanottohuoneistoja. Tämän johdosta kunnan- maksatosta ei saisi viivytellä.
10170: lääkärin virka-asunto ja vastaanottohuoneisto Lääkärintalojen valtionavustuksiin tarvittava
10171: on rakennettu mm. Kittilän, Posion, Pudas- määräraha ei ole valtiontaloudellisesti merki-
10172: järven, Suomussalmen ja Taivalkosken kuntiin. tyksellinen, mutta vähävaraisille kunnille val-
10173: Edellä mainittujen lainsäännösten mukaan tionavustuksen saaminen olisi ehdottoman tar-
10174: mainittujen lääkärintalojen rakentamiseen olisi peellinen.
10175: myönnettävä valtionapua. Kuluvan vuoden val- Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
10176: tion tulo- ja menoarvioon on varattu aino- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
10177: astaan 200 000 markan määräraha puheena valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10178: olevaan tarkoitukseen. Samansuuruinen määrä- vaksi seuraavan kysymyksen:
10179: raha ko. tarkoitukseen on ollut useana vuotena
10180: aikaisemminkin. Jotta lain edellyttämä valtion- Onko Hallitus tietoinen siitä, millai-
10181: avustus voitaisiin myöntää uusien kunnanlääkä- siin vaikeuksiin köyhät kehitysalueiden
10182: rin virkojen perustamisen johdosta rakennettu- kunnat ovat joutuneet sen vuoksi, että
10183: jen lääkärintalojen rakentamisesta aiheutunei- valtio ei ole varannut riittävästi määrä-
10184: siin kustannuksiin, tarvittaisiin määrärahaa rahoja lääkärintalojen valtionapuja var-
10185: noin 1 300 000 mk. ten, ja jos on,
10186: Kansanterveyslaki ( 66/1972) tulee voimaan aikooko Hallitus seuraavassa lisä-
10187: 1 päivänä huhtikuuta 1972. Kansanterveyslain talousarviossa esittää riittävän suuruisen
10188: 50 §:n 2 momentissa säädetään, että kansan- määrärahan varaamista, jotta kehitys-
10189: terveyslain tullessa voimaan kumotaan yleisestä alueiden köyhien kuntien rakentamien
10190: lääkärinhoidosta 9 päivänä maaliskuuta 1951 lääkärintalojen valtionavustusosuudet
10191: annettu laki (141/51). Useat niistä kunnista, voitaisiin suorittaa?
10192: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1972.
10193:
10194: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi.
10195: Heimo Linna. Ahti Pekkala.
10196: 310/72
10197: 2
10198:
10199:
10200:
10201:
10202: E d u sk u n n an H erra P u h e m i e h e 11 e.
10203:
10204: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luokan kunnat ja niille annettavan valtionavun
10205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suuurus on ollut 69-100 %.
10206: olette 10 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn Valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain
10207: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tarkoitukseen varatut määrärahat ovat kuiten-
10208: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kin olleet niin vähäiset, etteivät ne ole riittä-
10209: edustaja Jokelan ym. näin kuuluvasta kirjalli- neet laissa edellytetyn valtionavustuksen myön-
10210: sesta kysymyksestä n:o 48: tämiseen kaikille hakemuksen tehneille ja edel-
10211: lytykset täyttäville kunnille. Kansanterveyslain
10212: "Onko Hallitus tietoinen siitä millai- voimaan tullessa on lääkintöhallituksessa ollut
10213: siin vaikeuksiin köyhät kehitysalueiden sanotusta syystä ratkaisematta jääneitä hake-
10214: kunnat ovat joutuneet sen vuoksi, että muksia 20 kappaletta, joiden käsitteleminen
10215: valtio ei ole varannut riittävästi määrä- ei yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain no-
10216: rahoja lääkärintalojen valtionapuja var- jalla sen tultua kumotuksi kansanterveyslailla
10217: ten, ja jos on, ole enää mahdollista. Osa hakemuksissa tarkoi-
10218: aikooko Hallitus seuraavassa lisä- tettujen virka-asuntojen ja vastaanottohuoneis-
10219: talousarviossa esittää riittävän suuruisen tojen rakentamisesta on ollut tarpeen uusien
10220: määrärahan varaamista, jotta kehitys- kunnanlääkärin virkojen perustamisen vuoksi
10221: alueiden köyhien kuntien rakentamien ja osa taas on aiheutunut epäkäytännöllisten
10222: lääkärintalojen valtionavustusosuudet virka-asuntojen ja vastaanottohuoneistojen
10223: voitaisiin suorittaa?" uusimisesta. Hankkeet ovat suurimmalta o:.alta
10224: jo toteutettuja ja lääkintöhallituksen käsityksen
10225: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mukaan tarkoituksenmukaisuuden kannalta hy-
10226: vasti seuraavaa: väksyttäviä.
10227: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain 20 Arvion mukaan tarvittaisiin käsittelemättä
10228: §:n 5 momentin mukaan kunnalle tai kunta- olevissa hakemuksissa tarkoitettuihin rakenta-
10229: yhtymälle, jonka tai johon kuuluvien kuntien mistöihin yleisestä lääkärinhoidosta annetussa
10230: taloudellinen kantokyky on maan kuntien laissa edellytettyä valtionavustusta kunkin
10231: keskimääräistä kantokykyä olennaisesti hei- virka-asunnon osalta 100 000-120 000 mark-
10232: kompi, annetaan tarpeellisen kunnanlääkärin kaa ja vastaanottohuoneiston osalta 30 000-
10233: virka-asunnon ja vastaanottohuoneiston raken- 45 000 markkaa, mikä merkitsee yhteensä noin
10234: tamiseen valtionapua sosiaali- ja terveysminis- 2 500 000 markan valtionavustusta. Kysymyk-
10235: teriön hyväksyttyä rakennustyön valtionavun sessä olevien saamatta jääneiden valtionavus-
10236: suorittamista koskevaan yleiseen suunnitel- tusten suorittamiseksi tarvittavan määrärahan
10237: maan, samalla tavoin kuin ao. kunnan tai esittämistä valtion vuoden 1973 tulo- ja meno-
10238: kuntayhtymän kunnanlääkärin viran ylläpitoa arvioon harkitaan parhaillaan sosiaali- ja ter-
10239: varten. Tällaisiksi heikon kantokyvyn omaa- veysministeriössä.
10240: viksi kunn1ksi on katsottu 1-3 kantokyky-
10241: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1972.
10242:
10243: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
10244: 3
10245:
10246:
10247:
10248:
10249: T i 11 R i k s d a g e n s H e t r T a 1 m a n.
10250:
10251: 1 det syfte 37 § 1 mom. tiksda,gsordningen tjänst. Såsom sådana kommunet med svag bär-
10252: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skri- ktaft hat bettaktats kommunerna inom 1-3
10253: velse av den 10 mars 1972 tili vederbörande bärkraftsklasserna. Storleken av detas stats-
10254: medlem av statstådet översänt avskrift av föl- bidrag hat varit 69-100 %.
10255: jande av tiksdagsman Jokela m. fl. ställda De i stat1>fötslaget årligen föt ändamålet
10256: spÖtsmål nr 48: teserverade anslagen har dook vatit så små, att
10257: de icke vatit tillräckliga föt beviljande av i
10258: "Ät Regeringen medveten om i vilka lagen förutsatt statsbidrag åt alla kommunet
10259: svårigheter fattiga kommuner inom ut- som lämnat in ansökan och uppfyllet förut-
10260: vecklingsomtådena råkat föt att staten sättningarna. När folkhälsolagen trädde i ktaft
10261: icke reserverat tillräokliga anslag till fanns i medicinalstytelsen 20 ansökningat, vilka
10262: statsbidrag föt läkarhus, och om så ät av sagda skäl iCke blivit avgjotda och vilka
10263: fallet, icke mera kan handläggas med stöd av lagen
10264: ämnat Regeringen i följande tilläggs- om allmän läkarvåtd, sedan denna blivit upp-
10265: hudget föreslå, att ett tillräckligt stort hävd genom folkhälsolagen. En del av de i
10266: anslag reserveras, så att statshidrags- ansökningarna avsedda tjänstebostädetna och
10267: andelarna för läkarhus som fattiga kom- mottagningslokalerna hat behövts på grund av
10268: muner inom utvecklingsområdena byggt att nya kommunalläkattjänstet inrättats, en
10269: skulle kunna erläggas?" del åtet hat påkallats av förnyande av oprak-
10270: tiska tjänstebostädet och mottagningslokalet.
10271: Såsom svar på spärsmålet fåt jag vördsamt Projekten är redan tili största delen föt-
10272: anföra följande: verkligade och enligt medicinalstyrelsens upp-
10273: Enligt 20 § 5 mom. lagen om allmän läkat- fattning godtagbara med tanke på ändamåls-
10274: vård erlägges åt kommun eller sammanslutning enlighetssynpunktet.
10275: av kommuner, vars eller tili viiken samman- Enligt uppskattning skulle föt de byggnads-
10276: slutning hörande kommuners ekonomiska bär- atbeten som avses i de obehandlade ansök-
10277: kraft är väsentHgt svagare än Iandets kom- ningatna erfordras för i lagen om allmän läkar-
10278: munets genomsnittliga bärkraft, för uppförande vård förusatt statsbidrag 100 000-120 000
10279: av nödig tjänstebostad ellet mottagningslokal matk per tjänstebostad och 30 000-45 000
10280: föt kommunalläkate statsbidrag, sedan social- mark per mottagningslokal, vilket betydet sam-
10281: och hälsovårdsministeriet godkänt hyggnads- manlagt omkring 2 500 000 matk i statsbidrag.
10282: athetet att upptagas i den allmänna planen föt 1 social- och hälsovårdsministetiet överväget
10283: erläggande av statsbidrag, på samma sätt som man som bäst att föreslå nödigt anslag i stats-
10284: föt upprätthållande av iftågavarande kommuns verksptopositionen föt åt 1973 föt etläggande
10285: ellet kommunsammanslutnings kommunalläkat- av ifrågavarande icke utanordnade statsbidtag.
10286: Helsingfots den 12 april 1972.
10287:
10288: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipain'l!n.
10289: Kirj. ksm. n:o 49.
10290:
10291:
10292:
10293:
10294: Sinisalo: Suomalaisen sotilashallinnon toimenpiteistä Neuvosto-
10295: Karjalassa vuosina 1941-44.
10296:
10297:
10298: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10299:
10300: Maaliskuun 7 päivänä 1972 iJ.mestyneessä van kanssa jota virallisilta tahoilta on yritetty
10301: Tiedonantaja-lehdessä on kirjoitus, jossa käsi- antaa sotilashallinnon toimenpiteistä Itä-Karja-
10302: tellään vuosina 1941-1944 Itä-Karjalan suo- lan siviiliväestön suhteen.
10303: malaisen sotilashallinnon aikana ylläpidett}"jä Kun mitään syytä ei ole epäillä sitä, että mai-
10304: siirtoleirejä. Kirjoituksen tiedot perustuvat nitussa kirjoituksessa olevat tiedot olisivat paik-
10305: muun muassa Neuvostoliitossa ilmestyneeseen kansapitämättömiä taikka sepitettyjä, olisi soti-
10306: teokseen Tsudovistsnyje zlodejanija finsko- lashallinnon toimenpiteiden perinpohjainen tut-
10307: fasistkih zahvattsikov na territorij Karelo- kiminen välttämätöntä, jotta ristiriita virallis-
10308: Finskoj SSR. Teoksen mukaan Petroskoin ten selvitysten ja tosiasioiden välillä saataisiin
10309: alueella oli miehitysvuosina 7 leiriä ja niissä selvitetyksi. Tällaista tutkimusta on Tiedon-
10310: vankeja noin 25 000, joista lähes 60 % naisia, antajan kirjoituksen johdosta vaadittu jo muual-
10311: lapsia ja vanhuksia. Kirjoituksen mukaan työ- lakin julkisessa keskustelussa.
10312: päivä leireillä vaihteli 12-16 tuntiin, heikon Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
10313: ravitsemuksen vuoksi kuoli nälkään pelkästään §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
10314: yhden leirin 8 000 vangista. 3 000. Kirjoituk- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
10315: sessa kerrotaan edelleen mainitun teoksen tie- van kysymyksen:
10316: toihin nojautuen, että vankien kidutukset oli~
10317: vat normaaleja ja että murhat olivat verrattain Tietääkö Hallitus, että suomalaisen
10318: jokapäiväisiä ilmiöitä. sotilashallinnon toimenpiteistä Neuvos-
10319: Neuvostoliitossa ilmestyneen teoksen Hsäksi to-Karjalassa vuosina 1941-1944 on
10320: käytetään kirjoituksessa lähteenä erään sveitsi- esitetty perusteltuina pidettäviä tietoja,
10321: läisen lääkärin raporttia, jonka mukaan muun joiden mukaan suomalaiset miehittäjät
10322: muassa tammi-helmikuussa 1942 kuolleisuus ovat syyllistyneet mitä raakalaismaisim-
10323: vankien keskuudessa saavutti katastrofaalis·en piin tekoihin keskitysleirei'lle koottuj'a
10324: tason, 30 % viikossa. Tällä tasolla se pysyi siviilihenkilöitä vastaan,
10325: kirjoituksen mukaan jonkin aikaa laskien sit- ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
10326: ten kesää kohden. piteisiin sotilashallinnon toimenpiteiden
10327: Tiedonantajassa julkaistu kirjoitus sisältää perusteelliseksi selvittämiseksi?
10328: tietoja, jotka ovat jyrkästi ristiriidassa sen ku-
10329: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1972.
10330:
10331: Taisto Sinisa1o.
10332:
10333:
10334:
10335:
10336: 323/72
10337: 2
10338:
10339:
10340:
10341:
10342: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10343:
10344: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa duilleen, jonka woksi kodittomat SIJOitettiin
10345: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suurempiin kokoamispaikkoihin, siirtoleireihin,
10346: olette kirjeellänne n:o 349 maaliskuun 10 päi- joita esimerkiksi Petroskoissa muodostettiin
10347: vältä 1972 lähettänyt valtioneuvoston asian- asuinkortteleista, ja joissa asuttiin perheittäin.
10348: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hallinnon kannalta epäluotettavia, epäjärjes-
10349: Taisto Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen tystä aiheuttavia ja työnteosta kieltäytyviä ai-
10350: kysymyksen: neksia sijoitettiin erityisiin keskitysleireihin.
10351: Vuoden 1943 kuluessa olot olivat jo siinä mää-
10352: "Tietääkö Hallitus, että suomalaisen rin rauhoittuneet, että viimeksi mainittuja tar-
10353: sotilashallinnon toimenpiteistä Neuvos- vittiin vain kaksi. Vuoden 1941 päättyessä
10354: to-Karjalassa wosina 1941-1944 on oli siirto- ja keskitysleireillä yhteensä 20 005
10355: esitetty perusteltuina pidettäviä tietoja, henkilöä, vuoden 1942 päättyessä 15 241, wo-
10356: joiden mukaan suomalaiset miehittäjät den 1943 päättyessä 14 917 ja 30. 6. 1944
10357: ovat syyllistyneet mitä raakalaismaisim- 15 088 henkilöä. Noin 60 % siirtoleirien väes-
10358: piin tekoihin keskitysleireille koottuja töstä oli vanhuksia, lapsia, invalideja yms.,
10359: siviilihenkilöitä vastaan, joita ei voitu sijoittaa normaaliin työhön.
10360: ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen- Siirto- ja keskitysleirien kuolleisuus oli won-
10361: piteisiin sotilashallinnon toimenpiteiden na 1942 yhteensä 3 516 ja wonna 1943 yh-
10362: perusteelliseksi selvittämiseksi?" teensä 465 henkilöä.
10363: Itä-Karjalan siirtoleirien jäirjestyssäännön
10364: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mukaan leiriläisiä oli kohdeltava inhimillisesti
10365: vasti seuraavaa: ja oikeudenmukaisesti. Sairaaksi ilmoittautu-
10366: Kun suomalaiset joukot syksyllä 1941 mie- va1le leiriläiselle oli päivittäin varattava tilai-
10367: hittivät osia Itä-Karjalasta, ne saivat haltuunsa suus kääntyä lääkintöhenkilöstön puoleen. En-
10368: alueen, joka oli sodan tuhoista pahoin kärsinyt. nen kuin leiriläinen määrättiin raskaaseen työ-
10369: Järjestäessään miehitetyn alueen oloja Suomi hön oli leirin päällikön hankittava tarpeen vaa-
10370: täytti woden 1907 Haagin sopimuksen valtaa- tiessa suomalaisen lääkärin lausunto asianomai-
10371: jalle asettamat vaatimukset. Sopimukseen si- sen terveydentilasta sekä sopivaisuudesta suun-
10372: sältyvä maasodan lakeja ja tapoja koskevan niteltuun työhön. Normaalin työpäivän pituus
10373: ohjesäännön III kohta sisältää säännöksiä soti- oli 8, enintään 10 tuntia. Vain pakottavissa
10374: laallisesta valtaoikeudesta vihollisvaltion alueel- tapauksissa voitiin Keskitysleirien esikunnan
10375: la: 43. artiklan mukaan alueen valtaajan on suostumuksella noudattaa pitempää työaikaa.
10376: ryhdyttävä kaikkiin käytettävissä oleviin toi- Sunnuntait olivat vapaita.
10377: menpiteisiin palauttaakseen ja turvatakseen Koska sopusoinnussa Haagin sopimuksen
10378: mahdollisuuksien mukaan yleisen järjestyksen ja kanssa Suomen yleinen rikoslainsäädäntö ulo-
10379: julkisen elämän noudattamalla, ellei erityistä tettiin miehitysaluettakin koskevaksi, tämän
10380: estettä ole, siinä maassa voimassa olevia lakeja. väestön oikeusturva muodostui samanlaiseksi
10381: 46. artiklan mukaan on perheen kunniaa ja kuin suomalaistenkin.
10382: oikeuksia sekä ihmishenkeä ja yksityistä omai- Säilytettävistä asiakirjoista ei ole löytynyt
10383: suutta kunnioitettava. ainoatakaan tietoa tapauksesta, jossa leirin hen-
10384: Edellä mainittuja säännöksiä noudattaen kilökuntaan kuuluva olisi mielivaltaisesti sur-
10385: väestö pyrittiin sijoittamaan entisille asuinpai- mannut siviilihenkilön. Kaikki kantelujen joh-
10386: koilleen. Käynnissä olevien sotatoimien tai ky- dosta tai muuten leirien tietoon saatetut pa-
10387: lien tuhoutumisen woksi kaikkia ihmisiä ei hoinpitelyt on .tutkittu ja syylliset saatettu ran-
10388: kuitenkaan voitu toimittaa entisille kotiseu- gaistukseen.
10389: 3
10390:
10391: Alkuaikoina oli kuolleisuus mainituilla lei- Edellä sanottu perustuu Itä-Karjalan sotilas-
10392: reillä epäilemättä varsin suuri, mikä ilmeisesti hallintoesikunnan sota-arkistossa säilytettäviin
10393: johtui ylimenokaudelle ominaisista puutteista, asiakirjoihin.
10394: tuberkuloosista ja ennen muuta leiriläisten ikä- Mitä sitten kysymyksen toiseen osaan tulee
10395: rakenteesta. Huono ravitsemustila, joka val- ei näihin toimenpiteisiin ryhtymiseen, huo-
10396: litsi myös Suomessa puheena olevana ajankoh- mioon ottaen sen, mitä edellä on esitetty, näytä
10397: tana, oli todennäköinen syy myös lapsikuollei- olevan aihetta.
10398: suuteen.
10399: Helsingissä huhtikuun 13 päivänä 1972.
10400:
10401: Puolustusministeri Sulo Hostila.
10402: 4
10403:
10404:
10405:
10406:
10407: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10408:
10409: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sina forna hemtrakter. Av denna orsak förlades
10410: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse de hemlösa tili större uppsamlingsplatser, ge-
10411: nr 349 av den 10 mars 1972 tili vederbörande nom.gångsläger, som t. ex. i Petroskoi utgjordes
10412: medlem av statsrådet för avgivande av svar av bostadskvarter och där man bodde familjevis.
10413: översänt följande av riksdagsman Taisto Sini- Ur förvaltningens synpunkt opålitliga element
10414: salo ställda spörsmål: och sådana som o11sakade oordning eller väg-
10415: rade arbeta placerades i särskilda koncentra-
10416: "Är Regeringen medveten om, att tionsläger. Under loppet av år 1943 hade för-
10417: det om den Hnska militärförvaltningens hålladena redan i den grad lugnat sig, att det
10418: åtgärder i Rådskarelen under åren 1941 endast behövdes två läger av sistnämnda slag.
10419: -1944 har anförts uppgifter, som kan Vid utgången av år 1941 fanns i genomgångs-
10420: anses äga grund, om att de finska och koncentrationsläger sammanlagt 20 005
10421: ockupationstrupperna gjort sig skyldiga personer, vid utgången av år 1942 15 241,
10422: tili de mest barbariska gärningar mot vid utgången av år 1943 14 917 och 30. 6.
10423: civilpersoner i koncentrationsläger, 1944 15 088 personer. Omkring 60% av be-
10424: och ämnar Regeringen vidtaga åt- folkningen i genomgångslägren var åldringar,
10425: gärder för att grundligt utreda militär- barn, invalider o.a. som icke kunde placeras i
10426: förvaltningens åtgärder?" normalt arbete.
10427: Dödligheten i genomgångs- och koncentra-
10428: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tionslägren var år 1942 sammanlagt 3 516 och
10429: anföra följande: år 1943 sammanlagt 465 personer.
10430: Då finska trupper hösten 1941 besatte delar Enligt ordningsstadgan för genomgångs1ägren
10431: av Östkarelen, övetog de ett område som lidit i Östkarelen skulle lägerinvånarna behandlas
10432: svårt av krigets förödelser. Då Finland ordnade mänsklit och rättvist. Sjukanmäld lägerinvå-
10433: förhållandena i det ockuperade området, upp- nare skulle dagligen beredas tillfälle att vända
10434: fyllde det de villkor som 1907 års Haagkon- sig tili sanitetspersonal. Innan lägerinvånare
10435: vention ställde på den ockuperande. Det i kon- förornades i tungt arbete skulle lägrets chef
10436: ventionen ingående reglementet angående lagar vid behov anskaffa utlåtande av finsk läkare
10437: och bruk i lantkrig innehåller i avdelning III om ifågavarande lägerinvånares hälsotillstånd
10438: stadganden om militär maktbefogenhet på samt lämplighet för det planerade arbetet. Den
10439: fientlig stats område: Enligt artikel 43 skall normala arbetsdagens längd var 8, högst 10
10440: den ockuperande vidtaga alla tillgängHga åt- timmar. Endast i tvingande fall kunde man
10441: gärder för att så vitt möiligt återställa och med samtycke av staben för koncentrations-
10442: tryg,ga den allmänna ordningen och det offent- lägren iakttaga en längre arbetstid. Söndagarna
10443: 1iga livet, under iakttagande, så vida icke be- var lediga.
10444: stämt hinder möter, av de i landet gällande Då Finlands allmänna strafflagstiftning i
10445: lagarna. Enligt artikel 46 skall familjens heder samstämmighet med Haagkonventionen ut-
10446: och rättigheter samt enskildas liv och egendom sträcktes till att omfatta även det ockuperade
10447: respekteras. området, blev den därvarande befolkningens
10448: Under iakttagande av ovan nämnda stad- rättsskydd detsamma som för finnarna. I be-
10449: ganden försökte man placera befolkningen på varade handlingar har icke påträffats uppgift
10450: dess tidigare boningsorter. Tili följd av at! om ett enda fall, då någon medlem av läger-
10451: krigshandlingar pågick och bvar var förstörda personalen egenmäktigt iSkulle ha dödat en
10452: kund.e dock icke alla människor återföras till civilperson. Alla fali av misshandel, som genom
10453: 5
10454:
10455: klagan eller på annat sätt kommit tili läger- på den tiden var rårande även i Finland, var
10456: ledningens kännedom, har undersökts och de sannolikt orsak även tili barndödligheten.
10457: skyldiga bestraffats. Det ovan anförda bygger på stabens för mi-
10458: Under de första tiderna var dödligheten i litäTförvaltningen i Östkarelen handlingar, som
10459: de nämnda lägren otvivelaktigt mycket stor, förvaras i krigsarkivet.
10460: något som uppenbarligen beror på de för en Vad beträffar frågans andra del synes det,
10461: övergångsperiod typiska br1sterna, på tuber- med beaktande av vad ovan anförts, icke vara
10462: kulos och framför allt på lägerinvånarnas ål- skäl att vidtaga några åtgärder.
10463: dersstruktur. Det dåliga livsmedelsläget, som
10464: Helsingfors den 13 april 1972.
10465:
10466: Försvarsminister Sulo Hostila.
10467:
10468:
10469:
10470:
10471: 323/72
10472: Kirj. ksm. n:o 50.
10473:
10474:
10475:
10476:
10477: Hemmi ym.: Sairaanhoitajien oikeudesta osallistua ylioppilas-
10478: kirjoituksiin.
10479:
10480:
10481: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
10482:
10483: Opetusministeriö on tämän :vuoden alussa suorittanut ylioppilastutkinnon, 30 % vähin-
10484: tehnyt päätöksen, jonka mukaan ammatillisen tään keskikoulun käyneitä. Useampien keski-
10485: oppilaitoksen opistotasoisen tutkinnon suorit- koulupohjalta valittujen opiskelijoiden kyvyt
10486: tanut voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Yli- ·olisivat riittäneet lukion suorittamiseen, mutta
10487: oppilaskirjoituksiin osallistumisen edellytyksenä siihen ei ole ollut eri syistä aina mahdollisuuk-
10488: on, että opiskelu on kestänyt vähintään kolme sia. Opetusministeriön tekemän päätöksen
10489: vuotta. vuoksi siihen ei nytkään ole mahdollisuuksia.
10490: Sairaanhoitaja-ammattikoulutuksen saaneet Erikoiskoulutuksen valinnoissa ovat nyt yli-
10491: on valitettavasti nyt jätetty tämän mahdolli- oppilassairaanhoitaJat keskikoulupohjaisia am-
10492: suuden ulkopuolelle. Sairaanhoitaja saa osallis- mattityötovereitaan epäedullisemmassa ase-
10493: tumismahdollisuuden sen jälkeen, kun hän on massa ja näin lahjakkaita sairaanhoitajia saat-
10494: perustutkinnon lisäksi suorittanut jonkin eri- taa karsiutua.
10495: koissairaanhoita:jan tutkinnon. Tehty ratkaisu Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
10496: on epäoikeudenmukainen ottaen huomioon nä- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
10497: kemyksen, ettei ammatillisissa oppilaitoksissa tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
10498: suoritettuja opistotasoisia tutkintoja voi verrata omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
10499: keskenään yksinomaan opiskeluajan pituudella. myksen:
10500: Myös ammatillisen opiskelun sisältö olisi näh-
10501: tävä ainakin yhtä tärkeänä perusteena rat- Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
10502: kaistaessa ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien menpiteisiin, että .sairaanhoitaja-ammatti-
10503: oikeuksia. Sairaanhoitajan perustuukinteon joh- koulutuksen saaneet sairaanhoitajat voi-
10504: tavaan koulutukseen valituista on yli 70 % vat osallistua ylioppilaskirjoituksiin?
10505: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1972.
10506:
10507: Kerttu Hemmi. Lauha Männistö.
10508: Aili Vaittinen. Lea Sutinen.
10509:
10510:
10511:
10512:
10513: 260/72
10514: 2
10515:
10516:
10517:
10518:
10519: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10520:
10521: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota paa-
10522: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- töksen perusteena olleeseen vähintään kolmi-
10523: mies, olette kirjeellänne 10 päivältä maalis- vuotiseen opistotasoiseen opiskeluun ja viitattu
10524: kuuta 1972 n:o 350 lähettänyt rvaltioneurvos- siihen, että myös ammatillisen opiskelun sisältö
10525: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- olisi nähtävä yhtä tärkeänä perusteena kuin
10526: edustaja Kerttu Hemniin ym. tekemän seuraa- opiskeluajan pituus.
10527: van sisältöisen kysymylksen: Nykymuotoinen ylioppilastutkinto rakentuu
10528: keskeisesti lukiossa tapahtuvan opiskelun va-
10529: "Ai:kodko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi- raan, joten ylioppilastutkintoon osallistumis-
10530: menpiteisiin, että sairaanhoitaja-ammatti- oikeus ei takaa ainakaan jatko-opintojen kan-
10531: koulutuksen saaneet sairaanhoitajat voi- nalta menestyksellistä tulosta yleensäkään
10532: vat osallistua ylioppilaskirjoituksiin?" ammatillisen eikä erityisesti sairaanhoitoalan
10533: opiskelun piiristä tuleville ilman huomattavia
10534: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lisäopintoja. Näin ollen kysymystä on tarkas-
10535: taen seuraavaa: teltava myös nykymuotoisen ylioppilastutkin-
10536: Opetusministeriön 11. 1. 1972 tekemän pää- non kehittämisenä siihen suuntaan, että se
10537: töksen mukaan mm. sairaanhoito-opiston suo- paremmin soveltuu myös ammatillisen opiske-
10538: rittaneet henkilöt ovat oikeutettuja osallistu- lun suorittaneille.
10539: maan yksityisoppilaina ylioppilastutkintoon tai Opetusministeriö on asettanut 22. 2. 1972
10540: siihen kuuluviin erillisiin kokeisiin edellyttäen, Tutkintojen suunnittelutoimikunnan, jonka teh-
10541: että he ovat lisäksi suorittaneet sairaanhoito- tävänä on laatia ehdotuksia toimenpiteiksi mm.
10542: alan kaksi lukukautta kestävät erikoisopinnot. kysymykseen sisältyvistä ongelmista. Samassa
10543: Edellämainittu päätös oli ensimmäinen alue- yhteydessä on tarkoitus kevään 1972 ylioppi-
10544: laajennus ammatillisen koulutustien laventami- laskirjoituksista saatujen kokemusten perus-
10545: seksi korkeakouluasteelle johtavaksi nykymuo- teella tarkistaa ero. opetusministeriön päätös
10546: toisen ylioppilastutkinnon kautta. niiltä osin kuin se osoittautuu tarpeelliseksi.
10547: Helsingissä maaliskuun 29 päivänä 1972.
10548:
10549: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
10550: 3
10551:
10552:
10553:
10554:
10555: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10556:
10557: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen institutsnivå under minst tre år, och det har
10558: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse därvid hänvisats tili att också innehållet i
10559: nr 350 av den 10 mars 1972 tillvederhörande yr'kesstudier borde betra:ktas som en liika viktig
10560: medlem av statsrådet för avgivande av svar grund som studietidens Jängd.
10561: översänt avskrift av följande av dksdagsleda- Den nuvarande studentexamen bygger vä-
10562: moten Kerttu Hemmi m.fl. stä1lda spörsmål: sencligen på studier inom gymnasiet. Rätten
10563: att deltaga i studentexamen garanterar därför
10564: "Ämnar Regeringen :vidtaga åtgärder, åtminstone inte ett med tanke på fortsatta
10565: som gör det möjHgt för sjukskötare studier framgångsdkt resultat överhuvudtaget
10566: med sjutkskötares yrkesutbildning att för personer med yrkesstudier såsom bakgrund
10567: deltaga i studentskrivningarna?" ooh särskilt inte för dem som har bedrivit
10568: sjukvårdsstudier, om inte härtill fogas avsevärda
10569: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kompletterande studier. Frågan måste därför be-
10570: samt anföra följande: dömas såsom ett utvecklande av student-
10571: Enligt undenvisningsministeriets beslut 11. examen i dess nuvarande form i en riktning
10572: 1. 1972 är bl.a. personer som har genomgått som gör den mera anpassad oc:kså för dem
10573: sjukskötarinstitut berättigade att såsom pri- som har bedrivit yrkesstudier. Undervisnings-
10574: vatister deltaga i studentexamen eller tili denna ministeriet tillsatte 22. 2. 1972 en kommission
10575: hörande särskilda prov, förutsatt att de dess- för planläggning av examina, viiken har i upp-
10576: utom under två terminer har fullgjort special- drag att utarbeta förslag tili åtgärder bl.a.
10577: studier i sjukvåtxl. rörande de problem som heröres i spörsmålet.
10578: Ovan nämnda heslut var den första land- Meningen är att undervisningsministeriets ovan
10579: vinningen i syfte att vidga vägen för en yrkes- nämnda beslut skall justetas på basen av
10580: utbildning upp tili högskolenivå via student- erfarenheterna av studentskrivningarna rvåren
10581: examen av nuvarande typ. 1972 i de avseenden detta visar sig erforder-
10582: I spörsmålet har uppmär:ksamhet fästs vid ligt.
10583: att tili grund för beslutet har lagts studier på
10584: Helsingfors den 29 mars 1972.
10585:
10586: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
10587: Jrj. ksm. n:o .51.
10588:
10589:
10590:
10591:
10592: Rekonen ym.: Sana- ja poliittisen mielipidevapauden turvaami-
10593: sesta.
10594:
10595:
10596: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10597:
10598: Pariisin rauhansopimus vuodelta 1948 takaa den kirjoituksia saisi julkaista muissa sanoma-
10599: uudennessa artiklassaan jokaiselle, joka asuu lehdissä. Luettelon kohdassa 3 ) sanotaan, ettei
10600: uomen valtion oikeudenkäyttöpiirissä oikeu- SSL:n jäsenten sovi sallia sitä, että henkilö,
10601: 1.en poliittiseen mielipiteeseen ja julkaisuoikeu- joka kirjoittaa Hämeen Yhteistyöhön tulisi toi-
10602: 1en. Tämän oikeuden on katsottava merkitse- mittajana työhön johonkin muuhun sanomaleh-
10603: än sitä, että henkilöä ei voida asettaa erikois- teen. Luettelon kohdassa 7) sanotaan, että
10604: semaan sen vuoksi, että hän julkisesti ilmaisee Hämeen Yhteistyön tekstin lainaaminen mui-
10605: •oliittisen mielipiteensä. Rauhansopimus edel- hin sanomalehtiin on saarron murtamista, toi-
10606: vt:tää Suomen valtiovallalta aktiivisia toimen- sin sanoen sanktion alainen teko.
10607: •iteitä, jotta kansalaisilla säilyisi tämä heille Tampereen sanomalehtiyhdistys ry. on näin
10608: aattu oikeus. Nyt kuitenkin on tapahtunut ryhtynyt vaatimaan jäseniltään, että nämä ryh-
10609: iten, että sanomalehti Hämeen Yhteistyön tyvät Iuetteloimaan niitä henkilöitä, jotka kir-
10610: akko ja sitä seurannut saarto on toimeenpantu joittavat Hämeen Yhteistyöhön ja että jäsenet
10611: ksinomaan ideologisista syistä, kuten Yleisen estävät näiden henkilöiden mahdollisuudet saa-
10612: ,ehtimiesliiton itsensä toimesta on asia todettu da julkaistua kirjoituksiaan muissa sanomaleh-
10613: ikä lakko- tai sitä seuranneeseen saartoon liity dissä. Samoin vaaditaan yhdistyksen jäseniltä,
10614: 11itään työolosuhteisiin liittyvää. Yleinen Lehti- että he diskriminoivat Hämeen Yhteistyöhön
10615: lliesliitto on siis aivan avoimesti lähtenyt kirjoittaneet henkilöt ja estävät näiden pääsyn
10616: :leologiseen taisteluun, joka on vastoin Pariisin työhön johonkin muuhun sanomalehteen.
10617: auhansopimusta. Näin pyrkii mainittu yhdistys kohdistamaan
10618: Tampereen sanomalehtimiesyhdistys ry., joka poliittisen ajojahdin ja mielipideterrorin laajaan
10619: •n Suomen Sanomalehtimiesten liiton jäsen- joukkoon pohjoishämätäisiä kansandemokraat-
10620: irjestö, on useissa kirjelmissään, joista tässä teja, jotka haluavat käyttää Hämeen Yhteis-
10621: Jainittakoon vain sen jäsenkirje 22. 2. 1972, työtä yhtenä tiedotusvälineenään.
10622: ·aatinut jäseniään ryhtymään toimenpiteisiin, Samoin ovat yhdistys ja sen yksityiset jäsenet
10623: :>tka ovat ristiriidassa Pariisin rauhansopimuk- pyrkineet kirjein ja uhkauksin estämään mm.
10624: en takaaman poliittisen mielipiteen omaamis- urheilujärjestöjen edustajia käyttämästä Hä-
10625: •ikeuden kanssa. meen Yhteistyötä tiedotusvälineenä.
10626: Mainittu yhdistys on jäsenkirjeessä 22. 2. Edelleen yhdistys on kohdistanut painostuk-
10627: 972 määritellyt toimenpiteensä sanomalehti sensa eräisiin kuntiin, muun muassa Tampereen
10628: Iämeen Yhteistyön saattamisessa yksitoista kaupunkiin joka uhkausten vuoksi ei anna Hä-
10629: :ohtaa käsittävässä toimenpideluettelossa. Luet- meen Yhteistyölle niitä tietoja, joita se esimer-
10630: elon kohdassa 2 ) määritellään jokainen joka kiksi kaupunginhallituksen päätöksistä antaa
10631: :irjoittaa Hämeen Yhteistyössä joko teksti- muille sanomalehdille.
10632: •alstoilla tai yleisön osastossa, lehden avusta- Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen valtio-
10633: lksi, saipa kirjoittaja palkkiota tai ei. Samassa päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
10634: :ohdassa määrätään, että SSL:n jäsenet eivät tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10635: oimiessaan muiden lehtien toimittajina saa vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10636: :äsitellä sellaisten henkilöiden kirjoituksia, jot-
10637: :a ovat esiintyneet Hämeen Yhteistyön kirjoit- Onko Hallitus tietoinen Suomen Sa-
10638: ajina. Tämä merkitsee, ettei kyseisten henkilöi- nomalehtimiesten liiton hallitusmuotom-
10639: 11/72
10640: 2
10641:
10642: me ja Pariisin rauhansopimuksen vastai- mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko
10643: sesta toiminnasta järjestön pyrkiessä ryhtyä sana- ja poliittisen mielipidev1
10644: estämään sana- ja poliittisen mielipide- pauden turvaamiseksi maassamme?
10645: vapauden maassamme ja jos on,
10646: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1972.
10647:
10648: Heimo Rekonen. Aarne Koskinen. Irma Rosnell.
10649: 3
10650:
10651:
10652:
10653:
10654: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10655:
10656: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuin keskimäärin muilla kansalaisilla. Jokaisella
10657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lehdellä on lain mukaan, vähäisiä poikkeuksia
10658: olette 10 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn lukuun ottamatta, oikeus itse päättää, minkä
10659: lcirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sisältöisiä ja kenen kirjoittamia kirjoituksia ne
10660: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- julkaisevat. Viranomaisilla ei ole valtaa puuttua
10661: ::dustaja Heimo Rekosen ym. näin kuuluvasta lehdistön toimintaan tässä suhteessa.
10662: kirjallisesta kysymyksestä n:o 51: Hallitusmuodon 5 §:n mukaan Suomen kan-
10663: salaiset ovat lain edessä yhdenvertaiset. Myös
10664: "Onko Hallitus tietoinen Suomen Sa- tämä lainkohta koskee kuitenkin vain viran-
10665: nomalehtimiesten liiton hallitusmuotom- omaiskäytäntöä sekä julkisyhteisöjen toimintaa.
10666: me ja Pariisin rauhansopimuksen vastai- Yksityisillä kansalaisilla, yhdistyksillä ja muilla
10667: sesta toiminnasta järjestön pyrkiessä sen kaltaisilla oikeushenkilöillä on valta mieli-
10668: estämään sana- ja poliittisen mielipide- piteitten välittämisessä kannattaa vain yhtä tai
10669: vapauden maassamme ja jos on, joitakin mielipidesuuntia.
10670: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kaikkinainen asiakkaitten erottelu elinkeino-
10671: ryhtyä sana- ja poliittisen mielipideva- toiminnassa tai siihen rinnastettavassa toimin-
10672: pauden turvaamiseksi maassamme?" nassa rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen
10673: alkuperän taikka uskontunnustuksen vuoksi on
10674: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rikoslaissa kielletty ( RL 16: 6 b) . Kysymyksen
10675: i7asti seuraavaa: perusteluissa tapantuneeksi väitetty erottelu ei
10676: perustu tällaisiin seikkoihin.
10677: Ilmais~vapaudesta on säädetty hallitusmuo- Pariisin rauhansopimuksen 6 artiklan mu-
10678: 1on 10 §:ssä. Sen mukaan jokaisella Suomen kaan Suomen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeelli-
10679: kansalaisella on oikeus sekä suullisesti että siin toimenpiteisiin taatakseen kaikille Suomen
10680: kirjallisesti ilmaista mielipiteensä. Erityisesti oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ro-
10681: ?ainovapauden käyttämisestä on lisäksi säädetty tuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katso-
10682: ?ainovapauslaissa (4.1.1919/1). matta oikeuden nauttia ih!llisoikeuksia ja perus-
10683: Ilmaisuvapauden puitteissa on kaikille kan- vapauksia, joihin sisältyvät muun ohessa sanan-
10684: ;alaisille varattu mahdollisuudet poliittiseen vapaus, paino- ja julkaisuvapaus. Edellä selos-
10685: :oimintaan valtiovallan tätä estämättä, mutta tetut säännökset vastaavat rauhansopimuksessa
10686: 'elkästään lailla ei käytännössä voida taata tässä kohdin asetettuja vaatimuksia.
10687: okaiselle kansalaiselle samanlaisia reaalisia Voimassa olevien säännösten puitteissa ei
10688: nahdollisuuksia oikeuksiensa toteuttamiseen. hallituksella ole oikeudellisia mahdollisuuksia
10689: fämä johtuu siitä, että esimerkiksi lehtiyrityk- puuttua kysymyksen perusteluissa tapahtuneiksi
10690: ;en omistajalla on käytännössä laajemmat mah- väitettyihin tekoihin.
10691: follisuudet mielipiteittensä esiin tuomiseen
10692: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1972.
10693:
10694: Oikeusministeri Pekka Paavola.
10695: 4
10696:
10697:
10698:
10699:
10700: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
10701:
10702: 1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen mänhet andra medborgare. Varje tidning hru
10703: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- enligt lag rätt att - med smärre undantag -
10704: velse av den 10 mars 1972 tili vederbörande själv besluta, hurudana och av vem författadc
10705: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- artiklar den publicerar. Myndighetema ha1
10706: jande av riksdagsman Heimo Rekonen m. fl. icke befogenhet att i detta avseende ingripa i
10707: ställda spörsmål nr 51: pressens verksamhet.
10708: Enligt 5 § regeringsformen är finska med·
10709: "Är Regeringen medveten om att borgare likställda inför lagen. Även detta lag·
10710: Finlands Journalistförbund bedriver en rum gäller dock endast myndighetspraxis ocn
10711: mot vår regeringsform och mot freds- offentliga samfunds verksamhet. Enskilda med·
10712: fördraget i Paris stridande verksamhet borgare, föreningar och andra liknande juri
10713: genom att organisationen vili förhindra diska personer har rätt att vid förmedling av
10714: ordets frihet och den politiska åsikts- opinioner stöda endast en eller några åsikts·
10715: friheten i vårt land, och om så är riktningar.
10716: fallet, Ali slags diskriminering av kunder i närings·
10717: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- verksamhet eller därmed jämförbar verksamhe1
10718: taga för tryggande av ordets frihet och på grund av ras, hudfärg, nationellt eller et·
10719: den politiska åsiktsfriheten i vårt land?" niskt ursprung eller trosbekännelse är förbju
10720: den i strafflagen ( SL 16: 6 b) . Den diskrimi
10721: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt nering som i motiveringen tili spörsmålet påstå!
10722: anföra följande: ha ägt rum grundar sig icke på sådana om
10723: Om yttrandefriheten stadgas i 10 § rege- ständigheter.
10724: ringsformen. Enligt denna paragraf har varje Enligt artikel 6 i fredsfördraget i Paris äge1
10725: finsk medborgare rätt att både muntligt och Finland vidtaga alla nödiga åtgärder för garan-
10726: skriftligt uttala sin åsikt. Speciellt i fråga om terande åt samtliga inom Finlands rättskip·
10727: utövande av tryckfriheten stadgas dessutom i ningsområde befintliga personer, utan avseendf
10728: tryckfrihetslagen ( 4. 1. 1919/1 ) . å ras, kön, språk eller religion, mänsklig~
10729: lnom ramen för yttrandefriheten har alla rättigheter och fundamentala friheter, vilk~
10730: medborgare beretts möjlighet tili politisk verk- innefattar bl. a. yttrandefrihet samt tryck- oå
10731: samhet utan att statsmakterna ställer hinder publikationsfrihet. Ovan relaterade stadgander:
10732: härför, men enbart genom lag kan icke alla motsvarar de fordringar som härvidlag ställt!
10733: medborgare i praktiken tiliförsäkras samma i fredsfördraget.
10734: reella möjligheter att förverkliga sina rättig- Regeringen har icke inom ramen för dc
10735: heter. Detta beror på att tili exempel ägaren gällande stadgandena juridiska möjligheter at1
10736: av ett tidningsföretag i praktiken har större taga befattning med de handlingar som i moti-
10737: möjligheter att framföra sina åsikter än i all- veringen till spörsmålet påstås ha ägt rum.
10738: Helsingfors den 10 april 1972.
10739:
10740: Justitieminister Pekka Paavola.
10741: Kirj. ksm. n:o 52.
10742:
10743:
10744:
10745: H. Linna ym.: Rehuviljakaupan uudelleen järjestämisestä.
10746:
10747:
10748: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10749:
10750: Eduskunta on 25 päivänä toukokUuta 1971 Maassamme ei ole minkäänlaista pysyvaa
10751: hyväksynyt keskustapuolueen kansanedustajien järjestelmää hallavahinkojen korvaamiseksi.
10752: vuoden 1970 valtiopäivillä tekemän aloitteen Tästä johtuen pienemmillä alueilla sattuneet
10753: mukaisesti toivomuksen, "että Hallitus ryhtyisi merkittävätkin vahingot ovat jääneet usein ko-
10754: kiireellisesti toimenpiteisiin rehnviljakaupan konaan korvaamatta. Vain sellaisina vuosina
10755: uudelleen järjestämiseksi siten, että lähinnä jolloin hallavahinkoja on sattunut laajemmi1Ja
10756: Pohjois-Suomessa turvataan pysyvästi rehuvil- alueilla on niistä osa korvattu.
10757: jan saanti Etelä-Suomen hintatasoon verratta- Pohjois-Suomen hallaisten alueiden viljelijöi-
10758: valla hinnalla". den kannalta on suorastaan elinkysymys, että
10759: Keskustapuolueen kansanedustajien allekir- pysyvästi voitaisi näille alueille turvata Etelä-
10760: joittaman toivomusaloitteen, n:o 1242 vuoden Suomessa tuotetun rehuviljan saanti niin alhai-
10761: 1970 valtiopäiviltä, perusteluissa tuodaan sel- sella hinnalla, että hallavahingoille alttiista
10762: västi esille hallaisten kehitysalueiden viljelijöi- rehuviljan viljelystä voitaisi kokonaan luopua.
10763: den kannalta rehuviljakaupassa todettavat puut- Eduskunnan hyväksymä toivomus edelly:ttää
10764: teellisuudet. Ne tarkoittavat käytännössä sitä, hallitukselta kiireellisiä toimenpiteitä pysyvän
10765: että niin rehuviljan kuin muidenkin karjan- järjestelmän luomiseksi, jolla turvataan Poh-
10766: rehujen kuluttajahinnat ovat Pohjois-Suomessa jois-Suomen viljelijöille mahdollisuus saada
10767: ja yleensä kaikilla syrjäseuduilla huomattavasti riittävästi rehuviljaa käyttöönsä Etelä-Suomen
10768: korkeammat kuin Etelä-Suomessa. , hintatasoon verrattavalla hinnalla. Käytännössä
10769: Pohjois-Suomessa vallitsevasta rehuviljan kor- tämä tarkoittaa sitä, että valtion varoista on
10770: keasta kuluttajahinriasta johtuen viljelijät tur- maksettava ne rahti- ym. kulut, jotka tällä het-
10771: vautuvat joka vuosi :Yrittämään . rehuviljan vil- kellä korottavat Pohjois-Suomessa rehuviljan
10772: jelyä hallanaroilla viljelniilJ.åän. 'tästä on· vedet- kuluttajahintaa.
10773: tävä sellainen johtopäätös, että korkea rehovil- Jo tulevan kevään kylvösuunnitelmien teke-
10774: jan kuluttajahinta suoranaisesti johtaa kehitystä mistä varten on halla-alueiden viljelijöiden hy-
10775: hallanaroillakin seuduilla rehuviljan viljelyyn. vissä ajoin tiedettävä ryhtyykö hallitus edus-
10776: Melkein joka vuosi sattuvista hallavahingoista kunnan hyväksymän toivomuksen mukaisiin
10777: ovat viljelijät joutuneet kärsimään aina valta- toimenpiteisiin rehnviljakaupan järjestämiseksi
10778: osan. vai ei. .·
10779: Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär~
10780: Valti9n osallistumisesta hallavahinkojen kor- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
10781: vaamiseen on paljon puhuttu viimeksi kulunei- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10782: den 20 vuoden aikana, mutta suoritetuista kor- vastattavaksi kunnioittavasti seuraavan kysy-
10783: vauksista huolimatta hallavahingot ovat aiheut- myksen:
10784: taneet aina silloin, kun niitä on sattunut, vil-
10785: jelijöille erittäin suuria taloudellisia tappioita. Onko Hallitus ryhtynyt kiireellisiin
10786: Kaikkein eniten ovat hallavahingoista joutu- toimenpiteisiin rehnviljakaupan uudel-
10787: neet kärsimään asutustilalliset, joiden viljelyk- leen järjestämiseksi siten, että Pohjois-
10788: sistä keskimääräistä suurempi osa sijaitsee suo- Suomen halla-alueilla turvataan pysyväs-
10789: alueilla. ti rehuviljan saanti Etelä-Suomen hinta-
10790: tasoon verrattavalla hinnalla?
10791: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1972.
10792:
10793: Heimo Linna. Pekka Vilmi. Sylvi Saimo.
10794: 312/72
10795: 2
10796:
10797:
10798:
10799:
10800: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10801:
10802: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa tion viljavarasto on hoitanut Pohjois-Suomen
10803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, viljahuoltoa myös siten, että rehuviljaa on tar-
10804: olette 14 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn peen mukaan sijoitettu Pohjois-Suomeen eri
10805: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston puolille vuokravarastoihin. Kysyntä .näistä va-
10806: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- rastoista on kuitenkin ollut vähäistä.
10807: edustaja H. Linnan ym. näin kuuluvasta kirjal- Valtion varojen turvin on niin ikään alennet.
10808: lisesta kysymyksestä n:o 52: tu rehuviljan rahtikustannuksia. Valtion tulo-
10809: ja menoarviossa on tätä varten ollut määräraha,
10810: "Onko Hallitus ryhtynyt kiireellisiin josta maksetaan mm. rehuviljan maantierahti-
10811: toimenpiteisiin rehnviljakaupan uudel- avustuksia.
10812: leen järjestämiseksi siten, että Pohjois- Vuosina 1957-70 tutki erityinen rehUkomi-
10813: Suomen halla-alueilla turvataan pysyväs- tea muun ohella myös mahdollisuuksia Poh-
10814: ti rehuviljan saanti Etelä-Suomen hinta- jois-Suomen rehuviljan tahtialennusten suoritta-
10815: tasoon verrattavalla hinnalla?" miseksi rautatiekuljetuksissa. Mainittu komitea
10816: esitti mietinnössään tahtialennusten käytäntöön
10817: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ottamisen siltä osin kuin kuljetukset yllttävät
10818: vasti seuraavaa: rautateitse 300 km. Komitea esitti otettavaksi
10819: Suoritetuissa selvityksissä on todettu, että valtion tulo- ja menoarvioon määrärahan rauta-
10820: lähinnä rahtikustannuksi.sta johtuen rehuviljojeo. tierahtien alentamista varten. Määrärahaa ei
10821: hinnat maamme pohjoisimmilla alueilla ovat kuitenkaan ole toistaiseksi otettu tulo- ja meno-
10822: merkittävästi korkeampis kuin varsinaisilla vil· arvioon.
10823: jan piätuotantoalueilla. Rehuviljan hinnan ta- Re~uvlljan rahtikustaqn,usten alent4lmista ta-
10824: •amiseksi on toimeenpantu eräitä järjestelyjä, pahtuu siis useamn,ialla eri tavalla. N'aistä toi-
10825: joista valtion viljavaraston vuonna ·1965 käyt- menpiteistä huollm~tta maan eri osien välillä
10826: töön ottama tasarahtijärjestel.mä, jonka mukai- rehuviljan hipriassa on pmtaeroja. Hallitus tulee
10827: ~ti rehnVilja myydään samaan hintaan kaikilla pyrkimään siihen. että rehuviljassa olevia hinta-
10828: rautatieuemiiJa koko maassa, on osaltaan vai- eroja maan eri osien välillä nykyisestään tasa-
10829: kuttanut rehuviljan hintoja tasoittavasti. Val- taan.
10830: Helsin8issä 10 päivänä huhtikuuta 1972.
10831:
10832: Maa- ja metsätalouslllinisteri Leo Happonen.
10833: 3
10834:
10835:
10836:
10837:
10838: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10839:
10840: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen förråd har dragit försorg om norra Finlands
10841: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- spannmålsförsörjning även sålunda, att foder-
10842: velse av den 14 mars 1972 tili vederbörande spannmål vid behov har placerats i olika delar
10843: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- av norra Finland i förhyrda upplag. Efter-
10844: jande av riksdagsman H. Linna m. fl. ställda frågan från dessa upplag har dock varit ringa.
10845: skriftliga spörsmäl nr 52: Fraktkostnaderna för foderspannmål har lika-
10846: så sänkts med statens medel. I statsförslaget
10847: "Har Regeringen vidtagit skyndsam- har för detta ändamål funnits ett anslag, från
10848: ma åtgärder för omorganisering av han- vilket bl. a. betalas landsvägsfraktbidrag för
10849: deln med foderspannmål sålunda, att foderspannmål.
10850: bestående tiligång på foderspannmål Under åren 1957-1970 undersökte en sär-
10851: inom norra Finlands frostområden tryg- skild foderkommitte bl. a. också möjlighetema
10852: gas tili ett med prisnivån i sö®a Fin- att erlägga &aktnedsättningar för järnvägs-
10853: lan jämförligt pris?" transporterna av foderspannmål i norra Fin-
10854: land. Sagda kommitte föreslog i sitt betänkan-
10855: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt de, att fraktnedsättningar skulle tagas i bruk
10856: anföra följande: för järnvägstransporter av minst 300 km:s
10857: Vid utförda utredningar har man funnit, att längd. Kommitten föreslog, att i statsförslaget
10858: priserna på foderspannmål, närmast beroende skulle intagas ett anslag för nedsättningar av
10859: på fraktkostnaderna, är märkbart högre inom järnvägsfrakter. Något anslag har dock hittilis
10860: landets nordligaste delar än på de huvudsakliga inte observerats i statsförslaget.
10861: produktionsområdena för spannmål. 1 syfte att Nedsättning av fraktkostnadema för foder-
10862: utjämna priset på foderspannmål har vidtagits spannmål sker sålunda på flera olika sätt.
10863: vissa regleringar, av vilka det system som sta- Trots dessa åtgärder förekommer skillnader i
10864: tens spannmålsförråd år 1965 tog i bruk och priset på foderspannmål i olika delar av landet.
10865: enligt vilket foderspannmål säljes tili samma Regeringen kommer att sträva tili att skill-
10866: pris på samtliga järnvägsstationer i landet, för naderna i priset på foderspannmål i landets
10867: sin del har haft en utjämnande inverkan på olika delar fortfarande kommer att utjämnas.
10868: prisen för foderspannmål. Statens spannmåls-
10869: Helsingfors den 10 april 1972.
10870:
10871: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
10872: Kirj. ksm. n:o 53.
10873:
10874:
10875:
10876:
10877: Juvela: Työvaltaisten pienyritysten vapauttamisesta sosiaaliturva-
10878: maksuista.
10879:
10880:
10881: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10882:
10883: Työnantajilta perittävät sosiaaliturvamaksut maksuista. Tällä olisi ennen kaikkea elinkeino-
10884: kohdistuvat suhteellisesti kaikkein ankarimpana toimintaamme elvyttävä vaikutus ja se tekisi
10885: pieniin työvaltaisiin yrityksiin. Näin ennen oikeutta pienyritystoiminnalle.
10886: muuta siksi, että sosiaaliturvamaksut peritään Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10887: maksettujen palkkojen määrästä. Tällöin kor- §:n 1 momenttiin viitaten esitän hallituksen
10888: kean teknisen tason omaava ja tuotantoon näh- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
10889: den vähemmän työvoimaa käyttävä suurteolli- kysymyksen:
10890: suus selviytyy ko. maksuista helpommalla kuin
10891: työvaltainen pienteollisuus. Sosiaaliturvamaksu- Onko Hallitus tietoinen, että työn-
10892: jen raskas paine suurelta osalta on ollut vai- antajilta perittävät sosiaaliturvamaksut
10893: kuttamassa tuhansiin yrittäjäkuolemiin ja työt- kohdistuvat kaikkein raskaimpana ni-
10894: tömyyden lisääntymiseen. menomaan pieniin työvaltaisiin yrityk-
10895: Kun asia on näin, olisi välttämätöntä, että siin, ja jos on,
10896: työvaltaiset pienyritykset vapautettaisiin joko niitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
10897: kokonaan tai osittain raskaista sosiaaliturva~ kohdan oikaisemisek.si?
10898: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1972.
10899:
10900: Aulis Juvela.
10901:
10902:
10903:
10904:
10905: 327/72
10906: 2
10907:
10908:
10909:
10910:
10911: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10912:
10913: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa palkkojen perusteella suorittamaan valtiolle
10914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, työnantajan lapsilisämaksua sekä kansaneläke-
10915: olette 14 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn laitokselle työnantajan kansaneläkemaksua ja
10916: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston työnantajan sairausvakuutusmaksua. Tästä joh-
10917: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tuu, että markkamääräinen maksu yleensä on
10918: edustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta kirjalli- työvaltaisissa yrityksissä suhteellisesti kor-
10919: sesta kysymyksestä n:o 53: keampi kuin vähemmän työvoimaa käyttävissä
10920: yrityksissä. Toisaalta on otettava huomioon,
10921: "Onko Hallitus tietoinen, että työn- että työnantajan sosiaaliturvamaksulla rahoite-
10922: antajilta perittävät sosiaaliturvamaksut taan Suomessa asuville henkilöille ja siis myös
10923: kohdistuvat kaikkein raskaimpana ni- yrityksen työntekijöille ja heidän perheenjäse-
10924: menomaan pieniin työvaltaisiin yrityk- nilleen tulevia sosiaalisia etuja, minkä vuoksi
10925: siin, ja jos on, on pidetty luonnollisena, että työnantajan mak-
10926: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä- superuste tässä suhteessa on sama. Kun ei
10927: kohdan oikaisemiseksi?" voida pitää tarkoituksenmukaisena, että erilais-
10928: ten yritysten toiminnan tukeminen tapahtuisi
10929: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- asettamalla ne sosiaaliturvan osalta erilaiseen
10930: taen seuraavaa: asemaan, ei ole katsottu mahdolliseksi vapaut-
10931: Kansaneläkelain, sairausvakuutuslain ja työn- taa ketään työnantajaa sosiaaliturvamaksun
10932: antajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain mu- suorittamisesta.
10933: kaisesti työnantaja on velvollinen maksamiensa
10934: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1972.
10935:
10936: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
10937: 3
10938:
10939:
10940:
10941:
10942: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
10943:
10944: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbetsgivares barnbidragsavgift samt tili folk-
10945: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse pensionsanstalten arbetsgivares folkpensionsav-
10946: av den 14 mars 1972 tili vederbörande medlem gift och arbetsgivares sjukförsäkringsavgift.
10947: av statsrådet översänt en av:skrift av ett av Härpå beror det, att avgiften i markbelopp i
10948: tiksdagsman Aulis Juvela m.fl. undertecknat allmänhet i företag, som domineras av stor
10949: skriftligt spörsmål nr 53 av följande lydelse: arbetskraft, i proportion ät högre än i företag,
10950: som använder mindre arbetskraft. A andta
10951: "Ät Regetingen medveten om att de sidan måste man beakta, att med arbetsgivares
10952: sociaJskyddsavgifter som uppbäts av socialskyddsavgift finansieras föt i Finland ho-
10953: arbetsgivarna allta tyngst drabbat satta petsoner och således även för arbets-
10954: speciellt små av arbetsktaft dominerade tagarna i ett företag och för deras familjemed-
10955: företag, och om så är fallet, lemmar kommande sociala förmåner, varför det
10956: vad ämnar Regeringen göra för att ansetts naturligt, att arbetsgivarens betalnings-
10957: rätta tili detta missförhållande?" grund i detta avseende ät densamma. Då det
10958: inte kan anses ändamålsenligt, att stödandet
10959: Såsom svar på det.ta spörsmål får jag vörd- av olika företags verksamhet skulle ske genom
10960: samt anföra följande: att vad socialskyddet beträffar ge dem olika
10961: I enlighet med folkpensionslagen, sjukför- ställning, har det inte ansetts möjligt att beftia
10962: säktingslagen och lagen om arbetsgivares någon arbetsgivare från etläggandet av social-
10963: socialskyddsavgift är arbetsgivaren skyldig att skyddsavgift.
10964: på grund av utbetalda Jöner tili staten etlägga
10965: Helsingfors den 14 april 1972.
10966:
10967: Social- och hälsovårdsministet Osmo Kaipainen.
10968: Kirj. ksm. n:o 54.
10969:
10970:
10971:
10972:
10973: Rekonen: Paikallisjunaliikenteen supistamisen estämisestä Tam-
10974: pereen seudulla.
10975:
10976:
10977: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10978:
10979: Lukuisat paikallisjunat lopettavat liikennöi- on pidettävä kyseisten paikkakuntien kehityk-
10980: IDisen ensi toukokuun 28 päivänä, jolloin val- sen ja sen alueen asujamiston etujen vastaisina.
10981: tionrautateiden uusi aikataulu tulee voimaan Todettakoon, että Kangasalan kunnasta käy
10982: kerrotaan rautatiehallituksesta. Pääjohtaja Esko nykyisin Tampereella päivittäin työssä noin
10983: Rekolan lehdistölle antaman lausunnon mukaan 2 000 henkeä ja Tampereelta Kangasalalla noin
10984: vuote<m 1977 1llennessä on paikallisjunaliiken- 400. Kangasalalaisista käyttää nykyisin junaa
10985: nettä tarkoitus supistaa lähes puolella nykyises- noin 600--650 henkeä. Vastaavasti Lempäälän
10986: tään Helsingin ulkopuolisella alueella. Rauta- kunnasta käy Tampereella työssä noin 2 200-
10987: teiden paikallisliikenteen periaatteellisia kysy- 2 300 henkeä. Junaliikenteen supistamisen
10988: myksiä tutkineen komitean mietinnössä taas vuoksi junankäyttäjien määrä on hyvin vähäi-
10989: puolestaan ehdotetaan, että rautateiden paikal- nen, vaikka Lempäälän asutus on suuressa mää-
10990: lisliikenne lopetettaisiin vuoteen 1980 men- rin keskittynyt rautatien varrelle. Orivedeltä
10991: nessä kokonaan Helsingin ulkopuolella olevilla saakka käy Tampereella työssä lähes 200 työn-
10992: alueilla. tekijää joista huomattava osa junalla. Nokian
10993: Kyseistä valtionrautateiden päätöstä paikal- kauppalasta käy päivittäin Tampereella noin
10994: lisjunaliikenteen supistamisesta ja ko. komitean 600 henkeä työssä ja suunnilleen sama määrä
10995: kannanottoa sen lopettamisesta kokonaan on tamperelaisia työskentelee Nokialla. Edelleen
10996: pidettävä täysin käsittämättömänä. Ensiksikin Nokialla käy työssä joukko Siurossa asuvia ja
10997: on todettava, että arvioitua mahdollista tap- Siurossa nokialaisia. Myös Ylöjärven suunnalta
10998: piota ei voida arvostella tai arvioida vertaa- mikäli paikallisliikenne aloitettaisiin .tulisi huo-
10999: malla vain VR:n sisäistä tasetta. Mukaan on mattava määrä Tampereella työssäkäyviä ihmi-
11000: liitettävä, jos aiotaan saada yhteiskunnallisesti siä käyttämään junaa kulkuvälineenä.
11001: vertailukelpoinen tilinpäätös myös kulut, joita Laskelmien mukaan keskusseudun väkiluku
11002: aiheutuu suurten yhteiskuntien sisäisen liiken- lisääntyy vuoteen 1980 mennessä noin 50 000
11003: teen ja ulosmenoväylien rakentamisesta ja pai- hengellä ja vuoteen 2000 mennessä noin
11004: ko1tusongelmista, vieläpä nekin näköalat, 100 000 hengellä. Tämä väestömäärän kasvu
11005: joita ilman saastuminen autioitumisen seurauk- keskusseudulla tuo mukanaan räjähdysmäisesti
11006: sena aiheuttaa. kasvavan tilantarpeen. Kun väkiluku vuoteen
11007: On suorastaan hämmästyttävää, ettei kysei- 2000 mennessä kasvaa nykyisestä noin 1,5-ker-
11008: siin näkökohtiin ole ko. suunntelmissa ja las- taiseksi kasvaa asuntotilan tarve samaan aikaan
11009: kelmissa kiinnitetty lainkaan huomiota. Onkin yhtä henkeä kohti lähes kaksinkertaiseksi ja
11010: kysyttävä kuinka voi olla mahdollista, että val- keskusseudun maankäyttötarve noin 3-4-ker-
11011: tionrautatiet, joka on yhteiskunnallinen laitos taiseksi. Tämä merkitsee sitä, että erilaiset
11012: tekee ratkaisuja, joiden merkitys yhteiskunta- taajamat sijoittuvat yhä kauemmaksi Tampe-
11013: poliittisesti on erittäin suuri, ottamatta lain- reen nykyisestä cityalueesta ja että näiden taa-
11014: kaan huomioon mainittuja näkökohtia. Tarkas- jamien liikenneyhteyksien turvaaminen on yhä
11015: teltaessa VR:n suunnitelmia Tampereen ja sen tärkeämpää koko alueen kehittämisen kannalta.
11016: vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien mm. Nokian, Keskusseudun kehittämistä koskevassa pää-
11017: Suoniemen, Vammalan, Kangasalan, Oriveden, telmässä Tampereen seudun yleiskaavaluonnok-
11018: Lempäälän, Viialan ja Ylöjärven osalta, niin sessa todetaan mm.: "Tavoitteellisuudeltaan
11019: tapahtuneita ratkaisuja ja tehtyjä suunnitelmia suhteellisen hyvän vaihtoehdon saattaisi .tarjota
11020: 328/72
11021: 2
11022:
11023: myös rautateiden nykyistä tehokkaampi hyväk- pana liikennevälineenä turvannut: teoll.i5uustyi>:
11024: sikäyttö. Olemassa olevan ja parhaillaan raken- väestön työssäkulkumahdollisuudet.
11025: nettavan rautatieverkoston avulla pystytään Tampereen seutu tarjoaa varsin vähäisin
11026: luomaan tehokas kollektiiviliikenteen järjes- investoinnein mahdollisuuden henkilöliikenteen
11027: telmä". Edelleen runkokaavassa todetaan, että harjoittamiseen sähkökäyttöisillä paikallisjunilla,
11028: erityisesti kriisiaikoja ajatellen rautatiet tarjoa- sillä Helsingin-Seinäjoen välisen rataosuuden
11029: vat parhaimman vaihtoehdon. tultua kahden vuoden kuluttua sähköistetyksi
11030: Vielä runkokaavassa todetaan, että tehok- on suhteellisen pienin kustannuksin mahdollista
11031: kainta olisi järjestää asemaväli kollektiiviliiken- sähköistää Kangasalan ja Nokian suuntainen
11032: nettä silmällä pitäen noin 4-5 kilometriksi, rautatie. Kysymys on loppujen lopuksi vain
11033: jolloin aseman vaikutussäde olisi kerrostalo- suta, halutaanko Tampereen keskusseudun
11034: alueella noin 500 metriä ja pientaloalueena noin asutusta suunnata ko. ratojen varteen ja onko
11035: 800 metriä. Vuoteen 2000 mennessä keskus- valtionrautatiet valmis omalta osaltaan edes-
11036: seudun asutustaajamat ryhmittyvät huomatta- auttamaan mainitunlaista kehitystä, joka koko
11037: vassa määrin rautateiden varteen, jos suunni- Pirkanmaan ja· sen keskusseudun kehityksen
11038: telman runkona voidaan pitää rautateitse ta- kannalta on edullinen ja käyttökelpoinen rat-
11039: pahtuvan kollektiiviliikenteen joustavaa kehit- kaisu.
11040: tämistä, sanotaan runkokaavassa. VR suunnitteli jo vuosi sitten paikallis-
11041: Yhteiskuntasuunnittelijoiden mielipide tulisi junaliikenteen supistamista, mutta nuo suunni-
11042: ottaa huomioon suunniteltaessa valtionrauta- telmat onnistuttiin silloin torjumaan. Tilanne
11043: teiden tulevaa kehittämistä. ei kuitenkaan ole vuoden aikana muuttunut
11044: Helsingin seudulla VR on ryhtynyt tehok- miksikään. Suunnitelluista. supistuksista ainakin
11045: kaasti laajentamaan ja kehittämään rautateiden Tampereen ja sen ympäristön osalta tulee luo-
11046: henkilöpaikallisliikennettä. Tämän seudun koh- pua ja sen sijaan tulee ryhtyä toimenpiteisiin
11047: dalla on käytännössä tunnustettu, että yhä kas- paikallisjunaliikenteen tehostamiseksi, jolloin
11048: vavan väestömäärän liikenneratkaisujen run- myös kannattavaisuuttakin voidaan parantaa.
11049: kona täytyy olla tehokkaan kollektiiviliiken- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
11050: teen. Sitä hämmästyttävämpää on, että VR suh- §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
11051: tautuu täysin kielteisesti paikallisjunaliikenteen ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
11052: kehittämiseen muualla maassa. van kysymyksen:
11053: Valtionrautatiet ei voi toimia yhteiskunnan
11054: ulkopuolella, eikä sen kehitystä voida ohjata Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11055: irrallaan yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. ryhtyä aiotun paikallisjunaliikenteen su-
11056: Rautatiet on suuressa määrin muovannut Suo- pistamisen estämiseksi ja paikallisjuna-
11057: messa eriasteisten asutuskeskusten syntymistä liikenteen tehostamiseksi Tampereen ja
11058: ja kasvua menneinä vuosikymmeninä ja tällä- sen lähiympäristön Kangasalan, Orive-
11059: kin hetkellä rautatien olemassa olo on teolli- den, Lempäälän, Viialan, Nokian, Suo-
11060: suuden sijoittumisen ja kehittymisen eräs ehto, niemen, Vammalan ja Ylöjärven kuntien
11061: samoin suurten asutuskeskusten lähiseutujen alueella, johon ovat mitä parhaimmat
11062: paikallisliikenteen rungon on muodostanut edellytykset olemassa?
11063: rautatie, joka on suhteellisen nopeana ja hal-
11064: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1972.
11065:
11066: Heimo Rekonen.
11067: 3
11068:
11069:
11070:
11071:
11072: Ed u s k u n n a n H e r r a Puh cm i c he 11 e.
11073:
11074: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan mat-
11075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kustajamäärät ovat esim. Tampere-Toijala ns.
11076: olette 14 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn työläisjunassa alentuneet lähes neljännekseen
11077: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kuluneiden kymmenen vuoden aikana (vuonna
11078: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 1960 noin 765 ja 1971 noin 220 matkustajaa
11079: edustaja Heimo Rekosen näin kuuluvasta kir- junaa kohti), siitä huolimatta että aikataulut
11080: jallisesta kysymyksestä n:o 54: ovat po. aikana nopeutuneet noin 20 minuu-
11081: tilla ja kaluston kehitys on vastannut muualla
11082: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tapahtunutta kehitystä. Lisäksi Tampereen seu-
11083: ryhtyä aiotun paikallisjunaliikenteen su- dulla on mahdollisuus käyttää työläiskuukausi-
11084: pistamisen estämiseksi ja paikallisjuna- lippuja, joilla matkakustannukset ovat vain
11085: liikenteen tehostamiseksi Tampereen ja 1/3 normaalitariffien mukaisista. Vastaavan-
11086: sen lähiympäristön Kangasalan, Orive- lainen matkustajamäärien aleneva kehitys on
11087: den, Lempäälän, Viialan, Nokian, Suo- ollut nähtävissä myös rataosilla Tampere-Ori-
11088: niemen, Vammalan ja Yläjärven kuntien vesi ja Tampere-Vammala.
11089: alueella, johon ovat mitä parhaimmat Rautatiehallitus toteaa Lempäälän kunnalle
11090: edellytykset olemassa?" vuonna 1971 antamassaan vastauksessa mm.,
11091: että rataosan Riihimäki-Seinäjoki tultua säh-
11092: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- köistetyksi v. 1975 mennessä edellyttää rauta-
11093: tavasti seuraavaa: tielaitoksen osallistuminen Tampereen seudun
11094: Valtionrautateiden taloudenhoidon yleisistä paikallisliikenteen hoitoon sähköistyksen ulot-
11095: perusteista 19. 5. 1950 annetun lain mukaan tamista sekä Vammalaan että Orivedelle ja
11096: valtionrautateitä on hoidettava terveiden liike- siten varsin suuria investointeja. Mikäli liiken-
11097: periaatteiden mukaan laitoksen kannattavuutta netarve tulevaisuudessa osoittautuu riittäväksi
11098: ja maan yleistä etua silmälläpitäen. Tähän la- ja paikallisliikenteen järjestäminen rautatielai-
11099: kiin perustuen valtionrautatiet pyrkii hoitamaan toksen myötävaikutuksella todetaan tarkoituk-
11100: kaikki kuljetustehtävänsä minimiyksikkökustan- senmukaiseksi, ei periaatteessa ole esteitä yh-
11101: nuksin. Toisaalta valtionrautatiet pyrkii lisää- teistyön kehittämiseksi ympäristökuntien kanssa
11102: mään rautatietaloudellisesti kannattavaa ja su- Helsingin alueen esimerkin mukaisesti.
11103: pistamaan kannattamatonta liikennettä, sikäli Liikenneministeriön käsityksen mukaan Tam-
11104: kun viimeksi mainittu on yleisen edun vaati- pereen keskusseudun odotettavissa olevan voi-
11105: mukset huomioon ottaenkin perusteltua. makkaan kasvun ja siitä aiheutuvan lisääntyvän
11106: Valtionrauta teiden kannattama ttoman henki- liikennetarpeen tyydyttäminen ja tieliikenteen
11107: löliikenteen supistaminen on yleisen edun mu- ruuhkautumisen lieventäminen ei ole mahdol-
11108: kaan perusteltua vain silloin, kun supistami- lista ilman joukkokuljetusliikenteen ja näin
11109: sesta kärsimään joutuville tarjotaan vastaavat ollen myös rautateiden paikallisliikenteen kehit-
11110: liikennepalvelukset muilla liikennevälineillä. tämistä. Tämän edellytyksenä kuitenkin on että
11111: Tampereen seudun tieverkon voimakas seudun kunnat omissa suunnitelmissaan otta-
11112: kehittäminen sekä linja-autoliikenteen kehitys vat huomioon joukkokuljetusliikenteen ja rau-
11113: ja autokaupan vapautumisen jälkeen tapahtu- tatieliikenteen tarjoamat mahdollisuudet. Näi-
11114: nut yksityisautokannan voimakas kasvu ovat den suunnitelmien toteuttamista liikenneminis-
11115: ne pääsyyt, jotka viimevuosina ovat vähentä- teriö ja valtionrautatiet tulevat edesauttamaan
11116: neet valtionrautateiden paikallisliikenteen mat- eduskunnan tarkoitukseen myöntämien määrä-
11117: kustajia myös Tampereen seudulla. rahojen puitteissa.
11118: 4
11119:
11120: Valtionrautateiden taloussuunitelmaan 1972 kojunilla 441 junakilometriä vuorokaudessa ja
11121: -1978 ja vuodelle 1972 hyväksyttyyn tulo- ja asetetaan muita kulkurajoituksia 119 junakilo-
11122: menoarvioon perustuen rautatiehallitus laati metriä vuorokaudessa eli yhteensä rajoituksia
11123: suunnitelman, jonka mukaan vähäliikenteisten 1 220 junakilometriä vuorokaudessa.
11124: rataosien kannattamatonta henkilöpaikallislii- Liikenneministeriön tarkoitus on lähipäivinä
11125: kennettä olisi supistettu toukokuun 28 päivästä asettaa toimikunta kiireellisesti selvittämään
11126: 1972 alkavana aikataulukautena nykyisestä muun muassa mitkä valtionrautateiden paikal-
11127: noin 2 500 junakilometriä vuorokaudessa. Tätä lisliikenneyhteydet ovat yleisistä yhteiskunta-
11128: supistamissuunnitelmaa hallitus ei kuitenkaan poliittisista syistä tarpeen. Toimikunnan tulee
11129: iltakoulussaan hyväksynyt yleisistä yhteiskunta- myös antaa suosituksensa henkilöliikennepalve-
11130: poliittisista syistä. Myöhemmin rautatiehallitus lusten laatutasosta eri alueilla sekä niistä toi-
11131: laati uuden suunnitelman, jonka mukaan menpiteistä, jotka tarvitaan sen saavuttamiseksi
11132: 28. 5. 1972 paikallisjunia lakkautetaan 660 ottaen huomioon rautatieliikenteen ohella myös
11133: junakilometriä vuorokaudessa, korvataan kau- tieliikenteen tarjoamat mahdollisuudet.
11134: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1972.
11135:
11136: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
11137: 5
11138:
11139:
11140:
11141:
11142: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
11143:
11144: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt meddelande från järnvägsstyrelsen har
11145: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise passagerarantalen t.ex. på det s.k. arbetartåget
11146: av den 14 mars 1972 tili vederbörande mediem Tammerfors-Toijala minskats tili närmare en
11147: av statsrådet översänt avskrift av följande av fjärdedel under det senaste decenniet ( år 1960
11148: riksdagsman Heimo Rekonen ställda spörsmål 765 resande per tåg och år 1971 ca 220)
11149: nr 54: oaktat tidtabellerna under ifrågavarande tid
11150: blivit omkring 20 minuter snabbare och ma-
11151: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen terielens utveckling motsvarat utvecklingen
11152: vidtaga tili förhindrande av den till- annorstädes. Dessutom finns det möjlighet att
11153: ämnade begränsningen av lokaltågstrafi- i Tammerforstrakten använda arbetarmånads-
11154: ken och för effektivering av lokaltågs- biljetter, med viika resekostnaderna är endast
11155: trafiken på Tammerfors och dess när- 1/3 av normaltarifferna. En motsvarande ned-
11156: maste omgivning, Kangasala, Orivesi, gång av antaiet passagerare har iakttagits på
11157: Lempäälä, Viiala, Nokia, Suoniemi, bansträckorna Tammerfors-Orivesi och Tam-
11158: Vammala och Ylöjärvi kommuner, var- merfors-Vammala.
11159: till de bästa förutsättningar finns?" Järnvägsstyrelsen konstaterade i sitt svar tili
11160: Lempäälä kommun år 1971 bl. a., att när
11161: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt bandeien Riihimäki-Seinäjoki blivit elektrifie-
11162: anföra följande: rad år 1975 förutsätter järnvägsväsendets
11163: Enligt lagen 19. 5. 1950 om de allmänna deltagande i skötseln av lokaitrafiken i Tam-
11164: grunderna för statsjärnvägarnas hushållning bör merforsnejden utsträckande av elektrifieringen
11165: statsjärnvägarna skötas enligt sunda affärsprin- både tili Vammala och Orivesi och sålunda
11166: ciper med avseende fäst på företagets lönsam- ganska stora investeringar. Om trafikbehovet
11167: het och landets allmänna fördel. Statsjärn- i framtiden visar sig tillräckligt stort och om
11168: vägarna försöker med stöd av denna lag sköta ordnande av lokaltrafiken genom järnvägsväsen-
11169: alla sina transportuppgifter med så 1små en- dets medverkan konstateras vara ändamålsen-
11170: hetskostnader som möjligt. A andra sidan ligt, finns i praktiken icke hinder för utveck-
11171: strävar SJ tili att öka den från järnvägsekono- lande av samarbete mellan kommunerna i om-
11172: misk synpunkt lönsamma trafiken och att givningen i enlighet med det exempel Helsing-
11173: minska den icke lönsamma, i den mån det forsområdet kan uppvisa.
11174: sistnämnda är motiverat även med beaktande Enligt trafikministeriets uppfattning är det
11175: av allmänt intresse. icke möjligt att tillgodose den starka ökning
11176: En begränstJ.ing av SJ: s icke lönsamma per- av trafikbehovet, som följer av den emotsedda
11177: sontrafik är enligt allmän fördel motiverad kraftiga expansionen av den centrala Tammer-
11178: endast när åt dem som blir lidande av inskränk- forsnejden, och att lindra vägtrafikstockningen
11179: ningen kan erbjudas motsvarande trafiktjänster utan att kollektivtrafiken sålunda också järn-
11180: med andra trafikmedel. vägarnas lokaltrafik utvecklas. En förutsättning
11181: Den kraftiga utvecklingen av vägnätet i härför är dock att kommunerna i sina egna
11182: Tammerforstrakten samt busstrafikens utveck- planer beaktar de möjligheter som kollektiv-
11183: ling och den kraftiga ökningen av privat- trafiken också i form av järnvägstrafik erbjuder.
11184: bilsparken efter det att bilhandeln blev fri är Trafikministeriet och statsjärnvägarna kommer
11185: de huvudsakliga orsakerna tili att passagerarna att understöda förverkligandet av dessa planer
11186: i SJ:s lokaltrafik har minskats även i Tammer- inom ramen för av riksdagen för ändamålet
11187: forstrakten. beviljade anslag.
11188: 328/72
11189: 6
11190:
11191: Järnvägsstyrelsen har på grund av SJ:s andra trafikbegransningar genomförs, eller
11192: ekonomiska pian 1972-1978 och det för år sammanlagt 1 120 tågkm/ dygnet begränsningar
11193: 1972 godkända statsförslaget uppgjort en plan, företages.
11194: enligt viiken den olönsamma personlokal- Trafikministeriet har för avsikt att de när-
11195: tågstrafiken på de mindre trafikerade ban- maste dagarna tillsätta en kommission för att
11196: delarna skulle ha begränsats med cirka 2 500 skyndsamt utreda bland annat vilka av SJ :s
11197: tågkilometer i dygnet under den tidtabellspe- lokaltrafikförbindelser som är nödiga av all-
11198: riod som börjar den 28 maj 1972. Regeringen mänt samhällspolitiska skäl. Kommissionen
11199: godkände dock icke denna reduktionsplan i skall även avge en rekommendation om person-
11200: sin aftonskola av allmänt samhällspolitiska trafiktjänsternas kvalitetsnivå inom olika om-
11201: skäl. Järnvägsstyrelsen utarbetade senare en råden samt om de åtgärder som erfordras för
11202: plan, enligt viiken 28. 5. 1972 indras 660 uppnående av den önskade nivån. Härvid skall
11203: tågkm/dygnet lokaltåg, 441 tågkm/dygnet er- vid sidan av vägtrafiken även beaktas de möj-
11204: sättes med fjärrtåg och 119 tågkm/ dygnet ligheter järnvägstrafiken erbjuder.
11205: Helsingfors den 14 april 1972.
11206:
11207: Trafikminister Valde Nevalainen.
11208: Kirj. ksm. n:o 55.
11209:
11210:
11211:
11212:
11213: Kortesalmi: Vajaiden maitopussien toimittamisesta myyntiin.
11214:
11215:
11216: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11217:
11218: Oulussa on pitkähkön aikaa havaittu, että misesta, mutta .tätä kirjoitettaessa vain oulu-
11219: kuluttajille myydään vajaita maitopusseja. Esim. lainen sanomalehti Pohjolan Työ on kiinnittä-
11220: ulosottoapulaisen Otto Lillqvistin perheessä on nyt huomiota vajaisiin maitopusseihin 14. 3.
11221: vajaiden maitopussien myyntiä jonkin aikaa 1972 sekä etusivullaan että pakinassaan.
11222: varta vasten seurattu. Todettakoon tästä tark- Saamani tiedon mukaan kaupassa myytävässä
11223: kailusta seuraavat yksityiskohdat: maitopussissa tulisi olla maitoa 1 032-1 034
11224: Perheeseen ostettiin esim. 22. 1. 1972 Väli- grammaa, johon tulee lisäksi pussin painoa
11225: vainion Valinta-Ruususta kuusi pussia kevyt- 9 grammaa.
11226: maitoa, joissa kussakin oli maitoa vain 800 Luonnollisesti pussimaitoa myyneet oululai-
11227: grammaa eli noin kahdeksan desilitraa, ts. set elintarvikeliikkeet eivät ole syypäitä vajai-
11228: kahden desilitran vajaus. Edelleen 15. 2. 1972 siin maitopusseihin, eivät myöskään maidon-
11229: Kymppi-Valinnasta löytyi kokomaitopussi, jon- tuottajat, vaan syy on meijereiden eli välittäjä-
11230: ka bruttopaino oli vain 784 grammaa. Nuo mai- portaan.
11231: topussit ovat olleet peräisin Valion meijeristä. Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
11232: Vielä 6. 3. 1972 löytyi Kymppi-Valinnasta ko- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kysyn
11233: konainen laatikollinen eli 25 maitopussia, joi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiselta
11234: den jokaisen bruttopaino oli vain 900 gram- jäseneltä:
11235: maa. Tämä Jaatikollinen oli puolestaan Limin-
11236: gin Meijerin tuotetta. Tietääkö Hallitus, että eräät meije-
11237: Huomautettakoon, että nämä esimerkit ovat rit ovat viime aikoihin saaikk.a lähettä-
11238: vain yhden kuluttajaperheen osalta, joten ky- neet ja ehkä toimittavat yhäkin myyn-
11239: seessä saattaa olla hyvinkin laajamittainen vä- tiin eli kuluttajille huomattavan vajaita
11240: littäjäportaan mittavajaus, joka ei mahdollisesti maitopusseja,
11241: rajoitu yksinomaan Oulun seudulle. ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryh-
11242: Otto Lillqvist on yrittänyt saada lehdistöä ja tyä kuluttajien suojelemiseksi mainitun-
11243: televisiota kiinnostumaan epäkohdan julkista- laisel ta liiketoiminnalta?
11244: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1972.
11245:
11246: J. Juhani Kortesalmi.
11247:
11248:
11249:
11250:
11251: 278/72
11252: 2
11253:
11254:
11255:
11256:
11257: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11258:
11259: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisuusministeriön elintarviketoimisto on pyrki-
11260: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nyt kaikin mahdollisin keinoin tehostamaan
11261: olette 15 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn myös paikallista elintarvikevalvontaa. Tämä on
11262: kirjeen N:o 426 ohella toimittanut Valtioneu- kuitenkin käytännössä osoittautunut vaikeaksi
11263: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tehtäväksi mm. siitä syystä, että paikalliset
11264: kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta kysy- terveydenhoitoviranomai~et eivät ole suoraan
11265: myksestä N:o 55, jossa tiedustellaan: alistetut kauppa- ja teollisuusministeriölle elin-
11266: tarvikevalvontatehtävissään.
11267: "Tietääkö Hallitus, että eräät meije- Lisäksi on todettava, että maidon myynnin
11268: rit ovat viime aikoihin saakka lähettä- ja käsittelyn valvontaa johtaa kaksi eri minis-
11269: neet ja ehkä toimittavat yhäkin myyn- teriötä, nimittäin kauppa- ja teollisuusministe-
11270: tiin eli kuluttajille huomattavan vajaita riö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Maidon
11271: maitopusseja, kuluttajapakkausten sisällyksen määrän val-
11272: ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryh- vonta kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle
11273: tyä kuluttajien suojelemiseksi mainitun- ja muu maidontarkastukseen liittyvä valvonta
11274: laiselta liiketoiminnalta?" maa- ja metsätalousministeriölle. Tähän val-
11275: vonnan johdon hajanaisuuteen on kiinnittänyt
11276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- huomiota myös elintarvikevalvontatoimikunta
11277: taen seuraavaa: komiteamietinnössään (B 196/1970), jossa esi-
11278: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta tetään kaikkien elintarvikkeiden valvonnan joh-
11279: tehdyissä koko maata käsittävissä tutkimuk- don, lukuunottamatta maidon ja lihan tuotan-
11280: sissa on todettu markkinoilla olevan myös va- toon liittyvää tarkastusta, siirtämistä kokonai-
11281: jaita maitopakkauksia. Epäkohdan korjaami- suudessaan yhden viranomaisen hoidettavaksi.
11282: seksi kauppa- ja teollisuusministeriö on anta- Kuluttajien suojelun tehostamiseksi kauppa-
11283: nut maidon pakkaajille asiasta huomautuksia. ja teollisuusministeriö on jo aloittanut maidon
11284: Maitopakkauksissa ilmeneviin vajauksiin on vähittäismyyntipakkausten sisällyksen määrien
11285: osittain syynä tehoton paikallinen elintarvike- tähän astista tehostetumman valvonnan ja tu-
11286: valvonta, joka kunnissa kuuluu terveydenhoito- lee tarkasti seuraamaan asian kehittymistä.
11287: viranomaisten suoritettavaksi. Kauppa- ja teol-
11288: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1972.
11289:
11290: Kauppa- ja teollisuusministeri Jussi Linnamo.
11291: 3
11292:
11293:
11294:
11295:
11296: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
11297:
11298: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen medelsbyrå har med alla tili buds stående me-
11299: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse del strävat tili att effektivera även den lokala
11300: av den 15 mars 1972 nr 426 tili vederbörande livmedelskontrollen. Detta har dock i praktiken
11301: medlem av Statsrådet för avgivande av svar visat sig vara en svår uppgift bl. a. därför, att
11302: översänt avskrift av följande av riksdagsmannen de lokala hälsovårdsmyndigheterna i vad angår
11303: Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål nr 55: deras åligganden rörande livsmedelskontrollen
11304: icke är direkt underställda handels- och industri-
11305: "Är Regeringen medveten om att ministeriet.
11306: vissa mejerier ännu under de senaste Det bör ytterligare konstateras, att ledningen
11307: tiderna sänt och kanske alltjämt sänder av tillsynen i fråga om försäljning och behand-
11308: tili försäljning, alltså tili konsumenterna, ling av mjölk åligger två olika ministerier,
11309: mjölk:påsar som är synnerligen knappt nämligen handels- och industriministeriet samt
11310: påfyllda, jord- och skogsbruksministeriet. Tillsynen be-
11311: och vilka åtgärder ämnar Regeringen träffande mängden av innehållet i konsument-
11312: vidta för skyddande av konsumenter förpaokningar ankommer på handels- och in-
11313: mot dylik affärsverksamhet?" dustriministeriet och tillsynen i samband med
11314: mjö1kkontroll i övrigt på jord- och skogsbruks-
11315: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ministeriet. Vid denna splittring i ledningen
11316: samt anföra följande: av tillsynen har även livsmedelskontrollkom-
11317: Vid undersökningar som har utförts på åt- mitten fäst uppmärksamhet i sitt kommitte-
11318: gärd av handels- och industriministeriet och betänkande (B 106/1970). I detta föreslås,
11319: omfattat hela landet har konstaterats, att på att ledningen av tillsynen beträffande alla livs-
11320: marknaden även förekommer mjölikförpack- medel, med undantag för den kontroll som
11321: ningar med knappt innehåll. För avhjälpande hänför sig tili mjölk- och köttproduktionen,
11322: av detta miss·förhållande har handels- och i sin helhet överförs tili en enda myndighet.
11323: industriministeriet givit förpackare av mjölk Handels- och industriminsteriet har med
11324: anmärkningar i ärendet. sikte på effektivering av konsumentskyddet
11325: Förekomsten av för knappt påfyllda mjölk- redan inlett en skärpt tillsyn beträffande mäng-
11326: förpackningar beror tili en del på ineffektivi- den av mjölk i minutförsäljningshöljen ooh
11327: teten hos den lokala livsmedefskontrollen, som kommer att noggrant följa med utveoklingen
11328: i kommunerna utförs av hälsovårdsmydighe- i ärendet.
11329: terna. Handels- och industriministeriets livs-
11330: Helsingfors den 6 april 1972.
11331:
11332: Handels- och industriminster Jussi Unnamo.
11333: Skriftl. spm. nr 56.
11334:
11335:
11336:
11337:
11338: Sigfrids: Om anordnande av svenskspråkiga barnmorskekurser.
11339:
11340:
11341: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11342:
11343: Det är för närvarande på många håll svårt morskeutbildningen i sin framtidsplanering.
11344: att få barnmorsketjänster besatta både vid för- Regelbundet återkommande svenska barn-
11345: lossningsanstalter och inom den öppna vår- morskekurser kunde upphjälpa situationen.
11346: den. Särskilt alarmerande är situationen i de Folkhälsolagen stadgar, att i den kommu-
11347: svenska och tvåspråkiga områdena i vårt land. nala hälsorådgivningen skall ingå också upp-
11348: I Vasa Iän är det synnerligen svårt att finna lysning om familjeplanering. Denna rådgivning
11349: en vikatie för en barnmorska i en svenk kom- förutsätter, om den skall lyckas, ett förtroen-
11350: mun. Vad sjukhusen beträffar, skulle områdets defullt samtai mellan hälsovårdaren och pa-
11351: språkliga struktur förutsätta att ca hälften av tienten på patientens eget språk. Även ur den-
11352: barnmorskorna vore finskspråkiga och hälften na synpunkt vore det viktigt att bristen på
11353: svenskspråkiga. Men vid centralsjukhuset i svenska barnmorskor kunde hävas.
11354: Vasa är barnmorsketjänsterna 23 och endast Hänvisande tili det ovananförda önskar jag
11355: 8 av barnmorskorna är svenskspråkiga. Vid i den ordning 37 § 1 momentet riksdagsord-
11356: Malmska sjukhuset i Jakobstad är motsvarande ningen föreskriver ställa följande spörsmål att
11357: tal 13 och 5. Bottenhavets kretssjukhus har 9 besvaras av vederbörande medlem av statsrå-
11358: barnmorsketjänster besatta. Endast en av det:
11359: barnmorskorna är svenskspråkig. Också cent-
11360: ralsjukhuset i Gamlakarleby skulle behöva Är Regeringen medveten om den all-
11361: svenskspråkiga barnmorskor. varliga bristen på svenska och tvåsprå-
11362: En orsak tili bristen på svenska barn- kiga barnmorskor och är Regeringen
11363: morskor är synbarligen den, att svenska kurser beredd att vidtaga åtgärder för att re-
11364: ordnats endast sporadiskt. De unga sjukskö- gelbundet återkommande svenska barn-
11365: terskorna har därför inte kunnat ta med barn- morskekurser anordnas?
11366: Helsingfors den 15 mars 1972.
11367:
11368: Elly Sigfrids.
11369:
11370:
11371:
11372:
11373: 317/72
11374: Kirj. ksm. n:o 56. Suomennos.
11375:
11376:
11377:
11378:
11379: Sigfrids: Ruotsinkielisten kätilökurssien aikaansaamisesta.
11380:
11381:
11382: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11383:
11384: Tätä nykyä on monilla tahoilla vaikeata saa- densuunnitelmiinsa. Säännöllisesti toistuvat
11385: da kätilönvirkoja täytetyksi sen paremmin syn- ruotsinkieliset kätilökurssit helpottaisivat tilan-
11386: nytyslaitoksissa kuin avoimen huolionkaan pii- netta.
11387: rissä. Erityisen hälyttävä tilanne on maamme Kansanterveyslaissa säädetään, että kunnal-
11388: ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla. Vaa- liseen terveysneuvontaan on sisällytettävä myös
11389: san läänissä on kovin vaikeata löytää sijaista tietojen antaminen perhesuunnittelusta. Tämä
11390: ruotsinkielisen kunnan kätilölle. Mitä sairaaloi- neuvonta edellyttää onnistuakseen luottamuk-
11391: hin tulee, edellyttäisi alueen kielellinen raken- sellista keskustelua terveydenhoitajan ja poti-
11392: ne, että n. puolet kätilöistä olisi suomenkieli- laan välillä potilaan omalla kielellä. Myös täl-
11393: siä ja puolet ruotsinkielisiä. Mutta Vaasan tä kannalta katsoen olisi tärkeätä poistaa ruot-
11394: keskussairaalassa kätilönvirkoja on 23 ja kä- sinkielisten kätilöiden puute.
11395: tilöistä ainoastaan 8 on ruotsinkielisiä. Mal- Ylläesitettyyn viitaten haluan valtiopäiväjär-
11396: min sairaalassa Pietarsaaressa vastaavat luvut jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla asettaa
11397: ovat 13 ja 5. Perämeren piirisairaalassa on 9 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11398: täytettyä kätilönvirkaa. Ainoastaan yksi käti- vaksi seuraavan kysymyksen:
11399: löistä on ruotsinkielinen. Myös Kokkolan kes-
11400: kussairaalassa tarvittaisiin ruotsinkielisiä käti- Onko Hallitus tietoinen ruotsinkie-
11401: löitä. listen ja kaksikielisten kätilöiden vaka-
11402: Muuan syy ruotsinkielisten kätilöiden puut- vasta puutteesta ja onko Hallitus valmis
11403: teeseen on ilmeisestikin, että ruotsinkielisiä ryhtymään toimenpiteisiin säännöllisesti
11404: kursseja järjestetään ainoastaan satunnaisesti. toistuvien ruotsinkielisten kätilökurs-
11405: Nuoret sairaanhoitajat eivät sen vuoksi ole voi- sien aikaansaamiseksi?
11406: neet ottaa mukaan kätilökoulutusta tulevaisuu-
11407: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1972.
11408:
11409: Elly Sigfrids.
11410: 3
11411:
11412:
11413:
11414:
11415: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11416:
11417: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- opintolinjalla Kätilöopistossa. Ruotsinkielistä
11418: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- peruskoulutusta on järjestetty esiintyneen tar-
11419: mies, olette 15 päivänä maaliskuuta 1972 päi- peen mukaan. Muutaman vuoden ajan annettua
11420: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- kätilötyön erikoiskoulutusta ei toistaiseksi ole
11421: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen toimeenpantu ruotsinkielisenä ennen muuta
11422: kansanedustaja Elly Sigfridsin näin kuuluvasta siitä syystä, että terveydenhuoltoviranomaisten
11423: kirjallisesta kysymyksestä n:o 56: ilmoituksen mukaan ei ole ollut riittävää tar-
11424: vetta koulutuksen järjestämiseksi. Yksittäisiä
11425: "Onko Hallitus tietoinen ruotsinkie- kaksikielisiä opiskelijoita on vuosittain osallis-
11426: listen ja kaksikielisten kätilöiden vaka- tunut suomenkieliseen koulutukseen.
11427: vasta puutteesta ja onko Hallitus val- Hallitus on tietoinen ruotsinkielisten kätilöi-
11428: mis ryhtymään toimenpiteisiin säännöl- den tarpeesta. Asian johdosta Kätilöopistoa on
11429: lisesti toistuvien ruotsinkielisten kätilö- 28. 2. 1972 kehotettu ottamaan ruotsinkielinen
11430: kurssien aikaansaamiseksi?" opiskelijaryhmä syksyllä 1972. Hallitus pitää
11431: myös tärkeänä koulutuksen järjestämistä sään-
11432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nöllisesti, mahdollisuuksien mukaan joka toi-
11433: vasti seuraavaa: nen vuosi. Tämä riippuu kuitenkin toisaalta
11434: Kätilökoulutus aikaisemmassa perustutkin- koulutukseen hakeutuvien lukumäärästä, toi-
11435: toon johtavassa muodossaan on lopetettu. Sen saalta avoinna olevien työpaikkojen määrästä,
11436: asemasta nykyisin järjestetään sairaanhoitajille joten aivan tarkkaa suunnitelmaa ei asiasta ole
11437: lukuvuoden kestävä erikoiskoulutus kätilötyön mahdollista tehdä tässä vaiheessa.
11438: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1972.
11439:
11440:
11441: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
11442: 4
11443:
11444:
11445:
11446:
11447: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11448:
11449: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anordnats i mån av behov. Inom ramen för
11450: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse den specialutbildning i barnmorskearbete som
11451: av den 15 mars 1972 tili vederbörande med- existerat under några års tid har hittills icke
11452: lem av statsrådet översänt avskrift av följande meddelats svenskspråkig undervisning framför
11453: av riksdagsman Elly Sigfrids ställda skriftliga allt av den orsaken, att tillräckligt behov att
11454: spörsmål nr 56: anordna sådan utbildning enligt hälsovårds-
11455: myndigheternas uppgift icke har funnits. En-
11456: "Är Regeringen medveten om den staka tvåspråkiga studerande har årligen del-
11457: allvarliga bristen på svenska och två- tagit i den finskspråkiga utbildningen.
11458: språkiga barnmorskor och är Rege- Regeringen är medveten om behovet av
11459: ringen beredd att vidtaga åtgärder för svenskspråkiga barnmorskor. Därför har Bam-
11460: att regelbundet återkommande svenska morskeinstitutet 28. 2. 1972 uppmanats att
11461: barnmorskekurser anordnas?" hösten 1972 intaga en svenskspråkig grupp
11462: studerande. Regeringen anser det även viktigt,
11463: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt att utbildningen anordnas regelbundet, i mån
11464: anföra följande: av möjlighet vart annat år. Detta beror emel-
11465: Barnmorskeutbildning förekommer ej längre lertid å ena sidan på antalet sökande tili ut-
11466: i den form som leder tili tidigare grundexamen. bildningen och å andra sidan på antalet vakanta
11467: I stället för den anordnas vid Barnmorskeinsti- arbetsplatser, varför det icke i detta skede
11468: tutets studielinje för barnmorskearbete special- är möjligt att uppgöra någon alldeles exakt
11469: utbildning för sjukskötare, som omfattar ett plan i saken.
11470: läsår. Svenskspråkig elementarutbildning har
11471: Helsingfors den 13 april 1972.
11472:
11473:
11474: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
11475: Kh·j. ksm. n:o 57.
11476:
11477:
11478:
11479:
11480: Sandelin: Tekstiiliteknologian korkeimman opetuksen siirtämi-
11481: sestä Tampereelle.
11482:
11483:
11484:
11485: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11486:
11487: Kauppa- ja teollisuusministeriö päätti 11. 6. Tampereen teknillisen korkeakoulun raken-
11488: 1969, että tekstiiliteknologian korkein opetus nusohjelman suunnittelun ja toteuttamisen
11489: siirretään Helsingistä Tampereen teknilliseen vuoksi toimikunnan selvitys tulisi olla valmii-
11490: korkeakouluun. Ko. päätöksessä myös sano- na 31. 5. 1972 mennessä.
11491: taan: "teknillisen korkeakoulun ja Tampereen Kuitenkaan ko. komiteaa ei ole nimitetty,
11492: teknillisen korkeakoulun tulee ryhtyä päätöksen vaikka pyynnöstä on kulunut 5 kuukautta, vaan
11493: täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpitei- asia on jäänyt makaamaan. Sillä on ollut suuri
11494: siin". haittavaikutus niin Tampereen teknillisen kor-
11495: Ko. päätös perustui ylimmän teknillisen ope- keakoulun kuin Tampereen teknillisen oppilai-
11496: tuksen kehittämiskomitean eli Raholan komi- toksen tulevaisuudensuunnitelmien kannalta.
11497: tean mietinnön ehdotukseen. Ko. komitea oli Asioiden paha viivästyminen on uhkaamassa.
11498: asian tutkinut huolellisesti ja objektiivisesti. Näin siitä huolimatta, että opetusministeriössä
11499: Kun teknillisen korkeakoulun toisen tekstiili- on tiedossa kunkin intressipiirin ehdottamat
11500: teknologian professorin virka julistettiin auki ja sopiviksi katsotut henkilöt.
11501: toukokuussa 1970, samalla myös ilmoitettiin, Tampereen teknillisen korkeakoulun suunni-
11502: että ko. opetus siirretään Tampereelle. Siten telmana on, että tekstiiliteollisuuden opinto-
11503: ao. viran tulevan haltijan oli varauduttava tä- suunnalle pyrkivät uudet oppilaat voitaisiin
11504: hän hakiessaan. ottaa Tampereelle syksyllä 197 4, jolloin perus-
11505: Siirtokysymys luonnollisesti vai!kuttaa aika- aineiden opetus myös kemian osalta niin labora-
11506: tauluineen myös suuresti Tampereen teknillisen toriotilojen kuin opettajavoimien suhteen on
11507: korkeakoulun rakennus- ja virkojen täyttösuun- kunnossa. Ammattiaineiden opetus alkaisi teks-
11508: nitelmiin. Sen johdosta Tampereen teknillinen tiiliaineissa syksyllä 197 6 ja niiden luennoimi-
11509: korkeakoulu on useaan otteeseen sekä kirjalli- nen päättyisi Helsingissä keväällä 1977. Aika-
11510: sesti että suullisesti pyytänyt tuloksetta neu- taulu on realistinen toteuttaa ja tuottaisi mah-
11511: vottelua Helsingin korkeakoulun kanssa ko. dollisimman vähän haittaa Helsingissä opin-
11512: siirron teknilliseksi ja ajalliseksi toteuttami- tonsa aloittaneille tekstiiliteknologian teekka-
11513: seksi. Kun tulosta ei ollut näkyvissä, kääntyi reille. Näin ollen asiaa on pidettävä kiireelli-
11514: Tampereen teknillinen korkeakoulu opetusmi- senä.
11515: nisteriön puoleen ja pyysi 12. 11. 1971 lähet- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
11516: tämässään kirjelmässään ko. ministeriötä aset- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
11517: tamaan toimikunnan, jonka tehtävänä on: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11518: - laatia aikataulu siirtymisen toteuttami- vaksi seuraavan kysymyksen:
11519: seksi sekä selvittää ja tehdä ehdotus muista Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11520: siirtymisen kannalta tarpeellisista toimenpi- viivyttely tekstiiliteknologian korkeim-
11521: teistä; man opetuksen siirtämiseksi Tampereen
11522: - selvittää opetuksesta aiheutuva tilantarve teknillisen korkeakoulun yhteyteen hait-
11523: samoin kuin opettajatarve; sekä taa sekä Tampereen teknillisen korkea-
11524: - selvittää mahdollisuudet Tampereen tek- koulun että kyseisen alan kehitystä
11525: nillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen maassamme, ja jos on,
11526: oppilaitoksen laboratorioiden yhteiskäyttöön. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11527: 349/72
11528: 2
11529:
11530: ryhtyä, jotta tekstiiliteknologian ylim- saadaan yksi keskitetty hyvä tekstiili-
11531: män opetuksen siirto Tampereelle voi- laboratorio asianmukaisine koneineen ja
11532: daan suorittaa edellä esitetyn aikatau- laitteineen?
11533: lun mukaisesti siten, että maahamme
11534: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1972.
11535:
11536: Valdemar Sandelin.
11537: 3
11538:
11539:
11540:
11541:
11542: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11543:
11544: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momen- puolien kanssa neuvotteluja, joissa sen tietoon
11545: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Her.ra Puhe- on saatettu myös opetuksen Tampereen teik-
11546: mies, olette 16 päivänä maaliskuuta 1972 päi- nilliseen korkeakouluun siirtämistä vastustavia
11547: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- mielipiteitä. Käydyissä neuvotteluissa ei ole
11548: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kuitenkaan ilmennyt mitään sellaista, mikä an-
11549: kansanedustaja Valdemar Sandelinin näin kuu- taisi aihetta kauppa- ja teollisuusministeriön
11550: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 57: 11 päivänä kesäkuuta 1969 tekemästä periaate-
11551: päätöksestä poikkeavaan kannanottoon. Opetus-
11552: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ministeriö onkin 18 päivänä huhtikuuta 1972
11553: viivyttely tekstiiliteknologian korkeim- asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
11554: man opetuksen siirtämiseksi Tampereen 1. laatia aikataulu tekstiilitekniikan korkea-
11555: teknillisen korkeakoulun yhteyteen hait- koulutasoisen opetuksen siirtämisestä teknilli-
11556: taa sekä Tampereen teknillisen korkea- sestä korkeakoulusta Tampereen teknilliseen
11557: koulun että kyseisen alan kehitystä korkeakouluun;
11558: maassamme, ja jos on, 2. selvittää siirrosta aiheutuvat vaikutukset
11559: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Tampereen teknillisen korkeakoulun opetuksen
11560: ryhtyä, jotta tekstiiliteknologian ylim- ja rakentamisen suunnitteluun;
11561: män opetuksen siirto Tampereelle voi- 3. selvittää mahdollisuudet Tampereen tek-
11562: daan suorittaa edellä esitetyn aikatau- nillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen
11563: lun muikaisesti siten, että maahamme oppilaitoksen samoin kuin mahdollisesti aika-
11564: saadaan yksi keskitetty hyvä tekstiili- naan Tampereelle rakennettavien valtion tek-
11565: laboratorio asianmukaisine koneineen ja nillisen tutkimuskeskuksen laboratorioiden yh-
11566: laitteineen?" teiskäyttöön.
11567: Koska Tampereen teknillisen korkeakoulun
11568: Vastauksena !kysymykseen esitän kunnioitta- koneinsinööriosaston suunnitelmien edistymi-
11569: vasti seuraavaa: nen edellyttää tekstiiliopetuksen vaatiman ti-
11570: Tampereen teknillisen korkeakoulun kään- lantarpeen selvittämistä kuluvan vuoden syk-
11571: nyttyä 12 päivänä marraskuuta 1971 opetus- syyn mennessä, on työryhmän jätettävä selvi-
11572: ministeriön puoleen tekstiiliteknologian kor- tyksensä 15. 9. 1972 mennessä. Työryhmän
11573: keimm'an opetuksen valtakunnallista järjestelyä selvityksen saatuaan ministeriö ryhtyy asian
11574: koskevassa asiassa ministeriö on käynyt eri Osa- vaatimiin toimenpiteisiin.
11575: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1972.
11576:
11577: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
11578: 4
11579:
11580:
11581:
11582:
11583: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11584:
11585: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vid till ministeriets kännedom även bringats
11586: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse åsikter som går emot en överflyttning av un-
11587: av den 16 mars 1972 till vederhörande medlem d.ervisningen till Tekniska högskolan i Tam-
11588: av statsrådet översänt avskrift av följande av merfors. Vid. dessa underhandlingar har dock
11589: riksdagsman Valdemar Sandelin ställda spörs- icke framgått någonting som skulle .föranleda
11590: mål nr 57: e.tt från handels- och industriministeriets beslut
11591: den 11 juni 1969 avvikande ställningstagande.
11592: "Är Regeringen medveten om att Undervisningsministeriet tillsatte också den 18
11593: dröjsmålet med överflyttningen av den april 1972 en arbetsgrupp, som har till upp-
11594: högsta textilteknologiska undervisnin- gift
11595: .gen att skötas i anslutning tili tekniska 1. att uppgöra en tidtabell för överflyttning
11596: högskolan i Tammerfors är till men av undervisningen i textilteknik på högskole-
11597: för både Tekniska högskolans i Tam- nivå från tekniska :högskolan till Tekniska hög-
11598: merfors och ifrågavarande branschs ut- skolan i Tammerfors;
11599: veckling i vårt land, och om så är faUet, 2. att utreda de inverkningar som över-
11600: vilka åt.gärder ämna.r Regeringen vid- flyttning har på planeringen av undervisningen
11601: taga för att överflyttningen a-v den och byggandet vid Tekniska högskolan i T am-
11602: högsta textilteknologiska undervisnin- merfor~
11603: gen tili Tammerfors skall kunna verk- 3. att utreda möjligheterna för samfällt
11604: ställas i enlighet med den i spörsmålet bruk av laboratorierna vid Tekniska högskolan
11605: föreslagna tidtabellen så, att i vårt land i Tammerfors och Tampereen teknillinen oppi-
11606: fås till stånd ett centraliserat, gott tex- laitos samt laboratorier som eventuellt i sinom
11607: tillaboratorium med sakenliga maskiner tid by.ggs i Tammerfors för statens tekniska
11608: och anordnin.gar?" forsknin.gscentral.
11609: Enär framskridandet av maskiningenjörsav-
11610: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt delnigens vid Tekniska högskolan i Tammer-
11611: anföra följande: fors planer förutsätter, att frågan om det ut-
11612: Sedan tekniska högskolan i Tammerfors den rymme som textilundervisningen kräver blir
11613: 12 november 1971 hänvänt sig till undervis- utredd, före hösten innevarande år, hör arbets-
11614: ningsministeriet i ett ärende som berörde den gruppen inlämna sin utredning före 15. 9. 1972.
11615: riksomfattande organiseringen av den högSta Så snart ministeriet erhållit arbetsgruppens ut-
11616: undervisningen i textilteknologi har ministe- redning skrider ministeriet till av saken på-
11617: riet underhandlat med de olika parterna, var- kallade åtgärder.
11618: Helsingfors den 19 aptil 1972.
11619:
11620: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
11621: Kirj. ksm. n:o 58.
11622:
11623:
11624:
11625:
11626: Järvenpää ym.: Työttömiksi joutuneiden kuorma-autoilijain toi-
11627: meentulon turvaamisesta.
11628:
11629:
11630: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11631:
11632: Maassamme on vaikea työllisyystilanne. kuortna-auton avulla leipänsä ansaitsevien au-
11633: Työttömyys on ollut ja tullut yhä JJSeamtnan toilijain asema on nykyisenä ajankohtana eri-
11634: kuorma-autoilijan osaksi. Vai.keimpaan asemaan tyisen vaikea.
11635: ovat joutuneet ne kuorma-auton omistajat, Valtiovallan tulisi kiireesti ryhtyä vaikeuk-
11636: joilla auto on välttämätön työväline. Kun yh- sissa olevien kuorJna-autoilijain toitneentulon
11637: denkin auton omistajat luetaan pienyrittäjiin turvaamista takaaviin toimenpiteisiin. Ensi-
11638: kuuluviksi, niin heillä ei ole mahdollisuutta sijaisesti on kysymys työpaikan turvaamisesta,
11639: päästä työttömyysavustuksen tai -korvauksen mutta myös lainsäädäntöteitse tulisi asioita hoi-
11640: piiriin. Sen vuoksi he ovat vailla sitäkin tukea, taa siten, että yksinomaan kuorma-auton avulla
11641: joka työllisyyslain mukaan työttömiksi joutu- toimeentulonsa hankkivien kohdalla ryhdyttäi-
11642: neille maksetaan. siin toimenpiteisiin työttömyyskorvauksen tur-
11643: Vaitiovallan taholta ei ole läheskään riittä- vaaJniseksi työttÖJnyyden sattuessa.
11644: västi järjestetty työttömiksi joutuneille työtä. Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11645: Monessa tapauksessa työmaat sijaitsevat siten, 37 §:n 1 tnomenttlin viitaten esitämme valtio-
11646: että eräissä maakunnissakin autoilijoille työtä neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11647: antavia tie- ym. lähinnä maansiirtotöitä ei ole seuraavan kysymyksen:
11648: nimeksikään. Kun kuluvan talven aikana ovat
11649: metsätyöt olleet vähissä, niin puutavaran ajoja- Mihin toiJnenpiteisiin Hallitus aikoo
11650: kaan ei ole merkittävästi ollut, eikä tule koko ryhtyä työttöJniksi joutuneiden kuorma-
11651: kevätkauden aikana olemaan. Näin ollen autoilijain toitneentulon turvaamiseksi?
11652: Hdsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1972.
11653:
11654: Matti Järvenpää. Helvi Niskanen.
11655:
11656:
11657:
11658:
11659: 342/72
11660: 2
11661:
11662:
11663:
11664:
11665: E d u s k u n n a n H e r r a. P u h e ro i e h e 11 e.
11666:
11667: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa siitä, että puutavara-ajojen vähyydestä seura-
11668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ten ko. autoilijoiden työpaine on keskittynyt
11669: olette 16 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn kuluneena talvikautena roaanrakennusajoihin.
11670: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Ylläolevaan viitaten on kuitenkin todettava,
11671: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ettei asiain tila ole poikkeuksellinen, vaan suh-
11672: edustajien Matti Järvenpään ja Helvi Niskasen dannekierron myötä välttämättä seuraava.
11673: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o Ylikapasiteetin muodostumista pyrkivät lii-
11674: 58: kennelupaviranomaiset mahdollisuuksiensa mu-
11675: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kaan estämään omaksumallaan tiukalla liikenne-
11676: ryhtyä työttömiksi joutuneiden kuorroa- lupapolitiikalla, jota varsinkin korkeasuhdan-
11677: autoilijain toimeentulon turvaamiseksi?" teen vallitessa tehostetaan. Lisäksi todetta-
11678: koon, että liikennelupa ammattimaisen rooot-
11679: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toriajoneuvoliikenneasetuksen mukaan myönne-
11680: vasti seuraavaa: tään vain jatkuvan toimeentulon takaavan py-
11681: Varsinaista työttömyyttä ei ammattiautoili- syvän liikennetarpeen tyydyttämiseen. Tätä
11682: joiden piirissä tasaisen kysynnän kausina asetuksen kohtaa on liikenneministeriön toi-
11683: esiinny mainittavassa määrin, vaan kysymys mesta jatkuvasti korostettu myös lääninhalli-
11684: on lähinnä kausiluontoisesta alityöllisyydestä. tuksille annetuissa yleisohjeissa.
11685: Varsinaisia toimeentulohäiriöitä se ei aiheuta, Työvoimaministeriö on osaltaan yrittänyt
11686: koska se vuosittain toistuvana on mahdollista vaikuttaa kuorma-autoilijoiden työllisyyteen
11687: ottaa ennalta huomioon. Vaikearoman ongel- mahdollisuuksiensa mukaan. Valtion työviras-
11688: man muodostaa suhdanteista johtuva työttö- toista lähinnä tie- ja vesirakennushallitus on
11689: myys. Ammattiautoilu on palveluelinkeino ja ero. yrittäjien työnantaja. Kuluvan vuoden
11690: tyypillistä palveluelinkeinoille on, että ne ovat huhti-toukokuuta varten on valtioneuvostossa
11691: erittäin suhdanneherkkiä, koska palveluksia ei vahvistettu lisätyöllisyysohjelma. Tässä lisätyö-
11692: voida tuottaa varastoon huonoina aikoina ku- ohjelmassa on tie- ja vesirakennushallituksen
11693: ten muussa tuotantotoiminnassa kysynnän vaih- osuus lähes 2/3. Lisätyöohjelma on keskitty-
11694: telujen tasaamiseksi. Näinollen aiheuttaa ky- nyt lähinnä kehitysalueille, kuten Pohjois-
11695: synnän ja tarjonnan tasapainotilan toteuttami- Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin tie- ja vesi-
11696: nen suljetussa järjestelmässä aina ylikapasitee- rakennuspiireihin. On selvää, että lisätyöohjel-
11697: tin muodostumista huippukysynnän kausina. man avulla on voitu työllistää myös näillä
11698: Viime aikojen suhdannetaantuman johdosta alueilla kuorma-autoilijoita. Kun hallituksen
11699: on näinollen osa autoilijoista, varsinkin niiden tarkoituksena on hoitaa työllisyys mahdollisim-
11700: tuotteiden kuljetuksissa, joiden tuotannossa man pitkälle ns. työlinjaa noudattaen, heijastuu
11701: taantuma on voimakkaimmin koettu, joutunut tämä työllisyyden hoito myös kuorma-autoili-
11702: kokemaan myös työttömyyttä. Hallituksen kä- joiden toimintaan.
11703: sityksen mukaan on erikoiskuorma-autojen ku- Nykyisen suhdannetaantuman pahin vaihe
11704: ten säiliöautojen, betoninkuljetusautojen, kyl- alkaa jo olla ohi ja alkava noususuhdanne pa-
11705: mäkuljetusautojen jne. työllisyys ollut tyydyt- rantaa automaattisesti myös ammattiautoilijoi-
11706: tävä. Sitävastoin lähinnä metsäajaja ja maan- den työllisyysnäkymät. Tästä huolimatta seu-
11707: rakennustöihin liittyviä kuljetuksia suorittavien raa hallitus aktiivisesti tilanteen kehitystä ryh-
11708: autoilijoiden työtilanne on etenkin kehitys- tyen tarvittaessa asian vaatimiin toimenpitei-
11709: alueilla ollut vaikea. Tämä johtuu lähinnä siin.
11710: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1972.
11711:
11712: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
11713: 3
11714:
11715:
11716:
11717: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11718:
11719: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att ifrågavarande chaufförers arbetstryck på
11720: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- grund av minskade virkeskörslor under den
11721: velse av den 16 mars 1972 tili vederbörande förflutna vintern koncentrerats tili jordbygg-
11722: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- nadskörslor. Med hänvisning till ovanstående
11723: jande av riksdagsledamöterna Matti Järvenpää kan dock konstateras, att sakläget icke är ex-
11724: och Helvi Niskanen ställda spörsmål nr 58: ceptionellt, utan en oundviklig följd av ~~on
11725: junkturcykeln.
11726: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen Trafiktillståndsmyndigheterna försöker enligt
11727: vidtaga för tryggande av de arbetslösa sina möjligheter förhindra uppkomsten av över-
11728: lastbilschaufförernas utkomst?" kapacitet genom att omfatta en stram tra-
11729: fiktillståndspolitik, som effektiveras särskilt
11730: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt under rådande högkonjunkturer. Vidare må
11731: anföra följande: konstateras, att trafiktillstånd enligt förord-
11732: Någon egentlig arbetslöshet förekommer icke ningen om yrkesmässig motorfordonstrafik be-
11733: i nämnvärd grad bland yrkeschaufförerna un- viljas endast för tillgodoseende av ett var-
11734: der tider av jämn efterfrågan, utan fråga är aktigt trafikbehov som garanterar kontinuerlig
11735: närmast om säsongartad undersysselsättning. utkomst. Denna punkt i förordningen har på
11736: Den medför icke egentliga utkomststörningar, åtgärd av trafikministeriet fortgående betonats
11737: då den såsom årligen återkommande kan be- även i de allmänna anvisningar som utfärdats
11738: aktas på förhand. Ett svårare problem utgör för länsstyrelserna.
11739: den arbetslöshet, som beror på konjunktu- Arbetskraftsministeriet har å sin sida försökt
11740: rerna. Yrkesbilismen är en servicenäring och inverka på lastbilschaufförernas sysselsättning
11741: typiskt för dem är, att de är synnerligen kon- i mån av sina möjligheter. Av statens arbets-
11742: junkturkänsliga, då tjänster icke kan produ- verk är närmast väg- och vattenbyggnadssty-
11743: ceras för upplagring under dåliga tider, såsom relsen ovannämnda företagares arbetsgivare.
11744: det förfars inom annan produktionsverksam- För april-maj innevarande år har i statsrådet
11745: het för utjämning av växlingarna i efterfrågan. fastställts ett tilläggssysselsättningsprogram. I
11746: Åstadkommande av jämvikt i utbud och efter- detta program är väg- och vattenbyggnadssty-
11747: frågan inom ett slutet system leder sålunda relsens andel 2/3. Programmet har koncentre-
11748: alltid tili överkapacitet under tider av maximal rats närmast tili utvecklingsområdena, såsom
11749: efterfrågan. Norra Karelens, Uleåborgs, Kainuu och Lapp-
11750: På grund av de under den sista tiden vi- lands väg- och vattenbyggnadsdistrikt. Det är
11751: kande konjunkturerna har sålunda en del av klart att man genom tilläggsarbetsprogrammet
11752: chaufförerna, särskilt inom transporten av så- kunnat sysselsätta lastbilschaufförer även inom
11753: dana produkter, där den vikande tendensen dessa områden. Då regeringen har för avsikt
11754: inom produktioneo har gjort sig starkast känn- att sköta sysselsättningen så långt som möjligt
11755: bar, även råkat ut för arbetslöshet. Enligt på den s. k. arbetslinjen, återspeglas detta även
11756: regeringens åsikt har sysselsättningen i fråga i lastbilschaufförernas verksamhet.
11757: om speciallastbilar, såsom tankvagnar, betong- Det värsta skedet av de nuvarande vikande
11758: transportbilar, kyltransportbilar osv. varit syn- konjunkturerna börjar redan vara förbi och be-
11759: nerligen tillfredsställande. Däremot har syssel- gynnande stigande konjunkturer förbättrar au-
11760: sättningsläget för chaufförer inom transporter tomatiskt även yrkeschaufförernas sysselsätt-
11761: som ansluter sig närmast tili skogskörslor och ningsaspekter. Det oaktat följer regeringen ak-
11762: jordbyggnadsarbeten varit svårt, särskilt inom tivt med lägets utveckling och vidtar vid be-
11763: utvecklingsområdena. Detta beror närmast på hov av saken påkallade åtgärder.
11764: Helsingfors den 12 april 1972.
11765:
11766: Trafikminister Valde Nevalainen.
11767: Kirj. ksm. n:o .59.
11768:
11769:
11770:
11771:
11772: Härkönen ym.: Metsien tuoton lisäämisestä.
11773:
11774:
11775: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
11776:
11777: Suomen kansantaloudessa muodostavat met- Jo tällä hetkellä muodostavat hakkuiden jälkei-
11778: ;ät erittäin keskeisen ja tärkeän osan sekä set uudistustyöt niin suuren kustannuserän,
11779: teollisuuden raaka-aineena että työn ja toimeen- että myyntitulot menevät monessa tapauksessa
11780: tulon antajana. Tämän arvokkaan kansallis- kokonaan uudistustöihin, puhumattakaan jälki-
11781: :>maisuutemme - metsiemme - tuoton säilyt- hoitotöistä.
11782: täminen mahdollisimman korkeana olisi siten Nuorissa metsälöissa ojituksen lisäksi hyvin
11783: koko kansan etujen mukaista. tärkeänä hoitomuotona ovat risusavottatyöt.
11784: Metsänomistajien ja teollisuuden piirissä ol- Näihin töihin on jonkin verran osoitettu myös
11785: laan tällä hetkellä huolestuneita metsäraaka- valtion työllisyysvaroja. Työt on kuitenkin pi-
11786: aineiden riittävyydestä. Hakkuut ylittävät mo- tänyt suorittaa talvikautena ja kun etenkin
11787: nilla alueilla vuotuisen lisäkasvun. Jokainen maan keski- ja pohjoisosissa on yleensä lunta
11788: vastuuntuntoinen kansalainen käsittää, että runsaasti, niin risusavottatöiden suorittaminen
11789: näin ei voi kauankaan jatkua, vaan tasapaino on ollut kallista ja epätarkoituksenmukaista.
11790: on saavutettava joko hakkuita vähentämällä Nuorissa taimikoissa työn tulos on usein
11791: tai metsien tuottoa lisäämällä. jäänyt myös heikoksi. Risusavottatöihin osoitet-
11792: Kun toisaalta puunjalostusteollisuudessa työs- tujen varojen käytössä päästäisiin paljon tar-
11793: kentelee huomattava määrä ihmisiä ja heidän koituksenmukaisempaan tulokseen mikäli näitä
11794: sijoittamisensa muille aloille ei tässä muuten- varoja voitaisiin käyttää myös kesäaikana.
11795: kin vaikeassa työllisyystilanteessa ole mahdol- Etenkin kehitysalueilla on kesäkautenakin työl-
11796: lista ja kun lisäksi puunjalostusteollisuuden lisyystilanne usein heikko.
11797: vienti muodostaa huomattavan osan koko vien- Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
11798: nistämme, niin kokonaiskansantaloudenkin kan- § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
11799: nalta olisi tarkoituksenmukaista, että tuotan- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11800: toa ei tarvitsisi supistaa, vaan että tasapaino seuraavan kysymyksen:
11801: metsissämme saavutettaisiin puun tuottoa lisää-
11802: mällä. Alentuneesta kantohintatasosta johtuen Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11803: eivät yksityismetsänomistajat pysty omilla va- siin metsien tuoton lisäämiseksi yksityis-
11804: roillaan lisäämään riittävästi metsien tuottoa. metsänomistajien rasituksia lisäämättä?
11805: Helsingilssä 16 päivänä maaliskuuta 1972.
11806:
11807: Esko Härkönen. Mikko Kaarna. Aino Karjalainen.
11808: T. Saloranta. Pekka Vilmi. Sylvi Saimo.
11809: Olavi Martikainen. Sulo Suorttanen. Orvokki Kangas.
11810: Paavo Niinikoski. Ahti Pekkala. Einari Nieminen.
11811: Reino Karpola. Matti Mattila. Aulis Sileäkangas.
11812: Heimo Linna. Eino Uusitalo. Saimi Ääri.
11813: Mikko Jokela. Eino Lottanen. Lea Sutinen.
11814: Taisto Tähkämaa. Veikko Pihlajamäki. Paavo Väyrynen.
11815: Juhani Saukkonen. Reino Kangas. Johannes Virolainen.
11816: Erkki Haukipuro. Pentti Pekkarinen.
11817:
11818:
11819: )24/72
11820: 2
11821:
11822:
11823:
11824:
11825: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11826:
11827: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ylitys oli 1.7 milj. m3 • Vuonna 1971 metsätas<
11828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oli tasapainossa ja kuluvana vuonna arvioidaa1
11829: olette kirjeellänne 17 päivältä maaliskuuta kertyvän säästöä noin 1.5 milj. m3• Näin olle1
11830: 1972 n:o 451 lähettänyt valtioneuvoston asian- ei valtakunnallisesti katsoen ole tähän men
11831: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja nessä jouduttu suorittamaan merkittäväst
11832: Härkösen ym. tekemän seuraavan sisältöisen puustopääomaa vähentäviä hakkuita. Alueelli
11833: kysymyksen: sesti sitä vastoin on todettavissa erilaisuutta
11834: Ylihakkuuta on selvästi tapahtunut Pohjois
11835: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- Suomen metsissä, kun taas eräillä Etelä
11836: teisiin metsien tuoton lisäämiseksi yksi- Suomen alueilla on osoitettavissa säästöä.
11837: tyismetsänomistajien rasituksia lisää- Kun otetaan huomioon käynnistetyt metsä
11838: mättä?" teollisuuden laajennushankkeet, lisääntyy raaka
11839: puun tarve vuoteen 1974 mennessä vuodet
11840: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 1970 tasoon verrattuna noin 6 milj. m3• Hak
11841: taen seuraavaa: kuiden lisäystarve tulee kokonaisuudessaat
11842: Kysymyksen perusteluissa korostetaan met- Etelä-Suomen osalle. Hakkuiden lisääminen 01
11843: sien merkitystä teollisuuden raaka-aineen sekä mahdollista mikäli toteutetaan MERA III- oh
11844: työn ja toimeentulon antajana ja esitetään met- jelman mukainen metsänparannustoiminta j:
11845: sänomistajien ja teollisuuden huolestuneisuus yksityisen metsänomistajan rahoituspanost:
11846: metsäraaka-aineen riittävyydestä. Siinä maini- puun tuotannossa tehostetaan. Lisäksi voidaat
11847: taan, että hakkuut ylittävät monilla alueilla polttopuun käyttöä vähentämällä ja jätepuut
11848: vuotuisen lisäkasvun. Perusteluissa on viitattu käyttöä tehostamalla saada teollisuuden käyt
11849: alentuneeseen kantohintatasoon, jonka seu- töön vielä kuluvalla vuosikymmenellä lisä
11850: rausta on, etteivät yksityismetsien omistajat raakapuuta 4-5 milj. m3•
11851: pysty omilla varoillaan lisäämään riittävästi Todettakoon tässä yhteydessä, että joskaat
11852: metsien tuottoa. Samoin mainitaan, että myynti- MERA III tavoitteita ei ole vahvistettu, totes
11853: tulot menevät monessa tapauksessa kokonaan eduskunta vastauksessaan hallituksen esityk
11854: uudistustöihin. seen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1970, ett:
11855: Perusteluissa painotetaan erityisesti taimi- menoarviossa ehdotettu metsänparannustuki 01
11856: kenhoitotöiden tärkeyttä hoitotoimenpiteenä ja jäänyt tuntuvasti alle sen tason, jota voidaa1
11857: mainitaan, että työt on pitänyt suorittaa talvi- pitää välttämättömänä puunjalostusteollisuudet
11858: kautena, jolloin työn tekeminen on ollut kal- raaka-aineen saannin . turvaamisen kannalta
11859: lista ja epätarkoituksenmukaista samoin kuin Kuitenkaan ei eduskunnan mielestä ole syyt
11860: että työn tulos on ollut heikko. Perusteluissa luopua puuraaka-aineen riittävän saannin tul
11861: ehdotetaan, että taimikonhoitovaroja tulisi vaaroista koskevasta tavoitteesta.
11862: voida käyttää myös kesäaikana, jolloin työssä Yksityismetsätalouden avustamisen osalta e
11863: päästäisiin tarkoituksenmukaisempaan tulok- valtion osuutta voida suuremmassa määrin Ii
11864: seen. Näin olisi meneteltävä etenkin kehitys- sätä ennen kuin metsänparannustoiminnat
11865: .alueilla, joilla työllisyystilanne kesäkautenakin muun kuin julkisen rahoituksen lisäämistä kos
11866: on usein heikko. keva selvitystyö saadaan suoritetuksi. Tämä1
11867: Vuosina 1960-64 ylitettiin maamme met- periaatteen on myös eduskunta hyväksynyt vuc
11868: sien hakkuissa kestävä hakkuusuunnite noin sien 1970 ja 1971 menoarviossa.
11869: 4 milj. m3:llä vuosittain. Vuosina 1965-69 Valtioneuvoston asettamassa komiteassa o:
11870: poistuma taas oli keskimäärin 2.4 milj. m3 asiaa selvitetty ja tällöin on tullut ilmi, ett
11871: 4akkuusuunnitetta pienempi. Vuonna 1970 vuodesta 1963 vuoteen 1970 yksityismetsän
11872: 3
11873:
11874: omistajien omien varojen osuus on kohonnut suhdanneverovaroja on mahdollista ohjelmoida
11875: metsänhoito- ja metsänparannustöihin noin lannoitukseen vielä 14.0 milj. markkaa. Joulu-
11876: 2 1,.2- kertaiseksi valtion metsänparannuslaino- kuun 17 päivänä 1971 annettu laki metsän-
11877: jen osuus vajaa 4- kertaiseksi ja valtion suora- parannuslain muuttamisesta ( 889/71) merkit-
11878: naisten avustusten osuus lähes 3- kertaiseksi. see valtion suhteellisen osuuden lisäystä met-
11879: Tämä selvitys kuvaa parhaiten sitä, että tosi- sänlannoitustyössä, mistä johtuen varsinkin
11880: asiassa valtion osuus yksityismetsien metsän- kasvatuslannoitukset ovat nopeasti lisäänty-
11881: hoito- ja metsänparannustöihin käytettyjen va- mässä.
11882: rojen osalta on suhteellisesti kohonnut enem- Taimikonhoitotöihin on varoja ohjelmoitu
11883: män kuin yksityismetsänomistajien rahoitus- tälle vuodelle 11.2 milj. markkaa. Töiden suo-
11884: osuus päinvastaisista eduskunnan määrittele- rittaminen talvikautena ei suinkaan ole pakol-
11885: mistä tavoitteista huolimatta. lista. Työll1syysnäkökohtien vuoksi suoritetta-
11886: Yksityismetsissä suoritettavia metsänparan- viin töihin voi kuitenkin metsänomistaja saada
11887: nustöitä varten on kuluvana vuonna käytettä- varallisuudesta riippumatta normaalia korkeam-
11888: vissä varsinaisia metsänparannusvaroja ja suh- paa avustusta, johtuen siitä, että töiden suo-
11889: danneverovaroja yhteensä 115 milj. markkaa, rittaminen työn kannalta epäedullisena vuoden-
11890: mikä määrä on enemmän kuin minään aikai- aikana nostaa kustannuksia.
11891: sempana vuotena. Vuonna 1971 käytettiin vas- Metsänparannustöiden tämän hetkisen rahoi-
11892: taavia varoja 70.4 milj. markkaa. Poikkeukselli- tuksen osalta voidaan todeta, että metsänparan-
11893: sen runsaasti on varoja käytettävissä puun tuo- nustyövarojen määrä ei muodostune rajoitta-
11894: tantoa nopeammin lisääviin metsänlannoitus- vaksi tekijäksi ainakaan vielä kuluvan vuoden
11895: töihin, mihin varoja on jo nyt ohjelmoitu työ- kuluessa.
11896: ohjelmassa 19.7 milj. markkaa, minkä lisäksi
11897: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1972.
11898:
11899: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
11900: 4
11901:
11902:
11903:
11904:
11905: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11906:
11907: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningsplanen med ca 4 milj. m3 årligen. Under
11908: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse åren 1965-69 åter var avgången genom av-
11909: nr 451 av den 17 mars 1972 till vederbörande verkning i medeltal 2,4 milj. m3 mindre än
11910: medlem av statsrådet översänt följande av den i avverkningsplanen upptagna mängden.
11911: riksdagsman Härkönen m.fl. ställda spörsmål: Ar 1970 överskreds planen med 1.7 milj. m3 •
11912: Ar 1971 var skogsbalansen i jämvikt och under
11913: "Har Regeringen för avsikt ·att vid- innevarande år beräknar man, att en besparing
11914: taga åtgärder för att öka skogsavkast- på ca 1,5 milj. m3 kommer att uppstå. Sålunda
11915: ningen utan att tungan för de privata har man från riksomfattande synpunkt sett
11916: •skogsägarna ökas?" hittills icke behövt utföra avverkningar, vilka
11917: skulle ha medfört någon märkbar förrådsned-
11918: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt gång. Regionsvis däremot kan olikheter kon-
11919: anföra följande: stateras. I norra Finland har tydligt alltför
11920: stora avverkningar skett, medan besparing
11921: I motiveringen för spörsmålet understryks däremot förekommer inom vissa områden i
11922: skogarnas betydelse som råvarukälla för södra Finland.
11923: industrin och som beredare av arbete och Då man beaktar de planer för utvidgning av
11924: utkomst, och framföres de bekymmer skogs- skogsindustrin som satts i gång, kommer be-
11925: ägarna och industrin känner i fråga om till- hovet av råvirke före år 1974 i jämförelse med
11926: räcklig tillgång på skogsråvara. Det påpekas, 1970 års nivå au öka med ca 6 milj. m3•
11927: att avverkningarna på många områden över- Behovet av ökad avverkning berör i sin
11928: stiger den årliga tillväxten. I motiveringen helhet södra Finland. Det är möjligt att öka
11929: hänvisas till nedgången i rotprisnivån, vilken avverkningarna om skogsförbättringsverksam-
11930: medfört att ägarna av privata skogar inte heten enligt MERA UI programmet verkställes
11931: är i stånd att med egna medel i tillräcklig och de privata skogsägarnas andel av finansie-
11932: utsträckning öka avkastningen av skogarna. ringen av virkesproduktionen effektiveras.
11933: Likaledes säges, att inkomsterna av försälj- Dessutom kan man genom minskning av an-
11934: ningen i många fall helt går till förnyelse- vändningen av brännved och genom effektive-
11935: arbeten. ring av användningen av avfallsvirke ännu
11936: I motiveringen understryks särskilt vikten av under innevarande årtionde för industrins bruk
11937: plantbeståndsarbetena såsom skogsvårdsåtgärd erhålla 4-5 milj. m3 tilläggsråvirke.
11938: och nämnes, att man varit tvungen att utföra Det må i detta sammanhang konstateras, att
11939: arbetena under vintersäsongen då utförandet fastän målen för MERA III icke har blivit
11940: av arbetet har varit dyrt och oändamålsenligt, fastställda, så konstaterade riksdagen i sitt svar
11941: ävensom att resultatet av arbetet har varit på regeringens proposition angående statsför-
11942: svagt. I motiveringen föreslås, att skogsvårds- slaget för år 1970, att det i budgetproposi-
11943: medel borde kunna användas även sommartid, tionen föreslagna skogsförbättringsstödet har
11944: då man skulle kunna uppnå ett ändamålsen- stannat kännbart under den nivå, som kan
11945: ligare resultat av arbetet. På detta sätt borde anses vara oundgänglig med tanke på säker-
11946: förfaras särskilt inom utvecklingsområdena där ställande av träförädlingsindustrins tillgång till
11947: sysselsättningsläget även sommartid ofta är råämne. Likväl anser riksdagen, att det inte är
11948: svagt. skäl att avstå från målsättningen rörande
11949: Aren 1960-64 överskreds vid skogsavverk- tryggande av tillräcklig tillgång tili trärå-
11950: ningarna i vårt land den bestående avverk- material.
11951: 5
11952:
11953: I fråga om understödjande av den privata 1971 användes motsvarande medel tili ett be-
11954: skogshushållningen kan statens andel icke i lopp av 70.4 milj. mk. I exceptionellt riklig
11955: någon större omfattning utökas innan utred- mängd står medel tili förfogande för skogs-
11956: ningsarbetet angående ökande av annan än gödslingsarbeten som snabbt ökar virkesproduk-
11957: offentlig finansiering av skogsförbättringsverk- tionen. För dessa har redan nu i arbets-
11958: samheten blir slutfört. Denna princip har även programmet programmerats 19.7 milj. mk, och
11959: godkänt:s av riksdagen i statsförslagen för år dessutom kan för gödsling ytterligare av kon-
11960: 1970 och 1971. junkturskattemedel programmeras 14.0 milj.
11961: Ärendet har utretts i en av staten tilisatt mk. Lagen den 17 december 1971 angående
11962: kommitte och härvid har det framgått, att ändring av lagen om skogsförbättring ( 889/
11963: under tidsperioden från år 1963 tili år 1970 71 ) innebär ökning av statens proportionella
11964: har andelen av de privata skogsägarnas egna andel av skogsgödslingsarbetet, varför speciellt
11965: medel för skogsvårds- och skogsförbättrings- beståndsgödslingarna snabbt håller på att ökas.
11966: arbeten ökats tili 2 1;2-faldigt, andelen av sta- För beståndsvårdsarbeten har för detta år
11967: tens skogsförbättringslån tili nästan 4-faldigt programmerats 11.2 milj. mk. Det är ingaluoda
11968: och andelen av statens direkta understöd tili obligatoriskt att utföra arbetena under vinter-
11969: närmare 3-faldigt. Denna utredning avspeglar säsongen. För arbeten, vilka utförs på grund
11970: bäst den omständighet, att statens andel av de av sysselsättningssynpunkter kan skogsägare
11971: för privata skogars skogsvårds- och skogsför- dock oberoende av förmögenhetsvillkor erhålla
11972: bättringsarbeten använda medlen proportionellt ett större understöd än normalt beroende på
11973: har stigit mera än de privata skogsägarnas att utförandet av arbetena under för arbetet
11974: finansieringsandel trots de av riksdagen be- ogynnsam årstid höjer kostnaderna.
11975: stämda motsatta målen. I fråga om finansieringen av skogsförbätt-
11976: För skogsförbättringsarbeten i privata skogar ringsarbetena kan man för ögonblicket konsta-
11977: finns innevarande år tili förfogande egentliga tera, att beloppet av medel för skogsför-
11978: skogsförbättrings- och konjunkturskattemedel bättringsarbeten knappast torde bli någon
11979: tili ett sammanlagt belopp av 115 milj. mk, inskränkande faktor åtminstone under inne-
11980: vilket är mera än under något tidigare år. År varande år.
11981: Helsingfors den 13 april 1972.
11982:
11983: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
11984:
11985:
11986:
11987:
11988: 324/72
11989: Kirj. ksm. n:o 60.
11990:
11991:
11992:
11993:
11994: Laitinen ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa olevan
11995: naistyövoiman palkkauksesta.
11996:
11997:
11998: E d u s k u n n a n Herra P u he m i e he 11 e.
11999:
12000: Posti- ja lennätinlaitoksen tilapäiset toimi- minen ja hänen työnsä arvtOn aliarvioiminen.
12001: henkilöt ja satunnaiset apulaiset ovat 1. 4. 1970 Tämä ålahan on naisvaLtainen, koska ilmeisesti
12002: suoritetussa palkkatarkastuksessa jääneet niin naiset lienevät riittävän nopeita sedvitälkseen
12003: alhaiseen paJ.k!kaukseen kuin 624,17 mk/'kk. ja tästä vaativasta työstä. Ei voitane osoittrut yh-
12004: 550 mk/kik ja kun tilapäisen toimihenJlcilön tään ainoaa vastaavan ammattitaidon vaativaa
12005: pätevyysvaatimuksena on keSkikoulu tai vas· yhtä huonOsti pa]Jkattua työalaa, jossa työn-
12006: taava koulutllls, pyritään ,ainakin kaupunkikun- tekijöinä olisi yksinomaan miehiä.
12007: nissa saamaan ·satunnaisen apulaisen tehtäviin Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
12008: myös tämän koulutuksen saanut henkilö. 37 §:n 1 momen.ttiin viitaten esitämme valtio-
12009: Näin alhainen pall1clcataso mel"kitsee luonnol- neuvooton asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12010: lisesti alailla työntekijöiden nopeaa vaihtu- seuraavan kysymyksen:
12011: vuutta, mikä on omiaan laskemaan palvelutasoa
12012: uuden hen1cilön koulutusaikana. On myös luon- Onko Hallitus tietoinen sllta, että
12013: nollista, ettei tällä pallca:1la ainakaan perheelli- posti- ja lennätinlaitos käyttää alipal-
12014: nen py;sty turvaamaan toimeentuloaan ja seu- kattua naistyövoimaa pcittääkseen sillä
12015: rauksena on taloudellisesta ahdingosta johtuvia ehkä muutoin toiminnas-ta koituvan
12016: moninaisia ongelmia, joiden hoito vaatii monin ,tappion, ja jos on,
12017: verroin enemmän yhteiskunnan varoja kuin mihin toimenpiteisiin Hallitus ilikoo
12018: työSitä maksettu palik.ka aiheuttaisi. ryhtyä naisen saattamiseksi •tasa-arvoi-
12019: P<$ti- ja Jennätinilaitos on .M:kon ohella ainoa seksi miehen kanssa valtion töissä nä.il-
12020: valtion monopoli, joka tuottaa voittoa, mutta tiikin osin?
12021: voiton hintana on suomalaisen naisen kurjista-
12022: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1972.
12023:
12024: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
12025: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund.
12026: Olavi Borg.
12027:
12028:
12029:
12030:
12031: 309/72
12032: 2
12033:
12034:
12035:
12036:
12037: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12038:
12039: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa matkustava henldlökunta ja autonasentajat.
12040: mainitussa ~tarkoituksessa Te, Herra Pulhemies, Suurimmalta osalta miespuolisia ovat posti-
12041: olette 17 päivänä maaHskuuta 1972 päivätyn mieskunta ja tekninen henkilökunta. Kullakin
12042: kirjeenne ohella toimittanut vahioneurvoston toimialaMa na1sten ja miesten palkkiot ovat
12043: asianomaiselle j'äsenelle jäljennöksen kansan- samansuuruiset. P.aUcldoita määrättäessä ei ole
12044: edustaja La1tisen ym. näin !kuuluvasta ikirjaldi- kiinnitetty huomiota siihen, tuottaako laitos
12045: sesta kysymyksestä n:o 60: ylijäämää vai tappiota.
12046: Kysyrny~en · perusteluissa main1taan erik-
12047: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että seen tilapäiset toimihenkilöt ja satunnaiset apu-
12048: posti- ja lennätinlaitos käyttää alipal- laiset. Tältä osin todettakoon, että satunnaisten
12049: ~attua naistyövoimaa pe1ttääkseen sillä apulaisten asema on parhaillaan erillisselvittelyn
12050: ehkä muutoin toiminnasta koituvan alaisena. Valtiovarainministeriö on näet 22. 9.
12051: ,tappion, ja jos on, 1971 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä
12052: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo on tutkia posti- ja lennätinlaitoksen palveluk-
12053: ryhtyä naisen saattamiseksi ,tasa-arvoi- sessa olevien päätoimisten satunnaisten apulais-
12054: seksi miehen kanssa valtion töissä näll- ten palvelussuhteen ehtoja, ja mikäli tutkimus
12055: ,tä:kin osin?" antaa aihetta, tehdä kuluvan vuoden huhtikuun
12056: loppuun mennessä ehdotus heidän palvelussuh-
12057: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teensa ehtojen määrittelemisestä sellaisiksi, että
12058: vasti ,seuraavaa: ne ovat asianmukaisessa suhteessa ,työvelvolili-
12059: Posti- ja lennätinlaitoksessa on suunnilleen suuteen ja vastuuseen sekä posti- ja lennätin-
12060: yhtä pa!l.jon naisia ja miehiä. Eri tehtäväaloiiD.a lakoksen ttnuiden virkamiesryhmien paU.velus-
12061: lu!lrumääräsuhteet naisten ja miesten kesken suhteen ehtoihin. Todettakoon vielä :lopuksi,
12062: vaihtelevat huomattavasti. Naispuolisia ovat että tilapäisten toimihenkiiöiden ja satunnais-
12063: puhelunvälittäjäkunta ja suurelta osalta posti- ten 1:tpulaisten palkat määräytyvät virkaehto-
12064: virkamies- ja lennätinvirkamieSkunta. Miespuo- sopimusten mukaisesti.
12065: lisia ovat autonkuljettajat, postivaunupiirien
12066: Helsingissä huhtikuun 4 pä1vänä 1972.
12067:
12068:
12069: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
12070: 3
12071:
12072:
12073:
12074:
12075: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12076:
12077: I det sy;fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tens resande personai och bilmontörerna. Post-
12078: anger har Ni, Herr Talman, med .Eder stkri- manskåren och den tekniska personalen är tili
12079: vdse av den 17 mars 1972 tili vederbörande största delen manlig. Kvinnornas och männens
12080: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- arvoden är lika stora inom vart och ett verk-
12081: jande av ri:ksdagsledamoten Laitinen m. fl. samhetsområde. Vid bestämmande av arvodena
12082: ställda spörsmål nr 60: har icke fästs uppmänksamhet vid om verket
12083: visar översikott eller förlust.
12084: "Är Regeringen medveten om att I motiveringen för spörsmålet nämns särskilt
12085: post- och tdegrafvenket utnyttjar un- tillfäl1iga funlktionärer och korttidsbhräden.
12086: derbetald kvinnlig arbetskraf.t för att Härvidlag kan konstateras, att korttidsbiträde-
12087: därigenom täcka förlust rsom verksam- nas ställning som bäst undersöks skilt för sig.
12088: heten måhända eljest skulle medföra, Finansministeriet tillsatte nämligen 22. 9.
12089: och om så är fallet, 1971 en lromm.ission, som har tihl uppgift att
12090: vilka åtgärder ämnar regeringen vid- undersöka villkoren för sådana korttidsbiträdens
12091: taga för att k.vinnan även i detta avse- arbetsförhålllande, som i post- och telegrafver-
12092: ende skall bli jämställd med mannen i kets tjänst har befattningen som huvudsyssla,
12093: statens arbeten?" och om undersökningen sådant föranleder, före
12094: utgången av innevarande apr.iJ. framstäN.a för-
12095: Såsom srvar på spörsmålet får vördsamt an- slag rörande bestämmande av viMkoren för
12096: föra följande: deras tjänsteförhållande så, att dessa står i
12097: Vid ;post- och otelegrafverket finns ungefär saikenligt förhållande tili arbetsslcyldigheten och
12098: lika mycket män och kvinnor. Inom oiika upp- ansvaret samt tili vi11koren för övriga tjänste-
12099: giftsområden växiar förhållandet mellan män- mannagruppers tjänsteförhålllande vid post- och
12100: nens och kvinnornas antal hetydligt. Tele- telegrafverket. Vidare må tili slut konstateras,
12101: fonisvkåren och en stor del av posttjänste- att de tillfälliga funktionärernas och korttids-
12102: manna- och teiegraftjänstemannakåren är kvin- biträdenas Iöner bestämmes enligt statens tjäns-
12103: nor. Manliga är chautförerna, postvagnsdistrik- tekollektivavtal.
12104: Helsingfors den 4 april 1972.
12105:
12106:
12107: Trafikminister Valde Nevalainen.
12108: Kirj. ksm. n:o 61.
12109:
12110:
12111: Jokela ym.: Matkustajien enimmäismäärästä koululaiskuljetuk-
12112: sissa.
12113:
12114: Ed usk unn an H er ra P u h e m i e h e II e.
12115: Syyskuun .3 päivänä 1971 annetulla asetuk- % :lla auton rekisteriin merkittyä henkilölukua,
12116: sella moottoriajoneuvoasetuksen muuttamisesta mutta koululaiskuljetusten osalla laskenta suo--
12117: uudistettiin myös 38 §:n sisältöä. Mainittu py- ritetaan koululaisten arvioidun painon mukaan.
12118: kälä sisältää säännöksiä auton käytöstä ja kuor- Koululaiskuljetusten painorajat merkitsevät käy-
12119: mauksesta ja määrittelee mm. auton suurimman tännössä sitä, että koululaisia saa autossa olla
12120: sallitun matkustajamäärän. Aikaisemmissa sään- noin kaksi kertaa se määrä, mikä on merkitty
12121: nöksissä todettiin mm., että matkustajien luku- auton rekisteriin korkeimmaksi sallituksi hen-
12122: määrää laskettaessa ei enintään kahdentoista kilöluvuksi.
12123: vuoden ikäistä lasta oteta lukuun, ja kahden Yleissäännöllä liikenneministeriö on katsonut
12124: tällaisen lapsen katsotaan vastaavan yhtä mat- liikenneturvallisuussyistä välttämättömäksi ra-
12125: kustajaa. joittaa korkeinta sallittua henkilömäärää autois-
12126: Uudistettu moottoriajoneuvoasetuksen 38 § sa, mutta koululaisten kuljetuksissa liikenne-
12127: sisältää samat määräykset, mutta lisämääräyk- turvallisuus- eikä muutkaan syyt ole ministe-
12128: sillä on kuitenkin suurinta sallittua matkusta- riön harkinnan mukaan edellyttäneet vastaavaa
12129: jamäärää aikaisemmasta maksimimäärästä mer- matkustajamäärän rajoitusta.
12130: kittävästi rajoitettu. Matkustajamäärän rajoitus Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
12131: on toteutettu siten, että on säädetty, että lasten päiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentin nojalla
12132: ja muiden henkilöiden, kuljettaja mukaanluet- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12133: tuna, yhteenlaskettu lukumäärä ei kuitenkaan vaksi seuraavan kysymyksen:
12134: saa tilapäisestikään ylittää auton rekisteriin mer-
12135: kittyä henkilölukua enemmällä kuin 50 prosen- Onko Hallitus tietoinen stlta, että
12136: tilla. nykyisin voimassaolevat säännökset ja
12137: Tämä moottoriajoneuvoasetuksen muutos on niiden pohjalta annetut määräykset sal-
12138: toteutettu lähinnä liikenneturvallisuussyistä joh- livat koululaiskuljetuksissa käytettäväksi
12139: tuen. Se on astunut voimaan syyskuun 10 päi- merkittävästi suurempia matkustajien
12140: västä 1971 lukien. Uuden asetuksen 38 §:n enimmäismääriä kuin muissa kuljetuk-
12141: 5 momentin nojalla liikenneministeriö voi an- sissa, ja jos on,
12142: taa tämän pykälän säännöksistä poikkeavia mää- katsooko Hallitus liikenneturvalli-
12143: räyksiä koululaiskuljetuksista. suustekijöiden koululaiskuljetuksissa ole-
12144: Tätä mahdollisuutta liikenneministeriö on van niin paljon tehostettuja, että kou-
12145: myöskin käyttänyt ja syyskuun .3 päivänä 1971 lulaiskuljetuksissa voidaan sallia mer-
12146: kouluhallitukselle ja kaikille lääninhallituksille kittävästi suurempi matkustajamäärä
12147: osoittamallaan määräyksellä todennut, että kul- kuin esimerkiksi samoille matkustajille,
12148: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön 29 samassa autossa, saman kuljettajan kul-
12149: päivänä huhtikuuta 1966 kirjeellään n:o 11299 jettamana silloin, kun auto ei ole kou-
12150: /770-65 antamia koululaiskuljetuksia koske- lulaiskuljetuksia 'suorittamassa, ja jos ei,
12151: via ohjeita on edelleen noudatettava, kunnes milloin Hallitus aikoo saattaa koulu-
12152: toisin määrätään. laiset saman turvan piiriin, jonka voi-
12153: Käytännössä nykyisin voimassaolevat sään- massaoleva moottoriajoneuvoasetus ta-
12154: nökset merkitsevät sitä, että esim. normaaleilla kaa maksimikuormituksen osalta muille
12155: linjavuoroilla kulkevissa linja-autoissa ei auton matkustajille?
12156: kuormaus saa missään olosuhteissa ylittää 50
12157: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1972.
12158:
12159: Mikko Jokela. Einari Nieminen. Veikko Pihlajamäki.
12160: Olavi Martikainen. Paavo Niinikoski. Ahti Pekkala.
12161: 343/72
12162: 2
12163:
12164:
12165:
12166:
12167: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12168:
12169: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa töiden ministeriön 29 päivänä huhtikuuta 1966
12170: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, antaman päätöksen mukaisia henkilökuormitus-
12171: olette 17 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn määräyksiä, joiden nojalla on mahdollista kul-
12172: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston jettaa noin 30 % enemmän matkustajia, kuin
12173: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- moottoriajoneuvoasetuksen 38 § :n yleisten
12174: edustaja Jokelan ym. näin kuuluvasta kirjalli- määräysten perusteella.
12175: sesta kysymyksestä n:o 61: Kun moottoriajoneuvoasetuksen 38 §:ää
12176: matkustajamäärän osalta muutettiin 3 päivänä
12177: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että syyskuuta 1971 annetulla asetuksella, kiinnitet-
12178: nykyisin voimassaolevat säännökset ja tiin samalla huomiota koululaiskuljetusten hen-
12179: niiden pohjalta annetut määräykset sal- kilökuormitusmääräysten vanhentuneisuuteen ja
12180: livat koululaiskuljetuksissa käytettäväksi siihen, että näissä määräyksissä sallitaan sekä
12181: merkittävästi suurempia matkustajien liikenneturvallisuuden että palvelutason kan-
12182: enimmäismääriä kuin muissa kuljetuk- nalta arveluttavan suuria matkustajamääriä.
12183: sissa, ja jos on, Hallituksen tavoitteena on tiukentaa näitä mää-
12184: katsooko Hallitus liikenneturvalli- räyksiä tarkoituksella saattaa ne moottoriajo-
12185: suustekijöiden koululaiskuljetuksissa ole- neuvoasetuksessa olevien yleisten säännösten
12186: van niin paljon tehostettuja, että kou- tasolle.
12187: lulaiskuljetuksissa voidaan sallia mer- Koululaiskyydityksiä koskevat uudet ohjeet
12188: kittävästi suurempi matkustajamäärä ovat parhaillaan valmisteltavina liikenneminis-
12189: kuin esimerkiksi samoille matkustajille, teriössä. Näitä muutoksia ei kuitenkaan voida
12190: samassa autossa, saman kuljettajan kul- toteuttaa hetkessä aiheuttamatta suuria talou-
12191: jettamana silloin, kun auto ei ole kou- dellisia rasituksia koululaiskuljetusten järjeste-
12192: lulaiskuljetuksia suorittamassa, ja jos ei, lyistä vastaaville kunnille ja valtiolle. Kyyditys-
12193: milloin Hallitus aikoo saattaa koulu- ten aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat
12194: laiset saman turvan piiriin, jonka voi- vuonna 1969 yli 48 milj. mk, josta maksettiin
12195: massaoleva moottoriajoneuvoasetus ta- valtion apuna noin 35 mi1j. mk. Jotta asiassa
12196: kaa maksimikuormituksen osalta muille päästäisiin mahdollisimman taloudelliseen rat-
12197: matkustajille?" kaisuun, on siirtyminen uusiin tiukennettuihin
12198: määräyksiin toteutettava vaiheittain, jolloin
12199: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kunnissa voidaan laatia suunnitelmat käytettä-
12200: vasti seuraavaa: vissä olevan kuljetuskaluston entistä tehok-
12201: Moottoriajoneuvoasetuksen 38 §: ssä ovat kaammasta käytöstä ja tehdä sopimukset mah-
12202: yleiset määräykset autossa kuljetettavien hen- dollisesti tarvittavan lisäkaluston hankkimisesta.
12203: kilöiden suurimmista sallituista määristä. Mai- On varattava myös aikaa uusien kyyditysjärjes-
12204: nitun pykälän 5 momentin nojalla liikennemi- telyjen vaatimien lisäkustannusten ottamiseksi
12205: nisteriö voi antaa tämän pykälän säännöksistä huomioon menoarvioissa. Siirtymisaikataulua ja
12206: poikkeavia määräyksiä koululaiskuljetuksista. sen aiheuttamia kustannuksia koskeva selvitys-
12207: Liikenneministeriö on 3 päivänä syyskuuta työ tullaan suorittamaan hallituksen toimesta
12208: 1971 päättänyt, että koululaiskuljetuksiin so- kiireellisenä.
12209: velletaan toistaiseksi kulkulaitosten ja yleisten
12210: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1972.
12211:
12212: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
12213: 3
12214:
12215:
12216:
12217:
12218: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
12219:
12220: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen av dem är det möjligt att befordra omkring
12221: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 30 % mera passagerare än vad som får be-
12222: av den 17 maxs 1972 tili vederbörande med- fordras på grund av de aiimänna bestämmelser-
12223: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande na i 38 § motorfordonsförordningen.
12224: av riksdagsledamoten Jokela m. fl. ställda När 38 § motorfordonsförordningen genom
12225: skriftliga spörsmål nr 61: en förordning den 3 september 1971 ändrades
12226: i fråga om antalet passagerare, fästes samtidigt
12227: "Är Regeringen medveten om att uppmärksamhet vid att bestämmelserna om
12228: gäliande stadganden och på hasen av personbelastningen vid skolskjutsar var för-
12229: dem utfärdade bestämmelser tiliåter att åldrade och vid att i dessa bestämmelser tillåtes
12230: avsevärt större maximiantal passagerare passagerarantal, som är betänkligt stora med
12231: får befordras vid skolskjutsar än vid tanke både på såväl tra:fiksäkerheten som ser-
12232: andra transporter, och om så är fallet, vicens standard. Regeringen har för avsikt att
12233: anser Regeringen att trafiksäkerhets- skärpa dessa hestämmelser i syfte att bringa
12234: faktorerna är så effektivt tiiigodosedda dem i överensstämmelse med de aiimänna
12235: vid skolskjutsar att man vid dessa kan stadgandena i motorfordonsförordningen.
12236: tillåta befordran av ett avsevärt större Nya anvisningar om skolskjutsar är för när-
12237: antal passagerare än t.ex. i fråga om varande under beredning inom trafikminis-
12238: samma resenärer i samma bil med sam- teriet. Dessa ändringar kan dock inte genom-
12239: ma chaufför när bilen inte används för föras genast utan att både de kommuner som
12240: skolskjuts, och om så icke är faiiet, ansvarar för ordnandet av skolskiutsar och
12241: när ämnar Regeringen göra skolbarn staten åsamkas en stor ekonomisk belastning.
12242: delaktiga av samma skydd som gällande De sammanlagda skjutskostnaderna översteg år
12243: motorfordonsförordning garanterar öv- 1969 48 milj. mk, varav omkring 35 milj. mk
12244: riga resenärer när det gäiler maximi- betalades i form av statsunderstöd. För att en
12245: belastningen?" i ekonomiskt avseende så Iönsam Iösning som
12246: möjligt skall kunna åstadkommas i saken,
12247: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- måste införandet av nya, skärpta bestämmelser
12248: samt anföra följande: ske steg för steg. Härvid kan kommunerna ut-
12249: AIImänna bestämmelser om högsta tillåtna arbeta planer för ett effektivare utnyttjande
12250: antalet personer, som får befordras i bil, ingår än förut av den transportkapacitet som står tili
12251: i 38 § motorfordonsförordningen. Trafikminis- buds och ingå avtal om anskaffande av de till-
12252: teriet kan med stöd av 5 mom. i nämnda para- skott tili vagnsparken som möjligen behövs.
12253: graf utfärda från stadgandena i denna paragraf Dessutom måste tid anslås för att de merkost-
12254: avvikande föreskrifter om befordran av skol- nader som nya skjutsåtgärder påkallar skall
12255: barn. Trafikministeriet har den 3 september kunna beaktas i budgeterna. Ett utrednings-
12256: 1971 beslutat att på skolskjutsar tills vidaxe arbete om tidtabeiien för övergången tili nya
12257: skaii tillämpas bestämmelser om personbelast- skjutsformer och därav föranledda kostnader
12258: ning, vilka överensstämmer med ministeriets kommer att göras i brådskande ordning genom
12259: för kommunikationsväsendet och aiimänna ar- regeringens försorg.
12260: betena beslut den 29 april 1966, och med stöd
12261: Helsingfors den 14 april 1972.
12262:
12263: Trafikminister Valde Neva!ain<en.
12264: Kirj. ksm. n:o 62.
12265:
12266:
12267:
12268:
12269: Juvela ym.: Maaliaineiden terveydelle aiheuttamien haittojen
12270: selvittämisestä.
12271:
12272:
12273: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12274:
12275: Jatkuvasti lisääntyvä ulkomaisten kemiallis- siaali- ja terveysministeriö ryhtyy viipymättä
12276: ten maaliaineiden käyttö on tuonut esiin vaka- toimenpiteisiin perusteellisen ja luotettavan tut-
12277: via terveydellisiä haittoja kyseisten maaliainei- kimuksen suorittamiseksi kaikista markkinoilla
12278: den parissa työskentelevien keskuudessa. Näi- olevista maaliaineista. Tämän selvityksen perus-
12279: den maalien terveydelle aiheuttamista haitoista teella olisi maaliaineet selvästi luokiteltava ja
12280: on vuosien varrelta olemassa runsaasti varoit- terveydelle vaaralliset laadut välittömästi pois-
12281: tavia esimerkkejä. tettava käytöstä.
12282: Pahinta on se, että lukuisien epäilyttävien Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
12283: maaliaineiden mahdollisesti terveydelle aiheut- järjestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti
12284: tamista vaaroista ei ole suoritettu luotettavia valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12285: tutkimuksia. Tämä seikka on ollut omiaan vaksi seuraavan kysymyksen:
12286: herättämään oikeutettua huolestumista ennen
12287: muuta maalarien keskuudessa, joiden taholta Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
12288: on eri yhteyksissä muistutettu valtiovaltaa täl- erilaisten maaliaineiden terveydelle ai-
12289: laisten tutkimusten välttämättömyydestä. Tästä heuttamista haitoista suoritetaan ensi
12290: huolimatta epävarma tilanne jatkuu edelleen. tilassa luotettava selvitys?
12291: Tämän vuoksi onkin välttämätöntä, että so-
12292: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1972.
12293:
12294: Aulis Juvela. Veikko Salmi.
12295: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman.
12296: Pauli Räsänen. Pekka Salla.
12297: Anna-Liisa Hyvönen.
12298:
12299:
12300:
12301:
12302: 334/72
12303: 2
12304:
12305:
12306:
12307:
12308: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
12309:
12310: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa laitoksen, Työterveyslaitoksen ja myrkkyasiain
12311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, neuvottelukunnan toimesta.
12312: olette 17 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn Maalien ja lakkojen sisältämistä aineista
12313: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ovat myrkyllisimpiä eräät haihtuvat liuottimet
12314: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sekä tietyt väriaineet. Myrkkylain ja työturval-
12315: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta lisuuslain nojalla on eräiden maalien käyttöä
12316: kirjallisesta kysymyksestä n:o 62: sisätiloissa rajoitettu. Useimmille maalien ja
12317: lakkojen sisältämille haihtuville myrkyille on
12318: "Aikooko Hallitus huolehtia siitä, olemassa enimmäispitoisuusnormit työhuoneen
12319: että erilaisten maaliaineiden terveydelle ilmassa. Parhaillaan on harkittavana mm. esitys
12320: aiheuttamista haitoista suoritetaan ensi riittävien varoitusmerkintöjen tekemiseksi pääl-
12321: tilassa luotettava selvitys?" lyksiin, mikä osaltaan johtaisi maaliaineiden
12322: asialliseen käsittelyyn ja pienentäisi työnteki-
12323: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jään kohdistuvia haittoja. Maaleissa olevien
12324: vasti seuraavaa: myrkyllisten aineiden tutkimuksia rajoittavien
12325: Maaliaineiden ja muiden myrkyllisten ainei- puutteiden korjaamiseksi on mm. lääkintöhalli-
12326: den mahdollisesti terveydelle aiheuttamien hait- tuksessa valmisteltu suunnitelmia tutkimuslai-
12327: tojen selvityksiä tehdään jatkuvasti mm. lää- tosten työn tehostamiseksi ja uudelleenjärjes-
12328: kintöhallituksen, Valtion Teknillisen Tutkimus- telyksi.
12329: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1972.
12330:
12331:
12332: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
12333: 3
12334:
12335:
12336:
12337:
12338: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
12339:
12340: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Av de ämnen som ingår i målarfärger och
12341: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse lacker är några eteriska lösningsmedel samt vis-
12342: av den 17 mars 1972 tili vederbörande medlem sa färgämnen de giftigaste. Med stöd av lagen
12343: av statsrådet översänt avskrift av följande av om gifter och lagen om skydd i arbete har
12344: riksdagsman Aulis Juvela m. fl. ställda skrift- användningen av vissa målarfärger inomhus
12345: liga spörsmål nr 62: begränsats. För de flesta eteriska gifter, som
12346: ingår i målarfärger och lacker, finns normer
12347: "Har Regeringen för avsikt att draga angående maximihalten i arbetsrum. Som bäst
12348: försorg om, att en tillförlitlig utredning är under prövning bl. a. en proposition om
12349: om de olägenheter olika färgämnen anbringande av ti:llräckli:ga varningsheteckningar
12350: medför ~ör hälsan med det snaraste blir på höljen, vilket skulle bidraga till en saklig
12351: utförd?" behandlilllg av färgämnena och sålunda minska
12352: olägenheterna för den som utför arbetet. 1
12353: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt syfte att avhjälpa de brister som begränsar
12354: anföra följande: undersökningsmöjligheterna i målarfärger har
12355: Utredningar angående de olägenheter färg- bl. a. i medicinalstyrelsen förberetts planer för
12356: ämnen och andra giftiga ämnen eventuellt med- effektivering och omorganisering av forsknings-
12357: för för hälsan utförs fortgående på åtgärd av anstalternas arbete.
12358: bl. a. medicinalstyrelsen, Statens Tekniska
12359: Forskningsanstalt, lnstitutet för Arbetshygien
12360: och delegationen för giftärenden.
12361: Helsingfors den 17 april 1972.
12362:
12363:
12364: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
12365: Kirj. ksm. n:o 6.3.
12366:
12367:
12368:
12369:
12370: Saarto ym.: Valtion laitosten autdhankinnoista.
12371:
12372:
12373: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12374:
12375: Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tule- suuria autohankintoja. Mm. Helsingin kau-
12376: vat liikenneministeriön alaiset virastot ja lai- punki suunnittelee useisiin miljooniin markkoi-
12377: tokset lähiaikoina hankkimaan käyttöönsä uusia hin nousevan bussikaupan tekemistä lähiai-
12378: kuorma-autoja. koina. Myös tästä autokaupasta kilpailevat sekä
12379: Tiettävästi huhtikuussa 1971 suoritettiin vii- kotimainen että ulkomainen autoteollisuus.
12380: meksi tällainen hankinta. Tuolloin liikenne- Kun sillä miten valtiovalta suhtautuu koti-
12381: ministeriö oikeutti Valtionrautatiet hankkimaan maiseen autoteollisuuteen on suuri vaikutus
12382: käyttöönsä uusia Fargo-merkbsiä kuorma-au- mm. kuntiin muodostuu valtion virastojen ja
12383: toja Englannista yhteensä 1 016 740 markan laitosten tulevista autohankinnoista yleistä mer-
12384: arvosta vaikka suomalaisen autoteollisuuden kitystä omaavia.
12385: tarjoamia Sisu kuorma-autoja voitiin pitää sekä Edellä esitettyyn viitaten sekä valtiopäivä-
12386: tekoisiltä ominaisuuksiltaan että hinnaltaan järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
12387: kilpailukykyisinä. esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12388: Myös eräät kunnat ovat vastaavissa tapauk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12389: sissa menetelleet edellä ·kuvatulla tavalla. Mm.
12390: Tampereen kaupunki tila·si hiljattain yli miljoo- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12391: nalla markalla busseja ulkomailta huolimatta suomalaisen autoteollisuuden tuotteet
12392: suomalaisen autoteollisuuden kilpailukykyisestä ovat •sekä tekoisiltä ominaisuuksiltaan
12393: tarjouksesta. että hinnaltaan kilpailukykyisiä ulko-
12394: Valtio ja eräät kunnat ovat siis kaikesta maisen autoteollisuuden tuotteiden
12395: "Suosi suomalaista - turvaat työllisyyden" kanssa sekä
12396: kampanjasta huolimatta syrjineet suomalaista aikooko Hallitus valtion laitosten
12397: ja suosineet ulkomaista lisäten näin työttö- tulevissa autohankinnoissa aikaisempaa
12398: myyttä ja maksutaseen vajausta. paremmin ottaa tämän sekä vallitsevan
12399: Käytettävissä olevien tietojen mukaan on työllisyystilanteen ja maksutasevajauk-
12400: liikenneministeriön alaisten virastojen ja lai- sen huomioon?
12401: tosten lisäksi myös eräillä kunnilla suunnitteilla
12402: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1972.
12403:
12404: Veikko Saarto. Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
12405: Paavo Aitio. Kauko Tamminen. Anna-Liisa Hyvönen.
12406: A-L. Tiekso. Aarne Pulkkinen. Taisto Sinisalo.
12407: Pauli Puhakka. Pekka Salla. Mirjam Tuominen.
12408: Kuuno Honkonen. Kaisu Weckman. Ensio Laine.
12409: Aarne Saarinen. Helvi Niskanen. Heimo Rekonen.
12410: Ele Alenius. I.-C. Björklund. Aarne Koskinen.
12411: Lauri Kantola. Matti Järvenpää. V. J. Rytkönen.
12412: Toivo Asvik. Anna-Liisa Jokinen. Rauno Korpinen.
12413: Heikki Mustonen. Veikko Salmi. Kalevi Kivistö.
12414:
12415:
12416:
12417: 344/72
12418: 2
12419:
12420:
12421:
12422:
12423: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12424:
12425: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maassa valmistettua. Myös post1- Ja lennätin-
12426: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, laitoksen ja puolustuslaitoksen kotimaiset auto-
12427: olette 21 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn hankinnat niiden mallien osalta, joita on ollut
12428: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston saatavissa, ovat olleet huomattavan suuret.
12429: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Kevyitä kuorma-autoja, joita eräät virastot
12430: edustaja Veikko Saarron ym. näin kuuluvasta käyttävät tavaran kotiinkuljetuksiin, postin ja-
12431: kirjallisesta kysymyksestä n:o 63: keluun ja joihinkin erikoistarkoituksiin, ei koti-
12432: maassa valmisteta. Tämän vuoksi mainittujen
12433: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että autojen hankinnat on suoritettava ulkomailta.
12434: suomalaisen autoteollisuuden tuotteet Edullisimmiksi ovat yleensä osoittautuneet
12435: ovat •sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan Englannista tuotetut autot, jolloin kysymyk-
12436: että hinnaltaan kilpailukykyisiä ulko- sessä on kauppa EFTA-maan kanssa.
12437: maisen autoteollisuuden tuotteiden Henkilöautoiksi virastoille ja laitoksille on
12438: kanssa sekä viime aikoina hankittu lähinnä Saab-merkkisiä,
12439: aikooko Hallitus valtion laitosten kotimaassa koottuja autoja. Teknillisistä omi-
12440: tulevissa autohankinnoissa aikaisempaa naisuuksista on saatu myönteisiä kokemuksia,
12441: paremmin ottaa tämän sekä vallitsevan joten tässä suhteessa ja myös hinnaltaan koti-
12442: työllisyystilanteen ja maksutasevajauk- maiset henkilöautot ovat kilpailukykyisiä ulko-
12443: ·sen huomioon?" maisen autoteollisuuden vastaavankokoisten
12444: tuotteiden kanssa.
12445: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Valtion virastot ja laitokset tulevat jatku-
12446: taen seuraavaa: vasti vuosittain hankkimaan uutta autokalustoa
12447: Kyselyssä mainittujen Fargo-merkkisten kuor- lähinnä loppuunkuluneen tilalle. Tie- ja vesi-
12448: ma-autojen hankinta suoritettiin Englannista rakennuslaitokselle hankittiin vuonna 1966
12449: noin vuosi sitten. Vastaavien kotimaisten ke- Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin lainoituk-
12450: vyiden autojen hinnat olivat yli 30 % ja keski- sen turvin 450 Sisu-merkkistä ja 250 Vanaja-
12451: raskaiden noin 70% kalliimmat kuin halvim- merkkistä kuorma-autoa. Näiden tilalle on lähi-
12452: man tarjouksen mukaan hankitut. Kevyeen vuosina hankittava uudet autot. Suomen Auto-
12453: luokkaan kuuluva kotimainen Nalle-Sisu ei teollisuus OY:llä ja tie- ja vesirakennushalli-
12454: myöskään vastannut rautatiehallituksen kotiin- tuksella on yhteinen kehitysryhmä laitokselle
12455: kuljetusautolle asettamia teknillisiä kapasiteetti- sopivan kotimaisen kuorma-auton kehittämi-
12456: vaatimuksia. seksi standardiautotyyppisenä. Posti- ja lennä-
12457: Teknillisiltä ominaisuuksiltaan ja yleensä tinlaitoksen sekä rautatielaitoksen autohankin-
12458: myös hinnaltaan kotimainen raskas ja keski- nat myös edelleen pyritään hankkimaan koti-
12459: raskas kalusto on kilpailukykyistä vastaavan maisena niitten mallien osalta, joita on saata-
12460: painoluokan ulkomaisen autoteollisuuden tuot- vissa.
12461: teiden kanssa. Valtion virastoille onkin tätä Lopuksi ilmoitan, että valtioneuvosto on
12462: kalustoa lähes yksinomaan hankittu Suomen 23. 3. 1972 tavarahankintojen suorittamisesta
12463: Autoteollisuus Oy:ltä. Kysymyksessä ovat antanut lisämääräyksiä, joiden avulla on mah-
12464: kuorma-autot, maastokuorma-autot ja linja- dollista entistä paremmin valvoa kotimaisen
12465: autot. Tie- ja vesirakennuslaitoksen koko raskas tuotannon edistämistä ja kotimaisen työvoiman
12466: kalusto, noin 1 000 kuorma-autoa on koti- käyttöä.
12467: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1972.
12468:
12469: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
12470: 3
12471:
12472:
12473:
12474:
12475: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
12476:
12477: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bilar av de typer som har stått tili buds har
12478: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse varit betydande.
12479: av den 21 mars 1972 tili vederbörande med- Lätta Iastbilar av de slag som en del äm-
12480: lem av statsrådet översänt avskrift av följande, betsverk använder för hemtransport av varor
12481: av riksdagsman Veikko Saarto m. fl. ställda och för utdelning av post samt tili vissa spe-
12482: skriftliga spörsmål nr 63: cialändamåi tillverkas inte i hemlandet. Dessa
12483: bilar måste därför anskaffas utomlands. Från
12484: "Är Regeringen medveten om att Engiand importerade bilar har i regel visat
12485: den finländska bilindustrins alster både sig vara de mest förmånliga. Det rör sig här-
12486: tili sina tekniska egenskaper och tili sitt vid om handel med ett av EFTA-länderna.
12487: pris förmår tävla med den utländska De personbilar som har anskaffats tili äm-
12488: bilindustrins produkter och betsverk och inrättningar har under den se-
12489: ämnar Regeringen vid framtida an- naste tiden främst varit i hemlandet montera-
12490: skaffning av bilar för statens inrätt- de personbilar av märket Saab. Erfarenheterna
12491: ningar bättre än tidigare ta hänsyn här- av dessas tekniska egenskaper har varit goda.
12492: tili samt tili den rådande sysseisättnings- I detta avseende och likaså i fråga om priset
12493: situationen och underskottet i betal- förmår därför de inhemska personbilarna tävla
12494: ningsbaiansen?" med den utländska bilindustrins aister i sam-
12495: ma storlek.
12496: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Statens ämbetsverk och inrättningar kom-
12497: samt anföra föijande: mer alltjämt att årligen anskaffa nya bilar i
12498: De i spörsmåiet nämnda Iastbilarna av stället för uttjänta bilar. För väg- och vatten-
12499: märket Fargo köptes i Engiand för omkring byggnadsverkets räkning anskaffades år 1966
12500: ett år sedan. Motsvarande lätta inhemska bilar med hjälp av lån hos Internationella Återupp-
12501: var mer än 30 % och de medeltunga omkring byggnadsbanken 450 Iastbilar av märket Sisu
12502: 70 % dyrare än de som hade anskaffats enligt och 250 av märket Vanaja. Dessa bilar måste
12503: det billigaste anbudet. Den Iätta inhemska bil- under de närmaste åren ersättas med nya. Före-
12504: typen Nalle-Sisu motsvarade dessutom inte de taget Suomen Autoteollisuus Oy och väg- och
12505: krav på teknisk kapacitet som järnvägsstyrelsen vattenbyggnadsstyrelsen har tilisatt en gemen-
12506: ställer på bilar, som används för hemtransport. sam utvecklingsgrupp med uppgift att utforma
12507: Tunga och medeltunga inhemska bilar kan för nämnda verk lämplig standardtyp av in-
12508: i fråga om tekniska egenskaper och vanligen hemsk lastbil. Post- och telegrafverkets samt
12509: också i fråga om pris tävla med den utländska statsjärnvägarnas biianskaffningar kommer li-
12510: bilindustrins alster i motsvarande viktklass. kaså fortsättningsvis såvitt möjligt att ske i
12511: Tili statens ämbetsverk har därför bilar av hemlandet i fråga om de modeller som står
12512: detta slag nästan uteslutande köpts hos före- tili buds.
12513: taget Suomen Autoteollisuus Oy. Det rör sig Slutligen meddelar jag att statsrådet den
12514: härvid om lastbilar, terränglastbilar och bussar. 23. 3. 1972 utfärdat kompletterande bestäm-
12515: Hela väg- och vattenbyggnadsverkets tunga melser om varuanskaffningar. Med hjälp av
12516: bilpark, ca 1 000 lastbilar, har tillverkats i dem kan främjandet av den inhemska produk-
12517: hemlandet. Också post- och .telegrafverkets tioneo och användningen av inhemsk arbets-
12518: samt försvarsväsendets anskaffning av inhemska kraft kontrolleras bättre än förut.
12519: Helsingfors den 13 april 1972.
12520:
12521: Trafikminister Valde Nevalainen.
12522: Kirj. ksm. n:o 64.
12523:
12524:
12525:
12526:
12527: Sinisalo: Konkurssiin joutuneen Gutzeitin Laatikkotehtaan työn-
12528: tekijäin eläkeoikeuden turvaamisesta.
12529:
12530:
12531: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12532:
12533: Hallitus antoi eduskunnalle maaliskuun 10 20. 3. 1972. Lakiesitys ei näin ollen ehdi tuoda
12534: päivänä 1972 esityksen etuoikeusasetuksen korjausta po. epäkohtaan.
12535: 4 § :n muuttamisesta. Tämän jo pitkään tar- Koska ko. eläkeläisten edut tulisi turvata
12536: peelliseksi havaitun korjauksen toimeenpanoa on asiassa valtiovallan toimesta ryhdyttävä sel-
12537: kiirehti Gutzeitin Laatikkotehtaan konkurssi laisiin erikoistoimenpiteisiin, että eläkeoikeus
12538: Kotkassa. Tiedossa oli, että tämän konkurssin vanhoille eläkeläisille po. konkurssista riippu-
12539: vuoksi huomattava huoltoapulain 5 § :n mu- matta, joka oli lakiesityksen tarkoitus, tulisi
12540: kaan eläkettä saaneiden entisten työntekijäin turvatuksi. Tähän ja valtiopäiväjärjestyksen
12541: ryhmä menettäisi ilman tällaista järjestelyä elä- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
12542: keoikeutensa. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12543: Hallitus esitti, että lakimuutosta voitaisiin raavan kysymyksen:
12544: soveltaa myös niihin lain voimaan tullessa
12545: vireillä oleviin konkursseihin, joista konkurssi- Millaisiin toimenpttetsun Hallitus
12546: tuomiota ei ole ennen lain voimaan tuloa an- aikoo ryhtyä Gutzeitin Laatikkotehtaan
12547: nettu. Lain eduskuntakäsittely on kuitenkin konkurssissa Kotkassa eläkeoikeutensa
12548: vielä kesken, mutta konkurssipäätös Gutzeitin menettäneiden eläkeläisten eläkkeen-
12549: Laatikkotehtaan asiassa annettiin maanantaina saantioikeuden turvaamiseksi?
12550: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1972.
12551:
12552: Taisto Sinisalo.
12553:
12554:
12555:
12556:
12557: 372/72
12558: 2
12559:
12560:
12561:
12562:
12563: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12564:
12565: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Työntekijät voivat menettää työnantajan
12566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, konkurssissa kokonaan taikka osaksi sekä varsi-
12567: olette maaliskuun 21 päivänä 1972 päivätyn naisen palkkansa että huoltoapulain 5 §:n mu-
12568: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kaisen eläkeoikeutensa. Työntekijäin ja eläk-
12569: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- keensaajien asemaa ei voida turvata yksittäis-
12570: edustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvasta kir- tapauksittaisin toimenpitein vaan asiassa on
12571: jallisesta kysymyksestä n:o 64: tehtävä yleisratkaisu.
12572: Oikeusministeriössä on parhaillaan valmis-
12573: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus teltavana lainsäädäntö, jolla turvattaisiin työn-
12574: aikoo ryhtyä Gutzeitin Laatikkotehtaan tekijäin työsuhteesta johtuvat saamiset, mm.
12575: konkurssissa Kotkassa eläkeoikeutensa huoltoapulain 5 §:n mukaiset eläkesaamiset,
12576: menettäneiden eläkeläisten eläkkeen- työnantajan joutuessa konkurssiin tai osoittau-
12577: saantioikeuden turvaamiseksi?" tuessa muulla tavoin maksukyvyttömäksi. Lain
12578: valmistelun yhteydessä tulee erityisesti harkit-
12579: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tavaksi myös se, voidaanko lain soveltaminen
12580: vasti seuraavaa: ulottaa jo meneillään oleviin konkursseihin.
12581: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1972.
12582:
12583: Oikeusministeri Pekka Paavola.
12584: 3
12585:
12586:
12587:
12588:
12589: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12590:
12591: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen såväl sin egentliga lön som sin rätt tili pension
12592: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse enligt lagen om socialhjälp 5 §. Arbetstagarnas
12593: av den 21 mars 1972 tili vederbörande medlem och pensionärernas ställning kan inte tryggas
12594: av statsrådet översänt följande av riksdagsman genom enstaka åtgärder, utan saken bör lösas
12595: Taisto Sinisalo ställda skriftliga spörsmål nr 64: generellt.
12596: Vid justitieministeriet bereds förnärvarande
12597: "Vad ämnar Regeringen göra för att en lagstiftning, genom viiken man skulle trygga
12598: trygga rätten tili pension för de pen- arbetstagarnas på arbetsförhållande baserade
12599: sionärer, som i Gutzeits Lådfabriks fordringar, bl. a. i lagen om socialhjälp 5 §
12600: konkurs gått miste om sin pensions- avsedda pensioner, för det fall att arbets-
12601: rätt?" givaren försätts i konkurs eller på annat sätt
12602: visar sig vara insolvent. I samband med bered-
12603: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ningen av lagen kommer man även särskilt att
12604: anföra följande: övewäga, buruvida tillämpningen av Jagen kan
12605: Arbetstagare kan som en följd av arbets- utsträckas att gälla redan anhängiggjorda kon-
12606: givarens konkurs helt eller delvis gå miste om kurser.
12607: Helsingfors den 26 april 1972.
12608:
12609: Justitieminister Pekka Paavola.
12610: Kirj. ksm. n:o 65.
12611:
12612:
12613:
12614:
12615: Sinisalo ym.: Uskonnonvapauden nykyistä täydellisemmästä to-
12616: teuttamisesta.
12617:
12618:
12619: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12620:
12621: Viime kesänä Suomen Sosialidemokraattinen tyydytyksellä kaikilla niillä tahoilla, jotka pit-
12622: puolue julkisti kannanottojaan valtion ja kirkon kään ovat pyrkineet kirkon ja valtion välisten
12623: keskinäissuhteiden uudistamisesta. Tämän kan- suhteiden perusteelliseen uudelleen järjestämi-
12624: nanoton mukaan SDP pyrkii toimimaan kirkon seen, uskonnonvapauden nykyistä täydellisem-
12625: ja valtion erottamisen suuntaan, joskaan SDP:n pään toteuttamiseen maassamme.
12626: ohjelmallinen kannanotto ei merkitsisikään val- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
12627: tion ja kirkon täydellistä eroa. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
12628: Vajaa vuosi sitten ilmaistujen tavoitteiden tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12629: mukaan tulisi mm. siviilivihkiminen saattaa seuraavan kysymyksen:
12630: ainoaksi lailliseksi vihkimistavaksi, kirkkojen
12631: verotusoikeutta pitäisi kaventaa, pappiskoulu- Aikooko Hallitus ryhtyä senkaltai-
12632: tusta siirtää pois yliopistoilta, uskonnonopetus siin uskonnonvapauden nykyistä täydel-
12633: kouluissa järjestää uudelleen ja siten, että se Iisempään toteuttamiseen tähtääviin toi-
12634: ei häiritse muuta opiskelua, valtion luopua menpiteisiin, jotka Suomen Sosialide-
12635: lakisääteisistä jumalanpalveluksista jne. mokraattisen Puolueen taholta julkistet-
12636: Näitä kannanottoja tervehdittiin suurella tiin viime kesänä puolueen tavoitteiksi?
12637: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1972.
12638:
12639: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
12640: Irma Rosnell. Ensio Laine.
12641:
12642:
12643:
12644:
12645: 361/72
12646: 2
12647:
12648:
12649:
12650:
12651: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12652:
12653: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa menpide-esitys valtion ja kirkon suhteitten jär-
12654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jestämiseksi. Esitys tulee käsiteltäväksi puo-
12655: olette 21 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn lueen puoluekokouksessa 1-4 päivinä kesä-
12656: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kuuta 1972.
12657: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Myös kirkon taholta on suhteitten uudelleen
12658: edustaja Taisto Sinisalon ym. näin kuuluvasta määrittelyä haluttu. Evankelis-luterilaisen kirk-
12659: kirjallisesta kysymyksestä n:o 65: komme oma toimikunta on valmistanut peri-
12660: aatemietinnön ja laajennettu piispainkokous on
12661: "Aikooko Hallitus ryhtyä senkaltai- ehdottanut valtion komitean asettamista kysy-
12662: siin uskonnonvapauden nykyistä täydel- mystä pohtimaan.
12663: lisempään toteuttamiseen tähtääviin toi- Koska käytännöllisten toimenpiteitten toteut-
12664: menpiteisiin, jotka Suomen Sosialide- taminen on ratkaisevasti riippuvainen siitä ko-
12665: mokraattisen Puolueen taholta julkistet- konaisjärjestelystä, johon valtion ja kirkon suh-
12666: tiin viime kesänä puolueel;l tavoitteiksi?" teissa päädytään, sen selvittäminen on katsot-
12667: tava ensimmäisenä suoritettavaksi tehtäväksi.
12668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tätä varten valtioneuvosto asetti 13 päivänä
12669: vasti seuraavaa: huhtikuuta 1972 komitean, jonka tehtäväksi
12670: Kysymys valtion ja kirkon välisten suhteit- määrättiin
12671: ten ja siinä yhteydessä myös uskonnonvapau- 1) selvittää, mitä muutoksia yhteiskunnan
12672: teen liittyvien kysymysten järjestelystä on vii- kehitys on aiheuttanut ja lähitulevaisuudessa
12673: me vuosina ollut esillä useissa Skapdinavian saattaa aiheuttaa Suomen evankelis-luterilaisen
12674: maissa. Ruotsissa se on useitten vuosien komi- kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan
12675: teatyöskentelyn jälkeen toteuttamisvaiheessa. asemassa ja toiminnassa, sekä
12676: Asiaan on kiinnitetty myös maassamme huo- 2) tehdä tarpeelliseksi katsomansa esitykset
12677: miota. Eri puolueet ovat tehneet ohjelmaehdo- näiden muutosten aiheuttamiksi järjestelyiksi
12678: tuksia asian osakysymysten ratkaisuksi. Täl- maamme evankelis-luterilaisen kirkon ja orto-
12679: lainen on kysymyksessä mainittu Sosialide- doksisen kirkkokunnan suhteissa valtioon ynnä
12680: mokraattisen Puolueen puoluetoimikunnan toi- niitä koskevassa lainsäädännössä.
12681: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
12682:
12683: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
12684: 3
12685:
12686:
12687:
12688:
12689: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12690:
12691: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen staten och kyrkan. Förs1aget kommer att be-
12692: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se handlas vid partimötet 1-4 juni 1972.
12693: av den 21 mars 1972 tili veder:börande med- Även från kyrkans sida har man önskat en
12694: lem av statsrådet översänt avskrift av följande ny definiering av relationerna. Vår evangelisk-
12695: av riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl. ställda lutherska kyrkas egen styrelse har berett ett
12696: spörsmål nr 65: principbetänkande och förstärkta biskopsmötet
12697: har förslagit tillsättande av en statlig kommitte
12698: "Ämnar Regeringen vidtaga sådana för att dryfta frågan.
12699: åtgärder i syfte att förverkliga religions- Då genomförandet av praktiska åtgärder i en
12700: friheten på ett mer fullständigt sätt än avgörande grad beror på det totalarrangemang,
12701: hittills, som Finlands Socia1demokratiska för vilket man kommer att stanna i fråga om
12702: Patti senaste sommar offentliggjorde förhållandet mellan stat och kyrka, bör ut-
12703: såsom målsättning för partiet?" redandet därav anses vara den uppgift som
12704: skall utföras först.
12705: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Statsrådet tillsatte för ändamålet den 13 april
12706: anföra följande: 1972 en kommitte, som har tili uppgift
12707: Frågan om regleringen av förhållandet mellan 1) att klarlägga, vilka förändringar sam-
12708: stat och kyrka och i det sammanhanget även hällets utveckling har medfört och den när-
12709: av frågor i anslutning till religionsfriheten har maste framtiden kan medföra för Finlands
12710: under de senaste åren varit före i flera Skandi- evangelisk-lutherska kyrkas och Finlands orto-
12711: naviska 1änder. I Sverige håller man - efter doxa kyrkosamfunds ställning och ver:ksamhet,
12712: flera års kommittearbete - på att förverkliga samt
12713: !'eg1eringen . .Även i vårt land har uppmärk- 2) göra de framställningar kommitten finner
12714: samhet fästs vid saken. De o1ika partierna har nödiga angående arrangemang som dessa för-
12715: framlagt programförslag för lösande av del- ändringar föranleder i vårt lands evangelisk-
12716: frågor. Ett sådant är Socialdemokratiska Par- lutherska kyrkas och ortodoxa kyrkosamfundets
12717: tiets partistyre1ses i spörsmå1et nämnda förslag förhållande till staten, samt i den lagstiftning
12718: tili åtgärder för ordnande av förhållandet mellan som berör dem.
12719: Helsingfors den 21 april 1972.
12720:
12721: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
12722: Kirj. ksm. n:o 66.
12723:
12724:
12725:
12726:
12727: Laine ym.: Vanhojen kaupunkien koulurakennustoiminnan ra-
12728: hoittamisesta.
12729:
12730:
12731: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12732:
12733: Uuteen koulujärjestelmään siirtymistä on vai- josta alkaen kaupunki tulee saamaan koulu-
12734: keuttamassa ja hidastamassa mm. se, että voi- järjestelmälaissa tarkoitettua valtionavustusta.
12735: massaolevan kansakoululain mul{aan ns. van- Koska välttämätöntä koulurakennustoimintaa
12736: hoilla kaupungeilla ei ole lakimääräistä oikeutta ei olisi tarkoituksenmukaista siirtää useilla
12737: saada valtionli!Pua omien kansakoulurakennus- vuosilla eteenpäin, olisi voimassaolevan kansa-
12738: ten hankkimiseen. Koulujärjestelmän perusteis- koululain 81 §:n 4 momentin nojalla myön-
12739: ta annetun lain 17 § :n 2 momentin mukaan nettäviä määrärahoja lisättävä ja sallittava käyt-
12740: kunnan peruskoulu muodostetaan koulujärjes- tää myös ns. vanhojen kaupunkien kouluraken-
12741: telmälain säännösten mukaiseksi valtioneuvos- nustoiminnan rahoittamiseen.
12742: ton määräämästä ajankohdasta lukien. Vasta Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
12743: viimemainitusta ajankohdasta lukien myös ra- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
12744: kennusavustuksia ja -lainoja koskevat säännök- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12745: set tulevat kunnan osalta sovellettaviksi. vaksi seuraavan kysymyksen:
12746: Kansakoululain ja koulujärjestelmälain mai-
12747: nituista säännöksistä on ollut seurauksena siir- Aikooko Hallitus ryhtyä jo kuluvan
12748: tymäkauden koulurakennustoiminnan huolestut- vuodel'L.!likana toimenpiteisiin riittävien
12749: tava häiriintyminen ns. vanhojen kaupunkien määrärahojen varaamiseksi ns. vanhojen
12750: osalta. Monissa tapauksissa on pyritty siirtä- kaupunkien koulurakennustoiminnan xa-
12751: mään jo tässä vaiheessa välttämättömien kan- kennusavustuksia ja -lainoja varten?
12752: sakoulurakennusten aikaansaamista ajankohtaan,
12753: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1972.
12754:
12755: Ensio Laine. Matti Järvenpää.
12756: Paavo Aitio. Aarne Koskinen.
12757: Mirjam Tuominen. Heimo Rekonen.
12758: Irma Rosnell. Taisto Sinisalo.
12759:
12760:
12761:
12762:
12763: 362/72
12764: 2
12765:
12766:
12767:
12768:
12769: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12770:
12771: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin sakoulurasituksen suuruudesta. Sanotun lain-
12772: nojalla on kansanedustaja Ensio Laine ym. muutoksen jälkeen voitaisiin rakennusavustuk-
12773: esittäneet .valtioneuvoston asianomaisen jäse- sia ja kuoletuslainaa myöntää myös sellaisille
12774: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: kaupungeille, joiden käyttömenojen aiheuttama
12775: rasitus ei ole suuri, mutta uusien kouluraken-
12776: "Aikooko Hallitus ryhtyä jo kuluvan nusten rakentamisesta aiheutuva rasitus sen
12777: vuoden aikana toimenpiteisiin riittävien sijaan huomattava, Lakia ehdotetaan sovelletta-
12778: määrärahojen varaamiseksi ns. vanhojen vaksi 1 päivästä tammikuuta 1972 lukien. Ku-
12779: kaupunkien koulurakennustoiminnan ra- luvan vuoden tulo- ja menoarviossa on kau-
12780: kennusavustuksia ja -lainoja varten?" punkien rakennusavustuksia varten varattu
12781: 750 000 markkaa, josta 200 000 markkaa on
12782: Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu toimi- tarkoitettu peruskoulujärjestelmään siirtymisen
12783: alaani opetusministerinä · esitän kunnioittaen aloittamisesta johtuvaan avustukseen ja 300 000
12784: vastauksenani seuraavaa: markkaa eräiden kaupunkien välttämättömien
12785: Kansakoululain 81 § :n 4 momentin mukaan kansakoulurakennusten rakentamista varten, ja
12786: valtioneuvosto voi myöntää ns. vanhalle kau- rakennuslainoja varten 800 000 markkaa. Vuo-
12787: pungille, jonka kansakoulurasitus on noussut den 1971 tulo- ja menoarvioon verrattuna on
12788: kohtuullista raskaammaksi valtionapua kansa- kyseisiä määrärahoja korotettu yhteensä yh-
12789: koululaitoksen ylläpitämisestä aiheutuviin me- dellä miljoonalla markalla. Todennäköisesti
12790: noihin sekä valtionavustusta ja kuoletuslainaa nämä määrärahat riittävät kattamaan vain osan
12791: omien kansakoulutakennusten hankkimiseen. avustustarpeesta. Kun vanhojen kaupunkien
12792: Rakennusavustuksen saaminen on siten sidottu rakennusavustus- ja kuoletuslainahakemukset
12793: myös käyttötalousmenojen aiheuttamaan rasi- eivät vielä ole saapuneet opetusministeriöön,
12794: tukseen. Avustusta ja kuoletuslainaa ei voida hallituksella ei ole tiedossa missä määrin edellä
12795: myöntää enempää kuin mitä maalaiskunta voi mainitut määrärahat osoittautuvat riittämättö-
12796: saada valtionrahoitusta omien kansakouluraken- miksi.
12797: nusten hankkimista varten. Hallitus seuraa tilanteen kehittymistä ja jos
12798: Hallitus on maaliskuun 17 päivänä 1972 osoittautuu välttämättömäksi, tulee harkitse-
12799: Eduskunnalle annetussa esityksessään kansakou- maan mahdollisuuksia ehdottaa lisämäärärahan
12800: lulain muuttamisesta (hall. es. n:o 53/1972 ottamista johonkin kuluvan vuoden lisämeno-
12801: vp.) ehdottanut kansakoululain 81 §:n 4 mo- arvioesitykseen kysymyksessä olevan rakennus-
12802: menttia muutettavaksi siten, ettei rakennus- toiminnan tukemista varten.
12803: avustuksen myöntäminen ole riippuvainen kan-
12804: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
12805:
12806: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
12807: 3
12808:
12809:
12810:
12811:
12812: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12813:
12814: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen den tunga som folkskoleväsendet som helhet
12815: har riksdagsman Ensio Laine m. fl. tili veder- medför. Efter det sagda lagändring genomförts
12816: börande medlem av statsrådet för avgivande skulle byggnadsunderstöd och amorteringslån
12817: av svar ställt följande spörsmål: även kunna beviljas sådana städer, för vilka
12818: driftsutgifterna icke innebär någon större tunga
12819: "Ämnar Regeringen redan under inne- medan däremot uppförandet av nya folkskole.
12820: varande år vidtaga åtgärder för att re- byggnader utgör en stor belastning. Lagen före-
12821: servera tillräckliga anslag för byggnads- slås bli tillämpad räknat från den 1 januari
12822: understöd och -lån för skolhusbyggen 1972. I inkomst- och utgiftsstaten för inne-
12823: i s.k. gamla städer?" varande år har för städemas byggnadsunder-
12824: stöd reserverats 750 000 mark, varav 200 000
12825: Då saken gäller mitt verksamhetsområde i mark är vasedda tili understöd för inledande
12826: min egenskap av undervisningsminister, får av öv,ergången tili grundskolsystemet och
12827: jag såsom svar vördsamt anföra följande: 300 000 mark för byggande av oundgängliga
12828: Enligt 81 § 4 mom. folkskollagen kan stats- folkskolebygnader i vissa städer. För byggnads-
12829: rådet bevilja s.k. gamma! stad, för viiken folk- lån har reserverats 800 000 mark. I jämförelse
12830: skoleväsendet har blivit oskäligt betungande, med inkomst- och utgiftsstaten för år 1971
12831: statsunderstöd för bestridande av utgifter för har ifrågavarande anslag höjts med samman-
12832: folkskoleväsendets uprätthållande samt stats- lagt en miljon mark. Sannolikt förslår dessa
12833: understöd och amorteringslån för anskaffande anslag tili att täcka blott en del av under-
12834: av egna folkskolebyggnader. Möjlighetema att stödsbehovet. Då de gamla städernas ansök-
12835: få byggnadsunderstöd beror sålunda även av ningar om byggnadsunderstöd och amorterings-
12836: den tunga som orsakas av driftsutgifterna. Un- lån ännu icke har inkommit till undervisnings-
12837: derstöd och amorteringslån kan icke beviljas ministeriet, har regeringen icke kännedom om
12838: tili större belopp än det som en landskommun i viiken mån ovan nämnda anslag kommer att
12839: kan erhålla såsom finansiering med statsmedel visa sig otillräckliga.
12840: för anskaffande av egna folkskolebyggnader. Regeringen följer med situationens utveck-
12841: Regeringen har i en den 17 mars 1972 tili ling, och om det visar sig nödvändigt, kommer
12842: riksdagen avgien proposition med förslag till den att överväga möjligheterna att föreslå, att
12843: lag om ändring av folkskollagen ( reg. prop. tilläggsanslag för stödande av ifrågavarande
12844: nr 53/1972 rd.) föreslagit, att 81 § 4 mom. byggnadsverksamhet intages i något förslag tili
12845: folkskollagen ändras så, att beviljandet av bygg- tilläggsbudget för innevarande år.
12846: nadsunderstöd icke är beroende av storleken av
12847: Helsingfors den 21 april 1972.
12848:
12849: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
12850: j
12851: j
12852: j
12853: j
12854: j
12855: j
12856: j
12857: j
12858: j
12859: j
12860: j
12861: j
12862: j
12863: j
12864: j
12865: Kirj. ksm. n:o 67.
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: Juvela: Kauppaliikkeistä palaotetun jätemaidon käyttämisestä
12871: voin valmistukseen.
12872:
12873:
12874: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12875:
12876: Eräillä paikkakunnilla on kaupoista palaote- tiukkoja rajoituksia on hämmästyttävää, että
12877: tun jätemaidon käytössä ilmennyt tapauksia, tämä valvonta ei enää ulotukaan meijereihin
12878: jotka ovat selvästi ristiriidassa elintarvikkeiden saakka. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä,
12879: käyttöä koskevan asetuksen kanssa. Kysymys että asiassa suoritetaan viipymättä perusteelli-
12880: on meijereille palaotettujen rikkoutuneiden nen tutkimus ja ihmisravinnoksi kelpaamatto-
12881: maitopussien sisällön käyttämisestä voin val- man jätemaidon käyttö voin valmistukseen
12882: mistukseen. Kun asiaan on liittynyt hygienisyy- kielletään. Samalla on tässä suhteessa valvon-
12883: den kannalta arveluttavia piirteitä on Porissa taa ja tarkkailua muutenkin tuntuvasti tehos-
12884: kaupungineläinlääkäri kieltänyt kyseisen jäte- tettava.
12885: maidon käytön elintarvikeasetuksen 9 § :n vas- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12886: taisena. § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
12887: Tiettävästi noin 1.5 prosenttia kauppaan tu- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
12888: levasta pussimaidosta joudutaan palauttamaan van kysymyksen:
12889: takaisin meijeriin pussien rikkoutumisen takia.
12890: Palauttaminen ei tapahdu useinkaan välittö- Onko Hallitus tietoinen, että meije-
12891: mästi, vaan saattavat pussit olla kaupan varas- reissä käytetään yleisesti kauppaliik-
12892: tossa useitakin päiviä ennen kuin ne kulkeutu- keistä palaotettua useinkin jo pilaantu-
12893: vat takaisin meijeriin. Tällöin on maito jo nutta jätemaitoa voin valmistukseen, ja
12894: useinkin pahasti pilaantunutta. Mitä maidon jos on,
12895: palautusvaiheeseen vielä tulee on olemassa tie- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12896: toja, ettei se läheskään aina täytä edes alkeel- ryhtyä tämän elintarvikeasetuksen vas-
12897: lisempiakaan hygienisyyden vaatimuksia. taisen ja kuluttajille vahingollisen toi-
12898: Koska kaupoissa myytävän maidon tuoreu- minnan lopettamiseksi?
12899: den ja puhtauden suhteen asetetaan hyvinkin
12900: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1972.
12901:
12902: Aulis Juvela.
12903:
12904:
12905:
12906:
12907: 355/72
12908: 2
12909:
12910:
12911:
12912:
12913: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12914:
12915: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa riön eläinlääkintöosastolta kysely maidontar-
12916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kastamoille. Saapuneista vastauksista, jotka kä-
12917: olette maaliskuun 21 päivänä 1972 päivätyn sittivät kaikkiaan 67 meijeriä, ilmeni seuraa-
12918: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston vaa:
12919: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 1. Kaikki meijerit korvaavat vuotaneet pus-
12920: edustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta kirjalli- sit myymälöille.
12921: sesta kysymyksestä n:o 67:
12922: 2. 27 meijeriä ei ota maitoa myymälöistä
12923: "Onko Hallitus tietoinen, että meije- takaisin.
12924: reissä käytetään yleisesti kauppaliik- 3. Niissä 40: ssä meijerissä, jotka vaativat
12925: keistä palautettua useinkin jo pilaautu- myöskin maidon palautettavaksi, menetellään
12926: uutta jätemaitoa voin valmistukseen, ja seuraavasti:
12927: jos on, a) palautusmaito käytetään rehuksi 13:ssa
12928: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo meijerissä,
12929: ryhtyä tämän elintarvikeasetuksen vas- b) vain pussien sisällä oleva maito käyte-
12930: taisen ja kuluttajille vahingollisen toi- tään elintarvikkeeksi 11: ssa meijerissä,
12931: minnan lopettamiseksi?" c) tilikuvissa pusseissa oleva maito tyhjen-
12932: netään myymälöissä joko pystöihin tai ämpä-
12933: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- reihin 8:ssa meijerissä,
12934: taen seuraavaa: d) pussit maitoineen kootaan myymälöissä
12935: Kun maitoa ruvettiin runsaat kuusi vuotta pystöihin tai ämpäreihin 8:ssa meijerissä.
12936: sitten pakkaamaan muovipusseihin, ilmeni Saatujen tietojen mukaan b-, c- ja d-tapauk-
12937: näissä vuotoja tuntuvasti enemmän kuin pahvi- sissa meijerit käyttävät aistinvaraisen arvoste-
12938: tölkeissä. Kun oletettiin, että kyseessä oli ohi- lun perusteella maidon joko rehuksi tai elin-
12939: menevä ilmiö, rupesivat meijerit korvaamaan tarvikkeisiin.
12940: vuotaneen maidon myymälöille. Vuodot ovat Milloin myymälöistä palautettua maitoa on
12941: sittemmin vähentyneet, mutta eivät ole kuiten- käytetty elintarvikkeiden valmistukseen, on
12942: kaan kokonaan loppuneet. Täten meijerit kor- siitä tavallisesti tehty talousvoita. Talousvoin
12943: vaavat edelleenkin maidon myymälöille. Kor- tulee voista annetun asetuksen ( 27 6/66) 5
12944: vauksen saamisen edellytyksenä on, että vuo- § :n mukaan olla ulkonäöltään, kiinteydeltään
12945: taneet pussit palautetaan meijerille ennen pus- sekä hajultaan ja maultaan leipomiseen, pais-
12946: siin merkityn sallitun myyntiajan umpeentu- tamiseen ja muuhun tällaiseen talouskäyttöön
12947: mista. Muutamat meijerit ovat vaatineet pus- sopivaa. Milloin maitoa muuten on käsitelty
12948: sien lisäksi myöskin maidon palautettavaksi. hygienisesti, voitaneen b- ja c-kohtien mukai-
12949: Tämän takia on vuotaneita maitopusseja jou- sesti talteenotettua maitoa lajittelun jälkeen
12950: duttu keräämään myymälöissä ja palauttamaan käyttää talousvoin valmistukseen. Sen sijaan
12951: ne joko maitoineen tai ilman. Tämä maitopus- d-tapauksessa, jolloin muovipussit uivat mai-
12952: sien kerääminen esimerkiksi pystöihin tai san- dossa, ei kyseistä maitoa voida käyttää edes
12953: koihin on sinänsä hyväksyttävä menettely, jota talousvoin valmistukseen, vaikka voin valmis-
12954: ei ole voitu kieltää myymälöissä. Mutta silloin tukseen voidaankin käyttää laadultaan heikom-
12955: kun meijerissä on likaantunutta maitoa käy- paa maitoa kuin esimerkiksi kulutusmaidoksi.
12956: tetty voin valmistukseen, on rikottu elintar- Terveydellistä haittaa tällaisen maidon käytöstä
12957: vikeasetuksen (408/52) 9 §:n määräyksiä. voin valmistukseen ei ole ollut, koska voiksi
12958: Kun kyselyssäkin mainittu Porin tapaus tuli kirnuttava kerma pastöroidaan noin 95"C:ssa
12959: tietoon, lähetettiin maa- ja metsätalousministe- 15-18 sekunnin ajan. Kuten tunnettua suori-
12960: 3
12961:
12962: tetaan kulutusmaidon pastörointi parikymmentä voista annetun asetuksen ( 27 6166) täydentä-
12963: astetta alemmassa lämpötilassa. mistä voin valmistukseen käytettävän maidon
12964: Vaikka saatujen tietojen mukaan kyselyssä laatua koskevilla määräyksillä. Tällaiset mää-
12965: mainitusta menettelystä onkin jo yleisesti luo- räykset sisältyvät mm. maitojauheesta annet-
12966: vuttu, tullaan maa- ja metsätalousministeriön tuun asetukseen ( 278164), vaikka maitojauhe
12967: eläinlääkintöosaston toimesta kiinnittämään joutuu valmistuksen yhteydessä läpikäymään
12968: elintarvikevalvontaviranomaisten ja meijerien paljon tehokkaamman lämpökäsittelyn kuin
12969: huomiota voin valmistukseen käytettävän mai- voin valmistukseen käytettävän maidon pastö-
12970: don laatuun. Niin ikään tullaan harkitsemaan rointi.
12971: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
12972:
12973: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
12974: 4
12975:
12976:
12977:
12978:
12979: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12980:
12981: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen svaren som omfattade inalles 67 mejerier,
12982: anger har Ni, Herr Talman med Eder skrivelse framkom följande:
12983: av den 21 mars 1972 tili vederbörande med- 1. Alla mejerier ersätter affärerna de läckan-
12984: lem av statsrådet översänt avskrift av följande de påsarna.
12985: av riksdagsman Aulis Juvela ställda spörsmål
12986: nr 67: 2. 27 mejerier tar ej mjölk tilihaka från
12987: affärerna.
12988: "Är Regeringen medveten om, att 3. I de 40 mejerier som fordrar att mjölken
12989: man allmänt i mejerierna använder returneras, förfares på följande sätt:
12990: från affärerna returnerad, ofta redan a) mjölken som returneras användes tili fo-
12991: förskämd utskottsmjölk vid tillverk- der i 13 mejerier,
12992: ning av smör, och om så är, tili vilka b) endast mjölken som finns inne i påsarna
12993: åtgärder ämnar Regeringen skrida för användes tili livsmedel i 11 mejerier,
12994: att få denna verksamhet att upphöra c) mjölken i de läckande påsarna hälles i
12995: som strider mot livsmedelsförordningen affärerna i transportkannor eller ämbar i 8
12996: och är skadlig för konsumenten?" mejerier,
12997: d) påsarna med mjölk samlas i affärerna i
12998: Som svar på spörsmålet får jag högaktnings- transportkannor eller ämbar i 8 mejerier.
12999: fullt anföra följande: Enligt erhållna uppgifter bedömes mjölken
13000: Då man för drygt sex år sedan började för- organoleptiskt av mejerierna i fallen b, c och
13001: packa mjölk i plastpåsar, visade det sid att i d och sorteras att användas antingen tili foder
13002: dessa förekom betydligt oftare läckage än i eller livsmedel. Då mjölken som returnerats
13003: pappkartongerna. Då man antog att det var från affärerna använts vid tiliverkning av livs-
13004: fråga om en övengående företeelse, började medel, har man vanligtvis tiliverkat hushålls-
13005: mejerierna ersätta affärerna den mjölk som smör. Hushållssmöret bör enligt 5 § förord-
13006: läckt ut. Läckaget har senare minskat, men ningen om smör (276/66) tili utseende, kon-
13007: inte helt upphört. Sålunda ersätter mejerierna sistens samt lukt och smak vara lämplikt för
13008: fortsättningsvis mjölken. Som förutsättning för bakning, stekning och annat sådant hushålls-
13009: ersättningen är, att påsarna som läcker returne- ändamål. Om mjölken annars behandlats hy-
13010: ras tili mejeriet förrän den sista tillåtna för- gieniskt, torde mjölk som tillvaratagits enligt
13011: säljningsdagen gått ut. Några mejerier har punkterna b och c, efter sortering kunna an-
13012: fordrat att förutom påsarna även mjölken re- vändas vid tiliverkning av hushållssmör.
13013: turneras. På den grund har man i affärerna Däremot i d-fallet, där plastpåsarna flyta i
13014: varit tvungen att samla de läckande mjölk- mjölken kan ifrågavarande mjölk ej ens an-
13015: påsarna och returnera dem endera med mjölk vändas tili hushållssmör, fastän tili smörtill-
13016: eller utan. Detta att samla mjölkpåsarna t. ex. verkning duger även mjölk av svagare kvalitet
13017: i transportflaskor eller ämbar är i och för sig än tili konsumtion. Någon hälsovådlig skada
13018: ett godtagbart förfarande som ej kunnat för- av att sådan mjölk använts vid tiliverkning av
13019: bjudas i affärerna. Men om mejerierna använt smör har ej förekommit, då grädden som kär-
13020: nedsmutsad mjölk vid smörtiliverkning har nas till smör pastöriseras vid ungefär 95"C
13021: man brutit mot bestämmelserna i 9 § förord- under en tid av 15-18 sekunder. Såsom känt
13022: ningen om livsmedel ( 408/52) . pastöriseras konsumtionsmjölken vid en tem-
13023: Då det, även i spörsmålet nämnda fallet i peratur som är tjugo grader lägre.
13024: Björneborg, kom tili kännedom sände jord- Fastän man enligt erhållna uppgifter redan
13025: och skogsbruksministeriets veterinäravdelning allmänt avstått från förfaringssättet som
13026: en förfrågan tili mjölkkontrollstationema. Av nämnes i spörsmålet, kommer jord- och skogs-
13027: 5
13028:
13029: bruksministeriets veterinäravdelning att fästa mjölk som användes vid smörtillverkning. Så-
13030: livsmedelsövervakningsmyndighetemas och me- dana bestämmelser ingår bl. a. i förordningen
13031: jeriernas uppmärksamhet på kvaliteten av den om mjölkpulver (278/64), fastän mjölkpulvret
13032: mjölk som användes vid tillverkning av smör. under tillverkningen genomgår en mycket ef-
13033: Därtill kommer man att överväga att förord- fektivare värmebehandling än pastöriseringen
13034: ningen om smör (276/66) kompletteras med av mjölken som användes vid tillverkning av
13035: bestämmelser som berör kvaliteten på den smör.
13036: Helsingfors den 21 april 1972.
13037:
13038: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
13039:
13040:
13041:
13042:
13043: 355/72
13044: Kirj. ksm. n:o 68.
13045:
13046:
13047:
13048:
13049: Laitinen: Sukupuolitautien ja ammattimaisen prostituution leviä-
13050: misen ehkäisemisestä.
13051:
13052:
13053: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13054:
13055: Sukupuolitaudit ovat viime vuosina maas- edetä aiheuttaen muun muassa ns. steriliteettiä,
13056: samme >lisääntyneet ylittäen koko maassa tason, mikä nuorelle naiselle on liian suuri rangaistus
13057: jota koskaan aikaisemmin ei ole saavutettu tietämättömyydestä.
13058: edes poikkeusoloissa. Tartuntalähteiden suh- Prostituutiota esiintyy meillä enemmän kuin
13059: teen emme enää ole ulkomaisen tuonnin va- yleisesti arvellaankaan, tilanne on muodostunut
13060: rassa, vaan tauti leviää suurimmista kaupun- erityisen vakavaksi maamme suurimmissa kau-
13061: geistamme kohti maaseutua niin, että sisämaan pungeissa ja satamakaupungeissa. Yhteiskun-
13062: kaupungit ovat 15 vuoden aikana kolminker- nan toimenpiteitä prostituution hillitsemiseksi
13063: taistaneet ja varsinainen maaseutu nelinker,tais- on välittömästi ryhdyttävä harkitsemaan. Ny-
13064: tanut tautitapausten määrän. kyisen kaltainen tilanne erityisesti juuri suku-
13065: Vaikka tautia esiintyykin eniten 20-30 vuo- puolitautien leviämisen vuoksi antaa aiheen
13066: tiaiden keskuudessa, on merkillepantavaa ja väittää jopa, että valvottu bordellijärjestelmä-
13067: huolestuttavaa tautitapausten lisääntyminen eri- kin olisi annellisempi ratkaisu kuin nykyinen,
13068: tyisesti nuorten naisten kohdalla. Nuorimmat vaikkakaan ei ratkaisu koko ongelmavyyhdelle.
13069: sairastuneet naiset meillä ovat 12-vuotiaita. Mielestäni olisi ryhdyttävä sosiaalisiin ja hal-
13070: Käytettävissä olevat tilastot tuskin antavat täy- linnollisiin toimenpiteisiin, jotta tämäntapaisen
13071: sin luotettavaa kuvaa juuri nuorten kohdalla elämäntavan haittoja voitaisiin vähentää.
13072: jo siitäkin syystä, että tarvittava hoito pyritään EdeHä ol'evaan ja valtiopäiväjärjestyksen
13073: joskus hankkimaan kiertoteitse ilman lääkä- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
13074: rillä käyntiä. Naapurimaassamme Ruotsissa on voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13075: jo 9-vuotiaalla tytöllä todettu tippuri ja meidän raavan kysymyksen:
13076: tilastomme kulkevat yleensä vain vähän Ruot-
13077: sin vastaavien jäljessä, näyttää kehitys erittäin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13078: huolestuttavalta. ryhtyä sukupuolitautien ja ammattimai-
13079: Sukupuolitautien leviäminen on yhteydessä sen prostituution leviämisen ehkäisemi-
13080: irrallisiin, sattumanvaraisiin sukupuolikontak- seksi ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
13081: teihin. Kun sairastumistapausten lisääntyminen piteisiin valtion bordellijärjestelmän luo-
13082: on lukumääräisesti suurinta 20-30 vuotiaiden miseksi, joka palvelisi sekä mies- että
13083: naisten kohdalla, näyttää ilmeiseltä, että tila- naispuolisia asiakkaita terveydellisesti
13084: päissuhteet ovat saavuttamassa eri sukupuolten turvatuissa olosuhteissa vai, aikooko
13085: kesken tasapainotilan. Hallitus ryhtyä kiireellisiin toimenpitei-
13086: Pidettäköön tilapäissuhteita moraalis'esti hy- siin asiallisen ja tehokkaan sukupuoli-
13087: väksyttävinä tai ei on todettava, että vapaat valistuksen ja terveiden asenteiden kas-
13088: suhteet ovat tulossa yhteiskunnassamme yhä vatuksen saamiseksi kaikkiin oppilai-
13089: yleisemmiksi ja samalla aiheuttavat erityisesti toksiin ja valtion tiedotusvälineisiin
13090: naisille terveydellisen vaaran. Nainenharr ei aina irrallisten sukupuolisuhteiden aiheutta-
13091: riittävän aikaisessa vaiheessa tiedä saitastu- mien haittojen ehkäisemiseksi?
13092: neensa oireiden puuttuessa ja tauti voi salaa
13093: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1972.
13094:
13095: Aili Laitinen.
13096: 375/72
13097: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13098:
13099: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kyselyssä esitetään sukupuolitautien •leviämi-
13100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sen syyksi tilapäissuhteiden yleistyminen, jota
13101: olette 24 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn tautitilastojen perusteella arvellaan tapahtuneen
13102: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston eniten nuorten naisten kohdalla. Kyselyn lo-
13103: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- pussa kuitenkin yhdistetään sukupuolitautien
13104: edustaja Aili Laitisen näin kuuluvasta kirjalli- leviäminen ammattimaisen prostituution yleis-
13105: sesta kysymyksestä n:o 68: tymiseen ja päädytään sen vuoksi toteamaan,
13106: että valvottu bordellijärjestelmä olisi onnelli-
13107: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sempi ratkaisu kuin nykyinen tilanne.
13108: ryhtyä sukupuolitautien ja ammattimai- Asiantuntijoiden yleisen käsityksen mukaan
13109: sen prostituution leviämisen ehkäisemi- ( esim. Härö, S. & Pätiälä, R.: Gonorrestilan-
13110: seksi ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen- teemme kehityslinjoista. Sos. lääket. Aikak.l.
13111: piteisiin valtion bordellijärjestelmän luo- 1971: 9: 180-192. Lassus, A.: Nykyinen su-
13112: miseksi, joka palvelisi sekä mies- että kupuolitautitilanne Suomessa. Suomen Lääk.l.
13113: naispuolisia asiakkaita terveydellisesti 1971: 26: 1640.) sukupuolitautien viimeaikai-
13114: turvatuissa olosuhteissa vai, aikooko nen lisääntyminen nimenomaan ei johdu am-
13115: Hallitus ryhtyä kiireellisiin toimenpitei- mattimaisen prostituution lisääntymisestä.
13116: siin asiallisen ja tehokkaan sukupuoli- Prostituutio on kaiken todennäköisyyden mu-
13117: valistuksen ja terveiden asenteiden kas- kaan viime vuosikymmeninä vähentynyt niin
13118: vatuksen saamiseksi kaikkiin oppilai- Suomessa kuin muissakin maissa. Sitä esiintyy
13119: toksiin ja valtion tiedotusvälineisiin meillä yhä enemmän amatöörimäisessä muo-
13120: irrallisten sukupuolisuhteiden aiheutta- dossa. Täten ammattimaisen prostituution li-
13121: mien haittojen ehkäisemiseksi?" sääntymisellä ei voida selittää sukupuolitautien
13122: lisääntymistä. Aikaisemmin sukupuolitautien
13123: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- esiintyminen voitiin suhteellisen tyydyttävästi
13124: taen seuraavaa: selittää siten, että prostituoidut ja suhteellisen
13125: Kyselyn alkuosassa ilmaistaan huolestunei- pieni määrä tilapäissuhteita harrastavia väestö-
13126: suus maamme sukupuolitautitilanteen kehitys- ryhmiä ylläpitivät ja levittivät tautia. Nyttem-
13127: linjoista, mikä sinänsä on täysin aiheellista ja min on keskeisen aseman sukupuolitautien
13128: paikallaan. Suomessa kuten kaikissa muissakin levittämisessä saanut laajempi tilapäisiä tai suh-
13129: teollisuusmaissa ovat sukupuolitaudit viimeisen teellisen tilapäisiä suhteita harrastava ryhmä,
13130: vuosikymmenen aikana tuntuvasti lisääntyneet joka ei ole yhtä selvästi rajattavissa.
13131: tautien tehokkaista hoitomahdollisuuksista huo- Tämä kehitys on vuorostaan nähtävä seu-
13132: limatta, ja tilanne meillä on tällä hetkellä suun- rauksena niistä yhteiskunnallisista muutoksista,
13133: nUleen yhtä huono kuin ennen viime sotia. jotka ovat muovanneet seksuaalisia käyttäyty-
13134: Erityisen huolestuttavaa on juuri naisten misnormeja vapaammiksi ja tasa-arvoisemmiksi
13135: tippuritapausten voimakas lisääntyminen, koska eri sukupuolille ja vähentäneet eri väestöryh-
13136: naisilla tauti voi olla hyvin vähäoireinen tai mien välisiä eroja. Lukuisat tutkimukset viit-
13137: oireeton, mikä viivästyttää hoitoonhakeutu- taavat siihen, että seksuaaliasenteiden ja käyt-
13138: mista ja lisää tartunnan levittämismahdolli- täytymisen vapautumista on tapahtunut eniten
13139: suutta. Lisäksi tippurin aiheuttamat komplikaa- juuri nuorten naisten kohdalla (Esim. Leppo,
13140: tiot, varsinkin steriliteetti, ovat naisilla yleisiä K.: Esiaviollisesta seksuaalikäyttäytymisestä
13141: ja erittäin ikäviä. Pohjoismaissa. Sos. lääket. Aikak.l. 1971: 9:
13142: 3
13143:
13144: 193.). Yhtenä syynä tähän on luultavasti ollut keinonhaara on ainakaan työväenhallituksen
13145: varmempien ehkäisymenetelmien yleistyminen, sydäntä lähinnä: siinä määrin riistaa sisältyy
13146: joka on tehnyt yhä useammalle naiselle mah- bordellijärjestelmiin käytännössä, toteutettiinpa
13147: dolliseksi samat ilot, joista miehet ovat aina ne miten tahansa.
13148: voineet nauttia ilman pelkoa raskaaksi tulemi- Yhte1skunnassamme ori paljon yksilöitä ja
13149: sesta. Nämä uudet ehkäisymenetelmät, jotka vähemmistöryhmiä, joiden on mahdotonta kil-
13150: suojaavat tehokkaasti raskaudelta, eivät suojaa pailla tavanomaisilla seksuaalisilla vaihtomark-
13151: sukupuolitaudeilta. Monet asiantuntijat ovat kinoilla joko kontaktivaikeuksien, rujouden,
13152: sitä mieltä, että kondomien käyttö tilapäissuh- vammautumisen tai fyysisen tai psyykkisen
13153: teissa olisi vähentynyt ja tämä olisi yhtenä poikkeavuuden takia. Seksuaalisten kontakti-
13154: merkittävänä tekijänä sukupuolitautien leviämi- mahdollisuuksien edistäminen tällaisten henki-
13155: sessä. löiden kohdalla olisi tärkeää ja kannatettavaa,
13156: Kyselyssä esitetään huolestuneisuus ammatti- ja tästä asiasta ja näiden ihmisten ongelmista
13157: maisen prostituution leviämisestä ja ehdotetaan olisi herätettävä julkista keskustelua, jossa py-
13158: ratkaisuksi ammattimaisen prostituution toteut- rittäisiin myönteisiin ratkaisuehdotuksiin eikä
13159: tamista valtion toimesta. Kun sukupuolitautien vain skandaalinomaisesti esittelemään tällaisia
13160: lisääntymisen syitä on etsittävä edellä kuvatun elämänilmiöitä. On esimerkiksi aivan ilmeistä,
13161: kaltaisista ilmiöistä eikä ammattimaisen prosti- että homoseksuaalisuuden kriminalisoimisen
13162: tuution lisääntymisestä, ei ehdotusta valvotusta poistamisella, joka lisäisi tämän vähemmistö-
13163: bordellijärjestelmästä voida pitää vakavasti esi- ryhmän kontakti- ja kokoontumismahdollisuuk-
13164: tettynä, vaan ehkä enemmän lähinnä sensaation sia, on ollut erittäin myönteinen vaikutus vai-
13165: tavoittelumielessä heitettynä pallona ruotsalaisen keuksien vähentämisessä tämän ryhmän koh-
13166: esikuvan mukaan. Kyseessä olisi huono ratkaisu dalla. Olisi pohdittava mitä muita vastaavan-
13167: väärään ongelmaan. Ratkaisun huonoudesta on laisia yhteiskunnallisia uudistuksia · voitaisiin
13168: paras todiste se, ettei sukupuolitautien lisään- toteuttaa yksinäisyydessä elävien ihmisten sek-
13169: tymistä ole onnistuttu yhtään paremmin ehkäi- suaaliongelmien helpottamiseksi. Bordellijärjes-
13170: semään niissä maissa, joissa ammattimainen telmä ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan.
13171: prostituutio valvotuissa olosuhteissa on sallit- Sen sijaan yhteiskunnan ilmeisesti tulisi pyrkiä
13172: tua. Ongelma on väärä siksi, että sukupuoli- luomaan uusia edellytyksiä edellä tarkoitettu-
13173: tautien lisääntymisen syyt on painotettu väärin. jen väestöryhmien ja yleensäkin kansalaisten
13174: Hallitus katsoo, ettei sukupuolitautien vas- kontaktivaikeuksien helpottamiseksi. Uusien
13175: tustamismielessä pitä1si ryhtyä ylläpitämään val- ihmissuhteiden hankkimisessa asettavat nykyi-
13176: tion bordelleja, koska ne toisivat mukanaan sin edellä esitettyjen seikkojen 'lisäksi esteitä
13177: enemmän ongelmia kuin ratkaisisivat niitä. myös mm. asuntojen pienuus, alivuokralaisena
13178: Suomessa on bordellilaitos lopetettu 1880-lu- asuminen ja asunnoHomuus sekä lisäksi varat-
13179: vulla, eikä hallitus katso olevan aihetta palata tomuus, joka mm. estää esim. ravintoloiden
13180: viime vuosisadalle tämän päivän ongelmien rat- kautta saatavien kontaktien hakem1sta. Tässä-
13181: kaisemiseksi. Sellaista bordellijärjestelmää, jo- kin ongelmassa me loppujen lopuksi tör-
13182: hon ei liittyisi va11sinkin itse ammatinharjoitta- määmme nykyisessä yhteiskuntajärjestelmässäm-
13183: jille erittäin vaikdta sosiaalisia epäkohtia, ei me vallitsevaan taloudelliseen ariarvoisuuteen,
13184: ole ainoassakaan teollisuusmaassa pystytty luo- joka lyö leimansa kansalaisten jokapäiväiseen
13185: maan. Sitä paitsi tällainen järjestelmä ei edellä elämään, ihmissuhteisiin ja niiden .solmimis-
13186: esitetyistä syistä olisi tehokas ase sukupuoli- mahdollisuuksiin aseHaen kansalaiset tässäkin
13187: tautien vähentämiseksi, koska tilapäissuhteet eri asemaan.
13188: eivät kuitenkaan suinkaan rajoittuisi bordellei- Kyselyn loppuosassa kysytään aikooko halli-
13189: hin. tus ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin asiallisen
13190: Kun me kaikin tavoin pyrimme esimerkiksi ja tehokkaan •sukupuolivalistuksen ja terveiden
13191: työsuojelun avulla pääsemään pois tilanteesta, asenteiden kasvatuksen saamiseksi kaikkiin
13192: jossa ihmiset kuluvat henkisesti ja fyysisesti oppilaitoksiin ja valtion tiedotusvälineisiin irral-
13193: loppuun ja menettävät terveytensä myydessään listen sukupuolisuhteiden aiheuttamien haitto-
13194: työtään, niin miksi samanaikaisesti pyrkisimme jen ehkäisemiseksi.
13195: perustamaan ammattia, jossa tällaiset riskit ovat Juuri valistustyön kehittäminen eikä bordel-
13196: mitä ilmeisimmät. Vaikka uskonkin valtiojoh- lien perustaminen on se kanava, jota käyttäen
13197: toiseen yrittämiseen, en näe, että tämä elin- tilapäissuhteiden aiheuttamia haittoja on pyrit-
13198: 4
13199:
13200: tävä vähentämään. Tällaisen valistustyön tehos- Myös kouluhallituksen piirissä on lähiaikoina
13201: taminen on parastaikaa vireillä kaikilla niillä valmistumassa asiantuntijatyöryhmän mietintö
13202: tahoilla, joita asiassa tarvitaan. sukupuolivalistuksen järjestämisestä peruskou-
13203: Huhtikuun alussa voimaan tulleen kansan- lussa. Avainongelmaksi muodostunee opettajien
13204: terveyslain 14 § edellyttää raskauden ehkä~sy kouluttaminen, ja siirtymävaiheessa lienee vii-
13205: neuvonnan toteuttamista terveyskeskuksissa. sasta turvautua suuressa määrin terveyskes-
13206: Tämä on korostetusti otettu huomioon valtio- kusten rerveydenhoitajiin vier:ailevina ulkopuo-
13207: neuvoston 23. 3. 1972 vahvistamassa valtakun- lisina asiantuntijoina ainakin siinä osassa ope-
13208: nallisessa kansanterveystyön suunnitelmassa ja tusta, joka liittyy lääketieteellisiin ja terveydel-
13209: merkitsee ehkäisyvalistuksen huomattavaa te- lisiin näkökohtiin, kuten ehkäisyneuvonta ja
13210: hostumista. Lääkintöhallituksen ja Terveyskas- sukupuolitauteja koskeva valistustyö.
13211: vatuksen keskus r.y:n asettama .työryhmä on Mainittakoon vielä, että valtion lääketieteel-
13212: laatinut yksity~skohtaiset ohjeet ehkäisyneuvon- lisen ja yhteiskuntatieteellisen toimikunnan ja
13213: nan toteuttamisesta terveyskeskuksissa, ja nämä lääkintöhallituksen tukemana on käynnissä laaja
13214: ohjeet ovat parhaillaan viimeisteltävinä lää- tutkimusprojekti, jossa selvitetaan väestön asen-
13215: kintöhallituksessa. Kyseinen asiantuntijaryhmä noitumista, tietämystä ja käyttäytymistä suku-
13216: on, saatuaan valmiiksi ehdotuksensa ehkäisy- puolielämän ja ehkäisytapojen alueella. Ensi
13217: neuvonnan toteuttamisesta terveyskeskuksissa, vuoden arkana valmistuva tutkimus tulee tar-
13218: ryhtynyt jatkotehtävänä kartoittamaan ja suun- joamaan kauan kaivattua 1tosiasiapohjaa tule-
13219: nittelemaan muita toimenpiteitä, joita tervey- viUe valistus- ja ehkäisytoimenpiteille.
13220: denhuoltotoimena on käytettävissään asiallisen Koska parhaillaan on kolmella avaintaholla
13221: sukupuolivalistuksen kehittämiseksi. Yhteis- - terveydenhuollon, koulutoimen ja tutkimus-
13222: työtä kouluviranomaisten, sotilasviranomaisten toiminnan piirissä - käynnissä selvitystyö ja
13223: ja joukkotiedotusvälineiden kanssa ei ole tässä toimenpidesuositusten laatiminen, ei hallitus
13224: yhteydessä unohdettu tärkeiden kohderyhmien näe tässä vaiheessa aiheelliseksi ryhtyä uusien
13225: saavuttamiseksi. komiteoiden tai toimikuntien asettamiseen sa-
13226: Lääkintöhallituksen piirissä on myös parhail- moja ongelmia pohtimaan. Hallitus pitää asial-
13227: laan vireillä suunnitelmia kondomien laadun- lisen sukupuolivalistuksen kehittämistä ensi-
13228: tarkkailun kehittämiseksi ja ehdotuksia toimen- arvoisen tärkeänä sekä kasvatukselliselta että
13229: piteiksi, joiden avulla pyrittäisiin lisäämään kansanterveydelliseltä kannalta. Hallitus ·toteaa,
13230: kondomien käyttöä ,sukupuolitautien vähentä- että asian edistämiseksi on piakkoin valmistu-
13231: miseksi. Mainittakoon, että Ruotsissa on käyty massa tärkeitä selvityksiä ja toimenpidesuosi-
13232: hyvin voimakasta kondomien käytön edistä- tuksia, joiden valmistuttua voidaan ryhtyä tar-
13233: miskampanjaa, ja luultavasti ainakin osittain vittaviin lainsäädännölli.siin uudistuksiin tai
13234: tämä on ollut syynä siihen, että sukupuoli- muihin toimenpiteisiin asianmukaisen seksuaali-
13235: tapausten jatkuva nousu näyttää viimeisten valistuksen toteuttamiseksi terveydenhuollon,
13236: puolen vuoden aikana tasaantuneen. koulutoimen ja muiden viranomaisten toimesta.
13237: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1972.
13238:
13239:
13240: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
13241: 5
13242:
13243:
13244:
13245:
13246: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13247:
13248: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I spörsmålet framhål[es såsom orsak tili
13249: anger har Ni, Herr Taltnan, med Eder skrivelse könssjukdomarnas spridning, att de. tillfälliga
13250: av den 24 mars 1972 tili vederbörande med- förbindelserna blir allt allmännare, vilket på
13251: lem av statsrådet översänt avskrift av följande basen av sjukdomsstatistiken antas ha skett
13252: av riksdagsledamoten Aili Laitinen ställda särski:lt i fråga om unga kvinnor. I slutet av
13253: spörsmål nr 68: s.pörsmålet sammanställs dock könssjukdomar-
13254: nas spridning med den allt aHmännare yrkes-
13255: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen mässiga prostitutionen, varför man slutar med
13256: vidtaga till förhindrande av könssjuk- konstaterandet, att ett kontrollerat bordellsys-
13257: domarnas och den yrkesmässiga prostitu- tem skulle vara en lyckligare lösning än den
13258: tionens spridning, och ämnar regeringen nuvarande situationen.
13259: ·skrida tili åtgärder för skapande av ett Enligt den allmänna uppfattningen bland
13260: statligt bordellsystem, som skulle be- sakkunniga ( t. ex. Härö, S. & Pätiälä, R.:
13261: tjäna både manliga och kvinnliga kunder Gonorrestilanteemme kehityslinjoista. Sos.lää-
13262: under sanitärt betryggande fö11hållanden, ket. Aikak. 1. 1971: 9: 180-192. Lassus, A.:
13263: eller ärnar Regeringen vidtaga bråd- Nykyinen sukupuolitautitilanne Suomessa. Suo-
13264: skande åtgärder för saklig och effektiv men Lääk.. 1. 1971: 26: 1640.) beror ökningen
13265: sexualupplysning och uppfostran tili en av könssjukdomarna under den senaste tiden
13266: sund inställning vid samtliga läroan- inte på ökad yrkesmässig prostitution. Prosti-
13267: .stalter och genom statens informations- tutionen har med ahl sannolikhet minskats un-
13268: media til:l förhindrande av de olägen- der de senaste årtiondena i Finland, liksom i
13269: heter som lösa sexuella förbinde1ser andra Iänder. Den förekommer hos oss i en
13270: medför?" alltmera amatörmässig form. Spridningen av
13271: könssjukdomarna kan sålunda icke förklaras
13272: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt med ökad yrkesmässig prostitution. Könssjuk-
13273: anföra följande: domarnas spridning kunde tidigare förklaras
13274: I början av spörsmålet uttryckes bekymmer relativt tillfredsställande så, att prostituerade
13275: över utvecklingen av läget i fråga om köns- och ett relativt litet antal befolkningsgrupper,
13276: s,jukdomarna i vårt land, vilket i och för sig som ingick tiUfälliga förbindelser, upprätthöll
13277: är fullt befogat och på sin plats. I Finland och spred sjukdomen. ·Numera har den grupp
13278: liksom i alla andra industriländer har de ve- fått en mera central ställning i spridandet av
13279: neriska sjukdom.arna ökats kännbart under det könssjukdomar, ·som ingår tillfälliga eller rela-
13280: senaste decenniet, oakta,t effektiva vårdqiöjlig- tivt tillfälliga förbindelser. Denna grupp kan
13281: heter, och situationen är i detta nu ungefär inte avgränsas lika skarpt.
13282: lika dålig hos oss som före de senaste krigen. Denna utveckling bör i sin tur ses såsom
13283: Särskilt bekymmersam är den starka öknin- en följd av de förändringar inom samhället,
13284: gen av gonorrt!fallen just bland kvinnor, då som har format normerna för det sexuella be-
13285: sjukdomen hos dem kan visa mycket små teendet och gjort dem friare och mera jäm-
13286: symptom eller inga symptom alls, vilket gör lika för de skilda könen och minskat skillna-
13287: att de försinkar .att söka vård och ökar möj- derria mellan de olika befolkningsgrupperna.
13288: ligheterna för smittans spridning. Dessutom är Ett stort antal undersökningar tyder på, att fri-
13289: de komplikationer som följer med gonorre, görelse beträffande ·sexuella attityder och se-
13290: särskilt sterilitet, allmänna hos kvinnor och xuellt beteende skett .mest just i fråga om de
13291: synnerligen ledsamma. unga kvinnotna ( t. ex~ Leppo, K.: Esiaviolli-
13292: 1
13293: • ,_,._j
13294: 6
13295:
13296: sesta seksuaalikäyttäytymisestä Pohjoismaissa. grunda ett yrke, där risker av detta slag är
13297: Sos.lääket. Aikak. l. 1971:9: 193). En av synnerligen uppenbara. Även om jag tror på
13298: orsakerna härtill har troligen varit att säkrare en statsdirigerad företagsamhet, kan jag åtmin-
13299: preventivmetoder har blivit allmännare, vilket stone inte inse att denna näringsgren skulle
13300: för allt flera kvinnor möjliggjort samma fröj- stå en arbetarregerings hjärta nära, ty så myc-
13301: der, av vilka männen alltid kunnat njuta utan ket av utplundring innefattar bordellsystemen
13302: fruktan för graviditet. Dessa nya preventiv- i praktiken, hur de än förverkligas.
13303: metoder, vilka utgör ett effektivt skydd mot I samhället finns många individer och mino-
13304: graviditet, ·skyddar icke mot könssjukdomar. ritetsgrupper, för vilka det är omöjligt att kon-
13305: Många sakkunniga är av den åsikten, ett an- kurrera på den gängse marknaden för sexuellt
13306: vändningen av kondomer vid tillfälliga förbin- utby<te, antingen tili följd av kontaktsvårighe-
13307: delser skuhle ha minskats, och att detta skulle ter, vanförhet eller lyten eller på grund av
13308: vara en betydande faktor för spridningen av fysisk ellet psykisk avvikelse. Ett främjande av
13309: könssjukdomar. I spörsmålet framförs bekym- möjligheter till sexuella kontakter för perso-
13310: mer över utbredningen av den yrkesmässiga ner av detta slag vore angeläget och behjär-
13311: prostitutionen och föreslås såsom en lösning tansvärt, och i denna sak och kring dessa män-
13312: införande av yrkesmässig prostitution genom niskors problem borde väckas en offentlig dis-
13313: statens försorg. Då orsakerna till den ökade kussion i syfte att nå fram tili förslag tili posi-
13314: utbredningen av könssjukdomarna måste sökas tiva lösningar, och inte bara i avsikt att på
13315: bland ovan beskrivna företeelser och inte i en ett skandalöst sätt presentera dylika företeel-
13316: ökad yrkesmässig prostitution, kan förslaget ser. Det är t. ex. helt uppenbart att avkrimina-
13317: om ett kontrollerat bordellsystem inte tagas på liseringen av homosexualiteten, viiken ökade
13318: allvar, utan måhända mera såsom en boll, kas- möjligheterna tili möten och kontakter för
13319: tad i syfte att väcka sensation, enligt riks- denna minoritetsgrupp, har haft en mycket po-
13320: svenskt mönster. Det skulle här vara fråga om sitiv verkan när det gäller att minska svårig-
13321: en dålig lösning på orätt problem. Det bästa heterna för nämnda grupp. Det borde över-
13322: beviset på att denna lösning är dålig är att vägas, vilka andra motsvarande ·sociala refor-
13323: ökningen av könssjukdomarna inte alls har mer som skulle kunna förverkligas i syfte att
13324: kunnat förhindras bättre i de Iänder där yrkes- lätta ensamstående människors sexuella prob-
13325: mässig prostitution under kontrollerade förhål- lem. Ett bordellsystem är härvid inte den rätta
13326: landen är tillåten. Problemet är oriktigt där- lösningen. Däremot borde samhället uppenbar-
13327: för, att orsakerna till ökningen av könssjuk- ligen försöka skapa nya förutsättningar för
13328: domarna har avvägts på ett oriktigt sätt. att göra det lättare för ovan avsedda befolk-
13329: Regeringen anser, att statliga bordeller inte ningsgrupper och för medborgarna överhuvud-
13330: borde börja upprätthållas i syfte att bekämpa taget att övervinna kontaktsvårigheter. Hinder
13331: könssjukdomar, emedan de skulle föra med sig för skapande av nya relationer tili medmännis-
13332: flera problem än de skulle lösa. Bordellväsen- korna föreligger i detta nu utom tili följd av
13333: det bringades att upphöra i Finland på 1880- de ovan anförda omständigheterna bl. a. också
13334: talet, och regeringen anser inte att det finns i form av trångboddhet, boende i egenskap av
13335: skäl att återgå till det föregående århundradet underhyresgäst eller avsaknad av bostad samt
13336: för att lösa dagens problem. Ett bordellsystem, dessutom på grund av medeNöshet, vilken bl. a.
13337: som inte skulle vara förenat med synnerliga hindrar knytande av kontakter på restauranger.
13338: svåra sociala olägenheter speciellt för dem som Också när det gäller detta problem stöter vi i
13339: idkar yrket, har inte kunnat skapas i ett enda sista hand mot den brist på ekonomisk jäm
13340: industriland. Dessutom skulle ett sådant sys- bördighet som råder inom vårt nuvarande sam-
13341: tem av ovan anförda skäl inte vara något effek- hällssystem och präglar medborgarnas dagliga
13342: tivt vapen för minskande av könssjukdomarna, liv, deras inbördes mänskliga relationer och
13343: då de tillfälliga förbindelserna ändå ingalunda deras kontaktmöjligheter, och som leder till
13344: skulle begränsas till bordellerna. att medborgarna också härvidlag försätts i
13345: Då vi på allt sätt försöker att tili exempel olika ställning.
13346: genom arbetarskydd komma ur ett läge, där I slutet av spörsmåilet frågas, huruvida rege-
13347: människorna blir utslitna mentalt och fysiskt ringen ärnar vidtaga brådskande åtgärder för
13348: och mister sin hälsa i det de säljer sitt arbete, saklig och effektiv sexualupplysning och upp-
13349: så varför skulle vi då samtidigt sträva tili att fostran tili en sund inställning vid samtliga
13350: 7
13351:
13352: läro:mstalter och genom statens informations- sjukdomar synes ha jämnats ut under det se-
13353: media tili förhindrande av de olägenheter som naste halvåret.
13354: lösa sexuella förbindelser medför. Vid skolstyrelsen kommer likaså en grupp
13355: Särskilt utvecklandet av upplysningsarbetet, av sakkunniga inom den närmaste framtiden
13356: och inte ett inrättande av bordeller, är den att avge ett betänkande om anordnandet av
13357: kanal som bör utnyttjas, när det gäller att för- sexualupplysning vid grundskolan. Det centrala
13358: söka minska de olägenheter ·som tilifälliga för- problemet härvidlag torde bli frågan om lärar-
13359: bindelser medför. En för.bättring av upplys- nas utbildning, och under ett övergångsskede
13360: ningsarbetet härvidlag är i detta nu aktuell är det troligen klokt att i stor utsträokning
13361: överallt där detta är av saken påkahlat. anlita hälsovårdare vid hälsovårdscentralerna
13362: I 14 § i folkhälsolagen, viiken trädde i kraft och låta dem i egenskap av utomstående sak-
13363: i början av april detta år, förutsättes att råd- kunniga besöka skolorna, åtminstone i fråga
13364: givning angående förebyggande av havandeskap om den del av undervisningen som avser me-
13365: anordnas vid hälsovårdscentralerna. Detta har dicinska och hygieniska synpunk!ter, såsom
13366: uttryckligen beaktats i den plan för hälsovårds- t. ex. rådgivningen i preventivmetoder och
13367: arbetet i riket, som har fastställts av statsrådet upplysningen om könssjukdomar.
13368: 23. 3. 1972, vilket innebär, att upplysningen Det kan ytterligare nämnas, att för närva-
13369: om preventivmetoder kommer att bli betyd- rande pågår genomförandet av ett omfattande
13370: ligt effektivare än förut. En arbetsgrupp, som undersökningsprojekt, vilket understöds av sta-
13371: har tiLlsatts av medicinalstyrelsen och före- tens medicinska och samhällsvetenskapliga kom-
13372: ningen Terveyskasvatuksen Keskus - Centra- missioner samt av medicinalstyrelsen och avser
13373: len för Hälsofostran r.y., har utarbetat detal- att utreda befolkningens attityder, insikter och
13374: jerade anvisningar för rådgivningen angående beteenden i fråW<t om sexualliv och preventiv-
13375: förebyggande av havandeskap vid hälsovårds- vanor. Undersökningen, vars resultat kommer
13376: centralerna, och dessa anvisningar håller som att föreligga färdigt nästa år, kommer att
13377: bäst på att få sin definitiva utformning hos erjuda en länge saknad bas av fakta för fram-
13378: medicinalstyrelsen. Den nyssnämnda gruppen tida åtgärder med upplysande och preventiva
13379: av sakkunniga har, sedan den framlagt sitt för- syften.
13380: slag om förverkligande av preventivrådgiv- Emedan utredningsarbete och utfomning av
13381: ningen vid hälsovårdscentralerna, fortsatt sitt rekommendationer i fråga om åtgärder just nu
13382: arbete genom att hörja kartlägga och planera pågår inom ,tre områden, som är centrala i
13383: andra åtgärder, som •står hälsovårdsväsendet tili sammanhanget - dvs. inom hälsovård, skol-
13384: buds när det gäller att bygga ut en saklig väsen och forskningsarbete - , finner rege-
13385: sexualupplysning. I detta sammanhang har sam- ringen det inte i detta skede motiverat att till-
13386: arbetet med skol- och militärmyndigheter samt sätta nya kommitteer eller kommissioner för
13387: massmedia ihågkommits som ett medel att nå att överväga dessa samma problem. Regeringen
13388: viktiga målgrupper. anser, med tanke på både uppfostrings- och
13389: Vid medicinalstyrelsen föreligger planer på folkhälsosynpunkter, att ett utvecklande av en
13390: atJt utveckla en kontroll av kvaliteten på kon- saklig sexualupplysning är mycket angeläget.
13391: domer och tiliika på att föreslå åtgärder som Regeringen konstaterar, att viktiga utredningar
13392: avser att öka användningen av kondomer tili 'och rekommendationer, vi1ka gäHer åtgärder
13393: förebyggande av könssjukdomar. Det kan näm- som avser att främja saken, inom kort kom-
13394: nas att det i Sverige har bedrivits en mycket mer att föreligga, och därefter kan erforder-
13395: kraftig kampanj til!l främjande av använd- liga reformer av lagstiftningen göras eller andra
13396: ningen av kondomer, och troligen har denna åtgärder vidtagas tili förverkligande av en sak-
13397: åtminstone delvis varit orsaken tili att den lig sexualupplysning på åtgärd av hälsovårds-,
13398: fortgående ökningen av antalet fall av köns- skol- och andra myndigheter.
13399: Helsingfors den 27 april 1972.
13400:
13401:
13402: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
13403: Kirj. ksm. n:o 69.
13404:
13405:
13406:
13407:
13408: Taipale ym.: Turvavöiden käytön saattamisesta pakolliseksi hen-
13409: kilöautoissa.
13410:
13411:
13412:
13413: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13414:
13415: Tapaturmat muodostavat sydän- ja verisuoni- liikenneonnettomuuksissa kuollutta auton kul-
13416: tautien sekä syöpätautien jälkeen maamme jettajaa ja matkustajaa. Ainoastaan kaksi sel-
13417: kolmanneksi suurimman kuolinsyyryhmän. Ta- laista ihmistä on btollut, joilla oli käytös,sä
13418: paturmien joukossa liikennetapaturmat ovat kdlmipisteturvavyö." "Epäilemättä suurinta osaa
13419: varsin keskeisessä asemassa, sillä vuosittain nii- mainitui$ta 600 kuolemantapauks.esta ei olisi
13420: hin kuolee tunnetusti noin 1 000 kansalaista. tapahtunut, jos kolmipisteturvavyötä olisi käy-
13421: Liikennetapaturmien määrän ennakoidaan edel- tetty." (Läkartidningen 16/1971.)
13422: leen jossain määrin kasvavan. Ennusteiden Liikennevakuutusyhdistysten tutkijalautakun-
13423: mukaan, jos vuoden 1980 tapaturmariskitaso tien tutkimusraportti vuodelta 1970 toteaa
13424: säilyy Uudellamaalla muuttumattomana, joka mm.: "Yhteenajoihin osallisissa henkilö- ja pa-
13425: kolmas uusmaalainen joutuu elämänsä aikana kettiautoissa kuoli 197 henkilöä. Näistä 9
13426: sairaalahoitoon liikennetapaturman vuoksi. käytti turvavyötä. Niistä 188 kuolleesta, jotka
13427: Liikennekuolleisuutta ehkäistäessä keskeisim- eivät käyttäneet turvaväitä tai joiden istuma-
13428: mällä sijalla on luonnollisesti yhteiskuntasuun- paikaUa ei sellaista ollut, olisi 84 SaJattanut pe-
13429: nittelu, liikenneväylien ja katuverkoston jäsen- lastua turvavöiden ansiosta, sillä tutkijalauta-
13430: tely, joihin viime vuosina on alettukin · kiinnit- kuntien arvion mukaan 42 olisi pelastunut var-
13431: tää enemmän huomiota. Tämän ohella eräät masti, 12 itodennå'köisesti ja 30 mahdollisesti.
13432: erilliskysymykset, kuten tiekohtaiset nopeus- Vammautuneista käytti turvaväitä 16 henkilöä,
13433: rajoitukset tahi valvonnan lisääminen, vaikut- joista 1turvavyöt pelastivat kuolemalta 10 ja
13434: taisivat olennaisilta liikenneturvallisuutta pa- Uevensivät vammoja 3:1la. Niistä 258 vammau-
13435: rannettaessa. tuneesta, joilla turvavyöt eivät olleet käytössä
13436: tai autossa, olisivat 204:llä vammat estyneet
13437: Erilliskysymysten joukkoon kuuluvat varsin tai lieventyneet turvavöiden avulla." Raportti
13438: tehokkaiksi keinoiksi katsottavat auton turva- koskee kuuden läänin alueella tapahtuneita
13439: vyön käyttö sekä kypärän käyttö moottori- onnelt!tomuuksia.
13440: pyöräilijöillä ja mopoilijoilla. Kahden pisteen vyön katsotaan vähentävän
13441: Lukuisissa tutkimuksissa on toistuvasti osoi- kuolettavien tai vakavien vammojen määrää
13442: tettu, että turvavyön käyttö vähentäisi olen- noin 50 %. Kolmen pisteen vyön katsotaan
13443: naisesti kuolemantapauksia sekä vammojen va- vähentävän näitä vammoja n. 80 % (kts.
13444: kavuusastetta. Slätis, Rokkanen, Kallio, Huittinen ym.: Trau-
13445: Niinpä Lundin yliopiston oikeustieteen pro- ,matologia, painossa) .
13446: fessori Gerhard Voigt on analysoinut ns. fron- Turvavöiden käytön vaikutus ulottuu luon-
13447: taalikolareissa eri mekanismien johdosta aiheu- nollisesti vain autonkuljettajiin ja -matkusta-
13448: tuneita vammoja päätyen seuraavaan loppu- jiin, joiden osuus kuolleiden määrästä käy ilmi
13449: tulokseen: "Aineistoomme kuuluu noin 600 seuraavasta taulukosta:
13450:
13451:
13452:
13453:
13454: 364/72
13455: 2
13456:
13457: Kaikkiaan
13458: kuolleita, auton- auton- moottori-
13459: Vuosi joista kuljettajia matkustajia pyöräilijöitä mopoilijoita
13460: 1961 ••••••••••• 01. 786 86 81 105 83
13461: 1962 .............. 810 85 68 101 101
13462: 1963 ••••••••••••• 0 913 108 110 101 95
13463: 1964 .............. 964 131 138 81 127
13464: 1965 •• ·-· •• 0 •• 0 0. 0. 1049 183 160 52 119
13465: 1966 • 0 •••••• 0 0. 0 •• 1098 184 176 41 118
13466: 1967 ••• 0 •••• 0. 0. 0. 973 185 158 38 108
13467: 1968 • 0 •• 0 ••• 0 0 •••• 939 176 182 28 109
13468: 1969 •• 0 ••••••• 0 ••• 1006 187 167 28 95
13469: 1970 • 0 •••••••• 0 ••• 1055 210 200 38 95
13470:
13471: Turvavöiden käytön avulla voitaisiin vähen- liikenteessä syntyy kuolleiden ohella mm. yli
13472: tää liikennekuolemien määrää maassamme vuo- tuhat pysyvää aivovammaista vuosittain. Täl-
13473: sittain 120-150 tapauksella verrattuna vuo- löin olisi todellakin varsin perusteltua edellyt-
13474: den 1970 tilanteeseen. Kun poliisin tietoon tää eräiden suojalaitteiden pakollista käyttöä,
13475: tulleista loukkaantuneista on autonkuljettajia siis henkilöautoissa turvaväitä ja moottoripyö-
13476: ja -matkustajia jo noin 60 %, vaikuttaisi turva- räilijöillä ja mopedisteilla kypäriä. (Kuoleehan
13477: vöiden käyttö vammautuneiden määrään vielä- liikenteessä 1 mopoilija 3 000 mopoa kohti, 1
13478: kin selvemmin. moottoripyöräilijä 1 000 moottoripyörää kohti
13479: Edeltävistä varsin vakuuttavista seikoista ja yksi autoilija 2 000 autoa kohti.)
13480: huolimatta turvavöiden käyttö ei ole riittävän Vaikka aluksi turvavyön käytön valvonta
13481: yleistä. Vuonna 1968 tehdyn tutkimuksen mu- voisikin olla hankalaa, ei tämän tulisi olla sää-
13482: kaan turvavyö oli asennettu 45.6 % autokan- dösten esteenä. Sillä valvontaa tulisi entises-
13483: nastamme ja vyötä käytti vain 19.9 % tutki- tään enemmän suunnata liikenneturvallisuuden
13484: mushetkellä tiellä autolla liikkuneista. Tämän kannalta oleellisiin kysymyksiin. Pysäköinnin
13485: jälkeen on annettu liikenneministeriön päätös valvonnassa on hyviä kokemuksia ns. lappu-
13486: moottoriajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta liisoista, vallan hyvin vastaavanlaatuisia valvo-
13487: annetun kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- jia voitaisiin tuoda maanteille.
13488: nisteriön päätöksen muuttamisesta (438/70). Edeltävään viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen
13489: Sen 26 §: n kuudennessa momentissa edellyte- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
13490: tään, etJtä henkilöautossa rtulee olla kutakin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13491: etuistuimella olevaa hyväksyttyä istumapaikkaa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13492: varten koriin luotetta:vasti kiinnitetty turvavyö.
13493: Tämä päätös lisää varmasti myös turvavöi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13494: den käyttöä. Kuitenkin edeltävien seikkojen turvavöiden asennuksen pakollisuus hen-
13495: perusteella voitaisiin perustella jopa turvavyön kilöautoihin ei ole vielä riittävä toimen-
13496: pakollista käyttöä henkilöautoissa, aluksi mah- pide pyrittäessä alentamaan kuollei-
13497: dollisesti vain maantieliikenteessä. Samoin olisi suutta ja vammautuneisuutta liikentees-
13498: perusteltua, että autokouluopetuksessa opetus- sä, ja jos on,
13499: ajojen aikana säännönmukaisesti käytettäisiin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13500: turvavöitä. ryhtyä turvavöiden käytön saattamiseksi
13501: Tiedetään, että jääkiekkoilussa kypärä on pakolliseksi henkilöautoissa, aluksi vä-
13502: täysin pakollinen, vaikka aivovammoja pelissä hintäinkin maantieliikenteessä?
13503: on syntynyt vuosittain vain muutamia. Tie-
13504: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1972.
13505:
13506: Ilkka Taipale. Matti Ruokola. Aili Laitinen.
13507: K. F. Haapasalo. Pauli Räsänen. Erkki Tuomioja.
13508: Pekka Jokinen. Pekka Vennamo. Sakari Knuuttila.
13509: Valdemar Sandelin. 1.-C. Björklund.
13510: Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
13511:
13512: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Lukuisat tutkimukset osoittavat kiistatto-
13513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, masti, että turvavyön käyttö on yksityisen au-
13514: olette 24 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn tonkuljettajan ja -matkustajan kannalta eräs
13515: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tehokkaimpia keinoja lieventää liikenneonnetto-
13516: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- muuksien aiheuttamia vammoja. Tämän vuoksi
13517: edustaja Taipaleen ym. näin kuuluvasta kir- on liikenneturvallisuustyössä edelleenkin syytä
13518: jallisesta kysymyksestä n:o 69: kiinnittää huomiota siihen, että mahdollisuuk-
13519: sien mukaan kaikki henkilöautot varustettai-
13520: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että siin asianmukaisilla turvavöillä ja näitä turva-
13521: turvavöiden asennuksen pakollisuus hen- väitä myös käytettäisiin.
13522: kilöautoihin ei ole vielä riittävä toimen- Voimassa olevan tieliikennelain 2 §:n mu-
13523: pide pyrittäessä alentamaan kuollei- kaan jokaisen tiellä kulkevan on noudatettava
13524: suutta ja vammautuneisuutta liikentees- olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja va-
13525: sä, ja jos on, rovaisuutta vahingon välttämiseksi sekä toimit-
13526: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tava siten, ettei hän tarpeettomasti estä tai häi-
13527: ryhtyä turvavöiden käytön saattamiseksi ritse liikennettä eikä myöskään ole vaaraksi
13528: pakolliseksi henkilöautoissa, aluksi vä- muille tai kohtuuttomasti häiritse muita, jotka
13529: hintäinkin maantieliikenteessä?" asuvat tai oleskelevat tien varrella. Tästä lain-
13530: kohdasta ei voida suoranaisesti johtaa tiellä
13531: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kulkeville velvollisuutta toimia siten, että on-
13532: vasti seuraavaa: nettomuuden sattuessa heille itselleen aiheutu-
13533: Niin kuin kysymyksen perusteluissakin tode- vat vammat olisivat mahdollisimman vähäiset.
13534: taan, liikenneministeriö on 24 päivänä kesä- Tällaisen itsesuojelun laiminlyöntiä, josta ei
13535: kuuta 1970 antanut päätöksen moottoriajoneu- aiheudu vaaraa eikä haittaa muille tiellä kulke-
13536: voasetuksen täytäntöönpanosta annetun kulku- ville, ei hallituksen mielestä ole syytä krimi-
13537: laitosten ja yleisten töiden ministeriön päätök- nalisoida ilman riittäviä selvityksiä määräyksen
13538: sen muuttamisesta ( 438/70). Sen 21 §:n vaikutuksista vastuukysymyksiin onnettomuu-
13539: 6 momentissa määrätään, että henkilöautossa den sattuessa. Erityisesti pienten lasten ollessa
13540: tulee olla kutakin etuistuimella olevaa hyväk- kysymyksessä voi sitä paitsi turvavöiden käy-
13541: syttyä istumapaikkaa varten koriin luotettavasti töstä olla onnettomuuden sattuessa tai esimer-
13542: kiinnitetty turvavyö. Tämä päätös on tullut kiksi hätäjarrutustilanteessa pikemminkin va-
13543: voimaan 1 päivänä syyskuuta 1970, kuitenkin hingollisia seurauksia.
13544: siten, että määräys turvavöistä koskee muiden Eräissä ulkomaisissa tutkimuksissa on to-
13545: kuin kouluautojoen osalta ainoastaan 1 päivän dettu, että voimakkaallakaan valistustoimin-
13546: tammikuuta 1971 jälkeen ensi kertaa käyttöön nalla ei voida ratkaisevasti lisätä turvavöiden
13547: otettuja henkilöautoja. käyttöä. On kuitenkin ilmeistä, että nimen-
13548: Erään vuonna 1968 suoritetun tutkimuksen omaan turvavöiden asentamiseen vanhoihin au-
13549: mukaan turvavyö oli asennettu 45.6 %:iin kai- toihin voidaan vaikuttaa valistuksen kautta.
13550: kista henkilöautoista. Koska maamme henkilö- Samoin kuljettajaopetuksen yhteydessä on syytä
13551: autokannasta ylivoimaisesti suurin osa on en- totuttaa oppilaita turvavöiden käyttöön.
13552: nen 1. 1. 1971 ensi kertaa käyttöön otettuja Eräissä maissa, muun muassa Ruotsissa, on
13553: ja siten turvavöiden asentamisvelvollisuutta kehitteillä uudenlainen turvavyötyyppi, joka
13554: koskevien määräysten ulkopuolella, on toden- perustuu vyön automaattiseen kiinnittymiseen
13555: näköistä, että maassamme on vielä verraten ennen auton liikkeelle lähtöä. Hallitus katsoo,
13556: runsaasti henkilöautoja, joihin ei ole asennettu että kehittämällä kuljettajan henkilökohtaiset
13557: turvavöitä. turvallisuusvarusteet mahdollisimman helppo-
13558: 4
13559:
13560: käyttöisiksi ja niiden käyttäjiä vähän haittaa- hen, että tiellä kulkevat kiinnittäisivät huo-
13561: viksi on parhaat mahdollisuudet lisätä niiden miota paitsi muiden, myös omaan henkilökoh-
13562: käyttöä liikenteessä. taiseen turvallisuuteensa, sekä tutkii mahdolli-
13563: Hallitus seuraa turvavöiden alalla tapahtu- suuksia määrätä turvavöiden käyttö pakolli-
13564: vaa teknillistä kehitystä ja pyrkii samanaikai- seksi.
13565: sesti vapaaehtoisuuden tietä vaikuttamaan sii-
13566: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
13567:
13568: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
13569: 5
13570:
13571:
13572:
13573:
13574: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13575:
13576: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Det framgår ohestridligt av talrika under-
13577: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sökningar, att användningen av säkerhetshälte
13578: velse av den 24 mars 1972 tili vederbörande ur den enskilda hilförarens och -passagerarens
13579: medlem av statsrådet översänt en avskrift av synpunkt är ett av de mest effektiva medlen
13580: följande av riksdagsman Tai{Jale m. fl. ställda att mildra skadorna vid trafikolyckor. Av
13581: skriftliga spörsmål nr 69: denna orsak är det i trafiksäkerhetsarhetet
13582: fortsättningsvis skäl att fästa uppmärksamhet
13583: "Är Regeringen medveten om att vid att samtliga personhilar i mån av möjlig-
13584: den obligatoriska installationen av sä- het förses med säkerhetshälten och att dessa
13585: kerhetsbälten i personbilar ännu icke säkerhetsbälten verkligen används.
13586: är en tillräcklig åtgärd i strävandena Enligt 2 § i gällande lag om vägtrafik skall
13587: att i trafiken nedbringa antalet döds- var och en som trafikerar väg iakttaga av om-
13588: och invaliditetsfall, och om så är ständigheterna påkallad omsorg och varsamhet
13589: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tili förekommande av skada samt förhålla sig
13590: taga för att göra användningen av sä- så, att han icke onödigtvis hindrar eller stör
13591: kerhetsbälten obligatorisk i personbilar, trafiken, ej heller utsätter andra för fara eller
13592: i början åtminstone i landsvägstrafi- oskäligt stör andra, som bor eller uppehåller
13593: ken?" sig vid vägen. Ur detta lagrum kan man icke
13594: direkt härleda skyldighet för dem som trafike-
13595: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt rar väg att förhålla sig så, att de skador som
13596: anföra följande: de ådrager sig själva vid en olycka blir så små
13597: Såsom i motiveringen för spörsmålet konsta- som möjligt. En sådan försummelse av själv-
13598: teras, utfärdade trafikministeriet den 24 juni bevarelsen, som varken orsakar fara eller hin-
13599: 1970 ett heslut angående ändring av ministe- der för andra som trafikerar vägen, är det en-
13600: riets för kommunikationsväsendet och allmänna ligt regeringens uppfattning icke orsak att kri-
13601: arhetena heslut om verkställighet av motor- minalisera utan tillräcklig utredning om en så-
13602: fordonsförordningen ( 438/70). I dess 21 § dan hestämmelses inverkan på ansvarsfrågorna
13603: 6 mom. stadgas, att i personhil för varje god- vid olyckshändelser. Särskilt för små barn kan
13604: känd sittplats i framsätet skall finnas ett säker- dessutom användningen av säkerhetsbälte vid
13605: hetsbälte, som är tillförlitligt fäst vid karosse- olyckshändelse eller t. ex. vid nödbromsning
13606: riet. Detta heslut trädde i kraft den 1 sep- snarare ha skadliga följder.
13607: tember 1970, likväl så, att hestämmelsen om I vissa utländska undersökningar har man
13608: säkerhetshälten i fråga om andra än skolbilar konstaterat, att intc ens den mest intensiva
13609: gäller endast personhilar som tas i hruk första upplysningsverksamhet på ett avgörande sätt
13610: gången efter den 1 januari 1971. kan öka användningen av säkerhetsbälten. Det
13611: Enligt en undersökning år 1968 var säker- är dock uppenbart att särskilt upplysning kan
13612: hetshälte installerat i 45.6 % av samtliga per- leda tili att säkerhetsbälten installeras i gamla
13613: sonhilar. Då den överlägset största delen av bilar. Likaså är det skäl att i samband med
13614: vårt personhilshestånd hestår av hilar som undervisningen av förare vänja eleverna vid
13615: första gången tagits i hruk före 1. 1. 1971 och att använda säkerhetsbälte.
13616: sålunda står utanför hestämmelserna om skyl- I en del länder, bland annat i Sverige, hål-
13617: dighet att installera säkerhetshälten, är det ler man på att utveckla en ny typ av säkerhets-
13618: sannolikt att det i vårt land fortfarande finns bälten, som hygger på principen att hältet fäs-
13619: rätt mycket personhilar i vilka säkerhetshälten tes automatiskt innan bilen startar. Genom
13620: icke har installerats. att göra förarens personliga säkerhetsutrust-
13621: 364/72
13622: 6
13623:
13624: ning så lätt att använda som möjligt skapar tidigt, att på frivillighetens väg, verka i sådan
13625: man enligt regeringens mening de bästa möj- riktning att de som trafikerar väg fäster upp-
13626: ligheterna att öka användningen av säkerhets- märksamhet icke blott vid andras utan även
13627: utrustning. vid sin egen personliga säkerhet, samt under-
13628: Regeringen följer med den tekniska utveck- söker möjligheterna att göra användningen av
13629: lingen av säkerhetsbältena och strävar sam- säkerhetsbältena obligatorisk.
13630: Helsingfors den 21 april 1972.
13631:
13632: Trafikminister Valde Nevalainen.
13633: Kirj. ksm. n:o 70.
13634:
13635:
13636:
13637:
13638: Aitio ym.: Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta.
13639:
13640:
13641: Ed u s k u n n a n He u a P u he m i e h e 11 e.
13642:
13643: Eduskunnassa on useaan otteeseen esitetty kantaan, että asevoimien vähentäminen ja vie-
13644: huolestuttavia esimerkkejä julkisessa sanassa raiden joukkojen poisvetäminen Euroopan
13645: harjoitetusta Neuvostoliitolle vihamielisestä pro- maista johtaisi "Neuvostoliiton yksinvaltiuteen"
13646: pagandasta. Toimettomuus, millä hallituksen Euroopassa (Hs 28. 2. -71)!
13647: taholta siihen on suhtauduttu, on vain rohkais- Mainitun Sejna-lehden kertomuksen julkaisi
13648: sut tätä maamme kansallisia etuja vahingoit- myös Express-lehti, jonka samoin kuin Nootti-
13649: tavaa ja yya-sopimuksen hengen vastaista toi- lehden opoositio maamme virallista , rauhan-
13650: mintaa. Jopa ['auhansopimuksessa kielletyt jär- politiikkaa vastaan on tunnettu. Räikeitä muo-
13651: jestöt ovat alkaneet esiintyä julkisuudessa ja toja Neuvostoliitolle vihamielinen propaganda
13652: niiden toiminnan mainostammen liittyy mieli- on saanut erilaisen uskonnollisen toiminnan var-
13653: alojen muokkaukseen Neuvostoliittoa vastaan. jolla suoritetussa julkaisutoiminnassa, jossa py-
13654: Samoilla tahoilla missä estottomimmin harjoi- ritään vaikuttamaan kaikkein tietämättömim-
13655: tetaan tätä vahingollista propagandaa on viime piin kansanjoukkoihin. Törkeästi totuutta lou-
13656: aikoina usein esitetty ajatus Neuvostoliiton katen väitetään Neuvostoliitossa muka kidu-
13657: kanssa solmitun ystävyys-, yhteistyÖ- 1a avun- tettavan ihmisiä heidän uskontonsa takia. Täl-
13658: autosopimuksen korvaamisesta sopimuksella ja laista propagandaa harjoittavat Yhdysvalloista
13659: yhteistyöllä Skandinaavisten maiden kanssa. käsin muonitetun vanhalestadiolaisen "Suomen
13660: Kysymyksessä on selvä hyökkäys Suomen viral- Rauhanyhdistysten Keskusjärjestön" saarnaajat
13661: lisen ulkopolitiikan peruslinjaa vastaan. sekä Kansan Radio- ja Televisio-niminen yritys,
13662: Ilmeisenä pyrkimyksenä on maamme yleisen jonka jakamissa puhekaseteissa sekä järjestä-
13663: mielipiteen nostattaminen yya-sopimusta vas- missä joukkotilaisuuksissa, mm. Helsingin Jää-
13664: taan. Tamperelainen Aamulehti esitti 7. 3. -72, hallissa, on esitetty Neuvostoliitolle jyrkän viha-
13665: ruotsalaisen kirjan esittelyn asuun puettuna, mielistä propagandaa.
13666: laajalti suunnitelmaa Pohjolan "puolueettomuus- Rauhansopimuksessa kiellettyjen järjestöjen
13667: liitosta" vastapainona ja vaihtoehtona yya-sopi- laaja mainostaminen ja niiden toiminnan jatka-
13668: mukselle. Uusi Maailma-lehti, jok'ct Aamuleh- minen eri muodoissa muodostaa vakavan osan
13669: den tavoin on jatkuvasti käyttänyt palstojaan Neuvostoliittoa ja sen kanssa solmittuja sopi-
13670: NATO:n kylmän sodan propagandaan, julkaisi muksia vastaan tähdättyä toimintaa. Kansain-
13671: 16. 3. -72 USA:n tiedustelupalvelun CIA:n ns. välisessä Niirnbergin sotasyyllisyystuomioistui-
13672: Sejna-aineistoa eli länsimaissa kiertäneen ja messa tuomittiin SS-järjestö rikolliseksi. Suo-
13673: moneen kertaan perättömäksi osoitetun kerto- men SS-pataljoonan sotilaat kokoontuivat viime
13674: muksen Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmista. keväänä Tampereelle viettämään Hitler-Saksan
13675: Kertomuksen esitteli suomalainen sotilashenkilö sotaan lähdön 30-vuotismuistoa. Juhlaan kuu-
13676: kapteeni Risto Viksten, kommenteissaan koros- lui pataljoonan marssi pataljoonan lipun alla
13677: taen, että Suomi ja Skandinavian maat ovat ja toimenpiteet muistomerkin perustamiseksi
13678: valmistautuneet yhteiseen sotilaalliseen vasta- suomalaisille SS-miehille.
13679: rintaan Neuvostoliittoa vastaan. Sama suuntaus Rauhansopimuksessa kielletyn suojeluskunta-
13680: Suomen sotilaaJlisesta yhteistyöstä Skandina- järjestön toiminnan jatkaminen näkyy useissa
13681: vian, tässä tapauksessa NATO:n jäsenen Nor- yhteyksissä. Mm. Kauhajoella vietettiin suoje-
13682: jan kanssa, näkyy kenraaliluutnantti evp. Jorma luskunnan 40-vuotisjuhlia. Viipurin Museosää-
13683: Järventauksen viime vuoden puolella Helsingin tiön ensimmäisiin toimenpiteisiin kuului suo-
13684: Sanomissa (28. 3. 1971) julkaisemassa artik- jeluskunten palkintokokoelmien näytteillepano.
13685: kelisarjassa, jossa muutenkin yhdytään NATO:n Reservin upseerien aktiivisuus suojeluskuntajär-
13686: 378/72
13687: 2
13688:
13689: jestöjen toumnnan jatkajana on :ilmeinen. Re- tava muiden vapaaehtoisten .maanpuolustusjär•
13690: serviläinen-lehdessä n:o 1/1971 tästä reservin jestöjen ohella. 50-luvun loppuun asti he taval-
13691: upseerien järjestöjen tehtävästä Reima T. A. laan ovat täyttäneet sen aukon, jonka suojelus-
13692: Luoto kirjoitti seuraavasti: "Neljä vuosikym- kuntien ja AKS:n lakkauttaminen maan henki-
13693: mentä sitten, kun Suomen reservinupseeriliitto seen rintamaan jätti." (Reserviläinen n:o 6/
13694: perustettiin, se oli enemmän yhdessäolojärjestö 1971)
13695: kuin lrlospäin suuntautuva organisatio. Sotilas- Täten on selvästi nähtävissä näiden sotilas-
13696: koulutusta antoi tuolloin :ja henkisestä maan- luontoisten järjestöjen piirissä samoin kuin hen-
13697: puolustuksesta huolehti paljossa suojeluskunta- kisen maanpuolustuksen sisällössä vallitsevan
13698: järjestö". Pankinjohtaja Eero Harkia sanoi sa- henki, joka on ristiriidassa maamme virallisen
13699: masta asiasta haastattelussaan Reserviläinen- rauhanpolitiikan ja solmittujen valtiosopimus-
13700: lehdessä n :o 3/1971: "Erikoisesti liiton alku- ten kanssa.
13701: aikoina oli taloudellinen puoli hyvin vaikea, Edellä esitettyjen huolestuttavien ja maamme
13702: koska jäsenmaksut olivat pienet eikä muita kansallisia etuja loukkaavien ilmiöiden johdosta
13703: tuloja ollut. Lahjoitusten saanti oli vaikeata esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
13704: siitäkin syystä, että monella taholla pidettiin menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
13705: Reservinupseeriliiton toimintaa vähemmän toi- jäsenen· vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13706: vottavana ja katsottiin että Suojeluskuntajär-
13707: jestö oli se, joka huolehti näistä asioista." Nyt Tietääkö Hallitus, että Neuvostolii-
13708: Reservinupseeri- ja aliupseerijärjestöt saavat tolle vihamielinen toiminta, joka on
13709: suurta taloudellista tukea erityisesti Maanpuo- ristiriidassa maamme virallisen rauhan-
13710: lustuksen Tuki ry:n kautta. Pohjoismaisessa politiikan ja solmittujen valtiosopimus-
13711: reservinupseerikongressissa kesällä 1971 Henki- ten kanssa, on saan'u,t huomattavan laa-
13712: sen maanpuolustuksen suunnittelukunnan jäsen juuden maassamme, ja jos tietää,
13713: pääjohtaja Kullervo Killinen sanoi alustukses- millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
13714: saan "Henkinen maanpuolustus ja Suomen aikoo ryhtyä nopean korjauksen aikaan-
13715: osuus siinä": "Reservin upseerien merkitys psy- saamiseksi tässä asiassa?
13716: kologiselle puolustukselle on erittäin huomat-
13717: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1972.
13718:
13719: Paavo Aitio. Rauno Korpinen. Pauli Puhakka.
13720: Taisto Sinisalo. Kaisu Weckman. Pekka Salla.
13721: Mirjam Tuominen. Kalevi Kivistö. I.-C. Björklund.
13722: Aarne Saarinen. · Heimo Rekonen. Heikki Mustonen.
13723: Toivo Asvik. Matti Järvenpää. Kauko Tamminen.
13724: Pentti Liedes. Pauli Räsänen. A.-L. Tiekso.
13725: Ensio Laine. Veikko Salmi. Siiri Lehmonen.
13726: Irma Rosnell. Anna-Liisa Hyvönen; Helvi Niskanen.
13727: Lauha Männistö. Aulis Juvela. Ele Alenius.
13728: Lauri Kantola. Aarne Pulkkinen. Aarne Koskinen.
13729: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Nieminen. Niilo Koskenniemi.
13730: Osmo Kock.
13731: 3
13732:
13733:
13734:
13735:
13736: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13737:
13738: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asiainministeriön lausunto siltä osin kuin asia
13739: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koskee perusteluissa mainittujen järjestöjen toi-
13740: olette 24 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn mintaa.
13741: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Sisäasiainministeriön lausunnosta ilmenee,
13742: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- että suomalaiseen SSi'ataljoonaan kuuluneita
13743: edustaja Paavo Aition ym. näin kuuluvasta kir- henkilöitä on huhtikuussa 1971 kdkoontunut
13744: jallisesta kysymyksestä n:o 70: T,ampereella sen johdosta, että tuolloin oli
13745: kulunut 30 vuotta sotatoimien aloittami-
13746: "Tietääkö Hallitus, että Neuvostolii- sesta, 'joihin he mainituissa SS-joukoissa oli-
13747: tolle vihamielinen toiminta, joka on vat osallistuneet. Saadun selvityksen mu-
13748: ristiriidassa maamme virallisen rauhan- kaan tilaisuuden järj'estäjänä ei toiminut mi-
13749: politiikan ja solmittujen valtiosopimus- kään järjestö vaan yksityiset, tilaisuuteen osal-
13750: ten kanssa, on saanut huomattavan laa- listuneet henkilöt. Kokoontumisen yhteydessä
13751: juuden maassamme, ja jos tietää, ei päätetty uuden vastaavan tilaisuuden jär-
13752: millaisiin toimenpiteisiin Hallitus jestämisestä. Samoin on molemmissa suhteissa
13753: aikoo ryhtyä nopean korjauksen aikaan- ollut asiamaita myös Kauhajoella ~okakuussa
13754: saamiseksi tässä asiassa?" 1967 järjestetyssä maanpuolustusjuhlassa, johon
13755: oli erityises·ti kutsuttu entisiä lottia ja suojelus-
13756: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuntalaisia. Kauhajoen tilaisuudesta kirjoitti
13757: vasti seuraavaa: paikallinen sanomalehti mainiten, että se oli
13758: Eri yhteyksissä on viime aikoina toistuvasti Kauhajoen suojeluskunnan 50-vuotisjuhla. Mai-
13759: kiinnitetty huomiota kysymyksessä tarkoitetun ninta lienee perustunut siihen, että juhlan
13760: laatuisiin ilmiöihin. Näin on tapahtunut myös ohjelmaan kuului Kauhajoen suojeluskuntaa kä-
13761: hallituksen toimesta. Ulkoministeri Kalevi Sorsa sittelevä historiallinen katsaus ja että juhla-
13762: totesi huhtikuun 4 päivänä 1972 antamassaan puhujana toimi paikkakunnalla tunnettu enti-
13763: haastattelussa neuvostovastaisen kirjoittelun nen suojeluskunnan aluepäällikkö.
13764: lisääntyneen maassamme. Koska Neuvostoliiton Molempien kysymyksessä tarkoitettujen edellä
13765: ja Suomen luottamukselliset ja hyvät suhteet mainittujen tilaisuuksien johdosta on todettava,
13766: muodostavat maamme ulkopolitiikan perustan, että kansalaisten kokoontumisvapauden huo-
13767: on myös yksityishenkilöiden julkisuudessa esit- mioon ottaen viranomaisilla ei ole ollut edelly-
13768: tämillä mielipiteillä merkitystä sen kuvan kan- tyksiä ennakolta estää kokoontumisia. Kokouk-
13769: nalta, minkä Suomi antaa halustaan ja kyvys- sien osanottajista ei käytettävissä olevan selvi-
13770: tään kansainvälisen asemansa hoitamiseen. Tär- tyksen mukaan kukaan ole toiminut siten, että
13771: keätä ja jopa ensisijaista on, että yleisen kansa- se voimassa olevien lakien mukaan voisi joh-
13772: laismielipiteen voidaan epäilyksittä katsoa ole- taa oikeudellisiin toimenpiteisiin häntä vastaan.
13773: van maamme virallisen ulkopoliittisen linjan Kysymyksessä on viitattu reserviläisjärjestöi-
13774: takana. Julkisuudessa onkin eri kansalaispiirien hin katsoen niiden pyrkivän jatkamaan lakkau-
13775: taholta toistuvasti osoitettu asianlaidan näin tettujen suojeluskuntien toimintaa. Peruste-
13776: olevan. Toisaalta juuri tämän vuoksi satunnai- luissa on lainattu kahta Reserviläinen-lehdessä
13777: set poikkeavuudet tulevat selvästi näkyviin ja oHutta kirjoitusta, jotka lainauksen osalta ovat
13778: huomioiduiksi. koskeneet Suomen Reserviupseeriliiton histo-
13779: Oikeusministeriön toimesta on pyritty selvit- riikkia sekä erästä alustusta. Pariisin rauhan-
13780: tämään minkälaatuisia kysymyksen perusteluissa sopimuksessa Suomi on sitoutunut olemaan
13781: viitatut kirjoitukset ja tapahtumat ovat olleet vastaisuudessa sallimatta sellaisten hajoitettujen
13782: sekä miten niitä on voimassa olevien lakiemme sotilaallisluontoisten ym. järjestöjen olemassa-
13783: kannalta arvosteltava. Tällöin on hankittu sisä- oloa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta
13784: 4
13785:
13786: sen demokraattiset oikeudet. Kyseisen rauhan- Rikoslain 14 luvun 4 a §:ssä on säännös
13787: sopimuksen 8. artiklassa on selvästi tarkoitettu painotuotteella ~tapahtuvasta vieraan valtion
13788: mm. suojeluskuntajärjestöä. Mikäli jonkin julkisesta loukkaamisesta. Eduskunnan lakivalio-
13789: yhdistyksen sääntöjen mukaan se tulisi toimi- kunnan aikanaan ilmaiseman käsityksen mu-
13790: maan samojen periaatteiden mukaisesti kuin kaan teon rangaistavuuden edellytyksenä tämän
13791: entiset suojeluskunnat, ei sääntöjä näin ollen lainkohdan nojalla tulee olla, että teko on
13792: voitaisi oikeusministeriössä hyväksyä. Mikäli objektiivisesti arvostellen vierasta valtiota hal-
13793: taas jonkin jo rekisteröidyn yhdistyksen osoi- ventava ja sellaisenaan aikaansaa vaaran, että
13794: tettaisiin menettelevän tällä tavoin, vastoin Suomen suhteet vieraaseen valtioon vahingoit-
13795: hyväksyttyjä sääntöjään, olisi ryhdyttävä toi- tuvat. Syytemääräyksen tämänkaltaisesta teosta
13796: menpiteisiin tämänkaltaisen yhdistyksen lak- voi lain mukaan antaa ainoastaan tasavallan
13797: kauttamiseksi. presidentti.
13798: Maamme reserviläisjärjestöjen säännöt on Kuten alussa on todettu, hallitus on itse
13799: aikanaan hyväksytty todeten muun ohella, että kiinnittänyt huomiota kysymyksessä tarkoitetun
13800: järjestöjen tarkoitusperä tai sääntöjen mukai- kaltaisiin i1miö~hin. Mikäli toimia, jotka on
13801: set toimintamuodot eivät ole lainvastaisia. Näyt- katsottava rikkomuksiksi maamme lakeja vas-
13802: tönä toiminnasta näiden sääntöjen vastaisesti ei taan esiintyy, hallitus tulee käytettävissään ole-
13803: voida pitää kysymyksessä tarkoitettujen kal- vien keinojen puitteissa puuttumaan asiaan.
13804: taisia yksityisten henkilöiden lausumia. Viran- Parhain tae sille, että tällaista toimintaa ei
13805: omaisten toimenpiteisiin ne eivät siten voi joh- maassamme esiinny saataneen kuitenkin aikaan
13806: taa, olkoot ne muutoin hyväksyttäviä tai ei. muilla kuin o1keudellisilla toimenpiteillä. Kan-
13807: Painovapauslain 40 §: n mukaan oikeusminis- salaismielipiteen valppaus on seikka, jonka mer-
13808: teriön on valvottava, että painovapauslain jär- kitystä on ennen muuta tällaisessakin asiayhtey-
13809: je..tyssäännoksiä noudatetaan painotoiminnassa dessä korostettava. Hahlitus pyrkii puolestaan
13810: ja että painotuotteet eivät ole sisällöltään ri- jatkuvasti edistämään ja vahvistamaan kansa-
13811: kollisia. Kysymyksen perusteluissa mainittuja laisten keskuudessa Suomen ja Neuvostoliiton
13812: kirjoituksia ei kuitenkaan maamme paino- välisten suhteiden ennakkoluulotonta :ja aktii-
13813: vapaussäännösten mukaan voida '"'itää sellaisina, vista käsittelytapaa.
13814: että oikeusministeriö voisi painovapauslain no-
13815: jalla niihin puuttua.
13816: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1972.
13817:
13818: Oikeusministeri Pekka Paavola.
13819: 5
13820:
13821:
13822:
13823:
13824: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13825:
13826: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen målets motivering samt hur de skall bedömas
13827: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse med beaktande av våra gällande lagar. Härvid
13828: av den 24 mars 1972 tili rvederbörande med- har inhämtats ministeriets för inrikesärendena
13829: lem av statsrådet översänt en avskrift av föl- utlåtande tiLI de delar, som ärendet rör de i
13830: jande av riksdagsman Paavo Aitio m. fL ställda spörsmålets motivering nämnda organisatio-
13831: skriftliga spörsmål nr 70: nernas ve11ksamhet.
13832: Det framgår av ministeriets för inrikesären-
13833: "Är Regeringen medveten om, att dena utlåtande, att personer som tillhört den
13834: mot Sovjetunionen fientlig ve11ksamhet, finska SS-bataljonen i april 1971 sammankom-
13835: som står i strid med vårt lands officiella mit i Tammerfors med anledning av att 30 år
13836: fredspolitik och med ingångna stats- hade förflutit sedan inledandet av de krigs-
13837: fördrag, har nått en betydande omfatt- operationer, i vilka de deltagit i SS-trupperna.
13838: ning i vårt land, och om så är fallet Enligt utredning hade minnesiesten icke an-
13839: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- ordnats av någon organisation utan av enskilda
13840: taga för att i denna sak åstadkomma en personer, som deltcg i minnesfesten. Vid sam-
13841: snabb rättelse?" mankomsten beslöt man icke ~mordna någon
13842: ny, motsvarande minnesfest. Detsamma har i
13843: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt båda avseendena varit faJlet vid den försvars-
13844: anföra följande: fest, vi1ken anordnades i Kauhajoki i oktober
13845: På senaste tid har i olika sammanhang upp- 196 7 och tili viiken särskilt hade inbjudits
13846: repade gånger fästs uppmällksamhet vid före- forna lottor och skyddskårister. I en artikel om
13847: teelser av den art som avses i spörsmålet. högtidligheten i Kauhajoki nämnde den lokala
13848: Detta har även skett på åtgärd av regeringen. ·tidningen, att den var Kauhajoki skyddskårs
13849: Ministern för utrikesärendena Kalevi Sorsa 50-årsjubileum. Omnämnandet torde grunda sig
13850: konstaterade i en intervju den 4 april 1972, på, att tili festens program hörde en historisk
13851: att de mot Sovjetunionen ri:ktade skriverierna översikt över Kauhajoki skyddskår och att
13852: hade ökat i vårt land. Då förtroendefulla och festtalare var en på orten känd, tidigare
13853: goda förbindelser mellan Sovjetunionen och distriktschef för skyddskåren.
13854: Finland utgör grundvalen för ·vårt lands utri- I fråga om de :båda ovan nämnda, i spörs-
13855: kespolitiik, är även de åsikter som privatperso- målet avsedda minnesfesterna måste konstate-
13856: ner framför i offentligheten av betydelse med ras, att myndigheterna med beaktande av med-
13857: hänsyn ti1l den bild, som Finland ger av sin borgarnas församlingsfrihet icke haft förutsätt-
13858: v.hlja och förmåga att sköta sin internationella ningar att i förväg hindra sammankomsterna.
13859: situation. Det är av v1kt, t.o.m. av primär be- Av mötesdeltagarna har, enligt tillgänglig ut-
13860: tydelse, att den bland medborgarna rådande redning, ingen verkat på sådant sätt, att det
13861: allmänna uppfattningen tveklöst kan anses un- enligt gällande lagar skulle kunna leda tili
13862: derstöda vårt lands officiella utrikespolitiska rättsliga åtgärder mot honom.
13863: linje. I offentligheten har även olika med- I spörsmålet har man hänvisat tili reservist-
13864: borgarkretsar upprepade gånger ådagalagt, att organisationerna och ansetts, att de försöker
13865: detta är fallet. Men å andra sidan är det just fortsätta de upplösta skyddskårernas verksam-
13866: av denna orsak som tillfälliga avvikelser blir het. I motiveringen har citerats två artiklar,
13867: klart synliga och observerade. som ingått i ·tidningen Reserviläinen. Citaten
13868: På åtgärd av justitieministeriet har man för- gä1ler en historik över Finlands Reservofficers-
13869: sökt utreda, hurudana de tryckalster och hän- förbund samt ett inledningsanförande. Enligt
13870: delser har varit, tili vil:ka hänvisas i spörs- fredsfördraget i Paris har Finland förhundit
13871: 378/72
13872: 6
13873:
13874: sig att i framtiden icke tillåta existensen av ses vara sådana, att iustitieministeriet med stöd
13875: sådana upplösta organisationer av militär av tryokfrihetslagen skuhle kunna ingripa mot
13876: kara:ktär o .a. organisa tioner, vilkas avsikt är dem.
13877: att frånkänna fo1ket dess demokratiska rättig- Strafflagens 14 kapitel 4 § innehåller stad-
13878: heter. I artikel 8 av ifrågavarande fredsfördrag gande om tryckalster, i vilket främmande stat
13879: avses klart bl. a. skyddskårsorganisationen. Om offentligen miss.firmas. Enl1gt den uppfattning
13880: någon organisation enligt sina stadgar skulle som riksdagens lagutskott i tiden gav uttryck
13881: komma att verka enHgt samma prindper som för, är en förutsättning för straffbarhet enligt
13882: de forna skyddskårerna, skulle stadgarna så- detta lagrum, att handlingen objektivt bedömd
13883: lunda ioke kunna godkännas i ,justitieministe- är nedsättande för den främmande staten och
13884: riet. Om det å andra sidan skulle påvisas, att såsom sådan medför risk för att Finlands rela-
13885: någon redan registrerad förening föllfar på tioner till den främmande staten skadas. En-
13886: detta sätt, måste åtgärder vidtagas för att upp- Hgt lag kan endast presidenten förordna om
13887: lösa en förening av denna art. väckande av åtal för gärning av denna art.
13888: När stadgarna för landets reservistorganisa- Såsom i början konstaterades, har även re-
13889: tioner i tiden godkändes, konstaterade man geringen själv fäst uppmärksamhet vid företeel-
13890: bl.a., att varken organisationernas syften eller ser av den 'cltt, som nämnes i spörsmålet. Om
13891: den stadgeenliga verksamheten stred mot lagen. sådan verksamhet, som måste anses utgöra
13892: Såsom bevis på verksamhet som strider mot överträdelse av vårt ~Iands lagar, förekomnier,
13893: stadgarna kan ioke anses sådana, av enskilda ämnar regeringen med alla til1budsstående me-
13894: personer gjorda uttalanden, som avses i spörs- del ingripa i saken. Den bästa garantin för
13895: målet. De kan sålunda ioke föranleda åtgärder att sådan verksamhet icke förekommer i vårt
13896: från myndigheternas sida, oberoende av om de land torde man dock kunna åstadkomma med
13897: i övrigt kan omfattas eller icke. andra än rättsliga åtgärder. En vaken medbor-
13898: Enligt 40 § tryckfrihetslagen skall justitie- gerlig uppfattning är något, vars betydelse även
13899: ministeriet övervaka, att ordningsstadgandena i dylika sammanhang framför a1lt måste under-
13900: i tryclcl'rihetslagen iakttages i tryckeriverksam- strykas. Regeringen å sin sida strävar fortlö-
13901: heten ooh att tryckalstren icke är brottsliga pande tili att bland medborgarna stärka och
13902: tili sitt innehåll. De i spörsmålets motivering främja en fördomsfri och a:ktiv behandling av
13903: nämnda tryckalstren kan dook ioke enligt de i föl'hållandena mellan Finland och Sovjetunio-
13904: vårt land gällande tryckfrihetssMdgandena an- nen.
13905: Helsingfors den 26 april 1972.
13906:
13907: Justitieminister Pekka Paavola.
13908: ~irj. kstn. n:o 71.
13909:
13910:
13911:
13912:
13913: Laine ytn.: Opiskelijain ja koululaisten kesäkauden harjoittelu-
13914: ja työmahdollisuuksien turvaamisesta.
13915:
13916:
13917:
13918:
13919: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
13920:
13921: Uuden työllisyyslain saaman sisällön johdos- Eräiden kuntien vuotuisiin työsuunnitelmiin
13922: 1 on opiskelijoiden, koululaisten ja vajaatyö- sisältyy huomattava määrä puisto- ja puutarha-
13923: ykyisten harjoittelupaikkojen sekä tilapäisten töitä, katujen rakentamista, puhelin- ja sähkö-
13924: :>iden saaminen kesäkautena käynyt entistä kaapelien asentamista, ajoratojen asfaltointia
13925: aikeammaksi. Työllisyyslaki velvoittaa kunnat ja käytävien laatoittamista ym. sellaisia töitä,
13926: 1aksamaan valtiolle huomattavan korvauksen, joita ei voida suorittaa muuna kuin kesäaika-
13927: likäli ao. kunnan työmäärärahoista palkatta- na. Esim. Turussa työskentelee pelkästään
13928: an työvoiman määrä kesäkuukausina ylittää puistojen ja istutusten kunnostustöissä kesä-
13929: 1.lvikauden työntekijämäärän. Mainittu kor- kuukausien aikana yli 100 tilapäistyöntekijää,
13930: ausvelvollisuus on aiheuttamassa sellaisen ti- joista kaupunki joutuisi voimassa olevan työl-
13931: tnteen, että kunnat eivät enää ota palveluk- lisyyslain ahtaan tulkinnan seurauksena mak-
13932: ö!CDsa harjoittelijoita, koululaisia jne. Esim. samaan valtiolle korvausta ellei se luovu ko.
13933: 'urun kaupungin palveluksessa oli viime vuo- työntekijäkunnan paikkaamisesta tai suorita
13934: en aikana yhteensä 1300 harjoittelijaa, koulu- muualla vastaavaa työvoiman vähentämistä.
13935: lista ja tilapäistä vuosiloma- ym. sijaista. Huo- Koska viime mainitun vaihtoehdon valitsemi-
13936: lattava osa heistä on sellaisia, joiden opiske- nen ei voi tulla kysymykseen, olisi sallittava
13937: mn liittyi pakollinen harjoittelu tai jotka puutarha- ja puistotyöhön tilapäisesti sijoitet-
13938: pintokustannusten rahoituksen vuoksi tarvit- tavien osatyökykyisten henkilöiden paikkaa-
13939: !vat ansiotuloja kesäaikana. minen ko. tehtäviin soveltamatta työllisyys-
13940: Harjoittelupaikkojen puute tulee aiheutta- laissa edellytettyä korvausvelvollisuutta val-
13941: laan vaikeuksia mm. teknillisen alan opiske- tiolle.
13942: Jssa, joka edellyttää käytännön harjoittelua. Kun työllisyyslain 11 §:ssä mainitun kor-
13943: :okemus osoittaa myös koululaisten kesätyö- vausvelvollisuuden soveltaminen käytäntöön
13944: aikkojen saannin vuoksi vuosi vuodelta vai- kohtuuttomasti rajoittaa kuntien mahdollisuuk-
13945: eutuneen koulutetun työvoiman ylitarjonnan sia töittensä taloudelliseen järjestämiseen ja
13946: >hdosta. Tämän huomioon ottaen olisi vali- vaikeuttaa harjoittelijain, opiskelijain ja kou-
13947: !ttavaa, jos työllisyyslain saama muoto antai- lulaisten ym. tilapäistyöntekijöiden sekä myös
13948: ! joillekin kunnille aiheen luopua koululaisil- vakinaisen henkilökunnan paikkaamista kun-
13949: : tarkoitettujen kesätyöpaikkojen ja sijaisuuk- tien palvelukseen, olisi työllisyyslakia ainakin
13950: ien järjestämisestä. tältä osin kiireellisesti korjattava.
13951: Jotta korkeakouluissa tai muissa kouluissa Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
13952: piskelevien harjoittelu-, esiharjoittelu- ja an- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
13953: :onsaantimahdollisuuksia sekä opiskeluun liit- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13954: rviä työharjoittelumahdollisuuksia ei voimas- seuraavan kysymyksen:
13955: wlevan työllisyyslain nojalla vaaranneta olisi
13956: unnille annettava oikeus kesäkausien työvoi- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
13957: lamäärän lisäämiseen soveltamatta käytäntöön teisiin opiskelijain ja koululaisten ke-
13958: tin 11 §: ssä edellytettyä korvausvelvollisuut- säkauden harjoittelu- ja työmahdolli-
13959: 1..
13960: )8/72
13961: 2
13962:
13963: suuksia sekä kuntien töiden järjestä- niin soveltamiseksi, että mamtttuje
13964: mistä kohtuuttomasti rajoittavien työl- epäkohtien ilmeneminen voidaan e1
13965: lisyyslain säännösten korjaamiseksi tai tää?
13966: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1972.
13967:
13968: Ensio Laine. Mirjam Tuominen. Aarne Pulkkinen.
13969: Heimo Rekonen. Toivo .Asvik. Osmo Kock.
13970: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola~ I.-C. Björklund.
13971: Kaisu Weckman.
13972: 3
13973:
13974:
13975:
13976:
13977: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13978:
13979: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- pyrkiä estämään julkisen sektorin töiden laa-
13980: ;a mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- jentamista sellaisina aikoina, jolloin yksityinen
13981: nies, olette kirjeellänne 24 päivänä maaliskuu- sektori tarvitsee työvoimaa.
13982: :a 1972 n:o 517 lähettänyt valtioneuvoston Valtion työvirastot, kunnat ja kuintainliitot
13983: tsianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennök- ovat perinteisesti töissään käyttäneet kesäai-
13984: ;enä kansanedustaja Ensio Laineen ym. teke- kana sen laatuista harjoittelijatyövoimaa, joka
13985: nän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk- voimaan tulleen työllisyyslain mukaan suurek-
13986: ;en n:o 71: si osaksi tulisi lukea työmäärärahoin palkat-
13987: tuun työvoimaan. Helpottaakseen opiskelijoi-
13988: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- den työnsaantia kesälomien aikana työvoima-
13989: teisiin opiskelijain ja koululaisten ke- ministeriö on tehnyt 22 päivänä maaliskuuta
13990: säkauden harjoittelu- ja työmahdolli- 1972 päätöksen, jonka mukaan valtion työvi-
13991: suuksia sekä kuntien töiden järjestä- rastojen sekä toisaalta kuntien ja kuntainliit-
13992: mistä kohtuuttomasti rajoittavien työl- tojen työohjelman mukaiseen työmäärärahoin
13993: lisyyslain säännösten korjaamiseksi tai palkattuun työvoimaan ei lueta erilaisissa, lä-
13994: niin soveltamiseksi, että mainittujen hinnä teknisen alan oppilaitoksissa kirjoilla
13995: epäkohtien ilmeneminen voidaan es- olevia opiskelijoita, joiden opintovaatimuksiin
13996: tää?" kuuluu alan käytännön harjoittelu. Tällä pää-
13997: töksellä on haluttu helpottaa opiskelijoiden
13998: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- koulutusmahdollisuuksia. Päätös on saatettu
13999: aen seuraavaa: kunnallishallitusten tietoon.
14000: Mikäli kunnalla on tarkoitus palkata sen laa-
14001: Työllisyyslain ( 946/71 ) mukaan julkisissa tuista opiskelijatyövoimaa, johon edellä mai-
14002: öissä työmäärärahoilla palkattujen työnteki- nittuja poikkeuksia ei voida suoranaisesti so-
14003: äin kokonaismäärä ei kesäkauden aikana saa veltaa, on kunnalla, mikäli on olemassa eri-
14004: ;eskimäärin ylittää vastaavaa edellisen syys- ja tyisiä syitä, lisäksi mahdollisuus hakea työvoi-
14005: alvikauden työntekijäin keskimäärää. Tämän maministeriöitä poikkeusta työntekijämäärän
14006: äännöksen tarkoituksena on toisaalta lisätä rajoitusta koskevien määräysten soveltamises-
14007: alvikauden työpaikkojen määrää ja toisaalta ta.
14008: Helsingissä, työvoimaministeriössä 24 päivänä huhtikuuta 1972.
14009:
14010: Työvoimaministeri Veikko Helle.
14011: 4
14012:
14013:
14014:
14015:
14016: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14017:
14018: 1 syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riks- ett utvidgande av den offentliga sektorns ar
14019: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med beten under sådana tider, då den enskild1
14020: Eder skrivelse den 24 mars 1972 nr 517 till- sektorn behöver arbetskraft.
14021: ställt vederbörande medlem av statsrådet för Statens arbetsverk, kommuner och kommu
14022: besvarande avskrift av fö1jande, av riksdags- nalförbund, har traditionellt under sommarer
14023: man Ensio Laine m.fl. ställda skriftliga spörs- i sina arbeten anlitat sådan praktiserande ar
14024: må1 nr 71: betskraft, som enligt den nya lagen om sys
14025: selsättning till stor del skulle räknas som me<
14026: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder arbetsanslag avlönad arbetskraft. För att un
14027: i syfte att rätta eller så tillämpa de derlätta studerandes möjligheter att få arbe
14028: stadganden i lagen om sysse1sättning, te under sommarlovet har arbetskraftsministe
14029: som oskäligt kringskär studerandes och riet den 22 mars 1972 beslutat, att till sta
14030: skolelevers praktik- och arbetsmöjlig- tens arbetsverks eller till kommuners och kom
14031: heter under sommaren samt annordnan- munalförbunds med arbetsanslag avlönad i at
14032: det av kommunala arbeten, att före- betsprogrammet avsedd arbetskraft icke inräk
14033: komsten av de nämnda missförhållan- nas i olika, främst tekniska, läroinrättninga
14034: dena kunde förhindras?" inskrivna studerande, i vilkas studiefordringa
14035: praktik i branschen ingår. Med detta beslu
14036: Som svar på detta spörsmål önskar jag vörd- har man velat underlätta de studerandes ut
14037: samt framhålla: bildningsmöjligheter. Beslutet har bragts til
14038: kommunstyrelsernas kännedom.
14039: Enligt lagen om sysselsättning ( 946/71) Har kommun för avsikt att avlöna sådru
14040: får den totala med arbetsanslag avlönade ar- studerande arbetskraft, på vilken ovannämnd:
14041: betsstyrkan i offentliga arbeten icke under undantag icke direkt kan tillämpas, har kom
14042: sommarsäsongen i genomsnitt överstiga mots- munen, där särskilda skäl föreligger, dessu
14043: varande genomsnittliga arbetsstyrka under fö- tom möjlighet att hos arbetskraftsministerie
14044: regående höst och vinter. Syftet med detta ansöka om undantag från tillämpningen av d
14045: stadgande är dels att öka antalet arbetsplatser stadganden, som begränsar arbetsstyrkans om
14046: under vintem, dels att såvitt möjligt hindra fattning.
14047: Helsingfors, arbetskraftsministeriet, den 24 april 1972.
14048:
14049: Arbetskraftsminister Veikko Helle.
14050: Kirj. ksm. n:o 72.
14051:
14052:
14053:
14054:
14055: Vikatmaa ym.: Terveyssisarille annettavasta avohuollon kätilö-
14056: koulutuksesta.
14057:
14058:
14059: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14060:
14061: Terveyssisarille on aloitettu vuonna 1970 ole mitään tietoa pätevyyttä vastaavien virko-
14062: avohuollon kätilökoulutuksen antaminen. Tämä jen lukumäärän kasvusta. Näin ollen edeHä
14063: koulutus kestää yhden lukuvuoden. Parhaillaan mainitusta koulutuksesta ei näytä olevan ter-
14064: on meneillään toinen terveyssisarryhmä, joka veyssisarille mitään etua, kos:ka he eivät voi
14065: vahnistuu toukokuun lopulla 1972 kätilöksi saada koulutustaan vastaavaa virkaa.
14066: kätilöopistosta. Koulutusaika on palkatonta, koska terveys-
14067: Koulutus on kyllä periaatteessa vapaaeh- sisarien pitää ottaa virkavapautta. He eivät voi
14068: toista. Terveyssisarille on kuitenkin annettu laskea tätä aikaa hyväkseen ikälisään oikeut-
14069: ymmärtää, että heidän on oman etunsa vuoksi tavana a1kana. Edelleen he joutuvat käyttä-
14070: syytä käydä nämä kurssit. Alkuaan oli ole- mään tähän koulutukseen loma-aikansa. Myös-
14071: massa suorastaan luulo kurssien pakollisuu- kään ei ole olemassa mitään takeita palkan
14072: desta. Lääninlääkäritoimistot kehottivat ter- nousemisesta iisätyn pätevyyden johdosta.
14073: veyssisaria menemään näille kursseille. Samoin Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14074: menettelivät useat kunnat, joissa terveyssisaret tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
14075: olivat toimessa. me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14076: Tällä hetkellä on suunnitteilla kahden rin- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14077: nakkaiskurssin aloittaminen. Halukkaita ter-
14078: veyssisaria on nyt 145 lääninlääkäritoimistojen Onko Hallitus tietoinen avohuollon
14079: suorittamien kyselyjen mukaan. kätilökoulutuksen antamisesta terveys-
14080: Suoritettujen selvitysten mukaan maassam- sisarille, ja jos on,
14081: me on tällä he11kellä noin 350 kätilöterveys- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14082: sisarta, kun heidän pätevyyttään vastaavia vir- ryhtyä tällaisten kurssien haitallisten
14083: koja on vain 57. Tällä hetkellä ei myöskään ominaisuuksien poistamiseksi?
14084: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1972.
14085:
14086: Juha Vikatmaa. Ilkka Suominen.
14087: Aili Vaittinen. Sinikka Karhuvaara.
14088:
14089:
14090:
14091:
14092: 394/72
14093: 2
14094:
14095:
14096:
14097:
14098: E d u s k u n n a n H e t r a P u h e m i e h e 11 e.
14099:
14100: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyksenä erikoissairaanihoitajan ja osastonhoita-
14101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jan toimiin sairaalalaitosten synnytysosastoilla.
14102: olette 28 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn Lääkintöhallituksen kanssa käytyjen neuvot-
14103: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston telujen perusteella terveyssisarille on heidän
14104: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tehtävänsä laajentumisen johdosta ryhdytty jär-
14105: edustaja Juha Vikatmaan ym. näin kuuluvasta jestämään kuusi viikkoa kestävää lakisääteistä
14106: kirjallisesta kysymyksestä n:o 72: täydennyskoulutusta, jonka a~heena on äitiys-
14107: huolto. Täydennyskurssin aikana terveyssisaret
14108: "Onko Hallitus tietoinen avohuollon saavat täyttä palkkaa sekä matkakustannusten
14109: kätilökoulutuksen antamisesta terveys- korvauksen ja päivärahaa. AmmattikasvatuSihal-
14110: sisarille, ja jos on, Iituksen 1ausunnon mukaan tämä koulutus on
14111: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo riittävä lisäkoulutus terveyssisarille nimen-
14112: ryhtyä täflaisten kurssien haitallisten omaan äitiysihuo1toa ajatellen kansanterveyslain
14113: ominaisuuksien poistamiseksi?" tultua \Toimaan. On todennäköistä, että t11män
14114: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lisäksi tullaan tarvitsemaan ja myöskin järjes-
14115: vasti seuraavaa: tämään täydennyskoulutusta, jonka aiheena on
14116: Terveyssisarille on kaksi kertaa järjestetty jokin muu kansanterveystyön keskeinen kysy-
14117: Kätilöopistossa lukuvuoden kestävä kätilökou- mys. Asian ratkaisu kuitenkin kuuluu lääkintö-
14118: lutuskurssi. Koulutuksen .jär.jestäminen on joh- hallitukselle.
14119: tunut siitä, että lääninlääkärintoimistojen, kun- Kuten edellä jo mainittiin, kätilökoulutus on
14120: nallisten terveyssisarten ja Suomen terveyssisar- säännönmukaista terveydenhuoltoalan erikois-
14121: yhdistyksen taholta on voimakkaasti painotettu koulutusta. Siihen pyrki\Tiä, sisäänpääsyvaati-
14122: terveyssisarille annettavan opiskelumahdollisuu- mukset täyttäviä opiskelijoita ei ole voitu, eikä
14123: den tarpeellisuutta. Asiaa on perusteltu kansan- voida kieltäytyä ottamasta opiskelijoiksi, mikäli
14124: terveyslain voimaantulolla, jonka johdosta ter- koulutuspaikkoja on. Terveyssisarten voimakas
14125: veyssisarten tehtävä 1muuttuu myös äitiyshuol- hakeutuminen kätilökoulutukseen lienee johtu-
14126: lon käsittäväksi terveydenhoitajan tehtäväksi. nut kansanterveyslain voimaantuloon liitty-
14127: Suomen terveyssisaryhdistyksen eräät osastot neistä, terveydenhoitajien kelpoisuutta ja palk-
14128: ovat myös esittäneet kätilökoulutuksen toi- kausta koskeneista väärinkäsityksistä. Asia lie-
14129: meenpanoa laajennettavaksi Ouluun ja Jyväs- nee korjautunut, kun terveydenhoitajiksi sik-
14130: kylään. Esitystä ei kuitenkaan ole katsottu ai- rettyjen terveyssisarten kelpoisuutta ja virassa-
14131: heelliseksi toteuttaa. pysymisoikeutta koskevat säännökset on an-
14132: Ammattikasvatus- ja lääkintöviranomaisten nettu kansanterveyslain voimaanpanosta 28. 1.
14133: järjestämissä yhteisneuvotteluissa terveyssisar- 1972 annetulla lailla. Lisäksi lääkintohallitus
14134: ten edustajille on ilmoitettu, että kätilökoulu- tulee antamaan asiaan liittyvää lisäinformaa-
14135: tuksen suorittaminen on heille täysin vapaaeh- tiota.
14136: toista. Opiskelijoina he ovat samassa asemassa Edellä sanotun johdosta hallitus toteaa kä-
14137: kuin kaikki muut opiskelijat, jotka haluavat tilökoulutuksen ja terveyssisarille järjestettä-
14138: suorittaa alallaan uuden erikoistutkinnon. Ny- vän täydennyskoulutuksen äitiyshuollossa ole-
14139: kyisen järjestelmän mukaan kätilöitä ei koulu- van tavoitteiltaan erilaisia ja vastaavan nykyi-
14140: teta avoterveydenhuoltoon, vaan sairaalatyö- siä tarpeita. Hallitus pitää kuitenkin tärkeänä
14141: hön. Näin ollen kätilökoulutuksen suorittami- lisätä koulutusta ja sen tavoitteita koskevaa
14142: nen merkitsee terveyssisarille erikoissairaanhoi- informaatiota, jotta koulutukseen hakeutuvat
14143: tajan tutkinnon suorittamista äitiyshuollon ja ovat selvillä siitä, mihin tehtäviin mrkin kou-
14144: naistentautien hoidon alalla, mikä on edelly- lutusmuoto valmentaa.
14145: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1972.
14146:
14147: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
14148: 3
14149:
14150:
14151:
14152:
14153: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
14154:
14155: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdags•ordningen utan för arbete vid sjukhus. För hälsosystrarna
14156: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrirve1se innebär fördenskull barnmorskeutbildning att
14157: av den 28 mars 1972 tili vederbörande med- de avlägger en specialsjukskötarexamen inom
14158: lem av statsrådet översänt avskrift av följande, moderskapsvårdens. och gynekologins område,
14159: av riksdagsman Juha Vikatmaa m. fl. ställda vilket utgör en förutsättning för handhavande
14160: skriftliga spörsmål: av specialsjukskötar- ooh avdelningsskötar-
14161: befattningar vid sjukhusens förlossningsavdel-
14162: "Är Regeringen medveten om att ningar.
14163: hälsosyst!l"ar erhåller barnmorskeutbild- På basen av underhandlingar med medicinal-
14164: rung för öppen vård, ooh om så är styrelsen !har för hälsosystrarna, tili följd av
14165: fallet, att deras uppgifter har blivit mera omfattande,
14166: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- börj;at anordnas sex veckors lagstadgad fort-
14167: taga för att eliminera de negativa bildning i moderskapsvård. Under en dylik
14168: egenskaperna hos sådana kurser?" fott'bildningskurs får hälsosystrarna full lön
14169: samt resekostnadsersättning och dagtraktamen-
14170: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- te. Enligt udåtande från yl'kesutbildningssty-
14171: samt anföra följande: relsen utgör denna utbildning en tillräcklig
14172: För hälsosystrar har två gånger anordnats kompletterande utbildning för hälsosystrar,
14173: kurser för barnmorskeutbildning vid barn- särskilt med tanke på moderskapsvården, när
14174: morskeinstitutet i Helsingfors. Vardera kursen folkhälsolagen har trätt i kraft. Sannolikt är,
14175: pågick ett Iäsår. Denna urbildning anordnades att fortbildning rörande någon annan central
14176: emedan man från länsläkarbyråernas, de kom- fråga inom folkhälsoarbetet dessutom kommer
14177: munala hälsosystrarnas och Suomen terveys- att behövas. och anordnas. Det ankommer
14178: sisaryhdistys benämnda hälsosysterförenings emellertid på medicinalstyrelsen att avgöra
14179: sida kraftigt har understrukit behovet av studie- denna fråga.
14180: möjligheter för hälsosystrar. Saken har motive- Barnmorskeutbildningen utgör, såsom i det
14181: :rats med folkhälsolagens ikraftträdande, vilket föregående redan anfördes, en ordinär special-
14182: medför, att de uppgifter som ankommit på utbildning inom hälsovården. Om elevplatser
14183: hälsosystrarna ändras tili uppgifter för hälso- finns har det inte varit och är inte möjligt
14184: vårdare, vilka även omfattar moderskapsvård. att vägra ta emot studerande, som ansöker
14185: Vissa avdelningar inom föreningen Suomen om inträde tili detta slags utbildning ocih
14186: terveyssisaryhdistys har också föreslagit, att fyller de krav som ställs på inträdes.sökande.
14187: barnmorskeutbildningen skulle utsträckas även Den omständigheten, att ett stort antal hälso-
14188: tili Uleåhorg och Jyväskylä. Det har dock inte systrar har ansökt om inträde för att erhålla
14189: ansetts motiverat att förverkliga förslaget. barnmorskeutbildning torde ha berott på miss-
14190: Vid gernensamma överläggningar mellan yr- förstånd rörande hälsovårdarnas kompetens
14191: kesutbildnings- och medicinalmyndigheterna ooh avlöning i samband med folkhälsolagens
14192: har hälsosystrarnas representanter underrättats ikraftträdande. Saken torde ha rättats tili
14193: om att barnmorskeutbildning är helt frivilligt genom att stadganden om kompetens ooh om
14194: för hälsosystrarna. De är härvid likställda med rätt att kvarstå i tjänst för hälsosystrar, vilka
14195: alla andra studerande, som vill avlägga en ny överförts tili hälsovårdartjänster, har utfärdats
14196: specialexamen i sitt eget faok. Inom ramen i lagen 28. 1. 172 angående införande av folk-
14197: för det nuvarande systemet utbildas barn- hälsolagen. Medicinalstyrelsen kommer dess-
14198: morskorna inte för den öppna hälsovården, utom att ge ytterligare information i saken.
14199: 4
14200:
14201:
14202: Med anledning av det ovan anförda finner fo1'11llation (jffi uthildningen och dess syften
14203: regeringen, att barnmorskeutlbildningen och ökas, så att de som ansöker om att bli delak-
14204: fortbildningen .för hälsosystrar har olika mål- tiga av denna utbildning är på det klara med
14205: sättningar och motsvarar de aktuella behoven. vilka uppgifter de olika utbildningsformerna
14206: Regeringen anser det emellertid viktigt, att in- förlbereder eleverna för.
14207: Helsingfors den 26 april 1972.
14208:
14209:
14210: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
14211: Kirj. ksm. n:o 73.
14212:
14213:
14214:
14215:
14216: Toivanen: Kilpailun elvyttämisestä lannoitemarkkinoilla.
14217:
14218:
14219: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14220:
14221: Valti9nyhtiöihin kuuluvan Rikkihappo Oy:n alaisoJai, minkä jälkeen lisenssivirasto kieltäy-
14222: ja sen edeltäjien perustamisessa oli tavoitteena tyi myöntämästä . Romaniasta suunnitellulle
14223: turvata kohtuullinen kotimainen lannoitteiden tuonnille lisenssiä. Menettely on sitäkin käsit-
14224: tuotanto. Vähitellen on tilanne johtanut siihen, tämättömämpää, kun Romania kuuluu GATT·
14225: että yhtiö on käytännössä saanut monopoliase- maihin, ja sen kanssa tapahtuvan kauppavaih~
14226: man Iannoitemarkkinoilla niin tuotannon kuin don tulisi olla mahdollisimman vapaata. Lisäksi
14227: tuonoinkin osalta. Varsinkin Rikkihappo Oy:n päätös on ristiriidassa niiden suositusten
14228: ja Typpi Oy:n pian loppuun saatettu sulautu- kanssa, joiden mukaan Suomen olisi lisättävä
14229: minen on vahvistanut kehityksen suuntaa. kauppaa SEV-ryhmän maiden kanssa. Samaan
14230: Yhtenä valtionyhtiöiden keskeisenä tehtä- aikaan Rikkihappo Oy harjoittaa tuontia län-
14231: vänä on huolehtia kotimaisten perushyödykkei- nestä. ·
14232: den tuotannosta. Muutamassa tapauksessa yh- Ainoana johtopäätöksenä voidaan todeta,
14233: tiölle on perustelluista syistä annettu mono- että rajoitusten takana on valtionjobtoisen
14234: poliasema, mutta keskittäminen ei yleensä ole Rikkihappo Oy:n halu säilyttää yhtiön jo käy-
14235: puollettavissa. Teollisuudessa ja kaupassa on tännössä saama monopoliasema. Tavoite on
14236: kilpailu tärkeä keino säädeltäessä hintoja sekä jyrkästi tuomittava. Keskittyminen ei perus·
14237: valvottaessa tuotteiden laatua. Toiminnaltaan tuisi kilpailussa osoitettuun tehokkuuteen,
14238: kaupallisten valtionyhtiöiden on pystyttävä vas- vaan säännöksillä tapahtuneeseen kilpailun la-
14239: taamaan kilpailuun ja osoitettava tehokkuuden mauttamiseen. Ennakkotapaus on vaarallinen
14240: ohella liiketaloudellista kannattavuutta. siinäkin mielessä, että valtionyhtiöt saattavat
14241: Sekä kuluttajat eli viljelijät että kauppiaat muissakin yhteyksissä pyrkiä laajentamaan
14242: ovat jo pitkän aikaa panneet merkille, että Rik- markkinoitaan ja parantamaan kannattavuut-
14243: kihappo Oy on pitänyt tuotteillaan liian kor- taan vaikeuttamalla yksityisten yritysten mah-
14244: keata hintatasoa. Monopoliasema on ilmeisesti dollisuuksia sen asemesta, että ne vastaisivat
14245: tehnyt yhtiön johdon välinpitämättömäksi ku- kilpailuun omaa toimintaansa ·kehittämällä.
14246: luttajan eduista. Tämän vuoksi pidettiin ter· Edellä sanottuun sekä valtiopäiväjärjestyk-
14247: veenä merkkinä, kun uusi yhtiö Tehokasvu Oy sen .3 7 S: n 1 momenttiin viitaten esitän val-
14248: alkoi vuoden alussa markkinoida lannoitteita. tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14249: Yhti&i toiminta suunniteltiin edulliselle tuon- vaksi seuraavan kysymyksen:
14250: nille 'muun muassa Itä-Euroopan maista, alussa
14251: lähinnä Romaniasta. :Kilpailu ei vahingoittaisi Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14252: maamme omavaraisuutta, koska osa Rikki- aikonut ryhtyä terveen kilpailun elvyt-
14253: happo Oy:n lannoitteista tuodaan myös ulko- tämiseksi lannoitemarkkinoilla sekä sen
14254: mailta tai valmistetaan ulkomaisista raaka- estämiseksi, ettei Rikkihappo Oy:n mo-
14255: aineista. nopoliaseman turvin syrjitä kuluttajien,
14256: Uuden yrityksen hankkeisiin vastattiin no- viljelijöiden ja yksityisten yrittäjien etu-
14257: peasti. Itä-Euroopasta tapahtuva lannoitteiden ja ja samalla rikota maamme ulkomaan
14258: tuonti Neuvostoliitosta suuntautuvaa tuontia kaupassa hyväksyttyjä päämääriä ja so-
14259: lukuunottamatta määrättiin lisensiointipakon pimuksia?
14260: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1972.
14261:
14262: Irma Toivanen.
14263: 400/72
14264: 2
14265:
14266:
14267:
14268:
14269: Kdu·.sk'unnan Herra Puhemiehelle.
14270:
14271: . V aitiopäiväjärjestyksen · 37 S:n 1·. momentissa Useimmissa · Länsi-Euroöpan matssa koti-
14272: mairiitussa .tarkoituksessa ·Te, ·Herra•· -Puhemies, maista lannoiteteollisuutta •· ·su.ojataan ·tulleilla.
14273: olette 28 päivänä. 'tn:aaliskuuta 1972 piii.vätyn Siten· typpilannoitteiden· tulli. EEC~niaissa on
14274: kirjeenne ·.ohella·· toimittanut valtioneuvoston 8 % ja Ruotsissa 9 5-12 %. Tämän suojan
14275: asianomaiselle· jäsenelle jäljennöksen kansan- lisäksi sovelletaan · usein myös lisenssiointia
14276: edustaja Irma .Toivasen näin· :kuuluvasta kirjal- tuontiin 'Euroopan sosialistisista maista. Suo-
14277: lisesta ·kysymyksestä n:o 73: messa sitä vastoin on lannoitteiden tuonti tulli-
14278: vapaata ja markkinat · avoimet kansainväliselle
14279: "Mihin t~imenpiteis~in. Hallitus on kilpailulle lukuunottamatta tuonthi· muista bila-
14280: · aikonut ryhtyä terveen kilpailun elvyt- teraalimaista· kuin Neuvostoliitosta.
14281: tämiseksi lannoitemarkkinoilla sekä $en
14282: . estämiseksi, ettei Rikkihappo Oy:n mo- Tästä· .huolimatta kotimainen teollisuus on
14283: .. · ;nopoliaseman tuJ:Vin· syrjitä kuluttajien, jatkuvastf pystyriyt · laajenta~aan tuotantoaan
14284: viljelijöiden ja yksicy1s~en yrittäjien etu- ja kotimaista markkinaosuuttaan. Tuotannon
14285: ja ja· samalla rikota ma@J.me ulkomaan pääpajno on typpilannoitteissa: joiden. tuontia
14286: kaupassa hyväksyttyja piiämä!ifiä ja so- kirjallise~sa· kysymyks~ssä · kosketeUaan. Koti-
14287: pimuksia?" , . . ,· .. . ·• maisen tuotannon osuus . näiden lannoitteiden
14288: kulutuksesta on Vuosina 1958-1971 kasvanut
14289: Vastauksena "kilpailun elvyttäm'istä lannoite- 88,2 %:sta 98.4 %:iin. Tämä kehitys osoittaa
14290: markkinoilla . koskevaan kysyQJ.ykseen · e~itän selvästi; että kotimainen tuotanto on kilpailu-
14291: ~~lihioittavasti seuraavaa: . . •. ·· . . kykyinen tuonnin kanssa. Kotimarkkinateolli-
14292: ·Lannoitteiden tuonti ns .. muli:ilateraalimaista suuden. ke\littäminel} nykyiselle tasolle on ollut
14293: on· ollut}iseJ!s~iyapa!l vu.O~sta 1958 ;lähtien. eduksi sekä yk~tyisille kuluttajille . että koko
14294: Vuollfia .1966 ·lisenssiviraston jo~tokunta .poisti kansantaloudellen:w;te. . · ~ .: ", · . ·. ·
14295: toist~}<Sj Hsenssip~on myÖs bilater~ali.tllaista Lisenssiviraston · johtokunnan päätös palaut-
14296: tapahtuvan tuonnin osalta, nojau~uen ulko- taa. lannoitteet tuontisäännöstelyyn · merkitsi
14297: maankaupan turvaamisesta JO. 12. 1961 a~e, johtoku~an yuol)lla 1966 yksipuolisesti :teke~
14298: tun asetuksen ( 614/61) 2 §. ~3 momenttiin. män tuonnin vapauttamista koskevan päätök-
14299: Samaan määräykseen no)autue.Ji, johtok911ta pa- sen kumoamista. · Päätös tehtiin voimassaole-
14300: lautti 7. 2. 1972 lannoitteiden tuonnin muista · vien ulko~ankaupp~ ,koskevien määräysten
14301: bilateraalimaista kuin Neuvostoliitosta tuonti- ja !!Opimusten sallimissa puitteissa.·. ·
14302: säännBste,lyn .. P.iii:iin. · · · ·
14303: Helsingissä toukokuun .3. ~äivänä ·1972 .
14304: ..........
14305: Ministe;:d Seppo Lindblom.
14306: ; • 1 ~•• :·
14307: ·.· ...
14308: .... ~ ~- .· .-:;. •·!!".
14309: . -• ·-~-
14310: • • ,A
14311:
14312:
14313:
14314:
14315: ·-~.- _;: ...
14316:
14317: "· .
14318: 3
14319:
14320:
14321:
14322:
14323: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14324:
14325: I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen I de flesta västeuropeiska Iänder skyddas
14326: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- den inhemska produktionen av gödselmedel
14327: se av den 28 mars 1972 tili vederbörande genom tullar. Tullarna på kvävegödselmedel
14328: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- är sålunda 8 % i EEC och 9.5-12 % i Sve-
14329: jande av riksdagsman Irma Toivanen ställda rige. Förutom detta skydd tillämpas ofta också
14330: skriftliga spörsmål nr 73: licensering vid import från europeiska socialis-
14331: tiska stater. I Finland däremot är importen av
14332: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen gödselmedel tullfri och marknaden öppen för
14333: vidtaga för att stimulera en sund kon- internationell konkurrens, med undantag för
14334: kurrens på gödselmedelsmarknaden importen från andra bilaterala Iänder än Sov-
14335: samt för förhindrande av, att kon- jetunionen.
14336: sumenternas, odlarnas och de privata Icke desto mindre har den inhemska in-
14337: företagarnas intressen åsidosätts i skydd dustrin fortlöpande förmått öka sin produk-
14338: av Rikkihappo Oy:s monopolställning tion och inhemska marknadsandel. Produk-
14339: och att samtidigt icke avsteg görs från tionens tyngdpunkt är lagd på kvävegödselme-
14340: de principer och avtal som antagits be- del, vilkas import berörs i det skriftliga
14341: träffande vår utrikeshandel?" spörsmålet. Den inhemska produktionens andel
14342: av konsumtionen har för dessa gödselmedels
14343: Såsom svar på detta spörsmål rörande stimu- del under åren 1958-1971 stigit från 88.2%
14344: lerande av konkurrensen på gödselmedelsmark- tili 98.4 %. Denna utveckling visar tydligt,
14345: naden får jag härmed vördsamt anföra föl- att den inhemska produktionen är konkurrens-
14346: jande: kraftig i förhållande tili importen. Utvecklan-
14347: Importen av gödselmedel från de sk. multi- det av hemmamarknadsindustrin tili dess nu-
14348: laterala länderna har varit Jicensfri sedan år varande nivå har varit tili fördel för såväl den
14349: 1958. Med stöd av 2 § 3 mom. förordningen enskilde konsumenten som för hela vår na-
14350: om ttyggande av utrikeshandeln, av 30. 12. tionella ekonomi.
14351: 1961 (614/61), upphävde licensverkets direk- Licensverkets direktions beslut att återinföra
14352: tion år 1966 tillsvidare licenstvånget också för importreglering för gödselmedel innebar ett
14353: importen från bilaterala Iänder. Med stöd av upphävande av direktionens unilaterala beslut
14354: samma bestämmelse återinförde direktionen, att liberalisera importen. Beslutet fattades
14355: genom beslut av 7. 2. 1972, importreglering inom ramen för gällande bestämmelser och av-
14356: för gödselmedel från andra bilaterala Iänder än tai rörande utrikeshandeln.
14357: Sovjetunionen.
14358: Helsingfors den 3 maj 1972.
14359:
14360: Minister Seppo Lindblom.
14361: Skriftl. sptn. nr 74.
14362:
14363:
14364:
14365: · H ..Westerl\llld: Om effdttivering av Statens spannmålsförråds
14366: spannmålsinköp ..
14367:
14368:
14369: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14370:
14371: Undef föregående skördeår 1970-71 kom ringssvårigheter då tiden för spannmålskrediter-
14372: ca 60 % av den marknadsförda vetemängden na börjar löpa ut i slutet av maj månad.
14373: ut i handeln före åJ:Sskiftet och 40 % under Om inte Statens sp!lnnmålsförråd beredes
14374: perioden 1. 1.-31. 7. 1971. För skördeåret möjlighet att snabbt effektivisera sin verksam-
14375: 1971-72 kan kQnstateras att per 31. 12. 1971 het är det uppenbart att spannmålsuppköps-
14376: hade 184 000 ton vete och 1.52 000 ton havre affärerna kommer att ompröva sin inställning
14377: kommit ut i handeln eller 0.4% respektive till inköp av spannmål för långtidslagring, vil-
14378: 3 .6 % mindre än under samma tidsperiod ett ket skulle leda till ytterligare svårigheter för
14379: år tidigare. Under januari och februari detta jordbrukarna att saluföra sin spannmål.
14380: år har ytterligare 22 500 ton vete saluförts. Med hänvisning tili det sagda och hänvisan·
14381: Redan nu kan man konstatera, att marknads- de tili riksdagsordningens 3 7 § 1 mom. fram-
14382: föringen av vete under innevarande skördeår ställer undertecknad vördsamt följa:nde spörs-
14383: pavisar betydande svårigheter och att det nu mål tili vederbörande medlem av statsrådet:
14384: finns avsevärt större mängder vete i lager hos
14385: jordbrukarna och uppsamlingsaffärerna än för Är Regeringen medveten om, att
14386: ett år sedan synes tydligt. det ännu i lager hos uppsamlingsaffärer
14387: Emedan handeln med kvarnvete löper alltför och hos jordbrukarna finns stora mäng-
14388: trögt för att alla lager hos jordbrukarna och der vete och havre av fjolårets skörd
14389: uppsamlingsaffärerna med nuvarande takt skall och att inköpsverksamheten löper oro-
14390: hinna tömmas innan den nya skös:den kommer, väckande trögt, och om så är fallet,
14391: är situationen nu mycket irriterad. Spannmåls- vilka åtgärder har Regeringen vid-
14392: uppsamlingsaffiirerna, som oförskyllt blir tvung- taglt eller äronar den vidtaga för att ge
14393: na att lagra spannmål tili långt in t>å somma- Statens spannmålsförråd sådana finan-
14394: ren, erhåller inte någon .räntegottgörelse för sieringsmöjligheter att spannmålsför-
14395: brödspannmål i lager för perioden efter 1 mars rådets inköp av ~te ·och havre snabbt
14396: och de har dessutom att räkna med finansie- kan intensifieras och slutföras i god tid
14397: innan det nya skördeåret börjar?
14398: Helsingfors den 28 mars 1972.
14399:
14400: Henrik Westerlund.
14401:
14402:
14403:
14404:
14405: 336/72
14406: 2
14407:
14408: Kirj. ksm. n:o 74. Suomennos.
14409:
14410:
14411:
14412:
14413: H. Westerlund: Valtion viljavaraston viljanostotoiminnan tehos-
14414: tamisesta.
14415:
14416:
14417: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14418:
14419: Viime satovuonna 1970-71 tuli n. 60% luottojen aika on loppumassa toukokuun päät-
14420: markkinoidusta vehnämäärästä kauppaan ennen tyessä.
14421: vuodenvaihdetta ja 40% 1. 1.-31. 7. 1971 Jollei Valtion viljavarastolle suoda mahdolli-
14422: välisenä kautena. Satovuoden 1971-72 osalta suuksia nopeasti tehostaa toimintaansa, on
14423: voidaan todeta, että 31. 12. 1971 mennessä ilmeistä, että viljanostoliikkeet tulevat harkit-
14424: kauppaan oli tullut 184 000 tonnia vehnää ja semaan uudelleen asennoitumisensa pitkäaikai-
14425: 152 000 tonnia kauraa eli 0.4 % ja vastaavasti sesti varastoitavan viljan ostoon, mikä vaikeut-
14426: 3.6 % vähemmän kuin samana aikana vuotta taisi edelleen maanviljelijöiden viljanmyyntiä.
14427: aikaisemmin. Tämän vuoden tammikuun ja hel- Yllä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14428: mikuun aikana on lisäksi markkinoitu 22 500 tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
14429: tonnia vehnää. Jo nyt voidaan todeta vehnän nut kunnioittaen esittää valtioneuvoston asian-
14430: markkinoinnin kuluvana satovuonna kohtaavan omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
14431: merkittäviä vaikeuksia ja että näyttää selvältä, myksen:
14432: että nyt on maanviljelijöiden ja keräilyliikkei- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14433: den varastoissa vehnää huomattavasti viime- keräilyliikkeiden ja maanviljelijöiden
14434: vuotista enemmän. varastoissa on vielä suuria määriä viime
14435: Koska myllyvehnän kauppa sujuu liian hitaas- vuoden satoa olevaa vehnää ja kauraa
14436: ti, jotta kaikki maanviljelijöiden ja keräilyliik- ja että ostotoiminta sujuu huolestutta-
14437: keiden varastot nykyisellä vauhdilla ehtisivät van hitaasti, ja jos on,
14438: tyhjentyä ennen uuden sadon tuloa, tilanne on mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
14439: nyt hyvin kiusallinen. Viljankeräilyliikkeet, joi- tynyt tai aikoo ryhtyä suodakseen Val-
14440: den ilman omaa syytään on varastaitava viljaa tion viljavarastolle sellaiset rahoitus-
14441: pitkälle kesään, eivät saa mitään korkohyvitystä mahdollisuudet, että viljavaraston veh-
14442: varastoidusta leipäviljasta maaliskuun 1 päivän nän ja kauran ostotoimintaa voidaan
14443: jälkeiseltä ajalta ja niiden on otettava laskel- nopeasti tehostaa ja saattaa se loppuun
14444: missaan huomioon rahoitusvaikeudet, kun vilja- ennen uuden satovuoden alkamista?
14445: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1972.
14446:
14447: Henrik Westerlund.
14448: 3
14449:
14450:
14451:
14452:
14453: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14454:
14455: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa paantulomääräksi muodostunee n. 350 milj. kg
14456: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vehnää. Kauraa arvioidaan tulevan kauppaan
14457: olette 28 päivänä maaliskuuta 1972 päivätyn 300 milj. kg ja ohraa 340 milj. kg. Ohra voi-
14458: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston daan kuitenkin sijoittaa kotimaisille markkinoil-
14459: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- le mutta sen sijaan vehnän osalta ylituotanto
14460: edustaja H. Westerlundin näin kuuluvasta kir- tulee olemaan 70 milj. kg ja kauran 150 milj.
14461: jallisesta kysymyksestä n:o 74: kg. Vehnästä on jo myyty 30 milj. kg ja kauras-
14462: ta 120 milj. kg. Parhaillaan selvitellään, olisiko
14463: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että harkittava lisätoimenpiteitä kauran viennin
14464: keräilyliikkeiden ja maanviljelijöiden lisäämiseksi vai voidaanko kysymys hoitaa
14465: varastoissa on vielä suuria määriä viime muulla tavalla.
14466: vuoden satoa olevaa vehnää ja kauraa Viljan markkinoimisessa vaikein kysymys
14467: ja että ostotoiminta sujuu huolestutta- kuitenkin tällä hetkellä on liikkeiden ja vilje-
14468: van hitaasti, ja jos on, lijöiden varastoissa vielä olevan vehnän mark-
14469: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- kinoinnin hoitaminen. Parhaillaan on selvitel-
14470: tynyt tai aikoo ryhtyä suodakseen Val- tävänä myös kysymys siitä, olisiko ryhdyttävä
14471: tion viljavarastolle sellaiset rahoitus- vehnän myyntiin rehnvehnän hinnalla kotimaas-
14472: mahdollisuudet, että viljavaraston veh- sa käytettävän alkoholin valmistukseen ja mak-
14473: nän ja kauran ostotoimintaa voidaan saa tämä erotus tulo- ja menoarvioon otetta-
14474: nopeasti tehostaa ja saattaa se loppuun villa varoilla. Hallitus joutuu harkitsemaan,
14475: ennen uuden satovuoden alkamista?" olisiko vehnän vientiä lisättävä vai löytyisikö
14476: joku muu tapa, jolla vehnän markkinointi voi-
14477: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taisiin hoitaa valtiontalouden kannalta edulli-
14478: vasti seuraavaa: semmin.
14479: Kulumassa olevana satovuonna vehnän kaup-
14480: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1972.
14481:
14482: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
14483: 4
14484:
14485:
14486:
14487:
14488: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
14489:
14490: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen milj. kg. Man beräknar, att den havremängd
14491: anger har Ni, Herr Talman, med .Eder skrivelse som kommer ut i handeln .blir 300 milj. kg
14492: av den 28 mars 1972 tili vederbörande medlem och kornmängden 340 milj. kg. Komet kan
14493: av statsrådet översänt avskrift av följande av dock placeras · på den inhemska marknaden,
14494: riksdagsman H. Westerlund ställda skriftliga men i fråga om vete kommer överproduktionen
14495: spörsmål nr 7 4: att vara 70 milj. kg och i fråga om havre
14496: 150 milj. kg. Av vetet har redan sålts 30 milj.
14497: "Är Regeringen medveten om, att kg och av havren 120 milj. kg. Man håller
14498: det ännu i lager hos uppsamlingsaffärer som bäst på att utreda, huruvida tilläggsåtgär-
14499: och hos jordbrukarna finns stora mäng· der för att öka havreexporten borde övervägas
14500: der vete och havre av fjolårets skörd eller om frågan kan skötas på annat sätt.
14501: och att inköpsverksamheten löper oro- Den svåraste frågan i samband med mark-
14502: väckande trögt, och om så är fallet, nadsföringen av spannmål gäller dock för när-
14503: vilka åtgärder har Regeringen vid- varande skötseln av marknadsföringen av det
14504: tagit eller ämnar den vidtaga för att ge vete som finns kvar i affärernas och odlarnas
14505: Statens spannmålsförråd sådana finan- lager. Som bäst utredes även frl\gan, huruvida
14506: sieringsmöjligheter att spannmålsför- man borde inleda försäljning av vete tili foder-
14507: rådets inköp av vete och havre snabbt vetespris att användas vid tillverkningen av
14508: kan intensifieras och slutföras i god tid alkohoi som förbrukas i det egna la:ndet, och
14509: innan det nya skördeåret börjar?" betala prisskillnaden av medel som skulle in-
14510: tagas i statsförslaget. Regeringen blir tvungen
14511: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt att ptöva, huruvida exporten av vete borde
14512: anföra följande: ökas, eller om det finns något annat sätt att
14513: Under innevarande skördeår torde den vete· sköta marknadsföringen av vete på ett föt
14514: mängd som kommer ut i handeln bli ca 350 statshushållningen fördelaktigare sätt.
14515: Helsingfors den 17 april 1972.
14516:
14517: Jord- och skogsbruksministet Leo Happonen.
14518: Kirj. ksm. n:o 75.
14519:
14520:
14521:
14522:
14523: Laatio ym.: Pelson hallakoeaseman siirtämisestä Oulun yliopis-
14524: ton yhteyteen.
14525:
14526:
14527: E <1 u s k u n R a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
14528:
14529: Viime vuosien aikana on alettu ymmärtiiä, kutusta kasvullisliuteen ei o1e riittävästi >tut-
14530: että Pohjois-Suomi on osa Suomea, jolla on kittu eikä sovellettu palvelemaan Pohjois-Suo-
14531: oma tärkeä tehtävänsä. Kehitysaluepolitiikalla men maataloutta, jotta se puolestaan voisi ofia
14532: on >pyritty huolehtimaan siitä, että työpaikat aikaisempaa paremmin palvelemassa luonnolli-
14533: säilyisivät ja uusia voitaisiin luoda. Jossain mää- sessa tehtävässään, olisi Pelson hallakoeasemaa
14534: ri'l'l toimenpiteet ovatkin auttaneet, mutta run- Oulun yliopiston osana edelleen kehitettävä.
14535: sallS'ti on. maa- ja metsätaloudesta V8Pfl'\lt'U~aa Itsestään selvää lienee, ettei Pohjois-Suomen
14536: työvoimaa varsinkin peltojen paketoinnin seu- olosuhteita pystytä tutkimaan Ete:lä.:Suomessa.
14537: rnak~a joutunut siirtymään kotisel.'lduiltaan Edellä esitettyyn W.taten ja viltiopäiväjär-
14538: joko Ruotsiin tai Etelä-Suomeen. jesty'ksen 37 S:n i momentin perusteella esi-
14539: On välttämätöntä, että väestön säilyttämi- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14540: seksi Pohjois-Sumnessa käytetiiä'l'l erila-isia tuki- vastattavaksi seuraavan icysymyksen:
14541: toimenpiteitä teollisten tyijpaikkojen sym:ymi-
14542: seksi ja Oulun yliopiston tarjeamat otnrkimas- Onko HaiHtus tietoinen siitä, että
14543: työt kohdistetaan Pohjois-Su{)lnen tarjoamien Pohjois-Suomessa sijaitsevan Pelson .hal-
14544: mahdollisuuksien hyväksikäyttöoo. Tuntuu kui- lakoeasenran kalt-aisen tutkimusaseman
14545: tenkim jo nyt selvältä, ettei tarpeelisem lyhyes- toiminnan lopettamisella on monia kiel-
14546: sä ajassa pystytä luomaan riitt:äväS<ti työpaitk- teisiä ke:bitysalu~ l'lent:aukiia., ja
14547: koj;a, jas ei Pohjois-Suomen maataloudem tar- jos on.
14548: joamia mahdollisuuksia käytetä järkevästi hy- aikooJoo Hallitus ryhtyä toimenp:i.:tci-
14549: väksi. :siin Pelsoa tutkimwsasema;n li:itt.ä:rnise:b.li
14550: Kun Pab:jois-Suomen erikoisalasuhteita ia tciimivJIJilll Oulun yiliop:istG.n ykteyreen?
14551: auringon siteilyenergian yLlättävän :JiUnsasta vai-
14552: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1'972.
14553:
14554: G. Laatio. Lauri Linna. Matti R.uokola.
14555: Aino Karjalainen. Kerttu Hemmi. Paavo Väyrynen.
14556: J. Juhari.i Kortesalmi. Eero La:ttula. Mikko Jokela.
14557: Ville Tikkanen. Reino Kangas. Arttur Niemelä.
14558: Jouni Mykkänen. Pekka Vilmi. Niilo Koskenniemi.
14559: Helvi Niskanen. Heikki Mustonen. Rauno Korpinen.
14560: Pauli Räsänen. Ahti Pekkala. Pekka Salla.
14561: Paavo Niinikoski. A-L. Tiekso.
14562:
14563:
14564:
14565:
14566: 410/72
14567: 2
14568:
14569:
14570:
14571:
14572: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14573:
14574: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- järjestää yhteistyössä tämän laitoksen kanssa.
14575: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Kuluvan vuoden helmikuussa valtioneuvostolle
14576: mies, olette 5 päivänä huhtikuuta 1972 päivä- mietintönsä jättänyt maatalouden tutJkimus- ja
14577: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- tarkastuskomitea on ehdottanut, että Pelson
14578: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- hallakoeasema nykyisessä muodossa ·lopetetaan
14579: sanedustaja G. Laation ym. näin kuuluvasta ja siellä olevat tutkimuskeskuksen tutkijat siir-
14580: kirjallisesta kysymyksestä n:o 75: retään maatalouden tutkimuskeskuksen muille
14581: koeasemille.
14582: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Maatalousmeteorologisen tutkimuksen lopul-
14583: Pohjois-Suomessa sijaitsevan Pelson hal- linen järjestely joudutaan selvittämään myöhem-
14584: lakoeaseman kaltaisen •tutkimusaseman mässä vaiheessa. Vasta siinä yhteydessä voi-
14585: toiminnan lopettamisella on monia kiel- daan ottaa yksityiskohtaisemmin tutkittavaksi
14586: teisiä kehitysaluepoliittisia seurauksia, ja myös Pelson koeaseman vastainen asema. Täl-
14587: jos on, · löin on otettava huomioon, että kehitysaluei-
14588: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- siin kohdistuva ja kehitysalueilla suoritettava
14589: siin Pelson tutkimusaseman liittämiseksi ·tutkimus on katsottava kuuluvaksi kehitys-
14590: toimivana Oulun yliopi&ton yhteyteen?" alueilla sijaitsevien korkeakoulujen tehtäväkent-
14591: tään. Tämä koskee myös käsiteltävänä olevaa
14592: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tutkimusaluetta.
14593: vasti seuraavaa: Oulun yliopiston yhtenä tehtävänä on suo-
14594: Pelson hallakoeasemalla ei viime vuosina ole rittaa Pohjois-Suomelle tärkeiden alojen tutki-
14595: harjoitettu varsinaista halla-tutkimusta. Koease- musta, jolloin myös maa;talousmeteorologiseen
14596: man tutkimus on pääasiassa ollut maatalous- tutkimukseen olisi kiinnitettävä riittävää huo-
14597: meteorologista tutkimusta. Kun maatalouden miota. Näin muodoin Pelson koeaseman ja
14598: tutkimuskeskus on päätetty siirtää Tikkurilasta Oulun yliopiston tulisi toimia yhteistyössä kes-
14599: Jokioisiin ja kun Jokioisissa jo on olemassa kenään. Myöhemmin olisi selvitettävä, miten
14600: ilmatieteellinen observatorio, olisi maatalous- kysymys hallinnollisesti on järjestettävissä.
14601: meteorologian tutkimus tarkoituksenmukaista
14602: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1972.
14603:
14604: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
14605: 3
14606:
14607:
14608:
14609:
14610: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14611:
14612: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ningen i samarbete med denna insdtution.
14613: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Kommitten för utredning av lantbrukets forsk-
14614: velse av den 5 april 1972 tili vederbörande nings- och kontrollverksamhet, som i februari
14615: medlem av statsrådet översänt en avskrift av innevarande år avgav sitt betänkande tili stats-
14616: följande av riksdagsman G. Laatio m. fl. ställda rådet, har föreslagit, att Pelso frostförsökssta-
14617: skriftliga spörsmål nr 75: tion i sin nuvarande form indras och forsk-
14618: ningscentralens därvarande forskare flyttas tili
14619: "Är Regeringen medveten om att lantbrukets forskningscentrals andra försöks-
14620: indragning av en sådan forskningssta- stationer.
14621: tion som frostförsöksstationen i Pelso Den slutliga organisationen av den agrar-
14622: i norra Finland har många negativa följ- meteorologiska forskningen kommer att utre-
14623: der för utvecklingsområdespolitiken, och das i ett senare skede. Först i sammanhang
14624: om så är fallet, därmed kan Pelso försöksstations ställning i
14625: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder framtiden upptagas tili närmare prövning. Här-
14626: för att ansluta verksamheten vid Pelso vid bör beaktas, att den forskning som är
14627: forskningsstation tili Uleåborgs universi- inriktad på eller utföres inom utvecklingsom-
14628: tet?" rådena bör anses ankomma på högskolorna
14629: inom utvecklingsområdena. Detta gäller även
14630: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt föreliggande forskningsområde.
14631: anföra följande: En av Uleåborgs universitets uppgifter är
14632: Vid Pelso frostförsöksstation har icke under att bedriva forskning inom områden, som är
14633: senaste år bedrivits egentlig frostforskning. v1ktiga för norra Finland, varvid tiliräcklig
14634: Forskningen vid försöksstationen har främst uppmävksamhet även borde fästas vid den
14635: varit agrarmeteorologisk forskning. Då man agrarmeteorologiska forskningen. Sålunda bor-
14636: har beslutat att flytta lantbrukets forsknings- de Pelso försöksstation och Uleåborgs univer-
14637: central från Dickursby tili Jokioinen och då i sitet verka i samarbete med varandra. Senare
14638: Jokioinen redan finns ett meteorologiskt obser- borde det utredas, hur saken skall ordnas
14639: vatorium, skulle det vara mest ändamålsenligt administrativt.
14640: att organisera den agrarmeteorologiska forsk-
14641: Helsingfors den 4 maj 1972.
14642:
14643: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
14644: Kirj. ksm. n:o 76.
14645:
14646:
14647:
14648:
14649: Kurppa: Magnesiumin puutteen poistamisesta.
14650:
14651:
14652: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
14653:
14654: Maassamme on erilaisia aluettaisia tautitila- suudet eri louhosten tuotteissa vaihtelevat huo-
14655: esiintymiä, ihmisillä sydän-, verisuoni- ja syöpä- mattavasti ollen esimerkiksi Loukolammen kai-
14656: sairauksia, eläimillä laidun- ja poikimahalvauk- kissa 17 %, mutta Lohjan vain 0.4-1 %.
14657: sia, kasveilla sadon suhteellista .vähentymistä Edellä esitettyjen perustelujen ja valtiopäivä-
14658: perusravinneaineiden käytön jatkuvasta lisäyk- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
14659: sestä huolimatta. Myös maan mullashäviöt ovat valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14660: samaisilla seuduilla yleisiä. vaksi seuraavan kysymyksen:
14661: On ilmennyt viitteitä siitä, että syynä edellä-
14662: mainittuihin saattaisi olla magnesiumin puute. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14663: Magnesiumin puutteen poistamiseksi dolomiit- ryhtyä magnesiumin puutteen aiheutta-
14664: tikalkin ja magnesiumpitoisten lannoitteiden mien haittojen tutkimiseksi ja magne-
14665: saantia olisi valtiovallan toimenpitein nopeasti siumpitoisen kalkin kohtuuhintaisen
14666: helpotettava näille alueille niin, että kalkki olisi saannin turvaamiseksi sen puutteesta
14667: saman hintaista viljelmää lähimmällä rautatie- kärsiville alueille siitä riippumatta, miltä
14668: asemalla riippumatta siitä, miltä louhokse1ta se kaivokselta kalkki on toimitettu?
14669: on toimitettu. Tämä siksi, että magnesiumpitoi-
14670: Helsingissä 5 päivänä huhti<kuuta 1972.
14671:
14672: Mauno Kurppa.
14673:
14674:
14675:
14676:
14677: 411/72
14678: 2
14679:
14680:
14681:
14682:
14683: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14684:
14685: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- tekijä. Hivenaineiden merkitys huomioonottaen
14686: sa w.ainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tullaan niihin kohdistuvia tutkimuksia edelleen
14687: mies, olette 5 päivänä huhtikuuta 1972 päivä. jatkamaan ja laajentamaal}.
14688: tyn kirje@ntu~ ohella toimittanut valtioneuvos- Hivenaineita lisätään maaperäämme lannoit,
14689: ton asian()lllaisell~ jäsenelle jäljennöksen kan- teissa ja maatalouskaikissa silloin, kun kalki-
14690: sanedustaja Mauno Kurpan näin kuuluvasta kiJ;. tuksessa ,käytetään dolomiittikalkkia. Dolomiit-
14691: jallisesta kysymyksestä n:o 76: tikalkkia saadaan Loukolammen kaivokselta ja
14692: parhaillaan suoritetaan valmistavaa louhintaa
14693: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Sipoon ja Siikaisten kaivoksilla. Loukolammen
14694: ryhtyä magneslumin puutteen aiheutta- J<aivoksella on myös ryhdytty polttamaan dolo-
14695: tnien haittojen tutkim~seksi ja magne- miittikalkki magnesiumkalkiksi, jota tietä saa-
14696: siutnpitoisen kalkin kohtuuhintaisen daan magnesiumin tehoa parannetuksi. Sellaiset
14697: saannin turvaamiseksi sen puutteesta vitkilannohteet, joissa ·käytetään raaka-aineena
14698: kärsiville alueilk: siitä riippumatta, miltä dolomiittikalkki~, sisältävät magnesiumia. Väki·
14699: kaivokselta kalkki on toimitettu?" lannoiteteollisuus on myös eräisiin lannoittei-
14700: siin lisännyt hivenaineita ja myös magnesiumia.
14701: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14702: vasti seuraavaa:
14703: Klm väkilannoitteiden markkinoinnissa on
14704: käytänpössä tasarahtijärje~teltnä, saavat viljeli-
14705: Ns. hivenaineiden merkitykseen on ryhdytty jät viikilannoitteessa olevat hivenaineet samalla
14706: yhä lisääntyvässä määrin kiinnittämään huomio- hinnalla kaikkialla maassa. Sen sijaan maa-
14707: ta. Tästä johtuen esimerkiksi magnesiumin vai- talouskalkin markkinoimisessa ei vastaavaa jär-
14708: kutuksesta sadon määrään ja laatuun on maa- jestelmää ole, eikä maatalouskalkin suhteellisen
14709: talouden tutkimuskeskuksessa suoritettu jo lu- korkean kuljetuskustannuksen vuoksi voida
14710: kuisia tutkimuksia. Tutkimuksissa on mm. to- välttää sitä, että kalkkikaivoksista etäämmällä
14711: dettu, että maaperän alhainen magnesium- ja olevilla alueilla sen hinta on korkeampi kuin
14712: kuparimäärä ovat syöpäsairauksia lisäävä Osa- kaivoksien läheisyydessä.
14713: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1972.
14714:
14715: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
14716: 3
14717:
14718:
14719:
14720:
14721: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14722:
14723: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen faktor som okar kräftsjukdomarna. Med beak-
14724: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri· tande av spårämnenas betydelse kommer under-
14725: ve1se av den 5 april 1972 tili vederbörande sökningarna av dem att fortgå och utvidgas.
14726: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1- Spårämnen tiliförs vår jordgrund i gödse1-
14727: jande av riksdagsman Mauno Kurppa stäl1da medlen och jordbrukskalken när vid kalkning
14728: spörsmå1 nr 76: användes dolomitkalk. Dolomitkalk erhålles
14729: från Louko1ampi gruva och som bäst utförs
14730: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen förberedande brytning i gruvorna i Sibbo och
14731: vidtaga för undersökande av de men- Siikainen. I Loukolampi har också inletts brän-
14732: liga följderna av magnesiumbrist, och ning av do1om1tka1k tili magnesiumkalk, vari-
14733: för tryggande av tillgången på magne- genom magnesiumeffekten förbättras. Sådana
14734: siumhaltig kalk tili skäligt pris inom konstgödselmedel, för vilka såsom råämnen an-
14735: områden där sådan brist råder, oberoen- vändes dolomitkalk, innehåller magnesium.
14736: de av från viiken gruva kalken 1evere· Konstgödselindustrin har också tillsatt vissa
14737: rats?" gödselmedel spårämnen och även magnesium.
14738: Då vid marknadsföringen av kraftgödsel till-
14739: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt lämpas ett lika fraktsystem, får odlarna de
14740: anföra fö1jande: spårämnen som finns i kraftgödseln tili samma
14741: Betydelsen av de s.k. spårämnena har börjat pris överallt i 1andet. Däremot finns icke mot-
14742: uppmärksammas i allt högre grad. På grund svarande system för marknadsföringen av jord-
14743: härav har i 1antbrukets forskningscentral redan bruddkalk, ooh tiili följd av de relativt höga
14744: utförts ett stort andel undersökningar rörande fraktkostnaderna för den kan icke undgås, att
14745: t. ex. magnesiumens inverkan på skördens priset inom alla områden på större avstånd
14746: mängd och beskaffenhet. Vid undersökningarna från kalkgruvorna är högre än i gruvornas
14747: har b1and annat konstaterats, a-tt jordgrundens närhet.
14748: 1åga hait av magnesium och koppar är en del-
14749: Helsingfors den 4 maj 1972.
14750:
14751: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
14752: Kirj. ksm. n:o 77.
14753:
14754:
14755:
14756:
14757: Juvela: Linja-autonkuljettajien aseman parantamisesta.
14758:
14759:
14760: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
14761:
14762: Aikataulujärjestelyjen seurauksena on linja- kinen paine on tehnyt linja-autonkuljettajan
14763: autonkuljettajien työpainetta kiristetty mieles- ammatista erittäin kuluttavan. Kun kaiken li-
14764: täni kohtuuttomasti. Tämä taas on merkinnyt säksi tämän ammatin palkkaus on työmäärään,
14765: ennen muuta kuljettajien henkisen ja fyysisen vastuuseen ja työn rasittavuuteen nähden ai-
14766: rasituksen huomattavaa lisääntymistä. Kun ai- van liian heikko, olisi jo tästäkin syystä vält-
14767: katauluja on yleisön palvelun parantamiseksi tämätöntä ryhtyä korjaamaan linja-autonkul-
14768: jatkuvasti nopeutettu ei tällöin ole riittävästi jettajien ammattiin liittyviä epäkohtia. Ensi-
14769: otettu huomioon mm. kaupunkien sisääntuloja, sijaisimpia näistä olisi määrätä lakisääteisesti
14770: joissa liikenneruuhkat vievät entistä enemmän linja-autonkuljettajille riittävän pitkät levähdys-
14771: aikaa. Ja tällöin on kuljettajan otettava vas- tauot raskaan työn lomassa. Toivonkin halli-
14772: tuulleen riski siitä, että bussi pysyy aikatau- tukselta tässä suhteessa mahdollisimman no-
14773: lussaan. Tällainen alituisen kiireen ja paineen peita toimenpiteitä.
14774: alla työskenteleminen ei ole luonnollisestikaan Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
14775: kuljettajan eikä myöskään matkustavan yleisön § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
14776: kannalta toivottava tilanne. ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
14777: Linja-autonkuljettajan työ on siinä määrin van kysymyksen:
14778: raskasta ja kuluttavaa, että ehdottomasti jokai-
14779: sen kahden tunnin ajon jälkeen pitäisi olla vä- Onko Hallitus tietoinen suta, että
14780: hintään 10 minuutin pituinen levähdystauko, linja-autonkuljettajien työn rasittavuutta
14781: kun se nykyisin on yleisesti 5 minuuttia. Mo- on aikataulujen nopeuttamisen seurauk-
14782: nistakin syistä johtuen tämä on liian lyhyt aika. sena kohtuuttomasti lisätty, ja jos on,
14783: Kun bussien aikatauluja on viime vuosina mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
14784: tarkistettu ja nopeutettu on tällöin unohdettu jaamiseksi ja linja-autonkuljettajien ase-
14785: ne ihmiset, joiden vastuulla on näiden aika- man parantamiseksi?
14786: taulujen toteuttaminen. Jatkuva kiire ja hen-
14787: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1972.
14788:
14789: Aulis Juvela.
14790:
14791:
14792:
14793:
14794: 430/72
14795: 2
14796:
14797:
14798:
14799:
14800: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
14801:
14802: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa määrä ja vuorokauden aika. Koululaisliikenteen
14803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja paikallisliikenteen aikatauluja ei katsottu
14804: olette 5 päivänä huhtikuuta päivätyn kirjeenne voitavan lainkaan nopeuttaa. Edelleen todet-
14805: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- tiin, että muuten nopeutettavia aikatauluja ei ole
14806: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Au- mahdollista korjata määrättyinä vuorokauden
14807: lis Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- aikoina (ruuhkat) kaupunkien ulosmenoteiden
14808: myksestä n:o 77: osuudelta. Näin ollen esim. Helsingistä lähte-
14809: vien ja saapuvien lähi- ja kaukoliikennevuoto-
14810: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että jen aikatauluja ei katsottu voitavan nopeuttaa
14811: linja-autonkuljettajien työn rasittavuutta määrätyillä teillä lainkaan.
14812: on aikataulujen nopeuttamisen seurauk- Tämän luontoiset ohjeet annettiin Linja-
14813: sena kohtuuttomasti lisätty, ja jos on, autoliiton kautta kaikille liikenteenharjoitta-
14814: mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor- jille. Syksyllä 1969 muutettiin linja-autojen
14815: jaamiseksi ja linja-autonkuljettajien ase- maksiminopeutta ( 80 km/h, moottoriteillä 90
14816: man parantamiseksi?" km/h), joskin huomattava osa nopeutuksista
14817: olisi ilman vaikeuksia voitu toteuttaa, vaikka
14818: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maksiminopeuksia ei olisi korotettukaan. No-
14819: vasti seuraavaa: peutusprosessi saatiin edellä kerrottujen peri-
14820: Maamme tieverkoston parannuttua ratkaise- aatteiden mukaisesti pääosaltaan toteutetuksi
14821: vasti ja linja-autokaluston teknillisen tason jat- vuonna 1970. Tämän jälkeen on todettu haja-
14822: kuvasti kehittyessä matkustavan yleisön taholta tapauksia, joissa aikataulunopeus on käytän-
14823: alkoi 1960 luvulla tulla liikenneministeriön tie- nössä havaittu liian suureksi. Ne on korjattu.
14824: liikenneosas.;:>lle jatkuvasti valituksia linja-auto- Jos olosuhteissa tapahtuu huomattavia muu-
14825: aikataulujen tarpeettomasta hitaudesta, erittäin- toksia, aikataulut luonnollisesti korjataan muu-
14826: ldn pysähtymisaikojen osalta. Liikenteenharjoit- tosten edellyttämällä tavalla. Linja-autonkuljet-
14827: tajain taholta todettiin kuljettajien valittaneen tajille sekä liikenteenharjoittajille on eri yh-
14828: siitä, että lukuisilla linjoilla sujuva aikataulun- teyksissä ministeriön taholta korostettu, että
14829: mukainen ajaminen oli vaikeata, minkä seu- aikataulun kireyden vuoksi ei kuljettaja saa
14830: rauksena syntyi aiheettomia seisonta-aikoja ja rikkoa nopeusrajoituksia, eikä muutenkaan ai-
14831: aikataulujen epätäsmällistä noudattamista. Tie- heuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle. Aika-
14832: liikenneosaston toimesta tutkittiin tilannetta taulu, jota ei käytännössä voi noudattaa, on
14833: 60-luvun loppupuolella ja todettiin useilla lin- korjattava. Jos liikenteenharjoittaja ei ole sii-
14834: joilla aikataulunopeuksien selvä jälkeenjäänei- hen halukas saatuaan kuljettajalta tästä ilmoi-
14835: syys. Aikataulunopeuksien nostamista niillä lin- tuksen, voi kuljettaja kääntyä valvontapaikan
14836: joilla, joilla se oli mahdollista, ei kuitenkaan poliisiviranomaisen puoleen asian tutkimiseksi.
14837: voitu yhdysliikenteitten vuoksi tehdä käden- Keliolosuhteitten ja tilapäisten ruuhkatilanteit-
14838: käänteessä, vaan muutosprosessin arvioitiin vie- ten vuoksi on vahvistetuissa aikatauluissa jo
14839: vän pari vuotta ja vaativan huolellisen valmis- vanhastaan varattu määrätyn ajomatkan jälkeen
14840: telun. Nopeutus katsottiin ministeriön taholta tarpeellinen pysähdys aikataulun tasaamiseksi.
14841: mahdolliseksi lähinnä pikavuoroliikenteessä. Tuskin on paljonkaan kaukoliikenteen aikatau-
14842: Sitävastoin vakiovuoroliikenteessä se katsottiin luja, joissa ei kahden tunnin ajon jälkeen py-
14843: mahdolliseksi vain asumattomilla tai harvaan sähdyttäisi ainakin 10 minuutiksi. Ruuhkatilan-
14844: asutuilla seuduilla olevilla runkoteillä. Nopeu- teita ajatellen voidaan todeta, että on selvää,
14845: tuksessa oli otettava huomioon luonnollisesti jos jokapäiväinen kaukovuoro joutuu yhtenä
14846: teitten laatu, liikennetiheys, pysähdysten luku- päivänä viikossa ajamaan ruuhkassa, ei se voi
14847: 3
14848:
14849: merkitä sitä, että tälle päivälle määrättäisiin kautisen 10 perättäisen tunnin Iepoajan saata-
14850: eri aikataulu. Näin ei menetellä esim. Pohjan- mistä. Edelleen on ehdotettu ajopäiväkirjan ja
14851: maan pikajunan kohdalla, joka perjantaisin on ajopiirturin käyttöönottamista. Liikenneminis-
14852: yleensä myöhässä vielä Tampereella. Tällaiset teriö on mietinnöstä antamassaan lausunnossa
14853: seikat kuuluvat kaikkialla maailmassa säännöl- asettunut puoltamaan parannusehdotuksien to-
14854: lisen julkisen liikenteen luonteeseen eikä niitä teuttamista. Sosiaali- ja terveysministeriössä
14855: voida kokonaan eliminoida. lakiehdotus työaikalain muuttamiseksi valmis-
14856: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tie- tunee toukokuun puoliväliin mennessä, minkä
14857: liikenteen työolokomitea on mietinnössään jälkeen hallitus tulee antamaan Eduskunnalle
14858: ( 1971: V 89) ehdottanut moottoriajoneuvon ehdotuksen työaikalain muuttamisesta.
14859: kuljettajan pisimmäksi yhtämittaiseksi työ- Mitä tulee linja-auton kuljettajien palkkausta
14860: ajaksi 5 1,1 t. (nyt 6 t.) sekä tauoksi 30 min. koskevaan kysymykseen, on sen katsottava
14861: yhdessä tai kahdessa erässä. Edelleen komitea kuuluvan työmarkkinajärjestöjen väliseen työ-
14862: on ehdottanut päivittäisen työajan rajoittamista ehtosopimusten tehtäväkenttään.
14863: yhteentoista tuntiin (nyt 12 t.) sekä Vuoro-
14864: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1972.
14865:
14866: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
14867: 4
14868:
14869:
14870:
14871:
14872: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14873:
14874: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fiktätheten, antalet uppehåll och tiden på
14875: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse dygnet. Tidtabellerna för skolelevstrafik och
14876: av den 5 april 1972 till vederbörande medlem lokaltrafik ansågs icke alls kunna göras strama-
14877: av statsrådet översänt avskrift av följande av re. Vidare konstaterades, att de i fråga om tid-
14878: riksdagsman Aulis Juvela ställda spörsmål nr tabeller som eljest skulle åtstramas icke var
14879: 77: möjligt att få ändring till stånd för såvitt det
14880: gällde städers utfartsvägar. Sålunda har det an-
14881: "Är Regeringen medveten om, att setts, att t. ex. tidtabellerna för lokal- och
14882: busschaufförernas arbete såsom en följd fjärrtrafiken till och från Helsingfors icke alls
14883: av stramare tidtabeller har blivit oskä- kan åtstramas på vissa vägar.
14884: ligt mycket tyngre, och om så är fallet, Instruktioner av detta slag gavs alla trafik-
14885: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- idkare genom Linja-autoliitto. Hösten 1969
14886: taga för sakens avhjälpande och till för- ändrades bussarnas maximihastighet ( 80 km/h,
14887: bättrande av busschaufförernas ställ- på motorvägar 90 km/h), ehuru en betydande
14888: ning?" del av turerna utan svårighet skulle ha kunnat
14889: försnabbas, även om maximihastigheterna icke
14890: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt skulle ha höjts. Snabbhetsökningen kunde en-
14891: anföra följande: ligt ovan anförda principer i huvudsak genom-
14892: Sedan landsvägsnätet i vårt land förbättrats föras år 1970. Därefter har det konstaterats
14893: på ett avgörande vis och då bussmaterielens ströfall, i vilka tidtabellen i praktiken konsta-
14894: tekniska nivå fortgående utvecklas, började på terats vara alltför stram. Dessa har rättats. Om
14895: 1960-talet från den resande allmänheten till förhållandena förändras i högre grad, korrige-
14896: trafikministeriets vägtrafikavdelning inkomma ras tidtabellerna givetvis så som förändringar-
14897: klagomål över busstidtabellerna, som gjorde na förutsätter. För busschaufförer och trafik-
14898: resorna onödigt långsamma, särskilt genom idkare har i olika sammanhang från ministe-
14899: långa uppehåll. Från trafikidkarnas sida konsta- riets sida betonats, att föraren icke får över-
14900: terades att chaufförerna klagat över att det på träda hastighetsbegränsningarna på grund av
14901: många linjer var svårt att smidigt hålla tid- en allt för stram tidtabell, och icke heller el-
14902: tabellen, vilket ledde till onödiga uppehåll och jest riskera trafiksäkerheten. En tidtabell som
14903: opunktlighet. Vägtrafikavdelningen undersökte icke kan tillämpas i trafiken, bör rättas. Om
14904: läget mot slutet av 60-talet, och då konstate- trafikidkaren icke är villig därtill efter med-
14905: rades det, att tidtabellerna på flera linjer delande från föraren, kan chauffören vända
14906: uppenbart var föråldrade med tanke på kör- sig till polismyndigheten på övervakningsorten
14907: hastigheten. Åtstramning av tidtabellerna på för undersökning av saken. För väglagsför-
14908: sådana linjer där det var möjligt kunde emel- hållandenas skull och med tanke på tillfälliga
14909: lertid på grund av samtrafiken icke företagas trafikstockningar har i de fastställda tidtabeller-
14910: i en handvändning utan ändringsprocessen be- na redan av gammalt för utjämning av tidta-
14911: räknades kräva ett par år och omsorgsfull be- bellen, reserverats nödigt uppehåll efter en
14912: redning. Större snabbhet ansågs på ministerie- viss körsträcka. Det finns knappast många tid-
14913: håli möjligt närmast inom snabbturstrafiken. tabeller för fjärrtrafik som icke skulle ha åt-
14914: Däremot fann man det inom den vanliga tur- minstone 10 minuters paus efter två timmars
14915: trafiken möjligt att öka snabbheten endast på körning. Vad trafikstockningarna beträffar är
14916: stamvägar i obebodda eller glest bebyggda det klart, att om en daglig fjärrtur under en
14917: trakter. Vid förkortning av färdtiden gällde det dag i veckan kommer att köras under rusnings-
14918: givetvis att beakta vägarnas beskaffenhet, tra- tid, detta icke kan medföra, att en särskild
14919: 5
14920:
14921: tidtabell fastställs för den dagen. Så förfars den tili elva timmar ( nu 12 t.) och införande
14922: t. ex. icke i fråga om snälltåget tili Öster- av en vilotid om 10 timmar i följd per dygn.
14923: botten, som om fredagarna i allmänhet är för- Vidare har föreslagits ibruktagande av kör-
14924: senat ännu i Tammerfors. Sådana omständig- journal och en körregistreringsapparat. Trafik-
14925: heter hör överallt i världen tili den normala ministeriet har i utlåtande om betänkandet för-
14926: offentliga trafikens natur och kan inte helt ordat de föreslagna förbättringarna. Ett lag-
14927: elimineras. förslag angående ändring av lagen om arbetstid
14928: En av social- och hälsovårdsministeriet till- torde bli färdigt i social- och hälsovårdsminis-
14929: satt kommitte för undersökning av arbetsför- teriet i mitten av maj, varefter regeringen
14930: hållandena inom vägtrafiken har i sitt be- kommer att tili Riksdagen avlåta en propo-
14931: tänkande ( 1971: V 89) såsom längsta arbets- sition angående ändring av lagen om arbetstid.
14932: tid i ett kör för motorfordonsförare föreslagit Vad beträffar frågan om busschaufförernas
14933: 5 ~ t. ( nu 6 t.) och såsom paus 30 min. i ett avlöning bör den anses höra tili arbetsmark-
14934: sträck eller i två delar. Vidare har kommitten nadsorganisationernas kollektivavtalsuppgifter.
14935: föreslagit begränsning av den dagliga arbetsti-
14936: Helsingfors den 4 maj 1972.
14937:
14938: Trafikminister Valde Nevalainen.
14939:
14940:
14941:
14942:
14943: 430/72
14944: Kirj. ksm. n:o 78.
14945:
14946:
14947:
14948:
14949: Puhakka ym.: Työnantajien veivoittamisesta hankkimaan suoja-
14950: välineet metsätyömiehille.
14951:
14952:
14953: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m ~ e h e 11 e.
14954:
14955: Työturvallisuuslain 20 S:n mukaan on työn- seksi on jäänyt valvomatta se, että työnantajat
14956: antajan hanikittava työntekijöille henkilökohtai- olisi velvoitettu hankkimaan metsätyömiehille
14957: set suojavlHineet tapaturmien ja ammattisai- henkilökohtaiset suojavälineet. Tämä puute
14958: rauksien ehkäisemiseksi. Tätä säännöstä eivät ·tulisi välittömästi poistaa. Ammattientarkasta-
14959: ole metsätyönantajat noudattaneet, vaikka met- jain työn helpottamiseksi olisi harkittava eikö
14960: sätöiden viime aikainen nopea tekninen kehitys metsäpalkkatarka&tajain ·tehtäviin voitaisi llit-
14961: olisi sitä vaatinut. Tapaturmat ja ammattisai- tää suojavälineitä koskevaa tarkastustoimintaa.
14962: raudet ovat koneeliistumisen mukana lisäänty- Se nimittäin erinomaises-ti soveltuisi heidän
14963: neet. Niitä on mahdollista vähentää henkilö- nykyiseen työhönsä.
14964: kohtaisten suojavälineiden avulla. Päähän tul- Edellä lausutun ja valtiopäiväjärjestyksen
14965: leita vammoja voidaan estää suojakypärän käy- 37 § :n 1 momenttiin vHtaten esitämme valtio-
14966: töllä. Polvien, silmien ja korvien vammautu- neuvoston jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
14967: mista on mahdollisuus vähentää polvi-, sillmä-
14968: ja kuulosuojaimien avulla. Turvasaappailla ja Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14969: "'käsineillä on jalkojen ja käsien suojaamisessa ryhtyä työturvarllisuUJSlain valvonnan
14970: huomattava merkitys. Kokonaisen metsätyö- tehostamiseksi niin, että työnantajat vei-
14971: miehen suojapuvun käyttö on suositeltavaa. voitetaan hankkimaan Ja kustantamaan
14972: Nämä henkilökohtaiset suoJavälineet ovat mel- metsätyömiehille työturvallisuuslain edel-
14973: kein tyystin puuttuneet valvonnan heikkouden Jyttärnät hen!ldlökohtaiset suojavälineet,
14974: vuoksi. ~oilla ehkäistään tapaturmia j<a ammatti-
14975: Työturvallisuuslaki on yleislaki, joka koskee sairauksia?
14976: kaikkia työoloja, niin myös metsätöitä. Toistai-
14977: Helsingissä 6 päivänä ihuhtikuulia 1972.
14978:
14979: Pauli Puhakka. Lauri Kantola. Heimo Rekonen.
14980: Taisto Sinisalo. Toivo Asvik. Aarne Pulkkinen.
14981:
14982:
14983:
14984:
14985: 412/72
14986: 2
14987:
14988:
14989:
14990:
14991: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he U e.
14992:
14993: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Työturvallisuuslain muikaan työnantajan on
14994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siten tietyissä tapauiksissa annettava henkilö-
14995: olette kirjeellänne 6 päivähä huhtikuuta 1972 kohtaiset suojeluvälineet työntekijöille, joiden
14996: n:o 587 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- velvollisuutena on käyttää niitä.
14997: ~en jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Puha- Kuten kysymyksen perusteluissaikin todetaan,
14998: kan ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- hakkuutyö on viime ailkoina teknisesti nopeasti
14999: myksen: kehittynyt. Samalla se on myös oleellisseti
15000: muuttunut. Kun esimerkiksi moottot:isahan päi-
15001: "Mihin toimelllPiteisiin Hallitus aikoo vittäinen käyttöaika on lisääntynyt, on seurauk·
15002: ryhtyä työturvallisuuslain valvonnan sena o1lut moottorisahatapaturmien sekä melun
15003: tehostamiseksi niin, että työnantaj,at vei- ja tärinän aiheuttamien ammattitautivaarojen
15004: voitetaan hanlclci.maan j·a kustantamaan kasvu.
15005: metsätyömiehille työturvallisuuslain edel- Tapaturmia ja niiden seurauksia voidaan vä-
15006: ~yttämät henikilökohtaiset suojavälineet, hentää suojaimin. Melun v-ahingollista vaiku-
15007: joilla ehkäistään tapaturmia j-a ammatti- tusta voidaan estää kuulonsuojaimin. Kuulon
15008: raitaoksia?" suojaus on erityisen tärkeä siksi, että moottori-
15009: sahojen melutaso selvästi ylittää turvallisena
15010: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- pidetyn N 85-käyrän. Kun kysymyksen perus-
15011: taen seuraavaa: teluissa todetaan, että metsätyöntekijäin hen~
15012: Kysymyksen perusteluissa todetaan, että työ- kilökohtaiset suojavälineet ovat melkein tyystin
15013: turvallisuuslaki on yleis:laiki, joka koskee kaik- puuttuneet valvonnan heikkouden vuoksi, on
15014: kia työaloja, niin myös metsätöitä. myönnettävä metsätöidenkin työsuojelun val-
15015: Työturvallisuuslain ( 299/58) 20 § :n 1 mo- vonnassa olevan puutteita yksistään tarkasta~
15016: mentin mukaan "Milloin muihin riittäviin toi- jien vähyyden vuoksi, mutta työsuojeluhallin-
15017: menpiteisiin tapaturman tai sairastumisen vaa- toa uudistettaessa tarkastajakuntaa tullaan täl-
15018: ran torjumiseksi ei voida ryhtyä tai sehlaisia läkin aJ.alla lisäämään.
15019: ei kohtuudella voida vaatia, on työntekijälle Hakkuumiehen henikilökohtaiset suojaimet
15020: varattava tarkoituksenmukaiset henkilökohtai- ovat kokonaisuus, joihin kuuluvat mm. kuulon-
15021: set suojeluvälineet. Jos työn laatu tai työolo- suojaimet, silmänsuojaimet ja suojakypärä ja
15022: suhteet tekevät erityisen työpuvun tai muun jotka pitäisi saada metsätöissä yleistymään. Toi-
15023: varusteen välttämättömäksi tapaturman tai sai- saalta on tunnettua metsätyöntekijäin tähän-
15024: rastumisen vaaran vähentämiseksi, on sellainen astinen haluttomuus suojainten käyttöön. Tä-
15025: suojeluväline annettava työntekijän käytettä- män tietäen sosiaali- ja terveysministeriön ta-
15026: väksi". holla on ponnisteltu työntekijäin asenteiden
15027: Työturvallisuuslain 9 §:n 2 momentin mu- muuttamiseksi. Kun hakkuumiehet työskentele-
15028: tkaan "Työntekijän on tarkoin noudatettava, vät itsenäisesti ja hajallaan metsätyömailla, on
15029: mitä hänen velvohlisuudekseen tässä laissa ja lähes mahdotonta valvoa suojainten käyttöä,
15030: sen nojalla annettavissa järjestysohjeissa määrä- mi<kä jää riippuvaksi metsätyöntekijästä itses-
15031: tään, niin myös noudatettava jäljempänä tarkoi- tään. Juuri tämän vuoksi työntekijäin asentei-
15032: tettuja suojeluohjeita ja käytettävä hänelle tapa- den muuttaminen on ollut ensisijainen tehtävä.
15033: turmien ja terveyden haitan estämiseksi mää- Kun koulutuksen, ohjauksen ja muiden teki-
15034: rättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin nou- jöiden johdosta ennakkoasenteet näyttävät jo
15035: datettava työssä tarpeellista varovaisuutta". niin paljon muuttuneen, että metsätyöntekijät
15036: 3
15037:
15038: olisivat valmiita henkilökohtaisia suoJaunu suoJaunia myöskään tarpeettomasti käyttää,
15039: myös käyttämään, on sosiaali- ja terveysministe- miJkä saattaisi johtaa suojainten aliarviointiin
15040: riössä ryhdytty valmistelemaan tarvittavia Hsä- ja käyttämättä jättämiseen niitä todella tarvit-
15041: säännöksiä. Eräillä työatl.oiila, esimecldksi raken- taessa.
15042: nustöissä suojainten anto ja !käyttö on määri- Sosiaali- ja terveysministeriö on toiminut
15043: telty työturvallisuuslain nojaNa Valtioneuvoston kiinteässä yhteistoiminnassa metsäatl.an työmark-
15044: päätöksenä annetuissa järjestysohjeissa. Myös !kinajärjestöjen kanssa työsuojelun yleiseksi !ke-
15045: metsätöissä tarvittavista henkilökohtaisista suo- hittämiseksi ja myös suojainkysymyksen edistä-
15046: jaimista on tarikoituiksenmukaista antaa Valtio- miseksi. Äskettäin allekirjoitetussa metsäalan
15047: neuvoston päätös. Päätöksessä on selvästi mää- työehtosopimuksessa on sovittu myös suojain-
15048: riteltävä ja rajattava ne metsätyöt, joissa mitä- ten antamisesta !tOistaiseksi jatkumaan tarkoi-
15049: kin suojainta on käytettävä, jotta tapaturma- tettuun työsuhteeseen otetuille metsätyönteki-
15050: tilanteessa metsätyöntekijäUe olisi suojaimista jöiHe.
15051: riittävä hyöty, mutta jotta toisaalta ei tarvitsisi
15052: Helsingissä, sosiaali- ja terveysministeriössä 5 päivänä touikokuuta 1972.
15053:
15054: Ministeri Ahti Fredriksson.
15055: 4
15056:
15057:
15058:
15059:
15060: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15061:
15062: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen givaren sålunda i vissa fall tillhandahålla ar-
15063: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse betstagarna petsönlig skyddsutrustning, och
15064: nr 587 av den 6 april 1972 till vederbörande dessa är skyldiga att använda den.
15065: medlem av statsrådet för avgivande av svar Såsom även i motiveringen för spörsmålet
15066: översänt följande av riksdagsman Puhakka konstateras, har avvetkningsarbetet under de
15067: m. fl. ställda spörmM: senaste tiderna utvecklats snabbt i tekniskt
15068: hänseende. Samtidigt har det också väsentligt
15069: "Vilkla åtgärder ämnar Regeringen förändrats. När till exempel motorsågens dag-
15070: vidtaga för effektivering av uppsikten 'liga användningstid har ökats, har följden varit
15071: över efterlevnaden av 1agen om skydd en ökning av de olycksfall som otsakas av
15072: i arbete så, att arbetsgivarna förpliktas motorsågar och av de risker för yrkessjuk-
15073: att åt Sikogsarbetarna anskaffa och he- domar som buller och skaikningar medför.
15074: ikosta sådan i lagen om skydd i arbete Olycksfallen och deras följder kan minskas
15075: förutsatt .personlig skyddsutrustning ge- genom skyddsanordningar. Menlig inverkan av
15076: nom vilken olyoksfall och ytlkessju.lc- buller kan förhindras genom hörselskydd. Att
15077: domar förebygges?" skydda hörseln är särskilt viktigt, emedan mo-
15078: torsågarnas bullernivå klart överstiger ikurvan
15079: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt N 85, som anses sltker. 1 motiveringen för
15080: anföra följande: spörsmålet ikonstateras, atlt skogsarbetarnas
15081: I motiveringen för spörsmMet konstateras, personliga skyddsutrustning så gott som helt
15082: att lagen om skydd i arbete är en allmän lag har saknats till följd av den svaga övervak-
15083: som berör samvliga branscher, sålunda även ningen. Det måste medges, att övervakningen
15084: skogsarbete. av arbetarskyddet även när det gäller skogs-
15085: I 20 § 1 mom. lagen om skydd i arbete ar,bete är behäftad med brister redan på grund
15086: ( 299/58) stadgas: "Kunna andra tillräckliga av att inspektörerna är så få, men Ii samband
15087: åtgärder tili förebyggande av olycksfall eller med reformen av arbetarskyddsförvaltningen
15088: ohälsa icke vidtagas eller skäligen påyrkas, kommer antalet inspektörer att ökas även på
15089: skall arbetstagare dllhandahållas personlig detta område
15090: skyddsutrustning av ändamålsen1ig beskaffen- En huggares personliga skyddsutrustning är
15091: het. Påkallar arbetets beskaffenhet eller arbets- en helhet bestående 'av bl. a. hörselskydd,
15092: förhållandena särskild arbetsdräkt e1ler annan ögons·kydd och s·kyddshjäJm - en utrustning
15093: utrustning, som är ägnad att minska faran för som man borde få .allmänt använd i skogs-
15094: olyciksfall eller ohälsa, skall sådan skyddsut- arbete. A andra sidan är det känt, att skogs-
15095: rustning ställas till arbetstagarens förfogande." arbetarna hittills har varit obenägna att an-
15096: I 9 § 2 mom. lagen om skydd i arbete stad- vända skyddsanordningar. Med vetskap om
15097: gas följande: "Arbetstagare bör noggrant full. detta har man i social- och hälsovårdsminis-
15098: göra de skyldigheter denna lag och med stöd teriet strävat till att ändra arbetstagarnas in-
15099: av densamma utfärdade ordningsregler åvälva ställning. Då huggarna arbetar självständigt
15100: honom, så ock följa nedan åsyftade skydds- och spridda på skogsarbetsplatserna, är det så
15101: föreskrifter samt använda föreskrivna skydds- gott som omöjligt att övervaka användningen
15102: anordningar mot olycksfall och ohälsa ävensom av skyddsanordningar. Den blir beroende av
15103: i övrigt i arbetet iakttaga tillbörlig försiktig- skogs,arbetaren själv. Just därför har det varit
15104: het". en primär uppgift att ändra arbetarnas attl-
15105: Enligt lagen om skydd i arbete skall arbets- tyder.
15106: 5
15107:
15108: Då förhandsinställningen på grund av utbild- skogsarbetaren i en olycksfallssituation skall ha
15109: ning, handledning och andra faktorer redan tillräckJ.ig nytta av skyddsanordningarna men
15110: förefaller att ha förändra.ts så mycket, att dessa å andra sidan inte hehöva användas i
15111: skogsarbetarna nu skuJle vara villiga att också onödan, vilket skulle kunna leda tili en under-
15112: använda skyddsanordnnigama, har man i so- värdering av skyddsanordningarna och tiH. att
15113: cial- och hälsovårdsministeriet hörjat utarbeta dessa inte används när de verkligen behövs.
15114: erforderliga tilläggsstadganden. Inom vissa Social- och hälsovårdsministeriet har i nära
15115: branscher, tili exempel i byggnadsarbete har samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna
15116: till!handahållandet och användningen av skydds- inom skogsbranschen vevkat för utveclclandet
15117: anordningar bestämts i ordningsregler, som har av arhetarskyddet i allmänhet och även för
15118: utfärdats i form av statsrådsbeslut med stöd främjande av frågan om skyddsanordningar. I
15119: av lagen om skydd ~ al'bete. Ä ven angående det kollektivavtal för skogsbranschen som ny-
15120: den personliga skyddsutrustningen i skogs- ligen undertecknats har även intagits en över-
15121: arbete är det ändamålsenligt att statsrådet ut- enskommelse om att skogsavbetare lVilka är
15122: färdar ett heslut. I beslutet hör de skogsar- anstiillda i al'betsförhållande som är avsett att
15123: beten, i vilka varje skyddsanordning skaH an- fortgå tills vidare skrul tillhandahållas skydds-
15124: vändas, klant anges och avgränsas, för att anordningar.
15125: Helsingfors, i social- ooh !hålsovårdsministeriet den 5 maj 1972.
15126:
15127: Minister Ahti Fredriksson.
15128:
15129:
15130:
15131:
15132: 412/72
15133: Kirj. ksm. n:o 79.
15134:
15135:
15136:
15137:
15138: Kohtala: Vanajaveden suojaamisesta saasteilta.
15139:
15140:
15141: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15142:
15143: Vanajavesi-järven merkitys Valkeakosken ja Vanajaveden osiin. Vielä puhtaana säilyneet
15144: Hämeenlinnan alueille on monesta syystä hyvin loma- ~a vi11kistysrannat sekä Jama-asunnot jou-
15145: :ärikeä. Vanajavesi rantoineen on yksi eteläi- tuvat nyt ilmeisellä varmuudella saasteelle alt-
15146: ;en Hämeen suosituimpia Joma- ja virkistys- tiiksi, mikäli tilanteeseen ei saada pikaista kor-
15147: tlueita. Vanajaveden rannoiHe on rakennettu .jausta aikaan. Odotet·tavissa olevat vahingot
15148: ;atoj·a kesä- ja ;loma-asuntoja. Vanajavedellä har- muodostuvat suuriksi. Vailkka aJueen kuntien
15149: oitetaan myös ammattikaiastusta. Edelleen Va- ja myöskin teollisuuslaitosten tahölta on pyritty
15150: lajavedellä on tärkeä merkitys raakavesialtaana. estämään saasteiden leviämistä, niin kunnat ja
15151: Vanajaveden ·alaju<Jiksulla on teollisuuslaitok- teollisuuslaitokset eivät pysty taloudellisesti il-
15152: ;ia, joiden mm. Jipeää sisältävät jä·tevedet ovat man valtion avustusta estämään Vanajaveden
15153: !htineet Jo pahoin saastuttaa Vanajaveden vesi- saastumista. Tämän vuoksi on välttämätöntä,
15154: illasta. Lukuisten kesä- qa Jama-asuntojen ran- että valtiovalta tukee taloudellisesti 'toimenpi-
15155: :avedet ovat jo saastuneet osittain uima!kelvot- teitä, joilla Vanajaveden saastuminen estetään.
15156: :omiksi. Lisäksi Vanajaveden saastuminen on Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
15157: railkuttanut vahingollisesti ka1akantaan. tyiksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla esitän val-
15158: Vanajaveden Sääksmäen kunnassa olevalla ns. tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15159: v•anajanselällä on vedenalainen harjanne, joka seuraavan ikysylllyksen:
15160: m tähänasti estänyt järven pohjaa vastavirtaan
15161: iikkuvan lipeä- ym. teollisuussaasteen leviämi- Mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15162: :en etelään Hämeenlinnan suuntaan. Saasteen iJ- kiiree1lisesti ryhtyä Vanajaveden vielä
15163: noitetaan äskettäin ylittäneen em. vedenalaisen saastufllattomien osien suojaaflliseiksi
15164: 1arjanteen ja leviävän nyt vielä saasotumattomiin saasteilta?
15165: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1972.
15166:
15167: Leo Kohtala.
15168:
15169:
15170:
15171:
15172: 25/72
15173: 2
15174:
15175:
15176:
15177:
15178: E d u s lk. u n n a n H e .r r a P u he m i e he 11 e.
15179:
15180: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- kasta vähentämistä. Lupakäsittelyn ik.eskeneräi·
15181: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- syydestä riippumatta on mainittujen toimenpi·
15182: mies, olette kirjeellänne 7 päivältä huhtikuuta teiden toteuttaminen jo aloitettu.
15183: 1972 n:o 594 lähettänyt valtioneuvoston asian- Valkeakosken kaupunki on laatinut suunni·
15184: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja telman jätevesiensä biologis-kemiallisesta puh·
15185: KohtaJan tekemän seuraavan sisältöisen kysy- distUJksesta ia puhdistamon edellytetään valmis·
15186: myksen: tuvan vuoden 197 3 loppuun mennessä. Säter:
15187: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Osakeyhtiö saa toteutetuksi lähiaikoina prosessi
15188: kiireellisesti ryhtyä Vanajaveden vielä teknilliset parannukset ja mekaanisen puhdis·
15189: saastumattomien osien suojaamiseksi tuksen sekä kehittää parhaillaan metodiiklkru
15190: saasteiha?" ~ätekuormitulk.sensa edelleen vähentämiseksi
15191: Alueen suurin kuormittaja Yhtyneet Paperiteh
15192: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taat Osakeyhtiö on laatinut suunnitelmat jäte·
15193: en seuraavaa: liemen ,talteenoton tehostamisesta ja jätevesier
15194: Vanajaveden Valkeakosken alapuolineo Kär- mekaanisesta käsittelystä. Toimitusmiesten lau
15195: jenniemenseLkä on pahoin pilaantunut ja Rau- sunnossa edellytetään, että mainhut toimenpi
15196: tunselän sekä sen alapuolisen Malk.karaselän ve- teet toteutetaan vuoden 1973 loppuun mennes
15197: den 'käyttökelpoisuus on huonontunut Valkea- sä. Näiden kuormituksen vähentämistoimenpi
15198: kosken seudun asutuksen ja teollisuuden, erityi- teiden toteuttamisen jälkeen puunjalostusteolli
15199: sesti puunjalostusteollisuuden jätevesien vaiku- suuden jätevesien aiheuttama vesistön kuormi
15200: tuksesta. Jätevedet kulkeutuvat myös vastavir- tus alenee nykyisestään orgaanisen aineen os3!l
15201: taan Van~anselän puole1le ajoittain pohjaa pit- ta noin 50§. Samalla vähenee myös jäteveder
15202: kin ja toisinaan myös muissa vesikerroksissa. ominaispainoa kohottava suolapitoisuus. Toi
15203: Kulkeutumisen estämiseksi on maataloushalli- menpiteiden joudutltamiseksi on myös vesihalli
15204: tuksen ~ai:kanaan laatimassa Kokemäenjoen vesis- tus ,jättänyt Länsi-Suomen vesioikeudelle vesi
15205: 'tön vesiensuojelun ja vesihuollon yleissuunnitel- lain 10 luvun 25 §:n mukaisen hakemukser
15206: massa esitetty tutkittavaksi mahdollisuudet vir- tiettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden määräämi
15207: tausten ohjaamiseksi niin, että Hkaantuneen ve- seksi mainitulle yhtiölle. Vaikutukset Vanajan
15208: den kulkeutuminen Rautunselältä Vanajanseläl- selän puolella tulevat ~lmeisesti näiden toimen
15209: le estyy. Suunnitelmaa virtausten ohjaamisesta piteiden toteuttamisen jälkeen vähenemään se
15210: ei ole kuitenkaan esitetty, mutta eräänä rat- ikä muuttumaan toisentyyppisiksi kuin nykyään
15211: kaisuna on tullut esille pohjapadon rakentami- Kustannukset ov·at kuitenkin huomattavan kor
15212: nen. Kysymys tarkoittanee mainibtuja virtaus- keat, ollen yksinomaan puunjalostusteollisuuder
15213: ten ohjaamisia. osalta arvion mukaan noin 60 milj. mk. Kau
15214: Ensimmäisenä toimenpiteenä vesien pilaantu- pungin jätevesien puhdistuksen on arvioitl
15215: misen estämiseksi tulee olla jäteves1kuormituk- maksavan noin 5.5 milj. markkaa.
15216: sen vähentäminen. Myös Vanajaveden vesistön Jätevesien ominaisuudet ja samalla niider
15217: varrella on ryhdytty toimenpiteisiin sekä asu- kulkeutuminen vesistössä muuttuvat siis oleel
15218: tuksen että teoLlisuuden jätekuormituksen vä- lisesti edellä mainittujen kuormituksen vähen
15219: hentämiseksi. Katselmustoimitukset on alueel- tämistoimenpiteiden jälkeen. Jotta vesistökoh
15220: la saatettu [oppuun ja toimitusmiesten lausun- taiset toimenpiteet ja niiden tarkoituksenmu
15221: noissa esitetyissä lupaehdoissa edellytetään suo- kaisuus saataisiin selv11le, tarv1taan vielä pe
15222: ritettavaksi kiireellisesti jätekuormituksen teho- rusteellisia tutkimuksia muuttuneesta tilantees
15223: 3
15224:
15225: ta vesistössä. Alustavat selvitykset on jo kuiten- Mitä sitten tulee valtion osallistumiseen ve-
15226: kin aloiteHu. Vesihallitus on yhteistoiminnassa siensuojelutoimenpiteiden rahoitukseen on ve-
15227: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyk- siensuojelun ja vesihuoUon rahoituskomitea esit-
15228: sen kanssa suunniteilut yksityiskohtaisen vir- tänyt mietinnössään yleiset rahoituksen peri-
15229: tausten selvittelyn Uittamon salmen lähivesissä. aatteet. Nyt kyseessä olevan Vanajaveden suo-
15230: Nämä useamman vuoden kestävät kenttätutki- jelemiseksi tulisi ensivaiheessa saada varoja asu-
15231: mukset saataneen aloitettua ensi kesänä. Vasta tu:ksen ja teoiiisuuden kuormituksen vähentä-
15232: kun nämä selvitykset sekä jo maataloushalli- mistoimenpiteiden rahoittamiseen lainojen muo-
15233: tuksen esittämät mallikokeet 'tulevien jätevesien dossa. Jos vesistökohtaiset toimenpiteet myö-
15234: sekoittumisesta ja virtauksista on suoritettu on hemmin suunnitelmien valmistuttua osoittautu-
15235: mahdollista laatia yksityiskohtaiset suunnitel- vat tarpeeilisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi, voi-
15236: mat vesistössä suoritettavista toimenpiteistä. taisiin edellä mainitussa komiteamietinnössä esi-
15237: Lisäksi on syytä todeta, että kuluvana vuon- tetyn mukaisesti nämä suorittaa valtion vesien-
15238: na tuliaan aloittamaan myös Kokemäenjoen ve- suojelutöinä.
15239: sistöalueen vesien käytön kokonaissuunnittelu. Edellisen perusteella voidaan todeta, että toi-
15240: Tässä yhteydessä selvitetään myös muut vesien menpiteisiin Vanajaveden vesistön suojaamisek-
15241: virkistyskäytön turvaamiseksi 'tarvittavat toi- si on ryhdytty. Lähinnä rahoituskysymysten jär-
15242: menpiteet sekä laaditaan suunnitelma vesien eri jestely tulee ratkaisemaan, miten ja missä ajas-
15243: käyttömuotojen keskinäisestä sopeuttamisesta. sa toimenpiteet voidaan toteuttaa.
15244: Helsingissä 5 päivänä .toukokuuta 1972.
15245:
15246: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
15247: 4
15248:
15249:
15250:
15251:
15252: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15253:
15254: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för en eHektiv minskning av avloppsvatten-
15255: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse belastningen. Trots att behandlingen av kon-
15256: nr 594 av den 7 april 1972 tili vederbörande sessionerna ännu pågår, har förverkligandet av
15257: medlem av statsrådet för avgivande av svar ovan nämnda åtgärder redan inletts.
15258: översänt följande av riksdagsman Kohtala ställ- Valkeakoski stad har uppgjort en plan för
15259: da spörsmål: biologiskkemisk rening av sitt avloppsvatten,,
15260: och man räknar med att reningsverket skall
15261: "VHka åtgärder ämnar Regeringen stå färdigt före utgången av år 1973. Säteri
15262: skyndsamt vidtaga för att skydda de Osakeyhtiö benämnda aktiebolag genomför 1
15263: ännu icke förorenade delarna av Vånå- närmaste framtid processtekniska förbättringar
15264: vattnet från förorening?" och mekanisk rening samt utveaklar som bäst
15265: en metodik ,för ytterligare minskning av av-
15266: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt loppsvattenbelastningen. Yhtyneet Paperiteh-
15267: anföra följande: taat benämnda aktiebolag, som står för den
15268: Kärjenniemenselkä nedanom Valkeakoski i största belastningen inom området, har upp-
15269: Vånå har starkt förorenat vatten, och använd- gjort planer för effektivering av avlutens till-
15270: barheten av vattnet från Rautunselkä och det varatagande och för mekanisk hehandling av
15271: nedanom detta belägna Makkaraselkä har för- avloppsvatten. Det .förutsänts i förrättningsmän-
15272: sämrats av avloppsvattnet från bosättningen nens utlåtande, att nämnda åtgärder genomförs
15273: och industrin i Va1keakoskitrakten, särskilt från före utgången av år 1973. Efter det att dessa
15274: träförädlingsindustrin. Avloppsvattnet driver åtgärder i syfte att minska helastningen har
15275: även motströms till Vånå-fjärden, tidvis utmed genomförts, sjunker den belastning av v~atten
15276: bottnen och ibland även i andra :vattenlager. dragen som orsakas av träförädlingsindustrins
15277: För att hindra detta har i en för Kumo älvs avloppsvatten med ca 50 % för de organiska
15278: vattendrag upprättad generalpian för vattenvård ämnenas del. Samtidigt sjunk.er även salthalten,
15279: och vattenförsörjning, som på sin tid upp- som höjer avloppsvattnets speci.fika vikt. För
15280: gjordes av lantbruksstyrelsen, framlagts förslag att påskynda åtgärderna har även vattenstyrel-
15281: om att undersöka möjligheterna att leda vatten- sen till Västra Finlands vattendomstol inläm-
15282: omloppet så, att förorenat vatten hindras ström- nat en ansökan enligt 10 kap. 25 § vatten-
15283: ma från Rautunselkä till Vånåfjärden. Någon lagen om att nämnda bolag måtte åläggas att
15284: pian för ledning av strömmarna har dock icke vidtaga vissa vattenvårdande åtgärder. Sedan
15285: framlagts, men såsom en lösning har föreslagits dessa åtgärder genomförts kommer återverk-
15286: byggandet av en grunddamm. Spörsmålet tordc ningama på Vånåfjärds sidan uppenbarligen att
15287: avse ~ledandet av nämnda strömmar. bli mindre och av en annan typ än för när-
15288: Den första åtgärden att hindra vatten från varande. Kostnaderna är dock högst betydande.
15289: att förstöras är att minska avloppsvattenbe- Enbart för träförädlingsindustrins del har de
15290: lastningen. Även vid Vånåstråtens vattendrag beräknats till ca 60 milj. mark. Rening av sta-
15291: har man vidtagit åtgärder för att minska av- dens avloppsvatten har beräknats kosta ca 5,5
15292: loppsvattenbelastningen såväl från bosättningen milj. mark.
15293: som från industrin. Syneförrättningarna inom Avloppsvattnets egenskaper och samtidigt
15294: området har s,Iutförts, och i de koncessions- dess omlopp i vattendragen .förändras sålun&1
15295: villkor, som förrä ttningsmännen föreslår i sina väsentligt efter det att ovan nämnda åtgärder
15296: utlåtanden förutsättes skyndsamma åtgärder vidtagits .för att minska belastningen. För ut-
15297: 5
15298:
15299: rönande av vilka åtgärder som behövs för reationsändamål och vidare uppgörs planer för
15300: ettvart vattendrag och åtgärdernas ändamålsen- samordnande av de olika formerna för vattnens
15301: lighet, erfordras ytterligare grundliga under- användning. Vad beträffar statens deltagande i
15302: sökningar av de förändrade förhållandena i vat- finansieringen av vattenvårdsåtgärderna har
15303: tendragen. Preliminära utredningar har dock kommitten för utredning av frågan om finansie-
15304: redan inletts. Vattenstyrelsen har i samverkan ring av vattenskydd och vattenförsörjning i sitt
15305: med Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyh- betänkande framlagt de allmänna principerna
15306: distys r.y. benämnda förening planerat en de- för f.inansieringen. För att skydda Vånåvattnet,
15307: taljerad utredning av vattenomloppet i vatten- som det nu är fråga om, borde man i första
15308: dragen nära Uittamo sund. Dessa fältforsknin- skedet erhåJJa medel för åtgärder .tili att minsika
15309: gar, som kommer att taga flera år i anspråk, belastningen från bosättning och industri i form
15310: torde kunna inledas inlkommande sommar. av lån. Om det sedan planerna blivit färdiga
15311: Först efter det att dessa utredningar och de av visar sig nödvändigt och ändamålsenligt allt
15312: jordbruksstyrelsen redan framlagda modellför- vidtaga åtgärder i enskHda vattendrag, sikulle
15313: söken rörande avloppsvattnets blandning och dessa åtgärder, i enlighet med vad som före-
15314: omlopp har utförts, är det möjligt att uppgöra slagits i ovan nämnda kommittebetänkande,
15315: detaljerade planer för de åtgärder som bör kunna fullföljas såsom statliga vattenvårdsar-
15316: vidtagas i vattendragen. beten.
15317: Det är ytterligare skäl att konstatera att På grundvaJ av ovanstående kan det konsta-
15318: man innevarande år kommer aut inleda en to- teras, att åtgärder tili skydd för Vånåstråtens
15319: talplanering av användningen av vattnen inom vattendrag har vidtagits. Det är närmast ord-
15320: området för Kumo älvs vattendrag. I samband nandet av finansieringsfrågorna som kommer
15321: därmed utreds även övriga behövliga åtgärder att avgöra, hur och inom viiken tid åtgärderna
15322: syfte att siikra vattnens användning för rek- kan genomföras.
15323: Helsingfors den 5 maj 1972.
15324:
15325: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
15326:
15327:
15328:
15329:
15330: 425/72
15331: Kirj. ksm. n:o 80.
15332:
15333:
15334:
15335:
15336: Laine ym.: Asumistukien maksattamisen viivästytnisestä.
15337:
15338:
15339: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15340: Sosiaalihallitus on kuntien sosiaalitoiroistoille simään valtion maksusuoritusten viivästymisen
15341: lähettämässään !kirjelmässä ilmoittanut, että vuoksi. Hallituksen tulisi viipymättä ryhtyä toi-
15342: lapsiperheiden asumistukilain perusteella mak- menpiteisiin, ~oilla mainittujen vaikeuksien
15343: settavan asumistuen ·tukima.ksua ei: voida huh- poistaminen tai Hevittäminen kävisi mahdolli-
15344: ti!kuussa maksaa. Kirjelmän mukaan maksami- seksi. Toivottavasti hallitus huolehtii myös sii-
15345: nen siirtyy toukokuun maksun yhteydessä ta- tä, että vastaisuudessa ei em. menettely pääse
15346: pahtuvaksi. Tällainen menettely on uskomaton- toistumaan.
15347: ta ja se tulee aiheuttamaan suuria vaikeuksia Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15348: vähävaraisille lapsiperheille, joilta vuokraisän- § :n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
15349: nät vaativat vuokran suorittamista myös huhti- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15350: kuussa. Kun vuokra tunnettujen korotuspäätös- raavan !kysym}"ksen:
15351: ten seurauksena peritään nyt huomattavasti ko-
15352: rotettuna maaliskuun tasosta eikä asumistukea Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15353: makseta .perheille välittömästi, merkitsee sa- ryhtyä niiden ·vaikeuksien poistam~seksi,
15354: nottu toimenpide monille perheiMe ylivoimai- jotka lapsiperheiden asumistukiJain pe-
15355: sia vaikeuksia. Ei ole oikein ja kohtuullista, rusteella maksettavien asumistukien vii-
15356: että vähävaraisimmat la,psiperheet joutuvat kär- västyminen lapsiperheilie aiheuttaa?
15357: Helsingissä 7 ,päivänä huhtikuuta 1972.
15358:
15359: Eino Laine. Aarne Koskinen. Lauha Männistö.
15360: Heimo Rekonen. Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen.
15361:
15362:
15363:
15364:
15365: 436/72
15366: 2
15367:
15368:
15369:
15370: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
15371:
15372: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- mistui 10. 4. 1972. TäUöin saatiin valmiiksi en-
15373: sa mainitussa ta11koituksessa Te, Herra Puhe- simmäinen jatkohakemuksia koskeva tietokone-
15374: mies, olette 7 päivänä huhtikuuta 1972 päivä- ajo, joka sisälsi noin 10 000 kappaletta hake-
15375: tyn kirjeenne n:o 600 ohella toimittanut val- muksia. Asianomaisille kunnille lähetettiin vä-
15376: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- littömästi jatkohakemusten myönteiset päätös-
15377: sen kansanedustaja Ensio Laineen ym. kirjalli- listat ja varat näiden perusteella suoritettaviln
15378: sesta kysymyksestä n:o 80, jossa tiedustellaan: asumistukiin huhtikuun vuokrien osalta.
15379: Jatkohakemusten käsittelylle olisi ollut ai-
15380: ''Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kaa maaliskuun loppuun saakka vajaa kolme
15381: ryhtyä niiden vaikeuksien poistamiseksi, kuukautta. Kun huhtikuun alussa a1koi saapua
15382: ,jotka lapsiperheiden asumistukilain pe- myös yksilapsisia perheitä koskevia asumistuki-
15383: rusteella maksettavien asumistukien vii- hakemuksia, eikä kaikkia jat>koha:kemuksia oltu
15384: västyminen lapsiperhei1le aiheuttaa?" ehditty erinen sitä ratkaista, - ei voitu vält-
15385: tyä ruuhkautumiselta ylitöitä tekemälläkään.
15386: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Kun hakemuksien lisäys viime vuodesta on
15387: taen seuraavaa: noin 3 000 kappaletta ja lisäksi tulevat yksi-
15388: Käytännön mukaan ensr kertaa asumistukea lapsisten perheiden hakemukset, jotka on ar-
15389: hakevalle myönnetään asumistuki seuraavan vioitu 15 000 kappaleeksi, ei entisen kokoinen
15390: vuoden maaliskuun loppuun saakka, ja hän voi henkilökunta ole pystynyt näin suurta määrää
15391: verotodistuksen S)llksyllä saatuaan vuoden vaih- hakemuksia käsittelemään ilman, että on syn-
15392: teessa jättää jatkohakemuksensa, jolloin tukea tynyt viivyt)llksiä.
15393: voidaan myöntää edelleen huhtikuun alusta seu- Lisähenkilökuntaa ei asumistukitoimistoon
15394: raavan vuoden maaliskuun loppuun. ole kuitenkaan saatu, vaikka esitys uusien tila-
15395: Kuluvan vuoden vaihteessa asumistukitoi- päisten työntekijöiden palkkaamiseksi tehtiin
15396: mistoon saapui noin 20 000 jatkohakemusta. jo tammikuussa. Myöskään sosiaalihallituksen
15397: Uusien tukihakemusten määrä on ollut kuu- sisäisillä järjestelyillä ei henkilökuntatilannetta
15398: kausittain noin 700 kappaletta ja maaliskuusta asumistukitoimistossa ole voitu parantaa. Kos-
15399: 1972 lähtien noin 1 000 kappaletta. Lisäksi ka viivästyminen aiheutuu henkilökunnan riit-
15400: on vuosittain käsitelty noin 5 000 muutosil- tämättömyydestä, on esitys lisähenkilökunnasta
15401: moitusta. sisällytetty vuoden 1972 toiseen lisämenoarvio-
15402: Lapsiperheiden asumistuesta 30. 12. 1961 an- ehdotukseen.
15403: nettua laki:a (586/61) muutettiin 17. 12. 1971 Vastaisuudessa sosiaalihallitus tulee pyrki-
15404: (921/71) siten, että yksilapsiset perheet, jotka mään siihen, että asumistukihakemusten käsit-
15405: aikaisemmin eivät kuuluneet tämän lain piiriin, telylle voitaisiin varata enemmän aikaa, esimer-
15406: tulivat asumistukeen oikeutetuiksi 1. 4. 1972 kiksi siten, että tukikausi pidennettäisiin maa-
15407: lukien. Yksilapsisten perheiden tuleminen asu- liskuun lopusta seuraavan vuoden toukokuun
15408: mistuen piiriin aiheutti muutoksia mm. tuen loppuun ja että tietokoneohjelmoinnit uusittai-
15409: prosentuaaliseen määrään, asumistuen saamisen siin riittävän ajoissa.
15410: edellytyksenä olevan huoneiston suuruuteen ja Lisäksi todettakoon, että jos huoltoavun saa-
15411: asukastiheyteen. Lain muutoksen johdosta muu- misen yleiset ehdot ovat olleet olemassa, on
15412: tettiin myös asumistukiasetusta 4. 2. 1972 huoltoapua voitu antaa myös vuokrakustan-
15413: (136/72). nuksiin, eivätkä asumistuen saajat ole tällöin
15414: Lain ja asetuksen muutosten vuoksi joudut- varsinaisesti joutuneet kärsimään asumistuen
15415: tiin uusimaan tietokoneohjelmointi, joka val- viivästymisestä.
15416: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1972.
15417:
15418: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
15419: 3
15420:
15421:
15422:
15423: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15424:
15425: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen blev den första datamaskinskörningen, som
15426: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse berörde ansökningar om fortsatt bidrag och
15427: nr 600 av den 7 april 1972 tili vederbörande omfattade cirka 10 000 ansökningar, färdig.
15428: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Vederbörande kommuner tillsändes omedelbart
15429: jande av riksdagsman Ensia Laine m.fl. ställda listor över beviljade beslut rörande ansöknin-
15430: spörsmål nr 80: gar om fortsatt bidrag samt medel för bostad-
15431: bid.tag som skulle erläggas enligt dem för
15432: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen aprU månads hyror.
15433: :vidtaga för avhjälpande av de svårighe- För behandlingen av dessa ansökningar om
15434: ter, som dröjsmM med utbetalningen fortsatt bidrag skulle ha funnits knappt tre
15435: av bostadsbidrag, vilka enligt lag er- månader tid före utgången av mars. Då det i
15436: lägges till familjer med barn, medför?" början av april började inkomma även sådana
15437: ansökningar om bostadsbidrag, vilka gällde fa-
15438: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt miljer med ett barn, hann icke alla ansöknin-
15439: anföra följande: gar om fortsatt bidrag avgöras före det, -
15440: Enligt praxis betalas bostadsbidrag åt per- och anhopning av ansökningarna kunde icke
15441: son som första gången söker sådant ända tili undgås ens genom överarbete.
15442: utgången av mars månad följande år, och han Då ansökningarna sedan i fjol ökats med
15443: kan sedan han på hösten erhållit skatteintyg, omkring 3 000 och därtill kommer enbarns-
15444: vid årsskiftet inlämna ansökan om fortsatt familjers ansökningar, som beräknats tili
15445: bidrag, varvid bidrag kan beviljas vidare från 15 000, har personalen vars numerär är oför-
15446: början av april till utgången av mars följande ändrad, icke kunnat behandla en så stor mängd
15447: år. ansökningar utan att dröjsmål uppkommit.
15448: Vid senaste årsskifte inkom tili bostads- Extra personai har dock icke erhållits tili
15449: bidragsbyrån omkring 20 000 ansökningar om bostadsbidragsbyrån, även om framställning
15450: fortsatt bidrag. Antalet nya ansökningar har om anställande av nya tilifälliga arbetstagare
15451: varit omkring 700 stycken i månaden och se- gjordes redan i januari. Icke heller genom in-
15452: dan mars 1972 omkring 1 000 stycken. Des- terna omställningar i socialstyrelsen har perso-
15453: sutom har årligen behandlats omkring 5 000 nalsituationen i bostadsbidragsbyrån kunnat
15454: ändringsanmälningar. förbättras. Då dröjsmålet beror på otiliräcklig
15455: Lagen 30. 12. 1961 angående bostadsbidrag personal, har förslag om mera personai innefat-
15456: för familjer med barn (586/61) ändrades 17. tats i andra tilläggsbudgetförslaget för år 1972.
15457: 12. 1971 (921/71) så, att familjer med endast Socialstyrelsen kommer framdeles att sträva
15458: ett barn, vilka icke tidigare berördes av denna tili att mera tid skulle kunna reserveras för
15459: lag, blev berättigade tili bostadsbidrag, räknat handläggningen av ansökningarna om bostads-
15460: från 1. 4. 1972. Bostadsbidragets utsträckandc bidrag, tili exempel så, att bidragsperioden
15461: tili enbarnsfamiljer föranledde ändringar bl.a. skulle förlängas från utgången av mars tili
15462: beträffande stödets procentuella belopp samt utgången av maj följannde år, och att datamas-
15463: storleken av lägenhet och boendetätheten som kinsprogrammeringen skulle förnyas i tillräck-
15464: utgör förutsättning för erhållande av bostads- ligt god tid.
15465: bidrag. På grund av lagändringen ändrades Vidare må konstateras, att om de allmänna
15466: även förordningen 4. 2. 1972 angående bostads- villkoren för erhållande av socialhjälp förelegat,
15467: bidrag för familjer med barn ( 136/72). har socialhjälp kunnat ges även för hyreskost-
15468: På grund av ändringarna av lagen och för- nader, och hostadsbidragstagarna har härvid
15469: ordningen måste datamaskinsprogrammeringen icke i egentlig mening blivit lidande av dröjs-
15470: fömyas, vilket blev färdigt 10. 4. 1972. Härvid målet med bostadsbidraget.
15471: Helsingfors den 9 maj 1972.
15472:
15473: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
15474: Kirj. ksm. n:o 81.
15475:
15476:
15477:
15478:
15479: Laine ym.: Finnairin työnhakulomakkeiden sisällöstä.
15480:
15481:
15482: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
15483:
15484: Julkisessa keskustelussa on viime aikoina Mielestämme olisi tarpeellista selvittää, on-
15485: entistä enemmän kiinnitetty huomiota yksilön ko mainittujen kysymysten esittäminen työn-
15486: oikeusturvaan, jonka puutteellisuuksista on haun yhteydessä aiheellista ja onko se sopu-
15487: esitetty runsaasti esimerkkejä mm. työelämän soinnussa yksilön oikeusturvavaatimusten kans-
15488: piiristä. Esim. työntekijän työhönoton yhtey- sa. Samalla olisi selvitettävä, mihin perustuen
15489: dessa on esiintynyt sellaisia menettelytapoja, Finnair voi työhönhakulomakkeessaan vaatia
15490: jotka ovat ristiriidassa yksityiselämän suojaa- työnhakijalta selostusta hänen aikaisemmista
15491: misen kanssa. Eräänä esimerkkinä viimemai- pitkäaikaisista ja va~keista sairauksistaan ja va-
15492: nitun luontoisista toimenpiteistä on julkisuu- kuutusta siitä, ettei hakija ole antanut väärää
15493: dessakin mainittu Finnaihio työhönhakulomak- kuvaa terveydestään.
15494: keen varustaminen sellaisin kysymyksin, joilla Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15495: ei ole mitään tekemistä mahdollisten työ- ja § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
15496: palvelutehtävien kanssa. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15497: Finnairin hallinnollisen osaston työnhakulo- seuraavan kysymyksen:
15498: makkeessa tiedusteliaan hakijan perhesuhteiden
15499: yhteydessä mm. sitä, asuuko työhön pyrkivä Pitääkö Hallitus Finnairin hallinnol-
15500: asumuserossa, vanhempiensa tai omassa asun- lisen osaston työnhakulomakkeessa esi-
15501: nossaan ja asuuko hän alivuokralaisena tai pää- tettyjä kysymyksiä yksilön oikeusturvan
15502: vuokralaisena. Mitä näillä seikoilla ja esim. kannalta harkittuina ja asianmukaisina,
15503: varusmiespalvelun aselajilla, hakijan sotilasar- ja jos ei pidä,
15504: vona ja armeijan antamalla erikoiskoulutuk- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15505: sella on tekemistä työnhaun tai työsuhteen ryhtyä tämänlaatuisten ja muiden vas-
15506: solmimisen kanssa. Aivan yhtä hyvin voidaan taavien työnhakulomakkeiden poistami-
15507: ihmetellä ja kysyä sitä, miksi Finnair vaatii seksi käytöstä?
15508: entisestä työpaikasta eroamisen syytä ja lähim-
15509: män esimiehen nimeä koskevia tietoja?
15510: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1972.
15511:
15512: Ensio Laine. Heimo Rekonen. Aarne Koskinen.
15513:
15514:
15515:
15516:
15517: 431/72
15518: 2
15519:
15520:
15521:
15522:
15523: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15524:
15525: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- lentoetuja. Näistä eduista ei nauti yksinomaan
15526: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- yrityksen palveluksessa oleva henkilökunta,
15527: hemies, olette 7 päivänä huhtikuuta 1972 päi- vaan myös lähiomaiset, so. omat lapset ja van-
15528: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- hemmat. Jotta yrityksellä olisi mahdollisuuk-
15529: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sia pitää tarkkaa kirjaa käytetyistä lipuista ja
15530: kansanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuu- siitä, kenellä on oikeus niitä käyttää, on vält-
15531: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 81: tämätöntä saada tietoja työnhakijan perhesuh-
15532: teista. Kun perheenjäsenille tarkoitettujen va-
15533: "Pitääkö Hallitus Finnairin hallinnol- paalippujen suhteen on esiintynyt myös vää-
15534: lisen osaston työnhakulomakkeessa esi- rinkäytöksiä, on niiden käyttöoikeutta tarpeen
15535: tettyjä kysymyksiä yksilön oikeusturvan valvoa.
15536: kannalta harkittuina ja asianmukaisina, Yhtiön mielestä varusmiespalvelun aselajil-
15537: ja jos ei pidä, la on merkitystä työnhaun kanssa. Esimerkiksi
15538: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ilmavoimien antama yhtä hyvin tekninen kuin
15539: ryhtyä tämänlaatuisten ja muiden vas- ohjaajapuolen koulutus on määrättyjen teh-
15540: taavien työnhakulomakkeiden poistami- tävien (mm. lentomekaanikot ja lentoperämie-
15541: seksi käytöstä?" het) hoitamisen kannalta erittäin suotavaa.
15542: Tässä yhteydessä voidaan myös todeta, että
15543: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- esim. henkilön sotilasarvo tai aselajikoulutus
15544: tavasti seuraavaa: ei ole salaisuus, sillä kaikki ylennykset jul-
15545: Finnairin hallinnollisen osaston työnhakulo- kaistaan mm. sanomalehdissä. Näin ollen va-
15546: make on pääpiirteissään saman sisältöinen rusmiespalvelun aselajin tai sotilasarvon t.ietä-
15547: muiden yhtiöiden lomakkeeseen verrattuna. minen tuskin voivat loukata yksilön oikeus-
15548: Finnairin erikoisen toimintamuodon ja yhtiön turvaa. Yhtiöllä hallussaan olevat luottamuk-
15549: sisällä noudatettujen ohjesääntöjen perusteella selliset henkilötiedot pidetään luonnollisesti
15550: yhtiö pitää tarpeellisena saada työnhakijoista täysin salaisina.
15551: joitakin lisätietoja. Hallitus on äskettäin asettanut toimikun-
15552: Yhtiöllä on käytössä mm. vapaalippuohje- nan tutkimaan tiedonhankintaa ja yksilön suo-
15553: sääntö, jonka perusteella henkilökunta saa jaa, missä yhteydessä myös kysymys työnha-
15554: muutamien palvelusvuosien jälkeen määrättyjä kulomakkeiden sisällöstä tullee harkittavaksi.
15555: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1972.
15556:
15557: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
15558: 3
15559:
15560:
15561:
15562:
15563: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15564:
15565: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen dvs. egna barn och föräldrar. För att bolaget
15566: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- skall ha möjlighet att föra noggrann bok över
15567: relse av den 7 aprH 1972 till vederbörande använda biljetter och över vem som har rätt
15568: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl- att använda dem, är det nödvändigt att få
15569: ande av riksdagsman Ensio Laine m.fl. ställ- uppgifter även om arbetssök-andens familje-
15570: la spörsmål nr 81: förhållanden. Då även missbruk har förekom-
15571: mit i användningen av för familjemedlemmar
15572: "Anser Regeringen de i Finnairs ad- avsedda fribiljetter, behöver rätten att nyttja
15573: ministrativa avdelnings blanketter för dem kontrolleras.
15574: arbetssökande framställda frågorna väl Enligt bolagets åsikt är uppgift om det va-
15575: övervägda och sakenliga med tanke på penslag inom vilket värnplikten har fullgjorts
15576: individens rättsskydd, och om så icke av betydelse när arbete söks. Tili exempel av
15577: är fallet, luftstridskrafterna meddelad utbildning såväl
15578: vilka åtgärder ämnar Regeringen på den tekniska sidan som för piloter är syn-
15579: vidtaga för att platsansökningsblanket- nerligen önskvärd för handhavandet av vissa
15580: ter av detta och liknande slag skall bli uppgifter (bl.a. för flygmekaniker och flyg-
15581: utmönstrade?" styrmän). I detta sammanhang kan det även
15582: konstateras, att t.ex. en persons militära grad
15583: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt eller utbildning inom ett visst vapenslag inte
15584: 111föra följande: är någon hemlighet, då alla befordringar pub-
15585: liceras bl.a. i tidningarna. Sålunda kan knap-
15586: Finnairs administrativa avdelnings blankett past kännedom om det vapenslag inom vilket
15587: ör platsansökan är i sina huvuddrag av sam- värnplikt fullgjorts eller om en persons mili-
15588: lla innehåll som andra bolags. På grund av tära grad kränka individens rättsskydd. Kon-
15589: 1innairs speciella verksamhetsform och en- fidentiella personuppgifter som bolaget inne-
15590: igt bolagets interna reglemente anser bola- har hålls givetvis hemliga.
15591: ;et nödigt att få tilläggsuppgifter om dem som Regeringen har nyligen tillsatt en kommis-
15592: öker arbete. sion vars uppgift är att forska inhämtandet
15593: Bolaget har bl.a. ett fribiljettsreglemente, av informationer samt angelägenheter rörande
15594: nligt vilket personalen efter några års tjänst individens skydd. I samband med kommissio-
15595: år vissa flygförmåner. Dessa förmåner kom- nens arbete kommer även frågan om arbets-
15596: ler icke endast personalen i bolagets tjänst ansökningsblanketternas innehåll att tagas tili
15597: ill godo utan även deras närmaste anhöriga, prövning.
15598: Helsingfors den 8 maj 1972.
15599:
15600: Trafikminister Valde Nevalainen.
15601: Kirj. ksm. n:o 82.
15602:
15603:
15604:
15605:
15606: Kivistö: Vesihiihdon harrastamisesta aiheutuvien haittojen pois-
15607: tamisesta.
15608:
15609:
15610: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15611:
15612: Vesihiihdon harrastus on viime vuosina yleis- usein 12-14 tuntia vuorokaudessa. Mainittu
15613: tynyt myös Suomessa. Kun kyse on varsin pit- /toiminta on myös varsin selvässä ristiriidassa
15614: källe motorisoidusta ja laajoja vesia:lueita tarvit- vesilain I luvun 12 §:n 3. momentin su!Jkemis-
15615: sevasta sekä melua ja saastumisvaaraa aiheutta- ikiellon ja saman luvun 19 §:n 1 momentin
15616: vasta urheilumuodosta, on sen harrastuksen le- pilaamiskiellon kanssa. Voimakkaat 200 hv:n
15617: viämisestä aiheutunut varsin vakaviakin hait- moottorit kuUdessaan 57 ikm/t nopeudella ovat
15618: toja niiden vesialueiden l'annalla asuville, joilla aiheuttaneet veden pysyvää mutaantumista ja
15619: mainittua urheilua harrastetaan. Kun kyse on estäneet käyttämästä väylää, ioka johtaa Muu-
15620: vielä varsin runsaasti varoja vaativasta urheilu- ratjärvestä Päijänteeseen.
15621: muodosta ovat sen virkistävistä vai!kutuksista Vesihiihdon harjoittaminen on aiheuttanut
15622: päässeet nauittimaan lähinnä vain keskimääräistä vakavia haittoja myös vesialueen virkistyskäy-
15623: suurituJ.oisemmat henkilöt, !kun taas vesihiih- tölle. Voimakkaiden vetoveneiden yhtäjaksoi-
15624: don aiheuttamista haittavaikutuksista ovat jou- sesti jatkuva ,käyttö on aiheuttanut kalakannan
15625: tuneet !kärsimään suurelta osaJta vähävaraiset häviämisen ja estänyt tälläkin tavalla vesialueen
15626: väestöryhmät ja Jajia harrastamattomat huvi- käytön villkistyskalastukseen .. Veden mutaantu-
15627: lanomistajat. minen estää uinnin harjoittamisen, ja suurilla
15628: Viimeksi kuluneiden vuosien ailkana vesihilh- nopeuksilla Ji.ikkuvat veneet nostavat niin kor-
15629: don aiheuttamista haittavailkutuiksista on saatu keita laineita, että lasten oleskelu ranna!lla on
15630: konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi Muura- jopa hengenvaarallista. Laineet ovat eräissä ta-
15631: men kunnan a!ueeltla Muuratjärven Korpelan- pauksissa aiheuttaneet myös rantaviivan siirty-
15632: lahdella. Paikallinen vesimheiluklubi on har- misen. Veneiden moottorien aiheuttama melu ja
15633: rastanut siellä useiden vuosien ajan vesihiih- veteen joutuvat polttoaineet heikentävät myös
15634: toa. Tästä >aiheutuneiden iha~ttavai!kutusten seu- vakavasti alueen virkistyskäytön mahdollisuuk-
15635: raulksena on o1dut Jukuisia oikeudenkäyntejä pai- sia.
15636: kallisten asu!kkaiden ja Muuramen vesimheilu- Niissä maissa, joissa vesihiihtoa on harjo1tet-
15637: ldubin väliMä. Niiden yhteydessä on käynyt sel- tu kauemmin, esimelikiksi Länsi-Saksassa, on
15638: väksi, että ilman eriilllisiä säädöksiä harrastettu- vesihiihdon harrastus mahdollista vain tarkoin
15639: na vesihiihto aiheuttaa erittäin vakavia ongel- rajatui1la ja su~jetuilla vesialuei1la. Kun kysees-
15640: mia muille alueen asukkaille ~a että asian kun- sä on keskimääräistä huomattav-asti kalliimpi ur-
15641: toon saattaminen edelly.ttäis1 asiassa ryhdyttä- heilumuoto, voitaisiin sen harrastajat varsin pe-
15642: väksi lainsäädäntötoimiin. rustellusti velvoittaa hankkimaan omat eriste-
15643: Mainitunlkaltainen toiminta on kyseessä ole- tyt harjoitusalueensa muualta !kuin yleisiltä vir-
15644: vassa ,tapauksessa aiheuttanut haittoja, joiltla on kistyskäytössä olevilta vesialuetlta.
15645: laajakantoinen yleinenkin merkitys. Ensinnäkin Liikuntapolitilkan yhä yleisemmäksi tuleva
15646: vesihiihdon harrastus on estänyt muita vesistön ~ähtökohta on ensisijainen huolehtiminen väes-
15647: varrella asuvia !käyttämästä heille vesilain tön vaJtaosan lihlmnta- ja virkistäytymistarpeis-
15648: ( 1961/264} 24 §:ssä ja kalastusl,ain ( 1951/ ta. Mainitunkaltainen vesihiihdon harrastus sen
15649: 503) 4 §:ssä taattuja oilkeuksia Jiikkua vesHlä sij,aan on mahdollista vain suhteellisen pienelle
15650: ja harjoittaa siellä villkistyskalastusta. Vaaraton ja varakkaa1le yhteis'kuntaryhmälle. Sen sijaan
15651: vesillä liilclmminen vesialueella, jota ei ole sul- nykymuotoisena ilman erityisiä säännöksiä har-
15652: jettu, sekä loolastuksen harjoittaminen alueella joitettuna se estää väestön valtaosan liilkunta-
15653: on mahdotonta vesihiihtäjien harjoitellessa ja virkistäytymistarpeiden tyydyttämisen. Sen
15654: 421/72
15655: 2
15656:
15657: vuoksi olisi mitä pikimmin ryhdyttävä toimen- Onko Hallitus tietoinen vesihiihdon
15658: piteisiin sellaisen säännöstön luomiseksi, jolla harrastamisen aiheuttamista väestön val-
15659: puheena olevan urheilumuodon aiheuttamat taosaan kohdistuvista haittavaikutuksis-
15660: ylläkuvatun kaltaiset haittavaikutukset voitai- ta ja jos on,
15661: siin estää. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15662: Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes- ryhtyä sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
15663: ltyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän miseksi, johla vesihiihdon harrastamisen
15664: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- muille vesistön käyttäjille aiheuttamat
15665: vaksi seuraavan kysymyksen: haitta vaikutukset voitaisiin poistaa?
15666: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1972.
15667:
15668: Kalevi Kivistö.
15669: 3
15670:
15671:
15672:
15673:
15674: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15675:
15676: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kenteesta, !kunnosta, varusteista ~a käytöstä,
15677: mainitussa tavkoituksessa Te, Herra Puhemies, niin myös julkisesti kaupan pidettävien tai ti-
15678: olette kirjeellänne 7 päivältä huhtikuuta 1972 ~au!ksesta valmistettavien vakiomallisten venei-
15679: n:o 602 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- den, venemoottoreiden ja venetarvikkeiden ra-
15680: sen jäsenen vasta!ttavaksi !kansanedustaj,a Kivis- kenteesta ja laadusta voidaan asetuksella antaa
15681: tön tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: sellaisia määräyksiä, Jotka wrvallisuuden tai
15682: yleisen järj-estyksen vuoks1 katsotaan tarpeelli-
15683: '-'Onko Hallitus tietoinen vesihiihdon seksi. Saman lain 7 §:n mukaan tämän lain
15684: harrastamisen aiheuttamista väestön val- ja sen nojalla annettujen määräys'ten noudatta-
15685: taosaan kohdistuvista haittavaikutuksis- mista. vlrlvovat merenkulku-, poliisi- ja rajavar-
15686: ita, ja jos on, tioviranomaiset. Rangaistussäännökset sisältyvät
15687: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo dain 4-6 §:iin.
15688: ryhtyä seUaisen lainsäädännön aikaansaa- Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
15689: miselksi, jolla ves~iihdon harrastamisen veneliikennelain ~a sen nojalla annetun asetuk-
15690: muille vesistön käyttäjille . aiheuttamat sen noja~la on mahdollista rajoiil:taa vesihiihdon
15691: hai ttava1ku tukset ·voitaisiin poistaa?" harrastamisest·a aiheutuvia melu- ja muita häi-
15692: riöhaittoja sekä rajoittaa sen aiheuttamaa vaa-
15693: Vastauksena kysymykseen es1tän kunnioit- raa. Lisäksi on huomattava, että 19 päivänä
15694: taen seuraavaa: ,toukokuuta 1961 annetun \Tes1Iain l h1vun 19
15695: Helmikuun 28 päivänä· 1969 annetun vene~ §: ssä eli vesistön pilaamista koskevassa lain-
15696: Jiikenn~lain, ~j<>ka on tullut voimaan sanotun kohdassa mainitaan p1laa.J.11.istoimenpiteenä
15697: vuoden huhtikuun 1 päivänä, 1 §:n 1 mo- muun muassa sellaiseen toimenp~teeseen ryhty-
15698: mentin mukaan jokaisen vesillä liikkuvan on minen, josta aiheutuu "ympäristön viihtyvyy-
15699: noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolelli- den melkoista vähentymistä." ,
15700: suutta ja varovaisuutta onnettomuuden välttä- Kysymyksen os·alta voidaan iflsäiksi todeta,
15701: miseksi sekä toimittava siten,· ettei hän Hman että kysymys veneilyn ja vesihiihdon ha1ttavai-
15702: pakottavaa syytä vaikeuta .tai häiritse muiden kutusten huomioon ottamise8ta vesilakia tar-
15703: liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa 'tai va• kistettaessa on vesihallituiksen. saaman tiedon
15704: hinkoa muiJle tai kohtuuttomasti häiritse niitä, mu!kaan . käsiteltävänä vesilain. tarkistuskomi.-
15705: jot!ka asuvat tai muutoin ole~kdevat kulkuve- iteassa. Komitean kannanotosta :tulee riippu-
15706: den rannalla. Sanotun Jain 3 § :n mukaan moot- maan, onko tarpeen 1"yhtyä. muihin toimen-
15707: toriveneiden äänenvaimentimista sekä ko. lain piteisiin kysymyksessä mainittujen epäkohtien
15708: mukaan rekisteröitävien moottoriveneiden ra- poistamiseksi lainsäädäntöä kehittämällä.
15709: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1972.
15710:
15711: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
15712: 4
15713:
15714:
15715:
15716:
15717: T i U R i ik s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15718:
15719: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ställning enligt standardmodell tillverkade bå-
15720: anger har Ni, Herr Ta[man, med Eder skrivelse tars, båtmotorers och båtförnödenheters kon-
15721: nr 602 av den 7 apri!l 1972 tili vederbörand~ struktion och beskaffenhet genom förordning
15722: medlem av statsrådet för avgivande av svar utfärdas sådana bestämmelser som anses nödiga
15723: översänt följande av riksdagsman Kivistö ställ- för säkerheten eller den allmänna ordningen.
15724: da spörsmål: · Enligt 7 § i samma lag åligger tillsynen över
15725: efterlevnaden av denna lag och med stöd därav
15726: "Är Regeringen medveten om de utfärdade bestämmelser sjöfarts-, polis- och
15727: olägenheter vattenskidsporten medför gränsbevakningsmyndighetema. Straffbestäm-
15728: för majoriteten av befolkningen och melser ingår i [agens 4-6 § §.
15729: om så är fallet, På basen av det ovan anförda kan det kon-
15730: vllka åtgärder ämnar Regeringen vid- stateras, att det är möjligt att med stöd av
15731: taga för åstadkommande av en [agstift- >lagen om båttrafik och den med stöd därav
15732: ning genom viJken de olägenheter, som utfärdade förordningen begränsa de olägen-
15733: vattenskidsporten medför för andra som beter vattenskidsporten förorsakar i form av
15734: nyttjar vattendrag, skulle kunna avlägs- buller och annan störning ävensom den fara
15735: nas?" den medför. Dessutom är det att mlirb,
15736: att i l kap. 19 S vattenlagen den 19 maj 1961
15737: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt - ett lagrum som berör förorening av vat-
15738: anföra följande: tendrag - bland åtgärder som förorsakar för-
15739: Ecligt 1 S 1 mom. lagen den 28 februari orening nämnes vidtagande av åtgärd som för-
15740: 1969 om ibåttttafik, rvitlken trädde i kraft den orsakar "avsevärd minslkning av omgivningens
15741: 1 april sagda år, ska11 envar som färdas på trivsel".
15742: vatten tili undvi!kande av olyckor iakttaga den Med anledning av spörsmålet ikan dessutom
15743: omsorg ooh försikti~ omständigheterna krä- konstateras, att frågan om beaktande av båt-
15744: ver samt förfara så, att han idke utan tvingande sportens och vattenskidsportens menliga påfölj-
15745: skäl försvårar eller stör andras färdsel på vat- der vid revision lllV vattenlagen enligt vad vat-
15746: ten, utsätter annan för fara eller åsamkar ho- tenstyrelsen inhämtat är under behandling i
15747: nom skada ehler oskäligt stör dem som bor kommitten för revision av vattenlagen. Det
15748: eller eljest uppehåHer sig på strändema. En- kommer att bero på kommittens ställnings-
15749: !l.igt 3 § i sagda lag kan angående motorbåitars tagande, om andra åtgärder krävs för att de i
15750: ljuddämpare samt beträffande enligt lagen re- spörsmålet nämnda missförhållandena skall
15751: gistrering underkastad motorbåts konstruktion, kunna avhjälpas genom utvecklande av lagstift-
15752: skick, utrustning ooh användning, så odk an- ningen.
15753: gående i öppen handel saluförda eller på be-
15754: Helsingfors den 4 maj 1972.
15755:
15756: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
15757: Kirj. ksm. n:o 83.
15758:
15759:
15760:
15761: Salolainen: Sähkömagneettiseen viestintään oikeuttavan toimi-
15762: luvan myöntämisen perusteista.
15763:
15764: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15765: Sähköinen massaviestintä on tämän päivän japainojen perustamiseen on tullut erittäin risti-
15766: maailmassa muodostumassa yhä tärkeämmäksi riitaiseksi. Sanalla sanoen nykyaikainen tekniik-
15767: osaksi yhteiskuntaelämää. TälJaiseen tilantee· ka ei edellytä enää niiden perusteiden käyttä·
15768: seen on johtanut ennen kaikkea tekniikan val- mistä .verrattaessa toisaalta painovapautta ja
15769: taisa kehitys erityisesti viime vuosina. Suurelta toisaalta sähkömagneettista viestintää, joita so-
15770: osalta juuri tästä syystä johtuu, että maamme vellettiin v. 1961 siUoin vielä perustellussa
15771: radiolainsäädäntö on jäänyt kehityksestä jäl· perustuslakivaliokunnan kannassa. Koska radio·
15772: keen. Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta lainsäädäntömme kuitenkin edelleen perustuu
15773: v. 1961 antoi lausuntonsa HM 10 § takaa- toimiluvanvaraiseen ajatteluun on syntynyt käy-
15774: masta sananvapaudesta ja radiolaista se totesi tännöllisiä vaikeuksia siitä, mitkä ovat täsmäl-
15775: seuraavaa: "Vaikka HM 10 §:n mukaan oli- lisesti ilmaistuna ne kriteerit ja periaatteet, joi-
15776: sikin katsottava jokaisella Suomen kansalai· den pohjalla maassamme voidaan harjoittaa tai
15777: sella periaatteessa olevan oikeus ajatustensa ryhtyä harjoittamaan toimiluvanvaraista säh-
15778: vapaaseen esittämiseen radion välityksellä, aset- köistä viestintää. Kysymys ei nimittäin missään
15779: taa tekniikan nykyinen kehitysvaihe tälle va· tapauksessa voine olla siitä, että HM 10 §:n
15780: paudelle omat tosiasialliset rajoituksensa. Käy· toteuttaminen olisi riippuvaista siitä tekniikasta
15781: tettävissämme olevien aaltopituuksien ja tele- (välineestä), jota sananvapauden käytännön to-
15782: visiokanavien vähyys aiheuttaa näet sen, että teuttamisessa käytetään.
15783: vain ani harva kansalainen voisi perustaa ja Edellä sanotusta on käynyt ilmi, että kansa-
15784: saada vapaaseen käyttöön oman radiolähetys- laisilla on oikeus saada tietoonsa erittäin tar-
15785: yrityksen ... " Vuoden 1961 jälkeen on teknii· kasti ne nykytekniikan valossa noudatettavat
15786: kassa tapahtunut niin valtavia mullistuksia, että perusteet ja menettelytavat, joita maassamme
15787: jopa kuusta on voitu lähettää suoria vädtele- sovelletaan päätettäessä kansalaisten oikeudesta
15788: visiolähetyksiä. Kuvaavaa tilanteelle ja teknii- toimiluvanvaraiseen sähkömagneettiseen viestin·
15789: kalle on myös se, että maassamme voidaan ke· tään.
15790: nenkään estämättä vastaanottaa ulkomaisia ta· Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
15791: diolähetyksiä, mutta kotimaisia radio- ja tele- 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15792: visiolähetyksiä lähettää vain yksi yhtiö. Lähi· tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15793: tulevaisuudessa voidaan maassamme seurata vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
15794: myös ulkomaisia satelliittitelevisiolähetyksiä.
15795: Niinikään nykyaikaiset sanomalehtipainokoneet Mitkä ovat ne yksityiskohtaiset pe·
15796: maksavat huomattavasti enemmän kuin uuden- rusteet ja menettelytavat, joilla maas-
15797: aikainen esim. paikallinen radio- tai tv-tekniik- samme nykytekniikan valossa voidaan
15798: ka, joten "ani harva kansalainen" voi myös pe- ryhtyä harjoittamaan toimiluvanvaraista
15799: rustaa sanomaJ.ehden kustantamon. sähkömagneettista viestintää HM:n 10
15800: Satelliitti-, kaapeli-, kasettitekniikka ovat S:n edellyttämässä sananvapauden hen-
15801: poistaneet "aaltopituuksien ja televisiokanavien gessä ja katsooko Hallitus, että HM:n
15802: vähyyden" ongelman. Niinikään laitteitten hin- 10 § :n tulkinta voi periaatteellisessa
15803: nat ovat tekniikan kehityksen myötä laskeneet mielessä olla riippuvainen sen käytän-
15804: niin voimakkaasti, että vertailu HM 10 §:stä nön toteuttamisessa sovellettavasta tek-
15805: omaksuttuun painovapauteen ja vapaaseen kir- niikasta tai välineestä?
15806: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1972.
15807:
15808: Pertti Salolainen.
15809: 429/72
15810: 2
15811:
15812:
15813:
15814:
15815: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
15816:
15817: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- ten tai etupiirien käyttöön. Satelliittien välityk-
15818: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- sellä tapahtuvat lähetykset vaativat eri maiden
15819: mies, olette 11 päivänä huhtikuuta 1972 päi- hallintojen kesken vielä yksityiskohtaisempaa
15820: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- koordinointia kuin on tarpeen maan pinnalle
15821: vos·ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen rakennetuil.la asemilla. Kasettitekniikka tosin
15822: kansanedustaja Pertti Salolaisen näin kuulu- tekee mahdolliseksi ohjelman hankkimisen en-
15823: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 83: tistä pienemmin kustannuksin, mutta ei hel-
15824: pota taajuus- ja tv-kanavapulaa. Radio- ja tv-
15825: "Mitkä ovat ne yksityiskohtaiset pe- asemaverkkojen korvaaminen yleisesti kaapeli-
15826: rusteet ja menettelytavat, joilla maas- tekniikalla tulisi meidän harvaan asutussa maas-
15827: samme nykytekniikan valossa voidaan sa niin kalliiksi, että sekään ei vapauttaisi taa-
15828: ryhtyä harjoittamaan toimiluvanvaraista juuksia ja tv~kanavia yksityisiin käyttötarkoi-
15829: sähkömagneettista viestintää HM:n 10 tuksiin.
15830: §: n edellyttämässä sananvapauden hen- Edellä mainitussa Eduskunnan perustuslaki-
15831: gessä ja katsooko Hallitus, että HM:n valiokunnan vuonna 1961 antamassa lausun-
15832: 10 §:n tulkinta voi periaatteellisessa nossa esitetty toteamus taajuuksien ja tv-kana-
15833: mielessä olla riippuvainen sen käytän- vien vähyyden aiheuttamista rajoituksista pitää
15834: nön toteuttamisessa sovellettavasta tek- paikkansa edelleenkin, joten on .tarkoituksen-
15835: niikasta ·tai välineestä?" mukaista säilyttää sähkömagneettisen viestinnän
15836: harjoittaminen vain yhden yleisradioyrityksen
15837: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hallussa. Tämän yrityksen organisaation tulee
15838: vasti seuraavaa: olla sellainen, että yleisradiotoiminnalle asetet-
15839: Eduskunnan perustuslakivaliokunnan vuonna tavat tavoitteet voidaan toteuttaa ja järjestelmä
15840: 1961 antaman lausunnon jälkeen ei ole tapah- ei ole esteenä hallitusmuodon 10 §:ssä tarkoi-
15841: tunut sellaista tekniikan kehitystä, joka helpot- tetun sananvapauden toteutumiselle yleisradio-
15842: taisi yleisradiotoiminnassa käytettävien taajuuk- toiminnassa.
15843: sien ja tv-kanavien jakamista yksityisten yritys-
15844: Helsingissä 8 päivänä ·toukokuuta 1972.
15845:
15846: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
15847: 3
15848:
15849:
15850:
15851:
15852: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15853:
15854: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen retags eller intressegruppers bruk. De sänd-
15855: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ningar som förmedlas av satelliter fordrar ännu
15856: velse av den 11 april 1972 tili vederbörande mera detaljerad koordinering mellan de olika
15857: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- ländernas förvaltning än på marken byggda
15858: jande av riksdagsman Pertti Salolainen ställda stationer. Kasettekniken möjliggör visserligen
15859: spörsmål nr 83: anskaffning av program tili mindre kostnader
15860: än förut, men medför icke lättnad i den be-
15861: "Vilka är de detaljerade grunder och trängda frekvens- och kanalsituationen. Allmänt
15862: förfaringssätt, enligt vilka i vårt land ersättande av radio- och tv-stationsnäten med
15863: i ljuset av den moderna tekniken kan kabelteknik skulle i vårt glest bebyggda land
15864: inledas elektromagnetisk telekommuni- ställa sig så dyrt, att icke heller det skulle fri-
15865: kation med koncession i den anda som göra frekvenser och tv-kanaler för enski:lda
15866: 10 § regeringsformen förutsätter i fråga ändamål.
15867: om ordets frihet, och anser Regeringen, Det i Riksdagens grundlagsutskotts ovan
15868: att tolkningen av 10 § regeringsformen nämnda utlåtande av år 1961 gjorda konsta-
15869: principiellt kan vara beroende av den terandet av de begränsningar som är en följd
15870: teknik eller de medel som tiliämpas i av de fåtaliga frekvenserna och tv~kanalerna
15871: praktiken?" gäller alltjämt, varför det är ändamålsenligt att
15872: bibehålla den elektromagnetiska telekommuni-
15873: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kationen hos ett enda rundradioföretag. Detta
15874: anföra följande: företags organisation bör vara sådan, att de
15875: Efter det av riksdagens grundlagsutskott år mål som uppställs för rundradioverksamheten
15876: 1961 avgivna utlåtandet, har icke någon sådan kan förverkligas och att systemet icke hindrar
15877: utveckling ägt rum inom tekniken, som skulle upprätthållande av ordets frihet enligt 10 §
15878: underlätta fördelningen av tv-kanaler och frek- regeringsformen vad rundradioverksamheten
15879: venser för rundradioverksamhet tili privata fö- beträffar.
15880: Helsingfors den 8 maj 1972.
15881:
15882: Trafikminister Valde Nevalainen.
15883: Kirj. ksm. n:o 84.
15884:
15885:
15886:
15887:
15888: Borg: Tullivapausanomusten käsittelyn jouduttamisesta.
15889:
15890:
15891: E d u s ik u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15892:
15893: Useat yrittäjät joutuvat kotimaisen tuotan- Kun vahionhallinnon - jonka osa tullihal-
15894: non puuttuessa hanlckimaan osan tuotteisiinsa ilituskin on - .tarkoituksena ei perustuslain
15895: liittyvistä ia niiden valmistukseen välttämättö- hengen mukaisesti voi olla muodostua ikansa-
15896: mästi tarvittavista raaka-'aineista ja puolivalmis- J,aisten toiminnan esteeksi, heidän, elinkeinova-
15897: teista uLkomaisen tuonnin avulla. Koska kysy- pauslain heiHe suomien oikeuksien puitteissa,
15898: mys on raaka-aineista ja .puolivalmisteista, jotka kääntyessä pyynnöin ja anomuksin viranomais-
15899: eivät miltään osin ole uhkana tai edes ikilpaile ten puoleen, on vallitsevaan virastokanJkeuteen
15900: kotimaisen tuotannon kanssa, voidaan kyseisille yleensä ja tässä edtyistapauksessa tullilaitoksen
15901: materiaalihankinnoi1le anoa tullivapautusta, jon- osalta kiinnitettävä mitä vakavint,a huomiota.
15902: ka tullihallitus voimassaolevien määräysten mu- Edellä olevan perusteella ia viitaten valtio-
15903: kaisesti yleensä onkin myöntänyt. On kuiten- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15904: kin käynyt ilmi, että 'asioiden käsittely tulli- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15905: ha!llituksessa useissa yksittäistapauksissa ia kes- jäsenen vastattavaksi seuraav,an kysymyksen:
15906: ikimäärinkin ottaen vie aikaa kohtuuttoman pal-
15907: Jon. On ymmärrettävää, että tällaisesta virasto- Onko Hallitus tietoinen, että 'tulli-
15908: hitaudesta aiheutuu anomuksen tehneelle yrit- vapausanomusten käsittely useissa tapa-
15909: täjälle suurta haittaa, iopa .tuotannon katkoja uksissa kestää kohtuulltoman kauan hai-
15910: ja supistuksia, jotika puolestaan heijastuvat taten tervettä yritystoimintaa ja aiheut-
15911: muun muassa työllisyyteen ja kuluttajien palve- taen painetta työttömyyteen muun muas-
15912: bun negatiivisesd. On todistettavasti olemassa sa tuotannon supistusten kautta j,a mi-
15913: sellaisia anomustapauksia, 1oissa virastotyön hin .toimiin Hallitus aikoo ryhtyä tai on
15914: puölesta vähäisen asian käsittely on kestänyt jo ryhtynyt asian syiden selvittämiseksi
15915: yli puoli vuotta, jopa vuoden. ia tilanteen käytännölliselksi korjaami-
15916: seksi?
15917: Helsingissä 11 .päivänä huhtikuuta 1972.
15918:
15919: Olavi Borg.
15920:
15921:
15922:
15923:
15924: 424/72
15925: 2
15926:
15927:
15928:
15929:
15930: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15931:
15932: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- kiireellisinä. Kun nämä asiat vielä käsiteltiin
15933: sa mainitussa ~arkoituksessa Te, Herra Puhe- tullihahlituksessa, hakemusten käsittelyaika oli
15934: mies, olette 11 päivänä huhtikuuta 1972 päivä- normaalitapauksissa 1-2 viikkoa. Tullihalli-
15935: ltyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- tuksen piiritullikamareilta hanJkkimien ltietojen
15936: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- mukaan ei mainittu aika ole pidentynyt, jos·kin
15937: sanedustaja Olavi Borgin näin kuuluvasta kir- siirtymävaiheessa syksyllä 1971 on hakemusten
15938: jaLlisesta kysymyksestä n:o 84: käsittelyaika o1lut ede1lä sanottua jossain mää-
15939: rin pitempi. Valtiovarainministeriön tiedossa ei
15940: "Onko Hallitus tietoinen, että tu1li- kui,tenkaan ole tapauksia, joissa hakemusten kä-
15941: vapausanomusten käsittely useissa tapa- sittely olisi kestänyt niin kauan :kuin kansan-
15942: uksissa !kestää kohtuuntoman kauan hai- edustaJa Borgin kysymyksessä on ilmoitettu.
15943: taten tervettä yritystoimintaa ja aiheut- Käsittelyn mahdollinen viivästyminen ei kuiten-
15944: taen painetta työttömyyteen muun kaan välttämättä ole estänyt eikä enää voikaan
15945: muassa tuotannon supistusten kautta ja estää ·tavaranhaltijaa saamasta maahan tuotua
15946: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä tavaraa haltuunsa. Tullilaitoksessa jo vuodesta
15947: tai on jo ryhtynyt asian syiden selvit- 1966 lähtien vapaaehtoisena ja !kuluvan vuoden
15948: tämiseksi ja tilanteen käytännölliseksi alusta pakollisena sovelletussa maahantuotuja
15949: korjaamiseksi?" tavaroita koskevassa ilmoitusmenettelyssä näet
15950: tavara ja sitä :koskevat asiakirjat kulkevat eri
15951: Vastau!ksena kysymykseen esitän kunnioitta- rt:eitä, mikä on mahdollistanut sen, että maahan-
15952: vasti seuraavaa: .tuoja aina saa tavaran hahuunsa välittömästi,
15953: Voimassa olevassa tulli tJariffissa on teollisuu- vaikka tavaraa koskevissa asiakirjoissa olisikin
15954: den hyväksi säädetty, etJtä eräisiin nimilcl.<:eisiin jokin puute. Mikäli teollisuudenharjoitta}a ei
15955: kuuluvat raaka-aineet ja puolivalmisteet saadaan vielä tavaran tullausajanJkohtana ole saanut teol-
15956: tuoda maahan <tullitta tahi tuontim!lksutta tai lisuustullietupäätöstään, kannetaan tavarasta
15957: alennetuin tullein silloin kun teollisuus käyttää tulli, mutta se palautetaan piiritullikamarin toi-
15958: nämä tavarat tuotannossaan. TäUaisia teolli- mesta tavaranhaltijan saatua sanotun päätöksen.
15959: suustullietuja koskevien hakemusten käsittely Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
15960: on aikaisemmin kuulunut tulliha1Htukse1le, mut- nykyisten säännösten mukainen järjestelmä on
15961: ta 1. 10. 1971 voimaantuNeelia valtioneuvoston nopea, ei estä vapaata yritystoimintaa sekä mah-
15962: päätöksellä teollisuustuLlien ehdoista ( 693/71) dollistaa tuHiviranomaisille teollisuustullietua
15963: siirretty piiri.tullikamareille. hyväksi käyttäen maahan tuotujen tavaroiden
15964: Teollisuustulliedun saamista !koskevat hake- käytön valvonnan.
15965: mukset on tullilaitoksessa pyritty käsittelemään
15966: Helsingissä toukokuun 5 päivänä 1972.
15967:
15968: Ministeri Margit Eskman.
15969: 3
15970:
15971:
15972:
15973:
15974: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15975:
15976: I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen mån i bråds:kande ordning. Medan dessa frågor
15977: ~anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ännu behandlades i tullstyrelsen, räckte be-
15978: velse av den 11 april 1972 nr 84 tili veder- handlingen av ansokningarna i normala fall
15979: börande medlem av statsrådet översänt avskrift 1-2 veckor. Enligt de uppgifter tullstyrelsen
15980: av följande av riksdagsman Olavi Borg ställda inhämtat från distriktstul1kamrarna har nämnda
15981: skriftliga spörsmål: tid inte hlivit längre även om behandlingstiden
15982: under övergångsskedet hösten 1971 var något
15983: "Är Regeringen medveten om att be- crängre än så. Finansministeriet känner dock
15984: handlingen av tullfrihetsansölkningarna i icke 1till fa11, där behandlingen av ~ansökningar
15985: många f,aU räcker oskäligt länge, tili har dröjt så 1änge som i det av riksdagsman
15986: förfång för den sunda företagsamheten, Borg ställda spörsmålet anges. Eventuell för-
15987: och åstadkommer tryck på arbetslöshe- dröjning av behandlingen har dock icke nöd-
15988: ten bland annat genom produktions- vändigtvis hindrat och kan inte heller [ängre
15989: inskränkningar, och om så är fallet, vil- hindra varuhavaren att få omhändertaga en
15990: ka åtgärder har Regeringen vidtagit el- importerad vara. Enligt det i tullver!ket tt:illäm-
15991: ler ämnar den vidtaga i sy.Jite att utröna pade anmälningsförfarandet angående importe-
15992: orsaikerna tili detta missförhållande och rade varor, som redan sedan 1966 varilt frivi:l-
15993: i prakt1ken avhjälpa det?" Jigt och sedan början av detta år obligatoriskt,
15994: går nämligen varan och dess dokument skHda
15995: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- vägar, vilket har möjliggjort, att importören
15996: samt anföra följande: alltid får omhändertaga varan omedelbart, även
15997: I gällande tulltariff stipuleras till förmån för om varudokumenten är bristfälliga. Såvida in-
15998: industrin, att tiU vissa positioner hörande rå- dustriföretagaren vid förtuUning av varan icke
15999: ämnen och halvfabrikat får impor,ter·as tullfritt fått sitt industritullförmånsbeslut, uppbärs tull
16000: eller utan importavgif·t eller med nedsatta tull- för varan, men den återhetalas av distri.kts-
16001: avgifter då dessa varor används för industriell tullkammaren då varuhavaren fått nämnda be-
16002: produktion. Behandlingen av ansokningarna om slut.
16003: sådana industritullförmåner har tidigare hört Enligt finansministeriets uppfattning är sys-
16004: till tullstyrelsen men har enligt statsrådets be- temet enligt nuv,arande stadganden snabbt, det
16005: slut om villkoren för industritullar ( 693/71), utgör inget hinder för den fria företagsamheten
16006: vi:lket trädde i kraft 1.10. 1971 överflyttats och det gör det möjligt för rullmyndigheterna
16007: till distriktstullkamrarna. att övervaka användningen av varor som im-
16008: Tullverket har strävat att hehandla ansök- porterats med utnyttjande av industritullför-
16009: ningar angående beviljande av industritullför- månen.
16010: Helsingfors den 5 maj 1972.
16011:
16012: Minister Margit Eskman.
16013: Kirj. ksm. n:o 85.
16014:
16015:
16016:
16017:
16018: Saarto ym.: Käytettyjen kuorma-autojen maahantuonnin lopetta-
16019: misesta.
16020:
16021:
16022:
16023: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
16024:
16025: Suomeen alettiin 9 vuotta sitten tuoda Uittajaliikkeet ostavat harvoin Ruotsista yh-
16026: käytettyjä kuorma-autoja ulkomailta. Niitä on den käytetyn auton kerrallaan. Tavallisesti teh-
16027: ns. uitettu ~ähinnä Ruotsis•ta. Viime vuosina dään kauppa useista kymmenistä autoista. Kun
16028: käytettyjen autojen tuonti on saanut mittavat Ruotsissa joku suuri työmaa saadaan päätök-
16029: pui!tteet. Vuosina 1968-1971 muodostui uitet- seen tulee Suomesta ostaja ja tekee kaupat kai-
16030: tujen autojen lukumäärät seuraaviksi: kista autoista. Myös monen konkurssipesän
16031: autokalusto on kokonaisuudessaan ostettu Suo-
16032: yht. joista Ruotsista meen. Maahan tuodaan näin yleensä er1ttäin
16033: vuosi kpl kpl
16034: vanhoja ja heikkokuntoisia kuorma-autoja.
16035: 1968 ............ 224 223 Usein maahamme tuodun uitetun kuorma-
16036: 1969 ............ 436 431 auton moottori on jo loppuunajettu. Muita hy-
16037: 1970 ............ 1 481 1473 vin tavallisia vikoja autoissa ovat:' runkopalkit
16038: 1971 ............ 924 919 ja jouset poikki, ohjauslaitteet vialliset ja jarrut
16039: puutteelliset. Autoja ei kuitenkaan kunnosteta,
16040: Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuosit- vaan ne myydään sellaisena kuin ne tuodaan
16041: tain ensirekisteröidään maass·amme uusia yli maahan.
16042: 12 tonnin kokonaispainoisia kuorma-autoja Ostajia petetäänkin usein karkeasti.
16043: keskimäärin 3 000-3 500 kappaletta. Uittoliikkeille käytettyjen kuorma-autojen
16044: Käytettyjen kuorma-autojen uittaminen on kauppa on erittäin kannattavaa. Keskimäärin
16045: runmattimaisten liikemiesten ns. jobbarien kä- myyjät voittanevat jokaisesta autokaupasta
16046: sissa. Karkean arvion mukaan käytettyjen noin 50%.
16047: kuorma-autojen tuojia on Suomessa tällä hetkel- Eräät uittoliikkeet käyttävät lisäksi hyväk-
16048: lä jo lähes 100 liikettä. Ne pystyvät rtuomaan seen liikevaihtoveron jälkikannon suomaa mah-
16049: käytetyn kuorma-auton maahan huomattavasti dollisuutta. Ne lopettavat liikkeen ennen kuin
16050: edullisemmin kuin yksityinen: syynä on liike- verot ehditään periä ja perustavat sitten uuden
16051: vaihtovero ja autojen uittajien maksukyky liiOOkeen.
16052: ostoJ.etkellä. Monista uitettujen kuorma-autojen maahan-
16053: Kun autojen u~ttajaliitkkeellä on R-liikevaih- tuojista on muodostunut niin varakkaita, että
16054: toverolisenssi, ei autosta tuontihetkellä tarvit- ne pystyvät ostamaan suuria eriä käytettyjä
16055: se lainkaan maksaa IHkevaihtoveroa, vaan vas- kuorma-autoja käteisdlä. Tällaiset maksut ta-
16056: ta myytäessä ja myyntihinnan nerusteella. pahtuvat Suomen Pankin kautta, mitään mak-
16057: Kun taas yksityinen tuo maahan käytertyn surajoituksia ei ole.
16058: kuorma-auton, hän joutuu maksamaan siitä lii- Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen
16059: kevaihtoveron jo tuontihetkellä j·a maksamaan 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
16060: sen auton uuden hinnan perusteella, kuitenkin tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
16061: siten, että kahdesta ensimmäisestä vuodesta vä- si seuraavan kysymyksen:
16062: hennetään ns. ·auton kuoletusarvosta. Tästä
16063: !Syystä yksityiset ovat pakoitetut tuomaan Onko Hallitus tietoinen, että maa-
16064: autonsa maahan jonkin R-lisenssin omistavan hamme tuodaan jatkuvasrti suuria mää-
16065: liikkeen kautta. riä erittäin vanhoja ja huonokuntoisia
16066: 446/72
16067: 2
16068:
16069: kuorma•autoja, llllikä tuonti on sekä epä- ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
16070: •taloudellista että li1kenneturvallisuuden piteisiin tällaisten käytettyjen kuorma-
16071: vaarantavaa tuontia, autojen maahantuonnin lopettamiseksi?
16072: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1972.
16073:
16074: Veikko Saaroto. Pauli Puhakka.
16075: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi..
16076: Veikko Salmi. Anna-Liisa Hyvönen.
16077: Rauno Korpinen. Aarne Koskinen.
16078: Pekka Salla. V. J. Rytkönen.
16079: Kaisu Weckman. Kalevi Kivistö.
16080: Kauko Tamminen. Ensio Laine.
16081: Aulis Juvela. 1.-C. Björoklund.
16082: Lauri Kantola.
16083: 3
16084:
16085:
16086:
16087:
16088: E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
16089:
16090: Va:1tiopäiväjärjestyiksen 3 7 § :n 1 mömen- esittäneet tullauksen yhteydessä liikevaihtove-
16091: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- rottomaan tuontiin oikeuttavan R-lisenssin,
16092: mies, olette 11 päivänä huhtikuuta 1972 päi- jolloin [ikevai:htoveron kanto jää tapahtuvaksi
16093: vätyn tkirjeenne ohella toimittanut valtioneu- liikevaihtoveroviranomaisten toimesta autojen
16094: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen jälleenmyynnin yhteydessä.
16095: kansanedustaja V. Saarron ym. näin kuuJ.uvasta Ainoaksi tuonnin yhteydessä kannettavaksi
16096: kirjallisesta kysymyksestä n:o 85: veroksi on näin ollen jäänyt 1.2 % :n tasaus-
16097: vero.
16098: "Onko Hallitus tietoinen, että maa- Maahantuotavan tavaran verotusarvo määri-
16099: hamme tuod·aan jat!kuvaSJti suuria mää- tetään tullilain säännösten mukaan normaali-
16100: riä erittäin vanhoja ia huonokuntoisia hinnan perus·teella. Käytettyjen kuorma-auto-
16101: kuorma-autoja, mikä tuonti on sekä epä- jen kohdalla kauppalaskujen hinnat ovat huo-
16102: taloudellista että liikenneturvallisuuden mattavasti tullaus·arvoja alhaisemmat. Tullaus-
16103: vaarantavaa ·tuontia, arvon pohjaksi ei ole voitukaan ottaa ostohin-
16104: ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen- taa, vaan perustaksi on otettu kansainvälisten
16105: piteisiin tällaisten käytettyjen kuorma- tullausarvoa koskevien sovellutusohjeiden mu-
16106: autojen maahan tuonnin Jopettamiseksi?" kaisesti laskelmallinen myyntihinta Suomeen.
16107: Kun maahantuonnin yhteydessä ei käytetyis-
16108: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tä kuorma-autoista kanneta tullia eikä Hike-
16109: vasti seuraavaa: va1htoveroa, ei oikaistuilla tu11ausarvoilla kui-
16110: Käytettyjen kuorma-autojen 1tuonti Suomeen tenkaan ole tällä hetkellä verotuksellista eikä
16111: on viime vuosina ollut huomattavaa, pääosan myöskään tuontia rajo~ttavaa merkitystä.
16112: tästä tuonnista tapahtuessa Ruotsista. Ulko- Ostohinnan maksamisen osalta on ollut ha-
16113: maankauppatilastosta ilmenee, että käytettyjen vaittavissa, että -.tikaisemmin jossain määrin
16114: kuorma-autojen tuonti on ollut suurimmillaan harjoitetusta ostopaikalla tapahtuneesta käteis-
16115: vuonna 1970 1 481 kappaletta ja että viime maksusta on siirrytty normaaliin liikepankkien
16116: vuonna tuonti oli laskenut 924 kappaleeseen. kautta tapahtuvaan kaupallisen tuontitavaran
16117: KuJ.uvan vuoden ensimmäisen vuosineljännek- maksamisjärjestelmään. Maksujen suorittaminen
16118: sen aikana näitä autoja on tuotu 180 kappalet- tapahtuu ilmeisesti yleensä Suomen Pankin
16119: ta, jöka antaa aiheen arvioida, että kuluvan valuuttaohjeiden mukaisesti.
16120: vuoden kokonaistuonti jää alJ.e 1 000 auton Esillä olevaa asiaa selvitettäessä on myös yri-
16121: määrän. Ruotsista tuotujen kuorma-autojen ko- tetty etsiä keinoja hillitä käytettyjen kuorma-
16122: konaistuonnista käytettyjen autojen osuus on autojen tuontia ankaramman liikevaihtoverotuk-
16123: tarkastelukautena vaihdeJlut 90.7-98.5 %. sen avulla. Nykyisten säännösten puitteissa se
16124: Normaalia kaupallista tietä maahan Ruotsista ei ole mahdollista ja H1kevaihtoveroruksessa
16125: ostettujen uusien kuorma-autojen tuonti on si- sovellettavan neutraalisuuden vaat1rouksis·ta joh-
16126: ten [ähes täysin pysähdyksissä. tuen ei tätä tarkoittavien uusien säännösten
16127: Käytettyjen kuorma-autojen verotusperustei- ottaminen liikevaältoverolakiin näytä mahdol-
16128: ta koskevien säännösten osalta voidaan maini- liselta.
16129: ta, että ruotsalaista valmistetta olevat kuorma- Liikevaihtoveroviranomaiset tulevat kuiten-
16130: autot nauttivat EFrA-alueen ,tull1kohteilua, 1o- kin ilmoituksensa mukaan Hsäämään tukku-
16131: ten autot ovat olleet 1. 1. 1968 alkaen tulliva- verovelvollisten valvontaa pitäen erityisesti sil-
16132: paita. mällä maahantuojia, iot:ka ovat Jaiminilyöneet
16133: Käytettyjen -autoien maahantuojat ovat yleen- li1kevaihtoveron säännönmukaisen suorittami-
16134: sä tukkuverovelvollisia, 1jonka vuoksi he ovat sen. Niin ikään tullaan ,kiinnittämään huomio-
16135: 4
16136:
16137: ta sihen, ettei liikettä, joka on perustettu jat- min ovat maahantuojat valinneet ulkomaalta
16138: kamaan lopetetun liikkeen toimintaa, ilman eri- oSJtamansa autot ensisijaisesti jo aikaisemmin
16139: tyisiä syitä tule merkitä tukkuverovelvollisten Suomessa hyväksyttyjen mallien joukosta vält-
16140: rekisteriin. täen täten tyyppikatsastuksesta aiheutuvat lisä-
16141: Käytettyjen kuorma-autojen tuonti Ruotsista kustannukset.
16142: merkitsee ongelmaa myös liikenneturvaJJlsuu- Hallitus toteaa, että käytettyjen kuorma-
16143: ,den kannalta. Moottoriajoneuvoasetuksen täy- autojen tuonti Ruotsista tapahtuu iJ.meisesti
16144: täntöönpanopäätöstä muutettiin 24 päivänä yleensä voimassa olevien säännöksien mukai-
16145: heinäkuuta 1968 siten, että käytetyt autot on sesti. HaLlitus pitää tällaist11 tuonti11 kuitenkin
16146: tyyppikatsastettava. Tiukennetut katsastusmää- kansantalouden ja liikenneturvallisuuden kan-
16147: räykset näyttivät aluksi hillitsevän käytettyjen nruta epäsuotavana ja tutkii edelleen, mitä mah-
16148: autojen tuonnin kasvua lähinnä kustannuksia dollisuuksi11 olisi tällaisen tuonnin rajoittami-
16149: lisäävän vaikutuksensa vuoksi, mutta nyttem- seen.
16150: Helsingissä 9 päivänä ttoukokuuta 1972.
16151:
16152: Ministeri Margit Eskman.
16153: 5
16154:
16155:
16156:
16157:
16158: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr Ta 1 m a n.
16159:
16160: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen varvid up,pbärningen av omsättningsskatt
16161: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse företas av omsättningsskattemyndigheterna i
16162: av den 11 april 1972 nr 85 ,ti:1J. vederbörande samband med återförsä1jningen.
16163: me&em av statsrådet översänt avskrift av föl- Sålunda är den enda s:katt, som uppbärs i
16164: jande av .riksdagsman V. ,saarto m. fl. ställda samband med importen, en utjämningsskatt på
16165: skriftliga spörsmål. 1.2 %.
16166: Beskattningsvärdet för importvaror bestäm-
16167: "Är Regeringen medveten om att det mes på basen av normalpriset enJigt i mllagen
16168: ständigt importeras stora mängder av ingående stadganden. Prisen i handelsfakturor-
16169: synnerligen gamla och i dåligt skick na har för de .begagnade lastbilamas del varit
16170: rvarande lastbilar. Denna impor:t är bå- betydligt lägre än förtullningsvärdema. In-
16171: de oekonomisk och utgör en fara för köpspriset har ioke kunnat användas som
16172: trafiksäkerheten. grund för förtullningsvärdet, utan det enligt de
16173: Om så är fallet, vilka åtgärder ämnar internationella tillämpningsföreskriftema för
16174: Regeringen vidtaga för att stoppa in- förtu1lningsvärdet beräknade försäljningspriset
16175: förseln av dessa begagnade Jast:bilar?" i Finland har använts som grund.
16176: Då varken tuli eller omsättningsskartt upp-
16177: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bärs för begagnade las1:1bilar i samband med
16178: samt anföra följande: importen, har de korrigerade förtullningsvär-
16179: Importen av hegagnade 1astb1lar till Finland dena dock för tillfället ingen skattemässig be-
16180: har under de senaste åren varit betydande och tydelse och begränsar inte heller importen.
16181: största delen av denna import har skett från Vad beträffar betallningen av inköpspriset
16182: Sverige. Ur statistiken över utrikeshandeln har man kunnat observera, att man frångått
16183: framgår, att importen tili Finland av begagnade rtidigare i någon mån förekommande kontant
16184: lastibilar var störst år 1970 med 1 481 styoken hetalning på inköpsstället och övergått tili ett
16185: och att den förra året sjunkit tili 924 styoken. normalt betaJningssy:stem för handelsimport-
16186: Under det för,sta kvartalet detta år har 180 varor via affärsbanker. Betalningarna erläggs
16187: dyThka bilar importerats, vilket ger anledning uppenbarligen i allmänhet i enlighet med Fin-
16188: att anta att totalimporten detta år kommer att Jands Banks valutaföreskrifter.
16189: understiga 1 000 bilar. Under översiktsperio- Vid utredning av föreliggande omständighet
16190: den har andelen begagnade bilar av totalimpor- har man ookså försökt finna medel att hejda
16191: ten av lastbilar från Sverige varierat mellan importen av begagnade lastbilar genom en
16192: 90.7 ooh 98.5 %. Importen av nya lastbilar strängare omsättningsbeskattning. iDetta är
16193: från Sverige på normal handelsväg har såJunda inom ramen för nuvarande stadganden icke
16194: nästan fullständigt avstannat. möjligt och på grund av kraven på neutralitet
16195: Angående stadgandena om beskattnings- i omsäuningsbeskattningen synes det omQjligt
16196: grunden för begagnade lastbilar kan nämnas, att i omsättningsskattelagen införa nya stad-
16197: att Jastibilar av svenslct fabrikat åtnjuter EFTA- ganden härom.
16198: områdesbehandling i tullhänseende, varigenom Omsättningsslmttemyndigheterna kommer
16199: bilarna sedan 1. 1. 1968 varit befriade från dook, enligt egen utsago, att utöka övervak-
16200: tuli. ningen av partis:kattskyldiga, speciellt de im-
16201: Importörerna av begagnade hilar är i all- po!'törer, som försummat att regelrätt erlägga
16202: mänhet partiskattskyldiga, varför de i samband omsättningsskatt. Likaså ;Irommer man att
16203: med fö.rrullningen uppvisat en R·licens, som fästa uppmärksamhet vid att inte en effär, som
16204: berättigar tili en omsättningsskattefri import, grundats ·i avsikt att fortsätta den 'Vel'lksamhet
16205: 6
16206:
16207: som bedrivits av en affär som upphört, utan förskaffade bilar huvudsalcligen av de modeller
16208: specieHa orsaker inför;s i registret för parti- som redan tidigare godkänts i Finland, sålunda
16209: skattskyldiga. undvikande de ti,lläggskostnader typbesiktnin-
16210: Impo11ten av ibegagnade lastbiJ.ar från Sverige gen medför.
16211: utgör ookså ett problem ur trafiksäkerhets- Regeringen k.onstaterar, att impoDten av be-
16212: synput1ikt. Beslutet om verkställighet av motor- gagnade lastbilar från Sverige uppenbarligen i
16213: fordonsförordningen ändrades den 24 juli a1lmänhet sker i enlighet med gällande stad-
16214: 1968 sålunda, att begagnade bilar måste typ- ganden. Regeringen anser doak denna import
16215: besiktigas. De strängare besiktningsbesttämmel- vara ogynnsam med tanke på nationalekonomi
16216: serna syntes tili en början hejda ökningen i im- ooh 'trafik.säkerhet och undersöker fortsättnings-
16217: porten av ·hegagnade hilar närmast på grund av vis möjligheterna till begränsning av denna im-
16218: de ökade k.ostnader detta medförde, men nu- port.
16219: mera har impor:törerna valt från utlandet in-
16220: Helsingfors den 9 maj 1972.
16221:
16222: Minister Margit Eskman.
16223: Kirj. ksm. n:o 86.
16224:
16225:
16226:
16227:
16228: H. Niskanen: Ylimääräisten virastotyöntekijäin työsuhteen vaki-
16229: naistamisesta.
16230:
16231:
16232: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16233:
16234: Valtion virastoihin on henkisen alan työlli- Työsuhteiden vakinaistamiseen ei kuitenkaan
16235: syyden helpottamiseksi sijoitettu henkilöitä yli- ole vielä ryhdytty.
16236: määräisiksi virastotyöntekijöiksi. Suurin osa Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen
16237: näistä työsuhteista on muodostunut pitkäaikai- 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
16238: siksi ja pysyväisluontoisiksi. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16239: Asiaa tutkineen komitean mietinnössä esi- seuraavan kysymyksen:
16240: tettiin, että näiden työntekijöiden työsuhteet
16241: muutettaisiin pysyväisluontoisiksi, kuten työso- Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toi-
16242: pimussuhteisiksi toimiksi tai tilapäisiksi vi- menpiteisiin ylimääräisinä virastotyön-
16243: roilksi. Esitettiin myös, että työntekij~t siirtyi- tekijöinä työskentelevien henkilöiden
16244: sivät kyseisten virastojen varsinaisilla palkkaus- työsuhteen vakinaistamiseksi valtion tä-
16245: määrärahoilla palkattaviksi. Tähän tarvittavan män vuoden tulo- ja menoarviossa edel-
16246: lisämäärärahan turvaamiseksi varasi eduskunta lytetyllä tavalla ja mitä Hallitus aikoo
16247: kuluvan vuoden talousarvioon 4 000 000 mar- tehdä, jotta suunniteltua suurempi yli-
16248: kan määrärahan. Tällä määrärahalla on laskettu määräisten virastotyöntekijöiden määrä
16249: voitavan vakinaistaa n. 470:n ylimääräisen vi- saisi vakinaisemman työsuhteen?
16250: rastotyöntekijän työsuhde.
16251: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1972.
16252:
16253: Helvi Niskanen.
16254:
16255:
16256:
16257:
16258: 458/72
16259: 2
16260:
16261:
16262:
16263:
16264: E .d u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16265:
16266: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tehdä, jott-a :'SUllnnrteit.Jm· . suurenqn cyli-
16267: .tmrihitussa t\lllkoittiksessa Te, ~H:etta Pti1mmies, ·määräisten ·virastuty.öntekijöi.den :miiäTä
16268: olette 11 -päivänä ·huhtikuuta ':b972 päi.vätyn saisi ·vakimiimmnmn tymuhteeni>"
16269: lkinjeenne oh~la ·toimittanut ,yal.Jtio~n
16270: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 'Vastaukseoo 'kysymykseen. esit-'än 4<uRnioi:tta-
16271: edustaja Helvi Niskasen näin kuuluvasta kir- ·vasti S'euraav~:
16272: ·jsllisest:a kysymYksestä nto 86:
16273: Työvoimaministeriö on 2.-5.1972 annetulla
16274: "Milloin Id-allitus ailmo 1;yhtyä toi- päät-äksellii antanut asianomaisille .virastoille
16275: menpiteisiin yli.ntääräisinä vinastotyön- oikeuden muuttaa 456 ;pysyvliisluontoisessa
16276: tekijöinå .työskentelevi<ln henkilöiden tehtäwssä olev-an ylimäät.äisen virastotyönteki-
16277: työsu:l:iteen vakinaistamiseksi <valtion tä- jän pa1velussuhde työsuhteeksi l.A. J972 al-
16278: ..ll.'llän -vuooen ·tulo- ·ja ·menoarviossa edel- kaen .
16279: lytetyllä tavalla ja -mitä -Hallitus aikoo TJi tä nunettelyä:on:. tankoitus. edxtllear jatkaa.
16280: Helsingissä, t)Tövoimaminfsteriössä 10 päivänä toukOkuuta 1972.
16281:
16282:
16283: Työvoimaministeri V eileko Helle.
16284: 3
16285:
16286:
16287:
16288:
16289: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
16290:
16291: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen betsverk i ett större anta1 än p1anerat
16292: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- skall få ett mera bestående arbetsför-
16293: ve1se av den 11 april 1972 tili vederbörande hållande?"
16294: medlem av statsrådet översänt en avskrift av
16295: följande av riksdagsman Helvi Niskanen ställda Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt
16296: skriftliga spörsmål nr 86: anföra följande:
16297: "När ämnar Regeringen vidtaga åt- Arbetskraftsministeriet har genom beslut
16298: gärder för att sta:bilisera de personers 2. 5. 1972 givit vederbörande ämbetsverk rätt
16299: arbetsförhållande, som arbetar såsom att, räknat från 1. 4. 1972, tili arbetsför-
16300: extra arbetstagare vid ämbetsverk på hållande ändra anställningsförhållandet för 456
16301: det sätt som förutsättes i detta års sådana extra arbetstagare vid ämbetsverk som
16302: statsförslag och vad ämnar Regeringen sköter bes,tående uppgifter.
16303: göra, för att extra arbetstagare vid äm- Avsikten är att fortsätta detta förfarande.
16304: Helsingfors, i arbetskraftsministeriet, den 10 maj 1972.
16305:
16306: Arbetskraftsminister Veikko Helle.
16307: Kirj. ksm. n:o 87.
16308:
16309:
16310:
16311:
16312: Koskenniemi ym.: Kansakoulukustannuksiin tilitysten perusteella
16313: myönnettävien valtionapujen maksattamisen viivästymisestä.
16314:
16315:
16316: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16317:
16318: Kansakoululain nojalla suoritetaan kunnille Valtionavustusten viivästyminen muodossa
16319: kansakoululain tarkoittamiin menoihin valt~on tai toisessa saattaa monien kuntien talouden
16320: avustusta ennakkona sekä tilitystä vastaan. En- suuriin vaikeuksiin. Kansakouluista saatavat
16321: nakon määrä vastaa suunnilleen n. 80 prosent- valtionavustukset muodostavat tässä juuri pää-
16322: tia kunkin kunnan talousarvioon hyväksytystä kysymyksen useimmissa pienissä kunnissa. Täl-
16323: ja valtionapuun oikeuttavista lakisääteisistä me- laista viivästymistä on valtion taholta päässyt
16324: noista. Ylimääräistä valtionapua annetaan lisäk- tapahtumaan erityisesti viime aikoina. Viiväs-
16325: si eräille maan köyhimmille ja harvaan asutuU- tymiset ovat kohdistuneet juuri Pohjois.Suo-
16326: le sekä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kun- men kuntiin syystä, ettei kouluhallitus ole voi-
16327: niile opetusministeriön ja kouluhaUituksen vah- nut suorittaa tilitykseen perustuvia valtionapuja
16328: vistamin perustein. näille kunnille siinä järjestyksessä kuin ne
16329: Erityisesti juuri ylimääräisen avustuksen yleensä on aikaisempina vuosina suoritettu.
16330: myöntäminen taloudellisissa vaikeuksissa ole- Tälläkin kertaa on monen Pohjois.Suomen kun-
16331: ville kunnille on tuonut suuren helpotuksen nan lopputilitykseen perustuva varsinainen val-
16332: näiden kuntien talouteen ja on täten ollut tionavustus saamatta vuoden 1970 tilityksen
16333: omiaan auttamaan myös näissä kunnissa tasa- perusteella. Tästä johtuen ei ole mm. päästy
16334: !Vertaisuutta koulutusmahdollisuuksien luomi- lainkaan käsittelemään vielä vuoden 1971 tili-
16335: sessa kunnasta ja kuntalaisten varallisuudesta tyksiin perustuvia valtionapuja. Viivästymises-
16336: riippumatta. tä johtuen myös ylimääräisten avustusten lo-
16337: Maan syrjäisimmissä ja harvaan asutuissa pullinen päätös siirtyy koko maan osalta myö-
16338: kunnissa onkin ikärakenteesta ja monista muis- hemmin tapahtuvaksi.
16339: ta syistä johtuen jo pitemmän aikaa muodostu- }otta kuntien taloutta ei saatettaisi valtion
16340: nut kuntien talouden suurimmaksi painolastiksi taholta entistä vaikeampaan asemaan olisi mitä
16341: kansakoulumenojen osuus. Eräissä kunnissa täl- pikimmin viivästymiseen johtaneet syyt tutkit-
16342: laiset menot ovat jopa yli 40 prosenttia kun- tava ja haitat poistettava.
16343: nan talousarvioon varatuista menoista. Varsin Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
16344: yleisestikin ne ovat yli kolmanneksen lähes 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
16345: kaikissa pienissä ja erityisesti Pohjois- ja Itä- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16346: Suomen kunnissa. Tästä on yleisenä seuraukse- seuraavan kysymyksen:
16347: na myös, että pääasiallisimman tuloryhmän näi-
16348: den kuntien talousarvioissa muodostavat kun- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16349: nallisen tuloveron lisäksi kansakoulumenoista ryhtyä kansakoulutilitysten viivästymi-
16350: saatavat valtionavustukset. sestä aiheutuneiden seurausten korjaa-
16351: Näin ollen valtionavustusten säännönmukai- miseksi ja tilitysten perusteella tulevien
16352: nen ja määräaikainen maksaminen kunnille on valtionapujen kiireellisestä suorittami-
16353: niiden talouden kannalta välttämätön. misesta kunnille?
16354: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1972.
16355:
16356: Niilo Koskenniemi. Aulis Juvela. V. J. Rytkönen.
16357:
16358:
16359:
16360: 437/72
16361: 2
16362:
16363:
16364:
16365:
16366: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16367:
16368: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koulumenojen valtionapuhakemusten käsittely
16369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on jonkin verran myöhässä.
16370: olette 11 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn Vuotta 1970 edeltäneisiin vuosiin verrattuna
16371: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston valtionapuhakemusten käsittelyn on voitu to-
16372: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- deta hidastuneen kautta linjan. Hidastumiseen
16373: edustaja Niilo Koskenniemen ym. näin kuulu- va1kuttaneina seikkoina voidaan mainita mm.
16374: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 87: koulujen kunnallistaminen ja siihen liittyvät
16375: selvitykset, yhteisten kouJujen, apu- ja erityis-
16376: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus a1koo koulujen tuntuva lisääntyminen, palkkausperus"
16377: ryhtyä kansakoulutilitysten viivästymi- teiden lukuisat muutokset, kokeilutoiminnasta
16378: sestä aiheutuneiden seurausten korjaa- aiheutuvat lisätehtävät ja uuteen koulujärjestel-
16379: miseksi ja tilitysten perusteella tulevien mään siirtymisestä ,johtuen kalusto- ja opetus-
16380: valtionapujen kiireellisestä suorittami- välinehankintojen tuntuva Hsääntyminen. Edel-
16381: misesta kunnille?" lä olevat syyt ovat erityisen ·selvästi havaitta-
16382: vissa, kun on kysymys Pohjois-Suomen kunnis-
16383: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu ta. Pohjois-Suomen vuoden 1970 kansakoulu-
16384: toimialaani opetusministerinä, esitän vastauk- menojen valtionapuhakemusten käsittely on li-
16385: sena kunnioi"ttaen seuraavaa: säksi vHvästynyt valtionaputilityksiä kouluhalli-
16386: Kuntien on toimitettava kansakoulumenojen tuksessa tarkastavassa työryhmässä eläkkeelle
16387: valtiona:puhakemukset kouluhallitukselle toi- siirtymisestä aiheutuneista henkilövaihdoksista
16388: mintavuotta seuraavan vuoden elokuun lop- s1käli, että tilitysten tarkastaminen on hidasta
16389: puun mennessä. Hakemukset käsitellään koulu- kunnes uudet henkilöt kouliintuvat tehtäviinsä.
16390: hallituksessa niiden saapumisjärjestyksessä. Niin kuin kyselyn perusteluissakin todetaan,
16391: Yleensä hakemukset saadaan käsitellyiksi ja varsinaisten avustusten käsittelyn viivästyminen
16392: niihin perustuvat maksatukset kunnille suoritet- siirtää ylimääräisten kansakouluavustusten mak-
16393: tua ennen uusien hakemusten pääosan saapu- sattamista. Ylimääräisten kansakouluavustusten
16394: mista. Vuoden 1970 kansakoulumenojen val- :viivästyminen ei kuitenkaan johdu yksinomaan
16395: tionapuhakemuksia saapui kouluhallitukselle käsittely- ja maksattamismenettelystä, vaan
16396: yhteensä 583, joista oli ns. varsinaista avustus- myös itse valdonapujärjestelmästä, joka perus-
16397: ta koskevia 477 ja kansakoululain 80 §:ssä tar- tuu yksittäisen kunnan avustustarpeen mate-
16398: koitettua ylimääräistä avustusta koskevia 106 maattiseen mittaamiseen muiden kuntien kansa-
16399: kappaletta. Näistä on tähän mennessä käsitelty koulurasituksen perusteella.
16400: ja kunnille maksettu 260 kappaletta, käsittelyn Kansakoulumenojen valtionapuhakemusten
16401: alaisina on 120 ja kokonaan käsittelemättömiä käsittelyn viivästymisestä eivät kunnat ole voi-
16402: on vielä 97 hakemusta. Ylimääräisen valtion- neet - siinä määrin kuin kyselyssä on väitetty
16403: avun osalta vastaavat luvut ovat 22, 10 ia 74. - joutua taloudellisiin vaikeuksiin koska kou-
16404: Mitä erityisesti tulee Pohjois-Suomen hakemuk- Juhallituksella on kansakouluasetuksen 175 § :n
16405: siin, oli sieltä varsinaista avustusta koskevia nojalla mahdollisuus korottaa ennakkoa, mi1loin
16406: hakemuksia 89, joista on käsitelty ja maksettu kunnalle suoritettava lopullinen avustus viiväs.
16407: 36 hakemusta, käsitellyn alaisina 51 hakemus- tyy kunnasta riippumattomasta syystä. Tätä
16408: ta ja kokonaan käsittelemättä kaksi hakemusta. menettelyä on vuosittain noudatettu ja käytös-
16409: Ylimääräistä avustusta koskevia hakemuksia oli sä olevien määrärahojen puitteissa kunnille on
16410: 55, joista on käsitelty ja maksettu viisi ja kä- suoritettu varsin runsaasti ylimääräisiä ennak-
16411: sittelemättä vielä 50 hakemusta. Tähän nähden koja.
16412: on myönnettävä, että Pohjois-Suomen kansa- Tilanteen kehittymistä kysymyksessä olevien
16413: 3
16414:
16415: valtionapujen maksattamismenettelyssä seura- heessa kun koulujärjestelmän perusteista anne-
16416: taan kouluhallituksessa ja tarpeen mukaan tul- tun Jain valtionapusäännöksiä ryhdytään käy-
16417: laan suorittamaan henkilöjärJestelyjä työmäärän täntöön soveltamaan on lisättävä valtionapu-
16418: tasaamiseksi eri tarkastusryhmien kesken. On hakemuksia käsittelevää henkilökuntaa koulu-
16419: ilmeistä, että tilanteen korjaamiseksi siinä Vai- hallituksessa.
16420: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1972.
16421:
16422: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: (
16428: !
16429: 4
16430:
16431:
16432:
16433:
16434: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a ,J m a n.
16435:
16436: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lade. Med hänsyn härtill måste medges, att
16437: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- behandlingen av ansökningar om statsunderstöd
16438: velse av den 11 april 1972 tili vederbörande för folkskolor i norra Finland är något förse-
16439: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- nad.
16440: jande av riksdagsman Niilo Koskenniemi m. fl. Det har kunnat konstateras, att behandlingen
16441: ställda skriftliga spörsmål nr 87: av ansökningarna om statsunderstöd över lag
16442: har blivit långsammare, jämfört med takten
16443: "Vhlka åtgärder ämnar Regeringen under åren före år 1970. Bidragande orsaker
16444: ,vidtaga för att rätta tili följderna av härtili är bl. a. skolornas övergång i kom-
16445: förseningar med folkskolräkenskaperna munernas ägo och därmed sammanhängande
16446: och för ett skyndsamt erläggande tili utredningar, en kännbar ökning av antalet ge-
16447: :kommunerna av de statsunderstöd som mensamma skolor samt hjälp- och special-
16448: utgår på grund av räkenskaperna?" skolor, en mängd ändringar av grunderna för
16449: avlöningen, nya uppgifter på grund av försöks-
16450: Då det i spörsmålet åsyftade ärendet hör till verksamhet samt en avsevärd ökning av an-
16451: mitt vel'ksamhetsområde i min egenskap av skaffningarna av inventarier och undervisnings-
16452: undervisningsminister, får jag såsom svar vörd- materiel tili följd av införandet av det nya
16453: samt anföra följande: skolsystemet. Sagda orsaker är speciellt tydligt
16454: Kommunerna skall tillställa slrolstyrelsen skönjbara när det gäller kommunerna i norra
16455: sina ansökningar om statsunderstöd för folk- Finland. Behandlingen av ansökningar från
16456: skolutgifter före utgången av augusti året efter norra Finland om statsunderstöd för 1970 års
16457: verksamhetsåret. Ansökningarna behandlas vid fo1kskolutgifter har dessutom fördröjts av per-
16458: skolstyrelsen i den ordning de anländer dit. I sonskiften tili följd av pensioneringar inom
16459: regel kan ansökningarna behandlas och utan- den arbetsgrupp vid skolstyrelsen som granskar
16460: ordningarna på basen av dem erläggas tili kom- redovisningar för statsunderstöd såtilivida, att
16461: munerna innan största delen av de nya ansök- granskningen av redovisningarna går långsamt
16462: ningarna inkommer. Skolstyrelsen mottog sam- tills de nya personerna hinner lära sig sina
16463: manlagt 583 ansökningar om statsunderstöd uppgifter. Såsom det konstateras också i spörs-
16464: för folkskolutgifter för år 1970. Av dem gällde målets motivering föranleder dröjsmål med be-
16465: 477 s. k. egentligt understöd, medan 106 gällde handlingen av ansökningar om egentliga under-
16466: i 80 § folkskollagen avsett extra understöd. stöd uppskov med utanordningen av extra
16467: Hittilis har 260 av dessa ansökningar behand- understöd för ,folkskolor. Dröjsmålet med de
16468: lats och beloppen har utbetalats ti11 kommu- extra understöden för folkskolor beror dock
16469: nerna, 120 är under behandling och 97 ansök- inte enbart på förfarandet vid behandlingen
16470: ningar är ännu helt obehandlade. I fråga om och utanordnandet, utan också på själva sys-
16471: extra statstmderstöd är motsvarande siffror 22, temet för statsunderstödet, vilket grundar sig
16472: 10 och 74. Vad speciellt beträffar ansök- på en matematisk mätning av en enstaka kom-
16473: ningarna från norra Finland, var antalet ansök- muns behov av understöd, varvid utgångs-
16474: ningar om egentligt understöd 89, av vilka 36 punkten är den folkskoltunga som åvilar andra
16475: har behandlats och beloppen för dem betalats, kommuner.
16476: medan 51 ansökningar var under behandling Kommunerna har inte - i den utsträckning
16477: och två helt obehandlade. I fråga om extra som det påstås i spörsmålet - kunnat råka i
16478: understöd ,förelåg 55 ansökningar, av vilka fem ekonomiska svårigheter till följd av dröjsmålet
16479: hade behandlats och deras belopp betalats, me- med behandlingen av ansökningarna om stats-
16480: dan 50 ansökningar fortfarande var obehand- understöd för folkskolutgifter. Skolstyrelsen
16481: 5
16482:
16483: har nämligen med stöd av 175 § folkskolför- av de berörda statsunderstöden och vid behov
16484: ordningen möjlighet att erlägga förhöjt för- kommer åtgärder i fråga om personalen att
16485: skott, om det slutgiltiga understöd, som skall vidtagas för utjämning av arbetsbördan mdlan
16486: erläggas tili kommun, fördröjes av orsak, som olika kontrollgrupper. Det är uppenbart att
16487: icke beror av kommunen. Detta förfarande har den personai ·vid skolstyrelsen som behandlar
16488: tillämpats varje år och inom ramen för ansökningar om statsunderstöd bör ökas i det
16489: disponibla anslag har mycket stora tilläggs- skede då stadgandena om statsbidrag i lagen
16490: förskott betalats ti1l kommunerna. om grunerna för skolsystemet bötjar tillämpas
16491: Skolstyrelsen följer med situationens utveck- i praktiken, för att situationen skall kunna
16492: ling i fråga om förfarandet vid utanordningen rättas tili.
16493: Helsingfors den 9 maj 1972.
16494:
16495: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
16496:
16497:
16498:
16499:
16500: 437/Tl.
16501: Kirj. ksm. n:o 88.
16502:
16503:
16504:
16505:
16506: Hemmi: Työterveyslaitoksen perustamisesta Ouluun.
16507:
16508:
16509: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16510:
16511: Työterveyskomitea toteaa keväällä 1971 val- Teknisesti työterveyslaitoksen käynnistämi-
16512: mistuneessa mietinnössään, että työterveyspal- nen Oulussa voisi tapahtua kuluvan vuoden
16513: veluiden sekä alan tutkimus- ja selvitystyön syyskaudella, koska valtion omistamasta enti-
16514: tasapuolinen ulottaminen yksinomaan Helsingin sestä sairaanhoitajakoulusta vapautuu tänä
16515: työterveyslaitoksen toimesta koko maata kos- vuonna huonetilaa n. 300 m2 •
16516: kevana toimintana on osoittautunut käytännös- Oulun työterveyslaitossuunnitelmat ovat val-
16517: sä vaikeaksi. Kuitenkin näiden .toimintamuoto- mistuneet viime vuoden aikana Helsingin työ-
16518: jen tarve tulee voimakkaasti kasvamaan työ- terveyslaitoksen ja Oulun yliopiston yhteis-
16519: terveyshuollon laajetessa. On selvää, että sa- työnä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Tam-
16520: manaikaisesti tämän terveydenhuollon alueen pere on "vetämässä välissä" ja saisi työterveys-
16521: koulutus- ja opetustehtävät tulevat lisäänty- laitoksensa ennen Oulua. Tämä olisi ankara
16522: mään. Kyseinen komitea päätyi esittämään, että takaisku Oulun laitoksen käynnistymiselle.
16523: maahamme perustettaisiin neljä uutta työter- Koska työterveyslaitoksen toiminta on etu-
16524: veyslaitosta: Ouluun, Tampereelle, Turkuun ja päässä yhteiskunnan rahoittamaa ja valtion teh-
16525: Kuopioon. tävänä on huolehtia työterveyshuollon kehittä-
16526: Oulun laitos asetettiin kiireellisyysjärjestyk- misestä tasapuolisesti koko maata ajatellen esi-
16527: sessä ensi sijalle. Tämä toteamus ja esitys tän viitaten valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1
16528: onkin täysin oikein perusteltu - onhan koko momenttiin kunnioittavasti valtioneuvoston
16529: laaja Pohjois-Suomi Lapin lääni huomioon- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
16530: ottaen tässä suhteessa kaikkein heikoimmassa kysymyksen:
16531: asemassa. Oulun laitoksen kiireellisyysjärjestys
16532: on myös perusteltu siksi, että Oulun yliopis- Aikooko Hallitus ryhtyä jo tehtyjen
16533: ton yhteyteen on tulossa kansantetveysopin suunnitelmien ja esitysten mukaisiin toi-
16534: sekä ympäristönsuojelun laitokset. Tällöin työ- menpiteisiin työterveyslaitoksen perusta-
16535: terveyslaitoksella olisi todella riittävät edelly- miseksi tämän vuoden aikana Ouluun?
16536: tykset pätevän työvoiman saantiin tutkimus-
16537: työhön ja koulutukseen.
16538: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1972.
16539:
16540: Kerttu Hemmi.
16541:
16542:
16543:
16544:
16545: 499/72
16546: 2
16547:
16548:
16549:
16550:
16551: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e b e 11 e.
16552:
16553: Vakiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- neesta kehityksestä Työterveyslaitoksen koh-
16554: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- dalla on osittain ollut seurauksena se, että var-
16555: mies, 9lette 13 päivänä huhtikuuta 1972 päi- sinainen työterveyshuoltotoiminta on selvästi
16556: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- joutunut kärsimään.
16557: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- Sosiaali- ja terveysministeriölle 5. 10. 1971
16558: sanedustaja Kerttu Hemmin näin kuuluvasta jätetyssä työsuojeluorganisaatiotoimikunnan mie-
16559: kirjallisesta kysymyksestä n:o 88: tinnössä ( 1971: B 87) kosketeltiin myös Työ~
16560: terveyslaitoksen hallinnolli&ta asemaa ja toimin-
16561: . ;'Aikooko Hallitus ryhtyä jo tehtyjen taa. Toimikunta esitti selvitettäväksi mahdolli-
16562: suunnitelmien ja esitysten mukaisiin toi- suudet siirtää Työterveyssäätiön ylläpitämä
16563: menpiteisiin työterveyslaitoksen perusta- Työterveyslaitos kokonaan perustettavaksi eh-
16564: miseksi tämän vuoden aikana Ouluun?" dotetun työsuojeluhallituksen valvontaan. Val-
16565: tion ja Työterveyssäätiön välinen 19. 5. 1965
16566: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tehty sopimus tulisi mainitun toimikunnan esi-
16567: v,as ti seuraavaa: tysten mukaan välittömästi i~tisanoa työsuoje-
16568: TyÖterveyshuollon kehittämistä koskevassa lun kannalta epätyydyttävänä sekä pyrkiä uutta
16569: suunnittelussa: näyttää vallitsevan varsin pit- sopimusta laadittaessa varmistamaan työsuoje-
16570: källe menevä yksimielisyys siitä, että perm- lun kannalta välttämättömien palvelusten saan-
16571: teinen terveyden- ja sairaanhoito ei ole riittä- ti. Samalla olisi laitoksen tehtäväpiiristä siir-
16572: vässä määrin pystynylt ulottamaan toimintaansa rettävä pois laitoksen varsinaista toimintaa häi-
16573: työstä aiheutuvien sairauksien ehkäisyyn ja hoi- ritsevät toiminnat.
16574: toon. Tästä tehtävästä on lukuisten muiden Edellä mainituista komitean mietinnöistä so-
16575: toimintojen lisäksi tähän mennessä huolehtinut siaali- ja terveysministeriölle annetuissa lausun-
16576: Työterveyssäätiön ylläpitämä Työterveyslaitos. noissa on myös kosketeltu Työterveyslaitoksen
16577: Työterveyslaitoksen toiminta ja hallinnollinen nykyiseen hallinnolliseen asemaan ja rahoituk-
16578: asema on viimeaikaisen työpaikkojen tervey- seen li1ttyviä epäkohtia. Kun eri viranomais-
16579: denhuoltoa ja työsuojelua yleensä koskevan sel- ten, laitosten ja yhteisöjen kannanotot Työter-
16580: vitystyön yhteydessä tullut varsin monelta osin veyslaitoksen asemasta ja tehtävistä y~eensä
16581: erillistarkastelun kohteeksi. poikkeavat varsin paljon toisistaan sosiaali- ja
16582: Valtioneuvostolle 30. 4. 1971 jätetyssä työ- terveysministeriö asetti 12. 1. 1972 toimikun-
16583: terveyskomitean ( 1971: A 14) mietinnössä to- nan tekemään selv1tystä laitoksen toiminnan ja
16584: dettiin Työterveyslaitos alunperin perustetuksi rahoituksen uudelleenjärjestämisestä sekä lai-
16585: tukemaan ja suorittamaan työterveysalan ja sii- toksen hallinnollisen aseman järjestämisestä
16586: hen läheisesti liittyvien kansanterveysalojen tut- siten, että ammattientarkastus- ja terveyden-
16587: kimus-, valistus-, opetus- ja kenttätyötä. Valtio- hoitoviranomaisten taholta tulevat la1toksen
16588: vallan tuen jatkuvasti suhteellisesti pienentyes- tehtäväalaan kuuluvat tutkimus- ja selvitys-
16589: sä on tämä pääasiassa tutkimus- ja koulutus- pyynnöt voidaan asianmukaisesti täyttää. Toi-
16590: laitokseksi tarkoitettu yksikkö puheena olevan mikunnan tulee saada työnsä valmiiksi kwuvan
16591: komiteanmietinnön mukaan joutunut taloudel- vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vasta
16592: lisiin vaikeuksiin, minkä takia huomattava osa toimikunnan selvityksen valmistuttua voidaan
16593: Työterveyslaitoksen työstä nykyään on talou- ottaa kantaa siihen, mitä kysymyksessä on esi-
16594: dellisesti kannattavaa palvelutyötä. Tapahtu- tetty.
16595: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1972.
16596:
16597: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
16598: 3
16599:
16600:
16601:
16602:
16603: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T, a 1m a n.
16604:
16605: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen miskt lönsamt servicearbete. Denna utveckling
16606: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse har för Institutet för Arbetshygien delvis haft
16607: av den 13 april 1972 till vederbörande med- tili följd, att den egentliga verksamheten inom
16608: lem av statsrådet översänt avskrift av följande arbetshygienen bliv1t klart lidande.
16609: av riksdagsledamoten Kerttu Hemmi ställda I kommissionens för arbetarskyddsorganisa-
16610: spörsmål nr 88: tionen 5. 10. 1971 till social- och hälsovårds-
16611: ministeriet inlämnade betänkande ( 1971: B 87)
16612: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder berördes även Institutets för arbetshygien
16613: enligt redan uppgjorda planer och pro- adaministrativa ställning och verksamhet. Kom-
16614: positioner för inrättande av ett institut missionen föreslog utredning av möjligheterna
16615: för .avbetshygien i Uleåborg under detta att helt och hållet underställa det av Stiftelsen
16616: år?" för arbetshygien upprätthållna Institutet för
16617: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt arbetshygien en föreslagen arbetarsskydds-
16618: anföra följande: styrelse. Ett 19. 5. 1965 mellan staten och
16619: I planeringen rörande utvecklandet av den Stiftelsen för arhetshygien ingånget avtal borde
16620: arbetshygieniska vården synes en •tämligen långt enligt nämnda kommissions frams·tällningar
16621: gående enighet råda om att den traditionella omedelbart uppsägas såsom otillfredsställande
16622: hälso- och sjukvården icke i tillräcklig grad från arbetarskyddssynpunkt och ett nytt avtal
16623: har kunnat utsträcka sin verksamhet till före- uppgöras som skulle garantera att service som
16624: byggande och behandling av sjukdomar som för- är nödvändig från arbetarskyddssynpunkt kan
16625: orsakas av arbete. Denna uppgift har det av erhållas. Tillika borde institutet befrias från
16626: Työterveyssäätiö - Stiftelsen för arbetshygien funktioner som stör dess egentliga verksamhet.
16627: upprät·thållna Institutet för arbetshygien hittills I utlåtanden som avgivits tili social- och
16628: handhaft vid sidan av sina många andra hälsovårdsministeriet om ovan nämnda kom-
16629: aktiviteter. Institutets ;verksamhet och admi- mittebetänkanden berörs också de missför-
16630: nistrativa ställning har i samband med den hållanden som sammanhänger med Institutets
16631: utredning rörande hälsovården på arbetsplat- för arbetshygien nuvarande administrativa ställ-
16632: serna och arbetarskyddet i allmänhet, som på- ning och finansiering. Emedan olika myndig-
16633: gått under den senaste .tiden, blivit föremål heter, inrättningar och samfund i allmänhet har
16634: för särskild granskning tili många delar. rätt divergerande åsikter om institutets ställ-
16635: I kommittens för arbetshygien 30. 4. 1971 ning och uppgifter, tillsatte social- och hälso-
16636: tili statsrådet inlämnade betänkande ( 1971: vårdsministeriet 12. 1. 1972 en kommission
16637: A 14) konstaterades, att Institutet för arbets- ·som fick i uppdrag att göra en utredning för
16638: hygien ursprungligen hade inrättats för att omorganisation av institutets verksamhet och
16639: utföra forsknings-, upplysnings-, undervisnings- finansiering och framlägga förslag om hur
16640: och fältarbete inom a11betshygienen och därtili institutet borde organiseras administrativt, så
16641: nära anslutna folkhälsoområden samt stöda att undersökningar och utredningar inom
16642: detta arbete. Då statsmaktens stöd fortgående institutets verksamhetsområde vilka yrkesin-
16643: har minskats relativ.t sett, har denna huvud- .spektions- och hälsovårdsmyndigheterna önskar
16644: sakligen tili forsknings- och utbildningsinstitut få utförda kan effektiveras på behörigt sätt.
16645: avsedda enhet enligt ifrågavarande kommitte- Kommissionens arbete skall vara .slutfört före
16646: betänkande råkat i ekonomiska svårigheter, utgången av innevarande maj månad. Först när
16647: varför en betydande del av verksamheten vid kommissionens utredning är klar, kan ställning
16648: Institutet för Arbetshygien numera är ekono- tagas tilJ det som anförts i spörsmålet.
16649: Helsingfors den 12 maj 1972.
16650:
16651: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
16652: j
16653:
16654: j
16655:
16656: j
16657:
16658: j
16659:
16660: j
16661:
16662: j
16663:
16664: j
16665:
16666: j
16667:
16668: j
16669:
16670: j
16671:
16672: j
16673:
16674: j
16675:
16676: j
16677:
16678: j
16679:
16680: j
16681: Kirj. ksm. n:o 89.
16682:
16683:
16684:
16685:
16686: Vilmi ym.: Vähittäiskaupan toimintaedellytysten turvaamisesta.
16687:
16688:
16689: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16690:
16691: Yhteiskunta on viime vuosien aikana lisän- Kun kaupan alalla tapahtunut kehitys ei ole
16692: nyt vähittäiskaupalle monia uusia kustannuksia myöskään kuluttajien etujen mukaista, on yh-
16693: lisääviä vaatimuksia mm. myymälöiden varus- teiskunnan tultava tavalla tai toisella tukemaan
16694: tetason suhteen, mistä kaikesta on ollut seu- pienmyymäläverkoston säilymistä. Voimassa ole-
16695: rauksena ennätyksellisen laajat mittasuhteet vaa terveydenhoitolakia ja asetusta on siten
16696: saavuttanut pienkauppojen myymäläkuolema. muutettava, että kunnallisilla terveydenhuolto-
16697: Esimerkiksi elintarvikemyymälöiden lukumäärä viranomaisilla on mahdollisuudet nykyistä
16698: väheni vuosien 1964-68 välisenä aikana noin enemmän joustaa jo toiminnassa olevien pien-
16699: kahdella tuhannella ja supistuminen on sen myymälöiden varustetason osalta. Myös edus-
16700: jälkeen jatkunut yhtä voimakkaana. Viime vuo- kunta edellytti tällaista menettelyä voimassa
16701: den aikana lopetti lisääntyvien vaikeuksien olevaa terveydenhuoltolakia hyväksyessään. Ny-
16702: vuoksi toimintansa keskimäärin neljä liikettä kyiset vaatimukset pienmyymälöidenkin varus-
16703: päivässä. tetason osalta merkitsevät 20 000-30 000
16704: On sanomattakin selvää, että kaupan alalla markan lisäkustannuksia, mitä on pidettävä
16705: tapahtunut keskittyminen ja siitä johtuva pien- täysin mahdottomana .toteuttaa. Kohtuus kai-
16706: myymälöiden näin voimakas väheneminen koe- kessa, sopii parhaiten ohjeeksi tämänkin asian
16707: taan jo tällä hetkellä niin kaupungeissa kuin kohdalla. Vähittäiskaupan toimintaedellytysten
16708: maaseudullakin suurena palvelusten menetyk- turvaamiseksi tulisi harkita myös alueellisia
16709: senä. Erityisesti jokapäiväisten kulutushyödyk- tukitoimenpiteitä, jotta edes välttämätön pal-
16710: keiden hankinta on muodostumassa kohtuutto- velutaso myös harvaan asutuilla kehitysalueilla
16711: man vaikeaksi, mistä eniten joutuvat kärsimään voitaisiin säilyttää.
16712: kaikkein vaikeimmassa asemassa elävät kansa- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
16713: laiset. Vaikeimpana tilanne koetaan kehitys- 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
16714: alueilla ja harvaan asutulla maaseudulla, missä nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16715: yleensä ainoan kyläkaupan ovien sulkeutumi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16716: nen koetaan todellisena menetyksenä. Myymälä-
16717: autojen harvat käyntikerrat eivät paljoa auta Onko Hallitus tietoinen voimassa
16718: tilannetta. Monilla alueilla on jouduttu siihen, olevan terveydenhoitolain vähittäiskau-
16719: että kun auto käy kylällä kerran viikossa, on palle asettamista kohtuuttomista myy-
16720: pakko ostaa kerralla viikon ruokatarvikkeet. mälöiden varustetasoa koskevista vaa-
16721: Kun kaikilla kansalaisilla, etenkin vähävarai- timuksista, mistä on ollut seurauksena
16722: silla vanhuksilla ei ole itsellään jääkaappeja, tuhansien pienmyymälöiden toiminnan
16723: ruokatarvikkeiden pilaantumisen vaara on erit- lopettaminen ja kaupan palvelusten jat-
16724: täin suuri. Aikaisemmin tilanne oli paljon pa- kuva heikkeneminen erityisesti kehitys-
16725: rempi. Kyläkaupan jääkaapissa tai pakastear- alueilla, ja jos on,
16726: kussa säilyivät ruokatarvikkeet kunnollisina, ja milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
16727: niitä sai käydä ostamassa aina tarpeen mukaan. siin vähittäiskaupan toimintaedellytysten
16728: turvaamiseksi?
16729: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1972.
16730:
16731: Pekka Vilmi. Mikko Jokela. Reino Karpola.
16732: Reino Kangas. Paavo Niinikoski. Matti Mattila.
16733: Heimo Linna. Pentti Poutanen. Mikko Kaarna.
16734: 497/72
16735: 2
16736:
16737:
16738:
16739:
16740: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16741:
16742: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- rellekin joukolle sanotunlaista vahinkoa. Tämä
16743: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- taas on vältettävissä vain eliminoimaHa tar-
16744: hemies, olette 13 päivänä huhtikuuta 1972 tunnanlähteet mahdollisimman tarkoin, jota
16745: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- myös terveydenhoitolain 46 § edellyttää sää-
16746: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tämällä: "Myytäväksi tarkoitettuja elintarvik-
16747: kansanedustaja Pekka Vilmin ym. näin kuulu- keita tuotettaessa, valmistettaessa, kuljetettaes-
16748: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 89: sa, säilytettäessä, kaupan pidettäessä, tarjoil-
16749: taessa ja muutoin käsiteltäessä on niin mene-
16750: "Onko Hallitus tietoinen voimassa teltävä, että tautien tartunnan leviäminen ja
16751: olevan terveydenhoitolain vähittäiskau- muiden terveydellisten epäkohtien syntyminen
16752: palle asettamista kohtuuttomista myy- mahdollisuuksien mukaan estetään." Tämän
16753: mälöiden varustetasoa koskevista vaa- lainkohdan määräystä noudattaen ovat tervey-
16754: timuksista, mistä on ollut seurauksena denhoitoasetuksen säännökset laaditut eivätkä
16755: tuhansien pienmyymälöiden toiminnan ne missään kohdin ole ankarampia kuin laki
16756: lopettaminen ja kaupan palvelusten jat- edellyttää. Asetuksessahan muun ohella määri-
16757: kuva heikkeneminen erityisesti kehitys- tellään, että elintarvikehuoneiston seinien, kat-
16758: alueilla, ja jos on, tojen, lattioiden ja muiden sisärakenteiden tu·
16759: milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei- lee olla helposti puhtaana pidettäviä. Sama
16760: siin vähittäiskaupan toimintaedellytysten koskee työvälineitä, koneita ja laitteita. Veden
16761: turvaamiseksi?" tulee olla talousvedeksi kelvollista. Varasto- ja
16762: työskentelytilaa tulee olla riittävästi ja, mikäli
16763: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- elintarvikehuoneistossa vakinaisesti työskente-
16764: vasti seuraavaa: lee enemmän kuin 10 henkilöä, tulee olla hen-
16765: Kysymyksessä esitetään niitä vähittäiskaupan kilökunnalle pukukaapit. Edelleen tulee elin-
16766: vaikeuksia, joita aiheutuu terveydenhoitolain tarvikehuoneistossa olla riittävästi tarkoituksen-
16767: 90 § :n 1 momentin määräämistä toimenpiteis- mukaisia pesupaikkoja astioiden ja muiden vä-
16768: tä, muttei oteta huomioon, mitä haittoja ja lineiden sekä käsien pesua varten ja, mikäli
16769: terveydellisiä vaaroja aiheutetaan ostajalle, mi- terveydenhoitolautakunta katsoo tarpeelliseksi,
16770: käli tarkoitettuja toimenpiteitä ei suoritettaisi. myös laitteet kuuman veden saantiin. Kylmä-
16771: Saimonella-lajin tartuntataudit, joihin myös tiloja tulee olla riittävästi, jotta niihin voitai-
16772: hiirilavantauti kuuluu, leviävät pääasiallisesti siin sijoittaa kaikki ne elintarvikkeet, jotka
16773: elintarvikkeiden välityksellä. Maassamme on niissä säilyvät ihmisravinnoksi paremmin kuin
16774: jatkuvasti hiirilavantautia, joka sairautena huo- myymälän lämpötilassa.
16775: nokuntoisille yksilöille voi muodostua varsin Terveydenhoitolain ja -asetuksen elintarvike-
16776: kohtalokkaaksi. Sairaus aina ,tietää potilaalle myymälöille asettamia vaatimuksia, jotka, ku-
16777: taloudellista menetystä, mutta tartuntatautiin ten edellisestä on selvinnyt, ovat vähimmäis-
16778: sairastuneen osalta on vielä se mahdollisuus, vaatimuksia kuluttajan etujen turvaamiseksi,
16779: että siihen sairastunut jää tartunnankantajak- ei voida pitää aiheena kysymyksessä tarkoitet-
16780: si, joka useasti saattaa merkitä, että hänen tuihin "myymäläkuolemisiin", vaan syynä nii-
16781: on luovuttava entisestä ammatistaan. Ja vä- hin on kaupan rakenteessa tapahtuvat muu-
16782: häinenkin ta11tunnanlähde voi aiheuttaa suu- tokset.
16783: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1972.
16784:
16785: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
16786: 3
16787:
16788:
16789:
16790:
16791: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16792:
16793: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nämnda slag. Detta åter kan undvikas endast
16794: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- genom att smittokällorna elimineras så nog-
16795: velse av den 13 april 1972 tili vederbörande grant som möjligt, vilket även 46 § hälsovårds-
16796: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- lagen förutsätter genom stadgandet: "Vid pro-
16797: jande av riksdagsman Pekka Vilmi m. fl. ställda duktion, framställning, transport, förvaring,
16798: spörsmål m 89: saluförande, servering och annan hantering av
16799: livsmedel, som äro avsedda för försäljning,
16800: "Är Regeringen medveten om de skall så förfaras, att spridning av sjukdoms-
16801: oskäliga fordringar rörande butikemas smitta och uppkomsten av andra sanitära olä-
16802: utrustningsnivå, som gällande hälso- genheter i mån av möjlighet förhindras." Stad-
16803: vårdslag ställer på minuthandeln, varav gandena i hälsovårdsförordningen har uppgjorts
16804: föl}t, att tusentals småbutiker varit enligt föreskriften i detta lagrum, och är ingen-
16805: tvungna att upphöra med sin verksam- städes strängare än lagen förutsätter. 1 förord-
16806: het och att handelns tjänster fortgå- ningen bestämmes bland annat, att väggar, tak,
16807: ende försämras, särskilt inom utveck- golv och andra inre konstruktioner i livsme-
16808: lingsområdena, och om så är fallet, delslokal skall vara av materia! som är lätt
16809: när ämnar Regeringen vidtaga åt- att hålla rent. Det samma gäller arbetsredskap,
16810: gärder för tryggande av minuthandelns maskiner och anordningar. Vattnet bör vara
16811: verksamhetsförutsättningar?,. tjänligt tili hushållsvatten. Förvarings- och ar-
16812: betsutrymme hör finnas tillräckligt, och om
16813: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt i lokal stadigvarande arbetar mera än 10 per-
16814: anföra följande: soner, bör för personalen finnas klädskåp.
16815: 1 spörsmålet anförs sådana svårigheter för Vidare skall i livsmedelslokal finnas tillräckligt
16816: minuthandeln, vilka orsakas av de i 90 § 1 med ändamålsenliga tvättplatser för diskning
16817: mom. hälsovårdslagen föreskrivna åtgärderna, av kärl och andra redskap samt för tvättning
16818: men beaktas inte, vilka olägenheter och hälso- av händerna och, om hälsovårdsnämnden an-
16819: risker köparen har, om de avsedda åtgärderna ser det nödigt, även anordningar för uppvärm-
16820: icke skulle vidtagas. Salmonella-epidemier, tili ning av vatten. Tillräckligt med kylutrymmen
16821: vilka även musparatyfus hör, sprids huvud- bör finnas, för att alla sådana livsmedel, som
16822: sakligen genom livsmedel. 1 vårt land före- i dem bevaras bättre som människoföda, än
16823: kommer fortgående musparatyfus, som kan i butikens varma utrymmen, skall kunna pla-
16824: bli ödesdiger för individer vilkas hälsotillstånd ceras där.
16825: även eljest är dåligt. Sjukdom innebär alltid De fordringar som hälsovårdslagen och -för-
16826: ekonomisk förlust för patienten, men den möj- ordningen ställer på livsmedelsbutikerna är,
16827: ligheten finns också, att en i en epidemi insjuk- såsom av ovanstående framgått, minimiford-
16828: nad person blir smittobärare, vilket ofta kan ringar för tryggande av konsumentens intres-
16829: betyda, att vederbörande måste överge sitt sen, och kan icke betraktas som orsak tili den
16830: tidigare yrke. Och även en mindre smittokälla i spörsmålet åsyftade "butiksdöden", utan
16831: kan tillskynda också en stor grupp skada av orsaken härtili är förändringarna i handelns
16832: struktur.
16833: Helsingfors den 10 maj 1972.
16834:
16835: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
16836: Kirj. ksm. n:o 90.
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: Toivanen ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen supistamis-
16842: toimenpiteiden hillitsemisestä.
16843:
16844:
16845: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16846:
16847: Valtionrautateiden henkilökuntapolitiikassa näin ollen tarvittavan lisätyövoiman saamiselle
16848: on viime aikoina ollut havaittavissa huolestut- olisi esteitä.
16849: tavaa kehittymistä. Tilanne on ollut vastaava Nyt olisikin kiireesti selv~tettävä, missä mää-
16850: myös VR:n liikennepolitiikan osalta. Nämä rin VR:n paikallisliikenteen supistamisaikatau-
16851: kaksi kysymystä ovat liittyneetkin keskdsesti lu on sinälnsä perusteltu, •koska se va1keuutaa
16852: toisiinsa. useissa tapauksissa ltluntuvasthlcin kulikuyhteyksiä
16853: Paikallisliikenteen jyrkkä supistamisaikataulu sekä taiheuttaa nykyisiä !taloudellisia uhrauksia
16854: on hämmentänyt paikallisliikenteen käyttäjiä ja suuremmat haitat. Samoin on selv1tettävä, mil-
16855: luonut epäluottamusta valtionrautateitä koh- laisiin llOimenpiteisiin on ryhdyutävä, etteivät
16856: taan palvelulaitoksena liikenteen supistamis- supistamistoimenpiteet vaikeuta nykyisen kalus-
16857: aikeiden vuoksi. ton tehokasta käyttöä eivätkä johda epämie-
16858: lekkääseen henkilökunnan käyttöön.
16859: VR:n liikennepolitiikka heijastuu vaikeuk- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16860: sina myös henkilökuntapolitiikkaan. Syystä val- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16861: tionrautateiden henkilökunta tunteekin huolta me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16862: nykytilanteesta. Henkilökunta VR:n asemilla tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16863: vähenee. esim. eläkkeelle siirtymisten vuoksi
16864: jatkuvasti. Samaan aikaan ei kuitenkaan enää Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16865: täytetä vakansseja uusilla henkilöillä. Tästä seu- siin valtionrautateiden paikallisliikenteen
16866: raa se, että useilla asemilla ei VR:n kalustoa supistamistoimenpiteiden hillitsemiseksi
16867: voida käyttää täysipainoisesti tarpeen mukaan niin, ettei siitä aiheudu liikenteellisiä
16868: eikä suorittaa kaikkia tehtäviä, koska työnteki- haittoja nykyistä paikallisliikennettä
16869: jöitä ei ole riittävästi. Tehtäviä joudutaan ase- käyttäville,
16870: milla hoitamaan tilapäisratkaisuina. Työvuorois- ja mihin toimenptteiSlm Hallitus
16871: ta joudutaan tinkimään ja on ollut pakko rik- aikoo ryhtyä, etteivät liikenteen ·supiSita-
16872: koa työaikamääräyksiä. Tästä kärsivät luonnol- mistoimenpiteet johda epämielekkääseen
16873: lisesti paitsi työntekijät itse myös asiakaspal- henkilökunnan ja kaluston käyttöön sa-
16874: velu ja turvallisuus. Kuitenkin samanaikaisesti manaikaisesti kun maassa työttömyys-
16875: toisaalta on olemassa laajaa työttömyyttä, eikä luvut ovat korkeat?
16876: Heisingissä 13 päivänä huhtikuuta 1972.
16877:
16878: Irma Toivanen. Pekka Tarjanne.
16879: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi.
16880: Pirkko Aro. Seppo Westerlund.
16881: Olavi Borg.
16882:
16883:
16884:
16885:
16886: 465/72
16887: 2
16888:
16889:
16890:
16891:
16892: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16893:
16894: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- teisten rataosien kannattamatonta henkilöpai-
16895: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kallisliikennettä olisi supistettu toukokuun 28
16896: mies, olette 13 päivänä huhtikuuta 1972 päi- päivästä 1972 alkavana aikataulukautena nykyi-
16897: vätyn kirjeenne ohella toimittanut .valtioneuvos- sestä noin 2 500 junakilometriä vuorokaudessa.
16898: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- Tätä supistamissuunnitelmaa hallitus ei kuiten-
16899: sanedustaja Irma Toivasen ym. näin kuuluvasta kaan hyväksynyt yleis1stä yhteiskuntapoliittisis-
16900: kirjallisesta kysymyksestä n:o 90: ta syistä. Myöhemmin rautatiehallitus laati
16901: uuden suunnitelman, jonka mukaan 28. 5. 1972
16902: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- paikallisliikennettä supistetaan 660 junakilo-
16903: siin valtionrautateiden paikallisliikenteen metriä vuorokaudessa, korvataan kaukojunilla
16904: supistamistoimenpiteiden hillitsemiseksi 441 junakilometriä vuorokaudessa ja asetetaan
16905: niin, ettei siitä aiheudu liikenteellisiä muita kulkurajoituksia 119 junakilometriä vuo-
16906: haittoja nykyistä paikallisliikennettä rokaudessa eli rajoituksia yhteensä 1 220 juna-
16907: käyttäville, kilometriä vuorokaudessa.
16908: ja mihin toimenpltelSlm Hallitus Hallitus on pysäyttänyt valtionrautateiden
16909: aikoo ryhtyä, etteivät liikenteen supista- paikallisluonteisen henkilöliikenteen enempien
16910: mistoimenpiteet johda epämielekkääseen supistusten tekemisen, kunnes jo käynnistetyt
16911: henkilökunnan ja kaluston käyttöön sa- selvitykset valmistuvat ja eduskunta on saanut
16912: manaikaisesti kun maassa työttömyys- tilaisuuden määritellä, missä määrin VR:n pai-
16913: luvut ovat korkeat?" kallislHkennettä on säilytettävä ja myös kehi-
16914: tettävä.
16915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Liikenneministeriö on 26. 4. 1972 asettanut
16916: taen seuraavaa: toimikunnan, jonka ·tulee selvittää, mitkä VR:n
16917: paikallisliikenneyhteydet ovat taloudellisuusvaa-
16918: Valtionrautateiden taloudenhoidon yleisistä timukset, riittävän kuljetuspalvelusten tarjon-
16919: perusteista 19. 5. 1950 annetun lain mukaan nan ja muut yhteiskuntapoliittiset syyt huo-
16920: valtionrautateitä on hoidettava terveiden liike- mioon ottaen tarpeen. Erityisesti toimikunnan
16921: periaatteiden mukaan laitoksen kannattavuutta on selvitettävä keväällä 1973 alkavan uuden
16922: ja maan yleistä etua silmälläpitäen. Tähän la- aikataulukauden paikallisliikenteen supistamis-
16923: kiin perustuen valtionrautatiet pyrkii hoita- ma:hdollisuudet. Toimikunnan tulee myös tehdä
16924: maan kaikki kuljetustehtävänsä minimiyksikkö- ehdotus niistä toimenpiteistä, jotka tarvitaan
16925: kustannuksin. Toisaalta valtionrautatiet pyrkii henkilöliikennepalvelusten kohtuullisen laatu-
16926: Hsäämään rautatietaloudellisesti kannattavaa ja tason säilyttämiseksi liikennesupistusten koh-
16927: supistamaan kannattamatonta liikennettä, s1käli teeksi joutuvilla alueilla ottaen huomioon rau-
16928: kun viimeksi mainittu on yleisen edun vaati- tatieliikenteen ohella myös tieliikenteen tarjoa-
16929: mukset huomioon ottaenkin perusteltua. mat mahdollisuudet.
16930: Valtionrautateiden kannattamauoman henki- Valtioneuvosto on 23. 3. 1972 asettanut par-
16931: löliikenteen supistaminen on yleisen edun mu- lamentaarisen liikennekomitean, jonka laatima
16932: kaan perusteltua vain silloin, kun supistami- kokonaisohjelma muun ohella tulee ilmeisesti
16933: sesta kärsimään joutuville tarjotaan vastaavat tarjoamaan pitkän ajan suuntaviivat myös
16934: liikennepalvelukset muilla liikennevälineillä. VR:n henkilöliikenteen kehittämiselle.
16935: Valtionrautateiden taloussuunnitelmaan vv. Hallitus tulee ryhtymään useisiin muihinkin
16936: 1972-1978 ja vuodelle 1972 hyväksyttyyn toimenpiteisiin VR:n paikallisliikenteen ja
16937: tulo- ja menoarvioon perustuen rautatiehallitus yleensä henkilöliikenteen kehittämiseksi maas-
16938: laati suunnitelman, jonka mukaan vähäliiken- samme.
16939: 3
16940:
16941: VR:n pyrkimyksenä on hoitaa kaikki kulje- on 120 tuntia työjaksossa henkilöä kohti. Eräät
16942: tustehtävänsä mahdollisimman pienellä henkilö- lyh)'ltaikaiset vaikeudet ovat johtuneet siitä,
16943: kunnalla, jotta työn tuottavuus myös rauta- ettei ole tarkoituksenmukaista mitoittaa hen-
16944: teillä pysyisi sen ,suuruisena kuin maassamme kilökuntaa satunnaisten huippujen mukaan.
16945: muualla yleisesti saavutetaan. Työn tuottavuu- Esim. viime vuonna sattui liikenneosastolla
16946: den lisäämiseen tähtäävistä pyrkimyksistä huo- influenssaepidemiailmutena joukkosairastumisia,
16947: limatta on rautatiehallitus pyrkinyt viivytyk- joiden aikana ei aina pystytty kaikkea käytet-
16948: settä täyttämään kaikki tarpeelliset virat ja tävissä olevaa kalustoa miehittämään.
16949: toimet. Esimerkiksi liikenneosastolla täytettiin Valtionrautateiden käyttötoimintaan osallis-
16950: vuonna 1971 peruspalkkaisia virkoja ja toimia tuvan henkilökunnan lukumäärä supistui vuon-
16951: 1 823, mikä on noin kaksi-kolme kertainen na 1971 2.5 % kun vastaava prosenttiluku
16952: vuosiin 1969 ja 1970 verrattuna. Työvoima- vuotta aikaisemmin oli 8 %, joten supistamis-
16953: tilanne on yleensä ollut tyydyttävä, mitä ku- vauhti on huomattavasti hidastunut. Kaikkiaan
16954: vaa mm. se, että työtuntien määrä liikenne- VR:n palveluksessa oli vuonna 1971 keski-
16955: osastolla oli vuonna 1971 keskimäärin 115.7 määrin 27 250 henkilöä. Rautatiehallitus huo-
16956: tuntia työjaksossa, josta yötyön aikahyvityksen lehtii voimassaolevien säännösten puitteissa
16957: osuus on ollut keskimäärin 4.6 tuntia. Työ- henkilökunnan ja kaluston tarkoituksenmukai-
16958: aikalainsäädännön edellyttämä normaali työaika sesta käytöstä.
16959: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1972.
16960:
16961:
16962: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
16963: 4
16964:
16965:
16966:
16967:
16968: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T: a 1 m a n.
16969:
16970: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen olönsamma lokala persontrafiken på bandelar
16971: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- med lågtrafik inskränks för den tidtabellsperiod
16972: velse av den 13 april 1972 .tili vederbörande som börjar den 28 maj 1972 med omkring
16973: medlem av statsrådet över.sänt en avskrift av 2 500 tågkilometer i dygnet. Detta nedskär-
16974: följande av riksdagsman Irma Toivanen m. fl. ningsprogram godkändes dock icke av rege-
16975: ställda skriftliga spörsmål nr 90: ringen av allmänna samhällspolitiska orsaker.
16976: Senare uppgjorde järnvägsstyrelsen en ny plan,
16977: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder enligt vilken lokaltrafiken 28. 5. 1972 inskränks
16978: för att moderera statsjärnvägarnas till- med 660 tågkilometer i dygnet och ersätts med
16979: vägagångssätt i syfte att inskränka lokal- fjärrtåg 441 ,tågkilometer i dygnet. Vidare upp-
16980: trafiken, så att därav icke orsakas tra- ställs andra trafikbegränsningar för 119 tåg-
16981: fikmässiga olägenheter för dem som kilometer i dygnet, så att begränsningar kom-
16982: anlitar den nuvarande lokaltrafiken och mer att införas för sammanlagt 1 220 tågkilo-
16983: vad ämnar Regeringen göra för att meter i dygnet.
16984: icke åtgärderna i ·syfte att inskänka tra- Regeringen har stoppat vidare inskränkningar
16985: fiken leder till en oförnuftig använd- av statsjärnvägarnas persontrafik av lokal ka-
16986: ning av personai och materiel samtidigt raktär tili dess att de utredningar, som redan
16987: som arbetslöshetssiffrorna i landet är satts i gång, blir färdiga och riksdagen har
16988: höga?" varit i tillfälle att bestämma, i vilken mån
16989: lokaltrafiken på statsjärnvägarna skall bevaras
16990: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt och även utvecklas.
16991: anföra följande: Trafikministeriet tillsatte 26. 4. 1972 en
16992: kommitte med uppdrag att utreda, :vilka av
16993: Enligt lagen av 19. 5. 1950 om de allmänna statsjärnvägarnas lokaltrafikförbindelser som är
16994: grunderna för statsjärnvägarnas hushållning nödiga med beaktande av kraven på lönsamhet
16995: skall statsjärnvägarna skötas enligt sunda och ett tillräckligt utbud av transportmöjlighe-
16996: affärsprinciper och med avseende fäst på före- ter samt andra samhällspolitiska orsaker. Kom-
16997: tagets lönsamhet och landets allmänna fördel. mitten skall i synnerhet utreda möjligheterna
16998: På grundval av denna lag strävar statsjärn- att inskränka lokaltrafiken för den nya tid-
16999: vägarna att sköta samtliga transportuppdrag tili tabellsperiod som börjar våren 1973. Kommit-
17000: en minimikostnad per enhet. A andra sidan ten skall även göra förslag om åtgärder som
17001: försöker statsjärnvägarna öka den trafik, som är nödiga för att bevara en skälig kvalitets-
17002: järnvägsekonomiskt är lönsam och minska den nivå på persontrafiktjänsterna inom de områ-
17003: som är olönsam, i den mån det sistnämnda den, som blir föremål för inskränkningar i tra-
17004: är motiverat med beaktande av vad allmän fiken, med beaktande av de möjligheter väg-
17005: fördel kräver. trafiken erbjuder vid sidan av järnvägstrafiken.
17006: Inskränkningar av statsjärnvägarnas olönsam- Statsrådet tillsatte 23. 2. 1972 en parlamen-
17007: ma persontrafik är med beaktande av allmän tarisk trafikkommitte, vars helhetsprogram vid
17008: fördel, motiverade endast, när de som drabbas sidan av annat uppenbarligen kommer att inne-
17009: av inskränkning erbjudes motsvarande trafik- hålla riktlinjer på lång sikt även för utveck-
17010: tjänster med andra kommunikationsmedel. lande av statsjärnvägarnas persontrafik.
17011: På grundval av den ekonomiska planen för Regeringen kommer att vidtaga också många
17012: statsjärnvägarna för åren 1972-1978 och det andra åtgärder för att utveckla statsjärnvägar-
17013: för år 1972 godkända statsförslaget uppgjorde nas lokaltrafik och persontrafiken i allmänhet
17014: järnvägsstyrelsen en plan, enligt vilken den i vårt land.
17015: 5
17016:
17017: Statsjärnvägarnas strävan är att sköta alla är 120 timmar per arbetsperiod och person.
17018: sina transportuppgifter med så Hten personal Vissa svårigheter av kortare varaktighet har
17019: som möjligt för att arbetets produktivitet även berott på att det icke är ändamålsenligt att
17020: på järnvägarna skall bli lika stor som på andra anpassa personalens numerär efter tillfälliga
17021: områden i vårt land i allmänhet. Trots strä- toppar. T. ex. under influensaepidemin senaste
17022: vandena att öka arbetets produktivitet har år var sjukdomsfallen på trafikavdelningen så
17023: järnvägsstyrelsen försökt att utan dröjsmål be- talrika, att man under en tid icke alltid kunde
17024: sätta alla nödiga tjänster och befattningar. Så- bernanna all tillgänglig materiel.
17025: lunda besattes under år 1971 på trafikavdel- Antalet anställda i statsjärnvägarnas drifts-
17026: ningen 1 823 tjänster och befattningar med verksamhet minskade år 1971 med 2.5 %, me-
17027: grundlön, vilket antal är två-tre gånger så dan motsvarande procenttal ett år tidigare var
17028: stort som antalet under åren 1969 och 1970. 8 %. Nedskärningstakten har ,sålunda blivit be-
17029: Sysselsättningsläget har i allmänhet varit till- tydligt långsammare. Sammanlagt uppgick an-
17030: fredsställande, vilket bl. a. framgår av att an- talet i statsjärnvägarnas tjänst anställda år
17031: talet arbetstimmar på trafikavdelningen år 1971 1971 tili i medeltal 27 250 personer. Järn-
17032: i medeltal var 115.7 timmar per arbetsperiod vägsstyrelsen tillser inom ramen för gällande
17033: och person, vari ingår i medeltal 4.6 timmar stadganden, att personai och materiel blir ända-
17034: tidsgottgörelse för nattarbete. Den av arbets- målsenligt använda.
17035: tidslagstiftningen förutsatta normala arbetstiden
17036: Helsingfors den 17 maj 1972.
17037:
17038:
17039: Trafikminister Valde Nevalainen.
17040:
17041:
17042:
17043:
17044: 465/72
17045: Kirj. ksm. n:o 91.
17046:
17047:
17048:
17049:
17050: Jokela ym.: Pikatukkujen suoraan kuluttajille harjoittaman myyn-
17051: nin estämisestä.
17052:
17053:
17054:
17055: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17056:
17057: Maamme vähittäiskaupan piirissä on joudut- aiheuttanut vähittäiskaupalle suuria kustannuk-
17058: tu yhä enemmän kiinnittämään huomiota tuk- sia. Kun pikatukut lisäksi toimivat ainakin ni-
17059: kuliikkeiden omistamien pikatukkujen toimin- mellisesti tukkuliikkeinä, ei niiden aukioloa
17060: nassa esiintyviin kielteisiin ilmiöihin. Tällai- rajoiteta lakisääteisesti. Liikeaikalaki koskee
17061: set käteismaksuperiaatteella toimivat tukku- vain vähittäismyymälöitä.
17062: myymälät olivat alunperin tarkoitetut ainoas- Normaalisti suorittaa vähittäiskauppa liike-
17063: taan jälleenmyyjien käytettäväksi, mutta yhä vaihtoveron osto- ja myyntihintojensa välises-
17064: enenevässä määrin niissä myydään tuotteita tä erotuksesta. Mikäli myynti kuluttajalle ta-
17065: myös yksityisille henkilöille. pahtuu tukkuhinnoin, jää liikevaihtovero vä-
17066: Pikatukkujen asiakkaina olevat yksityiset hittäiskaupan marginaalin osalta kokonaan pe-
17067: henkilöt edustavat yleensä hyvin maksukykyis- rimättä. Pikatukkujen aiheuttaman vinosuun-
17068: tä asiakasluokkaa, ja kun tämä ryhmä pikatuk- tauksen lisääntyminen tulee näin ollen mer-
17069: kujen välityksellä saa ostoksensa alennettuun kitsemään valtion liikevaihtoverotulojen jat-
17070: hintaan, on tämä menettely sinänsä voimistu- kuvaa vähenemistä.
17071: massa muutoinkin liian voimakasta eriarvoi- Osa pikatukuista toimii vähittäiskaupan kan-
17072: suutta ihmisten välillä. nalta katsoen täysin hyväksyttävien periaattei-
17073: Seurauksena pikatukkujen toiminnasta ovat den mukaisesti, mutta ilmeistä on, että vähit-
17074: pienet lähimyymälät joutuneet yhä suurempiin täiskaupan ohittava myynti niiden kautta pyr-
17075: toimintavaikeuksiin. Tällaisen kehityksen ai- kii lisääntymään. Alan järjestöjen välisissä
17076: kaansaama katkeruus vähittäiskauppiaiden neuvotteluissa aikaansaadut suositukset asia-
17077: keskuudessa on sitäkin ymmärrettävämpää kun kaskontrollin tehostamiseksi eivät ole johta-
17078: tiedetään, että pikatukkujen alhaiset hinnat neet kaikkien pikatukkujen osalta toivottuun
17079: ovat mahdollisia vain sen vuoksi, että vähittäis- tulokseen, joten valtiovallan toimenpiteitä kai-
17080: kaupan normaaleiden ostojen ja asiakassuhtei- vataan tämän epäterveen kehityksen ehkäise-
17081: den ansiosta tukkuliikkeet saavat ostoistaan miseksi.
17082: huomattavia paljousalennuksia. Kilpailutilan- Edellä olevan perusteella valtiopäiväjärjes-
17083: ne on näin ollen epäoikeudenmukainen, koska tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
17084: vähittäiskauppa ohitetaan sen omien perusos- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
17085: tojen tuottamien paljousalennusten ansiosta. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17086: Koska suuri osa vähittäiskauppiaskunnasta on
17087: samalla luottosuhteessa tukkukauppaan, ei voi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
17088: makkaisiin vastatoimenpiteisiin ole käytännössä pienen vähittäiskaupan toimintavaikeuk-
17089: mahdollisuuksia. sia on suuresti lisätty pikatukkujen har-
17090: Pikatukkujen huoneistot ja myymäläkalus- joittamalla myynnillä kuluttajille ja et-
17091: teet ovat useimmiten suunnitellut alkuperäis- tä näin menetellen on liikevaihtoveron
17092: tä tarkoitustaan varten eivätkä ne kaikilta osin tuotto vähentynyt saamatta jääneen vä-
17093: täytä terveydenhoitolain ja -asetuksen vastaa- hittäiskaupan marginaaliveroa vastaaval-
17094: vanlaiselle vähittäiskaupalle asettamia vaati- la summalla ja että näin menetellen on
17095: muksia. Näiden määräysten toteuttaminen on myös edesautettu ja nopeutettu monen
17096: 452/72
17097: 2
17098:
17099: vähittäismyymälän kuolemaa, ja mikäli mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh~
17100: esitetyt epäkohdat ovat Hallituksen tie- tynyt tai tulee ryhtymään niiden pois-
17101: dossa, tamiseksi?
17102: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1972.
17103:
17104: Mikko Jokela. Einari Nieminen. T. Saloranta.
17105: Olavi Martikainen. Pekka Vilmi.
17106: 3
17107:
17108:
17109:
17110:
17111: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17112:
17113: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Pikatukkujen yleisiin t01mtntaperiaatte1s11n
17114: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kuuluu että kauppias noutaa itse tavarat ja
17115: hemies, olette 14 päivänä huhtikuuta 1972 suorittaa maksun käteisellä. Pikatukut toimivat
17116: päivätyn kirjeenne n:o 669 ohella toimittanut vähittäiskauppiaiden joustavina täydennyshan-
17117: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- kintapaikkoina sekä varsinkin pienten vähittäis-
17118: nöksen kansanedustaja Jokelan ym. näin kuu- kauppiaiden kantahankintapaikkoina. Pikatuk-
17119: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 91: kujen asiakkaina on vähittäiskauppiaiden lisäksi
17120: ravintoloita, baareja, työmaaruokalaita ja kios-
17121: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että keja.
17122: pienen vähittäiskaupan toimintavaikeuk- Koska elinkeinoelämän järjestöt ovat katso-
17123: sia on suuresti lisätty pikatukkujen har- neet tärkeäksi säilyttää traditionaaliset asiakas-
17124: joittamalla myynnillä kuluttajille ja et- suhteet tukkukaupan ja vähittäiskaupan vä-
17125: tä näin menetellen on liikevaihtoveron lillä, ei pikatukkujen toimintaperiaatteisiin kuu-
17126: tuotto vähentynyt saamatta jääneen vä- lu suora myynti yksityisille kuluttajille. Pika-
17127: hittäiskaupan marginaaliveroa vastaaval- tukkujen kielteinen suhtautuminen kuluttaja-
17128: la summalla ja että näin menetellen on asiakkaisiin johtuu toisaalta mainitusta tukku-
17129: myös edesautettu ja nopeutettu monen ja vähittäiskaupan välisestä työnjaosta ja toi-
17130: vähittäismyymälän kuolemaa, ja mikäli saalta pienten ostoerien aiheuttamista lisäkus-
17131: esitetyt epäkohdat ovat Hallituksen tie- tannuksista. Tämän vuoksi ovat eräät elinkei-
17132: dossa, noelämän järjestöt laatineet suosituksia pika-
17133: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- tukusta tapahtuvan myynnin osalta. Suosituk-
17134: tynyt tai tulee ryhtymään niiden pois- sen mukaan pikatukkujen asiakkaana tulevat
17135: tamiseksi?'' kysymykseen vain liikevaihtoverovelvolliset jäl-
17136: leenmyyjät ja ostajat.
17137: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Kuten aikaisemminkin jo täällä eduskunnassa
17138: taen seuraavaa: on todettu ei liikevaihtoverojärjestelmämme
17139: ota kantaa siihen voiko tukkuverovelvollinen
17140: Jakeluteiden rationalisoimiseksi ja kustannus- myydä kuluttajille tai ainoastaan vähittäisvero-
17141: säästöjen aikaansaamiseksi on valtaosa tukku- velvolliselle. Liikevaihtoverolain mukaan pika-
17142: kaupasta siirtynyt automaattisen tietojenkäsit- tukkumyynnistä joudutaan suorittamaan liike-
17143: telyn avulla tapahtuvaan ennalta ohjattuun ti- vaihtoveroa mikäli myynti ei tapahdu toiselle
17144: lausmyyntijärjestelmään. Tässä järjestelmässä tukkuverovelvolliselle. Tukkuliikkeen suoritta-
17145: on vähittäiskauppiaan kanssa sovittu tavaran ma liikevaihtoveron määrä on siten riippuma-
17146: toimituspäivät ennakolta. Näin ollen ei vähit- ton siitä onko ostaja vähittäisverovelvollinen
17147: täiskauppiaalle ehkä ole mahdollista saada vai ei.
17148: haluamaansa tavaraa juuri sillä hetkellä kun se Alhainen hintataso johtaa luonnollisesti pie-
17149: sattuu loppumaan ja sellaisessa pakkauksessa nempään liikevaihtoveroon. Verottajan tarkoi-
17150: mikä sopisi hänen kulloiseenkin toimintatilan- tuksena tuskin kuitenkaan voidaan pitää olevan
17151: teeseensa. vaikuttaa hintatasoon kohottavasti veron mää-
17152: Näiden epäkohtien poistamiseksi on jakelu- rän lisäämiseksi sen enempää pikatukuissa kuin
17153: järjestelmää joustavasti täydentämään syntynyt esimerkiksi alennushintamyymälöissäkään.
17154: ns. pikatukku- tai noutotukkujärjestelmä. Suo- Näin ollen on todettava että liikevaihtovero-
17155: messa on tällä periaatteella toimivia liikkeitä järjestelmämme ei ole antanut viranomaisille
17156: noin 110 kappaletta ja niiden myynti käsittää aihetta puuttua pikatukkujen toimintaan. Edel-
17157: noin 5--6 % yleiselintarvikelajitelman omaa- lämainitut suositukset ovat syntyneet elinkeino-
17158: vien tukkukauppojen myynnistä koko maassa. elämän piirissä vapaaehtoiselta pohjalta.
17159: 4
17160:
17161: Muut säännökset saattavat kuitenkin raJolt· män kehitystä, mikä tähän mennessä on halli-
17162: taa pikatukuista tapahtuvaa suoraa myyntiä tuksen mielestä erityisesti auttanut pienten
17163: kuluttajalle. Tällöin tulevat kysymykseen ter- myyntipisteiden toimintaa ja siten ollut voitto-
17164: veydenhoitolain ja asetuksen mukaiset mää- puolisesti myönteistä. Mikäli kehityksestä kui-
17165: räykset ja säädökset sekä laki vähittäiskaupan tenkin tulee aiheutumaan vinosuuntauksia ja
17166: liikeajasta. Mikäli näitä säännöksiä rikotaan on haitallisia vaikutuksia muuten tehokkaana pi-
17167: siitä viipymättä tehtävä ilmoitus ko. viran- dettävään jakelujärjestelmäämme tulee hallitus
17168: omaisille joiden velvollisuutena on viipymättä mahdollisuuksiensa mukaan puuttumaan tähän
17169: ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin. kehitykseen.
17170: Hallitus seuraa kiinteästi pikatukkujärjestel-
17171: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1972.
17172:
17173: Kauppa- ja teollisuusministeri Jussi Linnamo.
17174: 5
17175:
17176:
17177:
17178:
17179: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
17180:
17181: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Tili cash- and carryaffärernas allmänna verk-
17182: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samhetsprinciper hör, att en handelsman själv
17183: nr 669 av den 14 april 1972 tili vederbörande avhämtar varoma och erlägger betalning kon-
17184: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tant. Partisnabbköpshallarna fungerar såsom
17185: jande av riksdagsman Jokela m. fl. ställda smidiga kompletteringsanskaffningsplatser för
17186: spörsmål nr 91: minuthandlarna och särskilt som mindre minut-
17187: handlares anskaffningsplatser. Kunder i parti-
17188: "Är Regeringen medveten om att snabbköpsaffärema är utom minuthandlama
17189: den mindre minuthandelns verksamhet restauranger, barer, arbetsplatskosthåll och
17190: i hög grad försvårats genom den för- kiosker.
17191: säljning tili konsumentema som parti- Då näringslivets organisationer ansett det
17192: snabbköps- ( cash and carry) affärer viktigt att bevara traditionella kundrelationer
17193: bedriver, och att avkastningen av om- mellan partihandeln och minuthandeln, hör
17194: sättningsskatten härigenom minskats direkt försäljning tili enskilda konsumenter
17195: med ett belopp som motsvarar minut- icke tili cash- and carryaffäremas verksamhets-
17196: handelns uteblivna marginalskatt, och principer. Cash- and carryaffäremas negativa
17197: att genom detta förfarande även butiks- inställning tili konsumentklienter beror å ena
17198: döden i fråga om minuthandeln främ- sidan på nämnda arbetsfördelning mellan parti-
17199: jats och påskyndats, och om ovan an- och minuthandel och å andra sidan på att små
17200: givna missförhållanden är kända av inköp medför extra kostnader. Fördenskull har
17201: Regeringen, vissa organisationer inom näringslivet uppgjort
17202: vilka åtgärder har Regeringen vid- rekommendationer beträffande försäljning från
17203: tagit eller ämnar den vidtaga för av- partisnabbköp. Enligt en rekommendation kom-
17204: hjälpande av dem?" mer som kunder i partisnabbköpen i fråga
17205: endast omsättningsskattskyldiga återförsäljare
17206: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt och köpare.
17207: anföra följande: Såsom tidigare i riksdagen konstaterats tar
17208: Huvudparten av partihandeln har för ratio- vårt omsättningsskattesystem icke ställning tili
17209: nalisering av distributionsvägama och inbespa- huruvida partiskattskyldig kan sälja tili konsu-
17210: ring av kostnader övergått tili ett genom data- menterna eller endast tili minutskattskyldiga.
17211: behandling på förhand styrt rekvisitionsförsälj- Enligt lagen angående omsättningsskatt skall
17212: ningssystem. Inom detta system har på för- omsättningsskatt erläggas för partisnabbförsälj-
17213: hand överenskommits om varuleveransdagama ning, om försäljningen icke skett tili annan
17214: med minuthandlaren. Minuthandlaren kan så- partiskattskyldig. Beloppet omsättningsskatt
17215: lunda icke erhålla önskad vara just när den som partiaffär erlägger är sålunda oberoende
17216: råkar ta slut, och i en sådan förpackning, som av huruvida köparen är minutskattskyldig eller
17217: skulle passa hans situation just då. För smidig icke.
17218: komplettering av distributionssystemet har Den låga prisnivån leder givetvis tili lägre
17219: uppkommit ett s.k. partisnabb- köps- ellet omsättningsskatt. Beskattarens syfte kan dock
17220: avhämtningspartisystem ( "cash and carry"}. knappast anses vara att inverka höjande på
17221: I Finland fungerar omkring 110 affärer enligt prisnivån för ökande av skattebeloppet, vare
17222: denna princip och deras försäljning omfattat sig vid partisnabbköp eller tili exempel i
17223: cirka 5-6 % av försäljningen i hela landets rabattprisbutikerna. Sålunda kan konstateras,
17224: partiaffärer med sortiment av allmänna livs- att vårt omsättningsskattesystem icke gett
17225: medel. myndigheterna anledning att ingripa i parti-
17226: 452/72
17227: 6
17228:
17229: snabbköps verksamheten. Ovannämnda rekom- het det är att ofördröjligen skrida tili saken-
17230: mendationer har tillkommit inom näringslivet liga åtgärder.
17231: på friviliig grund. Regeringen följer intensivt med partisnabb-
17232: Andra stadganden kan dock begränsa för- köpssystemets utveckling, som hittills enligt
17233: säljning från partisnabbköpsaffärema direkt tili regeringens åsikt särskilt hjälpt de små för-
17234: konsumenterna. Härvid kommer i fråga be- säljningspunktema i deras verksamhet och så-
17235: stämmelser och stadganden i hälsovårdslagen lunda tili övervägande del varit positiv. Om
17236: och förordningen samt lagen om minuthandelns utvecklingen dock skulle taga en orätt riktning
17237: öppethållningstid. Om dessa stadganden över- med menliga inverkningar på vårt distributions-
17238: trädes, skall därom omedelbart göras anmälan system, som eljest kan anses effektivt, kommer
17239: tili vederbörande myndigheter, vilkas skyldig- regeringen att i mån av sina möjligheter in-
17240: gripa.
17241: Helsingfors den 15 maj 1972.
17242:
17243: Handels- och industriminister Jussi Linnamo.
17244: Kirj. ksm. n:o 92.
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: Toivanen ym.: Painovapauslaissa tarkoitetun yksilön oikeussuo-
17250: jan tehostamisesta.
17251:
17252:
17253: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17254:
17255: Painovapauslaissa on turvattu yksilön oikeus- Tulisikin harkita painovapauslakia täydentä-
17256: suoja siinä tapauksessa, että lehdessä tai muus- vää lainsäädäntöä, jossa määrättäisiin esim.
17257: sa painotuotteessa loukataan yksityisen henki- julkaisun levittäjä omavastuisesti korvaamaan
17258: lön oikeusturvaa esittämällä vääriä tietoja. mahdollisen oikaisun, mikäli hänen levittä-
17259: Laissa olevat määräykset oikaisun saamisesta mänsä kertajulkaisu sisältää virheellisiä ja jo-
17260: on yleensä katsottu rlittäviksi oikeusturvan takin henkilöä - joko juridista tai fyysistä -
17261: takaamiseksi lehdistössä. loukkaavia tietoja.
17262: Viimeaikainen kehitys tiedonvälityksessä on Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
17263: kuitenkin tuonut kuvaan sekä poliittiset että päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
17264: kaupalliset kertajulkaisut, kuten ilmaisjakelu- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17265: lehtiset ja broshyyrit, joille ei painolain mu- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17266: kaan ole ilmoitettu vastaavaa toimittajaa. Täl- sen:
17267: laisissa tapauksissa on yksilön mahdollisuus Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17268: saada oikaisu mainoslehtisessä esitettyihin vää- ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi tai
17269: riin tietoihin lähes mahdoton, eikä tiettävästi uuden aikaansaamiseksi, jotta paino-
17270: ole Korkeimman Oikeuden ennakkopäätöstä vapauslaissa tarkoitettu yksilön oikeus-
17271: siitä, miten painovapauslaissa tarkoitettua suoja saada oikaisu virheelliseen paino-
17272: oikeussuojaa tulisi soveltaa kertajulkaisuihin. tuotteeseen ulotettaisiin koskemaan
17273: paitsi lehdistöä myös kertajulkaisuja?
17274: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1972.
17275:
17276: Irma Toivanen. Seppo Westerlund.
17277: Olavi Borg. Aili Laitinen.
17278: Pekka Tarjanne. Kerttu Hemmi.
17279: Pirkko Aro.
17280:
17281:
17282:
17283:
17284: 453/72
17285: 2
17286:
17287:
17288:
17289:
17290: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17291:
17292: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan
17293: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, selvittämään muun muassa kysymystä, tulisiko
17294: olette huhtikuun 14 päivänä 1972 päivätyn loukatun reparatiivista oikeussuojaa tehostaa
17295: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ottamalla käyttöön myös aineeton vahingon-
17296: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- korvaus kunnianloukkauksen seuraamuksena.
17297: edustaja Toivasen ym. näin kuuluvasta kirjalli- Lisäksi toimikunta tutkii, miten yksityiselämän
17298: sesta kysymyksestä n:o 92: suojaa ylipäänsä voitaisiin tehostaa joukkovies-
17299: timissä esiintyvien loukkauksien varalta. Toi-
17300: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mikunnan tulee saada työnsä valmiiksi kuluvan
17301: ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi tai vuoden aikana.
17302: uuden aikaansaamiseksi, jotta paino- Persoonallisuutta voidaan suojata myös
17303: vapauslaissa tarkoitettu yksilön oikeus- muilla kuin rikosoikeudellisilla keinoilla. Viime
17304: suoja saada oikaisu virheelliseen paino- aikoina on myös ollut havaittavissa merkkejä
17305: tuotteeseen ulotettaisiin koskemaan siitä, että tuomioistuimet olisivat halukkaita
17306: paitsi lehdistöä myös kertajulkaisuja?" kehittämään persoonallisuuden yksityisoikeu-
17307: dellista suojaa nimenomaan aineettoman va-
17308: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- hingonkorvauksen alalla sellaisten loukkaavien
17309: taen seuraavaa: tekojen varalta, joita ei ole säädetty rangaista-
17310: Oikeus saada vastineen muodossa oikaisu viksi. Mitä tulee mainonnan yhteydessä esiin-
17311: painotuotteessa esitettyyn virheelliseen tai louk- tyviin toista henkilöä loukkaaviin tai virheelli-
17312: kaavaan tietoon riippuu painovapauslain mu- siin tietoihin, ongelmaa voidaan tarkoituksen-
17313: kaan siitä, onko kysymyksessä aikakautinenvai mukaisemmin selvittää mainontaa säätelevän
17314: muu painotuote. Vastine voi tulla kysymykseen lainsäädännön yhteydessä, joka on osa kulutta-
17315: vain aikakautisessa painotuotteessa esitetyn jansuojaa. Oikeusministeriön lainvalmistelukun-
17316: virheellisen tai Ioukkaavan tiedon johdosta. nassa on vireillä kuluttajansuojalainsäädännön
17317: Kertajulkaisussa esitetyn virheellisen tai Iouk- perusuudistus.
17318: kaavan tiedon oikaiseminen ei sitä vastoin voi Kysymystä painotuotteessa loukatun henki-
17319: tulla kysymykseen. lön oikeussuojan tehokkuudesta ei voida arvos-
17320: Vaikka painovapauslain säännökset vasti- tella yksinomaan sen perusteella, miten tehok-
17321: neesta eivät koskekaan kertajulkaisuja, tällai- kaasti painovapauslain oikaisukeinot käytän-
17322: sessa painotuotteessa loukattu henkilö ei kui- nössä toimivat. Kuten edellä olevasta on ilmen-
17323: tenkaan nykyisen lainsäädännön mukaan ole nyt, tällaisella henkilöllä on monessa tapauk-
17324: vailla oikeussuojakeinoja. Jos näet julkaisussa sessa vastineen lisäksi tai vastineen saamisen
17325: esitettyä väitettä voidaan pitää herjauksena tai mahdollisuuksista riippumatta mahdollisuus
17326: solvauksena, syyllinen voidaan tuomita paitsi käyttää muita oikeussuojakeinoja, jotka usein
17327: rangaistukseen myös suorittamaan vahingon- sekä preventiivisesti että reparatiivisesti voivat
17328: korvausta rikoksella mahdollisesti aiheutetusta olla vastinetta huomattavasti tehokkaampia.
17329: taloudellisesta vahingosta. Lisäksi tuomioistuin Vastaavasti ei painotuotteessa loukatun henki-
17330: voi loukatun vaatimuksesta velvoittaa syyllisen lön oikeusturvan tehostamista voida nähdä pel-
17331: korvaamaan kulut tuomion painattamisesta kästään painovapauslain vastinesääntöjen kehit-
17332: paikkakunnan sanomalehdessä. Siten myös tämistä koskevana kysymyksenä. Tarkoituksen-
17333: kertajulkaisussa loukattu henkilö ainakin tär- mukaisemman lähtökohdan tarjoaa kokonais-
17334: keimmissä tapauksissa voi käytännössä saada valtainen tarkastelu, jossa huomio kiinnitetään
17335: Ioukkaavan tiedon oikaistua. myös yksityis- ja rikosoikeudellisiin sekä mui-
17336: 3
17337:
17338: hin kysymykseen tuleviin keinoihin. Mitä tulee pitää käytännössä toteuttamiskelpoisena. Pai-
17339: kysymyksessä esitettyyn ehdotukseen, että oi- novapauslain mukainen oikaisukeino on ajatel-
17340: keus oikaisun saamiseen ulotettaisiin koske- tavissa vain toistuvasti ja säännöllisin väliajoin
17341: maan myös kertajulkaisuja, näiden julkaisujen ilmestyvien painotuotteiden osalta.
17342: erikoisluonteesta johtuen keinoa tuskin voidaan
17343: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1972.
17344:
17345: Oikeusministeri Pekka Paavola.
17346: 4
17347:
17348:
17349:
17350:
17351: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17352:
17353: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Justitieministeriet har tillsatt en kommission
17354: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse bl. a. för att utreda frågan, huruvida den
17355: av den 14 april1972 till vederbörande medlem kränktes reparativa rättsskydd borde effektivi-
17356: av statsrådet översänt följande av riksdagsman seras genom tagande i bruk av skyldighet att
17357: Toivanen m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr vid ärekränkning erlägga ersättning även för
17358: 92: immateriell skada. Kommissionen utreder dess-
17359: "Vad ämnar Regeringen göra för att utom på vilket sätt skyddet för privatlivets
17360: ändra lagstiftningen eller åstadkomma helgd överhuvud kunde effektiviseras med
17361: en ny sådan i avsikt att den i tryck- tanke på kränkningar, som förekommer i mass-
17362: frihetslagen för individens rättsskydd medier. Kommissionen bör slutföra sitt arbete
17363: stadgade rätten att med anledning av före utgången av innevarande år.
17364: oriktig uppgift i tryckalster få rättelse Personligheten kan skyddas även med andra
17365: skulle utsträckas att gälla förutom tid- än straffrättsliga medel. På senaste tid har
17366: ningspressen även engångspublikatio- man kunnat skönja teeken på att domstolama
17367: ner?" skulle vara benägna att utveckla personlighe-
17368: tens privaträttsliga skydd speciellt på den
17369: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt immateriella skadeståndsrättens område med
17370: anföra följande: tanke på sådana kränkande gärningar, som inte
17371: Rätten att i form av genmäle få beriktigat är straffbelagda. Vad gäller i samband med
17372: en i tryckalster framförd oriktig eller krän- reklam förekommande oriktiga eller kränkande
17373: kande uppgift beror enligt tryckfrihetslagen uppgifter, kan frågan ändamålsenligare utredas
17374: därpå, huruvida det är fråga om periodisk i samband med lagstiftningen om reklam, vii-
17375: tryckskrift eller annat tryckalster. Genmäle ken utgör en del av konsumentskyddet. En
17376: kan komma i fråga endast med anledning av grundläggande reform av konsumentskyddslag-
17377: oriktig eller kränkande uppgift, som publicerats stiftningen är under arbete vid justitieministe-
17378: i periodisk tryckskrift. Beriktigande av oriktig riets lagberedning.
17379: eller kränkande uppgift, som framförts i en- Frågan om effektiviteten av rättsskyddet för
17380: gångspublikation, kommer däremot inte ifråga. en i tryckalster kränkt person kan inte bedö-
17381: Fastän ·tryckfrihetslagens stadgande om gen- mas enbart på basen av hur effektivt tryck-
17382: mäle inte avser engångspublikationer är i så- frihetslagens medel för beriktigande i prakti-
17383: dant tryckalster kränkt person enligt gällande ken fungerar. Såsom framgått av det ovan
17384: lagstiftning likväl inte utan rättsskydd. Om sagda har en dylik person i månget fall vid
17385: nämligen den i publikationen framförda upp- sidan eller oberoende av rätten till genmäle
17386: giften kan anses utgöra smädelse eller för- till sitt förfogande andra rättsskyddsmedel,
17387: olämpning, kan den skyldige, förutom till vilka ofta såväl preventivt som reparativt kan
17388: straff, även dömas att erlägga skadestånd för vara betydligt effektivare än ett genmäle. På
17389: den genom brottet möjligen åstadkomna eko- motsvarande sätt kan frågan om effektiviseran-
17390: nomiska skadan. Dessutom kan domstolen på det av rättsskyddet för en i tryckalster kränkt
17391: yrkande av den kränkte förplikta den skyldige person inte ses enbart som ett spörsmål om
17392: att ersätta kostnad för domens tryckning i all- utvecklande av tryckfrihetslagens regler om
17393: män eller ortens tidning. Således kan även i genmäle. En ändamålsenligare utgångspunkt
17394: engångspublikation kränkt person åtminstone erbjuder ett helhetsbetonat granskningssätt,
17395: i grova fall få beriktigande av oriktig uppgift. där uppmärksamheten fästes även vid straff-
17396: 5
17397:
17398: och privaträttsliga samt andra ifrågakommande särdrag, medlet knappast i praktiken anses
17399: medel. Vad beträffar det i frågan framförda vara möjligt att förverkliga. Tryckfrihetslagens
17400: förslaget, att rätten tili genmäle skulle ut- beriktigande kan tänkas endast vid återkom-
17401: sträckas att gälla även engångspublikationer, mande och med jämna mellanrum utkommande
17402: så kan, på grund av dy1ika publikationers tryckalster.
17403: Helsingfors den 13 maj 1972.
17404:
17405: Justitieminister Pekka Paavola.
17406: Skriftl. spm. nr 93.
17407:
17408:
17409:
17410:
17411: Friberg m. fl.: Om byggandet av en kanal genom Tulludden i
17412: Hangö.
17413:
17414:
17415: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17416:
17417: Invånarna i Hangö stad är för närvarande förinnan 21 000 bilar. Varje bilparti om t. ex.
17418: starkt oroade av Väg- och vattenbyggnadsver- 2 000 bilar inbringar staden inkomster på ca
17419: kets planer på att dra en kanal för sjöfarten 100 000 mark.
17420: tvärs igenom Tulludden. Kanalen skulle betjäna Bilimportörerna har meddelat att de avser
17421: sjöfarten med mindre fartyg, som utnyttjar den flytta .sin verksamhet tili annan ort ifall kanal-
17422: s.k. inre skärgårdsfarleden västerut mot Hitis projektet med dess avbräck för verksamheten
17423: och Pargasport. sätts i gång.
17424: Tanken på en kanal genom Tulludden längs Flera andra betydande olägenheter uppstår
17425: den s.k. engelska linjen har varit aktuell i av kanalprojektet. Sålunda är Tulluddens om-
17426: flera tiotal år, men har upprepade gånger skrin- råde belagt med byggnadsförbud. Detta omöj-
17427: lagts. Därför förefaller brådskan att nu genom- liggör bl. a. den sovjetiska importfirman Oy
17428: driva kanalprojektet desto mer egendomligare Koneisto Ab:s expansion. Koneisto behöver
17429: som den förbättrade sjösäkerheten och farty- nya utrymmen för att inte bristen på mon-
17430: gens högre hastighet gör den tidsvinst farleds- teringshallar skall bli en allvarlig flaskhals i
17431: uträtningen innebär synnerligen minimal. I av- införseln och därmed den finländsk-sovjetiska
17432: stånd berä.~nat skulle kanalen innebära på sin handeln.
17433: höjd en inbesparing om två sjömil. Alla politiska grupperingar i Hangö mot-
17434: Farledens djup vid Pargasport och i Hitis sätter sig projektet liksom även Hangö stad.
17435: är 7.3 meter och en fördjupning enbart vid Ifall nämligen kanalprojektet verkställs även-
17436: Tulludden tili 10 m är omotiverad om icke tyras även utkomsten för de ca 250-300
17437: hela farleden samtidigt kraftigt fördjupas. familjer som nu mer eller mindre direkt har
17438: Redan nu använder de stora fartygen Utö- sin utkomst av hamnve11ksamheten. Därtill ho-
17439: farleden och utanför Hangö är även farleden tas ett av stadens äldsta bosättningsområden
17440: Gunnarstrand med en befolkning om ca 2 000
17441: Rågskär-Russarö tillräckligt djup. Från Rus-
17442: sarö kan fartygen fortsätta söderom Kistskatan. personer, som alla måste flytta ifall kanalpro-
17443: jektet och de fyllnads- och utjämningsarbeten,
17444: För Hangö stad skulle kanalprojektet inne- som därvid blir aktuella, förverkligas. Utanför
17445: bära stora risker för svåra ekonomiska skador. Gunnarstrand bedrives fortfarande även yrkes-
17446: Tilifarten tili Tulluddens frilager skulle försvå- fiske, som skulle omöjliggöras. Detta medför
17447: ras. Frilagrets areal skulle löpa ri,sk att beskä- svåra konsekvenser för yrkesfiskarna i områ-
17448: ras och redan byggnadsarbetena på kanalen det eftersom det planerade atomkraftverket
17449: skulle innebära hinder för lagrets verksamhet. samtidigt kan inverka menligt på fisket på
17450: För närvarande är frihamnen och frilagret Tulluddens västra 'Sida.
17451: av ständig och central betydelse för närings- Hangö stad skulle även få svårigheter med
17452: livet i Hangö. Av stadens hamnintäkter om att finansiera de bro- ellet tunnelprojekt för
17453: 2.2 miljoner mark årligen svarar frilagret och att förbinda den avskurna Tulluddens båda
17454: frihamnen för närmare sjuttio procent. delar, som kanalen skulle orsaka.
17455: Frilagret har en areal om ca 36 000 m2 och De ekonomiska, sjöfartsmässiga och sociala
17456: inom området verkar två av landets ledande fördelarna av kanalprojektet synes väga 'synner-
17457: bilimportörer, nämligen Oy Veho Ab samt ligen lätt vid jämförelse med det avbräck
17458: Korpivaara Oy. Enbart Korpivaara införde i bygget skulle orsaka Hangö stad och dess
17459: fjol 12 100 bilar över Hangö och året där- invånare.
17460: 466/72
17461: 2
17462:
17463: Med hänvisning tili ovanstående framställer nomiskt och samhällsmässigt försvarligt,
17464: vi följande spörsmål med stöd av riksdagsord- och avser Regeringen att beakta Hangö
17465: ningens § 37 mom. 1 att besvaras av rege- stads och dess invånares åsikt om pla-
17466: ringen: nen och dess konsekvenser, samt
17467: avser Regeringen ge väg- och vatten-
17468: Anser Regeringen väg- och vatten- byggnadsverket direktiv att lägga ned
17469: byggnadsverkets projekt om en kanal projekteringen, om Hangö stad så
17470: genom Tulludden i Hangö vara eko- önskar?
17471: Helsingfors den 14 april 1972.
17472:
17473: Ralf Friberg. Jacob Söderman. Lars Lindeman.
17474: 3
17475:
17476: Kirj. ksm. n:o 93. Suomennos.
17477:
17478:
17479:
17480:
17481: Friberg ym.: Kanavan rakentamisesta Hangon Tulliniemen
17482: poikki.
17483:
17484:
17485: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17486:
17487: Hangon kaupungin asukkaat ovat tätä nykyä Korpivaara Oy. Yksistään Korpivaara toi maa-
17488: erittäin levottomia tie- ja vesirakennuslaitoksen han Hangon kautta viime vuonna 12 100 ja
17489: suunnitelmien johdosta rakentaa merenkulkua vuotta aiemmin 21 000 autoa. Jokainen esim.
17490: varten kanava poikki Tulliniemen. Kanava pal- 2 000 auton erä tuo kaupungille tuloja n.
17491: velisi pienehköin aluksin tapahtuvaa meren- 100 000 markkaa.
17492: kulkua, joka käyttää nk. sisempää, länteenpäin Autojen maahantuojat ovat ilmoittaneet, että
17493: kohti Hiitdstä ja Paraisten porttiin johtavaa he aikovat siirtää toimintansa muualle, jos ka-
17494: saaristoväylää. navasuunnitelmaa siitä toiminnalle aiheutuvine
17495: Ajatus Tulliniemen kanavasta pitkin nk. eng- haittoineen ryhdytään toteuttamaan.
17496: lantilaista linjaa on ollut ajankohtainen useiden Kanavasuunnitelma aiheuttaa useita muita
17497: vuosikymmenien ajan, mutta sitä on yhä uudel- epäkohtia. Niinpä Tulliniemen alueella on ra-
17498: leen lykätty toistaiseksi. Sen vuoksi vaikuttaa kentamiskielto. Tämä tekee mahdottomaksi
17499: kiire toteuttaa kanavasuunnitelma nyt sitäkin mm. neuvostoliittolaisen tuontiliikkeen Oy Ko-
17500: omituisemmalta, kun parantunut meriturvalli- neisto Ab:n laajentumisen. Koneisto tarvitsee
17501: suus ja alusten suurempi nopeus tekevät väy- uusia tiloja, jottei asennushallien puutteesta
17502: länoikaisun tuottaman aikavoiton kovin vähäi- tulisi vakavaa pullonkaulaa tuonnille ja siten
17503: seksi. Etäisyyksissä laskien kanava merkitsisi suomalais-neuvostoliittolaiselle kaupalle.
17504: korkeintaan kahden meripeninkulman säästöä. Kaikki poliittiset ryhmittymät Hangossa sa-
17505: Väylän syvyys Paraisten portin ja Riittisten moin kuin myös Hangon kaupunki vastustavat
17506: kohdalla on 7.3 metriä, ja ainoastaan Tulli- suunnitelmaa. Jos nimittäin kanavasuunnitelma
17507: niemen kohdalla suoritettava syventäminen 10 toteutetaan, vaaraunetaan myös niiden n. 250
17508: metriin on perusteeton, jollei koko väylää sa- -300 perheen toimeentulo, jotka nyt enem-
17509: manaikaisesti melkoisesti syvennetä. män tai vähemmän suoranaisesti saavat toi-
17510: Jo nyt suuret alukset käyttävät Utön väylää meentulonsa satamatoiminnasta. Sen lisäksi on
17511: ja Hangon ulkopuolella myös Rågskärin-Rus- uhanalai,sena eräs kaupungin vanhimmista asuin-
17512: sarön väylä on riittävän syvä. Russaröstä aluk- alueista, Gunnarstrand noin 2 000 asukkaineen,
17513: set voivat jatkaa Kistskatanin eteläpuolitse. joiden kaikkien on muutettava, mikäli kanava-
17514: Hangon kaupungille kanavasuunnitelma mer- suunnitelma ja ne täyttö- ja tasoitustyöt, jotka
17515: kitsisi suurta taloudellisten vahinkojen vaaraa. se aiheuttaa, toteutetaan. Gunnarstrandin edus-
17516: Pääsy Tulliniemen vapaavarastoon vaikeutuisi. talla harjoitetaan edelleen myös ammattikalas-
17517: Vapaavaraston alue olisi vaarassa pirstoutua ja tusta, joka kävisi mahdottomaksi. Tämä aiheut-
17518: jo kanavan rakennustyöt merkitsisivät estettä taa vaikeita seuraamuksia alueen ammattikalas-
17519: varaston toiminnalle. tajille, koska suunniteltu atomivoimala saman-
17520: Tätä nykyä vapaasatamaila ja vapaavarastolla aikaisesti voi va1kuttaa vahingollisesti kalastuk-
17521: on pysyvä ja keskeinen merkitys Hangon elin- seen Tulliniemen länsipuolella.
17522: keinoelämälle. Kaupungin vuotuisista 2.2 mil- Hangon kaupungilla olisi myös vaikeuksia
17523: joonan markan satamatuloista vapaavarasto ja kanavan aiheuttamien silta- tai tunnelisuunni-
17524: vapaasatama vastaavat lähes seitsemänkymmen- telmien rahoittamisessa poikkileikatun Tullinie-
17525: prosenttisesti. men molempien osien liittämiseksi toisiinsa.
17526: Vapaavaraston pinta-ala on n. 36 000 m2 ja Kanavasuunnitelman mukanaan tuomat talou-
17527: alueella toimii kaksi maan johtavista autojen delliset, merenkulkuun liittyvät ja sosiaaliset
17528: maahantuojista, nimittäin Oy Veho Ab sekä edut näyttävät painavan varsin vähän verrat-
17529: 4
17530:
17531: taessa niitä rakentamisen Hangon kaupungille men poikki olevan taloudellisesti ja
17532: ja sen asukkaille aiheuttamiin haittoihin. yhteiskunnallisesti puolustettavissa ja ai-
17533: Yllä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä- kooko Hallitus ottaa huomioon Hangon
17534: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla halli- kaupungin ja sen asukkaiden mielipiteen
17535: tuksen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: suunnitelmasta ja sen seurauksi,sta, sekä
17536: aikooko Hallitus antaa tie- ja vesi-
17537: Katsooko Hallitus tie- ja vesiraken- rakennuslaitokselle ohjeet suunnittelun
17538: nuslaitoksen suunnitelman kanavan ra- lopettamisesta, jos Hangon kaupunki
17539: kentamisesta Hangossa olevan Tullinie- sitä toivoo?
17540: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1972.
17541:
17542: Ralf Friberg. Jacob Söderman. Lars Lindeman.
17543: 5
17544:
17545:
17546:
17547:
17548: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17549:
17550: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- - Kanavan kulkusyvyys vaihtoehtoisesti 10,
17551: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- 12 tai 15 metriä.
17552: mies, olette 17 päivänä huhtikuuta 1972 päi- - Kanavan leveys 2-suuntaista liikennettä
17553: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- varten.
17554: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- - Maaliikenne johdetaan Tulliniemen kana-
17555: sanedustaja R. Fribergin ym. näin kuuluvasta van ali rakennettavaa tunnelia pitkin.
17556: kirjallisesta kysymyksestä n:o 93:
17557: Kysymyksessä ei siis ole tie- ja vesiraken-
17558: "Katsooko Hallitus tie- ja vesiraken- nuslaitoksen suunnitelma, vaan merenkulkuhal-
17559: nuslaitoksen suunnitelman kanavan ra- litukselle tilaustyönä tehtävä selvitys.
17560: kentamisesta Hangossa olevan Tullinie- Suurempien kuin 10 metrin kulkusyvyyksien
17561: men poikki olevan taloudellisesti ja huomioiminen vaihtoehtoina perustui meren-
17562: yhteiskunnallisesti puolustettavissa ja ai- kulkuhallituksen mukaan siihen, että Hangon
17563: kooko Hallitus ottaa huomioon Hangon luoteispuolelle on kaavailtu teollisuussatamaa,
17564: kaupungin ja sen asukkaiden mielipiteen johon Hangon kanavan kautta olisi tarvittaessa
17565: suunnitelmasta ja sen seurauksista, sekä saatavissa riittävän syvä väylä. Saadun toimeksi-
17566: aikooko Hallitus antaa tie- ja vesi- annon perusteella tie- ja vesirakennushallitus
17567: rakennuslaitokselle ohjeet suunnittelun ryhtyi suorittamaan tarvittavia selvityksiä. Kun
17568: lopettamisesta, jos Hangon kaupunki hanke on huomattavan laajakantoinen, tie- ja
17569: sitä toivoo?" vesirakennushallitus esitti eri asianasaisille työ-
17570: ryhmän perustamista ohjaamaan ja arvostele-
17571: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maan selvitystyötä, jossa erityisesti pyritään
17572: vasti seuraavaa: ottamaan huomioon kanavan taloudelliset ja
17573: alueelliset vaikutukset Hangon kaupungille ja
17574: Merenkulkuhallitus on kirjeessään tie- ja
17575: sen satamaoloille. Työryhmä perustettiin ja siinä
17576: vesirakennushallitukselle 29. 4. 1971 ilmoitta-
17577: on edustettuina tie- ja vesirakennushallitus, me-
17578: nut, että merenkulkuhallituksen käsityksen mu- renkulkuhallitus, rautatiehallitus, Hangon kau-
17579: kaan kanavan rakentaminen Hankoniemen poik- punki ja Suomen Vapaasatama Oy. Näinollen
17580: ki on ajan mittaan laivaliikenteen jatkuvasti tulevat selvitystyössä mukaan myös Hangon
17581: lisääntyessä välttämätön merenkulun turvalli- kaupungin ja vapaasataman näkökohdat.
17582: suuden vuoksi. Hankoniemen kiertävä väylä on Hangon kaupunki ja tie- ja vesirakennus-
17583: erittäin mutkainen ja kapea ja sen parantamis- hallitus yhdessä ovat ottaneet työryhmän oh-
17584: mahdollisuus etenkin 10 m:n syvyiseksi väy- jauksessa tapahtuvaa selvitystyötä tekemään
17585: läksi on kyseenalainen. Etelä-Suomen talviväylä Insinööritoimisto Orrje & Co:n konsultiksi,
17586: ja erityisesti sen osa Hanko-Utö, johon Han- jonka tehtävänä on laatia selvitys tarvittavine
17587: gon kanavan kautta suunniteltu väylä välittö- yleissuunnitelmavaihtoehtoineen niistä alueelli-
17588: mästi liittyy, pyritään suunnittelemaan 10 m sista ja taloudellisista vaikutuksista, mitä suun-
17589: kulkusyvyyttä varten. Merenkulkuhallitus pyysi nitteilla olevalla Hankoniemen kanavalla olisi
17590: em. kirjeessään tie- ja vesirakennushallitusta Hangon kaupungille ja erityisesti Hangon sata-
17591: suorittamaan tarvittavat tutkimukset ja selvi- mille mukaanlukien vapaasatama, kauppasatama
17592: tykset sekä laatimaan niiden perusteella kus- ja troolarisatama tarpeellisine kehitys- ja laaje-
17593: tannusarviot aV'Oikanavan raikentamisesta Hanko- nemisvaihtoehtoineen. Tämä selvitystyö valmis-
17594: niemen poikki ·seuraavien suuntaviivojen mu- tunee kuluvan toukokuun kuluessa, jonka jäl-
17595: kaan: keen työryhmä vielä käsittelee eri ratkaisu-
17596: - Kanava rakennetaan Tulliniemen kapeim- vaihtoehtoja.
17597: man kohdan poikki eli lähelle Metsähakkaus- Kun selvitystyö on saatu valmiiksi, on vasta
17598: nimistä sektoriloistoa. tarkoitus päättää, ryhdytäänkö varsinaiseen ka-
17599: 6
17600:
17601: navan suunaittelutyöhön vai ei. Jo tätä suun- sessa ja jätetty vuokraamatta juuri ko. han-
17602: nittelupäätöstä tehtäessä tullaan luonnollisesti ketta ajatellen.
17603: ottamaan huomioon selvitystyön tulokset sekä Auton maahantuojat ovat työryhmälle ilmoit-
17604: vertaamaan niitä merenkululle kanavasta koitu- taneet, että niille ei ole kanavahankkeesta suu-
17605: vaan hyötyyn ja toisaalta mahdollisuuksiin sy- rempaa haittaa, jos tunneli rakennetaan eivätkä
17606: ventää ja oikaista Hankoniemen kiertävä väylä he aio .siirtää toimintaansa muualle.
17607: sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin. Jos ka- Kanavasuunnitelma ei mitenkään edellytä
17608: navahanke osoittautuu edulliseksi ja tarpeelli- Gunnarstrandin edustan täyttämistä. Kanavan
17609: seksi, laaditaan kanavan rakennussuunnitelmat. rakentamisen yhteydessä saadaan tosin ilmai-
17610: Ennen mahdollista rakentamispäätöstä tulee seksi hyviä täyttömassoja, jotka voidaan käyt-
17611: asia vielä luonnollisesti eduskunnan ratkaista- tää myös hyödyksi. Hangon kaupunki on itse
17612: vaksi budjettikäsittelyn yhteydessä. Tässä vai- työryhmässä esittänyt eräänä vaihtoehtona Gun-
17613: heessa ei siis suinkaan vielä ole kysymys ra- narstrandin edustan täyttämistä satama-alueeksi.
17614: kentamissuunnitelman laatimisesta, mihin kysy- Tästä päättäminen on kuitenkin kokonaan Han-
17615: myksessä viitataan. gon kaupungin oma asia.
17616: Kyselyssä on mainittu kanavan palvelevan Gunnarstrandin edustalla ei tiettävästi har-
17617: vain pienehköin aluksin tapahtuvaa merenkul- joiteta ammattikalastusta, koska alue on sata-
17618: kua. Kun rannikkoväylä tulee parannettavaksi man välittömässä läheisyydessä. Ammattikalas-
17619: todennäköisesti 10 m kulkusyvyyteen, merkit- tukseen liittyvät kysymykset saavat ratkaisunsa
17620: see se, että 18 000-25 000 dwt alukset tule- kokonaisselvitykseen liittyvän troolarisataman
17621: vat liikennöimään väylällä. Erityisen merkityk- suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä ja ka-
17622: sellinen rannikkoväylä on talvimerenkululle, lastuselinkeinon mahdollisuuksia tullaan siten
17623: sillä ankarina talvina koko Suomenlahden lii- parantamaan eikä huonontamaan.
17624: kenne joudutaan ohjaamaan Utön kautta Han- Koneisto Oy:n laajennussuunnitelmille ei ka-
17625: gon väylälle, koska tällöin vain rannikkoväylä navan suunnittelu ·sinänsä aiheuta esteitä. Päin-
17626: on suojassa ahtojäiltä ja on mahdollista pitää vastoin Koneisto Oy on kiirehtinyt kanava-
17627: avoinna jäänmurtajien avulla. selvityksen laatimista, jotta laajennuksia sen-
17628: Hangon kaupungille ja vapaasatamalle ei jälkeen päästäisiin suunnittelemaan sillä tavoin
17629: suunnitelma merkitse taloudellisten vahinkojen kuin olosuhteet edellyttävät.
17630: vaaraa, .sillä satamatoimintaa Tulliniemessä voi- Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
17631: daan jatkaa nykyisestä paljon suuremmassakin että kanavahankkeesta tehtävässä selvityksessä
17632: laajuudessa jos ·tieliikenneyhteys tunnelin kaut- otetaan nimenomaan huomioon taloudelliset ja
17633: ta järjestetään. Jos tunneli tai silta havaitaan myös yhteiskunnalliset seikat sekä Hangon kau-
17634: tarpeelliseksi ja taloudelliseksi rakentaa, se ai- pungin ja vapaasataman mielipide ja nämä tu-
17635: nakin suureksi osaksi rahoitetaan valtion toi- levat siten otetuiksi huomioon myös lopullista
17636: mesta kanavatyöhön liittyen, eikä se näinollen päätöstä aikanaan tehtäessä. Selvitystyötä ei
17637: tule rasittamaan Hangon kaupunkia. Rahoitus- myöskään voida lopettaa, koska silloin jäisi
17638: kysymyksiä ei ole vielä selvitetty, kun selvit- toisaalta Tulliniemen alueen suunnittelu kes-
17639: telyvaiheessa ovat vasta hankkeen kokonais- ken eikä mitään kehitystä ja toimintojen laa-
17640: taloudelliset vaikutukset. jenemista alueella voitaisi lopullisesti suunni-
17641: Todettakoon tässä yhteydessä, että Tullinie- tella ja toisaalta merenkulun turvallisuuden ja
17642: mi on valtion omistuksessa ja merenkulkuhal- edellytysten parantamisen suunnittelua myös
17643: lituksen hallinnassa ja siitä on vuokrattu Han- vaikeutettaisiin. Kaikki lopulliset päätökset, oli-
17644: gon kaupungille vapaasataman käytössä olevat pa sitten kysymys Hangon sataman tulevaisuu-
17645: osat. Sensijaan vuokraamatta on suurinpiirtein desta, vapaasataman laajentamisesta tai alueella
17646: juuri se alue, johon kanavaa on kaavailtu. olevien eri yhtiöiden toiminnan kehittämisestä,
17647: Näinollen valtion toimesta laaditaan em. sel- vaativat tämän käynnissä olevan selvitystyön
17648: vitystä alueella, joka on sen omassa omistuk- loppuunsaattamista.
17649: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1972.
17650:
17651: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
17652: 7
17653:
17654:
17655:
17656:
17657: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17658:
17659: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen - Kanalens bredd beräknas för trafik i 2
17660: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- riktningar.
17661: velse av den 17 april 1972 tili vederbörande - Landtrafiken !edes genom en tunne!
17662: medlem av statsrådet översänt avskrift av för- under Tulludds kanalen.
17663: jande av riksdagsman R. Friberg m. fl. ställda
17664: spörsmål nr 93: Det är således icke fråga om ett projekt från
17665: väg- och vattenbyggnadsverket, utan om en
17666: "Anser Regeringen väg- och vatten- utredning, viiken skall utföras såsom beställ-
17667: byggnadsverkets projekt om en kana! ningsarbete för sjöfartsstyrelsen.
17668: genom Tulludden i Hangö vara eko- Beaktandet av större djupgående än 10
17669: nomiskt och samhällsmässigt försvarligt, meter såsom alternativ baserade sig enligt sjö-
17670: och avser Regeringen att beakta Hangö fartsstyrelsen på att nordväst om Hangö har
17671: stads och dess invånares åsikt om pla- planerats en industrihamn, tili viiken vid behov
17672: nen och dess konsekvenser, samt skulle kunna fås en tillräckligt djup farled
17673: avser Regeringen ge väg- och vatten- genom Hangö kana!. Väg- och vattenbyggnads-
17674: byggnadsverket direktiv att lägga ned styrelsen började enligt uppdraget utföra nödiga
17675: projekteringen, om Hangö stad så utredningar. Då projektet är tämligen vitt-
17676: önskar?" bärande, föreslog väg- och vattenbyggnads-
17677: styrelsen för de olika parterna, att en arbets-
17678: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt grupp skulle tillsättas för att leda och bedöma
17679: anföra följande: utredningsarbetet, varvid man särs·kilt skulle
17680: försöka beakta kanalens ekonomiska och
17681: Sjöfartsstyrelsen har i en skrivelse tili väg- regionala inverkan på Hangö stad och dess
17682: och vattenbyggnadsstyrelsen 29. 4. 1971 med- hamnförhållanden. Arbetsgruppen tillsattes, och
17683: delat, att enligt ·sjöfartsstyrelsens uppfattning i den finns representanter för väg- och vatten-
17684: blir det med tiden, då fartygstrafiken fort- byggnadsstyrelsen, sjöfartsstyrelsen, järnvägs-
17685: gående ökas, nödvändigt att för sjöfartens styrelsen, Hangö s·tad och Suomen Vapaasatama
17686: tryggande bygga en kana! genom Hangö udd. Oy - Finlands Frihamn Ab. I utrednings-
17687: Farleden runt Hangö udd är synnerligen krokig arbetet kommer sålunda att beaktas även
17688: och smal, och det är ifrågasatt om det alls är Hangö ·Stads och frihamnens synpunkter.
17689: möjligt att förbättra den, särskilt tili en 10 Hangö stad och väg- och vattenbyggands-
17690: meter djup farled. Man försöker planera vinter- styrelsen har gemensamt som konsult för det
17691: farleden på södra Finland, särskilt farledsdelen utredningsarbete som äger rum i ledningen för
17692: Hangö-Utö, tili viiken den genom Hangö arbetsgruppen anställt Ingenjörbyrån Orrje &
17693: kana! planerade farleden direkt ansluter sig, Co, viiken har ·tili uppgift att uppgöra en ut-
17694: för ett seglationsdjup på 10 m. Sjöfartsstyrelsen redning jämte nödiga alternativ för allmänna
17695: anhöll i sin ovan nämnda skrivelse, att väg- och planer över de regionala och ekonomiska in-
17696: vattenbyggnadsstyrelsen skulle utföra nödiga verkningar, som den planerade kanalen genom
17697: undersökningar och utredningar samt på basen Hangö udd skulle ha för Hangö stad och sär-
17698: av dem uppgöra kostnadsförslag för byggande skilt för Hangö hamnar, inberäknat frihamnen,
17699: av en öppen kanal genom Hangö udd enligt handelshamnen och trålarhamnen, jämte nödiga
17700: följande riktlinjer: utvecklings- och utvidgningsalternativ. Detta
17701: - Kanalen bygges genom Tulludden, på det utredningsarbete torde bli färdigt under inne-
17702: smalaste stället, d.v.s. i närheten av skogsut- varande maj, varefter arbetsgruppen ytterligare
17703: huggningen-benämnda sektorfyr. behandlar olika alternativ för lösningar.
17704: - Kanalens seglationsdjup är alternativt 10, Först när utredningen slutförts har man för
17705: 12 eller 15 meter. avsikt att avgöra, huruvida den egentliga plane-
17706: 8
17707:
17708: ringen av kanalen skall inledas eller icke. med tanke på ifrågavarande projekt icke utar-
17709: Redan när detta planeringsbeslut fattas kom- renderats.
17710: mer givetvis att beaktas utredningens resultat, Bilimportörerna har meddelat arbetsgruppen,
17711: och dessa kommer att jämföras med den nytta att de icke har några större olägenheter av
17712: som sjöfarten har av kanalen och å andra kanalprojektet, om en ,tunnel byggs, och att de
17713: sidan med möjligheterna att fördjupa och uträta inte ämnar flytta sin verksamhet annorstädes.
17714: farleden runt Hangö udd, och med kostnaderna Kanalplanen förutsätter icke på något sätt
17715: för detta. Om kanalprojektet visar sig förmån- att området framför Gunnarstrand fylls ut. I
17716: ligt och nödigt, uppgörs byggnadsplaner för samband med kanalbygget erhålles visserligen
17717: kanalen. Innan egentligt byggnadsbeslut fattas gratis goda fyllnadsmassor, som kan användas
17718: kommer saken givetvis ytterligare att avgöras för nyttiga ändamål. Hangö stad har själv i
17719: av riksdagen i samband med budgetbehand- arbetsgruppen såsom ett alternativ föreslagit,
17720: lingen. I detta skede är det således ingaluoda att området utanför Gunnarstrand fylls ut tili
17721: ännu fråga om uppgörande av en byggnadsplan, hamnområde. Det ankommer dock helt och
17722: så som i spörsmålet antyds. hållet på Hangö stad att avgöra detta.
17723: I spörsmålet nämnes att kanalen skulle tjäna Utanför Gunnarstrand bedrivs veterligen
17724: endast sjöfart med mindre fartyg. Då kustfar- icke ytkesfiske, då området är i omedelbar
17725: leden sannolikt förbättras för ett seglationsdjup närhet av hamnen. De frågor som ansluter sig
17726: på 10 m innebär detta, att fartyg om 18 000- till yrkesfisket får sin lösning i samband med
17727: 25 000 dwt kommer att trafikera denna. Kust- den till totalutredningen anslutna planeringen
17728: farleden är särskilt betydelsefull för vinter- och byggandet av en trålarhamn, och fiskerinä-
17729: sjöfarten, ty under stränga vintrar måste hela ringens möjligheter kommer sålunda att för-
17730: trafiken på Finska viken ledas genom Utö till bättras och icke att försämtas.
17731: Hangöfarleden, då endast kustfarleden är skyd- Kanalplaneringen stället i och för sig icke
17732: dad för packis och kan hållas öppen med hinder för Koneisto Oy:s utvidningsplanet.
17733: isbrytare. Koneisto Oy har tvärtom påskyndat utrednin-
17734: Planen innebär icke några ekonomiska risker gen om kanalen, för att utvidgningatna där-
17735: för Hangö stad och frihamnen, ty hamnverk- efter skulle kunna planeras så som förhållan-
17736: samheten på Tulludden kan fortgå till och med dena fötutsätter.
17737: i mycket större omfattning än för närvarande, På grund av ovanstående kan konstateras,
17738: om en vägtrafikförbindelse ordnas genom tun- att vid utredningen rötande kanalptojektet
17739: nel. Om det visar sig behövligt och ekonomiskt uttryckligen beaktas ekonomiska och även sam-
17740: att bygga en tunnel eller bro, skulle detta åt- hälleliga omständigheter samt Hangö stads och
17741: minstone till en stor del finansieras genom ftihamnens åsikt, och dessa beaktas sålunda
17742: statens försorg i anslutning till kanalarbetet, även nät det slutliga beslutet i sinom tid fattas.
17743: och skulle sålunda icke komma att helasta Utredningsatbetet kan icke hellet inställas,
17744: Hangö stad. Finansieringsfrågan har icke ännu emedan då å ena sidan planeringen av Tulludds-
17745: utretts, då projektets totalekonomiska inverk- området skulle lämnas däthän och ingen ut-
17746: ningar än så länge endast är i utredningsskedet. veckling ellet utvidgning av vetksamheten inom
17747: I detta sammanhang må konstateras, att omtådet skulle kunna planetas slutligt, och å
17748: Tulludden ägs av staten och förvaltas av sjö- andra sidan skulle även planeringen av fötbätt-
17749: fartsstyrelsen, och att Hangö ,stad av detta om- ring av sjöfartens säkethet och fötutsättnin-
17750: råde har arrenderat de delar som disponeras garna föt sjöfarten fötsvåras. Alla slutliga be-
17751: av frihamnen. Däremot är i stort sett just det slut, vare sig det sedan är fråga om Hangö
17752: område icke utarrenderat, där man har tänkt hamns ftamtid, utvidgning av frihamnen ellet
17753: sig att bygga kanalen. Sålunda uppgörs ovan utvedklande av vissa inom området belägna
17754: nämnda utredning på åtgärd av staten över ett bolags verksamhet, ikräver, att det pågående
17755: område, som är i statens ägo, och som just uttedningsarbetet slutfötes.
17756: Helsingfors den 15 maj 1972.
17757:
17758: Trafikminister Valde Nevalainen.
17759: Kirj. ksm. n:o 94.
17760:
17761:
17762:
17763:
17764: Juvela ym.: Pohjanlahden hyljekannan tuhoutumisen estämi-
17765: sestä.
17766:
17767:
17768: Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
17769:
17770: Pohjanlahden rannikoLle on eräiden yksityis- hingot kuin se, että annetaan niiden tuhoutua
17771: ten liikemiesten toimesta järjestetty varakkail- kOkonaan.
17772: le ulkomaalaisiLle turisteille tal'lkoitettuja ns. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
17773: hyljesafareita. Näissä safareissa on tosiasiassa §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
17774: kysymys huvittelutatikoituiksesta tapahtuvasta voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
17775: hylkeiden joukkoteurastu!ksesta. Taloudellisen raavan kysymyksen:
17776: hyödyn näistä keräävät yksityiset liikemiehet.
17777: Kun Pohjanlahden hyljekanta on voimakkaas- Onko Hallitus tietoinen siirtä, että
17778: ti vähentyny't herää kysymys onko tällainen jär- Pohjanlahden rannikolle ulkomaalaisille
17779: jestelmällinen jouikkotuhoaminen vaarassa joh- turistel!l.le järjestetyt ns. hyljesafarit ovat
17780: taa hylkeiden kokonaan häviämiseen Pohjanlah- vaarassa iohtaa Pohjanlahden hyljekan-
17781: della ja onko yleensäkään tämämaatuinen turis- nan tuhoutumiseen, ja jos on,
17782: mi suositeltavaa. mitä Hallitus aikoo tehdä tämän yk-
17783: Totta kyllä on myös se, että hylkeet aiheut- sityisessä hyötyruistarkoituksessa tapah-
17784: tavat ajoittain vahinkoja Pohjanlahden lohenka- tuvan hyLkeiden jouikkoteurastuksen es-
17785: lastajille, mutta oikeampaa olisi se, että valtion tämiseksi?
17786: varoista korvattaisiin hylkeiden aiheuttamat va-
17787: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1972.
17788:
17789: Aulis Juvela. Anna-Liisa Jokinen. Anna-Liisa Hyvönen.
17790:
17791:
17792:
17793:
17794: 426/72
17795: 2
17796:
17797:
17798:
17799:
17800: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he U e.
17801:
17802: Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyksen yhteydessä tapahtunut joukkoteurastus-
17803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ta. Ulkomaisten turistien vaikutus hyljekantoi-
17804: olette 18 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn bio on ollut merkityksetön, mitä osoittaa sekin,
17805: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston että näillä kysymyksessä tatikoitetui:lla "safareil-
17806: asianomaiselJe jäsenelle .jäljennöksen kansan- la" on saatujen tietojen mukaan ammuttu kaksi
17807: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta norppaa. Norppasaaliimme on kuitenkin vuosit-
17808: kirjallisesta kysymyksestä n:o 94: tain 1 300-2 500 kpl eikä kanta suinkaan
17809: ole vähenemässä. Harmaahylkeitä ei näillä alu-
17810: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että eiila ole esiintynyt. Niiden lukumäärä on suu-
17811: Pohjanlahden rannikolla ulkomaalaisille resti vähentynyt, mutta tilanteeseen voidaan
17812: turisteille järjestetyt ns. hyljesafarit ovat saada muutos vain kansainvälisillä yhteisillä toi-
17813: vaarassa johtaa Pohjanlahden hyljekan- menpiteillä. Suurin osa hylkeistä tapetaan alue-
17814: nan tuhoutumiseen, ja jos on, vesirajojemme ulkopuolella, jonne Suomen vi-
17815: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän yk- ranomaisten toimivalta ei ulotu. Meillä on eräi-
17816: sityisessä hyötymistarkoituksessa tapah- tä suurpetoja sukupuuttoon kuolemisen par-
17817: tuvan hylkeiden joukkoteurastuksen es- taa11a. Harmaahyljekanta ei ole kuitenkaan vielä
17818: tämiseksi?" tässä vaiheessa eikä norpan metsästyksen ra-
17819: joittamiseen ole tarpeellista ryhtyä.
17820: Vastauksena kysymytkseen esitän kunnioitta- Hallitus tulee toimimaan niin, että harmaa-
17821: vasti seuraavaa: hy>lkeiden pyynnin rajoittaminen otetaan esille
17822: Suomessa ei koskaan ole hY'lkeiden metsäs- metsästäjien kansainvälisissä yhteistyöelimissä.
17823: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1972.
17824:
17825: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen.
17826: 3
17827:
17828:
17829:
17830:
17831: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta [ m a n.
17832:
17833: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har inte påver'kat sä1beståndet så, att saken
17834: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse vare av någon betydelse. Detta framgår även
17835: av den 18 aprhl 1972 tili vederbörande me&em av att man under de s.k. safarier, som avses
17836: av statsrådet översänt en avskrift av följande i spörsmålet, enligt uppgift har skjutit två vi-
17837: av riksdagsman Aulis Juvela m.fl. ställda skrift- karsälar. Likväl är vår fångst av vikarsäl 1 300
17838: liga spörsmM nr 94: -2 500 st. årligen, och beståndet håller inga-
17839: luoda på att minska. Gråsäl har ioke förekom-
17840: "Är Regeringen medveten om att de mit på dessa områden. Deras antal har i hög
17841: för utländska turister till Bottniska vi- grad minskat, men situationen kan påvenkas
17842: kens kuster anordnade s.k. sälsafarierna endast genom mellanfolkliga åtgärder. Största
17843: hotar att Jeda till förintelse av säl- delen av sälarna dödas utanför våra territorial-
17844: beståndet i Bottniska viken, och om vatten, dit finska myndigheters befogenheter
17845: så är fallet, icke sträcker sig. Hos oss finns vissa vilda
17846: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- djur, som är nära att dö ut. Gråsälen befinner
17847: taga för att hindra denna masslakt av sig ännu inte i den situationen, och det är icke
17848: sälar i ensk.ilt profitsyfte?" heller nödigt att vidtaga åtgärder för att minska
17849: jakten på vikarsäl.
17850: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Regeringen kommer att vevka i sådan rik:t-
17851: anföra följande: ning, att frågan om begränsande av jakten på
17852: I Finland har masslakt aldrig föreikommit gråsäl upptages tili behan&ing i jägarnas in-
17853: samband med sälfångst. Utländska turister ternationella samarbetsorganisationer.
17854: Helsingfors den 5 maj 1972.
17855:
17856: Jord- och skogsbruksminister Leo Happonen.
17857: Kirj. ksm. n:o 95.
17858:
17859:
17860:
17861:
17862: Huotari: Pankkitoiminnassa esiintyvien epäkohtien poistamisesta.
17863:
17864:
17865: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
17866:
17867: Pankkien toimintapisteiden lukumäärä on suuri, aiheuttaen liike- ja talouselämälle ja
17868: viime vuosien aikana voimakkaasti lisääntynyt. muille rahan tarvitsijoille liiallista korkorasi-
17869: Syynä on pankkien keskeinen kilpailu, joka on tusta, erityisesti pienyrittäjät joutuvat siitä
17870: tuonut tullessaan myös lukuisia epäterveitä kärsimään korkean koron muodossa.
17871: ilmiöitä. Edellä mainituista ja muista syistä johtuen
17872: Helsingin Säästöpankin suorittama tutkimus pankit ovat ryhtyneet harjoittamaan sellaista-
17873: osoittaa, kuten Helsingin Sanomissa marras- kin liiketoimintaa, jota pankkilaki ei pankeille
17874: kuun 22 p:nä 1971 kerrotaan, että esim. Po- salli. Kiinteistövälitys, jota eräät pankit harjoit-
17875: rin kaupungissa sijaitsevat useat pankkien tavat, on ainutlaatuista koko maailmassa. Kiin-
17876: konttorit toimivat kannattamattomana. teistövälitys alkoi jo vanhan pankkilain aikana,
17877: Samassa tutkimuksessa todetaan, että yhtä jonka myös uusi pankkilaki kieltää. Kuitenkin
17878: pankin konttoria kohden tarvitaan n. 6 000- pankit käyttävät "porsaan reikää", jossa pan-
17879: 8 000 asukasta, ennenkuin konttori toimii kan- keille sallitaan osallistua 20 % :lla kiinteistö-
17880: nattavana. Kuten lehtikirjoituksesta käy ilmi, liikkeen osakekannasta uusien yritysten rahoi-
17881: "Porin konttoreiden kannattamattomuudesta tuksen ja kannattavuuden seuraamiseksi. Kaik-
17882: antaa laskelma lohduttoman kuvan". Porissa ki pankit eivät tosin harjoita kiinteistövälitystä,
17883: sijaitsevaa yhtä pankkikonttoria kohden on ny- sellaisia ovat mm. Postisäästöpankki, Työväen
17884: kyisellään vain n. 1 200 asukasta. Niinikään Säästöpankki ja Helsingin-Osake-Pankki. Suora-
17885: porilainen pankinjohtaja toteaa, "useimmat naisesti pankit eivät harjoita kiinteistövälitystä,
17886: pankit ilmeisesti ajattelevat, että on pakko mutta tekevät sitä ns. bulvaanifirmojensa väli-
17887: vähentää. Väestöpohja ei riitä, vaikka pankit tyksellä. Epäterveinä ilmiöinä esiintyy eräissä
17888: elävätkin paljolti muulla kuin tallettajamää- pankeissa n.k. "opintomatkat" ulkomaille ja
17889: rillä". pankkikohtaiset "edustushuvilat saunoineen",
17890: Samassa HS:n kirjoituksessa toinen pori- jotka eivät liene tarkoitettu kuulumaan nor-
17891: lainen pankinjohtaja toteaa, "pankkien luku- maaliin pankkitoimintaan liittyviksi.
17892: määrä ei paljoa vähene, sen estävät arvovalta- Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen val-
17893: syyt". Pankkien tarjoamat ilmaispalvelukset tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
17894: jotka sinänsä ovat hyväksi, ovat myös osaltaan tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17895: vaikuttamassa kannattavuuteen lisääntyvän työ- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17896: voimatarpeen muodossa. Porin osalta suorite-
17897: tun tutkimuksen tulos lienee yleistettävissä Mihin toimenp1te1S1m Hallitus ai-
17898: koko maahan. koo ryhtyä tappiollisten panlcldkontto-
17899: Joutuukin kysymään, miksi pankkitarkastus- reiden vähentämiseksi, josta on hait-
17900: vira:Sto ei ryhdy toimenpiteisiin pankkien kont- taa koko maan talouselämälle, ei vähi-
17901: toreiden vähentämiseksi ja kannattavuuden pa- ten säästäjille ja korkeakorkoisten lai-
17902: rantamiseksi. Liioista kannattamattomista kont- nojen ottajille, sekä pankkilain vastai-
17903: toreista johtuen anto- ja ottolainauskoron ero sen pankkien harjoittaman kiinteistövä-
17904: on kansainvälisesti mitaten maassamme liian lityksen lopettamiseksi?
17905: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1972.
17906:
17907: Kalevi Huotari.
17908:
17909: 477/72
17910: 2
17911:
17912:
17913:
17914:
17915: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17916:
17917: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir- teen ja siihen, tulisiko uuden sivukonttorin
17918: jelmässä 18 päivältä huhtikuuta 1972, on kan- avaaminen vaarantamaan koko pankin kannat-
17919: sanedustaja Kalevi Huotari valtiopäiväjärjes- tavuutta. Lisäksi tutkitaan sivukonttorin toi-
17920: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittä- mialuetta siinä mielessä, tulisiko konttori alku-
17921: nyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- vuosien mahdollisen tappiollisen toiminnan
17922: tattavaksi seuraavan kysymyksen: jälkeen kannattavaksi. Nykyisin on mahdollista
17923: paitsi perustaa varsinaisia sivukonttoreita, har-
17924: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- joittaa pankkitoimintaa myöskin pankkitarkas-
17925: koo ryhtyä tappiollisten pankkikontto- tusviraston määräämissä pää- tai sivukonttorin
17926: reiden vähentämiseksi, josta on hait- alaisissa toimipisteissä. On todettava, että pan-
17927: taa koko maan talouselämälle, ei vähi- kit ovat toimintansa rationalisoinnissa kehittä-
17928: ten säästäjille ja korkeakorkoisten lai- neet hoitomenetelmiä, jotka huomattavasti
17929: nojen ottajille, sekä pankkilain vastai- alentavat toimipaikkakohtaisia kustannuksia,
17930: sen pankkien harjoittaman kiinteistövä- varsinkin ns. toimipisteiden kohdalta.
17931: lityksen lopettamiseksi?" Pankit ovat itsekin suurien hoitokustannus-
17932: ten vuoksi pyrkineet rajoittamaan sivukonttori-
17933: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu verkostojensa laajentamista. Myöskin useita
17934: toimivaltaani, esitän vastauksena siihen kun- entisiä sivukonttoreita on kannattamattomina
17935: nioittavasti seuraavaa: Jaiklkautettu ja panikikifuusioiden yhteydessä niin-
17936: Kyselyssä mainitaan, että pankkien toiminta- ikään joitakin konttoreita tarpeettomina lak-
17937: piteiden lukumäärä on viime vuosina voimak- kautettu. Pankkitarkastusvirasto on 1. 1. 1970
17938: kaasti lisääntynyt. Syyksi tähän on sanottu -31. 3. 1972 välisenä aikana myöntänyt sivu-
17939: pankkien keskeinen kilpailu, joka on tuonut konttorin perustamislupia liikepankeille 20,
17940: tullessaan lukuisia epäterveitä ilmiöitä. Esi- säästöpankeille 21 ja osuuspankeille 9 eli yh-
17941: merkkinä on tuotu esiin erään tutkimuksen teensä 50 kpl.
17942: tuloksia, joiden mukaan useat Porin kaupun- Mitä tulee kirjelmässä tehtyyn kysymykseen,
17943: gissa sijaitsevat pankkien konttorit toimivat miksi pankkitarkastusvirasto ei ryhdy toimen-
17944: kannattamattomina. piteisiin pankkien konttoreiden viihentämiseksi
17945: Aluksi on syyät todeta, että syy pankkien ja kannattavuuden parantamiseksi, niin on
17946: sivukonttoreiden ehkä runsaaseen määrään on 'todettava, ettei käytännössä ole ainakaan
17947: ainakin osittain ennen ~vuoden 1969 pankki- vielä esiintynyt riittäviä konttorikohtaisia
17948: lainsäädäntöä voimassa olleissa eri pankki- perusteita, jotta kysymystä panki!lle anne-
17949: tyyppejä koskeneissa erilaisissa määräyksissä. tun sivukonttoriluvan peruuHamisesta olisi
17950: Kokonaan ilman valtiovallan kontrollia olivat ollut syytä ottaa harkittavaksi. Pankkitarkas-
17951: liikepankkien kotipaikkakunnilleen perustamat tusvirasto ei yleensä voi seurata ja valvoa sivu-
17952: sivukonttorit ja osuuskassojen konttorien pe- konttoreiden kannattavuutta ja vakavaraisuutta
17953: rustaminen. Kun vuoden 1970 alusta voimaan vaan tämä valvonta tapahtuu pankkikohtaisesti.
17954: tulleiden pankkilakien uudistuksen yhteydessä Vain silloin, kun puolet koko pankin omasta
17955: perustettiin nykyinen pankkitarkastusvirasto, pääomasta on katsottava menetetyksi eikä pan-
17956: tuli sen tehtäväksi kaikkien pankkiryhmien kin oman pääoman määrä pankin sitoumuk-
17957: sivukonttorilupien käsittely sekä myöskin pank- siin verrattuna enää täytä laissa sanottuja vä-
17958: kitoiminnassa tapahtuvien kilpailuolosuhteiden himmäisvaatimuksia, eikä pankin toiminnan jat-
17959: seuraaminen. kamista myöskään saada vakuusrahaston avus-
17960: Käsiteltäessä sivukonttoreiden perustamislu- tuksella tai avustuslainalla tai muulla pankki-
17961: pia kiinnitetään nykyisin huomiota kilpailu- tarkastusviraston hyväksymällä tavalla turva-
17962: näkökohtien lisäksi hakijapankin vakavaraisuu- tuksi, taikka jos pankin toiminnan keskeyttä-
17963: 3
17964:
17965: minen todetaan maksuvaikeuksien takia välttä- nen tässä mielessä jää valvontaviranomaisten
17966: mättömäksi, pankkitarkastusvirasto voi ryhtyä toimivallan ulkopuolelle.
17967: toimenpiteisiin pankin toiminnan keskeyttämi- Pankkien toiminnassa olevien konttoreiden
17968: seksi. lukumäärät, pankkifuusioiden määrät ja lak-
17969: Pankkien ilmaispalvelut heikentävät toisaalta kautettujen sivukonttoreiden määrät olivat
17970: pankin kannattavuutta, mutta voivat toisaalta pankkitarkastusviraston käytettävänä olevien
17971: kilpailunäkökohdat huomioonottaen tuoda pan- tietojen mukaan pankkiryhmittäin aikana 1. 1.
17972: kille lisää liiketoimintaa. Tässä on lähinnä 1970-31. 3. 1972 seuraavat:
17973: kysymys pankin johtamisesta, jonka seuraami-
17974:
17975:
17976: Liikepankkien, säästöpankkien ja osuuspankkien toiminnassa olevat pää- ja sivukonttorit.
17977: 1. 1. 1970 31. 12. 1970 31. 12. 1971 31. 3. 1972
17978: Pääkonttoreita
17979: Liikepankit . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 7 7 7
17980: Säästöpankit . . . . . . . . . . . . . . . . 330 327 306 303
17981: Osuuspankit . . . . . . . . . . . . . . . . 465 446 425 424
17982:
17983: Sivukonttoreita
17984: Liikepankit . . . . . . . . . . . . . . . . . 818 818 828 829
17985: Säästöpankit . . . . . . . . . . . . . . . . 912 926 951 957
17986: Osuuspankit . . . . . . . . . . . . . . . . 742 758 760 762
17987:
17988:
17989: Pankkiluusiat vv. 1970, 1971 ja 1 nelj./1972. osalta säästö- ja osuuspankkien kohdalla fuu-
17990: 1970 1971
17991: sioista, minkä lisäksi niillä on ollut myöskin
17992: I/1972
17993: aikaisemmin eli ennen v. 1970 myönnettyjä
17994: Liikepankit ..... . lupia käyttämättä. Huomattava osa pankkitar-
17995: Säästöpankit 3 21 3 kastusviraston uusista sivukonttoriluvista on
17996: Osuuspankit . . ... 19 21 1 myönnetty Helsinkiin ja sen lähiympäristöön,
17997: esim. uusiin lähiörhin, uusiin ostoskeskuksiin,
17998: työpaikkoihin ja hotelleihin.
17999: Lakkautettujen sivukanttareiden lukumäärät.
18000: Pankkiverkoston kokonaiskasvua on edellä
18001: 1970 1971 I/1972 selostetun perusteella pidettävä vähäisenä. Kas-
18002: Liikepankit 5 vu kohdistuu etupäässä alueellisena esim. juuri
18003: Säästöpankit 2 7 Helsinkiin ja sen lähiympäristöön kun sen
18004: Osuuspankit 11 9 sijaan pienten paikallispankkien sivukonttori-
18005: verkoston kasvu on lähes täydelleen pysähty-
18006: nyt.
18007: Edellä olevista taulukoista voidaan havaita, Mitä tulee kyselyssä mainittuun kiinteistön-
18008: että liikepankkien pääkonttoreiden lukumäärä välitystoimintaan, niin pankkitarkastusviraston
18009: on 1. 1. 1970-31. 3. 1972 välisenä aikana py- valvonnan alaisten pankkien osalta on todetta-
18010: synyt samana, säästöpankkien vähentynyt 27 :llä va, että voimassa oleva pankkilainsäädäntö
18011: ja osuuspankkien vähentynyt 41 :llä. Sivukont- kieltää pankkia harjoittamasta kiinteistönväli-
18012: toreiden määrä on vastaavasti noussut 11 :lla, tystä. Pankilla on kuitenkin oikeus joko yksin
18013: 45:llä ja 20:llä. Fuusioita on tapahtunut sääs- tai mm. yhdessä muiden samaan pankkiryhmään
18014: töpankeilla 27 ja osuuspankeilla 41 eli samat kuuluvien pankkien kanssa omistaa osakkeita
18015: määrät, millä pääkonttoreiden luku on vähen- tai osuUiksia kiinteistönvälitystä harjoittavissa yh-
18016: tynyt. Varsinaisia sivukonttoreiden lakkautta- teisöissä enintään määrän, joka on 20 prosent-
18017: misia on liikepankeilla ollut 5, säästöpankeilla tia yhteisön koko osake- tai osuuspääomasta.
18018: 9 ja osuuspankeilla 20. Sivukonttorien luku- Pankki saa sijoittaa yhteisöjen osakkeisiin ja
18019: määrän lisääntyminen johtuu huomattavalta osuuksiin niiden osakkeiden ja osuuksien Ii-
18020: 4
18021:
18022: säksi, joiden omistaminen on pankin tolmm- pankkitarkastusvirasto on antanut pankeille
18023: nalle välttämätöntä, yhteensä enintään mää- yleisohjeet sekä tarvittaessa lisäksi pankkikoh-
18024: rän, joka vasta kymmentä prosenttia pankin taisia ohjeita ja määräyksiä. Aikana 1. 1. 1970
18025: omasta pääomasta. Tämän omistussuhteen jär- -31. 3. 1972 pankkitarkastusvirasto on myön-
18026: jestämiselle lain edellyttämäksi pankeilla on tänyt asuntosäästötoimintaan liittyviä välitys-
18027: käytettävänään 31. 12. 1974 päättyvä siirtymä- lupia yhteensä 149 pankille ja samana aikana
18028: kausi, joskin eräät pankit ovat jo tähän men- hylännyt tällaisen lupahakemuksen 33 pan-
18029: nessä saattaneet omistussuhteensa lain mukai- kilta, joilla ei ole katsottu olevan edellytyksiä
18030: siksi. ko. toiminnan harjoittamiseen.
18031: Toisaalta Iiikepankilla, säästöpanikilla ja osuus- Loppuhuomautuksena on mainittava, että
18032: pankilla on oikeus pankkitarkastusviraston lu- pankkitarkastusvirasto on käytettävissä olevin
18033: valla harjoittaa asuntosäästötoimintaan liittyvää keinoin pyrkinyt rajoittamaan pankkien sivu-
18034: asunto-osakkeiden ja -osuuksien sekä omakoti- kanttareiden perustamista. Mitä tulee kiinteis-
18035: kiinteistöjen välitystä ja omistaa osakkeita ja tönvälitykseen, niin siinä suhteessa pankkitar-
18036: osuuksia yhteisöissä, jotka harjoittavat yksin- kastusvirasto on tarkastusten, ohjauksen ja
18037: omaan tällaista välitystoimintaa. Tästä ns. neuvottelujen kautta valvonut jo ohjannut väli-
18038: asuntosäästötoimintaan liittyvästä välityksestä tystoimintaa pysymään laillisissa rajoissa.
18039: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1972.
18040:
18041: Ministeri Margit Eskman.
18042: 5
18043:
18044:
18045:
18046:
18047: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
18048:
18049: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen samt huruvida öppnandet av ett nytt filial-
18050: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- kontor kan äventyra hela bankens lönsamhet.
18051: velse av den 18 april 1972 tili vederbörande Dessutom undetsökes filialkontorets vetksam-
18052: medlem av statsrådet översänt följande av riks- hetsområde i syfte att klarlägga, hutuvida kon-
18053: dagsman Kalevi Huotari ställda skriftliga spörs- -toret efter de fötsta åtens eventuella fötlust-
18054: mål nr 95: btingande verksamhet kan bli lönande. Utom
18055: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen att inrätta egentliga filialkontor är det nu nu-
18056: vidtaga för att minska antalet förlust- mera möjligt att bedtiva bankverksamhet även
18057: :bringande banlcl.wntor, vilka är tiJl men vid förrättningsställen, som fastställts av bank-
18058: för hela landets ekonomiska liv, inte inspektionen och underlyder huvud- eller filial-
18059: minst för sparare och för dem som har kontor. Det kan konstateras, att bankerna vid
18060: högräntalån, samt för att göra slut på rationaliseringen av sin vetksamhet har utveck-
18061: den fastighetsförmedling som i strid lat administrationsmetoder, som i betydande
18062: mot banklagen bedrivs av bankerna?" grad sänker kostnadetna för de enskilda verk-
18063: samhetspunkterna, i synnethet för de s.k. för-
18064: Då den i spörsmålet avsedda saken hör tili rättningsställena.
18065: mitt verksamhetsområde, får jag såsom svar Bankerna har även själva på grund av stora
18066: vötdsamt anföta följande: administrationskostnader sttävat tili att be-
18067: I spötsmålet säges att antalet av banketnas gränsa utvidgningen av sina filia1kontotsnät.
18068: vetksamhetspunktet ökat kraftigt undet de Även fleta tidigate filialkontor har indragits
18069: senaste åten. Såsom en orsak tili· detta har såsom olönsamma, och i samband med bank-
18070: anfötts bankernas inbötdes konkurrens, som fusioner har likså någta kontor indragits såsom
18071: för med sig talrika osunda föteteelset. Såsom obehövliga. Bankinspektionen har under tiden
18072: exempel hat ftamlagts tesultaten av en undet- 1. 1. 1970-31. 3. 1972 beviljat affärsbankerna
18073: sökning, enligt viliken vetksamheten ät olönsam 20, spatbankerna 21 och andelsbanketna 9
18074: vid de flesta bankkontot i Björnebotg. ellet sammanlagt 50 tillstånd att inrätta filial-
18075: Fötst ät det skäl att konstateta, att otsaken kontor.
18076: tili det kanske stota antalet bankfilialkontot Vad bettäffar den i spörsmålet ställda frågan,
18077: åtminstone delvis ligget i de föt olika typet vatför bankinspektionen icke vidtar åtgätder
18078: av banker olika bestäinme!set vilka gällde föte för att minska antalet bankkontor och för att
18079: 1969 åts banklagstiftning. Helt utanför stats- öka lönsamheten, måste det konstateras, att
18080: maktens konttoll stod de filialkontot som det åtminstone icke hittills i ftåga om något
18081: affärsbanketna gtundat i sina hemortet, samt enskilt bankkontor i ptaktiken har förelegat
18082: inrättandet av andelskassekontot. Då den nu- tilltäckliga skäl att tili behandling upptaga
18083: varande bankinspektionen inrättades i sam- ftågan om indtagning av filialkontotstillstånd,
18084: band med revisionen av banklagatna, vilka som har beviljats bank. Bankinspektionen kan
18085: trädde i ktaft vid ingången av åt 1970, ethöll iake i allmänhet följa med och övervaka filial-
18086: den i uppgift att handlägga samtliga bank- kontorens lönsamhet och soliditet, utan denna
18087: gruppets ansökningar om tillstånd att inrätta övetvakning sker bankvis. Endast i fall då
18088: filialkontor samt även att övetvaka konkurrens- hälften av bankens hela egna kapital måste
18089: föthållandena inom bankvetksamheten. anses förlorat och bankens eget kapital, jäm-
18090: Vid handläggningen av ansökningat om till- fött med fötbindelserna, icke längte fyllet i
18091: stånd att inrätta filialkontor fästes nu föt tiden lagen stadgade minimiktav och bankens fott-
18092: uppmätksamhet utom vid konkuttenssynpunk- satta verksamhet ioke hellet kan säikerställas
18093: tet även vid den sökande bankens soliditet med undetstöd ellet understödslån ut säker-
18094: 6
18095:
18096: hetsfonden eller på annat sätt, som godkänts I detta fall är det närmast fråga om dirigerin-
18097: av bankinspektionen, eller om det anses nöd- gen av bankens verksamhet. En övervakning i
18098: vändigt att avbryta bankens verksamhet på detta syEte faller utanför kontrollmyndigheter-
18099: grund av betalningssvårigheter, kan bank- nas befogenhet.
18100: inspektionen vidtaga åtgärder tili att avbryta Antalet verksamma bankkontor, antalet
18101: bankens verksamhet. bankfusioner och antalet indragna filialkontor,
18102: Bankernas gratisservice försvagar å ena grupperade enligt banktyp, var enligt uppgifter
18103: sidan bankernas lönsamhet men kan å andra som stått tili banikinspelktionens förfogande
18104: sidan med beaktande av konkurrenssynpunkter under tiden 1. 1. 1970-31. 3. 1972 följande:
18105: bidraga tili att i)ka bankens affärsverksamhet.
18106:
18107:
18108: Affärsbankernas, sparbankernas och andelsbankernas fungerande huvud- och filialkontor.
18109: 1. 1.1970 31. 12.1970 31. 12.1971 31.3.1972
18110: Huvukontor
18111: Affärsbanker . . . . . . . . . . . . . . . 7 7 7 7
18112: Sparbanker . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 327 .306 303
18113: Andelsbanker . . . . . . . . . . . . . . . 465 446 425 424
18114:
18115: Pitialkontor
18116: Affärsbanker . . . . . . . . . . . . . . . 818 818 828 829
18117: Sparbanker . . . . . . . . . . . . . . . . . 912 926 951 957
18118: Andelsbanker . . . . . . . . . . . . . . . 742 758 760 762
18119:
18120:
18121: Bankfusioner åren 1970, 1971 och 9 för sparbankerna och 20 för andelsbankerna.
18122: I kvartalet/1972. ökningen av antalet filialkontor beror för
18123: spar- och andelsbankernas vidkommande tili
18124: 1970 1971 1972/I
18125: betydande del på fusioner. Därtill kommer att
18126: Affärsbanker . . .. . dessa banker även har haft oanvända tillstånd
18127: Sparbanker ..... . 3 21 3 som beviljats före år 1970. En betydande del
18128: Andelsbanker 19 21 1 av de nya tillstånd som bankinspektionen har
18129: beviljat för filialkontor gäller Helsingfors och
18130: dess närmaste omgivning, t. ex. nya förorter,
18131: Antalet indragna filialkontor. köpcentrum, arbetsplatser och hotell.
18132: 1970 1971 1972/l Den totala tillväxten av banknätet måste
18133: Affärsbanker . . . . . 5 på grundval av ovanstående anses vara obe-
18134: Sparbanker . . . . . . 2 7 tydlig. Tillväxten är i huvudsak regionalt
18135: Andelsbanker . . . . 11 9 inriktad, t. ex. just till Helsingfors och dess
18136: närmaste omgivning, medan däremot tillväxten
18137: av de små lokalbankernas filialkontorsnät i
18138: Det framgår av ovanstående tabeller, att det närmaste fullständigt har avstannat.
18139: antalet av affärsbankernas huvudkontor under Vad beträffar den i spörsmålet nämnda
18140: tiden 1. 1. 1970-31. 3. 1972 förblivit oför- fastighetsförmedlingsverksamheten måste för
18141: ändrat, att sparbankernas minskat med 27 och de bankers vidkommande som står under
18142: andelsbankernas med 41. Motsvarande ökning bankinspektionens övervakning konstateras, att
18143: av filialkontorens antal är 11, 45 och 20. Fu- gällande banklagstiftning förbjuder bank att
18144: sioner av sparbanker har ägt rum tili ett antal utöva fastighetsförmedling. Bank har dock rätt
18145: av 27 och av andelsbanker tili ett antal av 41, att antingen ensam eller bl. a. tillsammans med
18146: vilka antal motsvarar minskningen av antalet banker av samma grupp äga aktier eller ande-
18147: huvudkontor. Antalet egentliga indragningar lar i sammanslutning, som utövar fastighets-
18148: av filialkontor har varit 5 för affärsbankerna, förmedling, till ett belopp som är högst 20
18149: 7
18150:
18151: procent av sammanslutningens hela aktie- eller band med detta s.k. bostadssparande har bank-
18152: andelskapital. Banik får i sammanslutningars inspektionen utfärdat allmänna direktiv samt
18153: aktier och andelar, utöver de aktier och ande- dessutom vid behov anvisningar och före-
18154: lar, vilkas innehav är oundgängligt för ban- skrifter för enskilda banker. Under tiden 1. 1.
18155: kens verksamhet, placera ett belopp som sam- 1970-31. 3. 1972 har bankinspektionen be-
18156: manlagt motsvarar högst tio procent av ban- viljat förmedlingstillstånd i samband med bo-
18157: kens eget aktiekapital. För att ordna detta stadssparande åt sammanlagt 149 banker och
18158: ägoförhållande i överensstämmelse med lag har under samma tid avslagit ansökningar om dy-
18159: bankerna en övergångsperiod som utgår 31. Hkt tillstånd från 3 3 hanker, vilka iake an-
18160: 12. 1974. Vissa banker har likväl redan nu setts ha förutsättningar att utöva ifrågavaran-
18161: ordnat sina ägoförhållanden så att de överens- de verksamhet.
18162: stämmer med lag. Såsom slutanmärkning måste nämnas, att
18163: Å andra sidan har affärsbanker, sparbanker bankinspektionen med tili buds stående medel
18164: och andelsbanker rätt att med tillstånd av har strävat att begränsa inrättandet av filialer.
18165: bankinspektionen och i anslutning tili bostads- Vad fastighetsförmedlingen beträffar har bank-
18166: sparandet utöva förmedling av bostadsaktier inspekionen genom kontroll, ansvisningar och
18167: och -andelar samt egnahemsfastigheter samt överläggningar övervakat och dirigerat förmed-
18168: att äga aktier och andelar i sammanslutningar linsverkgsamheten för att hålla den inom lag-
18169: som uteslutande utövar förmedlingsverksamhet liga gränser.
18170: av detta slag. Angående förmedlingen i Sam-
18171: Helsingfors den 16 maj 1972.
18172:
18173: Minister Margit Eskman.
18174: Kirj. ksm. n:o 96.
18175:
18176:
18177:
18178:
18179: Laine ym.; Hintasäännöstelyn supistamissuunnitelmista.
18180:
18181:
18182: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18183:
18184: UKK-sopimuskauden aikana ja sitä ennen ja muita tuotteita vapautetaan hintasäännöste-
18185: tapahtunut hintojen ja maksujen voimakas lystä. Tämän suurmonopolien, elinkeinoelä-
18186: kohoaminen on suurelta osin aiheutunut sii- män ja kaupan tahon vaatiman suunnitelman
18187: tä, että valtaosa tarvikkeista on kokonaan hin- toteuttaminen tulisi merkitsemään ankaraa is-
18188: tasäännöstelyn ulkopuolella. Myös säännöste- kua työläisten, eläkeläisten ja opiskelijoiden
18189: lyn piiriin kuuluvien tarvikkeiden ja maksujen elineduille. Ottaen huomioon jo tapahtunei-
18190: korotukset ovat vauhdittaneet hinnankorotus- den hintojenkorotusten vaikutukset on luon-
18191: ten vyöryä. Valtiovallan omin toimenpitein nollista, että mainitut ja muut vähävaraiset
18192: on niin ikään korotettu monien hyödykkei- · kansalaisryhmät eivät tule hyväksymään elin-
18193: den, maksujen ja palvelusten hintoja. ehtojensa huonontamiseen johtavia hintasään-
18194: Eduskunnassa viimeksi suoritetun valtuus- nostelyn lievennyksiä vaan tulevat vastusta-
18195: lain käsittelyn yhteydessä kansandemokraat- maan mainittuja suunnitelmia sekä vaatimaan
18196: tinen eduskuntaryhmä korosti voimakkaasti palkkojensa ja eläkkeittensä korottamista.
18197: tiukan hintasäännöstelyn noudattamisen ja sen Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18198: laajentamisen välttämättömyyttä. Ellei valta- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
18199: lain hallitukselle antamia valtuuksia käytetä tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18200: tehokkaan hintasäännöstelyn jatkamiseen ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18201: hinnankorotusten estämiseen merkitsee se val-
18202: talain mitätöimistä. Tässä mielessä ovat val- Onko Hallitus tietoinen hintaviran-
18203: tioneuvoston toistuvasti tekemät päätökset omaisten piirissä suoritetuista valmis-
18204: hintasäännöstelyn piirin supistamisesta varsin teluista suurten elin- ym. tarvikeryh-
18205: valitettavia. mien vapauttamiseksi hintasäännöste-
18206: Julkisuudessa on kerrottu hintaviranomais- lystä ja jos on,
18207: ten valmistelevan uusia suunnitelmia, joiden aikooko Hallitus hyväksyä hintasään-
18208: mukaan suuri määrä elintarvikkeita, vaatetus- nöstelyn supistamissuunnitelmat?
18209: tarvikkeita, koulukirjoja, rakennustarvikkeita
18210: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1972.
18211:
18212: Ensio Laine. Heikki Mustonen. Pauli Puhakka.
18213: Heimo Rekonen. Matti Järvenpää. Pentti Liedes.
18214:
18215:
18216:
18217:
18218: 506/72
18219: 2
18220:
18221:
18222:
18223: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
18224:
18225: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- muksen 2a- ja b-kohdissa taas edellytetään, et-
18226: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra tä eräitä erikseen sovittavia hyödykeryhmiä
18227: Puhemies, kirjelmässänne huhtikuun 20 päiväl- ja eräiden ryhmien joitakin lajeja ja laatuja
18228: tä 1972 lähettänyt asianomaisen valtioneuvos- siirretään hintailmoitusmenettelyn piiriin. Sa-
18229: ton jäsenen vastattavaksi seuraavan kansanedus- nottujen klausulien toteuttamista on valmis-
18230: taja Ensio Laineen ym. kirjallisen kysymyksen: tellut työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kes-
18231: kuudestaan asettama ns. hintapoliittinen työ-
18232: "Onko Hallitus tietoinen hintavi- ryhmä. Kun asiassa oli päästy yksimielisyyteen,
18233: ranomaisten piirissä suoritetuista val- tehtiin sen mukainen esitys Hintaneuvoston
18234: misteluista suurten elin- ym. tarvike- hintajaostolle, joka omasta. puolestaan hyväk-
18235: ryhmien vapauttamiseksi hintasäännös- syi sen 24. 4. 72. Hallitus on koko ajan ol-
18236: telystä ja jos on, lut tietoinen näiden neuvottelujen kulusta.
18237: aikooko Hallitus hyväksyä hintasään- Edellä viimeksi selostettujen sopimusten ja
18238: nöstelyn supistamissuunnitelmat?" suositusten perusteella valtioneuvosto antoi
18239: 10. 5. 72 uuden päätöksen (375/72) hyödyk-
18240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- keiden hintavalvonnasta, joka tulee voimaan
18241: tavasti seuraavaa: tänä päivänä.
18242: Kyselyn perusteluissa mainitaan mm., että Hinnanvahvistusmenettelyssä on tähän asti
18243: valtioneuvoston toistuvasti tekemät päätökset ollut 113 tavararyhmää ja 16 palvelusryhmää.
18244: hintasäännöstelyn piirilll supistamisesta ovat Tehdyn päätöksen mukaan siirretään 47 ta-
18245: varsin valitettavia. Tämän johdosta todetta- vararyhmää - ei valvonnan ulkopuolelle vaan
18246: koon, että niiden neljän viimeksi kuluneen - hintavalvonnan toisen teknisen muodon,
18247: vuoden aikana, jolloin maassamme on toteu- hintailmoitusmenettelyn piiriin. Lisäksi jää
18248: tettu kokonaisvaltaista tulopolitiikkaa, valtio- kaksi maksuryhmää, nimittäin posti- ja lennä-
18249: neuvoston päätöksillä on hintasäännöstelyn pii- tinmaksut sekä radio- ja televisiolupamaksut
18250: riä supistettu ennen tätä päivää kahdesti, ni- hintaviranomaisten määräysvallan ulkopuolelle,
18251: mittäin toukokuussa 1969 (Vnp 340/69) se- mutta ne tulevat olemaan edelleen muiden vi-
18252: kä joulukuussa 1970 (Vnp 879/70). Molem- ranomaisten valvonnassa.
18253: missa tapauksissa muutokset perustuivat suu- Huolimatta hintavalvonnan luokasta toi-
18254: rimpien työmarkkinajärjestöjen kesken käytyi- seen siirrettävien ryhmien suhteellisen suures-
18255: hin neuvotteluihin. ta lukumäärästä, ei niiden tosiasiallinen osuus
18256: Perusteluissa väitetään hintaviranomaisten kansalaisten elinkustannuksista ole läheskään
18257: valmistelevan suunnitelmia, joiden mukaan samanveroinen. Tätä seikkaa kuvastaa seuraa-
18258: tuotteita vapautetaan hintasäännöstelystä. Työ- va asetelma:
18259: markkinajärjestöjen ja hintaviranomaisten kes- osuus elin:kust.ind:ssä
18260: ken on kuukausikaupalla todella käyty neu- ennen päätöksen mukaan
18261: votteluja hintavalvontajärjestelmän tietynlai-
18262: sesta teknisestä muuttamisesta, mutta ei min- Varsinaisessa hinta-
18263: kään tuotteen vapauttamisesta sen piiristä. säännöstelyssä 57% 47%
18264: Voimassa olevaan ns. HL-sopimukseen liittyy Muuten viranomais-
18265: näet oleellisena osana erillinen "sopimus hin- ten valvonnassa 14% 24%
18266: tavalvonnan periaatteista". Viimeksi mainitun Vapaita hintoja 29% 29%
18267: asiakirjan 1-kohdan mukaan hintavalvonnan 100% 100%
18268: alaa ei merkittävästi muuteta, mutta kontrollin
18269: joustavuutta pyritään lisäämään valvonnan Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän tie-
18270: tehokkuutta silti muuttamatta. Saman sopi- doksenne, Herra Puhemies.
18271: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1972.
18272:
18273: Ministeri Ahti Fredriksson.
18274: 3
18275:
18276:
18277:
18278: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18279:
18280: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen vissa slag och kvaliteter inom vissa grupper
18281: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- överförs tili prisanmälningsförfarandet. För-
18282: velse av den 20 april 1972 tili vederbörande verklingandet av sagda klausuler har förbe-
18283: medlem av IStatsrådet för avgivande av svar retts av den sk. prispolitiska arbetsgruppen,
18284: översänt följande av riksdagsman Ensio Laine viiken tilisatts av och vars medlemmar valts
18285: m.fl. ställda spörsmål: bland arbetsmarknadens centralorganisationer.
18286: Då enstämmighet hade nåtts i saken, lämnades
18287: "Är Regeringen medveten om de en proposition i överensstämmelse därmed tili
18288: förberedelser som vidtagits inom pris- Prisrådets prissektion, som för sin del god-
18289: myndigheternas krets för frigivande kände den 24. 4. 72. Regeringen har hela ti--
18290: av stora grupper livsmedel och andra den haft kännedom om förhandlingarnas för-
18291: förnödenheter från prisregleringen, och lopp.
18292: om så är fallet, På grund av de ovan sistrelaterade avtalen
18293: ämnar Regeringen godkänna planer- och rekommendationerna gav statsrådet den
18294: na på inskränkning av prisreglerin- 10. 5. 72 ett nytt beslut (375/72) om pris-
18295: gen?" övervakning av nyttigheter, vilket träder i
18296: kraft denna dag.
18297: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Prisfastställelseförfarandet har tills nu be-
18298: samt anföra följande: rört 113 varugrupper och 16 tjänstegrupper.
18299: I motiveringarna för spörsmålet nämns bl.a. Enligt avtalet överförs 47 varugrupper - ic-
18300: att statsrådets upprepade beslut om imkränk- ke utanför kontrollen utan - tili prisöver-
18301: ning av prisregleringen är synnerligen beklag- vakningens andra tekniska form, prisanmäl-
18302: liga. Med anledning härav må framhållas, att ningsförfarandet. Dessutom förblir två avgifts-
18303: under sistförlidna fyra år, under vilka en hel- grupper, d.v.s. post- och telegrafavgifterna
18304: hetsinkomstpolitik förverkligats, har prisreg- samt radio- och televisionslicenserna utanför
18305: leringen genom statsrådets beslut före denna området för prismyndigheternas bestämman-
18306: dag inskränkts två gånger, d.v.s. i maj 1969 derätt, men de kommer fortsättningsvis att va-
18307: (Srb 340/69) och i december 1970 (Srb ra under andra myndigheters kontroll.
18308: 879/70). I bägge fallen baserade sig ändrin- Trots det relativt stora antal grupper som
18309: garna på förhandlingar mellan de största ar- överförs från en klass tili en annan inom
18310: betsmarknadsorganisationerna. prisövervakningen, är deras verkliga andel i
18311: I motiveringarna påstås prismyndigheterna medborgarnas levnadskostnadsindex inte ens
18312: förbereda planer, enligt vilka produkter skul- tillnärmelsevis av samma storleksordning. Den-
18313: le friges från prisregleringen. Förhandlingar na omständighet belyses av följande uppställ-
18314: har verkligen förts i månader mellan arbets- ning:
18315: marknadsorganisationerna och prismyndighe- andel av levnadsk.index
18316: terna om en viss teknisk ändring av prisöver- tidigare enligt beslutet
18317: vakningssystemet, men ej om frigivande av nå-
18318: gon produkt från den. Tili gällande sk. HL- Underkastade egent-
18319: avtal hör nämligen som en väsentlig del ett lig prisreglering 57% 47%
18320: separat "avtal om priskontrollens principer". Eljest under myn-
18321: Enligt punkt 1 i sistnämnda akt skall pris- digheters kontroll 14% 24%
18322: kontrollens omfång ej ändras nämnvärt, men Fria priser 29% 29%
18323: en smidigare kontroll eftersträvas, utan att 100% 100%
18324: kontrollens effektivitet dock ändras. I punk-
18325: terna 2a och 2b av samma avtal åter förut- Detta får jag vördsamt frambringa Eder,
18326: sätts, att vissa grupper av förnödenheter och Herr Talman, tili kännedom.
18327: Helsingfors den 22 maj 1972.
18328:
18329: Minister Ahti Fredrik:rson.
18330: Kirj. ksm. n:o 97.
18331:
18332:
18333:
18334:
18335: Rytkönen ym.: Keinottelemisesta ammattikursseilla.
18336:
18337:
18338: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18339:
18340: Maassamme harjoitetaan jo verraten laajaa nut muitakin tapauksia, jolloin ammattikurs-
18341: ammattikurssitoimintaa. Sen tarkoituksena on sin käynyt henkilö ei ole muista kuin em. syis-
18342: huolehtia ammattikoulutuksen ohella työvoi, tä saanut ammattitaitoaan vastaavaa työtä.
18343: man kouluttamisesta ja uudelleenkouluttami- Kaikkein törkeintä keinottelua työvoimaila ja
18344: sesta suurimmassa määrin yksityisille työnanta- valtion kustantanialla koulutuksella ovat kui-
18345: jille. · tenkin joutsalaisen puusepänliikkeen tapaiset
18346: Ammattikoulutus, myös ammattikursseilla ta- toimenpiteet.
18347: pahtuva koulutus on välttämätöntä ammattitai- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
18348: toisen työvoiman kasvattamiseksi. Sen sijaan jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
18349: on mitä jyrkimmin tuomittavaa, että .eräät tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18350: työnantajat jopa keinottelevat valtion kustan- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18351: tamilla ammattikursseilla ja ammattikurssilai-
18352: silla. Tietääkö Hallitus, että eräs joutsa-
18353: Näin on julkisuudessa olleiden tietojen mu- lainen puusepänliike on häikäilemättö-
18354: kaan tapahtunut Joutsassa, missä eräs puu- mästi keinotellut valtion kustantamana
18355: sepänliike on pitänyt 12 ammattikurssilaista ammattikurssilla, ja jos tietää,
18356: työssä 3 päivää yli kurssiajan, eli täsmälleen mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18357: sen ajan jonka valtio kustansi ilmaisen työ- ryhtyä tämänlaatuisen keinottelun estä-
18358: voiman. Kieltämättä työnantaja sai valtiolta miseksi ja siihen syyllistyneen saatta-
18359: huomattavan lahjoituksen, ellei sitä peritä ta- miseksi edesva.stuuseen?
18360: kaisin valtiolle. Vuosien varrella on ilmaantu-
18361: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1972.
18362:
18363: V. J. Rytkönen. Kauko Tamminen.
18364: A-L. Tiekso. Aulis Juvela.
18365: I-C. Björklund. Kaisu Weckman.
18366: Siiri Lehmonen. Veikko Salmi.
18367:
18368:
18369:
18370:
18371: 476/72
18372: 2
18373:
18374:
18375:
18376:
18377: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18378:
18379: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kurssi 25. 10. 1971-7.4. 1972 välisenä aika-
18380: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, na, jota kysymys tarkoittanee. Kurssin opetus-
18381: olette 20 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn ohjelman mukainen käytännön harjoittelu ta-
18382: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston pahtui erässä joutsalaisessa puusepänliikkeessä,
18383: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- jossa tehdystä oppilastyöstä kurssikeskus on
18384: edustaja V. J. Rytkösen ym. näin kuuluvasta laskuttanut puusepänliikettä ammattikasvatus-
18385: kirjallisesta kysymyksestä n:o 97: hallituksen vahvistamien normien mukaisesti.
18386: Kurssin järjestäjän toimesta kurssilaisille on
18387: "Tietääkö Hallitus, että eräs joutsa- suoritettu päivärahat ja muut etuudet kurssin
18388: lainen puusepänliike on häikäilemä ttö- päättymispäivään 7. 4. 72 saakka. Kurssin jäl-
18389: mästi keinotellut valtion kustantamalla keen puusepänliike sijoitti kurssilaiset palve-
18390: ammattikurssilla, ja jos tietää, lukseensa, joka ilmeisesti huonosti suunnitel-
18391: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lun yritystoiminnan takia kesti kuitenkin vain
18392: ryhtyä tämänlaatuisen keinottelun estä- 3 päivää. Mainitulta kolmelta päivältä puu-
18393: miseksi ja siihen syyllistyneen saatta- sepänliike on maksanut palkan työntekijöilleen.
18394: miseksi edesvastuuseen?" Näin ollen julkisuudessa esitetty tieto, että
18395: valtio olisi kustantanut ilmaisen työvoiman,
18396: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on virheellinen.
18397: vasti seuraavaa: Mikäli työllisyyskurssitoiminnassa todetaan
18398: Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen toi- virheellistä menettelyä, hallitus ryhtyy välittö-
18399: mesta järjestettiin Joutsassa konepuusepän mästi kaikkiin asian vaatimiin toimenpiteisiin.
18400: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1972.
18401:
18402:
18403: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
18404: 3
18405:
18406:
18407:
18408:
18409: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
18410:
18411: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen kurscentral anordnades i Joutsa under tiden
18412: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- 25. 10. 1971-7. 4. 1972. De praktiska övnin-
18413: velse av den 20 april 1972 tili vederbörande gar som kursens undervisningsprogram förut-
18414: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi- satte ägde rum i en snickeriaffär i Joutsa. För
18415: jande av riksdagsman V. J. Rytkönen m. fl. det där utförda elevarbetet har kurscentralen
18416: ställda skriftliga spörsmåi nr 97: debiterat snickeriaffären i enlighet med de nor-
18417: mer yrkesutbildningsstyrelsen fastställt härför.
18418: "Är Regeringen medveten om, att På åtgärd av kursarrangören erlades åt kurs-
18419: en snickeriaffär i Joutsa hänsynsiöst deltagarna dagpenning och övriga förmåner tili
18420: har förfarit oredligt vid en av staten och med den dag då kursen avslutades dvs.
18421: bekostad yrkeskurs, och om så är 7. 4. 1972. Efter kursen tog snickeriaffären
18422: fallet, kursdeltagarna i sin tjänst, men tydligen på
18423: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- grund av dåligt planerad företagsverksamhet
18424: taga för att förhindra dylikt oredligt varade detta dock endast 3 dagar. För nämnda
18425: förfarande och för att den som gjort tre dagar erlade sinckeriaffären Iön åt sina
18426: sig skyldig tili sådant skall befordras arbetstagare. Sålunda är den uppgift som fram-
18427: till ansvar?" förts i offentligheten, att staten skulle ha he-
18428: kostat gratis arbetskraft, felaktig.
18429: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Om det konstateras, att det vid sysselsätt-
18430: anföra följande: ningskursverksamhet har förfarits inkorrekt,
18431: Spörsmålet torde avse en kurs för maskin- kommer regeringen omedelbart att vidtaga alla
18432: snickare, som på åtgärd av Jyväskylä yrkes- de åtgärder saken kräver.
18433: Helsingfors den 19 maj 1972.
18434:
18435:
18436: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
18437: Kirj. ksm. n:o 98.
18438:
18439:
18440:
18441:
18442: Toivanen ym.: Rintamamiesten eläkeikärajan alentamisesta.
18443:
18444:
18445: Ed u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
18446:
18447: Viime eduskuntakauden aikana säädettiin töämme niin, että rintamapalvelukseen kulu-
18448: lopultakin rintamamiesten eläkelaki. Huolimatta tettu aika saatettaisiin ottaa nyt eläkkeelle siir-
18449: laajoista toiveista toi tämä laki helpotusta vain tymisajankohtaa ja eläkettä määrättäessä huo-
18450: määrätty.jen rintamamiesten elinehtoihin. On mioon siten, että eläkkeelle siirtymisikää voi-
18451: todettava, että lain säännökset tarjosivat siksi taisiin alentaa vastaavilla aikamäärillä, jotka
18452: vaatimattomia etuuksia, että sen pohjalta vain asianomainen on kuluttanut rintamapalveluk-
18453: aniharva työssä ·käyvä rintamamies saa•ttoi jäädä sessa. Näin voitaisiin saada aikaan suhteelli-
18454: lain suomalle eläkkeelle. Voidaankin sanoa, että suutta hyötyyn nähden kulutetun ajan suhteen.
18455: laki toi helpotusta vain kaikkein vaikeimpiin Bl~keel1e siirtymisen normaalia ailkaisem-
18456: tapauksiin tai sinne, missä ansiotulot muutoin- min tulisi tietenkin tapahtua asianomaisen niin
18457: kin olisivat jääneet vähäisiksi. Sen sijaan ku- halutessa ja sen tulisi tapahtua myös siten, että
18458: kaan vakinaisessa työssä käyvä ei tämän lain aikaisemmasta eläkkeellesiirtymisajankohdasta
18459: pohjalla saattanut jättää 'tointaan. ei aiheutuisi taloudellisia menetyksiä pienem-
18460: Sodan jälkeensä jättämät rasitukset ovat kui- män eläkkeen muodossa.
18461: tenkin vuodesta toiseen olleet rasittamassa nii- Yllä sanottuun viitaten esitämme valtiopäivä-
18462: hin osallistuneita. Erilaiset kulumis- ja henkistä järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
18463: laa·tua olevat seuraukset ovat vaikeuttamassa neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18464: viime sotiimme osallistuneiden jokapäiväistä seuraavan kysymyksen:
18465: elämää. Useat rintamamiehet olisivat valmiit
18466: siirtymään eläkkeelle välittömästi. Tähän ei kui- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18467: tenkaan ole mahdollisuutta ilman, että se mer- siin rintamapalveluun viime sotien ai-
18468: kitsisi tuntuvaa menetystä eläkkeen osalta. kana osallistuneiden eläkeikärajan alen-
18469: Näin on mm. rvirdmmies- ~a toimihenkHökun- tamiseksi rintamapalveluvuosia vastaa-
18470: nan ja heihin rionastettavien osalta. valla määrällä niin, ettei tästä koidu
18471: Perusteltua olisi tarkistaa eläkelainsäädän- asianomaiselle •taloudellisia menetyksiä?
18472: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
18473:
18474: Irma Toivanen. Kerttu Hemmi.
18475: Pirkko Aro. Olavi Borg.
18476: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
18477: Seppo Westerlund.
18478:
18479:
18480:
18481:
18482: 484/72
18483: 2
18484:
18485:
18486:
18487:
18488: Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
18489:
18490: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa viime sotiimme osallistuneiden jokapäiväistä
18491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, elämää. Näihin rinnastettavia ovat lukuisat
18492: olette 21 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn muutkin varsinkin raskaissa ammateissa toimi-
18493: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vat iäkkäät työntekijät, joiden työkyky - vaik-
18494: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kakaan ei ole alentunut ·siinä määrin, että kysy-
18495: edustaja Irma Toivasen ym. näin ·kuuluvasta myksessä olisi työkyvytön - on heikentyny•t
18496: kirjallisesta kysymyksestä n:o 98: niin, että jatkuvan, entiseen verrattavan toi-
18497: meentulon hankkimiseksi asianomaisen tulisi
18498: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- siirtyä keveämpään työhön. Tällöin ei kuiten-
18499: siin rintamapalveluun viime sotien ai- kaan yleensä enää ole mahdollisuutta saavuttaa
18500: kana osallistuneiden eläkeikärajan alen- entistä ansiotasoa. Sosiaali- ja terveysministe-
18501: ·tamiseksi rintamapalveluvuosia vastaa- riössä on parhaillaan valmisteltavana eläkejär-
18502: valla määrällä niin, ettei tästä koidu jestelmäkomitean mietintöön perustuva ehdo-
18503: asianomaiselle taloudellisia menetyk- tus, jonka mukaan aikaisemman työkykynsä
18504: siä?" osittain menettänyt voisi saada erityistä osa-
18505: työkyvyttömyyseläkettä. Samanaikaisesti eläk-
18506: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- keen saaja voisi olla voimiaan vastaavassa
18507: taen seuraavaa: työssä. Näillä järjestelyillä hänelle tulisi mah-
18508: Niin kuin kysymyksen perusteluissa on mai- dollisuus säilyttää ainakin lähes aikaisempi toi-
18509: nittu, erilaiset kulumis- ja henkistä laatua ole- meentulotasonsa.
18510: vat seuraukset ovat vaikeuttamassa useiden
18511: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1972.
18512:
18513: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
18514: 3
18515:
18516:
18517:
18518:
18519: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18520:
18521: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen andlig art tili att försvåra det dagliga livet för
18522: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse många av dem som deltog i våra senaste krig.
18523: a:v den 21 april 1972 tili vederbörande med- Med dessa kan även talrika andra, särskilt i
18524: lem av statsrådet översänt en avskrift av ett tunga yrken verksamma gamla arbetstagare
18525: av riksdagsledamoten Irma Toivanen m. fl. jämställas, vilkas arbetsförmåga - fastän den
18526: undertecknat skriftligt spörsmål nr 98 av föl- inte är nedsatt i sådan grad, att det skulle vara
18527: jande lydelse: fråga om en invalid - har försvagats så, att
18528: vederbörande borde övergå .tili ett lättare
18529: "Ämnar Regeringen vidta åtgärder arbete för att få en fortsatt utkomst jämförbar
18530: för en sänkning av pensionsålders- med den tidigare. Härvid är det dock i allmän-
18531: gränsen för dem som deltog i front- het inte längre möjligt att uppnå tidigare för-
18532: tjänst under de senaste krigen med et>t tjänstnivå. Vid social- och hälsovårdsministeriet
18533: tai som motsvarar antalet tjänstgöringsår är som bäst ett förslag under beredning, enligt
18534: vid fronten så, att detta inte åsamkar vilket person som delvis förlorat sin tidigare
18535: vederbörande ekonomiska förluster?" arbetsförmåga kunde erhålla särskild delinvalid-
18536: pension. Samtidigt kunde pensionstagaren vara
18537: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- i .sådant arbete som motsvarar hans krafter.
18538: samt anföra följande: Genom dessa anordningar skulle det bli möj-
18539: Såsom i motiveringarna för spörsmålet ligt för honom att bibehålla åtminstone nästan
18540: nämnts bidrar olika följder av tärande och samma inkomstnivå .som tidigare.
18541: Helsingfors den 19 maj 1972.
18542:
18543: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
18544: Kirj. ksm. n:o 99.
18545:
18546:
18547:
18548:
18549: Hyvönen: Helsingin keskustassa olevien koulurakennusten käyt-
18550: tötarkoituksen muuttamisesta.
18551:
18552:
18553: E d u s ik u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
18554:
18555: Helsingin Yliopiston tilojen tarvetta tutkinut viranomaiset suunnittelevat Helsingin keskus-
18556: järjestelykomitea on ·äskettäin vatlmistuneessa tan koulur.aikennusten käy;ttötarko1tuksen muut-
18557: mietinnössään päätynyt esittämään eräiden Hel- tamista jo •tässä vaiheessa. Vasta peruskoulu-
18558: singin oppikoulurakennusten siirtämistä yliopis- suunnitelman valmistuttua on edellytyksiä
18559: ton käyttöön. Valtion viranomaiset ovat lisäksi suunnitella vapautuville koulurakennuksille toi-
18560: etsimässä uusia •virastotiloja Helsinkiin ja siinä senlaisia käyttötarkoituksia.
18561: mielessä käyneet tutkimassa Helsingin keskus- Edellä olevaan 1ja ·valtiopäiväjärjestyksen
18562: tassa sijaitsevien kansa- ja oppiikoulujen sopi- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
18563: vuut:ta näihin tarkoituksiin. voston asianomaisen 1äsenen vastattavaksi seu-
18564: Esitykset ja tutkimukset vaiheessa jossa raavan kysymyksen:
18565: suunnitelmat koulujärjestelmälain mukaisen
18566: koululaitoksen muodostumisesta Helsinkiin ovat Onko Hallitus tietoinen siitä, et:tä
18567: keskeneräiset, herättävät pelkoa ja epävarmuut- valtion viranomaiset suunnittelevat Hel-
18568: ta kouJusuunnittelijoiden keskuudessa. Helsin- singin kaupungin keskustassa olevien
18569: gin Koulusuunn1ttelutoimikunta ei ole vielä !koulurakennusten käyttötarkoituksen
18570: saanut valmiiksi väestöennusteisiin perustuvia muuttamista ennen kuin selvitykset sii-
18571: ehdotuksia siitä mitkä Helsingin keskustan tt:ä miten paljon näitä rakennuksia tarvi-
18572: kouluista tarvitaan peruskouluopetusta, mitkä taan tulevan peruskoulun ja lukion tar-
18573: lukio-opetusta varten. Kuitenkin tässä vaihees- peisiin ovat valmistuneet, ja jos on,
18574: sa on selvää, että kaiilcl.d ne koulut joita yli- mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
18575: opistotilojen tarvetta tutkinut komitea esit.tää seen sen, että valtion ennenaikaisilla
18576: siirrettäväksi yliopiston käyttöön, eivät suinkaan ·toimenpiteillä ei vaikeuteta tulevan pe-
18577: vapaudu peruskouluopetuksesta. Sen 1ohdosta ruskoulun ja 1ukion toiminnan suun-
18578: on pidettävä ennenaikaisena sitä, että valtion nittelua Helsingin keskustassa?
18579: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
18580:
18581: Anna-Liisa Hyvönen.
18582:
18583:
18584:
18585:
18586: 467/72
18587: 2
18588:
18589:
18590:
18591:
18592: E d u s :k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18593:
18594: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa nut. ja peruskouluun siirtyminen tapahtunut.
18595: main~tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, KouJuhallitus on Hsäksi maininnut tekevänsä
18596: olette 21 päivijnä huhtikuuta 1972 päivätyn lakkaavien ja muuttavien koulujen osalta esi-
18597: kiiljeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tyksensä si:tä mukaa, :kun ikoulukiinteistöt va-
18598: asianomaiselle 1jäsenehle ,jäljennöksen kansan- pautuvat koulujen käy;töstä. Muiden oppilaitos-
18599: edustaja Anna-Liisa Hyvösen näin :kuuluvasta ten kuin oppikoulujen osalta Helsingin kau-
18600: kirjallisesta kysymyksestä n:o 99: punginhallitus on lausunnossaan todennut, ettei
18601: Kaisaniemen, Kallion, Katajanokan, Oikoka-
18602: "Onko Hallitus tietoinen suta, että dun, Snellmanin, Cygnaeuksen, Kruunuhaan ja
18603: valtion ;\1-iranomaiset suunnittelevat Hel- Topeliuksen koulua voida luovuttaa Helsingin
18604: singin kaupungin :keskustassa olevien yliopi:ston käyttöön, koska koulut tarvitaan
18605: koulurakennusten käyttötaliko1tuksen edelleen koulukäyttöön ja vastaisuudessa myös
18606: muuttamista ennen kuin selvitykset sii- peruskoulun käyttöön. Komitea ei ole tämän
18607: itä miten paljon näitä rakennuksia tarvi- johdosta tehnyt myöskään esitystä mainittujen
18608: taan tulevan peruskoulun ja lukion tar- koulujen saamisesta yliopiston käyttöön.
18609: pdsiin ovat valmistuneet, ja ~os on, Edellä mainittu komiteanmietintö on parhail-
18610: mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak- laan Jausunnolla muun muassa kouluhallituk-
18611: seen ~sen, että valtion ennenaikaisilla sessa, rakennushallituksessa, Helsingin kaupun-
18612: toimenpiteillä ei vaikeuteta tulevan pe- ginhallituksessa ja alueneuvottelukunnassa, jon-
18613: ruskouJun ja [ukion toiminnan suun- ka valtioneuvosto on asettanut käsitJtelemään
18614: ,'nittelua Helsingin keskustassa?" eräitä kiinteistöihin Jiittyviä kysymyksiä Hel-
18615: singin kaupungin ,ja sen lähikuntien alueella.
18616: Vastauksena kysymykseen esitän :kunnioit- Nimenomaan kouluhall1tuksen ja Helsingin
18617: t!len seuraavaa: kaupunginhalHtuksen lausunnoissa tultaneen
18618: Kysymyksen perusteluissa main~tussa Helsin- esittämään näkökohtia myös peruskoulun ja
18619: gin yliopiston tilojen jäl'ijestelykomiltean mietin- lukion edellyttämästä tilantarpeesta Hels1ngin
18620: nössä on laajasti käsitelty Helsingin yliopiston keskustassa. Nämä näkökohdat voidaan ottaa
18621: tilantarvetta v. 1971-1976 aikana Helsingin huomioon päätettäessä, mfuin toimenpiteisiin
18622: keskusta•alueilla. Toimeksiantoosa mukaisesti komiteanmietinnön johdosta on ~aiheellista ryh-
18623: komitea on tutkinut, m1tä suunnitelmia yliopis- tyä.
18624: tolla on kyseeseen tulevien lisätilojen hankki- Tiettyjen Helsingin :keskustassa sijaitsevien
18625: misdksi ja mitä Jo nyt valtion hallussa olevia oppikoulujen vastainen käyttö on ollut opetus-
18626: oppilaitoksia tai muha tiloja yliopiston :käyt- ministeriössä esillä. Suunnitelmien mukaan
18627: töön voitaisiin sanottuna aikana osoittaa joko Svenska flicklyceetin rakennus (Bulevardi 18)
18628: oston, vuokrauksen tai vaihdon avulla. vapautuu koulukäytöstä joko ~uonna 1974 tai
18629: Komitea on tehnyt esitykset muun muassa 1975. Opetusministeriö on kirjeellään n:o
18630: eräiden oppikoulujen ja muiden oppilaitosten 7657/9. 2. 1972 kouluhallituksclle iJ.moittanut
18631: saamisesta yliopiston käyttöön. Edellisten osal- selvittävänsä mahdollisuudet luovuttaa sanottu
18632: ta komitea on pyytänyt :kouluhamtukselta lau- rakennus Helsingin yliopiston käyttöön. Sa-
18633: suntoa. Kouluhallituksen iausunnon mukaisesti massa kirjeessä opetusministeriö toteaa periaat-
18634: komitea toteaa, että useimpien keskikaupungin tees·sa päättäneensä, että se tulee ehdottamaan
18635: alueella toimivien koulujen tuleva käyttö sel- vuoden 1973 valtion tulo- ja menoarvioon Hel-
18636: viää lopullisesti vasta sen jälkeen, kun Helsin- singin kaupungissa toimivien Helsingin tyttö-
18637: gin :kaupungin koulusuunni1telma on valmistu- koulun ja Helsingin ~ukion ( e1llt. Helsingin tyt-
18638: tölukio), yhdistäm1stä 1. 8. 197 3 lukien yh- 15. 8. 1973 [ukien yliopis•ton hallintaan. Kruu-
18639: tdslyseotyyppiseksi oppikouluksi, joka sijoite- nunhaan kouluolojen selvittelyn yhteydessä on
18640: taan nykyisin Helsingin yliopiston käytössä oltu yhteydessä Helsingin kaupungin kouluvi-
18641: olevaan entiseen Svenska lyceumin rakennuk- ranomaisiin rja tällöin on Helsingin kaupungin
18642: seen (Liisankatu 13). Tämän johdostJa Helsin- koulusuunnit•teluto1m1kunta ootanu:t ,Jausunton·
18643: gin yliop1ston on ~uovutettava vHmeiksi mai- sa, jossa esitetyt näkökohdat on otettu huo-
18644: nittu rakennus 1. 4. 1973 lukien kouluhall1tuk- mioon edellä selosteHuja järjestely.jä tehtäessä.
18645: sen käyttöön ja ha1lintaan. Tähän liittyen yli- Yhteenvetona voidaan todeta, että Helsingin
18646: opiston oikeutta käyttää Mariankatu 11 :ssa si- keskustan koulujen vas.taisesta käytöstä ei vielä
18647: jaitsevaa koulurakennusta (ent. Kruunuhaan tässä vaiheessa voida tehdä lopullisia päätök-
18648: keskikoclu) jatketaan .toistais•eksi ja Helsingin siä. Kuitenkin on jo nyt syytä tclldä ~Qulujen
18649: lukion rakennus Kil'lkkokatu 6: ssa :luovutetaan tulevaan käyttöön liittyvää selvittelytyötä, jotta
18650: 15. 8. 1973 lukien yliopiston käyttöön samoin Hels1ngin kaupungin koulusuunnitelman . vai~
18651: toistaiseksi. Lisäksi Helsingin yliopiston omis- mistuttua voitaisiin riittävän not>easti ryhiy~
18652: tama rakennus Fab1aninkatu 20:ssa, jossa Hel- tarvittaviin toimenpiteisiin koulurakennusten
18653: singin tyttökoulu on toiminut, luovutetaan vastaisen käyttön järjestämiseksi. · ·
18654: Helsingi:ssä 17 päivänä toukokuuta 1972.
18655:
18656: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
18657: 4
18658:
18659:
18660:
18661:
18662: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
18663:
18664: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med skolstyrelsens utlåtande konstaterar kom-
18665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- mitten, att den framtida användningen av de
18666: velse av den 21 april 1972 tili vederbörande .flesta skolbyggnader i innerstaden framgår slut-
18667: medlem av statsrådet översänt avskrift av giltigt först efter det a:tt skolplanen för Hel-
18668: följande av riksdagsman .Anrna-Liisa Hyvönen singfors stad blivit färdig och övergången tili
18669: ställda skriftliga 1spörsmål nr 99: grundskolan ägt rum. Skolstyrelsen har dess-
18670: utom meddelat, att den i fråga om skolor som
18671: "Är Regeringen medveten om, att upphör eller flyttar kommer att utarbeta för-
18672: statens myndigheter planerar ändringar slag efter hand som skolfastigheterna frigörs
18673: av användningen av skolbyggnader i från skolbruk. I fråga om andra löroinrätt-
18674: Helsingfors centrum redan innan utred- ningar än iärovenk har Helsingfors stadsstyrelse
18675: ningarna om i hur stor omfattning i sitt utlåtande konstaterat, att Kajsaniemi,
18676: dessa byggnader behöves för de kom- Berghälls, Slkatuddens, Gengatans, Snellmans,
18677: mande grundskolornas och gymnasiernas Cygnaeus och Kronohagens skolor samt Tope-
18678: hehov har blivit färdiga, och om så är •liusskolan ioke kan mällas tili Helsingfors uni-
18679: fallet, versitets disposition, emedan sJrolorna fortfa-
18680: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- rande behövs för skolbruk och i framtiden även
18681: .taga för att sä:ketstälia, att staten icke för grundskolan. Av denna orsak har kommit-
18682: genom för ddiga åtgärder påverkar pla- ten iolre heller föreslagit att dessa skolor skulle
18683: neringen av de kommande grundskolor- ställas tiU universitetets disposition.
18684: nas och gymnasiernas vel"ksamhet i Hel- Ovan nämnda kommittebetänkande är för
18685: singfors centrum?" nänvarande på remiss hos .bland andra skolsty-
18686: relsen, byggnadsstyrelsen och Helsingfors stads-
18687: Såsom svar på spörsmålet får iag vördsamt IStyrelse samt hos områdesdelegationen, som
18688: anföra följande: statsrådet har tillsat•t för att behandla vissa
18689: fastighetsfrågor inom Helsingfors och dess
18690: Den i spörsmålets motivering nämnda kom- grannkommuners områden. Särskilt i Sikolsty-
18691: mitten för Helsingfors universitets lokaliteter relsens och Helsingfors stadsstyrelses uclåtanden
18692: har i sitt hetänlkande vidlyftigt behandlat Hel- ,torde framföras synpunkter även på behovet
18693: singfors universitets behov ·av utrymmen inom av utrymmen i Helsingfors centrum för grund-
18694: Helsingfors centrumområde under tiden skolan och gymnasiet. Dessa synpu~ter kan
18695: 1971-1976. I enJ.ighet med sitt uppdrag har beaktas när beslut fattas om de åtgärder som
18696: kommitten undersökt, vilka ·planer universi- det är motiverat att vidtaga med anledning av
18697: tetet har att i framtiden anskaffa t~lläggsutrym kommittebetänkandet.
18698: men samt vilka läroinrättningar eller andra ut- Fxågan om den framtida användningen av
18699: rymmen, som redan nu är i statens besittning, vissa läroverks byggnader i Helsingfors cent-
18700: under sagda tid skulle kunna anvisas univer- rum har behandlats i undervisningsministeriet.
18701: sitetet, antingen genom köp, uthyrning eller Enligt planerna frigörs Svenska flicklyc6ets
18702: byte. byggnad ( Bulevarden 18) från skolbruk år
18703: Kommitten har föreslagit att bl. a. vissa 1974 eller 1975. Undervisningsministeriet har
18704: läroverks och vissa andra läroinrättningars i skrivelse nr 7657/9. 2. 1972 meddelat skal-
18705: utrymmen skulle ställas till universitetets dispo- styrelsen, att ministeriet utreder möjligheterna
18706: sition. För de förstnämndas del har kommitten att ställa sagda byggnad till Helsingfors uni-
18707: inhämtat skolstyrelsens utlåtande. I enlighet versitets disposition. I samma Slkrivelse ikonsta-
18708: 5
18709:
18710: terar undel'visningsministeriet, att det i princip Helsingfors universitet och som tidigare dispo-
18711: beslutat att i propositionen tili statsförslag för nerats av läroverket Helsingin tyttökoulu, i
18712: år 1973 föreslå, att Helsingin tyuökoulu och univers1tetets besittning 15. 8. 1973. I samband
18713: Helsingin Jukio (.tid. Helsingin tyttölukio) med utredningen av skolförhållandena i Krono-
18714: benämnda läroverk i Helsingfors, räknat från hagen har man stått i kontaik!t med Helsingfors
18715: 1. 8. 1973, skall sammanslås tili ett läroverk av stads skolmyndigheter, och härvid har Helsing-
18716: samlyceityp, vilket placeras i Svenska lyceums fors ·stads skolplaneringskommission avgivit ett
18717: tidigare byggnad (Elisabetsgatan 13 ) , som nu uclåtande. De i utlåtandet anförda synpunkterna
18718: användes av Helsingfors universitet. Av denna har beaik·tats i de dispos1tioner, för vilka ovan
18719: orsak skaY Helsingfors univeristet övedämna har redogjorts.
18720: sistnämnda byggnad tilJ skolstyrelsens dispo- Sammanfat.tningsvis kan konstateras, att man
18721: sition och i dess besittning 1. 4. 1973. I anslut- ännu iake i detta skede kan fatta slutgiltiga
18722: ning tili detta förlänges universitetets rätt att .bes,Iut om den framtida användningen av skol-
18723: •tills vidare använda skolbyggnaden vid Marie- byggnaderna i Helsingfors centrum. Det är llk-
18724: gatan 11 ( tid. Kruunuhaan keskikoulu be- väl skäl att redan nu företaga utredning an-
18725: nämnda lärover.k), och Helsingin ~uikio be- gående skolornas framtida användning, så att
18726: nämnda läroverlks byggnad vid Kyrkogatan 6 man, sedan skolplanen för Helsingfors S•tad
18727: ställs 15. 8. 1973 tili univers1tetets disposition, blivit färdig, tillräakligt snabbt kan vidtaga
18728: likaledes tills vidare. Dessutom överlämnas nödiga åtgärder för ordnande av skolbyggna-
18729: byggnaden ·vid Fabiansgatan 20, som ägs av demas framtida användning.
18730: Helsingfol.'s den 17 maj 1972.
18731:
18732: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
18733: Kirj. ksm. n:o 100.
18734:
18735:
18736:
18737:
18738: Miettinen: Mikkelin työvoimapiirin perustamisesta.
18739:
18740:
18741: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18742:
18743: Mikkelin lääni on ainoa lääni maassamme, taisiin näin ollen oma, yhtenäinen työvoima-
18744: jossa ei ole omaa työvoimapiiriä. Yhtenäisestä piiri.
18745: talousalueesta ja elinkeinorakenteesta huolimat- Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
18746: ta läänin kunnat on jaettu koLmen eri työ- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
18747: voimapiirin, Kuopion, Joensuun ja Kouvolan tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18748: kesken. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18749: Tästä hajanaisuudesta aiheutuvat haitat ·työ-
18750: voima-asioiden hoidolle ovat erittäin suuret. Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
18751: Asiaa pahentaa vielä se, etltä Mikkelin lääni on miota Mikkelin läänin työvoima-asioi-
18752: jatkuvasti kärsinyt heikosta työllisyyS11:ilootees- den hoidossa esiintyviin moniin epä-
18753: ta, jonka korjaamismahdollisuuksia osaltaan ha- kohtiin, jotka johtuvat suurelta osalta
18754: janainen työvoima-asioiden hoito on vaikeut- siltä, että läänin alue on jaettu kolmen
18755: tanut. työvoimapiirin kesken,
18756: Tilanteen parantamiseksi ja epäkohtien pois- ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
18757: rtlamisek:si olisi .työvoimapiirien rajat kiireelli- piteisiin Mikkelin läänin työvoima-
18758: sesti tarkistettava Mikkelin läänin osalta siten, ~a~sioiden hoidon keskittämiseksi perus-
18759: että työvoimapiirin rajat vastaisivat läänin hal- Jtamalla läänin alueen käsittävän työ-
18760: linnollisia rajoja ja Mikkelin lääniin perus.tet- voimapiirin?
18761: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
18762:
18763: Mauri Miettinen.
18764:
18765:
18766:
18767:
18768: 459/72
18769: 2
18770:
18771:
18772:
18773:
18774: E duskunn an H er ra P u h e m i e h e 11 e.
18775:
18776: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §::n 1 momentissa Mi:kke1in lääni ei ole kuitenkaan tässä suh-
18777: mainitussa >tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teessa mikään poikkeus, vaan 11 tyovouna-
18778: ol.eme 41 ~viinä huht~uta 1972 päi~jityp. pi:iristä ainoasta!lll kolme, pimip@.p. Rov@ie-
18779: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvo!!iton men, V~~ ja Jyv~s].qrl@ työ.v<nm!!<Piir1t w~t
18780: a~qmaJ.~e jä~~e j@eooq~s~ tl<:mw~ alll~ilt(l.atl t~YWl sam!'!lt kJ.Iin. Vi!St!J.l!vat t~t.
18781: eQ.qst!lill :Mauri Miett~en n@l ~twluv~t~ k.ir- M,tn. JWu~olfl!l !tyQ\Tpimapi!riin kywuu kMI!lti~
18782: jl!lJ4.sest(l. k,ysymy#:~lä p.:o lOQ: n.eliiistä ~i läq.på.stiJ;, Turup. ja :j.=!prip. l1jij.ni i!l-
18783: kaantuu alueellisesti lähes :tasan Turun j1a T!lliD-
18784: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- p~reep. typvQitnapiirien kesken jne. Onki11 §yytä
18785: !plipt~ .MUd<-eUn l&~ ty~voima-asioi tpp~t:a, ett~ivät läii.nien r!li::lt sin@.sä nykyisel-
18786: <len hoid~sa esiin;tyvi.i..q mPlliln epä- j.ij~ nwQ<.\pst!l scl..l~ta MU!!'h!Jllip.t9jq.p~tw;.t~.
18787: ~l5.Qhtiin, jotk.a johtqvat s"!-lur~lta osalta jqf1Jka puitt~SiSa ;tyÖYPim~ysymyks~t voit~sU:!l
18788: ~tä, että läänin alm: on j:a!"~W kolmen ~h!Wl!l manqql)l~~ll t!l:VllU!l hoit!Jill· KWl ~-
18789: typVIQi.tn~piiJ:in kes~~. 1.:,:··
18790: nyk.Ymtm al.. ll~J.'1'4U4to1AAP
18791: ,,.1. . ~t.All:- Alr.
18792: 0 0 0
18793:
18794:
18795: ~an. .m.u!-!ll'f::Hm ~1
18796: ja aikoqw l{allitus ryhtyä toimen- ·työvoimakysymysten hoidon kannalta mu~f!
18797: pitei~ 'Mikk.elin lrum..in työvoima- ityyqyttäviHi toi.w.iP.t~~ttHä j~ }>,ll.fl ;nij.hti1vissä
18798: !~ioiqen hoid9!1 keskittämi~si perus- <m, ett~ vä.hitellm v~tiQn ill.aikki~ virg.s~~
18799: lt~aUa 1~ ~u~ käs1tmv~n työ- iiil 1!\i:~t~ lliirilwllin,torl'ti!lt palQJD.a,a.n 1191ud(l!t-
18800: .yqiqlapiiJ:in?" tamaan lääni~ mjoj~t, typvo\m~ist~iö piiri-
18801: 4l!Jllmtons~ ()~ta itlllee my(,s aikan~an. !flpu,d~,t
18802: VaSitauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ~~~a:!ln läii11iniakoa,.
18803: vasti seuraavaa: Tässä mielessä vastauksena kysymykseen
18804: Kyselyn perusteluis.sa todetaan, että ~e ~unpipittaen ilmoitan, että työvoimaministeriön
18805: lin lääni on ainoa lääni maassamme, jossa ei roimenpiteet tähtäävät Mikkelin läänin alueen
18806: ole omaa työvoimapiiriä, vaan läänin kunnat katta.van työvoimapiirin rukaansaamiseksi.
18807: on jaettu kolmen eri työvoimapiirin kesken.
18808: Helsingissä, työvoimaministeriössä 12 :päivänä toukokuuta 1972.
18809:
18810: Työvoimaministeri Veikko Helle.
18811: 3
18812:
18813:
18814:
18815:
18816: T i 11 R t k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
18817:
18818: I det syfte 37 § 1 mom. riiksdagsordningen elva al!betskraftsdistr1kt är det .endast tre,
18819: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- niimHgen Rovaniemi, Vasa och Jyväskylä ar-
18820: velse av den 21 apri:l 1972 tili vederbörande bet:sOOraftsdistrik;t, som har ett område vilkeit
18821: med1em 1av Sltatsrådet översänt en avskrift av fullständigt sammanfaller med Jänets. Bl.a. hör
18822: följande av rilksdagsmau Mauri Miettinen ti:ll KouVQla arbetskraftsdistrikt ikommuner
18823: ställda skriftliga spörsmål nr 100: från fyra län, Aho och Björneborgs läns om-
18824: råde är nästm jämnt fördelat mellan A,bo och
18825: "Har Regeringen fäSit uppmäJJ:bam- Tammenfors arbetsibaftsdistri!kjt osv. Det är
18826: het vid de måJnga missförhå1landena i odkså skäl a;t:Jt konstarera, a:tt de nuvarande
18827: s:kötse1n av :arbetskraftsärenden i St länsgränserna som sådana icke hildar en 1sådan
18828: Michels Iän tili största delen beroende indelnin.g av regionalförvaltningen i.nom v~s
18829: på att länets område är fördelat mel- nam arbetsknaftsärenden skulle kunna skötas
18830: lan tre arbetskraftsdistrikt, på bästa möjliga sä<tt. Då för närvarande inte
18831: och ämnar Regeringen vidtaga åtgä1'- heller någon annan indelning av den region'<tla
18832: der för centra:Lisering av sikötseln av förvaltningen bildar ett 1til1fredsställande ar-
18833: arbetskrafitsärenden i St Michels 1än be!tsfält för stkötseln av arbetskraftsärenden och
18834: genom att inrätta ettt arbetskrafts- då det förefa1Ler •antagligt at1t gränserna för
18835: distrikt som omfatt,ar länets område?" statens samtliga ämbetsverks och inrättningars
18836: distrikJt;sförv:altning småningom anpassas efter
18837: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt länsgränsema, kornmer även arbetskiraftsminis-
18838: anföra följande: teriet atJt i sinom :tid för distriktsförva1tn.ingens
18839: I spörsmålets motivering konstateras, a~tt vidkommande följa länsindelningen.
18840: St Michel.s län är det enda länet i vårt land Såsom svar på spörsmålet får jag därför
18841: som icke har ett eget arbetskraftsdistrikt, utan vördsamt meddela, att arbetskraftsministeriets
18842: länets tkommuner är fördelade mellan tre ar- åJtJgärder avser att sk.apa ett anbetskraftsdiSittikt
18843: betslkraftsdi~trikt. S.t Michels Iän rutgör dock som omfattar St Michels Iän.
18844: icke något undantag i detta avseende, ty a~
18845: Helsingfors, i arbet.skraftsministeriet, den 12 maj 1972.
18846:
18847: Arhets!kraf,tsminister Veikko Helle.
18848: Kirj. ksm. n:o 101.
18849:
18850:
18851:
18852:
18853: Väyrynen ym.: Peruskoulun yläasteen sijoittamisesta Utsjoelle.
18854:
18855:
18856: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
18857:
18858: Vaitioneuvoston 23 päivänä maaliskuuta luun. Saamelaiskoulujen osalta on sovellettu
18859: 1972 ·vahvistamien peruskoulun alueellisten oppilasmääriin ja opetusryhmiin alhaisempia
18860: toimeenpanosuunnitelmien mukaan Inarin kun- minimejä kuin yleensä. Karasjoella toimii saa-
18861: ta ja Utsjoen kunta muodostavat yhteisen pe- melainen lukio. Myös pohjoismaiset esikuvat
18862: ruskoulun yläasteen piirin ja laativat yhteistoi- siis edellyttävät saamelaisväestön koulutuksen
18863: minnassa koulusuunnitelmans.a peruskouilun ylä- järjestämistä normaalikäytännöstä poikkeavalla
18864: asteen osalta. Yhteinen yläasteen koulu sijairt- tavalla.
18865: see Inarin ikirkonkyJässä. Koulurakennus on Peruskoulun yläasteen sijoittamiseksi Uts-
18866: vuonna 1966 valmistunut Pohjois-Inarin-Uts- joelle on esitettävänä muun muassa seuraavat
18867: joen kansalaiskoulu. perustelut:
18868: Ede1lä mainittu valtioneuvoston rankaisu on - Utsjoen kunta on ainoa maamme kun-
18869: herättänyt ·voimakasta vastustus'ta sflkä saame- nista, ,jossa on saamelaisia enemmistö ~a jossa
18870: laisväestön piirissä että saamelaiskulttuurin ja saamenkieli on edelleen säilyttänyt asemansa
18871: saamelaisten puolesta toimivien keskuudessa, kommunika~tioväHneenä. Inarissa kielellinen
18872: joiden miltei yksimielinen !kanta olisi edellyttä- suomaJaistuminen on saamelaisten kesikuudessa
18873: nyt pysyvän peruskoulun }'lläasteen perustamis- edennyt varsin pitkälle, eivätkä mitkään mer-
18874: ta Utsjoelle. Tälle !kannalle ovat asettuneet kit osoita tämän kehit)'lksen hidastumista tai
18875: myös sekä Saamelaisten kouJutuksen ikehittä- pysähtymistä. Saamelaisuuden säilyminen vaa-
18876: mistoimikunta että Saamelaisikomitea. Myös rantuu, mikäli Utsjoen oppilaat saavat vast·
18877: Utsjoen kunta maamme ainoana saamelaisenem- edeskin opetuksensa vieraan kunnan alueella.
18878: mistöisenä kun:tana on tehnyt es1tyksen perus- - Utsjoki on saamelaisuuden ydinalue, jos-
18879: koulun yläasteen saamisesta Utsjoelle. sa kielen ja kulttuurin säilymiselle on edulli-
18880: Saamiemme tietojen mukaan hallitus on pe- semmat olosuhteet kuin Inaris,sa, jossa saame-
18881: rustanut päätöksensä [ähinnä Utsjoen kunnan laisväestö on suomalaistkulttuurin puristuksessa
18882: oppilasmäärien pienuuteen sekä siihen, että ja 1aikautunut eri murreryhmiin.
18883: yläasteen sijoittaminen Utsjoelle edellyttäisi tar- - Yläasteen sijoituksena Uts~oelle vähen-
18884: vittavien koulutiJojen rakentamista, minkä Ina- nettäisiin pitkistä koulumatlkoista ja majoituk-
18885: rissa olisivat ~o valmiina. sesta aiheutuvia ongelmia.
18886: Molemmat edellä mainitut perustelut poh- - YJäasteen palvelukset voivat periaattees-
18887: jautuvat ymmärtääiksemme sHhen, että saame- sa oHa kaikkien Suomen saamelaisten käytettä-
18888: laisten koulutusta tarkastellaan saman mitta- vissä siis myös Enontekiön, Inarin ja Sodan-
18889: puun mukaan kuin pääväestön ikou1uoJoja edul- kylän saamelaisten.
18890: lisemmissa olosuhteissa. Huomioon ei siis ole - Pohjoismaisen saameJaisyhteis·työn piiris-
18891: otettu saamelaisen vähemmistön säilyttämistä sä on jo kauan sitten huomattu, että kehittyvä
18892: ja sen kulttuurin kehittämistä eikä perimmäi- ja elävä saamelaisuus tarvitsee voimakkaita ja
18893: sen Lapin poikkeukselJisen pinkiä etäisyyksiä. monipuolisia nykya~kaisia kasvukesikuksia. Sel-
18894: Ruotsissa on peruskouluun verrattavia 9~vuo laiseksi meillä sopii erityisen hyvin Ut~oki,
18895: tisia saamelaiskouluja seitsemän. Nämä koulut joka on hyvin lähellä Norjan vastaavien keskus-
18896: toimivat erityisenä koulumuotona niin kauan paikkojen, Koutokeinon, Karasjoen ja Pulman-
18897: kuin saamelaiset itse sitä haluavat. Saamelais- gin muodostamaa akseJia. Utsjoen yJäas·teesta
18898: koulujen yhteinen yläaste, vuosiluokat VII- voisi muodostua saamelaisia ja saamelaisikult-
18899: IX toimivat Jällivaarassa. Norjassa on s·aamen- tuuria yhdistävä koulukeskus samaan tapaan
18900: kielinen alkeisopetu·s :järjestetty yhdeksään ikou- kuin Jällivaaran koulukeskus Ruotsissa. Uts-
18901: 475/72
18902: 2
18903:
18904: joki muodostaa tählä heukellä koulutuksellisen tavasti valtioneUIVoston 'llsianomaisen ,jäsenen
18905: tyhjiön, kun sitä vastoin vastaavahla kohda:H.a vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18906: Norjan puole1la koululaitos on voimakkaasti
18907: kehittynyt. Onko Ha:llitus tietoinen siitä, että
18908: Edellä olevan perusteella voimme todeta vah- <sen vahvistamien alueeH.isten peruskou-
18909: vojen asiasyiden puo1taJVan perusikoulun yläas- lnn toimeenpanosuunn1telmien mukai-
18910: teen s1joittamista Utsjoelle. Ha:1lituksen teh- nen peruskoulun toteuttaminen Utsjoen
18911: dessä asiasta päätöstä oli kysymys saamelaisvä- ~a Inarin kuntien osalta ei tyydytä
18912: hemmistön 1a sen kulttuurin säilymisestä ja maamme saamelaisvähemmistöä 1a on
18913: kehittymisestä sekä toisaalta suhteellisen pienis- ristiriidassa saamelwsuuden säilyttämi-
18914: tä taloudellisista arvoista. Valtioneuvoslton pää- sen ja saamelaiskulttuurin kehittämis-
18915: tös merkitsee taJ.oudellisten arvojen asettamis- pyrkimysten :kanssa, ia jos on,
18916: ta saamelaisten ija saamelaisuuden etujen edelle. aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi•tei-
18917: EdeLlä olevan ja valtiopä1väjänjesty~ksen 37 ~siin edellä mailllitun päätöksen muutta-
18918: §:n 1 momentin perusteella esitämme kunnioit- miseksi?
18919: Helsing~ssä 21 päivänä huhtilkuuta 1972.
18920:
18921: Paavo Väyrynen. Pekka Vilmi.
18922: Milk:ko Jokela. Aimo Ajo.
18923: Pekka SaJJ.a. Jouni Mykkänen.
18924: Arttur Niemelä. Niilo Koskenniemi.
18925: 3
18926:
18927:
18928:
18929:
18930: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18931:
18932: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- säännöksestä voidaan poiketa mm. oppilaiden
18933: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ylipitkien koulumatkojen vuoksi. Vähimmäis-
18934: mies, olette kir,jeellänne 21 pä1vänä huhtikuu- oppilasmäärää koskevilla säännöksillä on halut-
18935: ta 1972 n:o 750 lähettänyt valtioneuvoston tu estää toimintakyvyttömien yläasteiden muo-
18936: asianomaisen jäsenen vastattavalksi :kansanedus- dostuminen. Kun otetaan huomioon, että ylä-
18937: taja Paavo Väyrysen ym. k,irja1lis·en kysymyk- aste perustuu aineopettajien käyttöön, on pie-
18938: sen n:o 101: nellä yläasteella vaikeuksia tehokkaan opetuk-
18939: sen jä11jestämiseksi ·selkä riittävien ;valinnan-
18940: "Onko Ha·Llitus tietoinen siitä, että mahdollisuuksien turvaamiseksi kurssi- ja aine-
18941: ~sen vahvistamien alueellisten peruskou- valinnoissa.
18942: lun to1meenpanosuunniJtelmien mukai- Utsjoen kunnan yläasteelJe tulevien oppilai-
18943: nen peruskoulun toteuttaminen Utsjoen den Jukumäärä viime vuosien syntyvyyslukujen
18944: ia Inarin kuntien osalta ei tyydytä perusteella arvioituna tulee olemaan 20-35.
18945: maamme saamelaisvähemmistöä ja on Lisäksi yläasteen opetuksen .järje&tämistä Uts-
18946: ristiriidassa saamelaisuuden säilyttämi- •jodla vaikeuttaa tarkoitukseen soveltuvien
18947: sen ja saamelaiskulttuurin kehittämis- koulutilojen puute. Valtioneuvoston päätös ylä-
18948: py11k1mysten kanssa, ja jos on, asteen opetuksen jätjestämisestä Inarin ja Uts-
18949: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- joen alueella perustui edellä mainittujen teki-
18950: siin edellä mainitun päätöksen muutta- jöiden Hsäksi tähänasJtiseen d{äytäntöön, sillä
18951: miseksi?" mainituilla kunnilla on useita vuosia ollut yh-
18952: ~· teinen kunnaliinen keskikoulu, koulun sijainti-
18953: Vastauksena kysymykseen esitän kuntnioitta- paikkana Inarin kirko!l!ky1ä. Jos tämä yhteistyö
18954: va·sti seumavaa: olisi lopetettu, olisi Inarin kuntaan tullut
18955: Koulujärjestelmän perustdsta annetun Jain ainoastaan yksi pysyvä yläaste ia on kyseen-
18956: ( 46 7/68) ,15 §: n 1 mome!lltin mukaan valtio- alaisita, vois~ko Inarin !kirkonkylässä toimiva
18957: neuvoston tulee kahden vuoden kuJuessa Jain yläaste ·aloittaa toimintaansa edes väJiaikaisena.
18958: voimaantulosta lukien kouluhaUituksen esityk- Sellaista mahdolHsuutta, että Utsjoelle perus-
18959: sestä sekä asianomaisia kuntia ja kuntien kes- tettavaan yläasteeseen kuljetettaisiin oppilaita
18960: ikusjäriestöjä kuultuaan vahvistaa alueelliset muista kunnista, lähinnä Inarista, ei ole pidet-
18961: toimeenpanosuunnitelmat, joissa mm. tarvittaes- >tävä toteutta:miskelpoisena.
18962: sa annetaan määräykset kuntien yhteistoimin- Haluamatta kokonaan kieltää Utsjoen ylä-
18963: nasta kouJusuunnitelmien laa<timisessa ia kou- asteen mahdoHista mel1kitystä saamelaiskulttuu-
18964: luolojen järjestämisessä. Valtioneuvosto vahvis- rin säHyttäjänä, ei sen vaikutusmahdolHsuuk-
18965: ti 23. 3. 1972 alueelliset 'toimeenpanosuunnitel- sia tule silti yliarvioida. OppivelvollisuusJkoulu-
18966: mat, joissa määrättiin Inari ja Utsjoki yhteis- na toimivan yJä.asteen opetussuunnitelmaa ei
18967: toimintaan yläasteen opetuksen järjestämiseksi voida järjestää huoma,ttavasti muiden alueiden
18968: yläasteen koulun sijaitessa Inarin kunnassa. vastaavista kouluista poikkeavaksi, koska täl-
18969: Inarin 1kunnassa tulisi toimimaan tämän lisäksi löin vaarannettaisiin oppilaiden menestymis-
18970: myös :toinen pysyvä yläaste. mahdollisuuksia työelämässä ja jatkokoulutuk-
18971: Peruskouluasetuksen 4 9 § : ssä on säädetty sessa. Täilainen poikkeaminen tuottaa Utsjoel-
18972: yläasteen perustamisen edellvtyiksenä olevista la vaikeuksia myös siksi, että osa yläasteen op-
18973: väh1mmäisopp1lasmääris:tä. Tämän mukaisesti pilaista on suomenkielisiä, samoin tuottaa vai-
18974: yläasteen perustamisen ehtona on, että yläas- ikeuiksia se, että eri saamelaisalueiJ:la puhutaan
18975: teen bllekin vuoshluokalle tulee vähintään yh- erilaista kieltä. Peruskoulun ala-asteella, jossa
18976: deksänkymmentä samankielistä oppilasta. Tästä oppilasaines on homogeenisempaa, lrlueen eri-
18977: 4
18978:
18979: koispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon. saament..~ielisen opetuksen järjestämisestä ja sii-
18980: Edelleen oppimistulosten kannalta on tärkeää, nä tarvittavista opetussuunnitelmista sekä laa-
18981: että alkuopetuksessa voidaan käyutää sitä kiel- tia ehdotus suomenikielen opettamisesta saamea
18982: tä, jota oppilaat kouluun tullessaan parhaiten äidinkielenään käyttäville Japsille näiden äidin-
18983: taitavat. Eri maissa suoritetuissa tullkimuksissa kielisen alkuopetuksen rinnalla. Toim1kunnan
18984: on voitu todeta, että äidinkielen riittävällä käy- tulee Hsäksi [aatia selvitys opetussuunnitelmien
18985: töllä alkuopetuksessa on suotuisa vaiikutus lap- toteuttamiseksi tarvittavan opetusmateriaalin
18986: sen älylliseen, tiedo1Hseen ,j,a tunne-elämän ke- tarpeesta ja sen tuottamisesta.
18987: hity'kseen. Vaatimukset oman yläasteen saami- Valtioneuvoston vahvistamia alueellisia toi-
18988: seksi Utsjoelle saameJ.aiskulttuurin säilyttämi- meenpanosuunnitelmia voidaan Inarin 1a Uts-
18989: seksi perustunevat ilmeisesti osittain niihin joen kuntien yläasteen opetuk"!sen jär,jestämisen
18990: koulutusvaikeuksiin, 'joita riittämätön saamen- osalta vielä muuttaa, m~käli se katsotaan vält-
18991: kielen käyttö alkuopetuksessa ja saamenkieli- tämättömäksi. Asiaa selv1tellään parhaiHaan.
18992: sen opetusmateriaalin puute ovat aiheuttaneet. Peruskoulun opetussuunnitelman astei-ttaisen
18993: Nämä epäkohdat :tuntien opetusministeriö on käyttöönoton :vuoksi yläaste voisi aloittaa :toi-
18994: 10. 5. 1972 asettanut toimilkunn11n, jonka teh- mintansa a1kaisintaan 1974.
18995: tävänä on laatia ehdotus peruskou[usta aJkavan
18996: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1972.
18997:
18998:
18999: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
19000: 5
19001:
19002:
19003:
19004:
19005: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19006:
19007: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på högstadiet kommer att omfatta minst nittio
19008: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- elever med samma språk. Från detrta stadgande
19009: velse nr 750 av den 21 april 1972 tili veder- kan undantag göras bl. a. på grund •av exceptio·
19010: börande medlem av statsrådet översänt avskrift ne11t långa skolresor. Genom stadgandena an-
19011: av följande av dksdagsman Paavo Väyrynen gående minimiantalet elever har man önskat
19012: m. fl. stäUda skriftliga spörsmål nr 101: hindra uppkomsten av högstadier vi1ka kke är
19013: funktionsdugliga. Då man beaktar, att hög-
19014: "Är Regeringen medveten om att stadiet haserar sig på undervisning av ämnes-
19015: genomförandet av grundsJrolan i en1ig- lärare, föreligger svårigheter atrt på ett litet
19016: het med de av statsrådet faststrulda re- högstadium anordna effektiv undervisning och
19017: gionala rveDkstiillighetsplanerna i fråga bereda tillräcldiga möjligheter att väLja kurser
19018: om Utsjoki och Enare kommuner icke och ämnen.
19019: tiilfredsställer samebefoLkningen i vårt Antalet elever på högstadiet i Utsjoki kom-
19020: land och att det strider mot strävan- mun kommer enligt beräkningar som baserats
19021: dena att bevara det samiska och ut- på de senaste årens nativitetssiffror att vara
19022: veckla ·samekulturen, och om så är 20-35. Anordnandet av undervisning på hög-
19023: fallet, stadiet i Utsjoki försvåras dessutom av att för
19024: har Regeringen för avs&t att skrida ändamårlet lämpliga skoHokaliteter saknas.
19025: tili åtgärder i syfte att ändra ovan Statsrådets beslut om undervisningen på hög-
19026: nämnda heslut?" stadiet inom Enare och Utsjoki kommuners
19027: område baserade sig förutom på de ovan nämn·
19028: Såsom svar på spörsmålet får .jag vördsamt da fa!ktorerna även på hittills rådande praxis,
19029: anföra följande: ty nämnda kommuner har under flere år haft
19030: I enlighet med 15 § 1 mom. [agen om en gemensam kommunal mellanskola, som har
19031: grunderna för skolsystemet ( 46 7/68) sikall varit belägen i Enare kyvkby. Om detta sam-
19032: statsrådet inom två år efter det lagen trätt i anbete skulle ha upplösts, ·sikulle det i Enare
19033: kraft på framställning av s·kolstyrelsen, efter kommun ha kommit att finnas endast ett be-
19034: att ha :höl.'lt vederbörande kommuner och kom- stående högstadium, och det är tvivel under-
19035: munala centralorganisationer, fastställa regionala kastat huruvida ett högstadium i Enare kyrkby
19036: ve11kstäUighetsplaner, i vika bl. a. vid behov sku1le kunna inleda verksamheten ens tempo-
19037: utfärdas bestämmelser om kommunalt samar- rärt. En sådan möjlighet, attt illi ett hög-
19038: bete vid utarbetandet av skolplaner och ord· stadium, som skulle inrättas i Utsjoki, skulle
19039: nandet av skolförhållandena. Statsrådet fast- transporteras elever från andra kommuner, när-
19040: stärllde 23. 3. 1972 regionala verkställighets- mast från Enare, kan ioke anses genomförbar.
19041: planer, i vilka det bestämdes, au Enare och Utan att helt vilja förneka ett i Utsjoki be·
19042: Utsjoki kommuner samfäHt skulle anordna un- läget högstadiums eventuella betydelse för same-
19043: dervisning på högstadiet med skolan för hög- kulturens bevarande, bör dess möjHgheter i
19044: stadiet i Enare kommun. I Enare kommun detta hänseende likväl idke överskattas. Un-
19045: skulle dessutom finnas ett annat bestående dervisningsplanen för ett högstadium som fun-
19046: högstdium. gerar som läropliktsskola kan icke göras sådan,
19047: I 49 § grundskolförordningen är stadgat om att den i avsevärd grad avvioker från undervis-
19048: det minimiantal elever som utgör förutsättning ningsplanen i motsvarande andra skolor inom
19049: för inrättande av högstadium inom grund- området, emedan elevernas möjligheter tili
19050: skolan. I enlighet med detta gäUer som villkor framgång i arbetslivet och i fråga om vidare-
19051: för inrättande av högstadium, att vanje årskurs utbildningen då skulle äventyras. Avvikelse av
19052: 475/72
19053: 6
19054:
19055: detta s~ag medför svårigheter i Utsjoki också visningsmateriel. Med tkännedom om dessa
19056: på grund av att en del av eileverna på hög- brister tillsatte undervisningsministeriet 10. 5.
19057: stadiet är finsksprå:kiga, och svårigheter för- 1972 en kommitte, som har tiH. uppgift att
19058: orsakas även av att inom oBka sameområden utarbeta ett ,försJag om anordnade av same-
19059: talas oliika språk. På grundsikolans lågstadium, språkig undervisning, som börjar i grundstko-
19060: där elevmaterialet är mera homogent, kan om- lan, och om de undervisningsplaner som er-
19061: rådets särdrag bättre tagas i beaktande. Med fordras för denna samt att utarbeta ett förslag
19062: tanike på undervisningsresultaten är det av vikt, om undervisning i finska för barn med same-
19063: att man vid primärundervisningen kan använda språket som modersmå:l rjämsides med primär-
19064: det språk som eleverna bäst behärskar då de undervisningen för dem på modersmålet. Kom-
19065: börjar skolan. Vid undersökningar i olika Iän- mitt6n skall. dessutom utarbeta en utredning
19066: der har man kunnat konstatera, att användning angående behovet av undervisningsmaJteriel för
19067: av modersmålet i tiUräoklig utsträdkning vid att undervisningsplanerna ~kall ikunna verk-
19068: primärundervisningen har en gynnsam inverkan ställas och om produktion av sådan.
19069: på barnets intelektuella ooh emotionella ut- De av statsrådet fastställda regionala vetk-
19070: veclcl.ing och på förmågan att inhämta ikun- ställighetsplanerna angående undervisningen på
19071: skaper. Kraven på ett eget högstadium i Uts- högstadiet i Enare och Utsjoki kommuner kan
19072: joki i syfte att bevara samekulturen baserar ännu ändras, om det anses nödvändigt. Saiken
19073: sig uppenbarligen delvis på de utbildnings- utreds som bäs<t. På grund av att grundskolans
19074: svårigheter som förorsakats av otillräak:lig an- undervisningsplaner tas i bruk etappvis, skulle
19075: vändning av samesprå:ket i primätundervis- högstadiet kunna inleda verksamheten tidigast
19076: ningen och avsaiknaden av samesprå!kig under- år 1974.
19077: Helsingfors den 19 maj 1972.
19078:
19079:
19080: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
19081: Kirj. ksm. n:o 102.
19082:
19083:
19084:
19085: Sinisalo ym.: Esityksen antamisesta laiksi ammattioppilaitosten
19086: oppilasneuvostoista.
19087:
19088:
19089: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19090:
19091: Tuotantovoimien kehittyminen, tuotantotek- Ammattikoulutusta annetaan eriastets1Ssa
19092: niikan ja tuotantoprosessin jatkuva uudistu- oppilaitoksissa ja erilai5illa kursseilla. Lisäksi
19093: minen ja tuotannossa toimivien työntekijöiden on olemassa oppisopimuslain mukainen am-
19094: tehtävien laadun ja rakenteen muuttuminen mattiopetus. Opetuksen muotojen hajanaisuu-
19095: asettavat uusia vaatimuksia !Ulltnattikoulute- den vuoksi ei kaikkiin laitoksiin ja kursseil-
19096: tulle työvoimalle ja ammattikoulutukselle. Yhä le voida ilman tarkempaa tutkimusta perustaa
19097: tärkeämpiä työntekijöiden ominaisuuksia ovat oppilaitosneuvostoa. Tässä vaiheessa olisi neu-
19098: tuotantoprosessin laajempi ymmärtäminen, ky- vostot asetettava varsinaisiin oppilaitoksiin,
19099: ky kriittisesti arvioida ja uudistaa työhön ja kuten ammattikouluihin, ylemmän asteen am-
19100: työntekoon kuuluvia seikkoja sekä valmius yh- mattiopistoihin ja erityiskouluihin. Joissakin
19101: teistyöhön. Tämä edellyttää, että ammatillises- tapauksissa myös ammattikurssit voivat olla
19102: sa koulutuksessa käytettävät työtavat ja ope- pitempiaikaisia. Niinpä ammattikurssikeskuksis-
19103: tumenetelmät sekä ammatillisten oppilaitosten sa on kahden vuoden kursseja. Asetuksella
19104: toimintaperiaatteet uudistetaan oppilaiden it- olisi voitava säätää, että tällaisia kursseja ja
19105: senäistä ajattelu- ja toimintakykyä sekä yhteis- niihin verrattavia varten saataisiin myös perus-
19106: työkykyä kehittäviksi. taa oppilaitosneuvostoja. Laista saatavien ko-
19107: Myös yleisen yhteiskunnallisen demokra- kemusten pohjalta voitaisiin myöhemmin har-
19108: tian lisäämiseen tähtäävät pyrkimykset edellyt- kita samantapaisen järjestelmän ulottamista
19109: tävät mainittujen valmiuksien kehittämistä myös oppisopimuslain mukaiseen ammattiope-
19110: kaikkien koulumuotojen oppilaissa ja oppilai- tukseen.
19111: den toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien lisää- Vuonna 1972 valtiopäivien alkaessa jätet-
19112: mistä oppilaitosten sisäisen päätöksenteon de- tiin eräiden kansandemokraattien allekirjoitta-
19113: mokratisoinnin avulla. ma eduskunta-aloite, joka sisältää ehdotuksen
19114: Kuluvan vuoden elokuun 1 päivänä tulee laiksi ammattioppilaitosten oppilasneuvostois-
19115: voimaan laki oppikoulun kouluneuvostosta. Tä- ta. Huomioonottaen hallituksen esitysten kä-
19116: män lain mukaan koulun opettajien ja oppi- sittelyn ensisijaisuuden olisi hankkeen toteut-
19117: laiden valitsematie kouluneuvostolle annetaan tamisen kannalta välttämätöntä saada eduskun-
19118: eräitä koulun hallintotehtäviä. Vastaavaa lakia nalle hallituksen esitys po. järjestelmän toteut-
19119: ei ole ammatillisia oppilaitoksia varten. Vuon- tamisesta. Sen yhteydessä eduskunta voisi kä-
19120: na 1971 oli tällaisissa laitoksissa 93.274 op- sitellä myös em. ehdotuksen.
19121: pilasta. Määrä tulee lähivuosina jatkuvasti kas- Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
19122: vamaan. Kouluneuvostoa vastaava edustuksel- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
19123: linen järjestelmä on tarpeen ammattioppilaitok- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19124: sissakin, jotta sisäinen demokratian kehittämi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19125: nen pääsisi alkuun. Sen vuoksi olisi näihin
19126: laitoksiin perustettava oppilaitosneuvosto, joka Aikooko Hallitus antaa eduskunnal-
19127: saisi pääosin samat tehtävät kuin oppikoulun le lakiesityksen ammattioppilaitosten
19128: kouluneuvosto. oppilasneuvostoista?
19129: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
19130:
19131: Taisto Sinisalo. Bnsio Laine.
19132: Heimo Rekonen. Aarne Koskinen.
19133: 49P/72
19134: 2
19135:
19136:
19137:
19138:
19139: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19140:
19141: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- lijajärjestöt. Saatujen lausuntojen johdosta kou-
19142: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ludemokratiaa ammatillisissa oppilaitoksissa ei
19143: mies, olette 21 päivänä huhtikuuta 1971 päi- ole katsottu v:oitavan toteuttaa komitean ratkai-
19144: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu. sumallin mukaisesti, joten opetusministeriö. on
19145: voston asianomaiselle jäsenelle j:äljennöksen asettanut työryhmän tarkistamaan Kouluyh-
19146: kansaiWQustaja Taiste Sinisalon ym. näin kuu. teistyökomitean mietintöön sisältyvät ehdotuk-
19147: luvasta kitjallisesta kysymyksestä n:o 102: set erityisesti yleisten ammattikoulujen osalta
19148: huomioon ottaen sekä mietinnöstä saadut lau-
19149: "Aikoeko Hallitus antaa eduskun- sunnot että oppikoulun kouluneuvostoa koske-
19150: nalle lakiesityksen ammattioppilaitos- vien säännösten perusteluissa esitetyt tavoit-
19151: ten oppilasneuvostoista?" teet. Työryhman puheenjohtajaksi on kutsuttu
19152: toimistopäällikkö Erkki Aho Kouluhallituksesta
19153: Vastauksena kysymykseen esitän kunnio.itta- ja jäseniksi toimistopäällikkö Aulis. Lintuneo
19154: vasti seuraavaa: Ammattikas.vatushallituksesta, esittelijä Leena
19155: Ammatillisten oppilaitosten sisäisen hallin- Nederström opetusministeriöstä, puheenjohtaja
19156: non kehittäminen sellaiseksi, että oppilailla oli- Matti Kinnunen Suomen Ammattik-mduoopet-
19157: si mahdollisuus osallistua heitä koskevien pää- tajien Liit()sta sekä pääsihteeri Marjut Näsä-
19158: tösten tekoon, on parhaillaan vireillä. Asiasta nen ja järjestösihteeri Ismo Jokinen Ammatti-
19159: sisältyvät ratkaisuehdotukset Kouluyhteistyö- koululaisten Liitosta.
19160: komitean vuonna 1971 ilmestyneeseen II osa- Työryhmän tehtävän tulee -valmistua 31. 5.
19161: mietintöön. Siitä annetuissa lausunnoissa eh- 1972 mennessä. Sen jälkeen opetusministeriös-
19162: dotl.\ksia ei kuitenkaan ole kaikilta osin pi- sä välittömästi suoritetaan ammattioppilaitos-
19163: detty hyväksyttävinä. Kielteisimmän karu1an ten kouludemokratiaa koskevien säännösten
19164: komitean ehdotuksiin ovat esittäneet opiske- valmistelu.
19165: R-el$iagissä, 24 päivänä toukQkuuta 1972.
19166:
19167:
19168: Opemsministeri Ulf" Stmtlqvist.
19169: 3
19170:
19171:
19172:
19173:
19174: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19175:
19176: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen nomföras vid yrkesläroanstalterna enligt den
19177: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- mall för lösning, som kommitten givit, var-
19178: velse av den 21 april 1972 tili vederbörande för undervisningsministeriet tillsatt en arbets-
19179: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- grupp för att revidera de i Skolsamarbetskom-
19180: jande av riksdagsman Taisto Sinisalo m.fl. mittens betänkande ingående förslagen, särs-
19181: ställda spörsmål nr 102: kilt vad de allmänna yrkesskolorna angår, med
19182: beaktande av såväl de utlåtanden som erhål-
19183: "Ämnar Regeringen tili riksdagen lits om betänkandet som de i motiveringen
19184: avlåta proposition med förslag tili lag för stadgandena angående läroverksråd fram-
19185: angående elevråd vid yrkesläroanstalter- ställda målen. Tili ordförande för arbetsgrup-
19186: na?" pen har kallats byråchefen Erkki Aho från
19187: Skolstyrelsen och tili medlemmar byråchef
19188: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Aulis Lintunen från Yrkesutbildningsstyrel-
19189: anföra följande: sen, föredraganden Leena Nederström från
19190: Utvecklandet av yrkesläroanstalternas inre undervisningsministeriet, ordföranden Matti
19191: förvaltning så, att eleverna skulle ha möjlighet Kinnunen från Suomen Ammattikoulunopetta-
19192: att deltaga i beslut som berör dem, är som jien Liitto - Finlands yrkesskollärarförbund
19193: bäst anhängigt. Förslag tili lösningar i saken r.y. samt generalsekreterare Marjut Näsänen
19194: ingår i Skolsamarbetskommittens år 1971 ut- och organisationssekreterare Ismo Jokinen
19195: komna II delbetänkande. I de utlåtanden som från Ammattikoululaisten Liitto.
19196: avgivits därom har förslagen dock icke tili al- Arbetsgruppens uppgift skall vara slutförd
19197: la delar ansetts godtagbara. Den mest negati- före 31. 5. 1972. Därefter vidtar i undervis-
19198: va ståndpunkten till kommittens förslag har ningsministeriet omedelbart beredning av stad-
19199: framförts av studerandeorganisationerna. Med ganden rörande skoldemokrati i yrkesläroans-
19200: anledning av de utlåtanden som erhållits har talterna.
19201: man ansett, att skoldemokratin icke kan ge-
19202: Helsingfors den 24 maj 1972.
19203:
19204:
19205: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
19206: Kirj. ksm. n:o 103.
19207:
19208:
19209: Hemmi ym.: Taloudellisen tuen myöntämisestä kuntoutustutki-
19210: muksiin määrätyille.
19211:
19212: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
19213: Kuntoutustutkimuksiin lähetetään sairastu- set ansiotkin ovat loppuneet. Perheen toimeen-
19214: neita ja vamma.isia, joiden kuntoutustarve pe- tulo painaa samanaikaisesti. Vastaavanlaisia
19215: rustellaan poikkeuksetta lääketieteelliseen dia- tapauksia käytännön työssä löytyy hyvinkin
19216: gnoosiin nojaten. Lähettäjinä toimivat kansan- runsaasti. Jotta taattaisiin yhdenmukainen ja
19217: eläkelaitos, työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt ja oikeudenmukainen tuki kuntoutustutkimuksiin
19218: sosiaalihallitus. Hyvin harvoin maksajana ja määrätyille ja niissä olevi:lle henkilöille, olisi
19219: lähettäjänä toimii jokin muu. sairausvakuutuslain mukaisista kuntoutusva-
19220: Monilla tutkimuksiin lähetetyiJ.lä on tutki- roista voitava maksaa päivärahaa k.o. tapauk-
19221: musajan taloudellinen .turva taattu, sairausva- sissa odotusajalta sekä tutkimusajalta.
19222: kuutuksen päiväraha saattaa tulla jatkuvasti ja Sosiaalihallituksen kuntoutustutkimuksiin lä-
19223: tapaturmaisesti vammautuneet saavat 100% hettämien tapausten osalta olisi invaliidihuolto-
19224: haitta-asteen korvauksen siitäkin huolimatta, lain muutoksen kautta järjestettävissä myös kun-
19225: että korvaus ennen kuntoutustutkimusta olisi toutustutkimusajan taloudellinen tuki ellei olisi
19226: ollut vain 20 % haitta-asteen mukainen. mahdollista epäkohtaa hoitaa lisäämällä sairaus-
19227: Tutkimuksiin lähetettyjen joukossa on kui- vakuutuslain mahdollisuuksia. Se kävisi päinsä
19228: tenkin useita tapauksia, joilta puuttuu talou- siten, että sairausvakuutuslain 14 § :ään lisättäi-
19229: dellinen tuki kokonaan. TäHöin kuntoutustut- siin uusi seuraavansisältöinen momentti: päivä-
19230: kimus uhkaa ja kariutuukin jo ennen alkamis- rahaa suoritetaan myös kuntoutustutkimus-
19231: taan taloudellisten syiden vuoksi, mikä ei ole ajalta, työklinikkatutkimus siihen sisältyvien
19232: kuntoutustutkimus- ja kuntoutuskäsi:tteen mu- samojen perusteiden mukaan kuin sairaudesta
19233: kaista. johtuvasta työkyvyttömyydestä.
19234: Erityisesti näin tapahtuu silloin, kun kun- Kuntoutus- ja työklinikkatutkimusajan talou-
19235: toutustutkimuslaitoksen lääkäri ei katso voi- dellinen tuki on tarpeellinen jopa välttämätön,
19236: vansa antaa lausuntoa päivärahaa varten, koska koska se nimenomaan ratkaisee koko kun-
19237: a.o. kuntoutettava on ollut työssä välittömästi toutusprosessin ja sen onnistumisen.
19238: ennen kuntoutustutkimuksiin saapumistaan. Edellä lausutun perusteella esitämme kun-
19239: Monella vähävaraisella on huollettavanaan nioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1
19240: perhe tai joku muu lähiomainen, jonka vuoksi momenttiin viitaten valtioneuvoston asianomai-
19241: tutkimuksiin pääsyä odotellessa hyvin monien sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19242: on suoranainen pakko etsiä tilapäisluontoista sen:
19243: työtä, jota jotenkin kykenevät ·tekemään. Eräänä Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
19244: esimerkkinä tällaisesta voi todeta tapauksen, toimenpiteisiin, että kuntoutus- ja työ-
19245: jolloin selkävammainen on saanut muutaman klinikkatutkimusajalta ja sitä edeltävältä
19246: kuukauden ajan sairausvakuutuksen päivärahaa. odotusajalta ryhdytään suorittamaan sai-
19247: Selkä on tullut hieman paremmaksi ja potilas rausvakuutuspäivärahaa muuttamalla sai-
19248: on mennyt yrittämään tilapäisluontoista työtä rausvakuutuslain 14 § tai muuttamalla
19249: odotellessaan suositeltua kuntoutustutkimus- invaliidihuoltolakia, jotta voitaisiin osoit-
19250: paikkaa. Näin potilas on halunnut kokeilla sekä taa kuntoutustutkimuksia odottaville ja
19251: kuntoaan että saadakseen edes hieman tuloja. tutkimuksissa oleville taloudellinen tuki
19252: Potilas saapuu tutkimukseen ja .tiedustelee tut- sellaisissa tapauksissa, jolloin kuntou-
19253: kimusajan taloudellista tukea, koska hän ei saa tettavalla ei muutoin ole mahdollisuus
19254: enää sairausvakuutuksen päivärahaa ja tilapäi- saada taloudellista tukea?
19255: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1972.
19256:
19257: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund.
19258: Irma Toivanen. Olavi Borg.
19259: 517/72
19260: 2
19261:
19262:
19263:
19264:
19265: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19266:
19267: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suoritetaan puolestaan kansaneläkelaitoksen
19268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuntoutusvaroista. Päivärahan maksaminen ei
19269: olette 21 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn myöskään näistä varoista voi tulla kysymyk-
19270: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston seen. Oikeus päivärahaan riippuu tällöin siitä,
19271: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- onko asianomainen henkilö yleensä sairausva-
19272: edustaja Kerttu Remmin ym. näin kuuluvasta kuutuslain säännösten mukaan päivärahaan oi-
19273: kirjallisesta kysymyksestä n:o 103: keutettu eikä siitä, odottaako hän pääsyä tut-
19274: kimukseen tai onko hän tutkimuksessa.
19275: "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin Maassamme vuosittain laajamittaiseen kun-
19276: toimenpiteisiin, että kuntoutus- ja työ- toutus- tai työklinikkatutkimukseen määrätty-
19277: klinikkatutkimusajalta ja sitä edeltävältä jen joukossa saattaa olla ehkä useita satojakin
19278: odotusajalta ryhdytään suorittamaan sai- sellaisia henkilöitä, jotka eivät saa tutkimusta
19279: rausvakuutuspäivärahaa muuttamalla sai- edeltävältä odotusajalta tai tutkimusajalta
19280: rausvakuutuslain 14 § tai muuttamalla eläke-, sosiaalivakuutus- tai muun lainsäädän-
19281: invaliidihuoltolakia, jotta voitaisiin osoit- nön nojalla tarpeellista toimeentuloturvaa. Tä-
19282: taa kuntoutustutkimuksia odottaville ja män toimeentuloturvan puute tai riittämättö-
19283: tutkimuksissa oleville taloudellinen tuki myys voi luonnollisesti johtaa myös siihen, että
19284: sellaisissa tapauksissa, jolloin kuntou- henkilö ei katso voivansa käyttää tarjolla ole-
19285: tettavalla ei muutoin ole mahdollisuus via tutkimusmahdollisuuksia hyväkseen.
19286: saada taloudellista tukea?" Puheena olevien puutteiden poistamiseen
19287: tähtää osittain parhaillaan valmisteilla oleva
19288: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- invaliidihuoltolain kokonaisuudistus. Siinä yh-
19289: vasti seuraavaa: teydessä tullaan asiaan kiinnittämään huomiota
19290: Invaliidihuoltolain mukaisista varsinaisista ja selvittämään millaisia etuuksia kuntoutus- ja
19291: kuntoutus- ja työklinikkatutkimuksista aiheutu- työklinikkatutkimukseen määrätyille olisi tar-
19292: neet kustannukset suoritetaan valtion varoista, peen myöntää. Siltä osin kuin asia liittyy so-
19293: joten sanotuista tutkimuksista ei tutkittaville siaalivakuutus,lakien perusteella annettaviin
19294: aiheudu kustannuksia. Päivärahaa ei kuitenkaan etuuksiin asia vaatii ilmeisesti vielä erillisiä sel-
19295: tutkittavalle voimassa olevan invaliidihuolto- vityksiä ja niitä varten saattaa erillisen komi-
19296: lain nojalla voida suorittaa. tea- tai toimikuntamuotoisen elimen asettami-
19297: Kansaneläkelaitoksen määräämistä vastaa- nen olla tarpeen.
19298: vista tutkimuksista aiheutuvat kustannukset
19299: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1972.
19300:
19301: Ministeri Ahti Fredriksson.
19302: 3
19303:
19304:
19305:
19306:
19307: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19308:
19309: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lägges åter av folkpensionsanstaltens rehabili-
19310: anger har Ni, Herr Talman, med eder skrivelse teringsmedel. Erläggande av dagpenning av
19311: av den 21 april 1972 tili vederbörande med- dessa medel kan icke heller komma ifråga.
19312: lem av statsrådet översänt avskrift av följande Rätten tili dagpenning beror härvid på, huru-
19313: av riksdagsledamoten Kerttu Hemmi m. fl. vida vederbörande överhuvudtaget är be-
19314: ställda spörsmål nr 103: rättigad tihl dagpenning enligt ,stadgandena i
19315: lagen om sjukförsäkring, och icke på, huruvida
19316: "Ämnar Regeringen vidtaga sådana han väntar på undersökning eller undergår
19317: åtgärder, att för undersöknings- och sådan.
19318: rehabiliteringstid på arbetsklinik samt Bland dem som varje år i vårt land beordras
19319: föregående väntetid skall börja erläggas tili omfattande rehabiliterings- eller arbets-
19320: dagpenning enligt sjukförsäkringen ge- klinikundersökning kan måhända finnas flera
19321: nom ändring av 14 § lagen om sjukför- hundra personer vilkas utkomst under vänte-
19322: säkring eller ändring av lagen om inva- tiden före undersökning eller medan under-
19323: lidvård, för att åt dem som väntar på sökningarna pågår icke är tryggad genom pen-
19324: eller erhåller rehabiliteringsundersök- sions-, socialförsäkrings- eller annan lagstiftning.
19325: ning skulle kunna lämnas ekonomiskt Denna brist på tryggad utkomst eller ut-
19326: stöd i sådana fall, då den som skall komstens otiliräcklighet kan givetvis även leda
19327: rehabiliteras icke eljest har möjlighet tili att vederbörande icke anser sig kunna
19328: att erhålla sådant stöd?" tillgodogöra sig de undersökningsmöjligheter
19329: som står tili buds.
19330: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Den totalrevision av lagen om invalidvård,
19331: anföra följande: viiken som bäst är under beredning, syftar tihl
19332: avhjälpande av en del av ifrågavarande brister.
19333: Kostnaderna för egentliga rehabiliterings- och I samband med totalrevisionen kommer upp-
19334: arbetsklinikundersökningar som avses i lagen märksamhet att fästas vid saken och utredas,
19335: om invalidvård erlägges ur statens medel, var- vilka förmåner de som beordrats tili rehabili-
19336: för sagda undersökningar inte medför kostna- terings- och arbetsklinikundersökning borde
19337: der för dem som undersöks. Dagpenning kan beviljas. Tili den del saken ansluter sig tili
19338: dock icke med stöd av den gällande lagen om förmåner som beviljas på grund av ·socialför-
19339: invalidvård erläggas åt den som skall under- säkringslagarna fordras uppenbart ännu sepa-
19340: sökas. rata utredningar, för vilka tilisättande av ett
19341: Kostnaderna för motsvarande undersöknin- särskilt organ i form av en kommitte eller
19342: gar som beordras av folkpensionsanstalten er- kommission kan behövas.
19343: Helsingfors den 23 maj 1972.
19344:
19345: Minister Ahti Fredriksson.
19346: 1
19347: 1
19348: 1
19349: 1
19350: 1
19351: 1
19352: 1
19353: 1
19354: 1
19355: 1
19356: 1
19357: 1
19358: 1
19359: 1
19360: 1
19361: 1
19362: 1
19363: 1
19364: 1
19365: 1
19366: 1
19367: 1
19368: 1
19369: 1
19370: 1
19371: 1
19372: 1
19373: 1
19374: 1
19375: Kirj. ksm. n:o 104.
19376:
19377:
19378:
19379:
19380: Juvela: Heittolan-Viljakkalan maantien parantamisesta.
19381:
19382:
19383: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19384:
19385: Ikaalisten kauppalan elinkeinoelämän kan- kunnostustyön alaiseksi. Koska kehittyvän
19386: nalta on Kyrösjärven eteläpuolitse kulkevalla Ikaalisten kannalta tien parantamisella on tär-
19387: Heittolan-Viljakkalan maantiellä varsin kes- keä merkitys pitäisin välttämättömänä, että ra-
19388: keinen merkitys. Tämä tie on ns. vanhanajan kennustyöt tällä tieosuudella päästäisiin alka-
19389: maantie, joka on kauttaaltaan mäkinen ja mut· maan mahdollisimman pian.
19390: kainen sekä altis routavaurioille. Tiellä on jo Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
19391: nykyisinkin runsaasta puutavaran kuljetuksesta § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
19392: johtuen varsin paljon raskasta liikennettä. Tä- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
19393: män ohella on paikallaan todeta, että ko. tie van kysymyksen:
19394: palvelee lisäksi maaliikenneväylänä yli kolmatta
19395: osaa kauppalan alueesta. Milloin Hallitus aikoo toteuttaa
19396: Olen jättänyt näillekin valtiopäiville toivo- Ikaalisten kauppalalle elintärkeän Heit-
19397: musaloitteen, jossa kiirehditään Heittolan-Vil- tolan-Viljakkalan maantien paranta-
19398: jakkalan maantien saauamista perusteellisen mista koskevan suunnitelman?
19399: Helsingissä 25 päivänij huhtikuuta 1972.
19400:
19401: Aulis Juvela.
19402:
19403:
19404:
19405:
19406: 522/72
19407: 2
19408:
19409:
19410:
19411:
19412: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
19413:
19414: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1· mom:ssa vU.osina 1973-74. Väli Lukalahti-Viljakkala
19415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, (9,3 km) on linjaukseltaan edellistä heikompi
19416: olette 25 päivänä huhtikuu ta 1972 päivätyn ja vaatii perusteellisemman parantamisen. Pa-
19417: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston rantamissuunnitelma on tarkoitus laatia vuoc
19418: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sina 1074-75. Muista kiireellisimmistä tie-
19419: edustaja A. Juvelan näin kuuluvasta kirjalli- hankkeista sekä rajoitetuista suunnittelumäärä·
19420: sesta kysymyksestä n:o 104: rahoista ja -työvoimasta johtuen aikaisempaan
19421: suunnitteluun ei näytä olevan mahdollisuuksia.
19422: "Milloin Hallitus aikoo toteuttaa Tämän suunnitelman toteuttamisajankohta riip-
19423: Ikaalisten kauppalalle elintärkeän Heit- puu aikanaan käytettävissä olevista tiemäärära-
19424: tolan-Viljakkalan maantien paranta- hoista. Tien liikenteellinen merkitys on lähinnä
19425: mista koskevan suunnitelman?" paikallinen ja suurimmat liikennemäärät (n.
19426: 400-500 autoa/vrk.) esiintyvät tien molem-
19427: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- missa päissä.
19428: vasti seuraavaa:- Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
19429: Heittolan~Viljakkalan maantien· väli Heitto- että pääosaltaan tie tulee parannetuksi aivan
19430: 1a-Lukalahti (27,1 km) on suunniteltu pa- lähitulevaisuudessa ja loppuosakin käytettävissä
19431: rannettavaksi nykyistä linjausta noudattaen olevien määrärahojen puitteissa lähivuosina.
19432: Helsingissä toukokuun 2 3 päivänä 1972,
19433:
19434: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
19435: 3
19436:
19437:
19438:
19439:
19440: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19441:
19442: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen km) är tili sin linjeföring svagare än föregå-
19443: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ende och kräver en grundligare förbättring.
19444: av den 25 april 1972 tili vederbörande med1em Avsikten är att uppgöra en förbättringsplan
19445: av statsrådet översänt avskrift av följande av under åren 1974-75. På grund av andra
19446: riksdagsman A. Juvela ställda skriftliga spörsmål mera brådskande vägprojekt samt begränsade
19447: nr 104: anslag och begränsad arbetskraft för planering
19448: synes möjligheter till en tidigare p!anering icke
19449: "När ämnar Regeringen genomföra finnas. Tidpunkten för denna plans förverklig-
19450: p1anen angående förbättrande av den för ande beror på de väganslag som då står tili
19451: köpingen Ikaalinen 1ivsviktiga lands- buds. Vägens trafikmässiga betydelse är :när-
19452: vägen Heittola-Viljakkala?" mast 1okal och de största trafikmängderna
19453: (ungefär 400-500 bilar/dygn) förekommer
19454: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt i vägens båda ändar.
19455: anföra följande: På grund av vad ovan anförts kan det konsta-
19456: En förbättring av landsvägen Heittola-Vil- teras, att den huvudsakliga delen av vägen
19457: jakka!a på sträckan Heittola-Lukalahti (27,1 kommer att förbättras inom den närmaste fram-
19458: km) har med iakttagande av den nuvarande tiden och den återstående delen under de
19459: linjeföringen planerats att ske under åren 1973 närmaste åren inom ramen för disponibla an-
19460: -1974. Sträckan Lukalahti-Viljakkala (9,3 slag.
19461: Helsingfors den 23 maj 1972.
19462:
19463: Trafikminister Valde Nevalainen.
19464: Kirj. ksm. n:o 105.
19465:
19466:
19467:
19468:
19469: Sinisalo: Toimenpiteistä valtiojohtoisten laitosten eroamiseksi
19470: työnantajaliitoista.
19471:
19472:
19473: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
19474:
19475: Alkon liikeväen lakko on vakavana esimerk- musten vaikutuskentän merkittävää supistu-
19476: kinä Alko Oy:n henkilökuntapolitiikan epä- mista ja vaikeuttaisi valtioyhtiöiden työmark-
19477: onnistumisesta. Liikkeen johdon kyvyttömyys kinapoliittisten asioiden hoitoa. Alkon lakko
19478: ratkaista työ- ja palkkaehtokysymyksiä on joh- osoittaa tilanteen kuitenkin täysin päinvastai-
19479: tanut tilanteeseen, josta on erittäin haitalliset seksi.
19480: seuraukset Alko Oy:He. Samalla vaaraunetaan Vaitiojobtoiset laitokset edustavat toiml-
19481: yhteiskunnalle suoritettavaksi määrättyjä mak- alallaan suurimpia tuotantolaitoksia, Alkolla on
19482: suja ja velvoitteita. monopoliasema. Näin ollen olisi mitä luonnol-
19483: Pa1kkaerimiellsyyksien mitättömyys Alkon lisinta, että valtiojohtoiset tuotantolaitokset
19484: liikevaihtoon ja -voittoon verrattuna osoittaa muodostaisivat oman työmarkkinapoliittisen
19485: kuitenkin, ettei kysymys ole Alko Oy:n johdon järjestönsä. Mitään häiriöitä ja vaikeuksia työ-
19486: välittämästä ,kyvyttömyydestä ratkaista henkilö- ehtosopimuspolitiikan alalle ei tällöin tapah-
19487: kuntapoliittisia ongelmia liikkeen . ja valtion tuisi, vaan po. laitosten mahdollisuus itsenäi-
19488: etujen mukaisesti, vaan, että laklwJilanteen sesti vaikuttaa henkilökuntapoliittisiin asioihin
19489: ovat viime kädessä synnyttäneet muut syyt. parantuisi. Monia muitakin etuja olisi saavu-
19490: Kenellekään ei voine olla epäselvää, etteikö tettavissa tällä järjestelyllä. Valtiojohtoisten
19491: Alko Oy:n johdon asenteen ja lakkoon johta- laitosten sidonnaisuus suurpääoman hallitse-
19492: neen haluttomuuden löytää neuvotteluratkaisua miin järjestöihin heikentää ratkaisevasti esim.
19493: esiintyviin ongelmiin ole sanelleet yksityisen yritysdemokraattisten uudistusten aikaansaa-
19494: pääoman hallitseman työnantajajärjestön näkö- mista valtion laitoksissa.
19495: kannat. Yllä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19496: Kommunistit ovat jo pitkään kiinnittäneet § :n 1 momenttiin viitaten esitän· valtioneuvos-
19497: huomiota siihen nurinkuriseen tilanteeseen, että ton asianomaisen jäsenen vastitttavaksi seuraa-
19498: valtiojohtoiset· yhtiöt kuuluvat jäsenenä työn- van kysymyksen:
19499: antajaliittoihin ja muihin yksityisten suuryhty-
19500: mien hallitsemiin järjestöihin. Tåstä seurauk- Kun Oy Alko Ab:n lakko on jälleen
19501: sena valtion laitokset ovat merkittäväitä osalta kerran osoittanut kaikessa havainnolli-
19502: riippuvaisia · po. suurpääoman yhteisöistä. Näin suudessaan ne haitat, joita valtionyhti.öit-
19503: on asianlaita esim. työehtosopimuskysymyksiin ten jäsenyydestä suurpääoman hallitse-
19504: nähden. Valtiojohtoiset yhtiöt ratkaisevat miin järjestöihin aiheutuu, niin aikooko
19505: palkka- ja työehtoihin liittyvät kysymykset yk- Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin valtio-
19506: sityistyönantajien näkökantojen mukaisesti. johtoisten laitosten eroamiseksi työn-
19507: Puhjenneessa Alkon lakossa tällaisen tilanteen antajaliitoista ja muista suuryhtymien
19508: haittailmiöt esiintyvät kaikessa se1keydessään. hallitsemista järjestöistä ja valtionyhtiöi-
19509: Jäsenyyttä ·työnantajaliitoissa on perusteltu den oman yhteistoiminnan kehittämi-
19510: sillä, että valtiojohtoisten laitosten jättäytymi- seksi .työehtosopimus- ym. asioiden hoi-
19511: nen niiden ulkopuolelle merkitsisi työehtosopi- tamiseksi?
19512: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1972.
19513:
19514: Taisto Sinisalo.
19515:
19516: 513/72
19517: 2
19518:
19519:
19520:
19521:
19522: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19523:
19524: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa palkkakehityksen osalta eivät joudu voimak-
19525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaamman nousupaineen alaiseksi kuin yksityi-
19526: olette 26 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn setkään yritykset. Myös solidaarinen palkka-
19527: kirjeenne n:o 790 ohella toimittanut valtio- politiikka edellyttää, että valtionyhtiöt nykyis-
19528: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ten työnantajajärjestöjensä kautta osallistuvat
19529: kansanedustaja Taisto Sinisalon näin kuulu- kollektiivisiin oman alansa työehtosopimusneu-
19530: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 105: votteluihin. ·
19531: Osallistuessaan nykyisiin työnantajajärjestöi-
19532: "Kun Oy Alko Ab:n lakko on jälleen hin valtionyhtiöt voivat osaltaan vaikuttaa jär-
19533: kerran osoittanut kaikessa havainnolli- jestönsä työmarkkinasuhteiden edistykselliseen
19534: suudessaan ne haitat, joita valtionyhtiöit- kehittymiseen ja päästä mukaan oman alansa
19535: ten jäsenyydestä suurpääoman hallitse- teoUisuuspoliitdsta koordinointia edistäviin toi-
19536: miin järjestöihin aiheutuu, niin aikooko miin. Tällä on olennaista merkitystä tilanteessa,
19537: Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin valtio- jossa saman alan yritysten vuorovai•kutuksen
19538: johtoisten laitosten eroamiseksi työn- tarve kasvaa sitä mukaa kuin kansainvälinen
19539: antajaliitoista ja muista suuryhtymien kilpailu kovenee.
19540: hallitsemista järjestöistä ja valtionyhtiöi- On myös todettava, että järjestäytyminen
19541: den oman yhteistoiminnan kehittämi- työntekijäpuolellakin on tapahtunut toimialoit-
19542: seksi työehtosopimus- ym. asioiden hoi- tain, ts. saman alan työntekijät yleensä pyrki-
19543: tamiseksi?" vät yhdistymään samaksi työntekijäliitoksi.
19544: Siinä tapauksessa, että valtionyhtiöt muodos-
19545: Vastauksena kysymykseen esitän · kunnioit- taisivat oman erillisen työnantajaliiton, joutui-
19546: taen seuraavaa: sivat samat työntekijäliitot mahdollisesti solmi-
19547: Kysymyksen tekijä on oikeassa pyrkiessään maan valtionyhtiöiden kanssa erilaisia sopimuk-
19548: kiinnittämään huomiota valtionyhtiöiden hen- sia kuin yksityisten yritysten kanssa. Tämä
19549: kilöpoliittisten ongelmien ratkaisumenettelyn se1kka saattaisi pikemminkin vaikeuttaa kuin
19550: parantamiseen yleensä ja erityisesti valtion- helpottaa työehtosopimusten tekoa ja tasapuo-
19551: yhtiöiden yritysdemokratiauudistusten aikaan- lisuuttakin ajatellen sellainen ratkaisu on vähin-
19552: saamiseen. Sitävastoin kysymyksentekijän esit- täänkin kyseen alainen.
19553: tämä keino ei ole oikea. Kun kauppa- ja teollisuusministeriön piirissä
19554: Vaikka valtionyhtiöille on asetettava velvol- on ryhdytty toimiin valtionyhtiöiden toiminnan
19555: lisuus harjoittaa esimerkillistä henkilöpolitiik- koordinoinnin tehostamiseksi ja monipuolista-
19556: kaa, on muistettava, että valtionyhtiöt toimi- miseksi ja kun samanaikaisesti on ministeriössä
19557: vat markkinataloudessa samojen kilpailuolosuh- suunnittdlla erityisesti henkilöpolitiikan vuoksi
19558: teiden ja markkinavaatimusten alaisina kuin laajentaa valtionyhtiöiden neuvottelukunnan
19559: kaikki muutkin yritykset. Tämä merkitsee mm. kokoonpanoa työntekijäin edustuksella, katson,
19560: sitä, että valtionyhtiöiden on pystyttävä tasa- ettei ainakaan tällä hetkellä ole aiheellista ryh-
19561: päiseen kilpailuun markkinoilla ja tämä puo- tyä toimenpiteisiin valtionyhtiöiden eroamiseksi
19562: lestaan edellyttää, että valtionyhtiöt esim. työnantajaliitoista.
19563: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1972.
19564:
19565: Ministeri Seppo Lindblom.
19566: 3
19567:
19568:
19569:
19570:
19571: T i1 J R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19572:
19573: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagordningen tryck genom lönestegring än de privata före-
19574: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tagen. En solidarisk lönepolitik förutsätter
19575: nr 790 a.v den 26 april 1972 tili vederhörande även, att statsbolagen genom sina nuvarande
19576: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- arbetsgivarorganisationer deltar i kollektivav-
19577: jande av riksdagsman Taisto Sinisalo ställda talsunderhandlingar inom sin egen bransch.
19578: spörsmål nr 105: Då statsbolagen deltar i de nuvarande arhets-
19579: organisationerna kan de för sin del medverka
19580: "Ämnar Regeringen, nu då Oy Alko tili en framstegsvänlig utveckling av sin orga-
19581: Ab:s strejk i all sin åskådlighet åter nisations arbetsmarknadsrelationer och komma
19582: har visat de olägenheter som följer med med i verksamhet som främjar den industri-
19583: statsbolagens medlemskap i de av stor- politiska koordineringen a.v sin egen bransch.
19584: 'kapitalet dominerade organisationerna, Detta är av väsentlig betydelse i ett läge, då
19585: skrida tili åtgärder för de statsdomine- hehovet av växelvel"kan mellan företag i samma
19586: rade bolagens utträde från arbetsgivar- hransch ökas med den hårdnande internatio-
19587: förbunden och övriga av storkoncerner nella konkurrensen.
19588: behärskade organisationer och för ut- Det kan också konstateras, att även arbets-
19589: vecklande av statsbolagens eget 'samar- tagarsidan har organiserats branschvis, m.a.o.
19590: bete i handhavandet av kollektivavtals- att arbetstagare inom samma bransch i allmän-
19591: m. fl. ärenden?" het strävar tili att förenas inom samma arbets-
19592: tagarförbund. I det fallet, att statsbolagen
19593: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sku1le bilda ett eget, separat arhetsgivarför-
19594: samt anföra följande: bund, skulle samma arbetstagarförbund even-
19595: Spörsmålsställaren har rätt när han vill fästa tuellt komma att ingå annorlunda avtal med
19596: uppmärksamhet vid förbättrandet av statsbo- statsbolagen än med privata företag. Denna
19597: lagens personpolitiska problemlösningsför- omständighet skulle snarare kunna försvåra än
19598: faraden i allmänhet och särskilt för åstadkom- underlätta ingåendet av kollektivavtal, och även
19599: mande av företagsdemokratireformer inom med tanke på opartiskhet är en sådan lösning
19600: statsholagen. Däremot är det av spörsmåls- minst sagt tvivelaktig.
19601: ställaren föreslagna förfarandet icke det rätta. Då man inom handels- och industriministe-
19602: Även om statsbolagen hör åläggas skyldighet riet skridit tili åtgärder för en effekti:verad och
19603: att bedriva en föredömlig personpolitik, bör mångsidigare koordinering av statsbolagens
19604: man betänka, att statsbolagen inom marknads- versamhet och då i ministeriet samtidigt plane-
19605: hushållningen arbetar under samma kon- ras att särskilt med tanke på personpolitiken
19606: kurrensförhållanden och marknadskrav som alla utvidga sammansättningen av rådgivande nämn-
19607: andra företag. Detta innebär bl.a., att .statsbo- den för statens bolag med en representation
19608: lagen måste kunna konkurrera som jämspelta för arbetstagarna, anser jag, att det åtminstone
19609: på marknaden, vHket åter å sin sida förut- icke i detta nu är skäl att skrida tili åtgärder
19610: sätter, att statsbolagen t.ex. i fråga om löne- som avser statsbolagens utträde från arhets-
19611: utvecklingen icke blir utsatta för ett starkate givarförbunden.
19612: Helsingfors den 29 maj 1972.
19613:
19614: Minister Seppo Lindblom.
19615: Kirj. ksm. n:o 106.
19616:
19617:
19618:
19619:
19620: Koskenniemi: Työvoimatoimikuntien vuosilomalain vastaisesta
19621: menettelystä.
19622:
19623:
19624: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
19625:
19626: Työntekijäin vuosilomalain 5 § :n mukaan on tu siten, että ensin on vähennetty korvausta
19627: työntekijälle annettava vuosiloma .tJouikokuun 2 suoritettaessa työllisyyslain mukainen viiden
19628: päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana, päivän karenssi ja sen lisäksi edellä kertynyt
19629: nämä päivät mukaanluettuina. Vain työnteki- pitämätön vuosiloma ja ·vasta sitten ryhdytty
19630: jän suostumuksella rvoidaan ~oma antaa muuna- suorittamaan Jain mukaista korvausrahaa.
19631: kin kuin yleisenä Jomanantoaikana kun se vain Edellä mainittuun ja vaJtiopäiväjärjestyksen
19632: tapahtuu saman kalenterivuoden aikana. 37 §:n 1 momenttiin viitatenesitän ·valtioneu-
19633: Uuden työllisyyslain nojalla on työntekijälle voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
19634: suoritettava ~ain mukaista korvausta, jos hän raavan kysymyksen:
19635: ilman omaa syytään on joutunut työttömäksi
19636: eikä hänelle ole voitu työvoimaviranomaisten Onko Hallitus tietoinen sllta, että
19637: taholta osoittaa hänelle sopivaa ansiotyötä. Rovaniemen työvoimapiirin alaiset eräät
19638: Eräissä työvoimapiireissä fa mm. Rovaniemen työvoimatoimikunnat menettelevät työn-
19639: työvoimapiirin alaisissa työvoimato1mikunnissa ltekijäin vuosilomalain 5 § :n vastaisesti
19640: on rikottu työntekijäin vuosilomalain 5 §:n suorittl!lessaan työllis)lYISlain mukaisia
19641: määräyksiä menettelemällä siten, että työnteki- korvauksia kortistoon hakeutuneille
19642: jä, joka on hakeutunut työvoimatoimikunnan työntelkijöille, ja jos on,
19643: kortistoon välittömästi kun hänen työsuhteensa mihin toimenpiteisiin HalHtus aikoo
19644: on katkennut edeLliseen työnantajaan, on pa- ryhtyä, jotta työvoimatoimikunnat me-
19645: koitettu pitämään hänelle edellis•essä työpaikas- nettelisivät lain mukaisesti korvausten
19646: sa kertynyt vuosiloma muuna kuin yleisenä maksamisessa työn tekijöille?
19647: lomanantoaikana. Tätä menettelyä on •sovellet-
19648: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1972.
19649:
19650: Niilo Koskenniemi.
19651:
19652:
19653:
19654:
19655: 472/72
19656: 2
19657:
19658:
19659:
19660:
19661: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19662:
19663: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa henkhlö saa työttömyySikorvausta lkalenterivuo-
19664: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den päättyessä, uutta karenssiailkaa ei lasketa
19665: olette 26 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn seuraavan kalenterivuoden aikana niin kauan
19666: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kuin henkilö yhtäjaksoisesti on edelleen työt-
19667: asianomaiselle jäsenelle jäl;ennöksen !kansan- tömänä ja saa korvausta.
19668: edustaja Niilo Koskenniemen ym. näin kuuiu- Työvoimaministeriön päätöksellä joulukuun
19669: vasta Jcir;ja1lisesta kysymyksestä n:o 106: 27 päivänä 1971 annett~en työllisyysasetuksen
19670: soveltamisohjeiden mukaan työttömyyskorvaus-
19671: "On:ko Hallitus tietoinen siitä, että ta ei voida suorittaa henJkiJölle, joka on vuosi-
19672: Rovaniemen 'työvoimapiirin alaiset eräät lomaUa, vai!kika hänellä ei loman päättyessä
19673: työvoimatoimikunnat menettelevät työn- olisi työpaikkaa. Vuos1lomalla olevaksi henkilö
19674: tek~jäin vuoshlomalain 5 §:n vastaisesti on katsottava myös sinä aikana, mitä vastaaval-
19675: suorittaessaan työllisyyslain mukaisia ta ajruta hän työsuhteen päättyessä saa työn-
19676: korvauksia lkordstoon hakeutuneille tekijäin vuosilomalaiSSial tarkoitettua loman kor-
19677: työntekiiöille, ~ja jos on, vausta.
19678: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Menettely on käytännössä ollut edellä mai-
19679: ryhtyä, jotta työvoimatoimikunnat me- nittujen soveltamisohjeiden mukainen, joten
19680: nettelisivät ~ain mUJkaisesti korvausten henikhlö on katsottu työttömäksi vasta sen jäl-
19681: maksamisessa työntekijöille?" keen, kun hänen vuosiloma-aikansa tai aik.a,
19682: mitä vastaavalta ajalta hän työsuhteen päättyes-
19683: Vastauksena !kysymykseen esitän kunnioitta- sä saa työntekijäin vuosilomalaissa tarkoitettua
19684: vasti seuraavaa: loman korvausta, on päättynyt.
19685: Joulukuun 23 päivänä 1971 annetun työlli- Edellä mainitut soveltamisohjeet valmistel-
19686: syysasetuksen ( 948/71 ) 8 §: n muikaan työttö- tiin tyollisyyslakikomiteassa työnantajia ja työn-
19687: myyskorvausta ei saa suorittaa ennen kuin ha- tekijöitä edustavien keskusjärjestöjen, ikunnaJ.-
19688: kija on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti viisi lisliiton ja kaupunkiliiton sekä vaJ.tiovarainmi-
19689: työpäivää. Tämä viiden päivän aika (karenssi- nisteriön ja työvoimaministeriön edustajien yh-
19690: aitka) on voimassa sen kalenterivuoden lop- teistyönä. Kom~tea oli tässä asiassa yksimieli-
19691: puun, iona se on hankittu. Milloin kuitenkin nen.
19692: Helsingissä 18 päivänä touikdkuuta 1972.
19693:
19694:
19695: Työvoimaministeri Veikko Helle.
19696: 3
19697:
19698:
19699:
19700:
19701: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19702:
19703: I syfte, som anges i 37 S 1 mom. riksdags- anbetslöshetsersättning vid utgången av ett ka-
19704: ordningen bar Ni, Herr Taman, med Eder skri- lenderår, räknas ej ny karenstid under det
19705: velse den 26 aprU 1972 tillstätlt vederbörande följande kaJenderåret så Jänge han utan avbrott
19706: medlem av statsrådet avskrilft av fö1jande, av fortfarande är ar:betslös och uppbär ersättning.
19707: riksdagsmännen Niilo Koskenniemi m. f.l. ställ- Enligt de anvisningar för ·tillämpning av
19708: da skriftliga spörsmål n:o 106: förordningen om sysselsättning, som givits med
19709: arbetskraft.sministeriets beslut den 27 decem-
19710: "Är Regeringen medveten om, att ber 1971, kan arhetslöshetsersättning ej er-
19711: vissa Rovaniemi arbetskraftsdistrikt läggas åt person som har semester, även om
19712: understäJlda arbetskraftskommissioner han ·vid semesterns slut ioke har någon arbets-
19713: handlar i strid med 5 S Jagen om ar- plats. Semester anses person ba också :under
19714: betstagares semester då de utbetalar er- den tid, för vi~ken han efter det arbetsförhål-
19715: sättningar enligt lagen om sysselsät<tning Iandet upphött uppbär i lagen 01111 arbetstagares
19716: ·tili per.soner, som sökt sig tili registret, seme&ter avsedd semesterersättning.
19717: och om så är fallet, I praktiken har man fövfarit enligt de ovan-
19718: vUka åtgärder ämnar Regeringen vid- nämnda ti1lämpningsanvisningama, ooh sålunda
19719: taga för att arbetsikraftsikommissionerna har en person hetraktats •som a11betsJös först
19720: skulle förfara en:ligt lag vid u:tbetalan- efter utgången av hans semestertid eller den
19721: det av ersättningar till arbetstagarna?" tid, för viiken han efter det arlbetsföt'hållandet
19722: upphöl'lt har uppburit i lagen om arbetstagares
19723: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt semester avsedd semesterersättning.
19724: anföra fö1jande: De ovannämnda tillämpningsanvi.sningatrull
19725: Enligt 8 S förordningen den 23 december utarbetades i den kommitte, som utarbetade
19726: 1971 om sysselsättning (948/71) får arbets- Iagen om sysselsättn1ng och i vilken företrädare
19727: löshet.sersättning icke erläggas innan sökande för arbetsgivarnas och arbetstagarnas central-
19728: vari:t arbetslös oavbrutet under fem arbets- organisationer, kommunförbundet och stadsför-
19729: dagar. Denna fem dagars tid (karenstid) är bundet, finansministeriet och arbetskraftsminis-
19730: gäJlande tili utgången av det ka:!enderår, under teriet samarbetade. Kommitt6n var enhällig i
19731: vilket den förvärvats. Uppbär emellertid någon detta avseende.
19732: Helsingfors den 18 maj 1972.
19733:
19734:
19735: Arbetskraftsminister Veikko Helle.
19736: Kirj. ksm. n:o 107.
19737:
19738:
19739:
19740:
19741: 0. Kangas ym.: Kunnallisverolainsäädännön tarkistamisesta van-
19742: huus- ja invalidivähennyksen osalta.·
19743:
19744:
19745: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e He.
19746:
19747: Tulo- ja omaisuusverolain 42 §:n mukaan, laskea myös puolisonsa vanhuus- ja invalidi-
19748: mikäli ·toisella puolisalia on ollut enemmän vähennyksen hyväkseen.
19749: vähennyksiä kuin tuloja taikka velkoja enem- Mielestämme verolainsäädäntöä tulisi korjata
19750: män kuin varoja, otettakoon erotus huomioon siten, että verovelvollinen ,saisi vähentää myös
19751: toisen puolison ·verotettavan tulon tai omai- kunnallisverotuksessa puolisonsa vanhuus- ja
19752: suuden vähennyksenä, ei kuitenkaan enempää invalidivähennyksen, mikäli viimeksi mainitulla
19753: kuin kolmannes viimeksi mainitun puolison ve- on vähennyksiä enemmän kuin tuloja. Tämä
19754: rotettavasta tulosta tai omaisuudesta. tekisi oikeutta vähävaraisille ja olisi omiaan
19755: Näin siis valtionverotuksessa. Kunnallisvero- poistamaan verotuksemme epäkohtia.
19756: tuksessa sen sijaan vanhuusvähennystä ja inva- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19757: lidivahennystä ei oteta huomioon toisen puo- §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
19758: lison verotettavan tulon vähennyksenä. Tämä tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19759: epäkohta koskee kipeästi vähävaraisia, koska vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19760: verovelvollinen, jolle ei tulojen vähyyden vuok-
19761: si määrätä valtionveroa, ja jonka puolisolla ei Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
19762: ole ollenkaan verotettavaa tuloa tai on sitä toimenpiteisiin, että myös kunnallisvero-
19763: hyvin vähän, ei saa ollenkaan laskea vähen- tuksessa toisen puolison vanhuus- tai
19764: nyksenä hyväkseen puolisonsa vanhuus- tai invalidivähennys vähennettäisiin toisen
19765: invalidivähennystä. Sen sijaan verovelvollinen, puolison tulosta, mikäli ensin maini-
19766: jonka verotettava tulo on niin suuri, että hä- tulla puolisolla ei ole omia tuloja niin
19767: nelle määrätään myös valtionveroa, saa tässä paljon, että vähennys voitaisiin tehdä?
19768: Helsing1ssä 27 päivänä huhtikuuta 1972.
19769:
19770: Orvokki Kangas. Ahti Pekkala. Eino Uusitalo.
19771: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski. Esko Härkönen.
19772: Heimo Linna.
19773:
19774:
19775:
19776:
19777: 468/72
19778: 2
19779:
19780:
19781:
19782:
19783: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19784:
19785: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Perheverotuk,sen tarkistustoimikunta on tulo-
19786: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- verotuksen yksinkertaistamista ja perheverotuk-
19787: mies, olette 27 päivänä huhtikuuta 1972 päi- sen uudistamista koskevassa mietinnössään ( Ko-
19788: vätyn kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvos- miteanmietintö 1970: B 69) ehdottanut, että
19789: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljen- vanhuus- ja invaliidivähennys saataisiin erillis-
19790: nöksenä kansanedustaja 0. Kankaan ym. teke- verotukseen rakentuvassa kunnallisverotuktSessa-
19791: män seuraavan tSisältöisen kirjallisen kysymyk- kin siirtää tehtäväksi toisen puolison tulosta.
19792: sen: Tätä on komitean mielestä pidettävä kohtuulli-
19793: "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin sena, varsinkin kun kansaneläkkeiden .tulohar-
19794: toimenpiteisiin, että myös kunnallisvero- kinnassa otetaan huomioon molempien puolisoi-
19795: tuksessa toisen puolison vanhuUtS- tai den tulot. Tuloverotuksen uudistusesitystä par-
19796: invalidivähennys vähennettäisiin toisen haillaan vaLmisteltaessa on noussut esille kysy-
19797: puolison tulosta, mikäli ensin maini- mys verotuksen ja sosiaaliavustusten yhteenso-
19798: tulla puolisolla ei ole omia tuloja niin vittamisesta. Tätä asiaa selvittelee parhaillaan
19799: paljon, että vähennys voitaisiin tehdä?" sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaa-
19800: listen veronvähennysten jr.~, !tulonsiirtojen selvit-
19801: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- telytoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on mm.
19802: vasti seuraavaa: selvittää, kuinka tuloverotuksen uudistusehdo-
19803: Kunnallisverotuksessa puolisoita verotetaan tukseen sisältyvät vähennykset soveltuvat yh-
19804: erikseen omista tuloistaan. Tästä puolisoiden teen sosiaalipoliittisten tulonsiirtojen kanssa
19805: erillisverotusjärjestelmästä myös johtuu, ettei sekä missä määrin oHsi sosiaali- ja tulonjakopo-
19806: vähennyksiä, kuten kysymyksessä mainittuja liittisesti tarkoituksenmukaista korvata verotuk-
19807: invalidivähennystä ·ja vanhuusvähennystä, voida sessa myönnettäviä vähennyksiä vastaavaa val-
19808: kunnallisverotuksessa, päinvastoin kuin puoli- tiontaloudellista rasitusta edustavilla tulonsiir-
19809: soiden yhteisverotukseen rakentuvassa valtion- roilla. Toimikunnan työ valmistuu lähiaikoina,
19810: verotuksessa, siirtää vähennettäväksi toisen minkä jälkeen halHtus tulee tuloverouudi.Situsta
19811: puolison verotuksessa. Toisaalta puoliso, jolla käsi!tell.essään ottamaan kannan siihen, onlko ja
19812: on ollut vain vähän tuloa, saa kunnallisvero- millä tavoin vanhuus ja invatliditeetti ort:ettava
19813: tuksessa hyväkseen pienistä tuloista myönnet- verotulmessa huomioon.
19814: tävän perusvähenn)l'ksen täysin riippumatta hä-
19815: nen puolisonsa tulojen määrästä.
19816: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1972.
19817:
19818: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
19819: 3
19820:
19821:
19822:
19823:
19824: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19825:
19826: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen skattningen föreslår i sitt betänkande, som av-
19827: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ser en förenkling av inkomstbeskattningen och
19828: av den 27 april1972 till vederbörande medlem en reform av familjebeskattningen ( Kommitte-
19829: av statsrådet översänt avskrift av följande av betänkande 1970: B 69), att makes ålders-- och
19830: riksdagsman 0. Kangas m. fl. ställda skriftliga invalidavdrag också vid en kommunalbeskatt-
19831: spörsmål: ning som hygger på särbeskatt:ning skall få av-
19832: dragas från andra makens inkomst. Kommitten
19833: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder finner detta skäligt, i synnerhet som båda ma-
19834: för att makes ålders- eller invalidavdrag karnas inkomster beaktas vid inkomstprövnin-
19835: också vid kommunalbeskattningen skulle gen för folkpe:nsionen. Under arbetet på ett för-
19836: få avdragas från den andra makens in- slag tili reform av .inlkomstbeskattningen, som
19837: komst, om den förstnämnda maken inte man för närvarande håller på att utarbeta, har
19838: själv har så stora inkomster att avdrag frågan om en samordning av beskattningen och
19839: skulle kunna göras från dem?" de sociala understöden aktualiserats. Saken ut-
19840: reds i detta nu av en kommission för utredning
19841: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av sociala skatteavdrag och inkomstöverförin-
19842: samt anföra följande: gar, viiken har tillsatts av social- och hälso-
19843: Vid kommlllflalbeskattningen beskaJttas makar vårdsministeriet. Kommissionen har bl.a. tili
19844: var .för sig för sina inkomster. Detta system uppgift att utreda hur avdragen i förslaget tili
19845: med särbeskattning av makar medför också att reform av inkomstbeskattningen överensstäm-
19846: avdrag sådana som de i spörsmålet nämnda in- mer med de socialpolitiska inkomstöverförin-
19847: valid- och åldersavdragen, inte vid kommunal- garna samt i viiken utsträckning det med tanke
19848: beskattningen - i motsats tili vad fallet är på social- och inkomstfördelningspolitiken vore
19849: vid stat<Sbeskattningen, som bygger på sambe- ändamålsenligt att ersätta avdrag vid beskatt-
19850: skattning av äkta makar, - kan överföras på ningen med inkomstöverföringar, som innebär
19851: den andra maken för att avdragas när denne en motsvarande börda för statshushållningen.
19852: beskattas. I stället får make, som endast har Kommissionen får sitt arbete färdigt inom den
19853: haft ringa inkomst, vid kommunalbeskattningen närmaste tiden. Därefter kommer regeringen,
19854: räkna sig tillgodo det grundavdrag som beviljas när den behandlar frågan om en refotm av in-
19855: på små inkomster, helt oberoende av storleken komstskatten, att taga ställning tili huruvida
19856: av den andra makens inkomster. ålderdom och invaliditet skall beaktas vid be-
19857: Kommissionen för revidering av familjebe- skattningen och på viJket sätt detta skall ske.
19858: Helsingfors den 15 maj 1972.
19859:
19860: Finansminister Mauno Koivisto.
19861: Kirj. ks~. n:o 108.
19862:
19863:
19864:
19865:
19866: Söderman ym.: Väarallisteri rikoksenuusijain eristämisestä an-
19867: netun lain kumoamisesta .
19868:
19869:
19870: . E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
19871:
19872: Elokuun 1 pazvänä 1971 voimaan tulleella tyvieri selvitysten suorittamista.· Siten itse
19873: lailla muutettiin vaarallisten rikoksenuusijain asiassa hallituksen esityksessäkin lähdetään
19874: eristämisestä annettua lakia. Muutoksen joh- siitä, että nykyinen tilanne on vain välivaihe
19875: dosta pakkolaitokseen eristettyjoo henkilöiden pyrittäessä lopulliseen päämäärään, jona on pi-
19876: määrä aleni enemmän kuin kymmenesosaan. dettävä erillisen eristämisjärjestelmän täydel-
19877: Viimeisten julkisuudessa esiintyneiden tietojen listä poistamista.
19878: mukaan eristettyjen määrä on 17. Pakkolaitok- Nykyiseen tilanteeseen liittyy eräitä varsin
19879: seen eristämisellä pyritään vaarallisiksi katsot- arveluttavia piirteitä. Eristettyjen määrän pie-
19880: tujen rikoksentekijöiden eristämiseen muusta neneminen muutamaan kymmeneen merkitsee
19881: yhteiskunnasta. Pakkolaitoksen ohella samaan jokaisen eristettäväksi joutuvan henkilön koh-
19882: tavoitteeseen johtaa käytännössä myös mieli- dalla voimakasta leimautumista. Viranomaisten
19883: sairashoidon tarpeessa olevien henkilöiden sul- toimesta tapahtuva julistaminen valtakunnan
19884: keminen mielisairaalaan. Samoin elinkautinen vaarallisimpaan rikolHsryhmään kuuluvaksi mer-
19885: kuritushuonerangaistus merkitsee pitkäaikais- kitsee lähes ylivoimaisia vaikeuksia pakkolai-
19886: ta eristämistä. Lisäksi rikoksenuusijoille rikos- toksesta vapautumista seuraavana aikana. Pak-
19887: lain 6 luvun säännösten perusteella tuomitta- kolaitokseen eristäminen merkitsee siten ny-
19888: vat kovennetut määräaikaiset vapausrangais- kyisin lähes kaikkien vapaassa maailmassa sel-
19889: tukset antavat mahdollisuuden pitkäaikaiseen viytymisen edellytysten riistämistä.
19890: suljetussa laitoksessa säilyttämiseen. Kaikista Pakkolaitokseen eristämisen edellytykset
19891: näistä samaan tavoitteeseen johtavista keinois- ovat uudessakin laissa harkinnanvaraiset. Siten
19892: ta pakkolaitokseen eristäminen on epäilemät- lopullinen eristämistä koskeva päätösvalta on
19893: tä seuraamuksen kohteeksi joutuvan henkilön asiasta päättävillä viranomaisilla. Ennen l. 8.
19894: kannalta ankarin ja epäinhimillisin. Pakkolai- 1971 voimassa olleen lain aikana voitiin to-
19895: tos on säilytys- eikä hoitolaitos. Käytännössä deta, että eristämiskäytäntö saattoi muuttua
19896: se on järjestetty lähes samoin kuin vankila. Lai- ankarammaksi lain muuttumatta ja viranomais-
19897: tosaika on epämääräinen ja vapautuminen on ten vain alettua soveltaa lakia toisin kuin ai-
19898: kiinni pakostakin hyvin epäselvien ja harkin- kaisemmin. Mahdollisuuksien rajoissa on, että
19899: nanvaraisten edellytysten täyttymisestä. Vapaus- "laki ja järjestys-ajattelun" nostaessa päätään
19900: rangaistuksen tekee jossakin määrin oikeute- viranomaiset jälleen taipuvat ja eristämistä
19901: tuksi ja perustelluksi jo tehty rikos. Eristä- aletaan käyttää laajemmin kuin vuoden 1971
19902: misen perusteena on tekemätön rikos ja siten lakia säädettäessä tarkoitettiin.
19903: kohtalokas "oikeusmurha" on jokaisen eriste- Pakkolaitokseen eristäminen otettiin käyt-
19904: tyn kohdalla mahdollinen töön maassamme 1930-luvulla. Sen ideologi-
19905: Vuoden 1971 lainmuutokseen johtaneessa set juuret on löydettävissä tuohon aikaan kes-
19906: hallituksen esityksessä (n:o 176/1970 vp.) ki-Euroopassa muodissa olleesta yhteiskunnan
19907: todetaankin, että erillinen eristämisjärjestelmä puhdistamisesta epäkelvoista yksilöistä. Suoma-
19908: ei ole ainoa eikä ehkä tarkoituksenmukaisin- laiselle demokratialle epämääräiseksi ajaksi
19909: kaan keino vaarallisiksi katsottujen rikoksen- muusta yhteiskunnasta eristämistä tekemättä-
19910: tekijöiden saattamiseksi yhteiskunnalle vaarat- män teon perusteella on pidettävä vieraana.
19911: tomiksi. Erillisen järjestelmän poistamisen Kun lisäksi pakkolaitokseen eristämistä edel-
19912: todetaan kuitenkin edellyttävän eräitä muita lä esitetyistä syistä on pidettävä epäinhimilli-
19913: lainsäädännöllisiä uudistuksia sekä niihin liit- senä ja arveluttavana järjestelmänä, ei sen säi-
19914: 519/72
19915: 2
19916:
19917: lyttämistä voida perustella viittaamalla sen Miten pitkälle erillisen pakkolaitos-
19918: poistamisen edellyttämään uudistus- ja selvi- järjestelmän poistamisen edellyttämät
19919: tystyöhön kuin hyvin rajoitetun ajan. toimenpiteet ovat edistyneet ja
19920: Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär- milloin Hallitus aikoo antaa edus-
19921: jestyksen 37 S:n 1 momentin nojalla esitäm- kunnalle esityksen laiksi vaarallisten
19922: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- rikoksenuusijain eristämisestä annetun
19923: tattavaksi seuraavan kysymyksen: lain kumoamisesta?
19924: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1972.
19925:
19926: Jacob Söderman. Kaisa Raatikainen. Juha · Vikatmaa.
19927: Pauli Puhakka. Osmo Kock. Toivo Asvik.
19928: Sakari ~nuuttila. Niilo Koskenniemi. Ilkka Taipale.
19929: 3
19930:
19931:
19932:
19933:
19934: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
19935:
19936: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- saattamiseksi ·yhteiskunnalle vaarattomiksi.
19937: s,a mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Edelleen lakiesityksestä voidaan päätellä siinä
19938: mies, olette 27 päivänä huhtikuuta 1972 päi- tarkoitetun, että muina vaihtoehtoina voisivat
19939: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- tulla kyseeseen ainakin seuraavat:
19940: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen 1. rikoslain 3 luvun syyntakeisuutta koske-
19941: kansanedustaja Jacob Södermanin ym. näin vien säännösten muuttaminen;
19942: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 108: 2. rikoslain 6 luvun rikosten uusimista kos-
19943: kevien säännösten uudistaminen;
19944: "Miten pitkälle erillisen pakkolaitos- 3. sielullisesti poikkeavien vaarallisten ri-·
19945: järjestelmän poistamisen edellyttämät koksentekijöiden hoitaminen joko nykyi-
19946: toimenpiteet ovat edistyneet ja sen sairaalajärjestelmän avulla tai hei-
19947: milloin Hallitus aikoo antaa edus- tä varten perustettavassa esityissairaalas-
19948: kunnalle esityksen laiksi vaarallisten ri- sa.
19949: koksenuusijain eristämisestä annetun
19950: lain kumoamisesta?" Eduskunnan lakivaliokunta lausui hallituk-
19951: sen esityksen johdosta antamassaan mietinnös-
19952: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sä mm., että olisi kiireellisesti selvitettävä
19953: tavasti seuraavaa: edellytykset, jotka tekisivät mahdolliseksi pak-
19954: Elokuun 1 päivänä 1971 voimaan tulleilla kolaitosjärjestelmästä luopumisen, sekä uudis-
19955: laeilla (23. 4. 1971/303 ja 18. 6. 1971/491) tettava eristämisjärjestelmää koskeva lainsää-
19956: muutettiin vaarallisten rikoksenuusijain eristä- däntö kokonaisuudessaan.
19957: misestä annettua lakia siten, että pakkolaitok- Poikkeavien rikoksentekijöiden käsittelyä
19958: seen eristäminen on nykyisin mahdollista vain koskeva kysymys kokonaisuudessaan ja siihen
19959: törkeää väkivaltaisuutta tai erityistä vaaralli- liittyen myös syyntakeisuutta koskevien sään-
19960: suutta toisen hengelle tai terveydelle osoitta- nösten uudistaminen on parhaillaan pohjois-
19961: vien rikosten johdosta. Lain muutoksen seu- maiden rikosoikeuskomitean pohdittavana. Li-
19962: rauksena pakkolaitokseen eristettyjen luku, jo- säksi voidaan todeta, että valtioneuvosto on
19963: ka vielä vuosi sitten oli yli 200, on nykyisin 6. 4. 1972 asettanut komitean suunnittelemaan
19964: 17. Näistä 17 eristetystä kaksi on syyllistynyt rikoslain kokonaisuudistusta.
19965: ainoastaan kahteen väkivaltarikokseen, kumpi- Sen selvittämiseksi, voitaisiinko pakkolai-
19966: kin tappoon ja tapon yritykseen. Eräät eris- tosjärjestelmä kokonaan kumota ja jättäytyä
19967: tetyt ovat syyllistyneet väkivaltaisuutta tai muiden voimassa olevien rikosoikeudellisten
19968: muuten erityistä vaarallisuutta osoittaviin ri- säännösten varaan, on luonnollisesti syytä
19969: koksiin suunnilleen kymmenen kertaa. Eris- seurata voimassa olevan lainsäädännön sovel-
19970: tettyjen tekemien rikosten johdosta on 15 lutusta. Tällöin on ensiksi todettava, että
19971: henkilöä menettänyt henkensä ja 14 saanut vai- kaikki 1. 8. 1971 voimaan tulleen lain mukaan
19972: kean ruumiinvamman. Lisäksi on rikoksista vii- pakkolaitokseen eristetyt ovat sellaisia, jotka
19973: si tapon tai murhan yritystä. Eristetyistä on ovat jääneet sinne lain voimaantulosäännöksen
19974: 11 tuomittu täyttä ymmärrystä vailla olevina perusteella.
19975: eli siis sellaisina, joita ei voida mistään teos- Vankilaoikeus ei ole tähän mennessä käsitel-
19976: ta tuomita elinkaudeksi kuritushuoneeseen. lyt yhtään sellaista tapausta, jossa tuomioistuin
19977: Jo hallituksen lakiesityksessä todettiin, että olisi määrännyt pakkolaitosseuraamuksen 1. 8.
19978: nykyisenlainen eristämisjärjestelmä ei ole ai- 1971 jälkeen tapahtuneen rikoksen johdosta.
19979: noa eikä ehkä tarkoituksenmukaisinkaan kei- Näin ollen ei voida sanoa vielä tässä vaihees-
19980: no vaarallisiksi katsottujen rikoksentekijöiden sa, kuinka pakkolaitossäädännön uudet sovel-
19981: 4
19982:
19983: lotusedellytykset tulevat vaikuttamaan. Lienee mista yleensä että rangaistusten yhdistämistä
19984: joka tapauksessa selvää, että vaarallinen väki- koskevan lainsäädännön uudistaminen. Nämä
19985: valtarikollisuus tarvitsee vastakeinoksi varsin molemmat rikoslain kuudenteen ja seitsemän-
19986: pitkäaikaisia vapaudenriistoja. Rikoslain avul- teen lukuun sisältyvät säännökset vaikuttavat
19987: la tulisi luonnollisesti vastustaa ennen kaikkea niiden aikojen pituuteen, jotka rikoksenuusi-
19988: henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen jat joutuvat olemaan laitoksessa. Vasta näiden
19989: kohdistuvia törkeitä rikoksia erityisen vaaral- selvitysten perusteella ja yllämainitun pohjois-
19990: lisina. Kun ei ole kokemustå siltä, kuinka tuo- maisen selvityksen valmistuttua voidaan joh-
19991: mioistuinlaitos tulee käytännössä soveltamaan donmukaisella tavalla ottaa kantaa pakkqlai-
19992: uutta lainsäädäntöa, ja kun toisaalta nyt pak- tosjärjestelmän sijaintiin mahdollisesti koko-
19993: kolaitoksessa olevat ovat syyllistyneet törkei- naan uudistetussa seuraamusjärjestelmässä.
19994: siin rikoksiin, hallitus katsoo, että tässä vai- Hallitus kuitenkin seuraa tilannetta ja pyrkii
19995: heessa on ennenaikaista esittää eduskunnalle tässä vaiheessa siihen, että pakkolaitoksen olo-
19996: lain kumoamista. suhteita · parannetaan sellaisiksi, että ne mah-
19997: Lienee selvää, että äsken mainittu rikosoi- dollisimman vähän muistuttavat rangaistuslai-
19998: keuskomitea tulee laajassa periaateselvitykses- toksen olosuhteita. Lisäksi hallitus yrittää niin
19999: sään ottamaan. kantaa myös niihin periaattei- tehokkaasti kuin suinkin tukea kriminaalihuol-
20000: siin, joita tullaan soveltamaan väkivaltarikolli- lollisin toimenpitein niitä eristettyjä, jotka va-
20001: suuteen yleensä. Lainvalmistelukunnassa on pautuvat vankilaoikeuden päätöksellä ehdon-
20002: paraikaa valmisteltavana sekä rikoksen uust- alaiseen vapauteen.
20003: Helsingissä· 18 päivänä toukokuuta 1972.
20004:
20005: Oikeusministeri Pekka Paavola.
20006: 5
20007:
20008:
20009:
20010:
20011: T i 1l R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
20012:
20013: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen brottslingar som ansetts. farliga för samhället.
20014: :anger har Ni, · Herr Talman, med Eder skri- Vidare kan av lagpropositionen slutas, att där
20015: velse av den 27 april 1972 tili vederbörande avsetts, att såsoin övriga alternativ åtminstone
20016: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- följande skulle kunna komma i fråg~:
20017: jande av riksdagsman Jacob Söderman m.fl. 1. ändring av . stadgandena i 3 kap. straff-
20018: ställda spörsmål nr 108: lagen angående tillräknelighet; .
20019: 2. revision av stadgandena om återfall i
20020: "Hur långt har de åtgärder fram- brott i 6 kap. strafflagen;
20021: skridit som förutsätts av att det sär- 3. vårdande av psykiskt avvikande farliga
20022: skilda tvångsinrättmingssystemet slopas, brottslingar antingen inom ramep för
20023: och när ämnar Regeringen till riksda- det nuvarande sjukhussystemet," eller i
20024: gen avlåta proposition med förslag tili specialsjukhus som skulle inrättas för
20025: lag om upphävande av lagen om in- dem.
20026: ternering av farliga återfallsförbryta-
20027: ·re?" · Riksdagens lagutskott uttalade i sitt betän-
20028: kande på grund av regeringens proposition
20029: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt bl.a., att det skyndsamt borde utredas vilka
20030: anföra följande: förutsättningar som skulle möjliggöra frångå-
20031: Genom lagar som trädde i kraft den 1 au- endet av tvångsinrättningssystemet, och att
20032: gusti 1971 (23. 4. 1971/303 och 18. 6. 1971/ lagstiftningen om interneringssystemet borde
20033: 491) ändrades lagen om internering av farliga revideras i sin helhet.
20034: återfallsförbrytare så, att internering i tvångs- Hela frågan om behandlingen av avvikande
20035: inrättning numera är möjlig endast på grund brottslingar och i anslutning därtill även revi-
20036: av brott som ådagalägger grov våldsamhet el- sion av stadgandena om tillräknelighet över-
20037: ler sY'nnerlig farlighet för annans liv eller häl- vägs som bäst i nordiska straffrättskommitten.
20038: sa. Såsom en följd av lagändringen är anta- Vidare kan konstateras, att statsrådet den
20039: let i tvångsinrättning internerade, som ännu 6. 4. 1972 har tilisatt en kommitte för att pla-
20040: för ett år sedan var över 200, numera 17. Av nera en totalrevision av strafflagen.
20041: dessa 17 har endast två gjort sig skyldiga till För klarläggande av frågan, huruvida tvångs-
20042: två våldsbrott, vardera tili dråp och försök interneringssystemet helt och hållet skulle
20043: tili dråp. Några av de internerade har ungefär kunna upphävas och saken kunna lämnas be-
20044: tio gånger gjort sig skyldiga tili brott som roende av andra gällande straffrättsliga stad-
20045: ådagalägger våldsamhet eller eljest synnerlig ganden, är det givetvis skäl att följa med till-
20046: farlighet. På grund av de brott, som begåtts lämpningen av den gällande lagstiftningen.
20047: av de internerade, har 15 personer mist livet Härvid kan först konstateras, att alla de som
20048: och 14 tillfogats svår kroppsskada. Dessutom enligt den lag som trädde i kraft 1. 8. 1971
20049: finns bland brotten 5 försök tili dråp eller är internerade i tvångsinrättning, är sådana
20050: mord. Av de internerade har 11 dömts såsom som kvarhållits där på grund av lagens ikraft-
20051: personer i avsaknad av förståndets fulla bruk, trädelsestadgande.
20052: eller alltså såsom sådana, vilka icke för någon Fängelsedomstolen har icke hittills behand-
20053: gärning kan dömas till livstids tukthus. lat ett enda sådant fall, där domstolen skulle
20054: Redan i regeringens lagproposition har kon- ha ådömt tvångsinrättningspåföljd på grund
20055: staterats, att det nuvarande interneringssyste- av brott som förövats efter 1. 8. 1971. Sålun-
20056: met icke är det enda och kanske icke heller da kan man ännu inte i detta skede säga, hur
20057: det mest ändamålsenliga sättet att ofarliggöra de nya förutsätt>ningarna för tillämpning av
20058: 519/72
20059: 6
20060:
20061: lagstiftningen om tvångsinrättningen kommer stiftning som berör återfallsbrottslighet i all-
20062: att inverka. Det torde i varje fall vara klart, mänhet och sammanslagning av straff. Dessa
20063: att farlig våldsbrottslighet såsom motåtgärd båda stadganden, som ingår i strafflagens sjät-
20064: kräver rätt långvariga frihetsberövanden. Med te och sjunde kapitel, inverkar på längden av
20065: strafflagen borde givetvis framför allt grova den tid som återfallsförbrytare kommer att
20066: brott mot liv och kroppslig integritet bekäm- vara intagna på anstalt. Först på basen av
20067: pas såsom synnerligen farliga. Då man icke dessa utredningar och sedan ovan nämnda
20068: har någon erfarenhet av hur dom.stolsväsendet oordiska utredning slutförts kan man på ett
20069: kommer att tillämpa den nya lagstiftningen följdriktigt sätt taga ställning till tvångsinrätt-
20070: i praktiken och d:å å andra sidan de .som nu är ningssystemets plaoering i ett eventuellt i sin
20071: internerade i tvångsinrättning hat gjort sig helhet reviderat påfö)jdssystem. Regeringen
20072: skyl~ till grova brott, anser regecingen att följer dock med situationen och striivar i det-
20073: det i detta skede är för tidigt att för riksda- ta skede tiU att förbållandena i tvingsim:.ätt-
20074: gen föreslå att lagen upphäves. ningen skaU förbättras så, att de 1>11 litet $OI1l
20075: Det t~rde vara ldart, att nyss nämnda straff- möjligt påminner om förbålla.n.den.a i sttaff-
20076: rättskonunitte i sin omfattande principutred- anstalt. Dessutom försöker regeringen så ef-
20077: ning kommer att taga ställning även tili de fektivt som möjligt genom kriminalvårdsåtgär-
20078: principer som kommer att tillämpas på vålds- der stöda de internerade när de genom fän-
20079: brottsiigbeten i allmänhet. I lagberedningen gelsedomstolens beslut försättes i villkorlig
20080: förbereds som bäst en revisioo av den lag- &ihet.
20081: Helsingfors den 18 maj 1972.
20082:
20083: Justitieminister Pekka Paavola.
20084: Kirj. ksm. n:o 109.
20085:
20086:
20087:
20088:
20089: Luja-Vepsä ym.: Munuaishoidon tehostamisesta.
20090:
20091:
20092: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20093:
20094: Maassamme kuolee vuosittain yli sata mu- voidaan auttaa työkykyisiä ihmisiä. Samalla
20095: nuaispotilasta hoidon puutteessa, fa uusia poti- mietinnössä edellytetään viiden uuden siirto-
20096: laita ilmenee noin 250. Huomattava osa näistä leikkausyksikön perustamista sekä lisäksi eräille
20097: turhaan kuolleista samoin kuin uusistakin poti- keskussairaalapaikkakunnille pienehköjä keino-
20098: laista on nuoria sekä keski-ikäisiä, parhaita vuo- munuaisosastoja. Tämä sisältönsä puolesta .tyy-
20099: siaan eläviä ihmisiä. Toistaiseksi on munuais- dyttävä ohjelma on nyt kuitenkin jäämässä
20100: siirtoja mahdollisuus suorittaa vain Helsingissä keskusviraston sisäiseksi asiakirjaksi ottaen
20101: ja muualla maassa on lähes mahdotonta päästä huomioon, että mietinnön jUlkistamisesta on
20102: edes keinomunuaishoitoon. kulunut jo lähes vuosL Tällaiseen viivyttelyyn
20103: Potilaan maksettavaksi jää munuaishoidon ei mielestämme tässä asiassa ole enää varaa.
20104: kustannuksista nykyisin kohtuuttoman suuri Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
20105: osuus, kun tiedetään, että munuaishoito on jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20106: kerralta yli .300 mk. Tämän vuoksi olisikin me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20107: hoidosta johtuvat •kustannukset saatettava ko- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20108: konaisuudessaan sairausvakuutuksen maksetta-
20109: viksi. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20110: Lääkintöhallitus on tehnyt ohjelman mu- ryhtyä munuaishoidon tehostamiseksi
20111: nuaistoiminnan vajavuudesta kärsivien pelasta- maassamme sekä munuaishoidosta ai-
20112: miseksi ja hoitamiseksi. Ohjelman keskeisenä heutuvien kustannusten saattamiseksi
20113: sisältönä on avo- ja kotihoidon järjestäminen, kokonaisuudessaan sairausvakuutuksen
20114: koska tällä tavoin säästetään kustannuksissa ja maksettaviklsi?
20115: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1972.
20116:
20117: Sinikka Luja-Vepsä. Jorma Rantala. Paavo Tiilikainen.
20118: Meeri Kalavainen. Uljas Mäkelä.
20119:
20120:
20121:
20122:
20123: 561/72
20124: 2
20125:
20126:
20127:
20128:
20129: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20130:
20131: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- lee kroonisille potilaille maksamaan kymmenen
20132: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- markkaa.
20133: mies, olette 27 päivänä huhtikuuta 1972 päi- Suomeen on tällä hetkellä perusteilla mu-
20134: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- nuaisrekisteri, jonka tultua täydelliseksi voi-
20135: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen daan lopullisesti kartoittaa munuaispotilaiden
20136: kansanedustaja Sinikka Luja-Vepsän ym. näin hoitotarve. Maassamme avataan syksyllä 1972
20137: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 109: kaksi uutta lääketieteeHistä tiedekuntaa. Lääke-
20138: tieteellisten tiedekuntien ympärille muodostuu
20139: "Mihin toimenpitdsiin Hallitus aikoo tutkimus- ja hoitokeskus yliopistollisen keskus-
20140: ryhtyä munuaishoidon tehostamiseksi sairaalan muodossa. Munuaissiirtoja, kuten
20141: maassamme sekä munuaishoidosta ai- muitakin kudossiirtoja koskeva ongelma ei ole
20142: heutuvien kustannusten saattamiseksi toistaiseksi vielä täydellisesti ratkaistu. Mu-
20143: kokonaisuudessaan sairausvakuutuksen nuaissiirtojen kehittyminen, munuaisrekisteristä
20144: maksettaviksi?" saatava kokonaisselvitys munuaissairauksien
20145: hoitotarpeesta sekä uusien lääketieteellisten tie-
20146: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- dekuntien perustaminen ratkai~evat sen valta-
20147: vasti seuraavaa: kunnallisen suppeitten erikoisalojen hoitoa kos-
20148: Lääkintöhallituksen asettama työryhmä, jo- kevan kokonaissuunnitelman, johon myöskin
20149: hon kyselyssäkin viitataan, on pyrkinyt selvit- munuaispotilaiden hoito liittyy.
20150: tämään munuaispotilaiden hoitotarvetta maas- Mitä munuaispotilaiden ilmaishoitoon tulee,
20151: samme ja tehnyt ehdotuksen asian järjestämi- käytännöllisesti katsoen kaikilla lääketieteelli-
20152: seksi. Työryhmän esityksessä pyritään siihen, sillä erikoisaloilla on pitkäaikaisia, parantumat-
20153: että munuaissiirtokapasiteetti vastaisi siirtotar- tomia sairauksia, joiden vuoksi potilas tarvitsee
20154: vetta ja että keinomunuaishoidolla voitaisiin jatkuvaa hoitoa. Näistä voidaan esimerkkinä
20155: hoitaa tämän Hsäksi myös sellaiset äkilliset mainita radikaalista sädehoitoa tarvitsevat syö-
20156: munuaistoimintavajaustapaukset joille ei ole päpotilaat, neliraajahalvausta tai täristyshalvaus-
20157: välttämätöntä järjestää munuaissiirtoa. Keino- ta sairastavat ja verenvuototautia potevat kysy-
20158: munuaisosastoja onkin viime vuosina perus- myksen aiheena olevien keinomunuaishoitoa
20159: tettu useimpiin keskussairaaloihin, joissa pyri- tarvitsevien ohella. Osa tällaisista potilaista on
20160: tään hoitamaan kunkin keskussairaalapiirin kei- täysin työkyvyttömiä, osa heistä voi ainakin
20161: nomunuaishoitoa tarvitsevat potilaat. aika ajoin hank!kia toimeentulonsa. Nimen-
20162: Kyselyssä viitataan avo- ja kotihoidon jär- omaan on huomattava, että jos ilmaishoitoa
20163: jestämiseen keinomunuaishoidon saamiseksi tahdotaan laajentaa, olisi se voitava oikeuden-
20164: niille potilaille, jotka tällaista hoitoa tarvitse- mukaisuussyistä toteuttaa siten, että lääketie-
20165: vat. Kukin keinomunuaiskerta kestää noin kah- teelliseltä kannalta samanvertaisina pidettävissä
20166: deksan tuntia. Toistaiseksi ei ole perusteltua sairaustiloissa annettaisiin ilmainen hoito. Näin
20167: syytä sanotunlaisen hoidon järjestämiseksi laa- ollen ei voida pitää hyväksyttävänä, että jokin
20168: jasti muuten kuin sairaalaolosuhteissa, jolloin määrätty sairaus tai jokin tietty hoitomuoto
20169: työvoima voidaan käyttää tarkoituksenmukai- tehtäisiin ilmaiseksi yksittäisratkaisuna, koska
20170: sella tavalla. Lisäksi sairaalaoloissa on käytet- se aivan ilmeisesti johtaa huomattaviin epä-
20171: tävissä laboratorio- ja päivystysvalmius, jota oikeudenmukaisuuksiin. Silloin voivat helposti
20172: keinomunuaishoidoissa yleensä on pidettävä jäädä huomiota vaille sellaiset sairaudet, joita
20173: ensiarvoisen tärkeänä. Edellä sanottu kahdek- potevien lukumäärä on pieni ja jotka näin
20174: san tuntia kestävä keinomunuaishoitokerta tu- ollen eivät pysty kiinnittämään yhteiskunnan
20175: 3
20176:
20177: huomiota asemaansa. Kysymys keinomunuais- tyksen yhteydessä ja hallitus tulee antamaan
20178: hoidon antamisesta ilmaiseksi on selvitettävänä tästä esityksen sairaanhoitohallinnon uudistuk-
20179: parhaillaan koko erikoislääkärijobtoisen sairaan- sen yhteydessä.
20180: hoidon maksujen poistamista koskevan selvi-
20181: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1972.
20182:
20183: Ministeri Ahti Fredriksson.
20184: 4
20185:
20186:
20187:
20188: T i 11 R i k s d a g e n s H e tr T a 1m a n.
20189:
20190: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen land inleder två nya roedicinska fakulteter sin
20191: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- verksamhet hösten 1972. Kring de medicinska
20192: velse av den 27 april 1972 till vederbörande fakulteterna uppstår ett forsknings- och vård-
20193: med:1em av statsrådet översänt avskrift av föl- centrum i form av ett universitetscentralsjuk-
20194: jande av riksdagsman Sinikka Luja-Vepsä m. fl. hus. Njurtransplantationsproblemet har lika
20195: ställda skriftliga spörsmål nr 109: litet som övriga vävnadstransplantationsprob-
20196: lem ännu blivit fullständigt löst. Utvecklingen
20197: "Vilka åtgärder har Regeringen för av njurtransplantationerna, den totalutredning
20198: avsikt att vidtaga för att effektivera av vårdbehovet i fråga om njursjukdomar som
20199: njurvården i vårt land samt för att erhålles ur njurregistret samt inrättandet av
20200: kostnaderna för denna i sin helhet skall nya medicinska fakulteter är .av avgörande be-
20201: övertas av sjukförsäkringen?" tydelse för den riksomfattande totalplanen rö-
20202: rande vården inom snäva specialområden, till
20203: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt vilken även vården av njurpatienter hör.
20204: anföra följande: Vad gratisvården av njurpatienter beträffar,
20205: En av medicinalstyrelsen tillsatt arbetsgrupp finns det inom praktiskt taget alla medicinska
20206: till vilken även i spörsmålet hänvisas, har arbe- specialområden långvariga, obotliga 'sjukdomar,
20207: tat på att utreda njurpatienternas vårdbehov i som patienterna behöver fortgående vård för.
20208: vårt land och uppgjort ett förslag för sakens Av dessa kan vid sidan av de i spörsmålet
20209: ordnande. I arbetsgruppens förslag strävar man behandlade dialyspatienterna såsom exempel
20210: tili att njurtransplantationskapaciteten skall nämnas kancerpatienter som är i behov av
20211: matsvara transplantationsbehovet och att man radikal strålbehandling, personer som lider av
20212: dessutom med dialys skall kunna sköta sådana förlamning av alla fyra extremiteter eHer av
20213: akuta fall av sviktande njurfunktion i vilka parkinsonism samt personer som lider av
20214: njurtransplantation ioke är nödvändig. Vid de hämofili. En del av dessa patienter är helt
20215: flesta centralsjukhus har, under de senaste oförmögna tili arbete, andra åter kan åtminstone
20216: åren inrättats dialysavdelningar, vid vilka man tidvis förtjäna sitt uppehälle. Om man vill
20217: strävar till att kunna sköta de patienter inom utvidga gratisvården, så borde denna i rätt-
20218: centralsjuk:husdistriktet som är i behov av visans namn gälla alla sjukdomstHlstånd som
20219: dialys. från medicinsk synpunkt bör betraktas som
20220: I spörsmålet hänvisas tHl anordnande av likvärdiga. Sålunda kan det icke anses god-
20221: öppen vård och hemvård för patienter, vilka tagbart, att vården för någon viss sjukdom
20222: är i behov av dialys. Varje dialysbehandling eller någon viss vårdform görs kostnadsfri
20223: tar ungefär åtta timmar. Tills vidare är det ej genom ett separat avgörande, emedan detta
20224: motiverat att i större omfattning anordna dylik uppenbart skulle leda till betydande orättvisor.
20225: vård annat än i sjukhusförhållanden, varvid I sådant fall skulle de sjukdomar som endast
20226: arbetskraften kan utnyttjas på ett ändamålsen- ett fåtal personer Hder av lätt bli obeaktade,
20227: ligt sätt. Under 'sjukhusförhållanden har man då dessa personer icke skulle förmå draga sam-
20228: dessutom tillgång till laboratorie- och jourbe- hällets uppmärksamhet tili sig och sin belägen-
20229: redskap, som i samband med dialys måste an- het. Frågan om meddelande av kostnadsfri dia-
20230: ses av största vikt. Ovan avsedd åtta timmars lys utreds som bäst i samband med utred-
20231: dialysbehandling kostar för kroniker tio mark. ningen av frågan om avskaffande av avgifterna
20232: I Finland håller man för närvarande på att inom hela den sjukvård som står under led-
20233: upprätta ett njurregister, med vars hjälp man, ning av specialläkare, och regeringen kommer
20234: så snart det blivit färdigställt, ,slutligt kan att avlåta en proposition härom i samband med
20235: kartlägga njurpatienternas vårdbehov. I vårt sjukvårdsförvaltningsreformen.
20236: Helsingfors den 1 juni 1972.
20237:
20238: Minister Ahti Fredriksson.
20239: Kirj. ksm. n:o 110.
20240:
20241:
20242:
20243:
20244: Pekkala ym.: Raevahinkojen korvaamisesta.
20245:
20246:
20247: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20248:
20249: Epäedulliset sääolosuhteet saattavat aiheut- 242 000 markan arvosta. Vuonna 1971 sattui
20250: taa maataloudenharjoittajalle suuria ,vahinkoja. vahinkoja eri puolilla maata, mm. Nivalan kun-
20251: Tällaisia ovat mm. aika-ajoittain toistuvat rae- nassa edellisvuotta enemmän, arvion mukaan
20252: sateet. Ne ovat yleensä paikallisia ja niillä har- 283 tilalle noin 3.33 000 markan arvos·ta. Myös
20253: voin on merkitystä koko maassa saatavan sadon nämä vahingot ovat kokonaan korvaamatta.
20254: suuruuteen nähden. Sensijaan yksityisille vilje- Monet raevahingoista kärsineet viljelijät ovat
20255: lijöille ja kokonaisille kyläkunnille pahat rae- vaikeassa taloudellisessa asemassa varsinkin
20256: kuurot saattavat aiheuttaa jopa sadon menetyk- Pohjois-Suomessa, jossa viime kesänä sattuneet
20257: sen kokonaisuudessaan. Tällainen luonnon- ankarat hallat täydensivät raesateen aiheuHa-
20258: onnettomuus saattaa usein sen kohteeksi jou- mia tuhoja. Aikaisemman käytännön mukaisesti
20259: tuneet viljelijät erittäin vaikeaan ·taloudelliseen olisi raevahinkojen edes osittainen korvaaminen
20260: asemaan sadon menetyksen johdosta. Tästä nytkin ehdottoman tarpeellista viljelijöiden vai-
20261: syystä reavahingoista on yleensä korvattu noin keuksien helpoi ttamiseksi.
20262: 50 % valtion varoista ottamalla tähän .tarkoi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
20263: tukseen määräraha yleisimmin johonkin lisä- taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20264: menoarvioon sen jälkeen kun arvioiden perus- tattavaksi, valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1
20265: teella vahinkojen suuruus on todettu. momenttiin viitaten, seuraavan kysymyksen:
20266: Tällä hetkellä on määrärahojen puuttuessa
20267: kokonaan korvaamatta vuonna 1970 sattuneet Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20268: vahingot, joita Maatilahallituksen arvion mu- ryhtyä vuosina 1971 ja 1972 sattunei-
20269: kaan on ·Sattunut 176 viljelijälle yhteensä noin den yhteensä noin 575 000 markan
20270: suuruisten raevahinkojen korvaamiseksi?
20271: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1972.
20272:
20273: Ahti Pekkala. Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
20274: Eino Lottanen. Sulo Suorttanen Reino Karpola.
20275: Matti Ruokola. Olavi Martikainen. Heimo Linna.
20276: Juhani Saukkonen. Esko Härkönen. Reino Kangas.
20277: Mikko Kaarna. Mikko Jokela. Erkki Haukipuro.
20278:
20279:
20280:
20281:
20282: 485/72
20283: 2
20284:
20285:
20286:
20287:
20288: Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
20289:
20290: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tulo- ja menoarvioon vuosittain otettu tarpeel-
20291: mainitus·sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, liset määrärahat. Jo pitemmän aikaa on kui-
20292: olette 27 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn tenkin ollut esillä kysymys, että satovahinkojen
20293: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston korvaamista varten olisi luotava erityinen sato-
20294: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vahinkovakuutusjärjestelmä. Tällaisen järjestel-
20295: edustaja Ahti Pekkalan ym. näin kuuluvasta män aikaansaamista tutki vuonna 1968 mietin-
20296: kirjallisesta kysymyksestä n:o 110: tönsä jättänyt satovakuutuskomitea. Mainitun
20297: kom1tean esitysten perusteella ei kuitenkaan
20298: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ole voitu kehittää tarkoituksenmukaista järjes-
20299: ryhtyä vuosina 1971 ja 1972 sattunei- telmää satovahinkovakuutuksen järjestämiseksi.
20300: den yhteensä noin 575 000 markan Jonkinlaisen kokonaisratkaisun aikaansaamista
20301: suuruisten raevahinkojen korvaami- on kuitenkin pidetty välttämättömänä ja tässä
20302: seksi?" vaiheessa ei ole katsottu tarkoituksenmukai-
20303: seksi jatkaa sitä käytäntöä, että tulo- ja meno-
20304: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- arvioon olisi satovahinkojen korvausta varten
20305: vasti seuraavaa: otettu määrärahaa. Näin muodoin ei vuosina
20306: Aikaisemmin raevahinkojen niinkuin mui- 1971 ja 1972 sattuneiden raevahinkojen kor-
20307: denkin satovahinkojen korvaamista varten on vaamiseksikaan ole määrärahoja myönnetty.
20308: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1972.
20309:
20310: Vt. maa- ja metsätalousministeri Ahti Fredriksson.
20311: 3
20312:
20313:
20314:
20315:
20316: T ill R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
20317:
20318: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen årligen intagits nödiga anslag. Redan en längre
20319: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tid har dock den frågan varit före, att för
20320: av den 27 april 1972 tiLI vederbörande medlem ersättandet av skördeskador borde skapas ett
20321: av statsrådet översänt avskrift av följande av särskilt skördeförsäkringssystem. Astadkom-
20322: riksdagsman Ahti Pekkala m. fl. ställda spörs- mande av ett sådant system har undersökts av
20323: mål nr 110: skördeförsäkringskommitten, som inlämnade
20324: sitt betänkande år 1968. Något ändamålsenligt
20325: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen system för ordnande av skördeförsäkring har
20326: vidtaga för ersättande av de hagelska- dock icke kunnat utvecklas på basen av nämnda
20327: dor om sammanlagt cirka 575 000 mark, kommittes förslag. Det har dock ansetts nöd-
20328: som inträffade under åren 1971 och vändigt att åstadkomma något slags totallös-
20329: 1972?" ning, och i detta ,skede har det icke ansetts
20330: ändamålsenligt att fortsätta med den praxis,
20331: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt att anslag skulle observeras i statsförslaget för
20332: anföra följande: ersättande av skördeskador. Sålunda har icke
20333: Tidigare har för ersättande av hagelskador heller beviljats anslag för ersättande av
20334: liksom av andra skördeskador i statsförslaget skördeskador som inträffat under åren 1971
20335: och 1972.
20336: Helsingforsden 23 maj 1972.
20337:
20338: Tf. jord- och ,skogsbruksminister Ahti Fredriksson.
20339: Kirj. ksm. n:o 111.
20340:
20341:
20342: Räsänen ym.: Opettajankoulutusyksikön ja kasvatustieteellisen
20343: tiedekunnan perustamisesta Oulun yliopiston yhteyteen.
20344:
20345: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20346:
20347: Valtioneuvosto on 2. 3. 1972 antanut maam- Edellä esitetyt epäkohdat olisi korjattava
20348: me yliopistoille ohjeet opettajankoulutuslain pikaisesti. Mitään esteitä ei ole olemassa, jotta
20349: {844/71) täytäntöönpanon valmistelusta. Tä- ei voitaisi vielä suorittaa kaikkia tarvittavia
20350: män ohjeen mukaan Oulun yliopistoon tulisi valmisteluja uudistuksen toteuttamiseksi Oulun
20351: perustaa opettajankoulutusyksikkö 1. 8. 1974 yliopistos.sa 1. 8. 1973 al.kaen. Laitoksen harjoi-
20352: lukien (vrt. lain 844/71 perustelut}. Saman tuskoulun ala-aste noudattaa jo peruskoulun
20353: ohjeen mukaan mainitunlainen yksikkö peruste- opetussuunnitelmaa, kuten myös Oulun kau-
20354: taan Jyväskylän yliopistoon ja Joensuun kor- pungin kansakoulun luokat I-VI ja kokeilu-
20355: keakouluun jo 1: 8. 1973. Oulun yliopisto ja luokat VII-XI. Yliopiston asettama toimi-
20356: sen mukana Pohjois-Suomi on näin j~tetty huo- kunta on myös valmistellut normaalilyseon ja
20357: nompaan asemaan kuin eteläisemmät alueet ja yliopiston harjoituskoulun liitäntää toisiinsa.
20358: em. muut valtion k.orkeakoulUJt, joissa on en- Mitään asiallisia esteitä uudistukseen ei mieles-
20359: nestään opettajankoulutusyksikkö. Valtioneu- tämme ole, sillä sen aiheuttamat taloudelliset
20360: voston päätöksestä eivät kuitenkaan millään kustannukset ovat alkuvaiheessa vähäiset, kos-
20361: tavoin käy selville ko. menettelyn perusteet. ka kasvatustieteiden tässä vaiheessa tarvitsema
20362: Hallituksen ·pitäisi olla tietoinen, että val- korkeampi opettajakunta {1 prof. ja 3 apulais-
20363: takunnallisen suunnitelman mukaan juuri Poh- professoria) on jo saatu nykyiseen opettajan-
20364: jois-Suomi siirtyy ensimmäiseksi peruskoulu- valmistuslaitokseen.
20365: järjestelmään, jolloin olisi luonnollisesti .tähdel- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
20366: listä, että sille alueelle opettajia valmistava jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
20367: laitos nopeasti järjestettäisiin uusien suunni- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20368: telmien mukaisesti. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20369: Hallituksen pitäisi olla tietoinen myös siitä,
20370: että Oulun yliopiston taholta jo v. 1968 val- Onko Hallitus tietoinen, että opet-
20371: mistettiin sunnitelma kasvatustieteellisen tiede- tajankoulutuslakiin perustuvien opetta-
20372: kunnan perustamiseksi ja opettajanvalmistuk- jankoulutusyksikön ja kasvatustieteelli-
20373: sen integroimiseksi siihen. Silloinen hallitus sen tiedekunnan perustamisen suhteen
20374: kuitenkin lykkäsi suunnitelman toteuttamisen Oulun yliopisto ja sen mukana koko
20375: perustelulla, .ettei yhden yliopiston osalta ollut Pohjois-Suomi on jätetty huonompaan
20376: aihetta siitltyä uutteen valmistukseen. Sen jäl- asemaan kuin eteläisemmät alueet ja
20377: keen hallitus kehoitti muitakin yliopistoja te- mm. Jyväskylän yliopisto ja Joensuun
20378: kemään uudistussuunnit~an. Vaikka Oulun korkeakoulu ja mitä Hallitus aikoo
20379: yliopiston osalta . siis uudistukseen oltiin en- tehdä kyseisten epäkohtien korjaami-
20380: simmäiseksi valmiina, se on jätetty nyt viimei- seksi ja uudistusten nopeuttamiseksi
20381: •.seksi. Mitään asiasyitä tähän eiole o11ut. Oulun yliopistossa?
20382: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1972.
20383:
20384: Pauli Räsänen. Eero Lattula. Niilo Koskenniemi.
20385: A-L. Tiekso. Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
20386: Matti .Ruokola. Helvi Niskanen. Reino Kangas.
20387: Penti:i Liedes. Kerttu Hemmi. G. Laatio.
20388: Jocob Söderman. Paavo Niinikoski. Aimo Ajo.
20389: J. Juhani Kortesalmi. Ahti Pekkala. Pekka Salla.
20390: Lauri Linna. Rauno Korpinen. Ville Tikkanen.
20391: 469/72
20392: 2
20393:
20394:
20395:
20396:
20397: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20398:
20399: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa opettajankoulutuslain 5 §:n ja sen perustelui-
20400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den nojalla siitä periaatteesta, että uudet opet-
20401: olette 28 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn tajankoulutusyksiköt ovat tiedekuntajakoisissa
20402: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston korkeakouluissa kasvatustieteellisiä tiedekuntia
20403: asianomaiselJ.e jäsenelle jäljennöksen kansan- ja osastojakoisissa korkeakouluissa vastaavia
20404: edustaja Pauli Räsäsen ym. näin kuuluvasta kir- osastoja. Tältä pohjalta opetusministeriössä on
20405: jallisesta kysymyksestä n:o 111: valmistunut ehdotus hallituksen esitykseksi
20406: eräiden korkeakoululakien muuttamisesta. Kun
20407: "Onko Hallitus tietoinen, että opet- esitysehdotuksesta on hankittu asianomaisten
20408: tajankoulutuslakiin perustuvien opetta- korkeakoulujen lausunnot, tarkoituksena on
20409: jankoulutusyksikön ja kasvatustieteelli- saattaa asia eduskunnan käsiteltäväksi.
20410: sen tiedekunnan perustamisen suhteen Opettajankoulutuslain täytäntöönpanon val-
20411: Oulun yliopisto ja sen mukana koko mistelu on tapahtunut valtioneuvoston 2 päi-
20412: Pohjois-Suomi on jätetty huonompaan vänä maaliskuuta 1972 antamien periaatteellis-
20413: asemaan kuin eteläisemmät alueet ja ten ohjeiden pohjalta. Muun ohella näissä oh-
20414: mm. Jyväskylän yliopisto ja Joensuun jeissa on määrätty opettajankoulutuslain täy-
20415: korkeakoulu ja mitä Hallitus aikoo täntöönpanon aikataulu eli toisin sanoen, mistä
20416: tehdä kyseisten epäkohtien korjaami- ajankohdasta lukien uudet opettajankoulutus-
20417: seksi ja uudistusten nopeuttamiseksi yksiköt perustetaan tai voidaan perustaa. Aika-
20418: Oulun yliopistossa?" taulusta käy ilmi, että pääasiallisesti uuteen
20419: opettajankoulutukseen siirrytään vuonna 1974,
20420: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jolloin viisi uutta opettajankoulutusyksikköä
20421: vasti seuraavaa: aloittaa toimintansa. Oulun yliopisto kuuluu
20422: Opettajankoulutuslain ( 844/71) 4 §:n 1 yhdessä Helsingin, Turun ja Tampereen yli-
20423: momentin nojalla opettajankoulutuksen uudel- opistojen sekä Aho Akademin kanssa niihin
20424: leenjärjestelyn yhteydessä muodostettavat opet- korkeakouluihin, joissa uudenmuotoinen opet-
20425: tajankoulutusyksiköt perustetaan Helsingin, Jy- tajankoulutus alkaa vuonna 1974. Vuotta ai-
20426: väskylän jo Oulun yliopistoihin sekä Joensuun kaisemmin aloittavat toimintansa ainoastaan
20427: korkeakouluun. Näiden valtion korkeakoulujen Jyväskylän yliopiston ja Joensuun korkeakou-
20428: lisäksi opettajankoulutusyksikkö voidaan perus- lun koulutusyksiköt.
20429: taa kolmeen yksityiseen korkeakouluun eli Tu- Tätä taustaa vasten on todettava, että Ou-
20430: run ja Tampereen yliopistoihin sekä Aho Aka- lun yliopistossa uusi opettajankoulutus aloite-
20431: demihin. Mikäli mainhut yksityiset korkeakou- taan samanaikaisesti kuin Etelä-Suomessa. Poik-
20432: lut ottavat järjestääkseen opetajankoulutusta, keuksen yleisen siirtymisajankohdan suhteen
20433: maahan muodostuu seitsemän peruskoulun ja muodostavat Jyväskylässä ja Joensuussa sijait-
20434: lukion opettajia kouluttavaa yksikköä. Suomen- sevat korkeakoulut. Niissä saatavien kokemus-
20435: kieliset koulutusyksiköt tulevat toimimaan, ten toivotaan hyödyttävän muiden korkeakou-
20436: pa1ts1 mainituissa korkeakoulukaupungeissa, lujen siirtymistä uusien koulutustehtävien hoi-
20437: myös eräiden lakkautettavien kansakoulunopet- tamiseen.
20438: tajaseminaarien tiloissa neljässä muussa kau- Todettava on myös, että valtioneuvoston
20439: pungissa. Ruotsinkielinen koulutusyksikkö si- ohjeet uuteen opettajankoulutukseen siirtymi-
20440: joitetaan Vaasaan. sen ajankohdasta ovat yhdenmukaiset opetta-
20441: Opettajankoulutuksen uudelleenjärjestelyä jankoulutuslain ja vuoden 1972 valtion tulo-
20442: valmistelless,aan opetusministeriö on lähtenyt ja menoarvion perustelujen kanssa. Molem-
20443: 3
20444:
20445: missa perusteluissa on uudelle opettajankoulu- tajatttkoulutuslain tarkoittaman opettajanikoulu-
20446: tukselle esitetty sama siirtymisaikataulu, jonka .tusyksikön järjestämisen pohjaksi. Tämän vuok-
20447: valtioneuvosto on omissa ohjeissaan vahvista- si Oulun yliopiston tulisi tässä vaiheessa kes-
20448: nut. Näin on katsottava, että eduskunta on ldttyä opettajankoulutusyksikön suunnitteluun
20449: tarkoitettuihin perusteluihin yhtyessään kah- vuonna 1971 annetun opettajankoulutuslain
20450: teen kertaan yksimielisesti hyväksynyt kysy- pohjal~a, jotJta suunniJtelmat voitaisiilll vuonna
20451: myksessä olevan aikataulun. 1974 kitkattomasti toteuttaa.
20452: Mitä tulee vastattavana olevan kysymyksen Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
20453: perusteluissa esitettyyn näkökohtaan, että Ou- että vastattavana oleva kysymys ei anna ai-
20454: lun yliopiston toimesta on jo vuonna 1968 hetta opettajankoulutuslain täytäntöönpanon
20455: laadittu suunnitelma kasvatustieteellisen tiede- valmistelua koskevien valtioneuvoston periaat-
20456: kunnan järjestämiseksi Oulun yliopistoon, ope- teellisten ohjeiden tarkistamiseen uusien koulu-
20457: tusministeriö katsoo, että tämä suunnitelma tusyksiköiden perustamisjärjestyksen osalta.
20458: vaatii erinäisiä tarkistuksia soveltu~kseen opet-
20459: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1972.
20460:
20461: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
20462: 4
20463:
20464:
20465:
20466:
20467: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20468:
20469: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med stöd av 5 § lagen om länarutbildning och
20470: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- motiveringen för denna utgått från principen,
20471: velse av den 28 .april 1972 till vederbörande att lärarutbildningsenheterna vid högskolor,
20472: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- som är indelade i fakulteter, är pedagogiska
20473: jande av riksdagsman Pauli Räsänen m. fl. fakulteter och i högskolor, som är indelade i
20474: ställda skriftliga spörsmål nr 111 : avdelningar, pedagogiska avdelningar. På den-
20475: na bas har undervisningsministeriet utarbetat
20476: "Är Regeringen medveten om att ett förslag till en regeringsproposition med
20477: Uleåborgs universitet och tillsammans förslag till lagar om ändring av vissa högskole-
20478: med det hela norra Finland har läm- lagar. Så snart utlåtande om förslaget till pro-
20479: nats i sämre ställning än sydligare om- position har införskaffats av vederbörande
20480: råden och. bl. a. Jyväskylä universitet högskolor, är det meningen att ärendet skall
20481: och Joensuu högskola i fråga om in- komma till behandling i riksdagen.
20482: rättandet av en lärarutbildningsenhet i Beredningen av verkställigheten av lagen
20483: enlighet med lagen om lärarutbildning om lärarutbildning har skett på basen av de av
20484: och en pedagogisk fakultet och vad statsrådet den 2 mars 1972 utfärdade prin-
20485: har Regeringen för avsikt att göra i cipiella anvisningarna. I dessa anvisningar be-
20486: syfte att avhjälpa ifrågavarande miss- stäms bl. a. tidtabellen för verkställigheten av
20487: förhållanden och påskynda reformerna lagen om lärarutbildning eller med andra ord,
20488: vid Uleåborgs universitet?" den tidpunkt vid viiken de nya lärarutbild-
20489: ningsenheterna inrättas eller kan inrättas. Av
20490: Såsom svar på 'spörsmålet .får jag vördsamJt tidtabellen framgår, att övergången till den
20491: anföra följande: nya lärarutbildningen huvudsakligen sker år
20492: De lärarutbildningsenheter, som med stöd 197 4, då fem nya lärarutbildningsenheter in-
20493: av 4 § 1 mom. lagen om lärarutbildning ( 844/ leder sin verksamhet. Uleåborgs universitet hör
20494: 71) grundas i samband med omorganiseringen tillsammans med Helsingfors universitet, Tu-
20495: av lärarutbildningen, inrättas vid Helsingfors run Yliopi,sto och T amper·een Yliopisto samt
20496: universitet, Jyväskylä universitet, Uleåborgs Aho Akademi till de högskolor vid vilka lä-
20497: universitet och Joensuu högskola. Förutom rarutbildningen av ny typ inleds år 1974. Ett
20498: vid dessa statliga högskolor kan lärarutbild- år tidigare inleds verksamheten endast vid ut-
20499: ningsenhet anordnas vid tre privata högskolor, bildningsenheterna vid Jyväskylä universitet
20500: nämligen vid Turun Yliopisto och Tampereen och Joensuu högskola.
20501: Yliopisto benämnda universitet samt vid Aho Mot denna bakgrund bör det konstateras,
20502: Akademi. Om nämnda privata högskolor an- att den nya lärarutbildningen inleds vid Uleå-
20503: ordnar lärarutbildning, blir antalet av de en- borgs universitet samtidigt som i södra Fin-
20504: heter i landet som utbildar lärare för grund- land. Ett undantag i fråga om den allmänna
20505: skola och gymnasium, sju. De finskspråkiga övergångstidpunkten bildar högskolorna i Jy-
20506: enheterna kommer utom i nämnda högskole- väskylä och Joensuu. Man hoppas, att de er-
20507: städer, att arbeta i fyra andra städer i lokali- farenheter som erhålles vid dem kan vara till
20508: teter som disponerats av folkskollärarsemina- nytta för andra högskolor vid övergången till
20509: rier, som blir indragna. En svensksprMcig ut- det nya lärarutbildningssystemet.
20510: bildningsenhet placeras i Vasa. Det bör även konstateras, att statsrådets an-
20511: Vid beredningen av omorganiseringen av visningar om tidpu~ten för övergången till
20512: lärarutbildningen har undervisningsministeriet den nya lärarutbildningen står i överensstäm-
20513: 5
20514:
20515: melse med lagen om lärarutbildning och med kräver vissa revideringar för att lämpa sig som
20516: motiveringarna för statsförsiaget för år 1972. bas för den i lagen om lärarutbildning avsedda
20517: I vardera motiveringen har för övergången Iärarutbildningsenheten. Fördenskull borde
20518: tili den nya Iärarutbildningen föresiagits sam- Uleåborgs universitet i detta skede koncentrera
20519: ma tidtabell som den viiken fastställts i stats- sig på pianering av en lärarutbildningsenhet
20520: rådets anvisningar. Det bör såiunda anses, att på basen av den år 1971 givna lagen om lärar-
20521: riksdagen genom att den omfattat motive- utbildning, så att planerna friktionsfritt kan
20522: ringarna i fråga, ;två gånger enhälligt har god- genomföras år 1974.
20523: känt ifrågavarande tidtabell. Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
20524: Vad beträffar den i motiveringen för före- ringen, att det ställda spörsmåiet icke ger an-
20525: liggande spörsmåi framförda synpunkten, att ledning tili revidering av statsrådets prin-
20526: en pian för inrättande av en pedagogisk fakui- cipiella anvisningar angående förberedelserna
20527: tet vid Uleåborgs universitet redan år 1968 för verkställigheten av lagen om lärarutbild-
20528: har utarbetats av Uieåborgs universitet, så an- ning, vad beträffar ordningen för inrättandet
20529: ser undervisningsministeriet, att denna pian av nya utbildningsenheter.
20530: Helsingfors den 17 maj 1972.
20531:
20532: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
20533: Kirj. ksm. n:o 112.
20534:
20535:
20536:
20537:
20538: Tuomioja ym.: Moottoriajoneuvoliikennettä harjoittavien yrittä-
20539: jien eläke-etujen puutteellisuudesta.
20540:
20541:
20542: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
20543:
20544: Vuoden 1972 alusta voimaan astuneella yrit- teessä ja mm. liikennesaasteiden lisääntymisen
20545: täjien eläkelain 9 §:ään tehdyllä muutoksella vuoksi terveydelle entistä vaarallisemmissa olo-
20546: alennettiin pienituloisten yrittäjien eläkemak- suhteissa, voidaan esitystä jo liikenneturvalli-
20547: sua siten, että 3 760 markan vuositulosta suudenkin vuoksi pitää perusteltuna. Aikai-
20548: maksu on 2.4 % kohoten jälkeen tasaisesti sempi eläkkeelle siirtyminen on tietysti mahdol-
20549: työntekijäin eläkelain mukaiseen prosenttiin lista nykyisenkin lain mukaan, mutta vain huo-
20550: 10 030 markassa. Sinänsä tarpeellisesta lain- mattavaa lisämaksua ja vakuutusmaksujen ko-
20551: muutoksesta eivät kaikki pienituloiset yrittäjät rotusta vastaan. Jos ikärajan alentamiseen men-
20552: kuitenkaan samalla lailla hyödy. Erityisesti am- nään, olisi vakuutusmaksujen nousu estettävä
20553: mattimaista moottoriajoneuvoliikennettä har- yhteiskunnan tuella.
20554: joittavat yrittäjät vain poikkeuksellisesti voivat Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20555: muutoksesta päästä osalliseksi, sillä heidän koh- §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
20556: dallaan kalliin kaluston kuolettaminen taloudel- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
20557: lisessa ajassa edellyttää riittävää, yllämainitun symyksen:
20558: rajan ylittävää yrittäjätuloa.
20559: Alan eläkekysymyksiin liittyen on ammatin- Onko Hallitus tietoinen yrittäjien
20560: harjoittajien taholta toistuvasti esitetty eläke- eläkelakiin ammattimaista moottoriajo-
20561: ikärajan alentamista 65:stä 60:een vuoteen. neuvoliikennettä harjoittavien yrittäjien
20562: Kun valtaosa alan yrittäjistä esimerkiksi taksi- osalta liittyvistä epäkohdista, ja jos on,
20563: liikenteessä joutuu tekemään jatkuvaa kolmi- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20564: vuorotyötä kasvavassa ja vaikeutuvassa liiken- siin näiden epäkohtien korjaamiseksi
20565: esimerkiksi eläkeikärajaa alentamalla?
20566: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1972.
20567:
20568: Erkki Tuomioja. Erkki Liikanen.
20569: Ilkka Taipale. Seppo Tikka.
20570:
20571:
20572:
20573:
20574: 528/72
20575: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20576:
20577: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tää riittävää yrittäjätuloa. Tältä osin on todet-
20578: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tava, että arvioitaessa yrittäjien eläkelain mu-
20579: olette 28 päivänä huhtikuuta 1972 päivätyn kaista työtuloa on perusteena pidettävä nimen-
20580: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston omaan työtä vastaavaa tuloa, minkä vuoksi
20581: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- yrittäjätulon sitä osaa, joka tarvitaan esimer-
20582: edustaja Erkki Tuomiojan ym. näin kuuluvasta kiksi kuoletuksiin, ei tule sisällyttää sanottuun
20583: kirjallisesta kysymyksestä n:o 112: työtuloon.
20584: Paitsi moottoriajoneuvoliikennettä harjoitta-
20585: "Onko Hallitus tietoinen yrittäjien via yrittäjiä, on joukko muita lähinnä raskaassa
20586: eläkelakiin ammattimaista moottoriajo- ammatissa toimivia, joiden työkyky varsinkin
20587: neuvoliikennettä harjoittavien yrittäjien iän karttuessa heikkenee, vaikkakaan ei siinä
20588: osalta liittyvistä epäkohdista, ja jos on, määrin, että heillä olisi oikeus työkyvyttömyys-
20589: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- eläkkeeseen. Toimeentulonsa turvaamiseksi hei-
20590: siin näiden epäkohtien korjaamiseksi dän tulisi siirtyä kevyempään työhön, mutta
20591: esimerkiksi eläkeikärajaa alentamalla?" tällöin heillä ei kuitenkaan enää tavallisesti ole
20592: mahdollisuutta saavuttaa entistä ansiotasoa. So-
20593: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- siaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan val-
20594: taen seuraavaa: misteltavana eläkejärjestelmäkomitean mietin-
20595: Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty töön perustuva ehdotus, jonka mukaan aikai-
20596: muun muassa huomiota siihen, että pienitulois- semman työkykynsä osittain menettänyt voisi
20597: ten yrittäjien eläkevakuutusmaksun alentami- saada erityistä osatyökyvyttömyyseläkettä. Sa-
20598: sesta eivät pääse osalliseksi yleensä ammatti- manaikaisesti eläkkeen saaja voisi olla voimiaan
20599: maista moottoriajoneuvoliikennettä harjoittavat vastaavassa työssä. Näillä järjestelyillä hänelle
20600: yrittäjät, sillä heidän kohdallaan kalliin kalus- tulisi mahdollisuus säilyttää ainakin lähes aikai-
20601: ton kuolettaminen taloudellisessa ajassa edellyt- sempi toimeentulotasonsa.
20602: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1972.
20603:
20604: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipäinen.
20605: 3
20606:
20607:
20608:
20609:
20610: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20611:
20612: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen sätter avskrivningen av dyr materiel inom en
20613: anger har_ Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ekonomiskt fördelaktig tid tillräcklig företagar-
20614: av den 28 april 1972 tili vederbörande med- inkomst. Till denna del måste man konstatera,
20615: lem av statsrådet översänt en avskrift av ett av att vid uppskattning av arbetsinkomst enligt
20616: riksdagsman Erkki Tuomioja m. fl. underteck- lagen om pension för företagare skall såsom
20617: nat skriftligt spörsmål nr 112 av följande ly- grund anses speciellt den inkomst som motsva-
20618: delse: rar arbetet, varför den del av företagarin-
20619: komsten som behövs t.ex. för avskrivningar
20620: "Är Regeringen medveten om de skall medtas i sagda arbetsinkomst.
20621: missförhållanden, som hänför sig till Förutom företagare som idkar motorfordons-
20622: lagen om pension för företagare, be- trafik finns det ett antal andra, närmast i tunga
20623: ttäffande de företagare som idkar yrkes- yrken verksamma företagare, vilkas arbetsför-
20624: mässig motorfordonstrafik, och om så måga i synnerhet vid stigande i\lder försvagas,
20625: är fallet, fastän inte i sådan grad, att de skulle ha rätt
20626: ämnar Regeringen vidta åtgärder för till invalidpension. För att trygga sin utkomst
20627: att avhjälpa dessa missförhållanden borde de övergå tili lättare arbete, men härvid
20628: t. ex. genom en sänkning av pensions- är det vanligtvis inte längre möjligt för dem
20629: åldersgränsen? '' att uppnå tidigare förtjänstnivå. Vid social-
20630: och hälsovårdsministeriet är som bäst ett för-
20631: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- slag under beredning, enligt vilket person som
20632: samt anföra följande: delvis förlorat sin tidigare arbetsförmåga kunde
20633: I motiveringarna för spörsmålet har man erhålla särskild delinvalidpension. Samtidigt
20634: bl.a. fäst uppmärksamhet vid att de företagare kunde pensionstagaren vara i sådant arbete
20635: som idkar yrkesmässig motorfordonstrafik i all- som motsvarar hans krafter. Genom dessa
20636: mänhet inte blir delaktiga av en nedsatt pen- anordningar skulle det bli möjligt för honom
20637: sionsförsäkringspremie för företagare med små att bibehålla åtminstone nästan samma inkomst-
20638: inkomster, ty för deras vidkommande förut- nivå som tidigare.
20639: Helsingfors den .30 maj 1972.
20640:
20641: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
20642: Kirj. ksm. n:o 113.
20643:
20644:
20645:
20646:
20647: Puhakka ym.: Nuohoustoimen kunnallistamisesta.
20648:
20649:
20650: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20651:
20652: Piirinuohoojilta puuttuvat useimmat sosiaali- Piirinuohoojien sosiaaliturvan järjestäminen
20653: set edut. Näin siitä huolimatta, että heidän on käytännön kysymys. Esimerkiksi Kotkassa,
20654: työnsä on rinnastettavissa virka- ja työsuhtee- Jyväskylässä ja Tampereella on nuohoustoimi
20655: seen. Piirinuohoojat nimittäin työhön ottaa kunnallistettu. Nuohoojat ovat kaupunkiin näh-
20656: kunnan palolautakunta. Heidän työtään valvoo den virkasuhteessa ja näin ollen ovat samojen
20657: ja antaa määräyksiä palolautakunta ja palo- sosiaaliturva- ja muiden säännösten alaiset ku-
20658: päällikkö. Tästä huolimatta heidät katsotaan ten muutkin virkamiehet. Näi:n tulisi mene-
20659: sellaisiksi elinkeinonharjoittajiksi, joilta lähes tellä koko maassa. Nuohoustoimi tulisikin lain
20660: kaikilta puuttuvat sosiaaliset edut. Eräissä lää- perusteella kunnallistaa. Sitä tarkoittavat sään-
20661: neissä nimittäin 80 % piirinuohoojista ja hei- nökset voitaisiin ottaa esimerkiksi palolakiin.
20662: dän perheistään on vailla työsuhteen luomaa Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
20663: eläketurvaa. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
20664: Kun piirinuohoojat katsotaan elinkeinonhar- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20665: joittajiksi, ei heidän työturvallisuuttaan juuri kysymyksen:
20666: valvota. Kukaan ei vastaa heidän terveydelleen
20667: rikkipitoisen öljynoen aiheuttamista ammatti- Aikooko Hallitus piirinuohoojien so-
20668: taudeista. Lääkärintarkastukset puuttuvat. siaaliturvan järjestämiseksi antaa edus-
20669: Työttömyyden sattuessa ovat piirinuohoojat kunnalle esityksen, jolla nuohoustoimi
20670: vailla työttömyyden turvaa. kunnallistetaan?
20671: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1972.
20672:
20673: Pauli Puhakka. Veikko Salmi. Osmo Kock.
20674: Mirjam Tuominen. Kalevi Kivistö. Aarne Pulkkinen.
20675: Taisto Sinisalo. Siiri Lehmonen. Aulis Juvela.
20676: Irma Rosnell. Pentti Liedes. Aarne Koskinen.
20677: Toivo Asvik. Ensio Laine. Kauko Tamminen.
20678: Lauha Männistö.
20679:
20680:
20681:
20682:
20683: 562/72
20684: 2
20685:
20686:
20687:
20688:
20689: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20690:
20691: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa soneet itselleen edullisemmaksi antaa tehtävän
20692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, piirinuohoojien suoritettavaksi.
20693: olette 3 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn Kunnallistetussa nuohoustoimessa on työn-
20694: kirjeenne n:o 836 ohella toimittanut valtio- tekijöillä samanlainen sosiaaliturva kuin muilla-
20695: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kin kunnan virka- tai työsuhteessa olevilla.
20696: kansanedustaja Puhakan ym. kirjallisesta kysy- Itsenäisinä ammatinharjoittajina joutuvat piiri-
20697: myksestä n:o 113, jossa tiedustellaan: nuohoojat järjestämään alaisilleen työntekijöille
20698: kuuluvat sosiaaliset edut. Samoin he joutuvat
20699: "Aikooko Hallitus piirinuohoojien so- järjestämään kysymyksessä olevat edut itsel-
20700: siaaliturvan järjestämiseksi antaa edus- leen, samalla tavoin kuin muutkin yksityiset
20701: kunnalle esityksen, jolla nuohoustoimi yrittäjät.
20702: kunnallistetaan?" Ammattien tarkastukseen nähden ovat itse-
20703: näisen piirinuohoojan työntekijät samassa ase-
20704: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- massa kuin kunnallistetun nuohoustoimen työn-
20705: taen seuraavaa: tekijät. Sen sijaan itsenäinen piirinuohooja on
20706: Voimassa olevan palolain mukaan voidaan tässä suhteessa työntekijöitään huonommassa
20707: nuohoustoimi kaikissa kunnissa hoitaa joko asemassa.
20708: siten, että nuohoojat ovat virka- tai työsuh- Valitettavana seikkana on todettava, että
20709: teessa kuntaan, jolloin kunnan nuohoustoimi useat piirinuohoojat ovat täystyöllisiä vain
20710: on kunnallistettu taikka siten, että nuohous- muutaman kuukauden vuodessa. Tämä voidaan
20711: toimi on annettu koko kunnan alueella tai korjata siten, että nuohouspiirejä suurennetaan
20712: nuohouspiireittäin yksityisen ammatinharjoitta- ja sallitaan kahden tai useammankin kunnan
20713: jan eli piirinuohoojan hoidettavaksi. Piirinuo- valita yhteinen nuohooja. Kehitys näyttää me-
20714: booja palkkaa tarvittaessa itselleen apulaisia. nevän jo tähän suuntaan. Uudistettavana ole-
20715: Korvauksena suoritetusta työstä kiinteistöjen vassa palolainsäädännössä pyritään sitä vielä
20716: omistajilta peritään taksan mukaiset nuohous- kiihdyttämään.
20717: maksut, jotka kuooallistetussa nuohoustoimessa Koska yleiseen paloturvallisuuteen ei ole
20718: menevät kunnalle. Muussa tapauksessa ne me- vaikuttanut se, kummallako tavalla nuohous-
20719: nevät piirinuohoojalle. toimi on kunnassa järjestetty ja koska kunnal-
20720: Kunnat voivat siis itse päättää, kummalla listetulla nuohoustoimella ei kuntien päättävien
20721: edellä mainituista tavoista nuohoustoimi siellä elinten piirissä ole ollut edellä esitettyä parem-
20722: hoidetaan. Kunnallinen nuohoustoimi on nykyi- paa kannatusta, ei voine olla myöskään perus-
20723: sin järjestetty vain kyselyssä mainitussa kol- teltua aihetta pakottaa kuntia siihen siirty-
20724: messa kunnassa. Kaikki muut kunnat ovat kat- mään.
20725: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1972.
20726:
20727: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
20728: 3
20729:
20730:
20731:
20732:
20733: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20734:
20735: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Inom kommunalt sotningsväsende har arbets-
20736: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se tagarna samma socialskydd som kommunens
20737: nr 836 av den 3 maj 1972 till vederbörande övriga i tjänste- eller arbetsförhållande an-
20738: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1- ställda. Såsom självständiga yrkesidkare kom-
20739: jande av riksdagsman Puhakka m. fl. stä11da mer distriktssotarna att ordna de sociala för-
20740: spörsmå1 nr 113: måner som tillkommer deras arbetstagare. Lika
20741: "Ämnar Regeringen för ordnande av så kommer de att ordna ifrågavarande för-
20742: socia1skydd för distriktssotarna avlåta måner för sig själv, på samma sätt som övriga
20743: proposition till riksdagen om kommu- privata företagare.
20744: nalisering av sotningsväsendet?" Med avseende på yrkesinspektionen har en
20745: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt självständig distriktssotares arbetstagare samma
20746: anföra fö1jande: ställning som arbetstagarna inom det kom-
20747: Enligt gällande brandlag kan sotningsväsen- munala sotningsväsendet. Däremot är den sjä1v-
20748: det i alla kommuner skötas antingen så, att ständiga distriktssotarens belägenhet sämre än
20749: sotarna står i tjänste- eller arbetsförhållande hans arbetstagares.
20750: tili kommunen, varvid dennas sotningsväsende Såsom en beklaglig omständighet kan konsta-
20751: är kommunaliserat, eller så, att sotningsväsen- teras, att flera distriktssotare har full sysse1sätt-
20752: det inom kommunens hela område eller sot- ning under endast några månader av året.
20753: ningsdistriktsvis uppdragits åt privat yrkes- Detta kan avhjälpas genom att sotningsdistrik-
20754: idkare, distriktssotare. Distriktssotaren av1önar ten göres större och två eller tili och med
20755: vid behov biträden. Såsom ersättning för utfört flera kommuner tiliåtes välja en gemensam
20756: arbete uppbäres hos fastighetsägare sotnings- sotare. Utvecklingen synes redan gå i denna
20757: avgift enligt taxa. Vid kommunalt sotnings- riktning. I brandlagstiftningen som kommer
20758: väsende tilifaller avgifterna kommunen, i annat att revideras ämnar man ytterligare försöka
20759: fall distriktssotaren. påskynda detta.
20760: Kommunerna kan alltså själva besluta, på Då den allmänna brandsäkerheten icke på-
20761: vilket av ovan nämnda sätt sotningsväsendet i verkats av på vilketdera sättet kommunens
20762: kommunen skall skötas. Kommunalt sotnings- sotningsväsende ordnats och då ett kommunalt
20763: väsende har för närvarande organiserats endast sotningsväsende icke fått mera stöd bland
20764: i de tre i spörsmålet nämnda kommunerna. kommunernas beslutande organ än ovan an-
20765: Samtliga övriga kommuner har ansett det för- givits, torde icke heller motiverat skä1 finnas
20766: månligare för kommunen att lämna uppgiften att tvinga kommunerna att övergå tili ett
20767: åt distriktssotare. sådant system.
20768: Helsingfors den 31 maj 1972.
20769:
20770: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
20771: Kirj. ksm. n:o 114.
20772:
20773:
20774:
20775:
20776: Tiilikainen ym.: Työntekijäin järjestäytymisvapauden turvaami
20777: sesta.
20778:
20779:
20780: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
20781:
20782: Huhtikuun 30 päivänä 1970 annetun työ- velvoittaa ottamaan irtisanottuja työntekijöitä
20783: sopimuslain 17 § :n 3 momentin mukaan työn- takaisin, vaikka kysymyksessä olisi kuinka
20784: antajan on kohdeltava työntekijäitään tasa- perusteeton menettely tahansa. Katsommekin,
20785: puolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti että ainakin kaikkein tärkeimmissä tapauksissa
20786: aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, tuomioistuimilla pitäisi olla mahdollisuus kiel-
20787: uskonnon, ,sukupuolen, iän, poliittisen tai am- tää työnantajalta oikeus liikkeen tai teollisen
20788: mattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin toiminnan harjoittamiseen. Tällainen kielto
20789: verrattavan seikan vuoksi. Tämä säännös on voisi luonnollisesti olla vain määräaikainen
20790: otettu lakiin ottamalla huomioon Kansainväli- riippuen tapauksen laadusta, rikkomustapaus-
20791: sen Työjärjestön yleiskokouksen vuonna 1949 ten lukumäärästä ja muista asiaan vaikuttavista
20792: hyväksymä yleissopimus järjestäytymisoikeuden seikoista. Työntekijän oikeusturvaa voitaisiin
20793: ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaattei- parantaa myös siten, että asian ratkaisuun tuo-
20794: den soveltamisesta. Seuraamuksena nyt puhee- mioistuimissa osallistuisi sellaisia jäseniä, joilla
20795: na olevan säännöksen rikkomisesta voidaan olisi todellista asiantuntemusta työmarkkina-
20796: työnantajaa vastaan työsopimuslain 54 § :n mu- kysymyksissä. Oikeudenmukaiseen ja tehokkaa-
20797: kaan kohdistaa sakkorangaistus. seen lainsäädäntöön pyrittäessä tulisi niin ikään
20798: Työsopimuslain valvonta on tällä hetkellä harkita yhteiskunnan tukitoimenpiteiden ra-
20799: suhteellisen tyydyttävästi järjestetty, mutta joittamista tai kieltämistä sellaisilta työnanta·
20800: samaa ei voida sanoa lakiin ,sisältyvien seuraa- jilta, jotka eivät halua noudattaa työntekijöiden
20801: musten toteuttamisen osalta. Järjestäytymättö- perusoikeuksia säänteleviä määräyksiä.
20802: mien työnantajien rikkoessa esimerkiksi työn- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20803: tekijäin järjestäytymisvapautta vastaan joudu- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
20804: taan rangaistus- ym. vaatimusten käsittely suo- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20805: rittamaan yleisissä tuomioistuimissa. Muutok- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20806: senhakumenettelyyn turvautumaila työnantaja sen:
20807: saattaa viivyttää asian lopullista ratkaisua ja
20808: tällä tavoin lopulta mitätöidä koko oikeus- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20809: prosessin tarkoitus. työnantajien keskuudessa jatkuvasti
20810: Viime aikoina maassamme sattuneeseen räi- suhtaudutaan työntekijöiden poliittiseen
20811: keään työsopimuslain rikkomistapaukseen viita- ja ammatilliseen järjestäytymisvapauteen
20812: ten voidaan rangaistusmääräysten katsoa olevan kielteisesti, ja jos on,
20813: aivan liian lieviä, jotta ne todella kykenisivät mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20814: suojaamaan työntekijäin ammatillista järjestäy- ryhtyä tasapuolisen kohtelun rikkomi-
20815: tymistä suoranaisilta vainotoimenpiteiltä. Työn- sesta säädetyn rangaistusuhan korotta-
20816: antajaa ei voimassa olevan lain mukaan voida miseksi?
20817: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1972.
20818:
20819: Paavo Tiilikainen. Sinikka Luja-Vepsä.
20820: Eero Salo. Väinö Turunen.
20821: Jacob Söderman. Valdemar Sandelin.
20822: Reino Breilin. Väinö Vilponiemi.
20823: 538/72
20824: 2
20825:
20826:
20827:
20828:
20829: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
20830:
20831: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa mesta Kauhajoella suoritettu kuulusteluja ilmi
20832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tulleiden rikkomustapausten johdosta ja ase-
20833: olette kirjeellänne 3 päivältä toukokuuta 1972 tettu työnantaja niistä myös syytteeseen, joka
20834: n:o 837 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- nyttemmin on johtanut työnantajan tuomitse-
20835: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paavo miseen rangaistukseen ja korvauksiin, niiden
20836: Tiilikaisen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen määrän ylittäessä neljätuhatta markkaa.
20837: kysymyksen n:o 114: Rikoslain kokonaisuudistukseen liittyen oi-
20838: keusministeriö on huhtikuussa 1972 asettanut
20839: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että toimikunnan, joka on saanut tehtäväkseen laa-
20840: työnantajien keskuudessa jatkuvasti tia selvityksen nykyisen työlainsäädännön rikos-
20841: suhtaudutaan työntekijöiden poliittiseen oikeudellisesta seuraamusjärjestelmästä ja sen
20842: ja ammatilliseen järjestäytymisvapauteen soveltamiskäytännöstä sekä siitä, missä määrin
20843: kielteisesti, ja jos on, rangaistavia tekoja jää valvontajärjestelmän
20844: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ulottumattomiin. Toimikunnan on selvityksensä
20845: ryhtyä tasapuolisen kohtelun rikkomi- pohjalta suunniteltava tarkoituksenmukainen,
20846: sesta säädetyn rangaistusuhan korotta- riittävän kokonaisvaltainen ja tehokas seuraa-
20847: miseksi?" musjärjestelmä, jonka avulla voidaan edistää
20848: työlainsäädännön noudattamista ja turvata
20849: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- työntekijän asema työsuhteessa. Toimikunnan
20850: taen seuraavaa: on harkittava sekä rangaistusten koventamista
20851: Työsopimuslain mukaan työnantajan on koh- että uusia seuraamuksia, jolloin myös yrityksen
20852: deltava työntekijäitään tasapuolisesti, niin ettei toiminnan määräaikainen keskeytys voi tulla
20853: ketään aseteta toisiin nähden eri asemaan muun yhtenä keinona harkittavaksi.
20854: muassa poliittisen tai ammattiyhdistystoimin- Kysymys työriitojen oikeuskäsittelyn tehos-
20855: nan vuoksi. Työnantaja ei myöskään saa estää tamisesta on myös vireillä oikeusministeriössä,
20856: työntekijää kuulumasta tai liittymästä luvalli- jossa laaditaan selvitystä eräissä maissa nouda-
20857: seen yhdistykseen tai siinä toimimasta. Työn- tettavasta menettelystä työriitojen ratkaisemi-
20858: antaja, joka rikkoo näitä säännöksiä, on tuo- sessa ja ratkaisuelinten kokoonpanosta.
20859: mittava sakkorangaistukseen. Edellä tarkoitettujen selvitysten valmistuttua
20860: Hallituksen tietoon on tullut eräitä tapauk- on mahdollista hallituksen piirissä tarkemmin
20861: sia, joissa järjestäytymättömät työnantajat ovat harkita niitä toimenpiteitä, joihin on aihetta
20862: rikkoneet edellä tarkoitettuja työsopimuslain ryhtyä tasapuolisen kohtelun periaatteiden nou-
20863: säännöksiä. Niinpä on _sosiaali- ja terveysminis- dattamisen tehostamiseksi työelämässä.
20864: teriön aloitteesta ja poliisiviranomaisen toi-
20865: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1972.
20866:
20867: Ministeri Ahti Fredriksson.
20868: 3
20869:
20870:
20871:
20872:
20873: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20874:
20875: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ställts förhör med anledning av uppdagade fall
20876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av överträdelse, varvid arbetsgivaren också har
20877: nr 837 av den .3 maj 1972 till vederbörande ·ställts under åtal, vilket numera har lett tili
20878: medlem av statsrådet för avgivande av svar att arbetsgivaren har dömts tili straff och
20879: översänt följande av riksdagsman Paavo Tiili- ersättningar, vilkas belopp överstiger fyratusen
20880: kainen m. fl. ställda spörsmål nr 114: mark.
20881: I anslutning tili totalreformen av strafflagen
20882: "Är Regeringen medveten om att har justitieministeriet i april 1972 tillsatt en
20883: man bland arbetsgivarna fortfarande har kommission med uppgift att uppgöra en utred-
20884: negativ inställning tili arbetstagarnas ning angående den nuvarande arbetslagstift-
20885: frihet att organisera sig politiskt och ningens straffrättsliga påföljdssystem och praxis
20886: fackligt, och om så är fallet, vid dess tillämpning ävensom utreda i viiken
20887: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- mån straffbara handlingar inte nås av över-
20888: taga för skärpning av det straffhot som vakningssystemet. Kommissionen skall på basen
20889: stadgats för brott mot stadgandena om av sin utredning planera ett ändamålsenligt,
20890: opartiskt bemötande?" tillräckligt helhetsbetonat och effektivt på-
20891: följdssystem, med hjälp av vilket arbetslagstift-
20892: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ningens efterlevnad kan främjas och arbets-
20893: anföra följande: tagarens ställning i arbetsförhållande tryggas.
20894: Enligt lagen om arbetsavtal skall arbets- Kommissionen skall överväga såväl skärpning
20895: givare bemöta sina arbetstagare opartiskt, så av straffen som nya påföljder, varvid även
20896: att ingen försättes i en annan ställning än avbrytande av företags verksamhet för viss tid
20897: andra på grund av bl.a. politisk eller fack- kan tas i övervägande som ett medel.
20898: föreningsverksamhet. Arbetsgivare får ej heller Frågan om effektivering av den rättsliga be-
20899: hindra arbetstagare att tillhöra, ansluta sig till handlingen av arbetstvister är också anhängig
20900: eller verlca inom lovlig förening. Arbetsgivare i justitieministeriet, där en utredning uppgörs
20901: som bryter mot dessa stadganden skall dömas angående förfarandet i vissa Iänder vid av-
20902: tili bötesstraff. görandet av arbetstvister och de avgörande
20903: Vissa fall, i vilka organiserade arbetsgivare organens sammansättning.
20904: har brutit mot ovan avsedda stadganden i När ovan avsedda utredningar blivit färdiga
20905: lagen om arbetsavtal, har kommit till rege- är det möjligt att i regeringen noggrannare
20906: ringens kännedom. Så har tili exempel i Kau- överväga de åtgärder som det är skäl att vid-
20907: hajoki på social- och hälsovårdsministeriets taga för effektivering av att principerna för
20908: initiativ och på åtgärd av polismyndighet an- ett opartiskt bemötande i arbetslivet iakttages.
20909: Helsingfors den 31 maj 1972.
20910:
20911: Minister Ahti Fredriksson.
20912: Kirj. ksm. n:o 115.
20913:
20914:
20915:
20916:
20917: Linkola: Kymin lentokentän kunnostamisesta.
20918:
20919:
20920: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20921:
20922: Lentokoneiden käyttö Kymenlaakson teolli- valoja ei nykyisellään voida laskeutua eikä sieltä
20923: suuden ja !liike-elämän edustajien liikematkoilla nousta jos aurinko on horisontin alapuolella.
20924: on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Ns ..taksilennot tulisivat luonnollisesti lisään-
20925: Kymenlaa1cson kauppakamarin jäsenistönsä kes- tymään kunnostetulla kentällä ja myös reitti-
20926: kuudessa toimeenpaneroan tiedustelun mukaan lentoja on suunniteltu. Tiettävästi reittilentojen
20927: yhden ainoan yhtiön henkilökunta käyttää len- aloittaminen Kymistä on herättänyt kiinnos-
20928: tokonetta 80 kertaa viikossa. tusta, mutta sitä ei päästä toteuttamaan ennen
20929: Niin sanottujen taksilentokoneitten käyttö kentän kunnostamista. ·
20930: on jatkuvasti lisääntymässä. Edellä olevan perusteella ja vaLtiopäiväjärjes-
20931: Kymin lentokenttä olisi saatettava lentotoi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20932: mintaa ja. turvallisuutta vastaavaan valmiuteen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20933: sekä sinne johtava tie pidettävä moottoriajo- vaksi seuraavan kysymyksen:
20934: neuvoliikenteen vaatimassa kunnossa.
20935: Kymin lentokenttä vaatii tullakseen ympäri- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
20936: vuorokautiseen käyttökuntoon .toisen kiitora- ryhtynyt ·ta.i aikoo ryhtyä Kymin lento-
20937: dan (nykyistä rataa risteävän), valaistuksen kentän kunnostamiseksi kaikkina vuo-
20938: sekä asvalttipääillystyksen. Valaisemattomalle den- ja :vuorokaudena~koina toimivaksi?
20939: lentokentälle, jolla ei ole liikenteen Ohjaus-
20940: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1972.
20941:
20942: Anna-Liisa Linkola.
20943:
20944:
20945:
20946:
20947: '577/72
20948: 2
20949:
20950:
20951:
20952:
20953: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20954:
20955: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rin kustannuksia, ettei lähivuosina näytä mah-
20956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dolliselta ottaa ilmailuhallinnon vastattavaksi
20957: olette 5 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn kir- uutta lentoasemaa siitä valtiolle aiheutuvine
20958: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- lisäkustannuksineen. On myös huomattava, että
20959: omaiselle jäsenelle jäljennOksen kansanedustaja nykyinen lentoasemaverkostomme on esim.
20960: Linkolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- useisiin Euroopan maihin verrattuna suhteelli.-
20961: sestä n:o 11.5: sen tiheä. Sekä kulkulaitosneuvoston liikenne-
20962: jaosto 17. 3. 1967 antamassaan periaatelausu·n-
20963: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on nossa että mini&teriön toimeksiannosta v. 1968
20964: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Kymin lento- suoritettu Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitok-
20965: kentän kunnostamiseksi kaikkina vuo- sen tutkimus eräiden maahamme suunniteltu-
20966: den- ja vuorokaudenaikoina toimi- jen lentokenttien kannattavuudesta puo1tavat
20967: vaksi?" erittäin pidättyvää suhtautumista uusien lento-
20968: kenttien rakentamiseen valtion toimesta. V as-
20969: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taava kannanotto ilmenee myös useista valtio-
20970: vasti seuraavaa: varainministeriön antamista ilmailuha1Jlinnon
20971: Lentokentän kunnostaminen kailcltina vuo- lähivuosien toimintasuunnitelmaa koskevista
20972: den- ja vuorokaudenaikoina toimivaksi olisi lausunnoista. Näin ollen ja ottaen huomioon
20973: mahdollista joko siten, että valtio ryihtyisi huo- i1mailuhallinnon lähivuosien rahoitusmahdolli-
20974: lehtimaan kentästä, ,ts. ottaisi kentän hoitoonsa suudet Kymin lentokenttää ei tässä vaiheessa
20975: ja hallintaansa .tai että kentän nykyisille yllä- näytä voitavan valtion toime&ta rakentaa.
20976: pitäjille annettaisiin avustusta kentän sellaiseen Toisena mahdoLlisuutena kysymyksessä tar-
20977: kuntoon saattamiseksi, että kysymyksessä tar- koitettujen toimenpiteiden suorittamiseen olisi
20978: koitettu toiminta olisi mahdollista. valtionavustus. Kuluvan vuoden menoarvion
20979: Kymin lentokentän ottaminen valtion hail- 31.47.41. momentilla on myönnetty 500 000
20980: tuun tarkoituksella saattaa se kysymyksessä markan määräraha v.altionapua varten pienlen-
20981: tar'koitettuun kuntoon, merkitsisi käyJtännössä tokenttien rakentamiseen. Määrärahan niuk-
20982: kyseisen lentokentän uudelleen rakentamista kuus huomioon ottaen se on tarkoitettu käy-
20983: valtion toimesta ja sen jälkeen kentän kun- tettäväksi liikenteen kannalta välttämättämiksi
20984: nossapidosta aiheutuvia jatkuvia kustannuksia. katsottaviin parannustöihin sellaisilla lentoken-
20985: Maassamme on nykyisin valtion välittömässä tillä, joitie on kokeellisesti aloitettu säännölli-
20986: hoidossa ja hallinnassa 20 lentoasemaa, joiden nen lentoliikenne tai joiden kehittämiseen on
20987: pelkät kunnossapitokustannukset olivat v. 1971 katsottava olevan painavia kehitysaluepoliittisi.a
20988: 16,9 milj. mk eli n. 42,7 % ilmai:luhallinnon perusteita. Kymin lentokentän osalta ei tällaisia
20989: kokonaismenoista. Nykyisen valtion hoidossa perusteita näytä olevan olemassa.
20990: olevan lentokenttäverkoston kunnossapitämi- Edellä esitetyn perusteella Ha1litus katsoo,
20991: nen, niiden J.iikenteellisen kunnon edellyttämät että vaikka Kymin lentokentän käyttö näyttää
20992: perusparannukset sekä niiden kehittäminen kas- lisääntyvän, ei tässä vaiheessa ole mahdolli-
20993: vavan li1kenteen ja lentoturvallisuusnäkökoh- suutta 'kysymyiksessä tarkoitettujen toimenpitei-
20994: tien edellyttämällä tav!clla aiheuttaa siinä mää- den suorittamiseen valtion kustannuksella.
20995: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
20996:
20997: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
20998: 3
20999:
21000:
21001:
21002:
21003: T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21004:
21005: Enligt Riksdagsordningens 3 7 § 1 mom. har föranleder kostnader i ett sådant omfång att
21006: Ni, Herr Talman, medelst s.krivelse av den 5 det inom de närmaste åren ej synes möjligt
21007: maj 1972 tiliställt vederhörande medlem av att luftfartsförvaltningen kunde ansvara för en
21008: statsrådet avskrift av riksdagsman Linkolas ny flygstation med de merkostnader som därav
21009: skriftliga spörsmål nr 115 som följer: skulle föranledas staten. Dessutom bör beaktas
21010: att vårt nuvarande flygfältsnät är relativt tätt
21011: "Tili villka åtgärder ärnar Regeringen i jämförelse med t. ex. de flesta Iänder i
21012: skrida eller ämnar den skrida till för Europa. Såväl kommunikationsrådets trafiksek-
21013: iståndsättandet .av Kymi f.lygfält för att tion i sitt principbeslut av den 17. 3. 1967 som
21014: flygfältet skall kunna fungera samtliga Trafikekonomiska forskningsinstitutets utred-
21015: årstider och alla tider av dygnet?" ning, som tillkommit på uppdrag av ministeriet,
21016: över lönsamheten av vissa flygfält som plane-
21017: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt r,ats i vårt land, förordar ett synner1igen åter-
21018: anföra följande: hå1lsamt stäl1ningstagande tili byggande av nya
21019: Iståndsättandet .av Kymi fJygfällt så att det flygfält på statens försorg. Under ovannämnda
21020: kunde fungera samtliga årstider och alla tider förhållanden och med beaktande av luftfarts-
21021: av dygnet kunde ske antingen så att staten förvaltningens finansieringsmöjligheter under
21022: stkulle draga försorg om fältet, m.a.o. övertaga de närmaste åren synes det som om Kymi
21023: fältet i sin vård och besittning eller sålunda flygfält i detta skede ej kunde byggas på
21024: att den som för närvarande upprätthåller fältet statens försorg.
21025: beviljades undel1Stöd för iståndsättandet av Som en andna möjlighet för utförande av de
21026: fältet i sådant skick att verksamheten som i spöl'Smålet avsedda åtgärderna vore ett stats-
21027: avses i spörsmålet vore möjlig. understöd. I statens budget för innevarande
21028: Övertagande.t av Kymi f.lygfält i statens vård år upptages under mom. 31.47.41. ett anslag
21029: med avsikt att försätta det i det skick som om 500 000 mk som statsunderstöd för
21030: spörsmålet syftar till skulle i praktiken betyda byggande av småflygfä1t. Med beaktande av
21031: att ifrågavarande flygfält skulle på statens det ringa anslaget är det avsett att användas
21032: försorg helt byggas ånyo och därefter fortsatta för förbättringsarbeten som är nödvändiga ur
21033: utgi,f.ter för fältets underhåll. För närvarande trafiksynpunkt på sådana flygfält, på viJka
21034: har staten i sin omedelbara vård och besittning igångsatts en reguljär flygtrafik i provsyfte
21035: 20 flygstationer, för vilka enhart underhålls- eller vilkas utvecklande anses vägande ur ut-
21036: kostnaderna under år 1971 uppsteg tili 16,9 vecklingsområdespolit1ska synpunkter. Beräff-
21037: milj. mark eller c:a 42,7 % av luftfartsförvalt- ande Kymi flygfä1t saknas synbarligen dessa
21038: ningens totaJlutgifter. Underhållet av nuvarande grunder.
21039: flygfältsnät i s~tatens vård, grundförbättringarna På grund av det ovan anförda anser iRege-
21040: som förutsättes av ett trafikabelt skick, samt ringen att ehuru användandet av Kymi flygfält
21041: dess utveoklande på sätt som ikräves av den synes öka, i detta skede ej föreligger möjlighet
21042: ökade trafiken och trafilksäkerhetssynpunkterna att utföra de åtgärder som avses i spörsmålet.
21043: Helsingfors den 8 juni 1972.
21044:
21045: Trafikminister Valde Nevalainen.
21046: Grj. ksm. n:o 116.
21047:
21048:
21049:
21050:
21051: Linkola: Summan-Taavetin maantien parantamisesta.
21052:
21053:
21054: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21055:
21056: Sumtnan-Taavetin välisen tien rakentaminen tonta kuorma-autoa, 254 puoliperävaunullista
21057: tykyaikaista mottoriajoneuvoliikennettä tyydyt- ja 354 täysperävaunullista kuorma-autoa. Las-
21058: ävääil kuntoon on Kymenlaakson teollisuuden kennan keskiarvoksi tuli 3 940 moottoriajoneu-
21059: a kaupan kannalta ensiarvoisen tärkeätä. voa vuorokaudessa. Pyhällön kohdalla laskenta
21060: Tämän kantatie 61 :n tarpeellisuutta. on li- osoitti tietä käyttävän vuorokaudessa 2 150
21061: ännyt .rautatiehallituksen suhtautuminen pen~ moottoriajoneuvoa:
21062: eästi Luumäki-Salmenkylä-Tavastila-oikora- Viime tammikuussa järjestettiin Husulassa
21063: ahankkeeseen. Koska .tavarakuljetu!k:set ovat tarkkailulaskentaa, jossa todettiin klo 6-22 vä-
21064: "Oimakkaasti lisääntyneet, eikä ratahanke to- lillä 1 652 moottoriajoneuvoa.
21065: eudu, on välttämätöntä kunnostaa Swnman- Kantatie numero 61 on nykyisessä k~os
21066: ~aa'Vetin maantietä. saan vain kaksiajoratainen, verraten mutkikas
21067: Teollisuuden ja kaupan kuljetukset tuotanto- ja maastoa myötäilevä, minkä takia tiellä on
21068: !itoksista satamiin ja satamista kulutuskeskuk- huonoja näkyvyysalueita. Tiellä on usein lii-
21069: iin ovat viime vuosina siirtyneet yhä enemmän kenteellisiä vaaratilanteita, jotka ovat johtaneet
21070: :uorma-autoilla tapahtuviksL Eräät vientiteol- jopa ihmishenkiä vaatineisiin liikenneonnetto-
21071: lsuuden · tuotteet myydään entistä pienempinä muuksiin.
21072: rinä .ulkomaisille ostajille. Tämän vuoksi tava- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21073: oitten kuljettamisen on tapahduttava nopeasti tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21074: l joustavasti. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21075: Nopeutta vaativat myös nykyaikaiset linjalai- vaksi seuraavan kysymyksen:
21076: at, joiden satamassaoloaika .voi supistua vain
21077: mutamaan tuntiin. Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
21078: Summan:-Taavetin välisellä maantiellä on tynyt tai aikoo ryhtyä Summan-Taave-
21079: :>imeenpantu vuonna 1970 yleisen liikennelas- tin tien saattamiseksi nykyajan mootto-
21080: ennan yhteydessä tutkimuksia. Ne osoittavat; riajoneuvoliikenteen vaatimuksia vastaa-
21081: ttä Husulan kohdalla kantatietä 61 käytti vuo- vaan kuntoon?
21082: :>kaudessa 2 486 henkilöautoa, 505 perävaunu-
21083: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1972 .
21084:
21085: . Anna-Liisa Linkola.
21086:
21087:
21088:
21089:
21090: 75/72
21091: 2
21092:
21093:
21094:
21095:
21096: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21097:
21098: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa den parantamistoimenpiteistä tälläkin tiellä jou
21099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tunee odottamaan vuoroaan.
21100: olette 5 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn kir- Vuoclen 1970 keskimääräinen vuorokausilii
21101: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano- kenne oli liikennelaskennan mukaan Husulru
21102: maiselle jäsenelle. jäljennöksen kansanedustaja kohdalla n •.2 200 aion. ja Pyhällön kohdalla n
21103: A-L. Linkolan näin kuuluvasta kirjallisesta ky- 1 100 ajon-.· Ko. tien llikenteelle on. ~
21104: symyksestä n:o 116: raskaiden. kuorma-autojen suul'i osuus, n. 40%
21105: Kantatien 61 liikenteellinen merkitys päätien:
21106: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on on viime vuosina jonkin verran muuttunut
21107: ryhtynyt tai ai:koo ryhtyä Summan- Kouvol~Mikkelin tien valmistuttua on päii
21108: T aavetin .tien saa;ttamiseksi nykyajan osa Etelä-Kymenlaakson ja Mikkelin seudun vä
21109: ·lllOQttoriajoneuvolii:kenteen · vaatimUk- lisestä liikenteestä siirtynyt käyttämään tät
21110: sia vastaavaan kuntoon?" tietä ts. nykyistä valtatietä n:o 15. Vaalimaa1
21111: -Lappeenrannan tien valmistuttua v. 197 3 saa
21112: Vastimk~ena kysymykseen esitän kunnioitta-
21113: daan Lappeenrannan suunnan liikenteelle valli
21114: vasti seuraavaa: toehtoinen: reitti ja tämä osaltaan helpottaa ti
21115: Kysymyksen tarkoittama kantatie n:o 61 on lannetta karitatiellä. Liikennöitävyydeltään ka11
21116: tiegeometrialtaan heikohko, ei kuitenkaan hei- tatie n:o 61 tulee. tieviranomaisten tekemie1
21117: koimpia kantateitä maassamme. Ajoradan leveys selvitysten mukaan säilymään ainakin vuotee1
21118: tiellä on 7 m ja tien koko leveys pääosaltaan 1985 saakka luokassa C (liikennöitävyysluokitu
21119: 7,5 m. Erityisen pienisäteisiä kaarteita ei tiellä paremmuusjärjestyksessä A, B, C ja D), jot
21120: ole, mutta. toisaalta on ohituksen sallivien nä- korkeampaan tasoon maamme päätieverkon
21121: kemien määrä suhteellisen vähäinen eli tie on päästään käytettävissä olevat riittämättömät tit
21122: varsin mäkinen. Parantaminen kantatien n:o 61 määrärahat huomioonottaen vain hyvin vähäli:
21123: kaltaisella tiellä merkitsee käytännössä uuden kenteisillä osuuksilla. Tie- ja vesirakennuslaito~
21124: tien rakentamista ja parantamiskustannukset sen suorittaman tienpidon tarveselvityksen mt
21125: vastaavat uuden tien rakentamiskustannuksia. kaan ei tiellä vuoteen 1985 mennessä ole tähä
21126: Liikenneturvallisuuteen nähden on tie tutki- nähden tarvetta suorittaa parantamistoimenp.
21127: musten mukaan pääteistä keskimääräistä pa- teitä, mikäli koko maan päätieverkkoa aiotaa.
21128: rempi. Liikenneonnettomuustilastojen perus- parantaa tasapuolisesti eikä mitään tietä asetet
21129: teella tien kiireellinen parantaminen kokonai- etuoikeutettuun asemaan muihin nähden.
21130: suudessaan ei ole perusteltavissa. Erilliset liit- Edellä esitetyn perusteella voidaan todetl
21131: tymä- ym. järjestelyt joissakin kohdin, missä että liikenneturvallisuuden lisäämiseksi tarvi:
21132: onnettomuuksia on sattunut, ~;aattavat tulla ky- tavat liittymäjärjestelyt ja erilliset toimenpitet
21133: symykseen. Liikenneturvallisuuden lisäämiseen tullaan kantatiellä n:o 61 suorittamaan, sika
21134: tähtäävien toimenpiteiden tarve yleensäkin kun määrärahat sallivat, mutta uudelleen r:
21135: koko maan tieverkolla on kuitenkin suurempi kentamiseen verrattavaa täydellistä tien parant:
21136: kuin tarkoitukseen käytettävissä olevat varat mista ei ole lähivuosina näköpiirissä.
21137: sallivat, joten osa tällaisista liikenneturvallisuu-
21138: Helsingissä kesäkuun 1 päivänä 1972.
21139:
21140: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
21141: 3
21142:
21143:
21144:
21145:
21146: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21147:
21148: I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen Medeldygnstrafiken år 1970 var enligt tra-
21149: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse fikräkning vid Husula ca 2 200 fordon och vid
21150: av den 5 maj 1972 tili vederbörande medlem Pyhältö ca 1100 fordon. Utmärkande för tra-
21151: av statsrådet översänt avskrift av följande av fiken på ifrågavarande väg är de tunga last-
21152: riksdagsman A-L. Linkola ställda skriftliga bilarnas stora andel, ca 40 %.
21153: spörsmål nr 116: Med avseende på trafiken har ifrågavarande
21154: stamvägs betydelse som primärväg i någon
21155: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- mån förändrats under de senaste åren. Sedan
21156: tagit eller ämnar den vidtaga för för- vägen Kouvola-St Michel blivit färdig, har
21157: sättande av vägen Summa-Davidstad den övervägande delen av trafiken mellan
21158: i ett skick som motsvarar den nutida södra Kymmenedalen och St Michelstrakten
21159: motorfordonstrafikens krav?" flyttat över tili denna väg, med andra ord tili
21160: nuvarande huvudväg nr 15. När vägen Vaali-
21161: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt maa-Villmanstrand blir fär<lig år 1973, får
21162: anföra följande: man en alternativ rutt för trafiken åt Villman-
21163: Stamväg nr 61, som avses i spörsmålet, är strandshållet, vilket bidrar tili att lätta situatio-
21164: väggeometriskt tämligen svag, men hör ändå nen på stamvägen. Vad trafikerbarheten be-
21165: inte tili de svagaste stamvägarna i vårt land. träffar kommer stamväg nr 61 enligt vägmyn-
21166: Körbanans bredd är 7 m och vägens hela bredd digheternas utredningar att stanna i klass C
21167: tili största delen 7,5 m. Kurvor med särskilt åtminstone tili år 1985 ( trafikerbarhetsklassifi-
21168: liten radie finns inte på vägen, men å andra ceringen är från högsta tili lägsta klass A, B, C
21169: sidan är antalet sträckor med så fri sikt att och D). En högre nivå än klass C uppnås på
21170: den tiliåter omkörning relativt litet, dvs. vägen primärvägarna i vårt land, med beaktande av de
21171: är rätt backig. Förbättring av en sådan väg otillräckliga väganslag som står tili förfo-
21172: som stamväg nr 61 innebär i praktiken att gande, bara på mycket svagt trafikerade
21173: en ny väg måste byggas, och kostnaderna för sträckor. Enligt en av väg- och vattenbygg-
21174: förbättringen motsvarar byggnadskostnaderna nadsverket verkställd utredning angående väg-
21175: för en ny väg. hållningsbehovet föreligger i betraktande härav
21176: Med avseende på trafiksäkerheten är vägen inget behov av förbättringsåtgärder på vägen
21177: enligt verkställda undersökningar bättre än före år 1985, om primärvägarna i hela landet
21178: genomsnittet av primärvägarna. På basen av skall förbättras opartiskt och ingen väg ges
21179: statistikerna över trafikolyckor kan en skynd- företräde framför de andra.
21180: sam förbättring av vägen i dess helhet inte Med stöd av vad ovan anförts kan det
21181: motiveras. Enstaka anslutnings- o.a. regleringar konstateras, att för ökande av trafiksäkerheten
21182: på några få ställen där olyckor har inträffat erforderliga anslutningsregleringar och enstaka
21183: kan komma i fråga. Behovet av åtgärder i andra åtgärder kommer att vidtagas på stam-
21184: syfte att öka trafiksäkerheten är likväl över väg nr 61 i den mån anslagen tillåter det,
21185: huvud taget inom hela landets vägnät större men någon med ombyggnad jämförlig fullstän-
21186: än möjligheterna att täcka det, då tili buds dig förbättring av vägen finns det ingen utsikt
21187: stående medel inte förslår, varför en del av tili inom de närmaste åren.
21188: åtgärderna för förbättrande av trafiksäkerheten
21189: också på denna väg torde få vänta på sin tur.
21190: Helsingfors den 1 juni 1972.
21191:
21192: Trafikminister Valde Nevalainen.
21193: Kirj. ksm. n:o 117.
21194:
21195:
21196:
21197:
21198: Juvela: Suojelupoliisin toiminnasta.
21199:
21200:
21201:
21202: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21203:
21204: Kuten tunnettua Suojelupoliisi on suoranaista taan, että "Suojelupoliisin arkistoon kootaan
21205: jatkoa surullisen kuuluisaa mainetta saavutta- tietoja usealta eri taholta ja usein eri tavoin:
21206: neille Etsivälie Keskuspoliisille sekä viime so- toimeenpannuista poliisikuulusteluista, poliisille
21207: tiemme aikaiselle Valtiolliselle Poliisille. 1920- tulleista ilmoituksista, julkisista tiedoista ja
21208: 1930-luvuilla Etsivä Keskuspoliisi toimi laaja- asiakirjoista, julkaistuista henkilöhakemistoista,
21209: mittaisena poliittisena urkintajärjestönä, jonka keskustelujen välityksellä ja suoritetun tarkkai-
21210: toimesta suoritettiin jatkuvia vasemmistolaisten lun perusteella".
21211: vangitsemisia ja vainoja. EK:n epäinhimilliset Myös tallennettujen tietojen laatu on erittäin
21212: kuulustelumenetelmät herättivät niinikään huo- vaihteleva. Suojelupoliisin arkistoon tallenne-
21213: miota yli maan rajojen. Etsivän Keskuspoliisin taan tietoja ·mm. poliittisesta toiminnasta, puo-
21214: toiminta ja sen salainen urkintaverkosto oli luekannasta sekä poliittisista mielipiteistä ja
21215: suunnattu pääasiassa vasemmistolaista työväen- osallistumisesta järjestötoimintaan, kokouksiin
21216: liikettä, kommunisteja ja vasemmistososialisteja ja mielenosoituksiin, todetaan edelleen Tieto-
21217: vastaan. suojatoimikunnan mietinnössä. Arkiston käy-
21218: Vuonna 1937 Etsivä Keskuspoliisi muuttui tössä muodostaa merkittävän osan lausuntojen
21219: Valtiolliseksi Poliisiksi ja sotavuosina sen toi- antaminen viranomaisille. Huomattava osa pyy-
21220: minta keskittyi pääasiassa fasismin vastustajien detyistä lausunnoista annetaan julkisiin tehtä-
21221: ja rauhan kannattajien vainoamiseen. Valtiolli- viin, lähinnä poliisin, puolustuslaitoksen sekä
21222: nen Poliisi lakkautettiin v. 1948 ja sen tilalle ulkoasiainhallinnon palvelukseen pyrkivistä hen-
21223: perustettiin nykyinen Suojelupoliisi. kilöistä. Mainittakoon, että v. 1970 Suojelupo-
21224: Lain mukaan Suojelupoliisin tehtävänä on liisi antoi lausunnon 24 946 Suomen kansalai-
21225: valvoa ja saattaa ilmi sellaiset hankkeet, joiden sesta. Vuosittain näiden lausuntojen määrä vaih-
21226: on syytä varoa kohdistuvan valtakunnan itse- telee 25 000-30 000 välillä.
21227: näisyyttä tai sen laillista valtio- ja yhteiskun- Kaikki ne tiedot mitä Suojelupoliisin mahdol-
21228: tajärjestystä vastaan tai jotka ovat omiaan jär- lisimman salassa tapahtuvasta toiminnasta on
21229: kyttämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. saatu julkisuuteen osoittaa, että Suojelupoliisin
21230: Käytännössä Suojelupoliisin toiminta on kui- toiminta on suunnattu työväenliikettä vastaan.
21231: tenkin keskittynyt lähinnä kommunistien ja Arveluttavinta on se, että tähän poliittiseen kor-
21232: kansandemokraattien sekä heidän järjestöjensä tittamiseen ja mielipideurkintaan liittyy vakavia
21233: tarkkailemiseen ja kansalaisten poliittisten mie- vaaroja kansalaisten perusoikeuksien turvaa-
21234: lipiteitten kortittamiseen. Julkisuudessa on li- mista ajatellen. Kun Suojelupoliisi on lisäksi
21235: säksi kerrottu, että Suojelupoliisin "työmenetel- organisatioltaan äärimmäisen salainen ja käytän-
21236: miin" kuuluu mm. tiettyjen puhelimien kuun- nöllisesti katsoen täysin julkisen valvonnan ul-
21237: telu. kopuolella on tämä seikka omiaan muodosta-
21238: Tietosuojatoimikunnan hiljattain valmistu- maan myös vaaran koko yhteiskunnan kannalta.
21239: neesta mietinnöstä käy ilmi, että Suojelupoliisin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21240: ja sen edeltäjien toimesta on yli 100 OOO:sta jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21241: yksityisestä henkilöstä tallennettu poliisin kor- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21242: tistoon tietoja. Toimikunnan mietinnössä tode- vaksi seuraavan kysymyksen:
21243: 596/72
21244: 2
21245:
21246: Onko Hallitus tietoinen siitä, että aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
21247: Suojelupoliisi suorittaa kansalaisten po· menpiteisiin, että tämä kansalaisten pe-
21248: Iiittisten mielipiteitten salaista kortitta- rusoikeuksia räikeästi loukkaava toi-
21249: mista, ja jos on, minta lopetetaan ja että Suojelupoliisi
21250: saatetaan julkisen valvonnan alaiseksi?
21251: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1972.
21252:
21253: Aulis Juvelil.
21254: 3
21255:
21256:
21257:
21258:
21259: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
21260:
21261: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa 1972: B 31) pohjalta 5 päivänä toukokuuta
21262: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 1972 asettanut tietojen hankintaa, tallentamista
21263: olette 5 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn ja jakelua sekä yksilön persoonallisuuden suo-
21264: kirjeenne n:o 858 ohella lähettänyt valtioneu- jaa ja oikeusturvaa tutkivan komitean. Komi-
21265: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi tean tehtävänä on muun muassa selvittää koko--
21266: jäljennöksen kansanedustaja Aulis Juvelan kir- naisvaltaisesti ne yleiset periaatteet ja yhteis·
21267: jallisesta kysymyksestä n:o 117, jossa tiedus- kuntapoliittiset tavoitteet, jotka eri tietojärjes-
21268: tellaan: telmien käytössä ja suunnittelussa sekä tietojen
21269: "Onko Hallitus tietoinen, siitä että tarvetta arvioitaessa olisi otettava huomioon ja
21270: Suojelupoliisi suorittaa kansalaisten po- harkita, miten tietojärjestelmien ja tietojen-
21271: liittisten mielipiteitten salaista kortitta- käsittelymenetelmien piirissä esiintyviä ongel-
21272: mista, ja jos on, mia olisi säänneltävä. Edelleen komitean tulee
21273: aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi~ selvittää yleisten asiakirjojen julkisuutta ja sa-
21274: menpiteisiin, ·että tämä kansalaisten pe- lassapitoa sekä virkamiesten ja ammatinharjoit-
21275: rusoikeuksia räikeästi loukkaava toi- tajien salassapito-, vaitiolo-, ilmoittamis- ja to-
21276: minta lopetetaan ja että Suojelupoliisi distamisvelvollisuutta koskevat kysymykset. Sel-
21277: saatetaan julkisen valvonnan alaiseksi?" vitystyön piiriin kuuluvat kaikkien viranomais-
21278: ten ja siten myös suojelupoliisin ylläpitämiin
21279: tiedostoihin liittyvät ongelmat.
21280: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Edellä mainitun yleisen selvitystyön lisäksi
21281: vasti seuraavaa: suojelupoliisin asiakirja-arkisto (kysymyksessä
21282: Vaitioneuvosto on kysymyksessä viitatun oi- mainittu kortista) ja sen pitäminen ovat sisä-
21283: keusministeriön asettaman tietosuojatoimikun· asiainministeriössä muutoinkin selvittelyn koh-
21284: nan tekemän ehdotuksen (komiteanmietintö teena ja harkittavina.
21285: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
21286:
21287: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
21288: 4
21289:
21290:
21291:
21292:
21293: Tili Riksdagens Herr Talman.
21294:
21295: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen en kommitte med uppgift att undersöka anskaff-
21296: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ningen, behandlingen och distributionen av data
21297: nr 858 av den 5 maj 1972 tili vederbörande samt individens personlighets- och rättsskydd.
21298: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Kommitten har hl.a. tili uppgift att på ett hel-
21299: jande av riksdagsman Aulis Juvela ställda skrift- hetsbetonat sätt utreda de allmänna principer
21300: liga spörsmål nr 117: och samhällspolitiska mål vilka bör beaktas vid
21301: användning och ·planering av olika datasystem
21302: "Är Regeringen medveten om att samt vid uppskattningen av databehovet, och
21303: Skyddspolisen utför hemlig kortregist- att pröva på vilket sätt problemen inom data-
21304: rering av medborgarnas politiska åsik- systemen och databehandlingsmetoderna borde
21305: ter, och om så är fallet, regleras. Kommitten skall vidare utreda frågor
21306: har Regeringen för avsikt att skrida angående allmänna handlingars offentlighet och
21307: tili sådana åtgärder, att denna verk- hemlighållande samt tjänstemännens och yrkes-
21308: samhet som grovt kränker medborgarnas utövarnas skyldighet att heinlighålla vissa om-
21309: grundrättigheter upphör och att Skydds- ständigheter samt deras tystnads-, anmälnings-
21310: polisen blir underställd offentlig till- och vittnesplikt. Utredningsarbetet omfattar
21311: syn?" problemen i samband med data hos samtliga
21312: myndigheter, och sålunda även hos skyddspoli-
21313: sen.
21314: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Skyddspolisens urkunds ( det i spörsmålet
21315: anföra följande: nämnda kortregisret) och upprätthållandet av
21316: Statsrådet har på förslag ( kommittebetän- det är dessutom utom den ovan nämnda all-
21317: kande 1972: B 31) av den av justitieministeriet männa utredningen även annars föremål för
21318: tilisatta dataskyddskommissionen, tili viiken utredning och prövning i ministeriet för inri-
21319: hänvisas i spörsmålet, den 5 maj 1972 tillsatt kesärendena.
21320: Helsingforsden 8 juni 1972.
21321:
21322: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
21323: Kirj. ksm. n:o 118.
21324:
21325:
21326:
21327:
21328: Kortesalmi ym.: Iijokisuun kalastajille aiheutuneiden menetys-
21329: ten korvaamista koskevaan kirjalliseen kysymykseen anne-
21330: tun vastauksen sisällöstä.
21331:
21332:
21333: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
21334:
21335: Maaliskuun 9. päivänä 1972 ~ätettiin halli- Ministerin antama yksipuolinen ja paaosm
21336: tuksen vastattavaksi kansanedustaja J. Juhani vain sanomalehdestä kopioitu vastaus kirjalli-
21337: Kortesalmen kirjallinen eduskuntakysely (n:o seen eduskuntakyselyyn on herättänyt jo julki-
21338: 45) Iijokisuun tkalastajille aiheutuneiden me- suudessakin hallituksen kannalta ikävää ja hal-
21339: netysten korVaamisesta. Ennen kuin kyselyyn lituksen arvovaltaa kaventavaa huomiota ( esim.
21340: tuli valtioneuvoston asianomaisen ~äsenen vas- Kaleva 14. 4.). Lisäksi tapahtunut aiheuttaa
21341: taus ehti asia aiheuttaa vilkkaan !kirjoittelun ni- uuden lkirjallisen kyselyn samasta asiasta eli
21342: menomaan oululaisessa sanomalehti Ka1evassa kalastajien Ja Maakrunni-säätiön suhteista, jol-
21343: ( 11. 3., 26. 3., 2. 4., 5. 4., 9. 4., ja 10. 4. loin toivotaan ministerin paneutuvan asiaan to-
21344: 1972), mikä ~o yiksistään osoittaa, että kysy- della huolellisesti ja tasapuolisesti, sillä Halli-
21345: mys koetaan tärkeäksi ~a [pOlttavaksi. Lehtikir- tusmuodon 36 §:n mukaan valtioneuvoston jä-
21346: joituksissa kysymyksen eri osapuolet pyrkivät senen tulee olla eduskunnan luottamusta naut-
21347: vaiottamaan asiaa eri näkökannoilta. tiva "rehellinen ja taitavaksi tunnettu".
21348: Maa- Ja metsätalousministeri Leo Happonen Mutta kaiken edellä kerrotuo lisäksi selos-
21349: antoi kyselyyn kirjallisen vastauksensa 6. huhti- tettu tapaus antaa aiheen valtiopäiväjärjestyk-
21350: kuuta 1972. Jo p~kainenkin tekstivertailu sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittää val-
21351: osoitti heti tuoreeltaan, että ministerin vastaus tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21352: oli pääosiltaan ja paikoin jopa sanatarkasti kopi- vaksi myös seuraavan kysymyksen:
21353: oitu siitä kirjoituksesta, jon!ka Maakrunni-säätiön
21354: hallituksen puheenjohtaja Erkki Reinilä kirjoitti Pitääkö Hallitus asianmukaisena sitä,
21355: Kalevaan 23. 3. 1972. Reiniiän !kanta, joka siis että Iijokisuun kalastajien ja Maakrun-
21356: muodostui myös ministeri Happosen kannaksi, ni-säätiön välistä asiaa koskevaan kirjal-
21357: on kuitenkin vain yhden osapuolen eli Maa- liseen eduskuntakyselyyn on ministerin
21358: krunni-säätiön kanta. Näin kävi siitä huoli- antaman vastauksen tärkeimpänä perus-
21359: matta, että toinen osapuoli eli Etelä-Iin kalas- tana ainoastaan toisen osapuolen eli
21360: tuskunta laajasti :selosti kysymystä Kalevassa Maakrunni-säätiön julkaisema lehtikir-
21361: 5. 4. 1972. Kalastajien näkemyksiä ja koke- joitus,
21362: muksia ei siis lainkaan otettu huomioon minis- ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
21363: terin vastauksessa. tämänkaltaisten tapausten uusiutumisen
21364: estämiseksi?
21365: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1972.
21366:
21367: ]. Juhani Kortesalmi. Paavo Niinikoski. Arttur Niemelä.
21368: Hannes Volotinen. Matti Asunmaa. Veikko J. Turunen.
21369: Lauri Linna. Kerttu Hemmi. Heikki Kainulainen.
21370: Pentti Liedes. Rainer Lemström. Pauli Räsänen.
21371: Kalevi Remes.
21372:
21373:
21374:
21375:
21376: 563/72
21377: 2
21378:
21379:
21380:
21381:
21382: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21383:
21384: Valtiopäiväjär:jestyksen 37 §:n 1 ruom.entissa Vastauksena !kysymykseen esitän kunnioitta-
21385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa:
21386: olette 8 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn kir- Kansanedustaja KortesaLmen kirjalliseen
21387: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- eduskuntakysymykseen n:o 4.5 annettu vastaus
21388: omaiselle ~äseneHe jäljennöksen kansanedustaja perustui pääasiassa valtion luonnonsuojelutoi"
21389: Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta mistolta hankittuun aineistoon ja Hsäksi sen
21390: kysymyksestä n:o 118: kanssa yhtäpitäviksi todettuihin Maakrunni-
21391: "Pitääkö Hallitus asianmukaisena säätiöltä saatuihin selvityksiin. Kannanottoon
21392: sitä, että Hjokisuun kalastajien ja va1kutti ratkaisevasti valtion luonnonsuojelutoi-
21393: Maakrunni-säätiön välistä asiaa koske- miston antama lausunto, jonka m.u:kaan Krun-
21394: vaan kil'jalliseen eduskuntakyselyyn on nien luonnonsuojelualueen merkitys, erityisesti
21395: ministerin antaman vastauksen tärkeim- merilinnuston turvapaikkana .ja tieteellisen tut-
21396: pänä perustana ainoastaan toisen osa- kimuksen kohteena on niin suuri, ettei aluetta
21397: puolen eli Maakrunni-säätiön jul!kaisema koskevia rauhoitusmääräyksiä ole syytä lieven-
21398: lehtikirjoitus, tää.
21399: 1ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
21400: tämänkaltaisten tapausten uusiutumisen
21401: estämiseksi?"
21402: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1972.
21403:
21404: Vt. maa- ja metsätalousministeri Ahti Fredriksson.
21405: T i 1J R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21406:
21407: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Som svar på ~örsmålet får jag vördsamt
21408: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse anföra följande:
21409: av den 8 maj 1972 till vedetbörande medlem
21410: av statsrådet översänt avskrift av följande av Det svar som avlämnades på det av riks-
21411: riksdagsman Kortesalmi m. fl. ställda spörsmål dagsman Kortesalmi inlämnade skriftliga riks-
21412: nr 118: dagsspörsmålet nr 45 .grundade sig i huvudsak
21413: på från statens naturskyddsbyrå anskaffat ma-
21414: "Anser Regeringen det vara sakligt, teria} och dessutom på av Maakrunni-stiftelsen
21415: att det svar på ett riksdagsspörsmål erhållna utredningar, som konstaterats vara av
21416: rörande förhållandet mellan fisikarna samma inncllåll som förenämnda material. På
21417: vid mynningen av Ijo älv och Maakrun- ståndpuniktstagandet inverkade avgörande det
21418: ni-stiftelsen som ministern avlämnat, av statens naturskyddshyrå 1ämnade utlåtandet,
21419: som viktigaste grund har endast en av enligt vilket betydelsen av naturskyddsområdet
21420: den ena parten eHer Maakrunni-stiftel- vid Krunnit, i synnerhet då områdets roll som
21421: sen publicerad tidningsartikel, tillflyktsort för sjöfågel och som ohjekt för
21422: och avser Regeringen att skrida tili vetenskaplig forskning är så stort, att det ej
21423: åtgärder för förhindrande av att ett så- föreligger skäl att mildra de fredningsbestäm-
21424: dant förlarande upprepas?" melser som utfärdats för området i fråga.
21425: Helsingfors den 2 juni 1972.
21426:
21427: Tf. jord- och skogshruksminister Ahti Fredriksson.
21428: Kirj. ksm. n:o 119.
21429:
21430:
21431:
21432:
21433: Kortesalmi ym.: Iijokisuun kalastajien ja Maakrunni-säätiön väli-
21434: sistä suhteista ja kalastajien menetysten korvaamisesta.
21435:
21436:
21437: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21438:
21439: Maakrunni-säätiön ja Iijokisuun kalastajien krunni-säätiön muodostamisen, Iijoen patoami-
21440: kesken on ollut jatkuvaa erimielisyyttä kalas- sen ja voimalaitosrakentamisen sekä viimein
21441: tajien kalastus- ja maihinnousuoikeudesta ja merialueen saastumisen johdosta on Iin seu-
21442: muusta ns. oikeushyvästä. Maakrunni-säätiö dun kymmenille ammatti- ja sadoille omatarve-
21443: merkittiin säätiörekisteriin 22. maaliskuuta ja virkistyskalastajille aiheutunut kohtalokas
21444: 1937 ja oli jo sitä ennen vapaaehtoisin kau- elinkeinon, osatoimeentulon ja viihtyvyyden
21445: poin v. 1936 hankkinut eräiden yksityisten menetys. Kun melkein vieressä olevat Ulko-
21446: omistamia tilaosuuksia Maakrunnin ja Ulko- ja Maakrunnin sekä Kraasukan saaret ym. luo-
21447: krunnin saarista. Kun vapaaehtoisin kaupoin dot ja karit vesialueineen ovat edelleenkin ka-
21448: säätiö ei saanut kaikkia haluamiaan maita ja lastajien kokemusten mukaan heille pääosin
21449: vesialueita haltuunsa, käytettiin hyväksi luon- kiellettyä aluetta, on tätä radikaalisti huonon-
21450: nonsuojelulakia, jonka nojalla valtio Oulun tuneissa kalastusoloissa pidettävä kohtuutto-
21451: lääninhallituksen päätöksellä 3. kesäkuuta mana.
21452: 1939 pakkoluuasti yhteensä n. 300 hehtaaria, Näiden seikkojen johdosta teki kansanedus-
21453: jonka valtio sitten luovutti säätiölle. taja J. Juhani Kortesalmi 15. päivänä huhti-
21454: Ennen ostoja ja pakkolunastusta Maakrun- kuuta 1970 toivomusaloitteen menetettyjen ve-
21455: nin, Ulkokrunnin, Ristikarin, Kraasukan saa- sialueiden korvaamisesta iiläisille kalastajille
21456: rilla ym. pienemmillä kareilla ja luodoilla ja (Toiv.aloite n:o 816/70). Aloitteeseen yhtyi-
21457: vesijätöillä oli suuri merkitys Iin seudun am- vät myös kansanedustajat P. Liedes, Lauri
21458: matti- ja omatarve- sekä virkistyskalastajillekin Linna, Arttur Niemelä, Hannes Volotinen,
21459: arvokkaina ja tuottoisina merikalastuspaikkoina Eino Poutiainen, Helvi Niskanen, Reino
21460: ja kalastajien maihinnousu- ja kausiasuinpaik- Kangas, Matti Ruokola ja Heikki Kainulainen.
21461: koina. Sen vuoksi jo heti alkuun, Maakmnui- Saman toivomusaloitteen edustaja Kortesalmi
21462: säätiön muotoutumisvaiheissa, Iin kunta ja uudisti, koska eduskunta oli välillä hajoitettu,
21463: seurakunta sekä Etelä-Iin jako- ja kalastus- helmikuun 11. päivänä 1972. Tällöin toivo-
21464: kunta sekä yksityiset iiläiset ja naapuripitäjien- musaloitteen taakse tulivat kansanedustajat
21465: kin asukkaat ryhtyivät vastustamaan säätiön Lauri Linna, Aune Mänttäri ja Rainer Lem-
21466: osto- ja pakkolunastushankkeita, koska hank- ström.
21467: keet näiden käsitysten mukaan loukkasivat yk- Kun toivomusaloitteet eivät johtaneet toi-
21468: sityisten maanomistajien ja kalastajien oikeuk- vottuun tulokseen, teki ed. Kortesalmi 9. maa-
21469: sia ja vaikeuttivat monien pitäjäläisten ja naa- liskuuta 1972 kirjallisen eduskuntakyselyn
21470: puripitäjäläisten oikeutta harjoittaa ikimuis- Iijokisuun kalastajille aiheutuneiden menetys-
21471: toista kalastusta ulkomerellä. ten korvaamisesta (Kirj. kysymys n:o 45/
21472: Iin seudun ammatti- ja omatarvekalastajien 1972).
21473: kannalta tilanne on entisestäänkin huonontu- Ennen kuin kyselyyn tuli valtioneuvoston
21474: nut vielä sen jälkeen, kun voimalaitosten ra- asianomaisen jäsenen vastaus ehti asia aiheut-
21475: kentaminen Iijokeen suuresti tuhosi kalakan- taa vilkkaan kirjoittelun nimenomaan oululai-
21476: taa ja siten lijoki kalastusvetenä on menettä- sessa sanomalehti Kalevassa (11. 3., 26. 3.,
21477: nyt merkitystään ja kun myös Iijokisuun lä- 2. 4., 5. 4., 9. 4. ja 10. 4. 1972). Tämä jo
21478: heinen merialuekin on saastunut teollisuusjät- yksistään osoittaa, että kysymys koetaan tär-
21479: teiden johdosta. Näiden tapahtumien, Maa- keäksi ja polttavaksi. Lehtikirjoituksissa on-
21480: 564/72
21481: 2
21482:
21483: gelman eri osapuolet pyrkivät vaiottamaan selvä puutteellisuus ja yksipuolisuus aiheuttaa
21484: asiaa eri näkökannoilta ja myös kokemustensa myös nyt tämän toisen kirjallisen kyselyn ka-
21485: valossa. lastajien ja Maakrunni-säätiön välisistä suh-
21486: Maa- ja metsätalousministeri Leo Happonen teista ja niiden uudelleen järjestämisestä, jol-
21487: antoi kyselyyn kirjallisen vastauksen 6. huhti- loin toivotaan ministerin paneutuvan asiaan
21488: kuuta 1972. Jo pikainen tekstivertailu osoitti, todella huolellisesti ja tasapuolisesti, sillä Hal-
21489: että ministerin vastaus oli pääosiltaan ja ·pai- litusmuodon 36 § :n mukaan valtioneuvoston
21490: koin jopa sanatarkasti kopioitu siitä lehtikir- jäsenen tulee olla eduskunnan luottamusta
21491: joituksesta, jonka toisen asianosaisen eli Maa- nauttiva sekä "rehelliseksi ja taitavaksi tun-
21492: krunni-säätiön edustaja, säätiön hallituksen pu- nettu".
21493: heenjohtaja Erkki Reinilä · julkaisi Kalevassa . Edellä .on ministeriön tietoon saatettu läh-
21494: 23. 3. 1972. Reiniiän kanta oli siis vain toi- deviittein tätä asiaa koskettelevaa lehtikirjoi-
21495: sen, osapuolen eli Maakrunni-säätiön lausun~o, tusaineistoa, jonka toivotaan helpottavan mi-
21496: mutta tämä muodostui myös ministeri Happo- nisteriön työskentelyä ja saattavan myÖs . eri
21497: sef1 kannaksi siitä huolimatta että myös toinen näkö1mlmat ja useiden eri asianosaisten näkö-
21498: osapuoli eli Etelä~Iin kalastuskunta oli laajasti kannat ja kokemukset sekä havainnot valtio-
21499: selostanut kysymystä maanomistajien ja kalas- neuvoston ja sen asianomaisen jäsenen tietoon.
21500: tajien kannalta niin ikään Kalevassa, nimittäin Mutta tämän lisäksi on tullut vielä uuttakin
21501: 5. 4. 1972, · Kalastajien näkemyksiä ja koke- aineistoa, nimittäin Etelä-Iin jako- ja kalastus-
21502: muksia ei siis lainkaan otettu huomioon mi- kunnan kansanedustaja . Kortesalmelle ·. lähet-
21503: nist~!-'in v~stauk\)essa. tämä 10-sivuinen kirjelmä (lähetetty huhti-
21504: Minist~rin . antama yksipuolinen ·ja pääosin kuussa 197 2). ' Tässä kirjelmässä selostetaan
21505: vain sanomalehdestä kopioitu vastaus kirjalli- laajasti Maakrunni-säätiön perustamisvaTheita
21506: seen. eduskuntakyselyyn on herättänyt jo julki- ja kalastajien ja . inaa:n- ja rannanomistajien
21507: suudessakin hallituksen kannalta ikävää ja sen vastustusta ja vaikeuksia. Kirjelmässä viita-
21508: arvovaltaa heikentävää huomiota ( esim. puo- taan myös arkistoaineistoon sekä tarkastellaan
21509: lueista riippumaton Kaleva arvosteli kirpeästi lainoppineesti koko Maakrunni~säätiön perus-
21510: tapahtunutta 14. 4. 1972 todeten hallituksen tamisvaiheisiin liittyneen pakkolunastusproses-
21511: yliolkaisen ·suhtautumisen eduskunnan kysely- sin laillisuuspuolta. Kirjelmässä kysytään mm.:
21512: oikeuteen ja sen, ettei asiassa pyritä edes etsi- ,.,Mitenkä valtio voi pakkolunastaa yksityisiltä
21513: mään totuutta vaan ''sylkäistään vastaukseksi omaisuutta valtion tarkoituksiin ( luonnonsuoje-
21514: toisen ja tässä tapauksessa niskan päällä olevan luun) ja kuitenkin luovuttaa sen ·toiselle yksi-
21515: osapuolen yksipuolinen mielipide"; myös sa- tyiselle?" Kirjelmässä selostetaan pakkolunas-
21516: nomalehti Suomen Uutiset käsitteli tapahtu- tuslakia ja luonnonsuojelulakia sekä ·27. heinä-
21517: nutta laajasti 21. 4. 1972). Hallituksen tie- kuuta 1922 annettua lakia valtioneuvoston oi-
21518: toon saatettakoon vielä, että Ma:akrunni-sää- keudesta luovuttaa toisen omaksi valtion eri-
21519: tiö ja Erkki Reinilä kirjoittivat asiasta Kale- 'näistä maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuk-
21520: vaan vielä 20. 4. 1972. sia sekä todetaan, että valtiolla ei olisi ollut
21521: Ministeri Leo Happosen em. eduskUilltaky- oikeutta pakkolunastaa yksityisiltä alueita ja
21522: selyyn antaman vastauksen sisältö ja itse vas- luovuttaa niitä yksityiselle säätiölle, vaan että
21523: taustekniikan laatu (lehtikirjoituksen kopiointi em. lain .(valtioneuvoston päätöksen 27. 7.
21524: ja vain toisen osapuolen näkemyksen huomioon 1922 ) mukaan olisi valtion pakkolunastamaan
21525: ottaminen) on antanut aiheen esittää valtio- iiläisten omaisuuteen ollut etuoikeus annet-
21526: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viita- tava sille kuhnalle, jonka alueella omaisuus
21527: ten kirjallisen kyselyn: "Pitääkö Hallitus asian- sijaitsee eli Iin kunnalle. Tällaista tarjousta
21528: mukaisena sitä, että lijokisuun kalastajien ja ei Iin kunnalle ole kuitenkaan koskaan tehty.
21529: Maakrunni-säätiön välistä asiaa koskevaan kir- Kirjelmässä selostetaan Oulun lääninhalli-
21530: jalliseen eduskuntakyselyyn on ministerin anta- tuksen toimia ja ·päätöstä joulukuun 28. päi-
21531: man vastauksen tärkeimpänä perustana ainoas-- vältä 1956 ja todetaan sen menettely lainvas-
21532: taan toisen ·osapuolen eli Maakrunni-säätiön taiseksi. Edelleen todetaan, että koska . ky-
21533: julkaisema lehtikirjoitus, ja aikooko Hallitus seessä on 50 hehtaaria suurempi alue; olisi
21534: ryhtyä toimiin tämänkaltaisten tapausten uusiu- se pitänyt muodostaa luonnonsuojelualueeksi
21535: tumisen estämiseksi?" eduskunnan säätämällä lailla (luonnonsuojelu-
21536: Lisäksi ministerin antaman vastauksen ilmi- lain 1 § :n mukaisessa järjestyksessä) ja että
21537: 3
21538:
21539: lääninhallituksella ei näin suureen operaatioon Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
21540: ole oikeutta. 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
21541: Edelleen kirjelmässä selostetaan sitä ristirii- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21542: taisuutta, mikä on vallinnut Maakrunni-sää- vaksi seuraavaa:
21543: tiön saatua haltuunsa kyseiset alueet: toi-
21544: saalta alueiden pitäisi olla luonnonsuojelua Tietääkö Hallitus, ( 1) että iiläisten
21545: varten, mutta toisaalta alueella on järjestetty ym. kalastajien ja maanomistajien maa-
21546: suppealle joukolle kettu- ja jänismetsästysti- ja vesialueiden Maakrunni-säätiölle
21547: laisuuksia. Lisäksi todetaan, että käytännössä 3. 6. 1939 tapahtuneiden pakkolunas-
21548: on M~krunni-säätiön puheenjohtajan vallassa tus- ym. menettelyjen laillisuus on to-
21549: se, saako ruueella kalas.taa ja kutka saavat dettu vahvasti epäilyttäväksi ja kiistan-
21550: alueella liikkua ja kutka eivät. Asiaa valais- alaiseksi, ( 2) että Maakrunni-säätilin
21551: taan . mm. ammattikalastaja Viljam Säävälän alueita niiden luonnonsuojelutarkoituk-
21552: (Tohilan) ja Iin kirkkoherran kohtalolla. Kir- sesta huolimatta on vastoin valtion
21553: jelmässä. todetaan sama, mikä edellä on jo luonnonsuojelunvalvojan kantaa . käy~
21554: esitetty, ts. että ministeri Happosen vastaus tetty jänis- ja kettujahteihin, ( 3). että
21555: perustuu samaan tekstiin jonka Maakrunni- Maakrunni-säätiölle 1939 pakkolunas-
21556: säätiön puheenjohtaja Erkki Reinilä kirjoitti tettujen maa- ja vesialueiden menetys
21557: Kalevaan 26. maaliskuuta 1972 ja epäillään, sekä Iijoen voimalaitosten rakentami-
21558: että ministerille ei olisikaan esitelty asiaa sel- nen samoin kuin läheisen merialueen
21559: laisena kuin se todellisuudessa on ollut. Kir- saastuniinen teollisuusjätteistä ovat ai-
21560: jelmässä vaaditaan selvitystä siitä, miksi valtio heuttaneet kymmenille ammattikalasta-
21561: pakkolunastus- ja luonnonsuojelulakia hyväksi- jille sekä sadoille omatarve- ja virkis-
21562: käyttäen pakkoluuasti iiläisten ja muiden yk- tyskalastajille suuria taloudellisi.a mene-
21563: sityisten alueita ja miksi valtio luovutti alueet tyksiä ja viihtyvyys- ja · virkistysmah-
21564: yksityiselle säätiölle korvauksetta eikä tarjon- dollisuuksien heikkenemistä ja
21565: nut ja luovuttanut niitä Iin kunnalle, jolla mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21566: lain mukaan on etuoikeus näihin alueihin. ( 1 ) Maakrunni-säätiön perustamisessa
21567: ·Kirjelmän muk;ian Etelä-Iin jako- ja kalas- tapahtuneiden ilmeisten virheellisten
21568: tuskunnan jäsenet hyväksyvät täysin Krunnien menettelyjen ja todennaköisen lainvas-
21569: luonnonsuojelutarkoituksen, mutta odottavat taisuuden oikaisemiseksi, ( 2) Maa-
21570: Krunnien käytt()ä rajoittavien epäoikeudenmu- krunni-säätiön maa- ja vesialueiden
21571: kaisuuksien ja omavaltaisten määräysten muut- luonnonsuojelun luonteen ja tarpeen
21572: tamista sekä lainmukaisia oikaisuja niissä koh- selvittämiseksi ja luonnonsuojelualueen
21573: din, joissa viranomaiset ovat menetelleet vää- käytön valvonnan asianmukaiseksi jär-
21574: rin ja lainvastaisesti. Lopuksi kirjelmässä to- jestämiseksi, ( 3) iiläisille kalastajille
21575: detaan, että siinä esitetyt asiat perustuvat vi- Maakrunni-säätiön perustamisesta ja
21576: rallisiin asiakirjoihin, jotka ovat Etelä-Iin jako- alueiden pakkolunastuksesta sekä Ii-
21577: kunnan arkistossa, mutta että kaikkea tapah- joen voimalaitosten rakentamisesta ja
21578: tunutta ja asiaan vaikuttavaa ei ole voitu merialueen teollisuussaasteista aiheutu-
21579: vielä . kyseisen kirjelmän puitteissa esittää. - neiden vahinkojen ja taloudellisten me-
21580: Edellä selostettu lissä huhtikuussa 1972 laa- netysten korvaamiseksi sekä ( 4) aina-
21581: dittu Etelä-Iin jako- ja kalastuskunnan kir- kin osan Maakrunni-säätiölle pakko-
21582: jelmä lähetetään ao. ministerille erillisenä asia- lunastettujen vesialueiden palauttami-
21583: kirjana. seksi kalastustarkoituksiin?
21584: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1972.
21585:
21586: ]. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström. Veikko J. Turunen.
21587: Pentti Liedes. Kalevi Remes. Heikki Kainulainen.
21588: Lauri Linna. Hannes Volotinen. Pauli Räsänen.
21589: Arttur Niemelä.
21590: 4
21591:
21592:
21593:
21594:
21595: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21596:
21597: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa krunni-säätiön maa- ja vesialueiden
21598: maini~ussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, luonnonsuojelun luonteen ja ·tarpeen
21599: olette 8 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn selvittämiseksi ja luonnonsuojelualueen
21600: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston käytön valvonnan asianmukaiseksi jär·
21601: asiätlomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- jestämiseksi, ( 3 )·· ·iiläisille kalastajille
21602: edustaja Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kir- Maakrunni-säätiön perustamisesta ja
21603: jallisesta kysymyksestä n:o 119: alueiden pakkolunastuksesta sekä Ii-
21604: joen voimalaitosten rakentamisesta ja
21605: "Tietääkö Hallitus, ( 1) että iiläisten merialueen teollisuussaasteista aiheutu-
21606: ym. kalastajien ja maanomistajien maa- neiden vahinkojen ja taloudellisten me~
21607: ja vesialueiden Maakrunni-säätiölle netysten korvaamiseksi sekä ( 4) aina-
21608: 3. 6. 1939 tapahtuneiden pakkolunas- kin osan Maakrunni·säätiölle pakko-
21609: tus- ym. mcnettelyjen laillisuus on to- lunastettujen vesialueiden · palauttami-
21610: dettu vahvasti epäilyttäväksi · ja kiistan- seksi kalastus tarkoituksiin?"
21611: alaiseksi, ( 2) että Maakntnni-säätiön
21612: alueita niiden luonnonsuojehitarkoituk- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21613: sesta huolimatta on vastoin valtion vasti seuraavaa:
21614: luonnonsuojelunvalvojan kantaa käy- Krunnien luonnonsuojelualueen perustamis-
21615: tetty jänis- ja kettujahteihin, (3) että vaiheista todetaan, että Oulun lääninhallituk·
21616: Maa:krunni-säätiölle · 1939 pakkolunas- sen vuonna 1956 antaman rauhoituspäätöksen
21617: tettujen maa- ja vesialueiden menetys ori· Korkein hallinto-oikeus vahvistanut lailli·
21618: sekä Iijoen voimalaitosten rakentami- suuden osalta päätöksellään vuonna 1959 ja
21619: nen samoin kuin ·läheisen merialueen valtioneuvosto tarkoituksenmukaisuuden osalta
21620: saastuminen teollisuusjätteistä ovat ai- samana vuonna.
21621: heuttaneet kymmenille ammattikalasta- Muilta osin viitataan vastauksena kansan-
21622: jille sekä. sadoille omatarve- ja virkis- edustaja Kortesalmen ym. kirjallisten edus-
21623: tyskalastajille suuria taloudellisia mene- kuntakysymysten n:o 45 ja n:o 118 johdosta
21624: •tyksiä jä · viihtyvyys- ja virkistysmah- esitettyyn ja todetaan, että mikäli Krunnie11
21625: dollisuuksien heikkenemistä ja luonnonsuojelualueen perustamisvaiheessa ja
21626: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä sen jälkeen on tapahtunut sellaisia väärinkäy-
21627: ( 1 ) Maakrunni-säätiön perustamisessa töksiä, joihin kansanedustaja Kortesalmen ym.
21628: tapahtuneiden ilmeisten virheellisten kysymyksessä ·viitataan, asianomistajat voivat
21629: m~nettelyjen . ja. tod~nnä~öisen lainvas- saattaa väärinkäytökset tuomioistuimen tutkit-
21630: taisuuden oika1sem1seks1, ( 2) Maa- taviksi.
21631:
21632: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1972.
21633:
21634: V t. maa- ja metsätalousministeri Ahti Fredriksson.
21635: 5
21636:
21637:
21638:
21639:
21640: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
21641:
21642: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det av karaktären och behoven i fråga
21643: anger har Ni, Terr Talman, med Eder skri- om naturskyddet rörande Maakrurini-
21644: velse av den 8 maj 1972 tili vederbörande stiftelsens jord- och vattenområden och
21645: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- för sakenliga arrangemang vid använd-
21646: jande av riksdagsman Kortesalmi m. fl. ställda ningen och övervakningen av natur-
21647: spörsmål nr 119: skyddsområdet, ( 3) för ersättandet av
21648: de skador och ekonomiska förluster
21649: "Är Regeringen medveten om, att som förorsakats fiskarna i Ijo genom
21650: ( 1} den expropriation m. fl. förfaran- grundandet av Maakrunni-stiftelsen och
21651: den som ledde tili att av fiskare och områdets expropriation samt byggandet
21652: markägare i ljo m. fl. kommuner ägda av kraftverken i Ijo älv och industri-
21653: land- och vattenområden den 3. 6. 1939 avfallen i havsområdet utanför älv-
21654: övergick i Maakrunni-stiftelsens ägo, i mynningen samt ( 4) att åtminstone en
21655: fråga om laglighet konstaterats vara del av de vattenområden som expro-
21656: starkt betänkliga och omtvistade, ( 2) prierats för Maakrunni-stiftelsens räk-
21657: att av Maakrunni-stiftelsen ägda om- ning åter kan disponeras för fiske?"
21658: råden trots att de är avsedda för na-
21659: turskyddsändamål i strid med statens Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
21660: naturskyddsinspektörs uppfattning har anföra följande:
21661: använts för jakt på hare och räv, ( 3 ) I fråga om grundandet av naturskyddsom-
21662: att förlusten av jord- och vattenområ- rådet vid Krunnit konstatcras, att det fred-
21663: den genom expropriation tili Maa- ningsbeslut som Uleåborgs länsstyrelse år 1956
21664: krunni-stiftelsen år 1939 samt byg- utfärdade, stadfästs av högsta förvaltnings-
21665: gandet av kraftverken i Ijo älv lika domstolen vad lagligheten beträffar genom be-
21666: väl som föroreningen av havsområdet slut år 1959 och av statsrådet samma år i
21667: utanför älvmynningen genom industri- fråga om ändamålsenligheten.
21668: avfall föranlett stora ekonomiska för- Som svar hänvisas i övrigt tili det som an-
21669: luster och minskning av trivsel och förts med anledning av de av riksdagsman
21670: rekreationsmöjligheter för tiotals yrkes- Kortesalmi m. fl. inlämnade skriftliga spörs-
21671: fiskare och hundratals husbehovs- och målen nr 45 och 118 och konstateras, att
21672: fritidsfiskare och ifall det i samband med grundandet av natur-
21673: vilka åtgärder har Regeringen för av- skyddsområdet vid Krunnit och därefter före-
21674: sikt att vidtaga ( 1 ) för att rätta tili kommit sådana oegentligheter, tili v1lka det
21675: de uppenbart felaktiga förfaringssätt hänvisas i det av riksdagsman Kortesalmi m. fl.
21676: och den sanoolika lagstridiga handling inlämnade spörsmålet, kan sakägarna under-
21677: som förekommit vid grundandet av ställa oegentligheterna domstols prövning.
21678: Maakrunni-stiftelsen, ( 2) för utredan-
21679: Helsingfors den 2 juni 1972.
21680:
21681: Tf. jord- och skogsbruksminister Ahti Fredriksson.
21682:
21683:
21684:
21685:
21686: 564/72
21687: Kirj. ksm. n:o 120.
21688:
21689:
21690:
21691:
21692: Luja-Vepsä ym.: Ajo-opetuksen antamisesta ammattikouluissa.
21693:
21694:
21695: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21696:
21697: Useimmissa maamme yleisissä 4Dltnattikou- opettajien hoitatruma, autokouluja koulujen
21698: luissa toimii auto-osasto, jossa opetuksen tar- omia oppilJtita varten. Kun ammattilroulujen
21699: koituksena on .kouluttaa kahden tai kolmen mahdollisuudet sekä opetustilojen ja kaluston
21700: lukuvuoden aikana autonasentajia tai -huoltajia. että myös opettajavoimien kohdalta ovat hyvät,
21701: Koulujen auto-oStstot ovat sekä tilojensa että olisi yksityisajokorttiin tähtäävän opetuksen
21702: .k:alusb.ljensa osalta uudenaikaisia ja hyvin va- antaminen mielestämme tehtävä ammattikou-
21703: ~tuja. Autoalan opetubesta huolehtivat luille mahdolliseksi. Koulut voisivat keskittää
21704: ammattikouluissa alan insinöörit ammattiainei- tämän toiminnan joko vapaaehtoisena oppi-
21705: den ja teiniken työnopetuksen osalta. Opetta· aineentt tai kerhotoiminnan puitteissa tapahtu-
21706: jien jcukossa on myös .autokoulunopettajan vaksi. Eräät ammattikoulut ovat tähän viime
21707: tutkinnon suorittaneita. Varsinaisen autonasen- vuosina pyrkineet, mutta asiaa koskevat
21708: ta:jm ja -hooltajan ammatinopetuksen ohella koulujen anomukset ovat syystä tai toisesta
21709: monissa ammattikouluissa toimii auto- ja moot· kariutuneet. Kun kysymyksessä on nykyaikana
21710: toripyötiikethoja. joihin voi osallistua .koulujen jo kansalaistaitoon tähtäävä opetus, olisi sen
21711: oppilaita miltä tah4nsa ammattikoulun opinto- antamiseen nuorisoasteen koulussa vähitellen
21712: linjalta. My& liikenneopetusta annetaan jon- päästävä meidänkin maassamme. Nuorisoasteen
21713: kin verran ammattikouluissa ns. rehtorintun· kouluista on a1DJD2ttikouluilla kiistämättä tihin
21714: neUla kaikille oppilaille opintosuunnasta riippu· parhaat edellytykset olemassa.
21715: matta. Edellä olevan perusteella ja valtiopiiivijiirjes-
21716: Ajo-opetusta ei yleisissä ammattikouluissa tyben 37 S:n 1 momentin nojalla esitämme
21717: ole tähän mennessä annettu. Viimeisten luok- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen va.statta-
21718: kien oppilaista ovat useat suorittaneet ajokor- vaksi seuraavan kysymyksen:
21719: tin yleisissä autokouluissa vaaditun ikärajan
21720: saavutettuaan. Bräissl irwAiidien ammattikou- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21721: luissa on tosin jo huomattavan pitkän ajan ryhtyä ajokortin suorittamiseen tähtää-
21722: harjoitettu autokoulutoimintaa. Myös muuta- vän opetuksen sisällyttä.miseksi ammat-
21723: massa oppikoulussa toimii, lähinnä yksityisten tikoulujen opetusohjelmaan?
21724: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1972.
21725:
21726: Sinikka Luja-Vepsä. Salme Myyryläinen.
21727:
21728:
21729:
21730:
21731: 630/72
21732: 2
21733:
21734:
21735:
21736:
21737: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
21738:
21739: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koulun oppilaat, jos ajo-opetusta natssa oppi-
21740: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, laitoksissa annettaisiin, olisi ikärakenteensa
21741: olette 9 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn puolesta toisiinsa nähden tasavertaisessa ase-
21742: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston massa. Lisäksi on otettava huomioon, että am-
21743: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mattikoulujen auto-osastojen opetus kohdistuu
21744: edustaja Sinikka Luja-Vepsän ym. näin kuulu- moottoriajoneuvon rakenteen, toiminnan ja
21745: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 120: kunnossapidon tuntemiseen, joten ammattikou-
21746: luissa ei ennestään ole ajo-opetuskalustoa.
21747: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Autokoulunopettajan pätevyys on myös varsin
21748: ryhtyä ajokortin suorittamiseen tähtää- harvalla ammattikoulun opettajalla. Ajotaidon
21749: vän opetuksen sisällyttämiseksi ammat- antaminen on meillä järjestetty tapahtuvaksi
21750: tikoulujen opetusohjelmaan?" lähinnä autokoulujen avulla. Luvan tällaisen
21751: opetustoiminnan harjoittamiseen antaa läänin-
21752: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hallitus ja koulutusta valvoo liikenneminis-
21753: vasti seuraavaa: teriö.
21754: Oppilaaksi yleisiin ammattikouluihin pääse- Hallitus katsoo, ettei opetusta ajokortin
21755: miseksi mm. vaaditaan, että hakija saavuttaa saamiseksi voida vielä tässä vaiheessa sisällyt-
21756: vähintään 15 vuoden iän sinä vuonna, jona tää pakollisena aineena ammattikoulujen opetus-
21757: hänet otetaan kouluun oppilaaksi. Toisaalta ohjelmiin. Ajotaidon opettamista kerhotoimin-
21758: ammattikoulun suorittaneista puolet on tilaston nan puitteissa on sen sijaan pidettävä erittäin
21759: mukaan alle 18-vuotiaita. Kun ajokortin saami- suotavana.
21760: sen alaraja meillä on 18 vuotta, eivät ammatti-
21761: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
21762:
21763: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
21764: 3
21765:
21766:
21767:
21768:
21769: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21770:
21771: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen visning skulle meddelas i dessa läroanstalter,
21772: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse i fråga om åldersstrukturen icke vara jäm-
21773: av den 9 maj 1972 tili vederbörande medlem bördiga i förhållande tili varandra. Man bör
21774: av statsrådet översänt avskrift av följande av dessutom beakta, att undervisningen vid yrkes-
21775: riksdagsman Sinikka Luja-Vepsä m. fl. ställda skolornas bilavdelning avser kännedom om
21776: skriftliga spörsmål nr 120: motorfordons konstruktion, funktion och un-
21777: derhåll, varför yrkesskolorna tili sitt förfogan-
21778: "Vilka åtgärder har Regeringen för de icke har körundervisningsmateriel. Dess-
21779: avsikt att vidtaga för att införliva utom har mycket få yrkesskollärare bilskol-
21780: undervisning, som syftar tili förvärvan- lärares kompetens. Bibringande av körskicklig-
21781: de av körkort, i yrkesskolornas under- het sker hos oss närmast med hjälp av bil-
21782: visningsprogram?" skolorna. Tillstånd att bedriva dylik undervis-
21783: ningsverksamhet beviljas av länsstyrelsen, och
21784: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tillsyn över utbildningen utövas av trafik-
21785: anföra följande: ministeriet.
21786: För intagning som elev i allmänna yrkes- Regeringen anser, att undervisning för
21787: skolor fordras bl. a., att sökanden uppnår vinnande av körkort ännu i detta skede icke
21788: minst 15 års ålder under det år då han intages kan såsom obligatoriskt ämne intagas i yrkes-
21789: i skolan. A andra sidan utgörs enligt statistiken skolornas undervisningsprogram. Meddelande
21790: hälften av dem som genomgått yrkesskola av av körundervisning inom ramen för klubb-
21791: sådana som ännu ej fyllt 18 år. Då minimi- verksamhet kan däremot synnerligen varmt
21792: gränsen för erhållande av körkort hos oss är rekommenderas.
21793: 18 år, skulle yrkesskoleleverna, om körunder-
21794: Helsingfors den 13 juni 1972.
21795:
21796: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
21797: Kirj. ksm. n:o 121.
21798:
21799:
21800:
21801:
21802: Siikaniemi ym.: Öljyvahinkojen ehkäisemisestä valtionrautateillä.
21803:
21804:
21805: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21806:
21807: Rataosalla Lahti-Riihimäki sattui 22. 4. ole näihin kysymyksiin varauduttu täysipainoi-
21808: 1972 maamme oloissa toistaiseksi suurin öljy- sesti, kesti huomattavan kauan ennen kuin
21809: vahinko Järvelän aseman läheisyydessä. Öljy- Neste Oy:n öljyntorjuntaryhmä saatiin pai-
21810: lastissa ollut juna toistaiseksi tuntemattomasta kalle.
21811: syystä suistui raiteilta, jolloin yksi 50 000 1- Erikoiskysymyksen tässä yhteydessä muo-
21812: vaunu purkautui kokonaan sekä lisäksi 60 000 dostaa maahan imeytyneen roskaöljyn mahdol-
21813: 1-vaunusta puolet, edelleen kolmannesta säiliö- linen tuhoaminen tai uudelleen jalostaminen
21814: vaunusta, joka oli tunkeutunut ratavartijan ta- ja kuljettaminen ennakolta suunniteltuihin
21815: lon nurkasta sisään, pumpattiin suomalaiseen paikkoihin, joita ei varmaan ole monesti etu-
21816: säiliövaunuun huomattava määrä öljyä, mutta käteen osattu huomioida eikä varata.
21817: kyseinen vaunu oli kuitenkin kelvoton ja yön Öljyvahingot muodostavat meillä nykyisel-
21818: aikana oli öljy tästä vaunusta valunut ratapen- lään varsinaisen öljyn hinnan lisäksi huomatta-
21819: kereeseen,. joten yhteismääräitään oli öljyä kai- van vaaramomentin pohjavesien saastumis-
21820: ken kaikkiaan joutunut noin 100 000 litraa ongelman muodossa, joten kaikki ennakkotoi-
21821: onnettomuuspaikan maaperään. menpiteet tämän pulmallisen tilanteen selvittä-
21822: Näin suuren öljymäärän imeytyminen Järve- miseksi on katsottava kuuluvan yhteiskunnan
21823: Iän. taajaman maastoon oli aiheuttaa katastrofi- hoidettavaksi ja tässä tapauksessa erikoisesti
21824: tilanteen läheisellä kunnan vedenottamolla, valtionrautateiden toimenpiteiden varaan.
21825: mutta paikallisen palokunnan ripeiden toimien
21826: avulla tilanne voitiin hallita. Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21827: Alkuvaiheessa tällainen suuronnettomuus tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
21828: tuottaa .määrättyjä vaikeuksia asiantuntevan tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
21829: johdon puuttuessa, ei yksin turve ja kuiva sa- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
21830: hanpuru voine tilannetta pelastaa. Tarvitaan myksen:
21831: ennalta organisoitujen alueittaisten hälytysjär- Mihin toimenpttetsun Hallitus on
21832: jestelmien lisäksi maaperän ja pohjavesivarojen ryhtynyt valtionrautateillä tapahtuvien
21833: tuntemukseen perehtynyttä henkilöä johtamaan öljyvahinkojen ennalta ehkäisemiseksi
21834: öljyvahinkojen puhdistustoimia, tapahtuu on- ja onnettomuustapauksissa nopean puh-
21835: nettomuus joko rautateillä tai muilla liikenne- distustoiminnan organisoimiseksi sekä
21836: väylillä. Valtionrautateiden taholla ei varmaan roskaöljyn hävi ttämiseksi?
21837: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1972.
21838:
21839: Jouko Siikaniemi. Paavo Niinikoski. Juhani Saukkonen.
21840: Taisto Tähkämaa. V. 0. Mäkinen. Aino Karjalainen.
21841: Ahti Pekkala. Mikko Vainio. Sirkka Lankinen.
21842: Paavo Väyrynen. Mikko Jokela. Erkki llaukipuro
21843: Esko Härkönen. Einari Nieminen. Olavi Nikkilä.
21844: Aulis Sileäkangas. Veikko Pihlajamäki. Eero Salo.
21845: Olavi Martikainen.
21846:
21847:
21848:
21849: 634/72
21850: 2
21851:
21852:
21853:
21854:
21855: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21856:
21857: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- dessa kuin palokunnat ja matkaan vauriopai-
21858: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kalle kuluu junaliikenteen järjestelystä johtuen
21859: hemies, olette 9 päivänä toukokuuta 1972 päi- niin ikään enemmän aikaa kuin paloautoilla.
21860: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- Järvelässä sattuneessa onnettomuudessa Riihi-
21861: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen mäeltä oleva korjausjunan päällikkö saapui pai-
21862: kansanedustaja Jouko Siikaniemen ym. näin kalle vajaan puolentoista tunnin kuluttua ta-
21863: l<Uuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 121: pahtumahetkestä ja korjausjuna noin 40 mi-
21864: nuuttia tämän jälkeen. Sköldvikistä hälytetyt
21865: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on torjuntaryhmät saapuivat noin 4-6 tunnin
21866: ryhtynyt valtionrautateillä tapahtuvien kuluttua. Onnettomuus tapahtui lauantai-
21867: öljyvahinkojen ennalta ehkäisemiseksi aamuna noin ·kello 6, jolloin vapaasta viikon-
21868: ja onnettomuustapauksissa nopean puh- lopusta johtuen hälytysvalmius ei ollut aivan
21869: distustoiminnan organisoimiseksi sekä samanlainen kuin muina arkipäivinä.
21870: roskaöljyn hävittämiseksi?" Valtionrautateillä pyritään jatkuvasti tehos-
21871: tamaan vaurio-organisaatiota. Suunnitteilla on
21872: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muun muassa uusien suurtehonosturien han-
21873: vasti seuraavaa: kinta. Edellä mainittua ohjesääntöä . parhail-
21874: 'Valtionrautateillä on junavaurioiden selvittä- laan uusittaessa tullaan hälytysnopeuteen kiin-
21875: mistä varten korjausjunayksiköt nostureineen nittämään erityistä huomiota. Toisaalta on kui-
21876: tärkeimmillä risteysasemilla. Mainittu organi- tenkin huomattava, että öljyvahinkoja sattuu
21877: saatio perustuu rautatiehallituksen antamaan rautatieliikenteessä varsin harvoin. Edellinen
21878: ohjesääntöön toimenpiteistä rautatieonnetto- tapahtui vuonna 1964. Lisäksi pelastuspalvelu
21879: muuden sattuessa ( OTRO). Raivauskalusto eri muodoissaan tultaneen keskittämään palo-
21880: on pitkäaikaisen kokemuksen tuloksena asian- kuntien tehtäväksi. Onnettomuuksien määrä
21881: mukainen ja se pyritään jatkuvasti pitämään tullee niin ikään vähenemään ratojen perus-
21882: olosuhteita ja tarpeita vastaavana. parannusten edistyessä ja erityisesti sen jälkeen
21883: Öljyvahinkojen torjunnasta on rautatiehalli- kuin kaikki liukulaakerivaunut saadaan poiste-
21884: tus antanut 30. 4. 1971 erityisohjeet. Niiden tuksi liikenteestä.
21885: mukaisesti on raivauskalusto täydennetty Vuonna 1970 rautatiehallitus asetti työryh-
21886: Neste Oy:n maalla tapahtuvien öljyvahinkojen män suunnittelemaan saaste- ja öljyvahinkojen
21887: torjuntaan tarkoitettua öljyntorjuntakalustoa torjunnan tehostamista. Työryhmä on jo teh-
21888: vastaavalla kalustolla. Siihen kuuluu muun nyt eräitä esityksiä, joiden pohjalta vahinko-
21889: ohella 52 eri asemille sijoitettua 25 m3 :n ve- jen ennalta ehkäisyä, saaste- ja öljyvahinkojen
21890: toista säiliövaunua öljyn keräämiseksi vaurio- torjuntaa sekä pelastustoimia tehokkaasti kehi-
21891: tapauksissa ja erityisissä korjausjunissa olevat tetään valtionrautateiden eri tehtäväaloilla.
21892: dieselgeneraattoriyhdistelmät pumppuineen. Öl- Liikenneministeriö tulee jatkuvasti tehosta-
21893: jyvahinkotapauksissa on määrätty hälytettä- maan yhteistyötä myös sisäasiainministeriön
21894: väksi myös paikalliset palokunnat sekä tarvit- paloasiain osaston kanssa torjunta- ja pelastus-
21895: taessa Yleisen Insinööritoimiston Neste Oy:n toimien yhdenmukaistamiseksi. Palokuntien
21896: käytettäväksi antamat öljyntorjuntaryhmät. antamalla nopealla virka-avulla on tällaisissakin
21897: Valtionrautateiden junavaurio-organisaatio ei onnettomuustapauksissa erittäin tärkeä merki-
21898: ole suurista kustannuksista johtuen johtohenki- tys.·
21899: löitä lukuunottamatta sellaisessa hälytysvalmiu-
21900: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1972.
21901:
21902: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
21903: 3
21904:
21905:
21906:
21907:
21908: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21909:
21910: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen platsen åtgår även tili följd av regleringen av
21911: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- tågtrafiken mera tid än med brandbilar. Vid
21912: velse av den 9 maj 1972 tili vederbörande o1yckan i Järvelä anlände chefen för repara-
21913: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tionståget från Riihimäki tili platsen inom
21914: jande av riksdagsman Jouko Siikaniemi m. fl. mindre än ha1vannan timme efter det olyckan
21915: ställda skriftliga spörsmål nr 121: hade inträffat och reparationståget ungefär 40
21916: minuter därefter. De från Sköldvik alarmerade
21917: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- bekämpningsgrupperna an1ände efter 4-6 tim-
21918: tagit för förebyggande av o1jeskador mar. Olyckan inträffade Iördag morgon unge-
21919: inom statsjärnvägarna och för åstad- fär kloekan 6, varför alarmberedskapen på
21920: kommande av en sådan organisation grund av det lediga veckoslutet icke var all-
21921: att skador snabbt kan av1ägsnas samt deles densamma som under andra vardagar.
21922: för oskadliggörande av spillolja?"
21923: Statsjärnvägarna försöker hela tiden effekti-
21924: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt vera skadebekämpningsorganisationen. Man
21925: anföra följande: p1anerar b1and annat anskaffning av nya hög-
21926: För uppröjning efter tågolyckor har stats- effektiva 1yftkranar. Då ovan nämnda instruk-
21927: järnvägarna på de viktigaste förgreningsstatio- tioner som bäst revideras, kommer man att
21928: nerna reparationstågsenheter med 1yftkranar. fästa särskild uppmärksamhet vid alarmsnabb-
21929: Nämnda arrangemang baserar sig på järnvägs- heten. A andra sidan bör det likväl beaktas,
21930: styrelsens instruktioner angående åtgärderna att det rätt sällan inträffar oljeskador i järn-
21931: vid järnvägsolyckor ( OTRO). Såsom resultat vägstrafiken. Föregående o1ycka inträffade år
21932: av en 1ångvarig erfarenhet är röjningsmaterie- 1964. Dessutom torde räddningsservicen i
21933: len sakenlig, och man lägger an på att hela sina olika former komma att koncentreras tili
21934: tiden hålla den i sådant skick att den mot- brandkårerna. Olyckornas antal torde även
21935: svarar förhålla_'ldena och behoven. komma att minska alltteftersom grundförbätt-
21936: Järnvägsstyrelsen utfärdade 30. 4. 1971 spe- ringen av banorna framskrider och särskilt
21937: cialdirektiv för bekämpning av oljeskador. En- efter det alla glidlagervagnar utmönstrats.
21938: ligt dem har röjningsmaterielen kompletterats Ar 1970 tillsatte järnvägsstyrelsen en ar-
21939: med materiel, som motsvarar den materiei betsgrupp med uppgift att planera en effekti-
21940: som är avsedd för bekämpning av o1jeskador vering av bekämpningen av förorenings- och
21941: på Neste Oy:s område. Till den hör b1and o1jeskador. Arbetsgruppen har redan fram-
21942: annat 52 på olika stationer placerade tank- kommit med några förslag, på basen av vilka
21943: vagnar om 25 m3 för uppsamling av olja vid man inom statsjärnvägarnas olika uppgiftsom-
21944: olyckor samt dieselgeneratorkombinationer råden effektivt vidareutvecklar förebyggandet
21945: jämte pumpar på särskilda reparationståg. Det av olyckor, bekämpandet av förorenings- och
21946: har bestämts att även de lokala brandkårerna oljeskador samt räddningsåtgärderna. Trafik-
21947: skall alarmeras vid oljeolyckor samt vid behov ministeriet kommer fortsättningsvis att effek-
21948: de oljebekämpningsgrupper som Allmänna In- tivera samarbetet med avdelningen för brand-
21949: geniörbyrån ställt tili Neste Oy:s förfogande. ärenden vid ministeriet för inrikesärendena för
21950: Frånsett de ledande personeroa är statsjärn- förenhetligande av bekämpnings- och rädd-
21951: vägarnas tågskadeorganisering på grund av de ningsåtgärderna. Den snabba handräckning
21952: höga kostnaderna icke i sådan alarmberedskap brandkårerna ger är även av synnerligen stor
21953: som brandkårerna, och för resan till olycks- betydelse vid dylika olyckshändelser.
21954: Helsingfors den 15 juni 1972.
21955:
21956: Trafikminister Valde Nevalainen.
21957: Kirj. ksm. n:o 122.
21958:
21959:
21960:
21961:
21962: Karkinen: Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen
21963: tiedekunnan ravintokemian laitoksen ja valtion ravitsemus-
21964: toimikunnan toiminnasta.
21965:
21966:
21967: E dusk unnan H erra P u h e m i e h e 11 e.
21968:
21969: Kansanterveytemme kannalta on oleellista määräraha on käytettävä kansanravitsemusta
21970: ja tärkeätä, että kansanravitsemukseen kiin- koskevaan valistuS toimintaan. Toimik.unnan
21971: nitetään riittävästi huomiota. Helsingin yli- työn tuloksia ja selostusta kansanravitsemusta
21972: opiston maatalous· ja metsätieteellisessä tie- koskevaan valistustyöhön tarkoitetun määrära-
21973: dekunnassa on ravintokemiaa opetettu ja tut- han käytöstä ei kuitenkaan ole esitetty julki-
21974: kimuksia suoritettu jo vuodesta 1947 lähtien. suudessa.
21975: Julkisuudessa on viimeaikoina keskusteltu Ravintokemian laitokselta on viimeksi ku-
21976: monesta merkittävästä ravitsemuksen alaan luneiden 3-4 vuoden aikana hakeutunut mm.
21977: kuuluvasta kysymyksestä mm. ravintorasvoista 5 lahjakasta tutkijaa. muihin tehtäviin. Useita
21978: (sydän- ja verisuonten sairaudet}, maidosta, opiskelijoita vuosittain siirtyy laitokselta
21979: raooasta ja sen puutteesta, vitamiineista (eri- muualle tai keskeyttää opiskelunsa. Opiskelu
21980: koisesti C-vitamiinista ja sen erottamismene- tapahtuu uusilla Viikin laitoksilla, ulkonainen
21981: telmist'li), kivennäis- ja hivenai.neista. Ravin- ympäristö on viihtyisä ja tekninen laitteisto
21982: tokemian laitoksen asiantuntijat eivät kuiten- hyvli.
21983: kaan ole ilmaisseet kantaansa näissä oleelli- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
21984: sissa kysymyksissä eivätkä ole esittäneet tut- jestyksen 37 §:n 1 1ll00lentin noj:alla esitän
21985: kimustuloksia. Laitoksella toimii kaksi profes- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21986: soria, opettajia sekä joukko assistentteja. Lai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21987: tos toimii valtion budjettivarojen turvin.
21988: Tämän lisäksi on laitoksella ollut käytettä- Onko Hallitus seurannut Helsin~
21989: väniiän ulkomaisia avustuksia ja määrärahoja yliopiston maatalous- ja metsätiete~
21990: (mm. USA:sta Kellogg-säätiöltä, Sveitsistä lää- sen tiedekunnan ravintokemian. laitok~
21991: ketehdas Hoffmann La Rochelta). Käytetty sen ja valtion ravitsemustoimikunnan
21992: määräraha edellyttää tuloksia. Tietoja odote- työskentelyä ja määrärahojen käyttöä,
21993: taan ja tarvitaan, jotta ravitsemusopetusta voi- ja jos on,
21994: taisiin tehostaa ja kansanravitsemusta ja kan- mi:hln toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21995: santerveyttä edistää. ryhtyä ravintokemian laitoksen. ja val·
21996: Valtion ravitsemustoimikunta toimii ravin- tiOJJ. ravitsemustoimikunnan työssä ll·
21997: tokemian laitoksen johdolla \1UOtuisen budjet- menneiden puutteiden korjaamiseksi{
21998: thnäärärahan turvin. Ohjesäännön mukaan
21999: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1972.
22000:
22001: Seija Karkinen.
22002:
22003:
22004:
22005:
22006: 645/72
22007: 2
22008:
22009:
22010:
22011:
22012: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22013:
22014: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- sen tutkijat eivät ole ilmaisseet kantaansa kan-
22015: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- san ravitsemusta koskevissa kysymyksissä. Ra-
22016: hemies, olette 9 päivänä toukokuuta 1972 vintokemian laitoksen antaman selvityksen
22017: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- mukaan sen opettajat ja tutkijat ovat pitäneet
22018: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- esitelmiä ja luentoja mm. kesäyliopistoissa,
22019: sen kansanedustaja Seija Karkisen näin kuu- kotitaloudellisten neuvontajärjestöjen toimi-
22020: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 122: henkilöiden, kotitalousopettajien ja lääkäreiden
22021: jatkokoulutuspäivillä, urheilijoiden valmentaja-
22022: "Onko Hallitus seurannut Helsingin kursseilla, lääkintöhallituksen terveydenhuolto-
22023: yliopiston maatalous- ja metsätieteelli- hallinnon kursseilla jne. Lisäksi ravintokemian
22024: sen tiedekunnan ravintokemian laitok- laitoksen opettajakunta on kirjoittanut artik-
22025: sen ja valtion ravitsemustoimikunnan keleita sanoma-, aikakaus- ja ammattilehtiin,
22026: työskentelyä ja määrärahojen käyttöä, antanut ·asiantuntijalausuntoja ja osallistunut
22027: ja jos on, TV:n ravintopolitiikkaa käsittelevän sarjan
22028: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suunnitteluun. Ravintokemian laitoksen edus-
22029: ryhtyä ravintokemian laitoksen ja val- tajat ovat lisäksi toimineet asiantuntijoina
22030: tion ravitsemustoimikunnan työssä ii- useissa muissa yhteyksissä.
22031: menneiden puutteiden korjaamiseksi?" Kysymyksen perusteluissa todetaan, että ra-
22032: vintokemian laitoksella on ollut valtion bud-
22033: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- h~ttivarojen lisäksi käytettävissään ulkomaisia
22034: tavasti seuraavan: avustuksia ja määrärahoja. Laitos ei ole kui-
22035: Ravintokemian laitos on maassamme ainoa tenkaan saanut USA:sta Kellogg-säätiöltä va-
22036: laitos, jossa annetaan ravitsemusopetusta ja roja. Varat. on myönnetty Helsingin yliopis-
22037: suoritetaan ihmisen ravitsemusta koskevaa tut- tolle käytettäväksi vuosina 1965-1970 elin-
22038: kimustyötä. tarvikekemian ja -teknologian laitoksen kehit-
22039: Ravintokemian laitoksen tutkimustoiminta tämiseen ja ensi sijaisesti tilapäisen opettaja-
22040: on huomattavalta osalta kohdistunut kansan- kunnan palkkaamiseen. Ravintokemian laitok-
22041: ravintoon. Ravintokemian laitoksen julkaisu- sen antaman selvityksen mukaan Kellogg-sää-
22042: luettelo käsittää yhteensä 267 originaalijulkai- tiön varoilla toimii tällä hetkellä maatalous-
22043: sua tai kirjallista selvitystä ravitsemustieteen metsätieteellisen tiedekunnan tiedotusopin ja
22044: keskeisistä kysymyksistä. Näistä lähes kolme- täydennyskoulutuksen keskus, jolla kuitenkaan
22045: kymmentä on julkaistu vuoden 1970 alun jäl- ei ole tekemistä ravintokemian laitoksen
22046: keen. kans~a. Sen sijaan vuosina 1968-1971 ra-
22047: Ravintokemian laitoksella on parhaillaan vintokemian laitos on saanut sveitsiläiseltä
22048: käynnissä pitkäaikaisia tutkimusprojekteja yh- lääketehdas Hoffman-La Rochelta varoja vita-
22049: dessä lääketieteen tutkijoiden kanssa. Näissä miinitutkimuksia varten. Varat on käytetty
22050: projekteissa pyritään selvittämään yleisten kan- maalaisväestön ja vanhusten C-vitamiinin ja
22051: sansairauksiemme kuten sydän- ja verisuoni- Bt-vitamiinin todellisen saannin tutkimiseen.
22052: tautien, raudanpuutosanemian ja liikalihavuu- Maalaisväestön osalta tulokset on äskettäin
22053: den syitä. Tutkimustoiminta palvelee käytet- julkaistu "International Journal for Vitamin
22054: tävissä olevien resurssien puitteissa nyt pu- and Nutrition Researchissa". Tutkimuksen tu-
22055: heena olevassa kysymyksessä todettuja kansan- lokset ovat lisäksi olleet mm. kotitaloudellis-
22056: ravitsemuksen ongelmia. ten neuvontajärjestöjen käytössä. Tutkimuk-
22057: Kysymyksessä viitataan siihen, että laitok- sen vanhuksia koskeva osa on saatu myös lop-
22058: 3
22059:
22060: puun suoritetuksi ja saatetaan aikanaan julki- mitea. Sen tehtävänä on tehdä viranomaisille
22061: suuteen. esityksiä tutkimusten suorittamisesta kansan
22062: Kysymyksessä todetaan, että ravintokemian ja sen eri väestöryhmien käyttämän ravinnon
22063: laitokselta hakeutuu lahjakkaita tutkijoita mui- laadun ja sille tyypillisten kehityspiirteiden
22064: hin tehtäviin ja useita opiskelijoita siirtyy selvittämiseksi, tehdä viranomaisille ehdotuk-
22065: muualle tai keskeyttää opintonsa. sia toimenpiteiksi ravinnossa todettavien ter-
22066: Kotitalousylioppilaita, joihin myöskin ravin- veydentilaan vaikuttavien virheiden poistami-
22067: tokemiaa pääaineenaan opiskelevat kuuluvat, seksi päämääränä kansan ravitsemustilanteen
22068: on Helsingin yliopiston maatalous-metsätie- parantaminen, antaa viranomaisille lausuntoja
22069: teelliseen tiedekuntaan otettu vuosittain 25. kansan ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä
22070: Viime syyslukukauden tilastojen mukaan oli ja pitää yhteyttä opetuslaitokseen ja neuvonta-
22071: läsnäolevia kotitalousylioppilaita 133. Kun kes- järjestöihin sekä antaa asiantuntemukseen pe-
22072: kimääräisen opiskeluajan katsotaan olevan n. ~s~~via tietoja ja ohjeita ravitsemuskysymyk-
22073: 5 ~ vuotta on opiskelijoita vuosikurssia koh- slssa.
22074: den n. 24. Näin ollen keskeyttäneiden kotita- Neuvottelukunnan käytössä oleva vuotuinen
22075: lousylioppilaiden määrä on varsin pieni. Noin määräraha on viime vuosina ollut 17 000-
22076: puolet kotitalousylioppilaista on ottanut pää- 18 500 markkaa. Varat on käytetty maa- ja
22077: aineekseen ravinto kemian. Ravitsemustieteelli- metsätalousministeriön ja valtiovarainministe-
22078: selle suunnalle, joka on uusi opintosuunta, on riön hyväksymien varainkäyttösuunnitelmien
22079: vuodesta 1968 lähtien otettu viisi oppilasta mukaisesti.
22080: vuosittain eli yhteensä 20 oppilasta, joista läs-
22081: näolevia on 17, joten keskeyttäneiden tai alaa Neuvottelukunta ei toimi organisatorisesti
22082: vaihtaneiden nettomäärä on kolme. ravintokemian laitoksen johdolla. Neuvottelu-
22083: Lukuvuonna 1971-72 valmistui ravinto- kuntaan kuuluu puheenjohtajan ja varapu-
22084: kemiassa 13 pro gradu-työtä, kandidaatin tut- heenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä, jotka
22085: kinnon laudatur-arvosanan suoritti 13 yliop- edustavat ammattikasvatushallitusta, kouluhal-
22086: pilasta, cum laude -arvosanan 16 ja approbatur- litusta, lääkintöhallitusta, kauppa- ja teolli-
22087: arvosanan 20 ylioppilasta. Vuonna 1968 aloi- suusministeriötä, maa- ja metsätalousministe-
22088: tetulta ravitsemustieteelliseltä suunnalta on riöitä, Helsingin yliopistoa ja kotitalousneu-
22089: toistaiseksi yksi opiskelija suorittanut maata- vontajärjestöjä. Neuvottelukunnan puheenjoh-
22090: lous-metsätieteiden kandidaatin tutkinnon. tajana on ravintokemian laitoksen esimiehenä
22091: Ravintokemian laitoksen ohjauksen alaisena toiminut professori ja neuvottelukunnan oto
22092: on valmistunut kaikkiaan 12 väitöskirjatyötä. sihteereinä toimii kaksi ravintokemian laitok-
22093: Kuluneena lukuvuonna valmistui kaksi kandi- sessa työskentelevää henkilöä.
22094: daattia lisensiaatiksi ja viisi väitöskirjaan täh- Neuvottelukunnan antaman selvityksen mu-
22095: täävää lisensiaattityötä on tekeillä. Koska lai- kaan se toimii yhteistyössä kansaneläkelaitok-
22096: toksella on vakanssien määrä vähäinen siirtyy sen autoklinikan kanssa, ja koko maata koske-
22097: laitokselta, kuten muiltakin yliopiston laitok- van laajan ravinnonkäyttötutkimuksen tulos-
22098: silta, osa valmistuneista yhteskuntaa palvele- aineisto on parhaillaan tietokonekäsittelyssä.
22099: maan yliopiston ulkopuolelle. Lisäksi on to- Neuvottelukunta on myös tehnyt useita selvi-
22100: dettava, että laitos ei vielä tällä hetkellä pysty tyksiä ajankohtaisista ravitsemuskysymyksistä.
22101: antamaan erikoiskoulutusta ravitsemusterapeut- Viimeksi ovat valmistuneet selvitykset elin-
22102: teja varten. Tästä syystä tämän alan erikois- tarvikkeiden täydentämisestä raudalla ja ka-
22103: koulutus on hankittava ulkomailla, mihin osa lan käytöstä Suomessa, tutkimus ruokalatyyp-
22104: valmistuneista hakeutuu. pisistä ravitsemusliikkeistä sekä alustava sel-
22105: Kysymyksessä todetaan, että valtion ravit- vitys suomalaisten lisäaineiden saannista.
22106: semustoimikunta toimii ravintokemian laitok- Neuvottelukunta on julkaissut ravitsemus-
22107: sen johdolla. Lisäksi esitetään, että mainitun neuvonta- ja opetustyöhön tarkoitetut vihko-
22108: elimen määrärahan käytöstä ei ole esitetty tie- set rasvakysymyksestä ja raudasta: vihkosista
22109: toja julkisuudessa. ei ole varojen puutteen vuoksi voitu ottaa
22110: Valtion ravitsemustoimikunnan mm1 on uusia painoksia. Neuvottelukunnan toimesta
22111: vuonna 1969 muutettu ja se on nykyisin val- ovat myös syntyneet "Solakan Suomalaisen
22112: tion ravitsemusneuvottelukunta, joka on maa- Keittokirja" sekä kirjaset "Ravitsemuskasva-
22113: ja metsätalousministeriön alainen pysyvä ko- tus" ja "Syömisen Taito".
22114: 4
22115:
22116: Edelleen neuvottelukunta on saattanut jul- Edellä olevasta selonteosta ilmenee, että
22117: kisuuteen ravitsemusneuvontatarkoituksessa sekä ravintokemian laitoksen että valtion ra-
22118: julkilausumia sekä antanut asiaotuntijalausun- vitsemusneuvottelukunnan toimintaa voidaan
22119: toja. pitää käytettävissä olevat resurssit huomioon-
22120: Neuvottelukunnassa valmistellaan parhail- ottaen täysin tyydyttävänä. Hallitus katsoo,
22121: laan esitystä sen aseman ja toiminnan vaki- että kysymyksessä tarkoitettu kansantervey-
22122: naistamisesta lainsäädäntöteitse sekä neuvotte- teemme liittyvä ravitsemustieteellinen tutki·
22123: lukunnan saattamisesta sosiaali- ja terveysmi- mus on tärkeä tutkimuksen ala ja sille tulee
22124: nisteriön alaisuuteen. Tämän selvityksen val- luoda riittävät sekä aineelliset että muut edel-
22125: mistuttua tulee asia uudelleen esille asianomai- lytykset. Opetusministeriö tutkii, miten asiaa
22126: sissa ministeriöissä. voitaisiin tarkoituksenmukaisesti edistää.
22127: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1972.
22128:
22129: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
22130: 5
22131:
22132:
22133:
22134:
22135: T ill Rik sd ag en s H err T a 1 m a n.
22136:
22137: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I spörsmålet hänvisas tili att forskarna vid
22138: anger har Ni, Herr Talman. med Eder skri- institutionen icke har uttryckt sin ståndpunkt
22139: velse av den 9 maj 1972 tili vederbörande i frågor som rör folknäringen. Enligt en för-
22140: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- klaring som institutionen för nätingskemi av-
22141: jande av riksdagsledamoten Seija Karkinen givit har dess lärare och forskare hållit före-
22142: ställda spörsmål nr 122: drag och föreläsningar bl.a. vid sommaruni•
22143: versitet, vid fortbildningstillfällen för funk-
22144: "Har Regeringen följt med arbetet tionärer vid konsulentorganisationerna för hus-
22145: vid agrikultur-forstvetenskapliga fakul- lig ekonomi, för lärare i huslig ekonomi och
22146: tetens vid Helsingfors universitetet in- för läkare, vid kutser för tränare av idrotts-
22147: stitution för näringskemi och vid sta- män, vid kurser föranstaltade av Inedicinalsty-
22148: tens näringskommission samt vid an- relsens hälsovårdsförvaltning, osv. Dessutom
22149: vändningen av anslagen för dem, och har lärarkåren vid institutionen för närings-
22150: om så är fallet, kemi skrivit artiklar i tidningar, tidskrifter
22151: vilka åtgärder ämnar Regeringen och facktidskrifter, avgivit sakkunnigutlåtan-
22152: vidtaga för avhjälpande av de brister den och deltagit i planeringen av en serie i
22153: som yppat sig i institutionens för nä- TV som behandlar näringspolitiken. Represen-
22154: ringskemi och statens näringskommis- tanter för institutionen för näringskemi har
22155: sions arbete?" dessutom fungerat såsom sakkunniga i många
22156: andra sammanhang.
22157: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt I motiveringen för spörsmålet konstateras,
22158: anföra följande: att institutionen för näringskemi utom statens
22159: Institutionen för näringskemi är ·den enda budgetmedel förfogat över utländska under-
22160: inrättning i vårt land där undervisning i nä- stöd och anslag. Institutionen har dock icke
22161: ringsfysiologi meddelas och där forskning rö- erhållit medel av Kelloggstiftelsen i USA. Me-
22162: rande människans näringsfysiologi bedrivs. del har beviljats Helsingfors universitet för
22163: Forskningsverksamheten vid Institutionen utvecklande av institutionen för näringskemi
22164: för näringskemi har tili en betydande del gällt och -teknologi och i främsta rummet för av-
22165: folknäringen. Institutionens för näringskemi löning av tilliällig lärarkår under åren 1965-
22166: publikationskatalog omfattar sammanlagt 267 1970. Enligt en av institutionen för närings-
22167: originalpublikationer eller skriftliga utred- kemi avgiven förklaring arbetar i detta nu
22168: ningar rörande näringsfysiologins centrala med Kellogg-stiftelsens medel agrikultur-forst-
22169: frågor. Av dessa har närmare trettio publice- vetenskapliga fakultetens central för mass-
22170: rats efter början av år 1970. kommunikationslära och forstbildning, viiken
22171: I institutionen för näringskemi arbetas som dock icke har någonting att skaffa med in-
22172: bäst med långvariga forskningsprojekt tilisam- stitutionen för näringskemi. Däremot erhöll
22173: mans med forskare på medicinens område. institutionen för näringskemi under åren
22174: Dessa projekt avser utredande av orsakerna 1968-1971 av den schweiziska läkemedels-
22175: tili våra allmänna folksjukdomar, såsom hjärt- fabriken Hoffman-La Roche medel för vita-
22176: och kärlsjukdomar, anemi på grund av järn- minforskning. Medlen har använts för under-
22177: brist och fettsot. Forskningsverksamheten tjä- sökning av landsbygdsbefolkningens och åld-
22178: nar inom ramen för de resurser som står tili ringarnas verkliga behov av C-vitamin och
22179: förfogande de i föreliggande spörsmål konsta- B-vitamin. Angående landsortbefolkningen har
22180: terade folknäringsproblemen. resultaten nyligen publicerats i "Intematio-
22181: 6
22182:
22183: nal Joumal for Vitamin and Nutrition Re- institutionen för näringskemi. Vidare säges, att
22184: search." Undersökningens resultat har dess- några uppgifter om användningen av nämnda
22185: utom stått tili förfogande för bl.a. konsultativa organs anslag icke framlagts i offentligheten.
22186: organisationer för huslig ekonomi. Den del Statens näringskommissions namn ändrades
22187: av undersökningarna som berör åldringar har år 1969 och är numera statens näringsdelega-
22188: också slutförts och bringas i sinom tid tili tion, som är en jord- och skogsbruksministe-
22189: offentligheten. riet underställd permanent kommitte. Den har
22190: I spörsmålet konstateras, att begåvade fors- tili uppgift att hos myndighetema göra fram-
22191: kare söker sig från institutionen för närings- ställningar om verkställande av undersök-
22192: kemi till andra uppgifter och att flera stude- ningar för utredande av beskaffenheten av
22193: rande övergå till andra områden eller avbryter folkets och olika befolkningsgruppers näring
22194: sina studier. och de utvecklingsdrag som är typiska för
22195: Studerande i huslig ekonomi, till vilka även denna, att framställa förslag hos myndighe-
22196: de hör som har näringskemi som huvudämne, terna till åtgärder för avhjälpande av ·sådana
22197: har årligen intagits i agrikultur-forstvetenskap- konstaterade fel i fråga om näringen som in-
22198: liga fakulteten vid Helsingfors universitet tili verkar på hälsotiliståndet, med förbättring av
22199: ett antal av 25. Enligt statistiken för senaste folkets näringstillstånd som mål, att till myn-
22200: hösttermin var antalet närvarande studerande digheterna avge utlåtanden i frågor som berör
22201: i huslig ekonomi 13 3. Då studietiden anses folkets näring och att upprätthålla kontakt
22202: vara ca 5 11:2 år i medeltal, är antalet stude- med undervisningsanstalten och rådgivnings-
22203: rande per årskurs ca 24. Sålunda är antalet organisationerna samt lämna på sakkunskap
22204: studerande i huslig ekonomi som avbrutit sina gundade uppgifter och anvisningar i närings-
22205: studier rätt lågt. Omkring hälften av dessa frågor.
22206: studerande har såsom huvudämne valt närings-
22207: kemi. Till den näringsfysiologiska studierikt- Det årliga anslag som står till delegatio-
22208: ningen, som är ny, har sedan år 1968 antagits nens förfogande har under de senaste åren
22209: fem elever per år, eller sammanlagt 20, av varit 17 000-18 500 mark. Medlen har an-
22210: vilka 17 är närvarande, varför nettoantalet vänts enligt av jord- och skogsbruksministeriet
22211: sådana som avbrutit sina studier eller bytt samt finansministeriet godkända planer.
22212: område är tre. Delegationen fungerar icke organisatoriskt
22213: Under studieåret 1971-72 blev 13 pro under ledning av institutionen för näringskemi.
22214: graduarbeten i näringskemi färdiga, vitsordet Tili delegationen hör utom ordföranden och
22215: laudatur för kandidatexamen avlades av 13 viceordföranden åtta andra medlemmar som
22216: studerande, cum laude 16 och approbatur 20. företräder yrkesutbildningsstyrelsen, skolsty-
22217: Inom den år 1968 inledda näringsfysiologiska relsen, medicinalstyrelsen, handels- och indu-
22218: studieriktningen har hittills en studerande av- striministeriet, jord- och skogsbruksministeriet,
22219: lagt agronomie- och forstkandidat examen. Helsingfors universitet och de konsultativa or-
22220: Under näringsfysiologiska institutionens ganisationerna för huslig ekonomi. Ordförande
22221: ledning har sammanlagt 12 dissertationer bli- i delegationen är den professor som är prefekt
22222: vit färdiga. Under det förflutna läsåret avlade för institutionen för näringskemi och sekrete-
22223: två kandidater licentiatexamen och fem li- rare i delegationen är två personer som arbe-
22224: centiatarbeten för avhandling pågår. Då anta- tar vid institutionen.
22225: let vakanser vid institutionen är litet, över- Enligt en av delegationen avgiven utred-
22226: går sådana som blivit färdiga vid institutionen, ning arbetar den tillsammans med folkpen-
22227: så som är fallet även vid universitetets övriga sionsanstaltens bilklinik, och material som är
22228: institutioner, tili att tjäna samhället utom uni- resultat av en hela landet omfattande under-
22229: versitetet. Vidare kan konstateras, att insti- sökning av näringsmedlens användning under-
22230: tutionen icke ännu kan meddela specialut- går som bäst databehandling. Delegationen
22231: bildning för näringsterapeuter. Av denna or- har också företagit flera utredningar av ak-
22232: sak måste specialutbildning inom detta område tuella näringsfrågor. Senast har färdigställts
22233: förvärvas i utlandet, dit en del av dem som utredningar om tillsättande av järn till nä-
22234: blivit färdiga söker sig. ringsmedlen och om användningen av fisk i
22235: I spörsmålet konstateras, att statens nä- Finland, en undersökning rörande förplägnings-
22236: ringskommission arbetar under ledning av rörelser av matserveringstyp samt en förbere-
22237: 7
22238:
22239: dande utredning av tillgången på inhemska till- delegationen underställas social- och hälso-
22240: satsämnen. vårdsministeriet. När denna utredning blivit
22241: Delegationen har publicerat broschyrer om färdig kommer saken att på nytt tagas upp i
22242: fettfrågan och järn, avsedda för näringsråd- vederbörande ministerier.
22243: givnings- och undervisningsarbetet; nya upp- Av ovanstående utredning framgår, att både
22244: lagor av dem har icke kunnat tagas i brist institutionens för näringskemi och statens nä-
22245: på medel. På åtgärd av delegationen har också ringsdelegations verksamhet med beaktande av
22246: tillkommit kokboken "Solakan Suomalaisen resurserna är fullt tillfredsställande. Rege-
22247: Keittokirja" samt broschyrerna "Ravitsemus- ringen anser, att den i spörsmålet avsedda
22248: kasvatus" och "Syömisen Taito". näringsfysiologiska undersökning som berör
22249: Vidare har delegationen offentliggjort utta- vår folkhälsa är ett viktigt forskningsområde,
22250: landen i näringsrådgivningssyfte samt avgivit och att för detsamma bör skapas tillräckliga
22251: sakkunnigutlåtanden. materiella och andra förutsättningar. Under-
22252: I delegationen bereds som bäst en fram- visningsministeriet undersöker hur saken skulle
22253: ställning om att dess ställning och verksamhet kunna främjas på ändamålsenligt sätt.
22254: lagstiftningsväg skulle göras bestående och
22255: Helsingfors den 14 juni 1972.
22256:
22257: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
22258: Kirj. ksm. n:o 123.
22259:
22260:
22261: Paasivuori ym.: Psykiatrisissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa toi-
22262: mivien sairaala-apulaisten eläkeiän alentamisesta.
22263:
22264: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22265: Sairaalatoiminnan piirissä, kuten yleensäkin Henkilökunnan hoidat:
22266: on vielä melkoisesti eriarvoisuutta työntekijä- Sairaala-apulaiset 14.0 % virkojen määrästä
22267: ryhmien sosiaalisissa eduissa. Esime11kiksi työn Mieli-
22268: sekä henkinen että fyysinen rasittavuus olisi sairaanhoitajat 12.2 %
22269: otettava huomioon eläkeikää määrättäessä. Eri- " "
22270: tyisesti olisi tähän asiaan puututtava psykiatris- Sairaslomapäivät (prosentteina työpäivistä)
22271: ten sairaaloiden ja hoitolaitosten kohdalla. Sairaala-apulaiset ja kylvettäjät . . . . 7.5 %
22272: Käsittäähän tämän alan sairaansijat jo noin Mielisairaanhoitajat . . . . . . . . . . . . . 5.2 %
22273: 40 % kaikista sairaansijoistamme, joten myös Sairaanhoitajat . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.9 %
22274: henkilökunnan määrä mainituissa sairaaloissa
22275: on melkoinen. Sairaspäivät: (työntekijää kohti)
22276: Lääketieteen kehittyessä on psyykkisesti sai- Sairaala-apulaiset ja kylvettäjät 29/vuodessa
22277: raiden hoidossa siirrytty yhä enemmän lääke- Mielisairaanhoitajat ....... . 26
22278: hoitoon. Varsinaisen koulutetun henkilökun- Sairaanhoitajat ........... . 10 "
22279: nan, mielisairaanhoitajien ja sairaanhoitajien ToimistoapoL ja osastoavustajat 19 "
22280: työ on tämän johdosta keventynyt ja myös "
22281: hen:kilökohtainen kontaktinpito potilaisiin en-
22282: tisestään vähentynyt. Potilaat valittavatkin, että Myös työkyvyttömyys- ja sairaseläkkeelle
22283: hoitajien työ on muuttunut rutiininomaiseksi siirtyminen lienee suurin juuri sairaala-apulais-
22284: ja vähemmän kuin ennen potilaisiin ihmisyksi- ten ja kylvettäjien kohdalla. Kuitenkin esim.
22285: löinä huomiota kiinnittäväksi. Kuitenkin poti- mielisairaanhoitajan eläkeikä on 57 vuotta ja
22286: laat kaipaavat ja tarvitsevat jatkuvaa yhteyden- vanhan eläkesäännön valinneiden kohdalla 53
22287: pitoa hoitohenkilökuntaan. Tämä onkin siirty- vuotta. Sensijaan sairaala-apulaisen eläkeikä on
22288: nyt yhä enemmän sairaala-apulaisten tehtäväksi. 60 vuotta. Tämä osoittaa, että suhde on epä-
22289: Joutuvathan he jo työnsä puolesta seurustele- oikeudenmukainen työn rasittavuuden huo-
22290: maan potilaiden kanssa siivotessaan huoneet, mioon ottaen. Siksi olisi toivottavaa, että sai-
22291: sijatessaan vuoteet ja auttaessaan myös ruokai- raala-apulaisten eläkeikä alennettaisiin samaan
22292: lon aikana. On selvää, että sairaala-apulaisten kuin mielisairaanhoitajien.
22293: työn henkinen rasittavuus on kehityksen mu- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22294: kana lisääntynyt. Kuitenkin heidän ammattinsa 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun"
22295: jo fyysisestikin on tavattoman raskas. Tämä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22296: psyykkinen ja fyysinen rasittavuus selviää mm. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22297: henkilökunnan työtapaturmien, sairastavuuden
22298: ja terveydenhoitokertojen määrästä. Esimerk- Onko Hallitus tietoinen sairaala-
22299: kinä otettakoon tähän Kivelä-Hesperian sairaa- apulaisten työn psyykkisestä ja fyysi-
22300: lasta vuodelta 1971 eräitä lukuja, jotka voi- sestä rasittavuudesta psykiatrisissa sai-
22301: tanee yleistää kaikkia psykiatrisia sairaaloita raaloissa ja hoitolaitoksissa, ja jos on,
22302: ja hoitolaitoksia koskevaksi. aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22303: siin puheena olevissa sairaaloissa ja hoi-
22304: Työtapaturmat: tolaitoksissa toimivien sairaala-apulais-
22305: Sairaala-apulaiset 18.1 % virkojen määrästä ten eläkeiän alentamiseksi niin, että se
22306: Hoitohenkilökunta 6.7% vastaa mielisairaanhoitajien eläkeikää?
22307: " "
22308: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1972.
22309:
22310: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto. Sinikka Luja-Vepsä.
22311: Meeri Kalavainen. Salme Myyryläinen.
22312: 671/72
22313: 2
22314:
22315:
22316:
22317:
22318: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22319:
22320: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eläkeiät vaihtelevat 53 vuodesta 62 vuoteen.
22321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Sairaala-apulaisten eläkeikä on eläkesäännön
22322: olette 10 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn mukaan nykyisin 60 vuotta. Kunnallisen eläke-
22323: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston laitoksen sekä kunnallisten viranhaltijain ja
22324: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- työntekijäin edustaviropien keskusjärjestöjen
22325: edustaja Tyyne Paasivuoren ym. näin kuulu- kanssa on jo parin vuoden ajan käyty neuvot-
22326: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 123: teluja järjestöjen esittämistä vaatimuksista eräi-
22327: den viranhaltija- ja työntekijäryhmien eläkeiän
22328: "Onko Hallitus tietoinen sairaala- alentamisesta. Vaatimuksia on perusteltu ko.
22329: apulaisten työn psyykkisestä ja fyysi- virkaan tai työalaan liittyvil.lä näkökohdilla,
22330: sestä rasittavuudesta psykiatrisissa sai- kuten työn rasittavuudella, epäterveellisyydellä
22331: raaloissa ja hoitolaitoksissa, ja jos on, ja sairastumisalttiudella. Näiden neuvottelujen
22332: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- yhteydessä ei kuitenkaan ole esitetty vaatimusta
22333: siin puheena olevissa sairaaloissa ja hoi- sairaala-apulaisten eläkeiän alentamisesta.
22334: tolaitoksissa toimivien sairaala-apulais- Kieltämättä alempien eläkeikien osalta voi-
22335: ten eläkeiän aJentamiseksi niin, että se daan osoittaa epäjohdonmukaisuutta ja suora-
22336: vastaa mielisairaanhoitajien eläkeikää?" naisia virheitäkin. Sen johdosta kunnallinen
22337: eläkelaitos on jo periaatteessa sopinut kunnal-
22338: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- listen viranhaltijain ja työntekijäin edustavim-
22339: vasti seuraavaa: pien keskusjärjestöjen kanssa siitä, että kysy-
22340: Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin mys virka- ja ammattiryhmittäin alennetuista
22341: eläkelakiin ei sisälly, eräitä minimiturvaa kos- eläkei'istä saatetaan mainittujen keskusjärjestö-
22342: kevia säännöksiä lukuun ottamatta, säännöksiä jen, kuntien keskusjärjestöjen ja eläkelaitoksen
22343: eläketurvan aineellisesta sisällöstä, vaan siitä yhteisesti asettamassa työryhmässä uuden ja
22344: määrääminen on laissa jätetty kunnallisen itse- perusteellisen kokonaisselvityksen alaiseksi. Sel-
22345: hallinnon puitteissa ratkaistavaksi. Niinpä vitystyössä otettaisiin muun ohella huomioon
22346: eläkeikärajat on kunnallisen eläkelaitoksen kunnallisen eläkelaitoksen tähän astisen kah-
22347: eläkesäännössä järjestetty siten, että jokainen deksan toimintavuoden ajalta koottava tilasto-
22348: kunta ja kuntainliitto on voinut määrätä viran- aineisto työkyvyttömyystapausten esiintymisti-
22349: haltijainsa ja työntekijäinsä yleisen eläkeiän heydestä eri ammateissa ynnä muista asiaan
22350: vaihtoehtoisen järjestelmän mukaisesti joko vaikuttavista seikoista. Tämä tilastointityö on
22351: 63 tai 65 vuodeksi. Ns. erityiset eli yleistä kuitenkin tällä hetkellä niin alussa, ettei esi-
22352: eläkeikää alemmat eläkeiät tiettyjä virkoja ja merkiksi sairaala-apulaisten työkyvyttömäksi
22353: ammattialoja varten on sitä vastoin määrätty tulemisen alttiudesta muihin viranhaltija- ja
22354: mainitussa eläkesäännössä keskitetysti kaikkia työntekijäryhmiin verrattuna voida tilastolukuja
22355: eläkelaitoksen jäsenyhteisöjä sitovasti. Erityiset vielä esittää.
22356: Helsingissä kesäkuun 20 päivänä 1972.
22357:
22358: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
22359: 3
22360:
22361:
22362:
22363:
22364: T i H R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22365:
22366: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Sjukhusbiträdenas pensionsålder är enligt
22367: anger har Ni, Herr Talman med Eder skrivelse pensionsstadgan för närvarande 60 år. Redan
22368: av den 10 maj 1972 tili vederbörande med- under ett par års tid har med kommunala
22369: lem av statsrådet översänt avskrift av följande pensionsanstalten och de mest representativa
22370: av riksdagsledamoten Tyyne Paasivuori m. fl. centralorganisationerna för de kommunala
22371: ställda skriftliga spörsmål nr 123: tjänsteinnehavarna och arbetstagarna förts un-
22372: derhandlingar om de av organisationerna fram-
22373: "Är Regeringen medveten om att stäUda kraven på sänkning av pensionsåldern
22374: sjukhusbiträdenas arbete i psykiatriska för vissa tjänsteinnehavar- och arbetstagar-
22375: sjukhus och vårdanstalter är psykiskt grupper. Yrkandena har motiverats med syn-
22376: och fysiskt ansträngande, och om så är punkter på ifrågavarande tjänst e1ler bransch,
22377: fallet, såsom att arbetet är betungande, ohälsosamt
22378: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder och medför disposition för insjuknande. I sam-
22379: för sänkning av de i ifrågavarande sjuk- band med dessa underhandlingar har dock icke
22380: hus och vårdanstalter verksamma sjuk- framställts yrkande på sänkning av sjukhus-
22381: husbiträdenas pensionsålder så, att den biträdenas pensionsålder.
22382: motsvarar sinnessjukvårdarnas pensions- Onekligen kan inkonsekvenser och även
22383: ålder?" direkta fel påvisas i fråga om de lägre pen-
22384: sionsåldrarna. På grund härav har kommunala
22385: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt pensionsanstalten redan i princip överenskom-
22386: anföra följande: mit med de mest representativa centralorgani-
22387: Lagen om pension för kommunala tjänste- sationerna för de kommunala tjänsteinne-
22388: innehavare och arbetstagare innefattar icke havarna och arbetstagarna om, att frågan om
22389: stadganden om pensionsskyddets materiella sänkning av pensionsåldern gruppvis för
22390: innehåll, frånsett vissa stadganden om minimi- tjänster och yrkesgrupper bringas tili ny och
22391: skydd, utan bestämmandet därav har i lagen grundlig totalutredning inom en av kommu-
22392: lämnats tili avgörande inom ramen för den nernas centralorganisationer och pensionsanstal-
22393: kommunala självstyrelsen. Sålunda har pen- ten gemensamt tillsatt arbetsgrupp. Vid ut-
22394: sionsåldersgränserna i pensionsstadgan för den redningsarbetet skulle bland annat av det sta-
22395: kommunala pensionsanstalten ordnats så, att tistiska materialet över kommunala pensions-
22396: varje kommun och kommunalförbund kunnat anstaltens hittills åttaåriga verksamhet beaktas
22397: bestämma sina tjänsteinnehavares och arbetares frekvensen av fallen av arbetsoförmåga inom
22398: allmänna pensionsålder enligt ett alternativt olika yrken och andra på saken inverkande
22399: system till antingen 63 eller 65 år. S.k. särskild omständigheter. Detta statistiska arbete är i
22400: pensionsålder, som är lägre än den allmänna detta nu så i sin början, att siffror icke ännu
22401: pensionsåldern, i vissa tjänster och branscher kan ges rörande frekvensen av tili exempel
22402: har däremot centraliserat fastställts i nämnda sjukhusbiträdenas disposition för arbetsoför-
22403: pensionsstadga bindande för alla medlemssam- måga, jämfört med övriga grupper av tjänste-
22404: fund i pensionsanstalten. De speciella pensions- innehavare och arbetare.
22405: åldrarna växlar från 53 tili 62 år.
22406: Helsingfors i ministeriet för inrikesärendena den 20 juni 1972.
22407:
22408: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
22409: Kirj. ksm. n:o 124.
22410:
22411:
22412:
22413:
22414: Vilmi ym.: Pienten tilojen lainoituksessa esiintyvien epäkohtien
22415: korjaamisesta.
22416:
22417:
22418: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22419:
22420: Viimeisten vuosien aikana tapahtunut yh- 6 000 markkaa. Kun samanaikaisesti on suo-
22421: teiskunnallinen kehitys on vienyt siihen, että ritettavana lyhennykset tilaan saadusta metsä-
22422: erityisesti maataloutta harjoittavat pientilat lisäalueesta sekä karjarakennuslainasta, on seinä
22423: ovat joutuneet jatkuvasti lisääntyvien vaikeuk- edessä jokaisella. Onkin kohtuutonta, että
22424: sien eteen. Ne ovat monelta osaa yhä enemmän maankäyttölain mukaisten asuntolainojen mak-
22425: jäämässä kokonaan yhteiskunnallisen turvan ja suaika on määrätty samaksi ns. aravarakenta-
22426: huolenpidon ulkopuolelle, mikä lisää heidän jien kanssa, vaikka maankäyttölain mukaan
22427: keskuudessaan turvattomuuden tunnetta. asutetuilla on ennen tilan tuottokuntoon saa-
22428: Erittäin suurena tämä yhteiskunnallisen huo- mista huomattavasti runsaammin muita mak-
22429: lenpidon supistuminen tunnetaan kehitysalueilla suja. Hallituksen olisikin ryhdyttävä nopeasti
22430: kaikenlaisen maankäyttölain mukaisen lainoi- toimenpiteisiin maankäyttölain mukaisten asun-
22431: tuksen osalta. Kun maankäyttölain mukaiseen tolainojen maksuaikojen pitentämiseksi ilman
22432: toimintaan ei ole ollut riittävästi varoja, on se eri hakemusta ainakin 25 vuoteen, tai lainan
22433: johtanut siihen, että lainojen saantiehtoja on lisäämiseksi tilan hintaan. Asuntolainasta ei
22434: jatkuvasti tiukennettu, maksuaikoja lyhennetty, saisi periä korkoa eikä kuoletusta hallinta-
22435: lainamääriä pienennetty ja monia aikaisemmin sopimuksen voimassaoloaikana, vaan tämä aika
22436: olleita etuisuuksia vähennetty. Kuten sanottu, tulisi olla kaikista maksuista vapaa. Lisäksi
22437: nämä kaikki toimenpiteet koskevat kaikkein vapaavuosien määrää tulisi jatkaa ja lainamää-
22438: kipeimmin juuri kehitysalueita, missä tilojen riä kuolettaa porrastaen perheen lapsiluvun
22439: peltoalat ovat pieniä. Esimerkiksi Lapin läänin mukaan.
22440: 16 000 tilasta on yli 10 peltohehtaarin tiloja Myös maankäyttölain perusteella myönnetyt
22441: vain 1 400. Kun nyt lainoitusta koskevia oh- sähköistämislainat on yleensä myönnetty koh-
22442: jeita sovelletaan niin, että yleensä vasta yli tuuttoman pieninä. Näin siitä huolimatta, vaik-
22443: 10 peltohehtaarin tiloja pidetään elinkelpoisina, ka eduskunta on maaseudun sähköistämistä
22444: tai vain ne aiotaan elinkelpoistaa, on tällainen koskevaa avustusmäärärahaa viimeisten vuosien
22445: menettely johtamassa entistä nopeampaan Poh- aikana tuntuvasti korottanut. Kun sähköistä-
22446: jois-Suomen autioittamiseen. Tällaista kaava- miskustannukset ovat samana aikana huomat-
22447: maista menettelyä ei voida alkuunkaan hyväk- tavasti kohonneet, olisi myös tilakohtaisia lai-
22448: syä, vaan maankäyttölain mukaisia lainoja tu- noja tullut korottaa samassa suhteessa. Näin
22449: lee edelleenkin myöntää myös pienemmille kuitenkaan ei ole tapahtunut, vaan lainat myön-
22450: tiloille. netään yleensä niin pieninä, ettei niillä ole
22451: Kaikkein kipeimmin on maankäyttölain mu- käytännössä juuri mitään merkitystä. Kun säh-
22452: kaisten asuntolainojen maksuaikojen lyhentämi- köistämiskustannukset tilaa kohden .saattavat
22453: nen koskenut ns. hallintasopimustilallisia, jotka olla 4 000-7 000 markan suuruiset, voi laina-
22454: ovat kautta linjan joutumassa heti maksuajan määrä siitä huolimatta olla esimerkiksi 700
22455: alettua kestämättömään asemaan. Asuntolaino- markkaa. Tällainen lainoitustoiminta tuntuu
22456: jen takaisinmaksuaika on hallintasopimustilalli- lähes leikkimiseltä vakavalla asialla. Sähköistä-
22457: silla määrätty kuudeksi vuodeksi. Jokainen mättä on enää maan köyhimmät ja kalleimmat
22458: ymmärtää, että esimerkiksi .34 000 markan alueet, joissa lainamäärien tulisi olla suhteessa
22459: suuruisen lainan takaisinmaksaminen kuuden kustannuksiin. Asia tuntuu sitäkin ihmeelli-
22460: vuoden kuluessa on käytännössä mahdotonta. semmältä, kun maatilatalouden kehittämisrahas-
22461: Tuleehan siitä vuotta kohden maksua lähes ton varoja jää vuosittain runsaasti käyttämättä.
22462: 633/72
22463: 2
22464:
22465: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio- yleensä pienten tilojen lainansaantiehto-
22466: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm- ja on jatkuvasti tiukennettu ja laina-
22467: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen määriä pienennetty, ja jos tietää,
22468: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
22469: siin edellä mainittujen erityisesti Poh-
22470: Tietääkö Hallitus, että maankäyttö- jois-Suomen ja kehitysalueiden väestöä
22471: lain mukaisten hallintasopimustilojen ja sen toimeentuloa koskevien epäkoh-
22472: asuntolainojen lainaehdot ovat nykyi- tien korjaamiseksi?
22473: sellään täysin kohtuuttomat, ja että
22474: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1972.
22475:
22476: Pekka Vilmi. Taisto Tähkämaa. Kalevi Remes.
22477: Mikko Jokela. Eino Uusitalo. Reino Karpola.
22478: Paavo Niinikoski. Aulis Sileäkangas. Sylvi Saimo.
22479: V. J. Rytkönen.
22480: 3
22481:
22482:
22483:
22484:
22485: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22486:
22487: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nössä aina tilan hintaan, mikä merkitsee asun-
22488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tolainan takaisinmaksuajan mukauttamista tilan
22489: olette 12 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn kauppahinnan takaisinmaksuaikaa vastaavaksi.
22490: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Asuntolainan maksuajaksi tulee siten yleensä
22491: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 31 vuotta.
22492: edustaja P. Vilmin ym. näin kuuluvasta kir- Kysymyksen perusteluissa mainitaan sähköis-
22493: jallisesta kysymyksestä n:o 124: tämislainoja myönnetyn kohtuuttoman pieninä.
22494: Tämän johdosta todettakoon, että sähköistä-
22495: "Tietääkö Hallitus, että maankäyttö- mislainojen markkamääräisiä enimmäismääriä
22496: lain mukaisten hallintasopimustilojen korotettiin vuoden 1971 toukokuussa keski-
22497: asuntolainojen lainaehdot ovat nykyi- määrin 30 prosentilla, jolloin esimerkiksi hal-
22498: sellään täysin kohtuuttomat, ja että lintasopimustilaa kohden myönnettävän säh-
22499: yleensä pienten tilojen lainansaantiehto- köistämislainan enimmäismäärä vahvistettiin
22500: ja on jatkuvasti tiukennettu ja laina- 3 000 markaksi. Kuluvan kesäkuun 6 päivänä
22501: määriä pienennetty, ja jos tietää, on sähköistämislainojen enimmäismääriä maa-
22502: milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei- tilahallituksen päätöksellä jälleen nostettu.
22503: siin edellä mainittujen erityisesti Poh- Niinpä kehitysaluelain mukaisella I vyöhyk-
22504: jois-Suomen ja kehitysalueiden väestöä keellä sähköistämislainan enimmäismäärä on
22505: ja sen toimeentuloa koskevien epäkoh- nyt 4 500 markkaa ja muualla maassa 4 000
22506: tien korjaamiseksi?" markkaa. Käytännössä sähköistämislainaa myön-
22507: netään lähes kaikissa tapauksissa enimmäismää-
22508: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- räisenä. Maankäyttölainojen määriä ei yleen-
22509: vasti seuraavaa: säkään ole viime aikoina pienennetty eikä
22510: Milloin hallintasopimustilalle rakennettavan myöskään pienten tilojen lainansaantiehtoja
22511: asuinrakennuksen rahoittamista varten on tiukennettu.
22512: myönnetty asuntolainaa, lisätään laina käytän-
22513: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
22514:
22515: Vt. maa- ja metsätalousministeri Ahti Fredriksson.
22516: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a lm a n.
22517:
22518: 1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen som innehas med besittningsavtal, lägges låne-
22519: anger hat Ni1 Herr T alman, med Eder skrivelse beloppet i praktiken alltid till lägenhetens
22520: av den 12 maj 1972 tili vederbörande medlem pris, vilket irtrtehär att återbetalningstiden för
22521: av statsrådet översänt avskrift av följande av bostadslånet koordineras med den tki då köpe-
22522: riksdagsman P. Vilmi m. fl. ställda skriftliga summart för lägenheten skall återbetalas. Be-
22523: spörsmål nr 124: talrtingstidert för bostadslånet blir sålunda i
22524: allmänhet 31 år.
22525: 11
22526: . Är Regeringen medveten om, att 1 motiveringen tili spör.smålet nämnes, att
22527: lånevillkoren för bostadslAn för de lä- oskäligt små elekttifieringslån har beviljats.
22528: genheter enligt jorddispositionslagen PA grund härav må det konstateras, att elektri-
22529: som är baserade P.å besittningsavtal för fieringslärtens rna:rimibelopp i maj 1971 höjdes
22530: närvarande är fullkomligt oskäliga, att med i medeltal 30 procent, varvid till exempel
22531: villkoren för små lägenheter att erhålla maxlmibeloppet föt elektrifieringslåfi som be-
22532: lån i allmänhet hela tiden skärpts och viljas för lägetihet som innehas med besitt-
22533: att Unebeloppen blivit mindre, och om ningsavtal fastställdes till 3 000 tnark per lä-
22534: sa är fallet, genhet. De:n 6 innevarande juni tnånad har
22535: när kommer Regeringen att vidtaga elektrifieringslånens tnaxlmihelopp medelst
22536: åtgärder för korrigering av ovan nämn- jordhruksstyrelsens beslut åter höjts. Sålunda
22537: da missförhllianden särSkilt rörande den är rnaximiheloppet föt elektdfieringslån inom
22538: inom norra Finland och utvecklings- zon I enligt utvecklingsområdeslagen nu 4 500
22539: omradena bosatta befolkningen och dess mark och på andra orter inom landet 4 000
22540: utkomst?" matk. 1 praktiken heviljas elektrifietingslån i
22541: nästan alla fall till maximiheloppet. Jorddis-
22542: SAsom svar p! spörsmllet lår jag vördsamt positionslånebeloppen har i allmänhet icke hel-
22543: artföra följande: ler sänkts under de senaste tiderna och villko-
22544: Då bostadslån beviljats för finansiering av ren för små lägenheter att erhålla lån har icke
22545: en bostadsbyggnad som byggs på en lägenhet heller skärpts.
22546: Helsingfors den 13 juni 1972.
22547:
22548: Tf. jord- och skogsbruksminister Ahti Fredriksson.
22549: Kirj. ksm. n:o 12.5.
22550:
22551:
22552: Söderman ym.: Mustalaisväestön sosiaalisen aseman parantami-
22553: sesta.
22554:
22555: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22556: Mustalaisasiain neuvottelukunta on mietin- hostamiseksi ja aikuiskoulutuksen järjestämi-
22557: lÖssään (komiteanmietintö 1971: B 59) täh- seksi. Toimikunta ehdottaa myös, että valtion
22558: lentänyt, että mustalaiskysymyksen hoitami- tulo- ja menoarvioon varataan määräraha nuo-
22559: ;eksi valtion velvollisuus on tiettynä ylimeno- risoasteen- ja aikuiskoulutuksen toteuttami-
22560: mutena varsinkin sosiaalisella, taloudellisella ja seksi.
22561: dvistyksellisellä alalla ryhtyä sellaisiin erityis- Sisäasiainministeriön asettama Mustalaisten
22562: :oimenpiteisiin, jotka takaavat huonommassa asuntotoimikunta on 30. 9. 1971 jättämä~sään
22563: Lsemassa olevan vähemmistöryhmän pääsemi- mietinnössä (Komiteanmietintö 1971: B 84)
22564: en tasaveroiseen asemaan muun väestön tehnyt ehdotuksen mustalaisten asuntokysy-
22565: ::anssa. myksen järjestämiseksi. Toimikunta on ehdot-
22566: Tällaisiin er1ty1stoimenpite1s1m velvoittaa tanut sekä omistusasuntalliin että vuokra-asun-
22567: nyös YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän pc;>ista- talliin perustuvaa mustalaisten asuntokysymyk-
22568: nista koskeva yleissopimus, jonka ·eduskunta sen kokonaisratkaisua. Toimikunta ehdottaa,
22569: 1yväksyi 16. 6. 1970. Yleissopimuksen 1 artik- että valtion tulo- ja menoarvioon tulisi jo vuo-
22570: an 4 kohdan mukaan rotusyrjinnäksi ei ole sina 1973, 1974 ja 1975 varata kunakin vuon-
22571: :atsottava sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden na 20 miljoonan markan suuruinen määräraha
22572: arkoituksena on taata'· riittävä edistys tietyille mustalaisten asunto-olojen parantamiseksi.
22573: odullisille tai etnisille ryhmille, jotka tarvitse- Maamme mustalaisväestön sosiaalinen asema
22574: ·at välttämättömänä pidettävää suojelua sen on näistä toimenpiteistä huolimatta · edelleen
22575: ·armistamiseksi, että nämä ryhmät tai yksilöt erittäin huono yleisesti ottaen. Tämän köyhän
22576: ·oivat yhtäläisesti nauttia ja käyttää ihmisoi- väestönosan aseman parantamiseen' päästään ai-
22577: :euksia ja perusvapauksia. noastaan siten, että kaikilla yhteiskunnanaloilla
22578: Valtio on viime vuosina jossain määrin ryh- samanaikaisesti pyritään mustalaisväestön yh-
22579: ynyt erityistoimenpiteisiin mustalaisten aseman teiskunnallisen aseman parantamiseen: Näiden
22580: ,arantamiseksi. kokonaisvaltaisten toimenpiteiden tulee erityi-
22581: Vuosina 1970, 1971 ja 1972 on valtion tulo- sesti koskea koulutusta, työpaikan turvaamista
22582: t menoarvioon varattu määräraha mustalaisten sekä asuntotilanteen ratkaisemista. Nimen-
22583: sunta-olojen parantamiseksi. Määrärahat ovat omaan noin 2 800 alaikäisen mustalaislapsen
22584: uitenkin olleet tarpeeseen nähden aivan liian sosiaalisen tulevaisuuden kannalta tämä on Suo-
22585: ·ienet. Vuoden 1971 alusta astui voimaan messa pidettävä hyvin kiireellisenä tehtävänä.
22586: uoltoapulain muutos (275/70), jonka mu- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
22587: :aan valtio korvaa kunnille vähintään puolet tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
22588: mstalaisväestöön kuuluville henkilöille anne- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22589: :Ista huoltoavusta. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22590: Opetusministeriön asettama Mustalaisten
22591: oulutustoimikunta on 29. 7. 1971 jättämäs- Aikooko Hallitus ryhtyä tarpeellisiin
22592: iän mietinnössä (Komiteanmietintö 1971: toimenpiteisiin maamme mustalaisväes-
22593: , 76) ehdottanut erityistoimenpiteitä musta- tön sosiaalisen aseman kokonaisvaltai-
22594: dsten perus- ja nuorisoasteen koulutuksen te- seksi parantamiseksi?
22595: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1972.
22596: Jacob Söderman. Olavi Tupamäki. Aulis Juvela.
22597: Salme Myyryläinen. Ensio Laine. Paavo Väyrynen.
22598: V. 0. Mäkinen. A-L. Tiekso. Matti Ruokola.
22599: Riitta Järvisalo-Kanerva. Tellervo M. Koivisto. Kristian Gestrin.
22600: Pirkko Työläjärvi. Leo Kohtala. Pär Stenbäck.
22601: J. Juhani Kortesalmi. Sakari Knuuttila.
22602: ll/72
22603: 2
22604:
22605:
22606:
22607:
22608: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22609: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa den 1971 aikana olivat mustalaisväestöl11
22610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, annetun huoltoavun kokonaiskustannukse
22611: olette 12 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn 4 732 642,25 markkaa. Tästä summasta valti<
22612: kirjeenne n:o 916 ohella toimittanut valtioneu- tulee korvaamaan noin puolet. Annetun huolto
22613: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen avun määrä näyttää osoittavan, että kunna
22614: kansanedustaja Jacob Södermanin ym. kirjalli- ovat entistä aktiivisemmin toimineet mustalais
22615: sesta kysymyksestä n:o 125, jossa tiedustellaan: ten sosiaalisen ja taloudellisen aseman paranta
22616: miseksi huoltoavun turvin. Huoltoavusta ova
22617: "Aikooko Hallitus ryhtyä tarpeellisiin tulleet osallisiksi hyvin monet mustalaiset. Tä
22618: toimenpiteisiin maamme mustalaisväes- hän viittaa myös mustalaisasiain neuvottelukun
22619: tön sosiaalisen aseman kokonaisvaltai- nan selvitys Mustalaisten sosiaalisista oloist
22620: seksi parantamiseksi?" 1969, jonka mukaan ·15 % mustalaisista sa
22621: joko jatkuvaa tai tilapäiStä huoltoapua.
22622: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Valtioneuvosto on 4. 5.1972 antamallaru
22623: taen seuraavaa: päätöksellä 0 '55 /72) sosiaali- ja terveysminis
22624: Valtioneuvosto on 10. 2. 1972 tekemällään teriön esittelystä muuttanut valtionavustuksest
22625: päätöksellä asettanut mustalaisasiain neuvotte- mustalaisten asunto-olojen parantamiseksi ant~
22626: lukunnan,. jonka tehtävänä on seurata ja valvoa mansa päätöksen (211/70) 5 S:n 1 momentil
22627: mustalaisten sosiaalisten olojen kehitystä ja pa- siten, että momentista on poistettu 20 001
22628: rantamista sekä tehdä siinä tarkoituksessa tar- markan ylätaja yhtä asuntoa kohti. Tämä mu1.1
22629: peelliseksi katsomiaan esityksiä ja antaa lausun- tos mahdollistaa sen, että sosiaalihallitus vc
22630: toja asianomaisille viranomaisille. Neuvottelu- entistä paremmin suosia uusia ja samalla kol
22631: kunta on asetettu kolmivuotiskaudeksi 1972- keatasoisempiakin asuntoratkaisuja.
22632: 1974. Neuvottelukunta on yhteistyöelin, joka Sisäasiainministeriössä on parhaillaan valmh
22633: yrittää suoritettujen selvitysten perusteella vai- telun alaisena hallituksen esitys mustalaisväe!
22634: kuttaa siihen, että eri toimikuntien ehdotukset tön erityislisälainoista, joiden myöntämise
22635: mustalaisten aseman parantamiseksi toteute- avulla tultaisiin entistä suuremmassa määri
22636: taan asianomaisella hallinnonalalla. Neuvottelu- tukemaan mustalaisten omistusasuntojen htu
22637: kunta on tähän mennessä kiinnittänyt jatkuvaa kintaa.
22638: huomiota lähinnä asuntokysymykseen sekä äs- Työvoimaministeriö asetti 25. 5. 1971 erity
22639: kettäin lähettänyt kouluviranomaisille kirjelmän sen mustalaisväestön työllistämistyöcyhmän te}
22640: Mustalaisten koulutustoimikunnan tekemien tävänään selvityksen tekeminen mustalaisvä~
22641: ehdotusten toteuttamiseksi. tön ammattikoulutuksesta ja työllisyydestä sek
22642: Vuoden 1971 alusta astui voimaan huolto- ko. olosuhteissa mahdollisesti todettavien epl
22643: apulain muutos (275/70), jonka 61 §:n uuden kohden korjaamiseksi tarpeellisen kokonaisoi
22644: toisen momentin mukaan valtio korvaa kun- jelman suunnitteleminen. Tämä työryhmä l4l
22645: nille vähintään puolet mustalaisväestöön kuu- tii juuri raporttia työstään.
22646: luvalle henkilölle annetusta huoltoavusta. Val- Kuten edellä esitetystä käy selville on asiat
22647: tioneuvosto on autamaliaan päätöksellä ( 409/ omaisilla hallinnonaloilla parhaillaan joko suut
22648: 71) vahvistanut, että valtio korvaa puolet hy- nitteilla tai jo osittain toteuttamisvaiheessa to
22649: väksytystä huoltoapulain 1 ja 2 § :n nojalla menpiteet mustalaisväestön asunto-, koulutu
22650: mustalaisväestöön kuuluvalle henkilölle anne- ja työllistämiskysymysten järjestämiseksi erityi
22651: tusta huoltoavusta. toimenpitein. Kun sanotulla väestönosalla on ]
22652: Sosiaalihallitukselle 31. 3. 1972 mennessä jä- säksi käytettävänään yhteiskunnan tarjoam1
22653: tetyistä korvausanomuksista ilmeni, että vuo- normaalit sosiaali-, terveys· ym. palvelut, vo
22654: 3
22655:
22656: daan katsoa, että edellä tarkoitettujen sekä naisuudessaan käyttöön mustalaisväestön sosiaa-
22657: myöhemmin ehkä tarpeellisiksi katsottavien lisen aseman olevan hyvin rinnastettavissa
22658: muiden erityispalvelujen tultua aikanaan koko- muun väestön asemaan yleensä.
22659: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
22660:
22661: Ministeri Ahti Fredriksson.
22662: 4
22663:
22664:
22665:
22666:
22667: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22668:
22669: I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningens socialhjälp under år 1971 var
22670: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse 4 7.32 642,25 mark. Av detta belopp kommer
22671: nr 916 av den 12 maj 1972 tili vederbörande staten att ersätta ungefär hälften. Social-
22672: medlem av statsrådet översänt en avskrift av hjälpens belopp tyder på, ett kommunerna
22673: följande av riksdagsman Jacob Söderman m. fl. mera aktivt än tidigare genom socialhjälp ver-
22674: ställda skriftliga spörsmål nr 125: kat för att förbättra zigenarnas sociala och
22675: ekonomiska ställning. Många zigenare har bli-
22676: "Ämnar Regeringen vidtaga nödiga vit delaktiga av socialhjälp. Detta framgår även
22677: åtgärder för att i grund fötbättra av zigenardelegationens utredning angående zi-
22678: zigenarnas sociala .ställning i vårt land?" genarnas sociala förhållanden år 1969, enligt
22679: viiken 75 % av zigenarna erhöll antingen fort-
22680: Såsom .svar på spörsmålet får ~ag vördsamt löpande eller tillfällig socialhjälp.
22681: anföra följande: På föredragning från social- och hälsovårds-
22682: Statsrådet har gen001 beslut 10. 2. 1972 till- ministeriet har statsrådet genom beslut 4. 5.
22683: satt en zigenardelegation som erhållit i Ul)?lpdrag 1972 (355/72) ändrat 5 § 1 mom. statsrådets
22684: att följa med och att övervaka utvecklandet beslut om statsbidrag tili förbättrande av zige-
22685: ooh förhättrandet av zigenarnas sociala för- narnas bostadsförhållanden ( 211/70) så, att
22686: hållanden, samt att i detta syfte göra förslag, bestämmelsen om en övre gräns om 20 000
22687: som den finner nödiga och avgiva utlåtanden mark per bostad har bortfallit. Denna ändring
22688: tili vederbörande myndigheter. Delegationen gör det möjligt för socialstyrelsen att bättre än
22689: har tills'atts för treårsperioden 1972-1974. tidigare gynna nya lösningar i bostadsfrågan
22690: Delegationen är ett samarbetsorgan, som på och medger samtidigt högre standard på bostä-
22691: grundval av utredningar strävar att medverka derna.
22692: tili att ol1ka kommitteers förslag tili förbättran- I ministeriet för inrikesärendena utarbetas
22693: de av zigenarnas ställning föwerkligas inom ve- för närvarande en regeringsproposition med
22694: dethörande förvaltningsområden. Delegationen förslag till lag om särskilda tilläggslån för zige-
22695: har hittilis fortgående fäst uppmärksamihet narbefolkningen. Med hjälp av dessa lån kom-
22696: främst vid bostadsfrågan samt nyligen tili skol- mer man i allt högre grad än tidigare att stöda
22697: myndigheterna sänt en skrivelse som inndhåller zigenarnas anskaffningar av ägarhostäder.
22698: förslag tili föwerkligande av Zigenarutbild- Arbetskraftsministeriet tilisatte 25. 5. 1971
22699: ningskommissionens förslag. en särskilda arbetsgrupp för sysselsättningen
22700: Vid ingången av år 1971 trädde en lag an- bland zigenarbefolkningen. Arbetsgruppen fick
22701: gående ändring av lagen om socialhjälp ( 27 5/ i uppdrag att göra en utredning om yrkes-
22702: 70) i kraft. Enligt det nya andra momentet undervisningen och sysselsättningen bland zige-
22703: av 61 § ersätter staten kommunerna för minst narbefolkningen samt att planera ett helhets-
22704: hälften av den socialhjälp som givits person, program för avlägsnande av eventuella brister
22705: tillhörande zigenarbefolkningen. Statsrådet har i ifrågavarande förhållanden. Denna arbets-
22706: genom beslut ( 409/71) bekräftat, att staten grupp uppgör som bäst en rapport över sitt
22707: ersätter hälften av de godkända kostnaderna arbete.
22708: för socialhjälp, som enligt 1 och 2 §§ lagen Såsom framgår av ovanstående överväger
22709: om socialhjälp erläggs tili person som hör tili man inom vederbörande förvaltningsområden
22710: zigenarbefolkningen. åtgärder som avser särskilda förfaranden för
22711: Av de ersättningansökningar som fram tili att ordna zigenarhefolkningens bostad-, under-
22712: 31. .3. 1972 inlämnats till socialstyrelsen fram- visnings- och sysselsättningsfrågor, och delvis
22713: går, att de totala kostnaderna för zigenarbefolk- har sådana åtgärder redan vidtagits. Då sagda
22714: 5
22715:
22716: befolkningsgrupp dessutom kan utnyttja de tuellt kommer att anses nödiga, i sinom tid
22717: normala social-, hälsovårds- och andra tjänster helt och hållet kan utnyttjas, vad heträffar
22718: som samhället erbjuder, kan man anse, att zige- dess sociala ställning väl kan jämställas med
22719: narbefolkningen så snart ovan avsedda särskil- den övriga befolkningens ställning i allmänhet.
22720: da tjänster samt tjänster, som senare even-
22721: Helsingfors den 8 juni 1972.
22722:
22723: Minister Ahti Fredriksson.
22724:
22725:
22726:
22727:
22728: 601/72
22729: Kirj. ksm. n:o 126.
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: Veikko Turunen ym.: Epäsiveellisten julkaisujen levittämisen eh-
22735: käisemisestä. ·
22736:
22737:
22738: Eduskunnan Herra PuhemieheHe.
22739:
22740: Epäsiveelliset ~ulkaisut ovat viime vuosina asianosaisia vastaan vaikka ~aki epäsiveellisten
22741: vallanneet yhä enemmän alaa. Lehti- ja kirja- ~ulkaisujen levittämisen ehkäisemisestä vuodel-
22742: myymälät ovat niitä tulvillaan. Julkaisut ovat ta 1927 sitä edellyttää. Joutuu kysymään, mitä
22743: käyneet samalla entistä räikeämmEksi. Esimerk- tehtävää epäsiveellisten julkaisujen valvonta-
22744: kien mainitseminen tässä ei ole paikallaan, kos- lautakunnalla ja oikeusministeriöllä on enää
22745: ka .se olisi samalla näiden julkaisujen mainos- tässä asiassa, jos nämä vaikenemisellaan hyväk-
22746: tamista ja koska näiden julkaisujen kielenkäyttö syvät kaiken sen saastan, mikä kyseessä ole-
22747: on ristiriidassa valtiopäiväjärjestyksen 58 §:n vien jul!kaisujen välityksellä leviää kansamme
22748: antamien ohjeiden kanssa ja !koska esimerkkien keskuuteen.
22749: antaminen kuuluu epäsiveellisten julkaisujen Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
22750: valvontalautakunnalle. Olemme katsoneet kui- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
22751: tenkin tarpeelliseksi lähettää erikseen asian- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
22752: omaiselle valtioneuvoston jäsenelle katkelmia tavaksi: seuraavan kysymyksen:
22753: eräistä vast'ikään ilmestyneistä epäsiveellisistä
22754: julkaisuista. Onko Hallitus sitä mieltä, että voi-
22755: Epäsiveelliset julkaisut ovat omiaan synnyt- massa olevaa lakia epäsiveellisten jul-
22756: tämään luki.joissaan, varsinkin nuorissa, sairasta kaisujen levittämisen ehkäisemisestä
22757: seksualiteettia ja henkistä häiriintyneisyyttä se- vuodelta 1927 on noudatettava ja jos
22758: kä johtavat monia seksuaalirikoksiin. Julkaisi- on,
22759: jat eivät ajattele vastuutaan vaan taloudellista mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22760: hyötyään. Viranomaiset ovat laiminlyöneet vel- ryhtyä epäsiveellisten julkaisujen taka-
22761: vollisuutensa kun eivät ole takavarikoineet epä- varikoimiseksi ja syytteen nostamiseksi
22762: siveellisiä julkaisuja eivätkä nostaneet syytettä asianosaisia vastaan?
22763: Helsingissä 5 :päivänä toukokuuta 1972.
22764:
22765: Veikko J. Turunen Kalevi Huotari Einari Nieminen Aili Laitinen
22766: Olavi Ronkainen Pentti Pekkarinen Eero Lattula Arttur Niemelä
22767: Raino Westerholm Viljo Suokas Esko Häl"könen Erkki Häkämies
22768: Veikko Pihlajamäki Taisto Tähkämaa Lea Sutinen Olavi Lähteenmäki
22769: Timo Mäki Mauno Kurppa Olavi Nikkilä Irma Toivanen
22770: Eeva Kauppi Aune Mänttäri Pentti Mäki-Hakola Kerttu Hemmi
22771: Mikko Jokela J. Juhani Kortesalmi: Anna-Liisa Linkola Sulo Suorttanen
22772: Pentti Poutaneo Mikko Vainio Aulis Sileäkangas Heimo Linna
22773: Saimi Ääri Johannes Virolainen Heikki Kainulainen Juhani Saukkonen
22774: Reino Karpola Lauri Linna Rainer Lemström Olavi Borg
22775: Pekka Vilmt Aino Karjalainen Kalevi Remes Matti Asunmaa
22776: T. I. Vartia Antero Juntumaa A. R. Sainio Eino Lottanen
22777: Sylvi Saimo Ragnar Granvik Jouko Siikaniemi Erkki Haukipuro
22778: Paavo Niinikoski Victor Procope Pentti Anttila Sami Suominen
22779: Veikko Vennamo Kullervo Rainio Mikko Asunta Antero Salmenkivi
22780:
22781: 646/72
22782: 2
22783:
22784:
22785:
22786:
22787: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22788:
22789: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa käsityskantojen vuoksi on oikeusministeriön
22790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toimesta kesätlä 1971 asetettu toimikunta, jon-
22791: olette 12 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn ka tehtävänä on mm. !harkita mahdollisuuksia
22792: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäise-
22793: asianomaiselle jäsenelle ~äljennöksen kansan- misestä annetun lain uudistamiseksi siten, että
22794: edust:J!ia Veikko Turusen ym. näin kuuluvasta tärkeäksi arvoksi koettu yksilön oikeus välttyä
22795: kirjallisesta kysymyksestä n:o 126: tavallisessa elinympäristössään ennalta arvaa-
22796: mattomUta ja omaehtoiseen valintaan perustu-
22797: ''Onko Hillitus sitä mieltä, että voi- mattomilta pornografisilta esityksiltä tulisi t(h
22798: massa olevaa. lakia epäsiveellisten jul- teutetuksi. Toimikunnan on määrä antaa mie-
22799: kaisu] en levittämisen ehkäisemisestä tintönsä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
22800: · vuodelta 1927 on noudatettava ja jos
22801: on, Oikeusministeriö on kirjeellään 23. 5. 1972
22802: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo pyytänyt epäsiveellisten julkaisujen valvonta-
22803: ryhtyä epäsiveellisten julkaisujen taka- lautakunnan lausunnon K. J. Gummerus Osa-
22804: .varikoim~s(iksi ja syytteen nostamiseksi
22805: keyhtiön kustantamista ja painamista, Apolli-
22806: · asiånosai~ia vastaan?" nairen kirjoittamasta teoksesta Hirveä Hospo-
22807: dar ja Nuoren don Juan'in uratyöt sekä de
22808: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Saden kirjoittamasta teoksesta Justine eli hy-
22809: vasti seuraavaa: veellisen neidon kovat kokemukset. Lausunto-
22810: Epäsiveelli~ten julkaisujen levittämisen eh- pyynnön mukaan on lautakunnalle lähetetty
22811: käisemisestä annetussa laissa (28. 1. 1927/23) myös kysymyksen perusteluissa tarkoitettugen
22812: on säädetty rangaistus sukupuolikuria tai sää- aikakauslehtien numeroita siinä ta11koituksessa,
22813: dyllisyyttä loukkaavan rpainotuotteen, kirjoituk- että lautakunta lausuisi käsityksensä siitä, onko
22814: sen, kuvailisen esityksen tai muun tuotteen le- sanotunlaisia aikakauslehtiä pidettävä suku·
22815: vittämisestä ,ja eräistä muista teoista, joiden puolikuria tai säädyllisyyttä loukkaa\i'ina.
22816: kohteena ovat sanotunlaiset tuotteet. Mainittu Lautakunnan enemmistö on asettunut sille
22817: laki annettiin niiden velvoitusten täyttämiseksi, kannalle, että edellä mainittuja kirjoja ei ole
22818: joihin Suomi oli sitoutunut yhtymällä Gene- pidettävä siinä mielessä sukupuolikuria tai sää-
22819: vessä vuonna 1923 tehtyyn epäsiveellisten jul- dyllisyyttä loukkaavina kuin epäsiveellisten jul-
22820: kaisujen levittämisen ja kaupaksipitämisen eh- kaisujen levittämisen ehkäisemisestä annetun
22821: käisemistä tarkoittavaan kansainväliseen yleis- lain 1 § :ssä tarkoitetaan. Kysymyksen perus-
22822: sopimukseen. Mainittuun lakiin on 1 päivänä teluissa tarkoitettujen aikakauslehtien osalta
22823: helmikuuta 1957 annetulla lailla lisätty uusi lautakunta ei sen sijaan !katsonut voivansa ot-
22824: 4 §, ~onka mukaan lain noudattamisen valvon- taa kantaa, koska lausuntopyynnössä ei ollut
22825: taa varten on asetettava valvontalautakunta, niitä sen tarkemmin eikä liioin mitään yksi-
22826: jonka tehtävänä on antaa oikeusministeriölle tyistä artikkelia yksilöity.
22827: lausuntoja lain soveltamista koskevissa asioissa Oikeusministeriö katsoo, että epäsiveellisten
22828: ja yksittäistapauksissa tehdä ehdotuksia laissa julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä annetun
22829: tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymisestä. lain nojalla edellä mainittujen kirjojen johdosta
22830: Ruotsissa ja Tanskassa tapahtuneen porno- ei ole ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ministeriölle
22831: grafian vapauttamisen jälkeen ovat mahdolli- painovapauslain nojalla kuuluvan valvontaval-
22832: suudet meillä valvoa epäsiveellisiksi katsott!l- lan puitteissa ministeriö valvoo aikakaudsten
22833: via julkaisuja jossain määrin vähentyneet. Osit- julkaisujen ja muidenkin painotuotteiden osalta
22834: tain tämän vuoksi ja osittain muuttuneiden painovapauslain noudattamista.
22835: Helsingissä 16 pä:vänä kesäkuuta 1972.
22836:
22837: Oikeusministeri Pekka Paavola.
22838: 3
22839:
22840:
22841:
22842:
22843: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22844:
22845: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen teriet sommaren 1971 en tkommission, som har
22846: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse t.Hl uppgift att bl.a. överväga möjligheterna
22847: av den 12 maj 1972 tili vedel"börande medlem tili revision av lagen angående undertryakande
22848: av statsrådet översänt avs:krift av följande av av osedliga publikationers srpridning så, att man
22849: riksdagsman Veikko Turunen m.fl. ställda skulle förverkliga individens såsom ett viktigt
22850: spörsmål nr 126: värde betraktade rätt att i sin normala livs-
22851: miljö undgå oförutsedda och av hans eget vai
22852: "Är Regeringen av den åsikten, att oberoende pornografiska framstä:llningar. Kom-
22853: gällande lag av år 1927 angående un- missionen skall avge sitt betänkande före ut-
22854: dertryckande av osedliga publikationers gången av innevarande år.
22855: spridning hör efterlevas, ooh om så är Justitieministeriet har i en skrivelse 23. 5.
22856: fallet, 1972 inbegärt utlåtande av pornografiövervak-
22857: v.Hka åtgärder ämnar Regeringen vid- ningsnämnden om Apollinai:res Hirveä Hospo-
22858: taga för tagande i beslag av osedliga dar (Den förfärlige Hospodar) och Nuoren
22859: publikationer och för väakande av åtal don Juanin urotyöt (Den unge don Juans stor-
22860: mot vederbörande?" dåd) samt de Sades "Justine" (Den dygiga
22861: ungmöns hemska upplevelser), vilka utkommit
22862: Såsom svar på ,spörsmålet får jag vördsamt på K. J. Gummers Osa:keyhtiös förlag. Till-
22863: anföra följande: sammans med ar1hållan om utlåtande tillsändes
22864: I ,Jagen angående undertryckande av osedliga nämnden även nummer av de .i motiverigen
22865: publikationers spridning (28. 1. 1927/23) stad- för srpörsmålet avsedda tidskrifterna i syfte att
22866: gas .straff för utspridning av tryckalster, skrift, nämnden skuJle uttala sin uppfattning om,
22867: bildlig framställning eller annat alster som huruvida tidskrifter av nämnda slag bör anses
22868: sårar tukt eller anständighet och för vissa såra tukt eller anständighet.
22869: andra handlingar, vil:ka gäller produkter av Nämndens majoritet har intagit den stånd-
22870: nämnda slag. Nämnda lag gavs för uppfyllande punkten, att ovan nämnda böcker icke bör
22871: av de förpliktelser, som Finland åtog sig genom anses vara i den meningen sårande för tukt
22872: anslutning till konventionen i Geneve år 1923 eller anständighet, som i 1 § lagen angående
22873: som avser undertryakande av spridningen av undertryckande av osedliga publikationers
22874: odh handeln med osedliga publikationer. Tili spridning avses. I avseende på de tidskrifter
22875: nämnda lag fogades genom lag av den 1 feb- som avses i spörsmålets motivering har nämn-
22876: ruari 1957 en ny 4 §, enligt viiken för över- den däremot icke ansett sig kunna fatta stånd-
22877: vakningen av efterlevnaden av lagen skall punkt, eftersom de icke blivit i anhållan om
22878: tilisättas en övewakningsnämnd, som har till utlåtande individualiserade, lika litet som nå-
22879: uppgift att tili justitieministeriet avge udåtan- gon enskild artikel däri.
22880: den i ärenden rörande tiliämpningen av lagen Justitieministeriet anser, att några åtgärder
22881: ooh att i enskilda fall inkomma med förslag i fråga om ovan nämnda iböcker icke behöver
22882: om vidtagande av i lagen avsedda åtgärder. vidtagas med stöd av lagen angående under-
22883: Efter det 1pornografin hlivit fri i Sverige tryckadnde av osedJiga publikationers sprid-
22884: och Danmark har möjligheterna att hos oss ning. Inom ramen för den uppsiktsmakt som
22885: kontrollera publikationer som måste anses enligt tryckfrihetslagen ankommer på ministe-
22886: osedliga minskats i någon mån. Dels på grund riet övervakar detta trycikfrihetens iakttagande
22887: härav, dels på grund av den förändrade upp- i avseende på periodiska tryckskrifter ooh öv-
22888: fattningen, tillsattes rpå åtgärd av ~ustitieminis- riga tryckalster.
22889: Helsingfors den 16 juni 1972.
22890:
22891: Justitieminister Pekka Paavola.
22892: Kirj. ksm. n:o 127.
22893:
22894:
22895:
22896:
22897: Söderman ym.: Turun lentokentän pääkiitoradan rakentamisesta.
22898:
22899:
22900: Ed u sku nn an Herra Puhe miehelle.
22901:
22902: Ilmailuhallitus on julkisuudessa esittänyt kaksituhatta metriä pitkältä kiitoradalta olisi
22903: alustavasti suunnitelmansa eräiden kotimaisten lentokentän käyttömahdollisuuksia tältä osin
22904: lentokenttien rakennusohjelmaksi. Ohjelmassa tehostettava. Kun mainittua kiitorataa ilmei-
22905: on esitetty rakennustoiminnan aloittamista sesti ei voida pidentää kuin kolmellasadalla
22906: Turun lentokenttärakennusten osalna vuonna metrillä, olisi varsinaisen pääkiitoradan raken-
22907: 1973-1974. Pääkiitoradan rakentaminen Tu- taminen erittäin ,tärkeä.
22908: run lentokentälle tulisi näiden tietojen mukaan Turun lentoaseman kehittämisestä on Lou-
22909: ltoteutettavahi vasta vuosikymmenen lopulla. nais-Suomen talousalueelle annettu vuos,ien
22910: Kuluvan vuoden alussa on Turun lentoken- ailkana valtiovallan taholta erilaisia lupauksia
22911: tälle suoritettu päivittäin keskimäärin noin asian kiireellisestä käsittelystä. Esitetylt suun-
22912: 50 laskua. On ennustettavissa, että lentoken- nitelmwt eivät kuitenkaan pysty 'tyydyttämään
22913: tän m'il.tkustajamäärä kohoaa nykyisestä noin talousalueen vähäisimpiäkään tarpeita. On epä-
22914: 200 OOO:sta vuoteen 1980 mennessä aina tarkoituksenmukais.ta ryhtyä rakentamaan len-
22915: 500 OOO:een matkustajaan ja että rahti- ja tdkenttärakennuksia ellei ensin tai ainakin
22916: postimäärät kohoavat samana ajanJaksona ny- yhtäaikaisesti huolehdita /tarpeellisen j'a kii-
22917: kyisestä 1 000 tonnista vuodessa 4 000 ton- reellisen pääkiitotien rakentamisesta.
22918: niin vuodessa. Nykyinen Turun lentokenttä ei Edellä _olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
22919: pysty suoriutumaan kyseessä olevan laatuises.ta 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
22920: henkilö- ja rahtimäärästä. tioneuvoston asianomaisen jäsenen v:astatta-
22921: Esitel!lyissä sunnnitelmissa on etusija an- vaksi seuraavan kysymyksen:
22922: nettu lentoasemarakennuksen kiireelliseen ro.
22923: teuttamiseen. Kun kuitenkin s.ekä tahtiliiken- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
22924: teen laajentuminen että tilauslentojen lisäämi- toimenpiteisiin Turun lentokentän lre-
22925: nen on koko Lounais-Suomen ,taJ.ousalueelle thittämiseks,i ryhtymällä tarpeellisiin toi-
22926: ensiarvoisen tärkeä ja kun nykyis,etkää:n suu- menpiteisiin varsinaisen pääkiitoradan
22927: remmat reittikoneet (DC-8, Super Caravel:le) kiireelliseen raikentamiseen?
22928: eivät voi täydessä kuormassa nousta nykyiseltä
22929: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1972.
22930:
22931: Jacob Söderman. Esko Niskanen.
22932:
22933:
22934:
22935:
22936: 638/72
22937: 2
22938:
22939:
22940:
22941:
22942: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22943: ValLtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- niiden ajoittamisesta. Tämä selvitys valmistuu
22944: tissa mainitussa tarkoi:tuksessa Te, Herra Pu- tämän vuoden elokuussa. Selvitystyön aikana
22945: hemies, olette 12 päivänä touikolruu:ta 1972 on oltu kosketuksissa myös Finnair Oy:n
22946: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- kanssa parannustöistä ja niiden ajoituksesta.
22947: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennok- Vaikka edellä tarkoitettu selvitystyö on
22948: sen kansanedustaja Jacob Södermaniin ym. vielä keskeneräinen, jo nyt on pidettävä sel-
22949: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä vänä että parannuksia Turun lentoasemalla
22950: n:o 127: tarvitaan kiireellisimmin yleisten >tilojen ja len-
22951: nonvarmennustoiminnalle tarkoitettujen tilo-
22952: "Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin jen osaLta. Sen sijaan kiitorata, joka on krot-
22953: toimenpiteisiin Turun lentokentän ke- tää koskevan y;leissuunnitelm,oo mukaan sivu-
22954: hittämiseksi ryhtymällä tarpeellisiin toi- kiitorata, näyttää ainakin toistaiseksi tyydyttä-
22955: menpiteisiin varsinaisen pääkiitoradan vän ne vaatimukset, joita nykyinen koti- ja
22956: kiireelliseen rak001tamiseen? '' ulkomaan illkenne sille asettaa. Liikenteen
22957: kasvuennusteet huomioon ottaen tulee kui-
22958: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ten!kin kysymyksessä tarkoitetun pääkiitoradan
22959: tavasti seuraavaa: nakentaminen lähivuosina tarpeelliseksi.
22960: Nykyinen tilanne Turun lentoasemalla on Edellä sanotun perusteella ja ottaen huo-
22961: vatikea. Liikenneministeriö asetti 26. 4. 1971 mioon toisaalta siviili-ilmailuhalmtoa varten
22962: työryhmän selvittämään ja tekemään esityksen tulevaisuudessa osoitetJtavaksi arvioidut mää-
22963: uudistussuunnitelmaksi Turun lentoasemalle rärahat, selkä toisaalta muut ilmailuhallinnon
22964: suoritettavia rakennus- ja parannustöitä ja edellyttämät suuremmat investoinnit 1970-
22965: !toimenpiteitä varten. Työryhmä muodostettiin luvulla, näyttää Turun lentoasemalla tarvitta-
22966: Turun kaupungin ja ilmailuhallinnon edusta- vien parannustöiden järjestely tatkoituksen-
22967: jista. Työryhmän alaisena on viime vuoden mukais1mmalta toteuttaa siten, että ensin ra-
22968: loppupuolelta lähtien työskennellyt ulkopuoli- kennettaisiin uusi matkustaja-asemarakennus
22969: nen konsultti, jonka tehtävänä on valmistaa ja lennonvarmistustilat sekä näihin liittyvät
22970: konkreettisia toimenpiteitä varten riittävän lentokoneiden seisontatasot ja tiestöt yms. ja
22971: yksityiskohtainen selvitys parannustöistä ja sen jälkeen varsinainen pääkiitorata.
22972: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1972.
22973:
22974: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
22975: 3
22976:
22977:
22978:
22979:
22980: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22981:
22982: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gusti detta år. Under tiden för utrednings-
22983: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- arbetet har kontakt tagits även med Finnair
22984: vdse ~v den 12 maj 1972 tili vederhörande Ab om förbättringsarbetena och deras tids-
22985: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- ordnande.
22986: jande av riksdagsman Jacob Söderman m. fJ.. Ovan avsedda utredning pågår ännu, men
22987: ställda spörsmål nr 127: det kan redan nu anses klart, att förbättring-
22988: ama på Åbo flygstation är mest brådskande i
22989: "Ämnar Regeringen vidtaga skynd- fråga om de allmänna utrymmena och de för
22990: samma åtgärder för utvecklande av flygsäkerhetsverksamheten avsedda utrym-
22991: flygfältet i Aho genom att skrida ti11 mena. Däremot synes rullbanan, som enligt
22992: nödiga åtgärder för hrådska:nde byg- den allmänna planen för fältet är en sido-
22993: gande av den egentilga huvudrullba- rullbana, åtminstone tillsvidare tillfredsställa
22994: nan?" de krav som den nuvarande inhemska och
22995: utländska trafiken ställer på den. Med heak-
22996: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tande av tillväxtprognosen för trafiken kom-
22997: anföra följande: mer byggande av den i spörsmålet avsedda
22998: Den nuvarande situationen på flygstationen huvudrullbanan dock att bli nödvändigt under
22999: i Åbo är svår. Trafikministeriet tillsatte 26. 4. de närmaste åren.
23000: 1971 en arbetsgrupp för utredning av saken På grund av vad ovan anförts och med
23001: och för att frams,tälla förslag tili en för- beaktande av å ena sidan de anslag som be-
23002: nyelseplan för de byggnads- och förbättrings- räknas i framtiden bli nödiga att anvisa för
23003: arbeten som skall utföras och de andra åtgär- den civila luftfartsförvaltningen och å andra
23004: der som skalJ. v1dtagas på flygstationen i Åbo. sidan av de andra större investeringar Iuft-
23005: En arbetsgrupp sammansatJtes av representan- fartsförvaltningen förutsätter på 1970-talet,
23006: ter för Aho stad och luftfartsförvaltningen. synes det mest ändamålsenliga vara, att ge-
23007: Underställd -.u-betsgruppen har sedan senare nomföra förbättringarna på Åbo flygstation
23008: hälften av år 1971 arbetat en utomstående så, att man förSJt skulle bygga en ny passa-
23009: konsult. som har ,ti1] uppgift att för konkreta gerarpaviljong och flygsäkerhetsutrymmen
23010: åtgärder utarbeta en tillräckligt detaljerad ut- samt tili dessa anslutna parkeringsplattor för
23011: redning om förbättringsarbetena och deras flygplanen, vägnät o.a.dyl., och därefter den
23012: tidsordnande. Utredningen blir färdig i au- egentliga huvudrullbanan.
23013: Helsingfors den 15 juni 1972.
23014:
23015: Trafikminister Valde Nevalainen.
23016: Kirj. ksm. n:o 128.
23017:
23018:
23019:
23020:
23021: Kortesalmi: Kipinän- Ypykkäjärven- Rovaniemen maantien
23022: rakentamisesta.
23023:
23024:
23025: Ed u s kun n a n H e rr a P u he m i e h e II e.
23026:
23027: Pudasjärvelle suunniteltu ns. Siuruan allas- markkinointi edi.styisi ratkaisevasti. Samoin
23028: hanke on ollut vireillä jo vuosikymmenen eikä tie lyhentäisi osalta® yhteyksiä Oulu-Rova-
23029: lopullista päätÖSttä hankkeen toteuttamisesta niemen välillä n. 15 km. Tien rakenoomisella
23030: tai toteuttamatta jättämisestä ole vieläkään olisi myönteinen vaikmus myös paikkakunnan
23031: näkyvissä. Tästä on ,luonnollisesti seurauk- vaikean työttömyyden poistamisessa. Edelleen
23032: sena alueen kehitykselle ja alueen asukkaille mainittakoon, että Pohjolan Voima Osakeyhciö
23033: ollut j-a on edelleen monia taloudellisia hait- laskee vettä yläjuoksulta joen jäälle .talvis,in.
23034: toja. Yhtenä huomattavana haittapuolena on Tästä syystä kulkeminen jäätiellä tuottaa han-
23035: ollut suunniteltujen teiden raikentrunisen py- kaluuksia, koska jäät ovat paikka paikoin heik-
23036: sähtyminen. Yksi näistä teistä on Kipinä- koja. Koska Kollajan kylä on pitäjän vanhinita
23037: Ypyk:käjärvi- Rovaniemen maantie, johon asutusseutua, on kohtuutonta, että se yhä saa
23038: TVH on Jaatinut suunnitelman ja kustannus- olla tien puolesta syrjityssä ·asemassa. Muistet-
23039: arvion. Tie on vain loppuos!llltaan allasalueella. takoon vielä, että kaikki suunnitelmat tie-
23040: Pudasjärven kunta on .ffdirehtinyt lti.en m- hanketta varten ovat olemassa. Kolhjan lk.ylä-
23041: kenitamista TVH:lle lähettämässään kirjel- läiset toivoisivat edelleen, että viranomaiset
23042: mässä maaliskuussa 1970. Aivan viime aikoina kävisivät my& itse paikalla tutustumasSa asu-
23043: on myös paikallisten asukkaiden, nimittäin jamiston vaikeaan tilanteeseen.
23044: Pudasjärven Kollajan kyläläisten piirissä he- Edellä Ollevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
23045: rännyt levottomuutta asian pitkittymisen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
23046: vuoksi siinä määrin, että kyläläiset ovat lähet- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
23047: täneet Tie- ja vesirakennushallitukselle kirjel- raavan kysymyksen:
23048: män, jossa. sitä pyydetään kiirehtimään Ypyk-
23049: käjärven-Ranuan tien rakentamista. Kirjel- Tietääkö Hallitus, . että 'tien. puut-
23050: män mukaan tien aikaansaaminen on kylien tuminen välillä Kipinä-Ypykkäjärvi
23051: asukkaille elinehto, koska valtaosa kyläläisistä -Rovaniemen maantie on aiheuttanut
23052: asuu Iijoen pohjoispuolella. Tie palvelisi läpi- paikallisille kymmenille talouksille jat-
23053: kulkutienä esim. Ranualta Ouluun päin. Tien kuvia jokapäiväisen elämän vaikeuksia
23054: vaikutuspiiriin tulisi kaikkiaan 34 taloutta sekä epävarmuutta tulevaisuudesta, ja
23055: Iijoen pohjoispuolella eli noin 200 asukasta aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
23056: sekä lisäksi koko Ypykkäjärven kylä. Asuk- maantien rakentamiseksi välillä. Kipinä
23057: kaat . s'aavat päätoimeentulonsa inaa- ja karja- ;Ypykkäjärvi-Rovaniemen · ~aantie?
23058: talou&sta, joten myös heidän tuotteittensa
23059: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1972.
23060:
23061: J. Juharii Kortesalmi.
23062:
23063:
23064:
23065:
23066: 635/72
23067: 2
23068:
23069:
23070:
23071:
23072: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23073:
23074: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa käyttämään tätä liikenteelliseltä palvelustasoil-
23075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taan erittäin korkealuolkkaiseksi tulevaa yh-
23076: oletrte 15 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn teyttä. Kysymyksessä 1todetaan lisäksi Kipinän
23077: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston - Ypykkäjärven:-Aittojärven tien lyherutävän
23078: asianomaliselle jäsenelle jäljennöksen k,ansan- Oulun j•a Rovaniemen välistä yhteyttä 15 kilo-
23079: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli- metriä. Oulun ja Rovaniemen välinen yhteys
23080: sesta kysymyksestä n:o 128: on kuitenkin Kem~n kautta mitaten tältäkin
23081: lyhyempi.
23082: "Tietääkö Hallitus, että tien puut- ~ien vaikutuspiiriin tulisi kaikkiaan 34 ta-
23083: tuminen väliLlä Kipinä-Ypykkäjärvi loutta. Edellä mainitun maantiesuunnitelman
23084: -Rovaniemen maantie on aiheuttanut kustannusarvion mukaan olisivat tien rakenta-
23085: pai:kallisille kymmenille ta.louksille i•at- rniskustannukset 2 524 000 mk vuoden 1967
23086: kuvia jokapäiväisen elämän vaikeuksia hintatasossa di tien vaikutuspiirissä olevaa ta-
23087: sekä . epävarmuutta tulevaisuudesta, ja loutta kohden noin 74 000 mk, jota summaa
23088: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin on pidettävä. erittäin suurena. Lisäksi kustan-
23089: tilaantien rakentamise,hi välillä Kipinä nusarvio ~tällä hetkellä <toteutetturut nousisi
23090: -Ypykkäjärvi-Rovaniemenmaantie?" huomattavasti edellä mainittua korkeammaksi.
23091: Edellä mamttu tiesuunnitelma onkin paikal-
23092: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lisen liikenteen tarpeita ja nykytilanneWt aja-
23093: tavasti seuraavaa: tellen laadittu ilmeisesti teknillisesti ylimitoi-
23094: Tie- ja vesirakennushallituksessa Oill vuonna teruksi. ~...fikäli tyydyttäis.iin vaatJimaJbtoma.m-
23095: 1967 tehty maantiesuunnitelma välille Kipi- paan ratkaisuun, olisi teknillisesti mahdollista
23096: närikooki-Ypykkäjärvi. Suunnitehnaa ei ole rakentaa ko. tieyhteys noin 1,4 milj. mk:lla.
23097: vahvistettu. Ypykkäjärveltä Aittojärvelle, kanta- Tällöin kuSitannukset tien vaikutuspiiriin tule-
23098: tielle n:o 78 on lisäksi olemassa paikallistie, vaa taloutta kohden olisivat n. 40 000 mk.
23099: joka on valmistunut vuonna 1966. Edellä Tätäkin summaa on pidettävä vielä varsin
23100: mainittu maantiesuunnitelma on aikoinaan teh- suurena. Näin ollen ko. tien rakentaminen
23101: ty siltä varalta, että Siuruan allashanke toteuc olisi liikennetaloudellisesti kannattamatonta
23102: tetaan. Alla:shanklreen toteuttamisesta ei kui- ainakin tällä het!kellä.
23103: tenkaan ole vielä tehty päätöstä. Tieviranomaisiha saadun tiedon mukaan
23104: Kipinän-Ypykkäjärven-Aittoiärven tien Kipinän-Ypykkäjärven-Aittojärven tien ra-
23105: ensisija.iinen tarkoitus on yhdis1tää Iijoen poh- kenJtamisasiaa käsitetlään parhaillaan, ja !lrun
23106: joispuolella sijaitsevat tilat yleiseen tieverk- tarvittavat lausunnot ym. selvitY'kset on saatu,
23107: koon, KysymY'ksessä mainitaan tien palvclevan tehdään asianmukaisessa järjestyksessä päätös
23108: myös Ranuan ja Oulun välistä Hikennettä. siitä, onko olemassa edellytyksiä ko. ·tien ra-
23109: Kyseinen llikenne on kuitenkin varsiJn vähäis- kentamiseen yleisenä tienä valtion rtoimesta ja,
23110: tä ja lisäksi mikäli Siuruan allashanke toteute- jos on, rakennetaanko tie alussa mailllitun
23111: taan, jO'lldutaan kantatie n:o 78 siirtämään suunnitelman mukaan vai joudutaanko sitä
23112: Kanttilasta Ala-Livon kautta Pudasjärvelle ehkä tarkistamaan.
23113: kulkevak.si, jolloin Ranua-Oulu liikenne rulee
23114: Helsingissä kesäkuun 13 päivänä 1972.
23115:
23116:
23117: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
23118: 3
23119:
23120:
23121:
23122:
23123: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
23124:
23125: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordn1ngen bindelse, som kommer att betjäna trafiken på
23126: anger har Ni, Herr T aJman, med Eder ISikri- en nivå av synnerligen hög klass. I spörsmålet
23127: velse av den 15 maj 1972 1tiU vede11börande konstateras vidare, att vägen Kipinä-Ypyk-
23128: medlem 'av statsrådet översä:nt avskrifit mr käjärvi-Aittojärvi förkortar förbindelsen mel-
23129: följande av riksdagsman Kortesalmi stiillda lan Uleålborg och Rovaniemi med 15 kilome-
23130: spörsmål nr 128: ter. Förbindelsen Uleåborg-Rovaniemi är dock
23131: ännu korna.re över Kemi.
23132: "Är Regeringen medveten om att Vägen skulle komma att heröra samman-
23133: avsa.knaden av väg på Siträckan Kipinä lagt 34 huhåll. Enligt kostnadsförslaget för
23134: - Ypykkäjärvi - Rovaniemi medför landsvägsprojektet .sikulle anläggningskostna-
23135: fortgående svårigheter i det dagliga derna enligt 1967 års prisnivå vara 2 524 000
23136: l~ivet samt osäk:erhet om framtiden för mk, dvs. omkring 74 000 mk per hushåll som
23137: tiotals lokala hushåll, och vägen skulle beröra, vilket belopp måste anses
23138: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder mycket högt. Dessutom skuUe projeiktet, om
23139: för åstadkommande av en landsväg det skulle förverkligas i detta nu, belöpa sitt
23140: Kipiinä-Ypykkäjärvi-Rovaniemi?" tili ett betydligt större belopp än det ovan-
23141: nämnda. Ovan sagda vägprojekt har med ·tanke
23142: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt på den lokala itrafikens hehov och den nuva-
23143: anföra följande: rande situationen uppenbart överdime:nsione-
23144: I väg- och vattenbyggnadsstyrelsen uppgjor- rats i tekinskt avseende. Om man skulle nöja
23145: des år 1967 landsvägsplan för sträckan Kipi- sig med en ansprakslösare lösning, skulle det
23146: nänkoski-Ypykkäjärvi. Planen har idke blivit vara möjligt att bygga ifrågavara...'lde väg:för-
23147: faststä:lld. Från Yp}"kkäjärvi tiJl Aittojärvi, tili bindelse för cirlm 1,4 milj. mark. Härvid
23148: stamvägen nr 78, f.inns dessutom en bygdeväg, sikulle tkostJ:naderna per hushåll som vägen
23149: som blev färdig år 1966. CNan nä..mnda lands- skulle beröra bli ci11ka 40 000 mark. Även
23150: vägsprojetkt utarbetades på sin tid för det falJ denna ·summa måste anses räut stor. Vägens
23151: att Siurua bassängplan skulle realiseras; där- byggande sku1le sålunda icke löna sig trafik-
23152: om har hesJut dock icke ännu fattats. dkonomiskt, åtminstone icke i dertta nu.
23153: Syftet med vägen Kipinä-Ypykkäjärvi- En:ligrt uppgift från vägmyndigheterna be-
23154: Aittojärvi är i främsta rummet 111tt ansluta lä- handlas frågan om anläggande av en väg
23155: genheterna på norra sidan av I-älv 1tiJl det Kipinä- Ypykkäjärvi- Aittajärvi oom bäst,
23156: allmänna vägnätet. I spörsmålet nämns att och när nödiga utlåtanden och andra utred-
23157: vägen även tjänar trafiken mellan Ranua och ningar erhållits, fautas heslut i vederbörlig
23158: Uleåborg. Ifrågavwande trafik är dock rätt ordning om, huruvida förutsättningar finns
23159: obetydlig, och dessu.tom !kommer stamvägen för anJäggande av ifrågavara:nde väg så:som
23160: nr 78, om Siurua bassängprojekt förverkligas, allmän väg genom statens försorg och, om
23161: att flyttas så, att den går från Kanttila genom så är fallet, huruvida vägen skall byggas enligt
23162: Ala-Livo tili Pudasjärvi, varvid ttl,afiken Ranua den förstnämnda planen, eller om denna må-
23163: -Uleåborg ikommer att använda denna för- hända måste justeras.
23164: Helsingfors den 13 juni 1972.
23165:
23166:
23167: Trafikminister Valde Nevalainen.
23168: Kirj. ksm. n:o 129.
23169:
23170:
23171:
23172:
23173: Kortesalmi: Maatalouden tukitoimenpiteiden tehostamisesta
23174: Kuusamon ja Taivalkosken kunnassa.
23175:
23176:
23177: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23178:
23179: Kuusamon ja Taivalkosken maatalouden- sesti, sillä olosuhteet, esim. maaston korkeus
23180: harjoittajat ovat esittäneet huolestumisensa ja ihnasto-olot ovat samat kuin esim. Koillis-
23181: näiden alueiden maatalouden nykynäkymistä: Lapissa, osin jopa huonommat ( esim. Taival-
23182: tilojen heikko kannattavuus johtaa viljelyn koski on tunnetusti Suomen lumisin pitäjä).
23183: lopettamiseen, tiloista luopumiseen ja maasta- Niinpä halla- ja katovahingot ovat Taivalkos-
23184: muuttoon sekä siten ennen elinkelpoisten ky- kella ja Kuusamossa usein viljelijäin vieraina,
23185: lien autioitumiseen. Tuotannon supistuminen samoin huonot korjuusäät. Ylipäänsä Taival-
23186: on myös huolestuttavasti huonontanut viljeli- koski ja Kuusamo olisi edellä mainituista
23187: jöiden toimeentuloa ja perheiden työllistymistä. syistä laskettava maataloudelle annettavien etu-
23188: Syrjäseutujen yleiset haitat, esim. monin pai- jen ja helpotusten ja tukitoimien osalta sa-
23189: koin riittämättömät ja heikot tie- ja liikenne- maan luokkaan Lapin läänin kanssa. Tästä
23190: olot sekä sähköistymisen viivästyminen, met- odotetaan asiaan vaikuttavaa lainsäädäntöä
23191: sien riistohakkuut, alhainen kantohinta, ve- valtiovallalta.
23192: sistöjen säännöstelyjen myötä tullut kalavesien Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23193: tuoton heikkeneminen sekä energian hinnan päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin kysyn
23194: kaksinkertaisuus esim. Helsingin tasoon verrat- valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä kun-
23195: tuna, rasittavat Kuusamon ja Taivalkosken nioittavasti seuraavaa:
23196: asutustilallisia sekä muita pien- ja perheviljeli-
23197: jöitä ja koko alueen maatalousväestöä. Kui- Tietääkö Hallitus, että Kuusamo ja
23198: tenkin on todettu, että maatalousväen nopea Taivalkoski ovat ilmastoltaan, korkeus-
23199: supistuminen on vaaraksi koko alueen elin- suhteiltaan ym. maatalouden kannalta
23200: keinoelämälle. Näitä seikkoja on viimeksi sel- olennaisten ympäristötekijäin kannalta
23201: vitellyt yllä olevaan toteamukseen päätyen samanlaista aluetta kuin suurin osa
23202: mm. posiolainen valtiotieteilijä Timo E. Korva Lapin lääniä
23203: Helsingin yliopistossa tekemässään valtiotie- ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
23204: teen pro gradu -tutkielmassa. ( 1) maatalouden tuotantotuen alue-
23205: On selvää, että esim. Taivalkosken ja Kuu- tukirajan tarkistamiseksi ja siirtämi-
23206: samon pitäjän maatalous tarvitsee valtiovallan seksi siten, että Kuusamo ja Taival-
23207: ripeitä tuki- ja avustustoimia, mikään joulu- koski vast'edes laskettaisiin kuuluvaksi
23208: pakettilinja ei enää riitä. Ensimmäinen valtio- I tukialueeseen, ja ( 2) sellaisen lain-
23209: vallan toimenpide, jota alueella odotetaan ja säädännön ja maatalouspolitiikan ai-
23210: kaivataan, on se, että Kuusamo ja Taivalkoski kaansaamiseksi, että Kuusamon ja Tai-
23211: siirretään edes samaan asemaan maatalouden valkosken viljelijät saisivat samat edut,
23212: aluetuen saannissa kuin on suurin osa Lapin jotka kulloinkin annetaan Lapin läänin
23213: lääniä. Tuotantotukea olisi annettava Kuusa- viljelijöille?
23214: moon ja Taivalkoskelie I tukialueen mukai-
23215: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1972.
23216:
23217: J. Juhani Kortesalmi.
23218:
23219:
23220: 631/72
23221: 2
23222:
23223:
23224:
23225:
23226: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23227:
23228: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- säädännön ja maatalouspolitiikan ai-
23229: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herm Puhe- kaansaamiseksi, että Kuusamon ja Tai-
23230: mies, olette 15 päivänä toukokuuta 1972 päi- valkosken viljelijät saisivat samat edut,
23231: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- jotka kulloinkin annetaan Lapin läänin
23232: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen viljelijöille?"
23233: kansanedustaja J. Kortesalmen ym. näin kuu-
23234: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 129: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
23235: taen seuraavaa:
23236: "Tietääkö Hallitus, että Kuusamo ja Kuusamon ja Taivalkosken kunnan siirtämi-
23237: Taivalkoski ovat ilmastoltaan, korkeus- nen vuonna 1968 I tuotantoavustusalueesta II
23238: suhteiltaan ym. maatalouden kannalta tuotantoavustusalueeseen perustui maatalouden
23239: olennaisten ympäristötekijäin kannalta aluetukikomitean tekemään ehdotukseen, jota
23240: samanlaista aluetta kuin suurin osa laadittaessa oli pääasiallisesti kiinnitetty huomi-
23241: Lapin lääniä ota sanotuissa kunnissa oleviin maataloustuo-
23242: ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tannon luontaisiin edellytyksiin. Voimassa ole-
23243: ( 1 ) maatalouden tuotantotuen alue- van aluejaon mahdollisesti aiheelliseksi katsot-
23244: tukirajan tarkistamiseksi ja siirtämi- tavaan tarkistukseen ei tässä vaiheessa, jolloin
23245: seksi siten, että Kuusamo ja Taival- vireillä on maatalouden uuden hintalain valmis-
23246: koski vast'edes laskettaisiin kuuluvaksi taminen, hallitus katso olevan syytä ryhtyä.
23247: I tukialueeseen, ja ( 2) sellaisen Iain-
23248: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
23249:
23250: Vt. maa- ja metsätalousministeri Ahti Fredriksson.
23251: 3
23252:
23253:
23254:
23255:
23256: Tili Riksdagens Herr Talman.
23257:
23258: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ning och jordbrukspolitik, att odlarna
23259: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- i Kuusamo och Taivalkoski skulle
23260: velse av den 15 maj 1972 tili vederbörande komma i åtnjutande av samma förmå-
23261: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- ner som tilidelas odlarna i Lapplands
23262: jande av riksdagsman ]. Kortesalmi m. fl. Iän?"
23263: ställda spörsmål nr 129:
23264: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
23265: "Är Regeringen medveten om att anföra följande:
23266: Kuusamo och Taivalkoski med av- Överföringen av Kuusamo och Taivalkoski
23267: seende på klimat, höjdförhållanden kommuner år 1968 från I produktionsstöds-
23268: m. fl. från lantbrukets synpunkt väsent- området tili II produktionsstödsområdet grun-
23269: liga miljöfaktorer är ett likadant om- dade sig på ett förslag av kommitten för ut-
23270: råde som största delen av Lapplands redning av lantbrukets regionala prispolitiska
23271: Iän, stöd, varvid uppmärksamhet huvudsakligen
23272: och ämnar Regeringen vidtaga åt- hade fästs vid de naturliga förutsättningarna
23273: gärder 1 ) för justering och flyttning av för jordbruksproduktion i sagda kommuner.
23274: gränserna för det regionala stödet åt Regeringen anser icke skäl förevara att i detta
23275: lantbruksproduktionen så, att Kuusamo skede, då beredningen av en ny prislag för
23276: och Taivalkoski framdeles skulle hän- jordbruket är anhängig, skrida tili eventuellt
23277: föras tili I stödområdet, och 2) för befogad justering av den regionala indelningen.
23278: åstadkommande av en sådan lagstift-
23279: Helsingfors den 13 juni 1972.
23280:
23281: Tf. jord- och skogsbruksminister Ahti Fredriksson.
23282: Kirj. ksm. n:o 1.30.
23283:
23284:
23285:
23286:
23287: Hokkanen: Inkoon ja Kristiinan höyryvoimalaitosten konehan-
23288: kinnoista.
23289:
23290:
23291: Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
23292:
23293: Kansainvälisen laskusuhdanteen johdosta han sijoitettava tilaus on arvokas ja toisaalta
23294: suomalainen metalliteollisuus ja erityisesti ko- helpottaa kotimaisen konepajateollisuuden var-
23295: nepajateollisuus kärsii tällä hetkellä tilausten sin huonoksi muodostunutta työllisyystilannet-
23296: puutetta ja teollisuudenalan työllisyysnäkymät ta, on mainittujen suurten tilausten sijoittami-
23297: ovat huonot. Kun viime aikoina suomalainen nen ulkomaille kotimaisen teollisuuden ase-
23298: konepajateollisuus ei ole ulkomaisen kysynnän mesta ristiriidassa kansantaloutemme ja teolli-
23299: alentutnisen takia kyennyt aikaansaamaan ulko- suutemme kehittämistavoitteiden kanssa. Kun
23300: maisia sopimuksia paperikoneitten ja monien lisäksi vuosi 1972 on julistettu kotimaisen tuo-
23301: muitten konepajateollisuuden perinnäisten vien- tannon juhlavuodeksi, saa mainittu toimen-
23302: tituotteitten toimittamisesta, ovat kaikki koti- pide entistä vaikeammin perusteltavissa ole-
23303: maiselle konepajateollisuudelle osoitettavissa van luonteen.
23304: olevat hankinnat tervetulleita työllisyystilan- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
23305: teen kannalta. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23306: Imatran Voima Oy on vastikään tilannut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23307: Inkoon ja Pohjolan Voima Oy. Kristiinan höy- vaksi seuraavan kysymyksen:
23308: ryvoimalaitoksille tarvittavat kattilat ja muut
23309: keskeiset laitteet ulkomaiselta ydtykseltä. Suo- Onko Hallitus tietoinen Inkoon
23310: men Pankki on myöntänyt laitteisiin ulkomais- ja Kristiinan höyryvoimalaitoskoneitten
23311: ten hankintojen osalta tarvittavan valuutan. hankintojen sijoittamisesta ulkomaille ja
23312: Laitteiden hankinta edustaa yhteensä noin 60 siitä että Suomen Pankki on myöntänyt
23313: milj. markan perushankinta-arvoa. Ulkomaisen mainittuja tilauksia varten tarpeellisen
23314: hankintaosuuden laitteet ovat laadultaan sel- valuutan, ja jos on,
23315: laisia, että mm. suomalaiset konepajat A. Ahl- millä perusteilla on katsottu välttä-
23316: ström Oy ja Oy Tampella Ab pystyvät val- mättömäksi sijoittaa mainitut tilaukset
23317: mistamaan kaikki niihin tarvittavat kattilat ulkomaille, ja mihin toimenpiteisiin
23318: ja muut paineenalaiset osat. Tästä huolimatta Hallitus aikoo ryhtyä, jotta vastaavia
23319: työ on sijoitettu ulkomaille. Kun maksutaseen toimia ei vastaisuudessa toteutettaisi?
23320: tasapainottamisen kannalta jokainen kotimaa-
23321: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1972.
23322:
23323: Matti Hokkanen.
23324:
23325:
23326:
23327:
23328: 649/72
23329: 2
23330:
23331:
23332:
23333:
23334: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
23335:
23336: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ti!mä johtuu siitä, ettei kotimaassa valmisteta
23337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lair1kaan sellaisia putkia, joista höyrykattila
23338: olette 16 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn pääasiassa koostuu. Myöskään suurten kattiloi-
23339: kirjee1m.e n:o 936 ohella toimittanut valtio- den korkeapainesäiliöitä ei kyetä kotimaassa
23340: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen valmistamaan.
23341: kansanedustaja Matti Hokkasen näin kuulu- Höyrykattiloiden kotimaisen valmistuksen
23342: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 130: osuudesta antaa hyvän kuvan se Imatran Voi-
23343: ma Oy:n Inkoon voimalaitoksen kattilaa kos-
23344: "Onko Hallitus tietoinen Inkoon keva vertailu, jossa on selvitetty kotimainen
23345: ja Kristiinan höyryvoimalaitoskoneitten osuus eri toimittajien kattilatarjousten yhtey-
23346: hankintojen sijoittamisesta ulkomaille ja dessä. Tässä vertailussa todettiin, että toinen
23347: siitä että Suomen Pankki on myöntänyt kotimaasta saatu tarjous olisi sisältänyt suoma-
23348: mainittuja tilauksia varten tarpeellisen laista osuutta 38 % ja toinen 29 %. Se ulko-
23349: valuutan, ja jos on, mainen päähankkija, joka sai tilauksen, suorit-
23350: millä perusteilla on katsottu välttä- taa työn yhteistyössä Valmet Oy:n kanssa si-
23351: mättömäksi sijoittaa mainitut tilaukset ten, että kotimainen osuus tulee olemaan 35
23352: ulkomaille, ja mihin toimenpiteisiin %. Tällä tavoin kotimaisuusaste toteutetta-
23353: Hallitus aikoo ryhtyä, jotta vastaavia vassa yhteistyössä on samaa suuruusluokkaa
23354: toimia ei vastaisuudessa toteutettaisi?" kuin se olisi ollut, jos päähankkijana olisi ollut
23355: kotimainen teollisuusyritys. Kristiinan kaupun-
23356: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kiin tulevan voimalaitoksen rakentaa sama pää-
23357: taen seuraavaa: hankkija kuin Inkoon voimalaitoksenkin ja
23358: Höyryvoimalaitos käsittää kaksi paaosaa, myöskin tässä tapauksessa toimii se vastaavan-
23359: höyrykattilan ja turbogeneraattorin, minkä li- laatuisessa yhteistyössä Valmet Oy:n kanssa.
23360: säksi laitokseen kuuluu erilaisia lisälaitteita. Valitettavasti voidaan siis todeta, että suu-
23361: Näitä turbogeneraattoreita ei lainkaan valmis- rien höyryvoimalaitosten kattiloista maksetta-
23362: teta Suomessa, vaan on ne kaikki hankittava vasta hinnasta noin kaksi kolmannesta on tuon-
23363: ulkomailta. Molemmissa käsiteltävänä olevissa nin osuutta. Ilahduttavaa on kuitenkin, että
23364: tapauksissa on kuitenkin myös turbogeneraat- kun Rauma-Repola Oy:n Poriin rakenteilla
23365: toreihin liittyviä laitteita tilattu kotimaasta. oleva mm. raskaita säiliöitä valmistava teolli-
23366: Höyryvoimalaitosten suurten kattiloiden tar- suuslaitos lähtee käyntiin, voi se valmistaa
23367: ve oli Suomessa varsin pieni niin kauan kuin myöskin höyrykattiloiden painesäiliöitä, niin
23368: pääosa sähkövoimasta kehitettiin vesivoimalla. että kattilavalmistuksen kotimaisuusaste ko-
23369: Tämän vuoksi ja suunnittelun vaatimien suu- hoaa. Kuitenkin kattiloissa tarvittavat suuret
23370: tien kustannusten takia ei meidän höyrykattila- putkimäärät tulevat edelleen merkitsemään
23371: teollisuutemme ole valmistanut suuria höyry- tuonnin osuuden pysymistä suurena.
23372: kattiloita omien konstruktioidensa perusteella, Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee kaikin
23373: vaan ulkolaisten lisenssien pohjalla. käytettävissään olevin keinoin vaikuttamaan
23374: Höyrykattiloiden rakenteen johdosta on niis- siihen, että suoritettavien investointien yhtey-
23375: säkin tapauksissa, joissa päähankkijana on suo- dessä käytetään niin suuressa määrin kotimai-
23376: malainen konepaja, ulkomaisen tuonnin osuus sia tavaroita kuin se eri tapauksissa on tarkoi-
23377: koko kattilan hinnasta valitettavan korkea. tuksenmukaista.
23378: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1972.
23379:
23380: Ministeri Seppo Lindblom.
23381: 3
23382:
23383:
23384:
23385:
23386: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23387:
23388: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen verkas sådana tuber, som en ångpanna huvud-
23389: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sakligen består av. Man kan inte heller i hem-
23390: velse nr 936 av den 16 maj 1972 tili veder- landet tillverka högtrycksbehållare för stora
23391: börande medlem av statsrådet översänt av- pannor.
23392: skrift av följande av riksdagsman Matti Hokka- En god bild av den inhemska andelen i ång-
23393: nen ställda skriftliga spörsmål nr 130: pannetillverkningen ger den jämförelse be-
23394: träffande pannan i Imatran Voima Oy:s kraft-
23395: "Är Regeringen medveten om att verk i Ingå i viiken den inhemska andelen
23396: de maskiner som skall anskaffas tili har utretts i samband med olika leverantörers
23397: ångkraftverken i lngå och Kristinestad offerter på pannor. 1 denna jämförelse kDnsta-
23398: har beställts utomlands och att Fin- terades, att den inhemska andelen i den ena
23399: lands Bank har beviljat valuta för be- offerten från hemlandet skulle ha varit 38 %
23400: ställningarna, och om så är fallet, och i den andra 29 %. Den utländska huvud-
23401: på vilka grunder har det ansetts nöd- leverantör som fick beställningen utför arbetet
23402: vändigt att göra beställningarna utom- i samarbete med Valmet Oy så, att den in-
23403: lands och vilka åtgärder ämnar Rege- hemska andelen kommer att vara 35 %. Ge-
23404: ringen vidtaga för att något dylikt inte nom detta samarbete kommer den inhemska
23405: skall upprepas i framtiden?" andelen att vara av samma storleksklass som
23406: den skulle ha varit, om ett inhemskt industri-
23407: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt företag skulle har varit huvudleverantör. Kraft-
23408: anföra följande: verket i Kristinestad byggs samma huvudle-
23409: Ett ångkraftverk omfattar två huvuddelar, verantör som kraftverket i lngå och i liknande
23410: dvs. en ångpanna och en turbogenerator, var- samarbete med Valmet Oy.
23411: jämte tili kraftverket hör olika hjälpanord- Tyvärr kan det således konstateras, att om-
23412: ningar. Turbogeneratorer tillverkas inte i Fin- kring två tredjedelar av det pris som betalas
23413: land, utan de måste alla anskaffas i utlandet. för pannor tili stora ångkraftverk faller på
23414: 1 båda de föreliggande fallen har likväl tili importen. Ett glädjande faktum är dock, att
23415: turbogeneratorerna hörande anordningar be- den industriella inrättning, som Rauma-Repola
23416: ställts också i hemlandet. Oy har under byggnad i Björneborg och bl. a.
23417: Behovet av stora pannor för ångkraftverk kommer att tillverka tunga behållare, när den
23418: var i Finland rätt litet så länge som den över- kommer i gång även kan tillverka tryckbe-
23419: vägande delen av elkraften utvecldades med hållare för ångpannor, så att den inhemska
23420: vattenkraft. Av den orsaken och på grund av andelen i panntillverkningen stiger. De stora
23421: de stora kostander planeringen betingar har mängder tuber som behövs för pannorna inne-
23422: vår ångpanneindustri inte tillverkat stora ång- bär likväl att importens andel kommer att
23423: pannor enligt sina egna konstruktioner, utan förbli stor.
23424: på licens från utlandet. Handels- och industriministeriet kommer att
23425: På grund av ångpannornas konstruktion är med alla tili buds stående medel verka för att
23426: den utländska importens andel av priset för inhemska varor i så stor utsträckning som det
23427: hela pannan beklagligt stor även i det fall, att i varje enskilt fall är ändamålsenligt skall kom-
23428: en finsk maskinverkstad är huvudleverantör. ma tili användning i samband med investerin-
23429: Detta beror på att i hemlandet inte alls till- gar.
23430: Helsingfors den 16 juni 1972.
23431:
23432: Minister Seppo Lindblom.
23433: Kirj. ksm. n:o 131.
23434:
23435:
23436:
23437:
23438: Luja-Vepsä: Coloplast-pussipakkausten korvaamisesta sairausva-
23439: kuutuksen varoista.
23440:
23441:
23442: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23443:
23444: Kroonikot, joille on suolistassa suoritettujen täjälle kohtuuttoman suuri taloudellinen rasi-
23445: leikkausten vuoksi avattu suoli vatsan iholle, tus. Koska tällainen kroonikko ei voi tulla toi-
23446: joutuvat käyttämään asiaan kuuluvia pusseja meen ilman tällaisia pusseja, olisi oikeudenmu-
23447: sidevöineen. Suomessa on saatavana näitä pus- kaista, että sairausvakuutus korvaisi niiden
23448: seja useampia laatuja. Halvimmat niistä ovat käytöstä johtuvat kustannukset.
23449: kuitenkin sellaisia, ettei esim. työelämässä ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23450: yleensä ihmisten kanssa tekemisissä oleva voi jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
23451: niitä käyttää, koska ne eivät ole täysin hajua valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23452: läpäisemättömiä. Ns. Coloplast-niminen laatu vaksi seuraavan kysymyksen:
23453: on hajua läpäisemätön ja tällä tavoin sopivin
23454: käytettäväksi. Sen hinta on kuitenkin 10 kap- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23455: paleen pakkaukselta 12.90, joita käyttäjä tar- ryhtyä kroonikkojen tarvitsemien ns.
23456: vitsee 3-4 kappaletta päivittäin. Näin ollen Coloplast-pussipakkausten korvaamisek-
23457: näistä välttämättämistä välineistä koituu käyt- si sairausvakuutuksen varoista?
23458: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1972.
23459:
23460: Sinikka Luja-Vepsä.
23461:
23462:
23463:
23464:
23465: )99/72
23466: 2
23467:
23468:
23469:
23470:
23471: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23472:
23473: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vät yleensä kuulu viimeksi matmttujen lakien
23474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mukaisen apuneuvohuollon piiriin.
23475: olette 16 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn Kysymyksessä mainittuja Coloplast-pussipak-
23476: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ltauksia ei edellä mainituista syistä korvata sai-
23477: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- rausvakuutuslain nojalla, kuten ei muitakaan
23478: edustaja Sinikka Luja-Vepsän .näin kuuluvasta pitkäaikaispotilaiden jatkuvasti käyttämiä hoi-
23479: kirjallisesta kysymyksestä n:o 131: toväline~tä. On todettava, että mainittujen hoi-
23480: tovälineiden käyttö tulee potilaalle verraten
23481: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- kalliiksi. Colostomiapotilaan osalta vuotuiset
23482: koo ryhtyä kroonikkojen tarvitsemien kustannukset anus praeter pussien käytöstä
23483: ns. Coloplast-pussipakkausten korvaa- ovat arviolta noin 1 400 markkaa. Näiden apu-
23484: miseksi sairausvakuutuksen varoista?" välineiden käyttäjiä on maassamme vajaat 500
23485: henkilöä.
23486: Vakuutettujen jatkuvasti tarvitsemien apu·
23487: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- neuvojen ja hoitovälineiden hankkimisesta ai-
23488: taen seuraavaa: heutuneiden kustannusten korvaamisen voidaan
23489: Sairausvakuutuslain nojalla ei korvata lää- katsoa luonteeltaan kuuluvan sairaanhoitokor-
23490: kinnällisten apuneuvojen hankkimisesta aiheu- vausten piiriin samalla tavoin kuin esimerkiksi
23491: tuneita kustannuksia. Suuri osa apuneuvoista lääkärin määräämät lääkkeet. Tämän vuoksi j~
23492: kustannetaan muiden lakien kuten invaliidi- kun niiden hankkimisesta johtuneiden kustan-
23493: huolto-, tapaturma- ja liikennevakuutuslain no- nusten korvaamisella voidaan jouduttaa poti-
23494: jalla. Eräissä tapauksissa on kansaneläke- ja laan kotihoitoon siirtymistä, mikä avosairaan-
23495: sairausvakuutuslain mukaisista kuntoutusva- hoidon kehittämisen kannalta on tärkeätä, tul-
23496: roista myönnetty varoja apuneuvojen hankki- laan harkitsemaan mahdollisuuksia muuttaa sai-
23497: miseen niille vakuutetuille, joiden työ- ja toi- rausvakuutuslakia siten, että edellä tarkoitet-
23498: mintakykyä kysymyksessä olevan toimenpiteen tujen apuneuvojen ja hoitovälineiden hankki-
23499: avulla on voitu oleellisesti parantaa. Normaa- misesta johtuneet kustannukset sisällytetäär
23500: lissa sairaanhoidossa tarvittavat apuneuvot ei- lain piiriin.
23501: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1972.
23502:
23503: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
23504: 3
23505:
23506:
23507:
23508:
23509: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
23510:
23511: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Av ovan nämnda skäl ersättes icke de i
23512: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- spörsmålet nämnda Coloplastpåsförpackningar-
23513: ;e av den 16 maj 1972 till vederbörande med- na med stöd av sjukförsäkringslagen, liksom
23514: em av statsrådet översänt en avskrift av ett icke heller annat vårdmaterial som användes
23515: tv riksdagsledamoten Sinikka Luja-Vepsä un- oavbrutet av långvariga patienter. Det måste
23516: lertecknat skriftligt spörsmål nr 131 av föl- konstateras, att bruket av nämnda vårdmate-
23517: ande lydelse: rial blir relativt dyrt för patienten. För en
23518: colostomipatients vidkommande är de årliga
23519: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen kostnaderna för bruket av anus praeter på-
23520: vidta för ersättande av de s.k. Colo- sarna uppskattningsvis ca 1 400 mark. I vårt
23521: plastpåsförpackningar, som kroniker land använder knappt 500 personer dessa
23522: behöver, ur sjukförsäkringens medel?" hjälpmedel.
23523: Ersättandet av de kostnader som förorsakats
23524: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av anskaffning av de hjälpmedel och det vård-
23525: ;amt anföra följande: material, som försäkrade oavbrutet behöver,
23526: Med stöd av sjukförsäkringslagen ersättes kan tili sin natur anses falla under sjukvårds-
23527: cke kostnader som förorsakats av anskaffning ersättningar på samma sätt som t. ex. av lä-
23528: tv sanitära hjälpmedel. En stor del av hjälp- kare ordinerade mediciner. Fördenskull och då
23529: nedlen bekostas med stöd av andra lagar så- man genom att ersätta de kostnader, som för-
23530: ;om lagarna om invalidvård, olycksfalls- och orsakats av anskaffning av dylika medel, kan
23531: rafikförsäkring. I vissa fall har ur rehabili- påskynda patientens överflyttning tili hemvård,
23532: eringsmedel enligt folkpensions- och sjukför- vilket ur den öppna sjukvårdsutvecklingens
23533: .äkringslagen beviljats medel för anskaffning synpunkt är viktigt, kommer man att pröva
23534: tv hjälpmedel åt de försäkrade, vilkas arbets- möjligheter till en ändring av sjukförsäkrings-
23535: örmåga och handlingskraft genom ifrågavaran- lagen så, att även de kostnader som förorsakats
23536: le åtgärd väsentligt kunnat förbättras. De av anskaffning av ovan avsett hjälp- och vård-
23537: 1jälpmedel som behövs inom normal sjukvård material skulle omfattas av lagen.
23538: >mfattas i allmänhet inte av hjälpmedels-
23539: rården enligt sistnämnda lagar.
23540: Helsingfors den 21 juni 1972.
23541:
23542: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
23543: ; .,
23544: Kirj. ksm. n:o 132.
23545:
23546:
23547:
23548:
23549: Puhakka ym.: Yöiämmityssähkön hinnasta.
23550:
23551:
23552: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
23553:
23554: Ed paikkakunnilta saatujen tietojeq. mukaan vaikeuksien entisestään lisääntymistä. Näin ei
23555: on yölämmityssähkön hinta parina viimeisenä olisi saanut tapahtua, sillä onhan mainostettu
23556: vuonna· noussut voimakkaasti: Vuoriria 1970 elettävän "vakauttamisen" kautta, jolloin kaik-
23557: sai uit:IJ.ahaijulairien yösähkön käyttäjä kilo- kien ihmisten elintason tulisi nousta. Tosi-
23558: watin 2~5 pennillä,· m!}tta nyt se maksaa 4,3 asiassa lukuisissa vähävaraisissa perheissä on
23559: penniä. Nousu on 72 %. Outokumm\lssa oli hintojen ja maksujen nousun vuoksi käynyt
23560: vuonnå 1970 yölämmhyssähköri kilowattihinta päinvastoin.
23561: 2,7. peililiä, mutta "nyt 4 16 penniä: Ilmeisesti Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
23562: myös muualla maassa ovat korotukset samaa 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
23563: luokkåa. Ne ·merkitsevat sitä, että normaali- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23564: kokoisen omakotiti!lon vuotuiset sähköllä Iäm- seuraavan kysymyksen:
23565: mityskus~!U1nukset ovat· nousseet n.- 450 mark-
23566: kåa: 'inikä on ·kuukautta ··kohden pyöreästi Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23567: 38 markkaa. · · · - yölämmityssähkön hinta on viime vuo-
23568: Esiirietkiksi pelkän -. karlsaneläkkeen · -varassa sina voimakkaasti noussut vaikeuttaen
23569: oleville;. ihmisille tndeksiri perusteella suorite- vähävaraisten ihmisten toimeentulomah-
23570: tut kansaneläkkeiden korotukset ovat pienem- dollisuuksia, ja jos on, _
23571: mät· kuin yösähk~lämmityskusrannusten- nousu. mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt
23572: On : selvää; että muiden ·hintojen ja maksujen tai aikoo ryhtyä yölämmityssähkön hin-
23573: korotusten lisäksi tullucyösähköri hinnan nou- nan nousun estämiseksi ja sen alenta-
23574: su on:- therkl.nnyt- vähävaraisissa talooksissa miseksi?
23575: < ·' :~ ~ • :. : •• .. " ' ,· • ' > < >
23576:
23577:
23578:
23579:
23580: :'Helsingissä 16 päivänä toukokuuta. 1972.
23581:
23582: Pauli· Puhakka .. Lauha Männistö. Heikki Mustonen.
23583: :' :Enslo Låine. Anna-Liisa Hyvönen. Toivo Åsvik.
23584: Irma· Rosnell. Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen.
23585: Kaisu.. Weckman-. Taisto Sinisalo. Pekka Salla.
23586: · Lauri. :Kantola. -Osmo Kock. Mirjam Tuominen.
23587: · Heimo- ·Rekonen. Siiti Lehmonen. Niilo Nieminen.
23588:
23589:
23590:
23591: ': .1
23592:
23593:
23594:
23595:
23596: ~ ....
23597:
23598:
23599: . ,_ ·.·.i
23600:
23601:
23602:
23603:
23604: ,'::::
23605:
23606:
23607: 641/72
23608: 2
23609:
23610:
23611:
23612:
23613: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
23614:
23615: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuosi~a ·.täyttänyt p~ol~lainen murskahiili, jonka
23616: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu- hintakt:hitystä h-arvon .. muutokset .. n~in .ollen
23617: hemies, kirjelmässänne toukokuun 16 päivältä ovat kuvarineet. · · · ' ' ··
23618: 1972 lähettänyt asianomaisen valtioneuvoston Raskaan p01ttoöljyn'1Uti.ta on's~siaFU1-, 'ja . ttrr~
23619: jäsenen vastattavaksi seuraavan kansanedustaja veysministeriön hinna.nvahvist\lspäatoksistä ··la,s-
23620: Pauli Puhakan ym. kirjallisen kysymyksen: kettuna kohonnutlokakuun ,1967 devalv~tiota
23621: edehärieestä hinnasta 7,55 p/kg nykyisee~ .hi.ti-
23622: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että taan 13,)5 p/kg. I:Iinnannpusu on siten,. ollut
23623: yölämmityssähkön hinta on viime vuo- 6,0 p/kg eli .795o/Q.. Lokakuun· 19q7. c;leval-
23624: sina voimakkaasti noussut · vaikeuttaen vaation .jälkeen tap~wneista ras~aan •.~olttoöl
23625: vähävaraisten ihmisten toimeentulomah- jyn hinnanp.on,suista t!\l)ahtui .h1,10mattavi):l' yuo·
23626: dollisuuksia, ja jos on, sien 1970 ja 1Q71 vaihteessa~ jollo!n sen hinta
23627: mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt nousi vuoden 1970 jow~uun ~Ul;l· hip.nasta
23628: tai aikoo ryhtyä yölämmityssähkön hin- 9,92 p/kg,ta.miuiktiim 14 piiivä T97l hin~
23629: nan nousun estämiseksi ja sen alenta- 13,18 p/kg, eli nousu oli 3,26 p/kg.. ~,32.9
23630: miseksi?" % ~ Alennusten .pienentäminen. Of!.. ilQleisesti li-
23631: säksi. vicl.ä SU\frentiui#t .polttooljyn J:pnrian to-
23632: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- dellista nousua. . ·. ·.... ·.. '' .·... . . .
23633: taen seuraavaa:
23634: Sähkön . t:~yyntisopimuk$issa on .i kul\1-
23635: Polttoaineen hintatekijä h:n arvo on viime tushin.ta yleensä sidott\l polttoaineen .hint~,tte
23636: vuosina muuttunut seuraavasti: kijään .11. Nä,in ·siitä ,syystä, ett~L h-arvo .osoit-
23637: h-arvo tan~., parhaiten .. suurhöyryvoimalaitoksilk säh-
23638: vuoden 1967 II puolisko 5.00 mk/Gcal kön tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia, ku-
23639: ten hintatekij.än ; määri~ehnästäkin ilmenee.
23640: 1
23641: 1968 I 5.80
23642: " 1968 II " 5.80 " Höyryvoimalaitoksissa tosin käytetään myös
23643: " 1969 I " 5.80 " rask~~ta .·polttoöljyä, jonka hinnan. Jähes h-arvon
23644: " 1969 II " 6.20 " muutosta vastaava nousu ,(79..5 %) .on jakau-
23645: " 1970 I " 6.20 " tunut. pitemmälle aikavälille ( n:, 4, v. L
23646: " 1970 II " 6.40 " Maamme kokonaissähköntuotannosta on vesi-
23647: " 1971 I " 11.40 " voiman' osuus viime vuosina ollut sademäärien
23648: " 1971 II " 12.20 " .vaihteluiden mukana jonkin .verran: vaihdellen
23649: " " " hieman yli 40 %. Kun vesivoima on lähes ko-
23650: h-arvon kohoaminen on siten vuoden 1970 konaisuudessaan jo otettu käyttöön sikäli, kuin
23651: alkupuoliskosta vuoden 1971 loppuun ollut se yleensä kannattaa käyttöön ottaa, joudu-
23652: 6.00 mk/Gcal eli 96.8 %. taan sähkön kulutuksen lisäys kattamaan ko-
23653: Polttoaineen hintatekijä h on halvimman konaan lämpösähköllä niin kauan, kunnes ato-
23654: suurhöyryvoimalaitoksissa käytettäväksi sovel- mivoimaa aletaan käyttää sähkön tuottamiseen.
23655: tuvan polttoaineen keskihinta cif tuontisata- Sähkön tuottamisen rajakustannukset ovat
23656: massa tulleineen, veroineen ja muine julkisine näin ollen toistaiseksi lähes täysin riippuvaiset
23657: maksuineen laskettuna käyttäen perusteena ao. polttoaineiden hintojen muutoksista. Kun säh-
23658: polttoaineen tehollista lämpöarvoa polttoaine- kön kulutuksen odotetaan viime vuosien koke-
23659: määrälle, jonka lämpösisältö myyntitilassa on musten perusteella kasvavan vähintään kaksin-
23660: 1 000 000 kilokaloriaa ( 1 Gcal). Hintatekijän kertaiseksi kymmenen vuoden kuluessa, joudu-
23661: määritelmän sisältämät edellytykset on viime taan lisäksi sähkön tuotantokapasiteetti tällöin
23662: 3
23663:
23664: kaksinkertaistamaan. Tämä merkitsee voimak- taessa laajemmin tehdä, maaratty muihin jake-
23665: kaasti kasvavaa pääoman tarvetta. Sähkön lutariffeihin verrattuna huomattavan alhaiseksi.
23666: tuottajien omarahoitus on viime vuosina pie- Tämä hintadifferointi suoritettiin ilmeisesti
23667: nentynyt, joten investointeihin tarvittavat pää- pääasiassa sen vuoksi, että sähkönkulutusta
23668: omat on hankittava lainamarkkinoilta yhä suu- saatiin tasattua eri vuorokaudenaikojen kesken.
23669: remmassa määrin. Se tulee nostamaan sähkön Jakelulaitosten sähkönhankintahinta on kohon-
23670: tuotantokustannuksia tulevaisuudessa. Näin ol- nut sekä päivä- että yöostojen osalta suunnil-
23671: len sähkön tukkumyyntihintojen nykyiseen leen yhtä suurella pennimäärällä, joten hankin-
23672: määräytymiseen on vaikuttamassa myös ,tuo- tahinnan pennimääräinen nousu oli katettava
23673: tantokapasiteetin lisäyksen rahoitusnäkökohta. pennimääräisesti myös yösähkön jakeluhintojen
23674: V aitioneuvoston periaatepäätösten perusteella osalta varsinkin, kun yöenergiahinta alusta läh-
23675: ori sosiaali- ja terveysministeriö 25. 5._1971 ja tien on usein ollut alle hankintahinnan. Niinpä
23676: 10. 2. 1972 tekemillään päätöksillä sallinut säh- vuoden 1971 sähkön keskitukkuhinta ori 4;17
23677: kön hintojen· tarkistamisen siteri, että hinta~ p/kWh, jossa luonnollisesti ei helmikuun i972
23678: säännöstelymääräysten estämättä sähkön hin- sähkönhinnan korotus ole vielä lainkaan mu-
23679: nan määräämisessä ylimpänä hintatekijä h:n kana ja heinäkuun 1971 alusta voimaan tullut
23680: arvona 1. 7. 1971 lähtien saatiin käyttää arvoa kototuskin vain suunnilleen puoleksi, sekä mai-
23681: 6.40 ja 1. 2. 1972 lähtien arvoa 8.0. Kun so- nittujen korotusten jälkeinen yöenergiahinta
23682: siaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan jakelulaitosten myynnissä likimain arvioiden
23683: 11 päiviiän helmikuuta 1970 asti ylimpänä hin- 4,3 p/kWh. Lisäksi näyttää siltä, että sähkö-
23684: tavalvonnan sallimana h:n arvona oli ollut laitokset ovat saaneet sähkön yökulutuksen jo
23685: 4.60, merkitsi 1. 2. 1972 lähtien ylimmäksi · niin laajaksi, ettei niillä enää ole kiinnostusta
23686: hintavalvonnan sallimaksi h:n arvoksi tullut lisätä yösähkönkuluttajien lukumäärää ainakaan
23687: 8.0 noin 74 % :n korotusta. Sähkön tukkuhin- hintapoliittisilla toimenpiteillä.
23688: toihin · tämä merkitsi tapauksesta riippuen n. Prosentuaalisesti laskien on tapahtunut yö-
23689: 1,2-1,5 pennin korotusta kilowattitunnilta. sähkön hinnankorotus verraten pienestä alku-
23690: Kun jakelulaitosten kohdalla on lisäksi otettava hinnasta johtuen useissa tapauksissa kieltä-
23691: huomioon n. 15 % :n jännitehäviö, oli sähkön mättä ollut hyvinkin korkea ja tuntuu kohtuut-
23692: tukkuhintojen korotuksen kompensaatiotarve tomalta varsinkin lyhyen ajan kuluessa suori-
23693: jakeluhinnoissa n. 1,4-1,6 p/kWh. tettuna, mutta toisaalta edempää on ilmennyt,
23694: Edellli mainituissa sähkön hinnankorotuspää- että polttoöljyllä ja kivihiilellä lämmityksen
23695: töksissä oli suurin sallittu pennimääräinen ko- järjestäneiden kuluttajien lämmityskustannukset
23696: rotus silloin, ·kun tariffissa ei ollut h-arvosidon- ovat kohonneet jo huomattavasti aikaisemmin.
23697: naisuutta eikä ollut kysymys yösähkön energia- Eri asia on, ovatko sähkölaitokset yösähköä
23698: hinnasta tai ns. täyssähkötariffin yöenergiahin- markkinoide~saan joissakin tapauksissa salail-
23699: nasta, yhteensä enintään 1,5 p/kWh, joten ja- leet jo muutamia vuosia sitten ennakoitavissa
23700: kelulaitokset eivät mainituilla päätöksillä juuri ollutta, mutta pääasiassa vasta viimeisten kah-
23701: saaneet katetta muuta kuin sähkön hankinta- den vuoden aikana toteutunutta polttoaineiden
23702: hintansa nousulle. hinnan kohoamisesta aiheutunutta sähkön hin-
23703: Yösähkön samoin kuin täyssähkön yöener- nannousua.
23704: giahinta on jakelulaitosten sähkönmyyntisopi- Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän tie-
23705: muksissa, sopimuksia useita vuosia sitten alet- doksenne, Herra Puhemies.
23706: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
23707:
23708: Ministeri Jussi Linnamo.
23709: 4
23710:
23711:
23712:
23713:
23714: Till Riksdagens Herr Talman.
23715:
23716: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningstillståndet är 1 000 000 kilokalorier ( 1
23717: anger 4ar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Gcal) . De i defintionen på prisfaktorn inne-
23718: av d,en .16 maj 1972 tili vederbörande medlem fattade förutsättningarna har under de senaste
23719: av statsrådet översänt följande av riksdags- åren uppfyllts av den polska kolstybben, vars
23720: man Pauli Puhakka m. fl. ställda spörsmål: prisutveckling förändringarna av h-värdet sålun-
23721: da avspeglat.
23722: "Är Regeringen medveten om att Priset på tung brännolja har, beräknat en-
23723: priset på nattström för uppvärmning ligt social- och hälsovårdsministeriets beslut
23724: stigit kraftigt under de senaste åren om prisfastställelse, stigit från priset före de-
23725: och därigenom försvårat mindre bemed- valveringen i oktober 1967, som var 7,55 p/
23726: lade personers utkomstmöjligheter, och kg, till det nuvarande priset, 13,55 p/kg. Pris-
23727: om så är fallet, stegringen har sålunda varit 6,0 p/kg eller
23728: vilka åtgärder har Regeringen vid- 79.5 %. Av prisstegringarna för tung bränn-
23729: tagit eller ämnar den vidtaga till för- olja efter devalveringen i oktober 1967 skedde
23730: hindrande av att priset på nattström den mest betydande vid årsskiftet 1970-71,
23731: för uppvärmning stiger och till sänkan- varvid priset steg från priset i början på de-
23732: de av priset? cember 1970, 9,92 p/kg till priset den 14
23733: januari 1971, 13,18 p/kg. Stegringen var
23734: Såsom svar på spörsmålet får jag vÖrdsamt sålunda 3,26 p/kg = 32.9 %. Minskade ra-
23735: anföra följande: batter har uppenbarligen ytterligare ökat den
23736: Värdet på bränsleprisfaktorn h har under de verkliga stegringen av priset på brännolja.
23737: senaste åren förändrats som följer: I partiförsäljningsavtalen rörande elektricitet
23738: h-värde har konsumtionspriset i allmänhet bundits vid
23739: År 1967 II halvåret 5.00 mk/Gcal bränsleprisfaktorn h. Detta därför, att h-värdet
23740: 1968 I 5.80 bäst för de stora ångkraftverken torde ange
23741: " 1968 II " 5.80 " kostnaderna för elproduktionen, vilket framgår
23742: ", 1969 I " 5.80 " även av definitionen på prisfaktorn. I ångkraft-
23743: 1969 II " 6.20 " verken användes visserligen även tung bränn-
23744: " 1970 I ," 6.20 " olja, vars prisstegring ( 79.5 %) , som i det
23745: " 1970 II 6.40 " närmaste motsvarar ändringen av h-värdet, har
23746: " 1971 I " 11.40 " fördelat sig på en längre tidsperiod ( ca 4 år).
23747: " 1971 II " 12.20 " Av den totala elproduktionen i vårt land
23748: " " " utgör vattenkraftens andel under de ·senaste
23749: Förhöjningen av h-värdet har sålunda från åren på grund av växlingarna i regnmängden
23750: första halvåret 1970 till slutet av år 1971 med en viss variation något över 40 %. Då
23751: varit 6.00 mk/Gcal eller 96.8 %. vattenkraften redan tagits i bruk nästan i sin
23752: Bränsleprisfaktorn h är medelpriset för det helhet, i den mån det överhuvudtaget lönar
23753: billigaste, för stora ångkraftverk lämpliga sig att utnyttja den, måste den ökade elför-
23754: bränslet, cif från importlandet jämte tullar, brukningen helt och hållet täckas med värme-
23755: skatt och andra offentliga avgifter, varvid elektricitet, tills atomkraften börjar utnyttjas
23756: såsom beräkningsgrund använts det ifrågavaran- för elproduktion. Gränskostnaderna för elpro-
23757: de bränslets effektiva värmevärde för en duktionen är sålunda tillsvidare nästan helt
23758: bränslemängd, vars värmeinnehåll i försälj- beroende av bränsleprisväxlingarna. Då det på
23759: 5
23760:
23761: grund av erfarenheter under de senaste åren Nattströmspriset, liksom nattenenerg1pr1set
23762: emotses, att elkonsumtionen aUra minst för- enligt helelktrifienringstariffen har i distribu-
23763: dubblas inom tio år, måste produktionskapa- tionsinrättningarnas elförsäljningsavtal, när av-
23764: citeten i fråga om elektricitet därvid fördubb- tai började ingås i större utsträckning för flera
23765: las. Detta innebär ett kraftigt ökande kapital- år sedan, bestämts avsevärt lågt, jämfört med
23766: behov. Elproducenternas självfinansiering har övriga distributionstariffer. Denna prisdifferen-
23767: minskats under de senaste åren, varför kapital tiering verkställdes uppenbarligen huvudsak-
23768: för investeringar i en allt högre grad måste ligen därför, att elförbrukningen kunde för-
23769: uppnegocieras på lånemarknaden. Detta kom- delas på de olika tiderna av dygnet. Distri-
23770: mer att öka kostnaderna för elproduktion i butionsinrättningarnas leveranspris för ström-
23771: framtiden. Sålunda inverkar på den nuvarande men har stigit i fråga om både dag- och natt-
23772: bestämningen av partipriset för elektricitet köp med ungefär lika många penni, varför
23773: även finansieringssynpunkter på den ökande leveransprisets stegring i penni måste täckas
23774: produktionskapaciteten. i pennibelopp även beträffande distributions-
23775: Social- och hälsovårdsministeriet har på prisen för nattström, särskilt då nattenergipri-
23776: grund av statsrådets principbeslut 25. 5. 1971 set från början ofta varit lägre än leveranspri-
23777: och 10. 2. 1972 tillåtit justering av priset för set. Sålunda var medelpartipriset för elektri-
23778: elektricitet så, att vid bestämmandet av el- citet år 1971 4,17 p/kWh, vari förhöjningen
23779: priset utan hinder av prisreglementeringsbe- av elpriset i februari 1972 givetvis icke ännu
23780: stämmelserna såsom högsta värde på prisfak- alls är medtaget, och även den förhöjning som
23781: torn h, räknat från 1. 7. 1971 fick användas trädde i kraft från början av juli 1971 endast
23782: värdet 6.40 och räknat från 1. 2. 1972 värdet ungefär tili hälften, och nattenenergipriset ef-
23783: 8.0. Då enligt social- och hälsovårdsminis- ter nämnda förhöjningar vid försäljning från
23784: teriets beslut det högsta av priskontrollen distributionsinrättningarna i det närmaste 4,3
23785: tillåtna h-värdet ända tili den 11 februari 1970 p/kWh. Dessutom synes det som om elverken
23786: hade varit 4.60, innebar h-värdet 8.0, som redan skulle ha fått tili stånd en så omfattan-
23787: blev högsta av priskontrollen tillåtna värde de nattförbrukning av elektricitet, att de icke
23788: från och med 1. 2. 1972, en förhöjning med mera är intresserade av att öka antalet natt-
23789: cirka 7 4 %. I fråga om partipriset för elektri- strömsförbrukare, åtminstone icke genom pris-
23790: citet innebar detta beroende på respektive fall politiska åtgärder.
23791: en förhöjning med ca 1,2-1,5 penni per kilo- Procentuellt räknat har förhöjningen av pri-
23792: wattimme. Då beträffande distributionsanlägg- set på nattström på grund av det rätt låga
23793: ningarna dessutom måste beaktas en spännings- begynnelsepriset i många fall onekligen varit
23794: förslut om ca 15 %, var behov av kompen- mycket hög och verkar oskälig, särskilt när
23795: sation i fråga om partiprishöjningen ca 1,4- den företagits under en kort tid, men å andra
23796: 1,6 p /kWh på distributionspriserna. sidan har det framgått, att värmekostnaderna
23797: I ovannämnda prisförhöjningsbeslut rörande för konsumenter som eldar med brännolja och
23798: elektricitet var den största tillåtna förhöjningen stenkoi stigit redan betydligt tidigare. En an-
23799: i penni, när tariffen icke var h-värdesbunden nan sak är, om elverken vid marknadsföringen
23800: och det icke var fråga om energipriset för av nattström i vissa fall dolt den stegring av
23801: nattström, eller det s.k. nattenenergipriset en- priset på elektricitet, som kunde förutses redan
23802: ligt helelektrifieringstariffen, sammanlagt högst för några år sedan, men som huvudsakligen
23803: 1,5 p/kWh, varför distributionsinrättninggarna skett först under de sista två åren på grund
23804: genom nämnda beslut icke just fick täckning av stegringen av bränsleprisen.
23805: för annat än stegringen av sitt Ieveranspris för Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
23806: elektricitet. T alman, tili kännedom.
23807: Helsingfors den 8 juni 1972.
23808:
23809: Minister Jussi Linnamo.
23810:
23811:
23812:
23813:
23814: 641/72
23815: Kirj. ksm. n:o 133.
23816:
23817:
23818:
23819:
23820: Tähkämaa ym.: Kll1litien kantokykylluokftuksen 1tarkis:tamisesta
23821: kuntien yhteistoimintamenojen ja ~tulojen osalta.
23822:
23823:
23824: E d u s k u n n a n H e u a P u h e m i e h e ll e.
23825:
23826: Kuntien kantokykyluokituksessa sijoittuvat ja -tulot jaettuina osakaskuntien kesken johtai-
23827: suhteettoman korkeisiin luokkiin sellaiset kun- sivat luokan tarkistamiseen ( 841/71). Täl-
23828: nat, jotka ovat tavallista laajemmin yhteistoi- laista harkintaa on kuitenkin käytetty vain har-
23829: minnassa toisten kuntien kanssa erilaisten lai- voissa tapauksissa. Vuodeksi 1972 vahviste-
23830: tosten ylläpitämiseksi. Tämä johtuu siitä, että tussa kantokykyluokituksessa esiintyy etenkin
23831: laitoksen sijaintikunta voi, ellei toisin ole Varsinais-Suomen pienten kuntien kohdalla sel-
23832: sovittu, lukea kantokykyluokituslaskelmassa viä virheellisyyksiä. Yhteistoimintamenojen ja
23833: hyväkseen yhteisen laitoksen kaikki menot ja -tulojen huomioon ottaminen tulisi kiireellisesti
23834: tulot. Mainittu kirjanpidollinen menettely on saada laskennalliseksi, jolloin näiltä virheiltä
23835: johtanut siihen, että varsinkin pienet kunnat vältyttäisiin.
23836: ovat joutuneet kaksi jopa kolmekin luokkaa Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
23837: kork!eammalle kuin whin ne muutoin olisivat päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla
23838: sijoittuneet. Niiden valtionapumenetykset saat- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23839: tavat nousta 1-2 penniin veroäyriä kohti nyt, vaksi seuraavan kysymyksen:
23840: kun sairaalatoimi on tullut kantokykyluokituk-
23841: sen soveltamisen piiriin. Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
23842: Edellä tarkoitetun epäkohdan korjaamiseksi kuntien kantokykyluokituksen perustei-
23843: on kuntien kantokykyluokituksesta annettua den uudistamisen tarpeeseen kuntien
23844: lakia muutettu siten, että luokkaa voidaan har- yhteistoiminnasta johtuvien menojen ja
23845: kinnalla muuttaa, milloin yhteistoimintamenot tulojen osalta?
23846: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1972.
23847:
23848: Taisto Tähkämaa. Jouko Siikaniemi. Einari Nieminen.
23849:
23850:
23851:
23852:
23853: 710/72
23854: 2
23855:
23856:
23857:
23858:
23859: E d u .s k u n n a n H e ,r r a P u h e m i e h e 11 e.
23860:
23861: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tusperusteet on säädetty sovellettaviksi edel-
23862: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, leen vuodeksi 1972 toimitetussa kantokyky-
23863: olette 16 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn luokituksessa, ja paraikaa on Eduskunnan käsi-
23864: kirjeenne n:o 941 ohella lähettänyt valtioneu- teltävänä hallituksen esitys, jonka mukaan niitä
23865: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi sovellettaisiin vielä vuodeksi 197 3.
23866: jäljennöksen kansanedustaja Tähkämaan y:m. kir- Valtioneuvosto asetti 15. 1. 1970 komitean,
23867: jallisesta kysymyksestä n:o 133, jossa tiedustel- jonka tehtävänä on ehdotusten laatiminen kun-
23868: laan: tien kantokykyluokituksesta annetun lain
23869: ( 665/67) tarkistamisesta silmällä pitäen vuo-
23870: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- deksi 1971 vahvistettavaa kantokykyluokitusta
23871: miota kuntien kantokykyluokituksen varten tarpeellisia muutoksia luokitusperustei-
23872: perusteiden uudistamisen tarpeeseen siin ja sitten sen jälkeisiä vuosia varten säädet-
23873: kuntien yhteistoiminnasta johtuvien täviä luokitusperusteita. Tampereen Yliopiston
23874: menojen ja tulojen osalta?" kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan yli-
23875: opisto suorittaa perusteellisen tutkimukSen
23876: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuntien kantokykyluokituksesta ja niistä peri-
23877: vasti seuraavaa: aatteista, joita siinä olisi sovellettava. Tämä
23878: Kuntien kantokykyluokituksesta 29. 12. tutkimus on määrä valmistua 1. 11. 1972.
23879: 1967 annetussa laissa ( 665/6 7) säädettiin Eräänä keskeisenä kysymyksenä niin komitean
23880: siinä mainitut kantokykyluokituksen perusteet työssä kuin tutkimuksessakin on ollut kuntain-
23881: sovellettaviksi vuosina 1969-71 noudatetta- liittojen ja yleensä kuntien yhteistoiminnan
23882: vissa kantokykyluokituksissa. Tämä maara- menojen ja tulojen huomioon ottaminen luoki-
23883: aikaisuus johtui siitä, että haluttiin saada koke- tuslaskeL.'Ilissa. Sen jälkeen kun komitea on an-
23884: muksia luokitusperusteiden sopivuudesta. La- tanut mietintönsä, hallitus tulee antamaan
23885: kia säädettäessä edellytettiin hallituksen seu- Eduskunnalle esityksen laiksi kuntien kanto-
23886: raavan luokituksen soveltamista ja ryhtyvän kykyluokituksesta annetun lain muuttamisesta,
23887: ehkä tarpeellisiksi katsottaviin lainmuutostoi- missä yhteydessä myös kysymyksessä tarkoitettu
23888: menpiteisiin. Eräiltä osin lakia muutettiinkin asia tulee ratkaistuksi.
23889: 20. 11. 1970 annetulla lailla (709/70). Luoki-
23890: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1972.
23891:
23892: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
23893: 3
23894:
23895:
23896:
23897:
23898: Ti B Ri k sda ge n s H e r r T a 1m a n.
23899:
23900: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen farande skulle tillämpas vid 1972 års bärkrafts-
23901: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse klassificering. För närvarande behandlas i Riks-
23902: nr 941 av den 16 maj 1972 till vederbörande dagen regeringens proposition, enligt viiken de
23903: medlem av statsrådet översänt en avskrift av skulle tillämpas ännu under år 1973.
23904: följande av riksdagsman Tähkämaa m. fl. ställda Statsrådet tillsatte 15. 1. 1970 en kommitte,
23905: skriftliga spörsmål nr 13 3 : som erhöll i uppdrag att uppgöra förslag tili
23906: revision av lagen om bärkraftsklassificering av
23907: "Har Regeringen fäst uppmärksam- kommunerna ( 665/6 7) med beaktande av de
23908: het vid behovet att förnya grunderna ändringar som påkallades i klassificerings-
23909: för kommunernas bärkraftsklassifi- grunderna för den bärkraftsklassificering som
23910: cering tili den del det är fråga om ut- skulle fastställas för år 1971 samt i de klassi-
23911: gifter ooh inkomster tili följd av kom- ficeringsgrunder, som skulle fastställas för åren
23912: munernils samverkan?" därefter. Med Tammerfors universitet har in-
23913: gåtts en överenskommelse, enligt viiken uni-
23914: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt versitetet skall utföra en grundlig undersök-
23915: anföra följande: ning av kommunernas bärkraftsklassificering
23916: I lagen 29. 12. 1967 om bärkraftsklassifi- och av de principer, som borde tillämpas vid
23917: cering av kommunerna ( 665/67) stadgades, att denna. Det är meningen, att undersökningen
23918: de i lagen nämnda grunderna för bärkrafts- skall vara färdig 1. 11. 1972. En central fråga
23919: klassificering skulle tillämpas på bärkrafts- såväl i kommittens arbete som i undersök-
23920: klassificeringarna under åren 1969-1971. ningen har vid klassificeringsberäknandet varit
23921: Denna föreskrivna termin berodde på att man hur utgifter och inkomster för kommunalför-
23922: önskade vinna erfarenhet av klassificerings- bunden och för kommunernas samverkan i all-
23923: grundernas [ämplighet. Vid ,stiftandet av Jagen mänhet skall beaktas. Efter det att kommitten
23924: förutsatte man, att regeringen skulle följa med har avgivit sitt betänkande, kommer regeringen
23925: tillämpningen av klassificeringen och eventuellt att tili Riksdagen avgiva en proposition med
23926: vidtaga sådana åtgärder för ändring lagen, som förslag tili lag om ändring av lagen om bär-
23927: kunde anses nödiga. Genom lag 20. 11. 1970 kraftsklassificering av kommunerna. I det sam-
23928: (709/70) ändrades lagen tili vissa delar. Det manhanget kommer även den i spörsmålet av-
23929: har stadgats att klassificeringsgrunderna fort- sedda saken att avgöras.
23930: Helsingfors den 26 juni 1972.
23931:
23932: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
23933: Kirj. k:sm. n:o 134.
23934:
23935:
23936:
23937: Voutilainen ym.: Apteekkien kautta kuluvan väkiviinan käytön
23938: rajoittamisesta.
23939:
23940:
23941: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23942:
23943: Maassamme on voimassa useita lääkintöhal- rin 1000 grammaa kuukaudessa. Mikäli hän
23944: lituksen kiertokirjeitä aina 21. 9. 1933 lähtien, katsoo tämän määrän riittämättömäksi, hän voi
23945: jotka koskevat alkoholin tai alkoholia sisältä- perustellen anoa lääkintöhallitukselta oikeutta
23946: vien lääkeseosten määräämistä apteekeista lää- määrätä enemmänkin."
23947: kinnällisiin tarkoituksiin. Tällä yleiskirjeellä vähetmettiin lääkärien
23948: Lääkintöhallituksen kiertokirjeen 16. 9. 1942 määräämää väkiviinan määrää alle neljännek-
23949: mukaan "väkijuomia ei saa määrätä muihin seen aikanaan.
23950: kuin todellisiin lääkinnöllisiin tarpeisiin. Käsi- Viimeksi mainitusta kiertokirjeestä huolimat-
23951: tys, että lääkäri saisi kirjoittaa jonkin määrätyn ta, on apteekkien kautta kuluva väkiviinan
23952: määrän, esim. 30 väkijuomareseptiä kuukaudes- määrä edelleen kohtuuttoman suuri esimerkiksi
23953: sa, on väärä." verrattuna sairaaloiden tahi tieteellisten laitos-
23954: Kiertokirjeessä 18. 3. 1959 lääkintöhallitus ten kuluttamiin määriin. Tämä käy ilmi ohei-
23955: on ilmoittanut apteekeissa olevan sosiaaliminis- sesta taulukosta:
23956: teriön hyväksymiä uusia denaturoituja alkoholi-
23957: lajeja A 9, A 10, A 12 t, joista jälkimmäistä käy- Väkiviinan myynti apteekeille, sairaaloille sekä
23958: tetään nykyisin eniten. "Yllämainitut alkoholi- tieteellisille laitoksille
23959: lajit ovat ensikädessä tarkoitettu ulkonaisessa
23960: Denat. puhd.
23961: käytössä korvaamaan denaturoimattoman Puhdistettu väkiviina
23962: spriin", todetaan kiertokirjeessä. Kuitenkin väkiviina A 12 t
23963: myös A 12 t:tä on käytetty juopumistarkoituk- 100 % kg 94 % kg
23964: siin kohtalaisen paljon. apteekit 1967 ...... 152 891 96 318
23965: Kiertokirjeessä 9. 12. 1959 todetaan: "Jokai- 1968 . . . . . . 147 854 92 257
23966: sen lääkärin ja eläinlääkärin on 1 päivästä tam- 1969 .. .. .. 158 047 93 685
23967: mikuuta 1960 lukien pidettävä luetteloa, johon 1970 ...... 145 487 91 596
23968: hänen on merkittävä milloin, kenelle ja mihin 1971 . . . . . . 145 428 93 129
23969: tarkoitukseen (mm. diagnoosi) hän on määrän- sairaalat 1967 ...... 31 350 42 242
23970: nyt spriitä. Luettelovelvollisuus koskee myös 1968 ...... 32 847 45 607
23971: pro auctore-määräyksiä ... " Tällaisia luetteloita 1969 ...... 35 166 57 480
23972: harvemmin enää nykyisin pidetään, eivätkä ne 1970 ...... 38 769 51255
23973: ole edes tarpeellisia, mikäli alkoholin käyttöä 1971 ...... 40 662 58 302
23974: lääkinnällisiin tarkoituksiin muuten valvotaan
23975: ja rajoitetaan nykyisestään. tieteelliset- 1967 ...... 30 431
23976: Samassa kiertokirjeessä todetaan edelleen: ja 1968 ...... 36 563
23977: opetuslait. 1969 ...... 35 621
23978: "Samalla lääkintöhallitus on päättänyt, että lää- 1970 ...... 37 404
23979: käri ja eläinlääkäri on oikeutettu yllämainitusta 1971 ...... 40 619
23980: päivästä lukien määräämään yleisölle spriitä ul-
23981: konaiseen käyttöön vain välttämättämissä ta- Lääkinnällisesti alkoholin käyttö on perustel-
23982: pauksissa, jolloin hän tarkan harkintansa perus- tu vain melko harvoissa tautitiloissa ja tällöin
23983: teella ei katso voivansa muuta lääkeainetta mah- lähinnä ihotautien, korvatautien ja synnytys- ja
23984: dollisten haitallisten sivuvaikutusten vuoksi ko. naistentautien alalla. Suuri osa käytöstä lan-
23985: tarkoitukseen määrätä ja ehdolla, että hänen keaa tällöinkin sairaaloiden tahi poliklinikoiden
23986: määräämänsä spiritus fortis-valmisteeksi muu- osalle. Myös instrumenttien puhdistukseen alko-
23987: tettuna ei saa puolivuosittain ylittää keskimää- holia tarvitaan melko vähän johtuen kehite-
23988: 692/72
23989: 2
23990:
23991: tyistä muista kemikaaleista. Eräillä alueilla (ku- Nykyisin voimassa oleva nyrkkisääntö maa-
23992: ten psykiatria) ei instrumenttien puhdistus ole rää, että lääkäri voi pro auctore reseptillä kir-
23993: sitä paitsi kovin yleistäkään. joittaa väkiviinaa noin kilon kuukaudessa eli
23994: Niinikään on apteekeissa valmistettavien 12 kg vuodessa. Tätä on pidettävä selvästi liial-
23995: lääkkeiden osuus vähentynyt alle 10 % :iin kai- lisena määränä.
23996: kista toimitettavista lääkevalmisteista. Alkoho- Kun lisäksi väkiviinan määräystä säätelevät
23997: lia tarvitaan lähinnä eräissä yskänlääkkeissä ja kiertokirjeet ovat varsin lukuisia, vanhoja ja
23998: eräissä muissa lääkkeissä ja silloinkin pieniä vanhentuneita, olisi paikallaan uudistaa käy-
23999: määriä. täntö samalla rajoittaen alkoholin kulutusta ap-
24000: Edeltävään nojautuen voidaan katsoa sekä teekkien kautta.
24001: puhdistetun väkiviinan että denaturoidun puh- Edeltävään nojautuen ja valtiopäiväjärjestyk-
24002: distetun väkiviina A 12 t:n kulutus kohtuutto- sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
24003: man suureksi apteekkien kautta. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24004: Puhdistetun väkiviinan kulutus lisääntyy vaksi seuraavan kysymyksen:
24005: yleensä juhlapyhien alla ja ilmeisesti myös nyt
24006: Alkon myyjien lakon aikana. Tämä vahvistaa Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24007: jo muutenkin tunnetun tosiasian, että tätä al- väkiviinan kulutus apteekeista ja myynti
24008: koholia käytetään vastoin tarkoitusta melkoi- apteekeille on todelliseen lääkinnälliseen
24009: sesti myös juopumistarkoituksiin. Kuitenkin käyttötarpeeseen nähden liian runsasta,
24010: voidaan katsoa lääkäreillä jo yhteiskunnallisen ja jos on,
24011: asemansa vuoksi olevan taloudelliset mahdolli- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24012: suudet hankkia juovutustarkoituksiin käytettä- ryhtyä apteekkien kautta kuluvan väki-
24013: vä alkoholi kokonaan muutakin tietä. viinan käytön rajoittamiseksi?
24014: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1972.
24015:
24016: Uki Voutilainen. Ilkka Taipale.
24017: Ensio Laine. Sylvi Saimo.
24018: 3
24019:
24020:
24021:
24022:
24023: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
24024:
24025: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja opetustarkoituksiin käytetty puhdistettu ja
24026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, denaturoitu väkiviinamäärä ei ole vertailukel-
24027: olette 16 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn poinen apteekkien kautta toimitettujen mää-
24028: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston rien kanssa. Tieteellisiin ja opetustarkoituksiin
24029: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- käytetään huomattavassa määrin teollisuusväki-
24030: edustaja Uki Voutilaisen ym. näin kuuluvasta viinaa sekä ennen kaikkea muita orgaanisia liu-
24031: kirjallisesta kysymyksestä n:o 134: ottimia, koska puhdistettu ja denaturoitu väki-
24032: viina erittäin harvoin soveltuu ko. tarkoituk-
24033: "Onko Hallitus tietoinen snta, että siin.
24034: väkiviinan kulutus apteekeista ja myynti Lääkintöhallitus valvoo jatkuvasti puhdiste-
24035: apteekeille on todelliseen lääkinnälliseen tun ja denaturoidun väkiviinan luovuttamista
24036: käyttötarpeeseen nähden liian runsasta, apteekeista. Apteekkien on vastaanottamastaan
24037: ja jos on, määrästä pidettävä kirjaa, josta tulee tarkoin
24038: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo selvitä, paljonko apteekki on käyttänyt väkivii-
24039: ryhtyä apteekkien kautta kuluvan väki- naa omiin valmisteisiinsa ja mitä on luovu-
24040: viinan käytön rajoittamiseksi?" tettu reseptiä vastaan. Apteekkitarkastuksen
24041: yhteydessä suoritetaan tämän kirjanpidon tarkas-
24042: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tus ja mikäli väärinkäytöksiä esiintyy, ryhdy-
24043: vasti seuraavaa: tään asianmukaisiin toimenpiteisiin. Kysymyk-
24044: Vaikka apteekissa valmistettavien lääkkeiden sessä mainittu lääkärien kirjanpito nyt kysy-
24045: osuus on vähentynyt alle 10 % kaikista toimi- myksessä olevaa ainetta koskevista lääkemäärä-
24046: tettavista lääkevalmisteista, niin tästä huolimat- yksistä on tarpeen, sillä mikäli apteekkitarkas-
24047: ta puhdistettua väkiviinaa tarvitaan yskänlääk- tuksessa todetaan tavallisuudesta poikkeavia
24048: keisiin, tinktuuroihin, tippoihin jne., joihin lääkemääräyksiä, voidaan vain tämän kirjanpi-
24049: käytetty määrä muodostaa noin 60 % aptee- don perusteella selvittää, onko annettuja mää-
24050: keille myydyn väkiviinan kulutuksesta. Resep- räyksiä noudatettu ja päinvastaisessa tapauk-
24051: teillä toimitetaan noin 40 %, josta pro auctore sessa ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin,
24052: resepteillä toimitetun puhdistetun väkiviinan joiden seurauksena voidaan lääkäriltä kieltää
24053: osuus on noin 30 % ja yleisölle toimitetun näitä aineita koskevien lääkemääräysten anta-
24054: noin 10 %. minen.
24055: Vuodesta 1955 lukien on puhdistetun väki- Ottaen huomioon väkiviinan myynnin aptee-
24056: viinan kulutus laskenut huomattavasti kulu- keille ja kulutuksen apteekeista sekä lääkäri-
24057: tuksen ollessa nyt vain noin 30 % siitä, mitä kunnan kasvun katson, ettei väkiviinan kulu-
24058: se oli 1950-luvulla. Laskua on myös lievästi tusta voida pitää liian suurena lääkinnällisen
24059: denaturoidun väkiviinan osalta, kuten kysymyk- käyttötarpeen huomioon ottaen.
24060: sessä oleva taulukkokin osoittaa. Tieteellisiin
24061: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1972.
24062:
24063: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
24064: 4
24065:
24066:
24067:
24068:
24069: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24070:
24071: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skapliga och undervisningsändamå1 använda re-
24072: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivelse nade och denaturerade mängden sprit är icke
24073: av den 16 maj 1972 tili vederbörande med1em jämförbar med de genom apoteken 1evererade
24074: av statsrådet översänt avskrift av följande av kvantiteterna. För vetenskapliga och undervis-
24075: riksdagsman Uki Voutilainen m.fl. ställda ningsändamål användes i en betydande mängd
24076: spörsmå1 nr 134: industrisprit och framför allt andra organiska
24077: lösningsmedel, emedan renad och denaturerad
24078: "Är Regeringen medveten om att sprit mycket sällan 1ämpar sig för ifrågavaran-
24079: spritåtgången i apoteken och försäljnin- de ändamål.
24080: gen till apoteken är alltför riklig med Medicina1styrelsen övervakar fortgående över-
24081: beaktande av det medicinska bruket, låtelsen av renad och denaturerad sprit från
24082: och om så är fallet, apoteken. Dessa måste föra bok över motta-
24083: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- gen sprit, varav noggrant skall framgå, hur
24084: taga för begränsning av åtgången av mycket apoteket använt tili sina egna preparat
24085: den sprit som går genom apoteken?" och vad som överlåtits mot recept. 1 samband
24086: med apoteksvisitationen verkställes granskning
24087: Såsom svar på spörsmålet .får jag vördsamt av denna bokföring, och om missbruk före-
24088: anföra följande: kommer, vidtages vederbörliga åtgärder. Lä-
24089: Även om de i apoteken beredda mediciner- karnas i spörsmålet nämnda bokföring rörande
24090: nas ande1 minskats till mindre än 10 % av ordination av medicin som berör nu ifrågava-
24091: alla de medicinska preparat som 1evereras, be- rande ämne är av nöden, ty om vid apoteks-
24092: hövs det oaktat renad sprit till hostmediciner, visitationen konstateras från det normala avvik-
24093: tinkturer, droppar osv. Den mängd sprit som ande ordinationer av medicin, kan endast på
24094: användes till dessa utgör omkring 60 % av den basen av denna bokföring utredas, huruvida de
24095: sprit som sä1js till apoteken. På recept 1evere- utfärdade bestämmelserna iakttagits. 1 motsatt
24096: ras omkring 40 %, varav pro auctore omkring fall skrides tili vederbörliga åtgärder. Såsom
24097: 30 % renad sprit och tili allmänheten levere- en följd av dem kan läkare förbjudas att ordi-
24098: rade omkring 10 %. nera mediciner som avser dessa ämnen.
24099: Sedan år 19 55 har användningen av renad Med beaktande av försäljningen av sprit tili
24100: sprit minskats betydligt och är nu endast om- apoteken och förbrukningen av sprit i apoteken
24101: kring 30 % av vad den var på 1950-talet. samt ökningen av läkarkåren anser jag, att
24102: Nedgång observeras även i fråga om lindrigt spritåtgången icke kan anses alltför stor med
24103: denaturerad sprit, såsom även den i spörsmå- beaktande av det medicinska behovet.
24104: let angivna tabellen utvisar. Den för veten-
24105: Helsingfors den 21 juni 1972.
24106:
24107: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
24108: Kirj. ksm. n:o 135.
24109:
24110:
24111:
24112:
24113: Sinisalo ym.: Pääomien maastaviennin valvonnan tehostami-
24114: sesta.
24115:
24116:
24117: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24118:
24119: Ainakin 95 maassa toimii teollisuusyrityksiä, taan. Kansalliset etumme ja mm. työllisyys-
24120: joihin on sijoitettu suomalaista pääomaa. Pää- tilanteen parantamisen kannalta välttämättö-
24121: omien vienti maastamme on saanut laajat mitat mien investointien rahoitus, kehitysalueiden
24122: nimenomaan 60-luvulla. Suomen Kommunisti- pääomatarpeet jne. edellyttävät pääomien maas-
24123: sen Puolueen toimesta suoritettujen tutkimus- tavientiin suhtauduttavan yleensäkin kieltei-
24124: ten perusteella on voitu selvittää yksinomaan sesti.
24125: 60-luvun viitenä viimeisenä vuotena viedyn Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
24126: n. 500 milj. mk suomalaisia pääomia ulko- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
24127: maille. Todellisuudessa luku on suurempi, tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24128: koska pääomien maastaviennin valvonta on riit- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24129: tämätöntä ja luvattomat sijoitukset ovat julki-
24130: nen salaisuus. Yhtiöistä, joihin suomalaista pää- Onko Hallitus tietoinen paaomien
24131: omaa on sijoitettu toimii - em. tutkimuksen maastaviennin huomattavasta lisä.änty-
24132: mukaan - Euroopassa 68, Pohjois-Amerikassa misestä ja siitä, että myös pääomien
24133: 12, Etelä-Amerikassa 6, Aasiassa 4 ja Afrikassa luvattomat sijoitukset maan ulkopuo-
24134: 5. Selvitetyistä sijoitustapauksista 3/4 on ke- lelle ovat huomattavia, ja jos on,
24135: hittyneissä teollisuusmaissa. Suomalaisen pää- millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
24136: oman vientiä on eniten puunjalostus- ja metalli- koo ryhtyä pääomien maastaviennin
24137: teollisuudessa. saattamiseksi nykyistä tehokkaampaan
24138: Pääomien vienti olisi viipymättä saatettava valvontaan?
24139: nykyistä tehokkaampaan valtiovallan valvon-
24140: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1972.
24141:
24142: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen. Ensio Laine.
24143:
24144:
24145:
24146:
24147: 670/72
24148: 2
24149:
24150:
24151:
24152:
24153: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
24154:
24155: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir- toiminta joko välittömästi tai välillisesti edistää
24156: jelmässä 16 päivältä toukokuuta 1972, jonka Suomen kansantalouden kehitystä mm. turvaa-
24157: vastaanotin 19 toukokuuta 1972, ovat kansan- malla viennin jatkuvuutta ja kasvua.
24158: edustajat Taisto Sinisalo ym. valtiopäiväjärjes- Kirjallisessa kysymyksessä mainitun suorite-
24159: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittä- tun tutkimuksen tulosten huomattavan eroami-
24160: neet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- sen vuoksi Suomen Pankin tiedoista olisi toi-
24161: tattavaksi seuraavan kysymyksen n:o 135: vottavaa saada käyttöön lähempiä tietoja tut-
24162: kimuksen aineistosta. Valvonnan tehostami-
24163: "Onko Hallitus tietoinen pääomien seksi olisi voitava saada myös tarkat tiedot
24164: maastaviennin huomattavasta lisäänty- kysymyksessä mainituista luvattomista sijoituk-
24165: misestä ja siitä, että myös pääomien sista.
24166: luvattomat sijoitukset maan ulkopuo- Vuosina 1970-1971 Suomen Pankin lupien
24167: lelle ovat huomattavia, ja jos on, mukaan suomalaisiin sjoituksiin ulkomailla on
24168: millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai- käytetty omana pääomana 97 mmk ja lainoina
24169: koo ryhtyä pääomien maastaviennin 317 mmkeli yhteensä 414 mmk.
24170: saattamiseksi nykyistä tehokkaampaan Ajanjakson 1965-1971 sijoitustapauksista
24171: valvontaan?" on varsinkin viimeisten vuosien aikana mer-
24172: kittävä ja huomattavasti suurin osa tarkoituk-
24173: Koska kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu seen hyväksytyistä määristä käytetty Kanadaan
24174: toimialaani, esitän vastauksena kunnioittaen rakennetun· Eurocanin puujalostustehdasta var-
24175: seuraavaa. ten. Tässä tapauksessa samoin kuin huomatta-
24176: Valuutan säännöstelystä 4. 12. 1959 annetun vassa määrin yleensäkin toteutetut sijoitukset
24177: lain (as. kok. 441/59) sekä 17; 12.1959 an- eivät ole merkinneet välitöntä pääomavientiä
24178: netun valtioneuvoston päätöksen ( as. kok. Suomesta, sinä niiden rahoitus on tapahtunut
24179: 463/59) perusteella pääomien maastavienti on suurimmaksi osaksi kansainvälisiltä markki-
24180: Suomen Pankin valvonnassa. noilta hankituilla lainoilla. Erään hiljattain Suo-
24181: Suomen Pankin antamien valuuttamääräysten men Pankissa tehdyn tutkimuksen mukaan suo-
24182: mukaan suomalaiseen investointiin ulkomailla malaisten yli 100 milj. markan liikevaihdon
24183: tarvitaan jokaista tapausta varten erikseen Suo- omaavien teollisuusyritysten vuosina 1970-
24184: men Pankin lupa. 1971 tekemien ulkomaisten sijoitusten rahoi-
24185: Suomen Pankin antamien lupien mukaan 21 tuksesta käytettävissä olleiden tietojen pohjalta
24186: eri maassa toimii nykyisellään teollisuusyrityk- Suomessa tuotetun pääoman osuus oli kymme-
24187: siä, joihin on sijoitettu suomalaista pääomaa. nen prosenttia.
24188: Vuosina 1965-1969 Suomen Pankin antamat Edellä esitetyn perusteella pitää Hallitus va-
24189: luvat suomalaisiin sijoituksiin ulkomaille yh- luutan säännöstelystä annetun lain sekä sen
24190: teensä kattavat 172 mmk omana pääomana ja nojalla annetun valtioneuvoston päätöksen mu-
24191: 80 mmk lainoina eli yhteensä 252 mmk. Suo- kaista järjestelmää riittävänä, koska sen mukaan
24192: men Pankin lupien mukaan suomalaista omis- jokaista yksittäistä pääoman vientiä varten tar-
24193: tusta on nykyisellään yhteensä 65 eri teollisuus- vitaan Suomen Pankin lupa. Järjestelmä voi-
24194: yrityksessä, joista 48 toimii Euroopassa, 8 Poh- daan tähän mennessä katsoa toimineen tyydyt-
24195: jois-Amerikassa, 4 Etelä-Amerikassa, 2 Aasiassa tävästi. Sikäli kuin osoittautuu tarpeelliseksi,
24196: ja 3 Afrikassa. Useimmat näistä yrityksistä Hallitus tulee ryhtymään lisätoimenpiteisiin
24197: ovat varsin pienikokoisia. Suomen Pankin hy- pääoman maastaviennin valvonnan tehostami-
24198: väksyessä teollisuusyrityksen perustamisen ul- seksi.
24199: komaille on yleissääntönä se, että yrityksen
24200: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1972.
24201:
24202: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
24203: 3
24204:
24205:
24206:
24207:
24208: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24209:
24210: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen främjar den finländska nationalekonomins ut-
24211: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder veckling bl.a. genom att trygga exportens
24212: skrivelse av den 16 maj 1972, viiken kom mig kontinuitet och tillväxt.
24213: tillhanda den 19 maj 1972, tili vederbörande På grund av att resultaten av den i det
24214: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- skriftHga spörsmålet nämnda undersökningen i
24215: jande av riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl. betydande grad skiljer sig från de uppgifter
24216: ställda skriftliga spörsmål nr 135: Finlands Bank innehar, vore det önskvärt att
24217: få närmare upplysningar om forskningsma-
24218: "Är Regeringen medveten om att terialet. För effektivering av övervakningen
24219: utförseln av kapital från landet betyd- borde även noggranna uppgifter om ifråga-
24220: ligt ökat och att äv.en de olovliga varande nämnda olovliga investeringar erhållas.
24221: kapitalinvesteringarna utanför vårt Enligt Finlands Banks tillstånd har under
24222: Iands gränser är betydande, och om så åren 1970-71 för finländska investeringar
24223: är fallet, utomlands använts 97 milj. mark eget kapital
24224: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- och 317 milj. mark 1lån e1ler sammanlagt 414
24225: taga i syfte att göra övervakningen av milj. mark.
24226: kapitalutförseln från landet effektivare Av investeringama under perioden 1965-
24227: än för närvarande?" 71 har särskilt under de senaste åren en be-
24228: tydande del och avgjort största delen av de
24229: Med stöd av lagen den 4 december 1959 för ändamålet godkända beloppen använts för
24230: cm reglementering av valutao (Förf.saml. 441/ den i Kanada uppförda Eurocan ttäförädlings-
24231: 59) samt statsrådets beslut den 17 december fabriken. Investeringarna i detta fall har lika
24232: 1959 (Förf.saml. 463/59) handhas övervak- litet som investeringarna i andra fall i allmän-
24233: ni.ngen av kapitalutförseln från landet av Fin- het i någon högre grad inneburit direkt kapital-
24234: lands Bank. utförsel från Finland, ty finansieringen av dem
24235: Enligt de av Finlands Bank givna valutabe- har tili största delen skett genom lån, upp-
24236: stämmelserna, fordras för finländsk investering tagna på den internationella marknaden. En-
24237: i utlandet i varje enskilt fall Finlands Banks ligt en undersökning som nyligen utförts i
24238: tillstånd. Finlands Bank med utgångspunkt i de upp-
24239: Enligt de tillstånd Finlands Bank beviljat gifter som fanns tillgängliga om finansieringen
24240: finns industriföretag, i vilka finskt kapital av de utländska investeringar som åren 1970
24241: investerats, för närvarande i 21 olika länder. -71 företogs av finländska industriföretag
24242: De tillstånd Finlands Bank överhuvud beviljat med en omsättning på över 100 milj. mark,
24243: åren 1965-69 för finländska investeringar i var andelen av det kapital som producerats
24244: utlandet täcker 172 milj. mark eget kapital och i Finland tio procent.
24245: 80 milj. mark lån eller sammanlagt 252 milj. Med stöd av det ovan anförda anser Rege-
24246: mark. Enligt Finlands Banks tillstånd äger fin- ringen, att systemet enligt lagen om reglemen-
24247: ländare för tillfället andelar i sammanlagt 65 tering av valutan och statsrådets med stöd av
24248: olika industriföretag, av vilka 48 finns i den givna beslut är dllräckligt, ty enligt det
24249: Europa, 8 i Nord-Amerika, 4 i Syd-Amerika, behövs Finlands Banks tillstånd för varje
24250: 2 i Asien och 3 i Afrika. De flesta av dessa enskild valutautförsel. Systemet kan anses
24251: företag är relativt små. Då Finlands Bank god- hittills ha fungerat tillfredsställande. I den .tnån
24252: känner grundande av ett industriföretag utom- det visar sig vara nödvändigt, kommer Rege-
24253: lands är den allmänna regeln den, att före- ringen att vidtaga ytterligare åtgärder för att
24254: tagets verksamhet antingen direkt ellet indirekt effektivera övervakningen av kapitalutförseln.
24255: Helsingfors den 19 juni 1972.
24256:
24257: Finansminister Mauno Koivisto.
24258: Kirj. ksm. n:o 136.
24259:
24260:
24261:
24262:
24263: Söderman ym.: Lainsäädännön määrätietoisesta uudistamisesta.
24264:
24265:
24266: Edu,skunnan Herra Puhemiehelle.
24267:
24268: Maamme lainsäädäntö perustuu vielä mo- makasta vaikutusta silloisesta Saksasta ja sen
24269: nilta osiltaan sille lainsäädännölle ja niille ar- sairaasta arvomaailmasta.
24270: voille, jotka haluttiin ylläpitää tsaariajan Suo- Julkisesti tunnettua on, että oikeushoitoon
24271: messa. Suuri osa tällaista täysin vanhentunutta ja kriminaalipolitiikkaan liittyvät lait ovat osit-
24272: lainsäädäntöä on vieläpä edelleen voimassa, tain 1700-luvulta ja 1800-luvulta ja heijastavat
24273: osan ollessa jopa 1700 luvulta saakka. edelleen silloisen sääty-yhteiskunnan arvo-
24274: Kuluttajan oikeusturvan kannalta tärkeitä maailmaan.
24275: säännöksiä on vuoden 17 34 Kauppakaaressa, Yllä olevasta saattaa huomata, että huomat-
24276: vaikka ilmeisesti jokaisen on myönnettävä, että tava osa maamme voimassa olevasta lainsäädän-
24277: kaupanvaihdossa on tämän jälkeen tapahtunut nöstä on ajallisesti vanhentunutta ja lähtöisin
24278: oleellisia muutoksia. Säännösten vanhentunei- aikakaudelta, jolloin suomalaisen väestön enem-
24279: suutta kuvaa se, että hevoskaupan osalta on mistöllä ei ollut vaikuttamismahdollisuuksia
24280: omat tarkat määräykset tavaran palauttamista sen säätämiseen. Tällainen olotila merkitsee
24281: koskevassa säännöksessä. käytännössä sitä, että kansalaisten ja - nimen-
24282: Erityisen huolestuttavana on pidettävä, että omaan vähävaraisten kansalaisten - oikeus-
24283: talouselämää säätelevät lait ovat ilmeisesti mää- turva eräillä yhteiskunnallisilla aloilla on lähes
24284: rätietoisen jarrutuksen vuoksi varsin vanhentu- olematon. Talouselämää koskevat vanhentuneet
24285: neita: osakeyhtiölaki on vuodelta 1895, kom- lait merkitsevät lisäksi häikäilemättömille
24286: mandiittiyhtiötä koskevan lainsäädännön ollessa yrittäjille huomattavia mahdollisuuksia riistää
24287: vielä vanhempaa. Myös taloudellisen vallan itselleen liikevoittoa epäilyttävin keinoin.
24288: käyttämiseen liittyvät konkurssiasetus ja etu- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24289: oikeusasetus ovat vuodelta 1868. Eräs kiinteis- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
24290: tökauppoja säätelevä asetus, jonka tarkoitus on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24291: estää sopimattomat ehdot näissä kaupoissa, on vaksi seuraavan kysymyksen:
24292: vuodelta 1864.
24293: Myös lapsen oikeusturvaan liittyvä lainsää- Aikooko Hallitus ryhtyä määrätietoi-
24294: däntö on jätetty täysin vanhentuneelle tasolle. sesti uudistamaan vähävaraisten kansa-
24295: Holhouslaki on vuodelta 1898 ja lastensuojelu- laisten oikeusturvaa vaarantavaa sääty-
24296: laki - vaikka onkin vuodelta 1936 - kuvas- ajan Suomessa säädettyä yhä voimassa
24297: tanee Suomen historian synkintä kautta: Voi- olevaa lainsäädäntöä?
24298: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1972.
24299:
24300: Jacob Söderman. Pirkko Työläjikvi. Tellervo T. Koivisto.
24301:
24302:
24303:
24304:
24305: 711/72
24306: 2
24307:
24308:
24309:
24310:
24311: Ed u s k u n n. a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
24312:
24313: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Oikeusturvapoliittista suunnittelua on niin
24314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ikään pyritty tehostamaan ja nopeuttamaan.
24315: olette 16 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn Oikeusministeriön hallinnonalalla on kuluvana
24316: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vuonna tähän mennessä asetettu yhteensä kah-
24317: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- deksan komiteaa ja toimikuntaa. Vastaava luku
24318: edustaja Södermanin ym. näin kuuluvasta kir- vuoden 1969 osalta oli kolme, vuoden 1970
24319: jallisesta kysymyksestä n:o 136: osalta seitsemän ja viime vuodelta yhdeksän.
24320: Lisäksi on suunnittelutyön nopeuttamiseksi ase-
24321: "Aikooko Hallitus ryhtyä määrätie- tettu lyhyehköt määräajat lukuisille aikaisem-
24322: toisesti uudistamaan vähävaraisten kan- min asetetuille ja parhaillaan työskenteleville
24323: salaisten oikeusturvaa vaarantavaa sääty- komiteoille ja toimikunnille.
24324: ajan Suomessa säädettyä yhä voimassa Kysymyksessä mainittujen lainsäädäntökoh-
24325: olevaa lainsäädäntöä?" teiden osalta hallitus toteaa seuraavaa:
24326: Vuoden 1734 periytyvän kauppakaaren
24327: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- uudistaminen on vireillä sekä komiteatyönä
24328: vasti seuraavaa: että oikeusministeriön lainvalmistelukunnassa,
24329: Hallituksen käsityksen mukaan kansalaisten jossa erityinen työryhmä suunnittelee kuluttaja-
24330: oikeusturvassa maassamme on yhä monia puut- kauppalainsäädännön uudistamista nimenomaan
24331: teita. Nämä puutteet ja niiden vaikutukset kuluttajansuojan tehostamisen näkökulmasta.
24332: kohdistuvat voimakkaimmin ja kouriintuntu- Osakeyhtiölainsäädännön uudistuksen valmistelu
24333: vimmin nimenomaan vähävaraisiin ja varatto- on niin ikään vireillä ja työ on edistynyt melko
24334: rniin kansalaisiin ja kansalaisryhmiin. Erityi- pitkälle.
24335: sesti kansalaisten taloudellisten oikeuksien ja Konkurssisäännön uudistaminen on ollut
24336: turvallisuuden kohdalla ilmenee vakavia puut- suunnittelun alaisena, joskin tällä hetkellä sen
24337: teita, jotka osaksi johtuvat tämän alan lainsää- edelle kiireellisyysjärjestyksessä on asetettu
24338: dännön vanhentuneisuudesta ja perustumisesta säädös, joka turvaa työntekijäin palkkasaatavat
24339: muunlaisille kuin taloudelliseen tasa-arvoon täh- työnantajan osoittautuessa maksukyvyttömäksi.
24340: tääville arvostuksille. Etuoikeusasetuksen muuttamisesta hallitus on,
24341: Hallitus pitää välttämättömänä ja keskeisenä eräänä ensimmäisistä toimenpiteistään, antanut
24342: tehtävänä kansalaisten oikeusturvan kehittä- esityksen, jolla pyrittiin korjaamaan kiireimmin
24343: mistä, jotta voidaan luoda edellytyksiä talou- korjausta vaativa epäkohta nimenomaan talou-
24344: delliselle tasa-arvolle ja oikeusturvan laajentu- dellisesti kaikkein turvattomimmassa asemassa
24345: miselle. Tämän mukaisesti hallitus onkin toimi- olevien ihmisten oikeusturvan parantamiseksi.
24346: aikanaan käynnistänyt ja vauhdittanut monia Lapsen oikeusturvan osalta on holhouslain-
24347: oikeusturvapoliittisesti merkittäviä lainsäädän- säädännön uudistamisesta valmistunut äskettäin
24348: töhankkeita. komiteanmietintö, joka parhaillaan on lausun-
24349: Hallituksen oikeusturvapoliittista toimintaa tomenettelyn kohteena, minkä jälkeen valmiste-
24350: voidaan havainnollistaa eräillä numerotiedoilla. lua voidaan jatkaa. Lastensuojelulain uudistus
24351: Esimerkiksi vuonna 1972 on oikeusministeriön on vireillä sosiaalihuollon periaatekomiteassa.
24352: hallinnonalalta annettu tähän mennessä yh- Oikeusministeriössä ovat viimeisteltävinä avio-
24353: teensä 21 hallituksen esitystä eduskunnalle, liiton ulkopuolella syntyneiden lasten asemaa
24354: kun kokonaismäärät edellisiltä vuosilta olivat koskevat uudistusehdotukset, joilla näiden las-
24355: vuonna 1969 14, vuonna 1970 24 ja vuonna ten oikeudellinen asema voidaan saattaa tasa-
24356: 1971 17 esitystä. Kuluvan vuoden esitykset on vertaiseksi aviolasten oikeusasemaan nähden.
24357: enimmältä osalta antanut istuva hallitus. Nämä ehdotukset voitaneen antaa eduskun-
24358: 3
24359:
24360: nalle joko seuraawalla syys- tai kevätistunto- tus on pannut käyntiin maalis-huhtikuussa 1972
24361: kaudella. laajan komitean sekä neljän toimikunnan voi-
24362: Oikeudenhoitoa koskeva uudistussuunnit- min. Jo ensi vuonna voitaneen valmistelun pe-
24363: telu on alioikeuksien osalta vireillä oikeusminis- rusteella antaa eduskunnan käsiteltäväksi sää-
24364: teriössä, jossa ministeriön asettaman työryhmän dösehdotuksia.
24365: tehtäväksi on annettu laatia suunnitelma ali- Lainsäädäntömme oikeusturvapoliittisten
24366: oikeuksien yhtenäistämisestä kuluvan vuoden puutteiden kartoittamiseksi ja uudistusohjel-
24367: loppuun mennessä. Lainvalmistelukunnassa laa- man selkiyttämiseksi oikeusministeriössä val-
24368: ditaan esityksiä raastuvanoikeuksien ylläpidon mistellaan parhaillaan lainsäädäntöosaston ta-
24369: siirtämisestä valtiolle. Rikoslainsäädännön peri- voiteohjelmaa, joka on tarkoitus saada val-
24370: aatteisiin ulottuvan kokonaisuudistuksen halli- miiksi ja julkistaa syksyllä.
24371: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1972.
24372:
24373: Vt. oikeusministeri Seija Karkinen.
24374: 4
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: T i 11 R i k s d a g .en s He r r Ta 1m. a n.
24380:
24381: 1 avsikt nämnd i riksdagsordningens 37 § 1 tivera och påskynda. lnom justitieministeriets
24382: möment har Ni, Herr Ta1man, bifogat i Ert förvaltningsområde har under innevarande år
24383: brev daterat den 16 maj en kopia av de skrift- tillsatts sammanlagt åtta kommitteer. Mot-
24384: liga spörsmå1et nr 136 riktat till vederbörande svarande tal för år 1969 var tre, år 1970 sju
24385: medlem av statsrådet av riksdagsman Söderman och senaste år nio. Dessutom har fastställts
24386: m. fl.lydande som följer: relativt korta terminer för talrika tidigare till-
24387: satta kommitteer vilkas arbete fortfarande på-
24388: "Ämnar Regeringen målmedvetet går.
24389: börja reformera lagstiftning stiftad un- Beträffande de i spörsmålet nämnda lagstift-
24390: der ståndstidens Finland som ifarasätter ningsobjekten konstaterar regeringen följande:
24391: mindrebemedlade medborgarens rätts- En reform av handelsbalken från år 17 34 är
24392: skydd och som fortfarande är i kraft?" på gång både som kommittearbete och i justitie-
24393: ministeriets lagberedning, där en särskild ar-
24394: Som svar på spörsmålet anför jag högakt- betsgrupp planerar konsumentköpslagstift-
24395: ningsfullt följande: ningens reformerande särskilt utgående från
24396: Enligt regeringens uppfattning förekommer effektiveringen av konsumentskyddet. Också
24397: fortfarande många brister i medborgarnas rätts- förberedelserna för reformering av aktiebolags-
24398: skydd i vårt land. Dessa brister och verk- lagstiftningen är på gång och arbetet har redan
24399: ningarna av dem riktar sig kraftigast och känn- kommit rätt långt. Reformeringen av konkurs-
24400: barast särskilt mot mindrebemedlade och me- stadgan har lagat under p1anering, men före i
24401: dellösa medborgare och medborgargrupper. skyndsamhetsordning har nu satts en be-
24402: Speciellt beträffande medborgarnas ekonomiska stämmelse, som tryggar arbetstagarnas löne-
24403: rättigheter och trygghet förekommer allvarliga fordran då arbetsgivare visar sig vara betalnings-
24404: brister, vilka till en del beror på den för- oförmögen. Som en av sina första åtgärder över-
24405: åldrade lagstiftningen på det här området och lät regeringen en proposition om ändring av
24406: på det att denna baserar sig på andra värderingar förmånsrättsförordningen, genom viiken man
24407: än de som strävar till ekonomisk jämlikhet. strävade att rätta till det missförhållande som
24408: Regeringen anser det som en nödvändig och krävde de snabbaste åtgärderna speciellt med
24409: central uppgift att utveckla medborgarnas rätts- tanke på förbättrande av rättsskyddet för de
24410: skydd, så att man skall kunna skapa förutsätt- människor som är i den otryggaste situationen.
24411: ningar för ekonomisk jämlikhet och utvidgning 1 fråga om barnets rättsskydd har nyligen
24412: av rättsskyddet. 1 enlighet med detta har re- färdigsställts ett kommittebetänkande för re-
24413: geringen sedan den tillträdde igångsatt och på- formering av förmyndarskapslagstiftningen. Be-
24414: skyndat flera rättsskyddspolitiskt betydande tänkandet är som bäst ute för utlåtande var-
24415: lagstiftningsproj ekt. efter beredningsarbetet kan fortsätta. Re-
24416: Regeringens rättsskyddspolitiska verksamhet formeringen av barnskyddslagen är under ar-
24417: kan åskadliggöras med några sifferuppgifter. bete i socialvårdens principkommitte. 1 justi-
24418: Under år 1972 har inom justitieministeriets tieministeriet läggs sista handen vid reformar-
24419: förvaltningsområde hittills avlåtis 21 regerings- betet rörande barn födda utanför äktenskapet,
24420: propositioner till riksdagen, då det totala an- genom vilket man gör de här barnens ställning
24421: talet för år 1969 var 14, år 1970 24 och 1971 jämbördig med den barn födda inom äkten-
24422: 17 propositioner. Den sittande regeringen har skapet har i fråga om rättskyddet. Propositio-
24423: avlåtit det stora flertalet av årets propositioner. ner i den här frågan torde kunna avlåtas tili
24424: Den rättsskyddspolitiska palneringen har riksdagen redan under nästa höst- eller vår-
24425: man likaså inom ministeriet strävat att effek- session.
24426: 5
24427:
24428: Reformplaneringen om rättsvården är i fråga sätta en omfattande kommitte och fyra arhets-
24429: om underrätterna under arbete i justitieminis- grupper. Redan nästa år torde man på hasen av
24430: teriet, där en av ministeriet tilisatt arbetsgrupp denna beredning kunna överlåta för riksdags-
24431: har fått i uppdrag att före utgången av inne- behandling förslag tili stadganden.
24432: varande år uppgöra en pian för förenhetligande För kartläggning av de rättsskyddspolitiska
24433: av underrätterna. I ministeriets lagberedning bristerna i vår lagstiftning och för klarläggande
24434: uppgörs vidare förslag tili överförande av råd- av reformprogrammet förbereds i justitieminis-
24435: stuvurätternas upprätthållande tili staten. En teriet som häst ett målsättningsprogram för lag-
24436: totalreform med räckvidd tili kriminallagstift- stigtningsavdelningen, vilket man avser få fär-
24437: ningens principer igångsatte regeringen vid digt för publikation på hösten.
24438: månadsskriftet mars-april 1972 genom att tili-
24439: Helsingfors den 21 juni 1972.
24440:
24441: Tf. justitieminister Seija Karkinen.
24442:
24443:
24444:
24445:
24446: 711/72
24447: Kirj. ksm. n:o 137.
24448:
24449:
24450:
24451:
24452: Söderman ym.: Irtolaislain kumoamisesta.
24453:
24454:
24455: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24456:
24457: Voimassa oleva irtolaislaiki on vuodelta 1936. kohteeksi joutuvat yleensä kokevat laitosolon
24458: Tämä laki säädettiin ns. rikollisuuden vastus- rangaistukseksi.
24459: tamislkomitean esityksestä ,ja perustuu hyvin Avohuolto puuttuu käytännössä. Irtolaisla:kia
24460: pitkälle silloin Sa~ksassa valmistuneeseen krimi- säädettäessä annettiin ymmärtää, että tämän
24461: naalipoliittiseen ajatteluun. Komitean puheen- lain nojalla harjoitettaisiin myös avohuoltoa.
24462: johtajana toimi Bruno Sa1miala-Sundström, joka Tämä on käytännössä jäänyt kuolleeksi :kirjai-
24463: myös lakia ·säädettäessä toimi eduskunnassa meksi nimenomaan niiden suhteen, jotka va-
24464: IKL:n kansanedustajana. pautuvat laitoksesta. Avohuollon osalta ei siis
24465: Lakia on äskettäin muutettu siten, että sen näytä olevan mitään toiveita nykyisen lain
24466: ankarin seuraamus, eräänlainen kovennettu va- nojalla saada parannuksia aikaan. Koko Jakia
24467: paudenriisto, paklkotyö, poistettiin sanotusta pilaa täJtäkin osin sen kovuus ja muodollisuus,
24468: laista. Lakiin jäi kuitenkin huomattavia epä- joka huomioonottaen sen poliittisen taustan
24469: kohtia, joista keskeisimmät ovat seuraavat: tietysti on ollut tarkoituskin.
24470: Irtolaisnimitys on le.imaava ja loukkaava. Laki kohdistuu etupäässä naisiin. Voimassa
24471: Saksan fasistisen kriminaalipolitiikan eräs oleva irtolaislaki kohdistuu etupäässä alkoholi-
24472: tavoite oli "asosiaalisten ainesten" sulkeminen vaikeuksissa oleviin varattorniin tai vähävarai-
24473: yhteiskunnan uLkopuolelle Ieimaamalla heitä siin naisiin. Käytännössä sattuu usein tapauk-
24474: eriasteisilla nimityksillä sekä pakottllllllalla hei- sia, jolloin henkilöön yhtähyvin voitaisiin sovel-
24475: dät vapaana ollessa käyttämään passia, ns. taa vuodelta 1962 olevaa lakia rpäihdyttävien
24476: irtolaispassia. Lisäksi menettelyyn oleellisena aineiden väärinkäyttäjien huoillosta, mutta jos
24477: osana kuului heidän reikisteröiminen. Voimassa kyseessä on nainen viranomaiset usein valit-
24478: olevan irtolaislain mukaan vastaava menettely sevat irtolaislain.
24479: on Suomessa yhä 1970-luvulla voimassa, vaikka Kun tämä laki passeineen ja vapaudenriis-
24480: on pidettävä varmana, että sen vaikutukset toineen kovuudessaan vetää verooja r.iJkoslain
24481: huollon tuloksiin ovat !kielteiset. Kun nimitys vastaavilJe säännöksille voidaan rperuste1lusti
24482: lisäksi annetaan poliisiviranomaisen päätöksellä väittää, että tämän lain nojalla on maassamme
24483: ja etupäässä naisille, on tätä pidettävä oikeus- voimassa prostitution piilokdminalisointi, jota
24484: tunvan kannalta epäilyttävänä ja sukupuolen myös sovelletaan satoihin suomalaisiin naisiin
24485: perusteella tapahtuvana diskriminointina. vuosittain. Vastaavaa lainsäädäntöä ei ole
24486: Poliisiviranomaisen ja vank1laviranomaisen muissa pohjoismaissa taikka jos on, sitä sovel-
24487: osuus on :korostetumpi kuin huoltoviranomai- letaan edttäin harvoin. Lain diskriminoiva vai-
24488: sen osuus. Irtolaislaiki katsotaan :kuuluvan kutus kärjistyy edelleen siten, että [a!kia sovel-
24489: sosiaalihuoltolainsäädäntöön. Kuitenlkin poliisin letaan käytännössä lähinnä vanhempiin ja vähä-
24490: osuus tässä laissa on menettelyn suhteen aivan varaisiin naisiin, vaikka jokainen tietää, ettei
24491: määräävä. Irtolaisuus todetaan siten voimassa prostitutio suomalaisessa yhteiskunnassa rajoitu
24492: olevan ~ain mukaan yksinomaan poliisimenet- heihin eikä poistu tällaisilla toimenpiteillä, vaan
24493: telyssä tapahtuvalla päätöksellä, joissa todista- ainoastaan naisen sosiaalisen aseman määrätie-
24494: jina yleensä ovat pidätyksen suorittaneet polii- toisella parantamisella.
24495: sit. Pidätetty vangitaan sen jälkeen melkein EdeLlä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24496: poikkeuksetta ja passitetaan lääninvankilaan, tyksen 37 §:n 1 rmomentin perusteella esitämme
24497: josta hänet noin kuukauden iälkeen viedään valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24498: työlaitokseen. On selvää, että toimenpiteiden vaksi seuraavan :kysymyksen:
24499: 693/72
24500: 2
24501:
24502: Onko Hallitus tietoinen vuoden 1936 onko Hallituksella tarkoitus antaa
24503: ittolaislain vanhentuneisuudesta, ja jos Eduskunnalle sen kumoamista koskeva
24504: on, esitys?
24505: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1972.
24506:
24507: Jacob Söderman. Sinikka Luja-Vepsä.
24508: Tellervo T. Koivisto. Ensio Laine.
24509: Pi11kko Työläjäwi. Kaisu Weckman.
24510: Salme Myyryläinen. Lars Lindeman.
24511: 3
24512:
24513:
24514:
24515:
24516: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
24517:
24518: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa säädännön kokonaisuudistus periaatekomitean
24519: mainitussa tavkoituksessa Te, Herra Puhemies, ehdottarualla tai muulla tavalla vaatinee kui-
24520: olette 16 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn tenkin useamman vuoden valmisteluajan.
24521: kirjeenne n:o 987 ohella toimittanut valtio- Irtolaislainsäädäntö on voimassa olevassa
24522: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen muodossaankin katsottava selvästi nytkyisin val-
24523: kansanedustaja Jacob Södermanin ym. kirjalli- Htsevia käsityksiä vastaamattomaksi ja sosiaaJ.i-
24524: sesta kysymyksestä n:o 137, jossa tiedustellaan: huollolliselta merkitykseltään vähäiseksi. Irto-
24525: laislain mukaisten toimenpiteiden kohteeksi jou-
24526: "Onko Hallitus tietoinen vuoden tuneiden henkilöiden lukumäärä onkin vuosit-
24527: 1936 irtolaislain vanhentuneisuudesta, tain ja~kuvasti vähentynyt. Niinpä lain nojalla
24528: ja jos on, 'tapahtuneita uusia työlaitossijoituksia vuonna
24529: onko Hallituksella tarkoitus antaa 1969 oli 146, vuonna 1970 niitä oli 139 sekä
24530: Eduskunnalle sen kumoamista koskeva vuonna 1971 vain 115. Todettakoon lisäksi,
24531: esitys?" että kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion mu-
24532: kaan valtion omistama Ilmajoen työlaitos lak-
24533: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kautetaan 1. 7. 1972 lukien.
24534: seuraavaa: Useat irtolaislainsäädännön mukaisen huollon
24535: Hallituksen esityksen n:o 11/1970 vp. la1ksi kohteeksi joutuneet voidaan huoltaa päihdyt-
24536: irtolaislain muuttamisesta perusteluissa todet- tävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta anne-
24537: tiin, että irtolaislaiki ja irtolaishuoltoon lähei- tun lain nojalla viimeksi mainittua lakia muut-
24538: sesti J.iittyvä muu lainsäädäntö tarvitsevat koko- tamattakin. Eräissä tapauksissa huolto voi ta-
24539: naisuudistusta, joka kuitenkin riippuu vielä pahtua myös huoltoapulain nojalla. Jotta kui-
24540: suurimmalta osaha eri komiteoiden tai toimi- tenkin kaikkien nykyisin irtolaisina huolletta-
24541: kuntien töiden valmistumisesta. Vastauksessaan vien henkilöiden huollon asianmukainen jär-
24542: hallituksen esitykseen eduskunta edellytti, että jestäminen mahdollistettaisiin muun lainsäädän-
24543: kiiTeellisesti selvitetään mahdollisuudet irtolais- nön kuin irtolaislainsäädännön puitteissa, olisi
24544: huollon järjestämiseksi nykyaikaisen sosiaali- voitava perusteellisemmin harkita, mitä muu-
24545: huollon periaatteiden mukaisesti. toksia lainsäädäntöön tarvittaisiin.
24546: SosiaalihuoHon periaatekomitea on I osamie- Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei
24547: tinnössään ( 1971: A 25) sosiaalihuollon lain- irtolaislain kumoaminen ole välittömästi mah-
24548: säädännön osalta esittänyt ohjelman, joka käsit- dollista, vaan asia vaatii kiireellisesti lisäselvi-
24549: tää viisi lakia. Yksi niistä olisi laki kuntien tyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy toi-
24550: yleisistä sosiaaliturvatehtävistä, joka tulisi ku- menpiteisiin toimikunnan asettamiseksi selvittä-
24551: moamaan mm. irtolaislain. Sosiaalihuollon lain- mään asiaa erilliskysymyksenä.
24552: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1972.
24553:
24554: Ministeri Ahti Fredriksson.
24555: 4
24556:
24557:
24558:
24559:
24560: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24561:
24562: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen lagstiftningen på det sätt nämnda kommitte
24563: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse föreslagit ellet på annat vis torde dock kräva
24564: nr 987 av den 16 maj 1972 tili vederbörande flera års beredningstid.
24565: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Lagstiftningen om lösdrivare måste i sin
24566: jande av tiksdagsman Jacob Söderman m. fl. gällande form anses klart avvika från de
24567: ställda spörsmål nr 137: rådande uppfattningarna om lösdrivarvård och
24568: vara av ringa betydelse även i socialvårdsavseen-
24569: "Är Regeringen medveten om att de. Antalet personer som har blivit föremål för
24570: 1936 års lag om lösdrivare är föråldrad, åtgärder enligt lagen om lösdrivare har därför
24571: och om så är fallet, kontinuerligt minskats varje år. Sålunda var
24572: har Regeringen för avsikt att tili antalet nya placeringar i arbetsanstalt år 1969
24573: Riksdagen avlåta proposition om dess 146, år 1970 139 och 1971 endast 115.
24574: upphävande?" Konstateras må vidare, att Ilmajoki arbets-
24575: inrättning, som ägs av staten, enligt statsför-
24576: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt slaget för innevarande år kommer att indras
24577: anföra följade: 1. 7. 1972.
24578: I motiveringen för regeringens proposition Flera av dem som har blivit föremål för
24579: nr 11/1970 rd. med förslag till lag angående vård enligt lagstiftningen om lösdrivare kan
24580: ändring av lagen om lösdrivare konstaterades, ges omvårdnad med stöd av lagen om vården
24581: att denna lag och tili vården av lösdrivare av dem som missbruka berusningsmedel, även
24582: nära ansluten övrig lagstiftning krävde total- utan ändring av nämnda lag. I vissa fall kan
24583: revision, viiken dock ännu tili största delen lagen om socialhjälp tillämpas. För att det skall
24584: är beroende av att skilda kommitteers och bli möjligt att inom ramen för annan lagstift-
24585: kommissioners arbete blir slutfört. I sitt svar ning än lagstiftningen om lösdrivare ordna
24586: på regeringens proposition förutsatte riksdagen, behörig vård för alla dem som för närvarande
24587: att möjligheterna att ordna lösdrivarvården är omhändertagna såsom lösdrivare, borde det
24588: enligt den moderna socialvårdens principer emellertid grundligare prövas vHka ändringar
24589: utreds skyndsamt. av lagstiftningen som skulle behövas.
24590: Kommitten för uppgörande av principer för Social- ooh hälsovårdsministeriet anser, att
24591: socialvården har i sitt I delbetänkande ( 1971: det icke är möjligt att omedelbart upphäva
24592: A 25) för socialvårdslagstiftningens vidkom- lagen om lösdrivare, utan att saken kräver
24593: mande presenterat ett program som omfattar brådskande tilläggsutredning. Social- och hälso-
24594: fem lagar. En av dem skulle vara en lag om vårdsministeriet kommer att vidtaga åtgärder
24595: kommunernas allmänna socialskyddsuppgifter, för tilisättande av en kommission för utred-
24596: viiken skulle komma att upphäva bl.a. lagen ning av saken såsom en separat f.råga.
24597: om lösdrivare. En totalrevision av socialvårds-
24598: Helsingfors den 22 juni 1972.
24599:
24600: Minister Ahti Fredriksson.
24601: Kirj. ksm. n:o 138.
24602:
24603:
24604:
24605:
24606: Juvela: Parkanoo ja Karvian välisen maantieyhteyden paranta-
24607: misesta.
24608:
24609:
24610: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
24611:
24612: Karvian-Parkanon välisen maantieyhteyden toivomusaloitteita eduskunnassa. Tämä 32
24613: parantaminen on ollut vireillä jo kauan. Tä- km:n pituinen tie haarautuu Karviassa Kauha-
24614: män tien perusteellinen kunnostaminen ja kes- joen ja Jalasjärven suuntiin. Myös näiden tie-
24615: topäällystäminen merkitsisi huomattavaa pa- suuntien saattaminen mahdollisimman pian pa-
24616: rannusta ennen kaikkea Karvian, mutta myös- rannustyön alaiseksi on liittynyt aloitteisiini.
24617: kin Parkanoo tieoloihin. Ennen kaikkea se Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24618: parantaisi melkoisesti yhteyksiä Tampereen jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
24619: suuntaan ja avaisi uusia mahdollisuuksia Kar- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24620: vian kunnan elinkeinoelämän kehittämiselle. vaksi seuraavan kysymyksen:
24621: Myös puutavaran kuljetuksissa ko. tie tulee
24622: jatkuvasti näyttelemään merkittävää osaa. , Aikooko Hallitus lähiaikoina toteut-
24623: Olen edellämainitun tien ottamisesta tehos- taa Parkanoo ja Karvian välisen maan-
24624: tetun kunnossapidon ohjelmaan tehnyt useita tieyhteyden parantamisen?
24625: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1972.
24626:
24627: Aulis Juvela.
24628:
24629:
24630:
24631:
24632: 36/72
24633: 2
24634:
24635:
24636:
24637:
24638: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24639:
24640: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- m levyistä. Tien koko pituudesta on 55%
24641: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- luokiteltu hyvin, 10 % tyydyttävästi ja 35 %
24642: hemies, olette 18 päivänä toukokuuta 1972 heikosti kantavaksi. Vuonna 1965 tien keski-
24643: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- määräinen vuorokausiliikennemäärä oli 150-
24644: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen 350 m-ajon./vrk. Tietä on näin ollen pidet·
24645: kansanedustaja A. Juvelan näin kuuluvasta tävä melko vähäliikenteisenä.
24646: kirjallisesta kysymyksestä n:o 138: Ottaen huomioon riittämättömät tiemäärä-
24647: rahat ja se, että Turun tie- ja vesirakennus·
24648: "Aikooko Hallitus lähiaikoina toteut- piirin alueella on runsaasti liikenteellisesti
24649: taa Parkanon ja Karvian välisen maan- tärkeämmiksi katsottavia ja kiireellisempiä pa-
24650: tieyhteyden parantamisen?" rantamiskohteita, ei Parkanon ja Karvian väli-
24651: sen maantien parannustyötä ole voitu sijoittaa
24652: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lähivuosien yleisten teiden parantamisohjel-
24653: vasti seuraavaa: maan. Tällä hetkellä Parkanon-Karvian
24654: Parkanon ja Karvian välinen maantie on pi- maantien parantaminen näyttää ero. syistä siir-
24655: tuudeltaan 31.1 km. Tie on savisorapäällys- tyvän aikaisintaan vuosikymmenen vaihteer
24656: teinen molemmissa päissä olevia lyhyitä kesto- tienoilla tapahtuvaksi, ellei jotakin kiireellisem
24657: päällystettyjä osuuksia lukuunottamatta ja sen pää ja liikenteellisesti tärkeämpää tienparanta·
24658: leveys vaihtelee välillä 5.9-8.0 m siten, että mistyötä lykätä tuonnemmaksi tämän maantier
24659: 45 % tien koko pituudesta on vähintään 7.0 parantamisen vuoksi.
24660: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
24661:
24662: Liikenneministeri Valde Nevalain en.
24663: 3
24664:
24665:
24666:
24667:
24668: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
24669:
24670: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen cerad såsom väl, 10 % såsom tillfredsställande
24671: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- och 35% såsom svagt bärande. Ar 1965 var
24672: velse av den 18 maj 1972 tili vederbörande trafiken på vägen i medeltal 150-350 motor-
24673: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1- fordon i dygnet. Vägen bör sålunda betraktas
24674: ande av riksdagsman A. Juvela ställda spörs- såsom rätt litet trafikerad.
24675: nål nr 138: Med beaktande av att väganslagen är otill-
24676: räckliga och att det inom Åbo väg- och vat-
24677: "Ämnar Regeringen den närmaste ti- tenbyggnadsdistrikts område finns en mängd
24678: den förverkliga förbättringen av lands- objekt som bör anses viktigare från trafiksyn-
24679: vägsförbindelsen mellan Parkano och punkt och i mera trängande behov av för-
24680: Karvia?" bättring, har landsvägen mellan Parkano och
24681: Karvia inte kunnat intagas i programmet för
24682: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt förbättring av allmänna vägar under de när-
24683: mföra följande: maste åren. 1 detta nu ser det ut som om
24684: Landsvägen mellan Parkano och Karvia är förbättringen av landsvägen Parkano-Karvia
24685: 11.1 km Iåmr. Vägen är belagd med lergrus, skulle kunna förverkligas tidigast omkring
24686: :rånsett korta permanentade delar i båda än- 1980, om icke något mera brådskande och för
24687: larna och dess bredd växlar från 5.9-8.0 m trafiken viktigare vägförbättringsarbete upp-
24688: .å, att 45 % av vägens hela längd är 7.0 m skjuts tili förmån för denna landsväg .
24689: >ted. Av vägens hela längd är 55 % klassifi-
24690: Helsingfors den 13 juni 1972.
24691:
24692: Trafikminister Valde Nevalainen
24693: Kirj. ksm. n:o 1.39.
24694:
24695:
24696:
24697:
24698: Sinisalo ym.: Valtakunnansovittelijan toiminnasta.
24699:
24700:
24701:
24702: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24703:
24704:
24705: Viime aikoina esiintyneiden työriitojen sovit- annettujen säännösten mukaan sovittelijan tulee
24706: telossa on valtakunnansovittelija Erkki Sunilan esittää myönnytyksiä ja tasoituksia osapuolten
24707: toiminta herättänyt vakavaa tyytymättömyyttä ehdotuksiin on vaikea nähdä miten tällainen
24708: työntekijäin keskuudessa. menettely voi edustaa tasapuolisuutta eri nä-
24709: Satama-alaa koskevissa työehtosopimusneu- kökantojen vaatimuksiin.
24710: votteluissa huhtikuun 22-24 päivinä valta- Huomioonottaen, että Alkon lakko olisi ollut
24711: kunnansovittelija Sunila kävi erillisiä neuvotte- ia on lopetettavissa, kun Alko Oy suostuu yh-
24712: luja alan ammattiliiton sosialidemokraattisten tiölle n. 13 000 mk/kk yli yhtiön oman tar-
24713: ja kommunististen neuvottelijain kesken. Tästä jouksen menevien palkkakustannusten lisäyk-
24714: johtuen hänen lopullinen sovintoesityksensä, seen ei työntekijäin vaatimuksia voida pitää
24715: joka sittemmin hyväksyttiin äänestyksen jäl- kohtuuttomina. Yhtiöille aiheutuu lakosta tun-
24716: keen ammattiliiton johdossa ja on johtanut tuvat menetykset - eräissä yhteyksissä on ar-
24717: työntekijäin laajoihin ja pitkäaikaisiin vasta- vioitu menetyksiksi 70-80 milj. mk kuukau-
24718: lauselakkoihin satamissa, syntyi huomioonotta- dessa - niin kaikki tarkoituksenmukaisuus-
24719: matta kommunististen neuvottelijain näkökan- näkökannat ja järkisyyt puhuvat työntekijäin
24720: toja. Jos valtakunnansovittelija olisi menetellyt vaatimusten viipymättömän hyväksymisen puo-
24721: normaalin neuvottelukäytännön mukaisesti ja lesta.
24722: pyrkinyt työläisten näkökantojen tasapuolisee:t Valtakunnansovittelijan toiminnassa on herät-
24723: huomioonottamiseen olisi neuvottelutulos saat- tänyt kielteistä huomiota myös se, että hän on
24724: tanut muodostua paremmin työläisten vaati- neuvottelutehtävää suorittaessaan ilmoittanut
24725: muksia vastaavaksi ja olisi voinut turvata työ- olevansa sidottu ns. HL-sopimuksen rajoihin.
24726: rauhan po. tärkeällä työalalla. Työriitojen sovittelusta annettu laki ei kuiten-
24727: Käynnissä olevan Alkon liikeväen neuvotte- kaan tunne mitään tällaista poliittista sidonnai-
24728: lujen yhteydessä on alan työntekijäin taholta suutta vaan siinä edellytetään eri osapuolten
24729: esitetty tyytymättömyyttä valtakunnansovitteli- näkökantojen huomioonottamista sovittelutoi-
24730: jan toimintaan ja katsottu, että hän on toimin- minnan lähtökohtana.
24731: nassaan asiallisesti asettunut tukemaan työnan- Kun työläisten keskuudessa esitetään laajasti
24732: tajatahon pyrkimyksiä. Tyytymättömyys perus- käsityksiä, että valtakunnansovittelijan toimin-
24733: tuu mm. siihen, että kun Alko Oy:n 2. 5. ta vakavasti häiritsee neuvotteluratkaisujen
24734: esittämä palkkatarjous olisi merkinnyt palkka- löytämistä palkkakiistoihin esitämme valtiopäi-
24735: menoja yhtiölle yhteensä 638 858 mk/kk ja väjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin nojautuen
24736: Alkon liikeväen jättämä vaatimus vastaavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24737: 652 024 mk/kk esitti valtakunnansovittelija vaksi seuraavan kysymyksen:
24738: 15. 5. ratkaisua, jonka vaikutus olisi ollut
24739: 639 389 markkaa. Valtakunnansovittelijan ja Katsooko Hallitus, että valtakunnan-
24740: Alkon tekemien tarjousten markkamääräinen sovittelija Sunilan toiminta muun muas-
24741: ero on 531 mk. Kun työriitojen sovittelusta sa satama-alan työehtosopimusneuvotte-
24742: 689/72
24743: 2
24744:
24745: luissa ja Alkon liikeväen palkkaerimieli- lut sellaista, että se on parhaalla mah-
24746: syyksien ratkaisemisessa on vastannut dollisella tavalla edistänyt syntyneiden
24747: tarkoituksenmukaisuuden, kohtuuden ja erimielisyyksien ratkaisua?
24748: oikeudenmukaisuuden vaatimuksia ja ol-
24749: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1972.
24750:
24751: Taisto Sinisalo. Ensio Laine.
24752: Pentti Liedes. Heimo Rekonen.
24753: 3
24754:
24755:
24756:
24757:
24758: E d u s k u n n a n H e r r a P u he rn i e he 11 e.
24759:
24760: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lyksestä. Sovittelija neuvotteli tällöin eraassa
24761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vaiheessa erikseen työntekijäpuolen eri näke-
24762: olette kirjeellänne 19 päivältä toukokuuta 1972 myksiä edustavien ryhmien kanssa. Sovittelijan
24763: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse· tehtävänä ei kuitenkaan ole sovitella työnteki-
24764: nen vastattavaksi kansanedus·taja Taisto Sini- ~öiden keskeisiä erimielisyyksiä vaan työnteki-
24765: salon ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ky- jäin ja työnantajapuolen riitoja. Sovittelijan on
24766: symyksen: tehtävä sovintoehdotuksensa harkintansa mu-
24767: kaan ja kummallakin osapuolella tehdään rat-
24768: "Katsooko Hallitus, että valtakunnan- kaisut asianomaisen järjestön sääntöjen mukaan.
24769: sovittelija Sunilan toiminta muun muas- Alkon liikeväen työtaistelun osalta peruste-
24770: sa satama-alan työehtosopimusneuvotte- luissa esitetään se näkemys, että sovittelija olisi
24771: luissa ja Alkon liikeväen palkkaerimieli- rikkonut työriitojen sovittelulain periaatetta ta-
24772: syyksien ratkaisemisessa on vastannut sapuolisuuden noudattamisesta eri näkökanto-
24773: tarkoituksenmukaisuuden, kohtuuden ja 1en välillä koska hänen sovitteluehdotuksensa
24774: oikeudenmukaisuuden vaatimuksia ja ol- läheisesti liittyi työnantajapuolen tarjoukseen.
24775: lut sellaista, että se on parhaalla mah· Tämän ajattelutavan toteuttaminen johtaisi työ-
24776: dollisella tavalla edistänyt syntyneiden riitojen sovittelumenettelyn täysin harhateille.
24777: erimielisyyksien ratkaisua?" Esillä olevassa työriidassa sovinto on rakentu-
24778: nut valtakunnansovittelijan sovintoesityksen
24779: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- pohjalle, joka sovintoesitys on poikennut kum-
24780: taen seuraavaa: mankin osapuolen vaatimuksesta tai tarjouk.
24781: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n sesta. Tämän sovintoesityksen myös työntekijä-
24782: ja Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto ry:n puolen jäsenkunta on toimitetussa jäsenäänec;-
24783: välisessä työriidassa sovittelija osallistui työeh- tyksessä huomattavan suurella 85 % :n enem-
24784: tosopimuksen syntymiseen vain siltä osin kuin mistöllä hyväksynyt.
24785: järjestöt eivät keskenäisissä neuvotteluissaan Kysymyksen perusteluissa on vielä puututtu
24786: olleet päässeet yksimielisyyteen. Tehty sovinto- siihen, mikä on lakisääteisten sovitteluelinten
24787: ehdotus koski näin ollen vain tuntipalkkojen suhde työmarkkinoilla ehkä tehtyjen yleissopi-
24788: ja erilaisten lisien markka- ja pennimääriä sekä musten vaikuttavuuteen. Tältä osin on todet-
24789: luottamusmiesten lukumäärää. Sovintoehdotus tava, että työriitojen sovittelulain 11 § :n mu-
24790: tehtiin ·niin hyvissä ajoin, että ehdotus olisi kaan sovittelijan sovitteluehdotusta tehdessään
24791: voitu saattaa jäsenäänestykseen. Näin ei kuiten· on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja ·tasoi-
24792: kaan tapahtunut, vaan Auto- ja Kuljetusalan tuksia mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus
24793: Työntekijäliitto ry:n liittotoimikunta hyväksyi näyttävät vaativan. Selvää tietenkin on, että
24794: sovintoehdotuksen 26. 4. 1972 pitämässään ko- mikäli työmarkkinaosapuolten pääjärjestöt pää•
24795: kouksessa sekä ilmoitti·. kannastaan sovitteli- sevät palkka- ja muista työehtosopimuksista yh·
24796: ;alle samana päivänä. Työnantajapuolen hyväk- teisymmärrykseen, sovittelutoiminnassa on py-
24797: syttyä myöskin sovintoehdotuksen työehtosopi· rittävä siihen, että tehdyistä yleisratkaisuista
24798: mus allekirjoitettiin 27. 4. 1972. Sovittelun kes- ei poiketa, ellei siihen ole osoitettavissa eri·
24799: täessä kävi ilmi, että työntekijäpuolella oli eri- tyisiä syitä.
24800: mielisyyttä tehtävän työehtosopimuksen sisäl-
24801: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1972.
24802:
24803: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
24804: 4
24805:
24806:
24807:
24808:
24809: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24810:
24811: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nen förhandlade då i ett skede skilt för sig
24812: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- med de grupper inom arbetstagarparten som
24813: velse av den 19 maj 1972 tili vederbörande företrädde olika uppfattningar. Förlikningsmans
24814: medlem av statsrådet översänt följande av riks- uppgift är likväl ej ati: media i arbetstagarnas
24815: dagsman Taisto Sinisalo m.fl. ställda spörsmål: inbördes meningsskiljaktigheter utan i tvister
24816: mellan arbetstagare och arbetsgivarparten. För-
24817: "Anser Regeringen, att riksförlik- likningsman skall göra sitt förlikningsförslag
24818: ningsman Sunilas verksamhet bland an- enligt prövning, och hos vardera parten sker
24819: nat vid hamnbranschens kollektivavtals- avgörandena i enlighet med vederbörande or-
24820: förhandlingar och vid lösandet av me- ganisations stadgar.
24821: ningsskiljaktigheterna i fråga om de I fråga om de .affärsanställdas vid Alko ar-
24822: affärsanställdas vid Alko löner har betsstrid framförs en sådan åsikt, att förlik-
24823: motsvarat kraven på ändamålsenlighet, ningsmannen skulle ha brutit mot lagens om
24824: skälighet och rättvisa och varit sådan, medling i arbetsvister princip om iakttagande
24825: att den på bästa möjliga sätt främjat av opartiskhet olika uppfattningar emellan,
24826: lösandet av de meningsskiljaktigheter emedan hans förlikningsförslag närmast anslöt
24827: som uppstått?" sig tili arbetsgivarpartens anbud. Förverkligan-
24828: det av ett dylikt tänkesätt skulle leda med-
24829: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt lingsförfarandet i fråga om arbetstvister helt
24830: anföra följande: på avvägar. 1 ifrågavarande arbetstvist har för-
24831: I arbetsstriden mellan Auto- ja Kuljetusalan likningen baserats på riksförlikningsmannens
24832: Työntekijäliitto r.y. och Stevedorernas i Fin- förlikningsförslag, vilket avvek från vardera
24833: land· Arbetsgivareförbund deltog förliknings- partens krav och anbud. Detta förlikningsför-
24834: mannen i åstadkommandet av kollektivavtalet slag godkändes även av arbetstagarpartens med-
24835: endast till den del organisationerna icke hade lemskår vid medlemsomröstning med anmärk-
24836: nått samförstånd vid förhandlingar som förts ningsvärt stor, d.v.s. 85 procents majoritet.
24837: dem emellan. Det förlikningsförslag som före- 1 motiveringen för spörsmålet har spörsmåls-
24838: lades gällde sålunda endast mark- och penni- ställarna även ingått på frågan, vilket de lag-
24839: beloppen i fråga om timlöner och tillägg av stadgade medlingsorganens förhållande är tili
24840: olika slag samt antalet förtroendemän. Förlik- den verkan de allmänna avtal har, vilka even-
24841: ningsförslaget gjordes i så god tid, att förslaget tuellt ingåtts på arbetsmarknaden. Tili denna
24842: skulle ha kunnat underställas medlemsomröst- del kan konstateras, att förklingsman enligt 11
24843: ning. Så skedde dock ej, utan Auto- ja Kulje- § lagen om medling i arbetstvister i sitt för-
24844: tusalan Työntekijäliitto r.y. benämnda för- likningsförslag skall föreslå sådana eftergifter
24845: bundskommission godkände vid sitt möte 26. 4. och jämkningar som ändamålsenlighet och bil-
24846: 1972 förlikningsförslaget och meddelade sam- lighet synes kräva. Det är givetvis klart, att
24847: ma dag förlikningsmannen sin ståndpunkt. om arbetsmarknadsparternas huvudorganisa-
24848: Sedan även arbetsgivarparten godkänt för- tioner uppnår samförstånd angående löne- och
24849: likningsförslaget undertecknades kollektivavta- andra kollektivavtalsvillkor, bör man i med.
24850: let 27. 4. 1972. Medan förlikningen pågick lingsverksamheten sträva tili att avvikelser icke
24851: framkom, att det inom arbetstagarparten rådde görs från de allmänna avgöranden som fattats,
24852: meningsskiljaktigheter om innehållet i det. kol- såframt det icke kan påvisas, att särskilda
24853: lektivavtal som skulle ingås. Förlikningsman- orsaker härtili föreligger.
24854: Helsingfors den 21 juni 1972.
24855:
24856: · Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
24857: Kirj. ksnt. n:o 140.
24858:
24859:
24860:
24861:
24862: Juv~la ym.: Perusteellisen tutkimuksen suorittamisesta Uusikau-
24863: . punki-Kiukainen ja Uusikaupunki-Rauma ratasuuntien vä-
24864: lillä ..
24865:
24866:
24867: E d u s k u n rr a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
24868:
24869: Vaftiöneuvosto t~r j9itakili vuosia sitten puen) Rauman vaihtoehdon ollessa tuon ver-
24870: piiätökS'eri yhdysradan rakentamisesta •Oudesta- ran Kiukaisten vaihtoehtoa pitempi. Tariffi-
24871: kaqpungista l(iuklli~iin~ Rau1nan' kaupunki on taulukaista voidaan helposti nähdä, että esim.
24872: sittetii!Pii:i su.oritfariri,t vei:tailutu®muksia siitä, Oulun ammoniakkijunan tahtikustannuksiin ei
24873: kumpi' våiht'öehtoineri ratasuun ta; Qusikaupun- 9-16 km:n matkanlisäys vaikuta ollenkaan.
24874: ki-Kiukainen vaiko Uusikaupunki:_:_Rauma 4) Myös Turussa tarvitaan vaunutäydennys-
24875: olisi kansantalouden edut ja VR:n toiminnal- tä. Kahden kuormausvoittoisen aseman yhdis-
24876: liset ja liiketaloudelliset edut huomioonottaen täminen purkausvoittoiseen asemaan suo edul-
24877: toteuttamiskelpoiseipJ;>i 7 Ti4I<liq ()l7, käynyt ilmi lisia ratkaisumahdollisuuksia niin vaunuston
24878: mm. seuraavaa: kuin vetovoimankin käytön kannalta.
24879: 1) Raumalle kertyy enemmän vaunuja, 5) Uudenkaupungin yhdistäminen Raumaan
24880: enemmän junia ja enemmän vetureita kuin merkinnee parempia mahdollisuuksia henkilö-
24881: mitä lähtevä liikenne vaatii. Uudessakaupun- junayhteyksien järjestämisestä koko länsiranni-
24882: gissa on tilanne päinvastainen, siellä tarvitaan kolla.
24883: enemmän vaunuja, enemmän junia ja enemmän 6) RaumaJJa on jo olemassa valmis vaihto-
24884: vetureita kuin mitä sinne luonnollisessa liiken- palveluorganisaatio esim. Tampereen ja Porin
24885: teessä saapuu. Uudenkaupungin tarvitsema suunnista tapahtuvan liikenteen yhdistämiseksi,
24886: vaunu- ja veturitäydennys on taloudellisinta joten vältytään laajennuksilta.
24887: hoitaa kaikissa vaihtoehdoissa Raumalta. Suora 7) Rauman vaihtoehdon investointikustan-
24888: yhteys Raumalta säästää tyhjien vaunujen kul- nukset olisivat ainakin 11 milj. mk alhaisem-
24889: jetusmatkaa n. 52 km. Mainittakoon, että Rau- mat Kiukaisten vaihtoehtoon verrattuna sekä
24890: malla vapautuvien vaunujen kuljetuskapasiteetti vuotuiset ylläpito- ja hoitokustannukset yli
24891: vastaa yli 300 000 tonnia vuodessa. 100 000 mk halvemmat.
24892: 2) Liikenne Tampereen-Rauman välillä on Kysymystä niistä ratkaisuista, joiden avulla
24893: yksipuolista, länteenpäin 400 000-600 000 valtionrautateiden ja Uudenkaupungin sataman
24894: tonnia enemmän kuin itään. Uudenkaupungin ja teollisuuden kflpailukyky säilytevtäisiin Rau-
24895: lähetykset esim. Tampereelle mahtuisivat siten man vaihtoehdossa samana kuin Kiukaisten
24896: sellaisenaan Raumalta nykyisin lähteviin juniin, vaihtoehdossa, ei VR:n taholla ole tietääksem-
24897: siis junia lisäämättä. Vastasuunnassa Tampe- me vielä ollenkaan tutkittu. Juuri tämä kil-
24898: reelta Uuteenkaupunkiin on liikenne niin vä- pailukyvyn vähenemisen pelko on ilmeisesti
24899: häistä, että tämäkin liikenne verrattain usein aiheuttanut sen jyrkän asenteen, joka Uuden-
24900: mahtuisi Rauman juniin. Varsin monta lisä- kaupungin seudun ja sen teollisuuden piirissä
24901: junaa ei tämä määräävässä. suunnassakaan ta- on vallinnut ratasuuntakysymystä käsiteltäessä.
24902: pahtuva liikenne siten vaatisi. Rauman liiken- Asian tämän puolen ratkaisemiseksi löytynee
24903: teeseen nivellettynä voitaisiin Uudenkaupungin useita vaihtoehtoja. Eräs tällainen saattaisi olla
24904: liikenne hoitaa nopeasti ja taloudellisesti, joten rahcLintasausrahasto. Kun läntinen yhdysrata
24905: vaihtopalveluita vält}llttäisiin Peipohjassa. säästää rakentamiskustannuksia ainakin 11
24906: 3) Matkan piteneminen Tampereelta Uuteen- milj. mk, voitaisiin säästöstä käyttää esim. 3
24907: kaupunkiin tai päinvastoin tulisi olemaan vain mmk tällaisen rahaston perustamiseen. Valtio
24908: 9-16 km (suunnitelmien yksityiskohdista riip- säästäisi tästä huolimatta investoinneissa 8
24909: 637/72
24910: 2
24911:
24912: mmk. Rahastolle kertyisi vuosittain korko- kainen radan rakentaminen , merkitsisi, vakava·
24913: tuloja 250 000 mk. Tämä määrä riittänee laatuista virheinvestointia, olisi asiassa näin
24914: Uudenkaupungin lähettämien ja vastaanotta- ollen suoritettava perusteellinen puolueeton
24915: mien tavaroiden rahtien saattamiseen Rauman tutkimus ennen kuin radan rakentamiseen ryh-
24916: vaihtoehdossa samalle tasolle kuin Kiukaisten- dytään.
24917: kin suunnan ratkaisussa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24918: Usein on ollut keskustelujen kohteena myös jestyksen 37 · '§ :n 1 momenttiin viitaten esi-
24919: kysymys etelä- ja lounaisrannikon kasvavien tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24920: kaupunkien liittämisestä toisiinsa nopean, mah- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24921: dollisesti uudelleen tärkeäksi kuljetusmuodoksi
24922: palautuvan henkilöjunayhteyden avulla. On >tie- Aikooko Hallitus pitää huolen suta,
24923: tysti täysin arvailujen varassa, tapahtuuko vä- . että U"\lsikaupunki-Kiukainen ja Uusi-
24924: häväkisessä Suomessa koskaan suuressa mitta- kaupunki-Rauma ra•tasuuntien välillä
24925: kaavassa tällaista paluuta junan käyttöön hen- stt,oritet~an .• ,peruste.ellinen ja, pu~luee
24926: kilöliikenteessä. Mikäli näin tapahtuisi, palve- -tön kokonaistaloudellinen tutkimus. en-
24927: lisi nyt rakennettava Uusikaupunki-Rautna nen ku~n Uusikaupunki-Kiuhineh ta~
24928: rautatie omalta osaltaan tällaisena rantr.~ratana; dap·.s,uunnittdua .enen:u:pälti jatketaa,n jä
24929: Kun siis kaikki tiedossa olevat tosiasiat pu- lisää investointeja radan rakentamiseksi
24930: huvat sen puolesta, että Uus~kaupunki-Kiu- suodtetaan?
24931: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1972.
24932:
24933: Aulis Juvela. Matt:i Järvenpää.
24934: Pirkko Työläjärvi. Uljas Mäkelä.
24935:
24936:
24937:
24938:
24939: ;;-
24940: 3
24941:
24942:
24943:
24944:
24945: · Eduskunnan Herra Puhe 111 i e helle.
24946:
24947: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentis- tun suunnan. vahvl.sta111inen ·. edelJyttäisi myö-
24948: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe" hemll1~sä vaiheessa radanjatkamista Rauma! ta
24949: mies, olette 19 päivänä .toukokuuta 1972 päi- Poriin, mi~ä.Jisäisi ratapituuua. 46 kilomet-
24950: vätyn kirjeenne ohella .toimivtanut valtioneu- rillä ja kaksinkertaistaisi siten, läntisen suun-
24951: voston cUsianomaiselle jäsenelle jäljennöksen nan arvioidun investointimäärän.
24952: kansanedustaja Aulis Juvelan ym. näin kuulu- Kysymyksessä on mainittu, että Raumalle
24953: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 140: kertyy enemmän vaunuja, enemmän junia ja
24954: enemmän vetureita, kuin lähtevä liikenne vaa-
24955: "Aikooko Hallitus pitää huolen siitä, tii. Rautatiehallituksen suorittamien selvitysten
24956: että Uusikaupunki-Kiukainen ja Uusi- mukaan suurin osa vaunuista joudutaan kui-
24957: kaupu:lki-Rauma ratasuuntien välillä tenkin palauttamaan tyhjinä takaisin vientikul-
24958: suoritetaan perusteellinen ja puoluee- jetusten lähettäjille, joten Uudenkaupungin lii-
24959: ton kokonaistaloudellinen tutkimus en- kenteen tarvitsemista vaunuista vain pieni osa
24960: nen kuin Uusikaupunki-Kiukainen ra- saadaan Raumalta. Turkuun ei niitä sieltä
24961: dan suunnittelua enemmälti jatketaan ja voida toimhtaa lainkaan. Tyhjiä vaunuja saa-
24962: lisää investointeja radan rakentamiseksi daan Uuteenkaupunkiin Raumalta ja Potista
24963: suoritetaan?" yhteensä vain noin 3 000 kappaletta vuodessa.
24964: Veturikierron ja vientitavaraa kuljettavien ju-
24965: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nien tiukan aikataulun vuoksi ei Raumalle saa-
24966: vasti seuraavaa: puvilla vetureilla voitaisi hoitaa Uudenkaupun-
24967: Rautatiehallituksen esity;kseSitä valtioneuvos- gin liikennettä.
24968: to vahvisti 15. 1. 1970 Uudenkaupungin-Kiu- Junat Tampereelta Raumalle ovat yleensä
24969: kaisten ratasuunnan. Tämä ratasuunta on suo- niin täysiä, etteivät Uudenkaupungin liikenteen
24970: ritetuissa tutkimuksissa osoittautunut rautatie- vaunut mahtuisi näihin juniin, vaan sinne olisi
24971: taloudellisesti ja kansantaloudellisesti edulli- lähetettävä Tampereelta eri juna. Samoin ei
24972: semmaksi kuin ratasuunnat Uusikaupunki- veturi- ja vaunukierron vuoksi olisi taloudel-
24973: Rauma ja Uusikaupunki-Rauma-Pori, joihin lista liittää Uudenkaupungin liikenteen vaunuja
24974: Kiukaisten suuntaa oli rautatiehallituksen toi- Raumalta Tampereelle meneviin juniin. Suun-
24975: mesta vertailtu. Vaikka Uudenkaupungin- nitelmien mukaan ei vaihtopalvelua 'tyhjävaunu-
24976: Rauman rata olisi 18 kilometriä lyhyempi kuin täydennystä lukuunottamatta suoritettaisi Rau-
24977: Uudenkaupungin-Kiukaisten rata ja sen ra- malla eikä Peipohjassa, vaan Uudenkaupungin
24978: kentamiskustannukset 12 000 000 markkaa pie- -Tampereen välillä liikennöi täisiin kummassa-
24979: nemmät muodostuisi jatkuva junaliikenne Rau- kin vaihtoehdossa suorin junin.
24980: man suunnalla taloudellisesti epäedullisemmak- Rautatiehallituksella ei ole liikenteellisiä pe-
24981: si kuin ratasuunnalla Uusikaupunki-Kiukai- rusteita alentaa Rauman suuntavaihtoehdossa
24982: nen. Vuonna 1970 tarkistettujen tavaramää- rautatietariffeja samalle tasolle, miksi ne muo-
24983: rien mukaan olisivat Uudenkaupungin-Kiu- dostuisivat Kiukaisten suuntavaihtoehdossa.
24984: kaisten radalla kuljetettava! tavaramäärät noin Kuudentoista kilometrin pituusero on siksi
24985: 300 000 tonnia ja Uudenkaupungin-Rauman merkittävä, että se erittäin tiukassa ·kilpailu-
24986: radalla noin 150 000 tonnia vuodessa. Pää- tilanteessa saattaisi vaikuttaa liikenteen siirty-
24987: omakustannuseroSita huolimatta Uudenkaupun- miseen osittain maantielle.
24988: gin-Kiukaisten ratasuunta muodostuisi laskel- Rakennettavalle radalle ei kummassakaan
24989: mien mukaan 40 000 markkaa vuodessa Rau- vaihtoehdossa toistaiseksi tulisi lainkaan hen-
24990: man suuntaa edullisemmaksi. Viimeksi maini- kilöliikennettä. Vaikka sitä myöhemmin jonkin
24991: 4
24992:
24993: verran tulisikin, tämä liikenne ei paranta1s1 kohdan. Näin ollen ei radan rakentamispäätös-
24994: rannikon suuntaisen radan kannattavuutta. täkään vielä ole voitu antaa.
24995: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion Liikenneministeriö katsoo, ettei asiassa ole
24996: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1972 oli Uuden- esitetty sellaisia uusia asiaanvaikuttavia selvi-
24997: kaupungin-Kiukaisten radan rakennustöiden tyksiä, jotka antaisivat aiheen lisätutkimusten
24998: aloittamiseksi alamomentille 31.90. 77.2 (uudet suorittamiseen ja ratasuunnan vahvistamispää-
24999: rautatierakennukset) ehdotettu 2 200 000 töksen muuttamiseen.
25000: markkaa. Koska radan . pääasialliset käyttäjät Uudenkaupungin-:-Kiukaisten radan rakenta-
25001: eivät olleet antaneet hallituksen edellyttämää minen sisältyi valtionrautateiden vuosia 1970
25002: sitoumusta kuljetusmääristään rataosalla eikä -197 4 koskevaan talous suunnitelmaan. Sen
25003: siten ollut olemassa riittäviä takeita rakennet- jatkokäsittelyyn .liittyvässä kannanotossa valtio-
25004: tavaksi ehdotetun radan taloudellisesta kannat- varainministeriö on lausunut, ettei mainittua
25005: tavuudesta, eduskunta on vähentänyt alamo- rataa tulisi rakentaa. Niinpä rautatiehallitus on
25006: mentilta mainitut 2 200 000 markkaa ja pois- vuosia 1972-76 koskevaan uuteen taloussuun-
25007: tanut saman momentin kävrtösuunnitelmasta nitelmaansa sisälly1rtänyt mainitun ratahank-
25008: Uudenkaupungin-Kiukaiste~ rataa koskevan keen ainoastaan ehdollisena.
25009: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1972.
25010:
25011: Liikenneministeri Valde Nevalainm.
25012: 5
25013:
25014:
25015:
25016:
25017: T i lJ R i k s d a g e n s H e r r T a ·1 m a n.
25018:
25019: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mo tili Björneborg, vilket skulle öika bana:ns
25020: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- längd med 46 kilometer och sålunda fördubbla
25021: velse av den 19 maj 1972 tili vederbörande det beräknade investeringsbeloppet västerut.
25022: medlem av statsrådet översänt ·avskrift av föl- 1 spörsmålet nämns, att det i Raumo ~am
25023: jande av riksdagsman Aulis Juvela m. fl. ställda las mera vagnar, tåg och lok än den avgående
25024: spörsmål nr 140: trafiken kräver. Enligt av järnvägsstyrelsen
25025: företagen utredning kommer största delen av
25026: "Ämnar Regeringen draga försorg vagnarna dock att återsändas tomma tili av-
25027: om att en grundlig och opartisk total- sändarna av exportlaster, varför endas•t en
25028: ekonomisk undersökning företas mel- liten del av de vagnar som behövs för trafi-
25029: lan bansträckningarna Nystad-Kiukai- ken på Nystad fås från Raumo. Tili Åbo kan
25030: nen och Nystad-Raumo, innan plane- sådana icke alls sändas därifrån. Tomma vag-
25031: ringen av Nystad-Kiukainenbanan fort- nar erhålles tili Nystad från Raumo och Björne-
25032: sättes vidare och ytterligare investe- borg tili ett antal av sammanlagt endast cirka
25033: ringar för banans byggande görs?" 3 000 stycken om året. På grund av lokcirku-
25034: lationen och den strama tidtabellen för tåg
25035: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt som transpol'terar exportvaror skulle trafiken
25036: anföra följande: på Nystad icke kunna skötas med de lok som
25037: På framställning av järnvägsstyrelsen fast- kommer tili Raumo.
25038: ställde statsrådet 15. 1. 1970 ban&träckningen Tågen från Tammerfors tili Raumo är i all-
25039: Nystad-Kiukainen. Denna bansträckning har mänhet så fullsatta, att vagnar för Nystads-
25040: vid företagna undersökningar visat sig järn- trafiken icke skulle rymmas i dem, utan ett
25041: vägsekonomiskt och nationalekonomiskt för- särskilt tåg borde sändas dit från Tammerfors.
25042: månligare än bansträckningarna Nystad-Rau- På grund av lok- och vagnscirkulationen vore
25043: mo och Nystad-Raumo-Björneborg, med det icke heller ekonomiskt att koppla vagnar
25044: vilka Kiukais-sträckningen jämförts på åtgärd från Nystadstrafiken tili tåg som går från Rau-
25045: av järnvägsstyrelsen. Även om Nystad-Rau- mo tili Tammerfors. Enligt planerna skulle
25046: mobanan vore 18 kilometer kortare än Ny- lok- och vagnsbytestjänst, frånsett tomvagns-
25047: &tad-Kiukainenbanan och byggnadskostnader- komplettering, icke förekomma i Raumo eller
25048: na 12 000 000 mark lägre, skulle fortgående Peipohja, utan trafiken på sträckan Nystad-
25049: tågtrafik på Raumo-sträckningen bli oförmån- Tammerfors skulle i fråga om båda alternati-
25050: ligare i ekonomiskt avseende än på bansträck- ven ske med direkta tåg.
25051: ningen Nystad-Kiukainen. Enligt år 1970 Järnvägsstyrelsen har icke av trafiken be-
25052: granskade godsmängder skulle de transporte- tingade 1skäl att sänka järnvägstarifferna i fråga
25053: rade mängderna på Nystad-Kiukainenbanan om alternativen för Raumo-sträckningen tili
25054: vara omkring 300 000 ton och på Nystad- samma nivå som de skulle få på alternativet
25055: Raumobanan omkring 150 000 ton om året. Kiukainen-sträckningen. En längdskillnad på
25056: Oaktat skillnaden i kapitalkostnader skulle sexton kilometer är så pass betydande, att den
25057: bansträckningen Nystad-Kiukainen enligt be- i den synnerligen hårda konkurrensen skulle
25058: räkning bli 40 000 mark förmånligare om året kunna inverka så, att traHken delvis skulle
25059: än Raumo-sträckningen. Fastställande av den överflyttas tili 1andsvägen.
25060: sistnämnda sträckningen skulle i ett senare Den tillämnade hanan skulle inte enligt
25061: skede förutsätta banans fortsättande från Rau- någotdera alternativet tills vidare komma att
25062: 637/72
25063: 6
25064:
25065: ha persontraHk. Även om persontrafik senare nenbanan från dispositionsplanen under sam-
25066: skulle tillkomma i någon mån, skulle detta ma moment. Sålunda har icke heller beslut om
25067: icke förbättra kustbanans lönsamhet. hanans byggande ännu kunnat fattas.
25068: 1 regeringens proposition till riksdagen an- Trafikministeriet anser, att i saken icke
25069: gående statsförslaget för år 1972 hade för på- förebragts sådan, på saken verkande ny utred-
25070: börjande av byggnadsarbetena på hanan ning som skulle föranleda tilläggsundersök-
25071: Nystad-Kiukainen under undermomentet ningar och ändring av beslutet om faststäl-
25072: 31.90.77.2 (Nya järnvägsbyggen) föreslagits lande av banans sträckning.
25073: 2 200 000 mark. Då de som buvudsakligen Byggandet · av Nystad-Kiukainenbanan in-
25074: använder hanan icke har avgivit av regeringen gick i statsjärnvägarnas ekonomiska plan för
25075: förutsatt förbindelse om sin.a. ttan.sportmäng- åren 1970-1974. Finansministeriet har i 5itt
25076: der ·på handelen och det sMunda icke funnits ställnl.ngstaga~ till sakens fol'tsatta behand-
25077: tillräckliga garantier för den föreslll,gna .banans lind uttalat, att nämnda hana ioke borde byg-
25078: ekonoJ]lislka lönsamhet, har riksdagen avdragit gas. Järnvägs:styrelsen har sålunda i sin nya
25079: nämnda 2 200 000 roark under tindermomen- ekonomiska plan för åren 1972-76 intagit
25080: tet och strukit punkten om Nystad-Kiukai- nämnda banprojekt endast såsom villkorli~.
25081: Helsingtors den 14 juni 1972.
25082:
25083: Trafikminister Valde Nev.aiainen.
25084: Skriftl. spm. nr 141.
25085:
25086:
25087:
25088: Söderman: Om revidering av naturskyddslagen.
25089:
25090:
25091: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25092:
25093: Miljövården och det däri ingående natur- mot sådan verksamhe:t som kraftigt förändrar
25094: skyddet kräver en gr.undlig upprus·tning. Det och förs11:ör naturen. Vidare har tjänstemännen
25095: behövs en centraliserad miljövårdsförvaltning godtydkligt ändrat på naturskyddskomitnittens
25096: och stilitande av flera centrala lagar på miljö- enhäliiga fönslag 11:ill en effektiv och samordnad
25097: vårdens område. Tili dksdagen har redan i förval:tningsorganisation.
25098: början av året avgetts förslag ltiJ.l lag om fri- Skillnaderna mellan naiturs·kyddskommittens
25099: luftsJiv, även om detta förslag irnte ens tagits och tjänstemannakommis·sionen förslag åskåd-
25100: upp tili behandling i Jag- och ekonomiut- liggör klart huru olika resu1tatet blir från
25101: skottet ännu. Andra viktiga Jagstiftningsfrågor mirljövårdens 1synpunkt då värderingama göres
25102: är reformeringen av vaJttenlagen, samt 1stiftandet av ett fristående organ som kan väga miljö-
25103: av lagar om luft- och bu.IJernkydd samt av- vårdsintressena mot andra intressen och då de
25104: fallshattlitering. Den kanske viktigaste och mest göres av et!t organ som enbart företräder in-
25105: brådskande lagstiftningsåtgärden inom miljö- tres·sen för utnylttjande och bruk av naturen.
25106: vården i detta nu är emellet<tid åstadkom-
25107: Efter det ,tjänstemannaikommissionen vid
25108: mandet av en ny naturskyddslag.
25109: jord- och skog:sbr.uksministeriet framlagt sitt
25110: Gällande naturskyddslag, som reglerar det förslag har mycket litet hörts om naJtur-
25111: s.k. iklassirska natul1Sikyddet, är ända från 1923 skyddslagens öde, rt:tots atlt tf. lantbruks-
25112: och i dagens fäge hopplöst föråldrad. Redan mmirster Johannes Virolainen i ett svar på ett
25113: 1960 tiHsatte statsrådet en naturskyddskom- rirksdagspörsmål i november 1969 entydigt
25114: mitlte för Ultarbetande av en ny natur- lovade en regeringsproposition inom en snar
25115: skyddslag. Kommitten, som sai!l11llansattes av framtid.
25116: kända naturskyddsexperter, avgav 'sitt be- I april1971 har statsrådets rådgivande organ,
25117: tänkande år 1966. Det detaljerade lagför:slag miljövårdsdelegationen givit ett utlåtande om
25118: som betänkandet irnnehöll skulle - om det naturskyddslagstiftningen. Delegationen kon-
25119: genomförs - effektivt garantera, atlt natur- staterar häri, att de miljövårdslagar som är längst
25120: skyddet lmnde beaktas på ett helt annat 1sätt förberedda är naturskyddslagen och lagen om
25121: än MttiJils. friluftsliv. Delegationen yrkar i 1sit1t utlåtande
25122: Emellertid tillsatte jord- .och ,skogsbruks- på effektivare metoder för naturskyddet i en-
25123: ministeriet, som formeJlt har hand om natur- lighet med :naturskyddskomm1tt6oo förslag.
25124: skyddsfrågoma, enär den i 1sig fds:tåoode natur- Delegationen fastslår även, att de11: fötslag •tili
25125: skyddsbyrån fungerar i ~samband med skogs- miljövårdsförvaltning, som den under miljö-
25126: forskningsinsti:tutet, en liten ,tjäns·temanna- vårdsåret 1970 rtiilsatta orga:nisationskommittoo
25127: kommission för justering av naturskyddskom- framlagt, även bör gä:Ma för naturskyddet. I
25128: mittens förslag. Resultatet av justeringen redo- princip :samma förslag hade ju getts av natur-
25129: visade ltjänstemannakomm]ssionen i mans 1969, skyddskomm1tten 1966. Detta iooebär, att
25130: således över tre år 1senare. De av kommitten naturskyddet skulle handhas av inrikesministe-
25131: föreslagn.a åtgärderna hade i detta tjänste- riet på central nivå och att länsstyrelserna
25132: mannaförslag urvattnats tili oigenkännlighet. skulle få miljövårdsinspektörer, som också
25133: I detta betänkande beaktas inte :natur- skulle ha uppgifter inom naturskyddet.
25134: skyddet•s sociala sida, som kräver att naturen Regedngen har nu tili riksdagen avgett Jags-
25135: skyddas och vårdas för rekreation och frilufts- propositioner och 'tilläggsbudget i 1syfte att få
25136: liv. Enligt betänkandet skulle det inte heller tili 1s.tånd den [änge efterly,sta centraliseringen
25137: vara möjligt aitt effektiVIt och .smidig:t ingripa och upprustningen av miljövårdsförvaltningen.
25138: 749/72
25139: 2
25140:
25141: Då naturskyddslagen redan förberetts i tolv Är Regeringen medveten om att
25142: år och då frågan om miljövårdens förvaltning gäHande naturskyddslag är från år 1923
25143: nu bringats 'till riksdagen för avgörande samt ,och totalt föråldrad, och om så är fallet,
25144: i övrigt med hänvisning 'ti11 ovanstående fram- avser Regeringen att i brådskande
25145: ställer jag med stöd av 37 § 1 mom. dksdags- ordning aV'låta en proposiltion med för-
25146: ordningen följande spörsmål för besvarande av ,slag !ti11 en modern lag om 'fiaitutskydd?
25147: vederbörande medlem av :staltsrådet:
25148: Helsingfors den 23 maj 1972.
25149:
25150: Jacob Söderman.
25151: 3
25152:
25153: Kirj. ksm. n:o 141. Suomennos.
25154:
25155:
25156:
25157:
25158: Söderman: Luonnonsuojelulain uudistamisesta.·
25159:
25160:
25161: Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
25162:
25163: Ympädstönsuojelu ja siihen sisältyvä luon- kään olisi mahdollista tehokkaasti ja joustavasti
25164: nonsuojelu vaatii perusteellista kohentamista. puuttua sellaiseen toimintaan, joka voimak-
25165: Tarvitaan keskitettyä ympäristönhoidon hallin- kaasti muuttaa ja tärvelee luontoa. Edelleen
25166: toa ja useiden keskeisten lakien säätämistä ym- virkamiehet ovat mielivaltaisesti muuttaneet
25167: päristönsuojelun alalla. Eduskunnalle on jo luonnonsuojelukomitean yksimielistä ehdotusta
25168: vuoden alussa annettu esitys ulkoilulaiksi, tehokkaaksi ja koordinoiduksi hallintojärjeste-
25169: vaikkakaan tätä esitystä ei vielä ole oteutu edes lyksi.
25170: käsiteltäväksi laki- ja talousvaliokunnassa. Erot luonnonsuojelukomitean ja virkamies-
25171: Muita tärkeitä lainsäädännöllisiä kysymyksiä toimikunnan ehdotusten välillä osoittavat sel-
25172: ovat vesilain uudistaminen sekä ilmansuojelu- västi, miten erilaisiin 1:uloksiin luonnonsuoje-
25173: ja meluntorjuntalakien kuin myös jätteiden kä- lun kannalta päädytään, kun arvioita tekee
25174: sittelyä koskevan lain säätäminen. Ehkä tärkein riippumaton elin, joka voi punnita luonnon-
25175: ja kiireeliisin lainsäädäntötehtävä ympäristön- suojelun etua muita etuja vastaan ja kun niitä
25176: suojelun alalla on tällä haavaa kuitenkin uuden tekee elin, joka yksinomaan edustaa luonnosta
25177: luonnonsuojelulain aikaansaaminen. hyötyvien ja •sitä hyväksikäyttävien etuja.
25178: Voimassa oleva luonnonsuojelulaki, joka sää- Sen jälkeen kun maa- ja metsätalousminis-
25179: telee nk. klassista luonnonsuojelua on peräisin teriön virkamiestoimikunta antoi ehdotuksensa,
25180: aina vuodelta 1923 ja tämän päivän 1:ilantee- on luonnonsuojelulain kohtalosta kuultu hyvin
25181: seen nähden toivottoman vanhentunut. Jo vähän, huolimatta siitä, että vt. maatalousmi-
25182: vuonna 1960 valtioneuvosto asetti luonnonsuo- nisteri Johannes Virolainen vastauksessaan erää-
25183: jelukomitean uutta luonnonsuojelulakia valmis- seen eduskunnassa tehtyyn kysymykseen marras-
25184: telemaan. Komitea, joka oli kokoonpantu .tun- kuussa 1969 yksiselitteisen selvästi lupasi hal-
25185: netuista luonnonsuojelun asiantuntijoista, an- lituksen esityksen lähitulevaisuudessa.
25186: toi mietintönsä vuonna 1966. Mietintöön sisäl- Huhtikuussa 1971 valtioneuvoston neuvoa-
25187: tyvä yksityiskohtainen lakiehdotus - jos se to- antava elin, luonnonsuojelun neuvottelukunta
25188: teutetaan - takaisi tehokkaasti luonnonsuoje- antoi lausunnon luonnonsuojelulainsäädännöstä.
25189: lun huomioon ottamisen kokonaan .toisella ta- Neuvottelukunta toteaa siinä, että ne luonnon-
25190: voin kuin tähän asti. suojelulait, joiden valmistelu on edistynyt pi-
25191: Kuitenkin maa- ja metsätalousministeriö, simmälle, ovat luonnonsuojelulaki ja ulkoilu-
25192: joka muodollisesti hoitaa luonnonsuojelukysy- laki. Neuvottelukunta vaatii lausunnossaan te-
25193: myksiä, koska itsenäinen luonnonsuojelutoi- hokkaampia luonnonsuojelukomitean ehdotus-
25194: misto toimii metsäntutkimuslaitoksen yhtey- ten mukaisia luonnonsuojelumenetelmiä. Neu-
25195: dessä, asetti pienen virkamiestoimikunnan tar- vottelukunta toteaa myös, että sen ehdotuksen
25196: kistamaan luonnonsuojelukomi:tean ehdotusta. ympäristönsuojeluhallinnoksi, jonka luonnon-
25197: Tarkistuksen tuloksen virkamiestoimikunta suojeluvuonna 1970 asetettu järjestelykomitea
25198: esitti maaliskuussa 1969, siis yli kolme vuotta on tehnyt, tulee koskea myös luonnonsuojelua.
25199: myöhemmin. Komitean ehdottamat toimenpi- Periaatteessa saman ehdotuksenhan teki luon-
25200: teet oli tässä virkamies•ten ehdotuksessa tyys- nonsuojelukomitea 1966. Tämä merkitsee, että
25201: tin vesitetty. sisäasiainministeriö hoitaisi luonnonsuojelua
25202: Tässä mietinnössä ei otettu huomioon luon- valtakunnallisella ·tasolla ja että lääninhallituk-
25203: nonsuojelun sosiaalista puolta, joka vaatii, että set saisivat ympäristötarkastajia, joilla olisi
25204: luontoa •suojellaan ja hoidetaan virkistystä ja myös luonnonsuojelun piiriin kuuluvia tehtä-
25205: ulkoilua varten. Mietinnön mukaan ei myös- viä.
25206: 4
25207:
25208: Hallitus on nyt antanut eduskunnalle esityk- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
25209: siä ja lisäbudjetin, joiden tarkoituksena on myksen:
25210: kauan kaivattu ympäristönsuojeluhallinnon kes-
25211: kittäminen ja kohentaminen. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25212: Koska luonnonsuojelulakia on valmisteltu jo voimassa oleva luonnonsuojelulaki on
25213: kaksitoista vuo~ta ja koska kysymys ympäris- peräisin vuodelta 1923 ollen !täysin van-
25214: tönsuojelun hallinnosta nyt on saatettu edus- hentunut, ja jos niin on,
25215: kunnan ratkaistavaksi sekä viitaten muutoin aikooko Hallitus kiireellisesti tehdä
25216: yllä olevaan esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 esityksen ajanmukaiseksi Juonnonsuoje-
25217: §:n 1 momenrtin nojalla vahioneuvoston asian- lulaiksi?
25218: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1972.
25219:
25220: Jacob Söderman.
25221: 5
25222:
25223:
25224:
25225:
25226: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25227:
25228: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentisSa miiksi 27 päivänä maaliskuuta 1969, eli va-
25229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jaan kahden ja puolen vuoden työskentelyn jäl-
25230: olette kirjeellänne 23 päivältä toukokuuta 1972 keen. Työtä viivästytti lausuntojen hankkimi-
25231: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- sen lisäksi se, että komitean ehdotukset oli
25232: nen vastattavaksi kansanedustaja Jacob Söder- kauttaaltaan lakiteknillisesti kirjoitettava
25233: manin tekemän seuraavansisältöisen kysymyk- uudelleen. Organisaatiokysymyksessä toimikun-
25234: sen: ta poikkesi komitean ehdotuksesta sikäli, ettei
25235: toimikunta katsonut uuden keskusvirastoluon-
25236: "Onko Hallitus .tietoinen ~sma, että toisen viraston perustamista tarkoituksenmu-
25237: voimassa oleva luonnonsuojelulaki on kaiseksi, vaan ehdotti keskushallinnon hoita-
25238: peräisin vuodelta 1923 ollen täysin van- mista varten luonnonsuojelutoimiston perusta-
25239: hentunut, ja jos niin on, mista maatalousministeriöön siirtämällä minis-
25240: aikooko Hallitus kiireellisesti ~tehdä teriöön metsäntutkimuslaitoksesta luonnonsuo-
25241: esityksen ajanmuka1seksi luonnonsuoje- jelutoimisto sitä samalla vahvistaen. Tältä osin
25242: lulaiksi?" toimikunnan mietintö ei ollut yksimielinen,
25243: vaan yksi jäsenistä katsoi eriävässä mielipitees-
25244: Vas,tauksena kysymykseen esitän kunnioit- sään, eHä 'luonnonsuojelutoimisto olisi metsän-
25245: taen seuraavaa: tutkimuslaitoksesta siirrettävä sisäasiainminis-
25246: Voimassa oleva luonnonsuojelulaki, joka teriöön. Luonnonsuojelukomitean puheenjohta-
25247: eräitä muutoksia lukuun ottamatta on peräisin ja, joka oli toimikunnan jäsen, 1tarkisti tässä
25248: vuodelta 1923, on jo täysin vanhentunut, mistä organisaatiokysymykses~sä komiteassa otta-
25249: hallitus on tietoinen. Lain uudistamiseksi 3 maansa kantaa ja yhtyi toimikunnan enemmis-
25250: päivänä maaliskuuta 1960 asetettu luonnonsuo- tön mielipiteeseen. Toimikunnan ehdotukset
25251: jelukomitea sai mietintönsä valmiiksi 31 päi- olivat vuoden 1969 syksyllä viisijäsenisen mi-
25252: vänä maaliskuuta 1966. Hallinnollisen järjeste- nisterivaliokunnan käsiteltävänä, joka teki esi-
25253: lyn osalta komhea ehdotti perustettavaksi kes- tysehdotuksen perusteluihin eräitä vähäisi~ täy-
25254: kusvirastoluontoisen valtion luonnonsuojelukes- dennyksiä, mutta ei tehnyt rtoimikunnan valmis-
25255: kuhen, joka olisi tullut sisäasiainministeriön tamiin lakiehdotuksiin muita muutoksia kuin
25256: alaiseksi. Tältä osin ei komitean mietintö, vas- poisti ehdotuksen ~siitä, että luonnonsuojelu-
25257: toin kysymyksen perusteluissa olevaa mainin- asioita maatalousministeriössä hoitavista virka-
25258: taa, kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan kaksi miehistä muodostettaisiin yleiseen osastoon
25259: komitean kahdeksasta jäsenestä katsoi eriävässä oma toimistonsa.
25260: mielipiteessään, että luonnonsuojeluasiain hoito Ministerivaliokunnan työn valmistuttua vuo-
25261: olisi edelleen pysytettävä maatalousministeriöl- den 1969 joulukuussa olisi esitys luonnonsuo-
25262: lä, jonka alaiseksi myös uusi luonnonsuojeluvi- jeluJ.ainsäädännön uudistamisesta ollut valmis
25263: rasto olisi 'sijoitettava. annettavaksi Eduskunnalle. Valtioneuvoston
25264: Maatalousministeriön hankittua komitean kanslia asetti kuitenkin 28 päivänä tammi-
25265: mtetmnosta lukuisia lausuntoja mmtsterto kuuta 1970 ympäristönsuojelun organisaatiotoi-
25266: asetti 19 päivänä lokakuuta 1966 nelihenkisen mikunnan, jonka tehtäväksi annettiin uudel-
25267: toimikunnan, johon kuului kaksi valtion virka- leen harkita myös luonnonsuojeluasioiden hal-
25268: miestä, tarkistamaan hankituissa lausunnoissa linnon järjestelykysymyksiä. Kun eräs olennai-
25269: esitettyjen näkökohtien perusteella Juonnon- nen kohta luonnonsuojelulainsäädännön uudis-
25270: suojelukomitean ,tekemät ehdotukset. Toimi- tamisesta oli täten saatettu uuden valmistelun
25271: kunta, joka hankki valmistamistaan ehdotuk- alaiseksi, ei tällöin ollut edellytyksiä esityksen
25272: sista lukuisia lausuntoja, sai mietintönsä vai- antamiselle Eduskunnalle. Organisaatiotoimi-
25273: 6
25274:
25275: kunta sai I osamietintönsä valmiiksi 1 palVana kunnan käsiteltäväksi kuluvan vuoden toisen
25276: kesäkuuta 1970, jossa keskushallinnon osalta lisämenoarvioesityksen yhteydessä. Eduskunta
25277: ehdotettiin perustettavaksi väliaikainen ympä- ei tällöinkään hyväksynyt tehtyä ehdotusta ym-
25278: dstönsuojelutoimisto valtioneuvoston kans- päristönsuojeluhallinnon järjestelystä, koska sa-
25279: liaan. Mietintöön ei sisältynyt lakiehdotuksia. maa kysymystä koskevia hal1ituksen esityksiä
25280: Toimikunnan lopullinen mietintö eli osam1e- laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumää-
25281: tintö II valmistui 26 päivänä maaliskuuta rästä ja yleisestä toimialasta annetun lain muut-
25282: 1971. Siinä toimikunta h)'llkäsi luonnonsuojelu- tamisesta ja laiksi luonnonsuojelunvalvojan teh-
25283: komitean edellä mainitun ehdotuksen keskus- tävien siirtämisestä ·sisäasiainministeriölle ei eh-
25284: virastoluontoisen viraston perustamisesta ja kat- ditty ennen Eduskunnan lomalle lähtöä lop-
25285: soi, että ympäristönsuojeluasioita, perinteelliset puun käsitellä.
25286: luonnonsuojeluasiat niihin luettuina, hoitamaan Kun kysymys luonnonsuojeluhallinnon järjes-
25287: keskushallintotasolla olisi perustettava ministe- telystä on hallituksen toimesta saatettu erilli-
25288: riön osasto, joka olisi sijoitettava sisäasiainmi- senä asiana Eduskunnan ratkaistavaksi muo-
25289: nisteriöön. Tähänkään mietintöön ei s~sältynyt dossa, joka poikkeaa edellä mainitun ministeri-
25290: lakiehdotuksia. valiokunnan vuoden 1969 syksyllä omaksu-
25291: Ympäristönsuojelun organisaatiotoimikun- masta kannanotosta, voidaan sanotun kannan-
25292: nan ehdotuksista hankittujen lausuntojen jäl- oton mukainen maa- ja metsätalousministeriössä
25293: keen saatettiin kysymys ympäristönsuojelun valmiina oleva esitysehdotus Eduskunnan rat-
25294: hallinnollisesta järjestelystä hallituksen esityk- kaisusta riippuen joutua huomattavalta osalta
25295: sessä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioksi Edus- kirjoittamaan uudelleen. Sen jälkeen kun Edus-
25296: kunnan käsiteltäväksi. Esityksen mukaan olisi kunnan ratkaisu avoinna oleviin hallinnon jär-
25297: sisäasiainministeriöön perustettu ympäristön- jestelykysymyksiin on saatu, on olemassa edel-
25298: suojeluosasto ja metsäntutkimuslaitoksen luon- lytykset vanhentuneen luonnonsuojelulain
25299: nonsuojelutoimisto olisi samalla lakkautettu. uudistamista koskevan esityksen antamiseksi
25300: Eduskunta ei tältä osin kuitenkaan esitystä Eduskunnalle.
25301: hyväksynyt. Sama kysymys tuli uudelleen Edus-
25302: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1972.
25303:
25304: Maa- ja metJsätalousministeri Erkki Haukipuro.
25305: 7
25306:
25307:
25308:
25309:
25310: Tili Riksdagens H e r r T a 1 m a n.
25311:
25312: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen dvs. efter knappa två och ett halvt år. Förutom
25313: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av införskaffandet av udåtanden fördröjdes ar-
25314: av den 23 maj 1972 tili vederbörande medlem betet även av att kommittens förslag i lagtek-
25315: av statsrådet översänt avskrift av följande av niskt hänseende helt måste skrivas om. I orga-
25316: riksdagsman Jacob Söderman ställda skriftliga nisationsfrågan avvek kommissionen från kom-
25317: spörsmål: mittens förslag såtillvida, att kommissionen
25318: inte ansåg det vara ändamålsenligt att inrätta
25319: "Är Regeringen medveten om att ett nytt ämbetsverk av ett centralt ämbetsverks
25320: gällande naturskyddslag är från år 1923 karaktär, utan föreslog, att det för handhavande
25321: och totalt föråldrad, och om så är fallet, av centralförvaltningen skulle inrättas en na-
25322: avser Regeringen att i brådskande turskyddsbyrå vid lantbruksministeriet genom
25323: ordning avlåta en proposition med för- överförande av naturskyddsbyrån från skogs-
25324: slag tili en modern lag om naturskydd?" forskningsinstitutet tili ministeriet, varvid by-
25325: rån samtidigt skulle förstoras. Tili denna del
25326: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt var kommissionens betänkande inte enhälligt,
25327: anföra följande: utan en medlem intog en avvikande ståndpunkt
25328: Gällande lag om naturskydd, 1som med un- och ansåg, att naturskyddsbyrån borde över-
25329: dantag av vissa ändringar härstammar från år föras från skogsforskningsinst1tutet tili minis-
25330: 1923, är redan totalt föråldrad, vilket rege- teriet för inrikesärendena. Naturskyddskom-
25331: ringen är medveten om. Den naturskyddskom- mittens ordförande, som var medlem av kom-
25332: mitte som den 3 mars 1960 tillsattes för att missionen, justerade den ståndpunkt han i or-
25333: revidera lagen fick sitt betänkande färdigt den ganisationsfrågan hade intagit i kommitten och
25334: 31 mars 1966. I fråga om förvaltningsorganisa- förenade sig om majoritetens åsikt i kommis-
25335: tionen föreslog kommitten inrättande av ett sionen. Kommissionens förslag behandlades
25336: statligt naturskyddscentrum som skulle ha ka- hös·ten 1969 av ett ministerut·skott bestående
25337: raktären av ett centralt ämbetsverk och under- av fem medlemmar. Utskottet gjorde vissa
25338: lyda ministeriet för inrikesärendena. Tili denna smärr.e kompletteringar tili motiveringen tili
25339: del var kommittens betänkande likväl inte - propositionsförslaget, men gjorde inga andra
25340: trots att så påstås i motiveringen tili spörs- ändringar i de lagförslag kommissionen hade
25341: målet - enhälligt, utan två av kommittens uppgjort än att den strök förslaget om, att
25342: åtta medlemmar intog en avvikande ståndpunkt av de tjänstemän i lantbruksministeriet som
25343: och ansåg, att skötseln av naturskyddsärendena handhar naturskyddsärenden 1skulle bildas en
25344: fortfarande borde handhas av lantbruksminis- egen byrå vid den allmänna avdelningen.
25345: teriet och att det nya naturskyddsämbetsver- Efter det ministerutskoHet i december 1969
25346: ket äv·en borde underställas detta ministerium. hade fått sitt arbete färdigt skulle proposi-
25347: Sedan Jantbruksministeriet införskaffat tal- tionen med förslag tili revidering av natur-
25348: rika utlåtanden om kommittens betänkande skyddslagstiftningen ha varit färdig att avlåtas
25349: tillsatte ministeriet den 19 oktober 1966 en tili Riksdag.en. Statsrådets kansli tillsatte likväl
25350: kommission bestående av fyra personer, av den 28 januari 1970 en kommission för orga-
25351: vilka två var statstjänstemän, för att på ba:sen nisering av miljövården med uppgift att på nytt
25352: av de synpunkter som anförts i de inhämtade även överväga frågorna om organiseringen av
25353: utlåtandena justera de av naturskyddskommit- naturskyddsärendenas förvaltning. Då en vä-
25354: ten uppgjorda förslagen. Kommissionen, som sentlig punkt i revideringen av naturskydds-
25355: införskaffade talrika utlåtanden om sina förslag, lagstiftningen sålunda hade underkastats ny be-
25356: fick sitt betänkande färdigt den 27 mars 1969, redning, fanns det härvid inga förutsättningar
25357: 8
25358:
25359: för avlåtande av propos1t10nen tili Riksdagen. denna del. Samma fråga underställdes ånyo
25360: Organisationskommissionen fick sitt delbetän- Riksdagens behandling i samband med andra
25361: kande I färdigt den 1 juni 1970, i vilket det tilläggsbudgetpropositionen för innevarande år.
25362: i fråga om centralförvaltningen föreslogs, att Riksdagen godkände inte heller härv1d förslaget
25363: en interimistisk miljövårdsbyrå skulle inrättas angående ordnandet av miljövårdsförvalt-
25364: vid statsrådets kansli. I betänkandet ingick inga ningen, emedan regeringens propositioner rö-
25365: lagförslag. Kommissionens slutliga betänkande, rande .samma fråga med förslag tili lag an-
25366: dv,s. delbetänkande II, blev färdigt den 26 mars gående ändring av lagen om ministeriernas i
25367: 1971. I detta förkastade kommissionen natur- statsrådet antal och allmänna verksamhetsom-
25368: skyddskommiw!ns ovan nämnda försiag an- råde och tilllag om överförande av natuskydds-
25369: gående inrättande av ett ämbetsverk, som skulle inspektörens uppgifter tili ministeriet för in-
25370: ha karaktären av ett centra1t ämbetsverk, och rikesärendena inte hann slutbehandlas före
25371: ansåg, att för handhavande av miljövårdsären- Riksdagens semester.
25372: dena, inklusive de traditionella natullSkydds- Då frågan om organiseringen av naturskydds-
25373: ärendena, en ministerieavdelning på centralför- förvaltningen på regeringens åtgärd såsom en
25374: valtningsnivå borde inrättas, och denna för- fristående sak har underställts Riksdagens av-
25375: läggas ,tili ministeriet för inrikesärendena. Detta görande i en form, som avviker från ovan
25376: betänkande innehöll inte heller några lagförslag. nämnda av sagda ministerutskott på hösten
25377: Efter det utlåtanden om kommissionens för 1969 intagna ståndpunkt, kan man på grund
25378: organisering av miljövården förslag hade in- av Riksdagens avgörande bli tvungen att skriva
25379: förskaffats, bringades frågan om den ad- om en stor del av det på sagda ställningsta-
25380: ministrativa organisationen av miljövården i gande baserade propositionsförslaget, vilket lig-
25381: regeringens proposition angående statsförslaget ger färdigt i jord- och skogsbruksministeriet.
25382: för år 1972 tili Riksdagens behandling. En- Sedan Riksdagens avgörande beträffande de
25383: ligt propositionen skulle vid ministeriet för öppna förvaltningsorganisationsfrågorna har er-
25384: inrikesärendena ha inrättats en miljövårdsav- hållits, finns det förutsättningar för avlåtande
25385: delning och skogsforskningsinstitutets natur- av en propos·ition angående revidering av den
25386: skyddsbyrå skulle samtidigt ha indragits. Riks- föråldrade lagen om naturskydd tili Riksdagen.
25387: dagen godkände likväl inte propositionen .tili
25388: Helsingfors den 8 :september 1972.
25389:
25390: Jord- och .skogsbruksminister Erkki Haukipuro.
25391: Kirj. ksm. n:o 142.
25392:
25393:
25394:
25395:
25396: Räsänen ym.: Oulunsalon kentän lentoliikenteen aiheuttaman
25397: melun ehkäisemisestä.
25398:
25399:
25400: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
25401:
25402: Oulunsalon lentokentällä on lentoliikenne via. Koneet häiritsevät myös Oulunsalossa run-
25403: valtavasti laajentunut sen jälkeen, kun kenttä saasti esiintyvää loma-asutusta. Kentästä on
25404: tehtiin asutuksen keskelle ja kirkonkylän lähei- aiheutunut todellinen meluriesa. Kuitenkin oli-
25405: syyteen. Yksistään siviilireittiliikenne suihku- si välttämätöntä turvata luonnonrauha nykyi-
25406: koneiden osalta on laajentunut niin huomatta- sen kiireisen elämän rasittamille ihmisille eten-
25407: vasti, että häiriöitä aiheutuu paljon laajemmalle kin alueilla, joilla on suurta merkitystä vir-
25408: alueelle kuin mitä virallisesti melualuerajat kistäytymisen kannalta. Sotilasharjoitusten lo-
25409: osoittavat. Tämän päälle tulee jatkuvasti pai- pettamista oulunsalolaiset ovat toivoneet jo
25410: suva yksityinen .liikenne. Pikkukoneita pörrää monien vuosien ajan, kuitehkaan leirejä ei ole
25411: kylän ympärillä melkein jatkuvasti. Jo tämä vielä muualle siirretty. Huomattakoon vielä,
25412: yksinkin riittää herättämään närkästystä asuk- että sotilaskoneita liikkuu kentällä melko usein
25413: kaissa. Kun kenttä kuitenkin on ollut kunnal- muulloinkin kuin mainittujen leirien aikana.
25414: le taloudellisesti erittäin merkittävä, ei kun- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
25415: nan taholta ole ryhdytty toimiin liikenteen ra- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
25416: joittamiseksi. tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25417: Oulunsalon asukkaiden kotirauhan kannalta vaksi seuraavan kysymyksen:
25418: olisi suurimerkityksellistä, jos kentän käyttö
25419: edes sotilastarkoituksiin voitaisiin lopettaa. So- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25420: tilasleirejä on ollut viime vuosina joka vuosi. Oulunsalon kentän lentoliikenne aiheut-
25421: Ne pidetään alkukesästä ja ne kestävät monta taa vakavia meluhäiriöitä kunnan
25422: viikkoa. Koneet ovat hyvin paljon liikkeellä. alueella asuville ja aikooko Hallitus
25423: Ne lentävät kylän päällä erittäin matalalla ja ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin ken-
25424: aiheuttavat mm. pienille lapsille usein äkillisiä tän käytön lopettamiseksi sotilastarkoi-
25425: pahojakin säikähdyksiä lapsien nukkuessa vau- tuksiin?
25426: nuissa. Häiriöt ovat muutenkin erittäin vaka-
25427: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1972.
25428:
25429: Pauli Räsänen. Pentti Liedes.
25430:
25431:
25432:
25433:
25434: 650/72
25435: 2
25436:
25437:
25438:
25439:
25440: Ed u s kun n ~ n Herra Puhe m i e he 11 e.
25441:
25442: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teintien ja ylläpitokustannusten vuoksi ja on
25443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, se myös toiminnan tehokkuuden ja lentoturval-
25444: olette 24 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn lisuudenkin kannalta paras ratkaisu.
25445: kirjeenne ohella toimittanut· valtioneuvoston Mitä erikoisesti Oulunsalon kentän eli Ou-
25446: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- lun lentoaseman ilmaliikenteeseen tulee, on il-
25447: edustaja Pauli Räsäsen ym. näin kuuluvasta maliikenteen määrästä koko wotta 1971 · tar-
25448: kirjallisesta kysymyksestä n:o 142: kastellen 26% ollut Finnair Oy:n, 68%
25449: muun siviili-ilmailun eli yleisilmailun ja vain
25450: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että 6 % ilmavoimien ilma~alusten liikkeitä. Ilma-
25451: Oulunsalon kentän lentoliikenne aiheut- voimat ovat vuosittain pitäneet Oulunsalon
25452: taa vakavia meluhäiriöitä kunnan kentällä harjoitusleirejä ja viime vuonna tällai-
25453: alueella asuville ja aikooko Hallitus nen leiri pidettiin kesäkuussa. Varsinainen har-
25454: ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin ken- joitustoiminta on ilma- ja merimaaleihiq tapah-
25455: tän käytön lopettamiseksi sotilastark~i tuvaa ampt.miaharjoitustoimint~a merialueen
25456: tuksiin?" yläpuolella, ja ilma-alukset käyttävät Oulunsa-
25457: lon kenttää vain nousu- ja laskeutumispaik-
25458: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kana.
25459: vasti seuraavaa: Harjoitusleiritoiminta kuitenkin luonnollises-
25460: Maassamme on tällä hetkellä 22 ns. miehi- ti muuttaa ilmaliikenteen jakauman lyhyenä lei-
25461: tettyä lentopaikkaa, ts. lentopaikkaa, joilla on riaikana. Viime kesäkuun osalta onkin lento-
25462: vakituista valtion henkilöstöä ja joilla annetaan jen jakauma Oulussa seuraava: Finnair Oy:n
25463: lennonvarmistuspalvelua, sekä noin 40 miehit- lentoja 16 %, yleisilmailun lentoja 62 % ja
25464: tämätöntä, joilla mitään palvelua ei anneta. ilmavoimien lentoja 22 % koko liikennemää-
25465: Mainituista miehitetyistä lentopaikoista eli rästä. Sotilasilma-alusten aiheuttama meluhäi-
25466: lentoasemista on 18 säännöllisen reittiliiken- riö Oulunsalossa on ilmaliikenteen osuutena
25467: ·teen piirissä, yksi, Malmin lentoasema, on laskien pientä ja luonteeltaan yleensä lyhyt-
25468: yleisilmailuun erikoistunut, ja kolme, nimittäin aikaista ja tilapäistä.
25469: Halli, Kauhava ja Utti ovat ns. sotilaslentoase- Yleisimmin voitaneen sanoa, etta lentotoi-
25470: mia. Kuitenkin kaikilla näillä lentoasemilla minta lentokentän alueella ja sen ympäristössä
25471: sekä myös useilla miehittämättömillä lentopai- aiheuttaa - kuten muutkin liikennemuodot
25472: koilla liikenne koostuu sekä siviili- että sotilas- - meluhaittoja, joiden määrä ja vakavuus ovat
25473: ilma-alusten nousuista ja laskuista. Näin ollen luonnollisesti suhteellisia ja monista tekijöistä
25474: täysin puhtaita sotilas- tai siviililentokenttiä ei riippuvaisia. Oulun lentoaseman kohdalla voi-
25475: maassamme ole. tanee todeta, että meluhaitta on verrattain lie-
25476: Lentoasemilla annettavasta lennonvarmistus- vä ja että määräävänä on sittenkin kaupallinen
25477: palvelusta huolehtivat kaikissa tapauksissa si- raskaan lentoliikenteen suihkukoneiden eikä
25478: viili-ilmailuviranomaiset, eräitä erikoistoimin- pienkoneiden tai sotilaskoneiden lyhytaikaisten
25479: toja lukuunottamatta. Siviili- ja sotilasilmailun leirien aiheuttama melu. Varsinaisen kaupalli-
25480: yhteistyö ulottuu edelleen mm. koko ilmatilan sen lentoliikenteen kehittäminen ja kehittymi-
25481: käsittävän lennonjohtojärjestelmän alueelle. Si- nen on Oulun talousalueen kannalta erittäin
25482: viili- ja sotilasilmailun yhteistyö maassamme on tärkeää, kuten kyselyssäkin todetaan.
25483: pakon sanelema asiaan liittyvien suurten inves-
25484: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1972.
25485:
25486:
25487: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
25488: 3
25489:
25490:
25491:
25492:
25493: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25494:
25495: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på verksamhetens effektivitet och för flyg-
25496: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- säkerheten.
25497: se av den 24 maj 1972 till vederbörande med- Vad särskilt beträffar flygtrafiken på Oulun-
25498: lem av statsrådet översänt avskrift av följande salo flygfält, Uleåborgs flygfält, ger en gransk-
25499: av riksdagsman Pauli Räsänen m. fl. ställda ning av luftfartens omfattning under hela året
25500: spörsmål nr 142: 1971 vid handen, att Finnair Oy står för
25501: 26 % och den övriga civila luftfarten, dvs.
25502: "Är Regeringen medveten om att den allmänna luftfarten, för 68 %, medan en-
25503: flygtrafiken på Oulunsalo flygfält med- dast 6 % faller på luftstridskrafterna. Luft-
25504: för bullerstöming för dem som bor stridskrafterna har årligen hållit övningsläger
25505: inom kommunens område, och ämnar på Oulunsalo flygfält: ett sådant läger hölls
25506: Regeringen skrida till skyndsamma åt- senaste år i juni. Den egentliga övningsverk-
25507: gärder för att fältets användning för samheten är sjutövningar på mål i luften och
25508: militära ändamål skall upphöra?" tili sjöss över havsområdet, och luftfartygen
25509: använder Oulunsalo flygfält endast som upp-
25510: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt stignings- och landningsplats.
25511: anföra följande: Övningslägerverksamheten förändrar dock
25512: I vårt land finns i detta nu 22 s.k. beman- givetvis luftfartens fördelning under den korta
25513: nade flygplatser m.a.o. flygplatser, där det lägertiden. Senaste juni månad fördelades flyg-
25514: finns i statens tjänst fast anställd personai och ningama i Uleåborg som följer: Finnair Oy
25515: där flygsäkerhetstjänst tillhandhahålles, och 16 %, den allmänna luftfarten 62 % och luft-
25516: omkring 40 obemannade flygplatser helt utan stridskraftema 22% av hela trafiken. Den av
25517: service. Av nämnda bemannade flygplatser el- de militära luftfarkostema förorsakade buller-
25518: ler flygstationer hör 18 till den reguljära rutt- stömingen i Oulunsalo är liten, beräknad så-
25519: trafiken, en, Malms flygstation, är specialice- som del av lufttrafiken, och till sin natur
25520: rad för allmän luftfart, och tre, nämligen Halli, kortvarig och tillfällig.
25521: Kauhava och Utti, är militära flygstationer. Allmännare torde det kunna sägas, att flyg-
25522: Trafiken på alla dessa flygstationer och även verksamheten inom flygfältets område och i
25523: på flera obemannade flygplatser utgörs av både dess omgivning - liksom övriga trafikformer
25524: civila och militära luftfartygs uppstigningar - medför bullerstömingar, vilkas frekvens och
25525: och landningar. Det finns sålunda icke några styrka givetvis är relativa och beroende av
25526: rent militära resp. civila flygfält i vårt land. många faktorer. I fråga om Uleåborgs flygsta-
25527: Flygstationernas flygsäkerhetstjänst frånsett tion torde det kunna konstateras, att olägen-
25528: vissa specialfunktioner, ombesörjs i samtliga heten av bullret är rätt ringa och att det dock
25529: fall av civila luftfartsmyndigheter. Samarbetet är den kommersiella flygtrafikens reaplan som
25530: mellan den civila och den militära luftfarten är avgörande och icke det buller som små
25531: sträcker sig vidare bl. a. till flygledningssyste- plan ellet militärplan åstadkommer under de
25532: met, som omfattar hela vårt luftrum. Samarbe- kortvariga lägertidema. Utvecklandet och ut-
25533: tet mellan den civila och den militära luft- vecklingen av den egentliga kommersiella flyg-
25534: farten i vårt land är dikterad av nödvändig- trafiken, är en synnerligen viktig sak för Uleå-
25535: heten på grund av de stora investeringarna borgs ekonomiska region, såsom även i spörs-
25536: och underhållskostnaderna på området, och målet konstateras.
25537: denna lösning är den bästa även med tanke
25538: Helsingfors den 19 juni 1972.
25539:
25540: Trafikminister Valde Nevalainen.
25541: Kirj. ksm. n:o 143.
25542:
25543:
25544:
25545:
25546: Liedes ym.: Rikikurityövoiman värväämisestä Pohjanlahden lac
25547: Jronalaisiin s.a.taroatöihin.
25548:
25549:
25550: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25551:
25552: Pohjanlahden rannikon satamien työläiset kivät toimenpiteillään puhdistamaan työttö-
25553: ovat useitten viikkojen ajan joutuneet olemaan mien kortistoja.
25554: lakossa. Lakko aiheutuu siitä, että Auto- ja Kaikki edellä kerrotunlaiset toimenpiteet
25555: kuljetusalan liiton johdon enemmistö solmi ovat hallituksen taholta mitä tärkeintä työnan-
25556: työnantajia edustavan järjestön kanssa työehto- tajien etujen ajamista ja työläisten oikeute-
25557: sopimuksen, jolla eräiltä osin huononnettiin voi- tun lakkotaistelun murtamista. Meidän mieles-
25558: massa olleita sopimuksia. Työntekijäin lakko on tä tulee hallituksen pikaisesti luopua rikkuri-
25559: ollut täysin yksimielinen. Rikkutityövoimaa ei työntekijäin värväyksestä ja ryhtyä sellaisiin toi-
25560: myöskään tullut töihin työnantajien lehti-il- menpiteisiin·, joilla kaikille lakonalaisille työmail-
25561: moituksista huolimatta. le osoitetuille työttömille turvataan työllisyys-
25562: Viime viikon lopulla ryhdyttiin rikkurityö- avustuksen ja -korvauksen keskeytyksetön
25563: voimaa hankkimaan lakonalaisiin satamiin siten, saanti.
25564: että työvoimaministeriön alaiset työnvälitystoi- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
25565: mistot ryhtyivät suullisia ja kirjallisia määräyk- §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
25566: siä antaen osoittamaan työttöminä olevia henki- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
25567: löitä rikkuritöihin mainittuihin satamiin. Se- raavan kysymyksen:
25568: kään ei ole kyennyt murtamaan lakkoa, sillä
25569: yhtään rikkuria ei ole saatu värvättyä töihin Aikooko Hallitus edelleen jatkaa
25570: vaitionkaan vaikutuksella. rikkurityövoiman värväystä Pohjanlah-
25571: Rikkurityövoiman hankinta on työvoimavi- den lakonalaisiin satamatöihin ja aikooko
25572: ranomaisten toimesta tehty mahdollisimman te- Hallitus ryhtyä mihinkään toimenpitei-
25573: hokkaasti, ja on ilmoitettu, että niille työttö- siin työntekijäin työttömyysavustuksen
25574: mille, jotka eivät lähde rikkuritöihin, ei mak- ja -korvauksensaannin turvaamiseksi
25575: settaisi työttömyyskassa-avustusta eikä -kor- niille työntekijöille, jotka järjestäyty-
25576: vausta. Heitä on uhkailtu kolmen kuukauden neinä työläisinä eivät rikkureiksi lähde?
25577: karenssilla. Samalla työvoimaviranomaiset pyr-
25578: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1972.
25579:
25580: Pentti Liedes. Ensio Laine. A.-L. Tiekso.
25581: Taisto Sinisalo. Toivo Åsvik. Irma Rosnell.
25582: Pauli Puhakka. Lauri Kantola. Pauli Räsänen.
25583: Heikki Mustonen.
25584:
25585:
25586:
25587:
25588: 6,2/72
25589: 2
25590:
25591:
25592:
25593:
25594: Ed u s k u n n a ri H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25595:
25596: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tekijäliitto ry:n välillä on huhtikuun 27 päivänä
25597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 1972 allekirjoitettu uusi ahtausalan työehto-
25598: olette 24 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn sopimus, ovat työntekijät eräissä mainitun työ-
25599: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ehtosopimuksen piiriin kuuluvissa satamissa kiel-
25600: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- täytyneet työnteosta sillä perusteella, että eivät
25601: edustaja Pentti Liedeksen ym. näin kuuluvasta katso voivansa hyväksyä jo allekirjoitettua. työ-
25602: kirjallisesta kysymyksestä n:o 143: ehtosopimusta. Työt ovat tämän johdosta koko-
25603: naan taikka osaksi pysähtyneet eräissä satamis-
25604: "Aikooko Hallitus edelleen jatkaa sa.
25605: rikkurityövoiman värväystä Pohjanlah- Toukokuun 18 päivänä 1972 pidetyssä neu-
25606: den lakonalaisiin satamatöihin ja aikooko vottelukokouksessa, jossa työehtosopimusosa-
25607: Hallitus ryhtyä mihinkään toimenpitei- puolten edustajien lisäksi ovat olleet läsnä
25608: siin työntekijäin työttömyysavustuksen myöskin Suomen Ammattiliittojen Keskusjär-
25609: ja -korvauksensaannin turvaamiseksi jestö ry:n ja Suomen Työnantajain Keskusliitto
25610: niille työntekijöille, jotka järjestäyty- ry:n edustajat, ovat osapuolet todenneet, että
25611: neinä työläisinä eivät rikkureiksi lähde?" työehtosopimuksen mukaan työnantajilla on oi-
25612: keus katsoa ammattityöntekijäsuhteet purkau-
25613: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit. tuneiksi ko. satamissa ja että työt niissä ovat
25614: taen seuraavaa: näin ollen avoimet kaikille. Saman pöytäkirjan
25615: Kesäkuun 2 päivänä 1959 annetun työnväli- mukaan on asianomainen työntekijäliitto katso-
25616: tyslain ( 246/59) 11 § :n mukaan työriidan nut velvollisuudekseen vielä kerran kehottaa
25617: aiheuttama työnseisaus ei aiheuta muutosta aikaisempia ammattityöntekijäkuntaan kuulu-
25618: työnvälitysviranomaisten toimintaan. Tämän neita työntekijöitä oman etunsa nimessä palaa-
25619: perusteella työnvälitystoimistot voivat kysei- maan työhön mahdollisimman pian.
25620: sessä tapauksessa toimia normaalisti. Työnväli- Tämän johdosta ovat työvoimaviranomaiset
25621: tysviranomaisten velvollisuutena on mainitun katsoneet, että kyseiset työpaikat ovat avoimia
25622: lainkohdan mukaan hankkia tarkat tiedot työ- työpaikkoja ja työnvälitystoimistojen toimesta
25623: riidan laadusta ja laajuudesta ja antaa niistä voidaan niihin osoittaa työvoimaa normaalissa
25624: tietoja työnvälitystä hakeville henkilöille. järjestyksessä. Työstä kieltäytymisestä tehdään
25625: Sen jälkeen kun Suomen Lastauttajain Työn- asianomaiset merkinnät työttömyyskassatodis-
25626: antajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tuksiin ja ilmoitukset työvoimatoimikunnille.
25627: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1972.
25628:
25629: Työvoimaministeri ·Veikko Helle.
25630: 3
25631:
25632:
25633:
25634:
25635: Tili Riksdagens Herr Talman.
25636:
25637: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avtal för stuveribranschen undertecknats mellan
25638: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Stevedorernas i Finland Arbetsgivareförbund
25639: av den 24 maj 1972 tili vederbörande medlem rf. och Bil- och Transportbranschens Arbetare-
25640: av statsrådet översänt avskrift av följande av förbund rf, har arbetstagarna i vissa tili detta
25641: riksdagsman Pentti Liedes m.fl. ställda skriftliga kollektivavtal hörande hamnar vägrat arbeta
25642: spörsmål nr 143: under motivering, att de ej anser sig kunna
25643: godkänna det redan undertecknade kollektiv-
25644: "Ämnar Regeringen alltjämt fort- avtalet. Arbetena har därför helt eller delvis
25645: sätta att värva strejkbrytare för strejk avstannat i vissa hamnar. Vid en konferens den
25646: underkastade hamnarbeten i Bottniska vi- 18 maj 1972, vid viiken utom representanter
25647: kens hamnar, och ämnar Regeringen vid- för kollektivavtalsparterna även företrädare för
25648: taga några som helst åtgärder i syfte att Finlands Fackförbunds Centralorganisation rf
25649: trygga möjligheten att få arbetslöshets- och Arbetsgivarnas i Finland Centralförbund rf
25650: understöd och -ersättning för de arbets- var närvarande, har parterna konstaterat, att
25651: tagare, vilka som organiserade arbetare enligt kollektivavtalet arbetsgivarna har rätt att
25652: icke önskar bli strejkbrytare?" anse fackarbetarförhållandena i ifrågavarande
25653: hamnar upplöst och arbetena där sålunda öppna
25654: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt för alla. Enligt samma protokoll har veder-
25655: anföra följande: börande arbetarförbund dessutom ansett sig
25656: Enligt 11 § lagen den 2 juni 1959 om arbets- förpliktade att ännu en gång uppmana alla tidi-
25657: förmedling ( 246/59) medför av arbetskonflikt gare, tili fackarbetarkåren hörande argetstagare,
25658: föranledd arbetsinställelse icke ändring i arbets- att i sitt eget intresse med det snaraste åter-
25659: förmedlingsmyndighets verksamhet. På grund vända tili arbetet.
25660: härav kan arbetsförmedlingsbyråerna i ifråga- På grund härav har arbetskraftsmyndigheterna
25661: varande fall funktionera normalt. Det åligger ansett, att de ifrågavarande arbetsplatserna är
25662: enligt sagda paragraf arbetsförmedlingsmyndig- öppna arbetsplatser och att man från atbetsför-
25663: heterna att införskaffa noggranna uppgifter om medlingsbyråernas sida kan anvisa arbe-tskraft
25664: arbetskonfliktens beskaffenhet och omfattning tili dem i normal ordning. Angående vägran
25665: samt därom lämna upplysningar åt personer, att emottaga arbete göres vederbörliga anteck-
25666: som anhåller om arbetsförmedling. ningar i arbetslöshetskasseintyget och anmälan
25667: Sedan den 27 april 1972 ett nytt kollektiv- tili arbetskraftskommissionerna.
25668: Helsinfors den 19 juni 1972.
25669:
25670: Arbetskraftsminister Veikko Helle.
25671: Kirj. ksm. n:o 144.
25672:
25673:
25674: Saarto ym.: Moottoriajoneuvoliikennettä koskevan työsuojelu-
25675: lainsäädännön uudistamisesta.
25676:
25677: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25678: Autoilijan asema tämän päivän Suomessa on kennelupapolitiikan suunnittelemattomuus ai-
25679: kestämätön. Työvoimaan kohdistuvat rikokset heuttaa haittoja sekä autoilijoille työttömyy-
25680: ovat erityisen törkeitä juuri autonkuljettajien tenä sekä julkisen liikenteen käyttäjille hanka-
25681: osalta, etenkin kun otetaan huomioon työn lina kulkuyhteyksinä ja aikatauluina.
25682: vastuullisuus. Ns. vapaan talousjärjestelmän Viranomaisten taholta ainoat toimenpiteet
25683: maissa on pääoman ja työvoiman välisiä risti- liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ovat ol-
25684: riitatilanteita pyritty eliminoimaan mm. työn- leet autonkuljettajille ylikuormista ja -nopeuk-
25685: tekijäin suojeluperiaatteeseen turvautumalla. sista määrätyt sakot, jotka vaikutukseltaan ovat
25686: Kun siis heikompaa osapuolta on pyritty suo- täysin tehottomia. Onhan selvää, että ylikuor-
25687: jelemaan, onkin normit tältä osin laadittu pa- man ja -nopeuden tuoma taloudellinen hyöty
25688: kottaviksi, jotta mahdolliset väärinkäytökset on moninkertainen määrättyihin pieniin sakko-
25689: vahvemman osapuolen taholta voitaisiin estää. rangaistuksiin verrattuna. Vastuuseen tulisikin
25690: Yksityiset liikennöitsijät rikkovat näitä nor- saattaa ensisijaisesti se, joka oikeudellisesti ja
25691: meja kuitenkin häikäilemättömästi puristaen moraalisesti on suurin syyllinen ja myös saa
25692: kuljettajista kaiken hyödyn usein näiden ter- rikkomusten tuoman taloudellisen hyödyn.
25693: veyden kustannuksella. On varsin yleistä, että Kuljettajien työolosuhteisiin kohdistuva am-
25694: kuljettajien työaika 24 peräkkäisen tunnin mattientarkastajien valvonta on toistaiseksi ol-
25695: aikana ylittää työaikalain 16 §:n 2 momentin lut olematonta.
25696: sailiman 12 tunnin rajan kohoten jopa 20 Edeltävään viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen
25697: tuntiin, 37 S:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
25698: aikataulut laaditaan niin kireiksi, ettei niitä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25699: ylinopeutta ajamatta voi noudattaa, senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25700: kuljettajille maksetaan täyttä palkkaa ainoas-
25701: taan laillisista työtunneista, vaikka tosiasialli- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25702: nen työaika on huomattavasti pitempi, ryhtyä moottoriajoneuvoliikennettä kos-
25703: kuljettajilla ajatetaan ylikuormia ja että val- kevan työsuojelulainsäädännön uudista-
25704: vonta kohdistuu ainoastaan siihen, ettei autoja miseksi ja ammattientarkastuksen tehos-
25705: kuljeteta vajain kuormin. tamiseksi siten, että taloudellisista ri-
25706: Lisäksi useat kuljettajat sairastavat sydän- koksista voitaisiin hyödyn saaja tuo-
25707: tauteja, reumasairaudet ovat heillä ammatti- mita korvauksiin, että työvoimaan koh-
25708: tautina, ja onpa sattunut tapauksia, joissa kul- distuneista rikoksista rangaistukset mää-
25709: jettaja lain sailiman työajan ylitettyään on saa- rättäisiin yhtiön, eikä vastuunalasen
25710: nut sydänkohtauksen ajoneuvoa kuljettaessaan. fyysisen henkilön varallisuuden mukaan
25711: Työtilat ovat terveydellisesti ja puhtaanapidol- ja että näitä rangaistuksia henkeen ja
25712: lisesti ala-arvoisia, samoin kuin usein käytetty terveyteen kohdistuviin rikoksiin kuu-
25713: ajokalustokin. Yksityisten suuryritysten tariffi- luvina tuntuvasti korotettaisiin sekä
25714: politiikka taas on johtanut siihen, että yksi- että ammattiliitoille myönnettäisiin
25715: tyiset autoilijat toimeen tullakseen joutuvat jat- asianomistajan oikeus syyteoikeuden
25716: kuvasti ajamaan ylikuormin ja -nopeuksin. Lii- osalta?
25717: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1972.
25718:
25719: Veikko Saarto. I.-C. Björklund. Aarne Koskinen.
25720: Kaisu Weckman. Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi.
25721: Lauha Männistö. Anna-Liisa Hyvönen. Pekka Salla.
25722: Irma Rosnell. Aulis Juvela.
25723: 602/72
25724: 2
25725:
25726:
25727:
25728:
25729: E d u s kun n a n Herra Puhe m i e h e II e.
25730:
25731: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen so-
25732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän
25733: olette kirjeellänne 24 päivältä toukokuuta 1972 valmistelemaan lakiehdotusta komitean mie-
25734: n:o 1051 lähettänyt valtioneuvoston asian- tinnön ja siitä hankittujen lausuntojen perus-
25735: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja teella erityisesti huomioon ottaen työntekijäin
25736: Veikko Saarron ym. tekemän seuraavan sisäl- terveyteen liittyvät näkökohdat. Työryhmän
25737: töisen kysymyksen n:o 144. valmisteleroa lakiehdotus on parhaillaan kään-
25738: nettävänä.
25739: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Työsuojeluhallinnon uudistamisesta Hallitus
25740: ryhtyä moottoriajoneuvoliikennettä kos- on antanut eduskunnalle esityksensä (1972
25741: kevan työsuojelulainsäädännön uudista- vuoden valtiopäivät n:o 76) ja työsuojelun
25742: miseksi ja ammattientarkastuksen tehos- valvontaa koskeva lakiesitys esitettiin viime
25743: tamiseksi siten, että taloudellisista ri- viikolla. Nämä hallituksen esitykset muodosta-
25744: koksista voitaisiin hyödyn saaja tuo- vat kokonaisuuden niin, että edelliseen sisäl-
25745: mita korvauksiin, että työvoimaan koh- tyy ehdotus vanhentuneen ammattientarkastus-
25746: distuneista rikoksista rangaistukset mää- lain organisaation uudistamiseksi ja jälkimmäi-
25747: rättäisiin yhtiön, eikä vastuunalaisen seen aineelliset säännökset työsuojelua koske-
25748: fyysisen henkilön varallisuuden mukaan vien lakien noudattamisen valvonnasta.
25749: ja että näitä rangaistuksia henkeen ja Työvoimaan kohdistuvien rikosten rankaise-
25750: terveyteen kohdistuviin rikoksiin kuu- mista koskevien kysymysten on katsottava liit-
25751: luvina tuntuvasti korotettaisiin sekä tyvän rikosoikeuden kokonaisuudistukseen. Lä-
25752: että ammattiliitoille myönnettäisiin hinnä siihen liittyy myös kysymys ammattilii-
25753: asianomistajan oikeus syyteoikeuden toille myönnettävästä asianomistajan asemasta
25754: osalta?" syytejutuissa. Oikeusministeriö on huhtikuussa
25755: 1972 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä
25756: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- on laatia selvitys nykyisen työlainsäädännön
25757: taen seuraavaa: rikosoikeudellisesta seuraamusjärjestelmästä, sen
25758: Vaitioneuvosto asetti joulukuussa 1968 ko- soveltamiskäytännöstä sekä siitä, missä määrin
25759: mitean tutkimaan, mitä puutteellisuuksia ja rangaistavia tekoja jää valvontajärjestelmien
25760: epäkohtia on ammattimaisen autoliikenteen ulottumattomiin. Toimikunnan tulee suunni-
25761: palveluksessa olevien työ- ja lepoaikoja koske- tella laaditun selvityksen pohjalta tarkoituksen-
25762: vissa säännöksissä ja säännösten noudattami- mukainen, riittävän kokonaisvaltainen ja teho-
25763: sen valvonnassa, sekä laatimaan ehdotuksensa kas seuraamusjärjestelmä, jonka avulla voi-
25764: tarvittaviksi toimenpiteiksi työoloissa havaittu- daan edistää työlainsäädännön noudattamista
25765: jen puutteellisuuksien ja epäkohtien poistami- ja turvata työntekijäin asema työsuhteessa.
25766: seksi. Komitean mietintö valmistui syyskuussa Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
25767: 1971. Mietinnöstä saatiin lausunnot viime hel- Herra Puhemies, tietoonne.
25768: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1972.
25769:
25770: Ministeri Ahti Fredriksson.
25771: 3
25772:
25773:
25774:
25775:
25776: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25777:
25778: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen och hälsovårdsministeriet an arbetsgrupp med
25779: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- uppgift att bereda ett lagförslag på basen av
25780: velse nr 1051 av den 24 maj 1972 tili veder- kommittebetänkandet och utlåtandena därom,
25781: börande medlem av statsrådet översänt föl- varvid arbetstagarnas hälsa skulle ägnas särs-
25782: jande av riksdagsman Veikko Saarto m. fl. kilt beaktande. Det av arbetsgruppen utarbe-
25783: ställda spörsmål nr 144: tade lagförslaget översättes som bäst.
25784: Angående reformering av arbetarskyddsför-
25785: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen valtningen har Regeringen till riksdagen av-
25786: vidtaga i syfte att förnya arbetarskydds- låtit en proposition ( 1972 års riksdag nr 76),
25787: lagstiftningen angående motorfordons- och en lagproposition angående tilisynen över
25788: trafiken och för effektivering av yrkes- arbetarskyddet avläts senaste vecka. Dessa
25789: inspektionen på området sålunda, att regeringspropositioner bildar en helhet sålun-
25790: nyttohavaren i fråga om ekonomiska da, att den förra inrymmer ett förslag tili
25791: brott skulle kunna dömas tili ersätt- förnyande av oganisationen enligt den för-
25792: ningar, att straffen för brott mot arbets- åldrade lagen angående yrkesinspektionen och
25793: kraften skulle bestämmas på basen av den senare materiella stadganden om tilisynen
25794: bolagets och icke på basen av den över efterlevnaden av lagarna angående arbe-
25795: ansvariga fysiska personens förmögen- tarskydd.
25796: het och att straffen för dessa tili brot- Frågorna angående bestraffning av brott mot
25797: ten mot liv och hälsa hänförliga brott arbetskraften bör anses falla inom ramen för
25798: skulle höjas avsevärt samt att fack- totalreformen av straffrätten. Tili den hör
25799: förbunden skulle beviljas målsägande- också närmast frågan om beviljande av måls-
25800: rätt i fråga om åtalsrätten?" äganderätt åt fackförbund i fråga om åtals-
25801: rätten. Justitieministeriet tillsatte i april 1972
25802: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt en kommission, som har tili uppgift att utar-
25803: anföra följande: beta en utredning om det straffrättsliga på-
25804: Statsrådet tillsatte i december 1968 en kom- följdssystemet i gällande arbetslagstiftning och
25805: mitte med uppgift att utreda bristfälligheterna hur det tiliämpas i praktiken samt undersöka
25806: och missförhållandena i stadgandena angående i viiken omfattning övervakningssystemen icke
25807: arbets- och vilotiderna för dem som arbetar når alla straffbara gärningar. På basen av den
25808: i den yrkesmässiga biltarfikens tjänst och i utredning kommissionen utarbetar skall den
25809: tilisynen över efterlevnaden av stadgandena, planera ett ändamålsenligt och effektivt på-
25810: samt uppgöra förslag till nödiga åtgärder för följdssystem med tillräcklig räckvidd, med vars
25811: avhjälpande av bristfälligheter och olägenheter hjälp efterlevnaden av arbetslagstiftningen kan
25812: i arbetsförhållandena. Kommittens betänkande främjas och arbetstagarnas ställning i arbetsför-
25813: blev färdigt i september 1971. Utlåtandena hållandet tryggas.
25814: om betänkandet erhölls före utgången av se- Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
25815: naste februari månad. Därefter tillsatte social- Herr Talman, tili kännedom.
25816: Helsingfors den 6 juni 1972.
25817:
25818: Minister Ahti Fredriksson.
25819: Kirj. ksm. n:o 145.
25820:
25821:
25822:
25823:
25824: Aitio ym.: Finnairin liikennepolitiikasta Saksojen kanssa.
25825:
25826:
25827: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eli e.
25828:
25829: Suomi on korostanut pyrkivänsä ulkopolitii- vuoroja. DDR:n lentoyhtiö Interflug on ilmoit-
25830: kassaan suhtautuvansa tasapuolisesti molempiin tanut olevansa valmis yhteistoimintaan Suo-
25831: Saksan valtioihin. Käytännössä on tilanne kui- men kanssa sekä henkilö- että rahtiliikenteessä,
25832: tenkin usein toinen kuten esimerkiksi suoma- mutta vastaavasti Finnair on oUut haluton otta-
25833: laisen valtiojohtoisen lentoyhtiön Finnairin lii- maan myönteistä kantaa yhteistoimintaan
25834: kennepolitiikka osoittaa. DDR:n lentoyhtiön kanssa. Neuvotteluja on
25835: Finnairilla on Saksan Liittotasavallassa toi- tosin käyty jo monien vuosien ajan, mutta
25836: mivan lentoyhtiön Lufthansan kanssa yhteistyö- tuloksia ei ole syntynyt.
25837: sopimus ja tätä yhteistyötä on vielä laajennettu Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
25838: 1. 4. 1972 voimaan tulleella sopimuksella. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
25839: Kun lasketaan mukaan sekä Finnairin omat neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25840: että Lufthansan kanssa yhteistyösopimuksella seuraavan kysymY'ksen:
25841: hoidetut vuorot lentää Finnair Saksan Liitto-
25842: tasavallan 'kentille kolme lentovuoroa päivit- Onko Hallitus tietoinen suta, että
25843: täin. Vastaavasti lentää Lufthansa Suomeen valtiojohtoinen lentoyhtiö Finnait lii-
25844: ainakin yhden säännöLlisen lentovuoron joka kennepolitiikassaan suosii yksipuolisesti
25845: päivä. Näiden Jisäksi on FinnairiLla tkaksi sään- länsisaksalaista Lufthansa-lentoyhtiötä
25846: nöllistä tahtivuoroa viikossa Saksan Liittotasa- ja aikooko Hallitus ryhtyä 'toimenpitei-
25847: valtaan. siin tasapuolisten liikenneyhteyksien
25848: Sen sijaan Suomen ja Saksan Demokraatti- avaamiseksi myös Saksan Demokraatti-
25849: sen Tasav·allan välillä ei ole säännöllisiä lento- sen Tasavallan kentille?
25850: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1972.
25851:
25852: Paavo Aitio. Lauha Männistö.
25853: Taisto Sinisalo. A.-L. Tiekso.
25854: Lauri Kantola. Kaisu Weckman.
25855: Pauli Puhatkka. Veikko Saarto.
25856:
25857:
25858:
25859:
25860: 698/72
25861: 2
25862:
25863:
25864:
25865:
25866: Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
25867:
25868: Valtiopäiväjävjestyksen 37 §:n 1 momentissa näillä kansainvälisessä lentoliikenteessä tavan-
25869: mainitussa tankoituiksessa Te, Herra Puhemies, omaisilla, yhtiöiden välisillä sopimuksilla on
25870: olette 24 päivänä toukokuuta 1972 päivätyn pyritty liikenteen tarkoituksenmukaiseen ja
25871: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tehokkaaseen jävjestelyyn. Sopimuksil.Ja on mer-
25872: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kitystä myös matkustavalle yleisölle. Suomen
25873: edustaja Paavo Aition ym. näin kuuluvasta kir- ja Saksan Liittotasavallan välinen liikenne ei
25874: jalJ.isesta kysymyksestä n:o 145: ole yhteydessä Suomen ja Saksan Demokraatti-
25875: sen Tasavallan lentoliikenteeseen liittyviin kysy-
25876: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että myksiin.
25877: valtiojohtoinen lentoyhtiö Finnair lii- Suomella on ~jo vuosikausia ollut yhteistoi-
25878: kennepolitiikassaan suosii yksipuolisesti mintaa myös Saksan Demokraattisen Tasavallan
25879: länsisaksalaista Lufthansa-lentoyhtiötä kanssa lentoliikenteen alalla. Tämä on koskenut
25880: ~ja aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- maiden välillä harjoitettua tilauslentoliikennettä,
25881: siin tasapuolisten liikenneyhteyksien joista voidaan mainita, että Saksan Demokraat-
25882: avaamiseksi myös Saksan Demokraatti- tisen Tasavallan kansallinen lentoyhtiö lnter-
25883: sen Tasavallan kentille?" flug GmbH on kuluvaksi kesäkaudeksi saanut
25884: luvan 40 tilauslennon suorittamiseen Suomeen.
25885: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Edelleen on Suomesta pyydetty ja saatu ~upia
25886: vasti seuraavaa: lentoihin Saksan Demokraattisen Tasavallan
25887: Kysymyksen ollessa kansainvälisestä lento- alueen yli. Tarvittavat ~uvat on puolin ja toisin
25888: liikenteestä ilmailuviranomaisten on otettava saatu aikaan joustavasti ja asianmukaisesti,
25889: huomioon toisaalta matkustavan yleisön etu ja m1kä osoittaa hyviä suhteita näiden maiden
25890: sen tarpeet sekä toisaalta kansainvälistä lento- kesken lentoliikenteen alalla.
25891: liikennettä, erityisesti säännöllistä kansainvälistä Kysymys ~säännöllisestä lentoliikenteestä Suo-
25892: ~entoliikennettä harjoittavan kansallisen lento- men ja Saksan Demokraattisen Tasavallan vä-
25893: yhtiön llikenteelliset ja taloudelliset edut sekä lillä on ollut esillä usean vuoden ajan lähinnä
25894: nykytilannetta että tulevaisuutta silmällä pitäen. näiden maiden kansallisten lentoyhtiöiden kes-
25895: Tämä koskee myös suhtautumista lentoliiken- kisissä neuvotteluissa. Neuvottelut ovat osit-
25896: teeseen sekä Sa~ksan Dem<Ykraattisen Tasavallan tain koskeneet lentotoimintaan liittyviä tekni-
25897: että Saksan Liittotasavallan osalta. siä kysymyksiä, osittain itse lentoliikennettä.
25898: Mitä Saksan Liittotasavaltaan tulee, lento- Tuloksena neuvotteluista voidaan mainita, että
25899: liikennesopimusta sanotun maan kanssa ei Suo- Finnair Oy on saanut perustaa oman toimiston
25900: mella ole. Finnair Oy on kuitenkin viranomais- Itä-Berliiniin ja lnterflug GmbH:Ua on vastaa-
25901: ten myöntämillä aikataulukausittaisilJ.a luvilla vasti toimisto :ja edustaja Helsingissä. Varsi-
25902: liikennöinyt Saksan Liittotasavaltaan ja sen naista lentoliikennettä koskevissa neuvotteluissa
25903: kautta edelleen :jo vuodesta 1951 alkaen. Tämä on päävaikeutena ollut, että Finnair Oy:n toi-
25904: liikenne on perustunut liikennetarpeeseen, joka mesta laadittujen perusteellisten selvitysten no-
25905: on jatkuvasti osoittautunut sekä matkustavan jalla näyttää toistaiseksi siltä, että sellaisen
25906: yleisön kannalta tarpee.lliseksi että Finnair säännöllisen lentoliikenteen kannattavuus, jotka
25907: Oy:lle liikenteellisesti ja taloudellisesti rtalikoi- tapahtuisi y:ksinomaan Suomen ja Saksan
25908: tuksenmukaiseksi. Vastavuoroisesti Saksan Liit- Demokraattisen Tasavallan alueiden välillä, on
25909: totasavallan kansallinen lentoyhtiö Lufthansa kyseenalainen. Tämän vudksi maiden väliseen
25910: AG on liikennöinyt Suomeen vuodesta 1968 lentoliikenteeseen olisi saatava reittipisteitä ja
25911: alkaen. Kysymyksessä tältä osin viitatmihin reittioikeuksia näiden maiden ulkopuolelta. Fin-
25912: yhteistyösopimuksiin nähden on todettava, että nair Oy:n viime vuosien aikana suorittamat
25913: 3
25914:
25915: ponnistelut tällaisten reittipisteiden ja -oikeuk- omaisten välisissä kosketuksissa. Suomen ta-
25916: sien saamiseksi ovat toistaiseksi olleet turhia holta on viime toukokuussa tehty ehdotus alus-
25917: kummastakin osapuolesta riippumattomista tavien keskustelujen aloittamiseksi ilmailu-
25918: syistä. Finnair Oy on viimeksi pyrkinyt sään- viranomaisten kesken mahdollisuuksista sellai-
25919: nöllisen lentoliikenteen aikaansaamiseen suun- sen viranomaistasolla tehtä·vän sopimuksen
25920: nittelemalla Itä-Berliinin liittämistä yhtiön ns. aikaansaamiseksi, joka tekisi mahdolliseksi näi-
25921: Tonavan reittiin. Tämä suunnitelma kariutui den maiden välisen säännöllisen 1entoliikenteen
25922: sen johdosta, ettei Tanskan viranomaisilta saatu aloittamisen ja samalla riittävässä määrin ottaisi
25923: lupaa tarvittavan välilaskun suorittamiseen Köö- huomioon Finnair Oy:n edut ja matkustavan
25924: penhaminassa. yleisön intressit. On syytä olettaa, että nämä
25925: Kysymys säännöllisestä lentoliikenteestä Suo- kosketukset ja lentoyhtiöiden välillä jatkuvasti
25926: men ~a Saksan Demokraattisen Tasavallan vä- vireillä olevat neuvottelut johtavat molempia
25927: lillä on viime aikoina tullut esille myös viran- osapuolia tyydyttävään tulokseen.
25928: Helsingissä 22 päivänä :kesäkuuta 1972.
25929:
25930: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
25931: 4
25932:
25933:
25934:
25935:
25936: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25937:
25938: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen visats i spörsmålet, bör konstateras, att syftet
25939: anger har Ni, Herr Talman, med Ede·r skri- med dessa inom luftfarten sedvanliga avtal
25940: velse av den 24 maj 1972 tili vederbörande bolagen emellan har varit att reglera trafiken
25941: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- på ett ändamålsenligt och effektivt sätt. Av-
25942: jande av riksdagsman Paavo Aitio m. fl. ställda talen är av betydelse ookså för den resande
25943: .skriftliga spörsmål nr 145: al1mänheten. Trafi:ken mellan Finland ooh För-
25944: bundsrepubliken TysMand har icke samband
25945: "Är Regeringen medveten om att med frågorna i anslutning tili flygtraf~ken mel-
25946: flygbolaget med statlig mllljoritet, Fin- lan Finland och Tyska demokratiska republiken.
25947: nair, i sin trafikpolitik ensidigt gynnar Finland hacr redan i åratal även haft sam-
25948: det västtyska flygbolaget Lutfhansa, och arbete med Tyska demokratiska republiken på
25949: har Regeringen för avsikt att vidtaga flygtrafikens område. Detta har gäJlt charter-
25950: åtgärder i syfte att öppna opartiska tra- flygtrafiken mellan länderna om vilken det kan
25951: Hkförbindelser även tili fälten i Tyska nämnas, att Tyska demokratiska republikens
25952: demokra tislka republiken?" nationella flygbolag Interflug GmbH för den
25953: inkommande sommarsäsongen har erhållit till-
25954: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt stånd för 40 charterflygturer till Finland.
25955: anföra följande: Vidare har från Finland anhållits om och erhål-
25956: Då fråga är om internationell fJ.ygtrafik, lits tillstånd för flygningar över Tyska demokra-
25957: måste luftfartsmyndigheterna taga i beaktande tiska republikens territorium. De nödiga till-
25958: å ena sidan den resande allhänhetens intresse stånden har ömsesidigt fåtts tili stånd smidigt
25959: ooh behov samt å andra sidan det nationella och ändamålsenligt, vilket utgör ett bevis för
25960: flygbolags, som bedriver internationell flygtra- goda relationer länderna emellan på flygtra-
25961: fik och särskilt regelbunden internationell Hkens område.
25962: flygtraHk, intresse i trafik- och ekonomiskt Frågan angående regelbunden flygtrafik mel-
25963: hänseende såväl med tanke på dagsläget som lan Finland och TySika demokratiska republiken
25964: på framtiden. Detta gälter även inställningen har varit före under flera års tid närmast vid
25965: tili flygtrafiken såväl för Tyska demokratiska förhandlingar mellan dessa länders nationella
25966: republikens som Förbundsrepubliken Tysiklands flygbolag. Förhandlingarna har delvis gällt tek-
25967: del. niska frågor i anslutning tili flygvetiksamheten,
25968: Vad Förbundsrepubliken Tyskland beträffar, delvis själva flygtrafiken. Såsom ett resultat av
25969: har Finland icke något luftfartsavtal med sagda förhandlingarna må nämnas, att Finnair Oy
25970: land. Finnair Oy har likväl med av myndig- har fått inrätta ett eget kontor i Öst-Berlin
25971: heterna för vissa perioder med faststlagna tid- och Interflug GmbH har även ett kontor och
25972: tabeller beviljade tillstånd idkat trafik till För- en representant i Helsingfors. Vid förhandlingar-
25973: bundsrepubliken Tyskland ooh vidare därifrån na angående den egentliga flygtrafiken har den
25974: ända sedan år 1951. Denna trafi!k har baserat största svårigheten utgjorts av att det på basen
25975: sig pll ett trafikbehov, som fortgående har av de grundliga utredningar som utförts genom
25976: visat sig såväl för den resande allmänheten Finnair Oy:s försorg tills vidare ser ut som om
25977: nödigt som för Finnair ändamålsenligt både i lönsamheten av en sådan regelbunden flygtrafik,
25978: traf1k- och ekonomiskt hänseende. Reciprokt som skulle upprätthållas enibart mellan Finlands
25979: har Förbundsrepub1i:ken Tysklands nationella och Tyska demokratiska republikens territo-
25980: flygbolag Lufthansa AG idkat trafik till Fin- rium, måste ifrågasättas. Fördenskull borde för
25981: land från och med år 1968. I fråga om de flygtraHken mellan dessa Iänder fås ruttpunkter
25982: samarbetsavtal, till vilka i detta avseende hän- och ruHrättigheter utanför länderna. De an-
25983: 5
25984:
25985: .strängningar som under de senaste åren har kontakter mellan myndigheterna. Från finskt
25986: gjorts av Finnair Oy i syfte att erhålla dylika håll gjordes senaste maj ett förslag om inle-'
25987: ruttpunkter och -rättigheter har tills vidare dande av förberedande diskussioner [uftfarts-
25988: varit förgäves av orsaiker, vilka ej beror på myndigheterna emellan i syfte att undersöka
25989: någondera av parterna. Finnair har senast för- höjligheterna att åstadkomma på myndighets-
25990: sökt åstadkomma regelbunden flygtrafik genom nivå ett sådant avtal, som skulle möjliggöra
25991: att planera an.slutning av Öst-Berlin tili bola- inledandet av regelbunden flygtrafik mellan
25992: gets s.k. Donaurutt. Denna pian gick om intet dessa Iänder och samtidigt i nödig utsträckning
25993: på grund av att tillstånd för nödig mellan- beakta Finnair Oy:s och den resande allmän-
25994: landning i Köpenhamn icke kunde erhållas av hetens intressen. Det finns skäl att antaga, att
25995: de danska myndigheterna. dessa kontakter ooh förhandlingarna, som fort-
25996: Frågan om regelbunden flygtrafik mellan gående är anhängiga flygbolagen emeHan, skall
25997: Finland och Tyska demokratiska repu:bliken har leda tili ett resultat som tillfredsställer de båda
25998: under den senaste tiden varit före även vid parterna.
25999: Helsingfors den 22 juni 1972.
26000:
26001: Trafik:.minister Valde Nevalainen.
26002: Kirj. ksm. n:o 146.
26003:
26004:
26005:
26006:
26007: Tähkämaa ym.: Maatalouskoulutuksen jatkamisesta Varsinais-
26008: Suomessa.
26009:
26010:
26011: E duskunnan H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26012:
26013: Ensi vuonna on Varsinais-Suomi jäämässä rempaa huomiota, niin tuntuu oudolta, että
26014: lrokonaan vaille moonviljelysikouluja kun Per- ~an parhaalta viljelyalueelta lopel}etaan !ko-
26015: niössä toimiva Salon maanviljelyskoulu ja Piik- ;konaan maanvilje:lyskoulutus. Katsommeldn, et-
26016: kiössä toimiva Turun YNopiston omistama tä valtiova:1lan on ryhdyttävä nopeasti sellai-
26017: Tuorlan maanviljelyskoulu lopettavat toimin- siin ·toimenpiteisiin, että k.o. koulutukseen
26018: tansa. Varsinais-Suomessa edelleen on mahdoil1isuus.
26019: Useat yritykset esim. TuorLan koulun jatka- Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
26020: miseksi eivät ole jcJhtaneet tulokseen Turun §:n 1 momentin perust·eella esitämme valtio-
26021: Yiliopiston kielteisen kannan vuoksi. Olisi hy- neuV!OS,ton asfunomaisen jäsenen vastattavaksi
26022: VIin anlkata isku aluoon maataloudelle, jos me- •seuraavan kysymyksen:
26023: netettäisiin samanaikaisesti molemmat maan-
26024: viljelyskoulut, kun Varsinais-Suomi on hyvin Mihin kiireellisiin toimenpiteisim
26025: voim~kkaasti maaJtalousaluetta, jossa harjoite- Hallitus aikoo ryhtyä, että maatalous-
26026: taan monipuolista maanviljelystä ja karjatalo- koulutus joko Tuorlan tai Salon maan-
26027: utta, josta johtuen k.o. koulutuksen tarve on viljelyskouluissa tai jossain muualla
26028: erittäin suuri. Varsinais-Suomessa samanta:soisena voi-
26029: Kun maanviljelijäväestön ammattikoulutuk- ~S>i jat'kua?
26030: seen .tulisi yJeensäkin ~iinnittää entistä suu-
26031: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1972.
26032:
26033: Taisto Tähkämaa. Irma Toivanen. Ensio Laine.
26034: Juha Vikatmaa. Mauno Kurppa. T. I. Val'ltia.
26035: A. R. Sainio.
26036:
26037:
26038:
26039:
26040: 717/72
26041: 2
26042:
26043:
26044:
26045:
26046: E d u sku n n an H erra P u h e m i e h e 11 e.
26047:
26048: Valtiopäilväjärjestyksen 37 S:n 1 momen- pystyä antamaan tietopuolisen opetuiksen lisäk-
26049: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Hetl'la Pu- si käytännön maatalousopetusta. Jo maanhan-
26050: hemies, olette 24 päivänä toukokuuta 1972 kintalakia toteutettaessa v. 1946 katsottiin
26051: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- maanviljelyskoulun tarvitsev.an 5 ha peltoa en-
26052: neuvostQll .asianomaiselle jäsenelle jäljennök- simmäisen vuosikurssin oppilasta kohden e1i
26053: sen kansanedustaja Taisto Tähkämaan ym. 30 oppilaan •kurssia varten 150 ha; peltoa sekä
26054: näin kuuluvasta klljallisesta kysymyksestä n:o lisäksi 300-500 ha metsää. Kun 26 vuoden
26055: 146: aikana on siirrytty 1hevostyövoimasta koneeil-
26056: listettuun maatilatalouteen, on opetusmalliti-
26057: "Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin lan pinta-alaV'a•atimus vielä kasvanut.
26058: Hallitus aikoo ryhtyä, että maatalous- Opetusministeriö on tutkinut riittävän suu-
26059: lkouJ.utus jc>ko Tuodan 1tai Salon maan- ren opetustilan saantimahdo1lisuuksia Varsi-
26060: viljelyskouluissa tai Jossain muualla nais-Soomen .alueelta, mutta tämä on osoitbalu-
26061: Varsinais-Suomessa samantasoisella voi- runut kohtuullisin kustannuksin mahdotto-
26062: si iatkua?" maksi. Tämän johdosta on ~tutkimuksen alai-
26063: sena Jokioisten maatailousoppilaitoksen muut-
26064: Vastauksena kysym)llkseen esitän lrunnioitta- taminen eräin järjestelyin maanviljelyskouluk-
26065: vas:td. seuraavaa: si. Edellytyksenä kuitenkin on, etltä kouluti-
26066: Opetusministeriö on tietoinen, että Vwsi- laan liitetään sen välittömässä ~äheisyydessä si-
26067: nais-Suomen maatalousopetusta on uhkaamassa jllllitsevista valtion omistamista. ja Maatalou-
26068: Vlalkava häiriö sen vuoksi, ettei Turun yliopisto den tutlkimuskeskuksen hallimassa olevdista
26069: katso voivansa enää ylläpitää omistamaansa maista 75 ha. peltoa ja 300-500 ha metsää.
26070: Tuorlan maanviljely,skoulua ja että myös yksi- OppilaiJtosrakennuksia ei tarvitse rakentaa.
26071: tyisluontoinen Salon maanviljelyskoulu lopet- Edelilä sanottuun viitaten ja koska maan-
26072: taa toimintansa. Salon maanviijelyskoulun viljelyskoulut ovat valtakunnallisia oppilaitok-
26073: omistajan kanssa on ammattilkasvatushaJJituJs sia nlimsteriö katsoo, että Jokioisten maata-
26074: tosin sopinut toiminnan jattikamisesta siten, et- lousoppilaitaksella, sijaiten noin 80 kilometrin
26075: tä kouluun otetaan vielä tänä syksynä uusi päässä Turusta, jookin hieman Varsinaås-Suo-
26076: vuosikurssi. Koulun toiminta päättyy siten v. men alueen ulkopuolella, olisi hyvät mahdol-
26077: 1974. Kun maanviljelyskoulun tarkoituksena lisuudet tyydyttää myös Varsinais-Suomen
26078: on kouluttaa 2-vuotisella oppija:ksolla ammatti- maanviljelyskoulutustarve.
26079: miehiä tilanhoitajan tehtäviin, tulee koulun
26080: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1972.
26081:
26082: Opetusministeri Ulf Sundqvirt.
26083: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
26084:
26085: I det syfte 37 § 1 mom. r.iksdagsordningen dela prakitisk lantbruksundervisning. Redan
26086: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- vid tillämpningen av jordansikaffningslagen år
26087: velse av den 24 maj 1972 tili vederhörande 1946 ~ansågs det ,a;tt en jordbruksskola behö-
26088: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- ver 5 ha ålker per elev på första årskursen,
26089: jande av riksdagsma!Il Taisto Tähkämaa m. fJ. eller 150 ha åker för en kurs med 30 elever
26090: ställda spörsmål nr 146: och dessutom 300-500 ha skog. Då under
26091: 26 års tid en övergång skett från gårdsbruk
26092: "Vi1ka sikyndsamma åtgärder ämnar med hästarbetskraft tili ma~skinellt gårdsbruk,
26093: Regeringen vidtaga för att 1antbruks- har fordringarna beträffande arealen på en
26094: uthildningen a.ntingen i Tuorla eller undervisningslägenhet ytterligare ökats.
26095: Salo jordbruksskolor eller annorstädes Undervisningsmilllisteriet har undersökt möj-
26096: i Egentliga Finland s:ka:U kunna fortgå ligheterna att erhålla en tiliräcktigt stor nnder-
26097: på samma nivå?" visninslägenhet inom Egentliga Finlands om-
26098: råde, men detta har visat sig omöjligt tili
26099: Såsom svar på spö11småJ.et får jag vördsamt skäliga kostnader. På grund härav undersöks
26100: anföra fö1jande: möjligheterna att ombilda Jookis lanthrukslä-
26101: Undervisningsministeriet är medvetet om roanstalt tili jordbruksslrola genom vissa om-
26102: a1tt lantbruksundervtisningen i Egentiliga Fin- ställningar. En förutsättning är dock, a:tt ti11
26103: land hotas av en allvarlig störning genom att skollägenheten anslutes 75 ha å:ker och 300-
26104: Turun yliopisto ioke längre a:nser sig kunna 500 ha skog från i dess omedelbara närhet
26105: upprätthålla universitetet tillhöriga Tuorla belägna av staten ägda marker i Lant1brukets
26106: jordbruksskola, och genom att även Salon forskningscentrals ,besittning. Byggnader för
26107: maanviljelyskoulu av privat natur upphör med läroanstaLten behöver icke uppföras.
26108: sin veliksamhet. Yrlkesuttbitldningsstyrelsen har Med hänvisning -tili ovanstående och då
26109: vissedigen överenskommit med ägaren av Sa- lantbruksstkoloma är riksomfautande läroanstal-
26110: lon maanviljelyskoulu om ver!ksamhetens fort- ter anser ministeriet, att Jockis lantJbruksläro-
26111: sättande så, att tili skolan ännu i höst antages anst<alt, som ligger omk:ring 80 kilometer från
26112: en ny årskurs. Skolans verksamhet upphör Abo, även om den är belägen ett stycke Ultan-
26113: sålunda år 1974. Då jord!hruksskolans syfte för Egentliga Finlands område, skulle ha goda
26114: är att under en 2-årig kurs utbilda faek:män möjligheter att .tillgodose även Egentliga Fin-
26115: för lägenhetsförvaltareuppgifter, må:ste skolan lands behov av lantbruksutbildning.
26116: ntom teoretisk oodervisning även kunna med-
26117: Helsingfors den 22 juni 1972.
26118:
26119: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
26120: Kirj. ksm. n:o 147.
26121:
26122:
26123:
26124:
26125: Tiekso ym.: Valtionavun määrästä ja pysyvyydestä ·valtion ja
26126: yksityisten lukioitten tultua siirretyiksi kunnan koululaitok-
26127: sen yhteyteen.
26128:
26129:
26130: E d u s kun n a n Herra Puh e m i e he 11 e.
26131:
26132: Huhtikuussa 1971 valtioneuvosto teki peri- nen oppilaskohtainen valtionapu koulukohtai-
26133: aatepäätöksen, jonka mukaan valtion lukiot pe- sesti määrätään. Valtionavun on siirtymävai-
26134: ruskoulujärjestelmään siirtyvissä kunnissa yleen- heessa vastattava yksityisoppikoulujen valtion-
26135: sä tulisi liittää kunnan koululaitokseen, siis siir- avusta annetun lain (493/50) 4 ja 5 §:n mu-
26136: tää kuntien omistukseen. Peruskouluun siirty- kaista valtionapua tai jos on kysymys kunnalli-
26137: vissä kunnissa on oudoksuttu edellä mainittua seksi oppikouluksi muutetusta valtion koulusta,
26138: päätöstä, jota valtion kouluviranomaiset ovat valtion rahoitusta omalle oppikoululleen, huo-
26139: ryhtyneet tiukasti toteuttamaan, koska kunnal- mioon ottaen koulun taloudellisessa tilassa kou-
26140: lislain 4 § :n 2 momentin mukaan kunnille voi- lujärjestelmän perusteista annetun lain 25
26141: daan siirtää uusia velvoitteita tai tehtäviä vain § :stä ( 467/68) sekä koulun toiminnasta ja kus-
26142: lainsäädäntöteitse. tannustason noususta mahdollisesti johtuvat
26143: Jotta kunnat vapaaehtoisesti voisivat ottaa muutokset.
26144: vastaan uuden tehtävän, jota huolehtiminen lu- Opetusministeriö on asettanut työryhmän,
26145: kiokoulutuksesta tällaisessa tapauksessa merkit- johon kuuluu opetusministeriön, kouluhallituk-
26146: see, niiden on voitava edellyttää, että ne talou- sen ja kunnallisten keskusjärjestöjen edustajia.
26147: delliset ehdot, joilla siirtyminen ja sen jälkei- Työryhmän tehtävänä on lukion kustannuksiin
26148: nen toiminta tapahtuvat, ovat täsmällisesti ja myönnettävän valtionavun perusteiden ja tar-
26149: pysyvästi lailla määritellyt. vittavan lainsäädännön valmistelu siten, että sa-
26150: Edellä mainitut taloudelliset ehdot on määri- notut kustannukset jakautuisivat oikeudenmu-
26151: telty lukion kunnalle siirtämisen osalta laissa kaisesti valtion, kuntien ja oppilaan huoltajien
26152: koulujärjestelmän perusteista ( 46 7/68) kuntia kesken.
26153: tyydyttävällä tavalla. Sen sijaan siirtymisen jäl- Edellä mainituista syistä useat kunnat, jotka
26154: keiseen jatkuvaan toimintaan saatavan valtion- siirtyvät peruskoulujärjestelmään 1. 8. 1972 ja
26155: avun määrää ei laissa kunnallisten ja yksityisten poikkeuksetta kuuluvat maamme vähävaraisim-
26156: oppikoulujen valtionavusta ( 468/68) ole määri- piin ovat sangen huolestuneina seuranneet tilan-
26157: telty täsmällisesti, vaan valtionavun lopullinen teen kehitystä alueillaan toimivien valtion lukioi-
26158: suuruus on jätetty valtioneuvoston vahvistamilla den suhteen. Monien kuntien edustajien mielestä
26159: perusteilla määrättäväksi. Lain perusteluissa to- huhtikuussa 1972 annettua valtioneuvoston pää-
26160: sin mainitaan, että kunnan haltuun otettavien töstä ei ole tarkoitettu pysyväksi järjestelyksi,
26161: koulujen taloudellisiin toimintaedellytyksiin ei vaan sitä tullaan muuttamaan kuntien talouden
26162: siirtymävaiheessa pitäisi aiheuttaa huomatta- kannalta epäedulliseen suuntaan ehkä piankin
26163: via muutoksia ja että lukioiden valtionapu tulisi sen jälkeen kun kunnat on saatu ottamaan hal-
26164: pysyttää keskimäärin yhtä suurena kuin nykyi- tuunsa kyseiset valtion oppikoulut.
26165: sin, mutta siirtymävaiheen pituutta eikä tilan- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
26166: netta sen jälkeen ei ole millään tavoin täsmen- väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
26167: netty. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26168: Huhtikuussa 1972 valtioneuvosto on vahvis- vaksi seuraavan kysymyksen:
26169: tanut ne perusteet, joilla kunnallisten ja yksi-
26170: tyisten oppikoulujen valtionavusta annetun lain Voivatko kunnat valtion ja yksityis-
26171: (468/68) 4 §:n 2 momentin (8/72) mukai- ten lukioitten kunnallistamisesta päät-
26172: 632/72
26173: 2
26174:
26175: täessään ja pitkän aikavälin taloussuunni- mam1tussa lainkohdassa vahvistettuja
26176: telmia laatiessaan luottaa siihen, että markkamääriä korotetaan koululaitoksen
26177: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen kehittämistä ja kustannustason nousua
26178: valtionavusta annetun lain ( 468/68) 4 vastaavassa suhteessa,
26179: §:n 2 momentin (8/72) nojalla 14. 1. sekä tullaanko huolehtimaan siitä,
26180: 1972 annettua valtioneuvoston päätöstä että ko. valtioneuvoston päätöstä ja eri-
26181: oppilaskohtaisen valtionavun perusteiden tyisesti siinä mainittua hyväksyttävien
26182: vahvistamisesta on pidettävä oikeudelli- menojen käsitettä käytännössä sovelle-
26183: sesti siinä mielessä pysyväisluontoisena, taan siten, että päätöksessä mainittujen
26184: että siirtymävaiheen jälkeenkään sitä ei oppilaitosten asianmukainen kehittämi-
26185: voida eikä ole tarkoituskaan muuttaa nen valtionavun turvin on mahdollista
26186: ilman eduskunnan hyväksymää lainmuu- ja että kunnat voivat kohtuullisessa
26187: tosta ainakaan kuntien talouden kannalta ajassa saada sitovan ennakkotiedon kou-
26188: epäedulliseen suuntaan, lun kehittämistä ja laajentamista tar-
26189: ja tullaanko vastaisuudessa Hallituksen koittavien menojen hyväksymisestä val-
26190: taholta huolehtimaan siitä, että edellä tionapuun oikeuttaviksi?
26191: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1972.
26192:
26193: Anna-Liisa Tiekso. Niilo Koskenniemi. Mikko Jokela.
26194: Pekka Vilmi. Rauno Korpinen. Pekka Salla.
26195: Arttur Niemelä.
26196: 3
26197:
26198:
26199:
26200:
26201: E d u s k u n n a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
26202:
26203: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen val-
26204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tionavusta annetun lain ( 468/68) 4 § :n 2 mo-
26205: olette kirjeellänne 26 päivänä toukokuuta 1972 mentin ( 8/72) mukaan oppikoulu saa opetta-
26206: n:o 1080 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- jien palkkoihin ja työnantajan sosiaaliturvamak-
26207: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna- suihin myönnettävän valtionavun lisäksi vaJtion-
26208: Liisa Tiekson ym. tekemän seuraavan kysymyk- apua valtioneuvoston vahvistamien perusteiden
26209: sen: mukaisesti vähintään 50 markkaa ja enintään
26210: 700 markkaa vuodessa päiväkouluna toimivan
26211: "Voivatko kunnat valtion ja yksityis- lukion, iltaoppikoulun ja oppikoulun iltalinjan
26212: ten lukioitten kunnallistamisesta päät- oppilasta kohden. Tämän lainkohdan peruste-
26213: täessään ja pitkän aikavälin taloussuunni- luissa (hall. es. n:o 154/1971 vp.) muun muas-
26214: telmia Jaatiessaan luottaa siihen, että sa todetaan, että ko. oppilaskohtaisen valtion-
26215: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen avun enimmäis- ja vähimmäismäärien tulisi hal-
26216: valtionavusta annetun lain ( 468/68) 4 lituksen käsityksen mukaan olla sellaiset, että
26217: §:n 2 momentin (8/72) nojalla 14. 1. niiden rajoissa määrättävä kunnallisten ja yksi-
26218: 1972 annettua valtioneuvoston päätöstä tyisten lukioiden valtionapu, kun otetaan huo-
26219: oppilaskohtaisen valtionavun perusteiden mioon myös koulujärjestelmän perusteista anne-
26220: vahvistamisesta on pidettävä oikeudelli- tun lain (467/68) 25 §:ssä tarkoitetun valtion-
26221: sesti siinä mielessä pysyväisluontoisena, avun vaikutus kunnan haltuun otettavien kou-
26222: että siirtymävaiheen jälkeenkään sitä ei lujen osalta, ei siirtymävaiheessa aiheuttaisi huo-
26223: voida eikä ole tarkoituskaan muuttaa mattavia muutoksia koulujen taloudellisiin toi-
26224: ilman eduskunnan hyväksymää lainmuu- mintaedellytyksiin. Lisäksi perusteluissa tode-
26225: tosta ainakaan kuntien talouden kannalta taan, että lukioiden taloudellisen aseman ja
26226: epäedulliseen suuntaan, muiden toimintaedellytysten erilaisuudesta joh-
26227: ja tullaanko vastaisuudessa Hallituksen tuen oppilaskohtaista valtionapua ei ole syytä
26228: taholta huolehtimaan siitä, että edellä jakaa avustusluokkiin, vaan kunkin lukion oppi-
26229: matmtussa lainkohdassa vahvistettuja laskohtainen valtionapu olisi kouluhallituksen
26230: markkamääriä korotetaan koululaitoksen määrättävä erikseen valtioneuvoston vahvista-
26231: kehittämistä ja kustannustason nousua mien perusteiden mukaan.
26232: vastaavassa suhteessa, Edellä sanotun perusteella valtioneuvosto on
26233: sekä tullaanko huolehtimaan siitä, 13. 4. 1972 päättänyt, että ko. oppilaskohtai-
26234: että ko. valtioneuvoston päätöstä ja eri- nen valtionapu on säädettyjen markkamäärien
26235: tyisesti siinä mainittua hyväksyttävien rajoissa määrättävä koulukohtaisesti niin suu-
26236: menojen käsitettä käytännössä sovelle- reksi, että lain (468/68) 4 §:n mukaisen val-
26237: taan siten, että päätöksessä mainittujen tionavun yhteismäärä päiväkouluna toimivan
26238: oppilaitosten asianmukainen kehittämi- lukion, iltaoppikoulun ja oppikoulun iltalinjan
26239: nen valtionavun turvin on mahdollista osalta vastaa siirtymävaiheessa yksityisoppikou-
26240: ja että kunnat voivat kohtuullisessa lujen valtionavusta annetun lain ( 493/50) 4 ja
26241: ajassa saada sitovan ennakkotiedon kou- 5 § :n mukaista valtionapua huomioon ottaen
26242: lun kehittämistä ja laajentamista tar- koulun taloudellisessa tilassa koulujärjestelmän
26243: koittavien menojen hyväksymisestä val- perusteista annetun lain 25 §: stä sekä koulun
26244: tionapuun oikeuttaviksi?" toiminnasta ja kustannustason noususta mahdol-
26245: lisesti johtuvat muutokset. Kun kunnalliseksi
26246: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen oppikouluksi muutettu valtion lukio, iltaoppi-
26247: seuraavaa: koulu tai valtion oppikoulun iltalinja ei ole ai-
26248: 4
26249:
26250: kaisemmin saanut valtionapua, on valtioneuvosto jatkuvasti seuraa lain 4 §:ssä tarkoitetun op-
26251: samalla päätänyt, että tällöin ko. oppilaskohtai- pilaskohtaisen valtionavun vähimmäis- ja enim-
26252: nen valtionapu on säädettyjen markkamäärien mäismääriin vaikuttavia tekijöitä sekä ryh-
26253: puitteissa määrättävä siten, että koulun valtion- tyy tarvittaessa toimenpiteisiin näiden mark-
26254: apu yhteensä vastaa valtion rahoitusta omalle kamäärien tarkistamiseksi. Hallituksen edellä
26255: oppikoululleen. Koulun valtionapu ei kuitenkaan mamltun esityksen johdosta markkamääriä
26256: saa ylittää hyväksyttyjen menojen ja vähintään onkin jo kerran korotettu, vaikka lain so-
26257: valtion oppikouluille vahvistetun lukukausimak- veltaminen alkaa vasta ensi syksynä. On selvää,
26258: sun suuruisena kannetun lukukausimaksun ja että kustannustason noustessa tai koulutoimen
26259: muiden tulojen erotusta. kehittämisen niin vaatiessa oppilaskohtaisen val-
26260: Ko. valtioneuvoston päätös on johdettavissa tionavun markkamääriin tullaan esittämään tar-
26261: suoraan lain perusteluista. Näin ollen päätöksen peellisia korotuksia, jottei kuntien suhteellinen
26262: muuttaminen ilman lainmuutosta ei ole juridi- osuus lukioiden kustannuksista nykyisen valtion-
26263: sesti perusteltua. apulainsäädännön voimassa ollessa nouse.
26264: Valtioneuvosto on 29. 4. 1971 tehnyt peri- Kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista an-
26265: aatepäätöksen, jonka mukaan valtion lukiot tuli- netun asetuksen mukaan kouluhallituksen asiana
26266: si mahdollisuuksien mukaan muuttaa kunnalli- on antaa oppikoulujen ylläpitäjille asianmukai-
26267: siksi lukioiksi. Kuntien kannalta on kuitenkin set ohjeet siitä, mitkä menot hyväksytään oppi-
26268: tärkeätä, ettei valtion lukioiden haltuun ottami- laskohtaisiksi kustannuksiksi. Yksittäistapauk-
26269: sesta aiheudu niille merkittäviä lisäkustannuk- sissa ohjeet pyrittäneen kouluhallituksen toi-
26270: sia. Tämän vuoksi on myös asiallisesti lähdettä- mesta antamaan riittävän ajoissa ja ohjeissa ilmei-
26271: vä siitä, ettei valtioneuvosto yoi valtion lukion sesti otetaan huomioon myös koulutoimen kehit-
26272: siirryttyä kunnan haltuun muuttaa valtionapu- tämisen vaatimukset. Sama koskee ennakkotie-
26273: perusteita lukioiden osalta kunnan vahingoksi. don antamista siitä, onko kuntien esittämiä ka-
26274: Hyväksyessään kunnallisten ja yksityisten op- lusto- ja opetusvälinehankintoja pidettävä kou-
26275: pikoulujen valtionavusta annetun lain edus- lun toiminnan kannalta tarpeellisina.
26276: kunta on lausunut edellyttävänsä, että hallitus
26277: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
26278:
26279:
26280: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
26281: 5
26282:
26283:
26284:
26285:
26286: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26287:
26288: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen sådant det lyder i lagen 8/72, erhåller läroverk
26289: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utom statsundersödet för lärarnas löner och
26290: nr 1080 av den 26 maj 1972 tili vederbörande arbetsgivares på dessa utgående socialskydds-
26291: medlem av statsrådet översänt följande av riks- avgifter, enligt av statsrådet bestämda grunder
26292: dagsledamoten Anna-Liisa Tiekso m.fl. ställda minst 50 mark och högst 700 mark om året
26293: spörsmål: per elev i gymnasium, som är dagskola, i afton-
26294: läroverk och på kvällslinje vid läroverk. I moti-
26295: "Kan kommunerna när de fattar beslut veringen för detta lagrum ( regeringens pro-
26296: om kommunalisering av statsliga och position nr 154 1971 rd) konstateras bl.a., att
26297: privata gymnasier och när de uppgör eko- det lägsta och det högsta beloppet av stats-
26298: nomiska planer på lång sikt Iita på, att understödet per elev enligt regeringens upp-
26299: det av statsrådet med stöd av lagen om fattning borde vara sådana, att statsunderstödet
26300: statsunderstöd år kommunala och privata åt kommunala och privata gymnasier, vilket skall
26301: läroverk (468/68) 4 § 2 mom. (8/ bestämmas inom ramen för sagda belopp, med
26302: 72), 14. 1. 1972 fattade beslutet om beaktande även av inverkan av det i 25 § lagen
26303: fastställande av grunderna för stats- om grunderna för skolsystemet ( 46 7/68) av-
26304: understödet per elev juridiskt anses vara sedda statsundestödet i fråga om de skolor som
26305: av bestående natur i den meningen, att övertas av kommunen, icke under övergångs-
26306: det icke heller efter övergångsskedet stadiet föranleder större förändringar i de eko-
26307: kan eller är avsett att ändras utan av nomiska förutsättningarna för skolornas verk-
26308: riksdagen godkänd lagändring, åt- samhet. Vidare konstateras i motiveringen, att
26309: minstone icke i en för kommunerna det på grund av olikheten i gymnasiernas eko-
26310: ekonomiskt ofördelaktig riktning, nomiska ställning och andra verksamhetsförut-
26311: kommer man från Regeringens sida sättningar icke är skäl att indela det per elev
26312: framdeles att tillse, att de i ovan nämnda utgående statsunderstödet i understödsklasser,
26313: lagrum fastställda beloppen höjs i för- utan statsunderstödet per elev borde för varje
26314: hållande tili skolväsendets utvecklande gymnasium fastställas särskilt för sig av skol-
26315: och stegringen av kostnadsnivån, och styrelsen enligt av statsrådet faställda grunder.
26316: kommer man att draga försorg om Statsrådet beslöt 1.3. 4. 1972 på grund av
26317: att statsrådets ifrågavarande beslut och ovanstående, att det per elev utgående stats-
26318: särskilt det där nämnda begreppet understödet inom ramen för de stadgade be-
26319: godtagbara utgifter i praktiken tillämpas loppen skall bestämmas att utgå med så stort
26320: så, att det är möjligt att med stats- belopp per skola, att det sammanlagda stats-
26321: understödet behörigen utveckla de i be- understödet enligt lagens 4 § ( 468/68) för
26322: slutet nämnda läroanstalterna och att gymnasium som arbetar som dagskola, för afton-
26323: kommunerna inom skälig tid kan få läroverk och för läroverks kvällslinje i över-
26324: bindande förhandsbesked om godkän- gångsskedet motsvarar det statsunderstöd som
26325: nande av utgifter vilka avser skolans erlägges enligt 4 och 5 §§ lagen om statsun-
26326: utvecklande och utvidgning såsom tili derstöd åt privata läroverk (49.3/50), med
26327: statsunderstöd berättigande utgifter?" beaktande av eventuella förändringar på grund
26328: av 25 § lagen om grunderna för skolsystemet
26329: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt samt skolans verksamhet och stegring av kost-
26330: anföra följande: nadsnivån. Då statligt gymnasium eller afton-
26331: Enligt 4 § 2 mom. lagen om statsunderstöd läroverk eller statsläroverks kvällslinje, som
26332: åt kommunala och privata läroverk ( 468/68), ombildas tili kommunalt läroverk, icke tidigare
26333: 632/72
26334: 6
26335:
26336: har erhållit statsunderstöd, har statsrådet tililika tinuerligt skulle följa med de faktorer, som
26337: beslutat, att statsunderstödet per elev härvid inverkar på de i laggens 4 § nämnda minimi-
26338: skall bestämmas inom ramen för de stadgade och maximibeloppen, samt vid behov vidtaga
26339: beloppen så, att skolans statsunderstöd samman- åtgärder för justering av dessa belopp. Med
26340: iagt motsvarar statens finansiering av ett stat- anledning av regeringens ovan nämnda propo-
26341: ligt läroverk. Skolas statsundersöd får dock icke sition har beloppen redan höjts en gång, ehuru
26342: överstiga skillnaden mellan de godtagbara ut- lagens tillämpning börj ar först inkommande
26343: gifterna och minst den terminsavgift, som har höst. Det är klart, att nödiga förhöjningar av
26344: uppburits tili det för statens skolor fastställda statsunderstödets belopp per elev kommer att
26345: belopppet, och övriga inkomster. föreslås, om konstnadsnivån stiger eller skol-
26346: Statsrådets ifrågavarande beslut kan härledas väsendets utvecklande det krävet, för att icke
26347: direkt från motiveringen för lagen. Sålunda är kommunernas proportionella andel av gymna-
26348: ändring av beslutet utan lagändring icke juri- siernas kostnader skall stiga medan gällande
26349: diskt motiverat. lagstiftning om statsunderstöd är i kraft.
26350: Statsrådet fattade 29. 4. 1971 ett princip- Enligt förodningen om kommunala och privata
26351: beslut, enligt vilket statens gymnasier såvitt läroverk ankommer det på skolstyrelsen att
26352: möjligt borde ändras tili kommunala gymnasier. meddela dem som upprätthåller läroverk be-
26353: Det är dock från kommunernas synpunkt av höriga anvisningar om vilka utgifter som god-
26354: vikt, att de icke får nämnvärda tilläggskostnader känns såsom kostnader per elev. I de enskilda
26355: genom övertagandet av de statliga gymnasierna. fallen kommer man att försöka ordna saken så,
26356: Fördenskull bör man även i sak utgå ifrån att att skolstyrelsen ger anvisningar i tillräckligt
26357: statsrådet icke, när ett statligt gymnasium har god tid, och i dessa beaktas uppenbarligen även
26358: övergått till kommun, kan ändra grunderna för de fordringar skolväsendets utbyggande upp-
26359: statsunderstödet i fråga om gymnasier tili skada ställer. Detsamma gäller förhandsbesked om hu-
26360: för kommunen. ruvida av kommunerna föreslagna anskaffningar
26361: När riksdagen godkände lagen om statsun- av inventarier och undervisningsmateriel bör
26362: derstöd åt kommunala och privata läroverk utta- anses nödiga för skolans verksamhet.
26363: lade den, att den förutsatte att regeringen kon-
26364: Helsingfors den 13 juni 1972.
26365:
26366:
26367: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
26368: Grj. ksm. n:o 148.
26369:
26370:
26371:
26372:
26373: Junnila: Kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuuden turvaamisesta.
26374:
26375:
26376: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
26377:
26378: Sanomalehti Päivän Sanomat julkaisi 25. 3. Jos tällaisen menettelyn sallitaan asianomais-
26379: .972 laajan artikkelin, jossa muun ohella il- ten viranomaisten siihen millään tavalla puut-
26380: llOitettiin, että "haltuumme ovat joutuneet tumatta jatkua, se merkitsee, että maassamme
26381: alojäljennökset kahdesta kansanedustaja Georg voidaan viranomaisten katsellessa läpi sormien-
26382: :. Ehrnroothin kirjeestä, joista hänen yhtey- sa harjoittaa kansanedustajiin kohdistuvaa va-
26383: :enpitonsa Yhdysvaltain 'sisärenkaan' politiik- koilutoimintaa. Tällainen asiantila on sietämä-
26384: aan käy kiistattomasti ilmi". Artikkeliin liit- tön ja vahingoittaa myös maamme mainetta ul-
26385: 'fY valokuva väitetystä kirjeestä. komailla. Asiaan on jo kiinnitetty maallemme
26386: Niin kuin tuosta valokuvajäljennöksestäkin varsin vähän kunniaksi olevaa huomiota mm.
26387: oi todeta, kirjeessä sinänsä ei ole mitään sel- skandinavisten naapurimaittemme lehdistössä.
26388: usta, mikä ei sietäisi julkisuuteen rtuloa. Mutta Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten esitän
26389: sian tekee periaatteellisesti erittäin vakavaksi valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin pe-
26390: ~. että mainittu sanomalehti julkisesti ilmoit- rusteella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26391: la saaneensa haltuunsa erään suomalaisen kan- vastattavaksi lcysymyksen,
26392: medustajan kirjeenvaihtoa ja julkaisee valo-
26393: uvan, jonka se ilmoittaa sisältävän otteita täs- Onko Hallitus ryhtynyt perusteelli-
26394: i kirjeenvaihdosta. Tällainen tapaus merkitsee, sesti selvittämään erääseen kansanedus-
26395: ttä hallitusmuodon 12 §:ää, joka turvaa kan- tajaan kohdistunutta vakavaa kirjesalai-
26396: Uaisten kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuuden, suuden loukkaamista, ja
26397: n avoimesti loukattu. Erittäin raskauttavaksi miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
26398: tpauksen tekee se, että kirjesalaisuuden louk- että hallitusmuodon 12 §:ssä edellytet-
26399: aaminen on kohdistunut kansanedustajaan, tyä kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuu-
26400: Jllka tulisi tehtävänsä häiriöttämän hoitamisen den loukkaamista ei keneenkään kansa-
26401: ttmistamiseksi nauttia erityistä koskematto- laiseen eikä erityisesti valtiopäiväjärjes-
26402: tuutta, niin kuin mm. hallitusmuodon 13 ja tyksen asianomaisten säännösten suojaa·
26403: 5 §:issä edellytetään. miin kansanedustajiin kohdistuvana
26404: pääse vastaisuudessa tapahtumaan?
26405: Helsingissä 3-0 päivänä toukokuuta 1972.
26406:
26407: Tuure Junnila.
26408:
26409:
26410:
26411:
26412: 9/72
26413: 2
26414:
26415:
26416:
26417:
26418: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26419:
26420: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sällyksestä sekä muutenkin ilmaisemasta mi-
26421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tään siitä, mitä hän virantoimituksessa saa tie-
26422: oletrt:e 30 päivänä touikokuuta 1972 päivätyn tää kirjeenvaihtajan asioista. Sivulliselle ei
26423: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston myöskään saa antaa tilaisuutta itse ottaa tie-
26424: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- toa posti- ja lennätinlaitoksen huostassa ole·
26425: edustaja Tuure Junnilan näin kuuluvasta kir- vasta )ähetykisestä. Tähän liittyy myös kielto
26426: jallisesta kysymyksestä n:o 148: päästää sivullisia muihin postitoimipaikan vir-
26427: kahuoneisiin kuin yleisölle varattuihin tiloihin.
26428: "Onko Hallitus ryhtynyt perusteelli- Kirjesalaisuuden turvaamista tehostavat ri·
26429: sesti selvittämään erääseen kansanedus- koslain 40 luvun 14 § :n rangaistusmääräykset,
26430: tajaan kohdistunutta vakavaa kirjesalai- joiden mukaan postivirkamiestä, joka luvatto-
26431: suuden loukkaamista, ja masti avaa, hävittää, kätkee tahi salaa kirjeen
26432: miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, tahi muuta postille uskottua taikka auttaa
26433: että hallitusmuodon 12 §: ssä edellytet- toista sellaisessa teossa tahi tahallansa sallii hä·
26434: ityä kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuu- nen sitä tehdä, rangaistaan vankeudella enin·
26435: den loukkaamista ei keneenkään kansa- tään kahdeksi vuodeksi taikka sakolla ja jm
26436: laiseen eikä erityisesti valtiopäiväjärjes- rikos on sen arvoinen, pannaan samalla viralta
26437: tyksen asianomaisten säännösten suojaa- Samoin on rikoslain 38 luvun 8 §:ssä säädett)
26438: miin kansanedustajiin kohdistuvana rangaistus jokaiselle muullekin, joka oikeudet-
26439: pääse vastaisuudessa tapahtumaan?" tomasti avaa toisen suljetun kirjeen tai kirjoi
26440: tuksen tahi hävittää, kätkee tai salaa sen.
26441: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Ainoa yleinen rajoitus kirjesalaisuuden louk
26442: taen seuraavaa: kaamattomuudesta on säädetty laissa takavari
26443: Kirjesalaisuuden loukkaamattomuuden peri- tkosta ja etsinnästä rikosasioissa ( 260/59)
26444: aate ilmenee Suomen Hallitusmuodon 12 Tämän lain mukaan saadaan rikoksesta epäil
26445: §:stä, jonka mukaan kirje-, lennätin- ja puhe- lylle tarkoitetut tai häneltä lähtöisin olevat kir
26446: linsalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei jeet ja muut postilähetykset sekä sähkösanomat
26447: ole laissa poikkeusta säädetty. Tämä perustus- jotka ovat posti- ja lennätinlaitoksen huostassa
26448: lain turva velvoittaa valtiovaltaa huolehtimaan takavarikoida ainoastaan milloin rikoksest1
26449: posti-, lennätin- ja puhelintoiminnasta muun saattaa tulla vankeutta kovempi rangaistus j1
26450: muassa lainsäädäntöteitse siten, että edellä mai- ne tämän lain mukaan voitaisiin takavarikoicL
26451: nittu loukkaamattomuuden periaate pysyy voi- vastaanottajan hallusta. Lisäksi kyseistä louk
26452: massa. kaamattomuutta on jossain määrin rajoitettl
26453: Mitä erityisesti kirjesalaisuuteen tulee, kuu- eräissä laeissa, jotka muun muassa koskeva
26454: luu sen suojaaminen nimenomaan posti- ja len- vangin, työlaitoksessa olevan, alkoholistihuolto
26455: nätinhallitukselle, jonka johtamalla posti- ja lassa ja mielisairaan hoitolaitoksessa olevan kir
26456: lennätinlaitoksella on postisäännöstä annetun jeenvaihtoa, ja joiden mukaan postilähetystä e
26457: asetuksen mukaan yksinoikeus kirjelähetysten saa postista luovuttaa lähetyksen vastaanottaja!
26458: säännölliseen kuljettamiseen maksua vastaan. le, vaan ainoastaan kysymyksissä olevissa laeiss:
26459: Mainitussa postisäännössä on annettu säännök- mainituille viranomaisille.
26460: siä kirjesalaisuuden suojaamisesta postiliiken- Hallitusmuodon 12 §:n turvaaman kirjesalai
26461: teessä. Paitsi yleistä säännöstä siitä, että posti- suuden loukkaamattomuuden periaatteen ensi
26462: virkailijan tulee varoa, ettei kirjesalaisuutta sijaisena valvojana posti- ja lennätinhallitus 01
26463: loukata, kielletään postivirkailijaa sivulliselle asemansa ymmärtänyt erittäin velvoittavana
26464: antamasta tietoja postilähetyksestä tai sen si- Tämän mukaisesti on posti- ja lennätinlaitok
26465: 3
26466:
26467: sessa tarkasti valvottu kirjesalaisuuden tinki- tuissa tutkimuksissa ei ole tähän mennessä il-
26468: mätöntä noudattamista ja muun muassa erilaa- mennyt, että nyt kysymyksessä olevas;sa tmpa-
26469: tuisissa ohje- ja johtosäännöissä on henkilökun- uksessa olisi kirjesalaisuuden loukkaamattomuu-
26470: nalle annettu asiaa koskevia yksityiskohtaisia den periaatetta Suomen posti- ja lennätinlaitok-
26471: määräyksiä. sessa rikottu.
26472: Posti- ja lennätinlaitoksen tietoon ei ole vuo- Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
26473: sikausiin tullut ainoatakaan tapausta, jossa pos- että kysymyksessä olevassa asiassa on ryhdytty
26474: tilähetyksen sisältö olisi muussa kuin rahan tai kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin kirjesalai-
26475: muun omaisuuden anastamistarkoituksessa ollut suuden loukkaamista koskevan asian selvittä-
26476: rikoksen kohteena. miseksi.
26477: Vastattavana olevassa kysymyksessä tarkoite- Mikäli Hallitusmuodon 12 §:ssä tarkoitetun
26478: tussa kirjesalaisuuden loukkaamista koskevassa kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuuden loukkaa-
26479: asiassa on posti- ja lennätinhallituksen toimesta mattomuuden turvaamista koskevien säännös-
26480: suoritettu tutkimuksia. Niinikään on Helsingin ten ja valvonnan osalta tämän tapauksen yhtey-
26481: poliisilaitoksen rikososasto asianomaisen kan- dessä tai muutoin havaitaan puutteita, ryhtyy
26482: sanedustajan tekemän rikosilmoituksen perus- hallitus viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin
26483: teella toimittanut asiassa tutkimuksen. Suorite- niiden poistamiseksi.
26484: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1972.
26485:
26486: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
26487: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26488:
26489: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen erfar rörande korrespondents angelägenheter.
26490: anger har Ni, Herr T alman, med eder skrivelse Obehörig person får ej heller lämnas tillfälle att
26491: av den 30 maj 1972 tili vederbörande medlem själv taga kännedom om försändelse, som är
26492: av statsrådet översänrt: avskrift av följande aJV i post- och telegrafverkets vård. Till detta
26493: riksdagsman Tuure Junnila ställda skriftliga ansluter sig även förbudet att ge obehöriga
26494: spörsmål nr 148: tillträde tili postanstalts andra tjänsterum än
26495: de för allmänheten reserverade lokaliteterna.
26496: "Har Regeringen inleut en grundlig Skyddet av brevhemligheten effektliveras av
26497: utredning av den allvarliga kränkning straffbestämmelserna i 40 kap. 14 § strafflagen,
26498: av brevhemligheten som en riksdagsman enligt vilka posttjänsteman, viiken olovligen
26499: fallit offer för, och öppnar, förstör, undanskaffar eller undanhåller
26500: på vilket sätt ämnar Regeringen draga brev eller annat som blivit anförtrott åt pasten,
26501: försorg om att kränkning av den i 12 eller hjälper eller uppsåtligen tillåter annan att
26502: § regeringsformen förutsatta brev-, tele- begå sådan handling, straffas med fängelse i
26503: graf- och telefonhemligheten icke fram- högst två år eller böter, och där brottet det
26504: deles kan drabba någon medborgare och förtjänar, tillika skall avsättas. Likadeles stad-
26505: särskilt icke riksdagsmännen som skyd- gas i 38 kap. 8 § strafflagen straff för envar
26506: das av stadganden i riksdagsordningen?" som utan att ha rätt därtill öppnar annans
26507: tillslutna brev eller skrift eller förstör, undan-
26508: Såsom svar på spörsmålet för jag vördsamt skaffar eller undanhåller sådant brev eller så-
26509: anföra följande: dan skrift.
26510: Principen om brevhemlighetens okränkbarhet Den enda allmänna begränsningen av brev-
26511: framgår av 12 § i regeringsformen för Finland, hemlighetens okränkbarhet ingår i lagen om
26512: enligt vilken brev-, telegraf- och telefonhem- beslag och rannsakan i brottmål ( 260/59). Bn-
26513: ligheten är dkränkbar, så vitt ej i lag undan- ligt denna lag får brev och andra postförsän-
26514: tag s.tadgats. Devta grundlagsenliga skydd för- delser samt telegram till eller från en för brott
26515: pliktar statsmakten att draga försorg om post-, misstänkt, så länge de är i post- och telegraf-
26516: telegraf- och telefonverksamheten bland annat i verkets värjo, tagas i beslag endast om på
26517: lagstiftningsväg på sådant sätt, att ovan nämn- brottet kan följa strängare straff än fängelse
26518: da okränkbarhetsprincip upprätthålls. och de enligt lagen skulle kunna vara under-
26519: Vad särskilt brevhemligheten beträffar, an- kastade beslag hos mottagaren. Dessutom har
26520: kommer skyddandet av den uttryckligen på ifrågavarande okränkbarhet i någon mån be-
26521: post- och telegrafstyrelsen i dess egenskap av gränsats i vissa lagar, vilka bland annat berör
26522: ledande organ för post- och telegrafverket, vil- fånges och i arbetsinrättning, alkoholistvår-
26523: ket enligt poststadgan tillkommer ensamrätt danstalt eller vårdanstalt för sinnessjuka in-
26524: till reguljär befordran mot betalning av brev- tagen persons korrespondens. Enligt dessa la-
26525: försändelser. I sagda poststadga har utfärdats gar får postförsändelse icke utlämnas från
26526: stadganden om skyddande av brevhemligheten pasten till emottagaren av försändelsen utan
26527: i posttrafiken. Utom det allmänna stadgandet endast till de i ifrågavarande lagar nämnda
26528: om att postfunktionär skall tillse, att brev- myndigheterna.
26529: hemligheten ej kränks, är postfunktionär för- Post- och telegrafverket, som i första hand
26530: bjuden att till obehörig person meddela upp- övervakar atlt principen om brevhemlighetens
26531: lysning om postförsändelse eller dess innehåll i 12 § regeringsformen tryggade okränkbarhet
26532: samt förpliktad att även i övrigt iakttaga för- upprätthålls, har uppfattat sin ställning som
26533: tegenhet om vad han under tjänsteutövning synnerligen förpliktande. I enlighet härmed har
26534: 5
26535:
26536: brevhemlighetens omutliga iakttagande strängt verkställt undersökning i saken. Vid de utförda
26537: övervakats inom post- och telegrafverket, och undersökningarna har hittills icke framgått,
26538: personalen har bland annat i anvisningar och att brott mot principen om brevhemlighetens
26539: reglementen av olika slag givits detaljerade okränkbarhet skulle ha begåtts inom Finlands
26540: föreskrifter i saken. post- och telegrafverk.
26541: Tili post- och telegrafstyrelsens kännedom Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
26542: har ej på åratal kommit ett enda fall där in- ringen, att i ifrågavarande sak har vidtagits
26543: nehållet i en postförsändelse skulle ha utsats alla nödiga åtgärder i syfte att utreda den
26544: för brott i annat syfte än för tillgrepp av påstådda kränkningen av brevhemligheten.
26545: pengar eller annan egendom. Försåvitt bristfälligheter i samband med den-
26546: I den i spörsmålet avsedda saken rörande na saik eller annars observeras i fråga om sliad-
26547: kränkning av brevhemligheten har undersök- gandena om och övervakningen av skyddet av
26548: ningar utförts genom post- och telegrafstyrel- den i 12 § regeringsformen avsedda brev-, te-
26549: sens försorg. Likaså har kriminalavdelningen legraf- och telefonhemlighetens okränkbarhet,
26550: vid polisinrättningen i Helsingfors på basen av kommer regeringen ofördröjligen att vidtaga
26551: vederbörande riksdagsmans anmälan om brott nödiga åtgärder för att avhjälpa dem.
26552: Helsingfors den 29 juni 1972.
26553:
26554: Trafikminister Valde Nevalainen.
26555:
26556:
26557:
26558:
26559: 719/72
26560: Kirj. ksm. n:o 149.
26561:
26562:
26563:
26564:
26565: P. Jokinen: Kymen läänin väestönsuojeilutoiminnan johtopaikan
26566: ifakentamisesta.
26567:
26568:
26569: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26570:
26571: Sisäasiainministeriön tarkoituksena on raken- seen kuten muiden vastaavien rakennuskohteit-
26572: taa kuhunkin lääniin lääninhallitusta varten ten laita on. Palomäen suunnitelma oli ilmei-
26573: alueellisen väestönsuojelutoiminnan johto- sesti sikäli poikkeuksellinen, että plh:n osuus
26574: paikka eli läänin hälytyskeskus, jonne rauhan oli mahdollista toteuttaa erillisenä. Yleensä tä-
26575: aikana sijoitetaan läänin poliisiradion keskus- mänlaatuisessa yhteisrakentamisessa ilmastointi
26576: asema. Tämä kriisiaikana ensi sijassa lääninhal- ym. teknilliset sidonnaisuudet edellyttävät ko-
26577: lituksen väestönsuojelutoimiston käyttöön tar- konaissuunnitelman samanaikaista toteutta-
26578: koitettu suojatila pyritään sijoittamaan yleensä mista. Kymen läänin poliisiradion keskusasema
26579: kalliosuojaan. Sen rakentaminen tapahtuu on edelleen Kotkassa, jonne se sijoitettiin tila-
26580: useimmiten yhteistyössä posti- ja lennätinhalli- päisesti muuton yhteydessä.
26581: tuksen kanssa laitesuojarakentamisen yhtey- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
26582: dessä tai myös esim. ao. kaupungin suojaraken- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
26583: tamiseen kytkeytyen. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26584: Lukuun ottamatta Kymen lääniä on kaikkien vaksi seuraavan kysymyksen:
26585: muiden läänien väestönsuojelutoimistojen tar-
26586: vitsemat tilat ja niihin liittyvät viestiyhteysval- Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
26587: mistelut jo valmiiksi ohjelmoitu. Kymen läänin Kymen läänin alueellisen väestönsuoje-
26588: vastaavat tilat oli tarkoitus rakentaa myös yh- lutoiminnan johtopaikan kokonais-
26589: teistyössä plh:n kanssa, mutta valtiovarainmi- ohjelmoinnin puuttumiseen ja sen seu-
26590: nisteriö poisti sisäasiainministeriön määrärahan rauksena läänin hälytyskeskuksen suun-
26591: budjettiesityksestä, jolloin plh toteutti yksin nittelun ja rakennustöiden viivästymi-
26592: oman rakennusohjelmansa Palomäessä. Kymen seen, ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
26593: läänin hälytyskeskuksen rakentaminen siirtyi aikoo ryhtyä mainitun hälytyskeskuksen
26594: epämääräiseen tulevaisuuteen, koska se ei kyt- rakentamisen nopeuttamiseksi?
26595: keytynyt muuhun valtion tai kunnan rakentami-
26596: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1972.
26597:
26598: Pekka Jokinen.
26599:
26600:
26601:
26602:
26603: 712/72
26604: 2
26605:
26606:
26607:
26608:
26609: Ed u 1S k u n n a n H e rr a P u h e m i e he 11 e.
26610:
26611: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teisiin tiloihin muiden suojattuja tiloja tarvit-
26612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sevien virastojen ja laitosten kanssa sekä suo-
26613: olette 30. päivänä toukokuuta 1972 päivätyn rittaa rakentamistyö samanaikaisesti. Tämä nä-
26614: kirjeenne n:o 1112 ohella lähettänyt valtioneu- kökohta on vaikuttanut ratkaisevasti johto-
26615: voston kanslialle jäljennöksen kansanedustaja paikkojen rakentamisjärjestykseen.
26616: Pekka Jokisen esittämästä kirjallisesta kysy- Kymen lääninhallituksen johtopaikka oli
26617: myksestä n:o 149, jossa tiedustellaan: suunniteltu rakennettavaksi posti- ja lennätin-
26618: laitoksen Kouvolan laitesuojan yhteyteen. Sa-
26619: "Onko Hallitus kiinnittänyt huo- manaikaisesti kuin laitesuojan rakennustyö al-
26620: miota Kymen läänin alueellisen väes- koi olivat kuitenkin Mikkelin ja Kuopion lää-
26621: tönsuojelutoiminnan johtopaikan ko- ninhallitusten johtopaikat varoja vielä varsin
26622: konaisohjelmoinnin puuttumiseen ja paljon vaativassa rakennusvaiheessa. Tästä joh-
26623: sen seurauksena läänin hälytyskeskuk- tuen jouduttiin luopumaan sillä kertaa Kymen
26624: sen suunnittelun ja rakennustöiden vii- · lääninhallituksen johtopaikan rakentamisesta.
26625: västymiseen, Tämän jälkeinen johtopaikkojen suunnittelu ja
26626: ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- rakentaminen on ajoitettu siten, että yhteisten
26627: koo ryhtyä mainitun hälytyskeskuksen tilojen käyttämisestä muiden vastaavanlaisia ti-
26628: rakentamisen nopeuttamiseksi?'' loja tarvitsevien kanssa saadaan mahdollisim-
26629: man suuri taloudellinen hyöty. Näin menetellen
26630: Vastauksena kysymykseen pyydän kunnioitta- on Kymen lääninhallituksen johtopaikka suunni-
26631: vasti esittää seuraavaa: teltu rakentaa vuosina 1975-1977. Ottaen
26632: Poikkeusoloissa lääninhallitus johtaa väes- huomioon tätä ennen samanaikaisesti raken-
26633: tönsuojelutoimintaa läänin alueella. Tätä var- teilla olevien johtopaikkojen määrän ja niiden
26634: ten tarvitaan hyvin suojatut ja tarpeellisella rakentamisajankohdan määräytymisen normaali-
26635: välineistöllä varustetut johtopaikat. Niiden ra- ajan tarpeiden mukaan ei Kymen lääninhalli-
26636: kentamiskustannuksissa saavutetaan huomatta- tuksen johtopaikan rakentaminen suunniteltua
26637: vaa säästöä, mikäli ne voidaan suunnitella yh- aikaisemmin liene mahdollista.
26638: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1972.
26639:
26640: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
26641: 3
26642:
26643:
26644:
26645:
26646: Tili Riksdagen,s Heu Taiman.
26647:
26648: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen kan utföras samtidigt. Denna synpunkt har på
26649: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ett avgörande sätt inverkat på den ordning i
26650: nr 1112 av den 30 maj 1972 tili statsrådets viiken ledningscentralerna uppföres.
26651: kansli översänt avskrift av föijande av riks- Ledningscentralen för länsstyrelsen i Kym-
26652: dagsman Pekka Jokinen ställda skriftliga spörs- mene Iän var planerad att byggas i anslutning
26653: mål nr 149: tili post- och telegrafverkets i Kouvola skydds-
26654: rum för anläggningar. Samtidigt som byggnads-
26655: "Har Regeringen fäst uppmärksamhet arbetet på sagda skyddsrum inleddes, befann sig
26656: vid avsaknaden av totalprogrammering ledningscentralerna för länsstyrelserna i St
26657: för Iedningscentraien för den regionala Michels och Kuopio Iän i ett byggnadsskede
26658: befolkningsskyddsverksamheten i Kym- som fortfarande krävde rätt mycket medel.
26659: mene Iän och vid att pianeringen av och Fördenskull blev man den gången tvungen
26660: byggnadsarbetet på länets alarmcentrai att avstå från byggandet av ledningscentralen
26661: tili följd härav fördröjts, för länsstyrelsen i Kymmene Iän. Planeringen
26662: och vilka åtgärder har Regeringen för och byggandet av ledningscentraler har efter
26663: avsikt att vidtaga för att påskynda detta tidsbestämts på sådant sätt, att så stor
26664: byggandet av sagda alarmcentral?" ekonomisk nytta som möjligt ernås genom att
26665: gemensamma utrymmen användas tillsammans
26666: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt med andra som är i behov av motsvarande ut-
26667: anföra följande: rymmen. På detta sätt har ledningscentralen för
26668: Under undantagsförhållanden leder läns- länsstyrelsen i Kymmene Iän planerats att bli
26669: styrelsen befolkningsskyddsverksamheten inom uppförd under åren 1975-1977. Med be-
26670: länets område. För detta ändamål erfordras väl aktande av antalet ledningscentraler som före
26671: skyddade och med nödiga anordningar försedda denna tidpunkt är samtidigt under byggnad och
26672: ledningscentraler. I fråga om byggnadskost- bestämmandet av byggnadstidpunkten för dem
26673: naderna för dessa uppnås betydande inbe- i enlighet med behovet under normala tider,
26674: sparing, om dessa centraler kan planeras att in- torde det icke vara möjligt att bygga lednings-
26675: rymmas i gemensamma utrymmen med andra centralen för länsstyrelsen i Kymmene Iän tidi-
26676: ämbetsverk och inrättningar som är i behov av gare än vad som planerats.
26677: skyddade utrymmen samt om byggnadsarbetet
26678: Helsingfors den 16 juni 1972.
26679:
26680: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
26681: Kirj. ksm. n:o 150.
26682:
26683:
26684:
26685:
26686: Hemmi ym.: Munuaistautipotilaiden hoidon tehostamisesta.
26687:
26688:
26689: E d u s k u n n a .n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
26690:
26691: Maassamme sairastaa kymmeniä' tuhansia ih- hengellä, joilla on hyvin rajoitettuja mahdolli-
26692: misiä munuais· ja virtsatietauteja ja näistä suuksia päästä jonojen takia hoitoon. Varma
26693: monta tuhatta munuaisten toimintavajavuutta. kuolema odottaa siis näitä sairaita vaikka hei-
26694: Tämä vajavuustila saattaa pahentua nopeasti dät 'voitaisiin pelastaa vielä yhteiskunnalle.
26695: ja se yie ennenaikaiseen kuolemaan lähes tu- Yksityisin voimin on tilarmetta pyritty hel-
26696: hat kansalaista vuosittain. Näistä voitaisiin pottamaan keräämällä varoja dialyysikojeiden
26697: satoja pelastaa lääketieteen nykymenetelmillä hankkimista · varten-. Erityisesti valtiovallan
26698: ts. keinomunuaishoidolla eli dialyysillä ja mu- velvollisuutena kuitenlci.n olisi tehostaa toi-
26699: nuaisten siirrolla, mikäli kojeita ja. muita hoi- menpiteitään nykyisen vaikean tilanteen kor-
26700: tomahdollisuuksia (koulutettua henkilökuntaa jaamiseksi. Esim. niissä tapauksissa, jolloin
26701: ja tiloja) olisi tarpeeksi. Tällä hetkellä pysty- yksityisin voimin on· pyritty saamaan helpo-
26702: tään tyydyttämään vain noin kolmannes keino- tusta tilanteeseen hankkimalla tarvittavat lait-
26703: munuaishoidon tarpeesta ja munuaisten siirron teet, eivät ko. laitteet ole oikeutettuja· valtion
26704: kohdalla on vastaava tilanne vielä huonompi. apuun ja kun ajatellaan, että useimmat· koneet,
26705: Näin ollen satoja työkykyisiä kansalaisia me- joiden kestoikä ympärivuotisessa käytössä on
26706: nehtyy hoidon puuttumisen vuoksi. Niinikään noin kolme vuotta, maksavat 20-45 000
26707: munuaistautien ennalta ehkäisy, varhaisessa markkaa, niin on ymmärrettävää millaisiin
26708: vaiheessa toteaminen ja hoito ovat jääneet summiin investoinnit kohoavat esimerkiksi vii-
26709: liian vähälle huomiolle epätyydyttävistä toi- den laitteen asemalla.
26710: mintaedellytyksistä johtuen ja ne ovat päässeet Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
26711: aiheuttamaan suuria tuhoja. päiväjärjestyksen 37 S:n 1 momenttiin esi-
26712: Lääkintöhallituksen viime vuonna asettaman tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
26713: työryhmän laatiman mietinnön perusteella omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan .kysy-
26714: olisi maassamme kehitettävä rinnan dialyysi- myksen:
26715: hoitoa sekä munuaisten siirtotoimintaa. Dia-
26716: lyysihoitoa annetaan tällä hetkellä kahdella- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26717: toista paikkakunnalla, mutta munuaisten siir- ryhtyä keinomunuaishoitoa ja munuais-
26718: toja suoritetaan vain Helsingissä. ten siirtoa tarvitsevien munuaistauti-
26719: Viime vdonna . annettiin. hoitoa 94 uudelle potilaiden hoidon nykyistä tehokkaam~
26720: kroonikkopotilaalle . ja :kun. otetaan huomioon maksi järjestämiseksi ·valtiovallan toi~
26721: ne sadat, jotka eivät pääse hoitoon, on dialyy- mesta niin, ettei kenenkään ko. tautia
26722: sihoitotilanne suorastaan katastrofahlinen; Vuo- sairastavan tarvitsisi jäädä vaille hoi·
26723: sittain hoitoa tarvitsevien määrä lisääntyy 250 toa?
26724: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1972.
26725:
26726: Kerttu Hemmi. Pirkko Aro. Olavi Borg.
26727: Irma Toivanen. Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
26728:
26729:
26730:
26731:
26732: 694/72
26733: 2
26734:
26735:
26736:
26737:
26738: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26739:
26740: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- käsitellyt pohjoismainen asiantuntijakomitea,
26741: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- jonka ehdotusten perusteella toivottavasti voi-
26742: hemies, olette 30 päivänä toukokuuta 1972 daan asiaa kehittää yhteispohjoismaisesti.
26743: päivätyn kirjeenne o~eUl\. _toimit~!!fiu,t valtJo- , Niin kuin edellä olevasta käy selville, keirio-
26744: neuvoston . asianomaiselle jäse;11elle jäljenllÖk- murmaislaitteen käyttö pitkäaikaista munuai-
26745: sen ka,nsanedustaja Kerttu Herntnin ym. näin sen ·toiminnanvajavuutta sairastavan henkilön
26746: kuuluvasta kirjaJ.Usesta kysymyksestä n:o 150: hoidossa on katsottava väliaikaisratkaisuksi,
26747: jota käytetään, kunnes munuaissiirto voidaan
26748: "Mihin toimenpiteisij_n. Hallit1,1s aikoo järjestää. Mahdollisuudet antaa keinomunuais•
26749: ryhtyä keip.pmunuaishoitoa ja munuais; hoitoa on nimenomaan äkillisesti tarvittavan
26750: ten siirtoa tarvitsevien munl,laistauti- hoidon vuoksi hajasijoitettava riittävässä mää-
26751: potilaiden hoidon nykyistä tehokkaam- rin eri puolille maata. Toistaiseksi ei ole
26752: maksi järjestämiseksi valti(}vallan toi- perusteltua syytä keinomunuaishoidon järjestä-
26753: mesta niin, e.ttei kenenlgtän ko.. tautia miseen muuten kuin sairaalaolosuhteissa, jol-
26754: sairas tavan .tarvitsisi jäädä vaille hoi- loin työvoima voidaan käyttää tarkoituksenmu-
26755: toa?" kaisella tavalla. Lisäksi sairaalaoloissa on käy-
26756: tettävissä laboratorio- ja päivystysvalmius, jota
26757: Vastauksena kysymykse~~:n esitän kunnioitta- määrätyissä keinomunuaishoidoissa on pidet-
26758: vasti seuraavaa: . _, . tävä ensiarvoisen tärkeänä. Näin ollen keino-
26759: Munuaisen pitkäaikaista toiminnanvajavuutta munuaishoito on pyritty järjestämään keskus-
26760: potevien sairaiden hoidon järjestäminen on sairaaloihin, jollaiseen järjestelyyn myös kysy-
26761: laajakantoinen asia. Mahdollisuuksien mukaan myksessä mainittu lääkintöhallituksen työryh-
26762: olisi tällaiselle potilaalle voitava siirtää terve män esitys tähtää. Viime vuosina onkin pe-
26763: munuainen, niin että hän vapautuisi keino- rustettu keinomunuaisosastoja useampiiri kes-
26764: munuaislaitteen säännöllisestä tai määräaikai- kussairaaloihin, joissa pyritään hoitamaan kun-
26765: sesta käytöstä. Tämä edellyttää terveen mu- kin keskussairaalapiirin keinomunuaishoitoa
26766: nuaisen siirtoa .sairaan tilalle. Munuaissiirtojen tarvitsevat potilaat.
26767: tekeminen on kuitenkin riippuvainen siitä, Maassamme on perusteilla munuaisrekisteri,
26768: missä määrin käytettäväksi saadaan kuolleesta jonka tultua täydelliseksi voidaan lopullisesti
26769: irroitettuja munuaisia, sillä munuaisen irroitta- kartoittaa munuaispotilaiden hoitotarve. Mu-
26770: mista terveestä vapaaehtoisesta luovuttajasta nuaissilrtoja koskevan ongelman. tultua ratkais-
26771: pitäisi tälttää; Paitsi siirtotarkoitusta varten tuksi, munuaisrekisteris'tä saatava kokonaissel-
26772: irroitettujen munuaisten lukumäärästä on mu- vitys .. munuaissairauksien, hoitotarpeesta sekä
26773: nuaissiirtojen teko ·riippuvainen myös käytet- maallamme kuluvan· vuoden -syksyllä perustet-
26774: tävissä olevien munuaisten sopeutumisesta sai- tavat kaksi lääketieteellistä tiedekuntaa ratkai-
26775: raan henkilön elimistöön. Tämän määrittämi- sevat sen valtakunnallisen suppeiden erikois-
26776: nen vaatii tehtävään erityisesti perehtynyttä alojen hoitoa koskevan kokonaissuunnitelman,
26777: henkilökuntaa. Munuaissiirtokysymyksiä on johon myös munuaispotilaiden hoito liittyy.
26778: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1972.
26779:
26780: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
26781: 3
26782:
26783:
26784:
26785:
26786: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26787:
26788: I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen Såsom av ovanstående framgår, måste an-
26789: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- vändningen av konstgjord njure, dialysbehand-
26790: velse av den 30 maj 1972 tili vederbörande ling vid vården av en person som lider av
26791: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- kronisk sviktande njurfunktion betraktas så-
26792: jande av riksdagsledamoten Kerttu Hemmi som en tillfällig lösning som tillgripes tilis
26793: m. fl. ställda spörsmål nr 150: njurtransplantation kan ordnas. Möjligheterna
26794: tili dia1ysbehandling måste framför allt på
26795: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen grund av det p1ötsligt påkommet vårdbehovet
26796: vidtaga för ordnande av vården av spridas i tillräcklig grad tili olika håll av lan-
26797: njurpatienter som behöver dialysbe- det. Tillsvidare finns icke motiverat skäl att
26798: handling, på ett effektivare sätt än ordna dialysbehandling annat än under sjuk-
26799: nu är fallet, genom statsmaktens för- husförhållanden, varvid arbetskraften kan ut-
26800: sorg så, att ingen som lider av ifråga- nyttjas på ändamålsenligt vis. Dessutom står
26801: varande sjukdom skulle behöva bli under sjukhusförhållanden tili förfogande labo-
26802: utan vård?" ratorie- och jourberedskap, som måste anses
26803: vara av största vikt vid vissa fall av dialysvård.
26804: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Dialysvården har så1unda såvitt möjligt ord-
26805: anföra följande: nats i centralsjukhusen, vartill även den i
26806: Ordnandet av vården av patienter med kro- spörsmålet nämnda arbetsgruppens vid medici-
26807: nisk sviktande njurfunktion är en omfattande nalstyrelsen framställning syftar. Under de
26808: sak. Tili en sådan patient borde om möjligt senaste åren har också inrättats dialysavdel-
26809: kunna överföras en frisk njure, så att han ningar vid flera centralsjukhus, där man strä-
26810: skulle befrias från regelbunden eller efter en var tili att kunna sköta de patienter inom
26811: viss tid återkommande användning av konst- ettvart centralsjukhusdistrikt, vilka behöver
26812: njure. Detta förutsätter ersättande av en sjuk dialysbehandling.
26813: njure med en frisk. Njurtransplantation är I vårt land håller på att inrättas ett njur-
26814: dock beroende av i viiken mån från en avliden register. När detta blivit fullständigt, kan
26815: kan lösprepareras njurar, ty tagande av en njurpatienternas vårdbehov kartlägges slutligt.
26816: njure av en · friviliig, frisk överlåtare borde När problemet rörande njurtransplanationer
26817: undvikas. Utom av antalet för transp1antation blivit löst, kommer den ur njurregistret fram-
26818: lösgjorda njurar är njurtransplantationer be- gående totalutredningen angående vårdbeho-
26819: roende även av huruvida disponibla njurar an- vet, i fråga om njursjukdomar, och de två
26820: passas till den sjukes organism. Avgörandet medicinska fakulteter som inrättas i vårt land
26821: av detta kräver personai som är särskilt för- på hösten innevarande år, att avgöra den
26822: trogen med uppgiften. Frågor rörande njur- riksomfattande totalplan rörande vården inom
26823: transplantation har behandlats i en nordisk begränsade specialområden, vartill även vår-
26824: sakkunnigkommitte. Det är att hoppas att sa- den av njurpatienter ansluter sig.
26825: ken kan utvecklas samnordiskt på basen av
26826: kommittens förslag.
26827: Helsingfors den 21 juni 1972.
26828:
26829: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kllipainen.
26830: ,·
26831: Kirj. ksm. n:o 1.51.
26832:
26833:
26834:
26835:
26836: Räsänen ym.: Keskussairaalain veivoittamisesta vastaamaan kuu-
26837: lonhuollollisesta kuntoutuksesta.
26838:
26839:
26840: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26841:
26842: Kuulonhuoltoliiton selkkauksen yhteydessä tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26843: on entistä laajempaan tietoisuuteen tullut se vastattavabi · seuraavan kysymyksen:
26844: valitettava .tosiasia, että valtaosa korva-, nenä-
26845: ja kurkkutautien alaan kuuluvasta huollosta ja Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-
26846: kuntoutuksesta sekä itse koulutus 011 jäänyt tyy saattaakseen maan keskussairaalat
26847: yksityisen järjestön hoteille tunnetuin, kuulo- ottamaan täyden vastuun niiden korva-
26848: vammaisten asian vaarantavin seurauksin. osastojen toimialaan kuuluvasta kuu-
26849: Edellä sanotun perusteella ja viitaiten val- lonhuollollisesta kuntoutustoiminnasta?
26850: tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
26851: Helsingissä 30 päivänä tou!lrokuuta 1972.
26852:
26853: Pauli Räsänen. Osmo Kock. Lauha Männistö.
26854: - A-L. Tiekso. Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen.
26855: ~rma Rosnell. Aulis Juvela. Kaisu Weckman.
26856:
26857:
26858:
26859:
26860: 695/72
26861: 2
26862:
26863:
26864:
26865:
26866: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26867:
26868: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- män .tästä asiasta. Siinä huomautetaan, että
26869: tissa maimtussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- korva-, nenä- ja kurkkutautien osaston tehtä-
26870: hemies, olette 30 päivänä toukokuuta 1972 viin kuuluu potilaan kuulohäiriön laadun sel-
26871: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- vittämisen ohella n1yös kuulonharjo1t:us, näkö-,
26872: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- kuulo,. ja puheopetus sekä ohjaus kuulokojeen
26873: sen kansanedustaja Pauli Räsäsen ym. näin valinnassa ja kokeilussa sekä muu tarpeellinen
26874: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 151: tutJkimus, hoito ja lää:kinnällinen kuntoutus.
26875: Sanotussa kirjelmässä korostetaan, että sairaa-
26876: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh· lasta, jossa on korva-, nenä- ja kurkkutautien
26877: .tyy saattaakseen maan keskussairaalat osasto ja poliklinikka, ei ole hyväiksybtävää
26878: ottamaan •täyden vastuun r.iiden korva- ohjata sairaala- tai poliklinikkapotilaita muu-
26879: osastojen toimialaan kuuluvasta kuu- alle jotakin tai joitlalkin edellä tarkoitettuja
26880: lonhuollollisesta kuntoutus toiminnasta?" toimenpiteitä varten, vaan myös sanotut sai-
26881: raanhoitomahdollisuudet on järje">tettävä sai-
26882: Vas:tooksena kysymykseen esitän kunnioit- raalan toimesta.
26883: tavasti seuraavaa: Kun maassamme ei toistaiseksi ole riittävää
26884: Se epä1rohta, josta kysymyksessä mamitaan, määrää aJSianomaisen erikoisala11 lääkäreitä ei-
26885: on todettu jo ennen tarkoitettua selkkausta, kä muuta hoitohenroilökuntaa, ei ole mahdol-
26886: sillä lääkintöhallitus on 2 päivänä syyskuuta lista kovin nopeassa tahdissa luoda riittäviä
26887: 1971 lähettänyt niille sairaaloille, joissa on hoitomahdollisuuksia kaikille potilaille kysees-
26888: korva-, nenä- ja kurklrutautien osasto, kirjel- sä o1evalla erikoisalana.
26889: Helsingissä 22 päivänä ·kesäkuuta 1972.
26890:
26891: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
26892: 3
26893:
26894:
26895:
26896:
26897: T i 11 Ri k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26898:
26899: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skrivelsen påpekas, ·att till de uppgifter, som
26900: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ankom.mer på avdelningen för öron-, näs- och
26901: velse av den 30 maj 1972 tili vederbörande strupsjukdomar, förutom utredning av arten
26902: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- av patientens hörselstörning också hör under-
26903: jande av riksdagsman Pauli Räsänen m. fl. visning i uppövning av hörseln, munavläsning
26904: ställda skriftliga spö11smål nr 151: och taltekniik samt vägledning vid vai och ut-
26905: provning av hörapparat ävensom annan nödig
26906: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen unde1:1sökning, vård och medidnsk rehabilite-
26907: vidtaga för att få Iandets centralsjukhus ring. I skrivelsen framhålles vidare, att det
26908: att påtaga sig det fulla ansvaret för icke kan godkännas att ·sju!khus- eller polikli-
26909: den tili hörselvården hörande rehabili- ni!kpatienter från ett sjukhus, som har en <lliV·
26910: teringsverksamhet, som hör tili deras delning eller poliklinik för öron-, näs- och
26911: öronavdelningars verksamhetsområde?" strupsjukdomar, hänvisas att söka sig tili an-
26912: na:t håll för någon eller några av ovan av-
26913: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt sedda åtgärder, utan sjukhuset bör ordna även
26914: anföra följande: dessa sjukvårdsmöjligheter.
26915: Det missförhållande, som nämnes i spörs- Då det i vårt land tills vidare inte finns
26916: målet, har konstaterats redan före den kon- ,tillräckligt med läkare och annan vårdpersonal
26917: flikt som avses, .ty medicinalstyrelsen har den inom ifrågavarande specialom.råde, är det inte
26918: 2 september 1971 sänt en skrivelse om saiken m.öjligt att i mycket snabb taikt skapa tillräck-
26919: tili de sjukhus, vid vilka det finns en avdel- liga vårdmöjligheter för alla patienter inom
26920: ning för öron-, näs- och strupsjukdomar. I detta område.
26921: Helsingfors den 22 juni 1972.
26922:
26923: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
26924: Kirj. ksm. n:o 1.52.
26925:
26926:
26927:
26928:
26929: Hemmi ym.: Nimismiespiirien kansliahenkilökunnan koulutuksen
26930: ja palkkauksen parantamisesta.
26931:
26932:
26933: Ed u sku nn an H erra P u h e m i e h e 11 e.
26934:
26935: Maassamme toimii eri nimismiespiirien maa- koulutustoimintaa ei tiettävästi ole koko ase-
26936: seutukanslioissa vähän yli .500 naispuolista toi- tuksen voimassaoloaikana järjestetty kyseis-
26937: menhaltijaa. Tiettävästi ensimmäiset kanslistin ten toimipaikkojen kanslisteille. Työ ja vastuu
26938: toimet maaseutupoliisin kanslioihin perustettiin on vuosi vuodelta paisunut nimismiespiirien
26939: vuonna 1939 ja toimet olivat ylimääräisiä kansliahenkilökuooalla. Valtion taholta tulee
26940: kanslistin toimia, joiden palkkaus oli sama kanslioihin jatkuvasti uusia lakimääräisiä vel-
26941: kuin nuoremman konstaapelin. Vuonna 1956 voitteita, joiden mahdollisimman täysipainoi-
26942: ylimääräiset kanslistien toimet muutettiin yli- nen tuntemus on eduksi niin työntekijöille
26943: määräisiksi toimistoapulaisiksi ilmoittamatta kuin palveluja tarvitseville asiakkaillekin. Mi-
26944: tapahtumasta ko. työntekijöille mitään. Siinä käli uudistuksia nimismiespiireissä virka- ja
26945: vaiheessa ei palkkausta alennettu, mutta sen toimihenkilökunnan suhteen tulee, toivoisi, että
26946: jälkeen kun kanslistin palkkaus on noussut kauan toimessaan olleet ja siinä pätevöityneet
26947: A 13 pl:aan, on toimistoapulaisen palkkaluokka henkilöt olisivat oikeutetut etenemään toimi-
26948: jäänyt 6-9 pl:aan. urallaan.
26949: Kaikilla maaseutupoliisin kanslioissa toimi- Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
26950: villa on pohjakouluna vähintään keskikoulu 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten, esitämme kun-
26951: tai sitä vastaavat tiedot. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26952: Suurimpi1n nimismiespiireihin on perustettu nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26953: nyt tilapäisiä A 12 pl:n mukaisia kanslistin
26954: toimia, joita ylimääräiset vuosia palvelleet toi- Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
26955: menhaltijat olisivat mielellään hakeneet, mutta toimenpiteisiin, että nimismiespiirien
26956: käytännössä heidän kohdallaan palkkaluokka kansliahenkilökunta oikeutetaan valtion
26957: olisi alentunut, kun uudet perustetut toimet poliisikoulusta annetun asetuksen 13 § :n
26958: ovat tilapäisiä ja siten ilman ikälisiä ja yhden- 2 momentin mukaan saamaan tarvitse-
26959: mukaisia vuosilomaetuuksia. maansa koulutusta ja että kansliahen-
26960: Asetuksessa valtion poliisikoulusta ( 20. 12. kilökunnan palkkaus ja muut etuudet
26961: 1945) (13 §:n 2 momentissa) sanotaan, että ovat yhtäläiset valtion muun vastaavan
26962: poliisikoulussa voidaan järjestää muun muassa kansliahenkilökunnan kanssa?
26963: nimismiespiirien kanslistikursseja. Tällaista
26964: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1972.
26965:
26966: Kerttu Hemmi. Pekka Tarjanne. Irma Toivanen.
26967: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Pirkko Aro.
26968:
26969:
26970:
26971:
26972: 794/72
26973: 2
26974:
26975:
26976:
26977:
26978: Edu sku nnan He r r a Puh e m i e h e 11 e.
26979:
26980: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa järjestää koulutusta. Sen järjestäminen on kui-
26981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tenkin todettu välttämättömäksi. Koulutusmää-
26982: olette 1 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- rärahan lisäännyttyä sisältyy jo kuluvan syys-
26983: jeenne 111:0 1129 ohella toimittanut valtioneu- kauden koulutusohjelmaan lääneittäin toimeen-
26984: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen pantavia toimistohenkilökunnan koulutuspäiviä,
26985: kansanedustaja Hemmin ym. kirjallisesta kysy- joiden ohjelmaan otetaan tärkeimmät kanslia-
26986: myksestä n:o 152, jossa tiedustellaan: toimintaan liittyvät asiat. Koulutusta on tarkoi-
26987: tus jatkaa vuosittain.
26988: "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin Palvelussuhteen ehtojen osalta nimismiespii-
26989: toimenpiteisiin, että nimismiespiirien rien toimistohenkilökunta on samassa asemassa
26990: kansliahenkilökunta oikeutetaan valtion kuin muu valtion palveluksessa oleva henkilö-
26991: poliisikoulusta annetun asetuksen 13 § :n kunta.
26992: 2 momentin mukaan saamaan tarvitse- Nykyisellään toimistohenkilökunnan toimini-
26993: maansa koulutusta ja että kansliahen- mikkeet ja niiden palkkausluokat ovat joitakin
26994: kilökunnan palkkaus ja muut etuudet poikkeuksia lukuunottamatta samat kuin muus-
26995: ovat yhtäläiset valtion muun vastaavan sakin poliisihallinnossa. Valmisteilla olevan
26996: kansliahenkilökunnan kanssa?'' nimismiesten toimien palkkauksen uudelleen
26997: järjestelyn yhteydessä, jolloin samalla uudistet-
26998: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- taisiin työnjako ja -järjestely nimismiesten koos-
26999: taen seuraavaa: lioissa, toimistohenkilökunnan rakenne ja sii·
27000: Nimismiespiirien kansliahenkilökunnalle ei hen liittyen myös palkkaus on tarkoitus tarkis-
27001: tähän astisten määrärahojen puitteissa ole voitu taa.
27002: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1972.
27003:
27004: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
27005: 3
27006:
27007:
27008:
27009:
27010: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27011:
27012: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ramen för tili buds stående anslag. Anordnan-
27013: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse det av sådan har emellertid befunnits nödvä<n-
27014: nr 1129 av den 1 juni 1972. tili vederbörande digt. Sedan anslaget för utbildning ökats, ingår
27015: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- redan i utbildningsprogrammet för innevarande
27016: jande av riksdagsman Hemmi m. fl. ställda höst byråpresonalens skolningsdagar, vilka an-
27017: skrfitliga spörsmål nr 152: ordnas länsvis och vilkas program omfattar de
27018: viktigaste sakerna i anslutning tili kansliverk-
27019: "Har Regeringen för avsikt att vid- samheten. Avsikten är att årligen fortsätta
27020: taga sådana åtgärder, att kanslipersona- utbildningen.
27021: len i länsmansdistrikten berättigas att I fråga om anställningsvillkoren är länsmans-
27022: i enlighet med 13 § 2 mom. förord- distriktens byråpersonal i samma ställning som
27023: ningen angående statens polisskola er- den övriga personalen i statens tjänst. För
27024: hålla av behovet påkallad utbildning närvarande är benämningarna för byråpersona-
27025: och att sagda kanslipersonals avlöning lens befattningar och avlöningsklasserna i dem,
27026: och övriga förmåner är desamma som i med några få undantag, desamma som inom
27027: fråga om annan statens motsvarande den övriga polisförvaltningen. Avsikten är att
27028: kanslipersonal?" i samband med omregleringen av avlöningen i
27029: länsmansbefattningarna, viiken som bäst för-
27030: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt bereds och varvid även atbetsfördelningen och
27031: anföra följande: -regleringen i länsmanskanslierna skulle om-
27032: För länsmansdistriktens kanslipersonal har . organiseras, justera byråpersonalens struktur
27033: hittills icke kunnat anordnas utbildning inom och samtidigt även avlöningarna.
27034: Helsingfors den 12 september 1972.
27035:
27036: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
27037: Kirj. ksm. n:o 15.3.
27038:
27039:
27040:
27041:
27042: Sinisalo ym.: Yhteiskunnan maankäyttöoikeuden laajentamisesta.
27043:
27044:
27045: Eduskunnan Herra Puhemiehell.e.
27046:
27047: On lkullunut jo kymmenettä vuotta siitä, tuksen alueella. Kaikista em. seiikoista :huoli-
27048: kun hallitus asetti k(}mitean, j1on:ka tehtävänä matta. ei asiaJlis.esti mihinkään merkitttiMmpiin
27049: oli toimittaa .selv.iitys toimenpiteistä, joiden toimenpiteisiin asiassa ole ryhdytty.
27050: avulla voitaisiin edtyisesiti suurempien asutus- Asutuskeskusten too.ttiongehnan ratlkaisu
27051: keskusten tarpeita silmälläp1täen ·kehittää j•a edellyttää sel'laisia järjestelyjä, jotka voivat
27052: ·helpottaa asuntorakennustoimintaan tarvhta- turvata yhteiskunnan maankäyttöoikeuden laa-
27053: van maan ha:nkk~mista ja turvata sen saami- jentamisen. Ns. vapaiden markkinoiden peri-
27054: nen kohtuu.Tiisesta hinnasta, sekä tehdä ehdo- aate ei turvaa yhteiskunnan etuja rakennus-
27055: tuksensa 'lainsäädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi, maan käytössä.
27056: joihin ~vi~s antaa aiheen. Vuonna 1964 Kommunistit ja kansandemokraatit ovat
27057: ikOlTiiiitea esitti välim.ietinnössään ja v. 1965 eduSikunnassa noin kymmenen vnoden ajan
27058: .mietin:riössään laajat .selvitykset ja huomatta- tehneet 'toistamiseen ehdotuksia rakennusmaan
27059: van joukon ehdotuksia. Eräitä muita:kin sel- käytön uudistamtsesta. Ne eiVät ole tulleet
27060: v1ty~ks:iä ja ehdotUks1a on va:lm:istehu ltOntti- kuitenkaan eduskunnan käsittelyyn. V a:ltiopäi-
27061: _pO.litiilkasta. ~äj.ärjestyksen asettaessa hallituksen CS!i:tysten
27062: Yleisesti on eri yhteyksissä voitu todeta, kä:Sinuel)ill.e ensi-sijan on .mahdollislla, että vuo-
27063: että rakennusmaan hlnnan kohtuuton nousu den 1972 ~altiopäivillä jättetyt tlaa,ja:kanwiset
27064: lisää asumiskustannuksia, vaikeuttaa rakennus- tiloitteemmdtaan eivät tule n~ti käsitd.tä-
27065: roimilntaa, asettaa esteitä tarkoi:tuksenmukai- W!k:si. Umdistustoimenp]teitren aikaansaamises-
27066: setle yhd)IISfkuntaråentamiselle ja -suunnitlte- sa ta:r\litmisiin .näin ~l:len hallituksen alottetta.
27067: hille ja on muutenkin va1kutukseltaan eräs Sosiaailidemokraattinen ·puolue valmisti. muu-
27068: keskeis~piä yhteiSikunnaJlisia ongelmia kau- tama vuosi ··sitten tonttipoliittisen ahjelman,
27069: purlkim:ais.tumiskehhyksen yhteydessä. 'Laa}a- jos:sa myös Jclinn.itettiin tmomiOita edellii !k.~
27070: mlttaisen tonlltikeinottelu,n Olemassaolo on ketehu:ihin epäkohtiin Ja esitettiin jouklro
27071: -)iieiseSitli 'tunnettu. huomionarvoisia aloitteita niiden poist1Uniseksi.
27072: 1Eti ·puolueet ovat !Ohjelmissaan ·pitäneet Jo tämän vuOksi odattai:si, että n)ll.k,yinen hal-
27073: välttäniätiömänä tonttipciliiltti.Sia uudi'Stti'kJsia. litus ryhtyisi asiassa kiireellisiin toimenpitei-
27074: Edttskuntu liitti vuoden 1%9 ttilo- ja meno- siin.
27075: arvion perusteluihin rakeninusmaan kiytön Ksikkmm ·edellä ,sanottuun ja valtiopäiväjär-
27076: uudistamista kiirehtivän velvoitteen. Ed halli- jestyksen 37 :§:n 1 :momoottiin viitaten esi-
27077: .~ oh;dmissa en puhuttu uudistusten ta.r- tämme valtioneuvoston asianomaisen jiisene:n
27078: peellisuudestll.. Mjös 'kunnat CWilrt: tajunneet vastatrta\llaks.i seut1aa.van ikysymyksen:
27079: uudistusten vältt1iniätt'OO!yyden. ESim. Kotk-an
27080: ka~v-ahuusm päätti 27 .4. :1-972 kiireh- Aikooko H.a.l.litus .antaa ltOOtltik.ei-
27081: iili to~teitii sdlaismn .ntkennlWilU11. käyt- nottd.un :estämiseen ja ·ylmiiskunna:n
27082: möä k~ uudistusten eibansamriiseksi, m11ankäyttooiJreuden laajentamd.seen täh-
27083: joilla voidaan .estiili tonttibinottdtlua ja edis- tääviä ehootuksia eduslrunnalle?
27084: tää ~mnusten alentumistn ;mfa..:a.su-
27085: Helsingiss1i 1 päivänä kesäkuuta 1972.
27086:
27087: Taisto Sini• . Aarne Pulkkinen. Lami K·antola.
27088: Heimo R<bkoom. .Ensio Laine. Toivo Åsvik
27089: Itma Rosnell.
27090: 651/72
27091: 2
27092:
27093:
27094:
27095:
27096: E du sku n n an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27097: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- oikeus ~uovutettuihå.n kiinteistöihin ja 3. olisi-
27098: tissa ma:initussa tat:'koituksessa Te, Herra Pu- ko lunastamista kunnille koskevia rakennus-
27099: hemies, olette 1 päivänä kesäkuuta 1972 päi- lain säännöksiä tat:'lcistettava mm. niiden sovel-
27100: vätyn kirjeenne n:o 1130 ohella toimittanUit tamisalan laajuuden ja lunastuskorvausten pe-
27101: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- rusteiden osalta, sekä tehdä selvityksen nojalla
27102: nöksen kansanedustaja Taisto Sinisalon ym. ehdotus tarpeellisiksi lainsäädäntÖitoimenpi-
27103: kirjallisesta kysymyksestä n:o 15.3, jossa tie- teiksi. Komitea, joka otti nimekseen Kuntien
27104: dustellaan: maanhankintakomitea, on 30 päivänä syyskuu-
27105: ta 1971 valtioneuvostolle antamassaan I OSia-
27106: "Aikooko Hallitus antaa .tonttikei- mietinnössään ( 1971: B 83) käsite1lyt toi-
27107: nottelun estämiseen ja yhteiskunnan meksiannon kahta ensimmäistä kohtaa antaen
27108: maankäytttöoilkeuden laajentamiseen täh- samalla mainituilta osilta toimenpide-ehdotuk-
27109: tääviä ehdotuksia eduskunnalle?" sensa lainsäädännön muuttamiseksi. Kiireelli-
27110: senä pitämänsä komitean jatkotyöskentelyn no-
27111: Vastooksena kysymykseen esitän kunnioit- peuttamiseksi valtioneuvosto on 23 päivänä
27112: taen seuraavaa: maaliskuuta 1972 autamaliaan päätöksellä, sa-
27113: Tonttikeinottelua voidaan estää siten, että mal:la kun se on muuttanut komitealle annet-
27114: kunnat riittävän ajoissa saavat käyttöönsä tua toimeksiantaa siten, että siitä jätettiin
27115: kunnan kehittämisen kannalta välttämättömät pois rakennu~lain säännösten tarkistaminen
27116: maa-alueet sekä etltä ne pääasiassa käytössään siltä osin kuin se koskee lunastuskorvausten
27117: oleville alueille lrohdistuvan kaavoituksen ajoi- perusteita, koska nämä ovat erikseen selv1tet-
27118: tuksella piltävät tonttimaan ·tarjonnan oikeassa tävinä, asettanut komitean jatkotyön valmis-
27119: suhteessa sen kysyntään. Lainsäädännön ke- tumiselle määräajan 30 päivään kesäkuUJta
27120: hittämiseen on pyritty toisaalta kuntien maan- 1972. Komitea on asetetussa määräajassa saa-
27121: hankinnan helpottamiseksi ja toisaalta kaavoi- nut .työnsä valmiiksi ja antanut valtioneuvos-
27122: tuksen nopeuttamiseksi. Kuntien maanhankin- tolle tänään II osamietintönsä (1972: B 61).
27123: tamahdollisuuksien edistäminen merkitsee sa- Sisäasiainministeriö on lisäksi 19 päivänä
27124: malla yhteiskunnan maankäyttöoikeuden laa- huhtikuuta 1972 asettanut toimikunnan laa-
27125: jentamista. timaan kuntien maanhankintakomitean anta-
27126: Valtioneuvostolle 27 päivänä elokuuta 1965 masta I osamietinnöstä annettujen lausuntojen
27127: annetussa •asuntotonttikomitea:n mietinnössä pohjalta tarkistetun ehdotuksen kunnan etu-
27128: ( 1965: B 69) esitettiin toimenpiteitä, joiden osto-oikeutta ja kiinteistökauppojen ilmoitta-
27129: avulla voitaisiin erityisesti suurempien asutus- mista kunnalle koskeviksi sää:nnöksiksi. Toimi-
27130: keskusten tarpeita silmällä pitäen kehittää ja kunnan tulee saada työnsä valmiiksi 31 päi-
27131: helpottaa asuntorakennustoimin:taan <tarvitta- vään joulukuuta 1972 mennessä.
27132: van maan hankkimista ja turvata sen saaminen Maa-alueiden hankinnan helpottamiseksi on
27133: kohtuullisesta hinnasta. Mietinnön pohjalta 21 päivänä tammikuuta 1972 annettu laki
27134: valtioneuvosto asetti 12 päivänä joulukuuta kunnille asuntoalueiden hankkimiseksi myön-
27135: 1968 komitean, jonka tehtävänä oli aikaisem- nettävästä kot1lrotuesta ( 65/72).
27136: min toimitetut tutkimukset ja tehdyt esityk- Eduskunnan vuoden 1969 wltiopäivillä lau-
27137: set huomioon ottaen toimittaa selvitys siitä, suman toivomuksen mukaisesti on sisäasiain-
27138: 1. olisiko kiinteän omaisuuden atiotuista luo- ministeriön toimesta pantu vireille rakennus-
27139: vutuksistä säädettävä asianmukaisin rajoituk- lain kokonaisuudistus. Uudistuksen valmistelu-
27140: sin tehtäväksi ilmoitus kunnalle, 2. olisiko ;työ on annettu ministeriön apuna toimivan
27141: kunnille annet\tava tietyin rajoituksin etuosto- kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnan
27142: 3
27143:
27144: tehtäväksi. Neuvdtteluikunnan saama toimeksi- ken pyritään kaavoitusmenettelyn nopeulttami-
27145: anto käsittää tässä vaiheessa ehdotuksen laa- seen. Asiassa on tarkoitus antaa eduskunnalle
27146: rtimisen uuden binsäädännön johtavista peri- esitys vuoden 1972 syysistuntoikauden aikana.
27147: aatteista ~tarpeen mukaan vaihtoehtoisia raJt- Kysymytkseen liittyvien veropoliittisten toi-
27148: kaisuja esittämällä. Rakennuslain Jrokonaisuu- menpiteiden osalta on valtiovarainminiSiteriön
27149: distukseen tähtäävän valmistelutyön rinnaJla 8 päivänä helmikuuta 1967 asettama maapo-
27150: on sisäasiainministeriössä valmisteltavana ra- liittisia verouudistuksia selvittelevä toimikun-
27151: kennuslain osittaisuud.istus, jolla muun ohella ta 21 päivänä syyskuuta 1967 anJtamassaan
27152: mahdollistamaila kaava-asioissa nykyistä tar- mietinnössä (1967: B 70) tehnyt ehdotuksen
27153: ko~ruksenmukaisempi toimivallanj,ruw valtion maan arvonnousun verottamisesta ja kunnan
27154: keskushallin:oon, väliportaan ja kuntatason kes- kiinteistörahaston perustamisesta.
27155: Helsingissä 20 päivänä ke$äkuuta 1972.
27156:
27157: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
27158: 4
27159:
27160:
27161:
27162:
27163: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27164:
27165: I det syf.te 37 § 1 mom. ruksdagsordningen påtän!kt överlåtelse av fa:st egendom med be-
27166: anger har Ni, Herr T alman, med. Eder skri- höriga inskränkningar borde stadgas att med-
27167: velse av den 1 juni 1972 m 1130 till ved.er- dela:n~e därom skall tillställas kommun, 2.
27168: börande medlem av statsrådet för avgivande huruvtda kommunerna med. vissa inskränk-
27169: av svar avsänt följande av riksdagsJ.ed.amöterna ningar borde beviljas förköpsrätt ,till överlåt-
27170: Taisto Sinisaila m. ft 1srt:ällda skriftliga spörsmål na fastigheter och 3. huruvida byggnadslagens
27171: nr 15 3 vari frågas: stadganden angående inlösning åt kommun
27172: borde granskas bl.a. med. avseende på omfatt-
27173: "Har Regeringen för avsikt att till ningen av deras tillämpningsområde och grun-
27174: r&sdagen avge sådana förslag som strä- derna för inlösningsersåittningarna, samt att
27175: var ·cill att förhindra tomtspekulaJtion med stöd av utredningen inkomma med för-
27176: och att utvidga sarnhällets markdispo- slag till erforderliga lagstiftningsåtgärder.
27177: sitionsrätt?" Kommitten, som antog namnet Kommitten
27178: för kommunernas markanskaffning, har i sitt
27179: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt tili statsrådet den 30 september 1971 avgivna
27180: anföra följande: I delbetänkande ( 1971: B 83) behandlat de
27181: Tomtspekulation kan förhindras sålunda, att två förstnämnda punkterna i uppdraget och
27182: kommunerna tillräckli~t tidigt får till sitt för- samtidigt till sagda de1ar inkommit med för-
27183: fogande de markområden som är oundgängliga slag tlill åtgärder för ändrandet av lagstiftning-
27184: för kommunens utveckling samt att kommu- en. För påskyndandet av komrnittens fortsatta
27185: nema genom en tidsdisposition för den plan- wbete, som befunnilts brådskande, har statsrå-
27186: läggning som är inri:ktad huvudsak1igen på de det .genom sitt beslut av den 23 mars 1972,
27187: i kommunens bruk varande områdena håller sarntidigt som det ändrat komm.ittens uppdrag
27188: utbudet på tomtmark i rätt proportion rtill sålunda, att från detta bortlämnades granskan-
27189: efterfrågan. Genom utvecklandet av lagstift- det av hyggnadslagens stadganden till de de-
27190: ningen hM" man å ena sidan sökt att under- 1ar dessa rör grunderna för inlösningsersältrt:-
27191: lätta kommunernas markanskaffning och å ningarna, emedan dessa utreds skilt, för fär-
27192: andra sidan att påskynda planläggningen. digställandet av kommittens fortsatta arbete
27193: Främjandet av kommunernas markanskaffnings- fastställt ett nytt datum, den 30 juni 1972.
27194: möjligheter innebär samtidigt ett utvidgande Komrnittten har inom den föreskrivna tiden
27195: av samhällets markdispositionsrätt. fått sitt arbete färdigt och i dag till statsrådet
27196: I det till sua:tsrådet den 27 augusti avgivit sitt II delbetänkande ( 1972: B 61).
27197: 1965 avgivna bostadstomtkommittebetänkandet Ministeriet för inrikesärendena har dessutom
27198: (1965: B 69) framlades åtgärder, med. till- den 19 april 1972 tillsatt en kommission
27199: hjälp av vilka man i synnerhet med. tanke på med. uppgift att på basen av de uclåtande SIOl11
27200: de större hostadscentrens behov skulle kunna avghnits med anledning av kommittens för
27201: utveckla och underlätta anskaffandet av erfor- kommunernas markanskaffning I delbetänkan-
27202: derlig mavk .för hostadsbyggnadsvevksamheten de UJtal'beta ett granskat förslag till stadganden
27203: samt trygga dess anskaffning tili skälig;t pris. om kommuns förköpsrätt och om 1tillställa:ndet
27204: På basen av betänka:ndet tillsatte start:srådet av med.delande åt kommun om fastighetsöver-
27205: den 12 december 1968 en kiommitte, vars upp- låtelser. Kommissionen skall avsluta ·Sitt ar-
27206: gift var att med beaJktande av .tidigare utförda bete före den 31 december 1972.
27207: undersökningar och gjorda framställningar in- För underlättandet av anskaffningen av
27208: :komma med utredning om, 1. huruvida över markområden har den 21 januari 1972 utfär-
27209: 5
27210:
27211: dats en lag om räntestöd åt kommuner för av byggnadslagen, som bland armat genom
27212: anskaffning av bostadsområden ( 65/72). möjliggörandet av en mera ändamålsenlig kom-
27213: I enlighet med den önskan som riksdagen petensfördelning än för närvarande mellan den
27214: uttryckte år 1969, har på åtgärd av ministe- statliga centralförvaltningen, mellanstegsnivån
27215: riet för inrikesärendena anhängiggjorts en to- och den kommunala nivån i planärenden, sö-
27216: taJ.revidering av byggnadslagen. Reformens för- ker påskynda planläggningsproceduren. Avsik-
27217: beredningsarbete har getts i uppdrag åt den ten är, att i saken avge förslag tili riksdagen
27218: ministeriet behjälpliga ddega.tionen för plan- u:nder höstsessionen år 1972.
27219: läggnings- och byggnadsärenden. Delegatio- För de tili frågan anslutande s:kattepolitiska
27220: nens uppdrag omfattar i detta stkede utarbe- åtgärdernas del har den av ~inansministeriet
27221: :tandet av ett förslag tili ledande principer för den 8 februarl 1967 tilisatta kommissionen
27222: den nya la.gstiftningen och att vid behov för utredandet av markpolitiska skatterefor-
27223: framlägga alternativt förslag. Vid sidan av det mer i sitt den 21 september avgivna betän-
27224: förberedande arbete som är inriktat på bygg- kande (1967: B 70) gjort ett förslag tili be-
27225: nadslagens totalrevidering är i ministeriet för skattning av markens värdestegring och grun-
27226: inrikesärendena under utarbetande en delreform dandet av fastighetsrond för kommrun.
27227: Helsingfors den 20 juni 1972.
27228:
27229: Minilster för inrikesärendena Martti Viitanen.
27230: j
27231: j
27232: j
27233: j
27234: j
27235: j
27236: j
27237: j
27238: j
27239: j
27240: j
27241: j
27242: j
27243: j
27244: j
27245: j
27246: j
27247: j
27248: j
27249: j
27250: j
27251: Kirj. ksm. n:o 154.
27252:
27253:
27254:
27255:
27256: Sinisalo ym.: Aikuisopiskelijain verotuksen uudistamisesta.
27257:
27258:
27259: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27260:
27261: Maassamme on yli 10 000 iltaoppikoululais- omaa veroluokroaa ja vähennysoikeuks1a lisät-
27262: ta. Heidän asemansa opiskelijoina on varsin 'täväksi. Näin voitaisiin verotuksen avulla kor-
27263: huono ja epäoikeudenmukainen. Epäkohdat nä- vata osa opiskelukustannuksista ja edistää siir-
27264: kyvät mm. verotuksessa. Iltaopiskelijain Liiton tymistä lyhempään työpäivään.
27265: kevätkokous on kiinnittänyt näihin seikkoihin Vuoden 1973 verotusta koskevat säännök-
27266: v.akavaa huomiota. Oikeutetusti se katsoo, että set ovat parasta-aikaa hallituksen valmistelta-
27267: valtiovallan velvollisuus on ryhtyä tilanteen pa- vana ja tulevat eduskunnan käsittelyyn syk-
27268: rantamista merldtseviin toimenpiteisiin. syllä. Hallituksen tulisi asioiden valmistelun
27269: Liitto toteaa eräänä epäkohtana, että ilta- yhteydessä ryhtyä edellä esitettyihin toimen-
27270: oppikoululaiset eivät saa vähentää verotuksessa piteisiin.
27271: mitään opiskelukustannuksia. Nurinkurisuus nä- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
27272: kyy mm. siinä, että samassa koulussa opiskele- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
27273: vasta lapsestaan iltaopiskelija saa tehdä koulu- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27274: tusvähennyksen, jääden kuitenkin itse sitä seuraavan kysymyksen:
27275: paitsi.
27276: Iltaopiskelijain Liitto esittää kouluhallituk- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
27277: sen ja ammattikasvatushallituksen alaisissa ai- teisiin aikuisopiskeliJain verotuksen
27278: kuisoppilaitoksissa opiskeleville luotavaksi uudistamiseksi?
27279: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1972.
27280:
27281: Taisto Sinisalo. Ensio Laine.
27282: Heimo Rekonen. Irma Rosnell.
27283: A11rne Pulkkinen. Toivo .Asvik.
27284: Lauri Kantola.
27285:
27286:
27287:
27288:
27289: 731/72
27290: 2
27291:
27292:
27293:
27294:
27295: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27296:
27297: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momen- loverotuksen yksmkertaistamiseksi ja perheve-
27298: tissa m~itussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- rotuksen uudistamiseksi · (Komiteanmietintö
27299: hemies, olette 1 päivänä kesäkuuta 1972 päi- 1970: B 69) ehdotetaan koulutusvähennys ko-
27300: vätyn kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvos- mitean suunnittelemaan vakiovähennysjärjestel-
27301: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljen- mään liitettynä ulotettavaksi kunnallisverotuk-
27302: nöksen kansanedustaja Sinisalon ym. tekemän seen ja vähennyksen ikäraja korotettavaksi 21
27303: seuraavan sisältöisen kirjeellisen kysymyksen: vuodesta 24 vuoteen. Opintovähennystä ei
27304: enää ehdotet·a myönnettäväksi.
27305: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- Tulevan verouudistuksen yhteydessä joudu-
27306: teisiin aikuisopiskelijain verotuksen taan koulutus- ja opintovähennyksen tarkoituk-
27307: uudistamiseksi?" senmukaisuutta harkittaessa kiinnittämään
27308: muun ohella huomiota lähinnä siihen, miten
27309: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- koulutuksesta aiheutuvat kustannukset vaikut-
27310: vasti seumavaa: tav•at koulutettavien veronmaksukykyyn. Tä-
27311: Valtionverotuksessa on vuodesta 1955 läh- hän vaikuttaa olennaisesti se, miten koulutuk-
27312: tien ollut voimassa koulutus- ja opintovähen- sesta aiheutuvat menot tulevat vastaisuudessa
27313: nykset. Koulutusvähennyksenä myönnetään, jakaantumaan yhteiskunnan ja koulutusta saa-
27314: milloin verovelvollinen verovuonna on elättä- vien kesken. Iltaoppikoulutoimikunta on viime
27315: nyt huollossaan olevaa lastaan, joka verovuon- vuonna valm1stuneessa mietinnössään ( Komi-
27316: na vähintään 7 kuukauden ajtan on saanut teanmietintö 1971: B 146) ehdottaessaan ilta-
27317: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- ja oppi- oppikoulun pedagogisia järjestelyjä kiinnittänyt
27318: koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin ver- huomiota myös iltaoppikoululaisten taloudellis-
27319: rattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta ennen ve- ten edellytysten parantamiseen ja tällöin ehdot-
27320: rotusvuoden alkua 17 vaan ei 21 vuotta täyt- tanut, että yksityisten iltaoppikoulujen ja ilta-
27321: täneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on linjojen lukukausimaksut olisivat samat kuin
27322: voinut asua kodissaan, 300 markkaa, mutta valtion oppikouluissa. Lisäksi toimikunta on
27323: muutoin 500 markkaa. Jokaisesta sellaisesta ehdottanut iltaoppikoululaisten saattamista val-
27324: lapsesta, joka ennen verotusvuoden alkua ei ole tion opintotuen piiriin. Aikuiskasvatuksen on-
27325: täyttänyt 17 vuotta ja joka opiskeluaikanoon gelmat kokonaisuudessaan ovat lisäksi parhail-
27326: on asunut toisella paikkakunnalla, myönnetään laan aikuiskoulutuskomitean käsiteltävinä. Ai-
27327: koulutusvähennyksenä 200 markkaa. Opinto- kuiskoulutuksen järjestely on siis parhaillaan
27328: vähennys on !toissijainen vähennys, jona myön- voimakkaan kehityksen alainen. Vireillä olevaa
27329: netään 500 markkaa verovelvolliselle, joka on tuloverouudistusta käsitellessään hallitus tulee
27330: saanut edellä tarkoitettua opetusta, mutta hä- ottamaan kannan siihen, miten opiskelukustan-
27331: nen huoltajansa ei ole saanut tehdä koulutus- nukset :tulisi ottaa huomion verotuksessa
27332: vähennystä. Kunnallisverotuksessa ei koulutus- myös kysymyksessä tarkoitettujen iltaoppikou-
27333: ja opintovähennystä myönnetä. lulaisten ja muiden opiskelevien aikuisten
27334: Perheverotuksen tarkistamistaimikunnan osalta.
27335: vuonna 1970 valmistuneessa ehdotuksessa tu-
27336: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1972.
27337:
27338: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
27339: 3
27340:
27341:
27342:
27343:
27344: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27345:
27346: I det ·syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sionen för revidering av familjebeskattningen
27347: anger har Ni, Herr T~alman, med Eder skri- (Kommittebetänkande 1970: B 69) föreslås,
27348: ve1se av den 1 juni 1972 tili vederbörande att utbildningsavdraget, som skulle höra .tili ett
27349: medlem ~av statsrådet översänt avskrift av föl- av kommissionen planerat tandardavdragssys-
27350: jande av riksdagsman Sinisalo m. fl. ställda tem, skulle utsträckas också tili kommunal-
27351: spörsmål: beskattningen och att åldersgränsen för av-
27352: draget skulle höjas från 21 tili 24 år. Studie-
27353: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder avdrag skulle enligt förslaget icke vidare be-
27354: för åstadkommande av en reform av viljas.
27355: beskattningen av vuxna som bedriver 1 samband med den kommande skatterefor-
27356: studier?" men måste man vid prövningen av utbildnings-
27357: och studieavdragets ändamålsenlighet bl. a. och
27358: Såsom svar på spörsmålet får j·ag vördsamt kanske främst fästa uppmärksamhet vid hur
27359: anföra följande. kostnaderna för utbildning inverkar på de ut-
27360: bildades skattebetalningsförmåga. Denna på-
27361: I statsbeskattningen har sedan år 1955 fun- verkas väsentligt av hur utgifterna för utbild-
27362: nits utbildnings- och studieavdrag. 1 utbild- ning framdeles kommer att fördela sig mellan
27363: ningsavdrag bevil}as, när skattskyldig under samhället och dem som ges utbildning. Afton-
27364: skatteåret har underhållit sitt i hans vård be- läroverkskommissionen, som i sitt senaste år
27365: fintliga barn, vilket under minst 7 månader färdigställda betänkande (Kommittebetänkande
27366: av skaueåret har åtnjutit regelbunden och full 1971: B 146) föreslår vissa pedagogiska ar-
27367: undervisning i yrkesskola eller läroverk, hög- rangemang för aftonläroverket, har fäst avseen-
27368: skola eller annan med dessa jämförlig läro- de även vid möjligheterna att förbättra afton-
27369: anstalt, för varje barn som före beskattnings- Iäroverkselevernas ekonomiska förutsättningar,
27370: årets ingång fyllt 17 men icke 21 år, om och den har därvid föreslagit, att terminsav-
27371: barnet under studietiden har kunnat bo i hem- gifterna i privata aftonläroverk och på privata
27372: met, 300 mark, eljest 500 mark. För varje kvällslinjer skulle vara desamma som i statliga
27373: barn som icke fyllt 17 år före beskattnings- läroverk. Vidare har kommissionen föreslagit,
27374: årets ingång och som under studietiden har att aftonläroverkseleverna skulle bli delaktiga
27375: bott på annan ort, beviljas ett utbildningsav- av statens studiestöd. De problem som sam-
27376: drag av 200 mark. Studieavdraget är ett sub- manhänger med vuxenfostran behandlas des-
27377: sidiärt avdrag, och det utgår med 500 mark sutom som bäst ~av kommitten för vuxen-
27378: ·tili skattskyldig som har åtnjutit ovan avsedd fostran. Organiseringen av vuxenfostran är så-
27379: undervisning men vars vårdnadshavare icke Iedes för närvarande stadd i kraftig utveckling.
27380: har fått göra utbildningsavdrag. I kommunal- När regeringen behandlar den aktuella in-
27381: beskattningen beviljas varken utbildnings- eller komstskattereformen kommer den att taga
27382: studieavdrag. ställning tili hur kostnaderna för studier borde
27383: 1 det förslag tili förenkling av inkomstbe- beaktas i beskattningen också i fråga om de
27384: skattningen och förnyelse av familjebeskatt- i spörsmålet avsedda aftonläroverkseleverna och
27385: ningen som år 1970 färdigställts av kommis- andra vuxna som bedriver studier.
27386: Helsingfors den 1 augusti 1972.
27387:
27388: Finansminister Mauno Koivisto.
27389: Kirj. ksm. n:o 1.55.
27390:
27391:
27392:
27393:
27394: Vilmi ym.: Maankäyttö- ja asuntotuotantolain mukaisten lisälai-
27395: nojen myöntämiseh~ojen yhtenäistämisestä.
27396:
27397:
27398:
27399: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27400:
27401: Kaikkien valtion varoista myönnettyjen asun- Kun asuntotuotantolain mukaisten lisälaino-
27402: tolainojen ehdot on vuodesta 1959 lähtien py- jen myöntämisehdoista päättäminen siirtyi
27403: ritty pitämään saman sisältöisinä. Mainittuna asuntohallitukselle, olisi johdonmukaisesti pitä-
27404: vuonna voimaan tulleen maankäyttölain mukai- nyt maankäyttölainmukaisten lisälainojen eh-
27405: set asuntolainaehdot säädettiin samanlaisiksi doista päättämisen siirtyä asutushallitukselle.
27406: kuin vastaavat, silloin voimassa olleen asunto- Näin ei kuitenkaan tehty, vaan edellä mainittu
27407: tuotantolain mukaiset ehdot. asiaa koskeva valtioneuvoston päätöskin ( 627/
27408: Kun vuonna 1966 säädettiin uusi asunto- 68) annettiin enemmän kuin puolivuotta asun-
27409: tuotantolaki, muutettiin maankäyttölain mukai- totuotantolain puolella toimeenpannun uudis-
27410: set lainaehdot uuden asuntotuotantolain kanssa tuksen jälkeen.
27411: yhteneväisiksi lukuunottamatta lisälainaehtojen Kun maankäyttölain mukaisia rakentamis-
27412: määräämistä, joka asuntotuotantolaista poiketen avu&tuksia ja palkkioita koskeva maankäyttö-
27413: jäi edelleen valtioneuvoston päätettäväksi. lain 78 S kumottiin 31 päivänä tammikuuta
27414: Lisälainojen myöntämisperusteista päätti se- 1969 annetulla lailla ( 82/69) muutettiin tämli
27415: kä maankäyttölain ( 353/58) että vanhan asun- lisälamaa koskeva valtioneuvoston päätös vk--
27416: totuotantolain ( 488/53), sellaisena kuin se on sinomaan maankäyttölain mukaista lisälainaa:
27417: osittain muutettuna 17. 4. 1959 annetussa lais- koskevaksi. Tämä uusi valtioneuvoston päätös
27418: sa ( 176/59), valtioneuvosto aina vuoteen 1968 ( 295/69) annettiin 8 päivänä toukokuuta
27419: saakka. Viimeinen asuntotuotantolaissa tarkoi- 1969. Kun jo tätä ennen oli maankäyttölai-
27420: tettua lisälainaa ja asunto-osakelainaa koskeva noista annettua lakia (354/58) muutettu 28. 3.
27421: valtioneuvoston päätös ( 37/68) ja maankäyt- 1969 annetulla lailla (198/69), ratkaistiin se,
27422: tölaissa tarkoitetuista rakentamisavustuksista ja että nykyisinkin maankäyttölain mukaisten lisä-
27423: palkkioista sekä lisälainoista annettu valtioneu- lainojen myöntämisehdoista päättäjäksi tarvi-
27424: voston päätös ( 627/68) olivat vielä saman- taan valtioneuvosto, mutta asuntotuotantolain
27425: sisältöiset. Maankäyttölain edellyttämä valtio- mukaisista lisälainaehdoista päättämisen voi
27426: neuvoston päätös annettiin tosin 10 kuukautta tehdä asuntohallitus. Lainan saajan kannalta
27427: myöhemmin, joten sen mukaan ei maankäyttö- kuitenkaan ei ole merkitystä sillä, mikä virasto
27428: lain mukaisia lisälainoja v. 1968 myönnetty. asiasta päättää, vaan sillä, minkätaisiksi lisälai-
27429: Kun asuntotuotantolakiin ( 24 7/66) tehtiin nojen myöntämisehdot määrätään. Ilmeisesti
27430: suuria muutoksia 19 päivänä tammikuuta 1968 asuntohallitus on myönteisempi lainansaajia
27431: annetulla lailla {33/68) ja siihen perustuva kohtaan kuin valtioneuvosto, koska sen päät-
27432: asuntotuotantoasetus ( 88/68) oli annettu, al- tämät ehdot ovat lainansaajan kannalta ajatel-
27433: koi asuntohallitus soveltaa mainitun asetuksen len monin verroin edullisemmat kuin valtio-
27434: 12 § :n 2 momenttia ja päättää itse lisälainoja neuvoston päätöksellä säädetyt.
27435: koskevista ehdoista. Tämän jälkeen myönnet- Asuntohallituksen kuluvalle vuodelle mää-
27436: tyjä lisälainoja ei enää valtioneuvoston päätös räämät lisälainaehdot ovat seuraavat:
27437: (3 7/68 ) ole koskenut.
27438:
27439:
27440: 767/71
27441: 2
27442:
27443: Lisälainan suu-
27444: Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 7 ruus rakennus-
27445: kustannuksista
27446: Verotetta- 10 300 13 000 15 700 18 700 21800 25 000 28100 10%
27447: vat vuosi- 8 500 11200 12 900 15 600 17 600 20 700 22 800 20%
27448: tulot mk 6 800 9 400 11100 12 800 14 600 16 400 18 500 30%
27449: Nykyiset 1200 1500 1800 2100 2 400 2 700 3 000 10%
27450: kuukausi- 1000 1300 1500 1800 2 000 2 300 2 500 20%
27451: tulot mk 800 1100 1300 1500 1700 1900 2100 30%
27452:
27453: Asuntohallitus ei ole määrännyt erikseen mi- 4 000 mk, mutta enintään 6 700 mk sekä 10
27454: tään omaisuusrajaa lisälainan saamisen ehdoksi. %, milloin tulon määrä on ollut yli 6 700 mk
27455: Ehtona on vain, että lisälainaa myönnetään mutta enintään 9 400 mk. Mainitun pykälä~
27456: vain silloin, kun hakijalle on myönnetty val- 2 momentin mukaan saadaan enimmäismääriä
27457: tion asuntolaina tai asunto valtion talokohtai- korottaa enintään 5 prosenttiyksiköllä milloin
27458: sesti lainoittamasta asunto-osakeyhtiötalosta. lainan hakijalla on huollettavanaan kaksi tai
27459: Asuntolainan saannille on asetettu omaisuus- kolme kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta ja
27460: rajoitukset, joissa ei puhuta markkamääristä, enintään 10 prosenttiyksiköllä, milloin huollet-
27461: vaan sanotaan, ettei hakijaa voida pitää asu- tavia lapsia on neljä tai enemmän. Päätös sisäl-
27462: miseen kohdistuvan tuen tarpeessa olevana, tä~ . vielä eräitä vähemmän merkityksellisiä
27463: mikäli hänellä tai muilla huoneistoon asumaan as1o1ta. Verrattaessa maankäyttölain mukaisia
27464: tulevilla on siinä määrin joko verotettavaa tai lisälainan myöntämisehtoja asuntotuotantolain
27465: verovapaata omaisuutta, että perheen tarvetta mukaisiin ehtoihin, on pakko todeta, että edel-
27466: vastaavan asunnon hankkiminen on mahdol- liset ovat lainan saajan kannalta monin verroin
27467: lista ilman valtion lainaa. huonommat. Maankäyttölain mukaisista lisälai-
27468: Edellä esitetyt asuntohallituksen päättämät naehdoista käy ilmi kielteisyys niiden myöntä-
27469: lisälainojen myöntämisrajoitukset rajoittavat ko. mistä kohtaan. Sen sijaan asuntotuotantolain
27470: lainojen saantia lievemmin kuin maankäyttö- mukaiset lisälainaehdot ovat sen lisäksi, että
27471: laki tilan enimmäiskokoa koskevilla ym. rajoi- ne ovat monin verroin paremmat, myös jousta-
27472: tuksilla rajoittaisi tämän lain mukaisen asunto- vat ja perheen kokoon mukautuvat. Maankäyt-
27473: ja lisälainan saantia. Asuntolainojahan ei voi tölain mukaiset lisälainaehdot voivat käytän-
27474: myöntää maankäyttölain 8 §:n 6 ja 7 mo- nössä antaa sellaisia tuloksia, että esim. suuri-
27475: mentin tarkoittamille tiloille. Tämän mukaan perheiselle kunnanjohtajalle, jonka vuosiansio
27476: ei lisälainojen myöntämisrajoituksia erikseen ei ole viimeksi toimitetussa tulo- ja omaisuus-
27477: tarvittaisikaan. Mikäli ne kuitenkin katsottai- verotuksessa ylittänyt 28 100 markkaa, voidaan
27478: siin aiheellisiksi, tulisi niiden olla samanlaiset myöntää asuntolainan ohella lisälainaa 10 %
27479: kuin asuntotuotantolain mukaiset vastaavat ra- rakentamiskustannuksista, mutta samoin suuri-
27480: joitukset. perheineo pientilallinen, jonka vuosiansio vii-
27481: Maankäyttölaissa tarkoitetuista lisälainoista meksi toimitetussa kunnallisverotuksessa on
27482: 8 päivänä toukokuuta 1969 annetun valtioneu- ollut yli 9 400 mk, ei saa lisälainaa ollenkaan.
27483: voston päätöksen ( 29 5/69) mukaan, sellaisena Asuntolainahakemuskin saatetaan usein hylätä
27484: kuin se on 29 päivänä huhtikuuta 1971 anne- sen vuoksi, ettei tilaa pidetä elinkelpoisena.
27485: tussa valtioneuvoston päätöksessä ( 349/71 ) , Kysymyksessä on suuri epäkohta. Maata-
27486: on lisälainan saamisen edellytyksenä, että ha- loutta harjoittava pientilallinen on asetettu koh-
27487: kijan tai hänen aviopuolisoosa verotettavan tuuttoman epäoikeutettuun asemaan muihin
27488: omaisuuden määrä on viimeksi toimitetussa tu- kansalaisiin verrattuna. Epäoikeudenmukaisuus
27489: lo- ja omaisuusverotuksessa ollut enintään vielä korostuu, kun otetaan huomioon, että
27490: 35 000 mk ja verotettavan tulon määrä kun- kunnallisverotuksessa verotettavat tulot ovat
27491: nallisverotuksessa enintään 9 400 mk. Edelleen huomattavasti suuremmat kuin valtion tulo- ja
27492: on ko. päätöksen 2 §:n 1 momentissa säädetty, omaisuusverotuksessa.
27493: että lisälainaa saadaan myöntää enintään 20 % Tässä yhteydessä on erityistä syytä kiinnit-
27494: hyväksytyn kustannusarvion määrästä, milloin tää huomiota edellä jo usein mainitun valtio-
27495: 1 §:ssä tarkoitetun tulon määrä on ollut yli neuvoston päätöksen (295/69) ensimmäisen
27496: 3
27497:
27498: momentin sanamuotoon, joka on seuraava: Li- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
27499: sälainan saamisen edellytyksenä on, että haki- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27500: jan tai hänen aviopuolisoosa verotettavan omai- seuraavan kysymyksen:
27501: suuden määrä jne. Tämä on ehdottomasti käsi-
27502: tettävä niin, ettei voi olla kysymys hakijan ja Tietääkö Hallitus, että valtioneuvos-
27503: hänen aviopuolisoosa yhteenlasketusta omaisuu- ton päätökseen perustuvat maankäyttö-
27504: desta ja tuloista, vaan ainoastaan enimmän lain mukaisten lisälainojen myöntämis-
27505: omistavan ja ansainneen aviopuolison omaisuu- ehdot ovat asuntohallituksen päättämiä
27506: den ja tulon rajoittavasta vaikutuksesta lisä- asuntotuotantolain mukaisia vastaavia
27507: lainan saantiin. P.o. päätöksessä lienee kuiten- ehtoja tuntuvasti huonommat~ ja jos..
27508: kin tarkoitettu aviopuolisoiden yhteenlaskettua tietää,
27509: omaisuutta ja yhteenlaskettuja tuloja. Käytän- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
27510: nössä sanamuotoa on tulkittu väärin, että on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen
27511: päästy siihen, mitä on tarkoitettu. lisälainojen myöntämisehtojen yhtenäis-
27512: Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen tämiseksi?
27513: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1972.
27514:
27515: Pekka Vilmi. Aino Karjalainen. Mikko Jokela.
27516: Taisto Tähkämaa. Aulis Sileäkangas. Esko Härkönen.
27517: Olavi Martikainen. Jouko Siikaniemi. Eino Lottanen.
27518: Erkki Haukipuro. Ahti Pekkala. Saimi Ääri.
27519: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Juhani Saukkonen.
27520: Heimo Linna. Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
27521: Mauno Kurppa. Einari Nieminen. T. Saloranta.
27522: Sylvi Saimo. Reino Karpola. Paavo Väyrynen.
27523: Matti Ruokola. Lea Sutinen.
27524: 4
27525:
27526:
27527:
27528:
27529: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27530:
27531: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa perusteella asunto- ja lisälainan suuruus asunto-
27532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuotantolain mukaan määrätään, voidaan lukea
27533: olette 1 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- myös kustannukset tontin hankkimisesta ja sen
27534: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kunnallisteknillisestä kuntoonpanosta. Maatilan
27535: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja asuinrakennusta rakennettaessa ei näiden kus-
27536: P. Vilmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- tannusten suorittaminen tule kysymykseen.
27537: symyksestä n:o 155: Tästä syystä ja myös siitä, että rakennuskus-
27538: tannusten vähentämiseksi voidaan maatilalla
27539: "Tietääkö Hallitus, että valtioneuvos- yleensä käyttää asunnon rakentamisessa omaa
27540: ton päätökseen perustuvat maankäyttö- työvoimaa, eivät olosuhteet omakotitalon ja
27541: lain mukaisten lisälainojen myöntämis- maatilan asuinrakennuksen rakentamisen osalta
27542: ehdot ovat asuntohallituksen päättämiä ole toisiinsa täysin rinnastettavissa. Lisälainan
27543: asuntotuotantolain mukaisia vastaavia saamisen edellytyksenä olevia enimmäistulora-
27544: ehtoja tuntuvasti huonommat, ja jos joja määrättäessä ei kuitenkaan liene riittävästi
27545: tietää, otettu huomioon maatilatalouden uuden tulo-
27546: mihin toimenpiteisiin Hallitus on verolain eikä maatilan ulkopuolelta saatavien
27547: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainittujen ansiotulojen vaikutuksia viljelijäin verotettavan
27548: lisälainojen myöntämisehtojen yhtenäis- tulon määriin, minkä vuoksi lisälainan saannin
27549: tämiseksi?'' edellytyksenä olevien tulorajojen tarkistaminen
27550: saattaa olla tarpeellista. Parhaillaan onkin asian
27551: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- selvittäminen vireillä. Tarpeen mukaan tullaan
27552: vasti seuraavaa: rajat tarkoituksenmukaisella tavalla tarkista-
27553: Siihen rakennuksen hankinta-arvoon, jonka maan.
27554: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1972.
27555:
27556: Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro.
27557: 5
27558:
27559:
27560:
27561:
27562: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27563:
27564: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen lek bestämmes enligt bostadsproduktionslagen,
27565: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse må inräknas även kostnaderna för anskaffning
27566: av den 1 juni 1972 till vederbörande medlem av tomt och dennas kommunaltekniska iord-
27567: av statsrådet översänt avskrift av följande av ningsställande. Vid uppförande av bostadsbygg-
27568: riksdagsman P. Vilmi m. fl. ställda skriftliga nad på lägenhet kommer inte erläggandet av
27569: spörsmål nr 15 5: dessa kostnader ifråga. För den skull och även
27570: på grund därav, att för minskande av bygg-
27571: "Är Regeringen medveten om, att nadskostnaderna i allmänhet på lägenhet vid
27572: villkoren för beviljandet av tilläggslån uppförande av bostad kan användas egen ar-
27573: enligt jorddispositionslagen som grundar betskraft, kan förhållandena vid uppförande av
27574: sig på statsrådets beslut är betydligt egnahemshus och bostadsbyggnad för lägenhet
27575: sämre än motsvarande villkor enligt beträffande byggandet icke helt jämställas. Vid
27576: bostadsproduktionslagen som beslutits bestämmandet av de maximiinkomstgränser, som
27577: av bostadsstyrelsen, och ifall den är utgör förutsättning för erhållandet av tilläggs-
27578: medveten därom, lån torde man dock icke tillräckligt ha beaktat
27579: vilka åtgärder har Regeringen vid- verkan av gårdsbrukets nya inkomstskattelag
27580: tagit eller ämnar den vidtaga för fören- och förvärvsinkomster utanför lägenheten på
27581: hetligande av villkoren för beviljandet odlarens beskattningsbara inkomsts belopp, var-
27582: av sagda tilläggslån?" för en justering av inkomstgränserna, som ut-
27583: gör förutsättning för erhållandet av tilläggslån
27584: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kan vara nödig. Som bäst är utredningen av
27585: anföra följande: ärendet anhängig. Vid behov kommer grän-
27586: I det anskaffningsvärde för byggnader, på serna att justeras på ändamålsenligt sätt.
27587: grund av vilket bostads- och tilläggslånets stor-
27588: Helsingfors den 19 september 1972.
27589:
27590: Jord- och skogsbruksminister Erkki Haukipuro.
27591:
27592:
27593:
27594:
27595: 767/72
27596: Kirj. ksm. n:o 156.
27597:
27598:
27599:
27600:
27601: Pekkala ym.: Yhteiskunnan tukeen perustuvien asuntolainoitus-
27602: järjestelmien väliin jäävien aseman parantamisesta.
27603:
27604:
27605: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27606:
27607: Yhteiskunta tukee maassamme asuntojen poliisit, työnjohtajat, maaseudun teollisuus-
27608: rakennustoimintaa lainoituksen muodossa lä- laitosten ammattimiehet jne. He jäävät ilman
27609: hinnä kahta tietä. Asuntohallitus myöntää asuntolainaa, jota kuitenkin saavat taloudellisen
27610: lainoja paitsi yhteisöille, myöskin yksityisille asemansa puolesta heihin täysin verrattavat
27611: henkilöille. Maatalousväestöön kuuluville hen- henkilöt joko asuntohallitukselta tai Maatila-
27612: kilöille asuntohallitus ei myönnä lainoja. talouden kehittämisrahaston varoista. Tällainen
27613: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista tilanne asettaa osa-aikaviljelijät syrjittyyn ase-
27614: myönnetään maankäyttölainoja myös asuntojen maan muihin vastaaviin väestöryhmiin verrat-
27615: rakentamiseen maatalousväestölle, mutta ei tuna.
27616: yleensä muihin väestöryhmiin kuuluville. Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
27617: Näitten lainoitusjärjestelmien väliin jää päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
27618: kuitenkin ns. "väliinputoajia" lähinnä osa- teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27619: aikaviljelijöitä, jotka eivät voi saada asunto- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27620: hallitukselta lainaa siitä syystä, että omistavat
27621: jonkin kokoisen maatilan. Usein heille ei Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27622: myönnetä asuntolainaa myöskään Maatila- ryhtyä, jotta osa-aikaviljelijät ja muut
27623: talouden kehittämisrahaston varoista, koska ns. väliinputoajat tulisivat tasaveroiseen
27624: heidän katsotaan saavan pääasiallisen toimeen- asemaan yhteiskunnan tuella tapahtu-
27625: tulonsa muusta kuin maatilataloudesta. Näitä vassa asuntolainoituksessa?
27626: tällaisia osa-aikaviljelijöitä ovat usein esim.
27627: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1972.
27628:
27629: Ahti Pekkala. Aino Karjalainen. Esko Härkönen.
27630: Erkki Haukipuro. Mikko Jokela. Pentti Poutanen.
27631: Pentti Pekkarinen. Olavi Martikainen. Mikko Kaarna.
27632: Matti Ruokola. Jouko Siikaniemi. Paavo Väyrynen.
27633: Taisto Tähkämaa.
27634:
27635:
27636:
27637:
27638: 764/72
27639: 2
27640:
27641:
27642:
27643:
27644: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27645:
27646: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- tamista varten sellaiselle tilalle tai alueelle,
27647: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra johon kuuluu enemmän kuin kahta veroheh-
27648: Puhemies, olette 1 päivänä kesäkuuta 1972 taaria vastaava määrä maatalousmaata tai jonka
27649: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- yhteenlaskettu pinta-ala on Lapin läänissä yli
27650: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kymmenen hehtaaria ja muualla maassa yli kol~
27651: kansanedustaja Pekkalan ym. näin kuuluvasta me hehtaaria, taikka milloin lainaa haetaan
27652: kirjallisesta kysymyksestä n:o 156: omakotitalon rakentamisen, laajentamisen tai
27653: peruskorjauksen rahoittamista varten mainittua
27654: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo enimmäiskokoa pienemmälle tilalle tai alueelle
27655: ryhtyä, jotta osa-aikaviljelijät ja muut ja tilan tai alueen hankkimista tai rakentamista
27656: ns. väliinputoajat tulisivat tasaveroiseen varten on maatalouden perusluotosta 12 päi-
27657: asemaan yhteiskunnan tuella tapahtu- vänä maaliskuuta 1965 annetun lain ( 156/65)
27658: vassa asuntolainoituksessa?" nojalla annettu perusluottoa tai jos sen omis-
27659: taja tai haltija harjoittaa kalastusta, poronhoi-
27660: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toa tahi muuta sellaista maa- tai metsätalouden
27661: vasti seuraavaa: ohella harjoitettavaa taloudellista toimintaa.
27662: Asuntototantolain 1 §:n 2 momentin mu- Edellä mainitussa lausunnossaan maatilahal-
27663: kaan ei ·asuntohallituksen toimialaan kuulu sel- litus selvittää sen seikan, onko lainahakemuk-
27664: laisen asuntorakentamisen lainoittaminen, jonka sessa kysymys maatilatalouteen tai siihen ver-
27665: rakentaminen liittyy maatilatalouteen taikka rattavaan toimintaan liittyvästä rakentamisesta
27666: kalastukseen, porotalouteen tai muuhun sellai- vai ei. Tällä pakollisella lausuntomenettelyllä
27667: seen maa- tahi metsätalouden ohella harjoitetta- on pyritty eliminoimaan maatilahallituksen ja
27668: vaan taloudelliseen toimintaan. Tämä lainkohta asuntohallituksen väliset toimivaltaristiriidat ja
27669: ei siten asuntohallituksen käsityksen mukaan nimenomaan estämään sellaisen tilanteen syn-
27670: aseta ehdotonta estettä asuntolainan myöntämi- tyminen, jossa lainan hakija lakien sovellutus-
27671: selle sellaisissa tapauksissa, joissa lainan hakija aloja koskevan toimivaltaristiriidan vuoksi jäisi
27672: hankkii vain osan tuloistaan mainittuja elin- ilman sekä asuntotuotantolain että maankäyt-
27673: keinoja hyväksi käyttäen. Käytännössä onkin tölainsäädännön mukaista lainaa.
27674: asuntolainoja myönnetty henkilöille, jotka hank- Maankäyttölainsäädännön kokonaisuudistus
27675: kivat pääasiallisen toimeentulonsa muulla ta- on parhaillaan vireillä. Asiaa käsittelee valtio-
27676: voin kuin maataloudella tai siihen verrattavalla neuvoston 26.6.1971 asettama maatilalainsää-
27677: elinkeinolla. Toisin sanoen niin sanotulle osa- däntökomitea, jonka toimikausi on vielä kes-
27678: aikaviljelijäliekin on edellä mainitulla edelly- ken. Sisäasiainministeriölie antamassaan lausun-
27679: tyksellä voitu myöntää asuntolainaa, mikäli nossa (N:o 77/4/71/16.6. 1971) maatilalain-
27680: hän muuten täyttää lainansaajalle laissa ase- säädäntötoimikunnan mietinnön (B 6/71) joh-
27681: tetut vaatimukset. dosta asuntohallitus on muun muassa katsonut,
27682: Näissä tapauksissa on erityisen tärkeätä, että että mietinnössä käsiteltyjä lakiehdotuksia olisi
27683: lainanhakijoiden olosuhteet tarkoin selvitetään tarpeen tarkistaa siten, että maatilahallituksen
27684: ja asuntohallitus korostaa erikoisesti kuntien ja asuntohallituksen väliset toimivaltaristiriidat
27685: keskeistä asemaa ja vastuuta tässä suhteessa. voitaisiin välttää. Maankäyttölainsäädäntöä
27686: Asuntotuotantoasetuksen 13 §:n mukaan on uudistettaessa tulisi asuntohallituksen käsityk-
27687: asuntolainan myöntämistä koskevasta hakemuk- sen mukaan toisaalta huolehtia siitä, ettei asun-
27688: sesta hankittava maatilahallituksen lausunto, totuotantolain ja maankäyttölainsäädännön vä-
27689: milloin lainaa haetaan omakotitalon rakentami- liin jää kohteita, jotka eivät voisi päästä osalli-
27690: sen, laajentamisen tai peruskorjauksen rahoit- siksi kummastakaan tuesta. Edellämainitussa
27691: 3
27692:
27693: lausunnossaan asuntohallitus piti epätarkoituk- kaava tai rantakaava, koska mainituilla alueilla
27694: senmukaisina mm. rajoituksia, jotka estäisivät voidaan harjoittaa sellaista maataloutta, joka
27695: lakiehdotuksien säännösten soveltamisen aluei- estää myös asuntotuotantolain mukaisen tuen
27696: siin, joille on vahvistettu asemakaava, rakennus- saamisen.
27697: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1972.
27698:
27699: SisäasiaitJministeri Heikki Tuominen.
27700: 4
27701:
27702:
27703:
27704:
27705: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27706:
27707: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen manlagda areal överstiger i Lapplands Iän tio
27708: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- hektar och i övriga delar av landet tre hektar,
27709: se av den 1 juni 1972 till vederbörande med- ellet då lån sökes för uppförande, utvidgande
27710: lem av statsrådet översänt avskrift av följande eller grundreparation av egnahemshus på lägen-
27711: av riksdagsman Pekkala m.fl. ställda skriftliga het ellet område, som understiger nämnda ma-
27712: spörsmål nr 156: ximistorlek, och varvid för anskaffningen ellet
27713: för bebyggandet av lägenheten eller området med
27714: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen stöd av lagen den 12 mars 1965 om lantbru-
27715: vidtaga, för att deltidsodlare och övriga kets grundkredit ( 156/65) beviljats grundkre-
27716: mittemellanvarande skulle inta en lik- dit, ellet om dess ägare eller innehavare be-
27717: värdig ställning vid den bostadslångiv- driver fiske, renskötsel eller annan sådan eko-
27718: ning som sker med samhällets stöd?" nomisk verksamhet, som idkas vid sidan av
27719: lantbruk eller skogshushållning.
27720: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt I sitt ovan nämnda utlåtande utreder jord-
27721: anföra följande: bruksstyrelsen den omständigheten, huruvida
27722: Enligt 1 § 2 mom. lagen om bostadsproduk- det i låneansökan är fråga om byggande i sam-
27723: tion omfattar bostadsstyrelsens verksamhetsom- band med gårdsbruk ellet därmed jämförbar
27724: råde inte långivning för bostadsbyggen i sam- verksamhet ellet icke. Genom detta obligato-
27725: band med gårdsbruk, fiske, renskötsel ellet riska utlåtandeförfarande har man strävat till
27726: annan sådan vid sidan av lant- eller skogsbruk att eliminera kompetenskollisioner mellan jord-
27727: bedriven ekonomisk verksamhet. Detta lagrum bruksstyrelsen och bostadsstyrelsen och spe-
27728: uppställer sålunda inte enligt bostadsstyrelsens ciellt förhindra att en sådan situation uppstår,
27729: uppfattning något ovillkorligt hinder för be- att den som anhåller om lån, på grund av en
27730: viljande av bostadslån i sådana fall, då den kompetenskollision rörande tillämpningsformer-
27731: som ansöker om lån endast erhåller en del av na för lagarna skulle bli utan lån såväl enligt
27732: sina inkomster av nämnda näringar. I prak- lagen om bostadsproduktion som enligt jord-
27733: tiken har bostadslån beviljats personer, som dispositionslagstiftningen.
27734: får sin huvudsakliga utkomst på annat sätt än En totalrevidering av joradispositionslagstift-
27735: genom lantbruk eller därmed jämförbar näring. ningen pågår som bäst. Saken behandlas av
27736: Med andra ord, också sagda deltidsodlare har den av statsrådet 26. 6. 1971 tillsatta gårds-
27737: under ovan nämnda förutsättning kunnat bevil- brukslagstiftningskommitten, vars mandatperiod
27738: jas bostadslån, såvida han annars uppfyller de ännu fortgår. I sitt utlåtande till ministeriet
27739: krav som lagen uppställer för låntagaren.- för inrikesärendena (nr 77/4/71/16. 6.1971)
27740: 1 dessa fall är det speciellt viktigt, att de med anledning av gårdsbrukslagstiftningskom-
27741: personers förhållanden som ansöker om lån mittens betänkande (B 6/71) har bostadssty-
27742: noggrant utreds, och bostadsstyrelsen betonar relsen bland anant ansett, att det skulle vara
27743: särskilt kommunernas centrala ställning och nödvändigt att justera de i betänkandet behand-
27744: ansvar i detta avseende. Enligt 13 § förord- lade lagförslagen så, att en kompetenskollision
27745: ningen om bostadsproduktion bör angående an- mellan jordbruksstyrelsen och bostadsstyrelsen
27746: sökan om bostadslån inhämtas jordbruksstyrel- skulle kunna undvikas. Vid revideringen av
27747: sens utlåtande, då lån sökes för finansiering jorddispositionslagstiftningen borde man enligt
27748: av uppförande, utvidgande eller grundrepara- bostadsstyrelsens uppfattning å ena sidan sörja
27749: tion av egnahemshus på sådan lägenhet eller för, att det inte mellan lagen om bostadspro-
27750: område, vartill hör lantbruksjord, som mot- duktion och jorddispositionslagstiftningen skul-
27751: svarar mer än två skattehektar, ellet vars san- le komma att finnas sådana objekt, som inte
27752: 5
27753:
27754: skulle kunna bli delaktiga av någotdera stödet. stadsplan, byggnadsplan eller strandplan har
27755: I sitt ovan nämnda utlåtande ansåg bostadssty- fastställts, emedan på nämnda områden kan
27756: relsen bl.a. sådana begränsningar oändamåls- bedrivas sådant lantbruk, som även utgör hin-
27757: enliga, som skulle förhindra att stadgandena i der för erhållande av understöd enligt lagen om
27758: lagförslagen tillämpas på områden, för vilka bostadsproduktion.
27759: Helsingfors den 7 september 1972.
27760:
27761: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
27762:
27763:
27764:
27765:
27766: 764/72
27767: 1
27768: 1
27769: 1
27770: 1
27771: 1
27772: 1
27773: 1
27774: 1
27775: 1
27776: 1
27777: 1
27778: 1
27779: 1
27780: 1
27781: 1
27782: 1
27783: 1
27784: 1
27785: 1
27786: 1
27787: 1
27788: 1
27789: 1
27790: 1
27791: 1
27792: 1
27793: Kirj. ksm. n:o 157.
27794:
27795:
27796:
27797:
27798: Ajo ym.: Valtionrautateiden henkilökuntapolitiikan tarkistami-
27799: sesta.
27800:
27801:
27802: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27803:
27804: Kehitysa:luciden veturimiehet ja muu juna- Laskettaessa ,teollisen työpaåkfllll hinnaksi
27805: hetllkilökunta ovat erittäin huolestuneita Val- kehitysalueella 200 000 mk ja kun nämä rau-
27806: tilonl.1autateiden viimeWkaisesta henkilökunitapo- tatieläisten työpaikat ovat pyörien päällä ja
27807: litiikasta. Tämä tuntuu varsin takaperoiselta iJman kustannuksia siirrettävissä, ni1n voidaan
27808: erilkoosesci maamme pohjoisten osien kannalta todeta, että esim. a~btaulun n:o' 139 puiJt-
27809: ikatsotvuna. teirssa kulussa oleva1t junat m1ehirtäen Oulusta
27810: Toisaalta valitetaan, että Helsingin ja sen j.a Rovaniemeltä, voitaisiin liilkennepiiriln luo-
27811: lähiympäristön j:atkuvasti kasvava pailka11islii- da n. 50 uutta työpaikkaa ,ilman lisäkustan-
27812: ikenne potee ankaraa henkilökunnan puutetta. nuksia. Tämä määrä kaksinkertaistuu huomi-
27813: Lisähenikilökunnan tarve kasvaa ede1leen. Siiltä oitaessa lähivuosina a'Vautuva Rautuvaaran ja
27814: huolimatta ajetaM kaukojunat helsinkiilä:iJsJn Kostamuksen malminkuljetus, mikäli nämä
27815: miehistöin, vallkka ne esim. Pohjanmaan ra- saadaan ajaa pohjois,soomalaisin miehistöin.
27816: dalla voitaisiin hyvin ,ajaa Tampereelta, Scinä- Edellä olevan perusteella ja viitaiten va!.tio-
27817: joelta, Oulusta ja ROV1aniemeltä käsin. Nykyi- päiväjärjestykoon 37 § :n 1 momenttiin esi-
27818: sin Helsingistä ajetaan mm. Ouluun ja Vaa- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27819: saan. vastattavaksi s:euraav:an kysymyksen:
27820: Kun toisaalta maan muissa osissa on ratio-
27821: nalisoinnin joa paikallisliikenteen ·supiJstamisen Onko Hallitus tie1J<inen siitä, että
27822: myötä syilltynyt <työttömyyttä ja ansiJoiden me- Valtionrautateidoo toimesta jatlkuvasti
27823: netyksiä, on :tämä johtanut haluun siirtyä Hel- pyritään keskittämään veturimiesten
27824: sinkiin. Lisäksi tätä siirtymishalua kannustetaan ajot tapahtuvaksi Pasilan varikoita ja
27825: rautatielaitoksen 'taholta. Esim. Oulun :liiken- 'Vastaa~asci. junahenkilökunnan He1sin-
27826: nepiirin miehistö on viime vuosien kuluessa @in asemalta, ja jos on,
27827: vähentynyt noin sadalla veturimiehelJä. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27828: Tämän kehityksen ja helsinkikeskeisen ~a~at ryhtyä tämän kehitysalueiden työnteki-
27829: teilun estämiseksi ei rautatielaitoksen sisällä il- jöille haitaHisen toiminnan lopettami-
27830: man ulkopuolista määräystä ole tehtävissä mi- seksi?
27831: tään, sillä liikennepiirien päälliköt virkauransa
27832: vuoksi tuskin voivat asettua pohlclci.teloin kes-
27833: kushallinnon pyrkimyksiä vastaan.
27834: Helsingissä 1 päivänä kesäikuuta 1972.
27835:
27836: Aimo Ajo. Leo Kohtala. Eero Salo.
27837: Seppo Ti,kka. Helvi Niskanen. Eino Loikkanen.
27838: Sakari Knuuttila. Lasse Lehtinen. Olavi T<Upamä:ki.
27839: VIilie TiJkJkanen. Niilo Ko&kenniemi. Paavo Väyrynen.
27840: Eeli Lepistö. Pauli Räsänen. Olavi Martikainen.
27841: Bror Lil:lqvist. Paavo Tiilikainen. Jouni Mykkänen.
27842: Erlk:lci. Liikanen. Mauno Forsman. Miiklko Jokela.
27843: Matti Ahde. Pel&a Salla. Arttur Niemelä.
27844: Uljas Mäkelä. A-L. Tiekso. Elly Sigtrids.
27845: 718/72
27846: 2
27847:
27848:
27849:
27850:
27851: E du sk u n nan H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
27852:
27853: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- eikä muun junahenkilökunnan aikaisemmin
27854: tissa mainitussa ta11koiltuksessa Te, Herra Pu- miehittämiä vuoroja ole siirretty Helsingin
27855: hemies, olette 1 päivänä kesäkuuta 1972 päi- liikennepiil.1in hoitoon.
27856: vätyn kirjeenne ohella toimittanut wltioneu- M1käli Kostamuksen ja Rautuvaaran maJmi-
27857: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennOksen liiikenne alkaa, ei tätä liikennettä tulla hoita-
27858: kansanedustaja Ajon ym. näin kuuluvasta kir- maan Helsingin eikä muidenkaan Etelä-Suo-
27859: jallisesta kysymyksestä n:o 157: men liikennepiirien miehistöllä, vaan pääasi-
27860: assa Oulun liiikenn~iirien ,roiznesta.
27861: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Liikkuvan junahenkilökunnan vuotojen jär-
27862: Valtionrautateiden toimesta jatkuvasti jestelyissä on pääpyrkimyksenä ollut mahdol-
27863: pyritään keskittämään veturimiesten lisimman tarkoituksenmukainen työvoiman
27864: ajot tapahtuvaksi Pasilan varikoita ja käyttö :työvuoron kohtuullisuus j·a tarpeelLisen
27865: vastaavasti junahenkilökunnan Helsin- koulutuksen omaavan henkilökunnan määrä
27866: gin asemalta, ja jos on, huomioon ottaen. Tässä mielessä on rautatie-
27867: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hallitus mm. pyrkinyt siil.1tämään osan Hel-
27868: ryhtyä tämän kehitysalueiden :työnteki- singin liikennepiirin miehlttämistä junavuo-
27869: jöille haitaUisen •toiminnan lopettami- roista muiden llikennepi.lrien hoitoon.
27870: seksi?" Rautatiehallitus pitää kuitenkin entistä
27871: tarkoituksenmukaisempaa junahenkilökunnan
27872: V astau:ksena kysymykseen esitän kunnioit- työnjtakoa välttämättömänä ja on ltästä syystä
27873: tavasti seuraavaa: asettanut työryhmän, jonika tehtävänä <JI1l ilaa-
27874: RautatiehallitUksen pyrkimyksenä on ollut :nia ehdotus eri liikennepiirien veturimiehiä 1a
27875: henkilökunnan määrän ja laadun sopeuttami- muuta junahenkilökuntaa koskevasta työnjaosta
27876: nen kullakin liikennepaikalla esiintyviä teht.ä- vuosille 1973-1978.
27877: viä vastaavaksi eikä suinkaan henkilökunnan Koska työ onnistuakseen :vaatii thenkilokun-
27878: keskittäminen Etelä-Suomeen. Junahenkilökun- tajärjestöjen varauksettoman tuen, on em. työ-
27879: nan ja veturimiehistön osalta on lisäksi todet- ryhmässä myös henkilökuntajärjestöillä omat
27880: tava, ettei Oulun liikennepiirin veturimiesten edustajansa.
27881: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1972.
27882:
27883: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
27884: 3
27885:
27886:
27887:
27888:
27889: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27890:
27891: I det rs~fte 37 § 1 mom. riksdagsovdningen Om malmtrafik på Kostamus och Rarutu-
27892: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- vaara inleds, kommer denna trafik inte .att
27893: velse av den 1 juni 1972 tili vederbömnde skötas med manskap från Helsingfors trafik-
27894: medJ.em a~ statsrådet övevsänt truvskrift av föl- distniikt eller andra trafikdistrikt i södra Fin-
27895: jande av riksdagsman Ajo m. fl. ställda skrift- land, utan huvudsakligen av Uleåborgs :trafik-
27896: liga spörsmål nr 157: distrilkt.
27897: Vid repJleringen av den rörliga ltågpersooo-
27898: "Är Regeringen medveten om ·att lens turer har man främst strävat tili en så
27899: Statsjämvägarna visar en ständig ten- ändamålsenlig användning av arbetskratten
27900: dens att koncentrera loktomotivmännens som möjligt med bea:ktande av den persona1s
27901: tuver at:: utgå från depån i Fredriks- numerär som har erforderlig utbildning och
27902: herg och tågpersonalens från Helsing- så, att arbetsskiftet blir skäligt. I detta s~tte
27903: fors station, och om så är fallet, har järnvägsstyrelsen bl.a. veLat överföra en
27904: vilka åtgärder ämnar Regeringen del av de av Helsingfors trafikdistrikt beman-
27905: vidtaga för stävjande av denna för ar- nade 1tågturerna till andta trafikdistr~kt.
27906: betstagarna på utvecklingsområdena Järnvägsstyrelsen anser 'emellertid, att en
27907: menliga ver:ksamhet? '' mera ändamålsenlig arbetsfördelning för tåg-
27908: persona:len än tidigare är nödvändig, och har
27909: Såsom s.var på spörsmålet får jag vördsamt av denna orsak tillsatt en arbetsgrupp, som
27910: anföra följande: har till uppgift •aJtt uppgöra ett förslag tili
27911: Järnvägss~relsens avsik:t har varit att an- arbetsfördelning för de olika trafikdistriktens
27912: passa personalens numerär och :art efter de lokomotivmän och övriga tågpersonal för åren
27913: på varje trafikplats förekommande göromålen 1973-78.
27914: och ingaluoda 'att koncentrera personail tili Emedan arbetet för att Jyckas fordrar per-
27915: södra Finland. Vad beträffar tågpersonalen sonalorganisationernas förbehålllslösa stöd, har
27916: och l'Oik.omotivmännen bör det dessutom k.Oitl- även personalorganisationerna sina represen-
27917: stateras, att turer som :tidigalre har beman- tanter i ovan nämnda arbetsgrupp.
27918: nats med lokomotivmän eller annan tågperso-
27919: nal från Uleålborgs trafikdistrikt inte har un-
27920: derlagts Helsingfors traf·ikdistrikt.
27921: Helsingfors den 28 juni 1972.
27922:
27923: Trafikminister Valde Nevalainen.
27924: Kirj. ksm. n:o 1.58.
27925:
27926:
27927:
27928:
27929: Rekonen ym.: Yksityis'ten asuntotonttien omis'tajien ja ha1tijain
27930: vapauttamisesta katurasituskuSitannuksista.
27931:
27932:
27933: E d u s k u n n a n H e r.r a P u h e m i e h e 11 e.
27934:
27935: Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevat puhtaana pitäminen ei voi kuulua yksityisille
27936: määräykset ovat kaupunkien, kauppaloiden ja asuntotonttien omistajille tai haitijoille vaan ne
27937: maataiskuntien rakennusjärjestY'ksissä. Paikalli- tulee saattaa yhteiskunnan tehtäväksi. Missään
27938: sista olosuhteista johtuen määräykset poikkea- muodossa tne eivät ainakaan voi kuulua vähäva-
27939: vat jonkin verran toisistaan. Yleisesti on kui- raisille ja useinkin hyvin suurissa vaikeuksissa
27940: tenkin siten, että rakennusjärjestysten määräys- oleville asuntotonttien haitijoille ja asukkaille.
27941: ten mukaan kuuluu kadun kunnossa- ja puh- Tilanne on muodostunut suorastaan kestämät-
27942: taanapito tontin omistajalle. tömäksi. Ellei pikaisesti ryhdytä sanoista tekoi-
27943: Tapal1tuneen teknillisen kehityksen ja sitä hin sa:attaa olla että esim. Tampereella missä
27944: seuranneen räjähdysmäisen liikenteen kasvun omakotiväen keskuudessa on paljon vähävarais-
27945: seurauksena ovat mainitunlaiset säädökset muo- ta väkeä, jopa pelkän kansaneläkkeen varassa
27946: dostuneet kohtuuttomiksi asuntotonttien haiti- eläviä yksinäisiä naisia, että monet joutuvat
27947: joille. Erittäin suuriin vaikeuksiin ovat joutu- kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta aiheutu-
27948: neet kaupunkien ja muiden vilkkaasti liikennöi- vien suurten kustannUJSten vuoksi menettämään
27949: tyjen pääkulkuväylien varrella olevat asunto- jopa asuntonsa, jonka he ovat vuosikymmen~ien
27950: tonttien omistajat ja haltijat. On mitä suurin työllä ja uurastuksella onnistuneet itselleen
27951: epäoikeudenmukaisuus ja jopa suoranainen vää- hankkimaan.
27952: ryys, että esim. Tampereen kaupungissa, Kan- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
27953: gasalta Messukylän halki kaupunkiin ja No- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
27954: kialta Pispalan kannaksen halki kaupungin kes- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27955: kukseen kulkevien suurten yleisten liikenne- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27956: väylien varrella olevat asuntotonttien omistajat
27957: ja haltijat joutuvat vastaamaan näiden teiden Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27958: kunnossa- ja puhtaanapidosta. Kukaan ei voine omakoti- ja rivitalotonttien omistajat ja
27959: vakavasti väittää etteikö mm. mainitunlaisissa haltijat ovat joutuneet ylivoimaiseksi
27960: tapauksissa ole mitä räikein epäkohta olemassa. muodostuvien kadun kunnossa- ja puh-
27961: Lukuisista esityksistä ja annetuista lupauk- taanapitorasitusten kohteeksi, ja jos on,
27962: sista huolimatta mainittujen epäkohtien ja aikooko Hallitus antaa Eduskunnalle
27963: vääryyksien poistamiseksi ei ole tapahtunut esityksen lainsäädännön uudistamiseksi
27964: mitään käytännöllistä toimenpidettä. Tilanne niin, että omakoti-, rivitalo- ja muiden
27965: ei yksinkertaisesti enää voi jatkua nykyisellään, asuntotonttien haltijat ja omistajat va-
27966: vaan sen korjaamiseksi tulee ryhtyä toimenpi- pautetaan kadun ja siihen verrattavan
27967: teisiin. Yleisten teiden ja katujen kunnossa- ja tien kunnossa- ja puhtaanapidosta?
27968: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1972.
27969:
27970: Heimo Rekonen. Osmo Kock.
27971:
27972:
27973:
27974:
27975: 713/72
27976: 2
27977:
27978:
27979:
27980:
27981: E d u s k u n n a n H e u a P u b e m i e ih e 11 e.
27982:
27983: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa dittu lakiehdotuksiakin, jotka niistä aiheutu-
27984: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, neiden erimielisyyksien vuoksi eivät kuitenkaan
27985: olette 1 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- ole johtaneet lainsäädäntötoimiin. Viimeksi on
27986: jeenne n:o 1147 ohella toimittanut Valtioneu- asiasta laadittu kaavoitus- ja rakennusasiain
27987: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen neuvottelukunnan jaoston toimesta vuonna
27988: kansanedustaja Heimo Rekosen ym. kirjallisesta 1969 mietintö, joka sisältää uuden ehdotuksen
27989: kysymyksestä n;o 158, jossa tiedustellaan: kysymyksen järjestämiseksi. Ehdotuksen mu-
27990: kaan katujen ajoratojen kunnossapito siirtyisi
27991: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kokonaisuudessaan kaupungin tehtäväksi. Kun-
27992: omakoti- ja rivitalotonttien omistajat ja nossa- ja puhtaanapidon kustannukset olisi
27993: haltijat ovat joutuneet ylivoimaiseksi jaettava kaupunkien, tontinomistajien ja val-
27994: muodostuvien kadun kunnossa- ja puh- tion kesken. Tontinomistajilta ehdotetaan pe-
27995: taanapitorasitusten kohteeksi, ja jos on, rittäväksi erityinen vuotuinen katumaksu. Sen
27996: aikooko Hallitus antaa Eduskunnalle ohessa 1saisivat kaupungit vuotuista valtionapua
27997: esityksen lainsäädännön uudistamiselk.si katujen kunnossapitoa varten.
27998: niin, että omakoti-, rivitalo- ja muiden Lähinnä sen johdosta, että eräissä lausun-
27999: asuntotonttien haltijat ja omistajat va- noissa ehdotukseen on asennoiduttu kielteisesti
28000: pautetaan kadun ja siihen verrattavan ei sen pohjalta ole toistaiseksi katsottu voita-
28001: tien kunnossa- ja puhtaanapidosta?" van ryhtyä lainsäädäntötoimiin. Kysymystä val-
28002: mistellaan kuitenkin jatkuvasti kaavoitus- ja
28003: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen rakennusasiain neuvottelukunnassa, jossa asian
28004: seuraavaa: kiireellisyyden huomioon ottaen on harkitta-
28005: Kysymys kadun kunnossa- ja puhtaanapidon vana esityksen tekeminen asiaa koskevan erityi-
28006: lainsäädännöllisestä järjestämisestä on ollut pit- sen lain säätämisestä jo ennen rakennuslain ko-
28007: kään vireillä ja asian ratkaisemiseksi on Jaa- konaisuudistuksen toteuttamista.
28008: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1972.
28009:
28010:
28011: Sisäasiainministeri Martti Viitanen.
28012: 3
28013:
28014:
28015:
28016:
28017: T i 11 R i k s d a g e :n s H e rr T a J m a .n.
28018:
28019: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen varit aktuell, och för frågans Iösning har även
28020: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse uppgjorts lagförslag, vilka på grund av de
28021: nr 1147 av den 1 juni 1972 tili vederbörande meningsskiljaktigheter de föranlett Iikväl icke
28022: medlem av statsrådet översänt avl>krift av har lett tili lagstiftningsåtgärder. Senast har en
28023: följande av riksdagsman Heimo Rekonen ställda sektion av delegationen för planläggnings- och
28024: skriftliga spörsmål nr 158: byggnadsärenden år 1969 uppgjort ett be-
28025: tänkande, som innehåller ett nytt förslag tili
28026: "Är Regeringen medveten om, att Iösning av frågan. Enligt förslaget skulle un-
28027: ägarna och innehavarna av egnahems- derhållet av gatornas körbanor i sin helhet över-
28028: och radhustomter blivit påförda över- föras på staden. Kostnaderna för underhåll och
28029: mäktigt betungande kostnader för gatu- renhållning borde fördelas mellan städerna,
28030: underhåll och -renhållning, och om den tomtägarna och staten. I förslaget föreslås att
28031: är, tomtägarna skulle påföras en särskild årlig gatu-
28032: ämnar Regeringen tili Riksdagen avge avgift. Därjämte skulle städerna erhålla ett
28033: 1
28034:
28035:
28036: en proposition om revidering av lag- årligt statsunderstöd för underhåll av gatorna.
28037: stiftningen sålunda, att innehavarna och Närmast på grund av att man i en del ut-
28038: ägarna av egnahems-, radhus- och andra låtanden ställt sig avvisande tili förslaget har
28039: bostadstomter befrias från plikt tili un- man hittills icke ansett sig kunna på basen där-
28040: derhåll och renhållning av gata och där- av skrida tili lagstiftningsåtgärder. Ärendet be-
28041: med jämförlig väg?" redes likväl alltjämt av delegationen för plan-
28042: läggnings- och byggnadsärenden, där man med
28043: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt beaktande av sakens brådskande natur överväger
28044: anföra följande: att utarbeta en proposition om stiftande av en
28045: Frågan om hur gatuunderhållet och -renhåll- särskild lag redan innan totalrevisionen av
28046: ningen skall ordnas i lagstiftningsväg har länge byggnadslagen förverkligas.
28047: Helsingfors den 26 juni 1972.
28048:
28049:
28050: Minister för inrikesärendena Martti Viitanen.
28051: j
28052: j
28053: j
28054: j
28055: j
28056: j
28057: j
28058: j
28059: j
28060: j
28061: j
28062: j
28063: j
28064: j
28065: j
28066: j
28067: j
28068: Kirj. ksm. n:o 159.
28069:
28070:
28071:
28072:
28073: Kurppa: Asuntolainalakien tarkistamisesta lainanhakijalle aiheu-
28074: tuvien hankaluuksien välttämiseksi.
28075:
28076:
28077: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28078:
28079: Asuntotuotantoa varten myönnetään valtion nontarvitsijoille. Sentähden olisi ko. lakeja,
28080: varoista lainoja sekä asuntotuotantolain että säännöksiä ja hakemusmenettelyä tarkistettava
28081: maankäyttölain nojalla. Asuntotuotantolain pe- ja ennenkaikkea niiden joustavuutta parannet-
28082: rusteella lainoitetaan lähinnä omakotitalojen ra- tava ja epäselvien tapausten ohjeita tarken-
28083: kentamista, laajentamista tai peruskorjausta ja nettava.
28084: vuokra- ja osakehuoneistojen hankkimista sekä Asunto- tai maatilahallitukselle tullut väärä
28085: kaupungeissa että maaseudulla. Maankäyttölain lainahakemus olisi automaattisesti ja viivytyk-
28086: mukaan myönnetään asuntolainoja maatilatalou- settä toimitettava oikeaan virastoon ja asunto-
28087: den kehittämisrahaston varoista viljelys-, asun- lainanhakijan olisi tehtävä mahdollisesti tarvit-
28088: toviljelys- sekä kalastustiloille. tavat täydennykset. Lainojen hakuajan jaksot-
28089: Ko. lakien soveltamisalat ja -rajat eivät ole taminen kertavuotiseksi aiheuttaa tarpeetonta
28090: täysin selvät. Käytännössä on sattunut tapauk- hankaluutta, minkä tähden pitäisi päästä vä-
28091: sia, joissa asuntotuotantolain piiriin osoitettu hintäin neljännesvuosittain jätettäviin hakemuk-
28092: lainahakemus on myöhemmin osoittautunut siin. Kun monen muun laina-anomuksen koh-
28093: kuuluvaksi maankäyttölain alaisuuteen ja päin- dalta on poistettu määrätyt hakuajat ja siirryt-
28094: vastoin. Näissä tapauksissa on anomus hylätty ty jatkuvaan hakuaikaan ei voine olla tarkoi-
28095: virheellisenä ja lainanhakija on joutunut odot- tuksenmukaista olla joustamatta näin myös
28096: tamaan seuraavan vuoden hakuaikaa anoak- asuntolainoituksen suhteen.
28097: seen "oikean" lain mukaista lainaa. Esimerk- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28098: keinä todettakoon maatilahallituksen kirjeessä § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
28099: n:o 528/4144 ja asuntohallituksen kirjeessä n:o ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
28100: 221/30 käsitellyt tapaukset. Niin ikään on ta- myksen:
28101: pahtunut, että lainahakemus voisi kuulua kum-
28102: mankin lain piiriin, mutta on hylätty sekä asun- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28103: tohallituksessa että maatilahallituksessa ja on siin asuntolainalakien, ko. säännösten ja
28104: jäänyt tällä tavoin niiden väliin. soveltamisen korjaamiseksi sekä hake-
28105: Lainsäätäjän tarkoituksena ei voine olla lai- musmenettelyn joustamiseksi niin, ettei
28106: nahakemuksen yhteydessä tarpeettomien kus- niistä aiheudu asuntolainan hakijalle
28107: tannusten ja hankaluuksien aiheuttaminen asun- turhia hankaluuksia ja kustannuksia?
28108: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1972.
28109:
28110: Mauno Kurppa.
28111:
28112:
28113:
28114:
28115: 765/72
28116: 2
28117:
28118:
28119:
28120:
28121: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
28122:
28123: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen, laajentamisen tai peruskorjauksen rahoitta-
28124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhetnies, mista varten se11aiselle tilalle tai alueelle, jo-
28125: olette 1 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- hon kuuluu enemmän kuin kahta verohehtaaria
28126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- vastaava määrä maatalousmaata tai jonka yh-
28127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja teenlaskettu pinta-ala on Lapin läänissä yli
28128: Kurpan näln kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- kymmenen hehtaaria ja muualla maassa yli
28129: sestä n:o 1'9: kolme hehtaaria, taikka milloin lainaa haetaan
28130: omakotitalon rakentamisen, laajentamisen tai
28131: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- peruskorjauksen rahoittamista varten mainit·
28132: teisiin asuntolainalakien, ko. säännösten tua enimmäiskokoa pienemmälle tilalle tai
28133: ja soveltamisen korjaamiseksi sekä ha- alueelle ja tilan tai alueen hankkimista tai ra-
28134: kemusmenettelyn poistamiseksi niin, et- kentamista varten on maatalouden petusluotos-
28135: tei niistä aiheudu asuntolainan hakijalle ta 12 päivänä maaliskuuta 196; annetun lain
28136: turhia hankaluuksia ja kustannuksia?" (156/65) nojalla annettu perusluottoa tai jos
28137: sen omistaja tai haltija harjoittaa kalastusta,
28138: Vastimksena kysymykseen esitän kunnioitta- poronhoitoa tahi muuta sellaista maa- tai metsä-
28139: vasti seuraavaa: talouden ohella harjoitettavaa taloudellista toi-
28140: Asuntotuotantolain 1 § :n 2 momentin mu- mintaa.
28141: kaan ei asuntohallituksen toimialaan kuulu sel· Edellä mainitussa lausunnossaan maatilahalli-
28142: laisen asuntorakentamisen lainoittaminen, joka tus selvittää sen seikan, onko lainahakemukses-
28143: rakentaminen liittyy maatilatalouteen taikka ka- sa kysymys maatilatalouteen tai siihen vertat-
28144: lastukseen, porotalouteen tai muuhun sellaiseen tavaan toimintaan liittyvästä rakentamisesta vai
28145: maa- tahi metsätalouden ohella harjoitettavaan ei. Tällä pakollisella lausuntomenettelyllä on
28146: taloudelliseen toimintaan. Tämä lainkohta ei pyritty· eliminoimaan maatilahallituksen ja asun-
28147: siten asuntohallituksen käsityksen mukaan ase- tohallituksen väliset toimivaltaristiriidat ja ni-
28148: ta ehdotonta estettä asuntolainan myöntämi- menomaan estämään sellaisen tilanteen synty-
28149: selle sellaisissa tapauksissa, joissa lainan hakija misen, jossa lainan hakija lakien sovellutusalo-
28150: hankkii vain osan tuloistaan mainittuja elinkei- ja koskevan toimivaltaristiriidan vuoksi jäisi il-
28151: noja hyväksi käyttäen. Käytännössä onkin asun- man sekä asuntotuotantolain että maankäyttö-
28152: tolainoja myönnetty henkilöille, jotka hankki- lainsäädännön mukaista lainaa.
28153: vat pääasiallisen toimeentulonsa muulla tavoin Maankäyttölainsäädännön kokonaisuudistus
28154: kuin maataloudella tai siihen verrattavalla elin- on parhaillaan vireillä. Asiaa käsittelee valtio-
28155: keinolla. Toisin sanoen niin sanotulle osa-aika- neuvoston 26. 6. 1971 asettama maatilalainsää-
28156: viljelijällekin on edellä mainitulla edellytyksel- däntökomitea, jonka toimikausi on vielä kes-
28157: lä voitu myöntää asuntolainaa, mikäli hän muu- ken. Sisäasiainministeriölie antamassaan lausun-
28158: ten täyttää lainansaajalle laissa asetetut vaati- nossa (N:o 77/4/71/16.6.1971) maatilalain-
28159: mukset. säädäntötoimikunnan mietinnön (B 6/71) joh-
28160: Näissä tapauksissa on erityisen tärkeätä, että dosta asuntohallitus on muun muassa katsonut,
28161: lainanhakijoiden olosuhteet tarkoin selvitetään että mietinnössä käsiteltyjä lakiehdotuksia olisi
28162: ja asuntohallitus korostaa erikoisesti kuntien tarpeen tarkistaa siten, että maatilahallituksen
28163: keskeistä asemaa ja vastuuta tässä suhteessa. ja asuntohallituksen väliset toimivaltaristiriidat
28164: Asuntotuotantoasetuksen 13 §:n mukaan on voitaisiin välttää. Maankäyttölainsäädäntöä
28165: asuntolainan myöntämistä koskevasta hal{emuk- uudistettaessa tulisi asuntohallituksen käsityk-
28166: sesta hankittava maatilahallituksen lausunto, sen mukaan toisaalta huolehtia siitä, ettei asun-
28167: milloin lainaa haetaan omakotitalon rakentami- totuotantolain ja maankäyttölainsäädännön vä-
28168: 3
28169:
28170: liin jää kohteita, jotka eivät voisi päästä osal- ohjeiden mukaan, tänä vuonna määrättävä si-
28171: lisiksi kummastakaan tuesta. Edellämainitussa ten, että hakemukset on jätettävä kunnalle vii-
28172: lausunnossaan asuntohallitus piti epätarkoituk- meistään 10. 9. 1972.
28173: senmukaisina mm. rajoituksia, jotka estäisivät Kun asuntohallituksen lainoitustoiminta ta-
28174: lakiehdotuksien säännösten soveltamisen aluei- pahtuu vuosittain vahvistettavan myöntämis-
28175: siin, joille on vahvistettu asemakaava, raken- valtuuden ja maksatusmäärärahan puitteissa ja
28176: nuskaava tai rantakaava, koska mainituilla kun toisaalta lainoja pyritään myöntämään mah-
28177: alueilla voidaan harjoittaa sellaista maataloutta, dollisimman tasapuolisesti ottaen huomioon
28178: joka estää myös asuntotuotantolain mukaisen muun muassa asianomaisten kuntien ja läänin-
28179: tuen saamisen. hallitusten kaikista saapuneista lainahakemuk-
28180: Henkilökohtaista osake- ja lisälainaa tarkoit- sista ja niiden keskinäisestä etuoikeusjärjestyk-
28181: tavat hakemukset kunta ottaa vastaan erityisiä sestä antamat lausunnot; ei jatkuvaan .lainojen
28182: hakua koskevia määräaikoja määräämättä. Tä- hakuaikaan siirtymistä ole muiden kuin edellä
28183: män Iainatnuodon osalta on toisin sanoen siir- mainittujen osake- ja lisälainojen ·osalta pidetty
28184: rytty jatkuvaan hakuaikaan. tarkoituksenmukaisena eikä mahdollisenakaan.
28185: Muiden asuntotuotantolain mukaisten laino- Tähän vaikuttaa luonnollisesti lisäksi myös se,
28186: jen osalta asuntohallitus määrää vuosittain eri- että toistaiseksi on hyväksyttäviä lainahakemuk-
28187: tyisen lainojen hakuajan, josta lähetetään ilmoi- sia ollut vuosittain enemmän kuin lainoja
28188: tus kunnallishallituksille niiden toimesta edel- myöntämisvaltuuden puitteissa on voitu myön-
28189: leen lainanhakijoiden tietoon saatettavaksi. tää.
28190: Omakotilainojen osalta, joita haetaan kerran Asuntohallituksessa tutkitaan jatkuvasti lai-
28191: vuodessa kunnalta, asuntohallitus ilmoittaa noitustoiminnan kehittämistä ja siihen liitty-
28192: hyvissä ajoin edellisenä vuotena sen määrä- vänä myös mahdollisuuksia lainojen hakume-
28193: päivän, johon mennessä kunnan on toimitettava nettelyn yksinkertaistamiseksi. Toisaalta tehos-
28194: sille jätetyt seuraavaa vuotta koskevat lainaha- tetun tiedotus-, valvonta- ja ohjaustoiminnan
28195: kemukset lääninhallitukselle. Näin meneteltäes- avulla pyritään informoimaan lainanhakijoita
28196: sä hakuajat kuitenkin käytännössä muodostuvat hakumenettelystä, lainansaantimahdollisuuksista
28197: vuosittain varsin pitkiksi, esimerkiksi omakoti- ja muista heille merkityksellisistä seikoista.
28198: lainojen hakuaika on kunnan, asuntohallituksen
28199: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1972.
28200:
28201: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
28202: 4
28203:
28204:
28205:
28206:
28207: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28208:
28209: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen råde, vartill hör lantbruksjord, som motsvarar
28210: anger har Ni~ Herr Talman, med Eder skri- mer än två skattehektar, eller vars samman-
28211: velse av den 1 juni 1972 till vederbörande lagda areal överstiger i Lapplands Iän tio
28212: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- hektar och i övriga delar av Jandet tre hektar,
28213: jande av riksdagsman Kurppa ställda skriftliga eller då lån sökes för uppförande, utvidgande
28214: spörsmål nr 159: eller grundreparation av egnahemshus på lä-
28215: genhet eller område, som understiger nämnda
28216: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder maximistorlek, och varvid för anskaffningen
28217: för korrigering av 1agama om bostadslån, eller för bebyggandet av lägenheten eller om-
28218: av ifrågavarande stadganden och av till- rådet med stöd av lagen den 12 mars 1965
28219: lämpningen samt för avskaffande av an- om lantbrukets grundkredit ( 156/65) beviljats
28220: sökningsförfarandet så, att den som an- grundkredit, eller om dess ägare eller inne-
28221: söker om bostads1ån inte åsamkas havare bedriver fiske, renskötsel eller annan
28222: onödiga besvärligheter och kostnader?" sådan ekonomisk verksamhet, som idkas vid
28223: sidan av lantbruk eller skogshushållning.
28224: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt I sitt ovan nämnda utlåtande utreder jord-
28225: anföra följande: bruksstyrelsen den omständigheten, huruvida
28226: Enligt 1 § 2 mom. lagen om bostadsproduk- det i låneansökan är fråga om byggande i sam-
28227: tion omfattar bostadsstyrelsens verksamhetsom- band med gårdsbruk eller därmed jämförbar
28228: råde inte långivning för bostadsbyggen i sam- verksamhet eller icke. Genom detta obliga-
28229: band med gårdsbruk, fiske, renskötsel eller toriska utlåtandeförfarande har man strävat
28230: annan sådan vid sidan av lant- eller skogs- tili att eliminera kompetenskollisioner mellan
28231: bruk bedriven ekonomisk verksamhet. Detta jordbruksstyrelsen och bostadsstyrelsen och
28232: lagrum uppställer sålunda inte enligt bostads- speciellt förhindra att en sådan situation upp-
28233: styrelsens uppfattning något ovillkorligt hinder står, att den som anhåller om lån, på grund
28234: för beviljandet av bostadslån i sådana fall, av en kompetenskollision rörande tillämpnings-
28235: då den som ansöker om lån endast erhåller formerna för lagarna skulle bli utan lån såväl
28236: en del av sina inkomster av nämnda näringar. enligt lagen om bostadsproduktion som enligt
28237: I praktiken har bostadslån beviljats personer, jorddispositionslagstiftningen.
28238: som får sin huvudsakliga utkomst på annat En totalrevidering av jorddispositionslag-
28239: sätt än genom lantbruk eller därmed jämför- stiftningen pågår som bäst. Saken behandlas av
28240: bar näring. Med andra ord, också deltidsodlare den av statsrådet 26. 6. 1971 tillsatta gårds-
28241: har under ovan nämnda förutsättning kunnat brukslagstiftningskommitten, vars mandatpe-
28242: beviljas bostadslån, såvida han annars uppfyller riod ännu fortgår. I sitt utlåtande till minis-
28243: de krav som lagen uppställer för låntagaren. teriet för inrikesärendena (nr 77/4/71/16.6.
28244: I dessa fall är det speciellt viktigt, att de 1971) med anledning av gårdsbrukslagstift-
28245: personers förhållanden som ansöker om lån ningskommittens betänkande (B 6/71) har
28246: noggrant utreds och bostadstyrelsen betonar bostadsstyrelsen bland annat ansett, att det
28247: särskilt kommunernas centrala ställning och skulle vara nödvändigt att justera de i be-
28248: ansvar i detta avseende. Enligt 13 § förord- tänkandet behandlade lagförslagen så, att en
28249: ninen om bostadsproduktion bör angående an- kompetenskollision mellan jordbruksstyrelsen
28250: sökan om bostadslån inhämtas jordbruksstyrel- och bostadsstyrelsen skulle kunna undvikas.
28251: sens utlåtande, då lån sökes för finansiering av Vid revideringen av jorddispositionslagstift-
28252: uppförande, utvidgande eller grundreparation ningen borde man enligt bostadsstyrelsens upp-
28253: av egnahemshus på sådan lägenhet eller om- fattning å ena sidan sörja för, att det inte mel-
28254: 5
28255:
28256: lan lagen om bostadsproduktion och jorddis- munen enligt bostadsstyrelsens anvisningar det-
28257: positionslagstiftningen skulle komma att fin- ta år bestämma ansökningstiden så, att ansök-
28258: nas sådana objekt, som inte skulle kunna bli ningarna skall inlämnas tili kommunen senast
28259: delaktiga av någotdera stödet. I sitt ovan 10. 9. 1972.
28260: nämnda utlåtande ansåg bostadsstyrelsen bl. a. Då bostadsstyrelsens långivningsverksamhet
28261: sådana begränsningar oändamålsenliga, som sker inom ramen för den befogenhet att bevilja
28262: skulle förhindra att stadgandena i lagförslagen lån och det utanordningsanslag som årligen
28263: tiliämpas på områden, för vilka stadsplan, fastställes, och då man å andra sidan strävar
28264: byggnadsplan ellet strandplan har fastställts, tili att bevilja Iån så objektivt som möjligt
28265: emedan på nämnda områden kan bedrivas så- med beaktande bland annat av de utlåtanden
28266: dant lantbruk, som även utgör hinder för er- som vederbörande kommuner och länsstyrelser
28267: hållande av understöd enligt lagen om bostads- har avgivit om alla inkomna låneansökningar
28268: produktion. och deras inbördes prioritetsordning, har det
28269: Ansökningar om personligt aktie- och till- inte ansetts ändamålsenligt eller ens möjligt
28270: läggslån tar kommunen emot utan att bestäm- att övergå tili en fortlöpande låneansöknings-
28271: ma särskilda terminer för ansökandet. I fråga tid ifråga om andra än ovan nämnda aktie-
28272: om denna låneform har man med andra ord och tilläggslån. På detta inverkar naturligtvis
28273: övergått tili fortlöpande ansökningstid. även den omständigheten, att det hittills år-
28274: I fråga om andra lån enligt lagen om bo- ligen har funnits fler låneansökningar som bor-
28275: stadsproduktion bestämmer bostadsstyrelsen de godkännas än vad Iån kan beviljas inom
28276: årligen en särskild låneansökningstid, varom ramen för befogenheten att bevilja sådana.
28277: meddelande sändes tili kommunernas stytelse På bostadsstyrelsen följer man hela tiden
28278: för att på dess åtgärd delgivas dem som an- med långivningsverksamhetens utveckling och
28279: söker om lån. Då saken gäller egnahemslån, i anslutning därtill även möjligheterna att för-
28280: om vilka ansökes en gång om året hos kommu- enkla Iåneansökningsförfarandet. A andra si-
28281: nen, meddelar bostadsstyrelsen i god tid under dan strävar man tili att genom en effektiverad
28282: föregående år den fataliedag före viiken kom- informations-, övervaknings- och instruktions-
28283: munen skall insända de tili kommunen inläm- verksamhet informera sökandena om ansök-
28284: nade låneansökningarna för följande år tili läns- ningsförfarandet, möjligheterna att erhålla lån
28285: styrelsen. Vid ett sådant förfarande blir ansök- och om andra omständigheter som är av bety-
28286: ningstiderna i praktiken likväl årligen rätt delse för dem.
28287: långa. För egnahemslån tili exempel skall kom-
28288: Helsingfors den 7 september 1972.
28289:
28290: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
28291:
28292:
28293:
28294:
28295: 765/72
28296: Kirj. ksm. n:o 160.
28297:
28298:
28299:
28300:
28301: Aalto: Kirjastotilojen kuntamuotoon pohjautuvan jaottelun lopet-
28302: tamisesta.
28303:
28304:
28305: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28306:
28307: Vaitioneuvosto on 29 päivänä maaliskuuta suuruiset kirjastotilat. Katsommekin, että suur-
28308: 1972 antamassaan kirjastorakennusten ja -huo- ten asutustaajamien ihmiset olisi saatettava
28309: neistojen piirustusten, työselitysten ja normaali- myös kirjastopalvelujen osalta samaaarvoiseen
28310: hintojen perusteita koskevassa päätöksessään asemaan kaupungeissa asuvien kanssa.
28311: ( 265/72) jaotellut kirjastojen enimmäistilat Kirjastotilojen rakentaminen tulisi: käsityk-
28312: kuntamuodon perusteella. Päätöstä on pidet- semme mukaan perustua todelliseen käyttötar-
28313: tävä tältä osin epäonnistuneena, sillä mieles- peeseen eikä esim. siihen, onko kysymyksessä
28314: tämme asukaslukuun pohjautuvalla ryhmitte- kaupungissa tai maalaiskunnassa sijaitseva sivu-
28315: lyllä päästäisiin oikeudenmukaisempaan tulok- vai pääkirjasto.
28316: seen. On lähdettävä nimittäin siitä, ettei esim. Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes·
28317: 5 000 asukkaan kaupunki välttämättä tarvitse tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val·
28318: suurempaa pääkirjastoa kuin esim. 15 000 asuk- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28319: kaan maalaiskunta. seuraavan kysymyksen:
28320: Puheena olevassa valtioneuvoston päätökses-
28321: sä on myös maataiskuntien sivukirjastojen Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
28322: enimmäispinta-alat määrätty käytännön tapauk- piteisiin kirjastorakennusten ja -huoneis-
28323: sia aj,atellen rii:ttämättömiksi. Esim. Janakkalan tojen piirustusten, työselitysten ja nor-
28324: kunnan Tervakosken tehdasyhdyskunnan sivu- maalihintojen perusteista annetun pää-
28325: kirjaston on kyettävä nykyisten määräysten töksen muuttamiseksi siten, että kunta-
28326: mukaan palvelemaan yli 5 000 asukasta. Tähän muotoon pohjautuvasta jaottelusta luo·
28327: tarkoitukseen eivät riitä enintään 80 m2 :n eikä vutaan?
28328: edes erikoisluvalla saatavat enintään :1.20 m2:n
28329: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1972.
28330:
28331: Lyyli Aalto.
28332:
28333:
28334:
28335:
28336: 722/72
28337: E dusk u nn an H er r a P u he in i e he 11 e.
28338: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- ten perusteella koulurakennuksia koskeva nor-
28339: sa mainitussa tarkoituksessa Te 1 Hetra PUhe~ maalihintapäätös on ,.eitu uudistaa peruskou-
28340: mies, olette kirjeellänne 6 päivänä kesäkuuta lun tarpeita silmällä :pitäen siten, että kaksi
28341: 1972 mo 1157 lähettänyt valtioneuvoston viimeisintä päätöstä poikkeavat huomattavasti
28342: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus~ edeltäjistään: Koulurakennustoimikunta laätii
28343: taja Lyyli Aallon tekemän kirjallisen kysymyk- .parhaillaan . selvitystä kirjastorakeniiqsteri nor"
28344: sen: mäalihiritapäätöksen uudistamiseksi; Tässä sel-
28345: vityksessä kiinnitetään huomiota paitsi kysy-
28346: "Aiko<;)ko Hallitus ryhtyä toimen- my'ksessä mainittUihin näkökohtiin myös kir-
28347: piteisiin khjastoräkennusteri ja ~huoneis jastotohuen uusien toimintamuotojen tilavaati-
28348: tojen . piirustusten, työselitysteri ja nor- muksiih; Kuntamuotoon perustuva tilanormitus
28349: maalihintojen perusteista anrietuii pää- ei enää ole tarkoituksenmukainen; Elinkeino-
28350: töksen muuttamiseksi siten, että kunta- ja asutusrakenteen muuttuessa ovat erot eri
28351: muotoon pohjautuvasta iaattehista luo- kuntamuotojen lteskeri pienentyneet. Se että
28352: vutaan?'' ~ä.uputlkeH:tin on viime vuosina liitetty laajoja
28353: haja-asutusalueita sekä toisaalta perinteisen kä-
28354: Vastauksena kysymykseen esidin kunnioitta- sityksen mukaisesti tyypillisiä maalaiskuntia on
28355: vasti seur!lavaa: muutettU kaupungeiksi ja kauppaloiksi, on teh-
28356: Valtioneuvoston 1. 5; 1969 tilkaneeksi 5-vuo- nyt jaoittelun_ kaupunki-, kauppala- ja maalåis~
28357: tiskaudeksi asettaman koulur·a~ennustoimikun ~uhtiih epäselväksi. Kun kuritaniuoto ei enää
28358: nan tehtävänä on mm. valmistella ehdotus val- kuvaa kunnan taloudellisia voimavaroja, on
28359: tioneuvoston päätökseksi kansa- ja peruskoulu- viimeaika~sessa lainsäädännössä val tiotlavun
28360: rakennust~n sekä ldrjastorakennusten piirustus- ~muhius ·porrastettU karil:okykyluokituksen mu-
28361: ten, työselitysten ja normaalihintojen perusteis- kåim. Kirjastolaitoksen osalta on vielä todet-
28362: ta. Sen johdosta, että peruskoulu-uudistus sekä tava, että sivukirjastojen merkitys ori vähen-
28363: opetusmenetelmien ja -välineiden nopea muut- tynyt liikenneolojen parantuessa ja kirjasto-
28364: tuminen aiheuttavat uudentyyppisiä koulutila- autojen lisääntyessä, mikä erikoisesti maalais-
28365: vaatimuksia on koulurakennustoimikunta kat- kunnis·sa vaikuttaa pääkirjastojen mitoitukseen.
28366: sonut kiireellisimmäksi tehtäväkseen uudistaa KOulurakennustoimikunta tulee ottamaan edel-
28367: koulurakennuksia koskevan normaalihintapää- lä olevat näkökohdat huomioon laatiessaan par-
28368: töksen. Kiireellisyysjärjestyksen valintaan on haillaan ehdotusta seuraavan vuoden päätök-
28369: vaikuttanut myös se, että koulurakentamisen seksi kirjastorakennusten ja -huoneistojen pii-
28370: volyymi on huomattavasti suurempi kuin kir- rustusten, työselitysten ja normaalihintojen pe-
28371: jastojen. Toimikunnan selvitysten ja ehdotus- rusteista.
28372: Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1972.
28373:
28374: Ministeri Pentti Holappa.
28375: 3
28376:
28377:
28378:
28379:
28380: T i lJ R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28381:
28382: I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen två senaste besluten avsevärt avviker från de
28383: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- föregående. Skolbyggnadskommissionen håller
28384: velse nr 1157 av den 6 juni 1972 tili veder- som bäst på att utarbeta en utredning för att
28385: börande medlem av statsrådet översänt föl- beslutet om normalpris för bi:blioteksbyggnader
28386: jande av riksdagsman Lyyli Aalto ställda skrift- skall kunna förnyas. I denna utredning fästs
28387: liga spörsmål: uppmärksamhet icke blott vid de i spörsmålet
28388: nämnda synpunkterna utan även vid de ut-
28389: "Har Regeringen för avsikt att vid- rymmeskrav som biblioteksväsendets nya verk-
28390: taga åtgärder för att ändra statsrådets samhetsformer ställer. En på kommunformen
28391: beslut om grunderna för ritningar, ar- baserad normering av utrymmena är icke
28392: betsbeskrivningar och normalpris för längre ända:målsenlig. Ä:ndringarna i närings-
28393: bihlioteksbyggnader och -lokaliteter så, och bosättningsstrukturen har medfört, att
28394: att den på kommunformen baserade in- skilinaderna mellan olika kommunformer har
28395: delningen slopas?" minskats. Då vidsträckta områden med spridd
28396: bebyggelse under de senaste åren har införli-
28397: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt vats med städer samt å andra sidan enligt tra-
28398: anföra följande: ditionell uppfattning typiska landskommuner
28399: Den av .statsrådet för en 5-årsperiod från har ombildats tili städer och köpingar, bar
28400: 1. 5. 1969 tillsatta skolbyggnadskommissionen indelningen i .stads-, köpings- odh iandskom-
28401: har bl. a. till uppgift att utarbeta förslag tili muner blivit oklar. Då kommunformen icke
28402: ett ·statsrådsbeslut om grunderna för ritningar, längre ger en bild av kommunens ekonomiska
28403: arbetsbeskrivningar och normalpris för folk- resurser, har storleken av statsunderstöden i
28404: skol- och grundskolbyggnader samt biblioteks- den senaste tidens 1agstiftning avtrappats i en-
28405: byggnader. På grund av att grundskolreformen lighet med bärkraftsklassificeringen. I fråga om
28406: samt den snabba ändringen av undervisnings- biblioteksväsendet bör det vidare konstateras,
28407: metoder och -materiel medför krav på skol- att fiHalbibliotekens betydelse har minskat ef-
28408: lokaliteter av ny typ, har skolbyggnadskom- ter hand som trafikförhållandena har förbätt-
28409: missionen ansett sin mest brådskande uppgift rats och biblioteksbilarna ökats, vilket särskilt
28410: vara att förnya beslutet om normalpds för i landskommuner inverkar på dimensioneringen
28411: sko1byggnader. Tili valet ·av skyndsamhetsord- av huvudb~blioteken. Skolbyggnadskommissio-
28412: ning har även bidragit, a'tt vdlymen är mycket nen kommer att beakta ovan stående synpunk-
28413: större i fråga om sko1byggen än i fråga om ter då den som bäst utarbetar förslag tili föl-
28414: biblioteksbyggen. På basen .av kommissionens jande års beslut om grunderna för ritningar,
28415: utredningar och förslag har beslutet om nor- arbetsbeskrivningar och normalpris för biblio-
28416: malpris för skolbyggnader med tanke på grund- teksbyggnader och -lokaliteter.
28417: skolans behov kunnat reformeras så, att de
28418: Helsingfors den 17 iuli 1972.
28419:
28420: Minister Pentti Holappa.
28421: Kirj. ksm. n:o 161.
28422:
28423:
28424:
28425:
28426: Aalto: Puolustusvoimissa varusmiehille tuomittavista rangaistuk-
28427: sista ja niiden täytäntöönpanosta.
28428:
28429:
28430: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
28431:
28432: Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan eraa- myönnettävän vapaa-ajan voidaan katsoa olevan
28433: seen joukko-osastoon tapahtuneen vierailun ai- useimmiten räikeässä epäsuhteessa varusmiehen
28434: kana valiokunnan jäsenille tarjoutui tilaisuus tekemään rikkomukseen nähden. Tällainen on
28435: tutustua myös puolustuslaitoksen rangaistusjär- mielestämme ristiriidast~a niiden yleisten krimi-
28436: jestelmän soveltamiseen käytännössä. Tällöin naalipoliittisten käsitysten kanssa, joita myös
28437: kävi selvästi ilmi, että suurimpana syynä tuo- Suomessa on viime aikoina ruvettu omaksu-
28438: miJ:tuihin arestirangaistuksiin oli lomalta myö- maan.
28439: hästyminen. Tämä taas puolestaan oli useim- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
28440: miten aiheutunut ajattelemattomuudesta tai tie- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
28441: tämättömyydestä, kuten esimerkiksi sopivien tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
28442: aikataulujen huonosta tuntemuksesta tai varus- si seuraavan kysymyksen:
28443: miehille tyypillisestä rahapulasta.
28444: Vierailun aikana saatiin myös valitettavia Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
28445: todisteita niistä olosuhteista, joissa varusmies- ryhtynyt tai ryhtyy puolustusvoimissa
28446: palveluksen aikana arestirangaistukseen tuomit- varusmiehille tuomittavien rangaistusten
28447: tu joutuu elämään. Ainoana sallittuna lukemis- ja samalla myös rangaistusten täytän-
28448: tona voi arestihuoneiden usein pimeissä tiloissa töönpanon saattamiseksi~ nykyajan kri-
28449: käyttää puolustusvoimien ohjesääntöjä ja Raa- minailipoliittisia tavoitteita vastaavalle
28450: mattua. Myös vartioinnin ja rangaistusaikana tasolle?
28451: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1972.
28452:
28453: Lyyli Aalto.
28454:
28455:
28456:
28457:
28458: 723/72
28459: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
28460:
28461: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentis- teita ia samana pa1vana voimaan tulleen soti-
28462: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- laskurinpitoasetuksen ( 435/72) mukaan ares-
28463: mies, olette kirjeellänne 6 päivänä kesäkuuta tin täytäntöönpane tapahtuu pääsäännön mu-
28464: 1972 n:o 1156 lähettänyt valtioneuvoston kaan palvelusvelvollisuudella, toisin sanoen
28465: asianomaisen iäsenen vastattavaksi kansanedus- rangaistu on vain yöt arestihuoneessa. Sotillcls-
28466: taja Lyyli Aallon tekemän seuraavan sisältöisen rikoksia koskeva säännöstö on kokonaisuudes-
28467: kysymyksen: saan oikeusministeriön asettaman sotilasrikos-
28468: ,ja sotilasoikeudenkäyntilainsäädännön uudista-
28469: "Mihin toimenpltel+slln Hallitus on miskomitean tutkittavana. Puolustusministeriö
28470: ryhtynyt tai ryhtyy puolustusvoimissa on edelliseen liittyen asettanut vuonna 1971
28471: varusmiehille tuomittavien tangaistusten sotilaskurinpitotoimikunnan laatimaan ehdotuk-
28472: 1a samalla myös rangaistusten täytän- sen sotilaskurinpi:to1aiksi. Samana vuonna val-
28473: töönpanon saattamiseksi: nykyajan kri- tioneuvosto aseH~ komitean sdvittämään muun
28474: minaalipoliittisia tavoitteita vastaavalle muassa miten puolustuslaitos mahdollisimman
28475: tasolle?" hyvin sopeutettaisiin suomalaiseen yhteiskun-
28476: taan. Puolustusministeriö asetti 12. 6. 1972 toi-
28477: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mikunnan tehtävänään selvittää muun muassa
28478: taen seuraavaa: arestihuoneiden yleisen kunnon ja kalustuksen
28479: Kesäkuun 1 päivänä 1972 voimaan tulleella sekä täytäntöönpanepaikkojen sosiaaliset tilat.
28480: lailla sotaväen rikoslain muuttamisesta ( 1/72) Näin ollen ministeriö katsoo jo ryhdytyn
28481: on rangaistusjärjestelmää muun muassa arestin sellaisiin uudis·tustoimenprteisiin, joita kyselys-
28482: osalta uudistettu vastaamaan nykyajan tavoit- sä mainitut näkökohdat tarkoittavat.
28483: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1972.
28484:
28485: Puolustusministeri Sulo Hostila.
28486: 3
28487:
28488:
28489:
28490:
28491: T i H R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28492:
28493: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kraft samma dag, verkställs arrest enligt hu..
28494: anger har Ni>, Herr Talman, med Eder skri~ vudregeln genom tjänstgöringsskyldighet, det
28495: vdse nr 1156 av den 6 juni 1972 tili veder- vill säga den bestraffade tillbringar endast nät..
28496: hörande medlem av statsrådet översänt föl- terna i arrestrummet. Stadgandena om militära.
28497: jande av riksdagsman Lyyli Aalto ställda spörs- brott prövas i 1sin helhet ~av den av justitie.;
28498: mål: ministeriet tillsatta kommitten för revision av:
28499: lagstiftningen om militära brott och militär-
28500: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- rättegång. I anslutning tili denna tillsatte för-
28501: tagit eller ämnar den vidtaga för att svarsministeriet år 1971 militärdisciplinkom-
28502: bringa de straff tili vilka beväringar mi'ssionen för att utarbeta ett förslag tili en
28503: döms inom försvarsmakten och sam- militär disdplinslag. Samma år tillsatte stats-
28504: tidigt även verkställigheten av straffen rådet en kommitte med uppgift att bl. a. ut-'
28505: på en nivå som motsvarar nutida kri- reda på vilket sätt försvarsväsendet på bästa
28506: minalpolitiska mål?" möjliga sätt skulle kunna anpassas tili detl
28507: finska samhället. Försvarsministeriet tillsatte
28508: Så:som svar på spörsmålet får j1ag vördsamt 12. 6. 1972 en kommission med uppgift att
28509: anföra följande: bl. a. utreda arrestrummens ,allmänna skick och
28510: Genom en lag om ändring av str,afflagen möblering samt verkställighetsplatsernas sociala
28511: för krigsmakten, som ~trädde i kraft den 1 juni utrymmen.
28512: 1972 (1 /72), har 'Straffsystemet bland annat Ministeriet anser sålunda, att sådana reform-
28513: i fråga om arreS'tstraffet förnyats för att mot- åtgärder som de i :spörsmålet anföra synpunk-
28514: svara nutida målsättningar och enligt miHtära terna åsy:ftar redan har vidtagits.
28515: disciplinsförordningen ( 435/72 ) , som trädde 1
28516: Helsingfors den 30 ~uni 1972.
28517:
28518: Försvarsminister Sulo Hostila.
28519: 1
28520: 1
28521: 1
28522: 1
28523: 1
28524: 1
28525: 1
28526: 1
28527: 1
28528: 1
28529: 1
28530: 1
28531: 1
28532: 1
28533: 1
28534: 1
28535: 1
28536: 1
28537: 1
28538: 1
28539: 1
28540: 1
28541: 1
28542: 1
28543: 1
28544: 1
28545: 1
28546: 1
28547: 1
28548: Kirj. ksm. n:o 162.
28549:
28550:
28551:
28552:
28553: Asvik ym.: Poliisien satamatyöläisiä vastaan suunnatun toimin-
28554: nan lopettamisesta.
28555:
28556:
28557: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
28558:
28559: Perämeren satamat ovat oLleet pysähdyksissä toiminta ei voi olla herättämättä hämmästystä.
28560: jo yli viisi viikkoa satamatyöläisten taistellessa Poliisilla ei pitäisi olla minkäänlaisia oikeuksia
28561: Hittonsa sosiaalidemokraattisen johdon :jäsenis- ryhtyä estämään rauhallista keskustelua ja tilan-
28562: tön mielipidettä kuulematta hyväksymää epä- teen selvittämistä niille tietämättömille, jotka
28563: edullista työehtosopimusta vastaan. Solmittu rikkurityöhön on värvätty. Aavistuksen palaa-
28564: sopimus on herättänyt työläisissä tyytymättö- misesta vanhoihin väkivalta,isiin keinoihin työ-
28565: myyttä sen vuoksi, että sillä mitätöitiin :työläis- läisten taistelun tukahduttamiseksi antaa polii-
28566: ten taistelemat aikaisemmatkin edut ,ja aiheu- sien mukanaan näkyvästi pitämä aseistus. Jäi-
28567: tettiin ,palk!kojen romahdusmainen lasku. leenkö kerran valtiovalta asein ryhtyy taistele-
28568: }ulJJ.cisuudessa on kiinnitetty huomiota sii- maan oikeutettua kamppaiJuaan käyviä työläi-
28569: hen, että työläisten o1keutettua ~akkotaistelua siä vastaan?
28570: on yritetty murtaa menetelmin, jotka sotivat Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
28571: työläisten lakko-oikeutta vastaan. Jopa valtion 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
28572: viranomaiset ovat ryhtyneet vävväämään Perä- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28573: meren satamiin rikkurityövoimaa määräten seuraavan kysymyksen:
28574: työttömiä rikkurityöhön työttömyysavustusten
28575: menettämisen uhalla. Onko Hallitus tietoinen, että po-
28576: Valtion väkivaltakoneisto ei kuitenkaan ole liisiviranomaiset ovat ryhtyneet Vaasas-
28577: tyytynyt dkkurityövoiman värväämiseen. Kun sa lakossa olevia satamatyöläisiä vastaan
28578: Vaasan satamaan värvätyt rikkurit eivät ryhty- toimenpiteisiin, jotka ylittävät poliisin
28579: neetkään lakonalaiseen työhön sen jälkeen, kun toimivallan rajat ja suuntautuvat työläi-
28580: lakossa olevat työläiset olivat heiJle selostaneet siä vastaan työnantajien puolesta, ja jos
28581: laikkonsa oikeutusta, puuttui poliisiviranomaiset on,
28582: asiaan. Vaasan satamassa poliisiviranomaiset mihin toimenpiteisiin HaLlitus aikoo
28583: ovat estäneet työläisiä keskustelemasta ri!kku- ryhtyä poliisien väkivaltaisen satama-
28584: rdksi värvättyjen kanssa. Tukena tässä estämis- työläisiä vastaan suunnatun toiminnan
28585: työssä on ollut paitsi poliisikoirat myös polii- !lopettamiseksi?
28586: sien vyöllä roikkuvat käsituliaseet. Poliisien
28587: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1972.
28588:
28589: Toivo Asvik. Lauri Kantola. Mirjam Tuominen.
28590: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen. Paavo Aitio.
28591: Irma Rosnell. Aarne Koskinen.
28592:
28593:
28594:
28595:
28596: 795/72
28597: 2
28598:
28599:
28600:
28601:
28602: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28603:
28604: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mihin toimenpiteisiin HaLlitus aikoo
28605: mainitussa ta11koituksessa Te, Hett'a Puhemies, ryhtyä powsie:a. väkivaltaisen satama-
28606: olette 6 päivänä kesiikuuta 1972 päivätyn kir- työläisiä vastaan suunnatun toiminnan
28607: jeenne n:o 1201 ohella toimittanut Valtioneu- il.opettamiseksi? ''
28608: voston asianomaiselle jäsenelle jäl~ennöksen
28609: kansanedustaja ÅsvJikin ym. kirJallisesta kysy- Vastauksena kysymyikseen esitän kuru:lloit-
28610: myksestä n:o 162, jossa tiedustellaan: taen seuraavaa:
28611: Kysymyksessä tarJroitetuista .ta.paulksista han-
28612: "Onlro Hallitus tietoinen, että po- kitun selvityksen peru·steella poliisin ei ole voi-
28613: liisiviranomaiset ovat ryhtyneet Vaasas- tu todeta '}'tlittäneen toimivaltans·a rajoja tai
28614: sa lakossa olevia satamatyöläisiä vastaan menetelleen virheellisesti, minkä VtliO'ksi asia
28615: toimenpiteisliin, jocl.<a ylittävät poliisin sisäasiainministeriön puolelta ei ole antanut
28616: toimivallan ra}at ja suuntautuvat työläi- aihetta. enempiin toimenpiteisiin.
28617: siä vastaan työnantajien puolesta, 1a jos
28618: on,
28619: Helsingts!sä 12 tpäivänä syyskuuta 1972.
28620:
28621: Sisäasiainmimsteri Heikki· Tuominen.
28622: 3
28623:
28624:
28625:
28626:
28627: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28628:
28629: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen vilka åtgärder har Regeringen för
28630: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse avsilkt att vidtaga för att göra slut på
28631: nr 1201 av den 6 juni 1972 ·tiH ·vedevbörande polisens mot hamnarbetarna riktade
28632: med1em av statsrådet översänt av:skrift av föl- våld?" ·
28633: jande av riksdagsman Asvik m. fl. stäHda
28634: skriftlig;a spörsmål nr 162: Såsom svar på spörsmMet får jag vördsamt
28635: anföra följande:
28636: "Är Regeringen medveten om att På basen av den utredning som införskaffats
28637: polismyndighe1Jerna i Vasa mot strejkan- om de i spö11smålet •avsedda fallen har det icke
28638: de hamnavbetare har vidtagit åtgärder, kunnat konstateras, att polisen skulle ha över-
28639: vilka överskrLder gränserna för polisens skridit gränserna för sina befogenheter eller
28640: befogenheter, ·samt riktar sig mot ar- handlat fela:ktigt, varför ärendet ioke har föran-
28641: betarna ooh är för arbetsgivarna, och lett vidare åtgärder från ministeriets för !nrikes-
28642: om så är fallet, ärendena sida.
28643: Helsingfors den 12 september 1972.
28644:
28645: Minister för inrilkesärendena Heikki Tuominen.
28646: Kirj. ksm. n:o 16.3.
28647:
28648:
28649:
28650:
28651: Tarjanne: Väkivaltarikoksen 'kohteeksi joutunee1le :tuomitun lror-
28652: rvauksen ,suori<ttamises.ta valtion varoista.
28653:
28654:
28655: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
28656:
28657: Vahingonkorvaus, joka tuomitaan väkivalta- neen oikeuden silloin kun korvausta ei saada
28658: rikoksen kohteeksi joutuneeTie tai rikoksesta perittyä syylliseksi tuomitulta. Tällainen järjes-
28659: surmansa saaneen omaiselle, jää useissa tapauk- telmä on voimassa mm. Ruotsissa, Englannissa,
28660: sissa rikoksentekijän maksukyvyttömyyden Uudessa Seelannissa ja New Yorkin osavaltiossa
28661: vuoksi pelkästään · näennäiseksi hyvitykseksi. USA:ssa.
28662: Laadultaan törkeän väkivaltarikoksen kohteeksi Järjestelmä voisi olla sellainen, että korvauk-
28663: joutuneeTie tuomittavat korvaukset ovat yleensä sen tultua maksetuksi valtion varoista, valtio
28664: useita tuhansia markkoja. Ei ole siten yhden- saisi korvauksen saajan oikeuden vaatia suori-
28665: tekevää, saako uhri korvauksen vai ei, vaan tusta rikoksentekijältä. Vahingonkorvauksen
28666: korvauksen saannilla on rikoksenkohteeksi jou- suorittaminen valtion varoista ei siten suinkaan
28667: tuneen kannalta, mm. työansioiden menetyksen merkitse rikoksentekijän vapautumista velvolli-
28668: vuoksi, erittäin tärkeä merkitys. suudesta korvata aiheuttamansa vahinko. Ti-
28669: Vahingonkorvauksen saamisen turvaamisen lanne saattaisi muodostua pikemminkin päin-
28670: merkitys korostuu, kun kansalaisten mahdolli- vastaiseksi, koska julkisyhteisön perimisviran-
28671: suudet joutua väkivaltarikoksen kohteeksi li- omaiset tulisivat todennäköisesti olemaan yksi-
28672: sääntyvät. Näin on tapahtumassa väkivalloin tyistä korvauksensaajaa hellittämättömämpiä
28673: suoritettavien anastusrikosten osalta, sillä ryös- perimistoimissa. Kriminaalipoliittiselta kan-
28674: töt ovat lisääntyneet viime vuosina voimak- nalta valtion varoista suoritettava korvaus on
28675: kaasti. Myös muun väkivaltarikollisuuden tarkoituksenmukainen ratkaisu, koska se ta-
28676: kas·vu on kiiSitatonta. Tilastonumeroiden mu- soittaa rikoksen aiheuttamia kärsimyksiä ja kus-
28677: kaan v. 1971 pahoinpitelyt ja törkeät pahoin- tannuksia.
28678: pitelyt lisääntyivät edelliseen vuoteen verrat- Edellä lausutun perusteella ja viitaten val-
28679: tuna lähes kolmanneksella. tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
28680: Maamme rikollisuustilanteelle on ollut ja tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28681: ilmeisesti tulee vastaisuudessakin olemaan tun- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28682: nusomaista väkivaltarikollisuuden kansainväli- sen:
28683: sesti katsoen suuri määrä. Tästä huolimatta
28684: meillä ei ole ryhdytty toimenpiteisiin, jotka vä- Milloin Hallitus tulee antamaan
28685: littömästi tähtäävät rikoksen kohteeksi joutu- eduskunnalle esityksen väkivaltarikok-
28686: neen aseman turvaamiseen. Tähän vain välilli- sen kohteeksi joutuneelle tai kuolleen
28687: sesti johtavia keinoja, yksityistä . ja sosiaaliva- uhrin omaiselle rikoksen johdosta tuo-
28688: kuutusta ei voida pitää riittävänä. Vain julki- mitun korvauksen suorittamisesta val-
28689: sista varoista suoritettava korvaus voi tarpeelli- tion varoista?
28690: sessa määrin turvata rikoksen kohteeksi joutu-
28691: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1972.
28692:
28693: Peklka Tarjanne.
28694:
28695:
28696:
28697:
28698: 714/72
28699: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
28700:
28701: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vaitioneuvosto on asettanut komitean selvit-
28702: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tämään, missä tapauksissa ja missä järjestyk-
28703: olette 6 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- sessä tulisi valtion varoista suorittaa harkinnan-
28704: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- varaista korvausta
28705: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
28706: Pekka Tarjanteen näin kuuluvasta kirjallisesta - vahingoista, joita vangit tai muut laitok-
28707: kysymyksestä n:o 163: siin sijoitetut tahi muutoin viranomaisten toi-
28708: mesta rikosoikeudelliseen tai yhteiskunnalli-
28709: "Milloin Hallitus tulee antamaan seen huoltoon otetut henkilöt aiheuttavat
28710: eduskunnalle esityksen väkivaltarikok- - väkivaltarikosten uhreille ja heidän omai-
28711: sen kohteeksi joutuneelle tai kuolleen silleen
28712: uhrin omaisille rikoksen johdosta tuo-
28713: mitun korvauksen suorittamisesta val- Komitea tulee jättämään mietintönsä ennen
28714: tion varoista?" sille asetetun määräajan päättymistä 31. 08.
28715: 1972. Mietinnöstä hankitaan tarvittavat lau-
28716: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sunnot, minkä jälkeen vasta voidaan tehdä pää-
28717: vasti seuraavaa: tös esityksen antamisesta ja sen sisällöstä.
28718: Helsingissä kesäkuun 21 päivänä 1972.
28719:
28720: Vt. oikeusministeri Seija Karkinen.
28721: 3
28722:
28723:
28724:
28725:
28726: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28727:
28728: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Statsrådet har tilisatt en kommitte för att
28729: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utreda i vilka fall och i viiken ordning ersätt-
28730: av den 6 juni 1972 tili vederbörande medlem ning av statsmedel efter skälighetsprövning
28731: av statsrådet översänt avskrift av följande av skulle beviljas
28732: riksdagsman Pekka Tarjanne ställda skriftliga - för skador, som fångar eller andra på
28733: spörsmål nr 163: anstalt placerade eller i övrigt på åtgärd av
28734: myndigheterna i straffrättslig eller samhällelig
28735: "När ämnar Regeringen avlåta pro- vård omhändertagna personer åstadkommer
28736: position tili riksdagen angående kom- - tili offer för våldsbrott och deras an-
28737: pensation av statsmedel av ersättning höriga
28738: som tilidömts offer för våldsbrott eller Kommitten kommer att överlåta sitt be-
28739: anhörig tili person viiken avlidit på tänkande före utgången av den för kommitten
28740: grund av sådant brott?" bestämda termineo 31. 08. 1972. Betänkandet
28741: kommer att sändas på remiss, varefter man först
28742: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kan fatta beslut om avlåtande av propositio-
28743: anföra följande: nen och dess innehåll.
28744: Helsingfors den 21 juni 1972.
28745:
28746: Tf. justitieminister Sei;a Karkinen.
28747: Kirj. ksm. n:o 164.
28748:
28749:
28750:
28751:
28752: Tikka; Lomiet:t peruutt.alllisen kiiytt.Äm~tä .rangaistQ.~muotona
28753: puolustusv-o~s~J.
28754:
28755:
28756:
28757: E.du skutt'Q.1l n Herra Puh~ mhhd'l e.
28758:
28759: Lotnie,n menettämistä käyt:e.tään pu_olustus- tuista tapauksista on parhaillaan eduskunnan
28760: laitoksessa yhä runsaasti eräänä kurinpitotpi- oikeusasiamiehen tutkittavana.
28761: mena, vaikkei sotav~ rikoslaki tunnekaan U.sehnm.issa tapauksissa . loman peruuttami-
28762: mainitunlaista rangaistusmuotoa. Lomien ja nen merkitsee haitallisia searau.ksiå myös va-
28763: siinoolliflesti toistuvien viikonloppuvapaiden rusmiesten omaisille. ·
28764: peruuttamista tapahtuu jatkuvasti hyvin suu- .EdeHä olevaan ja .valtiopäiväjärjestyksen 37
28765: ressa osassa \'aruskutrtia. §·:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
28766: Yarusmiesten lomien p.eruuttamisia on tap.ah- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
28767: tu,o.ut viime aikoina ainakin Riihimäen varus- van kysymyksen: .
28768: kunnassa tietopuolisen kokeen tuloksen perus-
28769: teella, Haminan varuskt.Wnassa lääkärinvastaan- Onko Hallituksen mielestä oikein
28770: otolla käynnin vuoksi, Mäkiluodon linnakkeessa käyttää puolustuslaitO'ksessa rangaistus-
28771: edeHis~x1 v1ikonvaihte!'!n ns. _syyloman vuoksi muotoja, joita sotaväen rikoslaki ei
28772: seltå ~yrylässä ulkopuolisen a.11;1pumakil,pailan tunne ja
28773: toim.itsijan tehtävien hoidon woksi. Viime o!lk.o joukkP-osastoissa menetelty
28774: aikoinakin on säännöllinen viikonloppuvapaa .oikein, hn lomien pe,tuuttami:sta <m :kiy-
28775: voitq peruutt.alJ mm. liian pitkän tukan takia tetmy tangaistusmuotona 5ekä
28776: tai likaisen aseen V\lOksi. Osa edcliä 1lll!ini- m:ihi1a ~iia -asiaa joiadosta motQn
28777: xyl:ttyj.?
28778: Hel~ssä 7 päivänä kGkoota 1972.
28779:
28780: Seppo Tikki!.
28781:
28782:
28783:
28784:
28785: 724/72
28786: 2
28787:
28788:
28789:
28790:
28791: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28792:
28793: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa daan katsoa olevan palvelussyy. Asiasta on
28794: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, eduskunnan oikeusasiamies antanut päätöksen
28795: J;llette kirjeellänne 7 päivänä kesäkuuta 1972 no 588/ 11. 4. 1972, jonka mukaan "asia ei
28796: n:o 1203 lähettänyt valtioneuvoston asian- antanut aihetta toimenpiteisiin".
28797: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Haminan varuskunnassa ei ole yksilöitävissä
28798: Seppo Tikan tekemän seuraavan sisältöisen yhtään tapausta, jossa mainittu lääkärin vas-
28799: kysymyksen: taanotolla käynti olisi vaikuttanut viikonloppu-
28800: vapaan käyttöön, jos lääkäri ei ole määrännyt
28801: "Onko Hallituksen mielestä oikein hoitotoimenpiteitä. Jos lääkäri määrää hoito-
28802: käyttää puolustuslaitoksessa rangaistus- toimenpiteitä, ei varusmiestä yleensä voida näi-
28803: muotoja, joita sotaväen rikoslaki ei den aikana laskea vapaalle.
28804: tunne ja , Mäkiluodon linnakkeella ei ole niinikään
28805: onko joukko-osastoissa menetelty todettavissa kysymyksessä mainittua tapausta.
28806: oikein, kun lomien peruuttamista on käy- Tähän viittaavassa tapauksessa on ao. varus-
28807: tetty rangaistusmuotona se'kä iniehellä ilmeisesti ollut virheellinen käsitys
28808: mihin toimiin asian johdosta aiotaan viikkovapaavuorosta, koska useat lomat hänen
28809: ryhtyä?" kohdallaan olivat sattuneet viikonlopuiksi. To-
28810: dettakoon, että mikäli, kuntoisuus- tai "syy"-
28811: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen loma sattuu samaan viikonloppuun viikonloppu-
28812: seuraavaa: ,vapaavuoron kanssa, ei käyttämätöntä viikon-
28813: Kysyjä on ilmeisesti sekoittanut käsitteet loppuvapaata voida tästä syystä siirtää myö-
28814: loma ja vapaa-aika, sillä kaikissa esitetyissä hempään, koska tällöin joku toinen saattaisi
28815: tapauksissa on kysymys viikonloppuvapaasta. valmius- ja järjestysvaatimusten takia menettää
28816: Puolustusvoimain komentaja on 8. 11. 1968 vuoronsa.
28817: hyväksynyt annettavaksi voimassaolevan pysy- Hyrylän varuskunnassa on järjestetty 26._,.
28818: väismääräyksen varusmiesten vapaa-ajoista. Tä- 28. 5. 1972 SVUL:n Uudenmaan piirin ampu-
28819: män mukaan viikonlopun vapaa pyritään jär- mamestaruuskilpailut, joissa Helsingin Ilma-
28820: jestämään varusmiehelle joka toinen viikko. .torjuntarykmentin komentajan luvalla on käy-
28821: Kuitenkin valmius-, järjestys-, palvelus- tai ter- . tetty toimitsijoina niitä varusmiehiä, jotka val-
28822: veyssyyt saattavat estää vapaan käytön. Muu- miussyistä olivat kasarmialueella. Kun 10. 6.
28823: ten järjestelmä on automaattinen. Varusmiehen 1972 kotiutettavan saapumiserän miehet sai-
28824: poistuessa vapaalle edellytetään, että hän pu- vat, palattuaan 27. 5. leiriltä, kaikki viikon-
28825: keutumisen ja siisteyden (mm. tukka) puolesta loppuvapaan, on mahdollista, että säännön-
28826: täyttää vaatimukset. Mikäli näin ei ole, anne- mukaista viikkovapaajärjestystä ei nuoremman
28827: taan tilaisuus epäkohdan korjaamiseen. ikäluokan kohdalla voitu tarkoin noudattaa.
28828: Tutkittaessa kysymyksessä mainittuja tapauk- Varusmiesten vapaitten peruuttaminen ran-
28829: sia on todettu, että Riihimäen varuskunnassa gaistusmuotona on vastoin voimassaolevien
28830: on reservialiupseerikoulussa tietyn tietotason määräysten henkeä. Lomien (kuntoisuusloma
28831: takaamiseksi järjestetty tietopuolisia kokeita, tai loma pakottavista henkilökohtaisista syistä)
28832: joista selviytymätön määrättiin opiskelemaan kohdalla ei tällainen mahdollisuus voi tulla
28833: viikonlopun aikana, joten kysymyksessä voi- kysymykseen.
28834: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1972.
28835:
28836: Puolustusministeri Sulo Hostila.
28837: 3
28838:
28839:
28840:
28841:
28842: T i B R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28843:
28844: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 588/11.4. 1972) och enligt detta ger ärendet
28845: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse icke anledning tili vidare åtgärder.
28846: nr 1203 av den 7 juni 1972 tili vederbörande Vid garnisonen i Fredrikshamn kan man icke
28847: medlem av statsrådet översänt följande av få fram något enda enskilt fall i vilket i spörs-
28848: riksdagsman Seppo Tikka ställda spörsmål: målet nämnt besök på läkarmottagning skulle
28849: ha inverkat på användningen av fritiden under
28850: "Är det enligt Regeringens åsikt veckoslutet, om läkaren ej föreskrivit vårdåt-
28851: rätt att inom försvarsväsendet använda gärder. Om läkare föreskriver vårdåtgärder,
28852: strafformer som strafflagen för krigs- kan beväring i allmänhet icke beviljas ledighet
28853: makten icke känner tili, och under den tid dessa pågår.
28854: har man vid truppavdelningarna Vid Makilo fort kan icke heller konstateras
28855: handlat rätt då indragning av permission något sådant fall som nämns i spörsmålet. I
28856: använts som strafform samt det fall tili vilket hänvisas har ifrågavarande
28857: vilka åtgärder har man för avsikt att beväring synbarligen haft en felaktig uppfatt-
28858: vidtaga med anledning av saken?" ning om fritidsturen under veckoslutet, då
28859: flere permissioner i hans fall hade råkat infalla
28860: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt under veckosluten. Det må konstateras, att då
28861: anföra följande: duglighets- eller annan permission som beviljas
28862: av särskild orsak råkar infalla under samma
28863: Spörsmålsställaren har uppenbart blandat veckoslut som turen tili veckoslutsledighet, kan
28864: ihop begreppen permission och fritid, ty i alla outnyttjad veckoslutsledighet icke av denna
28865: de fall som nämnts är det fråga om fritid orsak uppskjutas tili en senare tidpunkt,
28866: under veckoslutet. emedan någon annan i så fall för beredskaps-
28867: Kommendören för försvarsmakten har 8. 11. eller ordningskravens skull skulle kunna gå
28868: 1968 godkänt gällande stående bestämmelse miste om sin tur.
28869: om beväringarnas fritid. Enligt denna försöker Vid garnisonen i Hyrylä anordnades 26.-
28870: man för beväringarna ordna ledigt under vecko- 28. 5. 1972 av Finlands Gymnastik- och
28871: slutet varannan vecka. Beredskaps-, ordnings-, Idrottsförbunds ( SVUL) Nylands distrikt
28872: tjänstgörings- eller hälsoskäl kan dock ställa mästerskapstävlingar i skytte, vid vilka med
28873: hinder i vägen för utnyttjandet av fritiden. tillstånd av kommendören för Helsingfors
28874: Annars fungerar systemet automatiskt. Då en luftvärnsregemente såsom funktionärer använ-
28875: beväring avlägsnar sig för att tillbringa fritiden des sådana beväringar, som av beredsskapsskäl
28876: förutsätts, att han i fråga om klädsel och befann sig inom kasernområdet. Då alla män
28877: snygghet ( bl. a. håret) uppfyl!er fordringarna. i den kontingent, 'som skulle hemförlovas
28878: Om detta ej är fallet, ges honom tillfälle att 10. 6. 1972, vid återkomsten från läger 27. 5.
28879: hjälpa upp saken. fick ledigt över veckoslutet, är det möjligt, att
28880: Vid undersökning av de i spörsmålet nämnda den normala veckoledighetsordningen i fråga
28881: fallen har det konstaterats, att det i om den yngre årsklassen icke strikte kunde
28882: reservunderofficersskolan vid garnisonen i Rii- följas.
28883: himäki hade anordnats teoretiska prov för att lndragning av beväringars ledighet såsom
28884: en viss kunskapsnivå skulle kunna garanteras. strafform strider mot andan i gällande be-
28885: Den som ej klarade proven, förordnades att stämmelser. För permissionernas del ( duglig-
28886: läsa under veckoslutet, varför det kan anses hetspermission eller permission på grund av
28887: att tjänstgöringsskäl förelåg. I saken har beslut tvingande personliga skäl) kan en sådan möj-
28888: fattats av riksdagens justitieombudsman ( nr lighet icke komma i fråga.
28889: Helsingfors den 30 juni 1972.
28890:
28891: Försvarsminister Sulo Hostila.
28892: Kirj. ksm. n:o 16.5.
28893:
28894:
28895:
28896:
28897: Honkonen ym.: Määrärahan ottamisesta tulo- ja menoarvioesi-
28898: tykseen kodinperustamislainoja varten.
28899:
28900:
28901: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28902:
28903: Oman !kodin !perustaminen ei ole tällä het- Valittaen on todettava, että eräät hallitukset
28904: kellä kailklkein helpoimpia tehtäviä. Päinvastoin, eivät ole esittäneet kodinperustamislainamäärä-
28905: siilä välittömästi avioliiton solmimisen jälkeen rahoja lainikaan valtion tulo- ja menoarvioon,
28906: allkaa nuorille parei.rlle kertyä menoja menojen ja eräät eivät ole ~vahvistaneet näitä määrä-
28907: päälle. Vailkka emme ottaisikaan huomioon rahoja eduskunnan nimenomaisesta ikehotulk-
28908: omakotitalon rakentamista tai osakkeen hank- sesta huolimatta. Olisi !kuitenkin !käsitettävä,
28909: dcim.i&ta, jotlka antaisi\'at veLkaautuville nuorille että kodinperustamislainajärjestelmä on sellai-
28910: muutakin kuin päänvaivaa moniksi vuosiksi, nen sosiaalinen etu, jonka tarve on pysyvä ja
28911: jopa vuos.ikymmenilksi eteenpäin, muodostuu jota tulisi yhä !kehittää.
28912: rahantarpeesta silti jatkuva. Lasten syntyminen Edellä olevan sekä valtiopäiväjärjestyksen
28913: vaikuttaa vielä omasta puolestaan kaiJ&ea 37 S:n 1 momentin nojalla esitämme valtio-
28914: muuta kuin taloutta !lieventävästi. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28915: Vuoden 194.5 alussa tuli voimaan kodinperus- seuttaaven !kysymyksen:
28916: tamislainalaki, jonika perusteella :ko. lainoja on
28917: myönnetty vuosina 194.5-.57 71 863. Niitä Aikooko Hallitus ottaa tulevan vuo-
28918: ovat saaneet sellaiset nuoret perheet, joissa den tulo- ja menoarvioesitykseen riittä~
28919: puolisot eivät ole avioliittoa soimiessaan täyttä- rvän määrärahan ikodinperustamislainoja
28920: neet 30 vuotta. Lain taflkoituksena on siis varten?
28921: auttaa vähävaraisia avioliiton solmineita.
28922: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
28923:
28924: Kuuno Honkonen. Helvi Niskanen. Aulis Juvela.
28925:
28926:
28927:
28928:
28929: (,97/72
28930: 2
28931:
28932:
28933:
28934:
28935: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
28936:
28937: Va1tiopähräjärjestyksen 37 §:n 1 momentissil rin, että nykyisen järjestelmän ei voida katsoa
28938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, enää vastaavan tarkoitustaan. Tämän vuoksi
28939: olette 8 päivänä kesälkuuta 1972 päivätyn kir- sosiilali- ja terveysministeriö on 8. 6. 1972 aset-
28940: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tilnut työryhmän selvittämään kodinperustamis-
28941: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lainakysymystä ja harkitsemaan mahdollisuuksia
28942: Honkosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta järjestelmän uudistamiseksi. Työryhmän saatua
28943: kysymyksestä n:o 165: . tehtävänsä suoritetuksi tullaan asiaa harkitse-
28944: maan ja tekemään tarpeelliseksi katsottavat esi-
28945: "Aikooko Hallitus ottail tulevan vuo- tykset. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida
28946: den •tulo- ja menoarvioesitykseen riittä- varmuudella sanoa onko. mahdotlista saada asia
28947: vän määrärahan kodinperustamislainoja selvitetyksi ennen vuoden 1973 tulo- ja meno-
28948: varten?" arvioesityksen antamistil.
28949: Kuten edellä sanotusta käy selville, ei ole
28950: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tarkoituksenmukaista esittää enää nykyistä ko-
28951: vasti seuraavila: dinperustamislainajärjestelmää varten määrä-
28952: Olosuhteet ovat kodinperustamislainajärjes- rahaa otettavaksi tulo- ja menoatvioon.
28953: telmän voimassa ollessa muuttuneet siinä mää-
28954: Helsingissä 22 päivänä kesäkuutil 1972.
28955:
28956: Ministeri Ahti Fredriksson.
28957: 3
28958:
28959:
28960:
28961:
28962: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28963:
28964: I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen [ängre kan anses motsvara sitt ändamål. För-
28965: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse densku11 tillsatte social- och hålsovårdsministe-
28966: av den 8 juni 1972 tili vederbörande medlem av riet 8. 6. 1972 en arbetsgrupp för utredning a.v
28967: statsrådet översänt avskrift av följande av frågan om bosättningslån ooh för att överväga
28968: riksdagsman Ronikonen m. fl. ställda spörsmål möjligheter tili förnyande av systemet. När
28969: nr 165: arbetsgruppen utför·t sitt uppdrag, ikommer
28970: saken att prövas och nödigbefunna framställ-
28971: "Ämnar Regeringen i statsverikspro- ningar att göras. I detta skede kan det dook
28972: positionen för år 1973 observera till- icke med säkerhet sägas, om det är möjligt att
28973: räckligt anslag för bosättningslån?" få saken utredd innan 1973 års budgetproposi-
28974: 'tion avlåts.
28975: Såsom svar på spörsmålet får 1ag vördsamt Såsom av ovanstående framgår, är det iclke
28976: anföra följande: ändamålsenligt att numera föreslå anslag i stats-
28977: Forhållandena har under den tid systemet forslaget för •bosättningslånesystemets upprätt-
28978: med bosättningslån har varit i lkraft förändrats hållande.
28979: tili den grad, att det nuvarande systemet icke
28980: Helsingfors den 22 juni 1972.
28981:
28982: Minister Ahti Fredriksson.
28983: Kirj. ksm· n:o 166.
28984:
28985:
28986:
28987:
28988: Koskenniemi ym.: Postiautolinjojen lakkauttamisen estämisestä.
28989:
28990:
28991:
28992:
28993: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28994:
28995:
28996: Posti- ja lennätinlaitos on maamme vanhim- lennätinlaitoksen johdon taholta on haluttu
28997: pana linja-autoliikenteen harjoittajana jo yli päästä eroon kannattamattomista linjoista ja on
28998: 50 vuoden ajan hoitanut menestyksellisesti pyritty linja-autoliikennettä kehittämään vain
28999: työtä Suomen autoliikenteen hyväksi. Tänä ns. "terveiden liikeperiaatteiden mukaiseen
29000: aikana on maahamme luotu laaja matkustajia toimintaan". Tämä on merkinnyt käytännössä
29001: palveleva ja postin kuljetuksia huolehtiva ver- maan eri osissa ja alueilla asuvien kansalaisten
29002: kosto, joka ulottuu maamme syrjäisimmillekin eriarvoisuuden tunnustamista, verrattaessa pos-
29003: seuduille, mitkä ilman postiautojen kuljetusjär- tilaitoksen tarjoamien palvelusten hyväksikäy-
29004: jestelmää olisivat jääneet muita alueita vaikeam- tön mahdollisuuksiin.
29005: paan asemaan. Viime aikoina, jolloin rautatie- Ruotsissa, missä aikanaan oli havaittavissa
29006: kuljetukset ovat vähentyneet erityisesti paikal- samanlaista kehitystä, on valtiovalta puuttunut
29007: lisliikenteen supistumisen johdosta, on posti- asiaan myöntämällä posti- ja lennätinlaitokselle
29008: laitos postinkuljetuksen ja jakelujen nopeutta- valtion budjetin kautta suoranaista tukea, tu-
29009: miseksi joutunut luomaan linja-autokuljetuksen kien sillä tavalla kannattamattomien postiauto-
29010: rinnalle erillisen postinkuljetusverkoston sekä linjojen olemassaoloa. Siellä on lähdetty tuke-
29011: sanomalehtien erilliskuljetusjärjestelmän, mitkä misen tielle siksi, että on haluttu saada myös
29012: molemmat hoidetaan raskailla tai pienillä syrjäisten alueiden asukkaat tasaveroiseen ase-
29013: kuorma-autoilla sekä pakettiautoilla. maan postin palveluksiin nähden. Tällaista
29014: Posti- ja lennätinlaitoksen asema yhteiskun- tukea myönnetään Ruotsissa myös yksityisille
29015: nassa on siis yleishyödyllinen, jonka tehtävänä yrittäjille niillä linjoilla, joilla linja-autoliiken-
29016: on hoitaa ihmisten tarpeet tällä alalla ja sen teen kannattamattomuus on selvästi tutkimuk-
29017: tulee pyrkiä palvelemaan maan kansalaisia tasa- sissa todettu. Tällaiseen valtion tuen myöntä-
29018: puolisesti asuinpaikasta riippumatta. Tätä posti- miseen olisi meilläkin siirryttävä ja peruutet-
29019: laitos on - erityisesti sen henkilökunta - tava suunnitteilla olevien postiautolinjojen
29020: pitänyt päämääränään. Maamme yhteiskunta- lopettamisaikeet sekä aloitettava uudelleen ne
29021: rakenteen muutos on viime vuosina kovasti linjat, joista posti- ja lennätinlaitos on viime
29022: voimistunut. Tämän seurauksena monet syrjäi- aikoina luopunut nimenomaan kannattamatto-
29023: set alueet ovat menettäneet väestöään maamme muuden vuoksi.
29024: teollistuneimmille alueille, jolloin on muodos- Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29025: tunut entistä enemmän ns. taaja-asutusalueita. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
29026: Tällöin on useimmissa tapauksissa erityisesti neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29027: syrjäalueiden postiautoliikenne käynyt kannat- seuraavan kysymyksen:
29028: tamattomaksi. Sen seurauksena onkin posti- ja
29029: lennätinlaitoksen johdon taholla esitetty näke- Onko Hallitus tietoinen posti- ja
29030: myksiä siitä, että postiautoliikenne on muodos- lennätinlaitoksen suunnitelmista lakkaut-
29031: tunut taakaksi laitoksen taloudelle, minkä joh- taa eräiden syrjäisten alueiden posti-
29032: dosta on toteutettu huomattavia muutoksia ja autolinjoja, ja jos on
29033: supistuksia linjojen lopettamiseksi. Posti- ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29034: 72'5/72
29035: 2
29036:
29037: ryhtyä postiautolinjojen lakkauttami- toksen jo lakkauttamilla postiautolin-
29038: sesta luopumiseksi ja liikenteen uudel- joilla?
29039: leen avaamiseksi posti- ja lennätinlai-
29040: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
29041:
29042: Niilo Koskenniemi. Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen.
29043: Rauno Korpinen. Aulis Juvela. Helvi Niskanen.
29044: Heikki Mustonen. Pekka Salla. V. J. Rytkönen.
29045: Osmo Kock. A-L. Tiekso. Aimo Ajo.
29046: Kalevi Kivistö. Pentti Liedes. Sakari Knuuttila.
29047: 1.-C. Björklund. Pauli Räsänen. Veikko Saarto.
29048: Kaisu Weckman.
29049: 3
29050:
29051:
29052:
29053:
29054: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29055:
29056: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa linjat ovat olleet sellaisia, jotka ovat menettä~
29057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nee paaosan postaalisesta merkityksestään
29058: olette 8 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- uusien järjestelyjen tuloksena ja jotka ovat
29059: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- olleet taloudellisesti erittäin kannattamattomia.
29060: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Toisaalta suoritetut postiautoliikenteen uudel-
29061: Niilo Koskenniemen ym. näin kuuluvasta kir- leen järjestelyt ovat parantaneet erityisesti
29062: jallisesta kysymyksestä n:o 166: Pohjois-Suomessa ja syrjäseuduilla postinkulje-
29063: tusta ja -jakelua, mikä tehtävä kuuluukin posti-
29064: "Onko Hallitus tietoinen posti- ja autoliikenteelle ensisijaisesti. Matkustajaliiken-
29065: lennätinlaitoksen suunnitelmista lakkaut- nettä postiautoliikenne palvelee vain postin-
29066: taa eräiden syrjäisten alueiden posti- kuljetuksen yhteydessä. Matkustajaliikenteelli-
29067: autolinjoja, ja jos on sesti on järjestelyjen yhteydessä jäljelle jäänyt
29068: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kohtuullinen määrä liikenneyhteyksiä.
29069: ryhtyä postiautolinjojen lakkauttami- Kyselyssä katsotaan, että valtion tulisi ryh-
29070: sesta luopumiseksi ja liikenteen uudel- tyä tukemaan kannattamatonta linja-autoliiken-
29071: leen avaamiseksi posti- ja lennätinlai- nettä nimenomaan syrjäseuduilla. Tämän joh-
29072: toksen jo lakkauttamilla postiautolin- dosta todettakoon, että tarkoituksena on suo-
29073: joilla?" rittaa tutkimus, missä määrin valtion tuen tur-
29074: vin olisi ylläpidettävä postilinja-autoliikennettä.
29075: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Muun muassa postiautoliikenteen palvelumah-
29076: taen seuraavaa: dollisuuksien huomioon ottaminen pitkällä täh-
29077: Postilinja-autolinjoja on ollut kaikkiaan 223, täimellä kuuluu 23. 3. 1972 asetetulle parla-
29078: joista on lakkautettu viime vuonna yksi ja mentaariselle liikennekomitealle.
29079: kuluvana vuonna kolme linjaa. Lakkautetut
29080: Helsingissä heinäkuun 3 päivänä 1972.
29081:
29082: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
29083: 4
29084:
29085:
29086:
29087:
29088: T i H R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29089:
29090: I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordni~en linjerna . har varit ekonomiskt synnerligen
29091: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse oräntabla linjer, vilka. huvudsakliien har föx·
29092: av den 8 juni 1972 till veqerbörande medlem lorat sin postala betydelse såsom resl,lltat av
29093: av statsrådet översänt avskrift av följande av omorganiseringar. A andra sidan har omorgani-
29094: riksdags.man Niilo Koskenniemi m. fl. ställda seringarna inom postbilstrafiken fötbättrat post-
29095: skriftliga spörs.mål nr 166: transporten och. -distributionen särskilt i norra
29096: Finland och i avsid,es belägna ~akter, viiken
29097: "Är Regeringen medveten om post- uppgift främst åvilar postbilstrafiken. Passage-
29098: och telegrafverkets planer på att rartrafiken betjänas av postbilstrafiken endast
29099: indraga. vissa postbilslinjer på avsideS i samband med posttransporten. För passage-
29100: belägna områden, och om så är fallet, rartrafiken har det i samband med organi-
29101: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- seringarna kvarlämnats ett skäligt antal trafik-
29102: taga för att post- och telegrafverket förbindelser.
29103: skall avstå från att indraga postbils- I spörsmålet anses det, att staten borde
29104: linjer och ånyo öppna trafik på de börja understöda oräntabel busstrafik särskilt
29105: postbilslinjer som verket redan har i avsides belägna trakter. På grund härav må
29106: indragit?" det kostateras, att avsikten är att undersöka,
29107: i viiken mån postbusstrafik borde upprätt-
29108: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt hållas med statsstöd. Den parlamentariska
29109: anföra följande: trafikkommitten, soro tillsa.ttes 23. 3. 1972,
29110: Det har funnits inalles 223 postbusslinjer, har tili uppgift att bland annat beakta post-
29111: av vilka en linje indrogs senaste år och tre bilstrafikens servicemöjligheter på lång sikt.
29112: linjer har indragits innevarande år. De indragna
29113: Helsingfors den 3 juli 1972.
29114:
29115: Trafikminister Valde Nevalainen.
29116: Kirj. ksm. n:o 167.
29117:
29118:
29119:
29120:
29121: Koskinen: Vasemmistolaisten varusmiesten kohtelusta puolustus-
29122: voimissa.
29123:
29124:
29125: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29126:
29127: Maamme puolustuslaitoksen päällystön ta- nin suorittivat viime maaliskuun 3 pa1Vana
29128: holta tunnettu sairaalloinen viha ja vastenmie- UudPr:n krh~komppanian ryhmänjohtajat. Va-
29129: lisyys vasemmistolaisia työväenjärjestöjä ja nii- rusmies oli säilyttänyt leikkeleitä kaapissaan,
29130: den asevelvollisuuttaan suorittavia jäseniä koh- mistä ne hänen tietämättään toimitettiin komp-
29131: taan on hyvin tunnettua jo vuosikymmenien panian päällikölle. Monien kuulustelujen jäl-
29132: takaa. Tätä on toteutettu äärioikeistolaisen ta- keen häntä syytetään salahankkeesta, kapinaan
29133: voiteohjelman mukaisesti ja paljastaa järkyttä- yllyttämisestä ja valtion vastaisesta toiminnasta
29134: viä yksityiskohtia epäinhimillisyydestä ja mieli- pitäessään kaapissaan painettua sanaa, joka on
29135: vallasta kansalaisia kohtaan, jotka eivät hyväksy kaikkien ulottuvilla. Aikoja sitten natsilaisuu-
29136: aineellista ja henkistä maanpuolustusta tavalla, den saasteen saaneet upseerit tulkitsivat sota-
29137: joka viitoitettiin yksityiskohtaisesti uudelleen Näen rikoslakia mielivaltaisen ahtaasti, sillä ajo-
29138: toisen maailmansodan alkaessa. Sen kärsityn jahdin ainoa syy on se, että tämä varusmies
29139: sodan seurauksena demokratian ilmavirtaus voi- on SKDL:n jäsen. Häntä on uhattu kuritus-
29140: mistui tuntuvasti myöskin meidän maassamme huonerangais tuksella.
29141: ja jonkinverran myöskin puolustusvoimissa. Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29142: Vuodet ovat vierineet, ja mustan taantumuk- 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29143: sen mielestä on kulunut jo riittävästi aikaa tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29144: palata vanhaan, koeteltuun sotapolitiikkaan, vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
29145: jolla, estettäisiin kansamme kiinnostuksen voi·
29146: mistuminen •todellista turvallisuuspolitiikkaa Onko Hallitus .tietoinen puolustus-
29147: kohtaan. On turvauduttu, niin kuin aina en- voimissamme harjoitetusta poliittisesta
29148: nenkin, lainvastaisiin toimenpiteisiin. Viimei- mielivallasta ja uhkailusta vasemmisto-
29149: simpiä tiedossa olevista tapauksista on lehti- laisia varusmiehiä kohtaan, ja jos on,
29150: leikkeiden takavarikoiminen Dragsvikin varus· ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-
29151: kunnassa palvelevalta varusmieheltä. Hänen piteisiin näiden väärinkäytösten poista-
29152: hallustaan tavattiin leikkeleitä Dagens Nyhe· miseksi ja todellisen demokratian to-
29153: teristä, Hufvudstadsbladetista sekä yksi ruot· teuttamiseksi, joilla turvataan tasapuo-
29154: salaisesta Kotnmunist-lehdestä oleva kirjoitus. liset oikeudet kaikille varusmiehille?
29155: Varusmies-lehden 4/72 muk~tan takavdrikoin•
29156: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
29157:
29158: Aarne Koskinen.
29159:
29160:
29161:
29162:
29163: 726/72
29164: 2
29165:
29166:
29167:
29168:
29169: Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
29170:
29171: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Kansioiden haltuunoton jälkeen on· asiasta
29172: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- välittömästi ilmoitettu asianomaiselle varusmie-
29173: mies, olette kirjeellänne 8 päivänä kesäkuuta helle, jolloin on myös selvitetty haltuunoton
29174: 1972 n:o 1218 lähettänyt valtioneuvoston perusteet. Häntä on kehoitettu toimittamaan
29175: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- kansiot pois kasarmialueelta, kuten on tapah-
29176: taja Aarne Koskisen tekemän seuraavan sisä1- tunutkin.
29177: töisen kysymyksen: Esimiesten toimesta on asianomaiselle samas-
29178: sa yhteydessä selvitetty niiden sotaväen rikos-
29179: "Onko Hallitus tietoinen puolustus- lain rangaistussäännösten sisältöä, jotka esi-
29180: voimissamme harjoitetusta poliittisesta miesten käsityksen mukaan olisivat saattaneet
29181: mielivallasta ja uhkailusta vasemmisto- tulla kysymykseen asian käsittelyssä. Kyseessä
29182: laisia varusmiehiä kohtaan, ja jos on, ei ole ollut uhkaukset vaan asianmukainen
29183: ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen- informaatiotoimenpide.
29184: piteisiin näiden väärinkäytösten poista- Asianomaisen varusmiehen poliittista kantaa
29185: miseksi ja todellisen demokratian to- ei esimiesten toimesta ole pyritty selvittämään.
29186: teuttamiseksi, joilla turvataan tasapuo- Hän on kuitenkin sen itse oma-aloitteisesti
29187: liset oikeudet kaikille varusmiehille?'' ilmoittanut, kun on tiedusteltu vapaaehtoisia
29188: reservialiupseerikouluun. Poliittisella kannalla
29189: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit., ei ole ollut vaikutusta asian käsittelyssä. Me-
29190: taen seuraavaa: nettely oHsi ollut samanlainen asianomaisen po-
29191: Koskisen kysymys perustuu Dragsvikin va- liittisesta kannasta riippumatta.
29192: ruskunnassa Uudenmaan prikaatissa sa-ttunee- Edellä olevan perusteella ja koska puolus-
29193: seen tapaukseen, jonka yhteydessä erästä va- tuslaitoksen tehtävänä puolustuslaitosasetuksen
29194: rusmiestä (stm Olle Bergman) kehotettiin toi- 1 · § :n mukaan on muun muassa edistää kan-
29195: mittamaan pois kasarmialueelta kokoelma lehti- san puolustusvalmiutta harjoittamalla maanpuo-
29196: leikkeitä. Tapauksesta Eduskunnan oikeusasia- lustustahtoa kohottavaa toimintaa, katson, että
29197: miehelle ·tehdyn kantelun johdosta on pääesi- asianomaiset esimiehet ovat estämällä edellä
29198: kunta asiassa suoritetun tutkinnan jälkeen an- eshetyn kaltaisen maanpuolustuksen vastaisen
29199: tanut lausuntonsa. Sanotussa tutkinnassa on propagandan levittämisen puolustuslaitoksen ti-
29200: ilmennyt muun muassa seuraavaa: loissa menetelleet virkavelvollisuutensa edellyt-
29201: Kyseessä ollut kokoelma eri sekä ruotsalai- tämällä tavalla. Kun menettelytapa ei ole ollut
29202: sista että suomalaisista sanomalehdistä kerät- ristiriidassa annettujen määräysten kanssa ja:
29203: tyjä leikkeitä oli käsittänyt yhteensä yli 130 koska asianomaisen varusmiehen poliittinen
29204: lehtileikettä. sijoitettuna kahteen kansioon. kanta ei ole ollut asiaan vaikuttavana tekijänä
29205: Leikkeet käsittelivät lähinnä aseetonta ja si- ratkaisua tehtäessä, vaan ratkais~ on ·perustu-
29206: viilipalvelusta, aseistakieltäytymistä sekä rau- nut yksistään mainittujen leikekokoelmien ei-
29207: hanliikettä. Osa leikkeistä käsitteli kieltäyty- sallittåvuuteen kasarmilla, katson, etteivät esi-
29208: mistä asevelvollisuuden suorittamisesta sellai- miehet sanotussa tapauksessa ole menetelleet
29209: silla perusteilla, jotka eivät ole lainmukaisia. · lainvastaisesti tai muutenkaan virheellisesti.
29210: Kansioita ei ole säilytetty vain asianomaisen Tapauksen yhteydessä ei ole todettu harjoi-
29211: varusmiehen kaapissa, vaan ainakin yhden päi- tetun minkäänlaista poliittista mielivaltaa sen
29212: vän aian kasarmissa tuvan pöydällä, missä ne enempää kuin esitetyn uhkailujakaan, joilla va-
29213: ovat olleet vapaasti muiden varusmiesten saa- rusmiesten tasapuolisia oikeuksia olisi! vaaran-
29214: tavilla. nettu.
29215: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1972.
29216:
29217: Puolus·tusministeri Sulo Hostila.
29218: 3
29219:
29220:
29221:
29222:
29223: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29224:
29225: I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen ta, varvid även orsakerna tili omhändertagan-
29226: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- det har förklarats. Han har uppmanats att av-
29227: velse nr 1218 av den 8 juni 1972 tili veder- lägsna mapparna från kasernområdet, vilket
29228: börande medlem av statsrådet översänt föl- även har skett.
29229: jande av riksdagsman Aarne Koskinen ställda I detta sammanhang informerades veder-
29230: spörsmål: börande genom sina förmäns försorg om inne-
29231: hållet i de stadganden i strafflagen för krigs-
29232: "Är Regeringen medveten om det makten vilka enligt förmännens uppfattning
29233: politiska godtycke som råder inom för- skulle ha kunnat komma i fråga vid behand~
29234: svarsmakten och de hotelser vänster- lingen av saken. Det var härvid icke fråga om
29235: männen bland beväringarna utsätts för, några hotelser utan om en saklig inforfllations-
29236: och om så är fallet, åtgärd.
29237: ämnar Regeringen ofördröjligen vid- Vederbörande bevärings politiska åskådning
29238: ,taga åtgärder för att avskaffa misshru- har man icke försökt klarlägga genom förmän-
29239: ket och för att genomföra verklig de- nens försorg. Han har likväl på eget initiativ
29240: mokrati, varigenom samtliga beväringar uppgett denna vid förfrågan om frivilliga tiU
29241: garanteras opartiska rättigheter?" reservunderofficersskolan. Den politiska åskåd-
29242: ningen har icke haft någon inverkan på sakens
29243: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt behandling. Förfarandet skulle ha varit det"
29244: anföra följande: samma, oberoende av vederbörandes politiska
29245: Spörsmålet baserar sig på ett fall inom Ny- åsikter.
29246: lands brigad vid garnisonen i Dragsvik, då en Med stöd av det ovan anförda och då för-
29247: beväring ( soldat Olle Bergman) uppmanades svarsmaktens uppgift enligt 1 § förordningen
29248: att från kasernområdet avlägsna en samling om försvarsväsendet bl. a. är att främja fol-
29249: tidningsurklipp. Med anledning av den tili kets försvarsberedskap genom att bedriva verk-
29250: riksdagens justitieombudsman i saken inläm- samhet som är ägnad att stärka försvarsviljan,
29251: nade klagoskriften har huvudstahen efter verk- anser jag, att vederbörande förmän genom att
29252: ställd undersökning avgivit utlåtande. Vid un- hi:ndra spridningen av mot landets försvar rik-
29253: dersökningen har bl. a. framgått följande: tad propaganda av ovan nämnda slag inom
29254: Ifrågavarande samling urklipp från såväl försvarsväsendets utrymmen har handlat på det
29255: svenska som finska tidningar hade omfattat sätt deras tjäns·teplikt förutsätter. Då förfaran-
29256: över 130 urklipp i två mappar. Urklippen be- det icke strider mot utfärdade bestämmelser
29257: handlade närmast vapenfri tjänst och civil" och då vederbörande hevärings politiska in-
29258: tjänst, vapenvägran samt fredsrörelsen. En del ställning icke har inverkat på avgörandet i
29259: av urklippen behandlade vägran att fullgöra saken utan detta har berott enbart på att det
29260: värnplikt på sådana grunder som icke är Iagen- inte var tillåtet aH hålla nämnda urklippssam-
29261: liga. lingar inom kasernen, anser jag, att förmän-
29262: Mapparna hade icke förvarats endast i ve- nen i detta fall icke har förfarit lagstridigt
29263: derbörande bevärings skåp utan åtminstone eller annars oriktigt.
29264: under en dag på stugbordet i kasernen, där' Något som helst .politisk godtycke eller ho-
29265: de var fritt tillgängliga för andra beväringar. telser, som skulle ha äventyrat heväringarnas
29266: Sedan mapparna omhändertagits, har veder- opartiska rättigheter, har icke kunnat konsta-
29267: börande beväring ofördröjligen meddelats det- teras i denna sak.
29268: Helsingfors den 30 juni 1972.
29269:
29270: Försvarsminister Sulo Hostila.
29271: Kirj. ksm. n:o 168.
29272:
29273:
29274:
29275:
29276: Työläjärvi ym.: Palkansaajien ansiotason turvaamisesta kunta-
29277: muodon muuttuessa.
29278:
29279:
29280: E dusk unn an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29281:
29282: Kuntamuodon muuttuessa maaalaiskunnasta menetetty etu, koska valtion edustajana asian-
29283: kaupungiksi muuttuvat myös ennakonpidätyk- omaisen esimiehen on noudatettava työehto-
29284: sessä noudatettavat luontoisetujen laskentape- sopimuksen mukais~ia palkkoja. Luonnollisesti
29285: rusteet. Voimassa olevan valtiovarainministe- periaatteessa sama velvollisuus on yksityisellä-
29286: riön päätöksen mukaan esimetikiksi asuntoedun lcin työnantajalla.
29287: raha~arvo on yhdeltä huoneelta kuukaudessa Käsittääksemme asialla onkin näinollen laa-
29288: maalaiskunnassa 18 mk ja kaupunkikunnassa jempaa merkitystä, sillä vanhastaan maatalous-
29289: 46 mk. Kolmelta huoneelta vastaavat määrät työntekijät ovat saaneet n:s. vapaan asunnon,
29290: ovat 37 mk ja 98 mk. jonka edun arvo otetaan huomioon verotuk-
29291: Muun muassa eräällä valtion omistamalla ti- sessa. Kun virkamiesasuntojen vuokratkin ovat
29292: lalla Kokemäen kauppalassa maataloustyönteki- nyttemmin alhaisemmat kuin vastaavan asunttr
29293: jäin asuntoedun arvo muuttui kuluvan vuoden edun arvo kaupunkikunnassa, niin u1kopuoli-
29294: alusta kaksi huonetta ja keittiön sisältävästä nenkin saa sellaisen käsityksen, puhumattamaan
29295: asunnosta 66,05 markasta 137,65 markaksi, asianomaisesta työntekijästä, että asiassa on
29296: kun oli otettu huomioon lämmitys ja 'sähkö. jotain sellaista virheellisyyttä, joka olisi kor-
29297: Kun samalla työehtosopimuksen mukainen palk- jattavissa.
29298: ka ei paikkakuntaluokan muuttuessa muutro. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29299: nut parhaassakaan tapauksessa kuin noin 60 jestylksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
29300: markkaa kuukaudessa maatalouden työehtO. tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
29301: sopimuksen mukaan, niin ,työntekijäin ansio- sen jäsenen vastattavaksi 'seuraavan kysymyk-
29302: tason meneminen on ollut prosentuaalisesti sen:
29303: suuri. Onhan otettava huomioon, että paikka- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29304: kuntaluokan muuttuessa ei ole tarkoitus luon- kuntamuodon muuttuessa palkansaajien
29305: taisedun arvolla tehdä tyhjäksi tämän muutok- ansiotaso muuttuu luontoisetujen las-
29306: sen johdosta tullutta palkan kohoamistla, sillä kentaperusteista annettujen säännösten
29307: kuntamuodon muutos rasittaa verojen lisäyk- johdosta niin paljon, että mahdollisesti
29308: silllä kunnan kaiiclda asukkaita muutoinkin. Val- saavutetut edut eivät peitä menetyksiä,
29309: tion tiloilla ei ole edes ~sitä mahdollisuutta, ja jos on,
29310: kuin mahdollisesti yksityisillä 1tiloilla, että mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29311: työnantajan toimesta kompensoitaisun paikassa ryhtyä sanotun epäkohdan korjaami-
29312: seksi?
29313: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1972.
29314:
29315: Pirkko Työläjärvi. Uljas Mäkelä. Riitta Järvisalo-Kanerva.
29316:
29317:
29318:
29319:
29320: 741/72
29321: 2
29322:
29323:
29324:
29325:
29326: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
29327:
29328: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa käytännöllisistä myös tarkoituksenmukaisuus--
29329: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhemies, syistä. PäätOkisen mukaanhan määrätään vain
29330: olette 8 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn ikir- luontoisetujen ennakonpidätyksessä huomioon
29331: jeen:ne ohella toimittanut valtioneuvoston as1an- otettavat arvot kun taas asianomaiset vero-
29332: omaise1le jäisenelle jäljennöksen kansanedus- lautakunnat vahvis1Jav.at lopullisen verötuiksen
29333: taja P. Työläjärven ym. näin kuuluvasta kir- yhteydessä kullakin paikkakunnalla luontois-
29334: jallisesta kysymyksestä n:o 168: etujen verotuksessa huomioon otettavat arvot,
29335: jotlka saattavat poiketa edellä mainitun Vialtio-
29336: "Oniko Hallitus tietoinen siitä, että varainministeriön päätöksen mukaisista ar-
29337: kuntamuodon muuttuessa pa1kansaajien voista.
29338: ansiotaso muuttuu luootoisetujen las- Päätöksen kaavamaisuudesta johtuen muut-
29339: kentaperusteista annettujen ~säännösten tuvat eräiden sen mukaan laskettavien luon-
29340: johdosta niin paljon, että mahdollisesti toisetujen ennakkoperinnässä huomioon otetta-
29341: saavutetut edut eivät peitä menetyksiä, vat arvot maalaiskunnan muuttuessa ikauppa-
29342: ja jos on, laksi tai !kaupungiksi. Kuntamuodon muutdk-
29343: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sesta johtuva etujen raha-arvojen muuttuminen
29344: ryhtyä sanotun epäkohdan korjaami- ennalkonpidätystä :toimitettaessa ei kuh~
29345: seksi?" aina merkitse sitä, että etujen päätöksen mu-
29346: kaan lasketut arvot ylittäisivät niiden käyvät
29347: Vastauksena tähän verotusta ja pa:llcl<ausjär- arvot tai asianomaisten verolautakuntien niille
29348: jestelmää koskevaan kysymykseen esitän kun- lopulilisen verotuben yhteydessä vahvistamat
29349: nioittavasti ensinnä verotuksen osalta seuraa- arvot. Yleensäkään päätöksen mukaan laskettu-
29350: vaa: jen luontoisetujen arvojen ei V'Oida katsoa ole-
29351: Ennakikoperintälain ( 418/59 ) 4 § :n mu- van lopullisen verotuksen kannalm liian suuria.
29352: kaan työnantaja on velvollinen toimittamaan Lisäksi on otettava huomioon päätöben 7 §,
29353: suorittamas~aan palkasta ennakkonpidätyksen. jonka muikaan sellaisen edun raha-arvona, jonka
29354: Palkkaan luetaan tällöin myös palkkaukseen käypä hinta ilmeisesti on sen päätöksessä mai-
29355: kuuluvat asunto-, ruoka- ynnä muut rluontois- nittua raha-arvoa alhaisempi, on pidettävä sen
29356: edut, jotka arvioidaan rahaksi valtiovarainmi- käypää hintaa. Siten niissä tapauksissa, joissa
29357: nisteriön vahvistamien perusteiden mukaan. luontoisedun arvo olisi esimenkiksi kuntamuo-
29358: Ennalkkoperintäasetuksen (482/59) 2 §:n mu- don muutoksen jälkeen päätöksen mukaan las-
29359: kaan valtiovarainministeriö vahvistaa ennen kettuna ilmeisesti edun käypää arvoa kor-
29360: kunldn vuoden alkua asetuskokoelmaissa jul- keampi, ennaikonpidätystä :toimitettaessa käytet-
29361: kaistavalla päätöksellä ne perusteet, joiden mu- täisiin perusteena edun käypää eikä päätöksen
29362: kaan tavallisimmin esiintyvät luontaisedut on mukaista hintaa.
29363: seuraavana kalenterivuonna ennakonpidätystä Kun ennalkkoperintään ei sisälly veron lopul-
29364: toimitettaesrsa laskettava. lista määräämistä, ei ennalkonpidätyksessä nou-
29365: Vuotta 1972 varten on edellä tadroitettu datettavien luonto~setujen laskentaperusteista
29366: valtiovarainministeriön päätös ennakonpidätyk- annetulla valtiovarainministeriön päätöksellä
29367: sessä noudatJettavien luontoisetujen lasken:ta- voi sinänsä olla suoranaista vaikutusta palkan-
29368: perustdsta annettu 22 päivänä jouJ.ukuuta saajien ans,iotasoon. Kun myöskään edellä tar-
29369: 1971. Päätöksessä on luontoisetujen laskenta- koitetun valtiovarainministeriön päätöksen mu-
29370: perusteet määritetty varsin kaavamaisesti paitsi kaisia luontoisetujen arvoja, ottaen huomioon
29371: 3
29372:
29373: päätöksen 7 §, ei voida pitää lopulHsen vero- ansiotason säilyttäminen entisellä tasolla kunta-
29374: tuksen kannalta ilmeisesti liian suuvina, ei muodon muuttuessa on palktkausjärjestelyjen
29375: kansAAedustaja P. Työläjärven ym. kysymys avulla erittäin vaikeasti hoidettavissa. Järjeste-
29376: anna tässä vaiheessa aihetta enempiin toimen- lyt edellyttäisivät virikaehtosopimuksia, mitkä
29377: piteisiin verotuksen osalta. nykyisten sopimuskausien alun ajoittuessa muu-
29378: Mitä taas muutoin tulee kuntamuodon muu- hun ajarrkohtaan kuin vuoden alkuun, johon
29379: toksen vaikutukseen palkansaajain ansiotasoon, kuntamuodon muutokset yleensä ajoittuvat, ei-
29380: on todettava, että kun valtion palveluiksessa vät liene toteutettavissa kesken sopimuskau-
29381: olevat työsopimussuhteiset työntekijät eivät den. ]dka tapauksessa palkkausjärjestelyt eivät
29382: yleensä suorita varsinaista vastiketta saamas- ole valtion yksipuolisesti ratkaistavissa.
29383: taan asunnosta, vaan asuntoetu huomioidaan Lisäksi vastaavien "vanhojen" kaupunkien
29384: edellä sanotuin tavoin verotuksessa, ei työsopi- tai kauppaloiden palkansaajien ansiotasoon ver-
29385: mussuhteisten palkansaajien osalta lopullista rattuna palkkaus.järjestelyt kuntamuodon muu-
29386: ansiotason .alenemista kysyryssä mielessä voine toksen yhteydessä, muutoin kuin siltä osin
29387: tapahtua. Toisin on asianlaita niiden vinkasuh- kuin ne tapahtuvat yleisten valtakunnallisten
29388: teessa olevien palkansaajien kohdalla, joilla on virka- tai ,työehtosopimusten vaitkutuksesta, oli-
29389: virkamiesasunto, josta peritään vuokraa val- sivat yhtenäiJsyyden esteenä ja aiheuttaisivat
29390: tion virkamiesasuntojen vuokrien määräämis- eh!kä vakavampia epäkohtia palkkausjärjestel-
29391: perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen mässä kuin mitä järjestelyillä poistettaisiin.
29392: ( 508/64) mukaisesti. Vuokran määrään vai- Edellä sanotun perusteella ei kansanedustaja
29393: kuttaa tämän päätöksen 16 §:n mukaan asun- P. Työläjärven ym. kysymys anna tässä vai-
29394: non sijainti, joka otetaan huomioon määrätyn heessa ·aihetta enempiin toimenpiteisiin palk-
29395: sijaintikertoimen avulla. Tällaisissa tapauksissa kaus,järjestelynkään osalta.
29396: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1972.
29397:
29398: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
29399: 4
29400:
29401:
29402:
29403:
29404: T i 11 R i ks d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29405:
29406: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stämmes endast de värden för naturaförmåner
29407: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- som skall beaktats vid förskottsinnehållningen,
29408: velse av den 8 juni 197 2 tili vederbörande medan vedettbörande skattenämnder i samband
29409: medlem av statsrådet överensänt avskrift av med den slutliga bes:kattningen på varje ort
29410: följande av dksdagsman P. Työläjärvi m. fl. bestämmer de värden, som skall bealktas vid
29411: ställda skriftliga spöttsmål nr 168: beskattningen av naturaförmåner. Dessa vär-
29412: den tkJan avvika från värderna i ovan nämnda
29413: "Är Regeringen medveten om att beslut av finansministeriet.
29414: då kommunformen ändras, även lön- På grund .av att beslutet är schematiskt för-
29415: ,tagarnas förtjänstnivå på grund av stad- ändras vissa värden som beaktas vid beräk-
29416: gandena om beräkningsgrunderna för nandet av förskcttsuppbörd på naturaförmåner,
29417: naturaförmåner ändras så mycket, att när en landSikommun blir stad dler tköping.
29418: eventuella uppnådda förmåner icke Ändring i förmåners penningvärde rtill följd av
29419: täcker förlusterna, och om så är fallet, ändrad kommunform innebär dock icke alltid
29420: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- vid förskottsinnehållningen, att de i enlighet
29421: taga för att avlägsna nämnda missför- med beslutet beräknade värdena av förmåner
29422: hållande?" skulle överstiga förmånernas gängse värden
29423: eller de värden, som av vederbörande skatte-
29424: Såsom svar på detta spörsmål angående be- nämnder faststäHts i samband med den slutliga
29425: skattning och avlöningssystem får jag först för beskattningen. De i enlighet med rbeslutet be-
29426: beskattningens del vördsamt anföra f·öljande: räknade värdena för naturaförmåner kan ej
29427: Enligt 4 § 1agen om förskottsuppbörd ( 418/ heller i allmänhet anses för höga med hänsyn
29428: 59) är arhetsgivare skyldig att verkställa för- dll den slutliga heskattningen. Dessutom måste
29429: skottsinnehå1lning på den lön han utbetalar. 7 § i !beslutet heaktas, enligt viiken penning-
29430: Tili lön räknas härvid även till avlöningen hö- värdet av förmån, vars gängse pris uppenbart
29431: rande bostad, kost och andra naturaförmåner, är lägre än dess i heslutet nämnda penning-
29432: som beräknas i penningar enligt grunder SIOll1 värde, ska11 anses vara dess gängse pris. I fall,
29433: fastställes av finansministeriet. Enligt 2 § för- då värdet av naturaförmåner, heräknat i enlig-
29434: ordningen om förskottsuppbörd ( 482/59) fast- het med heslutet, t.ex. efter ändring av kom-
29435: ställer finansministeriet före varje års början munform uppenbart s:kulle bli högre än det
29436: genom beslut, som publiceras i författning!Y- gängse värdet, skulle sålunda som beräkning!Y-
29437: sarnlingen, de grunder enligt vilka de vanligast grund WlVändas förmånens gängse värde och
29438: förekommande naturaförmånema vid förskotts- icke dess värde i enlighet med beslutet.
29439: innehållning följande kalenderår skall upp- Då förskottsuppbörden icke ·innebär ett slut-
29440: skattas. ligt fastställande av skatt, kan icke finansrrnins-
29441: För år 1972 ha:r finansministeriets ovan av- teriets heslut angående beräkningsgrunderna
29442: sedda ·beslut angående beräkningsgrunderna för för de naturaförmåner, som skall tillämpas vid
29443: de naturaförmåner som skall ti1lämpas vid för- förskottsinnehållning, som sådant direkt in-
29444: skottsinnehållning givits den 22 december verka på löntagarnas förtjänstnivå. Då idke
29445: 1971. I beslutet har beräkningsgrunderna för heller naturaförmånernas i enlighet med finans-
29446: naturaförmåner, utom av praktiska skäl även ministeriets ovan avsedda heslut angivna vär-
29447: med hänsyn rtill ändamålsenligheten, bestämts den, med beaktande av 7 § i beslutet, koo
29448: synnerligen schematiskt. Enligt beslutet be- anses vara uppenbart för höga med hänsyn
29449: 5
29450:
29451: tili den slutliga beskattningen, föranleder riks- på tidigare nivå med hjälp av avlöningssystemet
29452: dagsman P. Työläjärvis m. fl:s spörsmål icke är .synnerligen svårt. Arrangemang i detta syfte
29453: i detta sikede vidare åtgärder för beskattningens skuJle förutsätta tjänstekollektivavtal. Då emel-
29454: vidkommande. lentid de nuvanande avtalsperioderna börjar vid
29455: V ad i övrigt gäller återverkningavna av änd- en annan tidpunkt än vid årets början, då änd-
29456: ring i kommunformen på löntagarnas förtjäns- ringar av kornmunform i allmänhet äger rum,
29457: nivå, måste det konstateras, att då av staten torde sådana anangemang 1cke kunna genom-
29458: anställda alibetstagare i a11betsavtalsförhållande fönas mitt under en avtalsperiod. Under inga
29459: i allmänhet iake erlägger egentligt vederlag för omständigheter kan staten ensidigt avgöra av-
29460: bostad, utan bostadsförmånen beaktas på ovan löningssystemen.
29461: nämnt sätt vid beskattningen, torde iake för Löneregleringar i samband med ändring av
29462: de i arhetsavtalsförhållande anställda lönta- kommunform skulle dessutom - annat än så-
29463: garnas vid!kommande någon slutlig nedgång som följder av allmänna riksomfattande tjänste-
29464: i förtjänstnivån kunna äga rum i den mening, ooh arbetskollektivavtal - vid en jämförelse
29465: som avses i spörsmålet. Annat är förhållan:det med motsvarande Iöntagares .förtjänstnivå i
29466: med de löntagare i tjänsteförhåJ.lande som har "gamla" städer och köpingar, utgöra hlnder för
29467: tjänstemannahostad, för viiken uppbäres. hyra enhetligheren och kanske orsaka svårare miss-
29468: enligt statsrådets beslut angående grunderna förhållande i avlöningssystemet än dem som
29469: för bestämmande av hyrorna för statens tjänste- man genom dylika arrangemang skulle kunna
29470: mannabostäder ( 508/64). En1igt 16 § i detta avlägsna.
29471: beslut påverkas hyresbeloppet av bostadens På grundval av det ovan anförda föranleder
29472: läge, vilket beaktas med hjälp av en särs:kild dksdagsman P. Työläjärvi m. fl:s spörsmål
29473: koefficient för läget. Att vid en ändring av icke i detta skede vidare åtgärder för avlö-
29474: kommunform i dylika fall hålla förtjänstnivån ningssystemens vidkommande.
29475: Helsingfors den 29 augusti 1972.
29476:
29477: Finansminister Mauno Koivisto.
29478:
29479:
29480:
29481:
29482: 741/72
29483: Kirj. ksm. n:o 169.
29484:
29485:
29486:
29487:
29488: Tikka: Ampumahiihdon opetuksesta koulussa.
29489:
29490:
29491: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29492:
29493: Elimäen kunnan Ratulan koululla on harras- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
29494: tettu kuluneen talven aikana muun urheilun jestyksen .37 §:n 1 momentin nojalla esitän
29495: ohella myös ampumahiihtoa. Kansakoulun op- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29496: pilaiden kesken on järjestetty talven aikana vaksi seuraavan kysymyksen:
29497: myös ampumahiihdon sarjakilpailut, joihin ovat
29498: ottaneet osaa kolmannella tai siitä ylemmillä Onko Hallituksen mielestä ampuma-
29499: luokilla olevat pojat. hiihdon opetus sopusoinnussa koulun
29500: Ampumahiihdon opetusta perustellaan mm. kasvatustehtävän kanssa?
29501: sillä, että kysymys on pelkästään urheilusta ja
29502: :::m parempi, että nuoria opetetaan ilma-aseiden
29503: käytössä tarpeeksi ajoissa.
29504: Helsingissä 1.3 päivänä kesäkuuta 1972.
29505:
29506: Seppo Tikka.
29507:
29508:
29509:
29510:
29511: '47/72
29512: 2
29513:
29514:
29515:
29516:
29517: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29518:
29519: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hiihto on kuulunut ja kuuluu edelleen hy-
29520: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vin kiinteästi oppivelvollisuuskoulumme liikun-
29521: olette 13 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- takasvatusohjelmaan ja sen merkitystä kansalli-
29522: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sissa olosuhtdssamtne virkistys- ja kuntolii-
29523: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kuntamuotona ei voine kiistää. Ampuminen tai
29524: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli- aseiden käsittelyyn liittyvä opetus ei ole kuu-
29525: sesta kysymyksestä n:o 169: lunut koulujen liikuntakasvatusohjelmaan edes
29526: sotavuosien aikana. Hallitus katsookin, että
29527: "Onko Hallituksen mielestä ampuma- ampumahiihto urheilumuotona soveltuu lähinnä
29528: hiihdon opetus sopusoinnussa koulun puolustuslaitoksen ohjelmaan, mutta ei koulu-
29529: kasvatustehtävän kanssa?" jen työjärjestykseen merkittyjen liikuntatuntien
29530: ohjelmaan.
29531: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu
29532: toimialaani opetusministerinä, esitän vastauk-
29533: sena kunnioittaen seuraavaa:
29534: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1972.
29535:
29536: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
29537: 3
29538:
29539:
29540:
29541:
29542: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29543:
29544: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Skidåkning har hört och hör alltjämt mycket
29545: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse intimt tili vår läropliktsskolas program för fy-
29546: av den 13 juni 1972 tili vederbörande med- sisk fostran och dess betydelse i våra nationella
29547: lem av statsrådet översänt avskrift av följande förhållanden såsom en form av rekreations- och
29548: av riksdagsman Seppo Tikka ställda spörsmål konditionsgymnastik torde icke kunna förnekas.
29549: tlt 169: Skytte eller undervisning i hantering av vapen
29550: har icke hört tili skolornas program för fysisk
29551: "Står enligt Regeringens åsikt under- fostran ens under krigsåren. Regeringen anser
29552: visningen i skidskytte i samklang med också, att skidskytte såsom form av idrott
29553: skolans fostringsuppgift?" lämpar sig närmast för försvarsväsendets pro-
29554: gram, men icke i det i skolornas arbetsord-
29555: Då saken gäller mitt verksamhetsområde i ning införda programmet för gymnastiklek-
29556: min egenskap av undervisningsminister, får jag lektionerna.
29557: ;åsom svar på spörsmålet vördsamt anföra
29558: röljande:
29559: Helsingfors den 7 september 1972.
29560:
29561: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
29562: Kirj. ksm. n:o 170.
29563:
29564:
29565:
29566:
29567: Hemmi ym.: Väliaikaisten opettajien jatko-opiskelumahdollisuuk-
29568: sien turvaamisesta.
29569:
29570:
29571: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29572:
29573: Koululaitoksemme siirtyminen peruskoulu- Nyt kun peruskouluun siirtyminen alkaa,
29574: järjestelmään alkaa asteittaisena tänä vuonna. olisi tarkoituksenmukaista, että myös väliaikai-
29575: Lakiesitykset opettajien siirtymäsäännöksiksi set opettajat voisivat turvallisesti osallistua
29576: valmistettiin tämän vuoden tammikuussa. jatkokoulutukseen menettämättä virkasuhdet-
29577: Siirtymäsäännöksien mukaan kouluhalli tuk- taan ja siirto-oikeuttaan, kuten voimassaolevia
29578: sen on sijoitettava vakinaisiin virkoihin myös säännöksiä nyt käytännössä tulkitaan. Mikäli
29579: kaikki kansakoululaitoksen väliaikaiset viranhal- siirtymäsäännöksien tulkintaa tältä osin lieven-
29580: tijat, jotka ovat olleet väliaikaisina opettajina nettäisiin, eivät ne eikä kouluhallituksen jatko-
29581: samassa kunnassa yhtäjaksoisesti kaksi hallin- koulutusohjelma olisi keskenään ristiriidassa.
29582: nollista siirtymistä edeltänyttä vuotta. Kahden Edellä lausutun perusteella esitämme kun-
29583: vuoden saumaton aika lukuunottamatta sai- nioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
29584: rautta ja raskautta, on herättänyt asianomai- momenttiin viitaten valtioneuvoston asianomai-
29585: sissa piireissä arvostelua ja oikeudenmukaisuus- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29586: periaatteen loukkaamista. Tämä johtuu siitä, sen:
29587: että kouluhallitus on saanut käytettäväkseen
29588: määrärahoja väliaikaisten opettajien jatkokou- Aikooko, Hallitus ryhtyä sellaisiin
29589: lutusta varten, jotta he voisivat saada perus- toimenpiteisiin, että väliaikaisella opet-
29590: kouluun siirtymisen yhteydessä vakinaisen vi- tajalla on mahdollisuus anoa virkava-
29591: ran. Väliaikaiset opettajat eivät kuitenkaan voi pautta jatko-opiskelua varten siirto- ja
29592: käyttää hyväkseen kouluhallituksen järjestä- virassapysymisoikeutta menettämättä?
29593: mää koulutusta siirtymäsäännöksien tulkinta-
29594: tiukkuuden vuoksi.
29595: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
29596:
29597: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund. Irma Toivanen.
29598: Aili Laitinen. Pekka Tarjanne. Olavi Borg.
29599:
29600:
29601:
29602:
29603: 762/72
29604: 2
29605:
29606:
29607:
29608:
29609: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29610:
29611: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa voi koulunuudistuksen yhteydessä siirtää muun
29612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muassa vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti
29613: olette kirjeellänne 13 päivänä kesäkuuta 1972 samassa kunnassa tai koulussa palvelleet väli-
29614: n:o 1241lähettänyt valtioneuvoston asianomai- aikaiset opettajat uuteen opettajanvirkaan tai
29615: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kerttu -toimeen näitä haettavaksi julistamatta. Sään-
29616: Remmin ym. tekemän seuraavan kysymyksen: nöksiä soveltaessaan kouluhallitus on katsonut,
29617: että virantoimituksen keskeytys katkaisee yhtä-
29618: "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin jaksoisen palveluksen, jollei keskeytysaikaa
29619: toimenpiteisiin, että väliaikaisella opet- lueta asianomaiselle ikälisään oikeuttavaksi ajak-
29620: tajalla on mahdollisuus anoa virkava- si. Toisen tulkinnan mukaan edellä mainitussa
29621: pautta jatko-opiskelua varten siirto- ja laissa tarkoitetaan yhtäjaksoista palvelus~uh
29622: virassapysymisoikeutta menettämättä?" detta, jota virantoimituksen keskeytys, esimer-
29623: kiksi jatko-opintoja varten, ei säännönmukai-
29624: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sesti katkaise. Erään kantelun johdosta tämä
29625: taen seuraavaa: tulkintakysymys on oikeuskanslerinvirastossa
29626: Eräiden opettajanvirkojen ja -toimien täyttä- tutkittavana. Hallituksen toimenpiteet asiassa
29627: misestä niitä haettavaksi julistamatta annetun riippuvat oikeuskanslerin ratkaisusta.
29628: lain (15 /72) säännösten mukaan kouluhallitus
29629: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1972.
29630:
29631: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
29632: 3
29633:
29634:
29635:
29636:
29637: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1 m a n.
29638:
29639: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att de lediganslås ( 15/72) kan skolstyrelsen
29640: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse i samband med skolreformen överföra bl.a.
29641: av den 13 juni 1972 nr 1241 till vederböran- interimistiska lärare, vilka tjänstgjort inom
29642: de medlem av statsrådet för avgivande av svar samma kommun eller skola under minst två år
29643: översänt följande av riksdagsman Kerttu Hem- i följd, tili ny lärartjänst eller -befattning utan
29644: mi m.fl. ställda spörsmål: att denna lediganslås. Vid tillämpningen av
29645: stadgandena har skolstyrelsen ansett, att av-
29646: "Ämnar Regeringen vidtaga sådana brott i tjänsteutövning avbryter den fortlö-
29647: åtgärder, att interimistisk lärare kan pande tjänstgöringen, om inte den tid avbrot-
29648: anhålla om tjänstledighet för fortsatta tet varar räknas som till ålderstillägg berätti-
29649: studier utan att förlora sin rätt tili gande tid. Enligt en annan tolkning avses i
29650: överföring och sin rätt att kvarstå i ovan nämnda lag oavbrutet anställningsförhål-
29651: tjänst?" lande, som i regel inte avbrytes av ett avbrott
29652: i tjänsteutövningen, tili exempel för fortsatta
29653: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt studier. Med anledning av en klagan under-
29654: anföra följande: söks denna tolkningsfråga som bäst i justitie-
29655: Enligt stadgandena i lagen om besättande kanslersämbetet. Regeringens åtgärder i saken
29656: av vissa lärartjänster och -befattningar utan beror på justitiekanslerns avgörande.
29657: Helsingfors den 18 september 1972.
29658:
29659: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
29660: Kirj. ksm. n:o 171.
29661:
29662:
29663:
29664: Sinisalo ym.: Satamatöi<fen kunnallistamisesta.
29665:
29666:
29667: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29668:
29669: Maamme kunnallisen satamalaitoksen tap- telmät, jotka valtaavat alaa lastaus- ja purkaus-
29670: piollisuus on viime vuosina lisääntynyt entises- toiminnassa sekä koko merenkulussa. Uudet
29671: tään. Eräät selvitykset osoittavat, että pääkau- menetelmät aiheuttavat suuria pääomasijoituk-
29672: pungin satamakin - jota on pidetty parhaim- sia samalla kun alusten viipymisaika satamissa
29673: massa taloudellisessa asemassa olevana - on supistuu.
29674: muodostunut ylläpitäjälleen tappiolliseksi. Yllä- Voidaan ennakoida, että ellei nopeihin toi-
29675: pitäessään ja kehittäessään maamme ulkomaan- menpiteisiin ryhdytä, kokee maamme kunnalli-
29676: kaupan kannalta ensiarvoisen tärkeää satama- nen satamalaitos tämän monitahoisen kehityk-
29677: laitosta kaupungit suorittavat koko kansanta- sen uutena vaikeana kriisinä.
29678: louden kannalta tärkeää tehtävää, mutta tästä Kansandemokraatit ovat eri yhteyksissä edus-
29679: huolimatta niillä ei ole mahdollisuutta saada kunnassakin jo aiemmin kiinnittäneet huomiota
29680: tästä toiminnasta edes kuluja vastaavaa tuloa. siihen, että satamatoimintamme suunnittelun
29681: Kotkan kaupungin suorittaman tämän maam- tila ei vastaa kehityksen vaatimuksia.
29682: me tärkeimmän vientisataman kannattavuutta Satamatöiden koneistaminen on jo tähän
29683: koskeva tutkimus osoitti, että satama oli kaik- mennessä aiheuttanut hyvin vakavia satama-
29684: kina tutkimusvuosina 1966-1970 ollut tappi- työntekijäin toimeentulovaikeuksia syventäviä
29685: ollinen. Tappion suuruus on mainittuna viitenä ongelmia. Edessä oleva kehitys uhkaa huonon-
29686: vuotena ollut yhteensä 9 308 000 mk, mikä on taa tilannetta satamatyöntekijäin osalta jyrkästi
29687: luonnollisesti jouduttu peittämään verovaroilla, entisestään. Uusia työmenetelmiä aiotaan sovel-
29688: joista pääosan, noin 80 % maksavat palkkatu- taa työläisten palkka- ja työehtoja entisestään
29689: loillaan elävät. jopa huonontaen ja laajamittaisia työntekijävä-
29690: Maamme satamien kannattavuuden yleisestä hennyksiä toteuttaen kuten kuluvan vuoden ai-
29691: heikentymisestä viime vuosina antaa kuvan tie- kana tapahtuneet järjestelyt maamme satamissa
29692: to, että satamamaksut - pääasiallisimmat sa- osoittavat. On luonnollista, että tällainen kehi-
29693: tamien tulot ovat vuoden 1960 tasolta nous- tys aiheuttaa kasvavaa tyytymättömyyttä sata-
29694: seet 52 %, mutta rakennusindeksillä ilmaistut matyöntekijäin keskuudessa, kuten laajat työ-
29695: satamarakennuskustannukset samaan aikaan taistelutoimenpiteet satamissa kevään ja kesän
29696: 74%. aikana ovat osoittaneet. Kun muilla aloilla
29697: Vaikka satamakysymyksiä on viime aikoina työntekijät asettavat tavoitteita palkka- ja työ-
29698: tutkittu ja selvitetty laajasti niin kotimaisena olosuhteitten parantamisesta joutuvat satama-
29699: komiteatyönä kuin ulkolaisvoimin suoritetuin työntekijät käymään laajoja kamppailuja työn-
29700: tutkimuksin, ei mihinkään kokonaisratkaisuun antajain suorittamien työehtojen huononnusten
29701: kunnallisen satamalaitostoiminnan taloudellisen torjumiseksi.
29702: kannattavuuden turvaamisessa ole kuitenkaan Satamien kannattavuus ja satamatyöntekijäin
29703: edetty. Tärkeät eduskunnan kannanototkin - asemaan liittyvät ongelmat olisi helpommin rat-
29704: vuodelta 1956 oleva lausuma viennin ja tuon- kaistavissa, jos kunnat itse käyttäisivät satamia
29705: nin satamakohtaisesta tasaamisesta ja vuoden eli jos satamatyöt olisi kunnallistettu. Nyt kui-
29706: 1959 kannanotto satamamaksujärjestelmän käy- tenkin on vallalla käytäntö, jonka mukaan sa-
29707: täntöönotosta satamakaupunkien tulolähteeksi tamat luovutetaan yksityisten ahtaus- ja pur-
29708: - ovat vieläkin tutkimusvaiheessa. kausliikkeiden käyttöön. Esim. Kotkan satamaa
29709: Tulevaisuutta ajatellen satamiemme taloudel- hallitsee lastaus- ja purkaustoiminnan osalta
29710: liset vaikeudet näkyvät vielä tätäkin päivää täydellisesti Ahlström Oy:n, Kymi Oy:n, Tam-
29711: vaikeampina. Tällaiseen kehitysarvioon antavat pella Oy:n, Myllykoski Oy:n sekä Enso-Gutzeit
29712: perustelun etenkin ne uudet teknilliset mene- Oy:n määräysvallassa oleva ahtausliike. Saman-
29713: 784/72
29714: 2
29715:
29716: tapainen suuryhtymien hallitsema liike t01m11 Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
29717: myös Haminassa. Muissakin satamissa suurteol- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
29718: lisuus ja -liikelaitokset näyttelevät ahtaus- ja tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29719: purkaustoiminnassa merkittävää osaa. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29720: Satamatöiden kunnallistaminen on aika ajoin
29721: ollut laajemminkin keskusteltavana. Tällöin on Aikooko Hallitus selvityttää maam-
29722: jouduttu toteamaan, että ilmeisestikään nykyi- me kunnallisen satamalaitoksen tappiol-
29723: nen lainsäädäntö ei aseta esteitä satamatöiden lisuutta ja satamatyöntekijäin työolosuh-
29724: kunnallistamiselle. Käytännössä siihen ei kui- teita koskevat ongelmat ja niiden rat-
29725: tenkaan voitane siirtyä satamakohtaisin ratkai- kaisukeinona mahdollisuudet kiireelli-
29726: suin. Tämän vuoksi asiaa olisi tutkittava ja sesti toteuttaa satamatöiden kunnallista-
29727: selvitettävä koko laajuudessaan. minen?
29728: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
29729:
29730: Taisto Sinisalo. Mirjam Tuominen. Ensio Laine.
29731: 3
29732:
29733:
29734:
29735:
29736: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
29737:
29738: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ahtaustöiden palkat, työajat ja muut seikat
29739: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuuluvat työmarkkinajärjestöjen kesken sovitta-
29740: olette kirjeellänne 13 päivältä kesäkuuta 1972 viin. Työntekijäin ja työnantajain yhteinen toi-
29741: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- mikunta on äskeisten vuosien aikana pyrkinyt
29742: nen vastattavaksi kansanedustaja Sinisalon ym. löytämään sellaisen ratkaisun, jolla satamatyö
29743: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen: saataisiin teollisuustyön luonteiseksi mm. pysy-
29744: vin työsuhtein ja takuupalkoin. Tämän vuo-
29745: "Aikooko Hallitus selvityttää maam- den alkupuolelta onkin Haminan, Kotkan, Hel-
29746: me kunnallisen satamalaitoksen tappiol- singin, Turun, Rauman ja Porin satamissa ah-
29747: lisuutta ja satamatyöntekijäin työolosuh- taustöissä työskentelevien osalta sovittu työ-
29748: teita koskevat ongelmat ja niiden rat- markkinajärjestöjen kesken järjestelmästä, joka
29749: kaisukeinona mahdollisuudet kiireelli- on ollut työntekijäpuolen tavoitteena. Mainitta-
29750: sesti toteuttaa satamatöiden kunnallista- koon, että entisen epätasaisen työjärjestelmän
29751: minen?" tilalle on näin saatu järjestelmä, joka takaa
29752: työntekijälle kiinteän työsuhteen ja palkan ja
29753: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioitta- silloinkin, kun ahtaustyötä ehkä ei olisi, mi-
29754: vasti seuraavaa: nimiansion, joka esim. Kotkassa on kahden
29755: Satamien kannattavuutta on omiaan kohot- viikon aikajaksolta noin 660 mk. Myös muiden
29756: tamaan niiden tehokas työskentely, jolloin en- satamien osalta pyritään vastaavanluonteiseen
29757: tistä suurempi liikenne voidaan saada kulke- järjestelyyn ja tilanteen odotetaan normalisoitu-
29758: maan sataman kautta ilman lisärakenteita. van nyt syksyn alkaessa.
29759: Esim. kaksivuorotyö on eräs tällainen keino, Ahtaustyövoimaa koskevia kysymyksiä käsit-
29760: samoin viime vuosina kehittynyt koneistettu telee parhaillaan työskentelevä työvoimaminis-
29761: tavaran käsittely. Kannattavuutta voidaan myös teriön sekä työntekijäin ja työnantajain keskus-
29762: lisätä satamien maksuja korottamalla. ja alajärjestöjen yhteinen työvoimatoimikunta,
29763: Vuonna 1971 olivat merikaupunkien sata- jonka puheenjohtajana toimii ministeriön yli-
29764: mien tuotot yhteensä noin 106 milj. mk, josta tarkastaja.
29765: julkisoikeudelliset liikennemaksut noin 55 milj. Lautta- ja peräporttialusten liikenne on kas-
29766: mk, ja julkisoikeudelliset satamamaksut noin vanut ja on huomattavasti vaikuttanut satama-
29767: 11 milj. mk eli nämä molemmat yhteensä noin toimintaan. Nämä alukset toimivat ro-ro peri-
29768: 66 milj. mk. Kunnallislain säätäminä näiden aatteella, t.s. trukeilla ja vetokoneilla siirretään
29769: maksujen korotukset ovat valtion viranomaisen laiturin tasossa tavaroita suurina yksikköinä
29770: valvonnassa. Niitä on kuitenkin kustannusten alukseen ja sieltä pois. Siten lastaus- ja pur-
29771: ja palkkojen noustessa vähitellen korotettu. kaustyö on pääasiallisesti konetyötä. Toiselta
29772: Mm. vientisatamille oleellisten puunjalostus- puolen lastien käsittely on näin suuresti nopeu-
29773: teollisuuden tuotteiden vientiliikennemaksut tunut. Vientilastien pitää sen vuoksi olla melko
29774: nousevat 1. 10. 1972 lukien noin 15 %:lla. valmiina satamassa lastauksen alkaessa. Näin
29775: Satamien investointeja ja niihin liittyviä ta- on syntynyt terminaalitoiminta. Teollisuus, va-
29776: loudellisia seikkoja tutkii parhaillaan tänä vuon- rustamot tai ahtausliikkeet ovat rakentaneet
29777: na asetetun parlamentaarisen liikennekomitean suurvarastoja lähes kaikkiin merkittäviin sata-
29778: eräs alajaosto. Valmistuttuaan tämä tutkimus miin ja lisäksi vuokranneet sellaisia. Tämä
29779: selvittänee satamien kannattavuuskysymystä suuntaus jatkuu.
29780: eräiltä osin ja osoittanee myös, ovatko lisäselvit- Satamissa on huomattava trukki- ja vetoko-
29781: telyt valtion viranomaisten toimesta asiassa tar- nekanta. Useimmissa satamissa sen omistavat
29782: peen. miltei kokonaan ahtausliikkeet tai terminaalin
29783: 4
29784:
29785: haltijat. Tämän yksityisen konekannan kuljetta- sallii aluksen omalta osaltaan sekä tavaran
29786: jat ja terminaalien työntekijät eivät voine olla omistajan itse määräävän, miten hän tavaransa
29787: muiden kuin vastaavien liikkeiden palkkaamia. suhteen menettelee.
29788: Toisaalta kunnilla ei myöskään ole mahdolli- Edellä selostettuihin seikkoihin perustuen
29789: suutta pakkokeinoin lunastaa terminaaleja ja tulisi satamien ahtaustyön ja sen mukaisten työ-
29790: niitä kalliita konekantoja, joita satamien ah- suhteiden kehittämisen edelleenkin kuulua alan
29791: tausliikkeet ja muut yrittäjät käyttävät. Vielä työntekijäin ja työnantajain omien työmarkkina-
29792: on otettava huomioon sekin, että elinkeinon järjestöjen yhteisesti hoidettaviksi.
29793: harjoittamisen vapauden ohella myös merilaki
29794: Helsingissä sisäasiainministeriössä 19 päivänä syyskuuta 1972.
29795:
29796: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
29797: 5
29798:
29799:
29800:
29801:
29802: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
29803:
29804: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen om hamnarnas lönsamhet ävensom huruvida
29805: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tilläggsutredningar i saken är nödiga genom
29806: av den 13 juni 1972 tili vederbörande medlem statliga myndigheters försorg.
29807: av statsrådet översänt följande av riksdagsman Stuveribranschens löner, arbetstider och
29808: Sinisalo m. fl. ställda skriftliga spörsmål: andra omständigheter hör tili de frågor, om
29809: vilka arbetsmarknadsorganisationerna överens-
29810: "Ämnar Regeringen låta utreda kommer. En för arbetstagare och arbetsgivare
29811: problemen angående det kommunala gemensam kommission har under de senaste
29812: hamnväsendets förlustbringande verk- åren försökt finna en sådan lösning, genom
29813: samhet och hamnarbetarnas arbetsför- viiken hamnarbete skulle få samma karaktär
29814: hållanden i vårt land och såsom en lös- som industriarbete med bl. a. bestående arbets-
29815: ning på dessa problem utreda möjlig- förhållanden och garantilöner. Från förra hälf-
29816: heterna att med det snaraste genomföra ten av detta år har man också för deras del,
29817: en kommunalisering av hamnarbetena?" vilka arbetar i stuveriarbete i hamnarna i
29818: Fredrikshamn, Kotka, Helsingfors, Aho, Rau-
29819: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mo och Björneborg, mellan arbetsmarknadsor-
29820: samt anföra följande: ganisationerna överenskommit om ett system,
29821: Ett effektivt arbete i hamnarna, varigenom som utgjort en målsättning för arbetstagarpar-
29822: större trafik än tidigare kan bringas att passera ten. Det kan nämnas, att man på detta sätt i
29823: hamnen utan tillbyggnader, är ägnat att öka stället för det tidigare ojämna arbetssystemet
29824: deras lönsamhet. En sådan utväg är. t. ex. fått ett system, som garanterar arbetstagaren
29825: tvåskiftsarbete ävensom den under de senaste ett fast arbetsförhållande och en fast lön samt,
29826: åren utvecklade mekaniserade hanteringen av även då stuveriarbete eventuellt icke finns, en
29827: gods. Lönsamheten kan även ökas genom att minimiförtjänst, som t. ex. i Kotka för en två-
29828: avgifterna höjs i hamnarna. veckors period uppgår tili omkring 660 mk.
29829: Ar 1971 var avkastningen av hamnarna i Även för övriga hamnars del eftersträvar man
29830: kuststäderna sammanlagt omkring 106 milj. ett motsvarande system och nu när hösten
29831: mk, varav de offentligrättsliga trafikavgifterna börjar emotser man att läget normaliseras.
29832: omkring 55 milj. mk och de offenträttsliga Frågor angående stuveriarbetskraft behandlas
29833: hamnavgifterna omkring 11 milj. mk eller des- för närvarande av en arbetskraftsdelegation,
29834: sa båda tillsammans omkring 66 milj. mk. En- som är gemensam för arbetskraftsministeriet
29835: ligt kommunallagen är förhöjningar av dessa samt för arbetstagarnas och arbetsgivarnas
29836: avgifter underkastade de statliga myndigheter- central- och underorganisationer. Dess ordföran-
29837: nas övervakning. De har dock småningom höjts de är en överinspektör vid ministeriet.
29838: på grund av att kostnader och löner har stigit. Trafiken med färjor och ro-ro-fartyg har
29839: Bl. a. stiger exporttrafikavgifterna för träför- växt och i betydande grad inverkat på hamn-
29840: ädlingsindustrins produkter, som är av väsent- verksamheten. Dessa fartyg fungerar enligt
29841: lig betydelse för exporthamnarna, med om- ro-ro-principen, dvs. gods i stora enheter flvt-
29842: kring 15 % räknat från 1. 10. 1972. tas på kajnivå med truckar och terminaltrak-
29843: Investeringar i hamnar och ekonomiska om- torer tili och från fartyg. På detta sätt är last-
29844: ständigheter i samband härmed undersökes för nings- och lossningsarbetet huvudsakligen
29845: närvarande av en undersektion inom den inne- maskinarbete. A andra sidan har lasthante-
29846: varande år tilisatta parlamentariska trafikkom- ringen på detta sätt i hög grad blivit snabbare.
29847: mitten. Efter det att denna undersökning blivit Av denna orsak måste lasterna för export vara
29848: färdig torde den tili vissa delar klarlägga frågan tämligen färdigställda i hamnen vid inledandet
29849: 784/72
29850: 6
29851:
29852: av lastningen. På detta sätt har terminalverk- heller möjligheter att tvångsinlösa terminaler
29853: samheten uppkommit. Industrin, rederierna el- och den dyra maskinpark, som stuveriföretagen
29854: ler stuveriföretagen har uppfört storlager i och övriga företagare i hamnarna använder.
29855: nästan alla betydande hamnar och dessutom Ytterligare måste beaktas, att vid sidan av
29856: hyrt sådana. Denna utveckling fortgår. näringsfriheten även sjölagen tillåter fartyget
29857: I hamnarna finns ett betydande bestånd av för sin del samt även godsets ägare att själv
29858: truckar och terminaltraktorer. I de flesta bestämma, hur med hans gods skall förfaras.
29859: hamnar äges dessa nästan helt och hållet av På grundval av ovan anförda omständighe-
29860: stuveriföretagen eller av terminalernas inne- ter borde stuveriarbetet i hamnarna och ut-
29861: havare. Dessa privata truckars och terminal- vecklandet av arbetsförhållandena i enlighet
29862: traktorers förare och terminalernas arbetstagare därmed fortsättningsvis gemensamt handläggas
29863: kan icke avlönas av andra än motsvarande av arbetstagarnas och arbetsgivarnas egna ar-
29864: företag. Å andra sidan har kommunerna icke betsmarknadsorganisationer i branschen.
29865: Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena, den 19 september 1972.
29866:
29867: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
29868: Kirj. ksm. n:o 172.
29869:
29870:
29871:
29872:
29873: Räsänen: Tietokonehankintojen sijoittamisesta kotimaahan.
29874:
29875:
29876: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29877:
29878: Maahamme julkisen hallinnon, liike-elämän myystilannetta, etenkin jos kyseinen teollisuus
29879: ja teollisuuden toimesta hankittujen tietokonei- sijoitettaisiin kehitysalueille. Näin mainituilla
29880: den lukumäärä liikkuu sadoissa, ja monet toimenpiteillä olisi huomattavaa kansantalou-
29881: näistä ovat itse asiassa laajoja tietojenkäsittely- dellista merkitystä.
29882: järjestelmiä tiedonsiirto- ja etäiskäsittelylaittei- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
29883: neen. Tietokoneet ja järjestelmät hankitaan ylei- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
29884: sesti kokonaistoimituksina ulkomaisilta valmis- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29885: tajilta. Maassamme on kuitenkin runsaasti alan vaksi seuraavan kysymyksen:
29886: ammattitaitoa, joka tekisi mahdolliseksi suur-
29887: ten tietokonejärjestelmien eräiden yksikköjen Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
29888: ja pienten järjestelmäkokonaisuuksienkin val- pttetsun sen aikaansaamiseksi!, että
29889: mistamisen täällä. Kokemus osoittaa, että eri tietokoneita, tietojenkäsittelyjärjestelmiä
29890: alkuperää olevat laitteet voidaan helposti saat- ja niiden osia hankittaessa otettaisiin
29891: taa joustavaan yhteistoimintaan. Kotimaahan nykyistä suuremmassa määrin huomioon
29892: sijoitetut hankinnat lisäisivät runsaasti pysyviä mahdollisuus hankintojen sijoittamiseen
29893: työpaikkoja ja helpottaisivat vaikeaa työttö- kotimaahan?
29894: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
29895:
29896: Pauli Räsänen.
29897:
29898:
29899:
29900:
29901: 721/72
29902: 2
29903:
29904:
29905:
29906:
29907: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29908:
29909: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa joina, ohjelmoijina, operaattoreina jne., ja vain
29910: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja pienen osan henkilöistä voitiin katsoa työsken-
29911: Pauli Räsänen esittänyt Teille, Herra Puhe- televän tietokoneiden valmistukseen liittyvissä
29912: mies, osoittamassaan, 13 päivänä kesäkuuta tehtävissä. Noin 76 prosentilla atk-henkilöistä
29913: 1972 päivätyssä ja saman kuun 19 päivänä oli toimipaikkana Helsinki.
29914: vastaanottamassani kirjelmässä asianomaisen Kysymyksessä tarkoitettua tietokonehankin-
29915: valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi seuraavan tojen suuntaamista nykyistä suuremmassa
29916: kirjallisen kysymyksen: määrin kotimaahan pitää Hallitus .tärkeänä ei
29917: yksinomaan työvoimapoliittiselta kannalta vaan
29918: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen- myös valuuttavaranteon ja maksutaseeseen vai-
29919: pttetsun sen aikaansaamiseksi, että kuttavana tekijänä. Niinpä Hallitus onkin jo
29920: tietokoneita, tietojenkäsittelyjärjestelmiä ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin. Vaitioneuvosto
29921: ja niiden osia hankittaessa otettaisiin asetti näet 10. 2. 1972 komitean, jonka teh-
29922: nykyistä suuremmassa määrin huomioon tävänä on laatia selvitys kotimaisen tietokone-
29923: mahdollisuus hankintojen sijoittamiseen politiikan perusteista ja tavoitteista sekä eh-
29924: kotimaahan?" dotus tietokoneiden valmistukseen ja käyttöön
29925: liittyviksi teollisuus -ja koulutuspoliittisiksi toi-
29926: Koska kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu menpiteiksi. Komitean tulee erityisesti mm.
29927: toimialaani, esitän vastauksena kunnioittaen - arvioida tietokoneiden lisääntyvän käy-
29928: seuraavaa. tön aiheuttamia kansantaloudellisia ja liiketa-
29929: Tietokoneyhdistys ry:n (nykyisin Tietojen- loudellisia hyötyjä ja kustannuksia,
29930: käsittelyliitto ry) 15. 9. 1971 julkaiseman tut- - selvittää kotimaisen teollisuuden tavoit-
29931: kimuksen mukaan oli maassamme vuosien teet tietokone- ja tietojensiirtolaitteiden val-
29932: 1970-71 vaihteessa käytössä 206 tietokonetta. mistuksessa ja esittää tämän perusteella suun-
29933: Tämän lisäksi oli tilattuna 46 tietokonetta. nitelma sellaisiksi toimenpiteiksi, joiden avulla
29934: Mainittuihin lukuihin ei ole sisällytetty esimer- alan kotimaista panosta voidaan oleellisesti
29935: kiksi prosessikoneita, pientietokoneita eikä lisätä, sekä
29936: tietokonepäätteitä. Kaikki mukaanluetut tieto- - selvittää kehittyvän tietokoneteollisuuden
29937: koneet oli hankittu ulkomaisilta valmistajilta. ja tietokoneiden tehokkaan käytön edellyttä-
29938: Tällä hetkellä on Suomessa valmistettu myyn- mät koulutus- ja tutkimuspoliittiset tavoitteet.
29939: tiä varten Oy Strömberg Ab:n toimesta neljä Komitean tulee tehdä ehdotuksensa myös
29940: tietokonetta. Lisäksi on kehitetty eräitä tieto- muista toimenpiteistä, jotka se katsoo tarpeel-
29941: koneita tutkimus- ja opetustarkoituksessa. Myös lisiksi tarkoituksenmukaisen tietokonepolitiikan
29942: on syytä mainita, että eräät yritykset ovat toteuttamiseksi. Komitean tulee saada työnsä
29943: toimineet alihankkijoina ulkomaisille tietoko- päätökseen 31. 12. 1973 mennessä.
29944: neiden valmistajille. Edellä esitetyn perusteella voitaneen jo suo-
29945: Edellä mainitun tutkimuksen mukaan työs- ritettuja toimenpiteitä asian tässä vaiheessa
29946: kenteli vuosien 1970-71 vaihteessa atk-alalla pitää riittävinä. Edellä mainitun komitean työn
29947: Suomessa n. 8 000 henkilöä. Lähes kaikki mu- valmistuttua Hallituksen tarkoituksena on ryh-
29948: kaanluetut henkilöt olivat tietokoneiden käyt- tyä niihin lisätoimenpiteisiin, johon komitean
29949: töön kuuluvissa tehtävissä, kuten Suunnitteli- tekemät ehdotukset antavat aihetta.
29950: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1972.
29951:
29952: Ministeri Seija Karkinen.
29953: 3
29954:
29955:
29956:
29957:
29958: Tili Riksdagens Herr Talman.
29959:
29960: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen singfors var verksamhetsort för ca 76 % av
29961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse personeroa i ADB-branschen.
29962: av den 14 juni 1972 tili vederbörande med- Spörsmålet avser att datoranskaffningarna
29963: lem av statsrådet för avgivande av svar över- i högre grad än för närvarande borde dirigeras
29964: sänt följande av riksdagsman Pauli Räsänen tili hemlandet. Detta anser Regeringen vara
29965: ställda skriftliga spörsmål: viktigt icke endast ur al.'betskraftspolitisk
29966: synpunkt utan även med tanke på valuta-
29967: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder reserven och betalningsbalansen. Regeringen
29968: för att anskaffningen av datorer, data- har därför redan vidtagit åtgärder i saken.
29969: behandlingssystem och delar av dem i Statsrådet tillsatte nämligen 10. 2. 1972 en
29970: högre grad än för närvarande skall bli kommitte, som erhöll i uppdrag att utal'beta
29971: skött med beaktande av möjligheten att en utredning över grunderna och målen för
29972: placera beställningar i hemlandet?" den inhemska datorpolitiken samt att uppgöra
29973: förslag tili industri- och utbildningspolitiska
29974: Då den i spörsmålet avsedda saken tillhör åtgärder inom tiliverkningen och använd-
29975: mitt verksamhetsområde, får jag såsom svar ningen av datorer.
29976: vördsamt anföra följande: Bl. a. skall kommitten särskilt
29977: Enligt en undersökning som föreningen - beräkna den nationalekonomiska och
29978: Tietokoneyhdistys r.y. (numera Tietojenkäsit- företagsekonomiska nytta och kostnad som
29979: telyliitto r.y.) offentliggjorde 15. 9. 1971 var den ökade användningen av datorer medför,
29980: 206 datorer i användning i vårt land vid - utreda den inhemska industrins mål-
29981: årsskiftet 1970-71. Dessutom var 46 datorer sättning vid tillverkningen av dator- och data-
29982: beställda. I nämnda siffror ingår t. ex. icke överföringsapparatur och på grundval härav
29983: processmaskiner, minidatorer eller datortermi- framlägga förslag tili åtgärder, med vilkas hjälp
29984: naler. Samtliga medräknade datorer var an- den inhemska insatsen väsentligen kan ökas,
29985: skaffade hos utländska tiliverkare. samt
29986: För närvarande har Oy Strömberg Ab i - utreda den utbildnings- och forsknings-
29987: Finland för försäljning tillverkat fyra datorer. politiska målsättning som den i utveckling
29988: Likaså har vissa datorer utvecklats i forsknings- stadda datorindustrin och datorernas effektiva
29989: och undervisningssyfte. Det är också skäl att användning förutsätter.
29990: nämna, att vissa inhemska företag har fungerat Kommitten skall framställa förslag även tili
29991: såsom underleverantörer för utländska tili- andra åtgärder som den anser nödiga för att
29992: verkare av datorer. förverkliga en ändamålsenlig datorpolitik.
29993: Enligt ovan nämnda undersökning arbetade Kommitten skall slutföra sitt arbete före
29994: vid årsskiftet 1970-1971 inom ADB-området 31. 12. 1973.
29995: i Finland ca 8 000 personer. Nästan alla med- Såsom av ovanstående framgår torde de
29996: räknade personer var anställda i göromål, som redan vidtagna åtgärderna i sakens nuvarande
29997: kunde hänföras tili användningen av datorer. skede kunna anses tillräckliga. Efter det att
29998: De var systemplanerare, programmerare, ovannämnda kommitte fått sitt arbete färdigt
29999: operatörer osv., och endast en liten del av är det Regeringens avsikt att vidtaga de ytter-
30000: dessa personer kunde anses sysselsatta i arbeten ligare åtgärder som kan föranledas av kom-
30001: i anslutning tili tillverkningen av datorer. Hei- mittens förslag.
30002: Helsingfors den 5 juli 1972.
30003:
30004: Minister Seija Karkinen.
30005: j
30006: j
30007: j
30008: j
30009: j
30010: j
30011: j
30012: j
30013: j
30014: j
30015: j
30016: j
30017: j
30018: j
30019: j
30020: j
30021: j
30022: j
30023: j
30024: j
30025: j
30026: Kirj. ksm. n:o 173.
30027:
30028:
30029:
30030: Hemmi ym.: Päivärinteen tuberkuloosiparantolan vapaiden hoi-
30031: topaikkojen muuttamisesta reumahoitopaikoiksi.
30032:
30033:
30034: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
30035:
30036: Oulun läänissä Muhoksen kunnassa sijaitsee tetun kapasiteettiosa vuoksi pystyy ottamaan
30037: kuntainliiton omistuksessa Päivärinteen tuber- vastaan potilaat nuorista ikäluokista ja heidän
30038: kuloosiparantola. on varsinkin pohjois-Suomessa odotettava jopa
30039: Varsinaisen tuberkuloosihoidon ohella sairaa- vuosikin hoitoonpääsyä. Kehitysalueet ovat siis
30040: lassa hoidetaan nykyisin myös muita keuhko- tältäkin osin jääneet vaille tarpeellisia toimen-
30041: sairauksia potevia sekä sisätautipotilaita. Kaikki piteitä Ainoastaan muutamat reumatoimistot
30042: vuodeosastot on saneerattu lukuunottamatta näillä alueilla toimivat ensiavunluontoisina hoi-
30043: osasto V, jonka saneerauksesta kuntainliiton to- ja kuntoutuspisteinä.
30044: liittovaltuusto on hiljattain tehnyt päätöksen. Asiantuntijalausuntojen mukaan Päivärinteen
30045: Laitoksen kunto ja uusien hoitomuotojen to· parantola sijaintinsa sekä ympäristöll6ä vuoksi
30046: teuttaminen on edellyttänyt perusteellisten kor- soveltuisi mitä parhaiten reumapotilaiden tut-
30047: jaus- ja muutostöiden suorittamisen ja niiden kimus-, hoito- ja kuntoutuskeskukseksi koko
30048: edelleen jatkamisen. Osasto V :n saneerausta pohjois-Suomen reumapotilaiden hoidon tarvetta
30049: varten liittovaltuusto on varannut talousarvios· tyydyttämään. Oulun yliopiston lääketieteelli-
30050: saan määrärahan. Valtionavun suhteen on syn- nen koulutus- ja tutkimustyö tukee ja puoltaa
30051: tynyt erimielisyyksiä tuberkuloosilain muutok- oman reumahoitokeskuksen aikaansaamista poh-
30052: sen ( 729/71 ) johdosta. Päivärinteen paranto- jois-Suomeen. Tätäkin taustaa vasten ajateltuna
30053: lan korjaus- ja muutossuunnitelmien loppuun· reumapotilaiden tutkimus, hoito ja kuntoutus
30054: saattaminen valtionavullisena on elintärkeä siitä on lääketieteellisesti turvattu riittävän korkea-
30055: syystä, että Päivärinteen parantolan hoitopaik· tasoisena pohjois-Suomessa.
30056: koja on suunniteltu muutettavaksi yhdessä Edellä lausutun perusteella ja valtiopäivä-
30057: kuntainliiton, lääkintöhallituksen ja Reumalii- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
30058: ton kanssa reumahoitopaikoi:ksi, joista koko tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
30059: Pohjois-Suomessa on huutava puute. Olisi omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
30060: mitä toivottavinta, että tuberkuloosilakia tul- myksen:
30061: kittaisiin siten, että myös osasto V:n ja sen Aikooko Hrulitus ryhtyä sellaisiin
30062: jälkeen vielä suunnitelmissa olevien parantolan toimenpiteisiin, että Päivärinteen tuber-
30063: osien korjauksiin ja mahdollisiin uusiin perus- kuloosiparantolasta tuberkuloosihoidosta
30064: tamiskustannuksiin saadaan valtionapu. vapautuneita ja mahdollisesti edelleen
30065: Reumatauti on kansantaudeista levinnein eri vapautuvia hoitopaikkoja muutetaan
30066: ikäryhmien keskuudessa. Maassamme on yksi reumahoitopaikoiksi ja että niihin tarvit-
30067: ainoa reumaparantola Heinolan kaupungissa ja tavat korjaus- ja muutos- sekä perusta-
30068: kaksi kuntoutuslaitosta, jotka molemmat ovat mistyöt ovat oikeutetut tuberkuloosi-
30069: etelä-Suomessa. Reumaa esiintyy erityisen run- lain muuttamisesta annetun lain ( 729/
30070: saasti maan kylmimmillä alueilla - pohjois- ja 71 ) mukaan valtionavullisiksi toimen-
30071: itä-Suomessa. Näiltä alueilta puuttuu lähes täy- piteiksi ja että muutoksien jälkeen val-
30072: sin reumatautien tutkimus-, hoito- ja kuntoutus· tionapu tulee kyseisen lain mukaan
30073: mahdollisuudet. Heinolan reumaparantola rajoi- myös käyttökustannuksiin?
30074: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1972.
30075:
30076: Kerttu Hemmi. Eero Lattula. Aino Karjalainen.
30077: Reino Kangas. J. Juhani Kortesalmi. Lauri Linna.
30078: G. Laatio. Olavi Borg. Ville Tikkanen.
30079: 732/72
30080: 2
30081:
30082:
30083:
30084:
30085: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
30086:
30087: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tiona~u tulee kyseisen lain mukaan
30088: tnahntussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, myös käyttökustannuksiin? >i
30089: ol~tte- 14 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn
30090: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30091: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vasti. seuraavaa:
30092: edustaja Kerttu Remmin ym. näin kuuluvasta Reumasairaudet muodostavat erään sisätau-
30093: ki'rjallisesta kysymyksestä n:o 173: tien osastolla hoidettavan tautiryhmän. Näin
30094: ollen reumasairauksia tulee hoitaa ja niitä on-
30095: "Aikooko Hallitus ryhtyä selhtisiin kin hoidettu sisätautien osastolla myös Pohjois-
30096: toimenpiteisiin, että Päivärinteen tuber- Suomen eri sairaaloissa. Kun kuitenkaan tätä
30097: kuloosiparantolasta tuberkuloosihoidost:l ei ole katsottu riittäväksi, lääkintöhallitus on
30098: vapautuheita ja mahdollisesti edelleen kesäkuun 21 päivänä 1972 tekemällään päätök-
30099: vapautuvia hoitopaikkoja muutetaan sellä suostunut siihen, että mainitussa paran·
30100: reumahoitopaikoiksi ja että niihin tarvit- tolassa 67 sisätautien sairaansijalla saadaan
30101: tavat körjaus- ja muutos- sekä perusta- enintään vuoden 1974 loppuun asti hoitaa reu-
30102: mistyöt ovat oikeutetut tuberkuloosi- masairaita ja heille myös suorittaa kirurgisia
30103: lain muuttamisesta annetun lain ( 729/ toimenpiteitä. Lääkintöhallitus on katsonut,
30104: 71 ) mukaan valtionavullisiksi töimen- että reumasairauksien hoitaminen näillä sairaan-
30105: piteiksi ja että muutoksien jälkeen val- sijoillå on täysin mahdöllista kysymyksessä
30106: mainittua peruskorjausta suorittamatta.
30107: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1972.
30108:
30109: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
30110: 3
30111:
30112:
30113:
30114:
30115: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30116:
30117: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen varande lag även erhålles för drifts-
30118: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kostnadema?"
30119: av den 14 juni 1972 tili vederbörande med-
30120: lem av statsrådet översänt ·avskrift av följande Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
30121: av riksdagsman Kerttu Hemmi m. fl. ställda anföra följande:
30122: skriftliga spörsmål nr 173 : Reumasjukdomarna utgör en sjukdomsgrupp
30123: som vårdas på medicinsk avdelning. Sålunda
30124: "Ämnar Regeringen vidtaga sådana bör reumasjukdomarna skötas och de har även
30125: åtgärder, att vårdplatser för tuberkulos- på o1ika sjukhus i norra Finland skötts på
30126: vård som blivit lediga och eventuellt medicinsk avdelning. Då detta likväl icke har
30127: fortsättningsvis blir lediga på Päivä- ansetts tiliräckligt, har medicinalstyrelsen me-
30128: rinne tuberkulossanatorium skulle änd- delst beslut av den 21 juru 1972 samtyckt
30129: ras tili reumavårdplatser, och att de re- tili, att i nämnda sanatorium på 67 medicinska
30130: parations- och ändrings- samt grund- vårdplatser högst tili utgången av år 1974 får
30131: läggningsarbeten som erfordras för dem skötas reumasjuka och att kirurgiska åtgärder
30132: berättigas tili statsunderstödda åtgärder även får utföras på dem. Medicinalstyrelsen
30133: enligt lagen om ändring av tuberkulos- har ansett, att det är fullt möjligt att sköta
30134: lagen ( 729/71 ) och att statsunder- reumasjukdomar på dessa vårdplatser utan i
30135: stöd efter ändringarna enligt ifråga- spörsmålet nämnd grundreparation.
30136: Helsingfors den 14 augusti 1972.
30137:
30138: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
30139: Kirj. ksm. n:o 174.
30140:
30141:
30142:
30143:
30144: Tuominen ym.: Virallisen ulkopolitiikan kanssa · ristiriidassa
30145: olevan opetusmateriaalin käyttämisestä kouluissamme.
30146:
30147:
30148: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30149:
30150: Eduskunnassa on eri yhteyksissä kiinnitetty tulee autonkuljettaja jne., ja suositteli oppilail-
30151: huomiota siihen, että maamme kouluissa käy- leen luettavaksi kirjaa "Kristus rautaesiripun
30152: tetään opetusmateriaalina aineistoa, joka on takana". Isonkyrön Yhteiskoulussa opetettiin
30153: jyrkässä ristiriidassa maailllllle virallisen uLko- viime syksynä koulutunnilla, että "Etelä-Viet-
30154: politiikan kanssa ollen sisällöltään avoimen namin presidentinvaalit ovat demokraattisem-
30155: vihamielistä Neuvostoliittoa ja muita sosialisti- mat kuin puolessa Eurooppaa" ja että "Krei-
30156: sia maita vastaan ja levittäen niitä koskevia kan, Kuuban ja itäblokin diktatuureissa on
30157: vääriä tietoja. Vastatessaan aikaisempaan tätä vain vivahde-ero". Karjalan Yhteiskoulun us-
30158: seikkaa koskevaan kyselyyn opetusministeri konnon ja filosofian tunnilla Qpettaja ilmoittaa,
30159: Louekoski totesi 4. 1. 1972, että koulujen käyt- että hänen "tekee mieli heittää tiiliskivi kulma
30160: tämä oheismateriaali poikkeaa maamme viral- edellä Eino S. Revon kitalakeen". Tampereen
30161: lisista ulkopoliittisista kannanotoista, mutta että Yhteiskoulun filosofian tunnilla opettaja esit-
30162: sellaisen materiaalin käyttö on mahdollista tää, että "marxismi ja nietscheläisyys ovat su-
30163: edellyttäen, että tällaiset kohdat opetuksessa kulaisideologioita". Imatran Yhteislyseon reh-
30164: erikseen käsitellään ja poikkeavuodet selvästi tori puhuu tunneillaan "neuvostouhikasta" ja
30165: osoitetaan. Samansuuntaiset ohjeet on Koulu- ilmoittaa, että "tuosta Ensosta alkaa ja Vladi-
30166: hallitus lähettänyt ikouluille. vostokiin päättyy ihmiskunnan kaatopaikka".
30167: Tällainen ohje sen sijaan, että varoittaisi Esimerkkejä sr.attaisi jatkaa. Näissä oloissa
30168: opettajia :kasvatustyössään levittämästä impe- on vaikeata kuvitella, että kaikki opettajat sel-
30169: rialistista, kansojen ystävyydelle, rauhalle ja vittäisivät ja tuslcin pystyisivät selvittämään
30170: naapurimaallemme Neuvostoliitolle vihamielistä esim. NATO:n propagandamateriaalin poikkea-
30171: ajatustapaa, itse asiassa rohkaisee siihen. Tilan- vuuden Suomen virallisesta ulkopolitiikasta pu-
30172: ne kouluissa on se, että valtaosa oheismateriaa- humattakaan nuorison kasvattamisesta kriitti-
30173: lista on NATO-maiden ·aineistoa, joka suun- seen suhtautumiseen. Monissa kouluissa opet-
30174: tautuu erityisesti Neuvostoliittoa ja sosialistisia tajat päinvastoin painostavat demokraattisia
30175: maita vastaan ja ihannoi imperialistista väki- käsityksiä ja työväenliikkeen maailmankatso-
30176: valtaa. Kehoitus siitä, että poikkeavuudet Suo- musta esittäviä koululaisia. Teinilliton seinä-
30177: men viralliseen ulkopolitiikkaan nähden osoite- lehtiä on revitty ilmoitustauluilta, kielletty kou-
30178: taan, jää peLkäksi toivomukseksi. Oleellista on, lulaisren julkaisujen jakaminen ja demokraattis-
30179: että tämänkaltaisen aineiston käyttäminen on ten ikoululaisten tilaisuuksien järjestäminen
30180: sallittua. Miten opettaja sitä käyttää, riippuu koulun tiloissa. Toisenlainen suhtautuminen on
30181: viime kädessä hänen poliittisista ja maailman- poliittisen oikeiston mainoksiin, joiden vapaa
30182: katsomu!ksellisista näkemyksistään. levitys saUitaan. Koululaisten painostus poliit-
30183: Millaiseksi tilanne kouluissa on muodostu- tisten mielipiteiden ja yhteiskunnallisen aiktiivi-
30184: nut siitä muutamia es.imerkkejä koululaisten suuden takia on johtanut myös kurinpidollisiin
30185: kertomina. Eurajoen yhteiskoulun historian toimenpiteisiin, aina koulusta erottamiseen
30186: tunnei.lla opettaja toistaa miten kehittymättö- asti, kuten tapahtui Kouvolan Tyttölyseossa.
30187: miä ja alhaisella tasolla ovat Neuvostoliitto ja Edellisen johdosta ei voi pitää riittävänä
30188: muut sosialistiset maat. Mäntän Yhteiskoulun opetusministerin ja kouluhallituksen ohjetta,
30189: saksan kielen tunnilla opettaja selostaa, että jolla sallitaan virallisen ulkopolitiikan kanssa
30190: Neuvostoliitossa ja DDR:ssä lapset eivät saa räikeässäkin ristiriidassa olevan opetusmateriaa-
30191: käydä koulua, vaan autonkuljettajan iapsesta lin käyttö Suomen kouluissa ja opetuksen yh-
30192: 826/72
30193: 2
30194:
30195: teydessä Neuvostoliittoa ja sosialistisia maita kana läpi esitelmän käy ajatus, että Pietari_:_
30196: vastaan suunnatun vihamielisen mielialan levit- Leningrad on Suomelle uhka, "tode11inen kuo-
30197: täminen. Tätä ei tapahdu vain oheismateriaa- lemanvaara".
30198: lissa, vaan myös varsinaisissa oppikirjoissa. Edellisen johdosta esitämme valtiopäiväjär-
30199: Esim. Poijärven astkartelukavtasrossa, jonb jestyiksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtio-
30200: Otava on kustantanut ( 1965) pannaan oppilaat neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30201: vahvistamaan ,;tautaesirlppu" ja kuvaa.tnaä.n se seuraavan kysymyksen:
30202: piikkilaflka-aita.tia. Lukuisiin vääriin tietoihin
30203: Neuvostoliitosta ja sosialistisista maista oppi- Tietääkö Hallitus, että maamme kou-
30204: kirjoissa on jo aikaise:rn.trrin !kiinnitetty huo- luissa virallisen ulkopolitiikan kanssa
30205: miota. Todettakoon vain tässä yhteydessä, että ristiriidassa olevan opetusmateriaalin
30206: koulut käyttävät myös luennoitsijoita, joiden käyttö lisää Neuvostoliitolle ja muille
30207: aihepiiri on selvästi tähdätty nostattamaan Suomen kanssa vstävällisissä suhteissa
30208: Neuvostollitolle vihamielisiä mielialoja~. Es1mer- oleville .maille vihamieUsen mielialan
30209: lciksi Jyväskylässä luennoi oppikoulujen 5-luoik- Jevittämistä oppitunneilla, ja jos tietää,
30210: kalaisi.lle Osmo Kotosuo aiheesta "Pietari- millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
30211: Leningrad Sl,Jomen historiassa". Punaisena lan- koo ryhtyä nqpean korjauksen aikaan-
30212: saamiseksi tässä asiassa?
30213: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1972.
30214:
30215: Mi~ Tuominen. Ensio Laine.
30216: Taisto Sinisalo. Ma.tti Järvenpää.
30217: Heimo Rekonen. Irma Rosnell.
30218: 3
30219:
30220:
30221:
30222:
30223: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30224:
30225: V altiopä:iväj ärj estyksen 37 § :n 1 m<?mentissa Kuluvan syiksyn aikana Oppikirjan· tekijät
30226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ry on lähettänyt kirjelmän opetusministet>iöön
30227: olette kitjeellärine 14 päivältä_kes1ikuuta 1972 ja esittänyt toimenpiteitä erityisesti Suotnen
30228: n:o 1272 lähettänyt valtioneuvOston asian- ja sosialististen maiden !kuten Neuvostolilton
30229: omaisen jäsenen vastalttava:ksi kansanedustaja ja KiiMI:l Kansantasavallan oppikirjan · tekijöi-
30230: Mirjam Tuomisen ym. tekemän seuraavan si- den yhteydoopidoksi ja informaation. vaihdon
30231: sältöisen kysyntyksen: aikaansaamiseksi.
30232: Näiden toimenpiteiden ja valmistelujen tar-
30233: "Tietääkö Hallitus, että maamme kou- koituksena on kiinnittää jatkuvasti erityistä
30234: luissa virallisen ulkopolitiikan kanssa huomiota sHhen, että koulujen oppikirjojen ja
30235: ristiriidassa olevan opetusmateriaalin koulukäytössä olevan muun opetusmateriooilin
30236: käyttö l.isilä Neuvostoliitolle ja muille sisältätnät tiedot vieraista maista ovat oikeita,
30237: Suomen kans&t ystävällisissä suhtei&sa asiallisia ja maamme virallisesti omaksuman
30238: oleville maille vihamielisen mielialan ulkopolitli:kan mukaisia.
30239: levittältlistä oppitunneilla, ja jos tietää, Mitä tulee yksittäisten opettajien koulussa
30240: millaisiin toimenpiteisiin Hal:litus ai- esittämiin virallisen ulkopolitiikan linjasta
30241: koo ryhtyä nqpean korjauksen aikaan- poikkeaviin lausumiin, niin ~imismatera:alin
30242: saamiseksi tässä asiassa?" tarkastusta koskevilla järjestclyillä niitä ei voi-
30243: da estää. Sen sijaan oppikoulun kouluneuvos-
30244: Vastauksena ~ymykseen esitän kunnioit- tot näyttävät tarjoavan mahdollisuuden koulun
30245: taen seuraavaa.: sisällä käsitellä tämä:nlaatuisia kysymyksiä.
30246: Oppi:kirjojen ja muun koulussa käytettävän Niin ilkäiin ne voiv.at vaikuttaa oppikirjojen ja
30247: opetusmateriåalln tatlkastuksen ja valvonnan opetusvälineiden valintaan. Kysymyksessä nla:i.-
30248: tehostartlisdksi valtioneuvosto asetti 9. 3. 1972 nittuihin tapatikslin, joissa poliittista katso-
30249: Oppikirjaneuvottelukunnan. Sen tehtäviin kuu- musta osoittavia julisteita 011. koulussa kä~tel
30250: luu mm. tehdä aloitteita oppimismateriaalituo- ty tasapuollswdesta poiketen, voivat koulmeu~
30251: t~~n kehitt1tmis~t!i ja ~ntaa la?s~ntojä ya1- vostot myös puuttua. Opetusministeriön lau-
30252: tn1steilla olevasta Ja valmiista oppttrusmAtenaa- stilllan !kannanoton mukatisesti kouluhallitus on
30253: lista sekä pitää :yhteyttä opetussuunnitelmia lke- 21. 7. 1972 antanut poliittista toi:tnintaa kou-
30254: hittäviin elimiin ja muutenkin seurata alalla luissa koskevat yksityi·skohtålset ohjeet.
30255: tapahtuvaa kehitystä.
30256: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1972.
30257:
30258: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
30259: 4
30260:
30261:
30262:
30263:
30264: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
30265:
30266: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen området. Under innevar,ande höst har Oppikir-
30267: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- jan tekijät ry benämnda förening tili under-
30268: velse nr 1272 av den 14 juni 1972 ti1l veder- visningsministeriet msänt en skrivelse och före-
30269: börande medlem av statsrådet översänt föl- slagit åtgärder i syfte att . åstadkomma kon-
30270: jande av r.iksdagsman Mirjam Tuominen m. fl. takt och utbyte av informationer mellan för-
30271: ställda spörsmål: fattare av :lärob&ker i Finland och särskilt i
30272: socialistiska Iänder såsom Sovjetunionen och
30273: ".Är Regeringen medveten om, att Folkrepuhliken Kina.
30274: användrungen av undervisningsmateriel Dessa åtgärder och förberedelser har tili
30275: som står i strid mot vårt lands offi- •syfte att fortgående fäst•a särskild uppmärk-
30276: ciella utrikespolitik under lektionerna samhet vid att uppgifterna om främmande
30277: ökar spridandet av en ·avog sinnesstäm- länder i skolomas läroböcker och i annan
30278: ning mot Sovjetunionen och andra ~än undervisningsmateriel som användc> av skolor-
30279: der med vänskapliga relationer tili Fin- na är riktiga, saikliga och i överensstämmelse
30280: land, och om så är fallet, med den utrikespolitik som officieilt omfattas
30281: vilka åtgärder har Regeringen för av- av vårt land.
30282: sikt att vidtaga för att få till stånd en Vad av enskilda lärare i skolan fr.amförda,
30283: snabb rättelse i denna sak?" från den officiella utrikespolitiska linjen av-
30284: vikande yttranden angår, så kan man icke ge-
30285: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt nom regleringar angående inspektionen av un-
30286: anföra följande: dervisningsmaterielen hindra dessa. Däremot
30287: För effektivering av inspektionen och över- ser grundskol- och läroverksråden ut att er-
30288: vakningen av läroböcker och annan undervis- bjuda möjligheter att inom skolan behandla
30289: ningsmateriel som ·används i skolorna tillsatte frågor av denna art. Dessa råd kan även m-
30290: statsrådet 9. 3. 1972 en läroboksdelegation. verka på valet av läroböcker och undervis-
30291: Delegationen har bl.a. till uppgift att .taga ningsmateriel. I fall som nämnes i .spörsmålet,
30292: initiativ tili utvecklande av produktioneo där af.fischer för olika politisk åskådning i sko-
30293: av materielen för inhämtande av kunskaper 11lll har behandlats på ett från opartiskhet a.v-
30294: och att avgiva utlåtanden om såväl färdig viloonde sätt, kan grundskol- och läroverksrå-
30295: sådan materiel som materiel som är under den även ingripa. I enlighet med den stånd-
30296: arbete, samt att hålla kontakt med de punkt som omfattats i undervisningsministe-
30297: organ som utveck:lar undervisnings,planer, och riets yttrande har skolstyrelsen 21. 7. 1972
30298: att även annars följa med utvecklingen på utfärdat detaljerade anvisningar angående poli-
30299: tisk verksamhet i skolorna.
30300: Helsingfors den 3 oktober 1972.
30301:
30302: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
30303: Kirj. ksm. n:o 175.
30304:
30305:
30306:
30307:
30308: H. Niskanen ym.: Laittoman kuljetuskaluston käytön kieltämi-
30309: sestä Neuvostoliiton alueella olevissa työkohteissa.
30310:
30311:
30312: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
30313:
30314: Neuvostoliiton puolella alkavat suuret suoma- autoilijoiden syrjimiseen heille varsinaisesti kuu-
30315: laisin voimin rakennettavat työkohteet Pääjär- luvista tehtävistä. Tosiasia on, että etenkin poh-
30316: ven metsätyökeskus, Kostamuksen kaivosalue ja jois-Suomessa kuorma-autoilijoiden työllisyysti-
30317: Svetogorskin teollisuuslaitokset antavat työtä lanne on ollut erittäin vaikea. Toisaalta tällai-
30318: myöskin suomalaisille kuorma-autoilijoille. set kontrolloimattomat, valvonnan ulkopuolella
30319: Luonnollisinta olisi, että nämä kuljetustehtävät olevat liikennevakuutusmaksua kiertävät autot
30320: annetaan työnsä taitaville ammattimaisille kuor- muodostavat näille työmaille myöskin suuren
30321: ma-autoilijoille ja että kuljetuksiin käytetään liikenteellisen vaaran.
30322: Suomen lakien mukaan ammattimaiseen liiken- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
30323: teeseen rekisteröityjä kuorma-autoja. Näin on tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
30324: tehty aikaisemmin mm. Neuvostoliitolle raken- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30325: nettujen voimalaitostöiden yhteydessä. vaksi seuraavan kysymyksen:
30326: Nyt on ilmennyt, että Pääjärven metsätyökes-
30327: kuksen rakennustöiden suomalainen urakoitsija Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30328: on värvännyt työmaalle täysin rekisteröimättö- ryhtyä, jotta Neuvostoliiton alueella al-
30329: miä, sekä yksityiseen liikenteeseen rekisteröityä kaneissa ja alkavissa Pääjärven, Kosta-
30330: kuljetuskalustoa. Näillä toimenpiteillä pyritään muksen ja Svetogorskin työkohteissa
30331: kiertämään lakiemme mukaan pakollinen liiken- vältyttäisiin laittoman kuljetuskaluston
30332: nevakuutusmaksu sekä autojen katsastus, eli käytöstä ja näiden työkohteiden suoma-
30333: niiden turvallisuuden kontrollointi käyttäen hy- laiset urakoitsijat velvoitettaisiin käyttä-
30334: väksi näiden alueiden ns. suljetun paikan tilaa. mään ammattimaisen kuorma-autoliiken-
30335: Tämä johtaa lakisääteisten määräysten mu- teen säädökset täyttävää kuorma-autoka-
30336: kaan työtään tekevien ammattimaisten kuorma- lustoa?
30337: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1972.
30338:
30339: Helvi Niskanen. Niilo Koskenniemi.
30340: Heikki Mustonen. Pentti Liedes.
30341: Veikko Saarto. Pauli Räsänen.
30342: Pekka Salla. Rauno Korpinen.
30343:
30344:
30345:
30346:
30347: 755/72
30348: 2
30349:
30350:
30351:
30352:
30353: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
30354:
30355: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ( "Lukki"), ylipainoisia (kokonaispaino 25-
30356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 60 tonnia) ja ylisuuria (leveys poikkeuksetta
30357: olette 14 päivänä kesäkuuta 1972 kirjeenne yli 2,50 metriä) maansiirtoautoja, dumppereita
30358: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- yms. Näihin ajoneuvoihin ei voida soveltaa
30359: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja H. yleiseen liikenteeseen käytettyjen ajoneuvojen
30360: Niskasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- normeja eikä myöskään ammattimaisen liiken-
30361: myksestä: teen turvaamiseksi tähtääviä toimenpiteitä.
30362: Nyt kysymyksessä olevissa työkohteissa, joissa
30363: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suoritetaan mm. suurimittaisia maansiirtotöitä,
30364: ryhtyä, jotta Neuvostoliiton alueella on näiden töiden tarkoituksenmukaisen, tehok-
30365: alkaneissa ja alkavissa Pääjärven, Kosta- kaan ja taloudellisen loppuunsaattamisen vuoksi
30366: muksen ja Svetogorskin työkohteissa perusteltuja syitä käyttää juuri edellätarkoi-
30367: vältyttäisiin laittoman kuljetuskaluston tettua erikoiskalustoa, jonka käyttöä ei maini-
30368: käytöstä ja näiden työkohteiden suoma- tuista syistä voida pitää "laittomana".
30369: laiset urakoitsijat velvoitettaisiin käyt- Tässä mainittujen työkohteiden materiaali ja
30370: tämään ammattimaisen kuorma-autolii- huoltokuljetukset suoritetaan Suomesta Sosialis-
30371: kenteen säädökset täyttävää kuorma- tisten Neuvostotasavaltain Liiton alueen kautta
30372: autokalustoa?" työmaalle ja takaisin kummankin maan liikenne-
30373: säännöksiä noudattaen. Näin ollen näissä tiellä
30374: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tapahtuvissa kuljetuksissa on noudatettava Suo-
30375: vasti seuraavaa: men alueella ammattimaisesta moottoriajoneu-
30376: Voimassa olevaa tieliikennelakia on nou- voliikenteestä 16 päivänä lokakuuta 1970 anne-
30377: datettava tiellä, jona lain 1 §:n mukaan on tun asetuksen säännöksiä ja Sosialististen Neu-
30378: pidettävä yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai vostotasavaltain Liiton alueella siellä voimassa
30379: yleisesti liikenteeseen käytettyä tietä tai aluetta. olevia säännöksiä ja mikäli kuljetuksiin käytet-
30380: Tämän nojalla ammattimaisesta moottoriajo- tävät tiet ovat kansainväliselle liikenteelle avat-
30381: neuvoliikenteestä annetun asetuksen mukaan tuja teitä, 14 päivänä lokakuuta 1968 Suomen
30382: liikenteeltä yleensä suljettujen alueiden liikenne Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain
30383: ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, ku- Liiton hallitusten välillä kansainvälisestä auto-
30384: ten asetuksen 1 §:n sanamuodosta selvästi käy liikenteestä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Tä-
30385: ilmi. Esimerkkinä tällaisesta suljetun alueen lii- män sopimuksen mukaan kuljetuksia voivat
30386: kenteestä voidaan mairiita mm. teollisuuslai- suorittaa vain sellaiset liikenteenharjoittajat,
30387: toksen, satama-alueen tai kaivoksen sisäiset jotka oman maansa lainsäädännön mukaan ovat
30388: kuljetukset (tavaran käsittely) tai voimalaitos- oikeutettuja suorittamaan kansainvälisiä kulje-
30389: ja tehdasrakennustyömaan alueen sisällä tapah- tuksia. Toistaiseksi Sosialististen Neuvostota-
30390: tuva maansiirtotyö. savaltain Liitto ei ole kuitenkaan ilmoittanut
30391: Suljettujen alueiden kuljetuskalusto on lähes yhtään Leningradin pohjoispuolella olevaa tietä
30392: poikkeuksetta yleiseen liikenteeseen täysin so- kansainväliselle liikenteelle, joten siellä on nou-
30393: pimatonta, tehtävän erikoisluonteen vaatimaa datettava Neuvostoliitossa voimassa olevia sisäi-
30394: kalustoa, kuten trukkeja, hajasäätikuorma-autoja siä määräyksiä.
30395: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1972.
30396:
30397: Liikenneministeri Pekka Tarianne.
30398: 3
30399:
30400:
30401:
30402:
30403: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30404:
30405: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen med övervikt ( totalvikt 25-60 ton) och av
30406: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse överdimensionerad bredd ( utan undantag över
30407: av den 14 juni 1972 tili vederbörande medlem 2,50 meter), dumpers m.m. På dessa fordon
30408: av statsrådet översänt avskrift av följande av kan inte tillämpas samma normer som för
30409: riksdagsman H. Niskanen m.fl. ställda spörs- fordon vilka används i allmän trafik, åtgärder
30410: mål: som tar sikte på tryggande av den yrkesmässiga
30411: trafiken.
30412: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen På de nu ifrågavarande arbetsplatserna, där
30413: vidtaga för att på Pääjärvi, Kostamus bl.a. jordförflyttningsarbeten i stor skala utförs,
30414: och Svetogorsk arbetsplatser inom är det motiverat, att för slutförande av dessa
30415: sovjetiskt område, i arbeten som inletts arbeten på ett ändamålsenligt, effektivt och
30416: eller kommer att inledas, användig av ekonomiskt sätt, använda just ovan avsedd
30417: olaglig transportmateriel skulle undvikas specialmateriel, vilket av ovan nämnda orsaker
30418: och de finska entreprenörerna åläggas icke kan anses "olagligt".
30419: att använda lastbilsmateriel som upp- De här nämnda arbetsplatsernas materia!- och
30420: fyller stadgandena om yrkesmässig last- servicetransporter från Finland genom De So-
30421: bilstrafik?" cialistiska Rådsrepublikernas Förbunds område
30422: tili arbetsplatsen och tilihaka försiggår med
30423: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt iakttagande av vartdera Iandets trafikstadgan-
30424: anföra följande: den. Sålunda skall vid dessa transporter, som
30425: , Gällande lag om vägtrafik skall iakttagas försiggår på väg, inom finskt territorium iaktta-
30426: på väg. Såsom väg anses enligt lagens 1 § gas stadgandena i förordningen den 16 oktober
30427: för den allmänna trafiken avsedda eller allmänt 1970 om yrkesmässig motorfordonstrafik och
30428: i trafik använda vägar eller områden. inom sovjetiskt territorium där gällande stad-
30429: Enligt den med stöd härav utfärdade förord- ganden, och om de vägar som används för
30430: ningen om yrkesmässig motorfordonstrafik hör transporten är vägar som öppnats för interna-
30431: trafik på områden, som i allmänhet är avstängda tionell trafik, bestämmelserna i avtalet den 14
30432: för trafik, icke tili förordningens tillämpnings- oktober 1968 mellan Republiken Finland och
30433: område, såsom av ordalydelsen i dess 1 § Socialistiska Rådsrepublikernas Förbunds rege-
30434: tydligt framgår. Såsom exempel på sådan trafik ring om internationell automobiltrafik. Enligt
30435: på slutet område kan nämnas bl.a. interna denna överenskommelse kan transporter utföras
30436: transporter inom industriföretags område, hamn- endast av sådana trafikidkare, vilka enligt sitt
30437: område eller gruvområde ( godshantering) eller eget lands lagstiftning är berättigade att utföra
30438: jordförflyttningsarbete inom kraftverks- och internationella transporter. De Socialistiska
30439: fabriksbyggnadsområde. Rådsrepublikernas Förbund har dock icke ännu
30440: Transportmaterielen inom slutna områden är anmält en enda väg norrom Leningrad för in-
30441: nästan utan undantag helt olämplig för allmän ternationell trafik, varför de inom Sovjetunio-
30442: trafik, och utgörs av materiel som krävs av nen gällande interna bestämmelserna skall till-
30443: uppgiftens speciella natur, såsom truckar, lämpas där.
30444: gränsletruckar ( "Lukki"), jordförflyttningsbilar
30445: Helsingfors den 6 september 1972.
30446:
30447: Trafikminister Pekka Tarjanne.
30448: Kirj. ksm. n:o 176.
30449:
30450:
30451:
30452: Räsänen ym.: Kehitysalueministeriön perustamisesta.
30453:
30454:
30455: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30456: Pohjois- ja Itä-Suomen vuosia kestänyt paha Kehitysalueemme ovat jatkuvan raaka-ainei-
30457: työttömyys pitäisi olla kouriintuntuva osoitus den, työvoiman ja energian riiston kohteena.
30458: Hallitukselle siitä, että kehitysaluepolitiikan Kehitysalueministeriön perustaminen hillitsisi
30459: suunnittelu ja kehittämistehtävä ei tule riittä- tällaisen tuhoisan suuntauksen jatkumista. Se
30460: västi hoidetuksi pääasiassa luottamusmies- ja jouduttaisi koko valtakunnan suunnittelun
30461: taikootyöpohjalta toimivan kehitysalueiden neu- organisointia ja maan kokonaisvaltaista kehit-
30462: vottelukunnan toimesta, vaan siihen tarvittai- tämistä ja aktivoisi valtiojohtoisia yhtiöitä ny-
30463: siin oma ministeriönsä. kyistä myönteisempään kehitysaluepoliittiseen
30464: Vaikka kehitysaluevaikeudet johtuvatkin pää- asennoitumiseen ja nopeuttaisi samalla mie-
30465: osiltaan kapitalistisesta järjestelmästä, olisi val- lekkäämpään suunnitteluyhteiskuntaan eli ih-
30466: tiovallan voimakkain toimenpitein jo tämänkin miskeskeisempään sosialistiseen yhteiskuntajär-
30467: yhteiskuntarakenteen vallitessa mahdollista vä- jestelmään siirtymistä maassamme. Kehitysalue-
30468: hentää ratkaisevasti työttömyyttä ·ja parantaa ministeriön perustaminen merkitsisi koko
30469: ihmisten toimeentuloa. Vaitiojobtoista teolli- maamme ja sen työtätekevän väestön yhteistä
30470: suutta ja suunnitelmallisuutta lisäämällä, kul- etua ja eri alueiden tasapainoista kehittämistä.
30471: jetusoloja ja tietoliikennettä kehittämällä, maa- Nykyiset kehitysaluelait ja valtion eräiden lai-
30472: perärikkauksien ja muiden luonnonvarojen sekä nojen mahdollinen "anteeksiantaminen" ovat
30473: matkailun tutkimisen ja hyväksikäytön kautta, kyllä merkitykseltään myönteisiä, mutta ne eivät
30474: asuntotuotantomäärärahojen lisäämisellä sekä ratkaise kehitysalueiden perusongelmia. Ne
30475: kehitysaluerahaston toimintamahdollisuuksia ovat vain eräänlaista lääkinnällistä ensiapua
30476: ratkaisevasti parantamalla voitaisiin maallem- varsin syviksi käyneisiin riistoalueidemtne haa-
30477: me ja kansallemme pelastaa runsaasti inhimilli- voihin, jotka voidaan parantaa vain valtiovallan
30478: siä ja aineellisia arvoja. Tehokkaimmin mai- erittäin määrätietoisella, pitkäaikaisella ja suun-
30479: nitun suuntainen toiminta olisi hoidettavissa, nitelmallisella huolenpidolla. Se on toteu-
30480: jos perustettaisiin erityinen kehitysalueminis- tettavissa vain kehitysalueministeriön kautta
30481: teriö. sekä laajan kansanvaltaisen poliittisen rintaman
30482: Kehitysalueministeriön perustaminen on käy- yhteisvoimin.
30483: nyt ·tarpeelliseksi jo senkin vuoksi, että edus- Edellä olevan perusteella ja viitaten vaiti~
30484: kunta on osoittautunut kykenemättömäksi tur- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
30485: vaamaan Pohjois- ja Itä-Suomen edut, johtuen tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30486: siitä, että kansaneduskunnan suuri enemmistö, vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30487: nimenomaan sen porvarillinen ja oikeistoso-
30488: sialidemokraattinen osa eivät näytä tajuavan, Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
30489: mitä ihmisten hädänalainen asema todella mer- toimenpiteisiin kehitysalueministeriön
30490: kitsee ja ovat suhtautuneet täysin kylmäkiskoi- perustamiseksi?
30491: sesti. näiden alueiden puutteeseen ja köyhyy-
30492: teen..
30493: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1972.
30494:
30495: Pauli Räsänen. Pekka Salla. Osmo Kock.
30496: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman. Siiri Lehmonen.
30497: Anna-Liisa Hyvönen. Helvi Niskanen. Heikki Mustonen.
30498: Aulis Juvela. Lauha Männistö. Pentti Liedes.
30499: Aarne Pulkkinen. Rauno Korpinen.
30500: 748/72
30501: 2
30502:
30503:
30504:
30505:
30506: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30507:
30508: Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momen- väliasteen hallintotason ja kuntien toiminnassa.
30509: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Kehitysalueongelmat on voitava ottaa aikaisem-
30510: mies, olette 16 päivänä kesäkuuta 1972 päi- paa perusteellisemmin huomioon kaikessa yh-
30511: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- teiskuntapolitiikassa.
30512: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Uusien pysyvien työpaikkojen rakenmmiseen
30513: kansanedustaja Pauli Räsäsen ym. näin kuulu- kehitysalueille on pyrittävä sekä teollisuus- että
30514: v~sta kirjallisesta k,y~ymyksestä n:o 176: työvoimapolitiikan toimenpitein. Valtion laitos-
30515: ten alueelliseen sijoittamiseen vaikuttaminen
30516: "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin tarjoaa eräitä mahdollisuuksia lisätä sekä uusia
30517: tounenpiteisiin kehitysalueministeriön työpaikkoja että myös julkisten palvelusten saa-
30518: . perustamiseksi? •• vutettavuutta kehitysalueilla. Uusien pysyvien
30519: työpaikkojen rakentamisen kannalta ovat myös
30520: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- valtioenemmistöiset osakeyhtiöt varsin merkit-
30521: vasti seuraavaa: tävässä asemassa.
30522: Edustaja Räsäsen ym. kirjallisessa kysymyk- Kehitysaluepolitiikkaa ei kuitenkaan voida
30523: sessä kehitysalueministeriön perustamisesta on rajata koskemaan vain työpaikkojen rakenta-
30524: t®ettu Pohjois- ja Itä-Suomen vuosia kestä- misinvestointeja ja niiden tukemista, vaan on
30525: neen pahan työttömyyden selväksi osoitukseksi otettava huomioon se, että yhteiskuntapolitii-
30526: tähänastisen kehitysaluepolitiikan tehottomuu- kan eri lohkot ovat kiinteässä yhteydessä toi-
30527: desm. Kysymyksen esittäjien käsitykseen yh- siinsa. Työpaikkojen rakentamisen rinnalla on
30528: tyen voidaan todem, että kehitysalueiden työt- otettava huomioon myös yhdyskuntien rakenm-
30529: tömyysongelmaa ei ole pystytty toistaiseksi rat- minen ja niiden palveluvarustuksen kehittämi-
30530: kaisemaan. Noudatettu kehitysaluepolitiikka nen vastaamaan sekä yritysten että ennen kaik-
30531: maassamme on keskittynyt erillisiin toimenpi- kea asukkaiden tarpeita. Kehitysalueiden asun-
30532: teisiin, jotka ovat ensisijaisesti kohdistuneet totuotannon osuus on nähtävä entistä keskei-
30533: kehitysalueiden teollisuus- ja matkailuyritysten sempänä. Ammatti- ja korkeakouluopetuksen
30534: toimintaedellytysten parantamiseen sekä työvoi- edistäminen vaikuttaa olennaisesti kehitysaluei-
30535: man koulutuksen ja liikkuvuuden lisäämiseen. den kehittämisedellytyksiin. Terveydenhoito- ja
30536: Tässä suhtee$sa saavutettuja tuloksia on pidet- sosiaalipolitiikalla on samoin huomattavia vai-
30537: tävä verraten hyvinä, kun otetaan huomioon kutuksia alueiden kehittymiseen. Ilman huo-
30538: ·, sovellettujen toimenpiteiden varovaisuus. Tuki- miota ei voida myöskään jättää näiden lohko-
30539: toimenpiteillä on vaikutettu jo noin 20 000 jen kehittämisen edellyttämien investointien
30540: uuden pysyvän työpaikan rakentamiseen. Tästä alueellisia vaikutuksia. Siten on ilmeistä, että
30541: huolimatta on todettava, että noudatettu kehi- kehitysaluepolitiikan menestymiseen vaikuttavat
30542: tysaluepolitiikka ei vielä ole pystynyt vastaa- useilla valtionhallinnon aloilla tehtävät päätök-
30543: maan sille asetettuja vaatimuksia. Toistaiseksi set. Kehitysaluepolitiikan kannalta onkin pidet-
30544: ei ole voitu päästä riittävässä määrin kehitys- tävä varsin tärkeänä edistää kehitysaluepoliit-
30545: alueiden olojen tasapainoiseen kehittämiseen, tisten näkökohtien entistä perusteellisempaa
30546: työnsaannin turvaamiseen, tuloerojen kaventa- huomioon ottamista koko valtionhallinnossa.
30547: miseen, kehitysalueiden väestön omien tarpei- Mahdollisuudet kehitysaluepolitiikan tarpei-
30548: den ja odotusten toteuttamiseen. den huomioon ottamiseen suunnittelutyössä
30549: Kehitysaluepolitiikan päämäärien toteuttami- ovat valtionhallinnon eri aloilla ja tasoilla vii-
30550: seen eivät riitä kehitysalueiden omat voima- me vuosina parantuneet. On ilmeistä, että eri
30551: varat, vaan siihen on kiinnitettävä huomiota ministeriöt pystyvät vähitellen vastaamaan
30552: sekä koko maan yhteiskuntapolitiikassa että oman hallinnonalansa toiminnan tarkoituksen-
30553: 3
30554:
30555: mukaisesta suunnittelusta ja voivat myös ot- maila kehitysalueiden neuvottelukunnan organi-
30556: taa kehitysaluepolitiikan vaatimukset huo- saatiota ja työskentelytapoja,
30557: mioon. Eri hallinnonaloilla tapahtuvan suun- 4 ) vahvistetaan taloudellisen suunnittelukes-
30558: nittelun yhteensovittaminen kokonaisvaltaiseksi kuksen toimintaedellytyksiä ja lujitetaan sen
30559: aluepoliittiseksi suunnitteluksi on kuitenkin harjoittaman suunnittelutoiminnan yhteyksiä
30560: edellytyksenä tehokkaalle kehitysaluepolitiikal- valtioneuvoston kansliaan ja ministeriöihin
30561: le. Kehitysaluepolitiikan suunnittelussa on voi- sekä
30562: tava ottaa huomioon yhteiskunnan kehitykseen 5) uudistetaan talousneuvostosta ~ttu
30563: vaikuttavien tekijöiden moninaiset keskinäiset asetus ja kehitetään neuvoston toimiritamahdol-
30564: riippuvuudet ja kehittämistoimenpiteiden välit- lisuuksia.
30565: tömien ja välillisten vaikutusten monitahoisuus. Muodostettavaan suunnitteluosastoon siirret-
30566: Toistaiseksi tähän kykenevä suunnittelukoneis- täisiin valtakunnansuunnittelutoimiston ja ke-
30567: to on meiltä puuttunut. Valtioneuvoston kans- hitysalueiden neuvottelukunnan sihteeristön li-
30568: lian alaisuudessa toimivien suunnitteluelinten säksi valtioneuvoston kanslian tutkijat, jonka
30569: mahdollisuudet tällaiseen koordinointityöhön lisäksi tultaisiin ottamaan lisähenkilökuntaa.
30570: ovat olleet riittämättömät. Tämä johtuu osit- Osaston henkilökunnan määräksi tulisi aluksi
30571: tain suunnitteluelinten suppeasta tehtävänra- noin 30 henkilöä. Uudistuksen tapahduttua
30572: jauksesta ja osittain niiden vähäisestä kapasi- keskushallintotason suunnittelun hajanaisuus
30573: teetista. Ellei kokoavaa koordinointielintä pi- tuntuvasti vähenisi, joskaan ei täysin poistuisi.
30574: kaisesti saada luoduksi, harjoitettavan yhteis- Aluepoliittisessa suunnittelussa voidaan tämän
30575: kuntapolitiikan kokonaisuus tulee entistä enem- jälkeen ottaa nykyistä paremmin lå"htökohdaksi
30576: män pirstoutumaan ja eri ministeriöissä tapah- koko maan kaikkien alueiden kehittäminen;
30577: tuva suunnittelu- ja kehittämistyö kilpailee kes- Keskushallintotason yhtenii.isempi suunnittelu-
30578: kenään samalla kun lääneissä, seutukaavaliitois- koneisto helpottaa myös väliasteen suunnitel-
30579: sa ja kunnissa harjoitettava suunnittelu on mien hyväksikäyttöä valtakunnallisella tasolla
30580: vailla riittävää johtoa ja yhteyksiä. ja tarjoaa nykyistä paremmat mahdollisuudet
30581: Nykyistä yhteiskuntapoliittista suunnittelu- ohjeeilisten tavoitteiden ja suuntaviivojen anta-
30582: organisaatiota on arvosteltu ennen kaikkea ha- miseen sekä lääninsuunnittelulle että seutu-
30583: janaisuudesta. Yhteiskuntapoliittisen suunnit- suunnittelulle.
30584: telun ei ole katsottu vastaavan monimutkaistu- Vaikkakin erityisen pysyvän aluepoliittisen
30585: van ja nopeutuvan yhteiskuntakehityksen sille suunnitteluelimen perustaminen on perusteltu
30586: asettamia vaatimuksia. Lisäksi on todettu, ettei ja kiireellinen toimenpide, ei samaa voida sa-
30587: suunnittelua ole riittävässä määrin kytketty po- noa kehitysaluepoliittisten toimenpiteiden kes-
30588: liittiseen päätöksentekoon. kittämisestä erityiseen kehitysalueministeriöön.
30589: Näiden epäkohtien korjaamiseksi on valtio- Kuten edellä jo todettiin, tarvitaan kehitys-
30590: neuvoston kansliassa parhaillaan vireillä yhteis- alueiden väestön elinolosuhteiden parantami-
30591: kuntapoliittisen suunnitteluorganisaation uudis- seksi toimenpiteitä lukuisilla yhteiskuntapolitii·
30592: taminen. Vuoden 1973 alusta on tarkoitus kan lohkoilla. Vastaavasti myös toimenpiteiden
30593: muodostaa valtioneuvoston kansliaan yhteis- toteuttamisesta huolehtivat tällä hetkellä lukui-
30594: kuntapoliittinen suunnitteluosasto ja toteuttaa sat valtionhallinnon eri haarat. Toimenpiteiden
30595: muutoin seuraavat uudistukset ja muutokset: valmistelusta ja toteuttamisesta huolehtivat
30596: 1) muodostetaan valtioneuvostoon yhteis- mm. kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiova-
30597: kuntapoliittinen ministerivaliokunta koordinoi- rainministeriö ja opetusministeriö. Kehitysaluei-
30598: maan valtiovallan harjoittamaa yhteiskuntapo- den talouden edistämistä koskeva lainsäädäntö
30599: liittista suunnittelua, puolestaan valmistellaan valtioneuvoston kans-
30600: 2) perustetaan poliittisia voimasuhteita vas- liassa. Kehitysalueiden neuvottelukunta on val-
30601: taava yhteiskuntapoliittinen suunnitteluneuvos- tioneuvoston kanslian alainen ja nämä toimieli-
30602: to valtioneuvoston kanslian alaisuuteen ja lak- met ovat yhdessä pyrkineet toimimaan kehitys-
30603: kautetaan samalla valtakunnansuunnitteluneu- aluepolitiikkaa koordinoivana elimenä. Sisä-
30604: vosto, asiainministeriö joutuu myös seuraamaan kehi-
30605: 3) muodostetaan pääosin valtakunnansuun- tysaluepolitiikkaa, koska kehitysaluelainsäädän-
30606: nittelutoimistosta ja kehitysalueiden neuvottelu- tö asettaa erityisiä veivoitoksia lääninhallituk-
30607: kunnan sihteeristöstä valtioneuvoston kansliaan sille. Väliasteen hallinnossa kehitysaluepoliitti-
30608: suunnitteluosasto, jonka lisäksi uudistetaan sa- sia tehtäviä on myös kauppa- ja teollisuusmi-
30609: 4
30610:
30611: nisteriön hallinnonalaan kuuluvilla läänien teol- välistä työnjakoa olisi käytännössä mahdoton
30612: lisuuspiiritoimistoilla. Kehitysaluepolitiikka lä- toteuttaa. Samoin on otettava huomioon, että
30613: päisee siten koko valtionhallinnon ja tällöin mo- kehitysalueiden ongelmia ei ilmeisestikään voi-
30614: net muutkin elimet kuin edellä todetut minis- da ratkaista vain kehitysalueille kohdistettavil-
30615: teriöt ovat vastuussa kehitysaluepoliittisten ky- la toimenpiteillä, vaan niiden täydennykseksi
30616: symysten käsittelystä. tarvitaan toimenpiteitä myös muualla maassa,
30617: Mikäli kehitysaluepoliittiset toimenpiteet josta esimerkkinä pyrkimykset Helsingin seu-
30618: keskitettäisiin yhdelle ministeriölle, jäisi kehi- dun kasvun rajoittamiseksi. Tämänkaltaiset toi-
30619: tysaluepoliittisten näkökohtien huomioon otta- menpiteet jäisivät erityisesti kehitysalueita var-
30620: minen muiden ministeriöiden toiminnassa pa- ten perustettavan ministeriön toimivallan ul-
30621: kostakin nykyistä vähäisemmäksi. Koska kui- kopuolelle. Tämän vuoksi olisi kehitysaluemi-
30622: tenkin nämä ministeriöt tulisivat edelleen teke- nisteriön perustamisen sijasta pyrittävä edistä-
30623: mään pääosan niistä ratkaisuista, jotka vaikut- mään kehitysaluepoliittisten näkökohtien en-
30624: tavat kehitysalueidenkin olosuhteisiin, saattaisi tistä perusteellisempaa huomioon ottamista
30625: erillisen ministeriön perustaminen tältä osin koko valtionhallinnossa.
30626: kehitysalueiden kannalta olla jopa haitallista. Kehitysaluepolitiikan suunnittelu kaipaa to-
30627: Toisaalta kehitysaluepolitiikan laajuus sinän- sin keskitystä ja suunnittelu- ja koordinointi-
30628: sä on este yhden ainoan ministeriön perusta- organisaation tehostamista, mutta edellä lausu-
30629: miselle. Mikäli uusi ministeriö kehitysalueita maani viitaten totean, että kehitysalueministe-
30630: varten perustettaisiin, tulisi sen toimialan olla riön perustaminen ei ole tarkoituksenmukainen
30631: yleinen. Tämä puolestaan merkitsisi sitä, että toimenpide kehitysalueiden väestön elinolosuh-
30632: kehitysalueministeriön ja muiden ministeriöiden teiden parantamiseen.
30633: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1972.
30634:
30635: Ministeri Matti Louekoski.
30636: 5
30637:
30638:
30639:
30640:
30641: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30642:
30643: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Utvecklingsområdenas egna resurser räcker
30644: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- inte tili för att förverkliga uområdespolitikens
30645: se av den 16 juni 1972 tili vederbörande med- mål, utan detta syfte bör ägnas uppmärksam-
30646: lem av statsrådet översänt avskrift av följande het såväl inom ramen för samhällspolitiken i
30647: av riksdagsman Pauli Räsänen m. fl. ställda hela landet som vid verksamheten inom för-
30648: skriftliga spörsmål nr 176: valtningen på mellannivå och inom kommu-
30649: nerna. Problemen i utvecklingsområdena bör
30650: "Ämnar Regeringen vidtaga bråds- kunna beaktas grundligare vid all samhälls-
30651: kande åtgärder för inrättande av ett politik.
30652: utvecklingsområdesministerium? '' Det är nödvändigt att försöka skapa nya,
30653: permanenta arbetsplatser inom utvecklingsom-
30654: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- rådena genom båda industri- och arbetskrafts-
30655: samt anföra följande: politiska åtgärder. En påverkan på den regio~
30656: I riksdagsman Räsänens m. fl. skriftliga nala lokaliseringen av statliga inrättningar ger
30657: spörsmål om inrättande av ett ministerium vissa möjligheter att 'öka både antalet nya
30658: för utvecklingsområdena har konstaterats, att arbetsplatser och tillgången på offentlig ser-
30659: den svåra arbetslöshet som under flera år har vice inom utvecklingsområdena. När det gäller
30660: fortgått i norra och Östra Finland tydligt visar att skapa nya, permanenta arbetsplatser intager
30661: att den uområdespolitik som hittilis har förts också de stadsdominerade aktiebolagen en vik-
30662: har varit ineffektiv. Man kan, med instäm· tig position.
30663: mande i den uppfattning spörsmålsställarna Uområdespolitiken kan emellertid inte av-
30664: framför, konstatera, att det tilisvidare inte gränsas tili att gälla endast investeringar i
30665: har varit möjligt att lösa problemet med ut· anläggande av arbetsplatser och stöd för sådana
30666: vecklingsområdenas arbetslöshet. Den uområ- investeringar, utan det bör beaktas, att sam-
30667: despolitik som har förts i vårt land har kon· hällspolitikens olika sektorer hör nära samman
30668: centrerats på olika åtgärder, vilka i första hand inbördes. Vid sidan av anläggandet av arbets~
30669: har varit inriktade på att förbättra arbetsmöj- platser bör uppmärksamhet också fästas vid
30670: ligheterna för industri- och turistföretag inom uppbyggandet av samhällen vid utvecklandet
30671: utveklingsområdena samt på att öka arbets- av deras servicestandard så, att denna mot-
30672: kraftens utbildning och rörlighet. De resultat svarar såväl företagens som framför allt in-
30673: som härvidlag har nåtts måste betraktas såsom vånarnas behov. Utvecklingsområdenas bostads-
30674: rätt goda, när hänsyn tas tili försiktigheten produktion måste betraktas som en mera
30675: i de åtgärder som har vidtagits. Genom stöd- central del av det hela än tidigare. Främjandet
30676: åtgärder har det redan varit möjligt att med- av yrkes- och högskoleutbildning påverkar i
30677: verka till inrättandet av omkring 20 000 per- väsentlig mån utvecklingsområdenas utveck-
30678: manenta arbetsplatser. Det oaktat bör konsta- lingsmöjligheter. Hälsovårds- och socialpoli-
30679: teras, att den uområdespolitik som har förts tiken har likaså betydande verkningar på om-
30680: inte har matsvarat de anspråk som har ställts rådenas utveckling. Det går inte heller att
30681: på den. Än så länge har det inte varit möjlig1 bortse från de regionala verkningarna av de in-
30682: att i tiliräcklig omfattning åstadkomma en vesteringar som ett utvecklande av dessa sek-
30683: harmonisk utveckling av förhållandena inom torer förutsätter. Det är således uppenbart,
30684: utvecklingsområdena, säkerställa tiligången p~ att uområdespolitikens framgång påverkas av
30685: arbete, minska skillnaderna i inkomster samt beslut, som fattas inom flera områden i stats-
30686: tiligodose de behov och förväntningar som ut- förvaltningen. Med tanke på utVecklingsom-
30687: vecklingsområdenas befolkning själv hyser. rådespolitiken måste det därför anses vara
30688: 6
30689:
30690: mycket viktigt att ett noggrannare beaktande 1973, och att följande reformer och ändringar
30691: av hithörande synpunkter inom hela statsför- dessutom skall genomföras:
30692: valtningen främjas. 1 ) inom statsrådet tillsättes ett samhälls-
30693: Möjligheterna att beakta uområdespolitiska politiskt ministerutskott med uppgift att koor-
30694: behov vid planeringsarbetet har under de se- dinera den samhällspolitiska planering som
30695: naste åren förbättrats på olika områden och statsmakten bedriver;
30696: nivåer inom statsförvaltningen. Det är uppen- 2) ett under statsrådets lydande samhälls-
30697: bart, att de olika ministerierna småningom politiskt planeringsråd, vars sammansättning
30698: förmår ansvara för en ändamålsenlig planering motsvarar de politiska styrkeförhållandena, tili-
30699: av verksamheten inom sina egna verksamhets- sättes och samtidigt upplöses riksplanerings-
30700: områden och även förmår beakta de krav som rådet;
30701: uområdespolitiken ställer. En förutsättning 3 ) riksplaneringsbyrån och sekretariatet vid
30702: för en effektiv politik av detta slag är dock delegationen för utvecklingsområdena ombil-
30703: att planeringen inom olika förvaltningsområden das huvudsakligen tili en planeringsavdelning
30704: koordineras tili en helhetsbetonad regional- vid statsrådets kansli, varvid dessutom organi-
30705: politisk planering. sationen och arbetsmetoderna vid delegationen
30706: När uomr.ådespolitiken planeras bör hänsyn för utvecklingsområdena förnyas;
30707: kunna tas tili de mångahanda formerna av in- 4) förutsättningarna för den ekonomiska
30708: bördes beroende mellan de faktorer som på- planeringscentralens arbete fastställes och kon-
30709: verkar samhällsutvecklingen och tili pluralis- takterna med statsrådets kansli och ministe-
30710: men i de direkta och indirekta verkningama rieroa i fråga om den planeringsverksamhet
30711: hos utvecklingsåtgärderna. Vi har hittills saknat centralen bedriver förstärks; varjämte
30712: ett planeringsmaskineri som skulle har haft 5) förordningen om ekonomiska rådet för-
30713: förmåga härtill. De planeringsorgan som är nyas och rådets arbetsmöjligheter byggs ut.
30714: underställda statsrådets kansli har inte haft till- Utom riksplaneringsbyråns och delegationens
30715: räckliga möjligheter tili koordineringsarbete av för utvecklingsområdena sekretariat skulle
30716: detta slag. Detta beror dels på de snäva gränser också forskarna vid statsrådets kansli överföras
30717: som har dragits upp för planeringsorganens tili den blivande planeringsavdelningen, och
30718: uppgifter dels på den ringa kapaciteten hos dessutom skulle ytterligare personai anställas.
30719: dessa organ. Om inte ett samlande koordi- Antalet anställda vid avdelningen skulle tili
30720: neringsorgan snabbt skapas, kommer helheten en början vara ca 30. Efter denna reform
30721: i den samhällspolitik som bedrivs att splittras skulle splittringen i planeringen på centralför-
30722: ännu mera än förut, varvid planerings- och valtningsnivå minska avsevärt, även om den
30723: utvecklingsarbetet inom de olika ministerieroa inte helt skulle försvinna. Vid den regional-
30724: kommer att äga rum under inbördes tävlan, politiska planeringen kan härefter lättare än
30725: samtidigt som planeringen inom länen, region- för närvarande tili utgångspunkt tagas utveck-
30726: planeförbunden och kommunerna kommer att landet av samtliga regioner i landet. Om pla-
30727: sakna tillräcklig ledning och ske utan nödiga neringsmaskineriet på centralförvaltningsnivån
30728: inbördes kontakter. vore mera enbetlig, skulle det också vara
30729: Den nuvarande samhällspolitiska planerings- lättare att utnyttja på mellannivån uppgjorda
30730: organisationen har framför allt kritiserats planer på riksnivån, och bättre möjligheter än
30731: för att den är alltför splittrad. Det har ansetts, för närvarande skulle erbjuda sig när det gäller
30732: att den samhällspolitiska planeringen inte mot- att ange normerande mål och riktlinjer både
30733: svarar de krav som den alltmera komplicerade för läns- och regionplaneringen.
30734: och allt snabbare sambä11sutvecklingen ställer Ehuru ett inrättande av ett särskilt, perma-
30735: på den. Dessutom har det konstaterats, nent regionalpolitiskt planeringsorgan utgör
30736: att planeringen inte är tillräckligt anknuten en motiverad och brådskande åtgärd, kan det-
30737: tili själva det politiska beslutsfattandet. Fö.r samma inte sägas om en koncentration av de
30738: att dessa olägenbeter skall kunna avhjälpas är uområdespolitiska åtgärderna tili ett särskilt
30739: en reform av den samhällspolitiska planerings- uområdesministerium. Såsom ovan redan har
30740: organisationen i detta nu anhängig inom stats- konstaterats krävs det åtgärder inom flera av
30741: rådets kansli. Meningen är, att en samhälls- samhällspolitikens sektorer tili förbättring av
30742: politisk planeringsavdelning skall inrättas vid levnadsvillkoren för uområdenas befolkning. På
30743: statsrAdets kansli, räknat från början av år samma sätt handhas åtgärdernas verkställighet i
30744: 7
30745:
30746: dett~ nu av flera olika grenar av statsförvaltnin- A andra sidan utgör uområdespolitikens om-
30747: gen. Beredning och förverkligande av hithöran- fattning i och för sig ett hinder för inrättande
30748: de åtgärder sköts bl. a. av handels- och industri- av ett enda ministerium. Om ett nytt minis-
30749: ministeriet, finansministeriet och undervisnings- terium skulle inrättas för uområdena, borde
30750: ministeriet. Lagstiftningen om främjande av dess verksamhetsområde vara allmänt. Detta
30751: uområdenas ekonomi bereds åter inom stats- skulle i sin tur innebära, att det i praktiken
30752: rådets kansli. Delegationen för utvecklings- vore omöjligt att genomföra en arbetsfördel-
30753: områdena lyder under statsrådets kansli, och ning mellan uområdesministeriet och de övriga
30754: dessa båda organ har tillsammans bemödat ministerierna. Det bör också beaktas att uom-
30755: sig om att fungera som en samordnande instans rådenas problem uppenbarligen inte kan lösas
30756: för uområdespolitiken. Ministeriet för inrikes- genom åtgärder som tar sikte enbart på uom-
30757: ärendena följer också med uområdespolitiken, rådena, utan dessa åtgärder bör kompletteras
30758: emedan hithörande lagstiftning ålägger läns- med åtgärder också på andra håll i landet,
30759: styrelserna särskilda skyldigheter. Också in- t. ex. sådana som bemödandena att inskränka
30760: dustridistriktsbyråerna i länen, vilka hör tili tillväxten i Helsingforsregionen. Atgärder av
30761: handels- och industriministeriets förvaltnings- detta slag skulle komma att ligga utanför de
30762: område, handhar uområdespolitiska uppgifter befogenheter som skulle tillkomma ett minis-
30763: inom förvaltningen på mellannivån. Uområdes- terium som skulle inrättas särskilt för uområ-
30764: politiken genomsyrar sålunda hela statsförvalt- dena. Fördenskull borde man, i stället för att
30765: ningen. Härvid bär också många andra organ inrätta ett uområdesministerium, försöka främja
30766: än de ovan nämnda ministerieroa ansvar för ett mera grundligt beaktande än hittills av
30767: handläggningen av de uområdespolitiska frå- uområdespolitiska synpunkter inom hela stats-
30768: gorna. förvaltningen.
30769: Om de uområdespolitiska åtgärderna skulle Planeringen av uområdespolitiken påkallar
30770: sammanföras hos ett enda ministerium, skulle en koncentration samt en effektivering av pla-
30771: uområdespolitiska synpunkter nödvändigtvis nerings- och koordineringsorganisationen, men
30772: komma att beaktas mindre än för närvarande med hänvisning tili vad jag i det föregående
30773: i de övriga ministeriernas verksamhet. Då dessa anfört finner jag, att ett inrättande av ett
30774: ministerier alltjämt dock skulle komma att uområdesministerium inte utgör en ändamåls-
30775: träffa största delen av de avgöranden som på- enlig åtgärd för förbättring av levnadsvillkoren
30776: verkar förhållandena i uområdena, skulle ett för uområdenas befolkning.
30777: inrättande av ett särskilt ministerium härvid-
30778: lag rentav kunna vålla uområdena olägenheter.
30779: Helsingfors den 8 september 1972.
30780:
30781: Minister Matti Louekoski.
30782: Kirj. ksm. n:o 177.
30783:
30784:
30785:
30786:
30787: Juvela ym.: Puolustuslaitoksen soittokuntien pldveluksessa olevien
30788: aseman parantamisesta.
30789:
30790:
30791: E d u s k u n n a n Herra P u he m i e hei 1 e.
30792:
30793: Puolustuslaitoksen piirissä on jo pitkään ol- lanne jatkunut vain epäedullisempaan suuntaan.
30794: lut vallitsevana epäkohta, joka koskee eriarvois- Asia olisi mielestämme selvitettävä mahdol-
30795: ta suhtautumista soittaja-aliupseerien vakanssei- lisimman pian pitäen lähtökohtana sitä, että
30796: hin. Soittokuntien piirissä on runsaasti aliupsee" soittajat saatetaan ylenemismahdollisuuksien
30797: reita, jotka saavat lähteä eläkkeelle siltä va- ja palkkauksen suhteen tasavertaiseen asemaan
30798: kanssilta, joka maavoimien kohdalla yleensä on muun puolustuslaitoksen kantahenkilökunnan
30799: ollut ns. tulovakanssina. Huolimatta siltä, että kanssa.
30800: soittokunnassa on koulutus pitkä - viisi vuot- Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
30801: ta - ei soittajan ammattia kuitenkaan arvos- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
30802: teta samassa suhteessa kuin on asianlaita mui- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30803: den aliupseerien kohdalla. Tämä on luonnolli- seuraavan kysymyksen:
30804: sesti ennen kaikkea toimeentuloon läheisesti
30805: liittyvä asia puolustuslaitoksen soittokuntien Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30806: palveluksessa oleville, mutta se on myös so- puolustuslaitoksen soittokuntien palve-
30807: siaalinen arvostuskysymys. luksessa olevat ovat jääneet vakanssien
30808: Vuoden 1969 tilasto osoittaa selvästi vallit- suhteen huonoon asemaan ja jos on,
30809: sevan epäsuhteen. Tilaston mukaan kersantin aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30810: toimia oli soittokunnissa 68,3 prosenttia koko- siin tämän ennen kaikkea palkkaukseen
30811: naismäärästä, kun vastaava luku maavoimissa ja eläkkeisiin epäedullisesti vaikuttavan
30812: oli vain 32,7 prosenttia. Tämän jälkeen on ti- epäkohdan korjaamiseksi?
30813: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1972.
30814:
30815: Aulis Juvela. Uljas Mäkelä.
30816: Pauli Räsänen. Anna-Liisa Hyvönen.
30817: Lauha Männistö. Osmo Kock.
30818:
30819:
30820:
30821:
30822: 727/72
30823: 2
30824:
30825:
30826:
30827:
30828: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30829:
30830: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tointa. Tähän varsin suureen lukumäärään on
30831: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, osaltaan ollut syynä alhainen palkkaustaso. Hen-
30832: olette 16 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- kilökunnan puute on kohdistunut myös soitto-
30833: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kuntiin, mikä pitkän koulutusajan huomioon
30834: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ottaen onkin ymmärrettävää. Aliupseerin toi-
30835: A. Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- mien jakautuma puolustuslaitoksen soittokun-
30836: symyksestä n:o 177: nissa kaipaa tarkistusta, joskin on todettava,
30837: että tarkistamisen tarvetta ilmenee myös eräis-
30838: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sä muissa aselajeissa, joissa uralla eteneminen on
30839: puolustuslaitoksen soittokuntien palve- hitaampaa kuin puolustuslaitoksessa yleensä.
30840: luksessa olevat ovat jääneet vakanssien Pitkän erikoiskoulutuksen ja erikoistumisen tu-
30841: suhteen huonoon asemaan ja jos on, lisi taata myös riittävät ylenemismahdollisuudet.
30842: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Puolustuslaitoksen taholla on kysymyksessä tar-
30843: siin tämän ennen kaikkea palkkaukseen koitettuun epäkohtaan kiinnitetty huomiota ja
30844: ja eläkkeisiin epäedullisesti vaikuttavan joitakin parannuksia on voitu toteuttaa, mutta
30845: epäkohdan korjaamiseksi?" epäkohtien korjaaminen on jouduttu suoritta-
30846: maan rinnan muualla ilmenevien tarpeiden kans-
30847: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sa. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä,
30848: vasti seuraavaa: että kysymys aliupseerien asemasta yleensä on
30849: parhaillaan kokonaistutkimuksen kohteena ja
30850: Viime vuosien aikana puolustuslaitoksessa on että soittajien asema tulee tämän tutkimuksen
30851: ollut avoinna lähes 200 alempaa aliupseerin y<hteydessä selvitettäväksi.
30852: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1972.
30853:
30854: Puolustusministeri Sulo Hostila.
30855: 3
30856:
30857:
30858:
30859:
30860: T i 11 Ri k sd a gen s H err T a 1 m a n.
30861:
30862: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen antal har delvis berott på den låga avlönings-
30863: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- nivån.
30864: velse av den 16 juni 1972 tili vederbörande Personalbristen har gjort sig gällande också
30865: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- inom musikkårerna, vilket med tanke på den
30866: jande av riksdagsman A. Juvela m.fl. ställda långa utbildningstiden också är förståeligt. För-
30867: skriftliga spörsmål nr 177: delningen av underofficersbefattningarna inom
30868: försvarsväsendets msuikkårer är i behov av
30869: "Är Regeringen medveden om att de justering, även om det bör konstateras, att
30870: vid försvarsväsendets musikkårer an- hehov av justeringar föreligger även inom vissa
30871: ställda i vakanshänseende har kommit andra vapenslag där avancemangen i tjänsten
30872: i ogynnsam ställning, och om så är är långsammare än inom försvarsväsendet i all-
30873: fallet, mänhet. Lång specialutbildning och specialise-
30874: har Regeringen för avsikt att vidtaga ring borde även garantera tillräckliga avance-
30875: åtgärder i syfte att avhjälpa detta miss- mangsmöjligheter. Inom försvarsväsendet har
30876: förhållande, som framför allt inverkar man fäst uppmärsksamhet vid det i spörsmålet
30877: ofördelaktigt på avlöning och pensio- avsedda missförhållandet och några förbätt-
30878: ner?" ringar har kunnat genomföras, men man har
30879: varit tvungen att försöka avhjälpa missförhål-
30880: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Iandena samtidigt som man har nödgats till-
30881: anföra följande: godose behov på annat håll. 1 detta samman-
30882: hang är det skäl att framhålla, att frågan om
30883: Under de senaste åren har det vid försvars- underofficerarnas ställning i allmänhet som
30884: väsendet funnits närmare 200 vakanta lägre häst är föremål för en totalundersökning, och
30885: underrofficersbefattningar. Detta rätt stora att musikanternas ställning blir utredd i sam-
30886: band med denna undersökning.
30887: Helsingfors den 14 juli 1972.
30888:
30889: Försvarsminister Sulo Hostila.
30890: Kirj. ksm. n:o 178.
30891:
30892:
30893:
30894:
30895: Järvenpää: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita vaarantavan
30896: Stefanus-Lähetyksen toiminnan lopettamisesta.
30897:
30898:
30899: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30900:
30901: Maassamme toimii Stefanus-Uhetys, joka 1. Viemällä ja lähettämällä raamattuja ja
30902: toimfttaå määräajoin iltnestyvllll Stefmus-Vies- taamatunosia, virsikirjoja ja muita kristillistlt
30903: tiä. Julkaisun slsält<S on t<srkeä_ ja sJinä on epä· kirJoituksia ateistitnaihin.
30904: tarkkoja tietoja ja valokuvia, joilla ei ole mi- 2. Tukemalla ja auttamhlla aineellisesti vai-
30905: tään todistusvoitnaa. Lehden huhtikuttll nume- nottuja kristittyjä ja uskonsa tähden vangittu-
30906: rossa uskonnon illtrtiss~ ja varjolla hyökiltälln jen kristittyjen perheitä.
30907: erityisesti Neuvosto1iittöä, Kuubaa, Tshekkoslö- 3. Tukemalla aineellisesti niitä henkilöitä,
30908: vakiaa, Romäfiiaa, KiiMa ym. mäita vastääfi. jotka· våpaaehtoisesti matkustavat ateistimaihin
30909: Lehdessä käydäåtl taäfilatun lauseidert avulla ja jotka tahtoVAt ja kykenevät näin auttamaan
30910: taistelua työväenRikkeen mustååiiiiseksi. Siinä kärsiviä kristittyjä.
30911: kettötåltil mitert Neuvostoliitossa kommtifiistit 4. Levittämällä Suomessa tietoa ja Jumalan
30912: hävittävät yksityisten kansälaisten talon, miten evankeliumia erikoisesti ateistisille opeille
30913: KiiftäSsa vuo1lnå 1970 "pufiäkaättilaiset taahå- avointen ihtnisten keskuudessa.
30914: sivat .3-0 hengen ktistittyjefi tyhmän maanalai- On erittäin valitettavaa, että tällaista kirjalli-
30915: sesta rukoushuoneestä kä<itille. Siellä heitä vaa- suutta painetilan Suomessa, jolla on ystävyys-
30916: dittiin vastaamaan ovåtko he Kristukseen usko- sopimus Neuvostoliiton kanssa. Tällaisella "lä-
30917: via. Ktin he vastasivat olev·ansa, leikattiin jo- hetystyöllä" vaarannetaan neljännesvuosisadan
30918: kaisen kaula auki, 11iih että heidä11 .vere11sä aikanä rakeMettuja ystävällisiä suhteita Neu-
30919: vuoti kadutle ja he kuolivat ~;iihefi". Tosiasi1 vöstö.liittoofl.
30920: on, että kaikissa sosialistisissa maissa on us- l!deHä olevan perusteelia ja valtiopäivlljätje$-
30921: konnon vapaus, joten uskonnon varjolla vää- tyksen 31 ~:fl 1 momenttiin vedoten esitän
30922: rien tietojen antaminen on erittäin vaarallista valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30923: hyvien suhteiden ylläpitämisen kannaltakin. vaksi seuraavan kysymyksen:
30924: Näyttää siltä, että maailman taantumus pyrkii
30925: vielä 1970-Iuvullakih säilyttämään asemaansa Onko Hallitus tietoinen, että maas-
30926: uskonnon varjolla, ja saamaan toiminnalleen samme toimiva Stefanus-Lähetys julkai-
30927: uskovaisten ihmisten tuen. see kirjallisuutta, joka on omiaan vaa-
30928: rantamaan Suomen ja Neuvostoliiton vä-
30929: Stefanus-Lähetys toimii oman ilmoituksensa lisiä ystävällisiä suhteita, ja jos on,
30930: mukaan: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30931: ryhtyä em. lopettamiseksi?
30932: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1972.
30933:
30934: Matti Järvenpää.
30935:
30936:
30937:
30938:
30939: 733/72
30940: 2
30941:
30942:
30943:
30944:
30945: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
30946:
30947: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa den ilmestyttyä mm. syyte- ja takavarikkotoi-
30948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, menpiteiden muodossa. Stefanus-Viesti nimisen
30949: olette 16 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn lehtisen numeroa, jota kysymyksen peruste-
30950: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston luissa tarkoitetaan, ei käsitykseni mukaan ole
30951: .asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- pidettävä sisällöltään rikollisena eli että se
30952: edustaja Matti: Järvenpään näin kuuluvasta objektiivisesti arvostellen aiheuttaisi vaaran
30953: kirjallisesta kysymyksestä n:o 178: siitä, että Suomen suhteet vieraaseen valtioon
30954: vahingoittuisivat. On tosin otettava huomioon,
30955: "Onko Hallitus tietoinen, että maas- että yksittäisillä, vaikkakin sinänsä vähäpätöi-
30956: samme toimiva .. Stefanu!i-Lähetys julkai- sillä julkaisuilla saattaa olla merkitystä Suo-
30957: see kirjallisuutta, joka on omiaan vaa- mesta ulkomailla muodostettavan kuvan kan-
30958: raotamaan Suomen ja Neuvostoliiton nalta. Hallituksen taholta onkin eri yhteyksissä
30959: välisiä ystävällisiä suhteita, ja jos on, kiinnitetty kysymyksen perusteluissa tarkoitet-
30960: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuihin kielteisiin ilmiöihin ja niiden ehkäise-
30961: ryhtyä em. lopettamiseksi?" miseen vakavaa huomiota, niin kuin ilmenee
30962: oikeusministeri Pekka Paavolan 26 päivänä
30963: huhtikuuta 1972 antamasta vastauksesta kan-
30964: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sanedustaja Paavo Aition ym. kuluvana vuon-
30965: tavasti seuraavaa: na tekemään kirjalliseen kysymykseen n:o 70.
30966: . Kansalaisen perusoikeuksHn kuuluvan paino- Tuossa vastauksessa on oikeudellisten toimen-
30967: vapauden järjestelmän mukaan ennakkosen- piteiden ohella painotettu erityisesti kansalais-
30968: suuri ei ole mahdollinen, vaan sisällöltään rikol- mielipiteen valppautta mainitunlaisten ilmiöiden
30969: lisiin painotuotteisiin voidaan puuttua vasta nH- ehkäisemisessä.
30970: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1972.
30971:
30972: Vt. oikeusministeri Martti Viitanen.
30973: 3
30974:
30975:
30976:
30977:
30978: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
30979:
30980: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kan man ingripa först efter det de utkommit
30981: anger har iNi, Herr Talman, med Eder skri- bl.a. genom åtals- och beslagsåtgärder. Det
30982: velse av den 16 juni 1972 tili vederbörande nummer av den Iilla tidningen Stefanus-Viesti,
30983: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- som avses i motiveringen tili spörsmålet, bör
30984: jande av riksdagsman Matti Järvenpää ställda icke enligt min uppfattning rtill sitt innehå!l
30985: skriftliga spörsmäl nr 178: anses vara kriminellt dvs. sådant, att det ob-
30986: jektivt bedömt skulle föranleda någon fara för
30987: "Är Regeringen medveten om, att att Finlands relationer tili främmande stat
30988: den i vårt land verksamma Stefanus skulle skadas. Det bör visserligen beaktas, att
30989: missionen publicerar litteratur, som är enstaka publikationer, fastän de som sådana
30990: ägnad att äventyra de vänskapliga reb- är oansenliga, kan ha betydelse i fråga om den
30991: tionerna mellan Finland och Sovjet- bild man utomlands bildar sig om Finland.
30992: unionen, och om så är fallet, Från regeringens sida har man i olika sam-
30993: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- manhang fäst allvarlig uppmärksamhet vid så-
30994: taga för att få ett slut på detta?" dana negativa företeelser som avses å. motive-
30995: ringen tili spörsmålet och vid deras förhind-
30996: rande, såsom framgår av justitieminister Pekka
30997: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Paavolas svar av den 26 april 1972 på riks-
30998: anföra följande: dagsman Paavo Aitios m. fl. skriftliga spörs-
30999: Enligt systemet med den tili medborgarens mål nr 70 innevarande år. Förutom de juri-
31000: grundrättigheter hörande tryckfriheten är för- diska åtgärderna har man i sagda svar särskilt
31001: handscensur icke möjligt, utan i fråga om betonat medborgaropinionens vaksamhet för
31002: tryckalster som tili sitt innehåll är kriminella hindrande av företeelser av nämnda slag.
31003: Helsingfors den 4 augusti 1972.
31004:
31005: Tf. justitieminister Martti Viitanen.
31006: 1
31007:
31008:
31009: 1
31010:
31011:
31012:
31013:
31014: 1
31015:
31016:
31017: 1
31018: Kirj. ksm. n:o 179.
31019:
31020:
31021:
31022:
31023: Mäkelä ym.: Ensiapukoulutuksen ant·amisesta asevelvollisille.
31024:
31025:
31026: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31027:
31028: Monisssa eri yhteyksissä on kiinnitetty huo- asiassa harkittava ensiapukoulutuksen antamis-
31029: miota siihen seikkaan, millä tavoin voitaisiin ta asevelvollisille.
31030: kansalaisten tietoutta ensiaputoiminnassa lisätä. Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
31031: Valitettavan usein onnettomuuspaikoille ker- § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
31032: tyy suurempi uteliaiden kuin auttajien joukko voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31033: ja tämä johtunee pääosaltaan siitä, että kun tie- raavan kysymyksen:
31034: toa ei ole edes alustavia auttamistoimenpiteitä
31035: varten, niin ei uskalleta ryhtyä toimintaan, joka Onko Hallitus tietoinen kansalaisten
31036: voi johtaa loukkaantuneeen entistä suurempaan ensiaputietouden lisäämistarpeesta, ja jos
31037: vahingon vaaraan. on,
31038: Tähän asiantilaan olisi saatava korjausta aikaan aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31039: ja tietoutta ensiaputoimintaan kiireellisesti lisät- siin ensiapukoulutuksen antamiseksi kai-
31040: tävä. Yhtenä koulutusketjun osana olisi tässä kille asevelvollisille?
31041: Helsingissä 16 päivänä !kesäkuuta 1972.
31042:
31043: Uljas Mäkelä. Pirkko Työläjärvi.
31044: Aulis Juvela. Margit Eskman.
31045: Väinö Vilponiemi.
31046:
31047:
31048:
31049:
31050: 728/72
31051: 2
31052:
31053:
31054:
31055:
31056: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31057:
31058: Va1tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Opetuksen tehostamiseksi on laadittu raina-
31059: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kuvasto sekä julkaistu oppikirjanen "Puolustus-
31060: mies, olette 16 päivänä kesäkuuta 1972 päivä- laitoksen lääkintä- ja ensiapukoulutusohjeita".
31061: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Mahdollisimman suuri osa opetuksesta, johon
31062: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- osallistuu joukko-osaston lääkäri sekä aliupseeri
31063: taja U. Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjalli- ja useissa paikoin sairaanhoitaja, pyritään anta-
31064: sesta kysymyksestä n:o 179: maan käytännön harjoituksena. Lisäksi on käs-
31065: ketty, että lääkintä- ja ensiapukoulutuksen har-
31066: "Onko Hallitus tietoinen kansalaisten joittelua on jatkettava muun koulutuksen sekä
31067: ensiaputietouden lisäämistarpeesta, ja jos taistelu- ja sotaharjoitusten yhteydessä lääkintä-
31068: on, henkilöstön avustamana.
31069: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Tämän kaikille varusmiehille annettavan lää-
31070: siin ensiapukoulutuksen antamiseksi kai- kintä- ja ensiapukoulutuksen lisäksi saavat maa-,
31071: kille asevelvollisille?" meri- ja ilmavoimien lääkintämiehiksi ja lääkintä-
31072: aliupseereiksi koulutettavat varusmiehet (vuo-
31073: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sittain noin 700 lääkintämiestä ja 420 lääkintä-
31074: vasti seuraavaa: aliupseeria) 6-9 kuukautta kestävän perusteel-
31075: Puolustuslaitdksessa annetaan nykyisin kaikil- Hsen teoreettisen ja ennen kaikkea käytännön
31076: le varusmiehille terveyskasvatusta erikseen käs- 1ää:kintä- ja ensiapukoulutuksen. Kertausharjoi-
31077: ketyn ohjelman mukaan 12 tuntia oppitunteina tuksissa saa lisäksi vuosittain noin 390 lääkintä-
31078: sekä harjoituksina seuraavasti: miestä kahden viikon kursssilla lisäkoulutusta.
31079: - ensiapu äkillisten sairauksien, ~apaturmien Kysymyksessä tarkoitettua ensiapukoulutusta
31080: ja haavoittumisen sattuessa annetaan siis jo nykyisin kaikille varusmiehi11e
31081: - elvytyksen opetus niin että puolustuslaitos on tällä hetkellä maan
31082: - ohjeita henkilökohtaisessa ja joukon ter- suurin ensiapukouluttaja.
31083: veydenhoidossa.
31084: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1972.
31085:
31086: Puolustusministeri Sulo Hostila.
31087: 3
31088:
31089:
31090:
31091:
31092: T i 11 Ri k sd age n s Herr T a 1 m a n.
31093:
31094: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen häfte "Puolustuslaitoksen lääkintä- ja ensiapu-
31095: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- koulutusohjeita" (Anvisningar för sanitets- och
31096: velse av den 16 juni 1972 tili vederbörande med- förstahjälpsundervisning inom försvarsväsendet).
31097: lem av statsrådet översänt avstkrift av följande Undervisningen, i viiken truppförbandets läkare
31098: av riksdagsman U. Mäkelä m.fl. ställda skriftliga samt en underofficer och på många ställen en
31099: spörsmål nr 179: sjukskötare deltar, försöker man tili så stor
31100: del som möjHgt meddela i form av praktiska
31101: "Är Regeringen medveten om be- övningar. Dessutom har beordrats, att sanitets-
31102: hovet att öka medborgarnas förstahjälps- och förstahjälpsutbildningens övningar skall
31103: insikter, och om så är fallet, fortsättas i samband med den övriga utbild-
31104: har Regeringen för avsikt att vidtaga ningen samt vid strids- och krigsövningar med
31105: åtgärder för att meddela alla värnplik- bistånd av sanitetspersonalen.
31106: tiga förstahjälpsutbildning?" Utöver denna sanitets- och förstahjälpsut-
31107: bildning för samtliga beväringar meddelas de
31108: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt beväringar inom land-, sjö- och luftstridskraf-
31109: anföra följande: terna som utbildas tili sanitärer och sanitets-
31110: Inom försvarsväsendet meddelas numera alla underrofficerare ( ca 700 sanitärer och 420 sani-
31111: beväringar för närvarande sanitetsutbildning tetsunderofficerare årligen) 6-9 månaders
31112: enligt ett särskilt beordrat program nuder 12 grundlig teoretisk och framför allt praktisk
31113: undervisningstimmar samt genom övningar enligt sanitets- och förstahjälpsutbildning. Under re-
31114: följande: petitionsövningar erhåller dessutom ca 390 sa-
31115: - förstahjälp vid plötsliga sjukdomsfall och nitärer årligen tilläggsutbildning under en två
31116: olycksfall samt åt sårade veckors kurs.
31117: - undervisning i återupplivning 1 spörsmålet avsedd förstahjälpsutbildning
31118: - anvisningar i personlig hälsovård och meddelas alltså redan för närvarande alla be-
31119: grupphälsovård. väringar så, att försvarsväsendet för ögonblicket
31120: För efffektivering av undervisningen har är landets största förstahjälpsutbildare.
31121: gjorts bildband samt utgivits ett instruktions-
31122: Helsingfors den 14 juli 1972.
31123:
31124: Försvarsminister Sulo Hostila.
31125: Kirj. ksm. n:o 180.
31126:
31127:
31128:
31129:
31130: Haapasalo ym.: Myymäläautotoiminnan turvaamisesta.
31131:
31132:
31133: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
31134: Maaseudun asukasmäärän vähentyminen yh- Saadut tiedot kauppa-autojen kannattavuu-
31135: teiskuntamme rakennemuutoksen myötä aiheut- desta osoittavat, että lähivuosina on odotetta-
31136: taa sinne jääville monia vaikeuksia. Yleisessä vissa kannattavuusperiaatteella toimivien myy-
31137: tiedossa on jo erittäin runsas kauppakuolema, mäläautojen ajoreittien jatkuva vähentyminen ja
31138: mikä on vaikeimmin kohdistunut juuri syrjäi- toiminnan lopettaminen. Luonnollisesti tämän
31139: sen maaseudun pienkauppoihin. Yleisesti on tulevat ensimmäisenä kokemaan juuri syrjäisim-
31140: uskottu, että suhteellisen runsas myymäläauto- pien seutujen ihmiset. Muutaman vuoden ku-
31141: kantamme korvaa kiinteiden myyntipisteiden luttua olemme ilmeisesti samassa kuin mikä
31142: vähenemisen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtu- Pohjois-Ruotsissa nyt koetaan: sosiaalihuollon
31143: nut, vaan vuoden 1971 tilastot osoittavat myös on hoidettava syrjäseutujen vanhusten kauppa-
31144: myymäläautojen määrän selvää vähentymistä. asiat.
31145: Niinpä keskusliikkeistä saadut tiedot kertovat Jotta edellä mainittuun ei jouduttaisi yllät-
31146: seuraavaa: täen, olisi ilmeisesti paikallaan suorittaa asiasta
31147: v:n 70 71 lopussa: puolueeton tutkimus. Muitakin vaihtoehtoja
31148: OTK 207 192 vähennys 15 autoa kuin mihin Ruotsissa on päädytty nähtävästi
31149: Kesko 406 393 löytyy. Myös veropoliittisin keinoin voitaisiin
31150: " 13 " kallishintaisten myymäläautojen kannattavuutta
31151: SOK 415 408 7 "
31152: " parantaa. Tämä selvitys vain olisi suoritettava
31153: Yksityisillä kauppiailla on lisäksi 190 myy- ajoissa, sillä jos joltakin reitiltä poistetaan
31154: mäläautoa, joista ei ole tilastotietoja, mutta saa- myymäläauto, saattaa toisen löytäminen tällai-
31155: dun selvityksen mukaan tässäkin ryhmässä on selle reitille olla vaikeaa.
31156: tapahtunut laskua. Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31157: Edellä mainitut lähes 1 200 myymäläautoa 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31158: ovat palvelleet noin puolta miljoonaa asukasta. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31159: Huomattava osa näistä on varsin heikossa ta- seuraavan kysymyksen:
31160: loudellisessa asemassa olevia. Suuri määrä heis-
31161: tä on vanhempaan ikäluokkaan kuuluvia, usein Tietääkö Hallitus, että myymälä-
31162: pienen eläkkeen turvin omissa asunnoissaan autojen määrä Suomessa on merkittä-
31163: eläviä. Heillä ei ole mahdollista käydä omilla västi alentunut ja tällainen suuntaus
31164: autoillaan usein varsin pitkien matkojen päässä tulee ilmeisesti jatkumaan lähivuosina,
31165: sijaitsevissa kiinteissä myymälöissä. Varsinkin ja jos tietää,
31166: näin on laita Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31167: asutuilla paikkakunnilla. Heillä ei ole myöskään ryhtyä turvatakseen syrjäseutujen vähä-
31168: varaa hankkia asuntoa asutuskeskuksista, eikä varaiselle väestölle mahdollisuuden koh-
31169: siirto nykyisen auntopulan vallitessa ole toivot- tuullisin hinnoin suorittaa välttämättö-
31170: tavaakaan. mät kauppaostoksensa?
31171: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1972.
31172:
31173: K. F. Haapasalo. Väinö Turunen. Meeri Kalavainen.
31174: J. Rantala. Erkki Liikanen. Heikki Hykkäälä.
31175: Uki Voutilainen. Paavo Tiilikainen. Aune Salama.
31176: Ville Tikkanen. Eeli Lepistö. Bror Lillqvist.
31177: Aimo Ajo. Arvo Ahonen. Antti Pohjonen.
31178: 720/72
31179: 2
31180:
31181:
31182:
31183:
31184: E du skunnan H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31185:
31186: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- tumista. Myymäläautojen kohdalla tämä il-
31187: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- menee juuri siinä, että kaikilla yrittäjillä, jotka
31188: hemies, olette 16 päivänä kesäkuuta 1972 päi- 60-luvulla aloittivat myymäläautotoiminnan, ei
31189: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- ole ollut halukkuutta tai reaalisia mahdollisuuk-
31190: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sia vanhan auton korvaamiseen uudella.
31191: kansanedustaja K. F. Haapasalon ym. näin kuu- Myymäläautojen kannattava toiminta edel-
31192: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 180: lyttää nykyisellään korkeampaa vuosivaihtoa
31193: kuin tyypillinen sekatavarakauppa 70-luvun
31194: "Tietääkö Hallitus, että myymälä- alussa. Alarajana arvioidaan jo olevan noin
31195: autojen määrä Suomessa on merkittä- 400 000 markkaa vuodessa. Kotitalouksien kes-
31196: västi alentunut ja tällainen suuntaus kimääräinen ostouskollisuus on myymäläauto-
31197: tulee ilmeisesti jatkumaan lähivuosina, jen kohdalla lisäksi alhaisempi kuin kiinteiden
31198: ja jos tietää, myymälöiden suhteen, mikä merkitsee käytän-
31199: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nössä sitä, että autot tarvitsevat suuremman
31200: ryhtyä turvatakseen syrjäseutujen vähä- asiakaspohjan kuin kiinteät myymälät saavut-
31201: varaiselle väestölle mahdollisuuden koh- taakseen yhtä suuren myynnin. Asutuksen har-
31202: tuullisin hinnoin suorittaa välttämättö- vetessa myymäläautojen on siis ajettava yhä
31203: mät kauppaostoksensa?" suurempia matkoja joista koituu kasvavia kus-
31204: tannuksia.
31205: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Näyttää siltä, että mahdollisuudet riittävän
31206: vasti seuraavaa: myymäläverkoston ylläpitämiseksi heikkenevät
31207: Vaikka myymäläautojen osuus elintarvike- ja muuttoliikkeen jatkuessa monilla seuduilla niin
31208: sekatavarakauppojen myynnistä onkin suhteel- kiinteiden kuin liikkuvien myyntipisteiden
31209: lisen vaatimatonta luokkaa, noin 5 % on nii- osalta. Tämän vuoksi on ilmeistä, että myös
31210: den suorittamaa tehtävää pidettävä tärkeänä julkisen vallan toimenpiteitä tarvitaan riittävän
31211: erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Luku- palvelutason turvaamiseksi. Tapahtumassa ole-
31212: määrän kehitystä tarkasteltaessa havaitaan kas- van kehityksen ja sen aiheuttamien vaikeuk-
31213: vua tapahtuneen koko 60-luvun ajan. Vuoden sien kartoittamiseksi on kauppa- ja teollisuus-
31214: 1971 kuluessa sensijaan määrä väheni noin ministeriö 15. 9. 1971 asettanut ns. kotimaan-
31215: 35:llä autolla. Nähtävästi tämä on merkkinä kauppatoimikunnan, jonka tehtäviin kuuluu
31216: tietyn kyllästyspisteen saavuttamisesta. kuluvan vuosikymmenen kehityksen arvioimi-
31217: Myymäläautojen toimintaedellytykset ovat sen ohella esittää myös tarpeelliseksi katsotta-
31218: periaatteessa samoja kuin kiinteiden myymä- via toimenpiteitä. Toimikunta saa nykyisten
31219: löidenkin. Kummallekin toimintatyypille väes- tietojen mukaan työnsä valmiiksi syyskuun lop-
31220: tön muutto haja-asutusalueilta kaupunkeihin ja puun mennessä ja sen perusteella voidaan pa-
31221: muihin asutuskeskuksiin on merkinnyt muut- remmin nähdä sekä tuleva kehitys että myös
31222: totappioalueiden kaupan olosuhteiden huonon- suunnitella tarpeelliset toimenpiteet.
31223: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1972.
31224:
31225: Kauppa- ja teollisuusministeri Jussi Linnamo.
31226: 3
31227:
31228:
31229:
31230:
31231: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
31232:
31233: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen deln på de omtåden från vilka bortflyttning
31234: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- skett. I fråga om butiksbilarna kommer detta
31235: veise av den 16 juni 1972 tili vederbörande tili synes däri, att icke alla fötetagare som på
31236: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- 60-talet inledde butiksbilsvetksamhet har varit
31237: jande av riksdagsman K. F. Haapasalo m. fl. hågade ellet haft reella möjlighetet att etsätta
31238: ställda skriftliga spörsmåi nr 180: den gamla bilen med en ny.
31239: En lönsam butiksbilstötelse förutsäter för
31240: "Är Regeringen medveten om att an- närvatande en högte årsomsättning än vad som
31241: talet butiksbilar i Finland märkbart har erfotdtades föt en typisk affär föt divetsehan-
31242: minskat och att en sådan tendens del i bötjan av 70-talet. Undre gtänsen beräk-
31243: uppenbarligen kommer att fortsätta nas nu redan ligga vid omkring 400 000 matk
31244: under de närmaste åren, och om så är om året. Hemhushållens köptrohet är i genom-
31245: fallet, snitt Iägre i ftåga om butiksbilarna än i fråga
31246: vilka åtgärder har Regeringen för av- om fasta butiket, vilket i praktiken innebär,
31247: sikt att vidtaga för att trygga i avsides att bilarna behöver en störte kundbas än de
31248: belägna ttaktet boende mindre bemed- fasta hutikerna för att uppnå en lika stor för-
31249: lades möjligheter att tili skäliga ptis säljning. Då bebyggelsen blir glesare, måste
31250: göta sina nödvändiga butiksinköp?" hutiksbilarna alltså köta allt längte sträckor,
31251: vilket fötanleder ökning av kostnaderna.
31252: Såsom svat på spötsmålet fåt jag vördsamt Det set ut som om möjligheterna att upp-
31253: anföra följande: rätthålla ett tilltäckligt butiksnät på många
31254: Fastän butiksbilarnas andel av den fötsälj- otter minskat såväl föt de fasta som föt de am-
31255: ning som bedrivs av affätetna för livsmedei buletande fötsäljningspunktetnas del i och med
31256: och diverse andta varot är telativt anspråks- att flyttningstörelsen fortsätter. På grund av
31257: lös, ca 5 %, måste butiksbiiarna dock anses detta är det uppenbatt, att åtgärder hehövs
31258: ha en viktig uppgift i synnethet i glesbygdetna. också ftån det allmännas sida för att en tili-
31259: Granskar man utvecklingen av butiksbilarnas räcklig servicenivå skall kunna tryggas. För
31260: antal, finner man att detta ökade under hela kartläggning av den pågående utvecklingen
31261: 60-talet. Undet åt 1971 minskades dätemot och de svåtigheter den medför tillsatte handels-
31262: antaiet med ca 35 bilat. Troligtvis är detta och industriministeriet 15. 9. 1971 den s.k. in-
31263: teeken .på att en viss mättnadspunkt har upp- rikeshandelskommissionen, som har tili upp-
31264: nåtts. gift utom att beräkna utvecklingen under det
31265: Butiksbilarnas verksamhetsbetingelser är i innevatande årtiondet att föreslå nödigbefunna
31266: princip desamma som fasta butikers. För vat- åtgätdet. Kommissionen får enligt nuvatande
31267: dera verksamhetstypen har befolkningens bort- uppgifter sitt atbete fätdigt föte utgången av
31268: flyttning från trakter med sptidd bebyggelse september. På basen av deta kan man bättre
31269: tili städer och andra bosättningscentrum in- bedöma den kommande utvecklingen och pla-
31270: neburit försämring av förhållandena inom han- nera nödiga åtgätder.
31271: Helsingfors den 30 juni 1972.
31272:
31273: Handels- och industriminister Jussi Linnamo.
31274: j
31275: j
31276: j
31277: j
31278: j
31279: j
31280: j
31281: j
31282: j
31283: j
31284: j
31285: j
31286: j
31287: j
31288: j
31289: j
31290: j
31291: Kirj. ksm. n:o 181.
31292:
31293:
31294:
31295:
31296: Rekonen ym.: Kunnallisverotuksen muuttamisesta ptogres-
31297: siiviseksi verotukseksi.
31298:
31299:
31300:
31301: Edu sk u nn an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31302:
31303: Julkisen talouden voimakkaan kasvun seu- sut yli 82 % :iin. Sen sijaan liike- ja ammatti-
31304: rauksena ovat .kuntien menot kasvaneet erittäin tulojen osuus kunnallisveron tuotosta on suh-
31305: suuresti. Valtion toimestahan on vuodesta toi- teellisesti ottaen vastaavasti laskenut esim. Tam-
31306: seen annettu kunnille yhä enemmän yleisvaita- pereen kaupungin osalta mainittuna ajanjak-
31307: kunnallisia tehtäviä. Kuntien hoidettaviksihan sona 19,4 %:sta 13 %:iin.
31308: on tullut terveydenhoito lähes kokonaan, koulu- Edellä mainitunlainen · kehitys on ollut seu-
31309: toimi ja ammattiopetus miltei koko laajuudes- rausta siitä, että yhtiöille on annettu monella
31310: saan, huomattava osa työttömyyden torjunnasta, eri tapaa verohelpotuksia mm. poisto-cikeuksia
31311: sosiaalitoimintaan · liittyvät tehtävät, rakennus- lisäämällä, varastojen aliarvostuksia sailimalla,
31312: toiminnan valvonta, vapaa kulttuuritoiminta voittojen siirtämisellä eläkesäätiöille jne. Kun-
31313: jne. Mainittujen tehtävien hoitaminen on lisän- nallisveron painopisteen siirtyminen entistä
31314: nyt luonnollisesti kuntien menoja. enemmän palkansaajille ja muille pienituloisille
31315: Kuntien menojen kattamiseen käytettävissä on tapahtunut yhtiöiden voittojen kasvun lisää-
31316: olevista tulolähteistä on ylivoimaisesti suurin miseksi, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Ku-
31317: kunnallisveron tuotto, jolla katetaan enemmän vaavaa on, että mainitunlainen suuntaus on ol-
31318: kuin puolet kuntien menoista. Toiseksi tärkein lut sitä voimakkaampaa mitä teollistuneemmista
31319: tulolähde on valtiolta saatavat erilaiset avustuk- paikkakunnista on kysymys. Esim. Nokialla,
31320: set. Valtiovalta on lisätessään kuntien velvoit- joka on erittäin teollisuusvaltainen paikkakunta
31321: teita yhteiskunnallisten tehtävien hoidossa sa- voitaisiin tällä hetkellä alentaa veroäyriä 2 pen-
31322: malla supistanut omaa osuuttaan näiden velvoit- nillä mikäli yhtiöt maksaisivat suhteellisesti sa-
31323: teiden rahoittamisessa ( esim. sairaalatoimi), manlaisen osuuden kunnallisverosta kuin mitä
31324: jonka seurauksena on ollut tuntuva veroäyrin ne maksoivat vuonna 1958.
31325: hinnan kohoaminen kaikissa kunnissa. Tämä on Kuten edellä olevasta käy ilmi, niin tilanne
31326: p\lolestaan merkinnyt yksityisten henkilöiden kunnallisverotuksen osalta on muodostunut
31327: verotuksen kiristymistä vuosi vuodelta. Yhtiöi- pieni- ja keskituloisten tulonsaajien kannalta
31328: den verotusta on sen sijaan vastaavasti helpo- kohtuuttoman raskaaksi. Enää eivät riitä lu-
31329: tettu ja niiden maksama suhteellinen osuus kun- paukset vaan on tullut tekojen aika. Tarvitaan
31330: nallisveron tuotosta on jyrkästi laskenut. Niinpä perusteellinen muutos kunnallisverolakiin, niin
31331: voidaan todeta, että kun keskimääräinen kun- että työkansan verotaakkaa alennetaan. Kuta
31332: nallisveroäyrin hinta oli maassamme v. 1956 n. suurempi tulo sitä suurempi veronmaksukyky
31333: 10 penniä, niin viime vuonna se oli jo n. 14 suhteellisestikin ottaen ja tämä tulisi ottaa huo-
31334: penniä. Edelleen voidaan todeta, että kun mioon verotusta uudistettaessa. Luonnollisesti
31335: palkkatulojen osuus kunnallisverosta koko on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja saattaa
31336: maassa v. 1960 oli 70,3 %, niin se oli noussut kunnallisverotus vastaamaan veronmaksukykyä
31337: vuoteen 1968 mennessä 73,8 %:iin. Teollisuus- paremmin kuin tällä hetkellä. Eräänä vaihto-
31338: valtaisilla paikkakunnilla on kehitys ollut vie- ehtona on kunnallisveron saattaminen samalla
31339: läkin voimakkaampaa mainittuun suuntaan, tavalla progressiiviseksi kuin valtionveronkin.
31340: sillä mm. Tampereen kaupungin verotulojen KunnaUisveroa voidaan alentaa pieni- ja keski-
31341: tuotosta käy ilmi, että kun v. 1960 oli palkka- tuloisilta myös nykyisin voimassa olevan jako-
31342: tulojen osuus 75,8 %, niin v. 1970 se oli nous- veron pohjalla tapahtuvassa verotuksessa. Tämä
31343: 738/72
31344: 2
31345:
31346: tietysti edellyttää, että pienituloisten verotuksen neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31347: helpottamiseksi korotetaan perusvähennykseen seuraavan kysymyksen:
31348: oikeuttavaa tulorajaa ja otetaan esim. 20 000
31349: markan verotettavien tulojen ylittävältä osalta Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31350: käytäntöön asteettain kohoava verotus. pieni- ja keskituloiset tulonsaajat ovat
31351: Valtion avustusten lisääminen kunnille mm. joutuneet kohtuuttoman raskaan kun-
31352: sairaala-, opetus- ja sosiaalitoimen kustannuksiin nallisverotuksen kohteeksi, ja jos on,
31353: muodostaa reaalisen perustan veroäyrin hinnan aikooko Hallitus antaa esityksen kun-
31354: vakaana pitämiselle ja jopa sen alentamiselle. nallisverolain muuttamiseksi niin, että
31355: Kun verolain muutoksella siirretään verotuksen kunnallisvero saatetaan suurten tulojen
31356: painopistettä suurituloisten yhtiöiden, metsän- osalta asteettain yleneväksi - progres-
31357: omistajien ja muiden veronmaksukykyä omaa- siiviseksi - jonka avulla tuntuvasti hel-
31358: vien suurituloisten kannettavaksi ovat kaikki potetaan pieni- ja keskituloisten tulon-
31359: edellytykset olemassa työläisten, pienviljelijäin saajien kohtuuttoman raskaaksi muodos-
31360: ja muiden työtätekevien verotuksen tuntuvaan tunutta verotusta ja jolloin siirretään
31361: alentamiseen. verotuksen painopistettä veronmaksuky-
31362: Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen kyä omaavien suurituloisten kannetta-
31363: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio- vaksi?
31364: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1972.
31365:
31366: Heimo Rekonen. P. Puhakka. Ensio Laine.
31367: Mirjam Tuominen. Aarne Koskinen. Taisto Sinisalo.
31368: 3
31369:
31370:
31371:
31372:
31373: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31374:
31375: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n ·1 momentissa sena, että mahdollisuudet kunnallisverotuksen
31376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, painopisteen siirtämiseen pienituloisilta suuri-
31377: olette 16 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- tuloisille tulonsaajille ovat .sanotuissa kunnissa
31378: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- paljon rajoitetummat ·kuin taloudellisesti vau-
31379: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja raammissa kunnissa, missä kunnallisen verotus-
31380: Heimo Rekosen ym. näin kuuluvasta kirjalli- oikeuden piiriin.· kuuluu suhteellisesti enemmän
31381: sesta kysymyksestä n:o 181: suurituloisia veronmaksajia.
31382: Edellä mainittu rajoitus tulee korostetusti
31383: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että esille harkittaessa mahdollisuutta siirtyä progres-
31384: pieni- ja keskituloiset tulonsaajat ovat siiviseen kunnallisveroon. Korkean ·veroäyrin
31385: joutuneet kohtuuttoman raskaan kunnal- hinnan kunnissa, joissa valtaosa kunnallisvero-
31386: lisverotuksen kohteeksi, ja jos on, tuksella koottavasta määrästä pannaan juuri
31387: aikooko Hallitus antaa esityksen kun- pieni- ja keskituloisten tulonsaajien maksetta-
31388: nallisverolain muuttamiseksi niin, että vaksi, progression vaikutukset ulottuisivat edellä
31389: kunnallisvero saatetaan suurten tulojen lausutun mukaisesti myös näihin tulonsaajiin li-
31390: osalta asteettain yleneväksi - progres- säten siten myös pienituloisten verorasitusta.
31391: siiviseksi - jonka avulla tuntuvasti Tästä johtuen ei progressiiviseen kunnallisve-
31392: helpotetaan pieni- ja keskituloisten tu- roon siirtymällä voida sanottavastikaan keventää
31393: lonsaajien kohtuuttoman raskaaksi muo- pieni- ja keskituloisten tulonsaajien verorasitusta
31394: dostunutta verotusta ja jolloin siirre- niissä kunnissa, joissa siihen olisi eniten tar-
31395: tään verotuksen painopistettä veron- vetta. Taloudellisesti vauraammissa kunnissa,
31396: maksukykyä omaavien suurituloisten joissa veroäyrin hinta muutoinkin on alhaisempi
31397: kannettavaksi?" ja pieni- ja keskituloisten kunnallinen verorasi-
31398: tus myös pienempi, johtaa progressiivinen kun-
31399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nallisvero kylläkin kyselyssä tarkoitettuun pää-
31400: vasti seuraavaa: määrään eli pieni- ja keskituloisten verorasituk-
31401: Viime vuosina on kunnallinen verorasitus sen keventymiseen. Nyt lausutun perusteella voi-
31402: veroäyrin hi111llan kohoamisen johdosta kasva- daan todeta, että progressiivinen kunnallisvero
31403: nut lähes kaikissa kunnissa. Erityisen voimak- lisäisi kunnallisessa verorasituksessa jo nykyi-
31404: kaasti on kunnallinen verorasitus lisääntynyt sellään olevia huomattavia alueellisia eroja vau-
31405: kapean väestö- ja samalla verotuspohjan omaa- raiden ja köyhien kuntien välillä, mutta että se
31406: vissa kehitysalueiden kunnissa. Näissä kunnissa ei kuitenkaan voisi sanottavasti alentaa vero-
31407: on samalla pieni- ja keskituloisten tulonsaajien rasitusta niissä kunnissa, joissa pieni- ja keski-
31408: osuus koko kunnan väestöstä huomattavan tuloisten verorasitus tällä hetkellä on suurin.
31409: suuri. Kun sanotuissa kunnissa suurempaa Sanotut progressiiviseen kunnallisverotukseen
31410: veronmaksukykyä omaavien tulonsaajien luku- liittyvät haittatekijät on tosin mahdollista vä'lt-
31411: määrä toisaalta on suhteellisen pieni, on siitä tää, mikäli kunnat progressiirvisen kunnallisve-
31412: seurauksena, että kunnallisvero näissä korkeim- ron osalta luopuvat kuntakohtaisesta verotus-
31413: man hintaisen veroäyrin kunnissa yleensä ja- orkeudestaan ja kaikissa kunnissa siirrytään val-
31414: kaantuu valtaosaltaan pieni- ja keskituloisten takunnalliseen kunnallisveroon, jossa vero mää-
31415: tulonsaajien kannettavaksi. Mikäli näiden kun- rätään, kuten valtion tulovero nykyisin, saman
31416: tien verotuloja halutaan progressiolla lisätä, on progressiivisen veroasteikon mukaisesti, riippu-
31417: tulonlisäystä vastaava määrä ilmeisesti pantava matta siitä, minkä kunnan jäsen veronmaksaja
31418: myös sanottujen tulonsaajien suoritettavaksi. on. Erityisen valtakunnallisen kunnanveron sää-
31419: Suurempaa veronmaksukykyä omaavien kun- täminen pelkästään verotuksen painopisteen siir-
31420: talaisten harvalukuisuudesta on siten seurauk- tämiseksi pieni- ja keskituloisilta suuriMoisille
31421: 4
31422:
31423: ei kuitenkaan ole tarpeellista, koska tämä ta- kiinnitettävä kuntien tulojen lisäämiseen, kosika
31424: voite voidaan huomattavasti helpommin sekä vain kunnan lisääntyneet tulot suovat mahdol-
31425: pienemmin muutoksin saavuttaa muuttamalla lisuuden esimerkiksi verotettavan tulon alarajan
31426: valtion tuloveron progressiota siten, että se yh- tai tulosta tehtävien vähennysten määrän ko-
31427: dessä kunnanveron kanssa vastaa nykyisen val- rottamiseen. Tutkimuksia kuntien verotuspoh-
31428: tion tuloveron ja progressiivisen kunnanveron jan laajentamiseksi ja niiden verotulojen 1isää-
31429: haluttua yhteisvaikutusta. Lisäksi on huomat- miseksi tätä kautta onkin jo suoritettu. Niinpä
31430: tava, että veronmaksajien veronmaksukyvyn maan arvonnousua ja asuntotulon verotusta tut-
31431: huomioon ottaminen käy paremmin päinsä ko- kineet toimikunnat ovat esittäneet ehdottamiaan
31432: konaistuloon pohjautuvan valtionverotuksen arvonnousun ja asunnosta saadun tulon perus-
31433: kuin 'kuntakohtaisiin tuloeriin pohjautuvan kun- teella kannettavia veroja yksinomaan kunnalli-
31434: nallisverotuksen yhteydessä. Kunnallisen vero- siksi veroiksi, joiden tuotto kokonaisuudessaan
31435: rasituksen jakaminen nykyistä tasaisemmin ja tulisi kunnille. Tällaisilla kuntien verotuspoh-
31436: veronmaksukykyä paremmin vastaavalla tavalla jaa laajeiltavilla toimenpiteillä voitaisiin tarkoi-
31437: tulisikin tapahtua muilla keinoin kuin progres- tuksenmukaisella tavalla muuttaa kunnallisen
31438: siiviseen kunnallisveroon siirtymisellä. verorasituksen nykyistä jakaantumista sekä lie-
31439: Harkittaessa sopivia kunnallista verorasitusta ventää veroäyrin hintaan kohdistuvaa painetta.
31440: keventäviä toimenpiteitä on erityistä huomiota
31441: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1972.
31442:
31443: Valtiovarainministeri Mauno Koivisto.
31444: 5
31445:
31446:
31447:
31448:
31449: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31450:
31451: I det syfte 37 S 1 mom. ri'ksdagsordningen små och medelstora inkomster. Såvitt man
31452: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse önskar öka dessa kommuners skatteinkomster
31453: av den 16 juni 1972 tili vederbörande medlem genom progression, bör tydligen även sagda in-
31454: av statsrådet översänt avskrift av följande av komstagare åläggas att erlägga det belopp som
31455: riksdagsman Heimo Rekonen m. fl. ställda motsvarar inkomstökningen.
31456: skriftliga spörsmål nr 181 : Följden av att de medlemmar av kommunen
31457: som har större skattebetalningsförmåga är så
31458: "Är Regeringen medveten om, att in- få tili antalet är sålunda, att möjligheterna att
31459: komsttagare med små och medelstora överflytta kommunalbeskattningens tyngdpunkt
31460: inkomster drabbats av en oskäligt tung från inkomsttagare med små inkomster tili
31461: kommunalbeskattning, och om så är inkomsttagare med stora inkomster är mycket
31462: fallet, mera begränsade i sagda kommuner än i
31463: ämnar Regeringen avlåta en proposi; ekonomiskt förmögnare kommuner, i vilka
31464: tion om ändring av lagen om kommunal- den kommunala beskattningsrätten proportio-
31465: skatt så, att kommunalskatten i fråga nellt omfattar fler skattebetalare med stora in-
31466: om stora inkomster blir gradvis stigande komster.
31467: - progressiv - varigenom den oskäligt Ovan nämnda begrånsning framträder accen-
31468: betungande beskattningen av inkomst- tUerat vid övervägandet av möjligheten att
31469: tagare med små och medelstora in- övergå tili progressiv kommunalskatt. 1 kom-
31470: komster kännbart skulle lindras och muner med högt skattöre, i vilka största delen
31471: tyngdpunkten av beskattningen över- av det belopp soni skall fås in genom kom-
31472: föras på dem som har stora inkomster munalbeskattningen uppbäres just av inkomst-
31473: och äger skattebetalningsförmåga?" tagare med små och medelstora inkomster,
31474: skulle progressionens verkningar, i enlighet med
31475: vad ovan anförts, även sträcka sig tili dessa
31476: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt inkomsttagare och sålunda öka skattebördan
31477: anföra följande: även för inkomsttagare med små inkomster. På
31478: Under de senaste åren har, tili följd av att grund härav kan skattebördan för inkomsttagare
31479: uttaxeringen per skattöre stigit, den kommunala med små och medelstora inkomster icke nämn-
31480: skattebördan ökat i närapå alla kommuner. värt underlättas genom en övergång till progres-
31481: Särskilt kraftigt har den ökat i kommunerna siv kommunalskatt i de kommuner, i vilka be-
31482: inom utvecklingsområdena, där befolknings- hovet av en sådan skulle vara störst. I ekono-
31483: underlaget och även beskattningsunderlaget är miskt förmögnare kommuner, där uttaxeringen
31484: litet. 1 dessa kommuner är samtidigt antalet per skattöre även annars är lägre och där den
31485: inkomsttagare med små och medelstora inkoms- kommunala skattebördan för dem som har små
31486: ter i förhållande till hela kommunens befolk- eller medelstora inkomster även är mindre, leder
31487: ning anmärkningsvärt stort. Då i sagda kommu- en progressiv kommunalskatt nog tili i spörs-
31488: ner antalet inkomsttagare med större skattebe- målet avsett mål, dvs. tili en lindring av skatte-
31489: talningsförmåga å andra sidan är jämförelsevis bördan för dem som har små eller medelstora
31490: litet, följer härav, att kommunalskatten i dessa inkomster. Av vad som här anförts kan man
31491: kommuner med den högsta uttaxeringen per konstatera, att en progressiv kommunalskatt
31492: skattöre i allmänhet fördelas så, att den tili skulle öka de redan nu anmärkningsvärda re-
31493: övervägande del uppbäres av inkomsttagare med gionala skillnaderna i den kommunala skatte-
31494: 738/72
31495: 6
31496:
31497: bördan mellan förmögna och fattiga kommu- ning än i samband med en på inkomstposter
31498: ner, men att den likväl icke nämnvärt skulle per kommun baserad kommunalbeskattning. En
31499: kunna minska skattebördan i de kommuner, där jämnare fördelning av den kommunala skatte-
31500: skattebördan för dem som har små eller me- bördan än nu och på ett sätt som bättre mot-
31501: delstora inkomster för närvarande är störst. svarar skattebetalningsförmågan borde ske på
31502: Det är visserligen möjligt att undgå sagda annat sätt än genom övergång tili progressiv
31503: olägenheter vid en progressiv kommunalbeskatt- kommunalskatt.
31504: ning, om kommunerna beträffande den progres- Vid övervägandet av lämpliga åtgärder för
31505: siva kommunalskatten avstår från sin kommu- lindrande av den kommunala skattebördan bör
31506: nala beskattningsrätt och man i alla kommuner särskild uppruärksamhet fästas vid en ökning
31507: övergår tili en hela landet omfattande kom- av kommunernas inkomster, emedan endast
31508: munalskatt, där skatten, på samma sätt som ökade inkomster för kommunen möjliggör en
31509: statens inkomstskatt nu, bestämmes enligt sam· höjning tili exempel av den nedre gränsen för
31510: ma progressiva skatteskala, oberoende av, i vii- beskattningsbar inkomst eller av beloppet av
31511: ken kommun skattebetalaren är medlem. Det de avdrag som får göras från inkomsten. Under-
31512: är likväl icke nödvändigt att fastställa en sär- sökningar har redan utförts för en breddning
31513: skild, hela landet omfattande kommunalskatt av kommunernas beskattningsbas och härigenom
31514: enbart för att beskattningens tyngdpunkt skall för en ökning av deras skatteinkomster. Så-
31515: fås överförd från dem som har små eller lunda har de kommissioner som undersökt frå-
31516: medelstora inkomster tili dem som har stora in- gorna om markvärdestegring och om beskatt-
31517: komster, emedan detta mål kan uppnås avse- ningen av bostadsinskomst framhållit, att de
31518: värt lättrare och med mindre ändringar genom skatter på grund av värdestegring och inkomst
31519: att progressioneo i statens inkomstskatt ändras av bostad som de föreslagit enbart skulle vara
31520: så, att denna tillsammans med kommunalskatten kommunala skatter, vilkas avkastning i sin hel-
31521: motsvarar den önskade gemensamma verkan av het skulle tillfalla kommunerna. Genom dylika
31522: den nuvarande statliga inkomstskatten och en årgärder som breddar kommunernas beskatt-
31523: progressiv kommunalskatt. Dessutom bör obser- ningsbas skulle man på ett ändamålsenligt sätt
31524: veras, at beaktandet av skattebetalarnas skatte- kunna ändra den nuvarande fördelningen av den
31525: betalningsförmåga bättre ikan ske i samband kommunala skattebördan samt lindra trycket på
31526: med en på totalinkomsten baserad statsbeskatt- skattöret.
31527: Helsingfors den 24 augusti 1972.
31528:
31529: Finansminister Mauno Koivisto.
31530: Kirj. ksm. n:o 182.
31531:
31532:
31533:
31534:
31535: Liedes ym.: Rautatielaitoksen liikennepiirien luottamusmiesten
31536: vaaleista.
31537:
31538:
31539: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31540:
31541: Rautatieläisten Liitossa on tapahtunut huo- virkamiesjärjestöjen asettamista ehdokkaista".
31542: mattava jäsenjärjestöjen ja jäsenistön etujen Kun rautatielaitoksen liikennepiirien luotta-
31543: loukkaaminen sen johdosta, että liikennepiirien musmiesten ja heidän varamiestensä vaali on
31544: luottamusmiesten vaalissa Rautatieläisten Lii- tapahtunut täysin yhdistystoiminnan ja virka-
31545: ton liittotoimikunta on poistanut omavaltaisesti ehtolain vastaisesti, tulisi hallituksen palauttaa
31546: eri liikennepiireistä nimettyjä vaaliehdokkaita. Rautatieläisten Liitto lakien ja hyvien tapojen
31547: Liikennepiirien luottamusmiesten ja heidän mukaiseen käytäntöön.
31548: varamiestensä vaali on Rautatieläisten Liiton Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
31549: johdolla suoritettu 8-9. 6. 1972. 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
31550: Esimerkkinä mainittakoon, että esim. Oulun tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31551: liikennepiiristä rautatieläisten osastot nimesivät seuraavan kysymyksen:
31552: kuusi ehdokasta. 8-9. 6. suoritetussa vaalissa
31553: ehdokkaista liitto poisti 4. Heidän joukossaan Tietääkö Hallitus, että Rautatieläis·
31554: myös nykyinen luottamusmies. Rautatieläisten ten Liiton toimesta 8-9. 6. 1972 suo-
31555: Liitto on menetellyt samalla tavoin. lähes ritetuissa liikennepiirien luottamusmies-
31556: kaikkien liikennepiirien luottamusmiesvaaleissa. yaaleissa. on syrjäytetty liikennepiirien
31557: Rautatieläisten Liiton liittotoimikunnan toi- alueen virkamiesjärjestöjen asettamia
31558: menpiteet loukkaavat törkeällä tavalla ammatti- vaaliehdokkaita ja mihin toimenpiteisiin
31559: yhdistystoiminnan periaatteita ja virkaehto- Hallitus aikoo ryhtyä rautatielaitoksen
31560: lakien mukaista valtion virkamiesten luotta- liikennepiirien luottamusmiesten ja hei-
31561: musmiessopimuksen 4 § :n 2 momenttia, jossa dän varamiestensä valitsemiseksi valtion
31562: määrätään "virkamiehet valitsevat pääluotta- virkamiesten luottamusmiessopimuksen
31563: musmiehen ja luottamusmiehen asianomaisten mukaisesti?
31564: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1972.
31565:
31566: Pentti Liedes. Lauri Kantola.
31567: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
31568: Aarne Pulkkinen.
31569:
31570:
31571:
31572:
31573: 742/72
31574: 2
31575:
31576:
31577:
31578: Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
31579:
31580: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- virkamiesjärjestöllä tarkoitetaan sopimuksen
31581: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- allekirjoittaneita virkamiesjärjestöjä ja niiden
31582: mies, olette 16 päivänä kesäkuuta 1972 päi- alayhdistyksiä.
31583: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- Rautatiehallituksen ja toisaalta Rautatieläis-
31584: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ten Liitto ry:n, Rautatievirkamiesliitto ry:n
31585: kansanedustaja Pentti Liedeksen ym. näin kuu- sekä Suomen Veturimiesliitto ry:n välillä on
31586: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 182: edellä mainitussa luottamusmiessopimuksessa
31587: edellytettyjen neuvottelujen tuloksena 3. 5.
31588: "Tietääkö Hallitus, että Rautatieläis- 1972 allekirjoitettu valtion virkamiesten luot-
31589: ten Liiton toimesta 8-9. 6. 1972 suo· tamusmiessopimuksen soveltamisohjeet valtion-
31590: ritetuissa liikennepiirien luottamusmies- rautateillä. Valtiovarainministeriö on luottatnus-
31591: vaaleissa on syrjäytetty liikennepiirien miesten lukumääriin osalta vahvistanut ne kir-
31592: alueen virkamiesjärjestöjen asettamia jelmällään VM 21/14-28/72, 27. 4. 1972.
31593: vaaliehdokkaita ja mihin toimenpiteisiin Soveltamisohjeiden mukaan ovat jokaisen toi-
31594: Hallitus aikoo ryhtyä rautatielaitoksen mipaikan, jossa työskentelee nltiden soveltamis-
31595: liikennepiirien luottamusmiesten ja hei- ohjeiden jonkin allekirjoittajajärjestön edusta-
31596: dän varamiestensii valitsemiseksi valtion miin virkamiesryhmiin kuuluvia virkamiehiä,
31597: virkamiesten luottamusmiessopimuksen tähän ryhmään kuuluvat virkamiehet oikeutet-
31598: mukaisesti?" tuja valitsemaan asianomaisen liiton asetta-
31599: mista luottamusmiesehdokkaista luottamusmie-
31600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- hen toimimaan kysymyksessä olevan virkamies-
31601: taen seuraavaa: ryhmän edustajana luottamusmiessopimuksessa
31602: Valtion virkamiesten. 16. 12. 1970 tehdyn mainituissa asioissa. ·
31603: luottamusmiessopimuksen 4 § :n mukaan pää- Luottamusmiesten lukumäärästä ja sijoituk-
31604: luottamusmiesten ja luottamusmiesten luku- sesta on Rautatieläisten Liitto ry:n osalta
31605: määrästä, sijoituksesta ja muista valintaan liit- sovittu sanotuissa soveltamisohjeissa, että pää-
31606: tyvistä yksityiskohdista neuvottelevat virastot luottamusmies valitäan jokaiseen liikennepiiriin
31607: tai laitokset ja asianomaiset virkamiesjärjestöt sekä Turun liikennealueelle ja että kaikille
31608: erikseen huomioonottaen kunkin viraston tai liikennealueille villitaan luottamusmies. Luotta-
31609: laitoksen henkilökunnan lukumäärän sekä suo- musmiesten lukumäärä on noin 350. Luotta-
31610: ritettavien tehtävien laadun ja laajuuden. Vi- musmiehen valitsemisesta on soveltamisohjeissa
31611: raston tai laitoksen samoista virkamiesryhmistä luottamusmiessopimuksen mukainen määräys
31612: olevat virkamiehet valitsevat pääluottamusmie- siitä, että luottamusmiesehdokkaita saavat aset-
31613: hen ja luottamusmiehen asianomaisten virka- taa vain soveltamisohjeiden allekirjoittajajärjes-
31614: miesjärjestöjen asettamista ehdokkaista. Viras- töt. Vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki luot-
31615: tot tai laitokset ja virkamiesjärjestöt sopivat tamusmiehen .toimialueen ja toimialan virka-
31616: hyvissä ajoin ennen vaalin toimittamista vaali- suhteessa olevat rautatieläiset.
31617: ajoista, vaalipaikoista ja muista vaaliin liitty- Kuten edellä esitetystä ilmenee on sekä val-
31618: vistä seikoista. Valituista pääluottamusmiehistä tion virkamiesten luottamusmiessopimuksen
31619: ja luottamusmiehistä on kirjallisesti ilmoitettava kuin sopimuksen soveltamisohjeidenkin mukaan
31620: asianomaiselle virastolle tai laitokselle. Maini- pääluottamusmies- ja luottamusmiesehdokkai-
31621: tun sopimuksen 11 § :n mukaan asianomaisella den asettaminen yksinomaan virkamiesjärjestö-
31622: jen asia.
31623: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1972.
31624:
31625: Liikenneministeri Vttlde Nevalainen.
31626: 3
31627:
31628:
31629: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31630:
31631: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ma avtal avses med vederbörande tjänsteman-
31632: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse naorganisation de organisationer som har un-
31633: av den 16 juni 1972 tili vederbörande medlem dertecknat avtalet och deras underföreningar.
31634: av statsrådet översänt avskrift av följande av Järnvägsstyrelsen å ena sidan samt Rautatie-
31635: riksdagsman Pentti Liedes m. fl. ställda skrift- läisten Liitto r.y., Rautatievirkamie8liitto r.y. och
31636: liga spörsmål nr 182: Suomen Veturimiesliitto r.y. benämnda förenin-
31637: gar å andra sidan har såsom resultat av de
31638: "Är Regeringen medveten om att vid underhandlingar som förutsättes i ovan nämnda
31639: de val av förtroendemän inom trafik- avtal om förtroendemannasystemet 3. 5. 1972
31640: distrikten som förrättades 8-9. 6. undertecknat anvisningarna om tiliämpning vid
31641: 1972 på åtgärd av Rautatieläisten Liitto statsjärnvägarna av avtalet om förtroendeman-
31642: benämnda järnvägstjänstemannaförbund nasystemet för statens tjänstemän. Finansmi-
31643: valkandidater, som hade uppställts av nisteriet har i fråga om antalet förtroendemän
31644: tjänstemannaorganisationer inom respek- fastställt anvisningarna genom sin skrivelse VM
31645: tive trafikdistrikts område, har förbi- 21/14-28/72 av 27. 4. 1972. Enligt anvis-
31646: gåtts, och vilka åtgärder ämnar Rege- ningarna om tiliämpningen är vid varje arbets-
31647: ringen vidtaga för att förtroendemän plats, om där arbetar tjänstemän, vilka hör tili
31648: inom järnvägens trafikdistrikt och tjänstemannagrupper som representeras av
31649: suppleanter för dem skall bli utsedda någon av de organisationer som har underteck-
31650: på ett sätt som överensstämmer med nat dessa anvisningar, tjänstemän i denna kate-
31651: avtalet om förtroendemannasystemet gori berättigade att bland de förtroendemanna-
31652: för statens tjänstemän?" kandidater som vederbörande förbund har upp-
31653: ställt utse en förtroendeman att företräda be-
31654: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- rörda tjänstemannakategori i angelägenheter
31655: samt anföra följande: som anges i avtalet om förtroendemannasyste-
31656: Enligt 4 § i avtalet om förtroendemanna- met.
31657: systemet för statens tjänstemän, vilket ingicks Om förttoendemännens antal och placering
31658: 16. 12. 1970, rådgör ämbetsverk och inrätt- har i fråga om Rautatieläisten Liitto r.y. be-
31659: ningar samt vederbörande tjänstemannaorgani- nämnda förening i nämnda tiliämpningsanvis-
31660: sationer skilt för sig angående huvudförtroende- ningar överenskommits, att en huvudförtro-
31661: männens och förtroendemännens antal, place- endeman utses för varje trafikdistrikt samt för
31662: ring och övriga med valet sammanhängande Åbo trafikområde och att en förtroendeman
31663: detaljer med beaktande av vederbörande äm- utses för alla trafikområden. Antalet förtro-
31664: betsverks eller inrättnings personalantai samt endemän är omkring 350. Angående val av
31665: arten och omfattningen av de uppgifter som förtroendeman ingår i tiliämpningsanvisning-
31666: skötes i ämbetsverket ellet inrättningen. arna en med avtalet om förtroendemannasyste-
31667: Tjänstemän ur samma tjänstemannagrupper met överensstämmande bestämmelse om att
31668: inom ämbetsverk ellet inrättning väljer huvud- förtroendemannakandidater får uppställas en-
31669: förttoendemannen och förtroendemannen bland dast av de organisationer som har undertecknat
31670: av vederbörande tjänstemannaorganisationer tillämpningsanvisningarna. Röstberättigade vid
31671: uppställda kandidater. Ämbetsverken eller in- vai är alla som inom respektive förtroende-
31672: rättningarna och tjänstemannaorganisationerna mans verksamhetsområde och bransch är an-
31673: skall i god tid före valets förrättande överens- ställda i tjänsteförhållande vid järnväg.
31674: komma om tidpunkterna för valet, valställena Såsom framgår av det ovan anförda ankom-
31675: och övriga med valet sammimhängande om- mer det både enligt avtalet om förtroende-
31676: ständigheter. Angående de huvudförtroende- mannasystemet för statens tjänstemän och en-
31677: män och förtroendemän som blivit valda skall ligt anvisningarna om avtalets tillämpning
31678: skriftligt meddelande tillställas vederbörande uteslutande på tjänstemannaorganisationerna
31679: ämbetsverk ellet inrättning. Enligt 11 § i sam- att uppställa kandidater tili posteroa som hu-
31680: vudförtroende- och förtroendemän.
31681: Helsingfors den 29 augusti 1972.
31682:
31683: Trafikminister Valde Nevalainen.
31684: :irj. ksm. n:o 183.
31685:
31686:
31687:
31688:
31689: Sinisalo: Vanikien työosuusrahan korottamisesta.
31690:
31691:
31692: E d u s k u n n a n H e r .r a P u h e m i e h e 11 e.
31693:
31694: Vankiloissa työtä tekevien vankien työosuus- tuaan edes joksikin ajaksi elatukseen .riittävä
31695: ahat ovat tunnetusti niin pie.net, että vangin määrä käytettävissään, olisi vangin työosuusraha
31696: nsioilla ei saa ostetuksi riittävästi kahvia, soke- korotettava ainakin kaksinkertaiseksi nykyisestä.
31697: ia, tupakkaa, elintarvikkeita ja muuta tarpeel- Korkeampi ansio parantaisi myös työn tuloksia.
31698: lsta vankilan myymälästä. Alin vangin työosuus- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
31699: aha on 2,20 mk ja ylin 4,20 mk päivässä. Tästä päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
31700: ää noin puolet pakkosäästöksi vapautumisen va- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31701: alle. Vaikka työsiirtolaissa rangaistusta suorit- vaksi seuraavan kysymyksen:
31702: avat vangit voivatkin ansaita enemmän, on
31703: •tettava huomioon, että läheskään kaikki van- Tietääkö Hallitus, että vangin ran-
31704: rit eivät voi päästä työsiirtolaan, ei edes puolta gaistuslaitoksessa tekemä työ on nykyi-
31705: tiistäkään vangeista, jotka muuten olisivat kel- sin perin huonosti korvattua, niin ettei
31706: •oisia työsiirtolaan, koska työsiirtolaita ja työ- vangin ansio riitä tavallisten tarvikkei-
31707: ,aikkoja niissä on aivan riittämättömästi. den ostamiseen eikä elatuksen turvaa-
31708: Kun vangin on itsensä hankittava sellaiset miseen vapautumisen jälkeen, ja aikooko
31709: arvikkeet kuin kahvi, sokeri ja tupakka, ja kun Hallitus ryhtyä toimiin työosuusrahan
31710: ärkeätä on myös, että vangilla olisi vapaudut- korottamiseksi tuntuvasti nykyises-
31711: tään?
31712: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1972.
31713:
31714: Taisto Sin~salo.
31715:
31716:
31717:
31718:
31719: '29/72
31720: 2
31721:
31722:
31723:
31724:
31725: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
31726:
31727: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Vangille merkitystä työosuusrahasta pidätetää
31728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oikeusministeriön päätöksen mukaan vangin 1
31729: olette 20 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- lille ns. ·pakkosäästöä vapautumisen varalt
31730: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Säästörahan kokonaan j1!1 lopun työosuusrahasi
31731: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vanki saa sen sijäan käytt'.iä rangaistustaitoi
31732: Taisto Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta ky- sessa kohtuullisten mielitekojen tyydyttämiseel
31733: symyksestä n:o 183: PakkoSäästöä pi&itetään työosuusrahasta aliv.
31734: massa luokassa 60 % ja ylimmässä luokassa 1
31735: "Tietääkö Hallitus, että vangin ran- -20 %. Pakkosäästöä pidätetään siten rangai
31736: gaistuslaitoksessa tekemä työ on nykyi- tuskauden alkupuolella suurempi osa ja rangai
31737: sin perin huonosti korvattua, niin ettei tusajan kuluessa vrutgin rahankäyttöoikeus om
31738: vangin ansio riitä tavallisten tarvikkei- tarpeita varten lisääntyy. Ottaen huomioon ty<
31739: den ostamiseen eikä elatuksen turvaa- osuusrnhojen suhteellisen pienuuden, ei pakk'
31740: miseen vapautumisen jälkeen, ja aikooko säästövaroja yleensä kerry lyhyiden tuomioid~
31741: Hallitus ryhtyä toimiin työosuusrahan aikana muutamaa kymmentä markkaa enempä
31742: korottamiseksi tuntuvasti nykyises- Veroennakon pid1itystä säästö- ja työosuusr
31743: tään?" hasta ei suoriteta. Myöskin on aihett1l. todet
31744: ettii vangilla on tiysi ylläpito ruoan, vaatetul
31745: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen, puhtauden yms. suhteen.
31746: vasti seuraavaa: Valtion työsiirtolaissa ja vankisiirtoloiss
31747: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase- joissa oli heinäkuun 1 päivänä 1972 yhteen:
31748: tuksen mukaan menevät tulot kuritushuonevan- 501 vankia, koko maan vankiluvun olles:
31749: gin pakkotyöstä valtiolle. Samoin on vankeus- 4 650 vankia, suoritetaan vangeille vastaavis:
31750: vanki, joka rangaistuslaitoksessa ei ole pystynyt töissä siviilityömailla maksettava palkka. Palk:
31751: osoittamaan sopivaa omaa työtä, velvollinen määräytyvät siten kulloinkin voimassa olevie
31752: tekemään työtä valtion hyväksi. Kummassakin työehtosopimusten perusteella. Siirtolaissa pet
31753: tapauksessa merkitään vangille säästö- ja työ- tään vangeilta korvausta laitoskuluista, joka no
31754: osuusrahaa oikeusministeriön määräämien perus- maalisti on neljännes työsiirtola-ansioista ja 3
31755: teiden mukaan. Nykyisin on voimassa säästö- ja % vankisiirtola-ansioista. Pidätyksen jälkee
31756: työosuusrahojen merkitsemisestä oikeusminis- jäljelle jäävistä ansioista suoritetaan veroenn
31757: teriön 25. 5. 1972 antama päätös. Sen mukaan kon pidätys.
31758: säästörahan suuruus jokaiselta päivältä on 50 Säästö- ja työosuusrahojen kehityksestä vii!
31759: penniä. Työosuusrahaa suoritetaan tehdyn työn vuotiskaudella 1967-1971 voidaan todeta, et
31760: laadusta riippuen työpäivältä 2,20-4,20 mark- vankipäivää kohden laskettu säästö- ja työosuu
31761: kaa. Alimmassa työosuusraharyhmässä säännölli- raha on kaksinkertaistunut. Se oli vuonna 19~
31762: sesti työtä tehnyt vanki saa siten kuukaudessa keskimäärin 58 penniä vankipäivää kohden
31763: rahaa kaikkiaan noin 70 markkaa ja ylimmässä vuonna 1971 vastaavasti 1,30 markkaa. Viin
31764: ryhmässä työskennellyt vanki, joka on saanut vuosien aikana on vankien säästö- ja työosuu
31765: 30 % urakkahyvitystä, vastaavasti noin 125 rahoja voitu nostaa aikaisempaan nähden hu
31766: markkaa kuukaudessa. Työkyvyttömälle vangille mattavasti. Viimeisen nousun, joka perustuu c
31767: merkitään kahdeksan arkipäivän odotusajan jäl- keusministeriön edellä mainittuun 25. 5. 19i
31768: keen korotettu säästöraha, joka on yksi markka antamaan päätökseen, voidaan arvioida olev~
31769: päivässä. keskimäärin 70 %. Valtiovarainministeriö c
31770: 3
31771:
31772: erään toisen asian johdosta antamassaan lausun- uudistusehdotus johtaa esitetynlaiseen lainsää-
31773: nossa myös todennut, että vankien säästö- ja däntöön rangaistusten täytäntöönpanosta, tulee
31774: työosuusrahoja olisi voitava valtiontalouden vankien palkkakysymys muuttumaan oleellisesti
31775: asettamissa puitteissa nostaa. nykyisestään.
31776: Oikeusministeriön työryhmän ehdotuksessa Hallituksen pyrkimyksenä on siten toisaalta
31777: hallituksen esitykseksi eduskunnalle "Vapaus- kehittämällä rangaistusten täytäntöönpanoa sää-
31778: rangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa ran- televää lainsäädäntöä ja toisaalta budjettiteitse
31779: gaisruslaitoksissa sekä tutkintavankeutta koske- säästö- ja työosuusrahan maksamiseen tarkoitet-
31780: van lainsäädännön uudistamisesta" toukokuun 2 tuja määrärahoja lisäämällä kohottaa rangaistus-
31781: päivältä 1972 esitetään avolaitostoiminnan laitoksiin suljettujen henkilöiden ansiotasoa. Mi-
31782: huomattavaa laajentamista nykyisestään. Alus- käli vankeinhoitolaitoksen taloussuunnitelma
31783: tavien laskelmien mukaan katsotaan uudistuseh- saa valtion tulo- ja menoarviossa esitetyn ra-
31784: dotuksen toteutettuna merkitsevän ainakin noin hoituksen lasketaan vankien keskimääräistä päi-
31785: kahden tuhannen vangin sijoittamista avolaitok- väansiota voitavan kohottaa vuoden 1973 ai-
31786: siin, joissa heille maksettaisiin käyvän palkka- kana noin 2,50 markkaan päivässä, jolloin se
31787: tason mukaista palkkaa. Suljettuihin laitoksiin olisi vuoden 1971 ansiotasoon verrattuna yli
31788: jäävät vangit saisivat työ- tai käyttörahaa suun- kaksinkertainen.
31789: nilleen nykyisen järjestelmän mukaisesti. Mikäli
31790: Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1972.
31791:
31792: Oikeusministeri Pekka Paavola.
31793: 4
31794:
31795:
31796:
31797:
31798: T i 11 R i k s d 'a g e n ·s H e r r T a 1m a n.
31799:
31800: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fånges konto en s.k. bunden flitpenning att
31801: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse disponeras vid frigivningen. Hela sparpen-
31802: av den 20 juni 1972 tili vederbörande medlem ningen och resten a.v flitpenningen får fånge
31803: av statsrådet översänt en avskrift av följande däremot använda i straffanstalten för tillfreds-
31804: a.v riksdagsman Taisto Sinisalo ställda skriftliga ställande av skälig välfägnad. Av flitpenning
31805: spörsmål nr 183: innehålles såsom hunden flitpenning 60 % i
31806: den lägsta klassen och 10-20 % i den högsta
31807: "Är Regeringen medveten om, att klassen. Såsom bunden flitpenning innehålles
31808: det arbete som fånge utför i straffan- sålunda i början av strafftiden en större del
31809: stalt för närvarande ersättes synnerligen och under strafftidens förlopp ökar fångens
31810: dåligt, så att fånges förtjänst icke räc- rätt 'cltt använda penningar för egna behov.
31811: ker tili att köpa vanliga förnödenheter Med beaktande av •att flitpenningarna är rela-
31812: eller till att trygga försörjningen efter tivt små, samlas icke i bundna flitpenningar
31813: frigivningen, och ämnar Regeringen under ·tiden för korta domar i .allmänhet mera
31814: vidtaga. åtgärder för att betydligt för- än några tiotal mark. På spar- och flitpen-
31815: höja flitpenningen från det nuvarande?" ningar innehålles icke skatteförskott. Det är
31816: också skäl att konstatera, att fånge åtnjuter fullt
31817: Såsom svar på spömmålet får jag vördsamt underhåll i fråga om mat, kläder, hygien osv.
31818: anföra följande: I statens arbetskolonier och fångkolonier, i
31819: Enligt förordningen om verkställighet ll.V vilka det den 1 juli 1972 fanns sammanla.gt
31820: straff tilifaller inkomsterna av tukthusfånges 501 fångar, medan antalet fångar i hela landet
31821: tvångsarbete staten. Likaså är fängelsefånge, var 4 650, erlägges tili fångarna. samma lön
31822: som icke i straffanstalt kunnat anvisas lämpligt som i motsvarande arbete på civila arbetsplat-
31823: eget arbete, skyldig att utföra arbete för sta- ser. Lönerna bestämmes sålunda i ettvart fall
31824: tens räkning. I bägge fallen antecknas för fån- på grundval av gällande kollektivavtal. I ko-
31825: gen en spar- och flitpenning i enlighet med lonierna uppbäres av fångarna emättning för
31826: av justitieministeriet fastställda grunder. Om anstaltens utgifter, som vanligen utgör en fjär-
31827: ·antecknandet av spar- och flitpenning gäller dedel av inkomsten i en arbetskoloni och 30 %
31828: för närvarande justitieministeriets beslut 25. 5. av inkomsten i en fångkoloni. På den åter-
31829: 1972. Enligt detta är sparpenningens storlek stående inkomsten efter det att denna innehåU-
31830: 50 penni per dag. I flltpenning erlägges, be- ning gjorts, innehålles förskottsskatt.
31831: roende på arbetets art, 2:20-4:20 per dag. I fråga om spar- och flitpenningamas ut-
31832: Fånge, som regelbundet arbetat i grupp som veckling under femårsperioden 1967-1971
31833: erhåller den lägsta flitpenningen, får sålunda kan konsta.teras, att räknat per fångdag har
31834: månatligen i pengar ca 70 mark, medan fånge 1spar- och flitpenningen fördubblats. Den var år
31835: som arbetat i grupp med den högsta flitpen- 1967 i medeltal 58 penni per fångdag och
31836: ningen och som erhållit 30% ackordgottgörel- år 1971 1:.30 mark. Under de senaste åren
31837: se, på motsV'arande sätt erhåller omkring 125 har fångarnas spar- och flitpenningar kunnat
31838: mark i månaden. At arbetsoförmögen fånge an- höjas på ett betydande sätt i jämförelse med
31839: tecknas efter åtta dagars väntetid förhöjd spar- tidigare. Den senaste förhöjningen, som grun-
31840: penning, som är en mark per dag. dar sig på justitieministeriets ovan nämnda
31841: Av flitpenning som antecknats för fånge in- beslut 25. 5. 1972, kan i medeltal beräknas
31842: nehålles enligt justitieministeriets beslut på tili 70 %. Finansministeriet har i ett utlåtande
31843: 5
31844:
31845: i ett annat ärende konstaterat, att fångamas Om reformförslaget leder tili den lagstiftning
31846: ·spar- och flitpenningar borde kunna höjas inom av ovan nämnd art om verkställande av straff,
31847: ramen för statshushållningen. kommer fångarnas lönefråga väsentligt att för-
31848: En arbetsgrupp inom justitieministeriet har ändras från det nuvarande.
31849: i sitt förslag "Reform av lagsti.Mningen om Regeringens strävan är sålunda att å ena
31850: frihetsstraff och deras verkställande i straf- sidan genom utveckling av lagstiftningen som
31851: fanstalter samt om rannsakningsfängelse" av reglerar verkställandet av straff och å andra
31852: den 2 maj 1972, vilket är avsett att utgöra sidan genom att budgetvägen höja de anslag
31853: förslag tili regeringens proposition tili riks- ·som är avsedda för erläggande av spar- och
31854: dagen, föreslagit en betydande utvidning av de flitpenningar, höja förtjänstnivån för personer
31855: öppna .anstaltemas verksamhet. Enligt preli- i straffanstalter. Såvida fångvårdsväsendets eko-
31856: minära beräkningar anses ett förverkligande av nomiska pian får den finansiering som föresla-
31857: reformförslaget innebära, att åtminstone om- gits i statsförslaget, beräknas fångarnas genom-
31858: kring 2 000 fångar placeras i öppna anstalter, snittliga dagsinkomst kunna höjas under år
31859: där man skulle betala dem lön enligt gängse 1973 tili omkring 2:50 mark per dag, varvid
31860: lönenivå. De fångar, som skulle bli kvar i slut- den i jämförelse med 1971 års förtjänstnivå
31861: na anstalter, skulle erhålla arbets- eller bruks- skulle vara mera än fördubblad.
31862: premier i stort !Sett enligt nuvar·ande system.
31863: Helsingfors den 24 juli 1972.
31864:
31865: Justitieminister Pekka Paavola.
31866:
31867:
31868:
31869:
31870: 729/72
31871: Kirj. ksm. n:o 184.
31872:
31873:
31874:
31875:
31876: Aalto ym.: Epilepsiallitto r.y:n toiminnan turvaamisesta.
31877:
31878:
31879: Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
31880:
31881: Epilepsiaa (lain mukaan kaatumatautia) po- Liitto on toimittanut kuitenkin Epilepsia käsi-
31882: tevien ryhmä maassamme, noin 25 000 hen- kirjan oppikirjaksi alan sairaanhoitolaitoksille,
31883: kilöä, on perinteisesti katsottu kuuluvan työ- samoista ~sioista kirjasen epileptisten vanhem-
31884: kykyisen väestön ulkopuolelle. Kuitenkin valta- mille, koulujen opettajille ja selosteen polii-
31885: osa heistä joutuu ,työttömäksi pelkästään suu- seille, miten kohtauspotilaita on käsiteltävä.
31886: ren kohtausalttiutensa vuoksi. Näitä kohtaus- Lisäksi Liitto toimittaa vakinaisesti Epilepsia
31887: alttiita potilaita auttamaan on maahamme va- lehteä ja harjoittaa laajaa informaatiotoimintaa
31888: paaehtoisin voimin perustettu Epilepsialiitto potHaiden puolesta ja hyväksi:. Liiton pitäisi
31889: r.y. Se pyrkii alaosastojensa välityksellä mm. pystyä avustamaan myöskin eri yhdistysten
31890: luomaan työpisteitä ja suojatyölaitoksia maam- alueilla toimeenpantavaa suojatyötoimintaa,
31891: me eri puolille. mutta se on tällä hetkellä vaarassa kokonaan
31892: Suojatyökokeilu on epilepsiaa potevien koh- tyrehtyä. Tämä on erittäin valitettavaa, juuri,
31893: dalla aloitettu vapaaehtoisen työn turvin Hel- kun tähänastisella puutteellisellakin toiminnalla
31894: singissä, Tampereella ja Oulussa. Tällaisia lai- on kyetty estämään potilaita laitostumasta ja
31895: toksia tarvittaisiin kipeästi muissakin suurem- samalla autettu heitä palaamaan jatkuvassa
31896: missa kaupungeissamme. Erinomaisia tuloksia lääkehoidossa normaaleille, vapaille työmarkki-
31897: saavuttanutta työtä on auttanut invalidihuolto- noille.
31898: lain perusteella siihen saatu 55 % :n taloudel- Edellä esitettyyn ia valtiopäiväjärjestyksen
31899: linen tuki. Puuttuvan rahoitusosuuden hankki- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31900: minen on osoittautunut Epilepsialiitolle ja suo- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31901: jatyölaitosten ylläpitäjille ylivoimaiseksi rasi- seuraavan kysymyksen:
31902: tukseksi. Yhteiskunta ei ole osoittautunut riit-
31903: tävän kiinnostuneeksi epilepsiapotilaiden autta- Millä tavalla Hallitus aikoo turvata
31904: miseksi toimivan Epilepsialiiton työstä, sillä Epilepsialiitto r.y:n toiminnan, jotta
31905: esim. viimeisimmässä raha-automaattiyhdistyk- sen johdolla perustetut yksityiset suoja-
31906: sen varojen jaossa Epilepsialiitolle myönnettiin työlaitokset voisivat jatkaa työtään ja
31907: täksi vuodeksi kaiken kaikkiaan 5 000 mk. kehittää menetelmiään?
31908: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1972.
31909:
31910: Lyyli Aalto. Kaisu Weckman. Helvi Niskanen.
31911: Tyyne Paasivuori. Eeva Kauppi. Salme Hyyryläinen.
31912: Jouko Siikaniemi. T. Saloranta. Aune Salama.
31913: Pentti Antila. Kerttu Hemmi. Sinikka Luja-Vepsä.
31914: Siiri Lehmonen. Elly Sigfrids. Pirkko Työläjärvi.
31915: Hannes Volotinen. Sinikka Karhuvaara. Meeri Kalavainen.
31916: Lauha Männistö.
31917:
31918:
31919:
31920:
31921: 734/72
31922: 2
31923:
31924:
31925:
31926:
31927: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31928:
31929: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen kunnioittaen viit-
31930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taan siihen, mitä olen lausunut edustaja Lyyli
31931: olette 20 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn Aallon ym. tekemään kirjalliseen kysymykseen
31932: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston n:o 185 sekä lisäksi korostan, että neurologis-
31933: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ten potilaiden .tutkimus ja hoito sekä lääkinnäl-
31934: edustaja Lyyli Aallon ym. näin kuuluvasta linen kuntoutus on järjestetty sairaalalaitoksen
31935: kirjallisesta kysymyksestä n:o 184: puitteissa, joten yksityisen sairaanhoitolaitok-
31936: sen valtionavun lisääminen ei käsitykseni mu-
31937: "Millä tavalla Hallitus aikoo turvata kaan ole mielekästä. Eihän valtionapua lisää·
31938: Epilepsialiitto r.y:n toiminnan, jotta mällä saada vallitsevaa epätyydyttävää tilan-
31939: sen johdolla perustetut yksityiset suoja- netta parannetuksi, sillä sehän johtuu yksin-
31940: työlaitokset voisivat jatkaa työtään ja omaan maassamme vallitsevasta lääkäripulasta,
31941: kehittää menetelmiään?" josta kärsivät niin yksityisten kuin yhteiskun-
31942: nankin ylläpitämät sairaanhoitolaitokset.
31943: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1972.
31944:
31945: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
31946: 3
31947:
31948:
31949:
31950:
31951: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
31952:
31953: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
31954: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- hänvisa tili vad jag anfört såsom svar på riks-
31955: velse av den 20 juni 1972 tili vederbörande dagsman Lyyli Aaltos m. fl. skriftliga spörs-
31956: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- mål nr 185 samt dessutom betona, att under-
31957: jande av riksdagsman Lyyli Aalto m. fl. ställd:t sökningen och vården av neurologiska patien-
31958: skriftliga spörsmål nr 184: ter samt deras medicinska rehahilitefling har
31959: ordnats inom ramen för sjukhusväsendet, var-
31960: "På vilket sätt ämnar Regeringen för det icke enligt min uppfattning är menings-
31961: trygga Epilepsialiitto r.y. benämnda för- fullt att öka statsunderstödet för en privat
31962: bunds verksamhet, så att under dess sjukvårdsinrättning. Genom att öka statsunder-
31963: ledning inrättade privata skyddsarbets- stödet kan :man ju icke förhättra den rådande
31964: inrättningar skall kunna fortsätta sitt otillfredsställande situationen, ty denna beror
31965: arbete och utveckla sina metoder?" ju enbart på den ~ vårt land rådande läkar-
31966: hristen, viiken såväl privata som av samhället
31967: upprätthållna sjukvårdsinrättningar lider av.
31968: Helsingfors den 14 augusti 1972.
31969:
31970: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
31971: Kirj. ksm. n:o 185.
31972:
31973:
31974:
31975:
31976: Aalto ym.: Neurologisten tutkimus- ja kuntootuslaitosten ase-
31977: man parantamisesta.
31978:
31979:
31980: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31981:
31982: Pitäjänmäen Työklinikka on tällä hetkellä Mielestämme klinikan suorittama työ on liian
31983: maan ainoa neurologinen avohoidon tutkimus- arvokasta kansanterveystyötä jätettäväksi epä-
31984: ja kuntoutuslaitos. Sen toiminta on tarkoitettu varman vapaaehtoisen työn sekä satunnaisten
31985: auttamaan ensisijaisesti epilepsiaa potevia henki- lahjoitusten varaan. Kun nyt uuden kansanter-
31986: löitä. Laitos on osoittautunut merkittäväksi veyslain perusteella kaikilla sairauksien aloilla
31987: ratkaisuksi avohoitomme kentässä vähentämällä pyritään avohoidon tehostamiseen, olisi tässä
31988: sairaalalaitoksen potilaspainetta, nopeuttamaila yhdellä vaikealla alalla valtiolle jo vankka pe-
31989: potilasjonoja sekä ennen kaikkea lyhentämällä rusta Iuotuna.
31990: työkyvyttömyysaikoja. Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
31991: Laitos perustettiin syksyllä 1968 vapaaehtoi- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31992: sen työn turvin. Tänä päivänä se on maamme neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31993: suurimpia neurologisia avohoitopisteitä potilas- seuraavan kysymyksen:
31994: käyntien vuotuisen kokonaismäärän ylittäessä
31995: tänä vuonna 10 000 käv,ijän rajan. Potilaat ovat Onko Hallitus tietoinen maassamme
31996: kautta maan. - Koko toimintansa ajan laitos toimivien neurologisten tutkimus- ja
31997: on kärsinyt taloudellisen tuen puutteesta. Ylei- kuntootuslaitosten vähäisestä lukumää-
31998: sistä varoista työklinikka saa tukea esim. kulu- rästä ja heikosta taloudellisesta ase-
31999: vana vuonna vain 35.8% talousarviostaan. Pe- masta, ja jos on,
32000: räti 60 % toiminnan vaatimista varoista on mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
32001: hankittava omalla työllä, lahjoituksilla ym. jotta esim. Pitäjänmäen Työklinikan toi-
32002: mintaa voitaisiin jatkaa ja kehittää?
32003: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1972.
32004:
32005: Lyyli Aalto. Pentti Antila; Kaisu Weckman.
32006: Tyyne Paasivuori. Siiri Lehmonen. Sinikka Luja-Vepsä.
32007: Kerttu Hemmi. Elly Sigfrids. Salme Myyryläinen.
32008: T. Saloranta. Sinikka Karhuvaara. Aune Salama.
32009: Eeva Kauppi. Hannes Volotinen. Pirkko Työläjärvi.
32010: Jouko Siikaniemi. Lauha Männistö. Meeri Kalavainen.
32011: Helvi Niskanen.
32012:
32013:
32014:
32015:
32016: 735/72
32017: 2
32018:
32019:
32020:
32021:
32022: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32023:
32024: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- kuuta 1970 päivätyllä kirjeellään kehoittaa kes-
32025: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kussairaalapiirien kuntainliittoja laatimaan suun-
32026: mies, olette 20 päivänä kesäkuuta 1972 päivä- nitelmat neurologian sairaala- ja poliklinikka-
32027: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- toiminnan aloittamisesta ja kehittämisestä sano-
32028: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- tuissa sairaaloissa. Tältä pohjalta kehitetyt tut-
32029: sanedustaja Lyyli Aallon ym. näin kuuluvast~ kimus- ja hoitomahdollisuudet ovat vielä rajal-
32030: kirjallisesta kysymyksestä n:o 185: liset, mutta uusia neurologian hoitokeskuksia
32031: on perustettu sitä mukaa kuin erikoiskoulutet-
32032: "Onko Hallitus tietoinen maassamme tua henkilökuntaa valmistuu.
32033: toimivien neurologisten tutkimus- ja Neurologisten potilaiden kuntöuttamistoi-
32034: kuntootuslaitosten vähäisestä lukumää- minta hittyy kiinteästi muiden sairauksien lää-
32035: rästä ja heikosta taloudellisesta ase- kinnälliseen kuntouttamiseen, jota on tällä
32036: masta, ja jos on, hetkellä saatavissa kaikissa hoitoportaissa. Lää-
32037: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, kinnälliseen kuntoutukseen liittyvästä suojatyö-
32038: jotta esim. Pitäjänmäen Työklinikan toi- toiminnasta ei ole säännöksiä eikä sitä näin
32039: mintaa voitaisiin jatkaa ja kehittää?" ollen esiinny . kuin tiettyjen erillisten sairaus-
32040: ryhmien hoidossa. Tämä on tiedostettu epä-
32041: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kohta sekä lääkintä- että sosiaaliviranomaisten
32042: vasti seuraavaa: keskuudessa. Tarkoituksena onkin sisällyttää
32043: Neurologiasta on varsin myöhään muodostu- tätä toimintaa koskevia säännöksiä sairaalalai-
32044: 1
32045:
32046:
32047:
32048: nut oma itsenäinen erikoisala, jota ennen sen tosta koskevaan uuteen lainsäädäntöön.
32049: opetusta on annettu mielisairauksien opetuksen Neurologisten potilaiden ·tutk!imus ja hoito
32050: yhteydessä. Mielisairaaloissa on tämän perus- sekä lääkinnällinen kuntootus järjestettynä sai-
32051: teella perinteellisesti tutkittu ja hoidettu myös raalalaitoksen puitteissa siten kuin edellä on
32052: neurologisia sairauksia. esitetty mielestäni tulee tarkoituksenmukaisem-
32053: Kunnallisista yleissairaaloista annetun asetuk- malla tavalla tyydyttämään riittävässä määrin
32054: sen 1 §:n mukaan neurologian osasto katsotaan hoidon tarpeen tällä alalla. Syynä siihen, ettei
32055: keskussairaalan toimintaan kuuluvaksi. Tämän näin muotoiltu järjestelmä tätä nykyä toimi
32056: perusteella lääkintöhallitus katsoi aiheelliseksi tarpeeksi tehokkaasti, on yksinomaan maassam-
32057: kehityksen nopeuttamiseksi 22 päivänä heinä- me vallitseva vakava lääkäripula.
32058: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1972.
32059:
32060: Sos,iaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
32061: 3
32062:
32063:
32064:
32065:
32066: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
32067:
32068: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen munalförbunden för centralsjukhusdistrikten att
32069: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- uppgöra planer för inledande och utvecklande
32070: velse av den 20 juni 1972 tili vederbörande :av neurologisk sjukhus- och poliklinikverksam-
32071: medlem ,av statsrådet översänt avskrift av föl- het vid sagda sjukhus. De på grund härav ut-
32072: jande av riksdagsman Lyyli: Aalto m. fl. ställda vecklade undersöknings- och vårdmöjligheterna
32073: skriftliga spörsmål nr 185: är ännu begränsade, men nya neurologiska
32074: vårdcentraler har inrättats allt efter som spe-
32075: "Är Regeringen medveten om det cialutbildad personai blir färdig.
32076: ringa antal neurologiska undersöknings- RehabiHteringsverksamheten för neurologi-
32077: och rehabiliteringsinrättningar som är patienter ansluter sig intimt tili den medicinska
32078: verksamma i vårt land och om deras rehabiliteringen vid andra sjukdomar, vilken
32079: svaga ekonomiska ställning, och om så för närvarande kan erhållas på alla vårdstadier.
32080: är failet, Några stadganden angående en tili den medi-
32081: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dnska rehabiliteringen ansluten skyddsarbets-
32082: taga, så att verksamheten vid t.ex. ar- verksamhet finns icke och sådan verksamhet
32083: betskliniken i Sockenbacka skulle kunna förekommer sålunda endast vid vården av vissa
32084: fortgå och vidareutvecklas?" separata sjukdomsgrupper. Detta är en olägen-
32085: het, som såväl medicinalmyndigheterna som de
32086: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt sociala myndigheterna är medvetna om. Avsik-
32087: anföra följande: ten är att intaga stadganden angående denna
32088: verksamhet i den nya lagstiftningen rörande
32089: Neurologin har rätt sent blivit ett eget själv- sjukhusväsendet.
32090: ständigt specialområde. Tidigare gavs undervis- Genom att undersökningen och vården av
32091: ning i neurologi i samband med undervisningen neurologipatienter samt deras medicinska reha-
32092: om sinnessjukdomar. På sinnessjukhusen har bilitering ordnas inom ramen för sjukhusväsen-
32093: man på grund härav traditionellt undersökt det såsom ovan har anförts kommer detta
32094: och vårdat även neurologiska sjukdomar. enligt min åsikt att på ett ändamålsenligare
32095: Enligt 1 § förordningen om kommunala all- sätt i tillräcklig omfattning tillfredsställa vård-
32096: männa sjukhus anses neurologisk avdelning behovet på detta område. Orsaken tili att det
32097: höra tili centralsjukhusverksamheten. På grund på detta sätt utformade systemet icke för när-
32098: härav ansåg medicinalstyrelsen det motiverat varande fungerar tillräckligt effektivt, är en-
32099: att för påskyndande av utvecklingen medelst bart den i vårt land rådande allvarliga läkar-
32100: en skrivelse av den 22 juli 1970 uppmana kom- bristen.
32101: Helsingfors den 14 augusti 1972.
32102:
32103: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
32104: Kirj. ksm. n:o 186.
32105:
32106:
32107:
32108:
32109: Hemmi: Terveydenhuoltopalvelujen tehostamisesta.
32110:
32111:
32112: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32113:
32114: Huhtikuussa 1972 voimaanastuneen kansan- velut sekä sairaalatyö sitoo kunnanlääkäreiden
32115: terveyslain tarkoituksena on kuntalaisten ter- työaikaa, joten vastaanotat avohuollon potilaita
32116: veydenhuoltopalvelujen tehostaminen. Käytän- varten on pakko keskittää nk. päivystysaikaan.
32117: nössä on nyt osoittautunut, että kyseiset pal- Lääkäreiden vähyys ja heidän työajankäyt-
32118: velut ovat kaikkialla maassa, mutta erityisesti tönsä merkitsee käytännössä sitä, että tervey-
32119: kehitysalueilla tuntuvasti huonontuneet. Tämä denhoitajat kunnissa joutuvat suhteettoman
32120: johtuu merkittäväitä osalta kunnanlääkäreiden suuren paineen alaisiksi ja tekemään ylityötä,
32121: palkkauksen muutoksesta. Kuntalaisten tervey- josta he eivät ole saaneet korvausta. Monissa
32122: denhuoltopalvelujen huonontumisen ohella ovat kunnissa terveydenhoitajat lääkäreiden puur-
32123: kuitenkin kuntien taloudelliset rasitukset tun- tuessa joutuvat vastaamaan sellaisistakin tehtä-
32124: tuvasti kasvaneet. vistä, jotka eivät heille koulutuksensa perus-
32125: On ilmeistä, että terveyskeskuksien henkilö- teella kuuluisi.
32126: kunnan niukkuus on syynä kansanterveyslain Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32127: mukaisten erilaisten palvelujen tarjontaan. Tä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32128: mä on keskeisesti lääkärivajauskysymys. On kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32129: kohtuutonta, että potilaat kunnissa eivät pääse jäsenen vastattavaksf seuraavan kysymyksen:
32130: vastaanotoille, sillä nyt on jo vastaanottoajat va-
32131: rattu esim. kehitysalueilla kuukausia eteenpäin. Onko Hallitus tietoinen, että kan-
32132: Lääkärit pyrkivät ottamaan sellaisiakin poti- santerveyslain voimaantulon jälkeen ter-
32133: laita, jotka eivät ole varsinaisia päivystyspoti- veyspalvelujen tarjonta ja taso on mer-
32134: laita, päivystysaikanaan vatsaanotoilleen muut- kittävällä tavalla alentunut ja kuntalais-
32135: tuneiden palkkausperusteiden vuoksi. Päivystys- ten mahdollisuudet saada lainmukaista
32136: ajalle ruuhkautuu niin paljon vastaanotettavia, terveydenhuoltoa ovat vaikeutuneet, ja
32137: että pitkien taipaleiden takaa tulevat potilaat jos on,
32138: joutuvat vaikeuksiin liikenneyhteyksien vuöksi. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32139: On totta, että nyt jo jossakin määrin lisään- ryhtyä terveydenhuoltopalvelusten pa-
32140: tyneet ennalta ehkäisevät terveydenhuoltopal- rantamiseksi ja terveydenhuoltotyön-
32141: tekijöiden aseman korjaamiseksi?
32142: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1972.
32143:
32144: Kerttu Hemmi.
32145:
32146:
32147:
32148:
32149: 736/72
32150: 2
32151:
32152:
32153:
32154:
32155: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
32156:
32157: Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jen mukanaan tuoma palvelujen kysynnän li-
32158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, säys on ollut vielä suurempi kuin tarjonnan
32159: olette 21 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- lisäys. Tämä on johtanut jossain määrin jono-
32160: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- jen syntymiseen terveyskeskusten vastaanotoil-
32161: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja le ja yleisö on kokenut tämän lisääntyneenä
32162: Kerttu Remmin näin kuuluvasta kirjallisesta vaikeutena saada lääkärinapua. Terveyskeskus-
32163: kysymyksestä n:o 186: ten palveluksessa oleva lääkärimäärä on toistai-
32164: seksi kysyntään verrattuna yksinkertaisesti liian
32165: "Onko Hallitus tietoinen, että kan- vähäinen. Kun palveluja ei riittävästi kyetä
32166: santerveyslain voimaantulon jälkeen ter- terv,eyskuksissa normaaleina vastaanottoaikoina
32167: veyspalvelujen tarjonta ja taso on mer- tarjoamaan, on luonnollista, että se heijastuu
32168: kittävällä tavalla alentunut ja kuntalais- lisääntyneenä paineena päivystysaikaan, koska
32169: ten mahdollisuudet saada lainmukaista päivystysaika varsinkin asutuskeskuksissa usein
32170: terveydenhuoltoa ovat vaikeutuneet, ja muodostaa lähes ainoan mahdollisuuden poti-
32171: jos on, laille edes jossain määrin saada terveyskeskuk-
32172: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sen palveluja.
32173: ryhtyä terveydenhuoltopalvelusten pa- Kesäaikana osan lääkärikunnasta olles'Sa lo-
32174: rantamiseksi ja terveydenhuoltotyön- malla on terveyskeskusten palvelujen tarjonta
32175: tekijöiden aseman korjaamiseksi?" laskenut. Tilannetta on osittain pahentanut se,
32176: että lääketieteen kandidaatit, jotka tavallisesti
32177: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ovat toimineet lääkäreiden viransijaisina, eivät
32178: tavasti seuraavaa: ole olleet tyytyväisiä kunnallisen sopimusval-
32179: Kansanterveyslaki astui voimaan 1 päivänä tuuskunnan antamiin ohjeisiin lääketieteen
32180: huhtikuuta 1972. Välittömästi lain voimaantul- kandidaattien palkkauksesta terveyskeskuksissa
32181: lessa ei luonnollisesti ollut mahdollisuuksia ja ovat tämän johdosta osittain kaihtaneet toi-
32182: eikä tarkoituskaan lisätä terveydenhuoltopalve- mimista terveyskeskusten lääkäreiden sijaisena.
32183: luja kysyntää vastaavasti, vaan lailla vasta luo- Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan suositusta
32184: tiin perusedellytykset perushoitojärjestelmämme kandidaatcien lisätyön rajoittamisesta on kun-
32185: suunnitelmalliselle kehittämiselle. Välittömästi nissa valitettavasti osittain tulkittu siten, että
32186: lain voimaan tullessa kuitenkin tuntuvasti li- se on ollut omiaan vähentämään palvelujen tar-
32187: sättiin lääkäreitä avustavaa henkilökuntaa ja jontaa. Syntynyt tilanne on luonnollisesti mer-
32188: lisättiin siten lääkäreiden mahdollisuuksia tehos- kinnyt sitä, että terveyskeskuksissa työskennel-
32189: taa vastaanottotoimintaansa. Kokemukset eri leet lääkärit ,ja lääkecieteen kandidaatit sekä
32190: puolilta maata viittaavatkin siihen, että potilas- muu henkilökunta ovat joutuneet erityisen ras-
32191: määrät lääkäreiden vastaanotolla ovat tuntu- kaan työpaineen alle. Pohjimmiltaan on kysy-
32192: vasti lisääntyneet kansanterveyslain voimaan tul- mys maassamme vallitsevasta vakavasta lääkäri-
32193: tua. Ennestäänkin rasitettu kunnanlääkärikunta pulasta, joka huipentuu lomakautena osan lää-
32194: on pystynyt kiitettävällä tavalla suoriutumaan kärikunnasta ollessa vuosilomalla. Jotta kansa-
32195: lisääntyneestä vastaanottotyöstä. Vaikkakin laisten mahdollisuudet terveydenhuoltopalvelu-
32196: huhti-toukokuun aikana alustavien tietojen jen saamiseksi voitaisiin turvata, on ryhdytty
32197: mukaan pystyttiin tarjoamaan terveyskeskuk- 'Seuraaviin toimenpiteisiin:
32198: si'Ssa yleisölle enemmän lääkäripalveluja kuin 1) Erikoislääkärijohtoi:sille sairaaloille on
32199: ennen kansanterveyslain voimaantuloa, on il- lähetetty ohjeet siitä, että niiden tulisi helpot-
32200: meistä, että terveyskeskuksen halpojen maksu- taa lähetepakkoa poliklinikoille erityisesti ni:i-
32201: 3
32202:
32203: den kuntien asukkaiden kohdalta, joissa lääkäri- lutuspoliittisista syistä lääkäreiden erikoistu-
32204: palvelujen saanti on vaikeata. misvaatimuksia siten, että jokaisen erikoistuvan
32205: 2) Lääninhallitusten sosiaali -ja terveysosas- lääkärin esikoulutukseen kuuluu osana myös
32206: toja on kehotettu pyrkimään muodostamaan työskentely terveyskeskuksissa. Tällä on välilli-
32207: läänien alueilla useampien kuntien muodosta- sesti terveyskeskusten lääkäritilannetta paran-
32208: mia päivystysalueita, jotta välttämätön lääkärin- tava vaikutus.
32209: apu kiireellisissä tapauksissa voitaisiin kaikkial- 4) Ongelmien keskeisimmän syyn, lääkäri-
32210: la turvata. pulan poistamiseksi aloitetaan syksyllä 1972
32211: 3) Erikoislääkärien pätevyysvaatimukset mää- lääkärikoulutus samanaikaisesti sekä Kuopiossa
32212: rittelevä neuvottelukunta on muuttanut kou- että Tampereella.
32213: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1972.
32214:
32215: Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen.
32216: 4
32217:
32218:
32219:
32220:
32221: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32222:
32223: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen medförde varit ännu större än den ökade till-
32224: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- gången på service. Detta har i någon mån lett
32225: velse av den 21 jun1 1972 tili vederbörande tili att det uppstått köbildning tili hälsovårds-
32226: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- centralernas mottagningar och allmänheten har
32227: jande av riksdagsman Kerttu Hemmi ställda upplevt detta som en ökad .svårighet att er-
32228: skriftliga spörsmål nr 186: hålla läkarhjälp. Antalet läkare som är anställ-
32229: da vid hälsovårdscentralerna har hittills, jäm-
32230: "Ar Regeringen medveten om, att fört med efterfrågan, helt enkelt varit för
32231: sedan folkhälsolagen trädde i kraft har litet. Då man inte i ,tillräcklig grad förmår
32232: tillgången på hälsovårdsservice minskat erbjuda läkarservice på hälsovårdscentralerna
32233: och servicens standard sjunkit anmärk- under de normala mottagningstiderna, är det
32234: ningsvärt samt kommunalmedlemmar- naturligt, att detta återverkar som ett ökat
32235: nas möjligheter att erhålla lagenlig tryck under jourtid, emedan jourtiden isynner-
32236: hälsovård försvårats, och om så är fallet, het i bosättningscentra ofta är närapå den
32237: vi:lka åtgärder ämnar Regeringen vid- enda möjligheten för patienterna att ens i nå-
32238: taga för förbättrande av hälsovårdsser- gon mån få åtnjuta hälsovårdscentralens tjäns-
32239: vicen och arbetstagarnas inom hälso- ter.
32240: vården ställning?" Sommartid, då en del av läkarkåren är på se-
32241: mester, har utbudet av hälsovårdscentralser-
32242: vice sjunkit. Situationen har delvis förvärrats
32243: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt av att medicine kandidaterna, vilka vanligen
32244: anföra följande: har tjänstgjort som vikarier för läkarna, inte
32245: Folkhälsolagen trädde i kraft den 1 april var nöjda med de direktiv angående medicine
32246: 1972. Då lagen trädde i kraft hade man natur- kandidaternas avlöning vid hälsovårdscentraler-
32247: ligtvis inte omedelbart möjligheter och avsåg na som hade utfärdats av den kommunala av-
32248: inte heller att öka hälsovårdsservicen så att talsdelegationen och på grund därav delvis und-
32249: den :skulle ha motsvarat efterfrågan, utan ge- vek tjänstgöring som vikarier för hälsovårds-
32250: nom lagen skapades endast grundförutsättning· centralsläkare. Den kommunala avtalsdelega-
32251: arna för en planenlig utveckling av grund- tionens rekommendation angående en begräns-
32252: vårdssystemet. v,id lagens ikraftträdande ökade ning av kandidaternas övertidsarbete har i kom-
32253: man dock omedelbart märkbart den personai munerna tyvärr delvis tolkats så, att följden
32254: som bistår läkarna och ökade sålunda läkarnas blev en minskning av tillgången på service.
32255: möjligheter att effektivera sin mottagnings- Den situation som uppstod innebar naturligt-
32256: verksamhet. Erfarenheterna från olika delar av vis, att de läkare och medicine kandidater
32257: landet tyder även på att patienternas antal samt annan personai som arbetade vid hälso-
32258: kännbart har ökat på läkarnas mottagningar vårdscentralerna drabbades av en synnerliget1
32259: efter det folkhälsolagen trädde i kraft. Den tung arbetsbörda. I grund och botten är det
32260: redan förut hårt ansträngda kommunalläkar- fråga om den i vårt land rådande allvarliga
32261: kåren har på ett berömvärt sätt förmått klara läkarbristen, viiken tillspetsas under semester-
32262: av det ökade arbetet på mottagningarna. Fastän tiden då en del av läkarkåren har semester. För
32263: man under april-maj enligt preliminära upp- att medborgarnas möjligheter att erhålla hälso-
32264: gifter förmådde erbjuda allmänheten mera lä- vårdsservice skall kunna tryggas, har man vid-
32265: karservice på hälsovårdscentralerna än före tagit följande åtgärder:
32266: folkhälsolagens ikraftträdande, är det uppen- 1 ) Tili sjukhus som leds av en spedalläkare
32267: bart, att den ökade efterfrågan på service som har det utgått direktiv om, att dessa borde
32268: de billiga avgifterna vid hälsovårdscentralen lindra remitteringstvånget tili polikliniker sär-
32269: 5
32270:
32271: skilt i fråga om invånare i de kommuner, där ändrat specialiseringsfordringarna för Iäkare
32272: det är svårt att erhålla läkarservice. så, att en del av den preliminära utbildningen
32273: 2) Länsstyrelsernas social- och hälsovårds- för varje läkare som specialiserar sig utgöres
32274: avdelningar har uppmanats att inom länen av arbete på hälsovårdscentraler. ,Detta inne·
32275: bilda gemensamma jourområden för flera kom- bär indirekt en förbättring av Iäkarsituationen
32276: muner för tryggande av oundgänglig läkarhjälp på hälsovårdscentralerna.
32277: överallt i brådskande fall. 4) För undanröjande av problemens mest
32278: 3) Den delegation vars uppgift är att fast- centrala orsak, läkarbristen, inleds hösten 1972
32279: ställa kompentensfordringarna för specialutbil- utbildning av läkare samtidigt såväl i Kuopio
32280: dade läkare har av utbildningspolitiska skäl som i Tammerfors.
32281: Helsingfors den 14 augusti 1972.
32282:
32283: Social- och hälsovårdsminister Osmo Kaipainen.
32284: Kirj. ksm. n:o 187.
32285:
32286:
32287:
32288:
32289: Junnila: Solzhenitsynin teoksen "Elokuu 1914" julkaisemisesta
32290: suomeksi.
32291:
32292:
32293: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
32294:
32295: Eräs aikakauslehti on julkaissut artikkelin, matta, minkä väristä poliittista järjestelmää nuo
32296: jossa käsitellään neuvostoliittolaisen Nobel-kir- viranomaiset kussakin tapauksessa edustavat.
32297: jailijan Aleksander Solzhenitsynin ensimmäisen Jos tällaisten ristiriitojen perusteella ryhdy-
32298: maailmansodan tapahtumista kirjoittaman ro- tään viranomaisten taholta antamaan kustanta-
32299: maanin "Elokuu 1914" julkaisemista suomeksi. jille ohjeita siitä, mitä ulkomaisten kirjailijoi-
32300: Kyseisessä artikkelissa väitetään mm., että "kir- den kirjoja ne saavat ja mitä eivät saa jul-
32301: jallisissa piireissä liikkuvien huhujen mukaan kaista suomeksi, joudutaan sananvapauden kan-
32302: Solzhenitsynin suomalainen kustantaja on jou- nalta ennenpitkää sietämättömään tilanteeseen.
32303: tunut painostuksen kohteeksi ja pakotettu tois- Kansalaisilla on joka tapauksessa oikeus saada
32304: taiseksi lykkäämään romaanin julkaisemisen. tietoonsa ne perusteet, joiden vuoksi viran-
32305: Eräät ministerit kuuleman mukaan pelkäävät, omaiset katsovat välttämättömäksi ryhtyä täl-
32306: että Solzhenitsynin uusimman teoksen ilmesty- laista sensuuritoimintaa harjoittamaan.
32307: minen Suomessa ärsyttäisi Neuvostoliittoa ja Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
32308: luettaisiin Moskovassa nykyisen vähemmistö- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
32309: hallituksen synniksi." valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32310: Yleisesti tiedetään kyllä, että Solzhenitsyn vaksi seuraavan kysymyksen:
32311: on kotimaassaan kiistelty ·henkilö, eikä ole si-
32312: käläisten viranomaisten suosiossa. Mutta niin- Onko Hallituksen tai joidenkin mu~
32313: hän on monien muidenkin luovien kulttuuri- den viranomaisten taholta annettu asian-
32314: henkilöiden kohdalla ja useissa eri maissa omaisen kustantajan ymmärtää, että
32315: asian laita. Niin kuin ranskalainen näytelmä- Solzhenitsynin "Elokuu 1914"-teoksen
32316: kirjailija Eugene Ionesco Helsingissä pidetyn julkaiseminen suomeksi ei ole nykyi-
32317: Euroopan kulttuurikonferenssin yhteydessä an- sissä olosuhteissa suotavaa, ja jos näin
32318: tamassaan televisiohaastattelussa lausui, luovilla on tapahtunut,
32319: taiteilijoilla on kaikkialla taipumus joutua vi- mikä on ollut syynä tällaiseen menet-
32320: ranomaisten kanssa ristiriitoihin siitä riippu- telyyn?
32321: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1972.
32322:
32323: Tuure Junnila.
32324:
32325:
32326:
32327:
32328: 730/72
32329: 2
32330:
32331:
32332:
32333:
32334: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32335:
32336: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- painosta julkaisemiseen kenenkään niitä enna-
32337: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kolta estämättä. Näin omaksutun painovapaus-
32338: mies, olette 27 päivänä kesäkuuta 1972 päi- järjestelmän mukaan painotuotteiden ennakko-
32339: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- tarkastus viranomaisten taholta ei ole sallittu.
32340: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Viranomaiset valvovat jälkikäteen, että paino-
32341: kansanedustaja Tuure Junnilan näin kuuluvasta toiminnassa ja painotuotteen levittäinisessä nou-
32342: kirjallisesta kysymyksestä n:o 187: datetaan lainsäädännössä tällaiselle toiminnalle
32343: asetettuja määräyksiä. Säännösten noudattami·
32344: "Onko Hallituksen tai joidenkin mui- sen valvonta kuuluu oikeusministeriölle. Tästä
32345: den viranomaisten taholta annettu asian- on seurauksena, ettei oikeusministeri, eikä ku-
32346: omaisen kustantajan ymmärtää, että kaan muukaan virkansa puolesta lain noudat-
32347: Solzhenitsynin "Elokuu 1914 "-teoksen tamista valvovista viranomaisista voi etukäteen
32348: julkaiseminen suomeksi ei ole nykyi- antaa edes yksityisluontoista lausuntoa sellai-
32349: sissä olosuhteissa ,suotavaa, ja jos näin sesta painovapauden piiriin kuuluvasta asiasta,
32350: on tapahtunut, johon hän myöhemmin, painotuotteen ehkä tul-
32351: mikä on ollut syynä tällaiseen menet- tua julkaistuksi, viranomaisena joutuu määritte-
32352: telyyn?" lemään kantansa.
32353: Kysymyksessä olevassa tapauksessa on mai-
32354: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nittuja periaatteita tarkoin noudatettu. Suorite·
32355: vasti seuraavaa: tussa tiedustelussa ei ole myöskään selvinnyt,
32356: Hallitusmuodon 10 §:ssä säädetään muun että hallituksen tai muiden viranomaisten ta·
32357: muassa: Suomen kansalaisella on sananvapaus holta olisi Solzhenitsynin "Elokuu 1914"-teok-
32358: sekä oikeus kirjallisen ja kuvallisen esityksen sen julkaisemiseen puututtu.
32359: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1972.
32360:
32361: Oikeusministeri Pekka Paavola.
32362: 3
32363:
32364:
32365:
32366:
32367: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r 11 a 1m a n.
32368:
32369: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställning utan att hinder härför må i förväg
32370: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- läggas." Enligt den sålunda omfattade tryck-
32371: velse av den 27 juni 1972 tili vederbörande frihetsprincipen är förhandscensur av tryckals-
32372: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- ter från myndigheternas sida inte tillåten. Myn-
32373: jande av riksdagsman Tuure Junnila ställda digheterna övervakar efteråt, att för tryckning
32374: spörsmål nr 187: och spridning av tryckalster i lagstiftningen
32375: givna bestämmelser iakttas. Övervakningen av
32376: "Har man från regeringshåll eller stadgandenas efterlevnad ankommer på justitie-
32377: genom någon annan myndighet låtit ministeriet. Härav följer, att varken justitie-
32378: vederbörande förläggare förstå, att det ministeriet eller någon annan myndighet som
32379: i rådande förhållanden icke är önskligt på tjänstens vägnar övervakar lagens efterlev-
32380: att publicera Solsjenitsyns bok "Augusti nad på förhand kan ge ens ett privat utlå-
32381: 1914", och om så är fallet, tande om en sådan sak angående tryckfrihet
32382: vad har varit orsaken tili ett sådant som han senare, när tryckalstret kanhända har
32383: förfarande?" blivit publicerat, kommer att taga ställning tili
32384: i egenskap av myndighet.
32385: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt I föreliggande fall har nämnda principer
32386: anföra följande: noggrant följts. Förfrågningar har inte heller
32387: I 10 § regeringsformen stadgas bl. a.: "Finsk givit vid handen, att man vare sig på rege-
32388: medborgare äger ordets frihet samt rättighet ringshåll eller genom någon annan myndighet
32389: att genom tryck utgiva skrift eller bildlig fram- skulle ha tagit befattning med publiceringen
32390: av Solsjenitsyns bok.
32391: Helsingfors den 27 juli 1972.
32392:
32393: Justitieminister Pekka Paavola.
32394: Kirj. ksm. n:o 188.
32395:
32396:
32397:
32398:
32399: Honkonen ym.: Kansaneläkeläisten ja invalidien vapauttami-
32400: sesta TV- ja radiolupamaksuista.
32401:
32402:
32403: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
32404:
32405: Kansaneläkeläisten viihtyvyyteen ja hyvin- Vuoden alusta radio- ja televisiolupamaksut
32406: vointiin on viime vuosina saatu eräitä paran- nousivat tuntuvasti. Niiden lunastaminen saat-
32407: nuksia. !Monissa asioissa on kuitenkin edelleen taa käydä monille pelkästään" k~saneUikkeen
32408: runsaasti toivomisen varaa. Vastaisuudessa olisi varassa eläville ylivoimaiseksi. Se taas merkit-
32409: syytä huomioida eläkkeiden lisäksi entistä see heille muutenkin rajoitetun viihtyisyyden
32410: enemmän myös sellaisia tekijöitä, jotka siitä käymistä entistäkin suppeammaksi.
32411: huolimatta, että ne vaikuttavat vaatimattomilta, Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
32412: toisivat eläkeläisten viihtyisyyteen ja ennen päiväjärjestyksen 37 S:n 1 momenttiin esi-
32413: kaikkea talouteen huomattavaa parannusta. Ku- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32414: ten tunnettua monet eläkeläiset ja invalidit vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32415: voivat liikkua vain rajoitetusti. He joutuvat
32416: viettämään valtaosan ajastaan kotinsa piirissä. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32417: Eräänä pääasiallisena ajanvietteenä on heillä siin, jotta pääasiassa kansaneläkkeen
32418: radio tai televisio. Näiden tarjoama virkistys varassa elävät vanhukset ;a invalidit
32419: on siten eläkeläisille ja heihin verrattaville ih- vapautettaisiin televisio- ;~ radiovas-
32420: misille merkittävä. taanottimien lupamaksuista?
32421: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1972.
32422:
32423: Kuuno Honkonen. Kalevi Kivistö. Rauno Korpinen.
32424:
32425:
32426:
32427:
32428: 737/72
32429: 2
32430:
32431:
32432:
32433:
32434: •• • iZ,
32435:
32436:
32437:
32438:
32439: E d u s k u n n a ri H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32440:
32441: Valtiopäiväjärjestyksen '}7 §.:n 1 momentissa kuntakyvytön ja kot~oidossa, saa milksutto-
32442: mainitussa tarkoituksessa Te, Herr'.l Puhemies, man radioluvan. ltansaneläkeläisen, joka asuu
32443: olette kirjeeUänne 27 päivältä kesäkuuta 1972 esim. vanhainkodissa tai kunnalliskodissat ei
32444: n:o 1.36''''1ähettHnyt valtioneuvoston asian- tarvit5e erikseen hlthltkla radiolupaa, vaan hän
32445: omaisen 'iäse'ii~ii 'västattavåksi kansanedustaja voi kuunnella radiotaan laitokselle hankitulta
32446: K:uuno · Höiikt}sen· yfu.' !leuraavan sisliltBisen yhteistadioluvalla. ·
32447: kysymyksi:il ii:o 188l
32448: . • . • 4,, • ·,.
32449: Vähavaraiston eläkeläisten vapauttaminen ra-
32450: dio- ja teievisiolupåinaksuista ön varsin merkit-
32451: "Aikooko· Hilllitus ryhtyä töinKtl}pitel- tä~ä ;~:Uoudelli?.en _· kysy~ys paitsi . yk~ltyi~en
32452: sHn,' · jofhl' 'prulasias!la kansan~l~een eläkelä1sen myos kertyv1en lupamaksutuloJen
32453: varassa 'elavät vanhukset Ja invalidit kannalta. Jos eshn. hykyiset noin 240 od() kan-
32454: vapautettaisiin televisio- ja radiova.S- san~läkkeen tukilisiinsaajaa vapautetaan lupa-
32455: taanottimien lupamaksuista?" maksuien suorittamisesta, se saattaa merkitä yli
32456: 10 milj. markan radio- ja televisiolupamaksu-
32457: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tulojen vähentymistä. Näin suuren taloudellisen
32458: vasti seuraavrui:
32459: . ..
32460: . rasituksen asettaminen Yleisradion kannetta-
32461: Liikenneministeriört toimesta on valmistelta- vaksi aiheuttaisi Yleisradion toiminnalle varsin
32462: vana uusi tadiol•ihsäiidäntö; jonka yhteydessä vakavia haittoja. Erälinä mahdollisuutena onldn
32463: voimassa oleva lupamaksujärjestelmä tarkiste- harkittava sellainen järjestely, että kunnat mak-
32464: taan samalla pyrkien .poistamaan lupamaksujen saisivat lupatnak~ut ko, henkilöiden publesta.
32465: kohdalla esiintyvät mahdolliset epäkohdat. Jo Kuntien sosiaaliviranomaiset tuntevat parhaiten
32466: nykyisin myönnetään merkittäviä helpotuksia kunnan jäsenten varallisuuden ja toimeentulo-
32467: tai vapautuksia radiolupamaksujen suorittami- mahdollisuudet eikä lupåmaksujen suorittami-
32468: sesta niin d:nvaHdeille kuin kansanläkeläisille- nen aiheuttaisi niille sanottavasti lisätyötä. Kun-
32469: kin. Niinpä invalidi, joka on pysyväisesti lii- nat puolestaan voisd:vat saada lupamaksukustan-
32470: nuksiinsa valtionapua.
32471: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1972.
32472:
32473: Liikenneministeri Valde Nevalainen.
32474: 3
32475:
32476:
32477:
32478:
32479: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
32480:
32481: I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen domshem eller kommunalhem, behöver ej skaffa
32482: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sig särskild radiolicens, utan han kan lyssna
32483: velse nr 1365 av den 27 juni 1972 tili veder- på sin radio på den tili inrättningen anskaffade
32484: börande medlem av statsrådet översänt avskrift gemensamma radiolicensen.
32485: av följande av riksdagsman Kuuno Honkonen Befriandet av mindre bemedlade pensionärer
32486: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 188: från radio- och televisionslicensavgiftema är ej
32487: blott för den enskilda pensionären men även
32488: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder i fråga om de 1nflytande licensavgiftema en
32489: för befriande av de åldringar och invali- betydande ekonomisk fråga. Om t.ex. de nu-
32490: der som huvudsakligen lever på folk- varande omkring 240 000 personer som erhål-
32491: pensionen från licensavgifterna för tele- ler understödstillägg tili folkpensionen befrias
32492: visions- och radiomottagare?" från licensavgifter, kan detta innebära en in-
32493: komstminskning på över 10 milj. mark i radio-
32494: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt och televis·ionslicensavgifter. Om rundradion
32495: anföra följande: skulle åvälvas en så stor ekonomisk belastning
32496: På åtgärder av trafikministeriet är en ny skulle detta leda tili mycket allvarliga stör-
32497: radiolagstiftning under beredning, i samband ningar för rundradions verksamhet. Såsom en
32498: med viiken det gällande licensavgiftssystemet möjlighet bör man överväga ett sådant arrange-
32499: justeras, varvid man samtidigt strävar tili att mang, att kommunerna skulle erlägga licens-
32500: eliminera de eventuella olägenheter som före- avgifterna för ifrågavarande personer. De so-
32501: kommer i fråga om licensavgifterna. Redan nu ciala myndighetema i kommunema känner bäst
32502: bevHjas såväl invalider som folkpensionärer be- tili kommunmedlemmamas förmögenhet och
32503: tydande lättnader eller befrielser i fråga om utkomstmöjligheter och erläggandet av licens-
32504: erläggandet av radiolicensavgifter. Sålunda er- avgiftema skulle inte i nämnvärd mån föror-
32505: håller invalid, som är varaktigt oförmögen att saka dem extra arbete. Kommunerna skulle å
32506: röra sig och som vårdas hemma, avgiftsfri ra- sin sida kunna erhålla statsunderstöd för sina
32507: diolicens. Folkpensionär, som bor t.ex. på ålder- licensavgiftskostnader.
32508: Helsingfors den 10 augusti 1972.
32509:
32510: Trafikminister Valde Nevalainen.
32511: Skrifd. spm. nr 189.
32512:
32513:
32514:
32515:
32516: H. Westerlund m.fl.: Om befriande av beskogningspremier från
32517: beskattning.
32518:
32519:
32520: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
32521:
32522: De möjligheter som erbjudits att beskoga ännu mera osäkerheten i beskattningsarbetet
32523: åkrar med statsstöd har motiverats med att då olika anvisningar- ges dels de skattskyldiga
32524: man på detta sätt kan minska den över- och dels skatteberedarna, är ägnade att skapa
32525: kapacitet som landets åkerareal nu har i jäm- irritation och rootvilja mot beskogningen av
32526: förelse med konsumtionen av livsmedel inom åkrar. Atgärder borde således snarast möjligt
32527: landet. Denna uttalade strävan har nu blivit vidtas för att klart och tydligt befria nämnda
32528: motarbetad av myndigheternas egna åtgärder i premie för beskogning från inkomstbeskattning.
32529: och med att skattestyrelsen i sin publikation Med hänvisning tili ovannämnda och därmed
32530: nr 27 "Handledning för skatteberedare II sammanhängande synpunkter samt med stöd
32531: 1972" förklarat, att de premier för beskogning, av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställer
32532: som utbetalats i enlighet med 7 a § lagen om undertecknade vördsamt tili vederbörande med-
32533: begränsning av nyttjande av åker, är skatte- lem av statsrådet följande fråga:
32534: pliktig inkomst.
32535: Inte heller gav "Anvisningar för uppgörande Är Regeringen medveten om att
32536: av skattedeklaration för gårdsbruk 1972" under pågående beskattningsarbete
32537: någon anvisning om att dessa premier, ut- skattestyrelsens anvisningar om beskatt-
32538: betalda år 1971, skulle anses vara skattepliktig ningen av premier för beskogning av
32539: inkomst vare sig inom skogs- eller lantbruket. åkrar har ändrats,
32540: Med anledning av detta har många skatt- och vilka åtgärder avser Regeringen
32541: skyldiga underlåtit att meddela om dessa in- att vidta för att befria dessa enligt 7 a §
32542: komster i deklarationen med en hotande straff- lagen om begränsning av nyttjande av
32543: skatt som följd. Själva beskattningen, men åker utbetalda premier från skatt?
32544: Helsingfors den 27 juni 1972.
32545:
32546: Henrik Westerlund. Carl Olof Tallgren.
32547:
32548:
32549:
32550:
32551: 739/72
32552: 2
32553:
32554: Kirj. ksm. n:o 189. Suomennos.
32555:
32556:
32557:
32558:
32559: H. Westerlund ym.: Metsityspalkkioiden vapauttamisesta vero-
32560: tuksesta.
32561:
32562:
32563: E d u s k u n n a n He rr a Puhe m i e he II e.
32564:
32565: Peltojen metsittämiseen valtion tuella suo- laisia ohjeita toisaalta verovelvollisille ja toi-
32566: tuja mahdollisuuksia on perusteltu sillä, että saalta verovalmistelijoille, on omiaan luomaan
32567: tällä tavoin voidaan vähentää sitä liikakapasi- ärtymystä ja vastahakoisuutta peltojen roetsit-
32568: teettia, jota maassa peltoalan suhteen on ole- tämistä kohtaan. Olisi sen tähden ryhdyttävä
32569: massa verrattuna maassa tapahtuvaan elintar- mitä pikimmin toimenpiteisiin mainittujen met-
32570: vikkeiden kulutukseen. Viranomaisten omat sityspalkkioiden vapauttamiseksi selvästi ja
32571: toimenpiteet suuntautuvat nyt tätä julkilausut- yksiselitteisesti tuloverotuksesta.
32572: tua pyrkimystä vastaan, kun verohallitus jul- Yllä olevaan ja siihen liittyviin näkökohtiin
32573: kaisussaan N:o 27 "Verovalmistelijan opas II viitaten sekä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
32574: 1972" on ilmoittanut, että metsityspalkkiot, 1 momentin nojalla allekirjoittaneet esittävät
32575: joita maksetaan pellonkäytön rajoittamisesta valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32576: annetun lain 7 a §:n nojalla, ovat veronalaista vaksi seuraavan kysymyksen:
32577: tuloa.
32578: Ei myöskään "Maatilatalouden veroilmoituk- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32579: sen täyttämisohjeet 1972" antanut mitään vih- meneillään olevan verotustyön kuluessa
32580: jettä siitä, että näitä vuonna 1971 maksettuja verohallituksen ohjeita peltojen metsi-
32581: palkkioita olisi pidettävä veronalaisena tulona tyspalkkioiden verottamisesta on muu-
32582: sen paremmin metsän- kuin maanviljelyksessä- tettu,
32583: kään. Tämän johdosta moni verovelvollinen on ja mihin toimenpttetsun Hallitus
32584: jättänyt ilmoittamatta nämä tulot veroilmoi- aikoo ryhtyä näiden pellonkäytön rajoit-
32585: tuksessa seurauksena rangaistusveron uhka. tamisesta annetun lain 7 a §: n mukaan
32586: Itse vero, mutta vielä suuremmassa määrin maksettujen palkkioiden vapauttami-
32587: epävarmuus verottamisessa, kun annetaan eri- seksi verotuksesta?
32588: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1972.
32589:
32590: Henrik Westerlund. Carl Olof Tallgren.
32591: 3
32592:
32593:
32594:
32595:
32596: Ed u s kun n a n He r r a P ll he m i e he 11 e.
32597:
32598: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jalla pidetty maatalouden veronalaisena tulona.
32599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Korvauksen veronalaisuus on nimenomaan
32600: olette 27 päivänä kesäkuuta 1972 päivätyn kir- todettu vuodelta 1969 ja 1970 toimitettavia
32601: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- maatalouden verotoksia varten annetuissa oh-
32602: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja jeissa (Verovalmistelijan opas II 1970 ja
32603: H. Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli- 1971). Erityistä mainintaa metsityspalkkioiden
32604: sesta kysymyk~estä n:o 189: veronalaisuudesta ei sanotuissa ohjeissa sitä
32605: vastoin ole ollut, vaan on se lisätty vasta 10
32606: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että päivänä helmikuuta 1972 julkaistuihin vuo-
32607: meneillään olevan verotustyön kuluessa delta 1971 toimitettavaa verotusta koskeviin
32608: verohallituksen ohjeita peltojen metsi- ohjeisiin. (Verovalmistelijan opas II 1972).
32609: tyspalkkioiden verottamisesta on muu- Veroilmoituksen täyttämisohjeita taas ei ole
32610: tettu, mahdollista laatia niin yksityiskohtaisiksi, että
32611: ja mihin toimenpiteisiin Hallitus niissä voitaisiin luetella kaikki valtiolta saadut
32612: aikoo ryhtyä näiden pellonkäytön rajoit- veronalaiset avustukset ja korvaukset, vaan on
32613: tamisesta annetun lain 7 a §:n mukaan tyydytty yleisluontoiseen mainiotaan niiden
32614: maksettujen palkkioiden vapauttami- veronalaisuudesta.
32615: seksi verotuksesta?" Vaikka aikaisemmin annettujen ohjeiden voi-
32616: taisiinkin katsoa olleen metsityspal,kkion osalta
32617: Vastauksena kysymykseen esitän kunp.ioitta- puutteelliset, ei niitä kuitenkaan voida pitää
32618: vasti seuraavaa: harhaanjohtavina, koska palkkio perustuu sa-
32619: Pellon käytön rajoittamisesta annetun lain malla tavoin kuin ohjeissa mainittu pellon-
32620: nojalla maksetaan maatilan omistajalle tietyin varauskorvauskin pellon käytön rajoittamisesta
32621: edellytyksin joko pellonvarauskorvausta tai annettuun lakiin ollen siihen rinnastettavissa,
32622: palkkiota pellon metsityksestä. Pellonvaraus- eikä ohjeissa toisaalta missään kohdissa ole
32623: korvausta maksetaan sanotun lain mukaan maa- esitetty palkkion verottomuuteen viittaavaa.
32624: tilan omistajalle, joka ei käytä viljelemäänsä Mitä tulee metsityspalkkioiden vapauttami-
32625: peltoa maataloustuotantoon ja jonka kanssa seen verotukselta, Hallitus katsoo, ettei ole
32626: valtio siitä on tehnyt erityisen pellonvaraus- olemassa sellaisia erityisiä perusteita, jotka
32627: sopimuksen. Palkkiota pellon metsityksestä oikeuttaisivat käsittelemään palkkioita vero-
32628: maksetaan maatilan omistajalle, vaikka erityistä tuksellisesti eri tavalla kuin siihen rinnastetta-
32629: sopimusta pellon käytön rajoittamisesta ei olisi- via pellonvarauskorvauksia tai muita maatalous-
32630: kaan tehty, jos maatilan omistaja on metsittä- tuotantoon liittyviä avustuksia ja korvauksia,
32631: mällä pellon luopunut sen käytöstä viljelyk- varsinkin kun pellon metsitykseen käytetty alue
32632: seen. on 15-25 vuoden ajan vapaa tulo- ja omai-
32633: Pellonvarauskorvausta on maksettu jo vuo- suusverosta ja kun metsänparannustöitä varten
32634: desta 1969 lähtien ja on sitä maatilatalouden saatuja avustuksia ei lueta veronalaisiksi tu-
32635: tuloverolain 5 §:n 1 momentin 4 kohdan no- loiksi.
32636: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1972.
32637:
32638: Ministeri Seiia Karkinen.
32639: 4
32640:
32641:
32642:
32643:
32644: T i B R i k s d a g e n s H e r r T a i m a n.
32645:
32646: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen visningar som utfärdats för verkställande av
32647: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse beskattning av lantbruk åren 1969 och 1970
32648: av den 27 juni 1972 tili vederbörande medlem (Handledning för skatteberedare II 1970 och
32649: av statsrådet översänt en avskrift av följande 1971 ) . Däremot har nämnda anvisningar icke
32650: av riksdagsman Henrik Westerlund m. fl. innehållit något särskilt omnämnande om att
32651: ställda skriftliga spörsmål nr 189: beskogningspremierna är skattepliktiga, utan
32652: detta har tilifogats först i de anvisningar, som
32653: "Är Regeringen medveten om att publicerades den 10 februari 1972 och avser
32654: under pågående beskattningsarbete den beskattning som verkställes för år 1971.
32655: skattestyrelsens anvisningar om beskatt- Vad anvisningarna för ifyllande av skatte-
32656: ningen av premier för beskogning av deklaration beträffar är det inte möjligt att
32657: åkrar har ändrats, uppgöra sagda anvisningar så detaljerat, att
32658: och vilka åtgärder avser Regeringen man i dem skulle kunna uppräkna alla skatte-
32659: att vidta för att befria dessa enligt 7 a § pliktiga understöd och ersättningar av staten,
32660: lagen om begränsning av nyttjande av utan man har nöjt sig med att i allmänna
32661: åker utbetalda premier från skatt?" ordalag nämna, att de är skattepliktiga.
32662: Även om de tidigare anvisningarna för be-
32663: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt skogningspremiernas del skulle kunna anses
32664: anföra följande: bristfälliga, kan de dock icke anses vilse-
32665: Med stöd av lagen om begränsning av nytt- ledande, då premien på samma sätt som den
32666: jande av åker erlägges tili ägare av jordlägenhet i anvisningarna nämnda åkerreserveringsersätt-
32667: under vissa förutsättningar antingen åkerreser- ningen bygger på lagen om begränsning av
32668: veringsersättning eller premier för beskogning nyttjande av åker och är jämställbar med denna
32669: av åker. Enligt nämnda lag erlägges åkerreser- ersättning, och då icke anvisningarna i någon
32670: veringsersättning tili lägenhetsägare, viiken punkt innehåller sådant, som skulle kunna
32671: icke använder de åkrar som han brukar för tyda på att premien skulle vara befriad från
32672: jordbruksproduktion och med viiken staten skatt.
32673: härom har ingått ett särskilt åkerreserverings- I fråga om beskogningspremiernas befriande
32674: avtal. Premie för beskogning av åker erlägges från beskattning anser regeringen, att det icke
32675: tili lägenhetsägare, även om särskilt avtal om föreligger sådana särskilda grunder som skulle
32676: begränsning av nyttjande av åker icke har in- berättiga tili att premierna i skattehänseende
32677: gåtts, försåvitt lägenhetsägaren genom beskog- skulle behandlas på annat sätt än de med dem
32678: ning av åker upphört att använda denna för jämställbara åkerreserveringsersättningarna eller
32679: annan odling. andra understöd och ersättningar för lantbruks-
32680: Akerreserveringsersättning har erlagts redan produktion, i synnerhet som det område som
32681: fr. o. m. år 1969 och den har med stöd av använts för beskogning av åker under en tid
32682: 5 § 1 mom. 4 punkten inkomstskattelagen för av 15-25 år är befriat från inkomst- och
32683: gårdsbruk betraktats såsom skattepliktig in- förmögenhetsskatt och ersättningarna för skogs-
32684: komst av lantbruk. Att ersättningen är skatte- förbättringsarbeten icke räknas såsom skatte-
32685: pliktig har uttryckligen konstaterats i de an- pliktig inkomst.
32686: Helsingfors den 24 augusti 1972.
32687:
32688: Minister Seija Karkinen.
32689: Grj. ksm. n:o 190.
32690:
32691:
32692:
32693:
32694: Saarto: Peruskoulujärjestelmään siirtymisestä pääkaupunkiseu-
32695: dulla.
32696:
32697:
32698: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32699:
32700: Nykyaikana muodostaa koulutus yhä ratkai- äänestyksen jälkeen esittää uuteen koulujärjes-
32701: :evamman tekijän yksilön menestymisen kan- telmään siirtymistä Helsingissä 1. 8. 1975.
32702: lalta. Ne nuoret, jotka joutuvat etsimään työ- Äänestyksessä oikeisto esitti siirtymäajankoh-
32703: >aikkaa pelkän kansakoulun antamin tiedoin daksi vuotta 1976.
32704: >Vat jo alunalkain tuomitut kilpailemaan työ- Helsingin kaupunginvaltuuston tekemän pää-
32705: >aikasta paljon heikommin edellytyksin kuin töksen jälkeen on oikeiston taholta painostettu
32706: 1e nuoret, jotka ovat saaneet opetusta ammatti- kuiioinkin istuvaa hallitusta lykkäämään perus-
32707: wulussa tai keskikoulussa. Peruskoulu-uudis- koulujärjestelmään siirtymistä pääkaupunkiseu-
32708: uksen eräs keskeisimmistä tavoitteista onkin dulla.
32709: uuri tämän epäkohdan poistaminen eli saman- Varsinaisen päätöksen peruskoulujärjestel-
32710: aisten edellytysten luominen jokaiselle nuo- mään siirtymisestä teki sosialidemokraattinen
32711: ·elle menestyä yhteiskunnassa. vähemmistöhallitus 23. 3. 1972. Tuolloin halli-
32712: Edellä esitetyn, hyvin usein esiintyvän tilan- tus päätti lykätä peruskoulujärjestelmään eli
32713: een vuoksi on peruskoulujärjestelmään eli maksuttomaan keskikoulutasoiseen koulujärjes-
32714: naksuttomaan keskikoulutasoiseen koulujärjes- telmään siirtymisen Helsingin, Espoon, Kau-
32715: elmään siirtymisellä kiire. Pääkaupunkiseudun matsten ja Vantaan osalta aina 1. 8. 1977
32716: mnnista Espoon kaupunki ja Vlli11taan kauppala saakka. Sipoon kunnan hallitus sitä vastoin
32717: >vatkin esittäneet peruskoulujärjestelmään siir- oikeutti siirtymään uuteen koulujärjestelmään
32718: ymistä näiden kuntien alueelia jo 1. 8. 1974. jo 1. 8. 1973.
32719: lelsingin kaupunki puolestaan on ilmoittanut Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen
32720: >levansa valmis siirtymään uuteen koulujärjes- 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
32721: elmään 1. 8. 1975. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32722: Hallitustasolla asia oli ensimmäistä kertaa seuraavan kysymyksen:
32723: :sillä vuoden 1971 kevättalvella. Tuolloin hal-
32724: itus, johon osallistuivat kansandemokraatit, Aikooko nyt istuva hallitus nopeut-
32725: :osialidemokraatit, keskustapuolue, liberaalinen taa peruskoulujärjestelmään eli maksut-
32726: .ansanpuolue ja ruotsalainen kansanpuolue, tomaan keskikoulutasoiseen koulujärjes-
32727: eki iltakouluistunnossaan periaatepäätöksen telmään siirtymistä pääkaupunkiseudulla
32728: >eruskoulujärjestelmään siirtymisestä Helsingin, ja erityisesti Espoon kaupungissa ja
32729: ~spoon, Kauniaisten, Vantaan ja Sipoon alueel- Vantaan kauppalassa, jotka kunnat ovat
32730: a 1. 8. 1974. ilmoittaneet olevansa valmiit siirtymään
32731: Edeiiä sanotun haiiituksen iltakoulupäätök- uuteen koulujärjestelmään jo 1. 8.
32732: :en jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 1974?
32733: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1972.
32734:
32735: Veikko Saarto.
32736:
32737:
32738:
32739:
32740: n2/72
32741: 2
32742:
32743:
32744:
32745:
32746: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
32747:
32748: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa meenpanosuunnitelma oli laadittava. Väite pää
32749: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaupunkiseudun siirtymisestä jo vuonna 197'-
32750: olette kirjeellänne 12 päivänä syyskuuta 1972 peruskouluun on siinäkin mielessä erikoinen
32751: n:o 1399 lähettänyt valtioneuvoston asian- että tällainen päätös olisi ollut ristiriidass:
32752: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja koulujärjestelmälain 15 §:ään sisältyvän veivoi
32753: Veikko Saarron kirjallisen kysymyksen n:o tuksen kanssa, jonka mukaan toimeenpanosuun
32754: 190: nitelmia laadittaessa on erityistä huomiot:
32755: kiinnitettävä syrjäisten ja vähävaraisten kuntiet
32756: "Aikooko nyt istuva hallitus nopeut- kouluolojen kehittämiseen. Tämä sama periaatt
32757: taa peruskoulujärjestelmään eli maksut- on toistettu myös niissä toimeenpanosuunnitel
32758: tomaan keskikoulutasoiseen koulujärjes- mien laatimista koskevissa ohjeissa, jotka vai
32759: telmään siirtymistä pääkaupunkiseudulla tioneuvosto keväällä 1971 antoi kouluhallituk
32760: ja erityisesti Espoon kaupungissa ja selle.
32761: Vantaan kauppalassa, jotka kunnat ovat V aitioneuvoston 23 päivänä maaliskuut:
32762: ilmoittaneet olevansa valmiit siirtymään 1972 lopullisesti vahvistamissa peruskoulut
32763: uuteen koulujärjestelmään jo 1. 8. alueellisissa toimeenpanosuunnitelmissa perus
32764: 1974?" kouluun siirtymisen aikataulua nopeutettiit
32765: nimenomaan niiden kuntien osalta, jotka sijoit
32766: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuvat uudistusaikataulun loppupäähän. Sipoot
32767: vasti seuraavaa: kunnan siirtymisajan määrääminen vuodeks
32768: Kysymyksessä esitetty väite, jonka mukaan 1973 johtui siitä yleisestä suunnittelua ohjan
32769: hallitus olisi keväällä 1971 tehnyt iltakoulus- neesta periaatteesta, jonka mukaan peruskoulu
32770: saan periaatepäätöksen peruskoulujärjestelmään kokeilua suorittaneet kunnat pyritään siirtä
32771: siirtymisestä Helsingin, Espoon, Kauniaisten, mään mahdollisimman nopeasti peruskoulujäi
32772: Vantaan ja Sipoon alueella 1. 8. 1974 lukien, jestelmään. Useissa kokeilukunnissahan perus
32773: ei pidä paikkaansa. Valtioneuvosto teki 18 päi- koulu on jo opetuksellisesti olemassa, jolloit
32774: vänä maaliskuuta 1971 periaatepäätöksen pe- koulujärjestelmälaissa tarkoitetun kunnan kou
32775: ruskoulun toimeenpanoalueista ja kuntien yh- lulaitoksen perustaminen on vain hallinnollinet
32776: teistoiminnasta peruskoulun yläasteen piirin toimenpide.
32777: muodostamisessa sekä antoi kouluhallitukselle Lopullisissa toimeenpanosuunnitelmiss:
32778: ohjeet koulujärjestelmän perusteista annetun uudistusaikataulua nopeutettiin niin paljon kuit
32779: lain 15 § :ssä tarkoitettujen toimeenpanosuun- valtiontaloudelliset näkökohdat sallivat. Tämi
32780: nitelmien ajoittamista varten. Ennen mainittu- merkitsi sitä, että lopullisissa suunnitelmiss:
32781: jen päätösten tekoa asiaa käsiteltiin kahdesti vuotuiset siirtymäkiintiöt tulivat jonkin verrat
32782: hallituksen iltakoulussa. Kummassakaan valtio- suuremmiksi kuin vuoden 1971 aikataulut
32783: neuvoston päätöksessä eikä hallituksen epä- periaatepäätös edellytti. Näin ollen toimeen
32784: virallisessa käsittelyssä ei otettu kantaa yksit- panosuunnitelman muuttamiseen on hyvin vä
32785: täisten kuntien tai toimeenpanoalueiden perus- hän mahdollisuuksia.
32786: kouluun siirtymisen ajankohdasta lukuunotta- Yksittäisten kuntien erottaminen toimeen
32787: matta Lapin lääniä ja ns. Koillismaan aluetta panoalueen siirtymäaikataulusta aiheuttaa siin:
32788: Oulun läänissä. Siirtymisen ajoitusta koskevissa määrin toiminnallisia vaikeuksia, ettei myös
32789: ohjeissa valtioneuvosto esitti vain uudistuksen kään vahvistetusta suunnitelmasta poikkeami
32790: valtakunnallisen aikataulun sekä ne yleiset peri- seen tässä muodossa tule olemaan sanottavi:
32791: aatteet, joiden mukaan yksityiskohtainen toi- mahdollisuuksia.
32792: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1972.
32793:
32794: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
32795: 3
32796:
32797:
32798:
32799: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32800:
32801: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Påståendet att grundskolan skulle införas i
32802: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse huvudstadsregionen redan år 1974 är också
32803: r 1399 av den 12 september 1972 tili veder- såtillvida märkligt, att ett beslut av detta slag
32804: ,örande medlem av statsrådet översänt avskrift skulle strida mot förpliktelsen i 15 § lagen om
32805: v följande av riksdagsman Veikko Saarto grunderna för skolväsendet, att vid utarbetande
32806: tällda skriftliga spörsmål nr 190: av verkställighetsplaner särskild uppmärksam-
32807: het skall fästas vid utvecklande av de mindre
32808: "Ämnar den nu sittande regeringen bemedlade och avsides belägna kommunernas
32809: påskynda införandet av grundskolsyste- skolförhållanden. Samma princip har upprepats
32810: met, dvs. ett avgiftsfritt skolsystem på också i de anvisningar för utarbetandet av
32811: mellanskolnivå, i huvudstadsregionen verkställighetsplanerna som statsrådet gav skol-
32812: och särskilt i Esbo stad och Vanda styrelsen våren 1971.
32813: köping, vilka har meddelat att de är 1 de regionala verkställighetsplaner för grund-
32814: beredda att införa det nya skolsystemet skolan som statsrådet slutgiltigt fastställde den
32815: redan den 1 augusti 1974?" 23 mars 1972 påskyndades införandet av
32816: grundskolan särskilt i fråga om de kommuner
32817: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som befinner sig i slutet av tidtabellen för
32818: amt anföra följande: reformen. Att tidpunkten för införandet av det
32819: Det i spörsmålet framförda påståendet, att nya skolsystemet för Sibbo kommuns del be-
32820: egeringen våren 1971 i s1n aftonskola skulle stämdes tili år 197 3 berodde på den för
32821: 1a fattat ett principbeslut om införande av planeringen riktgivande allmänna principen, att
32822: rundskolsystemet i Helsingfors, Esbo, Gran- grundskolsystemet i den mån så kan ske skall
32823: :ulla, Vanda och Sibbo räknat från den 1 införas så snabbt som möjligt i de kommuner
32824: ugusti 1974, håller inte streck. Statsrådet där försök med grundskolverksamhet har ut-
32825: attade den 18 mars 1971 ett principbeslut om förts. I flera experimentkommuner existerar
32826: 'erkställighetsområden för införande av grund- grundskolan som bekant redan vad undervis-
32827: kolan och om samverkan mellan kommunerna ningen angår. lnrättandet av det kommunala
32828: id bildande av distrikt för grundskolans hög- skolväsen som avses i lagen om grunderna för
32829: tadium, samt gav skolstyrelsen anvisningar för skolsystemet innebär i dessa fall endast en
32830: idsordnandet av de verkställighetsplaner som administrativ åtgärd.
32831: vses i 15 § lagen om grunderna för skol- 1 de slutgiltiga verkställighetsplanerna på-
32832: ystemet. Innan nämnda beslut fattades be- skyndades tidtabellen för reformen så mycket
32833: 1andlades saken två gånger i regeringens afton- som de statsfinansiella synpunkterna tillåter.
32834: kola. I intetdera statsrådsbeslutet, inte heller Detta innebär, att de årliga övergångskvoterna
32835: id den inofficiella behandlingen inom rege- i de slutliga planerna blev något större än vad
32836: ingen, har ställning tagits tili frågan om tid- 1971 års principbeslut om tidtabellen förut-
32837: unkten för införande av grundskola i enstaka satte. Det finns därför mycket små möjligheter
32838: ommuner eller verkställighetsområden, bort- att ändra verkställighetsplanen.
32839: ett från Lapplands Iän och det s. k. Koiliis- Ett avskiljande av enstaka kommuner från
32840: laa-området i nordöstra delen av Uleåborgs övergångstidtabellen för verkställighetsområdet
32841: in. 1 anvisningarna rörande tiden för införan- föranleder så stora svårigheter för verksam-
32842: .et av det nya skolsystemet framlade statsrådet heten, att några nämnvärda möjligheter tili
32843: ndast en hela landet omfattande tidtabell för avikelse från den fastställda planen i denna
32844: eformen och de allmänna principer enligt vilka form inte heller kommer att finnas.
32845: en detaljerade verkställighetsplanen skulle
32846: :ppgöras.
32847: Helsingfors den 26 september 1972.
32848:
32849: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
32850: Kirj. ksm. n:o 191.
32851:
32852:
32853:
32854:
32855: Björklund: Suomen noudattamasta käytännön politiikasta suhteis-
32856: saan Etelä-Afrikan tasavaltaan.
32857:
32858:
32859: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32860:
32861: TRICONT.J.ehti on numerossaan 3/72 jul- kassa mm. Yhdistyneiden Kansakuntien piirissä
32862: kaissut kirjalliset ohj.eet, jotka Ulkoministeriön on omaksuttu suhteessa Etelä-Afrikan tasaval-
32863: poliittisen osaston päällikkö voonna 1968 leh- taan ja sen harjoittamaan rotuerottelupolitiik-
32864: den tietojen mukaan on lähettänyt Suomen kaan.
32865: asianhoitajaille P1:etoriassa, Etelä-Afrikan tasa- M~kiVli tämäfl!kaltaiset ohjeet on annettu, on
32866: vallassa. Kirjeen päiväykseksi mainitaan 11. 4. se äärimmäisen huolestuttava osoitus mahdolli-
32867: 1968 ja sen diarionumeroksi 12 105. suudesta harjoittaa ulkopoliittisen virkakoneis-
32868: Kirjeessä käsiteLlään Suomen suhtautumista 'tomme puitteissa sellaista toimintaa, joka räi-
32869: Etelä-Afrikan kysymykseen seuraavaan tapaan: keästi suuntautuu niitä periaatteita vastaan,
32870: "Mielestäni meidän kannaltamme ei ole kysees- joita Suomi kansainvälisissä yhteyksissä on ju-
32871: sä moraalinen ongelma vaan nimenomaan tar- listanut noudattavansa suhteissaan ns. kolman-
32872: koirtuksemnukaisuusongelma. Siitä huolimatta teen maailmaan.
32873: saattaa olla •tarkoituksenmukaista joskus esiin- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
32874: tyä ikäänkuin olisimme moraalisesti huolestu- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
32875: neita." tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32876: Ulkoministeriön poliittisen osaston päälllikön seuraavan kysymyksen:
32877: ohjeissa Suomen asianhoitajalle kehoi>tetaan
32878: TRICONT-'lcfuden mukaan pitämään yJ:iä ja ke- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32879: hittämään Suomen suhteita Etelä-Afrikkaan, ryhtyä jotta Suomi käytännössä noudat-
32880: "erityisesti taloudellisia suhteitamme". taisi sitä politiikkaa suhteissaan Etelä-
32881: Kuten kirjeen julkaisijat toteavat, tämänkal- Afr~kan tasavaltaan, johon maamme Yh-
32882: taiset ohjeet ova:t räikeässä ['istiriidassa niiden distyneissä Kansakunnissa on sitoutu-
32883: näkemysten kanssa, jotka maamme ul:kopolirt:ii- nut?
32884: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1972.
32885:
32886: 1.-C. Björklund.
32887:
32888:
32889:
32890:
32891: 862/72
32892: 2
32893:
32894:
32895:
32896:
32897: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32898:
32899: Vailtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Iista ja sosiaalista kehitystä ja rakentaa estetta
32900: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja kansainvälisen yhteistyön ja rauhan lujittumi-
32901: I.-C. Björklund esittänyt Hallituksen asianomai- selle. Suomi ei myöskään tunnusta Etelä-Afri-
32902: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- kaHa olevan minkäänlaisia oik~sia Nam1biaan
32903: sen: tai sen kansaan nähden.
32904: "Mihin toimenpiteisiin Hailitus aikoo Periaatteelliset käsityksemme rotusyrjinnän
32905: ryhtyä ,jotta Suomi kä)l'tännössä noudat-tuomittavuudesta eivät kuitenkaan yksin sää-
32906: taisi sitä politiikkaa suhteissaan Etelä-tele suhtautumistamme Etelä-Afrikkaan. Olen-
32907: Afrikan tasavaltaan, j,dhon maamme Yh- naista on käsitys, joka mei11ä on Yhdistyneiden
32908: distyneissä Kansakunnissa on sitoutu- Kansakuntien •toiminnasta ja tehtävistä maail-
32909: nut?" manjärjestönä sekä toisaalta periaatteet, joiden
32910: pdhjalta Suomi hoitaa suhteitaan wkovaltoihin.
32911: Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä nouda-
32912: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa tamme niitä rajoituksia, joita järjestön perus-
32913: kunnioittavasti: kirja ja kansainvälinen oikeus yiksi·tvisen val-
32914: Suomen edustajat Yhdistyneissä Kansakun- tion suvereeniuden suojaksi asettavat.
32915: nissa ovat useissa .eri yhteyiksissä tehneet sel- Olemme korostaneet turvallisuusneuvoston
32916: väksi periaatteellisen sul1tautumisemme Etelä- pysyvien jäsenten erityisvelvolHsuuksia tässä
32917: Afrikan liittovaltion harjoittamaan rotuerotte-· asiassa. Suomi on jdhdonmukaisesti pyrkinyt
32918: lupolitiikkaan. Kaikenil.ainen rotusyriintä mer- luomaan hyvät kahdenväliset suhteet kaikkiin
32919: kitsee mielestämme ihmisoikeuksien ja perusta- varltioihin. Olemme pidättyneet moraiisoivista
32920: vien inhimillHsten vapauksien kiehämistä sekä kannanotoista saavuttaaksemme konkreettista
32921: ihmisarvon polkemista. Olemme myös selvästi edistystä kansa1nvälisellä näyttämöllä.
32922: todenneet, että rotuerottelu jarrutitaa taloudel.
32923: Helsingissä 12 päivänä ldkakuuta 1972.
32924:
32925: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
32926: 3
32927:
32928:
32929:
32930:
32931: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32932:
32933: I enlighet med 3 7 § 1 mom. riksdags- vecklingen ooh reser hinder i vägen för be-
32934: ordningen har riksdagsman I.-C. Björklund fästandet av interna:tione1I.t samarbete ooh fred.
32935: tramstä11t följande fråga att bli besvarad av Finland erkänner inte heller att Sydafrika skulle
32936: vederbörande medlem ·i Regeringen: ha några som helst rättigheter i :&åga om Na-
32937: mibia eller dess foLk.
32938: "Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen Det är inte enbart vår principiella inställ-
32939: vidta för att Finland i praJktiken skuHe ning i fråga om fördömande av rassegregation
32940: följa den politik i relationerna med Syd- som reglerar vårt förhållande tili Sydafrika. Av
32941: afrikanska Republiken som vårt land väsentlig vikt är den uppfattning vi har om
32942: har fötbundit sig tili i Förenta Natio- Förenta Nationernas funktion och vevksamhet
32943: nerna?" som världsorganisation samt å andra sidan de
32944: principer, på basen av vilka Finlands sköter
32945: Som ,svar .på frågan framför jag högaktnings- sina relationer tiJil utländska makter. Som med-
32946: fu1lt följande: lem i Förenta Nationerna ia:kttar vi de restrik-
32947: Finlands ·re.presentanter i Förenta Nationerna tionei! som organisationernas grundstadga och
32948: har ofta i olika sammanhang k!largjort vår prin- internationell rätt ställer tili skydd för den
32949: cipiella inställning. tili den rassegregations- enskilda statens suveränitet.
32950: politik som den Sydaf1:ikanska fövbunds~tepub Vi har betonat de specie1la; plikter de perma-
32951: liken bedriver. Allt slags rassegregadon inne- nenta medlemmarna i säkerhetsrådet har i
32952: bär enligt vår uppfattning förvägrande av män- denna ftåga. Finland har lronsekvent strävat
32953: niskorätdgheterna och grundläggande mänsklig tiH att skapa goda bilate~ta:la relationer tili alla
32954: frihet samt kränkande av människovärdet. Vi stater. Vi har avhållit oss från moraliserande
32955: har också klart konstaterat, att i!assegregation ställningstaganden för att uppnå konkreta
32956: bromsar upp den ekonomiska och sociala ut- framsteg på den interna:tionelila scenen.
32957: Helsingfors den 12 oktober 1972.
32958:
32959: Ministern för utrikesärendena Ahti Karjalainen.
32960: Kirj. ksm. n:o 192.
32961:
32962:
32963:
32964:
32965: Sinisalo ym.: Valtiojohtoisten yhtiöiden työsuhdeasioiden hoi-
32966: dosta.
32967:
32968:
32969: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
32970:
32971: Jo pitemmän aikaa on kiinnitetty laajaa huo- Iaila näyttää olevan perin vähän sanomista ra-
32972: miota siihen kärjistyneeseen tilanteeseen, joka hoittamiensa yhtiöiden asioissa.
32973: useiden valtiojohtoisten yhtiöitten työsuhde- Kommunistit ovat jo pitkään vaatineet kor-
32974: asioiden hoidossa ilmenee. Keväällä olivat mm. jausta tämänkaltaisiin epäkohtiin esittäen eräänä
32975: Alkon asiat laajasti huomion kohteena - työn- ratkaisuna mm. valtiojohtoisten yhtiöitten eroa-
32976: antajan jyrkkä asenne johti pitkähköön lakkoon mista yksityisen suurpaaoman hallitsemista
32977: yhtiön myymälöissä. Kesän aikana ovat Enso- työnantajajärjestöistä, kartelleista ym. vastaa-
32978: Gutzeitin asiat olleet keskeisesti esillä. Enso- vista yhteisöistä. Tähän mennessä nämä toimen-
32979: Gutzeitin Summan tehtailla syntyi vakava työ- piteet eivät ole johtaneet esitettyyn tulokseen.
32980: riita, joka sai heijastuksensa laajemminkin yh- Edellä sanottuun viitaten, ja kun tilanne vaa-
32981: tiön tuotantolaitoksissa. tii kiireellisiä korjauksia, nojautuen valtiopäi-
32982: Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto saat- väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, esitämme
32983: toi elokuussa julkisuuteen vakavan kritiikkinsä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
32984: Enso-Gutzeitin työasioiden hoidosta todeten, vaksi seuraavan kysymyksen:
32985: että valtiojohtoinen teollisuus hoitaa työsuhde-
32986: asiat jopa huonommin kuin yksityinen, että val- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
32987: tion yhtiöt suostuvat toimimaan yksityisen aikoo ryhtyä valtiojohtoisten yhtiöiden
32988: puunjalostusteollisuuden puskurina työntekijöitä työsuhdeasioiden hoidossa esiintyvien
32989: vastaan ja käytännössä kansalaisilla ja valtioval· vakavien epäkohtien poistamiseksi?
32990: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1972.
32991:
32992: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes. Heimo Rekonen.
32993: Pauli Puhakka. Ensio Laine.
32994:
32995:
32996:
32997:
32998: 834/72
32999: 2
33000:
33001:
33002:
33003: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
33004:
33005: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa yhtiön muuhun henkilökuntaan sen teollisuus-
33006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, laitoksissa, kuljetus- ja varastointiorganisaa-
33007: olette 12 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- tiossa ja konttoreissa. Myöskään ei olisi oikein,
33008: jeenne n:o 1401 ohella toimittanut valtioneu- että tämän yhtiön henkilökunta yhtiön rahoi-
33009: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- tuksellisista mahdollisuuksista huolimatta naut-
33010: sanedustaja Taisto Sinisalon ym. näin kuulu- tisi huomattavasti korkeampia palkkaetuja, kuin
33011: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 192: mitä elinkeinoelämässä yleensä maksetaan vas-
33012: taavan laatuisissa tehtävissä. Työnantajapuoli
33013: ''Millaisiin toimenp1te1snn Hallitus perustikin toimintansa näihin näkökohtiin palk-
33014: aikoo ryhtyä valtiojohtoisten yhtiöiden kaerimielisyyksien yhteydessä tekemissään kan-
33015: työsuhdeasioiden hoidossa esiintyvien nanotoissa.
33016: vakavien epäkohtien poistamiseksi?" Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtailla oli ta-
33017: voitteena päästä paperikonehenkilökunnan
33018: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- osalta tuotantopalkkiosysteemiin, joka aikaisem-
33019: taen seuraavaa: min oli tässä teollisuudessa yleisessä käytössä,
33020: Valtionenemmistöisille osakeyhtiöille on ase- mutta josta nyttemmin on suurimmaksi osaksi
33021: tettava yleensä samat vaatimukset toiminnan luovuttu sen oikeudenmukaiseen toteuttamiseen
33022: tehokkuuden ja liiketaloudellisen kannattavuu- liittyvien huomattavien vaikeuksien vuoksi.
33023: den suhteen kuin yksityisillekin teollisuusyri- Tästä syystä tuotantopalkkiojärjestelmän luo-
33024: tyksille. Jos valtio näiden yhtiöiden avulla pyr- minen Summan tehtailla kestikin odotettua
33025: kii toteuttamaan myös muita päämääriä kuten kauemmin, mihin ilmeisenä syynä oli myöskin
33026: esimerkiksi kehitysalue- tai työllisyyspoliittisia työntekijäpuolen tavoite palkkatason saman-
33027: tavoitteita, olisikin tästä mahdollisesti aiheutu- aikais~en korottamiseen. Tässä yhteydessä voi-
33028: vat lisärasitukset pyrittävä korvaamaan yhtiöille daan myös mainita, että Summan tehtaiden
33029: erillistoimenpiteiden avulla. työväestön palkkataso kuului selvästi maan sa-
33030: Kun yritysten tavoitteena on siis sama te- nomalehtipaperitehtaitten kärkipäähän jo ennen
33031: hokkuus- ja liiketaloudellinen kannattavuus, ei elokuussa tapahtunutta palkkioratkaisua. Tyy-
33032: yhtiöillä eri kustannustekijöitten osalla ole mah- dytyksellä voidaan kuitenkin todeta, että mo-
33033: dollisuuksia ottaa kannettavakseen ylimääräisiä lempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen
33034: rasitteita. Näinollen on myös perusteltua, että päästiin lopulta paikallisella tasolla.
33035: palkkatasonkin suhteen näiden yritysten on py- · Valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä on
33036: rittävä noudattamaan alan yleistä palkkakehi- viime vuosina pyritty kiinnittämään yhä suu-
33037: tystä maassa. Ei olisi oikeudenmukaistakaan, rempaa huomiota työsuhdeasioiden hoitoon,
33038: että valtion yhtiöissä työntekijöille maksettai- mutta varmasti tässä suhteessa on niin valtion
33039: siin samankaltaisesta työsuorituksesta kor- yrityksissä kuin muuallakin vielä paljon paran-
33040: keampi palkka kuin yksityisissä yrityksissä. tamisen varaa. Kuitenkin lienee mahdotonta
33041: Tällä tavoin näiden yhtiöiden henkilökunta ase- näidenkään yritysten kohdalla päästä sellaiseen
33042: tettaisiin näet erityisasemaan muihin teollisuu- tilanteeseen, jossa esimerkiksi palkkaerimieli-
33043: den palveluksessa oleviin henkilöihin nähden. syydet voitaisiin kokonaan poistaa. Ne olisi
33044: Kysymyksen yhteydessä on viitattu kahteen kuitenkin pyrittävä aina ratkaisemaan mahdol-
33045: erillistapaukseen: Alko Oy:n myymälähenkilö- lisimman edullisessa ilmapiirissä tapahtuvien
33046: kunnan lakkoon ja työsuhdehäiriöihin Enso- neuvottelujen avulla.
33047: Gutzeit Oy:n Summan tehtailla. Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee edel-
33048: Alko Oy:n henkilökunnasta muodostaa myy- leenkin korostamaan näille yhtiöille erilaisten
33049: mälähenkilökunta vain tietyn osan. Näin ollen työsuhdeasiain keskeistä merkitystä nykyaikai-
33050: sen palkkauksen tulee olla oikeassa suhteessa sessa yritystoiminnassa.
33051: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1972.
33052:
33053: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir.
33054: 3
33055:
33056:
33057:
33058: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33059:
33060: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen måste sålunda stå i rätt förhållande til1 bolagets
33061: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse övriga personai vid dess industriföretag, trans-
33062: nr 1401 av den 12 september 1972 tili veder- port- och upplagringsorganisation samt konto-
33063: börande medlem av statsrådet översänt avskrift ren. Det skulle icke heller vara rätt, att detta
33064: av följande av riksdagsman Taisto Sinisalo holags personai oberoende av bolagets finan-
33065: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 192: siella möjligheter skulle åtnjuta betydligt större
33066: löneförmåner än inom näringslivet i allmänhet
33067: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen betalas för uppgifter av motsvarande slag. Ar-
33068: vidtaga för avhjälpande av de allvarliga betsgivarparten grundade också sitt handlande
33069: missförhållanden som förekommer i på dessa synpunkter vid sitt ställningstagande
33070: skötseln av ärenden rörande arbetsför- i samband med meningsskiljaktigheterna rö-
33071: hållandena inom de statsledda bola- rande lönerna.
33072: gen?" Enso-Gutzeit Oy:s fabriker i Summa hade
33073: som mål att beträffande pappersmaskinsperso-
33074: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt nalen komma tili ett produktionspremiesystem,
33075: anföra följande: som tidigare allmänt användes inom denna in-
33076: På de statsdominerade aktiebolagen bör i dustri, men som numera tili största delen från-
33077: allmänhet ställas samma fordringar beträffande gåtts på grund av de svårigheter som är före-
33078: verksamhetens effektivitet och den företagseko- nade med dess rättvisa genomförande. Av
33079: nomiska 1önsamheten som på privata industri- denna orsak dröjde skapandet av ett produk-
33080: företag. Om staten genom dessa bolag strävar tionspremiesystem vid Summa fabriker längre
33081: tili att nå även andra mål, såsom utvecklings- än väntat, varvid en uppenbar orsak också var
33082: områdes- eller sysselsättningspolitiska, borde arbetstagarpartens mål att samtidigt höja löne-
33083: den extra belastning som detta eventuellt med- nivån. 1 detta sammanhang kan även nämnas,
33084: för, om möjligt ersättas bolagen genom sepa- att lönenivån för arbetarna vid Summa fabriker
33085: rata åtgärder. tydligt låg i toppen bland tidningspappersfah-
33086: Då företagen således såsom målsättning har rikerna, redan före löneavgörandet i augusti.
33087: samma effektivitet och företagsekonomiska lön- Med tillfredsställelse kan dock konstateras, att
33088: samhet, har bolagen icke i fråga om de olika en överenskommelse varmed båda partema kan
33089: kostnadsfaktorerna möjlighet att åtaga sig extra nöjas slutligen nåddes på loka! nivå.
33090: belastning. Det är sålunda också motiverat, att 1 bolagen med statlig majoritet har man un-
33091: dessa företag även med avseende på lönenivån der de senaste åren strävat tili att fästa allt
33092: måste försöka följa den allmänna löneutveck- större uppmärksamhet vid handhavandet av
33093: lingen inom branschen i landet. Det skulle inte ärendena angående arbetsförhållanden, men sä-
33094: ens vara rättvist, att åt arbetstagarna i statens kert är, att i detta avseende såväl inom statens
33095: bolag skulle betalas högre lön för en likartad företag som annorstädes ännu finns mycket
33096: arbetsprestation än i privata företag. Persona- att bättra på. Det torde dock vara omöjligt
33097: len vid dessa bolag skulle nämligen därigenom att ensi fråga om dessa företag komma därhän,
33098: försättas i en speciell ställning i förhållande tili att tili exempel lönetvister helt skulle kunna
33099: övriga personer i tjänst hos industrin. elimineras. Man borde dock alltid försöka lösa
33100: 1 samband med spörsmålet hänvisades tili sådana genom underhandlingar i en så gynn-
33101: två separata fall: butikspersonalstrejken vid sam atmosfär som möjligt. Handels- och in-
33102: Alko Oy och störingarna i arhetsförhållandet dustriministeriet kommer fortfarande att för
33103: vid Enso-Gutzeit Oy:s fabriker i Summa. dessa bolag framhålla de olika arbetsförhållan-
33104: Butikspersonalen vid Alko Oy utgör endast deärendenas centrala betydelse i den moderna
33105: en del av bolagets personal. Dess avlöning företagsverksamheten.
33106: Helsingfors den 6 oktober 1972.
33107:
33108: Handels- och industriminister Grels Teir.
33109: j
33110:
33111: j
33112:
33113: j
33114:
33115: j
33116:
33117: j
33118:
33119: j
33120:
33121: j
33122:
33123: j
33124:
33125: j
33126:
33127: j
33128:
33129: j
33130:
33131: j
33132:
33133: j
33134:
33135: j
33136:
33137: j
33138: Kirj. ksm. n:o 19.3.
33139:
33140:
33141:
33142:
33143: Vaittinen-Kuikka ym.: Syrjäseutujen terveydenhoito-olojen epä-
33144: kohtien poistamisesta.
33145:
33146:
33147: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
33148:
33149: Kansanterveyslain voimaantulon ~älkeen syr- Yhtä vaikeaksi jopa vaikeammaksi tilanne on
33150: jäseutujen lääkäritilanne on vaikeutunut enti- kehittyny.t Ilomantsissa, pitäjässä, joka kansain-
33151: sestään. Vaikka ennen kansanterveyslain voi- välisissä tutkimuksissa on todettu maailman
33152: maantuloa monilla syrjäseuduilla olikin pulaa pahimmaksi sydäntautipitäjäksi. Tämän kuun
33153: vakinaisista lääkäreistä, voitiin alueiden sairau- alkupäivistä lähden Ilomantsilla ei ole edes
33154: denhoito järjestää erilaisin tilapäistoimenpitein teoreettisiakaan mahdollisuuksia lääkäripalve-
33155: nykyistä huomattavasti joustavammin. Lisäksi luihin.
33156: lääkäripula oli jakautunut koko maassa huo- Pohjois-Karjalan lääkäritilanne on kokonai-
33157: mattavasti tasaisemmin kuin nyt. suudessaan huolestuttava. Tämän kuun alusta
33158: Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen mo- alkaen on neljä kuntaa, joissa on yhteensä yli
33159: net syrjäseutujen kunnat ovat jääneet koko- 30 000 asukasta, vailla lääkäriä.
33160: naan ilman lääkäriä. Esimerkkeinä mainitta- Niissäkin syrjäseutujen terveyskeskuksissa,
33161: koon Tohmajärven ja Värtsilän kunnat. Aikai- joihin on saatu joko vakinainen tai tilapäinen
33162: semmin näillä kunnilla oli kaksi yhteistä lääkä- lääkäri, ovat työolosuhteet paikoin kehitty-
33163: riä, jotka itseään säästämättä tekivät raskasta neet kestämättömiksi. Terveyskeskukset täytty-
33164: työtä kuntalaisten hyväksi. Nyt molemmat lää- vät vastaanottoaikoina toisarvois1a asioita toi-
33165: kärit ovat lähteneet. Tilanne sairauden- ja ter- mittavista henkilöistä. Tästä on seurauksena.
33166: veydenhoidon alalla on .tästä syystä näissä kun- että monien vakavien sairauksien ja tapatur-
33167: nissa nyt erittäin vaikea. Lastenneuvolatkin toi- mien hoitaminen viivästyy.
33168: mivat pelkästään terveydenhoitajien varassa. Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
33169: Neuvoloiden toimintaa va1keuttaa lisäksi se, päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
33170: että monet muut suoranaiset sair·aat hakeutu- me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
33171: vat niihin apua saamaan. Neuvotoissa joudu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33172: taan sitomaan vuotavia haavoja, paikkailemaan
33173: palovammoja sekä tekemään monia muita lääkä- Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
33174: reille kuuluvia toimenpitdtä. Kuolleitten omai- ta syrjäseutujen lisääntyneeseen lääkäri-
33175: set joutuvat suuriin hankaluuksiin etsiessään pulaan, terveyskeskusten toiminnassa
33176: kuolintodistuksen antajaa. Muutamissa tapauk- esiintyviin epäkohtiin sekä muihin sai-
33177: sissa vainajaa on käytetty aina Joensuussa saak- rauden- ja terveydenhoidossa kansanter-
33178: >ka todistuksen saamiseksi, jotta hautaus voitai- veyslain voimaantulon jälkeen paljastu-
33179: siin toteuttaa. Kuolintodistuksen puuttuessa neisiin puutteisiin, ja mihin toimen-
33180: Tohmajärvellä on ollut pakko haudata vainaja piteisiin Hallitus aikoo ryhtyä näiden
33181: kuuman kesän vuoksi j:a siunaus on toimitettu epäkohtien poistamiseksi?
33182: vasta tuonnempana kuolintodistuksen tultua
33183: jostakin.
33184: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1972.
33185:
33186: Alli Vaittinen-Kuikka. Eero Lattula.
33187: Eeva Kauppi. Pekka Jokinen.
33188: Sirkka Lankinen.
33189:
33190: 830/72
33191: 2
33192:
33193: . ; ..
33194: ~
33195:
33196:
33197:
33198:
33199: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33200:
33201: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- luonnollisesti kysynnän lisäystä enty1sesti vä-
33202: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- hävar:aiseksi tunnetuilla alueilla. Näin ollen on
33203: mies, olette 12 päivänä syyskuuta 1972 päivä- luonnollista, että kysynnän nousun aMteuttama
33204: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- palvelul\isien ·puuttuminen myös tulee·· nimen-
33205: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- omaan kehitysalueilla ensimmäiseksi näkyviin.
33206: sanedustaja Alli Vraittinen-Kuik:an ym. näin Täma .seikka on odotusten: mukainen: ja on
33207: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 193: huomioitu valtioneuvoston 23. .3-. 1972 vahvis-
33208: tamassa va1takun:n:a11isessa suuntritelm~sa; jos-
33209: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio- sa on yleisenä periaatteena hyviiksytty toimin-
33210: ta ,syrjäseutujen lisääntyneeseen lääkäri- taohje, jonka mukaan sekä taloudel:'listen · voi"
33211: pulaan, terveyskeskusten toiminnassa mavarojen että henkilöresuts8ietr lisäys ka:hden
33212: esiintyviin epäkohtiin sekä muihin sai- seuraavan: itoimintavuoden: aikana on osoitetta-
33213: rauden- ja terveydenhoidossa kan'Smtter- va alueille, joilla' lääkin:täpalvelusten tarve ja
33214: veyslain voimaantulon jälkeen paljastu- sairasrtavuus ovat huomaHavan suuria. Tämän
33215: neisiin puutteisiin, ja mihin toimen- vahvistetun suunnitelman mukaisesti tulee työ-
33216: piteisiin Hallitus aikoo ryhtyä näi-den vo1man lisäyksen: yhteydessä huolehti& siitä,
33217: epäkohtien poistamiseksi?" että kyselyssä ·m~initut syrjäseudut huomioi-
33218: daan erityisellä tavalla.
33219: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Lääkintöhallituksen spestaliteettineuvottelu-
33220: vasti seuraavaa: kunta on äskettäin tehnyt päätöksen siitä, että
33221: Synjäseutujen lääkäripulaan on kiinnitetty lääketieteellisille erikoisalo1He valmistuvien eri-
33222: viime aikoina runsaas6 huomiota. Kysymys koislääkäreiden ·koulutukseen tulee liittyä pa-
33223: kytkeytyy valtakunnalliseen ongelmaan, jonka kollinen vuoden rtoiminta terveyskeskuksissa
33224: seuraukset ovat näkyvissä kaikilla terveyden- lääkäreinä. Tämä pätevöitymiseen opintoteknil-
33225: huoltoalan ·alueilla. Koska valtakunnassa toimin- lisistä syistä otettu lisäy,s tulee heijastusvaiku-
33226: nassa olevista yliopistoista Helsingin, Turun ja tuksen:a hyvin pian: vaikuttamaan myös ter-
33227: Oulun yliopistot dvät ole riiutävässä määrin veyskeskuksien: työvoimatilanteeseen lääkärei-
33228: pystyneet kouluttamaan lääkärdtä, on kuluva- den: osalta.
33229: na syksynä aloitettu lääkärikoulutus myös Kuo- Ky.symyksessä on erityisesti viitattu Pohjois-
33230: pion ja T·ampereen yliopistoissa. Koulutuksen Kal'jalan lääkäritilanteeseen. Pohjois-Karjalan
33231: lisäämisen vaikutus ei kuitenkaan ole riittävä lääkäritilanne d ole moneen vuoteen oHut tyy-
33232: välittömiin t·arpdsiin nähden. Lääkärivajauksen dyttävä ja on viime aikoina ·ajoittain: ollut erit-
33233: seurausten vähentämiseksi onkin ryhdytty mää- täin hankala. Lääkintöhallituksen 18. 9. 1972
33234: rättyihin, pikaisesti vaikuttaviin toimenpitei- lääninhallitukselta saaman selvitykisen: mukaan
33235: siin. Pohjois-Karjalan läänin 40:stä terveyskeskus-
33236: Kansanterveyslaki ei sinänsä voimaanpanan- lääkärin virasta tällä hetkellä on täytetty vakr.
33237: sa myötä ratkaise terveydenhuollon paikallisia naisesti 27, väliaikaisesti täytetty 6 ja koko-
33238: ongelmia, mutta tarjoaa mahdollisuudet raken- nattn täyttämättä on 7 vil'kaa. TiJannevta ei
33239: taa tulevaisuudessa järjestelmä suunn1telmalli- voida pitää tyydyttävänä, koska noin: joka kuu-
33240: suuden pohjalle poistamaan paikallisen tervey- des lääkärin virka on v:ailla haltijaa, mutta sitä
33241: denhuollon puutteita. Kansanterveyslaki siihen ei voi sanoa katastrofaaliseksi verrattuna tä-
33242: liittyvine asetuks1neen terveyskeskuksissa perit- mänhetkiseen yleiseen tilanteeseen: maassa.
33243: tävistä maksuista ~a korvauksista aiheuttaa Mainittuihin hoitamattomiin virkoihin on: kui-
33244: 3
33245:
33246: tenkin Pohjois.J(arjalan lääninhallituksen anta- Vaitioneuvoston vahvistamassa valtakunnal-
33247: mien tietojen mukaan lupautunut viranhalti- lisessa suunnitelmassa on edellytetty myös, että
33248: joi:ksi lääkäreitä siten, että ainoasiJaan yhden terveyskeskuksien henkilöstön tarkoituksenmu-
33249: terveyskeskuksen lääkärin viran osaLta viran kaiseen työnjakoon on :kiinnitettävä erityistä
33250: hoidetuksi tuleminen lähiaikoina on kyseen- huomiota s1ten, että 1ääkintöhallitus a.ktiivisin
33251: alaista. Eräät merkit- mm. eräiden avoimena toimenpitein ohjaa ja valvoo rtehtävien siirtä-
33252: olevien virkojen hakijamäärät - viittaavat sii- mistä henkilöstöryhmiltä toisille, jolloin lääkä-
33253: hen, että tilanteeseen on tulossa helpoitusta reiden työkapasiteetti tulee 'tarkoin käy,tetyksi:
33254: valtakunnallisestikin. asianmukaisella ~tavalla.
33255: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1972.
33256:
33257: Sosiaali- ja terveys~inisteri Seija Karkinen.
33258: 4
33259:
33260:
33261:
33262:
33263: T i 11 R i ks d a g en s He r r Ta 1m a n.
33264:
33265: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tiga. Det är sålunda givet, att den brist på
33266: an~_r .l:t.~;r ~i, l{err T:a.lm~~ tne9 .Eder s~riy~l~ tjänster som är en följd av stegrad efterfrågan
33267: av den · 12 september 1972 ti'l;l vederbörande också först kommer tili synes inom utvecklings-
33268: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- områdena. Denna omständighet motsvarar vad
33269: jande av riksdagsledamoten Alli Vaiuinen- man hade väntat ~sig och har beaktats i den
33270: Kuikka m. fl. ställda spörsmål nr 193: riksomfattande plan som 23. 3. 1972 fastställ-
33271: des av statsrådet, i vilken såsom allmän prin-
33272: "Har Regeringen fäst uppmärksam- dp omfattats en handlnigsHnje, enlig't viiken
33273: het vid den ökade läkarbristen i av- ökningen av ibåde de ekonomiska resurserna
33274: sides belägna trakter, missförhållanden ooh per,sonresurserna under de två kommande
33275: i hälsocentralernas verksamhet samt verksamhetsåren bör dirigeras tili områden, där
33276: andra brister hos sjuk- och hälsovården behovet av läkartjänster och sjukligheten är
33277: som kommit i dagen efter folkhälso- betydande. I överensstämmelse med denna fast-
33278: hgens ikraf,tträdande, och vilka åtgär- ställda plan bör i samband med ökn1ngen av
33279: der ämnar Regeringen vidtaga för av- arbetskraften ~tillses, att de i spörsmålet nämnda
33280: hjälpande av dessa missförhållanden?" avsides belägna 1trakterna beaktas ,på ett spe-
33281: dellt sätt.
33282: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Specialistdelegationen vid medicinalstyrelsen
33283: anföra följande: har nyligen fattat beslut om ·att till utbild-
33284: Vid läkarbdsten i avsides belägna trakter ningen av läkare för de medicinska specialom-
33285: har under den ~senaste tiden fästs mycken upp· rådena skall ansluta sig ett års verksamhet som
33286: märksamhet. Frågan ~ansluter sig tili det riks- läkare v1d hälsooent11aler. Det't·a av studietek-
33287: omfattande problem, vars följder kommer till niska .skäl gjorda tillägg för vinnande av kom-
33288: synes inom alla områden av hälsovården. Då petens kommer mycket snart ~tt återverka
33289: av de i riket verksamma universiteten de i även på hälsocentralernas arbetskraftssituation
33290: Helsingofrs, Abo ooh Uleåborg icke kunnat vad läkarna beträffar.
33291: utbilda läkare i tillräckligt ~stor utsträcknnig, I spörsmålet hänvisas särskilt tili [äkars1tua-
33292: har [äkarurbiJ.dning inletts innevarande höst tionen i Norra ~relen. Den har icke vari't till-
33293: även vid universiteten i Kuopio och Tammer- fredsställande på flera år och har under den
33294: fors. Inverkan av den ökade utbildningen är senaste tiden ,sporadiskt var1t ·synnerligen be-
33295: dock icke tillräcklig för det omedelbara be- svärlig. Enligt en utredning som medicinalsty-
33296: hovet. Vissa snabbt inverkande åtgärder har relsen 18. 9. 1972 erhöll från länsstyrelsen är
33297: också företagits för minskande av läkarunder- av de 40 läkartjänsterna vid hälsocentralerna
33298: skottes följder. i Norra Karelens län i detta nu 27 besatta or-
33299: Folkhälsolagens verkställighet löser icke i dinariter och 6 tillfälligt medan 7 är vakanta.
33300: och för ,sig hälsovårdens lokala problem, men Läget l«tn icke anses tillfredsställande, då unge-
33301: erbjuder möjligheter att i framtiden bygga upp fär var sjätte läkartjänst är utan innehavare,
33302: ett ~system på planenlig bas för avhjälpande men kan icke ~anses som katastrof.a1t jämfört
33303: av den lokala hälsovårdens brister. Folkhälso- med det ,allmänna läget i landet i detta nu.
33304: lagen jämte dä11ti1l anslutna förordning om Till nämnda oskötta tjänster har dock enligt
33305: avgifter och ersättningar som uppbärs i hälso- uppgift från länsstyrelsen i Norra Karelens län
33306: centralerna föranleder g1vetvis ökad efterfrågan, läkare lovat bli tjänsteinnehavare så, att hand-
33307: särskilt inom områden som är kända som fat- havandet av endast en ·tjänst som läkare vid
33308: 5
33309:
33310: hälsocentral är ifrågasatt under den närmaste samhet fästes vid en ändamålsenlig arbetsför-
33311: tiden. Vissa teeken - bl. ·a. antalet sökande delning i fråga om personalen vid hälsocentra-
33312: tili några vakanta tjänster - tyder på att lerna sålunda, att ~änsstyrelsen genom aktiva
33313: lättnad i läget är på kommande även från åtgärder leder och överv·akar överföringen av
33314: hela rikets synpunkt sett. uppgifter från vissa personalgrupper till andra,
33315: I den av statsrådet fastställda riksomfattande varvid läkarnas arbetskapacitet blir noga utnytt-
33316: planen förutsättes även, att speciell uppmärk- jad på ändamålsenligt sätt.
33317: Helsingfors den 4 oktober 1972.
33318:
33319: Social- och hälsovårdsminis1ter Seija Karkinen.
33320:
33321:
33322:
33323:
33324: 830/72
33325: : /,''
33326: Kirj. ksm. n:o 194.
33327:
33328:
33329:
33330:
33331: Järvenpää ym.: Pieni- ja keskituloisten verorasituksen keventä-
33332: misestä.
33333:
33334:
33335: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
33336:
33337: Pienten ja keskituloisten tulonsaajain vero- makkaasti kiristynyt pieni- ja keskituloisten
33338: rasitus on viime vuosina voimakkaasti kasva- tulonsaajien kohdalla. Kun kaiken lisäksi avio-
33339: nut kunnallisen veroäyrin hinnan kohoamisen puolisot ovat yhteisverovelvollisia, niin viime
33340: ja valtion tuloveron .kiristymisen seunaruksena. vuosina suoritetut palkkojen !korotukset ovat
33341: Kunnallisvero on raskas sen vuoksi, että sitä huomattavalta osin ja eräissä tapauksissa koko-
33342: joutuu pienestäkin tulosta maksamaan jokai- · naan menneet veroihin. Niin tulevat tulevat-
33343: sesta markasta yhitä paljon niin pieni- kuin kin palkkojen korotukset menemään ellei ve-
33344: suurituloinen. Sen sijaan valtion vero on as- rotusta pieni- ja keskituloisten tulonsaajien
33345: tei!ttain kohoava siten, että alle 2 500 markan lrohdalla lciiteesti paranneta. Sen vuoksi on
33346: vuosituloota ei mene valtion veroa. Tällainen välttämätöntä muuttaa tulo- ja omaisuusvero-
33347: verotus on periaatteessa oikein, mutta vero- laikia siten, että ensi vuoden alusta saadaan
33348: tet!tavan tulon ralaraja on liian alhainen ja voimaan uudet pienille ja keskituloisille oikeu-
33349: verotusprosentti pienissä ja keskituloissa liian denmukaisemmat verotaolukot.
33350: suuri. Kun vuonna 1963 ensimmäisessä vero- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33351: luokassa oleva henkilö maksoi 6 000 markan jestyksen 37 §:n 1 momenttiin vHraten esitäm-
33352: vuositulostaa:n valtiolle .tuloveroa 470 mark- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
33353: kaa, rilin nyt sama henkilö joutuu saamastaan tattavaksi seuraavan kysymyksen:
33354: 10 000 marlmn vuositulostaan maksamaan val-
33355: ti.alle tuloveroa 1 315 markkaa. Kun hinnat, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33356: maksut ja palvelukset ova!t nousseet, niin ny- ryhtyä valtion tulo- ja omaisuusverolain
33357: kyisen palkan ostoarvo ei suinkaan ole noussut rtluuttamlseksi siten, että verotettavan
33358: samassa suhteessa kuin verot. Verotaulukkoja tulon alarajaa tuntuvasti korotretaan
33359: ei o1e muutettu tapahtunutta markiln arrvon sekä pienten ja keskituloisten tulon:saa-
33360: alentumi!Sta vastaavaksi, joten verotus on voi- jain valtion verorasitusta kevennetään?
33361: Hel:singissä 12 päivänä syyskuuta 1972.
33362:
33363: Matti Järvenpää. Niilo Nieminen.
33364:
33365:
33366:
33367:
33368: 880/72
33369: 2
33370:
33371:
33372:
33373:
33374: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
33375:
33376: Va1tiopäiväjätiestyksetl 37 §:n 1 momen- maksukyvyn perusteella myönnettavan vähen-
33377: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- nyksen enimmäismäärää korotettu.
33378: hemies, olette 12 päivänä syyskuuta 1972 päi- Verotuksessa myönnettävät vähennykset ai-
33379: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- heuttavat sen, ettei verotettavan tulon määrä
33380: voston asianomaiselle jäsenelle jäiljennöksen kasva yhtä nopeasti kuin veronalaisen tulon
33381: koosanedustaja M. Järvenpään ym. näin kuulu- määrä kasvaa. Vähennyksistä johtuen myös se
33382: vasta lcirjallisesta kysymyksestä n:o 194: vuositulon määrä, josta alkaen verovelvolliset
33383: jQIUtuvat maksamaan valtion tuloveroa, on huo-
33384: "Mihin toimenpiteisiin Hall1tus aikoo mattavasti ikonkeampi kuin veroasteikossa esi-
33385: ryhtyä valtion tulo- ja omaisuusverolain tettävä verotettavan tulon määrä. Esimerkiksi
33386: muuttamiseksi siten, että verotettavan jo kaksilapsisella perheellä, jossa molemmat
33387: tulon alarajaa tuntuvasti korotetaan puolisot saavat veronalaisia tuloja, perheen iko-
33388: sekä pienten ja keskituloisten tulonsaa- konaistulojen on oltava runsaasti yli 10 000
33389: jain va1:tion verotaskusta kevennetään?'' markkaa vuodessa, ennen !kuin niistä jQIUdu-
33390: taan maksamaan valtion tuloveroa. Verotuk-
33391: Vastauksena tähän verotusta koskevaan iky- sessa myönnettävät vähennykset aiheuttavat
33392: symyikseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: myös sen, että vaikka tulotaso kasvaa, vero-
33393: asteikikojen ennallaan pysyminen tuntuu anika-
33394: Nykyisin voimassa olevat vahion tulovero- rampana ylimmissä tuloluokissa olevien vero-
33395: tuksessa sovellettavat veroasteikot tulivat en- velvollisten osalta kui:n pieni- ja keskituloisten
33396: simmäisen kerran käy;vtöön vuodelta 1967 toi- osalla, koska pienituloiset voivat tulojen kas-
33397: mitetussa verotukses,sa. Tulojen kasvaessa vero- vaessa entistä 'suuremmassa määrin käyttää
33398: velvollisten verorashus kasvaa, kosika Movero- hyväkseen verotuksessa myönnettäviä vähen-
33399: tus on progressiivista. Verorasituksen kiristy- nyksiä. Toisaalta ylimmissä tuloluokissa olevien
33400: mistä on tapalltunut myös siitä syystä, että verovelvo~listen vähennysten määrä ei kasva
33401: tulojen ka:svun eräänä syynä on ollut yleinen tulojen ka:svaessa, koska useimpiin vähennyk-
33402: inflaatio. Verolainsäädäntö ei ole kuitenkaan siin liittyy markkamääräinen yläraja.
33403: muilta osin ollut muuttumattomana vuoden Pieni- ja keskituloisten verovelvollisten vero-
33404: 1967 jälkeen, vaikkei veroasteikkoja oleikaan rasituksen 'kasvu vuoden 1967 jälkeen on pää-
33405: muutettu. asiaSJSa aiheutunut yleisestä kunnallisveroäyrin
33406: Valtion tuloverotuksessa myönnettäviä, tu- hinnan kohoamisesta. Kunna!llisvero ja muut
33407: losta tehtäviä vähermyksiä on huomattavasti veroäyrin perusteella maksuunpantavat verot
33408: laajennettu VUJOden 1967 jälkeen. Emistä suu- ja maksut muodostavat palkansaajan kokonais-
33409: rempien vähetlnysten myöntäminen verotuk- verorasituksesta suuremman osuuden kuin val-
33410: sessa on ollut mahdollista mm. sen vuoksi, tion tulovero ainakin noin 30 000 markan suu-
33411: että työmatkakustannusten vähennysoiikeu,tJta ruiselle vuositulojen ,tasolle asti.
33412: oo laajennettu, työmarkkinajärje~töjen jäsen- Hallituksen tarkoituksena on antaa Edus-
33413: maksut on saatettu vähennyskelpoisiksi, ns. kunnalle tarvittavat lakiesitykset jo piltkään
33414: työtulovähennys on korotettu 20 prosenttiin vireillä olleen luonnollisten henkilöiden tulo-
33415: myös elinkeinonharjoittajien oman työn arvon verotuksen kokonaisuudistuksen itOteutJtami-
33416: osalta, osinkotuloista myönnettävää vähennystä seksi. V erouudistus on malldollista toteuttaa
33417: on korotettu, ja eläkevakuutusmaksujen perus- aikaisintaan vuoden 1974 alus,sa. Verouudis-
33418: teeJ:la myönnetJtävää vähennystä on korotettu. tuksen yhtJeydessä on tarkoitus ottaa harkitJta-
33419: Samoin cm verovelvollisen vähentyneen veron- vaksi myös veroasteikot.
33420: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1972.
33421:
33422: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
33423: 3
33424:
33425:
33426:
33427:
33428: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33429:
33430: I det syfte 37 § 1 mom. r.iksdagsordrningen De avdrag som beviljas vid beskattningen
33431: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- medför, att den beskattningsbara inkomsten
33432: velse av den 12 september 1972 till veder- inte väXier lika snabbt som den skattepl.iktiga
33433: börande medlem av statsrådet översänt avskrift inkomsten. Tili följd av avdragen är också den
33434: av följande av riksdagsman M. Järvenpää m. fl. årsinkomst som utgör under gräns för de
33435: ställda skriftliga spörsmål nr 194: sikattskyldigas skyldighet att betala inkomst-
33436: skatt til1 staten avsevärt högre än det beskatt-
33437: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen ningsbara inkomsl!belopp som framgår av
33438: vidtaga för att ändra lagen om :statens sikatteskalan. T.ex. redan i fråga om en familj
33439: inkomst- och förmögenhetsskatt så, att med två barn, där båda makarna har skatte-
33440: den under gränsen för beskattningsbar pliktiga inkomster, bör familjens sammanlagda
33441: inkomSit kännbart höjs samt statsskatte- inkom:ster gott och väl överstiga 10 000 ma11k
33442: tungan för i.nkomsttagare med små och per år, innan inkomstskaiJt tili staten behöver
33443: medelstora inkomster lättas?'' betalas för dem. Avdragen vid beskattningen
33444: medför också, att även om inkomstnivån stiger
33445: Såsom :svar på detta &pörsmål får jag vörd- drabbar skatteskalornas oföränderlighet hår-
33446: samt anföra följande: dare skattskyldiga i de högsta inkomstklas-
33447: De nu .gällande skatteskalorna, som tilläm- serna än dem ~som har små eller medel:st'Ora
33448: pas vid inkomstbeskattningen tili staten, kom inkomster, emedan låginkomsttagarna, när
33449: första gången till aLO.vändning vid beskattningen inkomsterna stiger, i större utsträckning än
33450: för år 1967. När inkomsterna ökas, ökas också förut kan utnyttja de avdrag som beviljas vid
33451: de skattskyldigas skattetunga, emedan .iinJkomst- beskattningen. Å andra sidan växer inte av-
33452: skatten är progressiv. Skattebördan har blivit dragsbeloppen med inkomsterna när det gäller
33453: tyngre ookså för att en allmän inflation har skattskyldiga i de högsta inkomstklasserna,
33454: varit en ·av orsakerna tili inik:omstokningen. emedan de flesta avdrag har en i mark an-
33455: Skaittelagstiftmingen har dodk inte i andra av- given Övre gräns.
33456: seenden varit oförändrad efter år 1967, ehuru Öknirigen av skattetungan för skattskyldiga
33457: skatteskalorna inte har ändrats. med små och medelstora inkomster efter år
33458: De avdrag från inlromsterna :som bevlljas 1967 har huvudsakligen vållats av den all-
33459: vid d:nkomstb...<>skattningen tili staten har ut- männa ökningen av den kommunala utttaoce-
33460: vidgats avsevärt efter år 1967. Det har blivit ringen per skattöre. Kommunalskatten samt
33461: möjJigt att bevilja större avdrag än förut vid andra Slkatter och avgifter, vilka uttaxeras på
33462: beskattningen bl.a. genom att rätten att ·avdraga grund av skattören, utgör en större del av
33463: lrostnader för resor till och från arbetsplatsen en löntagates totala skattebörda än inkomst-
33464: har utvidgats. Dessutom har det blivit tillåtet skatten till staten, åtminstone upp 11:ill en in-
33465: att avdraga medlemsavgifter tili wbetsmark- komstnivå av omkring 30 000 mark om året.
33466: nadsorganisationer, det :s.k. avdraget från ar- Regeringen har för avsikt att tili Riksdagen
33467: betsinkomst har höjts till 20 % också i fråga avlåta erforderliga lagpropositioner för förverk-
33468: om värdet av näringsidkares eget arbete och ligande av en redan länge aktuell totalreform
33469: avdraget från dividendinkomster och avdraget av inkomstbeskattningen av fysiska personer.
33470: på grund av pensions.försäkringspremier har Skattereformen kan förverkligas tidigast i bör-
33471: höjts. Likaså har maximibeloppet för avdrag jan av år 1974. Meni.ngen är, att i samband
33472: på grund av den skattskyldigas nedsatta skat- med denna skattereform också ompröva frå-
33473: tebetalningsförmåga höjts. gan om skatteskalorna.
33474: Helsingfors den 17 oktober 1972.
33475:
33476: Finansminister Johannes Virolainen.
33477: j
33478: j
33479: j
33480: j
33481: j
33482: j
33483: j
33484: j
33485: j
33486: j
33487: j
33488: j
33489: j
33490: j
33491: j
33492: j
33493: j
33494: j
33495: j
33496: j
33497: j
33498: j
33499: j
33500: j
33501: j
33502: j
33503: Kirj. ksm. n:o 19.5.
33504:
33505:
33506:
33507:
33508: L. Linna ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen maa- ja kiviainesten
33509: hankintaurakoinnissa ilmenneistä epäkohdista.
33510:
33511:
33512: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33513:
33514: Kuorma-autoHijain ansiotason tutkimustoimi- sien mukaan ·seuraamaan kuorma-auto.illjain an-
33515: kunnan ehdotukseen perustuen on '!fosiaali- ja siotasoa myös urakoitsijain palvelUJksessa ole-
33516: terveysministeriö ja .Ui!kenneroini&teriö viimeksi vien ,autoilijain kohdalla ja jos epäkohtia il-
33517: kirjeellään n:o 330/03/72/23. 2. 1972 vahvis- menee, tulee tie- j'a vesirakennushallitus puut-
33518: tanut tie- ja vesirakennuslaitoksen kuljetuksia tumaan tarvittaessa asiaan.
33519: suorittavioo 'attnmattiautoilijain kuljetusmaksu:t. TVL:n Keski-Pohjl!lllnlaan piirikonttorin alai-
33520: Toimikunnan ehdotukseen sisältyy kohta, joka sella Ylivieskassa sijaitsevalla työmaalla on il-
33521: kuuluu seuraavastli: "Myös maansiivrourakoi- mennyt, ettei TVL lukuisista määräyksistä ja
33522: den, joihin pääosana sisältyy kuorma-autoka- Jupauksrsta huolimatta pyri ooudattamaan kuor-
33523: 1ustolila suoritettavia kuljetuksia, tarjouspyyn- ma-autoilijain ansiotason tutkåmustoimikU'illllan
33524: töasiakirjoista tulisi !käydä ilmi tie- ja vesira- määrittelemiä periaatteita. TVL on allekirjoit-
33525: kennusbitoksen töissä toimikunnan ehdotuksen tanut 40 000 m3 :n hiekkamäärän hankintaso-
33526: perusteella kulloinkin käytössä olevat keski- pimuiksen erään "yhtiön" kanssa, jdka käyttää
33527: määräiset kuljetuSilllaksut. Jos urakkatarjouksia Jruljetuksissaan ammattimaisia kuorma-autoja.
33528: käsiteltäessä tarjousasiakirjoista :selvästi ilme- "Yhtiö" on paikkaikunnalla täysin tuntematon
33529: nee, että tarjoushinta kuorma-autoilla su'Oritet- eikä siitä ole 1tehty eHnkeinoilmoitusta. Han-
33530: tavien kuljetusten osalta on niin alhainen kes- kintasopimuksen yksikköhinta, johon sisältyy
33531: kimääräisiin kuljetusmaksuihin verrattuna, et- mm. kuormau:s, kuljetus ja :soran hinta, on
33532: tei näitä kuljetuksia voida tarjotuilla hinnoilla huomattavasti alle voimassa olevan pelkästä
33533: ilmcisesti sopimuksen mukaisesti suorittaa, tu- kuljetu!ksesta mak!setJtava:n vahvistetun yksilkkö-
33534: lisi tätä seikkaa toimikunnan mielestä voida hiooan. Määräysten mukaan olisi tarjous pitä-
33535: käyttää perusteena tarjouksen hylk:äämiseen nyt hylätä, sillä tarjottu hinta on niin alhai-
33536: siinä tapauksessa, että urakoitsijan tarkoituk- nen, ettei kuljetuksia suorittaville ammattiau-
33537: sena on käyttää työhön yksityisiä ammattimai- toilijoille voida maiksaa edes soveLtuvin osin
33538: sia kuorma-autoja". vallitsevala kustannustasoa vastaavaa !keskimää-
33539: Tie- ja vesirakennushallitus 0111 antanut alai- räistä taiksaa. Autoilijoille on kuljetuksia tar-
33540: silleen työmaille kuorma-autoi:lijain 1ansiotason jottu hintaan 4,50 mk/i-m3 ja kuljetusetäisyyt-
33541: tutkimustoimikunnan ehdotukseen perustuen tä 20-21 km vastaava yksikköhintataksa on
33542: vastaavan määräyksen kirjdmillään n:o Tr- 6,36 mk/i-m3• Lisäksi kuljetuksissa ei nouda-
33543: 589/17. 2.1966 ja Tr-864/12. 3. 1966. Asiaan teta TVH:n kirjeillään n:o Tr-832/6. 3. 1967
33544: liittyvänä on myös tehty eduskunnassa kirjal- j~a Tr-1994/17. 7. 1968 määräämää hanikintana
33545: lisia kysymyksiä, joiden vastauksissa 15. 4. suoritettavan kuljetuksen yleistä kuormakokoa,
33546: 1964 ja 4. 5. 1968 on <ao. ministeri ilmo1tta- vaan nimenomaan kiellettyä rakennustöiden
33547: nut tie- ja vesirakennushallituksen antaneen kuormaikokoa. Asiaa pahentaa e11ityisesti piiri-
33548: asiasta määräyksen. Vastauksista ilmenee, että kOttlittorin ilmoitus, että TVH on antanUJt hy-
33549: tie- ja vesirakennushallitus ei ole voinut tark- väksymisensä määräysten vastaiselle sopimuk-
33550: kailla erikseen kuljetuksia suorittavien autotili- selle ja kuorma!koolle. Myöskään autoilijoiden
33551: joiden ansiotasoa tapauksissa, jolloin työmaalle järjestön jo varhaisessa vaiheessa käymät neu-
33552: toimitetaan esim. soraa hankintasopimuksen vottelut eivat ole johtaneet määräysten oikeaan
33553: perusteella. Tie- ja vesirakennushallitus 010 kui- soveltamiseen. Tarjoushinnan alhaJisuudesta, jo-
33554: tenkin ilmoittanut, että se pyrkii mahdollisuuk- ka on saatu aikaan ammattiautoilijoiden kulje-
33555: 873/72
33556: 2
33557:
33558: tusmalksuja ja ansiota alentamalla, TVL on ol- v:ailtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33559: lut tietoinen, sill.ä menettelyn perusteluina on vaksi seuraavan kysymyksen:
33560: es1tetlty määrärahojen puutetta. ''Tarjouksia
33561: pyytämällä materiaali saadaan paikalle halvem- Tietääkö Haillitus, että TVL on vas-
33562: malla kuin omana työnä tehtynä." ttoin liikenneministeriön ja TVH:n mää-
33563: Edellä olevasta voi tehdä seuraavia johto- räyksiä antanut hankintaurakalla suori-
33564: päätöksiä: tettav~ksi maansiirtotöitä, joissa kulje-
33565: Onko nlin, euei TVL pyri lainkaan noudat- t~sia suol'ittavat ammattiautoilijat ei-
33566: tamaan liikenneministeriön ja TVH:n antamia vät saa urakoitsijan tarjoamasta Mhai-
33567: kirjallisia määräyksiä vai onko niin, etltä pi- sesta yksikköhinnasta johtuen TVL:n
33568: kemrniJnikin TVH hyväksyy omien määxäysten- kuljetuksissa vahvistettua kuljetusma!k-
33569: sä vastaiset toimenpiteet? Lisäksa onko niin, sua, ja joissa määräysten vastaisesti käy-
33570: että TVL käyttää yksityisiä ammattiautoilijoita tetään rakennustöiden kuorma:kokoa, ja
33571: puuttuvien määrärahojensa kattajana tietoisesti jos tietää,
33572: ammattiautoflijoiden kuljetusmaksuja ja ansioi- mitä Hallitus aikloo tehdä määräys-
33573: ta alentamalla. ten noudattamisen valvomiseksi ja ha-
33574: Edellä esitetyn peru'Steella j'a valtiopäiväjär- vaittujen epäkohtien poistamiseksi?
33575: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
33576: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1972.
33577:
33578: Lauri Linna. Matti Asunmaa. Viljo Suokas.
33579: 3
33580:
33581:
33582:
33583:
33584: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
33585:
33586: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 6.1. Esite~ttyjen maksuperustei-
33587: mainitussa talikoitUksessa Te, Herra Puhemies, den soveltaminen
33588: olette 13 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn
33589: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ToimikUJOta esittää, että silloin :kun kulje-
33590: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tustehtävää ei anneta tarjousten perusteella
33591: edustaja Lauri Linnan ym. näin kuuluvasta urakkana suoritettavaksi, ei pelkistä )llksiJclcö-
33592: kirjallisesta kysymyksestä n:o 195.: hinnoist'a tai aika-, ma1tka-, yhdistetystä ja kun-
33593: nossapidon eri:koistaksasta tulisi pyytää tarjo-
33594: "Tietääkö Hallitus, että TVL on vas- uksia vaan korvausperustana tulisi käyttää toi-
33595: ltoin lhlkenneministeriön ja TVH:n mää- mikunnan ehdottamia kuljetusma:ksuja.
33596: räyksiä antanut hankintaurakalla suori- Myös maansiirtourakoiden, joihin pääosaula
33597: tettavaksi maansiirtotöitä, joissa kulje- sisältyy kuorma-autokalustolla suorite!ttavia kul-
33598: tuksia suorittavat ammattiautoilijat ei- jetuksia, tarjouspyyntöasiakirjoista tulisi käydä
33599: vät saa urakoitsijan tarjoa:ma.stla alliai- ilmi tie- ja vesirakennuslaitoksen töi:ssä toimi-
33600: sesta yksikköhinnasta johtuen TVL:n kunnan ehdotuksen perusteella kulloinkin käy-
33601: kuljetuksissa vahvistettua kuljetusmak- tössä olevat keskimääräiset :kuljetusmaiksut. Jos
33602: sua, ja joissa määräy1sten vastaisesti käy- urak:ka:tarjouksia käsiteltäessä tarjousasiak:irjois-
33603: tetään rakennustöiden kuormaikokoa, ja ta selvästi ilmenee, että tarjoushinta kuorma-
33604: jos tietää, autoilla suoritettavien kuljetusten osalta on
33605: niin alhainen kesikimääräisiin kuljetusmaksuihin
33606: mitä Hall:ittus aikoo tehdä määräys- verrattuna; ettei näitä kuljetuksia voida tarjo-
33607: ten noudattamisen valvomiseksi ja ha- tuiJla hinnoillla ilmeisesti sopimuksen mukai-
33608: vaittujen epäkohtien poistamiseksi?" sesti suorittaa, tulisi tätä ~aa toimiikunnan
33609: mielestä voida käyttää perusteena tarjouksen
33610: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hyi1käämiseen siinä tapauksessa, että urakoit-
33611: vasti seuraavaa: sijan tarkoituksena on käyttää työhön yksityi-
33612: Tlie- ja vesirakennuslaitoksen :kuorma-auto- siä ammattimaisia kuorma-autoilijoita.
33613: kuljetl&sissa noudatetaan "Kuorma-autoilijain Otettaessa kuorma-autoja työhön ilman tar-
33614: ansiotason tutkimustoimikunnan 1967" komi- jouksia tulisi tämän tapahtua ensi sijassa :ka-
33615: teanmietinnön 1970: B 10 määräyksiä ja tak- 1uston soveltuvuuden perusteella niin, että teh-
33616: sojen osalta liikenneministeriön kirjeitä n:o täviin soveltuvasta :kalustosta työhön otettati-
33617: 1366/14/71/30. 8. 1971 ja n:o 330/03/72/ siin ensisijassa työmaan 1ähiympäristössä !koti-
33618: 23. 2.1972. paikkakunnan omaavat autot. Tällöin ei tulisi
33619: Komiteanmietinnössä 1970: B 10 on esitetty asettaa rajoituJksia poistoikää ( 4 v) nuorem-
33620: seuraavaa: lll!a!l1 tehtäviin soveltuvan hyväkuntoisen !kalus-
33621: ton työhön otdlle".
33622: Kuten edellä olevasta ilmenee vtoi tie- ja
33623: "6. Muut ehdotukset vesirakennusJ.aitos pyyr"åä urakkatarjouksia pel-
33624: Edellä olevan kuljetusmaksuehdotuksen lisäk- kän kuljetustyön osaltaikin. Kyseisessä tapauk-
33625: si toimikunta haluaa kiinnittää huomiota esitet- sessa on työhön si:sältynyt myös kiviaineksen
33626: tyjen maksuperusteiden soveltamiseen liittyviin hankinta ja kuormaus. Työstä on näin ollen
33627: seikkoihin sekä kuljetusten taloudelliseen suori- pyydetty :kilpailevaJt tarjoukset. Sopimus on
33628: tukseen läheisesti vaikuttaviin tekijöihin. tehty halvimman tarjouksen jättäneen yrLttäjän
33629: 4
33630:
33631: kanssa alhaisesta hintatasosta huolimatta, kos- "Uudet kuormitusmääräykset elVat koske
33632: ka tarjouksen on tehnyt yrittäjä, jonka muodos- tapauksia, joissa maa- ja kiviainesta ostetaan
33633: tavat ammattiautoilijat ivse. Ulkopuolisia am- hanlkintana raJkennustyömaalle." Tämä ohje on
33634: matdautoiJijoita ei työssä näin olJen käytetä. annettu sen vuoksi, että ostohankinnoissa ei
33635: Tarjousta tehtäessä ovat paikalliset olosuhteet tie- ja vesiraJkennuslaitoksen he..t1:k.ilökunnaJJ!a
33636: olleet täysin tarjaojan tiedossa ja hinnassa ne ole yleensä :mahdollisuuksia v~voa kuljeitulkJsia
33637: on voitu ottaa huomioon. TyömaJalla on lasiket- ja niiden teiden kuunolle mahdollisesti aiheut-
33638: tu ti:Likaudelta 1.9.-15. 9. 1972 autoilijoiden tamia vahinkoja. Urakkasopimusten kyseen
33639: saavuttama ansiotaso, joka on ollut 14,3 % ollen tilaJnne on täysin tieviranomaisten hal-
33640: ko1'keampi kuin voimassa oleva ansiotasokäyrä linnassa.
33641: edellyttää. Siis työ on ollut autoilijoiHe ,talou- Nyt puheena oleva sopimus on tehty nimelJi-
33642: dellista. sesti "hankintasopi:muksooa." Piirikonttori on
33643: KuJ.jetuksessa on salliutu käyttää tie- ja vesi- kcitenkin sallinut suurempien ikuormtitusten
33644: raikennushallituksen kirjeellään n:o Tr-211/20. käy;tön koslka kysymyiksessä on luonteeltaan täy-
33645: 1. 1967 voimaan saattamia ku1kulaitosten ja sirt urakkaan rinnastettava työ siten, että mm.
33646: yleisten töiden ministeriön kirjeen n:o 2436/ soran ottopa:ikka, ajoreitti, toimitettava ko-
33647: 10. 12. 1966 mUkaisia :kuormasuuruuksia. Vii- kooaismäärä ~sekä suoritusaika ovatt: va!lvol1ltlan
33648: memruruttu kirje antaa tähän oikeuden kaikissa
33649: 1
33650: tiedossa.
33651: maa- ja kiviainesten kuljetuksis,sa tierlllkennus- Edellä olevan perusteella katson, eittä ko.
33652: töissä. Tie· ja vesimkennushallitus oo \kirieel- tapauksess,a on menetelty vaihioo edun mulkai-
33653: lään n:o Tr-832/6. 3. 1967 antanu!t kaikille sesti ja aJnnettuja määräyksiä ia ohjeita oikein
33654: piirikonttoreilte ohjeen: tulkiten.
33655: Helsingissä 16 päivänä lokaJkuuta 1972.
33656:
33657: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
33658: 5
33659:
33660:
33661:
33662:
33663: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a ri.
33664:
33665: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning~ 6.1. Tdlämpandet av de fö·re-
33666: anger :har Ni, Herr Talman, med. Eder ~~ sJagna betalningsgrunderna
33667: velse av den 13 september 1972 till vedevbö- Kiommiss.ionen föreslår, at>t då ett tr8llliSport-
33668: rande medlem av statsrådet översänJt awkrift l.l!PPdrag kike gives ,på entrepretlad på basen
33669: av följoode av tiksdagsman Lauri Linna m. fl. av ett anbud, horde man icke begäta an:bud
33670: ställda sibiftliga spörsmål nr 195: enbart a:ngående enhetsptisen eller ahgående
33671: taxa för tid, sträcka, komb1nerad taxa och
33672: "Är Regeringen medveten om, att speci!ahaxa för underhåll, utan såsom ersätt-
33673: väg- och vattenbyggnadsvetket tvärt- ningsgrund ·borde de av kommissiooen före-
33674: einot trafikministetiets och väg- och vat- slagna transpotttavgifterna användas.
33675: tenbyggnadsstyrelsens föreshifter på Ä ven av hand!lingarrta röl'ande anbudshegä-
33676: leveransentreprenad har Jåtit utföra ran vid jorotransportentreptenadet, vilka hu-
33677: jötdttanspottarbeten, vid villka de yr- vudsakligen oinfattar transportet rlled .last-
33678: keschaufförer som utför transporterna bilsmaredel, botde framgå de genömsnitiliga
33679: på grund arv det låga enhetspris som tr:ansportavgifter som för tillfälJet dHämpas vid
33680: e.nitreptenören erbjuder icke erhåller väg- ooh v~ttenbyggnadsverkets arbeten på ba-
33681: den transportavgift som fastställts för sen av ikommissionens för:slag. Otn det vid
33682: väg- och vatte.nibyggnadsstyrelsen:s ltrans- behandlingen av entreprenadanbud tyd.Iigt
33683: porter och vid vilka, mot be~>tämmel framgår av oobudshandlingarna, att anhudspri-
33684: serna, laststorleken vid byggnadsarbe- .set i fråga om lastlbilstranspo.rter är så lågt i
33685: ten tillämpas, och ~ så fall, jämföre1se med de genomsnittlliga t~spor.tav
33686: rvad änmll!t Regeciingen göra för över- gifterna att dessa transporter synbarligen 10ke
33687: vak.ande av ·att bestämmelserna blir kan utföra:s. tJill de erbjudna prisen ~ enlighet
33688: iakittagna och de observerade missför- med avtalet, ,borde denna omständighet enligt
33689: bållandena avhjälpta?" kommissionens åsikt !kunna 'a:nvändas som mo-
33690: Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt tivering för ett avslag av anbudet i det falll,
33691: att entreprenören har för avsikt att använda
33692: anföra följan.de:
33693: privata yrkesJastbilschaufförer för atlbetelt.
33694: Vid väg- och Vlattenbyggnadsverket•s. lastbils- Då 1astbi1ar tages i arbete utan ·anJbud borde
33695: transpoil'ter dllämpas be~tämmclserna 1 .det av detta först och främst ske på grund av ma-
33696: 1967 års kommissi0111 för undersökning av terielens lämplighet så, att av den mat~el
33697: 1astbilarnas förtjänstnivå avgivna ikom:mittebe- som lämpar sig för uppgifterna skulde de bilar
33698: tänkandet 1970: B 10 och i fråga om taxor som hör hemma i atbetsp1atsens närmaste om-
33699: trafikmimsteriets skmvelser nr 1366/14/71/ ~vni:ng i fö11sita hand tagas i Mibete. Härrvid
33700: 30. 8. 1971 och 330/03/72/23. 2. 1972. horde några begräns:ningar icke uppstälJas i
33701: I k.ommittebetänikandet 1970: B 10 har an- fråga om materiel ,som är yngre än 4 år, dvs.
33702: förts fö1ja:nde: den ålder då bilarna hör tagas ur bruk:, och
33703: som lämpar sig för uppgifterna och är i gott
33704: "6. Övriga förslag skicik."
33705: Förutom oVIanstående förslag tiH transport- Såsom av det ovanstående framgår, kan
33706: avgifter önsikar kommissionen fästa uppm~ väg- och vattenbyggnadsverket ~nhå:l:la om
33707: samhet vid de omständigheter som ans1uter •Slg entreprenadanbud även enbart i :fråga om
33708: tili tillämpn.ingen av de föreslagna betal.~gs transportarlbetet. I ifrågavarande f!!Jl har arbe-
33709: grunderna samt vid de fakitorer .som mtrmt tet även omfattat 1everans och lastning av
33710: invetikar på transporterna:s ekonomisika genom- stenmaterial. Konkurrevande anbud har sålunda
33711: förande. inbegärts angående arbetet. Avtal har ingåtts
33712: 873/72
33713: 6
33714:
33715: med den företagare som lämnade det bihli- "De nya lastningsbes,tämmelserna berör icke
33716: gaste anbudet trots den låga prisnivån, emedan de fall, vid vilka jord- och ~stenmateria:l köpes
33717: anbudet gjordes av en företagare, som utgöres såsom leverans tiJl byggnadsarbetsplatsen."
33718: av yrkeschaufförerna själva. Utomsltående yr- Denna anvisning har givits därför a;tt persona-
33719: keschaufförer a:nvändes sålunda icke i detta len vid väg- och vattenbyggnadsverket i all-
33720: arbete. Då anbudet gjordes kände anbudsgiva- mänhet idke har möjligheter att vid köpleve-
33721: ren väl till de lokala förhållandena och dessa ranser övervaka transporteroa samt de s:kador
33722: kunde beaktas i priset. På avbetsplatsen har de eventuellt tillfogar vägama. I fråga om
33723: ma:n raknat ut den förtjänstnivå :som chauffö- entreprenadaMtalen behärskar vägmyndigheter-
33724: rerna uppnådde under redovisningsperiloden 1. na ,situationen tili fullo.
33725: 9.-15. 9. 1972 och denna var 14,3 % högre Nu ifrågavarande avtal har tili namnet in-
33726: än vad den gällande förtjänstnivåikurvan förut- gåtts som ett "leveransavtal". Distriktskonto-
33727: sätter. Arbeteit har alltså varit ekonomisikt lön- ret har likväl tillåtit användning av större be-
33728: samt för chaufförerna. lastningar, emedan det är fråga om ett :arbete
33729: Vid transporten har man tillåtit de last- som tili sin natur fullkomligt kan jämställas
33730: storlekar som väg- och vattenbyggnadsstyrelsen med ett entveprenadarbete sålunda, att hl.a.
33731: genom sin skrivelse nr Tr-211/20. 1. 1967 har grustaget, körrutten, den totala ikvantiteten
33732: infött i enlighet med ministeriets för kommu- samt !biden för arbetets utförande är känd av
33733: niikationsväsendet och allmänna arbetena skir- övervakningen.
33734: velse nr 2436/10. 12. 1966. Sistnämnda s:kri- På grund av vad ovan anförts aiO:Ser jag, att
33735: velse beviljar rätt härtill vid alla ltransporter i ifrågavarande fall har förfarits i enlighet
33736: av iord- och stenmaterial vid vägbyggnadsar- med statens fördel och att givna bestämmelser
33737: beten. Väg- och v:atten!byggnadsstyrelsen har och anvisningar är rätt tolkade.
33738: genom sin skrivelse nr Tr-832/6. 3. 1967 med-
33739: delat a:l!1a disttiktskontor följande anvisningar:
33740: Helsingfors den 16 oktober 1972.
33741:
33742: Trafikminister Pekka Tar;anne.
33743: Kirj. ksm. n:o 196.
33744:
33745:
33746:
33747:
33748: Räsänen ym.: Pohjois- ja Itä-Suomen terveyskeskuksissa vallitse-
33749: van lääkäripulan poistamisesta.
33750:
33751:
33752: Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
33753:
33754: Kansanterveyslain mukaan kunnan velvolli- Lapin läänin kuntia, mm. Ristijärvi, Valla,
33755: suuksiin kuuluu asukkaittensa sairaanhoidon Vihanti, Ylivieska, Kemin mlk., Tervo jne.
33756: järjestäminen. Näin kansanterveyslain tarkoi- Lääkäripulaa näillä alueilla on pahentanut se,
33757: tuksena on ollut turvata lääkärin saanti asuin- että teollisuus-Suomessa on pantu auki lukuisia
33758: paikasta ja varallisuudesta riippumatta. Ainoan- terveyskeskusten sekä työpaikkalääkäreiden vir-
33759: kaan terveyskeskuksen ei näinollen tulisi jäädä koja. Oulun läänissä lääkäripulaa on luonneh-
33760: ilman lääkäriä. Koska lakia ei ole tarkoitettu dittu jopa katastrofaaliseksi, kun 25 % terveys-
33761: kuolleeksi kirjaimeksi, on valtiovallan tehtävänä keskuslääkäreiden paikoista on avoinna ja eri-
33762: luoda kunnille edellytykset lääkäreiden saan- tyisen vaikeana tilanne on koettu Siikajokilat-
33763: tiin. Tässä suhteessa valtiovalta on kuitenkin van kunnissa ja läänin eteläosissa.
33764: onnistunut heikosti, sillä kansanterveyslain sää- Osasyynä terveyskeskusten lääkäripulaan on
33765: tämisen jälkeen lääkärinpalvelusten saanti on ollut myös porvarillisella Medisiinariliitolla,
33766: monissa kunnissa päinvastoin vaikeutunut. joka on lietsonut tarpeettomasti kielteistä asen-
33767: SKDL:n eduskuntaryhmän taholta on maam- netta koko kansanterveyslakia ja terveyskeskus-
33768: me ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen lääkäri- ten lääkärintointa kohtaan.
33769: pulan poistamiseksi tehty mahdollinen voitava Edellä mainittu kehitysalueiden vinosuuntaus
33770: jo vuosia sitten ja tuloksena onkin, että Oulun vaarantaa lukuisten syrjäseutujen asukkaiden
33771: Yliopistossa päästiin lääkärikoulutukseen viivyt- terveyden jopa hengen. Koska kuitenkin Kuo-
33772: telemättä, mutta porvaripiirien jarrutuksen pion ja Tampereen lääkärikoulutus alkaa vai-
33773: vuoksi Tampereella ja Kuopiossa vasta tänä kuttaa vasta 3:...._5 vuoden kuluttua, olisi sitä
33774: syksynä, vaikka koulutus olisi pitänyt aloittaa ennen kiireellisesti ryhdyttävä erikoistoimen-
33775: jo viisi vuotta sitten. Jopa tasavallan presidentti piteisiin lääkärityövoiman ja muunkin tervey-
33776: joutui kiinnittämään huomiota Kuopion kor- denhoitohenkilökunnan tasaamiseksi maan eri
33777: keakoulun avajaispuheessaan terveydenhuollon osissa ja lääkäreiden saannin turvaamiseksi
33778: palvelusten epätasaiseen jakautumiseen ja kehi- Pohjois- ja Itä-Suomen terveyskeskuksissa. Eri-
33779: tysalueiden vakavaan lääkäripulaan huomaut- koistumista koskevat määräykset terveyskeskus-
33780: taen, että vaikeuksien noidankehä on monissa palvelusta eivät vielä riittävässä määrin pysty
33781: rajaseudun kuMissa sulkeutunut niiden jää- ohjaamaan lääkärikuntaa kehitysalueiden ter-
33782: dessä kokonaan ilman lääkäriä. veyskeskuksiin. Erityistoimenpiteitä valmistele-
33783: Kun kansanterveyslain voimaanastuessa huh- maan olisi pikaisesti asetettava toimikunta.
33784: tikuun alusta 1972 siirryttiin porvarien ja so- Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
33785: sialidemokraattien taitamattoman politiikan tu- jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
33786: loksena samanaikaisesti lääkärien kokonaispalk- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33787: kaukseen ja poistettiin asuntoetu myös kehitys- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33788: alueiden lääkäreiltä, on siitä ollut seurauksena
33789: ettei ainoastaan Ilomantsi ja eräät muut raja- Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
33790: seudun kunnat ole jääneet ilman lääkäriä, vaan erikoistoimenpiteisiin hälyttävän lääkäri-
33791: lääkärikato on kohdannut mm. monia Oulun ja pulan poistamiseksi Pohjois- ja Itä-Suo-
33792: men terveyskeskuksista?
33793: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1972.
33794:
33795: Pauli Räsänen. Kaisu Weckman. Aulis Juvela.
33796: 868/72
33797: 2
33798:
33799:
33800:
33801:
33802: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
33803:
33804: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Niinikään on lääkärin tehtäviin liittyvän avus-
33805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tavan henkilökunnan määrää lisäämällä mahdol-
33806: olette 13 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- lista parantaa lääkäriavun saantia. Samoista
33807: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- syistä on kiinnitetty valtakunnallisessa suunni-
33808: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja telmassa henkilöstön tarkoituksenmukaisen
33809: Pauli Räsäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta työnjaon toimeenpanoon huomiota.
33810: kysymyksestä n:o 196: Kansanterveyslain voimaantulon seurauksena
33811: lääkäripalvelujen kysyntä kasvoi etenkin kehi-
33812: "Aikooko Hallitus kiireellisesti ryh- tysalueilla, joiden väestön lääkärinkäytölle mak-
33813: tyä erikoistoimenpiteisiin hälyttävän lää- sujen alentaminen oli merkityksellisin. Tämän
33814: käripulan poistamiseksi Pohjois- ja Itä- lisääntyneen kysynnän välitön tyydyttäminen
33815: Suomen terveyskeskuksista?" on osoittautunut vaikeaksi, ennen kuin lääkä-
33816: reitä on riittävästi maassa. Siihen saakka on
33817: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suunnitelmallisella lääkäreiden sijoituspolitiikal-
33818: vasti seuraavaa: la huolehdittava siitä, että maassa kulloinkin
33819: Kuten vastauksessani kansanedustaja Alli toimiva lääkärityövoima on tarkoituksenmukai-
33820: Vaittinen-Kuikan ym. kirjalliseen kysymykseen sesti eri tehtäviin jakautunut ja että heidän
33821: n:o 193 olen maininnut, on ryhdytty lääkäri- työnsä on myös niin järjestetty, että lääkärityö-
33822: koulutuksen lisäämiseen aloittamalla kuluvana voimaa ei käytetä epätarkoituksenmukaisella ta-
33823: syksynä lääkärikoulutus Kuopion korkeakou- valla.
33824: lussa ja Tampereen yliopistossa. Tampereen ja Edellä mainitulla tavalla on pyritty huolehti-
33825: maan siitä, että epäkohdat voitaisiin tasoittaa.
33826: Kuopion lääketieteellisten tiedekuntien vaiku-
33827: tus tulee vasta myöhemmin näkyviin. Jo aikai- Tässä mielessä myös erikoistumiseen liittyvillä
33828: semmin suoritetut lisäykset lääkärikoulutukses- ehdoilla on merkityksensä.
33829: sa lisäävät vuoden 1976 jälkeen valmistuvien Käsitykseni mukaan kansanterveyslain ja
33830: lääkärien lukumäärää huomattavasti ( n. 200 kunnallisista yleissairaaloista annetun lain tar-
33831: lääkärillä "\7Uodessa) . Jos tilannetta voitaisiin koittamien valtakunnallisten suunnitelmien yh-
33832: teydessä on luotava suuntaviivat lääkärityövoi-
33833: suurimmassa lääkäripuutteessa olevilla alueilla
33834: man ja muun työvoiman käytölle. Näitä suun-
33835: parantaa, on kansanterveyslain nojalla hyväksy-
33836: nitelmia tehtäessä tarvitaan erilaatuista yhteis-
33837: tyn valtakunnallisen suunnitelman lääkärilisäys
33838: kohdistettu noille alueille. Myös muun työvoi- toimintaa ja asiantuntijoita, joten erillisen toi-
33839: mikunnan asettamista tuskin on pidettävä tar-
33840: man lisäyksessä pyritään samaan tavoitteeseen.
33841: koituksenmukaisena.
33842: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1972.
33843:
33844: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
33845: 3
33846:
33847:
33848:
33849:
33850: T: i II R i k s d a g en s He r r TaI m a n.
33851:
33852: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen den tili läkaruppgifterna anslutna hjälppersona-
33853: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse Ien förbättra möjligheten att erhålla Iäkarhjälp.
33854: av den 13 september 1972 tili vederbörande Av samma skäi har man i den riksomfattande
33855: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi- pianen fäst uppmärksamhet vid att genomföra
33856: jande av riksdagsman Pauli Räsänen m. fl. ställ- en ändamåisenlig arbetsfördelning mellan de
33857: da spörsmåi nr 196: anställda.
33858: Efterfrågan på Iäkartjänster ökades såsom en
33859: "Ämnar Regeringen skyndsamt skrida följd av foikhälsolagens ikraftträdande speciellt
33860: tili speciella åtgärder för avhjäipande av inom utvecklingsområdena, där sänkningen av
33861: den aiarmerande Iäkarbristen vid hälso- avgifterna hade den största betydelsen för be-
33862: centralerna i norra och Östra Finland?" folkningens anlitande av läkare. Det har visat
33863: sig vara svårt att direkt tillgodose denna ökade
33864: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt efterfrågan innan det finns tillräckligt med
33865: anföra följande: Iäkare i landet. Tili dess måste man genom en
33866: I mitt svar på det av riksdagsledamoten Alli planenlig politik i fråga om placeringen av
33867: Vaittinen-Kuikka m. fl. ställda spörsmålet nr läkare tillse, att den för tillfället i Iandet verk-
33868: 193 har jag nämnt, att man skridit tili en samma Iäkararbetskraften fördelas ändamåls-
33869: utökning av läkarutbildningen genom att man enligt på olika uppgifter och att arbetet också
33870: innevarande höst börjat meddela sådan utbild- ordnas så, att Iäkararbetskraften icke används
33871: ning vid Kuopio högskola och Tammerfors på oändamålsenligt sätt.
33872: universitet. Tammerfors och Kuopio medicinska På ovan nämnda sätt har man försökt tillse,
33873: fakulteters inverkan kommer tili synes först att olägenheterna skulle kunna elimineras. I
33874: senare. De ökningar av läkarutbildningen som detta avseende är även de tili specialiseringen
33875: företagits redan tidigare ökar betydligt antalet anslutna vilikoren av betydelse.
33876: läkare som blir färdiga efter år 1976 (med ca Enligt min uppfattning bör i samband med
33877: 200 läkare om året). Med tanke på förbättran- de riksomfattande planer som avses i folkhälso-
33878: de av läget inom de områden, där läkarbristen lagen och lagen om kommunala allmänna sjuk-
33879: är störst, har den i den med stöd av folkhälso- hus skapas riktlinjer för användningen av läkar-
33880: Iagen godkända riksomfattande planen beräk- arbetskraften och annan arbetskraft. Vid upp-
33881: nade ökningen av antalet läkare inriktats tili görandet av dessa planer erfordras samarbete
33882: nämnda områden. Även när den övriga arbets- och sakkunniga av olika slag. Tillsättande av
33883: kraften utökas strävar man tili samma mål. en särskild kommission kan därför knappast
33884: Likaså är det möjligt att genom utölming av anses ändamålsenligt.
33885: Helsingfors den 12 oktober 1972.
33886:
33887: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
33888: Kirj. ksm. n:o 197.
33889:
33890:
33891:
33892:
33893: Salo: Kuntien itsemääräämisoikeuden turvaamisesta ammatti-
33894: kurssikeskusten johtokunnan jäseniä valittaessa.
33895:
33896:
33897: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
33898:
33899: Ammattikasvatushallitus on työHisyyttä edis- Hallitusmuodon ja kunnallislain nojalla kun-
33900: tävästä ammattikurss1toiminnasta 'annetun ase- nalliseen itsehallintoon 'kuuluu myös se, että
33901: tuksen (n:o .331/68) 6 §:n nojalla il.moittrunut kunnallisvaltuutetut ~voivat valita luottamus-
33902: kunnille, että määrärahoja kurssikeskuksen toi- mieselimensä, tässä tapauksessa kurssikeskuk-
33903: mintaan voidaan myöntää vasta sen jälkeen, sen åohtokunnan jäsenet, ilman ulkopuolista
33904: ~un ammattikasvatushallitus on hyväksynyt painostusta, kun lailla ei tätä oikeutta ole siir-
33905: kurssi:keskuksen johtokunnan kokoonpanon. retty muualle.
33906: Kunnille Jähetetyissä ohjeissa johtokunnan Kun ammattikasvatushallitus kuitenkin on
33907: kokoonpanaksi amrnattilkasvatushallitus ilmoit- asetuksen ja omien täytäntöönpano-ohjeittensa
33908: taa m.m., että johtokuntaan on pydttävä ~alit perusteella puuttunut 1a pyrkinyt vailruttamaan
33909: semaan omistajayhteisön edustuksen lisäksi seu- johtokunnan <jäsenten valintaan, se käsi<tykseni
33910: raavat jäsenet: mukaan louwkaa kuntien itsemääräämisoikeutta
33911: 1. työvoimapiirin toimiston nimeämä edustaja ja kunnallisen itsehallinnon periaatetta.
33912: 2. asianomaisten keskusjärjestöjen suosittele- Edellä olevan johdosta ja viitaten valtio-
33913: mat työnantajien ja työntekijäin paikalliset päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
33914: edustajat. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33915: A:mmattikasvarushalli:tuksen vahvistamissa vaksi seuraavan kysymyksen:
33916: kunnallisten ammattikurssikeskusten ohjesään-
33917: nöissä jobtoikunnan kokoonpanaksi ei ole mai- Aiko<Jiko HallitJus ryhtyä ·toimenpitei-
33918: nintaa puolestaan siitä, elttä kunnat olisivat siin, ettei kuntien itsemääräämisoikeutta
33919: velvo!Jiset valitsemaan ulkopuolisen nimeämän ammattikurssikeskusten johtokunnan jä-
33920: tai suositteleman henkilön johtokuntaan. senten vaaHssa loukattaisi?
33921: Helsingissä 14 päivänä syyS'kuuta 1972.
33922:
33923: Eero Salo.
33924:
33925:
33926:
33927:
33928: 897/72
33929: 2
33930:
33931:
33932:
33933:
33934: Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
33935:
33936: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mattikasvatusviranomaisen myöntämällä luvalla.
33937: mainitussa tarkoitulksessa Te, Herra Puhemies, Asetuksen (331/68) 6 §:n mukaan iuvan ja
33938: olette 14 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- valtionavun saannin e:räänä edellytyksenä on,
33939: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- että kursseja varten on johtavan ammattiJka·sva-
33940: omaiselle jäsenell:e jäljennöksen kansanedustaja tusviranomaisen hyväksymä vähintään kolme
33941: Eero Sa·lon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- jäsentä käsittävä johtokunta. Kurssien järjestä-
33942: myksestä n:o 197: mislupaa hakiessaan hakijan on siis myös selvi-
33943: tettävä johtokunnan koostumus.
33944: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Ammattikasvatushallitus on ky.symyksessä
33945: siin, ettei kuntien itsemääräämisoikeutta olevana ~iranomaisena kurssikeskusten tausta-
33946: ammattikurssikeskusten johtokunnan jä- yhteisöille osoitetulla ldrjeellään 15. 12. 1970
33947: senten vaalissa loukattaisi?" n:o 1936/48/70 esittänyt, että kurssikeskusten
33948: johtokuntaan olisi pyrittävä valitsemaan omis-
33949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tajayhteisön edustuksen lisäiksi työvoimapiirin
33950: vasti ,seuraavaa: :sekä työnantajien ja työntekijöiden asianomais-
33951: Ammatilliset kurssikeskukset ovat aikuisen ten keskus,järjestöjen suosittelemat paikalliset
33952: työvoiman koulutuspaikkoja, joiden kulut val- edustajat sekä myös kurssikeskusten vaikutus-
33953: <tio täysin korvaa. Työvoimaviranomaiset mää- alueeHa toimivan ammatillisen oppHaitoksen
33954: :rittelevät koulutustarpeen ~a osoittavat kurs- rehtori. Ammattikasvatushallitus on mainitussa
33955: seille henkilöt, joista kouluttajat valitsevat kk,jeessään hakijoille selvittänyt, mitä intressi-
33956: oppilaat. Kurssien päätyttyä työvoimaviran- piirejä sen mielestä johtokunnassa olisi oltava.
33957: omaiset huolehtivat aroulutuksen Saaneen työ-
33958: 1 Näin ollen ei esitetty väLte kuntien itsemää-
33959: paikan hankinnasta. Vuonna 1971 sai noin räämisoilkeuden loukkaamisesta voi pitää paik-
33960: 7 4 % kursseilla koulutusta 'saaneista 11 700 kaansa, koska hakija on io hakemuiksessaan
33961: henkHöstä koulutusta vastaavan työpaikan. esittänyt valitsemaosa ~ohtokunnan koostumuk-
33962: Näin ollen työllisyyskurssitoiminnan voitaneen sen. Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo,
33963: katsoa vastanneen tarkoitustaan. ettei kuntien itsemääräämisoikeutta ole lou-
33964: Työllisyyttä edistävästä ammattikurssitoimin- kattu valittaessa ammattikurssilkeskusten johto-
33965: nasta annetun lain (493/65) 3 §:n nojaU.a voi- kunnan jäseniä.
33966: daan työllisyyskursseja järjestää johta~an am-
33967: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1972.
33968:
33969: Ministeri Marjatta Väänänen.
33970: 3
33971:
33972:
33973:
33974:
33975: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33976:
33977: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 6 § förordningen om syssel:sättningsfrämjande
33978: anger ha:r Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse yrkeskursvetlksamhet (331/68) är en av för-
33979: av den 14 september 1972 tili vederbörande utsättningarna för att tillstånd och statsbidrag
33980: medlem av statsrådet översänt avSikrift av föl- skall erhållas, att för l-urserna finns en av
33981: jande av riksdagsman Eero Salo ställda skrift- ledande yrkesutbildningsmyndighet godkänd
33982: liga spörsmål nr 197: styrelse, omfattande minst tte medlemmar. Den
33983: som ansöker om tillstånd att anordna kurser
33984: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder bör därför således också utreda hur styrelsen
33985: för att förebygga att ikommunernas är sammansatt.
33986: självhestämmanderätt vid vai av med- Yrkesutb:hldningsstyrelsen har i sin egenskap
33987: [emmar i yrkeskurscentralernas styrelser av behörig myndighet i en skrivelse 15. 12.
33988: kränlres?" 1970 nr 1936/48/70 rtill de sammanslutningar
33989: som står bakom kurscentralerna anfört, att i
33990: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- styrelserna för brscentralerna utom represen-
33991: samt anföra följande: tanter för ägarsammanslutningen såvitt möjligt
33992: Y rke&kurscentralerna är platser för utb.i:ld- borde inväljas ookså Iokala representan:ter, som
33993: ning av vuxen arbebSk.raft och deras kostnader har rekommenderats av arbetskraftsdistriktet
33994: ersättes helt av staten. Arbetskraftsmyndig- samt av respe'ktive arbetsgirvar- och arbetstagar-
33995: heterna bestämmer utbildningsbehovet och hän- centralorganisationer, och dät-.jämte rektor för
33996: visar rtill. kurserna personer, bland vi1ka utcbil- yt~kesurbildningsanstalt som arbetar inom ikurs-
33997: darna väljer ut eleverna. När kurser är slut centralern'<ls inflytelseområde. I denna skrivelse
33998: sörjer a.:rbetsikraftsmyndigheterna för anskaff- har yrkesutbildningsstyrelsen iklargjort för sö-
33999: ningen av arbetsplats för den utbildade. År kandena vilka iintressegrupper den anser borde
34000: 1971 fick omkring 74% av de 11 700 perso- vara företrädda inom styrelserna. Fördenskull
34001: ner som hade utbildats vid ikurserna arbets- kan inte det framförda påståendet om kränk-
34002: platser som motsvarade utbildningen. Den sys- ning av tkommunernas sjä{vbestämmanderätt
34003: selsättningsfrämjande yrkeskursverksamheten hålla ·streck, emedan sökanden redan i sin
34004: torde därför ikunna anses ha motsvarat sitt ansökan har redogjort för bur den styrelse är
34005: ändamål. sammansatt som sökanden har utsett. Med
34006: Med stöd av 3 § lagen om sysselsättnings- hänvisning till det ovan anförda finner rege-
34007: främjande yrkeskursverksamhet ( 493/65) kan ringen, att kommunemas självhestämmanderätt
34008: sysselsättningsikurser anordnas med ledande inte har trätts för när vid valet av medlemmar
34009: yclcesutbildningsmyndighets tillstånd. Enligt i yrke&kurscentralemas styrelser.
34010: Helsingfors den 23 oktober 1972.
34011:
34012: Minister Mar;atta Väänänen.
34013: Kirj. ksm. n:o 198.
34014:
34015:
34016:
34017:
34018: Räsänen ym.: Hammaslääketieteellisen koulutuksen aloittamisesta
34019: Oulussa.
34020:
34021:
34022: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 1 J e.
34023:
34024: Kansanterveyslain hengen vastaisesti on ter- Jaajennuksista eivät toteutettuina:kaan poista
34025: veydenhoidollisten palvelujen riittämättömyys kehitysalueiden ongelmia, vaan 'saattavat olla
34026: ja niiden alueellisesti epäoikeudenmukainen lisäämässä sitä käyttämätöntä hoitok:apasiteettia,
34027: jakautuminen entisestään korostunut lain I\TOi- j<Jika kansantaloudellisestikin on kovin epäedul-
34028: maantulon jä:lkeen. Jista. Oulun hammas1ääketieteen koulutus pi-
34029: Hammaslääkäri- ja hammashoitajapulasta joh- täisi aloittaa pikimmiten. Se on :kuitenikin suun-
34030: tuen on Pohjois-Suomessa mahdottomuus saada niteltu alkavaksi vasta v. 1975 ja tämäkin on
34031: aHe 17 vuotiaita henkhlöitä kansantetr\l!eyslain vielä kiinni suunnittelumäärärahasta.
34032: tarkoittaman hammashoidon piiriin tällä viisi- Korkeakoulusuunnitelmissa olisi tehtävä uudel-
34033: vuotissuunnittelukaudella. Hoidon uilikopuolella leen arviointi siten, että Oulun hammaslääke-
34034: on suuri määrä niitäkin lapsia, Joiden olisi jo tieteellinen· :koulutus voi-taisiin aloittaa suunni-
34035: ennen uuden lain voimaantuloa pitänyt kuulua teltua aikaisemmin. Tu:run ja Helsingin tiede-
34036: Hmaishoidon piiriin. Lisäksi kehitysalueilla kuntien laajennukset eivät missään tapauksessa
34037: aikuisväestönikin ja nuorison hoitoon pääsy saa hidastaa koulutuksen aloittamista Oulussa.
34038: tuottaa suuria vaikeuksia. Edellä olevan perusteeLla ja viitaten vrutio-
34039: Edellä mainittuja ongelmia ei poisteta ennen päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
34040: kuin Oulun hammaslääketieteeLlinen tiedetkunta me 'Va!ltioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
34041: pääsee vaikuttamaan työvoiman tasaisempaan ·tattava:ksi seuraavan kysymyksen:
34042: jatkautumiseen a!lueelHsesti.
34043: Hyvän hammaslääkäritiheyden omaaviJhla Etelä- Aikooko Ha1litus hammaslääkäripulan
34044: ja Lounais-Suomen a:lueihla on jo nyt jonkin vähentämiseksi kehitysa:lue.illa kiirehtiä
34045: verran käyttämätöntä kapasiteettia samanaikai- toimenpiteitä hammaslääketieteellisen
34046: sesti kun harvaanasutui1la alueilla kunnat ovat :koulutuksen aloittamiseksi Otclussa Hel-
34047: kokonaan vaihla hammaslääkäreitä. singin ja Turun hammaslääketieteellisten
34048: Pitkä:1le tehdyt suunnitelmat Turun ja Hel- tiedekuntien ~aajennuksista huolimatta
34049: singin hammaslääketieteelHsten tiedeikuntien ja niiden estämättä?
34050: Helsing~ssä 14 päivänä syyskuuta 1972.
34051:
34052: Pauli Räsänen. Heikki Mustonen.
34053: Siiri Lehmonen. Helvi Niskanen.
34054: Rauno Korpinen. NiiJo Koskenniemi.
34055:
34056:
34057:
34058:
34059: ~52/72
34060: 2
34061:
34062:
34063:
34064:
34065: E d u s tk u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
34066:
34067: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Opetusministeriö onkin pitkän tähtäyksen
34068: mainitussa tarkoituiksessa Te, Herra Puhemies, rakennusohjelmissaan kiirehtinyt hammaslääkäri-
34069: olette 14 pähränä syyskuuta 1972 päivätyn kir- koulutuksen aloittamista Oulussa, minikä lisäksi
34070: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Kuopion korkeakouluun on kuluvana syksynä
34071: omaiselle jäsenelLe jäljennöksen :kansanedustaJia nimitetty suunnitteluprofessoriksi hammaslääke-
34072: Pauli Räsäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta tieteen edustaja tehtävänään suunnitella ham-
34073: :kysymyksestä n:o 198: masl~kärikou[utuksen aloittamista Kuopion
34074: korkeakoulussa.
34075: '' Ai:kooko Hallitus hamma:slä~käripulan On katsottu, että välttämätön edellytys ham-
34076: vähentämiseksi kehitysalueina kiirehtiä maslääkäri~ou:lum~sen aloittamiselle Oulussa on
34077: toimenpiteitä hammaslääketieteellisen hammaslääketieteen omien hitostHojen saami-
34078: koulutuksen aloittamiseksi Oulussa Hel- nen. Laitoksen tilantarve on niin suuri, että
34079: singin ja Turun hammaslääketieteellisten pitkäa~aisten vuokratilojen saaminen laitokselle
34080: tiedekuntien ~aajennuksista huolimatta on käytännollisesti !katsoen mahdotonta. Lyhyt-
34081: ·ja niiden estämättä?" aikaiset vuokratilat eivät sovellu hammaslääke-
34082: tieteen laitokselle, koska on kysymys eriikois-
34083: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioiua- dloja ja erittäin runsaasti instaHoituja ~aitteita
34084: vasti seuraavan: sisältävästä laitoksesta, jonka muuttokustannuk-
34085: Hammas·lääkäriikouJ.utuskomitean mukaan set olisivat kohtuuttoman suuret. Näin ollen
34086: maan hammaslääkäritiheys oli 1. 1. 1971 yksi omien ja pysyvien tiloj,en saaminen on välttä-
34087: hammaslääkäri 1 736 asukasta kohti. Helsin- mätön edelilytys laitoksen toiminnan aloittami-
34088: giss.ä mainittu 1tiheys oli 1: 699, muis!Sa kau- selle s·eikä myöskin ·taloude11i:sempi ratkaisu
34089: pungdssa 1: 1 342, kauppaloissa 1: 1 722 ja vuokratiloihin verrattuna.
34090: maruaisikunnissa 1: 3 756. Samanaiika~sesti Ou- Oulun yliopiston ralkentamisen neuvottelu-
34091: lun ja Lapin Jäänien hammaslääkäritiheys oli kunta toim1tti yliopLston hammaslääketieteen
34092: noin 1: 3 400. Kyseisten läänien kaupungeissa 1aitoksen rakennushankkeen perustamissuunni-
34093: oli yksi hammaslääkäri noin 1 950 asukasta telman opetusministeriölle toukokuussa 1972.
34094: kohden ja maalaiskunnissa ja kauppailoissa yksi Suunnitelman mukaan hammaslääketieteen Jai-
34095: hammaslääkäri noin 5 100 asukasta kohden. tosraikennu:s sijo1tettaisiin Ou:lussa Kontinkan-
34096: Hammaslä~käritiheys on siis Pohjois-Suomessa kaan kaupunginosassa samalle tontille kuin lää-
34097: huomattavasti heikompi kuin Etelä-Suomessa. ketieteellisen tiedekunnan Jaitosrakennukset.
34098: Samana~kaisesti uusi kansanterveyslaJki asettaa Laitoksen kokonaistilantarve on esitetyn huone-
34099: lisääntyviä vaatimuksia hammasläälkäripa1veluille tHaohjelman munikaan noin 6 000 m 2, mihin
34100: myös Pohjoi!S-Suomessa. sisältyvät hallinto-, henkilökunta-, opetus-, tut-
34101: Us·eissa selvityksis·sä on todettu opiskelu- kimus-, klinikka- ja laboratoriotilat. Näiden
34102: pa~kka:kunna1la olevan suuri merkitys koulute- tilojen Hsäksi rakennukseen tulevat wknHliset
34103: tun työvoiman alueeiDseen sijoittum1seen val- tilat, normaalit väestönsuojatilat, huolto- ia
34104: mistUitilisen jälkeen, ~opa niin, että Pohjois- varastotilat siten, että rakennuk·sen koikonais-
34105: Suomesta kotoisin olevat ja Etelä-Suomessa kerrosa1a on noin 11 000-12 000 m2 • Tilat
34106: koulutetut henkilöt jäävät va1mistumisensa jäl- on mitoitettu 60'-70 opiskelijan vuosiottoa
34107: keen Etelä-Suomeen. Tämän j()hdosta alueelli- varten. Rakennusikustannukset on arvioitu
34108: nen vinosuuntaus Pohjois-Suomen samoin kuin 15 500 000 markaksi.
34109: I.tä-Suomenkin hammaslä~kädpalvelujen suhteen Alustavien suunnite1mien mukaan hallituksen
34110: voidaan korjata vain kouluttamalla hammaslää- tarkoituksena on esittää vuoden 1973 tulo- ja
34111: käreitä kehitysalueiJJ.a. menoarvioon 'suunnittelumäärärahaa Oulun yli·
34112: 3
34113:
34114: opiston hammaslääketieteen ~aitosrakennusta lijapailclro}en jakautuma ja annettavan opetuk-
34115: varten. Mikäli suunnittelumääräraha hyväksy- sen laatu ja laajuus tulisi selvittää valtakunnalli-
34116: tään, voidaan rakentaminen aloittaa vuonna sin väestö- ja kehitysennustein.
34117: 1976, jolloin rakennus valmistuisi vuonna 1978. Opetusministeriö on edellä mainitusta Jau-
34118: Hammaslääketieteen alkuopetus voitaisiin aloit- sunnosta huolimatta sitä mieltä, että OuJun
34119: taa ennen rakennuksen valmistumista vuonna yliopiston hamma:släiVketieteen laitoksen raken-
34120: 1976. nushanke pitäisi toteuttaa mahdollisimman no-
34121: Hammaslääketieteen klinikan toiminnallisessa peasti. Ministeriön käsit)nksen mukaan opiske-
34122: suunnittelussa on tarkoitus ottaa huomioon kan- lijapaikkojen jakautuma suhteessa väestön mää-
34123: santerveyslain asettamat vaatimukset siten, että rään ja hammashoidon tarpeeseen on otettu
34124: klinikka voisi toimia paitsi opetuspisteenä myös huomioon laitoksen perustamissuunnitelmaa ~aa
34125: hammashoidollisena terveysasemana. Myös ham- dittaessa. Ministeriössä tutkitaan mahdollisuuk-
34126: maslääketieteen opintojen uudistus otetaan huo- sia suunnitteluprosessin nopeuttamiseksi siten,
34127: mioon laitosten suunnittelussa. että rakennus valmistuisi vuonna 1977, ~olloin
34128: Opetusministeriö on pyytänyt Oulun yliopis- alkuopetus voitaisiin aloittaa vuonna 1975.
34129: ton hammaslääketieteen Jaitoksen rakennus- Nopeuttaminen on viime kädessä riippuvainen
34130: hanikkeen perustamissuunnitelmasta säädetyssä vaJtion rahoitusti:lanteesta. Teknillisistä syistä
34131: järjestyksessä valtiovarainministeriön rakennus- hammaslääketieteen Jaiwksen rakennushaniketta
34132: asiainneuvottelukunnan Jausunnon. Rakennus- ei voitane kiirehtiä tämän enempää.
34133: asiainneuvottelukunta ei ole kuitenkaan katso- Helsingin ja Turun hammaslääketieteellisten
34134: nut voivansa tässä vaiheessa puoltaa rakehnus- tiedekuntien aaajennukset palvelevat osaltaan
34135: hankkeen toteuttamista. Ratkennusasiainneuvot• valtakunnan hammaslääkäripulan poistamista
34136: telukunnan mielestä kysymys hammaslääkäri- eivätkä ne haittaa eivätkä estä hammaslääkäri-
34137: tkoulutuksen järjestämisestä tulisi selvittää vaita- koulutuksen aloittamista Oulussa.
34138: Jkunnallisena kokonaisuutena siten, että opiske-
34139: Helsingissä 6 päivänä ~okakuuta 1972.
34140:
34141:
34142: Opetu,sministeri Ulf Sundqvist.
34143: 4
34144:
34145:
34146:
34147:
34148: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34149:
34150: I det syke 37 § 1 mom. dksdagsordningen Undervisningsministedet har inom ramen för
34151: anger har Ni, Herr T wlman, med Eder skrivelse sina byggnadsprogram på Jång s~kt påskyndat
34152: av den 14 september 1972 tHl vederbörande inledandet av tandläkarutbildning i Uleåborg.
34153: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Dessutom har innevarande höst en representant
34154: jande, av riksdagsman Pauli Räsänen m. fl. för odontologin utnämnts tiH planeringspro-
34155: ställda ·skrihliga spörsmål nr 198: fessor ·vid Kuopio högskola med uppgift att
34156: pilanera inledandet av tandlährutbi1dning där.
34157: "Ämnar Regeringen, för att minska Det har ansetts, att en nödvändig förutsätt-
34158: bristen på tandläkare inom utvecklings- ning för inledande av tandläkarutbildning i
34159: områdena, påskynda åtgärderna för in- Uleåborg är att den odontologiska undervis-
34160: ledande av odontologisk utbildning i ningen där får egna institutionsutrymmen.
34161: Uleåborg trots utvidgningarna av de Institutionens platsbehov är så stort, att det
34162: odontologiska fwkulteterna i Helsingfors är praktiskt ·taget omöjligt att få hyra utrym-
34163: och Åbo och utan hinder av dessa men för di:sposition under 'lång tid. Utcymmen,
34164: u tvidgningar?" som kan hyras för kort tid, Himpar sig inte
34165: för den odontolog1ska institutionen, emedan
34166: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det här rör sig om en institution som inne-
34167: samt anföra följande: fattar specialutrymmen och ett mydket stort
34168: antru installerade apparater. Kostnaderna för en
34169: Enligt tandläikarutbildningskimmitten hade flyttning av institutionen skuHe därför bli
34170: landet 1. 1. 1971 en tandläkal'e per 1 736 in- oskä!ligt stora. FördenskuH är ett förvärv av
34171: vånare. I He1singfol's var frekvensen 1: 699, egna, permanenta utrymmen en nödvändig för-
34172: i de övriga städerna 1: 1 342, i köpingarna utsättning för ett inledande av institutionens
34173: 1: 1 722 och i landskommunerna 1: 3 756. ~erksamhet och tHliJka en mera ekonomisk lös-
34174: Samtidigt fanns det i Uleåborgs och Lapplands ning, jämfört med en användning av hydra
34175: Jän ungefär 1 tandläkare per 3 400 invånare. utrymmen.
34176: Städema i dessa Iän hade en tandläkare per Byggnadsdelegationen för Uleåborgs universi-
34177: ca 1 950 invånare, medan landskommuner och tet ,sände den grundläggande planen för
34178: köpingar där hade en tandläJkare per ca 5 100 byggande av en odontologisk institution vid
34179: invånare. Antalet tandläkare är m.a.o. avsevärt universitetet tili undervisningsminis.teriet i maj
34180: mindre i norra Finland än i sydligare deilar av 1972. EnHgt planen sku11e odontologiska insti-
34181: landet. Samtidigt ställer den nya fo1khälsolagen tutionens byggnad förläggas i stadsdelen Kon·
34182: ökade krav på tandläkarservicen också i norra tinkangas i U[eåborg, på samma tomt som den
34183: Finland. medicinska fakultetens institutionsbyggnader.
34184: 1 flera utredningar har konstaterats, att stu- Enligt det framlagda rumsprogrammet behöver
34185: dioorten har stor betydelse för hur den utb11- institutionen ett utrymme på sammanlagt unge-
34186: dade arhetskraften fördelar sig regionalt när fär 6 000 m2• Häri ingår utrymmen för för-
34187: den har slutfört sin utbildning, och detta valtning, personaJl, undervisning, f.orslkning, kli-
34188: rentav så, att personer som är hemmahörande niker och ~aboratorier. Byggnaden skulle dessu-
34189: i norra Finland och har fått sin utbhldning i tom inrymma tekniska utrymmen, nonnala
34190: södra FinJand stannar kvar där när utbiklningen skyddsrum samt service- och ~agerutrymmen.
34191: är avslutad. Den regionala snedvridningen i Dess samman[agda våningsvta skulle därför
34192: fråga om tandläJkarservice i norra och östm uppgå thll ca 11 000-12 000 m1. Utrymmena
34193: Finland .kan därför rättas till endast genom är dimen:sionerade med tanke på intagning av
34194: att tandläJkare utbHdas inom utvecMingsområ- 60-70 studerande per år. Byggnadskostna-
34195: dena. derna har beräknats till 15 500 000 mark.
34196: 5
34197:
34198: Enligt de förberedande planerna ämnar rege- helhet så, att studieplatsernas föroelning samt
34199: ringen föreslå, ·att ett ans'lag för planering av beskaffenheten och omfattningen hos den
34200: uppförandet av en byggnad för den odonto- undervisning som medddas skulle iklarläggas
34201: logiska institutionen vid U1eåborgs universitet med hjälp av landsomfattande befoiknings- och
34202: skall upptas i statsförslaget för år 1973. Om u tveoklingsprognoser.
34203: planeringsanslaget godkänns, kan bygget påbör- Undervisningsministeriet anser, ,trots ovan-
34204: jas år 1976, och byggnaden skuHe då stå färdig nämnda udåtande, att den odontologiska insti-
34205: år 1978. Den odontologiska elementarundervis- tutionens vid Uleåborgs universitet byggnads-
34206: ningen S!ku1le kunna börja år 1976, innan företag borde genomföras så snart som möjligt.
34207: bygget ännu har slutför.ts. Enligt ministeriets uppfattning har studieplat-
34208: Meningen är att de krav tolkhälsolagen stäl- sernas fördeJ.ning i förhå:Hande tiil folkmängden
34209: ler srkaH beaktas när verksamheten vid den och tiLI behovet av tandvård beaktats när
34210: odontologiska kliniken planeras, så att Miniken grundläggningsplanen för institutionen utar-
34211: skall kunna fungem både såsom plats för under- betades. lnom ministeriet prövas möjHgheterna
34212: visning och såsom odontologisk hälsovårds·sta- att påskynda planeringsprocess·en så att bygg-
34213: tion. Också reformen av de odontologiska naden skuHe kunna stå färdig år 1977, varvid
34214: studierna kommer att beaiktas vid planeringen elementarundervisningen ·sikclle kunna börja år
34215: av institutionen. 1975. Möjligheterna tiiJ påskyndande är i sista
34216: Undervisningsministeriet har i stadgad ord- hand beroende av statens finansieringssituation.
34217: ning begärt utlåtande av finansministeriets Av tekniska orsaker torde odontologiska insti-
34218: ddegation för byggnadsärenden om grundlägg- tutionens byggna:dsföretag inte kunna påskyndas
34219: ningsplanen för odontologisika institutionens vid mera än va:d som nyss har nämts.
34220: Uleåborgs universitet byggnadsföretag. Dele- Utvidningarna av de odontologiska fakulte-
34221: gationen har dock ansetJt att den inte i detta tema i Helsingfors och Åbo medverkar i sin
34222: skede kan förorda ett förvet'lcligande av detta mån tiH att avhjäilpa bristen på tandläkare i
34223: byggnadsföretag. Enligt delegationens åsikt hndet, utan att utgöra olägenhet ellet hinder
34224: borde frågan om hm: tandläkarutbiJdningen för ett inledande av tandläka:rutbilning i Uleå-
34225: ska:Ll ordnas utl'edas såsom en riksomfattande borg.
34226: Helsingfors den 6 oiktober 1972.
34227:
34228:
34229: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
34230:
34231:
34232:
34233:
34234: 852/72
34235: Kirj. ksm. n:o 199.
34236:
34237:
34238:
34239:
34240: Laine ym.: Huoltoavun saajien toimeentuloturvan parantamisesta.
34241:
34242:
34243: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
34244:
34245: Sosiaalihallituksen toimesta valmistuneen % kunnista hyväksyy huoltoapunormistoon ra-
34246: selvityksen mukaan esiintyy kuntien sosiaali- dioluvan, 10 % televisioluvan ja 2 % puheli-
34247: lautakuntien piirissä varsin erilaisia käsityksiä men hankinnan.
34248: välttämättömään toimeentuloon tarvittavien va- Sosiaalihallituksen huoltoapunormitutkimus
34249: rojen tarpeesta. Pahinta on se, että useimmissa osoittaa toimeentuloturvan olevan maassamme
34250: tapauksissa tämä tarve arvioidaan kohtuutto- riittämättömän ja epätasaisesti jakautuvan. Yh-
34251: man alhaiseksi. Kohtuuttomuus on huipussaan teiskunnan luonteesta ja rakenteesta johtuvien
34252: siellä, missä katsotaan 1-vuotiaan lapsen ela- syiden lisäksi huoltoavun tarpeeseen ja sen
34253: tukseen tarvittavan vain 10 markkaa kuukau- riittämättömyyteen on syynä se, että valtio-
34254: dessa. Samaa on sanottava siitä, että keskimää- valta on jättänyt huoltoavun maksamisen mil-
34255: rin katsoivat kunnat yksinäisen aikuisen tar- tei yksinomaan kuntien huoleksi. Valtion osuus
34256: vitsevan käyttövaroikseen 128 markkaa kuu- huoltoavun kokonaiskustannuksista on nykyään
34257: kaudessa eli n. 1/5 vähimmäispalkan määrästä. n. 3 %. Jotta kunnat voisivat antaa huoltoapua
34258: Monissa kunnissa käyttövarojen tarve arvioi- tarpeenmukaisen määrän olisi normistoa muu-
34259: daan vielä huomattavasti pienemmäksi kuin ko. tettava ja valtionapua lisättävä tuntuvasti.
34260: keskiarvo. Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
34261: Huoltoavun pienuutta todellisiin elinkustan- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
34262: nuksiin verrattuna osoittaa myös se, että vain me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
34263: muutama kunta hyväksyy huoltoavun ravinto- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
34264: normin kotitaloustiedustelun osoittaman todelli-
34265: sen menon suuruisena n. 95 prosentin sovel- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34266: taessa todellisuutta vastaamattomia ravintonor- ryhtyä huoltoavun saajien toimeentulo-
34267: meja mm. yksinäisten naisten osalta. Vain 20 turvan parantamiseksi?
34268: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1972.
34269:
34270: Ensio Laine. Aulis Juvela.
34271: Kaisu Weckman. Irma Rosnell.
34272: Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
34273: Toivo Asvik.
34274:
34275:
34276:
34277:
34278: 903/72
34279: 2
34280:
34281:
34282:
34283:
34284: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34285:
34286: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuuluva asia, on sosiaalihallitus kääntynyt kun-
34287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tien keskusjärjestöjen puoleen ja esittänyt, että
34288: olette 14 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- ne yhdessä sosiaalihallituksen kanssa ensi ti-
34289: jeenne n:o 1443 ohella toimittanut valtioneu- lassa valmistaisivat kunnille suosituksen huolto-
34290: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen avun myöntämiseen liittyvistä asioista,· mihin
34291: kansanedustaja Ensio Laineen ym. kirjallisesta sisältyisi myös ohjeelliset normilaskelmat. Erää-
34292: kysymyksestä n:o 199, jossa tiedustellaan: nä lähtökohtana voi tällöin olla talousneuvoston
34293: toimeentuloturvaa koskeva selvitys. Sen mu-
34294: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kaan eduskunnan päättämiä kansaneläkkeitä
34295: ryhtyä huoltoavun saajien toimeentulo- voidaan pitää hyväksyttävänä vähimmäistulon
34296: turvan parantamiseksi?" mittana.
34297: Lisäksi on syytä todeta, että valtioneuvoston
34298: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 9. 12. 1971 asettaman kunnallistalouden neu-
34299: taen seuraavaa: vottelukunnan erillinen jaosto selvittää ja laatii
34300: Sosiaalihallituksen vuosien 1971-1972 vaih- esitystä sosiaalihuollon valtionosuus- ja avustus-
34301: teessa suorittama kuntien ohjeellisia huoltoapu- järjestelmän kehittämisen yleisistä perusteista.
34302: normeja koskeva tiedustelu ja tutkimus osoitti, Tällöin tulee selvitettäväksi myös kysymys,
34303: että viimekäden toimeentuloturva maassamme onko ja missä määrin syytä lisätä valtionosuut-
34304: on epätasainen ja riittämätön. Koska kysymyk- ta kuntien huoltoapukustannuksiin jotta muun
34305: sessä on katsottu olevan kuntien itsehallintoon muassa huoltoavun saajien toimeentulo tulisi
34306: tasapuolisesti ja tyydyttävästi turvatuksi.
34307: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1972.
34308:
34309: Ministeri Pentti Pekkarinen.
34310: 3
34311:
34312:
34313:
34314:
34315: T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
34316:
34317: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som möjligt skulle för kommunernas räkning
34318: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utarbeta en rekommendation rörande de ange-
34319: nr 1443 av den 14 september 1972 tili veder- lägenheter som ansluter sig tili beviljandet av
34320: börande medlem av statsrådet översänt avskrift socialhjälp, och i denna rekommendation borde
34321: av följande av riksdagsman Ensio Laine m. fl. också ingå vägledande normberäkningar. Härvid
34322: ställda skriftliga spörsmål nr 199: skulle ekonomiska rådets utredning om ut-
34323: komstens tryggande kunna vara en utgångs-
34324: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen punkt. Enligt denna utredning kan de folkpen-
34325: vidtaga för att de som åtnjuter social- sioner som Riksdagen har beslutat om anses
34326: hjälp skall få sin utkomst bättre tryg- utgöra ett acceptabelt mått på minimiinkoms-
34327: gad?" ten.
34328: Det är dessutom skäl att konstatera, att en
34329: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- särskild sektion inom den av statsrådet 9. 12.
34330: samt anföra följande: 1971 tillsatta delegationen för kommunal eko-
34331: Den förfrågan och undersökning rörande nomi utreder de allmänna grunderna för ut-
34332: kommunernas vägledande socialhjälpsnormer vecklande av statsandels- och bidragssystemet
34333: som socialstyrelsen föranstaltade vid årsskiftet inom socialvården och utarbetar proposition i
34334: 1971-1972 visade, att utkomsten i sista hand saken. Härvid blir det också aktuellt att utreda
34335: är ojämnt och otiliräckligt tryggad i vårt land. frågan huruvida och i så fall i viiken utsträck-
34336: Då det här har ansetts röra sig om en sak, ning det finns orsak att öka statens andel i
34337: som hör hemma inom den kommunala självsty- betalningen av kommunernas kostnader för so-
34338: relsen, har socialstyrelsen vänt sig tili de kom- cialhjälpen, för att bl. a. de som åtnjuter so-
34339: munala centralorganisationerna och föreslagit cialhjälp skall få sin utkomst tryggad på ett
34340: att de tilisammans med socialstyrelsen så snart opartiskt och tillfredsställande sätt.
34341: Helsingfors den 23 oktober 1972.
34342:
34343: Minister ·Pentti Pekkarinen.
34344: Kirj. ksm. n:o 200.
34345:
34346:
34347:
34348:
34349: Junnila: Ulkomaalaisten maastapoistumis- ja pakosuunnitelmien
34350: ilmiantamisesta.
34351:
34352:
34353: Ed u s kunnan Herra Puhe miehelle.
34354:
34355: Lehdistössä selostettiin elokuun lopulla erään tyy, on paitsi inhimilliseltä kannalta erittäin
34356: ulkomaalaisen sanomalehden väitteitä, joiden tuomittavaa myös maamme poliittista ·mainetta
34357: mukaan jokin suomalainen matkatoimisto olisi pahoin vaarantavaa, olisi tarpeen selvittää, on-
34358: ilmiantanut tiettyjen ulkomaalaisten maasta- ko puheena olevissa uutisissa minkäänlaista pe-
34359: poistumis- ja pakoaikeita asianomaisen maan rää. Esitän näin ollen valtiopäiväjärjestyksen
34360: viranomaisille. Samassa uutisessa kerrottiin, 37 §:n 1 momentin perusteella valtioneuvos-
34361: että erään Helsingissä olevan ulkomaisen edus- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
34362: tuston toimihenkilöt olisivat kaapanneet pak<>a van kysymyksen:
34363: suunnitelleen ulkomaalaisen pariskunnan lapsen
34364: täkäläi.sestä lastentarhasta ja kiristäneet epätoi- Onko Hallitus tutustunut lehtiuuti-
34365: voisia vanhempia tällä keinoin luopumaan pako- siin, jotka väittävät, että jokin suoma-
34366: aikeistaan. lainen matkatoimisto olisi ilmiantanut
34367: Tuntuu uskomattomalta, että mikään suoma- tiettyjen ulkomaalaisten maastapoistu-
34368: lainen matkatoimisto sinänsä voisi menetellä mis- ja pakosuunnitelmia asianomaisen
34369: noissa uutisissa selostetulla tavalla. Mutta se ei maan viranomaisille ja että tässä yhtey-
34370: poista vielä sitä mahdollisuutta, että joidenkin dessä olisi toimeenpantu jopa lapsen-
34371: matkatoimistojen palvelukseen olisi soluttautu- ryöstö jostakin lastentarhasta, ja jos on,
34372: nut henkilöitä, jotka matkatoimiston johdon aikooko Hallitus perusteellisesti sel-
34373: tietämättä harjoittavat tällaista toimintaa. vittää väitetyn tapauksen?
34374: Kun tällainen toiminta, jos sitä todella esiin-
34375: Hels1ngissä 15 päivänä syyskuuta 1972.
34376:
34377: Tuure Junnila.
34378:
34379:
34380:
34381:
34382: 871/72
34383: 2
34384:
34385:
34386:
34387:
34388: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e n:i i e h e 11 e.
34389:
34390: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ryöstö jostakin lastentarhasta, ja jos on,
34391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, aikooko Hallitus perusteellisesti sel-
34392: olette 15 päivänä syyskuuta 1972 piiivlityn kir- vittää väitetyn tapauksen?"
34393: jeenne n:o 1444 ohella toimittanut valtioneu-
34394: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
34395: kansanedustaja Junnilan kirjallisesta kysymyk. taen seuraavaa!
34396: sestä n:o 200, jossa tiedustellaan: Välittömästi kysymyksessä tarkoitettujen leh-
34397: tiuutisten jiilkeen tutkittiin asiaa poliisin toi-
34398: "Onko Hallitus tutustunut lehtiuuti. mesta. Selvitystä siitä, että jokin suomalainen
34399: siin, jotka väittivät, että jokin suoma- matkatoimisto tai suomalaiset henkilöt olisivat
34400: lainen matkatoimisto olisi ilmiantanut menetelleet kysyn:Iyksessä tarkoitetulla tavalla,
34401: tiettyjen ulkomaalaisten maastapoistu. ei ole saatu.
34402: mis- ja pakosuunnitelmia asianomaisen Asia ei näin ollen ole antanut Sisäasiabuni-
34403: maan viranomaisille ja että tilssä yhtey- nisteriölle aihetta enempiin toimenpiteisiin.
34404: dessä olisi toimeenpantu jopa Iapsen-
34405: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1972.
34406:
34407:
34408: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
34409: 3
34410:
34411:
34412:
34413:
34414: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34415:
34416: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ämnar Regeringen grundligt utreda
34417: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse den påstådda händelsen?"
34418: nr 1444 av den 15 september 1972 tili veder-
34419: börande medlem av statsrådet översänt avskrift Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
34420: av följande av riksdagsman Junnila. ställda anföra följande:
34421: spörsmål nr 200: Omedelbart efter de i spörsmålet avsedda
34422: tidningsnotiserna undersöktes saken på åtgärd
34423: "Har Regeringen tagit del av de tid- av polisen. Klarhet om att någon finländsk
34424: ningsnotiser, som gör gällande att nå- resebyrå eller finliindska personer skulle ha
34425: gon finländsk resebyrå för vederbörande förfarit så som i spörsmålet avses har icke
34426: lands myndigheter :skulle ha yppat vissa erhållits.
34427: utlänningars planer på att avlägsna sig Saken har sålunda icke föranlett vidare åt-
34428: eller fly från landet och att i detta gärder av ministeriet för inrikesärendena.
34429: sammanhang skulle ha skett rent av
34430: barnarov från någon barnträdgård, och
34431: om så är fallet,
34432: Helsingfors den 10 oktober 1972.
34433:
34434:
34435: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
34436: Kirj. ksm. n:o 201.
34437:
34438:
34439:
34440:
34441: Honkonen ym.: Liike- ja toimistoalojen työntekijäin ja toimi"
34442: henkilöiden aseman parantamisesta.
34443:
34444:
34445: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34446:
34447: Viime vuosikymmenen kuluessa on palvelu- "Miksi ei Hallitus ole ryhtynyt Eduskunnan
34448: elinkeinojen piirissä ,työskentelevien lukumäärä nimenomaisesta !toivomuksesta huolimatta !toi-
34449: noussut voimakkaasti ja sama suunta 'tullee en- menpiteisiin Jiike- ja trormistoa:lojen ftyöntekijäin
34450: nusteiden mukaan yhä voimistumaan, jopa 5iinä aseman parantamiseksi?"
34451: määrin, että alasta keh~t.tyy lähivuosina suurin Vastauksessaan tkysymyrkseen hallitus il'moitti
34452: elinkeino ryhmä. sosiaaliminis.t:eriön asettaneen toimikunnan,
34453: V ali<tettavasti ,tämän alan, johon ensisijaisesti jonka tehtäväksi on annettu 1tuukia 1iilke- ja toi-
34454: on Juettava myymäläapula1se't ja pienipaikkaiset mistoalojen työntekijäin ja toimihenkilöiden ~a
34455: toimi:sto- ja varasroapulaiset, baareissa ja huol- loudellisia ja sosiaalisia oloja sekä tehdä ehdo-
34456: toasemiHa työskenteilevät, työnitekijäin ,taloudel- tuksensa mahdollisesti .todettujen epäkohtien
34457: linen ja sosiaalinen asema ei ole noussut edes poiSitamiseksi.
34458: kohtuulliselle .tasolle. He muodostav31t edelleen Kun toimikunnan ja myöhemmin asetetun
34459: erään kaikkein heikoimmin palkaltuista ryhmis- kiomitean •työn tuloksis•ta ei ole vielä :tullut sel-
34460: tä, näin huolimatta siitä, että 1työ on monessa vitystä esitämme jälleen, viitaten valtiopäiväjär-
34461: suhteessa er~ttäin rashtavaa ja vaativaa. jestyksen 37 § :n 1 moment•tiin, valtioneuvos-
34462: Epäkohtaan on eduslkuntakin kiinni,ttänyt ton asianomaisen jäsenen vas·tattavaksi seuraa-
34463: huomionsa lausuessaan vuonna 196.5 ,tosin van kysymyksen:
34464: äänestyksen jälkeen seuraavaa: "Eduskunta
34465: edellyttää, että ha::tlitus pikaisesti suodtuttaa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34466: •tutkimuksen Jiiilke- ja :toimistoalojen toimihen- ryhtyä pienipa)ldcaisten myymälä-, toi-
34467: ki:löiden ja työ111tekijäin sosiaalisesta asemasta." misto-, !Varasto- ja baariapulaisten sekä
34468: Kun eduskunnan lausuma&ta huolimatta sil- !huoltoasemilla työskentelevien palkka-,
34469: loinen hallitus ei ryhtynyt toimenpiteisiin asia~ työaika- ja 'sosiaalisten epäkohtien pois-
34470: tilan korjaamiselksi tehtiin ryhmämme taholta tamiseksi ja korjaamiseksi?
34471: seuraava edusku1111:akysymys:
34472: Helsingissä 15 päivänä SYJIISKuuta 1972.
34473:
34474: Kuuno Honkonen. Veikko Salmi.
34475: Helvi Niskanen. Mirjam Tuominen.
34476: Kalevi Kivistö.
34477:
34478:
34479:
34480:
34481: 886/72
34482: 2
34483:
34484:
34485: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
34486:
34487: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuksia kuin keski- ja .suurituloisille. UKK-sopi-
34488: mainitussa :tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mus toteutti ns. vähimmäispalkan 3,20 mk tun-
34489: olette 15 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- nilta ja 1. 4. 1972 3,50 mk tunnilta sekä 602
34490: jeenne ohella toimittanut ·valtioneuvoston asian- mk kuukaudelta.
34491: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Työsopimuslain 17 §: n säännösten noudatta-
34492: Kuuno Honkosen ym. näin kuuluvasta kirjalli- mista on nyt valvottu työsuojeluviranomaisten
34493: sesta kysymyksestä n:o 201: toimesta ltoista vuotta. Työsuojelupiireissä saa-
34494: vutetut kokemukset osoittavat, että ·työehtoso-
34495: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo pimusten vähimmäispalkkaehdot ovat :tuotta-
34496: ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi- neet suhteellisesti eniten hyötyä palveluamma-
34497: misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä teissa toimiville pienipalkkaisille ·työntekijöille.
34498: huoltoasemilla työskentelevien palkka-, Ruokabaarit, huoltoasemat, kioskit ja kauppa-
34499: työaika- ja .sosiaalisten epäkohtien pois- liikkeet ovat palkka-, työaika-, vuosiloma- ja
34500: tamisel~si ja korjaamiseksi?" muiden työehtokysymysten valvonnassa anta-
34501: neet työsläistarkastaji1le eniten tehtäviä. Tämä
34502: Vastauksena kysymyikseen esitän kunniohta- koskee varsinkin järjestäy,tymättömiä aloja sekä
34503: vasti seuraavaa: harjoittelijoita. Maan eteläosissa ovat etualalla
34504: Liikealan ·työolotoimikunta on mietinnössään olleet lähinnä työsuhteen päättymiseen ja sai-
34505: (1968: B 57) todennut, että Iiike- ja toimisto- rausajan palkkaan lii.ttyvät kysymykset, kun
34506: alojen työntekijäin taloudellisia ja sosiaalisia taasen maan pohjoisosissa myös palkka-asiat
34507: oloja koskevi•en epäkohtien poistamisessa on ovat aiheuttaneet paljon toimenpiteitä. Yleisesti
34508: yhteiskunnaUe kuuluvia •tehtäviä lasten päivä- ottaen voidaan havaintoj-en perusteella !todeta,
34509: hoitopaikkojen J1sääminen ja ammattientarkas- että työehtosopimuksin määrite1tyjä vähimmäis-
34510: tuksen va1tuuksien ~aajentaminen etukäteen ta- palkkarajoja noudatetaan. Tämä ei !kuitenkaan
34511: pahtuvassa työ- ja sosiaalitilojen suunnittelun merkitse, että aina noudatettaisiin myös työeh-
34512: tarkas.tamises•sa. Näihin kysymyksiin on halli- tosopimusten muita palkkaperusteita. Eräänä
34513: tuksen !taholla !kiinnitetty huomiota. Hallituk- syynä palvelualojen palkkauksen yleiseen mata-
34514: sen esity.s :lasten päivähoidosta on parhaillaan lan keskiarvotasoon voidaan pitää sitä, että mo-
34515: eduskunnan käsiteltävänä, ja esitys ·la1ksi työ- niin toimiin ei vaadita ammattikoulutusrta, jol-
34516: suojelun valvonnasta on jätetty eduskunnalle loin lähtöpalkka on pieni ja vaikuttaa jarrutta-
34517: viime toukokuussa. vasti koko yleistasoon. Laadituista tilastoista
34518: Ansiotaso- ja itoimeenttrlokomitean tehtävänä käy ilmi, että lähes puolet ltiedusteluista on
34519: on tutkia, mitkä työnsuorittajaryhmät ovat siinä koskenut työsopimuslakia ja viidesosa vuosilo-
34520: asem:as:sa, että ansiotaso heidän suorittaessaan malakia sekä ruiden jälkeen eniten työaika-, työ-
34521: tavanomaista työtään jää niin al.haiseksi, ettei turvallisuus- ja kotiapulaislakeja.
34522: heillä voida katsoa olevan kohtuullista toi- Työsuojelualan Jainsäädännön uudistaminen,
34523: meentuloturvaa, sekä .tehdä ehdotuksensa tar- mistä hallitus on jättänyt ehdotuksensa edus-
34524: vittaviksi toimenpitei:k:si. Osamietintänä on kunnalle, tulee antamaan entisrtä paremmat mah-
34525: marraskuussa 1970 valmistunut ehdotus työ- dollisuudet työsuojelun tehostamiselle. Ansio-
34526: sopimussuhteessa olevia koskevasta vähimmäis- taso.. ja toimeentulokomitean mietinnön valmis-
34527: paU&:ajärjesrelmästä. Komitean toimeksiannon tuttua, mikä on kohdakkoin odotettavis•sa, hal-
34528: laajasta sisällöstä johtuen komitea ei ole vielä litus myös voi saada nykyistä selvemmän kuvan
34529: voinut .saada lopullista mietintöään valmiiksi. tarvittavista toimenpiteistä palveluelinkeinojen
34530: Devalvaation jälkeisinä vuosina 1968-1971 piirissä ·työskentelevien paJkka-, työaika- ja so-
34531: toteutettu kokonaisratkaisuihin perustunut ns. siaalisten epäkohtien korjaamiseksi ja poista-
34532: solidaarinen palkkapo1i1:iikka on merkinnyt miseksi.
34533: pienituloisHle suurempia prosentuaalisia koro-
34534: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1972.
34535:
34536: Minis!teri Pentti Pekkarinen.
34537: 3
34538:
34539:
34540:
34541: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34542:
34543: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ellet stora inkomster. UKK-avtalet införde en
34544: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse s.k. minimilön av 3,20 mk per timme, viiken
34545: av den 15 september 1972 tili vederbörande 1. 4. 1972 steg tilil 3,50 mk per timme och
34546: medlem av statsrådet översänt aV'siktift av föl- 602 mk per månad.
34547: jande av .riksdagsman Kuuno Honkonen m. fl. Efterlevnaden av stadgandena i 17 § lagen
34548: ställda skriftliga spörsmål nr 201: om arbetsavtal har nu i mer än ett år över-
34549: "Vilka åitgärder ämnar Regeringen vakats av arbetarskyddsmyndigheterna. Erfaren-
34550: vidtaga för att avhjälpa och rätta till de heterna inom arbetatskyddsdistrikten visar att
34551: olägenheter i fråga om löner, arbetstider kollektivav:talens klausuler om minimilöner re-
34552: och sociala förhållanden som råder bland rativt sett har medfött den .största nyttan för
34553: [ågavlönade butiks-, kontors-, lager- och lågavlönade arbetstagare i serviceyrken. Mat-
34554: barbiträden samt anställda vid service- barer, 1servicestationer, kiosker och affärer har
34555: :stationer?" vid öv-ervakningen av löne-, arbetstids-, semes-
34556: ter- och andra kollektivavtalsfrågor gett arbetar-
34557: Såsom svar på detta spör,smål får jfl!g vörd- inspekltörerna mest arbete. Detta gäller särstkilt
34558: samt anföra följande: oorganiserade branscher samt praktikanter. I
34559: Kommissionen för undersökning av arbets- landets södra delar har främst frågor i anslut-
34560: föthålianden i affärsbranschen har i si!tt betän- ning tili arbetsförhållandets upphörande och lön
34561: kande ( 1968: B 57) konstaterat, a:nt när det under tiden för sjukdom varit mest aktuella,
34562: gäller att råda bot på ekonomiska och sociala medan åter i de norra delarna av landet också
34563: olägenheter bland arbetstagarna inom affärs- lönefrågor har föranlett en mängd åtgärder. I
34564: och kontol'!sbranscherna består de uppgifter, allmänhet kan man på basen av gjorda iaktta-
34565: som ankommer på samhi:tllet, i atlt öka antalet gelser konstatera, att de i kollektivavtalen an-
34566: dagvårdspla'tJser för barn och utvidga yrkes- givna gränserna för minimilöner ia:kttas. Detta
34567: inspekltionens befogenheter tili att omfatta för- innebär dook inte att också kotlektivavtalens
34568: handsgranskning av planeringen av arbets- och andra av:löningsgrunder alltid skulle i~ttas. En
34569: socia:la utrymmen. Regeringen har ägnat dessa av or,sakerna rtHI den gängse låga medelnivån
34570: frågor uppmä11ksamhet. Riksdagen behandlar hos lönerna inom servicebranscherna kan anses
34571: som bäst en regerings.proposition med förslag vara att många sysslor inte kräver yrkesutbild-
34572: tiH Jag om barndagvåtd, och en proposition ning, varvid begynnelselönen är låg och inver-
34573: med fönslag tili lag om tillsynen över arbetar- kar återhållande på hela den allmänna nivån.
34574: skyddet avläts :till Riksdagen i maj detta år. Av den statis:tik ·som gjol'!ts framgår att nästan
34575: Förtjänstnivå- och utkoms:tikommi:tten har :till hälf,ten av förfrågningarna har gällt lagen om
34576: uppgift att undersöka, vilka grupper av arbets- arbetsavtal och en femtedel semesterlagen, me-
34577: tagare som har det så stälh, att föntjänstnivån dan de Hes:ta andra frågorna mes1t berört ar-
34578: i det arbete de sedvanligen utför blir :s.å Jåg, betstidslagen, 1agen om skydd i arbete och hem-
34579: att det inte kan anses att de är tillfötsäkrade biträdeslagen.
34580: en skälig utkomst, samt att framlägga förslag En :reform av arbetarsikyddslagstiftningen,
34581: till nödiga åtgärder. I november 1970 gjordes varom regeringen har avlådt en proposition till
34582: i form av e:tt delbetänkande ett förslag till mi- Riksdagen, kommer att erbjuda bättre möjlig-
34583: nimilönesystem för anställda i arbetsavtalsför- heter än förut at't effehivera arbetarskyddet.
34584: hållande. På grund av att kommittens uppdrag När fö11tjänstnivå- och utkomst:lkommitten har
34585: är så omfattande har kommitten ännu inte fått fått si1tt betänkande färdiogt, vr~ket snart kan
34586: sitt slutliga hetänkande färdigt. väntas, kan regeringen också få en ;tydligare
34587: Den på ltota1lö.sningar baserade s.k. solidariska bild än för närvarande av de åitgärder som er-
34588: lönepolitik 'som har genomförts under åren efter fordras för att :rådande olägenheter i fråga om
34589: deva:lveringen, 1968-1971, har inneburit löner, arbetstider oah sociala förhå:llanden bJand
34590: större procentuella höjningar för personer med de anställda inom servicenäringarna :skall kunna
34591: små inkomster än för dem .som har medelstora rättas 1tihl och avhjälpas.
34592: Helsingfors den 18 oktober 1972.
34593:
34594: Minister Pentti Pekkarinen.
34595: Kirj. ksm. n:o 202.
34596:
34597:
34598:
34599:
34600: Poutaneo ym.: Verovalitusten käsittelyn nopeuttamisesta iäänin-
34601: hallituksissa.
34602:
34603:
34604: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34605:
34606: Maatalouden tuloverouudistus on aiheuttanut verovalitusasioihin ja tehty myös ehdotuksia
34607: huomattavia tulkintavaikeuksia. Verolautakun- asiantilan korjaamiseksi.
34608: tien kannat ovat monissa kohdin olleet toisis- Verovalitusasioiden käsittelyn hitaus aiheut-
34609: taan poikkeavia. Näin ollen ainakin maatalous- taa verovelvollisille kohtuuttomia rasituksia.
34610: verotuksen alkuvuosina on esiintynyt paljon Tämän epäkohdan poistaminen onkin sekä ve-
34611: muutoksenhakutarvetta ja lääninhallituksille on rovelvollisten että veronsaajan kannalta ensiar-
34612: jätetty runsaasti verovalituksia. voisen tärkeää.
34613: Verovalitusten käsittelyssä on kuitenkin il- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
34614: mennyt kohtuutonta viivästymistä. Useissa lää- sen 37 §:n 1 momenttiin vedoten esitämme val-
34615: neissä odottaa vielä ratkaisua ensimmäistä vero- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
34616: uudistusvuotta koskevia valituksia. Tästä aiheu- seuraavan kysymyksen:
34617: tuu lisää hankaluutta ja usein valitusvuotta seu-
34618: raaviin verovuosiin kohdistuvaa muutoksenhaku- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34619: tarvetta ainakin niin kauan kuin tulkintaerimie- ryhtyä, jotta lääninhallituksille jätettyjen
34620: lisyys kussakin tapauksessa on ratkaistu. verovalitusten käsittelyä voitaisiin ratkai-
34621: Jatkuvasti on usealla taholla kiinnitetty huo- sevasti nopeuttaa?
34622: miota lääninoikeuksissa käsittelyään odottaviin
34623: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1972.
34624:
34625: Pentti Poutanen. Olavi Martikainen.
34626: Juhani Sauikkonen. Esko Härkönen.
34627:
34628:
34629:
34630:
34631: 889/72
34632: 2
34633:
34634:
34635:
34636:
34637: E d u s kun n a n He r r a P uhe m i e h e 11 e.
34638: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa verraten vaikea. Käsiteltävistä asioista lähes
34639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 80 % on ollut veroasioita.
34640: olette 19 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- Muutoksenhakuasioiden käsittelyn nopeutta-
34641: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston miseksi on lääninhallituksiin pyritty perusta-
34642: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- maan lisää virkoja ja ylimääräisiä toimia sekä
34643: edustaja P. Poutasen ym. näin kuuluvasta kir- ottamaan tilapäisiä toimihenkilöitä verovalitus-
34644: jallisesta kysymyksestä n:o 202: ten käsittelemistä varten. Käsitttelemättömien
34645: valitusasioiden määrää on pyritty vähentämään
34646: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo myös ylitöiden turvin sekä perustamalla tilapäi-
34647: ryhtyä, jotta lääninhallituksille jätettyjen siä ja ylimääräisiä lääninoikeuksia. Nämä toimen-
34648: verovalitusten käsittelyä voitaisiin ratkai- piteet ovatkin jonkin verran parantaneet tilan-
34649: sevasti nopeuttaa?" netta, mutta mitään olennaista vaikutusta niillä
34650: ei ole ollut. Lieneekin niin, ettei lääninoikeuk-
34651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sien asiaruuhkaa pystytä purkamaan ja niiden
34652: vasti seuraavaa: toimentaedellytyksiä ratkaisevasti parantamaan
34653: Lääninoikeuksien Iainkäytön pahana epäkoh- yksinomaan tällaisilla toimenpiteillä. Tämän
34654: tana on kieltämättä pidettävä käsittelyn hi- vuoksi onkin erityisesti viime vuosina huomiota
34655: tautta. Tosin viime vuosina on tilanne tässä kiinnitetty ensisijaisesti lääninoikeuksien hallin-
34656: suhteessa jossain määrin parantunut, mutta tolainkäytön kehittämistyöhön.
34657: asioiden keskimääräinen ratkaisuaika on vielä- Hallirus on 18 päivänä helmikuuta 1972 an-
34658: kin noin yksi vuosi. tanut eduskunnalle esityksen lääninoikeuksia
34659: Lääninoikeuksien työtilanne vuosina 1957- koskevoo lainsäädännön uudistamisesta (halli-
34660: 1971 on ollut seuraava: tuksen esitys n:o 25/1972 vp.). Uudistuksen
34661: yhtenä tarkoituksena on vakiinnuttaa lääninoi-
34662: saapuneita vuoden aikana siirtynyt seur. keustyöskentely ja luoda edellytykset sille, että
34663: vuosi asioita ratkaistu vuoteen lääninoikeuden jäsenet voisivat toimia yleensä
34664: 1957 49 958 47 084 27 945 päätoimisesti lainkäyttötehtävissä. Uudisrusesi-
34665: 1958 45 516 42 359 27 482 tys käsittää myös muun muassa muutoksen
34666: 1959 38182 32 358 29 693 asiamiesmenettelyyn verotoimistoissa. Siten val-
34667: 1960 49 851 38 878 43 640 tion- ja kunnanasiamiesten VlaJstine ei enää olisi
34668: 1961 54 275 44 773 51054 asian käsittelemisen edellytys, mistä monesti on
34669: 1962 54 818 48 509 57 748 johtunut valitusasioiden ratkaisun viivästymi-
34670: 1963 48 743 49 053 55 849 nen. Asia voitaisiin ratikaista uudisrusehdotuk-
34671: 1964 47 963 48 628 53 850 sen mukaan sen jälkeen, kun valtion- ja kun-
34672: 1965 45 336 47 903 49 445 nanasiamiehelle olisi varatili tilaisuus vastineen
34673: 1966 47101 47 583 47 557 antamiseen, riippumatta siitä, onko vastine an-
34674: 1967 45 369 45 557 46 004 nettu vai ei.
34675: 1968 45 843 48 332 42 204 Vaikka edellä tarkoitetru lääninoikeusuudisrus
34676: 1969 47 906 50 284 38 916 toteuduttuaan tulisi osittain helpottamaan tilan-
34677: 1970 51841 48 663 40 791 netta, ei se vielä yksinään poista lääninoikeuk-
34678: 1971 50 665 49 485 41062 sien asiaruuhkaa. Hallintolainkäytön kehittämis-
34679: työssä on tämän vuoksi päämääräksi myös ase-
34680: Lääninoikeuksien työtilanne on aikaisempien tettu, ettei lääninoikeuden ratkaistavaksi rule
34681: vuosien asiaruuhkasta johruen edelleenkin siis sellaisia yks~nkertaisia ja vähämerkityksisiä
34682: 3
34683:
34684: as101ta, jotka voidaan edellyttää oikein ratkais- voitaisiin nopeuttaa, ja tekemään asiassa tarpeel-
34685: tuiksi alemmassa viranomaisasteessa ja yksinker- lisiksi katsomansa ehdotukset.
34686: taisemmassa menettelyssä. Muun muassa tämän Hallintolainkäytön selvitys-, tutkimus- ja ke-
34687: päämäärän toteuttamisen edellytysten ja mahdol- hittämistyötä suoritetaan myös sisäasiainministe-
34688: lisuuksien tutkimiseksi oikeusministeriö on 22 riön ja korkeimman halliinto-oikeuden toimesta.
34689: päivänä maaliskuuta 1972 asettanut toimikun- Kuten edellä esitetystä ilmenee on valitus-
34690: nan. asioiden käsittelyä lääninoikeuksissa pyritty eri
34691: Valtiovarainministeriö on 21 päivänä kesä- keinoin nopeuttamaan. Se, miten lääninoikeuk-
34692: kuuta 1972 asettanut toimikunnan, jonka teh- sissa tapahtuvaa hallintolainkäyttöä voidaan
34693: tävänä on selvittää verohallinnon organisaation edelleen kehittää ja nopeuttaa, on eri ministe-
34694: kehittämistarve koko laajuudessaan. Myös tämä riöissä ja toimikunnissa parhaillaan selviteltä-
34695: toimikunta tullee selvittämään niitä mahdolli- vänä.
34696: suuksia, joiden avulla verovalitusten käsittelyä
34697: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1972.
34698:
34699: Ministeri Esko Niskanen.
34700: 4
34701:
34702:
34703:
34704:
34705: T i 11 Rik sd age n s H err T a 1 m a n.
34706:
34707: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen således aJ:ltjämt relativt svår. Av de ärenden
34708: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse som skall handläggas har inemot 80% varit
34709: av den 19 september 1972 till vederbörande skatteärenden.
34710: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1- För påskyndande av handläggningen av
34711: jande av riksdagsman P. Poutanen m. fl. ställda ärooden rörande ändringssökande har man
34712: skriftliga spörsmå1 nr 202: strävat att vid länsstyrelserna inrätta flere
34713: tjänster och extraordinarie befattningar samt
34714: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen att anställa tillfälliga funktionärer för hand-
34715: vidtaga för att behandlingen av skatte- läggning av skattebesvären. Man har också
34716: besvär, som inlämnats tili länssty- strävat att minska antalet obehandlade
34717: relserna, skall kunna påskyndas i av- besvärsärenden genom överarbete och med att
34718: görande grad?" grunda tillfälliga och extraordinarie länsrätter.
34719: Dessa åtgärder har i någon mån förbättrat situa-
34720: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- tionen, men någon väsentlig verkan har de inte
34721: samt anföra fö1jande: fått. Det torde förhålla sig så, att enbart åt-
34722: Den långsamma behandlingen måste onekligen gärder av detta slag inte räcker tili för att
34723: anses vara en svår olägenhet hos lagskipningen avveckla anhopningoo av ärenden vid läns-
34724: vid länsrätterna. Läget har visserligen i någon rätterna och i avgörande grad förbättra dessas
34725: mån förbättrats i detta avseende under de senaste arbetsmöjllgheter. Fördenskull har, särskilt
34726: åren, men den genomsnittliga tiden för av- under de senaste åren, främst arbetet på att
34727: görande av ärenden är alltjämt omkring ett år. utveckla den administrativa lagskipningen vid
34728: Arbetssituationen vid länsrätterna under länsrätterna ägnats uppmärksamhet.
34729: åren 1957-1971 har varit följande: Regeringen avlät den 18 februari 1972 tili
34730: Riksdagen en proposition med förslag tili re-
34731: Under året Till följande vis,ion av ilags1tiftningen om länsrätter (Prop.
34732: Anlända avgjorda år uppskjutna nr 25/1972 rd.). Ett ~arv syftena med denna
34733: År ärenden ärenden ärenden reform är att stabilisera arbetet vid länsrätterna
34734: 1957 49 958 47 084 27 945 och skapa betingelser för att 1änsrätternas med-
34735: 1958 45 516 42 359 27 482 lemmar i allmänhet skall kunna handha
34736: 1959 38182 32 358 29 693 lagskipningsuppgifter såsom huvudsyssla. Re-
34737: 1960 49 851 38 878 43 640 formförslaget iooefattar bl.a. också en ändring
34738: 1961 54 275 44 773 51054 av förfarandet med ombud vid skattebyråerna.
34739: 1962 54 818 48 509 57 748 Sålunda skulle bemötande från stats- och kom-
34740: 1963 48 743 49 053 55 849 munalombud inte längre utgöra förutsätt-
34741: 1964 47 963 48 628 53 850 ning för handläggning av ärende, något som
34742: 1965 45 336 47 903 49 445 förut ofta föranledde dröjsmål med avgömndet
34743: 1966 47101 47 583 47 557 i besvärsärenden. Ärende skulle enligt förslaget
34744: 1967 45 369 45 557 46 004 lrunna avgöras sedan s~tats- och kommunal-
34745: 1968 45 843 48 332 42 204 ombud beretts ti11lfälle att inkomma med be-
34746: 1969 47 906 50 284 38 916 mötande, oberoende av om bemötande har av-
34747: 1970 51841 48 663 40 791 getts ellet inte.
34748: 1971 50 665 49 485 41062 Ehuru ovan avsedda reform av länsrätterna
34749: när den har förverkligats delvis skulle lätta
34750: På grund av anhopningen av ärenden under situationen, eliminerar den ännu inte ensam
34751: tidigare år är arbetssituationen vid länsrätterna för sig anhopningen av ärenden vid länsrätterna.
34752: 5
34753:
34754: Vid arbetet på att utveckla den administrativa heterna att påskynda behandlingen av skatte-
34755: lagskipningen har därför också uppställts som besvär och framlägga de förslag i saken som
34756: mål, att sådana enkla ärenden av ringa betydelse, den finner påkallade.
34757: vilka kan förutsättas ha blivit avgjorda på rätt Arbete i syfte att utreda, undersöka och ut-
34758: sätt av lägre myndighet och genom enklare för- veckla den administrativa lagskipningen utföres
34759: farande, inte skulle komma tilllänsrätten för av- också på åtgärd av ministeriet för inrikesären-
34760: görande. Justitieministeriet har den 22 mars dena och högsta förvaltningsdomstolen.
34761: 1972 tillsatt en kommission med uppgift att Såsom framgår av det ovan anförda har
34762: nndersöka bl. a. betingelsevna för och möjlig- försök gjorts att med olika medel påskynda be-
34763: hetema att förverkliga denna målsättning. handlingen av besvärsärenden vid länsrätterna.
34764: Finansministeriet tillsatte den 21 juni 1972 Frågan om hur den administrativa lagskipningen
34765: en kommission, vars uppgift är att i hela dess vid länsrätterna ytterligare skulle kunna ut-
34766: 01tnfattning utreda behovet av att hygga ut vecklas och påskyndas håller som bäst på att
34767: skatteförvaltningens organisation. Också denna utredas vid olika ministerier och inom olika
34768: kommission torde komma ,att utreda möjlig- kommissioner.
34769: Helsingfors den 17 oktober 1972.
34770:
34771: Minister Esko Niskanen.
34772:
34773:
34774:
34775:
34776: 889/72
34777: Kirj. ksm. n:o 203.
34778:
34779:
34780: Kauppi ym.: Kotiavustajatoiminnan valtionavun saattamisesta
34781: lakisääteiseksi.
34782:
34783: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
34784: Vuoden 1971 alusta lähtien on 180 paikka- Sairaaloissa hoidettavina olevien vanhusten
34785: kUi11Dalla vanhusten käytettävissä kotiavustajia. siirtäminen avohoitoon ei kuitenkaan vaadi ai-
34786: KotiaVUJStajatyöpis;teitten luku kasvoi viime noastaan lääkintäpa1velujen lisäämistä ja järjes-
34787: vuodesta lähes 40 %. Koulutettuja kotiavus- telyä, vaan samanaikaisesti on lisättävä ja te-
34788: tajia on noin 4 000. Määrä on 30 % suurempi hostettava myös vanhusten ikotiavustustoimin-
34789: kuin vuosi sitten. Kotiavustajista on säännöl-- taa. EHei näin tehdä, jää avohoitoon siirrettä-
34790: lisessä, pääasiassa osapäivätyössä noin 60 %, vien vanhusten muu kuin lääkinnällinen avus-
34791: osa on reserviluontoisesti käytettävissä tarpeen taminen lähiomaisten, useissa tapauksissa jo
34792: vaatiessa. ennestään rasitettujen kotien ja perheenemän-
34793: Toiminnan puitteissa on tähän mennessä tien huoleksi. Puutteelliset 1asunto-olot varsin-
34794: pystytty auttamaan noin 18 000 vanhusta vuo- kin syrjäseuduilla lisäävät omalta osaltaan avun
34795: sittain. Tämä ei ole läheskään peittänyt tatvet- tarvetta.
34796: ta. Avun olisi pitänyt olla huomattavasti suu- Monet nyt sairaaloihin sijoite!tuista vanhuk-
34797: rempi. Hoitoavun tarve tulee i;atkuvasti kasva- sista olisivat itsekin halukkaita siirtymään 'aiVo-
34798: maan jo siitäikin syystä, että yli 65-vuotiaitten hoidon piiriin. Esteenä tässäkään ei ole :niin-
34799: lukumäärä li!sääntyy noin 11 000 hengellä vuo- kään puute lää:kinnällisestä avusta kuin ylei-
34800: dessa. sestä kotiavustuksesta.
34801: Jotta kotiavustustoimintaa voitaisiin kehittää
34802: Kansanterveyslain tultua voimaan vanhusten samanaikaisesti avohoidon kehittämisen lkatns-
34803: avustamisessa on jouduttu kokonaan uuteen sa ja tehdä siten mahdolliseksi yhä useampien
34804: tilanteeseen. Terveydenhuoltopolitiikkamme pai- vanhusten siirtyminen pois sairaalahoidosta,
34805: nopisteen siirtäminen avoterveydenhuoltoon olisi kotiavustustoimi:nnan ~rahoitus järjestet-
34806: edellyttää myös sairaaloissa hoidettavina ole- tävä kokonaan uudelJle pohjalle. Tilanne para-
34807: vien vanhusten siirtämistä yhä enenevässä mää- nisi huomattavasti, jos valtion toimintaa varten
34808: rin tavosair:aa:nhoitoon. antama tuki muutettaisiin t}akisääteiseksi ny-
34809: Maamme kaikist'a sairaansijoista on tällä het- kyisen tulo- ja menoarviosidonnaisuuden sijasta.
34810: kellä noi:n 75 prosenttia vanhusten hallussa. Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
34811: Yleissairaa:latasollakin luku lähentelee 50 pro- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
34812: senttia. Sairaaloihin sijoitettujen vanhusten jou- tämme vaLtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34813: kossa on jo nyt paljon sellaisia, jotka sairau- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34814: den ja sen vaatiman hoidon kannalta voitaisiin
34815: siirtää avohoitoon. Lukumäärä kasvaa sitä mu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34816: kaa kuin 'kansanterveyslain edeHyttämät avo- ryhtyä kotiavustajatoiminnan soottami-
34817: hoitojärjestelmät kehittyvät ja laajenevat. sek:si lakisääteisen valtionavun piiriin?
34818: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1972.
34819:
34820: Eeva Kauppi. Sirkka Lankinen. Pekka Vennamo.
34821: Sinikka Karhuvaara. Kullervo Rainio. Antero Juntumaa.
34822: Elly Sigfrids. Mauri Seppä. Veikko Pihlajamäki.
34823: Mauri Miettinen. Juuso Häikiö. 01arvi Ronkainen.
34824: Salme Katajavuori. Joumd Mykkänen. Aune Mänttäri.
34825: Elsi Hetemäki. A1li Vaittinen-Kuikka. Orvoklci Kangas.
34826: Erkki Häkämies. M. Jaatinen. Lea Sutinen.
34827: Raimo Ilaskivi. Viljo Suokas. Saimi Ääri.
34828: Eero Lattula.
34829: 881/72
34830: 2
34831:
34832:
34833:
34834:
34835: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
34836:
34837: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kotipalvelulla tarkoitettaisiln iuonnokse:n
34838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mukaan kodinhoita1jien, kotiavustajien tl:lli muun
34839: olette 19 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn näihin verrattavan henkilökunnan suorittamaa
34840: lcirjeenne n:o 1468 ohella toimittanut valtio- sosiaaJ.ipalV'elua, joka käsittäisi kotitalouteen ja
34841: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljeoo.ök- kotona annettavaan henkilökohtaiseen hoitoon
34842: sen kansanedustaja Eeva Kaupin ym. kirjalli- kuu1uvie:n itehtävien suorittamisen tai niissä
34843: sesta kysymyksestä n:o 203, jossa tiedustellaan: avustamisen. Luonnoksessa on muun muassa
34844: :säännökset, ketkä olisivat oikeutetut saamaan
34845: "Mihin toimenpiteisiin Haltitus aikoo kotipalvelua ja missä kiireellisyys- ja välrt:tä-
34846: ryhtyä kotiavustajatoiminnan saattami- mättömyysjärjestyksessä sitä annettaisiin. Val-
34847: seksi la:lcisääteisen valtionavun p1:itiin?" tionosuus määrättyihin kunnal~e kotipa[velus!ta
34848: aiheutuviin kustannuksiin :suoritettaisiin kun-
34849: V astauk:sena kysymykseen esitän kunnioit- tien kantoikykyluokitu:ksen mukaisesti. Koti-
34850: taen ,seuraavaa: pa!lvetlutoiminrtaa voisi edelleen harjoittaa myös
34851: Kun lähitulevaisuudessa nykyisen terveys- yksitvinen järjestö. Yksityisen järjestön toi-
34852: politiikan py.clcimysten vuoiksi on odotettavissa mesta annettavan kotipa:lvelun tukemisesta ai-
34853: voimakas kodinhoitoavun tarpeen kasvu, on heutuviin kus!Jannuksiin vo~taisiin kllltlrudle
34854: 1uonnallisesti kodinhoitopalveluja sekä samalla edclleen antaa valtionavustusta valtion tulo- ja
34855: kodinhoitopalvelukuntaa kiireellisesti lisättävä. menoarvioon otetun määrärahan puitteiss131.
34856: Tämän vuoksi tulee myös välttämättömäksi Lakie$itys, jossa siis myös kotiavustajatoi-
34857: esittää kodinhoitoapua koskeva lainsäädäntö minta tulisi otettavaksi lalcisääteisen valtion-
34858: uudistettavaksi. Aivan äskettäin onlm sosiaali- avun piiriin, on parhaillaan vll!lmisteltavana so•
34859: hallituksen toimesta laadittu [uonnos ns. koti- siaali.- ja terveysministeriössä ja tullaan se aika-
34860: palveluladksi ja jätetty se sosiaali- ja terveys- naan hallituksen esityksenä antamaan eduslrun-
34861: ministeriölle enempiä toimenpiteitä varten. nan käsiteltäväksi.
34862: Tässä luonnoksessa esitetään jo kotiavustaja-
34863: toiminta otettavaksi lakisääteisen valtionavun
34864: piirun.
34865: Hdsingissä 17 päivänä lokakuuta 1972.
34866:
34867: Ministeri Pentti Pekkarinen.
34868: 3
34869:
34870:
34871:
34872:
34873: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
34874:
34875: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Med hemservice ,skulle enligt utkastet avses
34876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- en av hemvårdarinnor, hemjälpare eller annan
34877: velse nr 1468 av den 19 :september 1972 tili med dem jämställhar personai utförd socia:l
34878: vederbörande medlem av statsrådet översän!t tjänstgöring, viiken skulle innefatta utförande
34879: avskrift .av följande av ri:ksdagsledamoten Eeva av eller biträde i uppgifter, som hör til1 hem-
34880: Kauppi m. fl. ställda skriftliga spörsmM nr 203: hushåll och personlig vård i hemmet. Utkastet
34881: innehåJler bland annat 1stadganden om vem
34882: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen som skulle vara berätltigad att få hemservice
34883: vidtaga för att hemhjälparverksamheten och viiken preferensordningen för denna borde
34884: skall komma i åtnjutande av lagstadgat vara. Statsandelen av bestämda kostnader, som
34885: statsunderstöd? '' hemtjänsten vål1a•r kommunerna, sku1Jle erläggas
34886: i enlighet med kommunernas bärkraftsklassifii.-
34887: Såsom svat på detta spörsmål får jag vörd- cering. Ve11ks.amhet, som avser hemservice,
34888: samt anföra följande: sJrulle fortfarande kunna utöv·as ookså av en-
34889: Då en ikraftig ökning av behovet av hem- slcild sammanslutning. För kostnader som vål-
34890: vårdshjälp kan emotses inom en nära f11amtid las genom unders:töd för ihemservice, utförd
34891: på grund av strävandena inom den nutida av enskild sammanslutning, skuiJe kommun
34892: hälsovårdspolitiken, bör givetvis hemvårdsser- fort!farande kunna e11hålla statsunderstöd inom
34893: vicen och samtidigt antalet hemvårdspersonal ramen för anslag i sta~tsförsilaget.
34894: skyndsamt ökas. Fördenskull blir de't också Ett bgfö11Slag, enligt vilket således ookså
34895: nödvändigt att föreslå en reform av [agstift- hemhjälparverksamhet skulle kunna komma i
34896: nililge:n om hemvårdshjä:lp. Helt nyltigen har åtnjutande av lagstadgat statsbidr,ag, är för
34897: däclör på åtgärd ·av socialstyrelsen utatlbetats närvarande under beredning i 'sociail- och
34898: ett utkast tili en så kallad lag om hemservice. hälsovårdslllinisteriet och kommer i s.iltlom tid
34899: UtJka:s1t har överlämnats ttill social. och h:älso- aJt avJätas till. Riksdagen i form av en rege-
34900: vårdSitlliniSiteciet för vidare åtgärder. I ut!kasret ringsptoposi tion.
34901: fö11eslås, att hemhjälparverkSiamheten skall
34902: komma i åtnjutande av [agstadgat sttatsunder-
34903: stöd.
34904: Helsin.gfoos den 17 oktober 1972.
34905:
34906: Minister Pentti Pekkarinen.
34907: Kirj. ksm. n:o 204.
34908:
34909:
34910:
34911:
34912: Sinisalo: Kouvolan-Kuusankosken seudun tieväylästön kehittä-
34913: misohjelman toteuttamisesta.
34914:
34915:
34916: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34917:
34918: Eri yhteyksissä on toistuvasti kiinnitetty val- liikenteen jatkuva kasvu edellyttävät, että tämä
34919: tiovallan huomiota liikenneyhteyksien paranta- ohjelma voitaisiin toteuttaa ohjelman mukai-
34920: mistarpeeseen Pohjois-Kymenlaaksossa. Kymen- sesti ja esitetyssä ajassa.
34921: laakson kunnat, maakuntaliitto jne. ovat teh- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34922: neet asioista useita esityksiä ja aloitteita. Vaikka 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
34923: eräät pitkään suunnitteilla olleet hankkeet onkin voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
34924: saatu toteutetuksi tai niiden työt on käynnis- raavan kysymyksen:
34925: tetty on tehtävä vielä paljon ennen kuin lii-
34926: kenneyhteyksien osalta Pohjois-Kymenlaaksossa Aikooko Hallitus ryhtyä Kuusankos-
34927: päästään edes tyydyttävään tasoon. ken kauppalan ja Kouvolan kaupungin
34928: Kouvolan-Kuusankosken seudun tiestön ke- valmistaman Kouvolan-Kuusankosken
34929: hittämisestä ovat Kuusankosken. kauppala ja seudun tieväylästön kehittämisohjelman
34930: Kouvolan kaupunki laatineet seudun tieväyläs- edellyttämien pääväylien toteuttamiseen
34931: tön kehittämisohjelman. Se on jätetty TVH:lle. ohjelman mukaisesti esitetyssä ajassa?
34932: Mm. edellämainitut seikat ja moottoriajoneuvo-
34933: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1972.
34934:
34935: Taisto Sinisalo.
34936:
34937:
34938:
34939:
34940: 874/72
34941: 2
34942:
34943:
34944:
34945:
34946: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
34947:
34948: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valmistui vuoden 1970 lopulla. Sen laadinnassa
34949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olivat mukana sekä asianomaisten kuntien että
34950: olette 19 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- tie- ja vesirakennuslaitoksen edustajat.
34951: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Ohjelman mukaan toimenpiteiden kustan-
34952: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja nukset olisivat vuosina 1970-1974 noin 20
34953: T. Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- mmk ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla noin
34954: myksestä n:o 204: 25 mmk. Tieverkon kehittämissuunnitelman
34955: mukaisten hankkeiden kustannusvastuu tulee
34956: "Aikooko Hallitus ryhtyä Kuusankos- määräytymään tierakennuslainsäädännön mää-
34957: ken kauppalan ja Kouvolan kaupungin räysten perusteella.
34958: valmistaman Kouvolan-Kuusankosken Tie- ja vesirakennuslaitos on jo omissa suun-
34959: seudun tieväylästön kehittämisohjelman nittelu- ·ja toimenpideohjelmissaan varautunut
34960: edellyttämien pääväylien toteuttamiseen kyseisten hankkeiden toteuttamiseen tämän
34961: ohjelman mukaisesti esitetyssä ajassa?" vuosikymmenen aikana laadituo kiireellisyys-
34962: järjestyksen mukaisesti. Eduskunnan myöntä-
34963: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mät tiemäärärahat tulevat kuitenkin viimekä-
34964: vasti seuraavaa: dessä ratkaisemaan lopullisen ajoituksen. Näin
34965: Kysymyksessä mainittu autoliikenteen väyläs- ollen voidaan todeta, että kysymyksessä tarkoi-
34966: tön kehittämissuunnitelma jaksolle 1970-1980 tettuihin toimenpiteisiin on jo ryhdytty.
34967: Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkiseudulla
34968: Helsingissä lokakuun 10 päivänä 1972.
34969:
34970:
34971: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
34972: 3
34973:
34974:
34975:
34976:
34977: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34978:
34979: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Kuusankoski förelåg färdig i slutet av år 1970.
34980: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Vid utarbetandet av planen medverkade före-
34981: av den 19 september 1972 tili vederbörande trädare för såväl de berörda kommunerna som
34982: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- väg- och vattenbyggnadsverket.
34983: jande av riksdagsman T. Sinisalo ställda skrift- Enligt programmet skulle kostnaderna under
34984: liga spörsmål nr 204: åren 1970-1974 uppgå tili omkring 20 mmk
34985: och under årtiondets senare hälft tili ca 25
34986: "Ämnar Regeringen börja förverkliga mmk. Ansvaret för kostnaderna för de företag
34987: de huvudleder som förutsättes i det av som planen för vägnätets utbyggnad förutsätter
34988: Kuusankoski köping och Kouvola stad kommer att bestämmas på grund av bestämmel-
34989: utarbetade programmet för utbyggnad serna i lagstiftningen om vägbyggen.
34990: av vägnätet i Kouvola-Kuusankoski- Väg- och vattenbyggnadsverket har redan i
34991: regionen i överensstämmelse med pro- sina egna planerings- och åtgärdsprogram för-
34992: grammet och inom den föreslagna berett sig för ett förverkligande av de berörda
34993: tiden?" företagen under detta decennium i överensstäm-
34994: melse med den uppgjorda tidtabellen. De väg-
34995: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- anslag Riksdagen beviljar kommer dock i sista
34996: samt anföra följande: hand att avgöra frågan om den slutliga tid-
34997: Den i spörsmålet nämnda planen för ut- punkten. Under sådana förhållanden kan konsta-
34998: byggnad av vägnätet för biltrafik under perio- teras, att de åtgärder som åsyftas i spörsmålet
34999: den 1970-1980 i stadsregionen Kouvola- redan har vidtagits.
35000: Helsingfors den 10 oktober 1972.
35001:
35002:
35003: Trafikminister Pekka Tarjanne.
35004: Kirj. ksm. n:o 205.
35005:
35006:
35007:
35008:
35009: Männistö ym.: TVL:n tienhoitokoneiden käyttämisestä kuntien
35010: hoidossa olevien teidet\ lmanostamiseen.
35011:
35012:
35013: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
35014:
35015: Maamme eri puoLilla olevien TVL:n tuki- menettelyn. Kansantaloudellisestikin olisi kui-
35016: kohtien kotipaikkakuntien taholta on tiedus- tenldn tarkoituksenmukaista saada tehokas
35017: teltu mahdollisuuksia saada ostaa käypää kor- käyttö kalliiden koneiden osalle.
35018: vausta vastaan TVL:n tukikohtien tienhoito- Edellä oievan perusteella ja valtiopäiväjär-
35019: koneitten palvelua kunnan hoidossa olevien jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
35020: teiden kunnostamiseen. me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35021: Esim. Suonenjoen kauppalan osalta voitai- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35022: ;iin säästää kunnan varoja, jos kauppalan ei
35023: tarvitsisi ostaa kallista tiehöylää. Tästä syystä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35024: )lisi tarkoituksenmukaista, että kauppala voisi ryhtyä TVL:n tukikohtien tienhoitoko-
35025: )Staa TVL:n tukikohdan tiehöylän palveluja neiden palvelujen antamiseksi kuntien
35026: kauppalan hoidossa olevien teiden ja katujen hoidossa olevien teiden ja katujen kun-
35027: ~unnostamiseen. Asian: on sanottu olevan kiin- nostamiseen?
35028: lli yleismääräyksistä, jotka kieltävät esitetyn
35029: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1972.
35030:
35031: Lauha Männistö. Aarne Pulkkinen.
35032: Kaisu Weckman. Veiklw Salmi.
35033:
35034:
35035:
35036:
35037: no/72
35038: 2
35039:
35040:
35041:
35042:
35043: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35044:
35045: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- ulkopuolisille suoritettavien töiden menomo-
35046: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- menttia. Töistä perittävät korvaukset tuloute-
35047: mies, olette 21 päivänä syyskuuta 1972 päivä- taan vastaavalle tulomomentille pääomakustan-
35048: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nuksineen. Tie- ja vesirakennuslaitos ei kuiten-
35049: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kaan voi käyttää pääomakustannusten osuutta
35050: edustaja L. Männistön ym. näin kuuluvasta kaluston uusimiseen, sillä pääomakustannukset
35051: kirjallisesta kysymyksestä n:o 205: ovat vain laskennallinen erä laitoksen kirjan-
35052: pidossa. Mahdollisesta vuokraamisesta aiheutu-
35053: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo va kaluston kuluminen rasittaisi siis tie- ja ve-
35054: ryhtyä tie- ja vesirakennuslaitoksen tu- sirakennuslaitoksen konehankintamäärärahaa il-
35055: kikohtien tienhoitokoneiden palvelujen man vastaavaa hyvitystä. Mikäli tie- ja vesira-
35056: antamiseksi kuntien hoidossa olevien kennuslaitoksen kalustoa vuokrattaisiin laitok-
35057: teiden ja katujen kunnostamiseen?" sen ulkopuolisille, nopeutettaisiin ko. yleisten
35058: teiden kunnossapitoon tarkoitetun kaluston ku-
35059: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lumista. Lisäksi ko. kaluston vuokraamiseen
35060: vasti seuraavaa: ulkopuolisille liittyy varsin vaikeita vastuu- ja
35061: Tie- ja vesirakennuslaitoksen hoidossa on korvauskysymyksiä mahdollisissa kaluston vau-
35062: 72.745 km yleisiä teitä, jotka yleisistä teistä rioitumistapauksissa sekä kaluston käytössä
35063: annetun lain mukaan on pidettävä liikennettä kolmannelle henkilölle aiheutetuissa vahinko-
35064: tyydyttävässä kunnossa. Yleisten teiden kun- tapauksissa. Tie- ja vesirakennuslaitoksen olisi
35065: nossapitoa varten on valtioneuvoston luvalla otettava huomioon mahdollisissa kaluston vuok-
35066: hankittu kunnossapitokalustoa, jonka huomat- raamisjärjestelyissä tasapuolisuuden noudattami-
35067: tavin uusiminen tapahtui v. 1967, minkä jäl- sen vaatimus. Maassamme on tällä hetkellä
35068: keen kalustoa ei ole uusittu kulumista vastaa- - yksityisiä teitä
35069: vassa määrin. Mainittakoon, että esim. tie- ja - kunnossapitoa varten valtion avustusta
35070: vesirakennuslaitoksen omista kuorma-autoista saavia noin 26 000 km,
35071: ja traktoreista on yli-ikäisiä noin 30 % ja tie-
35072: höylistä noin 24 %. Näin ollen käyttö- ja kor- - kaupunkien ja kauppaloiden hoidossa
35073: jauskelpoisen kaluston vajaus jo pelkästään val- olevia noin 2 860 km,
35074: tion hoidossa olevien yleisten teiden osalta on - yleiseen käyttöön luovutettuja tai muuten
35075: nykyisin tuntuva. Esim. kuorma-autoja joudu- yleisessä käytössä olevia katuja kaupungeis-
35076: taan vuokraamaan yksityisiltä useita satoja sa ja kauppalaissa noin 6 380 km,
35077: yleisten teiden kunnossapitotöihin laitoksen eli yhteensä noin 35 240 km tie- ja vesiraken-
35078: oman kuorma-autokannan vähyyden takia. Tä- nuslaitoksen hoidossa olevien 72 745 tiekilo-
35079: män vuoksi tie- ja vesirakennuslaitoksen kuor- metrin lisäksi. Mikäli tie- ja vesirakennuslai-
35080: ma-autokaluston vuokraaminen vielä lisäksi toksen kaluston tarvitsijoita on samanaikaisesti
35081: laitoksen ulkopuolisille on erittäin vaikea kysy- useita, eikä kalustoa voitaisi järjestää kaikille
35082: mys. olisi hyvin vaikeaa asettaa ketään kaluston tar-
35083: Valtion tulo- ja menoarviossa on varattu vitsijaa toisia etuoikeutetumpaan asemaan. Li-
35084: määräraha tie- ja vesirakennuslaitoksen ulko- säksi on huomattava, että sääsuhteista riippuet!
35085: puolisille suoritettavia töitä ja palveluksia var- voidaan yleisten teiden kunnossapitotöihin mil-
35086: ten. Ko. määräraha käytetään pääasiassa laitok- loin tahansa joutua ottamaan käyttöön kokc
35087: sen ulkopuolisille suoritettaviin tierakennustöi- kalusto. Mikäli kalustoa vuokrattaisiin muual-
35088: hin, joista töistä aiheutuvat menot ilman ka- le, heikennettäisiin tie- ja vesirakennuslaitokset
35089: luston pääomakustannuksia rasittavat laitoksen mahdollisuuksia saada tällöin tiet nopeasti lii
35090: 3
35091:
35092: kennettä ja liikenneturvallisuutta tyydyttävään kuluvan vuoden kesäkuussa. Toimikunnassa oli-
35093: kuntoon. vat edustettuina tieviranomaiset, Suomen kun-
35094: Kysymyksessä tarkoitettu tie- ja vesiraken- nallisliitto ja liikenneministeriö. Toimikunta
35095: nuslaitoksen kaluston vuokraaminen ulkopuoli- päätyi siihen, että eräissä tapauksissa erityisesti
35096: sille on viime vuosien aikana tullut esille useis- syrjäseuduilla, jossa pitkät etäisyydet ovat vai-
35097: sa eri yhteyksissä. Liikenneministeriö on täysin keuttamassa yksityisen tienpitokaluston käyt-
35098: tietoinen kuntien ym. vaikeuksista tienpitoka- tämistä, ilmeisesti olisi järjestettävä mahdolli-
35099: luston suhteen sekä toisaalta edellä selostetuis- smls valtion kaluston käyttämiseen myös muil-
35100: ta hankaluuksista valtion kaluston vuokraami- la kuin yleisillä teillä. Vaikka tämä selvitys
35101: sessa. Tämän vuoksi liikenneministeriö asetti- koskikin lähinnä yksityisten hoidossa olevia tei-
35102: kin kuluvan vuoden keväällä toimikunnan sel- tä, voitaneen sitä soveltuvin osin käyttää hy-
35103: vittämään mahdollisuuksia tie- ja vesirakennus- väksi myös kysymyksessä tarkoitettujen kun-
35104: laitoksen kaluston vuokraamiseksi yksityisten tien hoidossa olevien teiden osalta liikennemi-
35105: teiden tienpitoon sekä siihen liittyviä määrä- nisteriön päättäessä niistä toimenpiteistä, mi-
35106: raha- ja käytännön järjestelykysymyksiä. Toimi- hin ko. selvityksen perusteella ryhdytään.
35107: kunta jätti selvityksensä liikenneministeriölle
35108: Helsingissä lokakuun 20 päivänä 1972.
35109:
35110: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
35111: 4
35112:
35113:
35114:
35115:
35116: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
35117:
35118: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen len - belastar utgiftsmomentet för arbeten
35119: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- för utomstående. Ersättningarna för arbetena
35120: velse av den 21 september 1972 till veder- gottskrivs - jämte kapitalkostnader - mot-
35121: börande medlem av statsrådet översänt av- svarande inkomstmoment. Väg- och vattenbygg-
35122: skrift av följande av riksdagsman L. Männistö nadsverket kan dock inte använda den andel
35123: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 205: som belöper sig på kapitalkostnaderna till att
35124: fömya sin materiel, emedan kapitalkostnader-
35125: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen na endast utgör en kalkylerad post i verkets
35126: vidta för att vägarbetsmaskinerna vid bokföring. En förslitning av materielen till
35127: väg- och vattenbyggnadsverkets stöd- följd av en eventuell uthyrning skulle m. a. o.
35128: punkter skall få utnyttjas för iståndsätt- helasta väg- och vattenbyggnadsverkets anslag
35129: ning av vägar och gator som sköts av för anskaffning av maskiner u tao motsvarande
35130: kommunerna? '' gottgörelse. Om väg- och vattenbyggnadsverkets
35131: materiel skulle hyras ut till utomstående, skulle
35132: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- detta leda till att den materiel som är avsedd
35133: samt anföra följande: för underhåll av ifrågavarande allmänna vägar
35134: Väg- och vattenbyggnadsverket sköter 72 745 skulle slitas ut ännu snabbare. Dessutom anslu-
35135: km allmänna vägar, vilka enligt lagen om all- ter sig till en eventuell uthyrning av denna
35136: männa vägar skall hållas i ett för samfärdseln materiel en del mycket svårlösta problem rö-
35137: tillfredsställande skick. För underhåll av all- rande ansvar och ersättningar i sådana fall då
35138: männa vägar har med statsrådets tillstånd an- materiel måhända skadas eller tredje part åsam-
35139: skaffats underhållsmateriel, varav den bety- kas skada vid materielens användning.
35140: delsefullaste nyanskaffningen skedde år 1967. Väg- och vattenbyggnadsverket borde vid
35141: Därefter har materielen inte förnyats i en om- eventuell uthyrning av materiel beakta kravet
35142: fattning som skulle motsvara förslitningen. Det på opartiskt förfarande. I detta nu har vi i
35143: förtjänar nämnas att ca 30 % av väg- och vat- vårt land
35144: tenbyggnadsverkets egna lastbilar och omkring - enskilda vägar, varav
35145: 24 % av dess väghyvlar är överåriga. Förden- - för vilkas underhåll statsbidrag utgår ca
35146: skull är bristen på användbar och reparations- 26 000 km,
35147: duglig materiel, t. o. m. enbart med tanke på - som sköts av städer och köpingar ca
35148: de allmänna vägar som sköts av staten, känn- 2 860 km,
35149: bar i detta nu. Det blir sålunda t. ex. nödvän- - gator, vilka har överlåtits till allmänt bruk
35150: digt att hyra flera hundra lastbilar av enskilda eller eljest är i allmän användning i städer
35151: för underhållsarbeten på allmänna vägar för att och köpingar ca 6 380 km,
35152: väg- och vattenbyggnadsverkets egen last- eller sammanlagt ca 35 240 km utöver de
35153: bilspark är så liten. På grund härav innebär 72 745 km väg som sköts av väg- och vatten-
35154: tanken på att ytterligare hyra ut verkets last- byggnadsverket. Om många samtidigt skulle
35155: bilar till utomstående ett mycket svårlöst behöva anlita väg- och vattenbyggnadsverkets
35156: problem. materiel och sådan då inte skulle kunna ställas
35157: 1 statsförslaget har ett anslag upptagits för till förfogande för dem alla, vore det mycket
35158: arbeten och tjänster som väg- och vattenbygg- vanskligt att ställa någon av dem i en gynn-
35159: nadsverket utför för utomståendes räkning. An- sammare ställning härvidlag än någon av de
35160: slaget används främst för vägbyggen för utom- andra. Dessutom bör observeras att det, be-
35161: ståendes räkning. Utgifterna för dessa arbeten roende på väderleksförhållandena, när som helst
35162: - bortsett från kapitalkostnader för materie- kan bli nödvändigt att ta hela materielen i bruk
35163: 5
35164:
35165: för arbetena med att underhålla allmänna vä- anslagsfrågor och praktiska organisatoriska
35166: gar. Skulle materiel hyras ut tili andra, skulle angelägenheter. Kommissionen överlämnade sin
35167: väg- och vattenbyggnadsverkets möjligheter att utredning i saken tili trafikministeriet i juni i
35168: härvid snabbt kunna få vägarna i ett för sam- år. Företrädda inom kommissionen var väg-
35169: färdseln och trafiksäkerheten tillfredsställande myndigheterna, Suomen kunnallisliitto benämn-
35170: skick försvagas. da kommunförbund och trafikministeriet. Kom-
35171: Den i spörsmålet berörda frågan om uthyr- missionen kom tili resultatet att det uppbenbar-
35172: ning av väg- och vattenbyggnadsverkets mate- ligen i vissa fall, särskilt i avlägsna trakter,
35173: riel tili utomstående har under de senaste åren där användningen av enskild väghållningsmate-
35174: aktualiserats i flera olika sammanhang. Trafik- riel försvåras av långa avstånd, borde göras
35175: ministeriet är fullt medvetet om kommunernas möjligt att utnyttja statens materiel också på
35176: och andras svårigheter när det gäller materiel andra än allmänna vägar. Ehuru denna utred-
35177: för väghållning samt tillika om de ovan an- ning främst gällde vägar som sköts av enskilda,
35178: förda vanskligheterna i fråga om uthyrning av torde den i tillämpliga delar kunna utnyttjas
35179: statens materiel. Ministeriet tillsatte fördenskull också i fråga om vägar som sköts av de i
35180: senaste vår en kommission med uppdrag att spörsmålet avsedda kommunerna, när trafik-
35181: utreda möjligheterna att hyra ut väg- och vat- ministeriet besluter om de åtgärder som vidtas
35182: tenbyggnadsverkets materiel för underhåll av på grundval av berörda utredning.
35183: enskilda vägar samt därmed sammanhängande
35184: Helsingfors den 20 oktober 1972.
35185:
35186: Trafikminister Pekka Tarjanne.
35187:
35188:
35189:
35190:
35191: 910/72
35192: Kirj. ksm. n:o 206.
35193:
35194:
35195:
35196:
35197: Laine ym.: Salmonellaa sisältävän rehun hankkimisesta.
35198:
35199:
35200: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35201:
35202: Kansalaisten keskuudessa on huolestuneina (LSO:n) varastoissa oli muutama aika sitten
35203: seurattu salmonella-epidemian leviämistä ja sen kal'aniteenissa yli 300 000 kg; broilerei.ta. En-
35204: aiheuttam~a terveydellisiä haittoja. Ruotsissa on sinmainitussa tehtaassa sa1monellaa yritettiin
35205: tiettävästi todettu salmonellaa esiintyneen Etelä- poistaa keittämällä. Broilerien käsittely on
35206: Amerikasta ostetussa rehussa, josta johtuen myös aiheuttanut sairastumisia. Pahimmillaan
35207: Ruotsi lopetti mainitut ostot jo n. vuosi sittten oli Turussa hoidossa n. 80 henkilöä. Kulku-
35208: siirtyen pohjoismaista tapahtuvaan kalajauho- tautipaikat eivät riittäneet kaikille sairastuneille
35209: jen ostoon. vaan monien oli jäätävä kotihoitoon.
35210: On mitä suurin syy epäillä, että myös meillä Edellä ole\raan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
35211: esiintyvä salmonella-epidemia on Wheutunut tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
35212: Etelä-Amerikasta suoritetuista rehuostnista. me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35213: Valtio on toiminut lk.o. rehun osajana ja lienee tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35214: nyttemmin luovuttanut varoja n. 20 milj.
35215: markkaa mainitun rehun tuhoamiseen. On edes- Onko Hallitus tietoinen, että salmo-
35216: vastuutonta jatka!! rehun ostamista Etelä- Ame- neHa-epidemia on todennäköisesti peräi-
35217: rikasta mikäli näin edistetään salmonellan le- sin Etelä-Amerikasta tuotetusta rehusta,
35218: viämistä. ja jos on,
35219: Sahnonellan tuhoista mainittakoon esimenk- aikooko Hal1itus edelleen ostaa rehua
35220: keinä Turussa tietoon tulleet tapaukset. Jalos- Etelä-Amerikasta?
35221: raryan ja Lounais-Suomen Osuusteurastamon
35222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1972.
35223:
35224: Ensio Laine. Heimo Rekonen.
35225: Pentti Liedes. Pauli Puhakka.
35226:
35227:
35228:
35229:
35230: 898/72
35231: 2
35232:
35233:
35234:
35235:
35236: Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
35237:
35238: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Etelä-Amerikasta tuoduista kalajauhoista
35239: mainitussa tarkoituksessa dlette Te, Herra otettujen näytteiden perusteella on voitu to-
35240: Puhemies, 22 päivänä syyskuuta 1972 päivä- deta, ettei sieltä ,tuodulla rehutla ole OSUIUitta
35241: tyn kirjeen ohella ~ähettiinyt valtioneuvoston maassamme esiintyneeseen salmonellaepide-
35242: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennök- mir.t:an. Bpidemia esiintyi niin vqim.aktkaana
35243: sen ikansanedus.taja Ensio Laineen ym. näin eräissä broilerkanaloissa, että n. 100 000 poi-
35244: kuuluvasta kirjallisestla kysymyksestä n:o 206: kasta jouduttiin hävittämään ja valtion varoista
35245: maksamaan 200 000 m.'lrkkaa osittaisena kor-
35246: "Onko Hallitus tietoinen, että salmo- vauksena siitä taloudellisesta tappiosta mikä
35247: nella-epidemia on todennäköisesti peräi- kasvattajille häV!it)&sestä aiheutui. Sensijaan
35248: sin Etelä-Amerikasta tuOtetusta rehusta, rehun hitvittämisestä ei ole mitään korvausta
35249: ja jos oo., maksettu. Siitä, kuka on syyllinen salmooehla-
35250: aikooko Hal:litus edelleen ostaa rehua tartunnan leviämiseen, on suoritettu peru:s.teel-
35251: Etelä-Amerikasta?" linen tutkimus, ja asiassa ryhdytään sellaisiin
35252: toimenpiteisiin, joihln tutkimus antaa aihetta.
35253: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35254: vasti seuraavaa:
35255: Helsingi&Sä 19 päivänä lokakuuta 1972.
35256:
35257:
35258: Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro.
35259: 3
35260:
35261:
35262:
35263:
35264: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35265:
35266: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen På basen av prov tagna av fiskmjöl importe-
35267: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- rat från Sydamerilka har det kunnat konstate-
35268: velse av den 22 september 1972 tili veder- ras, att det foder som importerats därifrån inte
35269: börande medlem av statsrådet för avgivande har någon andel i sadmon~llaepidemin i våJ.it
35270: av svar översänt avskrift av följande av ri!k:s- land. Epidemin härjade så våldsamt i vissa
35271: dagsman Ensio Laine m. fl. ställda skriftliga broilerhönserier, att omkring 100 000 kyak-
35272: spörsmål nr 206: lingar måste avlivas och oskadliggö.nas och
35273: 200 000 mk måste utbetalas av statsmedel så-
35274: "Är Regeringen medveten om att som partie11 ersättning för den elkonomiska
35275: salmonellaepidemin sannolikt härrör förlust som detta åsamkade uppfödarna. För
35276: från fodet importerat från Sydamerika oskadliggörande av foder har däremot ingen
35277: och om så är fallet, ersättning erlagts. En grundlig undersökning
35278: ämnar Regeringen fortfarande köpa för utredande av frågan vem som bär skulden
35279: foder från Sydamerika?" tili salmonellasmittans spridning har företagits,
35280: och i saken kommer sådana åtgärder att vid-
35281: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tagas som undersokningen föranleder.
35282: anföra följande:
35283: Helsingfors den 19 oktober 1972.
35284:
35285:
35286: Jord- och skogsbruksminister Erkki Haukipuro.
35287: Kirj. ksm. n:o 207.
35288:
35289:
35290:
35291:
35292: Kortesalmi ym.: Kunnallisvaaliehdokkaihin kohdistuvan painos-
35293: tuksen ja uhkailun estämisestä.
35294:
35295:
35296: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35297:
35298: Maamme valtiosäännössä taataan kansalaisille munistit Lauri Pätsi ja Sirniö-niminen SKDL:n
35299: sanan-, kokoontumisen, yhdistymisen ja mieli- kunnanvaltuustoehdokas olivat menneet sun-
35300: piteen vapaus. Tälle perustalle ovat rakentu- nuntaina 17. syyskuuta 1972 Taivalkosken
35301: neet myös maamme poliittiset puolueet, jotka Virkkusen kylässä asuvan Matti Kortetjärven
35302: nyttemmin esiintyvät jopa laillisesti rekisteröi- kotiin ja siellä haukkuneet ja uhkailleet Kortet-
35303: tyinä. Nykyisin puhutaan julkisuudessa kenties järveä sen vuoksi, että hän on SMP:n ehdok-
35304: enemmän kuin milloinkaan kansalaisten tasa- kaana kunnallisvaaleissa ja olivat uhanneet
35305: arvosta ja kansanvallan laajentamisesta. Erityi- erottaa Kortetjärven Suomen Maaseututyöväen
35306: sesti maamme vasemmistopuolueet, kommunis- Liiton ao. paikallisosastosta, jollei Kortetjärvi
35307: tit ja sosiaalidemokraatit, ovat vaatimassa tasa- julkisesti ilmoita eroavansa SMP:n ·ehdokaslis-
35308: arvoa ja kansanvallan laajentamista kaikissa talta. Mukanaan miehillä oli ollut 14. 9. 1972
35309: mahdollisissa ja mahdottomissakin yhteyksissä. päivätty valmiiksi kirjoitettu kirjoitus, joka
35310: Toisin on kuitenkin arkipäivän elämäss.ä. myöhemmin eli 19. 9. 1972 esiintyi lehti-ilmoi-
35311: Poliittinen painostus, mielipide- ja työmaater- tuksena sanomalehti Koillissanomissa. Otsik-
35312: rori rehottavat, ja sen harjoittajina esiintyy etu- kona oli "Taivalkoskelaiset", ja ilmoituksessa
35313: päässä juuri vasemmistopuolueisiin sekä keskus- Kortetjärvi irtisanoutui SMP:n ehdokkuudesta
35314: tapuolueeseen lukeutuvia kiihkomielisiä kansa- ja kehotti taivalkoskelaisiaäänestämään SKDL:n
35315: laisia eikä oikeistokaan ole synnitön. ehdokkaita. Ilmoituksessa oli myös väite, ettei
35316: Erityisesti nyt edessä olevien vuoden 1972 Kortetjärvi muka olisikaan lupautunut SMP:n
35317: kunnallisvaalivalmistelujen ja ehdokasasettelun ehdokkaaksi Taivalkoskella. Kuitenkin SMP:n
35318: yhteydessä on saatu kouriintuntuvia käytännön Taivalkosken kunnallisjärjestöllä on hallussaan
35319: kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten erityi- Kortetjärven itsensä allekirjoittama ja kahden
35320: sesti Suomen Maaseudun Puolueen useihin kun- henkilön oikeaksi todistama virallinen painettu
35321: nallisvaltuustoehdokkaisiin ja ehdokkaiksi lu- ja asianmukaisesti täytetty sitoumuskaavake.
35322: pautuneihin on työmailla ja naapuristossa koh- Tämän painostus- ja pelottelu- sekä kotirauhan
35323: distettu mitä törkeimmän laatuista painostusta, rikkomistapauksen on Matti Kortetjärvi itse
35324: uhkailua ja pelottelua. kertonut Taivalkoskella toimiville työnjohtaja
35325: Ehkä törkeimmän luokan painostus- ja pelot- Väinö Puustille ja rakennusmestari Vilho Laiti-
35326: teltitapaus, johon on sisältynyt myös julkisuu- selle. Tapahtuman johdosta on kysyttävä, onko
35327: dessa väärien tietojen antamista, on tapahtunut maamme äärivasemmisto siirtymässä 19 30-lu-
35328: Oulun läänissä Taivalkosken pitäjässä. Täällä vun lapualaisterrorin kauteen?
35329: ent. maanviljelijä, nykyinen kalanviljelylaitok- Toisen ehdokkuusperuutuksen on tehnyt
35330: sen työntekijä Matti Kortetjärvi oli kirjallisesti Taivalkoskella autoilija Veli Härkönen, ja saa-
35331: antanut suostumuksensa ryhtyä Suomen Maa- tujen tietojen mukaan samantapaisesta syystä:
35332: seudun Puolueen kunnanvaltuustoehdokkaaksi häneltä on uhattu lopettaa ajot, .jollei hän ·pe-
35333: Taivalkoskella lokakuun kunnallisvaaleissa ruuta ehdokkuuttaan SMP:n listalta. Paikka-
35334: 1972. Kuitenkin paikalliset kommunistit ovat kunnalla epäillään, että uhkauksen takana olisi
35335: asianomaiselta saatujen tietojen mukaan painos- Veitsiluoto Osakeyhtiö.
35336: taneet hänet julkisesti irtisanoutumaan SMP:n Kolmas tapaus on Limingasta, sekin Oulun
35337: ehdokkuudesta ja vielä sen jälkeen kun jo lääniä. Limingan Alatemmeksellä pidettiin
35338: ehdokaslistat oli vahvistettu ja tehty julkisiksi. SMP:n ehdokasasettelukokous marraskuussa
35339: Saatujen tietojen mukaan taivalkoskelaiset kom- 1971, jolloin SMP:n kunnallisvaltuustoehdok-
35340: 927/72
35341: 2
35342:
35343: kaaksi suostui suullisesti rakennustyömies Yrjö nettu saarnamies väittää, ettei muka SMP ole
35344: Mustonen. Kuitenkin noin viikko tämän jäl- uskonnon kannalla ja että vain keskustapuo-
35345: keen hän pyysi vapautusta ehdokkuudesta j~ luetta äänestämällä pääsee taivaaseen. Tämän
35346: oli saatujen tietojen mukaan kertonut syyks1 laatuisen pelottelun tutkiminen ja tuomitsemi-
35347: sen että hänen silloisella rakennustyömaaliaan nen ei ehkä kuulu maallisille viranomaisille
35348: (joko Kempeleessä tai Oulussa) 1n:~ni komm':- vaan kirkollisille, mutta tulkoon asia kuitenkin
35349: nististen työtoverien painostus 111m kovaks1, täten julki ja merkityksi saman tien valtiopäivä-
35350: että hän katsoi parhaaksi työrauhan vuoksi luo- asiakirjoihln.
35351: pua ehdokkuudestaan SMP:ssä. Näin asian oli
35352: Yrjö Mustonen itse kertonut Limingan A~atem Vakavamman laatuista uskonnon sotkemista
35353: meksellä asuvalle maanviljelijä Aarre 0Janpe- kunnallisvaalitaisteluun on tapahtunut Lapin
35354: rälle. läänissä Kemijärvellä. Täällä kunnallisvaalitais-
35355: telun kiihtyessä yritetään uskonnollisiin syihin
35356: Neljäs ja viides tapaus ovat Oulusta. SMP:n vedoten riistää SMP:hen lukeutuvilta kunnallis-
35357: kehittyvän Oulun kunnallisjärjestön kunnallis- vaaliehdokkuus. Kemijärveläinen Hilkka Joke-
35358: toimikunta käsitteli kokouksessaan 22. elokuuta lainen on antanut suostumuksensa SMP:n eh-
35359: 1972 (6. S) ehdokkuudesta luopumispyyn~~jä. dokkaaksi kunnallisvaaleissa. Mutta keskusta-
35360: Kokous totesi, että e.riiisiin aikah>emrnin kirtal- puolueeseen lukeutuva Pauli Pasanen. on vlH~
35361: lisen suostumuksensa antaneisiin SMP:n kun- tänyt, etteivät Suomen Rauhanyhdistyksessä
35362: naUisvaltuustQehdokkaisiin oli työpaikassa ryh- aktiivisesti toimivat voi "uskonnollisen vakau-
35363: dytty niin koviin painostustoimiin, että he sen muksen vuoksi" ottaa osaa politiikkaan SMP:n
35364: vuoksi pyysivät vapaut\lsta ehdokkuudesta.~, kautta. Väitteensä tueksi Pasanen on kertonut
35365: mikä heille my<;s JDyönnettiin .koska k11tsottnn, Rauhanyhdistyksen päättäneen tästä jossaki~
35366: että ao. henkilöjlle täten turvattaisiin työpai- kokouksessa mistä Pasanen oli luvannut tel-
35367: lmlla työ.ra~. Näisl!äkin tapauksissa pa~rwstus mittaa myö~ pöytäkirjanotteen, Koi1lis-Lappi-
35368: tuli kom.tnunistien ja sosiaalidemok:raatt1en ta- nimiseen lehteen oli sitten, ilmeisesti vääriin
35369: holta. Kommunistien painostamaksi oli jout':- tietoihin perustuen, laadittu ilmoitus, jossa
35370: nut rakennustyöläinen Aino Mensonen ja pal- Hilkka Jokelainen kielt~ytyy ehdo~uudestaa~.
35371: nostus oli tullut fUIUllattiyhdisty!>liikkeeseen lu- Kuitep.kaan Jokelainen et 1tse ole tlennyt ml-
35372: keutuvien taholta. Sosiaali.deJDokraattien taholta tään ilmoituksesta ennen sen julkaisemista eikä
35373: tulleen painostuksen kohteeksi oli saatujen tie- myöskään laskua siitä ole hänelle lähetetty.
35374: tojen muhan joutunut toinen näistä e!J4ok- Suomen Rauhanyhdistyksen sihteeri Einari Le-
35375: kaista ell opiskelija Markku Hänninen, Joka pistö on tiedusteltaessa maini~nut, ettei. ~tää_n
35376: toimii tai .on ainakin tobninut sosiaalidemo- sellaista päätöstä ole tehty, Joka sulltist pms
35377: kraattien omistamassa diskoteekissa. jonkin poliittisen puolueen.
35378: Lievempiä tapauksia Oulun läänistä ov~~ ne,
35379: joissa keskustapuolueeseen lukeutuvat ~lihko Edellä olevaan sisältyy erittäin vakavia ta-
35380: keskustalaiset ovat kieltäytyneet naapunavusta pahtumia koomisten piirteiden ohella. Tapahtu-
35381: SMP: n listalle lupautuneelle kunnallisvaltuusto- mat sotivat erittäin räikeästi paitsi Suomen
35382: ehdokkaalle. Niinpä Kuusamon Vasaraperältä kansalaisten perusoikeuksia myös Yhdisty11eiden
35383: kirjoittaa 19. 9. 1972 maanviljelijä Niilo ~ää Kansakuntien perusperiaatteita, erityisesti Ih-
35384: talo mm.: "~tuttuani SMP:n ehdokkaaks1 en misoikeuksien yleismaaihnallista julistusta vas-
35385: enää saanut koneapua keskustalaisilta naaP.u- taan. Suomen oikeiston taholla on ilmeisesti jo
35386: reilta". Tällaisella tragikoomisella tavalla knh- opittu lapualaisvuosien traagisten tapahtumien
35387: kokeskustalaiset ovat entisen lisäksi autioitta- antamat opetukset, koska sanomalehtiterroria
35388: ~assa syrjäseutuja. Myös Nivalassa on tapah- lukuunottamatta painostus oikeistosta SMP:n
35389: tunut kieltäytymistä SMP:n ehd~kkuudes~a ehdokkaisiin on ollut "kultivoidumpaa" ja sel-
35390: vain siitä syystä, että pelätään, ettei naapunn laista, ettei siitä syytteeseen voitane asettaa.
35391: keskustapuolueeseen lukeutuva isäntä sen jäl- Mutta em. tapahtumiin viitaten on pakko lqr-
35392: keen enää lainaa puimuria tai kuivuria avun syä, ovatko maamme vasemmistopuolu.eet Ja
35393: tarpeessa olevalle SMP-läiselle. keskustapuolue viemässä tätä maata koht~ ':utta
35394: työmaate:rrorin, mielipidevainon ;a lapualalSuu-
35395: Huippunsa. tämä tragikoomisu~~ on .. t~että
35396: västi kuitenkin saavuttanut PudasJarvella, Jossa den kautta?
35397: on vallalla voimakas lestadiolainen uskonsuun- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
35398: ta. Täällä keskustapuolueeseen lukeutuva tun- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kysym-
35399: 3
35400:
35401: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai- ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryh-
35402: selta jäseneltä: tyä em. tapausten johdosta ja jotta
35403: maamme kaikille kansalaisille puoluei-
35404: Tietääkö Hallitus, että vuoden 1972 siin katsomatta voitaisiin turvata valtio-
35405: kunnallisvaalitaistelun ja ehdokasasette- säännön suomat perusoikeudet ja jotta
35406: lun yhteydessä on useissa paikoin aina- voitaisiin tehokkaasti estää ja rangaista
35407: kin Pohjois-Suomessa kohdistettu tör- kansalaisiin ja erityisesti vaaleissa esiin-
35408: keää ja lainvastaista painostusta ja uh- tyviin ehdokkaisiin kohdistuva painos-
35409: kailua Suomen Maaseudun Puolueen tus, uhkailu ja työmaaterrori?
35410: kuooallisval tuustoehdokkaisiin,
35411: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1972.
35412:
35413: J. Juhani Kortesalmi. Lauri Linna.
35414: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
35415: 4
35416:
35417:
35418:
35419:
35420: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
35421:
35422: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kansalaisiin ja erityisesti vaaleissa esiin-
35423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tyviin ehdokkaisiin kohdistuva painos-
35424: olette 22 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- tus, uhkailu ja työmaaterrori?"
35425: jeenne n:o 1513.J.>hella toimittanut valtioneu-
35426: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
35427: kansanedustaja Kortesalmen ym. kirjallisesta taen seuraavaa:
35428: kysymyksestä n:o 207, jossa tiedustellaan: Kysymyksen perusteluissa tarkoitetuista ta-
35429: pauksista ei yksikään kerrotussa muodossa muo-
35430: "Tietääkö Hallitus, että vuoden 1972 dosta Rikoslain 15 luvussa tarkoitettua vaali-
35431: kunnallisvaali taistelun ja ehdokasasette- rikosta. Asian laadusta riippuen saattaa kysy-
35432: lun yhteydessä on useissa paikoin aina- myksessä olla pakottaminen, rikoksella uhkaa-
35433: kin Pohjois-Suomessa kohdistettu tör- minen ja kenties kunnianloukkaus. Nämä rikok-
35434: keää ja lainvastaista painostusta ja uh- set ovat asianomistajarikoksia, joihln nähden
35435: kailua Suomen Maaseudun Puolueen viranomaiset eivät voi ryhtyä toimenpiteisiin
35436: kunnallisvaltuustoehdokkaislin, ilman asianomistajan nimenomaista pyyntöä,
35437: ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryh- johon sisältyy myös vaatimus syytteeseen aset-
35438: tyä ero. tapausten johdosta ja jotta tamisesta. Kysymyksessä tarkoitetuissa tapauk-
35439: maamme kaikille kansalaisille puoluei- sissa viranomaisten toimenpiteitä ei ole pyy-
35440: siin katsomatta voitaisiin turvata valtio- detty.
35441: säännön suomat perusoikeudet ja jotta Viranomaisilla ei näin ollen ole ollut mah-
35442: voitaisiin tehokkaasti estää ja rangaista dollisuutta puuttua näihin tapauksiin.
35443: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1972.
35444:
35445: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
35446: 5
35447:
35448:
35449:
35450:
35451: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
35452:
35453: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen påtryckning, hot och arbetsplatsterror
35454: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse som medborgarna och i synnerhet val-
35455: nr 1513 av den 22 september 1972 tili veder- kandidater utsättes för bestraffas?"
35456: börande medlem av statsrådet översänt avskrift
35457: av följande av riksdagsman Kortesalmi m. fl. Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
35458: ställda skriftliga spörsmål nr 207: anföra följande:
35459: Av de i motiveringen för spörsmålet avsedda
35460: "Är Regeringen medveten om att fallen utgör inte ett enda i relaterad form i
35461: Finlands landsbygds Partis valkandida- 15 kap. strafflagen avsett, i samband med vai
35462: ter vid 1972 års kommunala vai i sam- förövat brott. Beroende på sakens beskaffenhet
35463: band med valkampanjen och uppställan- kan det vara fråga om tvingande, hotande med
35464: det av kandidater åtminstone i norra brott och möjligen ärekränkning. Dessa brott
35465: Finland flerstädes utsattes för grov och är målsägandebrott, beträffande vilka myndig-
35466: lagstridig påtryckning och hot heterna inte kan skrida tili åtgärder utan måls-
35467: och vilka åtgärder ämnar Regeringen ägandens uttryckliga anhållan, viiken innefattar
35468: vidtaga med anledning av ovan nämnda åtalsyrkande. I de i spörsmålet avsedda fallen
35469: fall och för att vårt lands samtliga har åtgärder av myndigheterna inte begärts.
35470: invånare utan avseende tili partier skall Myndigheterna har sålunda inte haft någon
35471: kunna tillförsäkras de grundrättigheter möjlighet att ingripa i dessa fall.
35472: statsförfattningen tillerkänner dem och
35473: Helsingfors den 25 oktober 1972.
35474:
35475: Minister för imikesärendena Heikki Tuominen.
35476:
35477:
35478:
35479:
35480: 927/72
35481: J
35482: J
35483: J
35484: J
35485: J
35486: J
35487: J
35488: J
35489: J
35490: J
35491: J
35492: J
35493: J
35494: J
35495: J
35496: J
35497: J
35498: J
35499: J
35500: J
35501: J
35502: J
35503: J
35504: J
35505: J
35506: J
35507: Kirj. ksm. n:o 208.
35508:
35509:
35510:
35511:
35512: Härkönen ym.: Tieoloissa ilmenneiden epäkohtien poistamisesta.
35513:
35514:
35515: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35516:
35517: Kun voimassa oleva yksityistielaki tuli voi- kahden paikallistien välissä mikä on jäänyt
35518: maan 10 vuotta sitten jäivät sen ulkopuolelle ottamatta paikallistieksi. Tällä tieosuudella on
35519: kaikkein yksinäisimmät tiet, joilla tieosakkaita hyvin runsaasti yleistä liikennettä, koska sen
35520: oli niin vähän, että tiekuntaa ei saatu peruste- varrella on paikkakunnan kansakoulu, kauppa
35521: tuksi samoin kuin ne tiet, mitkä olivat alle ja posti eli kaikki ne palvelupisteet, mitä
35522: kaksi kilometriä pitkiä. KojoJan kylässä on. Samoin tietä käyttävät
35523: Tämän jälkeen on edelleen palautettu osa koululaiskuljetusautot, linja- ja myymäläautot
35524: kuntienkin aikaisemmin ylläpitämiä paikallis- ja kaikki se muu kauttakulkuliikenne, mikä
35525: tai kunnanteitä yksityisteinä kunnossapidettä- suuntautuu kyseisen isännättömän tien kautta
35526: viksi. Näin ollen .on kehitys näissä tapauksissa kahden paikalllistien välillä.
35527: mennyt selvästi taaksepäin kun se yleensä Kuitenkaan tiepätkän lyhyydestä johtuen ei
35528: muilla aloilla menee eteenpäin. tielle voida perustaa edes yksityistiekuntaa,
35529: Myös entisiä kunnanteitä on otettu usein mikä huolehtisi tien kunnossapidosta ja saisi
35530: hyvinkin taitamattomasti valtion kunnossapidet- tarvittavat valtion ja kunnan avustukset. Edellä
35531: täviksi paikallisteiksi, ottamalla vain osa tiestä olevaan perustuen tuntuisikin luonnolliselta,
35532: paikallistieksi osan jäädessä edelleen joko että ministeriö voisi antaa alaisilleen viranomai-
35533: yksityisten yksityistienä kunnossapidettäväksi sille selvät ohjeet kyseisten epäkohtien kor-
35534: tai sitten kokonaan ns. isännättömäksi tieksi. jaamiseksi.
35535: Näistä epäonnistuneista ratkaisuista, joita Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
35536: koko valtakunnassa on sattunut ilmeisesti 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
35537: verraten runsaasti voisi mainita esimerkin neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35538: Keski-Suomen läänin Pihtiputaan kunnasta. seuraavan kysymyksen:
35539: Nämä aikaisemmin tehdyt päätökset ovat myö-
35540: hemminkin olleet vaikeita muuttaa. Pihtiputaan Aikooko Hallitus toimia niin, että
35541: kuntakin on anonut jäljempänä mainitun tien vastaisul,ldessa pyrittäisiin nopeasti kor-
35542: muuttamista paikallistieksi, mutta tietämän jaamaan tielainsäädännöstämme sellaiset
35543: mukaan anomus on hylätty tie- ja vesirakennus- epäkohdat, mitkä aiheuttavat tulkinta-
35544: hallituksessa. vaikeuksia,
35545: Kysymyksessä on Pihtiputaan kunnan ja aikooko Hallitus jo sitä ennen
35546: Muurasjärven kylässä oleva Kojola--Alva- antaa alaisilleen viranomaisille ohjeet
35547: järvi-Muuras paikallistien jatkaminen läpi- selvien epäkohtien korjaamiseksi niin,
35548: :Kulkutieksi Muuras-Pitäjämäki paikallistiehen. että saavutetut edut tienkäyttäjille
35549: Kyseessä on 1100 metriä pitkä osuus tietä palautettaisiin?
35550: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1972.
35551:
35552: Esko Härkönen. Eino Lottanen. Matti Mattila.
35553: Sylvi Saimo. Einari Nieminen. Aino Karjalainen.
35554:
35555:
35556:
35557:
35558: 899/72
35559: 2
35560:
35561:
35562:
35563:
35564: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35565:
35566: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- ja laatu huomioonottaen yleisen tien merki-
35567: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra tyksensä, joten ne on lakkautettu yleisinä teinä.
35568: Puhemies, olette 22 päivänä syyskuuta 1972 Tieviranomaisten velvollisuutena on koko ajan
35569: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- seurata liikenteen muuttumista ja kehittymistä
35570: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen yleisellä tieverkolla ja mikäli jonkun tien
35571: kansanedustaja E. Härkösen ym. näin kuulu- liikenne ei enää täytä yleisen liikenteen tunnus-
35572: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 208. merkkejä ja vaatimuksia, ei tien ylläpitämiselle
35573: valtion toimesta enää ole perusteita, vaan tie
35574: "Aikooko Hallitus toimia niin, että lakkautetaan yleisenä tienä.
35575: vastaisuudessa pyrittäisiin nopeasti kor- Jo tässä yhteydessä voidaan kysymyksen
35576: jaamaan tielainsäädännöstämme sellaiset loppuosan osalta todeta, että kysymys ei myös-
35577: epäkohdat, mitkä aiheuttavat tulkinta- kään ole tienkäyttäjien saavutettujen etujen
35578: vaikeuksia, pysyttämisestä tai palauttamisesta, koska kenel-
35579: ja aikooko Hallitus jo sitä ennen läkään ei sinänsä ole oikeutta vaatia ennestään
35580: antaa alaisilleen viranomaisille ohjeet olleen yleisen tien pitämistä edelleen yleisenä
35581: selvien epäkohtien korjaamiseksi niin, tienä tai yleisen tien pysyttämistä paikallaan.
35582: että saavutetut edut tienkäyttäjille Tämä on selvästi tuotu esille voimassa olevan
35583: palautettaisiin?" tielainsäädännön perusteluissa. Tiellä olemassa
35584: oleva liikenne ratkaisee, ei se minkälainen tie
35585: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on ollut tai millainen liikenne sillä ehkä joskus
35586: vasti seuraavaa: on ollut.
35587: Kun voimassa oleva yleisistä teistä annettu Edellä esitetyn perusteella ei voida yhtyä
35588: laki tuli voimaan 1. 1. 1958, ryhdyttiin tielain siihen kysymyksessä esitettyyn väitteeseen, että
35589: voimaanpanolain mukaan toimenpiteisiin kun- entisiä kunnanteitä olisi aikanaan otettu usein
35590: nan-, kylä- ja asutusteiden määräämiseksi hyvinkin taitamattomasti valtion kunnossa-
35591: paikallisteiksi. Tämän toimenpiteen seurauk- pidettäviksi paikallisteiksi.
35592: sena noin 28 000 km edellä mainittuja teitä Voimassa olevan yksityistielain mukaan ei
35593: siirtyi valtion välittömään kunnossapitoon. tien pituus sinänsä rajoita tiekunnan perusta-
35594: Oloissamme harvinaisen mittavan 'tiereformin mista kuten kysymyksen tekstissä väitetään.
35595: kaikinpuolista onnistumista rajoitti osittain se Alle 2 km:n pituiset tiet eivät siis ole jääneet
35596: tosiasia, että samanaikaisesti yleisistä teistä yksityistielain ulkopuolelle. Sinänsä tien pituu-
35597: annetun lain voimaantulon kanssa ei ollut ole- della kyllä on merkitystä harkittaessa tien
35598: massa yksityisistä teistä annettua lakia, vaan oikeutta saada osallistua vuosittaiseen valtion
35599: tämä laki tuli voimaan vasta 1. 1. 1963. Mikäli kunnossapitoavustukseen. Usein alle 2 km:n
35600: yksityisistä tetsta annettu laki olisi ollut pituinen pistotie on katsottava vähämerkityk-
35601: käytettävissä, olisi ollut varmaa, että monet nyt selliseksi, jolle kunnossapitoavustusta ei lain
35602: paikallisteinä olevat .tiet olisivat jääneet niillä mukaan voida myöntää. Mikäli on kysymys
35603: oleva liikenne huomioonottaen yksityistielain yksityisistä teistä, jotka yhdistävät esim. kaksi
35604: alaisuuteen. yleistä tietä, ei tien pituudella enää ole sanot-
35605: Siltä osin kun· näitä edellä mainitussa menet- tavampaa merkitystä, vaan tie voi, vaikka se
35606: telyssä valtion paikallisteiksi muuttuneita teitä olisi lyhytkin, saada oikeuden kunnossapito-
35607: on sittemmin lakkautettu yleisenä tienä ei avustuksiin.
35608: asiassa suinkaan ole kysymys kehityksen eteen- Kysymyksessä on tuotu esille esimerkkinä
35609: päin- tai taaksepäin menemisestä, vaan siitä, Keski-Suomen läänissä Pihtiputaan kunnassa
35610: että ko. tiet ovat menettäneet liikenteen määrä oleva Kojolan yksityinen tie. Tästä tiestä on
35611: 3
35612:
35613: noin 0,5 km:n pttumen alkuosa siirtynyt pai- matta sen pituudesta ei ole, vastoin kysymyk-
35614: kallistieksi, koska sen jatkeeksi on rakennettu sessä esitettyä käsitystä, mitään estettä. Tämän
35615: Muuraksen-Pitäjänmäen tie, joka on myös jälkeen tien oikeus valtion avustuksiin voidaan
35616: siirtynyt paikallistienä valtion hoitoon. Kysy- ratkaista erikseen. On luonnollista, että tie-
35617: myksessä oleva yksityinen tie on näinollen verkossa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, ja tie-
35618: kahden paikallistien välissä ja sen pituus on viranomaiset pyrkivät omalta osaltaan siihen,
35619: noin 1,13 km. Tähänyksityiseen tiehen liittyy että yleisinä teinä kunnossapidettäisiin ja ylei-
35620: etelässä Kojolan-Pahkapuron paikallistie, joka siksi teiksi määrättäisiin todella ne tiet, jotka
35621: on tielain voimaanpanelain mukaisessa järjes- täyttävät voimassa olevan tielain edellytykset.
35622: tyksessä määrätty paikallistieksi. Paikkakunnan Liikenneministeriön käsityksen mukaan nykyi-
35623: yleistä tieverkkoa on ko. seudulla jo pidettävä sessä tielainsäädännössämme ei ole sellaisia eri-
35624: varsin tiheänä ja sen voidaan katsoa tyydyttä- tyisiä aukkoja, jotka aiheuttaisivat tulkint:v;ai-
35625: vän alueen yleisen liikenteen tarpeen. Kojolan keuksia nimenomaan yksityisiä teitä paikaJlis-
35626: yksityistä tietä onkin pidettävä pääasiallisesti teiksi määrättäessä. Jokainen tapaus tutkitaan
35627: sen varrella a~uvien ja sillä liikkuvien pääsy- erikseen pemsteeU:isesti. Tielainsäädännön ylei-
35628: tienä em. suhteellisen tiheälle yleiselle tiever- sen tarkistamisen ja täydentämisen osalta voi-
35629: kolle. Tämän mukaisesti tie kuuluu yksityistie- daan todeta, että Hikenneministeriö tulee lähi-
35630: lainsäädännön piiriin. Näillä perusteilla liiken- aikoina asettamaan pysyvän komitean suoritta-
35631: neministeriö onkin hylännyt Kojolan yksityi- maan kiireellisesti muutoin tarvittavat tarkis-
35632: sen tien paikallistiehakemuksen 4. 7. 1972. Yk- tukset ja uudistukset ko. lainsäädäntöön.
35633: sityistiekunnan pemstamiselle ko. tielle riippu-
35634: Helsingissä lokakuun 20 päivänä 1972.
35635:
35636:
35637: Liikenneministeri Pekka Tarjattne.
35638: 4
35639:
35640:
35641:
35642:
35643: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
35644:
35645: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skulle ha gått framåt eller bakåt, utan om att
35646: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se dessa vägar med hänsyn till storleken och be-
35647: av den 22 september 1972 till vederbörande skaffenheten hos -trafiken på dem har förlorat
35648: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl- sin betydelse såsom allmänna vägar, och de har
35649: jande av riksdagsman E. Härkönen m. fl. ställ- därför indragits som sådana. Det är vägrnyn-
35650: da skriftliga spörsmål nr 208: digheternas skyldighet att hela tiden följa med
35651: förändringar och utveckling inom trafiken längs
35652: "Ämnar Regeringen verka för att det allmänna vägnätet, och om trafiken på en
35653: man i framtiden snabbt skulle försöka väg inte längre motsvarar kännetecknen eller
35654: avhjä1pa sådana o1ägenheter i vår väg- kraven på allmän trafik, föreligger heller inte
35655: 1agstiftning som föranleder tolknings- längre några grunder för ett upprätthållande
35656: svårigheter, av denna väg genom statens försorg, utan den
35657: och ämnar Regeringen redan dessför- indras såsom allmän väg.
35658: innan giva sina underlydande myndig- Redan i detta sammanhang kan i fråga om
35659: heter direktiv om rättelse av uppen- slutet av spörsmålet konstateras, att det inte
35660: bara missförhållanden, så att förvär- heller är fråga om bibehålllande e1ler återstäl-
35661: vade förmåner återställes tili dem som lande av några förvärvade förmåner för dem
35662: begagnar vägarna?" som använder vägarna.
35663: Ingen har nämligen i och för sig rätt att
35664: Såsom svar på deta spörsmål får jag vörd- yrka på att en väg, som tidigare har varit all-
35665: samt anföra följande: män väg, fortfarande skall bibehållas såsom
35666: När gällande lag om allmänna vägar trädde sådan eller att en allmän väg skall bevaras där
35667: i kraft 1. 1. 1958, vidtogs i enlighet med la- den befinner sig. Detta har tydligt sagts ut i
35668: gen angående införande av lagen om allmänna motiveringen för gällande väglagstiftning. Det
35669: vägar åtgärder för förklarande av kommunal-, avgörande är den trafik som förekornmer på
35670: by- och kolonisationsvägar för bygdevägar. En vägen, och inte den omständigheten, hurudan
35671: följd härav blev, att staten övertog det direkta den berörda vägen har varit eller hurudan
35672: underhållet av omkring 28 000 km vägar av trafiken på den måhända någon gång har varit.
35673: nyssnämnda slag. Möjligheterna att uppnå ett På grund av det som ovan anförts är det
35674: i allo lyckat resultat av denna i våra förhållan- inte möjligt att omfatta det i spörsmålet fram-
35675: den ovanligt omfattande vägreform begränsades förda påståendet, att en del tidigare kommu-
35676: delvis av det faktum, att lagen om enskilda nalvägar på sin tid på ett i många fall mycket
35677: vägar inte fanns vid den tidpunkt då lagen oskickligt sätt skulle ha ombildats tili bygde-
35678: om allmänna vägar trädde i kraft, utan den vägar, vilkas underhåll åligger staten.
35679: förstnämnda lagen trädde i kraft först 1. 1. Enligt gällande lag om enskilda vägar upp-
35680: 1963. Säkert är, att om lagen om enskilda ställer inte vägens längd i och för sig begräns-
35681: vägar skulle ha stått till buds, skulle många ningar för bilandet av väglag, såsom i spörs-
35682: vägar, som nu är bygdevägar, med beaktande målets text påstås. Vägar som är kortare än
35683: av trafiken på dem ha fortsatt att lyda under 2 km faller alltså inte utanför lagen om en-
35684: nämnda lag. skilda vägar. Längden hos en väg äger emel-
35685: I den mån vägar, som genom ovan berörda lertid i och för sig betydelse när det gäller att
35686: förfarande hade övertagits av staten såsom pröva dess rätt att bli delaktig av det årliga
35687: bygdevägar, sederrnera har mist sin karaktär av statliga underhållsbidraget. Mången gång måste
35688: allmänna vägar på grund av indragningsåtgär- en stickväg, som är kortare än 2 km, betrak-
35689: der, rör det sig ingalunda om att utvecklingen tas som en väg av föga betydelse, för viiken
35690: 5
35691:
35692: underhållsbidrag enligt lag inte kan beviljas. väg. I överensstämmelse härmed hör den be-
35693: När det är fråga om enskilda vägar, som t.ex. rörda vägen till området för lagstiftningen om
35694: sammanbinder två allmänna vägar, har deras enskilda vägar. På grund härav avvisade trafik-
35695: längd inte mera nämnvärd betydelse, utan en ministeriet 4. 7. 1972 en ansökan om att Ko-
35696: dylik väg kan, även om den är kort, bli berät- jola enskilda väg skulle få bli bygdeväg. Det
35697: tigad till underhållsbidrag. föreligger inget hinder för bildande av ett
35698: 1 spörsmålet har som exempel anförts Ko- enskilt väglag för den aktuella vägen, oberoen-
35699: jola enskilda väg i Pihtipudas kommun i Mel- de av dennas längd. Därefter kan frågan om
35700: lersta Finlands Iän. En sträcka på ca 0.5 km rätt att erhålla statsbidrag för vägen avgöras
35701: i början av denna väg har blivit bygdeväg, eme- särskilt. Det är naturligt, att förändringar stän-
35702: dan den har förlängts genom byggandet av en digt sker i vägnätet, och vägmyndigheterna för-
35703: väg på sträckan Muuras-Pitäjänmäki, och sta- söker för sin del åstadkomma, att de vägar
35704: ten har också övertagit underhållet av denna som motsvarar i gällande väglag angivna för-
35705: sistnämnda väg i dess egenskap av bygdeväg. utsättningar verkligen underhålls såsom allmän-
35706: Den berörda enskilda vägen är m.a.o. belägen na vägar och förklaras för sådana. Trafikmi-
35707: mellan två bygdevägar och är omkring 1.13 km nisteriets uppfattning är, att det i vår nuva-
35708: lång. Tili denna enskilda väg ansluter sig i rande väglagstiftning inte finns sådana spe-
35709: söder en bygdeväg på sträckan Kojola-Pahka- ciella luckor som skulle kunna föranleda tolk-
35710: puro, viiken i den ordning som är stadgad i la- ningssvårigheter i synnerhet när det gäller att
35711: gen angående införande av lagen om allmänna förklara enskilda vägar för bygdevägar. Varje
35712: vägar har förklarats för bygdeväg. Det allmän- särskilt fall undersöks omsorgsfullt. I fråga om
35713: na vägnätet på orten måste i denna trakt redan allmän justering och komplettering av väglag-
35714: betraktas som mycket tätt och det kan anses stiftningen kan konstateras, att trafikministe-
35715: tillgodose behovet av allmän trafik inom om- riet inom kort kommer att tillsätta en kom-
35716: rådet. Kojola enskilda väg kan därför främst mit:te, vars uppgift är att verkställa de juste-
35717: anses utgöra en förbindelseled tili det nyss- ringar och reformer av den berörda lagstift-
35718: nämnda, relativt täta nätet av allmiinna vägar ningen som annars skyndsamt behöver göras.
35719: för dem som bor vid ellet rör sig på denna
35720: Helsingfors den 20 oktober 1972.
35721:
35722:
35723: Trafikminister Pekka Tarjanne.
35724:
35725:
35726:
35727:
35728: 899/72
35729: Kirj. ksm. n:o 209.
35730:
35731:
35732:
35733:
35734: Laine ym.: Lahdessa painetun mustalistakirjasen julkisuuteen
35735: saattamisesta.
35736:
35737:
35738: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
35739:
35740: Kansalaisten oikeusturvaa ja moraalia louk- eräät muutkin porvarilliset ryhmät ole teoksen
35741: kaavien mustalistakirjasten määrä on jälleen taustavoimina mainittujen Suomen Rakennus-
35742: kasvanut uudella 100-sivuisella teoksella, jossa teollisuusliiton, Putkijohtotyönantajainliiton ja
35743: työnantajia opastetaan syrjimään opiskelijoita, Sähkötyönantajainliiton välityksellä tukemassa
35744: akateemisen koulutuksen saaneita ja muita mustalistajärjestelmää.
35745: edistyksellisiä kansalaisia. Tämä Lahdessa pai- Hämmästyttävää on myös se, että teoksessa
35746: nettu kirjanen suuntautuu erityisesti Sirola- uhkaillaan mainittujen työnantajaliittojen niitä
35747: opistossa opiskelleita kansalaisia kohtaan. Vaik- jäsenyrityksiä, jotka antavat ilmoituksia mm.
35748: ka kirjasen tarkoituksena on estää n. 2 000 ammattillittolehtiin. Tässä mielessä mustalista-
35749: kansalaisen työn ja leivän saanti, sen vaikutus kirjasen ilmestyminen on vakava haaste koko
35750: on tarkoitettu ulottumaan huomattavasti laa- ammattiyhdistysliikkeelle.
35751: jemmalle. Viime mainittu käy ilmi mm. teok- Vaitiovallan olisi korkea aika puuttua täl-
35752: sessa julkaistqsta erilaisia yhteisöjä ja liikeyri- laiseen toistuvasti esiintyvään mustalistajärjes-
35753: tyksiä koskevasta luettelosta, johon kommu- telmään ja saattaa siihen syyllistyneet työnanta-
35754: nistisiksi leimattujen yhteisöjen ja yritysten japiirit taustavoimineen järjestykseen. On tie-
35755: joukkoon on kirjattu mm. eräs pienviljelijä- tenkin selvää, että työväenliike, opiskelijanuo-
35756: liitto. riso ja muut kansanvaltaiset voimat eivät voi
35757: Teos on sellaisenaan uusi osoitus maamme vaitiollen seurata oikeiston mustalistavillityk-
35758: oikeiston aktivoitumisesta ja sen suuntautumi- sen voimistumista.
35759: sesta nimenomaan työväenluokkaa ja muita Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
35760: edistyksellisiä väestöryhmiä vastaan. Tavoit- §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
35761: teena on 1930-luvun lapualaisvuosien henki ja neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35762: teot vainotoimenpiteineen. Vaaralliseksi teok- seuraavan kysymyksen:
35763: sen merkitys muodostuu mm. sen vuoksi, että
35764: kirjasen takana on mm. hallituspuolueen - Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35765: Liberaalisen Kansanpuolueen - aktiivinen toi- ryhtyä Lahdessa painetun mustalistakir-
35766: mihenkilö. Ei ole epäilystä siitä, etteivätkö jasen toimittajien kansalaisten oikeus-
35767: turvaa Ioukkaavan toiminnan johdosta?
35768: -Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1972.
35769:
35770: Ensio Laine. Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
35771: Heimo Rekonen. Mirjam Tuominen. Anna-Liisa Jokinen.
35772:
35773:
35774:
35775:
35776: 921/72
35777: 2
35778:
35779:
35780:
35781:
35782: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35783:
35784: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- la virkamies on velvollinen ratkaisemaan työ-
35785: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- hön ottamista koskevan asian asiallisilla perus-
35786: mies, olette 26 päivänä syyskuuta 1972 päivä- teilla sekä kohtelemaan alaisiaan virkamiehiä
35787: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- tai työntekijöitä tasapuolisesti kiinnittämättä
35788: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- huomiota asiaan kuulumattomiin seikkoihin.
35789: sanedustaja Laineen ym. näin kuuluvasta kir- Eräät tähän liittyvät erityiskysymykset ovat
35790: jallisesta kysymyksestä n:o 209: kuitenkin tällä hetkellä selvitettävinä Tietojär-
35791: jestelmäkomiteassa ja muutoinkin.
35792: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Puhtaasti yksityisoikeudellisten työsuhteiden
35793: ryhtyä Lahdessa painetun mustalistakir- osalta voidaan todeta, että työsuhteen kestäes-
35794: jasen toimittajien kansalaisten oikeus- sä tapahtuva syrjintä on kielletty .. Vuoden
35795: turvaa loukkaavan toiminnan johdosta?" 1970 työsopimuslain 17 § :n 3 momentissa sää-
35796: detään, että työnantajan on kohdeltava työn-
35797: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tekijäitään tasapuolisesti, niin ettei ketään pe-
35798: vasti seuraavaa: rusteettomasti aseteta toisiin nähden eri ase-
35799: Kysymyksessä tarkoitetussa ja vastaavissa ti- maan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän,
35800: lanteissa voidaan "mustilla listoilla" ymmärtää poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka
35801: henkilöitä koskevaa luettelointia tai tietoluet- muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Tä-
35802: teloa, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ei- män säännöksen vastainen menettely on säädet-
35803: toivottujen ihmisten sulkeminen tai poistami- ty rangaistavaksi lain 54 §:ssä. Sitä vastoin
35804: nen yksittäisiltä työpaikoilta, määrätyistä teh- lainsäädäntömme ei sisällä säännöksiä, jotka
35805: tävistä työelämässä, tuotannossa tai hallinnossa kieltäisivät yksityistä työnantajaa työhön otta-
35806: taikka tällaisten ihmisten saattaminen tehok- misen yhteydessä harjoittamasta poliittista tai
35807: kaan valvonnan ja tarkkailun alaisiksi. Luette- muunlaista syrjintää. Osoituksena siitä, että
35808: loinoin perusteena ovat tällöin useimmiten työhön ottamisen yhteydessä tapahtuvaa erot-
35809: asianomaisten henkilöiden poliittiset mielipiteet telua esimerkiksi rodun tai poliittisten mieli-
35810: ja mustat listat toimivat käytännössä poliitti- piteiden perusteella pidetään paheksuttavana
35811: sen syrjinnän ja painostuksen välineenä. Mustat vaikkakin muodollisesti lainmukaisena, on esi-
35812: listat muodostavat siten työelämässä tapahtu- merkiksi mustalistajärjestelmään useimmiten
35813: van syrjinnän osaongelman. liittyvä salassapitopyrkimys.
35814: Työelämässä tapahtuva syrjintä voidaan ja- Työsopimus on perinteisesti rinnastettu mui-
35815: kaa kahteen osa-alueeseen, nimittäin työsuhteen hin varallisuusoikeudellisiin sopimuksiin, joiden
35816: kestäessä tapahtuvaan ja työhön ottamisen yh- perustana on sopimisvapauden periaate. Tällai-
35817: teydessä tapahtuvaan syrjintään. Lisäksi on syy- nen lähtökohta soveltuu huonosti tämän päi-
35818: tä erikseen tarkastella toisaalta julkisoikeudelli- vän yhteiskuntaan. Työntekijäpuoli on työn-
35819: sia virka- ja työsopimussuhteita, toisaalta yksi- antajapuoleen verrattuna selvästi heikommassa
35820: tyisoikeudellisia työsuhtei ta. asemassa. Tämän vuoksi valtiovalta on joutu-
35821: Mitä ensin tulee julkisoikeudellisiin virka- ja nut lainsäädäntöteitse puuttumaan työelämän
35822: työsopimussuhteisiin voitaneen todeta, että suo- oloihin työntekijäpuolen perustavaa laatua ole-
35823: ja poliittista ja muunlaista syrjintää vastaan vien intressien suojaamiseksi.
35824: sekä virka- ja työsuhteen kestäessä että työhön Oikeus työhön ja työnsaantimahdollisuus on
35825: ottamisen yhteydessä on tällä hetkellä suhteel- palkkatuloillaan elävän ihmisen kannalta tär-
35826: lisen tyydyttävästi järjestetty. Tehosteena toi- kein elinehto. Koska uskonnon, rodun, poliit-
35827: mii rikosoikeudellinen virkavastuu, jonka uhal- tisten mielipiteiden tai muun vastaavanlaisen
35828: 3
35829:
35830: seikan perusteella tapahtuva erottelu muuten- 2) YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oi-
35831: kin on tuomittava, hallitus pitää kiistattomana keuksia koskeva yleissopimus vuodelta 1966,
35832: tavoitteena työhön ottamisen yhteydessä tapah- jonka Suomi on allekirjoittanut lokakuun 11
35833: tuvan kaikenlaisen syrjinnän poistamista, tar- päivänä 196 7, mutta joka toistaiseksi ei ole
35834: vittaessa lainsäädännön avulla. Tähän velvoit- astunut voimaan kansainvälisoikeudellisesti.
35835: tavat myös eräät kansainväliset sopimukset, joi- Tämän sopimuksen 26 artiklan mukaan lais-
35836: hin Suomi jo on liittynyt tai joihin Suomella sa on kiellettävä kaikenlainen erottelu rodun,
35837: on tarkoitus liittyä. Tärkeimmät näistä sopi- ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskontunnustuk-
35838: muksista ovat: sen, poliittisen tai muun katsomuksen, kansal-
35839: 1 ) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleis- lisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, omaisuu-
35840: kokouksen, Kansainvälisen työkonferenssin den, syntyperän tai aseman perusteella.
35841: vuonna 1958 hyväksymä työmarkkinoilla ja am- 3) YK:n vuonna 1965 hyväksymä kaikki-
35842: matin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa naisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kan-
35843: syrjintää koskeva yleissopimus, joka Suomen sainvälinen yleissopimus, johon Suomi on liit-
35844: osalta on astunut voimaan 23 päivänä huhti- tynyt vuonna 1970. Sopimuksen 5 artiklan
35845: kuuta 1971. velvoitteista seuraa Suomelle velvollisuus lain-
35846: Sopimuksen 1 artiklan mukaan tarkoitetaan säädännön avulla luoda takeet siitä, ettei ke-
35847: syrjinnällä "kaikkea erottelua, hyljeksintää tai tään muun muassa rodullisilla tai sen kaltaisilla
35848: suosintaa rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskon- perusteilla syrjitä työhön ottamisen yhteydessä.
35849: non, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen Etsittäessä keinoja työhön ottamisen yhtey-
35850: tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella, dessä tapahtuvan syrjinnän poistamiseksi joudu-
35851: mistä on seurauksena, että samanlaiset mahdol- taan harkitsemaan erilaisia vaihtoehtoja. Ajatel-
35852: lisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkki- tavissa on, että kohdistettaisiin toimenpiteitä
35853: noilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä teh- työhön ottamisen yhteydessä tapahtuvaa syr-
35854: dään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan." jintää vastaan yleensä tai vain mustalista-järjes-
35855: telmää vastaan taikka kumpaakin vastaan.
35856: Sanonnoilla "työmarkkinat" ja "ammatin har- Kummankin osalta olisi ilmeisesti harkittava
35857: joittaminen" tarkoitetaan "mahdollisuutta saada kahdenlaisia toimenpiteitä, toisaalta rikosoikeu-
35858: ammattikoulutusta, päästä työhön ja määrättyyn dellisia sanktioita, toisaalta muita toimenpiteitä.
35859: ammattiin samoin kuin työehtoja ja työoloja."
35860: Kaikenlaisen syrjinnän estäminen työhön ot-
35861: Sopimuksen 2 artiklan mukaan jokainen so- tamisen yhteydessä voitaisiin jättää työmarkki-
35862: pimuksen sitoma jäsenvaltio sitoutuu "kehittä- najärjestöjen keskenään sovittavaksi tai säätää
35863: mään ja noudattamaan sellaista kansallista po- syrjintä rangaistavaksi. Työmarkkinajärjestöjen
35864: litiikkaa, jonka tarkoituksena on maan olosuh- välisen sopimuksen heikkoutena olisi kuitenkin,
35865: teisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin edis- ettei se sitoisi kaikkia työnantajia. Sopimuksen
35866: tää yhtäläisten mahdollisuuksien suomista ja noudattamisen valvominen olisi luultavasti
35867: tasavertaista kohtelua työmarkkinoilla ja amma- myös tehottomampaa kuin jos syrjiminen olisi
35868: tin harjoittamisen yhteydessä silmällä pitäen säädetty rangaistavaksi; kriminalisoinnin ulko-
35869: sitä, että kaikki syrjintä tässä suhteessa lope- puolelle olisi ehkä jätettävä puhtaasti henkilö-
35870: tetaan." kohtaiset työsuhteet. Mahdollisen rangaistus-
35871: Keinoina, joilla edellä mainitut tavoitteet on säännöksen yleiseen rikoslakiin sijoittamisen
35872: pyrittävä toteuttamaan, mainitaan sopimuksen puolesta voidaan esittää, että näin korostettai-
35873: 3 artiklassa muun muassa yhteistoiminnan ai- siin syrjinnän paheksuttavuutta, toisaalta voitai-
35874: kaansaaminen työmarkkinajärjestöjen kesken siin luontevasti liittää säännös voimassa oleviin
35875: sekä lainsäädäntö. Hallituksen esityksessä Edus- rotusyrjintää koskeviin säännöksiin.
35876: kunnalle sopimuksen hyväksymisestä lausutaan Toimenpiteinä mustalistojen esiintymistä vas-
35877: muun muassa:" ... sopimus edellyttää, että ryh- taan on ajateltavissa, että kohdistettaisiin ri-
35878: dytään täydentäviin toimenpiteisiin sen varmis- kosoikeudellisia sanktioita listojen laadintaan,
35879: tamiseksi, että kansallisessa politiikassa selvästi julkaisemiseen, jakeluun, hallussapitoon ja
35880: tunnustetaan tarkoitus edistää yhdenvertaisen käyttöön. Näin laajaa sanktiointia puoltavina
35881: kohtelun periaatetta. Sen vuoksi on myös tär- näkökohtina voidaan mainita, että järjestelmän
35882: keätä turvata samanlaiset mahdollisuudet ja yh- eri toimintavaiheet ovat periaatteessa yhtä tuo-
35883: denvertainen kohtelu ei vain lain edessä, vaan mittavia ja että niille on ominaista melko al-
35884: erityisesti jokapäiväisessä yhteiselämässä." hainen paljastumisalttius. Koska mustat listat
35885: 4
35886:
35887: lienee tavallisimmin koottu muista tiedostoista, sua vaativina, on oikeusministeriö päättänyt kii-
35888: kuten viranomaisten pitämistä rekistereistä, reellisessä järjestyksessä erikseen selvityttää
35889: luottotietorekistereistä sekä yhdistysten ja yh- muun muassa ILO:n yleissopimukseen sisälty-
35890: teisöjen jäsenluetteloista, on harkittava tällais- vien velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat
35891: ten tiedostojen käytössä, erityisesti tietojen ja- sanktiot kaikenlaista työelämässä tapahtuvaa
35892: kelussa, noudatettavien periaatteiden sääntele- syrjintää ja siihen liittyvää Iuettelointia vastaan.
35893: mistä. Tämä selvittelytyö edellyttää yhteydenpitoa
35894: Tässä hahmotellut ongelmat ja toimenpide- edellä mainittuihin komiteoihin. Selvitystyön
35895: vaihtoehdot kuuluvat toisaalta Tietojärjestelmä- valmistuttua hallitus tulee kiireellisesti laaditut-
35896: komitean, toisaalta Rikosoikeuskomitean tehtä- tamaan asiassa tarvittavat lakiesitykset ja an-
35897: viin. Koska hallitus kuitenkin pitää työelämässä tamaan ne Eduskunnalle.
35898: tapahtuvaa syrjintää koskevia ongelmia ratkai-
35899: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1972.
35900:
35901: Oikeusministeri Matti Louekoski.
35902: 5
35903:
35904:
35905:
35906:
35907: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35908:
35909: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anställningen, i detta nu är ordnat på ett re-
35910: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse lativt tillfredsställande sätt. Sanktionen består
35911: av den 26 september 1972 tili vederbörande härvid av det straffrättsliga tjänsteansvaret, vil-
35912: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- ket ålägger en tjänsteman att handlägga an-
35913: jande av riksdagsman Laine m. fl. ställda skrift- ställningsfrågor på sakliga grunder samt att
35914: liga spörsmål nr 209: bemöta underordnade tjänstemän och arbets-
35915: tagare opartiskt, utan att fästa avseende vid
35916: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen omständigheter som inte inverkar på saken.
35917: vidtaga med anledning av den för med- En del hithörande speciella frågor håller emel-
35918: borgarnas rättssäkerhet kränkande verk- lertid just nu på att utredas inom datasystem-
35919: samhet som har bedrivits av dem som kommitten och även annars.
35920: redigerade den i Lahti tryckta svart- I fråga om rent privaträttsliga arbetsförhål-
35921: listebroschyren?" landen kan konstateras, att diskriminering me-
35922: dan arbetsförhållandet fortfar är förbjuden. I
35923: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 17 § 3 mom. lagen år 1970 om arbetsavtal
35924: samt anföra följande: stadgas, att arbetsgivaren bör bemöta sina ar-
35925: I det fall som avses i spörsmålet och i mot- betstagare opartiskt, så att ingen utan fog gi-
35926: svarande situationer kan med "svarta listor" ves en annan ställning än andra på grund av
35927: förstås förtecknande av personer eller en data- börd, religion, kön, ålder, politisk verksamhet
35928: förteckning, vars huvudsyfte är att utestänga eller fackföreningsverksamhet eller någon an-
35929: eller avlägsna icke önskvärda personer från nan med dem jämförlig omständighet. Förfa-
35930: enstaka arbetsplatser, från vissa uppgifter inom rande som strider mot detta stadgande har
35931: arbetsliv, produktion eller förvaltning eller att straffbelagts i 54 § i samma lag. Däremot in-
35932: ställa dylika personer under effektiv kontroll nehåller vår lagstiftning inga stadganden som
35933: och uppsikt. Grunden för förtecknande är här- skulle förbjuda en enskild arbetsgivare att be-
35934: vid oftast vederbörandes politiska åsikter, och driva politisk eller annan diskriminering i sam-
35935: de svarta listorna blir i praktiken redskap för band med anställning. Ett teeken på att åt-
35936: politisk diskriminering och påtryckning. Dylika skillnad i samband med anställning, t. ex. på
35937: listor utgör därför en del av problemet i fråga grund av ras eller politiska åsikter, anses för-
35938: om diskriminering i arbetslivet. kastlig ehuru formellt laglig, är bl. a. den ten-
35939: En diskriminering i arbetslivet kan indelas i dens tili hemlighetsmakeri som vanligen vid-
35940: två delområden, nämligen diskriminering un- låder systemet med svarta listor.
35941: der pågående arbetsförhållande och diskrimine- Arbetsavtalet har traditionellt likställts med
35942: ring vid anställningen. Dessutom är det moti- övriga förmögenhetsrättsliga avtal, vilka grun-
35943: verat att särskilt för sig bedöma å ena sidan dar sig på principen om avtalsfrihet. Denna
35944: offentligträttsliga tjänste- och arbetsavtalsför- utgångspunkt är föga lämplig i dagens sam-
35945: hållanden, å andra sidan privaträttsliga arbets- hälle. Arbetstagarparten har en klart svagare
35946: förhållanden. ställning än arbetsgivarparten. Statsmakten har
35947: Vad först beträffar offenligträttsliga tjänste- därför nödgats genom lagstiftning ingripa i
35948: och arbetsavtalsförhållanden, torde det kunna förhållandena inom arbetslivet tili skydd för
35949: konstateras, att skyddet mot politisk och an- arbetstagarpartens fundamentala intressen.
35950: nan diskriminering, såväl medan tjänste- eller Rätten tili arbete och möjligheten att få ar-
35951: arbetsförhållandet pågår som i samband med bete är det mest angelägna livsvilikoret för den
35952: 6
35953:
35954: som levet av sina löneinkomstet. Då åtskillnad 2) Den internationella konventionen om
35955: på gtund av teligion, tas, politiska åsiktet ellet medborgerliga och politiska rättigheter av år
35956: någon annan motsvatande omständighet även 1966, viiken har undertecknats på Finlands
35957: annats ät fötkastlig, anser tegetingen att en vägnar den 11 oktober 1967 men ännu inte
35958: eliminering av vatje fotm av diskrimineting i har trätt i kraft folkrättsligt.
35959: samband med anställning vid behov med hjälp Enligt attikel 26 i denna konvention skall
35960: av lagstiftning, utgöt ett mål, vats betättigande lagen förbjuda all åtskillnad och garantera alla
35961: inte kan besttidas. Hättill förpliktar också en personer ett likvärdigt och effektivt skydd mot
35962: rad internationella fördrag, vilka Finland har vatje åtskillnad på grund av ras, hudfärg, kön,
35963: biträtt eller ämnar biträda. De viktigaste bland språk, religion, politisk eller annan åskådning,
35964: dem är: nationell eller social härkomst, förmögenhet,
35965: 1) Konventionen angående diskriminering i bötd ellet ställning i övrigt.
35966: fråga om anställning och ytkesutövning, viiken 3) Den av FN år 1965 antagna internatio-
35967: har antagits av Internationella arbetsorganisa- nella konventionen om avskaffande av alla for-
35968: tionens (ILO) allmänna konferens åt 1958 mer av rasdiskriminering, vilken Finland har
35969: och som föt Finlands del hat trätt i kraft den biträtt år 1970. Av förpliktelserna i artikel 5
35970: 23 aptil 1971. i konventionen följer en skyldighet för Finland
35971: Enligt artikel 1 i konventionen förstås med att genom lagstiftning skapa garantier för att
35972: uttrycket diskriminering "varje åtskillnad, ute- ingen bl. a. till följd av sin ras ellet på andra
35973: liknande gtunder diskrimineras i samband med
35974: slutning eller företräde på grund av ras, hud-
35975: anställning.
35976: färg, kön, religion, politisk uppfattning, natio-
35977: När det gäller att finna medel att avskaffa
35978: nell härstamning eller socialt ursprung, som
35979: diskriminering i samband med anställning blir
35980: har till följd, att likställdhet med avseende å
35981: det nödvändigt att pröva olika alternativ. Det
35982: möjligheter eller behandling i fråga om an-
35983: är tänkbart att vidta åtgärder mot diskrimine-
35984: ställning eller yrkesutövning omintetgöres eller
35985: ring i samband med anställning överhuvud-
35986: beskäres".
35987: taget eller enbart mot systemet med svarta
35988: Med uttrycken "anställning" och "yrkesut- listor ellet mot båda två. I vartdera fallet
35989: övning" fötstås "tillträde till yrkesutbildning, borde uppenbarligen övetvägas åtgärdet av två
35990: till anställning och till skilda yrken ävensom olika slag, nämligen å ena sidan strafftättsliga
35991: anställnings- och arbetsvillkor". sanktionet och å andta sidan andra åtgätdet.
35992: Enligt artikel 2 i konventionen förbinder Ett förebyggande av varje form av diskrimi-
35993: sig varje medlemsstat, för viiken denna kon- nering i samband med anställning skulle kun-
35994: vention är i kraft, "att utforma och tillämpa na göras beroende av avtal mellan arbetsmark-
35995: en nationell politik, avsedd att genom metodet, nadsotganisationetna eller också skulle diskrimi-
35996: anpassade efter landets förhållanden och pta:xis, nering kunna straffbeläggas. Ett avtal mellan
35997: främja likställdhet med avseende å möjlighetet atbetsmatknadsotganisationerna skulle dock
35998: och behandling i fråga om anställning och yr- vara behäftat med den svagheten, att det inte
35999: kesutövning i syfte att avskaffa vatje diskri- skulle binda alla arbetsgivare. Kontrollen av
36000: mineting i nämnda hänseende". avtalets efterlevnad vore troligen också ineffek-
36001: Bland metoder, genom vilka ovan nämnda tivate än om diskriminering vore belagd med
36002: syften såvitt möjligt bör förverkligas, nämnes straff; rent petsonliga atbetsförhållanden botde
36003: i artikel 3 i konventionen bl. a. åstadkomman- måhända lämnas utanföt en kriminalisering. Tili
36004: de av samvetkan med arbetsmarknadsorganisa- förmån föt ett upptagande av ett eventuellt
36005: tionerna samt lagstiftning. I regeringens pto- sttaffstadgande i den allmänna strafflagen kan
36006: position till Riksdagen om godkännande av anföras, att dätigenom skulle det förkasdiga
36007: konventionen anföres bl. a., "att konventionen i en diskriminering undetstrykas; å andta sidan
36008: förutsätter, att man skrider till kompletterande skulle stadgandet på ett naturligt sätt kunna
36009: åtgärder för att säkra att man i den nationella fogas tili gällande stadganden om rasdiskrimi-
36010: poHtiken klart erkännet avsikten att främja nering.
36011: ptincipen om likställighet. Därför ät det även Tänkbart är, att såsom åtgärder root före-
36012: viktigt att trygga likställigheten med avseende komsten av svatta listor skulle strafftättsliga
36013: å möjligheter och behandling inte enbart inför sanktioner kunna riktas mot uppgörande, publi-
36014: lagen utan särskilt i den dagliga samlevnaden". cering, distribution, innehav och användning
36015: 7
36016:
36017: av dylika listor. Bland synpunkter som talar för antydda problem och alternativa åtgärder. Eme-
36018: så vittgående sanktioner kan anföras, att alla dan regeringen likväl anser att de problem som
36019: skeden i en dylik verksamhet i princip är lika gäller diskriminering i arbetslivet påkallar en
36020: förkastliga och att det utmärkande för dem är, lösning, har justitieministeriet beslutat i bråds-
36021: att möjligheten att de skall avslöjas är mycket kande ordning särskilt för sig låta utreda bl. a.
36022: liten. Då de svarta listorna vanligen torde vara vilka sanktioner som erfordras mot alla former
36023: sammanställda · med hjälp av andra samlingar av diskriminering i arbetslivet och därmed sam-
36024: av data, såsom t. ex. register som föres av myn- manhängande förtecknande, för att de förplik-
36025: digheter, kreditupplysningsregister samt för- telser som innefattas i ILO-konventionen skall
36026: eningars och sammanslutningars medlemsför- kunna fullgöras. Denna utredning förutsätter,
36027: teckningar, bör en reglering av principerna för att kontakt upprätthålles med de ovan nämnda
36028: utnyttjandet av dylika samlingar av data, sär- kommitteerna. När utredningsarbetet har slut-
36029: skilt när det gäller distributionen av uppgifter förts kommer regeringen att i brådskande ord-
36030: ur dem, övervägas. ning låta utarbeta propositioner med förslag tili
36031: Det ankommer dels på datasystemkommitten, erforderliga lagar i saken och avlåta proposi-
36032: dels på straffrättskommitten att behandla här tionerna tili Riksdagen.
36033: Helsingfors den 24 oktober 1972.
36034:
36035: Justitieminister Matti Louekoski.
36036: Kirj. ksm. n:o 210.
36037:
36038:
36039:
36040:
36041: Sinisalo ym.: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen hallinnassa
36042: olevan tutkimusreaktörin käytöstä.
36043:
36044:
36045: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
36046:
36047: Viime patvma julkisuudessa näkyneiden tie- uraanipolttoaine hankitaan Kansainvälisen Ato·
36048: tojen mukaan on Otaniemessä sijaitsevaa tutki- mienergiajärjestön ( International Atomk
36049: musreaktoria FiR 1 (Finland Reactor 1 ) käy- Energy Agency) kautta, ja tällä järjestöllä on
36050: tetty vastoin kansainvälisiä sitoumuksiamme myös valvontaoikeus. Atomienergiajärjestön ja
36051: puolustuslaitoksen tarkoituksiin. Puolustuslai- Suomen hallituksen välillä tehdyn projektisopi·
36052: toksen Suojelukoululle on todistettavasti val- muksen (dokumentti INFCIRC/24. 24 january
36053: mistettu radioaktiivisia näytteitä FiR 1 reak- 1961 ) V artiklan 1 kohdan mukaan reaktoria
36054: torilla jo vuosia. Puolustuslaitoksen Obbnäsissä ja fissiokelpoista materiaalia ja tämän käytöstä
36055: sijaitsevalle Suojelukoululle on pyynnöstä ja to- tuotettua fissiokelpoista materiaalia ei saa käyt-
36056: distettavasti valmistettu radioaktiivisia näytteitä tää sillä tavalla, että se edistää mitään sotilaalli-
36057: säteilyttämällä albiittia FiR 1 reaktorissa. Li- sia tarkoitusperiä.
36058: säksi eräät lausunnot viittaavat siihen, että puo- Kun tällaisia sopimuksia on rikottu, on reak-
36059: lustuslaitoksen henkilökunta on suorittanut torista vastaavat henkilöt törkeästi laiminlyö-
36060: töitä reaktoria hyväkseen käyttäen. neet tehtävänsä. Atomienergia-asetuksen (75/
36061: Maininta Suojelukouluun menevästa isotoop- 1958) 3 luvun 14 §:n mukaan hyväksyy kaup-
36062: pituotannosta sisältyy muun muassa suomenkie- pa- ja teollisuusministeriö ydinreaktorille vas-
36063: lisiin vuosiraportteihin paitsi vuonna 1971, jol- taavan johtajan ja hänelle varamiehen. Saman
36064: loin Suojelukoulun tilaukset on ilmeisesti yhdis- luvun 17 § :ssä säädetään, että vastaava johtaja
36065: tetty "teollisuuden" tilauksiin tai jätetty pois on velvollinen huolehtimaan siitä, että reaktoria
36066: tilastoista. Englanninkielisessä Kansainväliselle ja ydinaseiden valmistuslaitosta hoidetaan tek-
36067: Atomienergiajärjestölle (IAEA) lähetetyssä ra- nillisesti oikealla tavalla ja annettujen säännös-
36068: portissa on käytetty Suojelukoulusta nimitystä ten määräysten sekä lupapäätösten mukaisesti.
36069: "Institute of Radiation Protection" ja "Radia- Samansuuntaiset säännökset on myös Valtion
36070: tion Protection Center". Nämä nimet eivät pal- Teknillisen Tutkimuskeskuksen reaktorilabora-
36071: jasta vastaanottajan kuulumista puolustuslaitok- torion johtosäännössä.
36072: seen. Parina vuonna on Suojelukouluun tilattu Edellä olevan valossa näyttää siltä, että näitä-
36073: erä yhdistetty niinkutsutun muun teollisuuden kin määräyksiä on karkeasti rikottu. Asian sel-
36074: erään, josta englanninkielisessä versiossa on vittäminen vaatii perinpohjaisia tutkimuksia.
36075: käytetty nimeä "others". Vuonna 1971 sana Varsin omituiselta tuntuu se, että aikaisempi
36076: "others" ei esiinny tilastoissa ja Suojelukoululle reaktorilaboratorion johtaja ja Teknillisen Kor-
36077: tilatut näytteet on ilmeisesti yhdistetty teolH- keakoulun professori Pekka Jauho, joka on
36078: suuden ( "industry") erään tai jätetty pois ti- ollut laboratorion johtajana myös silloin kun
36079: lastoista. Toisin sanoen kansainväliselle Atomi- tutkimuksia puolustuslaitokselle on tehty, on
36080: energiajärjestölle lähetetyistä englanninkielisistä ollut tänä aikana myös valtioneuvoston nimeä-
36081: vuosiraporteista ei ilmene, että radioaktiivisia män Maanpuolustuksen Tieteellisen Neuvottelu-
36082: näytteitä on valmistettu puolustuslaitokselle. kunnan (MATINE) puheenjohtaja. On siis
36083: Tällainen toiminta on vastoin kansainvälisiä aihetta myös kysyä, onko tällä neuvottelukun-
36084: sitoumuksiamme. Otaniemessä sijaitsevan tutki- nalla jotakin tekemistä asian kanssa. Muun
36085: musreaktorin omistaa kauppa- ja teolHsuusmi- muassa demokraattisten opiskelijoiden esittämä
36086: nisteriö ja se toimii Valtion Teknillisen Tutki- vaatimus MATINE:n toiminnan lopettamisesta
36087: muskeskuksen hallinnossa. Reaktoriin tarvittava ja yliopistojen ja korkeakoulujen käytön lopetta-
36088: 920/72
36089: 2
36090:
36091: minen militaristisiin tarkoituksiin vaikuttaa minaarissa, jonka järjestäjänä toimii NATO
36092: edellä olevan valossa entistäkin oikeutetum- Advanced Study Institute-niminen laitos.
36093: malta. Edellä esitettyjen huolestuttavien ilmiöiden
36094: Tässä yhteydessä on ehkä syytä mainita myös johdosta esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37
36095: siitä, että tutkimuslaboratoriolla on ollut muu- §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
36096: tenkin kiinteitä yhteyksiä puolustuslaitokseen. asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
36097: Laboratorion kassakaapeissa säilytetään mm. kysymyksen:
36098: salaiseksi julistettua tutkimusta puolustuslaitok-
36099: sen kuparivarastojen hyväksikäytöstä. Huoles- Tietääkö Hallitus, että kauppa- ja
36100: tusta on herättänyt myös se, että tutkimus- teollisuusministeriön omistamaa, valtion
36101: laboratoriossa on jatkuvasti vähennetty perus- teknillisen tutkimuslaitoksen hallinnassa
36102: tutkimusta tilaustutkimuksen, siis muun muassa olevaa Otaniemessä sijaitsevaa tutkimus-
36103: puolustuslaitoksen tilaaman tutkimustyön hy- reaktoria FiR 1 on käytetty ja ilmeisesti
36104: väksi. Epäilyksiä on herättänyt myös se, että käytetään edelleenkin vastoin kansain-
36105: tutkimusreaktori siirrettiin vuonna 1970 teknil- välisiä sitoumuksiamme sotilaallisiin tar-
36106: lisen Korkeakoulun yhteydestä Valtion Teknilli- koituksiin ja
36107: sen Tutkimuskeskuksen hallintaan ilmeisesti aikooko Hallitus suorittaa perusteelli-
36108: vääjäämättömästi tulossa olevan korkeakoulujen sen tutkimuksen reaktorin sopimusten-
36109: demokraattisen kontrollin pelossa. vastaisesta käytöstä ja saattaa asianomai-
36110: Ydinreaktorin käytön tutkimisen tärkeyttä set määräyksiä rikkoneet henkilöt toi-
36111: lisää edellä olevan lisäksi myös reaktorilabora- menpiteistään edesvastuuseen sekä ryh-
36112: torion johtajan epäilyttävät yhteydet NATO- tyä toimenpiteisiin sen turvaamiseksi,
36113: maihin. Laboratorion nykyinen johtaja Eino ettei minkäänlainen reaktorin sopimus-
36114: Tunkelo on nimittäin parhaillaan Italiassa se- ten vastainen käyttö enää ole mahdolli-
36115: nen?
36116: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1972.
36117:
36118: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
36119: 3
36120:
36121:
36122:
36123:
36124: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36125:
36126: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa perustuvassa, 9 päivänä helmikuuta 1972 voi-
36127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, maantulleessa, Kansainvälisen Atomienergiajär-
36128: olette 16 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- jestön kanssa tehdyssä valvontasopimuksessa,
36129: jeenne n:o 1536 ohella toimittanut valtioneu- jolloin samalla on lykätty edellä mainitun pro-
36130: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- jektisopimuksen V artiklan 2 momentissa edel-
36131: sanedustajien Taisto Sinisalon ja Lauri Kantolan lytetty valvonnan soveltaminen tämän uuden
36132: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o valvontasopimuksen voimassaoloajaksi.
36133: 210: Erityisellä halkeamiskelpoisella aineella tar-
36134: koitetaan tässä yhteydessä seuraavia aineita tai
36135: "Tietääkö Hallitus, että kauppa- ja niiden yhdisteitä ja seoksia: Plutonium-239,
36136: teollisuusministeriön omistamaa, valtion uraani-233 ja uraani-235:n tai uraani-233:n suh-
36137: teknillisen tutkimuslaitoksen hallinnassa teen rikastettua uraania ei kuitenkaan esimer-
36138: olevaa Otaniemessä sijaitsevaa tutkimus- kiksi luonnonuraania.
36139: reaktoria FiR 1 on käytetty ja ilmeisesti Käsitettä sotilaallinen käyttö ei sopimuksessa
36140: käytetään edelleenkin vastoin kansain- tarkoitetussa mielessä ole määritelty kummassa-
36141: välisiä sitoumuksiamme sotilaallisiin tar- kaan sopimuksessa eikä muissakaan yhteyksissä.
36142: koituksiin ja Ydinsulkusopimuksessa on luovuttu kokonaan
36143: aikooko Hallitus suorittaa perusteelli- sotilaallisen käytön käsitteestä ja määritelty kiel-
36144: sen tutkimuksen reaktorin sopimusten- letty alue sanoin "ydinaseet ja muut ydinräjäh-
36145: vastaisesta käytöstä ja saattaa asianomai- teet", jonka mukaan sallitaan mm. reaktoreiden
36146: set määräyksiä rikkoneet henkilöt toi- käyttö sotilasaluksien voimanlähteenä. Kansain-
36147: menpiteistään edesvastuuseen sekä ryh- välinen Atomienergiajärjestö on kuitenkin täs-
36148: tyä toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, mentänyt sotilaallisen käytön käsitepiirin tulkin-
36149: ettei minkäänlainen reaktorin sopimus- taa hyväksymällä esimerkiksi ympäristönvalvon-
36150: ten vastainen käyttö enää ole mahdolli- taan ja radioaktiivisen saasteen poistamiseen liit-
36151: nen?" tyvät toimet riippumatta näiden mahdollisista
36152: yhteyksistä sotilaallisiin toimintoihin, koska
36153: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen oleellista näissä tapauksissa on ympäristön ja
36154: seuraavaa: väestön suojaaminen eikä se, onko ollut kysy-
36155: Valtion omistaman, valtion teknillisen tutki- mys sotilaallisesta vai ei-sotilaallisesta toimin-
36156: muskeskuksen reaktorilaboratoriossa Espoon nasta.
36157: Otaniemessä sijaitsevan, FiR-1 reaktorin ja sen Kysymyksen perusteluissa mainittua ainetta,
36158: käyttämän rikastetun uraanin käytöstä on mää- albiittia, on vuodesta 1962 lähtien säteilytetty
36159: rätty 30 päivänä joulukuuta 1960 Kansainväli- FiR-1 reaktorilla puolustuslaitoksen suojelukou-
36160: sen Atomienergiajärjestön kanssa tehdyn pro- lulle. Tätä ainetta, joka ei sisällä mitään hal-
36161: jektisopimuksen V artiklan 1 momentissa seu- keamiskelpoista ainetta, on käytetty levittämällä
36162: raavaa ( suomennos ) : sitä maastoon ym. jotta näin voitaisiin harjoi-
36163: "Suomi suostuu siihen, ettei reaktoria ja eri- tella saasteen poistamiseen liittyviä toimen-
36164: tyistä halkeamiskelpoista ainetta eikä muuta- piteitä. Tätä ainetta on käytetty lähinnä siksi,
36165: kaan sellaista erityistä halkeamiskelpoista ai- että sen radioaktiivinen osa, natrium-24 hajoaa
36166: netta, joka on tuotettu näitä käyttämällä, käy- vaarattomaksi muutamassa tunnissa. Sitä on saa-
36167: tetä minkään sotilaallisen tarkoitusperän edistä- tavissa myös kaupallisesti radioisotooppien toi-
36168: miseen." mittajilta eri maista. Kauppa- ja teollisuusminis-
36169: Reaktorin ja sen käyttämän polttoaineen val- teriö ei ole katsonut eikä katso tätä toimintaa
36170: vonnasta on sovittu ns. ydinsulkusopimukseen edellä sanottujen sopimusten vastaiseksi.
36171: 4
36172:
36173: Tätä tmmmtaa ei ole luonnollisestikaan sa- nut töitä reaktoria hyväkseen käyttäen. Minis-
36174: lattu tai pyritty salaamaan Kansainväliseltä teriö ei kuitenkaan näe, että tätäkään sinänsä
36175: Atomienergiajärjestöltä, vaan siitä on useassa olisi tulkittava sopimusvelvoitteiden loukkauk-
36176: yhteydessä keskusteltu järjestön edustajien seksi.
36177: kanssa eikä asiaan ole ollut mitään huomautta- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen pää-
36178: mista. Kansainvälisen Atomienergiajärjestön sih- johtajan tai reaktorilaboratorion johtajan jäse-
36179: teeristön mukaan edelläsanotunlainen reaktorin nyydet eräissä valtion neuvottelukunnissa, val-
36180: käyttäminen isotooppien tuotantoon ei sisällä tion teknillisen tutkimuskeskuksen muut suh-
36181: reaktorin käyttämistä sopimuksessa tarkoitettui- teet puolustuslaitokseen samoin kuin keskuksen
36182: hin sotilaallisiin tarkoituksiin. Aineen, jota on henkilökunnan osallistuminen tiettyihin kokouk-
36183: myös kaupallisesti saatavana valvonnan ulko- siin ovat asioita, jotka eivät kuulu FiR-1 reak-
36184: puolelta, käyttäminen saasteen poistamisharjoit- toria koskevien edellä mainittujen sopimusten
36185: teluun, joka osaltaan liittyy siviiliväestön suo- alaan.
36186: jeluohjelmaan, ei ole reaktorin tai puheena ole- Edellä olevan perusteella totean, että FiR-1
36187: van isotoopin sotilaallista käyttöä, koska mai- reaktoria ei ole käytetty vastoin kansainvälisiä
36188: nittu isotooppi ei ole minkään aseen osa. Se sitoumuksiamme sotilaallisiin tarkoituksiin eikä
36189: seikka, että jokin Suomen puolustusvoimain osa Kansainvälinen Atomienergiajärjestö, joka on
36190: käyttää sanottua isotooppia, ei tarkoita sitä, tietoinen myös puolustusvoimille toimitetuista
36191: että ainetta kävtettäisiin sotilaallisiin tarkoituk- säteilytyksistä, ole myöskään todennut tämän
36192: siin tai vielä vähemmän sitä, että reaktoria käy- loukkaavan sopimusvelvoitteita. Tästä syystä en
36193: tettäisiin sotilaallisiin tarkoituksiin. näe minkäänlaista aihetta kysymyksessä esitet-
36194: Ministeriön tiedossa ei ole tapauksia, joissa tyihin toimenpiteisiin asiassa.
36195: puolustuslaitoksen henkilökunta olisi suoritta-
36196: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1972.
36197:
36198: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir.
36199: 5
36200:
36201:
36202:
36203:
36204: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36205:
36206: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förhindrande av spridning av kärnvapen och
36207: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse trädde i kraft den 9 februari 1972. Samtidigt
36208: nr 1526 av den 16 september 1972 tili veder- har den kontroll som förutsätts i artikel V
36209: börande medlem av statsrådet översänt avskrift moment 2 i ovan nämnda projektavtal upp-
36210: av följande av riksdagsmännen Taisto Sinisalo skjutits för den tid detta nya avata! om kontroll
36211: och Lauri Kantola ställda skriftliga spörsmål är i kraft.
36212: nr 210: Med speciellt klyvbart materia! avses i detta
36213: sammanhang följande ämnen ellet föreningar
36214: "Är Regeringen medveten om att eller blandningar med dessa ämnen: Plutonium-
36215: forskningsreaktorn FiR-1, som ägs av 239, uran-233 och i förhållande tili uran-235
36216: handels- och industriministeriet och be- eller uran-233 anrikat uran, dock inte t. ex.
36217: finner sig i statens tekniska forsknings- naturligt uran.
36218: anstalts besittning i Otnäs, har använts Begreppet militärt bruk i den bemärkelse
36219: och uppenbarligen fortfarande, i strid som avses i projektavtalet har inte definierats
36220: mot våra internationella fördrag, an- i någotdera av de ovan nämnda fördragen, inte
36221: vänds för militära ändamål och heller i andra sammanhang. I icke-spridnings-
36222: ämnar Regeringen verkställa en fördraget har begreppet militärt bruk helt från-
36223: grundlig undersökning om reaktorns gåtts och det fördjudna området har angetts
36224: fördragsstridiga användning och ställa med orden "kärnvapen eller andra kärn-
36225: vederbörande personer, som har övet- explosionsmedel", vilket bl. a. innebär, att
36226: ttätt bestämmelsetna, tili ansvat föt reaktorer får användas såsom kraftkällor för
36227: detas handlande samt vidta åtgärdet föt krigsfartyg. Internationella atomenergiorganet
36228: att säkerställa, att det inte längte blit har emellertid preciserat tolkningen av den om-
36229: möjligt att använda reaktorn på ett fattning som ges begreppet militärt bruk genom
36230: fördragsstridigt sätt?" att godkänna t. ex. funktioner i samband med
36231: miljökonttoll och avlägsnande av tadioaktiv be-
36232: Såsom svat på detta spörsmål får jag vörd- läggning, obetoende av deras eventuella sam-
36233: samt anföta följande: band med militär verksamhet, emedan det
36234: Angående användningen av reaktorn FiR-1, väsentliga i dessa fall är skydd föt miljö och
36235: viiken ägs av staten och ät placerad i reaktot- befolkning och inte frågan, hutuvida det röt
36236: labotatoriet vid statens tekniska fotsknings- sig om militär eller icke militär verksamhet.
36237: central i Otnäs i Esbo, och av det anrikade Det i spörsmålets motivering nämnda ämnet
36238: uran som används i den ät följande bestämt i albit hat sedan åt 1962 för fötsvarsväsendets
36239: artikel V moment 1 i det ptojektavtal som den skyddsskolas räkning besttålats med reaktorn
36240: 30 december 1960 har ingåtts med Internatio- FiR-1. Detta ämne, som inte innehållet något
36241: nella atomenergiorganet ( i översättning): klyvbart materia!, hat använts så, att det hat
36242: "Finland samtycker tili att reaktorn och det spritts ut i terrängen och på andta ställen, föt
36243: speciella klyvbara materialet ellet annat speciellt att det härigenom skall bli möjligt att öva åt-
36244: klyvbart materia!, som har framställts med gätder som har att göra med avlägsnande av
36245: hjälp av dem, icke utnyttjas för främjande av beläggning. Detta ämne har använts ftämst
36246: något militärt ändamål." dätför, att dess radioaktiva beståndsdel, nat-
36247: Angående kontrollen av reaktorn och bränslet rium-24, sönderfaller och blir ofarlig inom
36248: för denna har överenskommits i ett med Inter- några timmar. Ämnet kan också fås som han-
36249: nationella antomenergiorganet ingånget avtal delsvara genom leverantörer av radioisotoper i
36250: om kontroll, vilket grundar sig på fördraget om olika 1änder. Handels- och industriministeriet
36251: 920/72
36252: 6
36253:
36254: har inte ansett och anser inte att denna verk- maktens personai skulle ha utfört arbeten med
36255: samhet skulle strida mot ovan nämnda fördrag. utnyttjande av reaktorn. Emellertid finner
36256: Man har naturligtvis inte hemlighållit ellet ministeriet inte att detta heller i och för sig
36257: försökt hemlighålla nämnda verksamhet för borde tolkas såsom kränkning av fördragsenliga
36258: Internationella atomenergiorganet. Den har i förpliktelser.
36259: flera sammanhang diskuterats med representan- Att generaldirektören för statens tekniska
36260: ter för detta organ utan att några anmärkningar forskningscentral ellet direktören för reaktor-
36261: framförst i saken. Enligt Internationella atom- laboratoriet är medlemmar i vissa statliga dele-
36262: energiorganets sekretariat innebär ett sådant gationer, statens tekniska forskningscentrals
36263: utnyttjande av reaktorn som det nyssnämnda övriga relationer till försvarsmakten samt cent-
36264: för framställning av isotoper inte att reaktorn ralens personals deltagande i vissa möten är
36265: används för sådana militära ändamål som avses saker som inte hör till området för ovan
36266: i fördraget. Att ett ämne, som kan köpas utan nämnda fördrag angående FiR-1-reaktorn.
36267: kontroll, används vid övningar i avlägsnande av På grundval av det ovan anförda konstaterar
36268: beläggning, vilket hör tili programmet rörande jag, att FiR-1-reaktorn inte i strid mot våra
36269: skydd för civilbefolkningen, innebär inte någon internationella fördrag har använts för militära
36270: militär användning av reaktorn ellet av ifråga- ändamål och att Internationella atomenergiorga-
36271: varande isotop, emedan nämnda isotop inte är net, vilket känner tili också de bestrålningar
36272: en del av något vapen. Den omständigheten, att som utförts för försvarsmaktens räkning, inte
36273: någon del av Finlands försvarsmakt använder heller har funnit att våra fördragsenliga för-
36274: nämnda isotop, betyder inte att ämnet skulle pliktelser härigenom skulle ha kränkts. För-
36275: utnyttjas för militära ändamål, ännu mindre att denskull finner jag inga som helst skäl föreligga
36276: reaktorn skulle utnyttjas för ändamål av detta för sådana åtgärder i saken som framföres i
36277: slag. spörsmålet.
36278: Ministeriet känner inte till fall, där försvars-
36279: Helsingfors den 26 oktober 1972.
36280:
36281: Handels- och industriminister Grels T eir.
36282: Skriftl. spm. nr 211.
36283:
36284:
36285:
36286:
36287: Sigfrids m. fl.: Om heaktande av ortshefolkningens synpukter
36288: vid dragningen av den nya färjleden tili Bergö.
36289:
36290:
36291: · T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
36292:
36293: Vid planeringen av en ny färjled för en lin- kunde trafikeras året om. Vintertrafik utan av-
36294: färja tili Bergö har väg- och vattenhyggnads- hrott är också ur den synpunkten viktig, att
36295: styrelsen föreslagit, att färjleden skulle dras den möjligger regelhunden skolgång för de
36296: från Bräckskäret tili Granöskatan. 40-50 skolelever från Bergö, som hesöker
36297: Ortshoma har uttryckt farhågor för att högstadieskolan och gymnasiet i Petalax på
36298: denna sträckning vintertid skulle medförs svå- fastlandet.
36299: righeter för trafiken, emedan rutten är utsatt Hänvisande tili det ovan anförda får vi, i
36300: för sjögång från öppen sjö och ishildningen i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
36301: området tidvis kan vara svår. Ortshoma he- föreskriver, ställa följande spörsmål tili veder-
36302: farar, att det kan hli omöjligt att utan av- börande medlem av statsrådet:
36303: hrott upprätthålla trafiken vintertid längs den-
36304: na led. De pekar på möjligheten att dra färj- Ämnar Regeringen vid dragningen
36305: leden från Bräckskäret tili Harrevet, vilket av den nya färjleden tili Bergö beakta
36306: visserligen skulle kräva hyggandet av ca 2.5 de synpunkter, som ortshefolkningen
36307: km ny väg, men i stället ge en avsevärt kor- utgående från sin erfarenhet av natur-
36308: tare och tryggare färjrutt, som med säkerhet förhållandena framfört?
36309: Helsingfors den 26 septemher 1972.
36310:
36311: Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
36312:
36313:
36314:
36315:
36316: 917/72
36317: 2
36318:
36319: Kirj. ksm. n:o 211. Suomennos.
36320:
36321:
36322:
36323:
36324: Sigfrids ym.: Paikallisen väestön esittämien näkökohtien huo-
36325: mioonottamisesta uutta lossirehtiä Bergöhön suunniteltaessa.
36326:
36327:
36328: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36329:
36330: Suunniteltaessa Bergön lossille uutta reittiä siin liikennöidä läpi vuoden. Keskeytymätön
36331: tie- ja vesirakennushallitus on ehdottanut, että talviliikenne on tärkeä senkin vuoksi, että se
36332: reitti kulkisi Bräckskäretistä Granöskataniin. mahdollistaa säännöllisen koulunkäynnin niille
36333: Paikkakuntalaiset ovat ilmaisseet pelkonsa 40-50 Bergössä asuvalle koulclaiselle, jotka
36334: siitä, että tämä suunta talvisin aiheuttaisi vai- käyvät yläasteen koulua tai lukiota mantereella
36335: keuksia liikenteelle, koska reitti on alttiina me- sijaitsevassa Petolahdessa.
36336: renkäynnille aavalta mereltä ja koska jäänmuo- Yllä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
36337: dostus tällä alueella ajoittain voi olla vaikea. järjestyksen 37 §:n 1 momentissa säädetyssä
36338: Paikkakuntalaiset epäilevät, että liikenteen kes- järjestyksessä valtioneuvoston asianomaiselle jä-
36339: keytymätön hoitaminen tällä linjalla talvisai- senelle seuraavan kysymyksen:
36340: kaan saattaa käydä mahdottomaksi. He viittaa-
36341: vat mahdollisuuteen vetää reitti Bräckskäretistä Aikooko Hallitus uutta lauttaväylää
36342: Harrevetiin, mikä tosin edellyttäisi n. 2.5 km Bergöhön suunniteltaessa ottaa huo-
36343: pituisen uuden tie rakentamista, mutta sen mioon ne näkökohdat, jotka paikalli-
36344: sijaan saisi aikaan huomattavasti lyhyemmän nen väestö on esittänyt luonnonolo-
36345: ja turvallisemman reitin, jota varmasti voitai- suhteista omaamansa kokemuksen pe-
36346: rusteella?
36347: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1972.
36348:
36349: Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
36350: 3
36351:
36352:
36353:
36354:
36355: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36356:
36357: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuorokauden. Nykyisen lautta-alusvälin pituus
36358: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on 2 160 m ja tulevan lassialusvälin noin puo-
36359: olette 26 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn. let siitä. Näin ollen lassialuksen kapasiteetti on
36360: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vähintään nelinkertainen lautta-aluksen kapasi-
36361: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- teettiin verrattuna ja siten riittävä pitkäksi
36362: edustaja E. Sigfridsin ym. näin kuuluvasta kir- ajaksi eteenpäin. Nykyinen tilanne on n. 90
36363: jallisesta kysymyksestä n:o 211: ajoneuvoa/vrk.
36364: Talvella 1972 suoritettiin nykyisellä lautta-
36365: "Aikooko Hallitus uutta lauttaväylää alusväylällä sulanapitokokeilu paineilmaa hy-
36366: Bergöhön suunniteltaessa ottaa huo- väksi käyttäen. Nämä kokeilut onnistuivat niin
36367: mioon ne näkökohdat, jotka paikalli- hyvin, ettei talvitietä tarvittu lainkaan, vaan
36368: nen väestö on esittänyt luonnonolo- lautta-alus liikennöi läpi talven. Nykyisen
36369: suhteista omaamansa kokemuksen pe- lautta-aluksen koneteho on vain puolet jo tila-
36370: rusteella?" tun lassialuksen tehosta ( 800 hv). Kun samat
36371: sulanapitolaitteet on tarkoitus sijoittaa tule-
36372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- valle lossiväylälle, jonka pituus on vain puolet
36373: vasti seuraavaa: lautta-alusväylän pituudesta, saadaan sulanapito
36374: Tie- ja vesirakennushallitus on tehnyt kysy- huomattavasti tehostettua kokeen aikaisesta ja
36375: myksessä tarkoitettua suunnitelmaa Jaatiessaan näin ollen voimakkaampi alus tulee vielä pa-
36376: alustavan taloudellisen selvityksen mainitun remmin suoriutumaan talviliikenteestä. Lisäksi
36377: lautta-alusyhteyden muuttamisesta lossialusyh- voidaan lassiväylä suojata lumiaidoin ja lumi-
36378: teydeksi. Toimenpide on kokonaisuutena ot- muurein.
36379: taen osoittautunut taloudellisesti erittäin edul- Nykyisten määräysten mukaan voidaan !ossi-
36380: liseksi. Tie- ja vesirakennushallitus on tehnyt aluksella liikennöidä ilman vaijeria railossa,
36381: alustavat taloudelliset laskelmat vaihtoehtoisista jota ei risteä talvella avattava laivaväylä. Näin
36382: lassialusyhteyksistä I, II ja III, joissa raken- ollen voi lassialus kuten lautta-aluskin avata
36383: nettavan tien ja lauttaväylän pituudet sekä uuden väylän, jos entinen käy liikenteeseen
36384: arvioidut kokonaiskustannukset ovat seuraavat: kelpaamattomaksi.
36385: vaihto- lauttaväylän Nykyisen lautta-aluksen liikennettä ei viimei-
36386: ehto tieu plt. plt. kok.kust. simpien vuosien aikana ole jouduttu keskeyt-
36387: 1 5.37 km 900 m 3 660 000 mk tämään ahtojäiden takia. Koska lautta-alusväylä
36388: II 4.27 km 930 m 3 260 000 mk lossiväyliin verrattuna on lähempänä sitä paik-
36389: III 1.84 km 1160 m 2 053 000 mk kaa, johon jäät kasaantuvat ja koska ahtojäi-
36390: den vaikutus liikenneseisauksiin on mitätön,
36391: Kokonaiskustannukset on laskettu siten, että on tässä tapauksessa katsottu aiheelliseksi pie-
36392: tiekustannuksiin on lisätty lassialuksen han- ni liikennemäärä huomioonottaen investoida
36393: kintahinta ( 1 000 000 mk) ja vähennetty va- kohteeseen mahdollisimman vähän ja näin ol-
36394: pautuvien lautta-alusten nykyarvot ( yht. len tieviranomaisten taholla päädytty linjavaih-
36395: 600 000 mk). toehtoon III, jolle on jo saatu lainvoitnainen
36396: Jo tilattu lassialus sopii kaikille sunnitel- vesioikeuden lupa. Tilattu lassialus valmistuu
36397: luille lauttaväleille ja on sen kantokyky 21 hay. vuoden 1973 loppuun mennessä.
36398: Nyt käytössä olevan lautta-aluksen kantokyky Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan
36399: on 10 hay ja se liikennöi aikataulun mukai- todeta, että 1. vaihtoehto III on kustannuksil-
36400: sesti n. 3/4 vuorokaudesta, kun taas lassialus taan oleellisesti vaihtoehtoja II ja I edulli-
36401: liikennöi normaalisti ilman aikataulua ympäri sempi. Tämä johtuu lähinnä siitä, että vaihto-
36402: 4
36403:
36404: ehdossa II jouduttaisiin rakentamaan uutta tie- 4. Valitun vaihtoehdon III osalta on saatu
36405: tä n. 2,5 km ja vaihtoehdossa I n. 3,5 km vesioikeuden päätös kuluvan vuoden maalis-
36406: "önemmän kuin vaihtoehdossa III. kuussa. Päätös on lainvoimainen. Asian tielain
36407: 2. Vaihtoehdossa III tulee lauttaväli olemaan mukainen käsittely on jonkin verran viivästynyt
36408: n. 1,0 km lyhyempi kuin nykyinen lautta- ylempänä mainittujen, eri vaihtoehtoja koske-
36409: alusväli. Bergön kunnanvaltuuston esittämä neiden selvitysten johdosta, mutta asiaa kos-
36410: väite n. 450 metrin lauttavälin saawttamisesta kevat lausunnot on nyttemmin saatu. Tie- ja
36411: vaihtoehdossa I perustuu penkereen rakenta- vesirakennushallitus tulee ilmoituksensa mu-
36412: miseen syvempään veteen. Näin menetellen on kaan tekemään ministeriölle esityksen suunni-
36413: lauttavälin lyhentäminen mahdollista kaikissa telman vahvistamisesta ensi tilassa. Työn aloit-
36414: vaihtoehdoissa, mutta sitä ei voida pitää talou- taminen sisältyy kuluvan syksyn lisätyöohjel-
36415: dellisesti kannattavana. maan.
36416: 3. Tilatun lassialuksen koneteho on kaksin- Yllä esitettyyn viitaten voidaan lopuksi to-
36417: kertainen nykyisen lautta-aluksen konetehoon deta, että vahvistaessaan ko. lauttayhteyden pa-
36418: verrattuna. Tämän takia ja kun uuden lassivä- rantamissuunnitelman liikenneministeriö tulee
36419: lin sijainti tulee olemaan lautta-aluksen käyttä- edellä mainitut kannattavuus- ja taloudellisuus-
36420: mää linjaa suojaisempi sen siirtyessä ahtojää- selvitykset huomioonottaen kiinnittämään huo-
36421: alueelta poispäin, ei liikenteeseen vaikuttavia miota asian yhteydessä esitettyihin paikallisen
36422: jäävaikeuksia ole todennäköisesti odotettavissa. väestön ja kunnan esille tuomiin näkökohtiin.
36423: Helsingissä lokakuun 25 päivänä 1972.
36424:
36425: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
36426: 5
36427:
36428:
36429:
36430:
36431: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36432:
36433: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förmår bära 21 personbilsenheter. Den nuva-
36434: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse rande frigående färjan kan bära 10 personbils-
36435: av den 26 september 1972 till vederbörande enheten och är i trafik i överensstämmelse med
36436: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tidtabellen under ca 3/4 av dygnet, medan
36437: jande av riksdagsledamoten E. Sigfrids m. fl. åter en styrbar färja normalt går i trafik dygnet
36438: ställda skriftliga spörsmål nr 211 : runt utan tidtabell. Den nuvarande färjsträckan
36439: är 2 160 m, medan den blivande styrbara fär-
36440: "Ämnar Regeringen vid dragningen jan kommer att få en ungefär hälften så lång
36441: av den nya färjleden till Bergö beakta sträcka att tillryggalägga. Den styrbara färjans
36442: de synpunkter, som ortsbefolkningen kapacitet kommer därför att bli minst fyra
36443: utgående från sin erfarenhet av natur- gånger så stor som den frigåendes och därmed
36444: förhållandena framfört?" tillräcklig för en lång tid framåt. För närva-
36445: rande transporteras ca 90 fordon per dygn
36446: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med färjan.
36447: samt anföra följande: Vintern 1972 gjordes ett experiment, som
36448: avsåg att hålla den nuvarande färjleden isfri
36449: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har vid med hjälp av tryckluft. Experimentet lyckades
36450: uppgörandet av den i spörsmålet avsedda pla- så väl att ingen vinterväg alls behövdes, utan
36451: nen gjort en förberedande ekonomisk utred- den frigående färjan kunde gå i trafik under
36452: ning om en ändring av nämnda färjförbindelse hela vintern. Dess maskinstyrka är endast
36453: till en med styrbar färja upprätthållen förbin- hälften av den redan beställda styrbara färjans
36454: delse. En dylik åtgärd har som helhet betraktad ( 800 hkr) . Då meningen är att samma isun-
36455: visat sig bli mycket fördelaktig i ekonomiskt danhållningsanläggningar skall placeras vid den
36456: avseende. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen blivande färjleden, som kommer att vara en-
36457: har utarbetat förberedande ekonomiska kalky- dast hälften så lång som den nuvarande, kom-
36458: ler över tre med 1, II och II1 betecknade alter- mer isen att kunna hållas undan mycket effekti-
36459: nativa förbindelser för trafik med en styrbar vare än vad som var fallet vid tiden för expe-
36460: färja. Längden hos den väg som borde byggas rimentet, och en kraftigare farkost kommer
36461: och hos färjleden samt de beräknade samman- därför att klara av vintertrafiken ännu bättre.
36462: lagda kostnaderna skulle i dessa fall bli föl- Färjleden kan dessutom skyddas med snögärden
36463: jande: och snömurar.
36464: Altet- färjledens sammanlagda Enligt gällande bestämmelser kan en styr-
36465: nativ vägens längd Jängd kostnader
36466: bar färja gå i trafik utan vajer i ränna, som
36467: 1 5.37 km 900 m 3 660 000 mk inte korsar vinterfarled. Sålunda kan den styr-
36468: II 4.27 km 930 m 3 260 000 mk bara färjan på samma sätt som den frigående
36469: III 1.84 km 1160 m 2 053 000 mk öppna ny led, om den förra leden blir obrukar
36470: för trafik.
36471: De sammanlagda kostnaderna har beräknats Trafiken med den nuvarande frigående fär-
36472: så, att till kostnaderna för vägen har fogats jan har inte under de senaste åren behövt av-
36473: inköpspriset för en styrbar färja ( 1 000 000 brytas på gnmd av packis. Då den frigående
36474: mk), medan nuvärdet hos de frigående färjor färjans led ligger närmare den plats där isen
36475: som skulle komma att frigöras ( sammanlagt hopas än vad den styrbara färjans Jede'r gör,
36476: 600 000 mk) har avdragits från nämnda kost- och då packisen endast i ringa mån medverkar
36477: nadsbelopp. till avbrott i trafiken, har det i detta fall med
36478: Den styrbara färja som redan har beställts beaktande av trafikens obetyclliga omfattning
36479: lämpar sig för alla planerade färjsträckor och ansetts motiverat att investera så litet som
36480: 917/72
36481: 6
36482:
36483: möjligt i detta objekt. Man har fördenskull sträckan kommer att få ett mera skyddat läge
36484: stannat för linjealternativet III, för vilket laga än den linje har som den frigående färjan föl-
36485: kraft vunnet beslut av vattendomstolen redan jer, emedan den flyttas längre bort från packis-
36486: har erhållits. Den beställda styrbara färjan blir området, är issvårigheter som skulle påverka
36487: färdig före utgåengen av år 1973. trafiken sannolikt inte att vänta.
36488: På grundval av allt som har anförts i det Vattendomstolens beslut i fråga om det val-
36489: föregående kan konstateras, att alternativ III da alternativet III har erhållits i mars detta
36490: är avsevärt förmånligare än alternativen II och år. Beslutet har vunnit laga kraft. Sakens be-
36491: I i fråga om kostnader. Detta beror främst på handling enligt väglagen har i någon mån för-
36492: att alternativ II skulle nödvändiggöra byggan- dröjts med anledning av ovannämnda utred-
36493: de av ca 2,5 km ny väg och alternativ I ca ningar rörande olika alternativ, men utlåtande-
36494: 3,5 km utöver vad som erfordras enligt alter- na i saken har numera erhållits. Väg- och vat-
36495: nativ III. tenbyggnadsstyrelsen kommer enligt vad den
36496: Enligt alternativ III kommer färjsträckan uppger att så snart som möjligt göra fram-
36497: att bli ca 1,0 km kortare än färjsträckan för ställning hos ministeriet om fastställelse av pla-
36498: den nuvarande frigående färjan. Det påstående nen. Påbörjandet av arbetet ingår i det ut-
36499: om åstadkommande av en färjsträcka på 450 vidgade arbetsprogrammet för innevarande
36500: meter enligt alternativ I som har framförts av höst.
36501: kommunalfullmäktige i Bergö grundar sig på Med hänvisning tili det ovan anförda kan
36502: att en vägbank skulle byggas i djupare vatten. slutligen konstateras att trafikministeriet, när
36503: Genom ett sådant förfarande kan färjsträckan det fastställer planen för förbättring av den
36504: förkortas inom ramen för samtliga alternativ, berörda färjbindelsen, kommer att med beak-
36505: men detta tillvägagångssätt kan inte anses eko- tande av ovannämnda utredningar om lönsam-
36506: nomiskt lönsamt. heten och den ekonomiska bärkraften fästa
36507: Den beställda styrbara färjan får en dubbelt uppmärksamhet vid de synpunkter som orts-
36508: större maskinstyrka än den nuvarande frigåen- befolkningen och kommunen har framfört i
36509: de färjan har. Därför och då den nya färj- saken.
36510: Helsingfors den 25 oktober 1972.
36511:
36512: Trafikminister Pekka Tarjanne.
36513: Kirj. ksm. n:o 212.
36514:
36515:
36516:
36517:
36518: Knuuttila ym.: Kunnallisvaaleihin liittyvästä kyselytoiminnasta
36519: eräässä varuskunnassa.
36520:
36521:
36522: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
36523:
36524: Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan sä varsin pieni, saattaa edellä kerottu menette-
36525: on vaalivalmistelu syksyn kunnallisvaaleihin saa- ly mielestämme vaarantaa vaalisalaisuuden. Li-
36526: nut eräillä tahoilla varsin erikoislaatuisia piir- säksi on olemassa. vaara, että näin pitkälle
36527: teitä. Eräässä maamme varuskunnassa on va- viety mielipidetiedustelu muodostaa uhkan vaa-
36528: ruskunnan perheille lähetetty erityinen kysely- livapaudelle.
36529: kaavake, jossa suoraan tiedustellaan, ketä per- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
36530: heet aikovat äänestää. Samalla kaavakkeet vaa- jestyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella esi-
36531: ditaan palautettavaksi nimellä ja osoitteella va- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36532: rustettuna joukko-osaston komentotoimistoon. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36533: Edelleen kyselylomakkeissa pyydetään tietoja
36534: varuskunnan kunnallisvaalitoimikunnan käyt- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36535: töön kaikissa niissä tapauksissa, joissa äänes- eräässä varuskunnassa on kyselykaavak-
36536: tyspäätöstä ei ole vielä ehditty tehdä. Tällä toi- keita lähettämällä vaadittu varuskunnan
36537: menpiteellä voidaan kaavakkeen mukaan var- asukkaita ilmoittamaan, ketä he aikovat
36538: mistaa, etteivät varuskunnan perheiden äänet äänestää, ja jos on,
36539: joudu ns. "varottavien henkilöiden" listoille. katsooko Hallitus, että äänioikeuden
36540: Kun otetaan huomioon, että äänioikeutettu- käyttäminen sanotuissa tapauksissa voi
36541: jen henkilöiden määrä varuskunnissa on yleen- toteutua vaalisalaisuus säilyttäen?
36542: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1972.
36543:
36544: Sakari Knuuttila. Aimo Ajo.
36545:
36546:
36547:
36548:
36549: 938/72
36550: 2
36551:
36552:
36553:
36554:
36555: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36556:
36557: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kunnallisvaalivalmistelut aloitettiin varus-
36558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kunnan kerhojen edustajien kokouksessa 14.
36559: olette kirjeellänne 28 päivänä syyskuuta 1972 4. 1972, jossa valittiin toimikunta hoitamaan
36560: n:o 1538 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- kunnallisvaaliasiaa. Lisäksi kokouksessa laadit-
36561: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari tiin koko varuskunnan henkilöstön vaalikokous-
36562: Knuuttilan ym. tekemän seuraavan sisältöisen ta varten kutsukirje, jossa selvitettiin mahdol-
36563: kysymyksen: lisuuksia ajaa varuskunnan henkilöstön asioita
36564: kunnan elimissä sekä mahdollisuuksia saada
36565: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että varuskunnan edustajia mainittuihin elimiin.
36566: eräässä varuskunnassa on kyselykaavak- Kutsukirjeen liitteenä oli kyselylomake, jonka
36567: keita lähettämällä vaadittu varuskun- tarkoituksena oli selvittää millä ehdokaslistoil-
36568: nan asukkaita ilmoittamaan, ketä he la olevia varuskunnan ehdokkaita mieluimmin
36569: aikovat äänestää, ja jos on, äänestettäisiin. Kyselylomakkeeseen vastaami-
36570: katsooko Hallitus, että äänioikeuden nen jätettiin täysin vapaan harkinnan varaan.
36571: käyttäminen sanotuissa tapauksissa voi
36572: toteutua vaalisalaisuus säilyttäen?" Varuskunnan henkilöstön kokouksessa 28. 4.
36573: 1972 todettiin kyselyn tulokset ja päätettiin
36574: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ehdokkaitten asettelusta. Samalla päätettiin
36575: taen seuraavaa: myös ehdokkaitten vaalimainonnasta, jonka
36576: Kysyjät tarkoittavat ilmeisesti Rovaniemen vaalitoimikunta sai suoritettavakseen.
36577: varuskunnassa suoritettuja toimenpiteitä kulu- Äänten keskittämiseksi siten, että mahdolli-
36578: van syksyn kunnallisvaalien valmistelussa. simman monta varuskunnan ehdokasta saatai-
36579: Vakinaisessa sotapalveluksessa olevat sotilas- siin valituksi, suoritti toimikunta vielä kyselyn
36580: henkilöt ovat kunnallisvaalilain mukaan sekä äänten ennakkojakautumasta. Kyselyssä tarjot-
36581: vaalioikeutettuja että vaalikelpoisia. Kunnallis- tiin äänestäjille halunsa mukaan mahdollisuutta
36582: vaaleihin osallistumisen edellytyksenä on, että pyytää äänestyssuositusta vaalitoimikunnalta.
36583: sotilashenkilöt saavat vapaasti muodostaa mie- Saadut selvitykset osoittavat, että kunnallis-
36584: lipiteensä ja voivat heille kuuluvien oikeuksien vaalivalmistelut Rovaniemen varuskunnassa on
36585: toteuttamiseksi ryhtyä niihin toimenpiteisiin ja suoritettu täysin vapaaehtoisuuden pohjalta.
36586: järjestelyihin, joita vaalioikeuden käyttämistä Kyselyihin vastaaminen ei ole edellyttänyt vas-
36587: koskevat säännökset edellyttävät. Kunnallisvaa- taajan henkilöllisyyden paljastamista. Missään
36588: leissa ehdokkaiksi asettuvia koskevat kuitenkin tapauksessa vaalisalaisuuden säilymistä ei ole
36589: ne sotaväen rikoslain 147 §: n ( 745/71 ) sään- saatettu kyseenalaiseksi. Täysin hyväksyttävänä
36590: nökset, jotka kieltävät kantahenkilökuntaan ei ole tosin pidettävä sitä, että vastaukset suo-
36591: kuuluvaa olemasta poliittisen puolueen jäse- ritettuihin kyselyihin on pyydetty toimittamaan
36592: nenä. joukon komentotoimistoon sijoitettuun laatik-
36593: Rovaniemen varuskunnan kunnallisvaalival- koon. Nimenomaan tällainen menettely on saat-
36594: mistelujen osalta on todettava, että ne ovat pe- tanut aiheuttaa väärinkäsityksiä. Näiden vää-
36595: rustuneet täysin vapaaehtoisuuteen. Tarkoituk- rinkäsitysten välttämiseksi vastaisuudessa on
36596: sena on ollut pyrkimys keskitettyyn toimintaan, puolustusvoimain komentajan kirjelmällä 4. 10.
36597: jotta Rovaniemen kaupunginvaltuustoon saatai- 1972 annettu tarkennetut ohjeet sotilashenki-
36598: siin valituksi mahdollisimman monta varus- löiden osallistumisesta kunnallisvaaleihin.
36599: kunnan edustajaa.
36600: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1972.
36601:
36602: Puolustusministeri Kristian Gestrin.
36603: 3
36604:
36605:
36606:
36607:
36608: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
36609:
36610: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ter för garnisonsklubbarna den 14. 4. 1972, då
36611: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- man valde en kommitte för att handlägga kom-
36612: velse nr 1538 av den 28 september 1972 tili munalvalsärendet. Dessutom avfattades vid
36613: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- mötet ett inbjudningsbrev tili ett valmöte för
36614: vande av svar översänt följande av riksdags- hela garnisonens personal, i vilket man klarla-
36615: man Sakari Knuuttila m. fl. ställda spörsmål: de möjligheterna att i de kommunala organen
36616: driva ärenden som rör garnisonens personai
36617: "Är Regeringen medveten om att samt möjligheterna att få in representanter för
36618: man i en viss garnison genom att sända garnisonen i nämnda organ. 1nbjudningsbrevet
36619: ut frågeformulär uppmanat garnisonens åtföljdes av ett frågeformulär, med vars hjälp
36620: invånare att meddela vem de ämnar man försökte reda ut, på vilka kandidatlistor
36621: rösta på, och om så är fallet, garnisonens kandidater skulle förekomma för
36622: anser Regeringen, att de röstberätti- att personalen helst skulle rösta på dem. Frå-
36623: gade i nämnda fall kunnat utöva sin geformuläret kunde besvaras helt enligt fri
36624: rösträtt med bevarande av valhemlig- prövning.
36625: heten?" Vid garnisonspersonalens möte den 28. 4.
36626: 1972 konstaterade man resultaten av förfråg-
36627: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ningen och fattades beslut om kandidatnomi-
36628: anföra följande: neringen. Samtidigt fattades även beslut om
36629: 1 spörsmålet avses tydligen de åtgärder som kandidaternas valreklam, som valkommitten
36630: vidtagits i Rovaniemi garnison vid förberedel- fick tili uppgift att sköta.
36631: serna för innevarande hösts kommunalval. För att koncentrera rösterna så, att så många
36632: De militärpersoner som är i aktiv tjänst är representanter för garnisonen som möjligt skul-
36633: enligt kommunala vallagen såväl valberättigade le bli invalda, gjorde kommitten ännu en för-
36634: som valbara. En förutsättning för deltagande i frågan om rösternas förhandsfördelning. 1 för-
36635: kommunalvalen är, att militärpersonerna har frågningen erbjöds väljarna möjlighet att en-
36636: åsiktsfrihet och kan för att göra sina rättig- ligt egen önskan he valkommitten om en röst-
36637: heter gällande vidtaga de åtgärder och arrange- ningsrekommendation.
36638: mang, som förutsätts i stadgandena angående De utredningar som erhållits visar att för-
36639: utövandet av valrätten. För dem som ställer beredelserna för kommunalvalet i Rovaniemi
36640: upp som kandidater i kommunalvalen gäller garnison utförts på helt frivillig grund. Besva-
36641: emellertid stadgandena i 147 § strafflagen för randet av förfrågningarna har inte förutsatt
36642: krigsmakten ( 745/71 ) , vilka förbjuder tili att besvararen skulle behöva avslöja sin iden-
36643: stampersonalen hörande personer att vara med- titet. 1 ingen händelse har valhemligheten ifrå-
36644: lemmar av ett politiskt parti. gasatts. Helt kan man emellertid inte godkän-
36645: Vad valförberedelserna i Rovaniemi garnison na det faktum att svaren på förfrågningarna
36646: beträffar kan det konstateras att de skett en- skulle lämnas i en låda som placerats i trup-
36647: bart på frivillig grund. Avsikten har varit att pens kommandobyrå. Just ett dylikt förfaran-
36648: söka uppnå en centraliserad verksamhet, för de kan ha föranlett missuppfattningar. För att
36649: att så många representanter för garnisonen som undvika dylika missuppfattningar i framtiden
36650: möjligt kunde bli invalda i Rovaniemi stads- har i kommendörens för försvarsmakten skri-
36651: fullmäktige. velse av den 4. 10. 1972 givits noggrannare
36652: De förberedande åtgärderna för kommunal- föreskrifter om militärpersoners deltagande i
36653: valet inleddes vid ett möte med representan- kommunalval.
36654: Helsingfors den 31 oktober 1972.
36655:
36656: Försvarsminister Kristian Gestrin.
36657: Kirj. ksm. n:o 213.
36658:
36659:
36660:
36661:
36662: Männistö ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön sotilasavustuslain
36663: nojalla antamien ohjeiden tarkistamisesta.
36664:
36665:
36666: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
36667:
36668: Voimassa olevan sotilasavustuslain mukaan vedoten ovat lääninhallitukset kieltäneet sotilas-
36669: "Sotilasavustuksena annetaan siihen oikeutetulle avustuksena myöntämästä hammasproteesien
36670: avustus, joka turvaa hänen henkilökohtaisia olo- laittoa, niiden uusimista, radion rvuosimaksuja,
36671: suhteitaan ja paikallisia oloja vastaavan kohtuul- television rvuosimaksuja, opintolainojen korkoja
36672: lisen toimeentulon, mikäli hän ei saa sitä omista ja henkivakuutusten vuosimaksuja. Perusavus-
36673: tuloistaan tai varoistaan." tus ei näiden menojen maksamiseen riitä ja so-
36674: Laissa annetaan tämän lisäksi valtion viran- tilasavustuksen saaja joutuu olemaan yli kaksi
36675: omaisille oikeus tarkistaa lain täytäntöönpanoa kuukautta ilman ravintoa ja puhtautta, jos ha-
36676: siten, että "Sosiaali- ja terveysministeriön tulee luaa perusavustuksellansa esimerkiksi hammas-
36677: vahvistaa yleiset perusteet sotilasavustuksen proteesin itselleen hankkia.
36678: suuruuden määrittelemistä varten." SKDL:n eduskuntaryhmän toimesta on
36679: Näiden kahden, lain ja annettujen ohjeitten useamman kerran pyritty saamaan ministeriön
36680: erona on se, että annetut ohjeet tulkitsevat lakia tulkintaohjeisiin enemmän väljyyttä, mutta aina-
36681: niin ahtaasti, ettei kohtuulliseen toimeentuloon kin tähän saakka se on ollut tuloksetonta.
36682: ole sotilasavustuksen saajilla mahdollisuutta. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
36683: Sosiaalihallituksen 24. 1. 1969 antamien ohjei- §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
36684: den mukaan annetaan sotilasavustukseen oikeu- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
36685: tetulle perusavustus kuukausittain elantoon, raavan kysymyksen:
36686: puhtauteen ja käyttövaroihin. Sen suuruus on
36687: yksinäiselle henkilölle maksettavan kansaneläk- Tietääkö Hallitus, että sotilasavustus-
36688: keen tukiosan suuruinen kullakin paikkakunta- lain perusteella annettujen ministeriön
36689: kalleusluokalla ja siten I luokassa 159 mk/kk, ohjeiden mukaan sotilasavustuksen saa-
36690: II luokassa 139 mk/kk ja III paikkakunta- jat jäävät ilman lain heille suomaa pai-
36691: kalleusluokassa 119 mk/kk. Tämä ei käsityk- kallisia oloja vastaavaa kohtuullista toi-
36692: semme mukaan anna lain edellyttämää kohtuul- meentuloa, ja aikooko Hallitus antaa
36693: liseksi katsottavaa toimeentuloa sotilasavustuk- uudet, sellaiset ohjeet, joilla sotapalve-
36694: sen saajalle missään paikkakuntakalleusluokassa. lustaan suorittamassa olevan asevelvolli-
36695: Tämän lisäksi edellä mainittuihin ohjeisiin sen omaisen elämä turvataan?
36696: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1972.
36697:
36698: Lauha Männistö. Kaisu Weckman.
36699: Aulis Juvela. Helvi Niskanen.
36700: Irma Rosnell.
36701:
36702:
36703:
36704:
36705: 922/72
36706: 2
36707:
36708:
36709:
36710:
36711: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36712:
36713: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sosiaalihallituksen antamien tietojen mukaan
36714: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mainittua sosiaalilautakunnille annettua harkin-
36715: olette 28 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- tavaltaa ei ole yleensä käytetty. Sosiaalihallituk-
36716: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- selle tehtyjen valitusten johdosta on perusavus-
36717: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tuksen poikkeaminen ohjeissa tarkoitetuista
36718: Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta kirjalli- markkamääristä ylöspäin kuitenkin hyväksytty.
36719: sesta kysymyksestä n:o 213: Ministeriön ohjeissa on lueteltu eri menoeriä,
36720: joihin sotilasavustusta voidaan antaa edellä tar-
36721: "Tietääkö Hallitus, että sotilasavustus- koitetun perusavustuksen lisäksi. Sanottuihin
36722: lain perusteella annettujen ministeriön menoeriin on voitu hyväksyä muun muassa lää-
36723: ohjeiden mukaan sotilasavustuksen saa- kärin määräämä hammashoito ja yksittäistapauk-
36724: jat jäävät ilman lain heille suomaa pai- sissa myös hammasproteesien hankkiminen, lää-
36725: kallisia oloja vastaavaa kohtuullista toi- kärin määräämät s1lmälasit jne. Ratkaisevaa on
36726: meentuloa, ja aikooko Hallitus antaa ollut, että avustukseen oikeutettu on juuri ase-
36727: uudet, sellaiset ohjeet, joilla sotapalve- velvollisuusaikana mainitun avustuksen tar-
36728: lustaan suorittamassa olevan asevelvolli- peessa.
36729: sen omaisen elämä turvataan?" Perusteita vahvistettaessa ei radio- ja televi-
36730: siolupia ja vakuutusmaksuja sekä muun kuin
36731: Vastauksena kysymykseen esitän .kunnioitta- asunnon hankkimiseen otetun lainan · korkoja
36732: vasti seuraavaa: ole katsottu kuuluvan sotilasavustuksena mak-
36733: Sosiaali- ja terveysministeriön sotilasavustuk- s·ettaviin menoihin. Tähän ·on syynä muun
36734: sia varten vahvistamien yleisperusteiden mu- muassa se, että sotilasavUstusta voidaan antaa
36735: kaan ravintoon, puhtauteen ja käyttövaroihin vain laissa tankoitetui1le asevelvollisteh omais-
36736: kutakin perheenjäsentä kohti myönnettävä kan- ten huoltoon, mutta ei esimerkiksi asevelvolli-
36737: saneläkkeen täyttä tukiosaa vastaava perusavus- selle itselleen kuuluvien menojen maksuun. Kun
36738: tus ei kaikissa tapauksissa kata sotilasavustus- mainittu lain kohta aiheuttaa vaikeuksia ase-
36739: lain tarkoittamaa kohtuullista toimeentuloa. velvollisten omaisten toimeentulon järjestämi-
36740: Mainituissa yleisperusteissa on kuitenkin ni- sessä eräissä tapauksissa ja lisäksi eräät asevel-
36741: menomaan mainittu, että niitä ei ole tarkoitettu volliset joutuvat asevelvollisuutensa aikana sen
36742: sovellettaviksi kaavamaisesti vaan yleisiksi oh- vuoksi varsin vaikeaan asemaan, sosiaalihallitus
36743: jeiksi. Jokainen avustushakemus olisi siten rat- tutkii keinoja asian parantamiseksi. Samoin har-
36744: kaistava yksilöllisten tarpeiden mukaisesti oh- kitaan myös mahdollisuuksia joustavaropien
36745: jeita hyväksi käyttäen ja sotilasavustuslain 4 perusteiden kehittämiseen sotilasavustuksia var-
36746: §:ssä säädetyt avustustasoa koskevat säännökset ten.
36747: huomioon ottaen.
36748: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1972.
36749:
36750: Ministeri Pentti Pekkarinen.
36751: 3
36752:
36753:
36754:
36755:
36756: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
36757:
36758: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt uppgift från socialstyrelsen har social-
36759: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nämnderna i allmänhet inte begagnat sig av den
36760: av den 28 september 1972 till vederbörande prövningsrätt som givits dem. Med anledning
36761: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- av besvär som anförts hos socialstyrelsen har
36762: jande av riksdagsman Lauha Männistö m. fl. emellertid grundunderstöd som varit större än
36763: ställda skriftliga spörsmål nr 213: de i föreskrifterna avsedda markbeloppen god-
36764: känts.
36765: "Är Regeringen medveten om att I ministeriets anvisningar uppräknas olika ut-
36766: mottagarna av militärunderstöd enligt de giftsposter, för vilka militärunderstöd kan be-
36767: av vederbörande ministerium med stöd viljas utöver ovan avsedda grundunderstöd.
36768: av militärunderstödslagen givna anvis- Bland annat har en av Jäkare ordinerad tand-
36769: ningarna blir utan den med hänsyn tili vård och i enstaka fahl även anskaffning av
36770: de lokala förhållandena skäliga utkomst tandprotes, av läkare ordinerade glasögon osv.
36771: som lagen tillerkänner dem och ämnar kunnat godkännas såsom hörande tili sagda ut-
36772: Regeringen ge sådana nya anvisningar, giftsposter. Det avgörande har varit att den
36773: genom vilka anhörig tili värnpliktig tili understöd berättigade just under värnplikts-
36774: som fullgör sin värnplikt tillförsäkras tiden varit i behov av understödet.
36775: en tryggad utkomst?" Vid fastställandet av normerna har radio-
36776: och televisionslicenser och försäkringspremier
36777: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt samt räntor på annat än för anskaffande av
36778: anföra följande: bostad upptaget lån inte ansetts höra till de
36779: Det grundunderstöd motsvarande den fulla utgifter som skall erläggas som militärunder-
36780: understödsdelen av folkpensionen, som enligt stöd. En orsak härtill är bl. a. den, att endast i
36781: de av social- och hälsovårdsministeriet för lagen avsedda anhöriga tili värnpliktiga kan
36782: militärunderstöd fastställda allmänna normerna tilidelas militärunderstöd för sitt uppehälle,
36783: skall beviljas för varje familjemedlem för kost, medan militärunderstöd däremot inte kan be-
36784: hygien och dispositionsmedel, täcker inte alltid viljas för erläggande av utgifter som hänför slg
36785: den skäliga utkomst som avses i militärunder- tili exempel tili den värnpliktige själv. Då
36786: stödslagen. nämnda lagrum i vissa fall förorsakar svårig-
36787: I sagda allmänna normer sägs emellertid ut- heter vid ordnandet av uppehället för de värn-
36788: tryckligen, att det inte är avsett att de skall pliktigas anhöriga och vissa värnpliktiga
36789: tillämpas schablonmässigt, utan de bör tjäna dessutom på grund av lagrummet under sin
36790: som allmän vägledning. Varje ansökan om un- värnpliktstid försätts i en mycket svår ställning,
36791: derstöd borde sålunda avgöras enligt de utreder socialstyrelsen, med vilka medel en för-
36792: individuella behoven, med tillämpning av före- bättring kan fås tili stånd. Likaså övervägs
36793: skrifterna och med beaktande av vad som är möjligheterna att utveckla smidigare normer
36794: stadgat i 4 § militärunderstödslagen om under- för militärunderstöden.
36795: stödets nivå.
36796: Helsingfors den 24 oktober 1972.
36797:
36798: Minister Pentti Pekkarinen.
36799: Kirj. ksm. n:o 214.
36800:
36801:
36802:
36803:
36804: Jaatinen ym.: Pysyvää virkaa vailla olevien opettajien opinto-
36805: apurahasta.
36806:
36807:
36808: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36809:
36810: Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarvion Koska osallistuminen erikoistumiskursseille
36811: momentilla 29.50.50 on varattu 300 000 mk merkitsee monille opettajille suuria taloudellisia
36812: käytettäväksi apurahoina vakinaista virkaa vail- vaikeuksia esitämme valtiopäiväjärjestyksen
36813: la oleville, erikoistumiskursseille osallistuville 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti
36814: kansakoulunopettajille, jotka eivät voi saada valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36815: tältä ajalta paikallista virkavapautta tai opinto- vaksi seuraavan kysymyksen:
36816: tukea.
36817: Opintorahojen jaossa on todettu monia epä- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36818: kohtia. Eräs näistä on se, että apurahaa ei ryhtyä pysyvää virkaa vailla olevien
36819: saatujen tietojen mukaan myönnetä opettajille, opettajien opintoapurahan maksamiseksi
36820: jotka opiskelevat vuoden kestävillä erityisopet- kaikille erikoistumiskursseille osallistu-
36821: tajakursseilla. Niinikään ovat ruotsinkieltä opis- ville apurahaa anoneille kansakoulun-
36822: kelevat opettajat jääneet ilman opintoapurahaa. opettajille?
36823: Tällainen käytäntö loukkaa vakavasti opettajien
36824: yhdenvertaisuutta.
36825: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1972.
36826:
36827: Matti Jaatinen. Erkki Häkämies. Elsi Hetemäki.
36828:
36829:
36830:
36831:
36832: 925/72
36833: 2
36834:
36835:
36836:
36837:
36838: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36839:
36840: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mentista, jonka mukaan kahden aineen erikois-
36841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tumisopinnot oikeuttavat peruskoulun luokan-
36842: olette 29 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- opettajan samoin kuin erikoistuneen luokan-
36843: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- opettajan viran haltijan tutkinnosta riippumatta
36844: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja yhtä palkkausluokkaa suurempaan palkkaukseen
36845: Matti Jaatisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kuin mihin tällaisten virkojen haltijat muuten
36846: kysymyksestä n:o 214: olisivat oikeutettuja.
36847: Edellä tarkoitetun määrärahan ottamisella
36848: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tulo- ja menoarvioon on pyritty siihen, että
36849: ryhtyä pysyvää virkaa vailla olevien mahdollisimman monet kansakoulunopettajat,
36850: opettajien opintoapurahan maksamiseksi myös vakinaista virkaa vailla olevat, voisivat
36851: kaikille erikoistumiskursseille osallistu- hankkia sen asiallisen kelpoisuuden, jonka pe-
36852: ville apurahaa anoneille kansakoulun- ruskoulun luokanopettajan tutkinto tuottaa.
36853: opettajille?" Muodollinen kelpoisuus kansakoulunopettajan
36854: tutkinnon suorittaneilla henkilöillä luonnollises-
36855: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ti on peruskoulun luokanopettajan virkoihin.
36856: vasti seuraavaa: Peruskoulun erikoistuneen luokanopettajan vir-
36857: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion mo- koihin he sitä vastoin saavat muodollisen kel-
36858: mentilla 29.50.50 on 300 000 markan määrä- poisuuden vain erikoistumisopintoja suoritta-
36859: raha, josta tulo- ja menoarvion perusteluiden malla.
36860: mukaan voidaan myöntää apurahoja opettajan- Kuten edellä sanotusta käy ilmi, erikoistu-
36861: valmistuslaitosten erikoistumiskursseilla opiske- miskursseilla tarkoitetaan tarkoin määrättyä
36862: leville kansakoulunope.ttajille, jotka ovat vailla koulutusta eli peruskoulun luokanopettajan
36863: vakinaista virkaa ja jotka sen vuoksi eivät voi tutkintoon kuuluvia erikoistumisopintoja. Kai-
36864: suorittaa kysymyksessä olevaa opiskelua paikal- kille tällaiseen koulutukseen osallistuneille va-
36865: lisen virkavapauden turvin. kinaista virkaa vailla oleville kansakoulunopet-
36866: Erikoistumiskursseilla tarkoitetaan peruskou- tajille on pyritty varaamaan tilaisuus opinto
36867: lun luokanopettajan tutkintoon sisältyviä eri- apurahan saamiseen. Muuhun jatkokoulutuk-
36868: koistumisopintoja. Tutkinnon suorittaminen seen osallistuneille kansakoulunopettajille,
36869: edellyttää tällaisia opintoja kolmessa aineessa vaikka he olisivat olleetkin vakinaista virkaa
36870: yhden aineen opintojen vastatessa laajuudeltaan vailla, apurahoja ei ole voitu myöntää kysy-
36871: lukukauden opiskelua. Kun kansakoulunopetta- myksessä olevasta määrärahasta, koska se olisi
36872: jan tutkintoon ei ole sisältynyt erikoistumis- ollut tulo- ja menoarvion perusteluiden vas-
36873: opintoja ja kun kansakoulunopettajan tutkinto taista.
36874: on vaatinut vuotta lyhyemmän opiskeluajan Kulumassa olevan vuoden aikana on kuiten-
36875: kuin peruskoulun luokanopettajan tutkinto, lu- kin todettu, että määrärahan käytön rajoitta-
36876: kuvuoden opiskelua edellyttävien ja kahdessa minen vain edellä selostettuun tarkoitukseen
36877: aineessa suoritettujen erikoistumisopintojen kat- tarpeettomasti estää vakinaista virkaa vailla
36878: sotaan täydentävän kansakoulunopettajan tut- olevia peruskoulunopettajia hakeutumasta eräi-
36879: kintoa niin, että se yhdessä tällaisen jatko- siin jatko-opintoihin, jotka olisivat omiaan hel-
36880: opiskelun kanssa vastaa peruskoulun luokan- pottamaan heidän pyrkimyksiään sijoittua py-
36881: opettajan tutkintoa. Tämä periaate käy ilmi syvästi koululaitoksen palvelukseen. Tämän
36882: peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläk- vuoksi hallitus on esityksessään eduskunnalle
36883: keestä ja perhe-eläkkeestä 14 päivänä tammi- valtion tulo- ja menoarvioksi vuode1le 1973
36884: kuuta 1972 annetun lain (9/72) 3 §:n 1 mo- ehdottanut, että puheena olevasta määrärahasta
36885: 3
36886:
36887: myönnettäisiin apurahoja, paitsi selostettuun Samalla hailitus on esittänyt, että määrärahaa
36888: tarkoitukseen, myös niille vakinaista virkaa lisättäisiin 50 000 markalla.
36889: vailla oleville kansakoulunopettajille, jotka jat- Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
36890: kokoulutuksen turvin valmistautuvat erityis- kysymys ei anna aihetta enempiin toimenpitei-
36891: opettajiksi ja peruskoulun opinto-ohjaajiksi. siin.
36892: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1972.
36893:
36894: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
36895: 4
36896:
36897:
36898:
36899:
36900: T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
36901:
36902: I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen vid grundskolan ellet examen för innehavate
36903: anget har Ni, Hett Talman, med Edet skti- av tjänst såsom specialiserad klasslärate, be-
36904: velse av den 29 septembet 1972 tili vedet- tättigar tili avlöning enligt en avlöningsklass
36905: bötande medlem av statstådet övetsänt avsktift som är en klass högte än den enligt viiken
36906: av följande av tiksdagsman Matti Jaatinen innehavate av dylika tjänstet eljest skulle vara
36907: m.fl. ställda sktiftliga spötsmål nr 214: berättigade att bli avlönade.
36908: Syftet med att ovan nämnda anslag upp-
36909: "Vilka åtgärder ämnat Regetingen togs i statsfötslaget vat att så många folk-
36910: vidta föt att undetstöd föt studiet föt skollätate som möjligt, också sådana som sak-
36911: lärate utan otdinatie tjänstet skall nat otdinatie tjänst, skulle kunna förvärva den
36912: kunna betalas tili alla folkskollärare kompetens i sak som examen föt klasslätare
36913: som deltat i specialisetingskurset och vid grundskola medföt. De som hat avlagt
36914: har anhållit om undetstöd?" folkskollätarexamen hat givetvis fotmell kom-
36915: petens föt klasslätattjänstet vid gtundskola.
36916: Såsom svar på detta spörsmål får jag vötd- Fotmell kompetens föt tjänstet föt speciali-
36917: samt anföra följande: serade klasslätate vid gtundskola förvätvat de
36918: I statsfötslaget föt innevatande åt hat un- däremot endast genom specialisetingsstudiet.
36919: det momentet 29.50.50 upptagits ett anslag Såsom ftamgåt av vad ovan hat anfötts,
36920: på 300 000 mk, av vilket enligt statsfötslagets avses med specialiseringskurser en noggrant
36921: motiveting understöd kan beviljas sådana folk- bestämd utbildning, dvs. de specialisetings-
36922: skollätate på läratutbildningsanstalternas spe- studiet som höt tili examen föt klasslätate vid
36923: cialisetingskutset som ät utan ordinarie tjänstet gtundskola. Syftet hat vatit att alla folkskol-
36924: och dätföt inte föt denna tid kan få tjänst- lätate utan otdinatie tjänstet, vilka deltat i
36925: ledighet med 1ön. dylik utbildning, skulle beredas möjlighet att
36926: Med specialiseringskutset avses specialstu- få studieundetstöd. Folkskollärate, som hat
36927: diet som ingåt i examen för klasslätate vid deltagit i annan vidateutbildning, hat däremot
36928: grundskola. Avläggandet av examen förutsätter inte - även om de skulle ha saknat otdinatie
36929: dylika studiet i tte ämnen, vatvid studierna tjänstet - kunnat beviljas undetstöd ut det
36930: i ett ämne tili sin omfattning böt motsvata betötda anslaget, emedan detta skulle ha stått
36931: studiet undet en termin. Folkskollätatexamen i strid med statsfötslagets motiveting.
36932: hat tidigate inte innefattat specialiseringsstu- Undet innevatande år hat det dock konsta-
36933: diet och den hat ktävt ett åt kottate studiet tetats, att en inskränkning av användningen
36934: än examen föt klasslätate vid grundskola. För- av anslaget endast tili ovan nämnda syfte
36935: denskull anses specialisetingsstudiet i två äm- onödigtvis hindtat gtundskollätare utan ot-
36936: nen undet ett läsåt kompletteta folkskollätat- dinarie tjänstet att ta del i en del fottsatta
36937: examen så, att den tilisammans med dylika studiet, vilka skulle vara ägnade att undet-
36938: fottsatta studiet motsvarar examen föt klass- lätta detas bemödanden att slutgiltigt placera
36939: lätate vid gtundskola. Denna ptincip ftamgåt sig i skolväsendets tjänst. Regeringen föteslog
36940: av 3 § 1 mom. lagen den 14 januari 1972 fötdenskull i sin ptoposition tili Riksdagen
36941: om tjänsteinnehavatnas vid grundskolan av- angående statsfötslaget föt åt 197 3 att undet-
36942: löning och pension samt om familjepension stöd ut nämnda anslag, utom för nyssnämnda
36943: eftet dem ( 9/72), enligt vilket specialisetings- syfte, också skall beviljas sådana folkskollätate
36944: studiet i två ämnen, obetoende av hutuvida utan tjänstet som deltat i extta utbildning föt
36945: vedetbörande hat avlagt examen föt klasslätate att inhämta kompetens föt speciallätate ellet
36946: 5
36947:
36948: studiehandledare vid grundskola. Samtidigt På grund av vad ovan har anförts, finner
36949: föreslog regeringen, att anslaget skall ökas regeringen att spörsmålet ej ger a.nledning
36950: med 50 000 mk. tili vidare åtgärder.
36951: Helsingfors den 30 oktober 1972.
36952:
36953: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
36954:
36955:
36956:
36957:
36958: 925/72
36959: Kirj. ksm. n:o 215.
36960:
36961:
36962:
36963:
36964: Rekonen: Maantien parannustöiden aloittamisen viivästymisestä
36965: välillä Kyrönlahti-Kuru.
36966:
36967:
36968: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36969:
36970: Eduskunta on hyväksynyt Kyrönlahti-Kurun laiset ja ruovesiläiset kärsiä kehnoista tieolo-
36971: välisen maantien parantamissuunnitelman viime suhteista ja koko paikkaseudun kehitys siitä,
36972: tammikuussa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti että byrokraatdset virkamiehet menettelevät
36973: tie jonka pituus on 21,5 kilometriä, tulee raken- mhen tahtovat.
36974: taa vuosien 1972-1973 aikana. Kustannusar- Tampereelta Ylöjärven kautta Kuruun ja
36975: vio on 3,5 miljoonaa markkaa josta summasta Virroille sekä Kurusta Ruovedelle johtava tie-
36976: on hyväksytty kuluvan vuoden budjettiin yhteys on suurimmaksi osaksi kehno ja paran-
36977: 500 000 mk töiden aloittamiseksi jo tämän vuo- tamisen tarpeessa. Kurun, Virtain ja Ruoveden
36978: den puolella. Vaikka vuoden loppuun ei ole aikaa kuntien kannalta on suuri merkitys tieyhteyk-
36979: kuin kolme kuukautta, tieviranomaiset eivät sien paranemisella Pi11kanmaan keskukseen
36980: ole eväänsä räväyttäneet töiden aloittamiseksi. Tampereelle. Se loisi perustaa elinkeinoelämän
36981: Tehtyihin tiedusteluihin koska työt aloitetaan vilkastumiselle ja työllisyyden hoitamiselle ny-
36982: antavat viranomaiset vältteleviä vastauksia ja sel- kyistä paremmin, sillä mainitut kunnat ovat
36983: laisen kuvan ettei niitä aloiteta lainkaan koko ns. alityöllisyysalueita.
36984: vuonna. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
36985: Edellämainitusta on pakko tehdä sellainen joh- § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
36986: topäätös, että tieviranomaisilla on tahallinen tar- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
36987: koitus jarruttaa töiden aloittamista ja siten siir- van kysymyksen:
36988: tää tien rakentamista jälleen vuodella eteenpäin.
36989: Äskettäin tuli selväksi, että eduskunnan lähes Onko Hallitus tietoinen, että TVH:n
36990: yksimielisesti hyväksymä eläkepaketti romutet- virkamiesten toimesta jarrutetaan Tam-
36991: tiin eduskunnan ulkopuolisten voimien avulla. pereelta Kuruun ja edelleen Virroille
36992: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti Kyrönlah- johtavan maantien parannustöiden aloit-
36993: den-Kurun maantien parannussuunnitelman ja tamista Kyrönlahden ja Kurun välillä,
36994: sitä koskevan aikataulun. Yrittävätkö nyt muu- vaikka eduskunta on hyväksynyt kysei-
36995: tamat TVH:n virkamiehet mitätöidä eduskun- sen tien rakentamissuunnitelman ja
36996: nan yksimielisen päätöksen tien rakentamisen 500 000 markan määrärahan kuluvalle
36997: aloittamisessa tänä vuonna. Kuinka voi olla vuodelle, ja jos on,
36998: mahdollista, että virkamiehiä eivät velvoita edus- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36999: kunnan tekemät päätökset, vaan tekevät kuten ryhtyä ko. töiden alullesaattamiseksi vie-
37000: itse haluavat. Näin ainakin näyttää ellei heitä lä tänä syksynä ja asianomaisten virka-
37001: saateta järjestykseen. Saavatko kurulaiset, virto- miesten saattamiseksi järjestykseen?
37002: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1972.
37003:
37004: Heimo Rekonen.
37005:
37006:
37007:
37008:
37009: 918/72
37010: 2
37011:
37012:
37013:
37014:
37015: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
37016:
37017: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuoden 1972 tulo- ja menoarvioesitykseen esittä-
37018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mällä tielle 500 000 markan alkurahoitusta.
37019: olette 29 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn kir- Tutkimustyön aikana ilmeni jatkossa kuiten-
37020: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kin, että tien runko on odotettua heikompi ja
37021: omaiselle jäsenelle jäljennöksen H. Rekosen näin näin ollen rakenteen parantaminen joudutaan
37022: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 215: suorittamaan paljon täydellisempänä kuin alku-
37023: jaan oli arveltu. Tutkimukset osoittivat pohja-
37024: "Onko Hallitus tietoinen, että TVH:n maan olevan eräin kohdin niin heikkokantoista,
37025: virkamiesten toimesta jarrutetaan Tam- että tiellä on suoritettava melkoisia pohjanvah-
37026: pereelta Kuruun ja edelleen Virroille vistustöitä. Tämän vuoksi nousevat varsinaiset
37027: johtavan maantien parannustöiden aloit- rakennuskustannukset noin 6,8 milj. markkaan.
37028: tamista Kyrönlahden ja Kurun välillä, Koska aikaisempaan kustannusarvioon verrattu-
37029: vaikka eduskunta on hyväksynyt kysei- na 3,3 milj. markan lisärahoituksen järjestämi-
37030: sen tien rakentamissuunnitelman ja nen v. 1973 olisi ollut mahdotonta lopettamatta
37031: 500 000 markan määrärahan kuluvalle joitakin muita jo aloitettuja suurehkoja ja myös
37032: vuodelle, ja jos on, eduskunnan rahoitukseltaan hyväksymiä työmai-
37033: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ta Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin alueella,
37034: ryhtyä ko. töiden alullesaattamiseksi vie- tehtiin työohjdmaan muutos siten, että näitä
37035: lä tänä syksynä 'ja asianomaisten virka- muita jo aloitettuja töitä nopeutetaan ja Ky-
37036: miesten saattamiseksi järjes·tykseen?" rönlahden-Kurun perusparannushanke aloite-
37037: taan v. 1973. II'ällöin on hankkeen toteuttami-
37038: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nen ja rahoitus mahdollista järjestää yhtäjaksoi-
37039: vasti seuraavaa: sena. Vuoden 1973 menoarvioesityksessä on ko.
37040: hankkeelle esitetty myönnettäväksi aikaisemmin
37041: Kysymyksessä on esitetty, että tie- ja vesira- myönnetyn lisäksi 309 000 mk. Siinä on myös
37042: kennushallituksen virkamiesten toimesta jarru- korjattu hankkeen kustannusarvio. Mikäli olisi
37043: tetaan asiakohdassa mainitun maantien parannus- pitäydytty alkuperäisessä työohjelmassa ja kus-
37044: töiden aloittamista, vaikka eduskunta on hyväk- tannusarviossa, olisi tien rakenteen parantami-
37045: synyt tien rakentamissuunnitelman ja 500 000 nen jäänyt niin vähäiseksi, että tie olisi vau-
37046: markan määrärahan kuluvalle vuodelle. rioitunut routimisen vuoksi jo ensimmäisinä tal-
37047: Tämän johdosta on syytä ensiksi todeta, että vikausina. Tämä olisi johtanut nopeasti uuteen
37048: tiesuunnitelman vahvistaa ja tien tekemisestä parantamistarpeeseen. ALkuperäisen ,työohjel-
37049: päättää yleisistä teistä annetun lain 24 § :n ja 25 man mukainen parantamissuunnitelman toteutta-
37050: § :n mukaisesti Hikenneministeriö tai tie- ja vesi- minen ei näin ollen olisi ohlut ,tavkoituksen-
37051: rakennushallitus. Eduskunta hyväksyy vain mukaista sen jälkeen !kun em. scikat olivat lo-
37052: hankkeen rahoituksen. pullisissa tutkimuksissa selvinneet.
37053: Aikanaan tehtäessä ensimma1s1a työohjelmia Edellä selostetuista syistä valtioneuvoston
37054: ei tieviranomaisilla vielä ollut käytettävissä las- vahvistaessa loppuvuoden korjattua valtion
37055: kennallisia kustannusarvioita ko. parannustyön työohjelmaa ei Kyrönlahden-Kurun maantien
37056: lopullisista kustannuksista, koska tiesuunnitel- parantamistyötä enää siihen sijoitettu. Ko. työ ja
37057: man laatiminen oli vasta alkuva1heessaan. Tämän sen jo saama rahoitus siirtyy vuodelle 1973, jol-
37058: vuoksi arvioitiin kustannukset aikaisemmin suo- loin tietyö voidaan tehdä yhtäjaksoisesti ja lop-
37059: ritettujen perusparannussuunnitelmien kilometri- putulos tulee olemaan huomattavasti parempi
37060: kustannusten perustee1la ja päädyttiin 3,5 milj. kuin, jos työ olisi alkuperäisten suunnitelmien
37061: markan rakennuskustannuksiin. Ko. summa esi- mukaan aloitettu kuluvana vuonna.
37062: tettiin sitten työohjelmiin vuosille 1972-1973 Kun po. tapauksessa on parannnussuunnitel-
37063: ja näistä työohjelmista hanke on otettu mukaan man toteuttamisen sekä tienpitoon myönnetty-
37064: 3
37065:
37066: jen määrärahojen käytön kannalta pyritty toimi- Todettakoon vielä, että aikanaan esitettiin työ-
37067: maan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja ohjelmiin ja tulo- ja menoarvioesitykseen ko.
37068: taloudellisesti, ei voitane olla sitä mieltä, että ,tielle rahoitusta, vaikkei tiesuunnitelma vielä ol-
37069: töiden aloittamista ainakaan yleisen edun vastai- lut valmis, jotta tienparannustöihin olisi pääs-
37070: sesti ja tarkoituksettomasti jarrutettaisiin. Sa- ty välittömästi tiesuunnitelmien valmistuttua.
37071: moin perustein ei voida myöskään väittää, että Näin ollen oli pyrkimyksenä nimenomaan jou-
37072: Eduskunnan päätökset yritettäisiin mitätöidä duttaa ko. tien parantamista.
37073: po. tapauksessa vaan päinvastoin ne pyritään ot- Edellä selostetuista syistä johtuen on paranta-
37074: tamaan huomioon niin, että asiassa kokonaisuu- misaikataulusta kuitenkin jouduttu tinkimään.
37075: dessaan saavutettaisiin paras mahdollinen loppu- Tuloksena tulee kuitenkin olemaan parempi lop-
37076: tulos sekä myönnettyjen varojen tarkoituksen- putulos, mitä lienee pidettävä asiassa tärkeäm-
37077: mukaisen käytön että ko. tien parantamisen kan- pänä kuin huonompaan tulokseen johtavasta
37078: nalta. aikataulusta kiinnipitämistä.
37079: Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1972.
37080:
37081: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
37082: 4
37083:
37084:
37085:
37086:
37087: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37088:
37089: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kostnaderna per kilometer enligt tidigare ut-
37090: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse arbetade grundförbättringsplaner, och detta
37091: av den 29 september 1972 till vederbörande ledde fram tili byggnadskostnader av 3,5 milj.
37092: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl- mk. Denna summa föreslogs sedan bli upptagen
37093: jande av riksdagsman H. Rekonen ställda skrift- i arbetsprogrammen för åren 1972-1973, och
37094: liga spörsmå1 nr 215: ur dessa arbetsprogram har företaget införts i
37095: statsförslaget för år 1972 i form av ett förslag
37096: "Är Regeringen medveten om att in- om en primärfinansiering av 500 000 mark för
37097: 1edandet av förbättringsarbeten på vägen i fråga.
37098: sträckan mellan Kyrönlahti och Kuru Under det fortsatta undersökningsarbetet
37099: av 1andsvägen från Tammerfors till Kuru framgick emellertid, att vägkroppen är svagare
37100: och vidare till Virdois bromsas av väg- än väntat, och därför måste en långt fullstän-
37101: och vattenbyggnadsstyrelsens tjänste- digare förbättring av konstruktionen göras än
37102: män, ehuru riksdagen har godkänt en vad man ursprungligen hade räknat med. Un-
37103: byggnadsp1an för berörda väg och ett dersökningarna visade att undergrunden ställvis
37104: ans1ag av 500 000 ma11k för densamma var så svag, att betydande grundförstärknings-
37105: för innevarande år, och om så är fal1et, arbeten måste utföras på vägen. De egentliga
37106: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- byggnadskostnaderna stiger fördenskull till ca
37107: taga för att de berörda arbetena skall 6,8 milj. mk. Att år 1973 ordna med en tillläggs-
37108: kunna sättas i gång redan innevarande finansiering på 3,3 milj. mark, jämfört med
37109: höst och för att kalla vederbörande den tidigare kostnadsberäkningen, skulle ha varit
37110: tj äns temän till ordningen? " omöjligt utan att andra redan påbörjade större
37111: arbeten inom Tavastehus väg- och vattenbygg-
37112: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- nadsristrikt, vilkas finansiering dessutom hade
37113: samt anföra fö1jande: godkänts av Ri:ksdagen, skul1e ha nedlagts. Där-
37114: för ändrades arbetsprogrammet, så att dessa
37115: I spörmå1et har anförts att in1edandet av andra, redan påbörjade arbeten påskyndas,
37116: förbättringsarbetena på den nämnda landsvägen medan grundförbättringsföretaget på sträckan
37117: bromsas av väg- och vattenbyggnadsstyre1sens Kyrönlahti-Kuru påbörjas år 1973. Sålunda
37118: tjänstemän, ehuru riksdagen har godkänt en kan företagets genomförande och dess finansie-
37119: byggnadsp1an för vägen och ett anslag av ring ske utan något avbrott. I statsverkpropo-
37120: 500 000 mark för densamma för innevarande sitionen för år 197 3 har för det berörda före-
37121: år. taget föreslagits 309 000 mark utöver vad som
37122: Med an1edning härav är det skäl att till en har beviljats tidigare. I propositionen har också
37123: början konstatera att vägplan fastställes och kostnadskalkylen för företaget korrigerats.
37124: beslut om byggande av väg i enlighet med 24 Skulle man ha fasthålHt vid det ursrungliga ,ar-
37125: och 25 §§ lagen om allmänna vägar fattas av betsprogrammet och den ursprungliga kostnads-
37126: trafikministeriet eller väg- och vattenbygg- kalkylen, skulle förbättringen av vägkostruk-
37127: nadsstyrelsen. Riksdagen godkänner endast tionen ha blivit så obetydlig att vägen skulle
37128: företagets finansiering. ha skadats av tjä11ossningen redan under de
37129: När de första arbetsprogrammen på sin tid första vintrarna. Detta skulle ha lett tili att
37130: utarbetades, förfogade vägmyndigheterna ännu ett nytt förbättringsbehov snart skulle ha upp-
37131: inte över ka~kylerade kostnadsberäkningar över kommit. På grund därav skulle ett förverkli-
37132: de slutliga kostnaderna för det berörda förbätt- gande av en pian på förbättring i enlighet med
37133: ringsavbetet, emedan utarbetande av vägplanen det ursprungliga arbetsprogrammet inte ha varit
37134: först befann sig i sitt begynnelseskede. För- ändamålsenligt, sedan nämnda otnständigheter
37135: del1S'ku11 beräknades :lmstnaderna på grundval av hade framgått vid de slutliga undersökningarna.
37136: 5
37137:
37138: Ovan .anförda omständigheter ledde till att Riksdagens beslut i förevarande faU om intet.
37139: när statsrådet fastställde statens korrigerade ar- Tvärtom försöker man beakta dem, för att ett
37140: betsprogram för slutet av året, upptogs inte så gott slutresultat som möjligt skall kunna
37141: arbetet med att förbättra landsvägen på sträckan uppnås i sa:ken som helhet, med rtanke ,såväl
37142: Kyrönlahti-Kuru längre i detta. Nämnda arbete på en ändamålsenlig användning av beviljade
37143: och den fininsiering som redan har disponerats medel som på en förbättring av den aktuella
37144: för det överförs till år 197 3. Härigenom kan vägen.
37145: vägarbetet utföras utan avbrott och slutresul- Ytterligare må konstateras att finansiering av
37146: tatet kommer att bli betydligt bättre än det ifrågavarande vägbygge på sin tid föreslogs
37147: skulle ha blivit om arbetet i enlighet med de såväl i arbetsprogrammen som i statsverks-
37148: ursprungliga planerna skulle ha påbörjats under propositionen, ehuru vägplanen ännu inte
37149: innevarande år. förelåg färdig, detta för att man skulle kunna
37150: Då strävandena i det berörda fallet har gått inleda vägförbättringsarbetena genast när väg-
37151: ut på att forsöka förfara så ändamålsenligt och planerna hade utarbetats. Avsikten var således
37152: ekonomiskt som möjligt med tanke både på uttryckligen att påskynda en förbättring av
37153: genomförandet av förbättringsplanen och på nämnda väg. Av ovan anförda orsaker har det
37154: utnyttjandet av de anslag som har beviljats för dock blivit nödvändigt att tänja på tidtabellen
37155: väghåHning, torde det inte kunna anses att för förbättrinsgarbetet. Följden härav kommer
37156: inledandet av arbetena skulle bromsas, åt- emellertid att bli ett bättre slutresultat, vilket
37157: minstone inte ändamålslöst och i strid med det i sak torde vara viktigare än ett fasthållande vid
37158: allmänna bästa. På samma grunder kan det inte en tidtabell som skuHe leda tiLI ett sämre
37159: heller rpåstås, att någon skuilite försöka göra resultat.
37160: Helsingfors den 23 oktober 1972.
37161:
37162: Trafikminister Pekka Tarjanne.
37163: Kirj. ksm. n:o 216.
37164:
37165:
37166:
37167:
37168: Ajo: Käpyjen keruusta saadun tulon verovapaudesta.
37169:
37170:
37171: Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he II e.
37172:
37173: Käpyjen keräys antaa mahdollisuuden lisä- eduskunnan viime syksynä hyväksymän esityk-
37174: tulon saamiseen vähävaraisille, erityisesti kehi- sen kanssa, jolla luonnonvaraisten marjojen ja
37175: tysalueilla asuville ihmisille. Saatujen tietojen sienien poiminnasta saatu tulo säädettiin vero-
37176: mukaan on varsinkin Lapin läänin alueella vapaaksi.
37177: odotettavissa ennätysmäinen männyn siemen- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
37178: sato poikkeuksellisen lämpimästä kesästä joh- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
37179: tuen. kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
37180: Käpyjen keräilystä saadun tulon vaikutus li- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37181: sääntyisi ja niiden talteenotto tehostuisi, jos
37182: tulo säädettäisiin verovapaaksi. Tämän vuoksi Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
37183: ja ottaen lisäksi huomioon käpyjen keräilyn toimenpiteisiin käpyjen keruusta saa-
37184: kansantaloudellisen hyödyn tulisi keräilystä dun tulon saattamiseksi verovapaaksi
37185: saatu tulo ensi tilassa saattaa verovapaaksi ke- kehitysalueilla?
37186: hitysalueilla. Menettely olisi johdonmukainen
37187: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1972.
37188:
37189: Aimo Ajo.
37190:
37191:
37192:
37193:
37194: 926/72
37195: 2
37196:
37197:
37198:
37199:
37200: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37201:
37202: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa mukaan keräilijälle maksetaan kävyistä esiinty-
37203: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, misrunsauden mukaan alueellisesti porrastet-
37204: olette 29 päivänä syyskuuta 1972 päivätyn tuna taksana 1,30--1,60/kg. Hyviä siemenvuo-
37205: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sia männy llä, jonka siemenen saannista nyt on
37206: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan· lähinnä kysymys, sattuu Pohjois-Suomessa kes-
37207: edustaja Aimo Ajon näin kuuluvasta kirjallisesta kimäärin yli 10 vuoden välein. Tämän vuoksi
37208: kysymyksestä n:o 216: on tärkeätä, että siemensato hyvinä siemenvuo-
37209: sina saadaan mahdollisimman suuressa määrin
37210: "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin talteen. Käpyjen keruuaika alkaa syys-loka-
37211: toimenpiteisiin käpyjen keruusta saadun kuussa ja kestää toukokuun alkupuolelle
37212: tulon saattamiseksi verovapaaksi kehi- saakka.
37213: tysalueilla?" Käpyjen yleiskeräyksestä saatu tulo, joskin
37214: ainakin Pohjois-Suomen osalta harvemmin tois-
37215: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tuvana, on jossakin määrin rinnastettavissa
37216: taen seuraavaa: luonnonvaraisten marjojen ja sienien poimin-
37217: Metsäpuiden siementen kerääminen maas- nasta saatuun tuloon, mutta käpyjen keräämi-
37218: samme tapahtuu pääasiassa kolmea eri keräys- sellä ei ole sellaista merkitystä sivutulojen
37219: menetelmää käyttäen hankkimiskeinona kuin luonnonvaraisten mar-
37220: - pystykeräyksellä ns. plusmetsiköistä ja jen ja sienien poiminnalla. Käpyjen kerääminen
37221: pluspuista, vaatii esim. talvisaikaan joskus teknisiä apu-
37222: - ohjatulla hakkuukeräyksellä etukäteen välineitä, kuten moottorikelkkoja. Lisäksi kä-
37223: keräyskohteeksi valituista metsiköistä ja pyjä kerätään melko paljon organisoituna toi-
37224: - yleiskeräyksellä lähes kaikista metsi- mintana siten, että keräilytyöstä maksetaan
37225: köistä. ennakkoperintälaissa tarkoitettua palkkaa. Esim.
37226: Pystykeräys ja ohjattu hakkuukeräys tapah- valtion kuluvan vuoden toisessa lisätyöohjel-
37227: tuvat erikseen palkattuja työryhmiä käyttäen massa on varattu varoja käpyjen kerääjien palk-
37228: työnantajan lukuun. Yleiskeräys, jolla pääosa kaamiseen. Tässäkin suhteessa käpyjen kerää-
37229: käpysadosta Pohjois-Suomessa meneillään ole- minen poikkeaa luonnonvaraisten marjojen ja
37230: vana keräilykautena kerätään, tapahtuu yksi- sienien poiminnasta. Keräilystä saadun tulon
37231: tyisten henkilöiden toimesta ja lukuun. Tällai- saatäminen verovapaaksi aiheuttaisi uusia vaa-
37232: nen kaadetuista puista tapahtuva yleiskeräys timuksia verovapauden laajentamiseksi muiden
37233: perustuu samoin kuin luonnonvaraisten marjo- samantapaisten toimintojen osalta.
37234: jen ja sienien poimintakin ns. jokamiehen oi- Hallitus katsoo, että käpyjen keruu on toi-
37235: keuteen. Yleiskeräyksessä käpyjen vastaanotta- sessa asemassa kuin luonnonvaraisten marjojen
37236: jina toimivat pääasiassa kauppaliikkeet ja vä- ja sienien poiminta, minkä vuoksi ei ole aihetta
37237: häisemmässä määrin myös metsäammattimiehet. ryhtyä toimenpiteisiin käpyjen keruusta saa-
37238: Keskusmetsälautakunta Tapiosta saadun tiedon dun tulon säätämiseksi verovapaaksi.
37239: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1972.
37240:
37241: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
37242: 3
37243:
37244:
37245:
37246:
37247: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37248:
37249: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kottar tili insamlare 1,30-1,60/kg enligt en
37250: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse taxa, som är regionalt graderad beroende på
37251: av den 29 september 1972 tili vederbörande hur riklig förekomsten av kottar är. Goda
37252: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- fröår för tali, vars frö det nu närmast är frågan
37253: jande av riksdagsman Aimo Ajo ställda skrift- om, infaller i norra Finland med intervaller,
37254: liga spörsmål nr 216: som i medeltal överstiger 10 år. Det är förden-
37255: skull viktigt att fröskörden under goda fröår
37256: "Ämnar Regeringen vidta brådskande kan tas tilivara i så stor utsträckning som
37257: åtgärder för att göra inkomst, som för- möjligt. Tiden för insamling av kottar börjar
37258: värvats genom insamling av kottar, i september-oktober och pågår tili början av
37259: skattefri inom utvecklingsområdena?" maj.
37260: Inkomst som har erhållits vid allmän insam-
37261: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ling av kottar kan, ehuru den - åtminstone
37262: samt anföra följande: i norra Finland - är mera sällan återkom-
37263: Insamlingen av frön av skogsträd sker i vårt mande, i någon mån likställas med inkomst av
37264: land huvudsakligen med hjälp av tre insam- plockning av vilt växande bär och svamp. In-
37265: lingsmetoder, nämligen samling av kottar har dock inte Iikadan be-
37266: - insamling från rotstående bestånd, viiken tydelse såsom medel för förvärv av biinkomster
37267: sker från s.k. plusbestånd och plusträd, som plockning av vilt växande bär och svamp.
37268: - dirigerad insamling i samband med av- Insamling av kottar kräver t. ex. vintertid
37269: verkning, viiken sker från bestånd som i ibland tekniska hjälpmedel, såsom t. ex. snösko-
37270: förväg har utsetts tili insamlingsobjekt, ter. Dessutom insamlas kottar i rätt stor
37271: och utsträckning genom organiserad verksamhet,
37272: - allmän insamling från nästan alla be- varvid lön, som avses i lagen om förskottsupp-
37273: stånd. börd, betalas för insamlingsarbetet. T. ex. i
37274: Insamling från rotstående bestånd och diri- statens andra tilläggsarbetsprogram för inne-
37275: gerad insamling i samband med avverkning varande år har medel reserverats för avlönande
37276: sker med hjälp av särskilt avlönade arbets- av insamlare av kottar. Också härvidlag av-
37277: grupper och för arbetsgivarens räkning. Allmän viker insamlingen av kottar från plockning av
37278: insamling, som är den form under viiken vilt växande bär och svamp. Om den inkomst,
37279: största delen av skörden av kottar under den som erhålles genom insamling, skulle göras
37280: pågående insamlingsperioden samlas i norra skattefri, skulle detta leda tili nya yrkanden på
37281: Finland, sker på åtgärd av enskilda personer utvidning av skattefriheten tili att gälla också
37282: och för deras räkning. Denna allmänna insam- annan verksamhet av samma slag.
37283: ling av frön från fällda träd sker, på samma Regeringen anser att insamling av kottar
37284: sätt som plockning av vilt växande bär och intar en annan ställning än plockning av vilt
37285: svamp, på grundval av den s.k. allemansrätten. växande bär och svamp, och det finns därför
37286: Vid den allmänna insamlingen mottas kottarna inte orsak att vidta åtgärder för att göra in-
37287: främst av handelsföretag och i mindre omfatt- komst, som har förvärvats genom insamling av
37288: ning också av skogsfackmän. Enligt en uppgift kottar, skattefri.
37289: från Centralskogsnämnden Tapio betalas för
37290: Helsingfors den 30 oktober 1972.
37291:
37292: Finansminister Johannes Vb•olainen.
37293: Kirj. ksm. n:o 217.
37294:
37295:
37296:
37297:
37298: Laine ym.: Työtuomioistuimen toiminnassa ilmenneiden epäkoh-
37299: tien korjaamisesta.
37300:
37301:
37302: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
37303:
37304: Työtuomioistuimen työnantajia tukeva luonne ammatillisesti järjestäytyneiden työntekijöiden
37305: on käynyt ilmi lukuisissa työtuomioistuimen oikeuksia vastaan työtuomioistuin määräsi leh-
37306: päätöksissä, jotka ovat horjuttaneet kansalais- tiyhtiön maksamaan vain 600 markan suurui-
37307: ten luottamusta työtuomioistuimen puolueetto- sen sakon. Toisaalta radio- ja televisiotoimitta-
37308: muuteen. Halu puolustaa työnantajia näkyy jien liitto, jonka jäsenet ryhtyivät solidaarisuus-
37309: myös siinä hellävaraisuudessa, jolla työtuomio· toimiin perusteettomien irtisanomisten ja huo-
37310: istuin suhtautuu työnantajille määrättävien sak- mautusten kohteeksi joutuneiden henkilöiden
37311: kojen suuruuteen. Usein ne ovat vain murto- tukemiseksi, määrättiin maksamaan 2500 mar-
37312: osa työntekijätaholle määrättävistä sakoista. kan suuruinen hyvityssakko työrauhavelvoitteen
37313: Esim. maamme varakkaampiin porvarillisiin rikkomisesta. Perustellusti voidaan sanoa vii-
37314: lehtiyhtiöihin lukeutuvan Turun Sanomien mak- memainitun sakon määräämisen olevan koko-
37315: settavaksi äskettäin määrätty sakko on suu- naisuudessaankin aiheettoman mutta erityisesti
37316: ruudeltaan vain vajaa neljännes radio- ja tele- hämmästyttää sen suuruus verrattuna suurelle
37317: visiotoimittajien liiton maksettavaksi muutama sanomalehtiyhtiölle määrättyyn sakkoon.
37318: päivä myöhemmin määrättyyn hyvityssakkoon Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
37319: verrattuna. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
37320: Turun Sanomien irtisanottua toimittajien neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37321: oikeutettuun työtaisteluun osallistuneen toimit- seuraavan kysymyksen:
37322: tajakunnan luottamusmiehen ja aiheuttaen näin
37323: ko. henkilön työttömäksi joutumisen monien Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37324: kuukausien ajaksi sekä syyllistyen mitä röyh- ryhtyä työtuomioistuimen toiminnassa
37325: keimpään menettelyyn irtisanomissuojalakia ja ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi?
37326: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1972.
37327:
37328: Ensio Laine. Aarne Kos'kinen.
37329: Anna-Liisa Jokinen. Heimo Rekonen.
37330:
37331:
37332:
37333:
37334: 942/72
37335: 2
37336:
37337:
37338:
37339: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37340:
37341: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa neet pieneen murto-osaan siitä, miksi ne alun-
37342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perin oli tarkoitettu. Tästä johtuen ei työehto-
37343: olette kirjeellänne 3 päivältä lokakuuta 1972 sopimuksen määräysten tieten rikkomista eikä
37344: n:o 1569 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- myöskään työrauhavelvollisuuden rikkomista
37345: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio koskevissa tuomioissa voida hyvityssakon mää-
37346: Laineen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ky- rissä tehdä riittävää eroa erilaisten tapausten
37347: symyksen: välillä.
37348: Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
37349: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laan harkittavana hyvityssakkojen enimmäis-
37350: ryhtyä työtuomioistuimen toiminnassa määrien muuttaminen työehtosopimuslain 7 ja
37351: ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi?" 9 §:ään tehtävillä muutoksilla. Nämä muutok-
37352: set ovat tulleet ajankohtaisiksi siitäkin syystä,
37353: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit- että virkaehtosopimuslainsäädännön mukaan on
37354: tavasti seuraavaa: hyvityssakon enimmäismäärä sekä työrauhavel-
37355: Hallitusmuodon 2 § :n 4 momentin mukaan vollisuuden rikkomisesta että virkaehtosopimuk-
37356: käyttävät tuomiovaltaa riippumattomat tuomio- sen määräysten tieten rikkomisesta valtion,
37357: istuimet. Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo- kunnan tai kuntainliiton taholta sama eli
37358: mentin mukaan voidaan kirjallinen kysymys 50 000 markkaa.
37359: taas tehdä valtioneuvoston jäsenen virka-alaan Todettakoon tässä yhteydessä, että irtisano-
37360: kuuluvasta asiasta. Siltä osin kuin kysymyksen missuojasopimuksissa on työsopimuksen aiheet-
37361: on katsottava kohdistuvan tiettyihin työtuo- tomasta irtisanomisesta tulevan korvauksen
37362: mioistuimessa käsiteltyihin oikeudenkäyntiasioi- enimmäismäärä sovittu asianomaisen työnteki-
37363: hin ja niistä tehtyihin työtuomioistuimen tuo- jän kuuden kuukauden palkan suuruiseksi eli
37364: mioihin, en katso voivani niihin valtioneuvos- huomattavasti työehtosopimuslain 7 §:n mu-
37365: ton jäsenen virka-alaan kuulumattomina siten kaista hyvityssakon enimmäismäärää suurem-
37366: vastata. maksi. Saadun tiedon mukaan työtuomioistuin
37367: Kun kysymyksessä mainitut työtuomioistui- on myös käyttänyt tätä mahdollisuutta tuomita
37368: men tuomiot on kuitenkin ilmeisesti tarkoitettu aiheettomista irtisanomisista useiden tuhansien
37369: esimerkeiksi nykyisen työehtosopimuslainsää- markkojen korvauksia. Edellä olevaan viitaten
37370: dännön puutteellisuuksista, vastaan kysymyk- on kysymyksessä mainitun Oy Turun Sanomien
37371: seen tältä osin. Kysymyksessä mainituista kah- tapauksen osalta eril}seen syytä vielä todeta,
37372: desta tuomiosta tuomittiin toisessa Radio- ja että asianomaista työntekijää ei saadun selvi-
37373: televisiotoimittajien liitto r .y. työrauhavelvolli- tyksen mukaan ollut irtisanottu työstään, vaan
37374: suuden rikkomisesta 2 500 markan hyvityssak- yhtiö oli kieltänyt häntä saapumasta työhön
37375: koon, mikä on 25 % työehtosopimuslain 9 §:n toimitukseen, mutta oli maksanut hänelle koko
37376: mukaisesta enimmäismäärästä 10 000 markasta. poissaoloajalta täyden palkan. Hyvityssakko-
37377: Toisessa jutussa taas tuomittiin Oy Turun Sa- seuraamusta yhtiölle ei niin muodoin vaadittu-
37378: nomat työehtosopimuksen määräyksen tieten kaan "irtisanomissuojalain" (eli työsopimuslain
37379: rikkomisesta 600 markan hyvityssakkoon, mikä irtisanomissuojasäännösten) rikkomisesta, mikä
37380: puolestaan on 60% työehtosopimuslain 7 §:n ei työtuomioistuimelle kuuluisikaan, eikä myös-
37381: tällaisia tapauksia varten säätämästä enimmäis- kään irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta
37382: määrästä 1 000 markasta. Nämä enimmäismää- menettelystä, vaan rikkomuksesta sanomalehti-
37383: rät ovat olleet samat työehtosopimuslain säätä- miesten lakon lopettamissopimuksen sitä mää-
37384: misestä eli vuodesta 1946 asti. Rahan arvon räystä vastaan, jossa kiellettiin ryhtyminen
37385: muuttuminen ja yleisen ansiotason nousun joh- syyte- ja painostustoimenpiteisiin lakon joh-
37386: dosta enimmäismäärät ovat reaaliarvoltaan jää- dosta.
37387: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1972.
37388:
37389: Sosiaali- ja terveysministeri Seiia Karkinen.
37390: 3
37391:
37392:
37393: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
37394:
37395: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen var avsedda att vara. På grund härav kan man
37396: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse varken i domar som rör medvetet brott mot
37397: nr 1569 av den 3 oktober 1972 tili vederbö- bestämmelserna i kollektivavtal ellet i domar
37398: rande medlem av statsrådet för avgivande av som rör åsidosättande av förpliktelse tili ar-
37399: svar översänt följande av riksdagsman Ensio betsfred igenom pliktens belopp göra tillräck-
37400: Laine m. fl. ställda spörsmål: Iing skillnad mellan olikartade fall.
37401: I social- och hälsovårdsministeriet övervägs
37402: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen som bäst en ändring av plikternas maximibe-
37403: vidtaga för avhjälpande av missförhål- Iopp genom ändringar som skulle göras i 7
37404: landena i arbetsdomstolens verksam- och 9 §§ lagen om kollektivavtal. Dessa änd-
37405: het?" ringar har blivit aktuella även av den orsaken,
37406: att Iagstiftningen om tjänstekollektivavtal så-
37407: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt som maximibelopp för plikten för såväl åsido-
37408: anföra följande: sättande av förpliktelse tili arbetsfred som för
37409: Enligt 2 § 4 mom. regeringsformen handhas medvetet brott mot bestämmelserna i tjänste-
37410: domarmakten av oberoende domstolar. Enligt kollektivavtal från statens, kommuns ellet kom-
37411: 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen kan åter skrift- munaförbunds sida fastslår samma belopp, dvs.
37412: ligt spörsmål ställas i angelägenhet, hörande 50 000 mark.
37413: tili medlems av statsrådet ämbetsområde. Tili I detta sammanhang bör konstateras, att de
37414: de delar spörsmålet måste anses gälla vissa i överenskommelserna om uppsägningsskydd
37415: vid arbetsdomstolen behandlade rättegångssaker har avtalats, att maximibeloppet för den er-
37416: och arbetsdomstolens domar i dem anser jag sättning som skall utgå för uppsägning av ar-
37417: mig sålunda inte kunna besvara det, då det betsavtal utan grund skall matsvara vederbö-
37418: tili dessa delar är fråga om angelägenheter som rande arbetstagares Iön för sex månader, vilket
37419: inte hör tili medlems av statsrådet ämbetsom- är betydligt mera än det maximibelopp för
37420: råde. plikten som förutsätts i 7 § lagen om kollek-
37421: Då emellertid de i spörsmålet nämnda av ar- tivavtal. Enligt uppgift har arbetsdomstolen
37422: betsdomstolen fällda domarna uppenbarligen också begagnat sig av möjligheten att döma
37423: är avsedda som exempel på bristfällingheter i tili ersättningar på flera tusen mark för upp-
37424: den nuvarande lagstiftningen om kollektivav- sägningar utan grund. Med hänvisning tili det
37425: tal, besvarar jag frågan till denna del. I den ovanstående är det beträffande det i spörsmålet
37426: ena av de två i spörsmålet nämnda domarna nämnda fallet Oy Turun Sanomat skäl att yt-
37427: dömdes Radio- ja televisiotoimittajien liitto - terligare särskilt konstatera, att ifrågavarande
37428: Radio- och televisionsredaktörernas förbund arbetstagare enligt erhållen utredning inte hade
37429: r.y. för åsidosättande av förpliktelse tili arbets- uppsagts från sitt arbete, utan bolaget hade
37430: fred tili 2 500 marks plikt, vilket är 25 % förbjudit honom att inställa sig tili tjänstgöring
37431: av det i lagen om kollektivavtal förutsatta vid redaktionen, men hade betalat honom full
37432: maximibeloppet, 10 000 mark. I det andra lön för hela den tid han var frånvarande. Plikt-
37433: målet dömdes åter Oy Turun Sanomat för påföljd för bolaget yrkades således inte heller
37434: medvetet brott mot bestämmelse i kollektiv- för brott mot "uppsägningsskyddslagen" ( dvs.
37435: avtal tili 600 marks plikt, vilket är 60 % stadgandena angående uppsägningsskydd i lagen
37436: av det i 7 § lagen om kollektivavtal för dylika om arbetsavtal), vilket inte heller skulle höra
37437: fall stadgade maximibeloppet 1 000 mark. tili arbetsdomstolens befogenhet, och inte heller
37438: Dessa maximibelopp har varit desamma sedan för förfarande i strid med överenskommelse
37439: lagen om kollektivavtal stiftades, dvs. sedan om uppsägningsskydd, utan för brott mot den
37440: år 1946. Tili följd av att penningvärdet har bestämmelse i överenskommelsen om avblås-
37441: förändrats och den allmänna förtjänstnivån ning av journaliststrejken i viiken vidtagande
37442: höjts har maximibeloppen tili sitt realvärde av åtals- och påtryckningsåtgärder med anled-
37443: blivit en liten bråkdel av vad de ursprungligen ning av strejken förbjöds.
37444: Helsingfors den 25 oktober 1972.
37445:
37446: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
37447: j
37448: j
37449: j
37450: j
37451: j
37452: j
37453: j
37454: j
37455: j
37456: j
37457: j
37458: j
37459: j
37460: j
37461: j
37462: j
37463: j
37464: j
37465: j
37466: j
37467: j
37468: j
37469: j
37470: j
37471: j
37472: j
37473: j
37474: j
37475: j
37476: Kirj. ksm. n:o 218.
37477:
37478:
37479:
37480:
37481: Tikkanen ym.: Kannattamattoman linja-autoliikenteen toiminta-
37482: edellytysten parantamisesta.
37483:
37484:
37485: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37486:
37487: Harvaan asuttujen seutujen ja alueiden mo- nattavuuden ylläpitämiseksi ei ole miellyttävä
37488: nien ongelmien lisäksi on viime aikoina tullut eikä oikea keino kummankaan osapuolen -
37489: linja-autoliikenteen supistuminen. Tämän liiken- matkustavan yleisön eikä liikenteenharjoittajan-
37490: teen vähentyminen uhkaa syrjäisten seutujen kaan kannnalta.
37491: asutuksia ja asukkaita. Eri tahoilla toteutettuja Vakavaksi muodostuneen ja edelleen vaikeu-
37492: supistuksia on jo tapahtunut. Kustannustason tuvan tilanteen johdosta tarvittaisiin kiireellisiä
37493: voimakkaasta noususta on ilmeinen pakko niin toimenpiteitä. Mielestämme voitaisiin ottaa
37494: Postin, Pohjolan Liikenne 0/Y:n kuin VR:n huomioon neuvottelujen käynnistäminen henki-
37495: ja yksityisenkin linja-autoliikenteen taholla löliikennettä harjoittavien VR:n, Postin ja
37496: näin menetellä. muun linja-autoliikenteen, sekä liikenneminis-
37497: Syntyneeseen tilanteeseen ovat syynä yksi- teriön kesken mahdollisesta työnjaosta harvaan
37498: tyisen autokannan lisääntyminen, syrjäseuduilta asuttujen seutujen ja muun kannattamattoman
37499: tapahtuva muuttoliike ja varsinkin kustannus- liikenteen jatkamiseksi edelleen. Tällä työnjaol-
37500: tason jatkuva nousu liikenteen alalla. la voitaisiin ehkä saada aikaan yhteistyöllä eri-
37501: Tämä merkitsee tulevaisuudessa linja-auto- laisia vaihtoehtoja esille.
37502: liikenteen palvelusten vähentymistä ja vaikeut- Kansalaisten kulkuyhteyksien ja matkustus-
37503: taa sanotun liikenteen kannattavuutta kokonai- mahdollisuuksien ylläpitäminen ja säilyttäminen
37504: suutena. Toisaalta se merkitsee yleensä, mutta myös edellämainituissa tapauksissa on luonnol-
37505: ennenkaikkea syrjäseuduilla asuvalle yleisölle lisesti tärkeä kysymys. Se edellyttäisi kuitenkin
37506: suuria haittoja, sillä kaikilla ei ole mahdolli- kiireellisiä toimenpiteitä, joissa huomioitaisiin
37507: suutta oman auton hankkimiseen. oikeudenmukaisesti ja riittävästi kaikkien osa-
37508: Ottaen huomioon sen, että linja-autoliiken- puolten edut ja edellytykset.
37509: teen merkitys on erittäin suuri esimerkiksi Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
37510: koululaisten ja työmatkaliikenteen osalta, olisi §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
37511: vakavasti ryhdyttävä harkitsemaan toimenpi- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
37512: teitä sanotun liikenteen toiminnan edellytysten raavan kysymyksen:
37513: parantamiseksi.
37514: Tehokkaita keinoja siihen ei rajattomasti Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37515: ole löydettävissä. Valittavana lienee vain vero- ryhtyä kannattamattoman syrjäisten ja
37516: helpotusten tai muun valtiovallan tuen turvin harvaanasuttujen seutujen linja-autolii-
37517: aikaansaada myönteistä kehitystä. kenteen toimintaedellytysten parantami-
37518: Jatkuva kuljetusmaksujen korottaminen kan- seksi?
37519: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1972.
37520:
37521: Ville Tikkanen. Aimo Ajo. Uki Voutilainen.
37522: Veikko Pajunen. Uljas Mäkelä. Matti Ahde.
37523:
37524:
37525:
37526:
37527: 952/72
37528: 2
37529:
37530:
37531:
37532:
37533: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37534:
37535: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tannuspaineen alaisena. Toimeksiannon puit-
37536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teissa esitettävät toimenpiteet eivät ilmeisesti
37537: olette 5 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- tule ratkaisemaan linja-autoliikenteen kustan-
37538: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- nuskriisiä vaan on lisäksi etsittävä muita kei-
37539: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja noja. Tällaisia ovat ilmeisesti eräät verohelpo-
37540: Tikkasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- tukset ja mahdollisesti suoranainen yhteiskun-
37541: symyksestä n:o 218: nan taloudellinen tuki. Niiden seikkojen tutki-
37542: misesta on jo tehty Linja-autoliitto ry:n toi-
37543: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mesta aloitteet valtiovarainministeriölle ja lii-
37544: ryhtyä kannattamauoman syrjäisten ja kenneministeriölle. Aloitteiden käsittely on
37545: harvaanasuttujen seutujen linja-autolii- parhaillaan käynnissä.
37546: kenteen toimintaedellytysten parantami- Tämän lisäksi asetti liikenneministeriö 26
37547: seksi?" päivänä huhtikuuta 1972 toimikunnan, jonka
37548: tehtävänä on selvittää, mitkä VR:n paikallis-
37549: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- liikenneyhteydet ovat taloudellisuusvaatimukset,
37550: taen seuraavaa: riittävän kuljetuspalvelusten tarjonnan ja muut
37551: Liikenneministeriö asetti 15 päivänä syys- yhteiskuntapoliittiset syyt huomioon ottaen
37552: kuuta 1971 toimikunnan, jonka tehtävänä on tarpeen. Erityisesti toimikunnan on selvitettävä
37553: selvittää linja-autoliikenteen kuljetustaksan pe- keväällä 197 3 alkavan uuden aikataulukauden
37554: rusteena olevat kustannukset ja tutkia mahdol- paikallisliikenteen supistamismahdollisuudet.
37555: lisuuksia kustannusten alentamiseen ilman ve- Toimikunnan tulee myös tehdä ehdotus niistä
37556: rohelpotuksia ja valtion suoranaista rahallista toimenpiteistä, jotka tarvitaan henkilöliikenne-
37557: tukea ja tehdä tämän perusteella liikenneminis- palvelusten kohtuullisen laatutason säilyttämi-
37558: teriölle ehdotus uudeksi linja-autotaksaksi. Toi- seksi liikennesupistusten kohteeksi joutuvilla
37559: mikunta ei ole vielä jättänyt mietintöään, mut- alueilla ottaen huomioon rautatieliikenteen
37560: ta se saanee työnsä päätökseen lähikuukausien ohella myös tieliikenteen tarjoamat mahdolli-
37561: aikana. Toimikunnan toimeksianto ei sinänsä suudet.
37562: sisällä tehtävää tutkia nimenomaisesti syrjäis- Liikenneministeriössä on tiedostettu koko
37563: ten ja harvaanasuttujen seutujen linja-autolii- linja-autoliikenteen ja erityisesti syrjäseutujen
37564: kenteen toimintaedellytysten parantamista, mut- liikenteen jatkuvuuden kannalta uhanalainen
37565: ta koko linja-autoliikenteen kustannusten sel- tila. Edellä mainittujen selvitysten valmistuttua
37566: vittäminen luo pohjan tämänkin seikan tutki- hallitus tulee ryhtymään tarvittaviin toimenpi-
37567: miselle. Saatujen tietojen mukaan on toimi- teisiin, joilla linja-autoliikenteen ja erityisesti
37568: kunta jo selvittänyt nykyisen linja-autoliiken- sen syrjäseutujen välttämättömiä liikennetar-
37569: teen kustannustason sekä viimeaikaisen kustan- peita palvelevalle osalle luotaisiin jatkuvan toi-
37570: nuskehityksen ja voinut todeta linja-autoliiken- minnan edellytykset.
37571: teen olevan tällä hetkellä varsin ankaran kus-
37572: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1972.
37573:
37574: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
37575: 3
37576:
37577:
37578:
37579:
37580: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37581:
37582: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen der som föreslås inom ramen för uppdraget
37583: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kommer tydligen icke att lösa busstrafikens
37584: av den 5 oktober 1972 tili vederbörande med- kostnadskris utan man bör dessutom söka
37585: lem av statsrådet översänt avskrift av följande andra åtgärder. Sådana är uppenbarligen vissa
37586: av riksdagsman Tikkanen m. fl. ställda skriftliga skattelättnader och eventuellt ett direkt eko-
37587: spörsmål nr 218: nomiskt stöd av samhället. Angående under-
37588: sökningen av dessa omständigheter har Linja-
37589: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen autoliitto ry redan tagit initiativ tili en fram-
37590: vidtaga för att förbättra verksamhets- ställning hos finansministeriet och trafikmi-
37591: möjligheterna för icke lönande buss- nisteriet. Behandlingen av dessa framställningar
37592: trafik inom avsides belägna och glest pågår som bäst.
37593: bebodda trakter?" Vidare tilisatte trafikministeriet den 26
37594: april 1972 en kommission med uppgift att ut-
37595: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt reda, vilka av SJ:s lokala trafikförbindelser
37596: anföra följande: som är nödvändiga med beaktande av lönsam-
37597: Trafikministeriet tilisatte den 15 september hetskraven, utbudet av tillräcklig transport-
37598: 1971 en kommission med uppgift att utreda service och andra samhällspolitiska orsaker.
37599: de kostander som utgör grunden för buss- Kommissionen skall särskilt utreda möjlighe-
37600: trafikens transporttaxa och undersöka möjlig- terna att inskränka lokaltrafiken under den
37601: heterna att sänka kostanderna utan skatte- nya tidtabellsperiod som börjar våren 1973.
37602: lättnader och direkt finansiellt stöd av staten Kommissionen bör även uppgöra förslag tili
37603: och att på grund därav uppgöra ett förslag åtgärder som erfordras för bibehållande av
37604: för trafikministeriet tili ny busstaxa. Kommis- en skälig kvalitetsnivå för persontrafiksservicen
37605: sionen har icke ännu inlämnat sitt betänkande, inom de områden som drabbas av trafikin-
37606: men torde få sitt arbete slutfört under de när- skränkningar, med beaktande av de möjlig-
37607: maste månaderna. Kommissionens uppdrag om- heter som vägtrafiken erbjuder vid sidan av
37608: fattar icke som sådant någon uppgift att under- järnvägstrafiken.
37609: söka hur verksamhetsförutsättningarna för buss- 1 trafikministeriet är man medveten om det
37610: tarfiken, speciellt inom avsides belägna och bekymmersamma läge i vilket hela busstrafiken
37611: glest bebodda trakter, skall kunna förbättras, och särskilt trafiken inom avsides belägna
37612: men en utredning av hela busstrafikens kost- områden befinner sig i fråga om dess fort-
37613: nader skapar även en grund för undersökning bestånd. Sedan ovan nämnda utredningar blivit
37614: av denna sak. Enligt erhållna uppgifter har färdiga kommer regeringen att vidtaga nödiga
37615: kommissionen redan utrett den nuvarande buss- åtgärder för skapande av förutsättningar för
37616: trafikens kostnadsnivå samt kostnadsutveck- en fortgående verksamhet för busstrafiken och
37617: lingen under senaste tid och kunnat konsta- särskilt för den del därav som betjänar avsides
37618: tera att busstrafiken för närvarande är utsatt belägna trakters oundvikliga trafikbehov.
37619: för ett rätt kraftigt kostnadstryck. De åtgär-
37620: Helsingfors den 6 november 1972.
37621:
37622: Trafikminister Pekka Tarjanne.
37623: Kirj. ksm. n:o 219.
37624:
37625:
37626:
37627:
37628: Hemmi ym.: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulun toiminnan
37629: tehostamisesta.
37630:
37631:
37632: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
37633:
37634: Ammattikoulutuksen kehittäminen kehitys- tuspaikkojen ja -tilojen puute ovat esteenä kou-
37635: alueilla on ensisijaisen tärkeää, koska vain se lun laajentamiselle. On todettava, että suurem-
37636: takaa parhaiten nuorison opiskelu- ja työnsaan- pi koulutusyksikkö on rahoittajalleen pientä
37637: timahdollisuudet kyseisillä alueilla. edullisempi, koska samoja työ- ja opetusvälinei-
37638: Oulussa sijaitsee valtion omistama Pohjois- tä voi käyttää tehokkaasti.
37639: Pohjanmaan keskusammattikoulu, jolla on Mu- Ammattikoulutuksesta yleensä puhuttaessa
37640: hoksella sivukoulu. Pohjois-Pohjanmaan keskus- koetaan ammattikoulun ja sen opettajakunnan
37641: ammattikoulu on toiminut jo 25 vuotta, mutta keskuudessa suurena puutteena se, että läänin-
37642: kuitenkaan koko opettajakunnan asemaa ei ole hallituksissa ei ole ammattikoulutuksen osastoa
37643: vakiinnutettu. Esimerkiksi Muhoksen sivukou- tai vastaavaa elintä koordinoimassa, suunnittele-
37644: lun opettajat ovat kaikki päätoimisia tuntiopet- massa ja valvomassa ko. opetusta, kuten varsi-
37645: tajia, mistä johtuu, että opettajat tuntevat ase- naisella opetustoimella. Tämä hallinnon uudis-
37646: mansa erittäin epävarmaksi. Koska työsuhteen tus olisi välttämätön ja ajankohtainen, koska am-
37647: jatkuvuus on epävarmaa, opettajat vaihtuvat mattikoulutus on nykyisin liian irrallaan muista
37648: usein, mikä on puolestaan epäedullista opetuk- opetuksen aloista. Peruskoulun toteutuessa jou-
37649: selle ja opiskelun suunnitelmallisuudelle. Kysei- dutaan toisen asteen koulutukseen muutoinkin
37650: set opettajat eivät ole oikeutettuja ikälisiin, lo- kiinnittämään kaikkialla maassa kasvavaa huo-
37651: maltapaluuraha on pienempi kuin ylimääräisillä miota.
37652: opettajilla, ja sairausajan korvaukset ovat myös Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
37653: tuntiopettajalle huonommat. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
37654: On kuitenkin kiistatonta, että Muhoksen me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
37655: ammattikoulun toiminnan laajentamiselle ja jat- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
37656: kuvuudelle on mitä parhaimmat edellytykset ole-
37657: massa mm. siitä syystä, että Muhoksen kunta Aikooko Hallitus ryhtyä ~?i?Jenpi
37658: on nyt ja tulevaisuudessa erittäin myötämieli- teisiin Muhoksen kunnassa siJaitsevan
37659: nen ammattikoululle tukien sitä taloudellisesti Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou-
37660: esim. työkonehankinnoin. luun kuuluvan ammattikoulun päätoi-
37661: Uusien ammattilinjojen lisääminen keskikou- misten tuntiopettajien toimien muutta-
37662: lupohjaisiksi on katsottu välttämättömäksi, kos- miseksi ylimääräisiksi opettajiksi ja kou-
37663: ka kouluun on runsaasti pyrkijöitä, mutta ope- lun laajentamiseksi?
37664: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1972.
37665:
37666: Kerttu Hemmi. G. Laatio.
37667: Eero Lattula. Lauri Linna.
37668: Paavo Niinikoski. Matti Ahde.
37669: Pentti Liedes. Pauli Räsänen.
37670:
37671:
37672:
37673:
37674: 956/72
37675: 2
37676:
37677:
37678:
37679:
37680: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
37681: Pyrkineet Otetut Otto·
37682: pro-
37683: sentti
37684: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Pohjois-Pohjanmaan kes-
37685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kusammattikoulu, Oulu . . 1 323 319 24
37686: olette 6 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- Pohjois-Pohjanmaan kes-
37687: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kusammattikoulu, Muhos . 83 57 68
37688: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Oulun ammattikoulu . . . . 621 420 67
37689: Kerttu Hemmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta Haukiputaan ammattikoulu 253 140 55
37690: kysymyksestä n:o 219:
37691: Ottoprosentti Muhoksen sivukoulun osalta on
37692: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- huomattavasti parempi kuin Oulussa sijaitsevan
37693: teisiin Muhoksen kunnassa sijaitsevan keskusammattikkoulun, joten laajentaminen on
37694: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou- kiireisimmin aloitettava Oulussa. Tähän kouluun
37695: luun kuuluvan ammatttikoulun päätoi- ryhdytäänkin kuluvana syksynä rakentamaan
37696: misten tuntiopettajien toimien muutta- uutta noin 12 000 m2:n lisärakennusta.
37697: miseksi ylimääräisiksi opettajiksi ja kou- Ammattikasvatushallituksen ilmoituksen mu-
37698: lun laajentamiseksi?" kaan toimii Muhoksen sivukoulussa kolme opin-
37699: tolinjaa, joissa on oppilaita yhteensä 103. Halli-
37700: tuksen esityksessä Eduskunnalle valtion vuoden
37701: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 1973 tulo- ja menoarvioksi on sivukoulua varten
37702: vasti seuraavaa: ehdotettu yhtä ylimääräistä opettajan tointa.
37703: Koska Muhoksen koululla on jo nykyisin kaksi
37704: Keskusammattikoulujen laajennussuunnitel- ylimääräistä opettajan tointa, olisi vuonna 197 3
37705: missa on kehitysalueiden ammattikoulutustarve jokaista opintolinjaa varten yksi ylimääräinen
37706: asetettu ensisijaiseksi. Koulujen laajennusten opettajan toimi.
37707: keskinäiseen kiireellisyysjärjestykseen vaikuttaa Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
37708: luonnollisesti kouluun pyrkineiden määrän suh- Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulun Mu-
37709: de sinne otettuihin. Tämä suhde Oulun ja sen hoksen sivukoulun toimintaedellytykset oppi-
37710: ympäristön ammattikouluissa on vuonna 1972 laaksi oton ja opettajien osalta ovat yhtä hyvät
37711: seuraava: kuin muiden alueella toimivien yleisten ammat-
37712: tikoulujen.
37713: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1972.
37714:
37715: Ministeri Marjatta Väänänen.
37716: 3
37717:
37718:
37719:
37720:
37721: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
37722: Inträdes- In- Intag-
37723: sökande tagna nings.
37724: procent
37725: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Pohjois-Pohjanmaan kes-
37726: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kusammattikoulu, Uleåborg 1323 319 24
37727: av den 6 oktober 1972 tili vederbörande med- Pohjois-Pohjanmaan kes-
37728: lem av statsrådet översänt avskrift av följande kusammattikou1u, Muhos . 83 57 68
37729: av riksdagsman Kerttu Hemmi m.fl. ställda Oulun ammattikoulu .... 621 420 67
37730: skriftliga spörsmål nr 219: Haukiputaan ammattikoulu 253 140 55
37731:
37732: "Har Regeringen för avsil:t att vidtaga Intagningsprocenten är för avdelningen i
37733: åtgärder för ombildning av timlärar- Muhos betydligt bättre än för den i Uleåborg
37734: befattningarna vid den tili Pohjois-Poh- belägna centralyrkesskolan, varför det brådskar
37735: janmaan keskusammattikoulu hörande mest med påbörjandet av utvidgningen i Uleå-
37736: yrkesskolan i Muhos kommun, vilka be- borg. För denna skola börjar man i höst bygga
37737: fatttningar är huvudsysslor, tili extra- en nytillbyggnad på ca 12 000 m2 •
37738: ordinarie lärarbefattningar och för ut- Emigt uppgift från yrkesutbildningsstyrelsen
37739: vidgning av skolan?" har avdelningen i Muhos tre studielinjer med
37740: sammanlagt 103 elever. I regeringens propo-
37741: sition ti11 Riksdagen angående statsförslaget för
37742: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt år 1973 har för avdelningen föreslagits en
37743: anföra följande: extraordinarie lärarbefattning. Då avdelningen
37744: i Muhos redan nu har två extraordinarie lärar-
37745: I utvidgningsplanerna för centralyrkesskolorna befattningar, skulle det år 1973 för varje stu-
37746: har behovet av yrkesutbildning inom utveck- dielinje finnas en extraordinarie lärarbefattning.
37747: lingsområdena satts i främsta rummet. På den Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
37748: inbördes angelägenhetsordningen för utvidg- regeringen, att Pohjois-Pohjanmaan keskusam-
37749: ningarna av skolor inverkar givetvis förhållandet matttikoulu benämnda centra:lyrkesskolas i Mu-
37750: mellan antalet inträdessökande och det antal hos belägna avdelnings verksamhetsförutsätt-
37751: elever som intas i respektive skola. Detta för- ningar både med avseende på intagningen av
37752: hållande var i yrkesskolorna i Uleåborg och dess elever och beträffande lärarna är lika goda som
37753: omnejd år 1972 följande: övriga på området verksamma aHmänna yrkes-
37754: skolors.
37755: Helsingfors den 3 november 1972.
37756:
37757: Minister Marjatta Väänänen.
37758: j
37759: j
37760: j
37761: j
37762: j
37763: j
37764: j
37765: j
37766: j
37767: j
37768: j
37769: j
37770: j
37771: j
37772: j
37773: j
37774: j
37775: j
37776: j
37777: j
37778: j
37779: j
37780: j
37781: j
37782: Kirj. ksm. n:o 220.
37783:
37784:
37785:
37786:
37787: Salmivuori ym.: Ylisuurien moottoripyörien maahantuonnin ra-
37788: joittamisesta.
37789:
37790:
37791: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37792:
37793: Moottoriajoneuvoliikenteestä laaditut onnet- sissa sitten näiden ajoneuvojen kuljettajina toi-
37794: tomuustilastot osoittavat kiistattomasti sen, mivat nuoret, vähäiseiiä ajotaidoiia varustetut
37795: että juuri kuutiomäärältään suurimpien moot- henkilöt, jotka vauhdin hurmiossa helposti yli-
37796: toripyörien osuus onnettomuuksissa ko. ajo- arvioivat omat kykynsä kuljettajina, ovat edel-
37797: neuvojen määrään nähden on oiiut ratkaise- lytykset onnettomuuksiin mitä suurimmat.
37798: vasti suurin. Lisäksi näiden onnettomuuksien Kun mielestämme muutenkaan ei voida pi-
37799: seuraukset ovat useimmissa tapauksissa oiieet tää tarkoituksenmukaisena ko. vieläpä erittäin
37800: erittäin tuhoisia. Kun esim. erästä suurta kaiiiiden ajoneuvojen maahantuontia pelkkään
37801: moottoripyörää oli maassamme myyty kuusi- huvittelutarkoitukseen, esitämme kunnioittaen
37802: toista kappaletta oli muutaman kuukauden ku- valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
37803: luessa yhdeksän näiden pyörien omistajista jaiia valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
37804: menettänyt henkensä liikenneonnettomuudes- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
37805: sa. Syynä tähän lienee lähinnä se, että maini-
37806: tuiiia ajoneuvoiiia saavutetut huippunopeudet Aikooko Haiiitus ryhtyä toimenpitei-
37807: ovat maamme tie- ym. liikenneolosuhteisiin siin ylisuurien moottoripyörien maahan-
37808: nähden liian korkeat. Kun useimmissa tapauk- tuonnin rajoittamiseksi?
37809: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1972.
37810:
37811: Kaarle Salmivuori. Viiie Tikkanen. Heikki Hykkäälä.
37812:
37813:
37814:
37815:
37816: 974/72
37817: 2
37818:
37819:
37820:
37821:
37822: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
37823:
37824: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Maassamme rekisteröityjen moottoripyörien
37825: mainitussa tarkoituksessa 'Te1 Herra Puhem.ieii.., lukumäärä .oli iyy~lokakuun vaihteessa 1972
37826: olette 6 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- yhteensä 47 377 kappaletta. Siitä kuinka tämä
37827: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- määrä jwa.ntuu eri .kokoisten py0.rien .PSE~lle
37828: omaiselle jäsenelle jäljennöksen hmsanedustaja ei ole käy.tettiiv:iSt>ä tilastoja. m:uJ:ta voidaan
37829: Kaarle Salmivuoren ja kahden muun kansan- arvioida, että valtaosa ;pyö.ristii on joko pieniä
37830: edustajan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- {slle .350 cm.3 ~ tai keSkikokoisia (500 cm.5;n
37831: myksestä N:o 220: saakka). ]Jiko eri kokoisiin py(}riin on mieli-
37832: Y.ahainen ja .riippuu paljolti siitä, mihin seik-
37833: "Aikooko Hallitus ryhtyi -toimen- 1:oihin .ensisijaisesti kiinnitetään huomio.ta.
37834: piteisiin ylisuurien moo-ttor.ipy0cien :Kuten edellä on mainittu, tekniikan kebityk-
37835: maahantuonnin rajoittamiseksi/" ses.tä ja Y.atallisJJ.Uden noususta johtuu, .että
37836: pyörien lro'ko näyttää suurenevan. Liikenteelll-
37837: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ses:ti JUvioiden j.akop.e.ru&ta s;J.jilJ:.aa kuite.nk.Ut
37838: en seuraavaa: olla toisenlainen.
37839: Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen Jos ylisuurena tnoGUoripy&änä pidetään.
37840: vallinneesta yleisestä moottoria.j<:~neuvopulasta p.yöt~ jooka teho käyttöolosuhteet huomioon
37841: ·johtui, että moottoripyörä sä.il:ytci pitkälle .e:ttaen on -~empi kuin on tat;p.eellista, tU..in
37842: 1950-luvulla ennen sotaa hankkimansa .osuuden ~mess.t.l ,v.Qi.tQe~ jo yli 500 !:m 3 :,~a mwtro-
37843: ajoneuvokannasta. Autoteollisuuden kehittyessä rilla varustettua pyörää pitää ylisuurena.
37844: ja elintason kohotessa moottoripyörien suosio Hoom:ioon 6ttiien ikuitetikin edeltä mainitut
37845: alkoi laskea. Syynä olivat ennen kaikkea sen seikat sekä moottoripyöräkantamme jakaantu-
37846: käyttöön liittyvät terveydelliset epäkohdat misen erikokoisten pyörien kesken, lienee yli-
37847: sekä alhainen liikenneturvallisuus autoon ver- suurena moottoripyöränä pidettävä ainoastaan
37848: rattuna. Yleisenä kulkuvälineenä moottoripyörä yli 750 cm3 :n moottorilla varustettua pyörää.
37849: useissa maissa käytännöllisesti katsoen katosi Tällaisten pyörien osuus koko moottoripyörä-
37850: käytöstä 1960-luvun puoliväliin saavuttaessa. kannastamme on pieni. Niinpä suurten mootto-
37851: Parin viimeisen vuosikymmenen aikana ta- ripyörien ( 500 cm3 ja yli) tuonnista, joka on
37852: pahtunut voimakas autoistuminen on kuitenkin kuluvana vuonna ollut yhteensä 250-300 kpl,
37853: tuonut mukanaan pahoja liikenteellisia pulmia on näiden ylisuurten osuus maahantuojan ilmoi-
37854: etenkin asutuskeskuksiin. Tämän vuoksi on tuksen mukaan vain muutamia kymmeniä kap-
37855: moottoripyörä joustavampana kulkuvälineenä paleita.
37856: alkanut jälleen saavuttaa suosiota. Eräissä Liikennevakuutuksesta korvattujen moottori-
37857: maissa on jopa puhuttu moottoripyörien uudes- pyörien aiheuttamien liikennevahinkojen määrä
37858: ta tulemisesta. Suomessakin on tämä suuntaus oli vuonna 1968 n. 1 400, 1969 n. 1 400,
37859: kylmistä olosuhteista ja tästä johtuvasta lyhy- 1970 n. 1 650 ja 1971 n. 2 000. Miten tämä
37860: estä ajokaudesta huolimatta selvästi havaitta- jakaantuu erilaisten pyörien osalle ei ole tässä
37861: vissa rekisteröintitilastoista. Kun moottori- vaiheessa selvitettävissä, koska vakuutusmaksu
37862: pyöräkannan vähennys vuonna 1968 oli run- on koosta ja merkistä riippumaton. Vahinko-
37863: saat 10% oli vastaava luku vuonna 1971 enää tilastojen nousua on kuitenkin pidettävä lie-
37864: vajaat 1 %, ja kuluvan vuoden tilastossa näy- västi huolestuttavana. Vaikkei tarkkoja tilastoja
37865: tään siirtyvän lisäyksen puolelle. Jo parin viime erikokoisten moottoripyörien osuudesta olekaan
37866: vuoden ajalta voidaan todeta moottoripyörä- käytettävissä, voidaan ylisuurten (yli 750 cm3 )
37867: investoinneissa pyörien suurentuneesta koosta moottoripyörien vahinkotilastoja pitää erittäin
37868: johtuen selvä markkamääräinen lisäys. hälyttävinä. Toimenpiteitä nimenomaan näiden
37869: 3
37870:
37871: ajoneuvojen käytön valvomiseksi ja rajoittami- nen tiukentaminen moottonaJoneuvoveron
37872: seksi voidaankin pitää erittäin tarpeellisina. progressiivinen porrastaminen, vakuutusmaksu-
37873: Näistä toimenpiteistä voidaan mainita jo suori- jen mahdollinen korottaminen sekä melutasoa
37874: tettu ajokortti-ikärajan nostaminen 18 vuoteen, koskevien määräysten tiukentaminen.
37875: kevyitä moottoripyöriä (enintään 125 cm3 ) Elämän ja terveyden suojelemiseksi Suomella
37876: lukuunottamatta sekä samoin jo voimassa oleva GATT-sopimuksen 20 artiklan ja EFTA sopi-
37877: uusia kuljettajia koskeva 80 km nopeusrajoitus. muksen 12 artiklan mul(aan olisi teoreettinen
37878: Muina toimenpiteinä ylisuurien moottoripyö- mahdollisuus ryhtyä moottoripyörien tuonnin
37879: rien käytön rajoittamiseksi ja liikenneturvalli- rajoittamiseen, mutta tiettävästi missään maas-
37880: suuden parantamiseksi saattaisivat tulla kysy- sa ei nimenomaan moottoripyörien tuontia ole
37881: mykseen liikennevalvonnan tehostaminen, ajo- näillä perusteilla rajoitettu.
37882: kortin saantia koskevien säännösten mahdolli-
37883: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1972.
37884:
37885: Ministeri Jussi Linnamo.
37886: 4
37887:
37888:
37889:
37890:
37891: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37892:
37893: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen större storlek kunnat observeras en tydlig ök-
37894: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ning i markbeloppen.
37895: av den 6 oktober 1972 tili vederbörande med- Antalet i vårt land registrerade motorcyklar
37896: lem av statsrådet översänt avskrift av följande var vid månadsskiftet september-oktober
37897: av riksdagsman Kaarle Salmivuori jämte två 1972 sammanlagt 47 377 st. Angående fördel-
37898: andra riksdagsmän ställda skriftliga spörsmål ningen av detta antal på cyklar av olika stor-
37899: nro 220: lek finns inga statistiska uppgifter att tillgå,
37900: men man kan beräkna, att huvuddelen av
37901: "Har Regeringen för avsikt att vid- cyklarna är antingen små (under 350 cm3 )
37902: taga åtgärder i syfte att begränsa im- eller medelstora ( upp till 500 cm3 ). Motor-
37903: porten av överdimensionerade motor- cyklarnas indelning efter storlek är godtycklig
37904: cyklar?" och beror mycket på vid vilka omständigheter
37905: man i främsta rummet fäster uppmärksamhet.
37906: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Såsom ovan sagts, föranleder den tekniska ut-
37907: anföra följande: vecklingen och förbättrade förmögenhetsvillkor
37908: Till följd av den allmänna bristen på motor- att cyklarnas storlek ser ut att öka. Från trafik-
37909: fordon som var rådande omedelbart efter andra synpunkt kan grunden för indelningen likväl
37910: världskriget bibehöll motorcykeln långt in på vara en annan.
37911: 1950-talet den andel av fordonsbeståndet som Om man såsom överdimensionerad motor-
37912: den förskaffat sig före kriget. Allt eftersom cykel anser en cykel, vars effekt med beaktan-
37913: bilindustrin utvecklades och levnadsstandarden de av användningsförhållandena är större än
37914: steg, började motorcykelns popularitet minska. nödigt, så torde man i Finland redan kunna
37915: Otsaken härtill utgjordes framför allt av de betrakta en cykel med en motor på över 500
37916: med dess användning sammanhängande olägen- cm3 såsom överdimensionerad. Med beaktande
37917: heterna i hälsohänseende samt av dess låga av det ovan anförda samt fördelningen av
37918: trafiksäkerhet i jämförelse med bilen. Såsom motorcykelbeståndet i vårt land på cyklar av
37919: allmänt fortskaffningsmedel försvann motor- olika storlek, torde det vara riktigt att såsom
37920: cykeln i många Iänder i praktiken ur bruk överdimensionerade endast anse cyklar med en
37921: före medlet av 1960-talet. motor på över 750 cm3• Andelen av dylika
37922: Den under de senaste två decennierna kraf- cyklar av hela motorcykelbeståndet i landet är
37923: tigt ökade biltrafiken har likväl medfört svåra liten. Av importen av stora motorcyklar
37924: trafikproblem särskilt i bostadscentra. Förden- ( 500 cm3 och över), som innevarande år har
37925: skull har motorcykeln såsom ett smidigare omfattat sammanlagt 250-300 st, var de
37926: fortskaffningsmedel åter börjat bli populär. I överdimensionerade cyklarnas andel enligt im-
37927: vissa Iänder har man t.o.m. talat om en come- portörens uppgift endast några tiotal exemplar.
37928: back för motorcykeln. Även i Finland är denna Antalet av trafikförsäkringen ersatta trafik-
37929: tendens, trots de kalla väderleksförhållandena skador som förorsakats av motorcyklar var år
37930: och den härav beroende korta körsäsongen, 1968 ca 1 400, år 1969 ca 1 400, år 1970 ca
37931: klart märkbar i registreringsstatistiken. Då 1 650 och år 1971 ca 2 000. På vilket sätt
37932: minskningen i motorcykelbeståndet år 1968 detta antal fördelar sig på motorcyklar av olika
37933: var drygt 10 %, var motsvarande siffra år slag kan i detta skede icke utredas, emedan
37934: 1971 knappt 1 %, och innevarande års försäkringspremien är densamma oberoende av
37935: statistik ser ut att visa en ökning. Redanunder storlek och märke. ökningen av skadestatis-
37936: de två senaste åren har i fråga om motor- tiken bör likväl anses i viss mån oroväckande.
37937: cykelinvesteringarna till följd av cyklarnas Fastän exakt statistik över motorcyklarnas av
37938: 5
37939:
37940: olika ;torlek andel ej står tili förfogande, kan bättrande av trafiksäkerheten skuiie kunna
37941: skadestatistiken i fråga om de överdimensione- komma i fråga en effektivering av trafiköver-
37942: rade (över 750 cm3 ) motorcyklarna anses vakningen, eventuell skärpning av stadgandena
37943: synnerligen alarmerande. Åtgärder som syftar för erhåiiande av körkort, en progressiv av-
37944: tili övervakning och begränsning av använd- trappning av motorfordonsskatten, eventueii
37945: ningen av just dessa fordon kan även anses höjning av försäkringspremierna samt skärp-
37946: synnerligen nödiga. Av dessa åtgärder må ning av bestämmelserna angående bullernivån.
37947: nämnas den redan genomförda höjningen av För skyddande av liv och hälsa skuiie
37948: åldersgränsen för erhållande av körkort tili Finland med stöd av artikel 20 i GATT-
37949: 18 år, med undantag av Iätta motorcyklar konventionen och artikel 12 i EFTA-konven-
37950: (högst 125 cm3 ), samt den för nya förare tionen ha teoretisk möjlighet att vidtaga åt-
37951: gäilande hastighetsbegränsningen om 80 km gärder för att begränsa importen av motor-
37952: som också redan är i bruk. Såsom andra åt- cyklar, men veterligen har man icke i något
37953: gärder i syfte att begränsa användningen av Iand på dessa grunder uttryckligen begränsat
37954: överdimensionerade motorcyklar och för för- importen av motorcyklar.
37955: Helsingfors den 6 november 1972.
37956:
37957: Minister Jussi Linnamo.
37958:
37959:
37960:
37961:
37962: 974/72
37963: Kirj. ksm. n:o 221.
37964:
37965:
37966:
37967:
37968: Luja-Vepsä: Sosiaaliturvaa koskevien säännösten tiedottamisesta.
37969:
37970:
37971: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37972:
37973: Sosiaalivakuutuksen alalla tapahtunut nopea sissä oloissa omin tiedoin selviytymään edellä
37974: kehitys on tuonut mukanaan yhä enemmän mainittujen ,ilmoitusten hoitamisesta.
37975: oikeussäännöksiä sekä luonut yhä monimutkai- Yhteiskunnan ja eläkelaitosten on huoleh-
37976: semman järjestelmän. Ihmisten mahdollisuudet dittava siitä, että kansalaiset saavat riittävästi
37977: hoitaa esim. eläkeasioitaan o\'at jatkuvasti vai- tietoa heitä välittömästi koskevista oikeuksis-
37978: keutuneet. taan myös sosiaaliturva alalla. Näin ei viime
37979: Eläkelainsäädännöstä on löydettävissä useita vuosina ole tapahtunut, mikä puolestaan on
37980: esimerkkejä siitä, kuinka eläketurvan määräy- johtanut oikeudenmenetyksiin. Erityisesti vä-
37981: tyminen jää riippumaan edunsaajan erillisestä hävaraisilla ihmisillä, jotka usein myös koulu-
37982: ilmoituksesta tai hakemuksesta. Työntekijäin tuksellisesti ovat muita huonommin varustet-
37983: eläkelain (395/61) mukaan työntekijällä on tuja, on tässä suhteessa voitettavinaan suuria
37984: oikeus valita, haluaako hän po. lain mukai- vaikeuksia.
37985: sen eläkkeen vai huoltoapulain ( 116/56) Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
37986: mukaisen elatuksen. Samansuuntainen on kun- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
37987: nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkela- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37988: kiin (202/64) sisältyvä säännös, jonka mu- vaksi seuraavan kysymyksen:
37989: kaan on mahdollista siirtyä toisen eläketurvan
37990: alaiseksi toimittamalla tästä asianmukainen elä- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37991: kehakemus kunnalliselle däkelaitokselle. On ryhtyä sosiaaliturvaa koskevan lainsää-
37992: ilmeistä, että harva kansalainen pystyy nykyi- dännön ja määräysten saattamiseksi en-
37993: tistä paremmin kansalaisten tietoon?
37994: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1972.
37995:
37996: Sinikka Luja-Vepsä.
37997:
37998:
37999:
38000:
38001: 980/72
38002: 2
38003:
38004:
38005:
38006:
38007: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38008:
38009: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- tus on kiinnittänyt tähän huomiota ja pyrkii
38010: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- valmistelemaan nykyisten eläkejärjestelmien yk-
38011: hemies, olette 10 päivänä lokakuuta 1972 päi- sinkertaistamista ja yhtenäistämistä. Samoin
38012: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- pyritään kehittämään eri eläkejärjestelmien yh-
38013: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen teistä palvelua ja neuvontaa.
38014: kansanedustaja Sinikka Luja-Vepsän näin kuu- Sosiaalivakuutuslainsäädäntöä ja -käytäntöä
38015: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 221: on hallituksen käsityksen mukaan myös pyrit-
38016: tävä kehittämään siihen suuntaan, että kansa-
38017: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laiset mahdollisimman vähän joutuvat siinä itse
38018: ryhtyä sosiaaliturvaa koskevan lainsää- valvomaan etujaan, vaan että viranomaiset ja
38019: dännön ja määräysten saattamiseksi en- laitokset ottavat huomioon vakuutetun intres-
38020: tistä paremmin kansalaisten tietoon?" sit viran puolesta. Kysymyksen perusteluissa
38021: mainitut valintaa koskevat säännökset liitty-
38022: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vät uusien järjestelmien voimaantuloon ja ovat
38023: taen seuraavaa: olleet tarpeen mahdollisten oikeudenmenetys-
38024: Yhteiskunnan toimintojen kehittyessä ja mo- ten välttämiseksi. Tällä hetkellä mainitunlaista
38025: nipuolistuessa on jatkuvasti tehtävä näistä joh- valintaa esiintyy vain harvoissa tapauksissa.
38026: tuvia lisäyksiä ja korjauksia sosiaaliturvaa kos- Sosiaaliturvaa koskeva tiedotustoiminta on
38027: kevaan lainsäädäntöön. Liiallisen kaavamaisuu- suuri ja tärkeä tehtävä, jonka hoitaminen lä-
38028: den ja siitä aiheutuvien epäoikeudenmukaisuuk- hinnä kuuluu toimeenpanosta huolehtiville vi-
38029: sien välttämiseksi joudutaan tällöin lainsäädän- ranomaisille ja laitoksille. Myös valtio on tä-
38030: töön sisällyttämään yksityiskohtia, jotka usein hän työhön osallistunut muun muassa julkaise-
38031: ovat omiaan heikentämään sosiaaliturvajärjes- malla viime vuonna kaikkiin koteihin jaetta-
38032: telmien yksinkertaisuutta ja selkeyttä. Halli- vaksi tarkoitetun sosiaalioppaan.
38033: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1972.
38034:
38035: Ministeri Pentti Pekkarinen.
38036: 3
38037:
38038:
38039:
38040:
38041: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38042:
38043: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har fäst uppmänbamhet häwid och strävar tili
38044: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skri- att förenkla och förenhecl.iga de nuvarande
38045: velse av den 10 oktober 1972 tili vederbö- pensionssystemen. Likaså 1strävar man ti1l att
38046: rande medilem av statsrådet över:sänt en av- utveclcla de olika pensionssystemens gemen-
38047: skrift av ett av r:ilbdagsledamoten Sinikka samma service och rådgivning.
38048: Luja-Vepsä undertecknat skriftligt spörsmål Enligt regeringens ås.i:kt bör man äVieD sträva
38049: nr 221 av följande [ydelse: tili att utveckla socialförsäkringslagstiftningen
38050: och •praxisen i sådan rilktning, att medborgarna
38051: "Vilika åtgärder ämnar Regeringen i möjligast ringa utsträckning själva behöver
38052: vidta för att bättre än tidigare bringa bevaka sina intressen utan att myndigheter och
38053: ~agstiftningen och bestämmelserna an- inrättningar beaiktar dem på tjänstens vägnar.
38054: gå:ende social trygghet tili medborgar- De i motiveringarna til1 spörsmålet nämnda
38055: nas kännedom? '' stadgandena angående valrätt hänför sig tili
38056: nya systems i!kraftträdande och har varit beho-
38057: Såsom svar på detta spönsmål får jag vörd- vet påJkallade för undvi!kande av eventuclla
38058: samt anföna följande: rättsförluster. I detta nu fördkommer dylika
38059: AUteftersom samhällets funtktioner utvecklas valmöjligheter endast i sällsynta fall.
38060: och blir mångsidigare måste härav förooledda Informationsverksamheten angående social
38061: ,tiJJJ.ägg och ändringar företas i oocialllagstift- trygghet är en stor och vilktig uppgift, vars
38062: ningen. För undv.i:kande av alltför stor schab- handhavande närmast ank.>ommer på de myn-
38063: foomässighet och därav fö1jande orättvisor digheter och inrättningar som sköter om vetik-
38064: måste i lagstiftningen härvid intas detaljer, rställandet. Även sta1Jen har deltagit i detta
38065: som ofta är ägnade att försämra socialtrygg- arbete bl.a. genom att senaste år publicera en
38066: hetssystemens en!kelhet och ilclarhet. Regeringen socialkatalog, avsedd att utdelas tili alla hem.
38067: Helsingfor:s den 10 november 1972.
38068:
38069: Minister Pentti Pekkarinen.
38070: Kirj. ksm. n:o 222.
38071:
38072:
38073:
38074:
38075: S. Westerlund ym.: Pienasuntotuotannon lisäämisestä.
38076:
38077:
38078: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38079:
38080: Kun 1960-luvun puolivälissä määriteltiin joka neljäs vanhus on hänelle tarpeettomassa
38081: tälläkin hetkellä toteutettavan asuntopolitiik- laitoshoidossa. Laitoshoitopaikan perustaminen
38082: kamme perusteet, ei tulevaa kehitystä, yhteis- yhtä vanhusta kohden maksaa n. 45-55 000
38083: kuntamme muuttumista, osattu täysin enna- markkaa. Uudenaikaisesti varustetun yksiön ra-
38084: koida. Yksinäisen ihmisen asunnon saanti on kennuskustannukset rivitalossa ovat noin
38085: käytännöllisesti katsoen tällä hetkellä mahdo- .30 000 markkaa.
38086: ton johtuen siitä, että pienasuntoja tarvitse- Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
38087: vien ruokakuntien määrä on jatkuvasti kasva- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
38088: nut. Vuonna 1960 suoritetun väestölasken- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38089: nan mukaan tällaisten ruokakuntien määrä oli vaksi seuraavan kysymyksen:
38090: 540 000, mutta 1970 toimeenpannun väestö-
38091: laskennan mukaan niitä on jo 700 000. Aikooko Hallitus asettaa nopeasti
38092: Erityisen vaikeassa asemassa ovat nuoret, uuden parlamentaarisen asuntotuotanto-
38093: nuoret parit ja vanhukset. Vanhusten vaikeaa komitean laatimaan tarkistettua asunto-
38094: asuntotilannetta osoittaa sekin, että kunnallis- poliittista ohjelmaa ja huomioidaanko
38095: kotien yleisillä osastoilla ja kunnallisissa van- jo tätä ennen asuntojen keskikoon ny-
38096: hainkodeissa on n. 3 500 vanhusta asunnon kyisen suuntauksen aikaan saama pien-
38097: puutteen tai sen sopimattomuuden vuoksi. asuntojen puute asuntotuotannossamme?
38098: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että lähes
38099: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1972.
38100:
38101: Seppo Westerlund. Antero Salmenkivi. Pekka Vennamo.
38102: Kerttu Hemmi. Olavi Borg. Veikko J. Turunen.
38103: Mikko Jokela. Aili Laitinen. Pirkko Aro.
38104:
38105:
38106:
38107:
38108: 981/72
38109: 2
38110:
38111:
38112:
38113:
38114: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38115:
38116: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suomessa .asui vuonna 1970 toimeenpannun
38117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, väestölaskennan mukaan n. 33 000 viiden hen-
38118: olette 10 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- gen tai sitä suurempaa perhettä yhden tai kah-
38119: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- den huoneen asunnossa (keittiö huoneeksi
38120: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- luettuna). Neljän hengen perheitä asui tällai-
38121: taja S. Westerlundin ym. näin kuuluvasta kir- sissa perheasunnoiksi sopimattomissa pienasun-
38122: jallisesta kysymyksestä n:o 222: noissa n. 50 000 perhettä.
38123: Pienasuntojen tuotantotarve riippuukin osal-
38124: "Aikooko Hallitus asettaa nopeasti taan siitä, missä määrin kyetään edistämään
38125: uuden parlamentaarisen asuntotuotanto- näiden erittäin pienissä asunnoissa asuvien
38126: komitean laatimaan tarkistettua asunto- lapsiperheiden hakeutumista heille paremmin
38127: poliittista ohjelmaa ja huomioidaanko soveltuvaan perheasuntoon. Mitä suuremmassa
38128: jo tätä ennen asuntojen keskikoon ny- määrin näin tapahtuu sitä yleisemmin jäävät
38129: kyisen suuntauksen aikaan saama pien- tällöin vapautuvat pienasunnot yksinäisten ja
38130: asuntojen puute asuntotuotannossam- muiden pienten ruokakuntien käyttöön.
38131: me?" Edellä ei tarkoiteta sitä, etteikö pienasunto-
38132: tuotannon osuuden lisäämiseen esimerkiksi val-
38133: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tion asuntolainoittamassa tuotannossa olisi pe-
38134: vasti seuraavaa: rusteita.
38135: Asuntohallitus onkin pyrkinyt voimakkaasti
38136: Pienten ruokakuntien osuuden kasvu on lä- lisäämään vanhusten asuntoloiden lainoitusta
38137: hes kaikissa teollisuusmaissa havaittavissa oleva ja muutoinkin asettanut tavoitteeksi valtion lai-
38138: ilmiö. Tästä huolimatta asuntotuotannon keski- naittamassa asuntotuotannossa asuntojen keski-
38139: koko on osoittanut kasvusuuntaa kaikissa koon pysyttämisen ennallaan.
38140: niissä 16 Euroopan maassa, joista on saatavissa Kysymys siitä, miten ensimmäisen valtakun-
38141: YK:n keräämät asuntotuotannon kehitystä ku- nallisen asuntotuotanto-ohjelman laatiminen,
38142: vaavat tiedot. joka on erittäin tärkeä ja myös kiireellinen
38143: Syynä tähän ilmiöön on kansalaisten pyrki- tehtävä, järjestetään, on parhaillaan selvitettä-
38144: mys asumistason nostamiseen, johon elintason vänä ja pyritään ratkaisemaan mahdollisimman
38145: nousu omalta osaltaan luo mahdollisuudet. pian.
38146: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1972.
38147:
38148: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
38149: 3
38150:
38151:
38152:
38153:
38154: T i II R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
38155:
38156: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ca 33 000 fem personers eller större familjer
38157: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise i en eller två rums bostäder ( köket räknat
38158: av den 10 oktober 1972 tili vederbörande med- såsom rum). Fyra personers familjer bodde i
38159: Iem av statsrådet översänt en avskrift av dylika, tili familjebostäder olämpliga, mindre
38160: föijande av riksdagsman S. Westerlund m. fl. bostäder tili ett antai av ca 50 000 familjer.
38161: ställda skriftliga spörsmåi nr 222: Behovet att producera mindre bostäder beror
38162: också delvis på, i viiken mån man kan verka
38163: "Ämnar Regeringen skyndsamligen för att dessa i synnerligen små bostäder bo-
38164: tillsätta en ny pariamentarisk bostads- satta familjer med barn söker sig tili familje-
38165: produktionskommitte med uppdrag att bostäder, som är bättre lämpade för dem. I ju
38166: uppgöra ett justerat bostadspolitiskt högre grad detta äger rum, desto allmännare
38167: program och redan därförinnan beakta kan de sålunda ledigblivande mindre bostäder-
38168: den brist på mindre bostäder som den na ställas tili förfogande för ensamstående och
38169: nu rådande riktningen i fråga om bo- andra små hushåll.
38170: städernas medeistorlek skapat?" Med det ovan nämnda avses icke, att det
38171: icke skulle föreligga skäl tili att öka de mindre
38172: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt bostädernas andel t.ex. i den bostadsproduk-
38173: anföra föijande: tion som sker med hjälp av statliga lån.
38174: ökningen av de små hushållens andel är en Bostadsstyrelsen har också strävat tili att
38175: företeelse som kan iakttagas i nästan alla in- kraftigt öka långivningen tili bostadshus för
38176: dustriländer. Trots detta är de producerade åldringar och även i övrigt uppställt såsom
38177: bostädernas medelstorlek i tiliväxt i alla de 16 mål i den bostadsproduktion, som sker med
38178: europeiska Iänder, från vilka det finnes av FN hjälp av statens Iån, att bibehålla bostädernas
38179: insamlade uppgifter om bostadsproduktionens medelstorlek.
38180: utveckling. Fråga om, hur uppgörandet av det första
38181: Orsakerna tili denna företeelse är med- riksomfattande bostadsproduktionsprogrammet,
38182: borgarnas strävan tili att förbättra sin boen- som är en mycket viktig och även brådskande
38183: destandard, något som den höjda levnadstan- uppgift, skall ordnas, är för närvarande före-
38184: darden tili en del skapar möjligheter för. mål för utredning och man strävar tili att lösa
38185: I Finland bodde enligt 1970 års folkräkning den så snart som möjligt.
38186: Helsingfors den 10 november 1972.
38187:
38188: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
38189: 1
38190:
38191: 1
38192: Kirj. ksm. n:o 223.
38193:
38194:
38195:
38196:
38197: Sinisalo ym.: Suomen erään kunniakonsulin sopivuudesta tehtä-
38198: väänsä.
38199:
38200:
38201: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38202:
38203: Suomen kunniakonsulina Filippiineillä toi- sin omalaatuiseen valoon. Mutta kysymys ei
38204: miva Gil Hilario on muutama päivä sitten an- ole vain hänen asenteestaan. Aiheellisesti odo-
38205: tanut maassamme julkisuuteen lausuntoja, jois- tetaan valtiovallan selvitystä millä perustein
38206: sa hän ylistää maansa diktatuurijärjestelmää ja Hilario on maamme kunniakonsuliksi valittu
38207: kommunisteihin ja muihin demokraatteihin sekä katsooko valtiovalta, että Suomessa omak-
38208: kohdistuvia vainoja. Hän on myös verrannut sutuista käsityksistä näin suuresti poikkeava
38209: diktaattori Marcosia Suomen "vahvoihin pre- henkilö voi toimia edelleen maamme edusta-
38210: sidentteihin". · jana.
38211: Maassammekin on menneinä vuosikymmeninä Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
38212: harjoitettu samankaltaista kommunistien vaino- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
38213: ja terroritoimintaa, jota Filippiineillä nyt to- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
38214: teutetaan. Maamme on kuitenkin mm. valtio- seuraavan kysymyksen:
38215: sopimuksin jo pitemmän aikaa ollut sitoutu-
38216: neena noudattamaan politiikkaa, joka kieltää Millä perustein Gil Hilario on va-
38217: mm. kommunistien toimintaoikeuksien rajoi- littu Suomen kunniakonsuliksi Filippii-
38218: tukset. Eräiden kansainvälisten sopimusten mu- neille ja katsooko Hallitus, että hän
38219: kaisesti meillä suoritetaan valmisteluja kansa- kommunisminvastaisia ja diktatuuriko-
38220: laisoikeuksia ja rauhaa vastaan suuntautuvan mentaa ihannaivia mielipiteitä avoimesti
38221: propagandan saattamiseksi rikoksena tuomitta- julkisuudessa esittävänä henkilönä on
38222: vaksi. sopiva edelleen hoitamaan po. tehtä-
38223: Gil Hilarion lausunnot saattavat maamme vää?
38224: kunniakonsulin asemaa käyttävän henkilön var-
38225: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1972.
38226:
38227: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
38228: Aulis Juvela. Ensio Laine.
38229:
38230:
38231:
38232:
38233: 992/72
38234: 2
38235:
38236:
38237:
38238:
38239: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38240:
38241: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teiskunnalliseen asemaan. Edustustojen edelly-
38242: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja tetään suorittavan kunniakonsuliehdokkaiden
38243: Taisto Sinisalo ym. esittäneet Hallituksen asian- esivalinnan mahdollisimman laajojen alkuval-
38244: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- mistelujen jälkeen otettuaan yhteyden esim.
38245: myksen: kauppakamareihin, pankkeihin ja paikallisiin
38246: viranomaisiin. Erikoista huomiota on kiinni-
38247: "Millä perustein Gil Hilario on va- tettävä siihen, että kunniakonsuliehdokas naut-
38248: littu Suomen kunniakonsuliksi Filippii- tii asemamaan eli siis .oman maansa viranomais-
38249: neille ja katsooko Hallitus, että hän ten luottamusta, koska muussa tapauksessa hä-
38250: kommunisminvastaisia ja diktatuuriko- nen voi mahdollisen nimityksen saatuaan olla
38251: mentaa ihannaivia mielipiteitä avoimesti mahdotonta saada näiltä toimilupaa Suomen
38252: julkisuudessa esittävänä henkilönä on kunniakonsulina tuossa maassa.
38253: sopiva edelleen hoitamaan po. tehtä- Kun Hilario aikanaan nimitettiin Suomen
38254: vää?" kunniakonsuliksi Manilaan, hänen katsottiin
38255: hankitun selvityksen perusteella täyttävän Suo-
38256: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen men kunniakonsulille asetettavat vaatimukset.
38257: seuraavaa: Hänellä oli ja on edelleen sellaisia siteitä Suo-
38258: Kunniakonsuleiden nimittämisestä säädetään meen, joiden johdosta hänen voitiin olettaa
38259: ulkomaanedustuksesta annetun lain 5 §:n 2 olevan erityisen kiinnostunut Suomesta ja sen
38260: momentissa. Säännöksen mukaan muun kuin tunnetuksi tekemisestä ulkomailla, mille sei-
38261: lähetetyn konsulin johtaman konsuliedustuston kalle nimityskysymystä ratkaistaessa pantiin
38262: palkattomaksi päälliköksi nimitetään tehtävään paljon painoa. Todettakoon, että Suomella oli
38263: harkinnan mukaan valittu henkilö, jonka ei jo silloin Manilassa kunniapääkonsuli, joka
38264: tarvitse olla Suomen kansalainen. Tällaisia kon- edelleenkin toimii siellä olevan kunniapääkon-
38265: suliedustustojen päälliköltä sanotaan kunnia- sulinviraston päällikkönä.
38266: konsuleiksi. Paitsi päällikköä, joka viraston Kunniakonsulit toimivat heille annettujen
38267: laadun mukaan on joko pääkonsuli, konsuli Suomen ulkoasiainministeriön vahvistamien
38268: tai varakonsuli, tällaisiin konsuliedustustalliin yleisohjeiden mukaisesti. Näiden ohjeiden mu-
38269: voidaan asettaa muitakin kunniakonsuleita ja kaan heidän tulee mm. pidättyä osallistumasta
38270: kunniavarakonsuleita, joiden ei tarvitse olla mihinkään poliittisiin mielenosoituksiin sekä
38271: Suomen kansalaisia. Kunniakonsulit eivät ole olla tukematta asemamaansa hallituksenvastaisia
38272: Suomen poliittisia edustajia, vaan suorittavat toimia. On todettava, ettei Suomen hallituk-
38273: Suomen ulkoasiainministeriön ja diplomaattisten sella tai ulkoasiainministeriöllä ole mahdolli-
38274: edustajien alaisina ja näiden antamien ohjeiden suuksia valvoa kunniakonsuleiden toimintaa
38275: mukaan lähinnä kaupallisia ja konsuläärisiä teh- silloin, jos he varsinkin epävirallisissa tilai-
38276: täviä. suuksissa esittävät omia poliittisia mielipitei-
38277: Kunniakonsuleita valittaessa edustustojen tään tai käsityksiään oman maansa poliittisista
38278: päälliköiden, joilla on aloiteoikeus kunniakon- oloista, kuten puheena olevassa Hilarion ta-
38279: suleita koskevissa nimitysasioissa, tulee saa- pauksessa oli asianlaita. Suomen hallitus -
38280: miensa ohjeiden mukaan Suomen ulkomaan- vaikka se ymmärtääkin äskeisten lehtilausunto-
38281: kaupan sekä ulkomaisen tiedotustoiminnan tär- jen Suomessa aiheuttaman ärtymyksen - ei ole
38282: keitä ja laajentuneita tehtäviä ajatellen kiin- tällaisista mielipiteistä vastuussa, eikä vakiin-
38283: nittää kysymykseen tulevien henkilöiden koh- tuneen kansainvälisen tavan mukaan voida sel-
38284: dalla kaupallisten ansioiden ohella huomiota laista perustellusti väittää. Mikäli kunniakon-
38285: myös asianomaisten muuhun toimintaan ja yh- suli kuitenkin vastoin annettuja ohjeita ryhtyy
38286: 3
38287:
38288: t01mmtaan, joka on omiaan loukkaamaan ase- Ulkoasiainministeriön tietojen mukaan Gil
38289: mamaata, Suomea tai jotain kolmatta Suomen Hilario ei ole antanut sellaisia omaa maataan,
38290: kanssa ystävällisissä suhteissa olevaa valtiota, Suomea tai Suomen kanssa ystävällisissä suh-
38291: on tietysti otettava harkittavaksi, nauttiiko teissa olevaa kolmatta valtiota loukkaavia lau-
38292: kunniakonsuli enää sitä luottamusta, jota hä- suntoja, joiden vuoksi hänet olisi katsottava
38293: nen toimensa hoitaminen edellyttää. sopimattomaksi edelleen toimimaan Suomen
38294: kunniakonsulina.
38295: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1972.
38296:
38297: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
38298: 4
38299:
38300:
38301:
38302:
38303: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38304:
38305: I det syfte § 37 1 mom. riksdagsordningen sättes verkställa det preliminära valet av hono-
38306: anger har riksdagsman Taisto Sinisalo m.fl. till rärkonsulskandidater efter möjligast utförliga
38307: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- förberedelser genom att kontakta t. ex. han-
38308: vande av svar ställt följande spörsmål: delskammare, banker och lokala myndigheter.
38309: Speciell uppmärksamhet bör fästas vid, att
38310: "På vilka grunder har Gil Hilario honorärkonsulskandidaten åtnjuter myndigheter-
38311: valts till Finlands honorärkonsul på nas förtroende i stationeringslandet dvs. i sitt
38312: Filippinerna och anser Regeringen, att hemland, eftersom det i annat fall kan vara
38313: person, som öppet i offentligheten fram- omöjligt för honom att få exekvatur som Fin-
38314: för åsikter, som idealiserar antikom- lands honorärkonsul i landet.
38315: munism och diktatur, är lämpad att När Hilario på sin tid utnämndes tili Fin-
38316: fortfarande sköta ifrågavarande upp- lands honorärkonsul i Manilla, ansågs han på
38317: gift?" basen av den införskaffade utredningen upp-
38318: fylla de krav, som ställs på Finlands honorär-
38319: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- konsul. Han hade och har fortfarande sådana
38320: samt anföra följande: föreningsband tili Finland, att han kunde för-
38321: Om utnämning av honorärkonsuler stadgas modas vara speciellt intresserad av Finland
38322: i § 5 2 mom. i lagen om utrikesrepresentatio- och av att göra det känt utomlands. Vid av-
38323: nen. Enligt detta stadgande utnämnes tili oav- görandet av utnämningsfrågan fästes stor vikt
38324: lönad chef för annat konsulat än konsulat, vid denna omständighet. Det kan konstateras,
38325: som förestås av en utsänd konsul, en enligt att Finland redan då hade en honorärgeneral-
38326: prövning utsedd person, som icke behöver vara konsul i Manilla, som fortfarande fungerar
38327: finsk medborgare. Sådana chefer för konsulat som chef för därvarande honorärgeneralkonsu-
38328: benämnes honorärkonsuler. Utom chefen, som lat.
38329: efter ämbetsverkets art är antingen general- Honorärgeneralkonsulerna verkar i enlighet
38330: konsul, konsul eller vicekonsul, må vid dessa med de av Finlands utrikesministerium fast-
38331: konsulat tillsättas även andra honorärkonsuler ställda allmänna instruktionerna. Enligt dessa
38332: eller honorära vicekonsuler, vilka icke behöver instruktioner bör honorärkonsulerna avstå från
38333: vara finska medborgare. Honorärkonsulerna är deltagande i politiska demonstrationer och från
38334: icke Finlands politiska representanter, utan de att stöda åtgärder, som riktar sig mot statio-
38335: utför underställda Finlands utrikesministerium neringslandets regering. Det bör konstateras,
38336: och diplomatiska representanter enligt av dessa att Finlands regering eller utrikesministerium
38337: givna instruktioner närmast kommersiella och icke har möjlighet att övervaka honorärkonsu-
38338: konsulära uppdrag. lernas verksamhet, om dessa speciellt i inoffi-
38339: Vid vai av honorärkonsuler bör beskick- ciella sammanhang framför sina egna politiska
38340: ningscheferna, som har initiativrätt i frågor åsikter eller uppfattningar om sitt eget lands
38341: rörande utnämning av honorärkonsuler, enligt politiska förhållanden såsom i det ifrågavaran-
38342: erhållna instruktioner med tanke på Finlands de fallet Hilario. Finlands regering - ehuru
38343: utrikeshandels och informationsverksamhets den förstår den irritation de nyss givna press-
38344: viktiga och expanderande uppgifter vid vai av uttalandena förorsakat i Finland - är icke
38345: tänkbara personer fästa uppmärksamhet för- ansvarig för dylika åsikter, och enligt veder-
38346: utom vid kommersiella förtjänster även vid tagen praxis kan man icke med fog påstå
38347: ifrågavarande persons övriga verksamhet och dylikt. Om en honorärkonsul emellertid mot
38348: ställning i samhället. Beskickningarna förut- givna instruktioner vidtar åtgärder, som är
38349: 5
38350:
38351: ägnade att kränka stationeringslandet, Finland Enligt vad urikesministeriet vet, har Gil
38352: eller något tredje land, som har vänskapliga Hilario icke givit sådana kränkande uttalanden
38353: relationer med Finland, måste man naturligtvis om sitt eget land, Finland eller tredje land
38354: pröva om honorärkonsuln fortfarande åtnjuter som skulle göra honom olämplig att fortfaran-
38355: det förtroende hans tjänst förutsätter. de verka som Finlands honorärkonsul.
38356: Helsingfors den 7 november 1972.
38357:
38358: Ministern för utrikesärendena Ahti Karjalainen
38359:
38360:
38361:
38362:
38363: 992/72
38364: Kirj. ksm. n:o 224.
38365:
38366:
38367:
38368:
38369: Kortesalmi: Kalataloushallinnon toimintaedellytysten parantami-
38370: sesta.
38371:
38372:
38373: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
38374:
38375: Kalanviljely ja kalavesien hoito ovat maam- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
38376: me, ei vähiten kehitysalueiden kuten Pohjois- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin kysyn
38377: ja Itä-Suomen, elinkeinoelämän elvyttämisessä valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä kun-
38378: kehityskykyisitnpiä tekijöitä. Tästä huolimatta nioittavasti:
38379: kalataloushallinnon piirissä työskentelevien vir-
38380: kamiesten määrää ei ole lainkaan lisätty kala- Tietääkö Hallitus, kuinka puutteelli-
38381: talouden tarvetta vastaavaksi eivätkä tämän sissa toimintaedellytyksissä maamme ka-
38382: hallinnonhaaran piirissä työskentelevien virka- lataloushallinto työskentelee
38383: miesten palkkaus- ym. edut vastaa muissa vas- ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryh-
38384: taavissa tehtävissä työskentelevien virkamies- tyä, jotta kalataloushallinnon virkamie-
38385: ten asemaa. Kalatalouden hallinnon heikkous het pystyisivät selviytymään 1 ) heille
38386: on todettu myös useissa valtion hallintoa ja kuuluvista rutiinitehtävistä ja 2) ase-
38387: taloutta koskevissa tarkastuksissa. Nykyisellään tuksenmukaisesta kalatalouden kehittä-
38388: kalataloushallintomme ei pysty kunnolla selviy- mistyöstä?
38389: tymään edes sille kuuluvista rutiinitehtävistä
38390: puhumattakaan kalatalouden kehittämistyöstä,
38391: joka sille asetuksen mukaan myös kuuluu.
38392: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1972.
38393:
38394: J. Juhani Kortesalmi.
38395:
38396:
38397:
38398:
38399: 1000/72
38400: 2
38401:
38402:
38403:
38404:
38405: Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
38406:
38407: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen johdolla. Erityisesti on mainittaVla Pohjois-
38408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Suomessa tapahtuva valtion kalanviljely, jota
38409: olette 16 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- palvelee Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksen
38410: jeenne n:o ·1626 ohella lähettänyt valtioneu- lisäksi myös muutamia mainitun laitoksen apu-
38411: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen laitoksia. Pyrkimyksenä on lisäksi, että maa- ja
38412: kansanedustaja J .. Juhani Kortesalmen näin metsätalousministeriön kalastus- ja metsästys-
38413: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 224: osaston ja mainitun tutkimuslaitoksen toimin-
38414: nan entistä paremman koordinoinoin avulla
38415: "Tietääkö Hallitus, kuinka puutteelli- hallinnolliset ratkaisut voidaan mahdollisim-
38416: sissa toirnintaedellytyksissä maamme ka- man suuressa mitassa perustaa tutkimuksiin
38417: lataloushallinto työskentelee pohjautuvaan tietämykseen.
38418: ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryh- Vesihallintolain äskettäin toimeenpannun
38419: tyä, jotta kalaJtaloushallinnon virkamie- muutoksen nojalla maa- ja metsätalousministe-
38420: het pystyisivät selviytymään 1) heille riö voi siirtää kalataloudellisia tehtäviä vesi-
38421: kuuluvista rutiinitehtävistä ja 2) ase- hallinnon suoritettavaksi. Lähinnä saattatsl
38422: tuksenmukaisesta kalatalouden kehittä- tulla kysymykseen muuttuneiden vesistöjen ka-
38423: mistyöstä?" lalrontojen hoitoon liittyviä asioita, joiden de-
38424: legointi omalta osaltaan voisi parantaa kala-
38425: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taloushallinnon toimintaedellytyksiä. Parhail-
38426: vasti seuraavaa: laan on työryhmässä valmisteltavana ehdotus
38427: Maamme kalataloushallinnon tehtävät ovat tehtävien siirtämisen toimintamalliksi.
38428: lisääntyneet sekä kansanedustaja Kortesalmen Kalataloushallinnon henkilökuntaa on äsket-
38429: kysymyksen perusteluissa mainittujen kalanvil- täin pyritty lisäämään siten, että maa- ja met-
38430: jelyn ja kalavesien hoidon osalta että muilla- säta1ousministeriön yleisen osaston palveluk-
38431: kin kalatalouden sektoreilla, ei vähiten kalas- sessa oleva lakimies on määrätty päätoimisesti
38432: tusammatin harjoittamisen edistämistä tarkoit- suoritt:a:maan kalatalouteen ja riistanhoitoon
38433: tavien toimien osalta. liittyviä asioita. Lisäksi v. 1973 tulo- ja meno-
38434: Vuonna 1971 pantiin toimeen kalataloushal- arvioon on sisällytetty ehdotus kahden uuden
38435: linnon uudelleen järjestely, jonka puitteissa tarkastajan paikkaamisesta kalataloushallinnon
38436: maa- ja metsätalousministeriöön perustettiin palvelukseen mm. vesioikeudellisten velvoite-
38437: kalastus- ja metsästysosasto. Kalataloushallin- varojen käytön ja niiden suunnittelun tehosta-
38438: non keskittämisestä on saatu myönteisiä koke- miseksi sekä vesioikeudellisten lrotselmusasioi-
38439: muksia, mutta muillakin järjestelyillä on hal- den hoitamiseksi.
38440: linnon tehokkuutta pyritty lisäämään. Hallitus on tietoinen kalataloushallinnon toi-
38441: Viime vuonna valtion kalanviljelytoiminta mintaedellytysten parantamisen tarpeesta ja
38442: alistettiin vastaperustettuun riista- ja kalata- katsoo, että tulevina vuosina tu1ee jatkaa työtä
38443: louden tutkimuslaitokseen, joten nykyään sekä itse mainitun hallintoalan toiminnan tehostami-
38444: alan tutkimus- ja koetoiminta että huomatta- seksi sekä samalla sen ja muiden valtion hal·
38445: valta osalta myös kalavesien hoitoa varten tar- lintohaarojen toiminnan koordinoimiseksi.
38446: vittava poikastuotanto tapahtuu saman laitok-
38447: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1972.
38448:
38449: Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro.
38450: 3
38451:
38452:
38453:
38454:
38455: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38456:
38457: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen statens regi som äger rum i norra Finland,
38458: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse och som där betjänas av Ohtaoja centralfisk-
38459: av den 16 oktober 1972 tili vederbörande odling och några tili denna anknuta mindre
38460: med'lem av statsrådet översänt avskrift av fiskodlingsanstalter. Strävandena går vidare ut
38461: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi på, att man genom att intimare än hittills
38462: ställda spörsmål nr 224: koordinera arbetet vid jord- och skogsbruks-
38463: ministeriets avdelning för fiske och jakt samt
38464: "Är Regeringen metveten om i hur här berörda forskningsanstalt i största möjliga
38465: bristfälliga verksamhetsbetingelser fis- grad skall kunna basera de administrativa av-
38466: keriadministrationen i vårt land arbetar görandena på vetskap, som är grundad på
38467: och vilka åtgärder har Regeringen forskning.
38468: för avsikt att vidta för att tjänste- Genom att en ändring av lagen om vatten-
38469: männen inom fiskeriadministrationen förvaltningen nyligen har genomförts, kan jord-
38470: ska11 kunna sköta 1 ) de på dem an- och skogsbruksministeriet delegera fiskeri-
38471: kommande rutinuppgifterna och 2) det ekonomiska uppgifter tili vattenförvaltningen.
38472: författningsenliga arbetet på utvecklan- Härvid kan närmast ärenden rörande fiske-
38473: det av fiskerinäringen?" vården i kulturpåverkade vattendrag komma
38474: i fråga, och ett överförande av dessa kunde
38475: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt på sitt sätt förbättra verksamhetsbetingelserna
38476: anföra följande: inom fiskeriadministrationen. En arbetsgrupp
38477: Uppgifterna inom fiskeriachninistrationen i utarbetar som bäst förslag tili procedur vid de-
38478: vårt Iand har ökat såväl i fråga om de i legering av antydda uppgifter.
38479: motiveringarna tili riksdagsman Kortesalmis Man har nyligen i avsikt att utöka per-
38480: spörsmål nämnda verksamhetsformerna, fiskod- sonalen inom fiskeriförvaltningen förordnat en
38481: lingen och fiskevården, som inom andra sek- vid jord- och skogsbruksministeriets avdelning
38482: torer av fiskerinäringen. Detta gäller inte för fiske och jakt anställd jurist att på heltid
38483: minst befrämjandet av utövandet av fiskaryr- handlägga ärenden rörande fiskeri och vilt-
38484: ket. vård. Vidare har i statsförslaget för år 1973
38485: Ar 1971 genomfördes en reform av fiske- intagits ett förslag om avlönandet av två nya
38486: riadministrationen, varigenom det vid jord- inspektörer inom fiskeriadministrationen för
38487: och skogsbruksministeriet inrättades en avdel- bl. a. effektivering av användningen av influt-
38488: ning för fiske och jakt. Erfarenheterna av na medel för fiskeriekonomiska ålägganden
38489: ifrågavarande reform har varit positiva, men och ifrågavarande planering samt för hand-
38490: administrationens effektivitet har man sökt läggandet av fiskeriekonomiska syneförrätt-
38491: öka även genom andra arrangemang. ningar.
38492: Statens fiskodlingsverksamhet underställdes Regeringen är medveten om att fiskeri-
38493: år 1971 det då nygrundade vilt- och fisk- administrationens verksamhetsbetingelser be-
38494: forskningsinstitutet. Sålunda sker numera un- höver förbättras och anser, att man under de
38495: der ledning av ett och samma institut såväl kommande åren bör fortsätta arbetet på att
38496: forskningen och försöksverksamheten inom dels effektivera verksamheten inom nämnda
38497: området som till betydande del även den pro- administrativa b"ransch och dels även koordi-
38498: duktion av fiskyngel som behövs för fiskevår- nera verksamheten inom denna och andra stat-
38499: den. Speciellt bör nämnas den fiskodling i liga förvaltningsgrenar.
38500: Helsingfors den 16 november 1972.
38501:
38502: Jord- och skogsbruksminister Erkki Haukipuro.
38503: Kirj. ksm. n:o 225.
38504:
38505:
38506:
38507:
38508: Friberg ym.: Juhlapostimerkkien julkaisemista koskevista periaat-
38509: teista.
38510:
38511:
38512: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
38513:
38514: Vapaa-ajattelijain liitto edustaa maassamme "ettei se juhlapostimerkkien julkaisemisessa
38515: korkeatasoista uskonnollisen ja filosofisen ajat- omaksuttujen periaatteiden johdosta" voi suos-
38516: telun tasoa. Tunnustamalla uskonnonvapauden tua liiton esitykseen.
38517: periaatteen Suomi on tältä osalta liittynyt si- On ilmeistä, ettå Posti- ja lennätinhallituksen
38518: vistysmaiden rintamaan. tulisi avoimesti ilmoittaa mitkä ovat ne peri~
38519: Vapaa-a;attelijain liitto on päättänyt XII aaatteet, jotka ohjaavat sen toimintaa juhla-
38520: liittokokouksessaan juhlistaa vuonna 1973 postimerkkien julkaisemisessa ja mikä nimen-
38521: alussa Suomen uskonnonvapauslain voimaan omaan uskonnonvapausasiassa olisi esimerkiksi
38522: astumisen· .50-vuotismuistoa. yleistä mielipidettä loukkaavaa tai poikkeaisi
38523: Liitto toteaa liittokokousjulkilausumassaan ajatuksen- ja mielipiteenvapauden periaatteista.
38524: että uskonnonvapauslaki aikanaan merkitsi huo" Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
38525: mattavaa kulttuurisaavutusta kansamme elä- tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
38526: mässä. Vapaa-ajattelijain liitto näkee uskon- valtioaneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38527: nonvapauslain säätämisen ja voimaan tulon vaksi seuraavan kysymyksen:
38528: niin merkittävänä kulttuuritapahtu.mana, että
38529: se pitää erittäin tärkeänä juhlapostimerkin pai" Mitkä kohdat posti- ja lennätinhalli-
38530: nattamista asian kunniaksi. tuksen noudattamissa periaatteissa juh-
38531: Liitm on päätöksensä mukaisesti n kes&. lapostimerkkien julkaisemisen suhteen
38532: kuuta tänä vuonna kääntynyt mainituin perus- estävät merkin julkaisemisen u~konnon
38533: teluin posti- ja lennätinhgffituksen. pueleen vapauslain, 50-vm~tisjuhlan kunniaksi ja
38534: esittäen juhlapostimerkin painattamista. pitääkö Hallitus posti- ja lennätin,
38535: Posti- ja lennätinhallitus en· vasta 18 päivänä hallituksen omaksumaa käytäntöä US"
38536: syyskuuta tänä vuonna vastannut Vapaa-ajatte- kannonvapauden ja mielipidevapauden
38537: lijain liitolle. Posti- ja lennätinhallitus ilmoittaa kannalta oikeana?
38538: Helsingissä 17 päivänä lokakUllta 1972.
38539: Ralf Friberg. Kuuno Honkonen.
38540:
38541:
38542:
38543:
38544: 971/72
38545: 2
38546:
38547:
38548:
38549:
38550: E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
38551:
38552: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tätä tehtävää suorittaessaan posti- ja lennätin-
38553: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hallitus on sellaisten käytännöllisten syiden
38554: olette 17 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kuin filateelisten näkökohtien, Suomen Pankin
38555: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Setelipainon valmistuskapasiteetin ja postimak-
38556: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sujen muutoksien vuoksi omaksunut pääsään-
38557: edustaja Ralf Fribergin ym. näin kuuluvasta nöksi erilaisten merkkien määrää vuosittain ra-
38558: kirjallisesta kysymyksestä n:o 225: joittavasti säätelevän käytännön. Tämän pää-
38559: säännön lisäksi posti- ja lennätinhallitus on
38560: "Mitkä kohdat posti- ja lennätinhalli- noudattanut myös mm. sellaisia periaatteita,
38561: tuksen noudattamissa periaatteissa juh- että jonkin lain säätämistapahtuman korostami-
38562: lapostimerkkien julkaisemisen suhteen seksi ei ole julkaistu postimerkkejä, lukuun-
38563: estävät merkin julkaisemisen uskonnon- ottamatta kansakouluasetuksen 100-vuotismerk-
38564: vapauslain 50-vuotisjuhlan kunniaksi ja kiä vuonna 1966, ja että tapahtumasta, jonka
38565: pitääkö Hallitus posti- ja lennätin- korostamiseksi merkkiä on anottu, tulee yleen-
38566: hallituksen omaksumaa käytäntöä us- sä olla kulunut vähintään 100 vuotta.
38567: konnonvapauden ja mielipidevapauden Myös esillä olevassa tapauksessa posti- ja
38568: kannalta oikeana?" lennätinhallitus ilmoittaa nojautuneensa edellä
38569: mainittuihin periaatteisiin, joiden ei sellaise-
38570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- naan voida katsoa liittyvän uskonnonvapaus-
38571: taen seuraavaa: tai mielipidevapauskysymykseen. Mainittakoon
38572: Posti- ja lennätinlaitoksesta 12 päivänä hel- vielä, että posti- ja lennätinhallitukselle tulee
38573: mikuuta 1971 annetun asetuksen ( 142/71) postimerkkien julkaisuanomuksia huomattavasti
38574: 3 § :n mukaan posti- ja lennätinhallituksen tulee enemmän kuin niitä voidaan edellä mainituista
38575: määrätä postimerkkien liikkeelle laskemisesta. syistä johtuen julkaista.
38576: Helsingissä lokakuun 30 päivänä. 1972.
38577:
38578: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
38579: 3
38580:
38581:
38582:
38583:
38584: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38585:
38586: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen märken. I denna sin uppgift har post- och
38587: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse telegrafstyrelsen av sådana praktiska orsaker
38588: av den 17 oktober 1972 tili vederbörande med- som filatelistiska synpunkter, Finlands Banks
38589: lem av statsrådet översänt avskrift av följande Sedeltryckeris produktionskapacitet och ändtin-
38590: av riksdagsman Ralf Friberg m. fl. ställda gar av postavgifterna såsom huvudregel god-
38591: skriftliga spörsmål nr 225: tagit en praxis som reglerar och begränsar det
38592: årliga antalet märken av olika slag. Utom denna
38593: "Vad är det i de principer post- och huvudregel har post- och telegrafstyrelsen bl. a.
38594: telegrafstyrelsen följer vid utgivning av även följt sådana principer, att frimärken icke
38595: jubileumsfrimärken som utgör hinder har utgivits för att poängtera någon viss lag-
38596: för utgivande av ett frimärke med an- stiftningstilldragelse, frånsett folkskolförord-
38597: ledning av 50-årsminnet av religions- ningens 100-årsmärke år 1966, och att från
38598: frihetslagens tillkomst, och den tilldragelse, för vars framhävande man an-
38599: anser Regeringen att den praxis post- håller om märke, i allmänhet bör ha förflutit
38600: och telegrafstyrelsen tillämpar i fråga minst 100 år. ·
38601: om religionsfrihet och åsiktsfrihet är Ä ven i föreliggande fall uppger post- och
38602: riktig?" telegrafstyrelsen, att den har stött sig på ovan
38603: nämnda principer, vilka icke som sådana kan
38604: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt anses ha samband med frågan om religions-
38605: anföra följande: frihet ellet åsiktsfrihet. Vidare må nämnas,
38606: Enligt 3 § förordningen den 12 februari att post- och telegrafstyrelsen får mottaga be-
38607: 1971 angående post- och telegrafverket ( 142/ tydligt flera ansökningar om utgivande av fri-
38608: 71 ) ankommer det på post- och telegrafsty- märken än frimärken av ovannämnda orsaker
38609: relsen att bestämma om utgivande av fri- kan ges ut.
38610: Helsingfors den 30 oktober 1972.
38611:
38612: Trafikminister Pekka Tarjanne.
38613: G.rj. ksm. n:o 226.
38614:
38615:
38616:
38617:
38618: Rantala: Suoritettujen ammattitutkintojen määrän vähenemisestä.
38619:
38620:
38621: E d u s k u 11 n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
38622:
38623: Ns. vanhan oppisopimuslain (vuodelta 1923) kustoimikuntien järjestämistä pätevyystutkin-
38624: roimassaoloaikana olivat ammattitutkintojen noista ovat olleet jokseenkin olemattomat. Jon-
38625: oimeenpanijoina ammattioppilaslautakunnat ja kinlaisena hätälaskuna voidaan pitää sitä, että
38626: utkinnoista aiheutuneet kustannukset korvasi ammattikasvatushallitus oikeutti Pienteollisuu-
38627: yönantaja osaltaan ja toisaalta kunnat. Tällä den Keskusliiton toimeenpanemaan ammatti-
38628: oiminnalla oli erittäin suuri merkitys oppilai- tutkintoja.
38629: len ammattitaidon kehittäjänä, sillä oppilaat Esimerkkinä siitä, mihin uusi laki on johta-
38630: >livat tietoisia, että heidän 011 oppisopimuskau- nut, voidaan mainita, että esim. Varkaudessa
38631: len päättyessä tekemillään työnäytteillä osoitet- suoritettiin vanhan lain aikana ammatillisia pä-
38632: ava ammattipätevyytensä. tevyystutkintoja vuosittain 50-80 kun uuden
38633: Uudessa oppisopimuslaissa on oppisopimuk- lain voimassaoloaikana niitä ei ole suoritettu
38634: :en päätyttyä tehtävä ammattikoe jätetty va- lainkaan.
38635: >aaehtoiseksi. Vuoden 1968 alusta voimaan tul- Edellä esitetyn johdosta ja valtiopäiväjärjes-
38636: ut laki ammatillisista pätevyystutkinnoista mää- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
38637: 'ää ( 3 §), että tutkintoja toimeenpanevat am- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
38638: nattikasvatushallituksen ohjeiden mukaan am· seuraavan kysymyksen:
38639: nattialojen keskustoimikunnat. Koska pätevyys-
38640: utkinnot nykyisen lain mukaan vaativat oppi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38641: ailta myös huomattavia taloudellisia uhrauksia laki ammatillisista pätevyystutkinnoista
38642: mm. maksu pätevyystodistuksesta} voidaan on johtanut ammattitutkintojen huomat-
38643: 1lettaa, että osallistuminen pätevyystutkintoihin tavaan vähenemiseen, ja jos on,
38644: ulee tästäkin syystä olemaan melko olematonta. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38645: Laki ammatillisista pätevyystutkinnoista on ryhtyä mainitun epäkohdan poistami-
38646: 1llut voimassa jo yli 4 vuotta ja tulokset kes- seksi?
38647: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1972.
38648:
38649: Jorma Rantala.
38650:
38651:
38652:
38653:
38654: 026/72
38655: 2
38656:
38657:
38658:
38659:
38660: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38661:
38662: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ammattitutkintojen suorittamisen mahdollis
38663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tamiseksi säädettiin erillinen laki ammatillisisti
38664: olette 19 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- pätevyystutkinnoista (424/67), jonka mukaar
38665: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- pätevyystutkintojen ensisijaisina toimeenpani
38666: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja joina olivat opetusministeriön oppisopimuslair
38667: Jorma Rantalan näin kuuluvasta kirjallisesta (422/67) 18 §:n nojalla asettamat eri ammatti
38668: kysymyksestä n:o 226: alojen keskustoimikunnat. Oppisopimuskoulu
38669: tuksen käynnistämiseksi vuoden 1968 aluss1
38670: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että voimaan astuneen uuden oppisopimuslain poh
38671: laki ammatillisista pätevyystutkinnoista jalta on eri ammattialojen oppiohjelmien laati
38672: on johtanut ammattitutkintojen huomat- minen ollut kuitenkin toistaiseksi keskustoimi
38673: tavaan vähenemiseen, ja jos on, kuntien tärkein ja aikaa vaativin tehtävä. Kes
38674: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kustaimikuntien järjestämiä pätevyystutkintoj1
38675: ryhtyä mainitun epäkohdan poistami- on toimeenpantu pääasiassa pukuompelu-
38676: seksi?" sähkö- ja puhelinalalla, joilla ammatillisia tut
38677: kintoja kauppa- ja teollisuusministeriön toi
38678: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mesta oli järjestetty jo aikaisemminkin. Er
38679: vasti seuraavaa: keskustoimikunnat ovat järjestäneet ammatti
38680: Vanhan oppisopimuslain (125/23) mukaan tutkintoja myös partureille ja kampaajille, leipu
38681: oppilaan tuli appiajan päättyessä suorittaa am- reille, kondiittoreille, laboranteille, modisteille
38682: mattikokeet, jotka arvosteli ammattioppilas- kankaankutojille, laitossiivoojille ja talonmie
38683: lautakunnan asettama lautakunta. Ammatti- hille. Em. tutkintotilaisuuksissa v. 1972 suo
38684: kokeen arvostelemisesta aiheutuvat kustannuk- rittaa n. 800 henkilöä joko ammattitutkinnot
38685: set maksoi ao. kunta. Ammattikokeessa oppilas tai ylemmän ammattitutkinnon. Tutkinnot ova
38686: valmisti näytetyön, josta aiheutuvat raaka-aine- olleet valtakunnallisia ja ne on järjestetty pää
38687: ym. kustannukset suoritti työnantaja. Tämän asiassa ammatillisissa oppilaitoksissa eri puo
38688: järjestelmän heikkoutena oli se, ettei ollut ole- Iilla maata. Komitealuonteista työskentelytapru
38689: massa ammattitutkintoja koskevia yhdenmukais- tutkintojen järjestämistä ajatellen ei ole kuiten
38690: tavia määräyksiä. Kukin ammattioppilaslauta- kaan voitu pitää parhaana mahdollisena.
38691: kunta toimi omana erillisenä yksikkönä. Näin Pienteollisuuden Keskusliitto on etenkin pie
38692: ollen tutkintotodistuksen yleinen käyttöarvo ja nillä, käsityövoittoisilla ammattialoilla järjestä
38693: pätevyys oli varsin diffuusi. nyt tutkintoja, joissa on vuosittain hyväksyt~
38694: Uudessa oppisopimuslaissa ( 422/67) on py- n. 800 tutkittavaa.
38695: ritty siihen, että oppilaan sekä työnopetus että Erillisen pätevyystutkintolain säätäminen j1
38696: tietopuolinen koulutus voidaan tehokkaasti to- tutkintojen suorittamisen pohjautuminen vapaa
38697: teuttaa ja että lain noudattamisen valvonta on ehtoisuuteen on joka tapauksessa merkinny
38698: joustavaa ja tarkoituksenmukaista. Tämän tutkintojen suorittamisemenettelyn ja sisällö1
38699: vuoksi ja kun oppisopimuksen tekeminenkin yhtenäistämistä ja tason korottamista, mik;
38700: lain mukaan on vapaaehtoista, ei pakollista am- viime mainittu seikka on osaltaan saattanut oll1
38701: mattikoetta ole enää pidettävä tarpeellisena. aiheuttamassa tutkintoon halukkaiden vähene
38702: Oppilaalle on kuitenkin annettava oppisopimuk- misen.
38703: sen päätyttyä todistus hänen saamastaan koulu- Koska ammatillisista pätevyystutkinnoista an
38704: tuksesta. netun lain ( 424/67 ) toimeenpanossa ei ollu
38705: 3
38706:
38707: edistytty odotetussa laajuudessa johtuen osittain perittävän maksun suuruudeksi 50 markkaa ja
38708: em. laissa ilmenneistä epäkohdista, annettiin 14 ylemmän ammattitutkinnon suorittaneelta 100
38709: päivänä tammikuuta 1972 uusi laki ammatilli- markkaa. Tutkinnossa hylätyksi tulleelta ei pe-
38710: sista pätevyystutkinnoista (32/72), joka astui ritä mitään maksua. Mikäli tutkinto olisi koko-
38711: voimaan 1. 2. 1972. naan ilmainen, tämä saattaisi kohtuuttomasti
38712: Uudessa laissa tutkintojen suorittamisalaa ei lisätä sellaisten osallistujien määrää, joilla ei ole
38713: rajata enää yksinomaan teollisuus-, käsityö- ja riittäviä edellytyksiä tutkinnosta selviytymiseen.
38714: palveluammatteihin, kuten aikaisemmassa lain- Myös tutkinnon arvostuksen kannalta tutkinto-
38715: säädännössä. Pätevyystutkintojen toimeenpano todistusmaksua voitaneen pitää aiheellisena.
38716: ja valvonta kuuluvat ammattikasvatushallituk- Tutkintojen laadullinen taso on pyrittävä pi-
38717: selle, jota eri ammattialojen keskustoimikuntien tämään riittävän korkeana, jolloin tutkinnot voi-
38718: sekä ammattikasvatushallituksen alaisten amma- sivat saada enemmän arvostusta. Tämä edes-
38719: tillisten oppilaitosten, ammattikurssikeskusten auttaisi myös sitä, että pätevyystutkinnot otet-
38720: ja ammattioppilaslautakuntien tulee tarvittaessa taisiin entistä enemmän huomioon eri ammatti-
38721: avustaa. Koska ammattioppilaslautakuntien kou- alojen työehtosopimuksissa ja sitä kautta palk-
38722: lutustarkastajat ovat· pääosalta sivutmm1s1a, kausehdoissa. Näin kiinnostus pätevyystutkinto-
38723: lautakuntien osuus tutkintojen toimeenpanossa jen suorittamiseen varmasti lisääntyisi.
38724: on ollut varsin vähäinen. Ammattikasvatushalli- Koska pätevyystutkintojen merkitys tulee
38725: tuksen toimesta laaditun suunnitelman mukaan yhä enenevässä määrin kasvamaan, on välttä-
38726: koko maahan tulisi 30 päätoimista koulutus- mätöntä, että tutkintojen suorittamismahdolii-
38727: tarkastajaa, joiden virkojen perustaminen edel- suus taataan kaikilla niillä ammattialoilla, joissa
38728: lyttää kuitenkin oppisopimuslain 22 § :n muu- sitä pidetään tarpeellisena ja joissa on myös
38729: tosta, jota koskeva hallituksen esitys eduskun- halukkaita tutkittavia. Uuden pätevyystutkinto-
38730: nalle on jätetty 8 päivänä kesäkuuta 1972. lain jälkeen tutkintojen määrä on ollut kasvu-
38731: Päätoimisten koulutustarkastajien saaminen suunnassa, joskaan tutkintoja ei ole voitu riit-
38732: edesauttaa erityisesti oppisopimuskoulutuksen tävässä laajuudessa vielä järjestää.
38733: kehittymistä mutta myöskin ammatillisten päte- Viitaten edellä esitettyyn ja uuteen lakiin
38734: vyystutkintojen toimeenpanon toteuttamista ny- ammatillisista pätevyystutkinnoista ( 32/72),
38735: kyistä paremmin. joka tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 1972
38736: Uuden lain mukaan pätevyystutkintoon osal- ja josta ei vielä ole kokemuksia, sekä 8. kesä-
38737: listuminen on ilmainen, mutta tutkinnon hyväk- kuuta 1972 päivättyyn hallituksen esitykseen
38738: sytysti suorittaneelta voidaan periä ammatti- eduskunnalle oppisopimuslain ( 422/67) muut-
38739: kasvatushallituksen vahvistama maksu. Ammat- tamiseksi hallitus katsoo jo ryhtyneensä toimen-
38740: tikasvatushallitus on 24. 3. 1972 tekemällään piteisiin kysymyksessä mainitun epäkohdan
38741: päätöksellä vahvistanut ammattitutkinnon hy- poistamiseksi.
38742: väksytysti suorittaneelta tutkintotodistuksesta
38743: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1972.
38744:
38745: Ministeri Marjatta Väänänen.
38746: 4
38747:
38748:
38749:
38750:
38751: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38752:
38753: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen För att det skulle bli möjligt att avlägga
38754: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- yrkesexamina stiftades en särskild lag om fack-
38755: velse av den 19 oktober 1972 till veder- liga kompetensexamina ( 424/6 7 ) , enligt vilken
38756: börande medlem av statsrådet översänt avskrift kompetensexamina i första hand skulle för-
38757: av följande av riksdagsman Jorma Rantala anstaltas av de av undervisningsministeriet med
38758: ställda skriftliga spörsmål nr 226: stöd av 18 § läroavtalslagen (422/67) tillsatta
38759: centrala kommissiönerna för olika yrkesområ-
38760: "Är Regeringen medveten om att la- den. På basen av den nya läroavtalslagen, vilken
38761: gen om fackliga kompetensexamina har trädde i kraft i början av år 1968 för att en
38762: lett till en avsevärd nedgång i antalet läroavtalsutbildning skulle fås i gång, har utar-
38763: yrkesexamina, betandet av läroplaner för olika yrkesområden
38764: och om så är fallet, vilka åtgärder dock hittills varit de centrala kommissionernas
38765: ämnar Regeringen vidta för att avhjälpa viktigaste och mest tidsödande uppgift. Av de
38766: denna olägenhet?" centrala kommissionerna föranstaltade kompe-
38767: tensexamina har främst anordnats inom dräkt-
38768: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sömnads-, el- och telebranscherna, där yrkes-
38769: samt anföra följande: examina redan tidigare hade anordnats på åt-
38770: Enligt den gamla lagen om läroavtal ( 125/ gärd av handels- och industriministeriet. Olika
38771: 23) skulle lärling vid lärotidens slut avlägga centrala kommissioner har föranstaltat yrkes-
38772: yrkesprov, som bedömes av en av yrkeslärlings- examina också för barberare och frisörer,
38773: nämnden tillsatt nämnd. Utgifterna för bedö- bagare, konditorer, laboranter, modister, vävare,
38774: mandet av yrkesprov betalades av vederbörande verkstäderskor och gårdskarlar. Vid examina av
38775: kommun. Vid yrkesprovet förfärdigade lärlingen ovannämnda slag under år 1972 avlägger ca
38776: ett provstycke, och kostnaderna för råmaterial 800 personer antingen yrkesexamen eller högre
38777: mm. härtill bestreds av arbetsgivaren. Svag- yrkesexamen. Examina har föranstaltats så, att
38778: heten hos detta system var att inga förenhet- de har berört hela landet, och de har främst
38779: ligande bestämmelser om yrkesexamina fanns. anordnats vid fackliga läroanstalter på olika
38780: Varje yrkeslärlingsnämnd arbetade såsom en håll i landet. Ett kommittt!betonat arbetssätt
38781: egen, separat enhet. Examensbetygets allmänna vid föranstaltandet av examina har dock inte
38782: bruksvärde och giltighet var därför mycket kunnat anses vara det bästa möjliga.
38783: diffusa. Pienteollisuuden Keskusliitto benämnda cent-
38784: Genom den nya läroavtalslagen ( 422/6 7) ralförbund inom småindustrin har särskilt inom
38785: har man strävat till att lärlingens undervisning mindre, hantverksdominerade yrkesområden för-
38786: i arbete såväl som hans teoretiska utbildning anstaltat examina, vid vilka årligen ca 800 per-
38787: skall kunna genomföras effektivt och att till- soner har godkänts.
38788: synen över lagens efterlevnad skall vara smidig Stiftandet av en särskild lag om fackliga
38789: och ändamålsenlig. Fördenskull och då även kompetensexamina och det faktum, att avlägg-
38790: ingåendet av läroavtal enligt lagen är frivilligt, andet av dessa examina är baserat på frivillig-
38791: bör obligatoriskt yrkesprov inte längre anses hetens grund, har i varje fall inneburit, att
38792: erforderligt. Till lärling skall emellertid efter förfarandet vid avläggandet av examina och
38793: läroavtalstidens slut ges betyg över den utbild- innehållet i dessa har förenhetligats och deras
38794: ning han har erhållit. nivå höjts. Sistnämnda omständighet har för sin
38795: 5
38796:
38797: del i någon mån kunnat medverka till, att an- uppbäras en avgift, vars storlek fastställes av
38798: talet hugade examinander har minskats. yrkesutbildningsstyrelsen. Yrkesutbildningssty-
38799: Då verkställigheten av lagen om fackliga relsen har genom ett beslut 24. 3. 1972 fast-
38800: kompetensexamina ( 424/6 7) inte hade fram- ställt, att den avgift som den som har blivit
38801: skridit i väntad omfattning, vilket bl.a. berodde godkänd i yrkesexamen bör erlägga för exa-
38802: på de olägenheter i lagen som hade blivit mensbetyg är 50 mark, medan avgiften för
38803: uppenbara, gavs den 14 januari 1972 en ny högre yrkesexamen är 100 mark. Av den som
38804: lag om fackliga kompetensexamina ( 32/72) har blivit underkänd i examen uppbärs ingen
38805: viiken trädde i kraft 1. 2. 1972. avgift. Skulle examen vara helt avgiftsfri, skulle
38806: I den nya lagen inskränkes inte området för detta i oskälig grad kunna öka antalet sådana
38807: avläggande av examina längre enbart tili in- deltagare som saknar tillräckliga förutsättningar
38808: dustriella, manuelia och serviceyrket, såsom för att bli godkända. En avgift för examens-
38809: fallet var enligt den tidigare gällande lagstift- betyget kan anses motiverad också med tanke
38810: ningen. Föranstaltandet av och tillsynen över på värdesättandet av ifrågavarande examen.
38811: kompetensexamina ankommer på yrkesutbild- Nivån hos examina bör såvitt möjligt hållas
38812: ningsstyrelsen. De centrala kommissionerna för tiliräckligt hög, så att dessa examina kan bli
38813: olika yrkesområden samt de yrkesläroinrättnin- mer värdesatta. Detta skulle också medverka
38814: gar, fackliga kurscentra och lärlingsnämnder tili att kompetensexamina mera än förut skulle
38815: som är underställda yrkesutbildningsstyrelsen beaktas i kollektivavtal inom olika branscher
38816: skall vid behov bistå denna vid anordnandet och därigenom också inom avlöningsvillkoren.
38817: av examina. Emedan de flesta av utbildnings- Härigenom skulle intresset för att avlägga
38818: inspektörerna vid lärlingsnämnderna sköter kompetensexamina säkert ökas.
38819: denna uppgift såsom bisyssla, har nämndernas Då betydelsen hos kompetensexamina allt
38820: andel i föranstaltandet av examina varit mycket mera kommer att ökas är det nödvändigt att
38821: obetydlig. Enligt en pian, som har utarbetats möjligheter att avlägga sådana examina garan-
38822: på åtgärd av yrkesutbildningsstyrelsen, skulle teras inom alla de yrkesområden där detta anses
38823: det i hela Jandet komma att finnas 30 utbild- erforderligt och där hugade examinander finns.
38824: ningsinspektörer med uppdraget såsom huvud- Sedan den nya lagen om fackliga kompetens-
38825: syssla. Ett inrättande av tjänster för dem för- examina striftades har antalet examina ökats,
38826: utsätter dock att 22 § läroavtalslagen ändras. även om möjligheter att avlägga sådana ännu
38827: Regeringen har den 8 juli 1972 tili Riksdagen inte har kunnat ordnas i tillräcklig omfattning.
38828: avlåtit en proposition med förslag till lag Med hänvisning tili vad ovan anförts och tili
38829: härom. Om utbildningsinspektörer kan an- den nya lagen om fackliga konipetensexamina
38830: ställas med tjänsten som huvudsyssla, främjar ( 32/72), viiken trädde i kraft den 1 februari
38831: detta särskilt en utveckling av utbildningen 1972 och varav erfarenheter ännu inte före-
38832: inom ramen för läroavtalen, men gör det också ligger, samt till regeringens proposition den 8
38833: möjligt att bättre än i detta nu föranstalta fack- juli 1972 till Riksdagen med förslag tilllag om
38834: liga kompetensexamina. ändring av läroavtalslagen ( 422/67) anser
38835: Enligt den nya lagen uppbärs ingen ersätt- regeringen, att den redan har vidtagit åtgärder
38836: ning för deltagande i kompetensexamen, men för att avhjälpa den olägenhet som anförs i
38837: av den som har blivit godkänd i examen kan spörsmålet.
38838: Helsingfors den 20 november 1972.
38839:
38840: Minister Mariatta Väänänen.
38841:
38842:
38843:
38844:
38845: 1026/72
38846: Skriftl. spm.. nr 227.
38847:
38848:
38849:
38850:
38851: Ehrmooth: Om ju&teri.ns av vissa från änke- och pupillkassorna
38852: tidigare utgående pensioner.
38853:
38854:
38855: T ill R i k s d a 8 e n s H e r r T a 1nu. n.
38856: Då Jagen den 29 ;uni 1951 om familjepen- sionsskydd. För de tlesta mottagare aN dessa
38857: smsförsäkring för innehawre av &tate:ns tljinst pensioner saknar de den betydclse de avsågs
38858: cller befattning tridde i kraft, indrogs statens ha, när statstjäostemannen. ifdga mslöt sig
38859: då ve.vksamma äOke. oob ~. St.örsta tili sin pensionskassa.
38860: delen av änke- och pupir)lpensionema föwand- F& statsmakten km det kike ha någon fi-
38861: lades i saroband med denna reform <titll pen- nansiell betyddse, om dessa pensionu bringa-
38862: si<mer i enligbet med l~ 001 familjepen- des i ruvå med dageos peoningvärde. Meo f'ör
38863: sionsf~. Dessa pensioner har IS.edetmera mottagarna av de ytterst små pensionerna
38864: hijjts i motsvarighet tili höjningama av tjänste- slrulJe det i många fai.l vara av utomordentligt
38865: mannaav.lönmgen. 'SltOr betydel:se att få en pension, vilken !tUl
38866: Av de inke- och ~. som sitt köpvärde tnotsvarade änke- respektive pu-
38867: vid den ovannämnda refomnens IVet~kstä1lande ~rnas belopp vid familjepensions-
38868: kke blev förvandlade tilJl pensioner enligt den försäk.ringoos genomfönmde.
38869: nya tlagen, ät' vid nuvarande tidpuokt 880 i Med ·håtwisning tiH vad som wan aoförts
38870: kreft. ~ äake- 001 ptllpillpensioner edägges och tili 37 § 1 mom. r~ får
38871: till iinku- ooh ogifta döttrar tUl statstjii.nste- undertedlwad för besv<arande ·av :vedetbörande
38872: män, :som undet sitn livstid var ~r av ·medlem av statsrådet framställa fötjande spörs-
38873: någon av de indrag:na 'kassorna. tnål:
38874: Det geoomsnitt»ga heloppet av de här av-
38875: sedda änk.epensionerna är 48 matk 32 penni Ät Regeringen medveten or.n ett
38876: per månad. Den största älikepensionen är 93 änke-- <lCh pupillpensionerna inte en
38877: ma11k 77 penni och den nrinsta.. 8 :tnatlk 44 enda gång justerats. till sitt belopp trots
38878: penni per månad. Motsvarande belopp för .i:nllationeo,. och om så är fal:let,
38879: pupillpensionerna har icke stått att få. bar Regeringen för avsikt att göra
38880: Då dessa ktke-.fötvandlade peOOone.r· ej höjts ~tagarna a:v ädlke- respekt:We pupijl-
38881: eller ens justerats i enllighet med det sjunkande ipetlS'ion. rättvisa genom en iförhöjning
38882: penningvärdet, representerar de bara i fråga ay de !~ med vilka dessa pen-
38883: om vissa ensta!ka ikassor ett nämnvärt pen- :stoner utgiir?
38884: Helsingfors den 19 dktober 1972.
38885:
38886: Georg C. Ehrnrooth.
38887:
38888:
38889:
38890:
38891: 1015/72
38892: 2
38893:
38894: Kirj. ksm. n:o 227. Suomennos.
38895:
38896:
38897:
38898:
38899: , Ehrnroo~h: Eräiden aikaisemmin leski- ja orpokassoista suor.itet-
38900: tujen eläkkeiden tarkistamisesta.
38901:
38902:
38903: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
38904:
38905: Kun vaLtion viran tai toimen haltijain perhe- keturvan. Useimpien saajien kohdalla ei eläk-
38906: elälk.evadruutuksesta 29 päivänä kesäkuuta 1951 keillä ole sitä meJ.ikitystä, joka niiJllä tarkoitet-
38907: rumettu laki tuli voimaan ~aklkautettiin silloin tiin olevan, kun kysymyksessä olevat valtion
38908: toiminnassa olleet valtion. ~eski- 1a ol"J?'dkassat. vinkamiehet .liittyivät eläkekassaan.
38909: Suurin osa leski- ja orpoolätkikeistä muunnet- Valtiovallan kannalta ei näiden eläikkeiden
38910: tiin tämän uudistu!ksen yhteydessä perhe-eläke- saattamisella ·nykyistä rahanarvoa vastaaviksi
38911: va~kuu~uslain mukaisiksi ~eiksi. Näitä eläk- voi olla mitään valtiontaloudellista merkitystä.
38912: keitä on sittemmin !korotettu vil.'lkamiespalk- Mutta näiden äärimmäisen pienten elälkkeiden
38913: kausten koro~'Sia vastaavasti. vastaanottajiUe olisi monissa tapauksissa erit-
38914: Niistä leski. ja orpokassaeläkkeistä, joita yllä täin tähdellistä saada eläkettä, joka ostoarvol-
38915: mainitun uudistlllksen yhteydessä ei muunnettu taan vastaisi perhe-eläkevakuutuksen toteutta-
38916: uuden lain mukaisiksi elälkikeiksi, on tätä nykyä misen myötä luotujen leski- ja orpoeläkkeiden
38917: 880 voima:Ssa. Näitä ~esiki- ia orpoelätkkeitä määriä.
38918: maksetaan sellaisten valtion v~rkamiesten les- Y!llä esitetyn nojalla ja vti.itaten valtiopäivä-
38919: k.ihle .ja naimattomille tyttärille, jotika eläessään· :järjestytksen 37 §:'1\ 1 momenttiin allekirjoitta-
38920: olivat jonikin lakkautetun kassan jäseniä. nut esittää valtioneuvoston asianomaisen iäse-
38921: Tässä tarlroitettujen leilieläkikeiden ke'Ski- nen 'va:stattiwaksi seuraavoo kysymyksen:
38922: määrä on 48 marklkaa 32 penniä kuukaudessa.
38923: Suurin leskieläke on 93 markkaa 77 penniä Onko Hallitus .tietoinen, että leski-
38924: ja pienin 8 martklkaa 44 penniä kuuikaudessa. 'ja orpoeläikkeitä ei ole määrHtiiän ainoa-
38925: Orpoeläkkeiden vastaavista mäiidstä ei ole takaan kertaa .taJ.ilcistettu inflaatiosta
38926: ollut saatavissa tietoja. huolimatta, ja jos on,
38927: Koska näitä muuntamatromia eläkkeitä ei a~kooko Hallitus tehdä leski- ja orpo-
38928: ole 1korotettu eikä edes tacldstettu rahanarv(>n däklkeensaajidle oikeutta korottamalla
38929: alentumista vastaavasti, ne suovat 'Vain tietty- maksettavien dä:ldkeiden määriä?
38930: jen yksittäisten kassojen osa:lta sanottavan elä-
38931: Helsingissä 19 pä1vänä lokakuuta 1972.
38932:
38933: Georg C. Ehrnrooth.
38934: 3
38935:
38936:
38937:
38938:
38939: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
38940:
38941: Valtiopäivä:jiWjestyksen 37 §:n 1 momentissa NaimattomaHe tyttärelle myönnettyä e1äkettä
38942: mainitussa tarlkoitulksessa Te, Herra Puhemies, maiksetaan niin kauan lruin asianomainen on
38943: olette 20 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- menemä.ttä avioHittoon. Myös valtion perus-
38944: jeenne ohella toimittanut 'valtioneuvoston asian- pa'Lkikaiseen vitlkaan ta:i toimeen astuminen voi
38945: omaiselle jäsenelle 1ä:1jennöksen kansanedustaja keskeyttää eläkikeen maksamisen. Yikisityisen
38946: Georg C. Ehrnroothin näin kuuluvasta !kirjalli- työnantajan palvelus sen sijaan ei vaikuta tä-
38947: sesta kysymyksestä n:o 227: hän eläkikeeseen. TälJaiset elätkkeet, joiden saa-
38948: misen ainoana edellytyksenä ansiokyvystä ~a
38949: "Onko Hallitus tieooinen, että ~eski ansiotyöst·ä dippumatta on naimatoomuus, eivät
38950: ja orpoelrutkeitä ei ole määri:lt:ään runoa- sisälly nylkyisen eläkelainsäädäntömme cläke-
38951: takaan kertaa tatlkistettu inflaatiosta etuihin. Nykyisin lapselle myönnetty perhe-
38952: huolinuttta, 1a jos on, eläke lailokaa hänen täyttäessään 18 wotta. Ai-
38953: aikooko HaRitrus tehdä les:ki- ja orpo- noan poitkkeuksen tästä muodostaa lapsen sai-
38954: elä.klkeensaajirlle oitkeutta korottamalla raudesta, viasta tai vammasta johtuva täydelli-
38955: matksettavien eläktk.eiden määciii?" nen työkyvyttömyys.
38956: Perhe-eläkevakuutuslain mwkaisitksi ei myös-
38957: Vastauk:sena kysymykseen esitän kunnioitta- kään muunnettu eräitä ~eskille myönnetty1ä
38958: vasti seuraavaa: kassaelätkikeitä. Muuntamatta iättäminen 1ohtui
38959: Valtion vkan tai toimen haltijain perhe- siitä, ettei näille IeSkilie perhe-eläketurvassa
38960: eläkeva!kuutrutksesta 29 päivänä kesäkuuta 1951 omaksuttujen uusien periaatteiden mulkaisesti
38961: annetun lain voimaan tullessa lakkautettiin shl- olisi tu:11ut myönnettäväk,si perhe-eläkettä ollen-
38962: 1oin toimineet valtion virkamiesten Jeski- ja kaan. Osa näistä henikilöi'Stä oli kaupunikien,
38963: orpokassat. Sanotun lain 20 § :n muikaan Jabn- Suomen Pantkin tai Postisä:ästöpa:nkin virka-
38964: neeseen vakuutustoimintaan perustuvasta, jo miesten leskiä, joiden perhe-eläketurrva on ny-
38965: altkaneesta eläll&eestä oli voimassa, mitä perhe- kyisin yleensä järjestetty heidän arviopuolisoit-
38966: elätkevakuutruslaissa elmeestä säädettiin. Tä- tensa työnantajien toimesta. Loput näistä ben-
38967: män muka:isesti muunnettiin suurin osa le&ki- lcilöistä j,äirvät perhe-eläkevakuutuslain ulilropuo-
38968: ja onpoeläklkeistä petlhe-eläkevakuutuslain mu- Jelile siitä syystä, että he ovat olesikelleet ulko-
38969: kaisiksi eläkkeiksi. Eläkkeen määrä laskettiin maiHa yhtäjaksoisesti yli 1kolme vuotta, että
38970: niin kuin eläkeoikeus olisi syntynyt perhe- heidän kuolleet aviopuolisoosa ovat olleet avio-
38971: elälkevailruutuslain voimaan tuHessa. Sanottuja liittoa ·solmittaessa 63 rvuot·ta täyttäneitä tarkka
38972: eläikikeitä on sittemmin korotettu vitdcarnies- että aviopuoliso on eronnut rvaJtion palvelruk-
38973: pa]Jktkauiksissa tapahtunutta hhitystä vastaa- sest·a clätkkeeMe si:irtymättä.
38974: vasti vuoden 1971 loppuun asti. :Kclurvan vuo- Perhe-elätkevakuutuslakia valmisteltaessa ja
38975: den alusta lukien nämä eläklkeet on korotettu säädettäessä edcllä mainitut nrumattomat tyt-
38976: samalla palkkaindeiksiluvuJla ~uin vaJ.tion uuden täret ja lesiket j·ätettiin tietoisesti lain sovelta-
38977: eläkelainsäädännön mutkaiset eläiklkeet. mi'Spiirin u1kopuolelle. YJimääräisistä eläkkeis-
38978: Esitetyn kysymy-ksen perusteluissa maini- tä 30 päivänä joulutkuuta 1959 annetussa vaJ.-
38979: taan, että valtion varoista suoritettarvana on tioneuvoston päätöksessä asetetut edellytyikset
38980: nyikyisin myös 880 sellaista lesiki- ja onpoelii- täyttäväHä leskellä on kuitenkin mahdolllisuus
38981: kettä, joita ei aitkanaan voitu muuntaa perhe- hakea ylimääräistä eläkettä.
38982: eläkevakuutuslain muikai,si:k:si. Nämä elä!klkeet Eräiden valtion eläkikeiden tatlkistamisesta
38983: on myönnetty jon[dn laldtautetun kassan jäse- 11 päivänä heinäkuuta 1972 annetun Jain no-
38984: ni?ä ollei~e:n vinkamiesten Jestkille ja naimatto- ;ahla on kai!kkien valtion elälktkeiden tarkistus-
38985: mille tyttarille. menettely :saatettu yhdenmutkaiseiksi 1 päirvästä
38986: 4
38987:
38988: tammikuuta 1972 t1uki.en. Tätä [akia soveltaen Kun kysymyksen perusteluissa ,tarkoitetut
38989: on myös edeYä milinitut, nmmattomille tyttä- thenkilöt eivät pevhe-dälkettä ikoslkevien lakien
38990: rille ja lesddlle maksettavat perhe-el~evaikuu mukaan olisi ollenlkaan oikeutettuja perhe-el-äk-
38991: tuslain uJkopuole1le jääneet kassaeläklkeet tar- keeseen, ovat he el:äklkeen:sä osalta paremmassa
38992: lcistettu kuluvan 'VUoden ail.usta: sama!lJa palik- asemassa kuin Jakisä:äteisen elälketurrvan piiriin
38993: kaindeksiluvul:la kuin valtion uuden lainsäädän- kuW.uneiden henkilöiden omaiset.
38994: nön mulkaiset elälkikeet.
38995: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1972.
38996:
38997: Ministeri Esko Nirk<men.
38998: 5
38999:
39000:
39001:
39002:
39003: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
39004:
39005: I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen sin tid icke :kunde forvand:las tili pensiooer
39006: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se enlig.t familjepell;s~ons~?rsäikri:ngslag~. ?essa
39007: av den 20 oktolber 1972 t111 rvederbörande pens10ner har bevJ~}ats änikor odl ogifta dottrar
39008: medlem av starsrådet översätnt avsikrift av föl- thll tjänstemän, vilka varit med:lemmar i någon
39009: jande av riksdagsman Georg C. Ehrnrooth av de indragna kassorna.
39010: ställda skdftliga spörsmål nr 227: :Pension som bevi1jats ogift dotter el'lägges
39011: så länge vederbörande ioke ingår äkten&kap.
39012: "Är Regeringen medveten om att Också tillträdandet av statens tjänst cller be-
39013: änke- och pupillpensionerna inte en fattning med grundlön kan avbryta utbetalning
39014: enda gång justerats tili sitt belopp trots av pension. An:ställning hos privat at,betsgivare
39015: inflationen, ooh om så är fa!llet, inrve11kar däremot ej på denna pension. D~i!ka
39016: ha:r Regeringen för avsi!kt att göra pensioner, för vi1k!l's erhålla:nde den enda för-
39017: mottagarna av änike- respekcive pupifl- utsättni:ngen oberoende av förrväwsförmåga
39018: pension rättvisa genom en fövhöjning och förvär·vsarbete är, att vederbörande är
39019: rav de bclopp med vilka dessa pen- ogift, :ingår ioke i vår nuvarande pen.sionslag-
39020: sioner utgår?" stiftnings pensionsförmåner. For närvarande
39021: upphör fami1jepension som beviljats bara då
39022: Såsom .s;var rpå spörsmålet får jag vördsamt barnet uppnår 18 års ålder. Det enda undan-
39023: aniföra följande: taget frå:n detta utgöres av barns på sjukdom,
39024: När ~agen den 29 juni 1951 om familjepen- lyte ellet kroppsskada beroende fuHständig ar-
39025: sionsförs1tikri:ng för innehavare av statens tjänst betsoförmåga.
39026: dler befattning trädde i !kraft upphörde de TiU pensioner enligt familjepensionsförsäk-
39027: st.atsrjänstemiinnens än:ke- oah puphll!kassor, rings:lagen förvandlades idke he1ler vissa kassa-
39028: viJ~ka då var ver.ksamma. Enligt 20 § i sagda pensioner SI01l1 beviljats änikor. Att förvand-
39029: 1ag gällde i fråga om redan utgående pension, Hngen ioke genomfördes iberodde rpå, att dessa
39030: som grundade sig på upphörd förs1tikringsverk- änlkor enlirgt de i fråga om familjepensions-
39031: samhet, vad om pen:sion i lagen om familje- s:kyddet omfattade nya pcindpema idke skulle
39032: pensionsförsäkring stadgades. I enlighet här- ha kommit i åtnjutande av någon familjepen-
39033: med förvand1ades största delen av änke- och 'S.ion. En del av dessa personer var änlkor efter
39034: pupillpensioner ti11 pensioner enligt Jagen om tjänstemän anställda hos städer, FinJands Bank
39035: famir1jepensionsförsä:kring. Pension.Sbeloppet ut- eller PostspaTbanken, för vi1ka familjepen-
39036: räiknades på samma sätt som om pensionsrätten sionssikyddet nUilUera i .ahlmänhet är ordnat
39037: sku1le ha inträtt vid tidpUI!l!kten tör familjepen- genom makens ·arbetsg1var.es försorg. Resten
39038: sionsförsäkringslagens ikraftträdande. Sagda av dessa personer !lrom att staMa utanför
39039: pensioner har sedermera höjts i motsvarighet familjepensionsförsäikringslagen på grund av
39040: till utvecklingen i fråga om tjänstemannaavlö- att de vistats utomlands över tre år i följd,
39041: ningarna än:da till rutgången av år 1971. Från att den avlidne ma:ken vid äktensikapets in-
39042: och med ingå:ngen av innevarande år har dessa gående redan hade uppnått 63 års ålder eller
39043: pensioner höjts med samma löneindextaJ som att maJken avgått från statens tjänst utan att
39044: pensionema enligt rStatens nya pensionslagstift- tilldelas pension.
39045: ning. Vid beredningen och stifta:ndet av familje-
39046: I motiveringen för det framställda spörsmålet pensionsförsäikringslagen lämnades ovan nämn-
39047: nämnes, att bland de pensioner som erläggB da ogifta döttrar ooh änilmr avsiktligt uta:nför
39048: av statens medel för närva:ra:nde ookså finn~ <lagens tillämrpningSIOmråde. Änka som upp:fy:Her
39049: 880 sådana än:ke- ooh pupi1lpensioner, villka på i stats•rådets beslut av den 30 december 1959
39050: 1015/72
39051: 6
39052:
39053: angående pensioner stipulerade vi11kor bar li!k- ooh med ingången av in:nevarande år justerats
39054: väJ möjlighet att anosöka om extra pension. med samma löneindextal som pensionema en-
39055: Med stöd av lagen den 11 juJi 1972 om ligt :statens nya ~agstiftning.
39056: ju:stering av vissa statens pensioner har juste- Då de i motiveringen för s.pörsmåilet av-
39057: ringsförfarandet i fråga om samtliga statens sedda personeroa enligt lagarna om familjepen-
39058: pensioner gjorts enhetligt, räiknat från den 1 sion idke aHs sikulle vara berätti:gade tili fa-
39059: ja111uari 1972. Med tillämpning av denna lag nilljepension, så är de i rpensionshänseende i
39060: har ookså de ovan nämnda <ti11 ogifta döttrar bättre stäl<lning ful anhöriga dLl sådana perso-
39061: ooh ä.nkor utgående utanför familjepensions- ner, vilika faller inom ramen för det lagstad-
39062: försäikringslagen stående :kassapensioner från gade pensionsskyddet.
39063: Hels1n~ors den 16 november 1972.
39064:
39065: Minister Esko Niskanen.
39066: Kirj. ksm. n:o 228.
39067:
39068:
39069:
39070:
39071: Ahde: ~aalikelpoisuus- ja täysivaltaisuusikärajan alentamisesta.
39072:
39073:
39074: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39075:
39076: Nykyaikaisten tiedotusvälineiden avulla nuo- teessa samanlaisia velvollisuuksia kuin vanhem-
39077: riso pääsee tutustumaan en~istä aikaisenuilin ja mille kansalaisille. Itsensä elättävä nuori samoin
39078: laajemmin yhteiskuntaan ja seri ongelmiin. kuin tilapäisessä työssä. käyvä opiskelija ovat
39079: Tästä syystä nuoret saavuttavat nopeammin velvollisia maksamaan valtion- ja kunnallisve-
39080: sen kypsyyden, mitä esimerkiksi osallistuminen roa. Velvollisuuksistaan huolimatta nuorilla ei
39081: julkisten asioiden hoitamiseen edellyttää. Nuor- juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksen-
39082: ten voidaan katsoa tänään olevan myös poliit- tekoon yhteisissä asioissa, koska täysivaltaisuus-
39083: ti~sti valveutuneempia kuin aikaisemmin. ikärajaa koskevat säädökset ovat eräiltä osin
39084: Eduskunta on hyväksyessään 13 päivänä tou- esteenä esim. yhdistys- ja muun vapaan kansa-
39085: kokuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen muutosta laistoiminnan harjoittamiselle. Nuorten entistä
39086: tarkoittavan esityksen samalla edellyttänyt halli- aikaisemmin tapahtuva itsenäistyminen voitai-
39087: tuksen kiireellisesti tutkivan täysivaltaisuusikä- siin käsityksemme mukaan ottaa parhaiten huo--
39088: rajan alentamisen mahdollisuuden. Viimeksi on mioon täysivaltaisuusikärajaa alentamalla.
39089: täysivaltaisuusikärajan alentaminen ollut edus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39090: kunnan käsiteltävänä vaalilainsäädännön muut- tyksen 37 S:n 1 momentin nojalla esitän kun-
39091: taniisen yhteydessä viime keväänä. Tällöin kävi nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39092: ilmi, että täysivaltaisuusikärajan ja myös vaali- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39093: kelpoisuusikärajan alentaminen 20 vuodesta 18
39094: vuoteen on toteutettu jo useassa Euroopan Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
39095: va1tiossa. esitykset vaalikelpoisuusikärajan ja täy-
39096: Yhteiskunta asettaa nuorille monessa suh- sivaltaisuusikärajan alentamisesta?
39097: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1972.
39098:
39099: Matti Ahde.
39100:
39101:
39102:
39103:
39104: 1022/72
39105: 2
39106:
39107:
39108:
39109:
39110: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
39111:
39112: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa kansalaisten tavoin jo ennen kuin he ovat saa-
39113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vuttaneet muodollisen täysivaltaisuuden. Koulu-
39114: olette 20 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn tustason vaatimusten kohoaminen sekä teollis-
39115: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tumisesta johtuva muuttoliike ovat aiheutta-
39116: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- neet, että nuori joutuu· koulutuksensa tai työ-
39117: edustaja Matti Ahteen kirjallisesta kysymyk- paikkansa takia irroittautumaan kodistaan
39118: sestä n:o 228: useinkin jo huomattavasti ennen 20 vuoden
39119: ikää. Tällainen nuori vastaa omista elinehdois-
39120: "Aikooko Hallitus antaa Eduskun- taan ja toimii tässä yhteiskunnassa itsenäisesti
39121: nalle esitykset vaalikelpoisuusikärajan ja siitä huolimatta, että hän muodollisesti on va-
39122: täysivaltaisuusikäraj an alentamisesta?" jaavaltainen ja holhoojastaan riippuvaisessa ase-
39123: massa. Lainsäädäntö ja vallitseva yhteiskunnalli-
39124: Vastauksena ,kysymykseen esitän kunnioitta- nen todellisuus ovat kohtuuttoman kaukana
39125: vasti seuraavaa: toisistaan. Toisaalta ne velvoitteet, jotka nuor-
39126: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on ten yhteiskunnan jäseninä on täytettävä, ovat
39127: yleiseksi täysivaltaisuuden ikärajaksi säädetty pääasiassa samat kuin täysivaltaisilla kansalai-
39128: 20 vuoden ikä. Täysivaltaisuusikäraja perustuu silla.
39129: holhouslain 16 S:ään, jota vuonna 1969 muu- Myös nuorten yhteiskunnallinen toiminta on
39130: tettiin siten, että täysivaltaisuuden ikärajaa laajentunut ja voimistunut. Tämä on ollut eri-
39131: alennettiin 21 vuodesta 20 vuoteen. Oikeus- tyisesti viime vuosien aikana selvästi havaitta-
39132: ministeriön käsityksen mukaan ne kokemukset, vissa. Käsitykseni mukaan kehitystä on pidet-
39133: joita lainmuutoksen jälkeen on saatu, näyttävät tävä myönteisenä ja myös vaalioikeusikärajan
39134: selvästi osoittavan, että näin toteutettua ikä- alentaminen 18 vuoteen sekä vastaavan ikä-
39135: rajan alentamista ei voida pitää vielä riittä- rajan asettaminen kunnallisen äänioikeuden ikä-
39136: vänä. rajaksi voidaan nähdä ilmauksena siitä, että
39137: On yleisesti tunnettua, että sekä nuorten yhteiskunta tukee ja suhtautuu myönteisesti
39138: fyysinen kehitys että tiedontason lisääntymi- nuorten itsenäistymiseen ja yhteiskunnalliseen
39139: nen on viime vuosikymmenien aikana selvästi toimintaan. Sekä nykyinen täysivaltaisuusikä-
39140: nopeutunut. Nuorten kasvatuksessa ja myös raja että vaalikelpoisuusikäraja aiheuttavat kui-
39141: koulutuksessa ovat vallitseviksi tulleet muut- tenkin usein kohtuuttomia käytännöllisiä vai-
39142: tuneet kasvatus- ja koulutusihanteet. Kasvatus keuksia yhteiskunnallisesti ja poliittisesti ak-
39143: ja koulutus nähdään toimintana, jonka onnistu- tiivisille nuorille.
39144: minen edellyttää lasten ja nuorten itsenäisyy- Vaalioikeusikärajan ja kunnallisen äänioikeus-
39145: den ja aloitteellisuuden tukemista ja ja kannus- ikärajan alentamisen yhteydessä on tosin to-
39146: tamista. Koulu- ja opintodemokratian eräänä dettu, etteivät nämä muutokset periaatteessa
39147: tavoitteena on lisätä nuorten mahdollisuuksia asettaneet esteitä sille, että vaalikelpoisuuden
39148: osallistua heidän omaa koulutustaan koskevaan ja täysivaltaisuuden ikärajat säilytettiin enti-
39149: päätöksentekoon. On aivan ilmeistä, että nykyi- sellään. Käsitykseni mukaan näillä kysymyksillä
39150: sessä laissa säädetty 20 vuoden täysivaltaisuus- on kuitenkin niin voimakas asiallinen yhteys,
39151: ikäraja on ristiriidassa näiden pyrkimysten että sekä täysivaltaisuusikärajan että vaalikel-
39152: kanssa. poisuusikärajan alentamista 18 vuoteen on pi-
39153: Erityisen tärkeä merkitys on myös sillä, että dettävä perusteltuna.
39154: yhteiskunnan rakenteessa tapahtuneiden muu- Täysivaltaisuusikärajaa koskeva säännös si-
39155: tosten johdosta nuoret joutuvat jo tällä het- sältyy osana holhousta koskevaan säännöstöön,
39156: kellä tosiasiallisesti toimimaan täysivaltaisten joka parhaillaan on kokonaisuudessaan uudis-
39157: 3
39158:
39159: tettavana. Uudistustyö on uskottu 27 pa1vana tarkoituksena on valmistaa ehdotus Hallituksen
39160: heinäkuuta 1972 asetetulle holhoustoimikun- esitykseksi sekä täysivaltaisuusikärajan että vaa-
39161: nalle, jonka tulee saattaa työnsä päätökseen likelpoisuusikärajan alentamisesta 18 vuodeksi.
39162: ensi vuoden loppuun mennessä. Täysivaltai- Oikeusministeriön tarkoituksena on saattaa eh-
39163: suusikärajan alentamista on kuitenkin pidettävä dotus Hallituksen käsiteltäväksi välittömästi sel-
39164: siinä määrin kiireellisenä, ettei uudistusta ole vitystyön valmistuttua. Oikeusministeriön kä-
39165: aiheellista sitoa holhouslainsäädännön kokonais- sityksen mukaan esitys asiassa voitaisiin antaa
39166: uudistukseen. Tämän vuoksi oikeusministe- Eduskunnalle vuoden 1973 valtiopäivillä.
39167: riössä on jo ollut käynnissä selvitystyö, jonka
39168: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1972.
39169:
39170: Oikeusministeri Matti Louekoski.
39171: 4
39172:
39173:
39174:
39175:
39176: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
39177:
39178: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen uppnått formell myndighet. ökningen av de
39179: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse krav som utbildningsnivån ställer och den
39180: av den 20 oktober 1972 till vederbörande flyttningsrörelse som utgör en följd an indust-
39181: medlem av statsrådet översänt avskrift av rialiseringen har lett till att en ung person
39182: följande av riksdagsmannen Matti Ahde ställda på grund av sin utbildning eller sin arbetsplats
39183: skriftliga spörmål nr 228: ofta kommer att lösgöra sig från sitt hem
39184: avsevärt tidigare än vid fyllda 20 år. En dylik
39185: "Ämnar Regeringen till Riksdagen av- ung person svarar för sina egna levnadsvillkor
39186: låta propositioner med förslag till sänk- och fungerar självständigt i detta samhälle
39187: ning av åldersgränserna för valbarhet trots att han formellt är omyndig och intar
39188: och myndighet?" en beroende ställning i förhållande till sin
39189: förmyndare. Lagstiftningen och det faktiska
39190: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt läget i samhället är oskäligt långt från var-
39191: anföra följande: andra. Å andra sidan är de förpliktelser som
39192: I gällande lagstifting har såsom allmän ål- de unga i egenskap av samhällsmedlemmar
39193: dersgräns för myndighet stadgats 20 år. Ålders- måste uppfylla i huvudsak desamma som i
39194: gränsen för myndighet baserar sig på 16 § la- fråga om myndiga medborgare. Även den sam-
39195: gen angående förmynderskap, viiken år 1969 hälleliga verksamheten bland de unga har ut-
39196: ändrades sålunda, att myndighetsåldern sänktes vidgats och förstärkts. Detta har särskilt under
39197: från 21 till 20 år. Enligt justitieministeriets de senaste åren klart kunnat skönjas. Enligt
39198: uppfattning synes de erfarenheter, som erhållits min uppfattning bör utvecklingen anses posi-
39199: efter lagändringen, klart utvisa att den på tiv, och även sänkningen av valrättsåldern till
39200: detta sätt genomförda sänkningen av ålders- 18 år samt uppställandet av motsvarande ål-
39201: gränsen ännu icke kan anses tillräcklig. dersgräns såsom åldersgräns för utövande av
39202: Det är allmänt känt att såväl de ungas kommunal rösträtt kan ses som ett uttryck
39203: fysiska utveckling som ökningen av deras kuns- för att samhället stöder och förhåller sig posi-
39204: kapsnivå under de senaste årtiondena tydligt tivt till de ungas självständigblivande och sam-
39205: har blivit snabbare. I fråga om de ungas hälleliga verksamhet. Såväl den nuvarande ål-
39206: uppfostran och även dess utbildning har för- dersgränsen för myndighet som åldersgränsen
39207: ändrade uppfostrings- och utbildningsideal bli- för valbarhet medför likväl ofta oskäliga prak-
39208: vit rådande. Uppfostran och utbildining ses som tiska svårigheter för samhälleligt och politiskt
39209: en verksamhet, vars lyckliga genomförande aktiva ungdomar.
39210: förutsätter att barnens och de ungas självstän- I samband med sänkningen av åldersgrän-
39211: dighet och initiativförmåga stöds och sporras. serna för valrätt och kommunal rösträtt konsta-
39212: Ett av målen för skol- och studiedemokratin terades visserligen att dessa ändringar icke i
39213: är att öka de ungas möjligheter att deltaga i princip innebar några hinder för att ålders-
39214: beslutsfattandet beträffande deras egen utbild- gränserna för valbarhet och myndighet förblev
39215: ning. Det är alldeles uppenbart att den i nu- vid det gamla. Enligt min uppfattning har lik-
39216: varande lag stadgade åldersgränsen för myndig- väl dessa frågor ett så starkt sakligt samband
39217: het, 20 år, står i strid med dessa strävanden. med varandra att det bör anses motiverat att
39218: Av särskild vikt är även den omständigheten, sänka åldersgränserna för såväl myndighet som
39219: att de unga på grund av förändringarna i valbarhet till 18 år.
39220: samhällets struktur redan i detta nu faktiskt Stadgandet om åldersgränsen för myndighet
39221: kommer att vara verksamma på samma sätt ingår som en del av förmynderskapsinstitutet,
39222: som myndiga medborgare, redan innan de har vilket som bäst är föremål för en totalrevision.
39223: 5
39224:
39225: Reformarbetet har anförtrotts en den 27 juli att utarbeta ett förslag tili en regeringspropo-
39226: 1972 tilisatt förmynderskapskommission, viiken sition om sänkning av åldersgränsema för så-
39227: bör slutföra sitt arbete före utgången av nästa väl omyndighet som valbarhet tili 18 år. Det
39228: år. Sänkningen av myndighetsåldern bör likväl är justitieministeriets avsikt att förelägga Rege-
39229: anses vara tili den grad brådskande att det ringen förslaget omedelbart efter det utred-
39230: icke är motiverat att binda den vid totalrevi- ningsarbetet har blivit färdigt. Enligt justitie-
39231: sionen av förmynderskapslagstiftningen. För ministeriets uppfattning kan en proposition i
39232: den skull har inom justitieministeriet redan saken avges tili 197.3 års Riksdag.
39233: igångsatts ett utredningsarbete, vars syfte är
39234: Helsingfors den 20 november 1972.
39235:
39236: Justitieminister Matti Louekoski.
39237:
39238:
39239:
39240:
39241: 1022/72
39242: Kirj. ksm. n:o 229.
39243:
39244:
39245:
39246:
39247: Taipale: Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttämisestä Etiopian
39248: hallituksen tukemiseksi.
39249:
39250:
39251:
39252: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
39253:
39254: Kahdenkeskisen kehitysyhteistyön osalta hal- luonnonvaroja, mutta ennen kaikkea sillä on
39255: litus ilmoittaa tulo- ja menoarviossaan noudat- 1 000 km rannikkoa, jolla sijaitsee satamakau-
39256: tavansa YK:n kehitysstrategian periaatteita. punki Massawa, samalla Yhdysvaltojen suuri
39257: Kuitenkin kohdemaiden joukossa mainitaan laivastotukikohta, sekä Kagnew-tukikohta, joka
39258: Etiopia, maa joka ei noudata mainittua kehi- on suurin Yhdysvaltojen ulkopuolella oleva Yh-
39259: tysstrategiaa eikä liioin maailmanjärjestön pää- dysvaltojen sotavoimia palveleva tietoliikenne-
39260: töksiä tai peruskirjan edellyttämiä vaatimuksia asema, mutta samalla myös tutka-asema, jonka
39261: siitä, että jäsenmaan täytyy olla rauhaarakastava vakoilutoiminta ulottuu pitkälle Neuvostoliiton
39262: kansakunta. alueelle. Etiopia on luovuttanut tämän tuki-
39263: Etiopian hallitus käy tänään jo toista vuosi- kohdan liittolaisilleen Yhdysvalloille ja Israe-
39264: kymmentä kestänyttä siirtomaasotaa Eritreassa, lille ja vastapalveluksista puhuvat mm. todisteet
39265: jonka Haile Selassie on vastoin YK:n päätöstä siitä, että Eritrean vapautusarmeijan ottamien
39266: 390/A/V vuodelta 1950 annektoinut. Tällä sotavankien joukossa on ollut myös yhdysvalta-
39267: päätöksellä YK tutkittuaan asiaa useassa erityis- laisia ja israelilaisia sotilashenkilöitä.
39268: komiteassa päätyi siihen, että Etiopia ja Eritrea Eritreasta noin 50 % on täysin vapaotettua
39269: muodostaisivat valtioliiton, jonka puitteissa aluetta, 20 % on kiistanalaista ja loput Etio-
39270: Eritrealie taattaisiin täydellinen riippumatto- pian hallituksen valvonnassa. Etiopian armeija
39271: muus sisäisten asioiden hoidossa. Eritrean tuli käyttää samoja menetelmiä kuin Yhdysvallat
39272: saada kehittää omaa demokraattista hallintoaan Indokiinassa, ilmahyökkäyksiä helikoptereilla
39273: (Etiopia on- kuten tiedetään- keisarikunta, ja napalmpommituksia sekä tuhoamisretkiä
39274: jonka yhteiskunnallinen rakenne on lähinnä maaseutukyliin ja joukkoteloituksia kaupun-
39275: feodalistinen). Ihmisoikeuksia tulisi Eritreassa geissa. Eritrean asukkaita on pakotettu jättä-
39276: kunnioittaa. mään kotinsa ja siirtymään "strategisiin kyliin",
39277: Eritrealla on vankka perinne erillisenä val- joista samaan tapaan kuin Etelä-Vietnamissa
39278: tiona, joskin sen itsenäisyyttä on viimeisten on muodostunut todellisia keskitysleirejä.
39279: vuosisatojen aikana loukattu ensin Turkin, sit-
39280: ten Englannin ja Italian ja lopulta Etiopian Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja aiotaan
39281: toimesta. Maan pinta-ala on 120 000 ilml2 • Asuik- täten käyttää sellaisen hallituksen tukemiseksi,
39282: kaita on noin 3 miljoonaa. Useita kymmeniä joka käy siirtomaasotaa YK:n päätösten vastai-
39283: tuhansia eritrealaisia on tänään pakolaisina, lä- sesti annektoimansa valtion alueella, ylläpitää
39284: hinnä Sudanissa. vieraita sotilastukikohtia tällä alueella ja tukee
39285: Maassa toimii erittäin heikosti tunnettu, siten Neuvostoliittoa vastaan suunnattua vakoi-
39286: mutta sotilaallisesti varsin voimakas ja Guinea lutoimintaa. Tämä vielä sen lisäksi, että Etio-
39287: Bissaun PAIGC-liikkeeseen verrattavissa oleva pian oma yhteiskuntajärjestelmä tekee tyhjiksi
39288: Eritrean vapautusarmeija (ELA), jolla on yritykset aikaansaada kehitystä ja alkeellisia
39289: 68 000 sotilasta. Tämä armeija nousi vuonna ihmisoikeuksia.
39290: 1961 Etiopian sortoa vastaan ja taistelu alkoi Suomi on ryhtynyt tukemaan kehitysyhteis-
39291: laajamittaisempana, kun Etiopia vuonna 1962 työmäärärahoillaan Etiopian feodaalista järjes-
39292: annektoi täydellisesti Eritrean lopettaen kaikki tystä siitäkin huolimatta, että tiedetään Ruot-
39293: eritrealaiset instituutiot. Etiopia ei salli Eritrean sin ryhtyvän tarkistamaan voimakkaasti poli-
39294: kehittyä itsenäisesti, sillä maassa on paljon tiikkaansa Etiopiaan nähden.
39295: 1038/72
39296: 2
39297:
39298: Edellä mruruttuun viitaten ja valtiopäiväjär- toimansa valtion alueella ylläpitäen tällä
39299: jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän alueella vieraita sotilastukikohtia tukien
39300: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse- Neuvostoliittoa vastaan suunnattua va-
39301: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: koiJutoimintaa, asianmukaisena, ia jos ei
39302: pidä,
39303: Pitääkö Hallitus ehdotustaan, jonka mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39304: mukaan kehitysyhteistyömäärärahoja ryhtyä kehitysyhteistyömäärärahojen
39305: käytettäisiin sellaisen hallituksen tuke- suuntaamiseksi YK:n kehitysstrategian
39306: miseksi Etiopiassa, joka käy siirtomaa- periaatteiden mukaisiin kohteisiin?
39307: sotaa YK:n päätösten vastaisesti annek-
39308: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1972.
39309:
39310: Ilkka Taipale.
39311: 3
39312:
39313:
39314:
39315:
39316: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
39317:
39318: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa komaat. Myös sosialistiset maat (Neuvostoliitto,
39319: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja Jugoslavia ja Tsekkoslovakia) antoivat apua,
39320: Ilkka Taipale esittänyt Hallituksen asianomai- niiden osuus vuosina 1962-69 oli 12 %. Kii-
39321: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- nan kansantasavalta antoi vuonna 1971 kotot-
39322: sen: toman lainan, joka oli suuruudeltaan n. 350
39323: "Pitääkö Hallitus ehdotustaan, jonka miljoonaa mk eli hieman enemmän kuin Yh-
39324: mukaan kehitysyhteistyömäärärahoja dysvallat antoi yhteensä vuosina 1962-69.
39325: käytettäisiin sellaisen hallituksen tuke- Vuodesta 1970 Ruotsi on eräs suurimmista
39326: miseksi Etiopiassa, joka käy siirtomaa- antajamaista (vuosittain yli 30 milj. mk).
39327: sotaa YK:n päätösten vastaisesti annek- Suomen ja Etiopian välillä on voimassa
39328: toimansa valtion alueella ylläpitäen tällä vuonna 1968 allekirjoitettu kehitysyhteistyön
39329: alueella vieraita sotilastukikohtia tukien sopimus. Sen puitteissa on Etiopialie annettu
39330: Neuvostoliittoa vastaan suunnattua va- ohjelmaluontoista asiantuntija-apua lähinnä ra-
39331: koillutoimintaa, asianmukaisena, ja jos ei kennustekniikan ja siihen liittyvien sektoreiden
39332: pidä, alalla. Konsulttipalveluksia ja koulutusta on
39333: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo annettu paperituotannon alalla. Avun määrä
39334: ryhtyä kehitysyhteistyömäärärahojen oli vuonna 1970 285 000 mk (n. 1% Suomen
39335: suuntaamiseksi YK:n kehitysstrategian koko kehitysavusta), vuonna 1971 733 000 mk
39336: periaatteiden mukaisiin kohteisiin?" (n. 1.3 %) ja vuonna 1972 sen arvellaan muo-
39337: dostuvan noin 1.9 miljoonan markan suurui-
39338: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- seksi (n. 2.3 %). Suomen apu pyritään ohjaa-
39339: taen seuraavan. maan siten, että se vauhdittaisi taloudellista
39340: kehitystä ja tuotantorakenteen monipuolistu-
39341: Etiopia on eräs ns. vähiten kehittyneistä mista.
39342: maista, joiden ryhmän Yhdistyneiden Kansa- Suomen yhteistyömaat on jaettu kahteen ryh-
39343: kuntien yleiskokous vahvisti vuonna 1971. Ke- mään, ohjelmamaihin ja projektimaihin. Ohjel-
39344: hityksen toisen vuosikymmenen strategia koros- mamailla tarkoitetaan maita, joita periaatteessa
39345: taa kansainvälisten erityistoimenpiteiden tar- voidaan tukea kaikin avun muodoin ja joiden
39346: vetta näiden maiden hyväksi. Suomi on Yhdis- osalta laaditaan ao. maan kehitysohjelmaa hei-
39347: tyneissä Kansakunnissa, mm. YK:n kauppa- ja jasteleva maaohjelma. Ohjelmamaiden osaksi
39348: kehityskonferenssissa Santiagossa 1972 tukenut tulee taloussuunnitelmakautena n. 70-80 %
39349: voimakkaasti kehitysavun kohdistamista vähiten maakohtaisesti jakautuvan kahdenkeskisen
39350: kehittyneille maille. avun määrärahoista.
39351: Etiopian kansantulo henkeä kohti on maail- Projektimailla tarkoitetaan maita, joita varten
39352: man alhaisimpia. Se on eräs niistä kehitys- yllämainittua maaohjelmaa ei laadita vaan joi-
39353: maista, jotka ovat saaneet vähiten kehitysapua den kehityspyrkimyksiä tuetaan hankekohtai-
39354: henkeä kohti: vuosina 1968-70 vain n. 8 mk. sesti, "pisteoperaatioina" kulloistenkin määrä-
39355: Pääomien puutteen lisäksi kehityksen ongel- rahojen puitteissa. Näiden maiden osalle tulee
39356: mina ovat mm. koulutetun henkilökunnan n. 20-30% maakohtaisesti jakautuvan kah-
39357: puute, maaomistuksen epätasainen jakautumi- denkeskisen avun volyymista. Etiopia kuuluu
39358: nen sekä tiettyjen laitosten ja alueiden kehitty- projektimaiden ryhmään.
39359: minen saarekkeiksi irra11aan muusta yhteiskun- Vaikka YK:n yleiskokouksen päätökseen
39360: nasta. 390 vuodelta 1950 sisältyvää suositusta Etio-
39361: Etiopian tärkeimmät avunantajat ovat olleet pian ja Eritrean välisen valtioliiton perustami-
39362: Yhdysvallat (vuosien 1962-69 avusta 41 %), seksi ei olekaan toteutettu, ei YK:n piirissä ole
39363: Maailmanpankkiryhmä (31 %), Italia ja Alan- käsitelty minkäänlaisia pakotteita tämän liiton
39364: 4
39365:
39366: voimaansaattamiseksi. Afrikan itsenäisyysjär- 1970 1971 1972
39367: jestö OAU ei ole tunnustanut virallisesti mitään Suomen apu
39368: eritrealaista järjestöä kansalliseksi vapautusliik- Etiopialie
39369: keeksi, eikä Eritreaa lueta YK:n vahvistamiin (000 mk) 286 733 1900
39370: itsenäisyyttä vailla oleviin alueisiin. Suomen
39371: Etiopialie antama kehitysapu ei ole ristiriidassa % bi-avusta n. 5.4% n. 5.6% n. 7.1%
39372: kansainvälisesti noudatetun käytännön ja hyväk- %koko
39373: syttyjen periaatteiden kanssa. avusta n. 1.0 % n. 1.3 % n. 2.3 %
39374: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1972.
39375:
39376: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
39377: 5
39378:
39379:
39380:
39381:
39382: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39383:
39384: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Etiopiens viktigaste biståndsgivare har varit
39385: anger har riksdagsman Ilkka Taipale tili veder- USA (under åren 1962-69 41 % av bistån-
39386: börande medlem av Regeringen för avgivande det), Världsbanksgruppen (31 %) , I talien och
39387: av svar ställt föijanle spörsmåi: Nederländerna. Även de socialistiska länderna
39388: (Sovjetunionen, Jugoslavien och Tjeckoslova-
39389: "Anser Regeringen, att dess försiag, kien) gav bistånd, vars andel under åren 1962
39390: enligt vilket medel för utvecklings- -69 var 12 %. Folkrepubliken Kina gav år
39391: samarbete skulle användas för att stödja 1971 ett räntefritt lån, vars storlek var ca
39392: en sådan regering i Etiopien som för 350 milj. mk eller något mera än USA gav
39393: koionialkrig på annekterad stats område tillsammans under åren 1962-69. Fr.o.m.
39394: i strid mot FN:s besiut, samt på detta 1970 är Sverige ett av de största gi'Varländer-
39395: område uppehåller främmande militär- na (årligen över 30 milj. mk).
39396: baser stödjande mot Sovjetunionen Mellan Finland och Etiopien är utvecklings-
39397: riktad spionageverksamhet, är sakenligt, samarbetsavtalet från 1968 ikraft. Inom ramen
39398: och om ej, för detta avtal har tili Etiopien givits program-
39399: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- baserad experthjälp närmast på det byggnads-
39400: taga för att dirigera medlen för utveck- tekniska området och därmed nära stående
39401: lingsarbete mot måi som är förenliga sektorers områden. Konsulttjänster och utbild-
39402: med FN:s principer för utvecklings- ning har getts på pappersproduktionsområdet.
39403: stra tegi? " Biståndets belopp var år 1970 285 000 mk
39404: (ca 1 % av Finlands hela utvecklingsbistånd),
39405: Såsom svar på detta spörsmåi får jag högakt- år 1971 733 000 mk (ca 1.3 %) och år 1972
39406: ningsfullt anföra föijande: beräknas det utgöra ca 1.9 milj. mk (ca 2.3
39407: Etiopien hör tili den grupp av s.k. minst %) . Man strävar tili att dirigera Finlands bi-
39408: utvecklade Iänder, som Förenta Nationemas stånd sålunda, att det skulle accelerera den
39409: generalförsamling bekräftade år 1971. Stra- ekonomiska utvecklingen och göra produktions-
39410: tegin för det andra utvecklingsdecenniet be- strukturen mångsidigare.
39411: tonar behovet av internationella specialåtgärder Finlands samarbetsländer har delats i två
39412: för dessa länder. Finland har i Förenta Na- grupper, programländer och projektländer.
39413: tionema, bl. a. i FN:s handeis- och utveck- Med programländer avses Iänder som i princip
39414: lingskonferens i Santiago 1972 kraftigt stött kan stödjas med bistånd i alla former och för
39415: dirigerandet av utvecklingsbistånd tili de minst vilkas vidkommande ett länderprogram som
39416: utvecklade länderna. återspegiar vederbörande Iands utvecklingsprog-
39417: Nationalinkomsten per capita i Etiopien är ram, uppgörs. Programländema kommer un-
39418: en av de Iägsta i världen. Det är ett av de ut- der den ekonomiska pianeringsperioden att tili-
39419: vecklingsländer, som har fått minst utveck- delas ca 70-80% av ansiaget för det länder-
39420: lingsbistånd per capita: under åren 1968-70 vis fördelbara bilaterala understödet.
39421: endast ca 8 mk. Förutom br~sten på ikapital Med projektländer avses Iänder, för viika
39422: brottas utvecklingen med problem som bl. a. det ovan nämnda Iänderprogrammet inte upp-
39423: bristen på skolad personal, den ojämna fördel- görs, utan vilkas utvecklingssträvanden under-
39424: ningen av jordägande samt utvecklingen av stöds företagsinriktat, som "punktoperationer"
39425: vissa institutioner och områden tili öar skilda med de anslag som vid ifrågavarande tidpunkt
39426: från det övriga samhä1let. finns tillgängliga. Dessa Iänder tilidelas ca 20-
39427: 1038/72
39428: 6
39429:
39430: 30 % av volymen för det ländervis fördelbara av FN över områden som saknar självständig-
39431: bilaterala understödet. Etiopien tillhör projekt- het. Den utvecklingshjälp Finland har givit
39432: ländernas grupp. Etiopien står inte i konflikt med intemationell
39433: Trots att den rekommendation som ingår i praxis och accepterade principer.
39434: FN:s generalförsamlings beslut 390 av år 1950
39435: om grundandet QV ett statsförbud mellan 1970 1971 1972
39436: Etiopien och Eritrea inte har förverkligats, har Finlands bistånd
39437: man inte i FN behandlat några som helst tili Etiopien
39438: sanktioner för att få tili stånd detta förbund. (000 mk) 286 733 1900
39439: Den afrikanska självständighetsorganisationen % av bi-bistån-
39440: OAU har inte officiellt erkänt någon eritreisk det ca 5.4% ca5.6% ca 7.1%
39441: organisation som nationell befrielserörelse, inte % av hela
39442: heller tillhör Eritrea den lista som uppgjorts biståndet ca 1.0% ca 1.3% ca2.3%
39443: Helsingfors den 22 november 1972.
39444:
39445: Ministern för utrikesärendena Ahti Karialainen.
39446: Kirj. ksm. n:o 2.30.
39447:
39448:
39449:
39450:
39451: Juvela ym.: Kansanterveystyön järjestämisestä Rauman seudulla.
39452:
39453:
39454: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
39455:
39456: Kansanterveyslain mukaan jokaisen kunnan asemaan on lääkintöhallitus tästä huolimatta
39457: oli lokakuun 23 päivään mennessä 1972 laadit- ja Rauman kaupunginvaltuuston varsin perus-
39458: tava kansanterveystyötä koskeva toimintasuun- tellut näkökohdat sivuuttaen asettunut ehdotta-
39459: nitelma. Suoritetun perusteellisen selvityksen maan kuntainliittoa, koska lääkintöhallituksen
39460: jälkeen päätti Rauman kaupunginvaltuusto elo- käsityksen mukaan se ei pidä kuntien sopimus-
39461: kuun 28 päivänä 1972, että kansanterveyslakia yhteistoimintaa tässä tapauksessa tarkoituksen-
39462: toteutettaessa Rauman tulisi toimia omana ter- mukaisena ratkaisuna. Kun kuitenkin varsin
39463: veyskeskuksena ja Rauman naapurikuntien kans- painavat tosiasiat puhuvat Rauman kaupungin-
39464: sa tehtäisiin yhteistoimintasopimukset niiltä valtuuston ottaman kannan puolesta tuntuu
39465: osin kuin se lain toteutuksen kannalta on vält- epäoikeudenmukaiselta, että lääkintöhallitus
39466: tämätöntä. Rauman kaupunginvaltuuston pää- suorastaan pyrkii pakottamaan kunnat niiden
39467: tös merkitsi käytännössä sitä, naapurikunnat mielipiteitten vastaiseen kuntainliittoon.
39468: Rauman maalaiskunta, Eurajoki, Kodisjoki ja Ja kun asia on näin, esitämme valtiopäiväjär-
39469: Lappi Tl voisivat sopimusteitse ostaa Rauman jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtio-
39470: terveyskeskuksen palveluksia. Kuntainliittomuo- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
39471: .toa ei pidetty soveliaana ennen kaikkea sen seuraavan kysymyksen:
39472: vuoksi, että kuntainliiton hallinnon ja varojen
39473: käytön suhteen syntyisi huomattava epäsuhde. Tietääkö Hallitus, että lääkintöhalli-
39474: Tämän lisäksi on todettava, että kun suunnit- tus on vastoin Rauman kaupunginval-
39475: teilla oleva Rauman maalaiskunnan ja Kodis- tuuston yksimielistä kantaa edellyttänyt
39476: joen liittäminen Rauman kaupungin yhteyteen kansanterveystyön järjestämiseksi Rau-
39477: tapahtuu, tulee sen väkiluku olemaan yli 80 man seudulla kuntainliittoa, ja jos tie-
39478: prosenttia koko yhteistoiminta-alueen väkilu- tää,
39479: vusta. Tällöin yhteistoiminta-alueen kaksi muu- aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin tä-
39480: ta kuntaa Eurajoki ja Lappi Tl tulisivat kärsi- män lääkintöhallituksen päätöksen tar-
39481: mään kuntainliitossa. kistamiseksi ja asian järjestämiseksi kun-
39482: Vaikka kansanterveyslain 5 §:ssä ovat kaksi tien sopimusyhteistoiminnan perustalta?
39483: eri yhteistoimintamuotoa asetettu tasavertaiseen
39484: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1972.
39485:
39486: Aulis Juvela. Pirkko Työläjärvi. Uljas Mäkelä.
39487:
39488:
39489:
39490:
39491: 998/72
39492: 2
39493:
39494:
39495:
39496:
39497: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39498:
39499: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lääkintöhallitus Rauman kaupunginhallitukselle
39500: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, asettavansa etusijalle kuntainliiton yhteistoimin-
39501: olette 24 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn tamuotona kehoittaen Rauman kaupunginhalli-
39502: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tusta esittämään Rauman kaupunginvaltuus-
39503: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tolle, että valtuusto tarkistaisi 28. 8. 1972 te-
39504: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta kemäänsä päätöstä yhteistoimintamuodon osalta
39505: kirjallisesta kysymyksestä n:o 230: siten, että kaupunki yhdessä ympäröivien naa-
39506: purikuntien kanssa perustaisi kuntainliiton
39507: "Tietääkö Hallitus, että lääkintöhalli- kansanterveyslain 5 § :n 2 momentin tarkoit-
39508: tus on vastoin Rauman kaupunginval- tamalla tavalla. Rauman kaupunginvaltuuston
39509: tuuston yksimielistä kantaa edellyttänyt käsiteltyä kokouksessaan 16. 10. 1972 asian
39510: kansanterveystyön järjestämiseksi Rau- uudelleen on Rauman kaupunginhallitus toi-
39511: man seudulla kuntainliittoa, ja jos tie- mittanut asiakirjat uudelleen lääkintöhallituk-
39512: tää, seen käsiteltäväksi. Rauman kaupunginvaltuusto
39513: aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin tä- ei ole muuttanut aikaisempaa kantaansa yhteis-
39514: män lääkintöhallituksen päätöksen tar- toiminnan muotoihin nähden. Lääkintöhallitus
39515: kistamiseksi ja asian järjestämiseksi kun- ei ole vielä istunnossaan käsitellyt kysymystä
39516: tien sopimusyhteistoiminnan perustal- suostumuksen antamisesta ehdotettuun yhteis-
39517: ta?" toimintaan kansanterveystyön osatoimintoja
39518: koskevan sopimuksen muodossa.
39519: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Lääkintöhallitus tutkii parhaillaan, onko ole-
39520: vasti seuraavaa: massa erityisen painavia syitä, joiden nojalla
39521: Eduskuntakyselyssä ja siihen liittyneissä pe- olisi oikeutettua poiketa valtakunnallisessa
39522: rusteluissa esitetyt asiatiedot ovat osittain puut- suunnitelmassa kansanterveystyön paikallishal-
39523: teellisia ja osittain vääriä. Lääkintöhallitus ei linnon tarkoituksenmukaisuudelle asetetuista
39524: ole käsitellyt Rauman kaupungin ja sitä ympä- tavoitteista, joiden noudattamista lääkintöhalli-
39525: röivien maataiskuntien keskinäistä yhteistoi- tuksen tulee valvoa.
39526: mintaa istunnossaan eikä näin ollen mitään sel- Vastauksessa kyselyyn voidaan todeta, että
39527: laista ratkaisua ole suoritettu, mistä kyselyssä lääkintöhallitus kyselyn kohteena olevan asian
39528: puhutaan. Asian valmistelun yhteydessä käy- käsittelyssä on noudattanut kansanterveyslain,
39529: dyissä keskusteluissa sisäasiainministeriön ja -asetuksen ja valtakunnallisen suunnitelman
39530: lääkintöhallituksen välillä oli todettu, että Rau- mukaista menettelyä. Kansanterveyslain 5 §:n
39531: man kaupungin, Rauman maalaiskunnan, Eura- 2 momentin mukaisesti suostumuksen antami-
39532: joen, Kodisjoen ja Lapin kuntien yhteistoi- nen kuntien keskinäiselle yhteistoiminnalle val-
39533: minta kansanterveystyön järjestämiseksi olisi tioneuvoston vahvistaman valtakunnallisen
39534: hyväksyttävissä ja suotava. Sen johdosta että suunnitelman puitteissa kuuluu lääkintöhalli-
39535: yhteistoiminta Rauman kaupungin ehdotta- tuksen tehtäviin. Mikäli yhteisymmärrykseen
39536: massa sopimusmuodossa ei vastaa valtioneuvos- kuntien yhteistoiminnan muodosta ei päästä,
39537: ton 23. 3. 1972 vahvistaman valtakunnallisen tulee asia kansanterveyslain säännösten mukai-
39538: suunnitelman tavoitteita kansanterveystyön pai- sesti viime kädessä valtioneuvoston ratkaista-
39539: kallishallinnon järjestämisen suhteen, ilmoitti vaksi.
39540: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1972.
39541:
39542:
39543: Sosiaali- ja terveysministeri Sei;a Karkinen.
39544: 3
39545:
39546:
39547:
39548:
39549: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39550:
39551: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen stadsstyreisen i Raumo stad, att den ger före-
39552: anger har Ni, Herra Talman, med Eder skri- träde åt ett kommunalförbundssamarbete och
39553: velse av den 24 oktober 1972 tili vederbörande uppmanade stadsstyrelsen i Raumo att föresiå
39554: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- för stadsfullmäktige i Raumo, att fullmäktige
39555: jande av riksdagsman Aulis Juvela m. fl. ställda skulle justera sitt besiut av 28. 8. 1972 i fråga
39556: skriftliga spörsmål nr 230: om formen för samarbetet så, att staden till-
39557: sammans med de omgivande grannkommunerna
39558: "Är Regeringen medveten om att skulle grunda ett kommunalförbund på det
39559: medicinalstyrelsen, tvärtemot stadsfull- sätt 5 § 2 mom. folkhälsoiagen avser. Efter
39560: mäktiges i Raumo enhälliga ståndpunkt, det stadsfullmäktige i Raumo hade behandlat
39561: för ordnande av folkhäisoarbetet har saken på nytt vid sitt sammanträde 16. 10.
39562: förutsatt ett kommunalförbund för Rau- 1972 sände stadsstyrelsen i Raumo handlin-
39563: motrakten, och om så är fallet, garna ånyo tili medicinaistyreisen för behand-
39564: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder ling. Stadsfullmäktige i Raumo har icke ändrat
39565: för justering av detta medicinalstyrel- sin tidigare ståndpunkt i fråga om formerna
39566: sens beslut och för ordnande av saken för samarbetet. Medicinalstyreisen har icke
39567: på grund av avtalssamarbete mellan ännu vid sammanträde behandlat frågan om
39568: kommunema?" att giva sitt samtycke tili det föresiagna sam-
39569: arbetet i form av ett avtal angående folkhälso-
39570: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt arbetets delfunktioner.
39571: anföra föijande: Medicinalstyreisen undersöker för närvarande
39572: De sakuppgifter som anförts i detta riks- frågan, huruvida det finns särskilt vägande
39573: dagsspörsmål och i motiveringen tili detsamma skäl, med stöd av vilka det skulle vara be-
39574: är delvis bristfälliga och delvis oriktiga. Medi- rättigat att göra avvikeiser från den målsätt-
39575: cinalstyreisen har icke vid sammanträde be- ning som i den riksomfattande pianeo upp-
39576: handlat det inbördes samarbetet mellan Raumo ställts för foikhäisoarbetets Iokalförvaltnings
39577: stad och de Iandskommuner som omger staden, ändamåisenlighet och vars iakttagande medi-
39578: och något sådant avgörande som i spörsmålet cinaistyrelsen skali övervaka.
39579: nämnes har såiunda icke fattats. Vid de samtai I detta svar på spörsmåiet kan man konsta-
39580: som ägde rum mellan ministeriet för inrikes- tera, att medicinalstyrelsen vid behandlingen
39581: ärendena och medicinalstyrelsen i samband av den fråga om spörsmålet avser har iaktta-
39582: med beredningen av saken, hade det kontate- git det förfarande foikhäisoiagen, -förordningen
39583: rats, att ett samarbete mellan Raumo stad, och den riksomfattande pianeo förutsätter.
39584: Raumo landskommun, Eurajoki, Kodisjoki och Enligt 5 § 2 mom. folkhäisoiagen ankommer
39585: Lappi kommuner för ordnande av folkhälso- det på medicinalstyreisen att giva sitt samtycke
39586: arbetet skulle kunna godkännas och vore önsk- tili kommunernas inbördes samarbete inom
39587: värt. Med anledning av att ett samarbete i ramen för den av statsrådet fastställda riksom-
39588: den avtalsform som Raumo stad hade före- fattande pianen. Såvida samförstånd icke upp-
39589: slagit icke motsvarar målsättningen i den riks- nås angående formen för kommunernas sam-
39590: omfattande pian statsrådet fastställt 23. 3. arbete, skall saken i enlighet med stadgandena
39591: 1972 i fråga om ordnandet av folkhälsoarbetets i folkhälsoiagen i sista hand avgöras av stats-
39592: lokalförvaltning, meddeiade medicinalstyrelsen rådet.
39593: Helsingfors den 15 november 1972.
39594:
39595:
39596: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
39597: Kirj. ksm. n:o 231.
39598:
39599:
39600:
39601:
39602: Koskenniemi ym.: Lapsilisien maksamisesta ulkomailta Suo-
39603: meen palaaville lapsiperheille.
39604:
39605:
39606: E d ti sk u n n a n H e r r ä Pti h emi e h e 11 e.
39607: l~apsil1sä,lålli 2 §:n 1 momentl!l mukaan suo- nimt:noinaati tällal.nen epäkohta _lapsilisäl~in so-
39608: rjt(!taan .l~tpsilisä sen vuosineljänneksen alusta veltamisessa. Tämä on ollut omiaan vaikutta-
39609: lukien, joka seurru1 vuosinelj~nnestä, minkä ku~ maan haluttomuutta muuton suoriti:anuseen
39610: luessa_ lapsi .tai oikeus lapsilisään on, syntynyt erityisesti niior.issa _lapsipe_rhe1ssli. 1forii.Ssa ta-
39611: se11 vuosineljänneksen loppuun saakka, jonkå pauksissa se on saattanut ainakin muuttoa kos-
39612: kul~essa lapsi täyt~ää ki1usito1sta vuotta. Lapsi- kevan kysymyksen ,harkinnQ!l .alaiseksi, varsin-
39613: lisilain täyt_äntöönpanosta 42. 7. 1948 annetun kin s!Hoin, jos tällainen epäJcohta on tullut
39614: ase_tuksen ( 547/4J8) 1 §: n 2 tp.öp}entin mukaan tietoon muuttoa suunnitteleviin Ruotsissa.
39615: sovell~tapn lapsilisiilaWa, jqs kokortajsen vuosi- :kun maamme työvoiman ta_ive kltsv~a jatku-
39616: neljänneksen ulkomailla oleskellut lapsi palaa vastj ja kun yhteiskunnan toimesta. on. ryhdytty
39617: Suo!Jl:een,_ ei hänen ~atsol-fl asuvan Suomessa, vihdoinkin niiden epäkohtien poistamiseen,
39618: ennen kuin hän on oleskellut maassa kokonai- jotka ovat aiheuttaneet muuttoliikettä maas-
39619: set1. vu~sin~ijänneksen, . tamme pois päin, on välttämätÖntä, että poiste-
39620: , . Ed.:;llä olevasta seuraa se, että kun Suomesta taan. kaikki ne sosia~iset epäkohdat,. jotka vai-
39621: Ruotsiin työnhakuun muuttanut Suomen kansa- keuttavat muuttovirtaa kotimaahan käsin.
39622: lainen palaa kotimaahan ja jos hän on Ruotsissa Edellä olevan perusteella ja vaitiopäiväjär-
39623: työssä ollessaan avioitunut siellä ja perheeseen jestyksen 37 §:n 1 momefittiin viitaten esi-
39624: on syntynyt lapsia ei hän saa lapsilisää täällä tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39625: ennen kuin lähes ,ki!.ksi vposineljännestä on vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39626: kulunut muutosta. Näin ollen Suomen kansa-
39627: lamen jää muuttaessaan kotimaahan vaille lapsi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39628: lisää ainakin kahdelta neljännekseltä ennen ryhtyä lapsilisälain muuttamiseksi niin,
39629: kuin hän kotimaassaan alkaa saada sitä. että ulkomailta Suomeen muuttava lapsi-
39630: Viime aikoina, jolloin muuttoliike on vähen- perhe, jossa vanhemmat ovat Suomen
39631: tynyt Ruotsiin päin ja muuttovirta sieltä kehit- kansalaisia, saa lapsilisän heti muuton
39632: tynyt myönteiseen suuntaan kotimaahan käsin, tapahduttua tai muuttoa seuranneen
39633: on useissa lapiperheissä herättänyt katkeruutta vuosineljänneksen alusta lukien?
39634: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1972.
39635:
39636: Niilo Koskenniemi. Lauha Männistö. V. J. Rytkönen.
39637: Pauli Räsänen. Veikko Saarto. Rauno Korpinen.
39638:
39639:
39640:
39641:
39642: 1021/72
39643: 2
39644:
39645:
39646:
39647:
39648: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
39649:
39650: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lapsilisälain 2 §:n 1 momentin ja lapsilisä-
39651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lain täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 §:n
39652: olette 26 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn 2 momentin sanamuotoa voidaan tu1kita siten,
39653: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston että Suomeen palaava perheenhuoltaja voisi
39654: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- jäädä jopa vähintään kahdeksi vuosineljänneksi
39655: edustaja Koskenniemen ym. näin kuuluvasta ilman lapsilisää. Sosiaaliministeriön kiertokir-
39656: kirjallisesta kysymyksestä n:o 231: jeissä n:o 3/1950 ja n:o 20/1967 on kuiten-
39657: kin tulkintaa pyritty ohjaamaan siten, että maa-
39658: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo han muuttava perheenhuoltaja jää ilman lapsi-
39659: ryhtyä lapsilisälain muuttamiseksi niin, lisää vain yhden kokonaisen vuosineljänneksen
39660: että ulkomailta Suomeen muuttava lapsi- ajaksi. Tätä tulkintaa on sosiaalihallituksesta
39661: perhe, jossa vanhemmat ovat Suomen saadun tiedon mukaan myös yleisesti nouda-
39662: kansalaisia, saa lapsilisän heti muuton tettu.
39663: tapahduttua tai muuttoa seuranneen Sosiaalihallitus on tehnyt 9 päivänä marras-
39664: vuosineljänneksen alusta lukien?" kuuta 1972 päivätyllä kirjeellä ministeriölle
39665: esityksen lapsilisäasetuksen 1 §:n 2 momentin
39666: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kumoamisesta. Asia on parhaillaan ministeriössä
39667: vasti seuraavaa: tutkittavana.
39668: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1972.
39669:
39670: Ministeri Pentti Pekkarinen.
39671: 3
39672:
39673:
39674:
39675:
39676: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39677:
39678: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ordalydelsen i 2 § 1 mom. lagen om barn-
39679: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse bidrag och 1 § 2 mom. förordningen angående
39680: av den 26 oktober 1972 tili vederbörande verkställighet av lagen om barnbidrag kan
39681: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- toikas så, att familjeförsörjare som återvänder
39682: jande av li.ksdagsman Koskenniemi m.fl. ställda tili Finland skulle kunna bli utan barnbidrag
39683: skriftliga spörsmål nr 231 : tili och med för minst två kvartal. I socialmi-
39684: nisteriets cirkulär nr 3/1950 och 20/1967 har
39685: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen man likväl försökt leda tolkningen så, att tili
39686: vidtaga för ändring av lagen om barn- landet inflyttad familjeförsörjare blir utan barn-
39687: bidrag så, att familj med barn, där bidrag endast för en tid av ett helt kvartal. En-
39688: föräldrarna är finska medborgare, som ligt uppgift från socialstyrelsen har denna tolk-
39689: flyttar från utlandet tili Finland erhåller ning även allmänt följts.
39690: barnbidrag genast efter flyttningen eller Socialstyrelsen har medelst skrivelse av den
39691: från ingången av det kvartal som följer 9 november 1972 gjort framställning hos
39692: efter flyttningen?" ministeriet om upphävande av 1 § 2 mom.
39693: i förordningen om barnbidrag. Saken prövas
39694: Såsom svar på spörsmålet för jag vördsamt som bäst i ministeriet.
39695: anföra följande:
39696: Helsingfors den 21 november 1972.
39697:
39698: Minister Pentti Pekkarinen.
39699: Kirj. ksm. n:o 232.
39700:
39701:
39702:
39703:
39704: Hemmi ym.: Kartasto-osaston perustamisesta Oulun maanmit-
39705: tauskonttoriin.
39706:
39707:
39708: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39709:
39710: Maanmittaushallinnosta annettu laki ( 34/ Pohjois-Suomessa on varsin runsaasti suuria-
39711: 72) edellyttää kartoitustehtäviä suorittavien kin projekteja, joiden vuoksi Ouluun tulisi
39712: toimihenkilöiden sijoittamista maanmittaus- saada välttämättä oma kartasto-osasto. Se, että
39713: konttoreihin. Maanmittauslaitoksen organisaa- kartasto-osastoa varten suunnitellut ja ehdote-
39714: tiouudistuksen yhteydessä tarkoituksena on tut määrärahat on poistettu ensi vuoden tulo-
39715: suorittaa kartoitustoimen osalta hajakeskitys ja menoarviosta, panee epäilemään, josko Ou-
39716: siten, että tähän saakka maanmittaushallituk- lun maanmittauskonttori ei tulekaan täyttä-
39717: sen tehtävänä olleet peruskartta- ym. kartoi- mään uuden organisaation edellytyksiä.
39718: tustehtävät siirretään läänien maanmittauskont- On merkillepantavaa, että Oulun maanmit-
39719: toreille. tustoimiston tilaustyöt ovat pääosiltaan suurille
39720: Oulun läänin osalta on tarkoituksena siirron alueille tulevia kaavoja ja suurikaavaisten alu-
39721: suorittaminen vuoden 1973 alusta, jota varten eiden kartastointia. Esimerkkinä mainittakoon
39722: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon esitettiin si- Mustavaaran kaivosalueen kaavoitus- ja kartasto-
39723: sällytettäväksi tarvittavien virkojen ja toimien työt.
39724: perustaminen. Uusina virkoina ·ja toimina tu- Kartasto-osaston perustaminen Oulun maan-
39725: lisi olemaan kaksi kartoitusinsinöörin ja kaksi mittauskonttorin yhteyteen muodostuisi väli-
39726: maanmittausteknikon virkaa ja tointa. Helsin- neeksi helpottaa Oulun maanmittauspiirin
39727: gistä siirrettäväksi Ouluun suunnitelmien mu- maanmittaustöiden tämänhetkistä ja paisuvaa
39728: kaan tulisi yhdeksän ( 9) työsuhteista karto- työtilannetta.
39729: grafia. Tarpeelliset toimistotilat ovat jo Ou- Edellä mainitun johdosta ja viitaten valtio-
39730: lussa olemassa. Kysymyksessä on viime mai- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
39731: nittujen työntekijöiden kohdalla työpaikan tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
39732: siirto, joten säästöä tulisi syntymään matkakus- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
39733: tannusten ja päivärahojen osalta. myksen:
39734: Ensi vuoden tulo- ja menoarviota valmistel-
39735: taessa on tarkoitukseen ehdotetut määrärahat Aikooko Hallitus ja milloin toteut-
39736: poistettu. Erityisesti peruskarttatyön tehosta- taa Oulun läänin maanmittauskontto-
39737: minen on välttämätöntä, koska kaikkea suunni- riin kartasto-osaston perustamisen ja
39738: telua haittaa peruskartaston vanhentuneisuus ja siirtää Helsingistä Ouluun yhdeksän ( 9)
39739: puutteellisuus. Kartaston täydentäminen ja ajan kartografia ja perustaa kaksi kartoitus-
39740: tasalla pitäminen jää Pohjois-Suomessa Helsin- insinöörin ja kaksi maanmittausteknikon
39741: gistä hoidettuna muiden kiireellisten tehtävien virkaa ja tointa?
39742: vuoksi taka-alalle. Tämä on valitettavaa, sillä
39743: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1972.
39744:
39745: Kerttu Hemmi. G. Laatio.
39746: Eero Lattula. Helvi Niskanen.
39747: Aino Karjalainen. Matti Ahde.
39748: Ahti Pekkala. ]. Juhani Kortesalmi.
39749:
39750:
39751: 1065/72
39752: 2
39753:
39754:
39755:
39756:
39757: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39758:
39759: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tapahtuisi kartastotöissä, jotka tähän saakka
39760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on hoidettu keskitetysti maanmittaushallituk-
39761: olette kirjeellänne 27 päivältä lokakuuta 1972 sessa". Kun uuteen järjestelyyn ei heti voitu
39762: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen siirtyä, otettiin maanmittaushallinnosta 11 päi-
39763: vastattavaksi kansanedustaja Kerttu Remmin vänä helmikuuta 1972 annetun asetuksen
39764: ym. tekemän seuraavansisältöisen kysymyksen ( 145/72) 80 § :n 4 momenttiin säännös siitä,
39765: n:o 232: että kartoitustyön ja karttojen ajantasallapito-
39766: tehtävien suorittamisesta huolehtii maanmit-
39767: "Aikooko Hallitus ja milloin toteut- taushallituksen kartoitustoimisto siihen saakka
39768: taa Oulun läänin maanmittauskontto- kunnes työn suorittaminen maanmittauskontto-
39769: riin kartasto-osaston perustamisen ja rin toimesta saadaan järjestetyksi. Edellä selos-
39770: siirtää Helsingistä Ouluun yhdeksän ( 9) tettuja virkoja ja toimia ei kuitenkaan toistai-
39771: kartografia ja perustaa kaksi kartoitus- seksi ole perustettu.
39772: insinöörin ja kaksi maanmittausteknikon Kuten edellä olevasta käy ilmi, on kartasto-
39773: virkaa ja tointa?" töiden siirtymisen piirihallintoon edellytetty
39774: tapahtuvaksi asteittain. Karttatilanne huomioon
39775: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ottaen olisi uudistus toteutettava ensin Ou-
39776: taen seuraavaa: lun läänin osalta. Tulo- ja menoarvioehdotuk·
39777: Yleiset kartastotyöt on maanmittaushallin- sessaan vuodelle 1973 maanmittaushallitus,
39778: nosta aikaisemmin voimassa olleiden säännös- jonka esitykseen ministeriö yhtyi, esittikin Ou-
39779: ten mukaisesti suoritettu koko maan osalta lun läänin maanmittauskonttoriin perustetta-
39780: maanmittaushallituksesta käsin. Maanmittaus- vaksi johtavan kartoitusinsinöörin viran sekä
39781: laitoksen uudessa organisaatiossa, joka tuli voi- kartoitusinsinöörin ja kahden maanmittaustek-
39782: maan viime toukokuun 1 päivänä, edellyte- nikon ylimääräiset toimet. Lisäksi olisi ehdo-
39783: tään, että maanmittaushallinnon piiriviranomai- tuksen mukaan Oulun läänin rnaanmittauskont-
39784: sina toimivat maanmittauskonttorit suorittaisi- toriin otettu kartoittajia työsuhteisina ja vas-
39785: vat osan näistä töistä. Tässä arkoituksessa on taavasti vähennetty työsuhteisia kartoittajia
39786: maanmittaushallinnosta 14 päivänä tammikuuta maanmittaushallituksesta. Ehdotus ei kuitenkaan
39787: 1972 annetun lain (34/72) 4 §:n 2 momen- sisältynyt Hallituksen esitykseen Eduskunnalle
39788: tissa olevaan luetteloon niistä viroista ja toi- valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1973.
39789: mista, joita voi olla maanmittauskonttorissa, Oulun läänin maanmittauskonttorin kartasto-
39790: otettu myös johtavan kartoitusinsinöörin ja yksikön perustamista on pidettävä kiireellisenä
39791: kartoitusinsinöörin virat sekä maanmittaustek- ja tarkoituksenmukaisena ja se tullaan toteutta·
39792: nikon toimi. Hallituksen Eduskunnalle anta- maan niin pian kuin taloudelliset mahdollisuu-
39793: man esityksen perusteluissa ( 1971 vuoden val- det sen sallivat. Seuraava kartastoyksikkö olisi
39794: tiopäivät n:o 174) asiasta on seuraava mai- maanmittaushallituksen suunnitelmien mukaan
39795: ninta: "Huomattavin tehtävien siirto maan- perustettava vuonna 1977.
39796: mittaushallituksesta maanmittauskonttoreihin
39797: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1972.
39798:
39799:
39800: Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro.
39801: 3
39802:
39803:
39804:
39805:
39806: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
39807:
39808: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen verksarbetena, som hittills har skötts centrali-
39809: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- serat i lantmäteristyrelsen." Då man inte ge-
39810: se av den 27 oktober 1972 tili vederbörande nast kunde övergå tili den nya organisationen,
39811: medlem av statsrådet för avgivande av svar intogs i 80 § 4 mom. förordningen den 11
39812: översänt följande av riksdagsman Kerttu Hem- februari 1972 om lantmäteriförvaltningen
39813: mi m. fl. ställda spörsmål nr 232: ( 145/72) ett stadgande enligt vilket det ålig-
39814: ger lantmäteristyrelsens kartläggningsbyrå att
39815: "Ämnar Regeringen, och i så fall hålla kartläggningsarbetet och kartor vid dags-
39816: när, förverkliga imättandet av en kart- läget, tills utförandet av detta arbete blir ord-
39817: verksavdelning vid lantmäterikontoret i nat på åtgärd av lantmäterikontor. Ovan nämn-
39818: Uleåborgs Iän och överföra nio ( 9 ) da tjänster och befattningar har emellertid än
39819: kartografer från Helsingfors tili Uleå- så länge inte inrättats.
39820: borg samt inrätta två kartläggnings- Såsom av det ovoo anförda framgår har det
39821: ingenjörs- och två lantmäteritekniker- förutsatts, att överföringen av kartverksarbete-
39822: tjänster och -befattningar?" na tili distriktsförvaltningen skall ske gradvis.
39823: Med beaktande av kartsituationen borde refor-
39824: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt men genomföras först i Uleåborgs Iän. I sitt
39825: anföra följande: budgetförslag för år 1973 föreslog därför lant-
39826: De allmämna kartverksarbetena har i enlig- mäteristyrelsen, vars förs1ag ministeriet om-
39827: het med de stadganden om lantmäteriförvalt- fattande, att vid lantmäterikontoret i Uleåborgs
39828: ningen som tidigare varit i kraft utförts för Iän skulle inrättas en ledoode kartläggnings-
39829: hela Jandet i lantmäteristyrelsen. Den nya ingenjörstjänst samt en extraordinarie kart-
39830: organisationen av lantmäteriväsendet, viiken läggningsingenjörsbefattning och två extraordi-
39831: trädde i kraft den 1 maj i år, förutsätter att narie lantmäteriteknikerbefattningar. Dessutom
39832: lantmäteriförvaltningens distriktsmyndigheter, skulle enligt förslaget vid lantmäterikontoret i
39833: lantmäterikontoren, utför en del av dessa arbe- Uleåborgs Iän ha anställts kartläggare i arbets-
39834: ten. I detta syfte har i förteckningen i 4 § 2 förhållande och i stället skulle antalet kart-
39835: mom. lagen den 14 j.anuari 1972 om lant- läggare i arbetsförhållande vid lantmäteristyrel-
39836: mäteriförvaltningen (34/72) över de tjänster sen ha minskats. Förslaget ingick emellertid
39837: och befattningar som koo finnas vid lant- inte i Regeringens proposition tili Riksdagen
39838: mäterikontor även upptagits ledande kartlägg- angående statsförslaget för år 1973.
39839: ningsingenjörs- och kartläggningsingenjörstjäns- Inrättandet av en kartverksenhet vid lant-
39840: ter och lantmäteriteknikerbefattning. I moti- mäterikontoret i Uleåborgs Iän måste anses
39841: veringen för regeringens proposition tili Riks- brådskande och ändamålsenligt, och det kom-
39842: dagen (1971 års riksdag nr 174) finns följande mer att förverkligas så snart de ekonomiska
39843: omnämnande om saken: "Den mest betydelse- möjligheterna tillåter det. Följande kartverks-
39844: fulla överföringen av uppgifter från lantmäteri- enhet borde enligt lantmäteristyrelsens planer
39845: styrelsen tili lantmäterikontoren gäller kart- inrättas år 1977.
39846: Helsingfors den 30 november 1972.
39847:
39848:
39849: Jord- och skogsbruksminister Erkki Haukipuro.
39850: 1
39851: 1
39852: 1
39853: 1
39854: 1
39855: 1
39856: 1
39857: 1
39858: 1
39859: 1
39860: 1
39861: 1
39862: 1
39863: 1
39864: 1
39865: 1
39866: 1
39867: 1
39868: 1
39869: 1
39870: 1
39871: 1
39872: 1
39873: 1
39874: 1
39875: 1
39876: 1
39877: 1
39878: 1
39879: Kirj. ksm. n:o 233.
39880:
39881:
39882:
39883:
39884: Sinisalo ym.: Hallituksen suhtautumisesta ehdotuksiin jätevesien
39885: laskemisesta Suomenlahteen.
39886:
39887:
39888: Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
39889:
39890: Leppävirralla syyskuun 19 pnä pidetyillä ve- mm. Suomenlahden saastumisen osalta on jo
39891: sihuoltopäivihlä Kuopion vesipiirin piiri-insinööri nykyisellään huolestusta herättävä.
39892: Eero Kujala ehdotti jätevesiviemärin rakenta- Jätevesien mereenlaskemissuunnitelmia on
39893: mista Iisalmesta Kuopion kautta Suomenlahteen. aiemmin käsitelty myös valtiovallan eri elimissä.
39894: Hänen mukaansa pienten jätevesipuhdistamojen Tällöin on tiettävästi asetuttu kielteiselle kan-
39895: rakentaminen joka pitäjään on näpertelyä. Ne natle tällaisiin suunnitelmiin. Edellä esitetty
39896: ovat kalliita, hoito h1:1onoa ja puhdistusteho ky- ~lausunto kuitenkin jälleen tukee ajatuksia, jotka
39897: seenalaista. Puhdistamoalahla kehitys kulkee niin pitävät päinvastaisia ratkaisumalleja mahdolli-
39898: nopeasti eteenpäin, että puhdistamot vanhene- sina. Kun 1tällaisilla kannanotoilla saattaa olla
39899: vat jo 5-10 vuodessa. Parhaana ratkaisuna hän myös muita jätevesiongelmien ratkaisuja hidas-
39900: pitää likaviemärin rakentamista Keski-Suomesta tuttava vaikutuksensa, jos ymmärretään että ne
39901: Suomenlahteen! kuvastavat valtion asianomaisten elinten käsityk-
39902: "Kustannukset tällaisen suurviemärin raken- siä, olisi tärkeää, että valtiovaUan taholta ilmais-
39903: tamisesta olisivat" suunnilleen samaa 1uokkaa taisiin selkeä kielteinen kanta jätevesien mereen-
39904: kuin jos joka kaupunkiin ja pitäjään rakennettai- laskemissuunnitelmiin nähden.
39905: siin omat puhdistamot", Kujala on lehtiuutis- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
39906: ten mukaan sanonut. 37 §:n 1 inomenttiin viitaten esitämme valtio-
39907: Aiemminkin ovat vastaavanlaiset jätevesien neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
39908: mereen laskemista koskevat suunnitelmat herät- seuraavan kysymyksen:
39909: täneet laajaa huomiota. Niitä vastustettaessa on
39910: perustellusti vedottu mm. eräisiin kansainväli- Miten Hallitus suhtautuu julkisuu-
39911: siin sopimuksiin, jotka edellyttävät myös Suo- dessa jälleen esitettyihin ehdotuksiin jä-
39912: melta toimenpiteitä meren saastumisen estämi- :tevesien laskemisesta Suomenlahteen?
39913: seksi. Yleisesti onkin tunnettua, että tilanne
39914: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1972.
39915:
39916: Taisto Sinisalo. Mirjam Tuominen.
39917:
39918:
39919:
39920:
39921: 1052/72
39922: 2
39923:
39924:
39925:
39926:
39927: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
39928:
39929: Vaatiapäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osan kokonaissuunnittelusta muodostaa vesien-
39930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suojelun suunnitJtelu, jossa selvitetään vesien~
39931: olette kirjeellänne 27 päivältä lokakuuta 1972 suojelun kannalta tarpeellisia toimenpiteitä.
39932: n:o 1706 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Vesiensuojelun suunnitteluun kuuluvat mm.
39933: sen jäsenen vasta.ttavaksi kansanedustaja Sini- selvitykset jätekuormituksen vähentämisestä ja
39934: salon ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- jätevesien purkupaikan valinnasta niin, että jä-
39935: myksen: ,tevesistä vesistölle ja ympäristölle aiheutuvat
39936: haitat saadaan mahdollisimman vähä·isiksi. En-
39937: "Miten Hallitus suhtautuu julkisuu- simmalSenä vesiensuoje1utoimenpi:teenä tulee
39938: dessa jälleen esitettyihin ehdotuksiin jä- vesihahlituksen käsityksen mukaan yleensä ky-
39939: tevesien laskemisesta Suomenlahteen?" symykseen mahdollisimman tehokas jätekuor-
39940: mituksen vähentäminen. Aivan kaikissa tapauk~
39941: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sissa ei kuitenkaan nykyisin ole mahdollista tek~
39942: seuraavaa: nillis-taloudellisesti toteutettavin menetelmin
39943: vähentää kuormitusta niin tehokkaasti, että ve-
39944: Vai~kakin Itämeren ja sen lahtien kuormitusta
39945: sien kaikenpuolinen käyttökelpoisuus voitaisiin
39946: tulee kaikin tavoin pyrkiä vähentämään, ei Suo- :turvata. Kuormituksen vähentämisen ohelle
39947: menlahden saastumista voida tätla hetkellä pitää saattaa sen vuoksi eräissä tapauksissa tuNa. har~
39948: aivan niin huolestumista herättävänä ja 1:otaali- kittavaksi vesien käyttökelpoisuuden säilyttä-
39949: sena kuin mitä kysymyksen perusteluissa on esi- minen tai parantaminen erilaisilla vesistökohtai-
39950: tetty. Suurten asutuskeskusten ja teollisuuslai- silla toimenpiteillä, joista eräs on sopivan pur-
39951: tosten Iähivesialueiden likaantuminen, ionka laa- kupaikan valinta.
39952: juus saattaa kyllä paikallisesti olla huolestutta- Mainittuja periaauteita onkin noudatettu ve~
39953: vaakin, on koko Suomenlahtea ajatellen varsin siensuojelutoimenpiteitä selvitettäessä myös
39954: vähäistä. Rannikolla sijaitseviita likaajilta edel- Vuoksen vesistöalueella. Niinpä :sekä Kallaveden
39955: lytetään sitäpaitsi käy,tännössä yhtä tehokkaita reitillä että Pielisen reitillä selvitetään laitos-
39956: vesiensuojelutoimenpiteitä kuin sisämaassakin si- kohtaisesti jätekuormituksen väheP~tämismah
39957: jaitsevilta. Tämän vuoksi rannikoltamme Suo- dollisuuksia ja kuormituksen tulevaa kehitystä
39958: menlahteen ·tulevan jätevesikuormituksen voi- ·sekä tarkastellaan vesien käyttökelpoisuuden
39959: daan tehtyjen selvitysten ja suunnitelmien pe- todennäköistä kehitystä .tältä pohjalta. Asian-
39960: rusteella odottaa laskevan tulevina vuosina huo- omaiset kokonaissuunnittelutyöryhmät tulevat
39961: mattavasti. Huo1estuttavampaa saattaa koko harkitsemaan ja selvittämään kaikkia järkeviä
39962: Suomenlahden kannalta sensijaan olla tulevai- toimenpiteitä ja mahdolHsuuksia vesivarojen
39963: suutta ajatellen erilaisten hivenmyrkkyjen kul- suojelemiseksi ja vesien käytön järjestämiseksi.
39964: keutuminen ympäröiviltä alueilta jokien ja tuul- Eräissä tapauksissa jouduttaneen vesiensuojelu-
39965: ten mukana Itämereen ja sen lahtiin. toimenpiteenä harkitsemaan myös kuormituksen
39966: Mitä muutoin tulee kysymyksen perusteluissa vähentämisen ohella muita parantamistoimenpi-
39967: esitettyihin suunnitelmiin johtaa jätevesiä järvi- 'teitä. Jätevesien johtamista mainitulta latvave-
39968: Suomesta Suomenlahteen, on huomattava, että sien alueelta Suomenlahteen ei vesihallitus kui-
39969: vesihallinnon eräänä tärkeimmistä tehtävistä on tenkaan pidä :tässä vaiheessa realistisena edes
39970: huolehtia eri käyttömuodot huomioon ottavasta käsiteltyinä saati sitten käsittelemättöminä.
39971: kokonaissuunnittelus•ta. Vesien käytön koko- Esitetyn perusteella voidaankin todeta, eutä
39972: naissuunnittelu on Vuoksen vesistöa!lueella käyn- kysymyksen perusteluissa mainittu puheenvuo-
39973: nistetty Kallaveden ja Pielisen reiteillä. Lisäksi ro on katsottava yksityishenkilön esittämäksi
39974: kokonaissuunnittelua palvelevia alustavia selvi- erääksi mielipiteeksi eikä varsinaiseksi ehdotuk-
39975: tyksiä on tehty koko vesistöalueella. Oleellisen seksi.
39976: 3
39977:
39978: Kysymyksen perusteluissa todetaan myös jä- näistä antamissaan lausunnoissa esittänyt perus-
39979: tevesien johtamissuunnitelmia käsitellyn aikai- tellun eriävän näkemyksensä ja katsonut, että
39980: semmin valtiovallan elimissä. Asiaa selventävänä jätevesikysymykset on, käyttäen erilaisia vesien-
39981: on todettava, että hallitus on vain Etelä-Saimaan suojelutoimenpiteitä toistensa täydentäjinä, rat-
39982: jätevesikysymyksen osalta 29. 4. 1971 tekemäl- kaistava aina kokonaisuus huomioon ottaen par-
39983: lään päätöksellä päättänyt periaatteessa, ettei haalla mahdollisella tavalla. Selkeän kannan esit-
39984: Etelä-Saimaan jätevesikysymyksen hoitamiseksi täminen jätevesien mereenlaskusuunnitelmien
39985: ja Etelä-Saimaan tilan parantamiseksi johdeta osalta ei hallituksen käsityksen mukaan voi tulla
39986: Etelä-Saimaan alueelta jätevettä Suomenlahteen. kysymykseen ennenkuin kaikki asiaan vaikut-
39987: Eräissä komiteamietinnöissä on asetuttu vastus- tavat seikat on selvitetty. Vasta tämän selvityk-
39988: tamaan kaikenlaisia jätevesien purkupaikan va- sen jä1keen tulee harkittavaksi, miten tehtyihin
39989: 1intaan tähtääviä toimenpiteitä. VesihaHitus on ehdotuksiin on suhtauduttava.
39990: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1972.
39991:
39992: Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro.
39993: 4
39994:
39995:
39996:
39997:
39998: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39999:
40000: I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen tjänar totalplaneringen företagits inom hela vat-
40001: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tendragsområdet. En väsentlig del av totalpla-
40002: nr 1706 av den 27 oktober 1972 tili vederbö- neringen utgöres av planeringen av vattenvår-
40003: rande medlem av statsrådet översänt följande av den, varvid från vattenvårdssynpunkt nödiga
40004: riksdagsman Sinisalo m. fl. stä'llda spörsmål: åtgärder utredes. Till planeringen av vattenvår-
40005: den hör bl. a. utredningar om minskning av den
40006: "Vilken är Regeringens inställning till belastning som avloppsvattnet utgör och val av
40007: de i offentligheten åter framställda för- utsläppsställen så, att det men som vattendrag
40008: slagen angående utsläppande av avlopps- och omgivning har av avloppsvattnet blir så
40009: vatten i Finska viken?" ringa som möjligt. Den första vattenvårdsåtgärd
40010: som i aHmänhet kommer i fråga är enligt vat-
40011: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tenstyrelsens uppfattning en så effek:tiv minsk-
40012: anföra följande: ning av avloppsbelastningen som möjligt. Det
40013: Även om man på allt sätt bör sträva tili att är dock kke för närvarande möjligt att i samt-
40014: minska belastningen på Östersjön och dess vikar, liga fall genom teknisk-ekonomiska metoder
40015: kan föroreningen av Finska viken icke i detta minska belastningen så effektivt, att vattnens
40016: nu anses fu'llt så oroväckande och total som i allsidiga brukbarhet skulle kunna tryggas. Jämte
40017: motiveringen för spörsmålet framställes. För- minskning av belastningen kan det därför i
40018: oreningen av de närmaste vattnen kring stora vissa fall gälla att överväga bevarandet ellet
40019: bostadscentra och industriinrättningar, vars om- förbättrande av vattnens brukbarhet genom
40020: fattning nog lokalt sett kan vara t.o.m. oro- olika åtgärder som berör respektive vattendrag,
40021: väckande, är med tanke på hela Finska viken av vilka en är vai av lämplig plats för utsläpp.
40022: rätt obetydlig. Av förorenarna på kusten för- Nämnda principer har följts också vid utre-
40023: utsättes dessutom i prak:tiken lika effektiva dande av vattenvårdsåtgärderna inom Vuoksens
40024: vattenvårdsåtgärder som av dem som är be- vattendragsområde. Sålunda utreds både inom
40025: lägna i inlandet. Fördenskull kan den avlopps- Kallavesistråten och Pielisjärvistråten särskilt
40026: vattensbelastning som kommer från vår kust tHl för varje anläggning möjligheterna att minska
40027: Finska viken enligt vad gjorda utredningar och belastningen genom avlopp och belastningens
40028: planer ger vid handen beräknas minska betyd- kommande utveck:ling, och på denna bas un-
40029: ligt under de kommande åren. Mera oroväckande dersöks den sannalika utvecklingen av vattnens
40030: från hela Finska vikens synpunkt sett kan det brukbarhet. Vederbörande med totalplanerin-
40031: däremot med tanke på framtiden vara, att olika gen sysselsatta arbetsgrupper kommer att pröva
40032: spårelementgifter med älvar och vindar förs och utreda alla rationella åtgärder och möjlighe-
40033: från de omgivande områdena tili Östersjön och ter att skydda våra vattentillgångar och att
40034: dess vikar. ordna vattnens användning. I vissa faH torde
40035: Vad i övrigt beträffar de ,j motiveringen för såsom en vattenvårdsåtgärd komma att över-
40036: spörsmålet antydda planerna på att leda avlopps- . vägas även andra förbättringsåtgärder än
40037: vatten från insjö-Finland till Finska viken, är minskning av belastningen. Regeringen anser
40038: att märka, att en av vattenförvaltningens vik:ti- det dock icke realistiskt att räkna med att av-
40039: gaste uppgifter är att draga försorg om en total- loppsvatten, vare sig behandlat eller obehandlat,
40040: planering som beaktar de olika bruksformerna. skulle ledas från området för nämnda vatten-
40041: En totalplanering av användningen av vattnen drags övre lopp tili Finska viken i detta skede.
40042: inom Vuoksens vattendragsområde har inletts På grund av vad ovan anförts kan det konsta-
40043: beträffande Kallavesi- och Pielisjärvistråtarna. teras, att det som görs gällande i spörsmålets
40044: Dessutom har förberedande utredningar som motivering måste anses vara en av en enskild
40045: 5
40046:
40047: person framförd åsikt och icke något egentligt för avloppsvattensutsläpp. Vattenstyrelsen har i
40048: förslag. utlåtanden om dem anfört en avvikande syn på
40049: 1 motiveringen för spörsmålet konstateras saken och ansett, att avloppsvattensfrågorna
40050: också att planerna rörande avledande av av- med användning av olika vattenvårdsåtgärder
40051: loppsvatten tidigare har behandlats i statsmak- som kompletterar varandra alltid bör avgöras
40052: tens organ. 1 klarläggande syfte kan det konsta- med bea~tande av helheten på hästa möjliga
40053: teras, att regeringen endast i fråga om Södra sätt. Det är enligt regeringens åsikt icke möjligt
40054: Saimens avloppsvattensfråga genom heslut 29. att lägga fram en klar ståndpunkt i frågan om
40055: 4. 1971 i princip beslutat, att avloppsvatten för planerna på utsläpp i havet, innan alla på sak
40056: handhavandet av frågan om avloppvattnet från verkande omständigheter har utretts. Först
40057: Södra Saimen och tili förbättrande av situa- efter en sådan utredning kommer det att över-
40058: tionen där icke skall ledas tili Finska viken. 1 vägas, huru man hör förhålla sig tili de fram-
40059: vissa kommittebetänkanden har man motsatt ställda förslagen.
40060: sig alla s~ags åtgärder som syftar tili val av plats
40061: Helsingfors den 27 november 1972.
40062:
40063: Jord- och skogsbruk.sminister Erkki Haukipuro.
40064:
40065:
40066:
40067:
40068: 1052/72
40069: ' )
40070: Kirj. ksm. n:o 234.
40071:
40072:
40073:
40074:
40075: Juvela: Liikehuoneistojen vuokraustoiminnassa esiintyvien epä-
40076: kohtien poistamisesta.
40077:
40078:
40079: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
40080:
40081: Vähittäiskaupan alalla on viime vuosien piteisiin liikehuoneustojen vuokrasopimuksia
40082: aikana tapahtunut voimakasta ryhmittymistä, koskevan tutkimuksen suorittamiseksi sekä ryh-
40083: mikä on johtanut pienten yrittäjien toiminta- tyvän tarvittaessa toimenpiteisiin sellaisen lain-
40084: vapauksien jyrkkiin rajoituksiin ja loukkauksiin. säädännön aikaansaamiseksi, ettei kohtuuttomia
40085: Sellaisilta yrittäjiltä, jotka ovat pakotettuja toi- sopimusehtoja sallita.
40086: mimaan vuokralaisina keskusliikkeitten omista- Kun tämä kysymys mitä suurimmassa määrin
40087: missa tiloissa on varsin usein nöyryyttävillä sivuaa yrittämisen vapautta ja vahingoittaa sa-
40088: vuokrasopimuksilla estetty mahdollisuudet hank- malla kuluttajien etuja, olisi hallituksen viipy-
40089: kia kuluttajille viilitettävät tuotteet edullisem- mättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisen epä-
40090: malla tavalla. Keskusliikkeet ovat nimittäin val- terveen ja yrittäjien toimintavapautta lookkaa-
40091: voneet omat etunsa niin tarkoin sopimuksilla, van kehityksen estämiseksi.
40092: että teollisuus ei myy useinkaan suoraan tuottei- Edellä olevan perusteella ja ;valtiopäiväjärjes-
40093: taan vähittäiskauppiaalle, vaan välitys. tapahtuu tyksen '37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40094: keskusliikkeitten laskutuksen kautta. Tämä on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40095: useinkin johtanut tuotteiden hintojen tarpeetto- vaksi seuraavan kysymyksen:
40096: maan kohoamiseen kuluttajien vahingoksi. Edel-
40097: leen on olemassa runsaasti esimerkkejä siitä, Milloin Hallitus toteuttaa Eduskun-
40098: että keskusliikkeet ovat pakottaneet vuokralai- nan keväällä 1971 lausuman toivomuk-
40099: sena toimivan vähittäiskauppiaan myymään pel- sen, jossa edellytettiin tutkimuksen suo-
40100: kästään näiden määräämiä ja hyväksymiä tuot- rittamista keskusliikkeitten omistamien
40101: teita, tai ainakin valinnan vapautta on voimak- liikehuoneostojen vuokrasopimuksiin si-
40102: kaasti rajoitettu. sällytetyistä nöyryyttävistä ja vähittäis-
40103: Eduskunta kiinnitti tähän asiaan huomiota kauppiaitten toiminnan vapautta rajoit-
40104: v. 1971, jolloin se lakialoitteiden n:o 25 ( 1970 tavista ehdoista ja ryhtyy toimenpiteisiin
40105: vp.) ja 36 ( 1971 vp.) pohjalta hyväksyi laki- tämäntapaisen yrittämisen vapautta ja
40106: valiokunnan mietinnössä lausuman, jossa edus- kuluttajien etuja vahingoittavan toimin-
40107: kunta velvoitti hallituksen ryhtyvän toimen- nan lopettamiseksi?
40108: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1972.
40109:
40110: Aulis Juvela.
40111:
40112:
40113:
40114:
40115: 1059/72
40116: 2
40117:
40118:
40119:
40120:
40121: Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
40122:
40123: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa entistä suurempaan riippuvuuteen markkinaryh-
40124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mittymistä. Muun muassa kasvavien lajitelmien
40125: olette 27 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- ja kysynnän vaatimusten johdosta myymälä-
40126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kokoa on jouduttu laajentamaan sekä suoritta-
40127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja maan erilaista rationalisointia, jotta kuluttajia
40128: Aulis Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- pystyttäisiin palvelemaan pitkällä tähtäimellä
40129: myksestä n:o 234: mahdollisimman tehokkaasti. Toimenpiteiden
40130: myötä ovat kustannukset kohonneet jyrkästi.
40131: "Milloin Hallitus toteuttaa Eduskun- Kun esimerkiksi nykyaikaisen elintarvikemyy-
40132: nan keväällä 1971 lausuman toivomuk- mälän perustaminen maksaa useita satojatuhan-
40133: sen, jossa edellytettiin tutkimuksen suo- sia markkoja, ei yrittäjillä yleensä ole näin
40134: rittamista keskusllikkeitten omistamien suuria alkupääomia käytettävinään. Kehitys on
40135: liikehuoneustojen vuokrasopimuksiin si- tämän johdosta vienyt etenkin elintarvikealalla
40136: sällytetyistä nöyryyttävistä ja vähittäis- siihen, että kaupparyhmittymät ovat varanneet
40137: kauppiaitten toiminnan vapautta rajoit- kauppapaikkoja ja rakentaneet valmiita myymä-
40138: tavista ehdoista ja ryhtyy toimenpiteislin löitä vuokraten ne kauppiaille.
40139: tämäntapaisen yrittämisen vapautta ja Kaupan yhdentyminen markkinointiryhmitty-
40140: kuluttajien etuja vahingoittavan toimin- miksi ja sitä seuranneet kuvatunlaiset toimen-
40141: nan lopettamiseksi?" piteet ovat helpottaneet kaupan kykyä vastata
40142: muuttuneen yhteiskunnan sille asettamiin vaa-
40143: Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun- timuksiin. Järjestelmän yksiköt ovat kohdal-
40144: nioittavasti seuraavaa: taan saavuttaneet useita etuja, joita ilman ne
40145: olisivat jääneet yksin toimiessaan. Kaupan sisäi-
40146: Kotimaankauppaamme liittyy tällä hetkellä nen yhteistoiminta on sitäpaitsi ollut ilmeisenä
40147: yleisen yhteiskunnallisen kehityksen sekä kau- edellytyksenä kauppakuoleman ja kuluttajien
40148: pan rakennemuutosten seurauksena lukuisia kannalta haitallisen lähikaupan palveluiden su-
40149: ongelmia. Kaupan yhä jatkuva keskittyminen pistamisen hidastamiseksi ja estämiseksi.
40150: asutuskeskuksiin, suurtuotannon kasvaminen ja Vähittäiskaupan aseman muuttumiseen entistä
40151: kaupan ketjuuntuminen kuluttajien ja kauppias- riippuvaisemmaksi markkinaryhmittymistä liit-
40152: kunnan kannalta sekä hyödyllisine että haitalli- tyy myös epäkohtia, joihin puuttumiseen on
40153: sine seurauksineen ovat tähän kehitykseen liit- aikaisempaa paremmat edellytykset edellä mai-
40154: tyviä ilmiöitä. Näiden kysymysten selvittämi- nitun kokonaisselvityksen nyt valmistuttua ja
40155: seksi, epäkohtien poistamiseksi sekä tähän- kehitettäessä sen perusteella kotimaankauppa-
40156: astista selväpiirteisemmän kotimaankauppapoli- politiikkaa. Tässä yhteydessä tullaan myös liike-
40157: tiikan aikaansaamiseksi kauppa- ja teollisuus- huoneistojen vuokraustoimintaan liittyviin kysy-
40158: ministeriö asetti 15. 9. 1971 .toimikunnan, jonka myksiin sekä siinä mahdollisesti ilmeneviin
40159: mietintö valmistui 30. 9. 1972. epäkohtiin kiinnittämään huomiota, sekä ryh-
40160: Tässä mietinnössä on käsitelty myös teki- tymään sellaisiin toimenpiteisiin, joihin selvi-
40161: jöitä, jotka ovat johtaneet vähittäiskauppiaiden tyksen perusteella on aihetta.
40162: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1972.
40163:
40164: Ministeri Jussi Linnamo.
40165: 3
40166:
40167:
40168:
40169:
40170: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
40171:
40172: I det syfte 3 7 § 1 mom. r.ilksdagsordningen ringar. På grund av bl. a. de ökade sortimen-
40173: anger har Ni, Herr Tai1man, med Eder sikri- ten och de krav som efterfrågan ställer har
40174: velse av den 27 oktober 1972 tili vede11börande man varit tvungen att öka lbutikssto.deiken och
40175: medlem av statsrådet för a.vgivande av svar vidta oliika rationaliseringsåtgärder för att ikon-
40176: översänt avsikrift av följande av riksdagsman- sumenterna på lång sikt sikall ikuma betjänas
40177: nen Aulis Juvela ställda Sikriftliga spörsmål så effeiktivt .som möjligt. Dessa åtgärder har
40178: nr 234: medfört en ikraftig stegring i ikostnaderna. Då
40179: "När förvetiklligar Regeringen den av t. ex. ikostnaderna för inrättandet av en modärn
40180: Riksdage:n våren 1971 uttaJade hemstäl- JJvsmedelsbutik stiger tili flera hundra tusen
40181: lan i viliken förutsattes, att en under- marik, har företagarna i regel inte de stora
40182: sökning skulle verkställas beträffande startikapital till sitt förfoga:nde. Utveolclingen
40183: sådana förödimjuikande villkor i hyresaJV- har fördenslrull i synnerhet inJOm livs:medelsom-
40184: taJ för av centraJaffärer ägda affärsloka- rådet Jett tHI att handelsgrupperingar har reser-
40185: ler, som innebär en in&kränk:ning av verat butiks:stä1len, där byggt ikompletta buti-
40186: detaljhandlares verksamhetsfrihet, och ker och hyrt dem ut tiLI handlanden.
40187: ,vidtar åtgärder för att göra s~ut på Den omständmgheten, att man inom hande1n
40188: dylik vertksamhet, viiken utgör en in- har 'sammanslutit sig tili mariknadsgrupperingar,
40189: trång i företagarfdheten ooh !konsumen- samt de ovan relaterade åtgärd.er som detta
40190: ternas intres:sen?" medfört, har gjort det Jättare för handeln att
40191: motsvara de krav som det förändrade sam-
40192: Såsom ,svar på detta 1spörsmål får jag vörd- hället stälier på den. Enheterna tinom systemet
40193: samt ariöra fö1jande: har var för sin del el:lnått fömnåner som de
40194: Inom vår inrilkeshandel finns för närvarande skulle ha blivit utan om de hade verka.t var
40195: ett fJertal problem tiJI följd av samhä1lets al:l- för sig, det ~nbördes samarbetet inom handeln
40196: männa utveolcling och de ändringar som skett har dessutom varit en uppenbar förutsättning
40197: i handelns struktur. Handems fortgående ikon- för att handelsdöden och sådan inskränkning
40198: centration till hosättningscentra, storproduikcio- i handelns tjänster som skulle vara skadlig för
40199: nens expatlJSlon samt den inom handeln på- konsumenterna har kunnat fördröjas ellet före-
40200: gående kedjebildningen med dess för ikOlllsu- byggas.
40201: menterna och köpmannaikåren dels förmåll!liga, Att detaljhandeln hlir aJJtmer :beroende av
40202: dels menliga inverkningar, är företeelser, som marknadsgrupperingar innebär ocikså vissa miss-
40203: har samband med denna utvealcling. För utre- förhållanden, vilika man har bättre möjligheter
40204: dande av dessa frågor, för avhjälpande av före- än förut att befatta sig med när tota:lutred-
40205: kommande missförhållanden ooh för åstadlkom- ningen nu är tillgänglig och när wiikeshandels-
40206: mande av en mera systematisik inrikeshandels- polidken på ba:sen av den kommer att utveck-
40207: polidk tillsatte hande.Ls- och industrimimsteriet las. I detta sammanhang ikommer man ocikså
40208: 15. 9. 1971 en ikommitte, vars 'betänikande blev att fästa uppmäriksamhet vid de frågor, som
40209: fruxligt 30.9. 1972. anslu ter s~g tili uthyrmng av t.lffärsJokaler, och
40210: I detta rbetänkande har 'berörts ookså de vid härvid eventuellt föreikommande mis:sför-
40211: faiktorer som har föror.sakat, att detai1jhandJama håJLlandoo, samt vidta sådana åtgärder som på
40212: blivit alltmer beroende av marknads:gruppe- h111sen ,av utredningen visar sig påikallade.
40213: Helmgfors den 21 november 1972.
40214:
40215: Minister Jussi Linnamo.
40216: Kirj. ksm. n:o 235.
40217:
40218:
40219:
40220:
40221: S. Westerlund ym.: \Palkkaerojen tasaamisesta kuntainliittojen
40222: viranhaltijain ja työsopimussuhteisten työntekijäin välillä.
40223:
40224:
40225: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
40226:
40227: Kuntainliitoissa palvelevien työsuhde on joko Esimerkiksi Helsingin yliopistollisen keskus-
40228: virka- tai työsopimussuhde. Virat perustaa liit- sairaalaliiton teknillisellä osastolla virkamiehiä
40229: tovaltuusto, kun taas liittohallitus voi perustaa ja työsopimussuhteisia on likipitäen yhtä pal-
40230: työsopimussuhteisia toimia. Virat ovat sidotut jon. Samasta työstä maksetaan eräissä tapauk-
40231: liittovaltuustojen päättämun ja Kunnallisen so- sissa työsopimussuhteiselle, saman koulutuksen
40232: pimusvaltuuskunnan ~ahvistamiin palkkaluok- saaneelle henkilölle jopa kaksinkertainen palkka
40233: kiin kulloisenkin virkaehtosopimuksen mukai- kuin virkamiehelle. Tällaisia palkkaeroja on
40234: sesti. Työsopimussuhteiset eivät ole sidotut pidettävä kohtuuttomina. Myös hallinnollista
40235: palkkaluokkiin, ja heidän palkkausjärjestelmän- epäselvyyttä ilmenee. Palkkaerojen tasoitusta
40236: sä on näin ollen joustavampi, vaikka heidänkin on osaksi ollut estämässä neuvottelu- ja sopi-
40237: palkkansa noudattavat työehtosopimuksia ja musmenettelyn hitaus.
40238: vahvistetaan sopimusvaltuuskunnassa. Työsopi- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
40239: mussuhteisten kohdalla palkkaliukumat voivat päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
40240: olla huomattavialcin. Jos liukumia tapahtuu laa- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40241: jassa mitassa, saattaa virka- ja työsopimussuh- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40242: teisten välille syntyä epäoikeudenmukaisuuksia.
40243: Erilaiset palkkausperusteet eivät saisi aiheuttaa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40244: eroja todellisessa paikassa. Palkkausperusteen ryhtyä kohtuuttomien palkkaerojen syn-
40245: erilaisuus saattaa myös aiheuttaa hallinnollista tymisen ehkäisemiseksi kuntainliittojen
40246: epäselvyyttä. viranhaltijoiden ja ·työsopimussuhteisten
40247: työntekijöiden välille?
40248: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1972.
40249:
40250: Seppo Westerlund. Kerttu Hemmi.
40251:
40252:
40253:
40254:
40255: 1054/72
40256: 2
40257:
40258:
40259:
40260:
40261: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40262:
40263: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa palkat siten, että palkka määräytyy tietyn
40264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, palkkausluokan peruspalkan mukaisesti. Nämä
40265: olette kirjeellänne 27 päivältä lokakuuta 1972 palkkausluokat ovat yleensä samat kuin vastaa-
40266: n:o 1708 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- vissa tehtävissä toimivien viranhaltijain palk-
40267: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja S. kausluokat. Mikäli poikkeamia esiintyy, ne ovat
40268: Westerlundin ym. tekemän seuraavan kysymyk- pieniä, yleensä enintään yksi tai kaksi palk-
40269: sen: kausluokkaa joko ylös- tai alaspä1n. Viranhai-
40270: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- tijoille suoritetaan peruspalkan lisäksi ikälisiä,
40271: koo ryhtyä kohtuuttomien palkkaerojen joiden enimmäismäärä tällä hetkellä on 28 %
40272: syntymisen ehkäisemiseksi kuntainliitto- peruspalkasta palvelusvuosien lukumäärästä
40273: jen viranhaltijoiden ja työsopimussuh- riippuen. Työntekijöille voidaan vastaavasti
40274: teisten työntekijöiden välille?" maksaa ns. palveluaikalisiä, joiden enimmäis-
40275: määrä tällä hetkellä on 5 %, mutta 1. 4. 1973
40276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lukien 15 % peruspalkasta.
40277: vasti seuraavaa: Mitä tulee työehtosopimusten mukaiset pal-
40278: Joulukuun 1 päivänä 1970 voimaan tulleen kat ylittäviin palkkaliukumiin kuntainliitoissa,
40279: kunnallisen virka- ja työehtosopimuslainsäädän- on todettava, ettei tilastoja asiasta ole käytet-
40280: nön mukaan sovitaan mm. kuntainliittojen vi- tävissä, koska ensimmäiillen sopimuskausi vasta
40281: ranhaltijain ja työntekijäin palvelussuhteen eh- on kulumassa ja sopimuksen solmimisesta on
40282: doista toisaalta Kunnallisen sopimusvaltuuskun- runsas puoli vuotta. Kunnallisen sopimusval-
40283: nan ja toisaalta ·asianomaisten viranhaltija- ja tuuskunnan toimistosta saadun tiedon mukaan
40284: työntekijäjärjestöjen kesken. Mainitut osapuo- ei mainittavia liukumia kuitenkaan ole tapah-
40285: let neuvottelevat ja sopivat virka- ja työehto- tunut. Tämä johtuu mm. siitä, että valtion-
40286: sopimusten sisällöstä keskenään täysin itsenäi- avustus myönnetään ainoastaan työehtosopi-
40287: sesti. Eduskunnan palkkavaltuuskunta ratkai- musten mukaisiin palkkauksiin. lisäksi eräillä
40288: see suoritetaanko sopimuksen edellyttämiin me- sektoreilla on käytössä ns. sanktiosäännökset,
40289: nojenlisäyksiin valtionapua vai ei, mutta tehtyä joiden mukaan valtionavustus voidaan asian-
40290: sopimusta se ei voi muuttaa. Vaikka kysymys omaisen viranhaltijan tai työntekijän palkka-
40291: siten koskee asiaa, joka ei kuulu hallituksen kustallinusten osalta evätä kokonaan, mikäli
40292: toimivaltaan, selvitetään tässä asian materiaa- valtionapuun oikeuttavaa palkkausta on yli-
40293: lista sisältöä pääpiirteittäin. tetty. Tällaiseen kuntainliitoilla ei yleensä ole
40294: Kunnallisessa virkaehtosopimuksessa sovitaan varaa. Tältä pohjalta tuntuu kysymyksessä esiin
40295: mm. kuntainliittojen viranhaltijain palkkauk- tuotu pelko huomattavista palkkaliukumista
40296: sesta. Virkaehtosopimus on luonteeltaan sekä kuntainliitoissa aiheettomalta.
40297: minimi- että maksimisopimus, siinä määrättyjä Kysymyksessä on mainittu, että esimerkiksi
40298: palkkauksia ei voida ylittää eikä alittaa. Työ- Helsingin yliopistollisen keskussairaalaliiton
40299: ehtosopimukset taas ovat minimisopimuksia, teknillisellä osastolla, jossa viranhaltijoita ja
40300: sovittuja palkkauksia ei saada alittaa, mutta työntekijöitä on likipitäen yhtä paljon, samasta
40301: periaatteessa voidaan maksaa korkeampia palk- työstä maksetaan eräissä tapauksissa saman
40302: koja kuin työehtosopimus edellyttää. koulutuksen saaneelle työntekijälle jopa kak-
40303: Ensimmäinen kuntainliittojen työntekijöitä sinkertainen palkka verrattuna viranhaltijan
40304: koskeva työehtosopimus solmittiin huhtikuun palkkaan.
40305: lopussa 1972 ja se tuli voimaan 1. 4. 1972 Teknillisellä osastolla on virkasuhteessa noin
40306: lukien. Tähän työehtosopimukseen liittyvässä 60 ja työsopimussuhteessa runsas sata henkilöä.
40307: palkkahinnoittelussa on määritelty työntekijäin Työsopimussuhteisista valtaosa, noin 80, on
40308: 3
40309:
40310: tuntipaikkaisia työntekijöitä ja heidän palk- sopimuksen palkkahinnoittelu siten koske heitä,
40311: kauksensa on työehtosopimuksen palkkahinnoit- vaan palkat määräytyvät työnantajan ja työn-
40312: telun mukainen. Virkasuhteessa olevista hen- tekijän välisen työsopimuksen perusteella. Myös
40313: kilöistä noin .50 on viroissa, joiden nimikettä tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden palkat
40314: vastaava nimike on löydettävissä työehtosopi- ovat saatujen tietojen mukaan täysin verratta-
40315: muksen palkkahinnoittelusta. Kuten edellä on vissa laitoksessa vastaavissa tehtävissä toimi-
40316: todettu, ei tällaisten viranhaltijain ja työnteki- vien viranhaltijoiden palkkaukseen.
40317: jäin kohdalla, verrattaessa toisiaan vastaavia Valtiovarainministeriön käytettävissä olevien
40318: nimikkeitä ja tehtäviä, ole palkkauksessa sanot- tietojen perusteella on ilmeistä, ettei kuntain-
40319: tavia eroja. liittojen työntekijäin ja viranhaltijain palkkauk-
40320: Loput teknillisen osaston työntekijöistä ovat sessa esiinny sellaisia epäkohtia kuin kysyjät
40321: johtavissa tai erikoistehtävissä, eikä työehto- ovat esittäneet.
40322: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1972.
40323:
40324: Ministeri Esko Niskanen.
40325: 4
40326:
40327:
40328:
40329:
40330: Till Riksdagens Herr Talman.
40331:
40332: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av april1972, och det trädde i kraft 1. 4. 1972.
40333: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse I den tili detta kollektivavtal anslutna lÖille-
40334: av den 27 oktober 1972 nr 1708 tili veder- sättningen anges arbetstagarnas löner så, att
40335: börande medlem av statsrådet översänt följande lönen bestämmes enligt grundlönen i en viss
40336: av riksdagsman S. Westerlund m. fl. ställda avlöningsklass. Dessa avlöningsklasser är i all-
40337: spörsmål: mänhet de samma som avlöningsklasserna för
40338: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen tjänsteinnehavare i motsvarande uppgifter. Om
40339: vidtaga tili förhindrande av att oskäliga avvikelser förekommer, är de små, i allmänhet
40340: skillnader i lönerna uppkommer ifråga högst en eller två avlöningsklasser antingen
40341: om kommunalförbundens tjänsteinne- uppåt eller nedåt. Tili tjänsteinnehavarna er-
40342: havare och arbetstagare i arbetsavtals- lägges utom grundlön ålderstillägg, vilkas
40343: förhållande?" mrodmibelopp i detta nu är 28 % av grund-
40344: lönen, beroende på antalet tjänsteår. Tili ar-
40345: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt betstagarna kan på motsvarande sätt betalas
40346: anföra följande: s.k. tjänstegöringstidstillägg, vilkas maximibe-
40347: Enligt den kommunala tjänstekollektiv- och lopp i detta nu är 5 % men vilka 1. 4. 1973
40348: arbetskollektivavtalslagstiftning som trädde i blir 15% av grundlönen.
40349: kraft den 1 december 1970 ingås avtal om Vad beträffar sådana löneglidningar i kom-
40350: bl. a. kommunalförbundens tjänsteinnehavares munalförbunden som överskrider de i arbets-
40351: och arbetstagares anställningsvillkor mellan å kollektivavtalen fastställda lönerna, kan det
40352: ena sidan Kommunala avtalsdelegationen och å konstateras, att statistik icke står tili förfogan-
40353: andra sidan vederbörande tjänsteinnehavar- och de, då den första avtalsperioden ännu pågår
40354: arbetstagarorganisationer. Nämnda parter un- och avtalet ingicks för drygt ett halvt år sedan.
40355: derhandlar och överenskommer sinsemellan Enligt uppgift från Kommunala avtalsdelegatio-
40356: fullt självständigt om innehållet i tjänstekollek- nens byrå har nämnvärd glidning dock icke
40357: tiv- och arbetskollektiv·avtalen. Riksdagens löne- skett. Detta beror bl. a. på att statsunderstöd
40358: delegation avgör huruvida statsunderstöd er- beviljas endast för löner enligt arbetskollektiv-
40359: lägges för utgiftsökningar som förutsättes i ·avtal. Dessutom tillämpar vissa sektorer s.k.
40360: avtalet eller icke, men den kan icke ändra ett sanktionsstadganden, enligt vilka statsunder-
40361: ingånget avtal. Ehuru frågan sålunda rör en stöd helt och hållet kan förvägras i fråga om
40362: sak, som icke faller under regeringens bofogen- lönekostnaderna för vederbörande innehavare
40363: het, utredes sakens materiella innehåll här i av tjänst eller arbetstagare, om den tili stats-
40364: huvuddrag. understöd berättigande avlöningen har över-
40365: I kommunalt tjänstekollektivavtal överens- skridits. Detta har kommunalförbunden i all-
40366: kommes bland annat om avlöningen för tjäns- mänhet icke råd tili. Mot denna bakgrund före-
40367: teinnehavarna vid kommunalförbunden. Tjäns- faller de i spörsmålet framförda farhågorna för
40368: tekollektivavtalet är tili sin natur både minimi- betydande löneglidningar inom kommunalför-
40369: och maximiavtal, ty de där fastställda av- bunden obefogade.
40370: löningarna får varken överskridas eller under- I spörsmålet nämns, att tili exempel vid
40371: skridas. Kollektivavtalen för arbetstagare är Helsingfors universitetscentralsjukhusförbunds
40372: åter minimiavtal. De överenskomna avlöningar- tekniska avdelning, där det finns i det när-
40373: na får icke underskridas, men i princip kan maste lika många tjänsteinnehavare som arbets-
40374: högre löner betalas än kollektivavtalet förut- tagare, i vissa fall tili arbetstagare betalas
40375: sätter. t.o.m. dubbelt så hög lön som tili tjänste-
40376: Det första kollektivavtalet som berörde kom- innehavare med samma utbildning för samma
40377: munalförbundens arbetstagare ingicks i slutet arbete.
40378: 5
40379:
40380: Vid tekniska avdelningen finns cirka 60 Aterstoden av tekniska avdelningens arbets-
40381: personer i tjänsteförhållande och drygt ett- tagare står i ledande ställning eller har special-
40382: hundra personer i arbetsavtalsförhållande. Hu- uppgifter, och den beröres sålunda icke av
40383: vudparten av dem som står i arbetsavtalsför- arbetskollektivavtalets lönesättning, utan lö-
40384: hållande, omkring 80, är med timlön anställda nerna bestämmes enligt arbetsavtal mellan ar-
40385: arbetstagare, som avlönas enligt lönesättningen betsgivaren och arbetstagare. Även de tili den-
40386: i kollektivavtal. Av de personer som är an- na grupp hörande arbetstagarnas löner kan
40387: ställda i tjänsteförhållande bekläder omkring enligt erhållna uppgifter fullt jämgöras med
40388: 50 tjänster vilkas benämningar matsvaras av sådana tjänsteinnehavares avlöning som arbetar
40389: benämningar i arbetskollektivavtalets lönesätt- vid inrättningen i motsvarande uppgifter.
40390: ning. Såsom ovan har konstaterats, förefinnes Enligt de uppgifter som står tili finans-
40391: icke nämnvärda olikheter i fråga om avlöningen ministeriets förfogande är det uppenbart, att
40392: för dylika tjänsteinnehavare och arbetstagare, det icke i avlöningarna för arbetstagare och
40393: när mot varandra svarande benämningar och tjänsteinnehavare vid kommunalförbunden före-
40394: uppgifter jämföres. kommer sådana disproportioner som spörsmåls-
40395: ställarna gjort gällande.
40396: Helsingfors den 29 november 1972.
40397:
40398: Minister Esko Niskanen.
40399:
40400:
40401:
40402:
40403: 1054/72
40404: Kirj. ksm. n:o 236.
40405:
40406:
40407:
40408:
40409: Räsänen ym.: Pienipalkkaisimman kouluhenkilökunnan etujen
40410: turvaamisesta kunnalliseen peruskouluun siirryttäessä.
40411:
40412:
40413: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e I 1e.
40414:
40415: Peruskoulu-uudistukseen liittyvä palveluskun- toimiva n. 2 500 siivoojan, vahtimestarin ja ta-
40416: nan aseman järjestely on jätetty asetuksella sää- lonmiehen menetykset nousevat miljooniin
40417: dettäväksi. Piakkoin toimeenpantava uudistus mark.koihin.
40418: näyttää käytännössä tietävän sitä, että ko. Myös kunnan palvelukseen siirtyneen tehtä-
40419: työntekijäryhmältä palkka- ja muut edut pie- vän haltijan lähdettyä eläkkeelle tai toiseen
40420: nenevät. Lain n:o 9/72 peruskoulun viranhal- tehtävään kaikki aikaisemmat virkaan tai toi-
40421: tijain palkkauksesta, eläkkeistä ja perhe-eläk- meen kuuluneet edut kuten ikälisät, määrävuo-
40422: keistä 1 § :n mukaan viranhaltijoita ovat mm. silisät, rinnakkaisiuokkal~ät ym. jäävät pois
40423: kunnan peruskoulussa vakinaisena palvelevat seuraavalta tehtävän Jmltijalta.
40424: opettajat ja oppilasasuntolan hoitajat. Virka- On erittäin epäoikeudenmukais-ta ja kohtuu-
40425: nimikeluettelosta puuttuvat kuitenkin mm. sii- tonta, että koulu-uudistuksesta aiheutuvia kus-
40426: voojan, keittäjän, vahtimestarin ja talorunies- tannulcsia aiotaan näin maksattaa pienipalkkai-
40427: Iätnmittäjän nimikkeet. simmalla palvelnskuntaryhmå1lä, kun sitä vas-
40428: Vaikka lain n:o 10 valtion lakkautetun opt>i- toin pitäisi pikaisesti ryhtyä tositoimiin työ-
40429: koulun henkilökunnan aseman järjestämisestä sopimussuhteisten palkkojen tasoittamiseksi vir-
40430: eräissä tapauksissa 3 § :n 2 momentin mukaan kasuhteisten tasolle.
40431: on maksettava henkilökohtaista palkkauksen li- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40432: sää, jos palkka uuteen virkaan tai toimeen siit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40433: ryttäessä on pienempi kuin se oli lakkautetussa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40434: virassa tai toimessa, niin käytännössä kuitenkin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40435: tosiasiassa henkilökohtaisen lisän maksaminen
40436: lakkaa, sillä uutta virkaa tai tointa ei enää pe- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko&
40437: rustetak.aan, vaan sille on annettu uusi nimi, ryhtyä pienipalkkaishnman työsopimus-
40438: se on mainitun lain mukaan työsopimussuh.tei- suhreisen kouluhenkilökunnan kuten
40439: aen tehtävä. vahtimestM'ien, keittijien, siivoojien ja
40440: Esimerkiksi virkasuhteisen vahtimestarin talonmies-Iämmittäfien jo saavutettujen
40441: kohdalla siirtyminen työsopimussuhteeseen etujen turvaamiseksi ja pa-lkkojen ko-
40442: saattaa metldtä: yli 300 mk:n tai jopa suurem- rottamiseksi virkasuhteisten työnteitijOi-.
40443: paa.kin palkan menetystä kuukausittain }a on den tasolle kunnaf11seen peruskoohmn
40444: laskettavissa,. että koko maan oppikoulnissa siirryttäessä?-
40445: Helsingissä 31 pälrinä lokakmrta 1972.
40446:
40447: Pauli R:äsii:nen. Niilo Koskem~iemi. Anna-Liisa Hyvönen.
40448:
40449:
40450:
40451:
40452: 1066/72
40453: 2
40454:
40455:
40456:
40457:
40458: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40459:
40460: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyy, kuten kunnan muidenkin työntekijäin
40461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, palk~a, .työnantajien ja työntekijöiden kesken
40462: olette kirjeellänne 31 päivältä lokakuuta 1972 solmlttuJen työehto- ja työsopimusten mukaan.
40463: N:o 17.30 lähettänyt valtioneuvoston asian- Valtion oppikoulujen siivoojat, vahtimestarit
40464: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja talonmies-lämmittäjät ja keittäjät voivat oll~
40465: Pauli Räsäsen ym. tekemän seuraavan kysy- jok~ virk~- tai työsopimussuhteessa. Yksityis-
40466: myksen: oppikoulmssa nämä ovat työsopimussuhteessa,
40467: mutta palkkaus on järjestetty yksityisoppikoulu-
40468: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo asetuksella samojen perusteiden mukaan kuin
40469: ryhtyä pienipalkkaisimman työsopimus- valtion oppikoulujen vastaavien viranhaltijoi-
40470: suhteisen kouluhenkilökunnan kuten den palkkaus.
40471: vahtimestarien, keittäjien, siivoojien ja
40472: talonmies-lämmittäjien jo saavutettujen Jos valtion oppikoulun peruspalkkainen sii-
40473: etujen turvaamiseksi ja palkkojen korot- vooja, vahtimestari, talonmies-lämmittäjä ja
40474: tamiseksi virkasuhteisten työntekijöiden keittäjä siirretään peruskoulun palvelukseen
40475: tasolle kunnalliseen peruskouluun siir- säilyttää tämä valtion lakkautetun oppikoul~
40476: ryttäessä?" henkilökunnan aseman järjestämisestä eräissä
40477: tapauksissa annetun lain (10/72) 3 §:n 2 mo-
40478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mentin mukaan lakkautuspalkkaoikeutensa ja
40479: taen seuraavaa: vanhan ja uuden toimen palkkauksen mahdolli-
40480: nen erotus maksetaan henkilökohtaisena lisänä
40481: Peruskoulu samoin kuin kansakoulukin on siitä huolimatta, että uusi toimi on työsuhde-
40482: kunnan ylläpitämä koulu, mutta sen opettajien tehtävä.
40483: ja asuntolanhoitajien palkkaus suoritetaan pää-
40484: osaltaan valtion varoista valtionapujen muo- Mikäli kunta peruskoulujärjestelmään siir-
40485: dossa. Tämän vuoksi peruskoulun opettajilla ja ~es.~ä~. ottaa haltuunsa yksityisen oppikoulun
40486: asuntolanhoitajilla on oma palkkauslainsäädän- Ja luttaa sen kunnan koululaitokseen, on kun-
40487: tönsä ja nykyisin myös omat virkaehtosopimuk- nan samalla koulujärjestelmän perusteista an-
40488: sensa, jotka poikkeavat huomattavasti kunnan netun lain ( 467/68) nojalla siirrettävä yksityi-
40489: muiden virkamiesten palkkaussäännöksistä ja sen oppikoulun muissa kuin opetustehtävissä
40490: -määräyksistä. Peruskoulun viranhaltijain, siis ollut henkilökunta joko peruskoulun tai kun-
40491: opettajien ja asuntolanhoitajien, palkkausperus- nan ylläpitämän lukion palvelukseen.
40492: teet ovat käytännöllisesti katsoen yhdenmukai- Edellä tarkoitettu yksityisestä oppikoulusta
40493: set val!lon vastaavien virkamiesten palkkaus- siirretty henkilökunta kuuluu ao. kunnallisen
40494: perusteiden kanssa. Näin ollen valtiovalta on työehtosopimuksen piiriin ja tällaisen henkilö-
40495: voinut ratkaisevasti vaikuttaa palkkausperustei- kunnan palvelussuhteen ehdot määräytyvät en-
40496: den määräämiseen ja muuttamiseen, vaikka pe- sisijaisesti työehtosopimuksen mukaisesti. Riip-
40497: ru~koulu~ opettajien ja asuntolanhoitajien puen siitä, tapahtuuko siirtyminen saman kou-
40498: tyonantaJa on kunta. Edellä esitetyllä tavalla lumuodon sisällä vai koulumuodosta toiseen,
40499: asia on jo vanhastaan järjestetty kansakoululai- järjestyy siirtyvien työntekijöiden asema seu-
40500: toksen opettajien ja asuntolanhoitajien osalta. raavasti:
40501: Sitä vastoin peruskoulun sen paremmin kuin Mikäli työntekijä tulee toimimaan kunnalli-
40502: kansakoulunkaan muulle henkilökunnalle ei ole sessa l~?ssa tai sellaisessa oppilaitoksessa, jos-
40503: ollut perusteltua syytä laatia omaa palkkauslain~ sa lukio Ja peruskoulu ovat yhdessä, työnteki-
40504: sää~äntöä. Tämä henkilökunta on yleensä työ- jän palkkauksen tulee olla vähintään kunnalli-
40505: sopimussuhteessa kuntaan ja palkkaus määräy- sista ja yksityisistä oppikouluista annetun ase-
40506: 3
40507:
40508: tuksen ( 444/70) mukainen eli saman suurui- tuu siten, että oppikoulun keskikouluaste muu-
40509: nen kuin ennen siirtymistä. Tämän vuoksi sii- tetaan kunnan koululaitoksen yläasteeksi ja lu-
40510: nä tapauksessa, että asetuksen mukainen palk- kiosta muodostetaan kunnan ylläpitämä lukio
40511: kaus ylittää työehtosopimuksen mukaisen palk- ja samassa oppilaitoksessa tulee siten toimi-
40512: kauksen, maksetaan erotus työntekijälle henki- maan peruskoulu ja lukio yhdessä.
40513: lökohtaisena palkanlisänä. Siinä tapauksessa Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
40514: taas, että työehtosopimuksen mukainen palk- yksityisistä oppikouluista peruskoulujen palve·
40515: kaus on asetuksen mukaista suurempi tai yhtä lukseen siirtyvän muun kuin opetustehtävissä
40516: suuri, ei ongelmaa synny, vaan palkkaus mak- olleen henkilökunnan asema on järjestetty ja
40517: setaan työehtosopimuksen mukaisena. edut turvattu varsin hyvin voimassa olevien
40518: Mikäli työntekijä siirtyy koulumuodosta toi- lakien ja sopimusten nojalla.
40519: seen ja tulee toimimaan vain peruskoulussa, hä- Mitä taas tulee kysymykseen siltä osin kuin
40520: nelle maksetaan palkka samoin kuin muillekin se koskee virkasuhteen ja työsopimussuhteen
40521: peruskoulun työntekijöille eli kunnallisen työ- välisten erojen tasoittamista, on todettava, että
40522: ehtosopimuksen mukaisena. tämän asian hoitaminen kuuluu lähinnä eri työ-
40523: Useimmissa tapauksissa yksityisen oppikou- markkinaosapuolille niiden välisissä työ- ja vir-
40524: lun siirtyminen kunnan koululaitokseen tapah- kaehtosopimuksissa sovittavaksi.
40525: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1972.
40526:
40527:
40528: Ministeri Esko Niskanen.
40529: 4
40530:
40531:
40532:
40533:
40534: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
40535:
40536: I det syf~e 37 § 1 mom. riksdagsordningen Denna personai står i allmänhet i arbetsavtals-
40537: anger har N1, Herr Talman, med Eder skrivelse förhållande tili kommunen, och avlöningen ut-
40538: nr 17 30 av den 31 oktober 1972 tili vederbö- går, såsom tili kommunens övriga arbetstagare
40539: rand~ medlem av statsrådet översänt följande enligt kollektiv- och arbetsavtal mellan arbets~
40540: av r1ksdagsman Pauli Räsänen m. fl. ställda givare och arbetstagare.
40541: spörsmål: Städerskor, vaktmästare, gårdskarl-eldare och
40542: ~o~:rskor vid statens läroverk kan stå antingen
40543: . "Vilka .. åtgärder ämnar Regeringen 1 t]anste- eller arbetsavtalsförhållande tili sta-
40544: v1dtaga for att trygga den i arbetsav- ten. Vid privata läroverk är det fråga om ar-
40545: talsförhållande anställda, lägst avlöna- betsavtalsförhållande, men avlöningen har ge-
40546: de skolpersonalens, såsom vaktmästar- nom förordning om privata läroverk ordnats
40547: nas, kokerskornas, städerskornas och enligt samma grunder som avlöningen för mot-
40548: gårdskarl-eldarnas redan förvärvade för- svarande tjänsteinnehavare vid statens läroverk.
40549: måner och för att höja deras löner tili
40550: de i tjänsteförhållande anställdas nivå Om en städerska, vaktmästare, gårdskarl-
40551: vid övergången till den kommunala eldare och kokerska med grundlön vid statens
40552: grundskolan?" läroverk överförs i grundskolans tjänst, bibe-
40553: håller vederbörande enligt 3 § 2 mom. lagen
40554: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt om reglering i vissa fall av personalens ställ-
40555: anföra följande: ning vid indraget statsläroverk (1 0/72) sin
40556: rätt tili lön på indragrungsstat, och en even-
40557: Grundskolan är liksom folkskolan en av tuell skillnad mellan avlöningen i den gamla
40558: kommunen upprätthållen skola, men dess lära- och den nya befattningen erlägges såsom perso-
40559: res och el:vhemsföreståndares avlöning erlägges ?.ellt lönetillä.gg, oaktat ~en nya befattningen
40560: huvudsakhgen av statens medel i form av ar en syssla 1 arbetsförhallande.
40561: statsunderstöd. Fördenskull gäller för lärare
40562: och elevhemsföreståndare vid grundskolan en Om en kommun vid övergången till grund-
40563: särskild lönelagstiftning, och dessa tjänsteinne- skolesystemet övertar ett privat läroverk och
40564: havare har numera även egna tjänstekollektiv- ansluter det tili kommunens skolväsen skall
40565: avtal, vilka avviker betydligt från avlönings- kommunen samtidigt med stöd av lag~n om
40566: stadgandena och -bestämmelserna rörande öv- grunderna för skolsystemet ( 467/68) överföra
40567: riga kommunala tjänstemän. Avlörungarna för den personai vid det privata läroverket som
40568: tjänsteinnehavare vid grundskolan, således lä- har. inne~aft andra än undervisningsuppgifter,
40569: rare och elevhemsföreståndare, utgår praktiskt antlngen 1 grundskolans eller i ett av kommu-
40570: taget enligt samma grunder som motsvarande nen upprätthållet gymnasiums tjänst.
40571: statliga tjänstemäns avlörungar. Statsmakten Ovan avsedda, från privat läroverk över-
40572: har sålunda i avgörande grad kunnat inverka förda personai berörs av ifrågavarande kom-
40573: på bestämmande och ändring av avlönings- munala kollektivavtal, och villkoren för sådan
40574: grunderna, ehuru kommunen är grundskollärar- personals anställningsförhållande bestäms i
40575: nas och -elevhemsföreståndarnas arbetsgivare. första hand enligt kollektivavtalet. Beroende
40576: Saken har av gammalt varit ordnad på ovan på huruvida överföringen sker inom samma
40577: anförda sätt i fråga om lärarna och elevhems- skolform eller från en skolform tili en annan
40578: föreståndarna vid folkskolväsendet. Däremot ordnas de förflyttade arbetstagarnas ställ~
40579: har det icke varit motiverat att utarbeta en på följande sätt:
40580: särskild avlöningslagstiftning för grundskolans Om en arbetstagare kommer att arbeta vid
40581: övriga personal, lika litet som för folkskolans. ett kommunalt gymnasium eller en läroanstalt
40582: 5
40583:
40584: med både gymnasium och grundskola, bör ar- kets mellanskolstadium ombildas tili det kom-
40585: betstagarens avlöning utgå minst enligt för- munala skolväsendets högstadium och att gym-
40586: ordningen om kommunala och privata läro- nasiet göres tili ett av kommunen upprätt-
40587: verk ( 444/70), vilket innebär att den bör hållet gymnasium. I samma läroanstalt kommer
40588: vara lika stor som före överföringen. Förden- sålunda att finnas grundskola och gymnasium
40589: skull betalas i det fall, att enligt förordningen tillsammans.
40590: utgående avlöning överstiger avlöningen enligt På grund av ovanstående kan det konsta-
40591: kollektivavtalet, skillnaden tili arbetstagaren teras, att den personai i andra uppgifter än
40592: såsom personellt avlöningstiliägg. I det fallet undervisning, som flyttar från privata läroverk
40593: åter, att avlöningen enligt kollektivavtalet är tili grundskolor, har fått sin ställning ordnad
40594: större än enligt förordningen ellet lika stor, och att dess förmåner är rätt väl tryggade ge-
40595: uppkommer icke något problem, utan avlö- nom gällande lagar och avtal.
40596: ningen utgår enligt kollektivavtalet. Vad åter beträffar spörsmålet tili den del det
40597: Om en arbetstagare överförs från en skol- berör utjämning av skillnaderna mellan tjänste-
40598: form tili en annan och kommer att arbeta förhållande och arbetsavtalsförhållande kan det
40599: endast i grundskolan, erlägges lön tili honom konstateras, att denna sak närmast ankommer
40600: liksom tili övriga arbetstagare vid grundskolan, på de skilda arbetsmarknadsparterna, som bör
40601: d.v.s. enligt det kommunala kollektivavtalet. överenskomma om dem i sina arbets- och
40602: I de flesta fall införlivas privat läroverk tjänstekollektivavtal.
40603: med kommunens skolväsende så, att lärover-
40604: Helsingfors den 29 november 1972.
40605:
40606:
40607: Minister Esko Niskanen.
40608:
40609:
40610:
40611:
40612: 1066/72
40613: Kirj. ksm. n:o 237.
40614:
40615:
40616:
40617:
40618: Tuominen ym.: Suomen parafoiman BBC-vapaakauppasopimuk-
40619: sen soveltuvuudesta Suomen ulkopoliittiseen peruslinjaan.
40620:
40621:
40622: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40623:
40624: Kun käsiteltiin Suomen sopimusta EFTA:n ole ottaneet mitään velvollisuuksia Lännen
40625: kanssa, sen tarpeellisuutta puolusteltiin sillä, puolustamisessa. Näin syntyy välittömästi ky-
40626: että sopimusta ei voida tehdä EEC:n kanssa, symys poliittisen yhtenäisyyden mahdollisuuk-
40627: koska EEC on luonteeltaan poliittinen. Nyt sista ja tähän liittyen itse NATO-liiton vahvis-
40628: nämä perustelut tuntuvat unohtuneen vaadit- tamisesta." (Department of State Bulletin Voi
40629: taessa EEC-sopimusten vahvistamista. Perin LXII Washington 1970).
40630: yksipuolisessa propagandassa sopimuksen puo- Näin ollen EEC:n johdon taholta nähdään
40631: lesta kiinnitetään huomiota vain tullimuurien myös sopimukset, jotka eivät merkitse täys-
40632: poistamiseen suomalaiselta vienniitä EEC-mai- jäsenyyttä, kuten Suomen vapaakauppasopimus,
40633: hin. Sopimuksen muista maamme talouselä- osana toimenpiteiden sarjassa, jolla heikenne-
40634: mälle ja työllisyydelle vahingollisista vaikutuk- tään rauhanomaista puolueettomuuspolitiikkaa
40635: sista puhutaan vähän. Erityisesti sopimuksen ja vahvistetaan NATO:n sotilasliittoa sekä
40636: kauaskantoisista ulkopoliittisista seurauksista kärjistetään Euroopan kahtiajakoa sekä kylmää
40637: on virallisilla tahoilla joko tyystin vaiettu tai sotaa. Vaikutusvaltainen länsisaksalainen lehti
40638: esitetty vältteleviä ja vähätteleviä kannanottoja. Die Welt totesi EEC:n laajentumisen Pohjois-
40639: Kuitenkin hyvin vakavat perusteet puhuvat Eurooppaan olevan sotilaspoliittisesti tärkeämpi
40640: siitä, että EEC-sopimus on ristiriidassa yya- kuin kaupallisesti. Norjalainen rauhantutkija
40641: sopimukseen perustuvan maamme ulkopolitii- professori Galtung on varoittanut vähättele-
40642: kan peruslinjan kanssa. mästä EEC:n sotilaspoliittisia vaikutuksia. Hän
40643: EEC muodostettiin alusta alkaen NATO- tähdensi ajatuksen Länsi-Euroopan armeijasta
40644: maiden taloudelliseksi yhteisjärjestöksi. Sen saaneen uutta kannatusta EEC:n piirissä ja
40645: luonne ja sisältö on sidottu NATO:n sosialis- muistutti suunnitelmasta hankkia EEC:lle ydin-
40646: tisia maita vastaan suunnattuon politiikkaan. aseita.
40647: Jo EEC:n perustamisasiakirjassa, Rooman sopi- Laajennetussa EEC:ssä pienet maat ja niiden
40648: muksessa, näkyy J.iittymän poliittinen [uonne. hallitukset eivät tosiasiallisesti pysty vaikutta-
40649: EEC-maiden v. 1961 hyväksymässä Bonnin maan talousyhteisön päätöksiin. EEC:n taholta
40650: julistuksessa tähdennetään, että on välttämä- onkin usein huomautettu, että yhteisö ei tule
40651: töntä harjoittaa "poliittista yhteistyötä EEC:n sallimaan laajentamisen yhteydessä EEC:n si-
40652: puitteissa Euroopan poliittisen yhdistymisen säisen integraation pysähdyttämistä. Tämän
40653: edistämiseksi ja sillä tavoin Adantin sopimus- vahvisti myös äskeinen EEC:n huippukokous
40654: liiton lujittamiseksi". Pariisissa. Siellä päätettiin EEC-maiden ulko-
40655: Päättäessään ryhtyä laajentamaan yhteyksiään politiikan entistä määrätietoisemmasta yhte-
40656: maihin, jotka eivät hae täysjäsenyyttä, kuten näistämisestä ja EEC:n muodostamisesta Euroo-
40657: Suomi, EEC Haagin julistuksessa nimenomaan pan Unioniksi, joka kattaisi jäsenvaltioiden
40658: korosti, että tällaiset yhteydet "vahvistavat kaikki suhteet.
40659: EEC:n poliittisia päämääriä". Niiden yhteys EEC:n poliittinen luonne näkyy myös niissä
40660: NATO:n päämääriin näkyy myös Yhdysvaltain rajoituksissa, joita se asettaa kaupalle sosialis-
40661: alivaltiosihteeri Richardsonin lausunnosta: "Tä- tisten maiden kanssa. Suomen parafoimassa
40662: mä kysymys koskee Yhdysvaltojen etua hyvin vapaakauppasopimuksessa on tosin sovittu poik-
40663: läheisesti, ei ainoastaan taloudellisesti, vaan keusjärjestelyistä Neuvostoliiton kaupan osalta.
40664: myös poliittisesti. Tämä siksi, että EEC:n laa- Ne eivät kuitenkaan pysty estämään Neuvosto-
40665: jentuminen on avoin myös maille, jotka eivät liiton kaupan osuuden jatkuvaa vähenemisti.L
40666: 1083/72
40667: 2
40668:
40669: Sen osoitti jo EFTA-sopimuksesta saatu koke- nostukseen nähden. Tähän laskelmoivat NATO-
40670: mus. EFTA-sopimuksen aikana sosialististen piirit, kuten edellä esitetyistä lausunnoista voi
40671: maiden kaupan osuus maamme ulkomaankau- todeta.
40672: pasta on alentunut 20.3 %:sta 16.4 %:iin ja Tämän vuoksi vapaakauppsopimuksen vah-
40673: Neuvostoliiton kaupan osuus 14.5 % :sta 12.4 vistaminen EEC:n kanssa on ristiriidassa yya-
40674: % :iin. Samaan aikaan kauppataseen vajaus, sopimuksen taloudellisten ja poliittisten periaat-
40675: ulkomaisen velan kasvu ja siihen liittyvät työtä- teiden kanssa. On lisäksi huomattava, että yya-
40676: tekevälle kansalle kasatut rasitukset, hintojen sopimus edellyttää - ei vain Suomen ja Neu-
40677: ja verojen korotukset, työttömyys ja maasta- vostoliiton taloudellisen yhteistyön säilyttämistä
40678: muutto ovat suuresti kasvaneet. Tämä suun- nykyisellään - vaan sen monipuolistamista ja
40679: taus tulee entisestään kärjistymään EEC-sopi- laajentamista. Parafoidun EEC-sopimuksen rati-
40680: muksen seurauksena, koska EEC:n koko luon- fiointi merkitsisi suoranaista yya-sopimuksen
40681: ne tähtää sosialististen maiden kanssa käytä- loukkaamista ja Suomen ulkopoliittisen perus-
40682: vän kaupan suoranaiseen syrjintään. linjan muuttamista.
40683: Yya-sopimuksessa Suomi on sitoutunut toi- Ei voi käsittää eikä hyväksyä sellaista me-
40684: mimaan ystävyyden ja yhteistyön hengessä ta- nettelyä, että hallituksen muodostama ns. Lind-
40685: loudellisten suhteiden jatkuvaksi kehittämiseksi roosin komitea työskenneltyään vähän toista
40686: ja lujittamiseksi Neuvostoliiton kanssa. Suomi kuukautta ja vain joidenkin ulkoasianministe-
40687: on sopimuksessa myös sitoutunut olemaan teke- riön virkamiesten lausuntoon vedoten oli val-
40688: mättä liittoja ja osallistumasta liittymiin, jotka mis antamaan lausunnon, jonka mukaan EEC-
40689: on suunnattu toista sopimuspuolta vastaan. sopimus ei olisi ristiriidassa yya-sopimuksen
40690: EEC:n Neuvostoliittoa vastaan suunnatun kanssa. Ulkoasiainministeri ei halunnut julki-
40691: poliittisen luonteen vuoksi Suomi ei olekaan suudessa ottaa vastuuta tästä lausunnosta, jota
40692: voinut solmia täysjäsenyyssopimusta EEC:n kuitenkin laajalti käytettiin yleisen mielipiteen
40693: kanssa. Mutta myös vapaakauppasopimus on harhaanjohtamiseksi.
40694: valtiosopimus. Senkään kohdalla ei voi jättää Edellisen johdosta esitämme valtiopäiväjär-
40695: huomioimatta ulkopoliittisia tekijöitä, erityi- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtio-
40696: sesti yya-sopimusta. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
40697: Vahvistamalla jo parafoidun vapaakauppa- seuraavan kysymyksen:
40698: sopimuksen EEC:n kanssa Suomi menettää
40699: valintamahdollisuutensa ja päätämävaltansa tu- Onko Hallitus sitä mieltä, että Suo-
40700: leviin kauppapoliittista suuntaa koskeviin rat- men parafoima vapaakauppasopimus
40701: kaisuihin. Suomelle käy entistä vaikeammaksi Neuvostoliittoa vastaan suunnatun
40702: myöhemmin irtaantua EEC:n sosialistisia mai- NATO-maiden taloudellisen yhteisön
40703: ta vastaan tähdätystä poliittisesta ja kaupan EEC:n kanssa on ristiriidassa YYA-
40704: perussuuntauksesta. Vapaakauppasopimus tu- sopimuksen määräysten ja hengen kans-
40705: lee johtamaan Suomen lisääntyvään taloudelli- sa ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
40706: seen ja poliittiseen sidonnaisuuteen EEC:stä. aikoo ryhtyä estääkseen Suomen ulko-
40707: Sen seurauksena Suomi tulee olemaan täysin poliittisen peruslinjan vaarantumisen?
40708: avuton EEC:n taholta siihen kohdistuvaan pai-
40709: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1972.
40710:
40711: Mirjam Tuominen. Paavo Aitio. Aarne Saarinen.
40712: Toivo Åsvik. Kalevi Kivistö. Pentti Liedes.
40713: Ensio Laine. Kauko Tamminen. Matti Järvenpää.
40714: Pauli Puhakka. Osmo Kock. Heikki Mustonen.
40715: Pauli Räsänen Anna-Liisa Hyvönen. Niilo Nieminen.
40716: Lauri Kantola. Pekka Salla. Aarne Koskinen.
40717: Aarne Pulkkinen. I.-C. Björklund. V. J. Rytkönen.
40718: Rauno Korpinen. Irma Rosnell. Kuuno Honkonen.
40719: Heimo Rekonen. Helvi Niskanen. A.-L. Tiekso.
40720: Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Jokinen. Veikko Saarto.
40721: Niilo Koskenniemi. Aulis Juvela.
40722: 3
40723:
40724:
40725:
40726:
40727: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40728:
40729: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teistyötä osana Suomen etujen valvomiseen
40730: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja tähtäävästä kauppapolitiikastaan. Suomen ja
40731: Mirjam Tuominen ym. esittänyt Hallituksen Neuvostoliiton välinen tullisopimus vuodelta
40732: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan 1960, FINEFTA-sopimukseen ja Suomen EEC
40733: kysymyksen: sopimukseen neuvotellut poikkeusjärjestelyt
40734: mm. polttoaineiden tuonnissa, Suomen ja
40735: "Onko Hallitus sitä mieltä, että Suo- SNTL:n välinen sopimus taloudellisesta, tekni-
40736: men parafoima vapaakauppasopimus sestä ja teollisesta yhteistyöstä sekä monet
40737: Neuvostoliittoa vastaan suunnatun käynnissä tai vireillä olevat yhteistyökohteet
40738: NATO-maiden taloudellisen yhteisön merkitsevät kauppavaihdon jatkuvaa kasvua.
40739: EEC:n kanssa on ristiriidassa YYA- Myös muiden Itä-Euroopan maiden kanssa
40740: sopimuksen määräysten ja hengen kans- Suomen taloudellinen ja teollinen yhteistyö
40741: sa ja mihin toimenpiteisiin Hallitus on lisääntymässä ja Suomi on niidenkin osalta
40742: aikoo ryhtyä estääkseen Suomen ulko- omasta puolestaan valmis jatkamaan kaupan
40743: poliittisen peruslinjan vaarantumisen?" esteiden raivaamista vastavuoroisuuden poh-
40744: jalla. SEV-järjestön kanssa neuvottelut puhe-
40745: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sopimuksesta ovat käynnissä, mikä tulevaisuutta
40746: vasti seuraavan. ajatellen on toivottavasti myös omiaan luo-
40747: Suomen käymät neuvottelut EEC:n kanssa maan lisäedellytyksiä konkreettisten yhteistyö-
40748: ja niiden tuloksena parafoitu sopimus ovat osa kohteiden lisääntymiselle Suomen ja sosialistis-
40749: Suomen kauan harjoittamasta, Suomen talou- ten maiden välillä.
40750: dellisia etuja vaivavasta kauppapolitiikasta. Ulkomaankauppamme keskittyy suurelta osal-
40751: Pyrkimyksenämme on turvata maan kilpailu- ta Eurooppaan, jossa idän ja lännen välinen
40752: kyky ja luoda lisäedellytyksiä Suomen talous- kauppa on selvästi lisääntymässä myös EEC
40753: elämän kehitykselle ja teollisuuden monipuolis- ja SEV-maiden välillä. Suomen tuonnin ja
40754: tumiselle kaikilla suunnilla. Sekä Suomen että viennin suhteellisissa osuuksissa on tapahtunut
40755: EEC:n puolelta on neuvotteluissa lähdetty vaihteluja kaikkien kauppakumppanien koh-
40756: alunperin siitä ja päädytty siihen, että sopimus dalla, samoin kuin Suomen osuudessa niiden
40757: rajoittuu vain välittömien kaupallisten ongel- markkinoilla. 1960-luvun kokemuksista voi-
40758: mien ratkaisemiseen. Parafoidun sopimuksen daan todeta, että Suomen EFTA-kauppa on
40759: tavoitteena on lisäksi kaupan esteitä poistamalla kasvanut suhteellisesti muuta kauppaa voimak-
40760: myötävaikuttaa maailmankaupan sopusointui- kaammin ja nimenomaan EEC-kaupan kustan-
40761: seen kehitykseen ja kasvuun. nuksella. Vv. 1961-1971 Suomen tuonti kas-
40762: Kauppapoliittisissa suhteissaan EFTA-maihin, voi keskimäärin 16 % vuodessa EFTA:n, 10 %
40763: Itä-Euroopan maihin, muihin teollisuusmaihin EEC:n ja 12% itäryhmän osalta. Viennissä
40764: ja kehitysmaihin Suomi on säilyttänyt itsenäi- vastaavat kasvuluvut olivat 16 %, 8% ja 10
40765: sen päätöksentekovapauden eikä se millään ta- %. Edelleen, huomattavan osan EFTA-kaupan
40766: voin ole sidottu toisen sopimuspuolen, EEC:n, suhteellisesta kasvusta selittää kauppamme suo-
40767: noudattamaan politiikkaan. Kaikilla näillä suun- tuisa kehitys naapurimaamme Ruotsin kanssa.
40768: nilla Suomen kauppapoliittinen aktiivisuus tie- Suurimpien kauppakumppaniemme osalta keski-
40769: tysti jatkuu kansainvälisten taloudellisten suh- määräinen kaupan kasvu vv. 1961-1971 oli
40770: teiden laajentuessa ja monipuolistuessa. tuonnin puolella seuraava: Ruotsi 18 %, Iso-
40771: Itä-Euroopan, erityisesti Neuvostoliiton, Britannia 13 %, Saksan Liittotasavalta 10%
40772: kanssa Suomi on kehittänyt ja jatkuvasti ke- ja Neuvostoliitto 13 % vuodessa; viennissä
40773: hittää kaupallista, taloudellista ja teollista yh- vastaavasti 25 %, 10 %, 10% ja 12 %. Edellä
40774: 4
40775:
40776: lueteltujen maiden suhteelliset osuudet Suo- Suomen hallituksen taholta toistuvasti koros-
40777: men ulkomaankaupassa olivat vv. 1961 ja 1971 tettu. YYA-sopimus on Suomen noudattaman
40778: seuraavat: Ruotsi (tuonti/vienti) 11 %/5% aktiivisen ja rauhantahtoisen puolueettomuus-
40779: ja 17 %/16 %, Iso-Britannia 13 %/22% ja politiikan perustekijöitä. Kun Suomi lähtee siitä,
40780: 13 %/19 %, Saksan Liittotasavalta 21 %/ ettei kaupallinen järjestely saa vai:kuttaa ulko-
40781: 13% ja 16 %/10% sekä Neuvostoliitto 13% poliittiseen peruslinjaamme, on myös alusta
40782: /12% ja 14 %/11 %. asti ollut selvää että se ei saa vaikuttaa YYA-
40783: Suomi valvoo tietenkin huolellisesti ja kai- sopimuksen edellyttämiin poliittisiin suhteisiim-
40784: kin käytettävissä olevin keinoin, etteivät mah- me. Toisaalta YYA-sopimus ei muodollisesti
40785: dolliset kaupalliset järjestelyt EEC:n kanssa eikä asiallisesti ole koskaan rajoittanut Suo-
40786: pääse vaikuttamaan Suomen ulkopoliittiseen men oikeuksia valvoa taloudellisia etujaan
40787: peruslinjaan. Tätä ulkopoliittisen pyrkimyk- muuttuvissa kauppapoliittisissa ja taloudellisissa
40788: semme vakavuutta ja muuttumattomuutta on olosuhteissa.
40789: Helsingissä marraskuun 29 päivänä 1972.
40790:
40791:
40792: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
40793: 5
40794:
40795:
40796:
40797:
40798: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40799:
40800: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen veckla det kommersiella, ekonomiska och in-
40801: anger har riksdagsmannen Mirjam Tuominen dustriella samarbetet som en del av handels-
40802: m. fl. till vedermörande medlem av Regeringen politiken som tar sikte på att bevaka Finlands
40803: för avgivande av svar ställt följande spörsmål: intressen. Tullavtalet av år 1960 mellan Fin-
40804: land och Sovjetunionen, de undantagsarrange-
40805: "Anser Regeringen, att det mot Sov- mang som man underhandlat om i samband
40806: jetunionen riktade frihandelsavtal som med FINEFTA-avtalet och Finlands EEC-avtal
40807: paraferats med NATO-ländernas ekono- för bl. a. bränsleimporten, avtalet mellan Fin-
40808: miska samfund EEC strider mot be- land och Sovjetunionen angående kommer-
40809: stämmelserna och andan i vänskaps- siellt, tekniskt och industriellt samarbete samt
40810: och biståndspakten, och vilka åtgärder flere pågående eller aktuella samarbetsobjekt
40811: ämnar Regeringen vidtaga för att för- betyder att handelsutbytet kontinuerligt ökar.
40812: hindra att Finlands utrikespolitiska Även med andra östeuropeiska Iänder har Fin-
40813: grundlinje äventyras?" lands ekonomiska samarbete och industrisam-
40814: arbete ökat, och Finland är för sin del redo
40815: Såsom svar på spörsmålet får jag högakt- att fortsätta att röja ur vägen handelshinder
40816: ningsfullt framföra följande: på reciprok basis. Med SEV-organisationen på-
40817: De underhandlingar Finland fört med EEC går underhandlingar om ett ramavtal, vilket
40818: och det avtal som paraferats som resultat av med tanke på framtiden även är ägnat att
40819: dessä är en del av den handelspolitik som be- skapa ytterligare förutsättningar för en ökning
40820: valkar Finlands ekonomiska intressen. Vår !3trä- av de konkreta samarbetsobjekten.
40821: van är att skydda landets konkurrenskraft och Vår utrikeshandel koncentrerar sig tili stor
40822: skapa ytterligare förutsättningar för att Fin- del på Europa, där handeln mellan öst och
40823: lands näringsliv skall utvecklas och industrin väst i allmänhet också kommer att öka, även
40824: bli mångsidigare i alla riktningar. Såväl på mellan EEC- och SEV-länderna. I de relativa
40825: finskt som på EEC-håll har man ursprung- andelama av Finlands import och export har
40826: ligen utgått från och kommit till det resultatet förändringar skett vad alla handelsparter be-
40827: att avtalet inskränker sig endast tili lösningen träffar, liksom även beträffande Finlands andel
40828: av direkta handelsproblem. Målsättningen för på dessa parters marknader. På basen av 1960-
40829: det paraferade avtalet är dessutom, att genom talets erfarenheter kan man konstatera, att
40830: slopandet av handelshinder verka för en har- Finlands EFTA-handel relativt sett har vuxit
40831: monisk utveckling och ökning av världshandeln. snabbare än övrig handel och särskilt på EEC-
40832: I sina handelspolitiska förbindelser med handelns bekostnad: Under åren 1961-1971
40833: EFTA-länderna, de östeuropeiska länderna, öv- ökade Finlands import i genomsnitt 16 % för
40834: riga industriländer och utvecklingsländer, har EFTA:s vidkommande, 10% för EEC:s och
40835: Finland bevarat sin självständiga rätt att fritt 12 % för östgruppens vidkommande. För ex-
40836: fatta beslut och är under inga omständigheter porten var motsvarande ökning 16 %, 8 %
40837: bundet vid den politik som förs av den andra och 10 %. Vidare förklaras en betydande del
40838: fördragsparten EEC. På alla dessa håll fort- av EFTA-handelns relativa tillväxt av den gynn-
40839: sätter natruligtvis Finlands handelspolitiska samma utvecklingen av vår handel med vårt
40840: aktivitet samtidigt som de internationella eko- grannland Sverige. Bland våra största handels-
40841: nomiska relationerna utvidgas och blir mång- partner var handelns tillväxt i genomsnitt under
40842: sidigare. åren 1961-1971 på importsidan följande:
40843: Med Östeuropa, särskilt med Sovjetunionen, Sverige 18 %, Storbritannien 13 %, Tyska
40844: har Finland utvecklat och fortsätter att ut- Förbundsrepubliken 10% och Sovjetunionen
40845: 1083/72
40846: 6
40847:
40848: 13 % per år; medan exporten var 25 %, har upprepade gånger betonats från Finlands
40849: 10 %, 10% och 12 %. De ovan uppräknade regerings sida. Vänskaps- och biståndspakten
40850: ländernas relativa andelar av Finlands utrikes- är en av de fundamentala faktorerna i den
40851: handel var år 1961 och 1971 följande: Sverige aktiva och fredsvänliga neutralitetspolitik Fin-
40852: (import/export) 11 %/5% och 17 %/16%, land för. Då Finland utgår från att handels-
40853: Storbritannien 13 %/22% och 13 %/19 %, arrangemang inte får inverka på vår utrikes-
40854: Tyska Förbundsrepubliken 21 %/13 % och politiska grundlinje, har det även från början
40855: 16 %/10 % samt Sovjetunionen 13 %/12 % varit klart, att det inte får inverka på våra
40856: och 14 %/11 %. politiska relationer som förutsätts av vänskaps-
40857: Finland övervakar naturligtvis noggrannt och biståndspakten. Å andra sidan har vän-
40858: och med hjälp av alla tillbudsstående medel, skaps- och biståndspakten aldrig varken for-
40859: att möjliga handelsarrangemangen med EEC mellt eller sakligt begränsat Finlands rätt att
40860: inte kommer att inverka på Finlands utrikes- bevaka sina ekonomiska intressen under för-
40861: politis~ grudlinje. Stabiliteten och oföränder- änderliga handelspolitiska och ekonomiska för-
40862: ligheten i denna vår utrikespolitiska strävan hållanden.
40863: Helsingfors den 29 november 1972.
40864:
40865:
40866: Utrikesminister Ahti Karialainen.
40867: Kirj. ksm. n:o 238.
40868:
40869:
40870:
40871:
40872: Saarinen: Työhönottomenettelyyn liittyvän tietojen antamisvel-
40873: vollisuuden ja vastuukysymysten lainsäädännöllisestä järjes-
40874: tämisestä.
40875:
40876:
40877: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
40878:
40879: Usein tulee tietoon tapauksia, jolloin työn· Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
40880: antaja työntekijän työhön tarjoutuessa suorit- jestyksen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitän
40881: taa epäasiallista kuulustelua asianomaisen työ- asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
40882: hön pyrkijän yksityiselämästä ja harrastuksista vaksi seuraavan kysymyksen:
40883: sukuselvityksineen. On aihetta olettaa, että täl-
40884: laiseen menettelyyn liittyy tarkoitus syrjiä työn- Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
40885: tekijöitä poliittisin tai muin perustein, joka on toimenpiteisiin, että lailla tarkoin mää-
40886: ristiriidassa kansainvälisten sopimusten ja rättäisiin, mitä tietoja työnantaja voi
40887: maamme lainsäädännön kanssa. työhön pyrkijäitä vaatia ja mitä ei, sekä
40888: Jotta kansalaisten yksityiselämän suojaa ja työnantajan saattamiseksi oikeudelliseen
40889: oikeusturvaa voitaisiin tehostaa on valtiovallan vastuuseen mikäli tämä pyrkii hankki-
40890: velvollisuus ryhtyä uusiin lainsäädännöllisiin toi- maan muita tietoja?
40891: menpiteisiin esimerkiksi työsopimuslain korjaa-
40892: misen kautta.
40893: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1972.
40894:
40895: Aarne Saarinert.
40896:
40897:
40898:
40899:
40900: 1113/72
40901: 2
40902:
40903:
40904:
40905:
40906: Eduskunnan Herra Puhe ~Le helle.
40907:
40908: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suhteeseen. Työsopimuslain 17 §:n 3 momen-
40909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tissa säädetään, että työnantajan on kohdeltava
40910: olette 31 päivänä lokakuuta 1972 päivätyn kir- työntekijöitään tasapuolisesti, niin ettei ketään
40911: jeenne ohella toimittanut.valtioneuvoston asian~ perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri ase-
40912: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja maan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän,
40913: Saarisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 238: poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka
40914: muun näihin verrattavan seikan vuoksi.
40915: "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin Yksityisen työnantajan työhön ottamisen yh-
40916: toimenpiteisiin, että lailla tarkoin mää- teydessä harjoittamaa poliittista tai muuta syr-
40917: rättäisiin, mitä tietoja työnantaja voi jintää vastaan ei tällä hetkellä ole tehokkaita
40918: työhön pyrkijäitä vaatia ja mitä ei, sekä oikeudellisia suojakeinoja. Tämä puute sekä
40919: työnantajan saattamiseksi oikeudelliseen Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet edel-
40920: vastuuseen mikäli tämä pyrkii hankki- lyttävät lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Erityi-
40921: . maan muita tietoja?'' sesti voidaan viitata työmarkkinoilla ja ammatin
40922: harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa. syrjintää
40923: Vastauksena kysymykseen esitäri kunnioitta- koskevaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
40924: vasti seuraavaa: · piirissä syntyneeseen yleissopimukseen vuodelta
40925: Työelämässä tapahtuvan syrjinnän kieltämi- 1958.
40926: nen ja kansalaisten yksityiselämän suojaaminen Jotta syrjintää koskevia säännöksiä voitaisiin
40927: ovat parhaillaan selvittelyn kohteina useallakin täydentää, oikeusministeriö on asettanut työ-
40928: taholla. Tietojärjestelmäkomitean tehtäviin kuu- ryhmän selvittämään kiireellisesti, mihin lain-
40929: luu tutkia erilaisten tiedostojen kokoamisessa, säädännöllisiin toimiin olisi ryhdyttävä yhteis-
40930: käytössä sekä tietojen jakelussa noudatettavien kunnallisten näkemysten ja mielipiteiden perus-
40931: periaatteiden sääntelemistä. Rikosoikeuskomi- teella työhön otettaessa tapahtuvan syrjinnän
40932: tean toimialaan liittyy tarpeellisten sanktioiden ehkäisemiseksi. Työryhmän tulee erityisesti tut-
40933: selvittäminen. Lisäksi valtiosääntökomitea tut- kia sellaisten tietojen hankinnan, luetteloinnin
40934: kii kansalaisten yleisten perusoikeuksien turvaa- ja luovutuksen sääntelemistä, joiden tarkoituk-
40935: mista sekä perusoikeuksia työelämässä. Laa- sena on mahdollistaa syrjintä yhteiskunnallisten
40936: joista selvitystöistä johtuen olisi tarkoituksen- näkemysten perusteella. Työryhmän tulee myös
40937: mukaista välttää näiden ongelmien erillistä rat- selvittää, minkälaisia toimenpiteitä Suomea vel-
40938: kaisemista. voittavat kansainväliset sopimukset saattavat
40939: Hallitus on toisaalta sitä mieltä, että yhteis- edellyttää.
40940: kunnallisten mielipiteiden perusteella työhön Selvitystä laadittaessa on harkittava, tulisiko
40941: ottamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän eh- lailla rajoittaa työnantajan oikeutta kysyä työn-
40942: käisemiseksi on ryhdyttävä kiireellisiin toimen- hakijalta sellaisia tietoja, joita on mahdollista
40943: piteisiin. käyttää syrjintätarkoituksiin. Eräiden valtioiden
40944: Työelämässä ilmenevä syrjintä voidaan jakaa lainsäädäntöön sisältyy tästä määräyksiä. Selvi-
40945: toisaalta työsuhteen kestäessä ja toisaalta työ- tyksen valmistuttua hallitus tulee kiireellisesti
40946: hön ottamisen yhteydessä tapahtuvaan syrjin- laadituttamaan asiassa tarvittavat lakiesitykset
40947: tään. Uudistettuun työsopimuslakiin sisältyvä ja antamaan ne Eduskunnalle.
40948: syrjinnän kielto liittyy vain jo alkaneeseen työ-
40949: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
40950:
40951: Oikeusministeri Matti Louekoski.
40952: 3
40953:
40954:
40955:
40956:
40957: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40958:
40959: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ingår i den nya lagen om arbetsavtal gäller
40960: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse enbart redan inlett arbetsförhållande. 1 17 §
40961: av den 31 oktober 1972 till vederbörande med- 3 mom. lagen om arbetsavtal stadgas, att ar-
40962: lem av statsrådet översänt avskrift av följande betsgivaren bör bemöta sina arbetstagare opar-
40963: av riksdagsman Saarinen ställda skriftliga spörs- tiskt, så att ingen utan fog gives en annan ställ-
40964: mål nr 238: ning än andra på grund av börd, religion, kön,
40965: ålder, politisk verksamhet eller fackförenings-
40966: "Har Regeringen för avsikt att vid- verksamhet eller någon annan med dem jämför-
40967: taga sådana åtgärder, att genom lag lig omständighet.
40968: noggrant skulle bestämmas, vilka upp- För närvarande finns det inga effektiva rätts-
40969: gifter en arbetsgivare kan fordra och liga skyddsmedel mot politisk eller annan
40970: vilka han inte kan fordra att en arbets- diskriminering, som privat arbetsgivare gör sig
40971: sökande skall lämna, och att arbets- skyldig tili i samband med anställande. Denna
40972: givaren skulle drabbas av laga ansvar, brist samt de internationella förpliktelser som
40973: om han försöker införskaffa andra upp- Finland är bundet av förutsätter legislativa
40974: gifter?" åtgärder. Särskilt kan hänvisas till den inom
40975: lnternationella arbetsorganisationen (ILO) tili-
40976: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt komna konventionen från år 1958 angående
40977: anföra följande: diskriminering i fråga om anställning och yrkes-
40978: Frågorna om förbud mot diskriminering i utövning.
40979: arbetslivet och skyddande av medborgarnas För att stadgandena angående diskriminering
40980: privatliv är som bäst under utredning på flera skall kunna kompletteras har justitieministeriet
40981: håll. Till datasystemkommittens uppgifter hör tilisatt en arbetsgrupp att skyndsamt utreda,
40982: att undersöka regleringen av de principer som vilka legislativa åtgärder borde vidtagas i syfte
40983: skall iakttas vid sammanställningen och använd- att förhindra diskriminering på grund av sam-
40984: ningen av olika register och vid utlämnandet hälleliga åskådningar och åsikter vid an-
40985: av uppgifter från dem. Till straffrättskom- ställande. Arbetsgruppen skall särskilt under-
40986: mittens verksamhetsområde hör att utreda de söka regleringen av införskaffandet, katalogise-
40987: erforderliga sanktionerna. Dessutom undersöker ringen och utlämnandet av sådana uppgifter,
40988: statsförfattningskommitten frågorna om tryg- vilkas syfte är att möjliggöra diskriminering på
40989: gandet av medborgarnas allmänna grundrättig- grund av samhälleliga åskådningar. Arbetsgrup-
40990: heter och om grundrättigheterna i arbetslivet. pen skall även utreda, vilka åtgärder de för
40991: Tili följd av de omfattande utredningsarbetena Finland bindande internationella konventio-
40992: skulle det vara ändamålsenligt att undvika nerna måhända förutsätter.
40993: separata lösningar av dessa problem. Vid uppgörandet av utredningen bör över-
40994: Regeringen är å andra sidan av den åsikten, vägas, huruvida arbetsgivares rätt att av arbets-
40995: att skyndsamma åtgärder måste vidtagas i syfte sökande begära sådana uppgifter, som det är
40996: att förhindra diskriminering på grund av sam- möjligt att använda i diskrimineringssyfte,
40997: hälleliga åsikter i samband med anställande. borde begränsas genom lag. 1 vissa staters lag-
40998: Den diskriminering som förekommer i arbets- stiftning ingår bestämmelser härom. När utred-
40999: livet är av två slag, å ena sidan diskriminering ningen blivit färdig kommer regeringen att i
41000: under pågående arbetsförhållande och å andra brådskande ordning låta utarbeta de i saken
41001: sidan diskriminering i samband med an- erforderliga propositionerna och avlåta dem till
41002: ställande. Det förbud mot diskriminering som Riksdagen.
41003: Helsingforsden 7 december 1972.
41004:
41005: Justitieminister Matti Louekoski.
41006: Kirj. ksm. n:o 239.
41007:
41008:
41009:
41010:
41011: Juvela ym.: Saarron alaisena olevaa työtä vastaanottamasta kiel-
41012: täytyvän työntekijän työttömyyskorvauksesta.
41013:
41014:
41015: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
41016:
41017: Viitne keväänä julisti Rakennustyöläisten työttömyyskassa-avustukseen tai työttömyyskor-
41018: Satakunnan Aluejärjestö Ulvilan Rakentajat vaukseen.
41019: -nimisen urakoitsijan erään työkohteen saar- Päin vastoin kuin edellä on todettu, on kui-
41020: toon. Toimenpide johtui siitä, että työnantaja tenkin menetellyt työvoimaministeriö, joka äs-
41021: oli rikkonut työehtosopimusta. Saarto julistet- kettäin on vastaavanlaisessa tapauksessa evän-
41022: tiin alkavaksi 1. 4. 1972, jolloin talonrakennus- nyt erään porilaisen muurarin työttömyyskor-
41023: alalla alkoi ns. sopimukseton tila. Työntekijät vausta koskevan hakemuksen. Kun työvoima-
41024: olisivat suorittaneet työn työehtosopimuksen ministeriön kanta on selvästi ristiriidassa lain
41025: tarkoittamana aikatyönä, josta työnantaja kui- kanssa ja siinä asetutaan avoimesti työnantajan
41026: tenkin kieltäytyi. puolelle työntekijää vastaan ja kun lisäksi ky-
41027: Työmaan saartopäätökseen vaikutti oleelli" symys on vakavanlaatuisesta ennakkotapaukses-
41028: sesti se, että työnantaja antoi Porin työnväli- ta, olisi asia mitä kiireellisimmin selvitettävä.
41029: tystoimistolle virheellisiä tietoja työntekijöistä. Asian kiireellisyyttä ja vakavuutta korostaa ni-
41030: Työnvälitystoimisto puolestaan perusti kannan- menomaan se seikka, että työvoimaministeriö
41031: ottonsa em. työnantajan tietoihin ja seurauk- on ottanut tässä itselleen oikeuden rajoittaa
41032: sena oli, että työnvälitys Porissa "puhdistet- laissa selvästi määriteltyjä työntekijäin oikeuk-
41033: tiin" muurareista, joita ko. saartopäätös koski. sia.
41034: Porin työnvälitystoimisto hoiti työttömyys- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
41035: kassalain mukaisiin korvausanomuksiin kantaa 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
41036: ottaessaan asian niin, että asianomaiset työnte- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
41037: kijät olivat muka kieltäytyneet vastaanottamasta seuraavan kysymyksen:
41038: vapaana olevaa työpaikkaa. Kun työntekijäjär-
41039: jestön taholta annettiin sittemmin oikea selvi- Tietääkö Hallitus, että työvoima-
41040: tys tapahtuneesta sosiaali- ja terveysministe- ministeriö on työllisyyslakia soveltaes-
41041: riölle, hyväksyi ministeriö kassalain mukaisen saan perusteettomasti estänyt työttö-
41042: työttömyysavustuksen asianomaisille. Päätös myyskorvauksen saamisen työntekijältä,
41043: perustui lakiin, jossa edellytetään, ettei työn- joka on kieltäytynyt vastaanottamasta
41044: tekijän tarvitse ottaa tarjottua työtä vastaan, työntekijäliiton saartoon julistamaa työ-
41045: jos työkohde on lakossa, sulussa taikka näihin tä, ja jos tietää,
41046: verrattavassa työriidassa oleva. Näin ollen työn- mitä Hallitus aikoo tehdä tämän la-
41047: tekijä, joka kieltäytyy vastaanottamasta saarron kia ja työntekijäin oikeuksia Ioukkaa-
41048: alaisena olevaa työtä, ei menetä oikeuttaan van menettelyn estämiseksi?
41049: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1972.
41050:
41051: Aulis Juvela. V. J. Rytkönen. Kaisu Weckman.
41052: Helvi Niskanen. Kuuno Honkonen. Niilo Koskenniemi.
41053: Pekka Salla. Matti Järvenpää. Anna-Liisa Jokinen.
41054:
41055:
41056:
41057:
41058: 1058/72
41059: 2
41060:
41061:
41062:
41063:
41064: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41065:
41066: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saus ei aiheuta muutosta työnvälitysviranomais-
41067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ten toimintaan. Kuitenkin tulee niiden hank-
41068: olette kirjeellänne 31 päivältä lokakuuta 1972 kia tarkat tiedot työriidan laadusta ja laajuu-
41069: n:o 1734 lähettänyt valtioneuvoston asian- desta ja antaa niistä tietoja työnvälitystä hake-
41070: omaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kan- ville henkilöille.
41071: sanedustaja Aulis Juvelan ym. tekemästä seu- Työllisyysasetuksen (948/71) 9 §:n 1 mo-
41072: raavan sisältöisestä kysymyksestä n:o 239: mentin 3 kohdassa mainittujen työtaistelutoi-
41073: menpiteiden, työlakon, työsulun ja muiden näi-
41074: "Tietääkö Hallitus, että työvoima- hin verrattavien työriitojen täytyy olla siten
41075: ministeriö on työllisyyslakia soveltaes- toimeenpantuja, että niiden toimeenpanosta il-
41076: saan perusteettomasti estänyt työttö- moitetaan työriitojen sovittelusta annetun lain
41077: myyskorvauksen saamisen työntekijältä, ( 420/62) mukaisesti piirisovittelijalle taikka
41078: joka on kieltäytynyt vastaanottamasta laajasta työriidasta kysymyksen ollen valtakun-
41079: työntekijäliiton saartoon julistamaa työ- nansovittelijalle ja vastapuolelle. Lisäksi työ-
41080: tä, ja jos tietää, taistelutoimenpiteen täytyy olla sen toimeen-
41081: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän la- panevan yhdistyksen päättävän elimen hyväk-
41082: kia ja työntekijäin oikeuksia Ioukkaa- symä. Ilmoittamisen edellä mainituille työ-
41083: van menettelyn estämiseksi?" riidan sovittelijoille ja vastapuolelle tulee ta-
41084: pahtua viimeistään kahta viikkoa ennen suun-
41085: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- niteltua työnseisauksen toimeenpanoa toimitet-
41086: taen seuraavaa: tavilla kirjallisilla ilmoituksilla.
41087: Kysymyksen aiheuttajana on työvoimaminis- Vaikka toimeenpantu työsaarto on alkanut
41088: teriön lokakuun 16 päivänä 1972 antama hyl- samalla hetkellä, kun alalla voimassa ollut työ-
41089: käävä päätös erään Porin kaupungista olevan ehtosopimus oli irtisanomisen vuoksi lakannut
41090: muutarin valitukseen Porin työvoimatoimikun- olemasta voimassa, eikä saarto täten suuntau-
41091: nan työttömyyskorvauksen maksamista koske- tunut työrauhavelvoitetta vastaan, niin siitä
41092: vassa asiassa tekemästä päätöksestä. Työvoima- olisi pitänyt tehdä edellä mainitut ilmoitukset
41093: toimikunta oli hylännyt työttömyyskorvausha- työriitojen piirisovittelijalle ja asianomaiselle
41094: kemuksen, koska hakija oli kieltäytynyt vas- vastapuolelle varsinkin, kun saarto käytännössä
41095: taanottamasta työnvälityksen hänelle 13 päi- merkitsi työpaikan puhtaaksimuuraustöiden ai-
41096: vänä huhtikuuta 1972 tarjoamaa puhtaaksi- nakin osittaista pysähtymistä.
41097: muuraustyötä erään rakennusliikkeen työmaalla Kun kyseistä saartoa ei ole edellä sanotuin
41098: Ulvilan kunnassa. Kieltäytyminen oli tapahtu- tavoin toimeenpantu, ei sen alaiseen työhön
41099: nut sen vuoksi, että työmaan puhtaaksimuu- osoitetulla henkilöllä ole ollut pätevää aihetta
41100: raustyöt oli rakennustyöläisten paikallisen alue- kieltäytyä työstä ja työvoimaministeriö on näin
41101: järjestön työvaliokunnan toimesta julistettu ollen, säilyttäen työvoimatoimikunnan työttö-
41102: saartoon 1 päivästä huhtikuuta 1972 alkaen. myyskorvausasiassa tekemän kielteisen päätök-
41103: Todettakoon, että työnvälityslain (246/59) sen, hylännyt valituksen.
41104: 11 § :n mukaan työriidan aiheuttama työnsei-
41105: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
41106:
41107: Työvoimaministeri Valde Nevalainen.
41108: 3
41109:
41110:
41111:
41112:
41113: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41114:
41115: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbetsinställelse icke medför ändring i arbets-
41116: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- förmedlingsmyndighets verksamhet. Arbetsför-
41117: ve1se av den 31 oktober 1972 nr 1734 till medlingsmyndigheten bör dock införskaffa nog-
41118: vederbörande medlem av statsrådet översänt granna uppgifter om arbetskonfliktens beskaf-
41119: för besvarande avskrift av följande av riks- fenhet och omfattning samt därom lämna upp-
41120: dagsman Juvela m. fl. ställda skriftliga spörs- lysningar åt personer, som anhåller om arbets-
41121: mål nr 239: förmedling.
41122: 1 9 § 1 mom. 3 punkten förordningen om
41123: "Är Regeringen medveten om att sysselsättning ( 948/71) nämnda arbetskon-
41124: arbetskraftsministeriet vid tillämpningen fliktsåtgärder, strejk, lockout eller annan där-
41125: av lagen om sysselsättning grundlöst med jämförbar arbetskonflikt, skall vara så-
41126: hindrat arbetstagare, som vägrat att lunda igångsatta, att meddelande därom i en-
41127: taga emot av arbetstagarförbundet i lighet med lagen om medling i arbetstvtster
41128: blockad förklarat arbete, att erhålla ar- ( 420/62) tiliställes distriktsförlikningsman el-
41129: betslöshetsersättning och om så är fal- let riksförlikningsmannen där det är fråga om
41130: let, omfattande arbetskonflikt och motparten. Ar-
41131: vad ämnar Regeringen vidtaga för betskonfliktsåtgärden bör vara godkänd av be-
41132: att förhindra detta förfarande, som slutande organ i den förening, som igångsätter
41133: kränker lag och arbetstagarnas rättig- densamma. Meddelande tili ovannämnda för-
41134: heter?" likningsmän och tili motparten skall skriftligt
41135: tillställas dessa minst två veckor före igång-
41136: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sättandet av den tiliämrrade arbetsinställelsen.
41137: anföra följande: Ehuru den igångsatta blockaden har börjat
41138: Upphovet tili detta spörsmål är att arbets- i samma stund som det i branschen gällande
41139: kraftsministeriet den 16 oktober 1972 förkas- kollektivavtalet genom uppsägning upphörde
41140: tat en i Björneborgs stad hemmahörande mu- att gälla, och blockaden sålunda icke riktat
41141: rares besvär över Björneborgs arbetskraftskom- sig mot arbetsfredsförpliktelsen, hade därom
41142: missions beslut i ärende angående utbetalning bort lämnas ovan avsedda meddelanden tili
41143: av arbetslöshetsersättning. Arbetskraftskom- distriktsförlikningsmannen i arbetstvister och
41144: missionen har avslagit ansökan om arbetslös- vederbörande motpart, i synnerhet då blocka-
41145: hetsersättning, emedan sökanden vägrat att. den i praktiken innebar en åtminstone pattieli
41146: emottaga ett renmurningsarbete, som den 13 stagnation i arbetsplatsens renmurningsarbeten.
41147: april 1972 erbjöds honom vid en byggnads- Då ifrågavarande blockad icke igångsatts på
41148: firmas arbetsplats i Ulfsby kommun. Vägran ovan relaterade sätt, har person som anvisats
41149: hade motiverats med, att renmurningsarbetena tili densamma underkastat arbete icke haft
41150: av byggnadsarbetarnas därvarande lokalorgani- skäl att vägra emottaga arbetet, och arbets-
41151: sations arbetsutskott förklarats i blockad från kraftsministeriet har sålunda i överensstäm-
41152: och med den 1 april 1972. Det må här kon- melse med arbetskraftskommissionens avslag i
41153: stateras, att enligt 11 § lagen om arbetsför- ärendet angående arbetslöshetsersättning, för-
41154: medling ( 246/59) av arbetskonfHkt föranledd kastat besvären.
41155: Helsingfors den 28 november 1972.
41156:
41157: Arbetskraftsminister Valde Nevalain en.
41158: j
41159: j
41160: j
41161: j
41162: j
41163: j
41164: j
41165: j
41166: j
41167: j
41168: j
41169: j
41170: j
41171: Kirj. ksm. n:o 240.
41172:
41173:
41174:
41175:
41176: Junnila: P~esidentti Kekkosen ja Neuvostoliiton johtohenkilöi-
41177: den välisten, julkisuuteen tulleiden keskustelujen tietoläh-
41178: teestä.
41179:
41180:
41181: Eduskunnan He ua Puhemiehelle.
41182:
41183: Eräät ulkomaiset saoomalehdet ovat julkais- vai ovatko tiedot tulleet :josta!kin muualta. Sa-
41184: seet selostuiksen niistä keskusteluista, joita maJ.la on aiheellista ky:syä, missä tar.k.oituksessa
41185: presidentti Kekkonen tkävi Neuvo~:toloititon joh- tiedot on [asikettu 'jruwi :tänä ~ankohtana liik-
41186: tohen:kitlöiden tkanssa vierailrlessaan Neuvostolii- keelle.
41187: -tossa viime elokuussa. Ju:l!kaistu :selostus on Jotta tälllaisi.in kysymyksiin saataisiin vas-
41188: niin ~sityisikohtainen, että siihen sisätltyy mm. taus, esitän kunnioittavasti valtiopäiväjäl"jestyk-
41189: sanatal'lkkoja sitaatteja kes:kustelun korkeiden sen 37 §:n 1 momentin perusteeMa valtioneu-
41190: osapuolien puheenvuoroista. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
41191: Tä!llainen paljastus !herättää monenlaisia ky- raavan kysymyksen:
41192: symyksiä. Aihe-tta on ensinnäkin kysyä, onko
41193: :selostus vain v~aan jomnaJlistisen mielikuvi- Jos eratssa uJ!komaisissa Jehdissä
41194: tuksen tuotetta, vai onJko se ainakin suminpiir- esiintyneet tiedot presidentti Kekilrosen
41195: tein todenmuikainen. Jä1lcimmäisessä tapauk- ja Neuvostoliiton johtohenkilöiden vä-
41196: sessa on edeLleen aihetta kysyä, mistä lähtees- :lisistä keskusteluista ovat todenmukai-
41197: tä tällaisia tietoja on tullut asianomaisen [ehti- sia, aikooko Hallitus selvityttää, mistä
41198: miehen käyttöön. Tällaiseen tkysymykseen on Jähteestä tä:llaiset tiedot ovat vuotaneet
41199: sitä enemmän aihetta, ikun Hkimainlkaan ,julkisuuteen, sekä
41200: näin yksityiskohtaista selostusta puheena ole- flliiksi ei eduskunnan u&oasiainvatlio-
41201: vista kesikusteluista ei tähän mennessä ole tietä- ikunn-.ille ole ajoi!ssa annettu näistä kes-
41202: mäni muikaan katsottu voitavan antaa esim. kusteluista samoolaista yks:i:tyisikohtaista
41203: eduskunnan u1koasiainvaJ.iokunna11e. Aihetta selostusta, ioka nyt on lehdistön väli-
41204: on myös kysyä, onko mahdo1linen vuoto tapah- tykseHä tullut yleiseen tietoon?
41205: tunut tääJJlä kotimaassa esim. ha:Hitustasolta,
41206: Hels.i:ngrssä 1 päivänä marrastkuuta 1972.
41207:
41208: Tuure Junnila.
41209:
41210:
41211:
41212:
41213: 1060/72
41214: 2
41215:
41216:
41217:
41218:
41219: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
41220:
41221: Valtiopäiväjärjest~sen 37 §:n 1 momentis- ·lähteestä tällaiset tiedot ovat vuotaneet
41222: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Buhe- 'julkisuuteen, sekä
41223: mies, olette 1 päivänä marraskuuta 1972 päi- miksi ei eduskunnan uJ.koa:siainvalio-
41224: vätyn kirjeenne ohe11a toimittanut valtioneu- ikunnalle ole ajoissa annettu näistä kes-
41225: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kusteluista samanLaista ~sity1sikohtaista
41226: kansanedustaja JunniJ.an näin kuuJuvasta lcir- selostusta, jolka nyt on lehdistön väli-
41227: jallisesta kysymyksestä n:o 240: tyksellä tu:Llut yleiseen tietoon?"
41228:
41229: "Jos eräissä ulikomai:sissa Jehdissä Tasavallan Presidentin matka Neuvostollit-
41230: esiintyneet tiedot presidentti Kekllrosen toon kuluvan vuoden elokuun 12-18 päivinä
41231: ja Neuvostoliiton johtohenkilöiden vä- oli Juonteeltaan yksityinen eiikä valtiovierailu.
41232: [1si:stä keskustduista ovat todenmukai- Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
41233: sia, aikooko HaHitus sclvityttää, mistä viitaten katson, etten tämän vuoksi voi vastata
41234: kansanedustaja Junnilan ilqr,symyikseen..
41235: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
41236:
41237: Pääministeri Kalevi Sorsa.
41238: 3
41239:
41240:
41241:
41242:
41243: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
41244:
41245: I det syfte. 37 § 1 mom. rilksd:agsordningen kä1J.a sådana uppgifter Jäckt ut till
41246: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skri- offendigheten, ooh
41247: velse av den 1 november 1972 tili ·veder- varför har Jcke rilksdagens uts!kott för
41248: börande medlem av statsrådet översänt avskrift rutrilkesärenden i tid informerats liika
41249: av föLjande av riiksdagsman Junnila ställda detaljerat om dessa samtal, rom nu
41250: :spörsmål nr 240: genom pressens förmedJing hlivit all-
41251: mänt känt?"
41252: "IfaJJ de uppgifter som förelkommit
41253: i vissa utländslka tid:ningar om samtai Republilkens Presidents resa tiJJ. Sovjetunio-
41254: meHan president Kekkonen och ledande nen 12-18 augusti innevarande år var en
41255: ~personligheter i Sovjetunionen är över- resa av privat natur oeh icke något statsbesök.
41256: ensstämmande med sanningen, ämnar Med hänv·isning tili 37 § 1 mom. riksdagsord-
41257: regeringen då klarlägga, från viiken ningen anser jag, att jag därför icke kan svara
41258: på riksdagsman Junnhl:as spörsmM.
41259: Helsingfors den 28 november 1972.
41260:
41261: Statsminister Kalevi Sorsa.
41262: ----------
41263: Kirj. ksm. n:o 241.
41264:
41265:
41266:
41267:
41268: Vilmi ym.: Ylimääräistä sotaeläkettä koskevien hakemusten kä-
41269: sittelyn jatkamisesta.
41270:
41271:
41272: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41273:
41274: Eduskunta edellytti käsitellessään syyskuun man, kun eläkehakemusten käsittely keskeytet-
41275: 1 päivänä 1971 voimaan tullutta rintamamies- tiin. Tämä on herättänyt erittäin suurta katke-
41276: ten eläkelakia, että lain puutteellisuudet ja vir- ruutta niiden keskuudessa, jotka ovat jo kol-
41277: heellisyydet kiireesti korjataan, ja että myös mekin vuotta odottaneet eläkehakemuksensa
41278: ylimääräistä sotaeläkettä koskevien hakemusten käsittelyä. Epätietoisuutta ja katkeruutta lisää
41279: käsittelyä edelleen jatketaan ja eläkkeitä myön- myös se, että hallitus on vuoden 1973 tulo-
41280: netään myös 55 vuotta nuoremmille, sairaille ja menoarvioehdotuksessaan esittänyt ylimää-
41281: ja työkykynsä menettäneille rintamamiehille. räistä sotaeläkettä koskevan määrärahan vähen-
41282: Eduskunnan päätökseen perustuen silloinen hal- tämistä 4 miljoonalla markalla. Rintamamiehet
41283: litus asettikin sosiaali- ja terveysministeriön syystä ihmettelevät, onko tarkoitus vähinerin
41284: alaisen työryhmän asiaa selvittämään. Tiettä- kokonaisuudessaan luopua ylimääräisten sota-
41285: västi työryhmä on saanut työnsä valmiiksi jo eläkkeiden maksamisesta ja jättää sisällä olevat
41286: aikoja sitten ja päätynyt samalla esityksessään tuhannet eläkehakemukset käsittelemättä. Sa-
41287: siihen, että ylimääräisiä sotaeläkkeitä olisi edel- moin ihmetellään eläkelain korjausten viipy-
41288: leenkin myönnettävä 55 nuoremmille, avun mistä ja rintamaolosuhteissa palvelleiden nais-
41289: tarpeessa oleville rintamamiehille aikaisemmin ten eläkekysymyksen jäämistä eläkejärjestely-
41290: voimassa olleiden perusteiden mukaan. jen ulkopuolelle.
41291: Vaikka rintamamiesten eläkelain voimaan tu- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
41292: losta on kulunut jo yli vuoden, on ylimääräistä 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
41293: sotaeläkettä koskevien hakemusten käsittely nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41294: sosiaali- ja terveysministeriössä ollut täysin py- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41295: sähdyksissä. Käsittelemättä on tuhansia sellai-
41296: siakin hakemuksia, joita kuntien sosiaalilauta- Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
41297: kunnat ovat puoltaneet ja joissa ylimääräisen siin sosiaali- ja terveysministeriölle aika-
41298: eläkkeen myöntämiselle ovat kaikki perusteet naan jätettyjen ylimääräistä sotaeläkettä
41299: olemassa. On syntynyt erittäin suuri epäkohta koskevien hakemusten käsittelyn jatka-
41300: siinä, että ennen rintamamiesten eläkelain voi- miseksi ja eläkkeiden myöntämiseksi
41301: maantuloa myönnettiin eläkkeitä myös 55 edelleenkin myös 55 vuotta nuorem-
41302: vuotta nuoremmiJ!le rintamamiehiJle, mutta ha- mille, sairaille ja vaikeuksiin joutuneille
41303: kemuspinkan pohjimmaiseksi jääneet ja ehkä rintamamiehille aikanaan valtioneuvos-
41304: kipeimmässä tarpeessa olevat ovat jääneet il- ton vahvistamien perusteiden mukaan?
41305: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1972.
41306:
41307: Pekka Vilmi. Esko Härkönen.
41308:
41309:
41310:
41311:
41312: 1045/72
41313: 2
41314:
41315:
41316:
41317:
41318: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41319:
41320: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tenkaan ole määrärahaa uusien eläkkeiden
41321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, myöntämistä varten. Määräraha tarvitaan koko-
41322: olette kirjeellänne 2 päivältä marraskuuta 1972 naan ylimääräisten sotaeläkkeiden maksamiseen
41323: n:o 1740 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- niille rintamasotilaille, joille se on jo aikaisem-
41324: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka min myönnetty.
41325: Vilmin ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut työlli-
41326: symyksen: syyslain mukainen työttömyyskorvaus on eräiltä
41327: osin parantanut kysymyksessä tarkoitettujen
41328: "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei- rintamamiesten taloudellista turvaa. Parhaillaan
41329: siin sosiaali- ja terveysministeriölle aika- on lisäksi vireillä useita sellaisia lainmuutok-
41330: naan jätettyjen ylimääräistä sotaeläkettä sia, jotka toteutuessaan parantavat erityisesti
41331: koskevien hakemusten käsittelyn jatka- myös kysymyksessä tarkoitettujen rintamasoti-
41332: miseksi ja eläkkeiden myöntämiseksi laiden taloudellista turvaa. Eduskunnassa käsi-
41333: edelleenkin myös 55 vuotta nuorem- teltävänä oleva työttömyyskassalain muutos pa-
41334: mille, sairaille ja vaikeuksiin joutuneille rantaisi työttömyysvakuutuksen tarjoamaa työt-
41335: rintamamiehille aikanaan valtioneuvos- tömyysturvaa. Eduskunnassa on myös käsitel-.
41336: ton vahvistamien perusteiden mukaan?" tävänä työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa
41337: työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelain,
41338: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit- maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien eläke-
41339: tavasti seuraavaa: lain muuttaminen siten, että osatyökyvyttö-
41340: Sen johdosta, että rintamasotilaiden etujär- myyseläkkeen maksaminen tulisi mahdolliseksi.
41341: jestöt välittömästi rintamasotilaseläkkeistä an- Edellä tarkoitettujen lain muutosten ja
41342: netun lain (294/71) astuttua voimaan 1. 9. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevan
41343: 1971 esittivät tyytymättömyytensä lain sisäl- kansaneläkelain muutosten vaikutusten selvit-
41344: töön, asetti sosiaali- ja terveysministeriö 29. 12. täminen rintamasotilaiden taloudellisen turvan
41345: 1971 toimikunnan, jonka tehtävänä oli saatu- lisäämisessä on tutkittavana. Sosiaali- ja ter-
41346: jen kokemusten perusteella tutkia, onko lakia veysministeriössä toimii nimittäin parhaillaan
41347: sovellettaessa havaittu epäkohtia, jotka vaati- työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ehdotuk-
41348: vat lain tarkistamista ja mikäli tällaisia epä- set Rintamasotilaseläketoimikunnan mietinnön
41349: kohtia todetaan, tehdä ehdotuksensa niiden pohjalta rintamasotilaseläkkeistä annetussa
41350: korjaamiseksi. Lisäksi toimikunnan tuli tehdä laissa (294/71) olevien puutteellisuuksien kor-
41351: ehdotuksensa niistä toimenpiteistä, joihin olisi jaamisesta siten, että ehdotuksissa on otettu
41352: syytä ryhtyä mm. alle 55-vuotiaiden, erityisen huomioon niiden yhteensopivaisuus kansanelä-
41353: vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien rinta- kelainsäädäntöön ja muuhun eläkelainsäädän-
41354: mamiesten eläkekysymyksen järjestämiseksi. töön sekä näitä koskeviin vireillä oleviin muu-
41355: Mietinnössään (1972: B 35) toimikunnan enem- tossuunnitelmiin. Työryhmä tulee käsittelemään
41356: mistö piti tarpeellisena, että alle 55-vuotiaille siten myös alle 55-vuotiaiden sairaiden ja vai-
41357: rintamasotilaille myönnettäisiin myös tulevai- keuksiin joutuneiden rintamasotilaiden aseman
41358: suudessa uusia ylimääräisiä sotaeläkkeitä. Vuo- parantamista.
41359: den 1972 valtion tulo- ja menoarviossa ei kui-
41360: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1972.
41361:
41362: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
41363: 3
41364:
41365:
41366:
41367:
41368: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41369:
41370: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen get behövs i sin helhet för erläggande av extra
41371: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- krigspensioner tili frontsoldater, åt vilka pen-
41372: velse av den 2 november 1972 nr 1740 tili sion beviljats redan tidigare.
41373: vederbörande medlem av statsrådet översänt Den arbetslöshetsersättning som genom sys-
41374: följande av riksdagsman Pekka Vilmi m. fl. selsättningslagen infördes vid innevarande års
41375: ställda spörsmål: början har tili vissa delar förbättrat de i spörs-
41376: målet avsedda frontmännens ekonomiska trygg-
41377: "När ämnar Regeringen skrida tili het. Som bäst pågår dessutom arbetet på flera
41378: åtgärder för att behandlingen av ansök- sådana ~agändringar, viJka när de genomförts
41379: ningar om extra krigspension, vilka på öikar ,särsdcilt även de i spörsmåJet avsedda
41380: sin tid inlämnades tili social- och hälso- frontmännens ekonomiska trygghet. Den änd-
41381: vårdsministeriet, skall fortsätta och pen- ring av lagen om arbetslöshetskassor, viiken
41382: sion fortfarande beviljas även sjuka som bäst behandlas i riksdagen, skulle förbättra
41383: frontmän under 55 år !SiQiffi rakat i svå- den trygghet vid arbetslöshet som arbetslös-
41384: righeter, enligt grunder som statsrådet hetsförsäkringen erbjuder. I riksdagen behand-
41385: tidigare fastställt?" las också för närvarande en ändring av lagen
41386: om pension för arbetstagare, lagen om pension
41387: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt för arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden,
41388: anföra följande: lagen om pension för lantbruksföretagare och
41389: På grund av att frontsoldaternas intresseor- lagen om pension för företagare så, att det
41390: ganisationer omedelbart efter det att lagen om skulle bli möjligt att erlägga delpension vid
41391: frontmannapensioner (294/71) trätt i kraft invaliditet.
41392: 1. 9. 1971 framförde sitt missnöje med lagens En utredning av hur ovannämnda lagänd-
41393: innehåll, tilisatte social- och hälsovårdsministe- ringar och den ändring av folkpensionslagen,
41394: riet 29. 12. 1971 en kommission, som fick i viiken som bäst behandlas i riksdagen, påverkar
41395: uppdrag att på basen av gjorda erfarenheter frontsoldaternas ekonomiska trygghet pågår. I
41396: undersöka, huruvida vid lagens tiliämpning social- och hälsovårdsministeriet arbetar näm-
41397: iakttagits missförhållanden som påkallade revi- ligen som bäst en arbetsgrupp, som har tili
41398: sion av lagen och om sådana missförhållanden uppgift att utarbeta förslag tili korrigering av
41399: konstaterades, framställa förslag tili deras av- bristerna ti la~ om frontmannapensioner ( 294/
41400: hjälpande. Dessutom skulle kommissionen fram- 71) på grundval av det betänkande som avgi-
41401: ställa förslag tili åtgärder som det vore skäl vits av kommissionen för reglering av front-
41402: att företaga bl. a. för ordnande av pensions- mannapensionerna så, att i förslagen beaktas
41403: frågan för frontmän under 55 år i särskilt svår deras samstämmighet med folkpensionslagstift-
41404: ekonomisk ställning. Kommissionens majoritet ningen och den övriga pensionslagstiftningen
41405: ansåg i ett betänkande (1972: B 35) nödigt, samt anhängiga planer som rör ändring av
41406: att frontsoldater under 55 år även framdeles dem. Arbetsgruppen kommer sålunda att be-
41407: skulle beviljas nya extra krigspensioner. I handla även frågan om sjuka frontmän under
41408: statsförslaget för år 1972 finns dock inget 55 år, vilka råkat i svårigheter, och möjlig-
41409: anslag för beviljande av nya pensioner. Ansia- heterna att förbättra deras ställning.
41410: Helsingfors den 23 november 1972.
41411:
41412: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
41413: Kirj. ksm. n:o 242.
41414:
41415:
41416: Aitio ytn.: Yksityisen teollisuuden atotnivoimal:ahankkeista.
41417:
41418: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41419:
41420: Yksityisen teollisuuden muodostama T eolli- hyvin voimakkaasti huomioitava koko kansan-
41421: suuden Voima Oy on päättänyt tilata ruotsa- talouden edut. Ulkomaankauppapolitiikkamme
41422: ·laiselta Asea-Atom-yhtiöltä ydinvoimalan, jonka kannalta olisi edullisinta kehittää kauppavaih-
41423: hinta lähentelee miljardia .markkaa, . toa erityisesti Neuvostoliiton kanssa. Tähän
41424: Tämäri Olkiluotoon sijoitettavaksi suunnitel- tarjoutuisi jälleen mahdollisuus tilaamalla suun-
41425: lun voimalan hankkiminen on suuruusluokal- niteltu atomivoimala Ruotsin asemesta Neu-
41426: taan niin merkittävä piiätös, että se edellyt- vostoliitosta;
41427: täisi myöS· ulkomaankauppapoliittisten etujem- Teollisuuden Voima Oy:n atomivoimala-
41428: me · huomioimista. Tilaushankkeestaan anta- hankkeessa on kysymys myös periaatteellisesta
41429: miensa tietojen mukaan on Teollisuuden Voima ratkaisusta eli kannanotosta siihen, onko tar-
41430: Oy . käynyt · Asea-Atomin lisäksi neuvotteluja koituksenmukaista suhtautua myönteisesti yk-
41431: kahden ·. amerikkalaisen atomivoimaloiden ra- sityisten yritysten .atomivoimalahankkeisiin.
41432: kentajan kanssa. S~n sijaan Neuvosto]#tto, Me ,SKDL:ssä olemme sillä kannalla, että ato-
41433: josta Suomella jo on kokemuksia atomivoima- mivoimaloiden perustaminen ja niiden hal-
41434: lan toimittajana, on näissä neuvotteluissa syr- linta on siinä määrin keskeinen energiapoliit-
41435: jäytett}T. . . . tinen kysymys, että atomivoimaloiden perusta-
41436: Maamme kauppavaihto Ruotsin kanssa on minen tulisi pidättää valtiovallan yksinoikeu-
41437: tuontivoittoista. Esimerkiksi vuoden 1970 tul- tena.
41438: litilaston mukaan· ylitti tuonti Ruotsista lähes Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41439: 400 miljoonalla tnarkalla vientimme Ruotsiin tyksen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41440: eikä .toistaiseksi ole näköpiirissä tnitään teki- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
41441: jöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa kehityk- tavaksi seuraa~an kysymyksen:
41442: sen suuilll!tn muuttuvan.
41443: Suomen ja Neuvostoliiton välisen kauppa- Onko Hallitus tietoinen Suomen
41444: vaihdon kehittämisen suurimpana esteenä taas Teollisuuden Voima Oy:n tekemän
41445: ovat olleet vaikeudet tuonnin · kehittämisessä. päätöksen, n. miljardin markan arvoi-
41446: Miljardin markan luokkaa olevan atomivoimala- sen atomivoimalan tilaaminen ruotsalai-
41447: tilauksen suuntaaminen Neuvostoliittoon avaisi ·selta Asea-Atom-yhtiöltä, vahingollises-
41448: myös mahdollisuudet bilateraalisen kaupan ta vaikutuksesta maamme vaihtotaseen
41449: luonteen mUkaisesti yhtä suureen vientiin. kehitykseen ja yksityisen atomivoima-
41450: Ruotsin kanssa käymlimme multilateraalisen lan perustamiseen liittyvästä periaatteel-
41451: kaupan perusteella tähän ei ole mahdollisuuk- Iisloontoisesta kannanotosta maamme
41452: sia. energiapolitiikan vastaista kehitystä aja-
41453: Miljardin markan luokkaa olevan tilauksen tellen,
41454: tekemisellä on jo niin merkittävä vaikutus ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai:.
41455: maamme . kauppataseeseen Se.kä myös työlli- kO() ryhtyä turvatakseen maamme kaup-.
41456: syyskehitykseen; .että sitä ei tulisi tehdä pelk- papoliittiset edut ja kaupan kehittärrii.:.
41457: kien yrityskohtaisten kannattavuuslaskelmien sen Neuvostoliitoo kanssa atomivoima~
41458: perusteella, vaan tilausta tehtäessä olisi myös latilausten yhteydessä?
41459: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1972.
41460:
41461: Paavo Aitio. Irma Rosnell.
41462: Veikko Saarto. Pauli Puhakka.
41463: Lauha Männistö. Toivo Åsvik.
41464: Rauno Korpinen .. Heimo Rekonen.
41465: 1109/72
41466: 2
41467:
41468:
41469:
41470:
41471: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41472:
41473: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Maan kaksi ensimmäistä atomivoimalaa ti-
41474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra. Puhemies, Jattiin Neuvostoliitosta, koska siltä taholta saa-
41475: olette 2 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn dut tarjoukset osoittautuivat silloin kokonai-
41476: kirjeenne n:o 17'.56 ohella toimittanut valtio- suutena katsoen edullisimmiksi. Näiden tilaus-
41477: neuvoston asia111omaiselle jäsenelle jäljennöksen ten jälkeen ovat neuvostoliittolaiset valmistajat
41478: kansanedustaja Paavo Aition ym. näin kuulu- saaneet lukuisia tilauksia sekä muihin maihin
41479: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 242: että omaan maahan toimitettaviksi.
41480: Teollisuuden Voima Oy:n valmistellessa
41481: "Onko Hallitus tietoinen Suomen atomivoimalan tilausta, oltiin yhteydessä myös
41482: Teollisuuden Voima Oy:n te!remän Neuvostoliittoon. Vertailtaessa toimitusmahdol-
41483: päätöksen, ttl. miljardin markan arvoi- lisuuksia eri suunnilta, päätyi Teollisuuden
41484: sen atomivoimalan tilaaminen ruotsalai- Voima Oy kuitenkin tällä kertaa, eri näkö-
41485: selta Asea-Atom-yhtiöltä, vahingollises- kohdat, inm. toimitusaikakysymys, huomioon-
41486: ta vaikutuksesta maamme vaihtotaseen ottaen siihen, että hankinta on aiheellista si-
41487: kehitykseen ja yksityisen atomivoima- joittaa Ruotsiin.
41488: lan perustamiseen liittyvästä periaatteel- Kysymyksessä esitettiin vuoden 1970 tulli-
41489: lisluontoisesta kannanotosta maamme tilastoon viitaten, että maamme kauppavaihto
41490: energiapolitiikan vastaista kehitystä aja- Ruotsin kanssa olisi vahvasti tuontivoittoinen.
41491: tellen, Kehitys on kuitenkin ollut niin suotuisaa, että
41492: ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- kun käytettävissä olevien tietojen mukaan tä-
41493: koo ryhtyä turvatakseen maamme kaup- män vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukau-
41494: papoliittiset edut ja kaupan kehittämi- den aikana Suomen vienti Ruotsiin oli 1 581
41495: sen Neuvostoliiton kanssa atomivoima- milj. markkaa, oli tuonti vain '.5 milj. mark-
41496: latilausten. yhteydessä?" kaa suurempi eli kauppatase oli käytännöllisesti
41497: katsoen tasapainoinen. Näin ollen ei kauppata-
41498: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- seen tasapaino11 kannalta ollut erityistä syytä
41499: taen seuraavaa: olla sijoittamatta tilausta Ruotsiin. Päinvastoin
41500: Al\llQsi voidaan ·todeta, että energiapoliittisen jo tähän asti tapahtuneet huomattavat toimi-
41501: neuvottelukunnan tekemän selvityksen mukaan tukset ruotsalaisiin atomivoimaloihin helpotta-
41502: Suomessa tulisi v. 1980 olla 3 300 MW atomi- vat runsaiden kotimaisten alihankintojen sisäl-
41503: voimaa, mikäli sähkön tuotannon rakenne olisi lyttämistä nyt kysymyksessä olevaan atomivoi-
41504: voimataloudellisesti edullisin. Tähän ei kuiten- malatoimitukseen. Kun Ruotsin lisäksi raken-
41505: kaan voida päästä, sillä toistaiseksi on tilat- netaan jatkuvasti saman tyyppisiä voimaloita,.
41506: tuna vain Loviisaan yhteensä 840 MW:n ato- voidaan tässä yhteydessä esittää vahvoja pe-
41507: mivoimalat. Kysymyksessä tarkoitetun Teolli- rus,teluja alihankintojen lisäämiseksi Suomesta
41508: suuden Voima Oy:n 660 MW:n atomivoima- myös Ruotsiin rakennettaviin atomivoimaloi-
41509: lan kanssakaan ei siis vielä saavuteta edes hin.
41510: puolta siitä atomivoimakapasiteetista, mitä Harkitessaan luvan myöntämistä Teollisuu-
41511: edullisin voimantuotannon rakenne edellyttäisi. den Voima Oy:n atomivoimalalle tulee Halli-
41512: Näin ollen meillä on kaikki syy kiirehtiä ato- tus kiinnittämään huomiota siihen, että aikaan-
41513: mivoiman rakentamista maahan ja pyrkiä saa- saadaan sellaiset energian siirtoa ja varavoimaa
41514: maan vielä neljäskin voimala käyntiin vuosi- ym. energiataloudellisia seikkoja koskevat sopi-
41515: kymmenen vaihteeseen mennessä. mukset, että rakennettava atomivoimala tulee
41516: 3
41517:
41518: toummaan tarkoituksenmukaisena osana koko peutumaan tähän järjestdmään yhtä hyvin kuin
41519: maan energianhuoltojärjestdmästä. Tällä tavoin aikaisemmin rakennetut teollisuuden muut huo-
41520: voidaan varmistautua siitä, että Teollisuuden mattavat voimalaitokset.
41521: Voima Oy:n rakentama atomivoimala tulee so-
41522: Helsingi:ssä 7 päivänä joulukuuta 1972.
41523:
41524:
41525: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
41526: 4
41527:
41528:
41529:
41530:
41531: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41532:
41533: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord- Landets två första atomkraftverk beställdes
41534: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder i Sovjetunionen, emedan anbuden därifrån,
41535: skrivelse nr 1756 av den 2 november 1972 såsom helhet betraktade, då visade sig vara de
41536: tili vederhörande medlem av statsrådet över- förmånligaste. Efter dessa beställningar har
41537: sänt avskrift av följande av riksdagsman Paavo tillverkarna i Sovjetunionen fått må.nga beställ-
41538: Aitio m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 242: ningar, både för leveranser till andra Iänder
41539: och inom sitt eget land.
41540: "Är Regeringen medveten om den När Industrins Kraft Ab förberedde beställ-
41541: skadliga verkan på utvecklingen av vårt ningen på ett atomkraftverk upprätthölls kon-
41542: lands bytesbalans som följer av det takt också med Sovjetunionen. Då möjlighe-
41543: beslut om beställning av ett atomkraft- terna till leveranser från olika håll jämfördes
41544: ~~ värt ca en miljard mark, hos med varandra beslöt Industrins Kraft Ab dock
41545: dets~,genska bolaget Asea-Atom som
41546: denna gång, med beaktande av olika synpunk-
41547: lc i\ttats av Industrins Kraft Ab be- ter, däribland också frågan om leveranstiden,
41548: nämnqa bolag och om det principiella att det är motiverat att placera leveransen i
41549: ståndpunktstagande som ansluter sig Sverige.
41550: tili byggandet av ett privat atomkraft- I spörsmålet anföres, med hänvisning till
41551: vetk med tanke på den framtida ut- tullstatistiken för år 1970, att det i vårt
41552: vcklingen av vårt lands energipolitik, handelsutbyte med Sverige skulle föreligga
41553: ~ vilka åtgärder ämnar Regeringen
41554: ett kraftigt importöverskott. Utvecklingen har
41555: vidta 'ör att säkerställa vårt lands han- dock varit så gynnsam, att medan värdet av
41556: delspolitiska intressen och utvecklandet Finlands export tili Sverige under de nio
41557: av handeln med Sovjetunionen i sam- första månaderna innevarande år enligt till-
41558: band med beställmngar av atomkraft?" gängliga uppgifter utgjorde 1 581 milj. mark,
41559: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- uppgick värdet av importen tili ett belopp,
41560: samt anföra följande: som var endast 5 milj. mark större, vilket in-
41561: Tili en början kan konstateras att enligt en. nebär att handelsbalansen praktiskt taget be-
41562: utredning av energipolitiska delegationen borde fann sig i jämvikt. Därför fanns det med tanke
41563: Finland år 1980 ha tiligång tili 3 300 MW på jämvikten i handelsbalansen ingen särskild
41564: atomkraft för att strukturen hos produktionen orsak att inte placera en beställning i Sverige.
41565: av elström skall vara så förmånlig som möj- Tvärtom gör de betydande leveranser till
41566: ligt med tanke på krafthushållningen. Därhän svenska atomkraftverk som hittills redan har
41567: är det dock inte möjligt att nå, ty än så länge skett det lättare att innesluta omfattande in-
41568: har till Lovisa beställtJS atomkraftanläggningar hemska underleveranser i den leverans av atom-
41569: på tillsammans endast 840 MW. Inte heller kraftverk som nu är aktuell. När dessutom
41570: tillsammans med Industrins Kraft Ab:s i spör- kraftverk av samma typ ständigt byggs i Sve-
41571: målet avsedda atomkraftverk på 660 MW upp- rige, kan i detta sammanhang starka skäl an-
41572: nås alltså ens hälften av den atomkraftskapa- föras för en ökning av underleveranserna från
41573: citet som kraftproduktionens förmånligaste Finland också till atomkraftverk som byggs i
41574: struktur skulle förutsätta. Vi har därför all or- Sverige.
41575: sak att påskynda utbyggnaden av atomkraften Vid prövningen av frågan om beviljande av
41576: i landet och försöka få i gång ytterligare ett tillstånd för Industrins Kraft Ab:s atomkraft-
41577: fjärde kraftverk före ingången av nästa år- verk kommer regeringen att fästa uppmärk-
41578: tionde. samhet vid att sådana överenskommelser nås
41579: 5
41580:
41581: om överföring av energi, om reservkraft och Härigenom är det möjligt att säkerställa att
41582: om andra enetgiekonomiska omständigheter, det atomkraftverk som Industrins Kraft Ab
41583: att det blivande atomkraftverket kommer att anlägger kommer att bli lika väl anpassat tili
41584: fungera såsom en ändamålsenlig del av syste- systemet som industrins andra och tidigare
41585: met för hela Jandets försörjning med energi. byggda, betydande kraftverk.
41586: Helsingfors den 7 december 1972.
41587:
41588:
41589: Handels- och industriminister Grels T eir.
41590:
41591:
41592:
41593:
41594: 1109/72
41595: Kirj. ksm. n:o 243.
41596:
41597:
41598:
41599:
41600: Aitio ym.: Yksityisten varustamoiden ulkomaille suuntautuvista
41601: suursäiliölaivatilauksista.
41602:
41603:
41604: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41605:
41606: Ahvenanmaalainen varustamo' Rederi Ab sin perustein merkitsee öljynkuljetusten osalta
41607: Sally ·On· tilannut Ruotsista·130 000 dw-tonnin yksityisten~ yritysten aseman vahvistamista val-
41608: suursäiliölaivan, josta tulee Suomen suurin säi- tiojohtoisen yhtiön kustannuksella.
41609: liölaiva. Kahden: vastaavaa ·luokkaa olevan suur- Kun lisäksi tiedossamme on, että yksityisten
41610: säiliölaivan tilausta harkitaan parhaillaan myös tilaamat suursäiliölaivat tulisivat hoitamaan
41611: toisen suomalaisen yksityisen varustamon toi- valtiojohtoisen yhtiön Neste Oy:n öljynkulje-
41612: mesta. tuksia ei valtiovallan toimenpiteille suursäiliö-
41613: Kun valtiojohtoinen Neste Oy aikoi tilata alu,ten tilaamisten yhteydessä ole olemassa
41614: kaksi vastaavan suuruista säiliölaivaa Japanista nähdäksemme mitään asiallisia perusteita, ellei
41615: eväsi hallitus Neste Oy:ltä luvan näiden tilaa- sellaisiksi sitten katsota yksityisten varustamo-
41616: miseen perustellen toimenpiteitään kauppapo- jen voittojen lisäämistä.
41617: liittisilla syillä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41618: Kun yksityisten varustamojen tilaushankkeet tyksen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41619: ovat suuruusluokaltaan jopa merkittävämpiä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41620: kuin Neste Oy:n kahden suursäiliölaivan tilauk- vaksi seuraavan kysymyksen:
41621: set voidaan niiden merkitystä maamme ulko-
41622: maankaupan ja vaihtota~een kehityksen kannal- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41623: ta pitää vähintäinkin .yhtä merkittävänä. ·ryhtyä kauppapoliittisten etujemme huo-
41624: . Se, että yksityisten våti.Istamojen sallitaan ti- mioimiseksi yksityisten varustamojen te-
41625: lata suursäillölaivoja ·samalla kun vastaavien kemien suursäiliölaivojen tilaamist-a ul-
41626: laivojen tilaaminen ulkomailta valtiojohtoisen komailta koskevien päätösten yhtey-
41627: yhtiön kohdalla estetään ulkomaankaupapoliitti- dessä?
41628: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1972.
41629:
41630: Paavo Aitio. Rauno Korpinen.
41631: Heimo Rekonen. Irma Rosnell.
41632: Veikko Saarto. Pauli Puhakka.
41633: Lauha Männistö. Toivo Åsvik.
41634:
41635:
41636:
41637:
41638: 1110/72
41639: 2
41640:
41641:
41642:
41643:
41644: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
41645:
41646: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ministeriö, asian oltua esillä myös Hallituksen
41647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra PuheMies, iltakoulussa lausuntonaan Suomen Pankille,
41648: olette 2 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn "ettei enää ole olemassa sellaisia tekijöitä, joi-
41649: kirjeenne n:o 1757 ohella toimittanut valtio- den vuoksi Hallitu~ katsoisi kysymyksessä ole-
41650: neuvoston asian.omaiselle jäsenelle jäljennöksen van säiliöalushankinnan kokonaistaloudelli.sc;lJa
41651: kansanedustaja Paavo Aition ym. näin kuulu- kannalta kyseenalaiseksi ja kun nyt avoinna
41652: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 243: olevat kysymykset koskevat ensisijaisesti kau-
41653: pan luotto- ja valuuttapoliittisia näkökohtia,
41654: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo katsoo ministeriö, että asia void~tan näin ollen
41655: ryhtyä kauppapoliittisten etujemme huo- ratkaista yksinomaan Suomen Pankin harkin-
41656: mioimiseksi yksityisten varustamojen te- nan ~rusteella."
41657: kemien suursäiliölaivojen tilaamista ul- Kysymyksessä mainittujen muiden suurten
41658: komailta koskevien päätösten yhtey- säiliöalusten tilauksia kogkevassa asiassa ei Slw-
41659: dessä?" men Pankki ole pyytänyt kauppa~ ja teollisuus-
41660: ministeriön lausuntoa.
41661: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Mitä tulee kauppapoliittisten etujcm huomioi-
41662: taen seuraavaa: miseen yksityisten v4rustamojen tekemien suur-
41663: Nyt kysymyksessä olevien laivatilausten kal- säiliölaivojen tilausten yhteydessä, voidallll to-
41664: taiset hankinnat edellyttävät valuutan säännös- deta, että Suomen ja.· Ruotsin välit)en kauppa-
41665: telystä 4. 12. 19'9 annetun lain mukaan Suo- ta5e on tiillii hetkellä varsin taslij)ainoinen.
41666: men Pankin lupaa. Mitäiin valtioneuvoston lu- Kun tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuu-
41667: pia tms. toimenpiteitä ei tällaisten hAnkintojen kauden aikana . Suo~n vienti _Ruotsiin oli
41668: yhteydessii vaadita. Kun Suomen Pankki toimii 1 .581 milj. l»Arkkaa, oli VI\Staava tuooti vain
41669: suoraan Eduskunnan alaisena, ei Hallitus myös- 5 milj. markkaa suuretnpi. Näin ollen ei näi-
41670: kään voi antaa ko. pankille tällaisia hankintoja den maiden välillä ole sellaista kauppatasetn
41671: koskevia lisämääräyksiä tai ohjeita. epätasapainoa, joka yleensä on edellytyksenä
41672: Suomen Pankki katsoi kuitenkin Neste Oy:n kauppapoliittisten etujen valltimiseen tilausten
41673: säiliöalushankinnan luonteeltaan sellaiseksi, että yhteydessä. Myöskään Ruotsin valtion tehdessä
41674: se pyysi lupahakemuksen johdosta kauppa- ja eri vuosina jäänsärkijätilauksia Suomesta ei siltä
41675: teollisuusministeriön lausunnon. Ministeriössä taholta ole esitetty mitään. kauppapoliittisia
41676: lausuntoa valmisteltaeSsa kiinnitettiin huomiota erikoisvaatimuksia. Vielä voidaan todeta ilmoi-
41677: erityisesti siihen, voitaisiinko rakenteilla olevan tetuksi, että ko. suursäiliöaluksiin on tarkoi-
41678: Valmet Oy:n Vuosaaren telakan toiminnan tuksena saada sisällytettyä huomattavia suoma-
41679: aloittaminen varmistaa tällaisella säiliöalus- laisia alihankintoja.
41680: tilauksella. Asiaa käsiteltäessä ilmeni kuiten- Edellä olevaan perustuen en pidä aiheelli-
41681: kin, että näiden säiliöalusten toimitus edellyt- sena, että Hallitus ryhtyisi erityistoimenpitei-
41682: täisi merkittävää lisäinvestointia ko. telakalle. siin kauppapoliittisten etujen vaatimiseksi kysy-
41683: Kun lisäksi Valmet Oy sai tätä telakkaa varten myksessä tarkoitettujen säiliöaluskauppojen yh-
41684: Neuvostoliitosta kahden suuren roll-on roll-off teydessä.
41685: laivan tilauksen, ilmoitti kauppa- ja teollisuus-
41686: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
41687:
41688:
41689: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
41690: 3
41691:
41692:
41693:
41694:
41695: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41696:
41697: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen riet, sedan saken ytterligare hade behandlats
41698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vid regeringens aftonskola, såsom sitt utlåtande
41699: nr 1757 av den 2 november 1972 tili veder- tili Finlands Bank att "det inte längre förelig-
41700: börande medlem av statsrådet översänt avskrift ger sådana omständigheter att regeringen på
41701: av följande av riksdagsman Paavo Aitio m. fl. grund av dem skulle finna det berörda för-
41702: ställda skriftliga spörsmål nr 243: värvet av tankfartyg diskutabelt från totaleko-
41703: nomisk synpunkt sett, och då de frågor som
41704: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen nu är öppna främst berör kredit- och valuta-
41705: vidta för att beakta våra handelspoli- politiska aspekter på köpet, finner ministeriet
41706: tiska intressen i samband med privata att saken fördenskull kan avgöras enbart på
41707: rederiers beslut att beställa stora tank- basen av Finlands Banks prövning."
41708: fartyg utomlands?" I det ärende som rör beställningen av de
41709: andra i spörsmålet nämnda, stora tankfartygen
41710: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- har Finlands Bank inte begärt utlåtande av han-
41711: samt anföra följande: dels- och industriministeriet.
41712: Leveranser av sådån beskaffenhet som de be- När det gäller beaktandet av handelspolitiska
41713: rörda fartygsbeställningarna förutsätter enligt intressen i samband med privata rederiers be-
41714: lagen den 4 december 1959 om reglementering ställningar på stora tankfartyg, kan det påpe-
41715: av valutao Finlands Banks sanitycke. Inga till- kas, att handelsbalansen i fråga om handeln
41716: stånd av statsrådet eller andrå liknånde åtgär- mellan Finland och Sverige i detta nu i hög
41717: der krävs i samband med leveranser av detta grad befinner sig i jämvikt. Medan värdet av
41718: slag. Emedan Finlands Bånk är direkt under- Finlands export tili Sverige under de nio första
41719: ställd Riksdagen kan regeriilgen inte heller ge månadema detta år utgjorde 1 581 milj. mark,
41720: Finlands Bank ytterligare regler eller anvis- uppgick värdet av importen tili ett belopp, som
41721: ningar för leveranser av <h!tta slag. Finlands var endast 5 milj. mark större. Detta innebär,
41722: Bank fann emellertid att firman Neste Oy:s att det inte mellan dessa Iänder skulle råda
41723: förvärv av tankfartyg var av den art, att bao- en sådan brist på jämvikt i handelsbalansen
41724: ken med anledning av anwkrllngen om till- som i allmänhet är en förutsättning för yrkan-
41725: stånd tili förvärvet inbegärde ett utlåtande av den på handelspolitiska förmåner i samband
41726: handels- och industriniinisteriet. När utlåtandet med beställningar. När svenska staten under
41727: utarbetades inom ministeriet, fäStes uppmärk- olika år har beställt isbrytare i Finland har inte
41728: samhet speciellt vid frågan, huruvida ett in- heller från det hållet framförts några speciella
41729: ledande av verksamheteh vid firman Valmet handelspolitiska yrkanden. Ytterligare kan
41730: Oy:s blivande varv i Nordsjö i Helsingfors konstateras att det har meddelats, att meningen
41731: skulle kunna säkerställas gehoni eh dylik be- är att betydande underleveranser från Finland
41732: ställning på tankfartyg. Vid sakens behandling skall innefattas i de berörda leveranserna av
41733: framgick dock att en leverans av dessa tank- stora tankfartyg.
41734: fartyg skulle förutsätta en avsevärd tilläggsin- Med stöd av vad ovan har anförts finner jag
41735: vestering för varvet. När Valmet Oy dessutom det inte motiverat att regeringen skulle vidta
41736: för detta varvs räkning fick en beställning från några speciella åtgärder i syfte att yrka på
41737: Sovjetunionen på två stora roll-on roll-off- handelspolitiska förmåner i samband med de
41738: fartyg, meddelade handels- och industriministe- i spörsmålet avsedda tankfartygsköpen.
41739: Helsingfors den 7 december 1972.
41740:
41741:
41742: Handels- och industriminister Grels T eir.
41743: Kirj. ksm. n:o 244.
41744:
41745:
41746:
41747:
41748: Juvela: Parkanon metsäkoeaseman rakennustöiden aloittamisesta.
41749:
41750:
41751: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
41752:
41753: Vuosien 1971 ja 1972 valtion tulo- ja meoo- mennessä olisi välttäm·ätöntä, että ikoeaseman
41754: arviillssa on varattu 700 000 rok Patfkanon raikeMUstyöt ailoitettaisiin tiimänlkin woksi
41755: metsäikoea:sema:n raikentamista varten. Ensi vuo- mahdollisimman pian. Työt voitaisiin fkäsityik-
41756: den tulo. ja menoarvioon ehdotew.an samaa seni mukaan aJoittaa ~o tarikoirukseen varatun
41757: tankoitusta varten 500 000 mk. Näin ollen määrärahan turvin ja saattaa ne loppuun vuo-
41758: metsäkoeaseman raikentamiseen on varattu tä- den 1974 aikana.
41759: hän mennessä - ensi .vuoden määrärahaesitys Edellä olevan perusteella ja vaJ.tiopäå,väJjä_r,jes-
41760: huomioonottaen - yhteensä 1 200 000 mk, tyiksen 37 §:n 1 momentt1in viitaten esitän
41761: ikun rakennuksen tlro1ronaislkustannusarvio on vadtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41762: 1 600 000 mk. Tehdyn suunnite1moo mukaan vaksi !Seuraavan kysymyksen:
41763: koeasemasta tulee tiJliiVilludetltaan 4 000 m3,
41764: jossa on hyötypinta-alaa ikai:klkiaa:n 950 m2• Ailkooko Hallitus toimia niin, että
41765: Kun Parikanossa ja sen iläh&unnissa Mken- PattkaillOll metsäikoeaseman rmnnustyöt
41766: nusaJ.an työllisyysthlanne on varsin heilkiko ja aloitetaan ·V~ työ1lisyysthlanteen
41767: kadlkdci. menkit viittaarvat siihen, että tiJanne huomioonottaen mahdollisimman pian?
41768: tässä suhteessa pahenee talveen ja kevääseen
41769: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1972.
41770:
41771: Aulis Jruvela.
41772:
41773:
41774:
41775:
41776: 1061/72
41777: 2
41778:
41779:
41780:
41781:
41782: E d u s k u n n a n H e r ,r a P u he m i e he 11 e.
41783:
41784: V altiopäiväjärjestyiksen 37 § :n 1 momen- Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon haLlitus on
41785: tissa mainitussa tatikoi:tuiksessa Te, Herra Puhe- ehdottanut samaan tarkoitulkseen 500 000 mark-
41786: mies, olette kir:jeellänne 3 pä1v$tä marras1ruuta kaa. M:i!kä:li Eduskunta hyväiksyy ha1Jituksen
41787: 1972 n:o 1758 lähettänyt v~tioneuvoston esityksen, käytettä,vissä oleva määräraha on
41788: asianomaisen jäsenen vastattava:ksi !kansanedus- vuonna 1973 1 200 000 markkaa, rakennusten
41789: taja Juvelan tekemän seuraaJVan sisäiltöisen kokonaiskustannusarvion oLlessa 1 600 000
41790: kys~sen: markkaa.
41791: Mainitun tu11kimusaseman raikenooksen suun-
41792: "Aikooko Ha11itus tmmta niin, että nittelutyö aloitettiin elokuussa 1972. Vaikka
41793: Parkanoo metsälkoeaseman rakennustyöt suunnittelua on pyritty kaiJci.n keinoin joudut-
41794: aloitetaan vaikean työLlisyysthlanteen tamoon, rakennushaLlitus arvioi, että piirustuk-
41795: huomioonottaen mahdo1lisimman pian?'' set saadaan urakkalaskent6llruntoon vasta maa-
41796: Hskuussa 1973 ia että työt pääsevät alkamaan
41797: Vastauiksena kysym~kseen esitän kunnioit- aikaisintaan toukokuussa 197 3.
41798: taen seuraa'Vaa: Edellä sanotusta iJmenee, ettei mainittua
41799: Kuten kyselystä ilmenee, voosien 1971 ja raiken:nushaniketta voida !käyttää uusien työtilai-
41800: 1972 valtion tuJ.o. ja menoarvioissa on varattu 'suuksien [uomiseen talveLla 1972/73. Sen
41801: 700 000 marklkaa metsäntutlkimuslairoksen Par- sijaan se tule antamaan työtHaisuUJksia talvi-
41802: kanon tutkimusaseman rakentamista vru:ten. kautena 1973/74.
41803: Helsingissä 29 pä:Wänä marraskuuta 1972.
41804:
41805: Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro.
41806: Kirj. ksm. n:o 245.
41807:
41808:
41809:
41810:
41811: Juvela: Neste Oy:n kolmannen öljynjalostamon sijoituspaikasta.
41812:
41813:
41814: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41815:
41816: Viime aikoina on julkisuudessa esiintynyt denperäisyydestä annetaan perusteellinen selvi-
41817: tietoja, joiden mukaan Neste Oy suunnittelisi tys. Pidän tällaista selvitystä sitäkin välttämät-
41818: kolmannen öljynjalostamoosa sijoittamista Py- tömämpänä, kun kysymyksessä on valtiojohtoi-
41819: hämaan Ketteliin. Alunperin mainittu tieto sai nen yritys.
41820: alkunsa Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton suo- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
41821: rittamista tutkimuksista, joiden väitetään pääs- §:n 1 momenttiin viitaten esitänkin valtioneu-
41822: seen vuotamaan julkisuuteen ennenaikaisesti. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
41823: Tämä on eräs asiaan liittyvä piirre. raavan kysymyksen:
41824: Kun suunnitelman ympärillä on syntynyt
41825: melkoinen häly ja varsinkin luonnonsuojelijat Pitävätkö julkisuudessa esiintyneet
41826: ovat asiasta huolissaan ja kun toisaalta myös- tiedot paikkansa, joiden mukaan Neste
41827: kään salailu ei ole omiaan herättämään luotta- Oy olisi tehnyt alustavan päätöksen kol-
41828: musta Neste Oy:n suunnitelmia kohtaan, on mannen öljynjalostamon rakentamisesta
41829: enemmän kuin toivottavaa, että asioitten to- lähiaikoina Pyhämaan Ketteliin?
41830: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1972.
41831:
41832: Aulis Juvela.
41833:
41834:
41835:
41836:
41837: 1111/72
41838: 2
41839:
41840:
41841:
41842:
41843: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41844:
41845: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suuksia olisi sijoittaa Neste Oy:n kolmas jalos-
41846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tamo Pyhämaan Ketteliin.
41847: olette 7 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn Neste Oy:n 13. 11. 1972 antaman kirjallisen
41848: kirjeenne n:o 1765 ohella toimittanut valtio- ilmoituksen mukaan sai ko yhtiö vastaavat tie-
41849: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen dot käyttöönsä samana päivänä Naantalissa ta-
41850: kansanedustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta pahtuvassa Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton
41851: kirjallisesta kysymyksestä n:o 245: ja yhtiön välisessä informaatiotilaisuudessa. Ko
41852: kirjalliseen ilmoitukseen sisältyy myös tieto sii-
41853: "Pitävätkö julkisuudessa esiintyneet tä, ettei yhtiöllä ainakaan sillä hetkellä ollut
41854: tiedot paikkansa, joiden mukaan Neste mitään suunnitelmia Pyhämaan suhteen.
41855: Oy olisi tehnyt alustavan päätöksen Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
41856: kolmannen öljynjalostamon rakentami- työryhmä on, sen jälkeen kun hallitus aikoinaan
41857: sesta lähiaikoina Pyhämaan Ketteliin?" on ottanut kielteisen kannan Tvärminnen suh-
41858: teen, tutkinut Neste Oy:n kolmannen jalosta-
41859: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen mon sijoittamismahdollisuuksia Kopparnäsiin,
41860: seuraavaa: Kaskisiin, Kristiinankaupunkiin tai Sköldvikiin.
41861: Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton puolesta Kun Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton taholta
41862: luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle nyt on tuotu Pyhämaa esiin uutena vaihtoehto-
41863: 30. 10. 1972 ne tutkimustulokset, jotka perus- na, on ministeriö päättänyt selvitystyön laajen-
41864: tuvat ko seutukaavaliiton suorittamiin tai suo- tamisesta koskemaan myös Pyhämaan Kettelin
41865: rituttamiin tutkimuksiin siitä, mitä mahdolli- aluetta.
41866: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
41867:
41868: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
41869: 3
41870:
41871:
41872:
41873:
41874: T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
41875:
41876: I det syfte 37 § 1 mom. vi!ksdagsordningen budgeten föt det inlkommande året har rege-
41877: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skri- ringen för samma ändamål föreslagit 500 000
41878: vel:se nr 1758 av den 3 november 1972 till mk. Om ruksdagen godkänner regeringens pro-
41879: vederbörande medlem av statsrådet översänt rposition, är det disponihla anslaget år 1973
41880: följande .av riksdagSilllan }uvela m. fl. ställda 1 200 000 mark, medan totaillk:ostnadsförslaget
41881: spörsmål: för byggnaderna är 1 600 000 mark.
41882: PJ.aneringen av nlimnda fot'Sikningsstations-
41883: "Ämnar Regeringen hand1a så, att byggnad rpåhörjades i augusti 1972. Ehuru
41884: hyggnadsarbetena på Par'kano forstför- man på allt sätt fötsökt på:skynda planeringen,
41885: söksstation med heaiktande av det svåta hetäik:nar byggnadsstyrelsen, att ritningama fås
41886: sysselsättningsläget påhörjas så snart i entreprenadkalikylskiok fönst i mars år 1973
41887: som möjJigt?" och att arhetena kan påhörjas tidigast Ii maj
41888: 1973.
41889: Såsom svar på spörSilllåJlet får jag vördsamt Av det ovan sagda framgår, att nämnda
41890: anföra följande: hyggnadsprojeikt inte kan användas tili ska-
41891: Såsom av spörsmålet framgår, bat i statsför- pande av nya arhetsplatser undet vintem
41892: slagen för åren 1971 och 1972 reserverats 1972/73. Däremot kommer det att ge syssel-
41893: 700 000 mark för byggande av sk:ogsforsk- sättningSilllöjJigheter undet vintetsäsongen
41894: ningsinstitutets forSikningsstation i Patbno. 1 1973/74.
41895: Helsingfors den 29 novemher 1972.
41896:
41897: Jord- och '&kogsbruksminister Erkki Haukipuro.
41898: 3
41899:
41900:
41901:
41902:
41903: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41904:
41905: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lägga Neste Oy:s tredje raffineri til1 Ketteli i
41906: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Pyhämaa.
41907: nr 1765 av den 7 november 1972 tili vederbö- Enligt ett skriftligt meddelande från Neste
41908: rande medlem av statsrådet översänt avskrift Oy av den 13 november 1972 erhöll bolaget
41909: av följande av riksdagsman Aulis Juvela ställda motsvarande uppgifter samma dag vid en in-
41910: skriftliga spörsmål nr 245: formation som Egentliga Finlands Regionplans-
41911: förbund och bolaget höll i Nådendal. Ifrågava-
41912: "Håller de i offentligheten framförda rande skriftliga meddelande innehåller också en
41913: uppgifterna streck, enligt vilka Neste uppgift om att bolaget åtminstone inte vid den
41914: Oy skulle ha fattat ett preliminärt be- anförda tidpunkten hyste några planer i fråga
41915: slut om att inom en nära framtid an- om Pyhämaa.
41916: lägga ett tredje oljeraffineri i Ketteli i En arbetsgrupp, som har tilisatts av handels-
41917: Pyhämaa?" och industriministeriet, har, sedan regeringen
41918: en gång hade intagit en avvisande hållning i
41919: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fråga om Tvärminne, undersökt möjligheterna
41920: samt anföra följande: att förlägga Neste Oy:s tredje raffineri i Kop-
41921: På Egentliga Finlands Regionplansförbunds parnäs, Kaskö, Kristinestad eller Sköldvik. Då
41922: vägnar överlämnades den 30 oktober 1972 tili Pyhämaa nu har förts fram som ett nytt alter-
41923: handels- och industriministeriet resultaten av nativ från Egentliga Finlands Regionplansför-
41924: de undersökningar som nämnda förbund har bunds sida, har ministeriet beslutat, att utred-
41925: gjort eller låtit göra om möjligheterna att för- ningsarbetet skall utvidgas tili att omfatta ock-
41926: så Ketteli i Pyhämaa.
41927: Helsingfors den 7 december 1972.
41928:
41929: Handels- och industriminister Grels T eir.
41930: Kirj. ksm. n:o 246.
41931:
41932:
41933:
41934:
41935: Taipale: Varusmiesten päivärahan korottamisesta.
41936:
41937:
41938: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41939:
41940: Maassamme eräitä vuosia sitten tehdyn sel- Mainittakoon, että Tanskassa on vakavasti
41941: vityksen mukaan vain 2 % varusmiehistä ky- puhuttu jopa varusmiesten kuukausipalkasta,
41942: keni tulemaan toimeen saamillaan päivärahoilla. joka olisi esim. 1 000 mk:n suuruinen ja josta
41943: Tuolloin päivärahan suuruus oli pääsääntöisesti ylläpitomenot sekä verot vähennettäisiin. Aja-
41944: 1.20 mk, reservin aliupseereiksi tai upseereiksi tus on saanut kannatusta parlamentissakin.
41945: koulutettavilla 1,60 mk. Näihin summiin päivä- Tällä hetkellä yhden varusmiehen ylläpito-
41946: raha oli korotettu vuonna 1966. Kun vuonna kulut päiväraha mukaanlukien on 254 mk/kk.
41947: 1971 korotettiin päivärahan suuruus 2 marlc- Edellä mainitun tutkimuksen nojalla varus-
41948: kaan ei tämä tuonut tilanteeseen olennaista miesten siviiliansiot puolestaan olivat ennen
41949: par~tumista. Tämä näkyy mm. heinäkuussa asepalvelukseen astumista:
41950: 1972 valmistuneessa Pääesikunnan tiedotus- Siviiliansiot kuukaudessa % varusmiehistä
41951: osaston teettämässä tutkimuksessa, joka osoitti
41952: varusmiesten kokonaismenot seuraaviksi: ei ansainnut ........... . 19.4%
41953: alle 550 mk ........... . 10.5%
41954: Menot kuukaudessa % varusmiehistä 551-699 mk ........... . 13.8%
41955: alle 60 mk 4.5% 700-899 mk ........... . 21.4%
41956: 65-120 mk 24.7% 900-1 099 mk ........... . 14.5%
41957: 125-180 mk 29.2% yli 1000 mk ........... . 18.2%
41958: 185-240 mk 19.8%
41959: 245-300 mk 11.4% Jo tästä voidaan havaita, että suurimmalle
41960: yli 300 mk 10.4% osalle varusmiehistä asevelvollisuusaika on ta-
41961: loudellisesti varsin raskasta aikaa.
41962: Tämänkin perusteella alle 5 % varusmie- Jo verraten yleisesti hyväksytty käsitys on,
41963: histä voi nykyisin elää päivärahoilla, muut jou- että päiväraha tulisi nostaa 5 markkaan. Täl-
41964: tuvat turvautumaan säästöihinsä, lainoihin, löinkin edellisen selvityksen mukaan joutuisi
41965: omaisilta saamiin rahoihin tai muihin tuloihin. yli puolet varusmiehistä käyttämään omia va-
41966: Tutkimuksen tuloksiin vaikuttaa tietenkin rojaan. Kun toisaalta on myös yleisesti eri
41967: vielä se, että menot ovat verraten pionet juuri puolueissa hyväksytty näkemys, että minimi-
41968: silloin, kun tulojakaan, ts. päivärahojakaan ei toimeentulotason tulisi vastata suurin piirtein
41969: mainitummin ole. minimipalkkaa maassamme, on 7 markan päi-
41970: Asevelvollisuus ei kuitenkaan saisi olla ta- väraha oikeaan osuneempi vaatimus. Tällöin
41971: loudellinen rasite asevelvollisille itJselleen, saati varusmiesten ylläpitokulut kaikkineen nousi-
41972: sitten heidän omaisilleen. sivat 400 markkaan kuukaudessa, joka yllä-
41973: Tästä huolimatta vuoden 1973 tulo- ja me- pitokulujen verottomuuden huomioiden vas-
41974: noarvioesityksessä ei ole ehdotettu päiväraho- taisi niukasti minimipalkan tasoa, joka tällä
41975: jen korottamista. Momentti "Asevelvollisten hetkellä on 602 mk. Tämän asteisen jälkeen-
41976: ylläpitomMot" kasvaa vain 8 %, kun koko jääneisyyden umpeenkurominen ei tapahdu
41977: budjetin loppusumman kasvu on 17 %. äkisti, vaikka sen tulisi tapahtua. Sen vuoksi
41978: Verrattuna muihin Pohjoismaihin maassam- olisi korostettava keskipitkän tähtäimen pyrki-
41979: me päivärahat ovat alhaisimmat: mystä nostaa päivärahat mainitulle kohtuulli-
41980: Suomi 2,00 mk selle tasolle.
41981: Ruotsi 4,05 mk Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäivä-
41982: Norja · 4,42 mk järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
41983: Tanska 5,30 mk esitän kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
41984: 1125/72
41985: 2
41986:
41987: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- miesten muut ylläpitokulut, ja jos on
41988: sen: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41989: ryhtyä luodakseen noin viiden vuoden
41990: Onko Hallitus tietoinen siitä, että tähtäimen ohjelman varusmiesten päi-
41991: noin 7 markan päiväraha varusmiehille värahan kohottamiseksi yleisesti hyväk-
41992: vastaisi yleisesti kohtuullisena pidettä- sytyn toimeentuloturvan ja minimipai-
41993: vän toimeentuloturvan edellyttämän kan edellyttämälle 7 markan tasolle?
41994: minimipalkan tasoa huomioiden varus-
41995: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1972.
41996:
41997: Ilkka Taipale.
41998: 3
41999:
42000:
42001:
42002:
42003: E d u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
42004:
42005: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- dessa lasketaan mukaan, varusmiehen ylläpito
42006: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kuukaudessa maksaa noin 255 markkaa. Asu-
42007: hemies, olette kirjeenne n:o 1771 ohella 7 päi- miskustannuksia on erittäin vaikea laskea. Jos
42008: vänä marraskuuta 1972 lähettänyt valtioneu- kustannuksia rinnastetaan esimerkiksi vastaan-
42009: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- ottoasuntoloissa maksettavaan 3 markan vuok-
42010: sanedustaja Ilkka Taipaleen tekemän seuraa- raan vuorokaudessa saadaan kustannuksiksi 90
42011: van sisältöisen kysymyksen: markkaa kuukaudessa. Ylläpitokustannuksia tar-
42012: kasteltaessa on otettava huomioon kaikkien
42013: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että hankintojen edullisuus ja asumisen halpuus.
42014: noin 7 markan päiväraha varusmiehille Minimipalkastahan suurin osuus kuluu juuri
42015: vastaisi yleisesti kohtuullisena pidettä- ravintoon, asuntoon, puhtauteen ja terveyden-
42016: vän toimeentuloturvan edellyttämän hoitoon.
42017: minimipalkan tasoa huomioiden varus- On syytä korostaa, että asevelvollisuus ei
42018: miesten muut ylläpitokulut, ja jos on kuitenkaan saa olla taloudellinen rasitus varus-
42019: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo miehelle .eikä varsinkaan hänen omaisilleen.
42020: ryhtyä luodakseen noin viiden vuoden Varusmiesten omaisiin kohdistuvan taloudelli-
42021: tähtäimen ohjelman varusmiesten päi- sen rasituksen poistamiseksi maksetaan sotilas-
42022: värahan kohottamiseksi yleisesti hyväk- avustusta, jonka määrä perustuu kussakin ta-
42023: sytyn toimeentuloturvan ja minimipal- pauksessa tarveharkintaan. Sotilasavustuslain
42024: pan edellyttämälle 7 markan tasolle?" määräysten mukaisesti maksetaan henkilölle,
42025: jonka toimeentulo on asevelvollisuuttaan suo-
42026: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- rittavasta varusmiehestä riippuvainen, korvaus
42027: taen seuraavaa: elinkustannuksista aiheutuvista menoista. Huo-
42028: Asevelvollisuus on Hallitusmuodossa sää- mattakoon, että vuonna 1971 käytettiin soti-
42029: detty yleinen kansalaisvelvollisuus, jonka täyt- lasavustuksiin 12,3 miljoonaa markkaa. Varus-
42030: tämisestä annetaan lähempiä määräyksiä ase- miesten taloudellista rasitusta pienentää myös
42031: velvollisuuslaissa. vuonna 1970 voimaan tullut kotiuttamisraha-
42032: Varusmiespalveluksen tarkoituksena on ase- järjestelmä, joka kuitenkin kaipaa edelleen ke-
42033: velvollisuuslakiin perustuen asevelvollisten kou- hittämistä.
42034: luttaminen. Varusmiehet ovat siiJS koulutetta- Pääesikunnan suorituttaman tutkimuksen
42035: vina eivätkä varsinaisina työntekijöinä, joille mukaan noin 60 % varusmiehistä käyttää yli-
42036: maksetaan palkkaa. määräisiin henkilökohtaisiin menoihin P5-
42037: Koska kysymyksessä kuitenkin verrataan päi- 180 markkaa kuukaudessa. Tämä rahamäärä
42038: värahoja ja ylläpitokustannuksia minimipalkkoi- olisi minimipalkasta tällaisiin menoihin käytet-
42039: hin, on syytä tarkastella ylläpitokustannuksia tynä varsin suuri.
42040: tarkemmin. Varusmiehen välittömät ylläpitome- Kokoamalla edellä esitetyt varusmiehestä ai-
42041: not, joihin ei ole laskettu päivärahoja, kiin- heutuvat kustannukset yhteen saadaan nykyi-
42042: teistömenoja eikä viran- ja toimenhaltijoiden sin seuraavat menot henkilöä kohden kuukau-
42043: palkkoja, on noin 195 markkaa kuukaudessa. dessa:
42044: Summa muodostuu muonitus-, vaatetus-, puh-
42045: taanapito-, kuljetus-, ja terveydenhoitomenois- - ylläpitomenot noin 195 markkaa
42046: ta sekä irtaimisto-, kalusto- yms. kuluista. Jos - henkilökunnan palkat noin 60 markkaa
42047: varsinaiselta palkkausmomentilta palkatun kou- - asumiskustannukset . noin 90 markkaa
42048: luttaja- ja ylläpitohenkilökunnan palkkamenois- - päiväraha . . . . . . . . noin 60 markkaa
42049: ta aiheutuvat kulut noin 60 markkaa kuukau- Yhteensä noin 405 markkaa
42050: 4
42051:
42052: Nykyisen hallituksen ohjelmaan on sisälly- toisaalta pitempään palvelevan varusmiehen
42053: tetty kohta asevelvollisten sosiaalisen aseman tieto- ja taitotason kasvun sekä oikeudenmu-
42054: parantamisesta muun muassa korottamalla päi- kaisuusnäkökohdan kanssa.
42055: värahoja. Valtiontaloudellisista syistä päivä- Lisäämällä suunniteltu päivärahojen korotus
42056: rahaa ei kuitenkaan ole voitu esittää jo ensi edellä mainittuun summaan, saadaan varusmie-
42057: vuonna korotettavaksi. Puolustusministeriön hen keskimääräiseksi "tulonmuodostukseksi"
42058: laatimassa vuosien 197 4-197 8 taloussuunni- 465-495 markkaa kuukaudessa. Saatu summa
42059: telmassa on kuitenkin otettu huomioon päivä- on verottomana neitotulona jo verrattain lä-
42060: rahan asteittainen nostaminen pohjoismaiseen hellä niin sanottua minimipalkan tasoa ja ylit-
42061: tasoon eli 4-5 markkaan. Päiväraha on suun- tää niiden asevelvollisten osalta joiden omai-
42062: niteltu porrastettavaksi palvelusajan mukaan, sille suoritetaan sotilasavustusta jo nykyisellään
42063: koska tällainen menettely on sopusoinnussa huomattavastikin tämän tason.
42064: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
42065:
42066: Puolustusministeri Kristian Gestrin.
42067: 5
42068:
42069:
42070:
42071:
42072: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42073:
42074: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen personalens löner, som erläggs från det egent-
42075: ~mger har Ni, Nerr Talman, med Eder skrivelse liga avlöningsmomentet, ca 60 mark i månaden
42076: nr 1771 av den 7 november 1972 tili veder- medräknas, kostar underhållet av en beväring
42077: börande medlem av statsrådet översänt avskrift cirka 255 mark i månaden. Boendekostnaderna
42078: av följande av riksdagsman Ilkka Taipale ställ- är synnerligen svåra att beräkna. Om kost-
42079: da spörsmål: nadema jämställs med tili exempel den hyra
42080: om 3 mark i dygnet som betalas i genom-
42081: "Är Regeringen medveten om att en gångsbostäder, blir kostnaderna 90 mark i
42082: dagspenning på ca 7 mark åt bevärin- månaden.
42083: garna skulle motsvara den minimilöne- När man granskar underhållskostnaderna
42084: nivå, viiken anses utgöra en skälig måste man beakta, att alla anskaffningar gjorts
42085: tryggad utkomst, med beaktande av de på ett förmån.ligt sätt och att boendet är
42086: övriga kostnaderna för beväringarnas billigt. Största delen av minimilönen går tili
42087: underhåll, och om så är fallet, kost, bostad, hygien och hälsovård.
42088: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Det är rskäl att betona, att värnplikten icke
42089: taga för att skapa ett cirka femårsprog- får vara en ekonomisk belastning för bevä-
42090: ram för höjande av beväringarnas dags- ringen och särskilt icke för hans anhöriga. För
42091: penning tili den 7 marks nivå, som avhjälpande av den ekonomiska belastning som
42092: en allmänt godtagen tryggad utkomst drabbar beväringars anhöriga erlägges militär-
42093: och minimilön förutsätter?" understöd, vars belopp i varje enskilt fall
42094: grundar sig på behovsprövning. Enligt militär-
42095: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt understödslagen erlägges åt person, vars ut-
42096: anföra följande: komst är beroende av beväring ISOm fullgör
42097: Värnplikten är en i Regeringsformen stadgad sin värnplikt, ersättning för levnadskostnader-
42098: allmän medborgerlig skyldighet, om vars upp- na. Det bör nämnas att det år 1971 betalades
42099: fyllande närmare bestämmelser ges i värn- 12,3 miljoner mark som militärunderstöd. De
42100: pliktslagen. värnpliktigas ekonomiska belastning minskas
42101: Syftet med beväringarnas tjänstgöring är också av det system med hemförlovningspen-
42102: att de värnpliktiga genom den skall utbildas ningar, som trädde i kraft år 1970, vilket
42103: med stöd av vämpliktslagen. Beväringarna ut- dock behöver utvecklas vidare.
42104: bildas alltså och är icke egentliga arbetstagare, Enligt en undersökning 1som huvudstaben
42105: åt vilka hetalas lön. låtit utföra använder ca 60 % av beväringarna
42106: Då dagspenningM och kostnaderna för un- 125-180 mark i månaden tili extra, person-
42107: derhållet dock i spörsmålet jämförs med den liga utgifter. Detta belopp av minimilönen
42108: s.k. minimilönen, är det skäl att närmare vore relativt stort för dylika utgifter.
42109: granska underhållskostnaderna. De direkta Om man sammanställer ovan angivna kostna-
42110: kostnaderna för underhållet av en beväring i der för en beväring, får man förnärvarande föl-
42111: vilka icke inräknats dagspenningen, fastighets- jande utgiftsposter per person i månaden:
42112: utgifter eller tjänste- och befattningshavarnas
42113: löner, är ca 195 mark i månaden. I summan - Underhållskostnader ... . ca 195 mark
42114: ingår utgifterna för kost, beklädnad, hygien - Personallöner ......... . ca 60 mark
42115: och renhållning, transporter och hälsovård, - Boendekostnader ca 90 mark
42116: samt för Iösöre, möbler o.a. kostnader. Om - Dagspenning ......... . ca 60 mark
42117: kostnaderna för utbildnings- och underhålls- --------------------
42118: sammanlagt ca 405 mark
42119: 1125/72
42120: 6
42121:
42122: I den nuvarande regeringens program har gens kunskaper och skicklighet ökas med
42123: intagits en punkt angående förbättrande av de tjänstgöringstiden, å andra sidan med rättvise-
42124: värnpliktigas sociala ställning, blarul annat synpllttlkter.
42125: genom höjning av dagspenningarna. Höjning av Om den planerade höjningen av dagspen-
42126: dagspenningen har av statsfinansiella skäl dock ningen lägges till ovannämnda belopp, erhålles
42127: icke kunnat föreslås redan för tnästa år. I såsom beväringens "inkomstbildning" i medel-
42128: försvarsministeriets ekonomipian för åren tal 465-495 mark i månaden. Detta belopp
42129: 1974-1978 har dock beaktats en gradvis ligger såsom skattefri nettoitnkomst ganska nära
42130: höjning av dagspenningen tili nordisk nivå, nivån för den såkallade minimilönen och över-
42131: d.v.s. till 4 a 5 mark. Man har tänkt sig att stiger redan nu avsevärt denna nivå för de
42132: dagspenningen gradvis skulle höjas enligt värnpliktigas del, vilkas anhöriga erhåller mi-
42133: tjänstgöringstiden enär ett sådant förfarande litärbidrag.
42134: står i samklang å ena sidan med att bevärin-
42135: Helsingfors den 7 december 1972.
42136:
42137: Försvarsminister Kristian Gestrin.
42138: Kirj. ksm. n:o 247.
42139:
42140:
42141:
42142:
42143: Kortesalmi ym.: Vaaleissa esiintyviin ehdokkaisiin kohdistuvan
42144: painostuksen ja uhkailun estämisestä.
42145:
42146:
42147: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
42148:
42149: Syyskuun 22 päivänä 1972 jättivät kansan- kinen tiedotus- ja valistustoiminta joukkovies-
42150: edustajat J. Juhani Kortesalmi, Pekka Ven- timien välityksellä, kouluopetuksessa ja kaikessa
42151: namo, Lauri Linna ja Rainer Lemström Edus- muussakin kasvatuksessa. Toinen keino on koko
42152: kunnan Herra Puhemiehen kautta valtioneuvos- vaalilainsäädännön tarkistaminen ja sen toi-
42153: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kirjal- meenpanen tehostaminen niin, että vaaliehdok-
42154: lisen eduskuntakyselyn (n:o 207/1972) Kun- kaiden perusturvallisuus voitaisiin lujasti ja
42155: nallisvaaliehdokkaihin kohdistuvan painostuk- laajasti taata.
42156: sen ja uhkailun estämisestä. Kyselyn peruste- Kysymyksessä on todella erittäin vakava asia.
42157: luissa selostettiin yksityiskohtaisesti useita äs- Terrori ja väkivalta lisääntyvät maailmassa ylei-
42158: kettäisiä tapauksia, joissa erityisesti vasemmis- sen elin- ja valistustason kohoamisesta huoli-
42159: topuolueisiin, kommunisteihin ja sosiaalidemo- matta. Meillä Suomessa olisi heti alkuun saa-
42160: kraatteihin, sekä myös keskustapuolueeseen lu- tava pitävä sulku kaikelle mielipidevainolle
42161: keutuvat poliittisesti kiihkomieliset kansalaiset ja poliittiselle kiihkoisalle suvaitsemattomuu-
42162: olivat kohdistaneet erittäin räikeää painostusta, delle. Demokratiamme on myös tällä vuosi-
42163: uhkailua, pelottelua ja työmaaterroria Suomen kymmenellä ja eteenkin päin osoitettava ky-
42164: maaseudun puolueen kunnallisvaaliehdokkaihin. kynsä itsepuolustukseen.
42165: Esimerkkitapaukset olivat Pohjois-Suomesta: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
42166: Oulusta, Limingasta, Taivalkoskelta, Pudasjär- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin ky-
42167: veltä, Kuusamosta ja Kemijärveltä. symme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
42168: Hallitus ei kuitenkaan 25. lokakuuta 1972 omaiselta jäseneltä:
42169: antamassaan vastauksessa puuttunut lainkaan
42170: kyselyn siihen osaan eli tärkeimpään, jossa Tietääkö Hallitus, että nykyisen lain-
42171: tiedusteltiin, mihin toimiin Hallitus aikoo ryh- säädännön ja julkisen tiedottamisen ta-
42172: tyä, jotta maamme kaikille kansalaisille puo- son vallitessa maamme kaikille kansalai-
42173: lueisiin katsomatta voitaisiin turvata valtio- sille ei ole voitu esim. vuoden 1972
42174: säännön suomat perusoikeudet ja jotta voi- kunnallisvaaleissa turvata valtiosääntöm-
42175: taisiin tehokkaasti estää ja rangaista kansalaisiin me suomia perusoikeuksia esiintyä va-
42176: ja erityisesti vaaleissa esiintyviin ehdokkaisiin paasti, painostuksetta ja ilman uhkailuja
42177: kohdistuva painostus, uhkailu ja työmaaterrori. ja työmaaterroria kunnallisvaaliehdok-
42178: Koska kysymyksessä on kuitenkin kaikille kaina
42179: kansalaisille mitä tärkein perusoikeus, on syytä ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,
42180: saada Hallitukselta selkeä ja yksiselitteinen jotta kaikille kansalaisillemille voitaisiin
42181: vastaus juuri siihen, mitä valtiovalta aikoo tuo perustuslain suoma oikeus turvata
42182: tehdä turvatakseen edes vastaisuudessa tapah- esim. ( 1 ) tarkistamaila vaalilainsäädän-
42183: tuvissa valtiollisissa ja kunnallisvaaleissa kaik- töä ja tehostamalla sen toimeenpanoa
42184: kien kansalaisten perusoikeudet olivatpa he niin, että perusturvallisuus vaaliehdok-
42185: sitten tavallisia äänestäjiä tai vaaliehdokkaita. kaille voitaisiin taata, ( 2) tehostamalla
42186: Otaksuisi valtiovallalla olevan lukuisia keinoja julkista tiedottamista joukkoviestinten,
42187: jo ennalta ryhtyä turvaamaan ehdokkaille suoja kouluopetuksen ja muun kasvatuksen
42188: poliittisesti toisin ajattelevien terrorilta. Yksi avulla niin riittävästi, että jo ennalta
42189: keino olisi esim. mahdollisimman tehokas jul- voitaisiin ehkäistä poliittista mielipide-
42190: 1138/72
42191: 2
42192:
42193: vainoa mahdollisimman paljon yleensä mahdollisesti lisäksi muillakin hyviksi
42194: ja erityisesti vaalitilanteissa, ja ( 3) otaksutuilla keinoilla?
42195: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1972.
42196:
42197: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström.
42198: A. R. Sainio. Mikko Vainio.
42199: 3
42200:
42201:
42202:
42203:
42204: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42205:
42206: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa näkökohtia, minkä vuoksi viitataan mainittuun
42207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ministeri Tuomisen antamaan vastaukseen.
42208: olette 7 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn Kysymyksen alussa tiedustellaan myös halli-
42209: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tuksen käsitystä nykyisen julkisen tiedotuksen
42210: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tason vaikutuksista eräiden tärkeiden valtio-
42211: edustaja J. Juhani Kortesalmen ym. kirjallisesta säännön takaamien perusoikeuksien turvaan
42212: kysymyksestä n:o 247: vaalien yhteydessä. Osa julkisesta tiedotuk-
42213: sesta, radion ja television toiminta, on edus-
42214: "Tietääkö Hallitus, että nykyisen lain- kunnan valvonnan piirissä hallintoneuvostojär-
42215: säädännön ja julkisen tiedottamisen ta- jestelmän kautta, minkä vuoksi hallitus ei
42216: son vallitessa maamme kaikille kansalai- puutu niiden mahdolliseen merkitykseen laa-
42217: sille ei ole voitu esim. vuoden 1972 jemmalti.
42218: kunnallisvaaleissa 'turvata valtiosääntöm- Sanoma- ja aikakauslehdistö sen sijaan on
42219: me suomia perusoikeuksia esiintyä va- joko yksityisten kansalaisten tai eri järjestöjen
42220: paasti, painostuksetta ja ilman uhkailuja omistuksessa ja valvonnassa. Käytännössä omis-
42221: ja työmaaterroria kunnallisvaaliehdok- tussuhteet ovat jakaantuneet niin, että alle vii-
42222: kaina dennes koko lehdistöstä on työväenpuolueiden
42223: ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, tai niihin liittyvien järjestöjen valvonnassa. Ver-
42224: jotta kaikille kansalaisillemme voitaisiin rattuna kansalaisten poliittisten mielipiteiden
42225: tuo perustuslain suoma oikeus turvata yleiseen jakaumaan lehdistö on sekä sisällön
42226: esim. ( 1 ) tarkistamaila vaalilainsäädän- että omistussuhteiden puolesta poliittisesti vi-
42227: töä ja tehostamalla sen toimeenpanoa noutunutta. Tällä on epäilemättä merkitystä
42228: niin, että perusturvallisuus vaaliehdok- kansalaisten yhteiskunnallisen toiminnan, sen
42229: kaille voitaisiin taata, ( 2) tehostamalla muotojen ja sisällön kannalta.
42230: julkista tiedottamista joukkoviestinten, On kuitenkin melko vaikeata esittää arvioita
42231: kouluopetuksen ja muun kasvatuksen siitä, missä määrin nimenomaan lehdistön tie-
42232: avulla niin riittävästi, että 1o ennalta dottamisen tason tai sen epäkansanvaltaisten
42233: voitaisiin ehkäistä poliittista mielipide- omistus- ja valvootasuhteiden vaikurusta ovat
42234: vainoa mahdollisimman paljon yleensä jotkin yksittäistapauksissa mahdollisesti esiin
42235: ja erityisesti vaali tilanteissa, ja ( 3) tulleet, vaaliehdokkaaseen kohdistuneet louk-
42236: mahdollisesti lisäksi muillakin hyviksi kaukset.
42237: otaksutuilla keinoilla?" Hallituksen käsityksen mukaan kansalaisten
42238: poliittiset perusoikeudet ja niiden ala määräy-
42239: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tyvät niin vaaleissa kuin muussakin yhteiskun-
42240: vasti ~seuraavaa: nan toiminnassa ensi sijassa perustuslainsää-
42241: Kysymyksen alkupuolen ensimmäinen osa dännön pohjalta. Siinä taattujen poliittisten
42242: koskee nykyisen lainsäädäntömme antamaa tur- perusoikeuksien suojaamiseksi tarvitaan rikos-
42243: vaa eräille tärkeille valtiosäännön takaamille lainsäädännössä eräitä säännöksiä, joiden no-
42244: perusoikeuksille vaalien yhteydessä. Kysymyk- jalla voidaan rangaista lainvastainen puuttumi-
42245: sen perusteluissa viitataan joihinkin tapauksiin, nen kansalaisten poliittisiin perusoikeuksiin.
42246: joista sisäasiainministeri Heikki Tuominen on Nykyisen rikoslain säännöksistä esimerkiksi pa-
42247: esittänyt hallituksen puolesta oikeudellisen ar- kottamista, kunnianloukkausta sekä vaalioikeu-
42248: vioinnin vastatessaan kirjalliseen kysymykseen den käytön häiritiSJemistä. kosikevat kriminali-
42249: n:o 207 tämän vuoden valtiopäivillä. Tältä soinnit tarjoavat osaltaan suojaa kansalaisten
42250: osin ei nyt käsillä oleva kysymys sisällä uusia poliit1tisille perusoikeuksille. Vireillä o~evan ri-
42251: 4
42252:
42253: kaslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhtey- että kansalaisten poliittista syrjintää yhteiskun-
42254: dessä tämän suojan vahvistamistarve tulee har- nan eri instituutioissa ja vastaavissa voidaan
42255: kittavaksi. ehkäistä. Esimerkkeinä tällaisista tilanteista voi-
42256: Lisäksi rikoslainsäädännön kokonaisuudistuk- daan mainita jo edellä todettu työelämä, koulut
42257: sesta erillisenä tehtävänä on oikeusministeriössä ja muut opiskeluyhteisöt, sosiaali- ja terveys-
42258: käynnistetty selvitystyö, joka tähtää työelämässä toimen palvelukset, kansalaiset tavaroiden tai
42259: nimenomaan työhönotossa esiintyvän syrjinnän palvelusten hankkijoita jne. Näiden alojen uu-
42260: estämiseen. Tälle selvitystyölle varattu määrä- distussuunnittelussa poliittisen syrjinnän estä-
42261: aika päättyy 31. 3. 1973, minkä jälkeen tarvit- mispyrkimys onkin eräs tärkeä valmistelutyössä
42262: tavat lakiehdotukset voidaan antaa. Niin ikään huomioon otettava näkökohta.
42263: parhaillaan toiminnassa olevan Työrikostoimi- Sinänsä varsin valitettavaa on kansalaisten
42264: kunnan tehtäväalaan sisältyvät työelämässä esi- välisten poliittisten mielipide-erojen kärjistymi-
42265: merkiksi syrjinnän kautta esiin tulevat ongelmat nen niin, että syntyy ristiriitoja naapureiden
42266: poliittisten perusoikeuksien käytölle. tai työtovereiden välisissä ihmissuhteissa. Mai-
42267: Yleisesti hallitus katsookin, että perustusla- nitunkaltaisten rikosoikeudellisten takeiden
42268: kien turvaamien poliittisten perusotkeuksien sekä syrjinnän ehkäisemispyrkimysten lisäksi
42269: alaan ei mainitunkaltaisten välttämättömien ri- ei hallituksen käsityksen mukaan kuitenkaan
42270: kosoikeudellisten takeiden lisäksi tulisi puut- ole tarkoituksenmukaista pyrkiä muutoin puut-
42271: tua lainsäädännöllä eikä viranomaistoimin. tumaan kansalaisten välisiin suhteisiin.
42272: Tämä koskee kansalaisten yhteiskunnallisen toi- Keskeinen asema kansalaisten poliittisen
42273: minnan muotoja ja sisältöä yhtä hyvin yleensä käyttäytymisen laadun ja muotojen kannalta
42274: yhteiskunnassa kuin vaalien yhteydessäkin. Tä- on tiedotusvälineillä, kasvatuksella kouluissa
42275: män vuoksi hallituksen käsityksen mukaan vaa- sekä eri järjestöjen ja puolueiden toiminnalla.
42276: lilainsäädäntöön on edelleen tarkoituksenmu- Näiden avulla on mahdollista vaikuttaa ihmis-
42277: kaista sisällyttää lähinnä ehdokasasettelua ja ten asenteisiin, joista paljolta riippuu muun
42278: vaalien teknistä toteuttamista koskevia säännök- muassa se, kuinka eri tavoin poliittisesti ajat-
42279: siä. televat kansalaiset suhtautuvat toisiinsa. Ai-
42280: Poliittisten perusoikeuksien turvaa koske- nakin yhteiskuntaopetuksen ja poliittisen toi-
42281: vasta pääperiaatteesta on lähinnä kahden tyyp- minnan monipuolistuminen kouluissa, opiske-
42282: pisiä poikkeuksia. Ensinnä on tärkeätä huo- lijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
42283: lehtia eri yhteiskuntaryhmien kohdalla riittä- opintoyhteisöissä, eri mielipideryhmien poliitti-
42284: vistä edellytyksistä poliittisen toiminnan har- sen toiminnan tukeminen yhteiskunnan toimin
42285: joittamiselle. Vallan, varallisuuden ja sen myötä sekä Eduskunnan valvonnan piirissä olevan
42286: vaikutusmahdollisuuksien epätasaisen jakaantu- Oy Yleisradio Ab:n toiminta ovat avainase-
42287: misen vuoksi tarvitaan eräitä julkisen vallan tu- massa pyrittäessä vaikuttamaan ihmisten asen-
42288: kitoimia, kuten puolue- tai lehdistötukea eri •teisiin, mikä kokemuksen mukaan yleensä vaa-
42289: poliittisille ryhmille. Toiseksi on välttämätöntä, tii melkoisesti sekä toimenpiteitä että aikaa.
42290: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
42291:
42292: Oikeusministeri Matti Louekoski.
42293: 5
42294:
42295:
42296:
42297:
42298: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42299:
42300: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nr 207 under detta års riksdag. Tili denna
42301: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse del innehåller förevarande spörsmål icke några
42302: av den 7 november 1972 tili vederbörande nya synpunkter, varför här hänvisas tili mi-
42303: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- nister Tuominens nämnda svar.
42304: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi I början av spörsmålet efterfrågas även re-
42305: m.fl. ställda spörsmål nr 247: geringens uppfattning. om viiken inverkan den
42306: "Är Regeringen medveten om att nuvarande offentliga informationens nivå har
42307: den nuvarande lagstiftningen och den på tryggandet av vissa viktiga, i författningen
42308: rådande informationsnivån icke för alla garanterade fundamentala rättigheter i samband
42309: medborgare i vårt land tili exempel med vai. En del av den offentliga informatio-
42310: vid kommunalvalet år 1972 kunnat nen, radions och televisionens verksamhet, står
42311: trygga de i vår författning medgivna under kontroll av riksdagen genom förvalt-
42312: grundrättigheterna att såsom kandidater ningsrådssystemet, varför regeringen icke vidare
42313: vid kommunalval få uppträda fritt samt berör deras eventuella betydelse. Dagstidnin-
42314: utan påtryckning, hot och arbetsplats- garna och tidskrifteroa däremot cigs och kont-
42315: terror rolleras antingen av enskilda medborgare eller
42316: och ämnar Regeringen skrida tili så- av olika organisationer. I praktiken är ägo-
42317: dana åtgärder, att för alla medborgare förhållandena så fördelade, att mindre än en
42318: i vårt land skulle kunna tryggas nämnda femtedel av hela pressen kontrolleras av ar-
42319: i grundlagen givna rätt t.ex. ( 1) genom betarpartierna eller tili dem anslutna organi-
42320: at justera vallagstiftningen och effek- sationer. Jämfört med den allmänna fördel-
42321: tivera dess verkställighet så, att vid vai ningen av medborgarnas politiska åsikter är
42322: uppställda kandidater skulle kunna ga- pressen politiskt snedvriden både vad inne-
42323: ranteras fundamental säkerhet, ( 2) ge- håll och ägoförhållande beträffar. Detta har
42324: nom att effektivera den offentliga in- otvivelaktigt betydelse för medborgarnas sam-
42325: formation som sker med hjälp av mass- hällsverksamhet, för dess former och innehåll.
42326: media, skolundervisning och annan upp- Det är dock ganska svårt att komma med
42327: fostran i en så tillräcklig grad, att poli- någon uppskattning av i vilken mån speciellt
42328: tisk åsiktsförföljelse skulle kunna före- nivån hos pressens information eller dess ode-
42329: byggas så mycket som möjligt i allmän- mokratiska ägo- och kontrollförhållanden lett
42330: het och särskilt vid valtilifällen, och tili eventuell kränkning av valkandidat i något
42331: ( 3) möjligen ytterligare genom andra enskilt fall. Enligt regeringens åsikt bestämmes
42332: medel, vilka kan antagas vara lämp- medborgarnas politiska grundrättigheter och
42333: 1iga?" deras omfattning vid såväl vai som annan sam-
42334: hällsverksamhet i främsta rummet på basen av
42335: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt grundlagstiftningen. För tryggande av de där
42336: anföra följande: garanterade fundamentala politiska rättighe-
42337: Första delen i början av spörsmålet berör terna erfordras vissa stadganden i strafflag-
42338: frågan, hur vår nuvarande lagstiftning tryggar ·stiftningen, med stöd av vilka lagstridigt ingri-
42339: vissa i vår författning garanterade fundamen- pande i medborgares politiska fundamentala
42340: tala rättigheter i samband med vai. I moti- rättigheter kan bestraffas. Av stadgandena i
42341: veringen för spörsmålet hänvisas tili vissa fall, den nuvarande strafflagen erbjuder tili exempel
42342: om vilka ministern för inrikesärendena Heikki kriminaliseringen av tvång, ärekränkning och
42343: Tuominen på regeringens vägnar anfört en störande av va.lrätten för sin del skydd för
42344: rättslig bedömning vid bemötande av spörsmålet medborgarnas politiska grundrättigheter. I sam-
42345: 1138/72
42346: 6
42347:
42348: band med den anhängiga totalrevisionen av att politisk diskriminering av medborgare i
42349: strafflagstiftningen kommer att övervägas, hu- samhällets olika institutioner och motsvarande
42350: ruvida behov föreligger att stärka detta skydd. kan förhindras. Såsom exempel på sådana si-
42351: Dessutom har såsom en från totalrevisionen tuationer kan nämnas det redan ovan konsta-
42352: av strafflagstiftningen fristående uppgift i jus- terade arbetslivet, skolorna och andra studie-
42353: titieministeriet igångsatts ett utredningsarbete samfund, social- och hälsovårdsväsendets tjäns-
42354: som syftar tili hindrande av diskriminering ter, medborgare såsom anskaffare av varor ellet
42355: inom arbetslivet, särskilt vid antagande i ar- tjänster osv. Vid planeringen av reformer rö-
42356: bete. Den tid som reserverats för detta ut- rande dessa områden är strävan att förhindra
42357: redningsarbete utgår 31. 3. 1973, varefter nö- politis:k diskriminering en viktig synpunkt att
42358: diga lagförslag kan givas. Likaså omfattar upp- beakta i beredningsarbetet.
42359: giftsområdet för den som bäst arbetande kom- I och för sig är det synnerligen beklagligt
42360: missionen för brott i arbetet problem som att medborgarnas politiska meningsskiljaktighe-
42361: t.ex. genom diskriminering framkommer i ar- ter blir så tillspetsade, att tvi's>ter uppkommer i
42362: betslivet i samband med utövande av de poli- de mäns[diga re1atione:rna mellan grannar el1er
42363: tiska grundrättigheterna. arbetskamrater. Det är dock icke enligt re-
42364: Allmänt taget anser regeringen, att man inte geringens uppfattning ändamålsenligt att sträva
42365: borde ingripa i området för de i grundlagarna tili att ingripa i relationerna mellan medbor-
42366: tryggade politiska fundamentala rättigheterna garna utöver straffrättsliga garantier av tidi-
42367: genom lagstiftning ellet åtgärder av myndig- gare angivna slag samt ,strävan att förhindra
42368: heter, utan att de nödvändiga straffrättsliga diskriminering.
42369: garantierna av ovan angivna slag är tillräckliga. Informationsmedia, uppfostran i skolor samt
42370: Detta gäller formen för och innehållet i med- olika organisationers och partiers verksamhet
42371: borgarnas samhällsverksamhet lika väl i sam- intar en central ställning i fråga om medbor-
42372: hället i allmänhet som i samband med val. garnas politiska uppförande och formerna för
42373: Fördenskull är det enligt regeringens uppfatt- detta. Genom dessa media är det möjligt att
42374: ning ändamålsenligt att i vallagstiftningen fort- påverka människornas attityder, av vilka i hög
42375: farande inn.ef,atta stadgam:den som närma<St berör grad beror bland annat, hur de på olika sätt
42376: uppställande av kandidater och valens tekniska politiskt tänkande medborgarna förhåller sig
42377: förverkligande. tili varandra. Atminstone intar undervisningen
42378: Från huvudprincipen rörande tryggandet av i samhällskunskap och den mångsidigare poli-
42379: de politiska grundrättigheterna finns undantag tiska verksamheten i skolorna, ökandet av
42380: av närmast två typer. För det första är det studerandenas möjligheter att i ökad mån in-
42381: viktigt att draga försorg om tillräckliga för- verka i studiesamfunden, stödjande av olika
42382: utsättningar för de olika samhällsgrupperna åsiktsgruppers politiska verksamhet genom åt-
42383: att bedriva politisk verksamhet. På grund av gärder av samhället samt Oy Yleisradio Ab:s
42384: den ojämna fördelningen av makt, tillgångar under Riksdagens kontroll stående verksamhet
42385: och därigenom inflytande erfordras vissa stöd- en nyckelposition vid strävan att inverka på
42386: åtgärder från den offentliga maktens sida, så- människornas attityder, vilket enligt erfaren-
42387: som pa:rri- dler presstöd åt olika politisika het i allmänhet kräver ansenligt med både
42388: grupper. För det andra är det nödvändigt, åtgärder och tid.
42389: Helsingfors den 7 december 1972.
42390:
42391: Justitieminister Matti Louekoski.
42392: Kirj. ksm. n:o 248.
42393:
42394:
42395:
42396:
42397: Männistö ym.: Maidon kuljetusavustusten käytön tarkastuksesta.
42398:
42399:
42400: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
42401:
42402: VaJ.tio ~äytti viime vuonna 16 milj. mark- :sena on myös eräissä tapauksissa otettu lkäyt-
42403: kaa ja tämän vuoden tu1o- ja menoarvion roön pienempi auto, jonka jälkeen kuitenkin
42404: perusteella 17 milj. markkaa maidon kuljetus- maksu on peritty siten kuin suuremmalla
42405: avustuksiin. Ensi vuoden talousarvioesitY'kses- au:tolla kuljetuksia suoritettaessa.
42406: sään hallitus ilmoitti, että ensi vuonna olisi tar- Tiettävästi tarkastustoimintaa väärinkäytös-
42407: koitus käyttää kuljetusavustuksiin 125 milj. ten estämiseks1 on. Kuljetusten muutosten
42408: markkaa ja ensi vuodeksi varatusta 17 milj. vuoksi on kuitenkin aiheellista selvittää, onko
42409: markan määrärahasta 4.5 milj. markkaa vuoden :tarkastus riittävää ja meneekö kuljetusapu myös
42410: 1974 puolella. sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä ei ole tar-
42411: Maidon tuotantoa on pyritty hillitsemään, ja koitettu.
42412: koska tämän seurauksena meijereiltä on vapau- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42413: tunut mm. pakkauskapasitettia, ovat meijerit tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42414: ryhtyneet pakkaamaan mm. mehutiivisteitä. Sa- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42415: moin ovat eräät meijerit siirtyneet valmista- vaksi :seuraavan kysymykselil.:
42416: maan olutta. On selitetty, että maitoa toiseen
42417: suuntaan kuljetettaessa sen kuljettaminen tulee Onko Hallitus vakuuttunut siitä, että
42418: edullisemmaksi, jos tyhjien maitoastioiden maidOJ.l kuljetusavustusten tarkastus on
42419: ohessa voidaan kuljettaa toiseen suuntaan muita xiittävä.n tehokasta estämään po. avus-
42420: :tuottclta. Kuljetustarpeen vähenemisen seurauk- tuksen vää:rinikäytökset?
42421: He:lsingissä 7 päivänä marraskuuta 1972.
42422:
42423: Lauha Männistö. Aulis Juvela.
42424:
42425:
42426:
42427:
42428: 1093/72
42429: 2
42430:
42431:
42432:
42433:
42434: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
42435:
42436: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa valtioneuvosto antoi 29 päivänä maaliskuuta
42437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 1972 päätöksen, jonka mukaan kuluvan vuo-
42438: olette 7 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn den huhti-joulukuun aikana maidon kuljetus-
42439: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston avustuksia maksettaessa on kunkin kalenteri-
42440: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kuukauden osalta perusteena pidettävä vastaa-
42441: edustaja Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta vana vuoden 1971 kalenterikuukautena sanot-
42442: kirjallisesta kysymy;ksestä n:o 248: tuna vuonna voimassa olleen, maidon kuljetus-
42443: avustuksia koskeneen valtioneuvoston päätök-
42444: "Onko Hallitus vakuuttunut siitä, sen mukaiselta avustusalueelta meijerin vastaan-
42445: et:tä maidon kuljetusavustusten <tarkas- ottamasta maitomäärästä maksettua keskimää-
42446: tus on riittävän tehokasta estämään po. räistä avustusta maitolitraa kohden. Avustusta
42447: avustuksen väärinkäytökset?" laskettaessa kerrotaan edellä mainittu keski-
42448: määräinen avustus meijerin kysymyksessä ole-
42449: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vana vuoden 1972 kalenterikuukautena avus-
42450: vasti seuraavaa: tusalueelta vastaanottamalla maitomäärällä. Mei-
42451: Maidon kuljetusavustus:ten maksamiseen on jerilie maksettava kokonaisavustus ei kuiten-
42452: avustuksia koskeneiden, vuosittain annettujen kaan ·saa olla :suurempi kuin vastaavalta vuoden
42453: valtioneuvoston päätösten mukaan pidetty pe- 1971 kalenterikuukaudelta maksettu avustus.
42454: rusteena kuljetuskustannusten määrää maito- Kuluvan vuoden huhtikuun alusta lukien
42455: kiloa tai maitolitraa kohti laskettuna. Korvausta maksetut avustukset perustuvat siten viime
42456: on maksettu valtioneuvoston määräämä pro- vuonna suoritettuihin avustusmääriin. Viimeksi
42457: senttimäärä kustannuksista siltä osin kuin ne mainittujen avustusten, joiden osalta muun
42458: edellä mainittua mittayksikköä kohti ovat ylit- tavaran kuljetuksesta aiheutuva vähennys on
42459: täneet tietyn rajan. otettu huomioon, maksamisen perusteena ole-
42460: Kuljetuskustannuksiksi on hyväksytty !todel- vat •seikat on maataloustoimistojen tarkastajien
42461: liset, kuitenkin enintään kohtuulliset kustan- toimesta pistokokein tarkastettu. Näin ollen on
42462: nukset, jotka meijeri tai maidonhankintaliike vastaava vähennys samoin kuin muut avus.tus-
42463: tuotantopaikalta meijerHn tai maidonhankinta- ten määriin vaikuttavat seikat otettu huomioon
42464: liikkeeseen hyväksytyiltä kuljetusreiteiltä tapah- nykyisessäkin järjestelmässä.
42465: tuneista kuljetuksista on joutunut suorittamaan Maidonkuljetusavustusten tarkastuksen tehos-
42466: tai, milloin kuljetus on tapahtunut meijereiden tamiseksi tullaan kuluvan vuoden aikana jokai-
42467: tai maidonhankintaliikkeiden omilla autoilla, selta päätöksen mukaan avustusta saaneelta
42468: enintään maatilahallituksen hyväksymät kustan- meijeriitä hankkimaan jonkin edellä mainitun
42469: nukset. kuukauden ajalta selvitykset suoritetuista kul-
42470: Edellä selostettu maidon kuljetusavustusjär- jetuksista ja käytetyis.tä reiteistä samoin kuin
42471: jestelmä osoittautui käytännössä suhteettoman muista kuljetusavustuksen suuruuteen vaikutta-
42472: paljon :työtä ja aikaa vaativaksi. Tämän vuoksi vista seikoista.
42473: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1972.
42474:
42475: Maa- ja metsä'talousministeri Erkki Haukipuro.
42476: 3
42477:
42478:
42479:
42480:
42481: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42482:
42483: I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen transpottbidrag för mjölk under tiden april-
42484: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- december innevarande år såsom grund i fråga
42485: velse av den 7 november 1972 tili veder- om varje kalendermånad bör anses det genom-
42486: börande medlem av statsrådet översänt avskrift snittliga bidrag per mjölkliter, som erlagts
42487: av följande av riksdagsman Lauha Männistö tili mejeriet för mjölk som det under motsva-
42488: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 248: rande kalendermånad år 1971 emottagi:t från
42489: bidragsområde i enlighet med statsrådets för
42490: "Är Regeringen övertygad om att sagda år gällande beslut om bidrag för transport
42491: kontrollen av bidragen för transport av av mjölk. Vid uträknandet av bidraget multi-
42492: mjölk är tiLlräckligt effektiv för att pliceras det ovan nämnda genomsnittliga bi-
42493: missbruk av bidraget i fråga skall för- bragsbeloppet med den mjö1kmängd som meje-
42494: hindras?" riet under ifrågavarande kalendermånad år
42495: 1972 har mottagit från biragsområdet. Total-
42496: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt bidraget tili mejeri får Jikväl ej vara större än
42497: anföra följande: det för motsvarande kalendermånad år 1971
42498: För erläggande av transportbidrag för mjö1k erlagda bidraget.
42499: har i enlighet med de statsrådsbeslut om bid- De bidrag som erlagts efter ingången av april
42500: ragen, vilka årligen utfärda:ts, såsom grund månad innevarande år baserar sig sålunda på
42501: taghs transportkostnadernas belopp beräknade de bidragsbelopp som erlagts senaste år. De
42502: per mjölkkilogram eller mjölkliiter. I ersättning oms·tändigheter som legat tili grund för erlägg-
42503: har erlagts en av statsrådet bestämd procentsats andet av de sistnämnda bidragen, i fråga om
42504: av kos·tnaderna tili den del dessa per ovan v1lka avdraget för transpott av annan vara
42505: nämnd må:ttenhet har överskridit en viss gräns. har beaktats, har kontrollerats av lantbruks-
42506: Såsom transportkostnader har godkänts de byråernas inspektörer genom stickprov. Sålunda
42507: verkliga, Hkväl högst skäliga kostnader, vilka har motsvarande avdrag ävensom övriga på
42508: mejeri eller mjö1kuppköparaffär har erlagt för bidragsbeloppen inverkande omständigheter
42509: transporter från produktionsplatsen tili mejeriet tagits i beaktande också inom det nuvarande
42510: eller uppköparaffären på godkänd transportled systemet.
42511: eller, om transporten har ägt rum med meje- För effektivering av kontrollen av transport-
42512: riets eller affärens egna bilar, högst de av bidragen för mjölk kommer man att av varje
42513: jordbruksstyrelsen godkända kostnaderna. mejeri som enligt beslutet har erhållit bidrag,
42514: Ovan relaterade system i fråga om bidrag införskaffa utredning för någon av ovan
42515: för transport av mjölk visade sig i praktiken nämnda månader om de transporter som utförts
42516: oskäligt arbetsdrygt och tidskrävande. Förden- och de transportled som använts ävensom om
42517: skull urfärdade statsrådet den 29 mars 1972 andm på transportbidragets st:orlek inverkande
42518: ett beslut, enligt vilket vid erläggandet av omS:tändigheter.
42519: Helsingfors den 1 december 1972.
42520:
42521: Jord- och skogsbruksminister Erkki Haukipuro.
42522: Kirj. ksm. n:o 249.
42523:
42524:
42525:
42526:
42527: Karpola ym.: Eräiden metsähallituksen suorittamien maanostojen
42528: soveltuvuudesta eduskunnan hyväksymiin ohjeisiin.
42529:
42530:
42531: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
42532:
42533: Muutamien vuosien aikana on valt1on tulo- puri on pyytänyt metsähallitusta myymään osta-
42534: ja menoarvioon varattu määräraha metsähalli- mansa tilan pellot Hsämaatal.'koitukseen käy-
42535: tukselle maan hankkimiseksi metsätalouden har- tettäväiksi. Kauppaan ei ole suostuttu. Tämän
42536: joittamista varten. Tulo- ja menoarvioesitysten jälkeen sama maanomistaja on esittänyt vaih-
42537: perusteluissa on vuosittain edellytetty, että toa siten, että peltoalueiden vastikkeeksi metsä-
42538: maa-alueiden tulisi sijaintinsa puolesta olla tar- thallitukselle maanomistaja olisi luovuttanut
42539: koituksenmuika1sesti liitettävissä metsähallituk- omistuksessaan olevan, pinta-alaltaan suurem-
42540: sen maihin. Lisäksi ikuluvan vuoden tulo- ja man metsäalueen. Tähänkään vaihtokauppaan
42541: menoarviota käsitellessään eduskunta on edel- ei metsähallitus suostunut, vaan on kuluneena
42542: lyttänyt, että maa-alueiden hankinnan ja näihin syksynä suorittanut ostamillaan peltoalueilla
42543: Jiittyvien peltoalueiden metsityksen yhteydessä valmisteluja metsitystöitä varten. Mainittakoon,
42544: hallituksen tulee huolehtia riittävästä yhteis- että metsitettävä alue on peltoviljelyyn erittäin
42545: työstä metsähallituksen ja maat1laha!llituiksen hyvin soveltuvaa, rkivetöntä savimultamaata ja
42546: kanssa siten, että peltoalueiden epätarlkoituik- metsitettävän alueen kahta puolta sijaitsevat
42547: senmukaisia metsityksiä voidaan välttää. verraten laajat viljelyalueet. Ympärillä sijaitse-
42548: Metsähallitus on ostanut maatiloja lähinnä vat maatil'<lt ovat rieniä siirtoviljelijöiden omis-
42549: Itä- ja Pohjois-Suomesta. Muun muassa Valti- tuiksessa olevia tiloja, joten lisämaatarvetta
42550: mon kunnan Kukkojoen asutusalueella on kak- pai!kkakunnaJJa olisi.
42551: sikin tilaa siirtynyt oston rkautta valtiolle metsä- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
42552: talouden harjoittamista varten. Tilat sijaitsevat päi'Väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
42553: rinnaikkain keskellä asutusaluetta siten, että tämme valtioneuvoston asianommsen jäsenen
42554: yksityisten hallussa olevia maatiloja jää valtion vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42555: maiden molemmille puolille. Lisäksi metsähalli-
42556: tuksen nyt ostamat tilat .sijaitsevat kauttaaltaan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
42557: yksityismaiden sisällä, joten ostettuja maa- metsähallitus on suorittanut maanostoja
42558: alueita ei voitane tarkoituksenmukaisesti liittää valtiolle metsätalouden harjoittamista
42559: metsähaWtuiksen aikaisemmin omistamiin mai- varten vastoin eduskunnan antamia
42560: hin. Todennä!köistä on edelleen se, että vastoin ohjeita, ja jos on,
42561: eduskunnan Päätöstä peltoalueiden epätarkoi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42562: tuksenmukaista metsittämistäkin tulee tapahtu- ryhtyä, että edus:kunnan antamia ohjeita
42563: maan. Metsähallitulksen ostaman tilan rajanaa- vastaisuudessa noudatettaisiin?
42564: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1972.
42565:
42566: Reino Karpola. Orvokki Kangas.
42567: Eino Lottanen. Reino Kangas.
42568: Paavo Väyrynen. Paavo Niinikoski.
42569:
42570:
42571:
42572:
42573: 1105/72
42574: 2
42575:
42576:
42577:
42578:
42579: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
42580:
42581: VaJtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa vyysluokaJtaan vastaavat lsiemenviljelytarkoituk-
42582: mainitu:ssa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siin hankittavia maita, mutta jotka sijaitsevat
42583: olette kirjeellänne 8 päivä:1tä marra.stkuuta 1972 nilllä seuduilla, jonne perustetusta siemenvil-
42584: n:o 1791 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- ,jelmäs.tä 'Saatavat uudet yksilöt on tarkoitus
42585: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kar- istuttaa. Jälkeläiskoea:lueet sijaitsevat näin ollen
42586: polan ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- maan eri osissa varsinaisilla metsätalousalueilla
42587: myksen: po1keten siten varsinaisten siemenviljelyaluei-
42588: den sijoitu.spaikoista, jotka sijaitsevat maan
42589: "Oniko Hal:litus tietoinen siitä, että eteläosissa. Siemenviljely- ja jätkeläisköetarkoi-
42590: >tnetsähalJitus on suorittanut maanostoja tuk.siin hankittavien alueiden ostot voidaan
42591: valtiolle metsätalouden harjoittamista sijoittaa vain metsäpuiden rodunjalos.tustoimi.n-
42592: varten vastoin eduskunnan antamia naJle soveltuviin paikkoihin.
42593: ohje1ta, ja jos on, Metsäha!Iitus pyrkii hankkimaan valtiolle
42594: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo pysyvästi metsätaloudellisiin tarkoituksiin käy-
42595: cyhtyä, että eduskunnan antamia ohjeita tettäväksi sellaisia tiloja ja alueita, joita ei tar-
42596: vastaisuudessa noudatettaisiin?'' vita valtion harjoittamaan maatilojen elin:kelpoi-
42597: 'suuden parantamista ·tarkoittavaan toimintaan
42598: Vastau.ksena !kysymykseen esitän kunnioit- ja joiden hankkiminen myös !kansantaloudelli-
42599: taen seuraavaa: selta kannalta on katsottava tarkoituksenmukai-
42600: seksi. Hankkiessaan maata metsätaloudellisia
42601: Valtion tulo. ja menoarviossa metsähallituk- tarkoituksia varten tulee han!J~kia ensisijaisesti
42602: selle maan hankkimista varten varattu määrä- maita, jotka ~i:säävät ja parantavat valtion mai-
42603: raha jakautuu erityismenoarvion käyttösuunni- den yhtenäisyyttä, ovat valtion maiden sisällä
42604: telmassa maan hankkimiseen siemenviljelmiä tai rajalla sekä valtion maihin välittömästi liit-
42605: varten, maan hanJkkimiseen vaJtion metsä- tyviä tai niiden yhteydessä tarkoituksenmukai-
42606: taloutta varten, maan hankkimiseen ~uonnon sesti muutoin hoidettavissa olevia alueita sekä
42607: suojelutarkoituksiin 1}a tkorvau!ksiin kadun ja muitakin alueita, joi:sta voidaan muodostaa met-
42608: viemärin rakentamisesta. sänhoidollisesti riittävän ~aaja kokonaisuus.
42609: Maan hankkimiseen myönnetyn määrärahan Alueel:Hsesti ostotoiminta on suunnattava niille
42610: käytöstä on tulo. ja menoarvion perustelujen seuduille, joissa metsähalJituksella on ennes-
42611: sekä tulo- ja menoarvion sovdtamisohjeissa ole- tään hallinnassaan maita. Lisäksi ostot on toteu-
42612: vien määräysten lisäksi maa- ja metsätalous- tettava valtiontalouden kannalta mahdol:lisim-
42613: ministeriö antanut metsähallitukselle ohjeet, man edullisesti.
42614: joissa määritellään yksityiskohtaisesti määrä- Luonnonsuojelua1ueiksi 'tarpeelliset alueet
42615: rahan käyttötarkoitus, maiden ostojen alueelli- metsähallitus pyrkii 'saamaan vapaaehtoisella
42616: set tavoitteet ja hintatavoitteet. kaupalla valtion omistukseen. Niiden ostoon
42617: Metsänjalostusohjelman mukaan metsähalli- antaa maa- ja metsätalousministeriö luvan.
42618: tus hankkii valtiolle siemenviljelytarkoituksiin Edellä olevien yleisohjeiden mukaisesti metsä-
42619: sopivia maita. Nämä varsinaiset siemenviljely- hallitus on hankkiessaan maita siemenviljely-
42620: alueet sijaitsevat maan eteläosissa, maapohjal- ja jälkeläiskoetartkoituksia varten pyrkinyt sijoit-
42621: taan ja lämpöolosuhteiltaan tarkoitukseen sopi- tamaan ostot sellaisille seuduille, jotka on kat-
42622: villa alueilla. Varsinais,en siemenviljelyalan sottu jalostustyöhön sopivwi ja tarkoituksen-
42623: Hsäksi metsähallitus hankkii Iähivuosien aikana mukaisiksi. Metsätalousmaiden osto on ensi-
42624: metsägeneettisten kenttäkokeiden avulla sie- sijaisesti keskitetty valtion maiden sisällä, ra-
42625: menviljelypuiden jalostusarvon määrittämistä jalla ja välittömässä Jäiheisyydessä oleviin aluei-
42626: varten :tarvittavia jälkeläis:koealueita, jotka hy- ·siin.
42627: 3
42628:
42629: Välittömässä läheisyydessä on katsottu ole- !keläiskoealue. Kun kysymyksessä olevat tilat
42630: van alue, joka sijaitsee enintään 10 km etäi- ovat noin kilometrin etäisyydellä Valtimon
42631: syydellä entisestä valtion maasta. Tämän Hsäksi bohoalueen muista maista, on tilojen hankkimi-
42632: on erikoista huomiota kiinnitetty siihen, sisäl- nen valtiolle katsottava myös sijainnin kan-
42633: tä~ö oston kohde merkittäviä peltoalueita, na:lta tarkoituksenmukaiseksi. Kumpaakin tilaa
42634: joita ehkä voidaan käyttää naapuritilojen elin- ostaessaan aluemetsänhoitaja on ollut yhtey-
42635: lkelpoisuuden parantamiseen. Tällaisissa tapauk- dessä myös a·sianomaiseen maatalouspilriln, eikä
42636: sissa on hankittu asianomai,selta maatalouspii- siltä taholta ostohankkeisiin ole ollut huomaut-
42637: riitä lausunto asiasta. Mikäli maatalouspiiri on tamista; Jokirinteen tilan osalta maatalouspii-
42638: ilmoittanut tarjotulla ailueella olevan käyttöä rhltä on kirjallinen lausunto.
42639: maatilataloudessa tai katsonut että jonkin tilan Kuluvan kesän aikana on ICulclrojoen asutus-
42640: osan osto pirstoo tilan ja tekee sen elinikel- alueelta 20 maanomistajaa tehnyt metsähalli-
42641: vottomaksi, metsäha:llitus on pidättäy•tynyt täl- tukselle maan myyntitarjoukset. Tämän joh-
42642: laisten alueiden ostosta. Metsähallitus on kai- dosta metsähallitus on loikakuoosa ottanut
42643: kin tavoin pyrkinyt olemaan tiiviisti yhteis-. yhteyttä maatHahallituikseen. Joensuun maata-
42644: työssä maatilahallituksen ja maatalouspiirien lou.spiidn päällEk!kö 1a metsähallinnon Etelä-
42645: kanssa ja suunnannut ostotoimintansa sellaisiLle Suomen piirikunnan p1irikuntapää.Illklk.ö ovat
42646: seuduille, joissa metsätalouden harjoittaminen käymässään neuvottelussa sopineet, että maa-
42647: on .taTkoituksenmukaista. taJouspiiri laat1i koko kyseisclle asutusalueelle
42648: Kysymyksessä esitetään, että metsäha:Ltitus suunnitelman, josta käy ilmi, mitkä alueella
42649: on ostanut V altilmon :kunnan Kukkojoen asu- olevista tiloista on tarkoituksenmukaista säi-
42650: tusalueelta kaksi tilaa metsätalouden havjoitta- lyttää maataloustuotannossa ia mitkä osat
42651: mista varten yksityismaiden sisältä, ja katso- alueesta voidaan mahdollisesti ostaa valtiolle.
42652: taan, että ei voitane pitää tilojen sijainti huo- Tämän johdosta metsähallitus on päättänyt
42653: mioon ottaen tarkoituksenmukaisena niiden pidättäytyä kailkista, myös jäillkeläiSJkoetartkoi-
42654: Hittämistä metsähallituksen entisiin maihin ja tuksiin soveltuvan maan ostoista alueelta siihen
42655: että näin ollen tulee •tapahtumaan vastoin Edus- ,saaJkka, kun puheena oleva maataloospiirin
42656: kunnan päätöstä peltoalueiden epätatikoituksen- suunnitelma selvittää alueen vastaisen käytön.
42657: mukainen metsittäminen. Lisäksi !kysymyksessä Metsähatllitukselle jo ostetulle Vilppolan tilalle
42658: huomautetaan, että ostetun tilan rajanaapuri on metsähallituksessa vahvistetun suunnitelman
42659: oo pyytänyt metsähallitukselta saada ostaa tai mukaisesti va:lmistelutyöt maastossa tehty lehti-
42660: vaihtaa tilan pellot Hsämaaksi, mutta metsä- 'kuusijälkeläiskoeviljelmää varten, joka on tar-
42661: hallitus ei ole 'tähän suostunut, vaan suoritta- koitus •toteuttaa tulevana ikesänä. Jokirinteen
42662: nut mainituilla tiloiJJa valmisteluja metsitys- osalta yk,sityiskohtaista ·suunnitelmaa ei ole
42663: työtä varten. vielä 1aadittu.
42664: Kysymyksessä tarkoitettaneen Valti.mon kun- MetsähallituikseLle ei ole .tullut kenenkään
42665: nan Elomäen !kylässä sijaitsevaa Vilppola ni- e&ellä mainittuihin tiloihin 1'ajoittuvan pelto-
42666: mistä tilaa RN:o 2 13 , jöka on ostettu metsä- alueen maanom.istajan osto- tai vaihtoesitystä,
42667: hallitukselle 4. 5. 1972 allekirjoitetulla kauppa- eikä myöskään sellaista ole jätetty asianomai-
42668: kirjalla sekä Jdkirinne nimistä thlaa RN:o 2 1\ seen hoitoalueeseen, josta !kylläkin on suulli-
42669: joika on ostettu 17. 10. 1972 allekirjoitetulla ses.ti asiaa tiedusteltu.
42670: kauppakirjalla. Molemmat tilat on ostettu Esitetyn perusteella !Voidaan todeta, ettei
42671: metsähgllitul"selle Jä:lkeläisikoetarkoituksia var- metsähaUitus ole suorittanut maanostoja val-
42672: ten. Ottaen huomioon tiloilla olevan yhtenäisen tiolile metsätalouden harjoittamista varten vas-
42673: peltoalueen, 'josta 'kuuluu Vilppolan tilaan yli toin Eduskunnan antamia ohjeita. Hallitus
42674: 10 ha ja Jokil1inteen tilaan 12 ha, alueelle on tulee tkuitenkin jatkuvasti seuraamaan, että
42675: tartka:stuksessa todettu voitavan perustaa kysy- Eduskunnan antamia ohjeita noudatetaan vas-
42676: m~essä olevan seudun siementuotantoa pal- taisuudessakin.
42677: veleva maapohjaltaan sopiva ~ja yhtenäinen jäl-
42678: Helsingissä joulukuun 5 päivänä 1972.
42679:
42680:
42681: Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro.
42682: 4
42683:
42684:
42685:
42686:
42687: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42688:
42689: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen landet inom de egentliga s:kogsbruksregionerna.
42690: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- De avviker därigenom i fråga om placeringen
42691: velse nr 1791 av den 8 november 1972 tili från de egentliga fröodlingsområdena, vilka
42692: vederbörande medlem av statsrådet översänt är belägna i landets 1södra delar. Områden för
42693: avs~ift av följande av riksdagsman Karpola fröodling och avlrommeprov kan köpas endast
42694: m. fJ. stä1lda skriftliga .spörsmål: på platser som 1ämpar sig föt tasförädlingsverk-
42695: samhet i fråga om skogsträd.
42696: "År Regeringen medveten oni att
42697: forststyrelsen har köpt marik för statens Forststyrelsen vindägger sig om att åt staten
42698: rli!kning för idkande av skogsbruk i för stadigvarande användning tili skogsbruks-
42699: strid mot de anvisningar riksdagen har ändamål förvärva sådana lägenheter och om-
42700: gett, och om så är fallet, tåden som inte behövs för den verksamhet
42701: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta staten bedriver i syfte att äika gårdsbrukens
42702: för att riksdagens anvisningar ,skall livskraft och vilikas an~affning ookså från
42703: efterlevas i framtiden?" nationalekonomis!k synpunkt sett hör hetraktas
42704: såsom ändamålsenlig. v,id förvärv av mark föt
42705: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- s:kogsbruksändamål bör främst anskaffas ma~ker
42706: ·samt anföra följande: som ökar och förbättrar enhetligheten hos sta-
42707: ten ti:llhöriga markområden, som är belägna
42708: Anslaget tiJJ. forststyrelsen för markförvärv i inom statens market ellet grän~ar tiJl dessa
42709: statsfötslaget fördelar sig i dispositionsplanen i samt manker som ditekt ansluter sig till staten
42710: specialbudgeten mellan förvärv av mark för tillhöriga markomtåden eller annars på ett
42711: fröodling, förvärv av mark för statens skogs- ändamålsenligt sätt kan sikötas i samband med
42712: bruk, förvärv av mark för naturskyddsändamål dem ävensom andra områden, vilka i skogs-
42713: samt er.sättningar för byggande av gator och vårdshänseende kan bild:a tillrädlcligt stora
42714: avlopp. enhetet. I regionalt avseende 'bör inköpen in-
42715: I fråga om användningen av anslaget för ri:ktas på traikter där forststyrelsen redan tidi-
42716: markförvärv har jord- och skogsbruksministe- gare förfogar över mark. Inköpen bör dessutom
42717: riet utövet motiveringen för statsförslaget och göras på ett sätt som är så förmånligt som
42718: anvisningarna för tillämpning av statsförslaget möjligt för statshushållningen.
42719: gett forststyrelsen direktiv, i vilka noggrant
42720: anges syfte föt anslagets användning, de regio- För naturs:kyddsområden erforderliga art..aler
42721: nala må:len föt inköpen av mat:ik och ptisnot- försöket fotststyre1sen förvärva föt statens räk-
42722: mema. ning genom frivilliga :köp. Tillstånd till dyJ.ika
42723: Enligt ·skogsförädLingsptogrammet förvätvar inköp beviljas av jord- och skogsbruksministe-
42724: fotststytelsen föt statens täkning matk, som ät riet.
42725: lämpad föt fröodling. Dessa egentl.iga frö- I överensstämmelse med ovan anförda all-
42726: odlingsomtåden är belägna i landets södra delar, männa ditektiv har forststyrelsen vid förvärv
42727: inom regionet där jordmånen och temperatur- av mark för fröodtlng och aVIkommeptov för-
42728: förhållandena är lämpliga föt ändamålet. Ut- sökt förlägga mköpen tili ttaktet som har
42729: över den egentliga ftöodlingsarealen kommer ansetts vara lämpliga och ändamålsenliga föt
42730: forststyrelsen under de närmaste åren att gen- fötädling,sarbete. In:köpen av mark för skogs-
42731: om sikogsgenetiska fä:ltprov anskaffa omtåden bruk har främst koncentretats tili omtåden som
42732: föt avkommeprov, vilka behövs föt bestäm- ät belägna inom statens marker, som gtänsat
42733: mande av förädlingsvärdet hos fröträd och som ti:H dessa ellet som befinner sig i der.as omedel-
42734: ti1l sin kvalitet motsvarar för fröodling ansikaf- bara närhet.
42735: fade marker men är belägna i trakter där det Ett område anses ligga i omedelbar närhet
42736: ät meningen att plantera ut nya plantor från om det befinner sig bögst 10 km från mark
42737: fröodlingat i samma traktet. Områdena föt av- som staten redan är ägare tili. Dessutom har
42738: kommeprov ät därföt belägna i olika delar av speciell uppmärksamhet fästs vid huruvida
42739: 5
42740:
42741: föremålet för iköpet omfattar beaktansvärda Vaitimo revirs övriga market, kan det också
42742: åkerarealer, 50lll måhända kan användas till med tanike på deras läge anses ändamålsenligt,
42743: förbättring av de angränsande ~ägenheternas att de förvärvas åt staten. Vid inköpet av var-
42744: Hvsduglighet. I dylika fall har utlåtande i saken dera 1ägenheten har revirforstmästaren stått i
42745: inhämtats hos vederbörande Jantbruksdistrikt. kontakt med ~vederbörande Jantbru:ksdistrikt,
42746: Har lantbrulksd1str.iktet meddelat, att man har oc:h från dettas sida har ingen invändning rests
42747: användn1ng för det erbjudna området inom mot dessa köp. I fråga om lägenheten Joki-
42748: gårdsbrulret cller ansett att ett inköp av någon rinne föreligger ett skriftligt utlåtande från
42749: lägen:het splittrar denna och gör den livsodug- lantbruksdistriktet.
42750: lig, har forststyrelsen avstått från att iköpa U.1;1der den gångna sommaren riktade 20 jord-
42751: dylika områden. Forststyrelsen har på aHt sätt ägare inom kolonisationsområdet Kukkojoki
42752: bemödat sig om att nära samarbeta med jord- försäiljningsanbud tili forststyrelsen. Forststy-
42753: bruksstyrelsen och lantbnksdistrikten samt relsen tog fördens:kull i oktober ikontakt med
42754: inr1ktat sina inlköp på trakter där skogsbruk jordbruksstyrelsen. Chefen för Joensuu Jant-
42755: är ändamålsenligt. bruarsdistrikt och chefen .för södra Fmla:nds
42756: I spörsmålet ranförs, att forststyrelsen inom distrikt inom forstförvaJtningen har vid över-
42757: kolonisationsområdet Kuklkojoki i Vaitimo kom- läggning dem eme1lan överenskommit om att
42758: mun för idkande av skogsbruk har iniköpt två vid 1antbrulksdistriktet sikall utarbetas en pian
42759: lägenheter, vilka är beliigna inom privata mar· för ifrågavarande !}colonisationsområde, varav
42760: ker, och anses, att det med beaktande av framgår vi:lka av lägenhetema på området det
42761: lägenheternas Jäge inte torde :kunna betmktas är ändamålsenligt att bibehålla för lantbruks-
42762: såsom ändamålsenligt att de ansluts tili forst- produktion och •vilka delar av området som
42763: styrelsens tidigare marker och att härigenom möjligen kan inköpas åt staten. Forststyrelsen
42764: en inte ändamåilsenlig besikogning av åkeraraler har förden&kull. beslutat avhå1la sig från alla
42765: kommer att ske i strid mot Riksdagens beslut. inköp av mank inom området, ookså från inköp
42766: Ytterligare påpekas i spörsmMet att rågrannen av sådan mark som Jämpar sig för avkomme-
42767: till den inköpta Jägenheten hos forststyrelsen prov, tills lantbruiksdistriktets nämnda pian
42768: har anhållit att få :köpa eller byta tiH sig 'ldaNägger områdets framtida användning. På
42769: åikrarna på Jägenheten såsom tillskottsjord, men lägenrheten Vilppola, som redan har inköpts
42770: forststyre1sen rhar ånte samtyckt härtill utan åt forststyrelsen, har förberedelser för en av-
42771: gjort förberedelser för beSkogning på nämnda 'kommeprovodling av Iärkträd utförts i terrän-
42772: lägenheter. gen i överensstämmelse med en pl-.m som har
42773: I spörsmålet torde avses lägenheten Vilp- faststäilts inom forststyrelsen, och meningen
42774: pola RNr 2 13 i Elomäiki by av V altimo ikom- är att provodlingen skall förverhligas :nästa
42775: mun, :vhlken for.ststyrelsen har köpt genom sommar. I fråga om Jägenheten Jokirinne har
42776: ett köpebrev som u:ndertecknades 4. 5. 1972, någon detaljerad plan ännu inte utarbetats.
42777: samt lägenheten Jokirinne RNr 214 i samma by Forststyrelsen har inte mottagit någon fram-
42778: och kommun, 'Vilken har i}cöpts genom ett ställning om köp eller byte av ägor från någon
42779: köpebrev som undertecknades 17. 10. 1972. ägare tili åkermatik, som gränsar tiU ovan
42780: Forststyrelren :har tköpt Mda dessa lägenheter nämnda lägenheter, och någon d)'llik framställ-
42781: med tanke på avkommeprov. Med hänsyn tili ning har inte heller mlämnats tili ·vederbörande
42782: den enhetliga ålkerarealen på ~lägenheterna, var- revir, hos vHket rvisserligen muntlig förfråg-
42783: av över 10 ha hör till lägenheten Vhlppola och ning i swken har giorts.
42784: 12 ha tili lägenheten Jokirinne, har det vid På grundval av det anförda kan konstateras
42785: syneförrättnlng lkonstaterats, att ett i fråga om att forststyrelsen inte har [nköpt mat~k åt sta-
42786: jordmånen, lämpl,igt och enhetlligt område för ten f'ör idkande av sikogJsbmk i strid mot
42787: av~kommeprov tili gagn för fröproduktionen i Riksdagens direktiv. Regeringen kommer emel-
42788: trakten kan inrättas på området. Då de berörda lertid ständigt att följa med att de anvisningar
42789: lägenheterna Hgger omkr:ing en kilometer från Riksdagen har utfärdat iakttas också framdeles.
42790: Helsingfors den 5 december 1972.
42791:
42792:
42793: Jord- och s!kogsbruksminister Erkki Haukipuro.
42794:
42795: 1105/72
42796: Kitj. bln. n~o 250
42797:
42798:
42799:
42800:
42801: ]Qkela: Avohoidon perustutkimuS(dellytysten tu.tvumisesta.
42802:
42803: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he tn i e he II e.
42804: Lääkintöh3lli~en yleiskir~ssä n:o 1534/ Syöplsairauks.ien varhaisc:en löytämiseen täh·
42805: .3.1. 5. 1972 todetaan. että "Kansanterveysase· täivä toiminta-alue on kokonaisuudessaan ns.
42806: tuksen ( 205/72) 6 S:n m.uban kansanter· irtOS<lllututikimus ja kudosnäytteiden tut:ldminen.
42807: veyslain tarkoittamat palve.lut Qtl järjestettävä Nämä on suoritettu aikais.emtnin paika.Uissai·
42808: terveyskeskuksen omina tai muina palveluk- raaloiden tarpeisiin osittain SuQmefl Syöpäsää-
42809: ~. KaQSanterveysasetukset\ muuttamisesta on tiön j,a osittadn .muiden yksityisten patal6gisten
42810: 5. 5. l9n annettu asetus, jQUa kansauterveys- labo4atorioi®n toimesta.
42811: asc:tuksen 6 §:äär\ on otettq uusi momentti, Sekä ~llä mainitut röntgenkuvaukset että
42812: ~ mukaan edellä mainitusta poiketen saa- irtoso}u.. ja kudosnäytetutkimukset on suori-
42813: daan lääkintöhallituksen t~pee.Uisiksi katso- tettu aikaisenunin paihllissairaaloiden poti-
42814: mat ll!lhoratorio-, röntgen- ja muut tutkimuk- lailta ,iQko sairaalan poliklinikka- tai vuode-
42815: se{ sUQrituttaa valtio.n tai yliopiston laitok- paikkamak:sulla eli potilaille sangen edullisesti.
42816: ~sa. ~ tei'Vey~uksella ci vielä ole omia Kunnat ovat saaneet taas valtionavun näihin,
42817: laboratorioita t~ Si: ei kykene kaikkia tarpeel- me:noihinsa. ·
42818: lisiksi katsottqja labC»"atmio· tai röntgentutki- Kansantetvey~lain voimaantultua on edellä
42819: muksia suoritt~an. v<li kunta näin ollen so- mainitussa lääkintö.hallimkscm yle:iskitjeessi to-
42820: pia joko toisen terveyskc:skuksen kanssa tai dettu. ettei yksityisten laitosten ~uotittamia
42821: et:ikoislwärijohtoisen sairaabJn. k~terveys tutkimuksia eikä myöskään aii:s Suomen Syöpä.
42822: laboratodoo tai yliopi~tQll lait~sen bnssa ter- säätiön libm-atoriossa sooritettuja tutk.imuhla
42823: ~yskeskusten tutkimusteJ!It suorittamisesta." hyväksytä valtionapuna oikeuttaviksi ~.
42824: :Enti$illä paikallis~ir~a eli .nykyisillä Tämän · tosiasia.ft ovat lääkintöltallituksen vilh·
42825: ~e{Veyskesk~ ~ QUqt eikl\ tlle. yleensä ~ ~a te~VeYskeskuks.issa toimivien
42826: ~utta. sOOl'ittaa mwtl kuin ~inker liakäreiden taholta suoritetuissa tiedusteluissa
42827: 'aisia, ront~ntulkimuksia. lähinnä luu- ja vahvistaneet. Lääkintöhallituksen virkamie-
42828: keuhkoktwa\Jksia.. Vaa:tiviw.nlltt, ns. varjoaine~ ht:t eivät ():\e. kuitenkaan ~ osoitta-
42829: kuvaukset. oo stl()fit~ttu jokQ keskussairaa- maan edellä maiaiuujen tutlilinuspaikko}e.tl ti-
42830: IQissa tai niiden pQuUeellisen kapasiteetin lalle uusia. ja v.tti.Qmapuun oikeuttavia tutki-
42831: vuoksi myös yksityist~ lait<lSten palveluja hy- muSJI(tikkoja. Kansanterveyslabotatorio- ei La·
42832: väksi käyttäen. Suurin oss näistä kuvauksista pissa suotita em. ,syöpiitutkimuksia, eikä kokQ
42833: on juuri ruuansulatuskanavan kuvauksia ja ne läänissä ole patologia, joten edellä mainittu
42834: on valtaosaltaan tehty syöpäkasvainten mah- syöpäsairauksien solu- ja lrndoS<flagnostii:kka on
42835: dollisuuden poissulkemiseksi. Toinen suuri jäänyt joko kuntien omaksi kustannukseksi
42836: röntgentutkimusalue, jossa on jouduttu keskus.· tai se on tullut potilaiden itsensä maksetta--
42837: sairaaloiden liian vähäisen kapasiteetin takia vaksi. Täten tilanne on kansanterveyslain ai-
42838: käyttämään yksityissektorin apua, on virtsa- kana ratkaisevaJSti huonontunut. SaimuJsv:ak:mJr
42839: teiden kuvaukset. Näiden tarpeellisuutta aina- tuksen palautustaksa on sen verran pieni Ja
42840: lciJn Lapissa todistaa jo se scikka, että tällä jälkeenjäänyt, ettei kehitysalueen asukkailta
42841: alueella on näiden elinten tautien vuoksi saa- voi olettaa: kaikissa tarpeellisissa tapauksissa
42842: tujen ilmaislääkkeiden määrä kansaneläkelai- noihin tutkimuksiin löytyvän taloudellisia mah--
42843: toksen tilaston mukaan eräässä kunnassa jopa dollisuuksia. Röntgentutkimusten osalta ti-
42844: viisinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. lanne on vielä huonompi. Keskussairaaloiden
42845: On siis todella tarvetta ainakin entisten tutki- röntgenosaston kapasiteetti ei ole voinut kas-
42846: mus- ja hoitomahdollisuuksien säilyttämiseen. vaa kansanterveyslain voimaantulon jälkeen,.
42847: 1121/72
42848: koska ei ole saatavissa työvoimaa eikä muita- alueilla tulee olemaan huonompi kuin aikai-
42849: kaan mahdollisuuksia toiminnan laajentami- semmin. Ja lisäksi kuntien taloudellinen ase-
42850: seen. ma heikkenee entisestään, jos välttämättömät
42851: Aikaisemmin paikallissairaaloissa oli tapana tutkimuskustannukset jätetään valtionavun ul-
42852: keskussairaalan puutteellisen kapasiteetin vuok- kopuolelle. Lääkintöhallituksen ohjeet ovatkin
42853: si kuvauttaa- kuten edellä on mainittu -osa ilmeisesti uusi tapa kehitysaluekysymyksen hoi-
42854: potilaista sairaalasta käsin yksityislaitoksissa, dossa: kielletään valtionapu tutkimuskustan-
42855: jolloin potilas selvisi näistä suhteellisen kal- nuksista, jotka kohdistuvat pääasiassa syöpä-
42856: liista tutkimusmaksuista 1-3 vuorokauden sairauksien etsimiseen ja täten luodaan pohjaa
42857: sairaalamaksulla. Koska nyt valtionapu on ter- kehitysalueiden väestön vähentämiselle myös
42858: veyskeskuksilta näistä tutkimuksista kielletty, lisääntyvän syöpäkuolleisuuden tietä.
42859: on vain kaksi vaihtoehtoa jäljellä: joko köy- Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
42860: hät kunnat jatkavat edelleen entistä tutkimus- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
42861: tapaa ja maksavat täysin itse kulut ilman val- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
42862: tionapua tai potilas menee yksityisesti kuvauk- seuraavan kysymyksen:
42863: seen ja saa ns. palautustaksan mukaisen kor-
42864: vauksen sairausvakuutustoimistosta. Tämä tie- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
42865: tää kuitenkin niin suuria menoeriä potilaalle, kun kansanterveyslaki ja -asetus sekä
42866: että esim. Ranuan kunnassa on lääkintöhalli- niiden toimeenpano-ohjeet kieltävät val-
42867: tuksen uusien ohjeiden jälkeen potilaiden tionavun kaikista kustannuksista, jotka
42868: röntgentutkimukset lähinnä ruuansulatus- ja ovat aiheutuneet yksityisissä laborato-
42869: virtsatie-elinten kohdalla pudonnut kolmannek- rioissa ja tutkimuslaitoksissa suorite-
42870: seen. tuista kustannuksista, niin nämä toi-
42871: Potilaan -asema on siis ratlkaisevasti huo- menpiteet ovat merkinneet heikennystä
42872: nontunut kansanterveyslain ja sen uusien tul- nimenomaan röntgen- ja eräiden labo-
42873: kintojen mukana tuoman käytännön vuoksi. ratoriotutkimusten ( irtosolu- ja kudos-
42874: Potilas joutuu kehitysalueella 'kirjaåcmellisesti näytteiden) osalta aikaisempaan käytän-
42875: valitsemaan jokapäiväisen leivän ja sairautensa töön verrattuna ja että nämä toimen-
42876: kunnollisen ja asiaankuuluvan hoidon välillä. piteet samalla jarruttavat pyrkimyksiä
42877: Valintaa helpottaa tietysti vaihtoehdon tosi- syöpädiagnostiikan parantamiseksi ja
42878: asiallinen puuttuminen, eli se, ettei usein ole että ne samalla muutoinkin aiheuttavat
42879: yksinkertaisesti varoja tutkimukseen. ristiriitaa yleisesti hyväksyttyjen avo-
42880: Edellä mainittua huonoa tutkimustilannetta hoidon tehostamispyrkimysten ja avo-
42881: voidaan pitää vähintään muutaman vuoden jat- hoidon vaatimien perustutkimusedelly-
42882: kuvana. Kysymyshän on lääkinnällisten palve- tysten välille; ja jos Hallitus on edellä
42883: lusten tarjonnan puutteesta valtionapuun oi- mainituista seikoista tietoinen,
42884: keuttavissa tutkimuslaitoksissa eikä tämä ti- mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
42885: lanne ole näillä näkymillä heti poistettavissa. tus aikoo ryhtyä, jotta avohoidon toi-
42886: Mikäli edellä mainittuja lääkintöhallituksen mintaedellytykset turvattaisiin jo kan-
42887: ohjeita ei muuteta, potilaiden asema kehitys- santerveyslain sisäänajovuosina?
42888: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1972.
42889:
42890: Mikko Jokela.
42891: j
42892:
42893:
42894:
42895:
42896: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he in i e he 11 e.
42897:
42898: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- lista, on erityisesti lain 14 §:n säännökset py-
42899: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ritty laatimaan siten, että niistä on nähtävissä,
42900: mies, olette 8 päivänä marraskuuta 1972 päi- milloin jonkun kunnalle primäärisesti säädetyn
42901: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- velvollisuuden täyttämisessä voidaan toissijai-
42902: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sesti turvautua yksityissektoriin. Niinpä sai-
42903: kansanedustaja Mikko Jokelan näin kuuluvasta raankuljetuksen osalta on 14 §:n 1 niomentin
42904: kirjallisesta kysymyksestä n:o 250: 3) kohdassa säädetty "huolehtia sairaankulje-
42905: tuksen järjestämisestä". Muiden sanotussa py-
42906: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kälässä lueteltujen tehtävien osalta sen sijaan
42907: kun kansanterveyslaki ja -asetus sekä on säädetty "ylläpitää" tai "järjestää". Vii-
42908: niiden toimeenpano-ohjeet kieltävät val- meksi mainitulla tavalla on säädetty mm. kun-
42909: tionavun kaikista kustannuksista, jotka nan asukkaiden tarvitseman sairaanhoidon, jo-
42910: ovat aiheutuneet yksityisissä laborato- hon mm. laboratorio- ja röntgentutkimukset
42911: rioissa ja tutkimuslaitoksissa suorite- kuuluvat, osalta. Näin ollen sanotut palveluk-
42912: tuista kustannuksista, niin nämä toi- set on sekä lain sanamuodon että sen tarkoi-
42913: menpiteet ovat merkinneet heikennystä tuksen mukaisesti tarkoitettu järjestettäväksi
42914: nimenomaan röntgen- ja eräiden labo- terveyskeskuksen omana toimintana.
42915: ratoriotutkimusten ( irtosolu- ja kudos- Edellä mainittu periaate on lausuttu nimen-
42916: näytteiden) osalta aikaisempaan käytän- omaisesti julki kansanterveysasetuksessa. Sen
42917: töön verrattuna ja että nämä toimen- 6 §:ssä nimittäin säädetään, että kansanter-
42918: piteet samalla jarruttavat pynkimyksiä veyslain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetut pal-
42919: syöpädiagnostiikan parantamiseksi ja velukset on järjestettävä kunnan omasta toi-
42920: että ne samalla muutoinkin aiheuttavat mesta tahi muuna kunnallisena toimintana.
42921: ristiriitaa yleisesti hyväksyttyjen avo- Poikkeuksen tässä suhteessa muodostaa, yhden-
42922: hoidon tehostamispyrkimysten ja avo- muika:isesti lain sanamuodon kans>sa, i'ilaåa-aan-
42923: hoidon vaatimien perustutkimusedelly- kuljetuksen järjestäminen sairaankuljetusajo-
42924: tysten välille; ja jos Hallitus on edellä neuvolla, minkä osalta turvautuminen yksityis-
42925: mainituista seikoista tietoinen, sektoriin on toissijaisena ratkaisuna jätetty
42926: mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli- mahdolliseksi. Toisen poikkeuksen edellä mai-
42927: tus aikoo ryhtyä, jotta avohoidon toi- nitusta pääsäännöstä muodostavat laboratorio-,
42928: mintaedellytykset turvattaisiin jo kan- röntgen.- ja muut tutkimukset, joiden suoritutta-
42929: santerveyslain sisäänajovuosina?" minen terveyskeskuksen pyynnöstä valtion tai
42930: yliopiston laitoksessa on tehty mahdolliseksi
42931: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 5. 5. 1972 annetulla asetuksen muutoksella.
42932: vasti seuraavaa: Kun sanotut tutkimukset kuuluvat sairaanhoi-
42933: Kansanterveyslakia säädettäessä on tavoit- toon, joka edellä esitetyn mukaisesti on lain
42934: teena ollut julkisten, kunnalliselle pohjalle ra- sanamuodonklo perusteella tarkoitettu järjes-
42935: kentuvien, mutta valtion tukemien terveyden- tettäväksi yksinomaan kunnallisena toimintana,
42936: hoitopalvelusten aikaansaaminen. Tämä ilme- saattaa ensinäkemältä vaikuttaa siltä, että ase-
42937: nee mm. sanotun lain 15 § :n 1 momentin tuksella ei olisi voitu antaa ko. tehtäviä edes
42938: säännöksestä, jonka mukaan lain 14 §:ssä tar- valtion tai yliopistojen laitosten suoritetta-
42939: koitettuja toimintoja varten kunnalla tulee olla vaksi. Tällainen tulkinta ei kuitenkaan vastaa
42940: terveyskeskus. Kun kaikkien palvelusten jär- kansanterveyslain tarkoitusta eikä vallitsevia
42941: jestäminen terveyskeskuksen omasta toimesta käsityksiä valtion ja kuntien tehtävistä ja nii-
42942: ei kuitenkaan ole välittömästi ollut mahdol- den jakautumisesta. On nimittäin todettava,
42943: 4
42944:
42945: että terveydenhuoltopalvelusten järjestämistä kirous- ja hoitotoimenpiteiden korvausta kan-
42946: on perinteisesti pidetty valtion tehtäviin kuu- santerveyslain ja sen valtionapusäännösten pe-
42947: luvana. Vasta viime vuosikymmeninä niitä on rusteella.
42948: laeilla siirretty kuntien järjestettäväksi kuiten- Hallitus on tietoinen siitä, että eräitten pai-
42949: kin siten, että valtio edelleenkin on osallistu- kallissairaaloitten sairaansijoilla hoidettavana
42950: nut palvelusten järjestämisestä aiheutuvien olevien potilaiden tutkimukset, jotka on aikai-
42951: kustannusten korvaamiseen valtionosuuksien semmin suoritettu yksityisissä laitoksissa, eivät
42952: ja -avustusten muodossa. Ilman kansanterveys- kansanterveyslain voimaantultua enää kuulu
42953: lain nimenomaista valtuutustakin on siten pi- valtionavun piiriin. Kun samassa yhteydessä
42954: dettävä kiistattomana, että asetustasoisella kuitenkin valtionavun piiriin tuli runsaasti sel-
42955: säännöksellä voidaan valtion laitokset paitsi laisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joista
42956: oikeuttaa myös velvoittaa suorittamaan kuntia aikaisemmin ei oltu lainkaan maksettu valtion-
42957: avustavia palvelutehtäviä. Tätä tukee myös apua ja erityisesti maan syrjäseuduilla kun-
42958: hallitusmuodon 28 § :n säännökset. Mitä taas nissa, joiden kantokykyluokka on pieni, valtion-
42959: yliopistoihin tulee niin koska ne ovat kysy- avut lmkonaisuudessakin nousivat varsin huo-
42960: mykseen tulevien laitosten osalta julkisin va- mattavasti. Hallituksen käsityksen mukaan ny-
42961: roin ylläpidettäviä, on ne katsottu voitavan kyisen käytännön jatkaminen niissä terveys-
42962: rinnastaa sanotussa suhteessa valtion laitoksiin. keskusten vuodeosastoissa, joista aikaisemmin
42963: Sen sijaan hallitus katsoo, ettei asetuksella on lähetetty tutkimuksia yksityisiin laitoksiin,
42964: voitaisi säätää esim. laboratorio- ja röntgen- ei voi aiheuttaa kunnille kohtuuttomia talou-
42965: tutkimusten suorituttamisen mahdollistamisesta dellisia rasituksia, vaikka näistä tutkimuksista
42966: yksityisissä laboratorioissa tai tutkimuslaitok- perittyihin korvauksiin ei voidakaan kansan-
42967: sissa vaan, mikäli tähän haluttaisiin tai olisi terveyslain mukaan maksaa valtionapua.
42968: tarvetta mennä, olisi tällöin välttämätöntä Mitä erityisesti Lapin läänin patologian alan
42969: muuttaa kansanterveyslain säännöksiä siten, palvelujen puutteellisuuteen tulee niin hallitus
42970: että ko. menettely ja siten myös valtionavun toteaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksy-
42971: maksaminen yksityisissä tutkimuslaitoksissa neen 22. 11. 1972 Lapin keskussairaalan pato-
42972: suoritetuista palveluista aiheutuneisiin kustan- logian osaston perustamishankkeen valtion-
42973: nuksiin tulisi sallituksi. Kun yksityisten laitos- avun suorittamista koskevaan yleiseen suunni-
42974: ten suorittamista tutkimuksista ja hoidosta kui- telmaan. Kun ko. rakennustyöt tultaneen saa-
42975: tenkin maksetaan potilaalle korvaus jo sairaus- maan valmiiksi jo tulevan vuoden helmikuun
42976: vakuutuslain nojalla niin hallituksen mielestä loppuun mennessä, tulevat olosuhteet sanotun-
42977: ei ole tarkoituksenmukaistakaan pyrkiä järjestä- laistenkin tutkimusten osalta Pohjois-Suomessa
42978: mään yksityisissä laitoksissa suoritettavien tut- varsin pikaisesti parantumaan.
42979: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
42980:
42981: Ministeri Pentti Pekkarinen.
42982: 5
42983:
42984:
42985:
42986:
42987: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42988:
42989: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inte direkt hat vatit möjligt att otdna alla
42990: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri- former av service genom hälsovårdscenttalens
42991: veise av den 8 november 1972 tili vederbö- egen fötsorg, har bemödanden gjorts att ut-
42992: rande medlem av statsrådet översänt avskrift fotma stadgandena sätskilt i lagens 14 § så,
42993: av föijande av riksdagsman Mikko Jokela att av dem ftamgåt nät den privata sektotn
42994: ställda skriftliga spörsmål nr 250: sekundärt kan anlitas vid fullgötandet av en
42995: skyldighet som enligt stadgandena primärt
42996: "Är Regeringen medveten om, att åligget kommunen. Såiunda har, när det gäl-
42997: då folkhäisoiagen och foikhäisofötord- ler sjukttansport, stadgandet i 14 § 1 mom.
42998: ningen samt anvisningarna för vetk- 3 punkten fått fotmen "draga fötsorg om an-
42999: ställigheten a:v dem fötbjuder statsun- otdnandet av sjuktranspott". I ftåga om öv-
43000: detstöd föt alla utgiftet som har för- tiga i nämnda patagtaf upptäknade åligganden
43001: anietts av kostnader, vilka hat etlagts har i tespektive stadganden däremot använts
43002: vid ptivata labotatotiet och fotsknings- orden "upptätthålia" ellet "ordna". Sist-
43003: anstaltet, hat dessa åtgätder innebutit nämnda ord hat bl. a. använts i stadgandet om
43004: en försämting, särskilt i ftåga om rönt- invånarnas i kommunen sjukvåtd, vattili bl. a.
43005: genundetsökningat och vissa lahotato- l~botatorie- och röntgenundersökningar hör.
43006: tieundetsökningar ( ptov av lösa cellet Meningen är alltså, både enligt Iagens orda-
43007: ellet av vävnader), i jämfötelse med lydelse och enligt dess syfte, att nämnda ser-
43008: tidigate praxis, att dessa åtgärdet tili- viceformer skall otdnas såsom funktioner vilka
43009: lika btomsar bemödandena att förbättra hälsovåtdscentraien själv upptätthåller.
43010: cancerdiagnostiken och att de samtidigt Ovan anförda princip har tydligt kommit
43011: även annats vållar konflikt mellan de tili uttryck i folkhälsoförordningen. I dess
43012: allmänt accepterade sttävandena att 6 § stadgas nämligen, att vetksamhetet som
43013: göta den öppna vården effektivare och avses i 14 § 1 mom. foikhälsoiagen skall hand-
43014: de förutsättningar i ftåga om funda- has såsom hälsovåtdscentraiens egen ellet an-
43015: mentaia undersökningar som den öppna nan kommunai vetksamhet. Ett undantag hät-
43016: vården påkallar; och om Regeringen ät vidlag utgöt, i övetensstämmeise med Iagens
43017: medveten om ovan nämnda omständig- ordalydeise, ordnande av sjukttanspott med
43018: heter, sjuktranspottfotdon, i ftåga om viiken ett an-
43019: vilka brådskande åtgärder ämnat Re- litande av den ptivata sektorn hat möjlig-
43020: geringen vidta för att betingeisetna föt gjorts såsom en sekundät Iösning. Ett annat
43021: arbetet inom den öppna vården skaii undantag från ovan nämnda huvudregel utgör
43022: säkerställas redan under de första åten Iaboratorie-, röntgen- och andta undetsök-
43023: av foikhälsolagens giitighetstid?" ningar. Ett utfötande av dylika undetsök-
43024: ningar vid statlig anstait eller univetsitets-
43025: Såsom svar på detta spötsmåi får jag vörd- institution på begätan av häisovåtdscentral
43026: samt anföra föijande: har möjliggjorts genom en ändring 5. 5. 1972
43027: När folkhälsoiagen stiftades var ändamåiet av folkhäisofötordningen. Nämnda undetsök-
43028: att åstadkomma en offentlig hälsovårdsservice ningar hör tili sjukvården, viiken enligt det
43029: på kommuna:l bas men med stöd av staten. ovan anfötda även på grund av Iagens otda-
43030: Detta framgår bl. a. av stadgandet i 15 § Iydeise ät avsedd att organisetas enbatt såsom
43031: 1 mom. i nämnda Iag, enligt vilket kommun en kommunai funktion. Det kan fötdenskull
43032: skall ha en häisovårdscentral för de i lagens vid första anblicken fötefalla som om hand-
43033: 14 § avsedda funktionerna. Då det emellettid havandet av nämnda uppgifter inte genom
43034: 1121/72
43035: 6
43036:
43037: fötotdning ens skulle ha kunnat anfötttos vata alllstalrter. Regetingen finnet det däaför
43038: statlig anstalt ellet univetsitetsinstitutionet. En inte heller ändamålsenligt att försöka ordna
43039: dylik tolkning motsvatat dock vatken folk- med ersättning för undersökning och vård vid
43040: hälsolagens syfte ellet tådande uppfattningat privta a:nstaJ.ter med stöd av follkhäloo1agen och
43041: om statens och kommunetnas uppgiftet och dess stqanden om ,statsrunderstöd.
43042: fördelningen av dem. Det böt nämligen kon- Regeringen är medveten om att undersök-
43043: statetas, att det ttaditionellt hat ansetts an- ningar, som tidigate har utförts vid privata
43044: komrna på :staten att ordna hälsovårdsset- anstalter och avser patienter, vilka vårdas på
43045: vice. Hithötande uppgiftet hat fötst undet de vårdplatser vid vissa lokala sjukhus, inte
43046: senaste åttiondena genom lagar övetfötts på längre betörs av statsundetstödet sedan folk-
43047: kommunetna, dock så, att staten alltjämt hat hälsolagen har trätt i kraft. Samtidigt ut-
43048: deltagit i ersättandet av kostnadetna föt denna sträcktes dock statsunderstödet till en mängd
43049: setvice i fotm av statsandelat och statsundet- undersökningar och vårdåtgärder, för vilka
43050: stöd. Även utan något uttryckligt befullmäk- statsunderstöd inte alls hade betalats tidigare.
43051: tigande i folkhälsolagen bör det m.a.o. anses Särskilt ökades statsunderstöden - även som
43052: obestridligt; att statliga institutionet genom helhet beaktade - avsevärt i avlägset belägna
43053: stadgande på fötordningsnivå kan både betät- ttakter i landet i kommuner, vilkas bärkraft
43054: tigas och förpliktas att utföra servicegöromål är svag. Regeringen anser fördellSik:ull att en
43055: i syfte att bistå kommunerna. Stöd härför fottsättning av nuvarande praxis inom de
43056: finns också i stadgandena i 28 § tegetings- bäddavdelningar vid hälsovårdscentralerna där
43057: fotmen. Vad åtet universiteten angåt, hat det undersökningar tidigare har remitterats tili
43058: ansetts att de i nämnda avseende kan likstäl- privata anstalter inte kan medföra oskäliga
43059: las med statliga anstaltet, då de i ftåga om ekonomiska bördor för kommunerna, ehutu
43060: berörda institutionet upprätthälls med a1lmänna enligt folkhälsolagen statsunderstöd för ersätt-
43061: medel. ningarna för dessa undersökningar inte kan be-
43062: Däremot anser tegeringen att det inte vote talas.
43063: möjligt att genom förotdning stadga, att det Vad särskilt angår bristerna i fråga om ser-
43064: skall bli möjligt att låta utföta t. ex. labotato- vice på patologins omtåde inom Lapplands
43065: tie- och töntgenundetsökningat vid privata la- län konstaterar regeringen, att social- och häl-
43066: bomtorier ellet fotskningsanstalter, utan Oil11 sovårdsministeriet 22. 11. 1972 har godkänt
43067: detta slku1le bli önsilwärt cller erJotderligt, en allmän plan för erliiggandet av statsunder-
43068: borde sta:d.gandena i fo1khälsolagen nöd- stöd för grundande av en avdelning för pato-
43069: vändigtvis ändras, så att ett dylikt tillväga- logi vid Lapplands centralsjukhus. Då dessa
43070: gångssätt - och dävmed också erläggandet av byggnadsarbeten torde komma att kunna slut-
43071: statsundetstöd för service vid privata :Eorsk- föras redan före utgången av fehruari nästa åt
43072: ningsanstalter - skulle bli tillåtet. En patient kommer förhållandena i norra Finland att föt-
43073: får 11edan med stöd av sjulkförsäikringslagen bättras mycket snabbt, också när det gäller
43074: ersättlning för undersökning och vå11d vid pri- undersökningar av nämnda slag.
43075: Helsingfots den 7 decembet 1972.
43076:
43077: Minister Pentti Pekkarinen.
43078: Kirj. ksm. n:o 251.
43079:
43080:
43081:
43082:
43083: Tikka: Lappeenrannan varuskunnassa sattuneiden varusmiesten
43084: kuolemantapausten selvittämisestä.
43085:
43086:
43087: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43088:
43089: Yleisen terveydenlmollon puutteellisuuden Toinen varusmies ( EK/UudRK.P), joka oli
43090: vuoksi on myöt varusmiesten terveydenhuollon siviilissä ylioppilas ja kotoisin Lemiltä, ampui
43091: turvaaminen vaikeaa. Eri varuskunnissa tapah- itseJUä ascriden puhdistantisen. aikana. Hän
43092: tuu kuitenkin usein aellaisia tapauksia, joita k.äyltti siviilissä huumeita ja oli selvästi hoidon
43093: ei voida puolustella. tatpetssa. Ennen itsemurhaansa häa oli juuri
43094: Lappeenrannan varuskunnassa on viime ai" päässyt vapaaksi arestista ja hänellä oli edessä
43095: koina tapahtunut 'kaksi varusmiehen kuoleman- myös uusi tuomio. Lisäksi hänet oli määrätty
43096: tapausta, joissa molemmissa tapauksissa herää Tilkan sotilassairaalaan arestien suorittamisen
43097: epäilys terveydenhuollon laiminlyömisen ja piit- jälkeen. Pyynnöistään huolimatta hän ei päässyt
43098: taamattomuuden olleen suurin syyllinen. lähtemään TilkklWl hetit hän kivi myös läakärin
43099: Tykkimies Hannu Hänninen ( 4./KarTR) va&taaootolla mutta hänet· määrättiin palve-
43100: kuoli sydänlwhtaukseen Lapin ammuntojen vii· lukseen. Nämä tapahtumat aiheuttivat hermo-
43101: meisellä viikolla ollessaan suorittamassa vartio- jen liiallisen kiristymisen.
43102: palve:lustaan.. Hänniidlä oli ·Jo alakasaikana Edellä olevaan ja: valtiopäiväjärjestyksen
43103: kolme ~ydänltobtausta, varuskunnan lääkäri on 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
43104: todennut tällaisen olevan nuorella miehellä voston a&ianomaisea jäsenen vastattavaksi seu-
43105: normaalia ja Hänninen jatkoi palv~lustarut sy- raavan ky&ymyksen~
43106: ditnkohtauksista huolimatta A-miehenä. Tapauk-
43107: seen liittyvissä selvityksissä ilmoitetaan,. että Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei,..
43108: hänet ampumaleirillä lmijetettiin sairaaban am- s.iin Lappeenrannan varuskunnassa ta-
43109: bulamsilla vaikka kul~us mmitettiin armeijan pahtuneiden varusmiesten kuolemanta-
43110: tavallisella maastoatolla. Leiriselostuksessa ei paU»ten .pernsteelliseksi selvittämiseksi?
43111: kuolemantapausta mait:littu ollenkaan, vaikka
43112: kaikki muut terveys~ 001dn siinä
43113: mainittu.
43114: Helsingissä 9 päivänä ·marraskuuta 1972.
43115:
43116: Seppo Tikka.
43117:
43118:
43119:
43120:
43121: 1140/72
43122: 2
43123:
43124:
43125:
43126:
43127: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
43128:
43129: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hoidossa eräässä parantolassa hän oli anonut
43130: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sotilaspiirinsä esikunnalta lykkäyksen keskey-
43131: olette kirjeellänne 9 päivänä marraskuuta 1972 tystä joulukuussa 1971. Tässä vaiheessa so-
43132: n:o 1794 lähettäny•t valtioneuvoston asianomai- tilasviranomaisilla ei ollut ollut mitään tietoa
43133: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo asiooomaise:n vaiheista .sairaUJksiooen ikutsunto--
43134: Tikan tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk- jen jälkeen. Näin ollen hänen 1ykkäyksensä o1i
43135: sen: keskeytetty ja hänet oli määrätty astumaan pal-
43136: velukseen seuraavassa saaputniserässä eli 15. 2.
43137: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- 1972. Koska hänessä ei oltu havaittu mitään
43138: teisiin Lappeenrannan varuskunnassa ta- elimellistä vauriota, suoritti hän palvelustaan
43139: pahtuneiden varusmiesten kuolemanta- A I palveluskelpoisuusluokkansa mukaisesti.
43140: pausten perusteelliseksi selvittämi- Astuttuaan palvelukseen hän ei ollut kertonut
43141: seksi?" aikaisemmista vaivoistaan ja lääkärinhoidostaan
43142: mitään. Vasta toukokuun 13 päivänä 1972
43143: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- käydessään vastaanotolla joukko-osastossaan
43144: taen seuraavaa: hän oli kertonut kutsunnan jälkeiset tapahtumat
43145: Kysymyksessä tarkoitetun tykkimies Hannu lääkärille. Hänet lähetettiin tällöin KSS 2: een
43146: Ilmari Hännisen tapauksessa on suoritettu puo- Lahteen, jossa suoritetussa tarkastuksessa hänen
43147: lustuslaitoksessa voimassa olevien määräysten palveluskelpoisuusluokittelunsa oli muutettu
43148: mukainen poliisitutkinta sekä oikeuslääketie- B I:ksi. Tämän jälkeen hänet oli määrätty kel-
43149: teellinen ruumiinavaus kuolinsyyn s~lvittämi poisuusluokitustaan vastaaviin tehtäviin. Eräit-
43150: seksi. Asianomaiselta joukko-osastolta sekä hoi- •ten järjestyshäiriöitten vuoksi ko varusmiehelle
43151: taneilta lääkäreiltä on myös pyydetty selvitys oli määrätty arestirangaistus palvelusvelvolli-
43152: kuolemantapaukseen liittyvistä seikoista. Teh- suudella. Arestirangaistuksen aikana sattuneiden
43153: dyn kantelun johdosta asia on kokonaisuudes- uusien järjestyshäiriöiden vuoksi hänet oli mää-
43154: saan Eduskunnan oikeusasiamiehen tutkitta- rätty arestirangaistuksen jäljellä olevaksi ajaksi
43155: vana. arestihuoneeseen. Näiden uusien järjestyshäiriöi-
43156: Kysymyksessä mainitun toisen varusmiehen den käsittely oli tarkoitus suorittaa sotaoikeu-
43157: kuolemantapauksen suhteen on myös suoritettu dessa, mistä asianomainen oli myös itse tietoi-
43158: määräysten mukaiset alkututkimukset. Niiden nen. Suoritettuaan loppuun rangaistuksensa hän
43159: yhteydessä on selvinnyt, että mainittu varus- oli käynyt lääkärin vastaanotolla, jolloin hänet
43160: mies oli ollut sotilaspiirinsä kutsunnassa vuoden oli määrätty KSS 2:een tutkimuksia varten
43161: 1970 syyskuussa ja hänet oli silloin suoritetussa heti kun siellä vapautui paikka. Siihen saakka
43162: iääkärintarkastuksessa luokiteltu A I palvelus- hänet määrättiin entiseen palveluspaikkaansa.
43163: kelpoisuusluokkaan. Samassa kutsuntatilaisuu- Mutta vielä samana päivänä hän ampui itseänsä
43164: dessa hänelle oli myönnetty anomansa kolmen ja kuoli vammoihinsa kolmen päivän kuluttua.
43165: vuoden lykkäys opintojen vuoksi. Edelleen on Kysymyksessä mainittujen tapausten osalta
43166: saatu tietää, että hän myöhemmin saman vuo- on todettava, että ,asianomaisten varusmiesten
43167: den 1970 syksyllä oli loukkaantunut auto-on- kohdalla sotilasviranomaiset eivät ole saaneet
43168: nettomuudessa niin, että hän sen seurauksena erittäin oleellisia tietoja heidän sairauksistaan
43169: oli kärsinyt päänsärystä ja jatkuvasta unetto- ennen varusmiespalvelukseen astumistaan. Si-
43170: muudesta. Vammojensa vuoksi hän ei ollut viilisairaalat ja hoitavat lääkärit eivät ole vel-
43171: pystynyt keskittymään opintoihinsa. Oltuaan vollisia eivätkä edes oikeutettuja antamaan tie-
43172: 3
43173:
43174: toja hoitotoimenpiteistään muille viranomaisille. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kante-
43175: Tämä valitettava epäkohta saattaa olla syynä luiden vuoksi kesken eikä asiasta tässä vai-
43176: erittäin vakaviin seuraamuksiin. heessa siis ole mahdollista antaa yksityiskoh-
43177: Mainittakoon lopuksi, että myös viimeksi se- taisempaa selvitystä.
43178: lostetun tapauksen osalta tutkimukset ovat
43179: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1972.
43180:
43181: Pudustusministeri Kristian Gestrin.
43182: 4
43183:
43184:
43185:
43186:
43187: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
43188:
43189: I det syfte 37 § 1 mom. Riksdagsordningen ber 1971 anmält att han önskade få uppskovet
43190: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- avbrutet.
43191: velse av den 9 november 1972 nr 1794 tili I detta skede hade militärmyndigheterna inte
43192: vederbörande medlem av statsrådet översänt vetat någonting om vad som skett vederbörande
43193: följande av riksdagsman Seppo Tikka ställda eller om dennes sjukdomar efter uppbådet.
43194: spörsmål: Sålunda hade hans uppskov avbrutits och han
43195: hade förständigats att inträda i tjänst med
43196: "Ämnar Regeringen skrida tili några följande kontingent, det vill säga den 15. 2.
43197: åtgärder för att grundligt utreda orsa- 1972. Eftersom ingen organisk skada hade
43198: kerna till beväringarnas dödsfall vid observerats hos honom avtjänade han sin värn-
43199: Villmanstrands garnison?" plikt i enlighet med det som förutsätts av
43200: tjänsteduglighetsklass A I. Då han inträtt i
43201: Såsom svar på spörsmålet vill jag vördsamt tjänst berättade han ingenting om sina tidigare
43202: anföra följande: besvär och sin läkarvård. Först den 13 maj
43203: I det i spörsmålet avsedda fallet, som rör 1972 då han besökte mottagningen inom sitt
43204: kanoniär Hannu Ilmari Hänninen, har för ut- truppförband hade han för läkaren berättat
43205: redning av dödsors.aken utförts. polisundersök- om de händelser som inträffat ef.ter uppbådet.
43206: ning och en rättsmedicinsk obduktion i enlig- Han sändes härvid till Centralmilitärsjukhus
43207: het med vad som föreskrivs i inom försvars- 2 i Lahtis, där han undersöktes och hans
43208: väsendet gällande bestämmelser. Av vederbö- tjänsteduglighetsklassificering ändrades till B I.
43209: rande truppförband och de läkare som vårdat Härefter hade han kommenderats till att utföra
43210: personeo i fråga har även begärts en utredning uppgifter som motsvarade den ändrade tjänste-
43211: om omständigheterna i anslutning till döds- duglighetsklassificeringen. På grund av att han
43212: fallet. Med anledning av det klagomål som stört ordningen hade han ådömts arreststraff
43213: anförts undersöks saken i sin helhet av Riks- med tjänstgöringsskyldighet. Då han på nytt
43214: dagens justitieombudsman. stört ordcingen under den tid han .avtjänade ar-
43215: Vad det i spörsmålet nämnda andra dödsfal- reststraffet hade han ådömts att vistas i arres•t-
43216: det beträffar har även de i bestämmelserna rummet för den tid som återstod av arrest-
43217: föreskrivna preliminära undersökningarna ut- straffet. Dessa nya störningar av ordningen
43218: förts. I samband med dessa har det framgått hade man för avsikt att handlägga vid krigs-
43219: att nämnda beväring hade infunnit sig vid sitt rätten, vilket vederbörande även själv var med-
43220: militärdistrikts uppbåd i september 1970 och veten om. Efter att ha avtjänat sitt straff hade
43221: att han vid den då utförda läkarundersök- han besökt läkarmottagningen, varvid det be-
43222: ningen hade ·klassificerats till tjänsteduglighets- stämdes att han skulle sändas till Central-
43223: klass A I. Vid samma uppbådstillfälle hade militärsjukhus 2 för undersökning genast då
43224: han beviljats uppskov för tre år, vilket han där blev en plats ledig. Ända till dess kom-
43225: anookt om för sina studier. Dessutom har det menderades han till sin tidigare tjänstgörings-
43226: framgått att han senare samma år på hösten plats. Men ännu samma dag sköt han sig och
43227: hade skadats i en bilolycka, så att han som dog av sina skador tre dagar senare.
43228: följd därav lidit av huvudvärk och fortsatt För de i S~pörsmålet nämnda fai11ens vid-
43229: sömnlöshet. På grund av sina skador hade han kommande bör det konstateras att mycket vä-
43230: inte vadt i stånd att koncentrera sig på sina sentliga uppgifter om vederbörande bevärin-
43231: studier. Efter att ha vårdats på en vårdanstalt gars sjukdomar inte kommit till militärmyndig-
43232: hade han hos sitt militärdistrikts stab i decem- heternas kännedom innan de inträtt i bevä-
43233: 5
43234:
43235: ringstJanst. De civila sjukhusen och läkarna Det kan till slut nämnas att undersökning-
43236: är inte förpliktade och inte ens berättigade arna även av sistnämnda fall på grund av de
43237: att ge uppgifter om sina vårdåtgärder 'tili öv- klagomål som anförts ,tili Riksdagens justitie-
43238: riga myndigheter. Detta beklagliga missför- ombudsman inte är cslutförda oah det således
43239: hållande kan vara oraken tili mycket allvarliga i detta skede inte är möjligt att ge en mera
43240: följdverkningar. detaljerad utredning.
43241: Helsingfol's den 11 deoomber 1972.
43242:
43243: Försvarsminicster Kristian Gestrin.
43244:
43245:
43246:
43247:
43248: 1140/72
43249: Kirj. ksm. n:o 2.52.
43250:
43251:
43252:
43253:
43254: Miettinen ym.: Pieksämäen uuden asemarakennuksen rakenta-
43255: misesta.
43256:
43257:
43258: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
43259:
43260: Pieksämäen ratapihan perusparannussuunni- mainittuihin epäkohtiin myös vakavaa huo-
43261: telman toteuttaminen aloitettiin talvella 1962. miota. Eduskunta on hyväksynyt 14. 5. 1968
43262: Suunnittelijan laatiman rakentamisaikataulun toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
43263: mukaan piti asemarakennuksen valmistua ke- siin Pieksämäen rautatieaseman asetn.all1akennuk-
43264: säksi 1966. Uusimishanke on kuitenkin jatku- sen rakentamiseksi.
43265: vasti viivästynyt. Pieksämäen nykyinen asema- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
43266: rakennus on valmistunut v. 1890 ja väliaikai- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
43267: seksi tarkoitettu ravintolapatakki v. 1940. Ra- me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
43268: kennukset eivät ole enää aikoihin vastanneet jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43269: kuntonsa ja tilojensa puolesta niille asetettavia
43270: vaatimuksia. Kunnollisen asemarakennuksen Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43271: puute on tuottanut jatkuvasti haittaa muun ryhtyä Pieksämäen uuden asemaraken-
43272: muassa VR:n henkilökuMan työskentelylle ja nuksen ja siihen liittyvän jalaJnikulku-
43273: muodostaa täten epätyydyttävän työpaikan tunnelin rakennushankkeen toteuttami-
43274: sosiaalisia tiloja ja työpaikan viihtyisyyttä aja- seksi eduskunnan hyväksymän toivo-
43275: tellen. Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta on muksen mukaisesti?
43276: mietinnössään n:o 45/66 kiinnittänyt edellä
43277: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1972.
43278:
43279: Mauri Miettinen. Erkki Häkämies. Pekka Jokinen.
43280:
43281:
43282:
43283:
43284: 1120/72
43285: 2
43286:
43287:
43288:
43289:
43290: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
43291:
43292: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- tamaan matkustajien kulkua rakentamalla por-
43293: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- taat välilaiturilta aseman pohjoispuolella ole-
43294: mies, olette 9 päivänä marraskuuta 1972 päi- valle ylikulkusillalle.
43295: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- Valtionrautateiden omat hallinnolliset tilat
43296: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl- on Pieksämäellä pystytty järjestämään jo ole-
43297: jennöksen kansanedustaja M. Miettisen ym. vista rakennuksista ja liikenteen ohjausta var-
43298: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä: ten taloussuunnitelman mukaan vv. 1975-77
43299: hankittavaa suurasetinlaitetta varten tarvittavat
43300: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tilat huoltotiloineen sijoitetaan taloudellisim-
43301: ryhtyä Pieksämäen uuden asemaraken- min omaan, asemarakennuksesta erilleen raken-
43302: nuk!sen ja siihen liittyvän jalankulku- nettavaan rakennukseen. Näin ollen valtionrau-
43303: tunnelin rakennushankkeen toteuttami- tatiet tarvitsisi uudesta asemarakennuksesta
43304: seksi eduskunnan hyväksymän toivo- vain välittömästi liikenteen hoitoon ja mat-
43305: muksen mukaisesti?" kustajien palveluun liittyvät sinänsä tärkeät,
43306: mutta kooltaan vähäiset tilat.
43307: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Valtionrautatiet on viime aikoina pyrkinyt
43308: vasti seuraavaa: osallistumaan yhteisiin asemarakennushankkei-
43309: Pieksämäen kaupungin rautatie- ja linja-auto- siin linja-autoliikenteen harjoittajien kanssa,
43310: asemaa koskevan aatekilpailun ja niihin liittyviä jolloin päästään samoilla yleisöpalvelutiloilla.
43311: keskusta-alueita koskevan suunnittelukilpailun Pieksämäellä olisi suunnitelmaa kehiteltävä
43312: tultua ratkaistuksi v. 1967, rautatiehallitus ni- myös tältä pohjalta.
43313: mesi Pieksämäen kaupunginhallituksen pyyn- Asian edelleen kehittämiseksi olisi alueelle
43314: nöstä 19. 9. 1968 yhdysmiehet rautatie- ja linja- laadittava asemakaava. Vasta sen jälkeen voi-
43315: autoasemia varten tarvittavan alueen asema- daan laatia yksityiskohtaiset suunnitelmat ase-
43316: kaavamuutoksen edelleen kehittämistä varten ma- ja linja-autoasemarakennusta sekä jalankul-
43317: sekä määräsi 28. 4. 1968 edustajansa niinikään kutunnelia varten sekä sopia kustannusten
43318: kaupunginhallituksen esityksestä perustettavaan jaosta. Itse rakennuksen ja jalankulkutunnelin
43319: Pieksämäen uuden asemarakennuksen suunnit- ral(entamisen ei välttämättä tarvitse tapahtua
43320: telua ja ratapihan poikki tapahtuvan jalankul- samanaikaisesti. Kun asemakaavan laatiminen
43321: ku- ja pyöräliikenteen järjestelyä käsittelevään ja vahvistaminen vie verrattain pitkän ajan ei
43322: työryhmään. Rautatiehallitus on 17. 5.1972 rakennushanketta ole otettu huomioon vielä
43323: vahvistanut asemarakennuksen ja jalankulku- valtionrautateiden taloussuunnitelmassa vuosille
43324: tunnelin ohjeellisen paikan. Sitä ennen valtion- 1973-1978.
43325: rautatiet oli jo pyrkinyt omalta osaltaan helpot-
43326: Helsingissä joulukuun 7 päivänä 1972.
43327:
43328: Liikenneministeri Pekka T ar;anne.
43329: 3
43330:
43331:
43332:
43333:
43334: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43335:
43336: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen lersta perrongen och den norr om stationen
43337: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse belägna övergångsbron.
43338: av den 9 november 1972 tili vederbörande De administrativa utrymmen som statsjärn-
43339: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1- vägarna sjä1v behöver har i Pieksämäki kunnat
43340: jande av riksdagsman M. Miettinen m. fl. ställ- erhållas i de byggnader som redan finns, och
43341: da &kriftliga spörsmå1: de utrymmen som behövs för det storställverk
43342: som enligt ekonomiplanen kommer att anskaf-
43343: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen fas under åren 1975-1977 för dirigering av
43344: vidta för att genomföra byggandet av trafiken kommer, jämte serviceutrymmen, att
43345: ett nytt stationshus i Pieksämäki och i ekonomiskt avseende mest förmånligt p1a-
43346: en därtill ans1uten fotgängartunnel i ceras i en särskild byggnad, som uppföres
43347: överensstämmelse med den .av riksdagen helt separat från stationsbyggnaden. Statsjärn-
43348: beslutade hemställan i saken?" vägarna skulle därför i den nya stationsbygg-
43349: naden endast behöva de i och för sig viktiga
43350: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- men tili omfattningen obetydliga utrymmen
43351: samt anföra följande: som direkt hör samman med skötse1n av tra-
43352: Sedan idetävlingen om järnvägs- och buss- fiken och betjäningen av passagerarna.
43353: stationerna i Pieksämäki stad och tävlingen rö- Statsjärnvägarna har under den senaste ti-
43354: rande planering av de därmed sammanhängan- den bemödat sig om att tillsammans med buss-
43355: de centrumområdena hade avgjorts år 196 7, trafikidkare uppföra gemensamma stationsbygg-
43356: utsåg järnvägsstyrelsen på begäran av stadssty- nader, varvid båda parter kfl:!l utnyttja gemen-
43357: relsen i Pieksämäki 19. 9. 1968 kontaktmän för samma kundtjänstutrymmen. Också i Pieksä-
43358: en vidareutveck1ing av en ändring av stadsp1a- mii.ki borde planen byggas ut på dcnna ba:s.
43359: nen för det område som erfordras för järnvägs- För att saken skal1 kunna utveck1as vidare
43360: och busstationerna samt förordnade 28. 4.1968 borde en stadsplan uppgöras för området. Först
43361: en representant i den arbetsgrupp som, likaså därdter kan detaljerade planer utarbetas för
43362: på framställning av stadsstyre1sen, skulle till- stations- och busstationsbyggnaden samt fot-
43363: sättas för att planera den nya stationsbyggna- gängartunneln och öve-rens:kommdse träffas
43364: den i Pieksämäki samt ordna fotgängar- och om fördelningen av kostnaderna. Själva bygg-
43365: cykeltrafiken över bangården. Järnvägsstyrelsen naden och fotgängartunneln behöver inte nöd-
43366: fastställde 17. 5. 1972 den preliminärt p1ane- vändigtvis anläggas samtidigt. Emedan utarbe-
43367: rade platsen för stationsbyggnaden och fotgäng- tandet och fastställelsen av stadsplanen tar re-
43368: artunneln. Statsjärnvägarna hade dessförinnan lativt lång tid, har detta bygge ännu inte beak-
43369: redan för sin egen del strävat tili att göra det tats i statsjärnvägarnas ekonomipian för åren
43370: lättare för passagerarna att röra sig på området 1973-1978.
43371: genom att bygga en trappa mellan den mel-
43372: Helsingfors den 7 december 1972.
43373:
43374: Trafikminister Pekka Tarjanne.
43375: Kirj. ksm. n:o 2.53.
43376:
43377:
43378:
43379:
43380: Juvela ym.: Asuntoedun verovapauden ja vuokravähennysoikeuden
43381: toteuttamisesta verotuksessa.
43382:
43383:
43384: Ed u s kun n a n Herra P u h e m ~ e h e U e.
43385:
43386: Eduskunnassa on useita kertoja ollut käsi- tua eduskunnan lausumaa velvoitetta. Tämän
43387: teltävänä oman asunnon verovapautta sekä perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1
43388: vuokramenojen vähennysoikeutta koskeva asia. momenttiin viitaten esitämme va:ltioneuvoston
43389: Viimeksi eduskunta käsitteli tätä asiaa 10 päi- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
43390: vänä joulukuuta 1971 lakia:loitteen pohjalta. kysymyksen:
43391: Eduskunta lausui tällöin toivomuksen, jossa
43392: edellytettiin mm., että hallitus antaa kiireelli- Aikooko Hallitus viipymättä toteut-
43393: sesti eduskunnalle esityksen oman asunnon ve- taa Eduskunnan v. 1971 lausuman toi-
43394: rovapaudesta sekä vuokrien vähennysoikeu- vomuksen, jossa edellytettiin, että Hal-
43395: desta verotuksessa. Eduskunta edellytti lisäksi litus antaa kiireellisesti Eduskunnalle
43396: aikamäärään nähden, että mainitut muutosesi- oman asunnon asuntoedun verovapautta
43397: tykset verolakeihin olisi tehtävä niin, että sekä asunnon vuokrien vähennysoikeut-
43398: Eduskunnalla on mahdollisuus käsitellä ne vuo- ta verotuksessa koskevan esityksen niln,
43399: den 1972 aikana. että Eduskunnalla on mahdollisuus kä-
43400: Vuosi 1972 on kulumassa kuitenkin loppuun sitellä se vuoden 1972 va:ltiopäivillä?
43401: eikä hallitus toistaiseksi ole täyttänyt mainit-
43402: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1972.
43403:
43404: Aulis Juvela. V. J. Rytkönen. Veikko Salmi.
43405: Niilo Koskenniemi. K. Tamminen. Kuuno Honkonen.
43406: Irma Rosnell. Kaisu Weckman.
43407:
43408:
43409:
43410:
43411: ll62/72
43412: 2
43413:
43414:
43415:
43416:
43417: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e J 1 e.
43418:
43419: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen es~tän kunnioitta-
43420: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa:
43421: olette 9 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn HalHtus on :tehdyn välikysymyksen johdosta
43422: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston antamassaan vas~tauksessa kuluneen marraskuun
43423: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennök- 14 päivänä ilmoittanut, että sen tarkoituksena
43424: senä kansanedustaja Juvelan ym. tekemän seu- on niin pian kuin mahdollista antaa Eduskun-
43425: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen: nalle lakiesitys oman asunnon asuntoedun ve-
43426: rotuksen poistamisesta. Tämän asian, johon
43427: "Aikooko Hallitus viipymättä toteut- kiinteästi 'liittyy myös kysymys asuinkiinteistö-
43428: rt:aa Eduskunnan v. 1971 lausuman toi- jen harkintaverotuksesta kunnaHisverotuksessa,
43429: vomuksen, jossa edellytettiin, että Hal- valmistelut ovat edenneet jo niin pitkälle, että
43430: litus antaa kiireelHsesti Eduskunnalle lakiesitys asiasta annetaan Eduskunnalle vielä
43431: oman asunnon ,asuntoedun verovapautta tämän vuoden aikana.
43432: sekä asunnon vuokrien vähennysoikeut- Mhä asunnon vuokran vähennysoikeuteen
43433: ta verotuksess'a koskevan esityksen niin, verotuksessa tulee haUituksen tarkoituksena on
43434: että Eduskul111a!lla on mahdollisuus kä- selvittää kysymyksen eri puolet ja tämän pe-
43435: sitellä se vuoden 1972 valtiopäivillä?" rusteella hallitus harkitsee, mihin toimenpitei-
43436: siin. asiassa olisi ryhdyttävä.
43437: Helsingissä 12 päivänä joclukuurt:a 1972.
43438:
43439: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
43440: 3
43441:
43442:
43443:
43444:
43445: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T 'a J m a n.
43446:
43447: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom ~svar på spörsmålet får jag vördsamt
43448: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse anföra följande:
43449: av den 9 november 1972 tili vederbörande Med anJ.edning av en intterpellation har Re-
43450: medlem av statsrådet översänt en avskrift av geringen i 'sitt svar den 14 november 1972
43451: följande av riksdagsman Juvela m. fl. ställda meddelat, att dess a:vsikt är ~att så snart som
43452: skriftliga spörsmåJ: möjligt tili Ri:ksdagen avlåta en proposition
43453: med förslag tili lag om avlägsnande av beskatt-
43454: "Har Regeringen för avsikt att utan ningen av hostadsförmån av egen bostad. För-
43455: dröjsmål förverkliga den av Riksdagen beredelserna i detta ärende, tilli vilket nära an-
43456: år 1971 uttalade hemställningen, i vii- sluter ~sig även frågan om beskattning enligt
43457: ken förutsattes, att Regeri:ngen i prövning vid kommuna!lbeskattningen, har re-
43458: brådskande ordning tili Riksdagen av- dan framskridit så långt, att en proposition
43459: låter en proposition om skattefrihet för i saken avlåts tili Riksdagen ännu under detta
43460: bostadsförmån av egen bostad samt om år.
43461: rätt att vid heskattni!llgen avdrag~a hyra Angående rätten att vid beskattningen av-
43462: för bostad sålunda, att Riksdagen skulle draga hyra för bostad har regeringen för av-
43463: ha möjlighet att behandla propositionen sikt att utreda de olika sidorna av frågan och
43464: vid 1972 års riksdag?" regeringen kommer att på grund därav pröva,
43465: vilka åtgärder som borde vidtagas i saken.
43466: Hclsingfors den 12 december 1972.
43467:
43468: Fin-.msm.ini:ster Johannes Virolainen.
43469: Kirj. ksm. n:o 2.S4.
43470:
43471:
43472:
43473:
43474: Tikkanen ym.: Oulun lääninsairaalan palveluksesta Oulun yliopis-
43475: tollisen keskussairaalan palvelukseen siirtyvän henkilökunnan
43476: asemasta.'
43477:
43478:
43479: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
43480:
43481: Oulun yliopistollisen keskussairaalan valmis- heidän osaltaan säilytettävä. Sairaa~ahallinnon
43482: tuttua siirtyy entisen Oulun Lääninsairadan muuttuminen ei saisi merkitä heidän asemansa
43483: hallinto, ym. ·toiminta kuntainllitolle. huonontumista.
43484: Lääninsairaalan palveluksessa olleen henkilö- Lääninsairaalan lakkauttamisen ja Oulun
43485: kunnan siirtyminen Oulun Yliopistollisen kes- Yliopistollisen keskussairaalan perustamisen
43486: kussairaalan pdvelukseen toteutuu myös sa- yhteydessä olisli siirtyvän henkilökunnan ja
43487: massa yhteydessä. työntekijäin asema säilytettävä niin, että esi-
43488: Oulun Lääninsairaalan palveluksessa ovat merkiksi palvelusvuodet ym. edut otettaisiin
43489: työntekijät ja henkhlökunta olleet työsuhteessa huomioon kokonaisuudessaan.
43490: valtion kanssa. Heidän etunsa ovat määräyty- Edelläolevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
43491: neet siellä v.altion virka- ja työehtosopimusten § :n 1 momenttiin viiltaten esitämme valtioneu-
43492: mukaisesti. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
43493: Hallinnon nyt. siirtyessä vdtiolta kuntainlii- raavan kysymyksen:
43494: tolle pyritään saavutettuja etuja huonontamaan.
43495: Kysymystä aiotaan tulkita nii:n, että kysymyk- Onko Hallitus tietoinen, että Oulun
43496: sessä olisi työpaikan vaihto. Tällöin otettaisiin lääninsairaalan palveluksesta Oulun yli-
43497: kuntainliiton palvelukseen siirtyviltä huomioon opistollisen keskussairaalan kuntainlii-
43498: valtion palveluksesta enintään kymmenen ton palvelukseen silirtyvän henkilökun-
43499: vuotta. Tämä merkitsisi esimerkiksi eläke- ja nan ja työntekijäin saavutetut edut huo-
43500: vuosilomaetujen olennaista huonontumis·ta. Sa- nonevat ja mihin :toimenpiteisiin Halli-
43501: malla se on saavutettujen etujen huononemista. tus aikoo ryhtyä mainittujen henkilöi-
43502: Kun käytäntö tässä tapauksessa merkitsee den saavutettujen etujen säilyttämi-
43503: sitä, että henkilökunta ja työntekijät tekevät seksi?
43504: edelleen samaa työtä, olisi myös saavutetut edut
43505: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1972.
43506:
43507: Ville T.ilckanen. Jorma Rantala.
43508:
43509:
43510:
43511:
43512: 1179/72
43513: Eduskunnan Herra PuhemieheUe.
43514:
43515: Valtiopäiväjärjestyk:sen 3 7 § :n 1 momentissa Vastaava tilanne syntyi aikana<an Tampereen
43516: :mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja Kainuun keskussairaaloiden perustamisen yh-
43517: olette 10 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn teydessä, jolloin Tampereen ja Kajaanin yleiset
43518: kirjeenne ohella ·toimittanut v·altioneuvoston sairaalat lakkautettiin. Uusien sairaaloiden kun-
43519: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tainliitot ottivat yleisten sairaaloiden henlcilö-
43520: edustaja Ville Tikkasen ym. näin kuuluvasta kunnat palvelukseensa.
43521: kirjallisesta kysymyksestä n:o 254: Tällaisia tila11!teita varten on säädetty [aki
43522: sairaanhoitolaitosten henkilökunnan aseman jär-
43523: "Onko Hahlitus 'tietoinen, että Oulun jestämisestä eräissä tapauksissa (777 /30. 12.
43524: lääninsairaalan palveluksesta OuJ.un yli- 1966 ).
43525: opistollisen keskussairaalan kuntainlii- Oulun lääni!11Jsairaalan henkiJ.ökunnan siir-
43526: ton palvelukseen siirtyvän henkilökun,. tyessä Oulun keskussairaalapidcin kuntainliiton
43527: nan ja työntekijäin saavutetut edut huo- palvelukseen menetellään samojen peria"<l!tteiden
43528: nonevat ja· mihin toimenpiteisiin Halli- mukaan kuin edehlä mainittujen Tampereen ja
43529: tus aikoo ryhtyä mainittujen henkilöi~ Kajaanin yleisten sairaaloiden henkiJ.östöjen
43530: den 'saavutettujen etujen sählyttämi- osalta.
43531: 'seksi?" Saadun tiedon mukaan kunnallisen sopimus-
43532: vailtuuskunnan ja asianomaisten •työntekijäjär-
43533: Vastauksena kysymykseen es~tän kunnioitta- jestöjen välillä on neuvotteluja järjestelyn to-
43534: vasti seuraavaa: teuttamilsesta.
43535: Helsrogissä 14 päivänä joulukuut'a 1972.
43536:
43537: Sosiaali'" ja 1terveysminliJsteri Seiia Karkinen.
43538: 3
43539:
43540:
43541:
43542:
43543: T i 1[ R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m .a n.
43544:
43545: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Motsvarande situation uppSitod på sin tid i
43546: anger har Ni, Herr T.alman, med Eder skrivelse s.amband med inrättandet av centralsjukhusen
43547: av den 10 november 1972 till vederbörande i T~ammerfors och Kainuu, varvid Tammerfors
43548: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- och Kajana .allmänna sjukhus inckogs. Kommu-
43549: jande av riksdagsman ViJle Tikkanen m. EL nalförbunden för de nya sjukhusen övertog de
43550: ställda skriftliga spörsmål nr 254: a1lmänn:a sjukhusens personaller. För slirt:uationer
43551: av detta slag har stiftats en lag om reglering
43552: "Är Regeringen medveten om att de i vissa fall av personalens Sltällning vid sjuk-
43553: förmåner vilka förvärvats av den perso- vårdsans~alter (777/30.12.1966).
43554: nai. och de arbetstagare 1som från läns- Då personalen vid länssjukhuset i Uleåborg
43555: sjukhuset ~ UJeåborg övergår tili an- överförs tiJl anställning hos kommunaJförbun-
43556: ställning hos kommunaJ.förbundet för det för Uleåborgs centralsjukhusdistrikt för-
43557: Uleåborgs univers1tetscentralsjukhus, fares i enlighet med s1amma principer som i
43558: försämras, och viJka åtgärder har Rege- fråga cm personalen vid de ovan nämnda all-
43559: ringen för avsikt att vidtaga för att de männa sjukhusen i Tammerfors och Kajana.
43560: förmåner nämnda personer förvärvat Enligt de uppgifter som erhållits försiggår
43561: ska11 hibehållas?'' mellan kommunaJ.a avtalsdelegationen och ve-
43562: derbörande arbetstagarorganisationer under-
43563: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ha:nd:Lingar om förverkligandet av regleringen.
43564: anföra följande:
43565: Helsingfors den 14 december 1972.
43566:
43567: SociaJ- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
43568: Kirj. ksm. n:o 255.
43569:
43570:
43571:
43572:
43573: Laatio ym.: Yksityisoppikoulujen taloudellisen aseman parantami-
43574: sesta.
43575:
43576:
43577: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43578:
43579: Koulujärjestelmälain toimeenpanen yhtey- Vaidonapulain jälkeenjääneisyys on aiheutu-
43580: dessä muuttuvat kaikki peruskouluopetusta an- nut lähinnä seuraavista tekijöistä, jotka asian
43581: tavia kouluja, myös kunnallisten ja yksityisten luonteesta johtuen myös jatkuvasti lisäävät tätä
43582: oppikoulujen valtionapua koskevat säännökset. jälkeenjääneisyyttä. Lain säätämisen jälkeen on
43583: Koska kuitenkin koulunuudistuksen toimeen- koulujen työssä tapahtunut ja jatkuvasti tapah-
43584: pano on ajoitettu siten, että ylimenokausi kes- tuu muutoksia, joiden vaikutusta kustannuksiin
43585: tää vuoteen 1977 asti ja koska toisaalta yksi- eivät valtionapulain säännökset ota huomioon.
43586: tyisoppikoulujen pääosa sijaitsee siirtymävai- Oppiaineiden ja oppimäärien lisääntyessä on
43587: heen jälkimmäisinä vuosina peruskoulujärjes- vahvistettu lukusuunnitelmia, joissa luokkien
43588: telmään siirtyvillä alueilla, joudutaan nykyistä viikkotuntimäärät ovat jopa 35, vaikka valtion-
43589: yksityisoppikoulujen valtionapulakia sovelta- avun määriä laskettaessa aikoinaan edellytettiin
43590: maan lähes täydessä laajuudessa vielä useita olevan vain 32 viikkotuntia. Opettajakunnan
43591: vuosia eteenpäin. Tästä syystä sillä seikalla, mi- ikääntyessä aiheutuu kouluille ikälisistä ja mää-
43592: ten tämä laki järjestelee koulujen taloudellisia rävuosikorotuksista jatkuvasti kasvava huomat-
43593: mahdollisuuksia, on hyvin suuri merkitys. Sitä tava menoerä valtionavun kuitenkaan tämän
43594: paitsi on kiinnitettävä huomiota siihen, että johdosta lisääntymättä. Yleisten palkankorotus-
43595: valtioneuvoston huhtikuun 13 päivänä 1972 ten johdosta korotetaan ns. luokkakohtaista
43596: antaman päätöksen mukaisesti on valtionapu valtionapua laissa olevan säännöksen perus-
43597: peruskoulujärjestelmään siirtymisen jälkeen teella, mutta tällöinkin jää koulujen kannetta-
43598: määrättävä silloin voimaan tulevassa valtion- vaksi uusi kustannuserä sen vuoksi, että val-
43599: apulaissa ( 468/68) säädettyjen markkamäärien tionapua ei koroteta palkankorotusten absoluut-
43600: rajoissa koulukohtaisesti siten, että se vastaa tista markkamäärää vastaavalla summalla, vaan
43601: määrältään koulun aikaisempaa valtionapua. ainoastaan suhteellisesti siltä osin kuin valtion-
43602: Tämä koskee sekä kuntien omistamia, että yk- apu on palkkamenoja kattanut, mikä merkitsee
43603: sityisiä oppikouluja. Näin ollen tulevat nykyi- sitä, että koulujen kannettavaksi jää suhteelli-
43604: sin voimassa olevien valtionapusäännösten sisäl- sesti yhä suurempi osa. Edellä sanottujen li-
43605: tämät kohtuuttomuudet ja valtionavun riittä- säksi voidaan vielä luetella useita kustannus-
43606: mättömyys periytymään sellaisinaan uuteen eriä, joihin valtio~apua ei lainkaan anneta, ku-
43607: koulujärjestelmään, mrkä ei suinkaan ole ollut ten luokanvalvojan tunnit, fysiikan ja kemian
43608: koulunuudistuksen tarkoitus. opettajille maksetut demonstraatiolisät, työelä-
43609: Syyt niihin vaikeuksiin, joissa sekä kuntien kelakien aiheuttamat pakolliset maksut jne.
43610: että kansalaisyhteisöjen omistuksessa olevat yk- Kokonaan oman ongelmansa muodostaa kou-
43611: sityisoppikoulut nykyisin yleisesti ovat, voi- lujen rakentamisesta aiheutuneiden velkojen
43612: daan selvästi osoittaa siitä johtuviksi, että val- vaikutus koulujen talouteen. Kouluthan joutu-
43613: tionapulain säännökset, nimenomaan niissä ase- vat suorittamaan rakentamisen kokonaan omalla
43614: tetut markkamäärät ovat jääneet kehityksestä vastuullaan saamatta valtiolta lainkaan avus-
43615: jälkeen. Tämä on jo sinänsä korjausta vaativa tusta ja joutuvat kuolettamaan nämä lainat kuo-
43616: epäkohta, mutta sitä pahentaa olennaisesti lu- letusohjelmien mukaisesti keskimäärin 10-15
43617: kukausimaksujen vuodesta 1968 jatkunut sään- vuoden kuluessa. Se vuokravaltionapu, jolla on
43618: nöstely. tarkoitus korvata kouluille koulukiinteistöstä ja
43619: 1160/72
43620: 2
43621:
43622: sen käyttämisestä aiheutuneet kustannukset, on "Huomattava määrä yksityisiä oppikouluja
43623: kuitenkin mitoitettu 66 vuoden pituiselle on erittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa,
43624: ajalle, milkä merkitsee sitä, että koulut joutu- mistä johtuen niiden lukukausimaksut on jou-
43625: vat hoitamaan omalla vastuullaan rahoituksen, duttu pitämään korkeina. Eduskunta odottaa,
43626: mutta valtio maksaa siihen tarkoitetun avustuk- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin
43627: sen pääasiallisesti vasta vuosikymmenien kulut- tämän epäkohdan poistamiseksi."
43628: tua. Näitä toimenpiteitä eduskunta vielä kiirehti
43629: Kun toisaalta yksityisoppikoulujen lukukau- ottamalla vuoden 1971 tulo- ja menoarvion pe-
43630: simaksut on, kuten edellä on todettu, sidottu rusteluihin tätä tarkoittavan lausuman.
43631: jatkuvalla säännöstelyllä eivätkä koulut sosiaa- Korjaustoimiin ei lupauksista ja kehoituk-
43632: lisista syistä liene halukkaitakaan niitä korotta- sista huolimatta ole kuitenkaan ryhdytty. Mää-
43633: maan ja kun valtion oppikoulujen lukukausi- rärahat, jotka valtion tulo- ja menoarviossa vuo-
43634: maksua ei ole vuoden 1956 jälkeen eli 16 vuo- delle 1973 koskevat yksityisoppikoulujen ta-
43635: teen lainkaan korotettu, jää ainoaksi mahdolli- loudellista asemaa, esitetään aikaisemman suu-
43636: suudeksi tällaisissa oloissa korjauksen suoritta- ruisina. Ei liioin toimenpiteitä valtionapusään-
43637: minen valtionapua tarpeellisessa määrässä lisää- nösten parantamiseksi ole tapahtunut, vaikka
43638: mällä, etenkin koska kouluilta on asetuksella vain valtionapulainsäädäntöä muuttamalla to-
43639: kielletty mahdollisuus ottaa lukukausi- ja kir- dellista korjausta voidaan saada aikaan.
43640: joittautumismaksun lisäksi mitään muita mak- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
43641: suja. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
43642: Korjauksen välttämättömyydestä ollaan kyllä me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
43643: selvillä. Jo vuonna 1968 ministeri Virolainen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43644: eräässä eduskuntakysymykseen antamassaan vas-
43645: tauksessa lausui, että opetusministeriössä on Onko Hallitus tietoinen niistä talou-
43646: harkittavana kysymys siitä, millaisin valtion- dellisista vaikeuksista, joihin yksityiset
43647: apujärjestelyin tehokkaimmin voitaisiin aikaan- oppikoulut ovat valtionapusäännösten
43648: saada yksityisten oppikoulujen taloudellisen jälkeenjääneisyyden ja lukukausimaksu-
43649: aseman parantuminen. Myös eduskunta on to- jen säännöstelyn johdosta joutuneet ja
43650: dennut tämän tilanteen vaativan kiireellisiä toi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43651: menpiteitä. Vastauksessaan hallituksen esityk- ryhtyä yksityisoppikoulujen taloudelli-
43652: seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle sen aseman kiireelliseksi ja tehokkaaksi
43653: 1970 eduskunta yleisperusteluissa lausui seuraa- parantamiseksi?
43654: vaa:
43655: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1972.
43656:
43657: G. Laatia. Eero Lattula. Pekka Vilmi.
43658: Jouni Mykkänen. Victor Procope. Jouko Siikaniemi.
43659: Salme Katajavuori. J. Juhani Kortesalmi. Sirkka Lankinen.
43660: Einari Nieminen. Aili Vaittinen-Kuikka. Pekka Jokinen.
43661: Timo Mäki. Juuso Häikiö. Erkki Häkämies.
43662: 3
43663:
43664:
43665:
43666:
43667: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43668:
43669: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yleistasoon verrattuna, koulun toimintaolosuh-
43670: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teet ja talous sekä sen paikkakunnan kalleus-
43671: olette 10 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn aste, missä koulu sijaitsee.
43672: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Oppikoulujen yleistarkastusten yhteydessä on
43673: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- koulun toiminnan tasoa verrattu oppikoulujen
43674: edustaja Laation ym. näin kuuluvasta kirjalli- keskimääräiseen toiminnan tasoon. On ymmär-
43675: sesta kysymyksestä n:o 255: rettävää, että edullisemmissa olosuhteissa toi-
43676: mivat koulut ja ne koulut, joiden toiminta on
43677: "Onko Hallitus tietoinen niistä talou- täysin vakiintunutta, ovat ,tällöin saaneet pa-
43678: dellisista vaikeuksista, joihin yksityiset remman arvostelun kuin järjestelynalaiset tai
43679: oppikoulut ovat valtionapusäännösten vaikeammissa olosuhteissa toimivat koulut. Jäl-
43680: jälkeenjääneisyyden ja lukukausimaksu- kimmäiset saattavat useinkin olla heikommassa
43681: jen säännöstelyn johdosta joutuneet ja taloudellisessa asemassa kuin vanhat ja vakiin-
43682: miliin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuneet koulut. Opetusministeriössä on vireillä
43683: ryhtyä yksityisoppikoulujen taloudelli- suunnitelma muuttaa yksityisoppikoulujen
43684: sen ,aseman kiireelliseksi ja tahokkaaksi luokkakohtaista vahionapua siten, että valtion-
43685: parantamiseksi?'' avun suuruutta määrättäessä otettaisiin huo-
43686: mioon vain koulun toimintaolosuhteet ja ta-
43687: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lous sekä sen paikkakunnan kalleusaste, missä
43688: vasti seuraavaa: koulu sijaitsee eikä enää koulun tasoa. Lisäksi
43689: On todettava, että yksityisopp1koulujen val- harkitaan muuttaa valtionavun kymmen!luokkai-
43690: tionapu ei ole riittävän joustavasti pystynyt ot- nen valtionapuluokitus viisiluokkaiseksi, jolloin
43691: tamaan huomioon sitä tilannetta, joka on syn- avustusluokkien erot kasvaisivat nykyistä suu-
43692: tynyt toisaalta tapahtuneiden palka:nkorotuk- remmiksi ja tarvetta paremmin vastaavaksi.
43693: sien aiheuttamien lisääntyneiden kustannusten
43694: ja toisaalta lukukausimaksujen säännöstelyn Näiden muutosten jälkeen voitaisiin nostaa
43695: johdosta. Koulujen ylläpitäjät ovat sitäpaitsi monen yksityisoppikoulun va!l.tionapua siten,
43696: haluttomia korottamaan lukukausimaksuja, että se todella vastaisi koulun taloudellista ase-
43697: koska se lisäisi vielä entisestään yksity1sen ja maa.
43698: valtion oppikoulun välistä lukukausimaksujen Lisäksi on todettava, että srtä mukaa kuin
43699: eroa. kunnat siirtyvät peruskoulujärjestelmään vähe-
43700: Yksityisoppikoulujen eri valtionapumuodois- nevät ne koulut, jotka voivat hakea vaikeassa
43701: ta ovat ns. Juokkakohtainen j~a ns. prosentuaa- taloudellisessa asemassa olevien yksityisoppi-
43702: linen valtionapu tärkeimmät. Yksityisoppikou- koulujen velkojen maksamiseen tarkoitettua
43703: luasetuksen 44 § :n mukaan luokkakohtaisen määrärahaa. Vaikka määräraha pysyykin samana
43704: valtionavun suuruutta harkittaessa voidaan ot- siitä voidaan näin ollen myöntää markkamääräi-
43705: taa huomioon koulun taso maan oppikoulujen sesti suurempia 'avustuksia.
43706: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1972.
43707:
43708: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
43709: 4
43710:
43711:
43712:
43713:
43714: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
43715:
43716: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hållanden och ekonomiska ställning samt dyr-
43717: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ortsklassen för den ort där skolan är belägen.
43718: av den 10 november 1972 tili vederbörande I samband med de ,allmänna inspektionerna
43719: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- av läroverken har skolans verksamhetsnivå jäm-
43720: jande av riksdagsman Laatio m. fl. ställda förts med skolornas genomsnittsnivå. Det är
43721: s'kriftliga spörsmål nr 25 5: förklarligt, att de skolor som arbetar under
43722: bättre förhållanden och de skolor vars verksam-
43723: "Är Regeringen medveten om de het är helt stabiliserad därför har fått en bättre
43724: ekonomiska svårigheter, som statsunder- bedömning än de skolor som är under orga-
43725: stödsstadgandenas efterblivenhet och nisering eller verkar under sämre omständig-
43726: regledngen av terminsavgifterna har för- heter. De sistnämnda kan ofta vara i ett oför-
43727: orsakat privata läroverk, och vilka åt- delaktigare ekonomiskt läge än de gamla och
43728: gärder ämnar Regeringen vidtaga för att stabHa skolorna. I undervisningsministeriet hål-
43729: skyndsamt och effektivt förbättra de ler man på med att planera ändring av stats-
43730: privlllta läroverkens ekonomiska situa- understödet per klass för privata läroverk så,
43731: tion?" att vid bestämmande av storleken arv under-
43732: stödet skulle beaktas endast skolans verksam-
43733: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hetsförhållanden och ekonomiska läge samt dyr-
43734: samt anföra följande: ortsklassen för den ort där skolan är beklägen
43735: Det bör konstatet:as, att 'statsunderstödet åt och icke längre skolans nivå. Dessutom över-
43736: privata läroverk ej har tHlräckligt smidigt kun- lägges att ändra statsunderstödsklassificeringen
43737: nat följa med den situation, som uppstått å från tio klasser tili fem, varvid skillnaderna
43738: ena sidan genom ökade kostnader som föror- mellan understödsklasserna skulle bli större än
43739: sakats av löneförhöjningar och å andra sidan de nuvarande och bättre svara mot behovet.
43740: genom regleringen av terminsavgifterna. Sko- Efter dessa ändringar kunde man höja stats-
43741: lornas upprätthållare är dessutom oviliiga att understödet för många privata läroverk så att
43742: höja terminsavgifterna, emedan det i ännu det i verklikheten skulle motsvara sko1ans eko-
43743: högre grad skulle öka skillnaden mellan ter- nomiska ställning.
43744: minsavgifterna vid privata och statens läroverk. Ytterligare må konstateras, att ~ samma mån
43745: Av privatläroverkens statsunderstödsformer som kommunerna övergår till grundskolsyste-
43746: är det s.k. understödet per klass och met minskar antalet av de skolor, som kan an-
43747: det s.k. procentuella understödet de vikti- hålla om understöd som är avsett för betalning
43748: gaste. Enligt 44 § förordningen om privata av i svårt ekonomiskt läge varande pdvata läro-
43749: läroverk kan man vid bestämmande av storle- verks skulder. Fastän anslaget förblir oföränd-
43750: ken av understödet per klass taga i beaktande rat kan man därav sålunda bevilja större un-
43751: skolans nivå jämfört med den allmänna nivån derstöd.
43752: föt lw1dets läroverk, skolans verksamhetsför-
43753: Helsingfors den 12 december 1972.
43754:
43755: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
43756: Kirj. ksm. n:o 256.
43757:
43758:
43759:
43760:
43761: Lehtinen: Kriminaalihuolto r.y:n julkisoikeudellistamisesta.
43762:
43763:
43764: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
43765:
43766: Kriminaalihuoltokomitea antoi mietintönsä taan Kriminaalihuolto r.y:n valtionavun lisää·
43767: kuluvan woden helmikuussa. Vapaudessa ta- mistä runsaalla kolmanneksella. Finanssivalvon-
43768: pahtuvan laiminaalihuollon kehittämisen tär- tasyistä olisi voinut odottaa tähän lisäykseen
43769: keimpinä ja pikaisimpina toimina komitea esit- liittyviä toimenpiteitä yhdistyksen julkisoikeu·
43770: ti Kriminaalihuolto r.y:n julkisoikeudellista- dellistamiseksi. Lisäksi tämä tarjoaisi takeen
43771: mista. siitä, että näiden rahojen käyttö tulee ohjautu-
43772: Komitean esittämät perustelut Kriminaali- maan komitean ehdotusten mukaisesti vapau-
43773: huolto r.y:n julkisoikeudellistamiseksi ovat va- dessa tapahtuvan kriminaalihuoltotyön tärkeim-
43774: kuuttavat. Tällä hetkellä Kriminaalihuolto r.y. piin kohteisiin nykyisestä niukkOj~ voima-
43775: on tavallinen yksityinen yhdistys. Kuitenilcin varojen ilineisestä ·hukkakäxtöstä.
43776: tehtävien laatuun ja pääasiallisesti julkisin va- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
43777: roin tapahtuvaan toimintansa rahoittamiseen päiväjärjestyksen 37 S:n 1 momenttiin esitän
43778: nähden se on saawttanut "puolivirallisen" ase- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43779: man. Jo yksinomaan valtion finanssivalvonnan vaksi seuraavan kysymyksen:
43780: tähden ei voida ajatella, että tulevaisuudessa
43781: varmasti jatkuvasti laajentuva vapaudessa ta- Tietääkö Hallitus, että Kriminaali-
43782: pahtuva kriminaalihuolto tulisi säilymään yksi. huolto r.y. on tällä hetkellä rtawllinen
43783: tyisen yhdistyksen :tehtävänä. Lisäksi ajatus yksityinen yhdistys, joka kuitenkin toi-
43784: julkisoikeudellistamisesta tuntui alun aika~ mii pääasiallisesti julkisin varoin, ja
43785: saaneen kannatusta kaikissa intressipiireissä. aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kri·
43786: Sitten mietinnön julkistamisen ei kuitenkaan miaaalihuolto r.y:o julkisoikeudellista-
43787: ole tapahtunut mitään. Hallituksen tulo- ja miseksi Kriminaalihuoltokomitean ehdo-
43788: menoarvioehdotuk~sa ensi wodelle ehdote- tusten mukaisesti?
43789: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1972.
43790:
43791: Lasse Lehtinen.
43792:
43793:
43794:
43795:
43796: 1114/72
43797: 2
43798:
43799:
43800:
43801:
43802: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
43803:
43804: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa la toiminnallaan, ja loput yhdistys on saanut
43805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, avustuksina kunnilta ja seurakunnilta.
43806: olette 10 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn Niin kauan kuin yleisen sosiaalihuoltojärjes-
43807: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston telmän puitteissa ei ole mahdollista toteuttaa
43808: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- riittävän sosiaalisen turvallisuuden takaavia
43809: edustaja Lasse Lehtisen näin kuuluvasta kir- palveluja mm. rangaistuslaitoksista vapautuvil-
43810: jallisesta kysymyksestä n:o 256: le, on perusteltua, että vapaaehtoista kriminaa-
43811: lihuoltotyötä tekevien yksityisten yhdistysten
43812: "Tietääkö Hallitus, että Kriminaali- rinnalla on erityisorganisaatio, joka voidaan
43813: huolto r.y. on täJlä hetkellä tava:llinen velvoittaa huolehtimaan tietyistä vapaudessa
43814: yksityinen yhdistys, .joka .kuitenkin toi- tapahtuvan· kriminaalihuollon toiminnoista yh-
43815: mii pääasiallisesti julkisin varoin, ja tc$kunnan asettamien .tavPitteiden mukaisesti.
43816: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin· Kri- Kriminaalibuolto ry:n kokemus ja sen nykyinen
43817: minaalihuolto r. y :o ju).kisoikeudellista- toimintaorganisaatio on tarkoituksenmukaista
43818: miseksi Kriminaalihuoltokomitean ehdo- ottaa uuden erityisorganisaation perustaksi.
43819: tusten ·mukaisesti?" Valtion osuuden muodostaessa keskeisen osan
43820: Kriminaalihuolto ry:n rahoituksesta ja valtion-
43821: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- avun jatkuvasti kasvaessa on katsottava, että
43822: vasti seuraavaa: tämän toiminnan koordinoiminen on saatettava
43823: Kriminaalihuoltotoimintaa harjoittavat nykyi- entistä tehokkaammin valtion valvontaan. Niin-
43824: sin eräät yksityisoikeudelliset yhteisöt, jotka ikään ei voida pitää tarkoituksenmukaisena,
43825: saavat toiminnalleen valtion tukea. Valtion vuo- että Kriminaalihuolto ry. yksityisoikeudellisena
43826: den 1972 tulo- ja menoarvion momentilta yhdistyksenä huolehtii eräistä selvästi rikos-
43827: 25.50.50 on oikeusministeriö myöntänyt val- seuraamusjärjestelmään liittyvistä. virallistoimin-
43828: tionapua kriminaalihuoltotyöhön Kriminaali- noista. Edellä mainituista . tyistä voidaan helmi-
43829: huolto ry:lle, Valtakunnallinen Vankillitto kuun 29 päivänä 1972 mietintönsä jättäneen
43830: Krim ry:lle ja Pelastusarmeijan Säätiölle. Näis- Kriminaalihuoltokomitean · ehdotus Kriminaali-
43831: tä yhteisöistä Kriminaalihuolto ry:n toiminta huolto ry:n muuttamisesta julkisoikeudelliseksi
43832: kohdistuu yksinomaan kriminaalihuoltotyöhön. kriminaalihuoltoyhdistykseksi katsoa kiireelli-
43833: Muiden yhteisöjen toiminnassa kriminaalihuol- seksi tehtäväksi. Julkisoikeudellisen kriminaali-
43834: totyö muodostaa vain osan toimintakentästä. huoltoyhdistyksen hallituksen jäsenet nimittäisi
43835: Valtionapu kriminaalihuoltotyöhön oli val- valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä ja
43836: tion vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa sen toimintaa valvoisi yhdistyksen hallituksen
43837: 1 180 000 markkaa ja hallituksen esityksessä ohella oikeusministeriö. Julkisoikeudellisen yh-
43838: vuoden 197~ valtion tulo- ja menoarvioksi distyksen järjestysmuoto varmistaisi samanaikai-
43839: 1 600 000 markkaa. Krimilllaalihuolto ry:lle sesti riittävän finanssivalvonnan, hallinnon te-
43840: myönnettiin vuonna 19i2 1 127 500 markkaa, hokkuuden. vaoaan huoltotyön aloitteisuuden
43841: ·mikä on 96 % koko valtionavun määrästä, ja ja kokeiluj~ hYväksikäytön.-
43842: hallituksen esityksessä vuoden 197 3 valtion Kriminaalihuolto ry:n julkisoikeudellistami-
43843: tulo- ja menoarvioksi on Kriminaalihuolto ry:n nen ei sulje pois kuntien ja muiden yhteisöjen
43844: osuudebi ehdotettu ainakin 1 277 500 mark- mahdollisuutta osallistua yhdistyksen toiminoan
43845: kaa, mikä on 80 % koko valtionavun määrästä. tukemiseen. Kuitenkin vapaudessa tapahtuva
43846: Mainittu valtionapu on kattanut noin 50 % kriminsalihuolto tulee pääasiassa rahoitettavaksi
43847: Kriminaalihuolto ry:n rahoituksesta. Noin valtion varoin. Kriminaalihuoltotyöhön varat-
43848: 32 % menoistaan yhdistys on rahoittanut omal- tavia määrärahoja joudutaan lähivuosina tuntu·
43849: 3
43850:
43851: vasti lisäämään johtuen tämän toiminta-alueen Kriminaalihuolto ry:n muuttamisesta julkis-
43852: tähänastisesta vakavasta laiminlyömisestä. Pää- oikeudelliseksi kriminaalihuoltoyhdistykseksi on
43853: osa vapaudessa tapahtuvaan krimilnaalihuolto- valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä ja
43854: työhön myönnettävästä valtionavusta tullaan lähiaikoina tullaan lisäksi asettamaan asiaa val-
43855: osoittamaan Kriminaalihuolto ry:lle. Ehdotusta mistelemaan erillinen toimikunta.
43856: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
43857:
43858: Oikeusministeri Matti Louekoski.
43859: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
43860:
43861: 1 det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen samhet, och återstoden har föreningen erhållit
43862: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse såsom understöd från kommuner och försam-
43863: av den 10 oovember 1972 till vedeJJbörande llngar.
43864: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Så länge det inte är möjligt att inom ramen
43865: jande av riksdagsman Lasse Lehtinen ställda för det allmänna socialvårdssystemet tillhanda-
43866: spörsmål nr 256: hålla tjänster som garanterar tillräcklig social
43867: trygghet för bl.a. dem som försätts i frihet
43868: ••Är Regeringen medveten om att från straffanstaltema, är det motiverat, att det
43869: Kriminalvård rf. i detta nu är en vanlig vid sidan av föreningat som utför frivilligt
43870: privat förening, som dock huvudsak- kriminalvårdsarbete finns en specialorganisa-
43871: llgen fungerar med stöd av offentllga tion, som kan åläggas att draga försorg om
43872: medel, och vissa i frihet försiggående kriminalvårdsfunktio-
43873: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder ner i överensstämmelse med samhällets mål-
43874: för att enllgt Kriminalvårdskommittens sättrung. Det är ändamålsenllgt att lägga Krimi-
43875: förslag ge föreningen offentllgträttslig nalvård rf:s erfarenhet och dess nuvarande
43876: ställning?, verksamhetsorganisation till grund för en ny
43877: specialorganisation. Då statens andel utgör en
43878: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt central del av Kriminalvård rf:s finansiering
43879: anföra följande: och då statsunderstödet ökas fortgående, kan
43880: Kriminalvårdsverksalllhet bedrivs för närva- det anses, att koordineringen av denna verk-
43881: rande av vissa privaträttsllga samfund, vilka samhet bör bringas under effektivare statllg
43882: åtnjuter stöd av staten. Justi~ieministeriet be- kontroll än tidigare. lcke heller kan det anses
43883: viljade under momentet 25.50.50 i 1972 års ändamålsenllgt, att Kriminalvård rf. såsom en
43884: statsförslag statsunderstöd för kriminalvårds- privaträttslig förening omhänderhar vissa offi-
43885: verksamhet åt Kriminalvård rf., Riksförbundet ciella funktioner vilka klart ansluter sig tili
43886: för Fångar Krim rf. och Stiftelsen för Fräls- straffpåföljdssystemet. Av ovan nämnda skäl
43887: ningsarmen i Finland. Av dessa samfund är kan Kriminalvårdskommittens förslag i betän-
43888: Krim.inalvård rf:s verksamhet inriktad enbart kande av den 29 februari 1972 angående om-
43889: på kriminalvårdsarbete. Inom de övriga sam- bildande av Kriminalvård rf. tili en offentligt-
43890: fundens verksamhet utgör kriminalvårdsarbetet rättslig kriminalvårdsförening anses vara en
43891: endast en del av verksamhetsfältet. brådsbnde uppgift. Medlemmarna i den offent-
43892: Statsunderstödet för kriminalvårdsarbetet var ligträttsliga kriminalvårdsföreningens styrelse
43893: i statsförslaget för år 1972 1180 000 mark skulle utnämnas av statsrådet på framställning
43894: och i regeringens proposition angående stats- av justitieministeriet, och tillsyn över förening-
43895: förslaget för år 1973 1 600 ooo ma:rk. At Kri- ens verksamhet skulle utom av föreningens
43896: minalvård rf. beviljades år 1972 1127 500 styrelse utövas av justitieministeriet. Den
43897: mark, vilket ir 96 % av hela statsunderstöds- offentli~trättsli~a förenin~s or~anisationsform
43898: beloppet, och i regeringens proposition ang!- skulle tillika säkerställa- en tiliräcklig finans-
43899: ende statsförslaget för år 1973 har såsom Kri- kontroll, förvaltningens effektivitet, initiativ-
43900: minalvård rf:s andel föreslagits åtminstone kraft i det fria vårdarbetet och utnyttjande av
43901: 1 277 500 mark, vilket är 80 % av hela stats- försöksvetksamhet.
43902: understödsbeloppet. Nämnda statsunderstöd Att Kriminalvård rf. blir en offentllgträttslig
43903: har täckt omkring 50% av Kriminalvård rf:s förening utesluter icke kommunemas och öv-
43904: finansiering. Omkring 32% av utgifterna har riga samfunds möjlighet att deltaga i stödjande
43905: föreningen finansierat genom sin egen verk- av föreningens verksamhet. Dock kommer kri-
43906: 5
43907:
43908: minalvården i frihet att i huvudsak finansieras rf. Ett förslag angående ombildande av Krimi-
43909: med statens medel. Anslagen för kriminalvårds- nalvård rf. ti1l en offentligträttslig kriminal-
43910: arbetet måste under de närmaste åren ökas vårdsförening har varit under beredning i justi-
43911: kännbart, beroende på att detta verksamhets- tieministeriet såsom tjänsteuppdrag och under
43912: område hittills försummats allvarligt. Huvud- den närmaste tiden kommer dessutom att till-
43913: parten av statsunderstödet för kriminalvården sättas en fristående kommission för ärendets
43914: i frihet kommer att anvisas åt Kriminalvård beredning.
43915: Helsingfors den 7 december 1972.
43916:
43917: Justitieminister Matti Louekoski.
43918:
43919:
43920:
43921:
43922: 1114/72
43923: Kirj. ksm. n:o 257.
43924:
43925:
43926:
43927:
43928: Forsman: Tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluksesta ilmailuhal-
43929: lituksen alaisuuteen siirrettyjen palkkauksesta.
43930:
43931:
43932: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
43933:
43934: Ilmailuhallinnon lakia käsiteltäessä Edus- Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
43935: kunnassa luvattiin tie- ja vesirakennuslaitoksen sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
43936: viran tai pysyvän toimen haltija, joka suorittaa neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
43937: ko. lain mukaan ilmailuhallinnolle kuuluvia teh- seuraavan kysymyksen:
43938: täviä siirtää säädettyä järjestystä noudattaen
43939: hänelle soveltuvaan virkaan tai toimeen ilmai- Onko Hallitus tietoinen, että ilmailu-
43940: luhallinnossa. Ilmailuhallinnon asiantuntijat il- hallituksen perustamisen jälkeen tie- ja
43941: moittivat asianomaisten siirrettävien henkilöi- vesirakennuslaitoksen alaisuudesta ilmai-
43942: den palkkaetuisuuksien säilyvän entisellään. luhallituksen alaisuuteen siirrettyjen
43943: Siirron jälkeen on kuitenkin eräiden henkilöi- eräiden henkilöiden kohdalla palkkaus
43944: den palkkaluokka jäänyt ilmailuhallituksen pal- pieneni aikaisemmasta, ja jos on,
43945: veluksessa pienemmäksi kuin se oli tie- ja vesi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43946: rakennuslaitoksen palveluksessa. ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
43947: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1972.
43948:
43949: Mauno Forsman.
43950:
43951:
43952:
43953:
43954: 1187/72
43955: 2
43956:
43957:
43958:
43959:
43960: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43961:
43962: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- kaukseltaan muista viroista lakkautettuja vir-
43963: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- koja ja toimia vastaaviksi, mikäli tehtävien
43964: hemies, olette 14 päivänä marraskuuta 1972 ilmailuhallituksessa katsottiin olevan entistä
43965: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- vastaavat. Palvelussuhteen laatua sen sijaan jou-
43966: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen duttiiri eräissä tapauksissa muuttamaan lähinnä
43967: kansanedustaja Mauno Forsmanin näin kuulu- peruspalkkaisesta sopimuspalkkaiseksi.
43968: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 257: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
43969: delle 1972 poikettiin edellä tarkoitetusta peri-
43970: "Onko Hallitus tietoinen, että ilmai- aatteesta siten, että tie- ja vesirakennushalli-
43971: luhallituksen perustamisen jälkeen tie- tuksen yli-insinöörin (B 3) peruspalkkaista vir-
43972: ja vesirakennuslaitoksen alaisuudesta il- kaa vastaavaksi perustettiin ilmailuhallituksen
43973: mailuhallituksen alaisuuteen siirrettyjen kenttäosaston kunnossapito- ja rakennustoimis-
43974: eräiden henkilöiden kohdalla palltkaus ton toimistopäällikön ( S 14) sopimuspaikkai-
43975: pieneni aikaisemmasta, ja jos on, nen virka, joka palkkaukseltaan vastaa B 2
43976: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo palkkausluokan virkaa. Samoin perustettiin tie-
43977: ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?" ja vesirakennushallituksen teknillisen tarkasta-
43978: jan ( B 2) peruspalkkaista virkaa vastaavaksi
43979: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ilmailuhallituksen teknillisen tarkastajan ( S 13)
43980: vasti seuraavaa: sopimuspaikkainen virka, joka palkkaukseltaan
43981: Ilmailuhallituksen perustamisen valmisteluja on lakkautettua virkaa yhtä palkkausluokkaa
43982: suoritettaessa oli liikenneministeriön ja erityi- alempana.
43983: sesti sen ilmailuosaston tarkoitus perustaa il- Edellä mainituissa tapauksissa palkkaukset
43984: mailuhallituskomitean esityksen mukaisesti kuitenkin henkilökohtaisella sopimuksella jär-
43985: kaikki ilmailuhallituksen virat ja toimet palk- jestettiin suuruudeltaan entisiä vastaaviksi.
43986: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1972.
43987:
43988: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
43989: 3
43990:
43991:
43992:
43993:
43994: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43995:
43996: I de t syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tjänster och befattningar vid_, luftfartsstyrelsen
43997: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse så, att de i fråga om avlöningarna skulle mot-
43998: av den 14 november 1972 tili vederbörande svara de vid de övriga ämbetsverken indragna
43999: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- •tjänsterna och befattningarna, såframt uppgif-
44000: jande av riksdagsman Mauno Forsman ställda terna vid luftfartsstyrelsen ansågs motsvara de
44001: spörsmål nr 257: förutvarande. Tjänsteförhållandets art måste
44002: däremot i vissa fall ändras, närmast från tjänst
44003: "Är Regeringen medveten om, att med grundlön tili tjänst med avtalslön.
44004: sedan luftfartsstyrelsen inrättades, av- I statsverkspropositionen för år 1972 ägde
44005: löningen minskades i fråga om vissa en ·sådan avvike1se från ovan avsedda princip
44006: personer som från att ha varit under- rum, att i stället för överingenjörstjänsten
44007: ställda väg- och vattenbyggnadsstyrelsen ( B 3 ) med grundlön vid väg- och vattenbygg-
44008: underställdes luftfartsstyrelsen, och om nadsstyrelsen inrättades en byråchefstjänst
44009: så är fallet, ( S 14 ) med avtalslön vid luftfartsstyrelsens
44010: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- fältavdelnings underhålls- och byggnadsbyrå,
44011: taga för åstadkommande av rättelse av viiken avlöning motsvarar en tjänst i avlönings-
44012: detta missförhållande?" klassen B 2. Likaså inrättades i stället för tek-
44013: niska inspektörens vid väg- och vattenbyggnads-
44014: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt styrelsen tjänst med grundlön ( B 2) en teknisk
44015: anföra följande: inspektörtjänst vid luftfartsstyrelsen med av-
44016: Då luftfartsstyrelsens inrättande bereddes ta1slön ( S 13 ) , i viiken avlöningen är en klass
44017: hade trafikministeriet och framför allt dess lägre än i den indragna tjänsten.
44018: luftfartsavdelning för avsikt att i enlighet med I ovan nämnda fall ordnades avlöningarna
44019: kommiw!ns för utarbetande av lagstiftning om dock genom personliga avtal så, att de tili
44020: en luftfartsstyrelse framställning inrätta alla storleken motsvarar de tidigare lönerna.
44021: Helsingfors den 8 december 1972.
44022:
44023: Trafikminister Pekka Tarjanne.
44024: Kirj. ksm. n:o 258.
44025:
44026:
44027:
44028:
44029: Forsman: Lappeenrannan virastotalosuunnitelmien toteuttami-
44030: sesta.
44031:
44032:
44033: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44034:
44035: Lappeenrannan kaupungista on muodostunut rastotalon saamiseksi Lappeenrantaan, kaupunki
44036: Etelä-Karjalan hallinnollinen ja taloudellinen on tämän johdosta suorittanut myös tonttijär-
44037: keskus. Kaupunkiin on keskittynyt runsaasti jestelyjä ja kiirehtinyt monin tavoin tätä tär-
44038: erilaista valtion hallintoon liittyvää toimintaa. keää hanketta.
44039: Tämä tapahtuu kuitenkin toimintatilojen osalta Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
44040: erittäin hajallaan eri puolilla kaupunkia ja mo- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
44041: nien virastojen osalta työskentelytilat ovat ah- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
44042: taat ja vanhanaikaiset. Ammattientarkastajat- raavan kysymyksen:
44043: kin ovat joutuneet antamaan huomautuksia
44044: työskentelytilojen kunnon johdosta. Missä vaiheessa on Lappeenrannan
44045: Lappeenrannan kaupungin toimesta on usean virastotalosuunnitelmat ja aikooko Hal-
44046: vuoden ajan kiinnitetty huomiota valtion vi- litus kiirehtää mahdollisten suunnitel-
44047: mien 'toteuttamista?
44048: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1972.
44049:
44050: Mauno Forsman.
44051:
44052:
44053:
44054:
44055: 1150/72
44056: 2
44057:
44058:
44059:
44060:
44061: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44062:
44063: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rakennusoikeuden määräämiseksi. Hankkeen ko-
44064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, konaistilantarve oo alustavasti arvioitu noin
44065: olette 14 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn 17 000 neliömetriksi, josta noin 2 000 neliö-
44066: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston metriä voidaan sijoittaa vanhaan virastotaloon.
44067: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Uudisrakennukseen sijoitettavasta hyötypinta-
44068: edustaja M. Forsmanin näin kuuluvasta kir- alasta voidaan noin 4 000 neliömetriä sijoittaa
44069: jallisesta kysymyksestä n:o 258: rakennusoikeuteen kuulumattomiin tiloihin.
44070: Tarvittava lisärakennusoikeus on siten noin
44071: "Missä vaiheessa on Lappeenrannan 16 500 neliömetriä kerrosalana.
44072: virastotalosuunnitelmat ja aikooko Hal- Uusi virastotalo on suunniteltu rakennetta-
44073: litus kiirehtää mahdollisten suunnitel- vaksi nykyisen postitalon viereiselle tontille,
44074: mien 1toteuttamista?" joka on tarkoitus lähiaikoina valtion ja Lap·
44075: peenrannan kaupungin välillä suoritettavassa
44076: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aluevaihdossa saattaa valtion omistukseen. Van-
44077: vasti seuraavaa: han ja uuden tontin rakennusoikeus on 12 700
44078: Valtiovarainministeriö on 12 päivänä tammi- neliömetriä, josta on käyttämättä noin 9 700
44079: kuuta 1971 kehottanut rakennushallitusta tut- neliömetriä. Rakennusoikeutta on edellä esi-
44080: kimaan mahdollisuudet rakentaa uusi virasto- tetystä tilantarpeesta johtuen täten huomatta-
44081: talo Lappeenrantaan ja selvittämään tonttiky- vasti lisättävä tai ohjelmaa on vastaavasti su-
44082: symyksen sekä rakennuksen suuruusluokan. pistettava. Ratkaisua vaikeuttaa lisäksi posti-
44083: Kiireellistä ratkaisua edellyttävän tilantarpeen autoliikenteen järjestäminen, paikoitus ja kel-
44084: perusteella valtiovarainministeriö on sisällyttä- laritiloihin sijoitettavien toimintojen runsaus.
44085: nyt kysymyksessä olevan virastotalohankkeen Tarkoituksena on saattaa Lappeenrannan vi-
44086: 27 päivänä heinäkuuta 1971 vahvistamaansa rastotalon rakennussuunnittelu päätökseen si-
44087: valtion virastotalojen rakentamisen I kiireelli- ten, että rakennustyöt voitaisiin teknillisessä
44088: syysryhmään. mielessä aloittaa vuonna 1974 tai 1975. Suh-
44089: Saadun selvityksen mukaan rakennushallituk- danne- ja työllisyystekijät tulevat kuitenkin
44090: sessa suoritetaan parhaillaan hankkeen perus- loppujen lopuksi tarkemmin määräämään hank-
44091: tamissuunnitelmaa varten valtion eri virastojen keen aloittamisvuoden.
44092: ja laitosten tilavarausten tarkistusta tarvittavan
44093: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1972.
44094:
44095: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
44096: 3
44097:
44098:
44099:
44100:
44101: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44102:
44103: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utrymmesbehov har preliminärt beräknats tili
44104: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse ca 17 000 kvadratmeter, av vilka ca 2 000
44105: av den 14 november 1972 tili vederbörande kvadratmeter kan inrymmas i det gamla ämbets-
44106: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- huset. Av nyttoarealen i nybygganden kan ca
44107: jande av riksdagsman M. Forsman ställda skrift- 4 000 kvadratmeter placeras i utrymmen utan-
44108: liga spörsmål nr 258: för byggnadsrätten. Den nödiga tilläggsbygg-
44109: nadsrätten omfattar såluda ca 16 500 kvadrat-
44110: "I vilket skede befinner sig planerna meter i våningsyta.
44111: på ämbetshuset i Villmanstrand, och Det nya ämbetshuset skulle enligt projek-
44112: har Regeringen för avsikt att påskynda tet uppföras på det nuvarande posthusets
44113: förverkligandet av eventuella planer?" granntomt, viiken genom ägobyte mellan staten
44114: och Villmanstrands stad inom närmaste framtid
44115: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt skulle förvärvas i statens ägo. Den gamla och
44116: anföra följande: den nya tomtens byggnadsrätt omfattar 12 700
44117: Finansministeriet har den 12 januari 1971 kvadratmeter, av vilka ca 9 700 kvadratmeter
44118: uppmanat byggnadsstyrelsen att undersöka möj- är oanvända. Byggnadsrätten måste sålunda
44119: ligheterna att i Villmanstrand bygga ett nytt på grund av ovannämnda utrymmesbehov av-
44120: ämbetshus och att utreda tomtfrågan samt sevärt ökas eller programmet i motsvarande
44121: byggnadens storleksklass. På grund av att mån inkränkas. Avgörandet försvåras ytterligare
44122: utrymmesbehovet förutsätter ett brådskande av organiseringen av postbilstrafiken och par-
44123: avgörande, har finansiministeriet intagit ifråga- keringen och av mängden av de funktioner som
44124: varande ämbetshusprojekt i skyndsamhetsgrupp måste inrymnas i källarutrymmena.
44125: I, som den 27 juli 1972 fastställdes för statens Avsikten är att få byggnadsplaneringen för
44126: ämbetshusbyggen. ämbetshuset i Villmanstrand avgjord så, att
44127: Enligt erhållen utredning utför byggnads- byggnadsarbetena i tekniskt hänseende skulle
44128: styrelsen som bäst för projektets grundlägg- kunna inledas under år 1974 eller 1975. Kon-
44129: ningsplan granskning av de utrymmesreserve- junktur- och sysselsättningsfaktorer kommer
44130: ringar som gjorts av olika statliga ämbetsverk likväl sist och slutligen att närmare bestämma
44131: och inrättningar för att den nödiga byggnads- vilket år projektets förverkligande kan inledas.
44132: rätten skall kunna bestämmas. Projektets totala
44133: Helsingfors den 8 december 1972.
44134: Finansminister Johannes Virolainen.
44135: Kirj. ksm. n:o 259.
44136:
44137:
44138:
44139:
44140: Linkola ym.: Sairaalalääkärien pitkistä päivystysajoista.
44141:
44142:
44143: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44144:
44145: Sairaaloffisa hoidettavina olevat potilaat ovat hoidossa käytettävät laitteet ja väHneet kehit-
44146: jatkuvasti lääkärin valvonnan ja silinälläpidon tyneet jatkuvasti. Muun muassa sydänpotmaita
44147: alaisia. Yön aikana tätä tehtävää suorittavat voidaan nykyaikaisin menetelmin ja laittein
44148: päivystäjinä toimivat apulaislääkärk Yleensä hoitaa paJ.jon •tehokkaammin kuin aika:iJSemmin
44149: tälla~sen apulaislääkärin päivySJtysvelvoNisuus jopa pelastaa ennen toivottomalta pidettyjä ta-
44150: alkaa aamulla klo 8 jatkuen koko päivän, seu- pauksia elämään. Tämä kaikki vaatii kuitenkin
44151: raavan yön ja vielä seuraaJVana päivänä kello asianomaiselta lääkäriltä hyvää kuntoa ja sekä
44152: 14.30 asti eli yhteensä 30.5 tuntia. Päivystä- fyysiSJtä että psyykkistä vireyttä. Tämä p1täisi
44153: jänä toimiva apulaislääkäri joutuu näin ollen ottaa huomioon kaikissa lääkärien työaikaa ja
44154: j!lltkamaan hoitotehtäviä valvotun yön jälkeen toimintaolosuhteita koskevissa järjestelyissä.
44155: pitkälle iltapäivään saakka. On luonnollista, Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
44156: että hän ei silloin ole :niin virkeässä työkun- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentti!in esi-
44157: nossa, mikä nykyään hoidon ja ennenkaikkea tämme kunnioittaen valtioneuvoSitoo asian-
44158: pothloon turvallisuuden kannaha olisi välttämä- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
44159: töntä. Yhden yön nukkuminen tällaisen pitkän myksen:
44160: päivystysvuoron jälkeen ·ei sekään vielä palauta
44161: täyttä vireyttä. Onko Hallitus kiinnittänyt huomieta
44162: Tässä tapauksessa on kyse lähinnä työaiko- sairaaJ.oiden [ääkärien päivystysvuotojen
44163: jen järjestelyistä eikä niinkään Jääkärien puut- järjestelyiSISä esiintyviin ylipitkiin päi-
44164: teesta sairaaloissa. On ilmeistä, että tähän jo vystysaikoihin ja niistä potilaiden rtur-
44165: pitkään käytössä olleeseen työaikajärjestelyyn ei vallisuudelle aiheutuviin valiJl'oihin ja
44166: ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Viime vuo- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44167: sina ovat kuitenkin sekä hoitomenetelmät että ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?
44168: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1972.
44169:
44170: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
44171: Sirkka Lankinen. Eeva Kauppi.
44172: Eero Lattula. Erkki Häkämies.
44173: Kullervo Rainio. ARi: V aittinen-KuFkka.
44174:
44175:
44176:
44177:
44178: 1180/72
44179: 2
44180:
44181:
44182:
44183:
44184: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
44185:
44186: v,attiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa hän on oikeutettu nukkumaan patvystysvuo-
44187: mainitussa tarkokuksessa Te, Herra Puhemies, ronsa aikana. Tämä onkin yleensä mahdollista
44188: Qlette 14 päivänä marraJSkuuta 1972 päivätyn eräiden harvojen sairaaloiden päivystyspolikli-
44189: kirjeenne ohella toimittanut vrultioneuvoston nikoita lukuun ottamatta.
44190: :asianomaiselJe jäsenelle jrujennöksen kansan- Eri yhteyksissä on pohdittu mahdollisuuksia
44191: edustaja Anna-Li~sa Unkolan ym. näin kuulu- järjestää sairaalalääkärin cyö siten, että sairw-
44192: vasta kirj,aillisesta kysymyksestä n:o 259: päivystyksen jälkeen voi:taiisiin antaa vapaa-
44193: päivä, mutta sailraaloiden kannalta joustavaa jär-
44194: "OnJko Hrul.J.itus kiinnittänyt huo- jestelyä ei ole löydetty. Eril~ten ratkaisumal-
44195: miota sairaaloiden lääkärien päivystys- lien toteuttamisen esteenä ovat yleensä olleet
44196: vuotojen järjestelyffisä esiintyviin ylipit- työvoiman riittämättömyys, siHä 'lisätyövoimaa
44197: kiin päivystysaikoihin ja niistä potmai- ei ole ollut osoitettavissa, sekä sairaa:Lahoidossa
44198: den turvallisuudelle aiheutuviin vaaroi- olevan potilaan hoitoajoo pitkittyminen. Näin
44199: hin ja mihin toimenpiteffiiin Hallitus ollen on toistaiseksi päädytty siihen, että päi-
44200: aikoo ryhtyä näiden epäkohtien poista- vystyksen johdosta annettava vapaa-aika laske-
44201: miseksi?" ,taan neljännesvuosittain. Erään vaihtoehdon
44202: päivystysrasirtuksen pi~nentäm~seksi tarjoaisi
44203: Vastauksena kysymykseen esiltän kunnioåtta- vuorotyön käyttöönotto, mikä vaihtoehto on
44204: vasti seunaawaa: myöskin: ollut esillä edellä mainituissa neuvot-
44205: Sairaalrulääkäreiden päivystysvelvo1lffiuudesta teluissa.
44206: on annettu ohjeita lääkintöhallituksen yleis- Kyselyn perusteissa kiittm1tetään huomiota lä-
44207: kirjeälä No 1433/20. 3. 1968 ja 1515/16.6. hinnä apulaioslääkäreiden päivystysrasi!tukseen.
44208: 1971. Tämän johdosta on todettava, että vaikeimmat
44209: Näissä yleiskirjeissä sairaalalääkärin päivys- ja monimutkaisimmart: hoitotoimenpiteet suori-
44210: tysvelvollisuuden enimmäismääräksi kuukautta tetaan yleensä sairaalalaitoksen palveluksessa
44211: kohti määdtetään 5 vuorokautta sekä, milloin olevien eri!koislääkäreiden toimesta tai näiden
44212: lääkäri on täyttänyt 55 vuotta', puolet tästä eli valvonnassa.
44213: 2.5 vuorokautta. Lisäksi on itodettu, että mi- Sellaålsessa kyselyn perusiteluissa matrutussa
44214: käli päivystysaikana sairaalassa tehdyn aktiivi- tapauksessa, jossa apula~s~ääkäri päätettyään
44215: sen työn määrä ylittää 40 tuntia: kuukaudessa normaalin työpäivänsä klo 14.30, päivystää seu-
44216: päivystävää lääkäriä kohti, olisi pyllktävä vas- ra~v,aan aamuun klo 8 saa:kka ja alo~ttaa sen jäl-
44217: taavasti vähentämään päivystyskertojen luku- keen normaalin työpäivän klo 14.30 asti, riip-
44218: määrää. Samoin olisi meneteLtävä, jos aktiivisen puu järjestelyn rasilttavuus viime kädessä siitä,
44219: työn määrä säännöllisesti ylittää 10 tuntia päi- kuinka suuren osan päivystysajasta [ääkäri on
44220: vystysvuorokautta kohni. voinut nukkua yön aikana. Kuten edellä on to-
44221: Yksityiskohtaisempaa yleisohjetta päivystys- dettu, voi 'lääkäri nuklrua, mikäli aktHvista:
44222: vuoroista ei sairaaloiden eri!laisen koon ja luon- ,työtä ei ole. Tältä osin järjestely poikkeaa esim.
44223: teen vuoksi ole tarkoituksenmukaista antaa. hoito-osa~tojen sairaanhoitajien työstä yön
44224: Mikäli päivystäjällä ei ole aktiivista työtä, aikana.
44225: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1972.
44226:
44227: Sosiaali- ja 1terveysministed Seija Karkinen.
44228: 3
44229:
44230:
44231:
44232:
44233: T i lil Ri ksd agens Herr T a 1 m a n.
44234:
44235: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Detta äJr ookså i allmänihet möjligt, frånsett
44236: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skrhrelse vid vissa: få sjukhus jourpolikliniker.
44237: av den 14 november 1972 tiJl vederbörande I ol:ilka sammanhang har man övervägt
44238: medlem av statsrådet översänt avskrift av möjligheterna att organisera sjukhusläka:res ar-
44239: följande arv riksdagsleda:moten Anna-Liisa Lin- bete så, att efter jourtjänst på sjukhus skulle
44240: kola m. fl. ställda spörsmM nr 259: kunna bev.i!ljas en ledig dag, men något med
44241: tanke på sjukhusen smidigt arrangemang har
44242: "Harr Regeringen fäst uppmärksam- man icke kunnat finoo. Hinder för förverk-
44243: het vid de aJ:ttför långa jourer som före- ligande av oHka lösningar har i allmänhet varit
44244: kom:mer vid ordnandet av Jäkamas otillräclclig arbetskraft, ty extra arbetskraft har
44245: jourturer vid sjukhusen och vid de icke kunnat anvisas, samt utdragen vårdtid i
44246: risker för patientemas säkerhet som fråga om patielllt i sjukhusvård. Sålunda har
44247: detta medför, och v11ka åtgärder ämnaa: man tillsvidare stannat för att fritiden på grund
44248: Regeringen vidtaga för avhjälpande arv av jourtjänst räknas kvartalsvis. Ett altemativ
44249: dessa missförhållanden?" för minskande av jourbelastningen skulle vara
44250: ibruktagande av skiftesarbete. Också detta
44251: Såsom srvar på spörsmålet får jag vördsamt alternativ har varit före vid ovannämnda för-
44252: anföra följoo.de: handlingar.
44253: Om sjukhusläkarnas jourskyldighet har I motiveringen för spörsmålet fästes upp-
44254: givits anvisningar genom medicimlstyrelsoos märks.amhet närmast vid den påfrestning som
44255: cirkulär 1433/20. 3. 1968 och 1515/16. 6. jourtjänsten utgör för ass1stentläkarna. På
44256: 1971. grund härarv kan kofiSitart:era:s, att de svåroste
44257: I dessa drlrulär anges 5 dygn per månad så- och mest invecklade vårdåtgärderna i allmän-
44258: som sjukhusläkares jourskyldighet och, om het utförs på åtgärd av specia1läkare i sjukhus-
44259: läkaren fyllt 55 år, häHten härav eller 2 .5 dygn. väsendets tjänst, e1ler under övervakn[ng arv
44260: Dessutom har konstaterats, att om det aktiva sådooa.
44261: arbetet i sjukhuset under jourtjänsten överstiger I ett sådant, 1 motiveringen för 'spörsmålet
44262: 40 timma:r i månaden per jourharvande läkare, nämnt faill, då en assistentläkare efter avslutad
44263: borde man försöka att i motsvarighet därtill normal arbetsdag kl. 14.30 har jout>tjänst tili
44264: minska antalet jourturer. Lika borde förfaras följande morgon kloekan 8 och därdter börjar
44265: om det aktiva arbetet regelbundet överstiger 10 en nol"maJ. arbetsdag tili ldookan 14.30, beror
44266: t1mmar per jourdygn. påfrestrnngen i sista hand på hur stor del arv
44267: Någon mera detaljerad aililmän anv1scing om jourtiden läkaren kunnat sova om natten. Så-
44268: jounturer är det ioke ända:målsenligt artt ge på som ovan \konstaterats, kan läkaren sova, om
44269: grund av sjukhusens olika storlek och natur. aktivt arbete icke Hnns. I detta avseende av-
44270: Har jourhavande läkaren ioke ,aktivt arbete, viker arrangemanget från tiLI exempel vårdav-
44271: är han berättigad att sova under sin jourtur. delningarnas sjukskötares nattarbete.
44272: Helsingforsden 14 deoember 1972.
44273:
44274: Social- och hälsovårdsminis,ter Seija Karkinen.
44275: Kirj. ksm. n:o 260.
44276:
44277:
44278: Linkola ym.: Tupakoinnin kieltämisestä sairaaloissa.
44279:
44280: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
44281:
44282: Monet viime vuosikymmeninä :suoritetut lää- van ensiarvoinen merkitys sairauksien torjuu~
44283: ketieteelliset .tutkimukset samoin kuin lukuisat nassa. Tämä ei näytä juuri olJ.enkaoo p1tävän
44284: käytäDJD.ön kokemukset ovat osoittaneet, että paikkaansa ·tupakointiin näihden. Tupakan kulu-
44285: tupakoinnin terveydelle aiheuttamat haitat ovat •tus, myöskään sawkkeiden poltto, ei ole viime
44286: erittäin vakavia ja muodostavat merkittävän vuosina vähentynyt päinvastaisista odotuksista
44287: osan kaJJdsta kuolemansyistä. Luettelomaisesti huolimatta. Tupakoinnin tuottamia terveyden
44288: esitettynä pahimmiksi haitoiksi on todettu seu- haittoja käsitteleväHä tietoude1la ei näytä ole-
44289: raavat: 1) Unenhäiriöt ovat yleisimpiä tupa- van sanottavaa vaikutusta edes kansanterveys-
44290: koijilla. 2) Tupakoijilla on usein huonompi .työstä vastaavien vi•ranomai:sten toimintaan.
44291: kuulo kuin ei·tupakoivilla. 3) Hampaat lähte- Ehkäisevässä terveydenhuonossa esootyvien
44292: vät tupakoijilla helpommin, tupakointi näyttää 1a1minJyöntien Jisäksi viranomaisten taho1ta ei
44293: aiheuttavan ientulehdusta. 4) Keuhkoput- ole ryhdytty varsinaisissa sairaudenhoitolailtok-
44294: kentulehdus on n. 15 kertaa yleisempi tu- sissa kuten sairaaloissa ja hoitokodeiSiS•a tupa-
44295: pakoivilla kuin ei-tupakoivilla. 5) Muut kointia rajoittaviin toimenpiteisim. Vieläpä tu-
44296: keuhkosairaudet - mm. keuhkorakkuloiden pakoinnin aiheuttamien saivauksien vuoksi hoi-
44297: seinämien murtuminen - ovat yleisempiä toon otettujen potilaidenkin annetaan jatkaa tu-
44298: tupakoijilla. 6) Tupakoijien yleiskunto on pakointia sairaalan tiloissa. Tästä aiheutuvien
44299: huonompi. Veren kyky kuljettaa happea li- haittojen uhdksi joutuvat usein muutkin, usein
44300: haksiin vähenee tupakoijilla 5-10 prosentiila. heikossa vastaanottokunnossa olevat ei-tupakoi-
44301: 7) Psyykkiset vaivat ovat tupakoijilla yleisem- vat potilaat.
44302: piä kuin ei-tupakoivilla. 8) Iho huononee. Kun tupakoinnin syyllisyys moniin sairauk-
44303: Tupakoinnin lopettaminen nuorentaa ihoa siin on tullut pätevästi ·toteennäytetyksi, olisi
44304: enemmän kuin mitkään voiteet. 9) Kurkku- tupakomnin torjuntaan suhtauduttava nykyistä
44305: syöpä {kuten myös syöpä suuontelossa, maha- paljon vakavammin. Käsityksemme mukaan
44306: laukussa, maksassa ja haimassa) on yleisempi siinä ei riitä yksinomaan ·tiedon levittäminen ja
44307: tupa:koijilla. 10) Keuhkosyövän mahdollisuus informointi, vaan siinä vaaditaan viranomaisten
44308: kymmenkertaistuu poltettaessa 10 savuketta taholta myös käytännön toimenp1teitä. Ensim-
44309: päivässä ja nelinkertai•stuu po1tettaessa 40 sa- mäisten joukossa tulisi silloin kyseeseen tupa-
44310: vuketta. 11) Sydänveritolppa on 10 kertaa koinnin täydellinen kieltäminen sairaaloissa ja
44311: yleisempi keski-ikäisillä tupakoijilla kuin ei- kaikissa muissa sairaudenhoitolaitoksissa.
44312: tupakoivilla. 12) Sikiönkasvu hidastuu poltta~ Edellä sanotun perusteella ja viitaten va!lth
44313: villa naisilla. Tupakoivan äidin s1kiö kuolee päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
44314: useammin kohtuun tai syntynyt lapsi kuolee ·tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
44315: ensimmäisen elinviikon aikana kuin ei-tupakoi- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
44316: villa. 13) Tupakointi aiheuttaa miehille impo- myksen:
44317: tenssia. Täitä yhteyttä ei ole kuitenkaan täysin
44318: selvitetty. 14) Jalkojen verisuonihäiriöitä on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44319: melkein yksinomaan tupakoijilla. ryhtyä tupakoinnin kieltämiseksi kai-
44320: Keskustelussa ehkäisevästä terveydenhuol- kissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa?
44321: losta väitetään usein tietojen lev~ttämisellä ole-
44322: Helsingissä 14 päivänä marvaskuuta 1972.
44323:
44324: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen-Ku1kka. Kullervo Ra:inio.
44325: Erkki Häkämies. G. Laatio. Eero Lattula.
44326: Pekka Jokinen. Eeva Kauppi. Sirkka Lankinen.
44327: 1181/72
44328: 2
44329:
44330:
44331:
44332:
44333: Eduskunnan Herra. PuhemieheHe.
44334:
44335: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sairaus kuin ei-tupakoivilla. Myös sydän- ja veri-
44336: mainitussa 1tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suonisairauksia peteville tupakoi!ll!ti on haital-
44337: olette 14 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn lista. Nämä seikat, erikoisesti selvä yhteys keuh-
44338: kirjeenne ohella toimi:ntanut vaJ,tioneuvoston kosyöpään, puoltavllit tupakoinnin lopettamista.
44339: asianomaiselle jäsenelle jäJ.jennöksen kansan- Sairaaloissa on johdonmukaffiesti pyritty sii-
44340: edustaja Anna-LHsa Linkolan ym. näin kuulu- hen, että tupa!kointnista ei koidu haittaa toisille
44341: vasta kirjallisesta kysymykse~tä n:o 260: potilaille. Tässä mielessä sairaaloih1n on järjes-
44342: tetty tupakkahuoneet. Sairaalllin muissa: tiloissa
44343: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- on tupakointi kiellettyä.
44344: koo ryhtyä tupakoinnin kieltämiseksi Sos1aali- ja terveysministeriö on 5. 7. 1972
44345: kaikhsa sairaaloi,~sa jJJJ hoitolaitoksissa?" asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on 31.
44346: 12. 1972 mennessä laatia esitykset säädöksiksi
44347: v~astauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
44348: niin, että erilaisia keinoja yhdessä sopivasti hy-
44349: vasti seuraavaa: väksi käyttäen voidaan saada aikaan tehokasta
44350: On vo1tu kiistattomasti osoitta>a erilaisissa tupakan käytön vähentämiseen tähtävää poli-
44351: epidemiologis1ssa tutikimuksissa, että keuhko- tiikkaa.
44352: syöpää esiintyy saiiJukkeenpohtajil:la 10-12 Tämän työn valmistuttua ministeriö voi tar-
44353: kertaa enemmän kuin ei·tupakoitsijoilla. Sa- kemmin otta<a !kantaa tupakan käyttöä koske-
44354: moin on ihndstä, että krooninen keuhkoputken viin kysymyksiin.
44355: tulehdus on tupako1tsijoilla selvästi yleisempi
44356: Helsingissä 14 päivänä jou~ukuuta 1972.
44357:
44358: Sosiaali-. ja· terveysministeri Seija Karkinen.
44359: 3
44360:
44361:
44362:
44363:
44364: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
44365:
44366: I det syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen sjukdom än hos icke-rökare. Också för dem
44367: a:nger har Ni, Herr T<atlman, med Eder skdvelse som lider av hjäDt- och b1odskär1ssjukdomar är
44368: av den 14 november 1972 tili vederbömnde rökning menllig. Dessa fakta, särskilt det tyd-
44369: medlem 1av statsrådet översänt avskrift av liga sambandet med lungcancer, talar för att
44370: fö1jande av r1ksdagsman Anna•Liisa Linkola det borde sättas stopp för tobaksrökning.
44371: m. fl. ställda skriftliga: spörsmål nr 260: I sjukhusen har man konsekvent strävat tili
44372: atJt rökningen icke får medföra olägenhet för
44373: "ViJka åtgärder har Regeringen för de övriga patientema. Därför har man i sjuk-
44374: avsikt att vidtJaga för ·att förbjuda to- husen ordnat rökrum. I sjukhusens övriga ut-
44375: baksrökning i alla sjukhus och vård- rymmen är rökning förbjuden.
44376: anstalter?" Soci"<ll- och hälsovårdSIIni.tnisteriet tillsatte 5.
44377: 7. 1972 en kommis:sion, som har tili uppgift att
44378: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt före 31. 12. 1972 utarbero framställningar till
44379: anföra föllande: stadganden så, att man med lämphlgt ut-
44380: Vid olika epidemiologiska undersökningar nyttjande av olik.a medel till.sammans skaJJ.
44381: har man obestridligen kunn"<l!t påvisa, ·att före- kunna åstadkomma en effektiv politik som
44382: komsten 1av 1ungca:ncer hos cigarettrökare är syftar till minskande wv 1användningen av tobak.
44383: 10-12 gånger vanligare än hos icke-rökare. Så snart detta arbete har blivit slutfört kan
44384: Li!kaså är det uppenbart, att kronisk luftrörs- micisteriet närmare taga ståndpunkt tiU frågor
44385: katarr hos rökare är en mycket a:llmännare angående användnången av tobak
44386: Helsingfors den 14 december 1972.
44387:
44388: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
44389: Kirj. ksm. n:o 261.
44390:
44391:
44392:
44393:
44394: Junnila: Eurajoen Olkiluotoon suunnitellun atomivoimalahank-
44395: keen toteuttamisen jarruttamisesta.
44396:
44397:
44398: Eduskunnan H erra P u he m i e he U e.
44399:
44400: Lehdistössä on viime päivinä ollut tietoja, ·reen, mutta ei suinkaoo ainoan esimerkin tästä
44401: joiden mukaan Teohl~suuden Voima Oy:n Eura- tarjoaa Porim suunniteLlun terästehdashank-
44402: joen Olk1luotoon raikennetrt:avaksi jo päätetyn keen raukeaminen valtiovaLlan >toi:mes.ta. Tuo
44403: atomivo1malan rakennussuunnitelma olis·1kin hantke pakotettiin keskeyttämään sillä perus-
44404: vielä epävarma sen vuoksi, että asia olisi juut- teella, että puheena olevan tehdasinvestoinnin
44405: tunut kiistelyn kohteeksi v:altioneuvoston jo- sijoittaminen muualle Suomeen oHsi muka ke-
44406: honik1n mi:nisteriva.liokuntaan. Eräiden nykyi- hitysaluepolitiilkan kannalta perusltehlumpaa.
44407: sen hallituksen mimsterien on väitetty asettu- Vaitiovallan tässä •asias~a harjoittamasta painos-
44408: neen vastustamaan sulllU'hitelmaa jopa seLlaisin :tuksesta on kuitenkin käyitännössä ollut vain se
44409: perustein, että "koko energiatuotannon rakenta- seuraus, että koko :terästehdashankkeen toteut-
44410: minen pitäisi keskittää wltion haLtuun eikä taminen näyttää siirtyneen epämääräiseen tule-
44411: siellä tarvita yksityistä teollisuutta." vaisuuteen ja voi näissä oloissa ehkä raueta
44412: Jos tällai:set tiedot kysymY'hessä olevan, kokonaankin. Sataktl111ta13:n siltä ei saUittu raken~
44413: koko maan energiahuoliolle erinom.aJsen •tär- ·~aa, ja muualle sitä ei ole ilmeisesti tarkoituk-
44414: keän voitnailahankkeen jarruttamisesta eräiden senmukaista rakentaa. Aikooko valtiovalta nyt
44415: valtioneuvoSitoo jäsenten toimesta p:iJtävät paik- ehkä jäNeen tehdä jarruttaviilita toimenpiteiJ.J.ä
44416: kansa, ko. ministerien menettely on moneltakin tyhjäksi erään toisen, Satakuntaa koskevan suu-
44417: kannalta erittä~n valitettavaa. Ni:iJn kuin tiede- ren investointinha:llkkeen toteutumisen?
44418: tään, puheena olevaa voimalasuuncitt:elmaa on Edellä olevan perusteella ja vHtaten wJtio-
44419: valmisteltu erittäin perusteelliiSeSiti useiden vuo- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
44420: sien aåikana. Nyt kuitenkin muutamat asiaan hä- valtioneuvoston as~anoma1sen jäsenen vastatta-
44421: täisesti paneutuneet valtioneuvoston jäsenet vaksi seuraavan kysymyksen!
44422: katsovan: vohnansa asettua siltä vastustamaan ky-
44423: seenalaisin perustein, jopa vedoten joihinkin Pitävätkö paikkansa ne lehdistössä
44424: tässä yhteydessä aivan asiattomUn ideologisiin esitetyt väi:tteet, että eräät nykyisen hal-
44425: näkökohtiin. Kuka näissä oloissa kootaa vas- lituksen ministerit olisiv·at ryhtyneet jar-
44426: tuun maata kuluv•an vuosikymmenen lopuJila rutmmaan Eura.joen OllciJuotoon suun~
44427: uhkaavasta energ:iJapulasta, jos tämä pitkälle nitellun atomivoimalahankkeen toteut-
44428: viety suunnitelma nyt tällaisten toisarvoisten tamista, ja jos pitävät,
44429: syiden vuoksi keskeytyisi? aikooko Haillitus huolehtia siitä, että
44430: Mutta a:siaSISa on syytä ot·taa huomioon myös sen eräiden jäsenten oudoin perustein
44431: eräs valtion viåmeailkaisen investointipolitiikan harjoittama jarrutus ei pääse keskeyttä-
44432: alueellista suuntautumista: koskeva näkökohta. mään .tämän maamme energiahuoliolle
44433: VaLtion mvestointipolitiikassa on näet viime ja samalla erään vaLtion investointipoli-
44434: aikoina aivan iJlmei:sesti ·syrjitrt:y sitä maakuntaa, tiikassa viime vuosiJoo syrji•tyn maakun-
44435: nimittäin Satakuntaa, johon Olkiluodon atomi- nan teolliseHe kehitykseMe ensiwvoi•sen
44436: voimaila nyt suunnitellaan rakennettavaksi. Tuo- •tärkeän hankkeen toteuttamista?
44437: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1972.
44438:
44439: Tuure JunnNa.
44440:
44441: 1182/72
44442: 2
44443:
44444:
44445:
44446:
44447: E du skunnan H erra P u h e m i e he 11 e.
44448:
44449: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuotannossa olisi pyrittävä lisäämään, koska se
44450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tulee olemaan taloude1Hsesti eduHisempaa kuin
44451: olette 14 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn muilla tavoin kehitetty sähkövoima. Tästä
44452: kirjeenne n:o 1833 ohe1la toimittanut valtio- syystä ei ko atomivoimalan rakentamista ole-
44453: neuvoston asianomaiselle jäsene11e jäljennöksen kaan asetettu kyseenalaiseksi, v:aan on lähinnä
44454: kansanedustaja Tuure Junnilan näin kuuluvasta ajoissa pyritty selvittämään edellämainitut voi-
44455: kirjallisesta kysymyksestä: mantuotannon kokonaisjärjestelyyn Wttyvät
44456: kysymykset.
44457: "Pitävätkö pallikansa ne lehdistössä Kysymyksessä esitetään myös, että Satakunta
44458: esitetyt väitteet, että eräät nykyisen hal- olisi valtion investoiDt:ipoliti:ikassa jäänyt syr-
44459: Htuksen ministerit olisivat ryhtyneet jinnän kohteeksi. Tosiasia on kuitenkin, että
44460: jarruttamaan Eurajoen Olkiluotoon valtionyhtiöiden työ1listämän henkiJökunnan
44461: suunnJ:tellun atomivoimalahankkeen to- määrä on korkein juuri Turun ja Porin läänissä,
44462: teuttamista, ja jos pitävät, dllen siellä yli 8 300 henkeä. Tämän vahionjoh-
44463: aikooko Halli:tus huolehtia siitä, että toisen teollisuuden painopisteenä läänissä on
44464: sen eräiden jäsenten oudoin perustein nimenomaan Pohjois-Satakunta, jossa sekä Ke-
44465: harjoittama jarrutus ei pääse keskeyttä- mira Oy:n Porin ja Harjava11an tehtaat että
44466: mään tämän maamme energiahuoliolle Outokumpu Oy:n samoiUa paikkakunniUa si-
44467: ja :samalla erään valtion investoindpoli- jaitsevat tehdaslaitokset ovat miltei jatkuvan
44468: tiikassa viime vuosina syrjityn maakun- laajennu!ksen kohteina.
44469: nan tro1liselle kehhyksel.J.e ensiarvoisen J aioterästehtaan rakentamistöiden alo1utami-
44470: tärkeän hankkeen toteuttamis:ta?" sen viivästymisen ei voi katsoa pääas·.i:allisesti
44471: johtuvoo ko tehtaan ·sijo1tuspaikan muutok-
44472: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sesta. Sen jälkeen kun tehtaan rakentamisasia
44473: taen seuraavaa: ensi kerran tulli esille, on näet sen toiminnan
44474: Käsiteltäessä Teollisuuden Vo1rma Oy:n ato- kannattavuusedellytyksiin vaikuttavissa teki-
44475: mivoimalan rakennussuunnitelmaa, on muistet- jöissä tapahtunut huomattavia muutoksia. Näi-
44476: tava, että se käynmstyessään tulee merkitsemään den muutosten vaikutukset on oHut pyrittävä
44477: runsasta 7 prosenttia koko maan voimalaitoska- selvittämään mahdollisimman tarkasti. Saman-
44478: pasiteetista. Tästä syystä energiapoliittinen mi- aikaisesti yksityiskohtaisempien rakennussuun-
44479: nisteri<valiokunta on pyrkinyt asian käsittelyssä nitelmien perusteella suoritetuissa kustannuslas-
44480: siihen, että jo edeLtäpäin olisi selvillä, mil.J.ä ta- kelmien tarkistuksissa on voitu todeta tehtaan
44481: voin tämän voimalaitoksen yhteiskäyttö muun tulevan huomattavasti ensimmäisiä arvioita kal-
44482: vaivakunnan voimantuotannon kanssa tuli.si ta- liimmaksi. Tästä syystä laitoksen rakentamisen
44483: pahtumaan sekä miten välttämärt:ön varavoima- aloittaminen onkin trulä hetkeLlä lähinnä riip-
44484: kapasiteetti olisi varmistettavissa valtakunnaHi- puvainen sHtä, miUoin ja miUä tavoin tämä huo-
44485: sesti mahdollisimman edu~lisella tavalla. mattavan suuri rahoi!tuskysymys kyetään ratkai-
44486: Ministerivaliokunta on tietoinen siitä, että semaan.
44487: atomivoiman osuutta maamme sähkövoiman
44488: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1972.
44489:
44490: Kauppa- ja teoUisuusministeri Grels Teir.
44491: 3
44492:
44493:
44494:
44495:
44496: Tili Ri ksd agens H err T a i m a n.
44497:
44498: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordn1ngen Ministerutskottet är medvetet om att man
44499: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse horde sträva tiH att öka atomkraftens andel av
44500: nr 1833 av den 14 november 1972 tili veder- ~1andets produktion av elkraft, enär denna kom-
44501: börande medlem av statsrådet översänt av- mer att vara ekonomi!skt fördelaktigare än el-
44502: si.Nift av följande av riksdagsman Tuure Junnila kraft som utvecklas på annat sätt. Fördenskull
44503: ställda skriftliga spörsmål: har icke heller byggandet av ifrågavarande
44504: atomkraftverk ifrågasatts, utan man har när-
44505: "Stämmer de i tidningspressen fram- mast i god tid försökt utreda de ovan nämnda
44506: förda påståendena, att vissa av den nu- med totalregleringen av kraftproduktionen
44507: varande regeringens minis.trar skulle ha sammanhängande frågorna.
44508: hörjat bromsa upp förverkligandet av I spörsmålet säges även, att Satakunta skulle
44509: a~tomkraftverksprojektet i Olkiluoto i ha diskriminerats i statens investeringspolitik.
44510: Eurajoki, och om så är fa:llet, Faktum är emeHertid, att den av bolagen med
44511: har Regeringen för avsikt att draga statlig majoritet syssdsatta personalmängden är
44512: försorg om att denna av vissa regerings- högst just i Aho och Björnehorgs Iän, d.v.s.
44513: mediemmar på besynnerliga grunder he- över 8 300 personer. Tyngdpunkten för denna
44514: drivna bromsning icke får ,avbryta för- industri, som står under statens ledn·ing, är
44515: verkligandet av detta projekt, som är av inom länet just norra Satakunta, där såväl Ke-
44516: största vikt för landets energiförsörj- mira Oy:s fahriker i Björneborg och Harjavalta
44517: ning och sattntidigt för den industriella som Outokumpu Oy:s fahriksanläggningar på
44518: utveckHngen i ett landskap som under samma orter utgör föremål för i det närmaste
44519: de senaste åren diskriminerats i statens fortgående utvidgning.
44520: investeringspolitik?" Den omständigheten, att inledandet av bygg-
44521: nadsarbetena på ädelstålverket har fördröjts,
44522: kan ioke anses huvudsakligen bero på den
44523: Såsom 'svar på spörsmålet får jag vördsamt ändrade förläggningsorten för fabriken i fråga.
44524: anföra följande: Sedan byggnadsärendet för första gången togs
44525: Vid behandlingen av byggnadsprojektet rö- fram har nämligen betydande ändringar in-
44526: rande Industdns Kraft Ab:s wtomkraftverk hör •träffat i fråga om de faktorer som inverkar på
44527: man minnas, att då detta kommer i gång, kom- fabr1kens lönsamhetsförutsättningar. Man har
44528: mer det att omfatta drygt 7 procent av hela vari:t tvungen att försöka utreda verkningarna
44529: landets kraftverkskapadtet. Fördenskull har av dessa ändringar så noggranrt: som möjligt.
44530: det energipolitiska ministerutskottet vid he- Samtidigt har man vid justering av kostnadshe-
44531: handlingen av saken strävat till att man redan räkningar på hasen av mera detaljerade bygg-
44532: på förhand skulle iha klart för sig på viii.ket sätt nadsplaner kunnat konstatera, att fabriken blir
44533: s'amdriften me1lan detta kraftverk och rikets avsevärt dyrare än vad de första beriikningarna
44534: övriga kraftproduktion skulle komma att ske utvisar. Av denna orsak är iniedandet av
44535: samt hur den nödvändiga reservkraftskapaci- byggnadsarbetet på fabriken för närvarande
44536: teten skulle kunna tryggas på ett från rikets närmast beroende av när och på vilket sätt
44537: synpunkt så fördelaktigt sätt som möjligt. denna Hnansieringsfråga av betydande storlek
44538: kan avgöras.
44539: Helsingfors den 14 december 1972.
44540:
44541: Handels- och industriminister Grels T eir.
44542: Grj. ksm. n:o 262.
44543:
44544:
44545:
44546:
44547: Saarinen: Erään peruskoulun maantietoa koskevan monisteen
44548: sisällöstä.
44549:
44550:
44551: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44552:
44553: Werner Söderström Osakeyhtiön kouluosas- pia." Tämä toteamus rajoitetaan koskemaan
44554: on toime~ta on laadittu peruskoulun 5. luo- vain liittotasavaltaa, eikä mainita sanaakaan de-
44555: :alle tarkoitettu Länsi-Euroopan maantietoa mokraattisen tasavallan opetuslaitoksesta, opis-
44556: :oskeva monistettu oppikurssi. Monisteesta on kelijoiden taloudellisista ja sosiaalisista opiske-
44557: almisteilla varsinainen oppikirja. Kustantamo luedellytyksistä, jotka suuresti poikkeavat
44558: moittaa, että moniste on kouluhallituksen hy- edukseen Iiittotasavaltaan verrattuna.
44559: äksymä ja että siihen perustuva oppikirja on Yleisvaikutelmaksi monisteesta jää, etteivät
44560: dottelemassa kouluhallituksen hyväksymistä. sen laatijat ole edes pyrkineet objektiivisen ku-
44561: lionisteen ovat laatineet Tellervo Haila, Antti van antamiseen, vaan sen sisältö ja sävy vastaa
44562: .appalainen, Esko Laulajainen, Veikko Okko, tavanomaista arkipäiväistä porvarillista journa-
44563: ~ino Tahvonen ja Kai-Veikko Vuoristo. listiikkaa.
44564: Monisteessa käsitellään mm. molempia Sak- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
44565: an valtioita, mutta hyvin yksipuolisesti. Eri- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
44566: visesti Saksan demokraattisesta tasavallasta valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
44567: mdaan yksipuolinen ja vääristelty kuva. Mo- vaksi seuraavan kysymyksen:
44568: isteessa sanotaan mm., että "Itä-Berliinissä on
44569: ksi ainoa puolue - 'Sosialistinen yhtenäi- Katsooko Hallitus Tellervo Hailan
44570: VYSpuolue'. "- - - " siellä saa lukea vain ym. laatiman peruskoulun 5. Iuokalle
44571: ommunistien lehtiä ja kirjoja." Tämä on tarkoitetun Länsi-Euroopan maantietoa
44572: 1itä tärkeintä tosiasioiden vääristelyä. Usko- koskevan monisteen olevan sopusoin-
44573: atko monisteen laatijat todella, ettei DDR:ssä nussa maamme virallisen ulkopoliittisen
44574: l sen pääkaupungissa olevissa kirjakaupoissa linjan ja maamme oppilaitosten viralli-
44575: l kirjastoissa ole muita kuin kommunistien selle opetusmateriaalille asetettavien
44576: irjoja ja lehtiä! vaatimusten kanssa, ja
44577: Monisteessa käsitellään Saksan liittotasaval- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
44578: la laajemmin, yksityiskohtaisemmin ja huo- siin monisteen poistamiseksi kurssi-
44579: lattavasti myönteisemmässä sävyssä kuin Sak- aineiston joukosta ja kouluhallituksen kä-
44580: m demokraattista tasavaltaa. Esim. Saksan siteltävänä olevan vastaavan oppikirjan
44581: ittotasavaltaa koskevassa osassa sanotaan, että tarkistamiseksi sisällöltään ja sävyltään
44582: Saksan opetuslaitos on maailman parhaim- objektiiviseksi?
44583: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1972.
44584:
44585: Aarne Saarinen.
44586:
44587:
44588:
44589:
44590: 208/72,
44591: 2
44592:
44593:
44594:
44595:
44596: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44597:
44598: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kysymyksessä mainittu peruskoulun maan-
44599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tiedon opiskelumoniste on hyväksytty koulu-
44600: olette kirjeellänne 14 päivältä marraskuuta hallituksessa väliaikaiseen opetuskäyttöön 28.
44601: 1972 N:o 1834 lähettänyt valtioneuvoston 9. 1972 ainoastaan noin kolmeksi kuukaudeksi
44602: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- eli kuluvan vuoden loppuun. Ennen hyväksy·
44603: taja Saarisen tekemän seuraavan sisältöisen ky- mistä hankitut lausunnot tästä opl.skeluteks-
44604: symyksen: tistä olivat jo aiheuttaneet runsaasti sekä asial-
44605: lisia että teknisiä korjausvaatimuksia. Osaksi
44606: "Katsooko Hallitus Tellervo Hailan koulujen opetusmateriaalin kiireellisen tarpeet:
44607: ym. laatiman peruskoulun 5. Iuokalle ja osaksi käytettävissä olevan tarkastushenkilö-
44608: tarkoitetun Länsi-Euroopan maantietoa kunnan vähäisen määrän johdosta kustantajat:
44609: koskevan monisteen olevan sopusoin- julkaisema opiskeluteksti sisälsi vielä ilmes-
44610: nussa maamme virallisen ulkopoliitti- tyessäänkin huomattavia asiavirheitä. Tähär
44611: sen linjan ja maamme oppilaitosten vi- seikkaan on eduskuntakyselyn tehneiden Ii·
44612: ralliselle opetusmateriaalille asetetta- säksi kiinnittänyt aiheellista huomiota valtio·
44613: vien vaatimusten kanssa, ja neuvoston asettama oppikirjaneuvottelukunta
44614: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- jonka 30. 10. ja 26. 11. 72 pidetyissä kokouk
44615: siin monisteen poistamiseksi kurssi- sissa mainitun opiskelutekstin sisältö on ollu1
44616: aineiston joukosta ja kouluhallituksen alustavasti käsiteltävänä. Asian käsittely oppi
44617: käsiteltävänä olevan vastaavan oppikir- kirjaneuvottelukunnassa jatkuu. Opiskelumo-
44618: jan tarkistamiseksi sisällöltään ja sävyl- nisteen kustantaja on peruuttanut monisteet
44619: tään objektiiviseksi?" oppikirja-anomuksen, koska kouluhallitus ot
44620: esittänyt tähän materiaaliin suuren joukon kor·
44621: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jauksia, niiden joukossa mm. kaikki eduskunta·
44622: taen seuraavaa: kyselyssä esiintuodut epäasiallisuudet.
44623: Helsingissä joulukuun 15 päivänä 1972.
44624:
44625: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
44626: 3
44627:
44628:
44629:
44630:
44631: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44632:
44633: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det i spörsmålet nämnda studieduplikatet
44634: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse för geografi i grundskolan har 28. 9. 1972 god-
44635: nr 1834 av den 14 november 1972 till veder- känts i skolstyrelsen för temporärt bruk vid
44636: börande medlem av statsrådet översänt följande undervisningen för en tid av endast omkring
44637: av riksdagsman Saarinen ställda spörsmål: tre månader, eller till utgången av innevarande
44638: år. De utlåtanden som före godkännandet inför-
44639: "Anser Regeringen det av Tellervo skaffats om denna studietext hade redan för-
44640: Haila m. fl. utarbetade duplikatet rö- anlett många yrkanden på rättelser både i sak-
44641: rande Väst-Europas geografi, avsett ligt och i tekniskt hänseende. Dels på grund av
44642: för grundskolans 5. klass, stå i samklang skolornas brådskande behov av undervisnings-
44643: med vårt lands officiella utrikespolitiska material, dels på grund av den fåtaliga gransk-
44644: linje och med de fordringar som bör ningspersonal som står till buds, innehöll den
44645: ställas på det officiella undervisnings- av förläggaren utgivna studietexten ännu när
44646: materialet i vårt lands läroanstalter, den utkom betydande sakfel. Vid denna om-
44647: och ständighet har utom av spörsmålsställarna
44648: ämnar Regeringen skrida till åtgärder motiverad uppmärksamhet fästs av en av stats-
44649: för avlägsnande av duplikatet från kurs- rådet tillsatt läroboksdelegation, vid vars sam-
44650: materialet och för omarbetande av mot- manträden 30. 10 och 26. 11. 72 innehållet i
44651: svarande lärobok, som behandlas i skol- nämnda studietext behandlats preliminärt.
44652: styrelsen, så att den till ton och inne- Sakens behandling i läroboksdelegationen fort-
44653: håll blir objektiv?" går. Förläggaren har återtagit sin ansökan rö-
44654: rande duplikatets utgivning som lärobok, eme-
44655: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt dan skolstyrelsen föreslagit ett stort antal
44656: anföra följande: rättelser i ·materialet, bland dem bl. a. alla i
44657: spörsmålet framförda osakligheter.
44658: Helsingfors den 15 december 1972.
44659:
44660: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
44661: 1
44662: 1
44663: 1
44664: 1
44665: 1
44666: 1
44667: 1
44668: 1
44669: 1
44670: 1
44671: 1
44672: 1
44673: 1
44674: 1
44675: 1
44676: 1
44677: 1
44678: 1
44679: 1
44680: 1
44681: 1
44682: 1
44683: Kirj. ksm. n:o 263.
44684:
44685:
44686:
44687:
44688: Lattula ym.: Kansa- ja oppikoulujen opettajien oikeudesta siirtyä
44689: eläkk~etle k1.1m1ta kooluleitoksen perustamisen yhteydessä.
44690:
44691:
44692:
44693: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
44694:
44695: :f>ere'Skooluul'l siirtymisen ~~mmi'seksi Tissa tilanteessa olisi oikeudenmukaista, että
44696: meillä on r,hdytty useihin lamsääd'anoollisiin johirren öpettaja, jolla '011 vruuntään 30 vitb-
44697: t-oiihertpiteisHn. Sa'rttaSsa yh'teyde:ssa on ntmettu wotta tal. vähemmänkin, esim. 25 vuotta, niin-
44698: pltklh 'ritk~lovdun 'Si.törittaneille ~ttajille kuin puolustuslaitoksen virkall'riesten kohdalla
44699: rnahdoHiW:U's vetayty'å syrjian ty&ståän. Täten yleensä, saisi iästään riipp,ymatta oikeuden siir-
44700: heid'an. 'ei tarVitse muutäh9.an jiljefläoltevm vi'l'- tyä d.äkkeeile elokuun l pälvänä sinä vuonna,
44701: kawodeh wobi :paneut1l'a kouluttamaan it- jöllöin kunta siirtyy peruskouluun.
44702: seaän 'Siihen monihais'een 'll'Uteetl, jo'ta pe1'1ll'S- Peruskouluun siirtyminen on niin suuri
44703: könlun Q.p'et'ltsdh)'elrnan 'roteu'tttuninen 'O'p'etta-- uudistus, että se va:atii maan opettajis.tolta pal-
44704: jah:å edellyffiiå. Os:afte opettajia tama ·ol'J. jo jon tnukaulumista, uudis-tusta'htoa ja voimia.
44705: te~d'ellisis'iä 'SY'isdi kohtuutont-a osan :pysry- YhteiskWlD.alta se vaatii .mm. runsaasti varoja.
44706: essä )a l"Mltoessa 'ofia 'trtukarra &ke'!än tait- Ottaen huomioon uudistukseen Hittyden asi-
44707: teessakin wdisttrttan kO'ållun ey&ssä. oiden monita'boisuuden ja laajamittaisuuden
44708: Asia "h ·ole kuitdlkaan 'iåysin nntt'katon. Laki täss·ä esitetyn epä:kohdan 'kot:jaaminen on ta-
44709: poikkeuksist:a .kah~a- ja opp:t'kdritujen 'd[:ietta- lowcletlisesti vähäinen.
44710: jieh ~~- ja -e'rdattltstidfä k<1streiiin 51Uinlnök- Edellä esitetyn. perusteella ja viitaten val-
44711: &ti1'l ( l7 n~) -siialtmi rutriitt'ain 'Se'tltlti:tvll'n ~ään. tiopäiväjärjestyksen 37 '§ :n 1 momenttiin esi-
44712: nöksen (2 §): "Kunnan perustaessa kouiu- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
44713: ~e~ ~a 26 .flä:t\:ät:J.ä he:Jnikuuta sen jäsenen vastattavaksi 'Seuraavan kysymyk-
44714: ~'%8 :afil'letQSSt 4äissa 1(461 / 68~ lt-a'flreitetun sen:
44715: bD!naill ~lll.luhtit~s~ ~ ;asiallOOlaisen kun·
44716: tlAn :altiltle'tia ~ kansa- 'ttti ·~nl_an Onh> Flalitus 'kiilll!t1itt.änyt ihmm:lio-'tla
44717: ~jaöa t>~ ·sW.tyii ~uuselikk-edle ;pitkän ilirkailin :omaawlin .opettlfjiin koh-
44718: ~ kmtlnlaiN>kseh ·p>'6n!S~S'e8ta 11:f'lcien, 4istuva~In '.epii0ilkeudenmukllisuuteen ja
44719: ~ blih Ml t~ 58 \tllt5tt-a." .muihin .epälro:htiin., jovka ~1111t ~&ii
44720: 'JJilru.:me 1(511 siis JSellM'l'ie!n 1 e~tä Jj0s ·openaja itä syytrt.Q; et.tä opdttflja:n ~~k.eelle siir-
44721: ti .ftytä 58 ~.a t'!ffllen :~ldhtun 1 '})lHvää &fn:ä tyn:1i561'1 ehdoksi petask0dlmm :simymi-
44722: ~. J0ll~& kuätll s:mtyy ~I«rulnl!I<JJ., .hfu:J. :sen ·yblleytlessä :()n '~etettu ·.ss VU0den
44723: lfi v0i~ i~ ~lä~lk, ;'itiklr11 'hil.n tu1'il!isi eikä Jja ttiet!ty päiv!itriää.t:ä mutta ·ei opet·
44724: ~ .k:ut~a Wtmlltwmtikst :petl!njkoulun 'öpe- t$rt ·viPkmän pitnurta 'aikä muita .n&aaA
44725: ~oo 'lmetttt"aj~i ja 'vä1~ka1liitl ~on-taisi ·"ri-r- v:U~u~avia t~ij&itä.~, ;ja ·mili~. llr~
44726: k-lfmk (1~~ weksi 'Vankoilla plno.7ll~ pltetsll11 Halli'tus ·a.llk'OO ~y-.a lf.latcile:tt
44727: Wåh ~m:tttamtlml J1inuillle tja <er-ooh peihet!S- ~kohtien ;kötjMmiseksi.?
44728: ~.
44729:
44730: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1972.
44731:
44732: &ro.~ala. Pekka Jokinen.
44733: Aili ·Vaittinen~Kufkka. Olavi Nikkilä.
44734:
44735:
44736:
44737:
44738: 1085/72
44739: 2
44740:
44741:
44742:
44743:
44744: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
44745:
44746: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Edellä tarkoitettu poikkeuksellinen järjes-
44747: tissa mailllitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- tely on toteutettu lailla poikkeuksista kansa-
44748: hemies, olette kirjeellänne 14 päivältä marras- ja oppikoulun opettajien eläke- ja eroamisikää
44749: kuuta 1972 n:o 1835 lähettänyt valtioneuvos- koskeviin säännöksiin ( 17/72). Tämän lain
44750: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- perusteluissa on muun muassa todettu, että
44751: edustaja Eero Lattulan ym. tekemän seuraa- lähellä eläkeikää oleville opettajille saattaa usein
44752: van kysymyksen: olla vaikeata mukautua uusiin työoloihin ja
44753: omaksua uusia menettelytapoja. Uusiin työ-
44754: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota oloihin ja menettelytapoihin mukautumisessa
44755: pitkän virkaiän omaaviin ope~tajiin koh- ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä opet-
44756: distuvaan epäoikeudenmukaisuuteen ja tajan virkaiällä opettajana. Myös henkilö, joka
44757: muihin epäkohtiin, jotka aiheutuvat sii- on ollut muussa palveluksessa ennen opetta-
44758: tä syystä, että opettajan eläkkeelle siir- jaksi siirtymistään, voi lähellä eläkeikää olles-
44759: tymisen ehdoksi peruskouluun siirtymi- saan kokea kyseessä olevat mukautum~svaikeu
44760: sen yhteydessä on asetettu 58 vuoden det yhtä suuriksi. Näin ollen on kysymys lä-
44761: ikä ja tietty päivämäärä mutta ei opet- hinnä siitä, olisiko poikkeuksellinen eläkeikä
44762: tajan virkaiän pituutta eikä muita asiaan pitänyt määrätä 58 vuotta pienemmäksi. Tämä
44763: vaikuttavia tekijöitä, ja mihin toimen- on paljolti kustannuskysymys, jossa on myös
44764: piteisiin. Hallitus aikoo ryhtyä näiden otettava huomioon ratkaisun vaikutus muiden
44765: epäkohtien korjaamiseksi?" työntekijäryhmien vaatimuksiin eläkeiän alenta-
44766: miseksi.
44767: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Toisena perusteena poikkeuksellisen eläke-
44768: taen seuraavaa: iän säätämiselle koulunuudistuksen yhteydessä
44769: Yhteiskunnan kehityksen myötä sen virka- mainitaan lain perusteluissa se seikka, että
44770: miesten ja muiden työntekijöiden tehtävät jat- vanhempien opettajien siirtyminen nykyistä ai-
44771: kuvasti muuttuvat. Viraston tai muun työyhtei- kaisemmin eläkkeelle on omiaan helpottamaan
44772: sön organisaation ja tehtäväkentän muuttuessa muiden opettajien sijoittamista uuden koulun
44773: saattaa samalla hetkellä sen työntekijöiden teh- palvelukseen. Mainitun lain eräs päätarkoitus
44774: tävien luonne vaihtua kokonaan. Tässäkään olikin osaltaan poistaa niitä epäilyjä, joita
44775: tapauksessa työnrekijöillä ei yleensä ole oi- eräiltä tahoilta oli esitetty kaikkien toimessa
44776: keutta päästä eläkkeelle heille säädettyä eläke- olevien opettajien mahdollisuudesta saada työtä
44777: ikää aikaisemmin. Tästä .säännöstä poiketen on uuden koulun palveluksessa. Tänä syksynä saa-
44778: kuitenkin 58 vuotta täyttäneille kansa- ja op- tujen kokemusten valossa näyttää kuitenkin
44779: pikoulun opettajille säädetty mahdollisuus siir- siltä, että koulunuudistuksen yhteydessä opet-
44780: tyä koulunuudistuksen yhteydessä eläkkeelle, tajilla ei ole sijoittumisvaikeuksia. On myös
44781: vaikka kansakoulunopettajien eläkeikä on yleen- erittäin epätodennäköistä, että vanhempia
44782: sä 60 vuotta ja oppikoulunopettajien 63 vuotta. opettajia jouduttaisiin siirtämään toisen kun-
44783: illan kouluun.
44784: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1972.
44785:
44786: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
44787: 3
44788:
44789:
44790:
44791:
44792: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
44793:
44794: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Ovan avsedda undantagsarrangemang har
44795: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- genomförts genom lagen om avvikelser från
44796: velse nr 1835 av den 14 november 1972 tili stadgandena om pensions- och avgångsålder för
44797: vederbörande medlem av statsrådet översänt folkskol- och läroverkslärare ( 17/72). I moti-
44798: följande av riksdagsman Eero Lattula m. fl. veringen för denna lag konstaterades bland an-
44799: ställda spörsmål: nat, att det ofta kan vara svårt för lärare som
44800: är nära pensionsåldern att anpassa sig tili nya
44801: "Har Regeringen fäst uppmärksam- arbetsförhållanden och tiliägna sig nya metoder.
44802: het vid den orättvisa och de andra Vid anpassningen tili nya arbetsförhållanden
44803: missförhållanden som riktar sig mot och metoder har dock lärarens tjänsteålder
44804: lärare med en lång tjänstgöring bakom såsom lärare icke någon avgörande betydelse.
44805: sig och vilka föranleds av att såsom Även en person, som varit i annan tjänst innan
44806: vilikor för att lärare uppförs på pen- han blev lärare, kan när han närmar sig pen-
44807: sionsstat i samband med övergången sionsåldern uppleva, att dessa anpassnings-
44808: tili grundskolan ställts en ålder av 58 svårigheter känns lika stora. Det är sålunda
44809: år och ett visst datum, men icke läng- närmast fråga om, huruvida den exceptionella
44810: den av lärarens tjänstgör1ng och icke pensionsåldern hade bort bestämmas tili lägre
44811: andra på saken inverkande faktorer, än 58 år. Detta är i en hög grad en kost-
44812: och vilka åtgärder ämnar Regeringen nadsfråga, varvid även bör beaktas hur av-
44813: vidtaga för avhjälpande av dessa miss- görandet inverkar på övriga arbetstagargruppers
44814: förhållanden?" krav på sänkning av pensionsåldern.
44815: Såsom en andra grund för stadgandet av en
44816: Såsom svar pä spörsmålet får jag vördsamt exceptionell pensionsålder i samband med skol-
44817: anföra följande: reformen nämns i motiveringen för lagen den
44818: Tjänstemännens och övriga arbetstagares omständigheten, att äldre lärares uppförande
44819: uppgifter förändras fortgående jämsides med på pensionsstat tidigare än nu är fallet är
44820: samhällets utveckling. När ett ämbetsverks ägnat att underlätta placeringen av andra lä-
44821: eller annat arbetssamfunds organisation och rare i den nya skolans tjänst. Ett av huvud-
44822: uppgiftsfält förändras, kan karaktären av de syftena med nämnda lag skulle också tili en
44823: anställdas uppgifter i samma ögonblick växla del vara att skingra de misstankar som fram-
44824: helt och hållet. Icke heller i detta fall har förts från vissa håll om samtliga i tjänst varan-
44825: arbetstagarna i allmänhet rätt att bli uppförda på de lärares möjligheter att få arbete inom den
44826: pensionsstat före den för dem stadgade pen- nya skolan. I ljuset av erfarenheter som gjorts
44827: sionsåldern. Med avvikelse från denna regel denna höst synes det dock som om lärarna
44828: har dock för folkskol- och läroverkslärare som icke skulle ha placeringssvårigheter i samband
44829: fyllt 58 år stadgats en möjlighet ,att i samband med skolreformen. Det är också mycket osan-
44830: med skolreformen bli uppförda på pensions- nolikt, att äldre lärare skulle komma att för-
44831: stat, även om folkskollärarnas pensionsålder flyttas tili skola i annan kommun.
44832: i allmänhet är 60 år och läroverkslärarnas
44833: 63 år.
44834: Helsingfors den 4 december 1972.
44835:
44836: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
44837: Kirj. ksm. n:o 264.
44838:
44839:
44840:
44841:
44842: Vaittinen-Kuikka ym.: Kansa- ja oppikoulujen opettajien eläke-
44843: ja eroamisikää koskevien säännösten tarkistamisesta.
44844:
44845:
44846: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
44847:
44848: Laki poikkeuksista kansa- ja oppikoulujen kansakoulujen opettajien virat ovat olleet vuo-
44849: opettajien eläke- ja eroamisikää koskeviin sään- sia suurelta osalta täyttämiskiellossa, ovat ai-
44850: nöksiin ( 17/72) sisältää seuraavan sisältöisen heuttaneet sen, että opettajat ovat joutuneet
44851: 2 § :n: "Kunnan perustaessa koulujärjestelmän olemaan vailla pätevyyttään vastaavaa ja vaki-
44852: perusteista 26 päivänä heinäkuuta 1968 anne- naista virkaa ja ottamaan vastaan tilapäisluon-
44853: tussa laissa ( 46 7/68) tarkoitetun kunnan kou- toisia tehtäviä esim. niin kuin edellä mainittiin,
44854: lulaitoksen on asianomaisen kunnan alueella kansakoulunopettaja toimimaan tuntiopettajana
44855: toimineen kansa- tai oppikoulun opettajalla oppikoulussa ja päinvastoin. Olisi kohtuutonta,
44856: oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle kunnan koulu- jos heitä vielä tämän seurauksena rangaistai-
44857: laitoksen perustamisesta lukien, jos hän on siin siten, että he eivät saisi samaa poikkeuk-
44858: täyttänyt 58 vuotta." sellista eläkkeellejäämisoikeutta etuisuuksineen
44859: Tämän lainkohdan on opettajapiireissä kä- kuin sellaiset opettajat, joilla on ollut mahdolli-
44860: sitetty tarkoittavan sitä, että jokainen kansa- suus suorittaa virkapalvelusta vakinaisessa vi-
44861: tai oppikoulun opettajan pätevyyden omaava rassa omaa opettajapätevyyttään vastaavassa
44862: opettaja, joka toimii peruskouluun siirtyvän koulumuodossa.
44863: kunnan kansa~ tai oppikoulussa opettajana, on Epäkohdan on arvioitu koskevan muutamaa
44864: oikeutettu jäämään vanhuuseläkkeelle riippu- sataa opettajaa. Kysymys on valtion taloutta
44865: matta siitä, toimiiko hän pätevyvttään vastaa- ajatellen vähäinen, mutta asianomaisten opet-
44866: vassa koulumuodossa. Näin ollen kansakoulun tajien kohdalla kohtuuton.
44867: opettajalla, joka toimii päätoitnisesti vaikkapa Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
44868: tuntiopettajana oppikoulussa samoin kuin kan- P.äiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
44869: sakoulussa opettajana toimivalla oppikoulun me kunnioittaen asianomaisen valtioneuvoston
44870: opettajalla olisi oikeus päästä 58-vuotiaana eläk- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44871: keelle silloin kun ao. kunta siirtyy peruskou- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
44872: luun. laki poikkeuksista kansa- ja oppikoulu-
44873: Nyt on kuitenkin kouluhallintoviranomaisten jen opettajien eläke- ja eroamisikää kos-
44874: piirissä ilmennyt tulkintoja, joiden mukaan asia keviin säännöksiin on johtamassa käy-
44875: ei näin olisi. Tällaista tulkintaa esiintyy myös tännossa sellaiseen tilanteeseen, että
44876: ammattiliittojen piirissä. Valtiokonttori on kat- juuri ne opettajaryhmät, joilla on vai-
44877: sonut tilanteen sikäli epäselväksi, ettei ole keimmat mahdollisuudet jatkaa opetus-
44878: suostunut antamaan opettajalle, jota asia hen- työtä kunnan siirtyessä peruskouluun,
44879: kilökohtaisesti koskee, tavanomaista ennakko- eivät voikaan jäädä 58-vuotiaana eläk-
44880: tietoa. keelle, ja jos on,
44881: Peruskouluun siirtymisvaihe ja muutkin opet- mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
44882: tajistosta riippumattomat tekijät, mm. se, että kohdan korjaamiseksi?
44883: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1972.
44884:
44885: Aili Vaittinen-Kuikka. Anna-Liisa Linkola. Kullervo Rainio.
44886: Sinikka Karhuvaara. Pekka Jokinen. Sirkka Lankinen.
44887: Juha Vikatmaa. Eero Lattula. Salme Katajavuori.
44888: Mauri Miettinen. Erkki Häkämies.
44889: 1192/72
44890: 2
44891:
44892:
44893:
44894:
44895: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
44896:
44897: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tajien, on koulujärjestelmän muutoksen yh-
44898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teydessä helpotettu lähellä eläkeikää olevien
44899: olette 14 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn opettajien mahdollisuutta siirtyä vanhuuseläk-
44900: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston keelle. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on
44901: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen eräiden toisaalta ollut myös helpottaa muiden opetta-
44902: kansanedustajain, muun muassa kansanedustaja jien sijoittumista uuden koulun palvelukseen.
44903: Aili Vaittinen-Kuikan, näin kuuluvasta kirjalli- Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
44904: sesta kysymyksestä n:o 264: sesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta an-
44905: netun lain {248/57) 16 ja 17 §:n nojalla,
44906: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sellaisena kuin nämä lainkohdat ovat 20 päi-
44907: laki poikkeuksista kansa- ja oppikoulu- vänä toukokuuta 1966 annetussa laissa {290/
44908: jen opettajien eläke- ja eroamisikää kos- 66), on kansakoululaitoksen viranhaltijan, tun-
44909: keviin säännöksiin on johtamassa käy- tiopettajan ja työnohjaajan yleinen eläkeikä 60
44910: tännössä sellaiseen tilanteeseen, että vuotta. Mainittujen säännösten nojalla on sama
44911: juuri ne opettaj!ltyhmät, joilla on vai- yleinen eläkeikä myös kansakoululaitoksen vi-
44912: keimmat mahdollisuudet jatkaa opetus- rassa koeaikaa palvelevalla, virkaa väliaikaisesti
44913: työtä kunnan siirtyessä peruskouluun, hoitamaan määrätyllä ja viransijaisella. Yksi-
44914: eivät voikaan jäädä 58-vuotiaana eläk- tyisoppikoulun rehtorilla ja .opettajalla on 19
44915: keelle, ja jos on, päivänä tammikuuta 1951 annetun yksityis-
44916: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä- oppikouluasetuksen 32 §:n nojalla, sellaisena
44917: kohdan korjaamiseksi?" kuin tämä asetuksen kohta on 19 päivänä
44918: joulukuuta 1966 annetussa asetuksessa · {617/
44919: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 66), oikeus eläkkeeseen valtion varoista sovel-
44920: vasti seuraavaa: tuvin osin samojen säännösten mukaan kuin
44921: Poikkeuksista kansa- ja oppikoulujen opetta- valtion palveluksessa olevalla. Yksityisoppikou-
44922: jien eläke- ja eroamisikää koskeviin säännöksiin lun opettajan samoin kuin valtion oppikoulun
44923: 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun lain opettajan yleisenä eläkeikänä on siten 20 päi-
44924: ( 17/72) 2 §:n nojalla on 58 vuotta täyttä- vänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläke-
44925: neellä opettajalla oikeus siirtyä eläkkeelle siinä lain {280/66) 4 §:n nojalla 63 vuotta.
44926: yhteydessä, kun hänen koulunsa sijaintikunta Kysymyksen perustelujen mukaan käytän-
44927: perustaa koulujärjestelmän perusteista 26 päi- nössä on ilmennyt epätietoisuutta siitä, kos-
44928: vänä heinäkuuta 1968 annetussa laissa {467/ keeko edellä mainittu poikkeuksellinen mah-
44929: 68) tarkoitetun kunnan koululaitoksen. dollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle 58 vuotiaana
44930: Perusteena opettajien eläkeiän poikkeukselli- esimerkiksi tuntiopettajia tai viran hoitamista
44931: selle ja tavallaan kertaluontoiselle alentamiselle muuten kuin vakinaisena.
44932: koulujärjestelmän muutoksen yhteydessä on ol- Sillä seikalla, onko opettajan palvelussuhteen
44933: lut se, että peruskoulu-uudistuksen yhteydessä oikeudellinen muoto peruspalkkainen, ylimää-
44934: koulun organisaatio, opetussuunnitelmat ja työ- mäinen, viransijainen, virkaa toimittava tai
44935: tavat muuttuvat. Tällöin opettajan työympäris- onko opettaja virkasuhteessa oleva tuntiopettaja
44936: tön muutoksen ohella voi myös hänen toimi- taikka työsopimussuhteessa kouluun, ei ole mer-
44937: paikkansa vaihtua. Kun eläkeiässä ja lähellä kitystä eläkeikään. Myöskään pätevyysvaatimuk-
44938: sitä olevien opettajien sopeutumiskyky ja mah- set eivät vaikuta eläkeikään. Edellä mainituissa
44939: dollisesti myös halukkuus uuteen koulujärjes- opettajien nykyistä eläkeikää koskevissa sään-
44940: telmään lienee vähäisempi kuin nuorten opet- nöksissä käytetäänkin sanontaa "opettaja" kiin-
44941: 3
44942:
44943: nittämättä huomiota palvelussuhteen tarkem- kaan ollut, että opettajalla olisi palvelussuhteen
44944: paan laatuun. Sen sijaan opettajien muita pal- laadusta riippumatta tässä lakiehdotuksessa tar-
44945: velussuhteeseen liittyviä etuja kuin eläkettä koitettu poikkeuksellinen oikeus vanhuuseläk-
44946: säänösteltäessä on tarvittaessa määritelty etuu- keelle siirtymiseen. Valtiokanttotista ja opetus-
44947: den piiriin kuuluvan palvelussuhteen oikeudel- ministeriöstä saatujen tietojen mukaan voidaan
44948: linen laatu tarkemmin. näitä säännöksiä myös soveltaa näin ilman, että
44949: Antaessaan Eduskunnalle esityksen laiksi ne olisivat ristiriidassa opettajien eläkeikää kos-
44950: poikkeuksesta kansa- ja oppikoulujen opetta- kevien, pysyvästi sovellettavien säänr1östen
44951: jien eläke- ja eroamisikää koskeviin säännöksiin kanssa.
44952: hallituksen tarkoituksena on käsitykseni mu-
44953: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1972.
44954:
44955: Ministeri Esko Niskanen.
44956: 4
44957:
44958:
44959:
44960:
44961: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
44962:
44963: I det syfte 3 7 § riksdagsordningen anger har underlättats möjligheterna för lärare, som är
44964: Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av den nära pensionsåldern, att få ålderdomspension.
44965: 14 november 1972 tili vederbörande medlem Syftet med denna åtgärd har å andra sidan
44966: av statsrådet översänt avskrift av följande av även varit att underlätta de övriga lärarnas
44967: rlksdagsledamoten Aili Vaittinen-Kuikka m.fl. placering i den nya skolans tjänst.
44968: ställda spörmål nr 246: Med stöd av 16 och 17 §§ lagen den 1
44969: juli 1957 om tjänsteinnehavarnas inom folk-
44970: "Är Regeringen medveten om att skoleväsendet avlöning och pensioer, sådana
44971: lagen om avvikelser från stadgandena dessa lagrum lyder i lag av den 20 maj 1966
44972: om pensions- och avgångsålder för folk- ( 290/66), är den allmänna pensionsåldern för
44973: skol- och läroverkslärare i praktiken tjänsteinnehavare samt för timlärare och arbets-
44974: håller på att leda till en sådan situation, handledare 60 år. Enligt nämnda stadganden
44975: att just de lärargrupper, för vilka det gäller samma allmänna pensionsålder även för
44976: är svårast att fortsätta med undervis- den som förordnats tili tjänst inom folkskole-
44977: ningsarbetet när kommunen övergår tili väsendet på provår, den som förordnats att
44978: grundskolan, icke kan bli pensionerade temporärt handha tjänst ävensom för vikarie.
44979: vid 58 år, och om så är fallet, Rektor och lärare vid privat läroverk är med
44980: vad ämnar Regeringen göra för av- stöd av 32 § förordningen den 19 januari
44981: hjälpande av detta missförhållande?" 1951 om privata läroverk, sådant detta lagrum
44982: lyder i förordning av den 19 december 1966
44983: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt an- ( 617/66), berättigad tili pension av statens
44984: föra följande: medel i tillämpliga delar enligt samma stadgan-
44985: Med stöd av 2 § lagen den 14 januari 1972 den som person i tjänsteförhållande tili staten.
44986: om avvikelser från stadgandena om pensions- Den allmänna pensionsåldern för lärare vid
44987: och avgångsålder för folkskol- och läroverks- privat läroverk och vid statens läroverk är
44988: lärare ( 17/72) har lärare som fyllt 58 år rätt sålunda med stöd av 4 § lagen den 20 maj
44989: att avgå med pension då kommunen inrättar 1966 om statens pensioner (280/66) 63 år.
44990: i lagen av den 26 juli 1968 om grunderna Enligt motiveringen för spörsmålet har det
44991: för skolsystemet ( 46 7/68 ) avsett kommunalt i praktiken yppat sig ovisshet om, huruvida
44992: skolväsen. ovan nämnda exceptionella möjlighet att få
44993: Grunden för den exceptionella sänkningen ålderomspension vid 58 års ålder berör tili
44994: av lärarnas pensionsålder, på sätt och vis av exempel timlärare eller handhavande av tjänst
44995: engångsnatur, i samband med omorganiseringen annat än som ordinarie.
44996: av skolsystemet har varit, att skolans organi- Den omständigheten, huruvida den juridiska
44997: sation, undervisningsplaner och arbetsmetoder formen för lärares tjänsteförhållande är tjänst
44998: förändras i samband med grundskolreformen. med grundlön, extraordinarie tjänst, om han
44999: Härvid kan utom lärarens arbetsmiljö även är tjänstförrättande eller timlärare i tjänste-
45000: verksamhetsplatsen bli en annan. Då sådana förhållande eller om han står i arbetsavtals-
45001: lärares anpassningsförmåga, vilka är i pensions- förhållande tili skolan, har icke någon betydelse
45002: åldern eller nära den, och möjligen även deras för pensionsåldern. Icke heller kompetensford-
45003: villighet att anpassa sig tili det nya skolsys- ringarna inverkar på pensionsåldern. I ovan
45004: temet torde vara mindre än unga lärares, har i nämnda stadganden angående lärarnas nuva-
45005: samband med omorganiseringen av skolsystemet rande pensionsålder användes också uttrycket
45006: 5
45007:
45008: "lärare" utan att avseende fästes vid tjänste- för folkskol- och läroverkslärare har regeringens
45009: förhållandets närmare beskaffenhet. Däremot avsikt enligt min uppfattning varit, att lärare
45010: har vid reglering av lärarnas övriga med tjänste- oberoende av tjänsteförhållandets art skulle ha
45011: förhållandet förenade förmåner än pensionen i detta lagförslag avsedd exceptionell rätt att
45012: vid behov den juridiska beskaffenheten av det erhålla åldersdomspension. Enligt uppgifter från
45013: tjänsteförhållande som hör till förmånskrets statskontoret och undervisningsministeriet kan
45014: bestämts noggrannare. dessa stadganden tillämpas på detta sätt även
45015: Vid avlåtandet till Riksdagen av propositio- utan att de skulle stå i strid med de stadganden
45016: nen med förslag till lag om avvikelser från om läramas pensionsålder, vilka tillämpas var-
45017: stadgandena om pensions- och avgångsålder aktigt.
45018: Helsingfors den 15 december 1972.
45019:
45020: Minister Esko Niskanen.
45021:
45022:
45023:
45024:
45025: [1192/72
45026: Kirj. ksm. n:o 265.
45027:
45028:
45029:
45030:
45031: Tuominen ym.: Työntekijäin luottamusmiesten valtuuksien laa-
45032: jentamisesta.
45033:
45034:
45035: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
45036:
45037: Kemiallisen teollisuuden kehittyminen on katsotaan tarpeelliseksi joissakin erikoistöissä,
45038: tuonut uusia suuria vaaroja työntekijäin ter- niin niistä on annettava oma erillinen käyttö- ja
45039: veydelle. Siihen liittyvien ongelmien laajuus suojautumisohje. Siinä on otettava huomioon
45040: ilmenee mm. parhaillaan vallitsevassa maalarien kulloinkin vallitsevat hyvin erilaiset työolot.
45041: boikotissa myrkyllisten maalien ja lakkojen Esim. jos hyvin yleisellä Miranol-maalilla maa-
45042: käyttöä vastaan, johon lokakuun alusta liittyi lataan. 60 m2 huoneistossa pari ovea ja karmia,
45043: boikotti myrkyllisten Himojen käyttöä vastaan. se vo1 tapahtua suhteellisen turvallisesti. Mutta
45044: Boikotissa ei ole kysymys vain maalareista, jos sillä maalataan kylpyhuoneen seinät, yli-
45045: vaan myös muista rakennusalalla työskentele- tetään sosiaali- ja terveysministeriön hyväk-
45046: vistä työläisistä, jotka työskennellessään sa- symät ilman epäpuhtauden rajat lähes 10-ker-
45047: massa ahtaassa tilassa maalareiden kanssa jou- taisesti. Vaikka on olemassa määräykset työ-
45048: tuvat samojen myrkyllisten aineiden kanssa te- ilman epäpuhtauksista ja vaikka on määritelty,
45049: kemisiin. Maalaukset suoritetaan usein asun- paljonko raitista ilmaa työntekijä tarvitsee mi-
45050: noissa, joissa ihmiset asuvat maalaustyön ai- nuutissa, on tehokkaan valvonnan suorittami-
45051: kana. nen tämän lain puitteissa vaikea.
45052: Miten suuresta vaarasta on kysymys, paljas- Uudessa työsuojelulaissa työntekijöiden
45053: tui Rakennusalan Työeläkekassan toimintaker- omien työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelu-
45054: tomuksessa vuodelta 1971, sen mukaan 14% toimikuntien valitseminen helpottaa valvontaa.
45055: työkyvyttömiksi tulleista maalareista sairastaa Se ei sitä kuitenkaan kaikilta osin pysty rat-
45056: mielitauteja ja yli 4 % kärsii erilaisista aisti- kaisemaan. Esim. rakennusalalla monet työt
45057: vammoista. Maaleihin, lakkoihin ja liimoihin ovat niin liikkuvia ja lyhytaikaisia, että tehok-
45058: sisältyvät liuotehöyryt ovat vaarallisia hengi- kaan valvonnan toimeenpano ja vaarallisten
45059: tettyinä. Laajat pinnat maalataan ruiskuttamalla töiden estäminen vaatii erityistoimenpiteitä.
45060: ja ruiskutussumu on erityisen vaarallista, sii- Työntekijöiden edustajien pitäisi saada laa-
45061: hen sisältyy paitsi liuotehöyryjä myös pisa- j~mmat v:Utuudet jo sen vuoksi, että työsuojelu-
45062: roita, joten pölysuodatin ei riitä suojelemaan Viranomaisten määrä on aivan riittämätön. Esi-
45063: hengitystiehyeitä. Hiontapöly on myös vaaral- merkiksi pelkästään rakennustyömaita on Hel-
45064: lista, maalauksen yhteydessä välttämättömässä singissä ja lähiympäristössä noin parisataa. Vaa-
45065: hionnassa. Myrkylliset tuotteet ärsyttävät ja rallisten töiden lyhytaikaisuuden vuoksi työn-
45066: syövyttävät myös ihoa, silmiä ja limakalvoja. tekijöiden edustajilla tulisi olla oikeus tarpeen
45067: Boikottiluettelo on esitetty 18 maalista ja 19 vaatiessa estää tai keskeyttää sellainen työ
45068: lakasta, joiden on todettu olevan terveydelle jonka yhteydessä on aihetta epäillä sen aiheut~
45069: vaarallisia. tavan vaaran työntekijän terveydelle, siksi kun-
45070: nes perusteellinen tarkastus viranomaisten toi-
45071: Tässä ei riitä pell{ästään odottaa ammattien- mesta on suoritettu.
45072: tarkastajain kieltoa tai työsuojeluviranomaisten Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
45073: toimenpiteitä uuden terveyslain tullessa voi- päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esi-
45074: maan. Maalarit ovatkin vaatineet, että sosiaali- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
45075: ja terveysministeriön olisi kiireellisesti laadit- vastattavaksi seuraavaan kysymyksen:
45076: tava laki LT-3-ryhmään kuuluvien maali-,
45077: liuotin- ja Hima-aineiden valmistuksen, myyn- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45078: nin ja käytön kieltämisestä. Jos niiden käyttö ryhtyä työntekijöiden luottamusmiesten
45079: 1193/72
45080: 2
45081:
45082: valtuuksien laajentamiseksi niin, että työntekijän terveydelle, siksi kunnes
45083: heillä olisi oikeus tarpeen vaatiessa es- perusteellinen tarkastus viranomaisten
45084: tää tai keskeyttää sellainen työ, jonka toimesta on suoritettu?
45085: aiheellisesti epäillään aiheuttavan vaaraa
45086: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1972.
45087:
45088: Mirjam Tuominen. Ensia Laine.
45089: Taisto Sinisalo. Matti Järvenpää.
45090: Irma Rosnell.
45091: 3
45092:
45093:
45094:
45095:
45096: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45097:
45098: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tetun keskinäisen tehtäväjaon selventämiseksi
45099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on lakiin otettu erillinen tätä koskeva säännös.
45100: olette kirjeellänne (n:o 1850) 14 päivältä Sen mukaan työsuojeluvaltuutettu edustaa työn-
45101: marraskuuta 1972 lähettänyt valtioneuvoston tekijöitä yksinomaan työn turvallisuutta ja ter-
45102: asianomaisen jäsenen vastattavaksi edustaja veellisyyttä koskevissa asioissa silloin, kun työ-
45103: Tuomisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen paikalle on valittu työsopimuslain (320/70)
45104: kysymyksen n:o 265: tarkoittama luottamusmies.
45105: Alussa mainitun työsuojelun valvontaa kos-
45106: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kevan lain käsittelyn yhteydessä on esitetty
45107: ryhtyä työntekijöiden luottamusmiesten kannanottoja siitä, missä määrin sanotussa
45108: valtuuksien laajentamiseksi niin, että laissa määritellyt työntekijäin edustajain, työ-
45109: heillä olisi oikeus tarpeen vaatiessa es· suojeluvaltuutettujen oikeudet ovat riittävät
45110: tää tai keskeyttää sellainen työ, jonka työpaikkojen työturvallisuusolosuhteiden vai·
45111: aiheellisesti epäillään aiheuttavan vaaraa vomisessa työntekijäin turvallisuuden ja ter-
45112: työntekijän terveydelle, siksi kunnes veyden takaamiseksi. Kun työsuojelun valvon-
45113: perusteellinen tarkastus viranomaisten taa koskeva laki on toistaiseksi vielä vahvis-
45114: toimesta on suoritettu?" tamatta ja sen soveltamisesta käytännössä ei
45115: näin ollen ole olemassa kokemuksia ja kun
45116: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit· työsuojeluvaltuutettujen kouluttaminen tehtä-
45117: taen seuraavaa: viinsä voidaan toteuttaa vain asteittain tiettynä
45118: Kysymyksessä tarkoitettaneen työntekijäin ylimenokautena lain voimaantulon jälkeen, ei
45119: luottamusmiehellä ilmeisesti vielä toistaiseksi tähän mennessä ole voitu yksityiskohtaisem-
45120: voimassa olevan ammattientarkastuslain ( 72/ min harkita sellaisia lainsäännöksiä, joita kysy-
45121: 27) 9 §: ssä mainittua työpaikan työntekijäin myksessä mainitun ongelman kirjaimellinen rat-
45122: keskuudestaan valitsemaa edustajaa. Ammatti· kaisu edellyttäisi.
45123: osastoissa valittujen työehtosopimuksen nou· Käsiteltävänä olevasta kysymyksestä riippu-
45124: dattamista osaston puolesta valvovien luotta· matta on selvitetty mahdollisuuksia antaa työ-
45125: musmiesten ja työmarkkinajärjestöjen keskinäi- turvallisuuslain ( 299/58) nojalla valtioneuvos-
45126: sen työturvallisuussopimuksen perusteella va- ton päätös, joka yleisesti kieltäisi myrkyllisten,
45127: littujen työturvallisuusasiamiesten valvontaval- nopeasti haihtuvien liuottimien ja vastaavien
45128: tuuksiin ei sen sijaan ole tarkoituksenmukaista aineiden käytön sellaisissa työoloissa, joissa
45129: eikä sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta työntekijän terveys ja työkyky ovat vakavasti
45130: huomioon ottaen syytäkään tässä yhteydessä uhattuina kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
45131: puuttua. Vaitioneuvoston päätöksellä kiellettäisiin työn-
45132: Eduskunnassa äskettäin hyväksytyllä työsuo- antajaa antamasta työntekijän käytettäväksi ai-
45133: jelun valvontaa koskevalla lailla, joka tulee kor- neita, joista työn vaatimalla tavalla käytettyinä
45134: vaamaan ammattientarkastuslain aineelliset voi olla seurauksena erityinen myrkytyksen
45135: säännökset, on tarkoitus toteuttaa kokonaan tai sairastumisen vaara. Samalla olisi tarkoitus
45136: uusi järjestely. Sen mukaan valitaan luotta- antaa työntekijälle oikeus kieltäytyä käyttä-
45137: musmiehen ohella työpaikalle työn turvalli- mästä puheena olevia aineita.
45138: suutta ja terveellisyyttä koskevista asioista huo- Edellä olevan perusteella ei työntekijäin edus-
45139: lehtiva työntekijäin edustaja eli työsuojeluval- tajaa, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettua vält-
45140: tuutettu. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu· tämättä tarvitse asettaa viranomaisen asemaan.
45141: 4
45142:
45143: Tästä huolimatta vo1ta1S1m kirjallisessa kysy- edelleen tutkia kaikkia niitä yleisiä edellytyksiä,
45144: myksessä tarkoitettu lopputulos saavuttaa. Työ- joiden puitteissa työntekijöiden mahdollisuudet
45145: suojelutoiminnan jatkuvan vastaisen tehostami- osallistua työsuojelua koskevaan päätöksente-
45146: sen kannalta on kylläkin tarkoituksenmukaista koon voidaan riittävästi toteuttaa.
45147: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1972.
45148:
45149: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
45150: 5
45151:
45152:
45153:
45154:
45155: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
45156:
45157: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen gande om arbetsfördelningen mellan förtroende-
45158: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse mannen och arbetarskyddsfullmäktigen. Enligt
45159: nr 1850 av den 14 november 1972 tili veder- detta företräder arbetarskyddsfullmäktigen ar-
45160: börande medlem av statsrådet översänt avskrift betstagarna endast i angelägenheter, som rör
45161: av följande av riksdagsledamoten Tuominen säkerhet och sundhet i arbetet, om i lagen om
45162: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 265: arbetsavtal (320/70) avsedd förtroendeman
45163: har valts för arbetsställe.
45164: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen I samband med behandlingen av ovannämnda
45165: vidtaga för att utvidga förtroendemän- lag om tilisynen över arbetarskyddet har fram-
45166: nens befogenheter så, att de skulle be- förts ståndpunktstadganden tili frågan om i
45167: rättigas att vid behov hindra och av- viiken utsträckning de i sagda lag angivna
45168: bryta arbete, som med fog befaras med- rättigheter som tillkommer arbetstagarnas rep-
45169: föra risk för arbetstagares hälsa, tilis resentanter, arbetarskyddsfullmäktige, är till-
45170: grundlig inspektion har förrättas genom räckliga vid övervakningen av arbetarskydds-
45171: myndighets försorg?'' förhållandena på arbetsplatserna för att säker-
45172: ställa arbetstagarnas 1trygghet och ihälsa. Då
45173: Såsom svar på detta spörsmål jag vördsamt lagen om tilisynen över arbetarskyddet ännu
45174: anföra följande: inte har stadfästs och erfarenheter av dess
45175: I spörsmålet torde med förtroendeman för tiliämpning i praktiken därför inte föreligger
45176: arbetstagare uppenbarligen avses sådan, av ar- 'samt då arbetarskyddsfullmäktige endast suc-
45177: beterna på arbetsplats inom ,sig utsedd fört- cessivt kan utbilas för sina uppgifter under en
45178: roendeman som nämnes i 9 § i den alltjämt viss övergångstid efter lagens ikraftträdande,
45179: gällande lagen angående yrkesinspektionen har det hittills inte varit möjligt att mera
45180: ( 72/27), viiken fortfarande är i kraft. Där- detaljerat överväga sådana lagstadganden som
45181: emot är det inte ändamålsenligt, och med en bokstavlig lösning av det i spörsmålet
45182: hänsyn tili social- och hälsovårdsministeriets berörda problemet skulle förutsätta.
45183: behörighet inte heller motiverat, att i detta Oberoende av föreliggande spörsmål har en
45184: sammanhang beröra de kontrollbefogenheter utredning gjorts om möjligheterna att med stöd
45185: som tillkommer förtroendemän, vilka har ut- av lagen om skydd i arbete ( 299/58) ut-
45186: setts inom fackavdelningarna och på respektive färda ett satsrådsbeslut, som överhuvudtaget
45187: avdelnings vägnar övervakar efterlevnaden av skulle förbjuda användning av giftiga, snabbt
45188: kollektivavtal, och skyddsombuden, viika har avdunstande lösningsmedel och motsvarande
45189: utsetts på grundval av avtal om arbetarskydd ämnen under arbetsbetingelser, där arbetsta-
45190: mellan arbetsmarknadsorganisationerna. gares hälsa och arbetsförmåga allvarligt även-
45191: Meningen är att en helt ny ordning tyras på det sätt som avses i spörsmålet. Ge-
45192: skall införas genom den av Riksdagen nyligen nom statsrådsbeslutet skulle arhetsgivare för-
45193: antagna lagen (prop. 122/1972 rd.) om till- bjudas att tillhandahålla arbetstagare ämnen,
45194: synen över arbetarskyddet, viiken kommer att vilka, om de används på det sätt arbetat
45195: ersätta de materiella stadgandena i lagen an- kräver, kan medföra särskild förgiftnings- ellet
45196: gående yrkesinspektionen. Enligt den nya lagen sjukdomsrisk. Meningen vore att arbetstagare
45197: skall jämte förtroendemannen på arbetsställe skulle ges rätt att vägra använda ämnen av
45198: utses en företrädare för arbetstagarna, en ar- nämnda slag.
45199: betarskyddsfullmäktig, med uppgift att sköta På grundval av det ovan anföra behöver
45200: angelägenheter som rör säkerhet och sundhet i representant för arbetstagare, t.ex. arbetar-
45201: arbetet. I lagen har upptagits ett särskilt stad- skyddsfullmäktig, inte nödvändigt försättas i
45202: 1193/72
45203: 6
45204:
45205: samma ställning som myndighet. Det slutre- tid ändamålsenligt att alltjämt ompröva samt-
45206: sultat som avses i det skrifdiga spörsmålet liga allmänna betingelser för ett tillräckligt
45207: skulle det oaktat kunna uppnås. Med tanke förverkligande av arbetstagarnas möjligheter
45208: på en fortgående effektivering av arbetar- att medverka vid fattandet av beslut om ar-
45209: skyddsverksamheten i framtiden är det emeller- betarskyddet.
45210: Helsingfors den 14 december 1972.
45211:
45212: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
45213: Kirj. ksm. n:o 266.
45214:
45215:
45216:
45217:
45218: Juvela: Maidontarkastuksen tehostamisesta.
45219:
45220:
45221: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45222:
45223: Viime kesänä suoritetui~sa kokeissa SaQikun· melko tiukkojen määräysten ja tarkan kontrol-
45224: nassa kävi ilmi, että eräistä meijereistä oli kes- lin alaisena, näyttää kuitenkin siltä, että mei-
45225: kusmeijeriin Poriin toimitettu täydennysmai- jeriportaassa tämä valvonta on jäänyt heikoksL
45226: toa, joka bakteriologisissa tutkimuksissa todet- Tästä syystä olisikin valvontaa Ja tarkkailua te-
45227: tiin ala-arvoiseksi ja ihmisravinnoksi kdpaa- ho~>tettava nimenomaan meijeritasolla nykyistä
45228: mattomaksi. Kyseisen tutkimuksen koht~na enemmän. Tähän antaneekin mahdollisuuden
45229: ollut maito oli vain hyvin harvoissa tapauksissa ensi vuoden alusta voimaan astuva uusi maidon-
45230: arvosteltu I luokkaan. Suoritetuissa baktedoJo.. tarkastusta koskeva laki.
45231: gisissa tutkimuksissa olivat maidon sekä koko- Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
45232: naisbakteeri- että kolipitoisuudet olleet tavalli- 37 §;n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
45233: sesti ala-arvoisia. Käytännössä tämä merkitsee voston asianomaisen jäsenen vastattav~tksi seu-
45234: sitä, että tällaista maitoa ei maatalousministe- raavan kysymyksen:
45235: riön ohjeiden mukaan saa missään tapauksessa
45236: käyttää kulutusmaidon valmistamiseen. Keskus- Millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia
45237: meijerin taholta olikin tarkastusviranQmaisille siitä, että maidon hygienian- ja laadun-
45238: vakuuteltu, että näin ei ollutkaan tapahtunut. tarkkailuun kiinnitetään meijeritasolla
45239: Tämä Satakunnassa todettu tapaus osoittaa nykyistä enemmän huomiota· ja että val-
45240: mielestäni hätkähdyttävällä tavalla sen tosi- vontaa tehostetaan niin, että kulutta-
45241: asian, että maidon tatkastustoimintaan on syytä jille myytävä maito todella . täyttää
45242: koko maassa kiinnittää entistä suurempaa huo- kaikki lain sille asettamat vaa~~t?
45243: miota. Kun vähittäiskauppa on tässä suhteessa
45244: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1972.
45245:
45246: Aulis Juvela.
45247:
45248:
45249:
45250:
45251: 1258/72
45252: 2
45253:
45254:
45255:
45256:
45257: Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
45258:
45259: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kerman ja piimän valmistukseen, joudutaan tä-
45260: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hän käyttämään myös heikompilaatuista täyden-
45261: olette. 16 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn nysmaitoa. Porin kaupungin maidontarkasta-
45262: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mon suorittamissa tutkimuksissa on Kiikoi-
45263: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sjsta, Köyliöstä ja Siikaisista toimitettu täyden-
45264: edustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta .kirjal- nysmaito todettu laadultaan tuntuvasti hei-
45265: lisesta kysymyksestä n:o 266: kommaksi kuin Porin meijerin suoranaisten
45266: tuottajien maito. Näin oli eritoten laita kesällä
45267: "Millä tavoin Hallitus aikoo huoleh- 1972, jolloin lämpötila oli ennätyksellisen kor-
45268: tia siitä, että maidon hygienian- ja laa- kea. Kun kulutukseen toimitettavan maidon,
45269: duntarkkailuun kiinnitetään meijerita- kerman ja piimän raaka-aineesta on noin 30%
45270: solla enemmän huomiota ja .että valvon- täydennysmaitoa, on selvää, että sen heikko
45271: taa tehostetaan niin, että kulut~ajille laatu kuvastuu myöskin valmiiden tuotteiden
45272: m"tävä maito todella täyttää kaikki laadussa.
45273: sille asetettavat vaatimukset?" Valvonta meijeriportaassa ei suinkaan ole
45274: ollut heikkoa, vaan päinvastoin juuri maidon-
45275: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tarkastamon taholta on kiinnitetty huomiota
45276: taen seuraavaa: täydennysmaidon heikkoon laatuun. Korjauk-
45277: sia ei tilanteeseen saada kädenkäänteessä, sillä
45278: Karjattomaan maatalouteen siirtyminen on perussyyt ovat tuottajaportaassa ja niissä
45279: aiheuttanut vaikeuksia Etelä-Suomen suurien meijereissä, jotka toimittavat täydennysmaitoa.
45280: kaupunkien maitohuoltoon. Tämän takia on Tämä pulma tulee ilmeisesti edelleen vaikeu-
45281: myöskin Porin Ympäristön Osuusmeijeriin Po- tumaan, kun maitoa joudutaan tuomaan Etelä-
45282: riin jouduttu tuomaan täydennysmaitoa osuus- Suomen kulutuskeskuksiin yhä pidempien
45283: kunnan omistamista meijereistä Kiikoisista, matkojen takaa. Lailla maidontarkastuslain
45284: Köyliöstä ja Siikaisista sekä 5-6:sta muusta muuttamisesta ( 431/72) määrätään maidon-
45285: sataknutalaisesta meijeristä. tarkastuspakko koko maahan. Tämä luo ny-
45286: Maito kuljetetaan näistä meijereistä tankki- kyistä paremmat edellytykset maitohygieenisen
45287: autolla Poriin, jossa se jäähdytetään ja säily- tason kohottamiseen koko maassa. Lain täytän-
45288: tetään meijerikäsittelyä varten. Kun Porin mei- töönpanosäädöksissä tullaan kiinnittämään eri-
45289: jerin omilta tuottajiltaan keräämä maito ei yk- tyistä huomiota kulutusmaidon raaka-aineen
45290: sin riitä kulutukseen toimitettavan maidon, laatuun meijerissä.
45291: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1972.
45292:
45293: Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro.
45294: 3
45295:
45296:
45297:
45298:
45299: Tili Riksdagens Herr Talman.
45300:
45301: I det syfte 37 § 1 mom. riksdasgordningen mjölk av svagare kvalitet. Vid undersökningar
45302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utförda av mjölkkontrollstation i Björneborgs
45303: av den 16 november 1972 tili vederbörande stad har kompletteringsmjölken från Kiikoinen,
45304: medlem av statsrådet översänt avskrift av Kjulo och Siikainen tili sin kvalitet klassifice-
45305: följande av riksdagsman Aulis Juvela ställda rats betydligt lägre än mjölken av de direkta
45306: skriftliga spörsmål nr 266: leverantörerna tili mejeriet i Björneborg. Detta
45307: var särskilt fallet under sommaren 1972, då
45308: "På vilket sätt har Regeringen för temperaturen var exeptionellt hög.
45309: avsikt att draga försorg om att större Då råvaran för mjölk, grädde och surmjölk,
45310: uppmärksamhet på mejerinivå fästes som levereras för konsumtion, tili ca 30% ut-
45311: vid kontroll av mjölkens hygien och görs av kompletteringsmjölk, är det klart, att
45312: kvalitet, och att övervakningen effek- kompletteringsmjölkens svaga kvalitet också
45313: tiveras så, att den mjölk som säljes tili återspeglar sig i de färdiga produkternas
45314: konsumenterna faktiskt uppfyller alla kvalitet.
45315: krav som bör ställas på den?" Kontrollen på mejerinivå har ingaluoda varit
45316: svag, utan tvärtom har man just från mjölk-
45317: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kontrollstationens sida fäst uppmärksamhet vid
45318: anföra följande: kompletteringsmjölkens svaga kvalitet. Någon
45319: Övergången tili boskapsfri lanthushållning förbättring i situationen kan icke åstadkom-
45320: har medfört svlrigheter för mjölkförsörjningen mas i en handvändning, ty grundorsakerna
45321: i de stora städerna i södra Finland. Av denna ligger på producentnivå och hos de mejerier,
45322: orsak har man även blivit tvungen att tili Po- vilka levererar kompletteringsmjölk. Detta
45323: rin Ympäristön Osuusmeijeri benämnda mejeri problem kommer synbarligen att ytterligare
45324: i Björneborg föra kompletteringsmjölk från försvåras, då man blir tvungen att föra mjölk
45325: de mejerier andelslaget äger i Kiikoinen, Kjulo tili konsumtionscentra i södra Finland från allt
45326: och Siikainen samt från 5-6 andra mejerier i längre borta liggande orter. Genom lagen an-
45327: Satakunta. gående ändring av lagen om mjölkkontroll
45328: Mjölken transporteras från dessa mejerier ( 4 31/72) har mjölkkontrolltvång införts i hela
45329: med tankbil till Björneborg, där den avkyles landet. Detta skapar bättre förutsättningar än
45330: och förvaras för mejeribehandlingen. Då den de nuvarande för en höjning av den mjölk-
45331: mjölk mejeriet i Björneborg insamlar av sina hygieniska nivån i hela landet. I lagens verk-
45332: egna producenter icke förslir för produktioneo ställighetsstadganden kommer särskild upp;
45333: av den mjölk, grädde och surmjölk som skall märksamhet att fästas vid kvaliteten för kon-
45334: levereras för konsumtion, måste man för ända- sumtionsmjölkens råvara i mejerierna.
45335: målet även använda nämnda kompletterings-
45336: Helsingfors den 20 december 1972.
45337:
45338: Jord- och skogsbruksminister Erkki Haukipuro.
45339: Kirj. ksm. n:o 267.
45340:
45341:
45342:
45343:
45344: Weckman ym.: Ammattisukeltajien eläkeikärajan alentamisesta.
45345:
45346:
45347: E d u s k u n ri a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
45348:
45349: Maassamme on työssä olevia sukeltajia noin sääntyivät suoraan verrannollisesti sukellustyös-
45350: 176. Näistä suurin osa on yksityisen palveluk- sä olemisen aikaan.
45351: sessa olevia, joiden eläkeikä määräytyy lyhyt- Sukeltaja joutuu myös entistä enemmän las-
45352: aikaisia tyosuhteita koskevan eläkelain LEL:n keutumaan sukelta.jantaudin riskirajaa, eli 10
45353: mukaan. Tästä säädöksestä johtuen he pääsevät metriä suurempiin syvyyksiin. Vaikka tällaisessa
45354: eläkkeelle vasta 65 vuotiaina. syvyydessä työskenteleville on olemassa erityi-
45355: Kun :kansainvälisen työjärjestön ILO:n suo- set nousutaulukot, joiden tarkoituksena on es-
45356: situs sukeltajien eläkeikärajaksi on 53 vuotta, tää paineen liian nopeasta vaihtumisesta aiheu-
45357: pääsevät yksityisten palveluksessa olevat sukel- tuvat elimistön vauriot, saattaa sukeltaja jou-
45358: tajat eläkkeelle 12 vuotta myöhemmin kuin tua tilanteeseen, jossa hänen on noustava ylös
45359: ILO:n suositus edellyttää. Sensijaan kunnat sallittua nopeammin. Näin on käynyt esim. puo-
45360: ovat toteuttaneet em. suositusta ja näin kym- lelle tutkituista sukeltajista. Samoin on 90 pro-
45361: menisen kuntien palveluksessa olevaa sukelta- senttia tutkituista joutunut vaaratilanteeseen il-
45362: jaa on eläkkeeseen oikeutettuja siinä iässä, joka mansaannin estymisen vuoksi.
45363: pitäisi olla yleinen kaikille sukeltajille. Saamiemme tietojen mukaan nykyisen eläke-
45364: Vuonna 1970 sukeltajien keskuudessa suori- järjestelmän puitteissa ei yksikään työkseen su-
45365: tetussa terveystarkastuksessa todettiin, että am- keltava ole kestänyt työtä eläkeikään saakka.
45366: matissa aiheutuneista sairauksista esimerkiksi Sen vuoksi olisikin nopeasti ryhdyttävä toi-
45367: - verenkierto- ja hengityselinsairaudet ovat menpiteisiin sukeltajien eläkeikärajan alentami-
45368: yleisiä, seksi 53 vuoteen Kansainvälisen Työjarjestön
45369: - joka neljännellä sukeltajalla on todettu suositusten mukaisesti, jota esimerkiksi kunnat
45370: sydänlihasten paikallisen verenkierron vaja- jo toteuttavat.
45371: vuutta, Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
45372: - yli 53 vuotiailla esiintyy alaraajojen vä- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitänune 'Valtio-
45373: rinää ja syvätunnon häiriöitä, neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
45374: ~ mahdollisen sukeltajantaudin toteami- seuraavan kysymyksen:
45375: seksi 53 vuotta täyttäneille suoritetun tutki-
45376: muksen tuloksena havaittiin yli neljänneksellä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45377: sukeltajia sukeltajantaudille tyyypillisiä luuku- ryhtyä ammattisukeltajien eläkeikärajan
45378: doksen muutoksia, laskemiseksi Kansainvälisen työjärjestön
45379: - sisäkorvatyyppiset kuulomuutokset Ii- suositusten mukaisesti 53 vuoteen?
45380: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1972.
45381:
45382: Kaisu Weckman. Veikko Saarto. V. J. Rytkönen.
45383: Kauko Tamminen. Aulis Juvela. Niilo Koskenniemi.
45384:
45385:
45386:
45387:
45388: 1267/72
45389: 2
45390:
45391:
45392:
45393:
45394: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
45395:
45396: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Niistä erään hyvin huomattavan muodostaa ra-
45397: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jaamiskysymys, jonka vaikeutta lisää sekin, että
45398: olette 16 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn eri ammattien kuluttavuus ja rasittavuus vaih-
45399: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston televat suuresti teknisen kehityksen mukana.
45400: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Tietyissä ammateissa, joista on mainittava
45401: edustaja Kaisu Weckmanin ym. näin kuuluvasta mm. sukeltajan ammatti, voidaan hyvällä syyllä
45402: kirjallisesta kysymyksestä n:o 267: kysyä, onko siinä esiintyvä korkea sairastavuus
45403: sellainen seikka, johon ylipäänsä on haettavissa
45404: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- apua eläkeiän alentamisesta. Parempi vaihto-
45405: koo ryhtyä ammattisukeltajien eläkeikä- ehto voisi olla pyrkiä välttämään· työntekijän
45406: rajan laskemiseksi Kansainvälisen työjär- käyttämistä tiettyä aikaa kauemmin tai tietyn
45407: jestön suositusten mukaisesti 53 vuo- ikärajan jälkeen tällaisissa terveydelle vaaralli-
45408: teen?" sissa töissä. Näissä ammateissa toimiville olisi
45409: syytä hyvissä ajoin järjestää uudelleen koulu-
45410: Vastauksena kysymykseen· esitän kunnioit- tusta silmällä pitäen heidän sijoittumistaan so-
45411: tan seuraavaa: pivaan ammattiin. Vaikeimmissa tapauksissa,
45412: Eläkeikäkysymys on ollut laajan tutkimuksen joissa työkyky on jo alentunut, tulee kysymyk-
45413: kohteena eläketurvakeskuksessa. Tutkimuksen seen myös osaeläkkeen myöntäminen ansiota-
45414: tulokset julkaistaneen ensi keväänä, jolloin on son alenemisen kompensoimiseksi.
45415: nykyistä paremmat edellytykset arvostella tätä Hallitus kiinnittää suurta huomiota edellä
45416: kysymystä sen koko laajuudessa. mainittuihin kysymyksiin ja pyrkii selvittämään
45417: Eläkeiän alentaminen tietyille ammattiryh- asiaa edelleen.
45418: mille toisi mukanaan monta vaikeata ongelmaa.
45419: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1972.
45420:
45421: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
45422: 3
45423:
45424:
45425:
45426:
45427: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45428:
45429: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lem. Ett mycket betydande bland dem utgör
45430: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- gränsdragningsfrågan, vars svårlöslighet ytterli-
45431: velse av den 16 november 1972 tili veder- gare ökas av, att de olika yrkenas nedslitande
45432: börande medlem av statsrådet översänt en av- och ansträngande egenskaper i hög grad varierar
45433: skrift av ett av riksdagsledamoten Kaisu Weck- allt efter som tekniken går frarnåt.
45434: man m. fl. undertecknat skriftligt spörsmål nr För vissa yrkens vidkommande, bland vilka
45435: 267 av följande lydelse: bör nämnas bl. a. dykaryrket, kan man med
45436: skäl fråga sig, huruvida den där förekommande
45437: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen höga sjukligheten är någonting, mot vilket
45438: vidta för sänkande av gränsen för yr- hjälp överhuvudtaget kan hämtas från en ned-
45439: kesdykares pensionsålder i enlighet med sättning av pensionsåldem. Ett bättre alterna-
45440: Intemationella arbetsorganisationens re- tiv kunde vara att försöka undvika att en ar-
45441: kommendationer tili 53 år?" betare sysselsätts i dylika för hälsan farliga ar-
45442: beten längre än en viss tid eller efter uppnå-
45443: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- endet av en viss åldersgräns. För dem som
45444: samt anföra följande: verkar i dylika yrken vore det skäl att i god
45445: Pensionsåldersfrågan har varit föremål för tid anordna omskolning med sikte på deras pla-
45446: en vidlyftig undersökning i pensionsskyddscen- cering i ett lämpligt yrke. I de svåraste fallen,
45447: tralen. Resultaten torde publiceras nästa vår, i vilka arbetsförmågan redan nedgått, kommer
45448: då det kommer att finnas bättre förutsättningar beviljande av delpension i fråga för kompen-
45449: än för närvarande att bedöma denna fråga i sation av nedsättningen i förtjänstnivån.
45450: hela dess vidd. Regeringen fäster stor uppmärksamhet vid
45451: En nedsättning av pensionsåldern för vissa ovan relaterade frågor och strävar tili att ut-
45452: yrkesgrupper skulle medföra många svåra prob- reda saken ytterligare.
45453: Helsingfors den 19 december 1972.
45454:
45455: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
45456: Kirj. ksm. n:o 268.
45457:
45458:
45459:
45460:
45461: Juntumaa ym.: Hoitolaitoksissa olevien äänestämisestä.
45462:
45463:
45464: Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he II e.
45465:
45466: Uuden kunnallisvaalilain mukaan ovat aaru- paikassa v. 1972 kunnallisvaalien ennakkoäänes-
45467: oikeuden saaneet kaikki vaalivuonna 18 vuotta tyksessä. Äänestyspäivän aamuna· on kunnan-
45468: täyttäneet kansalaiset, jotka eivät ole tehneet valtuustoehdokkaita, jotka ovat olleet laitok-
45469: vaalirikosta. Äänioikeus voi siis olla myös sen johtokunnassa tai potilaiden holhoojina,
45470: mielisairaalassa hoidettavana olevalla potilaalla kiertänyt antamassa hoidokeille omat äänestys-
45471: ja kehitysvammaisella. Syyntakeeton henkilö, numeronsa tai jonkun toisen numeron. Samoin
45472: joka on yhteiskunnasta eristetty ja tilapäisesti ovat tehneet jotkut laitoksen henkilökuntaan
45473: tai pysyvästi epänormaali, vailla omaa tahtoa ja kuuluvat. Avustajaa tarvitseva vanhus tai täyttä
45474: mielipidettä, on oikeutettu äänestämään ja näin ymmärrystä vailla oleva henkilö on osoittanut
45475: ollen vaikuttamaan asioiden hoitoon. äänestyslippuunsa kirjoitettavaksi hänelle anne~
45476: Kuluvan vuoden kunnallisvaalit ovat osoitta- tun numeron. Äänestäjälle on jäänyt näin ollen
45477: neet, että tällainen asiain tila on antanut mo- perin vähän aikaa tutustua ehdokaslistoihin tai
45478: nessa tapauksessa tilaisuuden väärinkäytöksiin. hän ei ole siihen kyennytkään.
45479: Henkilö, joka on asukkaana ja hoidettavana jos- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
45480: sakin yhteiskunnan ylläpitämässä laitoksessa päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitäm-
45481: siksi, että hän on henkisesti sairas tai vammai- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
45482: nen, on suuressa riippuvuussuhteessa lääkä- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
45483: riinsä, hoitajaansa ja laitoksen johtajaan. Täl-
45484: löin voi joku, käyttäen hyväksi asemaansa, Mitä Hallitus aikoo tehdä laitoshoi-
45485: hankkia ehdokkaana ollessaan aroilta, avutto- dossa olevien potilaiden äänestyksen jär-
45486: milta potilailta itselleen ääniä. jestämiseksi siten, ettei väärinkäytöksiä
45487: Näin onkin tiettävästi tapahtunut useassa vaalien yhteydessä esiintyisi?
45488: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1972.
45489:
45490: Antero Juntumaa. Olavi Ronkainen.
45491: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
45492:
45493:
45494:
45495:
45496: 1268/72
45497: 2
45498:
45499:
45500:
45501:
45502: E d u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
45503:
45504: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eduskunnalle annetussa esityksessään laeiksi
45505: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyksen ja eräiden muiden lakien
45506: olette 17 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn muuttamisesta (hall.es. n:o 12/1972 vp.) hal-
45507: ldrjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston litus ehdotti, että vaalioikeutta vailla sekä val-
45508: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tiollisissa vaaleissa että kunnallisvaaleissa olisi-
45509: edustaja Antero Juntumaan ym. kirjallisesta ky- vat olleet henkilöt, jotka tuomioistuimen pää-
45510: symyksestä n:o 268: töksen perusteella ovat holhouksen alaisina.
45511: Eduskunta kuitenkin poisti tämän menetyspe-
45512: "Mitä Hallitus aikoo tehdä laitoshoi- rusteen molemmista edellä mainituista laeista.
45513: dossa olevien potilaiden äänestyksen Viime kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen
45514: järjestämiseksi siten, ettei väärinkäytök- yhteydessä on kysymyksen perustelujen mukaan
45515: siä vaalien yhteydessä esiintyisi?" ehkä tapahtunut väärinkäytöksiä siten, että
45516: jotkut henkilöt, jotka ovat kuuluneet laitok-
45517: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen johto- tai henkilökuntaan taikka olleet po-
45518: vasti seuraavaa: tilaiden holhoojina, oyat asemaansa henkisesti
45519: Kysymyksen perusteluissa viitataan kuluvana sairaaseen tai vammaiseen taikka avuttomaan
45520: vuonna toimitettuihin kunnallisvaaleihin, mutta vanhukseen nähden hyväksi käyttäen vaikutta-
45521: itse kysymyksessä tarkoitettaneen sekä valtiolli- neet siihen, kenelle tämä on äänensä antanut.
45522: sia vaaleja että kunnallisvaaleja. Tämän vuoksi Tällainen on tietenkin tuomittavaa, syyllistyypä
45523: vastaus koskee molempia vaaleja. siihen luottamusmiesasemaan pyrkivä ehdokas
45524: Toukokuun 12 päivänä 1972 annetun kun- tai kuka muu tahansa. Sikäli kuin kysymyk-
45525: nallisvaalilain (361/72) säännösten mukaan sessä tarkoitetut tapaukset, joita ei ole oikeus-
45526: ennakkoäänestys on järjestettävä muun muassa ministeriön tiedossa, ovat sellaisia, että niiden
45527: kaikissa sairaaloissa, kunnalliskodeissa, vanhain- voidaan katsoa muodostavan kriminalisoidun
45528: kodeissa, invaliidihuoltolaissa tarkoitetuissa eri- teon, on asiasta mahdollisuus tehdä rikosilmoi-
45529: tyishuoltolaitoksissa, työlaitoksissa, päihdyttä- tus asianomaiselle viranomaiselle.
45530: vien aineiden väärinkäyttäjien huoltolaissa ja Kunnallisvaalilain 65 § :n 1 momentin ja
45531: rangaistuslaitoksissa. Vastaavat säännökset en- kansanedustajain vaaleista annetun lain 69 §:n
45532: nakkoäänestyksen piiriin kuuluvista laitoksista 1 momentin säännösten mukaan ennakkoäänes-
45533: ovat kansanedustajain vaaleista 13 päivänä ke- tyspaikassa äänestysaikana ei ole sallittu julki-
45534: säkuuta 1969 annetussa laissa, sellaisena kuin panna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja ke-
45535: laitoksia koskeva kohta on 12 päivänä touko- hotuksia. Kysymyksessä tarkoitettaneen kuiten-
45536: kuuta 1972 annetussa laissa ( 358/72). kin toimintaa, joka ei kuulu näiden säännös-
45537: Kunnallista äänioikeutta koskevat säännök- ten soveltamisalaan. Mikäli vaalimainonnan
45538: set ovat kunnallislain 15 §:ssä, sellaisena kuin kieltämistä tai sallimista muuna kuin sanottuna
45539: se on 12 päivänä toukokuuta 1972 annetussa aikana koskevat säännökset katsottaisiin tar-
45540: laissa ( 360/72). Pykälän 1 momentissa lue- peellisiksi, olisi niitä laadittaessa otettava huo-
45541: tellaan kunnallisen äänioikeuden yleiset edelly- mioon toisaalta mainonnan harjoittamisen mo-
45542: tykset ja 2 momentissa sen menetysperusteet. ninaiset muodot sekä toisaalta ennakkoäänes-
45543: Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan ääni- tyspaikkoina olevien laitosten erilaisuus ja
45544: oikeutta vailla ovat ne, jotka eivät ole Suomen niissä hoidettavina olevien tai niihin otettujen
45545: kansalaisia, ja ne, jotka ovat syyllistyneet vaali- henkilöiden informaatiotarve. Lainsäädännön
45546: rikoksiin. uusiminen tässä mielessä ei ole vireillä.
45547: Valtiopäiväjärjestyksen 6 §:ssä ovat vastaa- Niin kuin aikaisemmin jo on esitetty, vaali-
45548: vat säännökset vaalioikeudesta kansanedusta- oikeuden menetysperusteet on nyttemmin lähes
45549: jain vaaleissa ja tasavallan presidentin valitsija- kokonaan poistettu. Periaatteessa siis myös hen-
45550: miesten vaaleissa. kilö, joka ei ole oikeustoimikelpoinen sen
45551: 3
45552:
45553: vuoksi, että hän on holhouksenalainen, saa voi- pidettä siitä, ketä äänestää. Kysymyksessä tar-
45554: massa olevien lakien mukaan äänestää. Käytän- koitettujen väärinkäytöstän estämiseksi vaali-
45555: nössä tällainen henkilö saattaa kuitenkin vaali- toimituksissa kiinnittää hallitus vastaisuudessa
45556: tilaisuudessa olla sellaisessa henkisessä tilassa, tällaisiin tapauksiin entistä suurempaa huo-
45557: ettei hän pysty lainkaan muodostamaan mieli- miota.
45558: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1972.
45559:
45560: Oikeusministeri Matti Louekoski.
45561: 4
45562:
45563:
45564:
45565:
45566: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45567:
45568: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och vai av elektorer för valet av republikens
45569: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse president.
45570: av den 17 november 1972 till vederbörande I sin proposition till Riksdagen med förslag
45571: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tili Iagar om ändring av riksdagsordningen och
45572: jande av riksdagsman Antero Juntumaa m. fl. vissa andra Iagar (reg. prop. nr 32/1972 rd.)
45573: ställda spörsmål nr 268: föreslog regeringen, att såväl vid statliga vai
45574: som vid kommunaia vai valrätt icke skulle till-
45575: "Vad ämnar Regeringen göra för ord- komma personer, som på grund av domstois ut-
45576: nande av röstningen för patienter som slag står under förmynderskap. Riksdagen strök
45577: är intagna på anstait så, att missbruk likväl denna grund för förlust av valrätt i de
45578: icke skulle förekomma i samband med båda ovan nämnda lagarna.
45579: vai?" I samband med förhandsröstningen vid se-
45580: naste kommunalval har det enligt motiveringen
45581: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt till spörsmålet kanske förekommit missbruk så-
45582: anföra följande: lunda, att vissa personer, vilka hört tili en an-
45583: I motiveringen tili spörsmålet hänvisas till stalts direktion eller personai eller varit för-
45584: de kommunalval som förrättats innevarande år, myndare för patienter, med utnyttjande av sin
45585: men i själva spörsmålet torde avses såväl stat- ställning visavi en själsligt sjuk eller invalidi-
45586: liga som kommunaia vai. Därför hänför sig serad eller hjälplös åldring, har inverkat på, åt
45587: svaret till båda slagen av val. vem denna har givits sin röst. Sådant är natur-
45588: Enligt stadgandena i den kommunaia vai- ligtvis fördömligt, vare sig en person som kan-
45589: lagen av den 12 maj 1972 (361/72) skall för- diderar för förtroendemannaställning eller vem
45590: handsröstning anordnas bland annat på alla som helst annan gör sig skyldig därtill. Såframt
45591: sjukhus, kommunalhem, ålderdomshem, i spe- de i spörsmålet avsedda fallen, vilka icke är
45592: dalvårdsanstalter, vilka avses i lagen om inva- kända på justitieministeriet, är sådana, att de
45593: lidvård, i arbetsinrättningar,. i vårdanstalter för kan anses utgöra en kriminaiiserad handling,
45594: dem, som missbrukar berusningsmedel, och i finns det möjlighet att göra brottsanmälan i
45595: straffinrättningar. Motsvarande stadganden an- saken tili vederbörande myndighet.
45596: gående anstaiter där förhandsröstning kan äga Enligt stadgandena i 65 § 1 mom. kom-
45597: rum ingår i lagen den 13 juni 1969 om riks- munaia vallagen och 69 § 1 mom. lagen om
45598: dagsmannavai, sådant lagrummet rörande an- riksdagsmannavai får på förhandsröstningsställe
45599: staiter lyder i lag av den 12 maj 1972 (358/ icke under röstningstid anslås eller utdelas
45600: 72). tryckta eller skrivna upprop. I spörsmålet torde
45601: Stadganden rörande kommunai rösträtt ingår dock avses verksamhet, som icke hör tili till-
45602: i 15 § i den kommunala vailagen, sådant sagda lämpningsområdet för dessa stadganden. Om
45603: lagrum lyder i lag av den 12 maj 1972 ( 360/ stadganden rörande förbud ellet tillåtelse av
45604: 72). I paragrafens 1 mom. uppräknas de all- valreldam under annan än nämnda tid skulle
45605: männa förutsättningarna för kommunai rösträtt anses nödvändiga, borde vid utarbetandet av
45606: och i 2 mom. grunderna för förlust av denna dem å ena sidan beaktas reklamidkandets mån-
45607: rösträtt. Enligt sistnämnda lagrum tillkommer gahanda former samt å andra sidan de anstal-
45608: rösträtt icke dem som icke är finska med- ters olikhet som är förhandsröstningsställen och
45609: borgare och dem som gjort sig skyldiga tili vai- de personers informationsbehov som vårdas
45610: brott. eller är intagna på dem. Någon revidering av
45611: I 6 § riksdagsordningen finns motsvarande lagstiftningen i detta hänseende är icke aktuell.
45612: stadganden om vairätt vid riksdagsmannaval Såsom redan tidigare har anförts, har grun-
45613: 5
45614:
45615: dema för förlust av valrätt numera nästan helt dant själsligt tillstånd, att han icke alls för-
45616: slopats. I princip får alltså enligt gällande lagar mår bilda sig någon åsikt om, vem han skall
45617: även en person, som icke äger rättshandlings- rösta på. För hindrande av i spörsmålet avsedda
45618: förmåga på grund av att han står under för- missbruk vid valförrättningama kommer rege-
45619: mynderskap, rösta. I praktiken kan en dylik ringen framdeles att fästa större avseende än
45620: person likväl vid valtillfället befinna sig i så- förut vid dylika fall.
45621: Helsingfors den 19 december 1972.
45622:
45623: Justitieminister Matti Louekoski.
45624:
45625:
45626:
45627:
45628: 11.68/72
45629: Kirj. ksm. n:o 269.
45630:
45631:
45632:
45633:
45634: Vilmi ym.: Maanteiden perusparannustöiden yhteydessä uusitta-
45635: vien yksityistalouksien tieliittymien ja siltarumpujen rakenta-
45636: miskustannuksista.
45637:
45638:
45639: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
45640:
45641: Maanteiden peruskorjaustöiden yhteydessä nettely, että jo olemassa olevat talouskeskuk-
45642: syntyy jatkuvasti erimielisyyttä siitä, kenen siin johtavat liitännät ja sillat, jotka tien paran-
45643: kustaunettavaksi kuuluu paikallisten asukkai- nustöiden yhteydessä joudutaan purkamaan, ra-
45644: den talouskeskuksiin ja pihoihin johtavien sil- kennettaisiin uudelleen TVH:n toimesta. Muu-
45645: tojen ja rumpujen rarkentaminen. Töiden suo- toiuhan paikallisille asukkaille aiheutetaan mo-
45646: rittaja TVH vaatii voimassa olevaan lakiin ve- nessa tapauksessa kohtuuttomia lisäkustannuk-
45647: doten, että rumpurenkaat ja monessa tapauk- sia.
45648: sessa myös taloliitännät kokonaisuudessaan on Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
45649: rakennettava maanomistajien kustannuksella. päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
45650: Maanomistajat puolestaan ovat sitä mieltä, me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
45651: että kun tien rakentaja purkaa vuosikymmeniä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45652: käytössä olleet taloliitännät ja pihoihin johta-
45653: vat sillat, kuuluu uusien rakentaminen ilman Milloin Hallitus ryhtyy sellaisiin toi-
45654: muuta TVH:lle. menpiteisiin, että maanteiden peruspa-
45655: Kun tämän asian kohdalla on kentällä eri- rannustöiden yhteydessä purettavat, yk-
45656: laisia tulkintoja ja epäselvyyttä, pitäisi kysymys sityisiin talouksiin johtavat tieliitännät
45657: saattaa yhtenäiseen menettelyyn koko maassa. ja siltarummut rakennettaisiin kokonai-
45658: Tällöin tuntuisi itsestään selvältä sellainen me- suudessaan valtion kustannuksella?
45659: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1972.
45660:
45661: Pek!ka Vilmi. Reino Kangas.
45662:
45663:
45664:
45665:
45666: 1215/72
45667: 2
45668:
45669:
45670: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45671:
45672: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- kaan yksityisen tien pitäjän suorittaa. Tie- ja
45673: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- vesirakennuslaitos on kuiten!kin pyrkinyt avus-
45674: mies, olette 17 päivänä marraskuuta 1972 päi- tamaan yksityisten teiden pitäjää varsinaisten
45675: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- työvaiheiden suorittamisessa, koska siitä on
45676: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- hyötyä molemmille osapuolille, mutta on kui-
45677: sanedustaja P. Vilmin ym. näin kuuluvasta kir- tenkin edellyttänyt, että ainakin mahdolliset
45678: jallisesta kysymyksestä n:o 269: uudet rumpulaitteet hankitaan yksityisen tien
45679: pitäjän toimesta ja kustannuksella, kuten laki
45680: "Milloin Hallitus ryhtyy sellaisiin toi- edellyttää.
45681: menpiteisiin, että maanteiden peruspa- Edellä kuvattua menettelyä kelvottomien
45682: rannustöiden yhteydessä purettavat, yk- rumpulaitteiden uusimiseksi käytetään myös sil-
45683: sityisiin talouksiin johtavat tieliitännät loin, kun yleisen tien ojituksen yhteydessä kun-
45684: ja siltarummut rakennettaisiin kokonai- nossapitotoimenpiteenä ( ns. tehostettu kun-
45685: suudessaan valtion kustannuksella?" nossapito) muutetaan tien savisorakulutusker-
45686: ros öljysorakulutuskerrokseksi ilman, että on
45687: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kysymys tielain 52 §:n 4 momentissa maini-
45688: vasti seuraavaa: tusta yksityiseltä tieltä yleiselle tielle pääsyä
45689: huomattavasti vaikeuttavasta yleisen tien leven-
45690: Yleisistä teistä annetun lain 52 § :n 3 momen- tämisestä, korottamisesta tai alentamisesta. Ky-
45691: tin mukaan ne rakenteet ja laitteet yleisen tien selyssä tarkoitettaneen ilmeisesti "peruskor-
45692: alueella, jotka ovat tarpeen yksityisen tien liit- jauiksella" tällaista työtä. Kun tällöin on myös
45693: tämiseksi yleiseen, on yksityisen tien pitäjä vel- nimenomaan kysymys sekä yleisen tien että yk-
45694: vollinen tekemään ja pitämään kunnossa tien- sityistierummun osalta kunnossapidosta, joudu-
45695: pitoviranomaisten ohjeiden mukaan sillä tavoin, taan rumpukustannusten osalta menettelemään
45696: ettei niistä ole vaaraa yleisen tien liikenteelle ja on meneteltävä edellä mainitun tielain 52 §:n
45697: tai sen kunnossapidolle ja saa tienpitoviran- 3 momentin mukaisesti.
45698: omainen, milloin syytä siihen on, ottaa tehdäk- Milloin on kysymys tielain 52 §:n 4 momen-
45699: seen tähän kuuluvan työn asianomaisen kustan- tin mukaisesta sellaisesta tien tekemisestä, le-
45700: nuksella. ventämisestä yms., jolloin pääsy yksityiseltä
45701: Tielakikemi tean mietinnössä ( n: o 5/ 19 52 ) tieltä yleiselle tielle tienpitäjän toimenpiteen
45702: s. 138 todetaan, että jos esim. yleisen tien ojan johdosta huomattavasti vaikeutuu, menetellään
45703: avaaminen, syventäminen tai leventäminen vaa- luonnollisesti mainitun lainkohdan mukaisesti
45704: tii, että yksityisen tien liittämiseksi tarpeelli- ts. tienpitäjä eli valtio huolehtii kustannuksel-
45705: nen laite on poistettava tai uusittava, uuden tai laan olemassa olevan yksityisen tien uudelleen-
45706: muutetun laitteen tekeminen on yksityisen tien liittämisestä yleiseen tiehen. Tällaisia tapauk-
45707: pitäjän asia. sia ovat etupäässä uusien yleisten teiden raken-
45708: Yleisten teiden kunnossapidossa on tien oji- tamiset ja vanhojen teiden parantamiset koko-
45709: tus tietyin aikavälein toistuva toimenpide. naan uutta suuntaa noudattaen. Tällöin ei yksi-
45710: Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista edel- tyisiltä ole vaadittu eikä voidakaan vaatia kus-
45711: lyttää myös yksityistieliittymien rumpujen saat- tannuksien suorittamista tai niihin osallistu-
45712: tamista asianmukaiseen, yleisen tien kunnossa- mista yksityistieliittymien osalta.
45713: pitoa vaarantamattamaan kuntoon. Käytännössä Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta,
45714: tämä merkitsee sitä, että huonokuntoiset tai että yksityisten teiden liittymien kustannusten
45715: veden virtauksen esteenä olevat usein jo "vuosi- osalta on menetelty ja menetellään voimassa ole-
45716: kymmeniä käytössä olleet" rumpulaitteet pyri- van lain mukaisesti. Käytännössä ei ole ilmen-
45717: tään korvaamaan kelvollisilla rumpuputkilla. nyt syytä eikä tarvetta lainsäädännön muutta-
45718: Mainittu toimenpide tulee em. lainkohdan mu- miseen.
45719: Helsingissä joulukuun 18 päivänä 1972.
45720:
45721: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
45722: 3
45723:
45724:
45725:
45726:
45727: T i II R i k s d a g e n s H e t t T a I m a n.
45728:
45729: I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen avrinningen, 111ed dugliga rör. Nä111nda åtgärd
45730: anget har Ni, Hett Talman, med Edet skriveise skall enligt ovan nä111nda lagru111 utföras av den
45731: av den 17 novembet 1972 tili vederbötande so111 håller den enskilda vägen. Väg- och vat-
45732: medlem av statstådet övetsänt avskrift av föi- tenbyggnadsverket har dock velat bistå enskilda
45733: jande av tiksdagsman P. Vilmi m. fl. ställda väghållare vid utförandet av de egentliga ar-
45734: spötsmåi nr 269: betsskedena, då båda parterna hat nytta därav,
45735: men har doc'k fötutsatt, att åt111instone anord-
45736: "Nät vicdtat Regetingen sådana åt- ningarna för eventuella nya vägtrum111or anskaf-
45737: gärdet, att i samband med grundrepara- fas på åtgärd arv den enskilda väghållaren och
45738: tion av Iandsvägat tili enskiida hushåll på hans bekostnad, såso111 lagen förutsättet.
45739: Iedande vägansiutningat och vägtrum- Ovan anförda fötfarande vid förnyande av
45740: mot, som dätvid rivs, i sin helhet skulle odugliga tru111anordningat tillä111pas även när i
45741: byggas på statens bekostnad?" sa111band 111ed dikning av al1111än väg såso111 väg-
45742: hållningsåtgärd ( s.k. effektivetad väghållning)
45743: Såsom svat på spötsmåiet får jag vördsamt vägens lergrusslitskikt omlägges med slitskikt
45744: anföta föijande: av oljerus, utan att fråga är 0111 sådan i 52 §
45745: Enligt 52 § 3 mom. Iagen om allmänna 4 111om. väglagen nä111nd breddning, höjning el-
45746: vägat ät den som hållet enskild väg plik- Ier sänkning av al1111än väg, so111 väsentligt för-
45747: tig att utföra och underhålla de anläggningar svårar infarten från en enskild väg tili den all-
45748: och anordningat inom allmän vägs omtåde, 111änna vägen. I spörs111ålet torde tydligen 111ed
45749: vilka etfotdtas föt enskild vägs ansiutning "grundreparation" avses sådant arbete. Då det
45750: tili den allmänna vägen, enligt väghållnings- härv1d även uttryckligen är fråga 0111 underhåll
45751: 111yndighetens anvisningat på så sätt, att de icke av både al1111än väg och vägtru111111a i enskild
45752: innebät fara föt sa111färdseln på den al1111änna väg, 111åste i fråga 0111 kostnaderna för tru111-
45753: vägen ellet 111en föt dess hållande i stånd, och 111an förfaras enligt ovan nä111nda 52 § 3 1110111.
45754: väghållnings111yndigheten får, om skäi därtili är, i väglagen.
45755: övertaga att utföra arbete som föranieds därav, Då det är fråga om i 52 § 4 1110111. väglagen
45756: på vederbörandes bekostnad. avsett byggande, breddning o.dyl. av väg, var-
45757: I vägiagko111mittens betänkande (nt 5/1952), vid tillträdet ftån enskild väg tili al1111än väg
45758: s. 138, konstateras, att 0111. t. ex. öppnande, försvåras avsevärt geno111 väghållarens åtgärd,
45759: fördjupande ellet bteddande av al1111än vägs dike förfares givetvis enligt nä111nda lagru111, 111.a.o.
45760: kräver, att anordning som erfordras för ansiut- väghållaren, staten, står för kostnaderna för an-
45761: ning av enskild väg måste aviägsnas eller för- slutning på nytt av den förefintliga enskilda
45762: nyas, ankommer det på den so111 håller den vägen tili den al1111änna vägen. Sådana fall före-
45763: enskilda vägen att etsätta anordningen 111ed en ko111111er frä111st vid byggande av nya all111änna
45764: ny eller ändrad. I underhållet av de al1111änna vägar och förbättring av ga111la vägar så att en
45765: vägarna är vägdikning 111ed vissa 111ellantidet en helt ny vägsträckning följs. Härvid hat av en-
45766: återkommande åtgärd. I detta sam111anhang är skilda icke krävts och icke kunnat krävas er-
45767: det ända111ålsenligt att förutsätta, att även tru111- läggande av kostnaderna eller deltagande i de111
45768: 111ot i anslutningar av enskilda vägat försätts tili den del de berör anslutning av enskilda
45769: i behörigt skick, so111 icke äventyrat den all- vägat.
45770: 111änna vägens hållande i stånd. I praktiken inne- Med hänvisning tili ovanstående kan konsta-
45771: bät detta, att 111an försöker ersätta sådana ttu111- tetas, att beträffande kostnaderna föt anslut-
45772: 1110r, so111 "varit i bruk redan i årtionden" och ning av enskilda vägar förfarits och förfares en-
45773: är i dåligt skick, eller utgör hindet för vatten- ligt gällande lag. I praktiken har icke yppat sig
45774: skäi eller behov att ändra lagstiftningen.
45775: Helsingfors den 18 dece111ber 1972.
45776:
45777: Trafik111inistet Pekka Tarjanne.
45778: 1
45779: 1
45780: 1
45781: 1
45782: 1
45783: 1
45784: 1
45785: 1
45786: 1
45787: 1
45788: 1
45789: 1
45790: 1
45791: 1
45792: 1
45793: 1
45794: 1
45795: 1
45796: 1
45797: 1
45798: 1
45799: 1
45800: Kirj. ksm. n:o 270.
45801:
45802:
45803:
45804:
45805: Rytkönen ym.: Metsätyöläisten saattamisesta työaikalain piiriin.
45806:
45807:
45808: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
45809:
45810: Yli puolivuosisataa sitten säädettiin maas- viikkotuntiin, mikä ilmentää pyrkimystä edel-
45811: samme yleinen työaikalaki. Tämä oli tulosta leenkin lyhenevään työaikaan tekniikan ja auto-
45812: työväenliikkeen voimakkaasti vaikuttavasta maation avulla.
45813: taistelusta ratkaisun puolesta. Voidaan todeta, On mahdollista, että työaikalain mukaisen
45814: että työaikalain aikaansaaminen on suurimpia työajan toteuttaminen metsätöissä on joillakin
45815: voittoja, joita työväenliike on saavuttanut tais- tahoilla oletettu voitavan saavuttaa työehtoso-
45816: telussa työväenluokan oikeuksien toteuttami- pimusteitse. Tällainen ei kuitenkaan ole mah-
45817: seksi yhteiskunnassamme. dollista erityisesti siitä syystä, että puunjalos-
45818: Tuntuu käsittämättömältä, että edelleenkin, tusteollisuus myös valtion omistama ei ole ha-
45819: puolenvuosisadan jälkeen siitä kun työaikalaki lukas ilman lainsäädäntöä siirtymään metsä-
45820: säädettiin suuri ja merkittävä työntekijäryhmä, alalla säännösteltyyn työaikaan yksistään siitä
45821: metsätyöläiset ovat työaikalain ulkopuolella. syystä, että se lisää työpalkkojen osuutta kus-
45822: Näin siitä huolimatta, vaikka tunnettu tosiasia tannuksiin. Eivätkä puutavarayhtiöt ole vapaa-
45823: on se, että metsätyöläiset vielä metsätöiden ehtoisesti pienempiäkään uudistuksia metsä-
45824: koneeliistumisen jälkeenkin ovat ratkaisevassa alalla toteuttaneet. Näin ollen ei ole muuta
45825: asemassa raaka-aineen toimittamisessa valtakun- mahdollisuutta työaikalain toteuttamiseen met-
45826: nan tärkeimmälle teollisuuden alalle puunjalos- sätyöalalla kuin kiireellinen lainsäädäntö.
45827: tusteollisuudelle. Vallitsevan epäoikeudenmu- Edellä olevan perusteella ja nojautuen val-
45828: kaisuuden metsätyöläisille aiheuttamaa turvat- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
45829: tomuutta ja vääryyttä moninkertaistaa se, että tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
45830: kun nykyisin työläiset ja toimihenkilöt ovat vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45831: viisipäiväisen, 40-tuntisen työviikon piirissä,
45832: metsätyöläisillä on edelleenkin rajoittamaton, Onko Hallitus tietoinen, että maam-
45833: feodalismiin viittaava työaika. Tällainen tilanne me metsätyöläiset ainoana palkkatyön-
45834: muodostaa suoranaisen häpeätahran muutoin tekijäryhmänä ovat edelleenkin työaika-
45835: melkoisen kehittyneessä työlainsäädännössäm- lain ulkopuolella, ja jos on,
45836: me. Tulkoon vielä mainituksi, että joillakin aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
45837: ammattialoilla työntekijäin järjestöt ovat tuo- siin metsätyöläisten saattamiseksi 8 tun-
45838: neet esiin mahdollisuuden lyhentää työaika 35 nin työaikalain piiriin?
45839: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1972.
45840:
45841: V. J. Rytkönen. Helvi Niskanen.
45842: Rauno Korpinen. Lauha Männistö.
45843: Aulis Juvela. Siiri Lehmonen.
45844: Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen.
45845: Pekka Salla. Kauko Tamminen.
45846: Kalevi Kivistö.
45847:
45848:
45849:
45850:
45851: 1207/72
45852: 2
45853:
45854:
45855:
45856:
45857: Eduskunnan Herra Puhemiehelfe.
45858:
45859: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 8) puutavaran lauttaus ja uitto, paitsi laut-
45860: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tausväyläin pysyväisillä erottelu- ja lajittelupai-
45861: olette kirjeellänne marraskuun 17 päivältä 1972 koilla.
45862: N:o 1864 lähettänyt valtioneuvoston asian- Tämän mukaan työaikalain alaisia ovat edellä
45863: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja mainitut pysyväisillä erottelu- ja lajittelupai-
45864: Rytkösen ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- koilla suoritettavat uittotyöt sekä luettelosta
45865: symyksen: puuttuvat muut metsätalouden piiriin kuuluvat
45866: työt: hakkausalan raivaus, metsän kylvö ja is-
45867: "Onko Hallitus tietoinen, että maam- tutus, taimiston harvennus ja perkaus, metsän
45868: me metsätyöläiset ainoana palkkatyön- lannoitus, taimitarhatyöt, metsänjalostustyö,
45869: tekijäryhmänä ovat edelleenkin työaika- metsän arvioiminen ja leimaus, uittoväylien ra-
45870: lain ulkopuolella, ja jos on, kentamis- ja kunnostustyöt sekä puutavaran
45871: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kuormaus moottoriajoneuvoon, alukseen ja rau-
45872: siin metsätyöläisten saattamiseksi 8 tun- tatievaunuun ja tähän liittyvä kuljetustyö.
45873: nin työaikalain piiriin?" Vaikka varsinaiset uitto-, metsänhakkuu- ja
45874: ajotyöt ovat työaikalain ulkopuolella, niin työ-
45875: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- aikalain alaista on siten joukko metsänhoidon,
45876: taen seuraavaa: metsänparannuksen sekä eräiden muiden met-
45877: Kysymyksen perusteluissa todetaan mm., että sätalouden sektoreiden piiriin kuuluvia töitä.
45878: metsätyöläiset ovat edelleenkin työaikalain ul- Hakkuumiesten metsätyöajan käytöstä tehtyjen
45879: kopuolella. Näin siitä huolimatta, että metsä- selvitysten mukaan keskimääräinen työviikon
45880: työläiset vielä metsätöiden koneeliistumisen pituus talvisin on ollut noin 37 tuntia ja päi-
45881: jälkeenkin ovat ratkaisevassa asemassa raaka- vittäinen työaika noin 7 tuntia. Hakkuumies-
45882: aineen toimittamisessa valtakunnan tärkeim- ten työaika pysyttelee siten syys- ja talvikau-
45883: mälle teollisuuden alalle, puunjalostusteollisuu- tena, jona aikana vielä nykyisinkin pääosa met-
45884: delle. sänhakkuista tehdään, 40 tuntisen työviikon ra-
45885: Elokuun 2 päivänä 1946 annetun työaika- joissa.
45886: lain ( 604/46) 1 § :n 2 momentin kohdissa 6, Hallitus on tietoinen, että työaikalainsäädän-
45887: 7 ja 8 luetellaan työaikalain ulkopuolella ole- nössämme on puutteita erityisesti metsätyönte-
45888: vat metsätalouteen kuuluvat työt: kijöitä ajatellen. Sen vuoksi sosiaali- ja terveys-
45889: ministeriö onkin 8. 11. 1972 tekemällään pää-
45890: 6) puiden kaato, kannonnosto, metsässä ta- töksellä asettanut toimikunnan, jonka tehtä-
45891: pahtuva puutavaran valmistus ja käsittely, vänä on tutkia, mitä puutteellisuuksia ja epä-
45892: hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät tftpahdu kohtia on metsä- ja uittotyöntekijäin työaikaa
45893: tehdasmaisesti, uudisalojen kulotus, vartiointi koskevissa säännöksissä ja laatia tarpeelliset eh-
45894: ja palotorjunta sekä metsäteiden rakentaminen dotukset metsä- ja uittotöitä koskevaksi työ-
45895: ja kunnossapito; aikalaiksi tai nykyisen työaikalain säännösten
45896: 7) puutavaran kuljetus metsästä uitto-, ja- muuttamiseksi tarvittavilta osiltaan ja tehdä
45897: lostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväiseen va- ehdotukset muista tarpeellisista lainmuutok-
45898: rastoimispaikkaan taikka paikkaan, josta se sista.
45899: kuormataan moottoriajoneuvoon, alukseen tai Toimikunnan tulee saada työnsä päätökseen
45900: rautatievaunuun; 31. 12. 1973 mennessä.
45901: Helsingissä, sosiaali- ja terveysministeriössä 14 päivänä joulukuuta 1972.
45902:
45903: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
45904: 3
45905:
45906:
45907:
45908:
45909: T i 11 R i k 5 d a g e n 5 H e r r T a 1m a n.
45910:
45911: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdag5ordningen Enligt detta är andra flottningsarbeten på
45912: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 5krivel5e fasta skiljnings- och sorteringsplatser under-
45913: nr 1864 av den 17 november 1972 tili veder- ställda arbetstidslagen, liksom även andra tili
45914: börande medlem av stat5rådet översänt följande skogshushållningen hörande arbeten, vilka sak-
45915: av riksdagsman Rytkönen m. fl. ställda 5pörs- nas i förteckningen: röjning av hygge, sådd
45916: mål: och plantering av skog, gallring och rensning
45917: av plantbestånd, skogsgödsling, plantskolearbe-
45918: "Är Regeringen medveten om att ten, skogsförädlingsarbete, skogstaxation och
45919: vårt lands 5kogsarbetare 5å5om enda stämpling, arbeten på byggande och iståndsätt-
45920: löntagargrupp alltjämt står utanför ar- ning av flottningsleder, samt lastning av virke
45921: betstidslagen, och om så är fallet, i motorfordon, fartyg och järnvägsvagn samt
45922: ämnar Regeringen vidtaga sådana åt- därtill anslutet transportarbete.
45923: gärder, att 5kogsarbetarna 5kulle omfat- Även om de egentliga flottnings- och av-
45924: tas av lagen om 8 timmars arbet5tid?" verkningsarbetena samt körslorna står utanför
45925: arbetstidslagen, faller sålunda en hei del arbe-
45926: Såsom 5var på 5pÖr5målet får jag vördsamt ten som hör tili skogsvården, skogsförbätt-
45927: anföra följande: ringen och vissa andra skogshushållningssekto-
45928: I motiveringen för 5pörsmålet konstatera5 rer under arbetstidslagen.
45929: bl. a., att 5kogsarbetarna fortfarande 5tår utan- Enligt utredningar om skogshuggarnas skogs-
45930: för arbet5tidslagen. Detta trots att 5kogsarbe- arbetstid har deras arbetsvecka vintertid varit
45931: tarna ännu efter mekaniseringen av skog5ar- i medeltal cirka 37 timmar och den dagliga
45932: betena intar en avgörande ställning i fråga om arbetstiden omkring 7 timmar. Huggarnas ar-
45933: råämnesleveranserna tili riket5 viktigaste in- betstid håller sig sålunda under höst- och vin-
45934: dustribransch, träförädlingsindu5trin. tersäsongen, under viiken tid huvudparten av
45935: I 1 § 2 mom. arbet5tidslagen den 2 augusti skogsavverkningen ännu sker inom gränserna
45936: 1946 ( 604/46) punkterna 6, 7 och 8 upp- för en 40 timmars arbetsvecka.
45937: räknas de arbeten inom 5kogsbruket, som 5tår Regeringen är medveten om att det finns
45938: utanför arbetstidslagen: brister i vår arbetstidslagstiftning, särskilt i
45939: fråga om skogsarbetarna. Därför har social- och
45940: 6) trädfällning, stubbrytning, beredning och hälsovårdsministeriet medelst beslut 8. 11.
45941: hantering av virke i 5kog, tillverkning av koi 1972 tilisatt en kommission som har tili upp-
45942: och tjära, 5åframt tiliverkningen icke sker fab- gift att undersöka vilka brister och missför-
45943: riksmässigt, hyggesbränning på föryngringsom- hållanden som finns i stadgandena om skogs-
45944: råden, bevakning och brandskydd samt byg- och flottningsarbetarnas arbetstid och att ut-
45945: gande och underhåll av skogsvägar; arbeta nödiga förslag tili en lag om arbetstid
45946: 7) virkestransport från skog tili flottnings-, i skogs- och flottningsarbeten eller ändring av
45947: förädlings- ellet distributionsplatser ellet tili stadgandena i den nuvarande arbetstidslagen tili
45948: stående upplagsplats, där virket lastas i motor- nödiga delar och att framställa förslag tili
45949: fordon, fartyg eller järnvägsvagn; andra erforderliga lagändringar.
45950: 8) flottning av virke, förutom på fasta skilj- Komissionens arbete skall vara avslutat 5e-
45951: nings- och sorteringsplatser i flottled. nast 31. 12. 1973.
45952: Helsingfors, i social- och hälsovårdsministeriet den 14 december 1972.
45953:
45954: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
45955: 1
45956:
45957:
45958: 1
45959: Kirj. ksm. n:o 271.
45960:
45961:
45962:
45963:
45964: Taipale ym.: Diplomaattisten suhteiden katkaisemisesta Etelä-
45965: Afrikan tasavaltaan.
45966:
45967:
45968: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
45969:
45970: Viime aikoina on eri tavoin käynyt yhä sel- Diplomaattiedustuksemme lisäksi meillä on
45971: vemmin ilmi Suomen noudattaman Etelä- myös ns kunniakonsulit mm Johannesburgissa
45972: Mnikka-politiikan kahtrus.uus. Toisaalta puhei- ja l(apkaupungissa. Nämä takaavat jo sinänsä
45973: den tasolla ollaan valmiita ehkä tuomitsemaan- maamme liike-elämän ja pääomapiirien etuja
45974: kin Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama rotu- Etelä-Afrikassa.
45975: sortopolitiikka, mutta toisaalta ollaan edelleen- Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on
45976: kin kehittämässä laajempia ja ystävällisempiä hyväksynyt vuonna 1962 päätöslauselman,
45977: suhteita asianomaiseen maahan ja sen hallituk- jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi paikallaan
45978: seen. Tämä kahtaisuus on näkynyt mm ajoit- katkaista diplomaattisuhteet Etelä-Afrikan ta-
45979: tain Suomen äänestyskäyttäytymisessä YK:ssa, savaltaan. Myös maamme Etelä-Afrikan asiain-
45980: mutta myös Ulkoministeriön korkeimpien vir- hoitaja on tehnyt vuonna 1971 selvän aloit-
45981: kamiesten käyttäytymisessä. Niinpä julkisuu- teen näiden suhteiden katkaisemiseksi (UM:n
45982: teen . tulleiden tietojen mukaan (Tricont diarionumero 928/1971 ) . Tähän aloitteeseen
45983: 3/1972) UM:n edeltävä poliittisen osaston 01!1 olilut kaJiiken kaikkiaan täysin riittävät pe-
45984: päällikkö kirjoitti vuonna 1968 maamme Etelä- rusteet.
45985: Afrikan asiainhoitajalle kirjeen, jossa todettiin Edelliseen sekä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
45986: mm "Saattaa olla tarkoituksenmukaista joskus 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneuvos-
45987: esiintyä ikäänkuin olisimme moraalisesti huo- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
45988: lestuneita. Pidän tarkoituksenmukaisena sitä, van kysymyksen:
45989: että pidämme edelleenkin yLlä suhteitamme
45990: Etelä-Afrikkaan ja vielä kehitämmekin niitä." Onko Hallitus tietoinen YK:n paa-
45991: Etelä-Afrikassa on diplomaattinen edustus töslauselmasta vuodelta 1962 sekä sen
45992: vain seuraavilla mailla: Rhodesia, Portugali, kanssa sopusoinnussa olevasta maamme
45993: Espanja, Kreikka, Yhdysvallat, Englanti, Etelä-Afrikan asiainhoitajan esityksestä
45994: Ranska, Italia, Belgia, Hollanti, Ruotsi (Volvo, Suomen ja Etelä-Afrilk!an väHs.ten diph
45995: Asea, SKS), Argentiina, Brasilia, Australia, moottisuhteiden katkaisemise:lmi, ja jos
45996: Israel, Saksan Liittotasavalta, Sveitsi ja Ma- on,
45997: lawi. Maat ovat joko entisiä tai nykyisiä siirto- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45998: maiden omistajavaltioita, monet niistä on ryhtyä maamme diplomaattisten suhtei-
45999: NATO-maita ja loput kiinnostuneita takaa- den katkaisemiseksi Etelä-Afrikan tasa-
46000: maan om:.:n suuryhtiöidensä taloudellisia voit- valtaan?
46001: toja Etelä-Afrikkaan sijoitetulle pääomalle.
46002: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1972.
46003:
46004: Ilkka Taipale. Pekka Vennamo. Tellervo M. Koivisto.
46005: Leo Kohtala. Heimo Rekonen. Riitta Järvisalo..Kanerva.
46006: Kaarle Salmivuori. Erkki Tuomioja. Seppo Tikka.
46007: Ele Alenius. Osmo Kock. Sakari Knuuttila.
46008: Helvi Niskanen. I-C. Björklund. Kalevi Kivistö.
46009: Anna-Liisa Hyvönen. Tellervo T. Koivisto. Veikko Pajunen.
46010: Kaisa Raatikainen. Erkki Liikanen. Osmo Kaipainen.
46011: Pirkko Työläjärvi.
46012: 1256/72
46013: 2
46014:
46015:
46016:
46017:
46018: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
46019:
46020: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kasti ulkoasiainministeriön eraan virkamiehen
46021: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja kirjoittamaa kirjettä, joka on jo aikaisemmin
46022: Ilkka Taipale ym. esittänyt Hallituksen asian- salassapitoa koskevien määräysten vastaisesti
46023: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- julkaistu Tricont-nimisen aikakauslehden tä-
46024: myksen: män vuoden kolmannessa numerossa.
46025: Ulkoasiainministeriässä suoritetaan parhail-
46026: "Onko Hallitus tietoinen YK:n pää- laan tutkimuksia sen selvittämiseksi, millä ta-
46027: töslauselmasta vuodelta 1962 sekä sen voin ja kenen välityksellä edellä mainitut sa-
46028: kanssa sopusoinnussa olevasta maamme laiset asiakirjat ovat joutuneet ulkopuolisten
46029: Etelä-Afrikan asiainhoi11ajan esityksestä tietoon. Salassapitovelvollisuuden rikkominen
46030: Suomen ja Etelä-Afrikan välisten diplo- on, kuten tunnettua, yleisten asiakirjain julki-
46031: maattisuhteiden katkaisemiseksi, ja jos suudesta säädetyn lain 27 § :n mukaan rangais-
46032: on, tava teko.
46033: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kysymyksessä viitataan Yhdistyneiden Kan-
46034: ryhtyä maamme diplomaattisten suhtei- sakuntien 6. 11. 1962 hyväksymään päätöslau-
46035: den katkaisemiseksi Etelä-Afrikan tasa- selmaan 1761 (XVII), jonka neljännessä ponsi-
46036: valtaan?" kohdassa jäsenmaita kehotetaan mm. katkaise-
46037: maan diplomaattisuhteensa Etelä-Afrikan tasa-
46038: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- valtaan. Päätöslauselmasta äänestettäessä Suomi
46039: taen seuraavaa: pidättyi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
46040: Kansanedustaja Taipaleen ym. allekirjoitta- Suomen hallitus halusi täten tähdentää kan-
46041: massa, 17. 11. 1972 päivätyssä kysymyksessä, taansa, jonka mukaan mitään valtiota ei tulisi
46042: joka koskee diplomaattisten suhteiden katkai- sulkea kansainvälisen yhteistoiminnan ja kan-
46043: semista Etelä-Afrikan tasavaltaan, viitataan ul- sainvälisten yhteyksien ulkopuolelle, koska
46044: koasiainhallinnon salaisiksi merkittyihin asia- edellytykset Yhdistyneiden Kansakuntien pää-
46045: äjoihin, joissa kä:sitehlään valtion suhteita ul- määrien toteuttamiselle käytännössä voidaan
46046: kovaltoihin. Yleisten asiakirjain julkisuudesta luoda ainoastaan mahdollisimman laajan kan-
46047: 9. 2. 1951 säädetyssä laissa (As.Kok. 83/1951) sainvälisen yhteistoiminnan kautta.
46048: ja sen nojalla 22. 12. 1951 annetussa asetuk- Mitä yleensä Suomen ja Etelä-Afrikan tasa-
46049: sessa, joka sisältää eräitä poikkeuksia yleisten vallan välisiin suhteisiin tulee, pyydän kun-
46050: asiakirjain julkisuudesta (As.Kok. 650/1951), nioittavasti viitata vastaukseen, jonka annoin
46051: määrätään tämänlaatuiset asiakirjat pidettäväksi 12. 10. 1972 kansanedustaja I.-C. Björklundin
46052: salassa vähintään 25 vuotta. ym. esittämään, tätä asiaa koskevaan kysymyk-
46053: Kansanedustaja Taipaleen ym. tekemän kysy- seen.
46054: myksen perusteluissa lainataan lisäksi sanatar-
46055: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1972.
46056:
46057: Ulkoasiainrninisteri Ahti Karjalainen.
46058: 3
46059:
46060:
46061:
46062:
46063: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46064:
46065: I det syfte 37 § 1 mom. i ciksdagsordningen ordagrant ett brev som skrivits av en av ut-
46066: anger har riksdagsman Ilkka Taipale m. fl. tili rikesministeriets tjänstemän, vilket redan tidi-
46067: vederbörande medlem av Regeringen för av- gare i strid med bestämmelsema om hemlig-
46068: givande av svar ställt följande spörsmål: hållande har publicerats i det tredje numret av
46069: tidskriften Tricont detta år.
46070: "Är Regeringen medveten om FN: s I utrikesministeriet företas som bäst under-
46071: resolution av år 1962 samt det därmed sökningar för att klargöra på vilket sätt och
46072: överensstämmande förslaget som gjorts genom vem de ovannämnda konfidentiella
46073: av vår charge d'affaires i Sydafrika om handlingarna har kommit tili utomståendes
46074: att bryta de diplomatiska förbindelsema kännedom. Såsom känt är brytandet av sekre-
46075: mellan Finland och Sydafrika, och om tessplikten enligt 27 § i lagen om allmänna
46076: detta är fallet, handlingars offentlighet straffbart.
46077: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- I spörsmålet refereras tili resolution 1961
46078: tagna för att bryta våra diplomatiska (XVII) som Förenta Nationerna godkände den
46079: förbindelser med Sydafrikanska Re- 6. 11. 1962, i viiken medlemsländema i den
46080: publiken?" fjärde klämpunkten uppmanas att bl. a. bryta
46081: sina diplomatiska förbindelser med Syd-
46082: Såsom svar på detta spörsmål får jag hög- afrikanska Republiken. Då röstningen om re-
46083: aktningsfullt framföra följande: solutionen företogs avhöll sig Finland tillsam-
46084: I det spörsmål som Taipale m. fl. under- mans med de övriga nordiska ländema från att
46085: tecknat, daterat den 17. 11. 1972, som berör rösta. Finlands regering ville sålunda poängtera
46086: brytandet av de diplomatiska förbindelsema sin ståndpunkt, enligt viiken inget land borde
46087: med Sydafrikanska Republiken, refereras tili ut- avstängas från internationell verksamhet och
46088: rikesförvaltningens konfidentiella handlingar, i internationella förbindelser, eftersom förutsätt-
46089: vilka statens förhållanden tili främmande ningarna för ett förverkligande av Förenta Na-
46090: makter behandlas. I lagen om allmänna hand- tionernas ändamål i praktiken kan skapas en-
46091: lingars offentlighet av den 9. 2. 1951 (Förf. dast genom ett så vidsträckt intemationellt
46092: Sam!. 83/1951) och i den på basen av denna samarbete som möjligt.
46093: givna förordningen av den 22. 12. 1951, soo:n Vad beträffar relationerna i allmänhet mellan
46094: innehåller vissa undantag med avseende på all- Finland och Sydafrikanska Republiken ber jag
46095: männa handlingars offentlighet (Förf.Saml. högaktningsfullt att få referera tili det svar jag
46096: 650/1951), fastställes att dylika handlingar är avgav den 12. 10. 1972 på den fråga be-
46097: konfidentiella minst 25 år. träffande deua som framställts av r&sdagsman
46098: I motiveringama för spörsmålet som fram- I. C. Björklund m. fl.
46099: förts av riksdagsman Taipale m. fl. lånas därtill
46100: Helsingfors den 19 december 1972.
46101:
46102: Utrikesminister Ahti Karjalainen.
46103: Kirj. ksm. n:o 272.
46104:
46105:
46106:
46107:
46108: 1. Suominen ym.: Vähittäiskauppa- ja huoltoasematoimintaa har-
46109: joittavien yrittäjien oikeusturvan parantamisesta.
46110:
46111:
46112: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46113:
46114: Noin runsaan vuoden ajan ja erityisesti syys- Eri yrittäjien oikeusturvan heikentyminen ei
46115: kuun 1 päivästä 1972, ovat liikkeisiin kohdistu- voi olla myöhemmin vaikuttamatta heidän tar-
46116: neet murtovarkaudet lisääntyneet. Mm. Sata- joamiensa palvelusten ja tavaroiden hinta-
46117: kunnassa on useita vähittäismyymälöitä ja huol- tasoon kohottavasti, jolloin yhteiskuntaa ter-
46118: toasemia, joihin on erittäin lyhyen ajan kuluessa rorisoivien rikollisten eri liikkeille aiheuttamat
46119: murtauduttu jopa neljäkin kertaa. Rangaistus- taloudelliset vahingot joutuvat sen jokaisen
46120: seuraamusten lievenemisen myötä ovat samalla jäsenen maksettavaksi. Varkauksien jatkuessa
46121: poliisiviranomaisten mahdollisuudet rikosten ja niiden selviämismahdollisuuksien heikentyes-
46122: selvittämiseksi heikentyneet. Nykyisen kehityk- sä, on se samalla omiaan houkuttelemaan ri-
46123: sen jatkuessa joutuvat vakuutuslaitokset korotta- kosten tekijöiksi yhä uusia ja entistäkin häi-
46124: maan maksujaan ja vaatimaan vakuutuksenotta- käilemättömämmiksi käyviä rikoksentekijöitä.
46125: jilta yhä tehokkaampia ja kalliimpia suojalait- Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
46126: teita, jotka kaikki kustannukset tulevat liike- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
46127: toimintaa harjoittavien yrittäjien maksettavaksi. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
46128: Lähitulevaisuudessa saattaa jopa olla mahdol- seuraavan kysymyksen:
46129: lista, että koko murtovakuutusten myöntämi-
46130: nen kohtuuttomaksi nousseiden vakuutusmak- Onko Hallitus tietoinen myymälöi-
46131: sujen vuoksi joutuu· uhanalaiseksi. hin ja huoltoasemiin kohdistuneiden
46132: Rikoslain muutosta suunniteltaessa ja toteu- murtovarkauksien lisääntymisestä ja toi-
46133: tettaessa on tuskin pyydetty korkeimpien po- saalta poliisiviranomaisten työvoimava-
46134: liisiviranomaisten lausuntoa, tai niille ei ole jauksesta sekä työskentelyolojen puut-
46135: annettu riittävän suurta arvoa rikoslakia uudis- teellisuudesta, ·
46136: tettaessa. Poliisiviranomaisten jatkuva ja yhä ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
46137: paheneva työvoimapula ja usein erittäin puut· koo ryhtyä vähittäiskauppa- j.a huolto-
46138: teelliset työskentelyolosuhteet ovat myöskin asematoimintaa harjoittavien yrittäjien
46139: omiaan vaikeuttamaan rikosten tutkimista ja oikeusturvan parantamiseksi ja poliisi-
46140: selvittämistä. Suurempien kaupunkiemme väki- viranomaisten henkilökunnan lisäämi-
46141: luvun kasvusta huolimatta on monien poliisi- seksi ja työskentelyolosuhteiden korjaa-
46142: laitosten henkilökunta 40-vuotisluvun tasolla. miseksi?
46143: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1972.
46144:
46145: Ilkka Suominen. Timo Mäki. Seppo ·Westerlund.
46146: Väinö Vilponiemi. Einari Nieminen. Jouni Mykkänen.
46147: Uljas Mäkelä. Pirkko Työläjärvi. Pertti Salolainen.
46148: M. Jaatinen. Pentti Antila. Aulis Sileäkangas.
46149: Matti Hokkanen. Matti Asunmaa. Saimi Ääri.
46150:
46151:
46152:
46153:
46154: 1301/72
46155: 2
46156:
46157:
46158:
46159:
46160: EduskunnanHerra Puhemiehelle.
46161:
46162: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- la paikkakunnilla tehdyistä murtosarJOlsta.
46163: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Vuonna 1971 oli keskusrikospoliisin tutkitta-
46164: mies, olette 21 päivänä marraskuuta 1972 päi- vana myymälöihin kohdistuneita murtorikoksia
46165: vätyn kirjeenne n:o 1876 ohella toimittanut 168 ja huoltoasemiin kohdistuneita 38. Kulu-
46166: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- vana vuonna aikana 1. 1.-31. 8. olivat vastaa-
46167: nöksen kansanedustaja Ilkka Suomisen ynnä vat luvut 972 ja 32. Kolmen viimeisen kuu-
46168: muiden kirjallisesta kysymyksestä n:o 272, jos- kauden aikana eli aikana, jolloin uudet var-
46169: sa tiedustellaan: kausrikoksia koskevat säännökset ovat olleet
46170: voimassa, tuli keskusrikospoliisin tutkittavaksi
46171: "Onko Hallitus tietoinen myymälöi- 104 myymälöihin kohdistunutta murtorikosta ja
46172: hin ja huoltoasemiin kohdistuneiden 17 huoltoasemiin kohdistunutta.
46173: murtovarkauksien lisääntymisestä ja toi- Poliisin ennakkoestävään toimintaan on py-
46174: saalta poliisiviranomaisten työvoimava- ritty kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
46175: jauksesta sekä työskentelyolojen puut- Öiseen aikaan on tässä tarkoituksessa suori-
46176: teellisuudesta, tettu rikospoliisin toimesta partiointia. Myös
46177: ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- keskusrikospoliisin, liikkuvan poliisin ja paikal-
46178: koo ryhtyä vähittäiskauppa- ja huolto- lisen poliisin yhteistoiminnassa on pidetty rat-
46179: asematoimintaa harjoittavien yrittäjien sioita ja suoritettu yöpartiointia murtorikosten
46180: oikeusturvan parantamiseksi ja poliisi- estämiseksi. Poliisin toimesta on yleisölle an-
46181: viranomaisten henkilökunnan lisäämi- nettu ohjeita varotoimenpiteistä nimenomaan
46182: ,seksi ja työskentelyolosuhteiden korjaa- murtovarkauksien ehkäisemiseksi. Tällainen tie-
46183: miseksi?" dottaminen on tapahtunut poliisin neuvonta-
46184: toimistoissa ja jakamalla tiedotteita yleisölle.
46185: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Poliisihallinnon kehittämistavoitteena on po-
46186: taen seuraavaa: · liisin järjestys- ja turvallisuuspalveluksien lisää-
46187: Kauppaliikkeisiin kohdistuneita murtorikok- minen käytettävissä olevin voimavaroin tasa-
46188: sia oli esimerkiksi Helsingin kaupungissa 841 puolisesti maan eri osissa ja eri paikkakunnilla.
46189: vuonna 1971, näistä oli 1. 9.-30. 11. välisenä Tämä on lausuttu myös hallituksen esityksessä
46190: aikana tehtyjä 198. Kuluvana vuonna on mar- Eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
46191: raskuun loppuun mennessä tullut Helsingissä delle 1973. Yleislinjana periaatteen toteuttami-
46192: poliisin tietoon tällaisia rikoksia 970, joista seksi on poliisin organisaation kehittäminen,
46193: 359 ajalla 1. 9.-30. 11. Verrattuna vastaavaan palvelutuotannon keskittäminen ja rationalisoi-
46194: kolmen kuukauden ajanjaksoon edellisenä vuon- minen sekä kaluston ja muun teknillisen väli-
46195: na oli lisäys 80 % . neistön lisääminen.
46196: Huoltoasemiin kohdistuneita murtorikoksia Tavoitteeseen liittyy myös poliisin kenttä-
46197: oli Helsingissä 85 vuonna 1971, näistä ajalla henkilökunnan lisääminen riittäväksi. Tässä tar-
46198: 1. 9.-30. 11. tehtyjä 31. Kuluvana vuonna koituksessa pyritään myös poliisikoulutuksen
46199: tehtiin Helsingissä aikana 1. 1.-30. 11. tällai- saaneiden poliisimiesten vapauttamiseen sellais-
46200: sia rikoksia 85, joista 25 ajalla 1. 9.-30. 11. ten tehtävien hoitamisesta, jotka eivät vaadi
46201: Huoltoasemiin kohdistuneiden rikosten määrä poliisikoulutusta, minkä vuoksi on katsottu tar-
46202: on Helsingissä siis pysynyt samalla tasolla kuin peelliseksi ottaa palvelukseen muuta henkilö-
46203: v. 1971. kuntaa, kuten ulosottoapulaisia, haastemiehiä ja
46204: Osa myymälöihin ja huoltoasemiin kohdistu- toimistohenkilökuntaa. Näillä toimenpiteillä on
46205: neista murtorikoksista on keskusrikospoliisin jo tähän mennessä kyetty vapauttamaan noin
46206: tutkittavina. Tällöin on yleensä kysymys useil- 700 poliisimiestä varsinaisiin poliisitehtäviin.
46207: 3
46208:
46209: Uusia poliisitoimia vuonna 1972 on saatu sen murtautuen tehtyihin varkauksiin ja pyr-
46210: 25. kii käytettävissä olevien voimavarojen puitteis-
46211: Sisäasiainministeriö seuraa tarkoin rikollisuu- sa tehostamaan toimenpiteitä tällaisten rikosten
46212: den kehittymistä maassa huomioon ottaen eri- ehkäisemiseksi.
46213: tyisesti uusien rikoslain säännösten vaikutuk-
46214: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1972.
46215:
46216: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
46217: 4
46218:
46219:
46220:
46221:
46222: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46223:
46224: I det syfte 37 § riksdagsordningen anger har allmänhet gjorts på flera orter. Ar 1971 hade
46225: Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nr 1876 centralkriminalpolisen att undersöka 168 in-
46226: av den 21 november 1972 tili vederbörande brott i butiker och 38 i servicestationer. Un-
46227: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- der tiden 1. 1.-31. 8. innevarande år var mot-
46228: jande av riksdagsman Ilkka Suominen m. fl. svarande siffror 972 och 32. Under de tre se-
46229: ställda spörsmål nr 272: naste månaderna, eller under den tid, då nya
46230: stadganden om stöldbrott varit i kraft, hade
46231: "Är Regeringen medveten om ök- centralkriminalpolisen att undersöka 104 in-
46232: ningen av inbrott i butiker och service- brott i butiker och 17 inbrott i servicestatio-
46233: stationer och å andra sidan om polis- ner.
46234: myndigheternas underskott av arbets- Man har försökt fästa allt större uppmärk-
46235: kraft och bristfälliga arbetsförhållanden, samhet vid polisens förebyggande verksarnhet.
46236: och vilka åtgärder ämnar Regeringen I sådant syfte har patrullering nattetid skett
46237: vidtaga för ökande av de företagares på åtgärd av kriminalpolisen. Centralkriminal-
46238: rättsskydd, som bedriver minuthandel polisen och rörliga polisen samt ortspolisen har
46239: och servicestationsverksamhet, samt för också i samarbete hållit razzior och patrullerat
46240: utökande av polismyndigheternas perso- nattetid i syfte att förhindra inbrott. På åt-
46241: nai och förbättrande av deras arbetsför- gärd av polisen har allmän.heten erhållit anvis-
46242: hållanden?" ningar om säkerhetsåtgärder speciellt till för-
46243: hindrande av inbrott. Denna information har
46244: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt givits i polisens rådgivningsbyråer och genom
46245: anföra följande: utdelning av informationsblad till allmänheten.
46246: Antalet inbrott i butiker var tili exempel i Målet för utvecklande av polisförvaltningen
46247: Helsingfors år 1971 841. Av dem förövades är att öka polisens ordnings- och säkerhets-
46248: 198 under tiden 1. 9.-30. 11. Innevarande år tjänster i den mån resurserna medger, jämnt
46249: har i Helsingfors fram till slutet av novem- i landets olika delar och på olika orter. Detta
46250: ber månad till polisens kännedom kommit 970 har uttalats även i regeringens proposition till
46251: sådana brott. Av dem förövades 359 under Riksdagen angående statsförslaget för år 1973.
46252: tiden 1. 9.-30. 11. Stegringen var alltså över Den allmänna linjen för principens förverk-
46253: 80 %, jämfört med motsvarande tre månaders ligande är utvecklande av polisens organisation,
46254: period under närmast föregående år. centralisering av tjänsteproduktionen och ratio-
46255: 1 servicestationer gjordes i Helsingfors 85 nalisering samt ökning av materiel och annan
46256: inbrott under år 1971, av dem 31 under tiden teknisk utrustning.
46257: 1. 9.-30. 11. Innevarande år förövades 85 så- Tili målet hör även ökning av polisens fält-
46258: dana brott i Helsingfors under tiden 1. 1.- personal så att den blir tillräcklig. I detta syfte
46259: 30. 11., av dem 25 u:..der tiden 1. 9.-30. 11. försöker man även frigöra polismän som erhål-
46260: Antalet mot servicestationer riktade brott har lit polisutbildning från sådana uppgifter som
46261: alltså i Helsingfors hållit sig på samma nivå icke kräver sådan utbildning. Man har därför
46262: som under år 1971. ansett nödigt att anställa annan personal, så-
46263: En del av inbrotten i butiker och service- som exekutionsbiträden, stämningsmän och by-
46264: stationer undersöks av centralkriminalpolisen, råpersonal. Genom dessa åtgärder har man re-
46265: det är då fråga om en serie av inbrott, som i dan kunnat frigöra cirka 700 polismän för
46266: 5
46267:
46268: egentliga polisuppgifter. Under år 1972 har 25 tande särskilt av den inverkan stadgandena i
46269: nya polisbefattningar inrättats. den nya strafflagen har på stöld genom inbrott
46270: Ministeriet för inrikesärendena följer nog- och kommer att vid behov effektivera åtgär-
46271: grant med brottslighetens utveckling med beak- derna tili förhindrande av sådana brott.
46272: Helsingfors den 20 december 1972.
46273:
46274: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
46275:
46276:
46277:
46278:
46279: 1301/72
46280: Kirj. ksm. n:o 273.
46281:
46282:
46283:
46284:
46285: H. Niskanen: Naisten työmahdollisuuksien turvaamisesta Oulun
46286: läänin alueella.
46287:
46288:
46289: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
46290:
46291: Naisten työttömyys muodostaa Pohjois-Suo- Oulussa on Nokia Oy: n puitteissa ~tkanJ.assa
46292: messa vaikean ongelman. Erikoisen voimak- elektronisten tuotteiden valmistus valtakunnan
46293: kaasti siitä kärsivät keski-ikäiset naiset. Työt- puolustusvoimien käyttöön. Tämä on etupäässä
46294: tömiksi joutuneille 40-65 vuotiaille naisille naistyövoimaa käyttävä tuotannon ala. Myös
46295: työn saanti on lähes mahdotonta. työttöminä olevia keski-ikäisiä naisia olisi val-
46296: Työvoimaministeriön tilaston mukaan oli ku- tion toimesta koulutettava tämän tehtaan työn-
46297: luvan vuoden lokakuussa Oulun työvoimapii- tekijöiksi.
46298: rissä 2 558 työtöntä naista, Kajaanin työvoima- Tilanne naistyöllisyyden osalta on jatkuvasti
46299: piirissä 1 134 ja Rovaniemen työvoimapiirissä vaikeutumassa. Valtiovallan olisi kiireellisesti
46300: 2 368 työtöntä naista. Työtä vailla olevien nais- toteutettava sellaisia toimenpiteitä, joilla luo-
46301: ten määrä on kuitenkin monin kertainen kun daan Pohjois-Suomeen sellaisia työpaikkoja,
46302: otetaan huomioon naisten keskuudessa voimak- jotka antavat työtä myöskin naisille. ·
46303: kaana esiintyvä ns. piilevä työttömyys. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
46304: Oulun Rakennustyöläisten Aluejärjestön päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
46305: naisjaosto on syyskokouksessaan 4. 11. 1972 kä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
46306: sitellyt tilannetta Oulun seudun osalta. Kokous vaksi seuraavan kysymyksen:
46307: on kääntynyt asiassa ammattikasvatushallituk-
46308: sen puoleen esittäen mm. naisten etenkin keski- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46309: ikäisten naisten ammatti- ja uudelleen koulu- ryhtyä tehostaakseen Oulun läänin
46310: tuksen tehostamista. Oulun rakennusnaiset to- alueella naisten ja erityisesti keski-
46311: teavat mm., että naisten sijoittuminen raken- ikäisten työttöminä olevien naisten am-
46312: nusalan töihin on vaikeutunut. Tämä johtuu matti- ja uudelleenkoulutusta ja turva-
46313: siitä, kun naisten koulutus rakennusalalle on takseen näille naisille työtä? ·
46314: olematonta. Naisten kouluttaminen rakennus-
46315: alan töihin helpottaisi naisten sijoittumista
46316: näille aloille.
46317: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1972.
46318:
46319: Helvi Niskanen.
46320:
46321:
46322:
46323:
46324: 1282/72
46325: 2
46326:
46327:
46328:
46329:
46330: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46331:
46332: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa alan työllisyyttä edistäviä ammattikursseja.
46333: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Naisoppilaita näillä kursseilla on ollut yhteensä
46334: olette 22 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn 314.
46335: kirjeeilne ohella toimittanut valtioneuvoston Kajaanin työvoimapiirin alueella ·on ollut
46336: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- edellä mainitunlaisia kursseja 6 kpl. Ne ovat
46337: edustaja Helvi Niskasen näin kuuluvasta kir- olleet lähinnä palvelualan kursseja, joilla on
46338: jallisesta kysymyksestä n:o 273: ollut 93 naispuolista osanottajaa.
46339: Rovaniemen työvoimapiirin alueella on sa-
46340: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus manlaisia kursseja järjestetty etupäässä matkai-
46341: aikoo ryhtyä tehostaakseen Oulun lää- lu-, palvelu- ja geokemian aloilla yhteensä 16
46342: nin alueella naisten ja erityisesti keski- kpl. Naisoppilaita tällä alueella on ollut 220.
46343: ikäisten työttöminä olevien naisten am- Kaikista 627 naisoppilaasta valtaosa on ollut
46344: matti- ja uudelleenkoulutusta ja turva- eduskuntakysymyksessä ensisijaisesti tarkoite-
46345: takseen näille naisille työtä?" tun Oulun työvoimapiirin alueelta, kuten
46346: edellä esitetystä ilmenee. Tietenkin myös Rova-
46347: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- niemen ja Kajaanin alueilla tapahtunut koulu-
46348: vasti seuraavaa: tus on vaikuttanut Oulun läänin alueella.
46349: Ammattikasvatushallitus on yhteistoimin- Työllisyyttä edistävien ammattikurssien luku-
46350: nassa työvoimaviranomaisten kanssa järjestänyt määrää on etukäteen tehdyn suunnitelman mu-
46351: Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen työvoimapii- kaan tarkoitus edelleen vuonna 1973 lisätä ni-
46352: reissä lähinnä naisille tarkoitettuja työllisyys- menomaan maamme kehitysalueilla.
46353: kursseja vuonna 1972 seuraavasti: Ammattikasvatushallitus ei voi kuitenkaan
46354: Oulun työvoimapiirin alueella on kuluvana etukäteen ilmoittaa naisoppilaiden maarta
46355: vuonna järjestetty yhteensä 22 kpl sellaisia näillä kursseilla, koska kurssit on tarkoitettu
46356: kursseja, joille on osallistunut naisia. Ne ovat sekä naisille että miehille.
46357: oleet lähinnä palvelu-, ompelu- ja maatalous-
46358: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1972.
46359:
46360: Ministeri Mar;atta Väänänen.
46361: 3
46362:
46363:
46364:
46365:
46366: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46367:
46368: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen branschen samt jordbruket. På dessa kurser
46369: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse fanns sammanlagt 314 kvinnliga elever.
46370: av den 22 november 1972 tili vederbörande Inom Kajana arbetskraftsdistrikts område
46371: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- har hållits 6 st. kurser av ovan nämnda slag. De
46372: jande av riksdagsledamoten Helvi Niskanen har närmast varit kurser inom serviceområdet,
46373: ställda skriftliga spörsmål nr 27 3: och de kvinnliga deltagarna har varit 93.
46374: Inom Rovaniemi arbetskraftsdistrikt har
46375: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen sammanlagt 16 likartade kurser anordnats, när-
46376: vidtaga för effektivering av yrkesutbild- mast inom turist-, service- och geokemins om-
46377: ningen och omskolningen av kvinnor, råden. Antalet kvinnliga elever har inom detta
46378: särskilt medelålders, arbetslösa kvinnor, område varit 220.
46379: inom Uleåborgs läns område, och för Av samtliga 627 kvinnliga elever har huvud-
46380: tryggande av arbete åt dem?" parten kommit från Uleåborgs arbetskraftsdi-
46381: strikts i riksdagsspörsmålet främst avsedda om-
46382: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt råde, såsom av ovanstående framgår. Givetvis
46383: anföra följande: har också utbildningen inom Rovaniemi och
46384: Yrkesutbildningsstyrelsen har i samråd med Kajana områden inverkat inom Uleåborgs läns
46385: arbetskraftsmyndigheterna inom Uleåborgs, Ka- område.
46386: jana och Rovaniemi arbetskraftsdistrikt år 1972 Man har för avsikt att enligt en på förhand
46387: föranstaltat sysselsättningskurser, avsedda när- uppgjord pian år 1973 ytterligare öka antalet
46388: mast för kvinnor, som följer: sysselsättningsfrämjande yrkeskurser, särskilt
46389: Inom Uleåborgs arbetskraftsdistrikt har un- inom landets utvecklingsområden.
46390: der innevarande år anordnats sammanlagt 22 st. Yrkesutbildningsstyrelsen kan dock icke på
46391: sådana kurser, i vilka kvinnor deltagit. De har förhand uppge antalet kvinnliga elever vid dessa
46392: närmast varit yrkeskurser för främjande av sys- kurser, då de är avsedda för både kvinnor och
46393: selsättningen inom service- och sömnads- män.
46394: Helsingfors den 15 december 1972.
46395:
46396: Ministeri Marjatta Väänänen.
46397: Cirj. ksm. n:o 274.
46398:
46399:
46400:
46401:
46402: Kortesalmi: Vaitiokonttorin eläkkeistä suorittaman ennakkoveron-
46403: pidätyksen tarkistamisesta.
46404:
46405:
46406: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
46407:
46408: Tapahtuu valitettavasti sangen usein, että Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
46409: ·altiokonttori, joka maksaa eläkkeensaajille päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kysyn
46410: läkkeitä, ei pidätä ennakkoveroa riittävästi, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiselta
46411: ·aan liian vähän. Tästä epärealistisuudesta ai- jäseneltä:
46412: teutuu, että tuhannet eläkeläiset joutuvat suu-
46413: en hämmennyksen ja jopa epätoivon valtaan, Tietääkö Hallitus, että valtiokontto-
46414: un sitten verolipun loppuvuodesta saatuaan rin kautta eläkettään saaviita valtio-
46415: IUomaavatkin, että ovat maksaneet veroa liian konttori pidättää ennakkoveroa tavalla,
46416: ähän ja kun eivät tiedä, mistä he heille mää- joka tuottaa kiusaa ja vaikeuks~ tuhan-
46417: ätyn lisäverorahan saisivat hankituksi. sille eläkeläisille,
46418: On ilmeisesti niin, että valtiokonttori käyt- ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
46419: iä ennakkoveronpidätyksessä epätarkkoja tai valtiokonttorissa tapahtuvan ennakkove-
46420: pärealistisia taulukkoja, jotka olisi kiireesti ronpidätyksen muuttamiseksi vastaa-
46421: aatava enempi paikkansapitäviksi ja vastaa- maan nykyistä paremmin eläkeläisten
46422: laan todellisuutta. toivomuksia? ·
46423: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1972.
46424:
46425: J. Juhani Kortesalmi.
46426:
46427:
46428:
46429:
46430: ·04/72
46431: 2
46432:
46433:
46434:
46435:
46436: E d u s k u n n a n H e r r a P u h ~ m i e h e 11 e.
46437:
46438: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valtiolta eläkettä saavista toimitetaan ennakon
46439: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pidätys kuitenkin valtiovarainministeriön tät
46440: olette 23 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn tarkoitusta varten vahvistaman edellä mainitw
46441: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston erikoispidätystaulukon mukaan. Muut eläkkeer1
46442: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- maksajat kuin valtiokonttori eli siis yksityise
46443: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta eläkelaitokset ja -säätiöt toimittavat yleensä en
46444: kirjallisesta kysymyksestä n:o 274: nakonpidätyksen eläkkeensaajien verokirjojeJ
46445: osoittamien pidätystaulukoiden perusteella.
46446: . . "Tietääkö Hallitus, että valtiokontto- Valtiovarainministeriön vahvistaman · enn~
46447: rin kautta eläkettään saaviita valtio- konpidätystaulukon mukaan toimitetut enn~
46448: konttori pidättää ennakkoveroa tavalla, konpidätykset vastaavat harvoin eläkkeest
46449: joka tuottaa kiusaa ja vaikeuksia tuhan- maksuunpantavia lopullisia veroja ja maksuj~
46450: sille eläkeläisille, Valtiontalouden tarkastusvirasto tutki 81 ::
46451: ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Helsingissä vuonna 1969 verotetun sattumat
46452: valti6konttorissa tapahtuvan ennakkove- varaisesti valitun eläkkeensaajan ennakonpid~
46453: ronpidätyksen muuttamiseksi vastaa- tysten riittävyyttä .. Tällöin voitiin todeta, ett
46454: maan nykyistä paremmin eläkeläisten niillä elä:kkeensaajilla, joiden llinoana veror
46455: toivomuksia?" alaisena tulona oli valtiokonttorin ma:ksam
46456: eläke, riittivät valtiovarainministeriön .vahvisu
46457: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- man ennakonpidätystaulukon nojalla .toimitetu
46458: taen seuraavaa: enoakanpidätykset noin 70 % :ssa tutkituist
46459: Ennakkoperintälain 30 §:n nojalla on ennak- tapauksista lopullisessa verotuksessa määräty
46460: koperintäasetuksen 6 §:ssä säädetty, että val- veron suoritukseksi, kun otetaan huomioo
46461: tion suorittamasta eläkkeestä toimitetaan enoa- sekä lopullista veroa vastaava tai sitä suuren
46462: kanpidätys valtiovarainministeriön määräämän mat ennakonpidätykset. Tämä eläkkeensaajaryl
46463: taulukon mukaan. Valtiovarainministeriö on vii- mä, jota silmälläpitäen erikoispidätystaulukk
46464: meksi 25 päivänä helmikuuta 1970 päivätyllä lähinnä on laadittu, käsitti kuitenkin vain VI
46465: kirjeellä Umoittanut valtiokoottorille vahvista- jaat puolet otoksen eläkkeensaajista. Yli pU<
46466: neensa uuden pidätystaulukon valtiokonttorin lella eläkkeensaajista oli myös muuta verot
46467: kuukausittain suorittamista eläkkeistä toimitet- alaista tuloa, joka noin 20 % :lla oli eläkket
46468: tavaa enoakanpidätystä varten. Tätä taulukkoa seen verrattuna niin suuri, että sitä oli pide
46469: on sovellettu 1 päivästä maaliskuuta 1970 lu- tävä eläkkeensaajan pääasiallisena tulona.
46470: kien. Milloin eläkkeensaaja pyytää enoakanpi- Valtiokonttori maksaa tällä hetkellä eläket1
46471: dätyksen toimittamista verokirjaan merkityn noin 90 000 henkilölle. Eläkkeensaaiista noi
46472: pidätystaulukon mukaan, on ennakonpidätys 10 OOO:n eläkkeestä toimitetaan ennakonpid:
46473: tehtävä tämän mukaisesti. Milloin eläkkeen- tys verokirjaan merkityn pidätystaulukon m1
46474: saaja muutoin pyytää enoakanpidätyksen toimit- kaisesti. Vuosittain valtiokonttori myönti
46475: tamista joko erityisestä pidätystaulukosta tai uusia eläkkeitä niin ikään noin 10 000. Näisl
46476: verokirjaan merkitystä taulukosta poiketen suu- eläkkeistä toimitetaan enoakanpidätys Hih1
46477: rempana ja ilmoittaa tämän hyvissä ajoin en- poikkeuksetta verokirjaa käyttäen, joten aik!
46478: nen eläkkeen maksua valtiokonttorille, on pidä- myöten kaikki eläkkeensaajien ennakonpidät)
46479: tys toimitettava sen suuruisena kuin eläkkeen- tulisi toimitettavaksi verokirjaan merkityn p
46480: saaja on pyytänyt. Valtiokonttori onkin vas- dätystaulukon mukaisesti. Tällä hetkellä ei o:
46481: taanottanut muutamia satoja verokirjoja edellä realistisia mahdollisuuksia siihen, että valtij
46482: mainitussa tarkoituksessa. Suurimmalta osalta konttori yhdellä kertaa siirtyisi kaikkien elä]
46483: 3
46484:
46485: keensaajien osalta verokirjapidätykseen. Valtio- toimikunnan tutkittavana, voidaan elä:l&:eiden
46486: varainministeriö on antanut verohallituksen ennakonpidätysmenettely tässä yhteydessä uusia.
46487: tehtäväksi tutkia, voidaanko erikoispidätystau- Tämän jälkeen olisi eläkkeiden ennakonpidätyk-
46488: lukko laatia siten, että se entistä tarkemmin sessä mahdollista entistä paremmin ottaa huo-
46489: vastaisi eläkkeensaajien lopullisia veroja ja mioon kunkin eläkkeensaajan ennakonpidätyk-
46490: maksuja. Uutta pidätystaulukkoa voitaisiin so- sen määrään vaikuttavat henkilökohtaiset teki-
46491: veltaa kuitenkin aikaisintaan ensi vuoden maa- jät, joten ennakonpidätys riittäisi mahdollisim-
46492: liskuun alusta lukien. Kun ennakkoperintäjär- man tarkasti lopullisten verojen ja maksujen
46493: jestelmä on kokonaisuudessaan ennakkoperintä- suoritukseksi.
46494: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1972.
46495:
46496: Ministeri Esko Niskanen.
46497: 4
46498:
46499:
46500:
46501:
46502: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
46503:
46504: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nämnt syfte. Hos största delen av dem som
46505: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse uppbär pension av staten verkställes förskotts-
46506: av den 23 november 1972 till vederbörande innehållningen likväl enligt ovan nämnda av
46507: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- finansministeriet för detta ändamål fastställda
46508: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi särskilda innehållningstabell. Andra utbetalare
46509: ställda skriftliga spörsmål nr 274: av pensioner än statskontoret, alltså de privata
46510: pensionsanstalterna och -stiftelsema, verkställer
46511: "Är Regeringen medveten om att i allmänhet förskottsinnehållningen på grund-
46512: statskontoret hos dem som får sin pen- val av de innehållningstabeller som är angivna
46513: sion genom statskontoret innehåller för- i pensionstagarnas skatteböcker.
46514: skottsskatt på ett sätt som åsamkar Förskottsinnehållningama enligt den av fi-
46515: tusentals pensionstagare förtret och nansministeriet fastställda innehållningstabellen
46516: svårigheter, motsvarar sällan de slutliga skatterna och pre-
46517: och ämnar Regeringen vidtaga åtgär- miema för pensionen. Statens revisionsverk
46518: der för ändring av den av statskontoret har undersökt 81 i Helsingfors år 1969 be-
46519: verkställda förskottsinnehållningen så skattade, slumpmässigt valda pensionstagares
46520: att den motsvarar pensionstagarnas förskottsinnehållningar för att kontrollera om
46521: önskemål bättre än vad nu är fallet?" de är tillräckligt stora. Härvid kunde man
46522: konstatera, att de på grundval av den av fi-
46523: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt nansministeriet fastställda innehållningstabellen
46524: anföra följande: verkställda förskottsinnehållningarna i omkring
46525: Med stöd av 30 § lagen om förskottsupp- 70 % av de undersökta fallen täckte den vid
46526: hörd är i' 6 § förordningen om förskottsupp- den slutliga heskattningen fastställda skatten
46527: börd stadgat, att från pension, som staten ut- i fråga om pensionstagare som inte hade an-
46528: betalar, innehålles förskott enligt en av finans- nan beskattningsbar inkomst än den av stats-
46529: ministeriet fastställd särskild tabell. Finansmi- kontoret utbetalade pensionen. Såväl förskotts-
46530: nisteriet har senast genom en den 25 februari innehållningar som motsvru:ande den slutliga
46531: 1970 daterad skrivelse meddelat statskontoret, skatten som förskottsinnehållningar som var
46532: att ministeriet fastställt en ny innehållnings- större än denna hade härvid beaktats. Denna
46533: tabell för förskottsinnehållningen på de pen- pensionstagargrupp, med tanke på vilken den
46534: sioner statskontoret månatligen utbetalar. Den- särskilda innehållningstabellen närmast är upp-
46535: na tabell har tillämpats sedan den 1 mars 1970. gjord, omfattade emellertid knappt hälften av
46536: Om en pensionstagare anhåller om förskotts- pensionstagarna i stickprovet. över hälften av
46537: innehållning enligt den i skatteboken angivna pensionstagama hade också annan heskattnings-
46538: innehållningstabellen, skall förskottsinnehåll~ bar inkomst, vilken i om:kring 20 % av fallen
46539: ningen ske i enlighet därmed. Om en pen- var så stor jämförd med pensionen, att den
46540: sionstagare eljest anhåller om att förskotts- måste anses som pensionstagarens huvudsak-
46541: innehållningen skall verkstätlas med avvikelse liga inkomst.
46542: från den särskilda innehållningstahellen eller Statskontoret utbetalar för närvarande pen-
46543: från den i skatteboken angivna tahellen med sion till omkring 90 000 personer. På omkring
46544: ett större belopp och meddelar statskontoret 10 000 pensionstagares pension verkställes för-
46545: detta i god tid före uthetalningen av pensionen, skottsinnehållning enligt den i skatteboken an-
46546: skall innehål1ningen verkställas på sätt pen- givna innehållningstabellen. Statskontoret he-
46547: sionstagaren har hegärt. Statskontoret har viljar årligen likaså omkring 10 000 nya pen-
46548: mottagit några hundra skatteböcker i ovan sioner. På dessa pensioner verkställes för-
46549: 5
46550:
46551: skottsinnehållningen så gott som utan undan- likväl kunna tillämpas tidigast från ingängen
46552: tag enligt skatteboken, varför all förskottsinne- av mars nästa år. Då förskottsuppbördssystemet
46553: hålJ.ining hos pensionstagare med tiden s:kulle i sin helhet som bäst prövas av en förskotts-
46554: komma att verkställas enligt den i skatteboken uppbördskommission kan förfarandet vid verk-
46555: angivna innehållningstabellen. För närvarande ställandet av förskottsinnehållningar på pen-
46556: finns det inga realistiska möjligheter för stats- sioner förnyas i detta sammanhang. Därefter
46557: kontoret att på en gång övergå til1: skatteboks- skulle det bli möjligt att vid verkställandet av
46558: innehållning för samtliga pensionstagares vid- förskottsinnehållningar på pensioner i fråga om
46559: kommande. Finansministeriet har gett skatte- varje pensionstagare bättre än tidigare beakta
46560: styrelsen i uppdrag att undersöka, huruvida de personliga faktorer som inverkar på för-
46561: den särskilda innehä:llningstabellen kan upp- skottsinnehållningens belopp, så att förskotts-
46562: göras så, att den bättre än tidigare skulle innehållningen sku11e täcka och så noggrant
46563: motsvara pensionstagarnas slutliga skatter och som möjligt motsvara de slutliga skatterna och
46564: premier. Den nya innehållningstabellen skulle premierna.
46565: Helsingforsden 27 december 1972.
46566:
46567: Minister Esko Niskanen.
46568:
46569:
46570:
46571:
46572: 1304/72
46573: Kirj. ksm. n:o 275.
46574:
46575:
46576:
46577:
46578: H. Niskanen: Raahen aluesairaalan aputöiden suorittamisesta.
46579:
46580:
46581: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46582:
46583: Eräissä kunnissa ja kuntainliitoissa on nous- pauksessa, että palkataan ja käytetään sairaalan
46584: sut esille sairaaloiden ja vastaavanlaisten laitos- omaa henkilökuntaa. Useimmissa -tapau!ksissa
46585: ten siivoustöiden luovuttaminen yksityisten kustannusten säästö muodostuu vain kuvitel-
46586: siivousfirmojen tehtäväksi. Erittäin voimak- luksi, johtuen siitä, että kiinteistöjen hoidon-
46587: kaasti sairaaloihin pyrkii mm. Servi Systems taso huomattavasti heikkenee, josta on seu-
46588: niminen liike, jonka alkujuuret lähtevät Ame- rauksena korjauskustannusten nousua. Kustan-
46589: rikasta ja jonka takana on kotimainen yksityi- nukset lisääntyvät myös siksi, että joudutaan
46590: nen suurpääoma. Kyseinen liike on onnistunut palkkaamaan lisää varsinaista sairaalan hoito-
46591: pääsemään mm. seuraaviin sairaaloihin: Keski- henkilökuntaa, koska ulkopuolisen liikkeen pal-
46592: Pohjanmaan Keskussairaala, Kainuun Keskus- veluksessa olevilla työntekijöillä ei voida teet-
46593: sairaala, Koljanvirran sairaala, Porvoon alue- tää sellaisia töitä, joita sairaalan palveluksessa
46594: sairaala, Riihimäen aluesairaala, Huutoniemen olevilla.
46595: ja Mustasaaren sairaalat Vaasassa ja Törnävän Yksityisen firman suorittama työ perustuu
46596: sairaala Seinäjoella. voiton maksimointiin eikä yhteiskunnan kan-
46597: Oulun yliopistollisen keskussairaalan kun- nalta töiden järkevään, taloudelliseen ja sairaa-
46598: tainliitossa tehtiin hiljattain sairaalan toimin- lan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseen
46599: nan kannalta sekä laitoksen siivoushenkilökun- suorittamiseen.
46600: nan kannalta myönteinen päätös, torjumalla Työntekijät, jotka ovat siivousfirman palve-
46601: Servi Systems ja järjestämällä siivoustyöt lai- luksessa, mutta tekevät työtä sairaalalle joutu-
46602: toksen oman henkilökunnan voimin. vat olemaan jatkuvasti kahden tulen välissä.
46603: Parhaillaan asiasta käydään neuvotteluja Raa- Joskin palkat tiettävästi ovat sopimusten mu-
46604: hen aluesairaalan kohdalla. Jos Raahen alue- kaiset on työmäärä henkilöä kohti määritelty
46605: sairaala antaa siivouksensa Servi Systemsille, niin suureksi, että työntekijän on mahdoton
46606: joutuu sairaalan 22 sairaala-.apulaisesta osa ero- selviytyä siitä edes tyydyttävästi. Puhumatta-
46607: tetuksi ja loput elämään jatkuvassa pelossa kaan siitä, että hän ehtisi osoittamaan huo-
46608: toimeentulonsa puolesta. Todettakoon, että maavaisuutta ja ystävällisyyttä sairaalan poti-
46609: Kunnallisten työntekijäin ja Viranhaltijain lii- laille. Siivousfirma:t tekevät siivoussopimukset
46610: ton ja Servi Systems Oy:n välille tehty sopi- sairaaloiden kanssa määräajaksi, tämä on
46611: muskin edellyttää, että sellaisia toimitussopi- omiaan lisäämään työntekijän turvattomuutta
46612: muksia, joiden seurauksena olisi työntekijöiden työpaikassaan.
46613: irtisanominen, ei voitaisi suorittaa. Hyväksyessään virkaehtolait eduskunta edel-
46614: Sairaalan toiminnalle tärkeiden aputöiden lytti kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa
46615: antaminen ulkopuolisille liikkeille on sairaalan olevien ihmisten työsuhteiden yhdenmukaistu-
46616: toiminnan kannalta vahingollista ja kielteistä. mista. Tällaiset kuntainliittojen ja yksityisten
46617: Se on myöskin kielteistä näitä aputöitä teke- siivousfirmojen kesken tehtävät erilliset sopi-
46618: vien työntekijöiden kannalta. mukset estävät eduskunnan tarkoituksen to-
46619: Tehtävien antamista yksityisille liikkeille pe- teutumisen. Käsityksemme mukaan kuntien
46620: rustellaan sairaaloiden toiminnan rationalisointi- ja kuntainliittojen tulisi palkata itse suoraan
46621: tarpeella sekä kustannusten säästämisnäkökoh- myös siivoushenkilökuntansa.
46622: dilla. Tästä voidaan kuitenkin todeta, että vä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46623: hintään yhtä hyvät mahdollisuudet järkevään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
46624: ratianalisointiin sekä työvoiman ja kustannus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
46625: ten säästämiseen ovat olemassa myös siinä ta- vaksi seuraavan kysymyksen:
46626: 1310/72
46627: 2
46628:
46629: Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo seen laitoksen työntekijöihin kohdiste-
46630: ryhtyä turvatakseen valtion rahoittaman tun tehostetun riiston ja valvo~seen
46631: Raahen aluesairaalan aputöiden tarkoi- työntelcijöitä koSik.evien sop'..musten nou-
46632: tuksenmukaisen suorittamisen, estääk- dattamista?
46633: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1972.
46634:
46635: Helvi Niskanen.
46636: 3
46637:
46638:
46639:
46640:
46641: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46642:
46643: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa tekijäin ja viranhaltijain liitto ry:n välillä on
46644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tehty työehtosopimus, jolla on sovittu palk-
46645: olette 24 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn kauksista sekä siitä, kuten eduskuntakyselyssä
46646: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mainitaan, ettei toimitussopimuksissa työnteki-
46647: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- jöiden irtisanomista voida suorittaa. Kim toi-
46648: edustaja Helvi Niskasen näin kuuluvasta kir- saalta sairaalalaitoksista ei ole tullut valituksia
46649: jallisesta kysymyksestä n:o 275: tehtävien <suorittamisesta tai mahdollisista lror-
46650: ,jauskustannusten nousuisrt:a eikä myösikään hen-
46651: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kilökuntaJisäy~kisistä, on lääkintöhallitus piltä:ny;t
46652: ryhtyä turvatakseen valtion rahoittaman kyseistä järjestelyä valtionavnn kaooalta hyväk-
46653: Raahen aluesairaalan aputöiden tarkoi- syttävänä, mikäli asianomainen kuntainliitto
46654: tuksenmukaisen suorittamisen, estääk- on esittänyt tällaista järjestelyä toteutettavaksi
46655: seen laitoksen työntekijöihin kohdiste- ja se on osoitettu taloudellisesti edullisimmaksi.
46656: . tun tehostetun riiston ja valvroakseen Mikäli työehtosopimuksia joissakin tapauk-
46657: työn:tekijöitä koskevien sopimusten nou- sissa on katsottu r.idmtun tulee, tämä asia selvi-
46658: dattamista?" ,t:ettäväksi normaalissa järjestyksessä työntekijöi-
46659: den ja työnantajien järjestöjen välisin neUJVot-
46660: Kysymyksen johdosta on todettava, että Ser- teluin.
46661: vi Systems Oy:n ja Suomen kunnallisten työn-
46662: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1972.
46663:
46664: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
46665: 4
46666:
46667:
46668:
46669:
46670: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46671:
46672: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen liitto ry benämnda förbund har ingåtts ett kol-
46673: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse lektivavtal, i vilket överenskommits om avlö-
46674: av den 24 november 1972 tili vederbörande ningarna samt om att, såsom i riksdagsspörs-
46675: medlem av statsrådet översänt avskrift av målet nämnes, uppsägning av arbetstagare icke
46676: följande av riksdagsman Helvi Niskanen ställda kan göras i leveranskontrakt. Då från sjuk-
46677: spörsmål nr 275: husinrättningarna å andra sidan icke har in-
46678: kommit klagomål angående skötseln av upp-
46679: "Vilka åtgärder har Regeringen för giftema, eventuella stegringar av reparations-
46680: avsikt att vidtaga för att trygga ända- kostnaderna eller personalökningar, har medi-
46681: målsenligt utförande av hjälparbetena cinalstyrelsen ansett ifrågavarande arrangemang
46682: vid det av staten upprätthållna krets- godtagbart med tande på statsunderstödet, så-
46683: sjukhuset i Brahestad, för att hindra framt vederbörande kommunalförbund har
46684: effektiverad utsugning av arbetstagarna gjort &amställning om ett dylikt arrangemang
46685: vid inrättningen och för att övervaka och detta har visat sig vara det ekonomiskt
46686: att de avtal som gäller arbetstagarna fördelaktigaste.
46687: iakttages?" I fall man anser att brott mot kol.[ektiv-
46688: avtalen i något fall har skett, bör denna sak
46689: Med anledning av spörsmålet bör det konsta- utredas i normal ordning vid förhandlingar
46690: teras, att mellan Servi Systems Oy och Suo- mellan arbetstagarnas och arbetsgivarnas orga-
46691: men kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain nisationer.
46692: Helsingfors den 27 december 1972.
46693:
46694: Social- och hälsovårdsminister Seiia Karkinen.
46695: Kirj. ksm. n:o 276.
46696:
46697:
46698:
46699:
46700: Ajo ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen supistamisohjel-
46701: man jatkumisesta.
46702:
46703:
46704: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46705:
46706: Maamme aluepoliittisia ongelmia ratkaistaes- paikallisluontoisen liikenteen hoitamiseksi rata-
46707: sa on kuljetuskysymys eräs keskeisimmistä. verkon ja liikkuvan kaluston uudistamista on
46708: Liikennepolitiikkaa ohjattaessa on edellytettävä suoritettava."
46709: myös valtionrautateiden kuljetuskapasiteetin ja Liikenneministeriö asetti 26. 4. 1972 Val-
46710: palvelujen mahdollisimman tehokasta ja kan- tionrautateiden paikallisliikennetoimikunnan,
46711: santaloudellisesti perusteltua hyväksikäyttöä, joka toimeksiantoansa perustuen teki 27. 9.
46712: erikoisesti alueilla, Joilla ei liikenteen liike- 1972 päätöksen ehdottaen liikenneministeriölle,
46713: taloudellista kannattavuutta voida arvioida sa- että ministeriö kehottaisi rautatiehallitusta pi-
46714: moin perustein kuin ruuhka-Suomessa. Toi- dättäytymään rautateiden paikallisluonteisen
46715: saalta on edellytettävä yhteiskunnan erilaisten henkilöliikenteen supistuksista vuonna 1973
46716: palvelujen olevan tasapuolisia kaikille riippu- muilta osin kuin, mitä voidaan katsoa kuuluvan
46717: matta asuinalueista. normaaleihin aikataulujen tarkistuksiin.
46718: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta on 28. 4. Toistaiseksi liikenneministeriö on pysynyt
46719: 1972 kiinnittänyt huomiota rautatiehallituksen vaiti.
46720: suorittamiin paikallisliikenteen supistuksiin. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
46721: Eduskunta on käsitellyt asian ja hyväksynyt päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
46722: toivomuksen, jonka mukaan hallituksen edelly- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
46723: tetään ryhtyvän "kiireellisesti toimenpiteisiin tattavaksi seuraavan kysymyksen:
46724: valtionrautateiden paikallisluontoisen henkilölii-
46725: kenteen enempien supistusten pysäyttämiseksi Onko Hallitus tietoinen siitä, että
46726: toistaiseksi ja kunnes eduskunnalle on varattu vastoin eduskunnan toivomusta ja yleis-
46727: tilaisuus perusteellisen selvityksen pohjalta tä etua liikenneministeriö ilmeisesti sal-
46728: määritellä, ·missä määrin valtionrautateiden pai- lii valtionrautateiden toteuttaa edelleen
46729: kallisluontoista henkilöliikennettä on säilytet- paikallisliikenteen supistamisohjelmaan-
46730: tävä ja kehitettävä, minkälaisissa tapauksissa sa, ja jos on,
46731: yhteiskuntapoliittisten seikkojen on katsottava mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46732: puoltavan rautatietaloudellisesti kannattamatto- ryhtyä tämän kansantaloudellisen ja
46733: mankin liikenteen ylläpitämistä suorittamalla aluepoliittisesti virheellisen kehityksen
46734: korvausta yleisistä varoista ja missä laajuudessa lopettamiseksi?
46735: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1972.
46736:
46737: Aimo Ajo. Uljas Mäkelä.
46738: Mikko Jokela. K. F. Haapasalo.
46739: Pekka Salla. Uki Voutilainen.
46740: Veikko Saarto. Pirkko Työläjärvi.
46741: Seppo Tikka. Matti Ahde.
46742: Sakari Knuuttila.
46743:
46744:
46745:
46746: 1305/72
46747: 2
46748:
46749:
46750:
46751:
46752: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46753:
46754: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tettävä keväällä 197 3 alkavan uuden aikataulu-
46755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kauden paikallisliikenteen supistamismahdolli-
46756: olette 23 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn suudet. Toimikunnan tulee myös tehdä ehdotus
46757: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston niistä toimenpiteistä, jotka tarvitaan henkilö-
46758: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- liikennepalvelusten kohtuullisen laatutason säi-
46759: edustaja Ajon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta lyttämiseksi liikennesupistusten kohteeksi jou-
46760: kysymyksestä n:o 276: tuvilla alueilla ottaen kuitenkin huomioon myös
46761: tieliikenteen tarjoamat mahdollisuudet.
46762: ·"Onko Hallitus tietoinen siitä, että Toimikunnan tuli saada s.elvityksensä val-
46763: vastoin eduskunnan toivomusta ja yleis- miiksi vuoden 1972 loppuun mennessä. Tätä
46764: tä etua liikenneministeriö ilmeisesti sal- määräaikaa on kuitenkin toimikunnan pyyn-
46765: lii valtionrautateiden toteuttaa edelleen nöstä pitennetty vuoden 1973 kesäkuun lop-
46766: paikallisliikenteen supistamisohjelmaan- puun ehdolla, että toimikunta viimeistään ensi
46767: sa, ja jos on, helmikuun 15 päivään mennessä antaa tehtä-
46768: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo viinsä kuuluvan selvityksen valtionrautateiden
46769: ryhtyä tämän kansantaloudellisen ja keväällä 197 3 alkavan uuden aikataulukauden
46770: aluepoliittisesti virheellisen kehityksen paikallisliikenteen supistamismahdollisuuksista.
46771: lopettamiseksi?'' Toimikunta oli jo aikaisemmin pyytänyt,
46772: että liikenneministeriö kehoittaisi rautatiehalli-
46773: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tusta pidättäytymään valtionrautateiden paikal-
46774: vasti seuraavaa: lisluonteisen henkilöliikenteen supistuksista
46775: Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä vuonna 197 3 muilta osin kuin voidaan katsoa
46776: perusteista 19. 5. 1950 annetun lain mukaan kuuluvan normaaleihin aikataulujen tarkistuk-
46777: valtionrautateitä on hoidettava terveiden liike- siin. Liikenneministeriö ei kuitenkaan asian
46778: periaatteiden mukaan laitoksen kannattavuutta tässä vaiheessa, toimikunnan selvitysten vielä
46779: ja maan yleistä etua silmällä. pitäen. Tähän la- puuttuessa, katsonut olevan perusteltua syytä
46780: kiin perustuen valtionrautatiet pyrkii hoita- toimikunnan kirjelmässä pyydettyihin erillistoi-
46781: maan kaikki kuljetustehtävänsä minimiyksikkö- menpiteisiin. Toimikunnan selvitysten ja mie-
46782: kustannuksin. Toisaalta valtionrautatiet pyrkii tinnön valmistuttua on myös tiedossa, onko
46783: lisäämään rautatietaloudellisesti kannattavaa ja eduskunta myöntänyt yleisen edun vaatiman,
46784: supistamaan kannattamatonta liikennettä, sikäli mutta rautatietaloudellisesti kannattamattoman
46785: kun viimeksi mainittu on yleisen edun vaati- paikallisliikenteen ylläpitämiseen ehdotetun
46786: mukset huomioon ottaenkin perusteltua. Val- määrärahan. Eduskunnan kannanotolla tulee
46787: tionrautateiden taloussuunnitelma on myös pai- olemaan huomattava periaatteellinen merkitys
46788: kallisliikenteen osalta laadittu näiden periaat- kysymyksessä olevaa asiaa ratkaistaessa. Val-
46789: teiden mukaisesti. tionrautatiet ei ryhdy mihinkään paikallislii-
46790: Eduskunnan toivomuksen n:o 1/1972 mu- kenteen supistuksiin ennenkuin edellä mainitut
46791: kaisesti hallitus on 26. 5. 1972 asettanut pai- selvitykset ovat valmistuneet ja ne on valtio-
46792: kallisliikenteen kehittämistoimikunnan, jonka neuvostossa asianmukaisesti käsitelty.
46793: tulee selvittää, mitkä valtionrautateiden paikal- Valtionrautateiden kannattamattoman henki-
46794: lisliikenneyhteydet ovat taloudellisuusvaatimuk- löliikenteen supistaminen on yleisen edun mu-
46795: set, riittävän kuljetuspalvelusten tarjonnan ja kaan perusteltua vain silloin, kun supistami-
46796: muut yhteiskuntapoliittiset syyt huomioon ot- sesta kärsimään joutuville tarjotaan vastaavat
46797: taen tarpeen. Erityi,sesti toimikunnan on selvi- liikennepalvelukset muilla liikennevälineillä.
46798: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1972.
46799:
46800: Liikenneministeri Pekka T ar;anne.
46801: 3
46802:
46803:
46804:
46805:
46806: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46807:
46808: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tabeiisperiod som träder i kraft våren 1973.
46809: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Kommissionen skall även framställa förslag tili
46810: av den 23 november 1972 till vederbörande åtgärder som erfordras för bevarande av en
46811: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1- skälig kvalitetsnivå för persontrafikstjänsterna
46812: jande av riksdagsman Ajo m. fl. ställda spörs- inom de områden som berörs av inskränk-
46813: mål nr 276: ningarna, dock med beaktande även av de möj-
46814: ligheter som vägtrafiken erbjuder.
46815: "Är Regeringen medveten om att Kommissionens utredning borde bli färdig
46816: trafikministeriet i strid med riksdagens före utgången av år 1972. Denna frist har dock
46817: önskan och det allmännas intresse på kommissionens begäran förlängts tili ut-
46818: uppenbarligen tiliåter statsjärnvägarna gången av juni 1973 på vilikor, att kommissio-
46819: att fortgående genomföra sitt program nen senast den 15 inkommande februari avger
46820: för minskande av lokaltrafiken, och om en tili dess uppgifter ansluten utredning om
46821: så är fallet, möjligheterna att begränsa lokaltrafiken under
46822: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- den nya tidtabellsperiod, som börjar våren
46823: taga för att stävja denna nationaleko- 1973.
46824: nomiskt och regionpolitiskt oriktiga ut- Kommissionen hade redan tidigare begärt, att
46825: veckling?" trafikministeriet skulle uppmana järnvägsstyrel-
46826: sen att avhålla sig från begränsning av den
46827: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt lokala persontrafiken på statsjärnvägarna år
46828: anföra följande: 1973 tili andra delar än vad som kan ses höra
46829: Enligt lagen 19. 5. 1950 om de allmänna tili normal justering av tidtabellerna. Trafik-
46830: grunderna för statsjärnvägarnas hushållning bör ministeriet har dock icke i sakens nuvarande
46831: statsjärnvägarna skötas enligt sunda affärsprinci- skede, . då kommissionens utredningar ännu
46832: per med avseende fäst på företagets lönsamhet saknas, ansett motiverat skäl föreligga för de
46833: och landets allmänna fördel. Statsjärnvägarna i kommissionens skrivelse begärda separata åt-
46834: strävar med stöd av denna lag tili att sköta gärderna. Sedan kommissionens utredningar och
46835: alla sina transportuppgifter med minimienhets- betänkande blivit färdiga är det också klart
46836: kostnader. A andra sidan vili statsjärnvägarna huruvida riksdagen beviljat det anslag, som
46837: öka den järnvägsekonomiskt lönsamma trafiken föreslagits för upprätthållande av den järn-
46838: och minska den som icke bär sig, särskilt då vägsekonomiskt olönsamma lokaltrafiken som
46839: det sistnämnda är motiverat även med beak- det allmärmas intresse dock kräver. Riksdagens
46840: tande av den allmänna fördelen. Statsjärn- ståndpunktstagande kommer att ha en bety-
46841: vägarnas ekonomiska pian har också beträffande dande principiell betydelse vid avgörandet av
46842: lokaltrafiken uppgjorts enligt dessa principer. det i spörsmMet nämnda ärendet. Statsjärn-
46843: Regeringen tillsatte 26. 5. 1972 enligt riks- vägarna företar icke några som helst begräns-
46844: dagens hemställan nr 1/1972 en kommission ningar av lokaltrafiken innan ovan nämnda ut-
46845: för utvecklande av lokaltrafiken, viiken skall redningar blivit färdiga och vederbörligen be-
46846: utreda, vilka av SJ:s Iokaltrafikförbindelser handlade i statsrådet.
46847: som behövs, med beaktande av fordringarna En begränsning av statsjärnvägarnas o1ön-
46848: på lönsamhet, utbud av tillräckliga transport- samma persontrafik är enligt den aiimänna
46849: tjänster och and:ra samhällspolitiska skäl. Kom- fördelen motiverad endast då åt dem som blir
46850: missionen skall särskilt utreda möjligheterna lidande av begränsningen erbjudes motsvarande
46851: att inskränka lokaltrafiken under den nya tid- trafiktjänster med andra trafikmedel.
46852: Helsingfors den 28 december 1972.
46853:
46854: Trafikminister Pekka Tarjanne.
46855: j
46856: j
46857: j
46858: j
46859: j
46860: j
46861: j
46862: j
46863: j
46864: j
46865: j
46866: j
46867: j
46868: j
46869: j
46870: j
46871: j
46872: j
46873: j
46874: j
46875: Kirj. ksm. n:o 277.
46876:
46877:
46878:
46879:
46880: Martikainen ym.: Vähittäiskauppiaita rasittavan yliaikakoron
46881: perimisen estämisestä .
46882:
46883:
46884: . Eduskunnan Herra Puhe miehellt:!.
46885:
46886: Kaupan rakennemuutosten seurauksena ovat taa rangaistusseuraamuksiin ja koron suuruutta
46887: haja-asutusalueiden ja maaseudun syrjäkylien on näin ollen pidettävä l:iskomisena. Tavaran-
46888: vähittäis!roaJilpat joutuneet asukasluvun vähe- toimittajien perimä yliaikakorko ylittää kuiten-
46889: nemisen jl\ liikevaihdon pienenemisen seurauk- kin veronmaksun laiminlyömisen johdosta suo-
46890: sena lisääiltyneisiin taloudellisiin vaikeuksiin. ritettavasta veronlisäyksestä 30. 12. 1943/1077
46891: Käyttöpääoman puuttuminen on saattanut pik- annetun lain 1 §:n 1 mom. säätämän kahden-
46892: ku yrittäjät taloudelliseen riippuvaisuussuhtee- toista prosentin vuotuisen koron. Niinpä tava-
46893: seen tavarantoimittajaansa nähden. Niinpä kes- rantoimittajien poikkeuksellisen korkea yliaika-
46894: kus- ja tukkuliikkeet ovat onnistuneet käyttä- koron perintä ja muut vaikeuksiin joutuneen
46895: mään hyväkseen velallistensa riippuvaista ase- pikku yrittäjän etuja kaventaneet toimenpiteet
46896: maa perimällä asiakkailtaan jopa 13-1.5 o/o ovat lainsä:ädäntömme puutteellisuuksien vuoksi
46897: vuotuista yliaikakorkoa laskusaatavistaan, joita saaneet häiriintymättöminä jatkua. Edellä mai-
46898: ei ole maksettu erääntymispäivinä. Yliaika- nitusta onkin ollut seurauksena maaseudun ja
46899: koron aiheuttaman taloudellisen rasituksen li- haja-asutusalueiden vähittäiskauppojeh lisäänty-
46900: säksi ovat useat tavarantoimittajat samalla kiel- neet vaikeudet ja usein liiketoiminnan lopetta-
46901: täytyneet myöntämästä maksuvaikeuksiin jou- minen. Erityisesti maaseudun syrjäkylien asuk-
46902: mnee1le asiaikikaa11een jo sovittuja vuosi- ym. kaat ovat, kauppakuoleman vuoksi, jputuneet
46903: alennuksia. Tukku- ja keskusliikkeet ovat myös- kokemaan edes välttävänä pidettävi41_. välttä-
46904: kin pyrkineet, oman taloudellisen etunsa vuok- mättömyystarvikkeiden palvelutason huomatta-
46905: si, vaikuttamaan siihen, etteivät rahalaitokset van heikkenemisen.
46906: ole olleet erityisen halukkaita lainoittamaan Kaikkeen edellä esittämäämme jå Valtiopäi-
46907: käyttöpääoman puutteessa ja tavarantoimitta- väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
46908: jien puristuksessa ka.mppailevia vähittäiskilup- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
46909: piaita. Pikku yrittäjän lainan saantia rahalai- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46910: toksilta on ollut omiaan vaikeuttamaan myös-
46911: kin vakuuksien saanti, koska tavarantoimittajat Onko Hallitus tietoinen eräiden kes-
46912: ovat saataviensa varmistamiseksi huolehtineet kus- ja tukkuliikkeiden asiakkailtaan pe-
46913: kiinnitysten hankkimisesta velallistensa kiin- rimistä kohtuuttomista yJiaikalroroista,
46914: teään omaisuuteen. ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
46915: Lainsäädännössämme ei rikoslain 38 luvun koo ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja
46916: 10 §:n suhteellisen ylimalkaista mainintaa lu- tämän tapaisen, pikku yrittäjiä kohtuut-
46917: kuunottamatta ole tarkemmin määritelty, minkä tomasti rasittavan, koron perimisen es-
46918: suuruinen rahalaitosten perimän käyvän koron tämiseksi?
46919: ylitys on katsottava sellaiseksi teoksi, joka joh-
46920: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1972.
46921:
46922: Olavi Martikainen. Mikko Jokela. Einari Nieminen.
46923:
46924:
46925:
46926:
46927: 1308/72
46928: 2
46929:
46930:
46931:
46932:
46933: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46934:
46935: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asetti 15. 9. 1971 toimikunnan, jonka mietintö
46936: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, valmistui 30. 9. 1972.
46937: olette 24 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn Edellä mainitun mietinnön mukaan kasvavien
46938: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston lajitelmien ja kysynnän vaatimusten johdosta
46939: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kauppa on joutunut asiakkaiden tehokkaan pal-
46940: edustaja Olavi Martikaisen ja kahden muun velun aikaansaamiseksi laajentamaan ja uuden-
46941: kansanedustäjan näin kuuluvasta kirjallisesta aikaistamaan myyntitilojaan ja tavaravalikoi-
46942: kysymyksestä n:o 277: maansa. Tästä on aiheutunut runsaasti lisä-
46943: kustannuksia, joista yksity1:sten ki.tuppiaiden
46944: "Onko Hallitus tietoinen eräiden usein on vaikea yksin silviytyä, joten he ovat
46945: keskus- ja tukuliikkeiden asiakkailtaan joutuneet turvautumaan markkinaryhmittymien
46946: perimistä kohtuuttomista yliaikako- apuun. Yhdentyminen ja yhteistoiminta ovat
46947: toista, huomattavastikin parantaneet kaupan kykyä
46948: ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- sopeutua muuttuneen yhteiskunnan vaatimuk-
46949: koo ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja siin. Yksityiset kauppiaat ovat tästä yhteistoi-
46950: tämän tapaisen, pikku yrittäjiä kiobtuut- minnasta saaneet etuja, joita ilman ne olisivat
46951: tomasti rasittavan, koron perimisen es- jääneet ilman tällaista yhteistoimint~ta. Myös
46952: tämiseksi?" kuluttajapalvelun kannalta tällaisellll yhteistoi-
46953: minnalla on saattanut olla myönteisiä vaikutuk-
46954: sia sikäli kuin sen avulla on pystytty hidasta-
46955: Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun- maan lä~kaupan. pal':"eluiden vähenemist~.
46956: nioittavasti seuraavaa: Markkinaryhmittymät ovat ,kuvatunla1sessa
46957: Maassamme tapahtunut yhteiskunnallinen ke- yhteistoiminnassa ilmeisesti joutuneet kiinnittä-
46958: hitys 0111 johtanll't siihen, että kotimaankaupan mään huomiota my& siihen, ettei ryhmitty-
46959: asema on viime aikoina useissa suhteissa rat- män luototus vähittäiskaupalle muodostu liian
46960: kaisevastikin muuttunut. Suurtuotannon kehitys suureksi, koska se silloin voi vaikuttaa heiken-
46961: ja kaupan keskittyminen lisääntyvän muutto- tävästi likviditeettiin ja kaventaa toimintamah-
46962: liikkeen seurauksena asutuskeskuksiin ovat joh- dollisuuksia. Viivästyskorkoa on lisäksi pidet-
46963: taneet erilaisiin rationalisointitoimenpiteisiin tävä luönteeltaan ainakin osittain jonkinlaisena
46964: sekä kaupan ketjuuntumiseen, joka on myön- pakotteena tai vakuutena maksun aikanaan suo-
46965: teisten vaikutusten myötä aiheuttanut myös rittamisesta. Kun on kysymys liike-elämästä, ei
46966: eräitä kielteisiä seuraamuksia. Tapahtuneiden jonkinverran valtion käyttämää korkoa suurem-
46967: rakennemuutosten seurauksena yksityiset kaup- pa:a viivästysko~koa voitane vielä sinänsä pitää
46968: piaat ovat muun muassa joutuneet entistä suu- lainvastaisena. Yksityistapauksissa ratkaisu kuu-
46969: rempaan riippuvuussuhteeseen markkinaryhmit- luu kuitenkin viime kädessä tuomioistuimelle.
46970: tymistä, mikä ainakin joissakin tapauksissa on Vähittäiskaupan asema on edellä mainitun
46971: ollut omiaan vaikeuttamaan kauppiaiden asemaa toimikunnan mietinnön valmistuttua parhail-
46972: ja alentamaan yleistä palvelutasoa. Tähän liit- laan hallituksen käsiteltävänä ja hallitus tulee-
46973: tyvien epäkohtien poistamiseksi sekä entistä kin tässä yhteydessä harkitsemaan kaikkia toi-
46974: selväpiirteisemmän kotimaankauppapolitiikan menpiteitä vähittäiskaupan asemaan ja kulut-
46975: aikaansaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö tajapalveluun liittyvien epäkohtien korjaami-
46976: seksi.
46977: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1972.
46978:
46979: Ministeri Jussi Linnamo.
46980: 3
46981:
46982:
46983:
46984:
46985: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46986:
46987: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt nämnda betänkande har det allt mång-
46988: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse sidigare varuflödet och de av efterfrågan ställda
46989: av den 24 november 1972 tili vederhörande allt växande kraven tvungit handeln att med
46990: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tanke på en effektiv kundservice utvidga och
46991: jande av riksdagsmannen Olavi Martikainen modernisera sina försäljningsutrymmen och
46992: och två andra riksdagsmän ställda skriftliga sortiment. Detta har medfört stora tilläggskost-
46993: spörsmål nr 277: nader, som enskilda köpmän ofta har svårt att
46994: kktta ensamma, så att de i detta :avseende v.a-
46995: "Är Regeringen medveten om de rit nödsakade att anlita marknadsgrupperingar.
46996: oskäliga övertidsräntor som vissa cent- Tack vare integrationen och samarbetet har
46997: ral- och partiaffärer påför sina kunder, handelns förmåga att anpassa sig tili det änd-
46998: och vilka åtgärder ämnar Regeringen rade samhällets krav betydligt förhättrats. En-
46999: vidta för rättande av detta missförhål- skilda köpmän har genom denna samverkan
47000: lande och för förebyggande av att dylik vunnit fördelar, som de skulle ha blivit utan,
47001: ränta, viiken innebär en oskälig börda om dylik samverkan ej hade funnits. Också på
47002: för småföretagare, får påföras?" konsumentservicen har detta samarbete kanske
47003: haft gynnsamma verkningar i den mån som
47004: man på detta sätt kunnat fördröja minskningen
47005: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av tjänster inom närhandeln.
47006: samt anföra följande: Inom ramen för ovan relaterade samarbete
47007: I anledning av den sociala utvecklingen i har marknadsgrupperingarna uppenbart också
47008: landet har vår inrikeshandels läge genomgått bort fästa uppmärksamhet vid att någon grup-
47009: flera, dels rätt radikala förändringar under de perings kreditgivning åt minuthandeln icke
47010: senaste tiderna. Storproduktionens expansion skall få alltför stora dimensioner, vilket som
47011: sam't, ti1l följd av den okande flyttningsrörelsen, kunde inverka försvagande på likviditeten och
47012: handelns centralisering tili bosättningscentra inskränka verksamhetsmöjligheterna. Dessutom
47013: har påkallat olika rationaliseringsåtgärder och bör moraränta tili sin natur åtminstone tili en
47014: lett tili en kedjehildning inom handeln, viiken del anses utgöra en viss sanktion eller garanti
47015: tendens som åter vid sidan av positiva verk- för att betalningen sker i tid. Då det är fråga
47016: ningar också haft negativa konsekvenser. om affärslivet torde tillämpningen av en mora-
47017: Struktusförändringarna har föranlett att en- ränta, som är något högre än den som staten
47018: skilda köpmän bl. a. i allt större utsträckning påför, ännu icke i sig själv kunna anses lagstri-
47019: blivit beroende av marknadsgrupperingar, vil- dig. I enskilda fall ankommer bedömningen
47020: ket som åtminstone i vissa fall varit ägnat att dock i sista hand på domstol.
47021: försvåra situationen för köpmannakåren och Sedan ovannämnda kommittebetänkande för-
47022: försämra den allmänna servicenivån. För av- färdigats har frågan om minuthandelns läge bli-
47023: hjälpande av härtill anslutna missförhållanden vit föremål för handläggning inom regeringen,
47024: samt för åstadkommande av en bättre definie- viiken som i detta sammanhang kommer att
47025: rad inrikeshandelspolitik tillsatte handels- och överväga alla åtgärder för rättande av de miss-
47026: industriministeriet 15. 9. 1971 en kommitte, foohå11anden .som ansluter såg tili minuthandclns
47027: som avlämnade sitt betänkande 30. 9. 1972. läge och konsumentservicen.
47028: Helsingfors den 28 december 1972.
47029:
47030: Minister Jussi Linnamo.
47031: Kirj. ksm. n:o 278.
47032:
47033:
47034:
47035:
47036: Salo: Lammin kirkonkylän ja Ronnin vajaamielislaitoksen väli-
47037: sen maantien parantamisesta.
47038:
47039:
47040: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47041:
47042: Lammin-Viitailan maantiellä, välillä Lam- Kyseisen tien parantamiseen on eduskunta-
47043: min kk-Ronni oleva tieosuus on erittäin heik- kin jo 20 päivänä maaliskuuta 1969 kiinnittä-
47044: kokuntoinen. Tien kuormitus on jatkuvasti li- nyt huomiota ( kulkulaitosvaliokunnan mie-
47045: sääntynyt sen jälkeen kun muutama vuosi sit- tintö n:o 12/1969 vp.), todeten liikenteen li-
47046: ten Lammin pitäjän Ronnin kylään rakennet- sääntyvän sekä kiirehtinyt tienosan liikennekel-
47047: tiin Etelä- ja Keski-Hämeen kuntien toimesta poisuuden parantamista. VaHokunta on myös
47048: Ronnin vajaamielislaitos. Laitoksen henkilökun- mietinnössään edellyttänyt, että tie- ja vesira-
47049: nasta huomattava osa asuu Lammin kirkonky- kennushallitus ottaa tämän huomioon suunni-
47050: lässä ja he joutuvat päivittäin käyttämään tätä telmia laatiessaan.
47051: heikkokuntoista ja vaarallista tietä työmatkoil- Eduskunnan mainitusta kannanotosta huoli-
47052: laan. Lisäksi tällä tiellä kulkee päivittäin Lam- matta ei kuitenkaan mitään myönteistä ole ta-
47053: min kk:n ja Ronnin vajaamielislaitoksen vä- pahtunut, vaan päinvastoin tilanne on huono-
47054: lillä kymmenen linja-autovuoroa sekä useita nemassa Lammin kk:n ja Ronnin välisellä tie-
47055: linja-autovuoroja laitoksen ohi Vääksyyn ja Hei- osuudella. Tämänkin vuoksi mainittu tie olisi
47056: nolaan. Tiellä on myös runsaasti puutavaran kiireellisesti kuntoon saatettava.
47057: kuljetusta kun seutu on metsävaltaista. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
47058: Ronnin vajaamielislaitosta on tarkoitus laa- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
47059: jentaa vuoden 1973 aikana. Rakennustoimin- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
47060: nan aikana tien rasitus lisääntyy jopa niin pal- senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
47061: jon, että ollaan aiheellisesti huolestuneita siitä, myksen:
47062: miten rakennuspaikalle voidaan kuljettaa raken- Onko Hallitus tietoinen Lammin
47063: nusaineita tien ollessa keväisin painotajoituksen kk:n ja Ronnin vajaamielislaitoksen vä-
47064: alaisena. lisen maantien huomattavasta liikenteen
47065: Tien käyttö tulee vielä tulevaisuudessakin li- lisääntymisestä sekä siitä johtuen sano-
47066: sääntymään. Tarkoituksena on, ettei keskuslai- tun tien välttämättömästä parantamis-
47067: toksen laajentamisen yhteydessä juuri lisätä hen- tarpeesta, ja jos on,
47068: kilökunnan asuntoja laitoksen alueelle, vaan mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47069: henkilökunnan pääosa tulisi asumaan Lammin ryhtyä tien perusteelliseksi parantami-
47070: kirkonkylässä. seksi?
47071: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1972.
47072: Eero Salo.
47073:
47074:
47075:
47076:
47077: 1283/72
47078: 2
47079:
47080:
47081:
47082:
47083: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47084:
47085: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa huono. Tienopeus on suurimmalla osalla tietä
47086: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, alle 50 km/h. Koska Lammin-Hillilän väli-
47087: olette 24 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn nen maantie on pienestä liikennemäärästään
47088: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston huolimatta melko tärkeä seudullinen maantie,
47089: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- olisi sitä aikanaan parannettaessa pyrittävä nos-
47090: edustaja E Salon näin kuuluvasta kirjallisesta tamaan tienopeutta huomattavasti. Tämän
47091: kysymyksestä n:o 278: vuoksi ei taloudellisesti eikä tarkoituksenmu-
47092: kaisuussyistä voi tulla kysymykseen tien paran-
47093: "Onko Hallitus tietoinen Lammin taminen tehostetun kunnossapidon Juontoisena
47094: kk:n ja Ronnin vajaamielislaitoksen vä- rakenteen parantamisena nykyistä tiesuuntaa
47095: lisen maantien huomattavasta liiken- noudattaen, vaan parantamistoimenpide olisi
47096: teen lisääntymisestä sekä siitä johtuen vaikeiden maasto-olosuhteiden vuoksi ja tien
47097: sanotun tien välttämättömästä paranta- merkitys huomioonottaen tehtävä suuntauksen
47098: mistarpeesta, ja jos on, parantamisen~.
47099: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Lammin-Hillilän välinen maantie sisältyy
47100: ryhtyä tien perusteelliseksi parantami- Hämeen piirikonttorin tiekuvausohjelmaan
47101: seksi?" vuodelle 1974 ja tien yleissuunnittelu on kaa~
47102: vailtu aloitettavaksi vuonna 1975.
47103: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
47104: vasti seuraavaa: että tieviranomaiset ovat tietoisia ko. tien pa-
47105: Vuoden 1970 yleisen liikennelaskennan mu- rantamistarpeesta, mutta koska tietä on pidet-
47106: kaan vaihteli kyseisen tien liikennemäärä vä- tävä melko tärkeänä seudullisena tienä, minkä
47107: lillä Lammi-Ronni-Putula-Hillilä 500 vuoksi tiellä on suoritettava perusteelliset pa-
47108: autosta 170 autoon vuorokaudessa. Lammin ja rantamistoimenpiteet, ei nopeisiin esim. tehos-
47109: Ronnin välisellä tieosuudella on vuoden keski- tetun kunnossapidon toimenpiteisiin voida eikä
47110: määräinen liikennemäärä noin 500 autoa/vrk. taloudellisesti kannata ryhtyä. Parantamistoi-
47111: Putulan ja Hillilän (valtatiellä n:o 4) välisellä menpiteiden suunnitteluun ryhdytään kuiten-
47112: osuudella on pienin liikennemäärä noin 220 ja kin heti ensi vuoden jälkeen ja suunnitelmien
47113: suurin 680 autoa/vrk. valmistuttua parantaminen toteutetaan myön-
47114: Kysymyksessä oleva tieosa on geometrialtaan nettävien määrärahojen puitteissa.
47115: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1972.
47116:
47117: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
47118: 3
47119:
47120:
47121:
47122:
47123: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47124:
47125: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ring i sinom tid försöka möjliggöra större has-
47126: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tighet. Fördenskull kan vägförbättring på så
47127: av den 24 november 1972 tili vederbörande sätt att konstruktioneo förbättras genom effek-
47128: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tiverad väghållning icke komma i fråga, varken
47129: jande av riksdagsman E Salo ställda skriftliga av ekonomiska ellet av ändamålsenlighetsskäl.
47130: spörsmål nr 278: Förbättringsåtgärden borde på grund av de
47131: svåra terrängförhållandena och med beaktande
47132: "Är Regeringen medveten om att tra- av vägens betydelse verkställas genom iindring
47133: fiken på landsvägen mellan Lammi kby av vägens sträckning.
47134: och Ronni anstalt för psykiskt efter- Ifrågavarande projekt har icke inom ramen
47135: blivna ökats betydligt och att vägen för nuvarande otiliräckliga finansieringsmöjlig-
47136: därför nödvändigt behöver förbättras, heter och då andra vägprojekt är ännu mera
47137: och om så är fallet, brådskande, kunnat inrymmas i Tavastlands
47138: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- väg- och vattenbyggnadsdistrikts åtgärdspro-
47139: taga för grundlig förbättring av vägen?" gram som sträcker sig tili år 1978.
47140: Landsvägen Lammi-Hillilä innefattas dock
47141: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt i T avastlands distriktskontors vägbeskrivnings-
47142: anföra följande: program för år 197 4 och en allmän planering
47143: Enligt den allmänna trafikräkningen år 1970 av vägen är avsedd att påbörjas år 1975.
47144: växlade trafikfrekvensen på ifrågavarande väg På grund av ovanstående kan konstateras,
47145: på sträckan Lammi-Ronni-Putula-Hillilä att vägmyndigheterna är medvetna om behovet
47146: från 500 bilar tili 170 bilar i dygnet. Tra- av att förbättra ifrågavarande väg, men då vägen
47147: fiken på sträckan mellan Lammi och Ronni är bör betraktas såsom en för trakten rätt viktig
47148: i medeltal om året cirka 500 bilar i dygnet. På väg, bör grundliga förbättringsåtgärder företa-
47149: sträckan mellan Putula och Hillilä ( huvudväg gas, varför snabba åtgärder t. ex. i form av
47150: nr 4) är den minsta trafikfrekvensen omkring effektiverad väghållning icke kan företagas och
47151: 220 och den största 680 bilar i dygnet. icke lönar sig ekonomiskt. Planering av för-
47152: Ifrågavarande vägdel är geometriskt dålig. bättringsåtgärderna inleds dock strax efter nästa
47153: Hastigheten är på största delen av vägen under år, och när planerna blivit färdiga verkställes
47154: 50 km/h. Då landsvägen Lammi-Hillilä oak- förbättringen inom ramen för anslag som be-
47155: tat sin låga trafikfrekvens är en rätt viktig viljas.
47156: landsväg för trakten borde man vid vägförbätt-
47157: Helsingfors den 18 december 1972.
47158:
47159: Trafikminister Pekka Tarjanne.
47160: Kirj. ksm. n:o 279.
47161:
47162:
47163:
47164:
47165: Korpinen ym.: TEL:n 7 b §:n soveltamisesta lyhytaikaisissa työ-
47166: suhteissa oleviin työntekijöihin.
47167:
47168:
47169: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47170:
47171: Työntekijäin eläkelain (TEL) 7 b §:ssä mää- ja LEL:n 20. 12. 1968 hyväksytyllä lakien
47172: ritellään ne ehdot, joiden nojalla työntekijä muutoksella ei voitu tarkoittaa sitä, että LEL-
47173: saa työeläkkeeseensä työttömyyslisän ajalta, jol- työntekijöitä rangaistaisiin pakkoloman aikana
47174: ta hän on saanut työsuhteen katkettua työttö- eläke-etuuksien menettämisellä, vaan työsuh-
47175: myysavustusta valtakunnalliselta työttömyys- teen katkeamismääräys lienee tullut lakeihin
47176: kassalta. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien TEL:n mukaisten eläke-etuuksien kaksinkertais-
47177: työntekijäin eläkelain (LEL) 1 §:ssä säädetään, tamisen ehkäisemiseksi tältä osin. LEL-työn-
47178: että mm. myös tämän lain soveltamisessa nou- tekijöitä kohdanneen epäoikeudenmukaisuuden
47179: datetaan työntekijäin eläkelain 7 b §:ää sellai- välttämiseksi olisi tähän lakiin otettava erikois-
47180: senaan. määräys, jolla myös pakkoloman ajalta saadut
47181: Molempien em. lakien työntekijälle antamien työttömyyskassa-avustuspäivät tehdään saman
47182: etuuksien pitäisi olla periaatteessa yhdenver- veroisiksi työsuhteen katkettua saatujen avus-
47183: ,taiset. Näin ei ole ainakaan 7 b § :n ~soveltami tuspäivien kanssa työttömyyslisää laskettaessa.
47184: sen osalta. Tämä johtuu siitä, että eläkkeen Pakkoloman aikana saatujen työttömyysavus-
47185: laskenta ei ole samanlainen molemmissa työ- tuspäivien poisjääminen alentaa näissä tapauk-
47186: eläkelaeissa. Työntekijälle, joka työskentelee sissa myös työkyvyttömyyselä!l&een keskikuu-
47187: TEL työsuhteessa, eläke karttuu myös palvelus- kausiansiota ja vaikuttaa myös laskennallisen
47188: ajan pituuden mukaan, jolloin pakkoloma las- tulevan ajan palkkaan alentavasti heikentäen
47189: ketaan palvelusaikaan, koska työsuhde ei ole näin työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-
47190: katkennut. Kun vielä eläkkeen perusteeksi tu- eläketurvaa siltä osin.
47191: lee enintään neljän viimeisen vuoden kahden Työttömyyskorvauksen saajat ovat vielä hei-
47192: parhaan indeiks:illä korotettu keskikuukausian- kommassa asemassa sillä työttömyyskorvauspäi-
47193: sio, niin pakkoloman vaikutus ei ainakaan viä ei oteta lainkaan työttömyyslisään oikeutta-
47194: usein kohdistu kovin raskaana kesikiansioon vina huomioon. Tämä johtuu siitä, että valtio-
47195: alentavana, joten pakkoloman aikana saatujen valta ei ole suostunut suorittamaan tältä osin
47196: työttömyysavustuspäivien poisjättäminen työttö- eläkevakuutusmaksuja kuten yksityiset työn-
47197: myyslisää laskettaessa ei yleisemmin heikentäne antajat tekevät työttömyyskassojen jäsenten
47198: TEL työntekijäin eläketurvaa. osalta.
47199: Kokonaan toisin on asia maa-, vesi- ja talon- Työttömyyslisän saantia rajoittaa edelleen se,
47200: rakennustöissä, metsä- ja uittotöissä, sekä maa- että työttömyysavustuspäivät eläketapahtuma-
47201: talous- ja satamatöissä, joiden työntekijät kuu- vuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta ei oteta
47202: luvat LEL:n soveltamispiiriin. Työsopimuslain huomioon lisää laskettaessa. Näin voivat jäädä
47203: uudistamisen jälkeen myös näillä aloilla pakko- edun ulkopuolelle vähintäin vuoden mutta enin-
47204: lomautukset ovat yleistyneet. Kun LEL:n mu- tään kahden vuoden aikana saadut avustuspäi-
47205: kaan otetaan eläkkeen perusteeksi työntekijän vät, joista voi varsinkin vanhuuseläkkeen saa-
47206: koko ansio lain voimaan tulosta 23 v. täyttämi- jille kertyä jopa yhden vuoden eläke-etuuden
47207: sestä lähtien, ei työsuhteen kestoajalla ole mer- menetys. Menettelyä on perusteltu teknillisillä
47208: kitystä siltä osin, kuin Sliitä ei saa pailkkaa. Näin toimeenpanovaikeuksilla, koska työttömyyskas-
47209: pakkoloma-ajalta työttömyysavustuspäivien huo- sat tilittävät kunkin jäsenensä työsuhteen pää-
47210: mioon ottamatta jättäminen heikentää LEL- tyttyä saarnat avustuspäivät jälkikäteen seuraa-
47211: työntekijän eläketurvaa välittömästi. Kun työt- van vuoden toukokuun loppuun mennessä re-
47212: tömyyslisää koskevat määräykset otettiin TEL:n kisteröitäväksi ao. työntekijäin eläkerekisteriin.
47213: 1311/72
47214: 2
47215:
47216: Em. rajoitus ei nykyisen tietojen käsittelyn ta- den vuoksi erikoisesti maa-, vesi-, talon-
47217: son huomioon ottaen ole välttämätön, joten rakennus-, metsä- ja uitto-, maatalous-
47218: siitä olisi luovuttava ja velvoitettava työttö- ja satama-alojen työntekijät, joiden elä-
47219: myyskassat selvittämään tältä ajalta avustuspäi- keturva määräytyy LEL:n mukaan, kär-
47220: vien määrän työntekijän eläketapauksen käsitte- sivät eläke-etuuden menetystä sen joh-
47221: lyn yhteydessä eläkelaitoksen pyynnöstä. Näin dosta, että työttömyysavustuspäiviä ei
47222: joudl.ltaan jo nytkin tekemltlfn eräissä tapauk- oteta huomioon pakkoloman ajalta, elä-
47223: sissa tä~sitehoi:sen 'työkyvyttömyyseläkeoikeu- ketapahtumavuoden ja sitä edellisen
47224: den saannin edellytysten toteami~. vuoden työttömyysavustuspäiviä ei ote-
47225: Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen ta huomioon työttömyyslisää laskettaes-
47226: 37 §:n 1 momenttiin viit,aten esitiitnax vakio- sa ja kolka työttömyyskorvauksen saajat
47227: neuvoston aså.anomaisen jäsenen va!stattawksi on jätetty kokonaan työttömyyslisäetuu-
47228: ~V$1 'kysymyksen~ den ulkopuolelle,
47229: ja ndhin toimenpiteisiin HallituS ai·
47230: Onko IWlitus. tietoinen TEL::n 7 b koo zybtyä nJaininri~ta epäkohdi&ta kir·
47231: §:n sovclt:am.iseata myös LEL:n mu- simään jounmeiden eläkkeeseen oikeu·
47232: kaista eläkettä saavien työttösnyyslisän tettujen tläke-etuuksien parantamisekai?
47233: laskennassa &yntyneisiin epäkohmn, joi-
47234: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1972.
47235:
47236: Rauno Korpinen. Heikki Mustonen. Kalevi Kivistö.
47237: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47238:
47239: Valtiopäiviijätjestyksen 37 S:n 1 momentissa koo ryhtyä mainituista epäkohdista kär-
47240: maittitu&sa t~trkoituksessa Te, Herra Puhemies, simään joutuneiden eläkkeeseen oikeu-
47241: ulette 24 päivänä mttrtaskuuta 1~72 päivätyn tettujen elilke-etuuksien parantamisek-
47242: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston si?"
47243: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
47244: edustaja Rauno Korpisen ym. näin kuuluvasta Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
47245: kirjruti.esta kysymyksestä n:o 279: seuraavaa:
47246: "Onko Hallitus tietoinen TEL:n 7 b Työttömyyden huomioon ottamisella työ-
47247: ~:tt soveltamisesta myös LEL:n mu- eläkelakien mukaista eläkettä määrättäessä on
47248: kaista elllkettil saavieil: työttömyyslisän merkitystä ennen kaikkea siinä, että työttö-
47249: laskennassa syntyheisUn eplikohtiln, joi- myysavustusaika pitentää sitä aikaa, jonka ku-
47250: den vuoksi erikoisesti maa-, vesi-, talon- luessa työkyvyttömyyden tulee alkaa työsuhteen
47251: rakennus-, metsä- fa uitto-, maatalous- päättymisen jälkeen, jotta työntekijälle voitai-
47252: ja satatna-alojen työntekijät, joiden elä- siin myöntää ns. täysitehoinen työkyvyttömyys-
47253: ketunra m.äiirliytyy LEL:n mukaan, kär- eläke. Tässä suhteessa TEL:n ja LEL:n piiriin
47254: sMtt eläke-etuuden menetystä sen joh- kuuluvat työntekijät ovat samassa asemassa.
47255: dosta, ettli työttömyysavustuspähriä ei Huomattavasti vähäisempi merkitys on työt-
47256: oteta huomioon pakkoloman ajalta, elä- tömyysavustuskuukausien perusteella työeläk-
47257: ketapahtumavuoden ja sitil edellisen keeseen maksettavalla työttömyyslisällä. Työ-
47258: vuoden työttömyysavustuspliiviä ei ote· sopimuslain uudistamisen jälkeen LEL:n piiriin
47259: bt huomioon työttömyyslisää laskettaes· kuuluvat työntekijät saattavat eräissä tapauk-
47260: sll ja koska ryöttömyyskoNauksen saajat sissa joutua TEL-työntekijöihin verrattuina
47261: on jätetty kokonaan työttömyyslisäetuu· heikompaan asemaan työttömyyslisän suuruutta
47262: den ulkopuolelle, rnäärättäessä. Eron poistarnista koskeva asia on
47263: ja millin toimenpiteisiin Hallitus ai- sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana.
47264: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1972.
47265:
47266: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
47267: 4
47268:
47269:
47270:
47271:
47272: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47273:
47274: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord~ngen och vilka åtgärder ämnar Regeringen
47275: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse vidta för förbättrande av pensionför-
47276: av den 24 november 1972 ti11 vederbörande månerna för de pensionsberättigade som
47277: medlem av statsrådet översänt en avskrift av blivit lidande av nämnda missförhållan-
47278: ett av riksdagsman Rauno Korpinen m. fl. den?"
47279: undertecknat skriftligt spörsmål nr 279 av föl-
47280: jande lydelse: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
47281: samt anföra följande:
47282: "Är Regeringen medveten om ~ Beaktandet av arbetslöshet vid fastställandet
47283: lämpningen av 7 b § APL och de mlss- av pension enligt arbestpensionslagarna har
47284: förhållanden som uppstått vid beräk- betydelse .framförallt därigenom, att :n-be!slös-
47285: , ningen av arbetslöshetstillägg för dem hetsunderstödstiden förlänger den ttd, mom
47286: som uppbär pension enligt .KAPL, på viiken arbetsförmåga bör inträda sedan arbets-
47287: grund av vilka ·'missförhållanden i syn- förhållandet upphört, för att arbetstagaren
47288: nerhet arbetstagare inom jord-, vatten-, kunde beviljas invalidpension med full effekt.
47289: husbyggnads-, och hamnbranschen, i I detta avseende är de arbetstagare som under-
47290: skogs- och flottningsarbeten samt inom lyder APL och de som underlyder KAPL jäm-
47291: lantbruket, vilkas pensionsskydd be- ställda.
47292: stämmes enligt KAPL, lider förlust av
47293: pensionsförmån för den skull, att ar- Av mycket mindre betydelse är det arbets-
47294: betslöshetsdagar icke beaktas för tid då löshetstillägg som erlägges till arbetspension på
47295: arbetstagaren är tvångspermitterad, un- grund av antalet månader arbetslöshetsunder-
47296: derstödsdagar för det år pension be- stöd utgått. Efter förnyandet av lagen om ar-
47297: gynt utgå och för föregående år icke betsavtal kan de arbetstagare som underlyder
47298: beaktas vid beräknandet av arbetslös- KAPL i jämförelse med APL-arbetstagarna i
47299: hetstillägg och enär de som erhåller vissa fall komma i en sämre ställning vid fast-
47300: arbetslöshetsersättning lämnats helt ställandet av arbetslöshetstilläggets storlek. Av-
47301: utanför arbetslöshetstilläggsförmånen, skaffandet av denna olikhet är under beredning
47302: i social- och hälsovårdsministeriet.
47303: Helsingfors den 29 december 1972.
47304:
47305: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
47306: Kirj. ksm. n:o 280.
47307:
47308:
47309:
47310:
47311: Järvenpää ym.: Alennuksen myöntämisestä eläkeläisten matka-
47312: lippujen hintoihin valtion postiautoissa.
47313:
47314:
47315: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47316:
47317: Kansaneläkeläiset saavat valtionrautateillä näyttäisi olevan. Silloin alemmallakin hinnalla
47318: matkaliput alennetulla hinnalla. Sellaista oi- myydyt matkaliput tuottaisivat enemmän kuin
47319: keutta voidaan pitää perusteltuna. Sen sijaan muussa tapauksessa. Alennuksen myöntämistä
47320: alennuksen myöntäminen matkalippujen hintoi- puoltaa eläkeläisten pienet tulot ja sellainen
47321: hin valtion postiautoissa on edelleen ratkaise- oikeudenmukaisuuden periaate, että postiauto-
47322: matta. Jo 19 päivänä maaliskuuta 1971 tein liikenne rinnastettaisiin rautateillä myönnettä-
47323: asiasta asianomaiselle hallituksen jäsenelle suul- viin alennuksiin.
47324: lisen kysymyksen. Vastauksessa ilmoitettiin, Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
47325: että asiasta tullaan suorittamaan selvitys. Sen- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
47326: jälkeen ovat monet kansanedustajat tiedustel- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
47327: leet eduskunnan kyselytunnilla samaa asiaa. seuraavan kysymyksen:
47328: Mutta tutkimusten suorittaminen näyttää edel-
47329: leen pitkittyvän. Pienten kansaneläkkeiden va- Onko Hallitus tietoinen, että val-
47330: rassa elävät eläkeläiset eivät jaksa odottaa lop- tionrautateillä ja postiautoissa matkus-
47331: pumattomiin, vaan asia tulisi kiireesti ratkaista tavat eläkeläiset ovat alennusmatkalip-
47332: myönteisesti. pujen saannissa erilaisessa asemassa, ja
47333: Alennuksen myöntäminen postiautoissa elä- jos on,
47334: keläisille on täysin perusteltua sosiaalisin ja kä- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
47335: sitykseni mukaan myös liiketaloudellisin perus- siin alennuksen myöntämiseksi eläkeläi-
47336: tein. Useilla postiautolinjoilla on havaittavissa, sille valtion postiautoissa?
47337: että matkustajia on varsin vähän, joten tUaa
47338: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1972.
47339:
47340: Matti Järvenpää. Veikko Saarto.
47341:
47342:
47343:
47344:
47345: 1284/72
47346: 2
47347:
47348:
47349:
47350:
47351: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47352:
47353: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisin vai sosiaalipoliittisin perustein, kuten sil-
47354: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, loisen liikenneministeri Saarron vastauksessa
47355: olette 24 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn kansanedustaja Järvenpään suulliseen kysymyk-
47356: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston seen n:o 76 12. 3. 1971 todettiin.
47357: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Liilk.enneministeriön kehotuksesta posti- ja
47358: edustaja Matti Järvenpään ym. näin kuuluvasta lennätinhallitus on suorittanut asiassa tutki-
47359: kirjallisesta kysymyksestä n:o 280: muksia. Tähän mennessä suoritettujen tutki-
47360: musten perusteella posti- ja lennätinhallituk-
47361: "Onko Hallitus tietoinen, että val- sessa on tultu siihen tulokseen, että alennusten
47362: tionrautateillä ja postiautoissa matkus- myöntäminen eläkeläisille ei ole liiketaloudel-
47363: tavat eläkeläiset ovat alennusmatkalip- lisesti kannattavaa.
47364: pujen saannissa erilaisessa asemassa, ja Sosiaalipoliittisin perustein myönnettävät
47365: jos on, alennukset on ratkaistava, kuten myös liiken-
47366: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- neministeri Saarto edellä mainitussa vastauk-
47367: siin alennuksen myöntämiseksi eläkeläi- sessa on lausunut, nimenomaan sosiaalipoliitti-
47368: sille valtion postiautoissa?" sina kysymyksinä ja näin ollen siinä yhtey-
47369: dessä, kun käsitellään sosiaalipoliittisin perus-
47370: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tein myönnettäviä erilaisia etuisuuksia ja näistä
47371: taen seuraavaa: johtuvia kustannuksia. Päätöksen tekemistä sil-
47372: Alennuslippujen myöntämistä eläkeläisille mällä pitäen posti- ja 1ennätinhallitus omalta
47373: postilinja-autoissa tehtäviä matkoja varten on osaltaan suorittaa tutkimuksia, mitkä ovat
47374: syytä tarkastella kahdelta eri pohjalta eli myön- vielä kesken.
47375: nettäisiinkö alennus eläkeläisille liiketaloudel-
47376: Helsingissä joulukuun 8 päivänä 1972.
47377:
47378: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
47379: 3
47380:
47381:
47382:
47383:
47384: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47385:
47386: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sionärer borde beviljas på företagsekonomiska
47387: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse eller socialpolitiska grunder, såsom i dåvarande
47388: av den 24 november 1972 tili vederbörande trafikministern Saartos svar på riksdagsman
47389: medlem av statsrådet översänt avskrift av Järvenpääs muntliga spörsmål nr 76 12. 3. 1971
47390: följande av riksdagsman Matti Järvenpää m. fl. konstaterades. Post- och telegrafstyrelsen har
47391: ställda skriftliga spörsmål nr 280: på uppmaning av trafikministeriet verkställt
47392: undersökningar i saken. På basen av de hittills
47393: "Är Regeringen medveten om att utförda undersökningarna har man i post- och
47394: pensionärer som reser på statsjärn- telegrafstyrelsen kommit tili det resultatet, att
47395: vägarna och i postbussar är i olika ställ- beviljande av rabatt åt pensionärerna icke är
47396: ning i fråga om erhållande av rabattrese- företagsekonomiskt lönsamt.
47397: hiljetter, och 001 så är fatlet, Rahatter som beviljas på socialpolitiska
47398: ämnar Regecingen vidtaga åtgärder grunder bör, såsom även 'tra±ikminister Saarto
47399: för heviljande av raibatt åt pensionärer uttalade i ovan nämnda svar, avgöras uttryck-
47400: rför resor i staten.s postbuS!Sal'?" ligen såsom socialpolitiska frågor och sålunda
47401: i det sammanhang, då olika förmåner som be-
47402: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt viljas på socialpolitiska grunder och de därav
47403: anföra följande: följande kostnaderna behandlas. Post- och tele-
47404: Det är sk.äl att gmnsika beviljandet av rabatt- grafstyrelsen verkställer för sin del med tanke
47405: biljetter åt pensidnärer för resor i postbussar på fattande av heslut undersökningar, som ännu
47406: på två olika grunder: huruvida rabatt åt pen- pågår.
47407: Helsingfors den 8 december 1972.
47408:
47409: Trafikminister Pekka Tarjanne.
47410: Kirj. ksm. n:o 281.
47411:
47412:
47413:
47414:
47415: Friberg ym.: Työvoimaministeriön työnvälityskirjan ohjeiden tar-
47416: kistamisesta.
47417:
47418:
47419: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47420:
47421: Eduskunnassa ja julkisuudessa on kiinnitetty täyden työkyvyn omaavia hakijoita kohtaan,
47422: huomiota siihen, että Työvoimaministeriön jul- jotka esimerkiksi sairauden, vapausrangaistus-
47423: kaisemat ohjeet ( Työnvälityskansio Käsikirja ten, matkojen tai aikaisemman .työhaluttomuu-
47424: työnvälittäjille) sisältävät joukon toimimtaohjei- den vuoksi eivät voi aukotonta työhistoriaa
47425: ta, joita ei voi pitää ministeriön tehtävän ja esittää. Selvitysohjeen mukaan historia on am-
47426: toimivallan kannalta asiallisina. matista riippuen selvitettävä 5-10 vuoden
47427: Periaatteessa työvoimaministeriö toteuttaa ajanjaksolta ja tarvittaessa pitemmältäkin perio-
47428: Hallitusmuodon määräystä siitä, että valtakun- dilta.
47429: nan työvoima on hallituksen erityisessä suoje- "Tarvittaessa voidaan hankkia edellisen työn-
47430: luksessa. Tämä edellyttää tasapuolista suhtau- antajan lausunto työnhakijan työssämenestymi-
47431: tumista työntekijään sekä sellaista toimintaa sestä, suhtautumisesta työtovereiliin, oma-aloit-
47432: työnvälityksen kyseen ollen, että työnvälitys ei teisuudesta yms." Tällainen ohje on hakijan
47433: joudu yksipuolisesti palvelemaan työnantajien oikeusturvan kannalta arveluttava, koska hä-
47434: intressiä. Koska työnvälitys hoitaa mm. työn- nellä tuskin on mahdollisuus vastata näin kerät-
47435: antajien ns. "työvoimatilaukset", saattaa tällai- tyyn arvosteluun, jonka syntyminen on usein
47436: nen vaara olla käsillä. sattumanvaraista. Voidaan ajatella että kieltei-
47437: Työnvälityksen käsikirjan ohjeissa todetaan sen lausunnon ollessa kyseessä tulisi asiaa sel-
47438: ~simerkiksi että työnvälittäjän on pyrittävä pi- vittää myös esim. ammattiosaston lausunnon
47439: tämään työnantajatahoon yhteyksiä ja tätä var- muodossa.
47440: ten työnvälitystoimistojen aukioloaikoja muu- Työnvälitysvirkailijalle on myös annettu ohje
47441: tetaan siten, että osa työnvälityksen työajasta merkitä käsityksensä työnhakijasta lomakkeen
47442: 1.1arataan pääasiassa työnantajasuhteita varten kohtaan 37. Otsikot ovat: ulkonäkö, puhe, asu,
47443: (Yl.k. 38/67). Vastaavaa velvoitetta ylläpitää käytös ja yleisvaikutelma.
47444: ~simerkiksi kireässä työllisyystilanteessa suh-
47445: ~eita ammattiyhdistysliikkeeseen ei ohjeisiin si-
47446: Ulkonäöstä voidaan merkitä: pitkä, keskimit-
47447: ;älly. tainen, lyhyt, lihava, sopusuhtainen, laiha, tum-
47448: Työvoiman tilauslomakkeen käyttöön saattaa ma, ristiverinen, vaalea, hauskannäköinen, ryh-
47449: ;amoin sisältyä työntekijän kannalta diskrimi- dikäs ja veltto.
47450: loivia määräyksiä. Näin lomakkeessa on kohta Tuskin lyhyt, lihava, tumma ja veltto työn-
47451: :yönantajan asettamille pätevyysvaatimuksille, tekijä 'saa niinikään helposti työnvälityksen suo-
47452: oihin sisältyy ohje merkitä myös erityiset hen- sion osakseen kuin sopusuhtainen, hauskannä-
47453: ciset ja ruumiilliset ominaisuudet. Pohjoismais- köinen ja ryhdikäs halcija.
47454: ia tehdyn tutkimuksen mukaan tällaisiin ilmoi- Puheesta sanotaan seuraavaa: nopea, sujuva,
47455: uksiin saattaa sisältyä ennenkaikkea riski että tavallinen, kankea, huoliteltu, karkea puhevikfol.
47456: yömarkkimoilla muutoinkin syrjitty, naispuoli- Asu: huoliteltu, huolimaton, siisti, epäsiisti.
47457: len tai vanhempi työvoima jää jatkuvasti ilman Käytös: kohtelias, epäkohtelias, joustava,
47458: yönvälityksen tarjoamaa työtä. Erityisen louk- jäykkä, rauhallinen, hermostunut, asiallinen,
47459: "aavina työnhakijaa kohtaan voidaan pitää eräi- epäasiallinen, varma, epävarma.
47460: ä kohtia työnvälityslomake 1 c U :n käyttö- Nämä kohdat puhuvat puolestaan ja osoitta-
47461: )hjeesta. nevat että työnvälittäjä tuskin on asettunut
47462: Jo ohjeena annettu pyrkimys saada hakijasta epävarman, hermostuneen ja jäykän ihmisparan
47463: 1ukoton työhistoria on epäedullinen niitä, ehkä asemaan kun tämä saapuu hakemaan työtä.
47464: l309/72
47465: 2
47466:
47467: Yleisvaikutelmastakin saa merkitä lomakkee- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
47468: seen tiedot, niilll hatara kuin tällainen arvos- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
47469: teluperuste onkin: erittäin edullinen, edullinen, vaksi seuraavan kysymyksen:
47470: tavallinen, epäedullinen.
47471: Viranomainen voi tämän lisäksi tehdä haki- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47472: jakuvauksia omin sanoin! ryhtyä oikaistakseen työvoimaministe-
47473: Tällaiset arvosteluperusteet ovat myös omiaan riön työnvälityskirjan ohjeisiin sisälty-
47474: loukkaamaan työnhakijän oikeusturvaa. vät työntekijää ja hänen oikeusturvaansa
47475: Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes- loukkaavat kohdat?
47476: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1972.
47477:
47478: Ralf Friberg. Lasse Lehtinen.
47479: 3
47480:
47481:
47482:
47483:
47484: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47485:
47486: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa voidaan näin välttyä sekä tarpeettomalta vai-
47487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vannäöltä että tarpeettomilta kustannuksilta.
47488: olette 24 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn Myös työnhakijakortin täyttöohjeet, jotka
47489: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nekin on laadittu ennen itsepalveluvälityksen
47490: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- yleistymistä, lähtevät hakijan palvelemisesta.
47491: edustaja R. Fribergin ym. näin kuuluvasta kir- Työnvälittäjä pyrkii saamaan työnhakijan työ-
47492: }allisesta kysymyksestä n:o 281: kokemuksesta ja ammattitaidosta monipuolisen
47493: kuvan sekä merkitsee nämä seikat ja usein myös
47494: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo oman käsityksensä työnhakijasta työnhakija-
47495: ryhtyä oikaistakseen työvoimaministe- korttiin, jolloin näitä tietoja voidaan käyttää
47496: riön työnvälityskirjan ohjeisiin sisälty- hankittaessa asiakkaalle työpaikkoja tai etsit-
47497: vät työntekijää ja hänen oikeusturvaansa täessä tarjolla olevien paikkojen joukosta hä-
47498: lookkaavat kohdat?" nelle sopivia. Merkinnät työnhakijakorttiin teh-
47499: dään avoimesti ja selväkielisesti. Asiakas saa
47500: Vastauksena kysymykseen esitän kllllll1ioitta- pyynnöstä nähtäväkseen oman työnhakijakort-
47501: vasti seuraavaa: tinsa ja voi näin tarkistaa siinä olevat tiedot ja
47502: Työnvälitys on työmarkkinoilla toimiva pal- arviot.
47503: velulaitos, jonka tehtävänä on palvella työ- Työnvälityksen toimintatavoissa on viime
47504: markkinoiden osapuolia, työnhakijoita ja työn- vuosina tapahtunut sellaista kehitystä, joka
47505: antajia. Työnvälitys pyrkii hankkimaan ja tar- huomattavasti vähentää kansanedustaja R. Fri-
47506: joamaan työnhakijoille tietoja avoimista työ- bergin epäkohdiksi mainitsemien seikkojen mer-
47507: paikoista ja työnantajille tietoja työnhakijoista. kitystä. Siten on esim. tiedonvälitystehtävä
47508: Tavoitteena on, että työnhakijat saavat halua- korostunut työnvälitysmenettelyssä. Tämä ilme-
47509: maansa ja heille parhaiten soveltuvaa työtä ja nee mm. itsepalveluvälityksen käyttöönotossa.
47510: työnantajat tarvitsemiaan työntekijöitä. Itsepalveluvälityksessä avoimet työpaikat ovat
47511: Kysymyksessä todetaan, että siinä mainitut työnvälitystoimistoissa vapaasti työnhakijoiden
47512: työvoimaministeriön välitystyötä koskevat oh- nähtävänä. Työpaikkaluetteloissa on työnanta-
47513: jeet lookkaavat työntekijää ja hänen oikeus- jan nimet ja osoitteet ja työnhakijat voivat itse
47514: •turvaansa. Ohjeiden lähtökohta ltliitä laadit- ottaa yhteyden työnantajaan. Työnhakijan ei
47515: taessa 1960-luvulla on ollut työnvälityspalvelun tarvitse edes ilmoittautua toimiston henkilö-
47516: tehostaminen. Ohje, jossa kehotetaan pitämään kunnalle eikä antaa itsestään mitään tietoja.
47517: yhteyksiä työnantajiin, pyrkii nimenomaan te- Työmarkkinat-lehdessä on n. 85% koko maas-
47518: hostamaan työpaikkojen hankintaa. Työvoima- sa avoimista paikoista ilmoitettu työnantajan
47519: tilauslomakkeen kohta, johon merkitään työn- nimellä ja osoitteella varustettuna. Noin 60 %
47520: antajan kyseiseen työpaikkaan asettam·at päte- työnvälityksistä tapahtuu jo nykyisin avoväli-
47521: vyysvaatimukset ja joka mainitaan esimerkkinä tyksen puitteissa.
47522: työnhakijoiden diskriminoinnista, on työnhaki- Tarvitessaan itsepalveluvälitystä perusteelli-
47523: jaa sitä paremmin palveleva, mitä monipuoli- sempia työnvälityspalveluja työnhakijat ilmoit-
47524: semmin ja tarkemmin siinä esitetään työn aset- tautuvat työnhakijoiksi työnvälitykseen ja heis-
47525: tamat vaatimukset. Näiden vaatimusten varassa tä laaditaan työnhakijakortti. Henkilökohtai-
47526: työnhakija voi arvioida kyseisen paikan sopi- sessa työnvälityksessä välittäjä keskustelee
47527: vuuden itselleen j,a mahdollisuutensa siihen. asiakkaansa kanssa tämän työpaikkatoiveista,
47528: Täten hän välttyy hakemasta paikkoja, joita kertoo hänelle tarjolla olevista työ- ja koulutus-
47529: hän ei joko halua tai joihin hän ei sovi. Var- paikoista ja opastaa häntä työpaikan hankin-
47530: sinkin haluttaessa työtä uudelta paikkakunnalta taan ja valintaan liittyvissä asioissa. Mikäli
47531: 4
47532:
47533: työnvälityksen tiedossa ei ole asiakkaalle sopi- työnvälityskäytäntöä vastaamattomia. Työvoi-
47534: vaa työpaikkaa, työnvälittäjä pyrkii sen hank- maministeriön piiri- ja paikallishallinnon 1 päi-
47535: kimaan. Saadessaan uuden työvoimatilauksen vänä maaliskuuta 1973 tapahtuvan organisaa-
47536: työnvälittäjä ottaa yhteyden niihin hakijoihin, tiouudistuksen yhteydessä tulee myös näiden
47537: joiden työpaikkatoivetta ja pätevyyttä kyseinen ohjeiden tarkistaminen ajankohtaiseksi. Tarkis-
47538: paikka vastaa. tamisen yhteydessä ohjeet käsitellään työnväli-
47539: Työnvälityksen ohjeet ovat eräiltä osin kuten tysasiain neuvottelukunnassa, jossa myös mo-
47540: juuri mm. työnhakijakortin työnhakijakuvauk- lemmat työmarkkinaosapuolet ovat edustet-
47541: sen sisällön osalta vanhentuneita ja nykyistä tuina.
47542: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1972.
47543:
47544: Työvoimaministeri Valde Nevalainen.
47545: 5
47546:
47547:
47548:
47549:
47550: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47551:
47552: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen undgår sålunda att söka pla:tser, som han
47553: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse antingen icke önskar eller för vilka han icke är
47554: av den 24 november 1972 tili vederbörande lämpad. lsynnerhet kan man då arbete sökes
47555: medlem av statsrådet översänt aVISkrift av föl- på annan ort på detta sätt förebygga såväl
47556: jande, av riksd:agsmannen RaLf Friberg m. fl. onödigt besvär som onödiga kostnader.
47557: ställda skriftliga spörsmål nr 281: Också ifyllningsanvisningarna för kortet f&
47558: arbetsansökande, vilka även de utarbetades
47559: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen innan självserviceförmedlingen blivit mera all-
47560: vidtaga i syfte att rätta de punkter i män, utgår ifrån att det skall betjäna den
47561: arbetskraftsministeriets instruktioner för sökande. Arbetsförmedlaren försöker få en
47562: .arbetsförmedlingen, som kränker arbets- mångsidig bild av den arbetssökandes arbets-
47563: tagaren och hans rättsskydd?" erfarenhet och yrkeskunskap och antecknar
47564: dessa omständigheter och ofta också sin egen
47565: Som 1svar på detta spörsmål får jag vördsamt uppfattning om den sökande på kortet, varvid
47566: anföra: dessa uppgifter kan användas vid anskaffandet
47567: Arbetsförmedlingen är en inom arbetsmark- av arbetsplatser för klienten eller vid val av
47568: naden verksam serviceinrättning, vars uppgift för honom lämpliga platser bland ett antal
47569: är att betjäna arbetsmarknadens parter, arbets- tillbudsstående. Anteckningarna på arbetsan-
47570: sökande och arbetsgivare. Arbetsförmedlingen sökningskortet göres öppet och i klartext. På
47571: strävar till att åt de arbetssökande anskaffa anmodan kan arbetssökande få se sitt kort
47572: och erbjuda uppgifter om lediga arbetsplatser och granska därpå antecknade uppgifter och
47573: och åt arbetsgivarna uppgifter om arbetssökan- bedömningar.
47574: de. Målet är, att de arbetssökande skall få det Arbetsförmedlingens förfiarande har de senas-
47575: arbete de önskar och som bäst lämpar sig för te åren utvecklats därhän, att de omständig-
47576: dem och arbetsgivarna de arbetstagare de be- heter riksdagsman Friberg omnämner som
47577: höver. miSISförhållanden, har minskat i betydelse. Så-
47578: I spörsmålet konstateras, att arbetskrafts- lunda har t.ex. förmedlingen av uppgifter fram-
47579: ministeriets däri nämnda instruktioner för för- hävts i arbetsförmedlingsförfarandet. Detta
47580: medlingsarbetet kränker den arbetssökande och kommer bl. a. tili synes i den självserviceför-
47581: hans rättsskydd. Utgångspunkt för instruktio- medling, som tagits i bruk. I självserviceför-
47582: nerna, då de utarbetades på 1960-talet, var medlingen finns de lediga arbetsplatserna an-
47583: likväl en effektivering av arbetsförmedlings- slagna i arbetsförmedlingsbyråerna till fritt på-
47584: tjänsterna. Den instruktion, i viiken förmed- seende för de arbetssökande. Arbetsplatsför-
47585: laren uppmanas upprätthålla kontakt med ar- teckningarna upptar arbetsgivarens namn och
47586: betsgivarna, avser uttryckligen att effektivera adress och den arbetssökande kan själv taga
47587: anskaffandet av atbetsplatser. Den punkt i kontakt med arbetsgivaren. Den sökande be-
47588: blanketten för arbetskraftsbeställning, där de höver icke anmäla sig hos byråns persooal eller
47589: av arbetsgivaren ställda kompetensktaven för lämna några som helst uppgifter om sig själv.
47590: platsen ifråga antecknas och 1som nämnes som 1 tidningen Työmarkkinat är ca 85 % av alla
47591: exempel på diskriminering av arbetssökande, landets lediga p1atser annonserade med arbets-
47592: tjänar den arbetssökande bättre ju mångsidigare givarens namn och adress. Ungefär 60 % av
47593: och noggrannare de krav angives, som upp- arbetsförmedlingarna försiggår nu redan inom
47594: ställts för arbetet. Med ledning av dessa kvav ramen för denna öppna förmedling.
47595: kan den arbetssökande bedöma platsens lämp- Då arbetssökande behöver grundligare ar-
47596: lighet och sina möj1igheter för densa:mma. Han betsförmedlingstjänster än vad självbetjänings-
47597: 6
47598:
47599: systemet kan erbjuda anmäler de sig till arbets- samt kompetens motsvarar ifrågavarande plats.
47600: förmedlingen och införs i ett kortregister över Arbetsförmedlingens instruktioner är tili
47601: arbetssökande. I samband med den personliga vissa delar, bl. a. just ifråga om arbetsansök-
47602: arbetsförmedlingen diskuterar förmedlaren med ningskortets skildring av den arbetssökande,
47603: sin klient dennes önskemål, berättar om till- föråldrade och motsvarar icke nuvarande arbets-
47604: budsstående arbets- och utbildningsplatser och förmedlingspraxis. I samband med den om-
47605: vägleder honom i anslutning till anskaffandet organisation av arbetskraftsärendenas distrikts-
47606: och vai av arbetsp1ats. Har icke arbetsförmed- och lokalförvaltning, som äger rum den 1 mars
47607: lingen reda på någon lämplig arbetsplats för 1973, blir också en revision av dessa instruk-
47608: klienten, försöker arbetsförmedlaren anskaffa tioner aktuell.. I samband med revisionen kom-
47609: en. Då arbetsförmedlaren får en ny arbets- .mer ilnstrulk.tionerna att behandlas tav delegatio-
47610: kraftsbeställ:ning tar han kontakt med de sö- nen för arbetsförmedlingsärenden, där även
47611: kande, vilkas önskan beträffande arbetsplats båda arbetsmatlknadsparterna är företrädda.
47612: Helsingfors den 28 december 1972.
47613:
47614: Arbetskraftsminister Valde Nevalainen.
47615: Kirj. ksm. n:o 282.
47616:
47617:
47618:
47619:
47620: Hemmi ym.: Sairaalahenkilökunnan vuosilomien jaksottamisesta
47621: sairaalain ympärivuotisen toiminnan turvaamiseksi.
47622:
47623:
47624: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47625:
47626: Tilanne maamme sairaalalaitoksen piirissä ke- jonka hoitamisessa työnantajapuolella on mer-
47627: säkausina on muodostunut erittäin vaikeaksi kittävä osuutensa. Vaikka asian hoitaminen on
47628: siitä syystä, että sairaanhoitajien kesälomien si- ennenkaikkea virkaehtosopimusneuvotteluihin
47629: jaisiksi ei ole riittävästi saatavissa vastaavaa kuuluva, on mielestämme välttämätöntä, että
47630: työvoimaa. On laskettu, että kesälomakautena valtiovalta omalta osaltaan puuttuu tähän vuosi
47631: maamme sairaaloissa tarvitaan noin 3 000 sai- vuodelta pahenevaan ongelmaan. Valtiovallalle
47632: raanhoitajaviransijaista. Käytännössä tähän lu- kuuluvan sairaanhoitajien ammattikoulutuksen
47633: kumäärään on mahdotonta päästä. Tällainen ti- ollessa samalla kysymyksessä, olisi toivottavaa,
47634: lanne vaarantaa potilaiden hoidon ja turvalli- että valtiovallan taholta ryhdytään ongelman
47635: suuden sekä aiheuttaa toisaalta työssä oleville hoitamiseksi tarvittaviin ja riittäviin toimen-
47636: sairaanhoitajille liian suuren ja vaativan työ- piteisiin.
47637: paineen. Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
47638: Nykyinen virkaehtosopimusjärjestelmä antaa päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
47639: mahdollisuuden viranhaltijan suostumuksella me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
47640: järjestää loma myös yleisen lomanantokauden tattavaksi seuraavan kysymyksen:
47641: ulkopuolella. Tällöin loma-aika tulisi antaa
47642: 50 % :lla korotettuna. Näin monet työnantajat Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
47643: menettelevätkin, mutta eivät kaikki, vaikka ha- siin vuosilomien järjestämiseksi sairaa-
47644: lukkaita talviloman ottajia olisikin. Vuosilo- loissa siten, että ne tasoittavat sairaan-
47645: mien tasoittaminen olisi hyödyllistä siinäkin hoitajien työvoimakysynnän ympärivuo-
47646: mielessä, ettei mahdolliseen sairaanhoitajien lii- tiseksi ja näin potilaiden hoidon määrä
47647: kakouluttamiseen ajauduttaisi. Tässä yhteydessä ja taso turvataan sekä vältytään työvoi-
47648: on siis kysymys pitkälle työvoimapoliittisesta man kohtuuttomalta rasittamiselta kesä-
47649: sairaalalaitoksen piirissä olevasta ongelmasta, kausina?
47650: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1972.
47651:
47652: Kerttu Hemmi. Lea Sutinen.
47653:
47654:
47655:
47656:
47657: 17/73
47658: 2
47659:
47660:
47661:
47662:
47663: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
47664:
47665: . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen ja siitä johtuvan vuosilomasijaisten tarpeen
47666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lisääntymisen johdosta tarkoitus selvittää vuosi-
47667: olette 24 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn lomien järjestelyä ja sen vaikutusta sairaalatoi-
47668: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mintaan.
47669: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Kun sairaaloita olisi pyrittävä kautta vuo-
47670: edustaja Kerttu Hemmin ym. näin kuuluvasta den käyttämään mahdollisimman tehokkaasti
47671: kirjallisesta kysymyksestä n:o 282: väestön sairaanhoidon järjestämiseksi, olisi
47672: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- myös vuosilomien järjestämistä koskevien me-
47673: teisiin vuosilomien järjestämiseksi sai- nettelytapojen oltava periaatteessa sellaiset, että
47674: raaloissa siten, että ne tasoittavat sai~ vuosilomien antaminen aiheuttaa mahdollisim-
47675: raanhoitajien työvoimakysynnän ympäri- man vähän muutoksia ja häiriöitä sairaalan toi-
47676: vuotiseksi ja näin potilaiden hoidon minnassa.
47677: määrä ja taso turvataan sekä vältytään Kysymyksessä viitataan siihen, että kaikki
47678: työvoiman kohtuuttomalta rasitukselta työnantajat eivät olisi nykyisin halukkaita an-
47679: kesäkausina?" tamaan vuosilomaa yleisen lomanautokauden
47680: ulkopuolella. Tästä ei ole käytettävissä tarkem-
47681: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pia tietoja. Periaatteellisesti olisi tarkoituksen-
47682: vasti seuraavaa: mukaista pyrkiä nykyisinkin jakamaan vuosilo-
47683: Käsiteltävänä olevassa kysymyksessä koske- mat kautta vuoden niin suuressa määrin kuin
47684: tellaan vuosilomien antamisen vaikutusta sai- on mahdollista. Haluttomuus antaa vuosilomia
47685: raaloiden työvoimatilanteeseen vain sairaanhoi- yleisen lomakauden ulkopuolella saattaa johtua
47686: tajien osalta. Vastaavanlaisia ongelmia kuin sai- siitä, että loma-aika on tällöin eräissä tapauk-
47687: raanhoitajille kesäkuukausien aikana annettavis- sissa pidennettävä 50 % :lla.
47688: ta vuosilomista aiheutuu kuitenkin myös sekä Toisaalta on myös kiinnitettävä huomiota sii~
47689: muiden sairaanhoitotoimen harjoittajien että hen, että kesäaikana on useilla lääketieteen
47690: lääkäreiden kohdalta. aloilla potilaiden hakeutuminen sairaalahoitoon
47691: Kun vuosilomat annetaan yleensä kesäkuu- pienempää kuin talvikautena. Ottaen huomioon
47692: kausien aikana, on siitä seurauksena erittäin tämän sekä sen, että esimerkiksi eräiden eri-
47693: suuri sijaisten kysyntä. Sairaalalaitoksen erityis- koisalojen osalta ei ole helposti saatavissa pä-
47694: piirteiden johdosta vuosilomasijaisiksi olisi saa- tevää henkilökuntaa kesäloma-ajaksi, jolloin
47695: tava mieluimmin vastaavan koulutuksen saa- osaston tehokas toiminta joka tapauksessa vaa-
47696: neita henkilöitä. Kun tämä ei ole mahdollista, rantuisi, voidaan esittää perusteita myös sille,
47697: on sijaisena käytetty opinnoissaan pitemmälle että jokin erikoisalojen osastoista on määrä-
47698: ehtineitä sairaanhoito-oppilaitosten opiskelijoita ajan kesän aikana kokonaan suljettuna ja hen-
47699: ja lääketieteen kandidaatteja. kilökunta samanaikaisesti vuosilomalla edellyt-
47700: Kun otetaan huomioon, että vuosilomat pää- täen, että kiireellinen ao. alan sairaanhoidon
47701: asiallisesti järjestetään kolmen kesäkuukauden tarve on tyydytetty joko asianomaisessa sairaa-
47702: aikana, ei ole mahdollista ottaa lähtökohdaksi, lassa tai muussa lähellä olevassa sairaalassa.
47703: että terveydenhuoltoalan koulutettua henkilö- Tämän laatuisiin järjestelyihin saattaa myös
47704: kuntaa olisi maassa niin paljon, että osa heistä pakottaa tarve tehdä vuosi- ja peruskorjauksia
47705: työskentelisi vain kyseessä olevan ajanjakson osastoilla ja toimenpidetiloissa.
47706: aikana. Kun sairaanhoito-oppilaitosten opiskeli- Lisäksi on todettava, että vuosilomajärjeste-
47707: joiden ja lääketieteen kandidaattien käyttämistä lyjä koskevat kysymykset liittyvät työmarkkina-
47708: sairaanhoitotoimen harjoittajan ja lääkärin teh- osapuolten välillä käytäviin virkaehtosopimus-
47709: tävissä ei voida pitää parhaana mahdollisena neuvotteluihin ja tulevat siinä yhteydessä käsi-
47710: ratkaisuna väestön terveydenhuollon järjestä- teltäviksi laajemmassa yhteydessä kuin sairaa-
47711: misen kannalta, on sairaalalaitoksen laajentumi- lalaitoksen tietyn henkilöryhmän osalta.
47712: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1972.
47713:
47714: Ministeri Pentti Pekkarinen.
47715: 3
47716:
47717:
47718:
47719: Till R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47720:
47721: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sjukhusväsendets utvidgning och den därav
47722: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse föranledda ökningen av behovet av semestervi-
47723: av den 24 november 1972 tili vederbörande karier utreda frågan om ordnandet av semest-
47724: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- rama och verkan härav på sjukhusens arbete.
47725: jande av riksdagsledamoten Kerttu Hemmi m. fl. Sjukhusen borde året runt utnyttjas så
47726: ställda skriftliga spörsmål nr 282: effektivt som möjligt för ordnande av sjukvård
47727: för befolkningen. Därför borde också tillväga-
47728: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder gångssättet vid ordnandet av semestrarna i
47729: för att semestrarna vid sjukhusen skall princip vara sådant, att beviljandet av semester
47730: kunna ordnas så, att de jämnar ut efter- föranleder så få ändringar och stömingar som
47731: frågan på sjukskötararbetskraft året möjligt i sjukhusens arbete.
47732: runt och så, att omfattningen och I spörsmålet hänvisas till att samtliga arbets-
47733: standarden hos den vård patientema er- givare i detta nu inte skulle vara hågade att
47734: håller säkerställes och en oskälig an- bevilja semester på annan tid än under den
47735: strängning av arbetskraften under som- gängse semesterperioden. Några närmare upp-
47736: marmånadema undgås?" gifter härom står inte till buds. I princip vore
47737: det ändamålsenligt att också i detta nu försöka
47738: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fördela semestrarna över hela året i så stor ut-
47739: samt anföra följande: sträckning som möjligt. Oviljan mot att bevilja
47740: I föreliggande spörsmål beröres semestrar- semestrar på annan tid än under den gängse
47741: nas inverkan på arbetskraftssituationen vid semesterperioden kan bero på att semestertiden
47742: sjukhusen endast i fråga om sjukskötama. härvid i en del fall bör förlängas med 50 %.
47743: Problem, som motsvarar dem som föranledes Å andra sidan bör beaktas att inom många
47744: av semestrar, vilka under sommarmånaderna medicinska fack söker patienter i mindre om-
47745: beviljas sjukskötare, uppkommer emellertid fattning sjukhusvård under sommaren än under
47746: också både i fråga om andra utövare av sjuk- vintem. Med hänsyn härtill samt tili att det
47747: vårdsyrken och när det gäller läkare. t. ex. i fråga om vissa specialfack inte är lätt
47748: Då semestrarna i regel beviljas under som- att få kompetent personai för den tid sommar-
47749: marmånadema, följer härav en mycket stor semestrarna pågår, varvid effekten i arbetet
47750: efterfrågan på vikarier. På grund av särdragen vid respektive avdelning i varje fall skulle
47751: hos sjukhusväsendet borde semestervikarierna äventyras, kan också ett sådant arrangemang
47752: helst vara personer med en utbildning, likvär- motiveras, att någon specialavdelning hålles
47753: dig med den som motsvarande semestertagare helt stängd en viss tid under sommaren och
47754: har. Då detta inte är möjligt, har såsom vika- att personalen samtidigt håller semester, förut-
47755: rier anlitats längre hunna studerande vid sjuk- satt att brådskande behov av sjukvård inom
47756: vårdsläroanstalter och medicine kandidater. detta fack är tillgodosett, antingen vid ifråga-
47757: Med beaktande av att semestrarna främst varande sjukhus eller vid annat, närbeläget
47758: ordnas under de tre sommarmånadema, är det sjukhus. Åtgärder av detta slag kan också
47759: inte möjligt att utgå från att det i landet framtvingas av att års- och grundreparationer
47760: skulle finnas en så stor personai med utbild- behöver göras vid avdelningama och i utrym-
47761: ning inom hälsovårdens område, att en del av men för olika slag av åtgärder.
47762: denna personai skulle arbeta endast under den Ytterligare bör noteras, att frågorna om ord-
47763: berörda perioden. Att studerande vid sjuk- nandet av semestrar ansluter sig tili de för-
47764: vårdsläroanstalter och medicine kandidater an- handlingar om tjänstekollektivavtal som skall
47765: litas för uppgifter som ankommer på utövare föras mellan parterna på arbetsmarknaden, och
47766: av sjukvårdsyrken och på läkare kan inte be- att de i detta sammanhang kommer att behand-
47767: traktas som den mest lyckade lösningen med las inom en större ram än den som hänför sig
47768: tanke på ordnandet av befolkningens hälsovård. till en viss personalgrupp inom sjukhusväsen-
47769: Man har därför för avsikt att med anledning av det.
47770: Helsingfors den 29 december 1972.
47771:
47772: Minister Pentti Pekkarinen.
47773: Kirj. ksm. n:o 283.
47774:
47775:
47776:
47777:
47778: Sinisalo ym.: Ammattikoulujen oppilasasuntolaolojen puutteiden
47779: poistamisesta.
47780:
47781:
47782: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
47783:
47784: Erikoisesti ammattikoululaisten liiton tahol- voja ja mahdollisesti omistajayhteisön (kunnan,
47785: ta, mutta myös muissa yhteyksissä ja mm. johtokunnan) edustaja. Elimessä on oltava
47786: edU5ikun:nassakin on usein lciinni.tetty huomiota enemmistönä ne, jotka asuntolassa asuvat. Hal-
47787: ammattikoulujen oppilasasuntoJoiden sisäiseen lintoelimen on saatava tehdä järjestyssäännöt,
47788: hallintoon ja asumisolosuhteisiin. Useimmiten joiden vahvistamisen suorittaisi myös ammatti·
47789: asuntoloissa asuu llikaa oppilaita. Niiden .raken- kouluihin välttämätön oppi.lasneuvosto. Asun-
47790: nustapa on useimmissa tapauksissa väärä, huo- tolassa tapahtuvia järjestyshäiriöitä tai mahdol-
47791: neet on sijoitettu kasarmimaisesti pitkän käy- lisia rikkomuksia ei saa yhclistää koulun kurin-
47792: tävän varrelle, kunnollisia vapaa-ajantiloja, har- pitojärjestelmään.
47793: rastustiloja, opiskelutiloja ei ole. Koska asunto- Jo edellä sanotusta ilmenee, että valtioval-
47794: paikoista on valtava puute, joudutaan huonei- lalta odotetaan kiireellisiä ja tehokkaita ·toimen-
47795: siin sullomaan oppilaita enemmän kuin alku- piteitä ammattikoulujen opp~asuntolaolosuh
47796: peräisten suunnitelmien mukaan on ollut tar- teiden kiireelliseksi korjaamiseksi ·ia asuinpaik-
47797: koituksena. kojen lisiiämistbi. Täti klifehtif'k .my& eräät
47798: Asuntoloissa on järjestyssäännöt, jotka kou- ·viimeaikoina julkisuudessa Qlleet.. kanllanotot,
47799: lun johtokunta hyväksyy. Asuntolan järjestyk- joissa otaksutaan ammattikoulujen .~pilasasun
47800: sestä ja kurinpidosta vastaa asuntolanvalvoja, toloiden. kehnojen olosuhteiden olleen syynä
47801: joka on useimmiten ·terveysaisar. Aiuntolan jät· eräisiin vakaviin hetmobäiriä:-, jopa itsemurha-
47802: jestyssääntöjen rikkomisesta rankaisee rehtori tapauksiin oppilaiden keskuudeSsa.
47803: koulun rangaistusasteikon mukaan. Järjestys· Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
47804: säännöt ovat tiukat ja asuntolanvalvojan val- 37 S:n 1 momenttii.n viitaten esitämme valtio-
47805: tuudet kointrolloida oppilaiden yksityiBelämää neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
47806: ovat lähes rajoittamattomat. seuraavan kysymyksen: .
47807: Ammattikoululaisten liitto on vaatinut jo
47808: yli kahden woden ajan, että a&Wltoloiden hal- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
47809: linto on muutettava siten, että lbiissii on iue- aikonut ryhtyä ammattikoulujen oppi-
47810: hallintoelimet, joihin kuuluvat oppilaiden de- lasasootoloiden asumisolosuhteissa ja:
47811: mokraattisesti valitut edustajat, asuntolanval- sisäisessä hallinnossa esiintyvien vaka-
47812: vien puutteiden poistamiseksi?
47813: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1972.
47814:
47815: Taisto Sinisalo. Heimo Rekonen.
47816:
47817:
47818:
47819:
47820: 1312/72
47821: 2
47822:
47823:
47824:
47825:
47826: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47827:
47828: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yhteisössä asumiseen voi olla ongelmallista,
47829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saattaa ahtaus lisätä vaikeuksia.
47830: olette 24 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn Oppilaat ovat esittäneet moitteita asuntoloi-
47831: kirjeenne · ohella toimittanut· valtioneuvoston den heidän mielestään liian ankarasta kurista ja
47832: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- epäoikeudenmukaisesta: rangaistusjärjestelmästä.
47833: edustaja Taisto Sinisalon ym. näin kuuluvasta Yksimielisiä oltaneen siitä, että asuntolatyyp-
47834: kirjallisesta kysymyksestä n:o 283: pinen asuminen edellyttää tiettyjen yhteisten
47835: normien noudattamista ja mahdollisuutta seu-
47836: ."Mill~siin toimenpiteisiin Hallitus on raamusten avulla varmistaa näiden normien
47837: aikonut ryhtyä ammattikoulujen oppi- noudattaminen. Oppilasasuntoloissa asukkaiden
47838: lasasuntoloiden asumisolosuhteissa ja alaikäisyys erityisesti lisää sääntöjen tarvetta.
47839: sisäisessä hallinnossa esiintyvien vaka- Ammattikoulujen oppilaat ovat nimittäin yleen-
47840: vien puutteiden poistamiseksi?" sä 15-17-vuotiaita nuoria, jotka ovat ensim-
47841: mäistä kertaa pois kotipiiristään, mistä puoles-
47842: taan aiheutuu asuntolan ylläpitäjälle erityistä
47843: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vastuuta. Oppilasasuntoloiden osalta on kuiten-
47844: yasti seuraavaa: kin todettava niistä puuttuvan yhteiset valta-
47845: Ammattikoulujen oppilasasuntolakysymyk- kunnalliset säännöt. Kullakin asuntolalla on
47846: seen on viime aikoina kiinnitetty runsaasti huo- tosin omat järjestyssääntönsä, mutta asuntolan
47847: miota. Hallitus · on tietoinen, että joissakin valvojan toimintasäännöt ovat epäselvät, jolloin
47848: asuntoloissa yleinen asumistaso ei vastaa nyky- voi aiheutua sen tapaista sääntöjen tulkintaa
47849: ajan asumiselle asetettuja vaatimuksia. Oppilaat ja menettelyä, että· oppilaat kokevat sen oikeuk-
47850: saattavat joutua asumaan liian ahtaasti, mikä siensa loukkaamisena.
47851: johtuu ennen muuta maassamme vallitsevasta Hallitus näkee ammatillisten oppilaitosten
47852: yleisestä asuntopulasta. Ahtaus voi aiheuttaa oppilasasuntolakysymyksen laaja-alaisesti sekä
47853: oppilaille helposti tunteen yksilöllisyytensä ra- valtion että kuntien hallintoa koskevana asiana
47854: joituksesta. Koska useat oppilaat ovat juuri ja pitää sen kokonaisvaltaista selvittämistä tär-
47855: siinä iässä, jolloin jo pe1k:kä sopeutuminen keänä tehtävänä. Asian valmistelu on parhail-
47856: laan vireillä.
47857: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1972.
47858:
47859: Ministeri Mariatttz Väänänen.
47860: 3
47861:
47862:
47863:
47864:
47865: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47866:
47867: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Eleverna har anfört klagomål över den enligt
47868: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse deras mening alltför stränga disciplinen och
47869: av den 24 november 1972 tili vederbörande det orättvisa bestraffningsförfarandet. Man
47870: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1- torde vara ense om, att ett boende av :inter-
47871: ja:nde av riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl. natstyp förutsätter, att vissa gemensamma nor-
47872: ställda spörsmål nr 283: mer iakttages och att det finns möjlighet att
47873: medelst påfö1jder trygga iakttagandet av dessa
47874: "Vilka åtgärder har Regeringen ämnat normer. I elevinternat ökas behovet av stad-
47875: vidtaga för av1ägsnande av de allvarliga ganden särskilt av att de som bor i dem är
47876: brister som förekommer i boendeför- minderåriga. Yrkesskolee1everna är nämligen i
47877: hållandena och den inre förvaltningen allmänhet ungdomar på 15-17 år, vilka första
47878: vid yrkessko1ornas e1evinternat?" gången är borta från sin hemmiljö. Detta
47879: åvälver å sin sida den som upprätthåller inter-
47880: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt natet ett särskilt ansvar. I fråga om elevinter-
47881: anföra fö1jande: nat kan dock konstateras, att angående dem
47882: Den senaste tiden har man ägnat stor upp- saknas gemensamma, hela riket omfattande
47883: märksamhet åt frågan om yrkessko1ornas elev- stadganden. Varje internat har visserligen s:ina
47884: internat. Regeringen är medveten om, att den egna ordningsregler, men stadgandena rörande
47885: allmänna boendestandarden i en del internat internatsövervakarens verksamhet är oklara,
47886: icke motsvarar de krav som nu för tiden ställs varför detta kan föranleda sådan tolkning av
47887: på boendet. Eleverna kan få bo alltför trångt, stadgandena och sådant förfarande, att eleverna
47888: vilket framför allt beror på den i vårt land upp1ever detta som en kränkning av sina rättig-
47889: allmänt rådande bostadsbristen. Trångboddhe- heter.
47890: ten kan 1ätt inge eleverna den känslan, att Regeringen anser, att frågan om yrkesläro-
47891: deras individualitet är begränsad. Emedan anstalternas elevinternat är en vittomfattande
47892: många elever är just i den åldern, då enbart fråga, viiken berör såväl statens som kom-
47893: anpassnilllgen tili boende i ett samfund kan munernas förvaltnilllg, och anser det vara en
47894: vara prob1ematisk, kan trångboddheten öka viktig uppgift att allsidigt utreda denna fråga.
47895: svårigheterna. Saken beredes som bäst.
47896: Helsingfors den 28 december 1972.
47897:
47898: Minister Mari{ltta Väänänen.
47899: Skrifd. spm. nr 284.
47900:
47901:
47902:
47903:
47904: Stenbäck m. fl.: Om ersättning åt skärgårdsborna för olägenhe-
47905: terna av den ökade trafiken till sjöss.
47906:
47907:
47908: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47909:
47910: Den ökade båttrafiken längs våra kuster och försvarsmakten förfar. Ersättningsfrågan har
47911: i vår skärgård skapar problem främst för den heller inte diskuterats då ur yrkesfiskarsyn-
47912: fast bosatta befolkningen. Nya farleder trallas punkt värdefulla vinternotvarp omöjliggjorts.
47913: bl. a. för att tiligodose den intensifierade bil- I detta sammanhang förtjänar det nämnas att
47914: färjetrafiken. I statsförslaget för år 1973 har farledernas störande inverkan nog torde beaktas
47915: reserverats 23 milj. mk vilket utgör en del av vid en uppskattning av fiskevattnens värde i
47916: det omfattande .farledsprogram som skall för- samband med skifte av fiskevatten vid lant-
47917: verkligas under de närmasue åren. Också små- mäteriförrä ttning.
47918: båtstrafiken har de senaste åren ökat kraftigt. Några entydiga bestämmelser om förfarings-
47919: Denna snabba expansion, som givetvis kan sättet vid farledsdragning med tanke på vatten-
47920: hälsas med tillfredsställelse för exempelvis han- ägarnas rättigheter och myndigheternas skyldig-
47921: delssjöfartens del, har dock lett till att många heter tycks inte förekomma. Det förefaller dock
47922: nya frågor måste besvaras. Preliminära under- ostridigt att placeringen av t.ex. en intensivt
47923: sökningsresultat vid Husö biologiska station ger trafikerad farled kan medföra förändringar i
47924: vid handen att det förekommer ett slitage av miljön, virka leder tili ekonomiska förluster
47925: Flora och Fauna på klippstränder i trånga far- för en yrkesfiskare ellet skapar förfång för
47926: leder samt att svallvågseffekten motsvarar våg- andra skärgårds- och kustbor. Många farleder
47927: rörelserna vid 5-6 Beaufort. Trots att under- kan utan tvivel jämföras med trafikleder tili
47928: sökningarna är endast pattielia och resultaten lands. Farleden Abo-Aland-Sverige är
47929: därmed preliminära, kan man dra slutsatsen kanske den mest utsatta med ett trettiotal färj-
47930: att livligt trafikerade farleder har en avsevärd turer per dygn. Indirekt påverkan kan också
47931: och störande effekt på området invid farlederna förmodas genom en försämring av event. turist-
47932: åtminstone i Åbolands och Alands skärgård. näring, värdeförsämring för strandtomter, otriv-
47933: Också fisket försvåras med stor sannolikhet. sel p.g.a. buller och svallvågor mm.
47934: Enligt en undersökning i intervjuform som Då handelssjöfarten och färjtrafiken utgör en
47935: utförts av fiskaren Anders Danielsson i Korpo, viktig del av vårt ekonomiska liv och då små-
47936: förefaller det som om sjölagens 11 §, vatten- båtstrafiken starkt sväller ut i takt med det
47937: lagens 25 § och båttrafiklagens 1 § inte skulle ökade kravet på rekreationsmöjligheter under
47938: vara tillräckliga för att garantera strandägare fritiden, förefaller det synnerligen väsentligt
47939: och yrkesfiskare ett tiliräckligt skydd och inte att regeringen klargör sin inställning till kon-
47940: heller hindra att ekonomiska förluster uppstår. sekvenserna av sjötrafikens expansion för kust-
47941: Av svaren framgår det att fisket i vissa områ- och skärgårdsbefolkningen.
47942: den försvårats eller omöjliggjorts. Småbåtstra- Hänvisande till det ovan sagda ställes tili
47943: fiken sägs skrämma fisken tili djupare vatten vederbörande medlem av statsrådet med stöd
47944: och fågellivet sägs minska i närheten av farle- av 37 § 1 mom. riksdagsordningen följande
47945: derna. spörsmål:
47946: I intervjusvaren framkommer också flera
47947: uppgifter om att sjöfartsmyndigheterna på Är Regeringen beredd att ta initia-
47948: enskild mark skulle uppföra fyrar och linje- tivet tili en brett upplagd vetenskaplig
47949: märken nödvändiga för farlederna utan att om undersökning av skärgårdens ekologiska
47950: någon ersättning eller något arrende skulle ha tolerans i ljuset av den starkt ökade
47951: överenskommits med markägaren såsom t.ex. trafiken till sjöss, och
47952: 1313/72
47953: 2
47954:
47955: att allsidigt pröva ersättningsfrågan försorg utplacerats fyrar, linjemär'ken
47956: för de kust- och skärgårdsbor vars nä- mm. på enskild mark, samt
47957: ringsutövning blivit lidande p.g.a. far- att skrida till åtgärder för att utveckla
47958: ledsdragning och trafiken i farleder, och lagstiftningen så att nackdelarna av en
47959: att låta utreda om det föreligger fall ohämmad småbåtstrafik effektivt kan
47960: i vilka ersättning inte utbetalats åt regleras?
47961: markägare då på sjöfartsmyndigheternas
47962: Helsingfors den 24 november 1972.
47963:
47964: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
47965: Carl Olof Tallgren. Jacob Söderman.
47966: 3
47967:
47968: Kirj. ksm. n:o 284. Suomennos.
47969:
47970:
47971:
47972:
47973: Stenbäck ym.: Lisääntyneestä meriliikenteestä aiheutuneiden
47974: haittojen korvaamisesta saariston asukkaille.
47975:
47976:
47977: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
47978:
47979: Pitkin rannikkojamme ja saaristossamme ta- mistään korvauksesta tai vuokrasta maanomis-
47980: pahtuva lisääntynyt laivaliikenne aiheuttaa on- tajan kanssa olisi sovittu kuten esim. puolus-
47981: gelmia varsinkin vakinaiselle asujaimistolle. tusvoimat menettelevät. Korvauskysymyksestä
47982: Uusia väyliä trallataan mm. tehostunutta auto- ei ole myöskään keskusteltu, kun on tehty mah-
47983: lauttaliikennettä varten. Valtion tulo- ja meno- dottomiksi ammattikalastajien kannalta arvok-
47984: arviossa vuodelle 1973 on varattu 23 miljoo- kaita talvinuotta-apajia.
47985: naa markkaa, mikä muodostaa osan siitä laa- Tässä yhteydessä on syytä mainita, että väy-
47986: jasta väyläohjelmasta, joka on määrä toteuttaa lien häiritsevä vaikutus otettaneen huomioon
47987: lähivuosina. Myös pienalusliikenne on viime määriteltäessä kalavesien arvoa maanmittaustoi-
47988: vuosina lisääntynyt voimakkaasti. mituksissa, jotka koskev~t kalavesien jakoa.
47989: Tämä nopea ekspansio, jota kauppameren-
47990: kulun osalta katsoen tietenkin voidaan terveh- Mitään yksiselitteisiä menettelytapamääräyk-
47991: tiä tyydytyksellä, on kuitenkin synnyttänyt vas- siä vedenomistajien oikeuksista ja viranomais-
47992: tattavaksi joukon kysymyksiä. Husön eläintie- ten velvollisuuksista väyliä vahvistettaessa ei
47993: teellisen aseman alustavat tutkimustulokset näytä olevan olemassa. Vaikuttaa kuitenkin kiis-
47994: osoittavat, että ahtaissa väylissä kalliorannoilla tattomalta, että esim. vilkkaasti liikennöidyn
47995: tapahtuu kasviston ja eläimistön kulumista sekä väylän sijoittamisella voidaan aiheuttaa ympä-
47996: että laivojen nostattamien aaltojen vaikutus vas- ristönmuutoksia, jotka johtavat ammattikalas-
47997: taa 5-6 beaufortin aallokon liikkeitä. Huoli- tajiin kohdistuviin taloudellisiin menetyksiin
47998: matta siitä, että tutkimukset ovat vain osittai- tai aiheuttavat vahinkoa muille saariston ja ran-
47999: sia ja tulokset siten alustavia, voi päätellä, etta nikon asukkaille. Monia väyliä voidaan epäilyk-
48000: vilkkaasti liikennöidyillä väylillä on huomatta- settä verrata maalla sijaitseviin liikenneväyliin.
48001: van häiritsevä vaikutus väylien lähiympäristöön Turku-Ahvenanmaa-Tukholma noin kolmine-
48002: ainakin Turun ja Ahvenanmaan saaristossa. kymmenine vuorokautisine lauttavuoroineen
48003: Myös kalastaminen mitä todennäköisimmin lienee uhanalaisin väylä. Epäsuoraa vaikutusta
48004: vaikeutuu. voidaan olettaa syntyvän myös matkailun taan-
48005: Haastattelumuotoisen, korppoolaisen kalasta- tumisen, rantapalstojen arvonalentumisen, me-
48006: jan Anders Danielssonin suorittaman tutkimuk- lun ja aallokon aiheuttaman epäviihtyisyyden
48007: sen mukaan vaikuttaa siltä, etteivät merilain ym. johdosta.
48008: 11 §, vesilain 25 § eikä veneliikennelain 1 § Koska kauppamerenkulku ja lauttaliikenne
48009: riitä takaamaan rannan omistajille ja ammatti- ovat tärkeä osa talouselämäämme ja koska
48010: kalastajille riittävää suojaa eivätkä myöskään pienalusliikenne paisuu voimakkaasti rinnan
48011: estämään taloudellisten tappioiden syntymistä. kasvaneiden vapaa-ajan virkistysmahdollisuuk-
48012: Vastauksista käy ilmi, että kalastus tietyillä siin kohdistuvien vaatimusten kanssa, vaikuttaa
48013: alueilla on vaikeutunut tai käynyt mahdotto- erityisen tähdelliseltä, että hallitus selvittää
48014: maksi. Pienalusliikenteen sanotaan säikyttävän suhtautumisensa meriliikenteen kasvun ranni-
48015: kalat syvempiin vesiin ja linnuston sanotaan kon ja saariston väestölle aiheuttamiin seurauk-
48016: vähentyneen väylien lähistöllä. siin.
48017: Haastatteluvastauksissa tulee esiin myös Yllä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
48018: useita tietoja siitä, että merenkulkuviranomai- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
48019: set perustivat yksityiselle maalle väylien edel- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
48020: lyttämiä loistoja ja linjamerkkejä ilman että seuraavat kysymykset:
48021: 4
48022:
48023: Onko Hallitus valmis käynnistämään selvityttämään, onko tapauksia, joissa
48024: laajan tieteellisen tutkimuksen saariston maanomistajalle ei ole maksettu kor-
48025: ekologisesta sietokyvystä voimakkaasti vausta, kun merenkulkuviranomaisten
48026: lisääntyvän meriliikenteen valossa, ja toimesta yksityiselle maalle on sijoitettu
48027: perusteellisesti harkitsemaan korvaus- loistoja, linjamerkkejä ym. sekä
48028: kysymystä niiden saaristoasukkaiden ryhtymään toimenpiteisiin lainsäädän-
48029: kannalta, joiden elinkeinonharjoitus on nön kehittämiseksi siten, että estotto-
48030: kärsinyt väylien määräämisestä ja väy- man pienalusliikenteen haittoja voidaan
48031: lillä tapahtuvasta liikenteestä ja tehokkaasti säännellä?
48032: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1972.
48033:
48034: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
48035: Carl Olof Tallgren. Jacob Söderman.
48036: 5
48037:
48038:
48039:
48040:
48041: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48042:
48043: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa joissa on aiheutettu huomattavaa vahinkoa yk-
48044: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sityisen kalastusoikeuden käyttämiselle tai jon-
48045: olette 27 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn kin oikeuden käyttämistä varten tehty laite tai
48046: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston rakennelma sen johdosta käy hyödyttömäksi.
48047: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Vilkkaasta laivaliikenteestä aiheutuu epäilemättä
48048: edustaja P. Stenbäckin ym. näin kuuluvasta myös viihtyvyyden vähenemistä ja muita kysy-
48049: kirjallisesta kysymyksestä n:o 284: myksen perustelussa mainittuja haittoja, joita
48050: edellä mainitun vesilain säädöksen nojalla ei
48051: "Onko Hallitus valmis käynnistämään korvata. Nämä vaikeasti määritettävät ja kor-
48052: laajan tieteellisen tutkimuksen saariston vausperusteiltaan epämääräiset haitat ovat kui-
48053: ekologisesta sietokyvystä voimakkaasti tenkin yhteisiä kaikille kulkuväylille, joten nii-
48054: lisääntyvän meriliikenteen valossa, ja den korvaamista ja korvausperusteita koskeva
48055: perusteellisesti harkitsemaan korvaus- selvitys tulisi toteuttaa yhtäläisesti kaikkia lii-
48056: kysymystä niiden saaristoasukkaiden kenneväyliä kuten teitä, rautateitä, lentokent-
48057: kannalta, joiden elinkeinonharjoitus on tiä ja vesiteitä koskevana.
48058: kärsinyt väylien määräämisestä ja väy- Kolmantena kohtana kyselyssä tiedustellaan,
48059: lillä tapahtuvasta liikenteestä ja onko hallitus v~almis selvityttämään, onko ta-
48060: selvityttämään, onko tapauksia, joissa pauksia, joissa maanomistajalle ei ole maksettu
48061: maanomistajalle ei ole maksettu kor- korvausta, kun merenkulkuviranomaisten toi-
48062: vausta, kun merenkulkuviranomaisten mesta yksityiselle maalle on sijoitettu loistoja,
48063: toimesta yksityiselle maalle on sijoitettu linjamerkkejä ym. Tämän kohdan osalta voidaan
48064: loistoja, linjamerkkejä ym. sekä todeta, että merenkulkuviranomaiset vesilain
48065: ryhtymään toimenpiteisiin lainsäädän- 4 luvun 5 §:n nojalla ovat eräin edellytyksin
48066: nön kehittämiseksi siten, että estotto- oikeutettuja, erityistä lupaa hankkimatta, raken-
48067: man pienalusliikenteen haittoja voidaan tamaan myös yksityisen maalle merimerkkejä
48068: tehokkaasti säännellä?" ynnä muita merenkulun turvalaitteita. Korvauk-
48069: seen maanomistaja on oikeutettu vain mikäli
48070: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- näistä laitteista aiheutuu hänelle todellista hait-
48071: vasti seuraavaa: taa. Näitten säännösten tulkinnanvaraisuudesta
48072: Vilkkaasti liikennöidyillä laivaväylillä on il- johtuu, että epäilemättä monessa tapauksessa
48073: meisesti eräitä ympäristövaikutuksia, joiden laa- voidaan olla eri mieltä siitä, olisiko korvausta
48074: juudesta, pysyvyydestä ja merkityksestä ei tut- suoritettava.
48075: kimustulosten puuttuessa kuitenkaan ole tark- Valtaosa merenkulun turvalaitteista sijoite-
48076: koja tietoja. Näitä seikkoja koskevan tutkimus- taan kuitenkin sellaisille pienille luodoille tai
48077: ohjelman käynnistämismahdollisuuksia selvitel- autioille saarille, joissa niistä ei ole mitään
48078: lään parhaillaan ja tarkoituksena on, että me- käytännöllistä haittaa, joten niistä ei myöskään
48079: rentutkimuslaitoksen johdolla ja eräiden mui- useimmissa tapauksissa makseta mitään kor-
48080: den tutkimuslaitosten avustuksella voitaisiin vauksia. Ensi vaiheessa korvauskysymys tavalli-
48081: käynnistää tutkimus, jonka avulla selvitettäisiin simmin tulee esille kenttätöitä suorittavien me-
48082: meriliikenteen vaikutuksia ympäristöön. renkulkuhallituksen viranomaisten ja maan-
48083: Oikeudesta saada korvausta vesialueen mää- omistajain välisissä kosketuksissa. Jos rakennus-
48084: räämisestä yleiseksi kulkuväyläksi tai siitä, että töitä johtavat viranomaiset katsovat korvauksen
48085: vesialuetta käytetään kulkuväylänä säädetään aiheelliseksi, he ryhtyvät siitä maanomistajan
48086: vesilain (264/61) 4 luvun 8 §:ssä. Korvauksen kanssa neuvotteluihin ja asia saatetaan aikanaan
48087: saaminen on rajoitettu sellaisiin tapauksiin, merenkulkuhallituksen käsiteltäväksi. Maan-
48088: 6
48089:
48090: omistaja voi tietenkin myös oma-aloitteisesti liikennelaki antaa viranomaisille tiettyjä val-
48091: pyytää korvausta merenkulkuhallitukselta. Kai- tuuksia. Parhaillaan ovat valmisteilla pienve-
48092: kissa näissä tapauksissa pyritään asia ratkaise- neitä koskevat melunormit, joiden avulla pyri-
48093: maan kohtuuden mukaan. Merenkulun turva- tään rajoittamaan lähinnä perämoottoreiden
48094: laitteiden suuren lukumäärän vuoksi olisi yhte- aiheuttamia häiriöitä. Koska veneily etenkin
48095: näisen ja täydellisen tutkimuksen suorittaminen Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen osalta on
48096: näistä kysymyksistä melkoisen vaikeaa ja suuri- saamassa kansainvälisiä piirteitä, on uusia sään-
48097: töistä, kun pelkästään johtoloistoja on nykyisin nöksiä laadittaessa pyrittävä yhteistyöhön mui-
48098: noin 1 200 kappaletta ja linjatauluja ynnä muita den Pohjoismaiden kanssa. Tähän tähtää myös
48099: merimerkkejä noin 5 000 kappaletta. Ilmeisesti Pohjoismaiden neuvoston suositus yhteispohjois-
48100: käytännöllisempää olisi saattaa saariston asuk- maisesta lainsäädännöstä huviveneitä varten,
48101: kaiden tietoon, että heillä on mahdollisuus jota valmisteltaessa kysymyksessä esitetyt venei-
48102: saada korvauksia, mikäli laitteista on heille lyn haittavaikutukset tullaan ottamaan huo-
48103: aiheutunut todellista haittaa. mioon. Laadittaessa säännöksiä veneilyn haitta-
48104: Mitä lopuksi tulee toimenpiteisiin lainsää- vaikutusten estämiseksi on kuitenkin vältettävä
48105: dännön kehittämiseksi siten, että estottoman kohtuuttomasti rajoittamasta ns. jokamiehen
48106: pienalusliikenteen haittoja voidaan tehokkaasti oikeutta käyttää rantoja ja saaria ulkoilu- ja
48107: säännellä, on todettava, että jo nykyinen Vene- virkistystarkoituksiin.
48108: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1972.
48109:
48110: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
48111: 7
48112:
48113:
48114:
48115:
48116: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
48117:
48118: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Erhållandet av ersättning har inskränkts tili
48119: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse sådana fall, vid vilka utnyttjandet av fiskerätt,
48120: av den 27 november 1972 till vederbörande som tillkommer enskild, har åsamkats avsevärd
48121: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- skada eller anordning eller anläggning, som ut-
48122: jande av riksdagsman P. Stenbäck m. fl. ställda först för utövande av viss rätt, med anledning
48123: spörsmål nr 284: därav blir onyttig. Det är otvivelaktigt att livlig
48124: skeppsfart också föranleder nedsatt trivsel och
48125: "Är Regeringen beredd att ta initia- andra i motiveringen tili spörsmålet nämnda
48126: tivet till en brett upplagd vetenskaplig olägenheter, vilka ej är ersättbara med stöd
48127: undersökning av skärgårdens ekologiska av ovannämnda paragraf av vattenlagen. Dessa
48128: tolerans i ljuset av den starkt ökade svårdefinierade och, i vad grundema för deras
48129: trafiken till sjöss, och ersättande beträffar, obestämda olägenheter är
48130: att allsidigt pröva ersättningsfrågan dock gemensamma för alla trafikleder, varför
48131: för de kust- och skärgårdsbor vars nä- utredningen rörande deras ersättning och ersätt-
48132: ringsutövning blivit lidande p.g.a. far- ningsgrunder borde på analogt sätt hänföra sig
48133: ledsdragning och trafiken i farleder, och tili dem alla, såsom vägar, jämvägar, flygfält
48134: att låta utreda om det föreligger fall och vattenvägar.
48135: i vilka ersättning inte utbetalats åt I den tredje punkten i spörsmålet frågas,
48136: markägare då på sjöfartsmyndighetemas huruvida regeringen är beredd att låta utreda
48137: försorg utplacerats fyrar, linjemärken om det föreligger fall, i vilka ersättning inte
48138: mm. på enskild mark, samt utbetalats åt markägare då på sjöfartsmyndig-
48139: att skrida tili åtgärder för att utveckla heternas försorg utplacerats fyrar, linjemärken
48140: lagstiftningen så att nackdelarna av en mm. på enskild mark. I fråga om denna punkt
48141: ohämmad småbåtstrafik effektivt kan kan konstateras, att sjöfartsmyndighetema med
48142: regleras?" stöd av 4 kap. 5 § vattenlagen under vissa
48143: förutsättningar är berättigade, att utan att an-
48144: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt söka om särskilt tillstånd, även på enskilds
48145: anföra följande: mark uppföra sjömärken och andra säkerhetsan-
48146: Livligt trafikerade båtleder har uppenbarligen ordningar för sjöfarten. Markägaren är berätti-
48147: en viss inverkan på miljön. Angående denna gad tili ersättning endast om verklig olägenhet
48148: inverkans omfattning, varaktighet och betydelse åsamkas honom av dessa anordningar. Då dessa
48149: föreligger likväl inte några noggranna uppgifter, stadganden lämnar rum för tolkning följer
48150: på grund av att några undersökningsresultat härav, att man otvivelaktigt i många fall kan
48151: härom inte finns. Man håller som bäst på att vara av olika åsikt om, huruvida ersättning
48152: utreda möjligheterna att inleda ett undersök- borde erläggas. Största delen av säkerhetsan-
48153: ningsprogram rörande dessa omständigheter och ordningarna för sjöfarten placeras likväl på så-
48154: avsikten är, att man under havsforskningsinsti- dana små kobbar eller obebodda holmar, där
48155: tutets ledning och med hjälp av vissa andra de inte åsamkar någon praktisk olägenhet. I de
48156: forskningsanstalter skulle kunna starta en un- flesta fallen erlägges därför inte heller några
48157: dersökning, genom viiken sjötrafikens inverkan ersättningar för dem. I det första skedet blir
48158: på miljön skulle utredas. ersättningsfrågan oftast aktuell vid kontakterna
48159: Angående rätten att utfå ersättning för vat- mellan de sjöfartsstyrelsemyndigheter, vilka ut-
48160: tenområdes förklarande för allmän farled eller för fältarbetena, och markägarna. Om de myn-
48161: för att vattenområde begagnas såsom farled digheter som leder byggnadsarbetena anser er-
48162: stadgas i 4 kap. 8 § vattenlagen (264/61). sättningen motiverad, inleder de underhand-
48163: 8
48164:
48165: lingar därom med markägaren och saken bringas kan konstateras, att redan den nuvarande lagen
48166: i sinom tid tili sjöfartsstyrelsen för att där om båttrafik ger myndigheterna vissa befogen-
48167: handläggas. Markägaren kan givetvis även på heter. Som bäst utarbetas bullernormer rörande
48168: eget initiativ anhålla om ersättning av sjöfarts- småbåtar, genom vilka man närmast strävar
48169: styrelsen. I alla dessa fall vinnlägger man sig tili att begränsa de störningar utombordsmoto-
48170: om att avgöra saken på det sätt man anser skä- rerna åstadkommer. Då båtsporten främst i
48171: ligt. På grund av det stora antalet säkerhets- fråga om Åland och sydvästra Finland håller
48172: anordningar för sjöfarten skulle det vara rätt på att få internationella drag, bör man vid ut-
48173: svårt och arbetsdrygt att utföra en enhetlig arbetandet av nya stadganden sträva tili samar-
48174: och fullständig undersökning angående dessa bete med de övriga nordiska länderna. Detta
48175: frågor, då enbart antalet fyrar för närvarande går även Nordiska rådets rekommendation om
48176: uppgår tili ungefär 1 200 stycken samt antalet en samnordisk lagstiftning angående fritids-
48177: linjetavlor och andra sjömärken tili ung~fär båtar ut på, vid vars beredning de i spörsmålet
48178: 5 000 stycken. Det skulle tydligen vara mera anförda negativa verkningarna för båtsporten
48179: praktiskt att underrätta skärgårdsborna om, att kommer att beaktas. Då stadganden för hind~
48180: de har möjlighet att får ersättning, om anord- rande av negativa verkningar för båtsporten
48181: ningarna åsamkar dem verklig olägenhet. avfattas, bör man likväl undvika att oskäligt
48182: Vad slutligen angår åtgärderna för att ut- begränsa s.k. varmans rätt att använda stränder
48183: veckla lagstiftningen så, att nackdelarna av en och holmar för frilufts- och rekreationsändamål.
48184: ohämmad småbåtstrafik effektivt kan regleras,
48185: Helsingfors den 28 december 1972.
48186:
48187: Handels- och industriminister Grels T eir.
48188: Kirj. ksm. n:o 285.
48189:
48190:
48191:
48192:
48193: Tikka: TVL:n Kymen piirin veivoittamisesta noudattamaan voi-
48194: massa olevia työehtosopimuksia.
48195:
48196:
48197: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48198:
48199: Tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluksessa palkkaryhmä T/4:ään. Kymen piirissä vain yksi
48200: olevien työnjohtajien ja varastonhoitajien palk- työnjohtaja saa työehtosopimuksen mukaista
48201: kausperusteet vaihtelevat huomattavasti eri pii- palkkaa, muiden palkkaryhmä on T /3. Kaik-
48202: reissä. Palkkaryhmiin sijoittelussa käytetään kien päällystetyön työnjohtajien työ on täsmäl-
48203: järjestelmää, jonka mukaan neljän alimman leen samanlaista.
48204: palkkaryhmän sijoittelusta huolehtivat työpääl- TVL:n Kymen piirin neuvottelumenettelyssä
48205: liköt ja kahden ylimmän palkkaryhmän koh- on myös havaittu heikkouksia, tämän vuoksi ei
48206: dalla päätöksentekijänä on piiri-insinööri. esim. edellä olevassa tapauksessa ole päästy rat-
48207: Vertailu esim. Kymen ja Keski-Suomen kaisuun. Palkkaryhmiin sijoittelu on lähes
48208: TVL:n piirien kesken osoittaa, että Kymen pii- kauttaaltaan mielivaltaista.
48209: rissä on neljässä alimmassa palkkaryhmässä 74 Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
48210: työnjohtajaa ja varastonhoitajaa ja kahdessa 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
48211: ylimmässä 17. Keski-Suomen kohdalla luvut voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
48212: ovat 57 ja 34. Kuitenkin varastonhoitajien ja raavan kysymyksen:
48213: työnjohtajien tekemä työ molemmissa piireissä
48214: on samanlaista. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
48215: Kymen piirissä on ilmennyt myös tapauksia, valvoakseen, että TVL:n Kymen piiri
48216: joissa TVL ei ole noudattanut Tie- ja vesira- noudattaa voimassa olevia työehtosopi-
48217: kennushallituksen ja Valtion työnjohtajien ja muksia ja että palkkaryhmiin sijoittelu
48218: toimihenkilöiden liiton välistä voimassa olevaa kaikissa TvL:n piireissä tapahtuisi yhtä
48219: työehtosopimusta. Työehtosopimuksen mukaan oikeudenmukaisesti?
48220: päällystetöissä toimivat työnjohtajat kuuluvat
48221: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
48222:
48223: Seppo Tikka.
48224:
48225:
48226:
48227:
48228: 1216/72
48229: 2
48230:
48231:
48232:
48233:
48234: E d u s k u n n a n H 1': r r a P u h e ro i e h e 11 e.
48235:
48236: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa oli
48237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemie~, 22. 9. 1972 kayty Kymen tie- ja vesirakennus-
48238: olette 28 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn piirin piirikonttorissa piiriluottamusmiehen
48239: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuv<lst:on pyynnöstä neuvotteluj~t, joiltSa ei ollut päästy
48240: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan· yksimielisyyteen, koska piirikonttorin käsityk·
48241: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli- sen mulkaan tuolloin kyseessä olleet 19 työnjoh•
48242: sesta kysymyksestä n:o 285: tajaa saivat palkan niin kuin työehtök'lpimuksen
48243: mukainen työnluokituksen muk~tantuonta yksi·
48244: "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryh- tyiskohtainen t~htävänkuvaus ed~llytti. Koska
48245: 'tyä valvoakseen, että TVL:n Kymen piiriluottamusnties ei tyytynyt tähän, asia tUO•
48246: piiri noudattaa voimassa olevia työehto- tiin asianomaisen liiton toiMesta tie- ja vesl-
48247: sopimuksia ja että palkkaryhmiin sijoit- rakerumshallituksen ja liiton selvitettävilksi
48248: telu kaikissa TVL:n piireissä tapah· 13. 11. 1972. Tuolloin todettiin, että yhdett
48249: tuisi yhtä oikeudenmukaisesti?" työnjohta}än palkka oli virheellinen. Seitsemän
48250: os&ta liitto oli valmis luopumaan vatnirouk·
48251: Vast:tuksena kysym~kseen esitän kunnioitta'- sista, k~ka esitetyt peru&t~lllt olivat puutteel..
48252: vasti seuraavaa: Iiset, jos muihin vaatimuksiin oltaisiin suos-
48253: Nykyisen järjestelmän mukaan valtion osalta tuttu. TyÖMntajan taholta katsottiin kuitenkin,
48254: työnantajana cyösuhteisten osalta toimii asian- ettei perusteita vaadittuihin palkkatyhmätarkis·
48255: omainen virasto, joka tekee siis myös työehto- tuk§iin ollut okmassa.
48256: sopimukset valtiovarainministeriön palkkaosas- Niiden kahden vuoden aikana, joll<>in palk-
48257: too valvonnassa sekä vastaa niiden noudattami- kaus on määräytynyt työnluokituksen tarkko-
48258: sesta yhde~sä työntekijäjärje~töjen kanssa. Eri- jen tehtäväkuvaustea; mukaåtl! ei yhtä aikåisem--
48259: mielisyyksien selvittämistä varten on lähes kai- paa kertaa lulu.:runottamatta Kymen piirin ja
48260: kissa valtion työehtosopimuksissa erityinen sel- asianomaisen liitoo välillä tehtyjä neavotUhJ.
48261: vitysmenettely, jonka mukaan ensin asiaa selvit- pöytäkirjoja ole liittotasolla ollut, joten erimie-
48262: li~yybiå on cllut melko vähiin.
48263: telee asianomainen työntekijä ja esimies keske-
48264: nään ja sen jälkeen paikallinen luottamusmies Väitteitä palkkaryhmiin sijoittelun virheelli-
48265: ja esimies. Ellei ratkaisua löydy, käydään s·eu- syydestä ei kysymyksessä esitetyillä perusteilla
48266: raavaksi neuvotteluja tie- ja vesirakennuslai- voida myöntää eikä kiistää, mutta niissä ta-
48267: toksen piirikonttorissa piiriluottamusmiehen ja pauksissa, jotka on käsitelty tie- ja vesiraken-
48268: piirikonttorin edustajien kesken ja jos erimieli- nushallituksessa ei tällaista ole havaittu. Tosin
48269: syyksiä jää, asiasta laaditaan pöytäkirja ja asia eräät tapaukset ovat jääneet kiistanalaisiksi.
48270: siirretään työntekijäjärjestön ja keskusviraston Nämä asianomainen työntekijäliitto voi, kuten
48271: selvitettäväksi, minkä jälkeen voidaan vielä edellä on mainittu, saattaa edelleen työtuomio-
48272: kääntyä työtuomioistuimen puoleen. istuimen käsiteltäväksi.
48273:
48274: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1972.
48275:
48276: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
48277: 3
48278:
48279:
48280:
48281:
48282: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
48283:
48284: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen I det i spörsmålet avsedda fallet hade för-
48285: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse handlingar förts 22. 9. 1972 i väg- och vatten-
48286: av den 28 november 1972 tili vederbörande byggnadsdistriktets Kymmene distriktskontor
48287: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- på begäran av distriktsförtroendemannen.
48288: jande av riksdagsman Seppo Tikka ställda Enighet hade därvid icke nåtts, emedan enligt
48289: spörsmål nr 285: distriktskontorets uppfattning de 19 arbets-
48290: ledare om vilka då var fråga lyfte lön i enlighet
48291: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen med vad den detaljerade uppgiftsbeskrivning
48292: vidtaga för att tilise, att Väg- och vat- förutsatte, som följde av arbetsklassificering en-
48293: tenbyggnadsverkets Kymmene distrikt ligt arbetskollektivavtalet. Då distriktsför-
48294: iakttar gällande arbetskollektivavtal troendemannen icke åtnöjdes med detta, över-
48295: och att placeringen i lönegrupper skulle lämnades saken 13. 11. 1972 av vederbörande
48296: ske lika rättvist i alla väg- och vatten- förbund tili utredning mellan väg- och vatten-
48297: byggnadsdistrikt? '' byggnadsstyrelsen och förbundet. Härvid kon-
48298: staterades, att en arbetsledares lön var oriktig.
48299: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Beträffande sju andra, var förbundet berett att
48300: anföra följande: frångå sina krav, då de framförda motivering-
48301: arna var bristfälliga, om man skulle ha sam-
48302: Enligt det nuvarande systemet fungerar för tyckt tili de övriga yrkandena. Från arbets-
48303: statens del såsom arbetsgivare i fråga om per- givarens sida ansågs dock, att grunder för den
48304: soner i arbetsförhållande vederbörande ämbets- yrkade justeringen av lönegrupperna icke före-
48305: verk, som alltså även ingår arbetskollektivavtal fanns.
48306: under kontroll av finansministeriets löneavdel-
48307: ning och svarar för deras iakttagande tilisam- Under de två år, under vilka avlöningen be-
48308: mans med arbetstagarorganisationen. För utred- stämts enligt den noggranna beskrivningen över
48309: ning av meningsskiljaktigheter tillämpas i fråga uppgifterna i arbetsklassificeringen har det icke
48310: om nästan alla statens arbetskollektivavtal ett förekommit förhandlingsprotokoll på förbunds-
48311: särskilt utredningsförfarande, enligt vilket saken nivå mellan Kymmene distrikt och ifrågavaran-
48312: först utreds av vederbörande arbetstagare och de förbund, frånsett en gång tidigare, varför
48313: förman sinsemellen och därefter av en lokal meningsskiljaktigheterna varit ganska få.
48314: förtroendeman och förmannen. Nås lösning icke, Påståendena om oriktig placering i löne-
48315: sker följande förhandlingar i väg- och vat- grupper kan på de i spörsmålet anförda grun-
48316: tenbyggnadsverkets distriktskontor mellan di- derna varken medges eller bestridas, men i de
48317: striktsförtroendemannen och representanter för fall som behandlats i väg- och vattenbyggnads-
48318: distriktskontoret, och om meningsskiljaktighe- styrelsen har sådant icke iakttagits. Visserligen
48319: ter kvarstår, uppgörs protokoll över saken, som har vissa fall förblivit tvist underkastade. Dessa
48320: överförs tili utredning mellan arbetstagarorgani- kan ifrågavarande arbetstagarförbund, såsom
48321: sationen och det centrala ämbetsverket, varefter ovan nämnts, bringa tili behandling i arbets-
48322: hänvändelse ännu kan ske tili arbetsdomstolen. domstolen.
48323: Helsingfors den 15 december 1972.
48324:
48325: Trafikminister Pekka T arianne.
48326: Kirj. ksm. n:o 286.
48327:
48328:
48329:
48330:
48331: Räsänen ym.: Valtionrautateiden konepajan rakentamisesta
48332: Ouluun.
48333:
48334:
48335: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48336:
48337: Pohjois-Suomen kannalta Oulun VR:n kone- Näyttää siltä, ettei rautatiehallituksen virka-
48338: pajakysymys on tärkeä ja ajankohtainen niin miesjohto vähääkään välitä Pohjois-Suomen
48339: paikallisliikenteen kehittämisen kuin työllisyy- edusta ja kuvittelee voivansa olla vuodesta toi-
48340: denkin kannalta. Rautatieläisjärjestöjen edusta- seen piittaamatta myös poliittisista päätöksen-
48341: jien taholta on useaan otteeseen todettu, että tekijöistä. Asiaan on saatava pikaisesti muu-
48342: rautatiehallituksen ratkaisu konepaja-asiassa, su- tos. Uuden konepajan rakentaminen Ouluun
48343: pistukset Oulussa ja toiminnan keskittäminen olisi yksi osoitus suopeammasta suhtautumi-
48344: Pieksämäelle, ei ole oikeaan osunut. Samaan sesta ja järkevämpään kuljetuspolitiikkaan suun-
48345: ovat päätyneet myös Pohjois-Suomen kansan- tautumisesta.
48346: edustajat. Samanaikaisesti Oulun uuden konepajan ra-
48347: On todettu, että Pieksämäen konepaja ei kentamisen kanssa olisi VR:n nykyistä henkilö-
48348: pysty eikä ehdi korjaamaan kaikkia korjauksen kuntapolitiikkaa kokonaan muutettava kehitys-
48349: tarpeessa olevia rautatievaunuja, vaan mm. alueystävälliseen suuntaan mm. siten, että ju-
48350: välikorjauksia ja täyskorjauksia joudutaan siir- nien miehitys siirretään Pohjois-Suomesta hoi-
48351: tämään kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen. dettavaksi. Tällaiset toimenpiteet tietäisivät
48352: Ei ole mielekästä, että rikkanainen kalusto useita kymmeniä jopa satoja uusia työpaikkoja
48353: hinataan korjattavaksi Pieksämäelle, kun mal- eräälle maamme pahimmista työttömyysalueista.
48354: miliikenne tapahtuu pääasiassa pohjoisessa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
48355: Uuden konepajan rakentaminen sille varatulle jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
48356: paikalle Oulun Pikkaralaan tulee vielä monin- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
48357: verroin tärkeämmäksi sen jälkeen kun Rautu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:·
48358: vaaran ja Kostamuksen kaivoshankkeet ja Rau-
48359: taruukin laajentaminen toteutuvat jo lähiai- Aikooko Hallitus toteuttaa valtion-
48360: koina. Myös lainsäädännön valmistuminen ke- rautateitä koskevassa politiikassaan ke-
48361: hitysalueiden kuljetustuen osalta tulee lisää- hitysalueystävällisyyttä rvhtymällä kii-
48362: mään kaluston tarvetta. Uuden hallin raken- reellisesti toimenpiteisiin VR:n uuden
48363: taminen on paikallaan senkin vuoksi, että ny- konepajan rakentamiseksi sille vara-
48364: kyisen pikakorjaushallin laajentaminen ei ole tulle paikalle Oulun Pikkaralaan?
48365: tarkoituksenmukaista, koska se vaatisi rata-
48366: pihan muutostöitä.
48367: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
48368:
48369: Pauli Räsänen. Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen.
48370: Helvi Niskanen. Pentti Liedes. Rauno Korpinen.
48371: A-L. Tiekso.
48372:
48373:
48374:
48375:
48376: 1306/72
48377: 2
48378:
48379:
48380:
48381:
48382: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48383:
48384: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa raskuussa vuonna 1967 noin 400 työntekijää ja
48385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vuonna 1972 marraskuussa noin 160 työnteki-
48386: olette 28 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn jää, joten em. henkilökunta on mainittuna ai-
48387: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kana vähentynyt noin 240 henkilöllä. Em.
48388: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kehitys on otettu huomioon myös valtionrauta-
48389: edustaja P. Räsäsen ym. näin kuuluvasta kir- teiden taloussuunnitelmassa, jonka mukaan
48390: jallisesta kysymyksestä n:o 286: tavaravaunujen konepajakorjaukset tulevat vä-
48391: henemään. Taloussuunnitelman mukaisesti tava-
48392: "Aikooko Hallitus toteuttaa valtion- ravaunujen konepajakorjausten tarve vuosina
48393: rautateitä koskevassa politiikassaan ke- 197.3-1978 on noin .3 000 kpl. vuosittain,
48394: hitysalueystävällisyyttä ryhtymällä kii- kun esimerkiksi vuonna 1969 konepajakorjauk-
48395: reellisesti toimenpiteisiin VR:n uuden sia oli noin 4 900 kpl. ja vuonna 1970 noin
48396: konepajan rakentamiseksi sille vara- 4 000 kpl. sekä vuonna 1971 noin 3 900 kpl.
48397: tulle paikalle Oulun Pikkaralaan?" Kyselyn perusteluissa mainitaan mm., että
48398: vaunujen väli- ja täyskorjauksia on siirretty
48399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen. Näin
48400: vasti seuraavaa: on tapahtunutkin, mutta siitä syystä, että ny-
48401: kyiset tavaravaunujen rakenteet ovat niin kes-
48402: Oulun konepaja liitettiin Oulun liikenne- täviä, että on mahdollista siirtyä yleisvaunujen
48403: piirin alaiseen varikkoon 1. 1. 1972, mikä mer- kohdalla noudattamaan kansainvälistä käytän-
48404: kitsee konepajatoiminnan lopettamista Oulussa. töä, mikä edellyttää nykyisen välikorjausajan
48405: Kuten aikaisempiin eduskuntakyselyihin anne- pidentämistä kolmesta neljään vuoteen ja täys-
48406: tuista vastauksista käy ilmi, pääasiallisimmat korjausajan pidentämistä kuudesta kahdeksaan
48407: syyt lopettamiseen olivat uusien vaunuraken- vuoteen.
48408: teiden parantumisesta aiheutuva korjaustyö- Vaidonrautateiden taloussuunnitelmassa on
48409: määrän vähentyminen sekä konepajan työtilojen edellytetty, että siirtyminen pidempiin korjaus-
48410: vanhentuneisuus. Uudet vaunut ovat konstruk- väleihin tapahtuu vähitellen viiden vuoden ai-
48411: tioltaan kestävämpiä ja niiden rakenteet ovat kana. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että
48412: enemmän stadardisoituja osia käsittäviä kuin vaunutyypistä ja edellisestä korjausajankohdasta
48413: vanhempien vaunujen. Uusien vaunujen aineet riippuen korjausvälejä suunnitelman mukaisesti
48414: ovat myös olennaisesti kestävämpiä kuin enti- siirretään muutamasta kuukaudesta aina yhteen
48415: set. Käyttövarmemmista ja vähemmän huoltoa vuoteen saakka.
48416: vaativista vaunujen rakenne-elimistä tulkoon Malmivaunujen konepajakorjauksia tulee suo-
48417: erityisesti mainituksi vaunujen rullalaakerit ja ritettavaksi vuosina 1973-1978 noin 140 kpl.
48418: uusi 3-painejarrujärjestelmä. Edellä mainittujen vuosittain, joka määrä edustaa alle 5 % koko
48419: seikkojen perusteella on voitu pidentää kor- vuosittaisista konepajakorjausmääristä. Rauta-
48420: jausväliaikoja, laajasti toteuttaa vaunujen osien ruukki Oy:stä saatujen kuljetusennusteiden mu-
48421: vaihtokelpoisuus ja ottaa käyttöön vaunujen kaan Kostamus-suunnitelman toteutuminen tu-
48422: sarjakorjaus, joiden toimenpiteiden ansiosta lisi merkitsemään malmivaunukannan lisäystä
48423: vaunujen korjaustyömäärää on voitu olennaisesti noin 100 yksiköllä, mikä vuosittaisina kone-
48424: vähentää. Tämä vaikutus näkyykin tavaravau- pajakorjausten lisäyksenä merkitsee noin 35
48425: nujen korjaushenkilökunnan määrässä. Välittö- kappaleen määrää. Rautuvaaran mukaantulo ei
48426: män, tavaravaunujen korjaushenkilökunnan sanottavasti lisää malmivaunujen tarvetta, koska
48427: määrä oli valtionrautateiden konepajoissa mar- samanaikaisesti tulisivat suunnitelmien mukaan
48428: 3
48429:
48430: Misin ( Raajärven) kuljetukset loppumaan. Mal- Edellä esitetystä käynee ilmi, ettei näköpii-
48431: mivaunujen korjauspaikan suhteen on muistet- rissä ole edellytyksiä kaluston korjaustyömäärän
48432: tava, että huomattava osa malmiliikenteestä perusteella lisätä valtionrautateiden konepajo-
48433: kulkee myös Pieksämäen kautta. jen määrää.
48434: Helsingissä joulukuun 15 päivänä 1972.
48435:
48436: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
48437: 4
48438:
48439:
48440:
48441:
48442: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
48443:
48444: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen städer uppgick i november 1967 till ca 400
48445: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse arbetstagare och i november 1972 tili ca 160
48446: av den 28 november 1972 tili vederbörande arbetstagare. Nyssnämnda personai har m.a.o.
48447: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- under berörda tid minskats med omkring 240
48448: jande av riksdagsman P. Räsänen m.fl. ställda personer. Denna utveckling har beaktats också
48449: skrifdiga spörsmål nr 286: i ekonomiplanen för statsjärnvägarna, enligt
48450: viiken verkstadsreparationerna av godsvagnar
48451: "Ämnar Regeringen i sin politik i kommer att minskas. Enligt ekonomiplanen
48452: fråga om statsjärnvägarna förhålla sig kommer omkring 3 000 godsvagnar per år att
48453: gynnsamt gentemot utvecklingsområdena behöva repareras vid verkstäderna under åren
48454: genom att vidta brådskande åtgärder 1973-1978, medan antalet reparationer vid
48455: för anläggande av en ny verkstad för verkstäderna under t.ex. år 1969 utgjorde om-
48456: statsjärnvägarna på härför reserverad kring 4 900 och år 1970 ca 4 000 samt år
48457: plats i Plkkarala i Uleåborg?" 1971 ungefär 3 900.
48458: I spörsmålets motivering anförs bl. a. att
48459: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mellan- och totalrevisioner av vagnar har upp-
48460: samt anföra följande: skjutits för tider som varierar mellan tre må-
48461: Maskinverkstaden i Uleåborg sammanslogs nader och ett år. Så har verkligen skett, men
48462: 1. 1. 1972 med den depå som lyder under otsaken härtill är att konstruktionerna i de nu-
48463: Uleåborgs trafikdistrikt vilket betyder upphö- tida godsvagnarna är så hållbara att det i fråga
48464: rande av maskinverkstadsverksamheten i Uleå- om universalvagnar är möjligt att införa inter-
48465: borg. Såsom framgår av svaren på tidigare riks- nationell praxis, viiken innebär, att den nu-
48466: dagsspörsmål var de främsta orsakerna till att varande intervallen i fråga om mellanrevisio-
48467: verksamheten vid verkstaden nedlades att re- ner förlängs från tre tili fyra år och intervallen
48468: parationsarbetet minskades på grund av de i fråga om totalrevisioner från sex tili åtta år.
48469: nya, förbättrade vagnkonstruktionerna samt att I statsjärnvägarnas ekonomipian förutsätts
48470: arbetsutrymmena vid verkstaden var föråld- att en övergång tili längre revisionsintervaller
48471: rade. De nya vagnarna har en hållbarare konst- sker småningom under loppet av fem år. I
48472: ruktion, som även innefattar ett större antal praktiken innebär detta att revisionsintervaller-
48473: standardiserade delar än de som ingick i de 'na, beroende på vagnstypen och på när före-
48474: äldre vagnarna. Dessutom är de nya vagnarna gående revision har skett, i överensstämmelse
48475: gjorda av avsevärt hållbarare materia! än de med planen förskjuts för en tid som varierar
48476: tidigare. Bland de driftsäkrare och mindre mellan några månader och ända upp till ett år.
48477: servicekrävande konstruktionselementen för Under åren 1973-1978 kommer omkring
48478: vagnar kan särskilt nämnas rullagren och det 140 verkstadsreparationer av malmvagnar att
48479: nya tretrycksbromssystemet. På basen av ovan utföras per år. Detta antal utgör mindre än
48480: nämnda omständigheter har intervallerna mellan 5 % av samtliga reparationer vid verkstad per
48481: vagnsrevisionerna kunnat förlängas, möjlighet år. Enligt transportprognoser från Rautaruukki
48482: att byta ut delar har i stor utsträckning kunnat Oy skulle ett förverkligande av Kostamus-
48483: åstadkommas och seriereparation av vagnar projektet komma att innebära, att malmvagns-
48484: har kunnat införas. Genom dessa åtgärder har parken skulle växa med omkring 100 enheter,
48485: arbetsbördan vid reparation av vagnar kunnat vilket betyder att antalet reparationer vid verk-
48486: minskas väsentligt. Denna verkan kommer tili städerna skulle komma att ökas med ca 35
48487: synes i storleken av den personai som reparerar per år. Även om fyndigheten i Rautavaara
48488: godsvagnar. Den egentliga personalen för repa- skulle komma med i bilden, skulle behovet av
48489: ration av godsvagnar vid statsjärnvägarnas verk- malmvagnar inte ökas nämnvärt, emedan trans-
48490: 5
48491:
48492: porterna från Misi ( Raajärvi) enligt planerna Av det ovan anförda torde framgå, att några
48493: samtidigt skulle upphöra. I fråga om platsen förutsättningar för en ökning av antalet verk-
48494: för reparation av malmvagnarna bör dessutom städer vid statsjärnvägarna på grund av mäng-
48495: ihågkommas, att en betydande del av malm- den av reparationsarbete på materielen inte kan
48496: transporterna också går via Pieksämäki. skönjas.
48497: Helsingfors den 15 december 1972.
48498:
48499: Trafikminister Pekka Tarjanne.
48500:
48501:
48502:
48503:
48504: 1306/72
48505: j
48506: j
48507: j
48508: j
48509: j
48510: j
48511: j
48512: j
48513: j
48514: j
48515: j
48516: j
48517: j
48518: j
48519: j
48520: j
48521: j
48522: j
48523: j
48524: j
48525: j
48526: j
48527: j
48528: j
48529: j
48530: Kirj. ksm. n:o 287.
48531:
48532:
48533:
48534:
48535: Liikanen ym.: Varusmiesten järjestäytymisen turvaamisesta.
48536:
48537:
48538: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48539:
48540: Varusmiesten vapaaehtoinen järjestäytyminen pidettävä sinänsä positiivisena asiana, mutta ne
48541: tapahtui osaksi vuonna 1970 perustettaessa eivät mitenkään korvaa varusmiesten valtakun-
48542: Suomen Verusmiesliitto r.y. niminen yhdistys. nallista järjestäytymistarvetta.
48543: Järjestäytymisen kehittymiselle luotiin muodol- Eräiden poliittistakin leimaa saaneiden tapah-
48544: liset edellytykset Puolustusvoimain komentajan tumien johdosta esitettiin puolustuslaitoksen
48545: lähetettyä joukko-osastoille kirjelmän, jossa to- johdon taholla julkisuudessa eräitä epävirallisia
48546: detaan "puolustuslaitoksen suhtautumisessa varauksia liiton toiminnasta vuoden 1971 lo-
48547: Suomen Varusmiesliittoon ja sen toimintaan pulla. Varusmiesliitto on kuitenkin vuoden
48548: noudatettavan toistaiseksi muun muassa seuraa- 1972 aikana selventänyt linjaansa varusmiesten
48549: via suuntaviivoja: etujärjestönä. Huolimatta sen saavuttamasta
48550: 1. Asennoituminen Suomen Varusmiesliit- tärkeästä asemasta varusmiesten etujen valvo-
48551: toon on myönteinen, edellyttäen, että liitto toi- jana silloin kun heitä koskevia ratkaisuja muun
48552: mii lakien ja hyvien tapojen mukaisesti ja että muassa eduskunnassa ja erilaisissa komiteoissa
48553: sen toiminta on sopusoinnussa puolustuslaitok- tehdään on viime aikoina jälleen eräissä varus-
48554: selle lakisääteisesti annettujen tehtävien kanssa. kunnissa kouluttajien taholta voimakkaasti py-
48555: 2. . . . ritty estämään varusmiesten kiinnostus ja liitty-
48556: 3. Liitolla on oikeus järjestää varusmiehille minen Varusmiesliittoon. Myöskin paikallista
48557: tarkoitettuja keskustelu-, esitelmä- ja muita sa- järjestäytymistä, toimintaa ja kokoontumista
48558: manluonteisia tilaisuuksia puolustuslaitoksen varuskunta-alueella on muun muassa Niinisalon
48559: hallinnassa olevilla alueilla. Tällöin edellytetään ja Keuruun varuskunnissa sekä Kainuun Prikaa-
48560: kuitenkin, tissa pyritty käskyin estämään. Niin ikään on
48561: - että tilaisuuteen ei osallistu siviilihenki- Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentaja varus-
48562: löitä, elleivät nämä ole liiton toimihenkilöitä, miehille pitämässään esityksessä jyrkästi tuo-
48563: - että varusmiehet osallistuvat tilaisuuteen minnut Varusmiesliiton toiminnan.
48564: vapaa-aikansa puitteissa, ja Suomen Varusmiesliiton toiminta on kuiten-
48565: - että joukko-osastojen komentajan määrää- kin ollut laillista ja edellytysten mukaista va-
48566: mällä tai määräämillä kantahenkilökuntaan kuu- rusmiesten etujärjestötoimintaa. Viimeaikaiset
48567: luvilla on oikeus olla tilaisuudessa saapuvilla. hyökkäykset onkin nähtävä hyökkäyksinä kan-
48568: salaisten järjestäytymis- ja kokoontumisvapautta
48569: 4. Liiton jäsenhankinnasta ja mahdollisten vastaan, jotka samalla ovat olleet jyrkässä ris-
48570: paikallisosastojen perustamisesta huolehtii liitto tiriidassa puolustusvoimain komentajan anta-
48571: itse. Esimiesten on kuitenkin valvottava, ettei man yleisohjeen kanssa.
48572: varusmiehiä millään tavoin painosteta jättäyty- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
48573: mään liiton ulkopuolelle taikka liittymään jäse- § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
48574: neksi, jollei asianomaisella itseHään ole siihen voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
48575: halua." raavan kysymyksen:
48576: Tämän vapaaehto~sen järJestäytymisen rin-
48577: nalla on puolustuslaitoksen omassa piirissä Onko Hallitus tietoinen, että varus-
48578: luotu nk. varusmiestoimikunta-järjestelmä. Tä- miesten vapaaehtoiseen järjestäytymi-
48579: mä järjestelmä on osa puolustuslaitoksen orga- seen ja Suomen Varusmiesliiton toimin-
48580: nisatiota eikä siinä siten ole varusmiehillä var- taan suhtaudutaan puolustuslaitoksessa
48581: sinaista itsenäistä päätösvaltaa. Varusmiestoimi- epäyhtenäisesti - eräin paikoin jopa
48582: kuntia on paikallisiin kysymyksiin perehtyvinä kieltämällä ja estämällä varusmiesten ko-
48583: 1314/72
48584: 2
48585:
48586: koontumisoikeus tavalla, joka on risti- järjestäytymisvapauden turvaamiseksi,
48587: riidassa yleisen järjestäytymisoikeuden Suomen Varusmiesliiton tolmmtavapau-
48588: periaatteen kanssa ja samalla puolustus- den takaamiseksi ja puolustuslaitoksen
48589: voimain komentajan antaman ohjeen sisällä tapahtuvan, varusmiesten järjes-
48590: vastainen, ja jos on, täytymiseen kohdistuvan epäasiallisen
48591: aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- suhtautumisen ehkäisemiseksi?
48592: menpiteisiin varusmiesten vapaaehtoisen
48593: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
48594:
48595: Erkki Liikanen. Kaisa Raatikainen. Ilkka Taipale.
48596: Aimo Ajo. Matti Ahde. Pauli Puhakka.
48597: Leo Kohtala. Seppo Tikka. I.-C. Björklund.
48598: T. Tellervo Koivisto. Lasse Lehtinen. Aulis Juvela.
48599: Tellervo M. Koivisto. Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Jokinen.
48600: Ensio Laine. Olavi Tupamäki.
48601: 3
48602:
48603:
48604:
48605:
48606: E d u s k u 11 11 a 11 He r r a P u he m i e he 11 e.
48607:
48608: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa puolustuslaitoksen hallinnassa olevilla alueilla.
48609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Ehtona on kuitenkin ollut, että joukko-osaston
48610: olette kirjeenne n:o 1995 ohella 28 päivänä komentajan määräämällä tai määräämillä kanta-
48611: marraskuuta 1972 lähettänyt valtioneuvoston henkilökuntaan kuuluvilla on ollut oikeus olla
48612: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- tilaisuudessa saapuvilla. Tämä on luonnollisesti
48613: taja Erkki Liikasen ym. tekemän seuraavan si- käynyt mahdolliseksi vain siten, että tilaisuu-
48614: sältöisen kysymyksen: desta on ennakolta näille ilmoitettu.
48615: Mainitun kirjelmän antamisen jälkeen on kui-
48616: "Onko Hallitus tietoinen, että varus- tenkin toistuvasti esiintynyt tapauksia, jolloin
48617: miesten vapaaehtoiseen järjestäytymi- on ollut pakko harkita, ovatko edellä seloste-
48618: seen ja Suomen Varusmiesliiton toimin- tut edellytykset positiiviseen suhtautumiseen
48619: taan suhtaudutaan puolustuslaitoksessa olemassa.
48620: epäyhtenäisesti - eräin paikoin jopa Valtakunnallisella tasolla on voitu todeta
48621: kieltämällä ja estämällä varusmiesten ko- Suomen Varusmiesliiton useissa kannanotois-
48622: koontumisoikeus tavalla, joka on risti- saan, julistuksissaan ja muussa julkaisutoimin-
48623: riidassa yleisen järjestäytymisoikeuden nassaan esittäneen sellaisia vaatimuksia, jotka
48624: periaatteen kanssa ja samalla puolustus- toteutettuina olennaisesti kaventaisivat puolus-
48625: voimain komentajan antaman ohjeen tuslaitokselle annettujen tehtävien suorittamis-
48626: vastainen, ja jos on, mahdollisuuksia. Varusmiesliiton julkaisutoimin-
48627: aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- nassa on huomattavassa määrin esiintynyt sel-
48628: menpiteisiin varusmiesten vapaaehtoisen laista kirjoittelua, joka on koettu avoimena vi-
48629: järjestäytymisvapauden turvaamiseksi, hamielisyytenä puolustuslaitosta kohtaan. Tä-
48630: Suomen Varusmiesliiton tmmmtavapau- mä julkaisutoiminta on myös ollut omiaan he-
48631: den takaamiseksi ja puolustuslaitoksen rättämään tyytymättömyyttä puolustushallintoa
48632: sisällä tapahtuvan, varusmiesten järjes- sekä varusmiespalvelusta vastaan. Liiton toi-
48633: täytymiseen kohdistuvan epäasiallisen minnassa on lisäksi havaittu poliittisia piirteitä,
48634: suhtautumisen ehkäisemiseksi?" mikä ei sovellu puolustuslaitoksen puitteisiin
48635: eikä toimintaan sen alueella.
48636: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Paikallisella tasolla on edellä sanotun lisäksi
48637: ta'en seura1waa: jouduttu useissa tapauksissa toteamaan, ettei-
48638: Puolustusvoimain komentajan kirjelmällä on vät Suomen Varusmiesliiton paikalliset asiamie-
48639: Suomen Varusmiesliiton toiminnalle puolustus- het ole noudattaneet puolustusvoimain komen-
48640: laitoksen puitteissa annettu monessa suhteessa tajan kirjelmässä kokoontumiselle asetettuja eh-
48641: edullisempi asema kuin muille puolustuslaitok- toja. Tämän vuoksi on kasarmialueelle järjestet-
48642: sen ulkopuolisille järjestöille, koska liitto on il- täviä kokouksia jouduttu eräissä tapauksissa
48643: moittanut päätavoitteenaan olevan varusmies- kieltämään tai keskeyttämään. Mikäli sen sijaan
48644: ten etujen ajamisen. Samalla on puolustuslai- Varusmiesliiton toiminta paikallistasolla varus-
48645: toksen puolelta edellytetty, että liitto toimisi kunnissa pysyväisluontoisesti on estetty, tätä
48646: lakien ja hyvien tapojen mukaisesti ja että sen ei voida pitää nyt voimassa olevien ohjeiden
48647: toiminta olisi sopusoinnussa puolustuslaitokselle mukaisena. Tilanne on kuitenkin vaikeutunut
48648: lakisääteisesti annettujen tehtävien kanssa. siitäkin syystä, että Varusmiesliiton organisaa-
48649: Mikäli mainitut yleiset edellytykset ovat ol- tio yleisohjeiden antamisen jälkeen on nmuttu-
48650: leet olemassa, on liitolle annettu oikeus jär- nut ja mm. melko itsenäisesti toimivia paikal-
48651: jestää keskustelu-, esitelmä- ym. tilaisuuksia lisosastoja on syntynyt.
48652: 4
48653:
48654: Niihin ristiriitoihin, joihin eduskuntakysy- jäseneksi, jollei asianomaisella itsellään ole sii-
48655: myksessä viitataan, on voinut antaa aihetta se, hen halua.
48656: että alussa mainittua kirjelmää on tulkittu eri Mitä varusmiesten kokoontumisvapauteen tu·
48657: tavoin. Omalla toiminnallaan Varusmiesliitto on lee, ei sitä ole pyritty puolustuslaitoksen hal-
48658: myös vaikeuttanut ohjeiden tulkintaa liitolle linnassa olevan alueen ulkopuolella mitenkään
48659: myönteisesti. Puolustusvoimain taholta pyrittiin rajoittamaan. Kasarmialuetta koskeviin rajoi-
48660: luomaan hyvät suhteet, joiden ylläpitäminen tnk~iin on jo edellä viitattu. Esimiehillä tulee
48661: on kuitenkin vaikeutunut, kun liiton toimin- olla mahdollisuudet ja velvollisuuskin valvoa
48662: taan on tullut edellä kuvattuja piirteitä. Tilanne kasarmialueella tapahtuvaa toimintaa ja myös
48663: onkin kokonaisuudessaan kehittynyt sellaiseksi, tarvittaessa estää sotilasalueen käyttäminen sel-
48664: että vuonna 1970 annetut ohjeet suhtautumi- laisiin tarkoituksiin, jotka ovat puolustuslaitok-
48665: sesta Suomen Varusmiesliittoon ja sen toimin- selle annettujen velvoitusten vastaisia.
48666: taan on otettava tarkistettavaksi ja täsmennet- Kysymyksessä mainituista varusmiestoimi-
48667: täväksi. Uudet ohjeet ovat pääesikunnassa val- kunnista taasen on todettava, että ne kuuluvat
48668: misteilla. puolustusvoimien organisaatioon. Varusmiestoi-
48669: Missään vaiheessa ei ole ollut kyse varus- mikuntien pohjalta pyritään kehittämään varus-
48670: miesten järjestäytymisvapauden rajoittamisesta. miesten osallistumismahdollisuuksia heitä kos-
48671: Vuonna 1970 annetuissa ohjeissa nimenomaan kevissa toimikuntien tehtäväpiiriin kuuluvissa
48672: korostettiin esimiesten velvollisuutta valvoa, asioissa. Lähiajan kehittämissuunnitelmissa tul-
48673: ettei varusmiehiä millään tavoin painosteta jät- laan ottamaan huomioon sekä alueelliset että
48674: täytymään liiton ulkopuolelle taikka liittymään valtakunnalliset näkökohdat.
48675: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1972.
48676:
48677: Puolustusministeri Kristian Gestrin.
48678: 5
48679:
48680:
48681:
48682:
48683: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
48684:
48685: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen komster på områden som är i försvarsväsendets
48686: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse besittning. Ett villkor har likväl varit att en
48687: nr 1995 av den 28 november 1972 till veder- ellet flera av kommendören för truppavdel-
48688: börande medlem av statsrådet för avgivande ningen förordnade stamansställda har haft rätt
48689: av svar översänt följande av riksdagsman Erkki att närvara vid ifrågavarande sammankomst.
48690: Liikanen m. fl. ställda spörsmål: Detta har givetvis varit möjligt endast på så
48691: sätt, att dessa personer på förhand har fått
48692: "Är Regeringen medveten om att in- meddelande om sammankomsten.
48693: ställningen inom försvarsväsendet till Efter det ovan nämnda skrivelse utfärdades
48694: beväringarnas frivilliga organisering och har det likväl upprepade gånger förekommit
48695: till Finlands Beväringsförbunds verk- falt i vilka man har nödgats överväga, huru-
48696: samhet är oenhetlig - på vissa ställen vida ovan relaterade förutsättningar för en po-
48697: kränks beväringarnas församlingsrätt sitiv inställning förelegat.
48698: rent av genom förbud och hinder på På riksnivå har man kunnat konstatera, att
48699: ett sätt som står i strid mot principen Finlands Beväringsförbund i flera av sina ställ-
48700: om allmän rätt att organisera sig och ningstaganden och deklarationer och i sin öv-
48701: samtidigt strider mot de instruktioner riga publiceringsverksamhet framställt sådana
48702: kommendören för försvarsmakten med- krav som förverkligade väsentligt skulle minska
48703: delat och om så är fallet, möjligheterna att fullgöra de uppgifter som
48704: ämnar Regeringen vidtaga skyndsam- ålagts försvarsväsendet. 1 Beväringsförbundets
48705: ma åtgärder för att trygga beväringar- publiseringsverksamhet har förekommit en av-
48706: nas frihet att frivilligt organisera sig, sevärd mängd sådan publiceringsverksamhet
48707: garantera Finlands Beväringsförbunds viiken har uppfattats som öppen fientlighet
48708: handlingsfrihet och förhindra den osak- mot försvarsväsendet. Denna publiceringsverk-
48709: liga inställning till beväringarnas orga- samhet har också varit ägnad att väcka missnöje
48710: nisering som förekommer inom försvars- med försvarsförvaltningen och värnpliktstjänst-
48711: väsendet?" göringen. 1 förbundets verksamhet har dess-
48712: utom förmärkts politiska drag, vilket inte är
48713: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt lämpligt inom ramen för försvarsväsendet och
48714: anföra följande: i förvarsväsendets verksamhet på dess område.
48715: Genom en skrivelse av kommendören för På lokal nivå har man utöver vad ovan an-
48716: försvarsmakten har Finlands Beväringsförbunds förts i flera fall nödgats konstatera, att Fin-
48717: verksamhet inom ramen för försvarsväsendet lands Beväringsförbunds lokala ombud inte har
48718: P.:ivits en i många avseenden fördelaktigare iakttagit de i kommendörens för försvarsmak-
48719: ~tällning än den som tillkommer andra utom ten skrivelse uppställda villkoren för hållandet
48720: förvarsväsendet stående organisationer. Detta av sammankomster. På grund härav har man
48721: skedde emedan förbundet meddelat, att dess i vissa fall nödgats förbjuda ellet avbryta
48722: huvudsyfte är att tillvarataga beväringarnas möten på kasernområde. Om däremot Bevä-
48723: intressen. Samtidigt har från försvarsväsendets ringsförbundets verksamhet på lokal nivå i
48724: sida förutsatts, att förbundet handlar i enlighet garnisonerna varaktigt har hindrats, kan detta
48725: med lag och god sed och att dess verksamhet inte anses stå i överensstämmelse med gällande
48726: harmonierar med de uppgifter som i lagstift- instruktioner. Situationen har emellertid komp-
48727: ningsväg ålagts försvarsväsendet. licerats också av att Beväringsförbundets orga-
48728: Om ovan nämnda allmänna förutsättningar nisation efter det de allmänna instruktionerna
48729: förelegat har förbundet fått rätt att anordna utfärdades har förändrats. Bl.a. har rätt själv-
48730: diskussioner, föredrag och andra samman- ~tändigt verksamma lokalavdelningar uppstått.
48731:
48732: 1314/72
48733: De konflikter som det hänvisas tili i riks- Vad beväringarnas församlingsfrihet beträffar
48734: dagsspörsmålet har kunnat föranledas av att har man inte på något sätt försökt begränsa
48735: förenämnda skrivelse har tolkats på olika sätt. den utanför det område som är i försvarsvä-
48736: Genom sin egen verksamhet har Beväringsför- sendets besittning. Till de begränsningar som
48737: bundet också försvårat en för förbundet posi- berör kasernområde har redan hänvisats ovan.
48738: tiv tolkning av instruktionerna. Från försvars- Förmännen bör ha möjlighet och även skyldig-
48739: maktens sida önskade man skapa goda relatio- het att övervaka verksamheten på kasernom-
48740: ner, men upprätthållandet av dessa har försvå- rådet och att även vid behov förhindra nytt-
48741: rats, då förbundets verksamhet fått sådana drag jande av militärområde för sådana ändamål som
48742: som ovan beskrivits. Situationen har i själva strider mot de förpliktelser som ålagts försvars-
48743: verket som helhet utvecklats så, att de år 1970 väsendet.
48744: utfärdade instruktionerna angående inställ- Vad åter de i spörsmålet nämnda bevärings-
48745: ningen tili Finlands Beväringsförbund och dess kommitteerna beträffar bör det konstateras, att
48746: verksamhet måste revideras och preciseras. Nya de hör tili försvarsmaktens organisation. Man
48747: instruktioner utarbetas som bäst vid huvudsta- strävar tili att genom beväringskommitteerna
48748: ben. I intet skede har det varit fråga om att utveckla beväringarnas möjligheter att deltaga
48749: begränsa beväringarnas församligsfrihet. I de i sådana dem berörande angelägenheter som
48750: år 1970 utfärdade instruktionerna framhävdes hör till kommitteernas verksamhetsområde. I
48751: uttryckligen förmännens skyldighet att över- utvecklingsplanerna för den närmaste tiden
48752: vaka, att beväringarna inte på något sätt ut- kommer härvid såväl lokala som hela riket om-
48753: sätts för påtryckningar för eller emot anslut- fattande synpunkter att beaktas.
48754: ning tili förbundet.
48755: Helsingfors den 29 december 1972.
48756:
48757: Försvarsminister Kristian Gestrin.
48758: Kirj. ksm. n:o 288.
48759:
48760:
48761:
48762:
48763: Räsänen ym.: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita vahingoittavan
48764: toiminnan lopettamisesta.
48765:
48766:
48767: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48768:
48769: Oulussa ilmestyvien päivälehtien mm. Kan- Erityisen outoon ja kielteiseen valoon alussa
48770: san Tahdon esittämien tarkistettujen tietojen mainitun kokoomuslaisen kansanedustajan kan-
48771: perusteella kokoomukseen kuuluva kansan- nanotot tulevat sen johdosta, että parhaillaan
48772: edustaja Eero Lattula, joka samaLla on Reservi- valmistaudutaan viettämään maassamme ja eri-
48773: upseerien Oulun piirin puheenjohtaja ja tässä tyisesti Neuvostoliitossa Sosialististen Neuvos-
48774: ominaisuudessa jo aiemmin harrastanut milita- totasavaltojen Liiton 50-vuotisjuhlallisuuksia.
48775: ristista toimintaa, on julkisessa puheessaan esit- Mainittu törkeä ja kark!ean valheellinen hyök-
48776: tänyt, että Neuvostoliiton entinen Suomen käys maassamme toiminutta korkea-arvoista
48777: suurlähetciläs AJ.eksei Beljakov lähetettiin moo- diplomaattia ja samalla Neuvostoliiton arvos-
48778: H$lli1De maablan kommooistien keslkuksesta tettua ulkopolitiikkaa vastaan on vakavassa ris-
48779: johtamoon l~otai:stelua ja vallankaappausta, tiriidassa hyvien naapuruussuhteiden kehittämi-
48780: jonlk!a piti tapahtua vuonna 1970. sen ja yya-sopimuksen hengen kanssa. Näyttää
48781: Vaikka mainittu kokoomuslaisen lausuma myös siltä, että tällainen oikeistolaisten ääri-
48782: osoittaalkin poliittilista mautt'Omuutta, ei sitä kui- ainesten toiminta on tarkoitettu vahingoitta-
48783: ~ voida pitää pelkästään irmllisena il- maan maamme ulkopoliittista arvonantoa het-
48784: miönä eikä siihen voi suhtautua täysin välin- kellä, jolloin rauhantahtoiset voimat ponniste-
48785: pitämättömästi, sillä se on sanottu niinkin kor- levat maassamme Euroopan Turvallisuus- ja
48786: kealla poliittisella tasolla kuin kansanedustajan Yhteistyökokouksen onnistumisen hyväksi.
48787: asemassa. Toisaalta viime aikoina on ollut to- Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
48788: dettavissa samansuuntaista poliittista reagoin- jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
48789: tia muuallakin, esim. teinimaailmassa ja yleis- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
48790: radion ohjelmatoiminnan yhteydessä. Ei voi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
48791: tane myöskään olettaa, että syynä tällaiseen
48792: neuvostovastaisuuteen olisi pelkästään kokoo- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
48793: mukselle muuten ominainen vainoharhaisuus ja ryhtyä Suomen ja Neuvostoliiton hyviä
48794: tietämättömyys. Mainituntaisen toiminnan voi suhteita vahingoittavan äärioikeistolai-
48795: ymmärtää vain siltä pohjalta, että se on tietoista sen provokatoorisen toiminnan ja po-
48796: ja tarkoituksellista maamme ja Neuvostoliiton liittisen vihankylvön lopettamiseksi?
48797: hyvien suhteiden vahingoittamista.
48798: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1972.
48799:
48800: Pauli Räsänen. Anna-Liisa Hyvönen. Paavo Aitio.
48801: Aulis Juvela. Kaisu Weckman. Pirkko Työläjärvi.
48802: NiJJ.o Koskenruemi. Aarne Saarinen. Ensio Laine.
48803: Kalevi Kivistö. Tellervo M. Koivisto. Aarne Koskinen.
48804:
48805:
48806:
48807:
48808: 1257/72
48809: 2
48810:
48811:
48812:
48813:
48814: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48815:
48816: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sessa luonnollisesti asiaa erikseen harkiten -
48817: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja puuttumaan tarkoituksenmukaisella tavalla
48818: Pauli Räsänen ym. esittänyt Hallituksen asian- asiaan. Mikäli vieraita valtoja koskevat julkiset
48819: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- esiintymiset ylittävät laillisuuden rajat, asian-
48820: myksen: omaisten viranomaisten tehtävänä on saattaa
48821: asia oikeudelliseen käsittelyyn.
48822: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus Kyselyssä tarkoitetussa tapauksessa olen 30.
48823: aikoo ryhtyä Suomen ja Neuvostoliiton 11. 1972 kutsunut puheilleni Kokoomuksen
48824: hyviä suhteita vahingoittavan äärioikeis- puheenjohtajan ja kiinnittänyt vakavasti hänen
48825: tolaisen provokatoorisen toiminnan ja huomionsa edustaja Lattulan puheessa eri selos-
48826: poHittisen vihan:kylvön lopettamiseksi?" tusten perusteella esiintyneisiin ulkopoliittisiin
48827: harkitsemattomuuksiin. Sittemmin olen toden-
48828: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nut Kansallisen kokoomuksen puolue-elinten
48829: vasti seuraavaa: ryhtyneen toimenpiteisiin asian johdosta. Tässä
48830: yhteydessä on syytä erityisesti korostaa, että
48831: Hallitus seuraa tarkoin kaikkea sellaista jul- tällaisissa asioissa painopiste ei voi eikä saa olla
48832: kista toimintaa, joka voi vahingoittaa Suomen vain Hallituksen toimenpiteissä vaan kaikkien
48833: suhteita ulkovaltoihin. Riippumatta siitä, onko kansalaisten ja erityisesti vastuunalaisilla pai-
48834: tällainen toiminta tarkoituksellista tai satunnai- koilla toimivien kansalaisten terveen harkinnan
48835: seen harkitsemattomuuteen perustuvaa, Halli- ja tasapainoisen suhtautumisen varassa. Tämä
48836: tus on puuttunut ja tulee - kussakin tapauk- koskee tietysti kaikkia kansalaispiirejä.
48837: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1972.
48838:
48839: Ulkoasiainministeri Ahti Karialainen.
48840: 3
48841:
48842:
48843:
48844:
48845: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
48846:
48847: I det s)"fte § 37 mom. 1 riksdagsordningen ändamålsenligt sätt. Såvida offentliga fram-
48848: anger har riksdagsman Pauli Räsänen m. fl. tili trädanden, som berör främmande makter, över-
48849: vederbörande medlem av Regeringen för av- skrider de lagliga gränserna, är det de behöriga
48850: givande av svar ställt följande spörsmål: myndigheternas uppgift att vidtaga rättsliga åt-
48851: gärder.
48852: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen I det i spörsmålet avsedda fallet kallade jag
48853: vidtaga att få slut på yttersta-högerns den 30. 11. 1972 på Samlingspartiets ord-
48854: provokativa verksamhet, som skadar de förande och fäste allvarligt hans uppmärksam-
48855: godiai relationer:na me1lan Finland och het vid de utrikespolitiska obetänksamheter
48856: Sovjetunionen, och skapandet av poli- som baserar sig på skilda redogörelser som före-
48857: tiskt hat?" kommit av riksdagsman Lattulas tai. Sedermera
48858: har jag konstaterat, att Nationella samlings-
48859: Såsom svar på detta spörsmål får jag hög- partiets partiorgan har vidtagit åtgärder med
48860: aktningsftrl:lt framförn följande: anledning av saken. I detta sammanhang är det
48861: skäl att speciellt betona, att i dylika ärenden
48862: Regeringen följer noggrant med sådan offent- tyngdpunkten varken kan eller får vila enbart
48863: lig verksamhet som kan skada Finlands re- på Regeringens åtgärder utan den bör vara
48864: lationer tili främmande makter. Oberoende av baserad på alla medborgares och speciellt de
48865: om dylik verksamhet är avsiktlig eller grundar medborgares sunda begrundande och väl av-
48866: sig på tillfällig obetänksamhet, har Regeringen vägda inställning som innehar ansvarsfulla
48867: ingripit och kommer - givetvis begrundande poster. Detta berör givetvis alla medborgar-
48868: varje enskilt fall - att ingripa i saken på ett kretsar.
48869: Helsingfors den 13 december 1972.
48870:
48871: Utri.kesm.inilster Ahti Karjalainen.
48872: Kirj. ksm. n:o 289.
48873:
48874:
48875:
48876:
48877: Saukkonen: Turismin aiheuttamista haitoista Kaakkois-Suomen
48878: rajakomppanian toimialueella.
48879:
48880:
48881: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
48882:
48883: Turismin lisääntyminen Suomessa on ollut vii- Nykyinen rangaistuskäytäntö oikeustoimineen
48884: me vuosina varsin voimakasta. Tähän sinänsä tuntuu myös liian hitaalta tällaisissa tapauksis-
48885: myönteiseen kehitykseen liittyy kuitenkin eri- sa. Rangaistukset tulevat usein jopa 4-6 kk
48886: tyisesti rajaseuduilla ongelmia, joihin tulisi kiin- myöhemmin, eikä niitä voida panna täytäntöön
48887: nittää vakavaa huomiota. Kaakkois-Suomen asianomaisen poistuttua sillä välin jo maasta.
48888: Parikkalan rajakomppanian toimesta on las- Tietoisuus tästä saattaa olla omiaan jopa lisää-
48889: kettu, että sen toimialueella yksistään valtatie mään ulkomaalaisten halua loukata valtakun-
48890: n:o 6:lla kulkee turistikautena keskimäärin 400 nan rajaa rajavartijoiden työmäärän samalla li-
48891: ajoneuvoa tunnissa luvun noustessa parhaimmil- sääntyessä suuresti.
48892: laan aina 1 200 ajoneuvoon tunnissa. Se mer- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
48893: kitsee, että tämän yhden ainoan rajakompanian päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
48894: vartioitavalla alueella liikkuu joka päivä tu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
48895: ristiaikaan useita kymmeniä tuhansia turisteja, vaksi seuraavan kysymyksen:
48896: joista monet eivät kieltotauluista huolimatta
48897: voi välttää kiusausta pysähtyä valokuvaamaan Tietääkö Hallitus, että yhä lisäänty-
48898: tien välittömässä tuntumassa kulkevaa valta- vä turismi asettaa erityisesti Kaakkois-
48899: kunnan rajaa. Kun useimmat sivutiet siellä joh- Suomen rajakomppaniat nykyisellä mies-
48900: tavat sitäpaitsi itse rajavyöhykkeelle, jossa liik- vahvuudella ja nykyisen rangaistuskäy-
48901: kuminen ilman asianomaista lupaa on kielletty, tännön vallitessa ylivoimaiselta tuntu-
48902: rajavartijat joutuvat ylivoimaiselta tuntuvan van tehtävän eteen, ja mihin toimenpi-
48903: tehtävän eteen ajaessaan takaa rajavyöhykkeelle teisiin Hallitus aikoo ryhtyä tämän
48904: poikenneita autoja ja selvitellessään puutteelli- asian korjaamiseksi?
48905: sella kielitaidolla ulkomaalaisille, että he ovat
48906: syyllistyneet rangaistavaan tekoon.
48907: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1972.
48908:
48909: Juhani Saukkonen.
48910:
48911:
48912:
48913:
48914: 13/73
48915: 2
48916:
48917:
48918:
48919:
48920: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
48921:
48922: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa on kuitenkin ollut siinä määrin vähäisiä, etteivät
48923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ne ole aiheuttaneet Suomen ja Sosialististen Neu-
48924: olette 30 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn vostotasavaltojen Liiton rajaviranomaisten kes-
48925: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston keisiä .selvityksiä. Rajavartiolaitos on kyennyt
48926: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- täysin hallitsemaan tilanteen, vaikkakaan käy-
48927: edustaja J. Saukkosen kirjallisesta kysymyk- tettävissä oleva miesmäärä ei ole ollut riittävä
48928: sestä n:o 289, jossa tiedustellaan: tehokkaaseen ennaltaehkäisevään toimintaan.
48929: Siirtyminen säänneltyyn työaikaan merkitsi
48930: "Tietääkö Hallitus, että yhä lisään- rajavartiolaitokselle käytettävän työvoiman huo-
48931: tyvä turismi asettaa erityisesti Kaakkois- mattavaa vähenemistä, sillä vastaavaa lisähen-
48932: Suomen rajakomppaniat nykyisellä mies- kilöstöä ei ole saatu. Rajan valvonta ja var-
48933: vahvuudella ja nykyisen rangaistuskäy- tiointi on jouduttu keskittämään rajalookkans-
48934: tännön vallitessa ylivoimaiselta tuntuvan ten ja -rikkomusten kannalta arimmille suun-
48935: tehtävän eteen, ja mihin toimenpiteisiin nille. Muiden alueiden valvontaa on ollut pakko
48936: Hallitus aikoo ryhtyä tämän asian kor- vähentää.
48937: jaamiseksi?" Rajavartiolaitoksen tehostettu informaatio ei
48938: ole luonnollisesti kyennyt saawttamaan kaikkia
48939: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alueella liikkujia. Parhaillaan odottavat paina-
48940: vasti seuraavaa: tusta ruotsin-, englannin- ja saksankieliset rajan
48941: Matkailijaliikenne on jatkuvasti lisääntynyt ja rajavyöhykkeen rajoituksista tiedoittavat oh-
48942: maamme raja-alueilla ja erityisesti Kaakkois- jeet.
48943: Suomen suunnassa. Kysymyksessä on kajottu rajanvartioinoin
48944: Todettujen Suomen ja Sosialististen Neu- kannalta tärkeään .ja jatkuvasti vaikeutuvaan on-
48945: vostotasavaltojen Liiton välisen rajajärjestys- gelmaan. Koska useimmat rikkomukset tapahtu-
48946: sopimuksen vastaisten rajaloukkausten sekä ra- vat tahattomasti eivätkä ne ole senranksiltaan
48947: javyöhykelain ja -asetuksen vastaisten rikko- vakavia, on informaatio- ja valvontamahdolli-
48948: musten määrissä tapahtui työajan sääntelyn to- suuksien parantamista kuitenkin pidettävä pa-
48949: teutuessa voimakas kasvu etenkin juuri Kaak- rempana vaihtoehtona kuin rangais·tusseuraa-
48950: kois-Suomen rajavartioston toimintapiirissä. Pää- musten tehostamista.
48951: osa näistä rajaloukkauksista ja -rikkomuksista
48952: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1972.
48953:
48954: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
48955: 3
48956:
48957:
48958:
48959:
48960: Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
48961:
48962: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsodningen -överträdelser har dock varit i den grad ringa,
48963: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse att de icke har föranlett utredningar mellan
48964: av den 30 november 1972 tili vederbörande Finlands och de Socialistiska Rådsrepublikernas
48965: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Förbunds gränsmyndigheter. Gränsbevaknings-
48966: jande av riksdagsman J. Saukkonen ställda väsendet har helt kunnat behärska situationen,
48967: spörsmål nr 289: även om den manskapsstyrka som står tili
48968: förfogande icke varit tillräcklig för effektiv,
48969: "Är Regeringen medveten om att förebyggande verksamhet.
48970: den ständigt ökande turismen ställer övergången tili reglerad arbetstid innebar
48971: särskilt gränskompanierna i sydöstra en betydande minskning av den arbetskraft
48972: Finland med deras nuvarande man- som står gränsbevakningsväsendet tili buds, ty
48973: skapsstyrka och rådande straffpraxis motsvarande extra personai har icke erhållits.
48974: inför en uppgift som synes övermäktig, Mao har nödgats koncentrera gränsbevakningen
48975: och vilka åtgärder ämnar Regeringen och vakthållningen tili de riktningar som varit
48976: vidtaga för avhjälpande av detta sak- mest utsatta för gränskränkningar och -över-
48977: förhållande?" trädelser. Bevakningen inom andra områden
48978: har fått lov att minskas.
48979: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Gränsbevakningsväsendets effektiverade in-
48980: anföra följande: formation har givetvis icke kunnat nå alla som
48981: Turisttrafiken har ökats fortgående inom rör sig inom området. Som bäst väntar svensk-,
48982: vårt lands gränsområden, särskilt i sydöstra engelsk- och tysksprWga anvisningar rörande
48983: Finland. restriktioner i fråga om gränsen och gräns-
48984: En kraftig ökning av konstaterade gräns- zonen på tryckning.
48985: kränkningar i strid med överenskommelsen an- I spörsmålet har · berötts ett från gräns-
48986: gående ordningen på gränsen mellan Flnland bevakningens synpunkt viktigt problem, som
48987: och Sovjetunionen samt lagen och förordningen fortgående försvåras. Då de flesta brotten sker
48988: om gränszon har konstaterats i och med arbets- ofrivilligt och icke har allvarliga följder, måste
48989: tidsregleringen, särskilt just inom sydöstra förhättring av informations- och bevaknings-
48990: Finlands gränsbevaknings verksamhetsområde. möjligheterna dock anses vara ett bättre alter-
48991: Huvudparten av dessa gränskränkningar och nativ än effektivering av straffpåföljderna.
48992: Helsingforsden 29 december 1972.
48993:
48994: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
48995: Kirj. ksm. n:o 290.
48996:
48997:
48998:
48999: Södermån ym.: Ruoppausalus Nostajan uppoamiseen johtaneiden
49000: syiden selvittämisestä.
49001:
49002: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
49003:
49004: Tie- ja vesil'akennushallituksen oniistama ket- Onnettomuuden kuudestatoista uhrista on
49005: jukauharuoppaaja Nostaja kaatui ja upposi 6. 9. yksi vielä kokonaan löytämättä ja viidestoista
49006: 1972 noin kello 3.45 Pietarsaaren edustalla hukkunut löytyi vasta 16. 9. eli kymmenen
49007: Kallanin ja Nygrundetin välillä olevan matalan päivän kuluttua onnettomuuspäivästä.
49008: kohdalla. Yön ajaksi ankkuroituneessa ruoppaa- Hylkyä ei ole nostettu vaikka se teknillisesti
49009: jassa oli 20 hengen miehistö. Heistä vain 4 olisi mahdollista. Tällä hetkellä hylyllä työs-
49010: pelastui ruoppaajan laivueeseen kuuluvaan hi- kentelee kaksi turkulaista yrittäjää, joiden tie-
49011: naajaan, joka oli kiinnitettynä onnettomuus- ja vesirakennushallitUksen kanssa solmima urak-
49012: alukseen. Pelastuneiden kertoman mukaan alus kasopimus ei välttämättä edellytä hylyn rungon
49013: upposi noin 5 minuutin kuluttua siitä, kun sen kokonaisena nostamista, vaikka tutkijalautakun-
49014: havaittiin alkav·an kallistua. Alus upposi vasem- ta yksimielisesti edellytti, että onnettomuuden
49015: malle kyljelleen siten, että sen keula on noin syyn selville saamiseksi olisi hylyn 11.lngon
49016: 11 m ja perä noin 15 m syvyydessä. kokonaisena nostaminen välttämätöntä.
49017: Ruoppau:s.alus Nostaja oli n. 1 000 tonnin Tutkijalautakunta ei ole vieläkään antanut
49018: painoinen kauhaketjuruoppaaja ja rakennettu julkisuuteen minkäänlaista lausuntoa tapahtu-
49019: 1912. Tie- ja vesirakennushallituksella ei ollut neesta, vaikka kysymyksessä oli työtapaturma,
49020: aluksen piirustuksia vaan pelastustoimiin osal- joka johti 16 hengen kuolemaan.
49021: listuneet sukeltajat joutuivat työskentelemään Onnettomuuden uhrien omaisille ei ole ilmoi-
49022: etupäässä Nostajasta pelastuneiden miehistön tettu pelastustöiden päättymisestä tai jatlrumi-
49023: jäsenten ~uvauksien perusteella. Ruoppaaja on sesta eikä heihin ilmeisesti ole muutoinkaan
49024: viimerosi ollut telakalla 1970 Turussa, muista otettu yhteyttä .tie~ ja vesirakennushallituksen
49025: ko. aluksen rungon tarkastuksista ei ole tietoa. taholta koko järkyttävän onnettomuuden. jäl-
49026: Ottaen huomioon aluksen 60 vuoden iän ja keisenä aikana.
49027: merenkäyopin ja jatkuvan raskaan ruoppaus- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
49028: työn runkoon aiheuttamat rasitukset olisi aluk- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme \'aitio-
49029: sen kunnon tarkkailemiseen pitänyt kiinnittää neuvoston .asianomaisen jäsenen vastattavaksi
49030: erityistä huomiota. seuraavan kysymyksen:
49031: Onnettomuuden syytä tutkimaan asetettiin
49032: viisijäseninen tutkijalautakunta, jossa on kaksi Mistä syystä ruoppausalus Nostajan
49033: jäsentä rtlerenkulkuhallituksesta, yksi tie- ja uppoamiseen johtaneita syitä ei ole kii-
49034: vesirakennushallituksesta, yksi Suomen Meri- reellisesti selvitetty, ja
49035: miesunionista ja yksi Vaasan läänin keskus- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
49036: rikospoliisista. Puheenjohtajana on merenkulku- ryhtyä aJSiantilan korjaamiseksi ja vas-
49037: hallituksen edustaja. taavien onnettomuuksien estämiseksi?
49038: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1972.
49039:
49040: Jacob Söderman. Väinö Turunen. K. F. Haapasalo.
49041: Paavo Tiilikainen. Anni Flinck. Arvo Ahonen.
49042: Salme Myyryläinen. Aimo Ajo. Lyyli Aalto.
49043: Sinikka Luja-Vepsä. Ilkka Taipale. Meeri Kalavainen.
49044: Tellervo T. Koivisto. Ville Tikkanen. Uki Voutilainen.
49045: Sulo Hostila. Antti Pohjonen. Jorma Rantala.
49046: Kaisa Raatikainen. Erkki Liikanen.
49047: 23/73
49048: 2
49049:
49050:
49051:
49052:
49053: Ed u s kunnan Herra Puhe m i ·e he II e.
49054:
49055: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pohjaventtiHien tarkastukset totmttettiin 2-3
49056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vuoden välein suoritettujen .telakointien yh-
49057: olette 30 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn teydessä. Sanotut toimenpiteet, joita suoritet-
49058: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tiin säännöllisesti myös aikaisemmin, ovat ol-
49059: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- leet viime vuosina seuraavat:
49060: edustaja Jacob Södermanin ym. näin kuuluvasta
49061: kirjalHsesta kysymyksestä n:o 290: Vuosikorjaukset
49062: "Mistä . syystä ruoppausalus Nostajan talvi 1969-1970 Uudenkaupungin Telakka Oy,
49063: uppoamiseen johtaneita syitä ei ole kii- Uusikaupunki
49064: reellisesti selvitetty, ja " 1970-1971 Valmet Oy::n Pansion telak-
49065: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ka, Pansio
49066: 'ryhtyä a:siantilan korjaamiseksi ja vas- " 1971-1972 sama telakka.
49067: taavien onnettomuuksien estämiseksi?"
49068: Telakoinnit
49069: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toukokuu 1970 Uudenkaupungin Telakka Oy,
49070: vasti seuraavaa: Uusikaupunki.
49071: 1. Aluksen piirustukset Tällöin totmttettiin . myös
49072: ruoppaajan rungon katsastus.
49073: Ruoppausalus Nostaja oli rakennettu Pieta- Sitä koskeva todistus on voi-
49074: rissa v. 1912 ja saatu Suomeen v. 1919. Aluk- massa 10. 05. 1974 saakka.
49075: sen mukana ei tiettävästi ole silloin ollut pii- Todistuksen mukaan ruop-
49076: rustuksia. Tämän vuoksi on tie- ja vesiraken- paaja ja sen pelastusveneen
49077: nushallitus aluksen käyttöaikana laadituttanut runko hyväksyttiin käytettä-
49078: telakointia koskevia piirustuksia samoinkuin väksi sisävesillikenteessä ja
49079: aluksen asuntojen piirustukset korjaustöiden rannikkoliikenteessä Suomen
49080: yhteydessä. Koneistojen korjauksissa ei itse rajojen sisällä avovesiliiken-
49081: asiassa piirustuksia ole tarvittu, koska koneiden teessä sanottuun ajankohtaan
49082: rakenne oli vanhalllaikainen ja työt oli tehtävä saakka.
49083: mallin mukaan ja sovitetyönä. huhtikuu 1972 Oy Wärtsilä Ab:n telakka,
49084: Pelastustöissä käytettiin apuna sanottuja Turku.
49085: sekä tie- ja vesitakennushallituksessa että eri Telakointi suoritettiin aluk-
49086: telakoilla olevia osapiimstuksia, valokuvia sekä sen rungon sekä pohjavent-
49087: pelastuneiden Nostajan miehistön jäsenten an- tiilin tarkastusta sekä aluksen
49088: tamia tietoja. Pelastustoimia ei siten suoritettu pohjan maalausta varten. Täl-
49089: pääasiassa pelastuneiden miehistön jäsenten ku- löin suoritettiin myös viimei-
49090: vausten perusteella, vaan heidän antamansa simmät merikelpoisuuden ja
49091: tiedot täydensivät piirustuksia. Mainittakoon, koneenkatsastukset, joiden
49092: että ensimmäiset koko ruoppaajaa koskevat perusteella alus hyväksyttiin
49093: luonnokset olivat käytettävissä jo 07. 09. 1972. edellä mainittuun liikentee-
49094: seen purjehduskauden 1972
49095: 2. Aluksen vuosikorjaukset, telakointi ja kat- loppuun saakka.
49096: sastus
49097: Vuotuiset ruoppaajan korjauskustannukset
49098: Ruoppaajan perushuollot ja korjaukset suo- ov.at olleet 250 000-275 000 markkaa. Mai-
49099: ritettiin säännöllisesti vuosittain. Rungon ja nittakoon, että tie- ja vesirakennushallitukselle
49100: 3
49101:
49102: tehtiin 11. 10. 1972 myyntitarjous Nostajaa te- Edellä esitetyn perusteella voidaan perus-
49103: hokkaammasta vuonna 1955 rakennetusta ket- tellusti katsoa, ettei yhden uhrin kateisiin jää-
49104: jukauharuoppaajasta, myyntihinnan ollessa noin minen ja yhden löytyminen vasta 16.09.1972
49105: 700 000 markkaa. Kuitenkin on todettava, että ole ollut seurauksena pelastustöiden hitaudes-
49106: nioppaaja Nostajalla, sen verraten vähäisestä tla, tehottomuudesta eikä niiden ennenaikai-
49107: teknillisestä arvosta huolimatta oli vielä käyttö- sesta lopettamisesta.
49108: arvoa, koska sillä voitiin suorittaa ruoppausta
49109: kohtuullisin kustannuksin. Vaikka ruoppaaja
49110: ei ole ollut katsastuspakon alainen, on katsas- 4. HJ'lyn 11ostaminen
49111: tukset silti suoritettu kerratuin tavoin. Hylyn nostam1sesta tehtiin 18. 10. 1972 so-
49112: pimus tie- ja vesirakennushallituksen toiselta
49113: puolen ja toiselta puolen yhteisvastuullisesti Vaa-
49114: 3. Etsintätoimet sasta olevan toimitusjohtaja B. 0. Sippuksen
49115: ja Turusta olevan toimitusjohtaja Eino Niemen
49116: Heti onnettomuuteen johtaneen ·my;skyn välillä. Sopimuksen mukaan heille maksetaan
49117: laannuttua vietiin onnettomuuspaikalle tie- ja 330 000 markkaa siinä tapauk:sessa, että runko-
49118: vesirakennuslaitoksen oma työlautta, jolla oli osa onnistutaan poistamaan kokonaisena ja
49119: kaikki sukellustyössä tarvittavat varusteet. Alus- 280 000 markkaa siinä tapauksessa, että runko
49120: taviin pelastustöihin ryhtyivät lautalta käsilll joudutaan katkaisemaan. Uponnut alus on väy-
49121: paikalliset vapaaehtoiset sukeltajat; Mainitta- län välittömässä läheisyydessä ja siten vaaraksi
49122: koon, että sukellustyö oli hyvin vaarallista, alusliikenteelle. Nostotyötä ovat viivästyttäneet
49123: koska oli pelättävissä, . että uponnut ylösalaisin onnettomuuspaikalla vallinneet huonot sääolo-
49124: oleva alus liikkui aallokossa, jonka johdosta suhteet.
49125: sukeltajat olivat vaarassa joutua aluksen alle Teknisesti olisi hylyn nostaminen kokonai-
49126: loukkuun. Pelastustöitä suorittamaan ja johta- senakio ollut mahdollista. Tie- ja vesirakennus-
49127: maan pyydettiin myös pelastusalus Meteor, hallitus saikin tätä tarkoittavan, aikaveloituk-
49128: joka oli lähin tarpeellisin välinein varustettu seen perustuvan tarjouksen eräältä ruotoolai-
49129: alus. selta yhtiöltä. Työssä olisi käytetty kahta Rot-
49130: Etsintätoimia varten perustettiin kiireelli- terdamista ja Hampurista saatavaa uivaa.. nos-
49131: sesti erityinen pelastusorganisaatio, joka työs- turia ja kahta Helsingistä ja Tukholmasta saa-
49132: kenteli jatkuvasti yli kolmen viikon ajan eli tavaa pelastusalusta. Aikaveloitus olisi ollut
49133: 29. 09. 1972 saakka. Siihen kuului yli 60 hen- 56 500 Rkr/vrk. Tarkkaa arviota ei veloitus-
49134: kilöä, joista sukeltajia ja sammakkomiehiä oli peruste huomioon ottaen ole mahdollista suo-
49135: keskimäärin 14. Varsinaisen etsintätyön suo- rittaa, mutta on syytä olettaa, että parhaim-
49136: rittivat eri puolilta maata kiireellisesti kutsu- missakin olosuhteissa pelastustyö näin suoti-
49137: tut, tehtävään huolellisesti valitut, erityisen tettuna olisi tullut maksamaan yli 1 000 000
49138: ammattitaitoiset sukeltajat ja sammakkomiehet. markkaa. Hylkyä ei enää kannata korjata ja
49139: Sukeltaminen tapahtui kolmelta lähialukselta, sen romuarvo on noin 100 000 markkaa. On
49140: joilla oli hyvä raivaus- ja etsintäkalusto. mahdollista, että onnettomuuden syy voidaan
49141: Edellämainittu organisaatio tutki kaikki silti selvittää sukellustutkimusten perusteella
49142: uponneen ruoppaajan tilat sekä järjestelmälli- tai nostettavien aluksen rungonosien tutkimuk-
49143: sesti merenpohjan onnettomuuspaikan läheisyy- sessa.
49144: dessä. Ympäristön etsintään komensi puolus-
49145: tusvoimat erittäin pätevän sukellusryhmän, jo- 5. Ilmoitukset uhrien omaisille ja yhteyde11-
49146: hon kuului mm. laivaston sukeltajakouluttajia. pito heihin onnettomuuden jälkeisena ai-
49147: Pinta- ja rantaetsintöjä suoritettiin pääasiassa kan,'l
49148: vapaaehtoisi.n voimin laajoilla alueilla aina 10
49149: kilometrin etäisyyteen onnettomuuspaikasta. Eduskuntakyselyssä on näiltä osin lausuttu
49150: Etsintätöiden välittömät kustannukset olivat seuraavaa:
49151: noin 250 000 markkaa. Lisäksi tie- ja vesira- "Onnettomuuden uhrien omaisille ei ole il-
49152: kennuslaitos sai eri laitoksilta, järjestöiltä .ja moitettu pelastustöiden päättymisestä tåi jat-
49153: yksityisiltä henkilöiitä runsaasti korvauksetonta kumisesta eikä heihin ilmeisesti ole muuten-
49154: apua. kaan otettu yhteyttä tie- ja vesirakennushalli-
49155: 4
49156:
49157: tuksen taholta koko järkyttävän onnettomuu- nettelytavan löytämiseksi korvauksia koske-
49158: den jälkeisenä aikana." vassa yhteydenpidossa. Saadun neuvon perus-
49159: teella yhteydenotoissa viitattiin tämiin jälk.een
49160: 5.1. Onnettomuuden sattumisaika 05. 09. 1972 yhdenmukaisesti piirikonttorin asiana olevaan
49161: Onnettomuudesta tiedotettiin televisiossa, tapaturmavakuutuslain mukl\isen tapaturmail-
49162: radiossa ja lehdistössä. Lehdistössä ilmoitettiin, moituksen tekemisvelvollisuuteen sekä s~ jäl-
49163: keiseen tapaturU}aviraston asiana olevaan yh-
49164: että uhrien omaisia avustaa lainopillisissa kysy-
49165: teydenottoon uhrien omaisiin. Tämän lisä,ksi
49166: myk!Sissä tie- ja vesirakennushallituksen hal-
49167: omaisille selostettiin yleisinformaation lqontei-
49168: linto-osaston lainopillinen toimisto.
49169: sesti ko. lain asianomaisia pykäliä. Vielä on
49170: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin piirikont- parissa tapauksessa välitetty omaisill.e tietoja
49171: tori lähetti tarkistetun luettelon perusteella Merimieseläkekassasta j:a Merimiesunionista.
49172: 06. 09. 1972 kello 19-20 välisenä aikana säh-
49173: kösanomat, joissa uhrien omaisille ilmoitettiin 5.4. Yhteydenpidon muodot ja tiedotustilaisuus
49174: onnettomuudesta ja sen seurauksista. Tätä en-
49175: nen löydettyjen uhrien omaisille ilmoitettiin Yhteyttä uhrien omaisiin on pitänyt osaksi
49176: asia~tta puhelimitse. Kunkin onnettomuuden tie- ja vesirakennushallituksen hallinto-osaston
49177: uhrin löydyttyä ja virallisen tutkimuksen ta- lainopillinen toimisto ja osaksi Vaasan piirin
49178: pahduttua piirikonttori ilmoitti tästäkin säh- piirikonttori sekä puhelimitse että kirjeitse.
49179: keitse uhrien omaisille. Tätä toimintaa tapah- Lainopillinen toimisto, jonka puoleen uhrien
49180: tui myöhemminkin kuin välittömästi 05. 09. omaisia kehoitettiin asiassa kääntymään, on
49181: 1972 jälkeen. lähettänyt kirjeet seuraaviRe henkilöille:
49182: - Jenny ja Väinö Kinnunen
49183: 5.2. Hautausapu ja muut avustukset - Elma Oku ( 2 kirjettä)
49184: Tie- i~t vesit~ennushallitus kehotti telexil- - Iris Nordback Toivo ja Hilja Suutarin
49185: lään 19. 09. t9n Vaasan piirikonttoria suo- asiamiehenä
49186: rittamaan uhri~n omaisill.e valtioneuvoston - Arja-Liisa Pyykölä.
49187: myi.)ntämän kuolinpesäkohtaisen 2 000 markan
49188: hautausavUJStuksen. Piirikonttori maksoi avus- Erityisesti Okun koossa on tämän lisäksi
49189: tukset uhrien omaisille kehoituksen mub.i- käyty useita pitkiä puhelinkeskusteluja osaksi
49190: sesti. toimiston ja osaksi Okun aloitteesta.
49191: T~illäiin 352/15. 09. 1972 tie- ja vesi- Tie- ja vesirakennushallitus järjesti 20. 09.
49192: rakennushallitus kehoitti piirikonttoria ilmoit- 1972 tiedotustilaisuuden Pietarsaaressa varsi-
49193: tamaan uhrien omaisille kapsaneläkelain 33 S:n naisten etsintätöiden päättyessä. U~den asiaa
49194: tarkoittamasta hautausavusta, jota yleensä ei koskevien esiteimien lisiiksi tilaisuudessa jaet-
49195: oivalleta hakea. tiin moniste suoritetuist:a pelastus- ja etsintä-
49196: Tämän yhteydessä todettakoon, että Uuden- töistä sekä annettiin tietoja hylyn poistami-
49197: maan tie- ja vesirakennuspiirin alueella suori- sesta. Tilaisuuteen osallistuneet kuljetettiin
49198: tetuli!Sa lahjakeräyksessä kertyneet varat on Vaa- onnettomuuspaikalle ja heille esiteltiin pelas-
49199: san piirin piirikonttori 14. 11. 1972 jakanut tustoimissa käytetty laivasto kaikkine varus-
49200: niille uhrien omaisille, joiden on katsottu jää- teineen ja toimintavälineineen. Tiedotustilai-
49201: neen vaikeampaan taloudelliseen asemaan. suutta selostettiin laajalti televisiossa, radiossa
49202: ja lehdistössä. Vastattavana olevan kirjallisen
49203: kysymyksen ensimmäinen kappale on sanatar-
49204: 5.3. Tapaturmakorvaus kasti lainattu tiedotustilaisuudessa jaetusta mo-
49205: K~eisimmäksi kysymykseksi yhteydenpi- •nisteesta. Myöskin asetetun tutkijalautakunnan
49206: dossa tulivat luonnollisesti korvaukset. Jo var- kaksi edustajaa, merenkulun tarkastaja Manni-
49207: hain ilmeni, että neuvojen käsittäminen oli uh- nen (puheenjohtaja) ja ylikonstaapeli Ronkala
49208: rien omaisille vaikeata johtuen ilmeisesti uh- selvittivät ko. tilaisuudessa seikkaperäisesti sii-
49209: rien omaisten jär:kytyksestä, kysymysten arka- hen mennessä tehtyjä tutkimuksia. Mainitta-
49210: luontois«udesta ja omaisten erilaisesta koulu- ·koon vielä, että tie- ja vesirakennuslaitoksen
49211: tustasostakin. Tämän vuoksi otti tie- ja vesi- eri piirikonttorien edustajia on ollut läsnä
49212: raketmush~ituksen lainopillinen toimisto heti- piirikonttoreiden alueilla toimitetui:ssa uhrien
49213: mit~ yhteyden tapaturmavirastoon oikean me- hautajaisissa.
49214: 5
49215:
49216: 6. Onnettomuudessa kadonneen tai tuhoutu- on tutkijalautakunta joutunut odottamaan
49217: neen omaisuuden korvaaminen omaisille käynnissä olevan nostotyön edistymistä ennen
49218: lausuntonsa saattamista julkisuuteen. Tämän-
49219: Tie- ja vesirakennushallitus on päätöksellään kin ajan tutkijalautakunta on kuitenkin koko
49220: n:o Y-9146/20. 12. 1972 myöntänyt korvauk- ajan jatkanut selvitystyötään. Tutkijalautakun-
49221: set otsikossa tarkoitetusta omaisuudesta uh- nalta saadun tiedon mukaan se tulee antamaan
49222: rien om11isille. selvityksensä aivan lähiaikoina todennäköisesti
49223: heti vuodenvaihteen jälkeen.
49224: 7. Tutkijalautakunta ja onnettomuuden syyn Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaoo
49225: selvittäminen todeta, että onnettomuuden uhrien pelastami-
49226: seksi ja löytämiseksi on tehty kaikki mahdol-
49227: Onnettomuuden syiden selvittämiseksi ase- linen samoin kuin uhrien omaisten auttami-
49228: tettiin heti onnettomuutta seuranneena plijvänä seksi ja avustamiseksi. Myöskään onnettomuu-
49229: tutkijalautakunta. Tästä lähtien tutkijalauta- den syiden selvittämisessä ei olosuhteet huo-
49230: kunta on keskeytymättömästi työskeooellyt on- mioonottaen ole hidasteltu. Päätökset niistä
49231: nettomuuden syyn selvittämiseksi. Koska upou- toimenpiteistä, joihin ryhdytään ja voidaan
49232: neen aluksen tutkiminen syyn selvillesaami- ryhtyä vastaav:anlaisten onnettomuuksien estä-
49233: seksi ei ole osoittautunut mahdolliseksi ennen miseksi ovat tehtävissä sen jälkeen kun tut-
49234: aluk~ nostamista joko kokonaisena tai osina, kijalautakunta on saanut työnsä päätökseen.
49235: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1973.
49236:
49237: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
49238: 6
49239:
49240:
49241:
49242:
49243: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
49244:
49245: · I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordrungen bottenventilerna grooskades i samband med
49246: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sliptagningarna, vilka företogs med 2-3 års
49247: velse av den 30 november 1972 tili veder- mellanrum. Sagda åtgärder, vilka vidtogs re-
49248: böra:nde medlem av statsrådet över.sänt avskrift gelbundet också tidigare, har under de senaste
49249: av följande av riksdagsman Jacob Söderman åren varit följande:
49250: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 290:
49251: Arsreparationer
49252: "V arför har de orsaker som ledde
49253: till att mudderbåten Nostaja sjönk inte vintern 1969-1970 Nystads Varv A.B., Nystad
49254: skyndsamt utretts, och " 1970-1971 Valmet Ab:s varv i Pansia
49255: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- " 1971-1972 samma varv.
49256: taga i .syfte att rätta tili situationen
49257: och förebygga motsvarande olyckor?" Sliptagningar
49258: Såsom svar på spöl'smålet får jag vördsamt maj 1970 Nystads Varv A.B., Nystad.
49259: anföra följande: Härvid vevkställdes även
49260: skrovbesiktllling av mud-
49261: 1. Ritningarna till fartyge~ derverket. Intyget häröver
49262: är i kraft til110. 05. 1974.
49263: Mudderbåten Nostaja var byggd i Petersburg Enligt intyget godkändes
49264: år 1912 och kom till .finland år 1919. Med mudderverkets och dess
49265: fartyget följde veterligen då inga ritningar. livbåts skrov för använd-
49266: På grund här'<lv har väg- och vattenbyggnads- ning i trafik på inre far-
49267: styrelsen under den tid fartyget varit i bruk vatten och i kusttrafik
49268: låtit uppgöra ritningar över sliptagningen lik- inom Finlands gränser vid
49269: som även ritningar över bostäderna på fartyget öppet vatten tili sagda
49270: i samband med reparationsarbeten. Vid repa- tidpunkt.
49271: rationer '<lV maskinerierna har ritningar i själva
49272: verket inte behövts, emedan maskinernas april 1972 Oy Wärtsilä Ab:s varv,
49273: konstruktion var gammalmodig och arbetena Aho. Fartyget sliptogs för
49274: måste utföras efter modell och som passnings- granskning av sk:rovet och
49275: arbete. bottenventilerna samt för
49276: Vid bärgningsarbetet anlitades sagda del- bottenmålning. Härvid
49277: ritningar, såväl de som fanns vid väg- och verkställdes även den sista
49278: vattenbyggnadsstyrelsen som de som fanns vid nautiska besiktningen och
49279: olika varv, samt fotografier och de uppgifter den sista maskinbesiktnin-
49280: de räddade medlemmarna av Nostajas besätt- gen, på basen av vilka
49281: ning lämnade. Bärgningsanstalterna träffades fartyget godkändes för
49282: sålunda inte huvudsakligen på basen av de ovan nämnda trafik till
49283: beskrivningar de räddade medlemmarna av utgången av seglationssä-
49284: besättningen lämnade, utan deras uppgifter songen 1972.
49285: kompletterade ritningarna. Det må nämnas att
49286: de första skisserna över hela mudderverket De årliga reparationskostnaderna för mud-
49287: stod till förfogande redan 07. 09. 1972. derverket har belöpt sig till 250 000-275 000
49288: mark. Det må nämnas, att väg- och vatten-
49289: 2. Arsreparationer, sliptagning och besiktning byggnadsstyrelsen 11. 10. 1972 mottog ett för-
49290: av fartyget säljningsanbud på ett år 1955 byggt paternos-
49291: termudderverk som är effektivare än Nostaja.
49292: Mudderverket undergick regelbundet årligen Försäljningspriset var ca 700 000 mark. Det
49293: grundservice och reparationer. Skrovet och måste likväl konstateras, att mudderverket
49294: 7
49295:
49296: Nostaja trots sitt relativt ringa tekniska värde arbe_tena skulle ha varit långsamma eller inef-
49297: ännu .hade bruksvärde, emedan muddring kunde fektlva eller ha inställts för tidigt.
49298: utföras med det tili rimliga kostnader. fastän
49299: mudderverket inte har varit underkastat be-
49300: siktningsskyldighet har besiktningar likväl 4. Lyftandet av vraket
49301: verkställts så som ovan relaterats.
49302: Angående lyftandet av vraket ingicks 18. 10.
49303: 1972 ett avtal me~an väg- och vattenbyggnads-
49304: 3. Letningsatgiirderna styrelsen å ena s1dan samt verkställande di-
49305: Så "Snart den storm som ledde tili olyckan rektören B. 0. Sippus från iVasa och verkstäl-
49306: bedarrat fördes väg- och vattenbyggnadsverkets lande direktören Eino Niemi från Aho soli-
49307: egen ru-betsflotte till olycksplatsen försedd med dariskt å andra sidan. Enligt avtalet utbetalas
49308: all för · dykningsarbete erforderlig utrustning. till dem 330 000 mark i det fail att man
49309: Preliminärt bärgningsarbete igångsattes från lyckas avlägsna skrovdelen hei och 280 000
49310: flotten av lokala frivilliga dykare. · Det må mark i det fall att skrovet måste t:as i bitar.
49311: nämnas att dykningsarbetet var mycket farligt Det sjunkna fartyget ligger i omeddbar närhet
49312: emedan det var att befara att det sjunkna av en farled och utgör sålunda en fara för
49313: upp och ~vända fartyget . rörde sig ·i sjö- fartygstrafiken. Lyftningsarbetet har fördröjts
49314: gången, varför dykarna riskerade att råka i av de dåliga väderleksförhållanden som rått på
49315: en fälla under fartyget. Ä ven bärgningsfartyget olycksplatsen. ·
49316: Meteor, som var det närmaste med behövliga Tekniskt skulle det ha varit möjligt att
49317: redskap försedda fartyget, tillkallades för att lyfta vraket också helt. :Väg- och vattepbygg-
49318: utföra och leda bärgningsarbetena. n_adsstyrelsen mottog också ett på tidsdebite-
49319: för letningsåtgärderna bildades skyndsamt rmg baserat anbud härom från ett svenskt
49320: en särskild bärgningsorgarusation, viiken ar- bolag. Vid arbetet skulle man ha använt två
49321: betade oavbrutet i över tre veckors tid eller tili pontonkrana.r som skulle ha fåtts från Rot-
49322: 29. 09. 1972. Till den hörde över 60 personer terdam och Hamburg och två härgningsfartyg
49323: av vilka i medeltal 14 var dykare och grod~ som skulle ha fåtts från HelsiJOgfors och
49324: män. Det egentliga 1etningsarbetet utförde från Stockholm. Tidsdebiteringen skuHe ha varit
49325: olika delar av Jandet skyndsamt tillkallade, för 56 500 Skr/dygn. Med beaktande av debi-
49326: uppgiften omsorgsfullt utvalda, speciellt yr- t<:,ringsgrunden är det inte möjligt att uppgöra
49327: keskunniga dykare och grodmän. Dykningen nagon exakt kalkyl, men det är skäl att an-
49328: skedde fråm. tre närbelägna fartyg, vilka var taga, att bärgningsarbetet, sålunda utfört, även
49329: välförsedda med bärgnings- och letningsredskap. under de bästa förhållanden skulle ha kommit
49330: ~tt kosta över 1 000 000 mark. Det lönar sig
49331: Ovan nämnda organisation undersökte alla lillte mera att reparera vraket och dess skrot-
49332: utrymmen i det sjunkna mudderverket och un- värde är ca 100 000 mark. Det är möjligt
49333: dersökte likaså systematiskt havsbotten i när- att orsaken tili olyckan ändå kan utredas på
49334: heten av olycksplatsen. Till letning i om- basen av dykarundersökningar ellet genom un-
49335: givn1ngen kommenderade försvarsmakten en dersökning av de skrovdelar av fartyget som
49336: synnerligen kompetent dykargrupp, till viiken lyfts.
49337: bl. a. hörde dykarutbildare från marinen. Yt-
49338: och strandspaningama utfördes huvudsakligen
49339: med frivilliga krafter på stora områden ända 5. Meddelandena tili offrens anhöriga och kon-
49340: tili tio kilometer från olycksplatsen. takten med dem under tiden efter olyckan
49341: De direkta kostnadema för letn1ngsarbetena
49342: uppgick tili ca 250 000 mark. Dessutom fick I riksdagsspörsmålet har tili dessa delar an-
49343: väg- 'och vattenbyggnadsverket av olika inrätt- förts följande:
49344: ninga.r, organisationer och privatpersoner rik- "Offrens anhöriga har inte underrättat~
49345: ligt med hjälp utan ersättning. om, huruvida bärgningsarbetena inställts eller
49346: Med IStöd av vad ovan anförts kan man fortgår, och väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
49347: med fog anse, att det att ett offer förblev har uppenbarligen inte heller annars tagit kon-
49348: försvunnet och att ett återfanns först 16. 09. takt med dem under hela .tiden efter den
49349: 1972 inte har varit en följd av att bärgnings- uppskakande olyckan."
49350: 8
49351:
49352: 5.1. Den tid då olyckan inträffande 05. 09. delbart kontakt med olycksfallsverket för ätt få
49353: 72 reda på det rätta förfaringssätttt vid k01itakten
49354: Med.delanden om olyckan utsändes i tele- rörande skådestånden. På basen av det råd rnan
49355: vision och radio och publicerades i tidnings- fick hänvisade man hätefter vid kontaktning
49356: pressen. 1 den sistnämnda meddelades, att konsekvent tili distriktskontorets i lagen om
49357: offrens anhöriga i juridiska frågor biträdes av olycksfallsförsäkring stadgade skyldighet lltt
49358: juridislta bydn vid väg- öeh Vllttenbyggnads- göra anmälllill om olycksfallet och olycksfalls-
49359: stytelsens administrativa avdelning. · verkets skyldighet att därefter ,ta kontakt med
49360: offr~s . anhörig~. Dessut'!m fick de anhöriga
49361: Di.striktskontoret i Vasa väg- och vattenbygg- ~an informatton _om ifragavarande paragrafer
49362: nadsdistrikt sände 06. 09. 1972 kloekan 19-20 r sagda 1~. Ytterhgare har i ett par fall till
49363: på baseh av en kontrollerad förteckning te- de anhö~iga förmedlats uppgifter orp. Sjöc
49364: legram, i vilka offrens IIIIlhöriga uriderrättades manspenstonskass~ och Sjömansuniof1en.
49365: om olyckan och dess följder. De därförinnan
49366: påträffade offrens anhöriga underrä.ttades om 5.4. Formerna för kontakten och 1nforma-
49367: saken per telefon. När ett offer för olyckan tionsmötet · ·
49368: påttäffats och officiell undersökning verkställts
49369: underräi:tade distriktskontoret varje g!ng off- .. K<!nt~ten med o~fre~ anhöriga hat upp-
49370: rets anhöriga också härom per telegram. Denna ratthalhts dds av JUtldtska byrån vid väg-
49371: vetksamhet pågick även senare än omedelbart och vattenbyggnadsstyrelsens 'ådmin:istrativa av-
49372: efter 05. 09. 1972. · delning, dels llv distriktskontoret i Vas11. dist-
49373: ri:kt såväl pe~ te~efon som brevledes. Juri-
49374: dxska byrån, ull viiken offrens anhötiga upp-
49375: 5.2~ Begravningshjälp och andra understöd mllillades att vända sig i saken, har awänt
49376: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen uppmanade skrivelser tili följande personer:
49377: 19. 09. 1972 genom telex distriktskontoret i - Jenny och Väinö KiMunen
49378: Vtia distrikt att tili offrens anhöriga utbetllla ----, Elma Oku ( 2 skrivelset}
49379: ett av statsrådet beviljat begravninssbidrag på
49380: - Iris Nordback s!som otnbud för Toivo
49381: 2 000 mark tili varje dödsbo. Distriktskontoret och Hilj~ Suutari
49382: utbetalade bidragen tili offrens anhöriga en- - Arja-Liisa Pyykölit
49383: ligt anmodan.
49384: Genotn telex 352/15.09. 1972 uppm~ade 1 synnerhet med Oku har dessui:oni · flera
49385: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen distriktskon- långa telefonsamtal förts, dels på byråtls dels
49386: toret att upplysa offrerus anhöriga om det i på Okus initiativ. · '
49387: 33 § folkpensionslagen avsedd~t begravnings- Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen anordnadc
49388: bidraget, som man i rulinänhet inte förstår 20. 09. 1972 ett inforrrtationsmöte i Jakobstad
49389: att söka. när de egentliga letningarna upphörde. 'Vid
49390: 1 detta sammanhang må det konstateras, mötet hölls flera föredrag över såken och
49391: dessutom utdelades en stencilerad · tedogörelse
49392: att distriktskontoret i Vasa distrikt 14. 11.
49393: 1972 utdclade de medel som hopbragts genom för de utförda bärgnings- och letningsarbetena
49394: en gåvoinsamling inom Nylands väg- och vat- samt lämnades uppgifter om avlägsnandet av
49395: tenbyggnadsdistrikts område tili de anhöriga vraket. De som deltog i mötet fördes tili
49396: olycksplatsen. och de · vid bärgningsaktionen
49397: tili offren som ansågs ha råkat i den svåraste
49398: använda fart'ygen och deras utrustning och
49399: ekonomiska ställningen.
49400: redskap förevisades för dem. Infohnlitions-
49401: mötet refererades utförligt i televisionen, ra-
49402: 5.3. Olycksfallsetsättning dion och tidningspressen. Första stycket i före-
49403: Den inest centrala frågan i kontakten med liggande skriftliga spörsmål är ordagrant ilnat
49404: de anhöriga blev givetvis skadestånden. Redan från den vid informationsmötet utdelade sten-
49405: tidigt framgick det, att offrens an~öriga hade cilerade texten. Även två representanter för
49406: svht att förstå de råd som gavs, vilket up- den undersökningsnämnd som tillsattes, sjö-
49407: penbarligen berodde på chocken, på frågornas fartsinspektör Manninen {ordförande} och
49408: ömtllighet och även på de anhörigas olika överkonstapel Ronkala, redogjorde vid mötet
49409: utbildningsnivå. På grund härav tog väg- och utförligt för de dittills verkställda undersök-
49410: vattenbyg~nadsstyrelsens juridiska byrå ome- ningarna.
49411: 9
49412:
49413: Det må ännu nämnas, att representanter orsaken tili olyckan. Emedan det har visat
49414: för väg- och vattenbyggnadsverkets olika dist- sig att det inte är möjligt att för utredande
49415: riktskontor har övervarit inom d.istriktskon- av orsaken undersöka det sjunkna fartyget in-
49416: torens områden förrättade begravningar av nan det lyfts antingen helt eller i delar, har
49417: offer. undersökningsnämnden fått vänta på det på-
49418: gående lyftningsarbetets fortskridSillde innan
49419: den bringar sitt utlåtande tili offentligheten.
49420: 6. Ersättningar åt de anhöriga för egendom Å ven under denna tid har nämnden likväl
49421: som försvunnit eller förstörts vid olyckan hela tiden fortsatt med sitt utredningsarbete.
49422: Enligt uppgift från nämnden kommer den att
49423: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har me- avge sin utredning inom den allra närmaste
49424: delst beslut nr Y-9146/20. 12. 1972 beviljat tiden, sannolikt strax efter årsskiftet.
49425: offrens !lnhöriga ersättningar för i rubriken Med stöd av allt det ovan anförda kan
49426: avsedd egendom. det konstateras, att man gjort allt som var
49427: möjligt för att rädda och återfinna offren
49428: 7. Undersökningmäntt1dm och utredandet av ävensom för att hjälpa och bistå offrens an-
49429: orsaken till olyck:m. höriga. Man har inte heller, med beaktande av
49430: omständigheterna, sölat med utredandet av
49431: För utredande av orsake1111a tili olyckan orsakerna tili olyckan. Beslut om de åtgärder,
49432: tilisattes genll!St dagen efter olyckan en un- som vidtas och kan vidtas för förebyggande
49433: dersökningsnämnd. Sedan dess har undersök- av liknande olyckor, kan fattas efter det un-
49434: ningsnämnden oavbrutet arbetat för att utreda dersökningsnämn.den har slutfört sitt arbete.
49435: Helsingfors den 5 januari 1973.
49436:
49437: Trafikminister Pekka Tarjatzne.
49438:
49439:
49440:
49441:
49442: 23/73
49443: Kirj. ksm. n:o 291.
49444:
49445:
49446:
49447:
49448: Friberg ym.: Lehdistön tuen lisäämisestä, radiomainostoiminnan
49449: mahdollisesti alkaessa.
49450:
49451:
49452: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
49453:
49454: Voimas~a oleva yleisradiotoimintaa säätelevä EBU on tiedustellut tiettävästi Yleisradion
49455: lainsäädäntö on uskonut korkeimman valvonta- kantaa asiaan, nimenomaan niiltä osin initkä
49456: vallan eduskunnalle. Eduskunta suorittaa tätä koskevat lähettimien pysyväistä hallintaa ja
49457: valvontaa asettamansa hallintoneuvoston kautta, vastaa ko. MTV lopullisesti ohjelmistaan vai
49458: joka on Oy Yleisradio Ab:n korkein valtaa onko Yleisradiolla lopullinen vastuu.
49459: käyttävä elin. Hallintoneuvoston päätökset si- Yleisradio on ilmeisesti todennut, että
49460: tovat myös Oy Mainos Televisio Reklam Ab:n MTV :n televisio-ohjelmatoiminta rakentuu yk-
49461: toimintaa. sinomaan Yleisradion luvalle. Sanamuoto koros-
49462: Mainostelevisio on kuitenkin tehostanut voi- taa MTV :n kylkiäisasemaa ( subsidiary status).
49463: makkaasti pyrkimyksiään irtautua nykyisestä Yleisradiolla on oikeus siirtää MTV:n ohjel-
49464: käytännöstä ja samalla soveliain toimenpitein mat toiseen ajankohtaan tai käyttää MTV:n
49465: motittaa Yleisradio siten, että tie avautuu kau- ohjelma-aikaa omaan · ohjelmatoimintaan, jos
49466: pallisen televisiotoiminnan täydelliselle itsenäi- Euro-, Pohjois- tai Intervisiotoiminta tällaista
49467: syydelle ja ohi kansanvaltaisen valvonnan. edellyttää lähetysmuutosten vuoksi. Samoin on
49468: Tällaisen operaation haaroista voidaan mai- asian laita jos tekniset syyt, ohjelma-ajan yli-
49469: nita seuraavat pyrkimykset: tykset tai muut vastaavat seikat johtavat siir-
49470: 1. Esitys kansainväliselle ka~allisten radio- toon. Lisäksi Yleisradio muistutti hallintoneu-
49471: yhtiöiden muodostamalle liitolle eli European vostonsa päätösoikeudesta ohjelmapolitiikan
49472: Eroadcasting Unionille MTV :n hyväksymisestä suhteen sekä vaatimuksesta, että ohjelmien tu-
49473: liiton jäseneksi. lee olla 24 tuntia ennen lähetystä Yleisradion
49474: saatavissa jos harjoitukset eivät tätä estä:
49475: 2. Esitys Yleisradiolle radiomainostoiminnan EBU:n kokoukselle sen omaf elimet suosit-
49476: aloittamisesta. tavat, että MTV:n anomusta ei hyväksyttäisi.
49477: 3. Esitys että Posti- ja lennätinhallitus ot- Jäsenyyden merkitys on kansainväliseltä kan-
49478: taisi valvontaansa ja hallintaansa yleisradiotoi- nalta erittäin huomattava ja avaisi portit kan-
49479: minnassa käytettävät lähetysverkot. santaloudellisesti tuhlailevalle, yleisradiopoliit-
49480: 4. Pyrkimykset eri tavoin vesittää vallitsevia tisesti vaikeasti valvottavalle ja toimiluvan kan-
49481: tehtävänjakaja ja sopimuksia Yleisradion kans- nalta hankalasti perusteltavissa olevalle ohjel-
49482: sa mm. koskien pidättyvyyttä harrastaa uutis- matoiminnalle.
49483: ia ajankohtaistoimintaa sekä kansainvälistä oh- MTV vaatii myös lähettimien ja ohjelman-
49484: jelmatoimintaa. siirtoverkkojen siirtämistä posti- ja lennätinhal-
49485: Euroopan yleisradiounionin (EBU) hallinto- litukselle. Tällainen siirto veisi perustan koko
49486: neuvosto ( Administrative Council) päättänee nykyiselle. järjestelmälle perustuvalta. yleisradio-
49487: seuraavassa kokouksessaan Genevessä ottaa toiminnalta. Eräs syy siihen, että Yleisradion
49488: kielteisen kannan MTV :n anomukseen. Näin radio- ja televisiotoiminta on päässyt aikanaan
49489: MTV on kärsimässä vakavaa kansainvälistä ta- nopeasti vauhtiin sekä kehittynyt teknisesti
49490: kaiskua. ajan vaatimuksia vastaavasti on ollut se, että
49491: EBU :n sääntöjen mukaan todetaan, että "yh- Yleisradio rasittamatta yhteiskunnan rajoitettu-
49492: tiö harrastaa yleisradiotoimintaa jos se tuottaa ja varoja, esim. valtion talousarvion kautta, on
49493: ohjelmia ja vastaa ohjelmista joita lähetetään lisenssivarojen turvin rakentanut lähettimet ja
49494: yhden tai useamman lähettimen kautta, jotka verkot.
49495: sillä on pysyvästi käytössään". Vain tällainen MTV on viime aikoina kiinnittänyt palve-
49496: järjestö pääsee EBU:n aktiivijäseneksi. lukseensa toimittajia, joiden ilmeisenä tehtä-
49497: 14/73
49498: 2
49499:
49500: vänä tulee olemaan nimenomaisesti ajankohtai- mien julkaisemista. MTV siis pyrkisi täten
49501: sen ja jopa uutisluontoisen ohjelmiston tuot- "ostamaan" osan lehdistöä puolelleen ja sa-
49502: taminen. Tästä MTV aikaisemmin on luopunut malla viemään Yleisradioita ilmoituskuluina ra-
49503: Yleisradion kanssa tekemissään sopimuksissa. diomainonnan aiheuttamasta tulonlisäyksestä
49504: Kirjelmässä Yleisradiolle (lokakuun 16 pnä merkittävän määrän pois.
49505: 1972) MTV ehdottaa Yleisradiolle radiotoimin- Merkittävää kyllä MTV kirjelmässään mai-
49506: nan aloittamista. MTV väittää siinä, että Suo- nitsee myös oman "voimakkaasti laajentuneen"
49507: men radio-ohjelmisto olisi määrällisesti vähäistä kansainvälisen toimintansa. MTV väittää, että
49508: verrattuna Euroopan maihin ja mainitsee Suo- sen kansainvälistä toimintaa helpottaisi radio-
49509: messa lähetettävän vain kahta ohjelmaa. Täl- mainonnan aloittaminen. Kirjelmässään MTV
49510: löin MTV tietoisesti unohtaa alueohjelmat, esittää Yleisradiolle, juuri kun yhtiö on ollut
49511: jotka eivät kaupalliseen ohjelma-ajatteluun so- laatimassa ns. viisivuotisbudjettiaan, että radio-
49512: vikaan, sekä ruotsinkieliset ohjelmat. Nämä mainonnan aloittaminen MTV :n alaisuudessa
49513: sektorit mukaan laskien Suomen radiotoiminta toisi Yleisradiolle yli 10 miljoonan markan
49514: on kansainvälisen kehityksen kärjessä. MTV mainostulot vuodessa. MTV esittää myös, että
49515: toteaa televisiomainonnasta saadun myönteisiä Yleisradion hallintoneuvosto tutkisi asian ja an-
49516: kokemuksia. Toisenlaisiakin kokemuksia on. taisi mainonnan MTV:n hoidettavaksi. Sen si-
49517: Ehdotuksessaan MTV lähtee siitä, että se jaan MTV ei mainitse kuinka suuriksi sen
49518: tuottaisi paitsi radiomainoksia myös radio-oh- omat "kulut" nousisivat. On mainittu, että
49519: jelmaa. "On hyvin todennäköistä, että mainos- nämä olisivat vähintään kolmen miljoonan mar-
49520: ohjelmat muodostuvat suosituiksi myös radios- kan luokkaa.
49521: sa. Kaupallisen yhtiön vaikeana ja vaativana On sinänsä periaatteellisesti vastenmielistä,
49522: tehtävänä on luoda ohjelmisto, jota seurataan että MTV pyrkii operoimaan julkisuudelta sa-
49523: ja arvostetaan. Se ei luonnollisestikaan voisi lassa näin suurisuuntaisin ja ajallisesti tahdiste-
49524: palvella kaikkia niitä radionkuuntelijoita, jotka tuin suunnitelmin kuin nyt on mainittu. Kaikki
49525: tällä hetkellä toivovat lisää itselleen tarkoitet- esitetyt suunnitelmat tähtäävät täysin oman ja
49526: tuja ohjelmia. Toisaalta kuitenkin radiomai- itsenäisen ja eduskunnan todellisen kontrolli-
49527: nonta loisi Oy Yleisradio Ab:lle nykyistä tun- vallan ulkopuolella olevan radio- ja tv-toimin-
49528: tuvasti paremmat mahdollisuudet sen oman oh- nan aloittamiseen ja jatkamiseen.
49529: jelmaosuuden lisäämiseen." Yleiseltä kannalta on lisäksi merkittävää, että
49530: MTV toivoo, että järjestely ei aiheuttaisi li- radiomainonnan aloittaminen merkitsisi yhteis-
49531: sää vaikeuksia lehdistölle. Kuitenkin radiomai- kunnan rahallisten velvoitusten moninkertaistu-
49532: nostutkimukset osoittavat, että nimenomaan mista vaikeuksissa olevan lehdistön suhteen.
49533: suhteellisen halpa ja alueellisesti tehokas radio- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
49534: mainonta on omiaan vähentämään nimenomaan tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
49535: sanomalehdistön ilmoitustuloja. MTV väittää, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
49536: että valtakunnallisesti toteutettu mainosradio vaksi seuraavan kysymyksen:
49537: "ei mitenkään muuttaisi" vaikeuksissa toimi-
49538: vien lehtien ilmoitustuloja. Epäilemättä, MTV Miten valtiovalta voi lisätä tukeaan
49539: sanoo, kannattaisi myös harkita miten näiden vaikeuksissa olevalle lehdistölle Mainos-
49540: lehtien taloutta voisi puoluetuen lisäksi ko- television mahdollisesti aloittaessa leh-
49541: hentaa tutkimalla niitä ehdotuksia, joita leh- distön talouksille tuhoisan radiomainos-
49542: distö on tehnyt, mm. maksullisten radio-ohjel- toiminnan?
49543: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1972.
49544:
49545: Ralf Friberg. Seppo Tikka.
49546: 3
49547:
49548:
49549:
49550:
49551: Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
49552:
49553: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tien avustamiseen. Miten suuria maar1a puo-
49554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lueet lehdistötukeen voivat myöntää, on kun-
49555: olette 30 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn kin puolueen oma asia valtion voimatta siihen
49556: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston puuttua. Ainoana rajoituksena on puoluelaissa
49557: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ( 10/69) oleva määräys siitä, että puoluetukea
49558: edustaja Ralf Fribergin ym. näin kuuluvasta voidaan myöntää vain puolueen säännöissä ja
49559: kirjallisesta kysymyksestä n:o 291: yleisohjelmassa määritellyn julkisen toiminnan
49560: tukemiseen. Näin ollen on katsottava, että
49561: "Miten valtiovalta voi lisätä tukeaan puoluetukena saatuja varoja voidaan käyttää
49562: vaikeuksissa olevalle lehdistölle Mainos- vain sellaisten lehtien avustamiseen, jotka tu-
49563: television mahdollisesti aloittaessa leh- kevat puolueen julkista toimintaa. Viimeksi
49564: distön talouksille tuhoisan radiomainos- mainitusta seikasta valtioneuvoston kanslia
49565: toiminnan?" puoluetuen käyttöä valvovana viranomaisena
49566: pyrkii käytettävissä olevin keinoin vakuuttu-
49567: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maan. Niinpä kanslia on jokin aika sitten pyy-
49568: vasti seuraavaa: tänyt puolueilta po. seikasta lisäselvitystä vuon-
49569: Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvostolle on na 1971 myönnettyjen avustusten osalta.
49570: mainostelevisiotoimintaa harjoittavan erään yh- Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion
49571: tiön taholta 10 päivänä lokakuuta 1972 lähe- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1973 on ehdo-
49572: tetty radiomainostoiminnan aloittamista kos- tettu sanomalehdistön tukemiseen momentille
49573: keva kirje. Em. hallintoneuvosto on työjaos- .31.55.41 yhteensä 10 000 000 mk kuluvan
49574: toosa ·kautta jättänyt kirjeen yhtiön johtokun- vuoden 9 000 000 mk:n suuruisen määrärahan
49575: nan käsiteltäväksi, joka tulevan vuoden alussa sijasta.
49576: tulee jättämään esityksensä hallintoneuvostolle. Valtioneuvosto on asettanut 28. 6. 1972 vies-
49577: Radiomainostoiminnan mahdollinen sallimi- tintäpoliittisia kysymyksiä selvittelevän komi-
49578: nen vaatii valtioneuvoston päätöksellä muutok- tean, jonka mm. tulee tutkia suomalaisen leh-
49579: sen Oy Yleisradio Ab:n toimilupaan. distön rakennetta ja taloudellista tilannetta sekä
49580: Ns. puoluetuen kannalta todettakoon, että laatia ehdotus lehdistötuen järjestämisestä.
49581: puoluetoiminnan· tukemiseen myönnettyjä va- Kysymys mainonnasta yleensä yleisradiotoi-
49582: roja puolueet voivat voimassa olevan lainsää- minnassa tulee Eduskunnan ratkaistavaksi yleis-
49583: dännön mukaan käyttää, paitsi muuhun, leh- radiolainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
49584: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1972.
49585:
49586:
49587: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
49588: 4
49589:
49590:
49591:
49592:
49593: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
49594:
49595: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen belopp partierna kan bevilja för understödjande
49596: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av tidningspressen är varje partis ensak, som
49597: av den 30 november 1972 till vederbörande staten icke kan taga befattning med. Den enda
49598: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- inskränkningen är den i partilagen ( 10/69 )
49599: jande av riksdagsman Ralf Friberg m. fl. ställ- ingående bestämmelsen om att partistöd endast
49600: da skriftliga spörsmål nr 291: kan .beviljas för stödjande av i partiets stadgar
49601: och i det allmänna programmet angiven offent-
49602: "Hur kan statsmakten öka sitt stöd lig verksamhet. Sålunda bör det anses, att me-
49603: till tidningspressen som befinner sig i del som erhållits i partistöd kan användas en-
49604: svårigheter, då Reklamtelevisionen even~ dast för understödjande av sådana tidningar
49605: tuellt inleder en för tidningspressens som stödjer partiets offentliga verksamhet. Så-
49606: ekonomi skadlig radioreklamverksam- som den myndighet som utövar tillsyn över
49607: het?" användningen av partistödet försöker stats-
49608: rådets kansli med tillbuds stående medel se
49609: Såsom svar på sporsmålet får jag vördsamt till, att bestämmelsen följs. Sålunda har kans-
49610: anföra följande: liet för någon tid sedan av partierna anhållit
49611: om tilläggsutredning angående ifrågavarande
49612: Tili Oy Yleisradio Ab:s förvaltningsråd har omständighet beträffande de understöd som be-
49613: från ett bolag som bedriver reklanitelevisions- viljats år '1971.
49614: verksamhet den 10 oktober 1972 sänts en 1 regeringens proposition till Riksdagen an-
49615: skrivelse angå~nde inledande av radioreklam- gående statsförslaget för år 1973 har under mo-
49616: verksamhet. Förvaltningsrådet har . genom sin mentet 31.55.41 för understödjande av tid-
49617: arbetssektion lämnat skrivelsen till bolagets ningspressen föreslagits sammanlagt 10 000 000
49618: direktion för handläggning, och direktionen mk i stället för innevarande års anslag på
49619: kommer att i början av inkommande år över- 9 000 000 mk.
49620: lämna en framställning i saken ·tili förvaltnings- Statsrådet har 28. 6. 1972 tillsatt en kom-
49621: rådet. · mitte för utredning av kommunikationspolitiska
49622: En eventuell tillåtelse av radioreklamverk- frågor, viiken bland annat bör undersöka den
49623: samhet kräver en ändring av Oy Yleisradio finska tidningspressens struktur och ekonomis-
49624: Ab:s koncession medelst statsrådsbeslu!. ka situation samt uppgöra förslag tili ordnande
49625: Med tanke på det s.k. partistödet må det av stödet till tidningspressen.
49626: konstateras, att medel som beviljats för stöd- Frågan om reklam i allmänhet inom rund-
49627: jande av partiverksamhet enligt gällande lag- radioverksamheten kommer att avgöras av
49628: stiftning kan användas av pattieroa bland an- Riksdagen i samband med revideringen av
49629: nat för understödjande av tidningar. Hur stora rundradiolagstiftningen.
49630: Helsingfors den 29 december 1972.
49631:
49632:
49633: Trafikminister Pekka Tarjanne.
49634: Kirj. ksm. n:o 292.
49635:
49636:
49637:
49638:
49639: Aalto: Kehitysvammaisia koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
49640:
49641:
49642: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
49643:
49644: Valtioneuvosto asetti marraskuun 3 päivänä mista. Ehdotuksen mukaan kehitysvammaisiksi
49645: 1966 komitean selvittämään vajaamielishuolto- katsottaisiin kaikki ne henkilöt, joiden kehitys
49646: toimi.nnassa olevia puutteita ja laatimaan ehdo- on estyn)1lt tai häiriintynyt synnynnäisen tai ke-
49647: tuksensa näiden puutteiden korjaamiseksi sekä hitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman
49648: sanottua huoltoa koskevan ~ainsäädäMön tar- vuoksi. Käsitteen piiriin tulisivat siten monet
49649: kistamiseksi. Myöhemm1n valtioneuvosto vielä eri tavoin fyysisesti vammautuneet sekä myös
49650: laajensi komitean toimeksiautoa siten, että ko- aistivammaiset. Komitea ehdottaa edelleen,
49651: mitean tuli selvittää kaikkien kehitysvammais- että nykyisen vajaamielislain tilalle säädettäi-
49652: ten edtyishuollon järjestäminen sekä valmistaa siin kehitysvammalaki. Kehitysvammalain mu-
49653: sitä koskevat lakiehdotukset. kainen sosiaalihuolto olisi luonteeltaan tois-
49654: Komitea sai mietintöluonnoksensa valmiiksi sijaista yhteiskunnan tarjoamiin yleisiin palve-
49655: huhtikuussa 1969, jolloin siitä pyydettiin lu- luihin verrattuna. Laissa olisi myös määräys,
49656: kuisa määrä vkanomrusten, järjestöjen, laitosten jonka mukaan kehitysvammaisella on oikeus
49657: ja yksityisten asiantuntijoiden lauSUlli1:oja. Jät- tällä lailla järjestettävään erityishuoltoon siltä
49658: täessään mietintönsä valtioneuvostolle maalis- osin kuin hän ei muun lain nojalla saa tarvitse-
49659: kuun 20 päivänä 1970 komitea katsoi, että maansa palvelua.
49660: eduskunnalle annettavan lakiesityksen vrumis- Kuten edellä olevasta ilmenee, komitea on
49661: telu sosiaali- ja terveysministeriössä voitaisiin suorittanut merkittävän vajaoamidishuollon
49662: aloittaa välittömästi. Valmistelutyön helpotta- alaa koskevan kartoituksen sekä laatinut tämän
49663: miseksi komttean mietintöön otettiin erityinen perusteella yksityiskohtaiset lakiehdotukset pe-
49664: tiivistelmä ehdotuksista siten, että sitä voitai- rusteluineen. Esityksen vail.mistelu on kuitenkin
49665: siin käyttää myös eduskunnalle annettavan hal- nyt juuttunut ministeriöön yli kahden vuoden
49666: lituksen lakiesityksen perusteluina. ajaksi. Tällainen viivästys on omiaan aiheutta-
49667: Voimassa oleva vajaamielislaki ( 107/58) on maan epävarmuutta ja vaikeuksia erityisesti ko-
49668: monessa suhteessa laitoshuo1tolaki. Tämä on tona hoidettavien kehitysvammaisten lasten
49669: luonnollista, sillä lain säätämisajankohtana oli vanhempien keskuudessa.
49670: vielä vallitsevana laitoskeskeinen suuntaus, joka Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
49671: illmenee sekä itse lakitekstistä että va!lmistdun tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
49672: eri vaiheissa esitetyistä ajatuksista. Viime vuo- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
49673: sien kehityksen tuloksena tilanne on muuttu- vaksi seuraavan kysymyksen:
49674: nut myönteisemmäksi erityisesti kuntoutustilo-
49675: jen ja kuntoutuksesta vastaavan henkilökunnan Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
49676: osalta. Tästä ja lakiin tehdyistä muutoksista ryhtynyt kehitysvammaJaki!k:omitean v.
49677: huolimatta laki edelleen on puutteellinen ja vaa- 1970 jättämän mietinnön johdosta, ja
49678: tii nopeita ja perusteellisia tarkistuksia. onko Hallituksen tarkoituksena antaa
49679: Huolellisen selvitystyön jälkeen edellä mai- eduskunnaille esitys kehitysvammaisia
49680: nittu komitea on päätynyt ehdottamaan kehi- koskevan Jainsäädännön uudistami-
49681: tysvammainen-käsitteen huomattavaa laventa- sesta?
49682: Hdsingissä 1 päivänä joulukuuta 1972.
49683:
49684: Lyyli Aalto.
49685:
49686: 1183/72
49687: 2
49688:
49689:
49690:
49691:
49692: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
49693:
49694: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tusministeriön, lääkintöhall1tuksen ja sosiaali-
49695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hallituksen lausunnon komitean lopullisesta
49696: olette 1 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn kir- mietinnöstä. Valtiovarainm1nisteriön 1ausunnon
49697: jeenne ohella ,toimitnanUJt va:ltioneuvoston johdosta sosiaatli- ja terveysministeriö ·kehotti
49698: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 15. 3. 1971 päivätyllä kirjeellä sosiaalihalH-
49699: edustaja Aallon ym. näin kuulu~asta kirjalli- tusta selvittämään muun muassa lain piiriin tu-
49700: sesta kysymyksestä n:o 292: 'levien kehitysvammaisten lukumäärän ~sekä eh-
49701: dotettujen uudistusten aiheUJttamat kustannus-
49702: "Mihin toimenp1tersun Hallitus ~aikutukset.
49703: on ryhtynyt kehitysvammalakikomitean Sosiaalihallitus lähetti 13. 5. 1972 päivåityllä
49704: v. 1970 jättämän mietinnön johdosta, ja kirjeehlä pyydetyt selvitykset sekä oman ehdo-
49705: onko Hallituksen tarkoituksena an- tuksensa kehitysvammalaiksi, joka jonkin ver-
49706: taa eduskunnalle es1tys kehitysvammai- ran poikkesi kehitysvammalakikomitean ehdo-
49707: sia koske~an lainsäädännön uudiSitami- tuksesta.
49708: sesta?" Komitean ja sosiaalihallituksen ehdotusten
49709: pohjalta on sosiaali- ja terveysministeriössä vii-
49710: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- meistelty ehdotusta hallituksen esitykseksi
49711: vasti seuraavaa: eduskunnalle kehitysvammalaiksi. Esitys tulta-
49712: Sosiaali~ ja terveysministeriö pyysi 6. 8. 1970 neen antamaan ensi vuoden .alkupuoleLla.
49713: päivätyllä kirjeellä valtiovarainm1nisteriön, ope-
49714: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1972.
49715:
49716: Ministeri Pentti Pekkarinen.
49717: 3
49718:
49719:
49720:
49721:
49722: T i 11 Riksd agens H err T a 1 m a n.
49723:
49724: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen och socials.tyrelsens utlåtande om kommittens
49725: anger bar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse slutliga betänkande. Social- och hälsovårds-
49726: av den 1 december 1972 tili vederbörande minhteriet uppmanade på grund av finans-
49727: medlem av statsrådet översänt avskrift av ministeriets utlåtande sodalstyrelsen genom en
49728: följande av riksdagsman Aalto m. fl. stä1lda skrivelse av 15. 3. 1971 att utreda bland annat
49729: spörsmål nr 292: antalet utvecklingsstörda som skulle komma att
49730: omfattas av lagen, och de kostnader som den
49731: "ViJka åtgärder har Regeringen vid- föreslagoo revisionen skuJ.le medföra.
49732: tagit på grund av kommhtens för ut- Socialstyrelsen insände med en skri.velse av
49733: vecklingsstörda betänkande av år 1970, 13. 5. 1972 de begärda utredningarna och sitt
49734: och eget förs1ag tili en lag om utvecklingsstörda,
49735: har Regeringen för 'avsikt att tili vilket i någon mån avvek från det av kom-
49736: riksdagen avlåta proposition angående m1tten för utvecklingsstörda framställda för-
49737: förnyande av lagstiftningen om utveck- slaget.
49738: Hngsstörda?" På basen av kommittens och socialstyrelsens
49739: försJag har i sociarl- och hälsovårdsminit>teriet
49740: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt utarbetats ett förslag till regeringens proposi-
49741: anföra följande: tion tili r1ksdagen angående lag om utvecklings-
49742: Social- ooh hälsovårdsministeriet anhöll i en störda. Propositionen torde avlåtas under första
49743: skrivelse av 6. 8. 1970 om fin'<lnsministeriets, häilften av det inkommande året.
49744: undervisningsministeriets, medicinalstyrelsens
49745: Helsingfors den 18 december 1972.
49746:
49747: Minister Pentti Pekkarinen.
49748: Kirj. ksm. n:o 293.
49749:
49750:
49751:
49752:
49753: Koskinen: Koul'utus- ja harjoitusolosuhteiden varusmiesten ter-
49754: veydelle aiheuttamien vaarojen torjumisesta.
49755:
49756:
49757: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49758:
49759: Kuolemantapaukset asevelvollisten keskuu- palvelukseen muutetaan ihmisarvoa alentavaan,
49760: dessa heidän suorittaessaan varusmiespalvelus- alistettuun asemaan, jonka toiminta- ja marssi-
49761: taan ei valitettavasti maassamme ole harvinai- kelpoisuudesta päättävät muut kuin hän itse,
49762: sia. Ne kuitenkin tiedoksi tultuaan aina aiheut- tai yksikön lääkäri. Halveksivaa asennetta va-
49763: taa keskusteluja ja johtopäätöksiä tapausten rusmieheen ja hänen kuolemaansa osoittaa ta-
49764: yksityiskohdista1 sekä vaatimuksia tapausten paus Rovajärven harjoitusleiriitä viime heinä-
49765: tutkimisesta. Näitä tapauksia sattuu meillä vuo- kuussa. Sotilaan kuoleman johdosta suoritetun
49766: sittain useampi kuin yksi, mutta toistuvista suruliputuksen merkitystä selosti luutnantti
49767: vaatimuksista huolimatta asevelvollisten kou- pyynnöstä asiaa tuntemattomille, "olisi nostettu
49768: lutuksen ja kohtelun osalta tilanteeseen ei ole korkeammalle, mutta jäi jumiin". Esimerkki
49769: saatu parannusta aikaan. osoittaa miten halpa sotilaan elämä rauhanomai-
49770: Tuorein tapaus tähän murheelliseen tilastoon sissa palvelutehtävissä on.
49771: merkitään Hämeenlinnasta. Kuluneen marras- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
49772: kuun 24 päivänä sotilasosaston · ollessa palaa- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
49773: massa pitkältä marssilta Parolaan, tuupertui tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
49774: Forssasta kotoisin oleva panssarimies Seppo vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
49775: Mattila kuolleena maahan. On ehtinyt kulua
49776: kokonainen viikko valmistaa selostusta tapah- Onko Hallitus tietoinen koulutus- ja
49777: tuneesta että se näyttäisi uskottavalta ja to- harjoitusolosuhteiden haitoista .ja vaaral-
49778: tuudenmukaiselta mitä se saattaa ollakin. Aikai- lisuudesta niihin komennettujen varus-
49779: semm.ifl vastaavanlaisiin tapauksiin viitaten ja miesten terveydelle ja elämälle, ja jos
49780: niiden turkimu!!tulosten perusteella mitä julki- on,
49781: suuteen on annettu, on oikeutettua vaatia täs- ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-
49782: säkm tapauksessa pernosteeilista tutkimusta. piteisiin tässä mielessä nykyistä
49783: Yleisesti on tiedossa upseerien vihamielinen turvallisempien olosuhteiden luomiseksi
49784: asenne varusmiestä kohtaan ja nimenomaan alo- maamme kaikissa varuskunnissa? ·
49785: kasaikana. Nuori mies astuessaan Varusmies-
49786: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1972.
49787:
49788: Aarne Koskinen.
49789:
49790:
49791:
49792:
49793: 22/73
49794: 2
49795:
49796:
49797:
49798:
49799: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
49800:
49801: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vaiheissa. Tavoitteena on fyysisen kunnon nos-
49802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies taminen 4 kuukaudessa tasolle, jota täysitehoi-
49803: olette kirjeenne n:o 2011 ohella 1 päivänä nen taistelukoulutus edellyttää.
49804: joulukuuta 1972 lähettänyt valtioneuvoston Varusmiesten fyysisen kunnon lähtötaso mi-
49805: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- tataan ensimmäisten palveluspäivien aikana lää-
49806: taja Aarne Koskisen tekemän seuraavan sisäl- kärintarkastuksen jälkeen suoritettavalla kun-
49807: töisen kysymyksen: totestillä, joka uusitaan vähintään 4 kuukauden
49808: välein. Testausmenettelyllä, joka on ollut voi-
49809: "Onko Hallitus tietoinen koulutus- ja massa 1.5. 6. 1970 saapumiserästä alkaen, hae-
49810: harjoitusolosuhteiden haitoista ja vaaral- taan joukosta huonokuntoisimmat, jotka voi-
49811: lisuudesta niihin komennettujen varus- daan vapauttaa rasittavimmista harjoituksista
49812: miesten terveydelle ja elämälle, ja jos ja kehittää heidän kuntoaan hdpomman ohjel-
49813: on, man mukaan. Myöhemmillä testeillä tarkkail-
49814: ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen- laan joukon kunnon ja erityisesti huonokuntoi-
49815: piteisiin tässä mielessä nykyistä simpien kehitystä. Tämän menettelyn avulla
49816: turvallisempien olosuhteiden luomiseksi kouluttaja pysyy tietoisena koulutettaviensa
49817: maamme kaikissa varuskunnissa?" suorituskyvystä ja voi asettaa vaatimukset sitä
49818: vastaaviksi.
49819: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Sotilaskoulutuksessa harjoiteltavien toiminto-
49820: seuraavaa: jen suoritustapa on määrätty ohjesäännöissä ja
49821: Puolustuslaitoksen :koulutusohjelmat on laa- niitä vastaavissa muissa määräyksissä, joita laa-
49822: dittu siten, että vaativampiin suorituksiin siir- dittaessa otetaan turvallisuusnäkökohdat huo-
49823: rytään vasta kun koulutettavien taito ja fyysi- mioon niin pitkälle kuin tehtävän suoritusta
49824: nen kunto sitä edellyttää. Koulutusohjeissa ja vaarantamatta on mahdollista. Koska ohjesään-
49825: muun muassa "Kouluttajan oppaassa" käske- nöt on tehty sodan aikaa varten, eivät ne sel-
49826: tään kouluttajia aina ottamaan huomioon kou- laisenaan takaa riittävää turvallisuutta rauhan
49827: lutusvaihe ja koulutettavien taso. Erityisesti ajan koulutuksessa. Tämän vuoksi on laadittu
49828: alokkaiden koulutuksen osalta korostetaan rau- erityiset varomääräykset sellaisia harjoituksia
49829: hallisuutta, kärsivällisyyttä ja vaatimusten lisää- ja tilanteita varten, joissa onnettomuusvaara
49830: mistä vain siinä tahdissa kuin koulutettavien pelkästään ohjesääntöjen määräyksiä noudattaen
49831: suoritustaso edellyttää. on olemassa.
49832: Nuorison fyysisen suorituskyvyn heikkene- Varomääräyksissä käsketään yksityiskohtai-
49833: minen ja huonokuntoisten määrän jatkuva li- sesti suoritustapa ja varotoimenpiteet, joita on
49834: sääntyminen varusmiespalvelukseen astuvien noudatettava muun muassa ammunnoissa, am-
49835: joukossa on otettu sotilaskoulutuksessa huo- pumatarvikkeiden sekä räjähtävien tai muuten
49836: mioon. Tähän liittyvät ohjeet on käsketty py- vaarallisten aineiden käsittelyssä, tietyn erikois-
49837: syväismääräyksessä "Varusmiesten fyysinen kaluston käytössä ja tilanteissa, joissa ulkois-
49838: kunto ja sen kehittäminen". Tässä määräyk- ten olosuhteiden vudksi on noudatettava eri-
49839: sessä korostetaan erityisesti, että palveluksen tyistä varovuutta. Todettakoon, että ammun-
49840: fyysisen rasituksen lähtötaso on asetettava riit- noissa on johtajan apuna aina tietty henkilöstö,
49841: tävän matalalle, josta vaatimuksia johdonmukai- jonka tehtävänä on yksinomaan valvoa, että
49842: sesti lisätään siten, ettei ylitetä elimistön suo- varomääräyksiä noudatetaan. Varomääräykset
49843: rituskykyä. Tämän mukaisesti on samassa käs- säilytetään omana kokoelmanaan jokaisessa pe-
49844: kyssä annettu ohjeet muun muassa marssien rusyksikössä. Kouluttajien on tunnettava ja nou-
49845: pituuksista ja marssinopeuksista eri koulutus- datettava varomääräyksiä. Ne opetetaan myös
49846: 3
49847:
49848: koulutettaville ennen harjoitusta niiltä osin kastuksissa ilmennyt mitään sellaisia seikkoja,
49849: kuin heidän toimintansa kannalta on tarpeel- jotka olisivat vaikuttaneet hänen pal'veluskel-
49850: lista. poisuuteensa.
49851: Sellaisissa varusmiesten suorittamissa töissä, Huolimatta siitä, että varusmiesten fyysisen
49852: jotka eivät kuulu sotilaallisiin harjoituksiin kunnon kehittämisestä ja valvonnasta on an-
49853: noudatetaan työturvallisuuslain määräyksiä. Va- nettu tarkat ohjeet ja niitä myös noudatetaan
49854: rusmiesten määrääminen tähän ryhmään kuulu- on luonnollista, että koulutuksessa joudutaan
49855: viin vaarallisiksi katsottaviin tehtäviin on ko- fyysiselle rasitukselie alttiiksi. Tällöin on nou-
49856: konaan kielletty. datettav-asta varovuudesta huolimatta olemassa
49857: Mitä tulee kysymyksessä mainittuun panssa- se riski, että jollakin varusmiehellä on piHevä:
49858: rimies Seppo Mattilan tapaukseen, on kyseessä sairaus, jota ei ole tarkastuksissa havaittu ja
49859: ollut normaali koulutusohjelman mukainen jonka vuoksi hän ei kestä fyysistä rasitusta.
49860: marssi, joka oli merkitty sekä viikko- että päi- Näin on ollut Mattilan kohdalla.
49861: väpalvelusohjelmaan. Marssi oli .noin 13.5 kilo- Puolustuslaitoksen toimesta pyritään mahdol-
49862: metriä pitkä ja se oli kolmas Mattilan yksiköl- lisuuksien rajoissa kehittämään terveydenhoitoa
49863: le. Mattila oli osall.istunut sanottuun mar.ssiin siten, että asevelvollisten kutsunta-, alokas- ja
49864: kerran aikaisemmin. Ennen ma11SSille lähtöä oli muissa lääkärintarkastuksissa voitaisiin havaita
49865: marssiin osallistuvilla ollut :mahdollisuus tarkis- mahdolliset piilevätkin sairaudet ja niin ennalta
49866: tuttaa terveydentilansa. Mattila ei kuitenkaan välttää fyysisen rasituksen aiheuttamat vaarat.
49867: pyytänyt tarkastusta tni.ssään vaiheessa, vaikka Merkille pantavaa kuitenkin on, että kokonais-
49868: hänellä oli olllakohtainen käsitys mars~>ireitistä kuofieisuus varusmiesten keskuudesssa ei ole
49869: edellisen marssisuorituks~$a puusteella. Mat- suurempi kuin samanikäisten kohdalla maassa
49870: tilan kohdalla ei ole aikaisemmissa lääkärintar- yleensä.
49871: Helsingissä 5 p!iivånä tammikuuta 1973.
49872:
49873: Puolustusministeri Kristian Gestrin.
49874: 4
49875:
49876:
49877:
49878:
49879: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
49880:
49881: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen prestationsförmåga icke överskrids. I enlighet
49882: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse härmed har i samma direktiv meddelats anvis-
49883: nr 2011 av den 1 december 1972 till veder- ningar bl.a. angående marschernas längd och
49884: börande medlem av statsrådet översänt följande marschhastigheten i olika utbildningsskeden.
49885: av riksdagsman Aarne Koskinen ställda spörs- Målet är, att inom en tid av 4 månader höja
49886: mål: den fysiska konditionen tili den nivå som
49887: stridsutbildning med full effekt förutsätter.
49888: "Är Regeringen medveten om de Utgångsnivån för beväringarnas fysiska kon-
49889: olägenheter och faror som förhållandena dition mäts under de första tjänstgöringsdagar-
49890: vid utbildning och övningar innebär na efter verkställd läkarundersökning genom
49891: för de beväringars hälsa och liv som en konditionstest, som upprepas med minst
49892: kommenderas tili· dessa, och om så är 4 månaders intervaller. Genom testförfarandet,
49893: fallet, som varit i bruk sedan inryckningskontingenten
49894: kommer Regeringen att ofördröjligen 15. 6. 1970, tar man från kontingenten ut dem
49895: vidtaga åtgärder i syfte att i detta hän- som har den svagaste konditionen för att be-
49896: seende skapa tryggare förhållanden inom fria dem från de mest ansträngande övillngar-
49897: samtliga garnisoner i landet?" na, och uppbygga deras kondition inom ramen
49898: för ett lättare program. Genom senare test
49899: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kontrolleras utvecklingen av kontingentens
49900: anföra följande: kondition och särskilt utvecklingen hos dem
49901: Försvarsväsendets utbildningsprogram har ut- som har den svagaste konditionen. Sålunda
49902: arbetats så, att man övergår tili mera krävande hålles utbildaren underkunnig om prestations-
49903: prestationer först då färdigheten och den fysis- förmågan hos dem som han utbildar och kan
49904: ka konditionen hos dem som skall utbildas för- ställa fordringarna i relation härtill.
49905: utsätter detta. I utbildningsansvisningarna och I reglementen och i andra motsvarande be-
49906: bl.a. i instruktionsboken "Kouluttajan opas" stämmelser har bestämts hur de funktioner som
49907: uppmanas utbildarna att alltid taga i bea:ktande inövas under · militärutbildningen skall genom-
49908: utbildningsskedet och nivån hos dem som skall föras. Härvid har säkerhetssynpunkter beaktats
49909: utbildas. Särskilt i fråga om utbildningen av så långt detta är möjligt utan att genomföran-
49910: rekryter betonas vikten av lugn, tålamod och det av uppgiften äventyras. Då reglementena
49911: utökning av kraven endast i dent takt presta- har utfärdats med tanke på krigsförhållanden,
49912: tionsnivån hos dem som skall utbildas förut- utgör de ej som sådana någon garanti för till-
49913: sätter. räcklig säkerhet vid utbildning under fredstid.
49914: Försvagningen av ungdomens fysiska presta- Särskilda säkerhetsföreskrifter har därför utar-
49915: tionsförmåda och den fortgående ökningen av betats för sådana övningar och situationer, där
49916: personer med svag kondition bland de värn- fara för olycksfall föreligger för den händelse
49917: pliktiga som träder i tjänst har beaktats i enbart bestämmelserna i reglementena iakttages.
49918: militärutbildningen. Anvisningar som ansluter I säkerhetsföreskrifterna ges noggranna or-
49919: sig tili detta har utfärdats permanent i de der om det förfaringssätt och de försiktighets-
49920: direktiv, vilka rubricerats "Varusmiesten fyy- åtgärder som skall iakttagas bl.a. vid skjut-
49921: sinen kunto ja sen kehittäminen". I dessa di- ningar, vid hantering av skjutförnödenheter
49922: rektiv betonas särskilt, att utgångsnivån för de samt explosiva eller annars farliga ämnen, vid
49923: fysiska ansträngningarna i tjänstgöringen skall användningen av viss specialmateriel och i si-
49924: göras tillräckligt låg och att kraven sedan tuationer, där de yttre förhållandena är sådana
49925: konsekvent skall ökas så, att organismens att särskild försiktighet bör iakttagas. Det kan
49926: 5
49927:
49928: konstateras, att ledaren vid skjutningar alltid dom om marschrutten då han tidigare genom-
49929: biträdes av särs.kild personal, som har till upp- fört marschen. För Mattilas vidkommande hade
49930: gift enbart att kontrollera, att säkerhetsföre- vid tidigare läkarundersökningar icke fram-
49931: skrifterna iakttages. Dessa föreskrifter finns kommit några sådana omständigter, vilka skulle
49932: tillgängliga i varje grundenhet. Utbildarna ha inverkat på hans tjänsteduglighet.
49933: måste känna till och följa säkerhetsföreskrifter- Trots att noggranna direktiv har utfärdats
49934: na. Före en övning undervisas också de som om utvecklandet och kontrollen av beväringar-
49935: utbildas om dessa föreskrifter tili de delar nas fysiska kondition och trots att dessa direk-
49936: detta med tanke på deras uppgifter är nödigt. tiv även iakttages, är det naturligt, att man
49937: För sådana av beväringar utförda arbeten, vid utbildningen blir utsatt för fysiska an-
49938: vilka icke hör tili de militära övningarna, iakt- strängningar. Härvid föreligger trots den för-
49939: tages bestämmelserna i lagen om skydd i ar- siktighet som iakttages den risken, att någon
49940: bete. Det är helt förbjudet att beordra be- beväring har en latent sjukdom, som icke upp-
49941: väringar tili sådana uppgifter vilka kan be- täckts vid undersökningarna och som gör att
49942: traktas såsom farliga. han inte tål fysisk ansträngning. Detta har
49943: I det i spörsmålet nämnda fallet som berör varit fallet i fråga om Mattila.
49944: pansarsoldaten Seppo Mattila, har det varit Försvarsväsendet strävar till att inom möj-
49945: fråga om en enligt utbildningsprogrammet nor- ligheternas gräns utveckla hälsovården på ett
49946: mal marsch, viiken fanns upptagen i såväl sådant sätt, att även eventuella latenta sjuk-
49947: vecko- som dagsprogrammet. Marschen var ca domar skulle kunna upptäckas vid uppbåds-,
49948: 13,5 kilometer lång och var den tredje för rekryt- och övriga läkarundersökningar och att
49949: Mattilas enhet. Mattila hade deltagit i mot- risker, föranledda av fysisk ansträngning, sålun-
49950: svarande marsch en gång tidigare. Före da skulle kunna undvikas. Det bör Hkväl ob-
49951: marschen inleddes, hade de deltagande haft serveras, att den totala dödligheten bland be-
49952: möjlighet att låta kontrollera sitt hälsotillstånd. väringar icke är större än dödligheten bland
49953: Mattila anhöll likväl icke i något skede om andra personer av samma ålder i Jandet i all-
49954: undersökning, fastän han hade personlig känne- mänhet.
49955: Helsingfors den 5 januari 1973.
49956:
49957: Försvarsminister Kristian Gestrin.
49958: Kirj. ksm. n:o 294.
49959:
49960:
49961:
49962: Kortesalmi ym.: Koulujen työrauhan parantamisesta.
49963:
49964: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
49965:
49966: Viime vuosina on lasten vanhemmissa ja tajien Yhteisjärjestö on ryhtynyt vaatimaan,
49967: opettajissa sekä muissa lasten ja nuorison kas- että sekä kouluviranomaiset että myös poliitti-
49968: vatuksesta huolta kantavissa kansalaispiireissä set päätöksentekijät alkaisivat kiinnittää koulu-
49969: esiintynyt yhä voimistuvaa levottomuutta kou- jen vaikeutuneeseen työrauhaan ajoissa riittävää
49970: lujen suuresti vaikentuneen työrauhan johdosta. ja tehokasta huomiota, jotta ongelma saataisiin
49971: Kurittomuus ja levottomuus ovat koulumaail- poistetuksi. Opettajien Yhteisjärjestö katsoo
49972: massa huolestuttavasti lisääntyneet: oppilaat nykyisen suuntauksen koululaitoksen työrau-
49973: jopa syytelevät keskellä oppi- ja välitunteja ri- hassa vaarantavan ei ainoastaan koulunuudis-
49974: vouksia ja säädyttömyyksiä opettajille. tuksen toteuttamisen vaan myös koko yhteis-
49975: Yhtenä ja sangen merkittävänä syynä koulu- kunnan kansanvaltaisen ja turvallisen kehityk-
49976: laisten levottomaan käyttäytymiseen koulussa sen.
49977: ja oppitunneilla on maamme äärivasemmiston Äsken Helsingissä koolla ollut Opettajien
49978: ja uussosialismin sekä näiden ohjauksessa ole- Yhteisjärjestön edustajisto on todennut julki-
49979: van Teiniliiton ja teini- ja ylioppilaslehdistön- lausumassaan, että koulu-uudistusta suunnitel-
49980: kin harjoittama koululaisia ja nuorisoa kiihot- taessa on unohdettu opettajien käytännön työs-
49981: tava toiminta. Tunnettu uusvasemmistolainen sä ilmenevät ongelmat ja jätetty heidät ilman
49982: kustannusvirkailija on mm. saattanut julkisuu- tukea. Koulu-uudistusta on siis toteutettu pelk-
49983: teen ja kouluihin levitettäväksi erityisen huo- kien kamariteorioiden varassa sangen pitkälle.
49984: noihin koulutapoihin ja epäjärjestykseen ja ku- Järjestö vaatii viranomaisilta nopeita toimia
49985: rittomuuteen opastavan ohjekirjan, jonka nimi työrauhan palauttamiseksi kouluihin niin, että
49986: on "Koululaisen pieni punainen kirja". Tässä kasvatus- ja oppimäärien saavuttaminen tulisi
49987: kirjasessa oppilaita yllytetään mm. koulutehtä- mahdolliseksi opettajien ja oppilaiden ruumiil-
49988: vien laiminlyönteihin, kurittomuuteen, oppi- lista ja henkistä terveyttä vaarantamatta, ovat-
49989: tuntien häiritsemiseen ja muuhun epämoraali- han mm. opettajien mielenterveysongelmat vii-
49990: seen käyttäytymiseen sekä jopa ohjataan huu- me vuosina aivan olennaisesti lisääntyneet.
49991: meiden käyttöön. Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
49992: Myös yleisradiossa ja televisiossa on harjoi- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kysym-
49993: tettu järjestelmällistä kommunismin ja uusva- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
49994: semmiston ohjauksessa olevaa vasemmistohen- selta jäseneltä:
49995: kistä koululaisten ja ylioppilaiden sekä muun
49996: nuorison kiihottamista koululaitosta, opettajia, Tietääkö Hallitus, että koulujen työ-
49997: koteja, perhe-elämää ja yleensä varttuneempaa rauha on nykyisin vakavasti uhattu,
49998: sukupolvea vastaan aivan ilmeisenä tarkoituk- ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryh-
49999: sena nuorten massojen kasvattaminen ns. val- tyä koulujen työrauhan parantamiseksi
50000: lankumouksellista tilannetta varten. niin, että kasvatus- ja oppimäärien saa-
50001: Kaiken tämän seurauksena on koulumaail- vuttaminen tulisi mahdolliseksi vaaran-
50002: massa vihdoin jouduttu tilanteeseen, että Opet- tamatta opettajien ja oppilaiden ruu-
50003: miillista ja henkistä terveyttä?
50004: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1972.
50005:
50006: J. Juhani Kortesalmi. Veikko J. Turunen. A. R. Sainio.
50007: Rainer Lemström. Antero Juntumaa. Kerttu Hemmi.
50008: Pekka Vennamo. Erkki Häkämies. Reino Kangas.
50009: Kullervo Rainio. Irma Toivanen. Pekka Vilmi.
50010: Olavi Ronkainen. Veikko Vennamo. Viljo Suokas.
50011: Paavo Niinikoski. Mikko Vainio.
50012: 1303/72
50013: 2
50014:
50015:
50016:
50017:
50018: E d u s k. u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
50019:
50020: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työrauha olisi nykyisin vakavasti uhattuna. Sen
50021: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sijaan on hallitus saanut tietää esimerkiksi
50022: olette kirjeellänne 1 päivänä joulukuuta 1972 Opettajien Yhteisjärjestön julkilausumasta,
50023: n:o 2012 lähettänyt valtioneuvoston asian- johon myös kirjallisessa kysymyksessä viitataan,
50024: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja että koulujen työrauha olisi entisestään heiken-
50025: J. Juhani Kortesalmen ym. tekemän seuraavan tynyt. Mitä sitten tulee koulujen työrauhan
50026: kysymyksen: parantamiseen, viittaan niihin lainsäädännölli-
50027: siin keinoihin, joita eri koulumvotojen opetta-
50028: "Tietääkö Hallitus, että koulujen työ- jilla, johtajilla, rehtoreilla, johtokunnilla ja
50029: rauha on nykyisin vakavasti uhattu, kouluneuvostoilla on käytettävissään työrauhan
50030: ja mihin toimiin Hallitus aikoo ryh- säilyttämiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ny-
50031: tyä koulujen työrauhan parantamiseksi kyistä pienemmät oppilasmäärät opettajaa kohti
50032: niin, että kasvatus- ja oppimäärien saa- tulevat varmasti omalta osaltaan parantamaan
50033: vuttaminen tulisi mahdolliseksi vaaran- opettajien mahdollisuuksia säilyttää työrauha
50034: tamatta opettajien ja oppilaiden ruu- luokassa.
50035: miillista ja henkistä terveyttä?" Hallitus pitää työrauhakysymyksen selvittä-
50036: mistä kuitenkin tärkeänä asiana ja harkitsee
50037: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- toimenpiteitä laajapohjaisen tutkimuksen suo-
50038: taen seuraavaa: rittamiseksi, jotta tämän asian todellinen laita
50039: Hallituksen tietoon ei ole tullut konkreetti· voitaisiin saada selville.
50040: sia tapauksia, jotka osoittaisivat, että koulujen
50041: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1972.
50042:
50043: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
50044: 3
50045:
50046:
50047:
50048:
50049: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
50050:
50051: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen några konkreta fall, som skulle tyda på att ar-
50052: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse betsfreden i skolorna nuförtiden skulle vara all-
50053: nr 2012 av den 1 december 1972 tili veder- varligt hotad. Däremot har regeringen, t.ex. av
50054: börande medlem av statsrådet översänt föl- ett offentligt uttalande av Lärarnas Samorgani-
50055: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi sation, vartili även hänvisas i spörsmålet, in-
50056: m. fl. ställda spörsmål: hämtat, att arbetsfreden i skolorna skulle ha
50057: blivit sämre. Vad sedan beträffar förbättrandet
50058: "Är Regeringen medveten om, att av skolornas arbetsfred hänvisar jag tili de
50059: arbetsfreden i skolorna nuförtiden är lagstadgade medel som lärare, föreståndare,
50060: allvarligt hotad, rektorer, direktioner och skolråd i olika skol-
50061: och vilka åtgärder ämnar Regeringen former har tili sitt förfogande för bevarande
50062: vidtaga tili förbättrande av arbetsfreden av arbetsfreden i skolor och läroanstalter.
50063: i skolorna så, att fostringsmålsättningen Mindre antal elever per lärare än för närvaran-
50064: skulle kunna nås och kurserna genom- de kommer säkerligen att för sin del öka lärar-
50065: föras utan risk för lärarnas och elever- nas möjligheter att bevara arbetsron på klass.
50066: nas fysiska och psykiska hälsa?" Regeringen anser dock att en utredning av
50067: frågan om arbetsfred är en viktig sak och över-
50068: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt väger åtgärder för en undersökning på bred
50069: anföra följande: bas, för att det verkliga sakförhållandet skulle
50070: Tili regeringens kännedom har icke kommit kunna klarläggas.
50071: Helsingfors den 21 december 1972.
50072:
50073: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
50074: Kirj. ksm. n:o 29.5.
50075:
50076:
50077:
50078:
50079: Laatio ym.: Pohjois-Suomen hovioikeuden perustamisesta.
50080:
50081:
50082: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
50083:
50084: Viime vuosina on hovioikeuksiin saapuvien käsittelyyn myös hovioikeuksissa, joutuvat
50085: asioiden määrä kasvanut huomattavasti. Samalla Pohjois-Suomen asukkaat suhteessa maan
50086: on lisääntynyt myös ratkaisemattomien juttu- muiden osien asukkaisiin olemaan edelleen
50087: jen lukumäärä. Jokin aika sitten valmistuneen vaikeammassa asemassa, sillä tämä johtaa auto-
50088: puolivuotistilaston mukaan maamme hovi- maattisesti siihen, että tulee hirvittävän kal-
50089: oikeuksissa oli käsittelemättömiä juttuja yh- liiksi matkustaa kuulusteltavan ja muiden
50090: te.~sä 7 500. Vuoden vaihteessa luku oli noin todistajien Vaasaan saakka kuultaviksi. Vaasan
50091: 6 500 juttua. hovioikeuden jutuista on lähes puolet Pohjois-
50092: Uusia kaavailuja hovioikeuden työn nopeut- Suomesta, vaikka niistä puuttuvat Kajaanin
50093: tamiseksi on esitetty: Helsingin hovioikeus saa raastuvanoikeuden ja tuomiokunnan jutut.
50094: pian uuden jaoston ja Vaasassa tällainen Kun Lapin lääni ja koko Oulun lääni kuuluisi-
50095: jaosto on jo aloittanut. Tämä ei kuitenkaan vat Pohjois-Suomen hovioikeuden piiriin, tulisi
50096: poista ruuhkaa: esim. Vaasassa - jossa mm. se työllistämään riittävässä määrin kolmijaos-
50097: krukki Pohjois-Suomen asiat käsitellään - on toisen hovioikeuden, jossa juttujen käsittely
50098: juttuja pinossa parisen tuhatta. Yksi jaosto voitaisiin suorittaa kohtuullisessa ajassa.
50099: käsittelee vuodessa vain viitisensataa juttua! Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
50100: Jutun käsittely raastuvasta korkeimpaan päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esi-
50101: oikeuteen kestää tätä nykyä keskimäärin kolme tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
50102: vuotta. Vaasan hovioikeudessa, johon kuuluu sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
50103: koko Lapin lääni ja suurir. osa Oulun lääniä, sen:
50104: arvellaan vuoden 197 3 lopulla olevan jo yli
50105: 2 600 ratkaisematonta juttua. Ruuhkan takia Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
50106: jutut viipyvät hovioikeudessa keskimäärin n. ryhtynyt kiirehtiäkseen Pohjois-Suomen
50107: 1/2 vuotta. Kansalaisten oikeusturvaa ajatellen hovioikeuden perustamista, jotta Poh-
50108: tämä ei voi olla oikein. Erityisen huonossa jois-Suomessa asuvien kansalaisten oi-
50109: asemassa ovat muutenkin monissa vaikeuksissa keusturvaa ja !Samanarvoiwutta lisättäi-
50110: elävät Pohjois-Suomen vähäosaiset asukkaat. täisiin?
50111: Kun nyt ollaan siirtymässä suulliseen oikeus-
50112: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1972.
50113:
50114: G. Laatio. Juuso Häikiö. Pekka Vilmi.
50115:
50116:
50117:
50118:
50119: 1315/72
50120: 2
50121:
50122:
50123:
50124:
50125: Ed u s k u n n ~ n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
50126:
50127: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momeptissa harkit~:~em~n uuden tai uusien hovioikeuksien
50128: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perustamista sekä sen ohella ns. hovioikeus-
50129: olette 1 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn käräjien Eitämistä hovioikeuden ,sijaintit!aikka-
50130: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kunnan Ulkopuolella. Oikeusturvan ja yleisön-
50131: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen k!lfls~ palvelun kannalta, etenkin Pohjois-Suomen
50132: ~ustaja G. Laation ym. kirjalilisesta kysymyik- oikeuqenhoidon tehostamist~t siltnällä pitäeri,
50133: sestä n:o 295: tällainen järjestely merkitsee huomattavaa
50134: edistystä. On otettava myös huomioqn, että
50135: "Mihin toimet1piteisiin Hallitus on virastoyksiköksi liian pienen hovioikeuden
50136: ryhtynyt kiirehtiäkseen Pohjois-Suomen perustaminen ei oikeudenhoidon kokonai-
50137: hovioikeuden perustamista, jotta Poh- suuden kannalta ehkij ole t~hokkain rat~su.
50138: jQis-Suomessa asuvien kansal~ten oi- Oikeusministeriön toim~ta on käynnistetty
50139: kep$turva:a ja 'samanarvoiS!Uutt'<l lisättäi- ns. joutuisuustutkimus, joka koskee kaikkia
50140: tiihiin?" hovioi~U.ksiin VlJonna 1972 sa-apuneit~t, a!lioita.
50141: Sen perusteella saadaan noin vuoden kulutt\la
50142: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hovioikeuksittain laaja ai.ncisto as.~i~ laadus-
50143: vasti seuraavaa: ta ja 11\ajqud~ta, paikallisesta js,4qt~asta,
50144: Oikeudenkäyntimenettelyä ja tuomioistuin- asianosair;;ten määrästä, tnaks\lttoman oikeuden-
50145: laitosta koskevat uudista,mistoimet on ali- käymUn vaikutuksi:sta, bQvioik<:u~käsittelyyn eri
50146: oikeuksien osalta käynnistetty vuonna 1972. vaihe~sa käytety~tä ajasta jne.
50147: Kihlakunnantuomarin siirtäminen kokonais- Mikäli edellä tarkoi~un &elvity(Jtyön ja
50148: palkkau'kseen on jo toteutettu kahdeks~ssa joutuisuustutkim~~n tuloksia jäädään edotta-
50149: tuomiokunnassa. Siirtymistä pyritään nopeutta- ~an, merkitllee ~ sitä, ~ttä iuttuje;n ruuhkau-
50150: maan ja ulottamaan se myös raastuvanoikeuk- tuPrlnen hovioikeulaiissa pahenee sa11puvien
50151: siin, joskin on ilmeistä, että lopullinen siirty- juttujen liiäiUltymUen myötä. T~ta on
50152: minen kokonaispalkkaue;jät:fe$t~mäiin voidaan selvää, ettei laaj~toisia lludist~ tule
50153: toteuttaa vasta sen jälkeen, kun raastuvan- tehdä ennen kui..å selvitystyön tulokset ovat
50154: oikeuksien valtion haltuun o~ta lcoskeva käytettävissä.
50155: lainsäädänto, jota parhaillaan saatetallfi hallituk- Oikeusministeriö on talowsqmmitdw.aehdo-
50156: sen esityksen muotoon, on tullut voimaan. tuksessaan, seuraavalle vijsivuotiskaudclle aset-
50157: Alioikeuksien hallinnonuudistus merkitsee tanut tavoitteeksi hovioikeusmenettelyn pikai-
50158: käytännössä huomattavaa hallinnollisten asiain sen uudistamisen. Edellytyksenä tämän uudis-
50159: määrän lisäystä hovioikeuksissa. Näiden asioi- tamisen toteuttamiselle on alioikeusmenettelyn
50160: den sekä hovioikeuden omien hallinnollisten osalta saatava aikaan esiwtk,ip.p.an tehokas
50161: tehtävien hoitaminen käytännössä tarkoituksen- toimittaminen rikosasioissa sekä vastaavasti
50162: mukaisimmalla tavalla pyritään ensi tilassa riita-asioissa mahdollisuus jutun esivalmisteluun
50163: selvittämään. ennen varsinaista oikeudenkäyntiä. Tuomiota
50164: Selvitystyön toisen olennaisen osan muodos- koskevat säännökset tullaan perusteellisesti
50165: taa hovioikeusmenettelyn tarkistaminen ja uusimaan. Huomiota on kiinnitetty myös
50166: uudistaminen. Eräs tärkeimmistä tavoitteista tiedotustoiminnan ja tietojen välityksen kehit-
50167: on suullisen ja välittömän käsittelyn lisääminen tämiseen samoin kuin jatkokoulutustoimintaan
50168: nykyisen pääasiallisesti kirjallisen menettelyn oikeuslaitoksen piirissä.
50169: rinnalla. Joka tapauksessa on jo nyt selvää, Juttutilanne maamme hovioikeuksissa on
50170: että suullisen käsittelyn lisääminen edellyttää vuosi vuodelta kehittynyt epäedulliseen suun-
50171: voimavarojen lisäämistä. Tällöin joudutaan taan. Niin kuin kysymyksen perusteluissakin
50172: 3
50173:
50174: mainitaan, tämä on johtunut pääosin saapuvien tilanteessa. Tämän vuoksi on voimavaroja
50175: asioiden lisääntymisestä. Ruuhkautumisilta ei nykyisissä hovioikeuksissa lisättävä. Vasta kun
50176: ole vältytty, kun ratkaisukapasiteettia, ennen syntynyt jutturuuhka saadaan puretuksi, on
50177: muuta henkilöresursseja ei ole voitu lisätä aika toteuttaa hovioikeusmenettelyn kokonais-
50178: palvelusten lisääntynyttä kysyntää vastaavasti. uudistus ja harkita sen yhteydessä uusien hovi-
50179: Syntyneiden jutturuuhkien purkaminen on oikeuksien perustamista.
50180: asetettu ensi sijaiseksi tavoitteeksi nykyisessä
50181: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1972.
50182:
50183: Oikeusministeri Matti Louekoski.
50184: 4
50185:
50186:
50187:
50188:
50189: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
50190:
50191: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen resurserna. Härvid gäller det att överväga
50192: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse frågan öm inrättande av en ny eller nya hov-
50193: av den 1 december 1972 tili vederbörande rätter samt vid sidan därav om att hålla s.k.
50194: medlem av statsrådet översänt avskrift av hovrättsting utanför den ort där hovrätten har
50195: följande av riksdagsman G. Laatio m. fl. ställda sitt säte. För rättsskyddet och betjäningen av
50196: skriftliga spörsmål nr 295: allmänheten, i synnerhet med tanke på en
50197: effektiverad rättsvård i norra Finland, inne-
50198: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- bär detta ett betydande framsteg. Beaktas bör
50199: tagit i syfte att påskynda inrättandet även, att det inte för rättsvården som helhet
50200: av en hovrätt för norra Finland, för är den effektivaste lösningen att inrätta en
50201: att i norra Finland bosatta medborga- hovrätt som är allt för liten såsom ämbetsverk
50202: res rättsskydd och likställdhet med betraktad.
50203: övriga medborgare skall ökas?" Justitieministeriet har igångsatt en under-
50204: sökning som berör alla mål som har kommit
50205: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt in till hovrätterna under år 1972. På basen av
50206: anföra följande: den kommer det inom ungefär ett år att finnas
50207: Åtgärder för reformering av rättegångs- ett särskilt för varje hovrätt hopbragt om-
50208: förfarandet och domstolsväsendet har för fattande materia! om målens art och om-
50209: underrätternas vidkommande inletts år 1972. fattning, deras lokala fördelning, antalet sak-
50210: Totalavlöning av häradshövdingen har redan ägare, verkningarna av fri rättegång, den tid
50211: införts i åtta domsagor. Man försöker påskynda som har åtgått för de olika behandlingsskedena
50212: övergången till totalavlöning och utsträcka den i hovrätten osv.
50213: också till rådstuvurätterna, även om det är Om resultaten av förenämnda utrednings-
50214: uppenbart, att den slutliga övergången till arbete och undersökning inväntas, innebär
50215: totallönesystemet kan ske först när lagstift- detta, att anhopningen av mål i hovrättema
50216: ningen om statens övertagande av rådstuvu· förvärras efter hand som antalet inkommande
50217: rätterna, varom en regeringsproposition som mål ökas. Å andra sidan är det klart, att
50218: bäst håller på att taga slutlig form, har trätt reformer av större räckvidd icke bör inledas,
50219: i kraft. innan resultatet av ett föregående utrednings-
50220: Den administrativa reformen av under- arbete står till förfogande.
50221: rätterna innebär i praktiken, att antalet Justitieministeriet· har i sitt förslag tili
50222: administrativa ärenden kommer att ökas ansen- ekonomipian för följande femårsperiod upp-
50223: ligt i hovrätterna. Det är meningen att med ställt en snar reform av hovrättsförfarandet
50224: det snaraste utreda hur dessa ärenden och som mål. En förutsättning för denna reform
50225: hovrättemas egna administrativa uppgifter i är att en effektiv förundersökning i brottmål
50226: praktiken skall skötas på ett ändamålsenligt resp. möjlighet tili förberedelse av målet i
50227: sätt. tvistemål före den egentliga rättegången fås
50228: Justering och förnyelse av hovrättsförfaran- tili stånd i underrättsförfarandet. Stadgandena
50229: det bildar ett väsentligt andra avsnitt av ut- om domen kommer att undergå en grundlig
50230: redningsarbetet. Ett av de viktigaste målen förnyelse. Därvid har uppmärksamhet även
50231: är att öka den muntliga och omedelbara be- fästs vid utbyggandet av informationsväsendet
50232: handlingen vid sidan av det nugällande huvud- och dataförmedlingen liksom även vid vidare-
50233: sakligen skriftliga förfarandet. I varje fall är utbildningen inom rättsväsendet.
50234: det redan nu klart, att en ökning av den Situationen i fråga om antalet obehandlade
50235: muntliga hehandlingen förutsätter ökning av mål vid våra hovrätter har från år tili år ut-
50236: 5
50237:
50238: vecklats i ofördelaktig riktning. Såsom i moti- på att få anhopningen av mål i hovrätterna
50239: veringen för spörsmålet nämns har detta i avvecklad. Därför måste resurserna i de nu-
50240: huvudsak berott på ökning av antalet inkomna varande hovrätterna ökas. Först när de an:hop-
50241: mål. Anhopning har icke kunnat undvikas, då ningar som nu föreligger har blivit uppredda,
50242: beslutskapaciteten, framför allt personalresurs- är det tid att genomföra en total reform av
50243: erna, inte har kunnat ökas i proportion til1 den hovrättsförfarandet och i samband därmed att
50244: ökade efterfrågan på tjänster. I nuvarande pröva behovet av nya hovrätter.
50245: situation går strävandena i främsta rummet ut
50246: Helsingfors den 27 december 1972.
50247:
50248: Justitieminister Matti Louekoski.
50249:
50250:
50251:
50252:
50253: 1315/72
50254: Kirj. ksm. n:o 296.
50255:
50256:
50257: Rekonen: Yhteislai:tumien toiminnan turvaamisesta.
50258:
50259: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
50260:
50261: · ·Pienviljelijäin ja muiden maaseudun tiila1Jds.. raisten tilaJ&ten mahdotlisuudet yhden tai kah-
50262: ten laiduntatpeen turvaamiseksi on maahamme den lehmän pitämiseen. Maamme vallanpitäjät
50263: perustettu suuri jou.kJko ns. ybteis1aitu:mia. ovat ryhtyneet ratkomaan maata:lousongelmiam-
50264: Vaikka näiden yhteisla.itumien käy~ttö ookin me ttode1.1a varsin nurinkuriselaa ja hämmästyt-
50265: eräiltlä paikkadwnniala jäänyt aib:isempaa vähä:i- tävällä tavalla. Suurten tilojen omiS~jille lisä-
50266: ~. niin kaikesta huolimatta niillä on tään yhteiskunnan ·tukea entiserstälinl.cin, mutta
50267: yhä edelleenkin Wtumen puutteessa oleville sama.nai!kaisesti pyritään otta:maatn köyhlltä ja
50268: pienviljelijöille ja tilaliHsill.e varsin suuri .meclci- pientuloisilta pois vähäinenkin karjan laidunta-
50269: tys: Esini Pohjois-Hämeessä Luopioisissa, Ori- mismahdollisuus.
50270: vedel!lä, Ruovedellä, Yläjärvellä ja moniJlla Kaupungeissa. ja asutuskeskuksissa; missä
50271: muilla paikkakunnilla on yhteislaitumia tarvit- yhteislaitumet eivät enää ole käytössä; valtion
50272: sevia tilalli$ia varsin runsaasti. tUlisi ryhtyä toimenpiteisiin kyseisten lai.dun-
50273: Vi:ime aikoina on kuitenlk.in alkanut ilmetä maiden varaamiseksi yhteiskunnan käyttöön.
50274: maa~ouspolistiikkaamme hoitavien viranomais- Osa tällaisista käyttöä vailla olevista laidun-
50275: ten taholta pyrkimyksiä lopettaa näiden yhteis- mai.sta voitaisiin varata virkistys- ja ulkoilutar-
50276: laitumien toiminta. Todettakoon vain, etJtä koituksiin, kuten mm. Kangasalan kirkonkyläs-
50277: mm. Luopioisten Rautajärvellä ja Ylöjärven kir- sä oleva laidunalue ja monet muut ·vastaavan-
50278: k.onlcylässä olevien yhteislaittimien käyttäjien laiset alueet. Osa taas soveltui.si erittäin hyvin
50279: .anOI.llUk:seen saada jatkaa laiduntamista' ori Pir- tonttialu~iksi, joten tämänlaisissa tapauksissa
50280: ka.n.tna~Ut MaatalouskeSkuksen taholta suhtau- kunnilla tulisi olla ensisijainen oikeus lunastaa
50281: duttu· varsin kylmäkiskoisesti. Kyseisten laitu- kyseiset yhteislaidunalueet maatalousmaan hin-
50282: mien · .vuokraaiille : (lai.tumethan ovat valtion nalla rakennusmaaksi. · .
50283: omaisuutta) on selitetty, että kysymykseen Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
50284: voisi ~ parhaassakin tapauksessa, jos la.itu- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
50285: men vookrausta yleensä jatketaan, vain ybi- tävasti asianomaisen valtioneuvöston jäsenen
50286: w.otinen wokrasopimus. Kuitenkin yhteisla:itu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
50287: mi.en kuterl mui.dedkin laitwnien hoidon kan-
50288: nalta·· oliSi välttämätöntä useampivuotiset sopi- Onko Hallitus tietoinen, ·että voi-
50289: mukset. Niin ~kään •ko. maatalouspiirin viran- massa olevan lain vastaisesti tai lakia
50290: omaiset sellttävät ··ylhäältä maatilahaJ.Htuksesta ahtaasti tulkiten pyritään yhteislai.tu-
50291: saamiinsa ohjeisiin vedoten, että yhteislaitumia mien toiminta lakkauttamaan ja näin
50292: koskeva lainsäädäntö on kumottu, joten sen saattamaan vähävaraisen maaseudun
50293: vuksi ei mukamas voida wokrasopimuksia jat- pientilalliset entistäkin suurempiin ta-
50294: kaa. Maatilahallituksen toimesta on niin ikään loudellisiin vaikeuksiin, ja jOs on, ·
50295: ryhdytty tulkitsemaan lakia niin ahtaasti kuin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
50296: mahdollista Umeisesti vain sen woksi, että yh- ryhtyä yhteislaitumien jacl.ruva:n toimm-
50297: teislaitumien toiminta voitaisiin lopettaa niin nan turvaamiseksi kailkkialla siellä missä
50298: pian kuin suinkin koko maasta. Onpa tapahtu- laiduntamisen tarpeessa olevia haluk-
50299: nut jopa selvästi lainvaiStaistak.in tulkintaa eräi- ikaita on sekä sälly:ttäm.ään ne yhteis-
50300: den virkamiesten toimesta. laitumet, jotka eivät ole enää kä}'ltössä,
50301: Jos yhteisla:itul1Men toiminta lopetetaan, mi- yleisiä yhteiskunnallisia tdrpeita var-
50302: hin llmeisesti pyritään, niin se vali.keuttaa tai ten?
50303: jopa saattaa estää monien maaseudun vähäva-
50304: Helsingissä 5 päivinä joolukuuta 1972.
50305:
50306: Heimo Rekonen.
50307: 24/73
50308: 2
50309:
50310:
50311:
50312:
50313: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
50314:
50315: . Vall~ät!jestyben. 37 §:n 1 momen- tyttyä laadituissa maankäyttölain mukaisissa
50316: tisSa maåninissa .tarkoitUksessa Te, Herra Puhe- käyttösuunnitelmissa muodostettu noin 250
50317: mies, olet~ .5 päivänä 'joululkuuta 1972 pährä. yhteislaidunta. Maatalouden ylituotantotilan-
50318: tyln !kirjeenn~ ohdla toimittanut valtioneuvos- teen johdosta asutushallitus määräsi -vuonna
50319: ton. ·a'Sianom.a:1selle jäsenelle jäljenriliksen kansan- 1969 .toistaiseksi keskeytettiiväksi sellaisten
50320: eduStaJa lJeimo Rekosen näin kuuluWISta ki.Qa1- käyttösuunnitelmien laatimisen, joissa tulisi
50321: ii&esta kysymybestä n:o 296: perustettavaksi yhteislaidun. Laidurialue on
50322: kuitenkin ollut mahdollista valtioneuvoston
50323: ;'Onko Hallitus tietoinen, että voi- päätöksen mukaan väliaikaisesti vU'Okrata lai-
50324: massa olevan lain vastaisesti tai · lakia dunyhtymälle, mikäli lailliset edellytykset yh-
50325: ahtaasti tulkiten pytiltään yhteislaitu- teislaitumien muodostamiselle ovat edelleen
50326: mien toiminta lakkauttamaan ja näin olleet olemassa ja vuokraamista laidunyhty-
50327: saattamaan vähävaraisen tnaåseudun mälle on piddtävä asianomaisten karjanhaltijain
50328: pientilalliset entistäkin suurempiin ta· toimeentulon kannalta välttamättömanä. Näin
50329: loudellisiin vaikeuksiin, ja ios on, on tehty muun muassa kysymyksessil mainittu-
50330: mihin. toimenpitdsiin Hallitus aikoo jen Luopioisten ja Kangasalan kunnissa olevien
50331: ll')"htyä yhteisla:itumien ja.tkuva.n to.ilmJn- laidunalueiden kcltdaUa. ·
50332: nan tu:rvaamilsdksi ka.ilklidaaila sidrui tnisiSä . iGäytt:ösuun:nitdmaSsa muodostetJt\i . yhteis-
50333: laiduntamisen tarpeessa olevia haluk- 1aidun pysytetään yhteislaltumena ja Mioobmai-
50334: kaita on sekä sllily:ttämään ne ybtels- sen laidunythtyrnän k'llllSSa tehdään vuolm-asopi-
50335: J:airumet, jotka eivät ole enää lki}'ltÖssä, mu.s enintään viiclebi vuodeksi, mikäli. yhteis-
50336: yleiMä yhtei51kunrullisia tarpeita wt- laitlJIIDiiiSta annet\.liS&a ila.issa edeUytet:ty yhteidai-
50337: teD?" itUmen tarve on oletna!S$a. Näin on ~ty
50338: muun .muassa kvsym}'lksessä meinitutl Ylöjär-
50339: Va~ta;uiksebi kysymykseen esitän ik.lltl.tlioit- vellä sijailtsevoo 1ai.t\lm00 !kohdalla, josta vuok-
50340: taen seumaovaa: rasopimus on tehty vuosien 1973-1975 ajaksi.
50341: Asuntotilojen ja -tonttien sekä vähävaraisten Laidun~ vähentyessä on ~ttujen
50342: tilattomien karjanhaltijoiden laiduntatvetta var- alueiden jadtuveti .viihettyn~t.
50343: lukumäärä
50344: ten on maanhankintalain ja laidunalueista anne- VWlhna 1972 m klolro maassa laidutmlueit4_ ja
50345: tun lain nojalla perustettu noin 1 800 laidun- yih~ cllut cfnåntiiän. viiden_ vooden.
50346: aluetta, jotka perustamisen jälkeen on vuokrat- ~~a 2}8 ja v~ wok-
50347: tu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella laitumen r~LUS.
50348: kiyttöä ..,arten perustetuille paikallisille laidun- Alueiden viliaibisen köy,tan mtpatn li&Un-
50349: yhtymi:lle. Niin ikään on maankäyttölai.n ja cymisen johdosta hallitus on 21 päivini joulu-
50350: yhteislaitumista annetun lain nojalla ollut mah- lru.u:ta 1972 ,antanut edUBik.unruille yhte.i.dåi»
50351: dollista perustaa edellä tarkoitettuja laidun- mista annetun lain muuttamista kosk~an tsi-
50352: alueita vastaavia yhteislaitumia. Uusia yhteislai~ rytsen, jonb mukdan mallitilahallitus vui illll'lita:a
50353: tumia on maankäyttölainsäädännön nojalla pe- ltidUMlueen tai 05a:t1 siitä toi~ yhdelle
50354: rustettu neljä. Maanhankintalainsäädännön mu- tiM u~ma& hei1ki!l5lle vuokralle laitwnenä
50355: kaan perustetuista laidunaluei!Sta on niiden hal- käytettäväksi, milloitn edlillytybiä sen käyttä-
50356: linnan perusteena olleen vuokrasopimuksen pää- miseen yhteislaitumena ei enää d1e OilMmslsa.
50357: HeLS'ingissä 5 päivänä tammikuUita 1973.
50358:
50359: Maa- ja metsätalousministeri Et-kki Haukipu~o.
50360: 3
50361:
50362:
50363:
50364:
50365: T i ll R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
50366:
50367: I det syfte .3 7 § 1 mom. rilksdagordndngen dispositionsplaner som uppgjorts i enlighet med
50368: anget har Ni, Herr Tailman, med Eder s!kri.velse jorddispositionslagen bildats omkring 250 sam-
50369: av den 5 december 1972 till vederböra:nde med- fällda betesområden. På grund av lantbrukets
50370: lem av statsrådet översänt ~~Sikrift ·av följarule överproduktionssituation förordnade kolonisa-
50371: av riksdassman Hei.m.o Rekonen stä!llda sk.ri.ft- tionsstyrelsen år 1969 att uppgörandet av så-
50372: liga spör:smäil nr 296: dana dispositionsplaner, i vilka samfällt betes-
50373: område skulle grundll!S, skall avbrytas. Det har
50374: "Är Regeringen medveten om att likväl varit möjligt att enligt statsrådets beslut
50375: man i strid med gäll.ande lag eliler temporärt utarrendera betesområde åt betes-
50376: geoom. :snäv tolikning ·av lagen srivSil" sammanslutning - försåvitt lagliga förutsätt-
50377: rt:ill att mdraga verlksamheten i fclga ningar för grundande av samfällda betesområ-
50378: arn samfällda hetesområden OC'h såiLun- den alltjämt föreligger och utarrendering till
50379: da försätta småbrukarna på den fattiga betessammanslutning med tanke på vederböran-
50380: la.nidsbygden i ännu större ekonorni~ka de boskapsinnehavares utkomst bör anses nöd-
50381: sv~er, ooh om så är fallet, vändig. På detta sätt har förfarits bl. a. i fråga
50382: :vd1ka åtgärder ämnar Regedngen vid- om i spörsmålet nämnda Luopioinen och Kan-
50383: taga för att säkerstäl!ta fo:r:tgående verk- gasala kommuner.
50384: samhet i ifråga om samfä!llda betesområ- 1 dispositionsplan hildat samfäld.t bettesområ-
50385: den ~t där betesbehov och så- de bie!bhål:les såsom tSalllfäl.Lt betesområde ooh
50386: dana rom önsikar ibeteM-ätt finns samt med veder'börande bet~utning inPs
50387: för att bilbehål:la de smnfällda betes- k!goa!vtal för högst fem år, så&amt i tlagen om
50388: OlDll'åden, vilka idlre längre är i bruk, samfälld:a betesområden avsett behov av sam-
50389: ifö.r idlm~ sociala behov?" fällt betesområde föreligger. På detta sätt har
50390: fötfarits bl.a. i f.råga om det i spö11SIIl1Met
50391: Såsom .svar på spörsmålet får jag vördsamt nämnda betesområdet i Ylöjärvi, angående 'VIil:-
50392: anföra lföljtande: .ket legoavta.l har ingåtts för åren 1973-1975.
50393: För bosraidsllägenheters och -tomters samt Euredoo betesbehovet blivit mindre, har !BIO.-
50394: mindre hemelade obesuttna bookapsinnehai\Tal"eiS ;talet umrrenderade områden fortgående m.ins-
50395: beteslbebov ba'l' med stöd av iordan.skaf.fnings- bt. Ar 1972 fanns i 1-..ela 1andet 2.38 betes.
50396: lagen och la8efl oin samfällda betesområden områden och samfällda betesområden med lego-
50397: grundats omkring 1 800 betesområden, vilka a'Vtail på högst fem år och 1.38 med temporätt:
50398: efter grundandet genom långfristiga legoavtal legoavtaJ.
50399: har utarrenderats tili lokala förvaltningsorgan På gru00 av att behovet av termporäir anvä.n.d-
50400: som bildats för skötseln av betet. Med stöd av ning av områdena har ökat, avlät regeringen
50401: jorddispositionslagen och lagen om samfällda den 21 decemiber 1972 tili tl'Jksdagen en propo-
50402: betesområden har det även varit möjligt att sicion med förslag :tiH lag angående ändring av
50403: grunda samfällda betesområden som motsvarar lla:gen om samfällda betesområden, eniligt viliken
50404: ovan avsedda hetesområden. Med stöd av jordbruiksSJtyrelsen genom legoarvtal tills 'Vi<W-e
50405: jorddi:spositionslagstiftningen har grundats fyra koo överlåta betesområde eller del därav till
50406: nya !Salllfällda betesområden. Av de betesom- en eLler flera personer att nyttjas såsom ·betes-
50407: råden som grundats enligt jordanskaffningslag- mark, .så:framt förutsätJtningar ieike längre fimts
50408: stiftningen har, sedan det legoavtal som legat altt använda området som samfällt betesområde.
50409: tili grund för områdets förvaltning utgått, i
50410: Helsingfors den 5 januari 197 3.
50411:
50412: Jord- och skogsbruksmånister Erkki Haukipuro.
50413: Kirj. ksm. n:o 297.
50414:
50415:
50416:
50417:
50418: Saarto ym.: Rautatielippujen ja bensiinin hinnan korottamisesta.
50419:
50420:
50421: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
50422:
50423: Tasa"arvoisuuteen pyrkivän liikennepolitiikan misesta joutuvat puolestaan eniten kärsimään
50424: keskeisenä tavoitteena on välttämättömien työ-, sellaiset ammattiryhmät, kuten rakennustyöläi-
50425: koulu- ja asioimismatkojen tekeminen jokaiselle set, jotka liikkuvan työnsä vuoksi joutuvat
50426: kansalaiselle suhteellisesti yhtä nopeiksi, muka- käyttämään omaa autoa työmatkoilla sekä har-
50427: viksi, halvoiksi ja turvallisiksi. Tämän tavoit- vaan asuttujen alueiden asukkaat, joille harva
50428: teen saavuttaminen edellyttää joukkoliikenteen rautatie- ja linja-autoverkko ja harvat vuorot
50429: yleistä kehittämistä ja erityisesti juna- ja Iinja- eivät tarjoa mahdollisuuksia suorittaa välttä-
50430: autoliikenteen kehittämistä. Eräiden ammatti- mättömiä työ-, koulu- ja asioimismatkoja em.
50431: ryhmien kuten J;akennustyöläisten osalta sekä joukkoliikennevälineillä.
50432: harvaan asuttujen alueiden asukkaiden osalta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
50433: edellä mainitun tavoitteen saavuttaminen edel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
50434: lyttää lisäksi oman auto.n käytöstä aiheutuvien valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
50435: menojen vähentämistä. vaksi seuraavan kysymyksen:
50436: Muutama päivä sitten hallitus kuitenkin vas-
50437: toin lupauksiaan toimia tasa-arvon lisäämiseksi Onko Hallitus tietoinen, että rauta-
50438: yhteiskunnassa teki päätökset korottaa junalip- tielippujen hintojen korottamisesta ja
50439: pujen hintoja ja bensiinin hintaa, joka viimeksi bensiinin hinnan korottamisesta, joka
50440: mainittu hinnankorotus tulee johtamaan mm. johtaa myös linja-autolippujen hintojen
50441: linja-autolippujen hintojen kohoamiseen. Juna- kohoamiseen, joutuvat kärsimään eniten
50442: lippujen ja Iinja-autolippujen hintojen korotuk- vähävaraiset sekä naiset, lapset, vanhuk-
50443: set tulevat puolestaan vähentämään junien ja set ja vammaiset kuin myös sellaiset
50444: linja-autojen käyttäjämääriä, mistä puolestaan ammattiryhmät kuten rakennustyöläiset
50445: tulee olemaan seurauksena linjojen lopettami- sekä harvaan asuttujen alueiden asuk-
50446: nen ja vuorotiheyden harventaminen. kaat ja
50447: Kun junia ja linja-autoja käyttävät eniten vä- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
50448: hävaraiset sekä naiset, lapset, vanhukset ja vam- ryhtyä välttämättömien työ-, koulu- ja
50449: maiset, kohdistuu junalippujen ja linja-autolip- asioimismatkojen kustannusten alenta-
50450: pujen hintojen koh9aminen kipeimmin juuri miseksi ja tekemiseksi jokaiselle kansa-
50451: näihin väestöryhmiin. Bensiinin hinnan kohoa- laiselle suhteellisesti yhtä halvaksi?
50452: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1972.
50453:
50454: Veikko Saarto. Rauno Korpinen. Kaisu Weckman.
50455: Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Hyvönen. Toivo Asvik.
50456: A-L. Tiekso. Lauha Männistö. Pauli Puhakka.
50457: Heikki Mustonen. Niilo Nieminen. Ilkka Taipale.
50458:
50459:
50460:
50461:
50462: 25/73
50463: 2
50464:
50465:
50466:
50467:
50468: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
50469:
50470: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sista on yli 50%. Vuoden 1972 aikana tapah-
50471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuneet palkkojen tarkistukset lisäsivät linja-au-
50472: olette 23 päivänä marraskuuta 1972 päivätyn toliikenteen kustannuksia 9-10 % :lla.
50473: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Pienten henkilöautojen, joilla ajetaan noin
50474: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 15 000 kilometriä vuodessa, käyttökustannuk-
50475: edustaja Saarron ym. näin kuuluvasta kirjalli- sista on polttoainekustannusten osuus noin
50476: sesta kysymyksestä n:o 297: 47 %. Käyttökustannusten nousu on ollut vuo-
50477: den 1971 joulukuusta polttoaineen osalta noin
50478: "Onko Hallitus tietoinen, että rauta- 0,41 penniä kilometriltä.
50479: tielippujen hintojen korottamisesta ja Lähiaikoina odotettavissa olevien auton ra-
50480: bensiinin hinnan korottamisesta, joka kenteelliselle turvallisuudelle ja pakokaasujen
50481: johtaa myös linja-autolippujen hintojen puhtaudelle asetettavien vaatimusten johdosta
50482: kohoamiseen, joutuvat kärsimään eniten tulevat autojen valmistuskustannukset nome-
50483: vähävaraiset sekä naiset, lapset, vanhuk- maan ja näiden vaikutus muun muassa henki-
50484: set ja vammaiset kuin myös sellaiset löauton käyttökustannuksiin tullee olemaan
50485: ammattiryhmät kuten rakennustyöläiset merkittävästi suurempi kuin polttoaineiden hin-
50486: sekä harvaan asuttujen alueiden asuk- nankorotuksen vaikutus.
50487: kaat ja
50488: Rautateiden matkalippujen hintojen kohoa-
50489: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo minen hintasäännöstelyn voimassa ollessa on
50490: ryhtyä välttämättömien työ-, koulu- ja ollut suhteellisen vähäistä. Vuoden 1967 tasoon
50491: asioimismatkojen kustannusten alenta- verrattuna ovat lippujen hinnat nykyisin vain
50492: IDiseksi ja tekemiseksi jokaiselle kansa- keskimäärin 17.8% kalliimmat ja 1. 4. 1973
50493: laiselle suhteellisesti yhtä halvaksi?" tapahtuvan tari.Efinkorotuksen jälkeen vain 29.6
50494: % kalliimmat. Saman ajanjakson aikana ovat
50495: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen rautateiden kustannukset sen sijaan kuluvaan
50496: seuraavaa: vuoteen mennessä nousseet noin 45 %:lla ja
50497: Sosiaali- ja terveysministeriö on 7. 12. 1972 niiden nousun arvioidaan ensi vuonna olevan
50498: asettanut toimikunnan selvittämään toimenpi- noin 54 %:n suuruusluokkaa vuoden 1967 ta-
50499: teet nestemäisten polttoaineiden hintojen tasaa- soon verrattuna. Suomen rautateiden tariffitaso
50500: miseksi koko maassa. Toimikunnan tulee saada on myös huomattavasti muiden maiden tariffi-
50501: ehdotuksensa valmiiksi 31. 3. 1973 mennessä. tasoa alhaisempi. Esimerkiksi 2 luokan meno-
50502: Koska valtaosa linja-autoista on dieselkäyt- lipun hinta 30 kilometrin matkalla on Suo-
50503: töisiä, niin vain dieselöljyn hinnan hinnanmuu- messa 2,20 markkaa ( 1. 4.1973 jälkeen 2,40
50504: tos vaikuttaa linja-autotaksaan. markkaa), mutta Ruotsissa 6,00 markkaa; 200
50505: kilometrin matkalla Suomessa 11,70 markkaa
50506: Liikenneministeriön asettaman linja-autolii-
50507: ( 12,90 markkaa) ja Ruotsissa 39,20 markkaa.
50508: kenteen kustannustoimikunnan tähänastisten
50509: selvitysten mukaan polttoaineiden osuus linja- Valtionrautateiden tariffiasetuksen säädökset
50510: autoliikenteen kokonaiskustannuksista on 11- on laadittu siten, että työ-, koulu- ja asioimis-
50511: 12 %. Näin ollen vaikuttavat vuoden 1971 matkat ovat keskimääräistä edullisempia.
50512: joulukuun jälkeen tapahtuneet dieselöljyn hin- Kuukausilippu, joka oikeuttaa rajoittamatto-
50513: nankorotukset taksaan noin 0.24% ja vuoden maan määrään matkoja sen kelpoisuusaikana,
50514: 1972 joulukuun alusta tapahtunut korotus on tarkoitettu nimenomaan työmatkoja varten.
50515: noin 0.44 %. Huomattavasti enemmän vaikut- Esimerkiksi 10 kilometrin matkalla on 2 luo-
50516: tavat esimerkiksi työvoimakustannukset, joiden kan kuukausilipun hinta Suomessa 28,00 mark-
50517: osuus linja-autoliikenteen kokonaiskustannuk- kaa ( 1. 4. 1973 jälkeen 31 markkaa), mutta
50518: 3
50519:
50520: Ruotsissa 58,40 markkaa. Linja-autoliikenteessä Edellä matmttujen, asetuksella säädettyjen
50521: on kuukausilippua vastaavan 50 matkan sarja- alennusten lisäksi, myönnetään eri päätöksen
50522: lipun hinta 40,20 markkaa. perusteella kaikille 65 vuotta täyttäneille hen-
50523: Koululaisille ja opiskelijoille myydään kuu- kilöille 50 % :n alennus sekä menolipuista että
50524: kausilippuja alennuksin siten, että alle 12 vuo- meno- ja paluulipuista 50 kilometriä pitemmillä
50525: tiaat saavat 50 ja 12 vuotta täyttäneet 25 % :n matkoilla. Sama alennus myönnetään niinikään
50526: alennuksen. Lisäksi myydään koululaisille ja alle 65 vuotiaille työkyvyttömille henkilöille,
50527: opiskelijoille koti- ja opiskelupaikkakunnan vä- jotka kansaneläkelaitoksen eläkepäätöksen pe-
50528: lisiä kertamatkoja varten menolippu joka oi- rusteella työkyvyttömyyden vuoksi saavat kan-
50529: keuttaa myös paluumatkaan. saneläkkeen tukiosaa. Näitä alennuksia on kui-
50530: Asioimismatkoja varten voidaan useimmiten tenkin rajoitettu siten, että niitä ei myönnetä
50531: käyttää meno- ja paluulippuja, joiden hinta kak- joulun, pääsiäisen eikä juhannuksen ruuhka-
50532: sinkertaiseen menolipun hintaan verrattuna vä- liikenteen aikana.
50533: limatkasta riippuen on 10~25 % huokeampi. Kirjallisessa kysymyksessä esitetyt seikat on
50534: Alennus on suurin pitkillä matkoilla. Lapsille näin ollen mahdollisuuksien mukaan jo otettu
50535: myydään sekä menolippuja että meno- ja paluu- huomioon nykyisessä rautateiden henkilöliiken-
50536: lippuja 50, % :n alennuksin. netariffissa.
50537: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1973.
50538:
50539: Liikenneministeri Pekka T arjantte.
50540: 4
50541:
50542:
50543:
50544:
50545: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
50546:
50547: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen der år 1972 ökade busstrafikens kostnader
50548: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse med 9-10%.
50549: av den 23 november 1972 tili vederbörande I fråga om små personbilar, med vilka körs
50550: medlem av sttasrådet översänt avskrift av föl- ca 15 000 kilometer om året, är bränslekostna-
50551: jande av riksdagsman Saarto m. fl. ställda dernas andel av driftskostnaderna ca 47 %.
50552: spörsmål nr 297: Stegringen av driftskostnaderna har sedan de-
50553: cember 1971 för bränslets del utgjort ca 0,41
50554: "Är Regeringen medveten om att de penni per kilometer.
50555: som blir mest lidande på grund av höj- Med anledning av de fordringar som inom
50556: ningen av priserna på järnvägsbiljetter en nära framtid är att emotse i fråga om bilar-
50557: och höjningen av bensinpriset, vilket nas säkerhet i konstruktionshänseende och av-
50558: även leder tili stegring av priserna på gasernas renhet kommer bilarnas produktions-
50559: bussbiljetter, är de mindre bemedlade :kostnader att stiga, och inverkningarna av dem
50560: samt kvinnor, barn, åldringar och in- bl.a. på personbilarnas driftskostnader torde
50561: valider ävensom sådana yrkesgrupper komma att bli avsevärt större än inverkningen
50562: som byggnadsarbetarna, samt invånarna av förhöjningen av bränslepriserna.
50563: i glest bebyggda trakter, och Stegringen av priserna på järnvägsbiljetter
50564: vilka åtgärder har Regeringen för av- har under prisreglementeringstiden varit rela-
50565: sikt att vidtaga i syfte att sänka kost- tivt liten. I jämförelse med 1967 års nivå är
50566: naderna för arbets-, skol- och affärs- biljettpriserna för närvarande i medeltal endast
50567: resor och göra dem proportionellt lika 17.8 % dyrare och efter tariffhöjningen 1. 4.
50568: biliiga för varje medborgare?" 1973 endast 29.6% dyrare. Under samma
50569: tidsperiod har järnvägarnas kostnader däremot
50570: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt före ingången av innevarande år stigit med ca
50571: anföra följande: 45 %, och stegringen beräknas nästa år kom-
50572: ma att vara av ungefär 54 %:s storleksklass
50573: Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i jämförelse med 1967 års nivå. De finska
50574: 7. 12. 1972 en kommission för att utreda åt- järnvägarnas tariffnivå är även avsevärt lägre
50575: gärder i syfte att utjämna priserna på flytande än andra länders. Priset för en 2 klass enkel-
50576: bränsle i hela landet. Kommissionen bör få sitt biljett på en resesträcka av 30 kilometer är
50577: förslag färdigt före 31. 3. 1973. t.ex. 2,20 mark i Finland (efter 1. 4. 197.3
50578: Då huvuddelen av bussarna är dieseldrivna, 2,40 mark), men i Sverige 6,00 mark; på en
50579: inverkar endast ändringen av priset på diesel- resesträcka av 200 kilometer i Finland 11,70
50580: olja på busstaxan. mark (12,90 mark) och i Sverige .39,20 mark.
50581: Enligt de utredningar som hittills gjorts av Stadgandena i statsjärnvägarnas tarifförord-
50582: den av trafikministeriet tillsatta busstrafikkost- ning har utarbetats så, att arbets-, skol- och
50583: nadskommissionen utgör bränslets andel av affärsresor ställer sig fördelaktigare än resor i
50584: busstrafikens totalkostnader 11-12 %. Sålun- genomsnitt.
50585: da inverkar de efter december 1971 verkställda Månadsbiljetten, som berättigar till obegrän-
50586: förhöjningarna av dieseloljepriset på taxan ca sat antal resor under biljettens giltighetstid, är
50587: 0.24 %, och den förhöjning som verkställdes speciellt avsedd för arbetsresor. T.ex. på en
50588: i början av december 1972 ca 0.44 %. Av- resesträcka av 10 kilometer är priset för en 2
50589: sevärt större verkan har t.ex. arbetskraftskost- klass månadsbiljett i Finland 28,00 mark ( ef-
50590: 1
50591:
50592:
50593: naderna, vilkas andel av busstrafikens total- ter 1. 4. 197.3 .31 mark), men i Sverige 58,40
50594: kostnader är över 50 %. Lönejusteringarna un- mark. I busstrafiken är priset för en serie-
50595: 5
50596:
50597: biljett, som gäller 50 resor och motsvarar Utöver ovan stående, genom förordning
50598: månadsbiljetten, 40,20 mark. stadgade rabatter, beviljas med stöd av särskilt
50599: Åt skolelever och studerande säljs månads- beslut alla personer som fyllt 65 år 50 pro-
50600: biljetter med rabatt sålunda, att de som ick:e cents rabatt på såväl enkelbiljetter som tur och
50601: fyllt 12 år erhåller 50 procents, och de som retur-biljetter för resesträckor på över 50 kilo-
50602: är över 12 år 25 procents rabatt. Dessutom meter. Samma rabatt beviljas även invalider
50603: säljs åt skolelever och studerande för engångs- som icke fyllt 65 år, vilka med stöd av folk-
50604: resor mellan hem- och studieorten enkelbiljett pensionsanstaltens pensionsbeslut på grund av
50605: som även berättigar till returresa. invaliditet erhåller folkpensionens stöddel.
50606: För affärsresor kan oftast användas tur och Dessa rabatter har likväl begränsats så, att så-
50607: returbiljett, för viiken priset i jämförelse med dana ej beviljas under rusningstrafiken vid jul,
50608: priset för två enkelbiljetter beroende på rese- påsk och midsommar.
50609: sträckan är 1Q--..25% lägre. Rabatten är De i spörsmålet framförda omständigheterna
50610: störst på långa sträckor. Åt barn säljs såväl har sålunda redan i mån av möjlighet beaktats
50611: enkelbiljetter som tur och retur-biljetter med i järvägarnas nuvarande persontrafiktariff.
50612: 50 procents rabatt.
50613: Helsingfors den 5 januari 1973.
50614:
50615: Trafikminister Pekka Tarjanne.
50616:
50617:
50618:
50619:
50620: 25/73
50621: 1
50622:
50623: 1
50624:
50625: 1
50626:
50627: 1
50628:
50629: 1
50630:
50631: 1
50632:
50633: 1
50634:
50635: 1
50636:
50637: 1
50638:
50639: 1
50640:
50641: 1
50642:
50643: 1
50644:
50645: 1
50646:
50647: 1
50648: Kirj. ksm. n:o 298.
50649:
50650:
50651:
50652:
50653: Järvenpää ym.: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita vaarantavasta
50654: Stefa.nus-Lähetyksen julkaisutoiminnasta.
50655:
50656:
50657: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
50658:
50659: Esitin Hallitukselle kirjallisen kysymyksen eduskuntaryhmässä sanan- ja painovapauden
50660: tämän vuoden kesäkuun 16 päivänä, jossa tie- kannalla, mutta emme hyvaksy painovapauden
50661: dustelin, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo varjolla Neuvostoliiton ja Suomen välisiä ystä-
50662: ryhtyä Stefanus-Lähetyksen Suomen ja Neuvos- vällisiä suhteita vaarantavia kirjoituksia. Mie-
50663: toliiton välisiä suhteita vaarantavan kirjallisuu- lestäni Viestin väite, että he ovat antaneet vi-
50664: den julkaisemisen johdosta. Saamassani vas- ranomaisten välityksellä kysyjälle kirjallisen
50665: tauksessa Hallituksen taholta ilmoitettiin, että vastauksen ei ole totuuden mukainen, sillä mi~
50666: se on kiinnittänyt vakavaa huomiota kysymyk- nulle on asiasta annettu ministerin vastaus.
50667: sen perusteluissa esittämiini kielteisiin ilmiöi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
50668: hin ja niiden ehkäisemiseen. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin vedoten esitäm-
50669: Äskettäin ilmestyneessä Stefanus-Viestissä me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
50670: jatkuu kirjoittelu, jossa annetaan lukijoille sel- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
50671: lainen kuva, että Neuvpstoliitossa ei olisi uskon-
50672: nonvapautta; Lehti kiinnittää huomiota myös Onko Hallitus tietoinen, että maas-
50673: tekemääni eduskuntakyselyyn, jossa on kuiten- samme toimivan Stefanus-Lähetyksen
50674: kin ilmoittanut eduskuntakyselyn tekijäksi hen- julkaiseman Viestin kirjoittelu on edel-
50675: kilön, jonka nimistä kansanedustajaa ei ole leen omiaan vaarantamaan Suomen ja
50676: eduskunnassa. Samalla Viestissä väitetään, että Neuvostoliiton välisiä suhteita, ja jos
50677: Suomen kommunistit vainoavat Stefanus-Lähe- on,
50678: tystä ja tahtovat ~opettaa sen toiminnan Neu- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
50679: vostoliiton vastaisena. Me olemme SKDL:n ryhtyä?
50680: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1972.
50681:
50682: Matti Järvenpää. Veikko Saarto.
50683: Veikko Salmi. Aarne Koskinen.
50684: Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen.
50685: Toivo Åsvik. Niilo Nieminen.
50686:
50687:
50688:
50689:
50690: 26/73
50691: 2
50692:
50693:
50694:
50695:
50696: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
50697:
50698: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa täin valitettavaa. Ottaen huomioon, että Stefa-
50699: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja nus-Lähetyksen julkaisu on pieni lehtinen ja
50700: Matti Järvenpää ym. esittänyt Hallituksen sen julkaisutoiminnan takana lienee vain kou-
50701: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan rallinen henkilöitä, ei sille kuitenkaan voida
50702: kysymyksen: antaa niin painavaa merkitystä, että se kykenisi
50703: vaarantamaan Suomen ja SNTL:n suhteita.
50704: "Onko Hallitus tietoinen, että maas- Ulkoasiainministeriö on katsonut silti aiheel-
50705: samme toimivan Stefanus-Lähetyksen liseksi, että :l:ehden julkaisijaTie huomautetaan
50706: julkaiseman Viestin kirjoittelu on edel- Stefanus-viestin kirjoitustavan poliittisesta va-
50707: leen omiaan vaarantamaan Suomen ja hingollisuudesta ja sen omissa rajoissaan kiel-
50708: Neuvostoliiton välisiä suhteita, ja jos teisistä sivuvaikutuksista myös Suomen ja
50709: on, SNTL:n kirkkojen suhteiden hoidolle. Tämän-
50710: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tapaisella toiminnalla on epäilemättä yksin-
50711: ryhtyä?" omaan negatiivinen vaikutus myös kirkkojen ja
50712: uskontokuntien kansainväliseen yhteistoimin-
50713: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- taan. Todettakoon tässä yhteydessä, että Suo-
50714: taen seuraavan. men kansankirkot suhtautuvat kielteisesti tä-
50715: Kaikenlainen halventava kirjoittelu ystävälli- mäntapaiseen toimintaan.
50716: sissä suhteissa olevasta valtiosta on aina erit-
50717: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 197 3.
50718:
50719:
50720: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
50721: 3
50722:
50723:
50724:
50725:
50726: T ill R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
50727:
50728: I det syfte 37 § 1 mom. i Riksdagsordningen Stefanus-missionens P.uhlikation är en liten tid-
50729: anger har riksdagsman Matti Järvenpää m. fl. ning samt att bakom dess publiceringsverksam-
50730: till vederbörande medlem av Regeringen för het torde stå endast en handfull personer, kan
50731: avgivande av svar ställt följande spörsmål: man dock ej tillerkänna tidningen en såpass
50732: stor betydelse, att den skulle vara kapabel att
50733: "Är Regeringen medveten om, att äventyra relationerna mellan Finland och Sov-
50734: skriveriet i den av Stefanus-missionen i jetunionen. Utrikesministeriet har dock funnit
50735: vårt land utgivna Bulletinen fortfarande det motiverat, att tidningens utgivare uppmärk-
50736: är ägnat att äventyra relationerna mel- samgöres på de politiska skadeverkningar i
50737: lan Finland och Sovjetunionen, och om Stefanus-bulletinens skrivsätt och på de nega-
50738: detta är fallet, tiva biverkningarna i dess egen krets också för
50739: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- handhavandet av relationerna mellan Finlands
50740: taga?" och Sovjetunionens kyrkor. Dylik verksamhet
50741: har otvivelaktigt enbart negativ inverkan också
50742: Såsom svar på detta spörsmål får jag högakt- på det internationella samarbetet mellan kyrkor
50743: ningsfullt framföra följande. och trossamfund. Det kan i detta sammanhang
50744: Alla slags nedsättande skriverier om en stat påpekas, att Finlands folkkyrkor förhåller sig
50745: med viiken vänskapliga relationer upprätthålles negativt tili dylik verksamhet.
50746: är ytterst beklagligt. Med beaktande av, att
50747: Helsingfors den 5 januari 197 3.
50748:
50749: Minister för utrikesärendena Ahti Karjalainen.
50750: Kirj. ksm. n:o 299.
50751:
50752:
50753:
50754:
50755: A.-L. Jokinen ym.: Invalidivähennyksen tulkinnasta verotuksessa.
50756:
50757:
50758: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
50759:
50760: V eroviranomaiset ovat Korkeimman Hallinto- liditeetti, joka lääkäreille ohjeeksi laadituo tau-
50761: oikeuden ennakkopäätökseen vedoten evänneet lukon mukaan aiheuttaisi 30 prosentin pysyvän
50762: satoihin nousevalta joukolta invalideja oikeuden invaliditeetin. Lääkärin antama todistus ei kui-
50763: invalidivähennyksen tekemiseen verotuksessa. tenkaan ole riittänyt verottajalle, vaan invalidi-
50764: Tästä on ollut seurauksena mm. se, että hen- vähennys on poistettu KHO:n päätökseen ve-
50765: kilöt joille aikaisemmin on lääkärintodistuksen doten.
50766: perusteella myönnetty oikeus invalidivähennyk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
50767: sen teke~iseen joutuvat nyt monessa tapauk- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
50768: sessa .maksamaan veroviranomaisten tekemän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
50769: uuden päätöksen johdosta tuntuvia lisäveroja. vaksi seuraavan kysymyksen:
50770: Tällaisia tapauksia on tullut ilmi mm. Turussa.
50771: Kun oikeus invalidivähennyksen tekemiseen Katsooko Hallitus verottajan mene-
50772: perustuu voimassa olevaan lakiin ja veroviran- telleen tulo- ja omaisuusverolain säädös-
50773: omaisten menettely ainoastaan KHO:n eräässä ten mukaisesti evätessään oikeuden in-
50774: yksittäistapauksessa antamaan päätökseen on validivähennyksen tekemiseen kohdun
50775: kyseenalaista voidaanko tätä KHO:n päätöstä menetyksestä johtuvan invaliditeetin pe-
50776: tulkita kaikkia vastaavanlaisia tapauksia koske- rusteella, ja jos ei,
50777: vaksi ennakkopäätökseksi. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
50778: Veroviranomaisten menettely on esimerkiksi ryhtyä sen turvaamiseksi, että ao. pe-
50779: Turussa kohdistunut etupäässä sellaisiin tapauk- rustein invalidivähennyksen tehneille
50780: siin, joissa invalidivähennyksen perusteeksi on turvattaisiin oikeus vähennyksen saami-
50781: esitetty kohdun menetyksestä aiheutuva inva- seen?
50782: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1972.
50783:
50784: Anna-Liisa Jokinen. Lauha Männistö. Anna-Liisa Hyvönen.
50785: Paavo Aitio. Kaisu Weckman. Ensia Laine.
50786:
50787:
50788:
50789:
50790: 21/73
50791: 2
50792:
50793:
50794:
50795:
50796: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
50797:
50798: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jonka nojalla invalidivähennys voitaisiin myön-
50799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tää. Valitusasteet ovat yleensä ratkaisseet asian
50800: olette 5 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn kir- mainittujen lausuntojen mukaisesti.
50801: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian- Verotuskäytännössä on todettu, että verotus-
50802: omaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen ta varten annettavat lääkärintodistukset ovat
50803: kansanedustaja A-L. Jokisen ym. tekemästä sisällöltään erilaisia. Edelleen on todettu, että
50804: seuraavan sisältöisestä kirjallisesta kysymyk- jopa samalle verovelvolliselle eri lääkärit ovat
50805: sestä: antaneet todistuksia, joissa haitta-asteen mää-
50806: rästä on annettu erilaisia lausuntoja. Tapauk-
50807: "Katsooko Hallitus verottajan mene- sissa, joissa valitusaste on huolin1atta veroilmoi-
50808: telleen tulo- ja omaisuusverolain säädös- tukseen liitetystä lääkärintodistUksesta jättänyt
50809: ten mukaisesti evätessään oikeuden in- hyväksymättä invalidivähennyksen, on asiaa rat-
50810: validivähennyksen tekemiseen kohdun kaistaessa yleensä ollut käytettävissä myös sel-
50811: menetyksestä johtuvan invaliditeetin pe- lainen lääkärintodistus tai lääkintöhallituksen
50812: rusteella, ja jos ei, lausunto, jonka mukaan invalidivähennyksen
50813: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa.
50814: ryhtyä sen turvaamiseksi, että ao. pe-
50815: rustein invalidivähennyksen tehneille Verolautakunnan asiana on itsenäisesti rat-
50816: turvattaisiin oikeus vähennyksen saami- kaista, voidaanko invalidivähennys myöntää.
50817: seen?" Veroviranomaisilla ei käytännössä kuitenkaan
50818: ole mahdollisuuksia tutkia esitetyssä lääkärin-
50819: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- todistuksessa olevan haitta-asteen määrän oi-
50820: vasti seuraavaa: keellisuutta. Koska verotuskäytännössä on to-
50821: dettu esiintyvän ilmeisesti eri perusteilla tapah-
50822: Tulo- ja omaisuusverolain 29 §:n 1 momen- tuvaa haitta-asteen määrittelyä lääkärintodis-
50823: tin 12 kohdan ja vastaavien kunnallisverotusta tuksissa ja lausunnoissa ja tästä aiheutuvaa kir-
50824: koskevien säännösten mukaan on verovelvolli- javuutta ja epäyhtenäisyyttä verotuksessa, ve-
50825: sella, milloin hänen työ- ja toimintakykynsä on rohallitus on pyytänyt lääkintöhallitusta ensi ti-
50826: jonkin elimen puuttumisen tai toimintavajavuu- lassa ryhtymään toimenpiteisiin yhtenäisen hait-
50827: den vuoksi pysyvästi alentunut, oikeus invalidi- ta-asteen määrittämisen perusteita koskevan oh-
50828: vähennyksen saamiseen. Lain mukaan invalidi- jeen aikaan saamiseksi ja invalidivähennyksen
50829: vähennyksen myöntäminen edellyttää jonkin saamiseksi annettavien lääkärintodistusten yh-
50830: elimen puuttumisesta tai toimintavajavuudesta tenäistämiseksi. Verohallitus on lisäksi asian
50831: johtuvaa pysyvää työ- ja toimintakyvyn alen- johdosta lääninverotoimistoille ja verotoirois-
50832: tomista. Elimen puuttuminen tai toimintavaja- toille 27. 12. 1972 antamissaan ohjeissa kehot-
50833: vuus ei sinänsä siis oikeuta ko. vähennykseen, tanut veroviranomaisia niissä tapauksissa, joissa
50834: ellei myös samalla työ- ja toimintakyky ole syntyy epäselvyyttä, voidaanko ja minkä suu-
50835: tästä syystä pysyvästi alentunut. ruisena invalidivähennys myöntää, ennen esite-
50836: Lääkintöhallitus on eri valitusasteille anta- tyn lääkärintodistuksen mukaisen invalidivähen-
50837: missaan lausunnoissa useassa tapauksessa kat- nyksen mahdollista eväämistä hankkimaan asias-
50838: sonut, ettei kohdun poisto sinänsä ainakaan ta lääkintäviranomaisen lausunnon.
50839: lausuntotapauksissa ole ollut sellainen peruste,
50840: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1972.
50841:
50842: Ministeri Esko Niskanen.
50843: 3
50844:
50845:
50846:
50847:
50848: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
50849:
50850: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen validavdrag skulle kunna beviljas. Besvärs-
50851: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse instanserna bar i allmänhet avgjort ärendena i
50852: av den 5 december 1972 tili vederbörande med- enlighet med sagda utlåtanden.
50853: lem av statsrådet översänt avskrift av följande I beskattningspraxis har konstaterats, att de
50854: av riksdagsman A-L. Jokinen m. fl. ställda läkarintyg som utfärdats för beskattningsända-
50855: spörsmål: mål till sitt innehåll är olika. Det har vidare
50856: konstaterats, att olika läkare t.o.m. åt samma
50857: "Anser Regeringen, att beskattnings- skattskyldig har utfärdat intyg, i vilka utlå-
50858: myndigheterna har handlat i enlighet tandet i fråga om invaliditetsgraden har va-
50859: med stadgandena i lagen om inkomst- rierat. I de fall då hesvärs1nstans, trotls att
50860: och förmögenhetsskatt då de förvägrat läkarintyg fogats till skattedeklarationen, icke
50861: rätten tili invalidavdrag på grund av in- har godkänt invalidavdrag, har den, då avgö-
50862: validitet som föranletts genom förlust rande i ärendet fattats, i allmänhet tili för-
50863: av livmodern, och om så ej är fallet, fogande även haf.t ett sådant läkarintyg eller
50864: vilka åtgärder har Regeringen för av- utlåtande av medicinalstyrelsen, enligt vilket
50865: sikt att vidtaga för att säkerställa, att förutsättningar för beviljande av invalidavdrag
50866: de som gjort invalidavdrag på ovan icke finns.
50867: nämnda grunder skall tiliförsäkras rätt Det åligger skattenämnd att självständigt av-
50868: till avdraget?" göra, huruvida invalidavdrag kan beviljas.
50869: Skattemyndigheterna har i praktiken likväl icke
50870: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt möjligheter att undersöka riktigheten av den
50871: anföra följande: invaliditetsgrad som anges i läkarintyget. Då
50872: Enligt 29 § 1 mom. 12 punkten lagen om det i beskattningspraxis har konstaterats, att
50873: inkomst- och förmögenhetsskatt och enligt det uppenbarligen i läkarintygen och utlåtande-
50874: motsvarande stadganden om kommunalbeskatt- na förekommer definitioner av invaliditetsgra-
50875: ning har skattskyldig, då hans arbets- och verk- den på olika grunder och härav föranledd bro-
50876: samhetsförmåga är varaktigt nedsatt genom att kighet och oenhetlighet i beskattningen, har
50877: något organ saknas eller fungerar bristfälligt, skattestyrelsen anhållit, att medicinalstyrelsen
50878: rätt tili invalidavdrag. Enligt lagen förutsätter snarast möjligt måtte vidtaga åtgärder för att
50879: beviljandet av invalidavdrag varaktigt nedsatt få till stånd direktiv angående grunderna för
50880: arbets- och verksamhetsförmåga till följd av en enhetlig definition av invaliditetsgraden och
50881: att något organ saknas eller fungerar brist- för att förenhetliga de läkarintyg som utfärdas
50882: fälligt. Det faktum, att ett organ saknas eller för att invalidavdrag skall erhållas. Skattesty-
50883: fungerar bristfälligt berättigar alltså icke utan relsen har dessutom 27. 12. 1972 i denna sak
50884: vidare till avdraget i fråga, om arbets- och meddelat länsskattebyråerna och skattebyråerna
50885: verksamhetsförmågan icke samtidigt till följd föreskrifter, i vilka den uppmanat skattemyn-
50886: härav blivit varaktigt nedsatt. digheterna att i de fall där ovisshet uppstår,
50887: Medicinalstyrelsen har i utlåtanden åt olika huruvida invalidavdrag kan beviljas och om av-
50888: besvärsinstanser i flera fall ansett, att avlägs- dragets storlek, att innan invalidavdrag på
50889: nandet av livmodern som sådant, åtminstone i grund av företett läkarintyg eventuellt för-
50890: de fall om vilka utlåtande givits, icke har ut- vägras, i saken införskaffa utlåtande av medi-
50891: gjort en sådan grund, med stöd av vilken in- cinalmyndigheterna.
50892: Helsingfors den 28 december 1972.
50893:
50894: Minister Esko Niskanen.
50895: Kirj. ksm. n:o 300.
50896:
50897:
50898:
50899:
50900: Karpola ym.: Syytinkiläisten asemasta maatilatalouden verotusta
50901: toimeenpantaessa.
50902:
50903:
50904: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
50905:
50906: Maatilatalouden tuloverolakia muutettiin jou- syytinkiä pidetään osana maiksamatonta kauppa-
50907: luilruussa 1970 niin, että wodelta 1970 toimi- hintaa. Näin 1tietysti joissaikin tapauksissa oh!kin.
50908: tettavasta verotuksesta alkaen 'Verovelvollisen mutta rvars:in usein, syytingin j,atkuessa vuosia,
50909: ja hänen perheensä yksityistaloudessa käytetty- jopa wos&ymmeniä, voidaan kauppasumman
50910: jen :tilalta saatujen maatalous- ja puutarhatuot- 1rohtuudella katsoa ,tulleen maksetuksi.
50911: teiden todennäköinen :luovutushinta ei ole ve- Ede1lä olevan ja 'Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n
50912: ronatla1sta tuloa. 1 momentin perusteella esitämme valtioneuvos-
50913: Verovelvollisen perheeseen kuuluviksi ei ton asianomaisen jäsenen vas.tattava!ksi seuraa-
50914: tässä yhteydessä :kuitenkaan :lasiketa syytinki- van kysymyksen:
50915: läisiä ja siis syytirJJkiläisten käyttämät tuotteet
50916: ovat veronalaista tuloa. Tämä <tuntuu varsin Aikooko Ha:llitus ryhtyä toimenpitei-
50917: oudolta, koska syytinkiläiset yleensä ovat kaikki siin maatilatalouden 'Vel'Otuslain muutta-
50918: maatilan omistajan varlhempia 1tai muita suku- miseksi siten, <että syytinkiläiset!ki.n las-
50919: lai'Sia. Syytinkiläiset elävät muuten täysin omis- kettaisiin kuuluv,aksJ verovelvollisen per-
50920: tajaperheen yhteydessä, eikä perheenjäsenten heeseen, ;jolloin heidänkään käyttämien
50921: erotteleminen näin toisistaan tunnu tarkoituk- maatalous- <ja puutarhatuotteiden toden-
50922: senmukaiselta. näköinen luovutushinta ei olisi veron-
50923: Verolain määräystä perustellaan sillä, että alaista tuloa?
50924: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
50925:
50926: Reino Karpola. Orvokki Kangas.
50927: Ahti Pekkala. Ola'Vi Martikainen.
50928:
50929:
50930:
50931:
50932: 43/73
50933: 2
50934:
50935:
50936:
50937:
50938: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
50939:
50940: Valtiopäiväjärjes.tyiksen 37 § :n 1 momentissa kinnut säännöstä ahtaasti siten, ettei verovel-
50941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vollisen perheeseen kuuluviksi oie tässä yhtey-
50942: olette 7 päivänä joulukuuta 1972 päi·vätyn kir- dessä luettu syytintkiläisiä silloinkaan, kun he
50943: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian- asuvat syytingin antajan kanssa samassa tailou-
50944: omaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kan- dessa. Edellä mainittuun verotlll!ksessa nouda-
50945: sanedustaja Karpolan ym. tekemästä seuraavan tettuun tuLkintaan on lisäksi va~kuttanut se,
50946: sisältöisestä kirjallisesta kysymyksestä: ettei kysymyksessä olevia •tuotteita ole katsot-
50947: tava annetun syytinkiläiselle perheo~eudellisin
50948: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- perustein vaan tilan kauppaan liittyvän sopi-
50949: siin maatilatalouden verotuslain muutta- muksen nojalla. Sen vuoksi ja koska syytinkinä
50950: miseksi •siten, että syytintkiläisetkin las- luovutettujen tuonteiden luovutushintaa on pi-
50951: kettaisiin kuuluvaksi vel'ovelvollisen per- dettävä tilan kauppahinnan osana, jota tulo.. ja
50952: heeseen, jolloin heidänikään käyttämien omaisuusverdain 27 § :n 1 momentin 2 kohdan
50953: maatalous- 1ja puutarhatuotteiden toden- sekä kunnallishallituksesta kaupungissa annetun
50954: näköinen luovutushinta ei olisi veron- asetuksen 55 §:n 2 h kohdan ja maalaislruntain
50955: alaista tuloa?" kunnallisha1linnosta annetun asetuksen 82 §:n
50956: 8 b kohdan mukaan ei ole oikeus vähentää
50957: Vastauksena kyrsymykseen esitän kunnioitta- tulon hanffcldmisesta :johtuneena menona, on
50958: vasti seul'aavaa: mainittujen tuotteiden hinta luettu maatalou-
50959: Maatilatalouden tuloverolain 4 §:n mukaan, den tuloksi. Vielä on huomattava, ettei tällaista
50960: ·sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta syytinkiä pidetä syytingin 'Saajan veronalaisena
50961: 1970 annetussa laissa ( 847/70), maatalouden tulona.
50962: tuloksi ei lueta verovelvollisen ja hänen per- Kysymyksessä oleva asia on parhaillaan erään
50963: heensä yksityistaloudessa käytettyjen tilalta saa- valituksen perusteella korkeimman haLlinto-
50964: tujen maatalous- 1a puutarhatuotteiden luovu- oikeuden tutkittavana. V:altiov:arairnninisteriössä
50965: tushintaa. Kun mainittu säännös on poiiktkeus seurataan asiaa koskevan oikeuskäytännön kehi-
50966: V·erotuksessa yleisesti noudatettavasta periaat- tystä ja sen .perusteella harkitaan, olisiko asiassa
50967: teesta, on verohaUitus antamissaan ohjeissa tul- ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.
50968: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 197 3.
50969:
50970: Valtiovarainministeri Johan11es Virolai11e11.
50971: 3
50972:
50973:
50974:
50975:
50976: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n.
50977:
50978: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. rilksdagsordningen gandet ,restri.ktivt så, att sytningstagare i detta
50979: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sa:mmanhang i:nte har ansetts höra tili den
50980: velse av den 7 december 1972 tili vederbörande s~attskyldiges familj ens då de hör till samma
50981: medlem av statsrådet för avgivande av sva:r hushåll som sytningsgivaren. Denna tolkning
50982: översänt avskrift av följande av rciksdagsman vid beskattningen har dessutom påvel"kats av
50983: Karpola m. fl. ställda skriftliga spör.smål: att ifrågavarande produkter inte bör anses till-
50984: komma sytningstagaren på familj,erättsliga grun-
50985: "Har Regeringen för avsikt att vid- der, utan på grund av avtal i samband med
50986: taga åtgärder för ändring av sk:a:ttelagen köpet av lägenheten. På grund härav och då
50987: för gårdshruket 1så, aH även sytnings- överlåtelsepdset för de ~såsom S}T!t:ni:ng överlåtna
50988: tagare skulle anses höra tili den skatt- produkterna bör anses som en såda:n del av
50989: skyldiges famili, varvid icke he11er det priset för Jägenheten, som enligt 27 § 1 mom.
50990: s~annoHka överlåtelsepriset för lantbruks- 2 pOOJkten lagen om inJromst- och förmögen-
50991: och trädgårdsprodukter som de använt hetsskatt samt 55 § 2 b punkten förordningen
50992: skulle v,ara ,skatteplifutig inkomst?" angående kommunalförvaltning i stad och 82 §
50993: 8 b punkten förordningen angående kommunal-
50994: Såsom svar på ~spörsmålet får jag vördsamt förvaltning på landet icke får avdras såsom
50995: anföra följande: utgift för inkomstens förvärvande, har priset
50996: Enligt 4 § inkomstskattelagen för gårdsbruk, för 'sagda produkter räknats :som i:nikomst av
50997: sådant sagda Jagrum Jyder 1i lag av den 30 de- lantbruket. Det är dessutom att mänka, att
50998: cember 1970 (847/70), inräknas icke i in- såda:n sytning icke betraktas som sytningstaga-
50999: komsten av 1a:ntbruk överlåtelsepriset för från rens S!kattepliktiga inkomst.
51000: lägenheten erhållna [anthruks- och trädgårds- Fördiggande fråga är som bäst under pröv-
51001: produkter, vilka använts i den skattskyldiges ning i högsta förvaltningsdomstolen på grund
51002: och hans familjs privata hushåll. Då detta av besvär. Finansministeriet följer med utveck-
51003: stadgande är ett undantag från den princip som li:ngen av rättspraxis i saik:en, och på basen
51004: allmänt iakttas vid beskattningen, har sikatte- därav övervägs, hur:uvida hgstiftningsåtgärder
51005: styrelsen i de direktiv den utfärdat tolkat stad- borde vidtagas.
51006: Helsingfors den 9 januari 197 3.
51007:
51008: Finansminister Johannes Virolainen.
51009: Kirj. ksm. n:o 301.
51010:
51011:
51012:
51013:
51014: Hemmi ym.: Sairaanhoidon opettajan tutkinnon suorittaneiden
51015: asemasta.
51016:
51017:
51018: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51019:
51020: Sairaanhoito-oppilaitosten opettajien koulutus Sairaanhoidon opettajakoulurukisen saaneista
51021: on maassamme ollut suhteessa opiskelijoiden vuosina 1970-72 valmistuneista opettajista on
51022: määrään todennäiköiseslli llian vähäistä. Tähän tilastojen mukaan koulutustaan vastaamatto-
51023: johtopäätökseen tulee siitä syystä, että saiman- massa työssä 22 %. Sairaanhoidon opettajiksi
51024: hoito-opp.i:lai~ssa opettajina <toimineita on vailmistuu vuosien 1972-73 aikana noin 40
51025: pätevöidetty v. 1968 94 opettajina toimineita. opettajaa. Heistä yhdellä on droulutus:taan vas-
51026: Tämän lisäksi on Opetusministeriö myöntänyt taava paikka tiedossa. Sairaanhoidon opettaja-
51027: eräitä erivapauksia. koulutuksessa oleva opiskelijakunta on tällä
51028: On luonnollista ~a oikein, että pitkään sai- hellkellä huolissaan 1JUle~ta työpaikoistaan. Mo-
51029: raanhoito-oppilaitoksissa opettajina toimineet net .nyt opettajHGi opiskelevat ovat menettä-
51030: ovat saaneet pätevyyden tehtäviinsä, sillä pitkä- neet työpai!kkansa ja odottavat :vab:nistuttuaan
51031: ailkainen Jrokemus alalla Ja työpailkbkoulutus saavansa ammattipätevyyttään vastaavan paikan.
51032: ovat telcijöitä, ~oclta puoltavat pätevöittämis- Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
51033: menettelyn. päivijä1'jestyksen 37 §:n l momeitttiin esitäm-
51034: Täl:lä hetlkdlä ammattiikasvatushallit:uksessa me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
51035: sUIUDll:itellaan sairaanhoidon opettajan poik:keuk- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
51036: scllista koulutusta 3 rvuotta sairaanhoito-oppi-
51037: laitaklsissa epäpätevinä opettajina toimiville, Aikodlro Hallitus ryhtyä ·seLlaisiin toi-
51038: joita oppiilaitosten rehrorit ja neuvottelukunnat menpiteisiin, että sa.iraanhoidon opetta-
51039: suosittelevat pätevöitymis:koulutukseen. On sel- jan tutkinnon suorittaneille taataan kou-
51040: vää ja ilmeistä, että terveydenhuo1lon alalla lutustaan vastaava työpaikka ja ansio-
51041: tapahttwa monitahoinen uudistus luo tarpeet taso ja että ko. opettajia voitaisiin
51042: ja vaatimukset !kehittää myös terveydenhuollon käyttää kansanterveyslain vaatimiin ope-
51043: eri osa-alueiden opetusta maan eri sail'aanhoito- tustehtäviin muissakin eritasoisissa op-
51044: opp.Haitoksissa. Opettajatyövoiman tarve tästä pilaitoksissa, mahdollisesti myös perus-
51045: syystä lisääntyy ja vaatimustaso opetuksessa koulussa?
51046: bsvaa.
51047: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
51048:
51049: Kerttu Hemmi. AiJ.i Laitinen. Olavi Borg.
51050: Pit~kko Aro. Seppo Wes·terlund. Irma Toivanen.
51051:
51052:
51053:
51054:
51055: 18/73
51056: 2
51057:
51058:
51059:
51060:
51061: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51062:
51063: Valtiopäi:väjärjest')tksen 37 §:n 1 momentissa aiheuttaa sairaanhoito-oppilaitosten tourunnan
51064: mainitussa tarkoitulksessa Te, He1.1ra Puhemies, melkoista laajentumista jo lähiaillro.ina, mistä
51065: olette 7 päivänä joWullruuta 1972 ~vätyn kir- puolestaan seuraa saiooanhoidon opettajien tar-
51066: jeenne ohe1hl toimittenut valtioneuvoston asian- peen ka~u nykyisestä. Koska säännönmukainen
51067: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedUJStaj a opettajanikoulutus ei pysty tyydyttämään tätä
51068: Kerttu Hemmin ym. näln kucluvasta kirjalli- tarvetta, on alustavasti hartkittu mahdo1lisuuk-
51069: sesta kysym)ltksestii n:o 301: sia poikkeuksellisen opettaj~tuksen jär-
51070: jestämiseksi niiJJle sairaanhoito-oppilaitoksissa
51071: ''AilkOQko IWlitu.s ryhtyä selJ.aisiin toi- toimiville epäpäteville sairaanhoidon opettajille,
51072: menpiteisiin, että sairaanhoidqn opetta- jotlka ovat toimineet opettajan tehtävässä vähin-
51073: jan tutkin.n<ln suorittan.eille taataan kou- tään !kolme vuotta. Mahdollista poilkkeuksellista
51074: lut\,lstaaa. vastaava työpaikka ja ansio- opettaj3lllkoulutust:a toteutettaessa noudatetaan
51075: taso j~ että k.o. opettajia voitaisiin opet.Us.rn.inisteriön sairaanhoidon opettajan tut-
51076: käyttää kansanterveyslain vaati.miin ope- kinnosta 22 päivänä huhtillruuta 1969 antamaan
51077: tustehtäviin muissakin eritasoisissa op- päätökseen ( 266/69) sisältyviä määrräyiksiä,
51078: pilaitokaissa, mahdollisesti myös perus- mutta koulutusaika, jota ei päätöksessä ole
51079: koulussa?" määritelty, voinee tässä tapauksessa olla ny·
51080: '.
51081: kyistä koulutusaikaa, joka on kolme lukukautta,
51082: V astaurosena ikysymylkseen esitän kunn.ioitta- lyhempi. Edellä sanotusta ilmenee, että sairaan-
51083: vasti ~aa: .· hoidon opettajilla on runsaasti paikkoja tar·
51084: Sairaanhoidon opettajan ~tutkinnon suoritta- jolla. Voitaneen sanoa, että sairaanhoidon opet-
51085: neista henkilöistä on. nyikyisi.n huomattava tajiksi valmistuvilla on hyvät mahdollisuudet
51086: puute, mikä ,fiJ1neD muuta johtuu terveyden- saada koulutustaan vastaava työpaikka ja siihen
51087: huoltoalan henkilöstön kysynnän kasvusta kan- kuuluva ansiotaso. Kun sairaanhoito-oppilaitdk-
51088: santerveyslain roteottamisen myötä. Opettaja- set sijaitsevat eri puolilla maata, edellyttää
51089: tarvetta kuvaa se, että valtion sair~anhoito opettajan toimeen sijoittaminen kuitenkin asian-
51090: oppiJ.!Udsissa o1i syysh:ikukaudella 1972 yh- omaiselta halukkuutta siirtyä sinne, missä sai-
51091: teensä 438 opettajan :tointa, joma peräti 103 raanhoidon opettajan toimia on avoinna. Se
51092: eli 23.5 prosenttia oli jdko epäpä:tevän hoidet- seikka, että osa koulutetuista opettajista ( tilas-
51093: tavana tai halkijoiden puuttuessa täyttämättä. ton mukaan kaikkiaan 55) on muussa kuin
51094: Kaitkissa sairaanhoito-oppilaitoksissa oli yhteensä sairaanhoidon opettajan toimessa, näyttää edellä
51095: 494 opettajan tointa, joista 113 eli 22.9 pro- esitettyjen lukujen valossa johtuvan muista
51096: senttia oli avoinna tai epäpätevän hoidettavana. syistä kuin siitä, ettei sairaanhoidon opettajan
51097: Ennustettavitsa oleva terveydenhuollon ja toimia olisi saatavissa.
51098: saimanhoklon palvelusten kysynnän kasvu
51099: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1973.
51100:
51101: Ministeri Marjatta Väänänen.
51102: 3
51103:
51104:
51105:
51106:
51107: T i H R i >k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
51108:
51109: I det syfte 3 7 § 1 mom. r.iOOsdagsordningen Den emotsedda ökade efteclclgan på service
51110: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri.velse inom hälso- och sjukvåtxlen orsaka:r redan mom
51111: av den 7 december 1972 till vederböroode en nä:ra fxamtid en betydoode utvidgning av
51112: medlem av statsrådet översänt en aVlskrift av sjukvårdslä:roansta!lternas vet~ksillllhet, varav i
51113: fö1j.ande av cilksdagsman Kerttu Hemmi m. fl. sin. tur följer ett öb.t behov av sjUikvårdslärare.
51114: ställda 'skriftliga spörsmål nr 301: Då den regelmässiga uthildmngen av ilärare icke
51115: förmå:r tillgodose behovet, ha:r man preliminärt
51116: "Ämnar ~Regeringen vidtaga sådana övervägt möjligheterna att anordna exceptioneU
51117: åtgätxler att personer, som avilagt sjuk- lärarutbiJ.dning för de inllrompetenta sjclwårds-
51118: vårdslät"arexamen garanteras en arbets- lärare vid siu:kvårdsläroanstalterna. som har
51119: plats och inlromstnivå som motsvarar verlk:at i läntruppgifter under mmst rtre år. Vid
51120: deras utbiJdning och att ifrågavaxande genomförandet arv en eventuehl nndantagsmässig
51121: Iärare srku1le !lrunna användas äVlen i lärarutbhldning ialkttages hestämmelsema i un-
51122: andra undewi!sningsanstalter på olika dervisning:sministeriets besllut den 22 apri11969
51123: nivå i undet'V'isningsuppgifter som på- om sjukvårdslärarexa:men (266/69), men
51124: kallas av folkhä:lsolagen, eventue11t även utbil.dningstiden, som ~dke fastslagits i bes1utet,
51125: i grundskolan?" torde i detta faill dwooa vara !kortare ä!ll den
51126: nuvMande urbiJdn.ingstiden, som är tte termi-
51127: Såsom svar på spöl"SSIllålet får jag vördsamt ner.
51128: anföra fö1jande: Det framgår av det ovoo anförda, att till-
51129: För nätwarande råder en betydande brist gången på platser för sjukvårdslärare är rillcl.ig.
51130: på personer, som ·aVIlagt sjukvårdslärarexamen. Ma.n torde bmna säga, att utexamineradie sjuik-
51131: Detta heror framför allt på den ökade efter- vårdsJärare har gocla möjligheter att få en
51132: frågan av personaJ, ffio.m hälsovården tili följd arbetsplats som motsvara:r deras utbhld:ning och
51133: av venkstä11igheten av folikhälsolagen. Lärar- på den inlk:omstnivå uthildningen förutsätter.
51134: behovet framgår av att det hösttenm~nen 1972 Då sjukvårdsläroanstaJterna lilkväl ät" beligna
51135: vid de statliga sjutlwårdslät"oanstaltema fanns på oli>ka hMl i ~oodet, förutsätter en placering
51136: sarnmanlagt 4 38 .lärarbefattningar, av vitlka ett i lärat'befattning att vederbörande är intresserad
51137: så stort anta!l ISOm 103 eller 23.5 % antingen av att f:lytta tili en ort, där sjukvårds:lä:rarplat-
51138: sköttes av :inkompeten:ta eller var obesatta på ser är ~ediga. Den omstä:ndigheten, att en del
51139: grund av brist på sökande. V:id samtliga sjuk- av de utbildade Järarru~. ( enligt statistisb upp--
51140: vårdsläroan:stalter fanns det rsammanlagt 494 gi&er inalles 55) rverikar i an<lra uppgifter än
51141: lärarbefattningar, av vi1ka 113 e11er 22.9 % i sj'lllkrvårdslä:rarbefa:ttni:ngar, förefaltler i ~juset
51142: var obesatta eller sköttes av in!k.ompetenta per- av ovan nämnda siffror att bero på annat än på
51143: soner. att det icke s:kulle finnas tillgång på sjukvårds-
51144: lärarplatser.
51145: Helsingfors den 3 januari 1973.
51146:
51147: Mmister Mariatta Väänänen.
51148: Kirj. ksm. n:o 3&2.
51149:
51150:
51151:
51152:
51153: Salo ym.: Kemiallisten aineiden työntekijäin terveydelle aiheutta-
51154: mien vaarojen torjumisesta.
51155:
51156:
51157:
51158: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e ll e.
51159:
51160: Teollisuuden ja muun tuotannon kasvaessa vältetty, jos valvonta olisi ollut riittävän teho-
51161: otetaan maamme työpaikoilla käyttöön yhä laa- kasta.
51162: jenevassa määrin erilaisia kemiallisia aineita ja Kemiallisten aineiden vaara tulisi paremmin
51163: tuotteita. Koska näiden valmisteiden myrkylli- otetuksi huomioon työpaikoilla, jos niitä sisäl-
51164: syyden tai muiden haittavaikutusten toteami- tävien astioiden myyntipäällyksistä ja etiketeistä
51165: nen ei aina ole mahdollista etukäteen, on niiden ilmenisi niiden vaarallisuus ja niissä olisi mui-
51166: käytön suhteen pyrittävä entistä tarkempiin takin tietoja jotka auttaisivat välttämään näistä
51167: säännöksiin. Kemialliset aineet aiheuttavat tai aineista johtuvia terveysvaaroja.
51168: voivat aiheuttaa työntekijöille äkillisiä myrky- Työnantajalla on velvollisuus työturvallisuus-
51169: tyksiä, ammattitauteja, lyhytaikaisia poissaoloja, lain mukaan antaa opetusta ja ohjausta työn-
51170: työtapaturmia, ohimeneviä sairausoireita, epä- tekijälle, mutta usein työnantajat eivät itsekään
51171: viihtyvyyttä työssä ja mahdollisesti eliniän ly- tiedä kemiallisten aineiden vaarallisuutta koska
51172: henemistä. Työntekijöiden turvallisuudelle vaa- he eivät saa tietoja maahantuojilta ja valmista-
51173: ralliset kemialliset aineet aiheuttivat vuonna jilta. Näillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta
51174: 1969 yhteensä 3 276 ·työtapaturmaa ja 1 305 antaa tällaisia tietoja. Tästä syystä olisikin tar-
51175: ammattitautia. Jälkimmäinen luku ei kuiten- peellista, että valtiovalta tehostaisi kemialli-
51176: kaan asiantuntijoiden, mm. Työterveyslaitoksen sesti vaarallisten aineiden maahantuonnin ja
51177: mukaan vastaa läheskään todellisuutta, sillä valmistuksen valvontaa perustamalla rekisterin,
51178: valtaosa ammattitaudeista jää korvaamatta ja jossa olisi näistä aineista työsuojelun kannalta
51179: tilastoimatta. tarpeelliset tiedot.
51180: Kemiallisten aineiden aiheuttaman vaaran Kemiallisten vaaratekijöiden lisääntyminen
51181: suhteen eivät työsuojelu ja sen valvonta ole heijastuu lisääntyvissä tutkimuspyynnöissä Työ-
51182: pysyneet tekniikan kehityksen mukana. terveyslaitokselle, josta johtuen tällaisen tut-
51183: Esimerkiksi eräässä konepajassa sai työläinen kimuspyynnön jälkeen voidaan joutua odotta-
51184: liuottimesta johtuvan sairauden, toinen puoles- maan puolikin vuotta ennenkuin tutkimus voi-
51185: taan lääkärin määräyksestä siirrettiin muihin daan suorittaa. Usein työnantaja katsoo, että
51186: tehtäviin ja osa työntekijöistä erosi pelätessään sen ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpitei-
51187: terveytensä vaarautuvan. Kuitenkin työtiloissa siin ennen kuin tulokset ovat selvillä ja työn-
51188: oli •tehty työntekijöiden painostuksesta pikku- tekijät joutuvat olemaan alistettuina mahdol-
51189: parannuksia ja Työterveyslaitos oli käynyt mit- liselle vaaratekijälle, kunnes mittaukset on suo-
51190: taamassa työilman liuotinainepitoisuudet ja to- ritettu.
51191: dennut, että nämä eivät ylittäneet voimassa- Edelliseen viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen
51192: olevaa pitoisuusrajaa. Hoitava lääkäri on puo- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
51193: lestaan todennut sen, että hitsattaessa liuotti- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
51194: mella käsiteltyjä esineitä syntyy liuotinaineesta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
51195: tällöin vaarallista taistelukaasua, jota pitoisuus-
51196: kokeiden oton yhteydessä ei ehkä ole huomioi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
51197: tu. kemialliset aineet muodostavat yhä li-
51198: Näille työntekijöille aiheutuneet haitat olisi sääntyvän vaaratekijän työntekijäin ter-
51199: 57/73
51200: 2
51201:
51202: veydelle ja mitä Hallitus aikoo tehdä Hallituksella suunnitelmia Työterveys-
51203: kemiallisten aineiden työpaikoilla aiheut- laitoksen toiminnan tehostamiseksi tässä
51204: tamien vaarojen vähentämiseksi ja onko suhteessa?
51205: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1972.
51206:
51207: Eero Salo. Lyyli Aalto. Kauko Tamminen.
51208: Osmo Kock. Aarne Koskinen. Leo Kohtala.
51209: Salme Myyryläinen.
51210: 3
51211:
51212:
51213:
51214:
51215: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51216:
51217: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osittain astunut voimaan ja että eduskunta on
51218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hyväksynyt työsuojelun valvontalain, joka vah-
51219: olette kirjeellänne 7 päivältä joulukuuta 1972 vistettaneen lähiaikoina. Työturvallisuuslain
51220: n:o 2059 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- uudistamiseksi on valtioneuvosto asettanut ko-
51221: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Salon mitean, jonka toimikausi päättyy kuluvan vuo-
51222: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen den loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysmi-
51223: n:o 302: nisteriössä on lisäksi valmisteilla säännöksiä
51224: kemian teollisuuden alakohtaisiksi turvallisuus-
51225: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ohjeiksi.
51226: kemialliset aineet muodostavat yhä li- Työterveyslaitoksen toiminnan tehostamiseksi
51227: sääntyvän vaaratekijän työntekijän ter- ja rahoituksen uudistamiseksi asetti sosiaali- ja
51228: veydelle ja mitä Hallitus aikoo tehdä terveysministeriö 12. 1. 1972 toimikunnan,
51229: kemiallisten aineiden työpaikoilla aiheut- joka sai työnsä valmiiksi 31. 5. 1972. Toimi-
51230: tamien vaarojen vähentämiseksi ja onko kunta ehdottaa, että laitoksen toiminta raja-
51231: Hallituksella suunnitelmia Työterveys- taan työstä johtovien sairauksien sekä muiden
51232: laitoksen toiminnan tehostamiseksi tässä terveydellisten haittojen ehkäisyyn ja hoitoon
51233: suhteessa?" liittyvään tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoi-
51234: mintaan sekä että muut sen nykyiset toimin-
51235: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen not joko lopetetaan tai siirretään muualle.
51236: seuraavaa: Tämä tulisi toimikunnan mukaan merkitsemään
51237: Työsuojelun yleisen kehittämisen yhteydessä Työterveyslaitoksen sellaisten toimintojen vä-
51238: on myös kemiallisten aineiden aiheuttamat li- henemistä tai poistumista, jotka ovat tuoneet
51239: sääntyneet vaaratekijät otettu huomioon. laitokselle huomattavan osan sen .tuloista.
51240: Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti huhti- Tästä syystä toimikunta on katsonut että Työ-
51241: kuun 30 päivänä 1972 ohjeet työpaikan ilman terveyslaitoksesta olisi muodostettava valtion
51242: epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksiksi, missä laitos. Koska tämä kuitenkin edellyttää uutta
51243: yhteydessä tiukennettiin näitä normeja useiden lainsäädäntöä, toimikunta esittää, että säädet-
51244: aineiden kohdalla työntekijöiden turvallisuuden täisiin laki valtion Työterveyslaitoksesta.
51245: varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön Mietinnön mukaan Työterveyslaitoksen muo-
51246: asettama kemian työsuojelutoimikunta jätti II dostaminen valtion laitokseksi on toteutettava
51247: osamietintönsä ministeriölle huhtikuun 28 päi- asteettaisen siirtymäkauden kuluessa. Toimi-
51248: vänä 1972 ja ehdotti siinä perustettavaksi Suo- kunta ehdotti lisäksi valtion ja Työterveyssää-
51249: messa käytettävien kemiallisten aineiden rekis- tiön välisen sopimuksen irtisanomista sekä val-
51250: terin työsuojelutarkoituksiin sekä esitti myös tiota ja Työterveyssäätiötä edustavien selvi-
51251: ehdotuksen kemiallisten tuotteiden varoitusmer- tysmiehien asettamista valmistelemaan uutta
51252: kinnöiksi. Kyseessä oleva mietintö on ollut sopimusta siirtymäkautta varten. Näihin toi-
51253: lausuntokierroksella ja saatuja lausuntoja käsi- miin on jo ryhdytty sikäli että valtioneuvosto
51254: tellään parhaillaan ministeriössä. on irtisanonut sopimuksensa Työterveyslaitok-
51255: Työsuojelualalla tapahtuva yleinen lainsää- sen kanssa joulukuussa 1972 ja irtisanominen
51256: dännöllinen kehitys vaikuttaa myös kemiallisten astuu voimaan 31. 12. 1972.
51257: aineiden aiheuttamien vaaratekijöiden huomioon Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
51258: ottamiseen työpaikoilla. Mainittakoon tältä Herra Puhemies, tietoonne.
51259: osin vain, että laki työsuojeluhallinnosta on jo
51260: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1973.
51261:
51262: Ministeri Pentti Pekkarinen.
51263: 4
51264:
51265:
51266: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m .a n.
51267:
51268: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen synen över arbetarskyddet, som torde bli stad-
51269: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- fäst i en nära framtid. För reformering av
51270: velse nr 2059 av den 7 december 1972 tili Iagen om skydd i arbete har statsrådet tillsatt
51271: vederbörande medlem av statsrådet översänt en kommitte, vars mandattid utgår vid ut-
51272: följande av riksdagsman Sai() m. fl. ställda gången av innevarande år. I social- och hälso-
51273: spörsmål nr 302: vårdsministeriet håller dessutom på att beredas
51274: stadganden om säkerhetsanvisningar branschvis
51275: ••Är Regeringen medveten om, att inom den kemiska industrin.
51276: kemiska ämnen i allt större utstrikk- För effektivering av Institutets för arbets-
51277: ning utgör ett riskmoment för aibeta- hygien verksamhet och för reformering av
51278: rens hlilsa, och vad har Regeringen för institutets finansering tillsatte socia1- och hälso-
51279: avsikt att göra för att minska de faror vårdsministeriet 12. 1. 1972 en kommission,
51280: som kemiska ämnen förorsakar pA ar- som fick sitt arbete färdigt 31. 5. 1972. Kom-
51281: betsställena, och har Regeringen några missionen föreslår, att institutets verksamhet
51282: .planer för att effektivera Institutets begränsas .tfll att omfatta undersöknings-, ut-
51283: för arbetshygien verksamhet i detta bildnings- och inform.ationsverksamhet i anslut-
51284: hänseende? .. ning tili förhindrande och vård av sjukdomar
51285: samt andra 5"kador för hälsan tifl fö1jd av ar-
51286: Såsom 'svar på spörsmålet får jag vötdsamt bete, samt att institutets övriga nuvarande
51287: anföra följande: funktioner nedläggs efier överföres att hand-
51288: I samband med det allmänna utvecldandet has på annat håll. Detta skuile, enligt vad
51289: av arbetarskyddet har också beaktats de ökade kommissionen anfört för Institutet för arbets-
51290: riskmoment som de kemiska ämnena medför. hygien innebära, att sådana av institutet be-
51291: Social- och hä1sovårdsministeriet fastställde den drivna funktioner, vilka tillfört det en bety-
51292: .30 aprll 1972 föreskrifter angående maximi- dand.e del av dess inkOOlSter sknlle minska
51293: halten för orenheter i luften på arbetsställena, eller helt upphöra. Av denna orsak har kom-
51294: och i detta sammanhang skärptes normerna missionen ansett, att Institutet för arbetshygien
51295: i fråga om flera ämnen i syfte att säkerställa borde ombildas till en statlig institution. Då
51296: arbetarnas trygghet. Den av social- och hälso- detta likväl förutsätter ny lagstiftning, föreslår
51297: vårdsministeriet tillsatta k01nmissionen för ar- kommissionen, att en lag om Statens institut
51298: betarskydd i kemiska branschen inlämnade den för arbetshygien skulle silitas.
51299: 28 april 1972 tili ministerlet sitt II delbetän- I enlighet med betänkandet bör ombildandet
51300: kande, i vilket den föreslog, att man för ar- av Institutet för arhetshygien tili en statlig
51301: betarskyddsändamftl ·skutle inrätta ett register institution ske eta.ppvis under loppet av en
51302: över de kemiska ämnen som används i Finland. övergångsperiod. Kommissionen föreslog även,
51303: Kommissionen framlade även ett förslag till att avtalet mellan staten och Institutet för
51304: varningsmärken för kemiska produkter. Ifråga- arbetshygien skulle uppsägas samt att utred-
51305: varande betänkande har varit pl remiss, och ningsmän som skulle företräda staten och Stif-
51306: de utlåtanden som inkommit hehandlas som telsen för arbetsbygim s:kulle tillsättas för att
51307: bäst i ministeriet. bereda ett nytt avtal för övergångsperioden.
51308: Den allmänna utveddingen av lagstiftningen Förberedande åtgärder i detta syfte har redan
51309: på arbetarskyddsområclet medverkar även dll vidtagits sålunda, att statsrådet i december
51310: att de riskmoment sOID förorsakas av kemiska 1972 har uppsagt sitt avtal med Institutet för
51311: ämnen lblir beaktade på arbetsställena. Det må srbetshygien. Uppsägningen ttäder i kraft } 1.
51312: endast nämnas, att lagen om arbetarskydds- 12. 1972.
51313: förvaltningen redan delvis har trätt i kraft, Ovansthnde får jag vördsamt bringa Eder,
51314: och att riksdagen har godkänt lagen om till- Herr Talman, ,till kännedom.
51315: Helsingfors den 12 januari 1973.
51316:
51317: Minister Pentti Pekkarinen.
51318: Kirj. bm. n:o 30.3.
51319:
51320:
51321:
51322:
51323: Järvenpää ym.: Kuntauudistussuunnitelmien ristiriitaisuudesta
51324: terveyskeskusten perustamisen ja peruskoulun toteuttamisen
51325: kanssa.
51326:
51327:
51328: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51329:
51330: Kuntauudistusta on valmisteltu maassamme raanhoidon palveluksista, peruskoulusta ym.
51331: vuosikausia. Samassa yhteydessä on suunni- välttämättämistä yhteiskunnan tarjoamista pal-
51332: teltu maakuntaitsehallintoa ,ja lääninrajojen tar- veluksista. Pääasia on palvelusten parantaminen
51333: kistamista. Vuonna 1967 annetun kuntauudis- kaikkien kuntien kuntalaisille.
51334: tuksen suunnittelulain perusteella on valmis- Kaikki kansalaiset toivovat kuntauudistusta,
51335: tettu läijninhallitQsten alustavat ja lopullisen koska kuntien puitteissa tapahtuva hallinto on
51336: ehdotukset kuntauudistusta koskeviksi suunni- demokraattisempi kuin yhteistoiminta-alueet tai
51337: telmiksi. Uudistusten toteuttaminen on toistai- kuntainliitot. Mutta uudistus on toteutettava
51338: seksi jäänyt muutamiksi kuntaliitoksiksi. Se järkevästi ottaen huomioon kuntien taloudelli-
51339: olisi kuitenkin asia, joka olisi ratkaistava ensin sen aseman korjaaminen samassa yhteydessa.
51340: ja vasta sen jälkeen voitaisiin todella asialli- Kuntauudistuksen toteuttamisen jälkeen on
51341: sesti ryhtyä toteuttamaan peruskoulua ja ter- mahdollista siirtyä eteenpäin paikallishallinnon
51342: veyskeskusten kuntainliittoja, maakuntaitsehal- järjestämiseen joko maakuntaitsehallintona tai
51343: lintoa sekä mahdollista lääninuudistusta. muodostamaila lääninhallituksiin kansan valit-
51344: Kuntauudistussuunnitelmien toteuttaminen sema hallinto, joka hoitaa kaikki maakuntahal-
51345: olisi kiireellinen tehtävä. Se otetaan kyllä kaik- linnolle kuuluvat tehtävät demokraattisella ta-
51346: kialla maassamme myönteisesti vastaan, jos sa- valla.
51347: massa yhteydessä turvataan lakisääteisesti val- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
51348: tion taholta kuntien taloudellinen asema korot- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
51349: tamalla valtion maksuosuuksia kunnille koulu-, neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
51350: ,terveydenhoito- ym. menoista niin, että liitok- seuraavan kysymyksen:
51351: sista ei aiheudu yhdellekään kunnalle lisää ta-
51352: loudellisia rasituksia. Tässä vaiheessa kunta- Tietääkö Hallitus, että terveyskeskus-
51353: uudist~ta vastustetaan taloudellisten rasitusten ten perustaminen ja peruskoulun toteut-
51354: pelossa. Samasta syystä ollaan nyt muodosta- taminen on monessa tapauks~sil risti-
51355: massa terveyskeskusten kuntainliittoja ja jär- riidassa kuntauudistussuunnitelmien
51356: jestetään peruskoulua eräissä tapauksissa siten, kanssa, ,ja jos tietää,
51357: että se on ristiriidassa kuntauudistussuunnitel- mitä Hallitus aikoo tehdä kuntauudis-
51358: mien kanssa, Sam~a eräitä kuntia tulee jää- tuksen toteuttamisen kiirehtimiseksi?
51359: mään yhä kauemmaksi mm. terveyden- ja Sai-
51360: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1972.
51361:
51362: Matti Järvenpää. Aulis Juvela. Kauko Tamminen.
51363:
51364:
51365:
51366:
51367: 27/73
51368: 2
51369:
51370:
51371:
51372:
51373: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51374:
51375: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuntauudistusta koskeviin suunnitelmiin. Osas-
51376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sa näistä tapauksista näyttää siltä, että on edel-
51377: olette 8 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn kir- leenkin syytä pyrkiä kuntauudistussuunnitelmiin
51378: jeenne n:o 2084 ohella lähettänyt valtioneuvos- sopeutuviin ratkaisuihin kansanterveystyön jär-
51379: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl- jestämisessä taikka että on ehkä tyydyttävä vä-
51380: jennöksen kansanedustajien Matti Järvenpään liaikaisjärjestelyihin, jotka ovat ristiriidassa sa-
51381: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 303, jossa nottujen suunnitelmien kanssa. Osassa tapauk-
51382: tiedustellaan: sista saattaa sen sijaan olla syytä, ilmenneet
51383: uudet näkökohdat ja kuntien kannanotot huo-
51384: "Tietääkö Hallitus, että terveyskes- mioon ottaen, vielä tarkistaa kuntauudistusta
51385: kusten perustaminen ,ja peruskoulun to- koskevia suunnitelmia, jolloin vältytään risti-
51386: teuttaminen on monessa tapauksessa riidalta niiden ja kansanterveystyön aluejaon
51387: ristiriidassa kuntauudistussuunnitelmien välillä.
51388: kanssa, ja jos tietää, Lääkintöhallitus, sosiaali- ja terveysministeriö
51389: mitä Hallitus aikoo tehdä kuntauudis- sekä sisäasiainministeriö ovat tiivissä yhteis-
51390: tuksen toteuttamisen kiirehtimiseksi?" työssä pyrkineet selvittelemään kansanterveys-
51391: työn yhteistoiminta-alueita koskevia ongelmia
51392: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen niin, että päästäisiin eri kannoilta tarkoituksen-
51393: seuraavaa: mukaisiin tai ainakin hyväksyttävissä oleviin
51394: Koulu-uudistuksen toimeenpano on voitu ratkaisuihin. Kysymysten selvittely jatkuu vielä,
51395: suunnitella ja järjestää niin, että vain harvoissa mutta se pyritään saamaan päätökseen ensi
51396: tapauksissa ratkaisut eivät sopeudu kuntauudis- tilassa.
51397: tusta koskeviin suunnitelmiin. Tällöinkin on Hallituksen ohjelman mukaan toimenpiteitä
51398: useimmiten kysymys järjestelyistä, jotka on kuntauudistuksen toteuttamiseksi jatketaan. Sen
51399: edellytetty väliaikaisiksi. selvittäminen, mihin toimenpiteisiin voidaan ja
51400: Kansanterveystyön uudelleen järjestämisen on syytä ryhtyä, on kysymykseen tulevat eri
51401: alueelliset puitteet ovat monilta osin vielä vaihtoehdot huoinioon ottaen hallituksessa vielä
51402: avoiminA. Tämä johtuu mm. siitä, että kansan- kesken. Kannanottoihin ja ehdotuksiin pyritään
51403: terveystyön yhteistoiminta haluttaisiin eräissä kevätkauden 1973 aikana.
51404: tapauksissa järjestää tavalla, joka ei sopeudu
51405: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1973.
51406:
51407: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
51408: 3
51409:
51410:
51411:
51412:
51413: T UI R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
51414:
51415: I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen del av dessa fall förefaller det som om det fort-
51416: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse farande vore skäl att vid ordnandet av folk-
51417: nr 2084 av den 8 december 1972 tili veder- hälsoarbetet eftersträva lösningar som överens-
51418: börande medlem av statsrådet översänt avskrift stämmer med planerna för kommunrefotmen
51419: av följande av riksdagsman Matti Järvenpää eller som om man skuHe kanske få nöja sig
51420: m. fl. ställda spörsmål nr 303: med interimistiska arrangemang som står i strid
51421: mot sagda planer. I en del av fallen kan det
51422: "Är Regeringen medveten om att in- däremot med beaktande av de nya synpunkter
51423: rättandet av hälsovårdscentraler och in- som framkommit och med hänsyn till kommu-
51424: förandet av grundskolan i många fall nernas ställningstaganden vara skäl att ännu
51425: strider mot planerna .för kommunrefor- revidera planerna för kommunreformen, varvid
51426: men och om så är fallet, en konflikt mellan dem och folkhälsoarbetets
51427: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- områdesindelning undviks.
51428: taga för påskyndande av genomförandet Medicinalstyrelsen, social- och hälsovårds-
51429: av kommunreformen?" ministeriet och ministeriet för inrikesärendena
51430: har i nära samarbete försökt utreda problemen
51431: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt rörande folkhälsoarbetets samarbetsområden så,
51432: anföra följ~de: att från olika synpunkter ändamålsenliga eller
51433: Genomförandet av skolreformen har kunnat åtminstone godtagbara lösningar skulle nås.
51434: planeras och ordnas så, att lösningarna endast Utredningen av frågorna fortsätter ännu, men
51435: i ett fåtal fall inte passar in i planerna för man försöker få den slutförd så snart som
51436: kommunreformen. I dessa fall är det dessutom möjligt.
51437: oftast fråga om arrangemang som har förutsatts Enligt regeringens program fortsättes åtgär-
51438: vara interimistiska. derna för genomförandet av kommunreformen.
51439: Frågan om den regionala ramen för omor- Utredningen av frågan om vilka åtgärder som
51440: ganiseringen av folkhälsoarbetet är till många kan och bör vidtagas är, med beaktande av de
51441: delar ännu öppen. Detta beror bland annat på olika altemativ som kan komma i fråga, ännu
51442: att man i vissa fall skulle vilja ordna samarbetet oavslutad i regeringen. Man strävar att få till
51443: inom folkhälsoarbetet på ett sätt som inte stånd ställningstaganden och förslag under
51444: passas in i planerna för kommunreformen. I en våren 1973.
51445: Helsingfors den 8 januari 1973.
51446:
51447: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
51448: Kirj. ksm. n:o 304.
51449:
51450:
51451:
51452:
51453: Hemmi ym.: Maistraattien ja järjestysoikeuksien henkilökunnan
51454: aseman turvaamisesta sanottujen viranomaisten toiminnan
51455: mahdolldsen lakkaamisen varalta.
51456:
51457:
51458: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51459:
51460: Kaupunkien erityisrasitusikomitean pohjalta omaa syytään uudelleeoo~sodnnin vuoiksi
51461: on valmisteltavana lakiesitys maistraatt:tien ja jootuvat muuttuvien olosuhteiden eteen.
51462: järjestysoikeuksien lak:kauttama.seksi. Suunnitel- K.o. uudistuksen yhteydessä tulisi siirtymä-
51463: mien mukaan lakkaowtettaisiin siås !kaupunkien säännöksissä taata kaikille nylcyi:siJle vdnmhailti-
51464: ulosottolaitokset ja niiden tehtävät siirrettäisiin joille sa-mat etuudet kuin he nykyisellään vha:s-
51465: paik.al1ishallintoviranomaisill.e. Uudelleenjärjes- taan saavat, joten säännöksien virariluu1tijoita
51466: ~yjen yhteydessä ja lain voimaantultua ei ny- koskevan osan tulisi kuulua: "nimitetään ja
51467: kyisillä ulosot!t!Olaitoksien viranhaltijoilla ole s1i:rl-etään vit'kaan 1tai toimeen sitä haettawksi
51468: mahdollisuutta suoraan siirtyä valtion vkan- julistamatta".
51469: haltijoiksi ellei siitä iiirtymäsäännöksissä ja Edellä lau.sutun perusteella ja viitaten vakio-
51470: voimaoopanolaissa erikseen mainita. Mikäli ei päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
51471: selvää mainintaa, kuten sanottu, siirtymäsään- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
51472: nöksissä ole viranhaltijoiden asemasta, on pelät- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
51473: täv.issä, että kauan kunnallisissa viroissa pal-
51474: velleet ulosottolaitosten viranhaltijat saattavat Aikooko Hallitus ryhtyä seUaisi.1n
51475: jäädä vaille heille kuuluvia etuuksia. Pahim- toimenpiteisiin, että kaupunkien maist-
51476: < massa tapauksessa saattaa joku jäädä jopa työt- raattien ja järjestysoikeuksien lakkaut-
51477: tömäksi. Er1tyis·esti lkehitysalueil!la tämä olisi tamisen yhteydessä niiden viran- ja toi-
51478: valitettavaa. menhaltijoiden asema ja edut turvataan
51479: Kun valtionhallinnon eri osa"'a1ueita ja lteihtä- siinä tasossa, jossa ne ovat siirtymäaika-
51480: viä nykyisin uudelleen järjestellään ja uusia na ja että kaikki k.o. työntekijät siirre-
51481: organisaatioita nopeassa tahdissa perustetaan, tään siten, ettei kukaan jäisi työttö-
51482: tulisi samanaikaisesti huolehtia työntekijöiden mäksi?
51483: aseman turvaamisesta, koska työntekijät iman
51484: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1972.
51485:
51486: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
51487: Olavi Borg. Phlkko Aro.
51488:
51489:
51490:
51491:
51492: 44/73
51493: 2
51494:
51495:
51496:
51497:
51498: E d u !i ){. u n n a n H ~ r r a P q h e JD i e h e 11 e.
51499: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luksee.n näklen elmiten lakkauttamisen ja :tclltä-
51500: lllllllinitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vien uuddleenjärjestämisen yhteydessä.
51501: olette 8 päivänä joulq:kuuta 1972 J)äivii~ ~un ol:e~ huomioon, että maistra:attien,
51502: lcirjeenne ohella toimittanlllt valtioneuvoston jälrjestysoikeubien ja kaupunkien u.l.osotttlw-
51503: asianoma.i$elle jäsenelle .jäLjennöksen kansan- tosten .tehtiivät tulisi'Vat W,rtymään oliaksi jo
51504: edustaja Kerttu Hemmin ym. lcirja!llisesta kysy- demas&~ ~e. eri. ~sille: j~ .osaks~
51505: myksestä n:o 304, jossa tiedu;Site~: ~ttavUle ~mtlOV'lran~e, et
51506: myÖSikään ole:: .tnahdol1ista s'llOt~isesti ve\voit-
51507: "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin ~ v~tiQta ottll!llaan ~tii henlciJ,Qitä ~veluk
51508: toimenpiteisiin, että kaupunkien maist- s.eensa. Kun kuitenkin on pidettävä t;a;tiroiwlk.-
51509: raattien ja järjestysoikeuksien lakkaut- senm~, että ~straattien ja jät'jesJtys-
51510: tamisen yhteydessä niiden viran- ja toi- oikeukt>ien sekä ulosottotoimen tehtäviin pe-
51511: menhaltijoiden asema ja edut turvataan t'eQty.nylt virkamieskunta siiftyisli. silloin, kun
51512: siinä tasossa, jossa ne ovat siirtymäaika- siihen on ~etta, vastaaviin tehtäV'iin va:l!tion
51513: na ja että kaikki k.o. työntekijät siirre- pa!lvel~, pyritään voimassa. olevia säännök-
51514: tään siten, ettei kukaan jäisi työttö- siä täyclentämään niin, että siirtymin® uusiin
51515: mäksi?" valtion virkoihin saataisiin mahdollisimman
51516: joustlaJVIabi ja helpotettai$Hn virka~a menettä-
51517: Vastaulksenta kysymyk~ esitän kunnioitta- neiden siirttymistä v~tion palvelukseen. Nou-
51518: vasti seuraavaa: dattaen nd.itä voimassa olevasta lainsäädännöstä
51519: Maistraatin ja 1kaupungin järjestysoikeuden ilmeneviä periaatteita, jotka on omaksuttu
51520: pormestarin ja jäsenten sekä maistraatinsihtee- suodtettaessa vastaavoanlaisia järjestelyjä eri·
51521: rin samoin kuin kaupungjn u[osottolaitoksen hallinnon aloilla viime vuosina, t~an asian-
51522: palveluksessa olevan maistraatinsihteerin asema omaisd:in laikeihin ehdottamaan säännOk:set siitä,
51523: määräytyy näiden elinten lakkauttamisen ja nii- että virnnhaJtija voidaan, jos hän siihen suos-
51524: den tehtävien uudelleen järjestämisen yhtey- tuu, siirtää, nimittää tai ottaa hänelle soveltu-
51525: dessä sen muikaan, mitä on säädetty valtion vaan pailmllishallintoviraston tai lääninhaffituik.-
51526: viran- j,a 1loimenhaltijain oikeUksista j.a velvolli- sen v~taavaan tai ylempään vinkaan tai ;llQi.
51527: suuksista, kun vinka tai toimi lakkautetaan, meen tlalikJka ylimääräiseen toimeen sitä haet-
51528: a111netussa laissa, lakikautuspalkikalaissa ( 182/ tavaksi julistamatta.
51529: 31). Sanotun lain m'lllkaoo. viranhaltija, jonka Uudelleenjärjestelyä koskeviin lakeihin on
51530: virtka lakkautetaan, on asetettava iaikkaUJtuspal- tarkoitus ottaa myös säännökset, jotka tu:l'V'oo-
51531: ka:lle tai suorastaan siirrettävä toiseen laissa va:t valtion palvelukseen siirtyville virkamie-
51532: ·tatt'kemmin määrättyyn virkaan tai toimeen. hille palkkaulksen, eläketurvan sekä ikällisä-,
51533: Maistraatin, järjestysoikeuden ja ulosottolai- v:uos:iJlbma. ja muut edut vähintään siihen ta-
51534: tdksen muiden vimnhaJ.tijain osalta ei sen si- soon, mikä vastaa näitä etuja ikun.nan palveluk-
51535: jaan ole säännöksiä, jotka oikeuttaisivat tai sessa.
51536: veivoittaisivat heitä siirtymään valtion palve-
51537: Helsingi:ssä 11 päivänä tammikuuta 197 3.
51538:
51539: Sisäasiainm.inisteri Heikki Tuominen.
51540: 3
51541:
51542:
51543:
51544:
51545: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
51546:
51547: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen statefiis tjänst i samband med indragning av
51548: anger hat Ni, Hetr Talman, med Edet skrivelse dessa organ och omorganisering av uppgiftema.
51549: av den 8 deoember 1972 cil:l vederbörande med- Då man beaktar, atJt magistraternas, ord-
51550: km av statsrådet översänt avsiktift av följa.nde ningsrätternas och städerms exekutionsve11ks
51551: av ri!klsdagsledamoten Kerttu Hemmi m. ftl. upp~ter delvis skulle komma att överföras
51552: ställda .spörsmål nr 304: tiiLI redan exi:stera111de o1ikJa myndigheter och
51553: delvis på lokalförvaltn.ingsmyndigheter som
51554: "Ämnat Regeringen vidtaga åtgätd.er ska1l inrättas, är det icke heller möjHgt atJt
51555: tör att tjänsteinnehavarnas och befatt- clirekt ållägga staten att taga dessa personet i
51556: ningshavamas stälilning och foomåinor sin tjäinst. Då det emellettid bör anses ända-
51557: vid i.nd:ragning QIV städernas magi:strater mållsen:ligt, att den med magisttatens och ord-
51558: och otdningsrätter tryggas på den niv;å ningsrätternas samt exekutiofi!Sväsend:ets upp-
51559: &e hade under övergångstiden och för gitftet förtrogna tjällls.tema.nnaikåren vid behov
51560: att alla ifrågavara.nde arbetstagare skruJJle skullile överflytta till motsvarande uppgifter i
51561: överflyttas så, att ingen skuUe bl:i at- statens tjänst, söker man komp1ettera de gäll-
51562: berslös?" :liande stadgandena så, att överflyttni.ngen tiJ.1
51563: nya statstjänstet :skulle bli så ~smidig som möj-
51564: Såsom svar på spörsmålet ·rår jag vördsamt Jigt och underlättas för personer som förilora:t
51565: anföra följande: sin tjänst. Med ia:kttagande av de av den
51566: Borgmästarens, medlemmarnas ~amt magist- gällimde la~Sitiftningen framgående pri.nciper,
51567: mtssekreterarens vld magistmt och stads otd- som omfattats vid genomfövande av motsrva-
51568: ningsrätt ävensom magisttatssekreterarens i rnnde omstä!llningar mom olika områden ,av
51569: stadens exeikutionsve11k stä11ning bestämmes i förvaltningen under de senaste åren, kommer
51570: samband med indragning av dessa organ och man att :i. vederbörande lagar föresiå stadgan-
51571: omotganisering av deras uppgilftet i enlighet den om att innehl!IVare av tjän:st, om han sam-
51572: med vad som ät stadgat i lagen om de rättig- tycker därtill, kan överfö1.1as, utnämnas eller
51573: heter ooh skyldigheter, som tillkomma in:ne- antagas tiU en föt honom lämplig motsvarande
51574: hawre av tjänst eller befattning, villren m- ellet högte tjänst eller befattning ellet tili
51575: drages, dvs. lagen om lön på indtagningsstat exttaordinarie befattning vid ldkailförvaltnin:gs-
51576: ( 182/31 ) . Enligt sagda ,Jag sikall innehavare av verk elaet länsstyrelse, utan att t:Jjänsten ao:sLås
51577: sådan tjänst, ,som indrages, uppföras på indrag- [edig.
51578: nilngsstat eller omedelbattt förflyttas tili annan I de lagar som :gäl:Let omorganisationen bar
51579: i .lagen nä:rmate angiven tjänst ellet befattning. man för avsikt att även intaga stadganden som
51580: Dätemot fin:ns inga stadganden angående tillfötsäkrar tjänstemän som överflyttar till sta-
51581: övriga innehava:re 'av tjänst vid magistrat, ord- tens tjänst avlöning, pensionstrygg:het samt
51582: ningstätt och exekutionsväsende, vilka skulle åklerstilläggs-, semestet- ooh andra förmåner,
51583: herättiga ellet förpliktiga dem att övetgå tili på mi.n:st en nivå som motsvarar dessa fötmå-
51584: ner i kommunens tjänst.
51585: Helsingfors den 11 jranuari. 1973.
51586:
51587: Miruster för .iruikesärendena Heikki Tuominen.
51588: Kirj. ksm. n:o 305.
51589:
51590:
51591:
51592:
51593: Tikka: Pienlentokoneiden onnettomuuksien estämisestä.
51594:
51595:
51596: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51597:
51598: Viime kesäkauden aikana sai kaikkiaan 11 voivat hyväksyä lento-oppilaan suoritukset, on
51599: ihmistä surmansa 24 pienlentokoneille tapahtu- noin 150. Lentokoulujen ja tarkastuslentäjien
51600: neessa onnettomuudessa. Moottoriliikenne vaati toimintaa valvotaan melko vähän. Lentokoulu-
51601: 8 uhria ja purjelento-onnettomuuksissa kuoli jen koulutus on hyvinkin epäyhtenäistä ja
51602: 3 ihmistä. suurin piirtein kaikki, jotka pystyvät oppi-
51603: Maassamme on tällä hetkellä noin 400 pientä maan koneen teknillisen käsittelyn, pystyvät
51604: moottorilentokonetta. Moottoriajoneuvoja on hankkimaan myös lentäjän lupakirjan. Esim.
51605: noin 1,2 miljoonaa ja liikenteessä sai viime mitään psykologisia tutkimuksia ei suoriteta.
51606: vuonna surmansa noin 1100 ihmistä. Jotta Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
51607: vahinkoprosentiksi tulisi autoilla ja pienlento- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
51608: koneilla sama, olisi liikenteen kuolanuhrien neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
51609: määrän tullut olla 24 000 ihmistä. seuraavan kysymyksen:
51610: Pienlentokoneiden onnettomuuksien syyt
51611: vaihtelevat, mutta lentoliikenteen asiantuntijat Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
51612: sanovat, että useilta onnettomuuksilta olisi estääkseen pienlentokoneiden onnetto-
51613: voitu välttyä paremmalla koulutuksella. muuksien lisääntymisen ja tatkkaillak-
51614: Maassamme toimii nykyisin noin 90 lento- seen nykyistä paremmin eri lento-
51615: koulua. Tarkastuslentäjiä, siis lentäjiä, jotka koulujen toimintaa?
51616: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1972.
51617:
51618: Seppo Tikka.
51619:
51620:
51621:
51622:
51623: 42/73
51624: 2
51625:
51626:
51627:
51628:
51629: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51630:
51631: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- vakiona huolimatta yleisilmailun lentokone-
51632: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- lukumäärän nelinkertaistumisesta ja niillä
51633: mies, olette 12 päivänä joulukuuta 1972 päivä- suoritettujen operaatioiden lukumäärän kawa-
51634: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- misesta kymtnenkertaiseksi viimeisen kymmen-
51635: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- vuotiskauden aikana. Vakavista onnettomuuk·
51636: sanedu,taja Seppo Tikan näin kuuluvasta kir- sista suurin osa on saattunut kokeneille lentä-
51637: jallisesta kysymyksestä n:o 305: jille, eikä suinkaan vähäisen kokemuksen omaa-
51638: ville lentokoneen ohjaajille.
51639: "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Ilmailuhallituksessa tiedetään lentokoulu-
51640: estääkseen pienlentokoneiden onnetto- tuksen ja tarkastuslentotoiminnan valvonnan
51641: muuksien lisääntymisen ja tarkkaillak- puutteet sekä yhtenäistiimisen tarve nopeasti
51642: seen nykyistä p:tremmin eri lento- kasvavassa yleisilmailun lentok.oulutuksessa
51643: koulujen toimintaa?" huolimatta siitä, . etteivät onnettomuus- ja
51644: vauriotilastot ilmailuhallituksen käsityksen mu-
51645: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaan osoita vakavia puutteita yleisilmailun
51646: vasti seuraavaa: koulutustoiminnassa. Lentokoulujen ja ~koulut
51647: Kyselyn perustana· olevat luvut pienlento- tajien tarkastustoiminnan asteettainen vaikeu-
51648: koneiden ja purjelentokoneiden onnettomuuk• tuminen johtuu tehtävään palkatun henkilöstön
51649: sista ovat absoluuttisesti ymmärrettyinä pieniä, puutteesta. Yleisilmailun toimintalukujen kym-
51650: eikä niitä näin ollen ollen sinänsä voida tilasto- menkertaistuessa on ilmailuhallitus voinut pal-
51651: matemaattisesti verrata maantieliikenteen vas- kata vain yhden uuden koulutustarkastajan.
51652: taaviin lukuihin. Vuodesta 1970 lähtien on ilmailuhallitus
51653: järjestänyt vuosittain tarkastuslentäjäkursseja.
51654: Ilmaliikenteen ja yleisilmailun erityisluonteen Kursseja on toimeenpantu vuoden 1972 lop-
51655: vuoksi ei vertailupohjana voida käyttää lento- puun mennessä viisi. Kursseilla on ollut keski-
51656: kaluston lukumäärää, vaan sellaisena on pidet- määrin 16 oppilasta kurssia kohden, joten
51657: tävä liikenteen matkustaja- tai tahtikuljetuksia kurssin käyneitä tarkastuslentäjiä on käytettä-
51658: tai lentokalustolla suoritettujen nousujen ja vissä tällä hetkellä yli 70, joka määrä täyttää
51659: laskujen lukumäärää. tämänhetkisen tarpeen. Tarkastuslentäjien kou-
51660: Esimerkkinä pienten lukujen tilastollisesta lutustoimintaa jatketaan vuosittain noin 14 op-
51661: epäluotettavuudesta voidaan matmta, että pilaan suuruisilla kursseilla, jolloin poistuma
51662: Suomen lentoasemilla tapahtuneiden ilma- tulee täytetyksi. Samoin vuosittain järjestetään
51663: alusten nousujen ja laskujen lukumäärä oli 3-4 vuorokauden pituisia täydennysopetusti-
51664: 553 615 vuonna 1971. Vuonna 1972 vastaa- laisuuksia aikaisemmin kurssin käyneille tarkas-
51665: vien operaatioiden määrä nousee yli 600 OOO:n. tuslentäjille sekä lennonopettajille. Tällöin hei-
51666: Näinä vuosina pelkästään Malmin lentoaseman dät perehdytetään uusiin muuttuneisiin mää-
51667: operaatiot ovat olleet määrältään yli 100 000 räyksiin ja ohjeisiin.
51668: kpl vuodessa eli 1/5 koko ilmailun operaati- Ilmailuhallituksen lentoturvallisuusosastoon
51669: oista. Kuitenkaan ero. vuosina ei Malmilla ole on perustettu kesän 1972 aikana Lentokoulu-
51670: tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta on- tuksen suunnitteluelin (lentokoulutuksen yli-
51671: nettomuutta huolimatta siitä, että Malmi on tarkastaja ja konsulttitarkastaja). Elimen teh-
51672: vilkkain yleisilmailun koulutuspaikka. tävänä on lentokoulutuksen ja tarkastuslento-
51673: Kuolemaan johtaneitten lento-onnettomuuk- toiminnan sekä niihin liittyvien määräysten ja
51674: sien lukumäärä on vuosittain pysynyt lähes ohjeiden uusiminen ja kehittäminen.
51675: 3
51676:
51677: Työn alla olevista kohteista mainittakoon Liikenneministeriö on katsonut tarpeelliseksi
51678: mm. tarkastuslentotoiminnan uudistaminen ja asettaa 24. 8. 1972 työryhmän, jonka tehtävänä
51679: siihen liittyvien ohjeiden laatiminen, lennon- on suorittaa selvitys niistä toimenpiteistä, joi-
51680: opettajakoulutusohjelmien uudistaminen, lento- hin olisi ryhdyttävä yleisilmailun lentoturvalli-
51681: kouluja kosk.evien määräysten uudistaminen, suuden parantamiseksi. Työryhmän on kiinni-
51682: yksityislentäjän lupakkjaan tähtäävän koulu- tettävä erityistä huomiota ilmailumääräyksiin,
51683: tusohjelman tarkistaminen, tyyppilentokoulu- lentolupakirjojen myöntämistä ja uudistamista
51684: tusta ja kelpuutuksia koskevien määräysten koskeviin määräyksiin sekä niiden noudattami-
51685: laatiminen, vesilentokoulutusohjelman uudista- sen valvontaan. Työryhmän on lisäksi selvitet-
51686: minen, sääminimimääräysten tarkistaminen (eri- tävä ehdottamiensa toimenpiteiden vaatimat
51687: tyisesti yleisi1mailussa), yleisilmailua koskevan kustannukset. Työryhmä saanee työnsä päätök-
51688: tarkastustoiminnan suunnittelu ja lupakirjavaa- seen kuluvan vuoden kevätkauden aikana.
51689: timusten ja -kelpuutusten tarkistaminen.
51690: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 197 3.
51691:
51692: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
51693: 4
51694:
51695:
51696:
51697:
51698: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51699:
51700: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen da operationer ökats tiofa1digt under den se-
51701: artger har Ni, Herr Talman, med Eder skri~ naste tioårsperioden. Den största ·de1en av de
51702: velse av den 12 december 1972 till vederböran- allvarliga olyckshändelserna har drabbat erfarna
51703: de medlem av statsrådet översänt avskrift av flygare och ingalunda Hygplanspiloter med
51704: följande av tiksdagsman Seppo Tikka ställda ringa erfarenhet.
51705: spörsmål nr 305: Man är i luftfartsstyrelsen väl medveten
51706: om bristerna i flygutbildningen och inspektions-
51707: "Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen flygverksamheten samt att behovet av fören-
51708: vidtaga för att förhindra att antalet hetligande inom den snabbt växande allmänna
51709: småflygplanshaverier ökas och för bätt- aviatiken, oaktat olycks- och haveristatistiken
51710: re kontroll av de olika flygskolornas enligt luftfartsstyrelsens uppfattning icke upp-
51711: verksamhet?" visar allvarliga brister i den allmänna luftfar-
51712: tens utbildningsverksamhet. Att flygskolornas
51713: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt och -utbildarnas inspektionsverksamhet gradvis
51714: anföra följande: försvåras beror av brist på för uppgiften av-
51715: De till grund för spörsmålet tagna siffrorna lönad personal. Medan den allmänna luftfartens
51716: över småflygplans- och segelflygplanshaverier funktionssiffror tiofaldigas har luftfartsstyrelsen
51717: är absolut taget små, och kan sålunda icke i kunnat anställa endast en ny utbildningsinspek-
51718: och för sig statistikmatematiskt jämföras med tör.
51719: motsvarande siffror som gäller landsvägstrafi- Sedan år 1970 har luftfartsstyrelsen årligen
51720: ken. föranstaltat inspektionsflygkurser. Före utgång-
51721: en av år 1972 har anordnats fem kurser med
51722: På grund av 1ufttrafikens och den allmänna i medeltal 16 elever per kurs. Antalet inspek-
51723: aviatikens speclella natur kan flygmaterielens tionsflygare som genomgått en sådan kurs är
51724: mängd icke användas såsom jämförelsebas, i detta nu över 70, vilket fyller behovet för
51725: utan såsom sådan bör tagas passagerar- eller tillfället. Utbildningen av inspektionsflygare
51726: frakttransporterna eller antalet uppstigningar fortgår årligen med kurser för cirka 14 e1ever,
51727: och landningar med flygmaterielen. varvid avgången blir ersatt. Likaså föranstal-
51728: Såsom ett exempel på hur små siffror är tas årligen 3-4 dygns kompletterande under-
51729: statistiskt otillförlitliga må nämnas, att antalet visning för inspektionsflygare och flyglärare
51730: uppstigningar och landningar på Finlands flyg- som tidigare genomgått kurs. Härvid blir de
51731: stationer var 553 615 under år 1971. Antalet insatta i de nya, ändrade bestämmelserna och
51732: motsvarande operationer år 1972 uppgår till anvisningarna.
51733: över 600 000. Under dessa år har operatio- Vid 1uftfartsstyrelsens flygsäkerhetsavdelning
51734: nerna enbart på Malms flygstation varit över inrättades under sommaren 1972 ett Plane-
51735: 100 000 stycken om året, ellet 1/5 av alla ringsorgan för flygutbildning ( övetinspektör för
51736: luftfartsoperatloner. Dock har under de ovan flygu tbildningen och konsultinspektör) . Orga-
51737: nämnda åren på Malm icke inträffat en enda net har tili uppgift att förnya och utveckla
51738: o1ycka, som skulle ha lett tili döden, oaktat flygutbildningen och inspektionsflygverksam-
51739: Malm är den livligaste utbildningsplatsen för heten ävensom därtill anslutna föreskrifter .och
51740: den al1männa aviatiken. anvisningar.
51741: Antalet flygo1yckor som lett tili döden har Av de objekt som är under arbete må näm-
51742: årligen bibehållits i det närmaste konstant, nas bl.a. förnyandet av inspektionsflygverksam·
51743: trots att antalet flygp1an i den allmänna 1uft- heten och uppgörande av därtill anslutna in·
51744: farten fyrfaldigats och anta1et med dem utför- struktioner, förnyande av programmen för ut·
51745: 5
51746:
51747: bildning av flyglärare, förnyande av bestäm- Trafikministeriet har funnit nödigt 24. 8.
51748: melserna rörande flygskolor, granskning av ut- 1972 tillsätta en arbetsgrupp som har tili upp-
51749: bildningsprogrammet för erhållande av privat· gift att utreda de åtgärder som borde företa-
51750: flygarcertifikat, uppgörande av bestämmelser om gas tili förbättrande av flygsäkerheten inom
51751: typflygningsutbildning och kvalificering för så- den allmänna aviatiken. Arbetsgruppen skall
51752: dan, förnyande av programmet för utbildning fästa särskild uppmärksamhet vid luftfartsbe-
51753: av sjöflygplansflygare, granskning av väderleks- stämmelserna, beviljandet och förnyandet av
51754: minimibestämmelserna ( särskilt för den allmän- flygcertifikat samt kontrollen av att bestäm-
51755: na aviatiken), planering av inspektionsverksam. melserna iakttagas. Arbetsgruppen skall vidare
51756: heten som rör den allmänna luftfarten och utreda vilka kostnader de av gruppen före-
51757: justering av certifikatforddngarna och kvali- slagna åtgärderna kräver. Ar:betet torde bli slut-
51758: ficeringen. fört under denna vår.
51759: Helsingfors den 11 januari 1973.
51760:
51761: Trafikminister Pekka Tarjanne.
51762:
51763:
51764:
51765:
51766: 42/73
51767: 1
51768: 1
51769: 1
51770: 1
51771: 1
51772: 1
51773: 1
51774: 1
51775: 1
51776: 1
51777: 1
51778: 1
51779: 1
51780: 1
51781: 1
51782: 1
51783: 1
51784: 1
51785: 1
51786: 1
51787: 1
51788: 1
51789: 1
51790: 1
51791: 1
51792: 1
51793: 1
51794: Kirj. ksm. n:o 306.
51795:
51796:
51797:
51798:
51799: V. Vennamo ym.: Suomen ja Neuvostoliiton luottamussuhteita
51800: horjuttavan toiminnan estämisestä.
51801:
51802:
51803: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51804:
51805: Sunnuntaina 10 päivänä joulukuuta 1972 Kun kysymyksessä on lainvastainen menette-
51806: Ylistarolla kansanedustajat Matti Asunmaa ja ly sekä Suomen ja Neuvostoliiton luottamus-
51807: Viljo Suokas julkisessa puhetilaisuudessa väit- suhteiden törkeä horjuttaminen, niin esitämme
51808: tivät, että jos poikkeuslakia ei hyväksytä tai me allekirjoittaneet, nojautuen valtiopäiväjär-
51809: jos tunnetut kaksitoista kansanedustajaa pane- jestyksen 37 S:n 1 momentin säännöksiin, kun-
51810: vat nimensä poikkeuslakia vastustavan paperin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
51811: alle, niin Neuvostoliitto ·lähettää Suomelle heti nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
51812: nootin. He myös ilmoittivat, että ne, jotka vas-
51813: tustavat poikkeuslakia, ovat fasisteja. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
51814: Kysymyksessä on törkeä Neuvostoliiton her- ryhtyä, että sisäpoliittisista ja henkilö-
51815: jaus sekä väite, että Neuvostoliitto muka pakot- etusyistä tapahtuva lainvastainen Suo-
51816: taa Suomen .muuttamaan perustuslakia ja kiel- men ja Neuvostoliiton ulkopoliittisen
51817: tljmään kansalaisilta oikeuden valita vapaissa luottamuksen horjuttamineil ja: Neuvos-
51818: ja salaisissa vaaleissa presidentti vuonna 1974. toliiton valheellinen herjaaminen sekä
51819: Väitteisiin sisältyy myös selvä tarkoituspäämää- Suomen kansan asiaton ulkopoliittinen
51820: rä, että Neuvostoliitto muka pakottaa Suomen pelottelu maittemme välisiä suhteita ja
51821: valitsemaan Urho Kekkosen uudelleen presi- Suomen ulkopoliittista asemaa vahingoit-
51822: dentiksi. tavana estetään?
51823: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1972.
51824:
51825: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
51826:
51827:
51828:
51829:
51830: 32/73
51831: 2
51832:
51833:
51834:
51835:
51836: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51837:
51838: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa harkintaa, kun kysymyksessä on niin vakava
51839: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja asia kuin Suomen suhteet ulkovaltoihin. Poliit-
51840: Veikko Vennamo ym. esittänyt Hallituksen tinen arvostelukyvyttömyys ja ·tahallinen pahan-
51841: asianomaisen 1äsenen vastattavaksi seuraavan suopaisuus julkisessa esiintymise&Sä eivät so-
51842: kysymyksen: vellu päivänpoliittisiin tai puoluepOliittisiin tar-
51843: koituksiin, kun kysymyksessä on Suomen vira1-
51844: ,.Mihin ,toimenpiteisiin Hllllitus aikoo linen ulkopolitiikka ja erityisesti valtakuntam-
51845: ryhtyä, että sisäpoliittisista ja henkilö- me hyvät suhteet Neuvostoliittoon.
51846: etusyistä. tapahtuva lainvastainen Suo- Ha1litu& luöru'lollisesti puuttuu tällaisiin il-
51847: men ja Neuvostoliiton ulkopoliittisen miöihin, mikäli laittonmuksiin havilita~H1 syyllis-
51848: luottamuksen horjuttaminen ja Neuvos- tytyn. Tärkeintä kuitenkin on, että kansfdlliset
51849: tollitotl 1J'alheel1inen herjåil!ltlinen sekä itse ymmätätävit otnah 1/astuunsil ja pidätty\'ät
51850: SUOlnfm kmsan asiaton ulkopoliittinen tUtVautumasta ulkt>pölitiikkaatt eybmikbfitaisten
51851: ~telu maittemme välisiä suhteita ja päifiläärien saavuttamiseksi. s~ &Uhteissa
51852: ~\JOJ.kn ulkopoliittista asemaa vahingoit- ulkovaltoihin on aina kysymyk~si ~ etu
51853: ravana estetään?" ja turvallisuus. Tämi seikkå öti ~Ii jok~
51854: pitää mielessään ulk~liittisiill kysymyksiin
51855: Vast.~a kysymykseen esitän kunnioit- puuttuesuan, tapahttutpå se miMJ tåtkoituk-
51856: taen selJr~flfl. sessa tähansa. Suomi:ttt subtftt Nt!WO&toillttoon
51857: Hallihts cm jo aikaisemmin useassa yhtey- perustuVat johdonmukaiseen jt i:OftclfuWl ul-
51858: dessä korostanut sen seikan tärkeyttä, että yk- kopoliittiseen linjaamme, jonka virheellifl~ ja
51859: sityiset kansalaiset ja erityisesti vastuunalaisissa edesvastuuton esittely ja käsittely on aina tor-
51860: yhteiskunnallisissa tehtävissä toimivat henkilöt juttåva yleisen edun vastaisena, tu1i se miltä
51861: osoittavat asiallista ja yleisen edun vaatimaa taholta tahansa.
51862: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1973.
51863:
51864: Ulkoasiainministeri Ahti Karjplainen.
51865: 3
51866:
51867:
51868:
51869:
51870: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51871:
51872: I det syfte .3 7 § 1 mom. i Riksdagsordningen lands relationer tili främmande makter. Politisk
51873: anger har riksdagsman Veikko Vennamo m. fl. omdömeslöshet och avsiktlig illvilja i offent-
51874: tili vederbörande medlem av Regeringen för liga framträdanden är inte förenligt med dags-
51875: avgivande av svar ställt följande spörsmål: politiska eller partipolitiska ändamål, då det
51876: är fråga om Finlands officiella utrikespolitik
51877: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen och speciellt vårt lands goda relationer tili
51878: vidtaga för att förhindra, att det utrikes- Sovjetunionen.
51879: politiska förtroendet mellan Finland och Regeringen ingriper naturligtvis i dylika
51880: Sovjetunionen på grund av inrikespo-, företeelser såvida det framkommer att man
51881: litiska och personliga intressen lagstri- gjort sig skyldig tili olagligheter. Det viktigaste
51882: digt undergrävs och Sovjetunionen lögn- är dock, att medborgama själva begriper sitt
51883: aktigt skymfas samt det finska folket eget ansvar och avhåller sig från att tillgripa
51884: obefogat inges rädsla medelst utrikes- utrikespolitiken för att uppnå snäva grupp-
51885: politiken, vilket skadar relationema intressen. Vad gäller Finlands relationer till
51886: mellan ländema och Finlands utrikes- främmande makter är det alltid fråga om lan-
51887: politiska ställning?" dets väl och säkerhet. Det är skäl för var och
51888: en att hålla detta faktum i minnet då man
51889: Som svar på detta spörsmål får jag högakt- befattar sig med utrikespolitiska frågor, det
51890: ningsfullt framföra följande: må vara i vilket syfte som helst. Finlands rela-
51891: Regeringen har redan tidigare i flere samman- tioner tili Sovjetunionen grundar sig på en
51892: hang betonat -vikten av att enskilda medborgare konsekvent och ,beprövad utrikespolitisk linje,
51893: och speciellt personer i ansvarsfulla samhälls- och en felaktig och ansvarslös presentation och
51894: ställningar ådagalägger sakligt omdöme i enlig- behandling av denna linje måste alltid be-
51895: het med det som det allmänna intresset kräver kämpas som oförenlig med allmänna intressen,
51896: då det är fråga om så viktiga saker som Fin- det må ske på vilket håll som helst.
51897: Helsingfors den 5 januari 197.3.
51898:
51899: Utrikesminister Ahti Karjalainen.
51900: Kirj. ksm. n:o 307.
51901:
51902:
51903:
51904:
51905: Pohjonen: Kuntien saattamisesta yhdenvertaiseen asemaan yhdis-
51906: . tysten ja $åätiöiden kanssa invalidihuoltolain mukaista val-
51907: tionapua annettaessa.
51908:
51909:
51910: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
51911:
51912: Maaliskuun 20 päivänä 1970 muutettiin 30. Kansainvälisten tilastojen tnukaatt åtvioidaan
51913: 12. 1946 annettua invalidihuoltolakia ( 907/ maassamme olevan nykyisin noin 10 000 suoja-
51914: 46) muun muassa työhuollon järjestämistä kos- työn tarpeessa olevaa henkilöä. Työllistämisen
51915: kevien sälnnösten osalta. Voimaantulosäännök~ lisäksi tarvitsevat vajaatyökykyiset usein. myös
51916: sen mukaan muutoimia sovelletaan vuoden erityistä apua asunnon hankinnassa sekä kulje-
51917: 197.5 loppuun saakka. tUsten hoitamisessa. Koska 11åmä toiminnot
51918: Invalidihuoltolain 22 S:n mukaan annetaan eivät ole valtionapuun oikeuttavia, niistä joh-
51919: valtion varoista yhdistykselle tai säätiölle halpa- tuvat rasitukset jäävät kokonaisuudessaan kun-
51920: korkoista lainaa tai avustusta sellaisen työtoi- tien vastattavlksi.
51921: minnan järjestämistä varten, joka perustuu pää- Edellä mainittua työhuollon valtionavun jär-
51922: asiassa invalidityövoiman käyttöön. Edellä mai- jestämistä tutkineessa komiteassa eivllt kunnat
51923: nitun valtionavun lisäksi voidaan invalidihuol- olleet lainkaan edustettuina. Tämlln vuoksi on
51924: toa harjoittaville yhdistyksille, !Säätiöille ja lai- mahdollista, että lainmuutos toteutettlln järjes-
51925: toksille antaa tulo- ja menoarvion puitteissa töjä liiaksi suosivalla tavalla. Epäkohta tulisi
51926: ylimääräistä avustusta. korjata joka tapauksessa ennen lain voimassa-
51927: Erityisesti suurimmat kaupunkikunnat ovat oloajan päättymistä, mikäli aiotaan turvata kun-
51928: jo useiden vuosien ajan osallistuneet vajaatyö- tien mahdollisuudet vajaatyökykyisten työtoi-
51929: kykyisten työtoiminnan järjestämiseen. Monilla minnan järjestämiseen.
51930: ilru:nniJla on valmis hallinto-organisaatio, joka Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
51931: huolehtii toiminnan ylläpitämisestä ja sen ke- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
51932: hittämisestä. Lisäksi on todettava, että kunnat nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
51933: miltei poikkeuksetta ovat talousarvioissaan vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
51934: osoittaneet varoja vajaatyökykyisten työhön
51935: sijoittamista varten. Toimintaa on kuitenkin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
51936: jatkuvasti vaikeuttanut se, ettei kunnille voida ryhtyä invalidihuoltolain muuttamiseksi
51937: invalidihuoltolain säännösten perusteella myön- siten, että kunnat tulevat valtionapua
51938: tää valtion varoista lainaa tai avustusta. Tilan- annettaessa samanvertaiseen asemaan
51939: netta ei voida pitää tässä suhteessa tyydyt- yhdistysten ja säätiöiden kanssa?
51940: tävänä, ja kunnat olisikin kiireellisesti saatet-
51941: tava tasavertaiseen asemaan invalidihuollon
51942: alalla toimivien yhdistysten ja säätiöiden kanssa.
51943: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1972.
51944:
51945: Antti Pohjonen.
51946:
51947:
51948:
51949:
51950: 34/73
51951: 2
51952:
51953:
51954:
51955:
51956: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
51957:
51958: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asiassa perustuu invaliidityövoiman käyttöön
51959: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, valtionavun piiriin.
51960: olette 12 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn Laki on tarkoitettu suojatyön koetoimintaa
51961: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston varten ja sen vuoksi se on voimassa viisi vuotta
51962: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- (v. 1971-v. 197.5), jona aikana sen tarkoi-
51963: edustaja Pohjosen näin kuuluvasta kirjallisesta tuksena on luoda taloudelliset ja organisatoriset
51964: kysymyksestä n:o 3Q7: edellytykset rajoitetuin tavoin tapahtuvalle
51965: suunnitelmalliselle kehitykselle. Suojatyötoimin-
51966: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ta on ollut maassamme järjestöjen alulle pane-
51967: ryhtyä invalidihuoltolain muuttanliseksi maa ja ylläpitämää, minkä vuoksi. valtion va-
51968: siten, että kunnat tulevat valtionapua roista voivat saada lainaa ja avustusta nykyisin
51969: annettaessa samanvertaiseen asemaan vain yhdistykset ja säätiöt.
51970: yhdistysten ja säätiöiden kanssa?" Mwsteriössä on !Suunnitteilla invaliidihuolto-
51971: lain muutos, jonka mukaan kunnat tulisivat
51972: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- valtionapua annettaessa samanvertaiseen ase-
51973: vasti seriraavaa: maan yhdistysten j.a säätiöiden kanssa. Esitys
51974: Maaliskuun 20 päivänä 1970 annetulla inva- pyritään antamaan Eduskunnalle mahdollisim-
51975: liidihuoltoloain muuttamisesta annetulla lailla man nopeasti.
51976: ( 227/70) tuli sellainen työtoiminta, joka pää-
51977: Helsilngilssä 9 päivänä tammikuuta 1973.
51978:
51979:
51980: Ministeri Pentti Pekkarinen.
51981: 3
51982:
51983:
51984:
51985:
51986: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
51987:
51988: I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen Lagen avser försökwet'ksamhet med skyddat
51989: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse arhete och gäller därför fem år (åren 1971-
51990: av den 12 decemher 1972 till vederbörande 197.5), under viiken tid genom lagen skulle
51991: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- skapas ekonomiska och organisatoriska förut-
51992: jande av riksdagsma.n Pohjonen ställda spörs- rsättningar för planmässig utveckling med be-
51993: mål nr .307: gränsningar. Den verksamhet som går ut på
51994: att skapa skyddade arhetsplatser har igångsatts
51995: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen och upprätthållits i vårt land av orgarusationer,
51996: vidtaga för ändring av lagen om invalid- varför endast föreningar och stiftelser i detta
51997: vård så, att kommunerna vid utgivande nu kan erhålla lån och understöd av statens
51998: av statsunderstöcl blir jämställda med medel.
51999: föreningar ooh stiftelser?, 1 ministeriet planeras sådan ändring av _lagen
52000: om invalidvård, att kommunerna vid beviljande
52001: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt av statsunderstöd skulle komma att intaga
52002: anföra följande: samma stäl1ning som föreningar och stiftelser.
52003: Genom lagen den 20 mars 1970 angående Det är meningen att proposition i saken skall
52004: ändring av lagen om invalidvård ( 227/70) avlåtas tili Riksdagen så snart som möjligt.
52005: blev sådan arbetsverksamhet, som huvudsak-
52006: ligen grundar sig på användning av invalid-
52007: arbetsikraft, föremål för statsunderstöcl.
52008: Helsingfors den 9 januari 197.3.
52009:
52010:
52011: Minister Pentti Pekkarinen.
52012: Kirj. ks.m. n:o 308.
52013:
52014:
52015:
52016:
52017: Pohjonen: Hammastekniikan alalla suoritettavan työn vapautta-
52018: misesta liikevaihtoverosta.
52019:
52020:
52021: E d u s. k u n n a n He r r a P u h t m i e h e 11 e.
52022:
52023: Hammasteknillinen ala luttaan yleisati kuu- tiikkaa lukuunottamatta ti tle~thrästi: kuulu
52024: luvakli lilkinnällisen toiminnan piiriin. Käsi- liikiVaibtoveron alaisuuteen. s.manftrtaisuu-
52025: tys on itse asioaa Vlll'sin luonnollinen, kun ott- dtm ja yhtenäisyyden .aikaan$aamiaefist olisi
52026: ton huomioon, etdi hounassairauksist:a sattt- myös hammasteknillinen ala vapautQtta.,a vero-
52027: taa aiheutua: monia bam~liiäklnnällittii ja tuksen piiristä. Näin on menetelty muun muas-
52028: tiihän liittyfltt myös -teknillista hoitoa vaativia sa Tanllktllsa ja samltnsu\lntainen ehdotus on
52029: haittojl&. tehty myös Ruotsissa. · ·· ··
52030: Nykyisfn tulkinnan multaan hammasllUikilrit Edellä olevaan viitat~n i!l v~t!o~äjärjes
52031: eiviit suotita työstään liikevaihtoveroa. Sitä v4S- tyksen 37 § :n 1 motilentin nojalla· #fitän kun-
52032: toin hammasteknikot on katsottu veivallisiksi nioitt~Q valtioneuvoston asian~~· jäsenen
52033: veroa suorittamaan, vaikka heidlin työnsä liit- : _, .....·. .
52034: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:''
52035: tyykin hammulääkliteidcm suorittallliin hoito-
52036: toimenpitt!isiin niiden suor4tlaisena jatkona. Millä perusteilla voidaan: Hallituksen
52037: Esimerkibi .erikoishammas~eknikot, jotka pro- käsityksen mukaan asettaa f:i~aslää
52038: tcettisella alalla tekevät samanlaista työtä kuin käreiden ja hammastekniköiden suorit-
52039: hamtnaJJläiikiirit, joutuvat liikevaihtoveroa mak- tama hammasteknillinen ·työ 1U1tevaihto-
52040: samaan. Hammaslääkäreiden toimintaa ei tiU- verolakia sovellettaessa erilaiseen ase-
52041: laiscssakaan tapauksessa pidetä verovelvollisena maltn, sekä ·
52042: liiketoimintana. Vaikuttaa siis siltä. että vtro• aikooko Hallitus ryhtyä toiinenpitci-
52043: viranomaisten ratkaisuissa on mäilräiivänä toi· siin hammastekniikan alalla .3\lPrttetta-
52044: minnan llllljuus eikä sen laatu. van työn vapauttamiseksi ktiifclltå osin
52045: Mikään muu proteettinen ala hammasprote- liikevaihtoverosta?
52046: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1972.
52047:
52048: Antti Pohjonen.
52049:
52050:
52051:
52052:
52053: 29/73
52054: 2
52055:
52056:
52057:
52058:
52059: E d u s k u n n a n H e r r a P u ·h e m i e h e ll e.
52060:
52061: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa kettu vain erittäin painavista syistä, kuten ylei-
52062: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhemies, sesti hyväksyttyjen sosiaalisten ja talouspoliit-
52063: olette 12 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn tisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä vero-
52064: kirjeenne. . ohella lähettänyt valtioneuvoston wsteknisistä syistä. Hammasproteeseja samoin
52065: asianomaisen jäsenen- vastattavaksi jäljennöksen kuin muitakaan proteeseja ei ole llikevaihtove-
52066: kansanedustaja Antti Pohjosen näin kuuluvasta rolaissa_ asetettu poikkeusasemaan, joten ne ovat
52067: kirjallisesta kysymyksestä n:o 308: irtaimina. esineinä liikevaihtoverolaissa 1:arkoi-
52068: tettuja 'l.erollisia tavaroita. Näin ollen ne ham-
52069: · •.·i ...Millä- perusteilla voidaan Hallituksen masteknikot, jotka erityistä työhuonetta eli lii-
52070: käsityksen mukaan- asettaa hammaslää- ketoimipaikkaa pitäen valmistavat hammaspro-
52071: . 'kireiden ja hammasteknikoiden suorit- teeseja tai tekevät niihin kohdistuvia työsuori-
52072: .-' tama hammasteknillinen työ liikevaihto- tuksia, ovat sanotunlaisesta toiminnaStaan liike-
52073: ~rolakia sovellettaessa erilaiseen ase- vaihtoverovelvollisia.
52074: maftft, sekä Kuten edellä mainituista liikevaihtoverolain
52075: .. .aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- säännöksistä käy ilmi, vain siitä liiketoimin-
52076: siin hammastekniikan alalla suoritetta- nasta, joka kohdistuu liikevaihtoverolaissa tar-
52077: . · -~ työn vapauttamiseksi kaikilta osin koitettuihin tavaroihin, on suoritettava liike-
52078: liikevaihtoverosta?" vaihtoveroa. Mikäli toiminta ei täytä liiketoi-
52079: minnan tunnusmerkkejä, se ei voi olla liike-
52080: vaihtoveronalaista toimintaa. Näin ollen liike-
52081: VasttWk~ena kysymykseen esitän kunnioit- vaihtoveroHisen toiminnan ulkopuolelle jäävät
52082: tavasti fieutaavaa: tttilaiset palvelut, kuten sosiaali-, opetus- ja
52083: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 1 S:n sairaanhoitopalvelut. Tämän vuoksi eivät myös-
52084: mukaan .liikevaihtoveroa on suoritettava tava- kään hammaslääkärit ole liikevaihtoverovelvol-
52085: ran myynnistä, joka tapahtuu liiketoiminnan lisia suorittamistaan hammaslääkintäpalveluk-
52086: muodossa, samoin kuin liiketoiminnan muo- sista. Varsinaisen työnsä ohessa hammaslääkärit
52087: dossa tapahtuvasta tavaran valmistustyöstä sekä suorittavat · myös eräitä hammasprotetiikkaan
52088: tavaraan k-ohdistuvasta muutos-, puhdistus-, liittyviä töitä, kuten kipsimallien ottamista po-
52089: korjaus-, kunnostamis- ja asentamistyöstä. Ve- tilailta proteesien tekoa varten sekä proteesien
52090: rovelvollinen eli velvollinen suorittamaan veroa sovittamista. Varsinaisen proteesien valmistus-
52091: on lain 6 S:n 1 momentin mukaan se, joka työn suorittavat kuitenkin aina hammastekni-
52092: harjoittaa lain 1 S:ssä tarkoitettua liiketoimin- kot. Vaikka hammaslääkärit suorittaisivatkin
52093: taa. Mainituista säännöksistä käy täten ilmi, jossain määrin proteeseihin kohdistuvia viimeis-
52094: että liikevaihtoveron suorittamisvelvollisuus tely- yms. töitä, tämän työn on katsottava ole-
52095: koskee niitä- liiketoimia, jotka kohdistuvat lii- van sellaista asiakaspalveluna tapahtuvaa vä-
52096: kevaihtoverolaissa tarkoitettuihin tavaroihin. häistä tavataan kohdistuvaa työtä, jota liike-
52097: Liikevaihtoverolaissa ei ole tosin tavaran käsi- vaihtoveroasetuksen 1 S:n mukaan ei pidetä lii-
52098: tettä positiivisesti määritelty, mutta lain esi- kevaihtoverolaissa tarkoitettuna liiketoimintana.
52099: töistä käy selville, että sillä on tarkoitettu lä- Veroviranomaisten tietoon ei ole tullut mi-
52100: hinnä esineitä, joilla on irtaimen omaisuuden tään sellaisia liikevaihtoverotuksellisia epäkoh-
52101: luonne. Pääperiaatteena on lakia säädettäessa tia, mitkä olisivat aiheuttaneet hammasprote-
52102: ollut, että verotuksen tulee kohdistua kaikkiin tiikan alalla vinosuuntauksia tai kilpailuhäi-
52103: tavaroihin ja että verotetuksi tulee koko se ta- riöitä. Mitä tulee siihen, olisiko hammasproteet-
52104: varan hinta, jonka tavaran ostaja joutuu siitä tiset työt kokonaan vapautettava liikevaihtove-
52105: maksamaan. Tästä periaatteesta on laissa poi- rosta, niin on katsottava, ettei edellä maini-
52106: tuista liikevaihtoverojärjestelmän periaatteista Tämän vuoksi ja koska kyselyssä ei ole esitetty
52107: johtuen tällaiseen lainmuutokseen tulisi ilman eikä tiedossa muutoinkaan ole tällaisia syitä,
52108: erittäin painavia ja pakottavia syitä ryhtyä. tehty kysymys ei anna aihetta toimenpiteisiin.
52109: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1973.
52110:
52111: Ministeri Esko Niskanen.
52112: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
52113:
52114: I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen eller andra proteser har i lagen angående om-
52115: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse sättningsskatt försatts i någon undantagsställ-
52116: av den 12 december 1972 till vederbörande ning, varför de i lagen angående omsättnings-
52117: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- skatt är beskattningsbara varor, på grund av
52118: jande av riksdagsman Antti Pohjonen ställda att de betraktas såsom lösa föremål. Sålunda
52119: spörsmål nr 308: är de tandtekniker, som genom att hålla ett
52120: särskilt arbetsrum, dvs. driftställe, förfärdigar
52121: "På vilka grunder kan enligt Rege- tandproteser eller utför arbete som hänför sig
52122: ringens åsikt av tandläkare utfört och till sådana, omsättningsskatteskyldiga för denna
52123: av tandtekniker utfört tandtekniskt ar- sin verksamhet.
52124: bete vid tillämpandet av lagen angående Såsom av ovan nämnda stadganden i lagen
52125: omsättningsskatt bedömas olika samt angående omsättningsskatt framgår, bör omsätt-
52126: amnar Regeringen vidtaga åtgärder ningsskatt erläggas endast för affärsrörelse som
52127: för att arbete som utföres på det tand- hänför sig till i lagen angående omsättnings-
52128: tekniska området till alla delar skulle skatt avsedda varor. Om rörelsen inte upp-
52129: befrias från omsättningsskatt?" fyller kännetecknena för en affärsrörelse, kan
52130: den inte vara sådan rörelse som är underkastad
52131: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt lagen angående omsättningsskatt. Sålunda faller
52132: anföra följande: olika tjänster, såsom socialvårds-, undervisnings-
52133: Enligt 1 S i gällande lag angående omsätt- och sjukvårdstjänsterna, utanför rörelse som
52134: ningsskatt utgår omsättningsskatt på försäljning är underkastad omsättningsskatt. På grund
52135: av vara i rörelse ävensom på i form av rörelse härav är inte heller tandläkarna omsättnings-
52136: utfört förfärdigande av vara samt utförd änd- skatteskyldiga för sina tandmedicinska tjänster.
52137: ring, rengöring, reparation, iståndsättning och Förutom sitt egentliga arbete utför tandläkarna
52138: montering av vara. Skattskyldig dvs. skyldig även vissa arbeten som hänför sig till tand-
52139: att erlägga skatt är enligt 6 § 1 mom. i sagda protetiken, såsom att de tar gipsmodeller av
52140: lag den som driver i lagens 1 § avsedd rörelse. patienterna för tillverkning av proteser samt
52141: Av nämnda stadganden framgår sålunda, att avpassar proteser. Det egentliga protestillverk-
52142: skyldigheten att erlägga omsättningsskatt berör ningsarbetet utföres likväl alltid av tandtekni-
52143: de affärstransaktioner som hänför sig till i la- kerna. Ä ven om tandläkarna i någon mån
52144: gen angående omsättningsskatt avsedda varor. skulle utföra den sista finslipningen o.a. arbe-
52145: I lagen angående omsättningsskatt har varans ten på proteserna, bör detta arbete betraktas
52146: begrepp inte positivt preciserats, men av för- som sådant ringa arbete, som hänför sig till
52147: arbetena för lagen framgår, att därmed närmast vara, vilket sker i form av kundtjänst och vil-
52148: har avsetts föremål, som har karaktären av lös ket enligt 1 S förordningen angående omsätt-
52149: egendom. Då lagen stiftades var huvudprinci- ningsskatt inte anses såsom i lagen angående
52150: pen, att beskattningen bör hänföra sig till alla omsättningsskatt avsedd affärsrörelse.
52151: varor, och att hela det pris på varan, vilket Tili skattemyndigheternas kännedom har inte
52152: köparen blir tvungen att betala för densamma, kommit några sådana missförhlllan.den i fråga
52153: blir beskattat. Från denna princip har man om omsättningsbeskattningen, som skulle ha
52154: avvikit i lagen endast av synnerligen vägande föranlett snedvridenhet eller konkurrensstör-
52155: orsaker, såsom för uppnående av allmänt god- ningar på tandprotetikens område. Vad den
52156: kända sociala och ekonomisktpolitiska mål samt saken angår, att tandprotesarbetena helt borde
52157: av skattetekniska orsaker. Varken tandproteser befrias från omsättningsskatt, så bör det anses,
52158: 5
52159:
52160: att man inte på grund av de ovan nämnda prin- då i spörsmålet inte har anförts dylika skäl och
52161: ciperna i omsättningsskattesystemet utan sär- sådana inte heller annars är kända ger ifråga-
52162: skilt vägande och tvingande skäl borde skrida varande spörsmål inte anledning till åtgärder.
52163: till en dylik lagändring. På grund härav och
52164: Helsingfors den 8 januari 197 3.
52165:
52166: Minister Esko Niskanen.
52167:
52168:
52169:
52170:
52171: 29/73
52172: Skriftl. spm. nr 309.
52173:
52174:
52175:
52176: Stenbäck m. fl.: Om skatteupphördspremien för mindre före-
52177: tagare inom minuthandeln.
52178:
52179: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
52180:
52181: Allt större uppmärksamhet har under de se- Någon större ekonomisk belastning borde en
52182: naste åren ägnats åt de problem som detalj- dylik reform heller inte utgöra då de minut-
52183: handeln har att kämpa med. Kommittt!n för skatteskyldiga svarar för endast ungefär 1/10
52184: den inhemska handeln föreslår i sitt nyligen av omsättningsskatten och deras premier i mot-
52185: publicerade betänkande en rad åtgärder för att svarande grad skulle utgöra ca 0.2 procent av
52186: förbättra detaljhandelns villkor och förhindra det totala omsättningsskattebeloppet.
52187: en ytterligare försämring av den service kon- 2-procent-premien är lika för alla minutskat-
52188: sumenterna borde kunna erhålla. De talrika teskyldiga. Det innebär att de utbetalda pre-
52189: nedläggningar de senaste åren medfört bl. a. mierna i en del fall kan vara rätt stora. Genom
52190: genom strängare hälsovårdsföreskrifter och en lagändring kunde man tänka sig att pre·
52191: minskad lönsamhet kräver dock snabba och mien skulle bli större för små företag, inom
52192: effektiva åtgärder för att förbättra de små vilka redovisningsarbetet tar en proportionellt
52193: affärsinnehavarnas ställning. sett större del av företagarens tid. På basen
52194: I enlighet med sitt program skall regeringen av en degressiv skala kunde det fastställas att
52195: slå in på en politik som leder tili en stabili- premien för små skattebelopp kunde vara
52196: serad konkurrenssituation för detaljhandeln. En exempelvis 5 procent, medan den för de största
52197: : punkt som kunde korrigeras från exempelvis summorna kunde sänkas tili förslagsvis 1 pro-
52198: 197 3 års början gäller återbetalningstiden för cent. En dylik differentiering vore att föredra
52199: det arvode minutskatteskyldig har rätt att upp- framom ett tak för stora premier, en åtgärd
52200: bära som ersättning för omsättningsskatteupp- som alls inte gagnar småföretagarna.
52201: börden enligt 70 § omsättningsskattelagen. En- Med hänvisning tili ovanstående och med
52202: ligt 27 § omsättningsskatteförordningen skall stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
52203: omsättningsskattebyrå årligen utan särskild an- ställer undertecknade högaktningsfullt följande
52204: sökan genom postgiro erlägga skatteuppbörds- spörsmål att besvaras av vederbörande medlem
52205: premien tili den skattskyldige. av statsrådet:
52206: I detta nu betalas denna premie ut ungefär
52207: i oktober. Exempelvis Vasa läns omsättnings- Är Regeringen beredd att vidta åt-
52208: skattebyrå torde i år ha postat arvodena den gärder för att tillse att den skatteupp-
52209: 17 oktober. Då de krav som ställs på detalj- hördspremie, som enligt omsättnings-
52210: handeln när det gäller att snabbt betala in skattelagen tilikommer minutskatteskyl-
52211: omsättningsskatten. är höga, förefaller det rik- dig, utbetalas tidigare än i oktober må-
52212: tigt att också skattemyndigheterna snabbare än nad, samt
52213: nu skulle betala den 2-procentiga skatteupp- att överväga en ändring av 70 §
52214: hördspremien. För en del småföretagare har omsättningsskattelagen på basen av en
52215: denna premie t.o.m. en ekonomisk betydelse degressiv skala så, att skatteuppbörds-
52216: och en snabbare utbetalning skulle därför häl- premien för de mindre företagarna inom
52217: sas med tilifredsställelse. Med den tekniska ut- detaljhandeln bättre skulle matsvara det
52218: rustning som står tili skattemyndigheternas för- proportionellt sett större redovisnings-
52219: fogande borde detta också vara möjligt. arbetet i dessa företag?
52220: Helsingfors den 5 december 1972.
52221:
52222: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
52223: Evald Häggblom. Henrik Westerlund.
52224: 63/73
52225: 2
52226:
52227: Kirj. ksm. n:o 309. Suomennos.
52228:
52229:
52230:
52231: Stenbäck ym.: Vähittäiskaupan pienyrittäjien liikevaihtoveron
52232: veronkantopalkkiosta.
52233:
52234: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
52235:
52236: Viime vuosina on kiinnitetty yhä suurempaa tällaisesta uudistuksesta ei liioin pitäisi muo-
52237: huomiota niihin ongelmiin, joiden kanssa vähit- dostua, koska vähittäisverovelvollisten osuus on
52238: täiskaupan on kamppailtava. Kotimaankauppa- ainoastaan noin 1/10 liikevaihtoverosta ja hei-
52239: toimikunta ehdottaa äskettäin julkaistussa mie- dän palkkionsa olisivat vastaavasti noin 0.2
52240: tinnössään eräitä toimenpiteitä vähittäiskaupan prosenttia liikevaihtoveron kokonaismäärästä.
52241: edellytysten parantamiseksi ja sen palvelun jat- Kahden prosentin palkkio on sama kaikkien
52242: kuvan huonontumisen estämiseksi, mitä kulut- vähittäisverovelvollisten kohdalla. Tästä johtuu,
52243: tajien pitäisi voida vähittäiskaupalta saada. Mm. että eräissä tapauksissa maksetut palkkiot voi-
52244: ankarammista terveydenhoitomääräyksistä ja vä- vat olla melko suuria. Lakia muuttamalla pien-
52245: hentyneestä kannattavuudesta viime vuosina yrittäjien palkkiota voitaisiin harkita nostetta-
52246: aiheutuneet lukuisat lopettamiset vaativat kui- vaksi, koska heidän osaltaan tilitystyö vie suh-
52247: tenkin nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä pien- teellisesti katsoen suuremman osan yrittäjien
52248: liikkeiden omistajien aseman parantamiseksi. ajasta. Alenevan asteikon pohjalta voitaisiin
52249: Ohjelmansa mukaan hallitus on ryhtyvä har- määrätä, että pienestä veromäärästä suoritetta-
52250: joittamaan politiikkaa, joka johtaa vakautunee- va palkkio saattaisi olla esim. 5 prosenttia,
52251: seen kilpailutilanteeseen vähittäiskaupassa. Eräs kun taas suurimmista määristä puheen ollen se
52252: kohta, joka voitaisiin korjata esim. vuoden voitaisiin alentaa vaikkapa 1 prosenttiin. Täl-
52253: 1973 alusta, koskee sen palkkion maksuaikaa, lainen porrastus olisi parempi järjestely kuin
52254: joka vähittäisverovelvollisella liikevaihtovero- katon asettaminen suurille palkkioille, viimeksi
52255: lain 70 §:n mukaan on oikeus periä korvauk- mainittu toimenpidehän ei lainkaan hyödyttäisi
52256: sena liikevaihtoveronkannosta. Liikevaihtovero- pienyrittäjiä.
52257: asetuksen 27 §:n mukaan liikevaihtoverotoimis- Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär-
52258: to suorittaa vuosittain ilman eri hakemusta pos- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
52259: tisiirtoteitse veronkantopalkkion verovelvolli- joittaneet esittävät valtioneuvoston asianomai-
52260: selle. sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
52261: Tätä nykyä tämä palkkio maksetaan loka- sen:
52262: kuun tienoilla. Esim. Vaasan liikevaihtovero-
52263: toimisto lienee tänä vuonna postittanut palk- Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
52264: kiot 17 päivänä lokakuuta. Kun vähittäiskau- menpiteisiin huolehtiakseen siitä, että
52265: palle liikevaihtoveron nopeasta maksamisesta vähittäisverovelvolliselle liikevaihtovero-
52266: asetetut vaatimukset ovat korkeita, tuntuu oi- lain mukaan suoritettava palkkio mak-
52267: keudenmukaiselta, että veroviranomaisetkin no- settaisiin aikaisemmin kuin lokakuussa,
52268: peammin kuin nyt tapahtuu maksaisivat 2 pro- sekä
52269: sentin veronkantopalkkion. Eräille pienyrittä- harkitsemaan liikevaihtoverolain 70
52270: jille tämä palkkio on jopa taloudellisesti mer- §:n muuttamista alenevan asteikon poh~
52271: kittävä ja sen vuoksi joutuisampaa maksatusta jalta niin, että vähittäiskaupan alalla toi-
52272: tervehdittäisiinkin tyydytyksellä. Veroviran- mivien pienyrittäjien veronkantopalkkio
52273: omaisten käytettävissä olevan teknisen välineis- paremmin vastaisi suhteellisesti katsoen
52274: tön ansiosta sen tulisikin olla mahdollista. suurempaa tilitystyötä näissä yrityk-
52275: Mitään huomattavaa taloudellista rasitusta sissä?
52276: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1972.
52277:
52278: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
52279: Evald Häggblom. Henrik Westerlund.
52280: 3
52281:
52282:
52283:
52284:
52285: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52286:
52287: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- neva siten, että jos kalenterivuodelta vahviste-
52288: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tun veron määrä on enintään 300 markkaa, se
52289: mies,· olette 12 päivänä joulukuuta 1972 päi- palautetaan kokonaan. Tätä suuremmista ve-
52290: vätyn · kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvos- roista palautetaan alenevan asteikon mukaisesti
52291: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljen- vain osa ja yli 486 markan määräisestä verosta
52292: nöksen kansanedustaja Pär Stenbäckin ym. te- ei palauteta enää mitään.
52293: kemästä näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- Edellä mainituista säännöksistä käy selville,
52294: sestä n:o 309: että ennen kuin ennakolta maksettujen verojen
52295: perusteella suoritettavat veronkantopalkkiot
52296: "Onko Hallitus valmis ryhtymään toi- voidaan maksaa, liikevaihtoverotoimiston on
52297: menpiteisiin huolehtiakseen siitä, että selvitettävä, keille vähittäisverovelvollisille mak-
52298: vähittäisverovelvolliselle liikevaihtovero- setaan kantopalkkion asemesta veronhuojennus-
52299: lain mukaan suoritettava palkkio mak- ta. Koska huojennuspalautus määrätään kalen-
52300: settaisiin aikaisemmin kuin lokakuussa, terivuodelta vahvistetun veron perusteella, sen
52301: sekä määrääminen voidaan suorittaa vasta sitten,
52302: harkitsemaan liikevaihtoverolain 70 kun verotuspäätökset vuoden molemmilta vero-
52303: § :n muuttamista alenevan asteikon poh- kansilta on tehty. Kun verotuksen toimittamis-
52304: jalta niin, että vähittäiskaupan alalla toi- aika kalenterivuoden viimeiseltä verokaudelta
52305: mivien pienyrittäjien veronkantopalkkio päättyy kesäkuun viimeisenä päivänä, on veron-
52306: paremmin vastaisi suhteellisesti katsoen kantopalkkioiden maksaminen käytännössä
52307: suurempaa tilitystyötä näissä yrityk- mahdollista vasta tämän ajankohdan jälkeen.
52308: sissä?" Kun huojennuspalautusten ja kantopalkkioiden
52309: laskeminen siis voidaan aloittaa vasta säännön-
52310: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mukaisen verotuksen tultua toimitetuksi, on
52311: vasti seuraavaa: kantopalkkiot voitu viime vuosina maksaa
52312: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 70 §:n syys-lokakuun aikana. Käsittelyaikaa on pi-
52313: mukaan on vähittäisverovelvollisella jäljempänä dettävä kohtuullisena, kun otetaan huomioon,
52314: mainittavin poikkeuksin oikeus saada veron- että huojennuspalautusten ja kantopalkkioiden
52315: kantåpalkkiona kultakin kalenterivuodelta kak- laskenta samoin kuin tililtäottokorttien kirjoit-
52316: si sadalta laissa säädetyllä tavalla ennakolta taminen on suoritettu manuaalisesti kesäloma-
52317: suorittamiensa verojen yhteismäärästä, kuiten- kauden aikana.
52318: kin vähintään 20 markkaa. Milloin suoritetun Vuonna 1972 on kantopalkkioiden laskemi-
52319: veron yhteismäärä kalenterivuodelta on enin- sessa siirrytty ATK:n hyväksikäyttöön, mistä
52320: tään 20 markkaa, palkkio on suoritettua veroa johtuen kantopalkkioiden maksamiseen liitty-
52321: vastaava määrä. Kantopalkkiota ei kuitenkaan vää teknistä laskenta-aikaa voidaan lyhentää
52322: suoriteta verovelvolliselle, joka liikevaihtovero- noin yhdellä kuukaudella. Näin ollen kanto-
52323: lain mukaan olisi tukkuverovelvollinen mutta palkkiot voidaan vastaisuudessa maksaa elo-
52324: joka lain 11 § :n 4 momentissa säädetyin edel- syyskuussa, jota aikaisemmin kantopalkkioita ei
52325: lytyksin on omasta hakemuksestaan tullut vä- ATK-menetelmiäkään hyväksikäyttäen voida
52326: hittäisverovelvolliseksi. Kantopalkkiota ei myös- suorittaa. Käytännössä ei nimittäin voida to-
52327: kään makseta sille, joka saa veroa takaisin teuttaa sellaista ajateltavissa olevaa menettelyä,
52328: lain 55 b §:n nojalla. Tämän lainkohdan mu- että kantopalkkio maksettaisiin kullekin vero-
52329: kaan maksetaan siinä tarkoitetuille verovelvol- velvolliselle yksittäin heti, kun verotus edelli-
52330: lisille liikevaihtoveroa joko kokonaan tai osaksi sen kalenterivuoden viimeiseltä verokaudelta on
52331: takaisin. Palautettava määrä on asteittain ale- hänen kohdaltaan toimitettu.
52332: 4
52333:
52334: Veronkantopalkkion maksamista koskevan palkkioista. Koska tuollaisten ylisuurten kanto-
52335: säännöksen ottamista voimassa olevaan liike- palkkioiden maksamista ei voida perustella lii-
52336: vaihtoverolakiin perusteltiin aikanaan hallituk- kevaihtoverotuksesta aiheutuvan työmäärän li-
52337: sen esityksessä sillä, että palkkion maksamista sääntymisellä eikä niitä myöskään voida pitää
52338: oli veron perimisestä ja tilittämisestä vähittäis- kohtuullisina, kantopalkkion maksamiselle olisi
52339: verovelvollisille aiheutuvan työmäärän vuoksi tarkoituksenmukaista säätää yläraja, joksi so-
52340: pidettävä kohtuullisena. Edellä tarkoitetun työ- pisi esim. 1 000 markkaa vuodessa. Tällainen
52341: määrän ei kuitenkaan voida katsoa kasvavan esitys onkin hallituksessa parhaillaan valmis-
52342: samassa suhteessa kuin valtiolle suoritettujen teilla. Sitä vastoin kantopalkkioiden porrasta-
52343: veromäärien perusteella maksettava kantopalk- mista tai palkkion määrän lisäämistä ei ole pi-
52344: kio kasvaa. Kun veronkantopalkkion maksami- dettävä tarpeellisena edes pienten yrittäjien
52345: selle ei ole laissa säädetty ylärajaa, kantopalk- osalta. On nimittäin huomattava, että viimeksi
52346: kion määrä on joissakin yksittäistapauksissa mainittujen verovelvollisten kohdalla edellä
52347: noussut huomattavan korkeaksi. Vuodelta 1970 mainitun huojennuspalautuksen suorittaminen
52348: laaditun tilaston mukaan po. palkkioita suori- liil<;evaihtoverolain 55 b §:n nojalla itse .asiassa
52349: tettiin kaikkiaan 44 912 verovelvolliselle palk- jo merkitsee porrastettua veron suorittamisvel-
52350: kioiden yhteismäärän ollessa noin 9.4 milj. vollisuutta ja veron huojentamista kyselyssä
52351: markkaa eli verovelvollista kohden keskimää- tarkoitetulla tavalla.
52352: rin 209 markkaa. Verovelvollisia, joille kanto- Todettakoon vielä, että asiaan on kiinnittä-
52353: palkkiota maksettiin sanottuna vuonna yli nyt huomiota myös valtiontalouden tarkastus-
52354: 1 000 markkaa, oli 1 462 eli noin 3.3 pro- virasto, joka on katsonut, että ensi tilassa tulisi
52355: senttia ko. verovelvollisista. Heille maksettu- tutkia mahdollisuudet asettaa veronkantopalk-
52356: jen palkkioiden määrä oli kuitenkin 4.5 milj. kioiden maksamiselle yläraja.
52357: markkaa eli lähes puolet maksetuista kanto-
52358: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1973.
52359:
52360: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
52361: 5
52362:
52363:
52364:
52365:
52366: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T, a 1 m a n.
52367:
52368: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 300 mark, återbetalas i sin helhet. Av större
52369: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- skatter restitueras endast en del enligt de-
52370: velse av den 12 december 1972 tili veder- gressiv skala och på skatt som överstiger 486
52371: börande medlem av statsrådet översänt avskrift mark återbetalas ingenting.
52372: av följande av riksdagsman Pär Stenbäck m. fl. Av ovan nämnda stadganden framgår, att
52373: ställda spörsmål nr 309: innan skatteuppbördsarvoden som erlägges på
52374: grund av i förskott erlagda skatter kan be-
52375: "Är Regeringen beredd att vidta åt- talas, bör omsättningskattebyrån utreda, åt
52376: gärder för att tillse, att den skatteupp- vilka minutskattskyldiga beviljas skattelättnad
52377: bördspremie, som enligt omsättnings- i stället för uppbördsarvode. Då lättnad genom
52378: skattelagen tillkommer minutskatteskyl- restitution bestämmes på basen av den för ka-
52379: dig, utbetalas tidigare än i oktober må- lenderåret fastställda skatten, kan beloppet er-
52380: nad, samt läggas först när beskattningsbesluten för båda
52381: att överväga en ändring av 70 § skatteperioderna är klara. Då tiden för beskatt-
52382: omsättningsskattelagen på basen av en ning för kalenderårets sista skatteperiod utgår
52383: degressiv skala så, att skatteuppbörds- den sista juni, är utbetalning av skatteuppbörds-
52384: premien för de mindre företagarna inom arvoden i praktiken möjlig först efter denna tid-
52385: detaljhandeln bättre skulle motsvara det punkt. Då uträkningen av restitution och upp-
52386: proportionellt sett större redovisnings- bördsarvoden således kan inledas först när den
52387: arbetet i dessa företag?" normala beskattningen blivit verkställd, har
52388: uppbördsarvodena under de senaste åren kun-
52389: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt nat erläggas under september-oktober. Hand-
52390: anföra följande: läggningstiden måste anses skälig, då man beak-
52391: Enligt 70 § i gällande lag angående omsätt- tar, att uträkningen av skattelättnader genom
52392: ningsskatt har minutskattskyldig med nedan restitutioner och uppbördsarvode ävensom ut-
52393: nämnda undantag rätt att i arvode för skatte- skrivningen av utbetalningskorten verkställts
52394: uppbörden för varje kalenderår erhålla två manuellt under sommarsemestertiden.
52395: procent av det sammanlagda beloppet av de År 1972 skedde en övergång tili använd-
52396: i förskott erlagda skatterna, dock minst 20 ning av ADB vid uträkningen av uppbörds-
52397: mark. Är det sammanlagda beloppet erlagd arvoden, varigenom den tekniska uträknings-
52398: skatt för kalenderåret högst 20 mark, utgår tiden i anslutning tili erläggandet av uppbörds-
52399: arvode med ett belopp som motsvarar den er- arvoden kan förkortas med cirka en månad.
52400: lagda skatten. Uppbördsarvode erlägges dock Sålunda kan uppbördsarvodena framdeles be-
52401: icke tili skattskyldig, som enligt lagen angående talas under augusti-september. Tidigare kan
52402: omsättningsskatt skulle vara partiskattskyldig, uppbördsarvoden icke betalas ens med utnytt~
52403: men som under i lagens 11 § 4 mom. stad- jande av ADB-metoder. I praktiken kan man
52404: gade förutsättningar på sin egen ansökan bli- nämligen inte genomföra ett sådant tänkbart
52405: vit ·minutskattskyldig. Uppbördsarvode erlägges förfarande, att uppbördsarvode skulle erläg-
52406: icke heller till den som erhåller skatt i resti- gas åt envar skattskyldig enskilt genast när
52407: tution enligt lagens 55 b §. Enligt detta lag- beskattningen för den sista skatteperioden un-
52408: rum återbetalas omsättningskatt antingen i sin der det föregående skatteåret verkställts för
52409: helhet eller delvis tili där avsedda skattskyldiga. hans del.
52410: Restitutionsbeloppet minskas successivt så, att Intagande av ett stadgande om erläggande
52411: skatten för kalenderåret, om den är högst av skatteuppbördsarvode i gällande lag angå-
52412: 53/73
52413: 6
52414:
52415: ende omsättningsskatt motiverades på sin tid arvodena. Då utbetalning av sådana överstora
52416: i regeringens proposition med att erläggande uppbördsarvoden icke kan motiveras med ök-
52417: av arvode måste anses skäligt på grund av det ning av arbetet på grund av omsättningsbe-
52418: arbete som skatteuppbörden och redovisningen skattningen, och den icke heller kan anses skä-
52419: av den gav de minutskattskyldiga. Ovan av- lig, skulle det vara ändamålsenligt att stadga
52420: sedda arbete kan dock icke anses öka i samma en övre gräns för erläggandet av uppbörds-
52421: proportion som det uppbördsarvode som skall arvode, t.ex. 1 000 mark i året. En sådan pro-
52422: betalas på grund av de skattebelopp, som er- position är också som bäst under beredning i
52423: lagts tili staten. Då någon övre gräns för er- regeringen. Däremot kan icke gradering av upp-
52424: läggande av skatteuppbördsarvode icke stad- bördsarvodena eller ökning av arvodets belopp
52425: gats i lagen, har arvodets belopp i enstaka anses nödigt ens i fråga om småföretagare. Be-
52426: fall blivit betydande. Enligt en statistik för aktas bör nämligen, att i fråga om de sist-
52427: år 1970 erlades ifrågavarande arvoden tili sam- nämnda skattskyldiga erläggande med stöd av
52428: manlagt 44 912 skattskyldiga, medan arvodenas 55 b § lagen angående omsättningsskatt av ovan
52429: sammanlagda belopp uppgick tili cirka 9,4 milj. avsedda restitution i själva verket redan inne-
52430: mark ellet i medeltal 209 mark per skattskyl- bär skyldighet att erlägga successivt graderad
52431: dig. Antalet skä:ttskyldiga, till vilka i uppbörds- skatt och skattelättnad så som i spörsmålet avses.
52432: arvode under sagda år erl~des över 1 000 mark, Vidare kan konstateras, att även statens re-
52433: var 1 462 eller omkring 3.3 procent av ifråga- visionsverk fäst uppmärksamhet vid saken och
52434: varande skattskyldiga. Beloppet av de tili dem ansett, att möjlighetema att ställa en övre
52435: erlagda ar\rodena var , doc~ 4,5 milj. mark gräns för skatteuppbördsarvodena med det sna-
52436: eller närmare hälften av de' erlagda uppbörds- raste borde undersökas.
52437: Helsingfors den 17 januari 1973.
52438:
52439: Finansminister Johannes Virolainen.
52440: Kirj. ksm. n:o 310.
52441:
52442:
52443:
52444:
52445: Sinisalo ym.: Hintavalvonnan ja -säännöstelyn toteuttamisesta.
52446:
52447:
52448: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52449:
52450: Hinnankorotusvyöry jatkuu kiihtyvällä vauh- kanssa, joita hintatason kehityksestä annettiin
52451: dilla. tulopoliittista kokonaisratkaisua tehtäessä. Se
52452: Kesäkausi muodosti hintojen ja maksujen on myös täysin vastakkainen hallituksen ohjel-
52453: kohoamisessa erittäin inflatoorisen ajanjakson. matavoitteille. Hallituksen ohjelmassahan sano-
52454: Esimerkiksi touko-kesäkuussa korotettiin sato- taan, että "reaalitulojen nousun takaamiseksi
52455: jen tavaroiden ja palvelusten hintoja ja mak- hallitus toteuttaa tehokasta hintavalvontaa ja
52456: suja. Hinnankorotukset kohdistuivat niin hinta- -säännöstelyä". Käytännössä kehitys johtaa
52457: säännöstelyn alaisena oleviin tavaroihin kuin siihen, että kansalaisten perusosan toimeentulo
52458: sen ulkopuolella oleviin. Erittäin voimakkaana vaikeutuu ja elintaso laskee.
52459: hinnankorotukset kohdistuivat jo tällöin välttä- Ei ole tietenkään aiheellista tiedustella tie-
52460: mättömyystarvikkeisiin. Tätä kehitystä perus- tääkö hallitus tällaisesta kehityksestä, sillä
52461: teltiin "epäsuhteiden oikaisemisella" ja muilla kukaan ei voi olla havaitsematta hinnankoro-
52462: vastaavilla verukkeilla. tusten voimallisuutta ja sen haitallisia vaiku-
52463: Syksyn ajan ovat hinnankorotukset edelleen tuksia. Aiheellista olisi kuitenkin, että hallitus
52464: jatkuneet. Aivan viime aikoina on kehitys ollut selvityttäisi miten se katsoo hintojen ja maksu-
52465: jos mahdollista vielä entistäkin kielteisempää. jen jatkuvan kohoamisen - johon se omilla
52466: Hinnankorotuksia aiheuttavat valtioneuvoston toimenpiteillään on välittömästi myötävaikut-
52467: päätökset, hintaneuvoston suostuminen hinnan- tanut - olevan sopusoinnussa toiminnalleen
52468: korotuksiin ja teollisuuden sekä kaupan suorit- asettamien tavoitteiden kanssa.
52469: tamat hinnan korotukset sellaisten tavaroiden Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
52470: osalta, jotka eivät kuulu hinnankorotusjärjes- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
52471: telmän piiriin. Tilannetta tekee yhä vaikeam- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
52472: maksi hallita eri hallitusten jo pitkän ajan- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
52473: jakson kuluessa suorittama hintasäännöstelyn
52474: asteettainen lieventäminen. Minkä vuoksi Hallitus ei ole käyttä-
52475: Odotettavissa on myös jälleen uusia hinnan- nyt sillä olevia valtuuksia hintojen ja
52476: korotuksia. Ne aiheutuvat myös hallituksen maksujen jatkuvan kohoamisen estämi-
52477: välittömistä toimenpiteistä kuten mm. puhelin-, seksi ja toteuttanut ohjelmaansa, jossa
52478: lennätin- ja postimaksujen korotusvalmistelut se lupaa reaalitulojen nousun takaami-
52479: osoittavat. seksi toteuttaa tehokasta hintavalvontaa
52480: Hintojen ja maksujen kohoaminen on ja -säännöstelyä?
52481: täydellisessä ristiriidassa niiden lupausten
52482: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1972.
52483:
52484: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen. Pauli Puhakka.
52485: Aarne Pulkkinen. Ensio Laine .
52486:
52487:
52488:
52489:
52490: • 58/73
52491: 2
52492:
52493:
52494:
52495:
52496: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52497:
52498: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kuluvaa vuotta koskevaan tulo- ja menoarvio-
52499: mainitussa · tarkoituksessa olette Te, Herra esitykseen sisältyvistä muutamien maksujen
52500: Puhemies, kirj~lmässänne joulukuun 12 päi- korotuksista päättää Eduskunta budjetin käsit-
52501: vältä 1972 lähettänyt asianomaisen valtioneu- telyn yhteydessä.
52502: voston jäsenen .vastattavaksi seuraavan kansan- Hintavalvonnan piiriin kuuluvien hintojen
52503: edustaja Sinisalon ym. kirjallisen ,kysymyksen: ja maksujen tarkistukset ratkaisee säännön-
52504: mukaisesti hintaneuvosto, joka on kokoonpantu
52505: "Minkä vuoksi Hallitus ei ole käyttä• työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän keskus-
52506: nyt sillä olevia valtuuksia hintojen ja järjestöjen edustajista ja joka on hallituksen
52507: maksujen jatkuvan kohoamisen estämi- välittömän vaikutusvallan ulkopuolella.
52508: seksi ja toteuttanut ohjelmaansa, jossa Hallitus on niin ollen käyttänyt hinta-
52509: se lupaa reaalitulojen nousun takaami- valvontavaltuuksiaan ohjelmansa mukaisesti
52510: seksi toteuttaa tehokasta hintavalvontaa ja niissä puitteissa, mitkä viime vuosina sovel-
52511: ja -säännöstelyä?" lettu tulopoliittinen järjestelmä on luonut.
52512: Realitulojen nousun suhteen todettakoon,
52513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kes-
52514: taen seuraavaa: kuudestaan asettama työryhmä on arvioinut
52515: Nykyinen hallitus ei ole laajentanut hinta- teollisuustyöntekijöiden keskimääräisen reali-
52516: valvonnasta vapautettujen hyödykkeiden piiriä. ansioiden kohoamisen muodostuvan koko sopi-
52517: Hinnankorotuksia on hallituksen omilla päätök- muskaudelta 4,2 prosentiksi.
52518: sillä toimeenpantu vain kahvin ja rehuseosten Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän
52519: osalta. Molemmat päätökset t>vat perustuneet tiedoksenne, Herra Puhemies.
52520: yksinomaan tuontiraaka-aineiden kallistumiseen.
52521: Helsingissä 1.5 päivänä ~tammikuuta 1973.
52522:
52523: Ministeri Pentti Pekkarinen.
52524: 3
52525:
52526:
52527:
52528:
52529: Tili Riksdagens Herr Talman.
52530:
52531: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen port på råmaterial. Om höjningar av somliga
52532: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- avgifter, som ingår i propositionen tili budget-
52533: velse av den 12 december 1972 tili veder- förslaget för det innevarande året, bestämmer
52534: börande medlem av statsrådet översänt följan- Riksdagen vid hehandling av budgeten.
52535: de av riksdagsman Sinisalo m. fl. ställda spörs- Om justering av priser och avgifter, som är
52536: mål: under priskontroll, avgör regelmässigt pris-
52537: rådet, som är sammansatt av representanter
52538: "Varför har Regeringen icke använt för arbetsmarknadernas och näringslivets cent-
52539: de fullmakter den har, att förebygga ralorganisationer och som står utanför rege-
52540: en fortsatt stegring av priser ooh av- ringens direkta inflytande.
52541: gifter och förverkligat sitt program, Regeringen har således utövat sina pris-
52542: vari den utlovar som garanti för real- kontrollbefogenheter i enlighet med sitt pro-
52543: inkomstens höjning att vellkställa effek- gram och inom de gränser, som den under de
52544: tiv prisövervakning och -reglering?" senaste åren tillämpade inkomstpolitiska orga-
52545: nisationen har skapat.
52546: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Vad beträffar stegringen av realinkomsterna
52547: anföra följande: kan konstateras, att den arbetsgrupp, som
52548: Den nuvarande regeringen har inte utvidgat; arbetsmarknadernas centralorganisationer har
52549: de nyttigheters krets, som har befriats från tillsal:t inom sin krets, har berä·knat, att steg-
52550: priskontroll. Prisförhöjningar har genom rege- ringen av industriarbetarnas realförtjänster i
52551: ringens egna beslut verkställts bara för kaffets genomsnitt blir för hela avtalsperioden 4,2 %.
52552: och foderblandningars del. Båda besluten har Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
52553: grundat sig enbart på prisförhöjningar av im- Talman, tili kännedom.
52554: Helsingfors den 15 januari 1973.
52555:
52556: Minister Pentti Pekkarinen.
52557: Kirj. ksm. n:o 311.
52558:
52559:
52560:
52561:
52562: Loikkanen: Sotainvalidien virka- ja työeläkkeiden saannin tur-
52563: vaamisesta täysimääräisenä.
52564:
52565:
52566: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
52567:
52568: Eräiden yritysten (mm. Valmet Oy.) eläke- hin. Kun sotainvalidi on kai:ken lisäksi saatta-
52569: säännöissä on määräys, :joka mahdolJistoo pal- nut ·saamastaan vammasta johtuen joutua vielä
52570: velusaikaan perustuvasta elälclceestä vähennettä- aktiivina työaikanaan vähätuloisempiin ·tehtä-
52571: väksi saman suuruisen osan, 1onka sotainvalidi viin ja kärsiä tästä syystä myös palkassaan,
52572: saa inva:liditeettiinsa perustuen korvausta val- kohtaa em. epäkohta eläkkeelle siirryttäessä
52573: tiolta. häntä erittäin raskaana.
52574: Kun sotainvalidin inva:liditeetista aiheutuvat EdeLlä olevan !johdosta ja valtiopäiväjätjes-
52575: haitat Jatikuvat vielä senkin jälkeen, kun asian- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
52576: omainen on jäänyt eläkkeelle, on hänen saa- valtioneuvos.ton asianomaisen jäsenen vastatta-
52577: maansa elinkorkoa ja muuta korvausta pidet- vaksi seuraavan kysymyksen:
52578: tävä korvauksena menetetystä .terveydestä ja
52579: sen aiheuttamista muista haitois·ta, eikä näin Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
52580: muodoin ole perusteltua vähentää :sitä hänen toimenpiteisiin, joilla sotainvalideille pi-
52581: työnsuoritukseensa perustuvasta eläkkeestä. Tä- kaisesti turvataan virtka- ja työeläkkeen-
52582: mä erilkoisesti sen vudksi, kun työeläke perus- sä täysimäärä1senä ilman, että niistä vä-
52583: tuu aktiivisena työaikana suoritettuun työhön hennetään invaliditeettiin perustuvaa
52584: ja samana aikana suoritettuihin eläkemaksui- elinkorkoa tai muuta etua?
52585: Helsingissä 12 päivänä jouJukuuta 1972.
52586:
52587: Eino Loikkanen.
52588:
52589:
52590: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
52591:
52592:
52593:
52594:
52595: 65/73
52596: Kirj. ksm. n:o 312.
52597:
52598:
52599:
52600: Lattula ym.: Erityisopettajien palkkauksessa, opetusvelvollisuu-
52601: dessa ja työaikajärjestelyissä olevien puutteiden poistami-
52602: sesta.
52603:
52604:
52605: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52606:
52607: Koululogopedit sekä lukemis- ja kirjoitta- opetusmateriaali. Lukemis- ja kirjoittamishäi-
52608: mishäiriöisten erityisopettajat ovat jääneet riöisten opetustoiminta vaatii myös· neuvotte-
52609: muita vastaavan tason täysin kehittyneitä lap- luja kasvatusneuvoloiden, tervey<lenhoitajien,
52610: sia opettavia opettajia heikompaan asemaan. lääkärien, foniatrien, psykologien ynnä muiden
52611: Tämä koskee sekä heidän palkkaustaan, ope- asiantuntijoiden kanssa. Nämäkin tehtävät on
52612: tusvelvollisuuttaan että työaikajärjestelyjä. hoidettava normaalin virka-ajan ulkopuolella.
52613: Tavallisille opettajille maksetaan ylitunneista Suoritettujen laskelmien mukaan tällaisiin teh-
52614: korvaus heille maksettavan palkkaluokan mu- tä'Viin olisi varattava keskimäärin 4 viikkotun-
52615: kaisesti. Erityisopettajille sen sijaan korvaus tia.
52616: ylitunneista maksetaan heidän peruspalkkaluok- Peruskouluun siirtymisen yhteydessä korjau-
52617: kaansa yhtä luokkaa alemman palkkaluokan tuu mainituista epäkohdista <Vähäinen osa. Sekin
52618: mukaisesti. tapahtuu kuitenkin vasta useiden vuosien ku-
52619: Eri kouluissa kiertävä erityisopettaja ei saa luttua.
52620: vähentää opetusvelvollisuudestaan ( 24 tuntia) Kyseessä olevien erityisopettajien muita opet-
52621: yhtään tuntia, eikä kiertämistä muutenkaan tajia heikompaan asemaan jättämisestä tehtiin
52622: kompensoida millään tavalla. Sen sijaan esi- eduskunnan kyselytunnilla 24 päivänä marras-
52623: merkiksi kiertävä englanninkielen samoin kuin kuuta 1972 suullinen kysymys. Antamassaan
52624: toisen kotimaisen kielen kiertävä aineopettaja vastauksessa toinen opetusministeri rajoittui
52625: saavat vähentää opetusvelvollisuudestaan ( 20 silloin käsittelemään ainoastaan yhtä palkkauk-
52626: tuntia) 2 tuntia tämän kiertämisen takia. sen erityiskohtaa, mutta jätti vastauksen ulko-
52627: Koululogopedeille ja lukemis- ~a kirjoitta- puolelle kokonaan edellä esitetyt erityisopetta-
52628: mishäiriöisten erityisopettajille ei yleensä valita jien ,asemaan merkittävästi vaikuttavat tekijät.
52629: ohjaavaa tai johtavaa opettajaa. Muutamissa Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
52630: erikoistapauksissa tällainen ,johtava opettaja on päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
52631: valittu, mutta mitään yleispätevää säännöstä me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
52632: asiasta ei ole olemassa. Tästä syystä jokainen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
52633: erityisopettaja joutuu itse laatimaan kaikki tar-
52634: vittavat tilastot, opetussuunnitelmat, opetus- Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
52635: suunnitelman vuositarkisteet ja talousarviot koululogopedien sekä lukemis- ja kir-
52636: sekä suorittamaan hankinnat ja yleensä kaikki joittamishäiriöisten erityisopettajien
52637: koulun johtajalle kuuluvat työt saamatta tästä muita vastaavan tason opettajia heikom-
52638: työstä minkäänlaista korvausta. paan asemaan ja mihin toimenpiteisiin
52639: Erityisopettajien työaikajärjestelyissä ei myös- Hallitus aikoo ryhtyä erityisopettajien
52640: kään ole otettu huomioon töitä, jotka heidän palkkauksessa, opetusvelvollisuudessa ja
52641: on hoidettava normaalin virka-ajan ulkopuo- työaikajärjestelyissä esiintyvien epäkoh-
52642: lella. Heidän on kuitenkin valmistettava itse tien poistamiseksi ja heidän saattami-
52643: kaikki opetusmateriaali, koska valmista ei ole. seksensa tasa-arvoiseen asemaan muiden
52644: Tämäkin työ vaatii runsaasti aikaa, koska jo- saman tason täysin kehittyneitä lapsia
52645: kaiselle oppilaalle on valmistettava yksilöllinen opettavien oP.ettajien kanssa?
52646: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1972.
52647:
52648: Eero Lattula. Alli Vaittinen-Kuikka.
52649: 55/73
52650: 2
52651:
52652:
52653:
52654:
52655: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52656:
52657: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kansakoululaitoksen ja peruskoulun yiranhal.
52658: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tijain palvelus~uhteen ehdoista, mm. palkkaus-
52659: olette kirjeellänne 13 päivänä joulukuuta 1972 luokista ja opetusvelvollisuuksista, sovitaan
52660: n:o 2139 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- virkaehtosopimuksella. Sopijaosapuolia ovat täs-
52661: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero sä tapauksessa kunnallinen sopimusvaltuuskun-
52662: Lattulan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 312: ta ja asianomaisia viranhaltijoita edustavat vir-
52663: kamiesjärjestöt. Näin ollen kysymyksessä mai-
52664: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota nittujen koululogopedien sekä lukemis- ja kir-
52665: koululogopedien sekä lukemis- ja kir- joittamishäiriöisten erityisopettajien opetusvel-
52666: joittamishäiriöisten erityisopettajien vollisuuden ja palkkauksen muuttaminen on ko-
52667: muita vastaavan ,tason opettajia heikom- konaan virkaehtosopimuspuolten asia, eikä
52668: paan asemaan ja mihin toimenpiteisiin kouluviranomaisilla ole mahdollisuutta puuttua
52669: Hallitus aikoo ryhtyä erityisopettajien siihen.
52670: palkkauksessa, opetusvelvollisuudessa ja Opettajien opetusvelvollisuuden suuruutta ar-
52671: työaikajärjestelyissä esiintyvien epäkoh- vioitaessa on otettu huomioon opettajien luok-
52672: tien poistamiseksi ja heidän saattami- katuntien määrä sekä se työ, jonka opettaja
52673: seksensa tasa-arvoiseen asemaan muiden joutuu suorittamaan luokan ulkopuolella. Luo-
52674: saman tason täysin kehittyneitä lapsia kan ulkopuolisten töiden määrään vaikuttaa
52675: opettavien opettajien kanssa?" opetusryhmien koko. Verrattaessa erityisopetta-
52676: jien opetusvelvollisuutta muiden opettajaryh-
52677: mien opetusvelvollisuuteen, on otettava huo-
52678: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mioon, että erityisopettajien opetusryhmät ovat
52679: vasti seuraavaa: poikkeuksellisen pienet.
52680: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1973.
52681:
52682: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
52683: 3
52684:
52685:
52686:
52687:
52688: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
52689:
52690: I det syfte .3 7 S 1 mom. riksdagsordningen för innehavare av tjänst vid folkskolväsendet
52691: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- och grundskolan, bl.a. i fråga om avlönings-
52692: se nr 21.39 av den 1.3 december 1972 till ve- lclass och undervisningsksylclighet, ingås gen<>nl
52693: derbörande medlem av statsrådet översänt föl- tjänstekollektivavtal. Avtalsparter är i förelig-
52694: jande av riksdagsman Eero Lattula m.fl. ställda gande fall Kommunala avtalsdelegationen och
52695: spörsmål nr .312: de tjänstemannaorganisationer som företräder
52696: ifrågavarande Tjänsteinnehavare. En ändring av
52697: "Har Regeringen fäst uppmärksamhet undervisningsskyldigheten och avlöningen för
52698: vid att skollogopederna samt speciallä- de i spörsmålet nämnda skollogopederna samt
52699: rarna för elever med läs- och skrivstö- speciallärarna för elever med läs- och skriv-
52700: ringar har en svagare ställning än öv- störingar är sålunda helt och hållet en sak
52701: riga lärare på motsvarande pian, och som ankommer på tjänstekollektivavtalsparter-
52702: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- na, och skolmyndigheterna har icke någon möj-
52703: taga för avhjälpande ,av missförhållan- lighet att ingripa.
52704: dena i fråga om speciallärarnas avlöning, Vid bedömning av storleken av lärarnas un-
52705: undervisningsskyldighet och arbetstids- dervisningsskyldighet har beaktats läramas an-
52706: reglering samt för att de skulle bli tal timmar på klass och det arbete som läraren
52707: jämställda med de övriga lärare på sam- kommer att utföra utom klass. Mängden arbete
52708: ma nivå, som undervisar fullt utveck- utom klass beror på undervisningsgruppernas
52709: lade barn?" storlek. Vid jämförelse av specialläramas under-
52710: visningsskyldighet med övriga lärargruppers un-
52711: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt dervisningsskyldighet bör beaktas, att special-
52712: anföra följande: läramas undervisningsgrupper är exceptionellt
52713: överenskommelse om anställningsvillkoren små.
52714: Helsingfors den 12 januari 197.3.
52715:
52716: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
52717: Kirj. ksm. n:o 313.
52718:
52719:
52720:
52721:
52722: Laatio ym.: Tilaustutkimustoiminnasta Teknillisessä korkeakou-
52723: lussa.
52724:
52725:
52726: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52727:
52728: Nykya-1kainen telknillinen korkeakoulu on, tajia. Tämän neuvottelukunnan mietintö I (Ko-
52729: voidaikseen pysyä koko ajan voimakka-asti ke- miteanmietintö 1972: B 100) käsittelee palve-
52730: hittyvän teknillisen 1tutkimuk:.sen 1a opetuksen lustutkimustoimintaa varsin laajasti ja yks1tyis-
52731: tasalla ja mieluimmin sen eturintamassa, pyrit- kohtaisesti äskettäin valmistuneessa mietinnös-
52732: tävä varustamaan laitteilla, jotka myös edusta- sään. Tilaustutkimustoiminta todetaan kaikille
52733: vat tekniikan uusinta kehitystä. Kojeiden ja osapuoli1le sekä kansantaloudelliset että ope-
52734: Jaitteiden käyttöä varten on niiden laadusta tutksel1iset näkökohdat huomioonottaen erittäin
52735: johtuen palkattava ammattitaitoista henkilökun- merkittäväksi ja kannatettavaksi teknillisen
52736: taa. Tämän materiaa:lisen ja henkisen pääoman korekakoululaitoksen toimintamuodoksi.
52737: täystehoinen käyttö ei ole mahdollista yksin- Tilaustutkimustoiminta, jota Suomessa on
52738: omaan opetus- ja tutkimus,työn tarpeisiin. Näin harjoitettu Teknillisessä korkeakoulussa vajaan
52739: teknillisellä korkeakoululla on sen toiminnan 10 vuoden ajan, on useissa vastaavissa Jaitok-
52740: [uonteesta johtuen aina varsin arvokasta mate- ·sissa ulkomailla merkittävästi vanhempaa. Sen
52741: riaalista ja henkistä ylikapasiteettia. T~i:loostut Teknillisen korkeakoulun opetusta ja tutkimus-
52742: kimustoiminta tarkoittaa tämän ylikapasiteetin 'ta hyödyttävä ja hedelmöittävä vaikutus sekä
52743: hyväksikäyttöä. mel'kitys teollisuudelle ja elinkeinoelämälle on
52744: Opetusministeriö on esittänyt oman käsityk- todettu kaikkialla ja ,sitä pidetään yhtenä tek-
52745: sensä tilaustutkimustoiminnasta korkeakouluille nillisen konkeakoululaitoksen merkittävimmistä
52746: osoittamassaan kir~elmässä 1. 2. 1972, jossa se ja arvostetuimmista toiminnoista. Tämä on voi-
52747: on todennut: tu konkreettisesti ,todeta mm. hilian Teknilli-
52748: sen kol'keakoulun Budapestin ja Varsovan tek-
52749: "Yhteiskunnan lkaiikissa toiminnoissa tieteel- nillisten korkeakoulujen kanssa tekemien yh-
52750: Jisen tutkimuksen tarve on huomattavasti kas- teistyösopimusten hatimisen yhteydessä.
52751: vanut. Tieteelliseen tutkimukseen tarvittavat Tilaustutkimustoiminta alkoi Teknillisessä
52752: varat ovat niin suuria, 'ettei voida ajatella tut- ko~keakoulussa 1963, mutta varsinaisesti se on
52753: kimuksen rahoittamista pääosiltaan muutoin saanut mahdollisuuden kas~vaa nykyiseen laa-
52754: kuin valtion toimesta. Koska huomattava osa juuteensa ja ede11een keh1ttyä korkeakoulun
52755: valtion tutkimusmenoista suunnataan korkea- muutettua Otaniemeen ja saatua siellä käyt-
52756: tkouluihin ja koska ik:orkeaikouluilla näin ollen töönsä ajanmukaisia Jaboratorioita. Vaatimat-
52757: on käytettävissään erittäin suuri tutkimuskapa- tomasta aJ.usta se 011 kehittynyt korkeakouluLle
52758: ~siteetti, ko~keakoulujen tutkimuspalvelutoimin- jo merkittävä:k:si toiminnaksi, jonka rahallinen
52759: taan on periaatteessa suhtauduttava myöntei- arvo vuoden 1972 tiJinpäätöksessä tulee ole-
52760: sesti. maan miljoona markkaa. Tämä tosin on vain
52761: Pienen maan korkeakoulujen tutkimuskapasi- noin 2.5% korkeakoulun ~oko budjetista j~a
52762: teetti on käytettävä mahdo1lisimman tarkasti merkittävästi pienempi prosentuaalisesti kuin
52763: hyväksi." Helsin~ yliopiston vastaava momentti.
52764: Va[tioneuvosto asetti 13 päivänä toukokuuta Teknillisen konlreakoulun vuonna 1965 ti-
52765: 1971 teknillisen ja kaupallisen korkeakoulu- Jaustutkimustoimintaa koskevaan Jaikiin ja ase-
52766: opetuksen neuvottelukunnan, jonka jäseniksi tukseen tekemä muutosehdotus ei valitettavasti
52767: kutsuttiin mahdollisimman edustavia ja arvo- johtanut lainsäädännöhlisiin muutoksiin. Sen
52768: valtaisia Teknillisen korkeakoulun opetuksesta sijaan asia on nyt valmisteltavana opetusminis-
52769: ja tutkimuksesta kiinnostuneitten piirien edus- teriössä ja mm. mainitun teknillisen ja :fuaupal-
52770: 66/73
52771: 2
52772:
52773: lisen korkeakouluopetuksen neuvottelukunnan kalaan välikäteen, !koska sen on varsin v'clikeaa
52774: asettama toimikunta on mietinnössään tehnyt keskeyttää ja supistaa sopimuksiin perustuvia
52775: ehdotuksen tilaustutkimustoimintaa koskevan tutkimuksia. Korkeakoulun talousjohto on kui-
52776: lainsäädännön uusimiseksi. Kyseinen toiminta tenkin joutunut osastoille esittämään, että kai-
52777: on Teknillisessä korkeakoulussa näin ollen pe- kista seLlaisista tuvkimuksista, joista aiheutuu
52778: rustunut korkeakoulun budjetissa vuosittain kuluvana vuonna suoritettavia maksuja, on pi-
52779: oleviin tulo. ja menomomentteihin, jotka mark- dättäydyttävä, koska momentin menoerää ei
52780: kamääräisesti ovat yhtä suuret 1ja toiminnan voida nykyisestään enää suurentaa sen oHessa
52781: pääperi.aatteet on esitetty budjetin peruste- käytännöllisesti katsoen jo se, mihin ministeriö
52782: luissa. on .sen määrännyt, eli 1 milj. markkaa.
52783: Korkeakoulu on esittäessään arviomäärärahaa Koska on vaikea löytää mitään muuta syytä
52784: dlaustutkimustoimintaa varten ollut varsin va- opetusministeriön toimenpiteisiin Teknillisen
52785: rovainen, !koska ymmärrettävästi on varsin vai- korkeakoulun tilaustutkimustoimintaa tarkoitta-
52786: keata etukäteen tietää kulloinkin käytössä ole- vien ao. momenttien määrärahojen rajoittami-
52787: vaa yl1kapasiteettia, 'jonka käytöstä on kysymys seksi, tämän täytyy perustua opetusministeriön
52788: ja toisaaJlta siitä, missä määrin löytyy halukkai- tietoiseen pyrkimykseen rajoittaa tämän toimin-
52789: ta tämän ylikapasiteetin !käyttäjiksi niiililä edel- nan kehittymistä korkeakoulussa. Tätä käsitys-
52790: lytyksillä kuin korkeakoulu tätä tilaustutkimus- tä vahvistaa vielä se, että korkeakoulun esitet-
52791: toim~ntaa harjoittaa. Joslkin tilaustutJk:imustoi- tyä 1973 tulo- ja menoarvioon jäJ.leen varsin
52792: mintoo tarkoittaville momenteille osoitettuja varovaisesti 725 000 mk, opetusministeriö pie-
52793: määrärahoja on jaJtkuvasti nostettu, on kol.'lkea- nensi tämän summan 600 000 markaksi. Kun
52794: koulu aina joutunut a&aisemminkin anomaan mikään ei 'viittaa siihen, että kehitys tulisi ny-
52795: vastaavalta ministeriöitä, jonka aloosena se on kyisestään merkittävästi taantumaan tai pysäh-
52796: toiminut, oikeutta sen ylittämiseen. Kun on tymään, on selvää, että kun 'toiminnan laajuu-
52797: kysymys toiminnasta, jossa menomomentin deksi opetusministeriön myöntämien ylityslu-
52798: määräraha ei missään olosuhteissa voi nousta pien mukaan tänä vuonna tulee 1 milj. mark-
52799: tulomomentin määräraJhaa suuremmaksi, tehdyt kaa, niin ensi vuodeksi osoitettu 600 000 m!k
52800: ylitykset eivät ole valtion taloutta rasittavia ja ei rule riittämään, vaan tähän joudutaan jäl-
52801: siksi ne on aina myös saatu pyydetyn suurui- leen anoma:an ylitysoikeutta. ministeriöitä. Tä-
52802: sina. mä aiheuttaa sen, että ko11keaJkoulun ko. toi-
52803: EdeHä sanotusta poiketen Teknillisen kor- minta tulee olemaan ~jatkuvassa epävarmuuden
52804: keaJkoulun ehdotus vuoden 1972 budjetissa ti- tilassa ja 'toimintaa tarkoituksetta vaikeutetaan.
52805: laustutkimustoiminnan momentille mk 528 000 Edellä esitetyn johdosta ja viitaten valtio-
52806: ei tullut hyväksytyksi, vaan sille osoitettiin päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
52807: budjetissa 480 000 mk. Heinäkuussa korkea- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
52808: koulu esitti momentin varoihin 300 000 mk:n sen jäsenen vastattavaksi seuroovoo kysymyk-
52809: ylitystä ja tämän opetusministeriö pienensi sen:
52810: 220 000 markkaan eli näin ollen kokonaismää- Onko Hallitus tietoinen, että ope-
52811: rä nousi 700 000 markkaan. Korkeakoulu jou- tusministeriön suhtautuminen Teknilli-
52812: tui vielä toistamiseen anomaan ylitysoikeutta sessä korkeakoulussa suoritettavaa maal-
52813: 400 000 mk tähän arviomäärärahaan ja tämän lemme arvaamattoman tärkeää tilaustut-
52814: opetusministeriö pienensi 300 000 mk:'<tan eli ikimustoim.intaa kohtaan on saattanut
52815: yhteensä vuodell.e 1972 summa nousi mainit- kookeakoulun erittäin kiusalliseen tilan-
52816: tuun 1 milj. markkaan. Korkeakoulun viimei- teeseen ja vaikeuttaa ko. tutkimustoi-
52817: nen ylityspyyntö perustui vuoden loppuun osas- mintaa ja aikooko Hallitus toimia niin,
52818: tojen tekemiin laskelmiin, joten ylitysoikeuden että mainittua tilaustutkimustoimintaa
52819: supistus on saattanut korkeakoulun varsin han- voitaisiin jatkaa lisääntyvässä määrin?
52820: Helsingissä 15 ,päivänä joulukuuta 1972.
52821:
52822: G. Laatio. Olavi Tupamäki. Sami Suominen.
52823: Antero Salmenkivi. Veitkko Pililajamäki. Anna-Liisa Linkola.
52824:
52825:
52826: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
52827: Kirj. ksm. n:o 314.
52828:
52829:
52830:
52831:
52832: Puhakka ym.: Kehitysalue-edut saaneen yrityksen työntekijäin
52833: työnsaannin turvaamisesta.
52834:
52835:
52836: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
52837:
52838: Muutama vuosi sitten Ukkola Oy sai tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
52839: kehitysalueluottoa liimapalkkitehtaan perustami- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
52840: seksi Ukkolaan. Tehdas rakennettiin ja siinä
52841: sai yli 20 työntekijää työpaikan. Saadun tiedon Onko Hallitus tietoinen, että kehitys-
52842: mukaan on Ukkola Oy lopettanut liimapalkki- alueluottoa saanut Ukkola Oy:n liima-
52843: tehtaan toiminnan ja työntekijät ovat joutuneet palkkitehdas on lopettanut toimintansa
52844: työttömiksi. Kehitysalueluottoa saaneen tehtaan ja työntekijät ovat joutuneet vaille
52845: toiminta on näin ollen vain väliaikaisesti autta- työtä, ja jos on,
52846: nut kehitysaluetta eikä pysyvästi kuten on mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt
52847: kehitysaluelakien tarkoitus. tai aikoo ryhtyä, että vastaisuudessa
52848: Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä- kehitysalue-edut saava yritys turvaa
52849: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi- pysyvän työnsaannin työntekijöille?
52850: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1972.
52851:
52852: Pauli Puhakka. V. J. Rytkönen.
52853: Aarne Pulkkinen. Lauha Männistö.
52854:
52855:
52856: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
52857:
52858:
52859:
52860:
52861: 67/73
52862: Kirj. ksm. n:o 315.
52863:
52864:
52865:
52866:
52867: Salama ym.: Psoriasis-taudin hoitokustannusten korvaamisesta.
52868:
52869:
52870: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
52871:
52872: Psoriasis eli hilsetystauti lienee suurelle ylei- Ilmastollinen hoito puolestaan perustuu
52873: sölle varsin vähän tunnettu kansantauti. Tois- siihen, että auringonvalolla on suotuisa vaiku-
52874: taiseksi ei vielä ole tehty tutkimuksia siitä, tus psoriasis-tautia sairastaviin. Mm. Ruotsista
52875: kuinka suuri osa väestöstämme sairastaa psoria- lähetetään vuosittain suuri · määrä psoriasis-
52876: sista, mutta Ruotsin ja Tanskan tutkimusten potilaita etelään 4-6 viikon pituiseksi ajaksi.
52877: perusteella on arvioitu määrän olevan lähes Hoito on osoittautunut kaikilta osin sairaala-
52878: 100 000. hoidon veroiseksi. Hoitotavan käyttöön otta-
52879: Valtaosassa tapauksia taudin suurin haitta mista on suunniteltu myös Suomessa, mutta
52880: on kosmeettista laatua. Lähes 10 prosenttia toistaiseksi ei yritykseen ole voitu osoittaa
52881: psoriasis-potilaista sairastaa vaikea-asteista tau- varoja.
52882: tia, johon liittyy invalidisoiva niveltulehdus, Kroonista tautia sairastava potilas on aina
52883: märkärakkulavuotojen esiintyminen ihottuma- enemmän tai vähemmän invalidi. Hoidon
52884: läiskissä tai jopa koko ihon tulehdus. Näissä aiheuttamat kustannukset muodostavat hänen
52885: tapauksissa taudin seurauksena on pitkäaikainen elämässään erittäin suuren rasituksen. Useim-
52886: jopa pysyvä työkyvyttömyys. pien kroonisten sairauksien kohdalla tämä on-
52887: Hilsetystaudin klassinen hoitotapa on antra- kin otettu huomioon, sillä hoitokustannukset
52888: noliyhdisteiden käyttö paikallisesti. Nämä ai- korvataan nykyään kokonaisuudessaan. Järjes-
52889: neet ärsyttävät kuitenkin siinä määrin tervettä telmää ei ole ulotettu koskemaan psoriasista.
52890: ihoa, että niitä voidaan käyttää ainoastaan Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
52891: sairaaloissa. Toinen hoitomuoto, jota sitäkin järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
52892: voidaan käyttää vain sair.aalaoloissa, käsittää tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
52893: kivihiilitervakylpyjä ja valohoitoa. Kosmeetti- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
52894: selta kannalta hoito on epämiellyttävää hajun myksen:
52895: sekä vaatteiden likaantumisen takia.
52896: Nykyään varsin suosittua on käyttää taudin Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
52897: hoidossa kortisonipitoisia voiteita. Hoitotapa ryhtynyt tai aikoo ryhtyä psoriasis-
52898: on siisti ja soveltuu vaarattomuutensa vuoksi taudin hoitamisesta potilaille aiheutu-
52899: käytettäväksi myös kotiolosuhteisiin. Aineet vien kustannusten korvaamiseksi?
52900: ovat kuitenkin hyvin kalliita.
52901: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1972.
52902:
52903: Aune Salama. Olavi Tupamäki. Sylvi Saimo.
52904: Sakari Knuuttila. Veikko J. Turunen. Esko Härkönen.
52905: Ilkka Taipale. Arvo Ahonen. Siiri Lehmonen.
52906: M. Jaatinen. Kalevi Kivistö.
52907:
52908:
52909: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
52910:
52911:
52912:
52913:
52914: 68/73
52915: Kirj. ksm. n:o 316.
52916:
52917:
52918:
52919:
52920: Pekkala ym.: Sillan rakentamisesta Pyhäjoen ylitse Oulaisten
52921: kauppalan Matkanivan kylässä,
52922:
52923:
52924: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
52925:
52926: Oulaisten kauppalassa ovat kulkuyhteydet den alusta lukien ja mainitun koulun oppilaat
52927: kauppalan halki virtaavan Pyhäjoen ylitse hei- kulkevat nyt suurimmalta osalta Lehtimäen
52928: kot ja puutteelliset. Asutus sijaitsee yleensä koulussa. Lukuisilla maanomistajilla on vilje-
52929: Pyhäjoen varressa joen molemmin puolin. Kiin- lyksiä molemmin puolin jokea, mikä aiheuttaa
52930: teitä siltoja Pyhäjoen ylitse sen kauppalan halki liikennetarvetta kaikkina vuodenaikoina run-
52931: virtaavan noin 35 kilometrin matkalla on vain saasti. Kauppaliikkeet sijaitsevat Matkanivan
52932: kolme, joista kaksi sijaitsee kauppalan taaja- kylässä kaikki joen pohjoispuolella, asutuksen
52933: massa. Silloista kaksi on perin vaatimattomia, ollessa jakaantuneena suurinpiirtein tasan joen
52934: vanhoja ja heikkorakenteisia puusiltoja, joten molemmin puolin. Siltayhteyden puuttuminen
52935: Pyhäjoen ylitse kauppalan alueella on vain yksi vaikeuttaa normaalien ostosten suoritusta, sekä
52936: nykyajan vaatimukset täyttävä silta. Tästä ai- lisää kustannuksia matkakulujen ja ajanhukan
52937: heutuu jatkuvaa suurta haittaa liikenneyhteyk- muodossa.
52938: sien puuttumisen vuoksi. Paikalliset asukkaat Näin ollen pysyvän ja ajanmukaisen silta-
52939: ovat joutuneet omalla kustannuksellaan raken- yhteyden rakentaminen Pyhäjoen ylitse Oulais-
52940: tamaan ja ylläpitämään tilapäisiä siltoja, lähinnä ten kauppalan Matkanivan kylässä on ehdotto-
52941: kesäkäyttöä ajatellen. Tulvien ajaksi on nämä- man ja kiireellisen tarpeen vaatima.
52942: kin tilapäissillat jouduttu purkamaan pois. Eri- Edellä esitettyyn viitaten sekä valtiopäivä-
52943: tyisen korostuneena on kulkuyhteyksien puute järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
52944: tullut esille kuluneena syyskautena, jolloin me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
52945: poikkeuksellinen syystulva on rikkonut ja vie- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
52946: nyt tulvan mukana kaikki Pyhäjoen yli johta-
52947: neet tilapäiset sillat. Tällöin mm. Matkanivan Mihin kiireellisiin toimenp1te1sun
52948: kylässä kulkuyhteydet joen eteläpuolella sijait- Hallitus aikoo ryhtyä ajanmukaisen sil-
52949: sevalle Lehtimäen koululle ovat pahasti vai- lan rakentamiseksi Pyhäjoen ylitse
52950: keutuneet, koska joen pohjoispuolella sijainnut Oulaisten kauppalan Matkanivan ky-
52951: Matkanivan koulu lakkasi kuluvan syyslukukau- lässä?
52952: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1972.
52953:
52954: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
52955:
52956:
52957:
52958:
52959: 41/73
52960: 2
52961:
52962:
52963:
52964:
52965: E d u s k u n n a n He rr a Puhe m i e he 11 e.
52966:
52967: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kunta tehnyt 3. 5. 1963 paikallistien rakenta-
52968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, misaloitteen. Tie- ja vesirakennushallitus on
52969: olette 20 .päivänä joulukuuta 1972 päivätyn 28. 12. 1972 tekemänsä päätöksen mukaisesti
52970: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston todennut edellä m-ainitun aloitteen täyttävän
52971: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan· yleisistä teistä tUUletun lain 8 §: n paikallisteille
52972: edustaja A. Pekkalan ym. näin kuuluvasta kir· asettamat liikenteelliset vaatimukset ja määrän·
52973: jallisesta kysymyksestä n:o .316: nyt tieasetuksen 8 § :n 1 momentin säännösten
52974: nojalla laadittavaksi suunnitelman tien raken·
52975: "Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin tamista varten. Päätöksestä on 28. 12. 1972
52976: Hallitus aikoo ryhtyä ajanmukaisen sil· ilmoitettu Oulaisten kauppal~e.
52977: lan rakentamiseksi Pyhäjoen ylitse Kyseinen suunnitelma. sisältyy Keski-Pohjan-
52978: Oulaisten kauppalan Ma~kanivan ky· maan tie- j.a vesirakennuspiirin vuoden 1fJ7 3
52979: Iässä?" suunnitteluohjelmaan nimellä Takalo-Leppli·
52980: ranta; Ouläinen. Suunnittelutyön on arvioitu
52981: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- valmistuvan vuoden 1973 syksyllä. Suunnitel-
52982: vasti seuraavaa: man valmistuttua .tullaan työ tiemäärärahojen
52983: Kysymyksessä tarkoitetun sillan rakentami· puitteissa sisällyttiimiiän tie- ja vesirakennus-
52984: sesta Pyhäjoen yli Oulaisissa on Oulaisten laitoksen rakennusohjeltnaan.
52985: Helsingissä tammikuun 10 päivänä 1973.
52986:
52987: Liikenneministeri Pekka T ar;anne.
52988: 3
52989:
52990:
52991:
52992:
52993: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
52994:
52995: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen vattenbyggnadsstyrelsen har i sitt beslut av
52996: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 28. 12. 1972 konstaterat, att sagda framställ-
52997: av den 20 december 1972 till vederbörande ning uppfyller de i 8 § lagen om allmänna
52998: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- vägar för bygdevägar uppställda trafikmässiga
52999: jande av riksdagsman A. Pekkala m. fl. ställda fordringarna och med stöd av stadgandena i
53000: skriftliga spörsmål nr 316: 8 § 1 mom. förordningen om allmänna vägar
53001: förordnat, att pian skall uppgöras för anlägg-
53002: "Vilka skyndsamma åtgärder ämnar ningen av vägen. Beslutet har 28. 12. 1972
53003: Regeringen vidtaga för byggande av en delgivits köpingen Oulainen.
53004: tidsenlig bro över Pyhäjoki i Matka- Planen i fråga ingår i Mellersta Österbottens
53005: niva by av köpingen Oulainen?" väg- och vattenbyggnadsdistrikts planerings-
53006: program för år 1973 under namnet Taka!~
53007: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Leppäranta, Oulainen. Planeringsarbetet har
53008: anföra följande: beräknats bli färdigt hösten 1973. När planen
53009: 1 frågan om byggandet av den i spörsmålet blivit färdig, kommer vägarbetet inom ramen
53010: avsedda bron över Pyhäjoki i Oulainen har för väganslagen att inrymmas i väg- och vat-
53011: kommunen Oulainen 3. 5. 1963 gjort en fram- tenbyggnadsverkets byggnadsprogram.
53012: ställning om anläggning av bygdeväg. Väg- och
53013: Helsingfors den 10 januari 1973.
53014:
53015: Trafikminister Pekka Tarjanne.
53016: Kirj. ksm. n:o .317.
53017:
53018:
53019:
53020:
53021: Vaittinen-Kuikka: Rautateiden paikallisliikenteen supistamisen
53022: estälnisestä.
53023:
53024:
53025: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53026:
53027: Kehitysalueiden maakuntaliitot ovat vuodesta työstään väliraportin, rossa se on asettunut kiel-
53028: 1965 alkaen joutuneet jatkuvasti taisteleln~Wl tei:selle kannalle paikallisliiken:teen supi:stamis-
53029: vaLtionrauta.teiden paiikallisliikelllteen supista- suunnitelmiin nähden. ValtioneuV'OSit'O on lisäksi
53030: mista vastaan, sillä haja-asutusaluekl.en väestön viillllelksi !kuluvana vuonna hylännyt rautatie-
53031: ~alta näidenkin palvelujen vähentämilnJen ja halllituiksen talousohjeLman edellyttämät 2 500
53032: lopettaminen on erittäin suuri hoononnus eLin- junalkilometrin vuorokaudessa supistussuunni-
53033: olosuhteisiin. Aika ajoin supistaltnistoimenpiteitä telmat, jonka jälkeen rautatiehallitus vähensi
53034: on onnis.tutitu rajoittamaan, mutta eri tahotilta sU!Pistukset ikOSikemaan 1 220 junaikilometriä
53035: rulleista toi'V'Oimuksista huolimatta näitä toi- vuorokaudessa. Jo aikatisempinaikin vuosina ovat
53036: menpiteitä on edelleen jatkettu. Niitnpä esim. VR:n paikallisliikenteen supistusten laajuudesta
53037: Pohjois-Ka:ialan al~eelLa on vii~e vu~sina 1~ eduskunta ja liikenneministeriö olleet eri mieltä
53038: kootettu lähes 20 Junavuoroa Ja suur1 osa lli- kuin rautatiehallitus.
53039: kennepaikoi:sta kokonaan suljet:Jtu. Kehitysalueiden väestöä ja kuntia edustavien
53040: Viime keväänä eduskunnan kulkulaitosvalio- maaJkunta.Liiwojen taholta on korostettu jatiku-
53041: kunta hyväksyi toivomuksen, jonka mukaan hal- vasti VR:n pailkallisen henikiJ.öliikenteen säilyt-
53042: lituksen tulisi ryhtyä kiireellisesti toimenpitei: tämisen suurta merkitystä. Kaikesta tästä huol:i-
53043: siin valtiontaJUtateiden paikalli51uontoisen hen- maJtta il'autatielaitolksen pdirissä suiWlilUteliaan
53044: lcilöl.ii:lrenteen enempien supistusten pysäyttä- jälleen huomattavia supistuiksia paikalliseen
53045: mise!klsi toi:staiselksi ja kunnes eduskU!Il:llJalle oo henMloliikenteeseen ensi kevään aikataulukau-
53046: varattu tilaisuu~ .perust·eellisen selvityksen poh- den alusta toimeenpantaviksi. Mm. Joensuussa
53047: j·alta määritellä, missä määrin valtionrautateiden toimivan 8:n:nen liikennepii-rin taholta dlmoitet-
53048: paiikaJ:lisluontoista henkilöliikennettä on säily- tiitn äsikettäin Itä-Suomen alueradion lähet}'lk-
53049: tettävä ja kehitettävä, minkälaisissa tapauksissa sessä, että tarkoituksena on lähivuosina [ak.
53050: yhteiskuntapoliittisten seikkojen on katsouu kauttaa pai!kaillinen henkilöliikenne kokonaan
53051: puoltavan rautatietaloudellisesti kai11Mttamatto- k.o. piirin alueella.
53052: mdin liikenteen ylläpitämistä ~oorittamalla Edellä sanotun perusteella ja viitaten va[tio-
53053: lrorvausta yleisistä varoista ja missä laajuudessa päiväjäxjestyiksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
53054: paikallisluo.ntoisen liikenteen hoitamlsetksi rata- kunnioittaen valtiooeuvoston asianomaisen jäse-
53055: verkon ja liikkuvan kaluston uudistamista otn nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
53056: suoritettava.
53057: Valtioneuvosto asetti 26. 4. 1972 VaJ.tion- Mihin 'toime.npiteis:iin Hallitus aikoo
53058: raUitateiden paikalJ..isliikenteen lkehittämistoimi- ryhtyä haja~sutus,aJueiden väestön eLin-
53059: lrunnan, johon kutsuttiin eri puoilueiden ja kes- olosuhteita heikentävän raUitateiden .pai-
53060: kusvirastojen edustajia. Toi:mlkuntJa saanee kallisliikenteen supistamisen estämi-
53061: työnsä päätökseen v:n 1973 alkupudeUa. Epä- seks·i?
53062: virallisen ·tiedon mukaan toimikunta on antanut
53063: Hels.iJngissä 20 päivänä joulukuuta 1972.
53064:
53065: A1li Vadrtltinen-Ku.ilkka.
53066:
53067:
53068: 39/73
53069: 2
53070:
53071:
53072:
53073:
53074: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53075:
53076: V a1tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa dollisuudet. Toimikunnan tulee myös tehdä eh-
53077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dotus niistä toimenpiteistä, jotka tarvitaan hen-
53078: olette 20 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn lcilöliikennepalvelusten kohtuullisen Jaatutaison
53079: kkjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston säilyttämiseksi liikennesupistusten kohteeiksi
53080: .asianomaiselle jäsenetl:le jäljennöksen kansan- joutuvl!ll:a alueilla ottaen kuiroenkin huomioon
53081: edustaja A. Vaitcinen-Kui:ka:n näin ikuuluvaSita myös tidii.Jrenteen tarjoamat mahdollisuudet.
53082: !lci.trj<allisesta kysymyksestä n:o 317: Toilmikunnain ttrli saada selv1tyiksensä val-
53083: miiksi vuoden 1972 loppuun mennessä. Tätä
53084: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo määräaikaa on kuitenkin toimikunnan pyynnös-
53085: ryhtyä haja-asutusalueiden väestön elin- tä pitennetty vuoden 197 3 kesä:kuun loppuun
53086: olosuhteita heikentävän rautateiden pai- ehdolla, että t10imikunta viimdstää..11 ensi hel:mi.-
53087: ikal:lisliik.enteen supistamisen estämi- kuun 15 päivään mennessä antaa ,tehtäviinsä
53088: seksi?" kuuluvan selvityksen valtionrautateiden keväällä
53089: 1973 aJbvan uuden aikataulukauden paåikal!lis-
53090: Vastauksena kysymyks,een esitän kunnioitta- lii:kenteen supistamismahdollisuu:ksista.
53091: vasti seuraava~a: Toimiikunta oli jo aikaisemmin pyytänyt, että
53092: V altionrautateidetn talouden hoidon yleisistä :J:iikemeministeriö kehottaisi rautatiehallitusta
53093: perusteista 19. 5. 1950 annetun lain mukaan pidättäytymään valtionrautateiden paikallisluon-
53094: valtionrautateitä on hoidettava terveiden liike- teisen henkilöliikenteen supistuksista vuonna
53095: periaatteiden mukaan laitoksen ka:nnattavuutta 1973 mci1ta osin kuin voidaan katsoa kuulu-
53096: ja maan yleistä etua silmällä pitäen. Tähän Ja- van normaaleihin aikataulujen tarkistuksiin.
53097: kiin perustuen valtionrautatiet pyrkii hoitamaan Liiikemeministeriö ei kuitenkaan asli.an tässä
53098: kaikki kuljetustehtävänsä minimiy'ksiJlclcökustan- vaiheessa, toimikunnan selvitysten vielä puUit-
53099: nuksin. To.i!saa:lta valtionrautatiet py11kii lisää- tuessa, katsonut olevan perusteltua syytä toimi-
53100: mään rautatietaloudellisesti kannattavaa ja su- kunnan kirjelmas:sä pyydettyihin erillistoimen-
53101: pistamaan kannattamatonta liikennettä, sikäli piteisiin. Toimikunnan selvitysten ja mietinnön
53102: ·kun viimeksi mainittu on yleisen edun vaati- va:lmistutJtua '01!1 myös tiedossa, onko eduskunta
53103: mubet huomioon ottaenkin perusteltua. Vai- myöntänyt ylmsen ednn vaatiman, mutta rauta-
53104: donrautateiden taloussuunnitelma on myös pai- ti:etalouddltisesti kannattamattoman paikallislii-
53105: ~alJ.isliiJkenteen osa!lta laadittu näid<ll1 periaattei- kenteen ylläpitämiseen ehdotetun määrärahan.
53106: den muk'llisesti. Kaikkea paik.al!lisliikennettä d Eduskunnan kannanotOilla tulee olemaan huo-
53107: ole ollut tarkoituskaan lopettaa. mattava periaatteellinen merkitys :kysymyksessä
53108: Eduskunnan toivomuksen n:o 1/1972 mu- olevcaa asiaa ratkaistaes:sa. V a:ltionrautatiet ei
53109: kaisesti halilitus on 26. 5. 1972 asettanut pai- ryhdy mihiilllkään paikallisliikenteen supistuk-
53110: kal1isliikenteeen ~ehittämistoimikunnan, jonka siin ennenJkuin edellä mainitut selvityikset ovat
53111: tulee selvittää, mitkä valtionrautateiden paikal- valmistuneet ja ne on valtioneuvostossa asian-
53112: lisil.iiken:neyhteydet ovat taloudellisuusvaati- mukaisesti käsitelty.
53113: mlllkset, rhlrt:tävän ~u1jetuspalveluJsren taxjonnan Valtionrautateiden kannattamattoman hen-
53114: ja muut yhteiskuntapoliittiset syyt huomioon kilöliikenteen supistaminen on yleisen edun
53115: ottaen tarpeen. Erityisesti toimiikunnan on sel- mukaan perusteltua vai11 silloin, kun 'Sup:ista-
53116: vitettävä keväällä 197 3 a!lkavan uuden aika- misesta kärsimään joutuville tarjotaan vastaavat
53117: taulukauden paikallisliikenteen supistamismoo- liikennepa~lvelukset muilLa liikenneväliineillä.
53118:
53119: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1973.
53120:
53121: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
53122: 3
53123:
53124:
53125:
53126:
53127: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
53128:
53129: I det syfte 3 7 § 1 nrom. riksdagsordningen fodratS för hevarande av en skälig kvalitetscivå
53130: anger ha:r Ni, Herr Talman, med Eder slkrivelse för persontrafikstjänsterna inom de områden
53131: av den 20 december 1972 ti1l vederbörande Si01l1 herörs av inskränkninganna, dock med be-
53132: medlem av statsrådet översänt avsikrift av fol- aktande även av de möjligheter ·som vägtrafi-
53133: jande av riklsdagsmattJ. A. Vaittinen-Kui:kka ken erbjuder.
53134: stäMda spörsmål nr 317: Kommissionens utredrung slrulle vara färdig
53135: före utgången av år 1972. Denna frist har doc:k
53136: "Vil:ka åtgärder ämnar Regeringen på kommissionens begäran förlängtis tilli ut-
53137: vlidtaga för att förhlndm den inslkränk- gången av juni 197 3 på villikor, att ko.mtnissio-
53138: ning av lokaltrafilren på järnvägarna nen senast den 15 inlkommande februari .aJVger
53139: oom försämrar den på glest 1bebyggda en tili dess uppgilfter ansluten utredning om
53140: områden bos:atta befolikningens levnads- möjligheterna att begränsa Jokaltrafiken under
53141: förhållalnden?" den nya tidtabdlsperiod som börj~ våren
53142: 1973.
53143: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Kommisslionen hade redan tidigare ibegänt,
53144: anföra följande: att 1trafikministeriet skuhle uppmana järnväg~s
53145: Enligt lagen 19. 5. 1950 om de ailmänna styrelsen att .!liVhålla :sig från begränsning av
53146: grundema för statsjärnvägamas hushålJlning bör den 1okala persontr.afliken på statsjärnvägama år
53147: statsjärnvägarna skötas enligt sunda affärsprin- 1973 rill oodra dclar än vad som kan anses
53148: ciper med avseende fäst på företagets lönsam- höra tili normal justering av tidtabetlema.
53149: het och landets allmänna fördel. Statsjärnvä- Trafikministeriet har dock icke i saikens nu-
53150: gama strävar med stöd av denna lag tilil att varande skede, då kommissionens utred:ningar
53151: sik.öta alla sina transportuppgifter med m:inimi- ännu saknas, ansett motiverat skäl föreligga för
53152: enhetskostnaider. Å andva sidan vill statsjärn- de i kommissionens skrivelse begärda separata
53153: vägarna öka den järnvägsekonomiskt 1önsamma åtgärderna. När kommissionens utredningar och
53154: trafi!ken octh minlsika den som id{e bär •sig, i betänkande hli vit färdiga är det ookså kilart
53155: dm mån det siSitnämnda är motiverat även med huruvida x.iksda:gen 1bev:iljat det anslag som
53156: bealktande av den allmänna fördelen. Statsjäm- föreslagits för upprätthållande av den järn-
53157: vägatt:'nas ekonomipian har också beträffande vägsekonomiskt olönsamma lokaltrafiken ·SI0111
53158: tokaltrafilken uppgjorts enligt dessa principer. det ,aJlmännas intresse dock kräv:er. Riksdagens
53159: Det har givetvis aldrig varit meningen att a1il ståndpunktstagande kom:mer att ha en aVISievävd
53160: lokailtrafiik sikill upphöra. Regeringen 'tillsatt:!e principidl betydelse vid avgörandet av det i
53161: 26. 5. 1972 enligt riksdagens hemstählattJ. .nr spörs:målet nämnda ärendet. Strursjärnvägarna
53162: 1 j 1972 en 'lrommission för utvedkhnde av företar icke några som helst begränsningar av
53163: ldkaltrafiken, vi:Lken silmU utreda, vilka av ·stats- lokaltrafiiken innan ovan nämnda utredningar
53164: järnvägarnas 1okaJtraHkförbindelser som behövs, blivit färdiga och vederbörligen behandlats i
53165: med bealktande av fordringama på Jönsamhet, statsrådet.
53166: utbud av tillrädk:liga tt-ansporttjänster och andr!li En oogränsning av statsjärnväga:rnas olön-
53167: rsamh~llspolitiska skäl. Kornmissionen 1skal1 sär- samma persontrafik är enligt den allmänina för-
53168: Sikilt utreda möjlighetenna att .iJnskränka loka:l- delen motiverad endast då de som bl:ir lidande
53169: trafiken under den nya tidta:bellsperiod oom av begrän!sningen erbjudes motsvarande trafik-
53170: träder Ii kraft våren 1973. Kommissionen sk:aJl tjänster med andra trafikmedel.
53171: även framstäRa fötstlag till åtgärder som er-
53172: Helsingfors den 8 ja111uari 1973.
53173:
53174: Trafikminister Pekka T at)anne.
53175: Kirj. ksm. n:o .318.
53176:
53177:
53178:
53179:
53180: Taipale: Varusmiehille myönnettyjen etuuksien saattamisesta
53181: riippumattomiksi varusmiesasun käytöstä.
53182:
53183:
53184: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53185:
53186: Varusmiesten lomamääräyksiä on viime suo- tiriidan, joka nyt on varusmiesten lomamää-
53187: sina helpotettu jonkin verran. Tämän seurauk- räysten helpottamisen ja toisaalta vallitsevan
53188: sena he ovat voineet mm. käyttää siviili-asus- alenrnus- ja etuisuuskäytännön välillä.
53189: teita lomamatkoilla ja loma-aikoina. Huolimatta Edeltävän perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
53190: tästä monet varusmiehille suodut edut tai alen- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
53191: nukset maksuista yms. kytkeytyvät edelleenkin tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
53192: varusmiesasun käyttöön. Niinpä Valtion rauta- vaksi seuraavan kysymyksen:
53193: tiet eivät anna varusmiehille kuuluvaa 50 %
53194: alennusta varusmiehille, jotka matkustavat si- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
53195: viilivarusteissa. Näin tapahtuu myös elokuva- monet asevelvollisille suotavat alennuk-
53196: teattereissa ym. Kun siviilipalvelusmiehet pal- set ja etuudet ovat riippuvaisia varus-
53197: velupaikoissaan yleensäkin käyttävät siviiliasus- miesasun käytöstä samanaikaisesti, kun
53198: teita, ei heille suoda lainkaan niitä alennuksia, varusmiesasun käytöstä ollaan lomamat-
53199: jotka varusmiesasussa oleville varusmiehille koilla ja -aikana luopumassa, ja jos on
53200: suodaan. mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
53201: Useita vuosia on jo puhuttu erillisen varus- poistaakseen tämän epalmhdan esimer-
53202: mieskorttijärjestelmän luomisesta, jolla varus- kiksi erillisen varusmieskorttijärjestel-
53203: miespalveluksessa olevat voivat osoittaa henki- män luomisen avulla?
53204: löllisyytensä. Tällainen järjestelmä poistaisi ris-
53205: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1972.
53206:
53207: Ilkka Taipale.
53208:
53209:
53210:
53211:
53212: 56/73
53213: 2
53214:
53215:
53216:
53217:
53218: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53219:
53220: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa käytännöllisiin järjestelyihin liittyviä kysymyk-
53221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies siä.
53222: olette kirjeenne n:o 2206 ohella 20 päivänä Puolustuslaitoksen puolesta ei ole periaatteel-
53223: joulukuuta 1972 lähettänyt valtioneuvoston lista estettä sille, että varusmiehet matkustavat
53224: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- siviilipuvussa. Tämä on annettujen määräysten-
53225: taja I1kka Taipaleen tekemän seuraavan sisäl- kin puitteissa mahdollista. Edellä mainitut
53226: töisen kysymyksen: puolustusministeriön sopimusosapuolet ovat
53227: kuitenkin esittäneet vaatimuksen, että varus-
53228: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että miehen hänen ostaessaan 50 % :n alennuslipun
53229: monet asevelvollisille suotavat alennuk- tulee olla sotilaspuvussa ja että hän vaadit-
53230: set ja etuudet ovat riippuvaisia varus- taessa voi esittää myös ns. varusmieskortin,
53231: miesasun käytöstä samanaikaisesti, kun joka ei kuitenkaan vastaa henkilöllisyystodis-
53232: varusmiesasun käytöstä ollaan lomamat- tusta. Tämän järjestelyn on katsottu helpotta-
53233: koilla ja -aikana luopumassa, ja jos on van valvontatoimenpiteitä. Mitä tulee varus-
53234: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä miehille suotuihin muihin alennuksiin ja etui-
53235: poistaakseen tämän epäkohdan esimer- hin kuten esimerkiksi elokuvaliput, ovat ne
53236: kiksi erillisen varusmieskorttijärjestel- asianomaisten palvelusten antajien vapaaehtoi-
53237: män luomisen avulla?" sesti tarjoamia ja perustuvat luonnollisesti näi-
53238: den itsensä määrittelemiin edellytyksiin.
53239: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Puolustusministeriössä on selvitetty matkus-
53240: taen seuraavaa: tukseen liittyviä järjestelyjä. Väärinkäytästen
53241: Varusmiesten, soittaja- ja ratsuttajaoppilai- estämiseksi on siviilipuvussa liikuttaessa varus-
53242: den sekä siviilipalvelusmiesten varuskunta- mieskortti nykyisessä muodossaan todettu vä-
53243: alueen ulkopuolelle tapahtuvien kotilomamatko- hemmän sopivaksi, minkä vuoksi puolustuslai-
53244: jen järjestelyjen yhteydessä on puolustusminis- toksessa on kehitteillä valokuvalla varustettu
53245: teriö käynyt neuvotteluja rautatiehallituksen, henkilöllisyystodistus. Tämä aiheuttaa tietenkin
53246: posti- ja lennätinlaitoksen, Pohjolan Liikenteen lisäkustannuksia. Puolustusministeriön tavoit-
53247: sekä Linja-autoliiton kanssa. Laaditut sopimuk- teena on luoda mahdollisimman joustava ja
53248: set koskevat vapaita kotilomamatkoja ja ns. asiallinen järjestely ja pyrkiä tähän yhteistyös-
53249: 50 % :n alennuksella myytäviä lippuja. Neu- sä liikennealojen edustajien kanssa.
53250: votteluissa on myös käsitelty matkustuksen
53251: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1973.
53252:
53253: Puolustusministeri Kristian Gestrin.
53254: 3
53255:
53256:
53257:
53258:
53259: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
53260:
53261: I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen % ra:batt. Vid förhandlingarna har även frågor
53262: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- i anslutning tili det praktiska ordnande_t av re-
53263: velse nr 2206 av den 20 december 1972 tili sorna behandlats.
53264: vedel'börande medlem av statsrådet för avgivan- Från försvarsväsendets sida möter intet prin-
53265: de av svar översänt följande av riksdagsman cipiellt hinder för att heväringarna reser civil-
53266: Ilkka Taipale ställda spörsmål: klädda. Detta är möjligt även inom ramen för
53267: de bestämmelser som utfärdats. Försvarsminis-
53268: "Är Regeringen medveten om att teriets ovan nämnda kontrahenter har emel-
53269: många rabatter och förmåner som till- lertid fordrat att en beväring när han köper
53270: kommer de vämpliktiga är heroertde av en biljett med 50 % rahatt skall vara iförd
53271: användningen av heväringsuniform sam- uniform och att han vid anfordran även skall
53272: tidigt som man har börjat frångå an- kunna förete s.k. heväringskort, vilket dock
53273: vändningen av heväringsuniform på per- inte motsvarar identitetshevis. Detta arrange-
53274: missionsresor och under permissioner, mang har ansetts underlätta kontrollen. Vad
53275: och om så är fallet, heträffar .andra rabatter och förmåner som be-
53276: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- viljats heväringarna, tili exempel biografbiljet-
53277: taga för avhjälpande av detta missför- ter, har de som heviljat rahatterna erbjudit
53278: hållande tili exempel genom uppgörande dem frivilligt och de grundar sig givetvis på
53279: av ett särskilt heväringskortsystem?" förutsättningar som dessa själva bestämt.
53280: Frågan om arrangemangen i samband med
53281: Såsom svar på spörsmålet .får jag vördsamt resorna har utretts i försvarsministeriet. Det
53282: anföra följande: har konstaterats, att när en heväring rör sig
53283: i civila kläder, är heväringskortet i sin nuva-
53284: I samband med regleringen av beväringar- rande form mindre lämpligt, när det gäller att
53285: nas, musik- och beridarelevernas samt de civil- förhindra missbruk, varför ett identitetshevis
53286: tjänstepliktigas hempermissionsresor tili platser med fotografi håller på att utarhetas vid för-
53287: utanför garnisionsområdet har försvarsministe- svarsväsendet. Detta förorsakar givetvis mer-
53288: riet underhandlat med järnvägsstyrelsen, post- kostnader. Försvarsministeriets mål är att få tili
53289: och telegrafverket, Pohjolan Liikenne och Linja- stånd en så smidig och saklig reglering som
53290: autoliitto. De avtal som uppgjorts gäller fria möjligt, och försöker uppnå detta i samarbete
53291: hempermissionsresor samt hiljetter med s.k. 50 med representanter för de olika trafikgrenarna.
53292: Helsingfors 15 januari 1973.
53293:
53294: Försvarsminister ·Kristian Gestrin.
53295: Kirj. ~w~t; ri:o Jt9. ~ -. ' :
53296:
53297:
53298:
53299:
53300: Puhakka yin.: Valti~nrautateiden paikallisen henkilöliikeniteen
53301: turvaamisesta kehitysalueilla.
53302:
53303:
53304:
53305: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53306:
53307: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ry. ja muut- rautateiden paikallisliikenteen kehittämistoimi-
53308: kin kehitysalueiden maakuntaliitot ovat vuo- kunnan, johon kutsutilin eri puolueiden ja kes-
53309: desta 1965 alkaen joutuneet jatkuvasti taistele- kusvkastojen edustajia. Toimiikunta saanee
53310: maan valtionrootateiden paikaJlisliikenteen su- .työnsä päätökseen v:n 1973 alkupuolella. Saa-
53311: pistamista vastaan, sillä haja-asutusalueiden mamme epävirallisen tiedon mwkaan toimikun-
53312: väestön kannalta näidenikin palvelujen vähenitä- ta on antanut työstään väliraportin, jossa se on
53313: ,minen ja lopettaminen on erittäin suuri huo- asettunut kielteiselle kannalle paikallisllillrenteen
53314: nonnu'S elino1osuhteisi:iJn. Aika ajoin supistamis- supistamissuunnitelmiin nähden. Valtioneuvosto
53315: to1menpiteitä on onnistuttu rajoittamaan, mutta on lisäiksi viimeksi kuluvana vuonna hylännyt
53316: eri tahoilta, jopa edlliskunnam tulleista toivo- tautatiehallituksen talousohjelman edellyttämät
53317: muksista huolimatta näitä toimenpiteitä on 2 500 juna:kil001etrin vuorokaudessa supistus-
53318: edelleen jatkettu. Niinpä esim. Pohjois-Karjalan suunnitelmat, jonka jälkeen rautatiehallitus vä-
53319: ailueella on viime vuosima lakkautettu lähes 20 hensi supils~set koskemaan 1 220 juna:kilo-
53320: junavuoroa ja suuri osa liikennepaikoista koko- metriä vuorokaudessa. Jo aikailsempimakin VilJK>.-
53321: naan suljettu. Tosin saman:aikaitSeSti on eritJtäin sina ovat VR:n paikallisJ.ii;kenteen supistusten
53322: ratkaisevasti parannettu kaukolii'kenneyhteyhiä laajuudesta eduskunta ja liillkenneministeriö ol-
53323: nykyai!kaisten kiitojunien ja ecikoiskiitojunien leet eri mieltä kuin rautatiehallitus.
53324: avulla, mutta nämä junat palvelevat lähinnä Kehitysalueiden väestöä ja kuntia edustavien
53325: asutuskeskusten väestöä ja haja-asutusalueiden maakuntaliittojen <taholta on korostettu jatku-
53326: asukkaiden liikennepalvelut ovat jääneet osit- vasti VR:n paikallisen henkilöliikenteen säilyt-
53327: tain vaille huomiota. tämisen suurta merkitystä, mutta sanottu sa-
53328: Viime keväänä eduskunta hyväksyi viiden malla, että paikall.isdiikenteestä mahdolliseSiti
53329: aloitteen pohjalta seuraavan toivomuksen, "että koituva tappio oLisi korvattava rautatiel:aitok-
53330: ha'l!Litus ryhtyisi kiireellisesti toimenpitei>Siin va:l- se1le erillisen valtion tulo- ja menoarvioon otet-
53331: tionrautateiden paikallisluontoisen henkilölii- tavan määrärahan ,turvin.
53332: kenteen enempien supistusten pysäyttämi:seksi Rautatielaitoksen piirissä suoonitel1aan tiettä-
53333: toistaiseksi ja kunnes eduskunnalle on varattu västi jälleen huomattavia supistuksia paikalliseen
53334: dlaisuUs perusteellisen selvityikse:n pohjalta mää- henkiJI.ollik.enteeseen ensi kevään aikatauluikau-
53335: ritellä, missä määrin valtionrautateiden paikal- dn alusta toimeenpantaviksi. Näillä suunn.itel-
53336: Hsluontoistla henkilöllikennettä on säilytettävä milla ldooee myös liikenneministeriön tu:ki. Mm.
53337: ja kehitettävä, minkälaisissa tapauksissa yhteis- Joensuussa toimivan 8:nnen liikennepiiriin ta-
53338: kuntapoliittisten seikkojen on katsottu puolta- ;holta ilmoitettiin äskettäin J,tä-Suomen alue-
53339: van rrautatietaloudelllsesti kannattamattomanlcin radion J.ähetyksessä, että tarkoituksena on lähi-
53340: liilkenteen ylläpit.ämå:stä suorittamalla korvausta vuosina lakkauttaa paikallinen he:nk:ilö.lillrenne
53341: yleisistä varoista ja missä laajuudessa paikallis- kokonaan ko. piirin ailueella.
53342: luontoisen liikenteen hoitamiseiksi rataverkon Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
53343: ja liikkuvan kaluston uudistatnista on suoritet- 37 §:.n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
53344: tava". neuvoston asi:anomaisen jäsenen vastattavaksi
53345: VaffitioneuVOStX> aSetti 26. 4. 1972 VaLtion- seuraavan kysymyksen:
53346: 40/73
53347: 2
53348:
53349: Mihin toimenpiteisiin HaHitus aikoo henki!löliikenteen ~iscbi: ,~itys:
53350: ryhtyä vahiionmutateiden paikaillisen alueiLla?
53351: H~ 21 päivänä joutukuuta 1972.
53352:
53353: Pauli Puhakka. Reino Karpdht. Anna-Liisa Tiekso.
53354: Uki Vout:Haånen. Aune MTånttäri. kma Rosnell .
53355: V. J. Rytkönen. Rauno Korpinen. .Alli Valittinen-Kuikb.
53356: · ·. Lea Sutinen. · Aarne Pu11&i.nen. Lauha Männistö.
53357: Hannes Volotinen. :Helvi Niskanen. Toivo Asvik.
53358: Ed u s k u n n a n He r r a P ur he :m i e h ,e.ll e.
53359:
53360: V.altiopäi.vä.jiirjestyk:sen 37 S:n 1 ..mblneotiS&a toimenpiteistä, jotlka tarvitaan hool.dllölibnne-
53361: ~ tarkoituksessa Te, Herra l\J:bemies, paivelu&ten b>htuullisen laatutuoa säi[yttämi-
53362: olette 21 päi~änä joulukuuta 1972 päivätyn sek.si ~stusten kohtetitsi · ~villa
53363: ldr:jeenne ohella toimittanut vaJ.tioneuVOSiton alueilla ottaen kuitenkin huontioon my~ tielii-
53364: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kenteen tarjoamat mahdollisuudet.
53365: edustaja P. Puhakan ym. näin kuuluvasta kir- Toimilkunnan tuli saada sel.vltybensi wl-
53366: jdisesta kysymyksestä n:o 319: miiksi vuoden 1972 loppuun mennessä. Tätä
53367: määräaikaa on kuitenkin toimiktWtan pyyn-
53368: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai!koo nöstä pitennellty vuoden 197.3 kesäkuun ·lop-
53369: ryhtyä valtionrautateiden paikallisen puun ehdolla, että toimikunta viimeistään ensi
53370: henllåilölii.kenteen turvaamiseksi kehitys- helmikuun 15 päivään mennessä an.ma tehtä-
53371: alueilla?'' viinsä kuuluvoo selvityksen valllioorauta:teiden
53372: kevääJllä 197 3 ltllkiavan uti<len aikataulukauden
53373: Vastauksena kysymykseen esiltän kunnioitta- paikallisliikenteen supistamismahoollisuubista.
53374: vasti seura.avåa: ToimilkUillta oli jo aikaisemmin pyytänyt, että
53375: V.altionrautateiden tal.ouaen hoidon yleisistä liikenneministeriö kellottaisi .r.autatiehallitusta
53376: perusteista 19. 5. 1950 annetUIIl lain mukaan pidättäytymään valtionrau~~ paika.lD.isluon-
53377: valtionrautateitä on hoidettava terveiden liike- teisen henlkilöllikenteen supistuksista vuonna
53378: periaatteiden mukaan laitoksen kannattavuutta 1973 muilta osin kuin voidaan katsoa kuuluvan
53379: ja ll1ala.t1 yleistä etua silmällä pitäen; Tähän la- normaaleihin ai!kataulujen taltflcistubilin. Liiken-
53380: kiin perustuen valtionrautatiet pyrkii hoitamaan neministeriö ei kuitenkaan asi.an tässä vaiheessa,
53381: kaikki ilruljetustehtävänsä minimiyksmkökuSI1lalll- toimiikunnan selvitysten vielä puuilltues&t, katso-
53382: nuksin. Toisaalta valtionrautatiet pyrkii lisää~ nut olevan perusteltua syytä toimikunnan kir-
53383: mään vautatietldoude11isesti 1kannattavaa ja :su- jelmässä pyydettylliin eril1isroimenpiteisiin.. Toi-
53384: pistamaan kannattamatonta .ti~että, sikäli mikunnan selvitysten ja mietinnön V'almi:stulttua
53385: lrun viimeksi mainittu on yleisen edun vaati- on myös .tiedossa, onko ed~ myöotfulyt
53386: mukset huomioon ottaenkin perusteltua. Val- ylei~ edUIIl vaatiman, mutta mutatietaioudebli-
53387: tionrautateiden taloussuunnitelma on myös pai- sesti kannattamattoman pai;kallisllikentoon yllä-
53388: ka1lisli.ikenteen osailta lia.a<littu näiden periaat- pitämiseen ehdotetun määrärahan. Edulillrunnan
53389: teiden mukaisesti. Kaikkea paikallisliikennettä kannanotolla tulee oltemaan huomattava peri-
53390: ei ole ollut tarkoituskaan lopettaa. aatteel:linen meclci.tys kysymyksessä olevaa asiaa
53391: Eduskuman toivomuksen n:o 1/1972 muilmi- ratika!i:staessa. V altioorautatiet ei ryhdy mihin-
53392: sesti hall1itus on 26. 5. 1972 asettanut pailk,a:llis- kään paikallisliikenteen supistulks.iin oonenkuin
53393: liikeJnteen kehittämist:oi.mikt:mnoo., jonka rulee edellä mainitut selvitykset ovat valmistuneet ja
53394: selvittää, mitkä valtionrautateiden paikallislii~ ne on valtioneuvostossa asianmukai:selsti käsi-
53395: lrenneyhteydet ovat taloudetHisuusvaatimubet, telty.
53396: riititävän ku.ijetuspailvelusten .tarjonnan ja muut Vaiki0l111alltateiden ikannat:tsmattoman hen-
53397: ybtei:skuntapoliittiset syyt huomioon ottaen tar- kdlöliikent'elen supistaminen on yleison edun
53398: peen; Erityisesti toimikwman on selvitettävä mttkaian perusteltua vailll si&in, .kun supista-
53399: k<N'ääll~ 1973 alkavan uuden ~en misesta kä:rsimiiän joutuville tarjol:wln vastaavat
53400: pa:ibllisliikenteen supistamismahdol:lisuudet. liikennepldvelukset muilla liilrennovilineiiä.
53401: Toimikunnan lti.IJlee myös tehdä ehdotus niistä
53402: Helsingissä 8 päivänä tammi:lruuta 197.3.
53403:
53404: Liikenneministeri Pekka T ar;anne.
53405: T i 11 · R i k s d a Re h s H e r r T a 1 m a n.
53406:
53407: 1 det ~ '37 S 1 mom. riksdagsordningen de av en skälig kvalitetshivå för persontralfik-
53408: a.nger har-Ni~'Herr Talman, -med Eder Skrivelse tjänstema inom de omriden som berörs av
53409: av deft•: 21 'december '1972 tWI1 vederbörande inskränikningama, dock med beaiktande även av
53410: me&Ieni w statsrådet översänt avskrift av föl· de möjligheter som vägttafikert erbjuder.
53411: jande av riksdagsman P. Puhalkka m. fl. stälkla Kommissionens utredning sikull.e vara färdtig
53412: spöl'Silllål· ni:, 319: · före utgången av ~ 1972. Denna fnist har dock
53413: på kommissionens begäran förlängts tili ut-
53414: ,"V~a å:tgärder ämnar Regeri.ngen gången av jruni 1973 på villkor, att kommissio-
53415: .Wdtaga för tryggande av statsjärnväga:r- nen senast den 15 inkommand:e februa:ri avger
53416: nas lokala persontrafik inom utveck- en 1till dess uppgifter ansluten titredning om
53417: lilngsområ:dena? '' möjligheterna att begränsa lokaltr;ifilken under
53418: den nya: tidltabe11speriod sorn börjar våren
53419: Såsom -:svax på spörsmålet får jag vördsamt 1973.
53420: anföra följande: Ko1llmliissioneti hade redain tidlgare begärt,
53421: Enligt lagen 19. 5. 1950 om de allmänna abt trafiikministeriet skulle upptoona järnvägs-
53422: grunderna för statsjämvägarnas hushållning bör styrelsen att avhålla sig från begränsning av
53423: statsjämvägama sköta:s enligt sunda affärsprin~ den lokala persontrafiken på stansjämvägama
53424: ciper med · avseende fäst på företagets lönsam- år 1973 tiN andra del111: än vad som kan anses
53425: het och landets allmänna fördel. Sta:tsjärvägarna höra ttill normal justerting av cidtahellerna. Tra-
53426: sträva:r med stöd av denna lag ti1l att sköta alla tikministeriet har dock icke i sakens nuvarande
53427: sina transportuppgifter med minimienhetskost- &kede, då tkommissionens utredningar ännu saik-
53428: nader. A andra sidan vill statsjärnvägarna öka nas, ansett motiverat sikäl föreligga för de i
53429: den järnvägsekonom1s!kt lönsamma .tr.afiken och klommissionens skrivelse begärda sepa~rata åt-
53430: minska den som tidke bär sig, i den mån det gärdema. När kommissionens utredningar och
53431: sistnämnd1l· är motiverat även med beatktande 'betiinkaru:le b1ivit färdiga är det också Mru::t
53432: av den a1lmän.na fördclen. StatsjämvägarllaiS huruvida riksdagen 1beviljat det ail'lslag sooi
53433: eikonoiniplan har oCkså beträffande lakaltrafiken föreslagits för upprätthållande av den järn-
53434: uppgjort:s _en1igt dessa principer. Det har givet- vägsekooomiskt olönsattnma lokaltrafiken som
53435: vis rudrig varlt meningen att all lokaltrafilk det allinännas intresse dock ·kräver. lliksdagens
53436: skall upphöra. stånd<pooktstagande kommer att ha en avsevärå
53437: Regeringen tillsatte 26. 5. 1972 enligt -IIiks- principicll betydelse vid avgörandet av det Ii
53438: dagens heniställan nr 1/1972 en Jrommission spörsmåilet nämnda ärendet. Statsjärnväga:rna
53439: för utveddande av lokaltrafiken, vilken skall företaT icke några som helst begrän:sningar '3V
53440: utreda; Vilka av statsjämvägarruis 1okaJ.trafi:k- lokaltrafiken innan ovan nämnda utredningar
53441: för1btindelser som behövs, med beaktande av blivit färdiga och vederbörligen behai:t<l'llts i
53442: fordringarna på lönsamhet, utbud av tillräck- statsrådet.
53443: liga trailSponttjänster och a.ndra ·&a'mhäLlspoli- En begränMing a:v statsjämvägåmas ~ön~
53444: tislka skäl. · Komtn.issiooen ~all sär&kNt utreda samma persontrafik är en1igt den allmänria för-
53445: möjlighet~a att inskränka lokaltr~iken under delen motiverad endast då de som b:tir lidande
53446: den nya tidtabellspet'ibd som träder i kraft vå- av begr~änsnffigen erbjudes motwa:rande rtraflilk-
53447: ren 1973'. Kommissiooen ska.ll även framstä!lla tjänster nied andra trafikmedel::
53448: fö.rslag till iitgärder som erfordras för bevaran-
53449: Helsingfors den 8 januari 197 3.
53450: • ·.1: ·:· i
53451: Trafikminister Pekka Tarjanne .
53452: Kirj. ksm. n:o 320.
53453:
53454:
53455:
53456:
53457: Lehmonen ym.: Työttömyyden torjumisesta hallitusmuodon
53458: uudistetun 6 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla.
53459:
53460:
53461:
53462: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53463:
53464:
53465: Taloudellisista noususuhdanteista huolimatta Tällaisten työttömyyskansien ja niistä johtu-
53466: on työttömyys maassamme siten, että marras- vien :.eurannaisvaikutusten varalle sekä työlli-
53467: kuussa 1972 oli työllisestä työvoimasta työttö- syyden turvaavien toimenpiteiden juridiseksi
53468: mänä 2,59 %. Työttömyys on sekä kausiluon- tueksi hallitukselle eduskunta on 6 päivänä
53469: toista, rakenteellista että alueellista. Vaikein kesäkuuta 1972 muuttanut hallitusmuodon
53470: työttömyystilanne on Pohjois-Suomessa, Itä- ja 6 §:n 2 mom. näin kuuluvaksi: "Kansalaisten
53471: Keski-Suomessa sekä Kainuussa, jossa 15. 12. työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluk-
53472: 1972 esim. Puolangassa oli työllisestä työ- sessa. Valtiovallan asiana on tarvittaessa järjes-
53473: voimasta työttömänä 16,9% koko Kainuun tää Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä
53474: työttömyysprosentin ollessa 7,9 %. Jyväskylän työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty."
53475: työvoimapiirissä oli marraskuussa 1972 työttö- Kun lain vahvistamisesta on jo kulunut
53476: mänä 3 299 miestä ja 1 370 naista, pakko- minimiaika minkä kuluessa· mm. työllisyys-
53477: lomalla 282, työttömyyskassatodistuksen saanei- tilanteen määräaikaiset tarkistukset on suori-
53478: ta 1 776, työttömyyskorvauksen saajia oli 481, tettava alueellisesti ja valtakunnallisesti, niin
53479: lyhennetyllä työviikolla 283 ja työllisyyskurs- kansalaisilla on oikeus odottaa, että jotakin
53480: seilla 613 henkilöä. Koko maassa työllisyys- käytännön toimenpiteitä olisi tapahtunut myös
53481: tilastot osoittavat tällä hetkellä olevan työttö- tämän eduskunnan hyväksymän hallitusmuodon
53482: miä yhteensä 54 357, mikä on 9 512 työtöntä muutoksen johdosta. Työttömyystilastojen mu-
53483: enemmän kuin vastaavana ajankohtana v. 1971, kaisesti kuitenkin näyttäisi siltä, ettei edellä
53484: heistä naisia 23 738. mainitun hallitusmuodon 6 §:n 2 mom:n
53485: Työttöminä olevat henkilöt kokevat elämäs- muutos olisi velvoittanut hallitusta tarpeellisiin
53486: sään kaikki ne inhimilliset puutteet ja toivotto- toimenpiteisiin työllisyyden turvaamiseksi.
53487: muuden tilan minkä työtä ja ansiota vailla Muutosta tehdessään eduskunta edellytti mm.,
53488: oleva ihminen vain voi kokea ja jonka henkisiä että yksityistä pääomaa uusien pysyvien työ-
53489: liitännäisseuraamuksia yhteiskunta joutuu mm. paikkojen luomiseksi veivoitetaan entistä enem-
53490: terveydenhoitopoliittisin keinoin myöhemmin män. Laki nykyisessä muodossaan antaa halli-
53491: korjaamaan. Työttömyys aiheuttaa koko yhteis- tukselle laajennetut oikeudet soveltaa työllistä-
53492: kunnalle korvaamattomia taloudellisia mene- mistavoitteiden toteuttamista entistä tehok-
53493: tyksiä kuntien verotulojen pienentymisenä ja kaammin ja suuremmassa laajuudessa myöskin
53494: siten kunnallinen jakoverorasitus lisääntyy yksityiseen pääomaan.
53495: niille verovelvollisille, jotka kunnassa joutuvat Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
53496: verorasitusta kantamaan. Keskimääräinen vero- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
53497: äyrin hinta on maalaiskunnissa kohonnut yli 1 me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
53498: pennillä vuodesta 1971 lähtien ja miltei saman- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
53499: lainen. veroäyrinhinnan kehityssuuntaus on ollut
53500: vallitsevana miltei kaikissa kehitysalueiden
53501: kaupungeissakin.
53502: 69/73
53503: 2
53504:
53505: Mihin toimenp1te1s11n Hallitus on 6 §:n 2 momentin edellyttämän vel-
53506: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä työttömyyden voitteen mukaisesti?
53507: torjumiseksi hallitusmuodon uudistetun
53508: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1972.
53509:
53510: Siiri Lehmonen. Lauha Männistö.
53511: Paavo Aitio. 1Caisu Weckman.
53512: 1Calevi 1Civistö. Pekka Salla.
53513: V. J. Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
53514: 1Cauko Tamminen. Pentti Liedes.
53515: Heikki Mustonen. Aulis Juvela.
53516: Osmo 1Cock. Anna-Liisa Hyvönen.
53517: 1Cuuno Honkonen. Niilo 1Coskenniemi.
53518:
53519:
53520: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
53521: Kirj. ksm. n:o 321.
53522:
53523:
53524:
53525:
53526: Salmi ym.: Bensiinin hinnan alentamisesta kehitysalueilla.
53527:
53528:
53529: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53530:
53531: Kdhitysalueiden autioitumisen estäminen auttaa kehi>tysalueiden yrhtäjiä sekä työtä-
53532: edellyttäisi halvempia kuljetuskustannuksia 'tekevää väestöä saavuttamaan tasa-arvoisen
53533: kuin muualla Suomessa. Kehitysalueiden kulje- aseman maan muissa osissa asuvien kanssa.
53534: tustuki oli askel tähän suuntaan. Kuljetus- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
53535: kustannuksista bensiinin ihinta muodostaa 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-tämme valtio-
53536: huomattavan menoerän. Se on kalliimpaa kehi- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
53537: tysalueilla ikuin muualla Suomessa. Kehitys- seuraavan kysymyksen:
53538: alueilla ovat myös työmatkat pitkät da edellä
53539: mainitusta syystä myös työmatkakustannukset Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
53540: korkeammat kuin muualla Suomessa. Bensiinin ryhtyä bensiinin hinnan alentamiseksi
53541: hinnan alentamisella voitaisiin kaventaa niitä kehitysalueilla?
53542: eroja, joita maamme eri osien välillä on ja
53543: Helsingissä 28 päivänä ~oulukuuta 1972.
53544:
53545: Veiikko Salmi. V. J. Rytkönen.
53546: Helvi Niskanen. Toivo Asviik.
53547:
53548:
53549:
53550:
53551: 59/73
53552: 2
53553:
53554:
53555:
53556:
53557: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53558:
53559: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sosiaali- ja terveysministeriö on joulukuun
53560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 7 päivänä 1972 asian ohua valmistavasti valtio-
53561: olette 28 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn neuvoston raha-asiain valiokunnan käsiteltävänä
53562: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston päättänyt asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä
53563: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ori selvittää 31. 3. 1973 mennessä toimenpiteet
53564: edustaja Veikko Salmen ym. näin kuuluvasta nestemäisten polttoaineiden hintojen tasaami-
53565: kirjallisesta kysymyksestä n:o 321: seksi koko maassa.
53566: Tämä maaherra Esa Timosen johdolla toi-
53567: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo miva toimikunta on ryhtynyt selvittämään ja
53568: ryhtyä bensiinin hinnan alentamiseksi kartoittamaan polttonesteiden yhtenäishinta-
53569: kehitysalueilla?" kysymystä. Koska asia on tutkimuksen alai-
53570: sena ja toimikunnan toiminta-aika on lyhyt,
53571: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Hallitus odottaa toimikunnan työn päättymistä.
53572: vasti seuraavaa:
53573: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1973.
53574:
53575: Ministeri Pentti Pekkarinen.
53576: 3
53577:
53578:
53579:
53580:
53581: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
53582:
53583: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Social- och hälsovårdsministeriet har den 7
53584: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse december 1972, sedan saken undergått förbe-
53585: av den 28 december 1972 tili vederbörande redande behandling i statsrådets finansutskott,
53586: medlem av statsrådet för angivande av svar beslutat tillsätta en kommission, vars uppgift
53587: översänt följande avskrift av riksdagsman det är att, intill 31. 3. 1973, klarlägga utjäm-
53588: Veikko Salmi m. fl. ställda skriftliga spörsmål ning av priser för flytande bränsle i hela
53589: nr 321: landet.
53590: Denna av landshövding Esa Timonen ledda
53591: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen kommission har begynt utreda och kartlägga
53592: vidtaga för att nedsätta ,bensinens pris enhetsprisfrågan för flytande bränsle. Emedan
53593: på utvecklingsområdena?" saken är under prövning och den tid, som
53594: givits kommissionen är kort, inväntar Rege-
53595: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ringen slutförandet av kommissionens arbete.
53596: anföra följande:
53597: Helsingfors den 15 januari 1973.
53598:
53599: Minister Pentti Pekkarinen.
53600: Kirj. ksm. n:o 322.
53601:
53602:
53603:
53604:
53605: Ajo: Rovaniemen puhelinpiirin liittämishankkeista Oulun puhe-
53606: linpiiriin.
53607:
53608:
53609: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53610:
53611: Viime aikoina on julkisuudessa mainittu parhaiten palvella Lapin asukkaita. Rovanie-
53612: suunnitelmista, joita posti- ja lennätinlaitos te- men piirin liittäminen Oulun piiriin hävittäisi
53613: kee teletoimensa uudelleen järjestämiseksi. On esim. Rovaniemen, Kemin, Kemijärven sekä
53614: mainittu mm., että suunnitelmiin kuuluisi Ro- Tornion posti- ja lennätinkonttoreiden tähän
53615: vaniemen puhelinpiirin liittäminen Oulun pii- asti piiri- ja aluehallinnosta riippumattoman
53616: riin. Jyväskylän ja Vaasan piirit liitettäisiin aseman. Tämä juuri on taannut olosuhteisiin
53617: taas Tampereen piiriin sekä Helsinki ja Kuo- soveltuvan suunnittelun, joka todennäköisesti
53618: pio jakaisivat keskenään Mikkelin piirin. tulisi kankeammaksi läänin ulkopuolelle jou-
53619: Tällaiset suunnitelmat herättävät erikoisesti duttuaan. Tämä olisi raskas menetys maakun-
53620: kehitysalueilla, kuten Lapissa, erittäin suurta nan asukkaille. Sen seurauksena Rovaniemen
53621: levottomuutta ja ärtymystä. Asettavathan ne piiri hajoaisi kahdeksi suoraan Oulun johta-
53622: kyseenfllaiseksi koko. suurin toivein alkaneen maksi "suoritusalueeksi'', käsittäen Rovanie-
53623: kehitysaluepolitiikan, koska suunnitelmien te- men ja Kemin alueen. Näillä olisi varsin vä-
53624: kijänä on valtion keskusviras~o. . hän itsenäistä päätäntävalta!! ja vaikutus muu-
53625: Lappi on· monessa suhteessa erityisaluetta hun maakuntaan vähenisi. Muu maakunta pu-
53626: muuhun Suomeen verrattuna. Onhan sen pinta- helinolojen osalta johdettaisiin suurin piirtein
53627: ala n. 1/3 Suomen alueesta. Koska etäisyydet suoraan Oulusta. Lienee selvää, että tämä saat-
53628: ovat pitkät ja asutus harvaa, asettaa tämä omat taisi nykyisen, varsin suotuisan Lapin puhelin-
53629: erityisvaatimuksensa myös tietoliikennetoimin- olojen kehityksen kyseenalaiseksi ja ilmeiseen
53630: nalle. Viime aikoina on puhelinpalvelujen mää- vaaraan.
53631: rä suuresti kehittynyt Lapissa. Koko sen pu- Edellisen johdosta esitän valtiopäiväjärjes-
53632: helintoiminnan hoitaa Rovaniemen piiri, jossa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtio-
53633: on puhelinliittymiä n. 32 000 ja niissä liiken- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
53634: nöiviä puhelimia n. 43 000. Näillä luvuilla Ro- seuraavan kysymyksen:
53635: vaniemen puhelinpiiri kuuluu maan kymmenen
53636: suurimman puhelinlaitoksen joukkoon. Suurem- Onko Hallitus tietoinen posti- ja
53637: pia ovat vain Helsingin, Tampereen ja Päijät- lennätinlaitoksen suunnitelmista liittää
53638: Hämeen yksityiset puhelinlaitokset, Turun pu- Rovaniemen puhelinpiiri Oulun piiriin
53639: helinlaitos sekä Mikkelin ja Helsingin puhe- ja sen alaiseksi, ja jos on,
53640: linpiirit. Suurena piirinä Rovaniemi tarjoaa mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
53641: tehokkaan, Lapin tarpeet tuntevan suunnitte- ryht,Yä tämän Lapin puhelinoloille tur-
53642: lutaidon ja toimintakapasiteetin ja voi siten miollisen kehityksen estämiseksi?
53643: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1972.
53644:
53645: Aimo Ajo.
53646:
53647:
53648:
53649:
53650: 64/73
53651: 2
53652:
53653:
53654:
53655:
53656: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53657:
53658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sessa on valmisteltu esitystä laitoksen linjahal-
53659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, linnon organisaation uudistamiseksi, mutta
53660: olette 29 päivänä joulukuuta 1972 päivätyn posti- ja lennätinhallitus ei ole vielä laatinut
53661: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston lopullista ehdotustaan asiasta, vaan on kantansa
53662: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- muodostamista varten äskettäin vasta kuullut
53663: edustaja Aimo Ajon näin kuuluvasta kirjalli- kysymyksessä laitoksen piiripäälliköitä ja hen-
53664: sesta kysymyksestä n:o 322: kilökuntajärjestöjen edustajia.
53665: Näitä neuvotteluja on posti- ja lennätinhal-
53666: "Onko Hallitus tietoinen posti- ja lituksen tarkoitus jatkaa ehdotuksen yksityis-
53667: lennätinlaitoksen sunnitelmista liittää kohtien hiomiseksi sellaiseen muotoon, että
53668: Rovaniemen puhelinpiiri Oulun piiriin ne tyydyttäisivät laitoksen johtoa ja ottaisivat
53669: ja sen alaiseksi, ja jos on, huomioon henkilökunnan edut sekä lisäksi te-
53670: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kisivät mahdolliseksi laitoksen palvelu- ja ke-
53671: ryhtyä tämän Lapin puhelinoloille tur- hittämistoimintojen ynnä johtamisen tehosta-
53672: miollisen kehityksen estämiseksi?" misen. Posti- ja· lennätinhallituksen ehdotus
53673: rolee sitten, kun se on valmis, liikenneminis-
53674: Vastauksena kysymykseen. esitän kunnioittaen teriön käsiteltäväksi. Sen toteuttaminen edellyt-
53675: seuraavaa: tänee keskeisten esitysten sisällyttämistä vuoden
53676: Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja me- 1974 tulo- ja menoarvioon, jolloin se näiltä osin
53677: noarvioksi vuodelle 1973 todennut, että posti- tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnalla
53678: ja lennätinlaitoksen linjahallinnon organisaatio- on siten mahdollisuudet päättää ehdotuksen
53679: kysymykset ovat selvitettävänä ja vuoden 1974 kohtalosta.
53680: tulo- ja menoarvioon on tarkoitus sisällyttää Liikenneministeriö tulee tarkoin seuraamaan
53681: ehdotuksia niiksi muutoksiksi, jotka ovat tar- valmistelutyön edistymistä sekä huolehtimaan
53682: peen edistämään laitoksen tehokkaan johta- siitä, että kehitysalueiden oikeutetut edut tur-
53683: misen edellytyksiä. Posti- ja lennätinhallituk- vataan.
53684: Helsingissä tammikuun 10 päivänä 1973.
53685:
53686: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
53687: 3
53688:
53689:
53690:
53691:
53692: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
53693:
53694: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har beretts en proposition angående omorgani-
53695: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sation av verkets linjeförvaltning, men post-
53696: velse av den 29 december 1972 tili vederbö- och telegrafstyrelsen har icke ännu utarbetat
53697: rande medlem av statsrådet översänt avskrift slutligt förslag i saken, utan har för sitt ställ-
53698: av följande av riksdagsman Aimo Ajo ställda ningstagande först nyligen hört verkets distrikts-
53699: spörsmål nr 322: chefer och representanter för personalorgani-
53700: sationema.
53701: "Är Regeringen medveten om post- Post- och telegrafstyrelsen har för avsikt
53702: och telegrafverkets planer på att ansluta att fortsätta med dessa underhandlingar för
53703: Rovaniemi telefondistrikt tili och under- finslipning av detaljerna tili sådan form, att de
53704: ställa det Uleåborgs distrikt, och om så skulle tillfredsställa verkets ledning och beakta
53705: är fallet, personalens intressen och dessutom möjlig-
53706: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- göra effektivering av verkets tjänste- och ut-
53707: taga tili förhindrande av denna för tele- vecklingsfunktioner samt dess lednande. Post-
53708: fonförhållandena i Lappland ödesdigra och telegrafstyrelsens förslag kommer när det
53709: utveckling?" är färdigt att behandlas av trafikministeriet.
53710: Förslagets genomförande torde förutsätta, att
53711: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt centrala propositioner intages i statsförslaget
53712: anföra följande: för år 1974, varvid förslaget till denna del
53713: Regeringen har i sin proposition angående kommer att behandlas av riksdagen. Riksdagen
53714: statsförslaget för år 1973 konstaterat, att post- har sålunda möjlighet att besluta om förslagets
53715: och telegrafverkets linjeförvaltnings organisa- öde.
53716: tionsfrågor håller på att utredas och att av- Trafikministeriet kommer att noggrant följa
53717: sikten är att i statsförslaget för år 1974 intaga med beredningsarbetets framskridande och tili-
53718: förslag ti11 sådana ändringar som är av nöden se, att utvecklingsområdenas berättigade intres-
53719: för främjande av förutsättningarna för verkets sen tryggas.
53720: effektiva ledande. I post- och telegrafstyrelsen
53721: Helsingfors den 10 januari 1973.
53722:
53723: Trafikminister Pekka Tarjanne.
53724: Kirj. ksm. n:o 323.
53725:
53726:
53727:
53728:
53729: Salolainen: Ns. äänikynnyksen ottamisesta vaalilainsäädäntöömme.
53730:
53731:
53732: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53733:
53734: Hallitusohjelman oikeudellisia uudistuksia nys, joka meidän olosuhteissamme saattaisi
53735: koskevassa osassa todetaan seuraavaa: "Uudis- vaikuttaa merkittävästi mm. ruotsinkielisen
53736: tetaan vaalilainsäädäntöä tavoitteena taata eri väestönosan myönteiseen suhtautumiseen.
53737: mielipidesuuntauksille oikeudenmukainen edus- Koska äänikynnysasiaan liittyy eri tahoilla
53738: tus välttäen samalla demokratian toimintaa monenlaisia etunäkökohtia ja poliittisia speku-
53739: vaarantavaa poliittisen kentän liiallista pirstou- laatioita jätän tässä yhteydessä tarkemmin kä-
53740: tumista." sittelemättä kohtuullisen äänikynnyksen myön-
53741: Viime aikoina on varsin laajalti kiinnitetty teiset ja demokratiaa tukevat piirteet. Sen-
53742: huomiota poliittisen toimintamme liialliseen sijaan on syytä kiinnittää huomiota erääseen
53743: pirstoutumiseen ja siitä aiheutuneisiin kieltei- seikkaan, joka usein on liitetty äänikynnys-
53744: siin ilmiöihin. Elokuun 22 päivänä 1971 esitin asiaan. On katsottu, että samaan asiakokonai-
53745: julkisesti, että "Suom.~ss~.~lisi jo e~nen. seura.a- suuteen kuuluu myös vaikeuttaa uusien puo-
53746: via vaaleja otettava kayttoon Ruotsm esunerkm lueiden perustamista. Mielestäni tämä lähtö-
53747: mukaisesti vähimmäiskannatusjärjestelmä, jonka kohta on täysin virheellinen ja demokratian
53748: (siis Ruotsissa) mukaan ainoastaan sellainen vastainen. Jo nyt vaadittavaa 5 000 nimeä
53749: puolue, joka on saanut vähintään 4 % koko puolueen rekisteröimisen ehtona ei pitäisi mis-
53750: maassa annetuista äänistä, on oikeutettu saa- sään tapauksessa kiristää, vaan puolueiden pe-
53751: maan kansanedustajia eduskuntaan". Samassa rustaminen on demokratiassa säilytettävä mah-
53752: yhteydessä totesin, että Ruotsissa ~äytössä ole- dollisimman vapaana. Asia voidaan tiivistää
53753: van järjestelmän mukaan puol~e, J?ka on s~~ siten, että puolueiden perustamisen on oltava
53754: nut vähemmän ääniä saa kmtenkm edustaJia hyvin vapaata, mutta sensijaan edustuksellisen
53755: sellaisissa vaalipiireissä, ,joissa puolue on saanut demokratian kynnystä on maassamme nykyises-
53756: vähintään 12 % annetuista äänistä. tään nostettava. Kynnys on toki tälläkin het-
53757: Todettuani Ruotsin järjestelmän prosenttilu- kellä olemassa ja yksityisen ehdokkaan koh-
53758: vut siis 4 % ja 12 % ehdotin, että Suomen dalla saattaa nousta hyvinkin korkeaksi, kuten
53759: olosuhteisiin sopisi ilmeisesti varsin hyvin jär- eräät esimerkit mm. Helsingin vaalipiiristä ovat
53760: jestelmä, jossa koko maata koskeva prosentti- osoittaneet.
53761: kynnys olisi 3 % ja vaalipiirissä 10 %. Eh-
53762: dotukseni otettiin vastaan monilla tahoilla var- On ilman muuta selvää, että myös liian
53763: sin kielteisesti - niinkuin uudet ehdotukset korkea kynnys on demokratian vastainen. Mikä
53764: yleensä - mutta joka tapauksessa keskustelu on liian korkea ja mikä liian matala on vii-
53765: asiasta käynnistyi julkisesti. Käydylle keskuste- me kädessä poliittinen makuasia. Sensijaan
53766: lulle on ollut ominaista, että asenteet ovat tosiasia on, että edustuksellisessa demokratias-
53767: muuttuneet asteittain uudistukselle yhä myön- sa kynnys on aina olemassa. Henkilökohtaisen
53768: teisemmiksi, mistä eräänä osoituksena hallitus- käsitykseni mukaan se on Suomessa tällä het-
53769: ohjelman tätä asiaa koskeva kohta. Äskettäin kellä liian alhainen.
53770: on Suomen Gallup todennut mielipidetieduste- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
53771: lussa että noin puolet kansalaisista on jo peri- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
53772: aatte~ssa äänikynnyksen kannalla ja kolmannes tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
53773: vailla kantaa. Tiedustelussa ei käynyt ilmi mikä vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
53774: on esimerkiksi sellaisen järjestelmän kannatus,
53775: joka on Ruotsissa, jonka mukaan koko maan Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
53776: kynnyksen lisäksi on vaalipiirikohtainen kyn- teisiin ns. äänikynnyksen saamiseksi
53777: 70/73
53778: 2
53779:
53780: vaalilainsäädäntöömme, ja jos ryhtyy, maassa 3 % ja vaalipiirikohtaisesti
53781: miten Hallitus suhtautuu siihen mah- 10 %?
53782: dollisuuteen, että kynnys olisi koko
53783: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1973.
53784:
53785: Pertti Salolainen.
53786:
53787:
53788: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
53789: Kirj. ksm. n:o 324.
53790:
53791:
53792:
53793:
53794: Salolainen: Liikenneturvallisuuden parantamisesta autokatsastus-
53795: toimintaa kehittämällä.
53796:
53797:
53798: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53799:
53800: Tasavallan presidentti on uudenvuodenpu- täin pahana epäkohtana on pidettävä, että kat-
53801: hees;saan kii!!ln~ttänyt huomiota m~~mme lii- sastusmiehen tämän vahingonvaaran vuoksi on
53802: kenneo1oih~n ja liikenneturvaLlisuutemme kan- oihlut paikko omalla kustannuksellaan ottiala vas-
53803: sainvälisesti he~kkoon tasoon. tuuvakuutus. Samoin on vaikea ymmärtää,
53804: Kenellekään ei voi olla epätietoista, että m~ksi katsastusmiehet joutuvat itse ha:nkkmaa:n
53805: maamme autakatsastustoiminta on ollut vuosi- ja huoltamaan suoja-asust·eensa, jotka varsin-
53806: kausia, ellei peräti vuosilkymmreniä, täydellisessä kin nykyisissä miltei sietämätJtömissä työolo-
53807: a:Lennrus:timssa. Lukuisia kertoja on annettu toi- su!htei:ssa, kuten Helsingissä, !QIVat vä!ttämättö-
53808: veita tilooteen nopeasta paranemises,ta ja ,tällä mät ja muodostavat huomattavan kustannus-
53809: tavoin tyy,nnytetty kärj~styndden tilanteiden erän.
53810: mukanaan tuomaa tyytymättömyyttä. Uusien Li.iJkooneturvalHsuu:styön luonteeseen kuuluu
53811: roatsa:s;rusasernien suunni:ttdusta ja l1aroentami- huonosti sellainen työnormitus, joka ei takaa
53812: sesta on niin~kään puhuttu pitkään - tosin eri työn tulosta. Tästä hoolimatt1a yhden auton
53813: vi11attll0ffiaisten ja ministedenk1n suulla l1istiriii- katsastusa~ka on kidstynyit kymmeneksi mi-
53814: taisesti - mutta mitään oleellista parannusta nuutiksi, vai!kka noin kymmenen vuotta sitten
53815: ei ole aikaansaatu. a~kaa käytettiin autoa kohti 11,5 minuuttia.
53816: Koska autokatsastusongelmien pikaisella Kirffitynyttä katsastustahtia ei 'voida perustella
53817: ratkaisemisella on autokannan jatkuvasti kasva- ainailman työolosuhteiden paranemiseNa.
53818: essa mitä keskeisin Li~kenneturvallisuuteen vai- Katsastusmiesten yhdistysten toimesta !on lu-
53819: kutJtava merkityksensä, olisi viimeistään tässä kuisia kertoja kiinnitetty viranomaisten huo-
53820: vla~heessa esitettävä selvät lähivuosien to1mil11- miota liikenneturvallisuutta heikentäv1m epä-
53821: nan suUl!ltaviivat j~a korjattava välittömästi pa- kohtiin, joiden korjaaminen ei monessa. tapauk-
53822: himmat epäikohdat. sessa olisi edes taloudellisessa mielessä mi!ten-
53823: Ei voi olla mitenkään perusteltua, että huo- kään }4ivo1maista. Päinvastoin esimerlkiksi eh-
53824: mattava osa nykyisestä autokatsastustoimin- dotus tehostetusta liikennevalvonnasta ja sa-
53825: nast~a taipaihtuu tilapät&een työhön verxattavana. mwsa yhteydessä suoritettava:sta ajoneuvon
53826: Paitsi, että tämä luo sosiaalista turvattomuu- l.-cunoon v:alronnasta, olisti omiaan vähe.ntämään
53827: den tunnetta mm. päätoimisten var·akatsastus- kailil.iiden :katS:aiStusasemien tarvetta. Ehdotuk-
53828: miesten osalta, tilanne on omiaan vaikuttam1a1an set eivät ole kuitenkaan saaneet ~G<sabeen ,riit-
53829: heilkkoon aJalla viihtymiseen ja näin henilcilö- tävästi vastaJkaikua. Seuraukset kWllresta tästä
53830: kunnan kiertoon. Kun tähän liittyy katsastus- heijastuvat luonnoHisesti liilkenneturvallisuu-
53831: ailan henkHöstön hdkko j~atkokoulutusma:hdolli teen.
53832: suus, on seurauksena ol01t:i1a, jossa liikennetur- Edellä esitetiyyn j.a vaJtiopäiväjärjes,tyksen
53833: vallisuus joutuu uhatuksi. Onneksi :katsastus- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kulnnioit-
53834: henkilöstöä edustavat yhdistukset ovat oma- tavasti valtilonleuvoston ,asianomaisen jäsenen
53835: to~~sesti ryhtyneet järjestämään opintio- ja vastat;tavaiksi seuraavan 'kirjailLisen kysymyk-
53836: jatlmikoulutusmahdollisuuksia. Miltei jalkaisessa sen:
53837: katsastustoimipaikassa joudutaan autojen koeajo
53838: suorittamaan yleisillä liikenneväylillä. Katsastus- Mi~kä ov,at Hallituksen ·suunnitelmat
53839: ajo ei ole tav~lliseen ajoon verratravaa, joten ja aikataulu autdkatsrustustoiminnan
53840: onnettomuuksien va:ara on aina olemass,a. Erit- uuddleenjärjestämiseiksi, Ja mihin toi-
53841: 71/73
53842: 2
53843:
53844: menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä pois- vaarantavat autokatsastustoiminnan epä-
53845: taakseen pikaisesti 1iikeoo:eturvaHisuutta kohdat?
53846: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1973.
53847:
53848: Pertti Salolainen.
53849:
53850:
53851:
53852: VaSJtausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
53853: Kirj. ksm. n:o 325.
53854:
53855:
53856:
53857:
53858: Junnila: Presidentti Kekkosen ja Neuvostoliiton johtohenkilöiden
53859: välisiä keskusteluja koskevan muistion julkisuuteen tulon
53860: selvittämisestä.
53861:
53862:
53863: E d u s k unn a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
53864:
53865: Vä:littömästi sen jälkeen kun presidentti suuteen tulo on saanut sekä 'tasavallan presiden-
53866: Kekkosen ja Neuvostoliiton johtol:renlcilöiden tin edellä todetnn ilmoituksen takia että muista
53867: kesken viime elokuussa käydyistä keskustelluista syistä niin suuren kantavuuden, että halli.tuk-
53868: laadittu muistio oli jul!kai!sm mm. eräissä ulko- sen on ketään suojelemattla ja mitään salaile-
53869: maisissa sanomalehdissä, tein asi-asta edusikunrta- matltla tehtävä kaikkensa, jotta tämä uutisvuoto
53870: ky:se!lyn, jossa tiedustelin, aikooko hallitus sel- saataisiin perusteellisesti selvitetyiksi. Tämä on
53871: vityttää, mistä ]äh.tteestä tällaiset tiedot ovat tarpeen myös si~tä syystä, että maassa kiertää
53872: vuotaneet julkisuuteen. Pääministeri Sorsa vas- huhuja, jo~ssa vuoroin yksi, vuoroin toinen
53873: tasi eduskuntakyselyyni viime joulukuun alussa niistä erittäin harvalukuisista henkilöistä, jotka
53874: ilmoittaen, että lrosika tasava.l!lan presidentin ailkianaan saivat tuon keskustelupöytä:kitt-joo hal-
53875: kysymyksessä oleva matka Neuvostoliittoon oli tuunsa, leimataan syylliseksi tapahtuneeseen.
53876: luonteeltaan yksityinen eikä valtiovierailu, Pelkästään jo vuotoon syyttömien maineen
53877: asiasta tehtyyn eduskuntalkysymykseen ei tä- pu..l}distamiseksi on välttämätöntä, että asia
53878: mäin vuoksi. voida vastata. selvitetään.
53879: Asia sai Jruitenikin suurempaa kantavuutta Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
53880: ja samalla uuden käänteen sen jälkeen, kun päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
53881: tasava!l.lan presidentti 14. 12. 1972 ilmoitti, lru1l11lioiJt:tavasti valtioneuvoston asianomaisen
53882: että puheena oleva luottamuksellisten keskuste- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
53883: lujen julkaiseminen on saattanut hänet sellai-
53884: seen a.serna.an, että hän katsoo olevansa wpaa Aikooko Hallitus tosi.sslaa:n ja vaka-
53885: edellisessä huhtikuussa antamastmm lupauk:sesta vasti sdvityttää, misttä lähteestä presi-
53886: olla käytettävissä tulevassa presidetntin vaalissa. dentti Kekkosen eldkuisen Neuvosto-
53887: Tämän ilmoituksen aiheuttama.n kohun yhtey- liiton vierai!oo aikana käydyistä :keskus-
53888: dessä hallitt.iksen taholta ilmoitettiin, että pu- teluista ,tehty muistio on tullut jullki-
53889: heena oleva vuoto tulla:an kuin tullaankin nyt suuteen, ja jos aikoo,
53890: perusteellisesti selvittämään. missä vaiheessa luvattu tutkimus nyt
53891: Tämä onkin välttämätön:tä. Puheena olevan on ja tuilaan:ko tutkimuksen tulokset
53892: y.ksityis:k()htaisen lreskustelupöy;täkirjan julki- saattamaan viivyttelemättä julkisuuteen?
53893: Helsingissä 5 päivänä tammiikuuta 1973.
53894:
53895: Tuure Junnila.
53896:
53897:
53898:
53899: Vastmxsta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
53900:
53901:
53902:
53903:
53904: 72/72
53905: Kirj. ksm. n:o 326.
53906:
53907:
53908:
53909:
53910: Raatikainen: Espoon Miessaaren saattamisesta väestön virkistys-
53911: käyttötarkoituksiin.
53912:
53913:
53914: Edu skunnan H e r r a P u h e m i e h e II e.
53915:
53916: Päälkaupu.nJdseudun voimaJkas raiTcentamiJnen s:et. Saa'lli s>ijaitsee Tapiolan, Matinkylän, Hauki-
53917: ja asuklasmäärän kasV'U kohdistuvat huomatta- lahden, Olarin, Soukan, Iivisnlemen sekä tule-
53918: vassa määrässä Espoon kaupu.n:kiin, erityisesti van Meribien asutuskeskusten läheisyydessä.
53919: sen eteläosaan. Sangen laajamittaista on kerros- Miessaari olisi sijainniltaan ja muussa suhteessa
53920: talorakentaminen Kivenlahden ja Matmkylän erittäin sopiva maihinnousualue myös talv,is:in
53921: aluei11a. Vuoteen 1980 me.n11essä on laskettu samoin kuin se kesäisin on jopa pien- j1a soutu-
53922: yksinomaan Jorvakse.ntien eteläpuoleisella Es- veneiden ~saavutettavissa.
53923: poon alueella asuvan noin 90 000 henkVlöä. MiessaaDen nykyinen käyttö jopa kovapanos-
53924: Peruspalveluihin laskettavat virkistys- ja ul- harjoituspaiJkkana aiheuttaa suurta haittaa ve-
53925: koilupaJvelut vaativat ajanmukaista, järkevää sillä 1iikkuville, sillä saaren sijainti aivan ran-
53926: 11atkaisua myös uus,ien väestokesikittymien koh- nilkon tuntumassa tuo ampuma-alueen piiriin
53927: dal~a. Yleisesti tunnusvetaan asuinpaikan lähei- ~a;ajan veneilijöiden yleisesti käyttämän meri-
53928: syydessä sijaitsevien virkistysalueiden merkitys aJ.ueen. Talvisin Miessaaren lähialueet Suvisaa-
53929: asukkaiden viihtyvyyteen ja alueen asuttavuu- ristossa Rysäkarin kautta Lauttasaareen ovat
53930: teen. Varsinkin rantojen ja r,a.nnikkovesistöjen suo:sittuja jäähiihtopaikkoja. Kovapanos,amp'll-
53931: käyttö lisää ja monipuolistaa asukkaiden vir- maharjoiltusten suorittaminen Miessaaresta ei
53932: kistys- ja harrastustoimintoja. Espoon eteläran- aiheuta yksinomaan hengenvaaraa vesillä tai
53933: nilclm 0111 huomattavalta osalta yksityisten omis- jäillä liikkuviHe, vaan myös erittäin voimakasta
53934: tukses!Sa. Saal'istossa merkittävin maanomistaja meluhäiriötä lähialueiden asukkaille. Meluhäi-
53935: puolestaan on Suomen valtio. Valtion omistuk- riön vaikutus tulee jattkuvasti kasvamaan, koska
53936: sessa oleViat saaret taas ovat pääosaltaan puo- asunrotuotantoa tapahtuu lähivuosina Espoossa
53937: lustuslaitoksen käytössä. Mahdollisuus rantojen juuri Matinkylän ja Kivenlahden alueilla. Melu-
53938: yleisempään käyttöön virkistysalueina ei näytä haiua aiheutti jo syksyllä 1972 muun muassa
53939: Iähivuosilna lisääntyvän erenk:in verratJtaessa sen, että harjoitusammunnat oli keSikeytettävä.
53940: väestön lisääntymiseen. Päinvastoin on toden- Tämän vuoksi alueen merkitys sotilaallis,essa
53941: näköistä, että uusien asukkaiden mahdollisuu- käytöss,ä on jo ratkaisevasti vähentynyt ja
53942: det käyttää merenrantaa virldstys- ja harras- Miessaaren käyttö onkin alkanut myös puolus--
53943: tustarkoituksiin vähenevät sitä muk'lta kuin tuslaitoksen hallinnassa muuttua Hsääntyväs.sä
53944: väes,tön määrä kasvaa. määrässä henkilökunnan, etenkin koDkeamman
53945: Helsmgin ,seutukaavalHtto onkin kiinnittänyt päällystön virkistysalueeksi.
53946: huomiota saat'istoalooe.n aliteho1s:ee.n käyttöön Muuttuneet olosuhteet tekevät ajankohtai-
53947: virkilstystarkoit~siin. Seutukaavaliitoo mie- sdksi myös puolustusministeriön osalta tarkis--
53948: lestä tulisi erityiseSiti tutkia huonon saa'VUtetJta- tuksen Miessaaren tulevasta käytöstä. Ei voida
53949: vuuden j~a muun kuin ulkoilua palvelevan phää järkevänä ja yleiSien edun mukaisena
53950: maankäytön kohtuuttoman suureen osuuteen käyttää asutuskeskustJen välittömässä läheisyy-
53951: Helsingin seudun saaristora.nnikkoalueilla. dessä ,sija1tsevaa sangen suuren virkis,tyskäyttö-
53952: Pääkaupurnkiseudoo alueella on puolusrtus- arvon omaavaa saartla yksinomaan jo nyt mo-
53953: 1aitok:Js,en käytössä korkean virkistysarvon omaa- nelta eri kannalta haitallisena sotilaallisena
53954: via saaria. Espoon etdärannikon edustalla otleva harjoitusalueena tai vain suljettuna puolustus-
53955: Miessaari rtäyttää sijainnHtaan ja kooltaan erin- laitoksen henkilökunnan virkistysalueena. Eri-
53956: omaisesd virikistysalueclle asetettavat vaatfunuJ.c- tyisen tärkeää on selvittää Mies,saaren .soti-
53957: 73/73
53958: 2
53959:
53960: laallisen käytön tarkoitUksenmukaisuus siitä ai- masta haita'Sta ja suoranaisesta vaarasta
53961: heutuvien meluhaittojen :sekä vesillä rtai jäillä Espoon kaupungin eteläosien asukkaille
53962: liikkuvien turvallisuuden kannalta. sekä rannikolla liikkuvifle ulko.i!Lijohlle,
53963: Edellä esitettyyn j:a valtiopäiväjärjestyksen ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
53964: 37 §:n 1 momenttiL11 viitaten es~tän valtioneu- piteisiin Espoon Miessaaren saamiseksi
53965: voston asianomaisen jäsenen vastatta;V'afusi seu- nykyisestä rajoitetusta ja epätarkoituk-
53966: raavan kysymyksen: senmukaisesta sotilaal.liJSesta käy;töstä
53967: palvelemaan Espoon etelärannikon ja
53968: Onko Hallitus tietoinen Espoon muiden alueiden lisääntyvän väestön
53969: Miessaaren nykyJsen käytön aiheUJtta- virkistys- ja vapaa-aikatoimintoja?
53970: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1973.
53971:
53972: Kaisa Raati.kainen.
53973:
53974:
53975: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
53976: Kirj. ksm. n:o 327.
53977:
53978:
53979:
53980:
53981: Jokela ym.: Inarijärven säännöstelystä aiheutuneiden vahinkojen
53982: korvaamisesta.
53983:
53984:
53985:
53986: E d u s k u .n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
53987:
53988: Vesistötoimikunta on 18. 7. 1944 myöntänyt Tässä kannanotossaan vesihallitus on yrmanyt
53989: Suomen valtiolle väliaikaisen luvan Inarijärven vyöryttää syyn kalakannan vähenemisestä mui-
53990: vedenjuoksun säännöstelyyn sekä 7. 6. 1946 lo- hin tekijöihin kuin säännöstelyyn. Samoin vesi-
53991: pullisen luvan samaan tarkoitukseen. Lupaehto- hallitus on lausunnossaan pyrkinyt viemään
53992: ien 9. kohdassa mainitaan: "Niinikään tulee pohjaa niiltä korvauksilta, joita. toimitusmiehet
53993: padonomistajan osaltaan ottaa osaa niihin toi- ovat esittäneet suoritettavaksi.
53994: menpiteisiin vesistön kalakannan lisäämiseksi, Samoin on todettava, että vesihallitus on
53995: iotka vastaisuudessa mahdollisesti katsotaan tar- edellä mainitussa lausunnossaan muutoinkin
53996: peelHseksi. '' poikennut ympäristönsuojelun valvojan roolis-
53997: Vaikka lupaehtojen määräys on ollut noinkin taan. Näin on tapahtunut niiltä osin kuin on
53998: selvä, on .va~Ltiovalta täysin la1minlyönyt tehtii- ollut kysymys rantavyörymien aiheuttamista
53999: vänsä kalakannan hoitamisessa. Kun valtiovalta vahingoista tai Inarijärven rantojen puhdista-
54000: on ollut itse vastuussa, olisi sen ollut näytet- misesta. Näin vesihallitus on joutunut ristirii-
54001: tävä esimerkkiä oikeudenmukaisesta menette- taiseen tilanteeseen ollessaan vesilain mukaan
54002: lystä, mutta valitettavasti valtiovalta on näyt- yleisen edun valvojana omassa asiassaan, jolloin
54003: tänyt asiassa esimerkin piittaamattomuudesta. vahingonkärsijäin oikeusturva on varsin heikko.
54004: Säännöstelyn alkamisesta on kulunut lähes 30 Tie- ja vesirakennushallitus Inarijärven sään-
54005: vuotta ja siitä huolimatta kalastukselle aiheu- nöstelyluvan aikaisempana haltijana suojasi Iva-
54006: tuneita vahinkoja ja haittoja ei ole vielä lain- lojoen rantaa ilman vesioikeuskäsittelyä seitse-
54007: kaan korvattu. Asiassa ei voida syyttää sitä, mässä kohdassa. Sitä vastoin vesihallitus on
54008: !ttä vesioikeuskäsittely on kesken, koska val- edellä mainitussa lausunnOISsaan pyrkinyt mini-
54009: tion säännöstelyn hoitajana olisi tullut poistaa moimaan ne korvausmäärät, joita toimitusmie-
54010: ia korvata aiheuttamansa vahingot ilman vesi- het ovat rantavyörymien osalta lausunnossaan
54011: Dikeusmenettelyäkin. esittäneet.
54012: Säännöstelyluvan haltijana on ollut aikaisem- Kaiken kaikkiaan on todettava, että Inarijär-
54013: min Tie- ja vesirakennushallitus, mutta sään- ven säännöstelyn kohdalta säännöstelyn aiheut-
54014: 1Östelyluvan haltijaksi on 1. 7. 1970 tullut ve- tamien haittojen poistaminen on vienyt aivan
54015: ;ihallitus. Tässä tapauksessa vesihallitus, jonka kohtuuttoman pitkän ajan ja että vieläkään ei
54016: tehtäväpiiriin kuuluu valvoa tällaisissa säännös- ole tietoa siitä, milloin vahingonkärsineet voi-
54017: celyhankkeissa lupaehtojen noudattamista, on vat saada heille kuuluvat korvaukset.
54018: tse syyllistynyt lupaehtojen edellyttämien teh-
54019: :ävien laiminlyöntiin. Lieneekö tästä vesihalli- Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
54020: :uksen omasta laiminlyönnistä johtunut, että päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
54021: v-esihallitus on vuoden 1972 lopulla joutunut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
54022: :ässä asiassa poikkeamaan ympäristönsuojelun vaksi seuraavan kysymyksen:
54023: v-alvojan roolistaan ja asettumaan valtion lai-
54024: niolyöntien puolustusasianajajaksi. Näin on ta- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
54025: Dahtunut siinä yhteydessä, kun vesihallitus on ryhtyä, että Inarijärven säännöstelyn ai-
54026: intanut Inarijärven säännöstelyn aiheuttamia heuttamat haitat ensi tilassa poistetaan
54027: rahinkoja koskevan katselmustoimituksen toi- ja aiheutuneet vahingot nopeasti korva-
54028: nitusmiesten lausunnosta oman kannanottonsa. taan,
54029: 14/T)
54030: 2
54031:
54032: ja miten Hallitus aikoo vastaisuu- tatsnn suorittaa kohtuullisessa ajassa jl
54033: dessa huolehtia siitä, että vesistöjen että vesiasioissa yleisen edun valvontl
54034: säännöstelyhankkeissa haittojen poista- ei vaarantuisi, kun kysymyksessä on val
54035: minen ja vahinkojen korvaaminen voi- tion omat vesirakennustyöt?
54036: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1973.
54037:
54038: !viikko Jokela. Paavo Väyrynen. Pekka Vilmi.
54039:
54040:
54041:
54042: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
54043: Grj. ksm. n:o 328.
54044:
54045:
54046:
54047:
54048: Pihlajamäki ym.: Ehtojen asettamisesta kansanterveystyön kun-
54049: tainliittojen perustamiselle.
54050:
54051:
54052: E d u s k u n n a n H e r:r a P u h e m i e h e 11 e.
54053:
54054: Kansanterveyslain ( 66/1972 ) mullroinen tkun- kuntali1toksiin vaikuttaminen ei kuulu kan-
54055: ien yhteistoiminta terveyskeskusten yMäpitä- ,santerveys'lain tavoitteisiin.
54056: n:iseksi edellyttää lääkintöhallituksen suostu- Edellä lausuttuun viitaten esitämme vailtio-
54057: nusta. Useimmat maamme tkunnatt tulevat kuu- päivä,järj~estyksen 37 §:n 1 momentin nojaLla
54058: umaan johonkin kansanterveystyön kuntain:liit- valtioneuvoston asianomaisen ~äsenen rvastatta-
54059: :oon ja joutuvat näin ollen hakemaan maini.t- vaiksi seuvaavan kysym)"ksen:
54060: :ua ~suostumusta, jdka monissa tapauksissa on
54061: o annettukin. Eräissä tapauksissa on sisä- Oniko Hrulitus tietoinen, että kuntien
54062: ~siainministeriön lausuntoon viitaten suostu- pyytäessä kansanterveyslain 5 § :n 2
54063: nulksen antamiselle tkuitenikin käytännössä ase- momentissa twkoitettua suostumusta
54064: :ettu ehtoja, joiden ei voida katsoa olevan so- kansanterveystyön kuntainliiton perus,ta-
54065: >usoinnussa Jainsäätäjän tat.ikoituksen kanssa. miseksi, käytännössä on eräissä tapauk-
54066: (unnHle on esimet1kiksi saattettu ilmoittaa, että sissa pidetty suostumuksen antamisen
54067: liklen yhteistoiminta olisi hyväksyttävissä edel- edellytyksenä kuntien yhd:istymistä, sekä
54068: .yttäen, että kunnat liittyvät yhteen. Paitsi sitä, mihin toimenpiteisiin Haillitus aikoo
54069: ~ttä kuntien yhdistäminen ei ole niiden omassa ryhtyä, jotta tällaisia ehtoja ei !kunnille
54070: l'allassa, vaan valtioneuvoston päätettävä asia, vastedes -asetettaisi?
54071: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1973.
54072:
54073: Veikko Pihlajamäki. Taisto Tähkämaa. Saimi Ääri.
54074: Einari Nieminen. Jouko Siikaniemi. Pentti Poutanen.
54075: Juhani Saukkonen. Eeli Lepistö. Olavi Martika1nen.
54076: Paavo Niinitkoskti. Ahti Pekkala. Aili Laitinen.
54077: Mikko Jokela. Matti Ruokola. Seppo Westerlund.
54078: Veikko J. Turunen. Lea Sutinen. Eino Uusitalo.
54079: Matti Asunmaa. Orvdkki Kangas. Mikko Kaarna.
54080: Mauno Kurppa. T. Sa.Joranta.
54081:
54082:
54083:
54084: Vastausta ei ole annettu ennen vaJtiopäi'Vien päättymistä.
54085:
54086:
54087:
54088:
54089: 75/73
54090: j
54091: j
54092: j
54093: j
54094: j
54095: j
54096: j
54097: j
54098: j
54099: j
54100: j
54101: j
54102: j
54103: j
54104: j
54105: j
54106: j
54107: j
54108: j
54109: j
54110: j
54111: j
54112: j
54113: j
54114: j
54115: Kirj. ksm. n:o 329.
54116:
54117:
54118:
54119:
54120: Sinisalo: Kotkan kauppahallin purkamisen estämisestä.
54121:
54122:
54123: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
54124:
54125: Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota sii- nössä saattaa syntyä uhka, että purkupäätös
54126: hen, että Kotkan kaupunginvaltuuston enem- toteutetaan ennen kuiln em. rakennushistorial-
54127: mistön .tekemä päätös myydä ja purkauttaa liset seikat on selvitetty. Tällaisia rakennus-
54128: kaupungin omistuksessa oleva kauppaha1Ura- ten suojelun "myöhästymisiä" on tapahtunut
54129: kennus on virheellinen rakennushistoriallisessa eräissä muissakin yhteyksissä.
54130: mielessä. Museovirasto on korostanut :raken- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
54131: nuksen säilyttämisen tärkeyttä vanhana, 1800- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
54132: ,luvulta peräisin olevana, Kotkan muutamien voston asianomai'5efl jäsenen vastattavaksi seu-
54133: vanhojen rakennusten ryhmään liittyvänä ko- raavan kysymyksen:
54134: konaisuutena. Kuitenkin näissä lausunnoissa
54135: on ilmaistu, t>ttä esim. museovirastolla ei ole Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
54136: suuriakaan mahdollisuuksia vaikuttaa näkö- siin estääkseen Kotlam kauppahalli-
54137: kantojensa huomioonottamiseen eikä edes pai- rakennuksen purkamisen siksi, kunnes
54138: kallisten museoviranomaisten lausuntoja ole asia on rakennushistorialliset näkökan-
54139: hankittu päätöksentekoprosessin yhteydessä. nat huomioonottaen tullut uudelleen
54140: Kotkassa on ryhdytty toimenpiteisiin, että teh- käsitellyksi?
54141: ty purkamispäätös kumottrusiin, mutta käytän-
54142: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1973.
54143:
54144: Taisto Sinisalo.
54145:
54146:
54147: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
54148:
54149:
54150:
54151:
54152: 76/73
54153: Kirj. ksm. n:o 330.
54154:
54155:
54156:
54157:
54158: Lehtinen ym.: Valtionrauta·teiden henkilöpolitiikasta.
54159:
54160:
54161: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
54162:
54163: Viime vuosien liikenne- ja henkilöpoliittiset Kuuituja selvityksiä siitä, että erikoiskiito-
54164: järjestelyt valtionrautateillä ovat kaventaneet juna Kuopiosta Helsinkiin tarvitsisi "erikois-
54165: kehitysalueiden asukkaiden elinehtoja ja tur- miehistön" kielitaidon tms. suhteen, pidetään
54166: vallisuutta. yleisesti byrokraattien keksiminä tekosyinä.
54167: Rautateiden henkilöliikenteen supistaminen On laskettu, että viiden viimeksi kuluneen
54168: oli omiaan siirtämään liikenteen painoa entistä vuoden aikana on tämäntapaisilla toimilla siir-
54169: enemmän maanteille. Tällaiset ratkaisut, jotka tynyt kehitysalueilta Etelä-Suomeen yli 400
54170: suosivat y~s·1tyisautoHikenteen ja maantierahti- v a 1 t i o n t y ö p a i k k a a. Tämä vastaa
54171: liikenteen !kasvua kansantalouden ja liikenne- keskisuuren teollisen tuotantolaitoksen - esi-
54172: turvallisuuden kustannuksella, on äskettäin merkiksi Tornioon suunniteltavan terästehtaan
54173: tuomittu korkealta taholta vastuuttomina toi- - miehitystä.
54174: mina. Tällainen kehitys ei voi olla sopusoinnussa
54175: Samalla nuo järjestelyt VR:n hen...kilölliken- niiden kehitysaluepoliitt1sten julistusten kanssa,
54176: teessä poistivat kehitysalueiden rautatieläisiltä joita kaikki puolueet viime vuosina ovat kil-
54177: lukemattomia työpaikkoja. van julkaisseet.
54178: Rinnan näiden tällaisten "rationalisointijär- Paitsi niitä sosiaalisia ongelmia, joita VR:n
54179: jestelyjen" kanssa on Itä- ja Pohjois-Suomen ympärillä harjoitettu politiikka on luonut muu-
54180: rautatieläisten työtilaisuuksia oleellisesti kaven- toinkin kurjistuvalle kehitysalueelle, on näin
54181: nettu - ja etenemistä rautatieJäisen itselleen synnytetty lisää ongelmia myös ruuhkaiselle
54182: valitsemalla uralla omalla kotiseudullaan vai- Helsingin seudulle.
54183: keutettu - muuttamalla VR:n junienmiehitys- Työnhakuun ja etenemismahdollisuuksien
54184: perusteita. perään Helsinkiin siirtyvät rautatieläiset jou-
54185: Vaivihkaa on junia alettu entistä useammilla tuvat heti vastakkain asuntopulan, pitkien työ-
54186: Helsinkiin päättyvillä rataosuuksilla miehittää matkojen yms. pulmien kanssa. Silti Helsingin
54187: helsinkiläisillä rautatieläisillä. liikennealue kärsii jatkuvasta miehistöpulasta
54188: Tyypillinen esimerkki tällaisesta menette- ja alueen oman lähiliikenteen palvelut ontuvat.
54189: lystä on VR:n liikenneosaston määräys mie- Ei ainakaan valtionrautateiden pitäisi syyl-
54190: hittää Kuopio-Helsinki-Kuopio erikoiskiito- listyä alueellisten eriarvoisuuksien syventämi-
54191: juna (EK, pari 78-77). Juna lähtee Kuo- seen, vaan yhteiskunnan omistamana palvelu-
54192: piosta aamulla 6.50 ja on perillä Helsingissä laitoksena sen tulisi mieluumminkin antaa
54193: 13.05. Paluumatkalle se lähtee 17.05 ja on suuntaa toimille, joilla vinoutumat oikaistaisiin.
54194: Kuopiossa illalla 23.15. Liikenneosasto mie- Liikenneministeriön tehottomuus ja halutto-
54195: hitti junan helsinkiläismiehistöllä. muus näitä kysymyksiä käsiteltäessä on myös
54196: ollut silmiinpistävää.
54197: Osasto hylkäsi ilman perusteluja Rautatie- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
54198: läisten liiton osaston 70 ja Kuopion liikenne- tyksen 37 §:n 1 momentiln nojalla esitämme
54199: alueen päällikön anomuksen, jossa toivottiin, valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kun-
54200: että kuopiolaiset rautatieläiset olisivat voineet nioittavasti vastattavaksi seuraavan kysymyk-
54201: jooan viedä Helsinkiin ja tuoda sen takaisin sen:
54202: illalla Kuopioon. Kuopiolaiset olisivat voineet
54203: yöpyä työpäivän jälkeen kotonaan, sen sijaan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
54204: helsinkiläiset yöpyvät nyt Kuopiossa tilapäis- valtionrautatiet omin henkilöpoliittisin
54205: majoituksessa valtion kustannuksella. toimin, liikenneministeriön niitä vas-
54206: 77/73
54207: 2
54208:
54209: tustamatta, on viime vuosina karsinut riölle jo lähiviikkoina annetaan uudet
54210: kehitysalueilta Etelä-Suomen hyväksi ohjeet junamiehitysten ja koko henkilö-
54211: satoj:a VR:n työpaikkoja, ja politiikan perusteiden muuttamiseksi?
54212: aikooko Hallitus osaltaan huolehtia
54213: siitä, että VR:lle j,a liikenneministe-
54214: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1973.
54215:
54216: Lasse Lehtinen. Kalevi Remes. Katri-Helena Eskelinen.
54217: Lauha Männistö. Erkki Liikanen. Olavi Martikainen.
54218:
54219:
54220:
54221: ~astausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
54222: Kirj. ksm. n:o 331.
54223:
54224:
54225:
54226:
54227: Korpinen ym.: Kuntien välisestä yhteistoiminnasta kansanter-
54228: veyslakia sovellettaessa.
54229:
54230:
54231: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
54232:
54233: Kansanterveyslain 5 §:n 2 mom. mukaan Tällä hetkellä kuntien kansanterveystyön toi-
54234: lääkintöhallituksen suostumuksella kunta voi mintasuunnitelmista on vielä melkoinen määrä
54235: naapurikunnan kanssa sopia myös siitä, että alistusasioina käsiteltävinä lääkintöhallituksessa.
54236: tämä hoitaa osan 1 mom. tarkoitetuista toimin- Lääkintöhallituksen kuntainliittomuotoa suosiva
54237: noista. Mainitussa 1 mom. säädetään, että kun- ja sopimusmenettelyä vastustava kanta on suun-
54238: nan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä nitelmien valmistelu- ja käsittelyvaiheessa il-
54239: sen mukaan kuin laissa muutoin säädetään ja mennyt mm. siten, että uusien virkojen perus-
54240: määrätään. Lakia käsiteltäessä nimenomaan tamista ja välineiden hankintaa pidetään pöy-
54241: eduskunta laajensi kuntien yhteistoimintamah- dällä niissä tapauksissa, joissa kunnat eivät ole
54242: dollisuuksia siten, että muukin kuin tiettyyn halukkaita kuntainliiton muodostamiseen jos-
54243: alueeseen kohdistuva sopimuksen varainen yh- kus jopa silloinkin, kun on riittävät edellytyk-
54244: teistyö on mahdollista. Tällä eduskunta halusi set omankin terveyskeskuksen perustamiseen.
54245: säilyttää kunnallista itsehallintoa ja paikallisten Näistä seikoista johtuen kansanterveystyön ke-
54246: olosuhteiden ja mielipiteiden huomioimista. hittäminen on vaarassa viivästyä eräissä kun-
54247: Käytännössä lääkintöhallituksen kannan mu- nissa.
54248: kaan pitäisi kuntien yleensä aina kuitenkin Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
54249: kansanterveystyön toteuttamista varten perus- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
54250: taa kuntainliitto. Kielteisinä haittavaikutuksina neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
54251: tästä seuraa, että kunnallisen itsehallinnon pe- seuraavan kysymyksen:
54252: riaate supistuu ja itsenäinen toiminta kunnan
54253: kohdalla heikkenee. Kuntainliitossa myös kus- Onko Hallitus tietoinen, että kansan-
54254: tannusten jako muodostuisi erilaiseksi kuin pe- terveyslakia käytäntöön sovellettaessa
54255: ruskunnassa. Myöskään terveydenhoito- ja so- nykyisin yleensä aina, kun on kysymys
54256: siaalilautakuntia ei voida kuntainliittomuodossa kuntien välisestä yhteistoiminnasta vi-
54257: yhdistää, mikä vaikuttaa haitaJ.:lisesti ja olisi ranomaisten taholla lähes yksinomaan
54258: muutoin tavoiteltavaa. pidetään tavoitteena kuntaiJnliittoa, j:a:
54259: Lääkintöhallitus perustelee kantaansa ter- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
54260: veyspoliittisten tarkoituksenmukaisuusnäkökoh- ryhtyä huolehtiakseen sHrä, että knn-
54261: tien perusteella. Tällöin kunnallinen itsehallinto tien itsehallinnon luonne voi toteutua
54262: ei saa kuitenkaan sitä painoa, mikä sille edus- kuntien välistä yhteistoimintaa suunni-
54263: kunnankin kannanoton mukaan tulisi antaa. teltaessa?
54264: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1973.
54265:
54266: Rauno Korpinen. Aarne Koskinen.
54267: Kalevi Kivistö. Pauli Räsänen.
54268: V. J. Rytkönen. Aulis Juvela.
54269: Niilo Koskenniemi.
54270:
54271:
54272: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
54273: 78/73
54274: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54275:
54276:
54277:
54278:
54279: Suomen Eduskunnan
54280: päätös,
54281: joka tehtiin vuoden 1972 varsinaisilla valtiopäivillä
54282: Helsingissä
54283:
54284: 18 päivänä tammikuuta 1973.
54285:
54286: M~e, Suomen Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka ny:t olemme var-
54287: sinaisile valtiopäivile kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi, että sitten kun
54288: Tasavall.an Presidentin 29 päivänä lokakuuta 1971 antamalla avoimella kirjeellä
54289: oli määrätty, että uudet edustajanvaalit oli kan&Medustajain vaaleista 13 päivänä
54290: kesäkuuta 1969 annetun lain 46 §:n 2 momentin mukaisesti toimitettava 2 päivänä
54291: tammikuuta 1972 ja että uuden eduskunnan oli valtiopäiväjärjestyksen 20 §:n
54292: 1 momentin mukaisesti kokoonnuttava varsinaisille valtiopäiville 1 päivänä helmi-
54293: kuuta 1972, Me olemme mainittuna päivänä täällä Helsingissä kokoontuneet.
54294: Toimemme olemme aloittaneet anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta siunausta
54295: työllemme, ja saatuamme valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä, ehdo-
54296: tuksia ja kertomuksia, jotka Hallitus on Meille esittänyt, sekä käyttäen perustus-
54297: lakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloiteoikeutta, Me olemme tehneet seuraa-
54298: vat päätökset.
54299:
54300:
54301: Kevätistuntokausi.
54302:
54303: Lepäämässä olevat lakiehdotukset.
54304:
54305: 1 §.
54306: Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1971 valtiopäivillä valtiopäiväjärjestyksen
54307: 67 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla valtiopäivillä päättänyt hyväksyä
54308: lain Helsingin kaupungin Vuosaaren kylässä olevan rauhoituspiirin pul'kamisesta
54309: jätettäväksi lepäämään ensimmäisUn vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtio-
54310: päiviin, Eduskunta on 15 päivänä hehniikuuta 1972 päättänyt, että lepäfunässä
54311: oleva lakiehdotus katsotaan rauenneeksi.
54312: 86/73
54313: 2 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54314:
54315: 2 §.
54316: · Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1970 wltiopäivil.lä tehdyn lakialoitteen
54317: johdosta, vaJ.tiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla
54318: valtiopäivillä päättänyt hyväksyä ehdotuksen laiksi Suomen Hallitusmuodon
54319: muuttamisesta jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaa:lien jäljestä pidettäviin
54320: varsinaisiin valtiopäiviin, Eduskunta on 6 päivänä kesäkuuta 1972 valtiopäivä-
54321: järjestyksen 67 §:n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
54322:
54323:
54324: Hallituksen esitykset.
54325:
54326: 3 §.
54327: Hallituksen esitys n:o 1 laiksi kuolemanrangaistuksen poistamisesta rangaistus-
54328: järjestelmästä. Eduskunta on 18 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt lain.
54329:
54330: 4 §.
54331: Hallituksen esitys n:o 2 korkeimman oikeuden ratkaisujen päiväämistä koske-
54332: vaksi lainmuutokseksi~ Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1972 hyväksynyt
54333: lain oikeudenkäymiskaaren 30 luvun muuttamisesta.
54334:
54335: 5 §.
54336: Hallituksen esitys n:o 5 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1972 tulo- ja
54337: menoarvioon. Eduskunta on 5 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt esityksen.
54338:
54339: 6 §.
54340: Hallituksetn esitys n:o 6 laiksi vesihallinnosta annetun lain muuttamisesta.
54341: Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54342:
54343: 7 §.
54344: Hallituksen esitys n:o 7 laiksi kansa:nterveyslain voimaanpanosta annetun lain
54345: muuttamisesta. Eduskunta on 14 päivänä maaliskuuta 1972 hyväksynyt lain.
54346: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edelly:ttänyt Hallituksen huo-
54347: lehtivan siitä, että terv~ten lääkärien paJikkausjärjestelmää laadittaessa
54348: otetaan huomioon 'terveyskeskusten lääkärien ja hammaslääkärien sairaalatyöstä ja
54349: -olosuhteista suuresti poikkeava työn luonne, sen raskaus, vaativuus ja laaja-
54350: alainen vastuullisuus.
54351: 8 §.
54352: Hallituksen. esitys n:o 8 laiksi myrkkylain 22 S:n muuttamisesta. Eduskunta
54353: on 21 päivänä maaliskuuta 1972 hyväksynyt lain.
54354: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 3
54355:
54356: 9 §.
54357: Hallituksen esitys n:o 10 laeiksi tYöntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa työ-
54358: suhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä
54359: maaliskuuta 1972 hyväksynyt iait.
54360:
54361: 10 §.
54362: Hallituksen esitys n:o lllaiksi edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta.
54363: Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54364:
54365:
54366: 11 §.
54367: Hallituksen esitys n:o 12 laiksi avioliittolain voimaanpanosta annetun lain
54368: 11 §:n 3 momentin kumoamisesta. Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta. 1972
54369: hyväksynyt lain.
54370:
54371: 12 §.
54372: Hallitu!ksen esitys n:o 14 laeiksi maatilatalouden tuloverolain ja tulo- ja
54373: omaisuusverolain muuttamisesta sekä laiksi Enontcldön, Inarin ja Utsjoen lrun-
54374: :n.issa metsätaloudesta saadun tulon perusteella verovuosilta 1968, 1969 ja 1970
54375: maksuunpannosta verosta vapauttamisesta.. Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta
54376: 1972 hyväksynyt lait.
54377:
54378: 13 §.
54379: Hallituksen esitys n:o 15 laiksi Oulun yfiopistosta annetun lain muuttami-
54380: sesta. EduskuntJa on 11 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt lain .
54381:
54382:
54383: . 14 §.
54384: Hallituksen esitys n:o 16 laiksi kananmunien ja kananmunavalmisteiden
54385: maasta viennistä ja maaha:n tuonnista. Eduskunta on 18 päivänä huhtikuuta 1972
54386: hyväksynyt lain.
54387:
54388: 15 §.
54389: HaJJitulksen esitys n:o 17 laiksi maidontarkastuslain muuttamisesta. Eduskunta
54390: on 9 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54391: Hyväbyessään [ain Eduskunta on edeLlyttänyt Hallituksen huolehtivan siitä,
54392: että maidon tln"kastuspakon ulottamiseTha ~kemaan koko maata ei tarpeetto-
54393: masti vaikeuteta tinldmaidon saantia ja toisaalta siitä, että tinkimaitoa myyvillä
54394: tiloilla maidon tuotlalllto-olosuhteet ovat se!Wset, että on edel:lytybiä tUottaa
54395: terveydelliset vaatimukset täyttävää maitoa.
54396: 4 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54397:
54398: 16 §.
54399: Hallituksen esitys n:o 18 1aibi tieliikennelain 10 §:n muuttamisesta. Edus-
54400: kunta on 16 päivänä toulrokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54401:
54402: 17 §.
54403: Hallituksen esitys n:o 19 laiksi valtioneuvoston oikeuttamisesta luovuttaa eräs
54404: tiJla Tornion kaupungille. Eduskunta on 11 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksy-
54405: nyt lain.
54406: 18 §.
54407: Hallituksen esitys n:o 20 laiksi aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torju-
54408: misesta. Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt Wn.
54409: Eduskunta on edellyttänyt, että rangaistussäännökset öljyvahinkorikoksista
54410: yhtenäistetään ja että lainsäädäntö kehitetään niin, että säännökset sallivat
54411: nykyistä korkeampien rangaistusten tubtllitsemisen törkeänä pidettävistä öljy-
54412: vahinkorikoksista.
54413: Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus tulee kiinnittämään huomiota
54414: V'alhlngonkorvausva:stuukysymysten selvittämiseen ja järjestämiseen silmällä pitäen
54415: myös mahdollisuutta saattaa voimaan öljyvahinkOjen objektiivinen eli syyllisyy-
54416: destä riippumaton korvausvastuu ja öljyvanhinkojen korvausrahaston velvollisuus
54417: ensisijaisesti vastlatla öljyvahi:nikojen lrorvaamisesta korvaukset vahlngonaiheutta-
54418: j alta perien. ,,2
54419:
54420: Hyväksyessään Hallituksen esityksen Eduskunta on edellyttänyt, että vastaava
54421: lakiehdotus öljyvahinkojen torjumisesta maalla viipymättä annetaan Eduskunnalle.
54422:
54423: 19 §.
54424: Hallituksen esitys n:o 22 laeiksi maanmittausmaksusta la jakolain muutta-
54425: misesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta
54426: 1972 hyväksynyt lain maanmittausmaksusta, lain ja:kdlain muuttamisesta, lain
54427: yksityisistä teistä annetun lain 40 ja 41 §:n muuttamisesta ja lain maakaaren
54428: 1 luvun 3 § :n muuttamisesta.
54429: 20 §.
54430: Hallituksen esitys n:o 23 rikoslain täydentämisestä rangaistusastei.kosta poik-
54431: keamista koskeval:hl säännöksellä sekä varkautta, veropetosta ja eräitä muita
54432: rikoksia koskevien säännösten muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä touko-
54433: kuuta 1972 hyväksynyt lain rikoslain muuttamisesta.
54434:
54435: 21 §.
54436: HallitukSen esitys n:o 26 laei.ksi eräiden valtion eläkkeiden tarkistamisesta
54437: sekä virkamieseläkkeistä annetun lain ja invalidirabalain muuttamisesta. Edus-
54438: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 5
54439:
54440: kunta on 24 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain eräiden valtion eläkkeiden
54441: tarkistamil>eSta ja lain invalidirahalain muuttamisesta sekä hynännyt esityksen
54442: laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
54443: Edsukunta on edellyttänyt, että kysymys korkeimman eläkkeen määrästä selvi-
54444: tetään kiireellisesti koko eläkelainsäädännön osalta.
54445: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiireellisesti selvittävän mahdollisuudet
54446: kohtuuttoman suurten eläke-erojen tasoittamiseksi korottamalla vähimmäiseläke-
54447: tasoa ja asettamalla kattoraja suurille eläkkeille.
54448:
54449:
54450: 22 §.
54451: Hallituksen esitys n:o 27 laiksi kirkkolain muuttamisesta. Eduskunta on
54452: 19 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt 1ak:iehdotuksen.
54453:
54454:
54455: 23 §.
54456: Hallituksen esitys n:o 28 laiksi Tampereen tclroillisestä korkeakoulusta.
54457: Eduskunta on 9 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54458: Samalla Eduskunta on lausunut toivomuksen, että Tampereen tekniJ.lisen
54459: korkeakoulun hallinnosta asetu:k:sella päätettäessä ei toteuteta 1. 3. 1972 päivä-
54460: tyssä opeusministeriön luonnok&essa Hallituksen esitykseksi Eduskunnalle kor-
54461: keakoulujen sisäisen hallinnon perusteita koskevaksi lainsäädännoksi esitetyn
54462: hallintomallin keskeistä sisältoä ennen kuin laki korkeakoulujen sisäisen hallinnon
54463: perusteista on mnettu.
54464:
54465: 24 §.
54466: Hallituksen esitys n:o 29 laiksi maankäyttölain 94 §:n 1 momentin sovelta-
54467: misesta. Eduskunta on 11 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt lain.
54468: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan siitä,
54469: että maankäyttolain 94 §:n 1 momentissa tarkoitettujen saamistenkin osalta saa-
54470: daan mahdollisimman pian aikaan pysyväisluontoinen lainsäädänto.
54471:
54472: 25 §.
54473: Hallituksen esitys n:o 31 laiksi Eduskunnan kirjastosta annetun lain muut-
54474: tamisesta. Eduskunta on 11 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt lain.
54475:
54476: 26 §.
54477: Hallituksen esitys n:o 32 laeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja eräiden muiden
54478: laikien muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä toukokuuta 1972 wltiopäiväjär-
54479: jestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyvä!ksynyt lain valtio-
54480: päiväjärjestyksen muuttamisesta sekä hyväksynyt lain kansanedustajain va,aleista
54481: 6 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54482:
54483: annetun lain muuttamiseSita, lain tasvallan presidentin valitsijamiesten vaaleista
54484: annetun lain muuttaJmisesta ja lain kunnallislain muuttamisesta.
54485:
54486: 27 §.
54487: Hallituksen esitys n:o 33 kunnallisvaalilaiksi ja laiksi kunnallisen jaoi:tuksen
54488: muuttamisesta annetun iain muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä toukokuuta
54489: 1972 hyväksynyt lait.
54490: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus uutta vaalilakia käytäntöön sovellet-
54491: taessa ryhtyy sellaisiin käytännön toimenpiteisiin, esimerkiksi ferivartiostoa
54492: hyväksi käyttäen, jotka mahdollisuuksien mukaan takaavat vaikeakulkuisilla
54493: saaristoalueilla asuvalle väestölle tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kunnallis-
54494: vaaleihin.
54495: 28 §.
54496: Haillituksen esitys n:o 35 laiksi eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalais-
54497: kunnissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 11 päivänä huhtikuuta 1972
54498: hyväksynyt lain.
54499: 29 §.
54500: Hallituksen esitys n:o 36 laiksi jakolain muuttamisesta. Eduskunta on 16
54501: päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54502:
54503: 30 §.
54504: Hallituksen esitys n:o 40 laiksi taloudellisen kasvun esitys n:o 40 laiksi
54505: taloudellisen ikasVUIIl turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
54506: 28 päivänä maa:liskuuta 1972 valtiopäoväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa sää-
54507: detyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt Lruin.
54508: Eduskunnan mielestä olisi 'aiheellista tutkia, eikö yleiseltä kannalta vähemmän
54509: merkityksellisiä asioita voitaisi nykyistä suuremmassa määrin siirtää säännön-
54510: mukaisten viranomaisten käsiteltäväksi. Asiaa käsitelJessään Eduskunta on kiin-
54511: nittänyt huomiota myös siihen, että puheena olevien asioiden käsittely on monessa
54512: tapauksessa kestänyt varsin :kauan. Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen pitävän
54513: huolta siitä, että puheena olevat asiat käsitellään viranomaisissa asianmukaisella
54514: joutuisuudella.
54515: Lain 7 ja 8 § :n nojalla ·vuokrien ja hintojen valvonnasta ja säännöstelystä
54516: annetuilla päätöksillä ja määräyksillä vd olla mahdollista rajoittaa huoneen-
54517: vuokran tai hyödykkeen hinnan tJaorkistamiSita sellaisissa:kin tapauksissa, joissa
54518: tarkistaminen perustuu lain 2 tai 3 §in säännösten nojalla sitoumu!kseen, sopi-
54519: mukseen tai muuhun välipuheeseen otettuun indeksiehtoon taikka eräiden pitkä-
54520: aikaisten sopimusten tarkistamisesta annetun lain ( 378/71) edellyttämään in-
54521: deiksisidonnaisuuteen. Tällatinen menettely saattaisi useassa tapauksessa, esimer-
54522: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 7
54523:
54524: kiksi pitkäaikaisten sähköntoimitussopimusten osalta johtaa kohtuuttomiin tulok-
54525: siin. Eduskunta on lausunut, odottavansa, että Hallitus kiinnittää huomiota tähän
54526: kysymykseen ja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin mainittujen kohtuutto-
54527: muuksien syntymisen ehkäisemiseksi.
54528:
54529: 31 §.
54530: Hallituksen esitys n:o 41 PaJtiisissa vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman
54531: alalla tehtyyn yleissopimukseen ja siihen llittyvään, Brysselissä •tehtyyn lisäyleis-
54532: sopimukseen sisältyvien eräiden määräysten hyväksymisestä sekä atomivoima-
54533: vastuulaiksi. Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta 1972 päättänyt a:ntaa suostu-
54534: muksensa Suomen liittymiseen Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 allekirjoi-
54535: tettuun ja 28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla muutet-
54536: tuun yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alialla sekä sanottua
54537: yleissopimusta täydentävään, Brysselissä 31 pä1vänä tammikuuta 1963 allekirjoi-
54538: tettuun ja 28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla muutet-
54539: tuun yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla skä sanottua
54540: Y'leissopimusta täydentävään, Bry~selissä 31 päivänä .tammikuuta 1963 allekirjoi-
54541: tettuun ja 28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla muutet-
54542: tuun lisäyleissopimukseen.
54543: Sam.alla EduslctL.1'J.ta o..~ hyväksynyt a:tomivastuulai11..
54544:
54545:
54546: 32 §.
54547: Hallituksen esitys n:o 42 laiksi maakaasuverkoston rakentamista varten
54548: pakkolOO:astettJaivien alueiden haltuunottamisesta eräissä tapauksiss·a. Eduskunta
54549: on 30 päivänä toukokuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa
54550: säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
54551: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireesti jatkaa
54552: toimenpiteitä pakkolunastuslain uudistamiseksi siten, että yleinen ja yksityinen
54553: etu voidaan pa:kkoluna:stusten yhteydessä turvata nykyistä paremmin ja että
54554: pakkolunastustoti.mitukset nopeutuvat ja tulevat nykyistä joustavammiksi.
54555:
54556:
54557: 33 §.
54558: Hallituksen esitys n:o 43 laiksi koulujärjestelmän perusteissta annetun lain
54559: 12 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt
54560: laJin.
54561: 34 §.
54562: Hallituksen esitys n:o 44 laiksi päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
54563: losta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä toukokuuta 1972
54564: hyväksynyt lain.
54565: 8 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54566:
54567: 35 §.
54568: Hallituksen esitys n:o 45 laiksi työntekijäin vuosilomasta annetun lain muut-
54569: tamisesta. Eduskunta on 11 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt lain.
54570: Hyväksyessään Ialciesityksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraa
54571: uuden vuosilomalain mukaan kasvaneen loma-ajan vaikutusta sell.aisten kaupan,
54572: palveluelinkeinojen ja teollisten pienyritysten toimintamahdollisuuksiin, jolle yhtä-
54573: mittainen toiminnan keskeyttäminen kesäaibna on mahdotonta; ja mikäli havai-
54574: taan uuden vuosilomalain toteuttamisen aiheuttavan pienyrityksille voittamatto-
54575: mia vaikeuksia, hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lomakauden pidentämiseksi.
54576:
54577: 36 §.
54578: Hallituksen esitys n:o 47 laiksi etuoikeusasetuksen 4 §:n muuttamisesta.
54579: Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n
54580: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
54581:
54582: 37 §.
54583: Hallituksen esitys n:o 49 laiksi leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on
54584: 18 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt lain.
54585:
54586: 38 §.
54587: Hallituksen esitys n:o 50 laiksi kunnallisista kuulovamnm:isten kouluista.
54588: Eduskunta on 19 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54589:
54590: 39 §.
54591: Hallituksen esitys n:o 52 laiksi valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta.
54592: Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt lain.
54593: Hyväksyessään Hallituksen esityksen Eduskunta on edellyttänyt, että valtio-
54594: konttorin organisaatiota edelleen kehitettäessä pääpaino pannaan eläkehakemusten
54595: käsittelyn jouduttamiseen.
54596: 40 §.
54597: Hallituksen esitys n:o 53 laiksi kansakoululain muuttamisesta. Eduskunta
54598: on 3 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54599:
54600: 41 §.
54601: Hallituksen esitys n:o 54 laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Eduskunta on
54602: 16 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54603: Hyväksyessään Hallituksen esityksen Eduskunta on edellyttän)'lt, että Hallitus
54604: ryhtyy toimenpiteisiin ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen ja kuljettaja-
54605: opetustoiminnan harjoittamista tarkoittavien lupa-asioiden käsittelyjärjestyksen
54606: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 9
54607:
54608: ja muutoksenhakumenettelyn uusimiseksi nykyistä yhddnlnukaisemmaksi ja kansa-
54609: laisten o.iJkeusturvan takaava:ksi järjestelmäksi.
54610: Hyväksyessään Hallituksen esityksen Eduskunta on edeN.yttänyt myös, Halli-
54611: tus ryhtyy 1ciireellisesti toimenpiteisiin sama.naibisesti toteutettavan tieliikenne-
54612: lain kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi.
54613:
54614: 42 §.
54615: Halltuksen esitys n:o 55 Italian kanssa tehdyn kulttuuri-instituuteille vasta-
54616: vuoroisesti myönnettäviä verohelpotuksia koskevan sopimuksen eräiden mää-
54617: räysten hyväksymisestä. Eduskunta on 24 päivänä tOUJkokuuta 1972 päättänyt
54618: hyväksyä ne Suomen Tasavallan ja Italian Tasavallan välisen kulttuuriinstituu-
54619: teille vastavuoroisesti myönnettäviä verohelpotuksia koskevan sopimuksen mää-
54620: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
54621: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Italian kanssa tehdyn kulttuuri-
54622: instituuteille vastavuoroisesti myönnettäviä verohelpotuksia koskevan sopimuk-
54623: sen eräiden määräysten hyväksymisestä.
54624:
54625: 43 §.
54626: Hallituksen esitys n:o 56 Tanskan kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertai-
54627: sen verotuksen sekä veron kirtämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muutta-
54628: mista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 24
54629: päivänä toukokuuta 1972 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan ja Tanskan
54630: KooingasJrunnan välillä tulon ja omaisuuden lmksinkertaisen verotuksen sekä
54631: veron kiertämisen estämiseksi tehtyä sopimusta muuttavat, Tanskan kanssa
54632: noottienvaihdolla tehdyn sopimuksen mukaisest määräykset, jotka vaativat Edus-
54633: kunnan suostumuksen.
54634: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Tanskan kanssa tulon ja omaisuuden
54635: kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuk-
54636: sen muuttamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
54637:
54638: 44 §.
54639: Hallituksen esitys n:o 57 laiksi nlalataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
54640: lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54641:
54642: 45 §.
54643: Hallituksen esitys n:o 60 laiksi eräiden Euroopan vapaakauppaliiton perusta-
54644: mista koskevan konven:tion llitteiden muuttamista koskevien päätösten hyväksy-
54645: misestä sovellettava:ksi Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsen-
54646: valtioiden välisissä suhteissa. Eduskunta on 30 päivänä toukokuuta 1972 päättänyt
54647: hyväksyä Suomen Tasavallan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välillä
54648: 2 86/7)
54649: 10 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54650:
54651: sovellettavaksi Suomen ja EFTA-maiden välisessä vapaakauppasopimuksessa tarkoi-
54652: tetun yhteistyöneuvoston 11 päivänä marraskuuta 1971 tekemän päätöksen n:o
54653: 6/71 siltä osin kuin se vaatii Eduskunnan suostumuksen.
54654: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain eräiden Euroopan vapaakauppialliton
54655: perustamista koskevan konvention liitteiden muuttamista koskevien määräysten
54656: hyväksymisestä sovellettaviksi Suomen Tasavallan j:a Euroopan vapaakauppaliiton
54657: jäsenvalti~den välisissä suhteissa.
54658: Eduskunta on edellyttänyt, että esityksessä mainitut EFTA~konvention liittei-
54659: den luetteloissa esiintyvät käännösvirheet tulevat muutosten voimaansaattami-
54660: sesta annettavan 1a:setuksen yhteydessä korjatuiksi.
54661:
54662: 46 §.
54663: Hallituksen esitys n:o 61 laiksi metsänparannuslain muuttamisesta. Eduskunta
54664: on 24 päivänä toukdkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54665:
54666: 47 §.
54667: Hallituksen esitys n:o 62 laiksi aluevaihdon toimittamisesta wltion ja Suo-
54668: men Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin välillä. Eduskunta on 16 päivä..•ä
54669: toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54670: 48 §.
54671: Halituksen esitys n:o 63 laiksi rikoslain täydentämisestä eräillä yksityis-
54672: elämän suojan [oukkaamista koskevilla rangaistussäännöksillä. Eduskunta on 13
54673: päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54674: Samalla Eduskunta on lausunut toivomuksen että Hallitus kiirehtisi vireille
54675: pantua yksityiselämän suojan sääntelemistä tarkoittavan salvittely- j1a valmistelu-
54676: työtä ja että sanotun 'tyÖn yhteydessä asiaa koskevat rikosoikeudelliset säännök-
54677: set pyrittäisiin muodostamaan omaksi säännöskokonaisuudekseen.
54678:
54679: 49 §.
54680: Hallituksen esitys n:o 64 laiksi rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttami-
54681: sesta. Eduskunta on 6 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54682:
54683: 50 §.
54684: Hallituksen esitys n:o 65 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
54685: lain muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54686:
54687: 51 §.
54688: Hallituksen esitys n:o 66 laiksi eräiden elintarviketuotteiden valmist:everosta
54689: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä toukokuuta 1972 hyväk-
54690: synyt lain.
54691: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 11
54692:
54693: 52 §.
54694: Hallituksen esitys n:o 67 laiksi eräiden virkojen ja tomuen perustamisesta.
54695: Eduskunta on 16 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54696:
54697: 53 §.
54698: Hallituksen esitys n:o 68 laiksi merimiesten palvelu- ja opntoiminnasta.
54699: Eduskunt!a on 24 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt lain.
54700:
54701: 54 §.
54702: Hallituksen esitys n:o 69 laiksi kunnallisista yleissairaaloista annetun lain
54703: muuttamisesta. Eduskunta on 20 päivänä kesä'kuuta 1972 hyväksynyt lain.
54704: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan siitä, että lakiehdotuksen
54705: 6 a §: ssä t!arkoitettu valtakunnallinen suunnitelma sairaanhoidon järjestämisestä
54706: keskussairaalapiirien alueilla olevissa sairaaloissa laaditaan tasapuolisesti sairaJan-
54707: hoidon eri alojen tarpeet ja nykyajan asettamat vaatimukset huomioon ottaen,
54708: sekä siitä, että laldehdotuksen 6 b § :n 1 momentissa tarkoitettu asetus laaditaan
54709: siten, että keskussairaalan kuntainliitto ei voi yksipuolisesti sanella valtakunnal-
54710: liseen suunnitelmaan soveltuvan, lääkintöhallituksen vahvistettavaksi lähetettävän
54711: toimintasuunnitelman sisältöä, vaan että sanottu kuntainliitto yhdessä ja tasa-
54712: vertaisena osapuolena piirinsä alueella olevien muiden sairaaloiden kanss1a laatii
54713: toimintasuunnitelman niin, että siinä tulevat tasapuolisesti otetuiksi huomioon
54714: paitsi yleissairaalain kehittämispyrkimyks.et myös tuberkuloosiparantolain ja mieli-
54715: sairaalain kuntainliittojen luottamusmiesten j,a viranhaltijain edustajien aisaintunti-
54716: joina esittämät asianomaisen sairaanhoitoalan kehittämiseen tähtäävät näkökohdat
54717: ja ehdotukset.
54718: 55 §.
54719: Hallituksen esitys n:o 70 laiksi sotaväen rikoslain 14 §:n muuttamisesta ja
54720: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunta on 27 päivänä kesäkuuta 1972 päät-
54721: tänyt hylätä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset.
54722: Hylänessään Hallituksen esityksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus
54723: kiiree1Hsesti selvittää mahdollisuudet varusmiehille annetun muutoksenhakuoikeu-
54724: den ulottamiseksi koskemaan myös kurinpito-ojennuksena saatuja rangaistuksia.
54725:
54726: 56 §.
54727: Hallituksen esitys n:o 72 laiksi kuntien yhdistymiskorvauksista ja -avustuk-
54728: sista. Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54729: Hyväksyessään lakiehdotuksen kuntien yhdistymiskorvauksista ja --avustuk-
54730: sista Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus antaisi laadittujen
54731: selvitysten pohjalta kiireellisesti esitykset ns. vanhojen kaupunkien erityisrasitus-
54732: ten poistamisesta.
54733: 12 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54734:
54735: 57 §.
54736: Hallituksen esitys n:o 73 laiksi Yhteiskunnallisen Korkeakoulun järjestys-
54737: muodon perusteista ja valtionavustuksesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta
54738: on 6 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54739:
54740: 58 §.
54741: Hallituksen esitys n:o 74 laiksi polttoturpeen käytön edistämisestä. Eduskunta
54742: on 6 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54743: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus esittää riittävät
54744: lisämäärärahat niiden turpeenpolttolaitosten tukemiseksi, jotka ennen vuotta 1972
54745: valmistuneina jäävät nyt hyväksytyn lain tarkoittaman tuen ulkopuolelle.
54746:
54747: 59§.
54748: Hallituksen esitys n:o 75 laiksi Kehitysaluerahasto Oy- Utvecklingsområdes-
54749: fonden Ab-nimisestä osakeyhtiöstä annetun la41 muuttamisesta. Eduskunta on 6
54750: päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54751:
54752: 60 §.
54753: Hallituksen esitys n:o 76 laiksi työsuojeluhallinnosta. Eduskunta on 20 päivänä
54754: kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54755: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyessään
54756: toteuttamaan uutta työsuojeluhallintolakia ottaa huomioon tasapuolisesti kaikki
54757: ammatti- ja elinkeinoalat ja erikoisesti turvaa ja varmistaa maa- ja metsätalouden
54758: piirissä työskentelevän väestön työturvallisuuden.
54759:
54760: 61 §.
54761: Hallituksen esitys n:o 78 laiksi kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä
54762: ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta ja lakialoitteet laeiksi kansaneläkelain
54763: ja kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta annetun lain
54764: muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt Hallituksen
54765: esityksen ja lakialoitteiden pohjalta lain kansaeläkkeeseen suoritettavasta tuki-
54766: lisästä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta ja lakialoitteen pohjalta lain
54767: kansaneläkelain muuttamisesta.
54768: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että lainmuutoksen
54769: aiheuttamat lisäkustannukset katetaan valtion varoilla sosiaaliturvamaksua korot-
54770: tamatta.
54771: 62 §.
54772: Hallituksen esitys n:o 82 Puolan, Romanian ja Unkarin kanssa tehtyjen
54773: konsulisopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 13 päivänä
54774: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 13
54775:
54776: kesäkuuta 1972 päättänyt hyväksyä ne Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1971
54777: tehdyn Suomen Tasavallan ja Puolan Kansantasavallan välisen konsulisopimuksen,
54778: 30 päivänä kesäkuuta 1971 tehdyn Suomen Tasavallan ja Romanian Sosialistisen
54779: Tasavallan välisen konsulisopimuksen ja 24 päivänä elokuuta 1971 tehdyn Suomen
54780: Tasavallan ja Unkarin Kansantasavallan välisen konsulisopimuksen määräykset,
54781: jotka vaativat Eduskunnan suostWJluksen.
54782: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Puolan kanssa tehdyn konsulisopimuk-
54783: sen eräiden määräysten hyväksymisestä, lain Romanian kanssa tehdyn konsuli-
54784: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja lain Unkarin kanssa tehdyn
54785: konsulisopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
54786:
54787:
54788: 63 §.
54789: Hallituksen esitys n:o 83 Eduskunnalle Suomen ja Tansanian välillä Serengetin
54790: alueen kartoittamista koskevasta projektista Tansaniassa tehdyn sopimuksen eräi-
54791: den määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 26 päivänä toukokuuta 1972
54792: päättänyt hyväksyä ne Suomen ja Tansanian välillä Serengetin alueen kartoittamista
54793: koskevasta projektista Tansaniassa teh4yn sopimuksen määräykset, jotka vaativat
54794: Eduskunnan suostumuksen.
54795: Eduskunta on katsonut aiheelliseksi lausu~, ·että . sen mielestä olisi pyrittävä
54796: luomaan järjestelmä, joka antaisi Eduskunnalle nykyistä paremmat mahdollisuudet
54797: ottaa kantaa kehitysyhteistyön yleiseen suuntautumiseen sekä sen eri muotojen ja
54798: kohteiden keskinäiseen painotukseen. Tämän kaltaiset Eduskunnan kannanotot
54799: pitkän tähtäyksen ohjelmiin ja periaatekysymyksiin olisivat Eduskunnan mielestä
54800: paikallaan maamme kehitysyhteistyötä koskevan suunnittelun kannalta. Sanotun
54801: perusteella Eduskunta on ilmoittanut pitävänsä tarpeellisena kehitystyötä koskevan
54802: yleislain valmistelun kiirehtimistä.
54803:
54804: 64 §.
54805: Hallituksen esitys n:o 84 laiksi ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeu-
54806: desta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain muutta-
54807: misesta. Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54808: Samalla Eduskunta on lausunut toivomuksen, että Hallitus kiireellisesti selvi-
54809: tyttäisi, miten ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita
54810: kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetussa laissa säädetyn lupajärjestelmän nou-
54811: dattamista voitaisiin nykyistä tehokkaammin valvoa ja miten sanotun lain sään-
54812: nökset tarkoituksenmukaisesti saatettaisiiri. ulkomaalaisen ostajan tietoon jo kysy-
54813: myksessä olevan omaisuuden luovuttamista koskevaa sopimusta päätettäessä, sekä,
54814: selvityksen johtaessa myönteiseen tulokseen, antaisi asiasta tarvittavan esityksen
54815: Eduskunnalle.
54816: 14 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54817:
54818: 65 §.
54819: Hallituksen esitys n:o 86 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1972 tulo- ja
54820: menoarvioon. Eduskunta on 21 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt esityksen
54821: eräin muutaksin ja huomautuksin.
54822: 66 §.
54823: Hallituksen esitys n:o 87 laiksi eräiden virkojen perustamista. Eduskunta on
54824: 16 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54825:
54826:
54827: 67 §.
54828: Hallituksen esitys n:o 89 laiksi aluevaihdosta valtion ja Loimaan kaupungin
54829: välillä. Eduskunta on 6 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54830:
54831: 68 §.
54832: Hallituksen esitys n:o 90 laiksi aluevaihdosta valtion ja Hyvinkään kaupungin
54833: välillä. Eduskunta on 6 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54834:
54835: 69 §.
54836: Hallituksen esitys n:o 91 laiksi aluevaihdosta valtion ja Joensuun kaupungin
54837: välillä. Eduskunta on 6 päivänä kesäkuuta 1'972 hyväksynyt lain.
54838:
54839: 70 §.
54840: Hallituksen esitys n:o 93 Keski-Su~en kuntoutumisllaitoksen rakennUSJlai-
54841: nojen valtion takau:ksista. Eduskunta on 1 päivänä kesäkuuta 1972 päättänyt
54842: oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin
54843: määräämiHään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Korsuveljesten Kuntosäätiö
54844: nimisen säätiön ottamien rintamamiesten kuntouttamista ja hoitoa varten tarpeel-
54845: listen laitosten rakentamiseen tarviwawien, yhteensä enintään 6 500 000 markan
54846: nimellismääräisten lainojen vakuudeksi ja siten että takauksia ~idaan antaa vuo-
54847: den 1975 loppuun saakka.
54848: 71 §.
54849: Halilituksen esitys n:o 95 laiksi e.liarusavun ennakosta annetun lain 24 § :n
54850: muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54851:
54852:
54853: 72 §.
54854: Ha:ll:ituk.sen esitys n:o 97 Norjan k.amsa Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä
54855: kalastussäännöstä tehdyn sopimuksen ja sen liitteen eräiden määräysten hyväksy-
54856: misestä. Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 1972 päättänyt hyväksyä ne Suomen
54857: Tasa'VIaM.an ja Norjan Kuningaskunnan välisen Tenojoen kalastuspiirin yhteistä
54858: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 15
54859:
54860: kalastussäännöstöä koskevan sopimuksen ja sen liitteen määräykset, jotka vaativat
54861: Eduslrunnan suostumuksen.
54862: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Norjan kanssa Tenojoen kaLa:stuspiirin
54863: yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn sopimuksen ja sen liitteen eräiden määräysten
54864: hyväksymisestä.
54865: EdusJ.runta on todennut, että kalavesiä ja kalastusoikeuksia koskevat omi:stus-
54866: suhteet vlalltion ja yksityisten välillä sopimuksen käsittämissä vesissä eivät ole kai-
54867: kilta osiltaan riittävästi selvitetyt. Tämän johdosta on mahdollista, että sopimuk-
54868: seen perustuvat järjestelyt saattavat loukata yksityisille kuuluvia oikeuksia. Tämän
54869: vuoksi Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ·ryhtyy tt>i.menpiteisiin sen sel-
54870: vittämiseksi, aiheutuuko sopimuksen soveltamisesta mahdollisesti vahinkoa edellä
54871: tarkoitetui:lle yksityisille ja, mikäli selvitys antaa siihen aihetta, korvauksen suorit-
54872: tamiseksi vahinkoa kärsineille.
54873:
54874: 73 §.
54875: Hallituksen esitys n:o 99 Sosililististen Neuvostotasavaltojen Liiton kanssa lento-
54876: liikenneyritysten ja niiden henkilökunnan molemminpuolisesta vapauttamisesta
54877: veroista ja sosiaaliturvamaksuista tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
54878: misestä. Edustkunta on 20 päivänä. kesäkuuta 1972 päättänyt hyväksyä Sosialis-
54879: tisten Neuvostotasava.Ltain Liiton kanssa lentoliikenneyritysten ja niiden henkilö-
54880: kunnan molenltDinpuolisesta vapauttamisesta veroista ja sosiaa1iturvama:ksuista Hel-
54881: singissä 5 päivå:liä tuokokuuta 1972 tehdyn sopimuksen ne määräykset, jotka
54882: vaativat Eduskunnan suostumuksen.
54883: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Sosialististen Neuvostotasavaltain Lii-
54884: tion Jmnssa lentOliikenneyritysten ja niiden henkilökunnan molemminpuolisesta va-
54885: palllttamisesta veroista ja sosiaaliturvamaksuista tehdyn sopimuksen eräiden mää-
54886: räysten hyväksymisestä.
54887:
54888: 74 §.
54889: Hallituben esitys n:o 104 laiksi pellon käytön rajoittamisesta annetun lain
54890: muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54891:
54892:
54893: 75 §.
54894: Hallituksen esitys n:o 105 laiksi torjunta-ainelain muuttamisesta. Eduskunta
54895: on 20 päivänä kesäkuutili 1972 hyväksynyt W11.
54896:
54897:
54898: 76 §.
54899: Hallituksen esitys n:o 107 laeiksi valtion varoista maksettavista todistelukus-
54900: tannuksista ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta. Eduskunta on 20
54901: päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lait.
54902: 16 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
54903:
54904: 77 §.
54905: Hallituksen esitys n:o 111 laiksi Tampereen keskussairaalm käyttämisestä
54906: Tampereen Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetussairaalana. Eduskunta
54907: on 16 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54908:
54909: 78 §.
54910: Hallituksen esitys n:o 114 Imattm Voima Osakeyhtiön Wnojen valtion ta-
54911: kauksista. Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 1972 päättänyt oikeuttaa valtio-
54912: neuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään
54913: ehdoilla vaLtion omavelkaisia takauksia Imatran Voima Osakeyhtiön ottamien
54914: yhteensä enintään 300 000 000 marl&aan nousevien kotimaisten ja ulkomaisten
54915: hiinojen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä täNöin lasketalan
54916: takaosta annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin mukaan sekä että takauk-
54917: sia voidaan mtaa vuoden 1975 loppuun saakka.
54918:
54919: 79 §.
54920: Hallituksen esitys n:o 115 Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy:n ulko-
54921: maisten lainojen valtion ta:kauksista. Edus:kunta on i4 päivänä kesäkuuta 1972
54922: päättänyt oikeuttaa wltioneuvoston antamaan määräämillään ehdoUla valtion oma-
54923: velkaisia takauksia Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy:n ott:~en vasta-
54924: arvoltaan yhteensä enintään 300 000 000 markkaan nousevien ulkomaisten laino-
54925: jen maksamisen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.
54926:
54927: 80 §.
54928: Hal!lituksen esitys n:o 116 Teollistamisrahasto Oy - Industrialization Fund
54929: of Finland Ltd:n ulkomaisten lainojen valtion takauksista. Eduskunta on 16 päi-
54930: vänä kesäkuuta 1972 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston ant:ia.maan määräämillään
54931: ehdoilla takauksia Teollistamisrahasto Oy - Idustrialization Fund of Finland
54932: Ltd:n ottamien, vasta-arvoltaan enintään 130 000 000 markkaan nousevien ulko-
54933: maisten lainojen maksamisen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi
54934: ja siten, että kunkin lainan määrä tällöin lasketaan takauksia annettaessa voimassa
54935: olevan virallisen kurssin mukaan sekä että takauksia voidaan antaa vuoden 1974
54936: loppuun saakka.
54937: 81 §.
54938: Hallituksen esitys n:o 121 laiksi alushankintoihin myönnettävistä valtion-
54939: taklauksista. Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
54940:
54941: 82 §.
54942: Hallituksen esitys n:o 125 Rilcldhappo Oy:n lainojen valtion takauksista.
54943: Eduskunta on 21 päivänä kesäkuuta 1972 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston
54944: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 17
54945:
54946: antamaan vastavakuuksila vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla val-
54947: tion omavelkaisia takauksia Rikkihappo Oy nimisen yhtiön kemiallisen teollisuu-
54948: den alalla toimivien tuotantolaitoSJtensa laajentamista varten ottamien, yhteensä
54949: enintään 100 000 000 markkaan nousevien u1Jro. ja kotimaisten lainojen ja niissä
54950: sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan
54951: määrä tällöin lasketaan t:akausta ,annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin
54952: mukaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1975 loppuun saakka.
54953:
54954:
54955: 83 §.
54956: Ha:llituksen esitys n:o 126 Enso-Gutzeit Osakeyhtiön ulkomaisten lainojen
54957: vaJ.tion takauksista. Eduskunta on 21 päivänä kesäkuuta 1972 päättänyt oikeuttaa
54958: valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämil-
54959: lään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Enso-Gutzeit Osakeyhtiö nimisen yh-
54960: tiön ottamien, pääomamäärältään yhteensä enintään 150 000 000 markkaan nouse-
54961: vien ulkomaisten lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämi~en vakuudeksi ja
54962: siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa
54963: voimassa olevan virallisen kurssin mukaan.
54964:
54965:
54966: Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
54967:
54968: 84 §.
54969: Valtioneuvoston 14 pa1v.ana tamtni!kuuta 1972 antama päätös hinnanerojen
54970: perimisestä sokerin hinnankorotuksen yhteydessä. Eduskunta on 14 päivänä maalis-
54971: kuuta 1972 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumot-
54972: tava.
54973:
54974: 85 §.
54975: Asetus kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tulli- ja tuontimaksuetuuksista
54976: 31 päivältä joulukuuta 1971. Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1972 päättä-
54977: nyt, ettei puheena olevaa asetusta ole :kumottava.
54978:
54979:
54980: 86 §.
54981: Valtioneuvoston 27 päivänä ,tammikuuta 1972 ja 29 päivänä helmikuuta 1972
54982: antamat kaksi päätöstä eräiden huoneenvuokrien korotuksesta. Eduskunta on 28
54983: päivänä maaliskuuta 1972 päättänyt, ettei 27 päivänä tammikuuta 1972 eräiden
54984: huoneenvuokrien korotuksesta annetun wltioneuvoston päätöksen saattaminen
54985: Eduskunnan tietoon anna aihetta enempiin toimenpiteisiin Eduskunnrtn taholta,
54986: ja ettei 29 päivänä helmikuuta 1972 eräiden huoneenvuokrien korotuksesta annet-
54987: tua päätöstä ole kumottava.
54988: 18 1972 Vp .......... Valtiopäiväpäitös.
54989:
54990: 87 §.
54991: Vailtioneuvoston 6 päivänä huhtikuuta 1972 antama päätös hintaneuvostosta
54992: annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Edulllrunta o.n 19 päivänä tou-
54993: kokuuta 1972 päättänyt, ettei puheena ~levaa. valtioneuvostoln päiiti:>$tä ole ikumot-
54994: tava.
54995: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tarkoin seuraa hintojen kehitystä ja
54996: huolehtii siitä, etteivät hinnat perusteettomiasti kohoa.
54997:
54998:
54999: 88 s.
55000: Valioneuvoston 29 päivänä maalisikuuta 1972 aotama päätös meijerivoin hin-
55001: noista. Eduskunta on 21 päivänä tokokuuta 1972 päättänyt, ettei puheena olevaa
55002: valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
55003:
55004: 89 §.
55005: Asetus kehitysmaista peräisin dievien ta'V'all'Oiden tulli- ja tuoo.timaks:uetuuksista
55006: annetun asetuksen 4 §:n muuttamisesta 21 päivältä huhtikuuta 1972. Eduskunta
55007: on 14 päivänä kesäkuuta 1972 päättänyt, ettei puheena olevaa asetusta ole
55008: kumottava.
55009: 90 s.
55010: Vaitioneuvoston 27 päivä:nä huhtikuuta 1972 antamia päätös huoneenvuokrien
55011: valvonnasta ja säännöstelystä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttami:sesta.
55012: Eduskunta on .21 päivänä kesäkuuta 1972 päättänyt, ettei puheena olevaa valtio-
55013: neuvoston päätöstä ole kumottav,a.
55014:
55015:
55016: Kertomukset.
55017:
55018: 91 §.
55019: Edusk1.11llllain kirj~ton kertomus vuodelta 1971. Eduskunta on 7 päivänä
55020: huhtikuuta 1972 hyväksynyt Sivisty&valiotkunnan aiasta antaman mietinnön.
55021:
55022:
55023: 92 §.
55024: Ka.nsanelä!kelaitaksen valtuutettujen toiJ:nintakertomus 'Vl.lOdelta 1970. Edus-
55025: kunta on 18 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt Sosiaalivali~ asiasta an-
55026: taman mietinnön seuraavin lisäyksin:
55027: "Ed~kunta edellyttää Ha!Llituksen ikansandäkejäl'jestdroää uudista:essaan ryh-
55028: tyvän toimen.piteisiin eläketurvan kehlttämise!ksi asteittain .siten, että pelkästään
55029: el.äiketulojen ~ olevien kansaileiiten eläkkeet yhteensä vastruwat vähintään
55030: vähimmäispalkikojen tasoa," ja
55031: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 19
55032:
55033: "Eduskunta edellyttää kansanelii:keilaitoksen valtuutettujen seuraavan tarkoin
55034: ansiotuloja vailla olevan perheenemännän työkyvyttömyyden määrittelyn tiismentä-
55035: mistä kiansanelläkelakia sovellettaessa."
55036:
55037: 9.3 §.
55038: Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus alkoholiolojen kehityksestä vuonna
55039: 1970. Eduskunta on 18 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt Talousvaliokunnan
55040: asiasta antaman mietilll.nön.
55041: 94 §.
55042: Valtioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta 1970 anta:tna kertomus oikeuskans-
55043: lerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista. Eduskunta on
55044: 5 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta antaman
55045: mietinnön.
55046:
55047: 95 §.
55048: Kertomus suomalaisen ddrjaJlisuuden edistämisrva.rojen valtuUSikunnan tounm-
55049: nasta voonna 1971. Edu:Sikunta on 5 päivänä toukokuuta 1972 hyväksynyt Sivis-
55050: tysrvallokunnan suomailaisen kirjaillisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrämhrun
55051: hoidosta antaman mietinnön.
55052:
55053: 96 §.
55054: Hallituksen kertomus toimenpiteistään vuonna 1970. Eduskunta on 16 päi-
55055: vänä toudtdruuta 1972 hyväksynyt Perustuslalcivaliokunnan ja Ulkoa.siainwlio-
55056: kunmm asiasta allltamat mietinnöt seuraavin Ulkoasiainvaliokunnan perusteluihin
55057: tehdyin lisäyksin:
55058: "Eduskunta edellyttää, että Hallitus antaa selvityksen SUOlillen parhailtaan käy-
55059: mistä kaupallisista neuvotteluista EEC:n kanssa ja suo Edusk.unna:He tilaisuuden
55060: lausua käsityksensä asiasta en.nen lopullisia ratkaisuja."
55061:
55062:
55063: 97 §.
55064: ValtioneuV'Oston kertomus toimelliPiteistä työllisyy;slain soveltJamisessa vuonna
55065: 1970. Eduskunta on 6 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt Sos.iaaJ:ivallakunnan
55066: asiasta antaman mietinnön.
55067: 98 §.
55068: PanWwliakunnan mietintö valiokunnan valtiopäiväjärjestyksen 50 §:n mu-
55069: kaisesti suorittamasta Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1971 koskevasta
55070: tutlkimuksesta. Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 1972 hyvä!ksynyt mietinnön
55071: ja· päättänyt, että vuoden 1971 voitosta puolet eili 41 880 686,40 marlkkaa siirre-
55072: tään vaJ.tiovarastooo, että Soomen Pankin ormstamia obligaatiOita ja niihin :ver-
55073: rattavi!a arvopapereita siirretään 100 000 000 markan nimellisarvosta Suomen itse-
55074: 20 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55075:
55076: näisyyden juhlavuoden 1967 rahastoon sekä että valiokunnan mietintö saatetaan
55077: Eduskunnan Pan:lcl.dvaltuusmiehille tiedoksi.
55078:
55079:
55080: Lakialoitteet.
55081:
55082: 99 §.
55083: Lakialoite laiksi tuomioikuntain hoidosta annetun lain muuttamisesta. Edus-
55084: kunta on 20 päivänä kesäkuuta 1972 hyväksynyt lain.
55085:
55086: 100 §.
55087: Lakimoite viljakauppalaiksi. Eduskunta on 21 päivänä kesäkuuta 1972 hyväk-
55088: synyt lain.
55089:
55090: Toivomukset.
55091:
55092:
55093: Eräiden Eduskunnassa .tehtyjen a1oitteiden johdosta Eduskunta on päättänyt
55094: lausua toivomukset:
55095: 1) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin valtionrautateiden pai-
55096: kallisluontoisen henkilöliikenteen enempien supistusten pysäyttämiseksi toistaiseksi
55097: ja kunnes Eduskunn'a:lle on varattu tilaisuus perusteellisten selvitysten pohjalta
55098: rilääritellä, missä määrin va:ltiOill'autateiden pail&allisluontoista henkiJ.öliikennettä
55099: on säiiytettä'Vä ja kehitettävä, minkälaisissa tapauksissa yhteiskuntapoliittisten seik-
55100: kojen on tkatsottava puoltavan rau1laitletaloudeillisesti kannattamattomankin liiken-
55101: teen ylläpitämistä suorittamalla korvausta yleisistä varoista ja missä laajuudessa
55102: paika.llisluontoisen 1.iikenteen hoitamiseksi rataverkon ja liilclruvan kaluston uudis-
55103: tamista on suoritettava; ja
55104: 2) että Hallitus ldireellisesti selvityttäisi, onko mahdollista muuttaa ulkomaa-
55105: laisten ja eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
55106: osakkeita annetun lain säännöksiä siten, että entisellä Suomen kansalaisella olisi
55107: määrätyin edellytyiksin oikeus hankkia tai hallita kiinteää omaisuutta Suomessia
55108: ilman valtioneuvoston lupaa, sekä selvityksen johtaessa myönteiseen tulokseen
55109: antaisi asiasta esityksen Eduskunnalle.
55110:
55111:
55112: Erinäiset asiat.
55113:
55114: 102 §.
55115: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtakunnanoikeuden jäsenen täyden-
55116: nysvaaU. Eduskunta on 3 päivänä maalis:kuuta 1972 ilmoittanut vaalista Hallituk-
55117: se1l.e.
55118: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 21
55119:
55120: 103 §.
55121: Eduskunnoo valitsijamiesten tomuttama Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten
55122: vaali. Eduskunta on 3 päivänä maaliskuuta 1972 ilmoittanut vaalista Eduskunnan
55123: Pan:kkivaJ.tuusmiehille.
55124:
55125: 104 §.
55126: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Eduskunnan pal:kk!arusvaltuuskunnan
55127: vaali. Eduskunta on 3 päivänä maaliskuuta 1972 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
55128:
55129:
55130: 105 §.
55131: Eduskunnan valitsijamiesten tomuttama kansaneläkelaitosten valtuutettujen
55132: vaali. Eduskunta on .3 päivänä maaliskuuta 1972 ilmoittanut vaalista Kansaneläke-
55133: laitoksen hallitukselle.
55134: 106 §.
55135: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajain täyderunysvaali.
55136: Eduskunta on 16 päivänä toukokuuta 1972 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
55137:
55138:
55139: 107 §.
55140: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Suomen Pankin tillntarkastajm vaali.
55141: Eduskunta on 16 päivänä toukokuuta 1972 ilmoittanut vaalista Eduskunnan
55142: Pankkivaltuusmiehille.
55143:
55144: 108 §.
55145: Suomen Pankin tilintarkastajain johtosäännön muuttaminen. Eduskunta on
55146: 28 päivänä huhtikuuta 1972 hyväksynyt Suomen Pankin tilintarkastajain johto-
55147: säännön muutoksen.
55148:
55149: 109 §.
55150: Eduskunnan :kirjaston ohjesäännön muuttaminen. Eduskunta on 16 päivänä
55151: toukokuuta 1972 hyväksynyt eduskunnan kirjaston ohjesäännön muutokset.
55152:
55153:
55154: 110 §.
55155: Eduskunnan kansliatoimikunnan ehdotus lisätilojen rakentamisesta Eduskun-
55156: nalle. Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 1972 päättänyt, että kiireellisesti ryhdy-
55157: tään toimenpiteisiin lisätilojen rakentamiseksi Eduskuntaa varten arkkitehtikilpai-
55158: lussa voittaneen ehdotuksen pohjalta;
55159: että asetetaan yhdeksänhenkinen neuvottelukunta seuraamaan asiaa ja mm.
55160: käsittelemään rakennushankkeen esisuunnitteluun, varsinaiseen rakennussuunnit-
55161: teluun ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja Eduskunnan puolesta hyväksymään
55162: niitä koskevat ratkaisut;
55163: 22 1972 Vp. - Valtiopäiväpäiitös.
55164:
55165: että neuvottelu!lmntaan kuuluvat puheenjohtajam eduskunnan puhemies sekä
55166: jäseninä edusku.ruian pääsihteeri ja seitsemän muuta jäsentä, jotka on eduskunnan
55167: wlltsijamiesten valittava suhteellisill.a vaaleilla, olieivät he voi valitt1a:vista yhtyä; j-
55168: että neuvtotteluk.unnan puheenjohtajalle ja jäsenelle suoritetaan eduskuman
55169: varoista palkkiotla ja matkakustannusten korvausta samojen perusteiden ml.lkaan
55170: kuin valtion komiteain puheenjohtajille ja jäsenille.
55171: Sama:lla Eduskunta on päättänyt pyytää valtioneuvostotta antamaan rak.ennus-
55172: halJituksen tehtäväksi raikennushattl:k:keen esisuunnittelun, huoneohjelman valmistele-
55173: misen sekä lopullisten suunnitelmien laatimisen ja rakennustyön suorittamisen.
55174:
55175:
55176: 111 §.
55177: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Eduskunnan lisärakennusneuvottelu-
55178: kunnalll jäsenten vaali. Eduskunta on 16 päivänä toukokuuta 1972 ilmoittanut
55179: vtaalista HallitukseLle.
55180:
55181:
55182:
55183: Syysistuntokausi.
55184:
55185:
55186: Hallituksen esitykset.
55187:
55188: 112 §.
55189: Hallituksen esitys n:o 4 laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta. Eduskunta on
55190: 12 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55191: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tu~kli
55192: edcilly:tykset saaristossa tapahtuvien kuljetusten saattamisesta kuljetusten piiriin.
55193: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on myös edehlyttänyt, että Hallitus
55194: tarkasti seuraa lain vailrutuksia ammattimaisen kuormaa-utoliikenteen harjoittajien
55195: toimintaedellytyksiin, 1sekä niiden paikkakuntien elinkeinoelämän lrehlttymiseen,
55196: jotka ovat rautatien vaikutuspiirin ulkopuolella ja tarvittaessa ryhtyy toimenpitei-
55197: siin mahdollisen haittojen poistamiseksi.
55198:
55199:
55200: 113 §.
55201: Hallituksen esitys n:o 9 laiksi kanS!llndäkelain 48 § :n muuttamisesta. Edus-
55202: kunta on 11 päivänä tammi!kuuta 1973 hyväksynyt lain.
55203:
55204:
55205: 114 s.
55206: Haffi.tuksen esitys n:o 13 laiksi pollisilain muuttamisesta. Eduskunta on 7
55207: päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55208: 1972 Vp. - . Valtiopäiväpäätös. 23
55209:
55210: Edusikunta on katsonut, ettei naiskonstaapelin ja konstaapelin vkkanimik:kei-
55211: den eron säilyttiiminen 'enää ole perusteltua ja edel:lyttää, että rylxlytään nopeisiin
55212: toimenpiteisiin naisen kelpoisuutta virkatoimiin ~kevan lainsäädännön muutta·
55213: miseksi.
55214: 115 §.
55215: Hallitulksen esitys n:o 34 la.iksi kalastuslain muuttamisesta. Eduskunta on 10
55216: päivänä lokakuuta 1972 hyväksY111yt Jain.
55217:
55218:
55219: 116 s.
55220: Hallituksen esitys n:o .38 laiksi atominenergialain muuttamisesta. Eduskunta
55221: on 12 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55222:
55223: 117 §.
55224: Hall1tuksen esitys n:o 48 laiksi valtion väestönsuojelukouJlusta. EdUISkunta
55225: on 31 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55226:
55227:
55228: 118 §.
55229: Hallituksen esitys n:o 58 laiksi huoltoapulain muuttamisesta. Edu.skurl!ta on
55230: 31 päivänä !lOkakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55231:
55232:
55233: 119 §.
55234: Hallituksen esitys n:o 59 autokiinnityslaiksi. Eduskunta on 14 päivänä marras-
55235: kuuta 1972 hyväiksynyt autokiinnityslain ja lain leimaverolain 45 §:n muuttamisesta,
55236: sekä hylännyt Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen laiksi ulosottolain
55237: muuttamisesta.
55238: Hyväksyessään Hallituksen esityksen autokiinintyslaiksi Eduskunta on edellyt-
55239: tänyt, että Hallituksen toimesta tutkitaan, miten erikoisaurt:ot, kouluautot, moottori-
55240: työkoneet, ammattimaisessa liikenteessä käytetyt henkilö- ja pakettiautot sekä maan-
55241: raketl!Ilusk!oneet voitaisiin saattaa kiinnitys- tai sitä vastaavaan vakuusjärjesrel-
55242: män piiriin, sekä että Hallitus ryhtyy .selvityksen tarpeellisiksi osoittamiin lain-
55243: säädäntötoimiin.
55244: 120 §.
55245: Hallituksen .esitys n:o 71 laiksi kunnallisen jaoituksen muuttamisesta annetun
55246: lain muuttamisesta. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55247:
55248: 121 s.
55249: HaLlituksen esitys n:o 8.5 laiksi kuntien kantokykyluokituksesta annetun lrun
55250: muut~amisesta. Eduskunta o.n 10 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55251: 24 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55252:
55253: 122 §.
55254: Hallituksen esitys n:o 88 laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. Eduskunta
55255: on 10 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55256:
55257:
55258: 123 §.
55259: Hallituksen esitys n:o 92 laiksi kuntien ja kuntailiittojen valtionosuuksista ja
55260: -avustuksista. Eduskunta on 28 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55261: Hyväksyessään Wn Eduskunta on edellyttänyt, että kuntien valtionapusuori-
55262: tusten viivästyksistä ja niiden kunnille aiheuttamasta lisärasituksesta toimitetaan
55263: kiireellisesti selvitys tutkien samalla mahdollisuudet asettaa valtiolle koronmaksu-
55264: velvollisuus tai korjata sanottu epäkohta jollakin muulla kysymykseen tulevalla
55265: tavalla. Edelleen Eduskunta on edellyttänyt, että koulu- ja kirjastotoimi sisälly-
55266: teään mahdollisimman pian nyt hyväksytyn lain piiriin.
55267:
55268:
55269: 124 §.
55270: Hallituksen esitys n:o 98 laiksi Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanska..'l välillä
55271: maanteitse tapa1-;;tuvasta henkilö- ja tavarakuljetuksesta tehdyn sopimuksen eräiden
55272: määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 10 päivänä lokakuuta 1972 päättänyt
55273: hyväksyä ne Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä maanteitse tapahtuvasta
55274: henkilö- ja tavarakuljetuksesta :tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat
55275: Eduskunnan suostumuksen.
55276: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
55277: välillä maanteitse tapahtuvasta henkilö- ja tavarakuljetuksesta .tehdyn sopimuksen
55278: eräiden määräysten hyväksymisestä.
55279:
55280: 12.5 §.
55281: Hallituksen esitys n:o 100 laiksi tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun
55282: lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55283:
55284:
55285: 126 §.
55286: Hallituksen esitys n:o 103 laiksi maankäyttölain muuttamisesta ja kaksi
55287: lakialoitetta laiksi maankäyttölain muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä marras-
55288: kuuta 1972 Hallituksen esityksen ja lakialoitteiden pohjalta hyväksynyt lain
55289: maankäyttölain muuttamisesta.
55290:
55291: 127 §.
55292: Hallituksen esitys n:o 106 oikeusaputoimen laajentamista koskevaksi lain-
55293: säädännöksi. Eduskunta on 8 päivänä tammikuuta 1973 hyväksynyt lain yleisestä
55294: oikeusaputoiminnasta ja lain maksuttomasta oikeudenkäynnistä.
55295: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 25
55296:
55297: 128 §.
55298: Hallituksen esitys n:o 108 laiksi rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kun-
55299: nallisverosta sekä laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttami-
55300: sesta. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lait.
55301: Hyväksyessään Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset Eduskunta on
55302: esittänyt tutkittavaksi, olisiko kuntien talouden ja verotustekniset vaatimukset huo-
55303: mioon ottaen tal'lkoituksenmukaista muuttaa kunnallisveron suorittamista vahiolle
55304: koskevia säännöksiä niin, että kunnat tulisivat saamaan hyväkseen valtiolle nykyisin
55305: menevän kunnallisveron.
55306:
55307: 129 §.
55308: Hallituksen esitys n:o 109 laiksi vieraalle valtiolle maksetun veron vähentä-
55309: misestä Suomen valtiolle maksettavasta verosta eräissä tapauksissa. Eduskunta
55310: on 24 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55311:
55312:
55313: 130 §.
55314: Hallituksen esitys n:o 110 laiksi verotuslain muuttamisesta. Eduskunta on
55315: 21 päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55316:
55317:
55318: 131 §.
55319: Hallituksen esitys n:o 112 laiksi väestön terveyden- ja sairaanhoidon turvaa-
55320: misesta poikkeuksellisissa oloissa ja suuronnettomuuden sattuessa. Eduskunta on
55321: 15 päivänä joulukuuta 1972 hylännyt Hallituksen esitykseen sisältyvän laki-
55322: ehdotuksen.
55323: 132 §.
55324: Hallituksen esitys n:o 122 laiksi työsujoelulain valvonnasta. Eduskunta on 7
55325: päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55326:
55327:
55328: 133 §.
55329: Hallituksen esitys n:o 123 eräiden Islannista sekä Grönlannissa ja Pärsaarilla
55330: olevien lennonvarmistuspalveluiden yhteisrahoitusta koskevien sopimusten eräiden
55331: määräysten hyväksymiseksi. Eduskunta on 10 päivänä lokakuuta 1972 päättänyt
55332: hyväksyä ne eräiden Islannissa sekä Grönlannissa ja Pärsaarilla olevien lennonvar-
55333: mistuspalvelujen yhteisrahoitusta koskevien sopimusten märäykset, jotka vaativat
55334: Eduskunnan suostumuksen.
55335: 134 §.
55336: Hallituksen esitys n:o 124 Suomen Tasavallan ja Kanadan välillä tulon kaksin-
55337: kertaisen verotuksen ehkäisemiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopi-
55338: muksen muuttamisesta koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
55339: 4 86/73
55340: 26 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55341:
55342: EdUislrunta on 24 päivänä lokakuuta 1972 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasaval-
55343: lan ja Kanadan väillli tulon kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi ja veron
55344: kiertämisen estiimiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta Ottawassa 2 päivänä
55345: huhtikuuta 1971 tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suos·
55346: tu.muksen.
55347: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen Tasavallan ja Kanadan välillä
55348: tulon kaksinJkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi
55349: tehdyn sopimuksen muuttamisesta koskevan sopimuksen eräiden määräysten
55350: hyväksymistä.
55351: 135 §.
55352: Hallituksen es.iJtys n:o 129 laiksi valtionrautateiden viroista ja toimista annetun
55353: lain muuttamisesta. Eduskunta on 7 päivänä marras~kuuta 1972 hyväksynyt lain.
55354:
55355:
55356: 136 §.
55357: Hallituksen esitys n:o 130 rikosoikeudellista vanhentumista !koskevan lain-
55358: säädännön uudistamisesta. Eduskwlta on 22 päivänä jotrlukuuta 1972 hyväksynyt
55359: lain ·rikoslain 8 luvun muuttamisesta, lain rikoslain voimaanp!l!neillisesta annetun
55360: asetuksen muuttamisesta, lain rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen
55361: 6 luvun 9 §:n mwttamisesta, lain sakkorangaistuksen sekä eräiden muiden rikos-
55362: oikeudellisten seuraamusten ja valtio1le ru.aksettaviksi tuomittujen korvausten
55363: täytäntöönpanosta ulosottotoimin annetun lain muuttamisesta, lain painovapaus-
55364: lain 37 §:n muuttamisesta, lain räjähdysvaaralllsista aineista a.nnetun lain 11 §:n
55365: muuttamisesta, lain säteilysuojauslain 14 §::n muuttamisesta, lain atomienergialain
55366: 12 §:n muuttamisesta, lain eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten rankaise-
55367: misesta annetun lain 4 ja 5 § :111 muuttamisesta, lain eräiden taimitarhatuotteiden
55368: viljelemisen ja kaupan valvonn-.tsta annetun lain 11 § :n muuttamisesta, lain metsäs-
55369: tyslain 64 §:n muuttamisesta, lain rehu· ja lainnoitelain 14 §:n muuttamisesta,
55370: lain myrkkylain 15 § :n muu:ttamisesta, lain torjun:ta-ainelain 10 §: n muuttamisesta
55371: ja oik.eudenkäymiskaaren 12 luvun 1 § :n muuttamisesta.
55372:
55373:
55374: 137 s.
55375: Hallituksen esitys n:o 131 laiksi korkeimma111 hallinto-oikeuden tuomionvoivan
55376: jäsenmäärän väliaikaisesta muuttamisesta llnnetun lain 2 §:n muuttamisesta. Edus-
55377: kunta on 3 päivänä lokakuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa
55378: säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
55379:
55380:
55381: 138 §.
55382: Hallituksn esitys n:o 132 J:ruksi osamaksukaupasta annetun lain muuttamisesta.
55383: Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55384: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 27
55385:
55386: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että osamaksukauppaa koSikevat
55387: säännökset otetaan kokonaisUJUdessaan tarkasteltavaksi kuluttajakauppalainsäädän-
55388: nön valmistelun yhteydessä ja että silloin otetaan huomioon nyt toteutettavasta
55389: osamaksubupasta annetun lain muuttamisesta saatavat kokemukset.
55390:
55391:
55392: 139 s.
55393: Hallituksen esitys n:o 133 l'aiksi taideteollisesta korkeakoulusta. Eduskunta on
55394: 28 päivänä jou!lukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55395:
55396:
55397: 140 s.
55398: Hallituksen esitys n:o 134 laiksi teollisuussihteereistä. Eduskunta on 17 päi-
55399: vänä k&akuuta 1972 hyväksynyt lain.
55400:
55401:
55402: 141 §.
55403: Hallituksen esitys n:o 136 l-aiksi tullilain 1.37 §:n kumoamisesta. Eduskunta on
55404: 17 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55405:
55406:
55407: 142 §.
55408: Hal!lituks,en esitys n:o 137 laiksi :tullitariffin muuttamisesta. Eduskunta on
55409: 17 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55410:
55411:
55412: 143 §.
55413: Hallituksen esitys n:o 138 laiksi lasten päivähoidosta. Eduskunta on 5 päi-
55414: vänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55415: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy
55416: välittömästi hallitussopimuksen mukaisesti toimenpiteisiin lapsiperheiden taloudelli-
55417: sen asenun turvaamiseksi siten, että eri päivähoitomuodot tulevat keskenään
55418: samanarvoiseen asemaan, sekä kiirehtii tutkimusta perhekustannusten taSausjärjes-
55419: telmän yleisestä jäLkeenjääneisyydestä.
55420:
55421: 144 §.
55422: Hallituksen esitys n:o 139 laiksi leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on
55423: 24 päivänä lokakuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin
55424: määräenemmistöin hyväksynyt lain.
55425:
55426: 14.5 §.
55427: Ha:llituksm esitys n:o 143 lai!ksi yhteismetsä.lain muuttamisesta. Eduskunta
55428: on 10 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55429: 28 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55430:
55431: 146 §.
55432: Hallituksen esitys n:o 144 laiksi aluevaihdosta valtion ja Turun kaupungin
55433: välillä. Eduskunta on 10 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55434:
55435:
55436: 147 §.
55437: Hallituksen esitys n:o 146 laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Eduskunta on
55438: 14 päivänä marraskuuta 1972 päättänyt hylätä Hallituksen esitykseen sisältyvän
55439: lakiehdotuksen.
55440: Samalla EdusJrunta on päättänyt lausua toivomuksen, että Hallitus asettaisi
55441: parlamentaarisen komitean valmistelemaan tieliikennelainsäädännön koikonaisuuc&-
55442: tusta.
55443:
55444: 148 §.
55445: Hallituksen esitys n:o 147 laiksi Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan
55446: palveluksessa uskontunnuttukseensa katsomatta annetun lain muuttamisesta. Edus-
55447: kunta on 5 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55448:
55449:
55450: 149 §.
55451: Hallituksen esitys n:o 148 laiksi eräistä Oulun yliopistolle suoritettavista
55452: maksuista. Eduskunta on 10 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt lain.
55453:
55454:
55455: 150 §.
55456: Hallituksen esitys n:o 149 laiksi oppikoulun kouluneuvostosta annetun lain
55457: 11 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 26 päivänä syyskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55458:
55459:
55460: 151 §.
55461: Hallituksen esitys n:o 150 laiksi maanmittaushallinnosta annetun lain muutta-
55462: misesta. Eduskunta on 7 päivänä mruTaskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55463:
55464:
55465: 1.52 §.
55466: Hallituksen esitys n:o 151 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
55467: sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 24 päivänä loka-
55468: kuuta 1972 hyväksynyt lain.
55469:
55470: 153 §.
55471: Hallituksen esitys n:o 152 laiksi valtion viljavarastosta annetun lain voimassa-
55472: olaajan pitentämisestä. Eduskunta on 24 päivänä lokakuuta 1972 valtiopäiväjär-
55473: jestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
55474: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 29
55475:
55476: 154 §.
55477: Hallituksen esitys n:o 153 laiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu-
55478: ruudesta vuonna 1973. Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt
55479: lain.
55480: 155 §.
55481: Hallituksen esitys n:o 154 laeiksi kansaneläkelain sekä kansaneläkkeeseen
55482: suoritettavasta ttikilisästä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta
55483: on 12 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lait.
55484:
55485: 156 §.
55486: Hallituksen esitys n:o 155 Japanin kanssa tulon kaksinkertaisen verotuksen
55487: ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
55488: misestä. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1972 päättänyt hyväksyä ne Hel-
55489: singissä 29 päivänä helmikuuta 1972 Japanin kanssa tulon kaksinkertaisen vero-
55490: tuksen ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen määräykset, jotka
55491: vaativat Eduskunnan suostumuksen.
55492: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Japanin kanssa tulon kaksinkertaisen
55493: verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
55494: hyväksymisestä. ·
55495: 157 §.
55496: Hallituksen esitys n:o 157 laiksi vajaamielislain muuttamisesta. Eduskunta on
55497: 21 päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55498:
55499: 158 §.
55500: Haillituksen esitys n:o 158 laeiksi työntekijäin eläk.elain, Jyhytaikaisissa työsuh-
55501: teissa olevien työntekijäin eläkelain, maataJ.ousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien
55502: eläkelain sekä invalidirahalain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulu-
55503: kuuta 1972 hyväksynyt lain työntekijäin eläkelain muuttamisesta, lain lyhytaikai-
55504: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, lain maatalous-
55505: yrittäjien eläkelain muuttamisesta, lain yrittäjien eläkelain muuttamisesta ja lain
55506: invaliidirahalain 3 ja 4 § :n muuttamisesta.
55507: Hyväksyessään lakiehdotukset Eduskunta on pitänyt välttämättömänä, että
55508: Hallitus tarkoin seuraa invaU.dirahalain soveltamista käytännössä ja ryhtyy välit-
55509: tömästi toimenpiteisiin mikätli lain muutokset huonontavat invalidirahaa saavien
55510: vammaisten etuja nyikyisestään.
55511: -- 159 §.
55512: Hallituksen 'esitys n:o 159 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1973.
55513: Eduskunta on 16 päivänä tammikuuta 1973 hyväksynyt Suomen tasavallan tulo- ja
55514: menoarvion vuodelle 1973.
55515: 30 1972 Vp. ~ Valtiopäiväpäätös.
55516:
55517: Koska kuntien ympäristönsuojelumenojen lisääntyminen aiheuttaa huomatta-
55518: vaa painetta veroäyrin hintaa kohtaan, Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen
55519: selvittävän, mitä mahdollisuuksia on nykyistä laajemmassa mita~ valtion varoin
55520: tukea kuntien vesiensuojelutehtäviä ja muita elinympäristömme pilaantumisen
55521: estämiseen tähtääviä toimenpiteitä.
55522: Eduskunta on tulo- ja ~noarvioesityStä käsitellessään kiinnittänyt vakavaa
55523: huomiota llikenneonnettomuustilanteeseen. Huol.i:matta siitä, ttä viime vu<>sina on
55524: ponnisteltu liikenm.eonnetJtomuuksien ja: niissä kuolleiden ja loukikantuneiden mää-
55525: rän vähentämiseksi ovat onnettomuusluvut Suomessa muihin Euroopan maihin
55526: verrattuna suhteeLlisesti kaikkein synkimpiä. Eduskunta on edellyttänyt, että Halli-
55527: tus pyrkii kaiJkin käytettävissä olevin keinoin tehostamaan poliisin, tieviranomais-
55528: ten, koulun ja vapaaehtoisten järjestöjen lilk:enneurvallisuuteen tähtäävää toimintaa
55529: ja lisäämään liikennevalistusta niin, että kansantaloudellisestikin vakavaksi muodos-
55530: tuva liikenneonnettomuuksien lisääntyminen voidaan estää ja niiden määrää ja
55531: vakavuusastetta nykysestään a1entaa.
55532: Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti selvittää mahdolli-
55533: suudet tehootaa aluepoliittisia toimenpiteitä kiinnittäen tällöin erityistä huomiota
55534: kehitysalueiden elinkeinoelämän uusien tukimuotojen käyttöönottomahdollisuuk-
55535: siin. Eduskunta on myös pitänyt tärkeänä, että tuotantotoiminnan liiallista kes--
55536: kittymistä ruuhkautuville alueille pyritään ehkäisemään.
55537: Kun kalastajaväestön asema on viime vuosina eri syistä jöhtuen vaikeutunut,
55538: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiiredlisesti selvittävän mahdollisuudet
55539: turvata sopivien toimenpiteiden avulla kalastajaväestön riittävät toimeentulomab-
55540: dolilisuudet.
55541: Eduskunta on saamansa selv1cyksen perusteeLla lisännyt määrärahoja tieverkos-
55542: ton ylläpitämisestä aiheutuvia kustannuksia varten. Mainituista toimenpiteistä
55543: huolimatta nimenomaan yksityisten het11kilöiden vastaavaksi jää U$eissa tapautk·
55544: sissa kohtuuttoman suuri osuus teiden ja katujen yl:läpitokustannuksista. Tämän
55545: vuokis Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen seilvittävän, voidaanko tie- ja katu-
55546: ~lroston ylläpidosta yksityisille hen:kiJ.öille aiheutuvia kustannuksia tasoittaa
55547: nykyistä oikeudenmukaisemmaksi lisäämätllä yhteiskunnan panosta teiden ja katu-
55548: jen ylläpidoss.a.
55549: Eduskunta on myös edellyttänyt Hallituksen tutkivan, mitä mahdollisuuksia
55550: olisi helpottaa vähävamsten väestöryhmien ja erityisesti nuortlen parien onmn
55551: asunnon hanMdmista ,tul:'\J'aa!malla hankintaa varten pienen a:lkurahoituksen saanti
55552: tai sovdltamalla asunnon hankintaan vähittäisma:ksuperiaatetta.
55553: Eduskunnoo käsityksen mukaan Hallituiksen olisi tehostettava se1laisia toimen-
55554: piteitä, jotka ecli:stivät työvaltaisen pien- ja keskisuuren toollisuuden sijoittumista
55555: pienvlljelysvall.tftiselle maa:seudulle, jotta pientiloja voitaisiin ~itaa myös tilin
55556: sanottunina osa•aikaviljelminä.
55557: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 31
55558:
55559: Edelleen Eduskunta on todnnut, että osa leskeksi jääneistä yksinäisistä nais-
55560: henldlöistä on edelleen vailla asianmukaista järjestettäy eläketurvaa. Tämän vuoksi
55561: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän kiireeJllisesti toimenpiteisiin varat-
55562: tomien naisleskien kohtuullisen toimeentulon turvaamisksi saattamalla heidät riittä-
55563: vän elä:keturvan piiriin.
55564: Vielä Eduskunta 0111 todennut, että Eduskunta edellytti vastauks~a.an Halli-
55565: tuksen esitykseen vuoden 1971 valtion tulb. ja menoarvioksi Hallituksen selvittä-
55566: vän valtiohallinnossa pysyväisluontoisia tehtäviä hoitavien, mutta tilapäisessä
55567: tofunisuhteeS$a olevien henkllöiden lukumäärän ja tämän perust~ myös kysy-
55568: myksn siitä, missä määrin uusien virkojen ja toimien ,perustaminen on tarpeellista
55569: tilapäisessä toimisuhtee~ olevan he:nJkilökunnan pysyväislucmteisten tehtävien hoi-
55570: toon käyttämisen välttämiseksi. - Eduskunta on todennut sittemmin ilmenneen,
55571: että eräissä työvirastoissa ja muissa valtion laitoksissa on jaclwvasti täyttämättä
55572: peruspaUtkais.i:a virkoja, joihin ilmeisesti voitaisiin nimittää samoilssa virastoissa ja
55573: laitoksissa ylimääräises$ä tai tilapäisessä palvelussuhteessa olevia, täysin PY'syväis-
55574: luon.toisia tehtäviä hoitavia toilmihenkll.öitä. Eduskunta on uudelleen kiinnittänyt
55575: HallittWsen huomiota tähän epäkohtaan ja on katsoout, että edeHä selostetun kal-
55576: taiset tapaukset tuliJsd. HaJJ.ituksen toimesta selvittää. Samalla Edusikunta on toivo--
55577: nl.llt Hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi.
55578: Kun juttujen käsittelyaikaa Turun hovioikeudessa on pidettävä kohtuuttoman
55579: pitkänä, Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireellisesti tehok-
55580: kaisiin toimenpiteisiin jutturuuhkan purkamiseksi ja käsittelyajan lyhentämiseksi.
55581: Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota Lahdessa sijaitsevien val-
55582: tion virastojen vaikeaksi muodostuneeseen huoneistotilanteeseen ja on edellyttänyt,
55583: että Lahden vitastotalon varsinainen suunnittelu alo1tetaan ja vuoden 1973 aikana.
55584: Opetusministeriön taidetoimiston tehtävien lisääntymisen ja valtion taidehal-
55585: linnon yleisen kehittymisen johdosta tarkoituksena on kehittää opetusministeriön
55586: taidehallintoa siten, että taidetoimisto muutetaan seuraavassa vaiheessa taide-
55587: osastoksi. Kun Eduskunnan käsityksen mukaan taidehallinnon kehittämistä edellä
55588: tod~tulla tavalla on pidettävä tarpeellisena 1a kiireeillisenä tehtävänä, Eduskunta on
55589: katsonut, että uudistuksen toteuttamiseen tähtääviin toimnpiteisiin tuJlsi ryhtä
55590: väili ttömäsd.
55591: Eduskunta on toden:nut, että Turun tuomiokil'lkon nykyinen kunto vaatii pi-
55592: kaisia korjaustöitä ja on edellyttänyt, että Hallitu!S .ryhtyy jo vuoden 197.3 aikana
55593: kai!lclciin asian vaatimiin toimenpiteisiin.
55594: Eduskunta: on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy jo vuoden 1973 aikana toimen-
55595: piteisiin Vaasan kauppakorlrea!koulun lisärakoonuksen suwurlttelun aloittamiseksi,
55596: jotta tarpe6lllsena pidettävien tilojen raklennustyBt voitaisiin mahdollisimman pian
55597: aJoittaa.
55598: Eduskunta on edelilyttänyt, että oilympiavalmenttlukseten osoitettcavaa määrärahaa
55599: käytettäessä kiinnitetään riittävästi huomiota myös sen käytön valvontaan.
55600: 32 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55601:
55602: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus työmäärärahoja käyttäeslsään ja uusia
55603: työmäärärahoja esittäessään ik.iinnittää huomiota myös työkohteiden valintaan siten,
55604: ettei valtion pitkäaikaisia työntekijöitä jouduta irtisanomaan. Kun erityisesti maan
55605: eräiden eteläisten vesipiirien kohdalla :edellä tarkoitettu irtisanomisuhka on työ-
55606: määrärahoj:en niukkuudesta johtuen olemassa ja kun vesien likaantuminen on
55607: lisäksi edehlä tarkoitettujen vesipiirien alueella entisestään huolestettavasti lisään-
55608: tymässä, Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota asiaan ja edellyttää sen
55609: ryhtyvän kiireellisesti tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
55610: Eduskunta on edellyttänyt, että mehiläishoitajien järjestötoiminnan tukemiseen
55611: osoitettua määrärahaa käytetään momentin 30.30.41 alamomentin 6 perusteluissa
55612: mainittuun tarkoitukseen vasta sen jälkeen, kun alan järjestöt ovat tehneet yhden-
55613: tymispäätöksen.
55614: Momenin 30.31.41 alamomentin 3 perusteluissa on todettu, että vehnän, ohran
55615: ja kauran vienti voisi tapahtua myös vietituotteina ja vientiteollisuustuotteina,
55616: joiksi katsottiin muun muassa maasta vietävä alkoholi ja erilaiset vehnä-
55617: ja kauravalmisteet, kuten kaurasuurimot ja •hiu:taleet, vehnätäräkkelys,
55618: gluteeni ja gluteenijauho, myös silloin, kun niitä on käytetty maasta vietävän
55619: tavaran valmistukseen. - Eduskunta on katsonut, että Hallituksen tulisi lisäksi
55620: selvittää mahdollisuudet ja tarve myöntää edellä tarkoitetun kaltaista vientitukea
55621: myöS muiden pitemmälle jalostettujen viljatuotteiden vientiä varten.
55622: Eduskunta on kehottanut Hallitusta selvittämään, mihin toimenpiteisiin olisi
55623: ryhdyttävä, jotta kotimaisen perunajauhoteollisuuden jalostusastetta korottamalla
55624: voitaisiin tärkkelyksen tuonnista luopua.
55625: Kun momentin 30.32.44 määrärahan supistuminen saattaa aiheuttaa keinosie-
55626: mennysmaksujen kohoamista Eduskunta on pitänyt tarpeellisena, että Hallitus seu-
55627: raa tilannetta ja ryhtyy tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin, jotta pienten ikarjojen
55628: omistajien suorittamat ma!ksut eivät kohtuuttomasti kohoaisi eikä kehitys johtaisi
55629: heidän omistamiensa karjojen .rodulliseen heikkenemiseen.
55630: Eduskunta on todennut, että kalatalousneuvonnan keskittämisneuvottelut ovat
55631: kalatalousjärjestöjen välillä käynnissä ja johtamassa tulokseen, mutta lopullisen
55632: r:atkaisun tekeminen siirtyy vuoden 1973 puolelle. Tästä johtuen Eduskunta on
55633: edellyttänyt, että kalastuksenhoitomaksut kalatalouden edistämiseen vielä vuonna
55634: 1973 jaetaan kalastusjärjestöille vähentämättöminä edellisten vuosien tapaan. Edus-
55635: kunta on kuitenkin pitänyt vuotta 1973 lopullisena aikarajana keskittämistuloksen
55636: aikaansaamiseksi.
55637: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus ryhtyy välittömästi am-
55638: tnattikalastajille kalojen elohopeapitoisuudesta ja makuvirheistä aiheutuneita va-
55639: hinkoja koskevan selvityksen valmistuttua kaikkiin tarpeel:lisiin toimenpheisiin
55640: ammattikalastajille edelJ.ä tarkoitetuista syistä aiheutuneiden vahinkojen korvaami-
55641: seksi.
55642: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 33
55643:
55644: EduSkunta on kiinnittänyt huomiota niihin mahdollisuuksiin, JOlta maamme
55645: runsaat vesistöt tarjoavat kalanviljelyn ja yleensä kalatalouden kehittämiseen. Kun
55646: tämä kehittämistoiminta kuitenkin vaatii tuekseen riittävän laaja-allaista tutkimusta,
55647: Eduskunta on pitänyt tarpeellisena, että Hallitus ryhtyy to1menpiteisiin edellä
55648: mainittuun päämäärään tähtäävän tutkimustoiminnan tehostamiseksi.
55649: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin
55650: pikän aikaa maanmittaustoimistojen palveluksessa olleiden ylimääräisten kartoitta-
55651: jien epävakaan aseman vakinaista:miseksi.
55652: Sen johdosta, että kotieläintaloudellinen tutkimustoiminta on Suomessa jäänyt
55653: jälkeen muiden maiden kotieläintutkimuksesta, Edi]Skunta on katsonut, että koti-
55654: eläintutkimuksen mahdoHisuuksia olisi oleellisesti lisättävä maatalouden tutkimus-
55655: keskuksessa kiinnittäen tällöin erityistä huomiota myös vientimarkkinoilla kilpailu-
55656: kykyisten jalostuslaatujen edelleen kehittämiseen.
55657: Eduskunta on todennut, että vuosittain va.rsin huomattava osa marja- ja sieni-
55658: s:adosta jää maassamme korjaamatta, vaikka vastaavia tuotteita joudutaan tuotta-
55659: man ulkomailta. Asiantilan korj,aamiseksi Hallituksen edellytetään kiinnittävän
55660: huomiota sienien ja marjojen poimijoiden koulutukseen, sienien ja marjojen tal-
55661: teenoton suunnitteluun ja markkinoinnin edistämiseen.
55662: Eduskunta on katsonut, että metsätyömiesten asuntojen hanikintaa ollisi nykyi-
55663: sestään tehostettava.
55664: Eduskunta on todennut, että tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluksessa on
55665: noin 27 000 henkilöä, mutta henkilökunnan suuresta lukumäärästä huolimatta
55666: edes työpaikkaterveydenhuollon järjestämistä koskevaa suunnittelutyötä ei ole
55667: vielä voitu aloittaa. Kun työpaikkaterveydenhuoltoa tulisi kehittää rinnan yleisen
55668: terveydenhuollon kehittämisen kanssa, Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen lilin-
55669: nittävän asiaan huomiota ja ryhtyvän kaikkiin asian vaatimiin toimenpiteisiin.
55670: Eräiden tie- ja vesirakennuslaitoksen konekorjaamoiden vireillä olevien raken-
55671: nushankkeiden viivästyminen on johtanut korjausten ruuhkautumiseen ja työtulok-
55672: sen alenemiseen. Myös korjaamoiden työntekijät joutuvat työskentelemään epätar-
55673: koituksenmukaisissa ja työturvallisuuden kannalta osittain puutteellisissa tiloissa.
55674: Eduskunta on edellyntänyt Hallituksen kiinnittävän huomiota korjaamotilanteeseen
55675: ja ryhtyvän asian vaatimiin toimenpiteisiin.
55676: Eduskunta on edellyttänyt, että vuoden 1973 tulo- ja menoarviota sovellet-
55677: ta:essa tie- ja vesirakennuslaitoksella on mahdollisuus käyttää momentin 31.24.14
55678: määrärahaa riittävän joustavasti käyttösuunnitelmassa mainittuihin tarkoituksiin
55679: muuttuvia olosuhteita vastaavasti.
55680: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiirehtivän Hyvinkään ja Mäntsälän
55681: välisen kantatien n:o 55 osuuden suunnitelmien valmistumista ja ryhtyvän kaikkiin
55682: tarpeellisiin toimenpiteisiin rakennustöiden kiireelliseksi aloittamiseksi.
55683: Eduskunta on todennut, että Porin lyhytaaltoasema on nykyisellään vanhen-
55684: tunut ja sen kuuluvuus on oleellisesti heikentynyt lyhytaaltoalueella tapahtuvan
55685: 5 86/73
55686: 34 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55687:
55688: radioliikenteen lisääntymisen seurauksena. Edellä mailllituista syistä Porin lyhyt-
55689: aaltoasema ei pysty enää tyydyttävästi hoitamaan ulkomailla asuville tai työskente-
55690: leville suomalaisille tarkoitettua informaationvälitystä. Tämän vuoksi Eduskunta
55691: on edellyttänyt, että Hallitus kiinnittää asiaan vakavaa huomita ja ryhtyy asiassa
55692: tarpeellisiin toimenpiteisiin.
55693: Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota Kotkan-Orrengrundin väylän
55694: liikenteelliseen merkitykseen ja on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy viipymättä
55695: toimenpiteisiin väylätyötä koskevien suunnitelmien toteuttami'Seksi.
55696: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti selvittää toimenpiteet
55697: paineastiaio tarkastustoiminnan kehittämiseksi ja nopeuttamiseksi sekä että paine-
55698: astiaio tarkastukseen liittyvät tuloperusteet myös tarkistetaan a:jan tasalle.
55699: Eduskunta on katsonut, että koska pienteollisuuden kehittämiseen tarvittavat
55700: rahoitustukitoimenpiteet eivät vieläkään ole kaikilta osin osoittautuneet riittäviksi,
55701: tämän tyyppisen teollisuuden edistämiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota.
55702: Sama:lla Eduskunta on edellyttänyt, viitaten Eduskunnan vastauksissaan Hallituk-
55703: sen esityksiin vuosien 1971 ja 1972 tulo- ja menoarvioksi lausuttuun, että Hallitus
55704: kiireellisesti selvittää mahdollisuudet valtion pienteollisuuslainojen palauttamiseksi
55705: tulo- ja menoarvioon.
55706: Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota Seinäjoen ja Hämeenlinnan
55707: alueiden vaikeaksi muodostuneeseen keskussairaalatilanteeseen ja on katsonut, että
55708: Hallituksen tulisi ottaa osaa Seinäjoen keskussairaalan laajennushankkeesta vuonna
55709: 1973 valtionapuun oikeuttavaan suunnitelmaan. Hallituksen tulisi myös käsitel-
55710: lessään valtakunnallista suunnitelmaa sairaanhoidon järjestämiseksi pyrkiä siihen,
55711: että Hämeenlinnan keskussairaalan perustamis- ja toimintasuunnitelman mukainen
55712: ensimmäinen rakennusvaihe sisällytettäisiin vuonna 1974 valtionapuun oikeutta-
55713: vaan suunnitelmaan.
55714: Eduskunta on kat!sonut, että perustettavista ammatinvalinnanohjauksen toi-
55715: mintapisteistä yhden tulisi palvella lähinnä ruotsinkielistä väestöä.
55716:
55717:
55718: 160 §.
55719: Hallituksen esitys n:o 160 valtioneuvoston lainanottovaltuuksista. Eduskunta
55720: on 22 päivänä joulukuuta 1972 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston vuonna 1973
55721: ottamaan lähemmin määrättävillään ,ehdoilla 800 000 000 markan niroellismäärään
55722: asti pitkäaikaista lainaa; sekä oikeuttaa valtioneuvoston vuoden 1973 aikana käyt-
55723: tämään lyhytaikaista luottoa harkintansa mukaan.
55724:
55725:
55726: 161 §.
55727: Hallituksen esitys n:o 161 laiksi eräiden virkojen ja toimien perustamisesta.
55728: Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55729: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 35
55730:
55731: 162 §.
55732: Hallituksen esitys n:o 162 eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttämisestä
55733: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1972 hyväksy-
55734: nyt lain.
55735: 163 §.
55736: Hallituksen esitys n:o 163 laiksi tasausverolain 3 ja 10 §:n muuttamisesta.
55737: Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 mo-
55738: mentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
55739:
55740: 164 §.
55741: Hallituksen esitys n:o 164 nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras-
55742: tointimaksusta. Eduskunta on 20 päivänä joulukuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen
55743: 68 § :n 1 momentissa säädety.in määräenemmistöin hyväksynyt lain.
55744:
55745: 165 §.
55746: Hallituksen esitys n:o 165 Pekema Oy:n lainojen valtion ta:kauksista. Edus-
55747: . kunta on 20 päivänä joulukuuta 1972 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston anta-
55748: maan määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Pekema Oy nimisen
55749: yhtiön muoviraaka-ainetehtaan tuotannollisen toiminnan kehittämistä ja tehosta-
55750: mista varten ottamien, yhteensä enintään 200 000 000 markkaan nousevien sekä
55751: koti- että ulkomaisten lainojen maksamisen ja niissä sov.ittujen ehtojen täyttämisen
55752: vakuudeksi ja siten, että kunkin uJkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan ta-
55753: kausta annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin mukaan.
55754:
55755: 166 §.
55756: Hallituksen esitys n:o 166 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
55757: tamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55758:
55759: 167 §.
55760: Hallituksen esitys n:o 167 laiksi arpajaislain muuttamisesta. Eduskunta on 15
55761: päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55762:
55763: 168 §.
55764: Hallituksen esitys n:o 168 laiksi lainojen myöntämisestä vientimaksuna kerty-
55765: vistä varoista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä joulukuuta
55766: 1972 hyväksynyt lain.
55767: 169 §.
55768: Hallituksen esitys n:o 169 laiksi niistä yleisistä perusteista, joiden mukaan
55769: lisenssiviraston virkatoimista ja toimituskirjoista on suoritettava maksuja, annetun
55770: 36 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55771:
55772: lain voimassaoloajoo pitentämisestä. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1972
55773: hyväksynyt lain.
55774: 170 §.
55775: Hallituksen esitys n:o 170 laiksi eräistä omaisuuden luovutuksista saadun
55776: voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21
55777: päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55778:
55779: 171 §.
55780: Hallituksen esitys n.:o 171 oppikoulun kouluneuvostosta annetun lain muutta-
55781: misesta. Eduskunta on 5 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55782: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että 5 §:n 5 mo-
55783: mentissa tarkoitetun oppilaiden kokouksen päätösvaltaisuus määritellään siten,
55784: että vaaditaan, että vähintään puolet koulun oppilasmäärästä osallistuu kokouk-
55785: seen sekä että oppilaiden kokous on pidettävä sellaisena aikana ja sellaisessa pai-
55786: kassa, että koulun oppilaista mahdollis.imman moni voi osallistua kokoukseen.
55787:
55788:
55789: 172 §.
55790: Hallituksen esitys n:o 172 laiksi matkailun edistämiskeskuksesta. Eduskunta
55791: on 20 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55792: Eduskunta on lausunut odottavansa, että rappio1le päässeiden, matkailujärjes-
55793: töjen hallintaan luovutettujen vaJtion. matkailukiinteistöjen kunnostaiDireen kiinni-
55794: tetään vastaisuudessa nykyistä enemmän huomiota.
55795:
55796:
55797: 173 §.
55798: HallitUksen esitys n:o 173 laiksi eräistä poikikeuksista valtakunnallisista työt-
55799: tömyyskassoista annettuun lakiin. Eduskunta on 14 päivänä marraskuuta 1972
55800: hyväksynyt lain.
55801: 174 §.
55802: Hallituksen esitys n:o 174 laiksi työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta
55803: sekä eräiksi siihen llittyviksi laeiksi. Eduskunta on 20 päivänä joulukuuta 1972
55804: hyväksynyt lain työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta, lain työnvälityslain
55805: muuttamisesta ja lain ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain muut·tamisesta.
55806:
55807:
55808: 175 §.
55809: Hallituksen esitys n:o 175 laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä
55810: ja yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä
55811: joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55812: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 37
55813:
55814: Hyväksyessään ympäristönsuojeluha:llinnon uudistamiseen tähtäävän lakiehdo-
55815: tuksen Eduskunta on edellyttänyt, elltä Hallitus kiirehtii suunnitelmia ympäristön-
55816: suojelun kannalta tärkeiden toimintojen keskittämiseksi valtionhallinnossa omaksi
55817: ympäristönsuojeluministeriöksi.
55818: 176 §.
55819: Hallituksen esitys n:o 176 Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kanssa
55820: tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen eräiden muutosten hyväksymisestä. Edus-
55821: kunta on 12 päivänä joulukuuta 1972 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan
55822: ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä tullikysymylksistä tehdyn sopi-
55823: muksen muutokset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
55824: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Sosialististen Neuvostotasavaltojen Lii-
55825: ton kanssa tullikysymyksistä tehdyn sopimuksen eräiden muutosten hyväksymi-
55826: sestä.
55827: 177 §.
55828: Hallituksen esitys n:o 177 Neuvostoliiton kanssa Imatran ja Svetogorskin voi-
55829: malaitosten rajoittaman Vuoksen osan voimataloudellisesta hyväksikäytöstä tehdyn
55830: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 28 päivänä marras-
55831: kuuta 1972 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen
55832: Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen välillä Imatran ja Svetogorskin voimaiaitos-
55833: ten rajoittaman Vuoksen osan voimataloudellisesta hyväksikäytöstä Helsingissä 12
55834: päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskun-
55835: nan suostumuksen. ·
55836: Samalla Edusk,mta on hyväksynyt lain Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton
55837: kanssa Imatran ja Svetogorskin voimalaitosten rajoittaman Vuoksen osan voima-
55838: taloudellisesta hyväksilkäytöstä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi-
55839: sestä.
55840:
55841: 178 §.
55842: Hallituksen esitys n:o 178 laiksi leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on
55843: 5 päivänä joulukuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 68 § :n 1 momentissa säädetyin
55844: määräenemmistöin hyväksynyt Wn.
55845:
55846: 179 §.
55847: Hallituksen esitys n:o 179 laiksi tieteellisen tutkimuksen järjestelystä annetun
55848: lain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55849:
55850: 180 s.
55851: Hallituksen esitys n:o 180 laiksi opintotukilain 10 S:n muuttamisesta. Edus--
55852: kunta on 5 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55853: 38 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55854:
55855: 181 §.
55856: Hallituksen esitys n:o 181 laiksi luonnonsuojeluvalvojan tehtävien siirtämisestä
55857: maa- ja metsäta:lousministeriölle. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1972 hy-
55858: väksynyt lain.
55859:
55860: 182 §.
55861: HallitUksen esitys n:o 182 laeiksi ammattikasvatushallituksesta annetun lain,
55862: metsäoppilaitoksista annetun lain ja metsähallinnosta annetun lain muuttamisesta.
55863: Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lait.
55864: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että metsäopetuk-
55865: selle turvataan opetuksen havaitmollistamista ja harjoittelua varten mahdollisuus
55866: toimia valtion metsissä ja että metsäopetukselle annetaan oikeus saada opetuksen
55867: kannalta tarpeellisia tietoja valtion metsätaloudesta. Lisäksi Eduskunta on edellyt-
55868: tänyt, että harjoittelu- ja opetustoimintaa yksityismetsissä on pyrittävä tehostamaan.
55869:
55870:
55871: 183 §.
55872: Hallituksen esitys n:o 183 laiksi geologisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain
55873: muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt lain.
55874:
55875:
55876: 184 §.
55877: Hallituksen esitys n:o 184 laiksi paineastiaio tarkastuslaitoksesta. Eduskunta
55878: on 28 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55879: Eduskunta on ilmoittanut odottavansa, että Hallitus tutkituttaa teknillisen
55880: tarkastustoiminnan keskittämistä koskevan kysymyksen koko laajuudessaa..<t ja
55881: ryhtyy tarvittaessa selvityksen edellyttämiin toimenpiteisiin asiassa.
55882:
55883:
55884: 185 §.
55885: Hallituksen esitys n:o 185 paineastialaiksi. Eduskunta on 28 päivänä joulu-
55886: kuuta 1972 hyväksynyt lain.
55887:
55888: 186 §.
55889: Hallituksen esitys n:o 186 laeiksi kansaneläkelain ja työnantajan sosiaaliturva-
55890: maksusta annetun lain muuttamisesta sekä laeiksi vuodelta 1973 suoritettavan
55891: vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun mää-
55892: rästä sekä vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun huo-
55893: mioon ottamisesta merimiesverotuksessa vuonna 1973. Eduskunta on 20 päivänä
55894: joulukuuta 1972 hyväksynyt lait, niistä ensimmäisen vatliopäiväjärjestyksen 68 §:n
55895: 1 momentissa säädetyin määräene:mmistöin.
55896: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 39
55897:
55898: 187 §.
55899: Hallituksen esitys n:o 187 laiksi kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina
55900: 1970-1975 annetun lain muuttamisesta:. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta
55901: 1972 hyväksynyt lain.
55902: 188 §.
55903: Hallituksen esitys n:o 188 Kansainvälistä tietoliikennetekokuujärjestö
55904: "INTELSAT"ia koskevan sopimuksen sekä siihen liittyvän toimintasopimuksen
55905: eräiden määräysten hyväksym~sestä. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1972
55906: päättänyt hyväksyä ne Kansainvälistä tietoliikennejärjestö "INTELSAT"ia koske-
55907: van sopimuksen ja siihen liittyvän toimintasopimuksen määräykset, jotka vaativat
55908: Eduskunnan suostumuksen.
55909: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Kansainvälistä tietoliikennetekokuu-
55910: järjestö "INTELSAT"ia koskevan sopimuksen ja siihen liittyvän toimintasopimuk-
55911: sen eräiden määräysten hyväksymisestä.
55912:
55913: 189 §.
55914: Hallituksen esitys n:o 190 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
55915: verolakeihin. Eduskunta on 20 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55916:
55917: 190 §.
55918: Hallituksen esitys n:o 191 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksujen väliaikai-
55919: sesta muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55920:
55921: 191 §.
55922: Hallituksen esitys n:o 192 laiksi kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain
55923: muuttamisesta. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55924:
55925: 192 §.
55926: Hallituksen esitys n:o 193 laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
55927: vähennyksistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 20 päivänä joulukuuta
55928: 1972 hyväksynyt lain.
55929: 193 §.
55930: Hallituksen esitys n:o 194 laiksi opettajankoulutuslain muuttamisesta. Edus-
55931: kunta on 12 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55932:
55933: 194 §.
55934: Hallituksen esitys n:o 196 laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
55935: ja laiksi eläkeoikeuden valintaa koskevan ilmoituksen tekemisestä eräissä tapauk-
55936: sissa. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lait.
55937: 40 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
55938:
55939: Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota siihen, että Hallituksen esi-
55940: tykseen sisältyvillä lakiehdotuksilla on käsiteltvänä olevat kysymykset ratkaistu
55941: vastaavalla tavalla väliaikaisesti jo vuodesta 1967 lähtien, minkä vuotk<>i niiden
55942: pysyvää järjestelyä olisi kiirehdittävä.
55943:
55944: 195 §.
55945: Hallituksen esitys n:o 197 laiksi väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyö-
55946: kieltoa koskevista säännöksistä ja laiksi työaikalain 14 §:n kumoamisesta. Edus-
55947: kunta on 15 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain väliaikaisista poikkeuksista
55948: naisten yötyökieltoa koskevista säännöksistä ja hylännyt Hallituksen esitykseen
55949: sisältyvän lakiehdotuksen työaikalain 14 §:n kumoamisesta.
55950: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus asettaa kiireellisesti komitean, jonka
55951: tehtävänä olisi tutkia sekä naisten että miesten yötyön vähentämismahdollisuuksia,
55952: ja laatia ehdotukset kaikkien yö- ja vuorotyöntekijöiden tarvitsemien palveluiden
55953: kehittämiseksi lasten päivähoidon, työpaikkaterveydenhuoJlon sekä muiden sosiaali-
55954: palvelujen osalta.
55955: 196 §.
55956: Hallituksen esitys n:o 198 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
55957: viiliilä vir-ka-avusta veroasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
55958: misestä. Eduskunta on 20 päivänä joulukuuta 1972 päättänyt hyväksyä ne Suomen,
55959: Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä virka-avusta veroasioissa Tukhol-
55960: massa 9 päivänä marraskuuta 1972 tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat
55961: Eduskunnan suostumuksen.
55962: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja
55963: Tanskan välillä virka-avusta veroasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
55964: hyväksymisestä.
55965: 197 §.
55966: Hallituksen esitys n:o 200 laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. Eduskunta
55967: on 22 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55968:
55969: 198 §.
55970: Hallituiksen esitys n:o 202 laiksi tullilain 121 §:n muuttamisesta. Eduskunta
55971: on 15 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
55972:
55973:
55974: 199 §.
55975: HallLtuksen esitys n:o 203 opettajankoulutuslain ( 844/71) täytäntöönpanon
55976: edellyttämäksi lainsäädännöksi. Eduskunta on 28 päivänä joulukuuta 1972 hyväk-
55977: synyt lain Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain muutta-
55978: misesta, lain Jyväskylän yliopistosta annetun lain muuttamisesta, lain Oulun yli-
55979: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 41
55980:
55981: opistosta annetun lain muuttamisesta, lain Joensuun lkonkea:koulusta annetun lain
55982: muuttamisesta, lain Turun Yliopiston valtionavustuksesta annetun lain muutta-
55983: misesta, lain Tampereen Yliopiston järjestysmuodon perusteista ja valtion-
55984: avustuksesta annetun lain muuttamisesta ja lain Aho Akademin valtiooavustuk-
55985: sesta annetun lain muuttamisesta.
55986: 200 §.
55987: Hallituksen resitys n:o 204 laiksi maidontarkastuslain muuttamisesta ja laiksi
55988: maidontarkastuslain muuttamisesta annetun lain ( 431/72) voimaootulon siirtämi-
55989: sestä. Eduskunta on 20 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lait.
55990:
55991: 201 §.
55992: Hallituksen esitys n:o 205 laiksi valtion vannuusvarastoista annetun lain väli-
55993: aikaisesta muuttamisesta. Edusikunta on 20 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt
55994: lain.
55995: 202 §.
55996: Hallituksen esitys n:o 206 laeiksi konkurssisäännön väliaikaisesta muuttami-
55997: sesta annetun lain ja akordilain voimassaoloajasta. Eduskunta on 20 päivänä joulu-
55998: kuuta 1972 hyväksynyt lain konkurssisäännön väliaikaisesta muuttamisesta annetun
55999: lain voimassaoloajasta ja lain akordilain .voimassaoloajasta.
56000:
56001: 203 §.
56002: Hallituksen esitys n:o 207 laiksi tuulaakimaksun perusteesta vuosina 1973-
56003: 1974. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56004:
56005: 204 §.
56006: Hallituksen esitys n:o 208 laiksi kananmunien ylituotootomaJksusta. Eduskunta
56007: on 28 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynY't lain.
56008:
56009: 205 §.
56010: Hallituksen esitys n:o 209 laiksi sianlihan ylituotantomaksusta. Eduskunta on
56011: 28 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56012:
56013: 206 §.
56014: Hallituksen esitys n:o 213 Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan
56015: määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenaltlmerellä ja Itämeren pohjoisim-
56016: massa osassa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta
56017: on 21 päivänä joulukuuta 1972 päättänyt hyväksyä Suomen ja Ruotsin välillä
56018: mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Sellkämerellä, Ahvenanmerellä
56019: ja Itämeren pohjoisimmassa osassa tehdyn sopimuksen ne määräykset, jotka vaa-
56020: tivat Eduskunnan suostumuksen.
56021: 42 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
56022:
56023: 207 §.
56024: Hallituksen esitys n:o 215 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1972 tulo- ja
56025: menoarvioon. Eduskunta on 20 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt Hallituksen
56026: esityksen eräin muutaksin ja huomautuksin.
56027:
56028:
56029: 208 §.
56030: Hallituksen esitys n:o 216 laiksi erään viran perustamisesta. Eduskunta on
56031: 22 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56032:
56033:
56034: 209 §.
56035: Hallituksen esitys n:o 217 valuuttalaiksi. Eduskunta on 28 päivänä joulu-
56036: kuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jäl-
56037: keen hyväksynyt lain.
56038:
56039: 210 §.
56040: Hallituksen esitys n:o 218 laiksi oikeudesta harjoittaa valuutanvaihtoa. Edus-
56041: kunta on 22 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56042:
56043:
56044: 211 §.
56045: Hallituksen esitys n:o 219 laiksi sianlihan ylituotantom,aksusta annetun lain
56046: muuttamisesta. Eduskunta on 20 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56047:
56048:
56049: 212 §.
56050: Hallituksen esitys n:o 221 laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun
56051: lain muuttamisesta. Eduskunta on 28 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56052: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti sel-
56053: vittää mahdollisuudet kalleusluokitusjärjestelmän kokonaan poistamiseksi tai luoki-
56054: tusmenettelyn muuttamiseksi sellaiseksi, että se nykyistä paremmin vastaisi
56055: kehittyvän yhteiskunnan vaatimuksia.
56056:
56057: 213 §.
56058: Hallituksen esitys n:o 222 laiksi huoneenvuokrien sovittelusta Helsingin kau-
56059: pungissa ja eräissä muissa kunnissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 22
56060: päivänä joulukuuta 1972 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn
56061: käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
56062:
56063: 214 §.
56064: Hallituksen esitys n:o 223 laiksi maataloustuJosta. Eduskunta on 17 päivänä
56065: tammikuuta 1973 hyväksynyt lain.
56066: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 43
56067:
56068: 215 §.
56069: Hallituksen esitys n:o 224 laiksi puoluelain muuttamisesta. Eduskunta on 28
56070: päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56071:
56072: 216 §.
56073: Hallituksen esitys n:o 225 laiksi työsuojeluhallinnosta annetun lain muutta-
56074: misesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56075: Hyväksyessään Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen ja perusteluissa
56076: esitetyn lausuman siitä, että työsuojeluhallitus sijoitetaan Tampereen kaupunkiin,
56077: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy tämän 11at'kaisun johdosta sellaisiin
56078: toimenpiteisiin, ettei työsuojeltm valvontalain voimaantulo, työsuojelupiirien perus-
56079: taminen ja kunnallisen työsuojelun kehittäminen vaikeudu.
56080: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan myös siitä, että työsuojelu-
56081: hallituksen Tampereelle sijoittamisesta aiheutuvista lisätehtävistä johtuviin kustan-
56082: nuksiin, tarpeellisiin virkoihin ja henkilökunnan koulutukseen varataan riittävästi
56083: määrärahoja vuoden 1973 lisätalousarvi10issa.
56084:
56085: 217 §.
56086: Hallituksen esitys n:o 227 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
56087: lain 24 § :n muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt
56088: lain.
56089: 218 §.
56090: Hallituksen esitys n:o 228 laiksi eräiden elintarviketuotteiden valmisteverö5ta
56091: annetun lain 26 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1972
56092: hyväksynyt lain.
56093: 219 §.
56094: Hallituksen esitys n:o 230 valtion tulo- ja menoarvion voimassaolaajan jatka-
56095: misesta. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1972 päättänyt että siihen asti
56096: kunnes valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1973 on julkaistu, ei kuitenkaan sano-
56097: tun vuoden maaliskuun 31 päivän jälkeen, saadaan soveltuvin osin väliaikaisesti
56098: noudattaa vuoden 1972 tulo- ja menoarviota, kuitenkin niin, että harkinnanvarais-
56099: ten sijoitusmenojen (momentin tunnus 70-89) ja siirtomenojen (momentin
56100: tunnus 30-69) osalta, siltä osin kuin siirtomenot on tarkoitettu valtionavuiksi
56101: sijoitusmenoihin, 'sekä valtioon virkasuhteessa olevien henkilöiden palkkausmeno-
56102: jen osalta saadaan noudattaa hallituksen ehdotusta valtion tulo- ja menoarvioksi
56103: vuodelle 1973.
56104: 220 §.
56105: Hallituksen esitys n:o 233 laiksi kansakoululain 80 §:n muuttamisesta. Edus-
56106: kunta on 28 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56107: 44 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
56108:
56109: 221 s.
56110: Hallituksen esitys n:o 235 lai.kisi Suomen Tasavallan ja Ison-Britannian ja Pohjois-
56111: Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Tanskan Kuningaskunnan välisessä
56112: kaupassa sovellettavan tullikohtelun väliaikaisesta jat1kamisesta. Eduskunta on 22
56113: päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt lain.
56114:
56115: 222 §.
56116: Hallituksen esitys n:o 236 Suomen TasavaJil.an ja Saksan Demokraattisen Tasa-
56117: vallan välisten suhteiden järjestelystä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä. Edus-
56118: kunta on 21 päivänä joulukuuta 1972 päättänyt hyväksyä Suomen Tasavallan ja
56119: Saksan Demokraattisen Tasavallan välisten suhteiden järj.estelystä 8 päivänä joulu-
56120: kuuta 1972 Helsingi!ssä tehdyn sopimuksen.
56121:
56122: 223 §.
56123: Hallituksen esitys n:o 240 valtion ta:kauksen antamisesta Keskusmetsälauta-
56124: kunta Tapion lainalle. Eduskunta on 11 päivänä tammikuuta 1973 päättänyt
56125: oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta mutta muuten mää-
56126: räämillään ehdoilla valtion takauksen Keskusmetsälautakunta Tapion Pohjois-Suo-
56127: messa toimeenpantavaa männyn ·siemenen !keräystä varten ottaman, enintään
56128: 3 000 000 markan suuruisen Jainan vakuudeksi.
56129:
56130: 224 §.
56131: Hallituksen esitys n:o 246 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista arn1etun
56132: lain väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 17 päivänä tammikuuta 1973
56133: hyväksynyt lain.
56134: 225 §.
56135: Hallituksen esitys n:o 247 laiksi Tasavallan Presidentin nykyisen toimikauden
56136: jatkamisesta. Eduskunta on 17 päivänä tammikuuta 1973 valtiopäiväjärjestyksen
56137: 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
56138:
56139: Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
56140: 226 §.
56141: Valtioneuvoston 10 päivänä toukokuuta 1972 antama päätös hyödykkeiden
56142: hintava1vonnasta. Eduskunta on 3 päivänä lokakuuta 1972 päättänyt, ettei puheena
56143: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
56144:
56145: 227 §.
56146: Valtioneuvoston 26 päivänä lokakuuta 1972 antama päätös omenan ja pääry-
56147: nän tuontimaksoo alentamisesta. Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1972 päättä-
56148: nyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
56149: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 45
56150:
56151: Kertomukset.
56152:
56153: 228 §.
56154: Hallituksen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistu-
56155: tukset valtiovarainhoidosta ja tilinpidosta vuonna 1969 ovat antaneet aihetta.
56156: Eduskunta on 3 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan
56157: asiasta antaman mietinnön.
56158:
56159: 229 §.
56160: Kertomus ruotsalaisen kirjallisuuden edistäimisvarojen valtuuskunnan tomun-
56161: nasta vuonna 1971. Eduskunta on 17 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt Sivis-
56162: tysvaliokunnan ruotsalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrärahain
56163: hoidosta antaman mietinnön.
56164:
56165: 230 §.
56166: Kertomus valtiovarain tilasta vuonna 1970 ja wltiontilintarkastajain kertomus
56167: samalta vuodelta. Eduskunta on 31 päivänä lokakuuta 1972 hyväksynyt Valtiova-
56168: rainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön ja lähettänyt sen sekä valtiontilintar-
56169: kastajain kertomuksen Hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin
56170: tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta.
56171:
56172:
56173: 231 §.
56174: Eduskunnan palkkavaltuuskunnan toimintakertomus vuodelta 1971. Eduskunta
56175: on 14 päivänä marraskuuta 1972 hyväksynyt Valtiovarainvaliokunnan asiasta anta-
56176: man mietinnön.
56177:
56178: 232 §.
56179: Eduskunnan oikeusasiamiehen tol1lllnnastaan vuonna 1971 antama kertomus.
56180: Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan
56181: asiasta antaman mietinnön.
56182:
56183:
56184: Toivomukset.
56185:
56186: 233 §.
56187: Erään Eduskunnassa tehdyn aloitteen johdosta Eduskunta on päättänyt lausua
56188: toivomuksen,
56189: että Hallitus kiireellisesti selvityttäisi, minkälaisiin toimenpiteisiin hukkakauran
56190: torjumiseksi olisi ryhdyttävä ja, mikäli toimenpiteet edellyttävät lain säätämistä,
56191: antaisi Eduskunnalle sellaisen esityksen, johon selvitys antaa aihetta.
56192: 46 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
56193:
56194: Erinäiset asiat.
56195:
56196: 234 §.
56197: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Eduskunnan palkkavaltuuskunnan täy-
56198: dennysvaali. Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 1972 ilmoittanut vaalista
56199: Hallitukselle.
56200:
56201: 235 §.
56202: Eduskunnan valitsijamiesten toumttama Eduskunna111 kirjaston hallituksen
56203: jäsenten vaali. EdUJskunta on 24 päivänä marraskuuta 1972 ilmoittanut vaalista
56204: Valtioneuvostolle.
56205:
56206: 236 §.
56207: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajain ja heidän vara-
56208: miestensä vaali varainhoitovuodeksi 1973. Eduskunt aon 24 päivänä marraskuuta
56209: 1972 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
56210:
56211:
56212: 237 §.
56213: Eduskunnan pankkivaltuusmiesten ja Suomen Pankin tilintarkastajain johtosään-
56214: nön muuttaminen. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1972 hyväksynyt Edus-
56215: kunnan pankkivaltuusmiesten ja Suomen Pankin tilintarkastajain johtosäännön
56216: muuttamisen.
56217:
56218:
56219: Paremmaksi vakuudeksi, että Me nam olemme määränneet, päättäneet ja
56220: suostuneet, Me, Suomen kansan Edustajat, olemme tämän allekirjoittaneet ja
56221: vahvistaneet; mikä tapahtui Helsingin kaupungissa kahdeksantenatoista päivänä
56222: tammikuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuben syntymän jälkeen tuhat
56223: yhdeksänsataa ja seitsemänkymmentä:kolme.
56224:
56225:
56226:
56227:
56228: V. J. Sukselainen.
56229: puhemies.
56230:
56231:
56232:
56233:
56234: Veikko Helle. Olavi Lähteenmäki.
56235: varapuhemies. varapuhemies.
56236: 1972 Vp. Valtiopäiväpäätös. 47
56237:
56238: Ele Alenius Pirkko Aro
56239: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56240:
56241: Georg C. Ehrnrooth Ralf Friberg
56242: Helsingfors stads valkrets. Helsingfors stads valkrets.
56243:
56244: Kristian Gestrin Harri Holkeri
56245: Helsingfors stads valkrets. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56246:
56247: Anna-Liisa Hyvönen Raimo Ilaskivi
56248: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56249:
56250: Sinikka Karhuvaara Seija Karkinen
56251: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56252:
56253: Salme Katajavuori Tellervo T. Koivisto
56254: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56255:
56256: Tyyne Paasivuori Kullervo Rainio
56257: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56258:
56259: Aarne Saarinen Pertti Salolainen
56260: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56261:
56262: Kalevi Sorsa Ilkka Taipale
56263: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56264:
56265: Pekka Tarjanne Mirjam Tuominen
56266: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56267:
56268: Erlclci Tuomioja Pekka Vennamo
56269: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
56270:
56271: I-C. Björklund Elsi Hetemäki
56272: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
56273:
56274: Osmo Kaipainen Lauri Kantola
56275: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
56276:
56277: Esko J. Koppanen Rainer Lemström
56278: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
56279:
56280: Lars Lindeman Sinikka Luja-Vepsä
56281: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
56282:
56283: Matti Mattila Veikko Pajunen
56284: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
56285:
56286: Victor Procope Kaisa Raatikainen
56287: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
56288: 48 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
56289:
56290: Veikko Saarto Antero Salmenkivi
56291: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan lliänin vaalipiiristä.
56292:
56293: Kaarle Salmivuori Pär Stenbäck
56294: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets.
56295:
56296: Ulf Sundqvist Henrik Westerlund
56297: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
56298:
56299: Seppo Westerlund Johannes Vkolainen
56300: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
56301:
56302: Paavo Aitio Reino Breilin
56303: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56304:
56305: Anna-Liisa Jokinen Mauno Kurppa
56306: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56307:
56308: Ensio Laine Esko Niskanen
56309: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56310:
56311: Rafael Paasio A. R. Sainio
56312: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56313:
56314: Jacob Söderman Carl Olof Tallgren
56315: Åbo läns södra valkrets. Åbo läns södra valkrets.
56316:
56317: Irma Toivanen Taisto Tähkämaa
56318: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56319:
56320: T. I. Vartia Juha Vikatmaa
56321: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56322:
56323: Pentti Antila Margit Eskman
56324: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56325:
56326: Tuure Junnila Aulis Juvela
56327: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56328:
56329: Matti Järvenpää Uljas Mäkelä
56330: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56331:
56332: Einari Nieminen Irma Rosnell
56333: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56334:
56335: Aulis Sileäkoogas Ilkka Suominen
56336: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56337:
56338: Pirkko Työläjärvi Väinö Vilponiemi
56339: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56340: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 49
56341:
56342: Saimi Ääri Evald Häggblom
56343: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Landskapet Alands valkrets.
56344:
56345: Lyyli Aalto Erkki Huurtamo
56346: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56347:
56348: Osmo Kock Leo Kohtala
56349: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56350:
56351: Aarne Koskinen Sirkka Lankinen
56352: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56353:
56354: Eino Lottanen Salme Myyryläinen
56355: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56356:
56357: Timo Mäki V. 0. Mäkinen
56358: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56359:
56360: Olavi Nikkilä Eero Salo
56361: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
56362:
56363: Jouko Siikaniemi Kauko Tamminen
56364: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56365:
56366: Mikko Vainio Mikko Asunta
56367: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56368:
56369: Olavi Borg Anni Flinck
56370: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56371:
56372: Matti Hokkanen Kuuno Honkonen
56373: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56374:
56375: Antero Juntumaa Riitta Järvisalo-Kanerva
56376: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiirist!i.
56377:
56378: Tellervo M. Koivisto Eino Loikkanen
56379: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56380:
56381: Heimo Rekonen Valdmtar Sandelin
56382: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56383:
56384: Sami Suominen Kaisu Weckman
56385: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
56386:
56387: Mauno Forsman Sulo Hostila
56388: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
56389:
56390: Kalevi Huotari Heikki Hykkäälä
56391: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
56392: 7 86/73
56393: 50 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
56394:
56395: Erkki Häkämies Pekka Jokinen
56396: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
56397:
56398: Mikko Kaarna Meeri Kalavainen
56399: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
56400:
56401: Anna-Liisa Linkola Juhani Saukkonen
56402: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
56403:
56404: Taisto Sinisalo Sulo Suorttanen
56405: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
56406:
56407: Paavo Tiilikainen Seppo Tikka
56408: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
56409:
56410: Raino Westerholm K. F. Haapasalo
56411: Kymen läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
56412:
56413: Heikki Kainulainen Ahti Karjalainen
56414: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
56415:
56416: Aili Laitinen Erkki Liikanen
56417: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
56418:
56419: Mauri Miettinen Niilo Nieminen
56420: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
56421:
56422: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
56423: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
56424:
56425: Väinö Turunen Katri-Helena Eskelinen
56426: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
56427:
56428: Juuso Häikiö Lasse Lehtinen
56429: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
56430:
56431: Olavi Martika1nen Lauha Männistö
56432: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
56433:
56434: Pentti Pekkarinen Aarne Penttinen
56435: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
56436:
56437: Jorma Rantala Kalevi Remes
56438: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
56439:
56440: Veikko J. Rytkönen Veikko Vennamo
56441: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
56442:
56443: Reino Karpola Aune Mänttäri
56444: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä
56445: 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 51
56446:
56447: Valde Nevalainen Pauli Puhakka
56448: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristi. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
56449:
56450: Lea Sutinen Aili Vaittinen-Kuikka
56451: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
56452:
56453: Hannes Volotinen Uki Voutilainen
56454: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristi. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
56455:
56456: Matti Asunmaa Ragnar Granvik
56457: Vaasan läänin vaalipiiristä. V asa läns valkrets.
56458:
56459: Orvokki Kangas Eeva Kauppi
56460: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
56461:
56462: Eeli Lepistö Bror Lillqvist
56463: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
56464:
56465: Heimo Linna Pentti Mäki-Hakola
56466: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
56467:
56468: Veikko Pihlajamäki Antti Pohjonen
56469: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
56470:
56471: Veikko Salmi T. Saloranta
56472: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
56473:
56474: Mauri Seppä Elly Sigfrids
56475: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
56476:
56477: Viljo Suokas Grels Teir
56478: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
56479:
56480: Eino Uusitalo Toivo .Asvik
56481: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
56482:
56483: Arvo Ahonen Esko Härkönen
56484: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
56485:
56486: Matti Jaatinen Kalevi Kivistö
56487: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
56488:
56489: Sakari Knuuttila Siiri Lehmonen
56490: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
56491:
56492: Sylvi Saimo Aune Salama
56493: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
56494:
56495: Olavi Tupamäki Veikko J. Turunen
56496: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
56497: 52 1972 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
56498:
56499: Matti Ahde Erkki Haukipuro
56500: Oulun läänin vaal4;liiristä. Oulun läänin vaal4;liiristä.
56501:
56502: Kerttu Hemmi Reino Kangas
56503: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaal4;liiristä.
56504:
56505: Aino Karjalainen Rauno Korpinen
56506: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaal4;liiristä.
56507:
56508:
56509: T. 1 Juhlä~~
56510: Öu un
56511: K~;f:~~
56512: anm v ur1sta.
56513: G. Laatio
56514: Oulun läänin vaal4;liiristä.
56515:
56516: Eero Lattula Pentti Liedes
56517: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaal4;liiristä.
56518:
56519: Lauri Linna Heikki Mustonen
56520: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
56521:
56522: Paavo Niinikoski Helvi Niskanen
56523: Oulun läänin vaal4;liiristä. Oulun läänin vaal4;liiristä.
56524:
56525: Ahti Pekkala Matti Ruokola
56526: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
56527:
56528: Pauli Räsänen Ville Tikkanen
56529: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaal4;liiristä.
56530:
56531: Aimo Ajo Mikko Jokela
56532: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
56533:
56534: Niilo Koskenniemi Jouni Mykkänen
56535: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
56536:
56537: Arttur Niemelä Pekka Salla
56538: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
56539:
56540: A-L. Tiekso Pekka Vilmi
56541: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
56542:
56543: Paavo Väyrynen
56544: Lapin läänin vaalipiiristä.
56545: